17.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

L 10/17

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/58,

annettu 14 päivänä tammikuuta 2022,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Japanista, Korean tasavallasta, Venäjän federaatiosta ja Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettujen raesuunnattujen levyvalmisteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

1.1 Alkuperäinen tutkimus ja voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Asetuksella (EU) 2015/1953 (2) Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti käyttöön polkumyyntitulleja, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’, tuotaessa Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, Japanista, Korean tasavallasta, jäljempänä ’Korea’, Venäjän federaatiosta, jäljempänä ’Venäjä’, ja Amerikan yhdysvalloista, jäljempänä ’Yhdysvallat’, peräisin olevia piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettuja raesuunnattuja levyvalmisteita, jäljempänä ’GOES-tuotteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Alkuperäisen tutkimuksen erityispiirteiden perusteella komissio päätti, että toimenpiteiden asianmukaisin muoto olisivat muuttuvat tullit, jotka perustuvat kolmeen vähimmäistuontihintaan GOES-tuotteiden kolmelle eri tuoteluokalle, seuraavista syistä:

—

Ensinnäkin kolme vähimmäistuontihintaa antaisivat unionin tuottajille mahdollisuuden toipua vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista. Ne tarjoaisivat turvaverkon, jonka avulla unionin tuottajat voisivat päästä takaisin kestävälle kannattavuustasolle, ja kannustaisivat tekemään tarvittavia investointeja, jotta unionin tuottajat pystyvät tuottamaan suhteessa enemmän samankaltaisen tuotteen suuren permeabiliteetin tuotelajeja.

—	Toiseksi kolmen vähimmäistuontihinnan pitäisi myös estää mahdollisten tutkimusajanjakson jälkeisten kohtuuttomien hinnankorotusten kielteiset vaikutukset, jotka voivat haitata merkittävästi käyttäjien liiketoimintaa.

—

Kolmanneksi näillä vähimmäistuontihinnoilla myös otetaan huomioon käyttäjien huoli, koska ne pelkäävät GOES-tuotteiden puutetta, etenkin tiettyjen tuotelajien, joiden ferromagneettinen enimmäishäviö on enintään 0,90 W/kg ja joita tarvitaan ekosuunnitteluasetuksen ensimmäisen vaiheen tehokkuustavoitteiden täyttämiseksi. Yleisesti ottaen niillä estetään tuotteen tarjontaan liittyvät vakavat häiriöt unionin markkinoilla.

(3)

Nykyisin voimassa olevat kolme vähimmäistuontihintaa vaihtelevat 1 536 eurosta/tonni 2 043 euroon/tonni. Niitä sovelletaan erikseen nimettyihin vientiä harjoittaviin tuottajiin, joille vahvistettiin yksilölliset polkumyyntimarginaalit, kaikissa asianomaisissa maissa, toisin sanoen Kiinassa, Japanissa, Koreassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa:

—	jos CIF unionin rajalla -hinta on vähintään vähimmäistuontihinnan suuruinen, tullia ei makseta.

—

Jos vientihinta on vähimmäistuontihintaa alempi, sovellettava tulli on joko sovellettavan vähimmäistuontihinnan ja vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohinnan välinen erotus tai polkumyynnin vastainen arvotulli, sen mukaan kumpi on alhaisempi. Yksilöllisiä tulleja sovelletaan vastaavasti kuhunkin vientiä harjoittavaan tuottajaan. Missään tapauksessa polkumyyntitullin määrän ei pitäisi olla suurempi kuin polkumyynnin vastainen arvotulli, joka on määritetty kunkin asianomaisen maan kullekin yksittäiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

1.2 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(4)	Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (3) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(5)

Tarkastelupyynnön esitti 29 päivänä heinäkuuta 2020 European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’ tai ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus kaikista unionin GOES-tuottajista on yli 50 prosenttia. Pyyntö perustui siihen olettamukseen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

1.3 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(6)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, se pani 30 päivänä lokakuuta 2020 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille tarkastelun, joka koski Kiinasta, Japanista, Koreasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien GOES-tuotteiden tuontia. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (4), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

1.4 Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(7)

Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2019 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2017 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.5 Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta

(8)

Tämä tutkimus pantiin vireille 30 päivänä lokakuuta 2020 eli Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n sopiman siirtymäkauden aikana, jolloin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovellettiin edelleen unionin lainsäädäntöä. Siirtymäkausi päättyi 31 päivänä joulukuuta 2020. Näin ollen Yhdistyneen kuningaskunnan yritykset ja järjestöt eivät enää 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen voi olla asianomaisia osapuolia tässä menettelyssä.

(9)	Komissio kehotti asiakirja-aineistoon 14 päivänä tammikuuta 2021 liitetyllä muistiolla (5) Yhdistyneen kuningaskunnan toimijoita, jotka katsoivat edelleen voivansa olla asianomaisia osapuolia, ottamaan siihen yhteyttä. Yhdistyneen kuningaskunnan toimijat eivät esittäneet huomautuksia.

1.6 Asianomaiset osapuolet

(10)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimuksiin osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen pyynnön esittäjälle, tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille asianomaisissa maissa, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille sekä järjestöille, joita toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(11)	Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(12)	Komissio järjesti kuulemisia useiden käyttäjien, käyttäjäjärjestöjen ja vientiä harjoittavien tuottajien kanssa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana.

1.7 Otos

(13)	Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa käyttää otoksia perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

1.7.1 Unionin tuottajien otanta

(14)

Vireillepanoilmoituksessa komissio totesi, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista tutkimusta varten. Vireillepanoilmoituksen julkaisupäivänä eli 30 päivänä lokakuuta 2020 komissio kuitenkin julkaisi asiakirja-aineistoon liitetyn muistion, jossa todettiin, että kun otetaan huomioon tiedossa olevien tuottajien vähäinen määrä unionissa, unionin tuottajien otanta ei ollut tarpeen, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Huomautuksia ei esitetty. Näin ollen kaikkia neljää tiedossa olevaa unionin tuottajaa pyydettiin toimittamaan huolellinen vastaus kyselylomakkeeseen ja antamaan suostumuksensa kyselyvastausten tarkistamiseen.

1.7.2 Tuojien otanta

(15)	Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(16)	Vain yksi etuyhteydetön tuoja ilmoittautui ja toimitti pyydetyt tiedot. Tämän perusteella komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

1.7.3 Asianomaisten maiden tuottajien otanta

(17)	Koska tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun kohteena olevissa asianomaisissa maissa oli ilmeisen runsaasti tuottajia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttämistä.

(18)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia asianomaisissa maissa toimivia tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi asianomaisten maiden viranomaisia yksilöimään muita mahdollisia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(19)

Neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää (kaksi yritystä Japanissa, yksi yritys Kiinassa ja yksi Venäjällä) toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Yksikään yhdysvaltalaisista tai korealaisista tuottajista, joihin otettiin yhteyttä, ei toimittanut pyydettyjä tietoja. Yhteistyössä toimineiden tuottajien vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen minkään asianomaisen maan osalta.

1.8 Kyselyvastaukset

(20)	Kopiot kyselylomakkeista asetettiin saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (6) vireillepanon yhteydessä.

(21)

Komissio myös lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet kyselylomakkeeseen, joten niille ilmoitettiin komission aikomuksesta käyttää perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja.

(22)

Kyselyvastaukset saatiin kaikilta neljältä tiedossa olevalta unionin tuottajalta ja yhteistyössä toimivalta etuyhteydettömältä tuojalta. Seitsemän käyttäjää ilmaisi halukkuutensa osallistua tutkimukseen. Niitä pyydettiin täyttämään käyttäjille tarkoitettu kyselylomake. Vain neljä niistä toimi kuitenkin täydessä yhteistyössä tässä tutkimuksessa toimittamalla täytetyt kyselyvastaukset sekä julkisina että luottamuksellisina versioina.

(23)

Kyselyvastaukset toimitti yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä Kiinassa, China Baowu Steel Group Co. Ltd., jäljempänä ’Baoshan Group’ – jonka muodostavat kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa eli Baoshan Iron & Steel Co., Ltd., jäljempänä ’Baosteel’, ja Wuhan Iron & Steel Co., Ltd., jäljempänä ’WISCO’ – ja yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä Japanissa, Nippon Steel & Sumitomo Metal Corporation, Tokyo, Japan, jäljempänä ’Nippon Steel’. Venäläinen tuottaja Novolipetsk Steel, jäljempänä ’NLMK’, joka oli alun perin suostunut osallistumaan otokseen, ei toimittanut täydellistä kyselyvastausta, mutta se toimitti 10 päivänä joulukuuta 2020 esittämissään huomautuksissa tietoja, jotka koskivat pelkästään sen omaa kapasiteettia ja tuotantoa. Komissio ilmoitti tästä syystä kyseiselle yritykselle ja Venäjälle aikovansa käyttää perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja. NMLK vastasi mutta vasta määräajan päättymisen jälkeen, eikä sen vastaus olisi joka tapauksessa vaikuttanut komission arviointiin.

(24)	Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen NLMK väitti, ettei komissio asettanut määräaikaa huomautusten esittämiselle siitä, että komissio aikoi soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa. NLMK väitti lisäksi, ettei komission olisi pitänyt soveltaa 18 artiklaa tähän sen kyselyvastauksen osaan.

(25)

Komissio ei todellakaan asettanut määräaikaa vastaamiselle kirjeeseensä, jossa se ilmoitti aikovansa soveltaa 18 artiklaa. NLMK oli kuitenkin jo ilmoittanut 10 päivänä joulukuuta 2020 päivätyissä huomautuksissaan, että se oli lopettanut kyselylomakkeeseen vastaamisen erityisolosuhteiden vuoksi ja ettei se toimittaisi täydellistä kyselyvastausta. Yhteenvetona voidaan todeta, että NLMK toimitti vain hajanaisia tietoja, jotka käsittelivät pelkästään sen asianomaista tuotantokapasiteettia ja tuotantomäärää.

(26)

Koska NLMK ei näin ollen toimittanut riittävän luotettavia tietoja tuotantokapasiteetista ja tuotantomääristä, kuten 241–245 kappaleessa selitetään, komissio käytti asiakirja-aineistossa käytettävissä olevia tietoja. Kuten 242 kappaleessa mainitaan, komissio joka tapauksessa käytti tältä osin mahdollisuuksien mukaan NLMK:n toimittamia tietoja.

(27)

Toinen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä Japanissa eli JFE Steel Corporation, jäljempänä ’JFE Steel’, joka oli alun perin suostunut osallistumaan otokseen, toimitti puutteellisen kyselyvastauksen, jossa käsiteltiin pelkästään sen unioniin ja muualle maailmaan suuntautuvaa vientimyyntiä. Komissio ilmoitti tämän perusteella JFE Steelille aikomuksestaan käyttää puuttuvien tietojen osalta perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja.

(28)	Yhdysvaltalaiset ja korealaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Komissio ilmoitti tästä syystä Yhdysvalloille ja Korealle aikovansa käyttää perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja.

1.9 Todentaminen

(29)	Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perusasetuksen 18 artiklan soveltamista.

(30)

Covid-19-pandemian ja useiden jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toteuttamien eristystoimenpiteiden vuoksi komissio ei voinut tehdä perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä. Sen sijaan komissio ristiintarkisti etätarkastuksena kaikki päätelmien tekemistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot covid-19-pandemian vaikutuksia polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin koskevan ilmoituksen (7) mukaisesti. Komissio suoritti seuraavia asianomaisia osapuolia koskevan etätarkastuksen:

—

Unionin tuottajat (8):

—	ThyssenKrupp Electrical Steel UGO SAS, Isbergues, Ranska

—	ThyssenKrupp Electrical Steel GmbH, Gelsenkirchen, Saksa

—	Stalprodukt s.a., Bochnia, Puola

—

Etuyhteydetön tuoja unionissa:

—	Metal One Deutschland GmbH, Düsseldorf, Saksa

—

Käyttäjät unionissa:

—	SGB-Smit Group, Regensburg, Saksa

—	Končar – Distribution and Special Transformers, Inc., Zagreb, Kroatia

—

Vientiä harjoittavat tuottajat asianomaisissa maissa:

—	Baosteel, Shanghai, Kiina

—	WISCO Wuhan, Kiina

—	Nippon Steel, Tokyo, Japani

—

Etuyhteydessä oleva tuojat/kauppiaat:

—	Wisco Europe, Saksa

—	Baosteel Germany, Saksa

—	Baosteel Italy, Italia

1.10 Ilmoittaminen osapuolille

(31)

Komissio ilmoitti 21 päivänä lokakuuta 2021 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää voimassa polkumyyntitullit. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä. Komissio lähetti 22 päivänä marraskuuta 2021 Nippon Steelille täydentävät lopulliset päätelmät polkumyyntilaskelmien oikaisemisesta. Huomautuksia ei saatu.

(32)	Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Komissio kuuli kaikkia osapuolia, jotka olivat kuulemista pyytäneet.

2. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1 Tarkastelun kohteena oleva tuote

(33)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli Kiinasta, Japanista, Koreasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista peräisin olevat piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistetut raesuunnatut levyvalmisteet, jotka ovat paksuudeltaan yli 0,16 mm ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7225 11 00 (Taric-koodit 7225110011, 7225110015 ja 7225110019) ja ex 7226 11 00 (Taric-koodit 7226110012, 7226110014, 7226110016, 7226110092, 7226110094 ja 7226110096), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(34)

GOES-tuotteet valmistetaan eripaksuisista piiseosteista terästä olevista kuumavalssatuista keloista, joiden raerakenteessa rakeet on suunnattu yhdensuuntaisesti suuren magneettisen johtavuuden aikaansaamiseksi. Johtavuuden tehottomuutta kutsutaan ferromagneettiseksi häviöksi, ja se on tuotteen ensisijainen laatuindikaattori, joka ilmoitetaan muodossa W/kg. GOES-tuotteet voivat olla suuren permeabiliteetin ja vakiotyyppisiä eli perinteisiä GOES-tuotteita. Suuren permeabiliteetin tuotelajeissa ferromagneettiset häviöt ovat pienemmät levyjen paksuudesta riippumatta. Suuren permeabiliteetin tuotelajeja voidaan lisäksi tuottaa DR-laatuisina (domain refined), jolloin ferromagneettinen häviö on vieläkin pienempi, kun teräksen pintaan uurretaan ohuita viivoja.

(35)	Permeabiliteetin, paksuuden ja leveyden eroista huolimatta kaikilla tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotelajeilla on samat fyysiset perusominaisuudet ja niitä käytetään pääasiassa samoihin tarkoituksiin.

(36)	GOES-tuotteita käytetään pääasiassa sähkölaitteissa, joissa magneettivuo voidaan rajata ja ohjata tiettyyn suuntaan, esimerkiksi kun sähköenergiaa siirretään suurilla etäisyyksillä. Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta käytetäänkin sydänosan materiaalina teho- ja jakelumuuntajissa.

(37)

GOES-tuotteita käytetään myös rinnakkaisreaktoreissa, joita käytetään suurjännitteisissä energiansiirtojärjestelmissä vakiinnuttamaan jännitettä kuormituksen vaihtelun aikana. Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta voidaan käyttää myös laitteissa, joissa on pienempiä muuntajia, kuten kodinkoneissa sekä avaruus- ja ilmailualan ja sähkölaitteissa. Lisäksi GOES-tuotteita voidaan käyttää suurtehogeneraattoreissa, jos niiden suunnittelu sallii magneettisten suuntaominaisuuksien tehokkaan käytön.

2.2 Samankaltainen tuote

(38)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

—	tarkastelun kohteena oleva tuote,

—	asianomaisten maiden kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote ja

—	unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(39)	Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.3 Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(40)

NLMK ja Venäjän viranomaiset väittivät, että alhaisemmat keskimääräiset tuontihinnat Venäjältä selittyvät ”toisen” ja ”kolmannen laatuluokan” vietyjen GOES-tuotteiden (useita vikoja, enemmän saumoja eivätkä niin tasaisia) merkittävällä osuudella ja että viimeksi mainitut lajit eivät kilpaile tarkastelun kohteena olevan tuotteen muiden lajien kanssa. ”Toisen” ja ”kolmannen laatuluokan” viedyt GOES-tuotteet ovat eri tuotteita eivätkä ole eurooppalaisten teknisten standardien mukaisia. Tästä syystä ne väittivät, että niiden ”toisen” ja ”kolmannen laatuluokan” materiaalit olisi joko jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle tai niille olisi määritettävä erillinen (neljäs) vähimmäistuontihinta, joka kuvastaa niiden poikkeuksellisen vähäistä arvoa markkinoilla.

(41)	Komissio hylkäsi edellä esitetyt pyynnöt, koska tuotteen määritelmää ja vähimmäistuontihintaa ei voida muuttaa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä.

(42)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen NLMK esitti, että puolueettoman tutkintaviranomaisen olisi pitänyt aloittaa nopeasti osittainen välivaiheen tarkastelu, joka koskee pelkästään tuotteen määritelmää ja/tai toimenpiteiden muotoa. Komissio hylkäsi tämän väitteen, koska sillä ei ollut riittävästi näyttöä tällaisen tutkinnan aloittamiseksi.

3. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(43)	Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti asianomaisista maista tapahtuvan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

3.1 Alustavat huomautukset

(44)	Yksikään venäläisistä, yhdysvaltalaisista ja korealaisista yrityksistä ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa.

(45)

Komissio ilmoitti kaikkien kolmen asianomaisen maan viranomaisille, että yhteistyön puuttuessa komissio saattaa soveltaa Venäjän, Yhdysvaltojen ja Korean osalta ilmi käyneiden seikkojen osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissio ei saanut mainittujen kolmen maan viranomaisilta mitään huomautuksia tai pyyntöä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan puoleen kääntymisestä tätä varten.

(46)

Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät Venäjän, Yhdysvaltojen ja Korean osalta oli perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtävä käytettävissä ja erityisesti julkisesti saatavilla olevien tietojen eli yritysten virallisten internetsivustojen, tarkastelupyynnössä annettujen tietojen ja yhteistyössä toimineilta osapuolilta tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saatujen tietojen perusteella. Komissio käytti myös eri tuontitilastoja, kuten Eurostatin COMEXT-tuontitilastoja ja Global Trade Atlas -tietokantaa, jäljempänä ’GTA’.

(47)

Lisäksi Baoshan Groupin osalta ja etätarkastuksen jälkeen komissio sovelsi työvoimakustannuksiin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohtaa. Kuten jäljempänä 207 kappaleessa selitetään, kyseinen yritys ei toimittanut todennettua ja luotettavaa näyttöä GOES-tuotteiden valmistukseen käytettyjen henkilötyötuntien laskennasta.

3.2 Japani

3.2.1 Alustavat huomautukset

(48)

Vain yksi japanilainen vientiä harjoittava tuottaja (Nippon Steel) toimi täydessä yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen aloittamisen jälkeen toinen tiedossa oleva japanilainen vientiä harjoittava tuottaja (JFE Steel) ilmoittautui ja toimitti puutteellisen kyselyvastauksen, joka koski pelkästään vientimyyntiä, tuotantoa ja kapasiteettia. Komissio ilmoitti tästä syystä JFE Steelille ja Japanin viranomaisille aikovansa käyttää perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja. Huomautuksia ei esitetty.

(49)

Sen vuoksi tässä jaksossa esitetyt päätelmät tehtiin osittain perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella kotimarkkinamyynnin osalta. Tähän tarkoitukseen käytettiin Nippon Steelin toimittamia tietoja, JFE Steelin vientimyynnistä toimittamia tietoa, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelupyyntöä, Eurostatin tilastoja ja julkisesti saatavilla olevia tietoja.

(50)	Kyseisten kahden japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan osuus Japanin unioniin suuntautuvasta viennistä tarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona oli 100 prosenttia.

3.2.2 Polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

3.2.2.1 Normaaliarvo

(51)

Komissio määritti Nippon Steelin normaaliarvon seuraavasti. Se tutki ensin, oliko täydessä yhteistyössä toimineen vientiä harjoittajan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti edustava. Kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä on vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden vähintään 5 prosenttia tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tällä perusteella ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(52)	Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin niiden vientiä harjoittavien tuottajien, joiden kotimarkkinamyynti oli edustavaa, unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai verrattavissa niihin.

(53)

Seuraavaksi komissio tutki, oliko täydessä yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin. Komissio totesi nämä tuotelajit edustaviksi.

(54)

Seuraavaksi komissio määritti Nippon Steelin osalta kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskennassa tosiasiallista kotimarkkinamyynnin hintaa perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(55)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

a)	vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen tuotelajin kotimarkkinamyynnin määrä oli yli 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä ja

b)	tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta vastaa vähintään tuotannon yksikkökustannuksia.

(56)	Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(57)

Normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, jos

a)	tuotelajin kannattavan myynnin määrä on enintään 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä tai

b)	tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta alittaa tuotannon yksikkökustannukset.

(58)

Kotimarkkinamyyntiä koskevasta analyysistä kävi ilmi, että yli 90 prosenttia kaikesta kotimarkkinamyynnistä oli kannattavaa ja että painotettu keskimääräinen myyntihinta oli tuotantokustannuksia korkeampi. Tämän vuoksi normaaliarvo laskettiin tuotelajin mukaisesti kaiken tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona 56 kappaleessa kuvatussa tilanteessa tai ainoastaan kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona 57 kappaleessa kuvatussa tilanteessa.

(59)	Kun samankaltaisen tuotteen tuotelajia ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä tai myynti oli riittämätöntä, komissio muodosti normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(60)

Tällaisten tuotelajien osalta normaaliarvo muodostettiin lisäämällä ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla seuraavat:

a)	painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, jotka syntyivät ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana ja

b)	painotettu keskimääräinen voitto, jonka ainoa yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(61)	Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty kotimarkkinoilla lainkaan, lisättiin painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto kaikista tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritetuista liiketoimista.

(62)

JFE Steelin tapauksessa yhteistyön puuttuessa komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja kotimarkkinamyynnin osalta. Koska luotettavia tietoja JFE Steelin kotimarkkinamyynnin hinnoista ei ollut käytettävissä, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon käyttäen tarkastelupyyntöön sisältyneitä arvoja ja menetelmää.

3.2.2.2 Vientihinta

(63)

Nippon Steel vei tuotteita unioniin ainoastaan etuyhteydessä olevien kauppiaiden kautta. Vientihinta muodostettiin siten perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla maahantuodut tuotteet jälleenmyyntiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle. Hintaan tehtiin oikaisuja kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten, myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten, sekä kertyneiden voittojen huomioon ottamiseksi.

(64)	JFE Steel vei tuotteita suoraan unioniin, joten sen vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta, joka on myyty vientiin unioniin.

3.2.2.3 Vertailu

(65)	Komissio vertasi edellä määritettyjä normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(66)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä pankkimaksujen huomioon ottamiseksi, jos se oli tarpeellista ja perusteltua.

(67)

Nippon Steel ei myynyt kotimarkkinoilla joitain sellaisia tuotelajeja, joita se vei unioniin. Ottaen huomioon sen vientimyynnin suuren määrän, jonka osalta vertailu voitaisiin tehdä, ja se, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä ei ole tarpeen määrittää polkumyynnin tarkkaa määrää vaan pelkästään se, jatkuuko tai toistuuko polkumyynti todennäköisesti, komissio piti tehtyä vertailua oikeana.

(68)	Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Nippon Steel väitti, että komission olisi pitänyt laskea Nippon Steeliin sovellettava polkumyyntimarginaali kaiken unioniin suuntautuvan vientimyynnin perusteella, ja viittasi nykyiseen oikeuskäytäntöön (9).

(69)

Komissio muistutti, ettei polkumyyntimarginaali kata kaikkea unioniin suuntautuvaa vientimyyntiä, koska joidenkin kyseisen yhtiön unioniin viemien tuotelajien osalta ei ollut vastaavaa kotimarkkinamyyntiä, kuten edellä 67 kappaleessa selitettiin. Nämä tuotelajit (joiden osuus viennin kokonaismäärästä oli 38 %) eivät alun perin sisältyneet polkumyyntilaskelmiin, koska kyseinen yhtiö ei ollut toimittanut niistä vastaavia tuotantokustannuksia. Laskeakseen polkumyyntimarginaalin 100 prosentille unioniin suuntautuvasta vientimyynnistä ja ottaen huomioon, ettei kyseinen yhtiö ollut toimittanut täsmällisempiä tietoja, komissio päätti ryhmitellä tuotelajit niiden leveyden eli sen parametrin perusteella, joka vaikuttaa tuotantokustannuksiin ja myyntihintaan vähemmän kuin ferromagneettinen häviö ja paksuus. Tämän perusteella se muodosti laskennallisen normaaliarvon kaikille tuotelajeille. Oikaistut polkumyyntilaskelmat ilmoitettiin yhtiölle, eikä niistä saatu huomautuksia.

3.2.2.4 Polkumyyntimarginaali

(70)

Sekä Nippon Steelin että JFE Steelin osalta normaaliarvon ja vientihinnan vertailussa ilmeni, että niiden myynti unioniin tapahtui polkumyyntihinnoilla tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Nippon Steelin polkumyyntimarginaaliksi määritettiin noin 31 prosenttia ja JFE Steelin noin 19 prosenttia.

(71)	Näin ollen komissio päätteli, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.2.3 Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys

(72)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintynyttä polkumyyntiä koskevien havaintojen lisäksi komissio analysoi, oliko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä siinä tapauksessa, että Japanista tuotavia GOES-tuotteita koskevat toimenpiteet kumotaan. Tällöin tutkittiin seuraavat asiat: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Japanissa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

a) Käyttämätön kapasiteetti

(73)	Kahden tiedossa olevan japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan kyselyvastausten perusteella komissio määritti, että Japanin tuotantokapasiteetti oli [350 000–410 000] tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(74)	Samojen tietojen perusteella komissio määritti, että GOES-tuotteiden käyttämätön kapasiteetti Japanissa oli noin [50 000–110 000] tonnia.

(75)	Nippon Steel väitti, että Japanin käyttämätön kapasiteetti oli yliarvioitu, koska komissio ei ottanut huomioon sitä, että Japani keskittyy ohuimpaan GOES-tuotelajiin, jolloin tuotantomäärä on pienempi kuin unionin tuotannonalan ja muiden asianomaisten maiden tuottamassa GOES-tuotelajissa.

(76)

Unioniin ja muihin tärkeimpiin vientimaihin, kuten Intiaan ja Meksikoon, vietyjen mallien tarkastelu osoitti, että valtaosassa Nippon Steelin viemistä malleista paksuus oli sama tai suurempi kuin unionin tuotannonalan valmistamissa tuotteissa. Unioniin viedyn ohuemman GOES-tuotelajin osuus oli myös merkittävä, ja tämäntyyppiselle tuotteelle oli kysyntää unionin markkinoilla. Toisin sanoen, vaikka käyttämätön kapasiteetti vastaisikin yksinomaan ohuempia tuotteita, mikä ei pidä paikkaansa, tällaisille tuotteille olisi kysyntää unionin markkinoilla.

(77)

Lisäksi komissio perusti käyttämätöntä kapasiteettia koskevan arviointinsa japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamiin tietoihin. Komissio ei siten ymmärtänyt, miten se olisi voinut yliarvioida käyttämättömän kapasiteetin, kun tiedot olivat peräisin vientiä harjoittavilta tuottajilta itseltään. Komissio joka tapauksessa katsoi, että tuotantoa koskeva väite ei ollut riittävän yksityiskohtainen eikä perusteltu, koska siinä ei esitetty vastaavaa eroa tuotantokapasiteetissa tai käyttämättömässä kapasiteetissa, joka liittyisi väitettyyn eroon tuotannossa. Lisäksi vain Nippon Steel esitti tämän väitteen, eikä väite sisältänyt tietoja toisen merkittävän japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan tuotteiden paksuuden vaihtelusta. Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi tämän väitteen.

(78)

Komissio katsoi lisäksi, että japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat valmistavat myös suuntaamatonta sähköteknistä terästä, jäljempänä ’NOES-tuotteet’. Sekä GOES- että NOES-tuotteiden valmistuksessa käytetään samoja tuotantolaitteita. Tämä tarkoittaa, että NOES-tuotteiden tuotannosta on teknisesti mahdollista vapauttaa kapasiteettia GOES-tuotteiden tuotantoon. Tällainen vaihdos voisi tapahtua tulevaisuudessa, jos japanilaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on siihen taloudellinen kannustin. Siten vahvistettu käyttämätön kapasiteetti voisi mahdollisesti kasvaa entisestään.

(79)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Japanin viranomaiset ja Nippon Steel väittivät, että japanilaiset tuottajat eivät voi vapauttaa NOES-tuotteiden tuotantoon tarkoitettua kapasiteettia unioniin vietävien GOES-tuotteiden tuotantoon, koska NOES-tuotteiden tuottamisesta sähköautovalmistajien kanssa tehdyt sopimukset sitovat Nippon Steeliä. Tässä yhteydessä ne väittivät, että käyttämättömän kapasiteetin arvioinnin ei pitäisi perustua tähän seikkaan.

(80)

Komissio otti huomioon NOES-tuotteiden tuotannosta sähköautovalmistajien kanssa tehdyt sitovat sopimukset, jotka sinänsä eivät mahdollista kapasiteetin välitöntä vapauttamista GOES-tuotteiden tuotantoon. Komissio kuitenkin myös katsoi, että jos olosuhteet sähköautomarkkinoilla kehittyvät kielteisesti, japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat kohdentaa aiempaa enemmän kapasiteettia GOES-tuotteiden tuotantoon, koska tuottajat käyttävät samoja tuotantolaitteita sekä GOES- että NOES-tuotteiden tuottamiseen. Joka tapauksessa riippumatta siitä, miten NOES-tuotteiden kysyntä kehittyy tulevina vuosina, komissio katsoi, että sen 74 kappaleessa mainitut päätelmät käyttämättömän kapasiteetin arvioinnista ovat edelleen päteviä, koska ne perustuivat vain GOES-tuotteita koskevaan merkittävään käyttämättömään kapasiteettiin, johon ei lisätty NOES-tuotteiden tuotantoon liittyvää vapautuvaa lisäkapasiteettia.

b) Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(81)

Kooltaan unionin markkinat (kulutus yli 265 000–280 000 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) ovat yksi GOES-tuotteiden suurimmista markkinoista maailmassa. Asianomaisista maista vain Kiinalla on suuremmat kotimarkkinat kuin EU:lla, kun taas Yhdysvaltojen, Korean, Venäjän ja Japanin kotimarkkinoiden kulutus on paljon pienempi.

(82)

Vahvistettu käyttämätön kapasiteetti oli [28–31 prosenttia] unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten jäljempänä 259 kappaleessa todetaan. Samalla on todennäköistä, että käyttämätön kapasiteetti käytettäisiin suurten määrien viemiseen unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Japanin kotimarkkinat nimittäin ottavat vastaan karkeasti neljäsosan Japanin tuotantokapasiteetista, ja perinteisesti kotimarkkinoiden kysyntä täytetään lähes 100-prosenttisesti kotimaisella tuotannolla.

(83)

Lisäksi Japanin GOES-tuotannonala on suuntautunut vientiin, koska yli [70–80] prosenttia koko tuotannosta on tarkoitettu vientiin. Lisäksi Kiinalla ja Yhdysvalloilla on käytössä kaupan suojaamiseksi tulleja, jotka tosiasiassa heikentävät japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien pääsyä näille tärkeille markkinoille. Japanin vienti etenkin Kiinaan supistui voimakkaasti heti sen jälkeen, kun Kiina oli ottanut nämä toimenpiteet käyttöön.

(84)	Lisäksi japanilaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on vakiintunut jakelujärjestelmä Euroopan unionissa, ja ne voivat siten helposti lisätä toimituksia unionin markkinoille.

(85)	Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella voidaan kohtuudella odottaa, että jos toimenpiteet kumotaan, merkittävä osa Japanin nykyisestä viennistä ja käyttämättömästä kapasiteetista suunnattaisiin unioniin.

(86)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Japanin viranomaiset ja Nippon Steel väittivät, etteivät unionin markkinat olleet enää yhtä houkuttelevat kuin alkuperäisen tutkimuksen aikana, että japanilaiset tuottajat aikovat vallata kasvavat Aasian markkinat ja että Japanin vienti ei täytä unionin markkinoita, jos toimenpiteet kumotaan.

(87)

Nippon Steel myös katsoi, että komission päätelmä unionin markkinoiden houkuttelevuudesta oli perusteeton, koska se perustui yksinomaan unionin markkinoiden kokoon. Tältä osin se viittasi unionin markkinoiden houkuttelevuuteen liittyviin muihin erityisiin tekijöihin, kuten hintatasoon, vahvan kotimaisen tuotannonalan olemassaoloon, tietyn tuotelajin kysyntään, kaupan suojatoimenpiteisiin ja/tai kuljetuksiin liittyviin esteisiin.

(88)

Komissio katsoi, ettei Aasian markkinoita koskevan väitteen tueksi esitetty näyttöä. Joka tapauksessa japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat toivat edelleen unioniin merkittäviä määriä ja säilyttivät markkinaosuutensa unionissa tarkastelujaksolla kaikista Nippon Steelin mainitsemista tekijöistä, kulutuksen vähenemisestä ja voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta.

(89)

Unionin markkinat olivat lisäksi kolmanneksi suurimmat vientimarkkinat japanilaisille vientiä harjoittaville tuottajille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (10). Kahden japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan vientimyynnin kehityksen analyysi osoitti lisäksi, että niiden vienti muihin kuin unionin jäsenvaltioihin väheni tarkastelujaksolla paljon enemmän (-[25–35] prosenttia) kuin vienti unioniin (-[5–15] prosenttia) samalla ajanjaksolla.

(90)

Unionin markkinoiden koon ja niiden suurten määrien lisäksi, joita japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat voivat myydä unionin markkinoilla, komissio myös totesi, että unionin markkinoille ovat ominaisia korkea hintataso ja tuonnin merkittävä osuus, jotka osoittavat sen houkuttelevuuden unionin ulkopuolisille GOES-tuotteiden tuottajille. Tämän perusteella nämä väitteet hylättiin.

c) Päätelmä polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä

(91)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että polkumyynti jatkuisi todennäköisesti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Ottaen huomioon unioniin tuotujen GOES-tuotteiden polkumyyntihinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, käyttämättömän kapasiteetin Japanissa ja unionin markkinoiden houkuttelevuuden komissio myös päätteli, että unionin markkinoille tulisi todennäköisesti merkittäviä määriä GOES-tuotteita Japanista polkumyyntihinnoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

3.3 Korea

3.3.1 Polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

3.3.1.1 Alustavat huomautukset

(92)	Koska yksikään korealainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä (ks. 28 kappale), komissio perusti yleisen analyysinsa, mukaan lukien polkumyyntiä koskevat laskelmat, käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(93)	Tämän vuoksi polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä arvioitiin käyttämällä tarkastelupyyntöön sisältyviä tietoja sekä Eurostatin tietoja ja GTA:n vientitilastoja.

3.3.1.2 Polkumyynti

a) Normaaliarvo

(94)

Normaaliarvon määrittämiseksi komissio käytti samaa menetelmää kuin se, jota pyynnön esittäjä oli käyttänyt pyynnössä. Koska luotettavia tietoja Korean kotimarkkinoiden hinnoista ei ollut käytettävissä, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon käyttäen tarkastelupyyntöön sisältyneitä arvoja ja menetelmää.

b) Vientihinnat

(95)	Vientihinnat unioniin määritettiin Eurostatin tietojen perusteella.

c) Vertailu

(96)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tätä varten toimitus- ja vakuutuskulut vähennettiin pyynnössä olleiden tietojen perusteella (115,82 euroa/tonni). Näin määritetty normaaliarvo noudettuna lähettäjältä oli 1 893 euroa/tonni, kun taas vientihinta noudettuna lähettäjältä oli 1 880 euroa/tonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

d) Polkumyynti

(97)	Edellä esitetyn perusteella komissio määritti, että Korean unioniin suuntautuneen viennin polkumyyntimarginaali oli vähimmäistasolla eli vähemmän kuin 2 prosenttia ilmaistuna prosentteina vientihinnasta.

3.3.2 Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys, jos toimenpiteet kumottaisiin

(98)

Komissio analysoi, oliko polkumyynnin toistuminen todennäköistä, jos voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Näin tehdessään se tarkasteli korealaisten viejien käyttäytymistä muilla markkinoilla, tuotantoa ja käyttämätöntä kapasiteettia Koreassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuutta.

a) Vienti kolmansiin maihin

(99)

Komissio analysoi Koreasta muille kolmansien maiden markkinoille suuntautuneen viennin hintoja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, sellaisina kuin ne ilmoitettu Korean virallisissa vientitilastoissa GTA:ssa, ja vertasi näitä hintatasoja tuontihintoihin. Analyysi osoitti, että Korean viennissä useille muille sen keskeisille vientimarkkinoille käytettiin alhaisempia hintoja kuin unioniin suuntautuneessa viennissä. Keskimääräiseksi vientihinnaksi kolmansien maiden markkinoille vahvistettiin 1 442 euroa/tonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä on alhaisempi kuin unionissa sovellettava alhaisin vähimmäistuontihinta ja paljon alhaisempi kuin viennissä unioniin käytetty keskimääräinen noudettuna lähettäjältä -hinta. Näiden viennissä kolmansille markkinoille käytettyjen hintojen vertailu muodostettuun normaaliarvoon osoitti hintaeron olevan noin 30 prosenttia.

(100)

Tästä syystä pidettiin todennäköisenä, että jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin, korealaiset vientiä harjoittavat tuottajat alkaisivat myydä unioniin polkumyyntihinnoilla.

b) Käyttämätön kapasiteetti

(101)

Tarkastelupyyntöön sisältyneiden saatavilla olevien tietojen mukaan Korealla on arviolta 280 000 tonnin tuotantokapasiteetti, ja käyttämätöntä kapasiteettia arvioidaan olevan 24 000 tonnia. Korean käyttämätön kapasiteetti vastasi siten noin [7–10:tä] prosenttia GOES-tuotteiden kulutuksesta unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

c) Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(102)

Komissio vahvisti, että unionin markkinat ovat korealaisten tuottajien kannalta houkuttelevat seuraavista syistä.

(103)

Ensinnäkin, kuten edellä 81 kappaleessa todettiin, unionin markkinat kuuluvat maailman suurimpiin. Toiseksi Korean kotimarkkinoiden kulutukseen vastataan etupäässä kotimaisella tuotannolla, koska tuonnin osuus on vain noin 19 prosenttia. Vientiä harjoittavat tuottajat ovat siten enimmäkseen vientiin suuntautuneita.

(104)

Kolmanneksi sen jälkeen, kun Kiina otti käyttöön muun muassa Koreaan kohdistuneita polkumyyntitoimenpiteitä ja Kiinan oma kotimainen tuotantokapasiteetti kasvoi, Korean vienti Kiinaan on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina. Tämä puolestaan lisää unionin markkinoiden houkuttelevuutta, mistä on seurauksena riski kauppavirtojen suuntautumisesta osittain uudelleen unioniin.

d) Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(105)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että polkumyynti toistuisi todennäköisesti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Ottaen huomioon käyttämättömän kapasiteetin Koreassa, GOES-tuotteiden kolmansiin maihin suuntautuneen viennin, joka tapahtui polkumyyntihinnoilla normaaliarvoon verrattuna, alhaiset hintatasot tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja unionin markkinoiden houkuttelevuuden komissio myös päätteli, että unionin markkinoille tulisi todennäköisesti merkittäviä määriä GOES-tuotteita Koreasta polkumyyntihinnoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

3.4 Yhdysvallat

3.4.1 Polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

3.4.1.1 Alustavat huomautukset

(106)

Koska yksikään yhdysvaltalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä (ks. 28 kappale), komissio perusti yleisen analyysinsa, mukaan lukien polkumyyntiä koskevat laskelmat, käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(107)

Tämän vuoksi polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä arvioitiin käyttämällä tarkastelupyyntöön sisältyviä tietoja yhdessä muiden tietolähteiden, kuten Eurostatin ja GTA:n, kanssa.

3.4.1.2 Polkumyynti

a) Normaaliarvo

(108)

Normaaliarvon määrittämiseksi komissio käytti samaa menetelmää kuin se, jota pyynnön esittäjä oli käyttänyt pyynnössä. Koska luotettavia tietoja Yhdysvaltojen kotimarkkinoiden hinnoista ei ollut käytettävissä, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon käyttäen tarkastelupyyntöön sisältyneitä arvoja ja menetelmää.

b) Vientihinnat

(109)

Vientihinnat unioniin määritettiin Eurostatin tietojen perusteella.

c) Vertailu

(110)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tätä varten toimitus- ja vakuutuskulut vähennettiin pyynnössä olleiden tietojen perusteella (166,66 euroa/tonni). Näin määritetty normaaliarvo noudettuna lähettäjältä oli 2 310 euroa/tonni, kun taas vientihinta oli 1 880 euroa/tonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

d) Polkumyynti

(111)

Edellä esitetyn perusteella komissio määritti polkumyyntimarginaaliksi noin 21 prosenttia. Näin ollen komissio päätteli, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.4.2 Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys, jos toimenpiteet kumottaisiin

(112)

Komissio analysoi, olisiko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä, jos voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Näin tehdessään se tarkasteli tuotantoa ja käyttämätöntä kapasiteettia Yhdysvalloissa ja unionin markkinoiden houkuttelevuutta.

a) Käyttämätön kapasiteetti

(113)

Tarkastelupyyntöön sisältyneiden tietojen mukaan Yhdysvalloilla oli arviolta 265 000 tonnin tuotantokapasiteetti ja käyttämätöntä kapasiteettia arviolta 77 000 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Pelkästään käyttämätön kapasiteetti Yhdysvalloissa vastaa siten [27–30:tä] prosenttia GOES-tuotteiden kokonaiskulutuksesta unionissa.

b) Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(114)

Tutkimus vahvisti, että unionin markkinat ovat yhdysvaltalaisten tuottajien kannalta houkuttelevat seuraavista syistä:

(115)

Ensinnäkin, kuten edellä 81 kappaleessa todettiin, unionin markkinat kuuluvat maailman suurimpiin.

(116)

Toiseksi Yhdysvaltojen kotimarkkinoiden kulutukseen vastataan jo etupäässä kotimaisella tuotannolla, koska tuonnin osuus tarkastelua koskevalla ajanjaksolla oli vain noin 15 prosenttia. Vientiä harjoittavat tuottajat ovat siten vientiin suuntautuneita.

c) Päätelmä polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä

(117)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että polkumyynti jatkuisi todennäköisesti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Ottaen huomioon unioniin tuotujen GOES-tuotteiden polkumyyntihinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, suuren käyttämättömän kapasiteetin Yhdysvalloissa ja unionin markkinoiden houkuttelevuuden komissio myös päätteli, että unionin markkinoille tulisi todennäköisesti merkittäviä määriä GOES-tuotteita Yhdysvalloista polkumyyntihinnoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

3.5 Kiina

3.5.1 Polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

3.5.1.1 Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti

(118)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(119)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(120)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli saatavissa riittävästi näyttöä, joka viittasi siihen, että Kiinan tapauksessa esiintyi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä, komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille kyseisen maan vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(121)

Tästä seurasi, että tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinan tuottajia toimittamaan tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytetyistä tuotantopanoksista. Yksi vientiä harjoittava tuottaja toimitti pyydetyt tiedot.

(122)

Saadakseen väitettyjä merkittäviä vääristymiä koskevat tiedot, joita se pitää tarpeellisina tutkimukselleen, komissio lähetti kyselylomakkeen myös Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa.

(123)

Komissio julkaisi 30 päivänä marraskuuta 2020 ensimmäisen asiakirja-aineistoon liitetyn muistion, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, jossa pyydettiin asianomaisten osapuolten näkökantoja merkityksellisistä lähteistä, joita komissio voisi käyttää normaaliarvon määrittämiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio lisäksi yksilöi kaksi mahdollista edustavaa maata: Brasilia ja Venäjä.

(124)

Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Huomautuksia saatiin Euroferilta ja Baoshan Groupilta.

(125)

Ensimmäisestä muistiosta esitettyjä huomautuksia käsiteltiin toisessa muistiossa, jäljempänä ’toinen muistio’, jonka komissio julkaisi 20 päivänä heinäkuuta 2021 ja jolla se ilmoitti asianomaisille osapuolille merkitykselliset lähteet, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen Brasilian ollessa edustava maa. Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa määrittää myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voiton edustavassa maassa toimivan tuottajan Aperam Inox América so Sul S.A:n, jäljempänä ’Aperam’, käytettävissä olevien tietojen perusteella. Huomautuksia saatiin Euroferilta ja Baoshan Groupilta.

3.5.1.2 Kiinan viranomaisten yhteistyöstä kieltäytyminen

(126)

Pannessaan tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan perusteella komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski vääristymien esiintymistä. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan toimittaneet siihen vastausta. Komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille verbaalinootilla 24 päivänä syyskuuta 2021 aikovansa soveltaa perusasetuksen 18 artiklan säännöstä GOES-tuotteiden Kiinan kotimarkkinoilla mahdollisesti esiintyvien perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien osalta. Komissio pyysi Kiinan viranomaisia esittämään huomautuksia 18 artiklan soveltamisesta. Huomautuksia ei esitetty.

3.5.1.3 Merkittävien vääristymien esiintyminen

(127)

Kiinan terässektoria koskevissa viimeaikaisissa tutkimuksissaan (11) komissio havaitsi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä. Komissio päätteli kyseisessä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli myös asianmukaista.

(128)

Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että valtio puuttuu Kiinassa merkittävästi yritysten toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (12). Komissio teki erityisesti sen päätelmän, että terässektorilla, johon GOES-tuotteet kuuluvat, on sekä huomattava Kiinan viranomaisten omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (13) että Kiinan viranomaisten läsnäoloa yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin ja kustannuksiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (14). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja nimittäin keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (15). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät etenkin maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (16). Komissio myös totesi, että terässektorilla esiintyy palkkakustannusten vääristymistä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (17) ja myös rahoitusmarkkinoilla on vääristymiä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, etenkin mitä tulee yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa (18).

(129)

Kuten aiemmissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli tässäkin tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan luettuna pyyntöön sisältyvä näyttö ja julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan raporttiin sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan luettuna. Komissio täydensi tätä näyttöä ja teki omia tutkimuksia eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa, kuten myös sen aiemmissa tutkimuksissa todettiin.

(130)

Pyyntö sisälsi tietoja teräsalan 13. viisivuotissuunnitelman vääristävistä vaikutuksista terästeollisuuteen. Pyynnössä viitattiin lisäksi Yhdysvaltojen viranomaisten havaintoihin, jotka koskivat valvontaa, jota Kiinan valtio harjoitti käyttäen SASACin kautta verrattain suurta määräysvaltaa terässektorilla Kiinassa ja ehdotonta määräysvaltaa sähköntuotannossa (19). Pyynnössä myös huomautettiin, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tapaan GOES-tuotteet valmistetaan kuumavalssatuista keloista. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/687 (20) orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden osalta havaitut vääristymät pätevät siten myös GOES-tuotteisiin. Pyynnössä myös todettiin, että kaksi keskeistä kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa GOES-tuotteita koskevassa tutkimuksessa, Baosteel ja WISCO, ovat myös orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiä harjoittavia tuottajia, jotka kuuluvat kyseisiä tuotteita koskevien lopullisten toimenpiteiden soveltamisalaan. Vuoden 2016 lopulla Baosteel ja WISCO sulautuivat Kiinan suurimmaksi teräksenvalmistajaksi. Pyynnössä viitattiin myös teräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevaan tukien vastaiseen menettelyyn (21), jossa komissio havaitsi useita tukia, jotka viittasivat vääristymien esiintymiseen kyseisellä alalla. Pyynnössä mainittiin lisäksi Baosteelin ja muiden tuottajien saama taloudellinen tuki, josta ovat osoituksena Steel Industry Coalitionin laatima raportti (22) ja useissa Yhdysvaltojen tasoitustulleja koskevissa tutkimuksissa tehdyt havainnot (23).

(131)

Kuten 126 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös raportissa, olevaa näyttöä tai valituksen tekijän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa, tai kumonnut tämän näytön.

(132)

Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus etenkin terässektorilla, johon GOES-tuotteet kuuluvat. Valtio omistaa monet suurimmista tuottajista. Esimerkiksi Baosteel, joka on GOES-tuotteiden pääasiallinen viejä, on suuri Kiinan valtion omistuksessa oleva yritys, joka valmistaa terästä ja muodostaa osan hiljattain konsolidoitua yhtiötä China Baowu Steel Group Co. Ltd Group – aiemmin Baoshan Iron & Steel Co., Ltd ja Wuhan Iron & Steel (24). Nimellisesti valtion omistuksessa ja yksityisomistuksessa olevien yritysten lukumäärän arvioidaan olevan lähes tasoissa, mutta Kiinan viidestä teräksentuottajasta, jotka kuuluvat maailman kymmenen suurimman teräksentuottajan joukkoon, neljä on valtion omistuksessa olevia yrityksiä (25). Kymmenen suurimman tuottajan osuus tuotannonalan koko tuotoksesta vuonna 2016 oli vain noin 36 prosenttia, mutta Kiinan viranomaiset asettivat samana vuonna tavoitteeksi konsolidoida teräksen tuotannosta 60–70 prosenttia noin kymmenelle suurelle yritykselle vuoteen 2025 mennessä (26). Kiinan viranomaiset toistivat tämän aikomuksen huhtikuussa 2019 julkistaessaan terästeollisuuden konsolidointia koskevat ohjeet (27). Tällaiseen konsolidointiin voi liittyä kannattavien yksityisten yritysten pakotettuja yhteenliittymiä heikosti suoriutuvien valtion omistuksessa olevien yritysten kanssa (28). GOES-tuotteiden kaksi tuottajaa Kiinassa eli Baosteel ja WISCO (molemmat kuuluvat Baoshan Groupiin) ovat valtion omistuksessa.

(133)

Mitä tulee Kiinan viranomaisten läsnäoloon yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin ja kustannuksiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, tutkimus vahvisti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien ja Kiinan kommunistisen puolueen välillä on henkilökohtaisia yhteyksiä. Esimerkiksi Baoshan Groupin ylimmässä johdossa tai johtokunnassa on Kiinan kommunistisen puolueen jäseniä.

(134)

Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin GOES-tuotteiden sektorilla kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta. Seuraavista esimerkeistä käy hyvin ilmi Kiinan viranomaisten lisääntyvä puuttuminen sektorin toimintaan. Kyseiset kaksi GOES-tuotteiden tuottajaa korostavat nimenomaisesti puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia verkkosivustoillaan, niiden yritysjohdossa on puolueen jäseniä, ja ne korostavat kuulumistaan kommunistiseen puolueeseen. Tutkimuksessa tuli esiin puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia sekä Baosteelissä että WISCOssa. Puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia kuvaillaan Baosteelissä seuraavasti: ”Otetaan päävastuu puolueen tiukasta ja kattavasta hallinnoinnista. Johdetaan yhtiön ideologista ja poliittista työtä, yhteisrintamatyötä, rakennetaan henkistä sivistystä, yrityskulttuuria ja joukkovoimaa, kuten ammattiliittoja ja kommunistista nuorisojärjestöä. Johdetaan puoluetyylisen, rehellisen hallinnon rakentamista ja tuetaan kurinpitokomiteoita niiden valvontavastuiden tehokkaassa täyttämisessä (29).” WISCO ilmoittaa verkkosivuillaan, että WISCO Group Co., Ltd:n 22 päivänä tammikuuta 2021 järjestetty Kiinan kommunistisen puolueen ensimmäinen puoluekokous ”on päättänyt hyödyntää täysimääräisesti puoluekomitean johtavaa asemaa ’kokonaistilanteen ohjaamisessa ja hallinnassa sekä toteutuksen varmistamisessa’, parantaa poliittisia kantoja, vahvistaa vastuuvelvollisuutta ja tehdä kaikkensa edistääkseen ’1345’-kehitysstrategian toteuttamista (30)”.

(135)

Lisäksi GOES-tuotteiden sektorilla on käytössä syrjiviä politiikkoja, joilla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti.

(136)

GOES-tuotannonala on erikoistunut tuotannonala, eikä tutkimuksen aikana yksilöity nimenomaisia toimintapoliittisia asiakirjoja, jotka olisivat ohjanneet erityisesti GOES-tuotannonalan kehitystä, mutta se hyötyy valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta toimintaan GOES-tuotteiden pääraaka-aineiden eli teräksen ja rautamalmin tuotannonalalla.

(137)

Kiinan viranomaiset pitävät terästeollisuutta keskeisenä tuotannonalana (31). Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla, esimerkiksi terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelmassa (2016–2020), ja jotka olivat voimassa tutkimusajanjakson aikana. Suunnitelmassa todettiin, että terästeollisuus on Kiinan taloudelle merkittävä perustuotannonala, kansallinen kulmakivi (32). Suunnitelmassa esitetyt päätehtävät ja -tavoitteet kattavat tuotannonalan kehittämisen kaikki näkökohdat (33). Talouden ja yhteiskunnan kehityksen 13. viisivuotissuunnitelmassa (34), jota sovellettiin tutkimusajanjakson aikana, ehdotettiin korkealuokkaisia terästuotteita tuottavien yritysten tukemista. Siinä käsitellään myös tuotteiden laadun, kestävyyden ja luotettavuuden saavuttamista tukemalla yrityksiä, jotka käyttävät puhtaan teräksen tuotantoon, tarkkuusvalssaukseen ja laadunparannukseen liittyvää teknologiaa (35).

(138)

Teollisuuden rakennemuutoksia koskevassa ohjeistavassa luettelossa (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos) (36), jäljempänä ’luettelo’, mainitaan teräs kannustettavana tuotannonalana. Tärkeä GOES-tuotteiden tuotannossa käytettävä raaka-aine on rauta. Rautamalmi oli mukana vuosien 2016–2020 kansallisessa mineraalivarasuunnitelmassa, joka oli voimassa tutkimusajanjakson aikana. Suunnitelmassa ehdotettiin muun muassa, että varmistetaan yritysten keskittyminen, kehitetään suuria ja keskikokoisia kaivoksia, jotka ovat kilpailukykyisiä markkinoilla, varmistetaan paikallisten mineraalivarojen ohjaaminen niin, että niitä keskitetään suurille kaivoskonserneille, vähennetään rautamalmiyrityksiin kohdistuvaa kuormitusta, parannetaan kotimaisten rautamalmiyritysten kilpailukykyä sekä seurataan 1 000 metrin syvyisten kaivosten ja pienen mittakaavan, heikkolaatuista rautamalmia louhivien kaivosten kehitystä asianmukaisesti.

(139)

Rautamalmi mainittiin myös teräsalan 13. viisivuotissuunnitelmassa (2016–2020), joka oli voimassa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Suunnitelmassa ehdotettiin rautamalmin osalta, että jatketaan mineraalien etsinnän tukemista tärkeimmillä kotimaisilla mineraalialueilla, […], tuetaan useita jo olemassa olevia, erittäin kilpailukykyisiä kotimaisia rautamalmiyrityksiä entistä laajemmalla ja intensiivisemmällä kehitystyöllä, […], ja vahvistetaan kotimaisten mineraalivarantojen asemaa huoltovarmuuden näkökulmasta.

(140)

Rautamalmisektori on luokiteltu strategiseksi uudeksi tuotannonalaksi, joten se on mukana tällaisten tuotannonalojen 13. viisivuotissuunnitelmassa. Rautamalmi, harkkorauta ja ferroseokset listataan myös NDRC:n teollisuuden mukauttamisen ohjeistavassa luettelossa (2019). Ferroseokset mainitaan MIIT:n teollisuuden kehittämisen ja siirtymän ohjeistavassa luettelossa (2018).

(141)

Kuten edellä esitetyistä terästä ja rautaa koskevista esimerkeistä ilmenee, Kiinan viranomaiset ohjeistavat GOES-sektorin kehittämistä monilla erilaisilla poliittisilla välineillä ja ohjeilla ja määräävät lähes kaikista näkökohdista sektorin kehittämisessä ja toiminnassa. GOES-tuotannonala hyötyy siten valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta toimintaan teräksen ja GOES-tuotteiden pääraaka-aineen eli rautamalmin tuotannonalalla.

(142)

GOES-tuotteiden tuottajat saavat myös valtion tukia, mikä osoittaa selvästi, että valtio on kiinnostunut tästä alasta. Tutkimuksen aikana komissio totesi, että kyseiset kaksi GOES-tuotteiden tuottajaa eli Baosteel (37) ja WISCO (38) saivat suoria valtion tukia.

(143)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien teräksen ja raudan tuotanto, johon GOES-tuotteet kuuluvat. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta normaalisti.

(144)

Tässä tutkimuksessa ei ole tullut esiin mitään näyttöä, joka osoittaisi, että edellä 128 kappaleessa tarkoitettu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukainen konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivä tai riittämätön täytäntöönpano GOES-tuotteiden alalla ei vaikuttaisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistajiin.

(145)

GOES-tuotteiden alaan vaikuttavat myös edellä 128 kappaleessa tarkoitetut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaiset palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää) (39).

(146)

Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että GOES-tuotteiden alaan ei vaikuttaisi edellä 128 kappaleessa tarkoitettu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukainen valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(147)

Komissio muistuttaa vielä, että GOES-tuotteiden tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun GOES-tuotteiden tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkeinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä, tai saattavat lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä, tai toimittajiin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(148)

Näin ollen sen lisäksi, että GOES-tuotteiden kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(149)

Kiinan viranomaiset eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä. Yksi vientiä harjoittavien tuottajien eli Baosteelin ja WISCOn muodostama ryhmä, jäljempänä ’Baoshan Group’, toimitti huomautuksia merkittävien vääristymien esiintymisestä.

(150)

Baoshan Group ensinnäkin korosti, ettei Kiinassa esiintyviä ”merkittäviä vääristymiä” koskevasta väitteestä pitäisi tulla ennalta määritettyä päätelmää. Baoshan Group väitti, ettei komission pitäisi kerätä normaaliarvon laskemiseen tarvittavia tietoja edustavan maan menetelmän perusteella tutkimuksen alussa, toisin sanoen ennen kuin merkittävät vääristymät todetaan ja vahvistetaan tietyssä tutkimuksessa. Baoshan Groupin mukaan tällaiset tiedot olisi kerättävä vasta, kun komissio on vahvistanut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännösten soveltamiseksi tarvittavat tosiseikat. Se myös huomautti, että pyyntö perustui voimakkaasti Kiinaa koskevaan maaraporttiin, jäljempänä ’maaraportti’, joka Baoshan Groupin mukaan ei täytä puolueettoman ja objektiivisen näytön vaatimuksia, koska sen laatimisen tarkoituksena oli helpottaa valitusten tekoa unionin tuotannonalalle. Lisäksi Baoshan Group väitti, että komission raporttiin sisältyvien tietojen oikeellisuus ja merkitys tämän menettelyn kannalta ovat hyvin kyseenalaisia, koska raportti julkaistiin vuonna 2017, siinä on vuoteen 2016 ja sitä edeltäneisiin vuosiin liittyvää sisältöä ja viittauksia eikä sitä näin ollen voida soveltaa tutkimusajanjaksoon tässä tutkimuksessa. Baoshan Group myös huomautti, ettei maaraportissa käsitellä GOES-tuotteita vaan ainoastaan terässektoria ja että teräksestä esitetyt päätelmät eivät välttämättä ole merkityksellisiä GOES-tuotteiden kannalta.

(151)

Komissio katsoi, että vireillepanoilmoituksessa esitetty näyttö oli riittävä, jotta tutkimuksen vireillepano perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti oli perusteltua. Vaikka merkittävien vääristymien tosiasiallinen esiintyminen ja tästä johtuva 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuvatun menetelmän käyttäminen määritetään väliaikaisten ja/tai lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä, 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdassa säädetään velvollisuudesta kerätä tarvittavat tiedot kyseisen menetelmän soveltamiseksi, kun tutkimus on aloitettu tältä pohjalta. Tässä tapauksessa komissio piti pyynnön esittäjän merkittävistä vääristymistä toimittamaa näyttöä riittävänä tutkimuksen vireille panemiseksi tällä perusteella. Tämä ilmoitetaan selkeästi vireillepanoilmoituksen 3 kohdassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdassa vahvistettujen velvoitteiden mukaisesti. Sen vuoksi komissio toteutti tarvittavat toimenpiteet voidakseen soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaista menetelmää, jos merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistetaan tutkimuksen aikana.

(152)

Maaraportin puolueellisuutta koskevasta väitteestä komissio toteaa, että raportti on kattava asiakirja, joka perustuu objektiiviseen näyttöön, mukaan lukien Kiinan viranomaisten julkaisemat lait, asetukset ja muut viralliset toimintapoliittiset asiakirjat, kansainvälisten organisaatioiden kolmansien osapuolten raportit, akateemiset tutkimukset ja tutkijoiden artikkelit sekä muut luotettavat riippumattomat lähteet. Raportti on ollut julkinen joulukuusta 2017 lähtien, jotta kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi mahdollisuus esittää siitä sekä sen perustana olevasta näytöstä vastalauseita tai huomautuksia tai täydentää niitä. Väitteestä, jonka mukaan maaraportti on vanhentunut, komissio muistuttaa, että tähän mennessä ei ole esitetty näyttöä siitä, että se olisi vanhentunut. Päinvastoin komissio toteaa erityisesti, että maaraporttiin sisältyvät tärkeimmät toimintapoliittiset asiakirjat ja näyttö, mukaan lukien asiaan liittyvät viisivuotissuunnitelmat ja tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen sovellettava lainsäädäntö, olivat edelleen merkityksellisiä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että Baoshan Group tai muut osapuolet eivät ole osoittaneet, että näin ei enää olisi.

(153)

Väitteestä, jonka mukaan maaraportissa ei käsitellä erikseen GOES-tuotteita vaan ainoastaan terästä yleisesti, komissio huomautti, että ensinnäkin GOES-tuotteet ovat erityinen teräslaji, joten terästä koskevia säännöksiä voidaan soveltaa laajasti myös GOES-tuotteisiin. Toiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamiseen johtavien merkittävien vääristymien esiintyminen ei liity tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta käsittelevän erityisen alakohtaisen luvun olemassaoloon. Maaraportissa kuvataan Kiinassa esiintyviä erityyppisiä vääristymiä, jotka ovat laaja-alaisia ja pätevät koko Kiinan talouteen ja vaikuttavat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hintoihin ja/tai raaka-aineisiin ja tuotantokustannuksiin. Siten Baoshan Groupin esittämät väitteet hylättiin.

(154)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa. Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa esitetään.

3.5.1.4 Edustava maa

a) Yleiset huomautukset

(155)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

—	Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso. Tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo asukasta kohden on Maailmanpankin tietokannan perusteella samanlainen kuin Kiinalla (40);

—	kyseisessä maassa tuotetaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta (41);

—	asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa.

—	jos mahdollisia edustavia kolmansia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetetaan tarvittaessa maa, jossa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(156)

Kuten 123 ja 125 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä: tuotannontekijöitä käsittelevä, 30 päivänä marraskuuta 2020 päivätty ensimmäinen muistio ja tuotannontekijöitä käsittelevä, 20 päivänä heinäkuuta 2021 päivätty toinen muistio. Muistiossa kuvataan näiden kriteereiden pohjana olevat tosiseikat ja näyttö ja käsitellään osapuolten näistä seikoista ja asiaankuuluvista lähteistä esittämiä huomautuksia. Toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan pitää Brasiliaa asianmukaisena edustavana maana tässä tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu.

b) Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso

(157)

Ensimmäisessä muistiossa komissio yksilöi Brasilian ja Venäjän maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut ne Kiinan tavoin ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon, jäljempänä ’BKTL’, perusteella, ja niissä tiedettiin olevan tarkastelun kohteena tuotteen tuotantoa. Unionin tuotannonala oli myös ehdottanut Etelä-Koreaa asianmukaiseksi edustavaksi maaksi. Maailmanpankin luokituksen mukainen Etelä-Korean taloudellisen kehityksen taso huomioon ottaen sitä ei kuitenkaan voitu harkita asianmukaisena edustavana maana.

(158)

Ensimmäisen muistion jälkeen unionin tuotannonala väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa annetaan komissiolle laaja harkintavalta määrittää, mikä edustava maa on asianmukainen, eikä siinä rajata taloudellisen kehityksen vastaavan tason käsitettä koskemaan maita, jotka Maailmanpankki on luokitellut BKTL:n perusteella samaan ryhmään. Se etenkin väitti, että vaikka Maailmanpankin BKTL:ään perustuvat ryhmittelyt voivat olla monissa tapauksissa mielekkäitä, ne eivät ole sitä tämän tarkastelun kohteena olevan GOES-tuotteiden tuotannonalan tapauksessa. Syynä tähän on se, että GOES-tuotteet ovat ainutlaatuisia korkean teknologian terästuotteita ja että kiinalaisella vientiä harjoittavalla tuottajalla on GOES-tehtaita, jotka ovat tiukimpien kansainvälisten standardien mukaisia, ja se vie Euroopan unioniin pääasiassa suuren permeabiliteetin (premium) laatuluokan GOES-tuotteita. Unionin tuotannonala myös väitti, että brasilialainen tuottaja ei pysty tuottamaan laadultaan samantasoisia tuotteita, kun taas kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja oli samalla taloudellisen kehityksen ja teknologian tasolla kuin korealainen tehdas POSCO, joten Korea oli unionin tuotannonalan näkemyksen mukaan soveltuvin edustava maa.

(159)

Kun tarkastellaan Maailmanpankin luokituksen käyttöä, muodostaessaan normaaliarvoa sellaisten maiden osalta, joissa esiintyy merkittäviä vääristymiä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa todetaan, että komissio voi käyttää edustavaa maata, jonka talouden kehitystaso on samankaltainen kuin viejämaan. Määrittääkseen, minkä maiden talouden kehitystaso on samankaltainen kuin viejämaan kussakin tapauksessa, komissio käyttää Maailmanpankin samaan tulotason ryhmään luokittelemia maita. Komissio tekee näin käyttäen harkintavaltaansa perusasetuksen tulkinnassa ja soveltamisessa, kuten unionin tuomioistuin on toistuvasti vahvistanut tapauksissa, joissa se on jätetty komission tehtäväksi. Komission mukaan tietokannan ansiosta sillä on käytettävissään riittävä määrä mahdollisesti asianmukaisia, kehityksen tasoltaan samanlaisia maita, joista se voi valita asianmukaisen edustavan maan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(160)

Tässä tapauksessa Maailmanpankki on luokitellut Kiinan ylemmän keskitulotason maiden ryhmään. Korean talouden kehitystaso ei siten ollut samankaltainen kuin Kiinassa, eikä sen katsottu täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaista kriteeriä.

(161)

Toisen muistion jälkeen Eurofer väitti, että talouden maanlaajuiseen kehitystasoon perustuva arviointi ja viittaus Maailmanpankin luokitukseen eivät olleet mielekkäitä ja että arvioinnissa olisi otettava huomioon Kiinan GOES-tuotannonalan taloudellinen kehitys. Tässä yhteydessä Eurofer väitti, että Korean ja Japanin GOES-tuotannonalojen talouden kehitystaso oli samankaltainen kuin Kiinan GOES-tuotannonalalla. Koska korealaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Eurofer väitti, että komissio voisi käyttää Japania edustavana maana Kiinan osalta ja Nippon Steelin toimittamia tietoja normaaliarvon määrittämiseksi.

(162)

Komissio katsoi, ettei perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan sanamuoto mahdollista näin suppeaa tulkintaa, koska siinä ei viitata alakohtaiseen lähestymistapaan. Eurofer ei myöskään toimittanut mitään riippumatonta lähdettä, johon komissio voisi tukeutua todetakseen, että Korean ja Japanin GOES-tuotannonalojen talouden kehitystaso oli samankaltainen. Tästä syystä kyseinen väite hylättiin.

c) Asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa

(163)

Ensimmäisessä muistiossa komissio totesi, että maiksi, joissa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotetaan, yksilöidyistä maista eli Brasiliasta ja Venäjästä julkisia tietoja oli saatavilla vain yhdestä Brasiliassa toimivasta tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajasta, nimittäin Aperamista, kalenterivuodelta 2019. Tältä osin komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja tarvittaessa ehdottamaan valintansa mukaan muita edustavassa maassa toimivia tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajia, jotka täyttävät perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan kriteerit, jos asianomaiset tiedot sisältäviä tilinpäätöksiä on helposti saatavilla.

(164)

Ensimmäisen muistion jälkeen yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia Aperamista tai toimittanut asiaa koskevia julkisia taloudellisia tietoja GOES-tuotteiden tuottajasta mahdollisessa edustavassa maassa.

(165)

Toisen muistion jälkeen Eurofer myönsi, että Brasilia soveltui tähän tarkoitukseen paremmin kuin Venäjä. Se kuitenkin väitti, ettei Aperam pysty teknisesti tuottamaan korkean laatuluokan tuotteita, joita Baoshan Group vie unioniin, koska se ei ole investoinut näiden laatuluokkien tuotannon edellyttämiin teknologiaan, prosesseihin ja tietotaitoon. Eurofer viittasi etenkin poistojen tasoon, jota se väitti liian alhaiseksi ja jota olisi sen mukaan mukautettava unionin tai korealaisten tuottajien tasolle.

(166)

Kuten edellä 180 kappaleessa selitettiin, komissio ei käyttänyt Aperamin poistojen tasoa normaaliarvon muodostamisen perustana. Normaaliarvon muodostamiseen käytetyt Aperamia koskevat tiedot liittyivät nimittäin vain myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin sekä voittoprosentteihin. Poistojen ja muiden yleiskustannusten osalta komissio tukeutui Baoshan Groupin yleiskustannuksiin, ilmaistuna prosenttiosuutena muista valmistuskustannuksista, ja sovelsi tätä prosenttiosuutta ”uudelleenlaskettuihin” valmistuskustannuksiin. Tämän perusteella kyseinen väite hylättiin.

(167)

Toisen muistion jälkeen Eurofer myös väitti, että komission olisi otettava kalenterivuotta 2020 koskevat Aperamin taloudelliset tiedot huomioon laskiessaan myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta.

(168)

Komissio hyväksyi tämän väitteen mutta käytti lopulta vain vuoden 2020 tietoja, koska kuten 203 kappaleessa mainitaan, vuoden 2019 tilinpäätös ei ollut voitollinen, kun muita kuin toimintakuluja ei oteta huomioon.

(169)

Ensimmäisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita käytettiin GOES-tuotteiden tuotannossa. Samassa muistiossa komissio katsoi, että OECD:n tietokannan ”Inventory on export restrictions on industrial raw materials” (42) ja etenkin Brasiliaa (HS 7225 11 ja 7226 11) ja Venäjää (HS 7204 10–7204 50) koskevien teollisuuden raaka-aineille asetettujen vientirajoitusten luettelon perusteella tiettyihin tuotannontekijöihin kohdistui kaupan rajoituksia. Lisäksi Venäjän osalta komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Significant distortions in the economy of the Russian Federation for the purposes of trade defence investigations” (SWD(2020) 242) oli myös yksilöity merkittäviä vääristymiä maakaasun (43) ja sähkön aloilla (44), valtion merkittävää puuttumista sekä voimakasta keskittymistä ja vertikaalista integroitumista keskeisten raaka-aineiden aloilla, terästeollisuudessa ja kuljetusalalla (45) sekä GOES-tuotteita koskevien tuontitullien käyttö (HS 7225 11 ja 7226 11). Ottaen huomioon nämä kaupan rajoitukset ja merkittävät vääristymät komissio katsoi tässä vaiheessa, että Brasilia olisi asianmukainen edustava maa ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia mahdollisten edustavien maiden asianmukaisuudesta.

(170)

Ensimmäisen muistion jälkeen unionin tuotannonala toimitti ensimmäisessä muistiossa mainittujen lisäksi uusia väitteitä siitä, miksi Venäjä soveltui edustavaksi maaksi huonommin kuin Brasilia.

(171)

Lisäksi komissio totesi, ettei yksikään osapuoli kiistänyt sen ensimmäisen muistion 2 jaksossa esitettyjä päätelmiä, jotka koskivat Venäjän osalta todettuja puutteita edustavana maana. Tästä syystä komissio päätteli, että Brasilia oli asianmukainen maa, koska se täytti kaikki kriteerit eli sen kehitystaso vastaa Kiinan kehitystasoa, siellä toimii GOES-tuotteiden tuottaja ja tätä tuottajaa koskevia tietoja on helposti saatavilla tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta.

d) Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso

(172)

Kun komissio oli määrittänyt, että Brasilia oli asianmukainen edustava maa kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

e) Päätelmä

(173)

Edellä esitetyn analyysin perusteella komissio päätti pitää Brasiliaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettuna asianmukaisena edustavana maana.

3.5.1.5 Vääristymättömät kustannukset ja vertailuarvot

a) Vääristymättömien kustannusten määrittämisessä käytetyt lähteet

(174)

Ensimmäisessä muistiossa komissio esitti luettelon tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittava tuottaja käyttää tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(175)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti komissio myös yksilöi lähteitä, joita käytetään vääristymättömien hintojen ja vertailuarvojen määrittämisessä. Pääasiallinen lähde, jota komissio aikoi käyttää, oli GTA. Samassa muistiossa komissio lisäksi yksilöi tuotannontekijöiden, joita asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen perusteella alun perin harkittiin käytettäväksi GTA-analyysissa, harmonoidun järjestelmän (HS) koodit tai muun muassa EU:ssa, Kanadassa tai Brasiliassa käytetyt tavaran koodit.

(176)

Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin kyseisessä muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(177)

Koska komissio aikoi käyttää Brasiliaa edustavana maana, se ilmoitti asianomaisille osapuolille toisessa muistiossa käyttävänsä GTA:ta useimpien raaka-aineiden vääristymättömien kustannusten määrittämiseen.

b) Normaaliarvon muodostamiseen käytetyt tiedot

(178)

Komissio laati luettelon tuotannontekijöistä ja lähteistä, joita aiottiin käyttää kaikkien niiden tuotannontekijöiden, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman, osalta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttivät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Komissio ei saanut huomautuksia tuotannontekijöiden luettelosta.

(179)

Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja etätarkastusten aikana kerätyt tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

GOES-tuotteiden tuotannontekijät

Tuotannontekijä	Tavaran koodi	Vääristymätön arvo	Mittayksikkö
Raaka-aineet
rautamalmi	2601 11	729,85	tonni
sintrattu	2601 12 10 , 2601 12 90	945,20	tonni
rautamalmi	2601 12 10 , 2601 12 90	945,20	tonni
rautakuona	2619	712,97	tonni
koksihiili	2701 12	1 076,38	tonni
teräsromu	7204 10	865,57	tonni
ferropii	7202 21	12 766,44	tonni
ferroniobium	7202 93	155 625,46	tonni
alumiini	7601 10	14 547,25	tonni
ferrokromi	7202 41	9 107,45	tonni
kupari	7402	42 514,89	tonni
kalkkikivi	2521	98,65	tonni
sammuttamaton kalkki	2522 10	1 091,01	tonni
tina	8001 10	586 967,35	tonni
ferrofosfori	7202 99 10	33 143,39	tonni
mangaani	8111 00 10 , 8111 00 20 , 8111 00 90	16 138,58	tonni
magnesiumoksidi	2519 90 10 , 2519 90 90 (Ranska)	44 837,45	tonni
Kulutushyödykkeet
Työvoima
työvoima		84,59	henkilötyötuntia kohti
Energia
sähkö	2716	8 251,91	kWh
maakaasu	2711 11	3,42 –3,72	m3
öljy	2710 19 11 , 2710 19 19 , 2710 19 21 , 2710 19 22 , 2710 19 29 , 2710 19 31 , 2710 19 32 , 2710 19 91 , 2710 19 92 , 2710 19 93 , 2710 19 94 , 2710 19 99	2,29	1 000 m3
koksi	2704 00 11 , 2704 00 12 ,	1 878,96	tonni
koksi	2704 00 90	1 878,96	tonni
hiili	2701 11	768,01	tonni
kivihiilikaasu	2705	0,59	1 000 m3
vety	2804 10 (Kanada)	2,74	m3

(180)

Komissio vahvisti lisäksi tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin, kuten poistot ja muut kiinteät kulut, joita ei voida määrittää määrällisesti. Koska Aperamin julkisesti saatavilla olevissa taloudellisissa tiedoissa ei ollut asiaa koskevia tietoja, joiden perusteella yleiskustannusten määrä olisi voitu määrittää, niiden sijaan käytettiin vientiä harjoittavan tuottajan yrityskohtaisia tietoja, joita sovellettiin ”uudelleen laskettuihin” valmistuskustannuksiin. Menetelmää selitetään tarkemmin 3.5.1.6 kohdassa.

(181)

Toisen muistion jälkeen Eurofer pyysi komissiota laskemaan normaaliarvon suoraan euroina CNY:n vaihtokurssien aiheuttamien vääristymien välttämiseksi. Polkumyyntilaskelmissa käytetyn valuutan osalta Eurofer ei esittänyt näyttöä vääristymisestä. Tämän perusteella komissio teki polkumyyntilaskelmat tavanomaisen käytäntönsä mukaisesti eli käyttäen viejämaan valuuttaa.

c) Raaka-aineet

(182)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisätiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 liitteessä 1 (46). Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta pääteltyään 154 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan vientihintoihinkin. Sen jälkeen, kun Kiinasta edustavaan maahan tuleva tuonti jätettiin huomiotta, muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä säilyi edustavana (keskimäärin yli 90 %).

(183)

Useiden tuotannontekijöiden osalta yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat mitättömän pienen osuuden kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska näiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut merkittävää vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin käytetystä lähteestä riippumatta, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin, kuten 209 kappaleessa selitetään.

(184)

Komissio ilmaisi yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että tässä tutkimuksessa vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(185)

Ensimmäisen muistion jälkeen Baoshan Group väitti, että tiettyjen raaka-aineiden (vedyn, typen, hapen ja tinan) hinnat Brasiliassa olivat paljon korkeammat kuin Venäjällä, mikä johtui lähinnä Brasiliaan suuntautuvan tuonnin erittäin vähäisestä tasosta. Tässä yhteydessä se kehotti komissiota käyttämään perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan perusteella vaihtoehtoisia lähteitä, kuten kansainvälisiä hintoja tai Kiinan kotimaisia kustannuksia.

(186)

Komissio katsoi, että happea, typpeä ja tinaa tuotiin Brasiliaan edustavina määrinä. Näitä raaka-aineita koskeva väite hylättiin siten aluksi. Vedyn osalta komissio kuitenkin havaitsi, että tuonnin taso ja hintaerot olivat todellakin merkittäviä. Näin ollen komissio piti tarkoituksenmukaisimpana käyttää maailman suurimman vedyn viejämaan eli Kanadan tietoja. Koska tinan tuonnin tason ja hintojen välillä ei havaittu merkittäviä eroja, komissio tukeutui tinan osalta kokonaisuudessaan Brasiliaan suuntautuvaan tuontiin.

(187)

Toisen muistion jälkeen Baoshan Group väitti, että typen ja hapen Brasiliaan suuntautuvan tuonnin osalta lasketut hinnat olivat puutteellisia, koska yksikköhinnassa oli merkittäviä eroja tuotteen alkuperämaan mukaan. Se totesi, että Paraguaysta tuodun typen tuontihinta oli 11 ja hapen 8 kertaa alhaisempi kuin keskimääräinen tuontihinta, mikä viittaa merkittäviin eroihin tuontihinnoissa alkuperämaan mukaan. Se väitti lisäksi, että Paraguayn osuus typen tuontimääristä oli 98 prosenttia ja hapen tuontimääristä 70 prosenttia. Baoshan Group myös väitti, että näiden raaka-aineiden yksikkökustannus oli erittäin merkittävästi alhaisempi kuin keskimääräinen tuontihinta. Tämän perusteella ja ottaen huomioon näiden kahden raaka-aineen osuuden Baoshan Group ehdotti, että typpeä ja happea käsitellään kulutushyödykkeinä tai että käytetään vain Paraguaysta peräisin olevan typen ja hapen tuontihintaa.

(188)

Ottaen huomioon typen ja hapen kustannusten osuuden valmistuskustannuksista ja havaitut hintaerot komissio katsoi, että on asianmukaista käsitellä näitä raaka-aineita kulutushyödykkeinä.

(189)

Ensimmäisen muistion jälkeen unionin tuotannonala väitti, että GOES-tuotteiden valmistuksessa tarvitaan erityisen korkealaatuista rautamalmia ja magnesiumoksidia ja että tämä ei käynyt ilmi tuontitilastoista, jotka perustuvat harmonoituun järjestelmään tai edustavan maan tavaran koodeihin, jotka yleensä käsittävät kaikki laatuluokat.

(190)

Komissio piti väitettä perusteltuna, koska GOES-tuotteissa on todellakin kyse hyvin kehittyneestä tuotteesta, joka on paljon kalliimpi kuin tavanomaiset teräslajit, ja se edellyttää erityisiä valmistusmenetelmiä ja erittäin laadukkaita / korkean laatuluokan raaka-aineita myös edeltävässä raudan valmistuksessa. Koska komissio ei pystynyt vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien tietojen perusteella yksilöimään nimenomaisesti GOES-tuotteiden valmistuksessa käytettyjä rautamalmin laatuluokkia, komissio piti asianmukaisimpana vertailuarvona Fastmarkets-sivustolla (47) ilmoitettua rautamalmirikasteen, jonka rautapitoisuus on 66 prosenttia, hintaa.

(191)

Komission mukaan GOES-tuotteiden valmistuksessa käytetty magnesiumoksidi on paljon laadukkaampaa kuin Brasiliaan tuotu magnesiumoksidi. Magnesiumoksidia koskevat edustavan maan tullikoodit käsittävät useampia magnesiumoksidin laatuluokkia kuin se laatuluokka, jota käytetään GOES-tuotteiden valmistuksessa. Tällaista magnesiumoksidia valmistavat lisäksi hyvin harvat tuottajat vain muutamissa maissa, joista yksi on Ranska. Kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan ja unionin tuotannonalan ilmoittama GOES-tuotteiden valmistuksessa käytettävä magnesiumoksidin tyyppi on nimittäin moninkertaisesti kalliimpaa kuin Brasiliaan tuotu magnesiumoksidi. Brasiliaan tuotu magnesiumoksidi ei siten ole riittävä vertailuarvo GOES-tuotteiden valmistuksessa käytetylle magnesiumoksidille. Tästä syystä komissio katsoi, että Comextissa ilmoitettu vienti Ranskasta, joka on tärkeä magnesiumoksidin tuottaja, maihin, joissa GOES-tuotteita tuotetaan (48), pois lukien Kiinaan ja muihin EU:n jäsenvaltioihin suuntautuva vienti, oli asianmukainen vertailuarvo, joka kuvastaa kansainvälisiä hintoja unionin ja Kiinan ulkopuolella.

(192)

Komissio katsoi, että GTA:sta ilmenevät tuontihinnat Brasiliaan eivät olleet edustavia koksihiilen ja paineilman osalta. Tällaiset hinnat aiheuttivat lisäksi valuutan muuntamiseen liittyviä vakavia ongelmia.

(193)

Koska tietoja kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan käyttämän koksihiilen laatuluokista ei ollut saatavilla, komissio piti asianmukaisena Fastmarkets-sivustolta ilmenevää koksihiilen ”premium hard” -laatuluokan – joka on korkealaatuisinta koksihiiltä – hintaa. Tutkimuksessa nimittäin ilmeni, että koksihiilen korkeimman laatuluokan vertailuhinta oli silti alhaisempi kuin vientiä harjoittavan tuottajan koksihiilensä hankinnoille ilmoittama hinta. Tämä on jälleen uusi osoitus siitä, että vientiä harjoittava tuottaja käytti tuotantoprosessissaan erittäin korkealaatuista koksihiiltä.

(194)

Paineilman osalta vientiä harjoittava tuottaja ilmoitti kulutuksensa kuutiometreinä, kun taas tuonti Brasiliaan ilmoitetaan vain kilogrammoina, eikä komissio löytänyt asianmukaista muuntokerrointa. Paineilman osuus vientiä harjoittavan tuottajan kaikista valmistuskustannuksista oli joka tapauksessa erittäin pieni. Tämän perusteella komissio käsitteli kyseistä tuotannontekijää kulutushyödykkeenä.

(195)

Tutkimusajanjaksolla ei ilmoitettu ferroniobiumin tuonnista Brasiliaan. Ferroniobiumin osalta komissio käytti siten myös maailman suurimman viejän eli Brasilian tietoja saman lähestymistavan mukaisesti kuin 186 kappaleessa on esitetty vedyn tapauksessa.

(196)

Kivihiilikaasun osalta vientiä harjoittava tuottaja ilmoitti kulutuksensa kuutiometreinä, kun taas tuonti Brasiliaan ilmoitetaan vain kilogrammoina, eikä komissio löytänyt muuntokerrointa kivihiilikaasulle. Kivihiilikaasua tuotiin Brasiliaan lisäksi vain 58 kg. Tästä syystä komissio laski kivihiilikaasun vertailuhinnan edustavan maan maakaasun hinnan perusteella ottaen huomioon molempien kaasujen lämpöarvon.

(197)

Toisen muistion jälkeen Eurofer esitti huomautuksia GOES-tuotteiden valmistuksessa käytetyistä tietyistä raaka-aineista ja kulutushyödykkeistä. Se myös pyysi komissiota ottamaan huomioon kotimaan kuljetuskustannukset kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

(198)

Komissio katsoi tältä osin, että Baoshan Groupin toimittamat tiedot kuvastivat kaikkia merkityksellisiä tuotannontekijöitä, vaikka valmistusprosessi olikin erilainen. Komission laskelmissa otetaan lisäksi huomioon kotimaan kuljetuskustannukset, kuten 184 kappaleessa selitetään.

d) Työvoima

(199)

Toisessa muistiossa komissio ilmoitti aikovansa käyttää edustavan maan GOES-tuottajan eli Aperamin työvoimakustannuksia vääristymättömän arvon määrittämiseksi työvoimakustannuksille. Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia tästä. Kun vuoden 2020 taloudelliset tiedot tulivat saataville, komissio laski työvoimakustannukset uudelleen vuosien 2019 ja 2020 keskiarvona, jotta ne kuvastaisivat tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa.

e) Sähkö

(200)

Toisessa muistiossa komissio ilmoitti aikovansa käyttää CEMIG:n – sähköntoimittaja Brasilian Minas Geraisin osavaltiossa, jossa Brasilian ainoa GOES-tuotteiden tuottaja toimii (49) – ilmoittamaa sähkön hintatariffia vääristymättömän arvon määrittämiseksi sähkökustannuksille. Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia tästä.

f) Maakaasu

(201)

Toisessa muistiossa komissio ilmoitti aikovansa käyttää GASMIG:n – toimittaja Brasilian Minas Geraisin osavaltiossa, jossa Brasilian ainoa GOES-tuotteiden tuottaja toimii (50) – ilmoittamaa teollisten käyttäjien maakaasun hintaa. Komissio käytti tarkemmin sanottuna tietoja, jotka koskevat maakaasun teollisia hintoja vastaavissa kulutusluokissa. Komissio laski vertailuhinnan tutkimusajanjaksolla sovellettujen GASMIG:n tariffien perusteella. Vertailuhinta sisältää verot (Tarifa com impostos). Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia tästä.

g) Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, voitto ja poistot

(202)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(203)

Ensimmäisessä ja toisessa muistiossa komissio ilmoitti aikovansa käyttää Aperamin taloudellisia tietoja, ja se asetti Aperamin vuotta 2019 koskevat taloudelliset tiedot saataville. Tarkemman analyysin ja muiden kuin toimintakulujen ja toimintaan liittyvien tuottojen huomiotta jättämisen jälkeen ilmeni, että Aperamin toiminta vuonna 2019 oli tappiollista. Siten sen vuotta 2019 koskevia tietoja ei voitu käyttää.

(204)

Aperamin taloudelliset tiedot kalenterivuodelta 2020 tulivat komission saataville menettelyn kuluessa. Muiden kuin toimintakulujen ja toimintaan liittyvien tuottojen huomiotta jättämisen jälkeen Aperamin tulos oli voitollinen. Vuoden 2020 tilinpäätöksen käyttämistä koskevan Euroferin pyynnön mukaisesti komissio laski myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voittoprosentit kyseistä vuotta koskevan Aperamin tilinpäätöksen perusteella. Lisäksi komissio katsoi, että tarkasteltavassa tapauksessa oli tarkoituksenmukaisempaa käyttää Aperamin konsolidoituja tietoja kuin tukeutua sen määräysvallassa ja siihen etuyhteydessä olevien yksikköjen tilinpäätöksiin. Konsolidoitu lähestymistapa antaa nimittäin tarkemman kuvan Aperamin toiminnasta, ja siinä sen taloudellisista tuloksista vähennetään konsernin sisäiset voitot, jotka eivät käy ilmi yksittäisistä tilinpäätöksistä. Sekä Aperamin konsolidoitu tilinpäätös että yksilölliset tilinpäätökset eivät myöskään koske yksinomaan GOES-tuotteiden tuotantoa. Konsolidoitujen tietojen käyttö ei siten vaikuta tietojen tarkkuuteen. Vääristymättömät myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto perustuivat näin ollen Aperamin vuoden 2020 tilinpäätökseen.

(205)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannolliset yleiskulut ilmaistiin osuutena vientiä harjoittaville tuottajille tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

3.5.1.6 Laskelmat

(206)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(207)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Sen jälkeen komissio sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Nämä Baoshan Groupin ilmoittamat kulutussuhteet tarkistettiin etätarkastuksessa. Kuten edellä 47 kappaleessa todettiin, etätarkastuksen jälkeen komissio lähetti Baoshan Groupille kirjeen, jäljempänä ’18 artiklan soveltamisesta ilmoittava kirje’, jossa se ilmoitti aikovansa tukeutua käytettävissä oleviin tietoihin ja soveltaa perusasetuksen 18 artiklan 1 kohtaa GOES-tuotteiden valmistukseen käytettyjen henkilötyötuntien laskemiseen. Komissio katsoi, ettei Baoshan Groupin työvoiman käytön tueksi ollut esitetty todennettua ja luotettavaa näyttöä. Huomautuksissaan 18 artiklan soveltamisesta ilmoittavaan kirjeeseen Baoshan Group esitti samat asiaa tukevat todisteet kuin etätarkastuksessa. Koska näistä asiakirjoista ei käynyt ilmi, miten monta tuntia kukin työntekijä oli työskennellyt minäkin päivänä, komissio vahvisti aikomuksensa ja sovelsi käytettävissä olevia tietoja henkilötyötuntien käyttöön GOES-tuotteiden valmistukseen. Näin tehdessään komissio laski uudelleen GOES-tuotteiden valmistukseen käytetyn henkilötuntimäärän jakamalla Baosteelin ja WISCOn kokonaistyövoimakustannukset kummankin yrityksen piiseosteisen teräksen valmistusyksikön työntekijäkohtaisella lasketulla tuntikustannuksella. Baosteelin ja WISCOn ilmoittamat lasketut henkilötyötunnit korvattiin sitten komission uudelleen laskemilla vastaavilla arvoilla.

(208)

Komissio kertoi kulutussuhteet edustavan maan eli Brasilian vääristymättömillä yksikkökustannuksilla, kuten 3.5.1.5 kohdassa on kuvattu.

(209)

Toiseksi komissio lisäsi tuotannolliset yleiskulut määrittääkseen vääristymättömät valmistuskustannukset yhteensä. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannollisia yleiskuluja korotettiin 187 kappaleessa tarkoitettujen raaka-aineiden ja kulutushyödykkeiden kustannuksilla, jotka ilmoitettiin osuutena kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(210)

Edellisessä kappaleessa kuvattuihin määritettyihin tuotantokustannuksiin komissio sovelsi Aperamin myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa. Myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 13,5 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 7,6 prosenttia.

(211)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(212)

Toisen muistion jälkeen Eurofer ehdotti, että normaaliarvo lasketaan Kiinan viennissä Yhdysvaltoihin käytettyjen hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(213)

Kuten 154 kappaleessa mainittiin, komissio päätteli, ettei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa. Komission oli näin ollen muodostettava normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, jossa ei säädetä viennissä kolmansiin maihin käytettävien hintojen käyttämisestä.

3.5.1.7 Vientihinta

(214)

Koska Baoshan Group vei tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin useiden tuojana toimivien etuyhteydessä olevien yritysten kautta, vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Tällöin hintaan tehtiin oikaisuja kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten, myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten, sekä kertyneiden voittojen huomioon ottamiseksi.

3.5.1.8 Vertailu

(215)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja Baoshan Groupin vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(216)

3.5.1.9 Polkumyyntimarginaalit

(217)

Ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan eli Baoshan Groupin osalta komissio vertasi samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin normaaliarvon painotettua keskiarvoa tarkastelun kohteena olevan tuotteen vastaavan tuotelajin vientihinnan painotettuun keskiarvoon perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(218)

Edellä kuvatussa vertailussa ei havaittu polkumyyntiä.

3.5.2 Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys

(219)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: vienti kolmansiin maihin, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

a) Vienti kolmansiin maihin

(220)

Komissio totesi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Baoshan Group vei erittäin merkittäviä määriä kokonaisviennistään sellaisille muille kolmansille markkinoille kuin unionin markkinoille, joilla ei sovelleta vähimmäistuontihintoja.

(221)

Verratessaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti muodostettua laskennallista normaaliarvoa Baoshan Groupin vientihintoihin sen suurimmille vientimarkkinoille – Intiaan ja Meksikoon –, joiden osuus oli noin [35–70 prosenttia] kaikesta vientimyynnistä, komissio havaitsi, että vientihinnat olivat 20 prosenttia alhaisemmat kuin Baoshan Groupille määritetty normaaliarvo.

(222)

Koska muut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komission oli tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin. Se käytti tältä osin GTA:sta ilmeneviä Kiinan vientitilastoja arvioidakseen vientihintoja kolmansiin maihin. Tämän perusteella Kiinan vientitilastoista ilmeni keskimääräinen vientihinta, joka oli alhaisempi kuin EU:ssa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sovellettu pienin vähimmäistuontihinta ja siten Baoshan Groupin vientihintaa alhaisempi.

(223)

Tästä syystä pidettiin todennäköisenä, että jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat alkaisivat myydä unioniin polkumyyntihinnoilla.

b) Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(224)

Baoshan Groupin, joka ainoana vie tarkastelun kohteena olevaa tuotetta EU:hun, lisäksi Kiinassa on ainakin kahdeksan muuta GOES-tuotteiden vientiä harjoittavaa tuottajaa. GTA:sta ilmenevien Kiinan vientitilastojen mukaan muut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät GOES-tuotteita myös muualle maailmaan (51).

(225)

Euroferin tarkastelupyynnössä esittämät arviot Baoshan Groupin tuotantokapasiteetista olivat hyvin lähellä Baoshan Groupin tosiasiallisia tietoja. Koska muut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komission oli perustettava päätelmänsä käytettävissä oleviin tietoihin arvioidakseen muiden vientiä harjoittavien tuottajien kapasiteettia, ja se tukeutui tarkastelupyyntöön sisältyviin tietoihin.

(226)

Näissä tiedoissa Kiinan kokonaiskapasiteetiksi arvioitiin 1 810 000 tonnia, kun taas tuotantokapasiteetiksi arvioitiin 1 220 000 tonnia. Kiinan kulutuksen arvioitiin olevan 1 020 000 tonnia. Tämän perusteella Kiinan käyttämättömäksi kapasiteetiksi arvioitiin 600 000 tonnia, mikä ylittää huomattavasti EU:n kokonaiskulutuksen (265 000–280 000) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi joitain keskeisiä markkinoita, kuten Yhdysvaltojen markkinoita, suojataan 25 prosentin korkeilla tariffeilla, mikä heikentää kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien pääsyä näille markkinoille.

(227)

Tämän perusteella on todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat suuntaavat käyttämätöntä kapasiteettiaan merkittävinä määrinä unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta, ja alkavat myydä tuotteita polkumyyntihinnoin.

c) Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(228)

Kuten edellä 82 kappaleessa jo todettiin, unionin markkinat kuuluvat maailman suurimpiin GOES-tuotteiden markkinoihin.

(229)

Hintatasot unionissa ovat yleisesti huomattavasti korkeampia kuin kiinalaisten tuottajien vientihinnat kolmansiin maihin.

(230)

Unionin markkinoiden koko ja hintaerot osoittivat unionin markkinoiden houkuttelevuuden.

d) Päätelmä

(231)

Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella katsottiin, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

3.6 Venäjä

3.6.1 Polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

3.6.1.1 Alustavat huomautukset

(232)

Koska yksikään venäläinen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä (ks. 23 kappale), komissio perusti analyysinsa, mukaan lukien polkumyyntiä koskevat laskelmat, käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(233)

3.6.1.2 Polkumyynti

a) Normaaliarvo

(234)

Koska luotettavia tietoja Venäjän kotimarkkinoiden hinnoista ei ollut käytettävissä, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon käyttäen tarkastelupyyntöön sisältyneitä arvoja ja menetelmää.

b) Vientihinta

(235)

Vientihinta unioniin määritettiin tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon liittyvien Eurostatin tietojen perusteella.

c) Vertailu

(236)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tätä varten toimitus- ja vakuutuskulut vähennettiin pyynnössä olleiden tietojen perusteella (202,67 euroa/tonni). Näin määritetty normaaliarvo noudettuna lähettäjältä oli 1 642 euroa/tonni, kun taas vientihinta noudettuna lähettäjältä oli 797,5 euroa/tonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

d) Polkumyynti

(237)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti hintaeroksi noin 80 prosenttia ja päätteli, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(238)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset väittivät, että todetun polkumyyntimarginaalin taso oli kyseenalainen sen korkeus huomioon ottaen ja että komission olisi pitänyt tarkistaa erityisen huolellisesti tarkastelupyynnössä esitetyt normaaliarvoa koskevat tiedot. Ne myös lisäsivät, että käyttäessään toisen käden tietoja komission olisi pitänyt verrata tällaisia tietoja muihin riippumattomiin lähteisiin tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’WTO-sopimus’, liitteessä II ”6 artiklan 8 kohdan mukaiset käytettävissä olevat parhaat tiedot” olevan 7 kohdan mukaisesti.

(239)

Komissio katsoi, että tarkastelupyynnössä normaaliarvosta venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta esitetyt tiedot olivat riittävän tarkkoja ja riittäviä. Yksikään asianomainen osapuoli ei myöskään esittänyt huomautuksia tarkastelupyynnössä annetuista tiedoista. Yksikään venäläinen vientiä harjoittava tuottaja ei myöskään toimittanut normaaliarvon määrittämiseen liittyviä merkityksellisiä tietoja. Venäjän viranomaiset sen enempää kuin asianomaiset osapuoletkaan eivät ole myöskään toimittaneet muita riippumattomia lähteitä. Tässä tilanteessa, ja koska muita tietolähteitä ei ollut käytettävissä, komissio katsoi, että se oli tukeutunut normaaliarvoa koskeviin parhaisiin käytettävissään oleviin tietoihin. Lisäksi WTO-sopimuksen liitteessä II olevassa 7 kohdassa myös todetaan, että jos asianomainen osapuoli ei tee yhteistyötä ja siten asian kannalta merkityksellisiä tietoja ei toimiteta viranomaisille, tällainen tilanne voisi johtaa epäedullisempaan tulokseen kuin jos osapuoli olisi toiminut täysimääräisesti yhteistyössä. Tämän perusteella kyseinen väite hylättiin.

3.6.2 Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys, jos toimenpiteet kumottaisiin

(240)

Komissio analysoi, oliko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä, jos voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Näin tehdessään se tarkasteli tuotantoa ja käyttämätöntä kapasiteettia Venäjällä ja unionin markkinoiden houkuttelevuutta. Koska venäläiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komission oli tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin.

a) Käyttämätön kapasiteetti

(241)

Tarkastelupyyntöön sisältyneiden käytettävissä olevien tietojen mukaan Venäjän tuotantokapasiteetti on arviolta 332 000 tonnia. Komissio arvioi Venäjän tuotannoksi 274 000 tonnia. Käyttämätöntä tuotantokapasiteettia on siten noin 58 000 tonnia, mikä vastaa yli [16–22:ta] prosenttia GOES-tuotteiden kulutuksesta unionissa.

(242)

Vaikka komissio olisi käyttänyt NLMK:n 11 päivänä joulukuuta 2020 päivätyissä huomautuksissaan toimittamia tietoja, käyttämätön tuotantokapasiteetti olisi silti [20 000–50 000] tonnia ja vastaisi noin [7–19:ää] prosenttia unionin kulutuksesta. NLMK ei esittänyt tältä osin näyttöä tuotantokapasiteettinsa tueksi. Lisäksi muutamina viime vuosina sen tuotanto oli suurempi kuin kapasiteetti, mikä herättää epäilyjä NLMK:n huomautuksissaan ilmoittamasta todellisesta tuotantokapasiteetista.

(243)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen NLMK väitti, että komission olisi pitänyt todentaa tiedot, jotka se oli toimittanut määräajassa Venäjän kapasiteetista, tuotannosta ja kapasiteetin käyttöasteesta, ja tukeutua niihin ja että tällaisen todentamisen avulla komission olisi ollut mahdollista hälventää 242 kappaleessa esille tuodut epäilyt.

(244)

Kuten 23 kappaleessa mainittiin, NLMK ilmoitti itse 10 päivänä joulukuuta 2020 esittämissään huomautuksissa, että sen oli lopetettava kyselyyn vastaaminen, ja se toimitti jatkettuun määräaikaan mennessä täydellisen kyselylomakevastauksen sijasta pelkästään hajanaisia tietoja, jotka käsittelivät sen asianomaista kapasiteettia ja tuotantoa.

(245)

Tässä tapauksessa komissio katsoi, että NLMK:n toimittamat tiedot olivat liian hajanaisia, jotta niistä olisi voitu tehdä merkityksellisiä päätelmiä. Joka tapauksessa, kuten 242 kappaleessa mainittiin, komissio otti NLMK:n tältä osin toimittamat tiedot huomioon ja tuli samaan lopputulokseen käyttämättömän kapasiteetin olemassaolosta. Tämän perusteella kyseinen väite hylättiin.

b) Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(246)

Tutkimus vahvisti, että unionin markkinat ovat venäläisten tuottajien kannalta houkuttelevat seuraavista syistä:

(247)

Ensinnäkin unionin markkinat kuuluvat maailman suurimpiin.

(248)

Toiseksi, kun tarkastellaan hintoja ja kuten jäljempänä 271 kappaleesta ilmenee, Venäjän unionin markkinoille suuntautuvan tuonnin keskimääräinen hintataso on alhaisempi kuin unionin tuottajien hintataso, joten vienti todennäköisesti jatkuu, jos toimenpiteet kumotaan.

(249)

Kolmanneksi suuri osa tuotannosta Venäjällä on suunnattu vientiin (yli 86 prosenttia tuotannosta menee vientiin), kun taas venäläiset tuottajat tyydyttävät lähes kokonaan kotimaisen kulutuskysynnän.

(250)

NLMK väitti 11 päivänä joulukuuta 2020 päivätyissä huomautuksissaan, ettei EU ole ensisijainen markkina-alue, koska tuonti on vähentynyt merkittävästi alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Komissio totesi, että vaikka NLMK:n vienti unioniin onkin pienentynyt alkuperäisen tutkimuksen jälkeen, se muodostaa edelleen huomattavan osuuden unionin kulutuksesta ja on kasvanut tarkastelujaksolla, kuten jäljempänä olevasta taulukosta 3 ilmenee. Siten NLMK:n väitteestä poiketen unionin markkinat muodostavat edelleen tärkeät kohdemarkkinat Venäjän viennille.

(251)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen NLMK väitti, että komission olettama, jonka mukaan tietyt markkinat ovat houkuttelevat pelkästään suuren kokonsa vuoksi, on virheellinen ja epäasianmukainen. Tältä osin NLMK viittasi myös siihen, etteivät unionin markkinat houkutelleet merkittävää lisätuontia sellaisista kolmansista maista, joihin polkumyyntitoimenpiteet eivät kohdistu, vaikka näillä mailla oli paremmat edellytykset päästä markkinoille asianomaisten maiden viejiin verrattuna. Se myös väitti, että Venäjän tuonnin alhaista hintatasoa koskeva peruste on virheellinen, koska venäläisten ja unionin tuottajien keskimääräiset hinnat eivät ole vertailukelpoisia sen vuoksi, että niiden myymät tuotelajit eivät kilpaile suoraan keskenään. Lisäksi päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset totesivat olevansa eri mieltä komission kanssa siitä, että unionin markkinat ovat houkuttelevat venäläisille vientiä harjoittaville tuottajille seuraavista syistä: venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat keskittyvät kotimarkkinoihinsa, ja niiden vienti on suuntautunut pääasiassa Aasian maihin. Lisäksi ne väittivät, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo vääristi unioniin suuntautuvan tuonnin hintojen arviointia.

(252)

Komissio oli eri mieltä näistä väitteistä. Markkinoiden koko on konkreettinen tekijä arvioitaessa niiden houkuttelevuutta, koska se mahdollistaa suurten määrien myymisen ja mittakaavaetujen saamisen tuotannossa, markkinoinnissa ja myyntiin liittyvissä kuluissa. Lisäksi Venäjältä peräisin oleva tuonti lisääntyi sekä määrällisesti että markkinaosuudella mitattuna tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla riippumatta siitä, keskittyivätkö venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat Venäjän kotimarkkinoihin ja/tai Aasian markkinoihin. Tämä osoitti, että unionin markkinat olivat edelleen erittäin houkuttelevat venäläisille vientiä harjoittaville tuottajille. Lisäksi, kuten 277 kappaleessa mainitaan, tuonnin väheneminen muista kolmansista maista johtui lähinnä siitä, että ainoa GOES-tuotteiden tuottaja Yhdistyneessä kuningaskunnassa lopetti toimintansa pysyvästi marraskuussa 2019.

(253)

Lisäksi NLMK:n väite, jonka mukaan alhaisia hintatasoja koskeva komission peruste on virheellinen, hylättiin edellisessä kappaleessa kuvatuista syistä. Lisäksi, kuten jäljempänä 272 kappaleessa selitetään, tuonti Venäjältä tapahtui keskimäärin hinnoilla, jotka olivat noin 30 prosenttia alhaisemmat kuin sovellettava vähimmäistuontihinta (1 536 euroa/tonni) ja noin 23 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan vertailukelpoisten tuotelajien hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tässä suhteessa, vaikka voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet otettaisiinkin huomioon, Venäjän tuontihinnat antavat hyviä viitteitä venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien vientihinnoittelusta unionissa ja niiden todennäköisestä hintatasosta, jos toimenpiteitä ei olisi.

c) Päätelmä polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä

(254)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että polkumyynti jatkuisi todennäköisesti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Ottaen huomioon suuren käyttämättömän kapasiteetin Venäjällä, unioniin vietyjen GOES-tuotteiden polkumyyntihinnat tarkastelua koskevalla ajanjaksolla ja unionin markkinoiden houkuttelevuuden komissio päätteli, että unionin markkinoille tulisi todennäköisesti merkittäviä määriä GOES-tuotteita Venäjältä polkumyyntihinnoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

4. VAHINKO

4.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(255)

Neljä yritystä unionissa tuottaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta. Tarkastelupyyntöön sisältyneiden käytettävissä olevien tietojen perusteella unionissa ei ole muita tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia. Kyseiset neljä yritystä muodostavat siten perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan.

(256)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 249 000 tonnia. Komissio määritti unionin kokonaistuotannon määrän kaikilta unionissa tiedossa olevilta tuottajilta saatujen unionin tuotannonalaa koskevien tietojen perusteella.

4.2 Neljä tiedossa olevaa unionin tuottajaa edustavat 100:aa prosenttia samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa. Unionin kulutus

(257)

Komissio määritti unionin kulutuksen seuraavien perusteella: kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien myynti unionissa ja kaikista kolmansista maista unioniin tuleva tuonti Eurostatin (Comext-tietokannan) tietojen mukaan.

(258)

Mitä tulee Japaniin, osa tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnista Alankomaihin ilmoitettiin luottamuksellisena tarkastelujaksolla (52). Tästä syystä unionin kulutusta koskevassa jäljempänä olevassa taulukossa ja muissa tuontimääriin ja -arvoihin liittyvissä taulukoissa tiedot esitetään vaihteluväleinä.

(259)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Union kulutus (tonnia)

	2017	2018	2019	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Unionin kokonaiskulutus	300 000 –315 000	277 000 –292 000	298 000 –313 000	265 000 –280 000
Indeksi	100	93	99	89
Lähde: Tarkistetut kyselyvastaukset, tarkastelupyyntöön sisältyvät tiedot, Eurostat ja Euroferiltä saadut tiedot.

(260)

Unionin kulutus vaihteli tarkastelujaksolla siten, että se oli 265 000–280 000 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja 300 000–315 000 tonnia vuonna 2017. Kokonaisuutena ottaen unionin kulutus väheni 11 prosenttia vuoden 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, vaikka se kasvoikin tilapäisesti vuonna 2019. Kulutuksen väheneminen johtuu useista tekijöistä, kuten tuonnin ja unionin tuottajien myynnin pienenemisestä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä taas johtui GOES-tuotteiden kysynnän pienenemisestä.

(261)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä viittasi unionin tuojien laajaan sisäisten jalostusmenettelyjen käyttöön ja teräslaminaattien ja -sydänten Turkista tuonnin kasvuun, minkä vuoksi ulkomailla tuotettujen GOES-tuotteiden kulutus unionissa ilmoitetaan sen mukaan yleensä liian alhaiseksi. Komissio vahvisti, että yhtäältä kaikki sisäisissä jalostusmenettelyissä tuodut GOES-tuotteet otettiin huomioon kulutustietoja laskettaessa. Toisaalta komissio huomautti, että teräslaminaatit ja -sydämet eivät kuulu polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisalaan eikä niitä näin ollen tutkittu.

4.3 Tuonti asianomaisista maista

4.3.1 Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(262)

Komissio määritti tuontimäärän Eurostatin (Comext-tietokannan) tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin unionin kulutuksen perusteella (ks. 257 kappale).

(263)

Asianomaisista maista tuleva tuonti ja tuonnin markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

	2017	2018	2019	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä	86 000 –101 000	64 000 –79 000	76 000 –91 000	70 000 –85 000
Indeksi	100	80	90	83
Asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus (%)	27,5 –34,2	22,7 –29,7	24,1 –31,3	26,5 –34,0
Indeksi	100	87	93	97
Lähde: Eurostat.

(264)

Toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2015. Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti asianomaisista maista väheni 17 prosenttia tarkastelujaksolla. Tuonnin markkinaosuus pieneni kuitenkin vain hieman (vuonna 2017 se oli 27,5–34,2 % ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 26,5–34,0 %), kun otetaan huomioon samanaikainen kulutuksen väheneminen unionin markkinoilla.

(265)

Asianomaisista maista vain tuonti Koreasta ja Venäjältä kasvoi vuoden 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, Korean tuonnin markkinaosuus kasvoi yhden prosenttiyksikön ja Venäjän kaksi prosenttiyksikköä.

4.3.2 Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat

4.3.2.1 Hinnat

(266)

Komissio määritti tuonnin keskimääräiset hinnat Eurostatin tilastojen perusteella.

(267)

Asianomaisista maista tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

	2017	2018	2019	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Kiina	2 081	1 994	2 036	1 985
Indeksi	100	96	98	95
Japan	2 167	2 184	2 168	2 140
Indeksi	100	100	100	99
Korea	2 032	2 051	2 022	1 996
Indeksi	100	101	100	98
Venäjä	1 119	1 205	1 074	1 000
Indeksi	100	108	96	89
Yhdysvallat	2 080	2 057	2 047	2 047
Indeksi	100	99	98	98
Keskimääräinen tuontihinta (tonnilta)	1 865	1 871	1 742	1 718
Indeksi	100	100	93	92
Lähde: Eurostat ja yhteistyössä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat.

(268)

Keskimääräisen hinnan havaittiin laskeneen vuoden 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana asianomaisista maista tulevassa tuonnissa kaikkien GOES-tuotelajien osalta riippumatta siitä, ovatko kyseessä perinteiset tai suuren permeabiliteetin tuotteet. Tuonti Venäjältä käsitti GOES-tuotteiden perinteiset tuotelajit, kun taas tuonti neljästä muusta asianomaisesta maasta koostui suuren permeabiliteetin GOES-tuotteista.

(269)

Tuonnin keskimääräinen hinta laski siten, että vuonna 2017 se oli 1 865 euroa/tonni ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 1 718 euroa/tonni. Tarkastelujaksolla tuonnin keskimääräinen hinta aleni noin 7,6 prosenttia.

4.3.2.2 Hinnan alittavuus

(270)

Yksikään korealainen, venäläinen ja yhdysvaltalainen tuottaja ei toiminut yhteistyössä, kun taas yksi kiinalainen ja yksi japanilainen vientiä harjoittava tuottaja toimi yhteistyössä tutkimuksessa.

(271)

Venäjää lukuun ottamatta kaikista asianomaisista maista tulevassa tuonnissa unioniin suuntautuvan tuonnin hintoihin vaikutti merkittävästi toimenpiteiden käyttöönotto kolmen vähimmäistuontihinnan muodossa 2 kappaleessa selitetyistä syistä. Kuten 3 kappaleessa mainittiin, tullia ei makseta, jos CIF unionin rajalla -hinta on vähintään vähimmäistuontihinnan suuruinen. Tuontihinnat asianomaisista maista, Venäjää lukuun ottamatta, olivat lähes kaikissa tapauksissa samansuuruisia tai hieman korkeampia kuin vähimmäistuontihinta koko tarkastelujaksolla ja paljon korkeampia kuin unionin tuotannonalan hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Hintojen alittavuutta ei esiintynyt asianomaisissa maissa Venäjää lukuun ottamatta.

(272)

Koska yksikään venäläinen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, komissio vertasi Venäjän osalta Eurostatin tietoihin perustuvia tuonnin keskimääräisiä CIF-hintoja, joita oikaistiin tuonnin jälkeisten kustannusten (65 euroa/tonni) huomioon ottamiseksi, vertailukelpoisten tuotelajien unionin tuotannonalan keskimääräisiin myyntihintoihin. Tuonti Venäjältä tapahtui keskimäärin hinnoilla, jotka olivat noin 30 prosenttia alhaisemmat kuin sovellettava vähimmäistuontihinta (1 536 euroa/tonni) ja noin 23 prosenttia alhaisemmat kuin sovellettavat unionin tuotannonalan hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(273)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Nippon Steel väitti, että komission olisi laskettava hinnan alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden marginaalit uudelleen seuraavista syistä: Ensinnäkin nämä marginaalit, joihin oli tehty perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukainen oikaisu, määritettiin alkuperäisessä tutkimuksessa perusasetuksen 3 artiklan 1, 2, 3 ja 6 kohdan vastaisesti. Toiseksi näitä marginaaleja ei laskettu Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

(274)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Komissio ei havainnut hinnan alittavuutta Japanin osalta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. 271 kappale). Alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetun hinnan alittavuuden marginaalin uudelleen laskemista koskeva Nippon Steelin pyyntö oli siten aiheeton. Lisäksi, koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu ei vaikuta tullien tasoon, alun perin määritetyn vahinkomarginaalin tarkistaminen oli myös aiheeton. Lisäksi 336 kappaleessa esitettyä mahdollisen toimenpiteiden raukeamisen hintavaikutusten analyysia varten komissio määritti unioniin tulevan tuonnin todennäköiset tulevat hintatasot Japanin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen, joiden osalta ei ollut tehty tai ei olisi voitu tehdä perusasetuksen 2 artiklan 9 mukaisia oikaisuja, perusteella.

4.4 Tuonti muista kolmansista maista

(275)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuonti muista kolmansista maista oli [19 000–25 000 tonnia] tai [7–10,5 %] unionin kulutuksesta. GOES-tuotteita tuotiin unioniin muista kuin asianomaisista maista lähinnä Brasiliasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

(276)

Muista kolmansista maista tulevan GOES-tuotteiden tuontimäärä sekä markkinaosuus ja tuontihinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuonti kolmansista maista (tonnia)

Kaikki kolmannet maat yhteensä asianomaisia maita lukuun ottamatta		2017	2018	2019	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
	Määrä (tonnia)	30 000 –36 000	30 000 –36 000	34 000 –40 000	19 000 –25 000
	Indeksi	100	101	117	62
	Markkinaosuus (%)	10,2 –13,5	10,5 –13,8	12,7 –16,0	7,0 –10,5
	Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)	1 409	1 217	1 260	1 294
	Indeksi	100	86	89	92
Lähde: Eurostat.

(277)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Yhdistyneestä kuningaskunnasta puolittui vuoden 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana noin 25 000–35 000 tonnista 10 000–20 000 tonniin. Tuonnin väheneminen johtui siitä, että ainoa GOES-tuotteiden tuottaja Yhdistyneessä kuningaskunnassa keskeytti toimintansa marraskuussa 2019.

(278)

Toisaalta tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Brasilista kasvoi huomattavasti tarkastelujaksolla. Brasilian markkinaosuus pystyi kuitenkin pienenä eli alle 2 prosentissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(279)

Asianomaisia maita lukuun ottamatta kaikkien kolmansien maiden tuonnin kokonaismäärä väheni 38 prosenttia vuoden 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, ja niiden markkinaosuus oli 7,0–10,5 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun vuonna 2017 se oli 10,2–13,5 prosenttia.

(280)

Hintatason osalta tilanne vaihtelee maittain sen mukaan, myydäänkö unionin markkinoilla perinteisiä vai suuren permeabiliteetin tuotteita.

(281)

Kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset myyntihinnat kuitenkin laskivat tarkastelujaksolla. Suuntaus on johdonmukainen asianomaisista maista tulevan tuonnin suuntaukseen nähden (ks. edellä taulukko 5) ja unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuvan myynnin hintasuuntaukseen nähden (ks. jäljempänä taulukko 9).

4.5 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.5.1 Yleiset huomautukset

(282)

Tutkittaessa tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(283)

Vahingon määrittämistä varten komissio ei tehnyt eroa makro- ja mikrotaloudellisten vahinkoindikaattoreiden välillä, koska kaikki neljä tiedossa olevaa unionin tuottajaa muodostivat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio arvioi vahinkoindikaattorit yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella.

(284)

Neljä yhteistyössä toiminutta unionin tuottajaa kuuluvat kahteen yritysryhmään. Tästä syystä komissio pohti, oliko toimitetut tiedot tarpeen esittää vaihteluväleinä liikesalaisuuksien suojaamiseksi, mutta päätteli, että kootut tiedot eivät olleet sellaisia, että niistä olisi paljastunut luottamuksellisia tietoja. Vahinkoindikaattoreista ei näin ollen esitetä vaihteluvälejä.

4.5.2 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(285)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

	2017	2018	2019	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Tuotantomäärä (tonnia)	294 301	280 685	279 625	248 865
Indeksi	100	95	95	85
Tuotantokapasiteetti (tonnia)	351 000	351 000	331 000	331 000
Indeksi	100	100	94	94
Kapasiteetin käyttöaste (%)	84	80	84	75
Indeksi	100	95	101	90
Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

(286)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotantomäärä laski 15 prosenttia. Sen lisäksi, että kysyntä väheni tarkastelujaksolla, kuten 260 kappaleessa selitettiin, tuotantomäärän merkittävä pieneneminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli myös seurausta seuraavista tekijöistä:

—	tuotannon keskeytyminen unionin tuottajan tuotantoyksikössä joulukuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana ja

—	covid-19-pandemian vaikutukset, jotka johtivat tuotannon vähenemiseen etenkin vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

(287)

Ilmoitetut kapasiteettiluvut viittaavat tekniseen kapasiteettiin, mikä tarkoittaa sitä, että tuotannonalan normeina pitämät käynnistysaikaa, huoltoa, pullonkauloja ja muita tavanomaisia seisokkeja koskevat oikaisut on otettu huomioon. Kapasiteetti laski hieman tarkastelujaksolla. Kaksi neljästä unionin tuottajasta investoi tarkastelujaksolla nykyisten tuotantolaitteidensa nykyaikaistamiseen, jotta ne voisivat tuottaa suhteessa enemmän suuren permeabiliteetin tuotelajeja kuin perinteisiä tuotelajeja. Näiden investointien ansiosta unionin tuottajat pystyivät tuottamaan lähinnä vuodesta 2019 alkaen suhteessa enemmän suuren permeabiliteetin GOES-tuotelajeja, joille on ominaista se, että ne ovat ohuempia, minkä seurauksena tuotantokapasiteetti tonneina oli alhaisempi tarkastelujaksolla.

(288)

Kapasiteetin käyttöasteen pieneneminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotantokapasiteetin vähenemisestä huolimatta johtui siitä, että tuotantomäärä laski voimakkaasti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten edellä 286 kappaleessa selitettiin. Käyttöaste pieneni lähes 10 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla.

4.5.3 Myyntimäärä ja markkinaosuus

(289)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

	2017	2018	2019	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Kokonaismyyntimäärä unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille (tonnia)	175 000 –190 000	174 000 –191 000	176 000 –191 000	170 000 –185 000
Indeksi	100	98	101	96
Markkinaosuus (%)	55,9 –62,6	60,0 –66,5	56,9 –63,5	61,0 –66,8
Indeksi	100	106	102	108
Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset ja Eurostat.

(290)

Unionin tuotannonalan myyntimäärät etuyhteydettömille asiakkaille unionissa pysyi vakaana vuosina 2017–2019 mutta väheni hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Myyntimäärien lasku seuraili tuotantomäärien laskevaa suuntausta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla samoista syistä kuin ne, jotka selitettiin 286 kappaleessa. Tuotantomäärän väheneminen oli kuitenkin huomattavampaa – 15 prosenttiyksikköä vuoden 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä – kuin unionin tuottajien myyntimäärien lasku.

(291)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi tästä huolimatta hieman 55,9–62,6 prosentista 61,0–66,8 prosenttiin, koska kulutus väheni enemmän kuin unionin tuotannonalan myyntimäärä laski.

(292)

Toisena syynä tähän unionin tuotannonalan markkinaosuuden kasvuun ovat voimassa olevat toimenpiteet sekä kansainvälisen kaupan ja toimitusketjujen häiriöt vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla covid-19-pandemian vaikutusten seurauksena.

4.5.4 Kasvu

(293)

Tarkastelujaksolla unionin kulutus väheni 11 prosenttia, kun taas myyntimäärä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa väheni 4 prosenttia. Näin ollen unionin tuotannonala ei kasvanut lainkaan tarkastelujakson aikana, vaikka markkinaosuus kasvoi.

4.5.5 Työllisyys ja tuottavuus

(294)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

	2017	2018	2019	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Työntekijöiden lukumäärä	2 273	2 309	2 302	2 256
Indeksi	100	102	101	99
Tuottavuus (tonnia/työntekijä)	129,48	121,56	121,47	110,31
Indeksi	100	94	94	85
Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

(295)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon osallistuvien unionin tuotannonalan työntekijöiden määrä pysyi vakaana vuosina 2017–2019 mutta väheni hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(296)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus mitattuna tuotoksena (tonnia) työntekijää kohti väheni merkittävästi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä voidaan selittää seuraavien tekijöiden yhteisvaikutuksella:

—	tuotannon keskeytyminen yhden unionin tärkeimmän tuottajan tuotantoyksikössä, minkä seurauksena tuotanto väheni joulukuusta 2019 helmikuuhun 2020, ja

—	neljän unionin tuottajan tuotanto väheni vuoden 2020 toisella neljänneksellä covid-19-pandemian vuoksi.

4.5.6 Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista

(297)

Kuten 44 kappaleessa selitettiin, venäläiset, korealaiset ja yhdysvaltalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Vain yksi kiinalainen ja yksi japanilainen vientiä harjoittava tuottaja toimi täydessä yhteistyössä tässä menettelyssä.

(298)

Vaikka kolmen vähimmäistuontihinnan muodossa käyttöön otetut, voimassa olevat toimenpiteet vaikuttivat merkittävästi unioniin suuntautuvan tuonnin hintoihin, polkumyyntiä havaittiin tuonnissa Japanista (ks. 70 kappale), Yhdysvalloista (ks. 111 kappale) ja Venäjältä (ks. 237 kappale) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kiinasta ja Koreasta tulevassa tuonnissa ei havaittu polkumyyntiä.

(299)

Vahinkoindikaattorit osoittavat, että vuodesta 2015 saakka voimassa olleista polkumyyntitoimenpiteistä, jotka helpottivat tilannetta jossain määrin ja paransivat aluksi suorituskykyä, huolimatta unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne oli edelleen heikko ja haavoittuva. Näin ollen unionin tuotannonala ei ole pystynyt toipumaan aiemmasta polkumyynnistä.

4.5.7 Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(300)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat unionissa

	2017	2018	2019	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat unionin markkinoilla (euroa/tonni)	1 452	1 492	1 501	1 427
Indeksi	100	103	103	98
Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/tonni)	1 468	1 617	1 647	1 714
Indeksi	100	110	112	117
Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

(301)

Edellä olevasta taulukosta ilmenee, että unionin yksikkömyyntihinnat laskivat hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiempiin vuosiin verrattuna. Tämä johtui lähinnä seuraavien yhteisvaikutuksesta:

—

hintapaine unionin markkinoilla, mistä on osoituksena myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontihintojen lasku, sillä nämä hinnat laskivat myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla etenkin Venäjältä tuotujen GOES-tuotteiden osalta, joille on ominaista verrattain suuri ferromagneettinen häviö;

—

yhden tärkeimmän unionin tuottajan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tekemät merkittävät tuotantokokeilut, joiden tarkoituksena oli parantaa sen tuotantoprosessia; näissä kokeiluissa tuotettiin suuri osuus GOES-tuotelajeja, jotka oli myytävä alhaisemmilla keskimääräisillä yksikköhinnoilla.

(302)

Edellä olevasta taulukosta ilmenee myös tuotantokustannusten kehitys. Yhden tärkeän unionin tuottajan tuotannon keskeytyminen ja tuotannon väheneminen (ks. 296 kappale) johtivat siihen, että kiinteät kulut kultakin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotetulta tonnilta kasvoivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuotantokustannusten kasvu ja unionin tuotannonalan myyntihintojen hienoinen lasku yhdessä aiheuttivat unionin tuottajille huomattavia tappioita.

4.5.8 Työvoimakustannukset

(303)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

	2017	2018	2019	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)	42 375	43 384	47 219	46 362
Indeksi	100	102	111	109
Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

(304)

Vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kohosivat 8,5 prosenttia. Tämän muutoksen merkitys on melko vähäinen, koska työvoimakustannusten osuus kaikista valmistuskustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla on vain noin 15 prosenttia.

4.5.9 Varastot

(305)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

	2017	2018	2019	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Loppuvarastot (tonnia)	21 803	19 308	24 768	16 370
Indeksi	100	89	114	75
Loppuvarastot prosentteina tuotannosta	7,5	6,9	9	6,6
Indeksi	100	88	125	88
Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

(306)

Tarkastelujaksolla loppuvarastojen taso vaihteli, mutta kokonaisuutena ottaen varastot pienenivät prosentteina tuotannosta. Unionin tuotannonala tuottaa useimpia samankaltaisen tuotteen lajeja käyttäjien tilausten perusteella. Sen vuoksi varastoja ei voida pitää merkittävänä vahinkoindikaattorina tuotannonalalla.

4.5.10 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(307)

Unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

	2017	2018	2019	Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (tappiollisuus) (% liikevaihdosta)	-2,1	-8,4	-11,7	-18,6
Indeksi	- 100	- 395	- 548	- 874
Kassavirta (euroa)	26 938 994	-9 640 666	22 630 604	27 476 286
Indeksi	100	-36	84	102
Investoinnit (euroa)	21 144 151	24 000 854	38 265 803	27 991 903
Indeksi	100	114	181	132
Investointien tuotto (%)	-1,7	-3,1	-10,2	-14,4
Indeksi	- 100	- 183	- 607	- 860
Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset.

(308)

Komissio määritti unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettotappion ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(309)

Vuonna 2015 käyttöön otetuilla toimenpiteillä oli myönteinen vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen etenkin vuonna 2017, jolloin unionin tuotannonala alkoi elpyä. Unionin tuottajille vuonna 2017 aiheutuneet tappiot olivat edelleen verrattain pienet eli 2,1 prosenttia. Vuonna 2013 aiheutuneet tappiot olivat -26,6 prosenttia, ja alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla, joka käsitti 1 päivän heinäkuuta 2013 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välisen ajanjakson, aiheutuneet tappiot olivat -22,3 prosenttia; nämä kaksi ajanjaksoa edelsivät alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoa vuonna 2015. Ne olivat paljon suuremmat kuin vuonna 2017 aiheutuneet tappiot (-2,1 prosenttia). Sen jälkeen taloudellinen tilanne alkoi kuitenkin jälleen heiketä (53) siinä määrin, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tappiot nousivat -18,6 prosenttiin.

(310)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta ei noudattanut samaa laskevaa suuntausta kuin kannattavuus ja oli positiivinen. Positiivinen kassavirta selittyy pääasiassa yhden unionin tuottajan, jonka toiminta oli tappiollista, kahdella tärkeällä sopimuksella:

—	sen emoyhtiön kanssa voiton/tappion siirtämisestä tehdyllä sopimuksella, joka merkitsi sitä, että emoyhtiö kattoi sille aiheutuneet tappiot, ja

—	ulkoisen palveluntarjoajan kanssa tehty factoring-sopimus, jonka ansiosta sen maksamatta olevien saamisten periminen nopeutui vastineena vuosittain maksettavasta factoring-maksusta.

(311)

Tarkastelujaksolla aiheutuneista tappioista huolimatta investoinnit olivat yli 21 miljoonaa euroa kaikkina tarkastelujakson vuosina. Nämä investoinnit liittyivät enimmäkseen tarkasteltavana olevan tuotteen suuren permeabiliteetin lajien tuottamiseen tarkoitettujen laitteiden päivittämiseen.

(312)

Investointien tuotolla tarkoitetaan voittoa ilmaistuina prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Tappioiden vuoksi investointien tuotto oli negatiivinen tarkastelujaksolla. Se noudatteli samaa laskevaa suuntausta kuin kannattavuus.

(313)

Kyvyllä kerätä pääomaa tarkoitetaan kykyä kerätä varoja investointeihin, laajentumiseen tai uudistuksiin. Kun otetaan huomioon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutuneet tappiot, velkarahoitus tai oman pääoman ehtoinen rahoitus on olennainen unionin tuottajille, jotta ne voivat jatkaa investointeja. Kuten 310 kappaleessa todettiin, unionin tuottaja esimerkiksi teki emoyhtiönsä kanssa sopimuksen voiton/tappion siirtämisestä, mikä tarkoittaa, että emoyhtiö kattoi sille aiheutuneet tappiot, jolloin yhtiön oli mahdollista jatkaa tarvittavia investointeja lähinnä laitteisiin voidakseen tuottaa tarkastelun kohteena olevan tuotteen suuren permeabiliteetin tuotelajeja.

4.6 Vahinkoa koskevat päätelmät

(314)

Kuten 309 kappaleessa esitetään, vuonna 2015 käyttöön otetuilla toimenpiteillä oli aluksi myönteinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen etenkin vuonna 2017, jolloin unionin tuotannonala alkoi elpyä.

(315)

Sen jälkeen taloudellinen tilanne alkoi kuitenkin jälleen heiketä jatkuvasti siinä määrin, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tappiot nousivat -18,6 prosenttiin.

(316)

Myyntimäärät unionin markkinoilla laskivat 4 prosenttia, samanaikaisesti kun yksikkömyyntihinnat laskivat hieman eli 2 prosenttia. Tuotanto pieneni 15 prosenttia, ja tuotantokapasiteetin käyttöaste laski 10 prosenttia. Kasvaneet tuotantokustannukset huomioon ottaen tappiot saavuttivat kestämättömän tason.

(317)

Edellä kuvattujen tekijöiden seurauksena tarkastelujaksolla aiheutuneiden tappioiden vuoksi muut indikaattorit, kuten investointien tuotto, noudattivat samaa laskusuuntausta kuin kannattavuusindikaattori.

(318)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen NLMK väitti, että unionin tuotannonalan tilanne, jossa sille aiheutui vahinkoa, johtui rakenteellisista ongelmista eikä sillä ollut mitään tekemistä asianomaisista maista tulevan tuonnin kanssa. NLMK viittasi tappioiden tason ja kasvaneiden tuotantokustannusten väliseen vastaavuussuhteeseen ja unionin tuottajien heikentyneeseen suorituskykyyn, kuten yhden tärkeimmän unionin tuottajan tuotannon loppumiseen, minkä seurauksena kiinteät yksikkökustannukset nousivat. Lisäksi päätelmien ilmoittamisen jälkeen Venäjän viranomaiset väittivät, että kulutuksen pieneneminen oli suurin ongelma unionin tuotannonalalla, jonka tilanne oli Venäjän viranomaisten mukaan vakaa, kuten sen työntekijöiden määrä ja investointien kasvu osoittavat.

(319)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Nippon Steel huomautti, että jokainen vahinkoindikaattori voidaan selittää muilla syillä kuin GOES-tuotteiden tuonnilla asianomaisista maista. Se esimerkiksi väitti, että tappiot, jotka olivat -18,6 prosenttia, voidaan selittää sillä, että investointimenot kasvoivat 32 prosenttia, kun taas myyntimäärän 4 prosentin lasku voi johtua siitä, että unionin kulutus väheni 11 prosenttia ja myös unionin tuotanto supistui.

(320)

Komissio hylkäsi nämä NLMK:n ja Nippon Steelin huomautukset seuraavista syistä. Komissio ei ensinnäkään väittänyt, että vahinkoa aiheuttava tilanne tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla johtui, tai johtui pelkästään, tuonnista asianomaisista maista. Kuten 330 ja 331 kappaleessa esitetään, komissio tarkasteli myös asianomaisten osapuolten yksilöimiä muita, mahdollisesti vahinkoa aiheuttavia tekijöitä, mutta päätteli, että nämä muut tekijät olivat luonteeltaan tilapäisiä. Toiseksi, kuten yleisesti jäljempänä jaksossa 5 ja erityisesti 361 kappaleessa esitetään, kun otetaan huomioon unionin tuotannonalan aiempi ja nykyinen tilanne, jossa sille aiheutuu vahinkoa, toimenpiteiden puuttuminen johtaisi erittäin todennäköisesti asianomaisista maista vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tapahtuvan polkumyyntituonnin merkittävään kasvuun, mikä aiheuttaisi vieläkin suurempia tappioita unionin tuottajille. Kolmanneksi unionin tuotannonalaa koskevassa analyysissa tarkasteltiin kaikkia vahinkoindikaattoreita, minkä perusteella komissio tuli siihen tulokseen, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa, kuten 321 kappaleessa todetaan. Neljänneksi näitä huomautuksia ei perusteltu riittävästi. Lisäksi komissio analysoi kattavasti paitsi unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa (jakso 4) myös muita vahingon syitä ja sitä, mitä tapahtuisi, jos toimenpiteitä ei sovellettaisi (jakso 5). Kuten 361 kappaleessa selitetään, komissio katsoi, että kun otetaan huomioon unionin tuotannonalan aiempi ja nykyinen tilanne, jossa sille aiheutuu vahinkoa, toimenpiteiden puuttuminen johtaisi erittäin todennäköisesti asianomaisista maista vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tapahtuvan polkumyyntituonnin merkittävään kasvuun, mikä aiheuttaisi vieläkin suurempia tappioita unionin tuottajille.

(321)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa, jota kaikki keskeiset vahinkoindikaattorit osoittavat.

5. VAHINGON JATKUMISEN JA/TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS, JOS TOIMEENPITEET KUMOTAAN

(322)

Kuten 271 kappaleessa mainittiin, unioniin suuntautuvan tuonnin hintoihin vaikutti merkittävästi toimenpiteiden käyttöönotto kolmen vähimmäistuontihinnan muodossa. Kokonaisuutena tarkasteltuna GOES-tuotteita tuotiin Kiinasta, Japanista, Koreasta ja Yhdysvalloista vähimmäistuontihintoja vastaavilla tai korkeammilla hinnoilla, jotka olivat huomattavasti korkeampia kuin unionin tuotannonalan myyntihinta ja tuotantokustannukset ja jotka eivät siten aiheuttaneet vahinkoa. Toisaalta tuonti Venäjältä tapahtui keskimäärin hinnoilla, jotka olivat merkittävästi unionin tuotannonalan myyntihintaa ja tuotantokustannuksia alhaisempia ja jotka siten aiheuttivat vahinkoa. Keskimääräisen tuontihinnan Venäjältä nimittäin todettiin olevan yli 20 prosenttia alhaisempi kuin unionin tuotannonalan vertailukelpoisten tuotteiden keskimääräiset hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(323)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen NLMK väitti, että Venäjältä peräisin olevat GOES-tuotelajit eivät kilpaile suoraan EU:ssa pääasiallisesti tuotettujen tuotelajien kanssa ja että Venäjän tuontituotteiden alhaiset hinnat kuvastivat niiden heikompaa laatua ja käyttöä vain tietyissä sovelluksissa. Se väitti, että Venäjältä peräisin olevien GOES-tuotelajien vakailla tuontimäärillä pelkästään vastataan heikompilaatuisten GOES-tuotelajien edelleen olemassa olevaan mutta vähentyvään kysyntään.

(324)

Tutkimuksessa todetut tosiseikat eivät kuitenkaan tukeneet väitettä, jonka mukaan Venäjältä tuotavat GOES-tuotelajit eivät kilpaile suoraan EU:ssa pääasiallisesti tuotettujen tuotelajien kanssa. Ensinnäkin tutkimusajanjaksolla Venäjältä tuodut tuotteet kilpailivat edelleen unionin tuottajien ja etenkin kahden kaikkiaan neljästä unionin tuottajasta, jotka myös tuottivat heikompilaatuisia GOES-tuotelajeja, tuottamien tuotelajien kanssa. Toiseksi komissio muistutti, että se on määrittänyt kolme vähimmäistuontihintaa kolmelle eri tuoteluokalle ferromagneettisen enimmäishäviön perusteella, joka on objektiivinen ja syrjimätön kriteeri, joka käsittää kaikki erilaiset GOES-tuotelajit, myös Venäjältä tuotavat. Kolmanneksi Venäjältä tuotavat GOES-tuotelajit kuuluvat tuotteen määritelmän piiriin, ja niitä myytiin ja voidaan edelleen käyttää unionin markkinoilla, vaikka onkin todennäköistä, että toisen vaiheen voimaantulo lisää tarkastelun kohteena olevan tuotteen suuren permeabiliteetin tuotelajien (ks. 401 kappale) kysyntää ja vähentää venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien tuottamien tuotelajien kysyntää.

(325)

Kun tarkastellaan näitä muita tekijöitä, covid-19-pandemia johti tilausten viivästymiseen ja vähensi kysyntää unionissa tarkastelujaksolla, minkä seurauksena myyntihinnat laskivat. Covid-19-pandemia vaikutti siten myös kielteisesti unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

(326)

Lisäksi terästeollisuuden maailmanlaajuinen laskusuhdanne aiheutti teräksen kysynnän ja kulutuksen hiipumisen unionissa tarkastelujaksolla, minkä seurauksena myyntihinnat laskivat.

(327)

Unionin tuottajien vientimyynti (määrällisesti) etuyhteydettömille asiakkaille väheni myös 35–38 prosenttia tarkastelujaksolla 100 000–115 000 tonnista vuonna 2017 60 000–75 000 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuottajista tuli valikoivampia, ja ne pystyivät tosin hieman korottamaan vientihintaansa tarkastelujaksolla.

(328)

Asianomaiset osapuolet väittivät, etteivät unionin tuottajat olleet riittävän tehokkaita kasvaneiden kustannusten ja investointien vuoksi. Yksi asianomainen osapuoli myös väitti, etteivät unionin tuottajat pystyneet saattamaan päätökseen tiettyjä rakenneuudistussuunnitelmia, etenkään koska komissio kielsi Tata Steelin ja ThyssenKruppin sulautumisen. Näitä väitteitä ei kuitenkaan perusteltu mitenkään. Lisäksi, jos unionin tuotannonala ei olisi pystynyt tekemään näitä investointeja, se ei olisi voinut jatkaa kilpailemista asianomaisten maiden vientiä harjoittavien tuottajien kanssa, jotka tuovat unioniin lähinnä suuren permeabiliteetin GOES-tuotteita. Tämä olisi johtanut kestämättömään tilanteeseen, joka asettaisi neljän unionin tuottajan selviytymisen kyseenalaiseksi. Lisääntyneet investointikustannukset olivat siten välttämättömiä unionin tuotannonalalle, jotta se säilyy kilpailukykyisenä ja elinkelpoisena.

(329)

Asianomaiset osapuolet myös väittivät, että muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrät myötävaikuttivat myös unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Tältä osin komissio viittasi tämän asetuksen 275–281 kappaleeseen ja muistutti, että muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista tulevan tuonnin kokonaismäärä laski 38 prosenttia vuoden 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä siten, että niiden markkinaosuus oli 7–10,5 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun vuonna 2017 se oli 10,2–13,5 prosenttia. Siten ei ole viitteitä siitä, että muu tuonti olisi aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(330)

Edellä esitettyjä muita tekijöitä pidetään luonteeltaan väliaikaisina, ja unionin tuotannonalan tilanne näytti jo jälleen lupaavammalta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopulla, kun otetaan huomioon GOES-tuotteiden odotettu suurempi kysyntä lähitulevaisuudessa ja unionin tuotannonalan kyky tuottaa yhä enemmän tarkastelun kohteena olevan tuotteen suuren permeabiliteetin tuotelajeja.

(331)

Tätä taustaa vasten komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, miten todennäköisesti Venäjältä jatkuneen polkumyyntituonnin aiheuttama vahinko jatkuisi ja miten todennäköisesti muista asianomaisista maista tulevan tuonnin aiheuttama vahinko toistuisi, jos toimenpiteiden annetaan raueta, kun nämä tilapäiset ja poikkeukselliset olosuhteet ovat poistuneet. Komissio tarkasteli seuraavia seikkoja: 1) käyttämätöntä kapasiteettia asianomaisissa maissa ja unionin markkinoiden houkuttelevuutta; ja 2) näistä maista tulevan mahdollisen tuonnin ja sen hintatasojen vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

5.1 Käyttämätön kapasiteetti asianomaisissa maissa ja unionin markkinoiden houkuttelevuus

(332)

Kuten 82, 101, 113, 226 ja 241 kappaleessa jo kuvattiin, määrät, joita vientiä harjoittavat tuottajat voisivat viedä asianomaisista maista, ovat huomattavia unionin markkinoiden kokoon verrattuna. Niiden käyttämätön kapasiteetti on nimittäin kolme kertaa suurempi kuin unionin kokonaiskulutus (54) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi kiinalaisten, venäläisten ja japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinaosuus on 97–100 prosenttia, kun taas yhdysvaltalaisten ja korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinaosuus on 83–86 prosenttia. Vientiä harjoittavien tuottajien käytettävissä olevaa käyttämätöntä kapasiteettia ei siten voida ottaa vastaan asianomaisilla kotimarkkinoilla, koska vientiä harjoittavien tuottajien kotimainen tuotanto täyttää jo erittäin pitkälti näiden markkinoiden tarpeet. Lisäksi Kiinan ja Yhdysvaltojen markkinoita suojataan kaupan toimenpiteillä.

(333)

Edellä esitetyn perusteella on todennäköistä, että vientiä harjoittavat tuottajat kaikista asianomaisista maista alkavat jälleen myydä suuria määriä unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

5.2 Asianomaisista maista tulevan tuonnin hintataso, jos toimenpiteiden annetaan raueta

(334)

Kuten 271 ja 322 kappaleessa mainittiin, tuonti Kiinasta, Japanista, Koreasta ja Yhdysvalloista tapahtui hintatasolla, joka vastaa asianomaista vähimmäistuontihintaa tai on sitä korkeampi ja joka on korkeampi kuin unionin tuotannonalan myyntihinta ja tuotantokustannukset. Tuonti Venäjältä tapahtui hinnoilla, jotka olivat huomattavasti asianomaista vähimmäistuontihintaa (1 536 euroa/tonni) alhaisempia ja joihin se ei siten juurikaan vaikuttanut, ja myös hinnoilla, jotka olivat unionin tuotannonalan myyntihintaa ja tuotantokustannuksia alhaisempia. Komissio katsoi näin ollen, että vähimmäistuontihinnalla oli merkittävä vaikutus ensiksi mainittujen neljän maan vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäyttäytymiseen ja että niiden tosiasiallisia vientihintoja ei voida luotettavasti verrata todennäköisiin tuleviin hintoihin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(335)

Näissä olosuhteissa kyseisistä neljästä maasta (Kiinasta, Japanista, Koreasta ja Yhdysvalloista) (55) tuotavien GOES-tuotteiden osalta komissio tutki myös niiden vientiä harjoittavien tuottajien nykyistä hinnoittelukäyttäytymistä kolmansien maiden vientimarkkinoilla arvioidakseen unioniin tulevan tuonnin todennäköisiä hintatasoja, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(336)

Tätä varten komissio määritti kiinalaisten ja japanilaisten yhteistyössä toimineiden tuottajien osalta unioniin tulevan tuonnin todennäköiset hintatasot vertaamalla tuotelajien, joiden ferromagneettinen enimmäishäviö on enintään 0,9 W/kg, osalta seuraavia:

—	vähimmäistuontihinta (2 043 euroa/tonni); ja

—

vastaavat painotetut keskimääräiset myyntihinnat samassa tuoteluokassa, jota nämä yhteistyössä toimineet tuottajat tuottivat Kiinassa ja Japanissa ja jota myytiin muihin maihin CIF-tasolla, tekemällä asianmukaiset oikaisut yhtäältä Japanista unioniin ja toisaalta Japanista kolmansiin maihin suuntautuvan vientimyynnin kuljetuskustannusten eron huomioon ottamiseksi. Komissio käytti vientimyyntiä etuyhteydettömille asiakkaille kolmansissa maissa koskevia taulukoita, jotka kaksi japanilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja niiden kaksi etuyhteydessä olevaa kauppiasta sekä ainoa yhteistyössä toiminut kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja olivat toimittaneet, laskeakseen painotetut keskimääräiset myyntihinnat niiden etuyhteydettömille asiakkaille muualla maailmassa. Ottaakseen huomioon mahdollisen eron kuljetuskustannuksissa kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä verrattuna unioniin suuntautuvaan vientiin komissio lisäsi vastaaviin painotettuihin keskimääräisiin myyntihintoihin 65 euroa/tonni saman tuoteluokan osalta, jota nämä yhteistyössä toimineet tuottajat Kiinassa ja Japanissa tuottavat. Tätä 65 euron/tonni lisäystä pidetään maltillisena, koska japanilaisten ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien pääasialliset kolmansien maiden markkinat (kuten Intia, Thaimaa ja Taiwan) sijaitsevat kaiken kaikkiaan lähempänä Japania kuin unionia.

(337)

Tämän perusteella todettiin, että japanilaiset ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät kyseisiä tuotteita tärkeimmille kolmansien maiden vientimarkkinoille hinnoilla, jotka olivat noin 10 prosenttia alhaisemmat kuin vastaava vähimmäistuontihinta.

(338)

Lisäksi komissio vertasi GOES-tuotteiden korkeimpien laatuluokkien (GOES-tuotelajit, joiden ferromagneettinen enimmäishäviö on enintään 0,9 W/kg ja joiden osuus yhteistyössä toimineiden kiinalaisten ja japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuonnista unionin markkinoille on suurin – verrattuna GOES-tuotteiden kahteen muuhun tuotelajiin, kuten 2 kappaleessa selitetään) painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja unionissa vastaaviin painotettuihin keskimääräisiin myyntihintoihin saman tuoteluokan osalta, jota nämä yhteistyössä toimineet kiinalaiset ja japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat tuottavat ja jota myytiin muihin maihin CIF-tasolla, tekemällä asianmukaiset oikaisut tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(339)

Tässä yhteydessä todettiin, että kiinalaiset ja japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät kyseisiä tuotteita tärkeimmille kolmansien maiden vientimarkkinoille hinnoilla, jotka olivat noin 3 prosenttia korkeampia kuin unionin tuottajien vastaavat myyntihinnat.

(340)

Tässä yhteydessä on kuitenkin muistutettava, että unionin tuottajat myivät tuotteitaan jo tuotantokustannukset alittavaan hintaan koko tarkastelujakson ajan (ks. taulukko 9, 300 kappale), mikä johti merkittäviin tappioihin ja jo vahingolliseen tilanteeseen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Japanilaisten ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien unionin markkinoilla soveltamat samankaltaiset hinnat kuin ne, joita ne soveltavat kolmansiin markkinoihin GOES-tuotteiden korkeimpien laatuluokkiensa osalta, pahentaisivat entisestään unionin tuotannonalan vahingollista tilannetta, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(341)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Nippon Steel väitti, että komission analyysi Japanista tuotavien GOES-tuotteiden todennäköisistä hintatasoista, jos toimenpiteitä ei olisi voimassa, oli perusteeton. Ensinnäkin tuontihinta Japanista on ollut jatkuvasti ja merkittävästi korkeampi kuin korkein vähimmäistuontihinta, joten komission olisi pitänyt esittää perustelut sille, miksi Japanin tosiasiallisia tuontihintoja ei voida käyttää niiden todennäköisten hintojen määrittämiseksi, joita Japani soveltaisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Se myös pyysi komissiota perustelemaan vertailunsa, jossa verrattiin Japanin vientihintoja kolmansien maiden markkinoille asianomaisine vähimmäistuontihintoineen ja unionin tuotannonalan vientihintoja. Lisäksi Nippon Steel väitti, että sen myyntihinnat Intiaan olivat korkeammat kuin unionissa, kun verrataan sen vastaavien tuotelajien myyntiä Intiaan ja unioniin.

(342)

Komissio myönsi, että tuontihinnat Japanista unioniin olivat jatkuvasti korkeampia kuin korkein vähimmäistuontihinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten kappaleessa 267 olevasta taulukosta 4 ilmenee.

(343)

Komissio kuitenkin hylkäsi Nippon Steelin väitteen, jonka mukaan sen olisi pitänyt käyttää Japanin tosiasiallisia unioniin suuntautuvan tuonnin hintoja määrittääkseen todennäköiset hinnat, joita Japani soveltaisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Kuten 334 kappaleessa selitetään, vähimmäistuontihinnalla oli merkittävä vaikutus asianomaisten neljän maan, Japani mukaan luettuna, vientiä harjoittavien tuottajien, jotka veivät pääasiassa korkealaatuisia GOES-tuotteita, hinnoittelukäyttäytymiseen, eikä niiden unioniin suuntautuvan tuonnin hintoja voitu siten luotettavasti verrata todennäköisiin tuleviin hintoihin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Japanin tapauksessa osoituksena tästä oli se, että niiden vientihinnat kolmansiin maihin olivat keskimäärin huomattavasti alhaisemmat kuin vientihinnat unioniin.

(344)

Mitä tulee Japanin vientihintoja kolmansien maiden markkinoille asianomaisine vähimmäistuontihintoineen ja vientihintoja unioniin koskeneen vertailun perusteluihin, komissio selitti lähestymistapansa ja syyt siihen edellä 336 kappaleessa. Lisäksi väite, jonka mukaan Nippon Steelin myyntihinnat Intiassa olivat korkeammat kuin unionissa, oli virheellinen, koska myyntitiedot perustuivat Nippon Steelin ja siihen etuyhteydessä olevien intialaisten ja eurooppalaisten kauppiaiden välisiin liiketoimiin, mitä ei pidetty luotettavana perustana vertailulle päätelmien tekemiseksi lopullisista hintatasoisista niiden ensimmäisille riippumattomille asiakkaille. Lisäksi kahdesta japanilaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta on huomattava, että vähimmäistuontihintaa ja Japanin keskimääräisiä myyntihintoja kolmansiin maihin koskeva vertailu, kuten 336 kappaleessa kuvataan, perustui molempien japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamiin tietoihin ja käsitti kaiken niiden etuyhteydettömän vientimyynnin kaikkiin kyseisiin kolmansiin maihin.

(345)

Koska korealaiset ja yhdysvaltalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, unioniin suuntautuvan tuonnin todennäköistä hintatasoa arvioitiin vertaamalla Korean ja Yhdysvaltojen nykyisiä vientihintoja kolmansiin maihin asianomaisten maakohtaisten GTA:n tuontitilastojen ja keskimääräisen vähimmäistuontihinnan perusteella.

(346)

Korealaisten ja yhdysvaltalaisten tuottajien, jotka eivät toimineet yhteistyössä, vientihintojen kolmansiin maihin todettiin olevan 20 ja 15 prosenttia alhaisemmat kuin keskimääräinen vähimmäistuontihinta. Nämä prosenttiosuudet olisivat merkittävästi suuremmat, jos kyseisiä Yhdysvaltojen ja Korean vientihintoja verrattaisiin korkeimpaan vähimmäistuontihinnan tasoon, joka on mahdollisesti lähempänä totuutta, koska pääosa näiden maiden viennistä koostuu suuren permeabiliteetin GOES-tuotteista.

(347)

Lisäksi komissio vertasi GOES-tuotelajien, joiden ferromagneettinen enimmäishäviö on enintään 0,9 W/kg, painotettuja keskimääräisiä unionin myyntihintoja Korean ja Yhdysvaltojen vastaaviin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintoihin asianomaisten maakohtaisten GTA:n tuontitilastojen ja sen olettaman perusteella, että suurin osa Korean ja Yhdysvaltojen tuonnista koostuu suuren permeabiliteetin GOES-tuotteista.

(348)

Vertailussa todettiin, että Korean ja Yhdysvaltojen kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat olivat 22 ja 14 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuottajien myyntihinnat. Kuten 340 kappaleessa jo mainittiin, unionin tuottajat myivät tuotteitaan jo tuotantokustannukset alittavaan hintaan, joten korealaisten ja yhdysvaltalaisten vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaiset hinnat pahentaisivat entisestään unionin tuotannonalan vahingollista tilannetta, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(349)

Näin ollen ottaen huomioon nämä neljän asianomaisen maan kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintatasot ja unionin tuotannonalan tosiasiallisen vahingollisen tilanteen komissio piti todennäköisenä, että jos polkumyyntitoimenpiteitä ei olisi, neljän asianomaisen maan vientiä harjoittavat tuottajat alkaisivat tuoda tuotteitaan unioniin vastaavilla hintatasoilla, joita ne soveltavat kolmansiin markkinoihinsa, ja ainakin sovellettavia vähimmäishintatasoja alhaisemmilla hinnoilla, toisin sanoen vahinkoa aiheuttavilla hintatasoilla.

(350)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, tuonti kaikista asianomaisista maista unioniin tapahtuisi vahinkoa aiheuttavilla hintatasoilla. Tuonti aiheuttaisi edelleen vahinkoa Venäjän tapauksessa ja johtaisi vahingon toistumiseen muiden asianomaisten maiden kohdalla.

5.3 Asianomaisista maista mahdollisesti tulevan tuonnin vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta

(351)

Komissio arvioi asianomaisista maista tulevan tuonnin mahdollista vaikutusta unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen mallintamalla kaksi mahdollista skenaariota, jos toimenpiteiden annetaan raueta, nimittäin

—

asianomaiset maat toisivat unioniin samoja määriä kuin ennen toimenpiteiden käyttöönottoa (ts. vienti oli 139 000–154 000 tonnia (56) alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla 1 päivän heinäkuuta 2013 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välisenä aikana), ja unionin kulutus säilyisi samana kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ts. 265 000–280 000 tonnia) (ensimmäinen skenaario);

—	hinnat unionin markkinoilla laskevat lisääntyneen kilpailun seurauksena, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, 5 ja 10 prosenttia (toinen skenaario).

(352)

Ensimmäisessä skenaariossa komissio myös oletti, että 100 prosenttia asianomaisten maiden kokonaistuonnista vaikuttaisi unionin tuotannonalaan ja että ne eivät vaikuttaisi tuontiin muista kolmansista maista, koska viimeksi mainittujen maiden markkinaosuus on hyvin vähäinen. Lisäksi komissio oletti, että unionin tuotannonala säilyttäisi samat myyntihinnat kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska myynti on jo tappiollista.

(353)

Tämän ensimmäisen skenaarion mukaisen simulaation tulos osoittaa, että tuonnin lisääntyminen asianomaista maista tapahtuisi unionin tuotannonalan kustannuksella. Unionin tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuus unionin markkinoilla pienentyisivät, minkä seurauksena sen tuotanto vähenisi entisestään ja kiinteät kulut kultakin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotetulta tonnilta nousisivat. Tämä vaikuttaisi tuotannonalan yleiseen kannattavuuteen. Unionin tuotannonalalle aiheutuvat tappiot kasvaisivat siten entisestään -18,6 prosentista vieläkin kestämättömämmälle tasolle, -22,6 prosenttiin.

(354)

Toisessa skenaariossa hintojen 5 prosentin laskun vaikutus todettiin mahdollisesti vieläkin haitallisemmaksi. Jos unionin hinnat laskisivat 5 prosenttia (1 356 euroa/tonni) asianomaisista maista tulevan tuonnin aiheuttaman lisääntyneen hintapaineen seurauksena, tappiot kasvaisivat entisestään -29 prosenttiin. Jos unionin hinnat laskisivat 10 prosenttia, toisin sanoen 1 427 eurosta/tonni 1 285 euroon/tonni, tappiot nousisivat -37 prosenttiin.

(355)

Todellisuudessa, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, on hyvin todennäköistä, että markkinoilla toteutuisi ensimmäisen ja toisen skenaarion yhdistelmä. Tämä johtaisi vieläkin suurempiin, kestämättömiin tappioihin unionin tuotannonalalle.

(356)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Japanin viranomaiset myös väittivät, että Japani olisi jätettävä polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle, koska japanilaiset tuotteet eivät aiheuta vahinkoa tai muodosta uhkaa unionin tuotannonalalle seuraavista syistä. Ensinnäkin Japanissa tuotetaan erityisiä, poikkeuksellisen laadukkaita tuotelajeja, joita tietyt käyttäjät unionissa käyttävät ja joiden merkitys niille kasvaa koko ajan. Toiseksi se, että Japanin vientihinnat unioniin ovat merkittävästi korkeammat kuin vähimmäistuontihinta, havainnollistaa, että tuontihinnat eivät alenisi, jos voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta Japanin osalta.

(357)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ja Japanin viranomaisten väitettä mukaillen, Nippon Steel toisti väitteensä, jonka mukaan polkumyyntitoimenpiteitä ei tulisi pitää voimassa Japanin osalta, koska merkittävän uhan unionin tuotannonalalle muodostaa Kiina eikä Japani, kun otetaan huomioon sen verrattain vähäinen käyttämätön kapasiteetti Kiinaan verrattuna. Japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien unionin markkinoilla veloittamat hinnat ovat maailman korkeimmat ja korkeammat kuin korkein vähimmäistuontihinta. Kolmanneksi Japanin vientihinnat kilpailevat muiden tuottajien, myös unionin tuotannonalan, kanssa oikeudenmukaisin hinnoin.

(358)

Komissio myönsi, että japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat tuottavat korkealaatuisia tuotelajeja, kuten 381 kappaleessa mainitaan. Toisaalta, kuten 337 kappaleessa todetaan, japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien todettiin vieneen tuotteitaan tärkeimmille kolmansien maiden vientimarkkinoille hinnoilla, jotka olivat noin 10 prosenttia alhaisemmat kuin vastaava vähimmäistuontihinta näiden erityisten korkealaatuisten tuotelajien osalta. Tämän perusteella komissio piti edelleen todennäköisenä, että polkumyyntituonti kaikista asianomaisista maista, Japani mukaan luettuna, alhaisemmilla vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla lisääntyisi merkittävästi, jos toimenpiteitä ei olisi voimassa. Komissio katsoi näin ollen, ettei ollut perusteita jättää Japania tutkimuksen ulkopuolelle.

(359)

Lisäksi, kuten edellä asianomaisissa jaksoissa selitetään, komissio totesi – Kiinan osalta määritetystä käyttämättömästä kapasiteetista huolimatta – että:

—	japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät GOES-tuotteita unioniin polkumyyntihinnoilla (edellä 71 kappale);

—	Japanissa on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia GOES-tuotteille (edellä 74 kappale) ja

—	unionin markkinat ovat houkuttelevat japanilaisille vientiä harjoittaville tuottajille (edellä 81–90 kappale).

(360)

Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi myös tämän Nippon Steelin väitteen.

5.4 Vahingon jatkumisen ja/tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(361)

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon unionin tuotannonalan aiemman ja nykyisen vahingollisen tilanteen komissio katsoi, että ilman toimenpiteitä asianomaisista maista tuleva polkumyyntituonti vahingollisilla hinnoilla todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti, minkä seurauksena unionin tuotannonalalle aiheutuisi vieläkin suurempia tappioita. Tästä syystä komissio päätteli, että riippumatta siitä, oliko Venäjältä tulevan tuonnin osalta riittävä syy-yhteys olemassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, alun perin todettu vahinko toistuisi asianomaisten maiden osalta.

6. UNIONIN ETU

(362)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, käyttäjien ja julkisen politiikan edut tarkasteltavana olevan tuotteen osalta, sellaisina kuin ne sisältyvät ekologisesta suunnittelusta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/125/EY (57), jäljempänä ’ekosuunnitteludirektiivi’, ja sen tuotekohtaisiin asetuksiin. Perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan kolmannen virkkeen mukaisesti erityistä huomiota kiinnitettiin tarpeeseen suojella tuotannonalaa vahingollisen polkumyynnin negatiivisilta vaikutuksilta.

(363)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

6.1 Unionin tuotannonalan etu

(364)

Unionin tuotannonala sijaitsee neljässä jäsenvaltiossa (Ranska, Saksa, Tšekki ja Puola), ja se työllistää suoraan yli 2 200 työntekijää tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(365)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että toimenpiteiden olisi annettava raueta, koska unionin tuottajille ei aiheudu enää vahinkoa. Ne esimerkiksi väittivät, että unionin tuottajien tarkastelun kohteena olevan tuotteen myynti unionin markkinoilla lisääntyi ja että ne pystyivät kasvattamaan markkinaosuuttaan unionin markkinoilla 3 prosenttia vuodesta 2017. Samoin väitettiin, että unionin tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste ja työllisyys säilyivät vakaina vuodesta 2017. Unionin tuotannonala pystyi myös investoimaan merkittäviä määriä, mikä on väitetysti pikemminkin osoitus siitä, että tuotannonala suhtautuu luottavaisesti markkinoidensa tulevaisuuteen.

(366)

Kuten 315 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa todetaan, unionin tuottajille aiheutui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tappioita, jotka nousivat -18,6 prosenttiin. Lisäksi myyntimäärät unionin markkinoilla laskivat 4 prosenttia tarkastelujaksolla, samanaikaisesti kun yksikkömyyntihinnat laskivat hieman eli 2 prosenttia. Myös tuotanto pieneni 15 prosenttia, ja tuotantokapasiteetin käyttöaste laski 10 prosenttia. Tästä syystä komissio päätteli 321 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa.

(367)

Komissio lisäksi totesi, että näistä maista tulevan tuonnin alun perin aiheuttaman vahingon jatkuminen on hyvin todennäköistä, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy. Asianomaisista maista tulevan polkumyyntituonnin merkittävä määrä lisäisi unionin tuotannonalaan kohdistuvaa epäreilua kilpailua ja aiheuttaisi lisää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tämä pahentaisi unionin tuotannonalan jo ennestään vahingollista ja erittäin heikkoa taloudellista tilannetta ja uhkaisi sen elinkelpoisuutta.

(368)

Komissio päätteli tästä, että toimenpiteiden jatkaminen olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

6.2 Etuyhteydettömien tuojien etu

(369)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin etuyhteydettömiin tuojiin. Vain yksi etuyhteydetön tuoja ilmoittautui ja toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa vastaamalla kyselomakkeeseen.

(370)

Komissiolla ei siten ole käytettävissään riittävästi tietoja voidakseen päätellä, että toimenpiteiden jatkaminen olisi haitallista tuojien edun kannalta. Pikemmin päinvastoin, koska tuonti asianomaisista maista ei missään vaiheessa lakannut toimenpiteiden seurauksena vaan jatkui huomattavina määrinä.

6.3 Käyttäjien etu

6.3.1 Johdanto

(371)

Seitsemän käyttäjää ilmaisi halukkuutensa osallistua tutkimukseen. Vain neljä niistä toimi kuitenkin täydessä yhteistyössä tässä tutkimuksessa toimittamalla täytetyt kyselyvastaukset sekä julkisina että luottamuksellisina versioina.

(372)

Yksi neljästä täydessä yhteistyössä toimineesta käyttäjästä kuului suurimpiin käyttäjiin unionin markkinoilla, kun taas kolme muuta käyttäjää olivat verrattain pieniä työllisyydellä ja liikevaihdolla mitattuna.

(373)

Myös seuraavat kolme käyttäjäjärjestöä ilmoittautuivat ja toimittivat komissiolle tietoja unionin edusta:

—	The European Association of the Electricity Transmission and Distribution Equipment and Services Industry, jäljempänä ’T&D Europe’. Se edustaa eurooppalaisten sähkön siirto- ja jakelulaitteiden ja -palvelujen valmistajien etua;

—	Zvei, saksalainen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistajien järjestö, joka on myös T&D Europen jäsen ja joka edustaa saksalaisten jäsentensä, lähinnä muuntajavalmistajien, etuja;

—

WindEurope, joka on tuulienergia-alan toimialajärjestö Euroopassa ja joka edustaa yli 400:aa jäsenjärjestöä. Tuulivoimaturbiinien valmistajien lisäksi sen jäseninä on komponenttitoimittajia, tutkimuslaitoksia, kansallisia tuulivoiman ja uusiutuvan energian järjestöjä, rakennuttajia, urakoitsijoita, sähköntoimittajia, rahoitus- ja vakuutusyhtiöitä sekä konsultteja.

(374)

Komissio myönsi, että muuntajateollisuus on tärkeä tuotannonala unionin markkinoilla. T&D Europe totesi, että unionin muuntajamarkkinoiden liikevaihto on noin 3,7 miljardia euroa, joista noin 10 prosenttia koostuu tuonnista. EU:n muuntajatuotannon arvo on noin 4,7 miljardia euroa, mikä tekee EU:sta muuntajien nettoviejän. T&D Europe myös totesi, että EU:n muuntajateollisuus koostuu sadoista yrityksistä ja että se työllistää yli 30 000 henkilöä EU:ssa, mihin eivät kuulu alihankkijat ja muut EU:n muuntajateollisuudesta hyötyvät tuotannonalat. Jatkojalostusteollisuudesta WindEurope totesi, että Euroopan tuulivoimateollisuus tarjosi suoraan yli 160 000 työpaikkaa ja lisäksi välillisesti 140 000 työpaikkaa vuonna 2019. Venäläinen tuottaja NLMK esitti 11 päivänä joulukuuta 2020 päivätyissä huomautuksissaan samankaltaisia huomioita ja väitti, että muuntajateollisuuden tärkeyden vuoksi käyttäjien etu olisi asetettava etusijalle.

(375)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta käytetään pääasiassa sydänosan materiaalina teho- ja jakelumuuntajien valmistuksessa. Muuntajien valmistus on Euroopassa vakiintunut tuotannonala, joka on pitkään toimittanut tavaraa suurille energiantuottajille. Muuntajia valmistavat yritykset kuuluvat yleensä suuriin, maailmanlaajuisiin teollisuuskonserneihin. Markkinoilla toimii kuitenkin myös pienempiä, riippumattomia yrityksiä, joista jotkin toimivat tietyillä kapeilla markkinasegmenteillä, kuten sydänosan leikkaaminen.

(376)

Tarkasteltavana oleva tuote muodostaa merkittävän kustannuserän käyttäjille. Zvei väitti, että muuntajan sydämen (GOES-tuotteet) kustannusten osuus on 20–40 prosenttia muuntajan kokonaistuotantokustannuksista. Käyttäjien kyselylomakkeista kerättyjen tietojen perusteella tuotantopanoksena käytettävän tarkastelun kohteena olevan tuotteen osuus muuntajien kaikista tuotantokustannuksista on keskimäärin 7–17 prosenttia. Osuus voi olla suurempi joissakin poikkeustapauksissa, esimerkiksi tietyissä välitysyrityksissä, jotka toimivat tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajien ja muuntajien valmistajien välissä. Näiden välitysyritysten toiminta rajoittuu kelojen pitkittäisleikkaamiseen ja laminaattien leikkaamiseen muuntajien valmistajien eritelmien mukaan ja/tai muuntajien sydänten kokoonpanoon.

(377)

Käyttäjät väittivät, että vientiä harjoittavien tuottajien tuotteet ovat laadultaan parempia ferromagneettisen häviön osalta. Ne myös väittivät, että vaikka toimenpiteitä on sovellettu viitenä peräkkäisenä vuotena, unionin tuotannonalalla ei edelleenkään ole riittävää kapasiteettia toimittaa käyttäjäteollisuudelle erityisesti suuren permeabiliteetin tuotelajeja. T&D Europe väitti, että muuntajateollisuus on erityisen riippuvainen suuren permeabiliteetin, DR-laadun GOES-tuotteiden tuonnista ja että unionin tuottajat eivät pysty valmistamaan suuren permeabiliteetin, DR-laadun GOES-tuotteita määrällisesti ja laadullisesti unionin markkinoiden tarpeiden täyttämiseksi. Se väitti myös, että lähitulevaisuudessa unionin tuottajat pystyvät toimittamaan vain pienen osan unionin kysynnästä. Näin ollen käyttäjät väittivät, että unionin markkinoilla on edelleen ja myös tulevaisuudessa pulaa etenkin suuren permeabiliteetin tuotelajeista.

(378)

Käyttäjäjärjestöt väittivät, että toimenpiteiden voimassa pitäminen heikentäisi eurooppalaisten muuntajavalmistajien kilpailukykyä unionin ulkopuolelle sijoittautuneisiin muuntajavalmistajiin nähden. Jos toimenpiteitä jatkettaisiin kolmen vähimmäistuontihinnan muodossa, tämä johtaisi vääristyneeseen, liian korkeaan markkinahintaan ja vaikuttaisi merkittävästi muuntajien ja sähkön kustannuksiin koko Euroopassa. T&D Europe ja Zvei myös väittivät, että GOES-tuotteiden markkinoilla, joilla ei ole käytössä keinotekoisia tuontitoimenpiteitä (kuten Intiassa), GOES-tuotteiden hinta on laskenut historiallisen alhaiselle tasolle vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Ne väittivät lisäksi, että vähimmäistuontihinnat lisäävät unionin muuntajavalmistajien kustannuksia ja että niistä hyötyvät eniten unionin ulkopuolelle sijoittautuneet tehtaat, jotka myyvät GOES-tuotteita unioniin korkeammilla hinnoilla. Zvei lisäsi, että tämä voisi johtaa eurooppalaisten muuntajavalmistajien siirtymiseen unionin markkinoiden ulkopuolelle.

(379)

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaksi pääasiallista väitettä voimassa olevien toimenpiteiden jatkamista vastaan olivat seuraavat:

—	toimenpiteiden jatkaminen johtaisi tarjonnan puutteeseen (58) ja laatueroihin;

—	tarkastelun kohteena olevan tuotteen unionin käyttäjien kilpailukyky heikkenisi unionin ulkopuolisiin käyttäjiin verrattuna unionin markkinoilla tuotteista maksettavan korkeamman hinnan vuoksi.

Voidakseen arvioida näitä kahta keskeistä väitettä komissio otti huomioon markkinoiden rakenteen. Tarkastelun kohteena olevan tuotteen merkittävien tuottajien lukumäärä koko maailmassa on alle 20. Kiinan markkinoiden jälkeen unionin markkinoilla toimii eniten tuottajia. Ilmeni, että kaikki tuottajat eivät pysty toimittamaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tiettyjä suuren permeabiliteetin tuotelajeja. Tarkastelun kohteena olevan tuotteen suuren permeabiliteetin tuotelajien valmistajat ovat sijoittautuneet unioniin, Yhdysvaltoihin, Japaniin, Koreaan ja Kiinaan.

6.3.2 Tarjonnan puute ja laatuerot

(380)

Komissio katsoi ensinnäkin, että polkumyyntitullien tarkoituksena ei ole sulkea unionin markkinoita kaikelta tuonnilta. Tuonti asianomaisista maista nimittäin väheni muttei suinkaan loppunut vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, vaan sen sijaan se jatkui merkittävinä määrinä. Tuonnin ei siten odoteta loppuvan, jos toimenpiteet pidetään voimassa, vaan pikemminkin jatkuvan.

(381)

Mitä tulee tarkastelun kohteena olevan tuotteen laatuun, markkinoilla on yleisesti tiedossa, että tuonti etenkin Kiinasta, Koreasta, Yhdysvalloista ja Japanista koskee yleisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen suuren permeabiliteetin tuotelajeja. Kaksi unionin tuottajaa pystyy kuitenkin myös tuottamaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tiettyjä tuotelajeja, joiden ferromagneettinen häviö on pieni. Suurin yhteistyössä toiminut käyttäjä totesi, että kaksi neljästä unionin GOES-tuotteiden tuottajasta on vuosina 2015–2020 tehostanut merkittävästi pyrkimyksiään tuottaa GOES-tuotteiden suuren permeabiliteetin tuotelajeja ja parantanut samana ajanjaksona huomattavasti tuotevalikoimaansa ferromagneettisen häviön osalta.

(382)

Unionin tuotannonalalta kerätyt tuotantotiedot, jaoteltuina tuotelajien vähimmäistuontihintaluokkiin, nimittäin vahvistivat, että unionin GOES-tuotteiden tuottajat ovat tehostaneet merkittävästi pyrkimyksiään tuottaa tuotteita, joiden ferromagneettinen enimmäishäviö on enintään 0,9 W/kg. Vaikka kokonaistuotanto väheni merkittävästi tarkastelujaksolla, unionin tuottajat pystyivät tuottamaan samalla ajanjaksolla suhteellisesti enemmän tuotteita, joiden ferromagneettinen enimmäishäviö on enintään 0,9 W/kg, minkä seurauksena tuotanto kasvoi 36 prosenttia eli yli 20 000 tonnia.

(383)

Ilman toimenpiteitä olisi epävarmaa, voisiko unionin tuotannonala jatkaa GOES-tuotteiden suuren permeabiliteetin tuotelajiensa kehittämistä, kun otetaan huomioon sen vaikea taloudellinen tilanne.

(384)

Kun otetaan huomioon unionin tuottajien käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti ja niiden nykyinen strategia tuottaa lähitulevaisuudessa suhteellisesti enemmän suuren permeabiliteetin tuotelajeja, unionin tuotannonala voi lisätä toimituksia käyttäjäteollisuudelle, suuren permeabiliteetin tuotelajit mukaan luettuina. Unionin tuottajat arvioivat pystyvänsä edelleen kasvattamaan suuren permeabiliteetin tuotelajien tuotantotasoja vuodesta 2021 alkaen.

(385)

Vaikka suuren permeabiliteetin tuotelajien tuotantotaso nousisikin edelleen, suurin yhteistyössä toiminut käyttäjä arvioi, ettei unionin GOES-tuotteiden tuotanto silti riitä vastaamaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen suuren permeabiliteetin tuotelajien kysyntään unionin markkinoilla.

(386)

Unionin edun määrittämisessä ei edellytetä, että unionin kysyntä täytyisi kattaa täysin unionin tuotannolla. Asianomaisista maista tulevan tuonnin odotetaan edelleen vastaavan unionin markkinoiden kysyntään. Edellä esitetyn perusteella komissio piti epätodennäköisenä, että voimassa olevien toimenpiteiden jatkaminen johtaisi GOES-tuotteiden suuren permeabiliteetin tuotelajien tarjonnan puutteeseen unionin markkinoilla.

6.3.3 Tarkastelun kohteena olevan tuotteen unionin käyttäjien kilpailukyky

(387)

Kerättyjen tietojen perusteella komissio katsoi, että toimenpiteiden jatkamisella on vain vähäistä vaikutusta muuntajien hintoihin ja työllisyyteen käyttäjäteollisuudessa. Sen todennäköisenä vaikutuksena olisi, että tuotantopanoksen, jonka osuus on noin 7–17 prosenttia, kustannukset säilyisivät ennallaan samalla tasolla kuin ne ovat olleet siitä lähtien, kun toimenpiteet otettiin käyttöön kolmen vähimmäistuontihinnan muodossa vuonna 2015.

(388)

Komissio myös katsoi, että vaikka korkeampien unionin hintojen ja alhaisempien kansainvälisten hintojen eron oletettaisiin olevan noin 20 prosenttia, vaikutus käyttäjäteollisuuteen olisi vähäinen seuraavasti: Jos toimenpiteet unionin markkinoilla raukeaisivat ja jos unionin hinnat laskisivat 20 prosenttia, käyttäjien GOES-tuotteisiin liittyvät kustannukset laskisivat keskimäärin alle 2,5 prosenttia (59).

(389)

Lisäksi, kun tarkastellaan yhteistyössä toimineiden käyttäjien taloudellista tilannetta, kahden toiminta oli kannattavaa ja kahden tappiollista. Toinen tappiollisista käyttäjistä kansallistettiin sittemmin. Toinen käyttäjä, toisin sanoen suurin käyttäjä liikevaihdolla ja työntekijöillä mitattuna, totesi, että sille vuonna 2019 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutuneet tappiot eivät johtuneet sen operatiivisesta toiminnasta vaan olivat pikemminkin seurausta kahdesta poikkeuksellisesta tapahtumasta. Ilman näitä poikkeuksellisia tapahtumia kyseisen yrityksen toiminta olisi myös ollut kannattavaa. Komissio katsoi näin ollen, että yhteistyössä toimineet käyttäjät olivat taloudellisesti paremmassa asemassa kuin GOES-tuottajat.

(390)

Lisäksi käyttäjät hankkivat merkittävän määrän GOES-tuotteita ja myös suuren permeabiliteetin tuotelajeja unionin tuotannonalalta. Jos voimassa olevat toimenpiteet raukeaisivat, ei voida sulkea pois, että käyttäjät olisivat riippuvaisia yksinomaan tuonnista etenkin suuren permeabiliteetin tuotelajien osalta, mikä olisi varmasti myös haitallista siinä mielessä, että se vaikuttaisi niiden tarjonnan monimuotoisuuteen. Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei toimenpiteiden jatkamisella olisi suhteettomia kielteisiä vaikutuksia käyttäjäteollisuuden kilpailukykyyn.

(391)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä katsoi, että komissio päätteli perustellusti, että jos voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin raueta, on mahdollista, että käyttäjistä tulee riippuvaisia yksinomaan tuonnista, mikä olisi ehdottomasti myös haitallista niille siinä mielessä, että se vaikuttaisi niiden tarjonnan monipuolisuuteen. Pyynnön esittäjä lisäsi, ettei kyse ole pelkästään tarjonnan monipuolisuudesta vaan myös toimitusvarmuudesta. Se väitti, että muuntajien sydänten tuotannossa välttämättömänä komponenttina GOES-tuotteet ovat esimerkiksi ratkaisevia unionin sähköverkon kunnossapidon ja laajentamisen kannalta, eivätkä ne voi olla riippuvaisia Aasiaan, Venäjälle tai Yhdysvaltoihin sijoittautuneiden ulkomaisten yhtiöiden toimituksista.

(392)

Komissio toisti, että polkumyyntitullien tarkoituksena ei ole sulkea unionin markkinoita kaikelta tuonnilta (ks. 380 kappale). Laajentamalla toimenpiteitä vähimmäistuontihintojen muodossa kuitenkin niin, ettei unionin markkinoita suljeta, voidaan saavuttaa turvattu ja monipuolinen tarjonta eri lähteistä, vientiä harjoittavat tuottajat ja unionin tuottajat mukaan luettuina.

(393)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen NLMK väitti, että toimenpiteiden jatkaminen Venäjän osalta ei ole unionin edun mukaista ja että tällaisella jatkamisella ei ratkaista unionin tuotannonalan rakenteellisia ongelmia, mutta sillä vahingoitetaan käyttäjiä.

(394)

Näiden NLMK:n väitteiden osalta komissio viittasi 388 kappaleeseen, jossa selitetään, että toimenpiteiden jatkamisella olisi vain vähäinen vaikutus käyttäjien kustannuksiin. Toiseksi unionin tuotannonalan rakenteellisia ongelmia koskevan väitteen osalta komissio viittaa 320 kappaleessa esitettyihin näkemyksiinsä.

6.3.4 Käyttäjien etua koskevat päätelmät

(395)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että kokonaisuutena tarkasteltuna toimenpiteiden jatkaminen olisi käyttäjien edun vastaista. Komissio ei kuitenkaan voinut hyväksyä väitettä, jonka mukaan toimenpiteiden jatkaminen johtaisi suuren permeabiliteetin GOES-tuotteiden tarjonnan puutteeseen. Se myös päätteli, että toimenpiteiden jatkaminen vaikuttaisi mahdollisesti kielteisesti käyttäjäteollisuuden kilpailukykyyn, joskin sen vaikutukset kustannuksiin olisivat väitettyä vähäisempiä.

6.4 Muut tekijät

(396)

Ekosuunnitteludirektiivissä vahvistetaan puitteet energiaan liittyvien tuotteiden ekosuunnitteluvaatimuksille säätämällä näiden tuotteiden energiatehokkuuden pakollisista vähimmäisvaatimuksista. Sillä pyritään vähentämään energian kulutusta unionissa parantamalla sähkölaitteiden tehokkuutta.

(397)

Ekosuunnitteludirektiivi pannaan täytäntöön tuotekohtaisilla asetuksilla, joita sovelletaan sellaisenaan kaikissa EU-maissa. Ekosuunnitteluasetus (60) kattaa uudet ekosuunnitteluvaatimukset pienten, keskikokoisten ja suurten muuntajien osalta. Asetuksen 1 artiklassa määritellään asetuksen soveltamisala (sellaisten muuntajien markkinoille saattaminen ja käyttöön ottaminen, joiden vähimmäisteho on 1 kVA ja joita käytetään 50 Hz:n sähkönsiirrossa ja jakeluverkoissa tai teollisissa sovelluksissa). Ekosuunnitteluasetusta sovelletaan vain muuntajiin, jotka on hankittu asetuksen voimaantulon jälkeen.

(398)

Ekosuunnitteluasetuksen ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2015 ja toinen vaihe (61)1 päivänä heinäkuuta 2021. Toisen vaiheen vaatimukset ovat tiukemmat kuin ensimmäisen vaiheen.

(399)

Useat asianomaiset osapuolet viittasivat ekosuunnitteluasetuksen toisen vaiheen voimaantuloon. T&D Europe väitti, että GOES-tuotteiden laadukkaimmat tuotelajit, joita unionin tuotannonala tuottaa vain vähäisiä määriä, tarvitaan, jotta toisen vaiheen mukaisia muuntajia voidaan suunnitella ja valmistaa kustannustehokkaasti ja asetettujen tilarajoitusten mukaisesti. Zvei väitti, että Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelman vuoksi talouden kaikkien osa-alueiden lisääntyvä sähköistäminen ja koko unionin teollisuuden digitalisaatio lisäävät (erittäin tehokkaiden) muuntajien kysyntää. WindEurope totesi, että suuren permeabiliteetin GOES-tuotelajeja sisältävien muuntajien kysyntä kasvaa edelleen, koska tietoisuus muuntajien elinkaarenaikaisesta energiahävikistä lisääntyy ja unioni on toteuttanut toimia energiakustannusten pienentämiseksi ja muuntajien ympäristöominaisuuksien parantamiseksi etenkin muuntajia koskevan ekosuunnitteludirektiivin toisen vaiheen soveltamista silmällä pitäen.

(400)

Suurin yhteistyössä toiminut käyttäjä totesi, että toisen vaiheen tiukemmat vaatimukset voidaan täyttää kahdella tavalla:

—	Joko käyttämällä samoja GOES-tuotelajeja kuin aiemmin. Tämä kuitenkin johtaisi muuntajien ulkomittojen ja painon kasvuun ja tuotantopanosta koskevien kustannusten lisääntymiseen.

—	Tai käyttämällä GOES-tuotelajeja, joiden ferromagneettinen häviö on pienempi. Tämä johtaisi siihen, että muuntajien ulkomitat ja paino ovat suhteessa pienemmät. Loppukäyttäjät pitävät tätä ratkaisua useimmissa tapauksissa parempana, jotta nykyiset tilavaatimukset eivät ylity.

Näin ollen WindEurope myös katsoi, että siirtyminen käyttämään yhä enemmän laadukkaimpia GOES-tuotelajeja tapahtuu, kun ekosuunnitteluasetuksen toinen vaihe tulee voimaan.

(401)

Komissio katsoi, että edellä esitettyjen väitteiden perusteella on todellakin hyvin todennäköistä, että toisen vaiheen voimaantulo lisää tarkastelun kohteena olevan tuotteen suuren permeabiliteetin tuotelajien kysyntää. Muuntajille, joissa käytetään tarkastelun kohteena olevan tuotteen perinteisiä tuotelajeja, on kuitenkin edelleen myös kysyntää, ja niitä tuotetaan jatkossakin.

(402)

Lisäksi komissio aikoo lisätä merituulivoimakapasiteettia avomerellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevan EU:n strategian (62) avulla, jotta EU:n ilmastoneutraaliustavoite saavutetaan vuoteen 2050 mennessä (63). Avomerellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevassa EU:n strategiassa Euroopan merituulivoimakapasiteettia on tarkoitus lisätä nykytasosta eli 12 GW:stä ainakin 60 GW:hen vuoteen 2030 mennessä ja 300 GW:hen vuoteen 2050 mennessä. Tämä strategia myötävaikuttaa myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen suuren permeabiliteetin tuotelajien kysynnän kasvuun. WindEurope totesi, että Euroopan tuulivoimateollisuus käyttää muuntajia useissa sovelluksissa: nasellissa, merellä sijaitsevissa sähköasemissa ja rannikolla olevissa verkkoliityntäpisteissä. WindEurope etenkin totesi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen suuren permeabiliteetin tuotelajit ovat erityisen tärkeitä nasellissa käytettäville muuntajille, koska tilaa on vähän ja massa on minimoitava.

(403)

Sen vuoksi eri oikeudellisesti sitovissa tuotevaatimuksissa vahvistetaan tavoite varmistaa korkealaatuisten GOES-tuotteiden riittävä tarjonta niiden alkuperästä riippumatta muuntajien tuottamiseksi ja myymiseksi Euroopassa. On varmaa, että suuren permeabiliteetin tuotelajien kysyntä kasvaa, mutta kysynnän suuruudesta ei tällä hetkellä ole selvyyttä, koska asianomaiset osapuolet eivät ole tähän mennessä toimittaneet asiasta mitään ennusteita, joiden tukena olisi näyttöä. Kuten edellä esitettiin, komissio kuitenkin päätteli, ettei asiakirja-aineistossa ole näyttöä siitä, että toimenpiteiden jatkaminen johtaisi suuren permeabiliteetin GOES-tuotelajien tarjonnan puutteeseen niin, että vaarannettaisiin ekosuunnitteluasetuksen toisen vaiheen tavoitteiden saavuttaminen. Kun otetaan huomioon GOES-tuotteiden tuottajien vähäinen määrä maailmanlaajuisesti, toimenpiteiden jatkaminen pikemminkin edistäisi myös suuren permeabiliteetin GOES-tuotelajien tarjonnan monipuolistumista, minkä merkitys kasvaa koko ajan näiden tavoitteiden kannalta.

6.5 Unionin etua koskevat päätelmät

(404)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että voimassa olevien toimenpiteiden jatkaminen antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden palata asteittain kannattavaan toimintaan ja tehdä uusia tarvittavia investointeja sellaisten laatuluokkien valmistukseen ja kehitykseen, joita tarvitaan suuren permeabiliteetin GOES-tuotteiden kasvavaan kysyntään vastaamiseksi.

(405)

Jos toimenpiteiden annetaan raueta, on epätodennäköistä, että unionin tuotannonala voisi jatkaa GOES-tuotteiden suuren permeabiliteetin tuotelajiensa kehittämistä ja pysyä elinkelpoisena, kun otetaan huomioon sen vaikea taloudellinen tilanne. Toimenpiteiden jatkaminen on siten selvästi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(406)

Kun tarkastellaan käyttäjien etua, toimenpiteiden voimassa pitämisellä on vain vähäistä vaikutusta muuntajien hintoihin ja työllisyyteen käyttäjäteollisuudessa.

(407)

Mitä tulee ekosuunnitteluasetuksessa asetettuun tavoitteeseen varmistaa suuren permeabiliteetin GOES-tuotelajien riittävä tarjonta unionin markkinoilla energiatehokkuussyistä, ei ole osoitettu, että toimenpiteiden jatkaminen vaarantaisi tämän tavoitteen.

(408)

Edellä esitetyn perusteella, kokonaisuutena tarkasteltuna ja ottaen huomioon, että vähimmäistuontihintojen muodossa käyttöön otettujen toimenpiteiden tarkoituksena oli ottaa huomioon käyttäjäteollisuuden huoli suuren permeabiliteetin GOES-tuotteiden tuonnin tarpeellisuudesta, komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta asianomaisista maista peräisin olevien GOES-tuotteiden tuontia koskevia voimassa olevia toimenpiteitä. Jos voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin raueta, se voisi johtaa kaikkien GOES-tuotelajien hintojen laskuun, jolloin unionin tuotannonalan olisi alennettava myyntihintojaan entisestään säilyttääkseen houkuttelevuutensa. Tällaisissa olosuhteissa unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenisi entisestään ja vaarantaisi sen elinkelpoisuuden ja selviytymisen.

(409)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Nippon Steel väitti, ettei toimenpiteiden voimassa pitäminen ole unionin edun mukaista, koska ne ovat olleet tehottomia ja niillä on samanaikaisesti ollut tarpeettomasti kielteinen vaikutus käyttäjiin. Lisäksi Nippon Steel väitti, ettei komissio ottanut huomioon sitä, että tuotantopanoksia koskevista viimeaikaisista kaupan suojatoimenpiteistä, kuten lasikuitukankaille ja -langoille vahvistetuista tulleista, aiheutuu jo tietyille käyttäjille tuulienergia-alalla kielteisiä seurauksia.

(410)

Komissio hylkäsi nämä väitteet seuraavista syistä. Ensinnäkin, kuten 309 kappaleessa todetaan, toimenpiteiden käyttöönotolla vuonna 2015 oli myönteinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen etenkin vuonna 2017, jolloin unionin tuotannonala alkoi elpyä. Toiseksi komissio viittasi 388 kappaleeseen, jossa selitetään, että toimenpiteiden jatkamisella olisi vain vähäinen vaikutus käyttäjien kustannuksiin. Kolmanneksi kaupan suojatoimenpiteiden käyttöönoton päätavoitteena on palauttaa eri tuottajien tasapuoliset toimintaedellytykset. Komissio totesi lisäksi, että WindEurope, joka on tuulienergia-alan toimialajärjestö Euroopassa ja joka edustaa yli 400:aa jäsenjärjestöä, ei väittänyt, että sen jäsenille aiheutuisi jo kielteisiä seurauksia tuotantopanoksia koskevista viimeaikaisista kaupan suojatoimenpiteistä. Tämä Nippon Steelin väite on siten perusteeton.

7. POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(411)

Ottaen huomioon päätelmät, jotka koskevat polkumyynnin ja asianomaisista maista tulevan tuonnin aiheuttaman vahingon jatkumisen ja toistumisen todennäköisyyttä, ja unionin etu komissio päätteli, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontia Kiinasta, Japanista, Koreasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista koskevat polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(412)

Yksi asianomainen osapuoli pyysi, että jos komissio pitää unionin tuotannonalan jonkinlaista suojaamista tärkeänä, vaikka polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ei selvästikään ole kyetty ratkaisemaan unionin tuottajien rakenteellisia ongelmia, toimenpiteiden voimassaoloa jatketaan vain 1 tai 2 vuotta.

(413)

Komissio hylkäsi tämän pyynnön unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon perusteella ja katsoi, ettei toimenpiteiden kestoa voida rajoittaa alle viiteen vuoteen.

(414)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan asianomaisista maista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(415)

Toimenpiteiden kiertämisriskin minimoimiseksi katsotaan, että tässä tapauksessa tarvitaan erityissäännöksiä, joiden avulla voidaan varmistaa polkumyyntitoimenpiteiden asianmukainen soveltaminen. Erityisiä toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat: jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku ja valssaamotodistus, joiden on oltava tämän asetuksen artikloissa asetettujen vaatimusten mukaiset. Tuontiin, josta ei esitetä tällaista kauppalaskua ja valssaamotodistusta, sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa arvotullia viittaamatta vähimmäistuontihintaan.

(416)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (64). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(417)

Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (65) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(418)

Perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta, Japanista, Korean tasavallasta, Venäjän federaatiosta ja Amerikan yhdysvalloista peräisin olevia piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettuja raesuunnattuja levyvalmisteita, jotka ovat paksuudeltaan yli 0,16 mm ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7225 11 00 (Taric-koodit 7225110011, 7225110015 ja 7225110019) ja ex 7226 11 00 (Taric-koodit 7226110012, 7226110014, 7226110016, 7226110092, 7226110094 ja 7226110096).

2. Edellä 1 kohdassa kuvattuun tuotteeseen, jota tuottavat 4 kohdassa erikseen nimetyt yritykset, sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin määrä on 3 kohdassa vahvistetun vähimmäistuontihinnan ja vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohinnan erotus, jos jälkimmäinen on alempi kuin edellinen. Tullia ei kanneta, jos vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohinta on yhtä suuri tai suurempi kuin vastaava 3 kohdassa vahvistettu vähimmäistuontihinta. Missään tapauksessa tullin määrä ei saa olla 4 kohdassa vahvistettuja arvotulleja suurempi.

3. Sovellettaessa 2 kohtaa sovelletaan jäljempänä olevassa taulukossa vahvistettua vähimmäistuontihintaa. Jos tuonnin jälkeisessä tarkastuksessa todetaan, että ensimmäisen unionissa sijaitsevan riippumattoman asiakkaan maksama vapaasti unionin rajalla -nettohinta, jäljempänä ’tuonnin jälkeinen hinta’, on alhaisempi kuin tulli-ilmoituksen mukainen vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohinta ja tuonnin jälkeinen hinta on alhaisempi kuin vähimmäistuontihinta, sovelletaan jäljempänä olevassa taulukossa vahvistetun vähimmäistuontihinnan ja tuonnin jälkeisen hinnan välisen erotuksen suuruista tullia, jollei 4 kohdassa vahvistetun arvotullin soveltaminen yhdessä tuonnin jälkeisen hinnan kanssa johda määrään (tosiasiallisesti maksettu hinta ja arvotulli yhteenlaskettuina), joka on alempi kuin jäljempänä olevassa taulukossa vahvistettu vähimmäistuontihinta.

Asianomaiset maat	Tuotevalikoima	Vähimmäistuontihinta (euroa/tonni (tuotteen nettopaino))
Kiinan kansantasavalta, Japani, Amerikan yhdysvallat, Venäjän federaatio ja Korean tasavalta	Tuotelajit, joiden ferromagneettinen enimmäishäviö on enintään 0,9 W/kg	2 043
	Tuotelajit, joiden ferromagneettinen enimmäishäviö on yli 0,9 W/kg mutta enintään 1,05 W/kg	1 873
	Tuotelajit, joiden ferromagneettinen enimmäishäviö on yli 1,05 W/kg	1 536

4. Sovellettaessa 2 kohtaa sovelletaan jäljempänä olevassa taulukossa vahvistettuja arvotulleja.

Yritys	Arvotulli	Taric-lisäkoodi
Baoshan Iron & Steel Co., Ltd., Shanghai, Kiina	21,5 %	C039
Wuhan Iron & Steel Co., Ltd., Wuhan, Kiina	36,6 %	C056
JFE Steel Corporation, Tokio, Japani	39,0 %	C040
Nippon Steel & Sumitomo Metal Corporation, Tokio, Japani	35,9 %	C041
POSCO, Soul, Korean tasavalta	22,5 %	C042
OJSC Novolipetsk Steel, Lipetsk;VIZ Steel, Jekaterinburg, Venäjän federaatio	21,6 %	C043
AK Steel Corporation, Ohio, Amerikan yhdysvallat	22,0 %	C044

5. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu 4 kohdassa, sen tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen tuontiin sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on jäljempänä olevassa taulukossa vahvistettu arvotulli.

Yritys	Arvotulli	Taric-lisäkoodi
Kaikki muut kiinalaiset yritykset	36,6 %	C999
Kaikki muut japanilaiset yritykset	39,0 %	C999
Kaikki muut korealaiset yritykset	22,5 %	C999
Kaikki muut venäläiset yritykset	21,6 %	C999
Kaikki muut amerikkalaiset yritykset	22,0 %	C999

6. Edellä olevassa 4 kohdassa mainituille yrityksille määritettyjen toimenpiteiden soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, joka täyttää liitteessä I esitetyt vaatimukset, ja valssaamotodistus, joka täyttää liitteessä II esitetyt vaatimukset. Jos valssaamotodistusta ja laskua ei esitetä, sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia. Valssaamotodistuksessa on lueteltava kunkin kelan tosiasiallinen ferromagneettinen enimmäishäviö watteina kilogrammaa kohti 50 Hz:n taajuudella ja 1,7 teslan magneettisella induktiolla.

7. Erikseen nimettyjen tuottajien osalta tapauksissa, joissa tavarat ovat vahingoittuneet ennen niiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen, mistä syystä niistä tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa suhteutetaan tullausarvon määrittämiseksi komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 (66) 131 artiklan 2 kohdan mukaisesti, edellä vahvistettua vähimmäistuontihintaa alennetaan prosenttimäärällä, joka vastaa tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan suhteutusta. Tällöin maksettava tulli on samansuuruinen kuin alennetun vähimmäistuontihinnan ja alennetun vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohinnan erotus.

8. Kaikkien muiden yritysten osalta ja jos tavarat ovat vahingoittuneet ennen niiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen, mistä syystä niistä tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa on suhteutettu tullausarvon määrittämiseksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 131 artiklan 2 kohdan mukaisesti, polkumyyntitullia, joka lasketaan edellä olevan 2 kohdan perusteella, alennetaan prosenttimäärällä, joka vastaa tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan suhteutusta.

9. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä tammikuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1953, annettu 29 päivänä lokakuuta 2015, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Japanista, Korean tasavallasta, Venäjän federaatiosta ja Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettujen raesuunnattujen levyvalmisteiden tuonnissa (EUVL L 284, 30.10.2015, s. 109).

(3) Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (EUVL C 40, 6.2.2020, s. 34).

(4) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta, Japanista, Korean tasavallasta, Venäjän federaatiosta ja Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettujen raesuunnattujen levyvalmisteiden tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 366, 30.10.2020, s. 25).

(5) Asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon liitetty muistio, päivätty 14 päivänä tammikuuta 2021, viite t21.000455.

(6) Saatavilla osoitteessa: http://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?ref=ong&id=2492&sta=1&en=20&page=1&c_order=date&c_order_dir=Down

(7) Ilmoitus Covid-19-epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin (EUVL C 86, 16.3.2020, s. 6).

(8) Neljännen unionin tuottajan osalta tehtiin asiakirja-analyysi sen kyselyvastauksen ja puutteista ilmoittavaan kirjeeseen antaman vastauksen perusteella.

(9) Asia C-376/15 P, Changshu City Standard Parts Factory ja Ningbo Jinding Fastener v. neuvosto, ECLI:EU:C:2017:269, 65 kohta.

(10) Lähde: japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien kyselyvastaukset.

(11) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/635 annettu 16 päivänä huhtikuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta ja Venäjältä peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella (EUVL L 132, 19.4.2021, s. 145) ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/508, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2020, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Indonesiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnissa (EUVL L 110, 8.4.2020, s . 3).

(12) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 149 ja 150 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/508 johdanto-osan 158 ja 159 kappale.

(13) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 115–118 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/508 johdanto-osan 122–127 kappale.

(14) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 119–122 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/508 johdanto-osan 128–132 kappale: Viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä Kiinan lainsäädännön mukaan, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia, ja Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen merkityksellinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen perustamisasiakirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä), ja yrityksen on tarjottava tarpeelliset puitteet puolueyksikön toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria. Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä. Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös GOES-tuotteiden tuottajat ja niiden raaka-aineiden toimittajat.

(15) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 123–129 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/508 johdanto-osan 133–138 kappale.

(16) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 130–133 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/508 johdanto-osan 139–142 kappale.

(17) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 134 ja 135 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/508 johdanto-osan 143 ja 144 kappale.

(18) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 136–145 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/508 johdanto-osan 145–154 kappale.

(19) U.S. Department of Commerce, ”China’s Status as a non-market economy”, A-570053, 26. lokakuuta 2017, s. 57.

(20) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/687, annettu 2 päivänä toukokuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 116, 3.5.2019, s. 5).

(21) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17).

(22) Steel Industry Coalition, Report on Market Research into the Peoples Republic of China Steel Industry (30. kesäkuuta 2016).

(23) Non-Oriented Electrical Steel from the People’s Republic of China: Final Results of the Expedited First Sunset Review of the Countervailing Duty Order, 85 Fed. Reg. 11339 (27. helmikuuta 2020); Countervailing Duty Investigation of Certain Corrosion-Resistant Steel Products from the People’s Republic of China: Final Affirmative Determination, 81 Fed. Reg. 35308 (2. kesäkuuta 2016).

(24) Baowu, ”Company profile”, http://www.baowugroup.com/en/contents/5273/102759.html (sivustolla käyty viimeksi 6.5.2021).

(25) Raportti, 14 luku, s. 358: Tuotannon osalta 51 prosenttia yksityisiä ja 49 prosenttia valtion omistuksessa olevia yrityksiä ja kapasiteetin osalta 44 prosenttia valtion omistuksessa olevia ja 56 prosenttia yksityisiä yrityksiä.

(26) Saatavilla osoitteessa:

www.gov.cn/zhengce/content/2016-02/04/content_5039353.htm (sivustolla käyty viimeksi 6.5.2021); https://policycn.com/policy_ticker/higher-expectations-for-large-scale-steel-enterprise/?iframe=1&secret=c8uthafuthefra4e (sivustolla käyty viimeksi 6.5.2021) ja

www.xinhuanet.com/english/2019-04/23/c_138001574.htm (sivustolla käyty viimeksi 6.5.2021).

(27) Saatavilla osoitteessa http://www.xinhuanet.com/english/2019-04/23/c_138001574.htm (sivustolla käyty viimeksi 6.5.2021) ja http://www.jjckb.cn/2019-04/23/c_137999653.htm (sivustolla käyty viimeksi 6.5.2021).

(28) Tällainen oli esimerkiksi yksityisen yrityksen Rizhao ja valtion omistuksessa olevan yrityksen Shandong Iron and Steel yhteenliittymä vuonna 2009. Ks. Beijing steel report, s. 58, ja China Baowu Steel Groupin yrityksessä Magang Steel kesäkuussa 2019 hankkima määräysvalta, ks. https://www.ft.com/content/a7c93fae-85bc-11e9-a028-86cea8523dc2 (sivustolla käyty viimeksi 6.5.2021).

(29) Ks. Baoshanin yhtiöjärjestys, 133.4 artikla: http://static.sse.com.cn//disclosure/listedinfo/announcement/c/2021-01-08/600019_20210108_8.pdf (sivustolla käyty viimeksi 6.5.2021).

(30) http://www.wuganggroup.cn/zzjs/index.jhtml, sivustolla käyty 9.9.2021.

(31) Raportti, 14 luku.

(32) Terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelman johdanto.

(33) Raportti, 14 luku, s. 347.

(34) Kiinan kansantasavallan talouden ja yhteiskunnan kehityksen 13. viisivuotissuunnitelma (2016–2020), saatavilla osoitteessa

https://en.ndrc.gov.cn/newsrelease_8232/201612/P020191101481868235378.pdf (sivustolla käyty viimeksi 6.5.2021).

(35) Raportti, 14 luku, s. 352.

(36) Kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräyksellä nro 9 annettu teollisuuden rakennemuutoksia koskeva ohjeistava luettelo (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos), annettu 27 päivänä maaliskuuta 2011 ja muutettu kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission päätöksellä, joka koskee kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräyksellä nro 21 annetun teollisuuden rakennemuutoksia koskevan ohjeistavan luettelon (vuoden 2011 versio), annettu 16 päivänä helmikuuta 2013, asiaa koskevien lausekkeiden muuttamista.

(37) Ks. vuoden 2019 vuosikertomus, s. 181 ja 187: http://static.cninfo.com.cn/finalpage/2020-04-29/1207654234.PDF.

(38) Ks. Baowu Steelin vuosikertomus 2019: https://www.shclearing.com/xxpl/cwbg/nb/202005/t20200529_691577.html, s. 210.

(39) Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 134 ja 135 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/508 johdanto-osan 143 ja 144 kappale.

(40) World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income.

(41) Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jolla on vastaava kehitystaso, voidaan ottaa huomioon sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille.

(42) http://qdd.oecd.org/subject.aspx?Subject=ExportRestrictions_IndustrialRawMaterials

(43) Commission Staff Working document on significant distortions in the economy of the Russian Federation for the purposes of trade defence investigations SWD(2020) 242 final, 10 luku, erityisesti s. 267, 269 ja 293.

(44) Ks. edellinen alaviite, s. 225 ja 291–293.

(45) Ks. edellinen alaviite, erityisesti 11, 12 ja 14 luku.

(46) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan kyseisten maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen, ja tällaisesta tuonnista oli joka tapauksessa hyvin vähän tietoja.

(47) www.fastmarkets.com

(48) Venäjä, Yhdysvallat, Korea, Japani ja Intia, siten pois lukien Kiina ja EU:n jäsenvaltiot.

(49) https://novoportal.cemig.com.br/atendimento/valores-de-tarifas-e-servicos/ (sivustolla käyty viimeksi 21.9.2021).

(50) http://www.gasmig.com.br/Institucional/Paginas/Hist%C3%B3rico%20de%20tarifas.aspx (sivustolla käyty viimeksi 21.9.2021).

(51) Kiinan vientitilastojen mukaan vientimyynti oli 244 097 tonnia, kun taas Baoshan Groupin mukaan vientimyynti oli 203 450 tonnia tutkimusajanjaksolla.

(52) Tämä johtui erään alankomaalaisen yhtiön erityisestä pyynnöstä pitää sitä koskevat luottamuksellisina.

(53) Vuosina 2018 ja 2019 aiheutuneet tappiot (-8,4 ja -11,7 prosenttia) olivat jälleen noin nelin- ja viisinkertaisia vuonna 2017 aiheutuneisiin tappioihin (-2,1 prosenttia) nähden.

(54) Käyttämätön kapasiteetti (kapasiteetti – tosiasiallinen tuotanto) Kiinassa on yli kaksi kertaa suurempi kuin unionin kokonaiskulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun taas ainoan yhteistyössä toimineen venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan nimellinen tuotantokapasiteetti on suunnilleen yhtä suuri kuin unionin kokonaiskulutus.

(55) Kuten 99 ja 222 kappaleessa kuvattiin, komissio muistutti, että se tutki korealaisten ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien nykyistä hinnoittelukäytäntöä vertaamalla niiden kotimarkkinahintoja niiden myyntihintoihin kolmansiin maihin. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana komissio esimerkiksi totesi, että niiden keskimääräiset noudettuna lähettäjältä -vientihinnat kolmansiin maihin olivat alhaisempia kuin EU:ssa samana ajanjaksona sovellettu alhaisin vähimmäistuontihinta (Korea ja Kiina).

(56) Alkuperäisen tutkimuksen tarkastelujaksolla suuri osuus tarkasteltavana olevan japanilaisen tuotteen tuonnista Alankomaihin ilmoitettiin luottamuksellisena CN-koodina. Tästä syystä asianomaisten maiden tuonti ilmoitettiin vaihteluväleinä alkuperäisessä asetuksessa.

(57) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10). Ekosuunnitteludirektiivi pannaan täytäntöön tuotekohtaisilla asetuksilla, joita sovelletaan sellaisenaan kaikissa EU-maissa. Ekosuunnitteluasetus kattaa uudet ekosuunnitteluvaatimukset pienten, keskikokoisten ja suurten muuntajien osalta.Ekosuunnitteluasetuksen ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2015 ja toinen vaihe 1 päivänä heinäkuuta 2021. Toisen vaiheen vaatimukset ovat tiukemmat kuin ensimmäisen vaiheen. Vaikka kaikkia vaikutuksia ei voidakaan vielä arvioida, koska toisen vaiheen voimaantulosta on kulunut niin vähän aikaa, yleisesti uskotaan, että nämä toisen vaiheen vaatimukset edellyttävät GOES-tuotteiden korkeimpia laatuluokkia, jotta muuntajia voidaan suunnitella ja valmistaa kustannustehokkaasti ja asetettujen tilarajoitusten mukaisesti.

(58) Japanilainen vientiä harjoittava tuottaja JFE Steel myös huomautti, että toimenpiteiden jatkaminen vahingoittaisi suhteettomasti käyttäjiä rajoittamalla niiden tuontikanavia, kun taas unionin tuotannonala ei pysty vastaamaan käyttäjien kysyntään (ks. alustavat huomautukset JFE Steelin 10 päivänä joulukuuta 2020 päivätyissä huomautuksissa).

(59) Laskettuna 20 prosenttia pienempinä käyttäjien GOES-tuotteiden tuotantopanoksen kustannuksina kerrottuina 12 prosentilla, joka on 7 ja 17 prosentin keskiarvo.

(60) Komission asetus (EU) N:o 548/2014, annettu 21 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta pienten, keskikokoisten ja suurten muuntajien osalta (EUVL L 152, 22.5.2014, s. 1).

(61) Lokakuussa 2019 komission asetuksella (EU) 2019/1783, annettu 1 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta pienten, keskikokoisten ja suurten muuntajien osalta 1 päivänä heinäkuuta 2021 annetun asetuksen (EU) N:o 548/2014 muuttamisesta (EUVL L 272, 25.10.2019, s. 107) mukautettiin ekosuunnitteluasetuksen kohdetta ja soveltamisalaa toisen vaiheen vaatimusten tulevaa soveltamista muuntajien osalta silmällä pitäen 1 päivästä heinäkuuta 2021.

(62) https://ec.europa.eu/energy/topics/renewable-energy/eu-strategy-offshore-renewable-energy_en

(63) https://ec.europa.eu/clima/eu-action/climate-strategies-targets/2050-long-term-strategy_en

(64) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.

(65) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(66) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558).

LIITE I

Tämän asetuksen 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa pätevässä kauppalaskussa on oltava kauppalaskun laatineen tahon toimihenkilön allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa:

—	Kauppalaskun laatineen tahon asiasta vastaavan henkilön nimi ja tehtävänimike.

—

Seuraava vakuutus:

”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt raesuunnatut sähkötekniset teräslevyt (määrä) ja (ferromagneettinen häviö), on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (maan nimi). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.”

Päiväys ja allekirjoitus

LIITE II

Tämän asetuksen 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa valssaamotodistuksessa on oltava valssaamotodistuksen laatineen tahon toimihenkilön allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa:

—	Valssaamotodistuksen laatineen tahon asiasta vastaavan henkilön nimi ja tehtävänimike.

—

Seuraava vakuutus:

”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä valssaamotodistuksessa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt raesuunnatut sähkötekniset teräslevyt, joiden ferromagneettinen häviö on mitattu Watteina kilogrammaa kohti 50 Hz:n taajuudella ja 1,7 Teslan magneettisella induktiolla ja koko millimetreinä, on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (maan nimi). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä valssaamotodistuksessa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.”

Päiväys ja allekirjoitus

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 10

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	65. vuosikerta 17. tammikuu 2022

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2022/54, annettu 21 päivänä lokakuuta 2021, delegoidun asetuksen (EU) 2020/692 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse lisävaatimuksista, jotka koskevat sellaisten tiettyjen sorkka- ja kavioeläinten unioniin saapumista, jotka ovat peräisin unionista ja jotka siirretään kolmanteen maahan tai alueelle tapahtumiin, näyttelyihin, näytöksiin tai esityksiin osallistumista varten ja siirretään sen jälkeen takaisin unioniin ( 1 )	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/55, annettu 9 päivänä marraskuuta 2021, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/403 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse uuden todistusmallin lisäämisestä sellaisten tiettyjen sorkka- ja kavioeläinten unioniin tuloa varten, jotka ovat peräisin unionista ja jotka siirretään kolmanteen maahan tai alueelle tapahtumiin, näyttelyihin, näytöksiin tai esityksiin osallistumista varten ja siirretään sen jälkeen takaisin unioniin, sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden kolmansien maiden luettelosta, joista sorkka- ja kavioeläinten saapuminen unioniin on sallittua ( 1 )	4
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/56, annettu 14 päivänä tammikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan viinihapon tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/921 muuttamisesta	13
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/57, annettu 14 päivänä tammikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa, sellaisena kuin se on laajennettu koskemaan Indonesiasta, Malesiasta, Sri Lankasta, Tunisiasta, Kambodžasta, Pakistanista ja Filippiineiltä lähetettyjen polkupyörien tuontia, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Indonesia, Malesia, Sri Lanka, Tunisia, Kambodža, Pakistan ja Filippiinit, asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1379 muuttamisesta	15
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/58, annettu 14 päivänä tammikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Japanista, Korean tasavallasta, Venäjän federaatiosta ja Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettujen raesuunnattujen levyvalmisteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen	17
		PÄÄTÖKSET
	*	Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös (YUTP) 2022/59, annettu 10 päivänä tammikuuta 2022, Bosnia ja Hertsegovinassa toteutettavan Euroopan unionin sotilasoperaation EU:n joukkojen komentajan nimittämisestä ja päätöksen (YUTP) 2021/5 kumoamisesta (BiH/32/2022)	77
	*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/60, annettu 12 päivänä tammikuuta 2022, muuttoliikkeen ulkoisen ulottuvuuden operatiivisesta koordinointimekanismista	79
	*	Komission päätös (EU) 2022/61, annettu 14 päivänä tammikuuta 2022, jäsenten nimeämisestä johtavien työsuojelutarkastajien komiteaan uudeksi toimikaudeksi	82
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/62, annettu 14 päivänä tammikuuta 2022, afrikkalaiseen sikaruttoon liittyvistä tietyistä kiireellisistä toimenpiteistä Italiassa (tiedoksiannettu numerolla C(2022) 320) ( 1 )	84

Jäsenvaltio	Varsinainen jäsen	Varajäsen
Belgia	Paul TOUSSEYN	Maria Cristina RIBAS Y RIBAS
Bulgaria	Tsvetomila FILIPOVA	Irena DIMITROVA
Tšekki	Rudolf HAHN	Pavel HEISIG
Tanska	Sine FREDERIKSEN	Annemarie KNUDSEN
Saksa	Kai-Michael SCHÄFER	Helmut GOTTWALD
Viro	Maret MARIPUU	Silja SOON
Irlanti	Mark CULLEN	Dermot O’BRIEN
Kreikka	Chrysoula TOUFEKOULA	Panagiota KATSAKIORI
Espanja	Héctor ILLUECA BALLESTER	Gonzalo GIMÉNEZ COLOMA
Ranska	Annaick LAURENT	Imed BENTALEB
Kroatia	Miroslav BABIĆ	Božicu BREŠKI DŽODAN
Italia	Orazio PARISI	Roberta FABRIZI
Kypros	Anastassios YIANNAKI	Aristodemos ECONOMIDES
Latvia	Renārs LŪSIS	Linda MATISĀNE
Liettua	Jonas GRICIUS	Dalia LEGIENE
Luxemburg	Marco BOLY	Patrice FURLANI
Unkari	Péter NESZTINGER	Nóra KISSNÉ PÁLMAI
Malta	Mark GAUCI	Vincent ATTARD
Alankomaat	Rits DE BOER	Frances DIEPSTRATEN
Itävalta	Gertrud BREINDL	Alexandra MARX
Puola	Katarzyna ŁAŻEWSKA-HRYCKO	Michal WYSZKOWSKI
Portugali	Maria Fernanda FERREIRA CAMPOS	Nelson FERREIRA
Romania	Dantes Nicolae BRATU	Cristian Bogdan CĂLINA
Slovenia	Jadranko GRLIC	Slavko KRIŠTOFELC
Slovakia	Hedviga MACHAYOVÁ	Stanislav KRAJNAK
Suomi	Raimo ANTILA	Arto TERONEN
Ruotsi	Håkan OLSSON	Pia ZÄTTERSTRÖM