(1)

Neuvosto hyväksyi 7 päivänä joulukuuta 2020 asetuksen (EU) 2020/1998.

(2)

Neuvosto on asetuksen (EU) 2020/1998 14 artiklan 4 kohdan nojalla tarkastellut uudelleen kyseisen asetuksen liitteessä I vahvistettua luetteloa luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä. Kyseisen uudelleentarkastelun perusteella yhtä kuollutta henkilöä koskeva merkintä olisi poistettava kyseisestä liitteestä ja seitsemää henkilöä koskevat merkinnät olisi saatettava ajan tasalle.

(3)

Asetus (EU) 2020/1998 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Neuvosto antoi 5 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 208/2014.

(2)

Neuvoston tekemän uudelleentarkastelun perusteella yhtä henkilöä koskeva merkintä sekä tiedot hänen oikeudestaan puolustukseen ja oikeudestaan tehokkaaseen oikeussuojaan olisi poistettava.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 208/2014 liite I olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Toimivaltaiset viranomaiset voivat direktiivin (EU) 2019/2034 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti edellyttää, että tiettyihin sijoituspalveluyrityksiin sovelletaan samaa vakavaraisuuskohtelua kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (2) soveltamisalaan kuuluviin luottolaitoksiin ja että kyseiset sijoituspalveluyritykset noudattavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (3) mukaista vakavaraisuusvalvontaa.

(2)

Direktiivin (EU) 2019/2034 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamiseksi olisi täsmennettävä, että jos sijoituspalveluyritys harjoittaa toimintoja, joiden osalta ylittyy vähintään yksi neljästä määrällisestä kynnysarvosta, jotka koskevat OTC-johdannaisia, rahoitusvälineiden merkintää ja/tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestämistä merkintätakauksen perusteella, sijoittajille myönnettyjä luottoja tai lainoja sekä liikkeessä olevia velkapapereita, näitä toimintoja harjoitetaan sellaisessa laajuudessa, että kyseisen sijoituspalveluyrityksen kaatuminen tai vaikeudet voisivat aiheuttaa järjestelmäriskin.

(3)

Kun otetaan huomioon direktiivin (EU) 2019/2034 5 artiklassa tarkoitettu sijoituspalveluyritysten toimintojen merkitys koko järjestelmän kannalta ja leviämisvaikutuksen mahdollinen merkittävä vaikutus koko rahoitusalaan, sijoituspalveluyritykset, jotka ovat asetuksen (EU) 2019/2033 4 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa määriteltyjä määritysosapuolia ja jotka tarjoavat määrityspalveluja sellaisille muille rahoituslaitoksille, jotka eivät itse ole määritysosapuolia, olisi katsottava direktiivin (EU) 2019/2034 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa määritysosapuoliksi.

(4)

Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan pankkiviranomainen on toimittanut komissiolle kuultuaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista.

(5)

Euroopan pankkiviranomainen on järjestänyt avoimet julkiset kuulemiset teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (4) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

(1)

Vaikka sijoituspalveluyrityksiin, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (2) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (3) VII ja VIII osaston soveltamisalaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2033 (4) 1 artiklan 2 ja 5 kohdan mukaisesti, sovelletaan komission delegoitua asetusta (EU) 2021/923 (5), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 soveltamisalaan kuuluvien sijoituspalveluyritysten on sovellettava erityisiä vaatimuksia kaikkien sellaisten henkilöstön jäsenten muuttuviin palkkioihin, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin. Kyseisten henkilöstön jäsenten yksilöimiseksi on tarpeen vahvistaa asianmukaiset kriteerit. Kriteereissä olisi otettava huomioon tällaisten henkilöstön jäsenten valtuudet ja tehtävät, sijoituspalveluyrityksen riskiprofiili, sen hoitamat varat ja tulosindikaattorit, sijoituspalveluyrityksen sisäinen organisaatio sekä kyseisen yrityksen luonne, laajuus ja monimuotoisuus. Kriteerien olisi myös oltava sellaiset, että sijoituspalveluyritykset voivat tarjota palkitsemisjärjestelmässään asianmukaiset kannustimet sen varmistamiseksi, että asianomaiset henkilöstön jäsenet toimivat tehtäviään suorittaessaan varovaisesti. Lisäksi kriteereissä olisi otettava huomioon sijoituspalveluyrityksen eri toimintoihin liittyvä riskitaso.

(2)

Ylimmän hallintoelimen jäsenet ovat viime kädessä vastuussa sijoituspalveluyrityksestä, sen strategiasta ja toiminnasta, ja sen vuoksi heillä olisi aina katsottava olevan olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin. Tämä pätee sekä johtamistehtäväänsä hoitavan ylimmän hallintoelimen jäseniin, jotka tekevät päätöksiä, että valvontatoimintoaan hoitavan ylimmän hallintoelimen jäseniin, jotka valvovat päätöksentekoprosessia ja kyseenalaistavat tehtyjä päätöksiä.

(3)

Joidenkin henkilöstön jäsenten tehtävänä on antaa sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan kannalta ratkaisevan tärkeää sisäistä tukea. Myös heidän toiminnallaan ja päätöksillään voi olla olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin, koska heidän toimintansa ja päätöksensä voivat altistaa sijoituspalveluyrityksen olennaisille operatiivisille ja muille riskeille.

(4)

Johtotehtävissä olevien henkilöstön jäsenten ammatillisella toiminnalla voi olla olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin, koska he voivat tehdä strategisia tai muita perustavanlaatuisia päätöksiä, jotka saattavat vaikuttaa sijoituspalveluyrityksen liiketoimintaan tai sovellettaviin valvontatoimintoihin. Tällaisia valvontatoimintoja ovat tyypillisesti riskinhallinta, sääntöjen noudattamisen tarkastaminen ja sisäinen tarkastus. Liiketoimintayksiköiden ottamat riskit ja tapa, jolla kyseisiä yksikköjä johdetaan, ovat tärkeimpiä sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin ja sen hoitamiin varoihin vaikuttavia tekijöitä. Tietyt liiketoiminnat aiheuttavat muita suurempia riskejä, ja liiketoiminnan luonne olisi näin ollen otettava huomioon.

(5)

Asianmukaisten laadullisten kriteerien avulla olisi varmistettava, että henkilöstön jäsenet yksilöidään henkilöiksi, joilla on olennainen vaikutus silloin, kun he vastaavat sellaisista henkilöstöryhmistä, joiden toiminnalla saattaa olla olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin. Tämä käsittää tilanteet, joissa johtavassa asemassa olevien henkilöstön jäsenten yksittäisten alaisten toiminnalla ei ole olennaista vaikutusta sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin mutta joissa alaisten toiminta on kokonaisuutena tarkasteltuna niin laajaa, että sillä saattaa olla tällainen vaikutus.

(6)

Henkilöstön jäsenten kokonaispalkkio määräytyy yleensä sen mukaan, missä määrin he myötävaikuttavat sijoituspalveluyrityksen liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen. Sen vuoksi tämä kokonaispalkkio riippuu myös henkilöstön jäsenten vastuualueista, tehtävistä, pätevyydestä ja taidoista sekä heidän ja sijoituspalveluyrityksen tuloksista. Jos henkilöstön jäsenen kokonaispalkkio ylittää tietyn kynnysarvon, on kohtuullista olettaa, että palkkio on yhteydessä siihen, missä määrin kyseinen henkilöstön jäsen myötävaikuttaa sijoituspalveluyrityksen liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen, ja sitä kautta siihen, missä määrin kyseisen henkilöstön jäsenen ammatillinen toiminta vaikuttaa sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin ja sen hoitamiin varoihin. Sen määrittämiseksi, onko tällaisen henkilöstön jäsenen ammatillisella toiminnalla olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin, on sen vuoksi asianmukaista soveltaa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti kyseisen henkilöstön jäsenen kokonaispalkkioon liittyviä määrällisiä kriteerejä saman sijoituspalveluyrityksen muihin henkilöstön jäseniin.

(7)

Olisi vahvistettava selkeät ja asianmukaiset kynnysarvot sellaisten henkilöstön jäsenten yksilöimiseksi, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin ja sen hoitamiin varoihin. Sijoituspalveluyrityksiltä olisi edellytettävä oikea-aikaista määrällisten kriteerien soveltamista. Jotta määrälliset kriteerit olisivat realistisia, niissä olisi otettava huomioon palkitsemisen kehitys. Tätä varten määrällisten kriteerien määrittämisessä olisi ensinnäkin otettava huomioon edeltävän toimintavuoden kokonaispalkkio, joka sisältää sekä kyseiseltä toimintavuodelta maksetun kiinteän palkkion että kyseisenä toimintavuonna myönnetyn muuttuvan palkkion. Toiseksi määrällisten kriteerien määrittämisessä olisi otettava huomioon edeltävän toimintavuoden kokonaispalkkio, joka sisältää sekä kyseiseltä toimintavuodelta maksetun kiinteän palkkion että kuluvana toimintavuonna edeltävän tilikauden osalta myönnetyn muuttuvan palkkion. Jälkimmäisen menetelmän avulla yksilöinnissä voidaan ottaa paremmin huomioon tietyn toimintakauden tosiasiallinen palkkio, mutta sitä voidaan soveltaa vain, jos on edelleen ajallisesti mahdollista tehdä määrällisten kriteerien soveltamiseksi tarvittava laskelma. Jos tällaista laskelmaa ei voida enää tehdä ajallisesti, olisi käytettävä ensin mainittua menetelmää. Kumpaakin menetelmää sovellettaessa muuttuva palkkio voi sijoituspalveluyrityksen käyttämistä suoritusperusteista riippuen sisältää määriä, jotka on myönnetty yhtä vuotta pidemmältä toimintakaudelta.

(8)

Sellaisten henkilöstön jäsenten yksilöimiseksi, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin, olisi asetettava 500 000 euron suuruinen määrällinen kynnysarvo. Kun palkkio ylittää tämän määrällisen kynnysarvon tai kuuluu sijoituspalveluyrityksen korkeimpiin palkkioihin, syntyy vahva olettama siitä, että tällaisen palkkion saavien henkilöstön jäsenten toiminnalla on olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin ja sen hoitamiin varoihin, minkä vuoksi olisi selvitettävä tarkemmin, onko kyseisten henkilöstön jäsenten ammatillisella toiminnalla todellisuudessa olennainen vaikutus niihin.

(9)

Tällaisia määrällisiin kriteereihin perustuvia olettamia ei kuitenkaan pitäisi soveltaa silloin, kun sijoituspalveluyritykset vahvistavat puolueettomien lisäkriteereiden perusteella, ettei kyseisillä henkilöstön jäsenillä ole todellisuudessa olennaista vaikutusta sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin, ottaen huomioon kaikki riskit, joille sijoituspalveluyritys altistuu tai voi altistua. Jotta voidaan varmistaa kyseisten puolueettomien kriteerien tuloksellinen ja johdonmukainen soveltaminen, toimivaltaisten viranomaisten olisi hyväksyttävä eniten ansaitsevien henkilöstön jäsenten tai sellaisten henkilöstön jäsenten, joiden kokonaispalkkio on yli 750 000 euroa, poissulkeminen. Ennen kuin toimivaltainen viranomainen hyväksyy sellaisen (suurituloisen) henkilöstön jäsenen poissulkemisen, jonka palkkio on yli 1 000 000 euroa, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta EPV:lle, jotta tämä voi varmistaa, että kyseisiä kriteereitä sovelletaan johdonmukaisesti.

(10)

Kuuluminen samaan palkkaryhmään kuin toimiva johto tai riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat henkilöt voi myös olla osoitus siitä, että henkilöstön jäsenen ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin. Tässä yhteydessä ei pitäisi ottaa huomioon valvonta- ja tukitoimintoja hoitaville henkilöstön jäsenille ja valvontatoimintoaan hoitavan ylimmän hallintoelimen jäsenille maksettuja palkkioita. Määrällistä kriteeriä sovellettaessa olisi myös otettava huomioon, että maksutaso vaihtelee eri lainkäyttöalueiden välillä. Sijoituspalveluyrityksille olisi annettava mahdollisuus osoittaa, että henkilöstön jäsenillä, jotka kuuluvat kyseiseen palkkioryhmään mutta eivät täytä yhtäkään laadullisista tai muista määrällisistä kriteereistä, ei ole olennaista vaikutusta sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin ottaen huomioon kaikki riskit, joille sijoituspalveluyritys altistuu tai voi altistua.

(11)

Jotta toimivaltaiset viranomaiset ja tilintarkastajat voisivat tarkastella sijoituspalveluyritysten tekemiä arviointeja sellaisten henkilöstönsä jäsenten yksilöimiseksi, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin, on ehdottoman tärkeää, että sijoituspalveluyritykset pitävät kirjaa tehdyistä arvioinneista ja niiden tuloksista, myös niiden henkilöstön jäsenten osalta, jotka on yksilöity kokonaispalkkionsa perusteella mutta joiden ammatillisella toiminnalla ei ole arvioitu olevan olennaista vaikutusta sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin.

(12)

Tämä asetus perustuu teknisten säätelystandardien luonnokseen, jonka EPV on toimittanut komissiolle Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan.

(13)

EPV on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia niistä teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (6) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

(1)

Instrumentteina myönnettyjen muuttuvien palkkioiden olisi edistettävä hyvää ja tehokasta riskienhallintaa, eivätkä ne saisi rohkaista riskinottoon, joka ylittää sijoituspalveluyrityksen riskinottohalun. Muuttuviin palkkioihin soveltuvien instrumenttien luokkien olisi näin ollen oltava sellaisia, joilla henkilöstön edut saadaan yhtenemään sijoituspalveluyrityksen, sen osakkeenomistajien, velkojien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien pitkän aikavälin etujen kanssa tarjoamalla henkilöstölle kannustimia toimia sijoituspalveluyrityksen pitkän aikavälin etujen mukaisesti.

(2)

Jotta varmistettaisiin vahva yhteys sijoituspalveluyrityksen luottokelpoisuuteen, kun sen oletetaan jatkavan toimintaansa, muuttuviin palkkioihin käytettävien instrumenttien olisi sisällettävä asianmukaiset kirjanpitoarvon alentamisen tai muuntamisen laukaisevat tapahtumat, jolloin instrumenttien arvo pienenisi sellaisissa tilanteissa, joissa toimintaansa jatkavan sijoituspalveluyrityksen luottokelpoisuus on heikentynyt. Palkkioiden yhteydessä käytettyjen laukaisevien tapahtumien ei pitäisi johtaa siihen, että instrumenttien etuoikeusluokka muuttuu niin, että ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) instrumentteja ei enää katsota omien varojen instrumenteiksi.

(3)

Ensisijaisen lisäpääoman ja toissijaisen pääoman instrumentteihin sovellettavat edellytykset määritetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2033 (2) 9 artiklassa yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (3) toisen osan I osaston 3 ja 4 luvun kanssa, mutta direktiivin (EU) 2019/2034 32 artiklan 1 kohdan j alakohdan iii alakohdassa tarkoitettuihin muihin instrumentteihin, jotka voidaan muuntaa täysin ydinpääomainstrumenteiksi (CET1) tai joiden kirjanpitoarvoa voidaan alentaa, ei sovelleta mainittujen asetusten nojalla erityisiä edellytyksiä, sillä niitä ei katsota omien varojen instrumenteiksi vakavaraisuusvaatimusten kannalta. Siksi eri instrumenttiluokille olisi asetettava erityiset vaatimukset sen varmistamiseksi, että instrumentit soveltuvat muuttuviin palkkioihin ottaen huomioon instrumenttien eroavuudet. Instrumenttien käyttämisen muuttuviin palkkioihin ei pitäisi sinänsä estää sitä, että instrumenttien katsotaan olevan sijoituspalveluyrityksen omia varoja, kunhan asetuksessa (EU) 2019/2033 säädetyt edellytykset täyttyvät. Ei pitäisi myöskään katsoa, että tällainen käyttö tarjoaisi itsessään kannustimen instrumentin lunastamiseen, sillä lykkäys- ja säilytysaikojen jälkeen henkilöstön jäsenillä on yleensä mahdollisuus saada likvidejä varoja muutoin kuin lunastamalla instrumentteja.

(4)

Muut instrumentit eivät rajoitu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (4) liitteessä I olevassa C osassa määriteltyihin rahoitusvälineisiin. Tämäntyyppisten instrumenttien luomisesta johtuvan hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi kyseisten instrumenttien olisi mahdollistettava myös muut henkilöstön jäsenten ja sijoituspalveluyritysten väliset sopimusjärjestelyt. Jotta kyseiset muut instrumentit vastaisivat sijoituspalveluyrityksen luottokelpoisuutta toimintaa jatkavana yksikkönä, olisi varmistettava asianmukaisin vaatimuksin, että kyseisten instrumenttien kirjanpitoarvoa alennetaan tai instrumentit muunnetaan ennen kuin sijoituspalveluyrityksen omia varoja koskevat vaatimukset jäävät täyttämättä.

(5)

Kun muuttuviin palkkioihin käytettävien instrumenttien osto-optio, lunastus, takaisinosto tai muunto toteutetaan, tällaisten transaktioiden ei yleensä pitäisi lisätä myönnetyn palkkion arvoa niin, että maksetaan instrumentin arvoa suurempia määriä tai muunnetaan myönnetyt instrumentit instrumenteiksi, joiden arvo on suurempi kuin alun perin myönnettyjen. Samaan arvoon perustuvan instrumenttien korvaamisen pitäisi varmistaa, ettei muuttuvaa palkkiota makseta erityisjärjestelyin tai menetelmin, jotka helpottavat direktiivin (EU) 2019/2034 tai asetuksen (EU) 2019/2033 noudattamatta jättämistä.

(6)

Kun muuttuvia palkkioita myönnetään ja kun muuttuviin palkkioihin käytettävien instrumenttien lunastus, osto-optio, takaisinosto tai muunto toteutetaan, tällaisten transaktioiden olisi perustuttava sovellettavan tilinpäätösstandardin mukaisesti kyseisen transaktion ajankohtana määritettyihin arvoihin. Näin voidaan varmistaa, että muuttuvaa palkkiota myönnetään oikea määrä ja ettei määrää muuteta aiheettomasti instrumenttien lunastusta, osto-optiota, takaisinostoa tai muuntoa toteutettaessa.

(7)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 54 artiklassa vahvistetaan ensisijaisen lisäpääoman instrumenttien kirjanpitoarvon alentamiseen ja niiden muuntamiseen tarkoitetut mekanismit. Lisäksi direktiivin (EU) 2019/2034 32 artiklan 1 kohdan j alakohdan iii alakohdassa edellytetään, että muut instrumentit voidaan muuntaa täysin ydinpääomainstrumenteiksi tai että niiden kirjanpitoarvoa voidaan alentaa. Koska muiden instrumenttien muuntamisen tai kirjanpitoarvon alentamisen taloudellinen tulos on sama kuin ensisijaisen lisäpääoman instrumenttien tapauksessa, muiden instrumenttien kirjanpitoarvon alentamiseen ja niiden muuntamiseen tarkoitetuissa mekanismeissa olisi otettava huomioon ensisijaisen lisäpääoman instrumentteihin sovellettavat mekanismit, mutta sellaisin mukautuksin, joilla voidaan ottaa huomioon se seikka, että muita instrumentteja ei katsota vakavaraisuusnäkökulmasta omien varojen instrumenteiksi. Toissijaisen pääoman instrumentteihin ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisia kirjanpitoarvon alentamista ja muuntamista koskevia sääntelyvaatimuksia. Jotta varmistettaisiin, että kaikkien tällaisten muuttuviin palkkioihin käytettyjen instrumenttien arvoa pienennetään sijoituspalveluyrityksen luottokelpoisuuden heikentyessä, olisi määritettävä, missä tilanteissa on tarpeen alentaa instrumentin kirjanpitoarvoa tai muuntaa instrumentti. Toissijaisen pääoman instrumentteihin ja muihin instrumentteihin sovellettavat arvonalennus-, arvonkorotus- ja muuntamismekanismit olisi määritettävä johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

(8)

Instrumentteihin liittyvä voitonjako voi vaihdella muodoltaan. Se voi olla muuttuvaa tai kiinteää, ja se voidaan suorittaa määräajoin tai instrumentin lopullisen erääntymisen yhteydessä. Hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan edistämiseksi henkilöstölle ei pitäisi maksaa voittoja lykkäysaikoina. Henkilöstön jäsenten olisi saatava voittoja ainoastaan instrumenttia koskevan oikeuden syntymistä seuraavilta ajanjaksoilta, sillä henkilöstön jäsenistä tulee laillisia omistajia kyseisen oikeuden syntymisen jälkeen. Siksi muuttuviin palkkioihin on tarkoituksenmukaista käyttää vain sellaisia instrumentteja, joihin liittyvä voitonjako suoritetaan määräajoin instrumentin omistajalle. Nollakorkoisia joukkovelkakirjoja tai instrumentteja, joihin liittyvät voittovarat kerrytetään, ei pitäisi käyttää palkkioihin, joiden on koostuttava mistä tahansa direktiivin (EU) 2019/2034 32 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetuista instrumenteista. Tämä johtuu siitä, että henkilöstö saattaisi hyötyä lykkäysaikana tapahtuvista arvonnousuista, mikä voidaan rinnastaa voittojen saantiin.

(9)

Erittäin suuri voitonjako voi heikentää varovaisen riskinoton pitkäaikaista kannustinta, sillä sellainen voitonjako lisää tosiasiallisesti palkkion muuttuvaa osaa. Voitonjakoa ei pitäisi suorittaa pidemmin väliajoin kuin yhden vuoden välein, sillä muuten syntyisi tilanteita, joissa voitonjako tosiasiasiallisesti kumuloituisi lykkäysaikoina ja voitot maksettaisiin, kun oikeus muuttuvaan palkkioon on syntynyt. Kumuloimalla voitonjakoa kierrettäisiin direktiivin (EU) 2019/2034 32 artiklan 3 kohdassa vahvistettua periaatetta, jonka mukaan lykkäämisjärjestelyssä oikeus muuttuvaan palkkioon syntyy portaittain suhteessa lykkäysajan kulumiseen. Direktiivin (EU) 2019/2034 32 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään, ettei muuttuvaa palkkiota makseta rahoitusjärjestelyin tai menetelmin, jotka helpottavat kyseisen direktiivin tai asetuksen (EU) 2019/2033 noudattamatta jättämistä. Instrumenttia koskevan oikeuden syntymisen jälkeisessä voitonjaossa ei näin ollen pitäisi ylittää muiden, luottokelpoisuudeltaan verrattavissa olevien sijoituspalveluyritysten tai laitosten liikkeeseen laskemien vastaavien instrumenttien markkinakorkoa. Tämän varmistamiseksi olisi vaadittava, että muuttuviin palkkioihin käytettävät instrumentit tai instrumentit, joihin ne sidotaan, olisi laskettava liikkeeseen lähinnä muille sijoittajille, tai olisi vaadittava, että tällaisiin instrumentteihin liittyvälle voitonjaolle asetetaan yläraja.

(10)

Lykkäämistä ja säilyttämistä koskevat vaatimukset, joita sovelletaan muuttuvien palkkioiden myöntämiseen direktiivin (EU) 2019/2034 32 artiklan 1 kohdan l alakohdan ja 32 artiklan 3 kohdan nojalla, on täytettävä kaikkina relevantteina ajankohtina, muun muassa silloin, kun muuttuviin palkkioihin käytettävien instrumenttien osto-optio, lunastus, takaisinosto tai muunto toteutetaan. Sen vuoksi instrumentit olisi tällaisissa tilanteissa korvattava ensisijaisen lisäpääoman ja toissijaisen pääoman instrumenteilla sekä muilla instrumenteilla, jotka vastaavat kyseisen sijoituspalveluyrityksen luottokelpoisuutta, kun sen oletetaan jatkavan toimintaansa, ja ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin alun perin myönnetty instrumentti ja arvoltaan samoja, kun huomioon otetaan mahdolliset arvonalennukset. Kun instrumenteilla, jotka ovat muita kuin ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja, on määrätty eräpäivä, niiden myöntämisen yhteydessä olisi asetettava vähimmäisvaatimukset jäljellä olevalle maturiteetille, jotta voidaan varmistaa, että instrumentit täyttävät muuttuvien palkkioiden lykkäys- ja säilytysaikoja koskevat vaatimukset.

(11)

Muuttuviin palkkioihin käytettävien instrumenttien luokkia ei rajata direktiivissä (EU) 2019/2034 tiettyyn rahoitusinstrumenttien luokkaan. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista käyttää sellaisia henkilöstön jäsenten ja sijoituspalveluyritysten välisiä synteettisiä instrumentteja tai sopimuksia, jotka sidotaan ensisijaisen lisäpääoman ja toissijaisen pääoman instrumentteihin, jotka voidaan muuntaa täysin tai joiden kirjanpitoarvoa voidaan alentaa. Tuolloin kyseisten instrumenttien ehtoihin voidaan sisällyttää erityisiä edellytyksiä, jotka koskevat yksinomaan henkilöstölle myönnettyjä instrumentteja, ilman että näitä edellytyksiä olisi tarpeen asettaa muille sijoittajille.

(12)

Kun kyseessä on konserni, liikkeeseenlaskut voidaan hoitaa keskitetysti emoyrityksessä mukaan lukien tilanteet, joissa emoyritys kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (5) tai direktiivin (EU) 2019/2034 soveltamisalaan. Konserneihin kuuluvat sijoituspalveluyritykset eivät voi aina itse laskea liikkeeseen instrumentteja, jotka soveltuvat muuttuviin palkkioihin. Asetus (EU) 2019/2033 sallii yhdessä asetuksen (EU) N:o 575/2013 kanssa, että ensisijaisen lisäpääoman ja toissijaisen pääoman instrumentit, jotka konsolidoinnin piiriin kuuluva yhteisö on laskenut liikkeeseen, voidaan tietyin edellytyksin katsoa osaksi sijoituspalveluyrityksen omia varoja. Sen vuoksi myös tällaisia instrumentteja olisi voitava käyttää muuttuviin palkkioihin edellyttäen, että kyseisiä instrumentteja muuttuviin palkkioihin käyttävän sijoituspalveluyrityksen luottokelpoisuuden ja instrumentin liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden välillä on selvä yhteys. Yleensä voidaan olettaa, että emoyrityksen ja tytäryrityksen välillä on tällainen yhteys. Muita instrumentteja, jotka eivät ole ensisijaisen lisäpääoman ja toissijaisen pääoman instrumentteja ja joita sijoituspalveluyritys ei laske suoraan liikkeeseen, olisi myös voitava käyttää muuttuviin palkkioihin vastaavin edellytyksin. Instrumentteja, jotka sidotaan emoyritysten kolmansissa maissa liikkeeseen laskemiin viiteinstrumentteihin ja jotka muuten vastaavat ensisijaisen lisäpääoman ja toissijaisen pääoman instrumentteja, olisi voitava käyttää muuttuviin palkkioihin, jos laukaiseva tapahtuma koskee tällaista synteettistä instrumenttia käyttävää sijoituspalveluyritystä.

(13)

Direktiivin (EU) 2019/2034 32 artiklan 1 kohdan k alakohdan mukaan sijoituspalveluyritykset, jotka eivät laske liikkeeseen mitään kyseisen direktiivin 32 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetuista instrumenteista, voivat käyttää vaihtoehtoisia järjestelyjä edellyttäen, että toimivaltainen viranomainen hyväksyy tällaisten järjestelyjen käytön ja että tällaiset järjestelyt täyttävät samat tavoitteet kuin kyseisen direktiivin 32 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetut instrumentit. Samojen tavoitteiden täyttämiseksi kyseisillä vaihtoehtoisilla järjestelyillä olisi varmistettava, että myönnettyyn muuttuvaan palkkioon tehdään implisiittisiä riskioikaisuja. Tämäntyyppisten vaihtoehtoisten järjestelyjen arvon pitäisi näin ollen vähentyä aina, jos kyseisen sijoituspalveluyrityksen taloudelliseen tulokseen tai sen hoitamiin varoihin kohdistuu kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi jos sijoituspalveluyritykseen sovelletaan direktiivin (EU) 2019/2034 32 artiklan 1 kohdan l alakohdan mukaista vaatimusta muuttuvan palkkion lykkäämisestä, tätä vaatimusta olisi noudatettava myös vaihtoehtoisissa järjestelyissä, ja niissä olisi sovellettava instrumentteina myönnettyihin muuttuviin palkkioihin riskiperusteista alennusta tai takaisinperintää koskevia järjestelyjä sekä säilytysaikoja.

(14)

Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan pankkiviranomainen on toimittanut komissiolle Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kuulemisen jälkeen.

(15)

Euroopan pankkiviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (6) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

(1)

Rift Valley -kuumeviruksen aiheuttama tartunta on luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettävien märehtijöiden uusi zoonoottinen vektorivälitteinen tauti, joka muodostaa mahdollisen rajat ylittävän uhan. Taudille on ominaista korkea luomistiheys ja vastasyntyneiden kuolleisuus kotieläiminä pidetyissä märehtijöissä. Ihmisillä sairaus kehittyy pääasiassa influenssan kaltaiseksi sairaudeksi, joka pienellä osalla potilaista saattaa kehittyä enkefaliitiksi tai jopa vaikeaksi maksasairaudeksi, jossa on verenvuoto-oireita. Rift Valley -kuumeviruksen aiheuttama tartunta sisältyy Maailman eläintautijärjestön (OIE) luetteloon ilmoitettavista eläintaudeista (2).

(2)

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, jäljempänä ’ECDC’, julkaisi maaliskuussa 2019 nopean riskinarvioinnin (3), jossa käsiteltiin riskiä Rift Valley -kuumeviruksen aiheuttaman tartunnan kulkeutumisesta unioniin ja viruksen leviämisestä edelleen unionissa ja Euroopan talousalueella, jäljempänä ’ETA’, Mayottella ilmoitettujen tapausten lisääntymisen vuoksi. Arvioinnissa korostettiin, että vaikka näiden taudinpurkausten aiheuttama riski on unionin ja ETA:n kannalta hyvin pieni siltä osin kuin on kyse RVF-viruksen kulkeutumisesta eläinten ja eläintuotteiden laillisen kaupan välityksellä, tartunnan saaneista märehtijöistä saadun tuoreen lihan, pastöroimattoman maidon ja käsittelemättömien tuotteiden laiton kuljettaminen henkilökohtaisissa matkatavaroissa saattaa aiheuttaa riskin. ECDC totesi, että jos virus kulkeutuisi manner-unioniin ja ETA:an, uusia vektorivälitteisiä tartuntoja eläinten välillä ei voitaisi sulkea pois.

(3)

Lisäksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, antoi 23 päivänä tammikuuta 2020 Rift Valley -kuumeviruksen aiheuttamaa tartuntaa koskevan tieteellisen lausunnon (4), jossa todettiin, että riskiä RVF-viruksen leviämisestä unionin naapurimaihin ja tartunnan saaneiden vektorien mahdollisesta kulkeutumisesta unioniin ei pitäisi jättää huomiotta.

(4)

Riski RVF-viruksen kulkeutumisesta unioniin merkitsee sitä, että unionin olisi vahvistettava riittävät seuranta- ja torjuntatoimenpiteet tätä tautia vastaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (5) mukaisesti. Kyseinen asetus muodostaa lainsäädäntökehyksen luetteloitujen tautien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1882 (6) liitteen mukaisesti Rift Valley -kuumeviruksen aiheuttama tartunta katsotaan luokan A, D ja E taudiksi, jonka osalta on toteutettava välittömästi hävittämistoimenpiteitä heti, kun se havaitaan.

(5)

Unionilla on käytössä riittävät seuranta- ja taudintorjuntatoimenpiteet Rift Valley -kuumeviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan taudin välittömän hävittämisen varmistamiseksi, jos se pääsee unioniin. Jotta nämä toimenpiteet olisivat edelleen tehokkaita, niihin olisi sisällyttävä myös asianmukainen valmius ja käytettävissä olevat resurssit taudin torjumiseksi ottaen huomioon myös taudin zoonoottinen potentiaali. Tältä osin katsotaan tarpeelliseksi varmistaa riittävä laboratoriotestauskapasiteetti, sillä testauskapasiteetin hyvä laatu on olennaisen tärkeää seuranta- ja taudintorjuntatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja näin ollen taudin unioniin kulkeutumisen välttämiseksi.

(6)

Unioni ei ole toistaiseksi perustanut Euroopan unionin vertailulaboratoriota Rift Valley -kuumeviruksen aiheuttamaa tartuntaa varten. Vertailulaboratorion nimeäminen on olennaisen tärkeää, jotta seuranta- ja taudintorjuntatoimenpiteitä voidaan toteuttaa tieteelliseltä pohjalta ja yhtenäisesti koko unionin alueella.

(7)

Tällä asetuksella olisi sen vuoksi perustettava Euroopan unionin vertailulaboratorio Rift Valley -kuumeviruksen aiheuttamaa tartuntaa varten, jotta voidaan varmistaa virallisen valvonnan tehokkuus ja koordinoida virallisille laboratorioille annettavaa apua,

(1)

Euroopan komissiota, jäljempänä ’komissio’, on pyydetty myöntämään polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 6 kohdan nojalla yritykselle Verbio Diesel Canada Corporation, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, vapautus polkumyynnin ja tukien vastaisista toimenpiteistä, joita sovelletaan Kanadasta lähetetyn biodieselin tuontiin riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Kanada.

(2)

Pyynnön esittäjä, joka on Kanadassa, jäljempänä ’asianomainen maa’, toimiva biodieselin vientiä harjoittava tuottaja, jätti pyynnön 7 päivänä syyskuuta 2021.

(3)

Tarkastelun kohteena ovat rasvahappomonoalkyyliesterit ja/tai parafiiniset kaasuöljyt, jotka on valmistettu synteesillä ja/tai vetykäsittelyllä, jotka ovat muuta kuin fossiilista alkuperää (tunnetaan yleisesti ’biodieselinä’), joko puhtaassa muodossa tai sekoituksena, joka sisältää enemmän kuin 20 painoprosenttia rasvahappomonoalkyyliestereitä ja/tai parafiinisia kaasuöljyjä, jotka on valmistettu synteesillä ja/tai vetykäsittelyllä ja jotka ovat muuta kuin fossiilista alkuperää, jotka on lähetetty Kanadasta riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Kanada, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 1516 20 98 (Taric-koodi 1516209821), ex 1518 00 91 (Taric-koodi 1518009121), ex 1518 00 99 (Taric-koodi 1518009921), ex 2710 19 43 (Taric-koodi 2710194321), ex 2710 19 46 (Taric-koodi 2710194621), ex 2710 19 47 (Taric-koodi 2710194721), ex 2710 20 11 (Taric-koodi 2710201121), ex 2710 20 16 (Taric-koodi 2710201621), ex 3824 99 92 (Taric-koodi 3824999210), ex 3826 00 10 (Taric-koodit 3826001020, 3826001050, 3826001089) ja ex 3826 00 90 (Taric-koodi 3826009011).

(4)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 598/2009 (5) käyttöön lopullisen tasoitustullin ja asetuksella (EY) N:o 599/2009 (6) lopullisen polkumyyntitullin Amerikan yhdysvalloista peräisin olevan biodieselin tuonnissa.

(5)

Neuvoston täytäntöönpanoasetuksilla (EU) N:o 443/2011 (7) ja (EU) N:o 444/2011 (8) nämä toimenpiteet laajennettiin koskemaan Kanadasta lähetetyn biodieselin tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Kanada.

(6)

Tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1266 polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen ja komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1267 tukien vastaisen perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen.

(7)

Pyynnön esittäjä väitti, että se ei vienyt tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin laajennettujen toimenpiteiden käyttöönottoon täytäntöönpanoasetuksilla (EU) N:o 443/2011 ja (EU) N:o 444/2011 johtaneessa tutkimuksessa käytetyn tutkimusajanjakson eli 1 päivän huhtikuuta 2009 ja 30 päivän kesäkuuta 2010 välisenä aikana, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’. Pyynnön esittäjän toimittaman näytön mukaan pyynnön esittäjä perustettiin oikeudellisesti vasta vuonna 2019, kun taas laitos rakennettiin ja avattiin alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen vuonna 2012.

(8)

Pyynnön esittäjä toimitti lisäksi näyttöä siitä, että se on tosiasiallinen tuottaja, ja väitti, ettei se ole kiertänyt voimassa olevia toimenpiteitä.

(9)

Pyynnön esittäjä väitti myös, että se vei tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen heinäkuussa 2021.

(10)

Komissio tutki käytettävissä olevan näytön ja totesi, että on riittävät perusteet panna vireille polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan sekä tukien vastaisen perusasetuksen 23 artiklan 6 kohdan mukainen tutkimus sen määrittämiseksi, voidaanko pyynnön esittäjälle myöntää poikkeus laajennetuista toimenpiteistä.

(11)

Unionin tuotannonalalle, jota asian tiedettiin koskevan, ilmoitettiin tarkastelupyynnöstä, ja sille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia. Huomautuksia ei saatu.

(12)

Tutkimuksessaan komissio kiinnittää erityistä huomiota pyynnön esittäjän ja voimassa olevien toimenpiteiden kohteena olevien yritysten väliseen yhteyteen sen varmistamiseksi, ettei yhteyttä luotu toimenpiteiden kiertämiseksi. Komissio tarkastelee myös, olisiko käyttöön otettava erityisiä valvontaedellytyksiä, jos tutkimuksessa päätellään, että poikkeuksen myöntäminen on perusteltua.

(13)

Voimassa oleva polkumyyntitulli olisi polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti kumottava pyynnön esittäjän tuottaman ja unioniin vientiä varten myymän tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin osalta, kun tällainen kyseisen viejämaan uusi viejä ei ole vienyt tuotetta sen tutkimusajanjakson aikana, johon toimenpiteet perustuvat.

(14)

Samalla tällaisen tuonnin kirjaaminen olisi tehtävä pakolliseksi polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti sen varmistamiseksi, että polkumyyntitullit voidaan kantaa tämän tuonnin kirjaamispäivästä alkaen, jos tarkastelu osoittaa pyynnön esittäjän kiertävän toimenpiteitä. Pyynnön esittäjän maksettavaksi tulevaisuudessa mahdollisesti lankeava määrä olisi sama kuin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1266 1 artiklan 2 kohdan nojalla ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettava tulli (172,2 euroa/tonni).

(15)

Koska tukien vastaisessa perusasetuksessa ei säädetä tasoitustullien kumoamisesta tapauksissa, joissa viejiä ei tutkittu yksilöllisesti alkuperäisessä tutkimuksessa, kyseiset toimenpiteet pysyvät voimassa. Vain jos tarkastelussa päädytään siihen, että pyynnön esittäjälle on perusteltua myöntää vapautus, voimassa olevat tukien vastaiset toimenpiteet kumotaan pyynnön esittäjän osalta.

(16)

Tutkimus kattaa 1 päivän huhtikuuta 2009 ja 30 päivän syyskuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(17)

Saadakseen tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot komissio lähettää pyynnön esittäjälle kyselylomakkeen. Pyynnön esittäjän on palautettava täytetty kyselomake polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 6 artiklan 2 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti 37 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä, ellei toisin mainita.

(18)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä tässä asetuksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 37 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä, ellei toisin mainita.

(19)

Kaikki asianomaiset osapuolet voivat pyytää tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemiksi. Kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut. Tutkimuksen vireillepanoon liittyviä kysymyksiä koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Myöhemmät kuulemispyynnöt on esitettävä määräajoissa, jotka komissio vahvistaa osapuolten kanssa käymässään yhteydenpidossa.

(20)

Kaupan suojatoimiin liittyvien tutkimusten yhteydessä komissiolle toimitettuihin tietoihin ei sovelleta tekijänoikeuksia. Jos kyse on tiedoista, joihin kolmannella osapuolella on tekijänoikeuksia, asianomaisten osapuolten on ennen tietojen toimittamista komissiolle pyydettävä tekijänoikeuksien haltijalta nimenomainen lupa, jonka perusteella komissio voi a) käyttää tietoja tässä kaupan suojatoimiin liittyvässä menettelyssä ja b) toimittaa tietoja tämän tutkimuksen asianomaisille osapuolille sellaisessa muodossa, että nämä voivat käyttää puolustautumisoikeuksiaan.

(21)

Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan luettuina tässä asetuksessa pyydetyt tiedot, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Sensitive”. Tämän tutkimuksen kuluessa tietoja toimittavia osapuolia kehotetaan perustelemaan luottamuksellista käsittelyä koskevat pyyntönsä.

(22)

Luottamuksellisia tietoja toimittavien osapuolten on toimitettava tiedoista polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamukselliset yhteenvedot, jotka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltaviksi). Näiden yhteenvetojen tulee olla riittävän yksityiskohtaiset, jotta luottamuksellisen tiedon sisällöstä olisi saatavissa riittävä käsitys.

(23)

Jos luottamuksellisia tietoja toimittava osapuoli ei pysty osoittamaan hyvää syytä luottamuksellista käsittelyä koskevalle pyynnölleen tai ei liitä tietoihin ei-luottamuksellista yhteenvetoa, jonka muoto ja laatu vastaavat vaatimuksia, komissio voi jättää kyseiset tiedot huomiotta, paitsi jos asianmukaisten lähteiden perusteella voidaan vakuuttavasti osoittaa, että tiedot ovat oikeita.

(24)

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä sähköpostitse, skannatut valtakirjat ja todistukset mukaan luettuina, lukuun ottamatta laajoja vastauksia, jotka on toimitettava kannettavalla digitaalisella tallennusvälineellä (esim. CD-ROM-levy, DVD-levy, USB-muistitikku) henkilökohtaisesti tai kirjattuna kirjeenä. Käyttämällä sähköpostia asianomaiset osapuolet ilmaisevat hyväksyvänsä sähköisiin lähetyksiin sovellettavat säännöt, jotka on julkaistu asiakirjassa ”EUROOPAN KOMISSION KANSSA KÄYTÄVÄ VIESTINTÄ KAUPAN SUOJATOIMIA KOSKEVISSA TAPAUKSISSA” kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessahttp://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2011/june/tradoc_148003.pdf

(25)

Asianomaisten osapuolten on ilmoitettava nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja voimassa oleva sähköpostiosoitteensa sekä varmistettava, että ilmoitettu sähköpostiosoite on yrityksen virallinen toimiva sähköpostiosoite, jota seurataan päivittäin. Kun yhteystiedot on toimitettu, komissio on yhteydessä asianomaisiin osapuoliin ainoastaan sähköpostitse, jolleivat ne nimenomaisesti pyydä saada kaikkia asiakirjoja komissiolta muulla tavoin tai jollei lähetettävän asiakirjan luonne edellytä sen lähettämistä kirjattuna kirjeenä. Lisäsäännöt ja -tiedot komission kanssa käytävästä kirjeenvaihdosta, mukaan lukien sähköpostitse toimitettavia tietoja koskevat periaatteet, ovat saatavilla edellä mainituista asianomaisten osapuolten kanssa käytävää viestintää koskevista ohjeista.

Komission yhteystiedot:

Sähköposti: TRADE-R752-BIODIESEL-EXEMPTION@ec.europa.eu

(26)

Puolustautumisoikeuksien takaamiseksi asianomaisilla osapuolilla olisi oltava mahdollisuus esittää huomautuksia muiden asianomaisten osapuolten toimittamista tiedoista. Näin tehdessään asianomaiset osapuolet voivat käsitellä ainoastaan muiden asianomaisten osapuolten toimittamissa tiedoissa esiin tuotuja asioita eivätkä voi tuoda esiin uusia asioita. Huomautukset, jotka koskevat muiden asianomaisten osapuolten vastauksena lopullisten päätelmien ilmoittamiseen toimittamia tietoja, olisi toimitettava 5 päivän kuluessa lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten määräajasta, ellei toisin mainita. Jos ilmoitetaan täydentävät lopulliset päätelmät, muiden asianomaisten osapuolten vastauksena tähän täydentävään ilmoitukseen esittämät huomautukset olisi tehtävä 1 päivän kuluessa tätä täydentävää ilmoitusta koskevien huomautusten määräajasta, ellei toisin mainita. Mainitut määräajat eivät rajoita komission oikeutta pyytää lisätietoja asianomaisilta osapuolilta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

(27)

Tässä asetuksessa mainittujen määräaikojen pidennyksiä olisi pyydettävä ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja ne myönnetään ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja hyvästä syystä.

(28)

Kyselylomakkeisiin vastaamisen määräaikaa voidaan yleensä pidentää 3 päivää ja pääsääntöisesti enintään 7 päivää.

(29)

Kun on kyse asetuksessa mainituista muiden tietojen toimittamisen määräajoista, pidennykset rajoitetaan 3 päivään, ellei poikkeuksellisia olosuhteita osoiteta.

(30)

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tarvittavia tietoja tai ei toimita niitä määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 18 artiklan ja tukien vastaisen perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(31)

Jos todetaan, että jokin asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, nämä tiedot voidaan jättää huomiotta ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja.

(32)

Jos jokin asianomainen osapuoli ei toimi tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 18 artiklan ja tukien vastaisen perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseiselle osapuolelle epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

(33)

Jos vastaamisessa ei käytetä tietokonetta, tätä ei pidetä yhteistyöstä kieltäytymisenä sillä edellytyksellä, että asianomainen osapuoli osoittaa, että vastauksen esittäminen vaaditussa muodossa aiheuttaisi kohtuutonta ylimääräistä vaivannäköä tai kohtuuttomia lisäkustannuksia. Asianomaisen osapuolen tulisi ottaa välittömästi yhteyttä komissioon.

(34)

Asianomaiset osapuolet voivat ottaa yhteyttä kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavaan neuvonantajaan. Neuvonantaja on asianomaisten osapuolten ja tutkimuksen suorittavien komission yksiköiden välinen yhteyshenkilö. Neuvonantaja tarkastelee pyyntöjä tutustua asiakirjoihin, asiakirjojen luottamuksellisuutta koskevia kiistoja, määräaikojen pidentämispyyntöjä ja kolmansien osapuolten pyyntöjä tulla kuulluksi. Neuvonantaja voi järjestää yksittäisen asianomaisen osapuolen kuulemisen ja toimia sovittelijana sen varmistamiseksi, että asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeus toteutuu täysimääräisesti. Neuvonantaja järjestää myös tilaisuuksia osapuolten väliselle kuulemiselle, jossa voidaan tuoda esille vastakkaisia näkökantoja ja esittää niihin vastaväitteitä.

(35)

Neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut. Tutkimuksen alkuvaiheeseen liittyviä kysymyksiä koskevien kuulemispyyntöjen osalta osapuolia kehotetaan esittämään pyyntönsä 15 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Tämän jälkeen neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tällaisen osallistumisen perusteena oleva tapahtuma on aiheutunut. Neuvonantaja tutkii osallistumispyyntöjen syyt, esiin tuotujen asioiden luonteen sekä näiden asioiden vaikutuksen puolustautumisoikeuksiin, ottaen asianmukaisesti huomioon hyvän hallinnon toteutumisen ja tutkimuksen saattamisen päätökseen oikea-aikaisesti.

(36)

Asianomaiset osapuolet saavat lisätietoja sekä tarkemmat yhteystiedot kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla http://ec.europa.eu/trade/trade-policy-and-you/contacts/hearing-officer/

(37)

Tutkimus saatetaan päätökseen polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhdeksän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

(38)

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (9) mukaisesti.

(39)

Tietosuojailmoitus, jossa annetaan tietoa henkilötietojen käsittelystä komission toteuttamissa kaupan suojatoimenpiteissä, on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa http://ec.europa.eu/trade/policy/accessing-markets/trade-defence/

(1)

Klassinen sikarutto on kotieläiminä pidettävien ja luonnonvaraisten sikaeläinten tarttuva virustauti, joka voi merkittävästi vaikuttaa tällaisiin eläinkantoihin ja sikatilojen kannattavuuteen häiritsemällä kyseisten eläinten ja niistä saatavien tuotteiden lähetysten siirtoja unionissa ja niiden vientiä kolmansiin maihin.

(2)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/934 (2) hyväksyttiin asetuksen (EU) 2016/429 puitteissa, ja siinä säädetään klassista sikaruttoa koskevista erityisistä taudintorjuntatoimenpiteistä, joita kyseisen asetuksen liitteessä I lueteltujen jäsenvaltioiden on sovellettava rajoitetun ajan mainitussa liitteessä luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä.

(3)

Kun otetaan huomioon Bulgariassa komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 (3) ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/934 mukaisesti toteutettujen seuranta- ja torjuntatoimenpiteiden tehokkuus, sellaisina kuin Bulgaria on ne esittänyt pysyvälle kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitealle, sekä klassisen sikaruton suotuisa epidemiologinen tilanne kyseisessä jäsenvaltiossa, koko Bulgarian alue, joka mainitaan tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeenä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/934 liitteessä I, olisi nyt poistettava kyseisestä liitteestä.

(4)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2021/934 olisi muutettava.

(5)

Koska klassisen sikaruton epidemiologinen tilanne Bulgariassa on parantunut ja jotta kyseisen taudin osalta ei toteuteta aiheettomia rajoituksia, täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2021/934 tällä asetuksella tehtävien muutosten olisi tultava voimaan mahdollisimman pian.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille pyrkii osoittamaan solidaarisuutta ja edistämään ihmisarvoista ja kestävää työllisyyttä unionissa tarjoamalla tukea suurten rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttamalla heitä palaamaan ihmisarvoiseen ja kestävään työhön mahdollisimman nopeasti.

(2)

EGR ei saa ylittää 186 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (3) 8 artiklassa säädetään.

(3)

Espanja toimitti 25 päivänä kesäkuuta 2021 hakemuksen EGR:n varojen ottamiseksi käyttöön sen vuoksi, että työntekijöitä on vähennetty Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) (4) Rev. 2:n kaksinumerotasoon 25 (Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet)) luokitellulla toimialalla tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) (5) 2 -tason alueella País Vasco (ES21) Espanjassa. Hakemusta on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) 2021/691 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Hakemus täyttää asetuksen (EU) 2021/691 13 artiklassa säädetyt EGR:n rahoitustuen edellytykset.

(4)

Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 1 214 607 euroa rahoitustuen antamiseksi Espanjan hakemuksen perusteella.

(5)

Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

(1)

Neuvosto hyväksyi 7 päivänä joulukuuta 2020 päätöksen (YUTP) 2020/1999 (1).

(2)

Päätöksen (YUTP) 2020/1999 2 ja 3 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan päätöksen (YUTP) 2020/1999 liitteessä lueteltuihin luonnollisiin henkilöihin, oikeushenkilöihin, yhteisöihin ja elimiin 8 päivään joulukuuta 2021.

(3)

Päätöksen (YUTP) 2020/1999 liitteen uudelleentarkastelun pohjalta kyseisen päätöksen 2 ja 3 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä, jotka koskevat kyseisessä liitteessä lueteltuja luonnollisia henkilöitä, oikeushenkilöitä, yhteisöjä ja elimiä, olisi jatkettava 8 päivään joulukuuta 2022 lukuun ottamatta yhtä kuollutta henkilöä, jota koskeva merkintä olisi poistettava kyseisestä liitteestä. Kyseiseen liitteeseen sisältyvät seitsemää henkilöä koskevat merkinnät olisi saatettava ajan tasalle.

(4)

Päätös (YUTP) 2020/1999 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Neuvosto hyväksyi 19 päivänä marraskuuta 2018 päätöksen (YUTP) 2018/1788 (1).

(2)

Päätöksessä (YUTP) 2018/1788 säädetään, että sen 1 artiklassa tarkoitettujen toimien täytäntöönpanokausi on 36 kuukautta sen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekemisestä.

(3)

Pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnasta vastaavan Kaakkois-Euroopan selvitystoimiston puolesta täytäntöönpanokumppanina toimiva Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma pyysi päätöksen (YUTP) 2018/1788 täytäntöönpanoajan jatkamista 17 päivään lokakuuta 2022, kun otetaan huomioon päätöksen (YUTP) 2018/1788 mukaisten hanketoimien täytäntöönpanon viivästyminen covid-19-pandemian vaikutuksesta.

(4)

Päätöksen (YUTP) 2018/1788 1 artiklassa tarkoitettuja toimia voidaan jatkaa 17 päivään lokakuuta 2022 saakka tämän vaikuttamatta taloudellisiin resursseihin.

(5)

Päätöksen (YUTP) 2018/1788 5 artiklan 2 kohta olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,