18.11.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 410/4

KOMISSION ASETUS (EU) 2021/2010,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2021,

torjunta-aineita koskevista tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2009 muuttamisesta tehoaineiden luettelon osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon torjunta-aineita koskevista tilastoista 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2009 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1185/2009 vahvistetaan yhteiset puitteet torjunta-aineiden myyntiä ja käyttöä koskevien vertailukelpoisten eurooppalaisten tilastojen tuottamiselle.

(2)

Komission on mukautettava asetuksen (EY) N:o 1185/2009 liitteessä III olevaa katettavien aineiden luetteloa ja niiden luokittelua tuote- ja kemikaaliluokkiin säännöllisesti ja vähintään viiden vuoden välein. Luetteloa päivitettiin viimeksi vuonna 2017 komission asetuksella (EU) 2017/269 (2), joten asetuksen liitteenä oleva luettelo olisi saatettava ajan tasalle kauden 2021–2024 kattamiseksi.

(3)

Aineiden suuren määrän sekä oikeiden yhdisteiden yksilöimisen ja luokittelun monimutkaisuuden vuoksi kansallisten tilastoviranomaisten on vaikea kehittää asianmukaisia välineitä, joita tarvitaan torjunta-aineiden käyttöä ja markkinoille saattamista koskevien tietojen keräämiseksi. Sen vuoksi mukaan olisi otettava vain ne aineet, joille jompikumpi tai molemmat suurista kansainvälisesti tunnustetuista kemiallisia yhdisteitä tai torjunta-aineita rekisteröivistä järjestöistä on antanut tunnistenumeron; järjestöt ovat Chemical Abstracts Service of the American Chemical Society (CAS) sekä Collaborative International Pesticides Analytical Council (CIPAC).

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (3) 7 artiklalla perustetun Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1185/2009 liite III tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 324, 10.12.2009, s. 1.

(2) Komission asetus (EU) 2017/269, annettu 16 päivänä helmikuuta 2017, torjunta-aineita koskevista tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2009 muuttamisesta siltä osin kuin kyse on tehoaineiden luettelosta (EUVL L 40, 17.2.2017, s. 4).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

LIITE

”LIITE III

AINEIDEN YHDENMUKAISTETTU LUOKITTELU

Pääryhmät

Tuoteluokat

Koodi

Kemiallinen luokka

Aineiden yleisnimet

Yhteinen nimikkeistö

CAS-numero (1)

CIPAC-numero (2)

Markkinoille saatetut torjunta-aineet yhteensä

PPM_TOT

Ammattikäyttäjille tarkoitetut markkinoille saatetut torjunta-aineet (3)

PPM_PU

—	josta maatalouskäyttöön tarkoitetut (4)

PPM_AGRI

—	josta metsätalouskäyttöön tarkoitetut (5)

PPM_FORE

—	josta ammattikäyttöön tarkoitetut (6)

PPM_AMU

—	josta pelkästään varastointiin käytetyt (6)

PPM_STOR

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 22 ja 24 artiklan mukaisesti markkinoille saatetut torjunta-aineet (7)

Ryhmä 1 – asetuksen (EY) N:o 1107/2009 22 artiklan mukaiset vähäriskiset tehoaineet (8)

GRP1

Ryhmä 3 – asetuksen (EY) N:o 1107/2009 24 artiklan mukaiset korvattavat aineet (9)

GRP3

Markkinoille saatetut torjunta-aineet, direktiivin 2009/128/EY liitteessä IV määritellyt ryhmät ja luokat

Ryhmä 2 – asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla hyväksytyt tai hyväksytyiksi katsotut tehoaineet, jotka eivät kuulu muihin luokkiin ja jotka luetellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (10) liitteessä olevassa A ja B osassa

GRP2

Ryhmä 4 – tehoaineet, joita ei ole hyväksytty asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla ja joita ei näin ollen luetella täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä

GRP4

Luokka A ja C: muut kuin kemialliset tehoaineet

CAT_A_C

Luokka B, D, E, F: kemialliset tehoaineet

CAT_B_D-F

Sienitautien torjunta-aineet (fungisidit) ja bakteeritautien torjunta-aineet (bakterisidit)

PES_F

Epäorgaaniset fungisidit

F01

F01_01

KUPARIYHDISTEET

F01_01_01

BORDEAUX-SEOS

8011-63-0

44.604

F01_01_02

KUPARIHYDROKSIDI

20427-59-2

44.305

F01_01_03

KUPARI(I)OKSIDI

1317-39-1

44.603

F01_01_04

KUPARIOKSIKLORIDI

1332-65-6

1332-40-7

44.602

F01_01_05

KOLMIEMÄKSINEN KUPARISULFAATTI

12527-76-3

44.306

F01_01_06

MUUT KUPARISUOLAT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

F01_02

EPÄORGAANINEN RIKKI

F01_02_01

RIKKI

7704-34-9

F01_99

MUUT EPÄORGAANISET FUNGISIDIT

F01_99_01

RIKKIKALKKI (KALSIUMPOLYSULFIDI)

1344-81-6

F01_99_02

KALIUMJODIDI

7681-11-0

773

F01_99_03

KALIUMFOSFONAATIT (AIEMMIN KALIUMFOSFIITTI)

13977-65-6

13492-26-7

756

F01_99_04

KALIUMTIOSYANAATTI

333-20-0

772

F01_99_06

DINATRIUMFOSFONAATTI

13708-85-5

808

F01_99_07

KALIUMVETYKARBONAATTI

298-14-6

853

F01_99_08

NATRIUMVETYKARBONAATTI

144-55-8

F01_99_99

MUUT EPÄORGAANISET FUNGISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Karbamaatteihin ja ditiokarbamaatteihin perustuvat fungisidit

F02

F02_01

KARBANILAATTIFUNGISIDIT

F02_01_01

DIETOFENKARBI

87130-20-9

513

F02_02

KARBAMAATTIFUNGISIDIT

F02_02_01

BENTIAVALIKARBI

413615-35-7

744

F02_02_02

IPROVALIKARBI

140923-17-7

620

F02_02_03

PROPAMOKARBI

24579-73-5

399

F02_03

DITIOKARBAMAATTIFUNGISIDIT

F02_03_01

MANKOTSEBI

8018-01-7

F02_03_02

MANEBI

12427-38-2

F02_03_03

METIRAAMI

9006-42-2

478

F02_03_04

PROPINEBI

12071-83-9

177

F02_03_05

TIRAAMI

137-26-8

F02_03_06

ZIRAAMI

137-30-4

F02_99

MUUT KARBAMAATTEIHIN JA DITIOKARBAMAATTEIHIN PERUSTUVAT FUNGISIDIT

F02_99_99

MUUT KARBAMAATTEIHIN JA DITIOKARBAMAATTEIHIN PERUSTUVAT FUNGISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Bentsimidatsoleihin perustuvat fungisidit

F03

F03_01

BENTSIMIDATSOLIFUNGISIDIT

F03_01_01

KARBENDATSIIMI

10605-21-7

263

F03_01_02

FUBERIDATSOLI

3878-19-1

525

F03_01_03

TIABENDATSOLI

148-79-8

323

F03_01_04

TIOFANAATTIMETYYLI

23564-05-8

262

F03_99

MUUT BENTSIMIDATSOLEIHIN PERUSTUVAT FUNGISIDIT

F03_99_99

MUUT BENTSIMIDATSOLEIHIN PERUSTUVAT FUNGISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Imidatsoleihin ja triatsoleihin perustuvat fungisidit

F04

F04_01

KONATSOLIFUNGISIDIT

F04_01_01

BITERTANOLI

55179-31-2

386

F04_01_02

BROMUKONATSOLI

116255-48-2

680

F04_01_03

SYPROKONATSOLI

94361-06-5

600

F04_01_04

DIFENOKONATSOLI

119446-68-3

687

F04_01_05

EPOKSIKONATSOLI

106325-08-0

609

F04_01_06

ETRIDIATSOLI

2593-15-9

518

F04_01_07

FENBUKONATSOLI

114369-43-6

694

F04_01_08

FLUKINKONATSOLI

136426-54-5

474

F04_01_09

FLUSILATSOLI

85509-19-9

435

F04_01_10

FLUTRIAFOLI

76674-21-0

436

F04_01_11

IMATSALIILI (ENILKONATSOLI)

35554-44-0

335

F04_01_12

IPKONATSOLI

125225-28-7

115850-69-6

115937-89-8

798

F04_01_13

METKONATSOLI

125116-23-6

706

F04_01_14

MYKLOBUTANIILI

88671-89-0

442

F04_01_15

PENKONATSOLI

66246-88-6

446

F04_01_16

PROPIKONATSOLI

60207-90-1

408

F04_01_17

PROTIOKONATSOLI

178928-70-6

745

F04_01_18

TEBUKONATSOLI

107534-96-3

494

F04_01_19

TETRAKONATSOLI

112281-77-3

726

F04_01_20

TRIADIMENOLI

55219-65-3

398

F04_01_21

TRIFLUMITSOLI

99387-89-0

730

F04_01_22

TRITIKONATSOLI

131983-72-7

652

F04_01_23

MEFENTRIFLUKONATSOLI

1417782-03-6

1004

F04_02

IMIDATSOLIFUNGISIDIT

F04_02_01

SYATSOFAMIDI

120116-88-3

653

F04_02_02

FENAMIDONI

161326-34-7

650

F04_02_03

TRIATSOKSIDI

72459-58-6

729

F04_99

MUUT IMIDATSOLEIHIN JA TRIATSOLEIHIN PERUSTUVAT FUNGISIDIT

F04_99_01

AMETOKTRADIINI

865318-97-4

818

F04_99_02

AMISULBROMI

348635-87-0

789

F04_99_03

TRISYKLATSOLI

41814-78-2

547

F04_99_99

MUUT IMIDATSOLEIHIN JA TRIATSOLEIHIN PERUSTUVAT FUNGISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Morfoliineihin perustuvat fungisidit

F05

F05_01

MORFOLIINIFUNGISIDIT

F05_01_01

DIMETOMORFI

110488-70-5

483

F05_01_02

DODEMORFI

1593-77-7

300

F05_01_03

FENPROPIMORFI

67564-91-4

427

F05_99

MUUT MORFOLIINEIHIN PERUSTUVAT FUNGISIDIT

F05_99_99

MUUT MORFOLIINEIHIN PERUSTUVAT FUNGISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Mikrobiologiset tai kasviperäiset fungisidit

F06

F06_01

MIKROBIOLOGISET FUNGISIDIT

F06_01_01

AMPELOMYCES QUISQUALIS, KANTA AQ10

589

F06_01_021

AUREOBASIDIUM PULLULANS, KANTA DSM 14940

809

F06_01_022

AUREOBASIDIUM PULLULANS, KANTA DSM 14941

810

F06_01_03

BACILLUS AMYLOLIQUEFACIENS (AIEMMIN SUBTILIS QST 713), KANTA AQ 713

661

F06_01_04

CONIOTHYRIUM MINITANS, KANTA CON/M/91–08

614

F06_01_05

CLONOSTACHYS ROSEA (AIEMMIN GLIOCLADIUM CATENULATUM), KANTA J1446

624

F06_01_08

PSEUDOMONAS CHLORORAPHIS, KANTA MA342

574

F06_01_09

PSEUDOZYMA FLOCCULOSA

669

F06_01_111

TRICHODERMA HARZIANUM, KANTA T-22

1007

F06_01_112

TRICHODERMA HARZIANUM, KANTA ITEM 908

1008

F06_01_12

CANDIDA OLEOPHILA, KANTA O

947

F06_01_141

PHLEBIOPSIS GIGANTEA, KANTA FOC PG 410.3

930

F06_01_142

PHLEBIOPSIS GIGANTEA, KANTA VRA 1835

921

F06_01_143

PHLEBIOPSIS GIGANTEA, KANTA VRA 1984

922

F06_01_15

PSEUDOMONAS SP., KANTA DSMZ 13134

935

F06_01_16

PYTHIUM OLIGANDRUM, KANTA M1

936

F06_01_17

STREPTOMYCES (AIEMMIN STREPTOMYCES GRISEOVIRIDIS), KANTA K61

937

F06_01_181

TRICHODERMA ASPERELLUM (AIEMMIN T. HARZIANUM), KANTA ICC012

938

F06_01_182

TRICHODERMA ASPERELLUM (AIEMMIN T. VIRIDE), KANTA T25

1010

F06_01_183

TRICHODERMA ASPERELLUM (AIEMMIN T. VIRIDE), KANTA TV1

940

F06_01_19

TRICHODERMA ASPERELLUM, KANTA T34

941

F06_01_201

TRICHODERMA ATROVIRIDE (AIEMMIN T. HARZIANUM), KANTA IMI 206040

942

F06_01_202

TRICHODERMA ATROVIRIDE (AIEMMIN T. HARZIANUM), KANTA T11

943

F06_01_21

TRICHODERMA ATROVIRIDE, KANTA I-1237

944

F06_01_22

TRICHODERMA GAMSII (AIEMMIN T. VIRIDE), KANTA ICC080

945

F06_01_23

TRICHODERMA POLYSPORUM (IMI 206039)

946

F06_01_24

VERTICILLIUM ALBO-ATRUM (AIEMMIN VERTICILLIUM DAHLIAE), KANTA WCS850

948

F06_01_25

BACILLUS AMYLOLIQUEFACIENS, KANTA MBI 600

1011

F06_01_26

BACILLUS AMYLOLIQUEFACIENS, KANTA FZB24

1012

F06_01_27

SACCHAROMYCES CEREVISIAE, KANTA LAS02

1016

F06_01_28

TRICHODERMA ATROVIRIDE, KANTA SC1

988

F06_01_29

BACILLUS AMYLOLIQUEFACIENS SUBSP. PLANTARUM, KANTA D747

1013

F06_01_30

BACILLUS PUMILUS QST, KANTA 2808

1014

F06_01_31

METSCHNIKOWIA FRUCTICOLA, KANTA NRRL Y-27328

F06_01_32

STREPTOMYCES LYDICUS WYEC 108

F06_01_33

ABE-IT 56

F06_01_34

BACILLUS SUBTILIS, KANTA IAB/BS03

F06_01_35

ASPERGILLUS FLAVUS, KANTA MUCL 54911

F06_01_36

VERTICILLIUM NONALFAFAE

F06_02

KASVIPERÄISET FUNGISIDIT

F06_02_01

EUGENOLI

97-53-0

967

F06_02_02

GERANIOLI

106-24-1

968

F06_02_03

TYMOLI

89-83-8

969

F06_02_04

TEEPUU-UUTE

68647-73-4

914

F06_02_05

LAMINARIINI

9008-22-4

671

F06_02_06

FEN 560 (SARVIAPILAN SIEMENJAUHE)

858

F06_02_07

REYNOUTRIA SACCHALINENSIS -UUTE

F06_99

MUUT MIKROBIOLOGISET TAI KASVIPERÄISET FUNGISIDIT

F06_99_01

SEREVISANI

980

F06_99_99

MUUT MIKROBIOLOGISET TAI KASVIPERÄISET FUNGISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

F07

BAKTERISIDIT

F07_01

EPÄORGAANISET BAKTERISIDIT

F07_01_01

NATRIUMHYPOKLORIITTI

7681-52-9

848

F07_01_02

ALUMIINISULFAATTI

10043-01-3

849

F07_99

MUUT BAKTERISIDIT

F07_99_01

KASUGAMYSIINI

6980-18-3

19408-46-9

703

F07_99_02

STREPTOMYSIINI

57-92-1

312

F07_99_03

ALUMIINIKALIUMSULFAATTIDODEKAHYDRAATTI

7784-24-9

Muut fungisidit ja bakterisidit

F99

F99_01

ALIFAATTISET TYPPIFUNGISIDIT

F99_01_01

SYMOKSANIILI

57966-95-7

419

F99_01_02

DODIINI

2439-10-3

101

F99_01_03

GUATSATIINI

108173-90-6

361

F99_02

AMIDIFUNGISIDIT

F99_02_01

SYFLUFENAMIDI

180409-60-3

759

F99_02_02

FLUOPIKOLIDI

239110-15-7

787

F99_02_03

PROKLORATSI

67747-09-5

407

F99_02_04

SILTIOFAAMI

175217-20-6

635

F99_02_05

ZOKSAMIDI

156052-68-5

640

F99_02_06

MANDIPROPAMIDI

374726-62-2

783

F99_02_07

PENTIOPYRADI

183675-82-3

824

F99_02_08

BENTSOVINDIFLUPYRI

1072957-71-1

981

F99_02_09

ISOFETAMIDI

875915-78-9

972

F99_02_10

MANDESTROBIINI

173662-97-0

F99_02_11

FLUOPYRAMI

658066-35-4

807

F99_03

ANILIDIFUNGISIDIT

F99_03_01

BENALAKSYYLI

71626-11-4

416

F99_03_02

BOSKALIDI

188425-85-6

673

F99_03_03

KARBOKSIINI

5234-68-4

273

F99_03_04

FENHEKSAMIDI

126833-17-8

603

F99_03_05

FLUTOLANIILI

66332-96-5

524

F99_03_06

METALAKSYYLI-M

70630-17-0

580

F99_03_07

METALAKSYYLI

57837-19-1

365

F99_03_08

BENALAKSYYLI-M

98243-83-5

766

F99_03_09

BIKSAFEENI

581809-46-3

819

F99_03_12

ISOPYRATSAAMI

881685-58-1

683777–13

683777-14-2

963

F99_03_13

FLUKSAPYROKSADI

907204-31-3

828

F99_03_14

PENFLUFEENI

494793-67-8

826

F99_03_15

SEDAKSANI

874967-67-6

599197-38-3

599194-51-1

833

F99_05

AROMAATTISET FUNGISIDIT

F99_05_01

KLOROTALONIILI

1897-45-6

288

F99_05_02

DIKLORAANI

99-30-9

150

F99_05_03

2,5-DIKLOORIBENTSOEHAPPOMETYYLIESTERI

2905-69-3

686

F99_06

DIKARBOKSIMIDIFUNGISIDIT

F99_06_01

IPRODIONI

36734-19-7

278

F99_07

DINITROANILIINIFUNGISIDIT

F99_07_01

FLUATSINAMI

79622-59-6

521

F99_08

DINITROFENOLIFUNGISIDIT

F99_08_01

DINOKAPPI

39300-45-3

F99_08_02

MEPTYYLIDINOKAPPI

6119-92-2

811

F99_09

ORGAANISIIN FOSFORIYHDISTEISIIN PERUSTUVAT FUNGISIDIT

F99_09_01

FOSETYYLI

15845-66-6

384

F99_09_02

TOLKLOFOSSI-METYYLI

57018-04-9

479

F99_10

OKSATSOLIFUNGISIDIT

F99_10_01

FAMOKSADONI

131807-57-3

594

F99_10_02

HYMEKSATSOLI

10004-44-1

528

F99_10_03

OKSATIAPIPROLIINI

1003318-67-9

985

F99_11

FENYYLIPYRROLIFUNGISIDIT

F99_11_01

FLUDIOKSONIILI

131341-86-1

522

F99_12

FTAALI-IMIDIFUNGISIDIT

F99_12_01

KAPTAANI

133-06-2

F99_12_02

FOLPETTI

133-07-3

F99_13

PYRIMIDIINIFUNGISIDIT

F99_13_01

BUPIRIMAATTI

41483-43-6

261

F99_13_02

SYPRODINIILI

121552-61-2

511

F99_13_03

MEPANIPYRIIMI

110235-47-7

611

F99_13_04

PYRIMETANIILI

53112-28-0

714

F99_14

KINOLIINIFUNGISIDIT

F99_14_01

8-HYDROKSIKINOLIINI

148-24-3

677

F99_14_02

KINOKSIFEENI

124495-18-7

566

F99_15

KINONIFUNGISIDIT

F99_15_01

DITIANONI

3347-22-6

153

F99_16

STROBILURIINIFUNGISIDIT

F99_16_01

ATSOKSISTROBIINI

131860-33-8

571

F99_16_02

DIMOKSISTROBIINI

149961-52-4

739

F99_16_03

FLUOKSASTROBIINI

361377-29-9

746

F99_16_04

KRESOKSIIMIMETYYLI

143390-89-0

568

F99_16_05

PIKOKSISTROBIINI

117428-22-5

628

F99_16_06

PYRAKLOSTROBIINI

175013-18-0

657

F99_16_07

TRIFLOKSISTROBIINI

141517-21-7

617

F99_16_08

FENPIKOKSAMIDI (AIEMMIN LYSERPHENVALPYR)

517875-34-2

991

F99_17

UREAFUNGISIDIT

F99_17_01

PENSYKURONI

66063-05-6

402

F99_17_02

UREA

57-13-6

913

F99_99

LUOKITTELEMATTOMAT FUNGISIDIT

F99_99_01

2-FENYYLIFENOLI (MYÖS SUOLAT, KUTEN NATRIUMSUOLA)

90-43-7

246

F99_99_02

ASIBENTSOLAARI-S-METYYLI

135158-54-2

597

F99_99_04

L-ASKORBIINIHAPPO

50-81-7

774

F99_99_05

BENTSOEHAPPO

65-85-0

622

F99_99_06

FENPROPIDIINI

67306-00-7

520

F99_99_08

METRAFENONI

220899-03-6

752

F99_99_09

PYRIOFENONI

688046-61-9

827

F99_99_10

SPIROKSAMIINI

118134-30-8

572

F99_99_11

DIDEKYYLIDIMETYYLIAMMONIUMKLORIDI

859

F99_99_12

PROKINATSIDI

189278-12-4

764

F99_99_13

VALIFENALAATTI (AIEMMIN VALIFENAALI)

283159-90-0

857

F99_99_14

DIMETYYLIDISULFIDI

624-92-0

F99_99_15

COS-OGA

979

F99_99_16

FLUTIANIILI

958647-10-4

835

F99_99_17

FENPYRATSAMIINI

473798-59-3

832

F99_99_99

MUUT FUNGISIDIT JA BAKTERISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Rikkakasvien torjunta-aineet (herbisidit), varsiston hävittämisaineet ja sammaleen torjunta-aineet

PES_H

Fenoksifytohormoneihin perustuvat herbisidit

H01

H01_01

FENOKSIHERBISIDIT

H01_01_01

2,4-D

94-75-7

H01_01_02

2,4-DB

94-82-6

H01_01_03

DIKLORPROPPI-P

15165-67-0

476

H01_01_04

MCPA

94-74-6

H01_01_05

MCPB

94-81-5

H01_01_06

MEKOPROPPI

7085-19-0

H01_01_07

MEKOPROPPI-P

16484-77-8

475

H01_99

MUUT FENOKSI-KASVIHORMONEIHIN PERUSTUVAT HERBISIDIT

H01_99_99

MUUT FENOKSI-KASVIHORMONEIHIN PERUSTUVAT HERBISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Triatsiineihin ja triatsinoneihin perustuvat herbisidit

H02

H02_02

TRIATSIINIHERBISIDIT

H02_02_01

TERBUTYLATSIINI

5915-41-3

234

H02_02_02

HEKSATSINONI

51235-04-2

374

H02_03

TRIATSINONIHERBISIDIT

H02_03_01

METAMITRONI

41394-05-2

381

H02_03_02

METRIBUTSIINI

21087-64-9

283

H02_99

MUUT TRIATSIINEIHIN JA TRIATSINONEIHIN PERUSTUVAT HERBISIDIT

H02_99_99

MUUT TRIATSIINEIHIN JA TRIATSINONEIHIN PERUSTUVAT HERBISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Amideihin ja anilideihin perustuvat herbisidit

H03

H03_01

AMIDIHERBISIDIT

H03_01_01

BEFLUBUTAMIDI

113614-08-7

662

H03_01_02

DIMETENAMIDI-P

163515-14-8

638

H03_01_03

ISOKSABEENI

82558-50-7

701

H03_01_04

NAPROPAMIDI

15299-99-7

271

H03_01_05

PENOKSULAAMI

219714-96-2

758

H03_01_06

PETOKSAMIDI

106700-29-2

665

H03_01_07

PROPYTSAMIDI

23950-58-5

315

H03_01_08

PYROKSULAAMI

422556-08-9

793

H03_02

ANILIDIHERBISIDIT

H03_02_01

DIFLUFENIKAANI

83164-33-4

462

H03_02_02

FLORASULAAMI

145701-23-1

616

H03_02_03

FLUFENASETTI

142459-58-3

588

H03_02_04

METATSAKLORI

67129-08-2

411

H03_02_05

METOSULAAMI

139528-85-1

707

H03_02_06

PROPANIILI

709-98-8

205

H03_03

KLOORIASETANILIDIHERBISIDIT

H03_03_01

ASETOKLOORI

34256-82-1

496

H03_03_02

DIMETAKLOORI

50563-36-5

688

H03_03_03

PROPISOKLOORI

86763-47-5

836

H03_03_04

S-METOLAKLOORI

87392-12-9

178961-20-1

607

H03_03_05

PRETILAKLOORI

51218-49-6

711

H03_99

MUUT AMIDEIHIN JA ANILIDEIHIN PERUSTUVAT HERBISIDIT

H03_99_99

MUUT AMIDEIHIN JA ANILIDEIHIN PERUSTUVAT HERBISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Karbamaatteihin ja biskarbamaatteihin perustuvat herbisidit

H04

H04_01

BISKARBAMAATTIHERBISIDIT

H04_01_01

KLORPROFAAMI

101-21-3

H04_01_02

DESMEDIFAAMI

13684-56-5

477

H04_01_03

FENMEDIFAAMI

13684-63-4

H04_02

KARBAMAATTIHERBISIDIT

H04_02_01

ASULAAMI

3337-71-1

240

H04_02_02

KARBETAMIDI

16118-49-3

H04_99

MUUT KARBAMAATTEIHIN JA BISKARBAMAATTEIHIN PERUSTUVAT HERBISIDIT

H04_99_99

MUUT KARBAMAATTEIHIN JA BISKARBAMAATTEIHIN PERUSTUVAT HERBISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Dinitroaniliinijohdannaisiin perustuvat herbisidit

H05

H05_01

DINITROANILIINIHERBISIDIT

H05_01_01

BENFLURALIINI

1861-40-1

285

H05_01_02

PENDIMETALIINI

40487-42-1

357

H05_01_03

ORYTSALIINI

19044-88-3

537

H05_99

MUUT DINITROANILIINIJOHDANNAISIIN PERUSTUVAT HERBISIDIT

H05_99_99

MUUT DINITROANILIINIJOHDANNAISIIN PERUSTUVAT HERBISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Urea-, urasiili- tai sulfonyyliureajohdannaisiin perustuvat herbisidit

H06

H06_01

SULFONYYLIUREAHERBISIDIT

H06_01_01

AMIDOSULFURONI

120923-37-7

515

H06_01_02

ATSIMSULFURONI

120162-55-2

584

H06_01_03

BENSULFURONIMETYYLI

83055-99-6

502.201

H06_01_04

KLORSULFURONI

64902-72-3

391

H06_01_05

ETOKSISULFURONI

126801-58-9

591

H06_01_06

FLATSASULFURONI

104040-78-0

595

H06_01_07

FLUPYRSULFURONIMETYYLI

150315-10-9

1447440-54-5

577

H06_01_08

FORAMSULFURONI

173159-57-4

659

H06_01_09

IMATSOSULFURONI

122548-33-8

590

H06_01_10

JODOSULFURONI (JODOSULFURONIMETYYLINATRIUM)

185119-76-0

144550-36-7

634

634.501

H06_01_11

MESOSULFURONI (MESOSULFURONIMETYYLI)

400852-66-6

208465-21-8

663

663.201

H06_01_12

METSULFURONIMETYYLI

74223-64-6

441.201

H06_01_13

NIKOSULFURONI

111991-09-4

709

H06_01_14

OKSASULFURONI

144651-06-9

626

H06_01_15

PROSULFURONI

94125-34-5

579

H06_01_16

RIMSULFURONI

122931-48-0

716

H06_01_17

SULFOSULFURONI

141776-32-1

601

H06_01_18

TIFENSULFURONIMETYYLI

79277-27-3

452

H06_01_19

TRIASULFURONI

82097-50-5

480

H06_01_20

TRIBENURONI (LÄHTÖAINE)

106040-48-6

546

H06_01_21

TRIFLUSULFURONI

126535-15-7

731

H06_01_22

TRITOSULFURONI

142469-14-5

735

H06_01_23

ORTOSULFAMURONI

213464-77-8

781

H06_01_24

ETAMETSULFURONIMETYYLI

97780-06-8

834.201

H06_01_25

HALOSULFURONIMETYYLI

100784-20-1

785.201

H06_01_26

TRIFLOKSISULFURONI

145099-21-4

617

H06_02

URASIILIHERBISIDIT

H06_02_01

LENASIILI

2164-08-1

163

H06_02_02

TERBASIILI

5902-51-2

272

H06_03

UREAHERBISIDIT

H06_03_01

KLOROTOLURONI

15545-48-9

217

H06_03_02

DIURONI

330-54-1

100

H06_03_03

FLUOMETURONI

2164-17-2

159

H06_03_04

ISOPROTURONI

34123-59-6

336

H06_03_05

LINURONI

330-55-2

H06_03_06

METOBROMURONI

3060-89-7

168

H06_99

MUUT UREA-, URASIILI- TAI SULFONYYLIUREAJOHDANNAISIIN PERUSTUVAT HERBISIDIT

H06_99_99

MUUT UREA-, URASIILI- TAI SULFONYYLIUREAJOHDANNAISIIN PERUSTUVAT HERBISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Muut herbisidit

H99

H99_01

ARYYLIOKSIFENOKSIPROPIONIHAPPOHERBISIDIT

H99_01_01

KLODINAFOPPI

114420-56-3

683

H99_01_02

SYHALOFOPPIBUTYYLI

122008-85-9

596

H99_01_03

DIKLOFOPPI (DIKLOFOPPIMETYYLI)

40843-25-2

257-141-8

358

358.201

H99_01_04

FENOKSAPROPPI-P

113158-40-0

484

H99_01_05

FLUATSIFOPPI-P

83066-88-0

467

H99_01_06

HALOKSIFOPPI-P (HALOKSIFOPPI-P-METYYLIESTERI)

95977-29-0

72619-32-0

526

526.201

H99_01_07

PROPAKVITSAFOPPI

111479-05-1

713

H99_01_08

KVITSALOFOPPI-P

94051-08-8

641

H99_01_09

KVITSALOFOPPI-P-ETYYLI

100646-51-3

641.202

H99_01_10

KVITSALOFOPPI-P-TEFURYYLI

119738-06-6

641.226

H99_02

BENTSOFURAANIHERBISIDIT

H99_02_01

ETOFUMESAATTI

26225-79-6

233

H99_03

BENTSOEHAPPOHERBISIDIT

H99_03_01

DIKAMBA

1918-00-9

H99_03_02

PYRITIOBAKNATRIUM

123343-16-8

H99_04

BIPYRIDYYLIHERBISIDIT

H99_04_01

DIKVATTI

85-00-7

H99_05

SYKLOHEKSAANIDIONIHERBISIDIT

H99_05_01

KLETODIIMI

99129-21-2

508

H99_05_02

SYKLOKSIDIIMI

101205-02-1

510

H99_05_03

PROFOKSIDIIMI

139001-49-3

621

H99_05_04

TEPRALOKSIDIIMI

149979-41-9

608

H99_05_05

TRALKOKSIDIIMI

87820-88-0

544

H99_06

DIATSIINIHERBISIDIT

H99_06_01

PYRIDAATTI

55512-33-9

447

H99_07

DIKARBOKSIMIDIHERBISIDIT

H99_07_01

SINIDONIETYYLI

142891-20-1

598

H99_07_02

FLUMIOKSATSIINI

103361-09-7

578

H99_08

DIFENYYLIEETTERIHERBISIDIT

H99_08_01

AKLONIFEENI

74070-46-5

498

H99_08_02

BIFENOKSI

42576-02-3

413

H99_08_03

OKSIFLUORFEENI

42874-03-3

538

H99_09

IMIDATSOLINONIHERBISIDIT

H99_09_01

IMATSAMOKSI

114311-32-9

619

H99_10

EPÄORGAANISET HERBISIDIT

H99_10_01

RAUTASULFAATTI

7720-78-7

17375-41-6

7782-63-0

837

H99_11

ISOKSATSOLIHERBISIDIT

H99_11_01

ISOKSAFLUTOLI

141112-29-0

575

H99_11_02

TOPRAMETSONI

210631-68-8

800

H99_13

NITRIILIHERBISIDIT

H99_13_01

BROMOKSINIILI

1689-84-5

H99_13_02

DIKLOBENIILI

1194-65-6

H99_13_03

IOKSINIILI

1689-83-4

3861-47-0

H99_14

ORGAANISIIN FOSFORIYHDISTEISIIN PERUSTUVAT HERBISIDIT

H99_14_01

GLUFOSINAATTIAMMONIUM

51276-47-2

77182-82-2

437

H99_14_02

GLYFOSAATTI

1071-83-6

284

H99_15

FENYYLIPYRATSOLIHERBISIDIT

H99_15_01

PINOKSADEENI

243973-20-8

776

H99_15_02

PYRAFLUFEENIETYYLI

129630-19-9

605.202

H99_16

PYRIDATSINONIHERBISIDIT

H99_16_01

KLORIDATSONI

1698-60-8

111

H99_16_02

FLURTAMONI

96525-23-4

569

H99_17

PYRIDIINIKARBOKSAMIDIHERBISIDIT

H99_17_01

PIKOLINAFEENI

137641-05-5

639

H99_18

PYRIDIINIKARBOKSYYLIHAPPOHERBISIDIT

H99_18_01

KLOPYRALIDI

1702-17-6

455

H99_18_02

PIKLORAAMI

1918-02-1

174

H99_18_03

HALAUKSIFEENIMETYYLI

943831-98-9

970.201

H99_18_04

AMINOPYRALIDI

150114-71-9

771

H99_18_05

FLORIPYRAUKSIFEENIBENTSYYLI

1390661-72-9

990.227

H99_19

PYRIDYYLIOKSIETIKKAHAPPOHERBISIDIT

H99_19_02

FLUROKSIPYYRI

69377-81-7

431

H99_19_03

TRIKLOPYYRI

55335-06-3

376

H99_20

KINOLIINIHERBISIDIT

H99_20_01

KVINMERAKKI

90717-03-6

563

H99_20_02

KINKLORAKKI

84087-01-4

493

H99_21

TIADIATSIINIHERBISIDIT

H99_21_01

BENTATSONI

25057-89-0

366

H99_22

TIOKARBAMAATTIHERBISIDIT

H99_22_01

MOLINAATTI

2212-67-1

235

H99_22_02

PROSULFOKARBI

52888-80-9

539

H99_22_03

TRIALLAATTI

2303-17-5

H99_23

TRIATSOLIHERBISIDIT

H99_23_01

AMITROLI

61-82-5

H99_24

TRIATSOLINONIHERBISIDIT

H99_24_01

KARFENTRATSONIETYYLI

128639-02-1

587.202

H99_25

TRIATSOLONIHERBISIDIT

H99_25_01

PROPOKSIKARBATSONI (PROPOKSIKARBATSONINATRIUM)

145026-81-9

181274-15-7

655

655.011

H99_25_02

TIEENIKARBATSONI

317815-83-1

797

H99_26

TRIKETONIHERBISIDIT

H99_26_01

MESOTRIONI

104206-82-8

625

H99_26_02

SULKOTRIONI

99105-77-8

723

H99_26_03

TEMBOTRIONI

335104-84-2

790

H99_99

LUOKITTELEMATTOMAT HERBISIDIT

H99_99_01

ETIKKAHAPPO

64-19-7

838

H99_99_02

BISPYRIBAC

125401-75-4

748

H99_99_03

KLOMATSONI

81777-89-1

509

H99_99_04

FLUROKLORIDONI

61213-25-0

430

H99_99_05

OKSADIARGYYLI

39807-15-3

604

H99_99_06

OKSADIATSONI

19666-30-9

213

H99_99_07

PELARGONIHAPPO

112-05-0

888

H99_99_08

KINOKLAMIINI

2797-51-5

648

H99_99_99

MUUT LUOKITTELEMATTOMAT HERBISIDIT, VARSISTON HÄVITTÄMISAINEET JA SAMMALEEN TORJUNTA-AINEET, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Hyönteisten ja punkkien torjunta-aineet (insektisidit ja akarisidit)

PES_I

Pyretroideihin perustuvat insektisidit

I01

I01_01

PYRETROIDI-INSEKTISIDIT

I01_01_01

AKRINATRIINI

101007-06-1

678

I01_01_02

ALFA-SYPERMETRIINI

67375-30-8

454

I01_01_03

BETA-SYFLUTRIINI

68359-37-5

482

I01_01_04

BIFENTRIINI

82657-04-3

415

I01_01_05

SYFLUTRIINI

68359-37-5

385

I01_01_06

SYPERMETRIINI

52315-07-8

332

I01_01_07

DELTAMETRIINI

52918-63-5

333

I01_01_08

ESFENVALERAATTI

66230-04-4

481

I01_01_09

ETOFENPROKSI

80844-07-1

471

I01_01_10

GAMMA-SYHALOTRIINI

76703-62-3

768

I01_01_11

LAMBDA-SYHALOTRIINI

91465-08-6

463

I01_01_12

TAU-FLUVALINAATTI

102851-06-9

786

I01_01_13

TEFLUTRIINI

79538-32-2

451

I01_01_14

ZETA-SYPERMETRIINI

52315-07-8

733

I01_01_15

BETA-SYPERMETRIINI

65731-84-2

72204-43-4

65732-07-2

83860-31-5

632

I01_99

MUUT PYRETROIDEIHIN PERUSTUVAT INSEKTISIDIT

I01_99_99

MUUT PYRETROIDEIHIN PERUSTUVAT INSEKTISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Kloorattuihin hiilivetyihin perustuvat insektisidit

I02

I02_01

ANTRANIILIDIAMIDI-INSEKTISIDIT

I02_01_01

SYANTRANIILIPROLI

736994-63-1

998

I02_99

MUUT KLOORATTUIHIN HIILIVETYIHIN PERUSTUVAT INSEKTISIDIT

I02_99_99

MUUT KLOORATTUIHIN HIILIVETYIHIN PERUSTUVAT INSEKTISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Karbamaatteihin ja oksiimikarbamaattiin perustuvat insektisidit

I03

I03_01

OKSIIMIKARBAMAATTI-INSEKTISIDIT

I03_01_01

METOMYYLI

16752-77-5

264

I03_01_02

OKSAMYYLI

23135-22-0

342

I03_02

KARBAMAATTI-INSEKTISIDIT

I03_02_01

FENOKSIKARBI

79127-80-3

425

I03_02_02

FORMETANAATTI

23422-53-9

697

I03_02_03

METIOKARBI

2032-65-7

165

I03_02_04

PIRIMIKARBI

23103-98-2

231

I03_99

MUUT KARBAMAATTEIHIN JA OKSIIMIKARBAMAATTIIN PERUSTUVAT HERBISIDIT

I03_99_99

MUUT KARBAMAATTEIHIN JA OKSIIMIKARBAMAATTIIN PERUSTUVAT HERBISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Organofosfaatteihin perustuvat insektisidit

I04

I04_01

ORGAANISIIN FOSFORIYHDISTEISIIN PERUSTUVAT INSEKTISIDIT

I04_01_01

KLOROPYRIFOSSI

2921-88-2

221

I04_01_02

KLOROPYRIFOSSIMETYYLI

5589-13-0

486

I04_01_03

DIMETOAATTI

60-51-5

I04_01_04

ETOPROFOSSI

13194-48-4

218

I04_01_07

MALATIONI

121-75-5

I04_01_08

FOSMETTI

732-11-6

318

I04_01_09

PIRIMIFOSSIMETYYLI

29232-93-7

239

I04_01_10

DIKLORVOSSI

62-73-7

I04_99

MUUT ORGANOFOSFAATTEIHIN PERUSTUVAT INSEKTISIDIT

I04_99_99

MUUT ORGANOFOSFAATTEIHIN PERUSTUVAT INSEKTISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Mikrobiologiset tai kasviperäiset insektisidit

I05

I05_01

MIKROBIOLOGISET INSEKTISIDIT

I05_01_01

ADOXOPHYES ORANA GRANULOVIRUS, KANTA BV-0001

782

I05_01_03

BACILLUS THURINGIENSIS SUBSP. ISRAELIENSIS (SEROTYPE H-14), KANTA AM65-52

770

I05_01_04

METARHIZIUM ANISOPLIAE VAR. ANISOPLIAE, KANTA BIPESCO 5/F52

1020

I05_01_05

PAECILOMYCES FUMOSOROSEUS, KANTA FE 9901

778

I05_01_081

BACILLUS THURINGIENSIS SUBSP. AIZAWAI, KANTA ABTS-1857

949

I05_01_082

BACILLUS THURINGIENSIS SUBSP. AIZAWAI, KANTA GC-91

950

I05_01_091

BACILLUS THURINGIENSIS SUBSP. KURSTAKI, KANTA ABTS 351

951

I05_01_092

BACILLUS THURINGIENSIS SUBSP. KURSTAKI, KANTA PB 54

952

I05_01_093

BACILLUS THURINGIENSIS SUBSP. KURSTAKI, KANTA SA 11

953

I05_01_094

BACILLUS THURINGIENSIS SUBSP. KURSTAKI, KANTA SA 12

954

I05_01_095

BACILLUS THURINGIENSIS SUBSP. KURSTAKI, KANTA EG 2348

955

I05_01_10

BACILLUS THURINGIENSIS SUBSP. TENEBRIONIS, KANTA NB 176 (TM 141)

956

I05_01_111

BEAUVERIA BASSIANA, KANTA ATCC 74040

957

I05_01_112

BEAUVERIA BASSIANA, KANTA GHA

958

I05_01_12

CYDIA POMONELLA GRANULOVIRUS (CPGV)

959

I05_01_13

HELICOVERPA ARMIGERA -MONISÄRMIÖVIRUS (HEARNPV)

960

I05_01_14

LECANICILLIUM MUSCARIUM (AIEMMIN VERTICILIUM LECANII), KANTA VE 6

961

I05_01_15

SPODOPTERA LITTORALIS -MONISÄRMIÖVIRUS

962

I05_01_16

BEAUVERIA BASSIANA, KANTA 147

1017

I05_01_17

BEAUVERIA BASSIANA, KANTA NPP111B005

1018

I05_01_18

ISARIA FUMOSOROSEA APOPKA, KANTA 97 (AIEMMIN PAECILOMYCES FUMOSOROSEUS)

573

I05_01_19

SPODOPTERA EXIGUA -MONISÄRMIÖVIRUS

592

I05_01_20

BEAUVERIA BASSIANA, KANTA IMI389521

I05_01_21

BEAUVERIA BASSIANA, KANTA PPRI 5339

I05_01_22

BACULOVIRUS GV

I05_01_23

BEAUVERIA BASSIANA, KANTA BB1

I05_01_24

BEAUVERIA BRONGNIARTII

I05_01_25

PHTHORIMAEA OPERCULELLA GRANULOVIRUS (PHOPGV)

I05_01_26

SPODOPTERA EXIGUA MULTICAPSID -MONISÄRMIÖVIRUS (SEMNPV)

I05_01_27

BEAUVERIA BASSIANA 203

I05_01_28

METARHIZIUM BRUNNEUM, KANTA CB15-III

I05_02

KASVIPERÄISET INSEKTISIDIT

I05_02_01

APPELSIINIÖLJY

8028-48-6

5989-27-5

902

I05_02_02

SAMETTIKUKKAÖLJY

903

I05_02_03

ATSADIRAKTIINI

11141-17-6

627

I05_02_04

PYRETRIINIT

8003-34-7

I05_99

MIKROBIOLOGISET TAI KASVIPERÄISET INSEKTISIDIT

I05_99_99

MUUT MIKROBIOLOGISET TAI KASVIPERÄISET INSEKTISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Punkkien torjunta-aineet (akarisidit)

I06

I06_01

PYRATSOLIAKARISIDIT

I06_01_01

FENPYROKSIMAATTI

134098-61-6

695

I06_02

TETRATSIINIAKARISIDIT

I06_02_01

KLOFENTETSIINI

74115-24-5

418

I06_02_02

FLUFENTSIINI

162320-67-4

734

I06_99

MUUT AKARISIDIT

I06_99_01

ASEKINOSYYLI

57960-19-7

760

I06_99_02

SYFLUMETOFEENI

400882-07-7

821

I06_99_99

MUUT AKARISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Muut insektisidit

I99

I99_01

FERMENTOIMALLA TUOTETUT INSEKTISIDIT

I99_01_01

ABAMEKTIINI, AVERMEKTIINI B1A, AVERMEKTIINI B1B (ILMAISTUNA ABAMEKTIININÄ)

71751-41-2

65195-55-3

65195-56-4

495

I99_01_02

MILBEMEKTIINI

51596-10-2

51596-11-3

660

I99_01_03

SPINOSADI

168316-95-8

131929-60-7

131929-63-0

636

I99_01_04

EMAMEKTIINI

119791-41-2

155569-91-8

791

I99_01_05

SPINETORAAMI

935545-74-7

802

I99_03

BENTSOYYLIUREAINSEKTISIDIT

I99_03_01

DIFLUBENTSURONI

35367-38-5

339

I99_03_02

FLUFENOKSURONI

01463-69-8

470

I99_03_03

LUFENURONI

103055-07-8

704

I99_03_04

NOVALURONI

116714-46-6

672

I99_03_05

TEFLUBENTSURONI

83121-18-0

450

I99_03_06

TRIFLUMURONI

64628-44-0

548

I99_04

KARBATSAATTI-INSEKTISIDIT

I99_04_01

BIFENATSAATTI

149877-41-8

736

I99_05

DIATSYYLIHYDRATSIINI-INSEKTISIDIT

I99_05_01

METOKSIFENOTSIDI

161050-58-4

656

I99_05_02

TEBUFENOTSIDI

112410-23-8

724

I99_05_03

KROMAFENOTSIDI

143807-66-3

775

I99_06

HYÖNTEISTEN KASVUNSÄÄTEET

I99_06_01

SYROMATSIINI

66215-27-8

420

I99_06_02

BUPROFETSIINI

953030-84-7

681

I99_06_03

HEKSYTIATSOKSI

78587-05-0

439

I99_08

NITROGUANIDIINI-INSEKTISIDIT

I99_08_01

KLOTIANIDIINI

210880-92-5

738

I99_08_02

TIAMETOKSAAMI

153719-23-4

637

I99_09

ORGAANISET TINAA SISÄLTÄVÄT INSEKTISIDIT

I99_09_01

FENBUTATINAOKSIDI

13356-08-6

359

I99_10

OKSADIATSIINI-INSEKTISIDIT

I99_10_01

INDOKSAKARBI

173584-44-6

612

I99_11

FENYYLIEETTERI-INSEKTISIDIT

I99_11_01

PYRIPROKSIFEENI

95737-68-1

715

I99_12

PYRATSOLI-(FENYYLI-)-INSEKTISIDIT

I99_12_02

FIPRONIILI

120068-37-3

581

I99_12_03

TEBUFENPYRADI

119168-77-3

725

I99_12_04

KLORANTRANILIPROLI

500008-45-7

794

I99_13

PYRIDIINI-INSEKTISIDIT

I99_13_01

PYMETROTSIINI

123312-89-0

593

I99_13_02

FLONIKAMIDI (IKI-220)

158062-67-0

763

I99_13_03

SULFOKSAFLORI

946578-00-3

820

I99_14

PYRIDYYLIMETYYLIAMIINI-INSEKTISIDIT

I99_14_01

ASETAMIPRIDI

135410-20-7

649

I99_14_02

IMIDAKLOPRIDI

138261-41-3

582

I99_14_03

TIAKLOPRIDI

111988-49-9

631

I99_14_04

FLUPYRADIFURONI

951659-40-8

987

I99_15

SULFIITTIESTERI-INSEKTISIDIT

I99_15_01

PROPARGIITTI

2312-35-8

216

I99_17

TETRONIHAPPOINSEKTISIDIT

I99_17_01

SPIRODIKLOFEENI

148477-71-8

737

I99_17_02

SPIROMESIFEENI

283594-90-1

747

I99_18

HYÖNTEISHOUKUTTEET SUORAKETJUISET PERHOSTEN FEROMONIT (SCLPS)

I99_18_01

(E,E)-8,10-DODEKADIEN-1-OLI

33956-49-9

860

I99_18_02

(Z)-9-DODEKEN-1-YYLIASETAATTI

16974-11-1

112-66-3

422

I99_18_03

(Z)-8-DODEKEN-1-YYLIASETAATTI

28079-04-1

861

I99_18_04

(2E, 13Z)-OKTADEKADIEN-1-YYLIASETAATTI

86252-65-5

862

I99_18_05

(7E, 9E)-DODEKADIEN 1-YYLIASETAATTI

54364-63-5

863

I99_18_06

(7E, 9Z)-DODEKADIEN 1-YYLIASETAATTI

55774-32-8

864

I99_18_07

(7Z, 11E)-HEKSADEKADIEN-1-YYLIASETAATTI

51606-94-4

865

I99_18_08

(7Z, 11Z)-HEKSADEKADIEN-1-YYLIASETAATTI

53042-79-8

52207-99-5

866

I99_18_09

(9Z, 12E)-TETRADEKADIEN-1-YYLIASETAATTI

31654-77-0

867

I99_18_10

(E)-11-TETRADEKEN-1-YYLIASETAATTI

33189-72-9

868

I99_18_11

(E)-5-DEKEN-1-OLI

56578-18-8

869

I99_18_12

(E)-5-DEKEN-1-YYLIASETAATTI

38421-90-8

870

I99_18_13

(E)-8-DODEKEN-1-YYLIASETAATTI

38363-29-0

871

I99_18_14

(E/Z)-8-DODEKEN-1-YYLIASETAATTI

38363-29-0

28079-04-1

872

I99_18_15

(Z)-11-HEKSADEKEN-1-OLI

56683-54-6

873

I99_18_16

(Z)-11-HEKSADEKEN-1-YYLIASETAATTI

34010-21-4

874

I99_18_17

(Z)-11-HEKSADEKENAALI

53939-28-9

875

I99_18_18

(Z)-11-TETRADEKEN-1-YYLIASETAATTI

20711-10-8

876

I99_18_19

(Z)-13-OKTADEKENAALI

58594-45-9

878

I99_18_20

(Z)-7-TETRADEKENAALI

65128-96-3

879

I99_18_21

(Z)-8-DODEKEN-1-OLI

40642-40-8

880

I99_18_22

(Z)-9-HEKSADEKENAALI

56219-04-6

881

I99_18_23

(Z)-9-TETRADEKEN-1-YYLIASETAATTI

16725-53-4

882

I99_18_24

DODEKYYLIASETAATTI

112-66-3

884

I99_18_25

TETRADEKAN-1-OLI

112-72-1

856

I99_18_26

DODEKAN-1-OLI

112-53-8

I99_18_27

(E/Z)-9-DODEKEN-1-YYLIASETAATTI

16974-34-8

I99_18_28

(E,Z,Z)-3,8,11-TETRADEKATRIEN-1-YYLIASETAATTI

163041-94-9

I99_18_29

(E,Z)-3,8-TETRADEKADIEN-1-YYLIASETAATTI

I99_18_30

N-TETRADESYYLIASETAATTI

638-59-5

I99_18_31

(Z,E)-9,11-TETRADEKADIEN-1-YYLIASETAATTI

50767-79-8

I99_18_32

(E,Z)-3,13- OKTADEKADIENYYLIASETAATTI

53120-26-6

I99_18_33

(Z,Z)-3,13- OKTADEKADIENYYLIASETAATTI

53120-26-7

I99_18_34

N-HEKSADEKANYYLIASETAATTI

629-70-9

I99_18_35

(Z)-8-TETRADEKEN-1-OLI

64470-32-2

I99_18_36

(Z)-8-TETRADEKEN-1-YYLIASETAATTI

35835-80-4

I99_18_37

(E,E)-8,10-DODEKADIEN-1-YYLIASETAATTI

53880-51-6

I99_19

MUUT HYÖNTEISHOUKUTTEET

I99_19_01

AMMONIUMASETAATTI

631-61-8

I99_19_02

PUTRESKIINI (1,4-DIAMINOBUTAANI)

110-60-1

842

I99_19_03

TRIMETYYLIAMIINIHYDROKLORIDI

593-81-7

848

I99_19_04

(Z)-13-HEKSADEKEN-11-YN-1-YYLIASETAATTI

78617-58-0

I99_19_05

(Z,Z,Z,Z)-7,13,16,19-DOKOSATETRAENI-1-YYLI-ISOBUTYRAATTI

135459-81-3

883

I99_19_06

RESKALUURI

67601-06-3

I99_19_07

HYDROLYSOIDUT PROTEIINIT

901

I99_19_08

LAVANDULYYLISENESIOAATTI

23960-07-8

I99_19_09

(Z)-3-METYYLI-6-ISOPROPENYYLI-9-DEKEN-1-YYLIASETAATTI

67601-06-3

I99_19_10

2,6,6-TRIMETYYLIBISYKLO[3.1.1]HEPT-2-EENI (ALFA-PINEENI)

7785-70-8

I99_19_11

2-ETYYLI-1,6-DIOKSASPIRO-(4,4)-NONAANI (KALKOGRAANI)

38401-84-2

I99_19_12

2-METYYLI-3-BUTEN-2-OLI

115-18-4

I99_19_13

2-METYYLI-6-METYLEENI-2,7-OKTADIEN-4-OLI (IPSDIENOLI)

14434-41-4

I99_19_14

4,6,6-TRIMETYYLIBISYKLO[3.1.1]HEPT-3-EN-OLI,((S)-CIS-VERBENOLI)

1845-30-3

I99_19_15

8-METYYLI-2-DEKANOLIPROPANOAATTI

81931-28-4

I99_99

LUOKITTELEMATTOMAT INSEKTISIDIT JA AKARISIDIT

I99_99_03

ETOKSATSOLI

153233-91-1

623

I99_99_04

RASVAHAPPOJEN C7–C18 JA C18 TYYDYTTYMÄTTÖMÄT KALIUMSUOLAT

67701-09-1

889

I99_99_05

RASVAHAPPOJEN C8–C10 METYYLIESTERIT

85566-26-3

890

I99_99_06

FENATSAKIINI

120928-09-8

693

I99_99_07

PIIMAA

61790-53-2

647

I99_99_08

LAURIINIHAPPO

143-07-7

885

I99_99_09

METAFLUMITSONI

139968-49-3

779

I99_99_10

METYYLIDEKANOAATTI

110-42-9

892

I99_99_11

METYYLIOKTANOAATTI

111-11-5

893

I99_99_12

ÖLJYHAPPO

112-80-1

894

I99_99_13

PARAFIINIÖLJY (CAS 64742-46-7)

64742-46-7

896

I99_99_14

PARAFIINIÖLJY (CAS 72623-86-0)

72623-86-0

897

I99_99_15

PARAFIINIÖLJY (CAS 8042-47-5)

8042-47-5

898

I99_99_16

PARAFIINIÖLJY (CAS 97862-82-3)

97862-82-3

899

I99_99_17

FOSFAANI

7803-51-2

127

I99_99_18

PYRIDABEENI

96489-71-3

583

I99_99_19

PYRIDALYYLI

179101-81-6

792

I99_99_20

SPIROTETRAMAATTI

203313-25-1

795

I99_99_21

SULFURYYLIFLUORIDI

2699-79-8

757

I99_99_27

ALUMIINIFOSFIDI

20859-73-8

227

I99_99_28

MAGNESIUMFOSFIDI

12057-74-8

228

I99_99_29

HIILIDIOKSIDI

124-38-9

844

I99_99_30

MALTODEKSTRIINI

9050-36-6

801

I99_99_31

TERPENOIDISEOS QRD 460

982

I99_99_32

FLUBENDIAMIDI

272451-65-7

788

I99_99_33

ETAANIDINITRIILI

460-19-5

I99_99_99

MUUT INSEKTISIDIT JA AKARISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Nilviäisten torjunta-aineet (molluskisidit)

PES_M

Molluskisidit

M01

M01_01

MOLLUSKISIDIT

M01_01_01

RAUTA-(III)-FOSFAATTI

10045-86-0

629

M01_01_03

METALDEHYDI

108-62-3

9002-91-9

M01_01_04

FERRIPYROFOSFAATTI

10058-44-3

M01_01_99

MUUT MOLLUSKISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Kasvien kasvunsääteet

PES_PGR

Fysiologiset kasvien kasvunsääteet

PGR01

PGR01_01

FYSIOLOGISET KASVIEN KASVUNSÄÄTEET

PGR01_01_01

1-METYYLISYKLOPROPEENI

3100-04-7

767

PGR01_01_02

KLORMEKVATTI JA KLORMEKVATTIKLORIDI (ILMAISTUNA KLORMEKVATTINA)

7003-89-6

999-81-5

143

143.302

PGR01_01_03

SYKLANILIDI

113136-77-9

586

PGR01_01_04

DAMINOTSIDI

1596-84-5

330

PGR01_01_05

ETEFONI

16672-87-0

373

PGR01_01_06

ETOKSIKIINI

91-53-2

517

PGR01_01_07

ETYLEENI

74-85-1

839

PGR01_01_08

FORKLORFENURONI

68157-60-8

633

PGR01_01_09

GIBBERELLIINIHAPPO

77-06-5

307

PGR01_01_10

GIBBERELLIINI

468-44-0

510-75-8

8030-53-3

904

PGR01_01_11

IMATSAKIINI

81335-37-7

699

PGR01_01_12

MALEIINIHYDRATSIDI

123-33-1

310

PGR01_01_13

MEPIKVATTI

15302-91-7

440

PGR01_01_14

PAKLOBUTRATSOLI

76738-62-0

445

PGR01_01_15

PROHEKSADIONIKALSIUM

127277-53-6

567

567.020

PGR01_01_16

NATRIUM-5-NITROGUAJAKOLAATTI

67233-85-6

718

PGR01_01_17

NATRIUM-O-NITROFENOLAATTI

824-39-5

720

PGR01_01_18

NATRIUM-P-NITROFENOLAATTI

824-78-2

721

PGR01_01_19

TRINEKSAPAKKI

104273-73-6

732

PGR01_01_20

DIFENYYLIAMIINI

122-39-4

460

PGR01_01_21

FLURPRIMIDOLI

56425-91-3

696

PGR01_01_22

FLUMETRALIINI

62924-70-3

971

PGR01_01_23

TIDIATSURONI

51707-55-2

727

PGR01_99

MUUT FYSIOLOGISET KASVIEN KASVUNSÄÄTEET

PGR01_99_01

1-NAFTYYLIETIKKAHAPPO (1-NAA)

86-87-3

313

PGR01_99_02

1-DEKANOLI

112-30-1

831

PGR01_99_03

1-NAFTYYLIASETAMIDI (1-NAD)

86-86-2

282

PGR01_99_04

2-NAFTYYLIOKSIETIKKAHAPPO (2-NOA)

120-23-0

664

PGR01_99_05

6-BENZYLADENINE

1214-39-7

829

PGR01_99_06

SYANAMIDI

420-04-2

685

PGR01_99_07

INDOLYYLIVOIHAPPO

133-32-4

830

PGR01_99_08

SINTOFEENI

130561-48-7

717

PGR01_99_09

1,4-DIMETYYLINAFTALEENI

571-58-4

822

PGR01_99_10

NATRIUMHOPEATIOSULFAATTI

762

PGR01_99_11

S-ABSKISSIHAPPO

21293-29-8

PGR01_99_99

MUUT FYSIOLOGISET KASVIEN KASVUNSÄÄTEET, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Itämisen estoaineet

PGR02

PGR02_02

ITÄMISEN ESTOAINEET

PGR02_02_01

KARVONI

2244-16-8

602

PGR02_99

MUUT ITÄMISTÄ ESTÄVÄT AINEET

PGR02_99_99

MUUT ITÄMISTÄ ESTÄVÄT AINEET, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Muut kasvien kasvunsääteet

PGR03

PGR03_99

MUUT KASVIEN KASVUNSÄÄTEET

PGR03_99_01

MERILEVÄUUTE (AIEMMIN MERILEVÄUUTE JA MERILEVÄ)

920

PGR03_99_99

MUUT KASVIEN KASVUNSÄÄTEET, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Muut kasvinsuojeluaineet

PES_ZR

Kasviöljyt

ZR02

ZR02_01

KASVIÖLJYT

ZR02_01_01

KASVIÖLJYT/SITRONELLAÖLJY

8000-29-1

905

ZR02_01_02

KASVIÖLJYT/NEILIKKAÖLJY

84961-50-2

97-53-0

906

ZR02_01_03

KASVIÖLJYT/RAPSIÖLJY

8002-13-9

907

ZR02_01_04

KASVIÖLJYT/VIHERMINTTUÖLJY

8008-79-5

908

ZR02_01_99

MUUT KASVIÖLJYT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Maaperän sterilointiaineet (myös nematisidit)

ZR03

ZR03_01

METYYLIBROMIDI

ZR03_01_01

METYYLIBROMIDI

74-83-9

128

ZR03_02

BIOLOGISET NEMATISIDIT

ZR03_02_01

PAECILOMYCES LILACINUS, KANTA 251

753

ZR03_02_02

BACILLUS FIRMUS, KANTA I-1582

1015

ZR03_02_03

PASTEURIA NISHIZAWAE PN1

ZR03_02_99

MUUT BIOLOGISET NEMATISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

ZR03_03

ORGAANISTA FOSFORIA SISÄLTÄVÄT NEMATISIDIT

ZR03_03_01

FENAMIFOSSI

22224-92-6

692

ZR03_03_02

FOSTIATSAATTI

98886-44-3

585

ZR03_03_99

MUUT ORGAANISTA FOSFORIA SISÄLTÄVÄT NEMATISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

ZR03_99

MUUT MAAPERÄN STERILOINTIAINEET

ZR03_99_01

1,3-DIKLOORIPROPEENI

542-75-6

675

ZR03_99_02

KLOORIPIKRIINI

76-06-2

298

ZR03_99_03

DATSOMETTI

533-74-4

146

ZR03_99_04

METAAMI

144-54-7

ZR03_99_99

MUUT MAAPERÄN STERILOINTIAINEET, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Jyrsijöiden torjunta-aineet (rodentisidit)

ZR04

ZR04_01

RODENTISIDIT

ZR04_01_01

KALSIUMFOSFIDI

1305-99-3

505

ZR04_01_02

DIFENAKUMI

56073-07-5

514

ZR04_01_03

WARFARIINI

81-81-2

ZR04_01_04

SINKKIFOSFIDI

1314-84-7

ZR04_01_05

BROMADIOLONI

28772-56-7

371

ZR04_01_06

KLOORIFASINONI

3691-35-8

208

ZR04_01_99

MUUT RODENTISIDIT, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

Kaikki muut kasvinsuojeluaineet

ZR99

ZR99_01

DESINFIOINTIAINEET

ZR99_01_99

MUUT DESINFIOINTIAINEET, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

ZR99_02

KARKOTTEET

ZR99_02_01

ALUMIINIAMMONIUMSULFAATTI

7784-26-1

7784-25-0

840

ZR99_02_02

ALUMIINISILIKAATTI (KAOLIINI)

1332-58-7

841

ZR99_02_03

VERĲAUHO

90989-74-5

909

ZR99_02_04

KALSIUMKARBIDI

75-20-7

910

ZR99_02_05

KALSIUMKARBONAATTI

471-34-1

843

ZR99_02_06

DENATONIUMBENTSOAATTI

3734-33-6

845

ZR99_02_07

KALKKIKIVI

1317-65-3

852

ZR99_02_08

METYYLINONYYLIKETONI

112-12-9

846

ZR99_02_09

KVARTSIHIEKKA

14808-60-7

7637-86-9

855

ZR99_02_10

HAJUKARKOTTEET / RAAKA MÄNTYÖLJY

8002-26-4

911

ZR99_02_11

HAJUKARKOTTEET/MÄNTYPIKI

8016-81-7

912

ZR99_02_12

NATRIUMALUMIINISILIKAATTI

1344-00-9

850

ZR99_02_13

RASVOJEN TISLAUSJÄÄMÄT

915

ZR99_02_14

HAJUKARKOTTEET/KALAÖLJY

100085-40-3

918

ZR99_02_15

HAJUKARKOTTEET/LAMPAANRASVA

98999-15-6

919

ZR99_02_16

VALKOSIPULIUUTE

8008-99-9

916

ZR99_02_17

PIPPURI

917

ZR99_02_99

MUUT KARKOTTEET, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

ZR99_99

MUUT KASVINSUOJELUAINEET

ZR99_99_07

KAPRIINIHAPPO

334-48-5

886

ZR99_99_08

KAPRYYLIHAPPO

124-07-2

887

ZR99_99_12

HEPTAMALOKSYLOGLUKAANI

870721-81-6

851

ZR99_99_24

KESÄKURPITSAN KELTAMOSAIIKKIVIRUKSEN HEIKKO KANTA

618

ZR99_99_34

PEPINON MOSAIIKKIVIRUS, KANTA CH2, ISOLAATTI 1906

1019

ZR99_99_35

PEPINON LIEVÄN MOSAIIKKIVIRUKSEN ISOLAATTI VC1

ZR99_99_36

PEPINON LIEVÄN MOSAIIKKIVIRUKSEN ISOLAATTI VX1

ZR99_99_37

PEPINON MOSAIIKKIVIRUS (PEPMV), EUROOPAN (EU) KANTA, LIEVÄ ISOLAATTI ABP1 (PEPMVO)

ZR99_99_38

PEPINON MOSAIIKKIVIRUS (PEPMV), CHILEN (CH2) KANTA, LIEVÄ ISOLAATTI ABP2 (PEPMVO)

ZR99_99_39

CAMELLIA SP.:N LUONTAINEN SIEMENUUTE

ZR99_99_40

KVASSIA

ZR99_99_99

MUUT KASVINSUOJELUAINEET, MUUALLE LUOKITTELEMATTOMAT

”

(1) Chemical Abstracts Service registry number.

(2) Collaborative International Pesticides Analytical Council.

(3) Vapaaehtoinen aggregaatti.

(4) Vapaaehtoinen aggregaatti. Myös käytössä olevalle maatalousmaalle istutetut joulupuut (muut monivuotiset kasvit) otetaan huomioon: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Glossary:Utilised_agricultural_area_(UAA) (saatavilla englanniksi, ranskaksi ja saksaksi).

(5) Vapaaehtoinen aggregaatti. Käytössä olevalle maatalousmaalle istutetut joulupuut (muut monivuotiset kasvit) eivät sisälly metsätalouteen: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Glossary:Utilised_agricultural_area_(UAA) (saatavilla englanniksi, ranskaksi ja saksaksi).

(6) Vapaaehtoinen aggregaatti.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta ( EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(8) Vastaa yhdenmukaistettujen riski-indikaattorien luokittelun ryhmää 1, joka määritellään yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21 päivänä lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/128/EY ( EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).

(9) Vastaa yhdenmukaistettujen riski-indikaattorien luokittelun ryhmää 3, joka määritellään direktiivissä 2009/128/EY.

(10) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 540/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta ( EUVL L 153, 11.6.2011, s. 1).

18.11.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 410/51

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/2011,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2021,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

1.1 Vireillepano

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 24 päivänä syyskuuta 2020 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien valokaapelien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille sen jälkeen, kun Europacable, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt valituksen unionin tuottajien puolesta. Valituksen tekijän osuus valokaapelien kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)	Komissio pani 21 päivänä joulukuuta 2020 vireille Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuontia koskevan tukien vastaisen tutkimuksen ja aloitti erillisen tutkimuksen. Se julkaisi vireillepanoilmoituksen (3) Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1.2 Tuonnin kirjaaminen

(4)

Valituksen tekijän esitettyä 17 päivänä joulukuuta 2020 pyynnön, jonka tukena oli vaadittu näyttö, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti 29 päivänä maaliskuuta 2021 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/548 (4), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’.

1.3 Asianomaiset osapuolet

(5)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen valituksen tekijälle, tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville järjestöille unionissa, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(6)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Kuuleminen järjestettiin valituksen tekijän ja yhden otokseen valitun tuojan (Cable 77 Danmark ApS, jäljempänä ’Cable 77’) kanssa.

1.4 Vireillepanoa koskevat huomautukset

(7)	Komissio sai vireillepanoa koskevia huomautuksia Kiinan viranomaisilta, alaa edustavalta Kiinan kauppakamarilta, jäljempänä ’CCCME’, valituksen tekijältä ja yhdeltä tuojalta (Connect Com GmbH, jäljempänä ’Connect Com’).

(8)

Connect Com väitti, että valituksesta tarvitaan lisätietoja ja -selvennyksiä. Se väitti erityisesti, että EU:n tuotannonalan markkinatilanteen heikkeneminen ei johtunut Kiinasta edullisin hinnoin tulevasta tuonnista vaan yritysten sisäisten liiketoimien suhteellisen korkeista sisäisistä siirtohinnoista. ConnectCom väitti myös, että valituksessa esitetty EU:n tuottajien luettelo oli puutteellinen. Koska nämä huomautukset koskivat tapauksen asiasisältöä eivätkä vireillepanoa, niitä käsitellään 415 ja 539–541 kappaleessa.

(9)

CCCME väitti tutkimuksen vireillepanoon liittyvistä sisällöllisistä vaatimuksista, että valituksen tekijä arvioi valituksessa vahinkoa puutteellisesti, koska se ei toimittanut lukuja kuudesta niistä 15 vahinkoindikaattorista, jotka luetellaan WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen, jäljempänä ’WTO:n polkumyyntisopimus’, 3.4 artiklassa (eli tuottavuudesta, investointien tuotosta, kassavirrasta, palkoista, kasvusta ja kyvystä hankkia pääomaa tai tehdä investointeja). CCCME väitti lisäksi, että valituksen tekijä ei toimittanut luotettavia/vertailukelpoisia tietoja myyntihinnoista.

(10)

Komissio muistuttaa, että kuten valituksen tekijä jo totesi vastauksessaan Kiinan viranomaisten ja CCCME:n huomautuksiin, polkumyynnin vastaisen tutkimuksen vireillepanoon sovellettava oikeudellinen normi on WTO:n polkumyyntisopimuksen 5.2 artikla, kun taas 3.4 artikla toimii normina tutkivan viranomaisen eli tässä tapauksessa komission suorittamalle tarkastelulle. Sen vuoksi valituksen tekijän oli täytettävä WTO:n polkumyyntisopimuksen 5.2 artiklan vaatimukset, jotka kuvastuvat perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdassa. Kuten CCCME huomautti, WTO:n polkumyyntisopimuksen 5.2 artiklassa viitataan sopimuksen 3.4 artiklaan ja että perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdassa viitataan perusasetuksen 3 artiklan 5 kohtaan, mutta viittaus annetaan molemmissa tapauksissa vain ohjeellisena (”kuten 3 artiklan 2 ja 4 kohdassa lueteltujen tekijöiden” ja ”kuten 3 artiklan 3 ja 5 kohdassa lueteltujen tekijöiden”) (5). WTO:n polkumyyntisopimuksen 5.2 artiklan ja perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan valitukseen olisi sisällyttävä näyttöä a) polkumyynnistä, b) vahingosta ja c) polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja väitetyn vahingon välisestä syy-yhteydestä. EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä selvennetään, että valituksen tekijän toimittamien tietojen määrän ja laadun ei tarvitse olla tasolla, jota edellytetään polkumyynnin, vahingon tai syy-yhteyden esiintymisen alustavaa tai lopullista määrittämistä varten (6). Sen vuoksi näyttö, joka on määrältään tai laadultaan riittämätöntä polkumyynnin, vahingon tai syy-yhteyden alustavan tai lopullisen määrittämisen perusteeksi, voi kuitenkin riittää tutkimuksen vireillepanon perusteeksi (7).

(11)

Väitteestä, jonka mukaan valituksen tekijä ei toimittanut luotettavia/vertailukelpoisia tietoja myyntihinnoista, komissio katsoi, että asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettu valituksen versio sisälsi kaikki olennaiset todisteet ja ei-luottamukselliset yhteenvedot luottamuksellisista tiedoista, jotta asianomaiset osapuolet voivat käyttää puolustautumisoikeuttaan koko menettelyn ajan.

(12)

Perusasetuksen 19 artikla ja WTO:n polkumyyntisopimuksen 6.5 artikla sallivat luottamuksellisten tietojen suojaamisen tilanteissa, joissa tiedon luovuttamisesta olisi merkittävää etua kilpailijalle tai sillä olisi huomattavan epäsuotuisa vaikutus tiedon toimittaneeseen henkilöön tai siihen, jolta hän sai tiedon.

(13)

Komissio arvioi asian ja katsoi, että myyntihintoja koskevat tiedot kuuluvat näihin luokkiin. Valituksen tekijä toimitti joka tapauksessa merkityksellisen yhteenvedon valituksen liitteisiin sisältyvistä tiedoista, jotta luottamuksellisen tiedon sisällöstä on saatavissa riittävä käsitys, kuten perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdassa säädetään. Valituksen tekijä esitti riittävän yhteenvedon myyntihinnoista muun muassa valituksen liitteissä 44b ja 67 paljastamatta arkaluonteisia yrityskohtaisia tietoja.

(14)

CCCME:n mukaan valituksessa ei myöskään osoitettu, että vahinkoa olisi aiheutunut, koska unionin tuotannonala kasvatti tuotantoaan ja hienoinen tuotantokapasiteetin väheneminen, joka johtuu unionin tuotannonalan kyvyttömyydestä tyydyttää kaikkea uutta kulutusta Euroopassa, ei itsessään ole merkittävän vahingon indikaattori. Myös myyntimäärät kasvoivat, unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyi lähes 80 prosentissa ja kannattavuuden suuntaus on epäselvä eikä osoita vahinkoa. Valituksen tekijä vastasi, että unionin kulutuksen kasvu hyödytti Kiinasta tulevaa tuontia, että jäljellä olevalla markkinaosuudella ei ole merkitystä vahingon arvioinnin kannalta ja että kiinalaisten tuottajien voittamien tarjouskilpailujen vaikutukset konkretisoituvat tietyn ajan kuluttua. CCCME vastasi, että kulutusta, tuotantoa ja tuotantokapasiteettia koskevat tiedot osoittavat, että unionin tuotannonala pystyi tyydyttämään suurimman osan EU:n kulutuksen kasvusta ja laajentamaan samalla liiketoimintaansa.

(15)

Lisäksi CCCME väitti, että valitukseen ei sisältynyt mitään näyttöä polkumyyntituonnin ja vahingon välisestä syy-yhteydestä. CCCME väitti, että Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalan tilanteen kehittymisen välillä ei ollut mitään korrelaatiota. CCCME totesi esimerkiksi, että Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi voimakkaimmin vuosina 2017–2018, jolloin unionin tuotannonalan kannattavuus parani eniten. Kolmansista maista tuleva tuonti kasvoi vuosien 2018 ja 2019 välillä toisin kuin Kiinasta tuleva tuonti, eikä tämän tuonnin vaikutuksen voida katsoa johtuvan Kiinasta, ja jos vahinkoa on tapahtunut, se on itse aiheutettua ja johtuu unionin tuotannonalan hitaasta reagoinnista markkinoiden muutoksiin. Valituksen tekijä vastasi CCCME:n väitteeseen toteamalla, että syy-yhteys voidaan osoittaa, koska vahinko tapahtui samaan aikaan kuin Kiinasta tuleva tuonti kasvoi, ja että kolmansista maista tulevaa tuontia ei otettu huomioon, koska joko tuonti oli vähimmäistasoa tai sen osalta ei ollut näyttöä vahingollisesta polkumyynnistä. CCCME vastasi muistuttamalla, että Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi voimakkaimmin vuosina 2017–2018, jolloin unionin tuotannonalan kannattavuus parani eniten, ja että Kiinasta tulevan tuonnin lisääntymisen ja unionin tuotannonalan myyntimäärien vähenemisen välillä ei ollut korrelaatiota. Sen sijaan CCCME huomautti kolmansista maista tulevasta tuonnista, että tämä tuonti lisääntyi kaikkiaan, kun taas Kiinasta tuleva tuonti väheni vuosien 2018 ja 2019 välillä. Lopuksi CCCME totesi, että valituksen tekijä ei kiistänyt väitteitä, joiden mukaan käytännössä kaikki vahinkoindikaattorit osoittivat myönteistä suuntausta ja että väitetty vahinko oli ainakin jossain määrin itse aiheutettua.

(16)

CCCME totesi lisäksi, että valituksen tekijän esittämät tuontitiedot on yliarvioitu, koska ne perustuivat määrää koskevaan väärään oletukseen, jonka vuoksi tuonnin lisääntyminen oli vääristynyttä. Kiinasta tuleva tuonti itse asiassa vähentyi vuonna 2019 eikä lisääntynyt. Lisäksi valituksessa esitetyt hinnat alittavuutta koskevat laskelmat olivat virheellisiä, koska ne koskivat vain yhtä viejää yhdessä erityisessä tarjouskilpailussa. Valituksen tekijä vastasi, että huomioon olisi otettava pidempi ajanjakso, jotta nähdään tuontimäärän lisääntyminen, jota CCCME ei kiellä ja jonka kolmannen osapuolen markkinatiedot (CRU) vahvistavat, ja että laskelmat eivät olleet virheellisiä, koska valituksen tekijän oli toimitettava vain kohtuullisesti saatavilla olevia tietoja, joihin sisältyi tietoja useilta tuottajilta unionissa ja Kiinassa. CCCME totesi, että on valituksen tekijän velvollisuutena perustella väitteensä ja esittää näyttöä tuontitiedoista ja että CRU:n tiedot koskivat valokuituja eivätkä valokaapeleita. Hinnan alittavuutta ja viitehinnan alittavuutta koskevista laskelmista CCCME toisti, että ne eivät täyttäneet riittävää näyttöä koskevaa vaatimusta ja että useissa laskelmissa valituksen tekijä viittasi vain yhden kiinalaisen tuottajan hintoihin (esim. vapaaseen liikkeeseen luovutetun viennin hinta, jota käytettiin vahinkomarginaalin laskemiseen vuoden 2019 alkupuoliskolla, ja vientihinta, jota käytettiin tuotantokustannuksiin viitehinnan alittavuuden osalta vuoden 2019 jälkipuoliskolla).

(17)

Komissio katsoo, että mikään CCCME:n väitteistä ei osoittanut vääräksi päätelmää, jonka mukaan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanoon oli riittävästi näyttöä. Valitukseen sisältyi riittävä näyttö siitä, että polkumyyntituonnilla oli merkittävä vahingollinen vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen. Valituksen erillinen vahinkoanalyysi osoittaa Kiinasta tulevan tuonnin lisääntymisen EU:n markkinoilla (sekä absoluuttisesti että suhteellisesti) hinnoilla, jotka alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat. Vaikuttaa siltä, että tällä oli merkittävä vahingollinen vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen, mitä osoittavat esimerkiksi myynnin ja markkinaosuuden supistuminen sekä taloudellisten tulosten heikkeneminen.

(18)

Komissio ei ole samaa mieltä siitä, että hinnan alittavuutta ja viitehinnan alittavuutta koskevat laskelmat valituksessa olivat virheellisiä. Menetelmä selitetään valituksen 8.1.2 kohdassa ja siinä mainituissa liitteissä, jotka sisältävät erilliset hinnan alittavuutta ja viitehinnan alittavuutta koskevat laskelmat kunkin edustavan tuotelajin osalta. Komissio oli vireillepanovaiheessa tyytyväinen valituksen tekijän esittämään näyttöön hinnan alittavuudesta ja viitehinnan alittavuudesta ja piti sitä riittävänä näyttönä tutkimuksen vireillepanoa varten.

(19)

Syy-yhteyttä koskevan näytön riittävyydestä on otettava huomioon jäljempänä esitetyt seikat. Unionin tuotannonalan tilanne heikkeni samaan aikaan kun polkumyynnillä tuleva tuonti lisääntyi hinnoilla, jotka alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat. Tämä osoittaa selvästi syy-yhteyden olemassaolon. Mitä tulee muihin tekijöihin, kuten kolmansista maista tulevaan tuontiin, niiden vaikutus ei ole sellainen, että se vahingoittaisi unionin tuotannonalaa eikä valituksessa tehdyssä analyysissä tullut esiin, että vahinko olisi itse aiheutettu.

(20)

Kuulemisessa, joka järjestettiin sen jälkeen, kun väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotosta oli luovuttu, CCCME esitti useita huomautuksia, jotka koskivat valitukseen sisältyvää analyysiä vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta. Komissio katsoo, että näitä valitusta koskevia huomautuksia ei voida käsitellä, koska ne toimitettiin erittäin myöhäisessä vaiheessa tutkimusta vireillepanoilmoituksen 5.2 kohdassa asetetun määräajan jälkeen. Useimmissa näistä huomautuksista vain toistetaan väitteitä, jotka on jo otettu esiin ja joita on käsitelty tässä jaksossa, eivätkä ne osoita, että komissiolla ei olisi ollut riittävästi näyttöä, kun se päätti panna tämän tutkimuksen vireille. Mitä tulee uusiin toimitettuihin tietoihin, vireillepanoilmoituksen 5.2 kohdassa esitetyn aikataulun lisäksi komissio muistuttaa, että tutkimuksen tässä vaiheessa on selvästi ohitettu määräajat, jotka vireillepanoilmoituksen 7 kohdassa on asetettu uusien tietojen toimittamiselle.

(21)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan Connect Com väitti, että valituksessa esitetyt tiedot osoittivat suuntauksia, jotka eivät oikeuta ottamaan käyttöön polkumyyntitulleja. Connect Com pyysi myös valituksen 105 ja 109 kohdassa esitettyjen luottamuksellisten tietojen paljastamista. Nämä tiedot koskevat tiettyjen unionin tuottajien voittoa ja kiinalaisille tuottajille hävittyjä tarjouskilpailuja.

(22)

Komissio muistuttaa, että vireillepanoilmoituksen 5.2 kohdan mukaisesti asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus toimittaa huomautuksia valituksesta ja tutkimuksen vireillepanoa koskevista seikoista 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta. Tämän vuoksi näitä huomautuksia ei voida ottaa huomioon lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Connect Comin pyytämät tiedot ovat joka tapauksessa luonteeltaan luottamuksellisia, eikä niitä voida paljastaa muille asianomaisille osapuolille.

(23)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti, että valituksen tekijä toimitti riittävästi näyttöä polkumyynnistä, vahingosta ja syy-yhteydestä ja täytti näin WTO:n polkumyyntisopimuksen 5.2 artiklan ja perussopimuksen 5 artiklan 2 kohdan vaatimukset. Näin ollen komissio noudatti kaikkia vireillepanoa koskevia lakisääteisiä vaatimuksia.

(24)	Komissio tarkasteli kaikkia muita asiaankuuluvia huomautuksia ja käsittelee niitä jäljempänä.

1.5 Otanta

(25)	Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

1.5.1 Unionin tuottajia koskeva otanta

(26)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Se valitsi otoksen samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärän perusteella unionissa tutkimusajanjaksolla. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus unionin tuotannosta tutkimusajanjaksolla oli 52 prosenttia, ja otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Asiasta ei saatu huomautuksia, minkä vuoksi otos vahvistettiin.

1.5.2 Tuojien otanta

(27)	Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(28)	Viisi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Tutkittuaan tuojien toimittamat otantatiedot komissio päätti, että otanta ei ollut tarpeen, ja pyysi kaikkia yhteistyössä toimineita tuojia toimittamaan vastauksensa kyselylomakkeeseen.

1.5.3 Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(29)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(30)

Kolmekymmentä asianomaisen maan vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahdesta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmästä koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmien osuus valokaapelien ilmoitetusta viennistä Kiinasta unioniin tutkimusajanjaksolla oli yli 40 prosenttia.

(31)	Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta.

(32)	Otoksen valintaa koskevia huomautuksia saatiin yhdeltä otoksen ulkopuoliselta vientiä harjoittavalta tuottajalta (Yangtze Optical Fibre and Cable Joint Stock Limited Company, jäljempänä ’YOFC’) sekä Kiinan kansantasavallan edustustolta Euroopan unionissa.

(33)

YOFC ja Kiinan kansantasavallan edustusto Euroopan unionissa väittivät, että kun otetaan huomioon yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien suuri määrä, kahden otokseen valitun yrityksen osuus unioniin suuntautuvasta vientimäärästä oli pieni eivätkä ne edustaneet kiinalaisia viejiä. Lisäksi väitettiin, että kolmen yrityksen otoksella voitaisiin välttää paremmin tilanne, jossa otokseen valittujen yritysten tilanteen muuttumisen takia otos voisi supistua yhteen yritykseen. Kiinan kansantasavallan edustusto Euroopan unionissa viittasi Kiinasta peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuontia koskevaan polkumyyntitutkimukseen (8), jossa muiden yhteistyössä toimineiden viejien oikeudet väitetysti heikkenivät kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta koostuvan otoksen supistuessa yhteen, kun toinen otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja päätti tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa kieltäytyä yhteistyöstä. Lisäksi todettiin, että komission käytäntönä aiemmissa polkumyyntitutkimuksissa on ollut valita otokseen vähintään kolme yritystä. Lopuksi väitettiin, että kolmen yrityksen otos olisi asianmukaisempi, kun otetaan huomioon, että viejillä saattaa olla erilaisia myyntikanavia, tuotelajeja ja asiakkaita ja ne saattavat olla erilaisessa kilpailutilanteessa.

(34)

Otoksen valinta perustui perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti suurimpaan edustavaan tuotanto-, myynti- tai vientimäärään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Kuten 30 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmien osuus Kiinasta unioniin suuntautuvasta ilmoitetusta viennistä tutkimusajanjaksolla oli 40 prosenttia, jota pidettiin edustavana. Komissio katsoi, että valittu otos perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otokseen valitut kaksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää koostuvat useista yksiköistä (viisi tuotantoyksikköä ja seitsemän myyntiyksikköä) ja ainakin neljästä vientiä harjoittavasta tuottajasta, joilla on erilaisia myyntikanavia ja asiakkaita sekä paljon tuotteita. Otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan yhteistyössä toimiminen otoksen valinnan jälkeen on välttämätön muttei riittävä edellytys sille, että vientiä harjoittava tuottajan valintaa otokseen voidaan harkita perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komission väitetystä käytännöstä valita vähintään kolmen yrityksen otos on huomattava, että otoksen valinta perustui suurimpaan edustavaan tuotanto-, myynti- tai vientimäärään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa, kuten edellä on selitetty. Väite kilpailutilanteen eroista hylättiin, koska osapuolet eivät selittäneet, miten tämä kyseenalaistaisi otoksen edustavuuden ja miten kolmas otokseen valittava yritys vaikuttaisi kilpailueroihin.

(35)	YOFC totesi, että sen sisällyttäminen otokseen ei aiheuttaisi komissiolle rasitetta, koska komissio ei tee tarkastuskäyntejä paikan päällä koronaviruspandemian vuoksi.

(36)

Komission tiimi ei ole tehnyt tarkastuskäyntejä paikan päällä tässä tapauksessa, mutta se on tarkastanut kyselyvastaukset etätarkastuksena. Etätarkastukset eivät tarkoita sitä, että komissio säästäisi aikaa tutkimuksen aikana. Asia on pikemminkin päinvastoin, koska yritysten toimittamien tietojen tarkastuksen valmisteluun tarvitaan enemmän aikaa, kun tarkastus tehdään etätarkastuksena. Sen vuoksi väite hylättiin.

(37)

YOFC väitti myös, että se olisi sisällytettävä otokseen, koska se on kokenut tuottaja, joka vie unioniin korkealaatuisia valokaapeleita, ja sen valmistusprosessi eroaa muiden kiinalaisten tuottajien valmistusprosessista (se on vertikaalisesti integroitunut, käyttää eurooppalaista teknologiaa valokaapelien tuottamiseen, hyödyntää huipputeknologiaa, on ainoa kansallinen älykkään valmistuksen esittely-yksikkö Kiinassa ja sen valokuitujen tuotanto on erittäin automatisoitua). Se väitti vielä, että sen vientimäärä unioniin tutkimusajanjaksolla oli suhteellisen suuri. YOFC totesi myös, että yhdellä otokseen valitulla unionin tuottajalla on epäsuorasti hallussaan YOFC:n ja kahden YOFC:hen etuyhteydessä olevan yrityksen osakkeita, minkä vuoksi YOFC:n sisällyttäminen otokseen antaisi komissiolle mahdollisuuden saada kattavammin tietoja tuotannonalan rakenteesta. YOFC väitti lisäksi, että myös jotkin sen unionin asiakkaista toimivat yhteistyössä tutkimuksessa etuyhteydettöminä tuojina, minkä vuoksi YOFC:n sisällyttäminen otokseen auttaisi komissiota tarkastamaan koko myyntiketjun Kiinasta unionin markkinoille.

(38)

Kuten edellä selitetään, vientiä harjoittavien tuottajien otoksen valinta perustui kyseisestä maasta peräisin olevan vientimäärän suurimpaan osuuteen, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. YOFC ei ollut valittujen kahden suurimman vientiä harjoittavan tuottajan joukossa, minkä vuoksi sitä ei valittu otokseen. Otokseen valitut kaksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää ovat kokeneita yritysryhmiä, joka valmistavat ja myyvät korkealaatuisia valokaapeleita unioniin, ja myös niihin kuuluu vertikaalisesti integroituneita yksikköjä. Asiakirja-aineistossa ei myöskään ole tietoja, jotka osoittaisivat, että otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien käyttämä teknologia olisi vähemmän edistynyttä kuin muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien. YOFC ei ole esittänyt mitään näyttöä, joka kumoaisi tämän. Myöskään se, että yhdellä otokseen valitulla unionin tuottajalla on hallussaan vientiä harjoittavan tuottajan osakkeita tai että vientiä harjoittavien tuottajien asiakkaat toimivat yhteistyössä tutkimuksessa, ei ole merkityksellistä vientiä harjoittavien tuottajien otoksen valinnan kannalta. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

1.6 Yksilöllinen tarkastelu

(39)

Otantalomakkeen palauttaneista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista kahdeksan ilmoitti komissiolle aikomuksestaan pyytää yksilöllistä tarkastelua perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan nojalla. Komissio asetti kyselylomakkeen saataville verkossa vireillepanopäivänä. Lisäksi komissio ilmoitti otoksen ulkopuolisille vientiä harjoittaville tuottajille, että niiden on toimitettava kyselyvastaus, jos ne haluavat yksilöllisen tarkastelun. Kyselyvastaus saatiin kahdelta yritykseltä.

(40)

Tutkimuksen monimutkaisuuden ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien monimutkaisen rakenteen vuoksi komissio päätti olla myöntämättä yksilöllistä tarkastelua, koska se olisi ollut kohtuuttoman työlästä ja olisi voinut estää komissiota saattamasta tutkimusta päätöksen säädetyissä määräajoissa.

1.7 Kyselyvastaukset ja tarkastuskäynnit

(41)

Komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Unionin tuottajille, tuojille, käyttäjille sekä Kiinan vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetut kyselylomakkeet asetettiin verkossa saataville (9) vireillepanopäivänä.

(42)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Koronaviruspandemian puhkeamisen ja sen johdosta toteutettujen toimenpiteiden vuoksi, jäljempänä ’koronavirusta koskeva ilmoitus’ (10), komissio ei kyennyt tekemään tarkastuskäyntejä otokseen valittujen yritysten ja yhteistyössä toimineiden käyttäjien toimitiloihin. Sen sijaan komissio tarkasti videoneuvottelun välityksellä etätarkastuksena seuraavien yritysten toimittamat tiedot:

Unionin tuottajat:

—	Acome S. A. (Ranska),

—	Corning Optical Communications Sp. z o.o. ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset (Espanja, Italia, Puola, Ranska, Saksa, Tanska)

—	Prysmian S.p.A. ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset (Alankomaat, Espanja, Italia, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Suomi, Tanska)

Tuojat:

—	Cable 77 Danmark ApS (Tanska)

—	Connect Com GmbH (Saksa)

—	Eku Kabel GmbH (Saksa)

—	Har&Ca S.r.l. (Italia)

—	Infraconcepts B.V. (Alankomaat)

Käyttäjät:

—	Deutsche Telekom GmbH (Saksa)

Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat:

FTT-ryhmä:

—	FiberHome Telecommunication Technologies Co., Ltd, Wuhan, jäljempänä ’FTT’,

—	Nanjing Wasin Fujikura Optical Communication Ltd, Nanjing, jäljempänä ’NW’,

ZTT-ryhmä:

—	Jiangsu Zhongtian Technology Co., Ltd, Nantong, jäljempänä ’ZT’,

—	Zhongtian Power Optical Cable Co., Ltd, Nantong, jäljempänä ’ZP’

Etuyhteydessä oleva kauppias Kiinassa:

—	ZTT International Limited, Nantong

Etuyhteydessä oleva kauppias Hongkongissa:

—	Sumec Hong Kong Company Limited, Hongkong

Etuyhteydessä olevat tuojat unionissa:

—	FiberHome International Poland Sp. z o.o, Varsova, Puola

—	FiberHome International Germany GmbH, Bonn, Saksa

—	ZTT Europe GmbH, Tauberbischofsheim, Saksa.

1.8 Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotosta luopuminen ja myöhempi menettely

(43)	Asian teknisen monimutkaisuuden vuoksi komissio päätti olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä ja jatkaa tutkimusta lisätietojen keräämiseksi.

(44)	Komissio ilmoitti 23 päivänä huhtikuuta 2021 perusasetuksen 19 a artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioille ja kaikille asianomaisille osapuolille, että Kiinasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa ei oteta käyttöön väliaikaisia tulleja ja että tutkimusta jatketaan.

(45)	Komission ilmoitettua, että se ei aio ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä, Cable 77, Eku Kabel, Infraconcept ja Comel esittivät huomautuksia ja selvennyspyyntöjä.

(46)	Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kuuleminen järjestettiin Cable 77:n ja CCCME:n kanssa.

(47)

Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Komissio pyysi otoksen ulkopuolisilta yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta sekä otokseen valituilta unionin tuottajilta lisätietoja muun muassa myyntitiedoista (tuotevalvontakoodiryhmittäin), investoinneista ja tarjouskilpailuista. Komissio todensi vastaukset ylimääräisissä etätarkastuksissa.

(48)

Viralliset tuontitilastot ilmoitetaan kilogrammoina, ja CN-koodiin 8544 70 00 kuuluu muitakin tuotteita kuin tarkasteltavana oleva tuote. Saadakseen tarkemman kuvan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista komissio tutki kansallisten tulliviranomaisten tarkempia tietoja vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson väliltä kaikista yksittäisistä tuontitapahtumista, jotka tuojat ilmoittivat tulli-ilmoituksissaan ja jotka edellä mainitut viranomaiset käsittelivät. Tiedot koskivat tuontia yhdeksään jäsenvaltioon (Alankomaihin, Bulgariaan, Espanjaan, Portugaliin, Ranskaan, Romaniaan, Saksaan, Tanskaan ja Unkariin) ja niitä pidettiin edustavina, koska niiden osuus tuonnista tarkastelujaksolla oli 79 prosenttia. Näistä tiedoista tehdyn yksityiskohtaisen analyysin perusteella tehtiin jäljempänä esitetyt päätelmät.

1.9 Päätelmien ilmoittaminen

(49)

Komissio ilmoitti 30 päivänä kesäkuuta 2021 kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä. Komissio sai huomautuksia Kiinan viranomaisilta, CCCME:ltä, kahdelta otokseen valitulta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, kaikilta yhteistyössä toimineilta etuyhteydettömiltä tuojilta ja valituksen tekijältä. Näiden huomautusten perusteella komissio muutti joitakin huomioita, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin, ja ilmoitti tästä 2 päivänä syyskuuta 2021 kaikille asianomaisille osapuolille, jäljempänä ’täydentävien lopullisten päätelmien ilmoittaminen’.

(50)

Lopullisten ja täydentävien lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksen 5.7 kohdan mukaisesti. Kuulemisia järjestettiin molempien otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien, CCCME:n ja yhden tuojan (Cable 77) kanssa.

1.10 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(51)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2019 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2017 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1 Tarkasteltavana oleva tuote

(52)

Tarkasteltavana ovat Kiinasta peräisin olevat yksimuotovalokaapelit, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta kuidusta, joista kullakin on oma kuorensa, sekä suojapäällysteestä, ja joihin voi olla yhdistetty sähköjohtimia ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8544 70 00 (Taric-koodi 8544700010), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(53)

Tutkimukseen eivät sisälly seuraavat tuotteet:

i)	kaapelit, joiden jokaisen optisen kuidun jommassakummassa tai kummassakin päässä on käyttövalmiit liittimet ja

ii)	merenalaiseen käyttöön tarkoitetut kaapelit. Merenalaiseen käyttöön tarkoitetut kaapelit ovat muovieristeisiä valokaapeleita, joissa on kupari- tai alumiinijohdin ja joissa kuidut ovat metallimoduul(e)issa.

(54)	Valokaapeleita käytetään optisen siirron välineenä televiestintäverkoissa kaukosiirto-, metro- ja liityntäverkoissa.

2.2 Samankaltainen tuote

(55)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

—	tarkasteltavana oleva tuote,

—	asianomaisen maan kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote; ja

—	unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(56)	Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.3 Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(57)

ZTT-ryhmä pyysi optisten maadoituskaapelien, jäljempänä ’OPGW-kaapelit’, ja optisten vaihejohdinkaapelien, jäljempänä ’OPPC-kaapelit’, jättämistä tutkimuksen ulkopuolelle. Se väitti, että vaikka nämä kaapelit kuuluvat tuotteen määritelmän piiriin, niiden fyysisiin ominaisuuksiin ja käyttötarkoituksiin (eli sähkönsiirtoon) sovelletaan eri teknisiä standardeja, niitä valmistetaan eri raaka-aineista ja eri tuotantoprosesseilla ja niitä myydään eri markkinoilla. Lisäksi väitettiin, että OPGW- ja OPPC-kaapelien osuus unioniin suuntautuvasta myynnistä on vähäinen. ZTT-ryhmä pyysi myös, että jos komissio katsoo OPGW- ja OPPC-kaapelien kuuluvan tuotteen määritelmän piiriin, näiden tuotteiden erityisominaisuuksiin, loppukäyttöön tai markkinasegmenttiin liittyvät tekijät on otettava tutkimuksessa huomioon.

(58)	Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa ZTT-ryhmä toisti pyyntönsä OPGW- ja OPPC-kaapeleiden jättämisestä tutkimuksen ulkopuolelle ja väitti, että otokseen valitut unionin tuottaja eivät myyneet ZTT-ryhmän myymiä tuotelajeja tutkimusajanjakson aikana.

(59)

OPGW- ja OPPC-kaapeleita käytetään tiedonsiirrossa, ja niillä on samat perusominaisuudet kuin muillakin valokaapeleilla, esimerkiksi seuraavat: i) ne sisältävät valokuituja; ii) päällystetyn valokuidun läpimitta on samaa luokkaa; iii) kuitujen lukumäärä on samaa luokkaa; iv) myös kuitujen lukumäärä moduulia kohtia on sama; ja v) kaapelin ytimen rakenne on sama. Tähän tosiseikkaan ei vaikuta se, että OPGW- ja OPPC-kaapeleilla voidaan siirtää sähköä ja niillä on tiettyjä ominaisuuksia (mm. elektroniset ominaisuudet, ei tulenkestävyyden vaatimusta, suurempaa vetolujuutta koskeva vaatimus).

(60)

Lisäksi kaikkiin kaapelilajeihin sovelletaan jossakin määrin erilaisia teknisiä eritelmiä ja standardeja. Raaka-aineiden osalta sillä seikalla, että valokaapelin yhdessä komponentissa käytetty yksi raaka-aine on erilainen kuin muissa kaapeleissa, ei ole merkitystä: kaikkien valokaapelien valmistuksessa käytetään valokuituja. Valmistusprosessin osalta tutkimuksessa kävi ilmi, että tietyissä vakiovalokaapelien erityisesti suojatuissa malleissa on teräslankakerros vaipan ympärillä ja että nämä kaapelit tehdään samoilla laitteilla kuin OPGW-kaapelit. Lisäksi OPGW- ja OPPC-kaapelien suojavaipan valmistus koskee vain yhtä näiden kaapelien rakennusvaihetta, mikä ei oikeuta niiden jättämistä tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Myöskään sillä ei ole merkitystä väitteen arvioinnin kannalta, että unioniin suuntautuvan OPGW- ja OPPC-kaapelien myynnin osuus oli pieni tutkimusajanjaksolla. Se seikka, että otokseen valitut unionin tuottajat eivät myyneet tutkimusajanjaksolla ZTT-ryhmän myymiä tiettyyn tuotevalvontakoodiin kuuluvia tuotteita, ei vaikuta siihen, että unionin tuotannonala tuottaa OPGW- ja OPPC-kaapeleita, jotka kilpailevat kiinalaisten viejien kanssa.

(61)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että OPGW- ja OPPC-kaapeleita on pidettävä eräänä valokaapeleiden lajina, joilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet kuin muilla tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään kuuluvilla valokaapeleilla, minkä vuoksi näistä tuotteista ei tarvinnut tehdä erillistä analyysiä. OPGW- ja OPPC-kaapelit ovat valokaapeleita, koska niihin sisältyy optisia kuituja, kaapelin ytimen rakenne on sama ja ne on suunniteltu käytettäväksi tiedonsiirrossa. Lisäksi niiden tuotevalvontakoodien perusteella, joita komissio käytti polkumyynti- ja vahinkomarginaaleja koskevissa laskelmissa, voidaan yksilöidä asianmukaisesti OPGW- ja OPPC-kaapelit ja komissio voi tehdä oikeudenmukaisen hintavertailun unionin ja kiinalaisten tuottajien välillä. Sen vuoksi väite hylättiin.

(62)

ZTT-ryhmä ehdotti neljää menetelmää, joilla voitaisiin puuttua mahdollisiin kiertämiskäytäntöihin ja välttää ne, jos OPGW- ja OPPC-kaapelit jätettäisiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Tällaisia ovat i) tulliviranomaisten suorittama silmämääräinen ja asiakirjatarkastus, ii) sertifiointijärjestelmä, iii) tiettyyn käyttötarkoitukseen perustuva tullivalvonta ja iv) seurantajärjestelmä. Koska pääteltiin, että OPGW- ja OPPC-kaapelit kuuluvat tutkimuksen piiriin, kiertämisen estämiseksi ehdotettuja menetelmiä ei ollut tarpeen käsitellä.

3. POLKUMYYNTI

3.1 Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti

(63)

Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla oli riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa, komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille kyseisen maan vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(64)

Näin ollen tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja valokaapelien valmistuksessa käytetyistä tuotantopanoksista. Tarvittavat tiedot toimitti 25 kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa.

(65)

Saadakseen tiedot, joita se pitää tarpeellisina tutkimukselleen väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet tietopyyntöön. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(66)	Kiinan viranomaiset ja CCME toimittivat huomautuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta annetussa määräajassa.

(67)	Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(68)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan kuitenkin ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(69)	Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä (ks. 65 kappale), perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

3.1.1 Merkittävien vääristymien esiintyminen

3.1.1.1 Johdanto

(70)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan määritelmän mukaan ”[m]erkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

—	kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat;

—	valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin;

—	syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin;

—	konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano;

—	palkkakustannusten vääristyminen;

—	mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia.”

(71)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaan kyseisen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien olemassaolon arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa ensiksi mainitussa säännöksessä annettu ei-tyhjentävä luettelo. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaan arvioitaessa merkittävien vääristymien esiintymistä on otettava huomioon tällaisen yhden tai useamman tekijän mahdollinen vaikutus hintoihin ja kustannuksiin tarkasteltavana olevan tuotteen viejämaassa. Koska luettelo ei ole kumulatiivinen, kaikkia tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon merkittävien vääristymien toteamiseksi. Lisäksi samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on joka tapauksessa tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät johdu markkinavoimien vapaasta kehityksestä.

(72)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(73)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (11), jäljempänä ’maaraportti’, jossa on kerätty tietoja valtion merkittävästä puuttumisesta toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityisistä vääristymistä monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja tietyillä sektoreilla (kuten teräs- ja kemikaalisektoreilla). Maaraportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa. Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvästä näytöstä, josta maaraportti muodosti olennaisen osan, vastalauseita tai huomautuksia tai täydentämään sitä.

(74)

Valituksessa toimitettiin lisänäyttöä 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetuista merkittävistä vääristymistä valokaapelien tuotannonalalla ja täydennettiin maaraporttia. Valituksen tekijä toimitti näyttöä siitä, että maaraportissa mainitut vääristymät vaikuttavat (ainakin mahdollisesti) tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin. Tällainen vääristymä on erityisesti valtion voimakas puuttuminen valokaapelien arvoketjuun eli valokaapelien alaan ja valokaapelien tuotantoon liittyviin aloihin, etenkin tuotantopanosten sektoreilla ja tuotannontekijöiden osalta.

(75)

Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetun merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio käytti tarkastelun perustana asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä, myös maaraporttiin sisältyvää näyttöä, joka perustuu julkisesti käytettävissä oleviin lähteisiin, erityisesti Kiinan lainsäädäntöön, julkaistuihin Kiinan virallisiin poliittisiin asiakirjoihin, kansainvälisten organisaatioiden julkaisemiin raportteihin ja tunnustettujen tutkijoiden tutkimuksiin ja artikkeleihin, jotka nimenomaisesti yksilöidään maaraportissa. Kyseisessä analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista maan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta asianomaisella sektorilla, tarkasteltavana oleva tuote mukaan luettuna. Komissio täydensi vielä tätä näyttöä tekemällä oman tutkimuksen eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä Kiinassa esiintyvien merkittävien vääristymisen vahvistamisen kannalta, kuten on todettu sen aiemmissa tutkimuksissa.

3.1.1.2 Kiinan kotimarkkinoiden hintoihin ja kustannuksiin vaikuttavat merkittävät vääristymät

(76)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu ns. sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus”. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (12). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on nimenomaisena toimeksiantona. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (13).

(77)

Lisäksi Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat kokonaisuuden, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (14). Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(78)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (15). Kiinan viranomaisten käyttämät interventionistisen talouspolitiikan välineet ovat moninaisia ja vaihtelevat teollisuuden suunnittelusta ja rahoitusjärjestelmästä muihin keinoihin, joiden kautta valtio toimii markkinoilla ja vaikuttaa niihin, kuten julkiset investoinnit ja hankinnat.

(79)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Provinssitason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita, mikä oli yleistä myös aiemmilla suunnitelmakierroksilla. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden päivittäminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.1.1.5 jakso) (16).

(80)

Toiseksi rahoitusresurssien osalta Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.1.1.8 jakso) (17). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä muut rahoitussektorin osat kuin pankkisektori on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (18).

(81)

Kolmanneksi, erilaisten valtion ja sääntelyvälineiden käytön osalta valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (19). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemisessa, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (20).

(82)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, ja sen tuloksena resurssien jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (21).

3.1.1.3 Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat

(83)	Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta.

(84)

Kiinan viranomaiset ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan yrityksiin ja erityisesti valtion omistamiin yrityksiin. Valtio (ja monilta osin myös Kiinan kommunistinen puolue) muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua valtion omistamien yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistuksessa olevien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin (ks. myös 3.1.1.4 jakso) sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistuksessa olevien yritysten sektorilla (22). Tämän vastineeksi valtion omistamilla yrityksillä on Kiinan taloudessa erityisasema, joka tuo mukanaan useita taloudellisia etuja, muun muassa suojan kilpailulta ja etuuskohtelun mukaisen tuotantopanosten ja rahoituksen saannin (23). Seikkoja, jotka viittaavat valtion määräysvaltaan tai vaikutukseen valokaapeleita tuottavissa yrityksissä, käsitellään tarkemmin 3.1.1.4 ja 3.1.1.5 jaksossa.

(85)	Valokaapelien arvoketjussa Kiinan viranomaiset omistavat osuuksia monista yrityksistä, joista osassa se myös harjoittaa määräysvaltaa.

(86)

Komissio totesi, että ainakin yksi suuri valokaapelien tuottaja (FiberHome Telecommunication Technologies Co., Ltd, jäljempänä ’FTT’) (24) myöntää olevansa täysin SASACin (valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintoviraston) valvonnassa ja näin ollen valtion omistama yritys (25). FTT on valtion määräysvallassa ja sillä on enemmistö muiden valokaapelien tuottajien (esim. Changchun Fiberhome Technologies, Chengdu Datang Cable, Fiberhome Marine Network Equipment, Xinjiang Fiberhome Optical Communications) osakkeista. Myös erään muun valokaapelituottajan (Nanjing Wasin Fujikura Optical Communication) todettiin olevan FTT:n ja näin ollen myös valtion määräysvallassa.

(87)

Suoraan määräysvallassaan olevien yritysten lisäksi Kiinan viranomaisilla on vaikutusvaltaa myös yksityisomistuksessa oleviin yrityksiin. Kuten yksi otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja vahvisti tutkimuksen aikana, valtiolla on osuuksia monissa valokaapeleita tuottavissa yrityksissä joko suoraan tai välillisesti (esim. erilaisten valtioon liittyvien yritysten kautta, kuten seuraavien: Bank of China, Industrial and Commercial Bank of China, Agricultural Bank of China, China Development Bank, Changshu City Development Investment Co. tai Shanghai Financial Development Investment Fund). On syytä huomata, että viimeksi mainituista nousee esiin Yangtze Optical Fiber and Cable, jäljempänä ’YOFC’, koska valtion määräysvallassa olevat sijoittajat omistavat siitä 39 prosenttia (26). Yritys on suuri kotimainen tuottaja ja myös suuri tarkasteltavana olevan tuotteen viejä EU:hun.

(88)

Yksityisomistuksessa olevien valokaapelien tuottajien osalta komissio vahvisti, että ainakin kahdessa niistä (Jiangsu Zhongtian Technology (ZTT) (27) ja Hengtong Group) määräysvaltaa käyttävillä (yksityisillä) osakkeenomistajilla oli yhteyksiä kommunistiseen puolueeseen ja niillä oli asema puolueessa (ks. 104 kappale).

(89)

Mitä tulee valokaapelien valmistuksessa käytettävien tuotantopanosten toimittajiin, yksi valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista on aramidilanka. Komissio totesi valtion merkittävää puuttumista toimintaan myös aramidialalla. Yritys Yantai Tayho Advanced Materials, jäljempänä ’YTAM’, on yksi aramidikuitujen suurimmista tuottajista Kiinassa (28). YTAMissa määräysvaltaa käyttävä osakkeenomistaja on Yantai Guofeng Investment Holdings Group (29), joka on kokonaan Yantai SASACin (30) omistuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että YTAM on täysin valtion viranomaisten määräysvallassa. Muita aramidikuitujen merkittäviä tuottajia Kiinassa ovat Sinopec Yizheng Chemical Fibre Company (31) (valtion omistaman Sinopec-ryhmän (32) tytäryhtiö) tai valtion omistama yritys Sinochem (33).

(90)

Valokaapelin valmistuksessa käytetään myös kemiallisia tuotantopanoksia, kuten pien-, keski- tai suurtiheyspolyeteeniä tai polybuteenitereftalaattia. Nämä aineet ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka saadaan kemiallisissa prosesseissa. Myös optisen kuidun alkulähteessä olevan preformin valmistuksessa käytetään eri kemiallisia yhdisteitä. Tämän vuoksi myös näiden tuotantopanosten tuottajien voidaan katsoa olevan toimijoita Kiinan kemiansektorilla. Komissio totesi, että kansallisten tilastojen mukaan valtion omistamien yritysten osuus oli 52 prosenttia kemiansektorin yritysten kokonaisvarallisuudesta vuonna 2015 (34). Valtion omistamilla yrityksillä, erityisesti suurilla keskusyrityksillä, on perinteisesti ollut hallitseva asema Kiinan kemianteollisuudessa, koska niillä on oligopoli tuotantoketjun alkupäässä/raaka-aineiden osalta, ne saavat helposti valtion myöntämiä resursseja (esim. varoja, lainoja, maata) ja niillä on voimakas vaikutusvalta valtion päätöksentekoon. Tähän liittyen komissio totesi, että tietyt suurtiheyspolyeteenin keskeiset tuottajat Kiinassa, kuten PetroChina, Sinopec Maoming Petrochemical Corporation, China National Offshore Oil Corporation (35), ovat valtion omistamia yrityksiä.

(91)

Lisäksi valokaapelien valmistuksessa käytetään tiettyjä teräksen raaka-aineita, kuten tietyntyyppistä teräslankaa tai -kaistaletta. Terässektorilla Kiinan valtion omistusosuus on merkittävä. Nimellisesti valtion omistuksessa ja yksityisomistuksessa olevien yritysten lukumäärän arvioidaan olevan lähes tasoissa, mutta Kiinan viidestä teräksentuottajasta, jotka kuuluvat maailman 10 suurimman teräksentuottajan joukkoon, neljä on valtion omistuksessa olevia yrityksiä (36). Kymmenen suurimman tuottajan osuus tuotannonalan koko tuotoksesta vuonna 2016 oli vain noin 36 prosenttia, mutta Kiinan viranomaiset asettivat samana vuonna tavoitteeksi konsolidoida raudan ja teräksen tuotannosta 60–70 prosenttia noin kymmenelle suurelle yrityksille vuoteen 2025 mennessä (37). Kiinan viranomaiset toistivat tämän aikomuksen huhtikuussa 2019 julkistaessaan terästeollisuuden konsolidointia koskevat ohjeet (38). Tällaiseen konsolidointiin voi liittyä kannattavien yksityisten yritysten pakotettuja yhteenliittymiä heikosti suoriutuvien valtion omistuksessa olevien yritysten kanssa (39). Esimerkki tästä on teräksen tuottajien Baosteel Group Corp:n ja Wuhan Iron & Steel Group Corp:n vuonna 2016 tapahtunut yhteenliittymä, jonka tuloksena syntyi maailman toiseksi suurin teräksen tuottaja (40). Suurimmat ruostumattoman teräksen tuottajat ovat valtion omistuksessa, esimerkiksi Tisco, Baosteel, Ansteel Lianzhong, Jiujuan Iron and Steel sekä Tangshan.

(92)

Koska valtio puuttuu merkittävästi valokaapelimarkkinoiden tuotantopanossektoreiden toimintaan (esim. terässektorilla, kemikaalien arvoketjuissa tai harjoittamalla määräysvaltaa tärkeimmissä aramidia tuottavissa yrityksissä) ja koska tietyt valokaapelien tuottajat, kuten komissio totesi, ovat suoraan tai välillisesti valtion määräysvallassa tai omistuksessa tai valtion vaikutusvallan alaisia (esim. sen kautta, että kommunistinen puolue toimii yrityksessä), nojautuvat valtion tukeen ja tietyissä tapauksissa toteuttavat kommunistisen puolueen ideologiaa, valtion omistuksessa tai määräysvallassa olevat samoin kuin yksityisomistuksessa olevat valokaapelituottajat eivät voi toimia markkinaehtojen mukaisesti. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin, jotka toimivat valokaapelien ja niiden tuottamiseen tarvittavien tuotantopanosten tuotannossa, sovelletaan suoraan tai välillisesti 3.1.1.5 jaksossa esitettävää poliittista valvontaa ja ohjausta.

3.1.1.4 Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin

(93)

Sen lisäksi, että Kiinan valtio harjoittaa määräysvaltaa talouselämään valtion yritysten omistajuuden ja muiden välineiden kautta, se voi myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä Kiinan lainsäädännön mukaan, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (41), ja Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen merkityksellinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiöoikeuden mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen perustamisasiakirjan (42) mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä), ja yrityksen on tarjottava tarpeelliset puitteet puolueyksikön toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (43). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (44). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös valokaapelien tuottajat ja niiden raaka-aineiden toimittajat.

(94)

Lisäksi 15 päivänä syyskuuta 2020 julkaistiin kommunistisen puolueen keskuskomitean suuntaviivat (”General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era” (45)), joissa laajennettiin edelleen puoluekomiteoiden roolia yksityisissä yrityksissä. Näiden suuntaviivojen II.4 jakson mukaan ”on lisättävä puolueen yleistä valmiutta johtaa yhteiseen rintamaan liittyvää työtä yksityissektorilla ja tehostaa toimia alalla” ja III.6 jakson mukaan ”on tehostettava edelleen puolueen vahvistamista yksityisyrityksissä ja annettava puoluesoluille mahdollisuus toimia tehokkaasti linnoituksena ja annettava puolueen jäsenille mahdollisuus toimia eturintamassa ja edelläkävijöinä”. Suuntaviivoilla korostetaan ja pyritään vahvistamaan kommunistiseen puolueen roolia yrityksissä ja muissa yksityissektorin yksiköissä (46).

(95)	Seuraavista esimerkeistä käy hyvin ilmi Kiinan viranomaisten lisääntyvä puuttuminen valokaapelisektorin toimintaan.

(96)	Kuten jo tuotiin esiin, jotkin valokaapelien tuottajat ovat valtion omistuksessa tai määräysvallassa, minkä ansiosta valtio voi vapaasti puuttua hintoihin ja kustannuksiin. Tätä pahentaa vielä kommunistisen puolueen voimakas läsnäolo ja vaikutusvalta yrityksissä.

(97)

Komissio totesi muun muassa, että China Information and Communication Technology Group, johon tuottaja FTT kuuluu, toteaa verkkosivullaan seuraavaa: ”Puolueen johtajuuden tunnustaminen ja vahvistaminen muodostavat valtion omistamien yritysten ’juuret’ ja ’sielun’. Siitä lähtien kun China Information and Communication Technology Group Co., Ltd perustettiin, yritysryhmän puoluekomitea on noudattanut kattavasti puolueen 18. ja 19. kansankongressin ja aiempien täysistuntojen henkeä sekä puolueen vahvistamista valtion omistamissa yrityksissä käsitelleen kansallisen konferenssin henkeä ja on varmistanut, että puolueen vahvistamisessa ja yrityksen kaikessa toiminnassa noudatetaan Xi Jinpingin uuden aikakauden kiinalaista sosialistista ideologiaa. Luodaan ’neljä tietoisuutta’, lujitetaan ’neljää luottamusta’, saavutetaan päättäväisesti ’kaksi suojausta’, pannaan syvällisesti täytäntöön puolueen vahvistamisen yleiset vaatimukset uudella aikakaudella, kiinnitetään tiivistä huomiota puoleen hallinnon päätehtäviin ja otetaan yritysryhmän puoluekomitea täysimääräisesti mukaan yrityksen hallinnointiin harjoittamaan johtajuutta ja antamaan suuntaa, varmistamaan yleinen hallinto ja toteutus sekä edistetään jatkuvasti puolueen vahvistamiseen liittyvää kaksinkertaista integroimista ja edistämistä tuotannossa ja liiketoiminnassa” (47).

(98)

Komissio vahvisti myös, että puolueen vahvistamiseen liittyvät toimet ulottuvat kokonaisille teollisuusalueille, kuten Wuhan Eastlake High-Tech Development -alueen verkkosivustolla todetaan: ”Kuvastaen koko kaupungin työtä puolueen vahvistamiseksi valtion omistamissa yrityksissä ja alueen puoluekomitean sihteerin ruohonjuuritason työtä puolueen vahvistamiseksi ja heijastaen konferenssin yleistä henkeä Fiberhome Communications Groupissa järjestettiin 7 päivänä toukokuuta 2019 paikallinen edistämiskonferenssi puolueen vahvistamiseksi valtion omistamissa yrityksissä Donghu High-tech Zone -alueella. Kokoukseen osallistui lähes 30 henkeä, muiden muassa Donghu High-tech Zone -alueen puoluetyökomitean järjestelyosaston apulaisjohtaja Wan Ling ja muita tovereita sekä henkilöitä, jotka vastaavat puolueen vahvistamiseksi tehtävän työn hallinnoinnista ja johtamisesta valtion omistamissa yrityksissä ja ovat alueen keskushallinnon ja suoran hallinnon alaisia” (48). Donghu High-tech Zone -alueesta (tai Wuhan East Lake High-Tech Development Zone -alueesta) käytetään usein nimitystä ”optiikkalaakso” (49), koska siellä keskitytään optoelektroniikan, myös valokaapelien, tuotantoon.

(99)

Edellisessä kappaleessa siteeratut toimet koskevat Fiberhome-ryhmää eli FTT:n emoyhtiötä. Yrityksen verkkosivustolla mainitaan valtion politiikan tukeminen yhtenä keskeisenä tekijänä sen suhteissa Kiinan viranomaisiin (50). Yrityksen puolueen vahvistamiseen liittyvässä toiminnassa Fiberhomea pidetään esikuvana muille yrityksille: ”Optics Valley Construction Company järjesti 17. toukokuuta johtoportaalle ja työntekijöille Fiberhome Technology Groupiin opintokäynnin, jonka aikana tutustuttiin tieteellisiin ja teknisiin saavutuksiin, kuunneltiin asiantuntijaluentoja ja seurattiin pääsihteeri Xi Jinpingin tarkastuskierrosta, tarkasteltiin pääsihteeri Xi Jinpingin Hubeissa tekemän tarkastuksen aikana pitämää tärkeää puhetta. [...] Toveri Hua Xiaodong, Fiberhome Communicationsin pääjohtajan kanslian johtaja käsitteli Fiberhome Technology Groupin puolueen vahvistamiseen liittyvää ruohonjuuritason toimintaa, innovatiivisia puolueen vahvistamistoimia sekä verkossa tapahtuvan puolueen vahvistamisen tuloksia. [...] Yrityksen toimitusjohtaja, toveri Zhou Aiqiang, korosti, että yrityksen johdon ja työntekijöiden on sekä tutkittava pääsihteeri Xi Jinpingin tärkeitä puheita että pantava ne täytäntöön ja edistettävä ’optiikkalaakson’ korkealaatuista kehittämistä” (51). Kuten jälkimmäisestä otteesta käy ilmi, puolueen vahvistamiseen liittyvän toiminnan on tarkoitus liittyä kiinteästi optiikkalaakson liiketoiminnan kehittämiseen.

(100)

Kuten 94 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset laajentavat edelleen kommunistisen puolueen roolia yksityissektorilla ja kasvattavat näin edelleen sen valmiuksia valvoa yksityisten yritysten päätöksiä ja toimintaa ja puuttua niihin. Komissio löysi runsaasti näyttöä tällaisesta puuttumisesta valokaapelien yksityisten tuottajien toimintaan.

(101)

Yritys ZTT tuo esiin, että kommunistinen puolue ja viranomaiset ovat kiinnostuneita yrityksen toiminnasta: ”ZTT on kiinnittänyt kommunistisen puolueen ja valtion johtajien huomion alojen välisellä kehittämistoiminnallaan. Keskus-, provinssi- ja kuntaviranomaiset ovat tarkastaneet ZTT:n ja kannustaneet sen toimintaa” (52). Lisäksi yrityksen verkkosivustolla luetellaan sen toteuttamia puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia ja saavutuksia sekä esitellään asiaan liittyvää vuorovaikutusta kommunistisen puolueen ja viranomaisten kanssa. Yritys kuvaa esimerkiksi puolueen vahvistamiseen liittyvien toimiensa tarkastusta, jonka provinssi- ja kuntatason puolue- ja hallintojohtajat tekivät: ”Xue Jiping [ZTT:n puoluekomitean sihteeri ja yrityksen johtaja] totesi, että Zhongtian Technology on keskeinen valmistusyritys Nantongissa ja että nykyinen kehitys liittyy erottamattomasti puoluekomiteoiden ja valtiollisten johtajien kaikilla tasoilla tarjoamaan huolenpitoon ja tukeen ja että Zhongtian Technology Groupin puoluekomitea ylemmän puolueorganisaation alaisuudessa on luonut puitteet puolueen vahvistamiseen liittyvien toimien ja yrityksen kehittämisen vastavuoroiselle edistämiselle, yhteiselle kehitykselle ja molempia hyödyttävälle toiminnalle. Hän toi esiin Zhongtian Technologyn kaksi erityistä käytäntöä, jotka on muodostettu puolueen johdolla. Ensimmäinen on innoitusta tarjoavan isänmaan huippuinsinöörien työskentelyjärjestelmä. […] Toinen on edistynyt teollis- ja tekijänoikeuspankki, joka vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ottamalla huomioon puolueen keskeisten jäsenten aloitteet, muuntamalla puolueen vahvistamiseen liittyvästä toiminnasta saatavat hyödyt kehittämishyödyiksi ja muuntamalla puolueen viisauden tehokkuuden kehittämiseksi” (53). Yritys korostaa myös puolueeseen liittyvien toimiensa näkyvyyttä ja sitä, miten tärkeää niiden sisällyttäminen yrityksen toimintaan on: ”Jiangsu Zhongtian Technology Co., Ltd:n puoluekomitealle myönnettiin kunniamaininta (”Advanced Grassroot Party Organization of Jiangsu Province”) ja siitä tule ainoa Nantongin alueen yritys, joka on saanut tämän kunnian. Viime vuosina Xue Jipingin – mallityöntekijän, puoluesihteerin ja hallintoneuvoston puheenjohtajan – johdolla Zhongtian Technologyn puoluekomitea on ajanut tiiviisti ideologiaa, jossa keskitytään puolueen vahvistamiseen kehittämisen yhteydessä ja edistetään kehittämistä puolueen vahvistamisen kautta, ja on aktiivisesti tutkinut vakiintuneita ja yhdentyneitä puolueen vahvistamismalleja keskittyen puolueen vahvistamiseen liittyvien toimien integrointiin yrityksen tuotantoon ja liiketoimintaan, yksityiskohtaiseen johtamiseen ja kulttuurin kehittämiseen” (54).

(102)

Komissio teki havaintoja kommunistisen puolueen vaikutuksesta myös toiseen valokaapelien tuottajaan, Hengtong-ryhmään, joka tuottaa merkittävästi tarkasteltavana olevaa tuotetta ja vie sitä EU:hun. Yritys on yksityisomistuksessa, mutta se on julkaissut selvityksiä kommunistisen puolueen, puolueen jäsenyyden ja puoluekomitean roolista ja vaikutuksesta yrityksessä samoin kuin siitä, miten yritys noudattaa valtion strategioita toiminnassaan: ”Ilman uudistus- ja avautumispolitiikkaa Hengtongia ei tällä hetkellä olisi olemassa; Hengtongin tulevan kehityksen kannalta puolueen mainoslipun on liehuttava uljaasti yrityksessä. Hengtong-ryhmän puoluekomitean sihteeri ja hallintoneuvoston puheenjohtaja Cui Genliang totesi, että Hengtong-ryhmän puoluekomitea ei ole koskaan unohtanut alkuperäistä aikomustaan, on aina muistanut tehtävänsä ja lietsoo jatkossakin ’punakonetta’ puolueen vahvistamisen yhteydessä, hyödyntää yrityksen kehityksen uutta kiihtyvää voimaa ja pyrkii vastaamaan korkealaatuisen kehityksen aikakauden vaatimuksiin. [...] Yksi henkilö kahdessa virassa -järjestelmä antaa samalle henkilölle mahdollisuuden toimia sekä puoluesihteerinä että yrityksen johtajana, ja tämän ansiosta Hengtong-ryhmässä kunkin yrityksen pääjohtajat toimivat puolueen 32:n haarajärjestön sihteereinä ja puolueen vahvistamisen tehokkuus sisältyy tytäryhtiöiden yleiseen arviointiin. [...] Hengtong-ryhmän puoluekomitea järjestää puolueen vahvistamiseen liittyvän seminaarin joka toinen vuosi tähän liittyvän toiminnan muotoilemiseksi osana kunkin puolueen haarajärjestön määrättyjä vuotuisia toimia, ja kukin haarajärjestö valitsee innovatiivisen valinnaisen toimen, jolla edistetään linnoitukseen tähtäävää tavoitetta ja perustetaan puolueen vahvistamisen ’taisteluryhmä’, varmistetaan, että puolueeseen kuuluvat työntekijät keskittyvät mainostyyppisiin kunnianosoituksiin, luodaan ryhmän puolueen vahvistamiseen liittyvät ’erikoisjoukot’ ja muodostetaan ryhmän puolueen vahvistamiseen liittyvä malli, joka muodostuu strategisista puoluekomiteoista, linnoituksen muodostamiseen tähtäävistä haarajärjestöistä ja puolueen mainoskelpoisista jäsenistä. [...] Yrityksen kehitystä ei voida erottaa puolueen johtajuudesta. Meidän on aina oltava kiitollisia ja vastuullisia ja säilytettävä samalla perustamme yhteiskunnassa. Hengtong-ryhmän puoluekomitea on ollut vastuullinen ja seuraa tiiviisti kansallista kehittämisstrategiaa ja pitää puolueen vahvistamiseen liittyvää työtä keinona saavuttaa tiivis yhteys yrityksen kehittämisen ja kansallisen strategian kanssa ja hyödyntää mahdollisuuksia kasvaa suuremmaksi ja vahvemmaksi” (55).

(103)

Lisäksi komissio vahvisti, että myös yksityisomistuksessa oleva yritys YOFC on valtion vaikutusvallan alainen, erityisesti kommunistisen puolueen roolin kautta yrityksen toiminnassa. Yrityksen verkkosivustolla annetaan tietoja tällaisesta vuorovaikutuksesta, kun siinä kuvataan tapahtumaa, jossa juhlistettiin kommunistisen puolueen perustamisen 97-vuotispäivää: ”Kokouksessa puoluekomitean sihteeri ja YOFC:n hallintoneuvoston puheenjohtaja toveri Ma Jie esitti merkittävän raportin. Ma Jie esitti kattavan yhteenvedon yrityksen puolueen vahvistamiseen liittyvästä toiminnasta ja toimintaedellytyksistä viime vuonna ja esitti vaatimuksia tulevaisuutta varten. Hän toi esiin seuraavia seikkoja: Viime vuonna korkean tason organisaatioiden johdolla ja Donghun huipputeknologia-alueen puoluekomitean vaatimusten mukaisesti yrityksen puoluekomitea on tarkastellut huolellisesti Kiinan kommunistisen puolueen 19. kansankongressin päätelmiä ja toiminut niiden hengessä sekä keskittynyt YOFC:n yleiseen kehittämiseen. [...] Raportissa sihteeri Ma Jie analysoi myös YOFC:hen vuonna 2018 kohdistuneita haasteita ja vaati kaikkia puolueen jäseniä panemaan tosiasiallisesti täytäntöön yrityksen viisi strategista toimenpidettä yrityksen muutoksen ja kehityksen vauhdittamiseksi. [...] Hän vaati muun muassa, että [...] Kiinan kommunistisen puolueen 19. kansankongressin päätelmien hengessä ja hyödyntäen YOFC:n 30-vuotispäivää mahdollisuutena toteutamme nyt uusia toimia yrityksen uutta tulevaisuutta varten ja luomme uutta mainetta” (56). Vuotta myöhemmin, kommunistisen puolueen 98-vuotispäivän yhteydessä YOFC totesi, että vuonna 2019 ”YOFC:n puoluekomitealle myönnettiin kunnioitettu Donghun huipputeknologia-alueen edistyneen puolueorganisaation titteli”. Tapahtumassa puheenjohtaja ja sihteeri Ma Jie ”kehotti kaikkia puolueen jäseniä nostamaan korkealle kiinalaisiin ominaisuuksiin perustuvan sosialismin lipun ja luomaan ’neljä tietoisuutta’, lujittamaan ’neljää luottamusta’, harjoittamaan ’kahta suojausta’, oppimaan kokemuksista, pitämään edistyneitä yrityksiä esimerkkinä, suorittamaan tehtävät huolellisesti, perimään aiemman sukupolven uraauurtavan ja innovatiivisen hengen ja mallikuvat ja viemään niitä eteenpäin, ottamaan puolueen ruohonjuuritason haarajärjestöt täysimittaisesti mukaan taistelulinnakkeina ja esimerkillisinä puolueen jäseninä, pyrkimään YOFC:n liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen vuonna 2019 sekä esittämään saavutukset Kiinan kommunistisen puolueen perustamisen 98-vuotislahjana ja Kiinan kansantasavallan perustamisen 70-vuotislahjana” (57).

(104)

Kommunistisen puolueen rakenteissa ja yrityksen johtoelimessä on henkilöllisiä päällekkäisyyksiä useiden johtavien valokaapelituottajien tapauksessa. Komissio totesi, että ZTT:n hallintoneuvoston puheenjohtaja ja määräysvaltainen osakkeenomistaja Xue Jiping on kommunistisen puolueen jäsen ja puoluekomitean sihteeri (58). Erään toisen suuren valokaapelien tuottajan, FTT:n, tapauksessa hallintoneuvoston puheenjohtaja Lu Guoqing on kommunistisen puolueen jäsen (59) ja kaksi muuta johtajaa toimivat myös puoluekomitean sihteerinä ja apulaissihteerinä (60). Kuten 102 kappaleessa jo aiemmin todettiin, yksityisomistuksessa olevan valokaapelien tuottajan Hengtong-ryhmän määräysvaltainen osakkeenomistaja Cui Genliang on hallintoneuvoston puheenjohtajan tehtävänsä lisäksi myös puoluekomitean sihteeri. Hän toimi myös edustajana 12. ja 13. kansankongressissa (61). Lisäksi YOFC:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Ma Jie on puoluekomitean sihteeri ja kommunistisen puolueen jäsen, kuten 103 kappaleessa todetaan (62).

(105)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös 3.1.1.8 jakso) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin (63). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä, myös valtion omistamissa yrityksissä, valokaapelisektorilla ja muilla asiaan liittyvillä sektoreilla (kuten finanssimarkkinoilla ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

3.1.1.5 Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin

(106)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja osoitetaan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (64).

(107)

Kiinan viranomaiset pitävät valokaapelilaitteita keskeisenä tuotteena julkisten politiikka-asiakirjojen ja luettelojen (65) mukaan. Tällainen luokittelu on erittäin tärkeää, koska siinä otetaan tietyt sektorit sellaisten erityisten politiikka- ja tukitoimenpiteiden piiriin, joiden tarkoituksena on vauhdittaa kehitystä kullakin sektorilla (66). Valokaapelit ovat keskeinen komponentti internetverkkoinfrastruktuurissa, joten niillä on äärimmäisen tärkeä asema valokuituverkkojen ja laajakaistainternetin käyttöönotossa. Viimeksi mainittujen kehitystä Kiinassa ohjataan ja hallinnoidaan lukuisilla toisiinsa liittyvillä suunnitelmilla, ohjeilla ja muilla asiakirjoilla, joita annetaan kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Esimerkkejä tällaisista keskustason asiakirjoista ovat Kiinan kansantasavallan talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelma (2016–2020) (67) ja siihen liittyvä strategisten uusien tuotannonalojen 13. viisivuotissuunnitelma (68), Made in China 2025 -suunnitelma (69), Internet Plus -suunnitelma (70), Broadband China -strategia (71), suurinopeuslaajakaistaverkon rakentamisen vauhdittamista ja nopeampien internetyhteyksien edullisempia tariffeja koskevat valtioneuvoston keskusviraston suuntaa-antavat lausunnot (72) sekä suurten tietoinfrastruktuurihankkeiden rakentamisen kolmivuotinen toimintasuunnitelma (73). Näitä keskushallinnon politiikan määräyksiä seurataan alemmilla tasoilla, kuten esimerkiksi Guandongin provinssin Internet Plus -toimintasuunnitelmassa (2015–2020) (74). Alemmilla tasoilla annetuilla muita sektoreita koskevilla suunnitteluasiakirjoilla voi olla yhteys internetin kehittämiseen poliittisen ohjauksen kautta. Esimerkkinä tästä on Internet Plus -ohjelman täytäntöönpano sekä Hebein provinssin petrokemian alan 13. viisivuotissuunnitelma (75).

(108)

Edellä mainitut politiikat ovat olleet perustana, kun valtio on keskittynyt valokaapeliverkkojen ja -infrastruktuurin ja samalla valokaapelimarkkinoiden kehittämiseen ja tähän liittyvään valtion tukeen. Edellä mainittujen politiikkojen täytäntöönpano on myös liittynyt tiiviisti ylemmän tason politiikan täytäntöönpanoon ja sitä on edistetty sillä. Tästä esimerkkinä on tietoteollisuuden kehittäminen (merkityksellinen asiakirja: teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön (MIIT) ja kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission (NDRC) Guide for the Development of the Information Industry, massadatateollisuuden kehittäminen (merkityksellinen asiakirja: MIIT:n Big Data Industry Development Plan (2016–2020)), pilvipalvelujen kehittäminen (merkityksellinen asiakirja: MIIT:n Three-year Action Plan for Cloud Computing Development (2017-2019)) ja esineiden internetin kehittäminen (merkityksellinen asiakirja: the Notice of the General Office of the MIIT on Comprehensively Promoting the Construction and Development of the Mobile Internet of Things) (76). Toisin sanoen valokaapelit ovat erittäin tärkeä tuote Kiinan viranomaisille rakennettaessa verkkoja ja infrastruktuuria, jotka palvelevat kaikkea keskeistä yhteenliitettävyys- ja digitaalipolitiikkaa, jota valtio on kehittänyt ja valvoo. Kiinan viranomaiset puuttuvat toimintaan 107 ja 108 kappaleessa mainittujen asiakirjojen pohjalta pannakseen täytäntöön asiaan liittyvää politiikkaa ja häiritsevät markkinavoimien vapaata toimintaa valokaapelien sektorilla edistämällä ja tukemalla sitä eri tavoin.

(109)

Kiinan viranomaiset ohjaavat valokaapelisektorin kehittämistä monenlaisilla välineillä. Komissio sai näyttöä erityisistä hankkeista ja sellaisten valtion ohjausrahastojen ja teollisuusalueiden perustamisesta, jotka kuvastivat viranomaisten tukea valokaapelien tuottajille ja niiden arvoketjulle.

(110)

Esimerkiksi seuraava yritys sai valokaapelisektoria koskevaa tukea paikallisen ohjausrahaston ja valmiuksien parantamishankkeeseen liittyvien viranomaisten toimien kautta Shandongin provinssissa: ”Hankkeen I-vaiheen kokonaisinvestoinnit ovat 1,8 miljardia RMB ja siinä rakennetaan 6 valokuidun vetotornia ja 12 valokuidun tuotantolinjaa, millä saavutetaan läpimurto valokuitujen tuotannossa Shandongin provinssissa. [...] Valtion pääomasijoitusrahastot ovat antaneet yrityksille mahdollisuuden vähentää rahoituskustannuksia, lujittaa rahoitusvakauttaan, ohjanneet liiketoimintakonseptien muuttamista ja varmistaneet päivitykset” (77). Erään toisen lähteen mukaan hankkeella on tarkoitus toteuttaa valtion yleistä politiikkaa (esim. 106–108 kappaleessa esitettyä politiikkaa), jossa nojaudutaan valokuituihin: ”Internetin kehitystä ei voida erottaa nopean tiedonsiirron välineistä ja nopean tiedonsiirron välineet ovat peräisin hyvästä valokuidusta. Shandong Zhiguang Communication Technology Co., Ltd on huipputeknologiayritys, joka panee täytäntöön Made in China 2025 -strategiaa ja tietoon perustuvan talouden kehityksen kansallista strategiaa ja vastaa kansallisten keskeisten hankkeiden, kuten Big Data, Internet Plus ja Digital China, tarpeisiin. Valokuitu on materiaali, jossa on tieteen ja teknologian luonnollinen ’geeni’, ja se on nyt juurtunut Zaozhuang Cityyn ja kukoistaa siellä” (78).

(111)

Komissio löysi myös tapauksen, jossa Suzhou Cityyn perustettiin kunnan takaama 1 miljardin RMB:n rahasto, joka asetettiin saataville yhden valokaapelituottajan (Tongding Interconnection Information) liiketoimintavaikeuksista johtuvan taloudellisen paineen helpottamiseksi. Rahaston tarkoituksena on myös helpottaa yritysten mahdollisuuksia listautua pörssiin (79).

(112)

Lisäksi komissio totesi, että Kiinan viranomaisten tukemista erityisistä teollisuuden kehittämisalueista yksi Wuhanissa sijaitseva alue (East Lake New Technology Industry Development Zone) oli valokaapelien merkittävä tuotantoperusta, kuten 98 kappaleessa mainitaan. Alue on yksi valtioneuvoston hyväksymistä kansallisista huipputeknologian teollisuuden kehittämisalueista ja kansallisen innovoinnin demonstraatioalueista, ja siitä tuli Kiinan ensimmäinen optoelektroniikkateollisuuden perusta (aluetta kutsutaan myös Kiinan optiikkalaaksoksi, ks. 98 kappale). Alueella toimivat valokaapelien tuottajat ovat saaneet etua erilaisista kannustimista ja valtion tuesta (80).

(113)

Niiden välineiden lisäksi, joiden kautta Kiinan viranomaiset ohjaavat valokaapelisektorin kehittämistä, on myös suoria valtiontukia. Vientiä harjoittavan tuottajan FTT:n vuoden 2019 vuosikertomuksessa vahvistetaan, että yritys sai 393,8 miljoonaa RMB:tä valtion tukea tuloennakkona ja 45,8 miljoonaa RMB:tä valtion tukea ”muuna tulona” vuoden 2019 lopussa (81). Vientiä harjoittavan tuottajan ZTT:n vuoden 2019 vuosikertomuksessa vahvistetaan, että yritys sai 150,3 miljoonaa RMB:tä valtion tukea tuloennakkona ja 361,1 miljoonaa RMB:tä valtion tukea, joka liittyi yrityksen päivittäiseen toimintaan, vuoden 2019 lopussa (82). Lisäksi valokaapelien tuottajan Hengtong-ryhmän vuoden 2019 vuosikertomuksessa vahvistetaan, että valtion tuesta koostuva yrityksen tuloennakko oli 81,8 miljoonaa RMB:tä ja yrityksen päivittäiseen toimintaan liittyvät tuet olivat 268,3 miljoonaa RMB:tä vuonna 2019 (83).

(114)

Valokaapelien tuotannossa käytettävien tuotantopanosten osalta komissio totesi, että aramidi, kemiallisesti saatu synteettinen kuitu ja valokaapelien tuotantopanos, on valokuitujen tavoin (ks. 107 kappale) luokiteltu keskeiseksi tuotteeksi Kiinan viranomaisten ohjeistavassa luettelossa keskeisistä tuotteista ja palveluista strategisilla uusilla tuotannonaloilla (84). Tämän luokittelun ansiosta jälkimmäinen raaka-aine on keskeisellä sijalla useissa Kiinan viranomaisten politiikoissa. Aramidi sisältyy tämän vuoksi Kiinan suunnitteluasiakirjoihin, kuten kemiallisten kuitujen valmistusteollisuuden muuttamisen ja parantamisen täytäntöönpanosuunnitelmaan (2017–2020), jäljempänä ’täytäntöönpanosuunnitelma’, jossa se on keskeinen tuote kehityksen vauhdittamisen kannalta (85). Aramidin todettiin sisältyvän myös ainakin yhteen muuhun suunnitteluasiakirjaan (Hebein uusien materiaalien teollisuuden kehittämissuunnitelmaan vuodelta 2016), jossa ohjeistettiin sidosryhmiä vauhdittamaan aramidikuitujen kehittämistä kansallisen ohjelman kautta (Handan national Torch Programme) (86).

(115)

Yleisemmin ottaen kemiallisiin kuituihin sovelletaan valtion sääntelyä ja markkinoiden hallintapolitiikkaa sekä keskustasolla (esimerkiksi täytäntöönpanosuunnitelman kautta) että keskustasoa alemmilla tasoilla annettujen suunnitteluasiakirjojen kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Zhejiangin provinssin toimintasuunnitelma perinteisen valmistusteollisuuden kattavaa muutosta ja uudistusta varten (kemialliset kuidut ovat yksi 10 keskeisestä tuotannonalasta, joihin kohdistetaan erityistä poliittista hallinnointia) (87) ja Jiansun provinssin kemianteollisuuden kehittämisen 13. viisivuotissuunnitelma (2016–2020). Jälkimmäisessä käsitellään uusia kemiallisia materiaaleja ja ensisijaisesti tuetaan tuotantoketjun loppupään korkean lisäarvon tuotteiden, kuten korkean suorituskyvyn kuitujen, kehittämistä ja teollistamista. Näihin voivat kuulua valokaapelien tuotannossa käytetyt kuidut. Jälkimmäisessä suunnitelmassa ohjeistetaan myös teollisuutta alentamaan tuotantokustannuksia ja poistamaan tuotantoketjun alkupään keskeisten tukimateriaalien tarjonnan pullonkaulat (88).

(116)

Toisen perustuotantopanoksen, polyeteenin, osalta on näyttöä siitä, että valtio hallinnoi sen tuotantoa: Kansallinen kehittämis- ja uudistamiskomissio (NDRC) on sisällyttänyt tiettyjä polyeteenin tuotantoprosesseja teollisuuden rakenneuudistusta koskevaan luetteloonsa, jossa yhdessä ”rajoitetun luettelon” alajaksossa käsitellään petrokemian tuotteita ja johon sisältyy asetyleeniprosessista saatu polyeteeni tai polyvinyylikloridi, jonka vuotuinen tuotanto on alle 200 000 tonnia (89).

(117)

Kiinan viranomaiset pitävät yleisesti kemianteollisuutta, jolta valokaapelien tuottajat hankittava useita tuotantopanoksiaan (ks. 90 ja 114 kappale), merkittävänä sektorina. Tämä käy ilmi lukuisista kemian sektoriin liittyvistä suunnitelmista, ohjeista ja muista asiakirjoista, jotka on laadittu kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Näillä asiakirjoilla pyritään hallitsemaan useita näkökohtia kemian sektorin toiminnassa, minkä vuoksi ne vaikuttavat esimerkiksi valokaapelien tuotannossa käytettyjen kemiallisten raaka-aineiden valmistukseen käytettyjä tuotantoketjun alkupään kemiallisia yhdisteitä tuottaviin sektoreihin (ks. 90 ja 114 kappale) esimerkiksi arvoketjun kehittämisen, toimitusmallien, teknologian valinnan, tuotannon sijaintipaikan tai poliittisen tuen osalta (90).

(118)

Lasikuitu on yksi tuotantopanoksista, ja sen osalta komissio vahvisti, että valtio puuttui lasikuitutuotannon maantieteelliseen jakautumiseen rakennusmateriaaliteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmassa (2016–2020) (91), jossa ohjeistettiin tuotannon kehittämiseen erityisesti Jiangxin provinssissa ja puututtiin näin talouden toimijoihin vapaaseen päätöksentekoon.

(119)

Lisäksi maaraportissa todetaan, että sähkön hinta, joka on yksi tekijöistä valokaapelien tuotannossa, ei perustu markkinoihin Kiinassa ja siihen vaikuttavat merkittävät vääristymät (keskitetyn hinnanmäärityksen, hintaerojen ja suorien sähkönostokäytäntöjen kautta) (92).

(120)

Tällä valtion ja paikallisviranomaisten puuttumisella valokaapelien koko arvoketjun toimintaan on ainakin potentiaalisesti hintoja vääristävä vaikutus. Edellä esitettyjen keinojen avulla valokaapelisektori ja valokaapelien valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita tuottavat sektorit ovat valtion toimien kohteena, ja Kiinan viranomaiset ohjaavat ja valvovat lähes kaikkia valokaapelien arvoketjun kehittämiseen ja toimintaan liittyviä seikkoja.

(121)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat, mukaan lukien valokaapelien tuottajat ja valokaapelien valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden tuottajat, saadaan noudattamaan yleisen politiikan tavoitteita. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

3.1.1.6 Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano

(122)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon eikä vähiten sen vuoksi, että maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyy lukuisia puutteita, jotka tosiasiassa estävät konkurssimenettelyt. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (93).

(123)

Lisäksi Kiinan omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeiset maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien suhteen (94). Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeudet avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyllä. Näitä säännöksiä ei kuitenkaan noudateta säännöllisesti, ja jotkin ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (95). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (96).

(124)

Kiinan talouden muiden alojen tapaan valokaapelien tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi kyseiset havainnot kyseenalaisiksi. Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että Kiinan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti ja että tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavat koskevan täysin myös valokaapelien sektoria ja tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita valmistavia tuotannonaloja.

(125)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että valokaapelien alalla sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytettyjä raaka-aineita valmistavilla aloilla sovellettiin konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntöä syrjivästi tai sen täytäntöönpano oli riittämätöntä.

3.1.1.7 Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: palkkakustannusten vääristyminen

(126)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä Kiinassa täysin, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina on jättänyt ratifioimatta useita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia, etenkin sellaisia, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (97). Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan täysin riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä (98). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaisiin. Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (99). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(127)

Siitä, että valokaapeleita tai niihin liittyviä tuotantopanoksia tuottaviin yrityksiin ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei ollut mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten valokaapelisektoriin sekä suoraan (tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistettaessa) että välillisesti (kun valokaapelien tuottajat saavat pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

3.1.1.8 Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia

(128)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin liittyy Kiinassa useita vääristymiä.

(129)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (100), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien rahoituslaitosten johtajat) (101), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yrityksetkin. Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (102). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (103).

(130)

Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta esimerkiksi kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(131)

Kiinan viranomaiset esimerkiksi selvensivät varsin hiljattain, että kommunistisen puolueen on valvottava myös yksityisten liikepankkien päätöksiä, joiden on oltava kansallisen politiikan mukaisia. Yksi valtion kolmesta tärkeimmästä tavoitteista pankkien hallinnoinnin osalta on vahvistaa puolueen johtajuutta pankki- ja vakuutusalalla, myös yritysten operatiivisiin ja hallinnollisiin näkökohtiin liittyen (104). Liikepankkien tuloksen arviointikriteereissä on myös tästä lähin otettava huomioon, miten ne palvelevat kansallisia kehittämistavoitteita ja reaalitaloutta ja erityisesti strategisia ja uusia tuotannonaloja (105).

(132)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista eri syistä, kuten siksi että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin. Arvioiden mukaan kiinalaiset luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alempia kansainvälisiä luokituksia (106).

(133)

Näihin seikkoihin liittyy myös muita sääntöjä, joilla ohjataan rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (107). Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistuksessa olevia yrityksiä, suuria yksityisiä yrityksiä, joilla on hyvät yhteydet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(134)

Toiseksi lainakustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön ja sijoitusten tuottojen jatkuvaan pienemiseen. Tästä on osoituksena yritysten velkaantumisasteen nouseminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä laskusta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmän mekanismit eivät noudattele normaaleja kaupallisia käytäntöjä.

(135)

Kolmanneksi, vaikka nimelliskorot vapautettiin lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään synny vapaiden markkinavoimien vaikutuksesta, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus oli edelleen vähintään kolmannes kaikista lainoista vuoden 2018 lopussa (108). Kiinan virallinen media on hiljattain raportoinut, että kommunistinen puolue haluaa ohjata lainamarkkinoiden korkoprosenttia alaspäin (109). Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(136)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa viittaa siihen, että pääoman kohdentamisen tehokkuus on heikkenemässä ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Velkariskin kasvaessa Kiinan valtio on päättänyt välttää maksukyvyttömyystilanteita. Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla nk. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (esim. yhteenliittymien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin.

(137)

Markkinoiden vapauttamiseksi toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(138)

Siitä, että valokaapelien tuotannonalaan ei kohdistuisi edellä kuvattu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan, ei esitetty mitään näyttöä. Komissio on myös vahvistanut, että valokaapelien tärkeimmät tuottajat ovat hyötyneet valtiontuista (ks. 113 kappale). Sen vuoksi rahoitusjärjestelmään liittyvät valtion toimet vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

3.1.1.9 Kuvattujen vääristymien systeeminen luonne

(139)

Komissio totesi, että maaraportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että 3.1.1.2–3.1.1.5 jaksossa ja maaraportin A osassa kuvatut tosiseikat ja Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden sektoreita. Sama pätee 3.1.1.6–3.1.1.8 kohdassa ja maaraportin B osassa kuvattuihin tuotannontekijöihin.

(140)

Komissio muistuttaa, että valokaapelien tuotantoon tarvitaan erilaisia tuotantopanoksia. Asiakirja-aineistoon sisältyvän näytön mukaan otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat hankkivat suurimman osan tuotantopanoksistaan Kiinasta. Kun valokaapelien tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset Kiinassa, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(141)

Näin ollen sen lisäksi, että valokaapelien kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. Mitään täsmällistä tai asianmukaista vastakkaista näyttöä tai väitettä ei esitetty tässä tutkimuksessa.

3.1.1.10 Päätelmät

(142)

Edellä 3.1.1.2–3.1.1.9 jaksossa esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti sekä valokaapelien tuotannonalalla ja siihen liittyvässä toimitusketjussa erityisesti, osoitettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(143)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja heijastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavissa jaksoissa esitetään.

3.1.1.11 Asianomaisten osapuolten esittämät huomautukset

(144)

Tutkimuksen aikana saatiin huomautuksia CCCME:ltä, Kiinan viranomaisilta ja vientiä harjoittavalta tuottajalta ZTT.

(145)

CCCME huomautti ensin, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklassa ei tunnusteta merkittävien vääristymien käsitettä ja että WTO:n polkumyyntisopimuksessa ei ole yhtään artiklaa, jossa sallittaisiin normaaliarvon määrittämiseen kolmannen maan sellaisten tietojen käyttäminen, jotka eivät osoita viejämaan hinta- tai kustannustasoa. Normaaliarvo polkumyyntitutkimuksissa on määritettävä alkuperämaassa toimivien yritysten myyntihintojen tai kustannusten perusteella tai vähintäänkin sellaisten hintojen tai kustannusten perusteella, jotka osoittavat alkuperämaan hinta- tai kustannustasoa. CCCME katsoi tähän liittyen, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on ristiriidassa WTO:n polkumyyntisopimuksen kanssa eikä sitä pitäisi soveltaa tässä tapauksessa. CCCME:n mukaan tavan, jolla EU laskee laskennallisen normaaliarvon, pitäisi myös olla WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1.1 artiklan mukainen ja valituselimen siitä antaman tulkinnan mukainen, joka esitetään asiassa DS473 EU – Biodiesel (Argentina), jäljempänä ’EU-Biodiesel’. Viejämaan merkittävien vääristymien olisi kuuluttava sellaisen myynnin määritelmään, joka ei tapahdu ”tavanomaisessa kaupankäynnissä” tai jossa on kyse ”erityisestä markkinatilanteesta”. CCCME väitti vielä, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklan mukaan normaaliarvon laskennallinen muodostaminen sallitaan vain, jos tavanomaisessa kaupankäynnissä ei ole myyntiä. Ilmaisun ”tavanomainen kaupankäynti” voidaan katsoa tarkoittavan tavanomaisia myynti- ja ostotapahtumia, joissa myyjän tarkoituksena on saada voittoa. Lisäksi WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1 artiklassa määrätään, että tuotteen myynnin voidaan katsoa poikkeavan tavanomaisesta kaupankäynnistä ja myynti voidaan jättää huomiotta vain, jos myyntiä on tapahtunut pitkän ajanjakson kuluessa huomattavassa määrin ja hinnoilla, joilla ei voida kattaa kaikkia kustannuksia. Tämän perusteella CCCME väitti myös, että valituksen tekijä ei ollut osoittanut, että väitetyt merkittävät vääristymät kuuluisivat sellaisen myynnin luokkaan, joka ei tapahdu ”tavanomaisessa kaupankäynnissä” eikä myöskään sisälly ”erityiseen markkinatilanteeseen”.

(146)

Komissio katsoo, että 2 artiklan 6 a kohdan säännökset ovat täysin Euroopan unionin niiden WTO-velvoitteiden ja -oikeuskäytännön mukaisia, joihin CCCME viittasi. Komissio toteaa aluksi, että WTO:n raportissa EU – Biodiesel ei käsitelty perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamista vaan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan erityistä säännöstä. WTO:n lainsäädäntö, sellaisena kuin WTO:n paneeli ja valituselin sitä tulkitsevat asiassa EU – Biodiesel, mahdollistaa kolmannen maan tietojen käytön asianmukaisesti oikaistuna silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi viejämaan kustannukset ja hinnat eivät sovellu normaaliarvon muodostamiseen. Tällaisessa tapauksessa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaan tuotanto- ja myyntikustannukset muodostetaan vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella, mukaan lukien sellaisen asianomaisen edustavan maan hintojen tai vertailuarvojen perusteella, jonka kehitystaso on sama kuin viejämaan. Mitä tulee valituksen tekijää koskevaan väitteeseen, valituksen oikeusperusta ja näyttö koskivat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisedellytyksiä. Kuten vireillepanoilmoituksen 3 kohdassa täsmennettiin, komissio katsoi, että valituksessa esitettiin riittävä näyttö merkittävistä vääristymistä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdassa edellytetyn mukaisesti tutkimuksen vireillepanoa varten. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa ei ole muita osapuolen väittämiä näyttöä koskevia vaatimuksia. Sen vuoksi komissio hylkäsi nämä väitteet.

(147)

CCCME väitti myös, että valituksen tekijä ei toimittanut riittävää näyttöä, jonka perusteella olisi voitu tehdä päätelmä merkittävien vääristymien esiintymisestä Kiinan valokaapelien tuotannonalalla. CCCME:n mukaan maaraportti on vain yleinen johdanto tiettyyn Kiinan politiikkaan, markkinaolosuhteisiin ja oletettuun valtion puuttumiseen toimintaan joillakin sektoreilla eikä valituksessa esitetä mitään konkreettista näyttöä, joka osoittaisi, miten valtio tosiasiallisesti puuttuu valokaapeleita tuottavien yritysten päivittäiseen liiketoimintaan. CCCME viittasi tältä osin WTO:n valituselimen päätökseen asiassa DS437 US – Countervailing Measures ja totesi, että merkittävien vääristymien esiintymistä koskevan väitteen tueksi olisi esitettävä riittävä näyttö eikä vain olettamusta valtion puuttumisesta toimintaan ja että tällainen analyysi ja määrittäminen olisi tehtävä tapauskohtaisesti.

(148)

CCCME:n mukaan on valituksen tekijän ja komission vastuulla toimittaa lisänäyttöä, joka osoittaa asianmukaisesti väitettyjen ”merkittävien vääristymien” esiintymisen valokaapelien tuotannonalalla. CCCME väitti, että komissiolla on velvollisuus analysoida kunkin yhteistyössä toimineen/otokseen valitun kiinalaisen tuottajan tilanne ja päättää, kunkin osalta, onko jokin tuotanto- ja myyntikustannuksiin liittyvä tekijä vääristynyt. Se katsoi myös, että vaikka komissio lopulta päättäisi soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa, kaikkien yritysten normaaliarvon muodostamiseen käytettyjen kaikkien tietojen ja kustannustekijöiden korvaaminen jonkin kolmannen maan tiedoilla on kohtuutonta ja vastoin perusasetuksen säännöksiä, sillä 2 artiklan 6 a kohdan sanamuodon mukaan vain ne tuotanto- ja myyntikustannukset, joiden on osoitettu olevan vääristyneitä, korvataan vääristymättömillä hinnoilla tai vertailuarvoilla.

(149)

Väitteensä tueksi CCCME totesi, että valituksen tekijä ja komissio eivät pystyneet osoittamaan, että valokaapelien kaikkien raaka-aineiden kotimarkkinat olisivat vääristyneet, joten kustannusten korvaaminen kaikkien raaka-aineiden osalta ei ole perusteltua. Vaikka valituksen tekijällä ja komissiolla olisikin ollut näyttöä, joka osoittaisi vääristymien esiintymisen joidenkin raaka-aineiden sektoreilla, ilman riittävää näyttöä, joka osoittaisi, että vääristymiä esiintyy myös muiden raaka-aineiden sektoreilla, jälkimmäisten kustannusten tietolähteitä olisi käytettävä yhteistyössä toimineiden kiinalaisten tuottajien tietoina.

(150)

CCCME väitti myös, että valokaapelien kiinalaisten tuottajien työvoimakustannukset olivat vääristymättömiä ja niitä olisi käsiteltävä vääristymättöminä tietoina perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti ja käytettävä normaaliarvon muodostamiseen. CCCME väitti, että valituksen tekijä ei toimittanut riittävää näyttöä, joka osoittaisi, että Kiinan valokaapelisektorin nämä kustannukset olivat vääristyneitä. CCCME:n mukaan on kohtuutonta ja epäreilua korvata työvoimakustannukset kolmannen maan kustannuksilla, koska työvoimakustannuksiin vaikuttaa useiden tekijöiden yhdistelmä ja keskimääräiset työvoimakustannukset eroavat kiinalaisten tuottajienkin välillä ja vielä enemmän eri maiden välillä. CCCME lisäsi, että edustava maa, jonka komissio valitsee, on yksi 50 maasta, jolla on vastaava taloudellisen kehityksen taso kuin Kiinalla ja näissä maissa työvoimakustannukset ovat merkittävästi erilaiset. CCCME esitti samanlaisia väitteitä energian hinnoista.

(151)

Vireillepanovaiheessa esitetyn näytön riittävyyttä koskevista väitteistä komissio muistuttaa, että vireillepanoilmoituksen 3 kohdassa viitataan Kiinan valokaapelimarkkinoilla useisiin alustavaa näyttöä koskeviin tekijöihin, jotka tukevat sitä, että vääristymät vaikuttivat markkinoihin valokaapelien koko arvoketjussa Kiinassa. Komissio katsoo, että vireillepanoilmoituksessa esitetty näyttö oli riittävä, jotta tutkimuksen vireillepano perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti oli perusteltua. Vaikka merkittävien vääristymien tosiasiallinen esiintyminen ja tästä johtuva 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuvatun menetelmän käyttäminen määritetään väliaikaisten ja/tai lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä, 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdassa säädetään velvollisuudesta kerätä tarvittavat tiedot kyseisen menetelmän soveltamiseksi, kun tutkimus on aloitettu tältä pohjalta. Tässä tapauksessa komissio katsoi, että valituksen tekijän toimittama alustava näyttö merkittävistä vääristymistä oli riittävä tutkimuksen aloittamiseksi tältä pohjalta. Tämä ilmoitetaan selkeästi vireillepanoilmoituksen 3 kohdassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdassa vahvistettujen velvoitteiden mukaisesti. Sen vuoksi komissio toteutti tarvittavat toimenpiteet voidakseen soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaista menetelmää, jos merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistetaan tutkimuksen aikana. Tästä syystä CCCME:n väite hylättiin.

(152)

Väitteestä, joka koskee maaraporttiin sisältyvän näytön yleisluonteisuutta, komissio huomauttaa, että merkittävien vääristymien esiintyminen, jonka johdosta sovelletaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa, ei ole yhteydessä maaraportin tiettyyn alakohtaiseen lukuun tai tietoihin, jotka koskevat tarkasteltavana olevan tuotteen tiettyjä markkinoita tai tiettyjä yrityksiä. Maaraportissa kuvataan Kiinassa esiintyviä erityyppisiä vääristymiä, jotka ovat laaja-alaisia ja pätevät koko Kiinan talouteen ja vaikuttavat tarkasteltavana olevan tuotteen hintoihin ja/tai raaka-aineisiin ja tuotantokustannuksiin. Maaraportti ei myöskään ole ainoa näytön lähde, jota komissio käyttää määrityksessään, sillä tätä varten käytetään muutakin todisteluun liittyviä tekijöitä.

(153)

Komissio muistuttaa, että asia US – Countervailing Measures ei koskenut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamista eikä edes polkumyyntiä; kyseinen kohta on asianmukainen oikeusperusta normaaliarvon määrittämiselle tässä tutkimuksessa. Kyseinen kiista koski muuta tosiasiallista tilannetta, ja siinä oli kyse tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen tulkinnasta, ei WTO:n polkumyyntisopimuksesta. Kuten edellä selitetään, vireillepanovaiheessa esitetty näyttö joka tapauksessa liittyi selvästi Kiinan valokaapelimarkkinoihin ja siten tarkasteltavana olevaan tuotteeseen tässä tapauksessa. Sen vuoksi väite hylättiin.

(154)

Mitä tulee CCCME:n väitteeseen, joka koskee kiinalaisten tuottajien tuotanto- ja myyntikustannusten korvaamista kolmannen maan tiedoilla tai yksittäisillä tiedoilla, komissio muistuttaa, että kun on vahvistettu, että 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti viejämaassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi viejämaan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttö ei ole asianmukaista, komissio voi muodostaa normaaliarvon käyttämällä vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja asianmukaisessa edustavassa maassa kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa sallitaan kotimaisten kustannusten käyttö vain, jos on varmuudella todettu, että ne eivät ole vääristyneitä. Tarkasteltavana olevan tuotteen mitään tuotanto- tai myyntikustannuksia ei kuitenkaan voitu vahvistaa vääristymättömiksi yksittäisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotannontekijöitä koskevan näytön perusteella. Tämän vuoksi CCCME:n väite hylättiin.

(155)

Mitä tulee väitteisiin, jotka koskevat vääristymiä raaka-aine- ja energiamarkkinoilla, komissio käsitteli jo edellä kysymystä vireillepanovaiheessa esitetyn näytön riittävyydestä, ja tämä kattaa myös tuotantopanoksiin vaikuttavat väitetyt vääristymät. Tutkimuksen aikana komissio vahvisti lisäksi (ks. 3.1.1.3–3.1.1.8 jakso), että valokaapelien tuottajien käyttämien tuotantopanosten markkinoihin Kiinassa vaikuttivat useat merkittävät vääristymät, eivät pelkästään yksittäiset vaan myös laaja-alaiset vääristymät. Sama tilanne koskee valokaapelien raaka-aineiden valmistukseen käytettävien perustuotantopanosten tuottajia ja niin edelleen. Sen vuoksi komissio totesi, että kaikki valokaapelien tuotannossa käytettyjen tuotantopanosten, myös energian, kustannukset olivat ainakin potentiaalisesti vääristyneitä Kiinassa. Se, että energiakustannuksissa on merkittäviä eroja eri maiden välillä, kuten CCCME totesi, ei muuta komission arviota, joka koskee energiahintojen vääristymistä Kiinassa. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa sallitaan tuotantopanosten kotimaisten kustannusten käyttö vain, jos on varmuudella todettu, että ne eivät ole vääristyneitä. Jotkin asianomaiset osapuolet toimittivat tietoja tuotantopanosten kustannuksista, mutta asiakirja-aineistoon ei sisältynyt mitään näyttöä, joka olisi vahvistanut, että minkään tietyn raaka-aineen, energia mukaan lukien, hinnat tai kustannukset olisivat vääristymättömiä. Sen vuoksi tuotantopanosten kotimaisia kustannuksia tai hintoja ei voitu käyttää normaaliarvon muodostamiseen ja väite hylättiin.

(156)

Palkkakustannusten vääristymiä koskevan väitteen osalta komissio toistaa edellä olevissa kappaleissa esittämänsä selityksen, joka koskee näytön riittävyyttä vireillepanovaiheessa. Komissio myöntää, että palkkakustannukset voivat vaihdella maiden tai jopa sektoreiden välillä, mutta komissio totesi tutkimuksensa tulosten perusteella (ks. 3.1.1.7 jakso), että Kiinan työmarkkinoihin vaikuttivat maanlaajuiset vääristymät. Kiinan työmarkkinoille ominaisilla seikoilla, kuten valtiosta riippumattomien ammattiliittojen puuttumisella ja kotitalouksien rekisteröintijärjestelmästä johtuvilla työvoiman liikkuvuuden rajoituksilla, on vääristävä vaikutus palkkojen muodostukseen Kiinassa kaikkien talouden toimijoiden osalta. Se, että palkkakustannukset voivat olla erilaisia muissa maissa tai voivat vaihdella Kiinan sisällä, ei muuta tätä päätelmää. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa sallitaan kotimaisten kustannusten, myös palkkakustannusten, käyttö, jos on varmuudella vahvistettu, että ne eivät ole vääristyneitä, mutta asiakirja-aineistoon ei sisälly mitään näyttöä, joka vahvistaisi, että maanlaajuiset vääristymät eivät koskisi valokaapelien tuottajia. Näin ollen kotimaisia palkkakustannuksia ei voitu käyttää normaaliarvon muodostamiseen ja väite hylättiin.

(157)

CCCME väitti vielä, että oli kohtuutonta käyttää kolmannen maan yritysten myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa kiinalaisten viejien normaaliarvon muodostamiseen. Koska 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa viitataan vääristymiin ”joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella”, CCCME:n mukaan väitettyjen merkittävien vääristymien vaikutusta ei pitäisi ulottaa myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin ja voittoon. CCCME lisäsi, että mitään näyttöä ei ole toimitettu sen osoittamiseksi, että olisi epäasianmukaista käyttää kiinalaisten tuottajien myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa normaaliarvon muodostamiseen. Lisäksi CCCME väitti, että saman tuotannonalan eri tuottajien (tai jopa samaan ryhmään kuuluvien yritysten) myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto vaihtelevat merkittävästi, ja jos lopulta valitun edustavan maan tuottajan myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton osuus on suhteellisen suuri, tämä johtaa korkeamman normaaliarvon muodostamiseen, mikä ei ole oikeudenmukaista. CCCME vastusti myös sitä, että ehdotetun turkkilaisen yrityksen (Prysmian Kablo Ve Sistemleri AS) tapauksessa tarkasteltavana olevan tuotteen myyntitulojen osuus oli yli 89 prosenttia sen kokonaistuloista ja käytettävissä olevat myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa koskevat tiedot liittyivät koko yritykseen eivätkä pelkästään tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Tämän vuoksi CCCME:n mukaan komission normaaliarvon muodostamiseen käyttämiä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa koskevia tietoja ei voitu pitää ”vääristymättömänä ja kohtuullisena määränä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa” eikä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittomarginaaleja pitäisi korvata kolmansien maiden tuottajien vastaavilla kustannuksilla ja marginaaleilla.

(158)

Komissio toteaa, että kun on vahvistettu, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti viejämaassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi viejämaan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttö ei ole asianmukaista, normaaliarvo muodostetaan kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta käyttämällä vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja asianmukaisessa edustavassa maassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Komissio korostaa, että 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa myös edellytetään nimenomaisesti, että muodostettuun normaaliarvoon sisältyy kohtuullinen määrä vääristymättömiä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia ja voittoa. Jos komissio osoittaa tutkimuksensa aikana kaiken asiakirja-aineistoon sisältyvän näytön perusteella, että viejämaassa esiintyy merkittäviä vääristymiä, jotka vaikuttavat tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, sen ei tarvitse osoittaa, että vientiä harjoittavien tuottajien tosiasialliset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset olivat tosiasiallisesti vääristymättömiä.

(159)

Mitä tulee väitteeseen, joka koskee mahdollisen edustavan maan ehdotetun tuottajan myynti-, yleis- ja hallintokustannusten käytön oikeudenmukaisuutta, komissiota ohjaavat valinnassa tuoreita julkisesti saatavilla olevia tilinpäätöksiä ja kannattavuutta koskevat kriteerit. Valintaprosessissa etusijalle asetetaan tiedot, jotka ovat peräisin mahdollisesta edustavasta maasta. Asianomaisilla osapuolilla on arvioinnin kaikissa vaiheissa mahdollisuus esittää huomautuksia ehdotetun yrityksen tiedoista. Tässä tutkimuksessa sovellettiin yrityksen tietojen lopullista valintaa koskevia kriteereitä ja tehtiin analyysi huomautuksista, joita saatiin tuotannontekijöitä koskeviin muistioihin. Sen vuoksi väite hylättiin.

(160)

Mitä tulee väitteeseen, joka koskee yrityksen Prysmian Kablo Ve Sistemleri AS tietojen asianmukaisuutta sen eri tuotteiden myynnin osuuden osalta, komissio käsittelee yrityksen rahoitustietojen asianmukaisuutta 227 kappaleessa, jossa se hylkää CCCME:n asiaan liittyvän yleisluonteisen väitteen.

(161)

CCCME totesi valokaapelien tuottajiin kohdistuvasta tukipolitiikasta ja tuottajien saamasta taloudellisesta tuesta, joihin valituksessa viitataan, että koska kyseessä on huipputeknologiateollisuus, sen kehittämisen edistämiseen tarkoitettu politiikka on normaalia eikä sitä esiinny ainoastaan Kiinassa vaan muissakin maissa, joissa ei väitetä esiintyvän merkittäviä vääristymiä. Lisäksi CCCME:n mukaan sillä, että yritykset saivat tukia, ei ole yhteyttä polkumyyntimarginaalin laskentamenetelmään, eikä tukia voida pitää markkinavääristymiä vastaavina eivätkä ne saa johtaa kohtuuttomiin hintoihin.

(162)

Komissio muistuttaa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymistä vahvistettaessa analysoidaan kyseisessä säännöksessä lueteltujen vääristävien tekijöiden mahdollista vaikutusta viejämaan hintoihin ja kustannuksiin. Puuttumatta siihen, että väite on yleisluonteinen ja perusteeton, komissio huomauttaa ensinnäkin, että kustannusrakenne ja hinnanmuodostusmekanismit muilla markkinoilla (myös taloudelliseen tukeen liittyvät seikat) ovat merkityksettömiä tässä tutkimuksessa, joka koskee merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Toiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisessa analyysissä on ratkaisevan tärkeää arvioida, voivatko tuottajat ainakin potentiaalisesti saada sellaisten laitosten myöntämää rahoitusta, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai eivät muutoin toimi riippumattomasti, tai saavatko ne muuta valtion rahoitusta, joka vaikuttaa markkinavoimiin ja siten niiden ilmoitettuihin hintoihin tai kustannuksiin. Koska kiinalaisiin valokaapelien tuottajiin ja tuotantopanosten tuottajiin sovelletaan valtion suunnitelmia ja ohjeita (ks. 3.1.1.5 jakso), niillä on myös mahdollisuus saada rahoitusta Kiinan rahoitusjärjestelmästä (ks. 3.1.1.8 jakso). Komissio totesi myös, että jotkin valokaapelien tuottajat ilmoittivat tuista vuosikertomuksissaan (ks. 113 kappale). Tuet ovat vain yksi kaikista muista 2 artiklan 6 a kohdan b alakohtaan liittyvistä tekijöistä, jotka yhdessä saattavat osoittaa merkittävien vääristymien esiintymisen viejämaassa, koska ne edustavat sellaista valtion toimintaa, jolla puututaan vapaisiin markkinavoimiin ja vaikutetaan hintoihin tai kustannuksiin. Tämän vuoksi komissio hylkäsi CCCME:n väitteen.

(163)

Valituksen tekijän viittauksista Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevaa lasikuitukangasta koskevan tutkimuksen (110) päätelmiin CCCME totesi, että silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudotut lasikuitukankaat ja valokaapelit ovat kaksi eri tuotetta ja kuuluvat eri tuoteryhmiin. Kyseisen tutkimuksen päätelmät eivät liity valokaapeleihin eikä niitä pitäisi pitää näyttönä merkittävistä vääristymistä tässä tapauksessa. CCCME:n mukaan valituksen tekijän toimittama näyttö ei liity erityisesti tutkimuksen kohteena olevaan tuotannonalaan, minkä vuoksi se on riittämätöntä ja merkityksetöntä.

(164)

Lasikuitukankaita koskevassa tutkimuksessa tehdyt komission päätelmät, joihin valituksessa viitataan, ovat merkityksellisiä Kiinan kaikkien tuotannonalojen osalta, vähintäänkin siltä osin kuin on kyse laaja-alaisista vääristymistä, jotka vaikuttavat tuotannontekijöihin kaikilla sektoreilla, tai vääristymistä, jotka vaikuttavat Kiinan sosioekonomisen järjestelmän toimintaan. Lisäksi jotkin lasikuitukankaiden alaa koskevat erityiset politiikat ja ohjelmat saattavat koskea myös valokaapelien alaa suoraan tai välillisesti, etenkin jos ne ovat osa samaa laaja-alaista ohjelmaa tai politikkaa, joka koskee samantyyppisiä aloja. Komissio katsoi, että valituksen tekijän toimittama näyttö liittyi valokaapelien alaan ja oli riittävä tutkimuksen vireillepanoon perusasetuksen 5 artiklan 9 kohdan ja 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan mukaisesti. Komissio vahvisti tässä tutkimuksessa, kuten 3.1.1.2–3.1.1.9 jaksossa esitetään tarkemmin, että olemassa on useita politiikkoja ja merkittäviä vääristymiä, jotka oikeuttavat 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen tässä tapauksessa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(165)

Lopuksi CCCME kiisti valituksen tekijän esittämän väitteen, jonka mukaan SASACin rooli yrityksen ”tosiasiallisena valvojana” on riittävä näyttö merkittävien vääristymien esiintymisestä. CCCME totesi lisäksi, että komission olisi tarkasteltava kaikkia merkityksellisiä tekijöitä kokonaisuudessaan voidakseen arvioida asianmukaisesti, johtaako valtion osakkuus sellaiseen valtion toimintaan, jolla puututaan merkittävästi yritysten kaupalliseen käyttäytymiseen päätöksenteossa, hintojen asettamisessa ja tuotannon organisoinnissa. CCCME lisäsi, että tällainen puuttuminen toimintaan kielletään valtion omaisuuseriä yrityksissä koskevassa Kiinan kansantasavallan laissa, jonka 6 §:n mukaan valtioneuvoston ja paikallishallinnon on lain mukaan hoidettava osallistuvan osapuolen tehtäviä niiden periaatteiden mukaisesti, jotka koskevat valtion elinten ja yritysten erottamista toisistaan, julkisten hallintotehtävien ja valtion omistamien varojen rahoittajan tehtävien erottamista toisistaan sekä yritysten riippumattomiin liiketoimiin puuttumattomuutta. CCCME totesi tähän liittyen, että FTT:n välillisen osakkeenomistajan roolissa SASAC hoitaa vain osallistuvan osapuolen tehtävää muttei puutu yritysten päivittäiseen toimintaan. CCCME kyseenalaisti sen, miten yrityksen suhde SASACiin voisi missään muodossa osoittaa merkittävien vääristymien esiintymistä. CCCME väitti, että esittäessään edellä mainitun väitteen valituksen tekijä ei ottanut huomioon unionin tuottajien ja lukuisten viejien välisiä yhteyksiä siinä mielessä, että suurimmalla osalla valituksen tehneistä ja sitä tukeneista unionin tuottajista on niihin etuyhteydessä olevia yrityksiä tai sivuliikkeitä Kiinassa ja/tai ne itse tuovat valokaapeleita Kiinasta.

(166)

Komissio huomauttaa aluksi, että CCCME:n väitteessä yhdistetään virheellisesti kaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaista osatekijää eli sen ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa esitetyt osatekijät. CCCME:n väitteessä jätetään huomiotta myös se, että oikeudellisesti riittävä vaatimus tässä säännöksessä on näiden osatekijöiden mahdollinen eikä tosiasiallinen vaikutus. Ensimmäinen osatekijä koskee yrityksiä, jotka ”toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat” eikä se rajoitu tosiasiallisen valvojan rooliin, kuten CCCME vaikuttaisi ehdottavan. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toinen osatekijä koskee valtion läsnäoloa yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin Kyseessä on kaksi erillistä osatekijää, joita on tarkasteltava yhdessä 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan johdantokappaleen kanssa, jonka mukaan huomioon on otettava näiden tekijöiden ”mahdollinen” eikä tosiasiallinen vaikutus. Edellä 3.1.1.3 jaksossa esitetty analyysi osoittaa Kiinan viranomaisten omistuksen ja hallinnan valokaapelien sektorilla, myös otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta. Vastaavasti 3.1.1.4 jaksossa esitetty analyysi osoittaa, miten Kiinan viranomaiset voivat puuttua hintoihin tai kustannuksiin valokaapelisektorin toiminnassa, myös otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta. Näin ollen väite olisi voitu hylätä jo tällä perusteella. SASACin kaltainen valtio yksikkö voi valvontakykynsä kautta puuttua merkittävästi markkinoiden toimintaan, mikä johtaa markkinoiden vääristymiseen tämän asetuksen edellä mainituissa jaksoissa kuvatulla tavalla. SASACin luonnehdinta valtion omaisuuseriä yrityksissä koskevan Kiinan lain 6 §:n perusteella pelkäksi osallistuvaksi osapuoleksi, joka ei puutu päivittäiseen toimintaan, ei muuta valtion SASACin välityksellä hoitamaa roolia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla eikä sulje pois tätä mahdollisuutta ”mahdollista vaikutusta” koskevan vaatimuksen mukaisesti, myöskään tarkasteltuna yhdessä kyseisen lain muiden pykälien kanssa. Kyseessä on selvä näyttö siitä, miten valtio pyrkii vaikuttamaan talouteen valvomiensa yritysten kautta ja näissä yrityksissä omaksumansa roolin kautta (111). Edellä mainitun Kiinan lain 12 §:ssä todetaan osallistuvan osapuolen roolista, että osallistuvan osapuolen tehtäviä viranomaisten puolesta hoitava elin saa osan pääoman tuotosta, osallistuu suurten päätösten tekemiseen ja johtajien valintaan ja saa muut osallistuvan osapuolen oikeudet yrityksissä, joihin valtio on tehnyt investointeja lain mukaan (112). Edellä luetellut osallistuvan osapuolen oikeudet vahvistavat, että tällainen osapuoli voi vaikuttaa valvonnassa olevan yrityksen toimintaan ainakin yrityksen liiketoiminnan kehittämisen ja strategisten päätösten keskeisten suuntaviivojen osalta esimerkiksi nimittämällä päätöksiin osallistuvat keskeiset johtajat, mikä heijastuu päivittäisessä liiketoiminnassa, myös hintojen tai kustannusten osalta. SASACin harjoittamasta valvonnasta riippumatta komissio esitti 3.1.1.5–3.1.1.8 jaksossa runsaasti näyttöä, joka viittaa merkittävien vääristymien esiintymiseen valokaapelien sektorilla, jolla esimerkiksi FTT (ja muut tuottajat) toimivat. Mitä tulee EU:n tuottajien ja kiinalaisten viejien väliseen suhteeseen, se ei ole merkityksellistä arvioitaessa SASACin valvovaa roolia FTT:ssä Kiinassa, ja asiaa on joka tapauksessa analysoitu kattavasti tämän asetuksen johdanto-osan 408–415 kappaleessa. Tämän vuoksi CCCME:n väitteet hylättiin.

(167)

Kiinan viranomaiset totesivat, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta ei ole WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 ja 2.2.1.1 artiklan mukainen ja että EU:n kustannusten oikaisumenetelmän todettiin olevan vastoin WTO:n valituselimen tulkintaa asiassa EU – Biodiesel ja paneelin tulkintaa asiassa DS494 EU – Cost adjustment.

(168)

Mitä tulee Kiinan viranomaisten väitteeseen, joka koskee asiaa EU – Biodiesel, komission kanta esitetään johdanto-osan 146 kappaleessa. Mitä tulee asiaan EU – Cost Adjustment, komissio muistuttaa, että sekä EU että Venäjä ovat valittaneet paneelin päätelmistä, jotka eivät näin ollen ole lopullisia eikä niillä WTO:n vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ole oikeudellista asemaa WTO-järjestelmässä, koska niitä ei ole vahvistettu WTO:n jäsenten päätöksillä. Kiistaa koskevassa paneelin raportissa katsottiin nimenomaisesti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännökset eivät kuulu kiistan soveltamisalaan. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(169)

Kiinan viranomaiset väittivät maaraportin osalta myös, että komissio oli laatinut samantyyppisiä raportteja vain muutamasta valitusta maista, mikä herättää huolta suosituimmuuskohtelun ja kansallisen kohtelun periaatteiden rikkomisesta. Kiinan viranomaiset totesivat myös, että Kiinasta peräisin olevia tuotteita koskevissa aiemmissa tutkimuksissa ei ole tarkasteltu, esiintyykö EU:n tuotannonaloilla ja niiden tuotantoketjun alkupään tuotannonaloilla markkinavääristymiä tai ovatko markkinavääristymät vaikuttaneet menettelyssä käytettyihin kolmannen osapuolen tietoihin. Sen vuoksi 2 artiklan 6 a kohtaan perustuvan tutkimusjärjestelmän peruslogiikka ei voi olla itsenäinen, saati oikeudenmukainen. Kiinan viranomaiset väittivät vielä, että ekonomistien keskuudessa ei ole yleisesti hyväksyttyä markkinavääristymien käsitettä ja että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisten merkittävien markkinavääristymien standardia ei ole täysin osoitettu eikä sillä ole teoreettista tukea eikä kansainvälistä tunnustusta. Kiinan viranomaisten mukaan termien ’markkinat’, ’vääristymät’ ja ’merkittävä’ peruskäsitteistä ja -standardeista olisi keskusteltava ja ne olisi määriteltävä, ja jos jälkimmäisestä ei päästä lopulliseen yksimielisyyteen, ei myöskään ole mahdollista määritellä tarkasti ’merkittäviä markkinavääristymiä’, minkä vuoksi on absurdia vahvistaa mitään oikeudellisia säännöksiä tai kansainvälisiä sääntöjä sen perusteella. Kiinan viranomaiset huomauttivat vielä, että on mahdotonta, että markkinatalouden periaatteita noudattavat eri taloudet käyttäisivät täysin samanlaisia järjestelyjä mahdollisten institutionaalisten erojen vuoksi, eikä ole loogista pitää järjestelmien tai järjestelyjen eroja näyttönä merkittävistä markkinavääristymistä. Kiinan viranomaisten mukaan tällaista lähestymistapaa voidaan pitää vain syrjivänä ja protektionistisena.

(170)

Mitä tulee suosituimmuuskohtelun ja kansallisen kohtelun periaatteiden rikkomista koskeviin Kiinan viranomaisten väitteisiin, komissio muistuttaa, että kuten perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa säädetään, mahdollinen raportti laaditaan maasta ainoastaan siinä tapauksessa, että komissiolla on perusteltuja todisteita merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla. Kun perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan uudet säännökset tulivat voimaan joulukuussa 2017, komissiolla oli tällaisia todisteita merkittävistä vääristymistä Kiinassa. Komissio julkaisi myös raportin vääristymistä Venäjällä lokakuussa 2020 (113), eikä ole poissuljettua, että muitakin maaraportteja laaditaan. Tällaiset maaraportit eivät myöskään ole pakollisia 2 artiklan 6 a kohdan soveltamiseksi, kuten edellä on todettu. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa kuvataan edellytykset, joiden täyttyessä komissio voi laatia maaraportteja, ja 2 artiklan 6 a kohdan d alakohdan mukaan valituksen tekijöillä ei ole velvollisuutta käyttää raporttia eikä 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan mukaan maaraportin olemassaolo ole edellytys 2 artiklan 6 a kohdan mukaisen tutkimuksen vireillepanolle. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan mukaisesti valituksen tekijöiden esittämä riittävä näyttö 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetuista merkittävistä vääristymistä on tarpeeksi, jotta tutkimus voidaan panna sen perusteella vireille. Sen vuoksi maakohtaisia merkittäviä vääristymiä koskevia sääntöjä sovelletaan kaikkiin maihin tasapuolisesti maaraportin olemassaolosta riippumatta. Maakohtaisia vääristymiä koskevat säännöt eivät näin ollen ole vastoin suosituimmuuskohtelua. EU:ssa esiintyviä vääristymiä koskevista väitteistä komissio huomauttaa, että Kiinan viranomaisten väite on yleisluonteinen ja täysin perustelematon, minkä lisäksi EU:ssa esiintyvät ja EU:n yrityksiin vaikuttavat vääristymät eivät ole perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisen analyysin kohteena, vaan kyseinen kohta koskee viejämaata. Sen vuoksi käsite on oikeudellisesti merkityksetön unionin tuotannonalan osalta polkumyyntitutkimusten yhteydessä. Eri maissa omaksuttuja erilaisia markkinatalousjärjestelyjä koskevasta väitteestä voidaan todeta, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännöksiä sovelletaan ainoastaan, jos viejämaassa on merkittäviä vääristymiä ja valtio puuttuu toiminnallaan merkittävästi kustannuksiin ja hintoihin, joten kyseessä ei ole puuttuminen erilaisiin markkinatalousjärjestelmiin, kunhan valtio ei puutu merkittävästi markkinavoimien toimintaan. Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi nämä väitteet.

(171)

Kiinan viranomaisten vireillepanovaiheessa esittämästä väitteestä, jonka mukaan komission menettelyssä käytettyjen kolmannen osapuolen tietojen osalta ei ole tutkittu, vaikuttavatko markkinavääristymät niihin, komissio muistuttaa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti komissio muodostaa normaaliarvon muiden valittujen tietojen kuin viejämaan kotimarkkinahintojen ja -kustannusten perusteella vain, kun se vahvistaa, että tällaiset tiedot kuvastavat asianmukaisesti vääristymättömiä hintoja ja kustannuksia. Komissio on velvollinen käyttämään vain vääristymättömiä tietoja. Asianomaisia osapuolia pyydetään tutkimuksen alkuvaiheessa esittämään huomautuksia ehdotetuista lähteistä, joiden perusteella normaaliarvo määritetään. Nämä huomautukset otetaan huomioon, kun komissio päättää lopullisesti, mitä vääristymättömiä tietoja normaaliarvon laskemiseen olisi käytettävä.

(172)

Kiinan viranomaisten huomautuksesta, joka koskee merkittävien markkinavääristymien käsitettä, komissio toteaa, että väite on yleinen ja teoreettinen eikä siitä käy ilmi, miksi ja miten perusasetuksessa käytetty käsite olisi virheellinen. Komissio muistuttaa vielä, että se julkaisi lainsäädäntöehdotuksen hyväksymiseen johtavan menettelyn aikana vaikutustenarvioinnin, johon sisältyi tietoja myös merkittävien vääristymien käsitteestä ja käytetyistä kriteereistä, minkä jälkeen järjestettiin julkinen kuuleminen ja sidosryhmien kokous. Kiinan viranomaiset osallistuivat aktiivisesti tähän menettelyyn ja sidosryhmien kokoukseen. Kuulemismenettelyn tulokset otettiin täysimääräisesti huomioon lainsäädäntöehdotuksen hyväksymiseen johtaneessa menettelyssä ja kyseisen säännöksen hyväksymiseen johtaneessa lainsäädäntömenettelyssä. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa määritellään selkeästi ’merkittävien vääristymien’ käsite sovellettaessa perusasetusta. Lisäksi 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa täsmennetään, mitkä tekijät ja niiden mahdollinen vaikutus otetaan huomioon arvioitaessa merkittävien vääristymien esiintymistä. Talousjärjestelmien eroilla ei ole merkitystä tässä arvioinnissa, koska arviointia voidaan soveltaa ainoastaan tarkasteltavana olevaa tuotetta vievään maahan. Syrjintää koskevasta väitteestä komissio huomauttaa, että perusasetusta tai sen 2 artiklan 6 a kohtaa ei sovelleta mihinkään tiettyyn maahan eikä se syrji maiden välillä. Sitä sovelletaan vain, kun tutkimuksen kuluessa esitetään asiakirja-aineistoon sisältyvän näytön perusteella väitteitä merkittävien vääristymien esiintymisestä viejämaassa (missä tahansa maassa), joka on menettelyn kohteena. Sen vuoksi komissio hylkäsi nämä väitteet.

(173)

Lisäksi Kiinan viranomaiset huomauttivat, että komission yksikköjen laatimassa maaraportissa on merkittäviä tosiasiallisia ja oikeudellisia virheitä. Kiinan viranomaisten mukaan valitus perustuu virheellisiin päätelmiin, jotka juontavat juurensa maaraportista ja aiemmista tutkimuksista, ja viimeksi mainituista on tullut uutta näyttöä, jota valituksen tekijä käyttää tässä tutkimuksessa. Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio on poikennut samalla tavoin tutkivan viranomaisen puolueettomasta kannasta ja rohkaisee EU:n tuotannonalaa esittämään valituksessa syytöksiä Kiinassa esiintyvistä merkittävistä markkinavääristymistä, mikä rikkoo oikeudenmukaisuuteen liittyvää oikeudellista perusperiaatetta. Esitetty näyttö ei ole Kiinan viranomaisten mukaan riittävää, koska siinä ei viitata tarkasteltavana olevan tuotteen markkinatilanteeseen eikä valituksen tekijä ole toimittanut mitään muuta raporttia tai näyttöä, joka todistaisi kyseisten tuotteiden kiinalaisten markkinoiden vääristymisen. Valituksen tekijä tai komissio ei myöskään kyennyt osoittamaan tarkasti, miten Kiinan viranomaisten politiikka ja toimenpiteet ovat vaikuttaneet tietyn tuotannonalan markkinoiden hintamekanismiin Kiinassa.

(174)

Kiinan viranomaisten väitteestä, joka koskee maaraportin virheitä ja virheellisiä päätelmiä, komissio toteaa, että raportti on kattava asiakirja, joka perustuu objektiiviseen näyttöön, mukaan lukien Kiinan viranomaisten julkaisemat lait, asetukset ja muut viralliset politiikka-asiakirjat, kansainvälisten organisaatioiden kolmansien osapuolten raportit, akateemiset tutkimukset ja tutkijoiden artikkelit sekä muut luotettavat riippumattomat lähteet. Maaraportti on ollut julkinen joulukuusta 2017 lähtien, jotta kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi mahdollisuus esittää siitä sekä sen perustana olevasta näytöstä vastalauseita tai huomautuksia tai täydentää niitä. Kiinan viranomaiset ovat tuoneet maaraportin puutteet esiin yleisluonteisesti ja abstraktisti eivätkä ole missään vaiheessa esittäneet vastakkaista näyttöä raportin asiasisällöstä ja näytöstä. Valituksen tekijät voivat tukeutua aiempien tutkimuksen näyttöön ja päätelmiin, jos ne ovat merkityksellisiä ja jos oikeusviranomainen ei ole kiistänyt niiden laillisuutta. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa varmistetaan, että menettely on puolueeton ja että kaikkia osapuolten puolustautumisoikeuksia kunnioitetaan tutkimuksessa. Komissio toteaa, että valituksen tekijöille tarjottua mahdollisuutta esittää väitteitä ja näyttöä hintojen ja kustannusten mahdollisista vääristymistä maissa, joissa saattaa esiintyä valtiosta johtuvia merkittäviä vääristymiä, ei voida pitää epäoikeudenmukaisena käytäntönä, joka kannustaisi tällaisten väitteiden esittämiseen. Mitä tulee Kiinan viranomaisten huomautukseen näytön puutteellisuudesta vireillepanovaiheessa, komissio muistuttaa, että jos komissio pitää valituksen tekijän merkittävistä vääristymistä esittämään näyttöä riittävänä, se voi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan mukaisesti panna tutkimuksen vireille tällä perusteella. Merkittävien vääristymien tosiasiallinen olemassaolo ja vaikutus sekä 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa säädetyn menetelmän käyttö määritetään tutkimuksen tuloksena tehtyjen alustavien ja/tai lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä. Merkittävien vääristymien esiintymistä ja vaikutusta ei vahvisteta vireillepanovaiheessa, kuten Kiinan viranomaiset väittivät, vaan vasta perusteellisen tutkimuksen aikana. Sen vuoksi väite hylättiin.

(175)

Valituksessa tehdyistä viittauksista Kiinan myöntämiin tukiin Kiinan viranomaiset huomauttivat, että EU:ssa myönnetään monia tukia, mikä saattaa viitata siihen, että sen markkinat ovat vääristyneet, eikä valituksen tekijä ole osoittanut, että tuki oli valtion toimi, jolla oli merkittävä vaikutus markkinoihin tai vääristävä vaikutus kyseisten tuotteiden hintaan tai kustannuksiin. Kiinan viranomaiset huomauttivat, että WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 32.1 artiklan mukaan tuen vastaiseen erityiseen toimeen voidaan ryhtyä vain GATT 1994 -sopimuksen mukaisesti.

(176)

Kuten komissio selittää 162 kappaleessa, EU:n myöntämiä tukia koskevalla väitteellä, jonka tueksi ei myöskään esitetty mitään näyttöä, ei ole merkitystä arvioitaessa vääristymien esiintymistä viejämaassa 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan nojalla. Saman johdanto-osan kappaleen mukaan tukia on pidettävä yhtenä toimintakeinona, jolla valtio toteuttaa vääristävää julkista politiikkaa, minkä vuoksi niiden tiettyä vaikutusta ei tarvitse määrittää. Vääristymien esiintymistä ja vaikutusta ei myöskään vahvisteta vireillepanovaiheessa, vaan vasta perusteellisen tutkimuksen jälkeen, kuten 174 kappaleessa todetaan. Mitä tulee WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 32.1 artiklan soveltamiseen, tämä tutkimus ja 2 artiklan 6 a kohdan mukainen menetelmä koskevat normaaliarvon laskemista tavaroiden polkumyyntituonnin yhteydessä eikä sitä voida pitää Kiinan myöntämien tukien vastaisena erityisenä toimena. Sen vuoksi viittaukset kyseiseen artiklaan eivät ole merkityksellisiä. Tästä syystä nämä väitteet hylättiin.

(177)

Vientiä harjoittava tuottaja ZTT huomautti, että tapa, jolla komissio muodostaa normaaliarvon asianmukaisen edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannusten tai vertailuarvojen perusteella, on vastoin WTO-sopimusten mukaisia EU:n sitoumuksia, etenkin vastoin Kiinan WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan jakson 15 mukaisia sitoumuksia. ZTT:n mukaan EU:n ei pitäisi 12 päivän joululuuta 2016 jälkeen poiketa tavanomaisesta menetelmästä, jolla määritetään viejämaan tuottajien normaaliarvo, eli sen olisi käytettävä vain viejämaan kotimarkkinahintoja ja -kustannuksia, ellei WTO:n sopimusten, mukaan lukien sen polkumyyntisopimuksen, muissa määräyksissä sallita muuta. ZTT väitti myös, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2 artiklassa ei sallita muiden tietojen kuin viejämaan tietojen käyttöä normaaliarvon määrittämiseksi. Vaikka poikkeustapauksissa normaaliarvo olisikin muodostettava laskennallisesti, tuotantokustannuksiin sekä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin ja voittoon liittyvät tiedot on hankittava viejämaan lähteistä. WTO:n polkumyyntisopimuksessa ei ZTT:n mukaan ole mitään, mikä sallisi poiketa tästä yleissäännöstä, eikä siihen sisälly merkittävien vääristymien käsitettä. ZTT viittasi WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.1 artiklassa olevaan normaaliarvon määritelmään ja 2.2 artiklassa kuvattuihin poikkeuksellisiin olosuhteisiin, joissa normaaliarvo voidaan määrittää vastaavan tuotteen vertailukelpoisen hinnan perusteella silloin, kun tuote on viety asianmukaiseen kolmanteen maahan, jos hinta on edustava, tai alkuperämaan tuotantokustannusten perusteella, joihin on lisättykohtuullinen määrä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa. ZTT lisäsi, että WTO:n polkumyyntisopimuksessa edellytetään, että kustannukset lasketaan yleensä tutkimuksen kohteena olevan viejän tai tuottajan kirjanpidon perusteella, kunhan kirjanpito on viejämaan yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukainen ja kuvastaa kohtuullisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyviä kustannuksia, ja että vastaavasti myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton on perustuttava tutkimuksen kohteena olevan viejän tai tuottajan samankaltaisen tuotteen tuotantoa ja myyntiä tavanomaisessa kaupankäynnissä koskeviin tosiasiallisiin tietoihin, tai jos niitä ei voida määrittää tällä perusteella, muihin lähteisiin, mutta aina alkuperämaan kotimarkkinoilla.

(178)

ZTT viittasi lisäksi asiassa EU – Biodiesel tehtyyn päätökseen, jonka mukaan tutkiva viranomainen ei saa arvioida viejän/tuojan kirjanpidossa ilmoitettuja kustannuksia sellaisen vertailuarvon perusteella, joka ei liity tuotantokustannuksiin alkuperämaassa. ZTT totesi, että valituselimen kyseistä asiaa koskevan raportin mukaan WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1.1 artiklan mukainen vertailu on tehtävä tuottajan/viejän kirjanpidossa ilmoitettujen kustannusten ja tuottajalle tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten välillä. ZTT huomautti vielä, että asiaa koskevan valituselimen raportin mukaan Argentiinassa esiintyvät vääristymät, jotka aiheuttivat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen pääraaka-aineen kotimaisten ja kansainvälisten hintojen eron, eivät itsessään olleet 2.2.1.1 artiklan mukainen riittävä peruste päätellä, että tuottajan kirjanpito ei kuvasta kohtuullisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon liittyvien raaka-aineiden kustannuksia, tai jättää kustannukset huomiotta muodostettaessa tarkasteltavana olevan tuotteen normaaliarvoa. ZTT päätteli näin ollen, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on ristiriidassa WTO-sopimusten kanssa, myös Kiinan WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan kanssa, ja riitojenratkaisuelimen oikeuskäytännön kanssa.

(179)

Komissio hylkäsi 146 kappaleessa esitettyjen huomautustensa mukaisesti ZTT:n väitteen, jonka mukaan komission käytäntö muodostaa normaaliarvo asianmukaisen edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannusten tai vertailuarvojen perusteella on väitetysti ristiriidassa WTO-sopimusten kanssa. Komissio käsitteli samassa johdanto-osan kappaleessa EU – Biodiesel -asian ja valituselimen päätelmien merkityksellisyyttä tässä tutkimuksessa. Komissio muistuttaa, että Kiinasta peräisin olevia tuotteita koskevissa polkumyynnin vastaisissa menettelyissä Kiinan WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan jakson 15 niitä osia, joiden voimassaolo ei ole päättynyt, sovelletaan edelleen normaaliarvon määrittämiseen sekä markkinataloutta koskevien vaatimusten osalta että sellaisen menetelmän käytön osalta, joka ei perustu tiukkaan vertailuun Kiinan hintojen ja kustannusten kanssa. Näistä syistä nämä väitteet hylättiin.

(180)

ZTT väitti myös, että valokaapelisektori ei ole vääristynyt ja että enintään tietyt tuotantopanokset markkinoilla saattavat olla vääristyneitä. Väitteensä tueksi ZTT esitti seuraavat seikat: maaraportissa, johon valituksessa viitataan, ei käsitellä erityisesti tai yksityiskohtaisesti valokaapelisektoria; ei voida päätellä, että kaikki tuotantopanokset olisivat vääristyneitä tai että valokaapelimarkkinat olisivat vääristyneet; valituksessa ei esitetty mitään näyttöä siitä, että valtio puuttui Kiinassa yritysten hintoihin ja kustannuksiin valokaapelimarkkinoilla, ja valituksessa annettiin vain hyvin yleisluonteinen kuvaus siitä, että Kiina on sosialistinen markkinatalous; valokaapelimarkkinoilla toimivat yritykset eivät ole valtion määräysvallassa, vaikka valtio saattaisikin omistaa osuuksia näistä yrityksistä (yksityissektori omistaa kaikissa tapauksissa suurimman osan yrityksestä), eikä mitään näyttöä esitetty sen osoittamiseksi, että valtion omistaa suurimman osan valokaapelimarkkinoilla toimivista yrityksistä tai että markkinat kokonaisuudessaan olisivat vääristyneet.

(181)

Komissio käsitteli jo 152 ja 154 kappaleessa yleistä väitettä, jonka mukaan valituksessa ei ole valokaapelisektoria koskevaa erityistä näyttöä. Perusasetuksen 5 artiklan 9 kohdan mukaisesti valituksen tekijät esittivät 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaiset vaatimukset täyttävää näyttöä siitä, että valokaapelisektoriin kohdistuu ainakin potentiaalisesti merkittäviä vääristymiä Kiinassa, ja tämä riitti tutkimuksen vireillepanoon kyseisen säännöksen perusteella. Tarkemmin ottaen merkittävien vääristymien esiintyminen, jonka johdosta sovelletaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa, ei ole yhteydessä raportin tiettyyn alakohtaiseen lukuun tai tietoihin, jotka koskevat tarkasteltavana olevan tuotteen tiettyjä markkinoita tai tiettyjä yrityksiä. Kuten 3.1.1.2–3.1.1.9 jaksossa esitetään, komissio on vahvistanut tässä tutkimuksessa merkittävien vääristymien esiintymisen valokaapelien tuotannonalalla ja siihen liittyvillä tuotantopanosten aloilla. Kotimaisten kustannusten käyttäminen normaaliarvon muodostamisessa sallitaan 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa vain, jos tutkimuksen aikana on varmuudella vahvistettu, että ne eivät ole vääristyneitä. Mitään varmaa näyttöä ei kuitenkaan ollut siitä, että yksittäisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotannontekijät eivät olisi vääristyneitä. Sen vuoksi ZTT:n tätä seikkaa koskeva väite hylättiin.

(182)

Mitä tulee ZTT:n väitteeseen, joka koskee valtion määräysvaltaa valokaapelien tuottajiin nähden, komissio löysi näyttöä tällaisesta määräysvallasta 3.1.1.3 jaksossa. Komissio muistuttaa, että valtion enemmistöomistus ei ole ennakkoedellytys sille, että valtio harjoittaisi tosiasiallista määräysvaltaa. Komissio vahvisti 3.1.1.3–3.1.1.5 jaksossa, että valokaapelimarkkinoilla (sekä valokaapelien tuottajat että valokaapelien valmistuksessa käytettävien tuotantopanosten tuottajat) toimivat merkittävässä määrin yritykset, jotka ovat Kiinan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden toimintapolitiikkaa nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat. Näin ollen edellä esitetty ZTT:n väite hylättiin.

(183)

ZTT totesi vielä, että valituksen tekijän näyttö julkisesta politiikasta tai toimenpiteistä, jotka ovat syrjiviä valokaapelien kotimaisten toimittajien hyväksi, tai vaikuttavat muutoin vapaisiin markkinavoimiin valokaapelisektorilla, liittyy pikemminkin valokaapelin tuotantoketjun loppupään kuin alkupään markkinoihin. Valituksessa esitetyistä tuotantopanosten vääristymistä yritys väitti, että näyttö oli hataraa, ja se totesi, ettei ollut selvää, olivatko 13. viisivuotissuunnitelmassa kannustetut korkean suorituskyvyn kuidut valokuituja (tai mistä suunnitelman mukainen tuki koostui), ja että aramidikuiduista ei ollut tietoa maaraportin sivulla, johon viitattiin. Lisäksi ZTT huomautti valituksen tekijän viittauksesta maaraportin näyttöön, joka koskee lasikuitualalle annettavaa tukea, että kyseessä on täysin eri sektori ja eri markkinat verrattuna valokuituihin ja -kaapeleihin, minkä vuoksi väite ei ollut merkityksellinen tarkasteltavana olevan tuotteen arvioinnin kannalta eikä myöskään ollut mitään näyttöä siitä, mitä tukea myönnettiin ja miten markkinat olivat vääristyneet.

(184)

Valituksessa esitetyn näytön riittävyyttä käsitellään jo edellä muun muassa 181 kappaleessa. Komissio vahvisti tutkimuksessaan, että koska valokaapelit ovat valokaapeliverkkojen keskeinen komponentti, valokaapelisektori liittyy tiiviisti näiden verkkojen kehittämiseen ja on siitä riippuvainen, minkä vuoksi se on samassa määrin internetverkkojen kehittämistä koskevan valtion politiikan ja poliittisten asiakirjojen vaikutuksen kohteena ja internetiin perustuvaa teknologiaa, sovelluksia ja palveluja koskevan politiikan täytäntöönpanon kohteena, kuten 107 ja 108 kappaleessa kuvataan. Nämä poliittiset asiakirjat antavat eri tavoin valtiolle mahdollisuuden puuttua markkinavoimien toimintaan monilla aloilla ja markkinoilla, joilla valokaapeliverkkoja ja näin ollen valokaapeleita käytetään. Sen vuoksi komission päätelmät vahvistivat, että Kiinassa on voimassa julkista politiikkaa tai toimenpiteitä, jotka vaikuttavat vapaisiin markkinavoimiin valokaapelisektorilla. Tästä päätelmästä huolimatta komissio vahvisti myös, että valokaapelisektoriin vaikuttivat muunkin tyyppiset merkittävät vääristymät, joita kuvataan 3.1.1.3, 3.1.1.4 ja 3.1.1.6–3.1.1.8 jaksossa. Näin ollen ZTT:n väite hylättiin.

(185)

Väitteistä, jotka koskevat maaraporttiin sisältyvän ja valituksessa tarkoitetun näytön selkeyttä, komissio vahvisti tutkimuksen aikana, että ainakin yksi valokaapelien tuotantopanoksista, aramidi, on määritelty korkean suorituskyvyn kuiduksi ainakin yhdessä toimintapoliittisessa asiakirjassa. Kyseiselle tuotteelle 13. viisivuotissuunnitelmassa esitettyyn tukeen liittyen komissio vahvisti maaraportissaan, että tukitoimenpiteet ovat olennainen osa suunnitteluasiakirjoja Kiinassa, etenkin 13. viisivuotissuunnitelmassa keskustasolla (114). Komissio myös vahvisti varmuudella, että aramidiin sovelletaan erilaisia poliittisia suunnitteluasiakirjoja, muun muassa maaraporttiin sisältyvän näytön perusteella (ks. 114 kappale). Mitä tulee valituksen tekijän viittauksiin maaraportin näyttöön, joka koskee lasikuitua, komissio toteaa, että kyseisiä kuituja voidaan käyttää tuotantopanoksena valokaapelien valmistuksessa, minkä vuoksi tällainen viittaus oli merkityksellinen tutkimuksen vireillepanon kannalta. Siihen liittyvien vääristymien osalta komissio viittaa päätelmiinsä 118 kappaleessa. Siksi edellä esitetty väite hylättiin.

(186)

Lisäksi ZTT totesi konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttumisen, syrjivän soveltamisen tai sen riittämättömän täytäntöönpanon osalta, että tästä ei ole esitetty mitään näyttöä ja että lasikuitukankaita koskevan asetuksen päätelmät tältä osin koskevat eri markkinoita. ZTT väitti myös, että palkkakustannusten vääristymistä esitettiin vain yleisluonteista näyttöä, joka ei osoittanut, että valokaapeleihin liittyvät työmarkkinat olisivat vääristyneet.

(187)

Kuten 163 kappaleessa selitetään, komission lasikuitukankaita koskevassa tutkimuksessa esittämät päätelmät, joihin ZTT viittaa valituksen yhteydessä, perustuivat maaraporttiin sisältyvään näyttöön, joka koskee kaikkia teollisuuden sektoreita Kiinassa, minkä vuoksi valituksen tekijän viittaukset näihin päätelmiin olivat perusteltuja. Komissio joka tapauksessa vahvisti tutkimuksessaan (3.1.1.6 jakso), että konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai sen täytäntöönpano puutteellista potentiaalisesti myös valokaapelisektorilla, myös tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Samoin palkkakustannusten osalta valituksen tekijä viittasi maaraportissa esitettyyn näyttöön, joka koskee kaikkia teollisuuden aloja Kiinassa ja on siten merkityksellinen myös valokaapelimarkkinoiden kannalta. Komissio vahvisti joka tapauksessa tutkimuksessaan (ks. erityisesti 3.1.1.7 jakso), että palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat valokaapelisektoriin sekä suoraan että välillisesti. Tästä syystä ZTT:n väite hylättiin.

(188)

Valituksessa esitetyistä tuista ZTT väitti, että ei ole totta, että niiden avulla pannaan täytäntöön julkisen politiikan tavoitteita tai että niitä myönnetään sen varmistamiseksi, että yritykset eivät toimi valtiosta riippumattomasti.

(189)

Komissio katsoo, että valituksen tekijä esitti riittävää näyttöä siitä, että erilaiset tuet vaikuttivat liittyvän poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen (esim. teollistaminen, teknologian kehittäminen tai teollisuuden rakennemuutos), minkä komissio katsoi viittaavan tietyn tyyppisen valtiosta johtuvan vääristymän mahdolliseen esiintymiseen, ja se piti sitä riittävänä, jotta tutkimuksen vireillepano perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella oli oikeutettua. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(190)

Raaka-aineisiin liittyvien vääristymien osalta ZTT totesi, että kyseessä on vertikaalisesti täysin integroitunut yritys, minkä vuoksi se hankki tuotantopanokset etuyhteydessä olevilta yrityksiltä ja on epätodennäköistä, että tuotantoketjun alkupään markkinat vääristäisivät sen hintoja. ZTT väitti myös toimittaneensa asiaa koskevia tietoja etuyhteydessä olevien yritysten tuotantoketjun alkupään raaka-ainetuotannosta. ZTT:n mukaan ei esitetty mitään näyttöä siitä, että valokaapelimarkkinat olisivat vääristyneet, minkä vuoksi ei ollut mitään näyttöä siitä, että ZTT:n kustannukset olisivat vääristyneet. ZTT toi myös esiin, että niitä sen kustannuksia, joiden ei ole osoitettu olevan vääristyneitä, olisi käytettävä normaaliarvon muodostamisessa.

(191)

Kuten edellä ja erityisesti 181 kappaleessa todetaan, komissio piti asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä riittävänä tutkimuksen vireillepanoa varten. Tämän vuoksi komissio vahvisti, että 3.1.1.2–3.1.1.9 jaksossa kuvatut erityyppiset monialaiset merkittävät vääristymät vaikuttivat valokaapelisektorilla toimiviin yrityksiin, valokaapelien tuottajien käyttämien raaka-aineiden valmistajiin (ks. 155 kappale) samoin kuin näiden raaka-aineiden tuotantoon tarvittavien perustuotantopanosten tuottajiin arvoketjun alkupäässä. Vaikka ZTT hankkisikin tuotantopanoksensa etuyhteydessä olevilta yrityksiltä, niiden tuotantopanosten tuottajiin – samoin kuin ZTT:hen – kohdistuu edellä mainituissa jaksoissa kuvattuja vääristymiä. ZTT:n toimittamissa tiedoissa ei ollut tarkkaa eikä asianmukaista näyttöä, joka olisi vahvistanut, että jotkin sen kustannukset olisivat varmuudella vääristymättömiä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan perusteella. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(192)

Lopuksi ZTT huomautti, että jos komissio toteaa, että valtio puuttui toimintaan edistääkseen suurinopeuslaajakaistaverkon käyttöönottoa tukemalla valokaapelien tai niiden tuotantopanosten markkinoita (erityisesti tukien kautta), jälkimmäisellä korjattiin markkinoiden toimintapuutteita ja edistettiin positiivisia ulkoisvaikutuksia, minkä vuoksi sitä ei pitäisi pitää merkittävänä toimintaan puuttumisena eikä siihen liittyviä vääristymiä voida pitää merkittävinä.

(193)

Kuten komissio selittää 172 kappaleessa, se, korjataanko valtion toimenpiteellä markkinoiden toimintapuutetta, ei ole merkityksellistä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen kannalta. Kaikki valtion puuttuminen toimintaan, joka johtaa tai saattaa johtaa markkinoiden vääristymiseen ja joka täyttää 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa esitetyn merkittävän vääristymän määritelmän, on arvioitava kyseisen artiklan mukaisesti. Tämän vuoksi komissio hylkäsi ZTT:n väitteen.

(194)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksia, jotka koskivat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamista ja joissa toistettiin suurelta osin aiemmat huomautukset.

(195)

Kiinan viranomaiset totesivat ensin, että maaraportti on virheellinen ja että siihen perustuvilla päätöksillä ei ole tosiasiallista eikä oikeudellista perustaa. Kiinan viranomaiset väittivät erityisesti, että maaraportti ei EU:n lainsäädännössä tarkoitettu kertomus tai raportti. Sen vuoksi on epäilyksiä siitä, voiko maaraportti edustaa komission virallista kantaa. Tosiseikkojen osalta maaraportti on Kiinan viranomaisten mukaan harhaanjohtava, yksipuolinen ja ristiriidassa todellisuuden kanssa. Lisäksi se, että komissio on laatinut maaraportteja vain muutamasta maasta, herättää epäilyksiä suosituimmuuskohtelusta. Kiinan viranomaisten mukaan se, että komissio käyttää maaraporttiin sisältyvää näyttöä, ei ole oikeudenmukaisen ja tasapuolisen lainsäädännön hengen mukaista, koska tosiasiassa kyse on asian päättämisestä ennen oikeudenkäyntiä.

(196)

Toiseksi Kiinan viranomaiset väittivät, että normaaliarvon muodostaminen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti on ristiriidassa WTO:n polkumyyntisopimuksen ja erityisesti sen 2.2 artiklan kanssa, jossa annetaan kattava luettelo tilanteista, joissa normaaliarvo voidaan muodostaa, eikä ”merkittävien vääristymien” esiintyminen kuulu tällaisiin tilanteisiin. Lisäksi asianmukaisen edustavan maan tietojen käyttäminen on Kiinan viranomaisten mukaan ristiriidassa GATT-sopimuksen VI.1(b) artiklan ja WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1.1 artiklan kanssa, joissa edellytetään alkuperämaan tuotantokustannusten käyttämistä normaaliarvon muodostamisessa.

(197)

Kolmanneksi Kiinan viranomaiset väittivät, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaiset komission tutkimuskäytännöt eivät ole WTO:n sääntöjen mukaisia siltä osin, kun komissio vastoin WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1.1 artiklaa jättää huomiotta kiinalaisten tuottajien asiakirjat määrittämättä, ovatko kyseiset asiakirjat Kiinassa yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisia. Kiinan viranomaiset ovat tältä osin eri mieltä komission aiemmin antamasta vastauksesta (ks. 146 ja 168 kappale).

(198)

Neljänneksi Kiinan viranomaiset katsovat, että komission olisi toimittava johdonmukaisesti ja tutkittava perusteellisesti, esiintyykö edustavassa maassa niin sanottuja markkinavääristymiä. Edustavan maan tietojen hyväksyminen ilman tällaista arviointia on kaksinaismoralistista. Sama koskee Kiinan viranomaisten mukaan EU:n tuotannonalan hintojen ja kustannusten arviointia. Viidenneksi Kiinan viranomaiset huomauttivat, että EU:ssa on laajoja markkinavääristymiä, joihin kuuluvat viranomaisten ohjeistus, liikepankkien huomioon ottamat sosiaaliset näkökohdat, verovapautukset, taloudellinen tuki tai taloudelliset pelastustoimet.

(199)

Maaraporttia koskevan ensimmäisen väitteen osalta komissio käsittelee suosituimmuuskohtelua tarkemmin 170 kappaleessa. Maaraportin tosiseikkojen virheellisyyttä koskevia huomautuksia käsitellään 174 kappaleessa. Samassa johdanto-osan kappaleessa käsitellään myös väitettä komission puolueettomuudesta. Mitä tulee maaraportin asemaan EU:n lainsäädännössä, komissio muistuttaa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa ei säädetä merkittäviä vääristymiä koskevien raporttien erityisestä muodosta eikä julkaisukanavasta. Komissio muistuttaa, että raportti on tosiasioihin perustuva tekninen asiakirja, jota käytetään vain kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten yhteydessä. Sen vuoksi on asianmukaista, että se julkaistaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjana, koska se on pelkästään kuvaileva eikä ilmaise mitään poliittisia näkökantoja, mieltymyksiä tai tuomioita. Sen muoto ei vaikuta sen sisältöön eli objektiivisiin tietolähteisiin, jotka koskevat Kiinan taloudessa esiintyviä merkittäviä vääristymiä, jotka ovat merkityksellisiä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan soveltamisen kannalta. Toisesta ja kolmannesta väitteestä, jotka koskevat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan väitettyä ristiriitaisuutta WTO:n lainsäädännön kanssa, komissio toteaa, että Kiinan viranomaiset eivät esittäneet mitään uutta näyttöä sen lisäksi, että ne viittasivat valituselimen raporttiin asiassa EU – Biodiesel ja paneelin raporttiin asiassa EU – Cost adjustment. Näitä väitteitä kuitenkin käsiteltiin jo 146 ja 168 kappaleessa. Kolmannen maan tietojen arviointia koskevaa neljättä väitettä käsiteltiin jo 171 kappaleessa. Mitä tulee viidenteen väitteeseen, joka koskee väitettyjä vääristymiä EU:n markkinoilla, komissio huomauttaa, että 170 kappaleessa selitetään yksityiskohtaisesti, miksi tällaiset huolenaiheet eivät ole merkityksellisiä tässä tutkimuksessa. Näin ollen komissio hylkäsi Kiinan viranomaisten väitteet.

(200)

ZTT-ryhmä toisti ensin kantansa, jonka mukaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on ristiriidassa WTO-sopimusten kanssa, ja totesi, että komission vastauksessa sen aiempiin väitteisiin ei ole selkeitä perusteluja, eikä siinä etenkään mainita oikeusperustaa WTO-sopimuksissa (ks. 146 kappale). Tämän vuoksi päätelmien ilmoittaminen ei ZTT-ryhmän mukaan täytä oikeudellisia vaatimuksia asianmukaisista perusteluista, jotka oikeuttaisivat komission päätöksen. Toiseksi ZTT-ryhmä väitti, että ryhmän ei ole osoitettu olevan merkittävien vääristymien kohteena, koska puolueen tavanomainen poliittinen toiminta yrityksessä tai yrityksen johtajien kuuluminen Kiinan kommunistiseen puolueeseen eivät osoita Kiinan kommunistisen puolueen suoraa vaikutusvaltaa ryhmään nähden ja koska ZTT-ryhmä on yksityinen ja julkisesti noteerattu yhtiö, siihen sovelletaan markkinasuuntautunutta hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ja listautumisvaatimuksia. Tähän liittyen ZTT-ryhmä huomautti, että valtion puuttuminen toimintaan ei tarkoita merkittäviä vääristymiä, koska valtion puuttumisella voidaan myös korjata markkinoiden toimintapuutteita esimerkiksi laajakaista-alalla, jolla tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta yleisesti käytetään.

(201)

Komissio on käsitellyt laajasti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan yhteensopivuutta WTO:n sääntöjen kanssa 146, 179 ja 168 kappaleessa. Komissio selitti erityisesti, että WTO:n oikeuskäytäntö, johon ZTT-ryhmä viittasi, ei koske perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamista, mutta siinä joka tapauksessa sallitaan kolmannen maan tietojen käyttö asianmukaisesti oikaistuna, jos oikaisu on tarpeen ja perusteltu. ZTT-ryhmän väitteestä, joka koskee merkittävien vääristymien puuttumista valokaapelien sektorilla, komissio huomauttaa, että asiaa käsiteltiin jo laajasti 154 ja 181 kappaleessa. ZTT-ryhmän huomautuksista ei käy täysin selvästi ilmi, ehdottaako se yleisissä huomautuksissaan, joiden tueksi ei ole näyttöä, että markkinahäiriöt ovat ominaisia Kiinan laajakaistasektorille, että Kiinan kommunistisen puolueen toiminta yrityksessä ei ole osoitus puolueen vaikutuksesta vai että valtion puuttuminen toimintaan ei vastaa merkittäviä vääristymiä. Huomautukset eivät kuitenkaan muuta komission päätelmiä, jotka perustuvat sellaisten eri seikkojen tutkimiseen, jotka viittaavat merkittävien vääristymien esiintymiseen sektorilla, kuten 3.3.1.2–3.3.1.9 jaksossa osoitetaan. Sen vuoksi komissio hylkäsi ZTT-ryhmän esittämät väitteet.

(202)

CCCME toisti kantansa, jonka mukaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on ristiriidassa WTO:n polkumyyntisopimuksen kanssa. CCCME huomautti erityisesti, että komission mukaan WTO:n lainsäädäntö, sellaisena kuin WTO:n valituselin sitä tulkitsevat asiassa EU–Biodiesel, mahdollistaa kolmannen maan tietojen käytön asianmukaisesti oikaistuna silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. CCCME toi kuitenkin esiin, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukainen menetelmä ei liity nimenomaisesti perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan säännöksiin, jotka olivat asian DS473 kohteena. Lisäksi CCCME totesi, että komissio ei selittänyt, miten perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan toinen alakohta on WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklan mukainen.

(203)

Komissio on samaa mieltä CCCME:n kanssa siitä, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukainen menetelmä ei liity nimenomaisesti perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan säännöksiin, kuten jo tuotiin esiin 146 kappaleessa. Komissio huomauttaa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisedellytykset ja sen mukaisen arvioinnin asiasisältö poikkeavat perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan vastaavista. Väite, joka koskee jälkimmäisen säännöksen yhteensopivuutta WTO:n kanssa, ei ole näin ollen merkityksellinen tässä tutkimuksessa. Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi CCCME:n väitteet.

(204)

FTT viittasi myös nimenomaisesti CCCME:n huomautuksiin ja totesi, että markkinavääristymiä koskevat väitteet eivät ole perusteltuja. FTT:n mukaan sen sijaan, että valituksen tekijä esittäisi tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä, se vain siteeraa komission aiempia päätelmiä ja viittaa maaraporttiin, jossa puolestaan käsitellään Kiinan markkinoita ja taloudellista rakennetta laajemmin ja ilman erityistä näyttöä valokaapeleiden sektorista. Sen vuoksi FTT ei ymmärrä, miten esimerkiksi valtion omistajuus, kemianteollisuuden rakenne tai kommunistisen puolueen poliittiset tavoitteet tai rooli yrityksessä ovat osoittaneet, että kaupallinen toiminta valokaapelisektorilla on vääristynyttä.

(205)

FTT:n väitteet ovat virheellisiä. Kuten jo 152 kappaleessa selitettiin, maaraportti ei ole yleisluonteinen eikä käsittele Kiinan taloudellista rakennetta laajemmin, vaan siinä kuvataan erityyppisiä laaja-alaisia vääristymiä, joita esiintyy koko Kiinan taloudessa ja jotka vaikuttavat tarkasteltavana olevan tuotteen hintoihin ja/tai raaka-aineisiin ja tuotantokustannuksiin. Komissio toteaa vielä, että maaraportti ei ole ainoa näytön lähde, jota komissio käyttää määrittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä. Komission käyttämät täydentävät todisteluun liittyvät tekijät ja päätelmät, jotka komissio teki tämän näytön perusteella, esitetään 3.3.1.2–3.3.1.9 jaksossa. Näin ollen vaikka tekijät, joihin FTT viittaa, kuten valtion omistajuus tai Kiinan kommunistisen puolueen rooli yrityksissä, kuuluvat merkityksellisiin tekijöihin, jotka viittaavat merkittäviin vääristymiin, komission määritys perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä perustuu merkittävästi laajempaan näyttöön. Näin ollen komissio hylkäsi FTT:n väitteet.

3.2 Edustava maa

3.2.1 Yleiset huomautukset

(206)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

—	Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso. Tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo asukasta kohden on Maailmanpankin tietokannan (115) perusteella samanlainen kuin Kiinalla;

—	tarkasteltavana olevan tuotteen tuotanto kyseisessä maassa;

—	asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa.

—	jos mahdollisia edustavia kolmansia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetetaan tarvittaessa maa, jossa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(207)

Kuten 209 ja 210 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä: Näissä muistiossa kuvataan näiden kriteereiden pohjana olevat tosiseikat ja näyttö ja käsitellään osapuolten näistä seikoista ja asiaankuuluvista lähteistä esittämiä huomautuksia. Tuotannontekijöitä käsittelevässä toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille harkitsevansa Argentiinan käyttämistä asianmukaisena edustavana maana, jos merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistetaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(208)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio yksilöi Turkin mahdolliseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Komissio totesi tarkastelevansa myös muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(209)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 19 päivänä marraskuuta 2020 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita valokaapelien tuotannossa käytetään. Lisäksi komissio yksilöi kuusi mahdollista edustavaa maata vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella (nämä maat olivat Etelä-Afrikka, Kolumbia, Malesia, Serbia, Thaimaa ja Turkki) ja piti Turkkia asianmukaisimpana edustavana maana. Komissio sai ensimmäisestä muistiosta huomautuksia Connect Comilta, CCCME:tä ja ZTT-ryhmältä. Näitä huomautuksia analysoidaan 226–237 kappaleessa.

(210)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 12 päivänä maaliskuuta 2021 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’toinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Argentiinan edustavaksi maaksi. Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voiton edustavassa maassa toimivan yrityksen Prysmian Energia Cables y Sistemas de Argentina S.A. käytettävissä olevien tietojen perusteella. Toisessa muistiossa käsiteltiin myös ensimmäiseen muistioon saatuja huomautuksia. Toista muistiota koskevia huomautuksia saatiin Connect Comilta, CCCME:tä ja ZTT-ryhmältä. Näitä huomautuksia analysoidaan 247–292 kappaleessa.

3.2.2 Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso

(211)

Tuotannontekijöitä käsittelevässä ensimmäisessä muistiossa komissio yksilöi Etelä-Afrikan, Kolumbian, Malesian, Serbian, Thaimaan ja Turkin maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut ne Kiinan tavoin ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon, jäljempänä ’BKTL’, perusteella, ja niissä tiedettiin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoa. Huomautuksia saatiin 30 päivänä marraskuuta 2020 Connect Comilta ja 3 päivänä joulukuuta 2020 (pidennetty määräaika) CCCME:ltä ja ZTT-ryhmältä.

(212)

Connect Com katsoi, että komission olisi tutkittava myös Kazakstania, Meksikoa ja Venäjää mahdollisina edustavina maina. Komissio ei kuitenkaan ole löytänyt yhtään näissä maissa toimivaa valokaapelien tuottajaa, jonka taloudelliset tiedot olisivat helposti saatavilla, minkä vuoksi se ei arvioinut näitä maita tarkemmin.

(213)

ZTT-ryhmä väitti, että Turkin talouteen kohdistui merkittäviä vääristymiä, etenkin energiamarkkinoilla samoin kuin elektroniikan ja optiikan markkinoilla, ja viittasi tältä osin komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan ”Turkey 2020 Report” (116). Kun otetaan huomioon 294 kappaleessa esitetty päätelmä Argentiinan valitsemisesta asianmukaiseksi edustavaksi maaksi, tämä väite mitätöityi.

(214)

ZTT-ryhmä väitti, että bruttokansantulo, jäljempänä ’BKTL’, ei ole asianmukainen indikaattori maan taloudellisen kehityksen arvioimiseksi, koska asukaskohtainen BKTL ei tuo riittävästi esiin maan kehityksen tasoa tai mittaa hyvinvointia, ja että asukaskohtainen bruttokansantuote, jäljempänä ’BKT’, on paljon tarkempi. ZTT-ryhmä huomautti myös, että Malesian taloudellisen kehityksen taso on lähempänä Kiinaa kuin Turkin, kun tarkastellaan asukaskohtaista BKT:tä, minkä vuoksi Malesia on lähempänä Kiinan kehityksen tasoa kuin Turkki. ZTT-ryhmä väitti, että myös tuottavuus olisi otettava huomioon tällaisessa analyysissa, ja vaikka molempien maiden tuottavuus oli korkeampi kuin Kiinan, Malesia oli talouden samankaltaisuuden osalta lähempänä kuin Turkki. ZTT-ryhmä huomautti myös, että YK:n inhimillisen kehityksen indeksin (jossa yhdistetään erilaisia kehitysmittareita, kuten elinajanodote, koulunkäyntivuodet ja asukaskohtainen BKTL yhteen indeksiin, jossa korkeampi luku osoittaa korkeampaa kehitystasoa) mukaan Malesia on lähempänä Kiinan kehitystasoa kuin Turkki. Lopuksi ZTT-ryhmä huomautti, että Gini-indeksin (eriarvoisuusmittari, jossa tulokset ovat välillä 0–100 ja suurempi luku kuvaa suurempaa eriarvoisuutta) mukaan Malesian eriarvoisuustaso on lähempänä Kiinaa kuin Turkin.

(215)

Connect Com väitti, että komission olisi otettava huomioon myös tuotannonalan tuotanto-olosuhteet, koska toisin kuin Turkissa, Kiinassa on erittäin kehittynyttä teknologiaa, sekä markkinoilla toimivien yritysten lukumäärä.

(216)

Muodostaessaan normaaliarvoa laskennallisesti maissa, joissa esiintyy merkittäviä vääristymiä, komissio voi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti käyttää edustavaa maata, jonka taloudellisen kehityksen taso on samanlainen kuin viejämaassa. Määrittäessään, missä maissa taloudellisen kehityksen taso on samanlainen kuin viejämaassa, komissio käyttää maita, jotka Maailmanpankki on luokitellut samaan tuloluokkaan. Tässä komissio käyttää harkintavaltaansa perusasetuksen tulkinnassa ja soveltamisessa, kuten EU:n tuomioistuin on toistuvasti vahvistanut tapauksissa, joissa se on jätetty komission tehtäväksi (117). Komissio katsoo, että tämän luokittelun perusteella voidaan yksilöidä riittävä määrä mahdollisesti soveltuvia maita, joissa on vastaava kehitystaso ja joiden joukosta voidaan valita asianmukainen edustava maa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti siten, että varmistetaan johdonmukainen ja puolueeton maiden pooli.

(217)

Perusasetuksessa ei edellytetä, että edustavan maan olisi oltava maa, joka on viejämaata lähimpänä taloudellisen kehityksen, tuottavuuden, elinajanodotteen, kehitystason, eriarvoisuustason, tuotanto-olosuhteiden tai kilpailutason osalta. Sen vuoksi yksikään edellä mainituista seikoista ei ole merkityksellinen asianmukaisen edustavan maan valinnassa. Tässä tapauksessa Maailmanpankin luokka, johon Kiina luokitellaan, on ylemmän keskitulotason maat. Sen vuoksi kaikkien luettelossa olevien maiden, joita analysoidaan kahdessa muistiossa, taloudellisen kehityksen taso on samanlainen kuin Kiinan, ja niiden katsottiin täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt perusteet.

3.2.3 Asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa

(218)

Komissio totesi ensimmäisessä muistiossa, että Etelä-Afrikassa, Kolumbiassa, Malesiassa, Serbiassa, Thaimaassa ja Turkissa julkisten tietojen saatavuus on vielä varmennettava, etenkin tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajien julkisten taloudellisten tietojen osalta. Komissio yksilöi yhden valokaapelien tuottajan Kolumbiassa, neljä Malesiassa, yhden Serbiassa, kaksi Etelä-Afrikassa, kolme Thaimaassa ja neljä Turkissa, kuten 219–224 kappaleessa selitetään.

(219)

Kolumbian osalta helposti saatavilla olevat taloudelliset tiedot Furukuwa Industrial Colombia S A S:stä ovat peräisin vuodelta 2018, minkä vuoksi niitä ei voitu pitää soveltuvina tutkimusajanjakson osalta. Tuoreempia tietoja oli saatavilla muista tuottajista muista mahdollisista edustavista maista (ks. 238 kappale).

(220)

Malesiassa komissio yksilöi neljä tuottajaa, joiden taloudelliset tiedot olivat helposti saatavilla: Fujikura Federal Cables SDN BHD, jäljempänä ’Fujikura’, Lite Kabel SDN BHD, jäljempänä ’Lite Kabel’, Opcom Cables SDN BHD, jäljempänä ’Opcom’, ja Tenaga Cable Industries SDN BHD, jäljempänä ’Tenaga’. Lite Kabelin ja Tenagan helposti saatavilla olevat taloudelliset tiedot olivat peräisin vuodelta 2018 ja Opcomin vuoden 2019 ensimmäiseltä neljännekseltä, minkä vuoksi niitä ei voitu pitää soveltuvina tutkimusajanjakson osalta. Fujikuran taloudelliset tiedot olivat helposti saatavilla vuodelta 2019, mutta yrityksen toiminta oli tappiollista.

(221)

Serbiassa Novkabel Doo Novi Sadin taloudelliset tiedot olivat helposti saatavilla vuodelta 2019, mutta yrityksen toiminta oli tappiollista.

(222)

Etelä-Afrikassa komissio yksilöi kaksi valokaapelien tuottajaa, jotka olivat CBI-Electric Telecom Cables (PTY) LTD ja Malesela Taihan Electric Cable (PTY) LTD Näiden yritysten taloudellisia tietoja ei kuitenkaan ollut helposti saatavilla.

(223)

Thaimaassa komissio yksilöi kolme valokaapelien tuottajaa, jotka olivat Futong Group Communication Technology (Thailand) Co Ltd, jäljempänä ’Futong’, Siam Fiber Optics Co Ltd, jäljempänä ’Siam Fiber’, ja Thai Fiber Optics Co Ltd, jäljempänä ’Thai Fiber’, ja joiden taloudelliset tiedot olivat helposti saatavilla vuodelta 2019. Futong oli kannattava vuonna 2019, kun taas Siam Fiber ja Thai Fiber olivat tappiollisia.

(224)

Turkissa komissio yksilöi neljä valokaapelien tuottajaa, joiden taloudelliset tiedot olivat helposti saatavilla eli Cen Kablo Sanayi Ve Ticaret AS, jäljempänä ’Cen Kablo’, Corning Optik Iletisim Sanayi Limited Sirketi, jäljempänä ’Corning Optik’, ETK Kablo Sanayii Ve Ticaret AS, jäljempänä ’ETK Kablo’, ja Turk Prysmian Kablo Ve Sistemleri AS, jäljempänä ’Turk Prysmian’. Cen Kablon ja Corning Optikin helposti saatavilla olevat taloudelliset tiedot olivat peräisin vuodelta 2018 ja ETK Kablon vuodelta 2017. Turk Prysmianin taloudelliset tiedot olivat helposti saatavilla vuodelta 2019. Yrityksen voittomarginaali vuonna 2019 oli kuitenkin alhainen, eikä sitä pidetty perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitettuna kohtuullisena määränä.

(225)

Koska muissa mahdollisissa edustavissa maissa sijaitsevista tuottajista oli saatavilla tuoreempia tietoja (ks. 238 kappale), Kolumbiaa, Malesiaa ja Turkkia ei pidetty mahdollisina asianmukaisina edustavina maina tässä vaiheessa. Komissio käsittelee jäljempänä näitä maita koskevia väitteitä.

(226)

CCCME ja ZTT-ryhmä väittivät, että mahdollisissa edustavissa maissa oleva tuottajat, joiden taloudelliset tiedot oli ilmoitettu ensimmäisessä muistiossa, tuottivat ja myivät sekä tarkasteltavana olevaa tuotetta että muita tuotteita. CCCME ja ZTT-ryhmä väittivät erityisesti, että Turk Prysmianin vuoden 2019 vuosikertomuksen mukaan sen myynnistä 89 prosenttia oli energiakaapeleita ja vain 11 prosenttia televiestintäkaapeleita, minkä vuoksi se ei olisi hyvä taloudellisten tietojen lähde valokaapeleihin liittyvän liiketoiminnan osalta. Lisäksi ZTT-ryhmä väitti, että myöskään Corning Optikin toiminta ei rajoitu valokaapelien tuotantoon.

(227)

Komissio huomauttaa, että nämä yritykset toimivat kaapelien, myös tarkasteltavana olevan tuotteen, tuotannon alalla, minkä vuoksi niiden taloudelliset tiedot ovat edustava vertailukohta valokaapelien tuotannon taloudellisesta tuloksesta Turkissa vuonna 2019. Lisäksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisen menetelmän soveltaminen perustuu helposti saatavilla oleviin tietoihin, ja saattaa hyvinkin olla niin, että julkisia tietoja ei ole saatavilla tarkasteltavana olevan tuotteen yksityiskohtaisimmalla tasolla vaan koonnetummalla tasolla. Väitettä ei näin ollen voida hyväksyä.

(228)

Connect Com väitti, että unionin tuottajan Prysmianin ja turkkilaisen tuottajan Turk Prysmianin välisen yhteyden vuoksi turkkilaisen yrityksen yleiskulut, myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitot olisivat epäluotettavia. Connect Com ei selittänyt, miksi yhteys tekisi myynti-, yleis- ja hallintokustannuksista ja voitoista epäluotettavia, minkä vuoksi väite hylättiin.

(229)

CCCME ja ZTT-ryhmä huomauttivat, että useat suuret turkkilaiset tuottajat, kuten Turk Prysmian ja Corning Optik, toivat valokuituja niihin etuyhteydessä olevista yrityksistä, minkä vuoksi tällaiset tuonnin etuyhteyshinnat eivät kuvasta markkinahintoja. Valituksen tekijä puolestaan väitti, että näin ei ollut. Koska väitteen tueksi ei esitetty näyttöä, sitä ei voida hyväksyä.

(230)

ZTT-ryhmä toimitti julkisesti saatavilla olevat vuosikertomukset kahdelta malesialaiselta tuottajalta, Opcom Cablesilta vuosilta 2019 ja 2020 ja Liteltä vuodelta 2019. Molemmat yritykset yksilöitiin ensimmäisessä muistiossa valokaapelien tuottajiksi (ks. 220 kappale). ZTT-ryhmä ehdotti, että näiden kahden malesialaisen tuottajan saatavilla olevia taloudellisia tietoja olisi käytettävä edustavan maan määrittämiseksi. ZTT-ryhmä totesi, että nämä kaksi malesialaista yritystä eivät olleet kannattavia vuosina 2019 ja 2020, mutta se ehdotti, että muiden vuosien tietoja voitaisiin käyttää tätä indikaattoria varten, koska Lite Kabel oli kannattava vuonna 2018.

(231)

Koska molemmat malesialaiset yritykset olivat kannattamattomia vuosina 2019 ja 2020, niiden tietoja ei voitu käyttää, koska ne eivät edustaneet perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitettua kohtuullista määrää. Vuoden 2018 tiedot ovat tutkimusajanjaksoa edeltävältä ajalta, ja etusijalle asetetaan aina tutkimusajanjakson aikaiset tiedot. Tässä tapauksessa toisessa mahdollisessa edustavassa maassa on saatavilla taloudellisia tietoja tutkimusajanjaksolta, joten ei ole mitään syytä käyttää eri kauteen liittyviä tietoja. Sen vuoksi pyyntö hylättiin.

(232)

CCCME väitti myös, että jos Malesiassa ei ollut tuottajia, joiden toiminta oli kannattavaa vuonna 2019 ja joiden taloudelliset tiedot olivat helposti saatavilla, komission olisi käytettävä unionin tuottajien myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa koskevia tietoja, kuten se teki Kiinasta peräisin oleviin volframielektrodeihin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (118).

(233)

Komissio huomauttaa, että perusasetuksessa asetetaan etusijalle tiedot, jotka ovat peräisin edustavasta maasta, joka on samalla kehitystasolla kuin viejämaa, minkä vuoksi väitettä ei voida hyväksyä.

(234)

ZTT-ryhmä väitti, että komission ei pitäisi tukeutua Global Trade Atlas (119) -tietokannan, jäljempänä ’GTA’, tietoihin tuotannontekijöiden arvon määrittämisessä vaan Kiinan tullin tai edustavan maan tulliviranomaisten tuontitilastoihin, koska ne olisivat väitetysti luotettavampia kuin GTA:n tiedot.

(235)

Komissio huomauttaa, että asianomaiset osapuolet eivät toimittaneet näyttöä, jonka mukaan GTA olisi vähemmän luotettava kuin viralliset tullitilastot. Komission mukaan asianomaisen maan viralliset tullitilastot ovat GTA-tietojen lähteenä niiden kahdenvälisten sopimusten mukaisesti, joita on tehty GTA:n ja kaikkien sen piiriin kuuluvien maiden välillä. Komissio toteaa myös, että useiden viranomaisten pitkäaikaisena käytäntönä on käyttää GTA-tietokantaa tullitilastojen saamiseksi ja että myös yksityiset toimijat käyttävät laajasti tietokantaa eri tarkoituksiin ja eri yhteyksissä. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(236)

CCCME ja ZTT-ryhmä väittivät, että suuri osa valokuidun tuonnista tavarakoodilla 9001 10 Turkkiin ei ollut tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytettäviä raaka-aineita, kuten monimuotokuituja, minkä vuoksi GTA:ssa esitetty Turkin tuontihinta ei kuvastanut kohtuullisesti yksimuotokuitujen vääristymätöntä hintaa. CCCME väitti myös, että komission pitäisi käyttää Malesiaa mahdollisena edustavana maana, koska yksimuotovalokuitujen osuus tavarakoodiin 9001 10 kuuluvassa tuonnissa Malesiaan oli paljon suurempi kuin Turkissa, minkä vuoksi Malesian GTA-tuontitiedot olivat luotettavampia kuin Turkin. CCCME väitti vielä, että koska Turkki toi valokuituja pääasiassa Yhdysvalloista ja Malesia pääasiassa Intiasta, Malesian tuontitietoihin vaikuttaisivat vähemmän toimituskulut.

(237)

Mitä tulee Malesiaa koskeviin väitteisiin ja etenkin yksimuotovalokuitujen tuontiarvon edustavuuteen, koska kyseisen tuotantopanoksen osuus tavarakoodiin 9001 10 kuuluvassa tuonnissa oli suurempi ja toimituskulut pienemmät (Turkkiin verrattuna), komissio huomauttaa, että verratessaan eri tuotantopanosten tuontia eri maihin se tarkisti, että tuonti potentiaalisiin maihin oli riittävän edustavaa. Kun asianmukainen edustava maa on valittu, komissio käyttää lisäksi tarkempia maakohtaisia tavarakoodeja, jotka ovat yksityiskohtaisempia kuin kuusinumeroiset HS-koodit (ks. 318 kappale).

(238)

Koska komissio ei löytänyt tuottajien saatavilla olevia taloudellisia tietoja tutkimusajanjaksolta Kolumbiassa ja Etelä-Afrikassa tai kannattavien tuottajien tietoja Malesiassa ja Serbiassa, niitä ei pidetty soveltuvina edustavina maina. Komissio teki lisätutkimuksia mahdollisista asianmukaisista edustavista maista ja yksilöi – kuten toisessa muistiossa kuvataan – Argentiinassa vielä yhden valokaapelien tuottajan (Prysmian Energia Cables y Sistemas De Argentina S.A.) ja Brasiliassa yhden (Prysmian Cabos e Sistemas do Brasil S/A) sekä Thaimaassa yhden voimakaapelien tuottajan (Venine Cable), joiden taloudelliset tiedot ovat helposti saatavilla vuodelta 2019.

(239)

Komissio analysoi myös tärkeimpien tuotannontekijöiden (kuten valokuidun, suur- ja pientiheyspolyeteenin, alumiinipinnoitetun teräslangan, lasikuitulangan, LSOH-kuorimateriaali, fosfatoidun teräslangan polyeteenikerroksella ja putkien) tuontia Argentiinaan, Brasiliaan, Thaimaahan ja Turkkiin.

(240)

Kaikkien tuotannontekijöiden osalta tiedot, jotka koskivat tuontia Kiinasta edustavaan maahan, jätettiin huomiotta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi. Lisäksi tiedot, jotka koskivat tuontia edustavaan maahan muista kuin WTO:n jäsenmaista, jotka luetellaan asetuksen (EU) 2015/755 (120) liitteessä I (Azerbaidžan, Korean tasavalta, Turkmenistan, Uzbekistan, Valko-Venäjä), jätettiin huomiotta, koska tämän tuonnin hintoja ei pidetty vääristymättöminä hintoina.

(241)

Argentiinaan tuotiin puolet tärkeimmästä tuotantopanoksesta, valokuiduista, Kiinasta kuusinumerotasolla. Kahdeksannumerotasolla tehty analyysi kuitenkin osoitti, että Kiinasta tulevaan tuontiin liittyvistä kolmesta koodista vain yhdessä oli kyse merkittävästä tuontimäärästä (52 %). Sen vuoksi tämän tuotantopanoksen edustavuuden ja siihen liittyvän arvon todettiin olevan riittäviä. Muita tärkeimpiä tuotannontekijöitä tuotiin merkittäviä määriä markkinatalousmaista. Näin ollen katsottiin, että vääristymätön tuonti Argentiinassa oli erittäin edustavaa.

(242)

Brasiliaan tuotiin valokuituja pääasiassa Kiinasta kuusinumerotasolla. Lisäksi kahdeksannumerotasolla tuotiin valokuituja kolmella koodilla, joista kahden osalta lähes kaikki tuonti tuli Kiinasta. Sen vuoksi tämän tuotantopanoksen edustavuutta ja siihen liittyvää arvoa pidettiin epäluotettavina. Komissio totesi vielä, että kuusinumerotasolla yhden vientiä harjoittavan tuottajan valokaapelin tuotannossa suurina määrinä käyttämän alumiinipinnoitetun teräslangan tuonnista 72 prosenttia tuli Kiinasta. Kahdeksannumerotasolla tätä tuotannontekijää tuotiin kahdella koodilla, ja molempien osalta yli 60 prosenttia tuonnista tuli Kiinasta. Sen vuoksi tämän tuotantopanoksen edustavuutta ja siihen liittyvää arvoa pidettiin epäluotettavina, ja koska se oli merkittävä tuotantopanos valokaapelien valmistusprosessissa, se vaikuttaa merkittävästi normaaliarvoon. Lisäksi 80 prosenttia lasikuitulangoista tuotiin pääasiassa Kiinasta kuusinumerotasolla. Kahdeksannumerotasolla tätä tuotannontekijää tuotiin kahdella koodilla, ja molempien osalta yli 60 prosenttia tuonnista tuli Kiinasta. Edellä esitetyn perusteella Brasiliaan tulevan vääristymättömän tuonnin edustavuuden todettiin olevan alhainen.

(243)

Brasilian tavoin Thaimaahan tuotiin tärkeintä tuotantopanosta eli valokuituja pääasiassa Kiinasta. Vain 15 prosenttia valokuitujen kokonaistuonnista tuli muista lähteistä, jotka olivat vääristymättömiä (kuusinumerotasolla). Lisäksi kahdeksannumerotasolla valokuituja tuotiin kahdella koodilla, ja molempien osalta yli 70 prosenttia tuonnista tuli Kiinasta. Sen vuoksi tämän tuotantopanoksen edustavuutta ja siihen liittyvää arvoa pidettiin epäluotettavina. Lisäksi 96 prosenttia lasikuitulangoista tuotiin pääasiassa Kiinasta kuusinumerotasolla. Tällä koodilla ei ole kahdeksannumeroista koodia. Sen vuoksi tämän tuotantopanoksen edustavuutta ja siihen liittyvää arvoa pidettiin epäluotettavina. Edellä esitetyn perusteella Thaimaahan tulevan vääristymättömän tuonnin edustavuuden todettiin olevan alhainen.

(244)

Turkkiin tuotiin Kiinasta merkittäviä määriä vain kahta tuotannontekijää, joiden osuus valokaapelien tuotantokustannuksista on pieni. Näin ollen vääristymättömän tuonnin edustavuus Turkissa oli suuri.

(245)

Edellä esitetyn perusteella (224 ja 241–244 kappale) komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille toisella muistiolla, että se aikoo käyttää Argentiinaa asianmukaisena edustavana maana ja yritystä Prysmian Energia Cables Y Sistemas de Argentina S.A. perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti saadakseen vääristymättömät hinnat tai vertailuarvot normaaliarvon laskemista varten.

(246)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia Argentiinan soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja Prysmian Energia Cables Y Sistemas de Argentina S.A:n soveltuvuudesta edustavan maan tuottajaksi. Huomautuksia saatiin Connect Comilta, CCCME:tä ja ZTT-ryhmältä.

(247)

ZTT-ryhmä toisti väitteensä, jonka mukaan BKTL ei ole asianmukainen indikaattori maan taloudellisen kehityksen arvioimiseksi, koska siihen sisältyy maassa tuotetun tulon lisäksi myös maan ulkopuolelle syntynyt tulo, ja väitti, että komissio teki ilmeisen virheen tosiseikkojen arvioinnissa, kun se otti huomioon ainoastaan asukaskohtaiseen BKTL:ään perustuvan Maailmanpankin tuloluokan arvioidessaan taloudellisen kehityksen samankaltaisuutta suhteessa Kiinaan. Kuten Turkinkin tapauksessa (ks. 214 kappale) ZTT-ryhmä väitti, että Malesian taloudellisen kehityksen taso on lähempänä Kiinan tasoa kuin Argentiinan, kun mittarina käytetään asukaskohtaista BKT:tä, tuottavuutta ja YK:n inhimillisen kehityksen indeksiä, minkä vuoksi Malesian väitettiin olevan Argentiinaa parempi edustava maa.

(248)

Komissio on eri mieltä ZTT-ryhmän väitteestä, jonka mukaan se teki ilmeisen virheen käyttäessään BKTL:ää mahdollisten edustavien maiden taloudellisen kehityksen tason arvioinnissa. Kuten 216 ja 217 kappaleessa selitetään tarkemmin, määrittäessään, missä maissa taloudellisen kehityksen taso on samanlainen kuin viejämaassa, komissio käyttää maita, jotka Maailmanpankki on luokitellut samaan tuloluokkaan. Perusasetukseen ei sisälly mitään lisävaatimusta, jonka mukaan olisi valittava maa, jonka asukaskohtainen BKT, tuottavuus tai YK:n inhimillisen kehityksen indeksi on lähimpänä viejämaan vastaavia. Tässä tapauksessa Maailmanpankin luokka, johon Kiina luokitellaan, on ylemmän keskitulotason maat. Sen vuoksi sekä Malesian että Argentiinan taloudellisen kehityksen taso on samanlainen kuin Kiinan, ja niiden katsottiin täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt perusteet. Näin ollen hylättiin väite, jonka mukaan Malesia on parempi edustava maa kuin Argentiina.

(249)

CCCME väitti, että kiinalaisten tuottajien kansainvälisiltä markkinoilta tuomien raaka-aineiden kustannuksia ei pitäisi pitää vääristyneinä eikä niitä sen vuoksi pitäisi korvata.

(250)

Otokseen valituille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille annettiin mahdollisuus osoittaa, että niiden (tuodut) raaka-aineet eivät olleet vääristyneitä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Niitä pyydettiin toimittamaan asiaa tukevaa näyttöä (esim. tavaroiden alkuperämaa, ostosopimus, laskut). ZTT-ryhmä väitti, että mitkään sen raaka-aine- tai energiaostot eivät olleet vääristyneitä ja että raaka-aineiden tuonti tutkimusajanjakson aikana tapahtui vääristymättömillä hinnoilla. ZTT-ryhmä yksilöi nämä ostot ja esitti ne raaka-aineostojen luettelossa kyselyvastauksessa, mutta se ei toimittanut mitään näyttöä asian tueksi. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(251)

FTT-ryhmä toimitti viidestä raaka-aineesta jonkin verran näyttöä, mutta se oli osittaista (kattoi vain muutaman liiketoimen) ja ristiriidassa muiden asiaa koskevassa luettelossa annettujen tietojen kanssa. Komissio ei kyennyt sen perusteella arvioimaan väitettä, minkä vuoksi sitä ei voitu hyväksyä tässä vaiheessa.

(252)

CCCME väitti, että kolmansien maiden tuontihinnoilla ei voida edustavasti korvata kotimarkkinahintoja normaaliarvoa koskevissa laskelmissa, koska tuontihinnat voivat sisältää korkeammat toimituskustannukset kuin kotimarkkinoilta ostetut raaka-aineet, mikä korottaa keinotekoisesti korvattuja raaka-ainekustannuksia, eikä komissio pysty asianmukaisesti erottamaan toisistaan näitä kustannusvaikutuksia.

(253)

Kuten 69 kappaleessa selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa säädetään asianmukaisen edustavan maan vastaavien tietojen käytöstä. Komissio käyttää GTA-tuontihintoja lähtökohtana laskiessaan edustavan maan vääristymättömän hinnan, johon se lisää tuontitariffit. Tätä pidetään varovaisena arviona edustavan maan asianmukaisen vääristymättömän markkinahinnan muodostamiseksi, kun otetaan huomioon, että tämän arvon lisäksi voi esiintyä lisäkustannuksia, kuten tuontimaksut ja muut verot kuin tuontitullit (kuten arvonlisävero) kyseisestä maasta riippuen. Jos tuonnin tapauksessa ei otettaisi huomioon kaikkia toimituskuluja, näin saatu hinta ei kuvastaisi vääristymätöntä hintaa Argentiinan markkinoilla vaan keskimääräistä noudettuna lähettäjältä -hintaa (kun tavarat myydään vientiä varten) maissa, jotka myyvät Argentiinaan. Tämä olisi vastoin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohtaa, minkä vuoksi tämä väite hylättiin.

(254)

Koska ei esitetty näyttöä siitä, että käytetyt tiedot ja menetelmä eivät edustaisi kunkin tuotantopanoksen vääristymättömiä kustannuksia, komissio hylkäsi tämän väitteen.

(255)

CCCME väitti, että maiden välillä on merkittäviä eroja työvoima- ja energiakustannuksissa, minkä vuoksi kolmannen maan työvoima- ja energiakustannuksia ei voida käyttää normaaliarvon määrittämisessä.

(256)

(257)

CCCME pyysi komissiota selventämään vaatimusta, jonka perusteella edustavan maan jonkin yrityksen kannattavuuden katsotaan olevan matala tai korkea.

(258)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan viimeisen alakohdan mukaan muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Komissio soveltaa tätä oikeudellista vaatimusta arvioidessaan, onko voittotaso matala vai korkea. Artiklan vaatimuksen mukaan voiton on oltava kohtuullinen. Määrittäessään kussakin tapauksessa, mikä on kohtuullinen määrä, komissio tarkastelee kunkin tutkimuksen erityispiirteitä, kuten tarkasteltavana olevaa tuotetta ja toimialaa. Sanomattakin on selvää, että kohtuullinen voittotaso ei voi olla (lähes) negatiivinen tai lähellä kannattavuusrajaa.

(259)

CCCME väitti myös, että Argentiina ei ole asianmukainen edustava maa, koska komission yksilöimä ainoa tuottaja Argentiinassa (eli Prysmian Energia) oli etuyhteydessä yhteen valituksen tekijään ja yrityksellä oli suuri osuus Argentiinan markkinoista. CCCME viittasi Kiinasta peräisin olevan glyfosaatin tuontia koskevaan polkumyyntitutkimukseen (121), jossa Argentiinaa, Australiaa, Intiaa ja Malesiaa ei voitu valita vertailumaiksi, koska niiden markkinoita hallitsivat suurelta osin yritykset, jotka olivat etuyhteydessä pääasialliseen EU:n valituksen tekijään. CCCME väitti myös, että koska Argentiinan televiestintämarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti vuonna 2020 ja Argentiinan valtio on antanut tukea paikallisille tuottajille, kasvavista markkinoista suurta osuutta hallitsevan yrityksen myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto eivät voi kuvastaa kohtuullista ja markkinasuuntautunutta tasoa eikä niitä pitäisi käyttää normaaliarvon muodostamiseen. Connect Com väitti, että valokaapelien argentiinalaiset tuottajat eivät ole riippumattomia yrityksiä vaan ne ovat sidoksissa Prysmianiin ja Nexansiin, minkä vuoksi i) Argentiinan kotimarkkinoilla ei ollut riittävästi kilpailua, ja se viittasi EU:n tuomioistuimen tuomioon asiassa C-16/90 (122); ii) tuottajien kustannukset ja voitot ylittäisivät kilpailukykyisen tason; iii) toisiinsa sidoksissa olevien valmistajien konsernin sisäiset siirtohinnat olivat liian korkeat. Connect Com väitti myös, että Prysmian Energian 20 prosentin voitto oli kohtuuton, kun taas ja Thaimaassa sijaitsevan Venine Cablen 9,5 prosentin voitto vastasi paremmin kilpailuolosuhteita. Connect Com väitti lisäksi, että Brasilia olisi parempi edustava maa, koska sen markkinoilla toimii enemmän tuottajia, joista ainakin neljä on valituksen tekijöistä riippumattomia.

(260)

Sillä, että valittu yritys edustavassa maassa on etuyhteydessä johonkin unionin tuottajaan, ei ole merkitystä edustavan maan valinnassa. CCCME ei toimittanut mitään syytä tai näyttöä, jonka perusteella tämä seikka olisi merkityksellinen tässä tapauksessa. Myöskään se, että yrityksellä on suuri markkinaosuus Argentiinassa, ei tarkoita sitä, että Argentiinassa ei ole kilpailua, eikä se automaattisesti tee yrityksen taloudellisista tiedoista epätarkoituksenmukaisia. Väitteen tueksi ei myöskään esitetty mitään näyttöä siitä, että Argentiinan markkinoilla ei olisi kilpailua. Argentiinalaisen yrityksen voittomarginaaliksi todettiin 10,6 prosenttia (ks. 362 kappale), mikä on linjassa 9,5 prosentin voiton kanssa, jota Connect Com piti kilpailuolosuhteiden mukaisena. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(261)

CCCME toisti pyyntönsä, jonka mukaan komission olisi käytettävä Malesiaa edustavana maana. Se totesi, että koska tutkimusajanjaksolta ei ollut kannattavia tietoja, komissio voisi käyttää kannattavan yrityksen taloudellisia tietoja vuodelta 2018, koska valokaapelien tuotannonala on suhteellisen vakaa eikä myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton taso vaihtele merkittävästi vuosittain. CCCME toi myös esiin, että Kiinasta peräisin olevaa sitruunahappoa koskevassa polkumyyntitutkimuksessa (123) komissio valitsi Kolumbian asianmukaiseksi edustavaksi maaksi, vaikka Kolumbiassa yksilöidylle tuottajalle aiheutui tappioita vuonna 2019, ja myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton osalta komissio käytti sitruunahappoa läheisesti muistuttavia tuotteita tuottavien kolumbialaisten yritysten tietoja.

(262)

Etusijalle asetetaan tutkimusajanjaksolta saatavilla olevat tiedot, jollaisia on olemassa Argentiinassa sijaitsevasta yrityksestä, kuten 231 kappaleessa selitetään. CCCME ei ole antanut mitään syytä poiketa ajanjaksosta, jolta normaaliarvo muodostetaan. Näin ollen pyyntö hylättiin.

(263)

ZTT-ryhmä väitti, että Malesia on parempi edustava maa kuin Argentiina, koska i) ZTT-ryhmän ehdottaman kolmen malesialaisen yrityksen valmistamat tuotteet vastaavat paremmin ZTT-ryhmän valmistamia tuotteita verrattuna Prysmian Energian valmistamiin tuotteisiin; ii) Malesiassa on yksilöity enemmän valokaapelien tuottajia kuin Argentiinassa.

(264)

Sen lisäksi, että ensimmäisen väitteen tueksi ei esitetty tarvittavaa näyttöä, nämä kaksi seikkaa ovat merkityksettömiä, koska kyseiset malesialaisyritykset joko olivat tappiollisia tai eivät saaneet perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettua kohtuullista voittoa tutkimusajanjaksolla. Kuten 230 kappaleessa selitetään, Lite ei ollut kannattava vuonna 2019, Opcom Cables vuonna 2020 eikä Tenaga Cablen voitto vuonna 2019 edustanut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettua kohtuullista määrää, kuten 268 kappaleessa todetaan. Näin ollen väite hylättiin.

(265)

ZTT-ryhmä väitti, että komissio voisi käyttää malesialaisyrityksen voittomarginaalia vuodelta 2018 samalla tavalla kuin se käyttää kannattavuusarvioita tutkimusajanjaksoa edeltävältä kaudelta laskiessaan vahingon korjaavaa marginaalia.

(266)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa mainitaan ensimmäisenä menetelmänä asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten käyttäminen tutkimusajanjakson ajalta. Voiton olisi luonnollisesti synnyttävä samalla kaudella. Jos voitot eivät ole kohtuulliset, kuten tässä tapauksessa, valitaan toinen edustava maa. Väitettä ei näin ollen voida hyväksyä.

(267)

ZTT-ryhmä toimitti myös malesialaisen yrityksen Tenaga Cable Industries SDN BHB, joka lueteltiin ensimmäisessä muistiossa (ks. 220 kappale), vuoden 2019 tilinpäätöksen ja pyysi komissiota valitsemaan Malesian edustavaksi maaksi ja käyttämään kyseisen yrityksen myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa normaaliarvon muodostamiseen.

(268)

Komissio toteaa, että yritys oli kannattava vuonna 2019, mutta voittomarginaali ei ollut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitettu kohtuullinen määrä. Näin ollen komissio hylkäsi tämän pyynnön.

(269)

ZTT-ryhmä väitti myös, että komission olisi käytettävä Malesiaa edustavana maana Argentiinan sijaan, koska sitä koskevat tuontitiedot olivat paremmat kuin Argentiinaa koskevat. Malesialla on valokuiduille tarkoitettu 8-numeroinen tariffikoodi (9001 10 10), joka vastaa (televiestintään tarkoitetun) tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytettyä raaka-ainetyyppiä, eikä käytössä ollut tuontitulleja, kun taas Argentiinan tariffinimikkeistössä ei ole jaottelua televiestintäkäyttöön tarkoitettujen valokuitujen osalta ja käytössä on tuontitullit.

(270)

Tämä väite on asiasisällöltään virheellinen. Malesian 8-numeroinen koodi (9001 10 10) koskee sekä televiestintään että sähköiseen käyttöön tarkoitettuja tuotteita. Argentiinassa valokuituja koskevissa kahdessa 8-numeroisessa koodissa (9001 10 19 ja 9001 10 11) ei täsmennetä käyttötarkoitusta mutta yksilöidään selvästi tuote eli valokuidut. Valokuitujen pääasiallinen käyttötarkoitus on selvästi televiestinnässä. Kuten 231 kappaleessa selitetään, komissio ei löytänyt Malesiasta yritystä, jonka taloudelliset tiedot tutkimusajanjaksolta olisivat olleet helposti saatavilla ja jonka voiton määrä olisi ollut kohtuullinen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Näin ollen väite hylättiin.

(271)

ZTT-ryhmä väitti myös, että komission olisi käytettävä Malesiaa edustavana maana Argentiinan sijaan, koska Argentiinan energiamarkkinat olivat vääristyneet. Se viittasi vuodelta 2019 olevaan Fitch Ratingin (124) raporttiin, jonka mukaan Argentiinan sähkösektori tukeutui Compania Administradora del Mercado Mayorista Eléctrico S.A:lle (CAMMESA) maksettuihin valtion tukiin, jotka siirrettiin sähköntuotantoyrityksille. ZTT-ryhmä väitti, että Maailmanpankin mukaan Argentiinan sähkömarkkinoilla toimii neljä valtion omistamaa yritystä.

(272)

Komissio huomauttaa, että Fitch Ratingin raportti julkaistiin 13 päivänä kesäkuuta 2019 ja CAMMESAn saamat tuet koskevat vuoteen 2018 ulottuvaa ajanjaksoa. Osapuolen toimittamissa raportin otteissa vain todetaan, että tuet siirrettiin sähköntuotantoyrityksille, eikä siinä päätellä, että yritykset siirsivät tuet edelleen loppuasiakkaille. Vaikka näin olisikin, vertailuarvona käytettävät sähkökustannukset olisivat alemmat ja näin ollen myös normaaliarvo olisi alempi, mikä hyödyttäisi vientiä harjoittavia tuottajia. Kuten 348 kappaleessa selitetään, sähkön vertailuarvon laskemisessa komissio käytti sähkönjakelijoiden Edesur ja Edenor tutkimusajanjakson aikana julkaisemia tariffeja. Kuten myös ZTT-ryhmän toimittamassa raportissa todetaan, Edenor ja Edesur ovat yksityisiä yksiköitä (Edenorin enemmistöomistaja on Pampa Energia ja Edesurin Enel Amerikas), eivätkä ne vaikuttaneet saavan näitä tukia. Mitään näyttöä ei myöskään toimitettu väitettyjen tukien vaikutuksesta markkinoihin. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(273)

ZTT-ryhmä väitti vielä, että jos edustavana maana käytetään Argentiinaa eikä Malesiaa, Argentiinan koodia 9001 10 19 koskevat tuontitilastot on jätettävä pois tuotantopanoksen vääristymättömän hinnan laskelmista, koska tuontimäärä on pieni (688 kg) ja hinta korkea, minkä vuoksi tuonti ei väitetysti tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä. Lisäksi väitettiin, että Argentiinan koodia 9001 10 20 (Haces Y Cables De Fibras Ópticas – valokuitukaapelit ja -kimput) koskevat tiedot olisi otettava huomioon, koska niitä tuotiin paljon suurempia ja tavanomaisempia määriä (1 212 473 kg).

(274)

ZTT-ryhmä ei toimittanut Argentiinan koodista 9001 10 19 mitään näyttöä, joka osoittaisi, että kyseisen koodin mukainen tuonti ei olisi tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä. Korkeampi hinta ei ole tässä suhteessa indikaattori. Tutkimuksessa kävi ilmi, että jotkin kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ostivat valokuituja samanlaisilla hinnoilla. Lisäksi on syytä huomata, että Argentiinan koodi 9001 10 20 koskee valokaapeleita eikä valokuituja, minkä vuoksi sitä ei voida käyttää valokuitujen vertailuarvon laskemiseen. Sen vuoksi väite hylättiin.

(275)

ZTT-ryhmä väitti vielä, että Prysmian-ryhmän vuoden 2019 vuosikertomuksen mukaan 16 prosenttia ryhmän kokonaistuloista oli peräisin sen hankeliiketoiminnasta (tilaustyönä valmistetut suurjännitekaapelit meri- ja maakäyttöön) ja 70 prosenttia energialiiketoiminnasta (kattava tuotevalikoima sähkökaapeloinnin alalla) mutta vain 14 prosenttia televiestintään liittyvästä liiketoiminnasta. Sen vuoksi väitettiin, että jos kustannusten perustana käytettäisiin Prysmian-ryhmän jäsentä, valokaapelimarkkinoiden myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitot olisivat harhaanjohtavia, koska ne muodostavat vain pienen osan niiden tuotannosta.

(276)

Asianomaisille osapuolille toisessa muistiossa ilmoitetut Prysmian Energian taloudelliset tiedot eivät koske koko Prysmian-ryhmää vaan vain Argentiinassa olevaa yksikköä. Lisäksi Prysmian Energian verkkosivustolla (125) saatavilla olevien tietojen mukaan yritys toimii tarkasteltavana olevan tuotteen alalla, minkä vuoksi sen taloudelliset tiedot ovat edustava vertailukohta valokaapeleihin liittyvän toiminnan taloudellisesta tuloksesta Argentiinassa. Lisäksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisen menetelmän soveltaminen perustuu helposti saatavilla oleviin tietoihin, kuten 227 kappaleessa selitetään, ja saattaa hyvinkin olla niin, että tietoja ei ole saatavilla tarkasteltavana olevan tuotteen yksityiskohtaisimmalla tasolla vaan koonnetummalla tasolla. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(277)

ZTT-ryhmä väitti vielä, että tietojen laatu Argentiinassa ei ole luotettava, koska Prysmian Energia oli etuyhteydessä Prysmian S.p.A:han, joka on unionin tuottaja ja osa tätä tutkimusta. Tämä vuoksi Prysmian S.p.A:lle aiheutunut vahinko vaikuttaisi koko ryhmän, myös Prysmian Energian, taloudelliseen tulokseen. Lisäksi väitettiin, että Prysmian Energian taloudelliseen tulokseen ovat hyvinkin voineet vaikuttaa liiketoimet, jotka liittyvät etuyhteydessä olevien osapuolten toimittamiin tuotantopanoksiin.

(278)

Kuten 276 kappaleessa selitetään, asianomaisille osapuolille toisessa muistiossa ilmoitetut Prysmian Energian taloudelliset tiedot eivät koske koko Prysmian-ryhmää vaan vain Argentiinassa olevaa yksikköä. ZTT-ryhmä ei myöskään selittänyt, miten Argentiinassa olevan yrityksen taloudellisiin tietoihin voisivat vaikuttaa siihen etuyhteydessä olevan yrityksen kärsimät vahingot Italiassa. Väite on täysin spekulatiivinen, koska sen tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Myöskin väite, jonka mukaan Prysmian Energian taloudelliseen tulokseen ovat voineet vaikuttaa liiketoimet, jotka liittyvät etuyhteydessä olevien osapuolten toimittamiin tuotantopanoksiin, on spekulatiivinen, koska senkään tueksi ei esitetty näyttöä. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(279)

ZTT-ryhmä pyysi komissiota erittelemään tarkemmin Prysmian Energian toimintamenot, jotka olivat komission käytettävissä, tai jos ne eivät ole tällä hetkellä käytettävissä, hankkimaan ja ilmoittamaan ne.

(280)

Komissio vahvistaa ilmoittaneensa toisessa muistiossa asianomaisille osapuolille Prysmian Energian helposti saatavilla olevat taloudelliset tiedot, jotka se oli saanut Dun & Bradstreetiltä.

(281)

Connect Com väitti, että samoin kuin Turkin tapauksessa, Argentiinankaan osalta ei voida olettaa, että siellä tuotetaan valokaapeleita riittävän edustava määrä eli 5 prosenttia Kiinan tuotannosta, mitä edellytetään valituksia koskevissa komission ohjeissa (126). Osapuolen mukaan Argentiinan valokaapelien tuottajien kokonaistuotantomäärä olisi huomattavasti pienempi kuin kiinalaisten valmistajien kokonaistuotanto.

(282)

Connect Com väitti myös, että toisin kuin kiinalaisilla tuottajilla argentiinalaisilla tuottajilla ei ole saatavilla keskeisiä raaka-aineita, kuten lasikuituja, aramidia tai polyeteeniä, vaan nämä raaka-aineet on tuotava suhteellisen monimutkaisella ja kalliilla tavalla. Se viittasi tältä osin yhteisöjen tuomioistuimen 22 päivänä lokakuuta 1991 asiassa C-16/90 antamaan tuomioon (127), jonka mukaan raaka-aineiden saatavuus on otettava huomioon valittaessa vertailumaata.

(283)

Alustavana toteamuksena on syytä huomata, että Connect Comin väitteet ja viittaus tuomioon asiassa C-16/90 ovat virheellisiä. Kyseisessä asiassa käsiteltiin vertailumaan valintaa perusasetuksen aiemman 2 artiklan 7 kohdan nojalla, jonka mukaan normaaliarvo muissa kuin markkinatalousmaissa voi perustua markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan kotimaisten tuottajien veloittamiin tosiasiallisiin kotimarkkinahintoihin tai niille aiheutuneisiin tosiasiallisiin kustannuksiin. Kyseisen säännöksen mukaan esimerkiksi vertailumaan tuottajien raaka-aineiden saanti ja tuotantomäärä voivat vaikuttaa vertailumaan valintaan, koska ne voivat vaikuttaa vertailumaan tuottajien kotimarkkinoiden hintoihin ja kustannuksiin samankaltaisen tuotteen tuotannon ja myynnin osalta. Tällöin oli kohtuullista valita vertailumaa, jossa tällaiset tekijät olivat verrattavissa tutkimuksen kohteena olevassa ei-markkinatalousmaassa todettuihin tekijöihin. Nämä seikat eivät ole enää merkityksellisiä sovellettaessa 2 artiklan 6 a kohtaa. Tämä johtuu siitä, että 2 artiklan 6 a kohdan mukaan normaaliarvo perustuu tutkimuksen kohteena olevien vientiä harjoittavien tuottajien tuotannontekijöihin. Edustavaa maata käytetään vain lähteenä, josta hankitaan vääristymättömiä tietoja – tässä tapauksessa kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien – tuotannontekijöiden arvon määrittämiseksi.

(284)

Rajoittamatta edellä esitettyä komissio toteaa seuraavaa.

(285)

Valituksen tekijöille tarkoitettua opasta koskevasta väitteestä komissio huomauttaa ensinnäkin, että teksti, johon Connect Com viittaa, on valituksen tekijöille tarkoitettu selittävä opas, joka ei ole oikeudellisesti sitova ja jonka tarkoituksena on antaa ainoastaan yleisiä neuvoja (128). Lisäksi oppaan tarkoituksena on antaa valituksen tekijöille neuvoja valitusvaiheessa eikä tutkimusvaiheessa, joka on osapuolen väitteen kohteena. Lisäksi komissio toteaa, että siteerattu teksti on oppaan aiemmasta versiosta, jossa käsitellään vertailumaan valintaa aiemman 2 artiklan 7 kohdan perusteella, ja tämän jälkeen opasta on tarkistettu (129). Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(286)

Raaka-aineiden saatavuutta koskeva väite on sekä virheellinen että täysin spekulatiivinen. GTA-tietokantaan ilmoitettujen tietojen mukaan yritykset Argentiinassa tuovat lasikuitua, aramidia tai polyeteeniä merkittäviä määriä. Connect Com ei ole toimittanut mitään näyttöä, joka osoittaisi väitetysti monimutkaisen ja kalliin tavan, jolla argentiinalaiset yritykset tuovat näitä raaka-aineita. Näin ollen väite hylättiin.

(287)

Lisäksi Connect Com väitti virheellisesti, että komissio ei ottanut huomioon Etelä-Afrikkaa, Kolumbiaa, Malesiaa ja Serbiaa mahdollisina edustavina maina ensimmäisessä muistiossa kuusinumerotasolla tehdyn tuontitietojen analyysin perusteella, kun taas Argentiinan osalta analyysi tehtiin kahdeksannumerotasolla.

(288)

Kuten 238 kappaleessa selitetään, komissio ei pitänyt Etelä-Afrikkaa, Kolumbiaa, Malesiaa ja Serbiaa soveltuvina edustavina maina, koska se ei löytänyt riittävästi saatavilla olevia taloudellisia tietoja tutkimusajanjaksolta näiden maiden tuottajista. Sen vuoksi mitään tuontitietojen analyysiä ei tehty. Näin ollen väite hylättiin.

(289)

Connect Com väitti myös, että komissio ei voi jättää Brasiliaa pois sen perusteella, että suuri osuus alumiinipinnoitetusta teräslangasta tuotiin Kiinasta, koska alumiinipinnoitettu teräslanka ei ole merkityksellinen raaka-aine, jota vaaditaan valokaapelien tuotantoon, ja jos päätös perustuu merkityksettömien tuotannontekijöiden tuontimäärään Kiinasta, myös Argentiina olisi hylättävä edustavana maana, koska Argentiinaan tuodaan Kiinasta huomattavia määriä muita merkityksettömiä tuotannontekijöitä, kuten alumiiniseoslankaa ja alumiinitankoja.

(290)

Connect Com ymmärsi väärin syyt, joiden vuoksi komissio ei pitänyt Brasiliaa asianmukaisena edustavana maana. Kuten 242 kappaleessa selitetään, komissio päätteli, että Brasiliaan tulevan vääristymättömän tuonnin edustavuus oli alhainen, koska useat raaka-aineet, joiden osuus valokaapelien tuotantokustannuksista on merkittävä, tuodaan pääasiassa Kiinasta. Komissio toi erityisesti esiin, että valokuitujen edustavuus ja niiden perustana oleva arvo aliarvioitiin merkittävästi, koska suurin osa tuonnista tuli Kiinasta sekä 6- että 8-numerotasolla arvioituna. Kuten lisäksi 242 kappaleessa todetaan, yksi vientiä harjoittava tuottaja käyttää merkittäviä määriä alumiinipinnoitettua teräslankaa valokaapelien tuotannossa. Kyseinen tuottaja valmistaa valokaapeleita, joita käytetään tiedonsiirron lisäksi myös sähkönsiirtoon, ja myös nämä tuotteet kuuluvat tämän tutkimuksen piiriin, kuten 59 kappaleessa selitetään. Myös lasikuidut tuotiin pääasiassa Kiinasta. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(291)

Connect Com toisti väitteensä, jonka mukaan komission pitäisi tutkia, voitaisiinko Kazakstania, Meksikoa ja Venäjän federaatiota pitää soveltuvina edustavina maina, koska näissä maissa tuotetaan valokaapeleita enemmän kuin Argentiinassa. Se totesi vielä, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (130) perusteella komissio ei voi vedota siihen, että se ei ole löytänyt valmistajaa, jonka taloudelliset tiedot ovat helposti saatavilla, vaan sen on pyrittävä kaikin tavoin löytämään asianomaisesta kolmannesta maasta valmistaja, joka oli halukas tekemään yhteistyötä tutkimuksessa.

(292)

Kuten 212 kappaleessa selitetään, komissio ei arvioinut Kazakstania, Meksikoa ja Venäjän federaatiota tarkemmin, koska se löytänyt näistä maista yhtään valokaapelien tuottajaa, jonka taloudelliset tiedot olisivat helposti saatavilla. On syytä huomata, että myöskään Connect Com ei toimittanut tällaisia tietoja. Lisäksi edustavassa maassa sijaitsevaa yritystä koskevat taloudelliset tiedot perustuvat helposti saatavilla oleviin tietoihin, eikä komission tarvitse pyrkiä yhteistyöhön edustavassa maassa olevien yritysten kanssa. Näin ollen väite hylättiin.

3.2.4 Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso

(293)

Kun oli vahvistettu kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella, että Argentiina on ainoa asianmukainen edustava maa, ei ollut tarpeen tehdä arviointia sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

3.2.5 Päätelmät

(294)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Argentiina täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, jotta sitä voitaisiin pitää asianmukaisena edustavana maana.

3.2.6 Lopullisia päätelmiä koskevat huomautukset

(295)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan ZTT-ryhmä toisti väitteensä edustavan maan valinnasta ja väitti, että Malesia olisi parempi edustava maa kuin Argentiina. Tässä yhteydessä se toisti 265, 267 ja 269 kappaleessa esittämänsä väitteet toimittamatta mitään uutta näyttöä. Lisäksi se väitti ilman mitään näyttöä, että Argentiinassa ei ole valokaapelien tuotantoa ja että valokaapelien tuonti oli riittämätöntä tavanomaisista toimintaa varten.

(296)

Nämä väitteet hylättiin 266, 268 ja 270 kappaleessa esitettyjen syiden ja asiaa koskevan näytön puutteen vuoksi.

(297)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan Connect Com totesi – viitaten edustavan maan valintaan niiden maiden luettelosta, joiden taloudellinen kehitys on samalla tasolla kuin viejämaan – että vaikka komissio käytti Maailmanpankin samaan tuloluokkaan luokittelemia maita harjoittamalla harkintavaltaansa perusasetuksen tulkinnassa ja soveltamisessa, Connect Comin mukaan ei vaikuta asianmukaiselta valita vain Maailmanpankin yleisen luokittelun perusteella maata, jonka taloudellisen kehityksen taso on sama. Lisäksi se väitti, että unionin tuomioistuimet eivät ole vahvistaneet tätä käytäntöä. Sen vuoksi Connect Com väitti, että komission ei olisi pitänyt hylätä merkityksettöminä Connect Comin väitteitä, joiden mukaan komission pitäisi ottaa huomioon myös edustavan maan tuotannonalan tuotanto-olosuhteet ja teknologisen kehityksen aste Kiinaan verrattuna.

(298)

Nämä väitteet hylättiin 216 ja 217 kappaleessa esitetyistä syistä.

(299)

Connect Com väitti myös, että komission pitäisi paljastaa kolmesta valokaapelien argentiinalaisesta tavarakoodista, minkä niistä osuus Kiinasta tulevasta tuonnista oli 52 prosenttia ja mikä oli muiden tuotteiden tuontimäärä.

(300)

Komissio lisäsi 12 päivänä maaliskuuta 2021 tutkimuksen ei-luottamukselliseen asiakirja-aineistoon täydellisen luettelon tuotannontekijöiden tuonnista Argentiinaan, Brasiliaan, Thaimaahan ja Turkkiin. Kohdan ”QTY share” mukaan Argentiinan tavarakoodilla 9001 10 20 tulleesta kokonaistuonnista Kiinan osuus oli 51,55 prosenttia (52 prosenttia pyöristettynä), tavarakoodilla 9001 10 19 tulleesta tuonnista 21,83 prosenttia ja tavarakoodilla 9001 10 11 tulleesta tuonnista 1,55 prosenttia.

(301)

Connect Com väitti myös, että komissio ei ottanut huomioon Etelä-Afrikkaa, Kolumbiaa, Malesiaa ja Serbiaa mahdollisina edustavina maina kuusinumerotasolla tehdyn tuontitietojen analyysin perusteella, kun taas Argentiinan osalta analyysi tehtiin kahdeksannumerotasolla.

(302)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Kuten 238 kappaleessa selitetään, komissio ei pitänyt Etelä-Afrikkaa ja Kolumbiaa soveltuvina edustavina maina, koska se ei löytänyt helposti saatavilla olevia taloudellisia tietoja tutkimusajanjaksolta näiden maiden tuottajista. Myöskään Malesiaa ja Serbiaa ei pidetty soveltuvina edustavina maina, koska komissio ei löytänyt näistä maista tuottajia, joiden toiminta olisi kannattavaa. Näin ollen väite hylättiin.

(303)

Connect Com väitti myös, että Brasiliaa ei olisi pitänyt jättää huomiotta soveltuvana edustavana maana sen perusteella, että suuri osuus alumiinipinnoitetusta teräslangasta Brasiliaan tuotiin Kiinasta. Connect Com väitti vielä, että alumiinipinnoitettu teräslanka ei ole merkityksellinen raaka-aine valokaapelien tuotannossa. Connect Com pyysi myös komissiota paljastamaan, mitkä kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat väitetysti käyttävät alumiinipinnoitettua teräslankaa valokaapelien tuotannossa.

(304)

Kuten 242 kappaleessa selitetään, Brasiliaan tulevan vääristymättömän tuonnin edustavuus oli yleisesti alhainen, ei pelkästään alumiinipinnoitetun teräslangan osalta. Alumiinipinnoitettua teräslankaa käytetään OPGW- ja OPPC-kaapeleissa, jotka myös kuuluvat tutkimuksen piiriin ja joita kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat vievät unioniin.

(305)

Connect Com toisti myös CCCME:n esittämät väitteet sekä 259 kappaleessa esittämänsä väitteet toimittamatta mitään uusia tietoja.

(306)

Nämä väitteet hylättiin 260 kappaleessa esitetyistä syistä.

(307)

Connect Com toisti myös 281 kappaleessa esittämänsä väitteet toimittamatta mitään uusia tietoja.

(308)

Nämä väitteet hylättiin 283–285 kappaleessa esitetyistä syistä.

(309)

Connect Com väitti lisäksi, että koska myös OPGW- ja OPPC-kaapelit kuuluvat tutkimuksen piiriin, myös valitun argentiinalaisen tuottajan olisi tuotettava näitä valokaapelityyppejä ja komission olisi ilmoitettava, onko näin.

(310)

Komissio huomauttaa, että ei ole olemassa vaatimusta, jonka mukaan edustavan maan valitun tuottajan olisi valmistettava kaikkia kiinalaisten tuottajien viemiä tuotelajeja. Sen vuoksi väite hylättiin merkityksettömänä.

(311)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan CCCME toisti 259 kappaleessa esittämänsä väitteen, jonka mukaan Argentiina ei ole asianmukainen edustava maa, koska komission yksilöimä ainoa tuottaja Argentiinassa (eli Prysmian Energia) oli etuyhteydessä yhteen valituksen tekijään ja yrityksellä oli suuri osuus Argentiinan markkinoista. Se viittasi jälleen Kiinasta peräisin olevan glyfosaatin tuontia koskevaan polkumyyntitutkimukseen (131), jossa Argentiinaa, Australiaa, Intiaa ja Malesiaa ei voitu valita vertailumaiksi, koska niiden markkinoita hallitsivat suurelta osin yritykset, jotka olivat etuyhteydessä pääasialliseen EU:n valituksen tekijään. Se väitti vielä, että komissio ei käsitellyt glyfosaattia koskevaan tutkimukseen liittyvää väitettä eikä osoittanut, että argentiinalaisen tuottajan myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa koskevia tietoja voitaisiin käyttää normaaliarvon muodostamiseen.

(312)

Kuten 260 kappaleessa todetaan, se, että valittu yritys edustavassa maassa on etuyhteydessä johonkin unionin tuottajaan, ei ole ratkaiseva tekijä edustavan maan valinnassa. CCCME viittaa asiaan, joka koski perusasetuksen aiemman 2 artiklan 7 kohdan a a kohdan soveltamista. Kyseinen artikla kumottiin joulukuussa 2017 (132). Aiemmassa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a kohdassa edellytettiin markkinataloutta toteuttavan asianmukaisen kolmannen maan eli ns. vertailumaan valintaa ja kyseisessä maassa sijaitsevan tuottajan valintaa. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan nojalla komissio käyttää helposti saatavilla olevia tietoja, jotka liittyvät tutkimusajanjaksoon, eikä pyydä ja tarkasta vertailumaan tuottajan tietoja. Näin ollen 2 artiklan 6 a kohdan mukainen menettely on merkittävästi erilainen, eikä komissio katso, että väitetyllä etuyhteydellä tässä tapauksessa voi olla mitään merkitystä sen kannalta, onko asianmukaista käyttää argentiinalaisen tuottajan helposti saatavilla olevia tietoja. Myöskään se, että yrityksellä on suuri markkinaosuus Argentiinassa, ei tarkoita sitä, että Argentiinassa ei ole kilpailua. Näin ollen väite hylättiin.

(313)

CCCME väitti myös, että komissio ei täsmentänyt standardia, johon se viittasi määrittäessään, onko edustavan maan tuottajan voittomarginaali kohtuullinen. Se väitti vielä, että komissio ei selittänyt, miksi sellaisilla markkinoilla, joiden ei ole todettu olevan vääristyneet, toimivan tuottajan tosiasiallista voittomarginaalia ei voida käyttää normaaliarvon muodostamisessa.

(314)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Nämä selitykset annettiin 258 ja 294 kappaleessa, joissa komissio päätteli, että Argentiina täytti 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt asianmukaisen edustavan maan kriteerit, minkä vuoksi komission oli käytettävä Argentiinassa toimivan tuottajan voittoa. Näin ollen väite hylättiin.

3.3 Vääristymättömien kustannusten määrittämiseen käytetyt lähteet

(315)

Komissio luetteli ensimmäisessä muistiossa tuotannontekijöitä, kuten raaka-aineet, energia ja työvoima, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan helposti saatavilla olevia tietoja muistiossa mainittujen tuotannontekijöiden vääristymättömistä arvoista.

(316)

Myöhemmin komissio totesi toisessa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä ILO:n tilastoja ja kahden sähkönjakelijan (Edenorin ja Edesurin) julkaisemia sähkötariffeja vahvistaessaan vääristymättömät työvoima- ja energiakustannukset, kuten 348 kappaleessa esitetään tarkemmin.

(317)

Toisessa muistiossa komissio myös ilmoitti asianomaisille osapuolille, että täydelliset tiedot esittäneiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien erittäin suuren tuotannontekijämäärän vuoksi se saattaa ryhmitellä ne, joiden osuus valmistuskustannuksista on vähäinen, yhdeksi kulutushyödykkeiden ryhmäksi. Kulutushyödykkeiden käsittelystä normaaliarvon laskemisessa komissio totesi, että se laskee kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja soveltaa prosenttiosuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin käyttäessään asianmukaisen edustavan maan vahvistettuja vääristymättömiä vertailuarvoja. Komissio noudatti tätä lähestymistapaa, kuten 320 kappaleessa selitetään.

3.4 Vääristymättömät kustannukset ja vertailuarvot

3.4.1 Tuotannontekijät

(318)

Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja tarkastuskäynneillä kerätyt tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet normaaliarvon yksilöitiin määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Valokaapelien tuotannontekijät

Tuotannontekijä	Tavarakoodi Argentiinassa	Vääristymätön arvo	Mittayksikkö
Raaka-aineet
Alumiiniseoslanka	7605 29 90	32,60	CNY/kg
Alumiinipinnoitettu teräslanka	7217 30 10 , 7217 30 90	10,17	CNY/kg
Alumiinitangot	7605 21 10 7605 21 90	27,59	CNY/kg
Alumiinikaistaleet	7606 12 20 , 7606 12 90	21,68	CNY/kg
Alumiininauha	7606 91 00	29,03	CNY/kg
Aramidilanka	5402 11 00	148,37	CNY/kg
Kaapelivaseliini	4002 99 90	26,58	CNY/kg
Kaapelimassa	2710 19 93 , 2710 19 99	9,26	CNY/kg
Eteenivinyyliasetaatti	3905 29 00	15,93	CNY/kg
Jätekuituköysi	5607 49 00	33,44	CNY/kg
Paloturvallinen kuorimateriaali	3901 90 10 , 3901 90 20 , 3901 90 50 , 3901 90 90	16,22	CNY/kg
Lasikuituvahvisteinen polymeeri	3921 90 19	25,31	CNY/kg
Lasikuituvahvisteinen muovi	3921 90 19	25,31	CNY/kg
Lasikuituvahvisteinen polymeeri, pinnoitettu liimalla	3919 90 10 , 3919 90 90	48,53	CNY/kg
Lasikuitulanka	7019 19 00	135,88	CNY/kg
HDPE-kuorimateriaali	3901 20 19 , 3901 20 29	7,81	CNY/kg
Pientiheyspolyeteeni (LDPE)	3901 40 00	8,26	CNY/kg
LDPE-kuorimateriaali	3901 10 10 , 3901 10 91 , 3901 10 92	7,88	CNY/kg
LSOH-kuorimateriaali	3901 30 10 , 3901 30 90	13,39	CNY/kg
Optinen kuitu	9001 10 11 ,	660,5	CNY/kg
Fosfatoitu kumipäällysteinen teräslanka	7217 90 00	12,54	CNY/kg
Polybuteenitereftalaatti	3907 99 11 , 3907 99 19	14,00	CNY/kg
Polyolefiinielastomeeri (POE)	3901 90 10 , 3901 90 20 , 3901 90 50 , 3901 90 90 , 3902 90 00	19,06	CNY/kg
Optinen yksikkö ruostumatonta terästä	8544 70 90	114,79	CNY/kg
Ruostumaton teräsnauha	7219 32 00	16,63	CNY/kg
Ruostumaton teräsnauha/-liuska	7220 20 10 , 7220 20 90	17,03	CNY/kg
Teräksinen säikeislanka	7312 10 10 , 7312 10 90	16,82	CNY/kg
Teräsnauha	7212 50 90	26,16	CNY/kg
Teräsvaijeri	7217 10 11 , 7217 10 19 , 7217 10 90	7,99	CNY/kg
Teippi	3919 10 20	66,66	CNY/kg
Lanka	5402 20 00	16,01	CNY/kg
Työvoima
Palkat valmistussektorilla	[ei tiedossa]	40,1	CNY/h
Energia
Sähkö	[ei tiedossa]	0,3390	CNY/Kwh

Raaka-aineet

(319)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat (edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna) komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisätiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 liitteessä 1. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli 69 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan vientihintoihinkin. Jätettyään huomiotta Kiinasta ja muista kuin markkinatalousmaista Argentiinaan tulevan tuonnin komissio totesi, että muista kolmansista maista tulevien pääraaka-aineiden tuonti oli edelleen edustavaa (yli 70 prosenttia Argentiinaan tuodusta kokonaismäärästä).

(320)

Kun otetaan huomioon vientiä harjoittavien tuottajien käyttämien tuotannontekijöiden poikkeuksellisen suuri määrä, joistakin niistä yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat mitättömän pienen osuuden kaikista raaka-ainekustannuksista tutkimusajanjaksolla. Komissio päätti sisällyttää kyseiset kustannukset kulutushyödykkeisiin, koska niiden vaikutusta normaaliarvon laskemiseen pidettiin hyvin vähäisenä. Kulutushyödykkeisiin sisällytetyt raaka-aineet lueteltiin yrityskohtaisissa päätelmissä. Komissio laski kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja sovelsi tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin, kun käytettiin määritettyjä vääristymättömiä hintoja.

(321)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio sovelsi edustavan maan tuontitullia.

(322)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset ilmaistiin prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista, minkä jälkeen komissio sovelsi samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että tässä tutkimuksessa vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(323)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan FTT-ryhmä väitti, että valokuidun tavarakoodi 9001 10 19 Argentiinassa ei koskenut yksimuotokuituja vaan monimuotokuituja ja erikoiskuituja, joita ei käytetä tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa. Tämä johtuu siitä, että koodiin sisältyvien kuitujen halkaisija on suurempi kuin 11 mikronia, joka koskee monimuotokuituja.

(324)

Väite todettiin perustelluksi, minkä vuoksi komissio tarkisti optisten kuitujen vertailuarvoa vastaavasti.

(325)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan ZTT-ryhmä väitti, että komissio oli väärässä, kun se ei sisällyttänyt optisten kuitujen vertailuarvoa koskeviin laskelmiin tavarakoodiin 9001 10 20 kuuluvien tuotteiden tuontia Argentiinan kautta sillä perusteella, että koodi sisälsi 274 kappaleessa tarkoitettuja valokaapeleita ja valokaapelit tuotiin Argentiinan kautta tavarakoodilla 8544 70 00. FTT-ryhmä totesi, että se ei vastusta komission päätöstä jättää tämä Argentiinan tavarakoodi huomiotta.

(326)

Komissio huomauttaa, että HS-koodi 8544 70 koskee yksimuotovalokaapeleita. jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta kuidusta, joista kullakin on oma kuorensa, sekä suojapäällysteestä, ja joihin voi olla yhdistetty sähköjohtimia, eikä se koske kaapeleita, joiden jokaisen optisen kuidun jommassakummassa tai kummassakin päässä on käyttövalmiit liittimet, eikä merenalaiseen käyttöön tarkoitettuja muovieristeisiä valokaapeleita, joissa on kupari- tai alumiinijohdin ja joissa kuidut ovat metallimoduul(e)issa. Toisaalta nimike 9001 koskee optisia kuituja ja optisten kuitujen kimppuja sekä muita kuin nimikkeeseen 8544 kuuluvia valokaapeleita. Argentiinan tavarakoodiin 9001 10 20 sisältyvät valokaapelit ja valokuitukimput. Näin ollen väite hylättiin.

(327)

FTT-ryhmä väitti myös, että tiedot, joita komissio käytti valokuitujen vertailuarvon laskemisessa, sisälsivät sekä värillisiä että värittömiä kuituja, ja pyysi komissiota vähentämään kuidun värjäämisestä aiheutuvat kustannukset vertailuarvosta.

(328)

Komissio toteaa, että FTT:n huomautustensa luottamuksellisessa versiossa toimittamaa näyttöä ei voida arvioida asianmukaisesti, koska kyseessä oli vain ote joistakin tiedoista. Komissio kuitenkin muistuttaa, että vertailuarvo lasketaan helposti saatavilla olevien tietojen perusteella ja FTT:n toimittama ote tiedoista ei selvästikään ole helposti saatavilla. Näin ollen väite hylättiin.

(329)

ZTT-ryhmä väitti, että raaka-aineen ”kaapelivaseliini” vertailuarvon muodostamisessa niistä neljästä tavarakoodista, joita komissio käytti (4002 99 10, 4002 99 20, 4002 99 30 ja 4002 99 90), olisi käytettävä vain yhtä (4002 99 90). ZTT esitti asiaa tukevaa näyttöä, jonka mukaan kolmeen muuhun tavarakoodiin kuuluvia tuotteita ei käytetty tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa.

(330)

Myös tämä väite todettiin perustelluksi, minkä vuoksi komissio tarkisti kaapelivaseliinin vertailuarvoa vastaavasti.

(331)

ZTT-ryhmä väitti vielä, että raaka-aineen ”alumiinitangot” tavarakoodi ei ollut oikea, koska Argentiinan nimikkeistössä viitataan alumiiniputkiin ja muihin profiileihin eikä tankoihin, joita ei käytetä tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa, minkä vuoksi komission olisi yksilöitävä joku muu koodi. ZTT-ryhmä ei ehdottanut vaihtoehtoista tavarakoodia.

(332)

Komissio vahvisti, että Argentiinan koodi kattoi alumiiniputket ja muut profiilit eikä tankoja. Tarkemman analyysin jälkeen komissio päätti tarkistaa koodia ja käyttää sen sijaan HS-koodia 7605 21, johon sisältyvät alumiiniseostangot, joita käytetään OPGW-kaapeleihin tarkoitettujen alumiinipinnoitettujen teräslankojen valmistukseen (133).

(333)

ZTT-ryhmä väitti myös, että se ei käyttänyt valokaapelien valmistukseen lasikuitulankoja vaan lasikuiturovingeja, minkä vuoksi oikea HS-koodi olisi 7019 12. ZTT-ryhmä totesi, että lankojen ja rovingien erottamisessa ratkaisevaa on se, ovatko filamentit kierrettyjä vai ei. ZTT-ryhmän mukaan käytetyt filamentit eivät olleet kierrettyjä, minkä vuoksi oikea HS-koodi oli rovingien koodi eli 7019 12.

(334)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. HS-koodi 7019 12 koskee lasikuiturovingeja, jotka ovat lasikuitulankojen valmistuksen raaka-aine. Lisäksi unionin tuottajat vahvistivat, että lasikuiturovingit ovat raaka-aineita, joita lasikuitulankaa ja lasikuituvahvistettuja tankoja valokaapelien tuotannonalalle toimittavat tahot käyttävät. Sen vuoksi oikea HS-koodi on 7019 19.

(335)

FTT-ryhmä totesi, että komissio sisällytti virheellisesti tuotannontekijän ”vesi” kulutushyödykkeisiin, vaikka kyseessä ei ole välitön raaka-ainekustannus vaan välitön kustannus.

(336)

Komissio sisällytti tuotannontekijän ”vesi” kulutushyödykkeisiin, koska se osuus kaikista välittömistä kustannuksista on alle 0,05 prosenttia, minkä vuoksi sen vaikutus polkumyyntimarginaaliin oli mitättömän vähäinen.

(337)

FTT-ryhmä väitti, että komissio on muodostettava vertailuarvo kullekin tuotannontekijälle, koska se päätteli, että kaikki tuotannontekijät ovat vääristyneitä. Sen vuoksi se väitti, että komissio ei voi ryhmitellä useita tuotannontekijöitä kulutushyödykkeisiin ja soveltaa 320 kappaleessa selitettyä laskentamenetelmää, koska tämä vääristää tietoja. FTT-ryhmä pyysi komissiota käyttämään FTT-ryhmän ilmoittamia tietoja näistä tuotannontekijöistä. Myös ZTT-ryhmä oli eri mieltä kulutushyödykkeisiin sovelletusta komission menetelmästä ja väitti, että komission pitäisi laskea vertailuarvo kulutushyödykkeille erillään muista tuotantopanoksista.

(338)

Kuten 320 kappaleessa selitetään, suuren tuotannontekijämäärän vuoksi (esim. FTT:llä yli 60 tuotannontekijää) komissio sisällytti kulutushyödykkeisiin useita tuotannontekijöitä (noin 30 tuotannontekijää FTT:n tapauksessa), joiden osuus kaikista raaka-ainekustannuksista tutkimusajanjaksolla oli vähäinen (noin 4 prosenttia FTT:n tapauksessa). Komissio katsoi, että kaikkia näitä tuotannontekijöitä koskevien tietojen hankkiminen olisi aiheuttanut merkittävän hallinnollisen rasitteen, myös kun otetaan huomioon, että niistä joidenkin tuontiarvo edustavaan maahan ei ollut edustava ja niiden vaikutusta normaaliarvon – josta nämä tuotannontekijät edustavat vain osaa – laskemiseen pidettiin erittäin vähäisenä. Sen vuoksi komissio käytti tavanomaista menetelmää kulutushyödykkeiden vääristymättömän arvon laskemiseen eli se laski kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja sovelsi tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin, kun käytettiin määritettyjä vääristymättömiä hintoja. Kun otetaan huomioon niiden vähäinen osuus valmistuskustannuksista ja vielä vähäisempi osuus normaaliarvoa koskevissa laskelmissa, tämän menetelmän katsotaan johtavan hyvin samanlaisiin tuloksiin kuin menetelmän, jossa kustakin tuotannontekijästä hankitaan tiedot. Tämä menetelmä saattaa hyvinkin johtaa suotuisaan tulokseen vientiä harjoittavien tuottajien kannalta, jos tuotantopanosten tosiasiallinen arvo on korkeampi kuin arvo, joka lasketaan prosenttiosuutena raaka-aineiden kokonaiskustannuksista. Yksikään asianomainen osapuoli ei toimittanut näyttöä siitä, että komission noudattama lähestymistapa johtaisi vähemmän suotuisaan tulokseen. Lisäksi komissio huomauttaa, että merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistettiin 3.1.1 jaksossa. Tällöin voidaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti käyttää kotimarkkinoiden kustannuksia, mutta vain jos niiden on varmasti todettu olevan vääristymättömiä tarkan ja asianmukaisen näytön perusteella. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet eikä komissio löytänyt tällaista näyttöä kulutushyödykkeisiin luokitelluista tuotannontekijöistä. Sen vuoksi komissio ei voi käyttää FTT-ryhmän ilmoittamia tietoja. Komissio katsoo, että sen käyttämä menetelmä kulutushyödykkeiden vääristymättömän arvon laskemiseen on asianmukainen, koska parempia tietoja ei ole käytettävissä. ZTT-ryhmä ei yrittänyt ehdottaa vertailuarvoa, joka laskettiin käyttämällä GTA-tuontiarvoja edustavaan maahan, eikä se ehdottanut vaihtoehtoista vääristymätöntä vertailuarvoa kulutushyödykkeille. Näin ollen väite hylättiin.

(339)

ZTT-ryhmä väitti, että kuutta sivutuotetta/jätettä, jotka ilmoitettiin tuotannontekijöinä, ei pitäisi sisällyttää kulutushyödykkeisiin, vaan komission olisi muodostettava niille kullekin vertailuarvo.

(340)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Kuten 320 kappaleessa selitetään, kun otetaan huomioon vientiä harjoittavien tuottajien käyttämien tuotannontekijöiden poikkeuksellisen suuri määrä, komissio sisällytti kulutushyödykkeisiin useita tuotannontekijöitä, joista yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat mitättömän pienen osuuden kaikista raaka-ainekustannuksista tutkimusajanjaksolla. ZTT-ryhmän esiin ottamien kuuden sivutuotteen/jätteen osuus oli sivutuotteesta/jätteestä riippuen alle 0,005–0,05 prosenttia kaikista välittömistä kustannuksista ja yhteensä alle 0,10 kaikista välittömistä kustannuksista. Sen vuoksi niiden mahdollinen vaikutus normaaliarvoon oli merkityksetön ja 338 kappaleessa esitetyt seikat pätevät tässäkin tapauksessa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(341)

FTT-ryhmä väitti, että kun komissio käytti vertailuarvon muodostamiseen CIF-arvoja, joihin sisältyvät kuljetuskustannukset Argentiinan ulkopuolella sekä merirahti- ja vakuutuskustannukset, se poisti mahdollisen suhteellisen edun, jonka tuottajat olisivat voineet saada siitä, että niiden kotimarkkinoilla on tiettyjä raaka-aineita.

(342)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa säädetään asianmukaisen edustavan maan vastaavien tietojen käytöstä ”edellyttäen, että asiaankuuluvat tiedot ovat helposti saatavilla”. Komissiolla ei ollut asiakirja-aineistossa käytettävissä tietoja kotimarkkinahinnoista mahdollisissa edustavissa maissa. Tuontihintoja koskevat tiedot ovat sen sijaan helposti saatavilla, ja komissio käyttää GTA:ta näiden tietojen lähteenä. Kyseinen osapuoli ei myöskään toimittanut edustavaa maata koskevia mahdollisia merkityksellisiä tietoja, joita olisi voitu käyttää tutkimuksessa. Näin ollen väite hylättiin.

(343)

ZTT-ryhmä oli eri mieltä myös komission menetelmästä, jota se käytti raaka-aineiden vääristymättömien kuljetuskustannusten laskemiseen (ks. 322 kappale). ZTT-ryhmä väitti, että komission olisi laskettava yksilöllisesti kunkin raaka-aineen kuljetuskustannukset. Se lisäsi vielä, että eri tuotannontekijöiden kuljetuskustannukset voivat vaihdella huomattavasti.

(344)

Komissio toteaa, että ZTT-ryhmä ei esittänyt, miten komission olisi laskettava yksilöllisesti kunkin raaka-aineen kuljetuskustannukset. Kuten 322 kappaleessa selitetään, komissio katsoi, että tässä tutkimuksessa vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle. Näin ollen väite hylättiin.

3.4.1.1 Työvoima

(345)

Komissio käytti Argentiinan palkkojen määrittämiseen ILO:n tilastoja. ILO:n tilastoissa on tietoja vuoden 2018 keskimääräisistä työvoimakustannuksista useissa ammateissa. Valmistussektorin keskimääräisiä työvoimakustannuksia ei kuitenkaan ollut saatavilla. Sen vuoksi komissio käytti työvoimakustannusten vertailuarvon määrittämiseen ILO:n tilastoista saatuja työvoiman keskimääräisiä kokonaiskustannuksia sekä helposti saatavilla olevia tietoja (kuten verotietoja) työnantajille Argentiinassa aiheutuvista muista työvoimakustannuksista (134). Lisäksi komissio käytti indeksiä (135) oikaistakseen vuoden 2018 tietoja inflaation huomioon ottamiseksi.

(346)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan ZTT-ryhmä väitti, että komission olisi käytettävä koneenkäyttäjiä ja teknikkoja koskevia työvoimakustannuksia, koska tämä ryhmä muistutti lähimmin valokaapelien tuotannossa käytettyä työvoimaa.

(347)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. ZTT-ryhmä ei toimittanut mitään näyttöä, joka olisi osoittanut, että suurin osa ZTT-ryhmän työntekijöistä kuului koneenkäyttäjien ja teknikkojen ryhmään. Koska valokaapelien tuotannonala kuuluu huipputeknologian alaan, valokaapelien tuottajat työllistävät monia insinöörejä ja teknikkoja, jotka kuuluvat ILOn luokituksessa ”erityisasiantuntijoihin”, sekä tieto- ja viestintäteknikkoja, jotka kuuluvat ILOn luokituksessa ”asiantuntijoihin”. Näiden ammattiryhmien keskimääräiset työvoimakustannukset ovat yli 20 prosenttia korkeammat kuin kaikki työvoimakustannukset, joita komissio käytti työvoimakustannusten vertailuarvon laskemiseen. Koska komissiolla ei ole erittelyä näihin luokkiin kuuluvien työntekijöiden osuudesta kaikista työntekijöistä, se piti asianmukaisena käyttää ILOn tiedoista saatuja keskimääräisiä työvoimakustannuksia. Näin ollen väite hylättiin.

3.4.1.2 Sähkö

(348)

Sähkön hinta yrityksille (teollisuuskäyttäjille) Argentiinassa on sähkönjakelijoiden Edenor ja Edesur (136) julkaisema hinta tutkimusajanjaksolla. Tietojen avulla on mahdollista yksilöidä teollisuuskäyttäjien maksama sähkön hinta (Tarifa T3). Lähteessä on myös yksityiskohtaiset tiedot sellaisten teollisuuskäyttäjien maksamista hinnoista, jotka ovat valinneet eriytetyt hinnat sähkönkulutusajankohdan ja käytetyn jännitteen mukaan. Komissio käytti laskelmissaan näitä tariffeja.

(349)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ZTT-ryhmä väitti, että sähkön vertailuarvon laskelmissa käytetyssä kaavassa oli virhe.

(350)

Komissio korjasi virheen, jonka vaikutus oli vähäinen.

3.4.2 Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto

(351)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(352)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannolliset yleiskulut ilmaistiin osuutena vientiä harjoittaville tuottajille tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(353)

Vääristymättömien ja kohtuullisten hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten sekä voiton määrittämiseksi komissio käytti Prysmian Energia Cables y Sistemas de Argentina S.A:n vuoden 2019 taloudellisia tietoja, jotka saatiin Dun and Bradstreetiltä (137). Komissio asetti nämä tiedot asianomaisten osapuolten saataville toisessa muistiossa.

(354)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan FTT-ryhmä oli eri mieltä yleiskuluihin sovelletusta laskentamenetelmästä (ks. 352 kappale) ja väitti, että komissio käytti perustana vääristyneitä tietoja laskeakseen uudelleen vääristyneitä arvoja, mikä on vastoin komission oikeudellisia periaatteita ja käytäntöjä, ja pyysi komissiota käyttämään FTT-ryhmän ilmoittamia alkuperäisiä tietoja. Myös ZTT-ryhmä oli eri mieltä yleiskuluihin sovelletusta komission menetelmästä ja pyysi komissiota muodostamaan niitä koskevan vertailuarvon erillään muista tuotantopanoksista.

(355)

Komissio huomauttaa, että yleiskuluja koskevia tietoja ei ollut helposti saatavilla erillään edustavan maan tuottajan tilinpäätöksessä. Lisäksi kun on todettu merkittävien vääristymien esiintyminen, voidaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti käyttää kotimarkkinoiden kustannuksia, mutta vain jos niiden on varmasti todettu olevan vääristymättömiä tarkan ja asianmukaisen näytön perusteella. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet eikä komissio löytänyt tällaista näyttöä yleiskuluista. Näin ollen väite hylättiin. Komissio katsoo, että sen käyttämä menetelmä yleiskulujen vääristymättömän arvon laskemiseen on asianmukainen, koska parempia tietoja ei ole käytettävissä. ZTT-ryhmä ei myöskään ehdottanut vaihtoehtoista vääristymätöntä vertailuarvoa yleiskuluille. Näin ollen väite hylättiin.

(356)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan ZTT-ryhmä väitti, että sen omia myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa ei pitäisi jättää huomiotta, koska komissio ei osoittanut, että ne olisivat vääristyneitä.

(357)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Kuten 142 kappaleessa selitetään, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa. Sen vuoksi tässä tapauksessa komission ei tarvitse osoittaa, että vientiä harjoittavien tuottajien tosiasialliset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset olivat tosiasiallisesti vääristymättömiä, kuten 158 kappaleessa todetaan.

3.4.3 Laskelmat

(358)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(359)

Ensiksi komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset (jotka kattavat raaka-aineet, työvoiman ja energian). Se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Komissio kertoi nämä tekijät edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. 318 kappale).

(360)

Toiseksi komissio lisäsi tuotannolliset yleiskulut saadakseen vääristymättömät tuotantokustannukset. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannollisia yleiskuluja korotettiin 317 kappaleessa tarkoitettujen raaka-aineiden ja kulutushyödykkeiden kustannuksilla, jotka ilmoitettiin osuutena kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(361)

Kun vääristymättömät valmistuskustannukset oli vahvistettu, komissio sovelsi myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa 351–353 kappaleen mukaisesti. Ne määritettiin Prysmian Energia Cables y Sistemas de Argentina S.A:n tilinpäätösten perusteella, kuten 353 kappaleessa selitetään.

(362)

Edellisen kappaleen mukaisesti määritettyihin tuotantokustannuksiin komissio sovelsi Prysmian Energia Cables y Sistemas de Argentina S.A:n myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin; niiden määrä oli 15 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 10,6 prosenttia.

(363)

Tällä perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.5 Vientihinta

(364)

Otokseen valittu vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä vei unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai siihen etuyhteydessä olevien yritysten kautta, jotka toimivat joko edustajana, kauppiaana tai tuojana.

(365)

Suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa ja etuyhteydessä olevien yritysten kautta tapahtuneen myynnin osalta vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(366)

Etuyhteydessä olevien tuojien kautta tapahtuneen myynnin osalta vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, joilla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Tällöin hintaan tehtiin oikaisuja kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten, myös myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja kohtuullisen voiton, huomioon ottamiseksi.

(367)

Yhteistyössä toimineiden tuojien painotettua keskimääräistä voittoa (ks. 28 kappale) käytettiin kohtuullisena voittomarginaalina. Voittomarginaalit olivat 15–25 prosenttia.

(368)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan ZTT- ja FTT-ryhmät väittivät, että tietyt oikaisut laskettiin kahteen kertaan, koska ne vähennettiin sekä myyntiluetteloista että myynti-, yleis- ja hallintokustannuksista.

(369)

Nämä väitteet todettiin perustelluiksi ja komissio tarkisti vientihintaa vastaavasti. Väitettä koskeva yksityiskohtainen arviointi toimitettiin molemmille ryhmille yrityskohtaisissa päätelmissä, koska se sisälsi luottamuksellisia tietoja.

(370)

FTT-ryhmä väitti, että komission ei olisi pitänyt vähentää vientihinnasta koko edustajapalkkiota, joka muodostui neljän tyyppisistä palkkioista, vaan vain vientiedustajapalkkio.

(371)

Komissio pyysi FTT-ryhmältä lisätietoja edustajan palkkion maksamisesta siihen etuyhteydessä olevalle edustajalle. FTT-ryhmän toimittamien tietojen mukaan se maksoi siihen etuyhteydessä olevalle edustajalle edustajapalkkion koko määrän eikä vain vientiedustajapalkkiota. Näin ollen väite hylättiin.

(372)

FTT-ryhmä väitti, että komissio käytti väärää edustajapalkkiota tarkasteltavana olevan tuotteen osalta vuonna 2020 ja vähensi kahteen kertaan merirahti- ja käsittelykustannukset: kerran oikaisuna myyntiluettelossa ja kerran osana edustajapalkkiota.

(373)

Nämä väitteet todettiin perustelluiksi, minkä vuoksi ne hyväksyttiin. Vientihintaa koskevia laskelmia oikaistiin vastaavasti.

(374)

FTT-ryhmä väitti myös, että muodostaessaan siihen etuyhteydessä olevan yrityksen NW myyntiin liittyvää vientihintaa komission ei olisi pitänyt vähentää FTT:n myyntiin sovellettua edustajapalkkiota, koska 1) NW ja FTT:n välillä eikä FTT:n vientiedustajan kanssa ollut sopimusta, 2) tällaiset palkkiot tulevat esiin FTT:n ja sen edustajan välisissä liiketoimissa ja 3) NW:n ja FTT:n liiketoimet olivat kotimaisia liiketoimia, jotka ilmaistaan alv-laskutusarvona.

(375)

FTT:n ja siihen etuyhteydessä olevan edustajan välisessä sopimuksessa ei täsmennetä, että edustajapalkkiota sovelletaan vain FTT:n valmistamien valokaapelien myyntiin. Koska FTT vie myös NW:n valmistamia valokaapeleita, edustajapalkkio olisi vähennettävä kaikesta FTT:n viennistä valmistajasta riippumatta. Näin ollen väite hylättiin.

(376)

FTT-ryhmä väitti vielä, että 367 kappaleessa esitetty etuyhteydettömän tuojan voittomarginaali ei ole edustava eivätkä tuojat tavanomaisesti saa tällaista voittomarginaalia. FTT-ryhmä väitti myös, että komission valitsemilla tuojilla on eri liiketoiminta-ala verrattuna FTT-ryhmään etuyhteydessä oleviin tuojiin.

(377)

Ensinnäkin on syytä huomata, että komissio ei ole valinnut tuojia. Tuojien yhteistyö polkumyyntitutkimuksessa perustuu vapaaehtoisuuteen. Kuten johdanto-osan 28 kappaleessa selitetään, viisi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio pyysi kaikkia yhteistyössä toimineita tuojia toimittamaan kyselyvastauksen. Komissio teki ristiintarkistuksen tuojien toimittamille tiedoille (ks. 42 kappale). Kuten lisäksi 367 kappaleessa todetaan, käytetty voittomarginaali on 28 kappaleessa mainittujen niiden yhteistyössä toimineiden tuojien painotettu keskiarvo, jotka kykenivät toimittamaan tietoja tutkimusajanjaksolta. Sen vuoksi komissio katsoi, että voittomarginaali oli edustava ja paikkansapitävä.

3.5.1 Vertailu

(378)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(379)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja lastauskustannusten, luottokustannusten, pankkimaksujen, muiden tuontimaksujen, pakkauskulujen, edustajamaksujen, palkkioiden ja vuoden lopussa maksettavien hyvitysten huomioon ottamiseksi.

(380)

Myös etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden kautta tapahtuneen myynnin osalta tehtiin oikaisu 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan nojalla. Kiinassa tai Hongkongissa sijaitsevien kauppiaiden toimintojen todettiin olevan samanlaisia kuin edustajan. Nämä kauppiaat etsivät asiakkaita ja loivat niihin yhteydet. Ne vastasivat myyntiprosessista ja saivat palkkion palveluistaan. Oikaisu sisälsi kauppayhtiöiden myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä 10 prosentin voiton. Voittomarginaalia pidettiin varovaisena arviona asianmukaisesta kannattavuustasosta, kun otetaan huomioon etuyhteydettömien tuojien tällä sektorilla saamat suuret marginaalit (yleensä 20 prosentin luokkaa).

(381)

ZTT-ryhmä väitti, että sen tuotanto- ja myyntiyritykset muodostavat yhden taloudellisen yksikön valokaapelien vientimyynnin osalta.

(382)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Väite koskee ainoastaan tarkasteltavana olevaa tuotetta eikä kaikkia ZTT-ryhmän myymiä tuotteita. Kuten yleinen tuomioistuin (138) on vahvistanut, sen tarkastelun, muodostaako etuyhteydessä oleva yritys yhden taloudellisen yksikön tuotantoyksiköiden kanssa, on ulotuttava laajemmalle kuin tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiin unioniin. Siinä edellytetään ryhmän tuottamien tai myymien kaikkien tuotteiden tuotantoyksikön ja myyntiyksikön roolin tarkastelua. Komission tarkastelussa tuli muun muassa esiin, että suora myynti oli merkittävää ja taloudellinen valvonta oli puutteellista. Näin ollen todettiin, että ZTT-ryhmän myyntiyritysten ei voitu katsoa toimivan pelkkinä sisäisinä myyntiosastoina. Tarkemmat tiedot komission arvioinnista on ilmoitettu ZTT-ryhmälle yrityskohtaisissa päätelmissä, koska niihin sisältyi luottamuksellisia tietoja. Tämän arvioinnin perusteella väite hylättiin.

(383)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan ZTT-ryhmä oli eri mieltä komission päätelmästä, jonka mukaan ZTT-ryhmän myyntiyritysten ei voida katsoa toimivan pelkkinä sisäisinä myyntiosastoina. Se väitti, että vaikka yhdellä tuotantoyksiköllä ei ole pääomaomistusta tai taloudellista määräysvaltaa kiinalaiseen kauppiaaseen nähden, molempiin yrityksiin kohdistui yhteinen määräysvalta.

(384)

Komissio huomauttaa, että vaikka näin olisikin, kyseessä on vain ennakkoedellytys eikä ratkaiseva edellytys.

(385)

Lisäksi ZTT-ryhmä väitti, että komissio ei ole toimittanut näyttöä, jonka mukaan kauppayhtiö myi etuyhteydessä olevien yritysten tuotteita, ja että olemassa oli kirjallinen sopimus, jossa tuotiin esiin markkinaehtoiset liiketoimet tuottajien ja kauppiaan välillä vientimyynnissä. Se väitti myös, että vain vientimyynti oli merkityksellistä arvioinnin kannalta ja kotimarkkinamyynti oli merkityksetöntä ja että vain tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiä olisi arvioitava. Se väitti tähän liittyen, että on merkityksetöntä, myyvätkö tuottavat yksiköt suoraan, koska kauppayhtiö ei toimi näiden tuotteiden sisäisenä myyntiosastona. Se totesi, että yrityksessä voi olla useita myyntiosastoja, jotka kukin erikoistuvat tiettyyn tuotteeseen. Se totesi myös, että kummallakaan tuottajalla ei ollut vientimyyntiosastoa eikä myyntihenkilöstöä, joka käsittelisi vientitoimintaa. ZTT-ryhmä väitti myös, että ei ole merkityksellistä, mitä kauppiaan toimiluvassa todetaan, koska se on vain muodollisuus eikä vastaa taloudellista todellisuutta.

(386)

Komissio pitäytyy päätelmässään, jonka mukaan kiinalaisen kauppiaan ei voida katsoa toimivan vain sisäisenä myyntiosastona. Sen tarkastelun, muodostaako etuyhteydessä oleva yritys yhden taloudellisen yksikön tuotantoyksiköiden kanssa, on ulotuttava laajemmalle kuin tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiin unioniin (139). Yhdellä tuotantoyksiköllä oli merkittävästi muiden tuotteiden suoraa vientimyyntiä, jonka osuus oli 17–22 prosenttia kokonaismyynnistä, minkä vuoksi sillä täytyi olla vientimyyntiosasto ja myyntihenkilöstöä riippumatta siitä, mitä ZTT väitti. Kauppiaan toimiluvasta todetaan, että asiakirjanäyttö toiminnan luonteesta on merkityksellistä kauppiaan roolin arvioinnin kannalta.

(387)

ZTT-ryhmä toisti väitteensä, jonka mukaan unionissa oleva tuoja muodosti yhden taloudellisen yksikön.

(388)

Komissio pitäytyy päätelmässään, jonka mukaan unionissa etuyhteydessä olevan tuojan kautta tapahtuneen viennin osalta yhden taloudellisen yksikön olemassaolo ei ole merkityksellistä perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan soveltamisen kannalta. Kyseistä säännöstä sovelletaan vientihinnan oikaisemiseen tapauksissa, joissa vientihinta ei ole luotettava, koska viejän ja tuojan tai kolmannen osapuolen välillä on yhtiösuhde tai hyvitysjärjestely, Tässä tapauksessa ei kiistetty sitä, että ZTT-ryhmä myy EU:hun etuyhteydessä olevan tuojan kautta, minkä vuoksi säännöstä sovelletaan täysimääräisesti.

(389)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan FTT-ryhmä ja CCCME väittivät, että komissio ei selittänyt, mistä 10 prosentin voittomarginaali oli saatu ja oliko tämä määrä kohtuullinen ja yleinen markkinoilla.

(390)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Tiedot esitetään 380 kappaleessa.

(391)

FTT-ryhmä ja CCCME väittivät myös, että NW:n vientihintaa määritettäessä siihen Kiinassa ja Hongkongissa etuyhteydessä olevien kauppiaiden myynti-, yleis- ja hallintokustannusten (muiden kuin välittömien myyntikulujen) ja voiton osalta ei pidä tehdä oikaisuja, koska komissio ei ollut osoittanut, että näiden kauppiaiden tehtävät olivat samanlaiset kuin palkkioperusteisen edustajan.

(392)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Komissio viittasi 380 kappaleessa esitettyyn arviointiinsa. Lisäksi komissio huomauttaa, että unioniin suuntautuvan myyntivirran eri osioissa oli merkittävää hintavaihtelua (18–30 prosenttia). Sen vuoksi on selvää, että kunkin kauppiaan saama palkkio oli suurempi kuin etuyhteydessä olevan kauppayhtiön voitto, jonka komissio vähensi 380 kappaleessa esitetyn mukaisesti.

(393)

FTT-ryhmä totesi myös uskovansa, että Prysmian Energia Cables y Sistemas de Argentina S.A:n myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sisältävät kaikki sille tilikaudella koituneet kulut. FTT-ryhmä pyysi komissiota vähentämään välittömät myyntikulut (kuten kuljetus- ja käsittelykulut) myynti-, yleis- ja hallintokustannusten kokonaismäärästä, koska vientihinnan, josta on vähennetty myynti- ja rahoituskulut, vertaaminen normaaliarvoon, josta tällaisia vähennyksiä ei ole tehty, ei ole objektiivista eikä tasapuolista. CCCME esitti samanlaisen väitteen ja totesi, että komissio vaikutti oikaisseen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti vain vientihintaa muttei normaaliarvoa. ZTT-ryhmä väitti myös, että Prysmian Energia Cables y Sistemas de Argentina S.A:n rahoitustiedot eivät olleet riittävän yksityiskohtaisia, jotta myynti-, yleis- ja hallintokustannuseristä ja niitä vastaavista määristä olisi saatu kattava käsitys. Se väitti, että tarkemmat tiedot olivat ratkaisevan tärkeitä, jotta varmistetaan ZTT-ryhmän vientihinnan ja muodostetun normaaliarvon oikeudenmukainen vertaaminen ja se, että kyseessä on pääliiketoiminnasta (kuten kaapeleiden myynnistä) eikä muusta liiketoiminnasta saatu voitto tai satunnainen tuotto. Tällaista tuottoa ei pidä sisällyttää voittoon, jota käytetään normaaliarvon muodostamiseen. ZTT-ryhmä totesi vielä, että jos komissio ei kykene ilmoittamaan Prysmian Energia Cables y Sistemas de Argentina S.A:sta merkityksellisempiä rahoitustietoja, komission olisi käytettävä niiden malesialaisten tuottajien tietoja, joiden tarkastetut tilinpäätöstiedot olivat saatavilla.

(394)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Myynti-, yleis- ja hallintokustannukset laskettiin myytyjen hyödykkeiden kustannusten ja muiden toimintamenojen erotuksena helposti saatavilla olevien tietojen perusteella. Komissio huomauttaa, että väitettä, jonka mukaan nämä menot sisältyivät edustavan maan tuottajan myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin, ei perusteltu. Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään toimittaneet mitään määrällisiä tietoja oikaisun osalta. Kuten 280 kappaleessa selitetään, komissio ilmoitti toisessa muistiossa asianomaisille osapuolille Prysmian Energian helposti saatavilla olevat taloudelliset tiedot, jotka se oli saanut Dun & Bradstreetiltä. Mikään asianomainen osapuoli ei toimittanut soveltuvampia myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia koskevia tietoja Argentiinassa sijaitsevasta tuottajasta. Lisäksi komissio päätteli, että Argentiina täytti 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt asianmukaisen edustavan maan kriteerit (ks. 294 kappale), minkä vuoksi komission oli käytettävä Argentiinassa eikä Malesiassa toimivan tuottajan voittoa. Koska malesialaisella tuottajalla ei ollut kohtuullista voittoa, komissio ei voinut käyttää sen rahoitustietoja. Näin ollen väite hylättiin.

3.5.2 Polkumyyntimarginaalit

(395)

Komissio vertasi otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(396)

Tähän perustuvat painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana ovat seuraavat:

Yritys

Lopullinen polkumyyntimarginaali

FTT-ryhmä:

—	FiberHome Telecommunication Technologies Co., Ltd

—	Nanjing Wasin Fujikura Optical Communication Ltd

—	Hubei Fiberhome Boxin Electronic Co., Ltd

44,0 %

ZTT-ryhmä:

—	Jiangsu Zhongtian Technology Co., Ltd

—	Zhongtian Power Optical Cable Co., Ltd

19,7 %

(397)

Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tämä marginaali määritettiin näin ollen otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien marginaalien perusteella.

(398)

Tämän perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien lopullinen polkumyyntimarginaali on 31,2 prosenttia.

(399)

Kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien marginaalia varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste laskettiin yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuneen viennin määrästä suhteessa viennin kokonaismäärään, sellaisena kuin se ilmoitetaan Eurostatin tuontitilastoissa.

(400)

Yhteistyössä toimimisen aste oli tässä tapauksessa korkea. Komissio katsoi, että on asianmukaista asettaa jäännöspolkumyyntimarginaali sen otokseen kuuluneen yrityksen tasolle, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

(401)

Lopulliset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Lopullinen polkumyyntimarginaali

FTT-ryhmä:

—	FiberHome Telecommunication Technologies Co., Ltd

—	Nanjing Wasin Fujikura Optical Communication Ltd

—	Hubei Fiberhome Boxin Electronic Co., Ltd

44,0 %

ZTT-ryhmä:

—	Jiangsu Zhongtian Technology Co., Ltd

—	Zhongtian Power Optical Cable Co., Ltd

19,8 %

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

31,2 %

Kaikki muut yritykset

44,0 %

4. VAHINKO

4.1 Mittayksikkö

(402)

Viralliset tuontitilastot ilmoitetaan kilogrammoina, mutta komissio katsoi vientiä harjoittavien tuottajien ja unionin tuotannonalan esittämien huomautusten perusteella, että tämä mittayksikkö ei sovellu kyseisten määrien asianmukaiseen mittaamiseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tuotannonalalla käytetään yleensä pituutta eikä painoa pääasiallisena määrän indikaattorina. Tämä voidaan mitata joko kaapelin pituutena (kaapelikilometriä) tai kaapeliin sisältyvien kuitujen kokonaispituutena (kuitukilometriä). Koska tämä tutkimus koskee kaapeleita, kaapelikilometrejä pidetään sopivimpana mittayksikkönä, jota käytetään jäljempänä esitettävässä vahingon määrittämisessä.

(403)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan CCCME väitti, että tuontimäärät olisi laskettava kuitukilometrien eikä kaapelikilometrien perusteella, koska kuitukilometri on hyväksytty teollinen standardi ja ainoa mittayksikkö, joka kuvastaa valtavaa eroa kuitujen lukumäärässä kaapelia kohti.

(404)

Komissio katsoo edelleen, että kaapelikilometri on asianmukainen mittayksikkö, koska tutkimuksen kohteena olevat tuotteet ovat kaapeleita ja kuitujen lukumäärä kaapelissa on kaapelin erityisominaisuus, joka tulee esiin tuotevalvontakoodissa. Näin ollen tämä väite hylättiin.

4.2 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(405)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjaksolla 29 unionin tuottajaa. Kahta seuraavassa jaksossa mainittua yritystä lukuun ottamatta ne muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi vahinko määritettiin 27:ää jäsenvaltiota (EU27-maat) koskevien tietojen perusteella koko tarkastelujaksolta.

(406)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin 1,2 miljoonaa kaapelikilometriä. Komissio vahvisti luvun kaikkien unionin tuotannonalaa koskevien käytettävissä olevien tietojen perusteella, kuten 9 osapuolelta (6 valituksen tekijää, 3 valitusta tukevaa yritystä) suoraan saadut tiedot ja muita tuottajia koskevat markkinatiedot. Kuten 26 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 52 prosenttia.

4.2.1 Kahden tuottajan jättäminen unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle

(407)

Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti tuottajat, jotka ovat etuyhteydessä kiinalaisiin viejiin tai tuojiin ja/tai ovat itse väitetyn polkumyynnin kohteena olevan tuotteen tuojia, voidaan jättää unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle. Asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa määritellään, milloin tuottajien katsotaan olevan etuyhteydessä viejiin tai tuojiin.

(408)

Komissio tutki unionin tuotannonalan yhteyksiä tarkasteltavana olevan tuotteen viejiin tai tuojiin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksi otokseen valittu unionin tuottaja toi pienen määrän valokaapeleita Kiinasta ja toisella on otoksen ulkopuolisen vientiä harjoittavan tuottajan yrityksessä vähemmistöomistus. Kun otetaan huomioon, että ensimmäisen tuottajan tuoma määrä oli vähäpätöinen ja että toinen osoitti, että se ei valvo tätä vientiä harjoittavaa tuottajaa eikä vientiä harjoittava tuottaja valvo sitä eikä se tämän yhteyden vuoksi käyttäydy eri tavoin kuin tuottajat, jotka eivät ole etuyhteydessä, komissio päätteli, että ei ole syytä jättää kumpaakaan näistä yrityksistä unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle.

(409)

Kolmannen, otoksen ulkopuolisen tuottajan osalta komissio katsoi – ottaen huomioon sen yhteys yhteen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan (joka on saman yksikön valvonnassa) ja sen Kiinasta tuomat merkittävät määrät – että tuottaja on aiheellista jättää unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle siitä huolimatta, että yrityksellä on merkittävästi tuotantoa unionissa.

(410)

Samoin erään yhteistyöstä kieltäytyneen unionin tuottajan osalta, joka ilmoitti tuovansa merkittäviä määriä Kiinasta, komissio päätti, että kun otetaan huomioon sen yhteys kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan ja sen merkittävä tuontimäärä, se olisi myöskin alustavasti jätettävä unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle.

(411)

Koska tutkimuksessa ei tullut esiin, että mikään muu tuottaja olisi etuyhteydessä kiinalaisiin viejiin tai harjoittaisi tuontia Kiinasta, muita yrityksiä ei tarvitse jättää unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle.

(412)

CCCME väitti, että useilla unionin tuottajilla oli yhteyksiä kiinalaisiin valokaapelien tuottajiin, ja pyysi komissiota tekemään segmenttikohtaisen vahinkoanalyysin ja analysoimaan erikseen tätä tuontivirtaa.

(413)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan CCCME toisti tätä erottelua ja tuonnin erillistä arviointia koskevan väitteensä. CCME katsoi myös, että komission olisi ilmoitettava unionin tuottajien etuyhteydessä olevilta ja etuyhteydettömiltä kiinalaisilta tuottajilta tulevan tuonnin määrä ja prosenttiosuus tutkimusajanjakson ajalta.

(414)

Kuten edellä esitetään, komissio otti asianmukaisesti huomioon unionin tuottajien yhteydet kiinalaisiin yrityksiin ja jätti pois tuottajat, joilla oli merkittävää tuontia Kiinasta, ja otti myös huomioon niiden yhteyden kiinalaisiin viejiin. Otokseen valitut unionin tuottajat toivat tarkasteltavana olevaa tuotetta mitättömän vähäisiä määriä (alle 1 prosentti niiden tuotannosta) etuyhteydessä olevilta yrityksiltä Kiinasta. Näin ollen väite hylättiin.

(415)

Connect Com toimitti luettelon muista valokaapelien unionin tuottajista, joita ei otettu huomioon valituksessa. Komissio huomauttaa, että nämä yritykset eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa ja että yhteistyöstä kieltäytyneitä unionin tuottajia koskevat arviot on tehty luotettavien markkinatietojen perusteella (140).

4.3 Unionin markkinoiden määrittäminen

(416)

Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon sekä kulutuksen ja useiden unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvien taloudellisten indikaattorien määrittämiseksi komissio tutki, olisiko unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotannon myöhempi käyttötarkoitus otettava huomioon tarkastelussa ja missä määrin.

4.4 Kytköskäyttö

(417)

Komissio totesi, että 5,8–4,4 prosenttia unionin tuottajien kokonaistuotannosta oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille tarkastelujaksolla. Tällöin kaapelit toimitettiin saman yrityksen tai yritysryhmän sisällä jatkojalostukseen, etenkin sellaisten kaapeleiden tuotantoon, joissa on liittimet.

(418)

Kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välinen ero on olennainen vahinkoa koskevan tarkastelun kannalta, sillä kytkösmarkkinoilla käytettäviksi tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuotujen tuotteiden kanssa. Sitä vastoin vapailla markkinoilla myytäviksi tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuontituotteen kanssa.

(419)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, komissio hankki tietoja valokaapelien koko tuotannosta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille.

(420)

Komissio tarkasteli tiettyjä unionin tuotannonalaan liittyviä taloudellisia indikaattoreita vapaita markkinoita koskevien tietojen perusteella. Nämä indikaattorit ovat: myyntimäärä ja myyntihinnat unionin markkinoilla, markkinaosuus, kasvu, vientimäärä ja -hinnat, kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta. Mikäli mahdollista ja perusteltua, tämän tarkastelun tuloksia verrattiin kytkösmarkkinoita koskeviin tietoihin, jotta unionin tuotannonalan tilanteesta saatiin kattava kuva.

(421)

Sen sijaan muita taloudellisia indikaattoreita voidaan tutkia mielekkäästi ainoastaan ottamalla huomioon koko toiminta, mukaan luettuna unionin tuotannonalan sisäinen käyttö (141). Näitä ovat: tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat ja pääoman saanti.

(422)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan CCCME väitti, että kytkösmarkkinoita ei pitäisi jättää huomiotta analysoitaessa unionin tuotannonalan yleistä markkina-asemaa.

(423)

Kuten jäljempänä kuvataan, komissio ei jättänyt huomiotta kytkösmarkkinoita vaan pikemminkin yksilöi ne ja arvioi niiden kehitystä ajan mittaan. Näin saatiin kattava kuva unionin tuotannonalan tilanteesta. Kyseisten markkinoiden pienen ja yhä pienenevän osuuden perusteella voidaan todeta, että niillä ei ole merkityksellistä vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen. Komissio muistuttaa vielä, että liittimillä varustetut kaapelit eivät kuulu tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään.

4.5 Unionin kulutus

(424)

Komissio määritti unionin kulutuksen valituksen tekijän esittämien myyntitietojen sekä 427–432 kappaleessa kuvan menetelmän mukaisesti vahvistettujen tuontitietojen perusteella.

(425)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (kaapelikilometriä)

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Unionin kokonaiskulutus vapailla markkinoilla	1 276 902	1 537 999	1 655 737	1 760 092
Indeksi	100	120	130	138
Kytkösmarkkinat	61 505	59 802	62 710	54 205
Indeksi	100	97	102	88
Lähde: Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat, EU:n tulliviranomaiset, Eurostat ja valituksen tekijät.

(426)

Kulutus unionin vapailla markkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla 38 prosenttia. Nämä markkinat liittyvät EU:n digitalisaatioon ja niiden voimakkaan kasvun odotetaan jatkuvan (142). Kulutus kasvoi tutkimusajanjaksoon asti siitä huolimatta, että koronaviruspandemiaan liittyvien häiriöiden ensimmäiset kuukaudet osuivat kauden jälkipuoliskolle (eli vuoden 2020 alkupuoliskolle). Tutkimuksen päätelmät osoittavat, että tutkimusajanjakson viimeisinä kuukausina alkanut pandemia ja siihen liittyneet torjuntatoimenpiteet kyllä hidastivat kasvua mutteivät estäneet tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kulutuksen lisääntymistä unionissa kokonaisuutena tutkimusajanjakson aikana. Kytkösmarkkinoilla käytetään valokaapeleita yritysten tarjoamissa verkkoyhteysratkaisuissa, mukaan lukien liittimillä varustetut kaapelit; määrät näillä markkinoilla ovat hyvin vähäiset suhteessa kokonaismarkkinoihin, ja ne vähenivät 12 prosenttia tarkastelujaksolla.

4.6 Tuonti asianomaisesta maasta

4.6.1 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(427)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä vahvistettiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen perusteella (ks. 47 kappale). Määrä oli erittäin edustava, sillä tutkimusajanjaksolla tuonnin määrä oli 89 prosenttia kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien otantamenettelyssä tutkimuksen alussa ilmoittamasta kokonaistuonnista. Kokonaistuonnin määrän vahvistettiin olevan 11 prosenttia enemmän kuin 47 kappaleen mukaisesti ilmoitetut määrät.

(428)

Muista kolmansista maista tuleva tuonti määritettiin 48 kappaleessa mainitun menetelmän perusteella. Siinä yksilöitiin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kilogrammoina ja muunnettiin se kaapelikilometreiksi niiden tarkkojen muuntokertoimien mukaisesti, jotka kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ilmoittivat vastauksissaan 47 kappaleessa mainittuun lisätietopyyntöön.

(429)

Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontimäärää taulukossa 2 esitettyyn vapaiden markkinoiden kulutuksen määrään.

(430)

Asianomaisesta maasta tuleva tuonti kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä (kaapelikilometreinä)	189 479	354 167	434 754	498 335
Indeksi	100	187	229	263
Markkinaosuus (%)	14,8 %	23,0 %	26,3 %	28,3 %
Indeksi	100	155	177	191
Lähde: Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat, Eurostat, EU:n tulliviranomaiset.

(431)

Kiinassa on merkittävä ylikapasiteetti (sen on arvioitu valituksen tekijöiden toimittamien markkinatietojen perusteella olevan yli kaksi kertaa niin suuri kuin koko EU:n markkinat (143)), ja tuonti asianomaisesta maasta lisääntyi tarkastelujaksolla noin 190 000 kaapelikilometristä 500 000 kaapelikilometriin, eli kyseessä on hyvin nopea yli 2,5-kertainen lisääntyminen. Tämä 163 prosentin kasvu on yli neljä kertaa niin suuri kuin kulutuksen kasvu, mikä korostaa Kiinan markkinoillepääsyn syvyyttä ja voimaa.

(432)

Kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 14,8 prosentista 28,3 prosenttiin, mikä tarkoittaa valtavaa 91 prosentin kasvua. On syytä huomata, että Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujakson jokaisena vuonna, mikä korostaa sen markkinaosuuden kasvun nopeutta ja laajuutta.

(433)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan CCCME väitti, että unionin tuotannonalan markkinaosuus ilmoitettiin liian pieneksi ja kiinalaisen tuonnin markkinaosuus liian suureksi. CCCME väitti vielä, että markkinatietojen pitäisi perustua kuitukilometreihin eikä kaapelikilometreihin, mistä seuraisi Kiinasta tulevan tuonnin pienempi markkinaosuus.

(434)

Komissio muistuttaa, että tutkimuksen mukaan kaapelikilometri on asianmukaisin mittayksikkö tarkasteltavana olevalle tuotteelle, kuten 402–404 kappaleessa selitetään. Näin ollen väite hylättiin.

4.6.2 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat, hinnan alittavuus ja hinnankorotusten estyminen

(435)

Komissio määritti tuontihinnan niiden vastausten perusteella, jotka yhteistyössä toimineet viejät toimittivat 47 kappaleessa mainittuun lisätietopyyntöön.

(436)

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/kaapelikilometri)

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Kiina	452,9	401,9	468,5	349,1
Indeksi	100	89	103	77
Lähde: Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat.

(437)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat tarkastelujaksolla 452 eurosta 349 euroon/kaapelikilometri eli 23 prosenttia. Tätä kehitystä olisi tarkasteltava yhdessä kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhä aggressiivisemman käyttäytymisen kanssa, mikä liittyy maan ylikapasiteettiin (ks. 431 kappale). Indikaattorin tarkastelussa olisi lisäksi otettava huomioon eri tuotelajien väliset merkittävät hintavaihtelut ja tuotevalikoimat suuret erot vuosittain. Tuotteiden vaihtelu johtuu myytyjen kaapelityyppien monimaisuudesta ja näin ollen hinnoista ja siitä, että kaikkia tuotelajeja ei ollut tarjouskilpailussa tai myynnissä joka vuosi.

(438)

Jotta vältettäisiin hintasarjoihin liittyvät tuotevalikoiman vaihtelut tarkastelujaksolla ja saataisiin tarkempia ja edustavampia tietoja, komissio analysoi myös otokseen valituilta kiinalaisilta viejiltä ja unionin tuottajilta saatuja kattavia tietoja suoraan toisiinsa verrattavissa olevien tuotteiden yhdistettyjen ryhmien perusteella. Tämän perusteella yksilöitiin 35 identtistä (toisiaan vastaavaa) ryhmää, joita myyvät sekä kiinalaiset viejät että unionin tuotannonala ja joita myytiin kaikkina tarkasteltuina vuosina. Toisin sanoen komissio muodosti täydellisen aikasarjan kunkin tuotelajin hinnasta kunakin tarkastelujakson vuotena. Näiden hintojen voidaan katsoa edustavan Kiinan vientiä kyseisellä kaudella, koska ne kattavat 62 prosenttia otokseen valittujen yritysten viennistä tutkimusajanjaksolla. Edustava aikasarja – painotettujen aggregoitujen tietojen perusteella – kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4 a

Kiinasta tuleva tuonti (euroa/kaapelikilometri)

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Keskimääräinen hinta	854	720	593	320
Indeksi	100	84	69	38
Edustavuus	94 %	35 %	59 %	62 %

(439)

Tämä osoittaa Kiinasta tulevan viennin hintojen merkittävän ja jatkuvan laskun. Toisin sanoen kun samojen tuotelajien myyntiä verrataan vuosittain, Kiinasta tulevan tuonnin hinnat putoavat selvästi kunakin vuonna ja ne alittivat unionin tuottajien hinnat vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä (taulukko 8 a).

(440)

Tätä taustaa vasten komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

—	otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle; ja

—	vastaavat otokseen valittujen kiinalaisten tuottajien tuonnista ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamat painotetun keskimääräiset tuotelajikohtaiset hinnat, jotka on määritetty CIF-tasolla (kustannukset, vakuutukset, rahti).

(441)

Kun vientihintaa oikaistaan perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti polkumyyntiä, hinnan alittavuutta ja vahinkomarginaalia koskevia laskelmia varten (ks. 444 kappale), vientihinta (eli muodostettu CIF-hinta) lasketaan ensimmäisen riippumattoman asiakkaan laskutusarvon perusteella, josta vähennetään tuontiin liittyvät oikaisut CIF-paikkaan sekä etuyhteydessä olevan tuojan myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto soveltamalla vastaavasti 2 artiklan 9 kohtaa.

(442)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan ZTT-ryhmä totesi, että tuonnin jälkeiset kustannukset laskettiin prosentteina CIF-arvosta, ja ehdotti, että komission olisi laskettava ne suhteessa vientimäärään, jotta laskelmat olisivat johdonmukaisia vientihintaan polkumyyntilaskelmissa tehtyjen samojen oikaisujen kanssa. Se väitti, että nämä kustannukset ovat merkityksellisempiä vientitapahtumien määrän kuin arvon osalta.

(443)

Väite todettiin perustelluksi, minkä vuoksi se hyväksyttiin.

(444)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Se osoitti kahden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan keskimääräisen painotetun hinnan alittavuuden marginaalin olevan 30,0 prosenttia ja 33,2 prosenttia, joiden perusteella yleinen hinnan alittavuuden marginaali oli 31,5 prosenttia. Kuten 502 kappaleessa kuvataan, tarjousten analyysissä vahvistui, että niissä esiintyi hinnan alittavuutta.

(445)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan ZTT-ryhmä väitti myös, että komissio ei selittänyt aggregoituja tuotevalvontakoodiryhmiä, minkä vuoksi ne olivat mielivaltaisia. CCCME väitti, että näiden ryhmien käyttö viittaa siihen, että unionin tuotannonalan ja Kiinan hintojen vastaavuuteen ja vertailukelpoisuuteen liittyy ongelmia.

(446)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä kahdesta syystä. Ensinnäkään näitä ryhmiä ei käytetty hinnan alittavuutta ja viitehinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa. Toiseksi, niitä käytettiin sen varmistamiseen, että tuotevalikoiman merkittävät muutokset eivät vaikuttaneet hintasuuntauksiin kauden aikana, ja siten ne paransivat vertailukelpoisuuden tarkkuutta ajan mittaan sellaisten ryhmien perusteella, jotka olivat tarkasteltavana olevaa tuotetta edustavia, kuten edellä selitetään. Koska ei esitetty näyttöä siitä, että ryhmittely olisi selvästi epätarkoituksenmukainen, komissio hylkäsi väitteen.

(447)

FTT-ryhmä väitti myös, että komissio ei vahvistanut hinnan alittavuutta noin 30 prosentista sen unioniin suuntautuvasta viennistä, koska unionin tuotannonala ei myynyt vastaaviin tuotevalvontakoodeihin kuuluvia tuotteita. FTT-ryhmä katsoi, että komissio ei voi rajoittaa analyysiään vain niihin tuotelajeihin tai markkinasegmentteihin, joiden osalta unionin tuotannonalalla oli tosiasiallista myyntiä. Se viittasi asiaan Changshu City Standard Parts Factory ja Ningbo Jinding Fastener Co. Ltd v. Euroopan unionin neuvosto (144), jossa todetaan, että polkumyyntimarginaali on laskettava kaiken unioniin suuntautuvan viennin osalta, ja FTT-ryhmä väitti vielä, että tätä vaatimusta olisi sovellettava myös hinnan alittavuuteen.

(448)

Komissio on eri mieltä FTT-ryhmän tulkinnasta, joka koskee tuomioistuimen tuomiota asiassa Changshu City. Kaiken viennin huomioon ottamista koskevaa vaatimusta sovelletaan vain polkumyyntimarginaalin laskemiseen. Lisäksi komissio huomauttaa, että kun arvioidaan hinnan ja viitehinnan alittavuuden marginaaleja, vertailukohtana toimivat asianomaista maista unioniin viedyt mallit. Vientiä harjoittavien tuottajien vientimyynnin ja unionin tuotannonalan myynnin vertailun luonteeseen kuuluu, että unionin tuotannonala ei välttämättä myy kaikkia vietyjä malleja. Tässä tapauksessa vastaavuusaste oli noin 70 prosenttia otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta, mitä komissio pitää varsin riittävänä, jotta voidaan varmistaa vietyjen mallien ja unionin tuotannonalan myymien mallien kattava ja oikeudenmukainen vertailu. Perusasetuksessa ei myöskään edellytetä, että komissio tekee hinta-analyysin kustakin tuotelajista erikseen. Oikeudellisena vaatimuksena on määrittää hinta samankaltaisen tuotteen tasolla. Komissio totesi vielä, että kaikki tuotevalvontakoodit olivat osa tarkasteltavana olevaa tuotetta ja kilpailivat keskenään ainakin jossakin määrin. Sen vuoksi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien viennin se prosenttiosuus, jota unionin tuotannonala ei myynyt, ei muodosta tarkasteltavana olevan tuotteen erillistä luokkaa vaan kilpailee täysimääräisesti niiden muiden laatuluokkien kanssa, joiden osalta löydettiin vastaavuus.

(449)

Tämä on linjassa 438 ja 439 kappaleessa yksilöityjen hintojen kanssa.

4.7 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.7.1 Yleiset huomautukset

(450)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(451)

Komissio sai osapuolilta useita huomautuksia vahingosta. Kiinan viranomaiset väittivät, että Kiinasta tuleva tuonti ei aiheuttanut vahinkoa tai vahingon uhkaa, koska indikaattorit osoittivat, että unionin tuotannonalan tilanne oli hyvä ja että sillä oli edelleen hallitseva asema markkinoilla. Connect Com huomautti, että unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui vain vähän ja tapahtui mahdollisesti oligopolistisilla markkinoilla.

(452)

Connect Com väitti, että vahinko, jos sellaista edes esiintyi, oli mitättömän vähäinen, jos kerran voittomarginaali oli vähintään 5 prosenttia, ja se muistutti Kanadasta, Hongkongista ja Japanista peräisin olevien tiettyjen matkapuhelimien tuontia koskevan polkumyyntimenettelyn päättämisestä 23 päivänä joulukuuta 1988 tehdystä komission päätöksestä (145) sekä 17 joulukuuta 1997 annetusta tuomiosta asiassa EFMA v. neuvosto (146). On syytä muistaa, että matkapuhelimia koskevassa päätöksessä käsiteltiin voittomarginaalia tilanteessa, jossa muut indikaattorit olivat kohenemassa, ja kyseinen tuomioistuimen tuomio koski väitettä, jonka yleinen tuomioistuin hylkäsi ja jonka mukaan komission tutkimuksessa määrittämän tavoitevoiton olisi pitänyt olla korkeampi. Sen vuoksi nämä aiemmat tapaukset eivät tue näkemystä, jonka mukaan vahinko olisi merkityksetön, jos voittomarginaali on yli 5 prosenttia. Vahinko määritetään kaikkien perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa mainittujen tekijöiden kattavan arvioinnin perusteella, ja näitä tekijöitä analysoidaan ottaen huomioon tietyt markkinat ja asianomainen tuotannonala. Tuotannonalan saama voitto oli alle tavoitevoiton, jonka määrittämisessä otettiin huomioon kaikki asianomaiseen tuotannonalaan liittyvät tekijät, kuten perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdassa edellytetään.

(453)

Vahingon määrittämiseksi komissio teki eron makro- ja mikrotaloudellisten vahinkoindikaattorien välillä. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit valituksen tekijän toimittamiin kyselyvastauksiin sisältyvien, kaikkia unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella.

(454)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(455)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

4.8 Makrotalouden indikaattorit

4.8.1 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(456)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste yhteensä kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Tuotantomäärä (kaapelikilometriä)	1 062 482	1 195 017	1 250 881	1 229 252
Indeksi	100	112	118	116
Tuotantokapasiteetti (kaapelikilometriä)	1 585 738	1 748 667	2 019 526	2 084 082
Indeksi	100	110	127	131
Kapasiteetin käyttöaste (%)	67 %	68 %	62 %	59 %
Indeksi	100	102	92	88

(457)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä kasvoi tarkastelujaksolla 16 prosenttia. Yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että unionin tuotanto kasvoi vuosien 2017 ja 2019 välillä 18 prosenttia mutta pieneni tutkimusajanjaksolla hieman eli 2 prosenttiyksikköä.

(458)

Tarkastelujaksolla tapahtunut kokonaiskasvu johtui taulukossa 2 kuvatusta kysynnän kasvusta. Unionin tuotannonala onnistui kuitenkin lisäämään tuotantoaan tarkastelujaksolla vain 16 prosenttia, vaikka markkinat kasvoivat 38 prosenttia. Unionin tuotannonala ei näin ollen pystynyt täysin hyötymään markkinoiden kasvusta.

(459)

Unionin tuotantokapasiteetti kasvoi tarkastelujaksolla 31 prosenttia. Tämä kuvastaa joidenkin unionin tuottajien tekemiä investointeja markkinoiden kasvuun vastaamiseksi. Pyrkimystä haittasi kiinalaisten tuotteiden lisääntyvä tulo markkinoille, ja nämä tuotteet söivät epäterveen hinnoittelustrategiansa vuoksi yhä enemmän tuotannonalan markkinaosuutta.

(460)

Tämän seurauksena kapasiteetin käyttöaste laski 12 prosenttia ja oli alle 60 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Unionin tuottajat eivät voineet lisätä tuotantoaan markkinoiden kasvun mukaisesti.

4.8.2 Myyntimäärä ja markkinaosuus

(461)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Myyntimäärä unionin markkinoilla (kaapelikilometriä)	882 772	945 842	1 009 439	995 703
Indeksi	100	107	114	113
Kytkösmarkkinat	61 505	59 802	62 710	54 205
Indeksi	100	97	102	88
Kytkösmarkkinamyynti prosentteina unionin myynnistä	7,0 %	6,3 %	6,2 %	5,4 %
Indeksi	100	91	89	78
Myynti vapailla markkinoilla	821 268	886 040	946 729	941 498
Indeksi	100	108	115	115
Vapaille markkinoille suuntautuvan myynnin markkinaosuus	64,3 %	57,6 %	57,2 %	53,5 %
Indeksi	100	90	89	83
Lähde: Unionin tuotannonala.

(462)

Unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärä unionissa nousi tarkastelujaksolla 13 prosenttia. Kulutuksen kasvun vuoksi sen markkinaosuus vapailla markkinoilla kuitenkin supistui tarkastelujaksolla 64,3 prosentista 53,5 prosenttiin eli pudotusta oli yli 10 prosenttiyksikköä (–17 prosenttia).

(463)

Unionin myyntimäärä vapailla markkinoilla lisääntyi myös tarkastelujaksolla 15 prosenttia. Unionin myynti noudatti hyvin tarkasti unionin tuotannon suuntausta, koska kyseisellä alalla toimitaan suurelta osin tilausten perusteella.

(464)

Unionin tuotannonalan myynti kytkösmarkkinoilla (ilmaistuna prosentteina kokonaismyynnistä unionissa) oli erittäin vähäistä koko tarkastelujakson ajan ja suuntaus oli aleneva vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 7 prosentista 5,4 prosenttiin. Tällä oli vain vähäinen vaikutus näiden markkinoiden pienen koon vuoksi.

4.8.3 Kasvu

(465)

Unionin myyntimäärän markkinaosuuden pienenemisen vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt hyötymään unionin markkinoiden kasvusta tarkastelujaksolla.

4.8.4 Työllisyys ja tuottavuus

(466)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Työntekijöiden lukumäärä (kokoaikavastaavana)	4 088	4 589	4 815	4 659
Indeksi	100	112	118	114
Tuottavuus (kaapelikilometriä/kokoaikainen työntekijä)	260	260	260	264
Indeksi	100	100	100	102
Lähde: Unionin tuotannonala.

(467)

Unionin tuotannonalan työllisyys (kokoaikavastaavana) kasvoi vuosien 2017 ja 2019 välillä 18 prosenttia. Nousua seurasi 4 prosenttiyksikön lasku tutkimusajanjaksolla. Tämä kehitys noudattelee suurelta osin taulukossa 4 esitettyä tuotantomäärien suuntausta.

(468)

Koska tuotantoa ja työllisyyttä koskevat luvut vastasivat hyvin toisiaan, tuottavuus kaapelikilometreinä työntekijää kohti pysyi suurelta osin vakaana.

4.8.5 Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(469)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(470)

Kyseessä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Käytettävissä ei näin ollen ollut tietoja, joiden pohjalta olisi voitu arvioida mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia.

4.9 Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.9.1 Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(471)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionissa (euroa/kaapelikilometri)	816	861	944	821
Indeksi	100	105	116	101
Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/kaapelikilometri)	756	785	860	758
Indeksi	100	104	114	100
Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat.

(472)

Etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla (vapaat markkinat) suuntautuvan myynnin hinnat kohosivat vuosina 2017–2019 16 prosenttia mutta laskivat tutkimusajanjaksolla niin, että taso oli sama kuin vuonna 2017 (+1 prosentti). Hintataso riippuu suuresti myytyjen tuotteiden monimutkaisuudesta, koska hinta voi vaihdella merkittävästi kaapelin ominaisuuksien mukaan (esim. kuitujen lukumäärä, pinnoitustyyppi).

(473)

Tämä tulee selvästi esiin, kun verrataan hintojen kehitystä tuotantokustannusten kehitykseen, koska monimutkaisempien kaapeleiden, joita voidaan myydä korkeammilla hinnoilla, tuotantokustannukset ovat myös korkeammat.

(474)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kohosivat vuosina 2017–2019 14 prosenttia, suunnilleen samalla tavalla kuin keskimääräiset hinnat unionin vapailla markkinoilla (16 prosenttia). Ne putosivat myöhemmin 14 prosenttia, jälleen samalla tavalla kuin hinnat putosivat samalla kaudella eli vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson välillä (15 prosenttia). Tutkimuksessa vahvistettiin, että etuyhteydessä olevilta yrityksiltä ostetun pääraaka-aineen (valokuitujen) kustannukset kuvastivat sen markkinahintaa, kuten 540 kappaleessa todetaan.

(475)

Jotta vältettäisiin hintasarjoihin liittyvät tuotevalikoiman vaihtelut tarkastelujaksolla, komissio analysoi myös otokseen valituilta kiinalaisilta viejiltä ja unionin tuottajilta saatuja kattavia tietoja suoraan toisiinsa verrattavissa olevien tuotteiden yhdistettyjen ryhmien perusteella (ks. 438 kappale). Tämän perusteella yksilöitiin 35 identtistä (toisiaan vastaavaa) ryhmää, joita myyvät sekä kiinalaiset viejät että unionin tuotannonala ja joiden osalta on täydellinen aikasarja tarkastelujakson kultakin vuodelta.

(476)

Nämä edustavat EU:n tuotannonalan myyntiä tarkastelujaksolla; tällaisten toisiaan vastaavien tuotteiden myynti oli yli 34 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Edustavat aikasarjat ovat seuraavat:

Taulukko 8 a

Unionin tuotannonala (euroa/kaapelikilometri)

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Keskimääräinen hinta	817	780	792	719
Indeksi	100	95	97	88
Edustavuus	42 %	38 %	35 %	34 %

(477)

Unionin hinnoissa todettiin merkittävä pudotus, joka vastaa Kiinan viennissä todettua hinnan pudotusta (ks. 438 kappale).

(478)

Koska asiakkaat pyytävät usein mittojen mukaan tehtyjä ja omiin tarpeisiinsa sovitettuja valokaapelityyppejä ja myös tietyillä jäsenvaltioilla on tietyt tekniset vaatimukset, saman asiakkaan ja jäsenvaltion hintojen ajallinen vertaaminen antaa vieläkin tarkemman kuvan hintakehityksestä. Unionin tuotannonala toimitti asiasta tarkempia tietoja. Kahdenkymmenen tärkeimmän tällaisen tuoteryhmä–asiakas–jäsenvaltio-yhdistelmän hinta kehittyi seuraavasti (147):

Taulukko 8 b

Unionin tuotannonala (euroa/kaapelikilometri, indeksi)

2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
100	73	56	59

(479)

Unionin tuotannonalan hinnoissa todettiin jälleen selvä pudotus, joka noudattelee Kiinan viennin hinnan pudotusta (ks. 435–438).

4.9.2 Työvoimakustannukset

(480)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa/kokopäiväinen työntekijä)	39 511	35 826	39 157	38 966
Indeksi	100	91	99	99
Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat.

(481)

Keskimääräiset työntekijäkohtaiset työvoimakustannukset pysyivät suhteellisen vakaina vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä. Vuonna 2018 tapahtunut pieni lasku vastaa kokoaikaisten työntekijöiden määrän kasvua (13 prosenttia) ja kuvastaa tämän lisätyövoiman kustannuksia.

4.9.3 Varastot

(482)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Loppuvarastot (kaapelikilometriä)	134 925	161 561	161 878	171 058
Indeksi	100	120	120	127
Loppuvarastot prosentteina tuotannosta	12,7 %	13,5 %	12,9 %	13,9 %
Indeksi	100	106	102	110
Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat.

(483)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kasvoivat tarkastelujaksolla 27 prosenttia. Varastojen kasvu merkitsee tiettyjen toistuvien tuotteiden myynnin hidastumista ja saattaa liittyä siihen, että unionin tuotannonalalla oli yhä suurempia vaikeuksia myydä tuotteitaan kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien erittäin aggressiivisen hintakilpailun vuoksi, mutta kasvu vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson välillä voi liittyä myös kausivaihteluun. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että suurin osa tuotannosta tapahtuu tilausten ja asiakkaan eritelmien perusteella, varastot eivät ole pääasiallinen vahinkoindikaattori.

4.9.4 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(484)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Riippumattomille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)	8,1	8,4	8,5	7,9
Indeksi	100	104	104	97
Kassavirta (euroa)	33 254 746	48 644 480	41 707 715	39 805 852
Indeksi	100	146	125	120
Investoinnit (euroa)	60 405 839	67 794 023	82 761 718	59 886 812
Indeksi	100	112	137	99
Investointien tuotto (%)	34	36	24	20
Indeksi	100	105	70	58
Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat.

(485)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(486)

Otokseen valittujen tuottajien kannattavuus oli tarkastelujaksolla positiivinen mutta epätavallisen heikko ja laski vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 8,1 prosentista 7,9 prosenttiin.

(487)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan ZTT-ryhmä väitti, että takaisinmallinnusanalyysin mukaan unionin tuotannonala sai erittäin suuret voitot ylihinnoittelulla unionin markkinoilla, mikä herättää suuria epäilyksiä unionin tuotannonalan vahingollisesta tilanteesta, ja että hinnan alittavuus johtui unionin tuotannonalan kohtuuttomasta hinnoittelusta eikä Kiinasta halvoin hinnoin tulevasta tuonnista.

(488)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Takaisinmallinnusanalyysi oli osittainen eikä perustunut kustannusten ja hintojen kattavaan arviointiin. Komissio todensi voittomarginaalit kattavan analyysin perusteella ja totesi niiden olevan kuvattujen mukaiset. Näin ollen väite hylättiin.

(489)

Valituksen tekijät väittivät, että tuotannonalan investointi- ja tutkimustarpeet edellyttävät 15 prosentin voittomarginaalia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että jo suunniteltuihin investointeihin, jotka olisi tehty tavanomaisissa olosuhteissa markkinakehityksen tasalla pysymiseksi, olisi tarvittu keskimäärin 13,4 prosentin voitto tarkastelujakson perusteella. Investointeja tehtiin seuraaviin: uusimis- ja kunnossapitokustannukset olemassa olevan kapasiteetin tehokkuuden varmistamiseksi ja kapasiteetin mukauttaminen muuttuvaan tuotevalikoimaan, kapasiteetin lisääminen sekä tutkimus- ja kehittämismenot (tuote- ja prosessi-innovointi).

(490)

Komissio totesi, että edellä mainittu suuruusluokka seurailee aiempia voittoja, jotka saatiin ilman Kiinasta polkumyynnillä tulevaa tuontia. Nämä voitot ovat 12 prosentin tienoilla, kuten taulukossa 11 a esitetystä analyysistä käy ilmi.

(491)

Tämä korostaa sitä, että tarkastelujakson aikainen noin 8 prosentin voittotaso ei riitä ylläpitämään toimintaa kasvavilla huipputeknologian markkinoilla ja ilmentää näin ollen unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa.

Taulukko 11 a

Unionin tuotannonalan kannattavuus ennen vuotta 2017

	2014	2015	2016
Voittomarginaali (%)	10,4 %	12,6 %	12,4 %

(492)

Tätä ei kuitenkaan todettu tässä tapauksessa. Kannattavuus putosi vuosiin 2014–2016 verrattuna. Alempi voittotaso koko tarkastelujakson ajalta kuvastaa merkittävää hintojen aiheuttamaa vahinkoa koko tarkastelujakson ajan. Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttaman alentamispaineen vuoksi (sekä määrien että alhaisten hintojen osalta) unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan eikä minimoimaan kustannuksiaan eikä tämän vuoksi saavuttamaan normaaleja voittotasoja, jotka se saavutti ennen tuonnin lisääntymistä – saati sitten kasvattamaan niitä.

(493)

Kassavirta kasvoi vuonna 2018 ja pieneni sen jälkeen tarkastelujakson jälkipuoliskoa kohti.

(494)

Tuotujen tavaroiden aiheuttaman paineen vuoksi unionin tuotannonalan oli lykättävä investointejaan, joista jotkin oli jo suunniteltu ja hyväksytty. Näillä investoinneilla oli tarkoitus laajentaa unionin tuotantokapasiteettia, mutta ne pysäytettiin (toteutuksen jo käynnistyttyä) tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevan tuonnin aggressiivisen hinnoittelun aiheuttamien muuttuneiden markkinaolosuhteiden vuoksi. Tämä johti siihen, että investoinnit vähenivät jyrkästi tarkastelujakson loppua kohti, vastoin aiempien vuosien suuntausta ja yleistä markkinoiden kasvua.

(495)

Tehtyjen investointien tuotto kehittyi tarkastelujaksolla negatiivisesti ja laski peräti 42 prosenttia. Tämä negatiivinen kehitys osoittaa, että vaikka investointeja tehtiin edelleen tehokkuuden ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi, investointien tuotto on laskenut merkittävästi tarkastelujaksolla, koska unionin tuotannonala ei ole pystynyt parantamaan kannattavuusastettaan.

(496)

Koska investointien tuotto laskee niin nopeasti, otokseen valittujen tuotantoyksiköiden kyky hankkia pääomaa tulevaisuudessa on selvästi uhattuna, ellei tilanne parane.

4.10 Tarjouskilpailuihin perustuvaa myyntiä koskeva analyysi

(497)

Valtaosa valokaapeleista myydään tarjouskilpailun perusteella. Saadakseen tarvittavat tiedot tästä tärkeästä markkinanäkökohdasta ja voidakseen täydentää vahinkoanalyysiään komissio pyysi yksityiskohtaisia tietoja tarjouskilpailuista otokseen valituilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, otokseen valituilta unionin tuottajilta, tuojilta ja käyttäjiltä. Se esitti kysymyksiä sekä jo päättyneiden että käynnissä olevien tarjouskilpailujen luonteesta, prosessista, aikataulusta ja muista merkityksellisistä tiedoista. Tarjouskilpailujen järjestäjät toimivat heikosti yhteistyössä komission kanssa. Yksikään julkinen hankintayksikkö ei osallistunut tutkimukseen ja suurista teleoperaattoreista vain Deutsche Telekom toimitti yksityiskohtaisia tietoja tarjouskilpailuista.

(498)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotosta luopumisen jälkeen komissio pyysi otokseen valituilta unionin tuottajilta tarkempia lisätietoja kaikista tarjouskilpailuista, joihin ne olivat osallistuneet tarkastelujaksolla, esimerkiksi tietoja tarjouksista, hinnoista ja kilpailijoista mahdollisuuksien mukaan.

(499)

Toimitettujen tietojen perusteella tilanne on hyvin epäyhtenäinen ja hajanainen, ja eri jäsenvaltioissa järjestetään joka vuosi erittäin monia tarjouskilpailuja, joissa on mukana hyvin erilaisia järjestäjiä ja tarjoajia ja joiden kesto ja ehdot ovat erilaiset. Tarjouskilpailujen järjestäjien puolelta tarkasteltuna tarjouskilpailut voivat olla joko julkisia, jolloin järjestäjinä toimivat kunnat tai muut julkiset tahot, tai yksityisiä, jolloin järjestäjinä toimivat suuret televiestintä- tai verkko-operaattorit. Olemassa on myös monia muita pienempiä tarjouskilpailuja, hintatarjouksia ja sähköisiä huutokauppoja, ja pienempiä määriä voidaan hankkia myös suorien asiakasyhteyksien kautta. Kaikki tarjouskilpailumenettelyt riippuvat suuresti tarjouskilpailun järjestäjästä, joka voi käyttää erilaisia menettelyjä kyseessä olevan tarjouskilpailun ja markkinakehityksen mukaan. Tarjouskilpailuissa on myös paljon erilaisia toimijoita, jotka tekevät tarjouksia. Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat osallistuvat suoraan (myös tytäryhtiöidensä kautta) ja välillisesti solmimalla kumppanuuksia paikallisten yritysten kanssa eri jäsenvaltioissa. Myös tuojat, kauppiaat ja jakelijat kilpailevat unionin tuottajien kanssa. Tarjouskilpailuihin osallistuu joskus myös asentajia, ja voittaneiden tavarantoimittajien myynti televiestintäoperaattoreille tapahtuu näiden asentajien kautta.

(500)

Tutkimuksen mukaan myös unioni järjestää paljon tarjouskilpailuja. Otokseen valitut kolme unionin tuottajaa ilmoittivat yhteensä yli 500 tarjouskilpailusta, joihin ne olivat osallistuneet suoraan tutkimusajanjakson aikana. Yksi yhteistyössä toiminut etuyhteydetön tuoja osallistuu vuodessa 150–200 tarjouskilpailuun ja keskittyy pelkästään Saksan markkinoille.

(501)

Tarjouskilpailujen kesto vaihtelee suuresti välittömästä toimituksesta kolmeen vuoteen. Pidemmissä tarjouskilpailumenettelyissä hinnoista sovitaan mutta määrät eivät ole kiinteitä, joten tarjouskilpailun järjestäjät voivat järjestää uusia tarjouskilpailuja, joilla korvataan olemassa olevat hintojen pudotessa. Vaikka tarjoukset muodostavat eräänlaisen yleisen katon hintaehdoille, hinnat voivat näin ollen muuttua ja muuttuvatkin dynaamisesti tarjouskilpailun keston ajan. Hinnat siis yleensä mukautuvat markkinaolosuhteisiin ja heijastavat niitä.

(502)

Komissio on analysoinut tarjouskilpailuja koskevia tarkempia tietoja, jotka unionin tuottajat ilmoittivat vastauksena sen pyyntöön. Ilmoitetuista tarjouskilpailuista, joissa unionin tuottajat tekivät tarjouksen tarkastelujaksolla, komissio analysoi ne, joissa oli konkreettista näyttöä kiinalaisten tuottajien osallistumisesta. Tarkastelujaksolla tällaisia tarjouskilpailuja oli 55. Analysoitujen tarjouskilpailujen osuus otokseen valittujen unionin tuottajien myynnistä oli 45 prosenttia ja EU:n kokonaiskulutuksesta tutkimusajanjaksolla 14 prosenttia. Näistä tarjouskilpailuista on analysoitu tarkemmin kussakin aiheutunutta hintaan ja määrään liittyvää vahinkoa, ja analyysi osoittaa merkittävää myynnin menetystä (25–100 prosenttia) ja/tai hinnan laskua (5–55 prosenttia) ja/tai hinnan alittavuutta (8–39 prosenttia). Tarjouskilpailuja koskeva analyysi vahvisti hinnankorotusten estymisen ja hinnan alittavuuden, joka oli jo todettu koko kaudella.

(503)

Connect Com esitti huomautuksia tarjouskilpailumenettelyistä ja toi esiin, että valituksen tekijän edustamat unionin tuottajat eivät menettäneet yleisesti monia tarjouskilpailuja vaan vain yhden tai muutaman suuren yksityisen tarjouskilpailun. Se korosti, että valituksen tekijä viittasi yhteen kutsuun yksityiseen tarjouskilpailuun ja yhden kiinalaisen tuottajan hinnoittelukäyttäytymiseen näyttönä hintojen alittavuudesta. Connect Com toimitti eräällä Saksan alueella myönnettyjä sopimuksia koskevan ilmoituksen, jossa voittaneen tarjouksen tekijän hinnat oli nimenomaisesti ilmoitettu. Se totesi, että valituksen tekijä oli jättänyt julkisten tarjouskilpailujen koko markkinasegmentin pois esityksestään. Connect Comin mukaan valituksen tekijän edustamat unionin tuottajat eivät menestyneet näissä tarjouskilpailuissa, koska ne eivät täyttäneet vaadittuja kriteerejä (esim. varastotilat ja varastot, laaja tuotevalikoima, logistiikka). Connect Com korosti erityisesti Prysmianin ja Corningin pientä varastointikapasiteettia. Connect Com väitti, että julkisten tarjouskilpailujen markkinasegmentin poisjättäminen on väärin, koska hinnat julkisissa ja yksityisissä tarjouskilpailuissa vastaavat toisiaan suureksi saksi tai ovat toisistaan riippuvaisia. Connect Comin mukaan ei olisi oikein ottaa käyttöön polkumyyntitulleja koko markkinoilla, jotka on jaettu julkisiin ja yksityisiin tarjouskilpailuihin. Se viittasi Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframioksidin ja volframihapon tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä 20 päivänä maaliskuuta 1998 tehdyn komission päätöksen 98/230/EY (148) johdanto-osan 42 kappaleeseen. Kyseisen päätöksen perusteella Connect Com väitti, että unionin tuotannonalalle ei aiheudu vahinkoa, vaikka myynti vähenee yhdellä markkinasegmentillä (tässä tapauksessa yksityiset tarjouskilpailut), jos sillä on myyntimahdollisuuksia toisella markkinasegmentillä (tässä tapauksessa julkiset tarjouskilpailut), joka kompensoi myyntimäärän vähenemistä.

(504)

Johdanto-osan 502 kappaleessa esitetyt väitteet ja analyysi ovat ristiriidassa näiden väitteiden kanssa. Siitä huolimatta, että unionin tuotannonala ponnisteli merkittävästi pitääkseen yllä hintojen kilpailukykyä, kiinalaiset viejät valtasivat suuren markkinaosuuden, eikä unionin tuotannonala kyennyt vastaamaan niiden tarjouksiin hintojen osalta. Mitä tulee volframioksidin ja volframihapon tuontia koskevaan vuoden 1998 komission päätökseen, komissio totesi kyseisessä tapauksessa, että unionin tuotannonalan markkinaosuuden supistumista avoimilla markkinoilla olisi tarkasteltava ottaen huomioon se, että unionin tuotannonala käytti yhä suuremman osan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta jatkojalostustuotteiden tuottamiseen. Näihin unionin tuotannonalan kahteen markkinasegmenttiin (avoimet markkinat ja kytköskäyttö) liittyvä tilanne eroaa tämän tutkimuksen kilpailutilanteesta, jossa kytkösmarkkinoiden koko pieneni koko tarkastelujakson ajan ja edusti erittäin pientä osaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta. Tämän vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(505)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan Connect Com väitti, että komissio ei ilmoittanut, montako tarjouskilpailua kiinalaiset tuottajat voittivat ja mistä syystä, ja toisti väitteensä, jonka mukaan hinta ei koskaan ole ainoa ratkaiseva tekijä vaan pikemminkin laatu ja logistiikka. Connect Com pyysi myös 502 kappaleessa esitetyn analyysin tulosten paljastamista.

(506)

Komissio keräsi yksityiskohtaisia tietoja tarkastelujaksolla järjestetyistä tarjouskilpailuista. Komissio tarkasti ja analysoi nämä tiedot, jotka ovat erittäin luottamuksellisia, minkä vuoksi niitä ei voida paljastaa asianomaisille osapuolille edellä olevissa kappaleissa esitettyä tiivistelmää lukuun ottamatta.

(507)

Tarjouskilpailuja koskeva analyysi viittaa siihen, että kiinalaiset tuotteet korvaavat unionin tuotannonalan tuotteet kiihtyvällä vauhdilla, ja tutkimusajanjakson lopussa järjestetyt tarjouskilpailut vahvistavat tämän. Analyysissä tulivat esiin hintojen lasku ja unionin tuotannonala edelleen menettämät merkittävät myyntimäärät, ja nämä vahvistavat vahinkoa koskevan kokonaiskuvan.

4.11 Vahinkoa koskevat päätelmät

(508)

Monet indikaattorit, kuten tuotanto, kapasiteetti, myyntimäärä unionin markkinoilla ja työllisyys, ovat olleet positiivisia. Näiden indikaattoreiden kehitys ei kuitenkaan vastaa kulutuksen kasvua, ja itse asiassa niiden olisi pitänyt kasvaa voimakkaammin, jos unionin tuotannonala olisi hyötynyt täysimääräisesti kasvavista markkinoista. Myyntimäärän kasvusta huolimatta unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan 10,8 prosenttiyksikköä (64,3 prosentista 53,5 prosenttiin) kasvavilla markkinoilla. Tämä liittyy Kiinasta tulevan tuonnin luomaan hintapaineeseen ja merkittävään hintojen alittavuuteen ja hinnankorotusten estymiseen koko tarkastelujakson ajan.

(509)

Edellä esitetty tilanne johti taloudelliseen vahinkoon voittojen ollessa alhaiset ja investointien ja niiden tuoton pienentyessä.

(510)

Tämän lisäksi tarjouskilpailuihin liittyvää myyntiä koskeva analyysi osoittaa, että markkinaosuuden ja hintojen aleneminen on kiihtymässä ja jatkuu edelleen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien erittäin aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi (ks. 502 kappale).

(511)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan CCCME väitti, että useat keskeiset vahinkoindikaattorit eivät osoittaneet, että unionin tuotannonalalle olisi aiheutunut vahinkoa, koska tuotantomäärä ja työllisyys pysyivät vakaina, sen kapasiteetti kasvoi, myyntihinnat pysyivät vakaina ja alenivat vain hieman ja sen kannattavuus ja investoinnit pysyivät korkeina.

(512)

Kuten 508 kappaleessa todetaan, näitä indikaattoreita on arvioitava ottaen huomioon kulutuksen lisääntyminen kasvavilla markkinoilla, ja tämä analyysi osoittaa, että unionin tuotannonala ei kyennyt saamaan riittävästi hyötyä laajenevista markkinoista, mikä korostaa tosiasiallisia negatiivisia vaikutuksia unionin tuotannonalan kasvuun. Näin ollen väite hylättiin.

(513)

CCCME väitti myös, että pelkästään markkinaosuutta koskevat kriteerit eivät voi olla merkittävää vahinkoa koskevan päätelmän perustana, koska kysynnän kasvaessa kaikkien markkinatoimijoiden myynti lisääntyi, mikä osoittaa, että kyseessä ovat avoimet ja kilpaillut markkinat. CCCME väitti lisäksi, että unionin tuotannonalan tilanteen tuleva heikkeneminen ei voi olla merkittävää vahinkoa koskevan päätelmän perustana, koska tässä tutkimuksessa ei arvioitu vahingon uhkaa eikä se täyttänyt tällaisen tapauksen näyttöä koskevia vaatimuksia.

(514)

Komissio muistuttaa, että merkittävää vahinkoa koskeva päätelmä ei perustu pelkästään markkinaosuuteen vaan useisiin taloudellisiin indikaattoreihin, joita arvioidaan kokonaisuudessaan 426, 431, 437, 444 ja 490 kappaleessa ja joihin kuuluvat muun muassa negatiiviset vaikutukset kasvuun, hintojen aleneminen, hintojen alittavuus, viitehintojen alittavuus sekä vähentynyt voitto, ja nämä osoittavat merkittävää vahinkoa. Näin ollen väite hylättiin.

(515)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5. SYY-YHTEYS

(516)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat kolmansista maista tuleva tuonti, unionin tuotannonalan vientitoiminta, myynti kytkösmarkkinoilla ja raaka-aineiden hinnat.

5.1 Polkumyyntituonnin vaikutukset

(517)

Unionin tuotannonalan markkinaosuuden supistuminen koko tarkastelujakson ajan osui ajallisesti yhteen ja liittyi suoraan Kiinasta tulevan tuonnin huomattavaan kasvuun unionin markkinoilla. Tämä tuonti alitti merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat ja aiheutti merkittävää hintojen alenemista unionin myynnissä.

(518)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi (kuten taulukosta 3 käy ilmi) noin 189 000 kaapelikilometristä vuonna 2017 noin 498 000 kaapelikilometriin tutkimusajanjaksolla eli kasvu oli 2,5-kertainen (+163 prosenttia). Markkinaosuus kasvoi samana ajanjaksona 14,8 prosentista 28,3 prosenttiin eli lähes kaksinkertaistui (+91 prosenttia). Samalla ajanjaksolla (ks. taulukko 6) unionin tuotannonalan myynti vapailla markkinoilla lisääntyi vain 14 prosenttia ja sen markkinaosuus pieneni 64,3 prosentista 53,5 prosenttiin eli 10,8 prosenttiyksikköä (tai –17 prosenttia). Myynti pienemmillä kytkösmarkkinoilla väheni kohtuullisesti (–12 prosenttia). Polkumyynnillä tuleva tuonti lisääntyi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, kulutus unionin markkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla 38 prosenttia, ja on selvää, että kasvusta hyötyi pääasiassa Kiinasta tuleva tuonti.

(519)

Polkumyyntituonnin hinnat alenivat merkittävästi tarkastelujaksolla, esimerkiksi taulukon 4 a mukaan 62 prosenttia. Unionin tuotannonalan etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla (vapaat markkinat) suuntautuvan myynnin vastaavat hinnat putosivat kaikkiaan 12 prosenttia tällä kaudella taulukossa 8 a esitetyn analyysin mukaan ja 41 prosenttia taulukossa 8 b esitetyn tarkemman analyysin mukaan. Hintataso riippuu suuresti myytyjen tuotteiden monimutkaisuudesta, ja tarkin väline hintasuuntausten tarkastelua varten on kotimarkkinoilla tuotettujen ja asianomaisesta maasta tuotujen (otokseen valittujen yritysten) tuotteiden tuotelajikohtainen vertailu. Tämä vertailu osoittaa, että tutkimusajanjaksolla kahden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan painotetut keskimääräiset hinnan alittavuuden marginaalit olivat 30,0 ja 33,2 prosenttia.

(520)

Tämä aggressiivinen käyttäytyminen alkoi syödä unionin tuotannonalan markkinaosuutta tarkastelujakson alusta lähtien, ja kiinalaisten tuotteiden saatavuus markkinoilla erittäin alhaisilla hinnoilla (huomattavasti alle unionin tuotannonalan tuotantokustannusten) on jatkunut tutkimusajanjaksolla. Tästä on aiheutunut muun muassa edellä kuvattujen tarjouskilpailuja koskevien mekanismien kautta (ks. 499–502 kappale) hintojen laskua, myynnin menetyksiä, markkinaosuuden supistumista ja taloudellista vahinkoa sekä alentuneen kannattavuuden että investointien hiipumisen vuoksi, ja tämä vaarantaa unionin tuotannonalan olemassaolon.

(521)

On myös näyttöä siitä, että tietyt unionin tuotannonalan suunnittelemat investoinnit ja laajennushankkeet on peruutettu tai niitä on lykätty, kun aggressiivisesti hinnoiteltu tuonti Kiinasta lisääntyi ja unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui (ks. 494 kappale).

5.2 Muiden tekijöiden vaikutukset

5.2.1 Tuonti kolmansista maista

(522)

Muista kolmansista maista tuleva tuonti kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Tuonti kolmansista maista

Maa		2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Korean tasavalta	Määrä (kaapelikilometriä)	20 450	51 339	44 405	45 908
	Indeksi	100	251	217	224
	Markkinaosuus (%)	1,6 %	3,3 %	2,7 %	2,6 %
	Keskimääräinen hinta (euroa/kaapelikilometri)	796	873	1 627	1 073
	Indeksi	100	110	204	135
Turkki	Määrä (kaapelikilometriä)	26 732	32 932	22 922	37 008
	Indeksi	100	123	86	138
	Markkinaosuus (%)	2,1 %	2,1 %	1,4 %	2,1 %
	Keskimääräinen hinta (euroa/kaapelikilometri)	428	501	776	594
	Indeksi	100	117	181	139
Norja	Määrä (kaapelikilometriä)	12 143	11 622	22 728	26 471
	Indeksi	100	96	187	218
	Markkinaosuus (%)	1,0 %	0,8 %	1,4 %	1,5 %
	Keskimääräinen hinta (euroa/kaapelikilometri)	330	271	279	261
	Indeksi	100	82	85	79
Muut kolmannet maat	Määrä (kaapelikilometriä)	126 307	114 520	77 787	107 334
	Indeksi	100	91	62	85
	Markkinaosuus (%)	9,9 %	7,4 %	4,7 %	6,1 %
	Keskimääräinen hinta (euroa/kaapelikilometri)	1 631	1 728	2 447	1 218
	Indeksi	100	106	150	75
Kaikki kolmannet maat yhteensä asianomaista maata lukuun ottamatta	Määrä (kaapelikilometriä)	185 633	210 414	167 842	216 721
	Indeksi	100	113	90	117
	Markkinaosuus (%)	14,5 %	13,7 %	10,1 %	12,3 %
	Keskimääräinen hinta (euroa/kaapelikilometri)	1 280	1 247	1 708	964
	Indeksi	100	97	133	75
Lähde: EU:n tulliviranomaiset, Comext (Eurostat).

(523)

Tuonti Koreasta lisääntyi tarkastelujaksolla noin 20 000 kaapelikilometristä vuonna 2017 noin 45 000 kaapelikilometriin tutkimusajanjaksolla. Kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 1,6 prosentista 2,6 prosenttiin. Koreasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat vaikuttavat merkittävästi korkeammilta kuin sekä unionin tuotannonalan että vientiä harjoittavien tuottajien hinnat. Kun otetaan huomioon korkeat hinnat ja vähäiset määrät, Koreasta tulevalla tuonnilla ei vaikuttanut olevan merkitystä unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon kannalta.

(524)

Turkista tulevaa tuontia myytiin alhaisilla hinnoilla, joskin korkeammilla kuin Kiinasta tulevaa tuontia, vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä, ja hinnat kohosivat vähitellen. Turkin markkinaosuus oli kuitenkin tarkastelujaksolla vakaa, vain hieman yli 2 prosenttia. Nämä suuntaukset perustuvat tilastoihin, joihin sisältyy monia tuotelajeja, ja kaikkiaan pienten määrien vuoksi komissio ei voinut arvioida täsmällisesti tämän tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että Turkista tuleva tuonti olisi saattanut vaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, mutta kun otetaan huomioon tämän tuonnin määrä suhteessa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ja vakaaseen markkinaosuuteen koko tarkastelujakson ajan, komissio päätteli, että vaikka tällä tuonnilla olisikin vähäinen vaikutus tuotannonalan tilanteeseen, se ei heikennä syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä.

(525)

Myös tuonti Norjasta lisääntyi tarkastelujakson aikana. Norjasta tulevan tuonnin hinnat olivat alhaiset jo vuonna 2017 ja alenivat edelleen tarkastelujaksolla (–21 prosenttia vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä) ja hintataso alitti selvästi sekä unionin tuotannonalan että kiinalaisten viejien hintatason. Norjalaisten viejien markkinaosuus kasvoi samalla kaudella 1 prosentista 1,5 prosenttiin. Nämä suuntaukset perustuvat tilastoihin, joihin sisältyy monia tuotelajeja, ja kaikkiaan pienten määrien vuoksi komissio ei voinut arvioida täsmällisesti tämän tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että Norjasta tuleva tuonti olisi saattanut vaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, mutta kun otetaan huomioon tämän tuonnin määrä suhteessa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin, komissio päätteli, että vaikka tällä tuonnilla olisikin vähäinen vaikutus tuotannonalan tilanteeseen, se ei heikennä syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä.

(526)

Tuonti muista kolmansista maista väheni hieman tarkastelujaksolla absoluuttisesti mitattuna, ja sen markkinaosuus pieneni merkittävästi. Keskimääräiset hinnat olivat korkeat, eikä ole mitään merkkejä siitä, että tämä tuonti olisi aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle,

(527)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio ei ollut vahvistanut, että Kiinasta tuleva tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti olisi vaikuttanut unionin tuotannonalaan, ja ne väittivät erityisesti, että varastojen kasvu ja kapasiteetin käyttöasteen lasku johtuivat unionin tuotannonalan kohtuuttomasta kapasiteetin lisäämisestä, joka johti ylikapasiteettiin. Lisäksi CCCME väitti, että Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalan tilanteen kehittymisen välillä ei ollut mitään korrelaatiota. CCCME väitti erityisesti, että Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi voimakkaimmin vuosina 2017–2018, jolloin unionin tuotannonalan kannattavuus parani. CCCME ja Kiinan viranomaiset väittivät myös, että vuosina 2018–2019, jolloin Kiinasta tuleva tuonti lisääntyi ja hinnat laskivat, unionin tuottajat kohottivat myyntihintojaan menettämättä markkinaosuuttaan.

(528)

Komissio muistuttaa, että suurin osa markkinoista perustuu pitkäaikaisiin hankintasopimuksiin, kuten 497–507 kappaleessa selitetään. Lisäksi unionin tuotannonalan kannattavuus alitti tavoitevoiton koko tarkastelujakson ajan, mikä osoittaa, tällä kaudella aiheutui vahinkoa. Sen vuoksi komissio katsoi, että CCCME:n ja Kiinan viranomaisten väitteet eivät osoita, että polkumyynnin ja vahingon välillä ei olisi syy-yhteyttä. Ne vain vahvistavat, että Kiinasta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin lisääntymisen ja vahingon materialisoitumisen välillä oli tietty viive, joka voidaan vahvistaa suuntauksista.

(529)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan Eku Kabel väitti, että valokaapelien tuontimäärät vähenivät vuosien 2018 ja 2019 välillä, väheneminen jatkui vuonna 2020 ja vähenevän tunnin vuoksi tulleja ei pitäisi ottaa käyttöön.

(530)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että valokaapelien tuontimäärä Kiinasta lisääntyi jatkuvasti koko tarkastelujakson ajan. Jos olosuhteet kuitenkin muuttuvat, toimenpiteitä voidaan tarkastella uudelleen perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(531)

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että tuonti muista maista kuin Kiinasta ei voinut aiheuttaa todettua unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemistä eikä missään tapauksessa heikennä syy-yhteyttä Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemisen välillä.

5.2.2 Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(532)

Unionin tuotannonalan viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Unionin tuotannonalan vientitoiminta

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Vientimäärä (kaapelikilometriä)	85 676	99 295	95 397	108 672
Indeksi	100	116	111	127
Keskimääräinen hinta (euroa/kaapelikilometri)	1 329	1 111	1 282	949
Indeksi	100	84	96	71
Lähde: Unionin tuotannonala.

(533)

Unionin tuotannonalan vienti kasvoi tarkastelujaksolla 27 prosenttia noin 85 000 kaapelikilometristä vuonna 2017 noin 108 000 kaapelikilometriin tutkimusajanjaksolla.

(534)

Otokseen valittujen unionin tuottajien viennin keskimääräinen hinta aleni 29 prosenttia tarkastelujaksolla 1 329 eurosta/kaapelikilometri vuonna 2017 tutkimusajanjakson 949 euroon/kaapelikilometri. Hinnat ylittivät hinnat unionissa.

(535)

Kun otetaan huomioon lisääntyvä vienti ja suhteellisen korkeat hintatasot, on selvää, että tämä vienti ei aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle.

5.2.3 Määrät kytkösmarkkinoilla

(536)

Kuten taulukosta 5 käy ilmi, unionin tuotannonalan kytkösmarkkinakäyttö väheni tarkastelujaksolla 12 prosenttia.

(537)

Kun otetaan huomioon markkinoiden pieni koko (arviolta alle 5 prosenttia unionin tuotannosta tutkimusajanjaksolla), komissio totesi, että kytkösmarkkinakäytön hienoinen väheneminen ei aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

5.2.4 Raaka-aineiden hinnat

(538)

Unionin tuotannonalan käyttämä tärkein raaka-aine on valokuitu, joko unionissa tuotettu tai tuotu. Useat tuojat väittivät, että otokseen valitut unionin tuottajat ostavat valokuitua niihin etuyhteydessä olevilta yrityksiltä unionin ulkopuolelta siirtohinnoilla, jotka eivät vastaa tämän raaka-aineen markkinahintaa. Tuojat epäilivät, että siirtohinta on liian korkea, minkä vuoksi otokseen valittujen unionin tuottajien voitto on alempi.

(539)

Connect Com ja Cable 77 esittivät kysymyksiä Prysmian- ja Corning-ryhmän sisäisten liiketoimien siirtohinnoista.

(540)

Voidakseen tutkia väitettä komissio pyysi otokseen valituilta EU:n tuottajilta lisätietoja niiden valokaapelien tuotantoon käytettyjen valokuitujen ostoista tutkimusajanjaksolla. Komissio pyysi tietoja myös otokseen valittuihin EU:n tuottajiin etuyhteydessä olevien yritysten tuottamista valokuiduista ja näiden kuitujen myynnistä (volyymi ja määrä) sekä etuyhteydessä oleville että etuyhteydettömille asiakkaissa EU:ssa ja sen ulkopuolella. Vertaamalla samojen tuotelajien myyntiä etuyhteydessä oleville ja etuyhteydettömille osapuolille komissio pystyi vahvistamaan, että hinnat olivat samaa suuruusluokkaa, minkä vuoksi kuitujen myynti etuyhteydessä oleville yrityksille tapahtui markkinaehtoisesti. Tätä toimintaa koskevat tiedot ovat yrityskohtaisia ja luottamuksellisia, eikä niitä siten voida paljastaa.

(541)

Sen vuoksi komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko ei johtunut siirtohintojen vaikutuksesta otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuteen.

5.3 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(542)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen. Mitkään muut tekijät eivät selittäneet unionin tuotannonalan negatiivista kehitystä markkinaosuuden menetyksen, hinnankorotusten estymisen, alhaisen kannattavuuden sekä pienenevien investointien sekä investointien tuoton osalta.

(543)

Polkumyynnillä tulevan tuonnin ja jatkuvan hintapaineen aiheuttama kielteinen vaikutus kannattavuuteen ei antanut unionin tuotannonalalle mahdollisuutta tehdä investointeja, jotka tarvitaan tuotannonalan pitkän aikavälin selviytymistä varten. Tätä päätelmää tukee 486 kappaleessa kuvattu laskeva suuntaus ja 494 kappaleessa esitetty suunniteltujen investointien peruuttaminen.

(544)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että asianomaisesta maasta polkumyynnillä tuleva tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä.

6. TOIMENPITEIDEN TASO

(545)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

(546)

Komissio määritti ensin tullin tason, joka oli tarpeen unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi ilman perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisia vääristymiä. Tässä tapauksessa vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa, mukaan lukien kustannukset, jotka johtuvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä perusasetuksen liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista, ja saamaan kohtuullisen voiton, jäljempänä ’tavoitevoitto’.

(547)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti komissio otti huomioon tavoitevoiton määrittämiseksi seuraavat tekijät:

—	kannattavuustaso ennen tutkimuksen kohteena olevasta maasta tulevan tuonnin kasvua,

—	kannattavuustaso, joka tarvitaan kattamaan kaikki kustannukset ja investoinnit, tutkimus ja kehitys sekä innovointi, ja

—	odotettavissa oleva kannattavuustaso tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa.

Kyseinen marginaali ei saa olla alle 6 prosenttia.

(548)

Valituksen tekijät väittivät, että tuotannonalalla edellytetään vähintään 15 prosentin tavoitevoittoa, koska kyseessä on erityisen pääomavaltainen ala, joka vaatii erittäin suuria investointeja varsinkin tulevan 5G-vallankumouksen vuoksi.

(549)

Komissio tarkasteli tätä väitettä yhdessä esitettyjen huomautusten sekä asiakirja-aineistossa olevien, perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan vaatimusten kannalta merkityksellisten tietojen kanssa tavoitevoiton määrittämiseksi.

(550)

CCCME totesi, että valituksessa esitetty 15 prosentin tavoitevoitto on täysin liioiteltu. Valituksen tekijä vastasi, että kyseinen tavoitevoitto riittää juuri kattamaan unionin digitalisaatio-ohjelman ja 5G-siirtymän kehitys- ja täytäntöönpanokustannukset. CCCME vastasi, että tulevat investointimahdollisuudet eivät oikeuta turvautumaan epärealistisen korkeaan voittomarginaaliin ja että vuodesta 2016 lähtien unionin tuotannonala kykeni saavuttamaan 4G-teknologian kehittämisen alemmilla voittomarginaaleilla.

(551)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että polkumyynnillä tuleva tuonti painoi unionin tuotannonalan hintoja tarkastelujaksolla alaspäin. Sen vuoksi tämän ajanjakson voittoja ei pidetty sopivana perustana tavoitevoiton määrittämiseksi. Sen vuoksi komissio tarkasteli unionin tuotannonalan kannattavuutta ennen tarkastelujaksoa saatujen voittojen perusteella.

(552)

Otokseen valittujen unionin tuottajien voitto oli 12,6 prosenttia vuonna 2015 ja 12,4 prosenttia vuonna 2016. Nämä vuodet edeltävät tarkastelujaksoa ja Kiinasta tulevan vahinkoa aiheuttavan tuonnin jyrkkää lisääntymistä vuonna 2017. Sen vuoksi vuotta 2016 pidetään tuotannonalan kannattavuuden kannalta tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa edustavimpana vuotena. Tämän perusteella komissio katsoi, että 12,4 prosentin tavoitevoitto vastaisi kannattavuustasoa ennen asianomaisesta maasta tulevan tuonnin kasvua ja tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa odotettavissa olevaa kannattavuustasoa.

(553)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan Kiinan viranomaiset väittivät, että komissio käytti liiallisen korkeaa tavoitevoittoa. CCCME vastusti 12,4 prosentin voittomarginaalin käyttöä ja väitti, että Kiinasta tuleva tuonti oli samanlaista vuosina 2016 ja 2017 ja että valituksen tekijän voitot vuonna 2016 olivat 5–10 prosenttia. Sen vuoksi CCCME katsoi, että vuoden 2017 käyttö tavoitevoiton perusvuotena olisi asianmukaisempaa.

(554)

Luvut, joihin CCCME viittaa, osoittavat tuonnin lisääntyneen yli 40 prosenttia vuosien 2016 ja 2017 välillä, eli tuontitasot eivät selvästikään ole samanlaiset näinä kahtena vuonna. Kun otetaan huomioon tämä Kiinasta tulevan tuonnin merkittävä lisääntyminen ja tuonnin merkittävä määrä vuonna 2017, polkumyynnillä tuleva tuonti vaikutti kilpailuedellytyksiin, minkä vuoksi kyseistä vuotta ei voida käyttää kannattavuutta koskevana viitekautena. Tutkimuksessa vahvistettiin, että otokseen valitun unionin tuotannonalan voittomarginaali oli 12,4 prosenttia vuonna 2016 osapuolten toimittamien ja komission tarkistamien kyselyvastausten perusteella. Tämän vuoksi CCCME:n ja Kiinan viranomaisten asiaa koskevat väitteet hylätään.

(555)

Kiinan viranomaiset väittivät vielä, että vahingon korjaava taso ei ollut johdonmukainen unionin tuotannonalan tilanteeseen nähden.

(556)

Väitteen tueksi ei esitetty näyttöä, minkä vuoksi sitä ei voida hyväksyä muodollisilla perusteilla. Taso on joka tapauksessa saatu suoraan osapuolten toimittamien tietojen analyysistä (ks. edellä), minkä vuoksi se on täysin johdonmukainen.

(557)

Tämän tasoinen tavoitevoitto vaikuttaa riittävältä myös, kun sitä verrataan voittoon, jonka tuotannonala tarvitsee pitääkseen yllä välttämättömien investointien tasoa pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi (ks. 489 kappale).

(558)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti komissio arvioi unionin tuotannonalalle 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana koituvat kustannukset, jotka johtuvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä perusasetuksen liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista. Unionin tuotannonala ei raportoinut tällaisista tulevista kustannuksista.

(559)

Tältä pohjalta komissio laski unionin tuotannonalalle samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan.

(560)

Seuraavaksi komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(561)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan FTT-ryhmä väitti, että hinnan alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden määrittämisessä ei pitäisi vähentää siihen unionissa etuyhteydessä olevien tuojien myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa. Se viittasi tuomioihin asioissa T-301/16 (Jindal Saw Ltd ja sJindal Saw Italia SpA v. Euroopan komissio) ja T-383/17 (Hansol Paper Co. Ltd v. Euroopan komissio). Tämä pätee etenkin silloin, jos unionin tuotannonalan myyntihintoihin sisältyy tuotantoyksikköjen suoran myynnin lisäksi myös myynti etuyhteydessä olevien myyntiyksikköjen kautta. Lisäksi ZTT-ryhmä – myös asiassa Jindal annettuun tuomioon viitaten – väitti, että hinnan alittavuutta määrittäessään komission on varmistettava, että vientihintojen ja unionin tuotannonalan myyntihintojen vertailu tehdään samassa kaupan portaassa. Lisäksi todettiin, että vaikka vahingon korjaavaan tasoon tarvittava tavoitehinta laskettiin ynnäämällä yhteen tuotantokustannukset ja tavoitevoitto, ei ollut selvää, sisältyivätkö kustannuksiin myös unionin tuotannonalaan etuyhteydessä olevien kauppayksikköjen myynti-, yleis- ja hallintokustannukset tai voitto. Väitettiin, että koska myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto vähennettiin ZTT-ryhmän vientihinnasta, ne pitäisi vähentää myös unionin valokaapelituottajien kauppayksikköjen osalta.

(562)

Hinnan (etenkin vientihinnan) alittavuutta koskevissa laskelmissa huomioon otettavien tekijöiden osalta komission on yksilöitävä ensimmäinen vaihe, jossa kilpailua esiintyy (tai saattaa esiintyä) unionin tuottajien kanssa unionin markkinoilla. Käytännössä kyseeseen tulee ensimmäisen etuyhteydettömän tuojan ostohinta, koska kyseisellä yrityksellä on periaatteessa mahdollisuus hankkia joko unionin tuotannonalalta tai ulkomaisilta tavarantoimittajilta. Tässä tapauksessa osasta vientimyyntiä tuontihintaa ei voida ottaa huomioon sellaisenaan, koska vientiä harjoittava tuottaja ja tuoja ovat keskenään etuyhteydessä. Jotta voidaan vahvistaa luotettava markkinaehtoinen tuontihinta, tämä hinta on sen vuoksi muodostettava laskennallisesti käyttämällä lähtökohtana etuyhteydessä olevan tuojan jälleenmyyntihintaa ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle. Tätä hinnan muodostamista varten perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan säännöt vientihinnan muodostamisesta ovat asiaankuuluvia ja niitä sovelletaan analogisesti, samoin kuin ne ovat asiaankuuluvia vientihinnan määrittämisessä polkumyyntiä varten. Perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan analogisen soveltamisen ansiosta voidaan määrittää hinta, joka on täysin verrattavissa hintaan, jota käytetään tarkasteltaessa etuyhteydettömille asiakkaille suuntautunutta myyntiä, ja joka on verrattavissa myös unionin tuotannonalan myyntihintaan. Sen vuoksi tasapuolisen vertailun mahdollistamiseksi on perusteltua vähentää myynti- hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto etuyhteydessä olevan tuojan etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan jälleenmyynnin hinnasta, jotta saadaan luotettava CIF-hinta.

(563)

Tällaista vähennystä on sovellettava myös viitehinnan alittavuuden laskemiseen (149). Unionin tuotannonalan tavoitehinta perustuu sen tuotantokustannuksiin, joihin on lisätty tavoitevoitto, eikä huomioon ole otettu, myydäänkö tuote unionissa etuyhteydessä oleville vai etuyhteydettömille asiakkaille. Siihen ei lähtökohtaisesti sisälly unionissa etuyhteydessä olevien tuojien myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia eikä voittoa, minkä vuoksi sitä on verrattava viennin (maahantuotuun) CIF-hintaan.

(564)

Kuten 508 kappaleessa todetaan, unionin markkinoilla todettiin selvästi hintojen lasku. Lisäksi vain noin 30 prosenttia otokseen valittujen kiinalaisten viejien kaikesta vientimyynnistä tapahtui unionissa niihin etuyhteydessä olevien tuojien kautta, minkä vuoksi on asianmukaista verrata kaiken tuonnin maahantuontihintaa EU:n rajalla. On vielä syytä huomata, että hinnan alittavuuden toteaminen ei heikentyisi, vaikka laskelmia oikaistaisiin niin, että otetaan huomioon unionissa olevien kauppiaiden myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto.

(565)

Vahingon korjaava taso määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”kaikkien muiden yritysten” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä koskeva polkumyyntimarginaali. Seuraavat todetut vahinkomarginaalit olivat korkeammat kuin polkumyyntimarginaalit, minkä vuoksi toimenpiteiden tason olisi vastattava vahinkomarginaaleja:

Yritys

Polkumyyntimarginaali

Vahingon korjaava taso

FTT-ryhmä:

—	FiberHome Telecommunication Technologies Co., Ltd

—	Nanjing Wasin Fujikura Optical Communication Ltd

—	Hubei Fiberhome Boxin Electronic Co., Ltd

44,0 %

61,3 %

ZTT-ryhmä:

—	Jiangsu Zhongtian Technology Co., Ltd

—	Zhongtian Power Optical Cable Co., Ltd

19,7 %

42,0 %

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

31,2 %

52,7 %

Kaikki muut yritykset

44,0 %

61,3 %

7. UNIONIN ETU

(566)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selkeästi todeta toimenpiteiden käyttöönoton unionin edun vastaiseksi tässä tapauksessa siitä huolimatta, että vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin esiintyminen on todettu. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, käyttäjien ja muiden asianomaisten talouden toimijoiden edut.

(567)

Unionin edusta esitettiin useita huomautuksia. Kiinan viranomaiset väittivät, että Kiinasta tuleva tuonti edistää tehokkaasti teknologian kehitystä tuotannonalalla ja edistää kilpailua unionin markkinoilla. Kiinan viranomaiset katsoivat, että jos valokaapelien tuotannonalaa suojellaan liikaa unionissa, se menettää asemansa kolmansiin maihin verrattuna, minkä vuoksi ei ole unionin edun mukaista jatkaa polkumyyntitutkimusta, joka saattaa vahingoittaa Kiinan ja unionin kahdenvälistä yhteistyötä digitaalialalla.

(568)

Connect Com väitti myös, että polkumyyntitoimenpiteistä olisi haittaa tuotannonalalle, koska kiinalaiset tuojat eivät enää voisi tehdä houkuttelevia tarjouksia tarjouskilpailuissa. Tämän seurauksena hintataso tarjouskilpailuissa kohoaisi, millä olisi kielteinen vaikutus julkisiin talousarvioihin.

(569)

CCCME huomautti, että EU:n digitalisaatio-ohjelmalle ja 5G-siirymälle olisi eniten hyötyä, jos korkealaatuisten valokaapelien tarjontaa Kiinasta ei rajoitettaisi.

(570)

Cable 77 puolestaan korosti, että valokaapeleita koskevien polkumyyntitullien käyttöönotto vaikuttaisi myös muihin tuotannonaloihin ja että jos tullit otetaan käyttöön kaapelien tuonnissa, ne olisi otettava käyttöön myös kuitujen tuonnissa, koska unionin tuottajat käyttävät myös unionin ulkopuolella tuotettuja kuituja.

(571)

Kuten jäljempänä esitetään, komissio ei todennut mitään pakottavia syitä päätellä, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa.

7.1 Unionin tuotannonalan etu

(572)

Unionissa on 29 yritystä, jotka tuottavat valokaapeleita ja työllistävät noin 4700 henkeä. Tuottajat ovat sijoittautuneet laajasti eri puolille unionia.

(573)

Toimenpiteiden käyttöönotto antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden säilyttää kilpailukykyinen asema markkinoilla, saada menettämäänsä markkinaosuutta takaisin ja parantaa kannattavuuttaan kestävälle tasolle.

(574)

Toimenpiteiden toteuttamatta jättämisellä on todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan hintojen jatkuvan laskun ja pienempien myynti- ja tuotantomäärien myötä, mikä vähentää edelleen kannattavuutta ja investointeja ja vaarantaa sen tulevaisuuden.

7.2 Etuyhteydettömien tuojien etu

(575)

Tuojasektorin toimiminen yhteistyössä oli suhteellisen vähäistä. Viisi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti otantalomakkeen säädetyssä määräajassa. Näistä viidestä tuojasta neljä vastasi kyselylomakkeeseen. Yksi uusi tuoja ilmoittautui Kiinasta peräisin olevien valokaapelien tuontia koskevan tukien vastaisen menettelyn vireillepanon jälkeen ja halusi toimia yhteistyössä myös tässä tutkimuksessa. Komissio myönsi tälle tuojalle asianomaisen osapuolen aseman tässä tutkimuksessa siitä päivästä alkaen, jona se ilmoittautui, ja otti huomioon tätä tutkimusta varten toimitetut tiedot, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jo päättyneisiin menettelyn vaiheisiin.

(576)

Kyseisten viiden yhteistyössä toimineen tuojan osuus Kiinasta tulevasta tuonnista oli noin 12 prosenttia. Kaksi tuojaa toimitti täydelliset kyselyvastaukset, mutta kolme ei kyennyt antamaan tarkkoja voittotietoja tutkimuksen kohteena olevasta tuotteesta tutkimusajanjaksolta. Kaikki yhteistyössä toimineet tuojat vastustivat toimenpiteitä.

(577)

Yhteistyössä toimineet tuojat sijaitsevat neljässä ei jäsenvaltiossa ja keskittyvät pääasiassa toimintaansa niissä. Niiden valokaapeliostoista 70–90 prosenttia tuodaan Kiinasta, ja loput ne hankkivat unionin tuottajilta sekä muissa kolmansissa maissa toimivilta tuottajilta. Tuojat korostivat eri hankintalähteiden merkitystä. Valokaapelien tuontiin kolmansista maista ei sovelleta tuontitullia unionissa.

(578)

Tärkeä osa yhteistyössä toimineiden tuojien toimintaa on tehdä tarjouksia pienemmistä hankkeista. Tekemiensä tarjousten lisäksi ne tarjoavat asiakkaille myös lisätuotteita (esim. putkia, liittimiä ja kaappeja) ja monimuotoisia palveluja (esim. verkon suunnittelu ja asennus). Tarkasteltavana olevan tuotteen osuus niiden kokonaisliikevaihdosta on keskimäärin noin kolmannes.

(579)

Yksikään tuojista ei väittänyt, että koronaviruspandemialla olisi ollut suuri vaikutus niiden liiketoimintaan. Yksi tuoja totesi, että maaliskuussa 2020 tapahtui jonkinasteista hidastumista sulkutoimien vuoksi, mutta se korosti, että kotitalouksien kaapelointihankkeiden merkitys lisääntyi kriisin myötä.

(580)

Tuojat pitivät kilpailuetunaan unionin tuottajiin nähden tehokkaita myyntirakenteitaan ja logistiikkaansa. Ne lyhentävät toimitusaikojaan pitämällä suuria varastoja ja pyrkivät vastaamaan nopeasti ja joustavasti asiakkaidensa tarpeisiin.

(581)

Tuojat väittivät, että ne eivät voi hankkia kaikkia valokaapeleita unionin tuotannonalalta, koska tuotannonala ei voi toimittaa vaadittuja määriä vaadituissa määräajoissa. Ne väittivät, että vuosina 2017–2018 markkinoilla oli pulaa valokaapeleista ja niiden pääraaka-aineesta, valokuidusta, eikä unionin tuotannonala kyennyt vastaamaan kysyntään, joten niiden täytyi löytää muita toimittajia. Jotkin tuojat korostivat, että valokuitu- ja 5G-verkkojen käyttöönoton myötä valokaapelien kysyntä on kasvanut ja sen odotetaan kasvavan edelleen. Ne väittivät, että kasvanut kysyntä yhdessä mahdollisten kaupan suojatoimenpiteiden kanssa voi johtaa uuteen pulaan markkinoilla ja viiveisiin valokuitu- ja 5G-verkon laajentamisessa.

(582)

Unionin tuotannonala kiisti väitteen toimitusongelmista ja totesi, että unionin tuotannonalalla on runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia. Tutkimuksessa kävikin ilmi, että unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste oli 59 prosenttia tutkimusajanjaksolla ja että ja valokaapeleiden tuotantokapasiteetti on yli 2 miljoonaa kaapelikilometriä, mikä on selvästi suurempi kuin unionin arvioitu valokaapeleiden kulutus tulevina vuosina. Unionin tuotannonala toimitti näyttöä siitä, että unionin tuottajilla on kapasiteettia tuottaa enemmän valokaapeleita tarvittaessa. Lisäksi kolmansissa maissa on vaihtoehtoisia hankintalähteitä.

(583)

Tuojat väittivät myös, että niillä on asiakkaidensa kanssa pitkän aikavälin hankintasopimuksia, joissa on sovittu kiinteät hinnat 2–4 vuodeksi, eikä niissä ole hinnanmukautuslauseketta ennakoimatonta ostohintojen kohoamista varten. Sen vuoksi ne eivät voi siirtää kohonneita kustannuksia asiakkaidensa maksettavaksi. Lisäksi tuojat väittivät, että ne eivät kykene tekemään tarjouksia tarjouskilpailuissa, jotka ilmoitetaan tämän tutkimuksen aikana, koska ne eivät tiedä, minkä hinnan ne maksavat valokaapeleista, jos toimenpiteet otetaan käyttöön.

(584)

Tuojat väittivät myös, että ne eivät voi ryhtyä tekemään hankintoja muista kolmansista maista nykyisten sopimusten osalta, koska kaapelit ovat käyneet läpi monimutkaisen hyväksyntäprosessin, minkä vuoksi riskinä ovat merkittävät viiveet ja vaikeudet puhallusprosessissa, jota on mukautettava kaapelin jäykkyyden mukaan, joka vaihtelee tavarantoimittajien välillä jopa sellaisten tuotteiden osalta, joilla on samat tekniset eritelmät.

(585)

Jotkin tuojat väittivät lisäksi, että kiinalaiset kaapelit ovat laadukkaampia kuin unionin tuotannonalan tuottamat kaapelit. Tekniset eritelmät ovat samat, mutta ne väittivät, että kiinalaiset valokaapelit tuotetaan uudemmilla tuotantolinjoilla ja että viimeistelyn, valssauksen ja teknisten ominaisuuksien laatu on korkeampi. Nämä tuojat väittivät myös, että laatuerot eivät koske vain tuotetta, vaan kiinalaiset tuottajat myös palvelevat asiakkaidensa yksilöllisiä tarpeita joustavammin ja nopeammin ja niiden myynnin jälkeiset palvelut ovat paremmat. Yksi tuoja väitti, että unionin ja kiinalaisten valokaapelien hintaero on pienempi kuin valituksessa todettiin. Sama tuoja väitti myös, että unionin tuottajat toimittavat muita tuotteita (putkia, käsiaukkoja, sulkimia), ja se katsoi, että toimenpiteiden ansiosta unionin tuottajat voisivat yhdistää nämä muut tuotteet valokaapeleihin ja myydä niitä hankkeen osana. Se myös katsoi, että toimenpiteet eivät kannustaisi unionin tuottajia innovoimaan, koska ne suojelisivat niitä kilpailulta. Sen mukaan tämä johtaisi verkkojen käyttöönoton hidastumiseen.

(586)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan yhteistyössä toimineet tuojat väittivät, että ehdotettu tullien taso ylittää merkittävästi lasketut marginaalit ja että tästä aiheutuisi niille merkittäviä tappioita, koska ne eivät kykenisi siirtämään tulleja asiakkailleen, joiden kanssa niillä on pitkäaikaisia sopimuksia kiinteillä hinnoilla. Sen vuoksi tullit voisivat johtaa tuojien ja jakelijoiden konkursseihin. Ne myös väittivät edelleen, että unionin tuottajat eivät kykene tai halua toimittaa niiden vaatimuksia vastaavia valokaapeleita ajoissa, minkä vuoksi valokaapeleista tulee pulaa ja toimitusaikoihin ja verkostojen käyttöönottoon kohdistuu merkittäviä viiveitä, jos toimenpiteet otetaan käyttöön. Yksi tuoja väitti myös, että unionin tuottajat eivät kykene lisäämään tuotantokapasiteettiaan korvatakseen Kiinasta tulevien laatutuotteiden menetyksen. Kyseinen yhteistyössä toiminut tuoja oli myös eri mieltä päätelmästä, jonka mukaan 10 prosentin marginaali on riittävä jakelijoille, ja väitti, että varastointi- ja ennakkorahoituskustannukset huomioon ottaen tarvitaan paljon korkeampi marginaali, 20–25 prosenttia. Jotkin yhteistyössä toiminet tuojat väittivät myös, että niiden olisi pakko tuoda muista kolmansista maista, jos tullit otetaan käyttöön, vaikka tähän liittyy vakavia vaikeuksia, viiveitä ja lisäkustannuksia ja tuotteiden laatu olisi heikompi. Useat yhteistyössä toimineet tuojat eivät ymmärtäneet yhteistyössä toimineille kiinalaisille tuottajille ehdotettuja eri tulleja ja pitivät sitä eriarvoisena kohteluna. Ne väittivät myös, että toimenpiteet johtaisivat monopoliin tai oligopoliin markkinoilla.

(587)

Komissio totesi, että yhteistyössä toimineilla tuojilla on kiinteät liiketoimintasiteet valokaapeliensa toimittajiin Kiinassa, mutta niillä ei ole näiden toimittajien kanssa pitkäaikaisia sopimuksia, joissa vahvistettaisiin määrät tai ostohinnat. Tuojat tekevät säännöllisiä tilauksia suuremmista valokaapelimääristä ja saavat kustakin tilauksesta hintatarjouksen kiinalaisilta tuottajilta. Vaikka tuoja väittivät, että toimittajan vaihtaminen olisi kallista ja aikaa vievää, ne kaikki ostavat myös muista lähteistä (esim. unionista, Yhdysvalloista, Intiasta, Kazakstanista, Valko-Venäjältä, Ukrainasta), ja ne löysivät uusia toimittajia vuosien 2017–2018 väitetyn pulan aikana. Tämä osoittaa, että vaikka tuojien olisikin maksettava korkeampi hinta ennen toimenpiteiden käyttöönottoa tehdyistä muttei vielä saaduista tilauksista, niille ei olisi kohtuuttoman vaikeaa siirtyä käyttämään uusia toimittajia suhteellisen lyhyessä ajassa.

(588)

Polkumyyntitoimenpiteillä on todennäköisesti tietty kielteinen vaikutus tuojiin ja ne voivat heikentää niiden kannattavuutta, mutta tuojat kykenevät kattamaan tullista johtuvan kustannusten kohoamisen ja/tai siirtämään osan siitä asiakkailleen, kun otetaan huomioon niiden merkittävät voittomarginaalit (yli 20 prosenttia), jotka on vahvistettu 586 kappaleessa mainituissa huomautuksissa. Niillä on myös mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisia hankintalähteitä, mukaan lukien muiden kolmansien maiden ja unionin tuotannonalan toimittajat. Koska etuyhteydettömillä tuojilla on muita hankintalähteitä tutkimuksen kohteena olevalle tuotteelle ja ne voivat kattaa tullien vaikutuksen ja/tai siirtää sen osittain asiakkailleen, nämä tekijät yhdessä tarkoittaisivat, että toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttaisi niihin suhteettomasti. Eri tullit kuvastavat viejien erilaista käyttäytymistä ja Kiinasta tulevan tuonnin erilaisia vaikutuksia unionin tuotannonalaan, eivätkä ne ole syrjiviä.

(589)

On vielä syytä huomata, että väitteitä, jotka koskivat laatueroja, toimituspulaa, unionin tuotannonalan kyvyttömyyttä tai haluttomuutta toimittaa tuotteita markkinoille, hintaeroja, tuojien kannattavuutta, monopolin tai oligopolin riskejä, innovointikannustimia ja televiestintäverkkojen käyttöönottoaikoja, ei perusteltu eikä niitä siten voida hyväksyä.

(590)

Lisäksi on huomattava, että tutkimuksessa osoitettiin, että yksi merkittävistä vahingon osatekijöistä tässä tapauksessa on juuri se, että unionin tuotannonala ei kykene saavuttamaan voittotasoa, joka antaisi sille mahdollisuuden investoida muun muassa lisäkapasiteettiin, jotta se voisi täyttää kasvavan kysynnän laajenevilla unionin markkinoilla. Toimenpiteiden odotetaan palauttavan tasapuoliset toimintaedellytykset ja mahdollistavan tällaiset voitot, investoinnit ja kapasiteetin laajentamisen.

(591)

Cable 77 katsoi, että jos kaapeleihin sovelletaan tullia, myös kuituihin on sovellettava tullia ja paljon korkeammalla tasolla kuin kaapeleihin. Komissio muistuttaa, että tämä tutkimus koskee valokaapeleita ja toimenpiteet voidaan näin ollen ottaa käyttöön vain tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Kuidut ovat valokaapelien tuotantopanos mutteivät tarkasteltavana oleva tuote.

(592)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan Connect Com väitti, että raaka-ainekustannukset olivat kohoamassa kaikilla sektoreilla ja että tämä vaikutti myös laajakaistakaapeleiden tuotantoon. Connect Com esitti esimerkkejä erään julkistamattoman kiinalaisen tavarantoimittajan hinnan kohoamisesta vuoden 2020 toiselta neljännekseltä vuoden 2021 toiselle neljännekselle. Connect Com väitti, että laajakaistaverkkojen laajentamiselle EU:ssa on kiireellinen tarve, mutta unionin tuottajat eivät kykene vastaamaan kysyntään lyhyellä aikavälillä kilpailukykyisillä ja hyväksyttävillä hinnoilla, minkä vuoksi tulleja ei pitäisi ottaa käyttöön tai ne olisi ainakin suspendoitava.

(593)

Tämän hinnannousun edustavuutta tai vaikutusta käyttäjiin ei perusteltu. Näin ollen väite hylättiin.

7.3 Käyttäjien ja jakelijoiden etu

(594)

Tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta hankkivat useat tuotannonalat, pääasiassa suuret teleoperaattorit, laajakaistaverkon laajentamisesta vastaavat viranomaiset (kuten kunnat), asentajat ja operaattorit sekä jakelijat.

(595)

Jotkin käyttäjät toimivat tutkimuksessa yhteistyössä: kaksi suurta teleoperaattoria (Deutsche Telekom Saksassa ja Proximus Belgiassa), viisi verkkoasentajaa ja -operaattoria, yksi jakelija ja yksi pieni käyttäjä. Yhteistyössä toimineiden käyttäjien osuus Kiinasta tuotujen valokaapelien kokonaisvolyymistä oli alle 12 prosenttia ja EU:ssa kulutettujen valokaapelien kokonaisvolyymistä alle 9 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(596)

Monet käyttäjien kyselyvastauksista olivat erittäin puutteellisia, eikä niihin sisältynyt unionin etua koskevia väitteitä tai tietoja. Yksikään valokaapeleita hankkivista julkisista elimistä ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa.

(597)

BYCN Axione ja eräs toinen käyttäjä, joka ostaa valokaapeleita pääasiassa unionin tuottajilta, eivät vastustaneet toimenpiteitä. Deutsche Telekom ja espanjalainen jakelija Comercial Electro Industrial S.A., jäljempänä ’Comel’, vastustivat toimenpiteiden käyttöönottoa.

(598)

Deutsche Telekom odottaa valokaapelien kysynnän kasvua 5G:n massiivisen käyttöönoton vuoksi ja katsoo, että valokaapeleiden markkinat ovat maailmanlaajuiset ja niillä on standardoitua teknologiaa sekä globaali käyttöönotto ja toimittajat. Se väitti, että Kiinasta peräisin olevia valokaapeleita koskevista polkumyyntitulleista voi aiheutua merkittäviä ongelmia unionin kaapelien kysynnän turvaamiselle ja ne voivat haitata tai hidastaa verkkojen käyttöönottoa ja nostaa merkittävästi EU:n asiakkaiden kustannuksia. Se väitti myös, että hinnat ovat laskeneet ylikapasiteetin vuoksi ja että kaikki toimijat ovat investoineet kapasiteetin lisäämiseen väitetyn tarjontapulan aikana muutama vuosi sitten.

(599)

Komissio päätteli, että polkumyyntitulleista aiheutuu väistämättä kustannuksia käyttäjille, jotka ostavat valokaapelit Kiinasta, mutta että tämä johtuu kiinalaisten viejien epäterveestä vientikäyttäytymisestä. Lisäksi tutkimuksessa vahvistettiin, että valokaapelien osuus digitaaliverkkohankkeiden käyttöönoton kokonaiskustannuksista on vain vähäinen, 5G-verkkojen tapauksessa alle 5 prosenttia. Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen ostojen osuus yhteistyössä toimineiden teleoperaattoreiden liikevaihdosta on vähäinen, ja yritykset ostivat merkittävän osan valokaapeleista muista lähteistä. Mitä tulee toisen käyttäjän esittämään väitteeseen, jonka mukaan toimittajan vaihtaminen on vaikeaa (ks. 587 kappale), muiden tuojien on todettu ostavan myös eri lähteistä kolmansista maista. Käyttäjillä on myös mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisia hankintalähteitä, mukaan lukien muiden kolmansien maiden toimittajat. Koska valokaapelien kysynnän odotetaan kasvavan tulevina vuosina, käyttäjät ja jakelijat kilpailevat aiempaa suuremmilla markkinoilla. Tämä tarjoaa niille mahdollisuuden jatkaa ja kehittää liiketoimintaansa, vaikka niiden hinnat kohoaisivatkin polkumyyntitullien vuoksi.

(600)

Lisäksi korostetaan, että Kiinan aiheuttama ylikapasiteetti ei oikeuta epäterveitä kaupan käytäntöjä, joista unionin tuotannonalalle aiheutuva vahinko vaarantaa sen tulevaisuuden samoin kuin tarjonnan monipuolisuuden ja näin ollen kilpailun unionin markkinoilla.

(601)

Sen vuoksi komissio päätteli, että toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuta suhteettomasti käyttäjiin ja jakelijoihin.

7.4 Muut tekijät

(602)

Valokaapeleita tarvitaan nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen, minkä vuoksi ne ovat erittäin tärkeitä kaikkialla EU:ssa kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille, jotka ovat näistä verkoista riippuvaisia kotona työskentelyn, opiskelun, liiketoiminnan harjoittamisen tai palvelujen tarjoamisen kannalta. NextGenerationEU-ohjelman kautta (150) toteutettavat investoinnit ovat yksi Euroopan unionin prioriteeteista, ja niiden tarkoituksena on myös ottaa käyttöön laajakaistainfrastruktuuri, joka ulottuu kaikkialle EU:ssa. Valokaapelit ovat näin ollen keskeisellä sijalla EU:n digitaalisen vuosikymmenen (151) ja digitaalisen suvereniteetin kannalta.

(603)

Kun otetaan huomioon tutkimuksen kohteena olevan tuotteen merkitys edellä mainittujen julkisten tavoitteiden kannalta, komissio on analysoinut huolellisesti mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksen laajakaistaverkkohankkeiden käyttöönottoon.

(604)

Useat osapuolet väittivät, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto vahingoittaisi kuluttajia ja julkisia budjetteja, koska valokaapelien hinta ja näin ollen verkkohankkeiden kokonaishinta nousisi.

(605)

Komissio on sen vuoksi analysoinut valokaapelien kustannusten osuutta verkkohankkeiden kokonaiskustannuksista. Tutkimuksen mukaan valokaapelien osuus digitaaliverkkojen käyttöönoton kokonaiskustannuksista on vähäinen. Hankkeiden merkittävien kustannustekijä ovat rakennustyöt (eli maan kaivaminen kaapeleiden sijoittamiseksi), joiden osuus kustannuksista on noin 80 prosenttia. Loput 20 prosenttia muodostuvat materiaalikustannuksista, joihin sisältyy muitakin tuotteita, kuten putket, kaapit ja liittimet. Komissio totesi, että valokaapelien osuus verkkohankkeen kokonaiskustannuksista on vähäinen, yhden käyttäjän mukaan 5G-hankkeissa alle 5 prosenttia. EU:n tuottajat ja yhteistyössä toimineet tuojat väittivät, että valokaapelien osuus verkkohankkeen kokonaiskustannuksista on noin 5–10 prosenttia.

(606)

EU:n suurten verkko-operaattorien ja suurista verkkohankkeista vastaavien julkisten elinten vähäinen yhteistyö viittaa siihen, että valokaapeleita koskevilla mahdollisilla toimenpiteillä ei olisi merkittävää vaikutusta näiden hankkeiden kustannuksiin ja ajoitukseen.

7.5 Unionin etua koskevat päätelmät

(607)

Tutkimuksessa todettiin, että unionissa ja muissa kolmansissa maissa on riittävästi kapasiteettia Kiinasta peräisin olevan tuonnin korvaamiseksi. Lisäksi polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden investoida tuotantolaitoksiinsa unionissa ja uuteen teknologiaan käyttäjäteollisuuden hyödyksi. Samaan aikaan toimenpiteillä ei estettäisi tuontia kolmansista maista (mukaan lukien Kiinasta), jotka kilpailevat reilusti unionin markkinoilla. Vaikka valokaapelien kysyntä lisääntyisikin tulevina vuosina, kuten markkinatoimijat odottavat, tarkasteltavana olevan tuotteen tuojilla ja käyttäjillä ei ole merkittäviä toimituspulan riskejä eikä valokaapeliin perustuvan laajakaistaverkon käyttöönotto kotitalouksissa ja yrityksissä näin ollen viivästy.

(608)

Ilman toimenpiteitä käyttäjät, tuojat, loppuasiakkaat ja julkiset budjetit saattavat lyhyellä aikavälillä hyötyä halvemmista tuotteita, mutta Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti ajaisi väistämättä unionin tuottajat pois unionin markkinoilta, minkä seurauksena käyttäjäteollisuus menettäisi arvokkaita hankintalähteitä ja tuontihinnat saattaisivat kohota ilman unionin tuottajien taholta tulevaa kilpailua. Unionin tuottajien selviytyminen on keskeistä EU:n digitaalisen suvereniteetin kannalta.

(609)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa.

8. LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(610)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön lopulliset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(611)

Edellä esitetyn perusteella lopullisten polkumyyntitullien määrät – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Lopullinen polkumyyntitulli

FTT-ryhmä:

—	FiberHome Telecommunication Technologies Co., Ltd

—	Nanjing Wasin Fujikura Optical Communication Ltd

—	Hubei Fiberhome Boxin Electronic Co., Ltd

44,0 %

ZTT-ryhmä:

—	Jiangsu Zhongtian Technology Co., Ltd

—	Zhongtian Power Optical Cable Co., Ltd

19,7 %

Muut yhteistyössä toimineet yritykset

31,2 %

Kaikki muut yritykset

44,0 %

(612)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(613)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (152). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(614)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(615)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(616)

Toimenpiteiden käyttöönotosta luopumisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa CCCME väitti, että unionin (ja koko maailman) valokaapelien tuotannonalan myynnin laskusuuntauksen ja pandemian alkamisen välillä on selvä korrelaatio ja että tilannetta olisi käsiteltävä joko suspendoimalla polkumyyntitoimenpiteet yhdeksäksi kuukaudeksi tai rajoittamalla toimenpiteiden kesto kahteen vuoteen. Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan CCCME väitti vielä, että komissio ei ottanut huomioon koronaviruspandemian vaikutuksia ja että pandemian aiheuttaman talouden laskusuhdanteen vaikutuksia pidettiin virheellisesti Kiinasta tulevan tuonnin vaikutuksina. Myös kaksi tuojaa väitti, että komissio ei ottanut asianmukaisesti huomioon pandemian vaikutuksia. CCCME väitti lisäksi, että pandemian jälkeisessä elpymisvaiheessa valokaapelien kaltaiset tuotteet ovat ratkaisevan tärkeitä teollisuudessa unionissa, etenkin 5G-ohjelman täytäntöönpanon kannalta. CCCME katsoi, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto johtaisi tarkasteltavana olevan tuotteen kriittiseen pulaan unionissa ja että sen hinta kohoaisi merkittävästi. CCCME:n mukaan nämä olosuhteet oikeuttavat tullien suspendoinnin yhdeksäksi kuukaudeksi tai toimenpiteiden keston rajaamiseen kahteen vuoteen. Myös Connect Com väitti, että kohoavia raaka-ainekustannuksia ja koronaviruspandemian vaikutuksia ei otettu asianmukaisesti huomioon, ja pyysi toimenpiteiden suspendoimista.

(617)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että koronaviruspandemialla oli vain hyvin vähäinen ja tilapäinen vaikutus tuotannonalaan (ks. 426 ja 579 kappale) eikä se estänyt kulutuksen merkittävää kasvu unionissa tarkastelujakson aikana. Osapuolten esittämä toimenpiteiden suspendointia koskeva pyyntö 14 artiklan 4 kohdan nojalla oli yleisluonteinen eikä sitä perusteltu. Jos on näyttöä siitä, että markkinaolosuhteet ovat muuttuneet tilapäisesti siten, että vahinko ei todennäköisesti toistuisi ja jos se olisi unionin edun mukaista, komissio voi tarkastella, olisiko suspendointi perusteltua. Mitä tulee toimenpiteiden lyhyempään kestoon, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat päätelmät vahvistivat, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien harjoittama polkumyyntituonti on aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle eikä ole mitään unionin edun mukaisia pakottavia syitä harkita toimenpiteiden lyhyempää kestoa. Näistä syistä pyynnöt hylättiin.

9. POLKUMYYNTITULLIEN TAANNEHTIVA KÄYTTÖÖNOTTO

(618)

Kuten 4 kappaleessa todetaan, komissio asetti Kiinasta peräisin olevan tarkastelevana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi kirjaamista koskevalla asetuksella mahdollisten polkumyyntitoimenpiteiden taannehtivaa soveltamista varten perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(619)

Perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti tulleja voidaan kantaa taannehtivasti ”tuotteista, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen enintään 90 päivää ennen väliaikaisten toimenpiteiden soveltamispäivää”.

(620)

Koska väliaikaisia tulleja ei otettu käyttöön, taannehtiva soveltaminen ei ole mahdollista. Näin ollen tuonnin kirjaaminen olisi lopetettava.

10. LOPPUSÄÄNNÖKSET

(621)

Asetuksen (EU) 2018/1046 (153) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(622)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia yksimuotovalokaapeleita, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta kuidusta, joista kullakin on oma kuorensa, sekä suojapäällysteestä, ja joihin voi olla yhdistetty sähköjohtimia ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8544 70 00 (Taric-koodi 8544700010).

Tutkimukseen eivät sisälly seuraavat tuotteet:

i)	kaapelit, joiden jokaisen optisen kuidun jommassakummassa tai kummassakin päässä on käyttövalmiit liittimet ja

ii)	merenalaiseen käyttöön tarkoitetut kaapelit. Merenalaiseen käyttöön tarkoitetut kaapelit ovat muovieristeisiä valokaapeleita, joissa on kupari- tai alumiinijohdin ja joissa kuidut ovat metallimoduul(e)issa.

2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraava:

Yritys

Lopullinen polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

FTT-ryhmä:

—	FiberHome Telecommunication Technologies Co., Ltd

—	Nanjing Wasin Fujikura Optical Communication Ltd

—	Hubei Fiberhome Boxin Electronic Co., Ltd

44,0 %

C696

ZTT-ryhmä:

—	Jiangsu Zhongtian Technology Co., Ltd

—	Zhongtian Power Optical Cable Co., Ltd

19,7 %

C697

Muut liitteessä I luetellut yhteistyössä toimineet yritykset

31,2 %

Kaikki muut yritykset

44,0 %

C999

3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkasteltavana olevan tuotteen) (määrän) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), Kiinan kansantasavallassa. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

5. Tulli-ilmoituksessa on ilmoitettava 1 artiklan 1 kohdassa kuvatun tuotteen pituus kilometreinä edellyttäen, että tämä tieto on neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (154) liitteen I mukainen.

2 artikla

Jos jokin uusi Kiinan kansantasavallassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävää näyttöä, liitettä voidaan muuttaa lisäämällä kyseinen uusi vientiä harjoittava tuottaja niiden yhteistyössä toimineiden yritysten luetteloon, jotka eivät sisältyneet otokseen, ja siihen voidaan soveltaa asianmukaista painotettua keskimääräistä polkumyyntitullia, joka on 31,2 prosenttia. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan on toimitettava näyttöä siitä, että

a)	se ei vienyt 1 artiklan 1 kohdassa kuvattuja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tavaroita tutkimusajanjakson (1 päivän heinäkuuta 2019 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 välisenä) aikana,

b)	se ei ole etuyhteydessä yhteenkään viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä; ja

c)	se joko tosiasiallisesti vei Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat 1 artiklan 1 kohdassa kuvatut tavarat tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen.

3 artikla

1. Tulliviranomaiset velvoitetaan lopettamaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuonnin asettamisesta kirjaamisvelvoitteen alaiseksi 29 päivänä maaliskuuta 2021 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/548 1 artiklan mukaisesti tapahtuva tuonnin kirjaaminen.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 316, 24.9.2020, s. 10).

(3) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuontia koskevan tukien vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 442, 21.12.2020, s. 18).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/548, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2021, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuonnin asettamisesta kirjaamisvelvoitteen alaiseksi (EUVL L 109, 30.3.2021, s. 71).

(5) Ks. WTO Panel Report, Mexico – Anti-Dumping Investigation of High Fructose Corn Syrup (HFCS) from the United States (WT/DS132/R), 28.1.2000, 7.73 kohta.

(6) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T-199/04 RENV, Gul Ahmed Textile Mills v. neuvosto, annettu 15.12.2016, ECLI:EU:T:2016:740, 92 ja 93 kohta.

(7) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T-67/14, Viraj Profiles v. neuvosto, annettu 11.7.2017, ECLI:EU:T:2017:481, 98 kohta.

(8) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1693, annettu 9 päivänä lokakuuta 2019, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuonnissa (EUVL L 259, 10.10.2019, s. 15).

(9) https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2479

(10) Ilmoitus Covid-19 -epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin (2020/C 86/06) (EUVL C 86, 16.3.2020, s. 6).

(11) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations”, 20.12.2017, SWD(2017) 483 final/2.

(12) Maaraportti, 2 luku, s. 6 ja 7.

(13) Maaraportti, 2 luku, s. 10.

(14) http://www.gov.cn/guoqing/2018-03/22/content_5276318.htm (sivustolla käyty viimeksi 17.6.2021).

(15) Maaraportti, 2 luku, s. 20 ja 21.

(16) Maaraportti, 3 luku, s. 41, 73 ja 74.

(17) Maaraportti, 6 luku, s. 120 ja 121.

(18) Maaraportti, 6 luku, s. 122–135.

(19) Maaraportti, 7 luku, s. 167 ja 168.

(20) Maaraportti, 8 luku, s. 169, 170, 200 ja 201.

(21) Maaraportti, 2 luku, s. 15 ja 16; 4 luku, s. 50 ja 84; 5 luku, s. 108 ja 109.

(22) Maaraportti, 3 luku, s. 22–24, ja 5 luku, s. 97–108.

(23) Maaraportti, 5 luku, s. 104–109.

(24) ’FTT’:llä tarkoitetaan jäljempänä yritystä FiberHome Telecommunication Technologies Co. ’FTT-ryhmä’ määritellään 42 kappaleessa.

(25) Ks. yrityksen vuosikertomus 2019, s. 42. https://pdf.dfcfw.com/pdf/H2_AN202004291379049397_1.pdf, (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021).

(26) China Huaxin Post and Telecommunications omistaa 23,73 % ja Yangtze Communication Industry Group (YCIG) omistaa 15,82 %. Molemmat yritykset ovat SASACin määräysvallassa (ks. YCIG:n vuosikertomus 2019, s. 64). http://www.sse.com.cn/disclosure/listedinfo/announcement/c/2020-04-30/600345_20200430_2.pdf, (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021).

(27) ’ZTT’:llä tarkoitetaan jäljempänä Jiangsu Zhongtian Technology Co:ta ’ZTT-ryhmä’ määritellään 42 kappaleessa.

(28) Ks. http://en.tayho.com.cn/about/companyprofile.htm (sivustolla käyty 26.3.2021) ja https://www.businesswire.com/news/home/20170925005664/en/Global-and-China-Aramid-Fiber-Industry-Report-2017-2021---Research-and-Markets

(29) Ks. https://video.ceultimate.com/100009_2012105017/Wanhua_Annual_Report_of_2018.pdf, s. 190 ja huomautus 1 sivulla 191. (sivustolla käyty viimeksi 26.3.2021).

(30) Ks. https://www.fitchratings.com/research/international-public-finance/yantai-guofeng-investment-holdings-group-co-ltd-23-12-2020

(31) Ks. https://www.prnewswire.com/news-releases/global-and-china-aramid-fiber-markets-2021-300532604.html

(32) Ks. http://www.sinopec.com/listco/en/about_sinopec/our_company/company.shtml (sivustolla käyty viimeksi 26.3.2021).

(33) Ks. http://www.sinochemintl.com/13873.html ja http://www.sinochem.com/en/1250.html (sivustolla käyty viimeksi 26.3.2021).

(34) Vuotta 2015 koskevat tiedot Kiinan tilastollisen vuosikirjan 2016 perusteella, Kiinan kansallinen tilastotoimisto.

(35) Ks. https://www.radiantinsights.com/research/high-density-polyethylene-hdpe-market-in-china

(36) Maaraportti, 14 luku, s. 358. Tuotannon osalta 51 prosenttia yksityisiä ja 49 prosenttia valtion omistuksessa olevia yrityksiä ja kapasiteetin osalta 44 prosenttia valtion omistuksessa olevia ja 56 prosenttia yksityisiä yrityksiä.

(37) Lähde: www.gov.cn/zhengce/content/2016-02/04/content_5039353.htm (sivustolla käyty viimeksi 12.4.2021), https://policycn.com/policy_ticker/higher-expectations-for-large-scale-steelenterprise/?iframe=1&secret=c8uthafuthefra4e (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020), ja www.xinhuanet.com/english/2019-04/23/c_138001574.htm (sivustolla käyty viimeksi 12.4.2021).

(38) http://www.xinhuanet.com/english/2019-04/23/c_138001574.htm (sivustolla käyty viimeksi 12.4.2021) ja http://www.jjckb.cn/2019-04/23/c_137999653.htm (sivustolla käyty viimeksi 12.4.2021).

(39) Tällainen oli esimerkiksi yksityisen yrityksen Rizhaon ja valtion omistuksessa olevan yrityksen Shandong Iron and Steelin yhteenliittymä vuonna 2009, ks. https://www.steelonthenet.com/kb/history-rizhao.html (sivustolla käyty viimeksi 12.4.2021) ja China Baowu Steel Groupin yrityksessä Magang Steel kesäkuussa 2019 hankkima määräysvalta, ks. https://www.ft.com/content/a7c93fae-85bc-11e9-a028-86cea8523dc2 (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020).

(40) Ks. Reuters, China’s Baosteel’s takeover of Wuhan to create world’s No 2 steelmaker; https://www.reuters.com/article/us-chinabaosteel-mergers-idUSKCN11Q0U3 (sivustolla käyty viimeksi 12.4.2021).

(41) Maaraportti, 5 luku, s. 100 ja 101.

(42) Maaraportti, 2 luku, s. 26.

(43) Maaraportti, 2 luku, s. 31 ja 32.

(44) https://www.reuters.com/article/us-china-congress-companies-idUSKCN1B40JU (sivustolla käyty viimeksi 27.10.2020).

(45) www.gov.cn/zhengce/2020-09/15/content_5543685.htm (sivustolla käyty viimeksi 10.3.2021).

(46) Financial Times (2020) ”Chinese Communist Party asserts greater control over private enterprise”; https://on.ft.com/3mYxP4j.

(47) Ks. yrityksen verkkosivusto: https://www.cict.com/portal/list/index/cid/8.html#about_1 (sivustolla käyty viimeksi 31.3.2021).

(48) http://www.wehdz.gov.cn/ggdj/djdt/202001/t20200116_875063.shtml (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021).

(49) https://asiatimes.com/tag/donghu-high-tech-zone/.

(50) http://www.fiberhome.com/en/about/61.aspx.

(51) Ks. artikkeli Revisiting the spirit of General Secretary Xi Jinping’s important speech during his visit to Hubei – Employees of the Optics Valley Construction visited Fiberhome Technology Group. Wuhan Optics Valley Construction Companyn verkkosivusto. 17.5.2018. http://ggjstz.cn/lzjs/6372.jhtml (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021).

(52) https://www.zttcable.com/leadership.html.

(53) Ks. artikkeli ZTT:n verkkosivustolla, 31.10.2018: https://www.chinaztt.cn/news/show-48021.html (sivustolla käyty viimeksi 31.3.2021).

(54) Ks. artikkeli ZTT:n verkkosivustolla, 2.7.2019: https://www.chinaztt.cn/news/show-48431.html

(55) Ks. artikkeli Advanced Grassroot Party organization in Jiangsu Province: Party Committee of Hengtong Group Co., Ltd Jiangsun provinssin kommunistisen puolueen verkkosivusto. 3.7.2019. http://www.jszzb.gov.cn/zzjs/info_15.aspx?itemid=27375 (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021).

(56) Ks. yrityksen verkkosivustolla 28.6.2018 julkaistu artikkeli: https://www.yofc.com/view/580.html (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021).

(57) Ks. yrityksen verkkosivustolla 29.6.2019 julkaistu artikkeli: https://www.yofc.com/view/2480.html.

(58) https://baike.baidu.com/item/%E8%96%9B%E6%B5%8E%E8%90%8D (sivustolla käyty viimeksi 22.1.2021).

(59) https://stock.qianzhan.com/item/geren-43059620fb44.html (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021).

(60) http://www.fiberhome.com/invest/default.aspx#glc (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021).

(61) http://zmfdz.news.cn/345/index.html (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021).

(62) https://baike.baidu.com/item/%E9%A9%AC%E6%9D%B0/53398702 (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021).

(63) Maaraportti, 14.1–14.3 luku.

(64) Maaraportti, 4 luku, s. 41, 42 ja 83.

(65) Ks. ohjeistava luettelo keskeisistä tuotteista ja palveluista strategisilla uusilla tuotannonaloilla: http://www.gov.cn/xinwen/2018-09/22/5324533/files/dcf470fe4eac413cabb686a51d080eec.pdf ja Made in China 2025 -suunnitelman ”neljän olennaisen” luettelo: http://www.cm2025.org/show-14-126-1.html ja http://www.cm2025.org/uploadfile/2016/1122/20161122053929266.pdf

(66) Maaraportti, 2 luku, s. 17.

(67) Ks. erityisesti viisivuotissuunnitelman luku 25, 1 ja 4 jakso; 26 luku; internetin levinneisyyttä koskevat tavoitteet luvun 3 laatikossa 2. https://en.ndrc.gov.cn/newsrelease_8232/201612/P020191101481868235378.pdf.

(68) Strategisten uusien tuotannonalojen 13. viisivuotissuunnitelman 2.1 jaksossa ohjeistetaan esimerkiksi ”1) rakentamaan infrastruktuuri vahvaa verkottunutta maata varten, edistämään voimakkaasti Broadband China -strategiaa, edistämään voimakkaasti nopeiden valokaapeliverkkojen rakentamista, laatimaan pilottihankkeita uuden älykkäiden verkkojen teknologian laajamittaista soveltamista varten ja edistämään kansallisten siirtoverkkojen päivittämistä, jotta ne olisivat nopeita, joustavia ja älykkäästi mukautuvia, toteuttamaan siirtyminen valokaapeliverkkoihin, vauhdittamaan valokaapeliverkkojen kattavuutta kaupunkialueilla, tarjoamaan palveluja, joiden nopeus on yli 1000 megabittiä sekunnissa (Mbps), ja mahdollistamaan yli 100 Mbps:n kaistanleveyden joustava valinta kotitalouskäyttäjille suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa; valokaapelilaajakaistaverkkojen kattavuutta maaseutualueilla on edistettävä monenvälisellä yhteistyöllä, yli 98 prosentilla hallintokylistä on oltava mahdollisuus valokaapelin käyttöön, tietyillä alueilla on tarjottava yli 100 Mbps:n palvelut ja yli puolella maaseudun kotitalouskäyttäjistä on oltava mahdollisuus valita joustavasti yli 50 Mbps:n kaistanleveys, edistämään triple play -infrastruktuurin (internet, televisio ja puhelin tarjotaan pakettina) kehittämistä”. http://www.gov.cn/zhengce/content/2016-12/19/content_5150090.htm (sivustolla käyty viimeksi 6.4.2021).

(69) Ks. erityisesti 3.2 jakso: ”vahvistetaan internetinfrastruktuurin rakentamista, vahvistetaan teollisen internetinfrastruktuurin suunnittelua ja rakennetaan teollinen internet, jossa minimoidaan viiveet, joka on luotettava ja jolla on laaja kattavuus, vauhdittaan valokaapeliverkkojen, mobiiliverkkojen ja langattomien lähiverkkojen rakentamista ja käyttöönottoa teollisuusklustereissa, toteutetaan tietoverkkojen laajakaistapäivitykset ja parannetaan yritysten laajakaistayhteyksiä.” http://www.gov.cn/zhengce/content/2015-05/19/content_9784.htm

(70) Maaraportti, 4 luku, s. 56, ja seuraavat viralliset tiedot 4.7.2015: http://english.gov.cn/policies/latest_releases/2015/07/04/content_281475140165588.htm

(71) Ks. http://www.gov.cn/zwgk/2013-08/17/content_2468348.htm (sivustolla käyty viimeksi 30.3.2021).

(72) http://www.gov.cn/zhengce/content/2015-05/20/content_9789.htm (sivustolla käyty viimeksi 29.3.2021).

(73) Ks. http://www.gov.cn/xinwen/2017-01/12/content_5159124.htm ja http://www.gov.cn/xinwen/2017-01/12/5159124/files/05242d361d164de587440d7e849f992e.pdf (sivustolla käyty viimeksi 30.3.2021). Esimerkiksi toimintasuunnitelman 2 jaksossa ohjeistetaan seuraavasti: ”1) vauhditetaan uuden sukupolven korkeanopeuksisen valokaapeliverkon parantamista, [...] tuetaan ensisijaisesti valokaapelilaajakaistaverkkojen kattavuuden laajentamista maaseutualueilla. Tavoite: lisätään vuoteen 2018 mennessä 90 000 kilometriä runkoverkon valokaapeleita ja 200 miljoonaa valokaapelikytkentöjä koteihin ja saavutetaan kaupunkialueilla valokaapeliverkkokattavuus, jonka kautta tarjotaan yli 1 000 Mbps:n palveluja ja yli 100 Mbps ylittävien palvelujen joustava valinta kotitalouksien laajakaistakäyttäjille suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa; valokaapeliverkkojen osuus hallintokylissä kasvaa 75 prosentista 90 prosenttiin.” Toimintasuunnitelman 4 jaksossa ohjeistetaan seuraavasti: ”Taloudellisen tuen vahvistaminen: [...] Käytetään keskustalousarvion investointeja edelleen tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamisen tukemiseksi maaseutualueilla, vauhditetaan laajakaistaverkkoihin keskittyvien yleisten televiestintäpalvelujen korvausmekanismien pilottiohjelman täytäntöönpanoa ja edistetään 13. viisivuotisohjelmassa esitettyjen, maaseutualueiden verkkoihin liittyvien tavoitteiden saavuttamista mahdollisimman nopeasti, lisätään taloudellista tukea keskeisiin hankkeisiin […]”.

(74) Maaraportti, 4 luku, s. 47.

(75) Maaraportti, 4 luku, s. 67.

(76) Ks. In-depth report on optical fiber and cable industry. Analysis of demand for optical fiber and cable in 2019. Communication Worldin verkkosivusto. 9.4.2018. http://www.cww.net.cn/article?id=429906 (sivustolla käyty viimeksi 30.3.2021). Ks. erityisesti seuraavat otteet: ”Perinteisesti kaikenlainen suosituimmuuspolitiikka, kuten Broadband China -strategia, on ollut suoraan Kiinan optisen tietoliikenteen kehittämisen taustalla. Broadband China- ja Internet+ -strategian tuella samoin kuin nopeuden lisäämistä ja maksujen alentamista koskevan ja muun politiikan tuella Kiinan valokaapeliverkkojen rakentamisessa on edistytty huomattavasti ja FTTH-yhteyksien (”kuitu kotiin”) osuus on jo yli 80 prosenttia. Tällaisen poliittisen edistämisen odotetaan jatkuvan pitkällä aikavälillä tulevaisuudessakin. [...] Vuonna 2017 valtio esitti neljä uutta toimintapolitiikkaa, joilla edistetään tietotekniikkateollisuuden, massadatateollisuuden, pilvipalvelujen ja esineiden internetin kehittämistä, ja ne kaikki ulottuvat lopulta optisen tietoliikenteen alalle. [...] Nämä neljän uuden toimintapolitiikan piiriin kuuluvaa alaa ovat perusta optisten tietoliikenneverkkojen kehittämiselle: näiden alojen kehittämisen edistäminen tarjoaa hyvän toiminta- ja kehitysympäristön Kiinan optisen tietoliikenteen alalle. Tarjontapuolella optisen tietoliikenteen alaa suojelevan politiikan odotetaan jatkuvan. Vuodesta 2015 lähtien optista tietoliikennettä koskeva polkumyyntipolitiikka on suojannut kotimaisen valokaapelien tuotannonalan kehittymistä. Kun otetaan huomioon optisen tietoliikenteen alan merkittävä asema globaalien kauppariitojen yleistyessä, suojelupolitiikan odotetaan jatkuvan. Kauppaministeriö sovelsi vuonna 2017 valokaapelien tuontiin kolmea polkumyyntitoimenpidettä ja pitää jatkossakin yllä hyvää tarjontamallia valokaapelien markkinoilla. [...] Tuotantoketjun loppupään teollisuutta tukevan politiikan ja tarjontapuolen polkumyyntitoimenpiteiden ansiosta Kiinan valokuituja ja valokaapeleita koskeva teollisuuspolitiikka vahvistuu entisestään.”

(77) Ks. artikkeli China’s government guidance funds explore the way to support SME’s transformation and upgrade. Xinye Capitalin verkkosivusto. 14.6.2019. http://www.sinye.club/a/changjingsheying/2019/0614/247.html (sivustolla käyty viimeksi 6.4.2021).

(78) Ks. Zhiguang Communication -yritystä käsittelevä artikkeli Shandong Dazhongin virallisella verkkosivustolla, 7.8.2019: https://sd.dzwww.com/sdnews/201908/t20190807_19032401.htm (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021).

(79) Ks. seuraavat artikkelit: Tongding Internet subsidiary introduced a RMB 500 million external investment to strengthen the competitiveness of light rods. SINAn verkkosivusto. 29.4.2020. https://tech.sina.com.cn/roll/2020-04-29/doc-iircuyvi0538406.shtml (sivustolla käyty viimeksi 6.4.2021), ja Listing and Development Guiding Fund set up by Suzhou Municipality (limited partnership) and related capital participate in the establishment of a specific fund not exceeding RMB 1 billion. Chipingnews. 3.2.2020. http://www.chipingnews.com.cn/system/2020/0203/content_945.html (sivustolla käyty viimeksi 9.4.2021). Seuraavassa on ote jälkimmäisestä: ”[rahastolla] helpotetaan Tongding-ryhmän määräysvaltaisen osakkeenomistajan liiketoimintaan kohdistuvaa painetta ja tuetaan Tongding Interconnection Informationin kestävää kehitystä; [...] yksityisten yritysten kehittämiseen tarkoitetun Suzhou Wujiangin alueen erityisrahaston tavoitteena on vähentää keskeisten osakkeenomistajien vakuuksien osuutta Suzhou Wujiangin alueella sijaitsevissa pörssiyhtiöissä ja hyödyttää yritysten kestävää kehitystä.”

(80) Ks. artikkeli Wuhan East Lake: a National High Tech Zone mixing investment and tax benefit policies. Pedatan verkkosivusto. 27.2.2013. https://free.pedata.cn/755314.html (sivustolla käyty viimeksi 6.4.2021). Ks. seuraava ote: ”Kymmenen yritystä on listattu ”New Third Boardissa”, ja ne ovat saaneet valtion tukia; [...] Pääomasijoitusrahastojen houkuttelemiseksi asettautumaan teollisuuspuistoon tai tekemään sijoituksia teollisuuspuistossa sijaitseviin yrityksiin Hubein provinssin, Wuhanin kunnan ja East Lake High-tech Zonen virastot ovat perustaneet riskipääoman ohjausrahastoja. Vaikka pääomasijoitustoiminta sisämaassa sijaitsevalla East Lake High-tech Zone -alueella alkoi myöhään rannikkoalueilla sijaitseviin huipputeknologia-alueisiin verrattuna, sen houkuttelevuus riskipääoma-/pääomasijoituslaitosten kannalta on suhteellisen merkittävä, mikä johtuu yrityksen rekisteröinnin esteettömyydestä, vahvasta kannustinpoliittisesta tuesta ja useista valtion ohjausrahastoista.”

(81) https://pdf.dfcfw.com/pdf/H2_AN202004291379049397_1.pdf (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021), s. 133, 138 ja 139.

(82) https://pdf.dfcfw.com/pdf/H2_AN202004291379029468_1.pdf (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021), s. 205, 215.

(83) http://download.hexun.com/ftp/all_stockdata_2009/all/120/769/1207690337.pdf (sivustolla käyty viimeksi 7.4.2021), s. 238, 249.

(84) Ks. luettelon 3.3.1 jakso.

http://www.gov.cn/xinwen/2018-09/22/5324533/files/dcf470fe4eac413cabb686a51d080eec.pdf

(85) Ks. suunnitelman 2.3 jakso: ”Korkean suorituskyvyn kuidut: vauhditetaan ultrakestävän kalvon ja happoa, emästä ja korroosiota kestävän korkean suorituskyvyn kuitujen kehittämistä, keskitytään korkean suorituskyvyn kuitutyyppien, kuten hiilikuidun, jatkuvan basalttikuidun ja aramidin, sarjatuotannon edistämiseen ja kehitetään ponnekkaasti polyfenyleenisulfidi-, polyimidi- ja PTFE-kuituja ja muita tuotteita kuitujen suorituskyvyn parantamiseksi entisestään”. https://weixin.87188718.com/FourFlat/PeiXun.aspx?id=194161 (sivustolla käyty viimeksi 6.4.2021).

(86) Maaraportti, 12 luku, s. 294.

(87) Ks. Zhejiangin provinssin viranomaisten ilmoitus ”The Zhejiang Province’s Action Plan for Comprehensive Transformation and Upgrade of Traditional Manufacturing Industries (2017–2020)”. http://jxt.zj.gov.cn/art/2017/6/4/art_1657971_35695741.html (sivustolla käyty viimeksi 6.4.2021).

(88) Maaraportti, 16 luku, s. 419 ja 420.

(89) Maaraportti, 8 luku, s. 177.

(90) Maaraportti, 16 luku, s. 406–424.

(91) Maaraportti, 12 luku, s. 283 ja 285.

(92) Maaraportti, 10 luku, s. 221–230.

(93) Maaraportti, 6 luku, s. 138–149.

(94) Maaraportti, 9 luku, s. 216.

(95) Maaraportti, 9 luku, s. 213–215.

(96) Maaraportti, 9 luku, s. 209–211.

(97) Maaraportti, 13 luku, s. 332–337.

(98) Maaraportti, 13 luku, s. 336.

(99) Maaraportti, 13 luku, s. 337–341.

(100) Maaraportti, 6 luku, s. 114–117.

(101) Maaraportti, 6 luku, s. 119.

(102) Maaraportti, 6 luku, s. 120.

(103) Maaraportti, 6 luku, s. 121, 122, 126–128 ja 133–135.

(104) Ks. Kiinan pankki- ja vakuutussääntelykomission (CBIRC) virallinen asiakirja, 28.8.2020: Three-year action plan for improving corporate governance of the banking and insurance sectors (2020–2022). http://www.cbirc.gov.cn/cn/view/pages/ItemDetail.html?docId=925393&itemId=928 (sivustolla käyty viimeksi 3.4.2021). Suunnitelmassa ohjeistetaan panemaan edelleen täytäntöön finanssialan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän uudistuksen edistämistä käsittelevään pääsihteeri Xi Jinpingin pääpuheenvuoroon sisältyvät ideat. Lisäksi suunnitelman II jaksossa pyritään edistämään puolueen johtajuuden orgaanista sisällyttämistä yrityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään: ”puolueen johtajuus sisällytetään hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään systemaattisemmin, standardoidummin ja menettelyä noudattaen [...] Merkittävistä operatiivisista ja hallintokysymyksistä on keskusteltava puoluekomitean kanssa ennen kuin hallintoneuvosto tai ylin johto tekee niistä päätöksen”.

(105) Ks. CBIRC:n asiakirja Notice on the Commercial banks performance evaluation method, annettu 15.12.2020. http://jrs.mof.gov.cn/gongzuotongzhi/202101/t20210104_3638904.htm (sivustolla käyty viimeksi 12.4.2021).

(106) Ks. IMF Working Paper ”Resolving China’s Corporate Debt Problem”, Wojciech Maliszewski, Serkan Arslanalp, John Caparusso, José Garrido, Si Guo, Joong Shik Kang, W. Rafael Lam, T. Daniel Law, Wei Liao, Nadia Rendak, Philippe Wingender, Jiangyan Yu and Longmei Zhang, lokakuu 2016, WP/16/203.

(107) Maaraportti, 6 luku, s. 121, 122, 126–128 ja 133–135.

(108) Ks. OECD (2019), OECD Economic Surveys: China 2019, OECD Publishing, Pariisi, s. 29.

https://doi.org/10.1787/eco_surveys-chn-2019-en

(109) Ks. http://www.xinhuanet.com/fortune/2020-04/20/c_1125877816.htm (sivustolla käyty viimeksi 12.4.2021).

(110) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/492, annettu 1 päivänä huhtikuuta 2020, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa (EUVL L 108, 6.4.2020, s. 1).

(111) Maaraportti, 5 luku, s. 90–92.

(112) Maaraportti, 5 luku, s. 100–103.

(113) Komission yksikköjen valmisteluasiakirja SWD(2020) 242 final, 22.10.2020 (saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2020/october/tradoc_158997.pdf).

(114) Ks. maaraportti, 4 luku.

(115) World Bank Open Data – Upper Middle Income (https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income).

(116) https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/sites/near/files/turkey_report_2020.pdf

(117) Ks. esimerkiksi tuomio asiassa T-462/04, HEG ja Graphite India v. neuvosto, 17.12.2008, ECLI:EU:T:2008:586, 68 kohta ja siteerattu oikeuskäytäntö.

(118) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1267, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen volframielektrodien tuonnissa asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 200, 29.7.2019, s.4).

(119) https://www.gtis.com/gta/

(120) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33).

(121) Neuvoston asetus (EY) N:o 368/98, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glyfosaatin tuonnissa ja käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EYVL L 47, 18.2.1998, s. 1); johdanto-osan 15 kappale.

(122) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa C-16/90, Nölle v. Hauptzollamt Bremen-Freihafen, 22.10.1991, ECLI:EU:T:1991:402, 27 kohta.

(123) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/607, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan sitruunahapon tuonnissa, sellaisena kuin se on laajennettuna koskemaan Malesiasta lähetetyn sitruunahapon tuontia riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella (EUVL L 129, 15.4.2021, s. 73).

(124) https://your.fitch.group/rs/732-CKH-767/images/Fitch_10069753.pdf?mkt_tok=eyJpIjoiWmpSa1pXWTROREJpWkRVMCIsInQiOiJ1NnhzNGptTmpwaUQrcUNiM2ZERDAycU1UV3dwcEQzaG5ORGNIUVFHTlBLZTduYXhPS1BhaHNaQVdQUzVUTmFkRzRBQk9PQ2pkSFR3V1c0Y24wMEZPdz09In0%3D

(125) https://ar.prysmiangroup.com/en

(126) Opas – Polkumyyntiä koskevan valituksen tekeminen, s. 17.

(127) C-16/90, Nölle v Hauptzollamt Bremen-Freihafen, 20 kohta.

(128) Oppaan oikeudellisessa vastuuvapauslausekkeessa todetaan seuraavaa: ”Tämä opas ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja. Sen sisältö ei ole luonteeltaan velvoittavaa. Valitusten tekijöiden toimittamat tiedot voivat vaihdella kunkin tapauksen erityisten olosuhteiden mukaan. Tässä oppaassa on tarkoitus antaa vain yleisiä neuvoja. Joissain olosuhteissa voi olla järkevää noudattaa jotain muuta menettelytapaa tapauksen erityisen luonteen vuoksi. Tästä seuraa myös, ettei tämän oppaan perusteella voida tehdä johtopäätöksiä polkumyyntiä koskevien valitusten hyväksyttävyysvaatimuksista. Tämän oppaan käyttö ei myöskään merkitse valituksen automaattista hyväksyntää: kukin tapaus arvioidaan erikseen.”

(129) https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2006/december/tradoc_112295.pdf

(130) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa C-338/10, GLS, 22.3.2012, ECLI:EU:C:2012:158, 34 kohta.

(131) Neuvoston asetus (EY) N:o 368/98, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glyfosaatin tuonnissa ja käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EYVL L 47, 18.2.1998, s. 1); johdanto-osan 15 kappale.

(132) Polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21) 2 artiklan 7 kohta korvattiin perusasetuksen nyt voimassa olevalla 2 artiklan 7 kohdalla polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1036 ja muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1037 muuttamisesta 12 päivänä joulukuuta 2017 annetun asetuksen (EU) 2017/2321 1 artiklan 2 kohdan nojalla.

(133) https://www.prysmiangroup.com/sites/default/files/business_markets/markets/downloads/datasheets/OPGW-TUBAL_1.pdf

(134) https://www.doingbusiness.org/content/dam/doingBusiness/country/a/argentina/ARG.pdf (s. 44); https://www.argentina.gob.ar/trabajo/casasparticulares/empleador/remuneracionesyrecibos/aguinaldo; https://www.mondaq.com/argentina/employee-rights-labour-relations/536000/labor-costs-in-argentina

(135) https://www.indec.gob.ar/indec/web/Nivel4-Tema-4-31-61

(136) https://www.argentina.gob.ar/enre/cuadros_tarifarios

(137) https://globalfinancials.com/index-admin.html

(138) Tuomio asiassa T-26/12, PT Musim Mas v. neuvosto, 25.6.2015, ECLI:EU:T:2015:437, 53 kohta.

(139) Tuomio asiassa C-468/15P, PT Musim Mas v. neuvosto, 26.10.2016, ECLI:EU:C:2016:803, 46 kohta.

(140) CRU Cable market outlook (elokuu 2020), jota täydennettiin valituksen tekijän markkinatiedoilla.

(141) Nämä indikaattorit perustuvat valituksen tekijän suoraan kahdeksalta valituksen tehneeltä tai sitä tukeneelta unionin tuottajalta (pois lukien yksi yritys 409 kappaleessa selitetyistä syistä), joiden osuus unionin tuotannosta tutkimusajanjaksolla oli lähes 80 prosenttia, keräämiin tietoihin sekä muiden unionin tuottajien osalta markkinatutkimuksen ja -tietojen perusteella tehtyyn arvioon.

(142) CRU cables market outlook report, elokuu 2020, s. 29, ja CRU Worldwide Cable Market Summary by Application and Region, helmikuu 2021.

(143) Julkisiin lähteisiin perustuvat arviot (CRU:n artikkeli ”Further instability on the horizon as tumultuous year ends”, 10.1.2020, ja diat CRU:n Wire Cable -konferenssista, kesäkuu 2019), joita valituksen tekijät tarkensivat (valitus, alaviite 36).

(144) Tuomio asioissa C-376/15 P ja C-377/15 P, Changshu City Standard Parts Factory ja Ningbo Jinding Fastener v. neuvosto, 5.4.2017, ECLI:EU:C:2017:269, 58–60 kohta.

(145) EYVL L 362, 30.12.1988, s. 59, johdanto-osan 7 kappale.

(146) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T-121/95, EFMA v. neuvosto, 17.12.1997, ECLI:EU:T:1997:198, 105 kohta ja seuraavat.

(147) Nämä ovat edustavia ja kattavat 36 prosenttia EU:n tuotannonalan myynnistä tutkimusajanjaksolla.

(148) EYVL L 87, 21.3.1998, s. 24.

(149) Ks. myös tuomio asiassa T-753/16, PAO Severstal, 22.9.2021, ECLI:EU:T:2021:612, 260–273 kohta.

(150) Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi vuonna 2020 unionin tilaa käsittelevässä puheessaan seuraavasti: ”NextGenerationEU-välineestä tehtävät lisäinvestoinnit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden viedä kasvu jokaiseen kylään. Sen takia haluamme keskittää investoinnit suojattuihin yhteyksiin sekä 5G-, 6G- ja kuituverkkojen laajentamiseen. NextGenerationEU-väline tarjoaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää johdonmukaisempaa eurooppalaista lähestymistapaa verkkoyhteyksien ja digitaalisen infrastruktuurin hyödyntämiseen.” https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/SPEECH_20_1655

(151) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: 2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten (COM(2021) 118 final, 9.3.2021).

(152) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170, 1049 Brussels, Belgium.

(153) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(154) Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liite I (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

LIITE

Yhteistyössä toimineet otokseen kuulumattomat vientiä harjoittavat tuottajat

Nimi

Taric-lisäkoodi

Anhui Tianji Information Technology Co., Ltd

C698

Dongjie Optical Technology (Suzhou) Co., Ltd

C700

Fasten-ryhmä:

—	Jiangsu Fasten Optical Communication Technology Co., Ltd

—	Jiangsu Fasten Optical Cable Co., Ltd

C701

Hangzhou Futong Communication Technology Co., Ltd

C702

Hangzhou Tuolima Network Technologies Co., Ltd

C703

Jiangsu Etern Company Limited

C704

Jiangsu Hengtong -ryhmä:

—	Hengtong Optic-Electric Co., Ltd

—	Guangdong Hengtong Optic-electronical Technology Co., Ltd

—	Jiangsu Hengtong Smart Grids Co., Ltd

—	Zhejiang Dongtong Optical Network and IOT Technology Co., Ltd

C705

Jiangsu Tongguang Optical Fiber Cable Co., Ltd

C706

LEONI Cable (China) Co., Ltd

C707

Liangang Optoelectronic Technology Co., Ltd

C724

Nanjing Huamai Technology Co., Ltd

C708

Ningbo Geyida Cable Technology Co., Ltd

C709

Prysmian Wuxi Cable Co., Ltd

C710

SDG-ryhmä:

—	Shenzhen SDG Information Co., Ltd

—	Shenzhen SDGI Optical Network Technologies co., Ltd

C711

Shanghai Qishen International Trade Co., Ltd

C712

Shenzhen WanBao Optical Fiber Communication Co., Ltd

C713

Sichuan Huiyuan Optical Communications Co., Ltd

C714

Suzhou Furukawa Power Optic Cable Co., Ltd

C715

Suzhou Torres Optic-electric Technology Co., Ltd

C716

Twentsche (Nanjing) Fibre Optics Ltd

C717

XDK Communication Equipment (Huizhou) Ltd

C718

YOFC-ryhmä:

—	Yangtze Optical Fibre and Cable Joint Stock Limited Company

—	Yangtze Optical Fibre and Cable (Shanghai) Company Ltd,

—	Yangtze Zhongli Optical Fibre and Cable (Jiangsu) Co., Ltd,

—	Sichuan Lefei Optoelectronic Technology Company Limited,

—	Everpro Technology Company Limited

C719

18.11.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 410/153

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/2012,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2021,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

1.1 Vireillepano

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 30 päivänä syyskuuta 2020 vireille perusasetuksen 5 artiklan nojalla polkumyynnin vastaisen tutkimuksen, joka koski Intiasta ja Indonesiasta, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden, jäljempänä ’kylmävalssatut levyvalmisteet’ tai ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’, tuontia. Komissio julkaisi menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(2)	Komissio pani tutkimuksen vireille, kun European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’ tai ’valituksen tekijä’, esitti 17 päivänä elokuuta 2020 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotannosta unionissa.

(3)	Komissio pani 17 päivänä helmikuuta 2021 vireille tukien vastaisen tutkimuksen, joka koski saman Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevan tuotteen tuontia, jäljempänä ’tukien vastainen tutkimus’ (3).

1.2 Kirjaaminen

(4)

Kun valituksen tekijä oli esittänyt asiaa koskevan pyynnön, jonka tukena oli vaadittu näyttö, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/370 (4), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’, perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

1.3 Väliaikaiset toimenpiteet

(5)

Komissio toimitti osapuolille 30 päivänä huhtikuuta 2021 perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti yhteenvedon ehdotetuista väliaikaisista tulleista sekä yksityiskohtaiset tiedot polkumyyntimarginaalien ja sellaisten marginaalien laskemisesta, jotka olisivat riittäviä unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 210 kappaleessa selitetään, komissio otti huomioon huomautukset, jotka koskivat kirjoitus- ja laskuvirheitä, ja oikaisi marginaaleja tarvittaessa.

(6)	Komissio otti 28 päivänä toukokuuta 2021 käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/854 (5), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’.

1.4 Myöhempi menettely

(7)

Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, joiden perusteella väliaikainen polkumyyntitulli otettiin käyttöön, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, valituksen tekijä, tuojien ja jakelijoiden konsortio, jäljempänä ’Euranimi’ (6), yksi etuyhteydetön tuoja, yksi käyttäjä, otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat sekä Intian ja Indonesian viranomaiset esittivät kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä.

(8)	Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kuulemisia järjestettiin valituksen tekijän, tuojien ja jakelijoiden konsortion, yhden etuyhteydettömän tuojan, yhden käyttäjän ja kahden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kanssa.

(9)	Komissio jatkoi kaikkien lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Tehdessään lopullisia päätelmiä komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten esittämiä huomautuksia ja tarkisti alustavia päätelmiään tarpeen mukaan.

(10)

Komissio ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä. Lopullisia päätelmiä koskevia huomautuksia saatiin Euroferiltä, unionin tuottajalta ja käyttäjältä Arinoxilta, tuojien ja jakelijoiden konsortiolta Euranimilta, etuyhteydettömältä tuojalta LSI:ltä ja yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta. Lisäksi IRNC (yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja) toimitti huomautuksia Euroferin esittämistä huomautuksista, jotka koskivat komission lähestymistapaa sen ostoihin (ks. johdanto-osan 71–74 kappale).

(11)

Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin myös mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kuulemisia järjestettiin valituksen tekijän, Euranimin, yhden etuyhteydettömän tuojan, yhden käyttäjän, joka myös osoittautui unionin tuottajaksi, ja yhden vientiä harjoittavan tuottajan kanssa. Vientiä harjoittavan tuottajan IRNC:n lopullisista päätelmistä esittämien huomautusten perusteella sille esitettiin täydentävät lopulliset päätelmät, jotka rajoittuvat joihinkin sen vientimyyntihintoihin tehtyihin oikaisuihin. Komissio antoi IRNC:lle mahdollisuuden esittää huomautuksia täydentävistä lopullisista päätelmistä, mutta IRNC:ltä ei saatu vastausta.

(12)	Asianomaisten osapuolten esittämiä huomautuksia tarkasteltiin, ja ne on otettu soveltuvin osin huomioon tässä asetuksessa.

1.5 Otanta

(13)	Koska otannasta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 6–14 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistettiin.

1.6 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(14)	Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen tuojien ja jakelijoiden konsortio ja yksi etuyhteydetön tuoja väittivät, että covid-19-pandemian vaikutukset oli tutkittava perusteellisesti, koska tutkimusajanjaksoon sisältyi poikkeuksellinen pandemiakausi.

(15)

Komissio otti huomioon sen, että tutkimusajanjaksoon sisältyi joitakin kuukausia, joina covid-19-pandemia oli käynnissä. Komissio yksilöi ja analysoi perusteellisesti covid-19-pandemian vaikutukset ja totesi, että unionin markkinoilla esiintyy vahingollista polkumyyntiä, joka ei johdu pandemian vaikutuksista.

(16)	Koska tutkimusajanjaksosta ja tarkastelujaksosta ei saatu muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 21 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistettiin.

2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1 Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(17)

Alustavassa vaiheessa yksi unionin käyttäjä, Arinox, pyysi teräslajeihin 200 ja 201 kuuluvien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden jättämistä tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Komissio hylkäsi pyynnön alustavasti, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 25–27 kappaleessa selitetään.

(18)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen kyseinen osapuoli rajoitti tuotteen määritelmän ulkopuolelle jättämistä koskevan pyyntönsä teräslajin 200 tuotteisiin, jotka vastaavat Jindal J4:ää tai JSLU DD:tä (1 prosentin nikkeliä sisältävä laatu), joiden paksuus on 0,90 + 0/–0,060 mm ja joita käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tarkkuusnauhojen valmistukseen. Osapuoli totesi, että tuote on helposti tunnistettavissa, joten toimenpiteiden kiertämisen riskiä ei ole, tuote ei ole vaihdettavissa muiden tuotelajien kanssa eikä unionin tuotannonala tuota kyseistä tuotetta. Asianomaisen yrityksen mukaan loppukäyttö on lisäksi helposti todennettavissa.

(19)

Valituksen tekijä kyseenalaisti tuotteen määritelmän ulkopuolelle jättämistä koskevan päivitetyn pyynnön. Eurofer väitti, että asianomaisen unionin käyttäjän ilmoittamat teräslajit ovat kauppanimiä eikä niitä ole määritelty kansainvälisissä standardeissa. Sen vuoksi tulliviranomaisilla ei ole mahdollisuutta vahvistaa mitään vertailuarvoja ja valvoa määritelmään kuulumattoman tuotteen kemiallista koostumusta. Lisäksi loppukäytön valvonnasta aiheutuisi kohtuuton rasite tulliviranomaisille. Näiden ainoastaan Jindalin tuottamien tuotteiden jättäminen pois tuotteen määritelmästä aiheuttaisi myös ristiinkompensoinnin riskin, joka heikentäisi toimenpiteiden korjaavaa vaikutusta.

(20)

Tutkimuksessa on todettu, että tällaiset tuotteet ovat ominaisuuksiensa puolesta keskenään vaihdettavissa. Komissio päätteli myös, että kyseisen poissulkemispyynnön hyväksymisestä aiheutuisi kohtuuton rasite tulliviranomaisille, joiden olisi suoritettava laboratoriotestaus ja tarkastettava loppukäyttö jokaisen lähetyksen osalta. Koska tuote liittyy yhteen tiettyyn vientiä harjoittavaan tuottajaan, myöskään ristiinkompensoinnin riskiä ei voida sulkea pois.

(21)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Arinox toisti alkuperäisen poissulkemispyyntönsä eli pyysi jättämään tuotteen määritelmän ulkopuolelle vähänikkelisen teräslajin 200 tuotteet sekä teräslajin 201 tuotteet. Arinox väitti, että vähänikkelisen teräslajin 200 tuotteita ja teräslajin 201 tuotteita ei käytännöllisesti katsoen ole saatavilla unionin markkinoilla ja että unionin tuottajat eivät ole kiinnostuneita näiden tuotteiden valmistamisesta. Se selitti, että alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen teräslajin 201 tuotteiden ostamisesta unionin tuotannonalalta tuli taloudellisesti kannattamatonta ja että vain yksi unionin tuottaja pystyi tuottamaan vähänikkelisien ruostumattoman teräksen laatuluokan 200 tarkkuusnauhoja. Se väitti lisäksi, että sille oli jo aiheutunut taloudellista vahinkoa näiden tuotteiden sisällyttämisestä tähän tutkimukseen, koska tuotteen hintaherkkyyden vuoksi se ei voinut siirtää polkumyyntitullia asiakkailleen, ja että äskettäisessä tapauksessa komissio oli myöntynyt tuotteen poissulkemiseen vastaavassa tilanteessa.

(22)

Lisäksi yritys toisti, että teräslajien 200 ja 201 tuotteiden ja muiden tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen kuuluvien teräslajien, erityisesti teräslajin 300 tuotteiden, fyysisissä, kemiallisissa ja teknisissä ominaisuuksissa on merkittäviä eroja ja että tulliviranomaiset voivat yksinkertaisesti tarkistaa teräslajien 200 ja 201 tuotteiden kemiallisen koostumuksen käyttämällä helposti saatavilla olevia välineitä ja valssaamotodistuksia. Yritys väitti lisäksi, että tuotteen määritelmän ulkopuolelle jättämistä koskeva pyyntö liittyy yhteen tiettyyn käyttötarkoitukseen ja että asianomainen yritys olisi todennäköisesti ainoa pyyntöön liittyvä käyttäjä.

(23)	Yritys väitti, että ristiinkompensoinnin riski on vähäinen, koska se ostaa pääasiassa teräslajeja 200 ja 201 asianomaisista maista ja tekee hankintansa useilta kyseisissä maissa toimivilta tuottajilta.

(24)

Arinox ei toimittanut lisänäyttöä siitä, että teräslajien 200 ja 201 tuotteiden vaihtaminen muihin teräslajeihin olisi mahdotonta, vaan väitti vain sen olevan taloudellisesti epärationaalista. Kuten edellä 20 kappaleessa jo todetaan, tulliviranomaisten olisi kemiallisen koostumuksen tarkistamista varten suoritettava laboratoriotesti, mistä aiheutuisi niille suuri rasite etenkin siksi, että testit olisi tehtävä jokaiselle poissulkemispyynnön kohteena olevien tuotteiden lähetykselle. Ristiinkompensoinnin riski on arvioitu objektiivisesti, ja yrityksen toimittamat tiedot teräslajeihin 200 ja 201 kuuluvien tuotteiden ja muiden tuotteiden ostoista asianomaisista maista osoittivat, että yritys osti muita tämän tutkimuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita kyseisistä maista, mikä olennaisesti aiheuttaa ristiinkompensoinnin riskin. Vaikka yritys väittää, että näillä teräslajeilla on vain yksi käyttötarkoitus, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että niillä on myös muita käyttötarkoituksia.

(25)	Sen vuoksi komissio päätteli, että tämän tuotteen määritelmän ulkopuolelle jättämistä koskevan pyynnön hyväksyminen ei olisi asianmukaista, ja siksi pyyntö hylättiin.

2.2 Päätelmät

(26)	Koska tuotteen määritelmästä ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 22–27 kappaleessa esitetyt päätelmät.

3. POLKUMYYNTI

3.1 Intia

3.1.1 Yhteistyö ja perusasetuksen 18 artiklan osittainen soveltaminen

(27)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 29–57 kappaleessa käytetään tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin osallistuvista intialaisista Jindalin yksiköistä nimitystä ’Jindal-ryhmä’. Tässä asetuksessa näistä yksiköistä käytetään nimitystä ’Jindal India’, ja ’Jindal-ryhmällä’ tarkoitetaan Jindal Indiaa, Jindal Indonesiaa ja asianomaisia kolmansissa maissa sijaitsevia Jindalin yksikköjä.

(28)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 32–35 kappaleessa selitetään, komissio päätti soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa alustavassa vaiheessa ja käyttää käytettävissä olevia tietoja niiden tietojen osalta, joita ei ollut ilmoitettu erään Jindal-ryhmään etuyhteydessä olevan yrityksen asemasta.

(29)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal-ryhmä vastusti 18 artiklan soveltamista. Se katsoi, ettei se ollut evännyt oikeutta tutustua merkityksellisiin tietoihin tai jättänyt toimittamatta niitä ja että se oli toiminut parhaan kykynsä mukaan. Sen vuoksi komission olisi käytettävä asianomaisen yrityksen toimittamia tietoja. Komissio arvioi nämä huomautukset asianmukaisesti. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 33 kappaleessa mainitaan, Jindal-ryhmälle oli jo järjestetty kuuleminen tähän asiaan liittyen kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa 16 päivänä huhtikuuta 2021. Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kuulemisen jälkeen antamien suositusten mukaisesti komissio myös arvioi kaikilta osin tiedot, jotka se sai Jindal-ryhmältä 29 päivänä maaliskuuta 2021 vastauksena 18 artiklan soveltamisesta ilmoittavaan kirjeeseen.

(30)

Tämän perusteella komissio käytti kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamia tietoja ja hyväksyi väitteen osittain. Lisäksi 29 päivänä maaliskuuta 2021 toimitettujen tietojen tarkemman analyysin perusteella katsottiin aiheelliseksi tehdä lisäoikaisu. Koska Jindal-ryhmän huomautukset oli luokiteltu luottamuksellisiksi, väitteen yksityiskohtainen arviointi paljastettiin vain asianomaiselle osapuolelle.

3.1.2 Normaaliarvo

(31)	Normaaliarvon laskemista koskevat tarkemmat tiedot esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 36–47 kappaleessa.

(32)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal India ja Jindal Indonesia toistivat perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan kolmanteen ja neljänteen alakohtaan sekä 2 artiklan 10 kohdan k alakohtaan viitaten väitteensä, jonka mukaan komission olisi oikaistava normaaliarvoa Intiassa ja Indonesiassa osalla tutkimusajanjaksoa sovellettuihin covid-19-sulkutoimiin liittyvien kustannusten huomioon ottamiseksi.

(33)	Nämä väitteet oli hylättävä.

(34)

Komissio toteaa 2 artiklan 5 kohdan kolmanteen alakohtaan perustuvien väitteiden osalta ensinnäkin, että kolmannessa alakohdassa käsitellään kustannusten asianmukaista kohdentamista ja kohdentamisen aiempaa käyttöä ja todetaan, että olisi mieluiten käytettävä liikevaihtoon perustuvaa kohdentamisjärjestelmää. Siinä todetaan lisäksi, että ”kustannukset oikaistaan asianmukaisesti niiden uusiutumattomien kustannuserien suhteen, jotka hyödyttävät tulevaa ja/tai nykyistä tuotantoa, ellei kyseisiä kustannuksia jo ole otettu huomioon tässä alakohdassa tarkoitetussa kustannusten kohdentamisessa”. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa väitetyt ”covid-19-kustannukset” eivät kuitenkaan muodosta erillistä kustannuserää, jota voitaisiin oikaista tutkimusajanjakson osalta. Ilmoitetut kustannukset ovat Jindalille säännöllisesti aiheutuvia ja toistuvia tavanomaisia kiinteitä kustannuksia. Ne vain koskevat pienempää tuotantomäärää covid-19-pandemian vuoksi. Tämä skenaario ei kuitenkaan sisälly kolmannen alakohdan viimeiseen virkkeeseen. Näin ollen oikaisua ei voida tehdä 2 artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan nojalla.

(35)

Toiseksi komissio toteaa 2 artiklan 5 kohdan neljännen alakohdan nojalla esitetyistä väitteistä, että yritykselle tavallisesti aiheutuvista yksikkökustannuksista voidaan myöntää poikkeus 2 artiklan 5 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti vain, jos uusien tuotantovälineiden käyttö edellyttää huomattavia lisäinvestointeja ja jos kapasiteetin käyttöaste on myöhemmin heikko koko tutkimusajanjakson tai sen osan kuluessa tapahtuvan perustamistoiminnan vuoksi. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa kapasiteetin mahdollinen heikko käyttöaste johtuu tuotannon keskeyttämisestä covid-19-pandemian vuoksi. Sen vuoksi 2 artiklan 5 kohdan neljättä alakohtaa ei voida soveltaa.

(36)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan nojalla esitetyistä väitteistä komissio toteaa, että 2 artiklan 10 kohdan mukaan oikaisu voidaan tehdä ”[muiden] tekijöiden erojen osalta, jos tämän kohdan mukaisesti osoitetaan, että ne vaikuttavat hintojen vertailukelpoisuuteen, erityisesti, jos asiakkaat maksavat pysyvästi eri hintoja kotimarkkinoilla tällaisten tekijöiden eron vuoksi”. Jindal India ja Jindal Indonesia väittivät, että oikaisu olisi pitänyt tehdä, koska covid-19-pandemian sulkutoimet vaikuttivat tuotantokustannuksiin, mutta ne eivät pystyneet osoittamaan, että tällä olisi ollut mitään vaikutusta hintojen vertailukelpoisuuteen. Sen vuoksi 2 artiklan 10 kohdan k alakohtaa koskevaa väitettä ei voida hyväksyä.

(37)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal-ryhmä toisti covid-19-pandemiaan liittyvien kustannusten oikaisemista koskevan väitteensä. Perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan 3 ja 4 alakohdan mukaisen mahdollisen oikaisun osalta Jindal-ryhmä viittasi ”epätavallisen korkeisiin” (7) kustannuksiin, joita ei pitäisi kohdistaa kokonaisuudessaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin tutkimusajanjaksolla, vaan komission olisi sen sijaan laskettava edustavat tuotantokustannukset tutkimusajanjaksolle.

(38)

Väite oli hylättävä. Kyseiset kustannukset aiheutuivat tutkimusajanjakson aikana, ja ne koskevat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa ja myyntiä. Edellä mainitun Salmon-paneeliraportin, johon Jindal-ryhmä vetoaa, ja perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan kolmannen virkkeen mukaisesti kustannukset oikaistaan asianmukaisesti niiden uusiutumattomien kustannuserien suhteen, jotka hyödyttävät tulevaa ja/tai nykyistä tuotantoa. Komissio myönsi, että covid-19-sulkutoimiin liittyvät kustannukset ovat uusiutumattomia. Covid-19-sulkutoimien aikana aiheutuneet erityiset kustannukset ovat kuitenkin kiinteitä kustannuksia, jotka johtuvat yksinkertaisesti käytettävissä olevan kapasiteetin vajaakäytöstä ja käytöstä muuhun tarkoitukseen. Ne eivät lähtökohtaisesti voi hyödyttää tulevaa tuotantoa, kuten esimerkiksi investointikustannukset voisivat. Ne eivät myöskään voi hyödyttää nykyistä tuotantoa, koska ne johtuvat suoraan kertaluonteisesta force majeure -tapauksesta eli covid-19-sulkutoimista.

(39)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohtaan perustuvan väitteen osalta Jindal-ryhmä viittasi 36 kappaleessa esitettyyn komission toteamukseen ja lisäsi, että 2 artiklan 10 kohdan johdantokappaleesta ilmenee selvästi, että viittaus hintojen vertailukelpoisuuteen kattaa normaaliarvon (riippumatta siitä, miten se määritetään) ja vientihinnan välisen vertailukelpoisuuden.

(40)

Komissio myönsi, että 2 artiklan 10 kohdan johdantolause koskee hintojen vertailukelpoisuutta. On myös totta, että joitakin 2 artiklan 10 kohdan a–k alakohdassa lueteltuja oikaisuja voidaan soveltaa yhtä lailla kotimarkkinahintoihin perustuvaan normaaliarvoon kuin laskennalliseen normaaliarvoon. Direktiivin 2 artiklan 10 kohdan k alakohtaan sisältyy kuitenkin nimenomainen edellytys, joka koskee kotimarkkinoilla maksettujen hintojen eroja ja jonka on täytyttävä ennen oikaisun tekemistä. Jindal-ryhmä ei kyennyt esittämään näyttöä tällaisista eroista, vaan se pystyi ainoastaan osoittamaan vaikutuksen kustannuksiin. Kustannusten nousu vaikuttaisi joka tapauksessa samalla tavoin kotimarkkina- ja vientihintoihin. Sen vuoksi 2 artiklan 10 kohdan k alakohtaan perustuva väite oli hylättävä.

(41)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Chromeni kiisti komission raaka-ainekustannuksiin tekemät oikaisut. Alustavassa määrityksessä komissio oli todennut ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kuumavalssattujen kelojen, jäljempänä ’kuumavalssatut kelat’, ostoja koskevassa liiketoimikohtaisessa taulukossa, että kuumavalssattujen kelojen ostohinnat etuyhteydessä olevilta osapuolilta olivat merkittävästi alhaisempia kuin saman materiaalin hinnat etuyhteydettömiltä osapuolilta. Sen vuoksi niitä ei voitu pitää markkinaehtoisina, ja komissio teki oikaisun kyseisiin hintoihin. Alustavia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan Chromeni väitti, että vertailussa käytettyjen kelojen laatu ei aina ollut sama ja että tämä olisi otettava huomioon vertailussa. Väitteen tueksi esitettiin ostosopimuksia, laatualennussopimus, hyvityslaskuja, laaduntarkastusraportti sekä laatua koskevaa väitettä tukeva kirjanpito. Komissio arvioi asianmukaisesti pyynnön ja totesi sen perustelluksi. Tämän vuoksi komissio korvasi yrityksen kirjanpidossa olevan etuyhteydessä olevilta osapuolilta peräisin olevien kuumavalssattujen kelojen keskimääräisen ostohinnan etuyhteydettömiltä toimittajilta veloitetulla painotetulla keskimääräisellä ostohinnalla kerrottuna käytetyillä määrillä.

(42)

Alustavassa vaiheessa komissio oli laskenut uudelleen poistokustannukset Chromenin normaaliarvoon, koska todettiin, että tiettyjen tuotantolaitteiden poistoja ei ollut ilmoitettu, kun laitteita oli jo käytetty kaupalliseen tuotantoon. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Chromeni kiisti ilmoitettujen poistokustannusten oikaisun ja väitti, että nämä kustannukset oli kirjattu täysin noudattaen Intian yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitokäytäntöjä ja että ne olisi sen vuoksi hyväksyttävä. Komissio katsoi edelleen, että oli asianmukaista ja kohtuullista palauttaa koneiden poistoaika alkamaan ajankohtana, jona tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tosiasiallinen tuotanto ja myynti aloitettiin. Tältä osin Chromenin kirjanpito ei kuvastanut asianmukaisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyviä kustannuksia, joten sitä oli oikaistava.

(43)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Chromeni vielä kiisti komission tavan käsitellä vaadittuja perustamiskustannusten oikaisuja, jotka koskivat poistokustannuksia sekä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia. Komissio oli rajannut poistokustannusten oikaisun kolmeen kuukauteen ja hylännyt tuotannon perustamiseen liittyvän myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten oikaisun. Chromeni totesi, että teräksen tuotantolinjan perustamisvaihe on paljon pidempi kuin kolme kuukautta, viitaten lopullisen hyväksymistodistuksen antamispäivään. Komissio oli kuitenkin todennut, että kaupallinen tuotanto oli alkanut jo paljon ennen kyseistä päivämäärää. Lisäksi perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdassa säädetään muun muassa, että perustamisvaiheen kesto ei saa ylittää alkuperäistä kustannusten kattamiseen kulunutta asianmukaista aikaa, ja sen mukaisesti komission vakiintuneena käytäntönä on rajoittaa perustamisvaiheen kesto kolmeen kuukauteen. Nyt käsiteltävän asian olosuhteet huomioon ottaen komissio katsoi näin ollen, että kolme kuukautta on asianmukainen ajanjakso. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten osalta Chromeni ei toimittanut mitään näyttöä siitä, että kyseiset kustannukset olisivat kytköksissä tuotantoon, minkä vuoksi niihin eivät vaikuta sellaisten uusien tuotantovälineiden käyttö, jotka edellyttävät huomattavia lisäinvestointeja, eikä kapasiteetin heikko käyttöaste perustamistoiminnan vuoksi, kuten perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan neljännessä alakohdassa edellytetään.

(44)	Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Chromeni ainoastaan toisti samat väitteet ja perustelut esittämättä mitään uutta näyttöä tai uusia väitteitä. Edellä esitetyn perusteella Chromenin väitteet poistojen ja perustamiskustannusten oikaisemisesta hylättiin.

(45)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 175 kappaleessa komissio vahvisti valituksessa esitetyt raaka-aineisiin liittyvät vääristymät Intiassa ja Indonesiassa. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Eurofer väitti, että koska raaka-ainemarkkinoilla Intiassa ja Indonesiassa oli viranomaisten aiheuttamia vääristymiä, yritysten kustannuksia olisi oikaistava perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan nojalla. Eurofer väitti, että vääristymät huomioon ottaen vientiä harjoittavien tuottajien kirjanpidon mukaiset kustannukset eivät kuvasta riittävän hyvin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyviä kustannuksia ja että lisäksi raaka-aineisiin liittyvät vääristymät olivat johtaneet epänormaaliin tilanteeseen.

(46)

Komissio hylkäsi tämän väitteen, koska se totesi, ettei Eurofer ollut toimittanut riittävää näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisen oikaisun täysimääräiseksi soveltamiseksi tässä tapauksessa. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Eurofer oli eri mieltä ja väitti ehdottomasti toimittaneensa sekä valituksessa että useissa huomautuksissa ennen alustavien päätelmien ilmoittamista ja sen jälkeen riittävästi näyttöä valituksessa esitetyn väitteen tueksi. Komissio ei katsonut aiheelliseksi tutkia tarkemmin mahdollista oikaisua perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan perusteella. Riippumatta siitä, oliko tämän menettelyn aikana toimitettu näyttö riittävä väitteen analysoimiseksi aineellisesti, komissio huomautti, että samankaltaista väitettä raaka-aineisiin liittyvien vääristymien vaikutuksesta tavaroiden toimitukseen tutkittiin parhaillaan tukien vastaisen tutkimuksen yhteydessä.

3.1.3 Vientihinta

(47)	Vientihinnan laskemista koskevat tarkemmat tiedot esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 48–50 kappaleessa.

(48)

Niin alustavien kuin lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal India ja Jindal Indonesia kiistivät lähestymistavan, jota komissio oli soveltanut vientihinnan määrittämiseen osalle niiden myynnistä, joka oli tapahtunut niihin etuyhteydessä olevan, Espanjassa sijaitsevan Iberjindal S.L.:n, jäljempänä ’IBJ’, kautta. Väite hylättiin pääosiltaan. Koska nämä huomautukset oli luokiteltu luottamuksellisiksi, väitettä koskevien komission määritysten taustalla olevat syyt ilmoitettiin ainoastaan asianomaiselle osapuolelle.

(49)	Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal-ryhmä huomautti, että vientihinnan laskentakaavassa oli rahtikustannuksiin liittyvä virhe, mikä vaikutti tietyn unioniin suuntautuvan myynnin hintoihin. Komissio tarkasti asian ja totesi, että laskentakaavassa todella oli virhe, jonka se korjasi.

(50)	Vientihinnan laskemisesta ei esitetty muita väitteitä. Sen vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 48–50 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.1.4 Vertailu

(51)	Normaaliarvon ja vientihinnan vertailua koskevat tarkemmat tiedot esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 51–54 kappaleessa.

(52)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal India ja Jindal Indonesia väittivät, että komission ei olisi pitänyt vähentää myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia eikä voittoa, jäljempänä ’nimellispalkkio’, kolmannessa maassa sijaitsevan niihin etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta ohjatun EU-myynnin vientihinnasta, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 52 ja 81 kappaleessa selitetään. Väite hylättiin. Koska nämä huomautukset oli luokiteltu luottamuksellisiksi, väitteen hylkäämisen syyt ilmoitettiin ainoastaan asianomaiselle osapuolelle.

(53)	Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal-ryhmä esitti lisäväitteitä vientihinnan määrittämisestä kyseisen etuyhteydessä olevan kauppiaan osalta. Myös nämä huomautukset oli luokiteltu luottamuksellisiksi, minkä vuoksi Jindalille ilmoitettiin komission kannasta näihin väitteisiin erikseen.

(54)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal-ryhmä väitti, että vientihinnan oikaisu yrityksen JSL Global Commodities Pte. Ltd., jäljempänä ’JGC’, kautta kanavoidun EU:hun myynnin osalta ei saisi olla sen myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia suurempi, koska toimielinten aiemman käytännön ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräämän seuraamuksen (8) mukaisesti olisi kohtuullista vähentää ainoastaan myynti-, yleis- ja hallintokustannukset. Jos komissio vaatii voiton sisällyttämistä vähennykseen (mitä sen ei pitäisi tehdä), voiton olisi perustuttava JGC:n tietoihin. Jindal-ryhmän mukaan tämä vastaisi komission viimeaikaista käytäntöä ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen näkemystä, jonka mukaan on ”kohtuullista” käyttää ”todellisia tietoja” (9).

(55)

Väitteet oli hylättävä. Ensinnäkin jos vähennetään ainoastaan myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, ei oteta huomioon voittomarginaalin täyttä arvoa, joka tyypillisesti muodostuu myynti-, yleis- ja hallintokustannuksista ja voitosta. Tällaisen voiton arvioinnin osalta komissio korostaa, että kyseisen voiton on realisoiduttava markkinaehtojen mukaisesti, minkä vuoksi se ei voi perustua etuyhteydessä olevien osapuolten sopimasta korvauksesta saatavaan voittoon. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antamassa tuomiossa hyväksyttiin myynti-, yleis- ja hallintokustannusten vähentäminen, mutta siinä ei selvästikään kyseenalaistettu samanaikaista voittojen vähentämistä, josta ei ollut kyse kyseisessä asiassa. Lisäksi tässä tutkimuksessa myynti-, yleis- ja hallintokustannukset vähennettiin mainitun tapauksen mukaisesti etuyhteydessä olevan kauppiaan todellisten tietojen perusteella, koska kyseisten kahden yksikön välinen suhde ei vaikuttanut ilmoitettuihin myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin. Jos kauppiaan ja vientiä harjoittavan tuottajan välinen suhde näyttää vaikuttavan voittomarginaaliin, komission käytäntönä on vähentää kohtuullisena vastineena laskennallinen voittomarginaali, joka perustuu samassa tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden etuyhteydettömien tuojien toimittamiin tietoihin. Äskettäisessä Jindal-ryhmän mainitsemassa tapauksessa pidettiin kuitenkin todellista voittomarginaalia kohtuullisena kyseiseen tapaukseen liittyvien tosiseikkojen ja etuyhteydessä olevan kauppiaan hoitamien tehtävien perusteella. Näin ollen vähennettiin todellinen voittomarginaali.

(56)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal India toisti väitteensä, jonka mukaan normaaliarvoa olisi oikaistava tullinpalautusten huomioon ottamiseksi. Se väitti erityisesti, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdassa säädetään, että kaikki hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot olisi otettava huomioon ja että sen vuoksi väite olisi hyväksyttävä.

(57)	Tämä väite hylättiin. Jindal India ei pystynyt osoittamaan, että väitetty tullinpalautus vaikutti hintojen vertailukelpoisuuteen. Jindal India ei etenkään pystynyt osoittamaan, että tullinpalautus olisi johtanut jatkuvasti korkeampiin kotimarkkinahintoihin.

(58)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal India väitti, että komission olisi varmistettava, ettei tullinpalautuksia lasketa kaksinkertaisesti, ja että saman tuen tasoittaminen kahdesti ottamalla käyttöön rinnakkaisia polkumyynti- ja tasoitustulleja (erityisesti vientitukien tapauksessa) rikkoo Maailman kauppajärjestön määräyksiä (10). Koska joidenkin Jindal-ryhmän yksiköiden tullinpalautuksia tutkitaan tukien vastaisessa tutkimuksessa mahdollisina tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavina tukina, komission olisi varmistettava, että nämä tullinpalautukset oikaistaan tässä tapauksessa tai että niiden perusteella ei oteta käyttöön tasoitustoimenpiteitä tukien vastaisessa tapauksessa.

(59)

Tämän väitteen osalta komissio selvensi, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 53 kappaleessa ja tämän asetuksen johdanto-osan 57 kappaleessa mainituista syistä Jindal Indian unioniin suuntautuvan vientimyynnin osalta käyttämä järjestelmä ei täytä minkään perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b tai k alakohdan mukaisen oikaisun edellytyksiä. Jindal India ei etenkään pystynyt osoittamaan, että kotimarkkinoiden asiakkaat maksoivat johdonmukaisesti eri hintoja asianomaisen järjestelmän vuoksi. Sen vuoksi komissio piti oikaisupyyntöjä perusteettomina ja hylkäsi ne.

(60)	Muita normaalihinnan ja vientihinnan välistä vertailua koskevia väitteitä ei esitetty. Sen vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 51–54 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.1.5 Polkumyyntimarginaalit

(61)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal-ryhmä väitti, että komissio oli käyttänyt polkumyyntiä laskiessaan virheellisiä CIF-arvoja sen tietyn unioniin suuntautuvan myynnin osalta. Komissio totesi kuitenkin, että Jindal-ryhmä oli itse tehnyt väitetyn numerovirheen kyselylomakevastauksessaan, eikä komissiolle ilmoitettu siitä ennen etätarkastusta eikä sen aikana. Jindal-ryhmä ei myöskään ottanut asiaa esille ennakkoilmoitusta koskevissa eikä alustavia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan. Sen vuoksi komissio katsoi, että väitteen esittämisajankohtana sitä ei enää voitu etätarkistaa, minkä vuoksi väitettyä virhettä koskeva väite hylättiin.

(62)	Komissio otti huomioon asianomaisten osapuolten alustavien ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämät huomautukset, joita käsitellään johdanto-osan 27–60 kappaleessa. Jindal Indiaa koskevaa laskelmaa päivitettiin vientihintaan liittyvän laskuvirheen korjaamiseksi (ks. 49 kappale).

(63)

Lopulliset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys	Lopullinen polkumyyntimarginaali
Jindal India	13,9 %
Chromeni	45,1 %
Kaikki muut yritykset	45,1 %

3.2 Indonesia

3.2.1 Alustava huomautus

(64)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 58–86 kappaleessa käytetään tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin osallistuvista indonesialaisista Jindalin yksiköistä nimitystä ’Jindal Indonesia -ryhmä’ tai ’Jindal-ryhmä’. Tässä asetuksessa näistä yksiköistä käytetään nimitystä ’Jindal Indonesia’, kun taas ’Jindal-ryhmällä’ tarkoitetaan Jindal Indiaa, Jindal Indonesiaa ja asianomaisia kolmansissa maissa sijaitsevia Jindalin yksikköjä.

3.2.2 Normaaliarvo

(65)	Normaaliarvon laskemista koskevat tarkemmat tiedot esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65–76 kappaleessa.

(66)	Indonesian viranomaiset muistuttivat 11 päivänä kesäkuuta 2021 toimittamissaan huomautuksissa, että otokseen valitut indonesialaiset vientiä harjoittavat tuottajat olivat toimineet täydessä yhteistyössä ja että komission on käytettävä niiden tosiasiallisia tietoja normaaliarvon laskemisessa.

(67)	Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal Indonesia toisti yhdessä Jindal Indian kanssa väitteensä, jonka mukaan komission olisi oikaistava normaaliarvoa covid-19-sulkutoimiin liittyvien kustannusten huomioon ottamiseksi. Tämä väite hylättiin. Sitä käsitellään edellä 32–36 kappaleessa.

(68)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen IRNC kiisti komission lähestymistavan, jonka mukaan valkoisten kuumavalssattujen kelojen ostohinta korvattiin laskennallisella markkinahinnalla, jos tämä tärkeä välituote oli ostettu etuyhteydessä olevilta toimittajilta. Yrityksen kyselylomakevastauksista ja etätarkastuksen aikana komissio oli havainnut, että kyseiset tuotteet hankittiin etuyhteydessä olevilta toimittajilta tuotantokustannuksia alhaisempaan siirtohintaan. Komissio oli näin ollen korvannut nämä hinnat alustavassa laskelmassa laskennallisella markkinahinnalla, joka muodostui tuotteiden valmistuskustannuksista, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voitosta. Yritys väitti, että siirtohinnat olivat markkinaehtoisia, ja arvosteli analyysin puuttumista tältä osin.

(69)

Komissio analysoi toimitetut selitykset ja liiteasiakirjat ja totesi, että valkoisten kuumavalssattujen kelojen hankintaa etuyhteydessä olevilta toimittajilta koskevaa alkuperäistä lähestymistapaa oli mukautettava. Etuyhteydessä olevien toimittajien IRNC:lle myymien valkoisten kuumavalssattujen kelojen hinnat olivat verrattavissa niiden etuyhteydettömille asiakkaille myymien kuumavalssattujen kelojen hintoihin. Komissio katsoi aiheelliseksi hyväksyä IRNC:n näistä tuotteista maksaman ostohinnan, jos hinta oli yhtä suuri tai suurempi kuin asianomaisten toimittajien tuotantokustannukset, ja korvata sen tuotantokustannuksilla, kun siirtohankintahinta todettiin alhaisemmaksi.

(70)

Lopullisia päätelmiä koskevissa huomautuksissaan Eurofer kiisti komission tarkistetun lähestymistavan, joka koski valkoisiin kuumavalssattuihin keloihin liittyviä IRNC:n kustannuksia (ks. 69 kappale). Eurofer väitti ensinnäkin, että komission ei olisi pitänyt käyttää IRNC:n etuyhteydessä olevilta osapuolilta hankkimien kuumavalssattujen kelojen ostohintoja, koska nämä hinnat eivät olleet markkinaehtoisia. Toiseksi Eurofer totesi, että komission lähestymistapa oli ristiriidassa samaa yritysryhmää koskeneen äskettäin päättyneen tutkimuksen päätelmien kanssa (11). Kyseisessä tutkimuksessa komissio hylkäsi tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksen kannalta keskeisen komponentin tuotantokustannukset. Kolmanneksi se väitti, että jos komissio pitäisi kiinni lähestymistavastaan, sen olisi joko lisättävä kohtuullinen voitto kuumavalssattujen kelojen ostohintaan oikaistessaan etuyhteydessä olevien osapuolten välisen liiketoimen arvoa perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan nojalla tai korotettava IRNC:n kylmävalssatuista levyvalmisteista saamaa voittoa, jota käytetään normaaliarvon laskennassa sellaisten liiketoimien korvaamiseen, jotka perustuvat aiheutuneisiin kustannuksiin tai epätavallisen alhaiseen voittoon, perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(71)

Komissio tutki näitä väitteitä. Ensimmäisen väitteen osalta komissio totesi, että IRNC:hen etuyhteydessä olevien kuumavalssattujen kelojen toimittajien toimittamat tiedot olivat kattavia ja riittäviä sen arvioimiseksi, vaikuttiko IRNC:n ja kyseisten toimittajien välinen suhde kuumavalssattujen kelojen ostohintoihin. Komissio totesi, että etuyhteydessä olevat toimittajat myivät kuumavalssattuja keloja tutkimusajanjakson aikana sekä niihin etuyhteydessä olevalle asiakkaalle IRNC:lle että useille etuyhteydettömille kotimaisille asiakkaille ja että myyntihinnat IRNC:lle ja etuyhteydettömille asiakkaille olivat markkinaehtoisia. Sen vuoksi katsottiin, että IRNC:n ja siihen etuyhteydessä olevan toimittajan välinen suhde ei vaikuttanut kyseisiin hintoihin perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti, joten niitä ei ole syytä jättää huomiotta kokonaisuudessaan. Toiseksi, täysin ottamatta kantaa Euroferin mainitsemassa kuumavalssattuja keloja koskevassa tutkimuksessa esitettyihin tosiseikkoihin ja päätelmiin komissio muistutti, että jokainen tapaus arvioidaan ja analysoidaan erikseen ja että jos jossakin tutkimuksessa todetut tosiseikat eroavat aiemmassa tutkimuksessa todetuista tosiseikoista, vaikka kyseessä olisi tuore, samaa yritystyhmää koskeva tutkimus, voidaan päätyä toisenlaiseen päätelmään.

(72)

Vaatimus kohtuullisen voiton lisäämisestä kuumavalssattujen kelojen ostohintaan hylättiin, koska 2 artiklan 5 kohdassa sallitaan tällainen oikaisu, jos tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon liittyvät kustannukset eivät käy kohtuullisesti ilmi asianomaisen osapuolen kirjanpidosta. Komissio ei kuitenkaan ole tässä tutkimuksessa todennut, että näin olisi. Kolmannen väitteen toisen osan osalta komissio muistutti, että tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuotetaan käyttäen ainoastaan samalla teollisuusalueella toimivilta etuyhteydessä olevilta toimittajilta hankittuja kuumavalssattuja keloja ja että IRNC suorittaa tuotannon viimeistelyvaiheen. Perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdassa todetaan selvästi, että voiton ”on perustuttava tosiasialliseen tietoon, joka pohjautuu tutkittavana olevan viejän tai valmistajan samankaltaisen tuotteen valmistamiseen ja myyntiin tavanomaisessa kaupankäynnissä”. Sen vuoksi tämä säännös kattaa voittomarginaalin määrittämisen ainoastaan samankaltaisen tuotteen myynnin osalta, eikä sitä sovelleta markkinaehtoisen hinnan määrittämiseen raaka-aineiden myynnissä.

(73)	Edellä esitetyn perusteella Euroferin väitteet hylättiin.

(74)	Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Eurofer väitti, että normaaliarvoon olisi tehtävä perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukainen oikaisu Indonesiassa havaittujen raaka-aineisiin liittyvien vääristymien vuoksi. Tätä asiaa käsitellään edellä 45 ja 46 kappaleessa.

3.2.3 Vientihinta

(75)	Vientihinnan laskemista koskevat tarkemmat tiedot esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77–79 kappaleessa.

(76)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 79 kappaleessa selitetään, niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, jotka veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tuojana toimivien etuyhteydessä olevien yritysten kautta, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomille asiakkaille unionissa. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64 kappaleessa todetaan, Jindal Indonesia toteutti osan myynnistään Espanjassa sijaitsevan IBJ:n kautta.

(77)	Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal Indonesia esitti kyseisestä myynnistä samat huomautukset kuin Jindal India, jotka mainitaan 48 kappaleessa. Väite hylättiin. Syyt väitteen hylkäämiseen ilmoitettiin ainoastaan asianomaiselle osapuolelle 48 kappaleessa mainituista syistä.

3.2.4 Vertailu

(78)	Normaaliarvon ja vientihinnan vertailua koskevat tarkemmat tiedot esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 80–83 kappaleessa.

(79)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Jindal Indonesia esitti nimellispalkkion osalta tehdystä oikaisusta samat huomautukset kuin Jindal India, jotka mainitaan 52 kappaleessa. Väite hylättiin. Syyt väitteen hylkäämiseen ilmoitettiin ainoastaan asianomaiselle osapuolelle 52 kappaleessa mainituista syistä.

(80)	Jindal Indonesia väitti, että komission olisi pitänyt käyttää luottokustannusten laskemiseen Indonesian keskuspankin julkaisemia Yhdysvaltain dollarin ja Indonesian rupian määräisten lainojen lyhyitä korkoja CEIC:n julkaisemien pankkien välisten lyhyiden korkojen sijasta.

(81)

Komissio analysoi toimitetut selitykset ja liiteasiakirjat ja katsoi, että oli perusteltua muuttaa kyseisten tietojen lähdettä Jindal Indonesian vaatimalla tavalla. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan g alakohdassa säädetään kuitenkin mahdollisuudesta tehdä oikaisu myyntiä varten myönnetystä luotosta aiheutuneiden kustannusten erojen mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen tekijä otetaan huomioon käytettäviä hintoja määritettäessä. Komissio totesi etätarkastuksen aikana, että yritys rahoittaa sekä kotimaan- että vientitoimintaansa pääasiassa Yhdysvaltain dollareina myönnetyillä lyhytaikaisilla lainoilla ja omnibus-kauppajärjestelyillä. Komissio ei löytänyt yrityksen kirjanpidosta näyttöä, joka oikeuttaisi erilaisen koron käytön kotimaan myyntiä varten otettujen Indonesian rupian määräisten lainojen osalta. Sen vuoksi komissio hylkäsi väitteen, jonka mukaan olisi käytettävä kotimaan myyntiä varten otettujen Indonesian rupian määräisten lainojen korkoa.

(82)

IRNC-ryhmä toisi väitteensä siitä, että komissio oli ollut epäjohdonmukainen, kun se oli oikaissut vientihintaa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan e alakohdan mukaisesti tiettyjen kuljetuskustannusten osalta, kun taas pyynnöt kotimarkkinoiden myyntihintojen oikaisemiseksi tiettyjen kuljetuskustannusten ja muiden niihin liittyvien kustannusten (erityisesti tarkasteltavana olevan tuotteen kuljettamisesta tehtaalta kotimarkkinoiden varastoon aiheutuneiden kustannusten) osalta oli hylätty.

(83)

Komissio totesi, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan e alakohtaa sovelletaan myynnin jälkeen syntyneisiin kuljetuskustannuksiin, jotka aiheutuvat tavaroiden siirtämisestä viejän toimitiloista ensimmäiselle riippumattomalle ostajalle. IRNC:n kotimainen varasto on osa sen tiloja, ja kustannukset, jotka aiheutuivat tavaroiden siirtämisestä tehtaalta kotimaiseen varastoon, aiheutuivat ennen myyntiä.

(84)

IRNC-ryhmä väitti myös, että komissio ei ollut selittänyt, miksi samanlaisia asiaan liittyviä kuljetus- ja satamamaksuja, jotka aiheutuivat Kiinan tullivalvonnassa olevan alueen kautta uudelleenlastatuista tavaroista, ei pitäisi hylätä samalla tavalla. Komissio analysoi huomautuksia ja asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä, erityisesti tuottajan ja siihen etuyhteydessä olevien, vientimyyntiin osallistuvien kauppiaiden välistä myyntisopimusta. Komissio totesi, että myyntisopimuksessa purkusatama on selvästi yksilöity unionissa sijaitsevaksi satamaksi ja että tavaroiden uudelleenlastaus on sallittua. Lisäksi vientimyynnissä kuljetuskustannukset aiheutuvat suoraan kauppiaalle, minkä vuoksi ne vaikuttavat hintojen vertailukelpoisuuteen, kun taas kotimarkkinamyynnissä varastointikustannukset ja tavaroiden siirtämisestä varastoon aiheutuvat kustannukset maksaa tuottaja, ja ne aiheutuvat ennen myyntiä. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(85)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen IRNC väitti myös, että komission noudattama lähestymistapa oli epäjohdonmukainen, koska se ei tehnyt 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaista oikaisua normaaliarvoon vastaavasti kuin se oli tehnyt 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisia oikaisuja etuyhteydessä olevien kauppiaiden kautta tapahtuneeseen vientimyyntiin.

(86)

Komissio muistutti, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (12) todetaan selvästi, että ” (…) sellaisen asianosaisen, joka perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan nojalla vaatii tehtäväksi oikaisuja, joiden avulla normaaliarvo ja vientihinta saatetaan keskenään vertailukelpoisiksi polkumyyntimarginaalin määrittämistä varten, on näytettävä toteen, että vaatimus on perusteltu (…)”. IRNC:n esittämä tätä koskeva huomautus on pelkkä väittämä, jossa pyydetään normaaliarvon oikaisemista, mutta siitä puuttuvat aineelliset perustelut tai yksityiskohtainen selitys. Komissio muistutti lisäksi, että vientihinnan oikaisu ei automaattisesti johda normaaliarvon oikaisuun ja että pyynnön esittäneen osapuolen on osoitettava tosiasioiden ja näytön perusteella, että normaaliarvon oikaiseminen on oikeutettua.

(87)	Komissio totesi näin ollen, että pelkkä oikaisua pyytävä väittämä, jonka tueksi ei esitetä mitään perusteltua pyyntöä, ei selvästikään täytä unionin tuomioistuimen vahvistamaa oikeudellista vaatimusta. Näin ollen väite hylättiin perusteettomana.

(88)	IRNC väitti myös, että komission on esitettävä näyttö, joka tukee sen päätöstä oikaista vientihintaa 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti, ja että se ei ollut esittänyt riittäviä perusteluja alustavien ja lopullisten päätelmien ilmoittamista koskevissa asiakirjoissaan.

(89)

Kun yritykseltä oli saatu huomautuksia lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, komissio toimitti sille 16 päivänä syyskuuta 2021 yrityskohtaiset täydentävät päätelmät, joissa se selvitti yksityiskohtaisemmin vientihintaan tehdyn oikaisun taustalla olevia syitä ja näyttöä. Yritys ei toimittanut huomautuksia vastauksena näihin erillisiin päätelmiin.

3.2.5 Polkumyyntimarginaalit

(90)	Komissio otti huomioon asianomaisten osapuolten alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämät huomautukset ja laski polkumyyntimarginaalit uudelleen vastaavasti (ks. 65–89 kappale).

(91)

Lopulliset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys	Lopullinen polkumyyntimarginaali
Jindal Indonesia	20,2 %
IRNC-ryhmä	10,2 %
Kaikki muut yritykset	20,2 %

4. VAHINKO

4.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(92)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Arinox, alun perin käyttäjäksi määritetty asianomainen osapuoli, väitti, että sitä olisi pidettävä unionin tuottajana. Olisi huomattava, että yrityksen tiedot sisältyivät Euroferin toimittamiin ja komission ristiintarkistamiin makrotaloudellisiin indikaattoreihin, minkä vuoksi komissio katsoi yrityksen olevan osa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 87 kappaleessa kuvattua unionin tuotannonalaa. Komissio kuitenkin totesi, että alkuperäisessä tuotteen määritelmän ulkopuolelle jättämistä koskevassa pyynnössään Arinox määritteli itsensä loppukäyttäjäksi ja tuojaksi ja että yrityksen alustavassa vaiheessa esittämät väitteet liittyivät toimintaan, jota se harjoitti käyttäjänä unionin markkinoilla.

(93)

Arinox, Euranimi ja yksi etuyhteydetön tuoja pyysivät yksilöimään ne 13 unionin tuottajaa, jotka muodostivat unionin tuotannonalan tutkimusajanjaksolla. Kolmen otokseen valitun tuottajan ja valitusta tukeneiden yritysten (Acerinox, Outokumpu Nirosta GmbH ja Outokumpu Stainless AB) lisäksi nämä ovat Marcegaglia, Acroni, Arinox, Otelinox ja kolme Saksan sijoittautunutta uudelleenvalssaamoa (SAP Precision Metal, BWS ja Waelzholz).

(94)	Koska unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmästä ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 87–89 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

4.2 Unionin kulutus

(95)	Koska unionin kulutuksesta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 90–92 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

4.2.1 Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

(96)

Tuojien ja jakelijoiden konsortio ja yksi etuyhteydetön tuoja vastustivat sitä, että Intiasta ja Indonesiasta tulevan tuonnin vaikutuksia unionin tuotannonalan tilanteeseen arvioitiin kumulatiivisesti. Asianomaiset osapuolet väittivät, että tuontimäärät molemmista maista ovat alhaiset, tuonnin kehityssuunta on koko tarkastelujakson ajan erilainen Intiasta (lievästi vähenevä) kuin Indonesiasta (nopeasti kasvava), eikä tuotavien tuotteiden ja unionin samankaltaisten tuotteiden välisiä kilpailuedellytyksiä ole arvioitu asianmukaisesti perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(97)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valituksen tekijä vastusti konsortion ja etuyhteydettömän tuojan väitettä ja totesi, että tuonnin suuntauksilla ei ole merkitystä perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan soveltamisen kannalta, että kilpailuedellytykset arvioitiin asianmukaisesti ja että kumulatiivinen arviointi takaa tullien syrjimättömän soveltamisen.

(98)

Komissio totesi, että tuonnin kumulatiivista arviointia koskevat vaatimukset täyttyivät. Kummastakaan asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin määrä ei ollut vähäpätöinen, sillä molempien markkinaosuus oli yli 1 prosenttia, ja kumulatiivinen arviointi oli perusteltua kilpailuedellytysten perusteella, koska tuoduilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset kuin unionin tuottajien myymillä tuotteilla. Tämä näkyy siinä, että Intiasta ja Indonesiasta tuodut tuotelajit vastaavat suurelta osin unionin tuottajien myymiä tuotelajeja.

(99)	Lisäksi todettiin, että Intiasta ja Indonesiasta tuodut tuotelajit ovat suurelta osin samanlaisia keskenään ja että niiden hinnat ovat vertailukelpoisia.

(100)

Kuten valituksen tekijä totesi, perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa ei edellytetä asianomaisten maiden tuonnin kehityssuuntien vertailua.

(101)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen konsortio ja yksi etuyhteydetön tuoja pyysivät tietoja teoreettisista malleista, joita käytettiin arvioitaessa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kilpailuolosuhteita unionin markkinoilla ja asianomaisissa maissa, ja vahvistusta siitä, että kilpailu- ja talousanalyysistä vastaavia komission yksiköitä on kuultu näistä kilpailuedellytyksistä.

(102)

Ne väittivät lisäksi, että edellä 99 ja 100 kappaleessa esitettyjen päätelmien tueksi ei esitetä mitään tilastollista analyysiä, ja väittivät, että Intiasta ja Indonesiasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli vähäinen verrattuna unionin tuotannonalan markkinaosuuteen. Intiasta tulevan tuonnin määrä tutkimusajanjaksolla oli pienempi kuin vuosina 2017 ja 2018 ja samantapainen kuin vuonna 2019. Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen Intiasta tulevan tuonnin määrää rajoittaa terästä koskevissa suojatoimenpiteissä vahvistettu maakohtainen kiintiö. Sen vuoksi konsortio ja etuyhteydetön tuoja katsoivat, että perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan soveltaminen ei ollut asianmukaista.

(103)

Komissio teki teoreettisen analyysin, jossa se vertasi vientiä harjoittavien tuottajien unionin markkinoilla myymiä tuotelajeja ja unionin tuottajien myymää tuotetta otokseen valittujen yritysten antamien tuotevalvontakoodien perusteella. Analyysi osoitti vastaavuuden tason olevan korkea. Kunkin vientiä harjoittavan tuottajan ja unionin tuotannonalan myynnin vastaavuus ilmoitetaan otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille niiden erillisissä päätelmissä. Lisäksi komissio havaitsi, että indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien myymät tuotelajit olivat huomattavan samankaltaisia kuin intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien myymät tuotelajit. Sen vuoksi komissio päätteli, että asianomaisista maista tuodut tuotteet ja unionin tuotteet olivat keskenään selvästi kilpailevia ja että tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi oli asianmukaista. Konsortio ja etuyhteydetön tuoja eivät toimittaneet mitään perusteltua näyttöä siitä, miksi komission tekemä analyysi olisi virheellinen tai riittämätön. Se, että Intiassa on suojatoimenpiteisiin liittyvä maakohtainen kiintiö, ei vaikuta tähän analyysiin, kun otetaan huomioon 3 artiklan 4 kohdassa luetellut edellytykset. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(104)

Koska asianomaisista maista tulevan tuonnin vaikutusten kumulatiivisesta arvioinnista ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti kaikki muut väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 93–98 kappaleessa esitetyt päätelmät.

4.2.2 Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(105)

Tuojien ja jakelijoiden konsortio ja yksi etuyhteydetön tuoja väittivät, että tuonti Indonesiasta lisääntyi, koska kyseinen maa on tutkimuksen kohteena olevan tuotteen uusi viejä unioniin, ja että tuonti Intiasta ei lisääntynyt tarkastelujaksolla, minkä vuoksi asianomaisten maiden markkinaosuuden mahdollisella kasvulla ei ollut vaikutusta unionin tuotannonalan markkinaosuuteen vaan se korvasi muista kolmansista maista tulevan tuonnin.

(106)

Kuten edellä 97–105 kappaleessa todetaan, komissio analysoi tuonnin kumulatiivisesti, ja asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä oli kasvussa tarkastelujaksolla. Se, että unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi hieman tarkastelujaksolla ja että Indonesia aloitti viennin unioniin vasta tarkastelujakson alussa, ei muuttanut sitä tosiseikkaa, että asianomaisista maista tuleva tuonti tapahtui polkumyyntihinnoin ja aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Näin ollen väite oli hylättävä.

(107)

Koska asianomaisista maista tulevan tuonnin määrästä ja markkinaosuudesta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti kaikki muut väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 99–101 kappaleessa esitetyt päätelmät.

4.2.3 Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(108)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 105 kappaleessa komissio totesi, että intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien hintojen alittavuuden marginaalit olivat 4,8 prosenttia ja 13,4 prosenttia.

(109)

Näissä marginaaleissa oli kuitenkin numerovirhe, ja hinnan alittavuuden marginaaleiksi olisi korjattava 5,8 prosenttia ja 13,4 prosenttia.

(110)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Euranimi ja yksi etuyhteydetön tuoja väittivät, että ne eivät voineet selvittää, miten tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinnat määritettiin ja miten hinnan alittavuuden marginaali ja siihen tehdyt oikaisut laskettiin.

(111)

Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat, jotka esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 3, perustuvat Eurostatin tietoihin. Nämä tiedot ovat julkisesti saatavilla. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104 kappaleessa selitetään, hinnan alittavuuden marginaali perustui otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamien myyntihintojen ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamien vastaavien hintojen vertailuun siten, että hinnat eroteltiin tuotelajeittain ja niitä oikaistiin myyntiehdoiltaan samanlaisiksi. Koska yrityskohtaiset tarkat myyntihinnat ovat liikesalaisuuksia, ne ilmoitettiin ainoastaan asianomaisille yrityksille niiden erillisissä päätelmissä.

(112)

Koska asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnoista ja hinnan alittavuudesta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti kaikki väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 102–105 kappaleessa esitetyt päätelmät siten, että tehdään 71 kappaleessa selostettu korjaus.

4.3 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.3.1 Yleiset huomautukset

(113)

Koska asiasta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 106–110 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

4.3.2 Makrotaloudelliset indikaattorit

(114)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Eurofer väitti, että unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla sen sijaan, että se olisi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 116 kappaleen mukaisesti kasvanut.

(115)

Tämä toteamus olisi kuitenkin oikea vain, jos Euroferin huomautus, joka koskee väitetysti liian korkeita kolmansien maiden tuontimääriä, on tosiasiallisesti oikea. Kuten jäljempänä 135 kappaleessa selitetään, väliaikaista tullia koskevan asetuksen tuontimääriä koskevat luvut olivat oikeat. Näin ollen myös unionin tuotannonalan markkinaosuus oli oikea.

(116)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen tuojien ja jakelijoiden konsortio ja yksi etuyhteydetön tuoja huomauttivat, että väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa oli noin 300 000–400 000 tonnin ero asetuksen johdanto-osan 111 kappaleessa ilmoitettujen unionin tuotannonalan tuotantolukujen ja sen johdanto-osan 114, 126 ja 152 kappaleessa ilmoitettujen vastaavien myynti-, varasto- ja vientilukujen välillä. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ne kiistivät unionin tuotannonalan kapasiteetin tason ja pyysivät näyttöä nimellisestä, todetusta ja tosiasiallisesti käytetystä tuotantokapasiteetista ja kunkin yksittäisen tuottajan tosiasiallisesti tuottamasta määrästä, yksittäisten eurooppalaisten tuottajien myyntimääriä ja hintoja koskevista tiedoista sekä kunkin unionin tuottajan asianomaisista maista tulevan tuonnin määristä.

(117)

Edellä esitettyjä lukuja ei kuitenkaan voida täysin sovittaa yhteen, koska tuotanto-, myynti- ja vientimäärät koskevat unionin koko tuotannonalaa, kun taas väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 126 kappaleessa ilmoitetut varastoja koskevat luvut ovat mikrotaloudellinen indikaattori, joka viittaa ainoastaan otokseen valittuihin unionin tuottajiin. Komissio ristiintarkisti kaikki luvut ja totesi ne luotettaviksi. Koska tuottajakohtaiset yksittäiset luvut ovat liikesalaisuuksia, komissio toimitti ainoastaan aggregoidut tiedot väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa.

(118)

Lisäksi lähes puolet väitetystä erosta liittyy unionin tuotannonalan kytkösmarkkinamyyntiin etuyhteydessä oleville käyttäjille. Nämä määrät sisältyivät väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 111 kappaleessa ilmoitettuihin tuotantolukuihin, mutta ne eivät sisältyneet asetuksen johdanto-osan 114 kappaleessa ilmoitettuihin unionin tuotannonalan myyntimääriin. Unionin tuotannonalan kytkösmarkkinamyynnin osuus unionin tuotannonalan kokonaismyynnistä oli noin 5 prosenttia, ja tämä suhdeluku pysyi vakaana koko tarkastelujakson ajan.

(119)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen tuojien ja jakelijoiden konsortio ja yksi etuyhteydetön tuoja väittivät, että unionin tuotannonalan markkinaosuuden kasvu osoitti, että vahinkoa ei aiheutunut ja että asianomaisten maiden markkinaosuuden kasvu ei vaikuttanut kielteisesti unionin tuotannonalan markkinaosuuteen.

(120)

Kuten 107 kappaleessa selitetään, unionin tuotannonalan markkinaosuuden hienoinen kasvu tarkastelujaksolla ei muuttanut sitä tosiseikkaa, että asianomaisista maista tuleva tuonti kasvoi 86 prosenttia ja tapahtui polkumyyntihinnoin, mikä aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Näin ollen väite oli hylättävä.

(121)

Koska tästä jaksosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 111–121 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

4.3.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit

(122)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen tuojien ja jakelijoiden konsortio ja yksi etuyhteydetön tuoja väittivät, että unionin tuotannonalan negatiivista kannattavuuskehitystä ei voitu yhdistää asianomaisista maista tulevaan tuontiin, koska sen määrä on vähäinen eikä se ole voinut vaikuttaa markkinoihin niin merkittävällä tavalla. Tuojien ja jakelijoiden konsortio ja etuyhteydetön tuoja väittivät, että unionin tuotannonalan voitot ovat kasvaneet tutkimusajanjakson jälkeen.

(123)

Tuontimäärät asianomaisista maista olivat vähimmäistasoa suuremmat, ja tuonnin alhaiset hinnat, joiden todettiin olevan polkumyyntihintoja, aiheuttivat hintapainetta unionin markkinoilla, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 141 kappaleessa todetaan. Sen vuoksi komissio päätteli, että asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin kasvu voitiin yhdistää unionin tuotannonalan negatiiviseen kannattavuuskehitykseen. Unionin tuottajien kannattavuuden mahdollinen parantuminen tutkimusajanjakson jälkeen ei muuta tätä päätelmää, koska tutkimus rajoittuu tutkimusajanjaksoon.

(124)

Koska tästä jaksosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 122–133 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

4.4 Vahinkoa koskevat päätelmät

(125)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen tuojien konsortio, yksi etuyhteydetön tuoja sekä Indonesian viranomaiset väittivät, että jotkin vahinkoindikaattorit kehittyivät myönteisesti tarkastelujaksolla ja ne toivat esiin unionin tuotannonalan markkinaosuuden kasvun, työllisyyden kasvun ja varastojen vähenemisen.

(126)

Varastojen taso prosenttiosuutena myyntimääristä on pysynyt vakaana, minkä vuoksi se ei muodostanut selkeää vahinkoindikaattoria. Kaksi muuta kyseessä olevaa indikaattoria kehittyivät myönteisesti tarkastelujaksolla. Markkinaosuuden kasvu tapahtui kuitenkin unionin tuottajien kannattavuuden kustannuksella, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 134 kappaleessa selitetään. Työllisyys kasvoi hieman, mutta työvoimakustannukset laskivat. Nämä päätelmät eivät kuitenkaan mitätöineet vahinkoa koskevia keskeisiä päätelmiä eli sitä, että kannattavuus ja kaikki unionin tuotannonalan taloudelliset indikaattorit kehittyivät negatiivisesti.

(127)

Tuojien ja jakelijoiden konsortio ja etuyhteydetön tuoja väittivät lisäksi, että vuoden 2021 ensimmäiseltä neljännekseltä saatavilla olevien tietojen mukaan otokseen valittujen unionin tuottajien taloudellinen tilanne on kohentumassa, minkä vuoksi tuotannonala ei tarvitse lisäsuojaa.

(128)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen analyysi perustui tarkastelujaksoon, joka päättyi kesäkuussa 2020. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 128–133 kappaleessa todetaan, kaikki unionin tuottajien taloudelliset indikaattorit heikkenivät tarkastelujaksolla. Unionin tuottajien tilanteen väitetty lyhytaikainen koheneminen tarkastelujakson jälkeen ei kumoa tätä päätelmää, jota tukevat vuoden 2021 ensimmäistä neljännestä koskevat tarkastamattomat raportit.

(129)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli lopullisesti, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5. SYY-YHTEYS

5.1 Polkumyyntituonnin vaikutukset

(130)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Indonesian viranomaiset väittivät, että Indonesiasta tuleva tuonti ei voinut aiheuttaa vahinkoa, koska sen markkinaosuus oli alhainen ja sen hinnat kohosivat tarkastelujaksolla.

(131)

Komissio muistutti aluksi, että Indonesiasta peräisin olevaa tuontia ja sen markkinaosuutta arvioitiin kumulatiivisesti Intiasta tulevan tuonnin kanssa. Lisäksi komissio huomautti, että Indonesian markkinaosuus kasvoi joka tapauksessa nopeasti tarkastelujaksolla 0,4 prosentista vuonna 2017 tutkimusajanjakson 2,8 prosenttiin. Hintojen osalta voidaan todeta, että vaikka Indonesian hinnat nousivat koko tarkastelujakson ajan, ne olivat aina unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmat.

(132)

Koska Intiasta ja Indonesiasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisestä syy-yhteydestä ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 141–143 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

5.2 Muiden tekijöiden vaikutukset

(133)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Eurofer ilmoitti, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 11 esitetyt kolmansista maista tulevan tuonnin määriä koskevat luvut ja Eurostatin tiedot poikkeavat toisistaan.

(134)

Euroferin mainitsemat luvut eivät kuitenkaan sisällä tuontia, joka on ilmoitettu Eurostatille sisäistä ja ulkoista jalostusta koskevien tullimenettelyjen puitteissa ja joka on otettu huomioon väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 11.

(135)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Eurofer epäili komission käyttämien tuontimäärien paikkansapitävyyttä ja väitti, että edellä 99 kappaleessa esitetty lähestymistapa poikkeaa komission tavanomaisesta käytännöstä ja on epäjohdonmukainen suhteessa tavoitteeseen arvioida vahinkoa ja syy-yhteyttä tutkimuksessa. Eurofer väitti, että sisäistä ja ulkoista jalostusta koskevien tullimenettelyjen puitteissa tapahtuvaan tuontiin ei sovelleta polkumyyntitulleja eikä se kilpaile unionin tuotannonalan tavaroiden kanssa.

(136)

Komissio katsoi, että sisäisen ja ulkoisen jalostusmenettelyn mukaisesti tuodut tavarat eivät ainoastaan kulje unionin kautta, vaan niihin kohdistuu unionissa myös lisäarvoa tuottavia toimintoja, kuten kokoonpano ja jalostus. Näin ollen kyseinen tuonti kilpailee selvästi unionin tuotannonalan valmistamien tuotteiden kanssa. Esimerkiksi eräällä unionissa sijaitsevalla yrityksellä, jonka toiminta on nimenomaan näiden jalostustoimintojen suorittamista, on mahdollisuus joko ostaa tuotetta unionin tuotannonalalta tai tuoda sitä sisäisen jalostusmenettelyn mukaisesti. Sen vuoksi näiden erityisten tullimenettelyjen mukainen tuonti olisi otettava huomioon vahinkoa arvioitaessa. Kyseisessä tuonnissa kannetaan tullit myös delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (13) 76 artiklan mukaisesti.

(137)

Eurofer väitti lisäksi, että tuontimäärät eri maista eivät olleet johdonmukaisia, koska sisäisen ja ulkoisen jalostuksen tullimenettelyt eivät olleet mukana tiettyjen kolmansien maiden tuontimäärissä.

(138)

Tuontimäärät olivat Eurostatin virallisia lukuja, ja ne kattoivat niin asianomaisten maiden kuin kaikkien muiden kolmansien maiden osalta sekä tavanomaisen tullimenettelyn että sisäisen ja ulkoisen jalostuksen tullimenettelyt.

(139)

Eurofer viittasi lisäksi saman tuotteen tuontimääriin samalla tutkimusajanjaksolla ja tarkastelujaksolla Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevaa tuontia koskevassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, jossa komissio on arvioinut unionin kulutusta ja markkinaosuutta ottamatta huomioon sisäiseen ja ulkoiseen jalostusmenettelyyn kuuluvaa tuontia. Sen vuoksi tuontia, kulutusta ja markkinaosuutta koskevat luvut toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ja tässä tutkimuksessa eroavat toisistaan, mikä johtaa ilmeiseen virheeseen jommassakummassa tutkimuksessa.

(140)

Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevien kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa on todellakin vahinkoanalyysiä varten sama tutkimusajanjakso ja sama tarkastelujakso kuin tässä tutkimuksessa. Mainitussa tutkimuksessa tehty analyysi on kuitenkin luonteeltaan erilainen eli siinä analysoidaan polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä, eivätkä siinä tehdyt päätelmät ole automaattisesti päteviä tässä tutkimuksessa. Vaikka kyseisessä tarkastelussa esitetyt tuontiluvut eivät sisältäneet sisäiseen ja ulkoiseen jalostusmenettelyyn kuuluvaa tuontia, kyseisessä tutkimuksessa tehdyt päätelmät ovat kuitenkin päteviä. Näin ollen komissio ei pitänyt näitä toisistaan poikkeavia tietoja ilmeisenä virheenä.

(141)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen tuojien ja jakelijoiden konsortio ja yksi etuyhteydetön tuoja väittivät, että unionin tuotannonalan taloudelliset indikaattorit eivät huonontuneet polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaan covid-19-pandemian vaikutuksen vuoksi. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valituksen tekijä vastusti tätä väitettä ja totesi, että vahingon kehityssuunta tarkastelujaksolla osoitti päinvastaista.

(142)

Komissio totesi, että asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat vaikuttivat suuresti unionin tuotannonalan hintoihin ja sen taloudellisiin indikaattoreihin. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 103 kappaleessa todetaan, keskimääräiset tuontihinnat molemmista asianomaisista maista olivat jatkuvasti alemmat kuin unionin tuottajien hinnat koko tarkastelujakson ajan ennen covid-19-pandemiaa. Pandemia olisi voinut vaikuttaa kulutukseen unionin markkinoilla, mutta tällainen vaikutus olisi voinut toteutua vasta tutkimusajanjakson viimeisellä neljänneksellä (huhtikuu–kesäkuu 2020) ja kulutuksen merkittävä lasku havaittiin jo vuonna 2019.

(143)

Lisäksi komissio analysoi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150 ja 151 kappaleessa kulutuksen vähenemistä mahdollisena muuna (joko osittain covid-19:ään liittyvänä tai ei) tekijänä, joka olisi voinut aiheuttaa vahinkoa, ja päätteli alustavasti, että se ei heikentänyt syy-yhteyttä asianomaisista maista polkumyynnillä tulleen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä. Tämä päätelmä vahvistetaan.

5.3 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(144)

Edellä esitetyn perusteella ja koska muita huomautuksia ei esitetty, komissio päätteli, että mikään tekijöistä analysoituna erikseen tai yhdessä ei heikentänyt syy-yhteyttä polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä siinä määrin, että tämä yhteys ei enää olisi todellinen ja merkittävä, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 160–163 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

6. TOIMENPITEIDEN TASO

6.1 Viitehinnan alittavuuden marginaali

(145)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen valituksen tekijä toi esiin kaksi vahinkomarginaalin laskemiseen liittyvää teknistä ongelmaa, jotka koskivat arvioitujen toteutumattomien investointien poistoja ja tulevien ympäristökustannusten noudattamista yhden otokseen valitun unionin tuottajan osalta. Komissio katsoi, että toteutumattomat investoinnit voitiin laskea otokseen valittujen unionin tuottajien ilmoittamien tutkimusajanjaksolla toteutumattomien investointien poistojen perusteella. Valituksen tekijä ei esittänyt mitään näyttöä siitä, miksi tällainen lähestymistapa olisi kohtuuton. Valituksen tekijän toimittamien asiaa tukevien tietojen perusteella komissio hyväksyi ympäristösäännösten noudattamisesta aiheutuvia tulevia kustannuksia koskevan väitteen, joka johti lopullisten vahinkomarginaalien hienoiseen nousuun.

(146)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä väitti, että unionin tuotannonalalle covid-19-sulkutoimista aiheutuneita kustannuksia ei pitäisi ottaa huomioon laskettaessa vahinkoa aiheuttamatonta hintaa vahinkomarginaalin määrittämistä varten, koska tällaiset kustannukset nostivat poikkeuksellisesti unionin tuotannonalan yksikkökohtaisia kustannuksia eivätkä kuvasta unionin tuottajien tavanomaisia tuotantokustannuksia.

(147)

Komissio pyysi unionin tuotannonalaa jakamaan kaikki pyydetyt tiedot kyselyvastauksissaan tutkimusajanjakson kahdelle puolivuotiskaudelle nähdäkseen covid-19-pandemian mahdolliset vaikutukset niiden myynti- ja kustannustietoihin. Ristiintarkistetut tiedot eivät kuitenkaan osoittaneet covid-19-sulkutoimien aiheuttamia lisäkustannuksia, jotka oikeuttaisivat pyydetyn oikaisun. Sen vuoksi komissio hylkäsi väitteen.

(148)

Euranimi ja yksi etuyhteydetön tuoja kiistivät korkeamman vahinkomarginaalin, jota sovellettiin intialaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, vaikka niiden myyntihinnat unionin markkinoille olivat korkeammat.

(149)

Vahinkomarginaali lasketaan vientiä harjoittavien tuottajien myymien tuotelajien perusteella. Koska tuottajien välillä voi olla eroja tuotelajien hinnoissa, tuontihintojen yleisen tason ja kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle erikseen lasketun vahinkomarginaalin tason välillä ei tarvitse olla korrelaatiota.

(150)

Tarkistettujen laskelmien tulos esitetään jäljempänä olevassa taulukossa:

Maa

Yritys

Polkumyyntimarginaali

Viitehinnan alittavuuden marginaali

Intia

Jindal Stainless Limited ja Jindal Stainless Hisar Limited

13,9 %

25,2 %

Chromeni Steels Private Limited

45,1 %

35,3 %

Kaikki muut yritykset

45,1 %

35,3 %

Indonesia

IRNC

10,2 %

32,4 %

Jindal Stainless Indonesia

20,2 %

33,1 %

Kaikki muut yritykset

20,2 %

33,1 %

(151)

Koska toimenpiteiden tasosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 165–173 kappaleessa esitetyt havainnot ja päätelmät, sellaisina kuin ne ovat muutettuina edellä olevassa taulukossa.

6.2 Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseen riittävän marginaalin tarkastelu

(152)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Eurofer väitti, että komissio oli virheellisesti päätellyt, ettei Chromeni käyttänyt vääristymien kohteena olevia raaka-aineita. Se väitti olevan ”täysin selvää”, että Chromeni käyttää tuotantopanoksinaan välituotteita, joihin raaka-aineisiin liittyvät vääristymät joko Intiassa tai Indonesiassa vaikuttavat, ja että tämä olisi näin ollen otettava huomioon. Se väitti, että tätä varten komission olisi hyödynnettävä tässä tutkimuksessa yhteistyössä toimivaa väitettyä kuumavalssatun ruostumattoman teräksen toimittajaa Indonesiassa tai raaka-aineita koskevia tuoreita havaintoja kyseisen raaka-aineen osalta (14).

(153)

Eurofer väitti lisäksi, että komission tulkinta 7 artiklan 2 a kohdasta rajoittaa voimakkaasti mahdollisuutta puuttua raaka-aineisiin liittyvien vääristymien vaikutuksiin tuotantoketjun loppupään toimialoilla ja että se estää komissiota arvioimasta raaka-aineisiin liittyvien vääristymien vaikutusta yritysryhmän (kuten Jindal-ryhmän) sisällä. Se toi myös esiin riskin toimenpiteiden kiertämisestä alhaisemman tullin saaneen (tässä tapauksessa joko Intiassa tai Indonesiassa sijaitsevan) yrityksen kautta ja väitti sen vuoksi, että komission olisi laajennettava korkein sovellettava tulli koskemaan kaikkia ryhmän yrityksiä riippumatta siitä, missä maassa tarkasteltavana oleva tuote on tuotettu.

(154)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 176 kappaleessa selitetään, Chromeni ei käyttänyt Intiassa todetun vääristymän kohteena olevia raaka-aineita eli kromimalmia ja ruostumatonta teräsromua. Lopullisen polkumyyntitullin käyttöönoton yhteydessä ei ole myöskään mahdollista puuttua mahdolliseen tulevaan toimenpiteiden kiertämiseen laajentamalla jonkin etuyhteydessä olevan tuottajan osalta todettu polkumyynti koskemaan toisessa maassa toimivia etuyhteydessä olevia tuottajia. Tältä osin komissio viittaa myös jäljempänä oleviin 175–177 kohtiin.

(155)

Tästä syystä Euroferin väitteet oli hylättävä.

(156)

Koska tästä jaksosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 174–178 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

6.3 Päätelmät

(157)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio katsoi, että on aiheellista määrittää lopullisten tullien määrä alhaisemman tullin säännön mukaisesti perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan ja 9 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla. Tämän vuoksi lopulliset polkumyyntitullit olisi vahvistettava seuraavasti:

Maa

Yritys

Lopullinen polkumyyntitulli

Intia

Jindal Stainless Limited ja Jindal Stainless Hisar Limited

13,9 %

Chromeni Steels Private Limited

35,3 %

Kaikki muut yritykset

35,3 %

Indonesia

IRNC

10,2 %

Jindal Stainless Indonesia

20,2 %

Kaikki muut yritykset

20,2 %

7. UNIONIN ETU

7.1 Unionin tuotannonalan etu

(158)

Yksikään osapuoli ei kiistänyt sitä, että toimenpiteet olisivat unionin tuotannonalan edun mukaisia. Tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 181–183 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

7.2 Etuyhteydettömien tuojien ja käyttäjien etu

(159)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Euranimi ja yksi etuyhteydetön tuoja väittivät, että Intiaa ja Indonesiaa koskevien unionin toimenpiteiden käyttöönotto aiheuttaisi kylmävalssattujen levyvalmisteiden pulan unionin markkinoilla, koska unionin tuotanto ei riitä kattavien määrien toimittamiseen markkinoille ja koska muita hankintalähteitä on rajallisesti, mikä johtuu pääasiassa Kiinasta ja Taiwanista tulevaa tuontia koskevista polkumyyntitoimenpiteistä. Kyseisten osapuolten mukaan näitä puutteita ja toimitusten viivästyksiä voidaan jo havaita unionin markkinoilla.

(160)

Osapuolet väittivät, että jotkin muut mahdolliset tuontilähteet, kuten Brasilia, Malesia ja Etelä-Afrikka, ovat niiden unionin tuottajien määräysvallassa, jotka omistavat kylmävalssattuja levyvalmisteita näissä maissa valmistavat yritykset. Osapuolten mukaan tämä on johtanut unionin tuottajien suojan väärinkäyttöön ja nostaa hintoja unionin markkinoilla.

(161)

Lisäksi osapuolet väittivät, että niillä ei ole mahdollisuutta siirtää hintoja asiakkailleen, minkä vuoksi niiden kannattavuus heikkenisi.

(162)

Euranimi ja etuyhteydetön tuoja toistivat nämä väitteet lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen.

(163)

Eurofer vastusti näitä väitteitä ja totesi puolestaan, että väitetty pidentynyt toimitusaika johtuu kysynnän muutoksista ja covid-19-pandemian aiheuttamista maailmanlaajuisten toimitusketjujen häiriöistä, jotka eivät koske ainoastaan kylmävalssattujen levyvalmisteiden toimitusketjua. Eurofer totesi, että tavanomaisissa olosuhteissa unionin tuotannonalan kapasiteetti riittää kattamaan lähes 150 prosenttia tutkimusajanjakson aikaisesta unionin kulutuksesta. Eurofer väitti lisäksi, että raaka-aineiden hintojen nousu tutkimusajanjakson jälkeen on heijastellut raaka-ainekustannusten merkittävää maailmanlaajuista nousua, joka on vaikuttanut hintoihin muuallakin kuin unionissa. Lisäksi Eurofer väitti, että kylmävalssattuja levyvalmisteita voitaisiin hankkia kolmansista maista, joilla on merkittävää kylmävalssattujen levyvalmisteiden kapasiteettia, jota terästuotteita koskevat suojatoimenpiteet eivät ole rajoittaneet.

(164)

Kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa todetaan, kylmävalssattujen levyvalmisteiden hankintalähteitä todellakin on muissa kolmansissa maissa, suurimmat niistä Taiwanissa ja Koreassa. Taiwanista on edelleen ollut tuontia unioniin, sillä sen polkumyyntitullit ovat suhteellisen alhaiset. Korea onnistui tarkastelujaksolla lisäämään vientiään unioniin sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna. Myös Etelä-Afrikalla on edelleen vientiä unionin markkinoille, vaikka eurooppalaisten yritysten väitetään hallitsevan sen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotantoa. Lisäksi todetaan, että Intialle ja Indonesialle asetettujen polkumyyntitullien tarkoituksena ei ole sulkea unionin markkinoita asianomaisilta mailta vaan nostaa hinnat oikeudenmukaiselle tasolle.

(165)

Hintojen nousu johtuu yleensä raaka-ainekustannusten noususta, ja nousua havaittiin myös kolmansien maiden markkinoilla. Näin ollen unionin tuottajat eivät käytä markkinoiden suojaa väärin. Unionin markkinoilla on myös voimakasta sisäistä kilpailua, koska unionissa toimii 13 tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajaa.

(166)

Lisäksi komissio ei voi asianmukaisesti arvioida asianomaisten osapuolten väitteitä, jotka koskevat puuttuvia mahdollisuuksia siirtää hintoja asiakkailleen ja korvata tuontituotteita, koska kyseiset osapuolet eivät toimineet asianmukaisesti yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Toisin kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 184–193 kappaleessa tarkoitetut kaksi etuyhteydetöntä tuojaa, kyseiset asianomaiset osapuolet esittivät väitteensä päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamatta vastauksia kyselylomakkeeseen. Tämä esti komissiota tekemästä perusteellisempaa arviointia tarkistamalla niiden osto- ja myyntikanavat, kaupan kohteena olevat tuotelajit, kustannukset ja taloudellisen tilanteen.

(167)

Tällä perusteella komissio vahvisti päätelmän, jonka mukaan tullien mahdollisen käyttöönoton vaikutukset tuojiin ja käyttäjiin eivät ole suurempia kuin toimenpiteiden positiivinen vaikutus unionin tuotannonalaan.

(168)

Koska etuyhteydettömien tuojien ja käyttäjien edusta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 184–195 kappaleessa esitetyt päätelmät voitiin vahvistaa.

7.3 Unionin etua koskevat päätelmät

(169)

Edellä esitetyn perusteella ja koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 196 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistettiin.

8. LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

8.1 Lopulliset toimenpiteet

(170)

Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jotta estetään tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntituonnista unionin tuotannonalalle aiheutuva lisävahinko. Tämän asetuksen 6 jaksossa ja erityisesti 6.2 alajaksossa esitetyistä syistä polkumyyntitullit olisi vahvistettava alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(171)

Edellä esitetyn perusteella kyseiset tullit otetaan käyttöön seuraavassa esitetyn suuruisina:

Maa	Yritys	Lopullinen polkumyyntitulli
Intia	Jindal Stainless Limited ja Jindal Stainless Hisar Limited	13,9 %
	Chromeni Steels Private Limited	35,3 %
	Kaikki muut yritykset	35,3 %
Indonesia	IRNC	10,2 %
	Jindal Stainless Indonesia	20,2 %
	Kaikki muut yritykset	20,2 %

(172)

(173)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (15). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(174)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(175)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten olisi tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esim. lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(176)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(177)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

8.2 Väliaikaisten tullien lopullinen kantaminen

(178)

Todettujen polkumyyntimarginaalien ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon suuruuden vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisten väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät olisi kannettava lopullisesti.

(179)

Koska jotkin lopulliset tullit ovat väliaikaisia tulleja alhaisempia, lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät olisi vapautettava.

8.3 Taannehtivuus

(180)

Kuten 1.2 jaksossa mainitaan, valituksen tekijän esittämän pyynnön jälkeen komissio asetti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(181)

Tutkimuksen lopullisen vaiheen aikana arvioitiin kirjaamisesta kerätyt tiedot. Komissio analysoi, täyttyivätkö perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaiset kriteerit lopullisten tullien taannehtivaa kantamista varten.

(182)

Komissio analyysi osoitti, että tuonti ei ollut kasvanut merkittävästi sen tuonnin tason lisäksi, joka aiheutti vahinkoa tutkimusajanjaksolla, kuten perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan d alakohdassa säädetään. Analyysia varten komissio vertasi tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräistä kuukausittaista tuontimäärää tutkimusajanjakson aikana ja keskimääräistä kuukausittaista tuontimäärää kaudella, joka ulottui tämän tutkimuksen vireillepanoa seuraavasta kuukaudesta väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoon, eikä tällöin todettu tuonnin merkittävää lisäkasvua:

	Tutkimusajanjakso (tonnia/kuukausi)	Tutkimusajanjakson jälkeinen ajanjakso 1.10.2020–28.5.2021 (tonnia/kuukausi)	Tuonnin kasvu (%)
Kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti Intiasta	8 956	6 036	-33 %
Kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti Indonesiasta	7 353	8 439	15 %
Kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti asianomaisista maista yhteensä	16 308	14 475	-11 %
Lähde: Surveillance 2 (EU-27).

(183)

Tämän vuoksi komissio päätteli, että lopullisten tullien taannehtiva kantaminen kaudelta, jona tuonti kirjattiin, ei ollut perusteltua tässä tapauksessa.

9. LOPPUSÄÄNNÖKSET

(184)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (16) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(185)

Komissio otti käyttöön tiettyjä terästuotteita koskevan suojatoimenpiteen kolmen vuoden ajaksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/159 (17). Suojatoimenpiteen voimassaoloa jatkettiin 30 päivään kesäkuuta 2024 saakka komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1029 (18). Tarkastelun kohteena oleva tuote on yksi suojatoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvista tuoteluokista. Näin ollen suojatoimenpiteessä vahvistettujen tariffikiintiöiden ylittyessä samasta tuonnista kannettaisiin sekä kiintiön ylittävä tulli että polkumyyntitulli. Koska polkumyyntitoimenpiteiden ja suojatoimenpiteiden kumuloituminen voi johtaa siihen, että kauppaan kohdistuu haluttua suurempi vaikutus, komissio päätti estää polkumyyntitullin ja kiintiön ylittävän tullin samanaikaisen soveltamisen tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen suojatullin voimassaolon ajaksi.

(186)

Tämä tarkoittaa sitä, että jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia aletaan soveltaa tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen ja se ylittää tämän asetuksen mukaisten polkumyyntitullien tason, kannetaan ainoastaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu kiintiön ylittävä tulli. Tämän asetuksen nojalla käyttöön otettujen tullien kantaminen suspendoidaan suojatullin ja polkumyyntitullin samanaikaisen soveltamisen ajaksi. Jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia aletaan soveltaa tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen ja se on asetettu tämän asetuksen mukaisia polkumyyntitulleja alemmalle tasolle, kannetaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kiintiön ylittävän tullin lisäksi kyseisen tullin ja tällä asetuksella käyttöön otetuista polkumyyntitulleista korkeamman välinen erotus. Se osa polkumyyntitullien määristä, jota ei kanneta, suspendoidaan.

(187)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Intiasta tai Indonesiasta peräisin olevia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kylmävalssattuja levyvalmisteita, ei enempää valmistettuja kuin kylmävalssatut, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7219 31 00, 7219 32 10, 7219 32 90, 7219 33 10, 7219 33 90, 7219 34 10, 7219 34 90, 7219 35 10, 7219 35 90, 7219 90 20, 7219 90 80, 7220 20 21, 7220 20 29, 7220 20 41, 7220 20 49, 7220 20 81, 7220 20 89, 7220 90 20 ja 7220 90 80.

2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraava:

Maa	Yritys	Lopullinen polkumyyntitulli	Taric-lisäkoodi
Intia	Jindal Stainless Limited	13,9 %	C654
	Jindal Stainless Hisar Limited	13,9 %	C655
	Chromeni Steels Private Limited	35,3 %	C656
	Kaikki muut intialaiset yritykset	35,3 %	C999
Indonesia	IRNC	10,2 %	C657
	Jindal Stainless Indonesia	20,2 %	C658
	Kaikki muut indonesialaiset yritykset	20,2 %	C999

3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkasteltavana oleva tuote), (määrä), on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1. Jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia aletaan soveltaa 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin kylmävalssattuihin levyvalmisteisiin (ei enempää valmistettuja kuin kylmävalssatut) ja se ylittää 1 artiklan 2 kohdassa vahvistetun polkumyynnin vastaisen arvotullin tason, kannetaan ainoastaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu kiintiön ylittävä tulli.

2. Tämän asetuksen nojalla käyttöön otettujen tullien kantaminen suspendoidaan 1 kohdan soveltamisen ajaksi.

3. Jos asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia aletaan soveltaa 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin kylmävalssattuihin levyvalmisteisiin (ei enempää valmistettuja kuin kylmävalssatut) ja se on asetettu alemmalle tasolle kuin 1 artiklan 2 kohdassa vahvistettu vastaava polkumyynnin vastainen arvotulli, kannetaan asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kiintiön ylittävän tullin lisäksi kyseisen tullin ja tällä asetuksella käyttöön otetuista polkumyynnin vastaisista arvotulleista korkeamman välinen erotus.

4. Se osa polkumyyntitullien määristä, joita ei kanneta 3 kohdan mukaisesti, suspendoidaan.

5. Edellä 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen suspendointien keston on oltava ajallisesti rajattu asetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kiintiön ylittävän tullin soveltamisaikaan.

3 artikla

Kannetaan lopullisesti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/854 käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät. Vapautetaan lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät.

4 artikla

Kirjatusta tuonnista ei kanneta taannehtivasti lopullista polkumyyntitullia. Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/370 1 artiklan mukaisesti kerättyjä tietoja ei enää säilytetä. Kumotaan täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/370.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2) Ilmoitus Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 322, 30.9.2020, s. 17).

(3) Ilmoitus Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan tukien vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 57, 17.2.2021, s. 16).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/370, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2021, Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnin asettamisesta kirjaamisvelvoitteen alaiseksi (EUVL L 71, 2.3.2021, s. 18).

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/854, annettu 27 päivänä toukokuuta 2021, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa (EUVL L 188, 28.5.2021, s. 61).

(6) Integroitumattomien metallin tuojien ja jakelijoiden järjestö.

(7) Paneeliraportti, EC – Salmon (Norway), WT/DS337/R, kohdat 7.256, 7.257 ja 7.273.

(8) Tuomio 18.3.2009, Shanghai Excell M&E Enterprise, T-299/05, EU:T:2009:72, 288 kohta.

(9) Ks. esim. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/582, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2021, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien alumiinilevyvalmisteiden tuonnissa (EUVL L 124, 12.4.2021, s. 40), johdanto-osan 283 kappale (kyseessä olevan kauppiaan voittojen käyttö); tuomio 18.3.2009, Shanghai Excell M&E Enterprise, T-299/05, EU:T:2009:72, 287 kohta.

(10) Valituselimen raportti US – Anti-Dumping and Countervailing Duties (China), WT/DS379/AB/R, kohdat 567, 568 ja 583.

(11) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1408, annettu 6 päivänä lokakuuta 2020, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Indonesiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 325, 7.10.2020, s. 26).

(12) Unionin tuomioistuimen tuomio 16.2.2012, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Interpipe Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ZAT (Interpipe Niko Tube ZAT), C-191/09 P ja C-200/09 P, 58 kohta.

(13) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(14) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1408, annettu 6 päivänä lokakuuta 2020, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Indonesiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 325, 7.10.2020, s. 26).

(15) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(17) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/159, annettu 31 päivänä tammikuuta 2019, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa (EUVL L 31, 1.2.2019, s. 27).

(18) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1029, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 muuttamisesta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa sovellettavan suojatoimenpiteen voimassaolon jatkamiseksi (EUVL L 225 I, 25.6.2021, s. 1).

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 410

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	64. vuosikerta 18. marraskuuta 2021

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) 2021/2009, annettu 12 päivänä marraskuuta 2021, Ranskan lipun alla purjehtivien alusten molvan kalastuksen lopettamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan ja kansainvälisillä vesillä alueilla 1 ja 2	1
	*	Komission asetus (EU) 2021/2010, annettu 17 päivänä marraskuuta 2021, torjunta-aineita koskevista tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2009 muuttamisesta tehoaineiden luettelon osalta ( 1 )	4
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2011, annettu 17 päivänä marraskuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa	51
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2012, annettu 17 päivänä marraskuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta	153
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2021/2013, annettu 15 päivänä marraskuuta 2021, alueiden komitean yhden jäsenen ja yhden varajäsenen, joita Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä	178
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/2014, annettu 17 päivänä marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/953 vahvistetun EU:n digitaalisen koronatodistuksen luottamuskehyksen täytäntöönpanoa koskevista teknisistä eritelmistä ja säännöistä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/1073 muuttamisesta ( 1 )	180

Nro	19/TQ92
Jäsenvaltio	Ranska
Kanta	LIN/1/2.
Laji	Molva (Molva molva)
Alue	Yhdistyneen kuningaskunnan ja kansainväliset vedet alueilla 1 ja 2
Kalastuksen lopettamisen päivämäärä	22.10.2021

Koodi	Näyttö	Koodijärjestelmän nimi	Koodijärjestelmän URL	Koodijärjestelmän OID	Koodijärjestelmän versio
840539006	COVID-19	SNOMED CT	http://snomed.info/sct	2.16.840.1.113883.6.96	2021-01-31

Koodi	Näyttö	Koodijärjestelmän nimi	Koodijärjestelmän URL	Koodijärjestelmän OID	Koodijärjestelmän versio
LP6464-4	Nukleiinihappotesti koettimen määrityksellä	LOINC	http://loinc.org	2.16.840.1.113883.6.1	2.69
LP217198-3	Nopea immuunimääritys	LOINC	http://loinc.org	2.16.840.1.113883.6.1	2.69

	Oikaisuja
*	Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta ( EUVL L 57, 18.2.2021 )	197
*	Oikaisu komission delegoituun asetukseen (EU) 2021/771, annettu 21 päivänä tammikuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/848 täydentämisestä vahvistamalla erityisperusteet ja -edellytykset kirjanpitoasiakirjojen tarkastuksille luonnonmukaisen tuotannon ja toimijaryhmien virallisen valvonnan yhteydessä ( EUVL L 165, 11.5.2021 )	198
*	Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2021/1100, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Turkista peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta ( EUVL L 238, 6.7.2021 )	199
*	Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä ( EUVL L 139, 30.4.2004 )	200

Kentän tunniste	Kentän nimi	Ohjeet
nam/fn	Sukunimi/-nimet	Haltijan sukunimi/-nimet. On annettava täsmälleen 1 (yksi) ei-tyhjä kenttä, jossa on kaikki sukunimet. Jos sukunimiä on useita, ne erotetaan toisistaan välilyönnillä. Yhdysnimien, jotka sisältävät yhdysmerkkejä tai vastaavia merkkejä, on kuitenkin pysyttävä muuttumattomina. Esimerkkejä: "fn": "Musterfrau-Gößinger" "fn": "Musterfrau-Gößinger Müller"
nam/fnt	Sukunimi/-nimet vakiomuodossa	Haltijan sukunimi/-nimet, jotka on translitteroitu käyttäen samaa käytäntöä kuin haltijan koneellisesti luettavissa matkustusasiakirjoissa (kuten ICAOn asiakirjan 9303 osassa 3 määritellyt säännöt). On annettava täsmälleen 1 (yksi) ei-tyhjä kenttä, joka sisältää ainoastaan merkkejä A-Z ja <. Enimmäispituus: 80 merkkiä (ICAO 9303 -spesifikaatioiden mukaisesti). Esimerkkejä: "fnt": "MUSTERFRAU<GOESSINGER" "fnt": "MUSTERFRAU<GOESSINGER<MUELLER"
nam/gn	Etunimi/-nimet	Haltijan etunimi/-nimet. Jos haltijalla ei ole etunimiä, kenttä on ohitettava. Kaikissa muissa tapauksissa on annettava täsmälleen 1 (yksi) ei-tyhjä kenttä, jossa on kaikki etunimet. Jos etunimiä on useita, ne erotetaan toisistaan välilyönnillä. Esimerkki: "gn": "Isolde Erika"
nam/gnt	Etunimi/-nimet vakiomuodossa	Haltijan etunimi/-nimet, jotka on translitteroitu käyttäen samaa käytäntöä kuin haltijan koneellisesti luettavissa matkustusasiakirjoissa (kuten ICAOn asiakirjan 9303 osassa 3 määritellyt säännöt). Jos haltijalla ei ole etunimiä, kenttä on ohitettava. Kaikissa muissa tapauksissa on annettava täsmälleen 1 (yksi) ei-tyhjä kenttä, joka sisältää ainoastaan merkkejä A-Z ja <. Enimmäispituus: 80 merkkiä. Esimerkki: "gnt": "ISOLDE<ERIKA"
dob	Syntymäaika	Haltijan syntymäaika Täydellinen tai osittainen päivämäärä ilman kellonaikaa rajattuna aikavälille 1900-01-01 – 2099-12-31. Jos täydellinen tai osittainen syntymäaika on tiedossa, on annattava täsmälleen 1 (yksi) ei-tyhjä kenttä. Jos syntymäaika ei ole edes osittain tiedossa, kenttä asetetaan tyhjäksi merkkijonoksi "". Tämän olisi vastattava matkustusasiakirjoissa annettuja tietoja. Jos syntymäaikaa koskevat tiedot ovat saatavilla, on käytettävä jotakin seuraavista ISO 8601 -formaateista. Muita vaihtoehtoja ei tueta. VVVV-KK-PP VVVV-KK VVVV (Todentajasovellus voi näyttää syntymäajan puuttuvat osat käyttämällä koneellisesti luettavissa matkustusasiakirjoissa käytettyä XX-käytäntöä, esim. 1990-XX-XX.) Esimerkkejä: "dob": "1979-04-14" "dob": "1901-08" "dob": "1939" "dob": ""

Ryhmän tunniste	Ryhmän nimi	Merkinnät
v	Rokotusryhmä	Jos on saatavilla, sen on sisällettävä täsmälleen 1 (yksi) merkintä, jossa kuvataan täsmälleen 1 (yksi) rokoteannos (yksi annos).
t	Testausryhmä	Jos on saatavilla, sen on sisällettävä täsmälleen 1 (yksi) merkintä, jossa kuvataan täsmälleen 1 (yksi) testitulos.
r	Parantunut taudista -ryhmä	Jos on saatavilla, sen on sisällettävä täsmälleen 1 (yksi) merkintä, jossa kuvataan täsmälleen 1 (yksi) ilmoitus taudista parantumisesta.