(1)

Komission 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassa tiedonannossa "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" asetetaan tavoitteeksi, että unionista tulee osaamiseen ja innovointiin perustuva talous, yrityksille koituvaa hallinnollista rasitetta vähennetään ja työvoiman tarjonta ja kysyntä saadaan paremmin vastaamaan toisiaan. Kyseisessä tiedonannossa todetaan, että tarvitaan kokonaisvaltainen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvä politiikka ja että maahanmuuttajat on kotoutettava paremmin. Kolmansista maista olevien korkean osaamistason työntekijöiden maahanpääsyn helpottamiseksi toteutettavia toimenpiteitä on tarkasteltava tätä laajempaa taustaa vasten.

(2)

Eurooppa-neuvoston 26 ja 27 päivänä kesäkuuta 2014 antamissa päätelmissä todetaan, että pystyäkseen jatkossakin houkuttelemaan lahjakkuuksia ja osaajia Euroopan on osallistuttava globaaliin kilpailuun lahjakkuuksista. Tämän vuoksi olisi kehitettävä strategioita, joilla maksimoidaan laillisen maahanmuuton tarjoamat mahdollisuudet ja joihin kuuluu myös nykyisten sääntöjen virtaviivaistaminen.

(3)

Komission 13 päivänä toukokuuta 2015 antamassa tiedonannossa "Euroopan muuttoliikeagenda" kehotetaan luomaan unionin laajuinen järjestelmä, joka houkuttelisi sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, joilla on korkeaa osaamista, ja todetaan, että neuvoston direktiiviä 2009/50/EY (4) on uudelleentarkasteltava, jotta sen avulla unioni voi houkutella tehokkaammin lahjakkuuksia ja sitä kautta vastata unionin väestöhaasteisiin sekä työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen unionin talouden tärkeimmillä sektoreilla. Kehotus kyseisen direktiivin uudelleentarkasteluun toistetaan komission 23 päivänä syyskuuta 2020 antamassa tiedonannossa "Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus", jossa todetaan, että EU:n sinisen kortin uudistuksen on tuotettava tehokkaan ja joustavan EU:n laajuisen välineen avulla todellista EU:n tason lisäarvoa osaamisen houkuttelemiseen.

(4)

Euroopan parlamentti vaati 12 päivänä huhtikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa (5) direktiivin 2009/50/EY, sen soveltamisala mukaan lukien, kunnianhimoista ja kohdennettua uudelleentarkastelua.

(5)

Direktiivin 2009/50/EY täytäntöönpanosta 22 päivänä toukokuuta 2014 annetussa komission tiedonannossa tunnistettuihin haasteisiin on vastattava. Unionin olisi pyrittävä luomaan houkuttelevampi ja tehokkaampi unionin laajuinen järjestelmä korkean osaamistason työntekijöille kolmansista maista. Unionin toimintatapaa tällaisten korkean osaamistason työntekijöiden houkuttelemiseksi olisi yhdenmukaistettava edelleen, ja EU:n sinisestä kortista olisi tehtävä tämän osalta pääasiallinen väline, jonka vaikutuksesta menettelyt ovat nopeampia, maahanpääsykriteerit joustavampia ja laaja-alaisempia ja oikeudet laajempia, mukaan lukien EU:n sisäisen liikkuvuuden helpottaminen. Koska tämä merkitsisi merkittäviä muutoksia direktiiviin 2009/50/EY, kyseinen direktiivi olisi kumottava ja korvattava uudella direktiivillä.

(6)

Olisi luotava unionin laajuinen selkeä ja avoin maahanpääsyjärjestelmä, jolla saadaan houkuteltua kolmansista maista korkean osaamistason työntekijöitä tulemaan ja jäämään unioniin ja edistettyä kyseisten työntekijöiden liikkuvuutta. Tätä direktiiviä olisi sovellettava riippumatta siitä, onko kolmannen maan kansalaisen oleskelun alkuperäisenä syynä korkeaa osaamistasoa vaativa työ vai joku muu syy, joka sitten muuttuu korkean osaamistason vaativan työn syyksi. Jäsenvaltioiden painopisteet, niiden työmarkkinatarpeet ja niiden vastaanottovalmius on tarpeen ottaa huomioon. Tällä direktiivillä ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden toimivaltaa myöntää korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten muita kansallisia oleskelulupia kuin EU:n sinisiä kortteja. Lisäksi tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa EU:n sinisen kortin haltijan mahdollisuuteen saada muita sellaisia oikeuksia ja etuuksia kansallisen lainsäädännön nojalla, jotka ovat sopusoinnussa tämän direktiivin kanssa.

(7)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava tasapuoliset edellytykset EU:n sinisiin kortteihin ja korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä koskeviin tarkoituksiin myönnettäviin kansallisiin oleskelulupiin menettelyllisten oikeuksien ja yhdenvertaista kohtelua koskevien oikeuksien, menettelyjen ja tiedonsaannin näkökulmasta. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava, että EU:n sinisen kortin haltijoille ja heidän perheenjäsenille myönnettyjen menettelyllisten takeiden ja oikeuksien taso ei ole alempi kuin kansallisten oleskelulupien haltijoiden nauttima menettelyllisten takeiden ja oikeuksien taso. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että EU:n sinisen kortin hakijat eivät ole epäedullisemmassa asemassa kuin kansallisen oleskeluluvan hakijat työnantajien tunnustamismenettelyjen suhteen ja että he eivät joudu maksamaan korkeampia maksuja hakemuksensa käsittelystä. Jäsenvaltioiden olisi myös toteutettava saman tasoiset tiedotus-, edistämis- ja mainontatoimet EU:n sinistä korttia koskien kuin kansallisia oleskelulupia koskien, esimerkiksi koskien tiedottamista laillista muuttoliikettä käsittelevillä kansallisilla verkkosivustoilla, tiedotuskampanjoita ja toimivaltaisille maahanmuuttoviranomaisille suunnattuja koulutusohjelmia.

(8)

EU:n sinisen kortin järjestelmän vahvistamiseksi ja edistämiseksi ja korkean osaamistason työntekijöiden houkuttelemiseksi kolmansista maista jäsenvaltioita kannustetaan tehostamaan EU:n sinistä korttia koskevia mainontatoimia ja tiedotuskampanjoita, mukaan lukien tarvittaessa kolmansiin maihin suunnatut toimet ja kampanjat.

(9)

Tätä direktiiviä täytäntöönpannessaan jäsenvaltiot eivät saa syrjiä sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden, iän tai seksuaaliseen suuntautumisen perusteella, siten kuin erityisesti neuvoston direktiiveissä 2000/43/EY (6) ja 2000/78/EY (7) vaaditaan. Jotta syrjimättömyysperiaate olisi tehokas, EU:n sinisen kortin haltijoiden olisi voitava hakea muutosta oikeusteitse ja tehdä kanteluja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos he kohtaavat minkäänlaista syrjintää, myös työmarkkinoilla.

(10)

Kun otetaan huomioon Eurostatin 21 päivänä helmikuuta 2020 julkaisema raportti vaikeasti täytettävissä olevista tieto- ja viestintätekniikan alan avoimista työpaikoista yrityksissä ("Hard-to-fill ICT vacancies: an increasing challenge") ja sen päätelmät, joiden mukaan korkean osaamistason työntekijöistä on laajalti pulaa jäsenvaltioiden tieto- ja viestintätekniikan alan työmarkkinoilla, korkean ammattiosaamisen olisi katsottava vastaavan korkea-asteen tutkintoa, kun haetaan EU:n sinistä korttia kahden korkean osaamistason tehtävän osalta: tieto- ja viestintäteknologiajohtajat (Kansainvälinen ammattiluokitus ISCO-08, luokka 133) ja tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat (Kansainvälinen ammattiluokitus ISCO-08, luokka 25). Kun otetaan huomioon, että kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää vähintään kolme vuotta, vaadittavan ammattikokemuksen olisi myös oltava kolme vuotta. Kyseisen ajan pituus on perusteltu myös tieto- ja viestintätekniikan alan nopean teknologisen kehityksen ja työnantajien muuttuvien tarpeiden vuoksi.

(11)

Jäsenvaltioita kannustetaan helpottamaan korkean ammattiosaamisen arviointia ja validointia EU:n sinistä korttia varten.

(12)

Tarkoituksena on, että tämän direktiivin liitteissä esitettyä ammattiluetteloa voitaisiin muuttaa erityisesti sen jälkeen, kun komissio on suorittanut arviointinsa sen määrittämiseksi, tulisiko näin toimia muun muassa jäsenvaltioiden työmarkkinoidensa tarpeista toimittamien tietojen perusteella, jotta ammattikokemus voidaan tunnustaa tämän direktiivin nojalla muilla toiminnan aloilla. Komission olisi suoritettava tällaiset arvioinnit joka toinen vuosi.

(13)

Muiden kuin liitteessä lueteltujen ammattien osalta jäsenvaltioiden olisi voitava hyväksyä EU:n sinistä korttia koskevia hakemuksia sellaisen korkean ammattiosaamisen perusteella, josta on osoituksena vähintään viiden vuoden ammattikokemus, joka on tasoltaan verrattavissa korkea-asteen tutkintoon ja joka soveltuu työsopimuksessa tai sitovassa työtarjouksessa mainittuun ammattiin tai siinä mainitulle alalle.

(14)

Korkeaa osaamistasoa vaativan työn käsite tarkoittaa, että tällaista työtä tekevällä henkilöllä on korkeaa osaamista, josta on osoituksena korkean ammattipätevyyden edellyttämä tutkinto, ja lisäksi, että työtehtävän katsotaan luonteeltaan vaativan tällaista pätevyyttä. Vaikka nykyisillä työmarkkinoilla ei aina välttämättä vaadita välitöntä yhteyttä tutkinnon ja työpaikan välillä, korkeaa osaamistasoa vaativaan työsopimukseen liittyvien tehtävien olisi oltava niin erikoistuneita ja monimutkaisia, että kyseisten tehtävien hoitamiseen tarvittava pätevyystaso yhdistetään yleisesti kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED) 2011 tason 6, 7 ja 8 opetusohjelmien suorittamiseen ja sen johdosta saatuun pätevyyteen tai tapauksen mukaan sitä pitkälti vastaavan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasoihin 6,7 ja 8 asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan taikka tiettyjen ammattien osalta niihin verrattavissa olevaan korkeaan ammattiosaamiseen.

(15)

Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden oikeuteen päättää siitä, kuinka paljon kolmansista maista tulevia kolmansien maiden kansalaisia päästetään niiden alueelle hakemaan työtä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 79 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden pitäisi voida tältä pohjalta joko päättää, ettei EU:n sinistä korttia koskevaa hakemusta oteta tutkittavaksi, tai hylätä se.

(16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU (8) 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua saavilla henkilöillä on monenlaisia oikeuksia, mukaan lukien pääsy työmarkkinoille heille kansainvälisen suojelun myöntäneessä jäsenvaltiossa. Heidän työmarkkinamahdollisuuksiensa parantamiseksi unionin alueella olisi korkeaa osaamista omaavilla kansainvälistä suojelua saavilla henkilöillä oltava oikeus hakea EU:n sinistä korttia muissa kuin heille kansainvälisen suojelun myöntäneissä jäsenvaltioissa. Kyseisissä muissa jäsenvaltioissa heihin olisi sovellettava samoja sääntöjä kuin kehen tahansa muuhun tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan kolmannen maan kansalaiseen, eikä tämän direktiivin pitäisi vaikuttaa mitenkään heidän asemaansa heille suojelun myöntäneessä jäsenvaltiossa. Kansainvälistä suojelua saavilla henkilöillä on myös oikeus hakea EU:n sinistä korttia heille kansainvälisen suojelun myöntäneessä jäsenvaltiossa, joka on myöntänyt heille kansainvälistä suojelua. Oikeudellisen selkeyden ja yhdenmukaisuuden vuoksi tämän direktiivin yhdenvertaista kohtelua ja perheenyhdistämistä koskevia säännöksiä ei siinä tapauksessa pitäisi soveltaa. Kyseisiä oikeuksia olisi säänneltävä edelleen turvapaikkasäännöstöllä ja soveltuvin osin neuvoston direktiivillä 2003/86/EY (9).

(17)

Kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä koskevan vastuun siirtäminen ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Suojelua saavan henkilön asemaa ja kansainväliseen suojeluun liittyviä oikeuksia ei pitäisi siirtää toiseen jäsenvaltioon EU:n sinisen kortin myöntämisen perusteella.

(18)

Jotta voidaan helpottaa kolmansien maiden kansalaisten, joilla on korkeaa osaamista ja oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, itsenäistä EU:n sisäistä liikkuvuutta ja liiketoimintaa, tällaisilla kolmansien maiden kansalaisilla olisi oltava mahdollisuus saada EU:n sininen kortti samojen sääntöjen mukaisesti kuin kenen tahansa muun tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan kolmannen maan kansalaisen. Tämä oikeus koskee henkilöitä, joilla on asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisesti oikeus vapaaseen liikkuvuuteen sillä perusteella, että heillä on sukulaisuussuhde unionin kansalaiseen, ja sitä olisi sovellettava riippumatta siitä, onko kyseeseen tuleva unionin kansalainen käyttänyt SEUT 21 artiklan mukaista perusoikeuttaan liikkua ja oleskella vapaasti, ja riippumatta siitä, onko asianomainen kolmannen maan kansalainen ollut ensin EU:n sinisen kortin haltija vai henkilö, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. Tällaisilla EU:n sinisen kortin haltijoilla olisi näin ollen oltava oikeus päästä korkeaa osaamistasoa vaativaan työhön, tehdä työmatkoja ja hankkia asuinpaikka eri jäsenvaltioissa riippumatta siitä, liikkuuko kolmannen maan kansalainen kyseeseen tulevan unionin kansalaisen mukana. Tällaisten kolmansien maiden kansalaisten EU:n sinisen kortin haltijoina saamat oikeudet eivät saisi rajoittaa oikeuksia, joita heillä saattaa olla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (10) nojalla. Oikeudellisen selkeyden ja yhdenmukaisuuden vuoksi perheenyhdistämisen ja yhdenvertaisen kohtelun osalta olisi sovellettava ensi sijassa direktiivin 2004/38/EY mukaisia sääntöjä. Kaikkia tämän direktiivin säännöksiä, jotka koskevat henkilöitä, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, olisi sovellettava myös sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, joilla on joko unionin ja yhtäältä sen jäsenvaltioiden ja toisaalta kolmansien maiden tai unionin ja kolmansien maiden välisten sopimusten perusteella samanlaiset oikeudet vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla.

(19)

Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat lupaa oleskella jäsenvaltiossa tutkijoina tutkimushankkeiden suorittamista varten, sillä he kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801 (11), jolla otettiin käyttöön erityismenettelyn kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsylle tutkimusta varten, soveltamisalaan. Laillisesti oleskelevilla kolmansien maiden kansalaisilla, jotka ovat saaneet maahanpääsyluvan direktiivin (EU) 2016/801 nojalla, pitäisi kuitenkin olla oikeus hakea EU:n sinistä korttia tämän direktiivin nojalla. Laillisesti oleskelevien EU:n sinisen kortin haltijoiden olisi myös voitava hakea lupaa oleskella tutkijoina direktiivin (EU) 2016/801 nojalla. Tällaisen mahdollisuuden varmistamiseksi direktiivi (EU) 2016/801 olisi muutettava vastaavasti.

(20)

Vaikka tätä direktiiviä ei sovelleta kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat lupaa päästä unioniin yrityksen sisäisen siirron saaneena työntekijänä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/66/EU (12) nojalla, unionissa laillisesti oleskelevilla yrityksen sisäisen siirron saaneilla työntekijöillä olisi oltava oikeus hakea EU:n sinistä korttia tämän direktiivin nojalla muihin kuin direktiivin 2014/66/EU kattamiin tarkoituksiin.

(21)

On tarpeen säätää joustavasta, kysyntälähtöisestä, selkeästä ja tasapainoisesta maahanpääsyjärjestelmästä, joka perustuu objektiivisiin kriteereihin, kuten se, että hakijalla on vähintään kuuden kuukauden pituista työtä koskeva työsopimus tai sitova työtarjous, asiaankuuluvilla ammattialoilla sovellettavien lakien, työehtosopimusten tai kansallisten käytäntöjen noudattaminen, palkkakynnys, jota jäsenvaltiot voivat mukauttaa työmarkkinatilanteensa mukaan, sekä se, että hakijalla on korkea ammattipätevyys tai tapauksen mukaan korkea ammattiosaaminen.

(22)

Tämä direktiivi ei saisi rajoittaa tutkintotodistusten tunnustamista koskevien kansallisten menettelyjen soveltamista. Arvioitaessa sitä, onko asianomaisella kolmannen maan kansalaisella korkea-asteen tutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä, olisi käytettävä viitekehyksenä kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED) 2011 tasoja 6, 7 ja 8 tai tapauksen mukaan sitä pitkälti vastaavan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasoja 6,7 ja 8 asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

(23)

Jäsenvaltioita kannustetaan helpottamaan niiden asiakirjojen tunnustamista, jotka ovat osoituksena asianomaisen kolmannen maan kansalaisen asiaankuuluvasta korkeasta ammattipätevyydestä, ja ottamaan niiden kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden osalta, joilla ei ehkä ole tarvittavia asiakirjoja, käyttöön järjestelyt heidän aiempien korkea-asteen tutkintotodistuksiensa tai tapauksen mukaan heidän korkean ammattiosaamisensa asianmukaiseksi arvioimiseksi ja validoimiseksi.

(24)

Jotta voidaan varmistaa riittävä maahanpääsyedellytysten yhdenmukaistamisen taso kaikkialla unionissa, palkkakynnystä varten olisi määriteltävä sekä ala- että ylärajan kerroin. Kansallisen palkkakynnyksen asettamiselle olisi määriteltävä ala- ja ylärajat kertomalla kyseiset ala- ja ylärajan kertoimet asianomaisen jäsenvaltion keskimääräisellä vuotuisella bruttopalkalla. Palkkakynnyksen taso olisi valittava ala- ja ylärajojen väliltä sen jälkeen, kun työmarkkinaosapuolia on kuultu kansallisten käytäntöjen mukaisesti. Kyseisellä palkkakynnyksellä olisi määritettävä palkan vähimmäismäärä, joka EU:n sinisen kortin haltijan on ansaittava. EU:n sinisen kortin saamiseksi olisi hakijoiden näin ollen ansaittava palkkaa, joka on suuruudeltaan vähintään asianomaisen jäsenvaltion valitseman palkkakynnyksen tasoinen.

(25)

Jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa matalampi palkkakynnys tiettyjen ammattien kohdalla, kun asianomainen jäsenvaltio katsoo, että työntekijöiden saatavuudesta on erityinen puute, ja kun tällaiset ammatit kuuluvat ISCO-pääryhmiin 1 tai 2. Tällaisen palkkakynnyksen olisi joka tapauksessa oltava vähintään 1,0 kertaa asianomaisen jäsenvaltion keskimääräinen bruttovuosipalkka.

(26)

Komission 10 päivänä kesäkuuta 2016 antamassa tiedonannossa esitetyn Euroopan uuden osaamisohjelman painopisteiden mukaisesti, ja erityisesti ammattitaitoisen työvoiman ja työpaikkojen kohtaamisen parantamiseksi ja osaamisvajeen korjaamiseksi, jäsenvaltioita kannustetaan tarvittaessa työmarkkinaosapuolia kuultuaan laatimaan luettelot työllisyyden aloista, joilla on pulaa korkean osaamistason työntekijöistä.

(27)

Jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa matalampi palkkakynnys kolmansien maiden kansalaisten eduksi tietyn jakson ajaksi sen jälkeen, kun he ovat saaneet opintonsa päätökseen. Kyseistä jaksoa olisi sovellettava aina, kun kolmannen maan kansalainen saavuttaa tämän direktiivin kannalta merkityksellisen koulutustason eli kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED) 2011 tason 6, 7 tai 8 tai tapauksen mukaan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) tason 6, 7 tai 8 asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kyseistä jaksoa olisi sovellettava, jos kolmannen maan kansalainen hakee joko ensimmäistä kertaa EU:n sinistä korttia tai sen uusimista kolmen vuoden kuluessa asiaankuuluvan tutkinnon suorittamisesta, ja lisäksi jos kyseinen kolmannen maan kansalainen hakee EU:n sinisen kortin uusimista 24 kuukauden sisään alkuperäisen EU:n sinisen kortin myöntämisestä. Kyseisten matalamman palkkakynnyksen jaksojen, jotka saattavat ajoittua päällekkäin, päätyttyä nuorten ammattilaisten voidaan kohtuudella odottaa saaneen riittävästi ammattikokemusta yltääkseen varsinaisen palkkakynnyksen tasolle. Tällaisen matalan palkkakynnyksen olisi joka tapauksessa oltava vähintään 1,0 kertaa asianomaisen jäsenvaltion keskimääräinen bruttovuosipalkka.

(28)

Olisi määriteltävä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytykset, myös palkkakynnykseen liittyvät kelpoisuuskriteerit, korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten. Jäsenvaltion asettaman palkkakynnyksen tavoitteena ei pitäisi olla palkkojen määrittäminen, eikä sen näin ollen pitäisi poiketa jäsenvaltion tason säännöistä tai käytänteistä taikka työehtosopimuksista, eikä sitä pitäisi käyttää yhdenmukaistamiseen kyseisellä alalla. EU:n sinisen kortin haltijalle maksettu palkka ei saisi olla sovellettavaa palkkakynnystä alhaisempi, mutta se voi olla korkeampi sen mukaan, mitä työnantaja ja kolmannen maan kansalainen sopivat asianomaisessa jäsenvaltiossa vallitsevien markkinaolosuhteiden, työlakien, työehtosopimusten ja käytäntöjen mukaisesti. Tässä direktiivissä olisi kunnioitettava kaikilta osin jäsenvaltioiden toimivaltaa erityisesti työllisyyttä, työtä ja sosiaalialaa koskevissa asioissa.

(29)

Jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia, että kolmannen maan kansalainen ilmoittaa osoitteensa hakemuksen tekohetkellä. Jos kolmannen maan kansalainen ei vielä tiedä tulevaa osoitettaan, jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä tilapäinen osoite, joka voi olla työnantajan osoite.

(30)

EU:n sinisen kortin voimassaoloajan olisi oltava vähintään 24 kuukautta. Jos työsopimuksen kesto on lyhyempi, EU:n sininen kortti olisi kuitenkin myönnettävä vähintään työsopimuksen voimassaoloajaksi ja sitä seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi, mutta kuitenkin enintään 24 kuukaudeksi. Jos kolmannen maan kansalaisella on matkustusasiakirja, jonka voimassaoloaika on alle 24 kuukautta tai lyhyempi kuin työsopimuksen kesto, EU:n sininen kortti olisi myönnettävä vähintään matkustusasiakirjan voimassaoloajaksi. Kolmansien maiden kansalaisten pitäisi voida uusia matkustusasiakirjansa samaan aikaan kun he ovat EU:n sinisen kortin haltijoita.

(31)

Jäsenvaltioiden olisi hylättävä EU:n sinisiä kortteja koskevat hakemukset ja niiden olisi voitava peruuttaa EU:n siniset kortit tai kieltäytyä uusimasta niitä, jos yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen kohdistuu uhka. Kansanterveyteen kohdistuva uhka on ymmärrettävä siten kuin kyseinen käsite on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 (13) 2 artiklan 21 alakohdassa. Hakemuksen hylkäämisen yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden perusteella olisi perustuttava asianomaisen henkilön omaan käytökseen ja oltava suhteellisuusperiaatteen mukainen. Sairauden tai toimintarajoitteen, joka on ilmennyt sen jälkeen, kun kolmannen maan kansalainen on päästetty ensimmäisen jäsenvaltion alueelle, ei pitäisi muodostaa ainoaa perustetta EU:n sinisen kortin peruuttamiselle tai uusimasta kieltäytymiselle tai sen jättämiselle myöntämättä toisessa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioilla olisi lisäksi oltava mahdollisuus olla peruuttamatta EU:n sinistä korttia tai olla kieltäytymättä uusia sitä, kun voimassa olevan työsopimuksen esittämistä koskeva vaatimus ei täyty tai sovellettava palkkakynnys jää saavuttamatta tilapäisesti sairauden, toimintarajoitteen tai vanhempainvapaan vuoksi.

(32)

Jäsenvaltioiden olisi voitava peruuttaa EU:n sininen kortti tai kieltäytyä uusimasta sitä, jos EU:n sinisen kortin haltija ei ole täyttänyt tämän direktiivin mukaisia liikkuvuutta koskevia edellytyksiä, mukaan lukien tilanteet, jossa hän on käyttänyt liikkuvuutta koskevia oikeuksiaan väärin esimerkiksi siten, että haltija ei ole noudattanut liiketoiminnan harjoittamisen sallittua kautta, ei ole jättänyt pitkäaikaista liikkuvuutta koskevaa hakemusta vaaditussa määräajassa jossakin toisessa jäsenvaltiossa tai on hakenut EU:n sinistä korttia toisessa jäsenvaltiossa ja aloittanut työskentelyn sallittua aikaisemmin, vaikka oli selvää, etteivät liikkuvuutta koskevat edellytykset täyttyisi ja hakemus hylättäisiin.

(33)

Kaikissa EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen hylkäämisestä tai EU:n sinisen kortin peruuttamisesta tai uusimisesta kieltäytymisestä tehtävissä päätöksissä olisi otettava huomioon tapauksen erityiset olosuhteet, ja niiden olisi oltava oikeasuhteisia. Erityisesti jos hylkäämisen, peruuttamisen tai uusimisesta kieltäytymisen perusteet liittyvät työnantajan toimintaan, työnantajan vähäisen rikkomuksen ei pitäisi missään tapauksessa olla ainoa syy hylätä EU:n sinistä korttia koskeva hakemus, peruuttaa EU:n sininen kortti tai kieltäytyä uusimasta sitä.

(34)

EU:n sinistä korttia koskevasta hakemuksesta tehty hylkäävä päätös ei vaikuta asianomaisen kolmannen maan kansalaisen oikeuteen tehdä toinen hakemus. Tällaisen uuden hakemuksen tekeminen ei anna asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle lupaa jäädä asianomaisen jäsenvaltion alueelle, ellei kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä.

(35)

Kun kaikki maahanpääsyn edellytykset täyttyvät, jäsenvaltioiden olisi myönnettävä EU:n sininen kortti asetetussa määräajassa. Jos jäsenvaltio myöntää oleskelulupia ainoastaan alueellaan ja kaikki maahanpääsyyn liittyvät tämän direktiivin edellytykset täyttyvät, jäsenvaltion olisi myönnettävä vaadittu viisumi asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle. Olisi varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät tehokasta yhteistyötä tätä varten. Jos jäsenvaltio ei myönnä viisumeita, sen olisi myönnettävä asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle vastaava lupa, jolla sallitaan maahantulo.

(36)

EU:n sinistä korttia koskevien hakemusten käsittelyaikoja koskevilla säännöillä olisi taattava, että luvat myönnetään nopeasti kaikissa tapauksissa. Ammattipätevyyden tunnustamisen tai mahdollisen viisumin myöntämisen vaatiman ajan ei pitäisi sisältyä EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen käsittelyaikaan. Jos EU:n sinisen kortin voimassaolo päättyy uusimismenettelyn aikana, kolmannen maan kansalaisella olisi oltava oikeus oleskella, työskennellä ja käyttää tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia EU:n sinisen kortin myöntäneen jäsenvaltion alueella, kunnes toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet hakemusta koskevan päätöksen, mutta kyseisellä kolmannen maan kansalaisella ei olisi oltava oikeutta muuttaa toiseen jäsenvaltioon.

(37)

Jos jäsenvaltio on päättänyt, että työnantajan on tehtävä EU:n sinistä korttia tai EU:n sisäistä liikkuvuutta koskeva hakemus, kyseinen jäsenvaltio ei saisi rajoittaa menettelytakeita, jotka asianomaisella kolmannen maan kansalaisella on hakumenettelyn aikana, eikä oikeuksia, jotka EU:n sinisen kortin haltijalla on työsuhteen tai EU:n sinisen kortin uusimismenettelyn aikana.

(38)

EU:n sinisen kortin ulkoasun olisi oltava neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002 (14) mukainen, jotta jäsenvaltiot voivat tarkistaa ne edellytykset, joiden mukaisesti asianomaisella henkilöllä on lupa tehdä työtä. Jäsenvaltioiden olisi voitava antaa lisätietoja paperimuodossa tai tallentaa tällaisia tietoja sähköisessä muodossa kyseisen asetuksen 4 artiklan ja kyseisen asetuksen liitteessä olevan a kohdan 16 alakohdan mukaisesti täsmällisempien tietojen toimittamiseksi asianomaisesta tehtävästä työstä. Tällaisten lisätietojen toimittamisen olisi oltava jäsenvaltioille valinnaista eikä sen pitäisi olla ylimääräinen vaatimus, joka vaarantaisi yhdistelmäluvan ja yhden hakemuksen menettelyn.

(39)

Asianomaisen jäsenvaltion olisi varmistettava, että hakijoilla on oikeus hakea tuomioistuimessa muutosta päätökseen, jolla hylätään EU:n sinistä korttia koskeva hakemus, jätetään EU:n sininen kortti uusimatta tai peruutetaan se. Tämän ei tulisi vaikuttaa mahdollisuuteen nimittää hallintoviranomainen tekemään tällaisille päätöksille hallinnollisen ennakkotarkastuksen.

(40)

Koska tämän direktiivin tavoitteena on vastata työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen työmarkkinoiden keskeisillä aloilla, jäsenvaltion olisi voitava tarkistaa, voisiko avoimen työpaikan, jonka sinisen kortin haltija aikoo täyttää, tämän sijaan täyttää kansalliseen tai unionin työvoimaan kuuluva henkilö, tai sellainen kolmannen maan kansalainen, joka oleskelee jo kyseisessä jäsenvaltiossa laillisesti ja on jo sen työmarkkinoilla unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön perusteella, tai EU:ssa pitkään oleskellut henkilö, joka haluaa siirtyä kyseiseen jäsenvaltioon korkeaa osaamistasoa vaativaan työhön neuvoston direktiivin 2003/109/EY (15) III luvun mukaisesti. Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää kyseistä mahdollisuutta, niiden olisi ilmoitettava tästä hakijoille ja työnantajille selkeästi, helposti saatavilla olevalla tavalla ja läpinäkyvästi, myös verkon kautta. Tällaisten tarkistamisten ei pitäisi olla osa EU:n sinisen kortin uusimismenettelyä. Kun kyseessä on pitkäaikainen liikkuvuus, jäsenvaltion olisi voitava ottaa työmarkkinatilanne huomioon ainoastaan, jos kyseinen jäsenvaltio on ottanut käyttöön tarkastukset myös kolmansista maista tuleville hakijoille.

(41)

Jäsenvaltioiden olisi tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä pidättäydyttävä aktiivisesta rekrytoinnista kehitysmaissa niillä aloilla, joilla on liian vähän työntekijöitä. Julkisen ja yksityisen sektorin työnantajiin sovellettavia eettisen rekrytoinnin käytäntöjä ja periaatteita olisi kehitettävä tarvittaessa avainsektoreilla, esimerkiksi terveydenhuollon alalla. Tämä on samassa linjassa kuin unionin sitoutuminen terveydenhuoltoalan henkilökunnan kansainvälistä rekrytointia koskeviin Maailman terveysjärjestön käytännesääntöihin samoin kuin 14 päivänä toukokuuta 2007 annetut neuvoston ja jäsenvaltioiden päätelmät eurooppalaisesta toimintaohjelmasta terveydenhuollon vakavan henkilöstöpulan lievittämiseksi kehitysmaissa (2007–2013) ja unionin sitoutuminen koulutusalalla. On tarkoituksenmukaista vahvistaa kyseisiä käytäntöjä ja periaatteita luomalla ja soveltamalla järjestelmiä, suuntaviivoja ja muita välineitä, joilla tarvittaessa helpotetaan kiertomuuttoa ja tilapäistä muuttoa, sekä muilla toimenpiteillä, joilla minimoidaan korkean osaamistason henkilöiden muuttoliikkeen kielteiset ja maksimoidaan sen myönteiset vaikutukset kehitysmaissa muuttamalla aivovuoto aivovoitoksi.

(42)

Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus soveltaa yksinkertaistettua menettelyä työnantajille. Kyseisen menettelyn olisi tarjottava työnantajille, jotka on tunnustettu tätä tarkoitusta varten, mahdollisuus hyödyntää tämän direktiivin nojalla yksinkertaistettuja menettelyjä ja maahanpääsyn edellytyksiä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin toteutettava riittävät suojatoimet väärinkäytöksiä vastaan. Kyseisissä suojatoimissa olisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti otettava huomioon väärinkäytöksen vakavuus ja luonne. Jos työnantaja ei ole enää tunnustettu EU:n sinistä korttia uusittaessa, olisi sovellettava tavanomaisia maahanpääsyn edellytyksiä kyseisen EU:n sinisen kortin uusimiseen, paitsi jos toinen tunnustettu työnantajan palkkaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen.

(43)

Jotta voidaan varmistaa, että maahanpääsyn edellytykset täyttyvät edelleen, jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia, että EU:n sinisen kortin haltijan laillisen työskentelyn 12 ensimmäisen kuukauden aikana toimivaltaisille viranomaisille ilmoitetaan työnantajan vaihtumisesta tai muista merkittävistä muutoksista ja että toimivaltaiset viranomaiset suorittavat työmarkkinatilanteen tarkistamisen. Kyseisen 12 kuukauden ajanjakson jälkeen jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia ainoastaan, että EU:n sinisen kortin haltija ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille työnantajan vaihtumisesta tai muutoksesta, joka vaikuttaa tässä direktiivissä säädettyjen maahanpääsyn perusteiden täyttymiseen, mukaan lukien tarvittaessa uusi työsopimus. Työmarkkinatilanteen tarkistusta ei pitäisi suorittaa. Jäsenvaltioiden suorittaman tarkastuksen olisi koskettava ainoastaan muuttuneita tekijöitä.

(44)

Innovatiivisen yrittäjyyden edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava antaa tämän direktiivin nojalla maahan päästetyille kolmansien maiden kansalaisille mahdollisuus harjoittaa samanaikaisesti tämän direktiivin mukaisen työn kanssa itsenäistä ammattia ilman, että tämä vaikuttaa heidän oleskeluoikeuksiinsa EU:n sinisen kortin haltijoina. Tämä ei saisi vaikuttaa siihen, että tämän direktiivin mukaisten maahanpääsyn edellytysten on täytyttävä jatkuvasti, ja EU:n sinisen kortin haltijan olisi tämän vuoksi pysyttävä korkeaa osaamistasoa vaativassa työssä. Jäsenvaltioiden pitäisi voida asettaa kansallisessa lainsäädännössään ehdot itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymiselle. Jäsenvaltioilla pitäisi lisäksi olla oikeus rajoittaa sallitun itsenäisen ammatinharjoittamisen laajuutta. Jäsenvaltioiden olisi annettava EU:n sinisen kortin haltijoille mahdollisuus itsenäiseen ammatinharjoittamiseen vähintään yhtä edullisin ehdoin kuin olemassa olevissa kansallisissa järjestelmissä. Itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saadut tulot eivät saisi myötävaikuttaa EU:n sinisen kortin haltijalta edellytetyn palkkakynnyksen saavuttamiseen.

(45)

Jotta vahvistettaisiin EU:n sinisen kortin haltijan panosta korkean ammattipätevyytensä kautta, jäsenvaltioiden olisi myös voitava antaa kansallisessa lainsäädännössään säännöksiä, joilla EU:n sinisen kortin haltijoiden sallitaan harjoittaa muuta ammattitoimintaa, joka täydentää heidän EU:n sinisen kortin haltijoina tekemäänsä päätyötä. Kyseisestä muusta ammattitoiminnasta saadut tulot eivät saisi myötävaikuttaa EU:n sinisen kortin haltijalta edellytetyn palkkakynnyksen saavuttamiseen.

(46)

EU:n sinisen kortin haltijoita olisi kohdeltava yhdenvertaisesti niillä sosiaaliturvan osa-alueilla, jotka on lueteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (16) 3 artiklassa. Tällä direktiivillä ei yhdenmukaisteta jäsenvaltioiden sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sillä ainoastaan sovelletaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sosiaaliturvan alalla sen soveltamisalaan kuuluviin kolmannen maan kansalaisiin.

(47)

Kun kyseessä on jäsenvaltioiden välinen liikkuvuus, sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1231/2010 (17). Tällä direktiivillä ei pitäisi antaa liikkuville EU:n sinisen kortin haltijoille enempää oikeuksia kuin mitä olemassa oleva unionin oikeus jo edellyttää sellaisten kolmansien maiden kansalaisten sosiaaliturvan osalta, joilla on rajat ylittäviä intressejä jäsenvaltioiden välillä.

(48)

Ammattipätevyys, jonka kolmannen maan kansalainen on hankkinut toisessa jäsenvaltiossa, olisi tunnustettava samoin edellytyksin kuin unionin kansalaisen ammattipätevyys. Kolmannessa maassa hankittu pätevyys olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (18) mukaisesti. Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa säänneltyjen ammattien harjoittamiselle kansallisessa lainsäädännössä asetettuihin ehtoihin. Se ei saisi estää jäsenvaltiota pitämästä voimassa kansallisia rajoituksia, jotka koskevat sellaiseen työhön pääsyä, johon kuuluu ainakin satunnainen osallistuminen viranomaistoimintaan ja vastuu valtion yleisen edun turvaamisesta, eikä pitämässä voimassa sellaisia toimintoja koskevia kansallisia sääntöjä, jotka on varattu kyseisen jäsenvaltion kansalaisille, unionin kansalaisille tai Euroopan talousalueen toisen jäsenvaltion kansalaisille (ETA-maiden kansalaisille), myös kun on kyse liikkumisesta muihin jäsenvaltioihin, jos tällaiset rajoitukset tai säännöt olivat voimassa tämän direktiivin voimaantulon hetkellä.

(49)

Kansainvälistä suojelua saavan henkilön EU:n sinisen kortin haltijana saamien oikeuksien ei pitäisi vaikuttaa oikeuksiin, jotka kyseisellä henkilöllä on direktiivin 2011/95/EU ja pakolaisten oikeusasemaa koskevan 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, jäljempänä ’Geneven yleissopimus’, perusteella kansainvälisen suojelun myöntäneessä jäsenvaltiossa. Keskenään ristiriitaisten sääntöjen välttämiseksi kyseisessä jäsenvaltiossa ei pitäisi soveltaa tämän direktiivin säännöksiä yhdenvertaisesta kohtelusta ja perheenyhdistämisestä. Henkilöillä, jotka saavat kansainvälistä suojelua yhdessä jäsenvaltiossa ja ovat EU:n sinisen kortin haltijoita toisessa jäsenvaltiossa, olisi oltava samat oikeudet kuin muilla viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa olevilla EU:n sinisen kortin haltijoilla, mukaan lukien oikeus yhdenvertaiseen kohteluun suhteessa oleskelujäsenvaltion kansalaisiin ja oikeus perheenyhdistämiseen. Kansainvälistä suojelua saavan henkilön asema on itsenäinen suhteessa siihen, onko henkilö myös EU:n sinisen kortin haltija, ja kyseisen EU:n sinisen kortin voimassaoloaikaan.

(50)

Perheenyhdistämiseen sovellettavien suotuisten ehtojen ja puolisoiden työnsaantimahdollisuuksien pitäisi olla tämän direktiivin keskeisenä osana, jotta voidaan helpottaa kolmansien maiden korkean osaamistason työntekijöiden houkuttelemista. Kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi olisi säädettävä erityisiä poikkeuksia direktiivistä 2003/86/EY, jota sovelletaan ensimmäisessä ja toisessa oleskelujäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden olisi voitava rajoittaa puolisoille sallitun itsenäisen ammatinharjoittamisen laajuutta EU:n sinisen kortin haltijoihin sovellettavien samojen edellytysten mukaisesti. Kotouttamiseen tai odotusaikoihin liittyviä ehtoja ei pitäisi soveltaa ennen perheenyhdistämisen sallimista, sillä korkean osaamistason työntekijöillä ja heidän perheillään on todennäköisesti suotuisat lähtökohdat kotoutua vastaanottavaan yhteisöön. Jotta korkean osaamistason työntekijöiden nopeaa maahantuloa voitaisiin helpottaa, heidän perheenjäsentensä oleskeluluvat olisi myönnettävä samaan aikaan EU:n sinisen kortin kanssa, jos asiaankuuluvat ehdot täyttyvät ja hakemukset on jätetty samanaikaisesti.

(51)

Direktiivistä 2003/109/EY olisi säädettävä poikkeuksia, jotta voitaisiin houkutella kolmansista maista korkean osaamistason työntekijöitä ja kannustaa heidän jatkuvaa oleskeluaan unionissa sekä sallia samaan aikaan liikkuvuus unionissa ja kiertomuutto. EU:n sinisen kortin haltijoiden, jotka ovat käyttäneet mahdollisuutta muuttaa yhdestä jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon, olisi saatava helpommin EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asema jäsenvaltiossa erityisesti siten, että he voivat kerryttää oleskelujaksoja eri jäsenvaltioissa, jos he voivat osoittaa direktiivin 2003/109/EY 4 artiklan 1 kohdassa edellytettävän määrän laillisesti ja yhtäjaksoisesti oleskeltuja vuosia EU:n sinisen kortin, korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten myönnetyn kansallisen luvan, tai opiskelijan tai tutkijan luvan haltijana direktiivin (EU) 2016/801 mukaisesti taikka kansainvälistä suojelua saavina henkilöinä. Heidän olisi myös osoitettava välittömästi ennen asiaankuuluvan hakemuksen jättämistä kahden vuoden laillinen ja yhtäjaksoinen oleskelu EU:n sinisen kortin haltijana sen jäsenvaltion alueella, jossa EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asemaa jäsenvaltiossa koskeva hakemus jätetään. Kuten direktiivissä 2003/109/EY säädetään, huomioon saadaan ottaa vain puolet opiskelua varten olevista oleskelujaksoista laskettaessa viiden vuoden yhtäjaksoista laillista ja yhtäjaksoista oleskelua niissä jäsenvaltioissa, joissa opiskelua varten olevat oleskelujaksot otetaan huomioon yhtäjaksoista oleskelua laskettaessa.

(52)

Jotta voitaisiin edistää kolmansista maista tulevien korkean osaamistason työntekijöiden liikkuvuutta unionin ja heidän lähtömaidensa välillä, olisi säädettävä poikkeuksia direktiivistä 2003/109/EY kyseisessä direktiivissä säädettyjä pidempien poissaoloaikojen sallimiseksi sen jälkeen, kun korkean osaamistason työntekijät ovat saaneet EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön aseman jäsenvaltiossa.

(53)

Kolmansista maista tulevien korkean osaamistason työntekijöiden ammatillinen ja maantieteellinen liikkuvuus olisi tunnustettava tärkeäksi tekijäksi, jolla tehostetaan työmarkkinoita eri puolilla unionia, puututaan osaamisvajeeseen ja vähennetään alueellista epätasapainoa. Liikkuvuutta unionin sisällä olisi helpotettava.

(54)

Tämä direktiivi ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 96/71/EY (19) ja 2014/67/EU (20) säännösten soveltamista.

(55)

Kolmansista maista tulevien korkean osaamistason työntekijöiden työmatkoihin liittyy oikeudellista epävarmuutta, johon olisi puututtava määrittelemällä työmatkan käsite ja vahvistamalla luettelo toimista, jotka olisi joka tapauksessa katsottava liiketoiminnaksi kaikissa jäsenvaltioissa. Kyseiset toimet ovat suoraan sidoksissa ensimmäisessä jäsenvaltiossa olevan työnantajan intresseihin ja niiden olisi liityttävä siihen EU:n sinisen kortin haltijan työhön kuuluviin tehtäviin, jota varten EU:n sininen kortti on myönnetty. Toisen jäsenvaltion ei pitäisi voida vaatia EU:n sinisen kortin haltijalta liiketoiminnan harjoittamista varten viisumia, työlupaa tai muuta lupaa kuin EU:n sininen kortti. Jos EU:n sinisen kortin myöntää jäsenvaltio, joka ei sovella Schengenin säännöstöä kaikilta osin, kortin haltijalla pitäisi olla oikeus saapua yhteen tai useampaan toiseen jäsenvaltioon ja oleskella siellä liiketoiminnan harjoittamista varten enintään 90 päivän ajan minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.

(56)

EU:n sinisen kortin haltijoilla olisi oltava lupa muuttaa toiseen jäsenvaltioon yksinkertaistetuin ehdoin, jos he aikovat hakea uutta EU:n sinistä korttia voimassa olevan työsopimuksen tai sitovan työtarjouksen perusteella. Toisen jäsenvaltion ei pitäisi voida vaatia kyseiseltä EU:n sinisen kortin haltijalta muuta lupaa kuin ensimmäisen jäsenvaltion myöntämä EU:n sininen kortti. Toisen jäsenvaltion olisi voitava antaa EU:n sinisen kortin haltijalle lupa aloittaa työnteko heti, kun hän on jättänyt uutta EU:n sinistä korttia koskevan täydellisen hakemuksen kyseisessä jäsenvaltiossa tässä direktiivissä asetetussa määräajassa. EU:n sinisen kortin haltijoiden olisi oltava oikeutettuja aloittaa työnteko viimeistään 30 päivän kuluttua uutta EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen jättämisen jälkeen. Liikkuvuuden olisi kuitenkin oltava kysyntälähtöistä, ja tämän vuoksi toisessa jäsenvaltiossa olisi kuitenkin aina vaadittava työsopimus, kaikkia asiaankuuluvilla ammattialoilla sovellettavien lakien, työehtosopimusten tai käytäntöjen mukaisia ehtoja olisi noudatettava ja palkan olisi täytettävä toisen jäsenvaltion tämän direktiivin mukaisesti asettama palkkakynnys.

(57)

Jos EU:n sinisen kortin haltijat aikovat hakea EU:n sinistä korttia toisessa jäsenvaltiossa harjoittaakseen säänneltyä ammattia, heidän ammattipätevyytensä olisi tunnustettava samalla tavalla kuin vapaata liikkuvuutta koskevaa oikeutta käyttävien unionin kansalaisten ammattipätevyys direktiivin 2005/36/EY ja muun sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(58)

Tässä direktiivissä säädetään joistain erityissäännöistä, jotka koskevat maahantuloa ja oleskelua toisessa jäsenvaltiossa liiketoimintaa varten sekä toiseen jäsenvaltioon muuttamista siellä asumiseksi ja työskentelemiseksi EU:n sinisen kortin nojalla sen alueella, mutta kaikkia muita Schengenin säännöstön asiaankuuluvien määräysten mukaisia sääntöjä henkilöiden liikkumisesta yli rajojen sovelletaan edelleen.

(59)

Jos EU:n sinisen kortin on myöntänyt jäsenvaltio, joka ei sovella Schengenin säännöstöä kaikilta osin, ja EU:n sinisen kortin haltija ylittää tässä direktiivissä säädetyissä liikkumistilanteissa ulkorajan asetuksessa (EU) 2016/399 tarkoitetulla tavalla toisen jäsenvaltion alueelle, kyseisellä jäsenvaltiolla pitäisi olla oikeus vaatia todisteita siitä, että EU:n sinisen kortin haltija tulee sen alueelle joko liiketoimintaa varten tai asuakseen ja työskennelläkseen siellä EU:n sinisen kortin nojalla työsopimuksen tai sitovan työtarjouksen perusteella. Jos kyseessä on liikkuvuus liiketoiminnan harjoittamista varten, kyseisen toisen jäsenvaltion olisi voitava vaatia todisteita oleskelun liiketoiminnallisesta tarkoituksesta, kuten kutsuja, pääsylippuja tai asiakirjoja, joissa kuvataan asiaankuuluvan yrityksen liiketoimintaa ja EU:n sinisen kortin haltijan asemaa kyseisessä yrityksessä.

(60)

Jos EU:n sinisen kortin haltija muuttaa toiseen jäsenvaltioon hakemaan EU:n sinistä korttia ja hänellä on mukanaan perheenjäseniä, kyseisen jäsenvaltion olisi voitava vaatia kyseisiä perheenjäseniä esittämään ensimmäisessä jäsenvaltiossa myönnetyt oleskelulupansa. Jos kyseessä on asetuksessa (EU) 2016/399 tarkoitettu ulkorajan ylitys, Schengenin säännöstöä kaikilta osin soveltavien jäsenvaltioiden olisi lisäksi haettava tietoa Schengenin tietojärjestelmästä ja evättävä maahantulo tai vastustettava liikkuvuutta niiden henkilöiden osalta, joista on kyseisessä tietojärjestelmässä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1987/2006 (21) tarkoitettu kuulutus maahantulon tai maassa oleskelun epäämiseksi.

(61)

Kun EU:n sinisen kortin haltija siirtyy toiseen jäsenvaltioon ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän EU:n sinisen kortin perusteella ja toinen jäsenvaltio hylkää kyseisen EU:n sinisen kortin haltijan uutta EU:n sinistä korttia koskeva hakemuksen, tällä direktiivillä toiselle jäsenvaltiolle olisi annettava lupa vaatia, että EU:n sinisen kortin haltija poistuu sen alueelta. Jos EU:n sinisen kortin haltijalla on edelleen voimassa oleva ensimmäisen jäsenvaltion myöntämä EU:n sininen kortti, toisen jäsenvaltion olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (22) mukaisesti voitava vaatia, että EU:n sinisen kortin haltija palaa ensimmäiseen jäsenvaltioon. Jos ensimmäisen jäsenvaltion myöntämä EU:n sininen kortti on peruutettu tai sen voimassaolo on päättynyt hakemuksen käsittelyn aikana, toisen jäsenvaltion pitäisi voida joko päättää palauttaa EU:n sinisen kortin haltija kolmanteen maahan direktiivin 2008/115/EY mukaisesti tai pyytää ensimmäistä jäsenvaltiota sallimaan EU:n sinisen kortin haltijan paluun alueelleen ilman tarpeettomia muodollisuuksia tai viivettä. Jälkimmäisessä tapauksessa ensimmäisen jäsenvaltion olisi annettava EU:n sinisen kortin haltijalle asiakirja, jolla sallitaan paluu sen alueelle.

(62)

Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden oleskelua varten on tarpeen varmistaa, että kun tällaiset suojelua saavat henkilöt muuttavat muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, joka on myöntänyt kansainvälistä suojelua, ensin mainitulle jäsenvaltiolle tiedotetaan asianomaisten henkilöiden kansainvälisestä suojelutaustasta, jotta se voi noudattaa palautuskiellon periaatteesta johtuvia velvoitteitaan.

(63)

Jos jäsenvaltio aikoo karkottaa henkilön, joka on saanut EU:n sinisen kortin kyseisessä jäsenvaltiossa ja joka saa kansainvälistä suojelua toisessa jäsenvaltiossa, kyseisellä henkilöllä olisi oltava oikeus direktiivin 2011/95/EU ja Geneven yleissopimuksen 33 artiklan mukaisesti suojaan palauttamista vastaan.

(64)

Niissä tapauksissa, joissa kansainvälistä suojelua saavan henkilön karkotus jäsenvaltion alueen ulkopuolelle sallitaan direktiivin 2011/95/EU nojalla, jäsenvaltio olisi varmistettava, että asiaankuuluvista lähteistä ja tarvittaessa myös kansainvälistä suojelua myöntäneeltä jäsenvaltiolta saadaan kaikki tiedot ja että tiedot arvioidaan perusteellisesti sen varmistamiseksi, että kyseisen suojelua saavan henkilön karkotuspäätös on Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 4 artiklan mukainen.

(65)

Tämän direktiivin täytäntöönpanon seurantaa varten olisi annettava erityiset raportointia koskevat säännökset, jotta voidaan tunnistaa ja mahdollisesti ehkäistä sen mahdollisia vaikutuksia aivovientiin kehitysmaissa ja välttää aivovuotoa.

(66)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli erityisen maahanpääsymenettelyn käyttöönottoa ja maahantulon ja oleskelun edellytysten hyväksymistä sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joiden jäsenvaltion alueelle saapumisen tarkoituksena on korkeaa osaamistasoa vaativa työ, sekä heidän perheenjäsenilleen, sekä siihen liittyvien oikeuksien hyväksymistä, erityisesti siltä osin kuin on kyse heidän jäsenvaltioiden välisen liikkuvuuden varmistamisesta sekä selkeiden ja yhtenäisten maahanpääsykriteereiden käyttämisestä kaikissa jäsenvaltioissa unionin yleisen houkuttavuuden paremmaksi hyödyntämiseksi, vaan ne voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(67)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja noudatetaan siinä tunnustettuja periaatteita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaisesti.

(68)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(69)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Tanskaa eikä direktiiviä sovelleta Tanskaan.

(70)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido sitä eikä direktiiviä sovelleta siihen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(71)

Direktiivi 2009/50/EY olisi sen vuoksi kumottava,

(1)

Kloroantraliiniproolin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä III olevassa A osassa.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 396/2005 6 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti tehtiin hakemus tuonnissa sallittavista enimmäismääristä Yhdysvalloissa kuivattuihin palkokasveihin käytettävän kloroantraliiniproolin osalta. Hakijan mukaan kyseisen aineen sallittu käyttö kuivattuihin palkokasveihin Yhdysvalloissa johtaa siihen, että jäämämäärät ylittävät asetuksessa (EY) N:o 396/2005 vahvistetun jäämien enimmäismäärän ja että jäämien enimmäismäärän olisi oltava korkeampi, jotta kyseisten viljelykasvien tuontiin liittyvät kaupan esteet vältetään.

(3)

Asianomainen jäsenvaltio arvioi hakemuksen asetuksen (EY) N:o 396/2005 8 artiklan mukaisesti, ja arviointiraportti toimitettiin komissiolle.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, arvioi hakemuksen ja arviointiraportin ja tarkasteli etenkin kuluttajille ja tarpeen mukaan eläimille aiheutuvia riskejä ja antoi perustellun lausunnon ehdotetusta jäämien enimmäismäärästä (2). Se toimitti lausunnon hakijalle, komissiolle ja jäsenvaltioille sekä julkisti sen.

(5)

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että kaikki toimitettavia tietoja koskevat vaatimukset täyttyivät ja että hakijan pyytämät muutokset jäämien enimmäismäärään olivat kuluttajien turvallisuuden kannalta hyväksyttäviä 27 erityiselle kuluttajaryhmälle Euroopassa tehdyn kuluttajien altistumisen arvioinnin perusteella. Elintarviketurvallisuusviranomainen otti huomioon aineen toksikologisia ominaisuuksia koskevat uusimmat tiedot. Kaikkien kyseistä ainetta mahdollisesti sisältävien elintarvikkeiden kulutuksesta johtuva elinikäinen altistuminen aineelle osoitti, ettei hyväksyttävä päiväsaanti ole vaarassa ylittyä. Lisäksi elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, ettei akuutin altistumisen viiteannosta ole tarpeen vahvistaa, koska aineen välitöntä toksisuutta koskeva profiili on alhainen.

(6)

Elintarviketurvallisuusviranomaisen perustellun lausunnon pohjalta ja tarkasteltavana olevan asian kannalta merkitykselliset tekijät huomioon ottaen ehdotetut muutokset jäämien enimmäismäärään ovat asetuksen (EY) N:o 396/2005 14 artiklan 2 kohdan vaatimusten mukaiset.

(7)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 396/2005 olisi muutettava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,