ISSN 1977-0812
Euroopan unionin
virallinen lehti
L 372
Suomenkielinen laitos
Lainsäädäntö
64. vuosikerta
20. lokakuuta 2021
|
ISSN 1977-0812 |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 372 |
|
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
64. vuosikerta |
|
|
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
|
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
|
20.10.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 372/1 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2021/1833,
annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021,
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä täsmentämällä perusteet sen määrittämiseksi, milloin toimintaa on pidettävä pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintana konsernitasolla
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Sen arvioiminen, käyvätkö henkilöt kauppaa omaan lukuunsa tai tarjoavatko ne hyödykejohdannaisiin, päästöoikeuksiin tai päästöoikeusjohdannaisiin liittyviä sijoituspalveluita unionissa pääasiallisen liiketoimintansa oheistoimintana, olisi suoritettava konsernitasolla. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (2) 2 artiklan 11 kohdan määritelmän mukaisesti konsernin katsotaan käsittävän emoyrityksen ja kaikki sen tytäryritykset. Tätä asetusta sovellettaessa siihen sisältyvät yhteisöt, jotka sijaitsevat unionissa ja kolmansissa maissa, riippumatta siitä, onko konsernin päätoimipaikka unionissa vai sen ulkopuolella. |
|
(2) |
Arviointi olisi tehtävä kolmena vaihtoehtoisena testinä, jäljempänä ’oheistoimintaa koskevat testit’, jotka perustuvat konserniin kuuluvien henkilöiden kaupankäyntitoimintaan. Testeissä olisi määritettävä, käyvätkö konserniin kuuluvat henkilöt kauppaa omaan lukuunsa. Jos kyseiset henkilöt tarjoavat hyödykejohdannaisiin, päästöoikeuksiin tai päästöoikeusjohdannaisiin liittyviä sijoituspalveluita unionissa niin laajamittaisesti konsernin pääasialliseen liiketoimintaan nähden, ettei kyseistä toimintaa voida katsoa oheistoiminnaksi konsernitasolla, jolloin kyseisiä henkilöitä olisi vaadittava hankkimaan toimilupa sijoituspalveluyrityksenä. Jotta voidaan ottaa huomioon niiden heterogeenisten konsernien taloudellinen todellisuus, joiden on arvioitava, onko niiden kaupankäynti pääasiallisen liiketoimintansa oheistoimintaa, näiden henkilöiden olisi voitava päättää, mikä kolmesta vaihtoehtoisesta testistä tehdään sen määrittämiseksi, onko niiden kaupankäyntitoiminta tietyn konsernin pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa. Jos henkilön kaupankäyntitoiminta on jonkin edellä mainitun testin mukaan oheistoimintaa, sitä olisi pidettävä pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintana direktiivin 2014/65/EU 2 artiklan 1 kohdan j alakohtaa sovellettaessa. |
|
(3) |
Ensimmäisen vaihtoehtoisen testin mukaan henkilön toiminta olisi pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa, jos sen unionissa kaupankäynnin kohteena olevien nettoarvon tilityksellä toteutettavien hyödykejohdannaisten, päästöoikeuksien tai päästöoikeusjohdannaisten, lukuun ottamatta kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevat hyödykejohdannaiset, päästöoikeudet tai päästöoikeusjohdannaiset, jäljellä olevan vastuun nettomäärän nimellisarvo alittaa kolmen miljardin euron vuosittaisen raja-arvon, jäljempänä ’vähimmäisraja-arvoa koskeva testi’. |
|
(4) |
Toisessa vaihtoehtoisessa testissä verrataan henkilön kaupankäyntitoiminnan kokoa konsernin koko kaupankäyntitoimintaan unionissa, jäljempänä ’kaupankäyntiä koskeva testi’. Henkilön kaupankäynnin volyymi olisi määritettävä vähentämällä kyseisen henkilön kokonaiskaupankäynnin volyymista niiden liiketoimien yhteenlaskettu volyymi, jotka toteutetaan konsernin sisäisen likviditeetin tai riskien hallinnan tarkoituksessa, joilla vähennetään objektiivisesti mitattavalla tavalla suoraan kaupalliseen toimintaan tai rahoitustoimintaan liittyviä riskejä tai joilla täytetään likviditeetin tarjoamista kauppapaikalla koskevat velvoitteet, jäljempänä ’etuoikeutetut liiketoimet’. Sopimukset, joissa konserniin kuuluva henkilö, joka on jonkin tällaisen sopimuksen osapuoli, on saanut toimiluvan direktiivin 2014/65/EU tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (3) mukaisesti, olisi vähennettävä henkilön kaupankäyntitoiminnasta. Konsernin kokonaiskaupankäynti unionissa sisältää etuoikeutetut liiketoimet ja sopimukset, joiden osapuolena olevalla konserniin kuuluvalla henkilöllä on direktiivin 2014/65/EU tai direktiivin 2013/36/EU mukainen toimilupa. |
|
(5) |
Kaupankäynnin volyymi olisi määritettävä hyödykejohdannais-, päästöoikeus- tai päästöoikeusjohdannaissopimusten bruttonimellisarvona unionissa kolmen edeltävän vuotuisen jakson liukuvan keskiarvon perusteella. |
|
(6) |
Kaupankäynnin volyymiä, jota käytetään parametrinä kaupankäyntiä koskevassa testissä, pidetään korvaavana indikaattorina, joka kuvaa henkilön tai konsernin pääasiallisena liiketoimintanaan harjoittamaa kaupallista toimintaa. Tämän korvaavan indikaattorin käytön pitäisi olla vaivatonta ja kustannustehokasta: se perustuu tietoihin, joita vaaditaan kerättäviksi säännösten noudattamiseksi, kuten liiketoimien raportoimista varten, ja samalla se on hyvin tarkoituksenmukainen. |
|
(7) |
Kyseinen korvaava indikaattori on asianmukainen, koska järkevästi toimiva riskiaverssi yhteisö, kuten hyödykkeiden tai päästöoikeuksien tuottaja, jalostaja tai kuluttaja, pyrkii suojaamaan pääasiallisena liiketoimintanaan harjoittamansa kaupallisen toiminnan volyymin vastaavalla volyymilla hyödykejohdannaisia, päästöoikeuksia tai päästöoikeusjohdannaisia. Sen vuoksi sen kaiken hyödykejohdannaisilla, päästöoikeuksilla tai päästöoikeusjohdannaisilla käydyn kaupan volyymi, joka on mitattu kyseisten rahoitusvälineiden bruttonimellisarvona, on konsernin pääasiallisen liiketoiminnan volyymia kuvaava asianmukainen korvaava indikaattori. Koska konsernit, joiden pääasiallinen liiketoiminta ei liity hyödykkeisiin tai päästöoikeuksiin, eivät käyttäisi hyödyke- tai päästöoikeusjohdannaisia riskien vähentämiseen, niiden hyödykejohdannaisilla, päästöoikeuksilla tai päästöoikeusjohdannaisilla käytyä kauppaa ei pitäisi pitää suojautumisena. |
|
(8) |
Hyödykejohdannaisten käyttöä riskien vähentämiseen ei voida kuitenkaan pitää täydellisenä korvaavana indikaattorina, joka kuvaisi kaikkea kyseisen henkilön tai konsernin pääasiallisena liiketoimintanaan harjoittamaa kaupallista toimintaa, sillä siinä ei välttämättä oteta huomioon sellaisia muita käyttöomaisuuteen tehtyjä sijoituksia, jotka eivät liity johdannaismarkkinoihin. |
|
(9) |
Toisen testi ei mittaa välttämättä asianmukaisella tavalla kokoonsa nähden merkittäviä pääomasijoituksia infrastruktuurin perustamiseen sekä kuljetus- ja tuotantovälineisiin tehneen henkilön pääasiallista toimintaa. Siinä ei myöskään tunnisteta sijoituksia, joita ei voida suojata rahoitusmarkkinoilla. Sen vuoksi on tarpeen säätää kolmannesta menetelmästä, jossa käytetään käytettyyn pääomaan perustuvaa metriikkaa, jolla mitataan, onko kaupankäynti konsernin pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa. |
|
(10) |
Kolmas vaihtoehtoinen testi eli käytettyä pääomaa koskeva testi otetaan käyttöön, jotta heterogeenisten konsernien todellinen talouden tila tulisi otetuksi huomioon, kun konsernit joutuvat arvioimaan, onko niiden kaupankäynti konsernin pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa. Tähän luetaan mukaan konsernit, jotka tekevät kokoonsa nähden merkittäviä pääomasijoituksia esimerkiksi infrastruktuurin perustamiseen sekä kuljetus- ja tuotantovälineiden hankkimiseen sekä sijoituksia, joita ei ole helppo suojata rahoitusmarkkinoilla. Koska kolme vaihtoehtoista testiä sopii eri konsernien erilaisiin talouden tilanteisiin, kaikki testit ovat yhtä lailla sopivia, vaihtoehtoisia ja itsenäisiä menetelmiä sen määrittämiseksi, onko kaupankäynti tietyn konsernin pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa. Jos henkilön kaupankäyntitoiminnan todetaan olevan jonkin edellä mainitun testin mukaan oheistoimintaa, sitä olisi pidettävä pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintana direktiivin 2014/65/EU 2 artiklan 1 kohdan j alakohtaa sovellettaessa. |
|
(11) |
Kolmannessa testissä konserniin kuuluvien henkilöiden harjoittaman oheistoiminnan volyymia kuvaavana korvaavana indikaattorina käytetään arvioitua pääomaa, joka finanssialan ulkopuolisen konsernin olisi säilytettävä itsellään hyödykejohdannaisilla, päästöoikeuksilla ja päästöoikeusjohdannaisilla unionissa käytyyn kauppaan liittyvistä muista positioista kuin etuoikeutettuihin liiketoimiin liittyvistä positioista aiheutuvan markkinariskin varalta. Baselin pankkivalvontakomiteassa laadittua kehystä, joka on pantu unionissa täytäntöön direktiivillä 2013/36/EU, käytetään suhteellista nimellispääomaan perustuvaa positioiden painotusta varten. Tässä yhteydessä hyödykejohdannaisiin, päästöoikeuksiin tai päästöoikeusjohdannaisiin liittyvä nettopositio unionissa olisi määritettävä nettouttamalla tietyn tyyppisiin hyödykejohdannais-, päästöoikeus- tai päästöoikeusjohdannaissopimuksiin, kuten futuureihin, optioihin, termiineihin tai warrantteihin, liittyvät pitkät ja lyhyet positiot. Nettopositiota määritettäessä nettouttamisen olisi tapahduttava riippumatta siitä, missä sopimuksella käydään kauppaa, kuka on vastapuolena ja mikä on sopimuksen maturiteetti. Toisaalta asiaankuuluvaan hyödykejohdannais-, päästöoikeus- tai päästöoikeusjohdannaissopimukseen liittyvä bruttopositio olisi määritettävä laskemalla yhteen tiettyä hyödykettä, päästöoikeutta tai päästöoikeusjohdannaista koskeviin sopimuksiin liittyvät nettopositiot. Tällöin tietyntyyppiseen hyödykejohdannais-, päästöoikeus- tai päästöoikeusjohdannaissopimukseen liittyviä nettopositioita ei pitäisi nettouttaa keskenään. |
|
(12) |
Kolmannessa testissä konsernin arvioidun pääoman määrää olisi verrattava kyseisen konsernin käyttämän pääoman tosiasialliseen määrään, jonka pitäisi vastata konsernin pääasiallisen toiminnan volyymia. Käytetty pääoma olisi laskettava vähentämällä konsernin taseen loppusummasta sen nykyiset velat. Nykyisten velkojen olisi käsitettävä seuraavien kahdentoista kuukauden kuluessa erääntyvät velat. |
|
(13) |
Oheistoimintaa koskevien testien tarkoituksena on tarkistaa, olisiko konserniin kuuluvien henkilöiden, joilla ei ole direktiivin 2014/65/EU mukaista lupaa, haettava lupaa hyödykejohdannaisiin, päästöoikeuksiin ja päästöoikeusjohdannaisiin unionissa liittyvän toimintansa suhteellisen tai absoluuttisen volyymin vuoksi. Oheistoimintaa koskevilla testeillä määritetään se hyödykejohdannaisilla, päästöoikeuksilla ja päästöoikeusjohdannaisilla unionissa käydyn kaupan volyymi, jota varten konserniin kuuluvat henkilöt eivät tarvitse direktiivin 2014/65/EU mukaista lupaa sen vuoksi, että kyseinen toiminta on konsernin pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa. Konsernin oheistoiminnan volyymi on siis asianmukaista laskea käyttämällä sellaisia perusteita, joissa kaikissa kolmessa testissä ei oteta huomioon kyseisen direktiivin mukaisen luvan saaneiden konsernin jäsenten harjoittamaa toimintaa, jotta voidaan arvioida, mikä on sen todellisen oheistoiminnan volyymi, jota ilman lupaa toimivat konsernin jäsenet harjoittavat. |
|
(14) |
Jotta markkinaosapuolet voisivat suunnitella ja harjoittaa liiketoimintaansa järkevästi ja jotta otetaan huomioon toiminnan kausittainen vaihtelu, pääasiallisen liiketoiminnan oheistoiminnaksi katsottavan toiminnan määrittämistä koskevien vaihtoehtoisten testien laskelmien olisi perustuttava kolmen vuoden jaksoon. Sen vuoksi yhteisöjen olisi arvioitava vuosittain, ylittävätkö ne yhden kolmen vaihtoehtoisen testin kolmesta raja-arvosta, laskemalla kolmen vuoden liukuva keskiarvo. Tämä velvollisuus ei saisi kuitenkaan rajoittaa toimivaltaisen viranomaisen oikeutta pyytää milloin tahansa henkilöä raportoimaan, mitä perustetta käyttäen henkilö on arvioinut direktiivin 2014/65/EU 2 artiklan 1 kohdan j alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetun toimintansa olevan pääasiallisen liiketoimintansa oheistoimintaa. |
|
(15) |
Liiketoimia, jotka vähentävät objektiivisesti mitattavalla tavalla kaupalliseen toimintaan tai rahoitustoimintaan sekä konsernin sisäisiin liiketoimiin suoraan liittyviä riskejä, olisi tarkasteltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (4) säännösten mukaisella tavalla. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 149/2013 (5) viitataan kuitenkin sellaisten johdannaisilla toteutettujen liiketoimien yhteydessä, jotka vähentävät objektiivisesti mitattavalla tavalla kaupalliseen toimintaan tai rahoitustoimintaan suoraan liittyviä riskejä, ainoastaan johdannaisiin, joilla ei käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla, kun taas direktiivin 2014/65/EU 2 artiklan 4 kohta käsittää johdannaiset, joilla käydään kauppaa kauppapaikoilla. Kun oheistoimintaa koskevat testit kattavat myös johdannaiset, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla, ja johdannaiset, joilla ei käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla, on aiheellista ottaa huomioon johdannaiset, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla, sellaisten liiketoimien yhteydessä, joiden katsotaan objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävän kaupalliseen toimintaan tai rahoitustoimintaan suoraan liittyviä riskejä. |
|
(16) |
Joissakin olosuhteissa, esimerkiksi kun markkinoiden olemassa oleva likviditeetti on riittämätön tai vastaavaa johdannaissopimusta ei ole käytettävissä, ei välttämättä ole mahdollista suojautua kaupalliselta riskiltä käyttämällä hyödykejohdannaissopimusta, joka liittyy suoraan kyseiseen riskiin, eli sopimusta, jolla on täsmälleen sama kohde-etuus ja toimituspäivä kuin katettavalla riskillä. Tällaisessa tapauksessa olisi sallittava, että henkilö käyttää riskinsä kattamiseksi muuta rahoitusvälinettä suojaavaa läheisesti korreloivaa välinettä (proxy hedging), esimerkiksi välinettä, jolla on erilainen mutta taloudellisen käyttäytymisen kannalta hyvin samankaltainen kohde-etuus. Lisäksi on sallittua, että makro- tai portfoliosuojausta (macro/portfolio hedging) voivat käyttää henkilöt, jotka tekevät hyödykejohdannaissopimuksia suojautuakseen riskiltä suhteessa omiin kokonaisriskeihinsä tai konsernin kokonaisriskeihin. Tällaiset makro- tai portfoliosuojauksen tai muuta rahoitusvälinettä suojaavan välineen käyttöön perustuvat hyödykejohdannaissopimukset olisi katsottava suojautumiseksi oheistoimintaa koskevia testejä sovellettaessa. Kun oheistoimintaa koskevia testejä soveltava henkilö käyttää portfolio- tai makrosuojausta, se ei välttämättä pysty osoittamaan yksi yhteen -suhdetta tietyn hyödykejohdannaisella toteutetun liiketoimen ja sellaisen suoraan kaupalliseen toimintaan ja rahoitustoimintaan liittyvän tietyn riskin välillä, jolta liiketoimella suojaudutaan. Suoraan kaupalliseen toimintaan ja rahoitustoimintaan liittyvät riskit saattavat olla luonteeltaan monitahoisia, ja niihin voi liittyä esimerkiksi useita maantieteellisiä markkinoita, useita tuotteita, aikahorisontteja tai yhteisöjä. Kyseisten riskien pienentämiseksi tehtyjen hyödykejohdannaissopimusten salkun taustalla voi olla monitahoisia riskienhallintajärjestelmiä. Tällöin riskienhallintajärjestelmien avulla olisi estettävä muussa kuin suojaamistarkoituksessa toteutettujen liiketoimien luokittelu suojautumiseksi ja annettava riittävän eritelty kuva suojaussalkusta niin, että spekulatiiviset osat on yksilöity ja luettu mukaan raja-arvoihin. Positioita ei saisi pitää kaupalliseen toimintaan liittyviä riskejä vähentävinä yksinomaan sillä perusteella, että ne ovat kokonaisuudessaan osa riskinvähennyssalkkua. |
|
(17) |
Riski voi kehittyä ajan mittaan, ja jotta voidaan mukautua riskin kehittymiseen, hyödyke- tai päästöoikeusjohdannaiset, jotka tehtiin alun perin kaupalliseen toimintaan liittyvien riskien vähentämiseksi, saatetaan joutua kompensoimaan käyttämällä ylimääräisiä hyödyke- tai päästöoikeusjohdannaissopimuksia. Tämän seurauksena riskiltä voidaan suojautua hyödyke- tai päästöoikeusjohdannaissopimusten yhdistelmällä, mukaan lukien korvaavat hyödykejohdannaissopimukset, joilla korvataan sellaiset hyödykejohdannaissopimukset, jotka eivät enää liity kaupalliseen riskiin. Lisäksi sellaisen riskin kehittyminen, jonka vähentämiseksi on otettu positio hyödyke- tai päästöoikeusjohdannaisessa, ei saisi johtaa siihen, että kyseistä positiota ei enää hyväksytä alun perin etuoikeutetuksi liiketoimeksi. |
|
(18) |
Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2017/592 (6) täydennetään direktiiviä 2014/65/EU niiden perusteiden osalta, joilla määritetään, milloin toiminnan katsotaan olevan pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa. Mainittua direktiiviä on muutettu 16 päivänä helmikuuta 2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2021/338 (7) lisäämällä siihen uusia säännöksiä, jotka koskevat oheistoimintaa koskevaa vapautusta ja oheistoimintaa koskevia testejä ja joilla siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös, jossa täsmennetään perusteet sen määrittämiseksi, milloin toimintaa on pidettävä pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintana konsernitasolla. Erityisesti yleistä markkinaosuutta koskeva testi on poistettu, koska hyödykejohdannaisten toimintaympäristö unionissa on muuttunut siinä määrin, että yleistä markkinaosuutta koskeva testi jättäisi yhteisöt oheistoimintaa koskevan vapautuksen ulkopuolelle, vaikkei niiden liiketoiminta olisikaan muuttunut. Lisäksi otetaan käyttöön vähimmäisraja-arvoa koskeva testi ja muutetaan kaupankäyntiä koskevan testin ja käytettyä pääomaa koskevan testin raja-arvoja. Sen vuoksi delegoitu asetus (EU) 2017/592 olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Oheistoimintaa koskeva testin piiriin kuuluvat omaisuuseräluokat
Jotta direktiivin 2014/65/EU 2 artiklan 1 kohdan j alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden toimintaa voidaan pitää konsernin pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintana, sen on liityttävä yhteen tai useampaan seuraavista omaisuusluokista:
|
a) |
hyödykejohdannaiset, jotka liittyvät direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 5, 6, 7 ja 10 kohdassa tarkoitettuun hyödykkeeseen tai kohde-etuuteen; |
|
b) |
direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 11 kohdassa tarkoitetut päästöoikeudet tai direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 4 kohdassa tarkoitetut päästöoikeusjohdannaiset. |
2 artikla
Oheistoimintaa koskevat testit
1. Edellä 1 artiklassa tarkoitetun henkilöiden toiminnan katsotaan olevan pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa konsernitasolla, jos se täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
|
a) |
unionissa kaupankäynnin kohteena olevien nettoarvon tilityksellä toteutettavien hyödykejohdannaisten, päästöoikeuksien tai päästöoikeusjohdannaisten, lukuun ottamatta kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevat hyödykejohdannaiset, päästöoikeudet tai päästöoikeusjohdannaiset, 3 artiklan mukaisesti laskettu jäljellä olevan vastuun nettomäärän nimellisarvo alittaa kolmen miljardin euron vuosittaisen raja-arvon (vähimmäisraja-arvoa koskeva testi); |
|
b) |
tällaisen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun toiminnan osuus on enintään 50 prosenttia 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasketusta konsernin muun kaupankäyntitoiminnan kokonaisvolyymista; |
|
c) |
kyseisen toiminnan harjoittamiseen käytetty arvioitu pääoma, joka on laskettu 5 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti, on enintään 50 prosenttia 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti lasketusta pääasiallisen liiketoiminnan harjoittamiseen konsernitasolla käytetystä pääomasta. |
2. Konsernin katsotaan koostuvan emoyrityksestä ja kaikista sen tytäryrityksistä. Siihen sisältyvät yhteisöt, jotka sijaitsevat unionissa ja kolmansissa maissa, riippumatta siitä, onko konsernin päätoimipaikka unionissa vai sen ulkopuolella.
3 artikla
Vähimmäisraja-arvoa koskeva testi
1. Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu jäljellä olevan vastuun nettomäärän nimellisarvo lasketaan edeltäneiden 12 kuukauden lopussa jäljellä olevan vastuun nettomäärien nimellisarvojen keskiarvona; nimellisarvoihin lasketaan mukaan kaikki nettoarvon tilityksellä toteutettavat hyödykejohdannais-, päästöoikeus- tai päästöoikeusjohdannaissopimukset, jotka konserniin kuuluva henkilö on tehnyt unionissa.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut jäljellä olevan vastuun nettomäärän nimellisarvot lasketaan kaikkien sellaisten nettoarvon tilityksellä toteutettavien hyödykejohdannais-, päästöoikeus- tai päästöoikeusjohdannaissopimusten perusteella, joilla ei käydä kauppaa kauppapaikassa ja joissa unionissa sijaitseva henkilö on osapuolena 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla asianomaisella tilikaudella.
Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuihin nettoarvon tilityksellä toteutettaviin hyödykejohdannais-tai päästöoikeusjohdannaissopimuksiin sisällytetään kaikki johdannaissopimukset, jotka koskevat hyödykkeitä tai päästöoikeuksia ja jotka on toteutettava nettoarvon tilityksellä tai jotka voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä jonkin osapuolen niin halutessa muutoin kuin maksukyvyttömyyden vuoksi tai sopimuksen päättyessä muusta syystä.
2. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu yhteenlasku ei saa sisältää positioita, jotka liittyvät sopimuksiin, jotka johtuvat direktiivin 2014/65/EU 2 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista liiketoimista tai sopimuksiin, joiden osapuolena olevalla konserniin kuuluvalla henkilöllä on direktiivin 2014/65/EU tai direktiivin 2013/36/EU mukainen toimilupa.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut jäljellä olevan vastuun nettomäärän nimellisarvot määritetään 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua nettoutusmenetelmää noudattaen.
4. Tässä artiklassa tarkoitetun yhteenlaskun tuloksena saadut arvot ilmaistaan euromääräisinä.
4 artikla
Kaupankäyntiä koskeva testi
1. Konserniin kuuluvan henkilön unionissa harjoittaman 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toiminnan volyymi määritetään laskemalla yhteen kaikkien sellaisten hyödykejohdannais-, päästöoikeus- tai päästöoikeusjohdannaissopimusten bruttonimellisarvo, joiden osapuolena kyseinen henkilö on.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu yhteenlasku ei saa sisältää sopimuksia, jotka johtuvat direktiivin 2014/65/EU 2 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista liiketoimista, tai sopimuksia, joiden osapuolena olevalla konserniin kuuluvalla henkilöllä on direktiivin 2014/65/EU tai direktiivin 2013/36/EU mukainen toimilupa.
2. Konsernin 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun muun kaupankäynnin kokonaisvolyymi määritetään laskemalla yhteen kaikkien sellaisten hyödykejohdannais-, päästöoikeus- ja päästöoikeusjohdannaissopimusten bruttonimellisarvo, joiden osapuolena kyseiseen konserniin kuuluvat henkilöt ovat.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun yhteenlaskuun sisällytetään sopimukset, jotka johtuvat direktiivin 2014/65/EU 2 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista liiketoimista, ja sopimukset, joiden osapuolena olevalla konserniin kuuluvalla henkilöllä on direktiivin 2014/65/EU tai direktiivin 2013/36/EU mukainen toimilupa.
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu kokonaismarkkinoiden kaupankäyntitoiminta määritetään laskemalla yhteen kaikkien sellaisten sopimusten bruttonimellisarvo, joilla ei käydä kauppaa kauppapaikalla ja joissa unionissa sijaitseva henkilö on osapuolena, sekä kaikkien sellaisten muiden sopimusten bruttonimellisarvo, joilla käydään kauppaa unionissa sijaitsevalla kauppapaikalla 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asiaankuuluvan vuotuisen laskentajakson aikana.
4. Tässä artiklassa tarkoitetut yhteenlasketut arvot ilmaistaan euromääräisinä.
5 artikla
Käytettyä pääomaa koskeva testi
1. Edellä 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen käytetty arvioitu pääoma määritetään laskemalla yhteen seuraavat:
|
a) |
15 prosenttia jokaisesta pitkästä tai lyhyestä nettopositiosta kerrottuna hyödykejohdannaisen, päästöoikeuden tai päästöoikeusjohdannaisen hinnalla; |
|
b) |
3 prosenttia pitkästä ja lyhyestä bruttopositiosta kerrottuna hyödykejohdannaisen, päästöoikeuden tai päästöoikeusjohdannaisen hinnalla. |
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut positiot lasketaan kaikkien sellaisten sopimusten perusteella, joilla ei käydä kauppaa kauppapaikalla ja joissa unionissa sijaitseva henkilö on osapuolena, sekä kaikkien sellaisten muiden sopimusten perusteella, joilla käydään kauppaa unionissa sijaitsevalla kauppapaikalla 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asiaankuuluvan vuotuisen laskentajakson aikana.
2. Edellä olevaa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohtaa sovellettaessa hyödykejohdannaiseen, päästöoikeuteen tai päästöoikeusjohdannaiseen liittyvä nettopositio unionissa määritetään nettouttamalla pitkät ja lyhyet positiot
|
a) |
jokaisessa hyödykejohdannaissopimusten tyypissä, jossa kohde-etuutena on tietty hyödyke, jolloin lasketaan nettopositio jokaista sellaista sopimustyyppiä kohti, jonka kohde-etuutena kyseinen hyödyke on; |
|
b) |
päästöoikeussopimuksessa, jolloin lasketaan nettopositio kyseisessä päästöoikeussopimuksessa; tai |
|
c) |
jokaisessa päästöoikeusjohdannaissopimusten tyypissä, jolloin lasketaan nettopositio jokaista päästöoikeusjohdannaissopimusten tyyppiä kohti. |
Sovellettaessa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohtaa nettopositiot erityyppisissä sopimuksissa, joissa on kohde-etuutena sama hyödyke, tai erityyppisissä johdannaissopimuksissa, joissa on kohde-etuutena sama päästöoikeus, voidaan nettouttaa keskenään.
3. Sovellettaessa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaa bruttopositio hyödykejohdannais-, päästöoikeus- tai päästöoikeusjohdannaissopimuksessa määritetään laskemalla yhteen nettopositioiden itseisarvot kussakin sopimustyypissä, jonka kohde-etuutena on tietty hyödyke, kussakin päästöoikeussopimuksessa tai kussakin sopimustyypissä, jossa kohde-etuutena on tietty päästöoikeus.
Sovellettaessa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaa nettopositioita erityyppisissä johdannaissopimuksissa, joissa on kohde-etuutena sama hyödyke, tai erityyppisissä johdannaissopimuksissa, joissa on kohde-etuutena sama päästöoikeus, ei voida nettouttaa keskenään.
Arvioidun pääoman laskelma ei saa sisältää positioita, jotka johtuvat direktiivin 2014/65/EU 2 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista liiketoimista tai sopimuksista, joiden osapuolena olevalla konserniin kuuluvalla henkilöllä on direktiivin 2014/65/EU tai direktiivin 2013/36/EU mukainen toimilupa.
4. Konsernin pääasiallisen liiketoiminnan harjoittamiseen käytetty pääoma on konsernin taseen loppusumma, josta on vähennetty konsernin konsernitilinpäätökseen asiaankuuluvan vuotuisen laskentajakson päättyessä kirjatut lyhytaikaiset velat. Tätä kohtaa sovellettaessa lyhytaikaisella velalla tarkoitetaan velkaa, jonka maturiteetti on alle 12 kuukautta.
5. Tässä artiklassa tarkoitettujen laskelmien tuloksena saadut arvot ilmaistaan euromääräisinä.
6 artikla
Laskentamenetelmä
1. Edellä 3 artiklassa tarkoitetun vähimmäisraja-arvoa koskevan testin laskentaperusteena käytetään laskentapäivää edeltäviä kolmea vuotuista laskentajaksoa, jolloin tuloksena saatavien vuotuisten arvojen yksinkertaista keskiarvoa verrataan 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun raja-arvoon. Edellä 4 artiklassa tarkoitetun kaupankäynnin volyymin ja 5 artiklassa tarkoitetun käytetyn pääoman laskenta perustuu päivittäisen kaupankäyntitoiminnan tai tähän kaupankäyntitoimintaan käytetyn arvioidun pääoman laskentapäivää edeltäviltä kolmelta vuotuiselta laskentajaksolta laskettuun yksinkertaiseen keskiarvoon. Laskelmat tehdään vuosittain sen kalenterivuoden ensimmäisellä neljänneksellä, joka seuraa vuotuista laskentajaksoa, jolloin tuloksena saatavien vuotuisten arvojen yksinkertaista keskiarvoa verrataan 2 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin vastaaviin raja-arvoihin.
2. Sovellettaessa 1 kohtaa vuotuisella laskentajaksolla tarkoitetaan jaksoa, joka alkaa tietyn vuoden tammikuun 1 päivänä ja päättyy saman vuoden joulukuun 31 päivänä.
3. Sovellettaessa 1 kohtaa kaupankäynnin volyymin tai kaupankäyntiin käytetyn arvioidun pääoman laskennassa, joka suoritetaan vuonna 2022, otetaan huomioon kolme edeltävää vuotuista laskentajaksoa, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2019, 1 päivänä tammikuuta 2020 ja 1 päivänä tammikuuta 2021, ja vuonna 2023 suoritettavassa laskennassa otetaan huomioon kolme edeltävää vuotuista laskentajaksoa, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2020, 1 päivänä tammikuuta 2021 ja 1 päivänä tammikuuta 2022.
4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, päivittäisen kaupankäyntitoiminnan tai tällaiseen kaupankäyntitoimintaan käytetyn arvioidun pääoman laskemisen viitejakso käsittää ainoastaan viimeisimmän vuotuisen laskentajakson, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
a) |
päivittäinen kaupankäyntitoiminta tai tällaiseen kaupankäyntitoimintaan käytetty arvioitu pääoma on vähentynyt yli 10 prosenttia, kun aikaisinta kolmesta edeltävästä vuotuisesta laskentajaksosta verrataan viimeisimpään vuotuiseen laskentajaksoon; sekä |
|
b) |
päivittäinen kaupankäyntitoiminta tai tällaiseen kaupankäyntitoimintaan käytetty arvioitu pääoma viimeisimmällä kolmesta vuotuisesta laskentajaksosta on kahta edeltävää laskentajaksoa vähäisempää. |
7 artikla
Riskejä vähentäväksi katsottavat liiketoimet
1. Direktiivin 2014/65/EU 2 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan b alakohtaa sovellettaessa johdannaisilla toteutetun liiketoimen katsotaan vähentävän objektiivisesti mitattavalla tavalla kaupalliseen toimintaan tai rahoitustoimintaan suoraan liittyviä riskejä, kun yksi tai useampi seuraavista perusteista täyttyy:
|
a) |
liiketoimella vähennetään riskejä, jotka johtuvat mahdollisesta muutoksesta sellaisten omaisuuserien, palvelujen, tuotantopanosten, tuotteiden, hyödykkeiden tai vastuiden arvossa, jotka henkilö tai sen konserni omistaa, tuottaa, valmistaa, käsittelee, tarjoaa, ostaa, pitää kaupan, liisaa, myy tai hankkii taikka jotka kyseinen henkilö tai konserni voi kohtuudella odottaa omistavansa, tuottavansa, valmistavansa, käsittelevänsä, tarjoavansa, ostavansa, pitävänsä kaupan, liisaavansa, myyvänsä tai hankkivansa osana tavanomaista liiketoimintaansa; |
|
b) |
liiketoimi kattaa riskit, jotka johtuvat korkojen, inflaatioasteen, valuuttakurssien tai luottoriskin vaihtelun mahdollisesti aiheuttamista välillisistä vaikutuksista a alakohdassa tarkoitettujen omaisuuserien, palvelujen, tuotantopanosten, tuotteiden, hyödykkeiden tai vastuiden arvoon; |
|
c) |
liiketoimi voidaan katsoa suojaussopimukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (8) 3 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-standardit) nojalla. |
2. Sovellettaessa 1 kohtaa riskejä vähentäväksi katsottava liiketoimi on yksin tai yhdessä muiden johdannaisten kanssa sellainen, josta finanssialan ulkopuolinen yhteisö
|
a) |
kuvaa seuraavia sisäisissä toimintalinjoissaan:
|
|
b) |
pystyy esittämään riittävän eritellyn kuvan salkuista hyödykejohdannaisten, päästöoikeuksien tai päästöoikeusjohdannaisten luokkien, kohde-etuutena olevan hyödykkeen, aikahorisontin ja muiden olennaisten tekijöiden osalta. |
8 artikla
Kumoaminen
Kumotaan delegoitu asetus (EU) 2017/592.
Viittauksia delegoituun asetukseen (EU) 2017/592 pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
9 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).
(5) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä, määritysvelvollisuutta, julkista rekisteriä, markkinapaikkaan pääsyä, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (EUVL L 52, 23.2.2013, s. 11).
(6) Komission delegoitu asetus (EU) 2017/592, annettu 1 päivänä joulukuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä perusteita sen selvittämiseksi, milloin toiminta on katsottava pääasiallisen liiketoiminnan oheistoiminnaksi, koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 87, 31.3.2017, s. 492).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/338, annettu 16 päivänä helmikuuta 2021, direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiedonantovaatimuksista, tuotehallinnasta ja positiolimiiteistä sekä direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/878 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden soveltamisesta sijoituspalveluyrityksiin covid-19-kriisistä elpymisen edistämiseksi (EUVL L 68, 26.2.2021, s. 14).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1).
LIITE
Vastaavuustaulukko
|
Tämä asetus |
Delegoitu asetus (EU) 2017/592 |
|
1 artikla |
2 artiklan 1 kohta |
|
2 artikla |
1 artikla |
|
3 artikla |
2 artiklan 2, 3 ja 4 kohta 3 artiklan 3 ja 4 kohta |
|
4 artikla |
2 artiklan 2, 3 ja 4 kohta 3 artiklan 1 kohdan a alakohta, 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta, 3 artiklan 3 ja 4 kohta |
|
5 artikla |
3 artiklan 1 kohdan b alakohta, 3 artiklan 5–10 kohta |
|
6 artikla |
4 artikla |
|
7 artikla |
5 artikla |
|
8 artikla |
– |
|
9 artikla |
6 artikla |
PÄÄTÖKSET
|
20.10.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 372/11 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2021/1834,
annettu 6 päivänä lokakuuta 2021,
alueiden komitean kuuden jäsenen ja neljän varajäsenen, joita Italian tasavalta on ehdottanut, nimeämisestä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,
ottaa huomioon alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta 21 päivänä toukokuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2019/852 (1),
ottaa huomioon Italian hallituksen ehdotukset,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Perussopimuksen 300 artiklan 3 kohdan nojalla alueiden komitea muodostuu alueellisten ja paikallisten julkisyhteisöjen edustajista, joilla on joko alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus tai jotka ovat poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle. |
|
(2) |
Neuvosto hyväksyi 20 päivänä tammikuuta 2020 päätöksen (EU) 2020/102 (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2020 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2025 päättyväksi kaudeksi. Neuvosto hyväksyi 19 päivänä toukokuuta 2020 päätöksen (EU) 2020/682 (3) alueiden komitean varajäsenen, jota Italian tasavalta oli ehdottanut, nimeämisestä. Neuvosto hyväksyi 7 päivänä joulukuuta 2020 päätöksen (EU) 2020/2076 (4) alueiden komitean kahden jäsenen, joita Italian tasavalta oli ehdottanut, nimeämisestä. |
|
(3) |
Kuusi alueiden komitean jäsenen paikkaa on vapautunut Massimiliano FEDRIGAn, Christian SOLINASin ja Donato TOMAn erottua tehtävästään ja niiden kansallisten tehtävien päätyttyä, joiden perusteella Manuela BORAn, Enrico ROSSIn ja Alessandra SARTOREn nimeämistä ehdotettiin. |
|
(4) |
Neljä alueiden komitean varajäsenen paikkaa on vapautunut Vincenzo DE LUCAn, Domenico GIANNETTAn ja Arno KOMPATSCHERin erottua tehtävistään ja sen kansallisen tehtävän päätyttyä, jonka perusteella Pierluigi MARQUISin nimeämistä ehdotettiin. |
|
(5) |
Italian hallitus on ehdottanut seuraavia alueellisten julkisyhteisöjen edustajia, joilla on alueellisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus, alueiden komitean jäseniksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2025: Guido CASTELLI, Assessore della Regione Marche (Marchen aluehallituksen jäsen), Michele EMILIANO, Presidente della Regione Puglia (Apulian aluehallituksen puheenjohtaja) ja Eugenio GIANI, Presidente della Regione Toscana (Toscanan aluehallituksen puheenjohtaja). |
|
(6) |
Italian hallitus on ehdottanut Nicola CAPUTOa, joka on alueellisen yhteisön edustaja, Assessore della Regione Campania (Campanian aluehallituksen jäsen), joka on poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle, nimettäväksi alueiden komitean varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2025. |
|
(7) |
Italian hallitus on ehdottanut Luciano Emilio CAVERIa, joka on alueellisen yhteisön edustaja, Assessore e Consigliere della Regione autonoma Valle d’Aosta (Aostanlaakson autonomisen alueen hallituksen ja valtuuston jäsen), jolla on alueellisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus, nimettäväksi alueiden komitean varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2025. |
|
(8) |
Italian hallitus on ehdottanut Arno KOMPATSCHERia, joka on alueellisen yhteisön edustaja, Consigliere della Provincia autonoma di Bolzano – Presidente della Regione Trentino Alto-Adige e della Provincia autonoma di Bolzano (Bolzanon autonomisen maakunnan valtuuston jäsen – Trentino-Etelä-Tirolin aluehallituksen ja Bolzanon autonomisen maakunnan hallituksen puheenjohtaja), jolla on alueellisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus, nimettäväksi alueiden komitean jäseneksi 31 päivään lokakuuta 2023. |
|
(9) |
Italian hallitus on ehdottanut Christian SOLINASia, joka on alueellisen yhteisön edustaja, Presidente della Regione Sardegna (Sardinian aluehallituksen puheenjohtaja), jolla on alueellisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus, nimettäväksi alueiden komitean varajäseneksi 28 päivään helmikuuta 2024. |
|
(10) |
Italian hallitus on ehdottanut Donatella TESEItä, joka on alueellisen yhteisön edustaja, Presidente della Regione Umbria (Umbrian aluehallituksen puheenjohtaja), jolla on alueellisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus, nimettäväksi alueiden komitean jäseneksi 31 päivään lokakuuta 2024. |
|
(11) |
Italian hallitus on ehdottanut Donato TOMAa, joka on alueellisen yhteisön edustaja, Presidente della Regione Molise (Molisen aluehallituksen puheenjohtaja), jolla on alueellisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus, nimettäväksi alueiden komitean varajäseneksi 30 päivään huhtikuuta 2023. |
|
(12) |
Italian hallitus on ehdottanut Nicola ZINGARETTIa, joka on alueellisen yhteisön edustaja, Presidente della Regione Lazio (Latiumin aluehallituksen puheenjohtaja), jolla on alueellisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus, nimettäväksi alueiden komitean jäseneksi 31 päivään maaliskuuta 2023, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Nimetään seuraavat alueellisten tai paikallisten julkisyhteisöjen edustajat, joilla on vaaleissa saatu valtuutus tai jotka ovat poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle, alueiden komitean
|
a) |
jäseniksi:
sekä |
|
b) |
varajäseniksi:
|
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Luxemburgissa 6 päivänä lokakuuta 2021.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. VIZJAK
(1) EUVL L 139, 27.5.2019, s. 13.
(2) Neuvoston päätös (EU) 2020/102, annettu 20 päivänä tammikuuta 2020, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2020 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2025 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 20, 24.1.2020, s. 2).
(3) Neuvoston päätös (EU) 2020/682, annettu 19 päivänä toukokuuta 2020, alueiden komitean yhden varajäsenen, jota Italian tasavalta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 161, 25.5.2020, s. 9).
(4) Neuvoston päätös (EU) 2020/2076, annettu 7 päivänä joulukuuta 2020, alueiden komitean kahden varajäsenen, joita Italian tasavalta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 55).
|
20.10.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 372/14 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2021/1835,
annettu 6 päivänä lokakuuta 2021,
alueiden komitean kahden varajäsenen, joita Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,
ottaa huomioon alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta 21 päivänä toukokuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2019/852 (1),
ottaa huomioon Espanjan hallituksen ehdotukset,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Perussopimuksen 300 artiklan 3 kohdan nojalla alueiden komitea muodostuu alueellisten ja paikallisten julkisyhteisöjen edustajista, joilla on joko alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus tai jotka ovat poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle. |
|
(2) |
Neuvosto hyväksyi 10 päivänä joulukuuta 2019 päätöksen (EU) 2019/2157 (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2020 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2025 päättyväksi kaudeksi. |
|
(3) |
Kaksi alueiden komitean varajäsenen paikkaa on vapautunut sen kansallisen tehtävän päätyttyä, jonka perusteella Ignacio Jesús AGUADO CRESPOn nimeämistä ehdotettiin, ja Mikel IRUJO AMEZAGAn erottua tehtävästään. |
|
(4) |
Espanjan hallitus on ehdottanut seuraavia alueellisten julkisyhteisöjen edustajia, jotka ovat poliittisesti vastuussa vaaleissa valitulle elimelle, alueiden komitean varajäseniksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2025: José Francisco HERRERA ANTONAYA, Director General de Cooperación con el Estado y la Unión Europea, Comunidad de Madrid (yhteistyöstä valtion ja Euroopan unionin kanssa vastaava pääjohtaja, Madridin itsehallintoalue) ja Sergio PÉREZ GARCÍA, Director General de Acción Exterior, Gobierno de Navarra (ulkoasioista vastaava pääjohtaja, Navarran hallitus), |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Nimetään seuraavat alueellisten julkisyhteisöjen edustajat, jotka ovat poliittisesti vastuussa vaaleissa valitulle elimelle, alueiden komitean varajäseniksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2025:
|
— |
José Francisco HERRERA ANTONAYA, Director General de Cooperación con el Estado y la Unión Europea, Comunidad de Madrid (yhteistyöstä valtion ja Euroopan unionin kanssa vastaava pääjohtaja, Madridin itsehallintoalue); |
|
— |
Sergio PÉREZ GARCÍA, Director General de Acción Exterior, Gobierno de Navarra (ulkoasioista vastaava pääjohtaja, Navarran hallitus). |
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Luxemburgissa 6 päivänä lokakuuta 2021.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. VIZJAK
(1) EUVL L 139, 27.5.2019, s. 13.
(2) Neuvoston päätös (EU) 2019/2157, annettu 10 päivänä joulukuuta 2019, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2020 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2025 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 327, 17.12.2019, s. 78).
|
20.10.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 372/16 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2021/1836,
annettu 15 päivänä lokakuuta 2021,
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyllä sopimuksella perustetussa sekakomiteassa unionin puolesta esitettävästä kannasta sopimuksen muuttamista koskevan päätöksen hyväksymiseen
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 50 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 218 artiklan 9 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Unioni teki Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen, jäljempänä ’erosopimus’, neuvoston päätöksellä (EU) 2020/135 (1), ja erosopimus tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 2020. |
|
(2) |
Erosopimuksen 164 artiklan 5 kohdan d alakohdassa annetaan sekakomitealle valtuudet hyväksyä päätöksiä sopimuksen muuttamisesta edellyttäen, että muutokset ovat tarpeen virheiden korjaamiseksi, puutteiden tai muiden epäkohtien poistamiseksi tai sellaisiin tilanteisiin puuttumiseksi, jotka eivät olleet ennakoitavissa sopimuksen allekirjoitushetkellä, ja edellyttäen, että kyseisillä päätöksillä ei muuteta sopimuksen olennaisia kohtia. Erosopimuksen 166 artiklan 2 kohdan nojalla sekakomitean päätökset sitovat unionia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, ja unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan on pantava täytäntöön nämä päätökset, joilla on samat oikeusvaikutukset kuin erosopimuksella. |
|
(3) |
Yksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös ja yksi sen antama suositus on jäänyt epähuomiossa pois erosopimuksen liitteessä I olevasta I osasta. Neljä muuta päätöstä ja yksi suositus annettiin ennen siirtymäkauden päättymistä. Nämä päätökset ja suositukset olisi sen vuoksi lisättävä kyseiseen liitteeseen. |
|
(4) |
Sekakomitean olisi annettava erosopimuksen 164 artiklan 5 kohdan d alakohdan nojalla päätös kyseisten puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi. |
|
(5) |
Sen vuoksi on aiheellista määrittää sekakomiteassa unionin puolesta otettava kanta, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Erosopimuksen 164 artiklan 1 kohdalla perustetussa sekakomiteassa unionin puolesta otettava kanta erosopimuksen 164 artiklan 5 kohdan d alakohdan mukaisesti hyväksyttävään päätökseen perustuu tähän päätökseen liitettyyn sekakomitean päätösluonnokseen.
2 artikla
Sekakomitean päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 2021.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. CIGLER KRALJ
LUONNOS
ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNINYHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN EROAMISESTA EUROOPAN UNIONISTA JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖSTÄTEHDYLLÄ SOPIMUKSELLA PERUSTETUNSEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o […]/2021
annettu … päivänä …kuuta ...,
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnaneroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstätehdyn sopimuksen muuttamisesta
SEKAKOMITEA, joka
ottaa huomioon Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen (1), jäljempänä ’erosopimus’, ja erityisesti sen 164 artiklan 5 kohdan d alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Erosopimuksen 164 artiklan 5 kohdan d alakohdassa annetaan erosopimuksen 164 artiklan 1 kohdalla perustetulle sekakomitealle, jäljempänä ’sekakomitea’, valtuudet tehdä päätöksiä kyseisen sopimuksen muuttamisesta edellyttäen, että tällaiset muutokset ovat tarpeen virheiden korjaamiseksi, puutteiden tai muiden epäkohtien poistamiseksi tai sellaisiin tilanteisiin puuttumiseksi, jotka eivät olleet ennakoitavissa sopimuksen allekirjoitushetkellä, ja edellyttäen, että tällaisilla päätöksillä ei muuteta kyseisen sopimuksen olennaisia kohtia. Erosopimuksen 166 artiklan 2 kohdan nojalla sekakomitean päätökset sitovat unionia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan on pantava täytäntöön tällaiset päätökset, joilla on samat oikeusvaikutukset kuin erosopimuksella. |
|
(2) |
Oikeusvarmuuden vuoksi olisi muutettava erosopimuksen liitteessä I olevaa I osaa lisäämällä siihen viisi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätöstä ja kaksi sen antamaa suositusta, joita ei ole aiemmin siellä mainittu, sekä poistamalla ja korvaamalla kaksi päätöstä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muutetaan erosopimus seuraavasti:
|
(1) |
Lisätään erosopimuksen liitteessä I olevassa I osassa kohtaan ”Sovellettava lainsäädäntö (A-sarja)” sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan suositus N:o A1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun todistuksen antamisesta (2); |
|
(2) |
Lisätään erosopimuksen liitteessä I olevassa I osassa kohtaan ”Sähköinen tietojenvaihto (E-sarja)” sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös E6 sen ajankohdan määrittämisestä, josta alkaen sähköinen sanoma katsotaan oikeudelliselta kannalta toimitetuksi sosiaaliturvatietojen sähköisessä vaihtojärjestelmässä (EESSI) (3); |
|
(3) |
Lisätään erosopimuksen liitteessä I olevassa I osassa kohtaan ”Horisontaaliset kysymykset (H-sarja)” sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös H9 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 67 ja 70 artiklassa ja päätöksessä N:o S9 mainittujen määräaikojen jatkamisesta covid-19-pandemian vuoksi (4); |
|
(4) |
Lisätään erosopimuksen liitteessä I olevassa I osassa kohtaan ”Horisontaaliset kysymykset (H-sarja)” sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o H10 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan perustaman tietojenkäsittelyn teknisen toimikunnan toimintatavoista ja kokoonpanosta (5); |
|
(5) |
Lisätään erosopimuksen liitteessä I olevassa I osassa kohtaan ”Horisontaaliset kysymykset (H-sarja)” sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o H11 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 67 ja 70 artiklassa ja päätöksessä N:o S9 mainittujen määräaikojen jatkamisesta covid-19-pandemian vuoksi (6); |
|
(6) |
Lisätään erosopimuksen liitteessä I olevassa I osassa kohtaan ”Horisontaaliset kysymykset (H-sarja)” sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan suositus N:o H2 aitouden todentamista koskevien ominaisuuksien sisällyttämisestä jäsenvaltion laitoksen myöntämiin esitettäviin asiakirjoihin, joissa osoitetaan henkilön tilanne Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 soveltamista varten (7); |
|
(7) |
Lisätään erosopimuksen liitteessä I olevassa I osassa kohtaan ”Sairaanhoito (S-sarja)” sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o S11 korvausmenettelyistä asetuksen (EY) N:o 883/2004 35 ja 41 artiklan panemiseksi täytäntöön (8); |
|
(8) |
Poistetaan ja korvataan erosopimuksen liitteessä I olevasta I osasta seuraavat säädökset:
|
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se annettaan.
Tehty ...
Sekakomitean puolesta
Puheenjohtajat
(1) EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7.
(2) EUVL C 183, 29.5.2018, s. 5.
(3) EUVL C 355, 4.10.2018, s. 5.
(4) EUVL C 259, 7.8.2020, s. 9.
(5) EUVL C 89, 16.3.2021, s. 6.
(6) EUVL C 170, 6.5.2021, s. 4.
(7) EUVL C 147, 29.4.2019, s. 6.
(8) EUVL C 236, 18.6.2021, s. 4.
(9) EUVL C 263, 20.7.2016, s. 3.
(10) EUVL C 89, 16.3.2021, s. 6.
|
20.10.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 372/20 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2021/1837,
annettu 15 päivänä lokakuuta 2021,
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyllä sopimuksella perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta päätöksen, jolla vahvistetaan luettelo 25 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan sopimuksen mukaisen välimiespaneelin jäseninä, muuttamiseen
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 50 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 218 artiklan 9 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä, jäljempänä ’erosopimus’, tehtiin neuvoston päätöksellä (EU) 2020/135 (1), ja se tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 2020. |
|
(2) |
Erosopimuksen 171 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekakomitea laati erosopimuksessa vahvistetun siirtymäkauden loppuun mennessä luettelon 25 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiespaneelin jäseninä. Sekakomitea varmistaa, että luettelo on aina vaatimusten mukainen. |
|
(3) |
Erosopimuksen 171 artiklan 2 kohdan mukaisesti luetteloon ei saa ottaa henkilöitä, jotka ovat unionin toimielinten, jäsenvaltion hallinnon tai Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnon jäseniä, virkamiehiä tai muuta henkilöstöä. |
|
(4) |
Yksi unionin ehdottamista luettelossa olevista henkilöistä on nimitetty unionin tuomioistuimen julkisasiamieheksi, eikä hän näin ollen enää täytä erosopimuksen mukaisia välimiestä koskevia vaatimuksia. |
|
(5) |
Sen vuoksi on tarpeen korvata kyseinen henkilö ehdokkaalla, joka kuuluu neuvoston päätöksen (EU) 2020/2232 (2) liitteessä II olevaan varallaololuetteloon ehdokkaista, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan unionin jäseninä välimiespaneelissa erosopimuksen mukaisesti. |
|
(6) |
On aiheellista vahvistaa sekakomiteassa unionin puolesta esitettävä kanta, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Erosopimuksen 164 artiklan 1 kohdalla perustetussa sekakomiteassa unionin puolesta esitettävä kanta päätöksen, jolla vahvistetaan luettelo 25 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan erosopimuksen mukaisen välimiespaneelin jäseninä, muuttamiseen on liitetty tähän päätökseen.
2 artikla
Sekakomitean päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 2021.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. CIGLER KRALJ
(1) Neuvoston päätös (EU) 2020/135, annettu 30 päivänä tammikuuta 2020, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen tekemisestä (EUVL L 29, 31.1.2020, s. 1).
(2) Neuvoston päätös (EU) 2020/2232, annettu 22 päivänä joulukuuta 2020, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyllä sopimuksella perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta päätökseen, jolla vahvistetaan luettelo 25 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan sopimuksen mukaisen välimiespaneelin jäseninä, ja varallaololuettelo henkilöistä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan unionin jäseninä sopimuksen mukaisessa välimiespaneelissa (EUVL L 437, 28.12.2020, s. 182).
LUONNOS
ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN EROAMISESTA EUROOPAN UNIONISTA JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖSTÄ TEHDYLLÄ SOPIMUKSELLA PERUSTETUN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o […]/2021,
annettu … päivänä …kuuta ...,
luettelon laatimisesta 25 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan sopimuksen mukaisen välimiespaneelin jäseninä, annetun päätöksen N:o 7/2020 muuttamisesta
SEKAKOMITEA, joka
ottaa huomioon Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen (1), ja erityisesti sen 171 artiklan 1 ja 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Sekakomitea laati Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’erosopimus’, 171 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseisessä sopimuksessa määrätyn siirtymäkauden loppuun mennessä luettelon 25 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiespaneelin jäseninä. Sekakomitea varmistaa, että luettelo on aina vaatimusten mukainen. |
|
(2) |
Erosopimuksen 171 artiklan 2 kohdan mukaan luetteloon ei saa ottaa henkilöitä, jotka ovat unionin toimielinten, jäsenvaltion hallinnon tai Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnon jäseniä, virkamiehiä tai muuta henkilöstöä. |
|
(3) |
Yksi luettelossa olevista unionin ehdottamista henkilöistä on nimitetty jäseneksi unionin toimielimeen, joten hän ei enää täytä erosopimuksessa välimiehelle asetettuja vaatimuksia. |
|
(4) |
Sen vuoksi on tarpeen korvata kyseinen henkilö sekakomitean päätöksen 7/2020 (2) liitteessä I olevassa henkilöluettelossa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Luettelo 25 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan sekakomitean päätöksen N:o 7/2020 liitteessä I olevan erosopimuksen mukaisen EU:n välimiespaneelinjäseninä„ muutetaan seuraavasti:
Korvataan Tamara ĆAPETA Ezio PERILLOlla.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on annettu.
Tehty ...
Sekakomitean puolesta
Puheenjohtajat
|
20.10.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 372/24 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2021/1838,
annettu 18 päivänä lokakuuta 2021,
Euroopan unionin satelliittikeskuksen henkilöstösäännöistä annetun päätöksen (YUTP) 2017/824 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin satelliittikeskuksesta ja Euroopan unionin satelliittikeskuksen perustamisesta hyväksytyn yhteisen toiminnan 2001/555/YUTP kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/401/YUTP (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 5 kohdan,
ottaa huomioon ehdotuksen, jonka unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on tehnyt Euroopan unionin satelliittikeskuksen johtokunnan puheenjohtajana,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Euroopan unionin satelliittikeskus (SATCEN) on rinnasteisiin järjestöihin kuuluva unionin virasto. Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella neuvoston 15 päivänä toukokuuta 2017 päätöksellä (YUTP) 2017/824 hyväksymät Euroopan unionin satelliittikeskuksen henkilöstösäännöt (2), jäljempänä ’SATCENin henkilöstösäännöt’, olisi mukautettava neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (3) säädettyihin virkamiehiin sovellettaviin henkilöstösääntöihin ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettaviin palvelussuhteen ehtoihin sekä Euroopan puolustusviraston henkilöstösääntöihin (4) ja SATCENin henkilöstösäännöissä olisi erityisesti säädettävä, että Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista SATCENin ja sen henkilöstön välisiä riita-asioita samoin kuin tuomioistuin voi ratkaista kaikkien muiden unionin toimihenkilöiden ja näiden työnantajien välisiä riita-asioita. |
|
(2) |
SATCENin johtokunta on SATCENin johtajan ehdotuksesta laatinut neuvoston hyväksyttäväksi muutokset SATCENin henkilöstösääntöihin, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muutetaan päätös (YUTP) 2017/824 seuraavasti:
|
1) |
Korvataan VIII luvun otsikko seuraavasti: ”Muutoksenhaku” |
|
2) |
Korvataan 28 artikla seuraavasti: ”28 artikla Muutoksenhaku 1. Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi pyytää johtajaa tekemään häntä koskevan päätöksen näiden henkilöstösääntöjen kattamissa asioissa. Johtajan on ilmoitettava kyseiselle henkilölle perustellusta päätöksestään neljän kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Jos pyyntöön ei tämän määräajan kuluessa ole vastattu, pyynnön katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä ja pyynnön tehnyt henkilö voi tehdä hylkäämisestä valituksen seuraavien kohtien mukaisesti. 2. Jokainen, johon näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan, voi tehdä johtajalle valituksen itseään vastaan kohdistetusta kielteisestä toimenpiteestä, joko johtajan tekemästä päätöksestä tai siitä, että tämä on jättänyt toteuttamatta henkilöstösäännöissä säädetyn toimenpiteen. Valitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa
3. Johtajan on annettava asianomaiselle tiedoksi perusteltu päätöksensä neljän kuukauden kuluessa valituksen esittämispäivästä. Jos valitukseen ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, sen katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, johon voi hakea muutosta 5 kohdan mukaisesti. Vastauksen ollessa kieltävä toimihenkilö voi pyytää sovittelua. Sovittelu ei ole pakollinen. 4. Keskuksen johtaja nimittää sovittelijan kolmeksi vuodeksi. Nimitys voidaan uusia. Sovittelija on asiaan perehtynyt riippumaton lainoppinut. Keskuksen johtaja ja asianomainen toimihenkilö toimittavat sovittelijalle kaikki hänen asian tutkimisen kannalta tarpeellisiksi katsomansa tiedot. Sovittelija antaa ratkaisuehdotuksensa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut asian käsiteltäväkseen. Ratkaisuehdotus ei sido satelliittikeskuksen johtajaa eikä toimihenkilöä. Sovittelusta aiheutuvista kuluista vastaa satelliittikeskus, jos johtaja kiistää ratkaisuehdotuksen. Jos toimihenkilö sen sijaan ei hyväksy ratkaisuehdotuksen ehtoja, hän korvaa 50 prosenttia kuluista. 5. Euroopan unionin tuomioistuimella, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, on toimivalta ratkaista kaikki SATCENin sekä näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvan henkilön väliset riidat, jotka koskevat sellaisen toimenpiteen laillisuutta, jossa on kyse 2 kohdassa tarkoitetusta kyseistä henkilöä vastaan kohdistetusta toimenpiteestä. Raha-asioita koskevissa riidoissa unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta. Henkilöstön jäsenet voivat valittaa päätöksistä unionin tuomioistuimeen noudattaen seuraavaa:
|
|
3) |
Poistetaan liite X. |
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2021. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Luxemburgissa 18 päivänä lokakuuta 2021.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. BORRELL FONTELLES
(1) EUVL L 188, 27.6.2014, s. 73.
(2) Neuvoston päätös (YUTP) 2017/824, annettu 15 päivänä toukokuuta 2017, Euroopan unionin satelliittikeskuksen henkilöstösäännöistä (EUVL L 123, 16.5.2017, s. 7).
(3) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä (Muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot) (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).
(4) Neuvoston päätös (EU) 2016/1351, annettu 4 päivänä elokuuta 2016, Euroopan puolustusviraston henkilöstösäännöistä ja päätöksen 2004/676/EY kumoamisesta (EUVL L 219, 12.8.2016, s. 1).
|
20.10.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 372/27 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2021/1839,
annettu 15 päivänä lokakuuta 2021,
kreosootin käyttöä valmisteryhmään 8 kuuluvissa biosidivalmisteissa koskevan hyväksynnän voimassaolon päättymispäivän lykkäämisestä
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 5 kohdan,
on kuullut pysyvää biosidivalmistekomiteaa,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Tehoaine kreosootti sisällytettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (2) liitteeseen I käytettäväksi tehoaineena valmisteryhmään 8 kuuluvissa biosidivalmisteissa, ja asetuksen (EU) N:o 528/2012 86 artiklan mukaisesti sitä pidetään näin ollen hyväksyttynä mainitun asetuksen nojalla siten, että sovelletaan kyseisen direktiivin liitteessä I vahvistettuja spesifikaatioita ja edellytyksiä. |
|
(2) |
Kreosootin hyväksynnän uusimista koskeva hakemus sen käytöstä valmisteryhmään 8 kuuluvissa biosidivalmisteissa toimitettiin 27 päivänä lokakuuta 2016 asetuksen (EU) N:o 528/2012 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
|
(3) |
Aiemmin arvioinnista vastannut Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltainen viranomainen toimitti 16 päivänä syyskuuta 2019 Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’, hyväksynnän uusimista koskevan suosituksen. Puolan toimivaltainen viranomainen otti 30 päivänä tammikuuta 2020 hoitaakseen hakemuksen arvioinnista vastaavan toimivaltaisen viranomaisen tehtävän. |
|
(4) |
Koska kemikaaliviraston lausunto tehoaineen hyväksynnän uusimisesta ei ollut vielä saatavilla heinäkuuhun 2020 mennessä, kreosootin hyväksynnän voimassaolon päättymispäivää on lykätty komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1038 (3)31 päivään lokakuuta 2021, jotta hakemuksen käsittelyn päätökseen saattamiselle jäisi riittävästi aikaa. |
|
(5) |
Kemikaalivirasto antoi asetuksen (EU) N:o 528/2012 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti lausuntonsa (4)4 päivänä joulukuuta 2020 ottaen huomioon arvioinnista vastaavan toimivaltaisen viranomaisen päätelmät. |
|
(6) |
Kreosootti on luokiteltu kategoriaan 1B kuuluvaksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (5) mukaisesti ja se täyttää hitaasti hajoavan, biokertyvän ja myrkyllisen aineen perusteet ja erittäin hitaasti hajoavan ja erittäin voimakkaasti biokertyvän aineen perusteet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (6) liitteen XIII mukaisesti, joten se täyttää asetuksen (EU) N:o 528/2012 5 artiklan 1 kohdan a ja e alakohdassa määritellyt hyväksymättä jättämisen perusteet. Vaikka tarkastelu, jonka tarkoituksena on päättää, täyttyykö vähintään yksi asetuksen (EU) N:o 528/2012 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyistä edellytyksistä ja voidaanko kreosootin hyväksyntä sen vuoksi uusia, on jo aloitettu, tätä tarkastelua ei voida saattaa päätökseen ennen nykyisen hyväksynnän voimassaolon päättymistä. |
|
(7) |
Lisäksi kreosoottiin, sen yhdisteisiin ja niillä käsiteltyyn puuhun sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII vahvistettuja rajoituksia. Komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/961 (7) johdosta Ranskan on toimitettava kemikaalivirastolle asiakirja-aineisto asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XV mukaisesti, jolloin unionin rajoitusmenettely käynnistyy mainitun asetuksen 69–73 artiklan mukaisesti. Lisätutkimuksia on tehtävä sen varmistamiseksi, että arviointi kreosootin hyväksynnän uusimisesta asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisena tehoaineena ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukainen unionin rajoitusmenettely ovat yhdenmukaisia ja että kreosootin ja sillä käsitellyn puun valvonta on tehokasta. |
|
(8) |
Näin ollen kreosootin käyttöä valmisteryhmään 8 kuuluvissa biosidivalmisteissa koskevan hyväksynnän voimassaolo todennäköisesti päättyy hakijasta riippumattomista syistä ennen kuin on tehty päätös sen uusimisesta. Sen vuoksi on asianmukaista lykätä kreosootin hyväksynnän voimassaolon päättymispäivää edelleen, jotta hakemuksen tarkastelulle jää riittävästi aikaa. |
|
(9) |
Ottaen huomioon aika, joka tarvitaan sen määrittämiseksi, täyttyykö vähintään yksi asetuksen (EU) N:o 528/2012 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainituista edellytyksistä ja voidaanko kreosootin hyväksyntä näin ollen uusia, on asianmukaista lykätä kreosootin hyväksynnän voimassaolon päättymispäivää 31 päivään lokakuuta 2022. |
|
(10) |
Hyväksynnän päättymispäivää lukuun ottamatta kreosootin hyväksyntä on voimassa direktiivin 98/8/EY liitteessä I vahvistettujen spesifikaatioiden ja edellytysten mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Lykätään kreosootin käyttöä valmisteryhmään 8 kuuluvissa biosidivalmisteissa koskevan hyväksynnän voimassaolon päättyminen 31 päivään lokakuuta 2022.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 15 päivänä lokakuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/8/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998, biosidituotteiden markkinoille saattamisesta (EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1).
(3) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1038, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2020, kreosootin käyttöä valmisteryhmään 8 kuuluvissa biosidivalmisteissa koskevan hyväksynnän voimassaolon päättymispäivän lykkäämisestä (EUVL L 227, 16.7.2020, s. 74).
(4) Biocidal Products Committee (BPC) opinion on the application for renewal of the approval of the active substance: creosote, Product type: 8, ECHA/BPC/274/2020, annettu 4. joulukuuta 2020.
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
(7) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/961, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2019, tietyn kreosootilla ja muilla kreosoottiin liittyvillä aineilla käsitellyn puun käytön ja markkinoille saattamisen rajoittamista koskevan Ranskan tasavallan toteuttaman väliaikaisen toimenpiteen hyväksymisestä kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 129 artiklan mukaisesti (EUVL L 154, 12.6.2019, s. 44).