(1)

Unionin koheesiopolitiikkaa koskevalla sääntelykehyksellä vuosiksi 2021–2027 seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa edistetään unionin sitoumuksia panna täytäntöön ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytty Pariisin ilmastosopimus (5), jäljempänä ’Pariisin sopimus’, jolla pyritään rajaamaan maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan, ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet keskittämällä unionin rahoitus vihreisiin tavoitteisiin. Tällä asetuksella olisi pantava täytäntöön yksi prioriteeteista, joka esitetään 11 päivänä joulukuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” ja se muodostaa osan Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa, josta myönnetään oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin nojalla koheesiopolitiikan puitteissa kohdennettua rahoitusta, jolla on tarkoitus käsitellä niitä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristökustannuksia, joita aiheutuu ilmastoneutraaliin kiertotalouteen siirtymisestä, kun mahdolliset kasvihuonekaasupäästöt kompensoidaan vastaavalla hiilen sitomisella.

(2)

Siirtyminen ilmastoneutraaliin kiertotalouteen on yksi unionin tärkeimmistä poliittisista tavoitteista. Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 tavoitteen ilmastoneutraalista unionista vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen torjuminen hyödyttää kaikkia pitkällä aikavälillä ja tarjoaa mahdollisuuksia ja haasteita kaikille keskipitkällä aikavälillä, mutta kaikki alueet ja jäsenvaltiot eivät aloita siirtymää samoista lähtökohdista eikä niillä ole samoja toimintavalmiuksia. Jotkin ovat edistyneempiä kuin toiset, ja siirtymällä on laajoja sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia niillä alueilla, joilla nojaudutaan energiankäytössä voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin – etenkin kivi- ja ruskohiileen, turpeeseen ja öljyliuskeeseen – tai kasvihuonekaasuvaltaiseen teollisuuteen. Tällaisissa tilanteissa riskinä on eritahtinen siirtymä unionissa ilmastotoimien alalla mutta myös kasvavat erot alueiden välillä, mikä on haitallista sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden kannalta.

(3)

Jotta siirtymä onnistuisi ja olisi yhteiskunnallisesti hyväksyttävä kaikkien kannalta, sen on oltava oikeudenmukainen ja osallistava. Sen vuoksi unionin, jäsenvaltioiden ja niiden alueiden on otettava huomioon siirtymän sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset alusta lähtien ja otettava käyttöön kaikki mahdolliset välineet haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Unionin talousarviolla on tässä merkittävä tehtävä.

(4)

Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja Kestävä Eurooppa -investointiohjelmassa esitetään, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla olisi täydennettävä muita toimia, joita toteutetaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen nojalla vuosina 2021–2027. Sen avulla olisi käsiteltävä yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia, joita aiheutuu erityisesti prosessin vaikutuspiiriin kuuluville työntekijöille unionin siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, yhdistämällä alueellisella tasolla unionin talousarvion menot ilmastotavoitteisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin ja pitämällä tavoitteena korkeita sosiaalisia ja ympäristönormeja.

(5)

Tällä asetuksella olisi perustettava oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund), jäljempänä ’JTF-rahasto’, joka on yksi koheesiopolitiikan puitteissa toteutetun oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin pilareista. JTF-rahaston tavoitteena on lieventää ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, ja edistää tasapainoista sosioekonomista siirtymää. JTF-rahaston ainoan erityistavoitteen mukaisesti JTF-rahastosta tuetuilla toimilla olisi lievennettävä suoraan siirtymän vaikutusta vähentämällä kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja rahoittamalla paikallisen talouden monipuolistamista ja nykyaikaistamista. JTF-rahaston ainoa erityistavoite on vahvistettu samalla tasolla ja lueteltu yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (6) 4 artiklassa esitettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa.

(6)

Kun otetaan huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma unionin kestävän kasvun strategiana ja ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, JTF-rahastolla on tarkoitus edistää ilmastotoimien valtavirtaistamista ja ympäristökestävyyttä sekä yleistavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia unionin talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen sekä yleistä pyrkimystä tavoitteen, jonka mukaan 7,5 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista suunnataan luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin vuodesta 2024 alkaen ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset nykyiset päällekkäisyydet, tukemiseen. Varat JTF-rahaston omista määrärahoista ovat täydentäviä niiden investointien lisäksi, jotka tarvitaan, jotta saavutetaan yleinen 30 prosentin tavoitetaso unionin talousarviomenoista ilmastotavoitteiden edistämiseksi. Kyseisillä määrärahoilla olisi edistettävä tämän tavoitteen täysimääräistä saavuttamista yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (7) perustetun Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (8) perustetun Euroopan sosiaalirahasto plussan, jäljempänä ’ESR+’, vapaaehtoisesti siirrettävien varojen kanssa. Tässä yhteydessä JTF-rahastosta olisi tuettava toimia, jotka ovat unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja prioriteettien mukaisia eivätkä aiheuta merkittävää haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (9) 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille ja joilla varmistetaan siirtymä vähähiiliseen talouteen edettäessä kohti ilmastoneutraalia unionia vuoteen 2050 mennessä.

(7)

JTF-varoilla olisi täydennettävä koheesiopolitiikan puitteissa käytettävissä olevia varoja.

(8)

Siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen on haaste kaikille jäsenvaltioille. Se on erityisen vaativaa niille jäsenvaltioille, joissa nojaudutaan tai on viime aikoihin asti nojauduttu voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin tai kasvihuonekaasuvaltaiseen teolliseen toimintaan, joka on poistettava vaiheittain käytöstä tai jota on mukautettava ilmastoneutraaliin talouuteen siirtymisen vuoksi, ja jolla ei ole varoja tähän. JTF-rahaston olisi näin ollen katettava kaikki jäsenvaltiot, mutta rahoituksen jakamisessa olisi keskityttävä alueisiin, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten, ja kyseisessä jakamisessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden valmiudet rahoittaa investointeja, jotka tarvitaan ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisestä selviytymiseksi.

(9)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (10), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja niissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(10)

JTF-rahaston varojen saatavuus olisi niiden tehokkaan käytön varmistamiseksi rajattava niin, että jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä sitoutuneet panemaan täytäntöön tavoitetta saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukainen ilmastoneutraali unioni vuoteen 2050 mennessä, voivat saada JTF-rahastosta enintään 50 prosenttia jäsenvaltiokohtaisista määrärahoista; loput 50 prosenttia voidaan ottaa käyttöön ohjelmatyötä varten, kun tällainen sitoumus hyväksytään. Jos minä tahansa vuonna vuodesta 2022 alkaen jäsenvaltio ei ole vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä sitoutunut panemaan täytäntöön tavoitetta ilmastoneutraalin unionin saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä, olisi kyseistä vuotta edeltävän vuoden talousarviositoumus oikeudenmukaisuuden ja jäsenvaltioiden yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi vapautettava kokonaisuudessaan seuraavana vuonna.

(11)

Neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (11) mukaisesti ja siinä kohdennettujen määrärahojen rajoissa olisi toteutettava JTF-rahaston mukaisia elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, jotta covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia voidaan lievittää. Tällaisia lisävaroja käytettäessä olisi varmistettava kyseisessä asetuksessa säädettyjen määräaikojen noudattaminen.

(12)

Tässä asetuksessa olisi yksilöitävä investointityypit, joiden menoja voitaisiin tukea JTF-rahastosta. Kaikessa tuetussa toiminnassa olisi noudatettava täysimääräisesti unionin ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalisia sitoumuksia ja prioriteetteja. Investointien luetteloon olisi sisällytettävä ne, joilla tuetaan paikallista taloutta edistämällä niiden sisäsyntyistä kasvupotentiaalia asianomaisten älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti, kuten tapauksen mukaan kestävän matkailun avulla. Investointien on oltava kestäviä pitkällä aikavälillä, ottaen huomioon kaikki Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Rahoitetuilla hankkeilla olisi edistettävä siirtymistä kestävään, ilmastoneutraaliin kiertotalouteen, mukaan luettuna toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään resurssitehokkuutta. Jätteenpolttoa ei olisi tuettava, sillä se kuuluu kiertotalouden mukaisen jätehierarkian alempaan osaan. JTF-rahastosta tuettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa edistävien konsultointipalvelujen olisi myös oltava tukikelpoisia. Laitosalueiden luonnontilaan palauttamista sekä vihreän infrastruktuurin ja vesihuollon kehittämistä olisi voitava tukea maansaneeraushankkeen osana. JTF-rahastosta olisi energiatehokkuustoimenpiteitä tuettaessa voitava tukea investointeja, joilla esimerkiksi edistetään energiaköyhyyden vähentämistä pääasiassa parantamalla asuntokannan energiatehokkuutta. JTF-rahastosta olisi voitava tukea myös innovatiivisten varastointiteknologioiden kehittämistä.

(13)

Jotta voidaan suojella kansalaisia, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten, JTF-rahastosta olisi katettava myös vaikutusten kohteeksi joutuneiden työntekijöiden ammattitaidon parantaminen ja uusien taitojen hankkiminen, koulutus mukaan luettuna, riippumatta siitä, ovatko he edelleen työssä vai menettäneet työpaikkansa siirtymän vuoksi. JTF-rahaston olisi pyrittävä auttamaan heitä sopeutumaan uusiin työllisyysmahdollisuuksiin. JTF-rahaston olisi myös tarjottava työnhakijoille kaikenlaisia sopivia tukimuotoja, kuten työnhakuneuvontaa ja heidän aktiivisen työmarkkinoille integroitumisensa edistämistä. Kaikille työnhakijoille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa alueellista oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman kattamalla alueella olevilla toimialoilla, joihin siirtymä vaikuttaa, olisi voitava myöntää tukea JTF-rahastosta, vaikka irtisanotut työntekijät eivät asu alueella. Olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota kansalaisiin, joita uhkaa energiaköyhyys, erityisesti toteutettaessa energiatehokkuustoimenpiteitä sosiaalisen asuntotuotannon asuntojen parantamiseksi.

(14)

Toimien tukeminen olisi sallittava koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden alalla, myös lasten- ja vanhusten hoitopalveluihin tarkoitetun sosiaalisen infrastruktuurin ja koulutuskeskusten osalta, edellyttäen, että kyseiset toimet on asianmukaisesti perusteltu alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa. Yhteisöpohjaisen hoidon edistämisen periaate olisi säilytettävä vanhustenhoidossa. Kyseisten alojen sosiaalipalvelut ja julkiset palvelut voisivat täydentää investointiyhdistelmän. Kyseisen alojen kaikki tuet olisi perusteltava asianmukaisesti alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa, ja niiden olisi oltava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden mukaisia.

(15)

Ilmastoneutraaliin talouteen siirryttäessä olisi edistettävä sukupuolten tasa-arvoa naisten erityistilanteen ja roolin ottamiseksi huomioon. Naisten osallistumisella työmarkkinoille ja yrittäjyydellä sekä samapalkkaisuudella on suuri merkitys yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisessa. JTF-rahaston olisi myös kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, jotka kärsivät kohtuuttomasti siirtymän haitallisista vaikutuksista, esimerkiksi alentuneesti työkykyisiin työntekijöihin. Kaivosyhteisöjen identiteetti on säilytettävä ja aiempien ja tulevien yhteisöjen jatkuvuus on turvattava. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden kaivostoiminnan aineelliseen ja aineettomaan perintöön, kulttuuri mukaan luettuna.

(16)

Jotta parannettaisiin siirtymän vaikutuksista kärsivien alueiden talouden monipuolistamista, JTF-rahastosta olisi annettava tukea yrityksille ja talouden toimijoille muun muassa tukemalla mikroyrityksiin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (12), jäljempänä ’pk-yritykset’, tehtäviä tuotannollisia investointeja. Tuotannollisten investointien olisi katsottava tarkoittavan yritysten kiinteään pääomaan tai aineettomaan omaisuuteen tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi tehtävää investointia, joka siten edistää pääoman bruttomuodostusta ja työllisyyttä. Muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja olisi tuettava vain, jos ne ovat tarpeen siirtymästä johtuvien työpaikkojen menetysten lieventämiseksi luomalla tai suojaamalla merkittävä määrä työpaikkoja eivätkä ne johda tuotannon siirtämiseen tai ole seurausta siitä. Investoinnit olemassa oleviin tuotantolaitoksiin, mukaan luettuna unionin päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluviin tuotantolaitoksiin, olisi sallittava, jos ne edistävät siirtymistä ilmastoneutraaliin unionin talouteen vuoteen 2050 mennessä ja alittavat merkittävästi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (13) mukaiset ilmaisjaon laskemiseen käytettävät vertailuarvot ja jos niiden tuloksena säilytetään merkittävä määrä työpaikkoja. Tällaiset investoinnit olisi perusteltava asianmukaisesti alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa. Sisämarkkinoiden ja koheesiopolitiikan yhtenäisyyden suojaamiseksi yrityksille myönnettävän tuen olisi oltava SEUT 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaista, ja erityisesti tuki muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin olisi rajattava yrityksiin, jotka sijaitsevat SEUT 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuilla tukialueilla.

(17)

Jotta voitaisiin tarjota joustavuutta JTF-varojen kohdentamiseen Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa, olisi oltava mahdollista laatia itsenäinen JTF-ohjelma tai kohdentaa JTF-varat yhteen tai useampaan toimintalinjaan ohjelmassa, jota tuetaan EAKR:sta, ESR+:sta tai koheesiorahastosta. Asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti JTF-varoja voitaisiin vahvistaa vapaaehtoiselta pohjalta täydentävällä rahoituksella EAKR:sta ja ESR+:sta. Tällaisessa tapauksessa EAKR:sta ja ESR+:sta siirrettävien määrien olisi oltava johdonmukaisia alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa vahvistettujen toimien tyypin kanssa.

(18)

JTF-tuen edellytyksenä olisi oltava siirtymäprosessin tosiasiallinen toteuttaminen tietyllä alueella, jotta saavutetaan ilmastoneutraali talous. Jäsenvaltioiden olisi laadittava työmarkkinaosapuolten välisessä vuoropuhelussa sekä yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien kanssa asetuksen (EU) 2021/1060 kumppanuutta koskevaa asiaan kuuluvaa säännöstä noudattaen ja komission tuella alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, joissa esitetään siirtymäprosessi yksityiskohtaisesti ja jotka ovat johdonmukaisia yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa. Komission olisi tätä varten perustettava siirtymävaiheessa olevien kivihiilialueiden foorumiin pohjautuva oikeudenmukaista siirtymää käsittelevä foorumi, joka mahdollistaa kahden- ja monenvälisen kokemusten vaihdon hankitusta tietämyksestä ja hyvistä käytännöistä kaikilla toiminta-aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kunnat ja kaupungit osallistuvat JTF-rahaston varojen täytäntöönpanoon ja että niiden tarpeet otetaan huomioon tässä yhteydessä.

(19)

Alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa olisi yksilöitävä alueet, joihin kohdistuu eniten kielteisiä vaikutuksia ja joihin JTF-tuki olisi keskitettävä, ja kuvattava toteutettavat toimet vuotta 2030 koskevat unionin energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja ilmastoneutraalin unionin talouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä, erityisesti siltä osin kuin kyseessä on fossiilisten polttoaineiden tuotantoon liittyvien laitosten tai muun kasvihuonekaasuvaltaisen toiminnan muuntaminen tai lopettaminen. Nämä alueet olisi määriteltävä tarkasti, ja niiden olisi vastattava yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön 3-tason, jäljempänä ’NUTS 3 -tason alueet’, alueita, sellaisena kuin ne ovat määriteltyinä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 (14), tai oltava osa niitä. Suunnitelmissa olisi esitettävä yksityiskohtaisesti näiden alueiden haasteet ja tarpeet ottaen huomioon väestökadon riski ja yksilöitävä työpaikkojen luomiseksi suunnitelman edunsaajien tasolla tarvittavien toimien tyyppi siten, että varmistetaan sellaisen ilmastonmuutosta kestävän taloudellisen toiminnan johdonmukainen kehittäminen, joka on myös ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaista. Tällaisia alueita yksilöitäessä olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti saarten, saaristoalueiden ja syrjäisimpien alueiden erityispiirteisiin, sillä niiden maantieteelliset ja sosioekonomiset ominaispiirteet saattavat edellyttää erilaista lähestymistapaa ilmastoneutraaliin talouteen siirtymistä koskevan prosessin tukemiseksi. Vain alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien mukaisesti tehtyjen investointien olisi voitava saada taloudellista tukea JTF-rahastosta. Alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien olisi oltava osa komission hyväksymiä ohjelmia, jotka saavat tapauksen mukaan tukea EAKR:sta, ESR+:sta, koheesiorahastosta tai JTF-rahastosta.

(20)

JTF-varojen tulossuuntautuneisuuden vahvistamiseksi komission olisi voitava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti soveltaa rahoitusoikaisuja, jos JTF-rahaston erityistavoitteen osalta vahvistetut tavoitteet ovat merkittävässä määrin jääneet saavuttamatta.

(21)

Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi JTF-rahastoa varten komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa käytettävissä olevien määrärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain.

(22)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on tukea ihmisiä, taloutta ja ympäristöä alueilla, joihin kohdistuu taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia hiilineutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi, kun otetaan huomioon eri alueiden väliset kehityserot ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyys sekä jäsenvaltioiden ja alueiden taloudellisten resurssien rajallisuus ja toisaalta tarve yhtenäiseen täytäntöönpanokehykseen, joka kattaa useita yhteistyössä hallinnoitavia unionin rahastoja, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(23)

Jotta tämä asetus voitaisiin hyväksyä ohjelmakauden alkamisen jälkeen, ottaa huomioon tarve panna JTF- rahasto täytäntöön koordinoidusti ja yhdenmukaisesti sekä varmistaa nopea täytäntöönpano, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

(1)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jäljempänä ’pilari’, vastauksena Euroopan sosiaalisiin haasteisiin. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseiset pilarin 20 periaatetta olisi otettava huomioon Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) mukaisessa toiminnassa. Pilarin täytäntöönpanon edistämiseksi ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden toimintapolitiikan aloilla käytössä oleviin järjestelmiin; näin lujitettaisiin taloudellista, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklan mukaisesti.

(2)

Unionin tasolla kansallisten uudistusten painopisteet määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, jäljempänä ’eurooppalainen ohjausjakso’, puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistusten painopisteitä. Kyseiset strategiat olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään unionin tai kansallista rahoitusta.

Niillä olisi tuettava myös unionin rahoituksen käyttämistä johdonmukaisella tavalla ja sitä, että tarvittaessa maksimoidaan etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta, joiden erityistavoitteet ja tuen soveltamisala vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1058 (4), ESR+:sta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) perustetusta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1305/2013 (5) perustetusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (6) perustetusta InvestEU-ohjelmasta, jäljempänä 'InvestEU-ohjelma', tuetuista ohjelmista saatavan rahoitustuen lisäarvo.

(3)

Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan tarkistetut suuntaviivat hyväksyttiin neuvoston päätöksellä (EU) 2020/1512 (7). Kyseisten suuntaviivojen teksti on yhdenmukaistettu pilarin periaatteiden kanssa, tarkoituksena parantaa Euroopan kilpailukykyä ja tehdä siitä houkuttelevampi kohde investoinneille, työpaikkojen luomiselle ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiselle. Jotta varmistetaan, että ESR+ on täysin yhdenmukainen kyseisten suuntaviivojen kanssa, etenkin työllisyyden ja koulutuksen sekä sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja syrjinnän torjunnan osalta, ESR+:lla olisi tuettava jäsenvaltioita ottaen huomioon SEUT 121 artiklan 2 kohdan nojalla annetut asiaa koskevat yhdennetyt suuntaviivat ja SEUT 148 artiklan 2 ja 4 kohdan nojalla annetut maakohtaiset suositukset ja tarvittaessa kansallisiin strategioihin perustuvat kansalliset uudistusohjelmat. ESR+:lla olisi edistettävä myös unionin keskeisten aloitteiden ja toimien täytäntöönpanon kannalta merkityksellisiä seikkoja, etenkin 10 päivänä kesäkuuta 2016 annettua komission tiedonantoa ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle”, 30 päivänä syyskuuta 2020 annettua komission tiedonantoa ”Eurooppalainen koulutusalue” ja 7 päivänä lokakuuta 2020 annettua komission tiedonantoa ”Tasa-arvon unioni: romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys” sekä 15 päivänä helmikuuta 2016 annettua neuvoston suositusta pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille, 19 päivänä joulukuuta 2016 annettua neuvoston suositusta taitojen parantamisesta, 30 päivänä lokakuuta 2020 annettua neuvoston suositusta ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” ja 12 päivänä maaliskuuta 2021 annettua neuvoston suositusta romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta.

(4)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”. Neuvosto painotti, että on tärkeää saavuttaa kestävä kehitys tasapainoisesti ja yhdennetysti sen kolmessa eri ulottuvuudessa eli taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja ympäristön alalla. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys kaikkiin unionin sisäisiin ja ulkoisiin toimintapolitiikan aloihin ja että unioni on kunnianhimoinen politiikkatoimissaan, joilla se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautui myönteisesti 22 päivänä marraskuuta 2016 annettuun komission tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteiden, jäljempänä ’kestävän kehityksen tavoitteet’, valtavirtaistamiseksi sekä kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea unionin toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena, myös sen rahoitusvälineiden kautta. ESR+:lla olisi edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa poistamalla köyhyyden äärimmäiset muodot (kestävän kehityksen tavoite 1), takaamalla laadukas ja kaikille avoin koulutus (kestävän kehityksen tavoite 4), edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa (kestävän kehityksen tavoite 5), edistämällä vakaata, osallistavaa ja kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille (kestävän kehityksen tavoite 8) sekä vähentämällä epätasa-arvoa (kestävän kehityksen tavoite 10).

(5)

Viimeaikaiset ja käynnissä olevat kehityssuuntaukset ovat lisänneet rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, sosiaalisesta eriarvoisuudesta, muuttovirtojen ja kasvaneiden turvallisuusuhkien hallinnasta, siirtymisestä puhtaaseen energiaan, teknologian muutoksista, väestön vähenemisestä, työttömyydestä, erityisesti nuorisotyöttömyydestä, työvoiman yhä nopeammasta ikääntymisestä sekä taitojen ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kasvavasta epäsuhdasta työmarkkinoilla joillakin sektoreilla ja alueilla ja etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yritykset). Vihreä ja digitaalinen siirtymä ja Euroopan teollisten ekosysteemien muutos tuovat todennäköisesti mukanaan monia uusia mahdollisuuksia, kunhan niiden rinnalla on käytettävissä oikeanlaisia taitoja ja toteutetaan oikeanlaisia työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa ja -toimintaa. Työelämän muuttuvat realiteetit huomioon ottaen unionin olisi oltava valmistautunut kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet investoimalla relevanttiin osaamiseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, tekemällä kasvusta entistä osallistavampaa ja parantamalla työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa ottaen huomioon taloudellinen ja teollinen kestävyys, työvoiman liikkuvuus ja pyrkien aikaansaamaan työmarkkinat, joilla sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1060 (8) luodaan puitteet EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1056 (9) perustetun oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, EMKVR:n, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa perustettavan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen toiminnalle ja vahvistetaan erityisesti yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintoa ja valvontaa koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR+:n yleiset tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia ESR+:sta voidaan rahoittaa.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (10), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistetaan unionin yleisen talousarvion, jäljempänä ’unionin talousarvio’, toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt. Avustusten yhteisrahoitus voi olla peräisin tuensaajien omista varoista, hankkeen tuottamasta tulosta tai kolmansien osapuolten rahoitusosuuksista tai luontoissuorituksista. ESR+:sta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimenpiteisiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin ohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus.

(8)

Tämän asetuksen mukaiset unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimenpiteiden erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi tässä yhteydessä harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua rahoitusmuotoa, joka ei perustu kustannuksiin. Kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomiseen integroimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2021/1060 94 artiklan mukaisesti komissio voi korvata menoja jäsenvaltioille, jotka käyttävät yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mukaan lukien kertakorvaukset.

(9)

Jotta voidaan sujuvoittaa ja yksinkertaistaa rahoitusympäristöä ja lisätä synergiamahdollisuuksia yhdennettyjen rahoitusmallien avulla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 223/2014 (11) perustetusta vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1296/2013 (12) perustetusta työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta tuetut toimet olisi sisällytettävä ESR+:aan. ESR+:n olisi koostuttava kahdesta toimintalohkosta, jotka ovat yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, jäljempänä ’ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko’, ja suoraan ja välillisesti hallinnoitava työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko, jäljempänä ’EaSI-toimintalohko’. Näin voitaisiin vähentää eri rahastojen hallinnointiin liittyvää hallinnollista rasitusta etenkin jäsenvaltioissa ja tuensaajien osalta ja pitää voimassa yksinkertaisempia sääntöjä yksinkertaisempien toimien osalta, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakelussa.

(10)

Koska ESR+:n soveltamisala laajenee, on aiheellista, että pyrkimyksiä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutukseen ja koulutuksen laatua, jotta voidaan tukea koulutusjärjestelmiin palaamista, edistää sosiaalista osallisuutta, helpottaa terveydenhuollon saatavuutta haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta ja edistää köyhyyden poistamista, ei toteuteta ainoastaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa, vaan että unionin tasolla edellytettyjen toimenpiteiden toteutuksessa EaSI-toimintalohkon osalta käytetään myös suoraa tai välillistä hallinnointia.

(11)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ESR+:n koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (13) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Siinä olisi täsmennettävä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahat ja EaSI-toimintalohkon puitteissa toteutettuihin toimenpiteisiin kohdennetut määrärahat.

(12)

Jotta voidaan helpottaa EaSI-toimintalohkon erityisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamista, ESR+:sta olisi tuettava tekniseen ja hallinnolliseen apuun liittyviä toimia, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimia, kun taas viestintä- ja tiedonlevittämistoimien olisi oltava osa EaSI-toimintalohkon tukikelpoisia toimenpiteitä.

(13)

ESR+:lla olisi pyrittävä edistämään työllisyyttä aktiivisilla toimilla, joiden ansiosta erityisesti nuoret etenkin vahvistetun nuorisotakuun kautta, pitkäaikaistyöttömät, muita heikommassa asemassa työmarkkinoilla olevat ryhmät ja työelämän ulkopuolella olevat pääsevät työmarkkinoille ja pääsevät palaamaan työmarkkinoille, sekä tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta. ESR+:lla olisi pyrittävä tehostamaan työmarkkinoiden toimintaa tukemalla työmarkkinalaitosten, kuten julkisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistamista, jotta parannetaan niiden valmiuksia tarjota tehostetusti kohdennettua neuvontaa ja ohjausta työnhaussa ja työelämään siirtymisessä ja helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta. ESR+:lla olisi edistettävä sukupuolten tasapuolista osallistumista työmarkkinoille toimenpiteillä, joiden tavoitteena on varmistaa muun muassa tasavertaiset työolot, työ- ja yksityiselämän tasapaino ja lastenhoidon, varhaiskasvatus mukaan luettuna, saatavuus. ESR+:lla olisi myös pyrittävä tarjoamaan terveellinen ja asianmukainen työympäristö, jotta voidaan vastata muuttuviin työn muotoihin liittyviin terveysriskeihin ja ikääntyvän työvoiman tarpeisiin.

(14)

ESR+:sta olisi annettava tukea, jotta voidaan parantaa koulutusjärjestelmien laatua, osallistavuutta ja toimivuutta ja niiden tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta myös edistämällä digitaalista oppimista, epävirallisen ja arkioppimisen validointia ja opetushenkilöstön ammatillista kehittymistä ja siten helpottaa sellaisten avaintaitojen hankkimista erityisesti perustason terveysosaamisen, medialukutaidon, yrittäjyystaitojen, kielitaidon, digitaitojen ja kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen osalta, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. ESR+:sta olisi tuettava onnistumista koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä, elinikäistä oppimista ja työllistyvyyttä, jotta voidaan helpottaa kaikkien täysimääräistä osallistumista yhteiskuntaan, ja sen avulla olisi lisättävä kilpailukykyä, myös tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannan avulla, ja edistettävä yhteiskunnallista ja taloudellista innovointia tukemalla kestäviä aloitteita, joita voidaan laajentaa kyseisillä aloilla ja mukauttamaa eri kohderyhmille, kuten vammaisille henkilöille. Tällainen tukeminen, lisääminen ja edistäminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi verkko-oppimisella, työpaikalla tapahtuvalla oppimisella, työharjoitteluilla, harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevillä koulutusmalleilla ja laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista 15 päivänä maaliskuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa määritellyillä oppisopimuskoulutuksilla, elinikäisellä ohjauksella, ennakoimalla osaamistarvetta tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, ajantasaisilla koulutusmateriaaleilla ja -menetelmillä, työmarkkinaennusteilla ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannalla, opettajien kouluttamisella, oppimistulosten validoinnilla ja pätevyyden ja toimialapohjaisten todistusten tunnustamisella.

(15)

ESR+:sta annettavalla tuella olisi edistettävä kaikkien, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta alkaen – kiinnittäen erityistä huomiota sosioekonomisesti muita heikommassa asemassa oleviin lapsiin – yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, erityisesti oppisopimuskoulutusten, kautta korkea-asteen koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen, urheilu- ja kulttuuritoiminta mukaan lukien. ESR+:sta olisi tarjottava kohdennettua tukea sitä tarvitseville oppijoille ja vähennettävä koulutukseen liittyvää eriarvoisuutta, digitaalinen kahtiajako mukaan luettuna, ehkäistävä ja vähennettävä koulunkäynnin keskeyttämistä, edistettävä siirtymistä koulutusalalta toiselle, lujitettava yhteyksiä epäviralliseen ja arkioppimiseen ja helpotettava oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien osalta sekä esteettömyyttä ja saavutettavuutta vammaisten henkilöiden osalta. Tässä yhteydessä olisi pyrittävä hyödyntämään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/817 (14) perustetusta Erasmus+:sta saatavia synergiaetuja erityisesti, jotta voidaan helpottaa etenkin muita heikommassa asemassa olevien oppijoiden osallistumista oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.

(16)

ESR+:lla olisi edistettävä joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, erityisesti yrittäjyys- ja digitaitoja, osaamista, joka liittyy keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, ja osaamista, joka liittyy vihreään talouteen sekä teollisiin ekosysteemeihin 10 päivänä maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” mukaisesti. Euroopan osaamisohjelman ja taitojen parantamista koskevan neuvoston suosituksen (15) mukaisesti ESR+:sta olisi tuettava joustavia oppimisväyliä, mukaan lukien lyhytkestoinen kohdennettu modulaarinen koulutus, jota on helposti saatavilla ja joka johtaa pätevyyteen, jotta ihmisille voidaan tarjota työmarkkinoiden ja teollisten ekosysteemien tarpeisiin, vihreään ja digitaaliseen siirtymään, innovointiin sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen muutokseen mukautettua osaamista ja jotta voidaan helpottaa uudelleen- ja täydennyskoulutusta ja työllistettävyyttä, uranvaihdoksia, maantieteellistä ja alojen välistä liikkuvuutta ja tukea erityisesti vähäisen ammattitaidon omaavia henkilöitä, vammaisia henkilöitä ja vähän koulutettuja aikuisia. ESR+:lla olisi myös helpotettava tuen tarjoamista yksityishenkilöille integroidun osaamisen osalta, mukaan lukien työssä käyvät, itsenäiset ammatinharjoittajat ja työttömät, yksilöllisten oppimistilien kaltaisten välineiden avulla.

(17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (16) perustetusta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti Eurooppa”, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa –ohjelma’, saatavilla synergiaeduilla olisi varmistettava, että ESR+:n avulla voidaan valtavirtaistaa ja laajentaa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta tuettuja innovatiivisia opetussuunnitelmia, jotta ihmisille voidaan tarjota tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä.

(18)

ESR+:sta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä edistää köyhyyden poistamista ja katkaista huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä edistää sosiaalista osallisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, poistamalla esteitä, torjumalla syrjintää ja puuttumalla terveyseroihin. Tällainen tuki edellyttää, että otetaan käyttöön erilaisia politiikkatoimia, jotka kohdistetaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin heidän sukupuolestaan, sukupuolisesta suuntautumisestaan, iästään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, rodusta tai etnisestä alkuperästään riippumatta, erityisesti romanien kaltaisten marginalisoituneiden yhteisöjen, vammaisten henkilöiden tai henkilöiden, joilla on kroonisia sairauksia, asunnottomien, lasten tai vanhuksien osalta. ESR+:lla olisi edistettävä kaukana työmarkkinoista olevien aktiivista osallistamista heidän sosioekonomisen integroitumisensa varmistamiseksi. ESR+:lla olisi myös parannettava sellaisten kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palvelujen oikea-aikaista ja tasapuolista saatavuutta, jotka edistävät asunnon ja yksilökeskeisen hoidon, kuten terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon, erityisesti perhepalvelujen ja yhteisöperustaisten hoitopalvelujen, saamista. ESR+:sta olisi tuettava sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista keskittyen erityisesti lapsiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, jotta voidaan parantaa erityisesti tällaisten järjestelmien saavutettavuutta, myös vammaisten henkilöiden kannalta.

(19)

ESR+:sta olisi tuettava köyhyyden poistamista tukemalla kansallisia ohjelmia, joilla pyritään lievittämään ruoan puutetta ja aineellista puutetta, ja edistettävä köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten ja vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista. Kokonaistavoitteena on, että unionin tasolla vähintään neljällä prosentilla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista tuetaan vähävaraisimpia, ja jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään kolme prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan siihen, että puututaan äärimmäisen köyhyyden muotoihin, joiden vaikutus sosiaaliseen syrjäytymiseen on suurin, kuten asunnottomuuteen, lasten köyhyyteen ja ruoan puutteeseen. Elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden tarjoaminen vähävaraisimmille ei saisi korvata olemassa olevia sosiaalietuuksia, joita heille tarjotaan kansallisten sosiaalijärjestelmien puitteissa tai kansallisen lainsäädännön nojalla. Toimien luonteen ja loppukäyttäjien tyypin vuoksi on tarpeen, että tukeen, jolla puututaan vähävaraisimpien aineelliseen puutteeseen, sovelletaan yksinkertaisempia sääntöjä.

(20)

Koska tarve tehostaa toimia muuttovirtojen hallitsemiseksi koko unionissa ei ole poistunut ja jotta varmistetaan, että solidaarisuutta ja vastuunjakoa tuetaan yhtenäisesti, vahvasti ja johdonmukaisesti, ESR+:sta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten, myös maahanmuuttajien, sosioekonomista integroitumista, mihin voi sisältyä paikallistason aloitteita, ja näin täydennettävä AMIFista, EAKR:stä ja muista unionin rahastoista rahoitettavia toimia, joilla voi olla myönteinen vaikutus kolmansien maiden kansalaisten osallistamiseen.

(21)

Terveydenhuollon saatavuuden suuren merkityksen vuoksi ESR+:ssa olisi varmistettava synergia ja täydentävyys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/522 (17) perustetun EU4Health-ohjelman kanssa ja ESR+:n soveltamisalaan olisi sisällytettävä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden pääsy terveydenhuollon piiriin.

(22)

ESR+:sta olisi tuettava työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden terveydenhuollon saatavuuden, pitkäaikaishoidon sekä koulutuksen alojen toimintaan ja järjestelmiin liittyviä uudistuksia, joilla edistetään köyhyyden poistamista. Yhdenmukaisuuden vahvistamiseksi suhteessa eurooppalaiseen ohjausjaksoon jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen osuus ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sellaisten rakenteellisiin haasteisiin liittyvien asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, joihin on asianmukaista puuttua ESR+:n soveltamisalaan kuuluvilla monivuotisilla investoinneilla, ottaen huomioon pilarin, sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun sellaisena kuin se on muutettuna sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa esitettyjen uusien tavoitteiden johdosta ja alueelliset erityispiirteet.

Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, EAKR:n, EU4Health-ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (18) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/691 (19) perustetun työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston, EMKVR:n, Erasmus+:n, AMIFin, Horisontti Eurooppa -ohjelman, maaseuturahaston, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (20) perustetun Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, InvestEU-ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/818 (21) perustetun Luova Eurooppa -ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/888 (22) perustettujen Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (23) perustetun teknisen tuen välineen, kanssa.

Komission ja jäsenvaltioiden olisi etenkin varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden, mukaan lukien niitä koskeva tekninen apu, välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergiaedut.

(23)

Tukemalla tässä asetuksessa vahvistettuja erityistavoitteita muun muassa edistämällä asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitettua toimintapoliittista tavoitetta ”sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari” ESR+ edistää edelleen alueellisia ja paikallisia kehitysstrategioita pilarin täytäntöönpanemiseksi. Sillä tuetaan mainitun asetuksen 28 artiklassa säädettyjä välineitä ja edistetään siten myös asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen ”lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaikentyyppisillä alueilla sekä paikallisia aloitteita” saavuttamista muun muassa köyhyyttä vähentävillä ja sosiaalista osallisuutta koskevilla toimenpiteillä ottaen huomioon kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden erityispiirteet, jotta voidaan puuttua sosioekonomiseen eriarvoisuuteen kaupunki- ja aluetasolla.

(24)

Sen varmistamiseksi, että pilarissa vahvistettua Euroopan sosiaalista ulottuvuutta viedään eteenpäin ja että määrärahoista tietty vähimmäismäärä kohdennetaan apua eniten tarvitseville, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 25 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen.

(25)

Jotta voidaan puuttua lapsiköyhyyden jatkuvasti korkeaan tasoon unionissa ja noudattaa pilarin periaatetta 11, jonka mukaan lapsilla on oikeus suojeluun köyhyyttä vastaan ja heikommista lähtökohdista tulevilla lapsilla on oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin erityistoimenpiteisiin, jäsenvaltioiden olisi osoitettava asianmukainen määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan lapsitakuun täytäntöönpanoon sellaisten toimenpiteiden kautta, joilla puututaan lapsiköyhyyteen sellaisten ESR+:n erityistavoitteiden mukaisesti, jotka mahdollistavat varojen ohjelmoinnin toimintaan, jolla tuetaan suoraan lasten yhtäläisiä mahdollisuuksia päivähoitoon, koulutukseen, terveydenhuoltoon, kohtuulliseen asumiseen ja riittävään ravitsemukseen. Jäsenvaltioiden, joissa köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien alle 18-vuotiaiden lasten keskimääräinen osuus vuosina 2017–2019 oli Eurostatin tietojen perusteella unionin keskiarvoa suurempi, olisi kohdennettava vähintään 5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan kyseisiin toimiin. Toimet, joilla edistetään tätä temaattista keskittämistä koskevaa vaatimusta, olisi huomioitava sosiaalista osallisuutta koskevassa 25 prosentin temaattisen keskittämisen vaatimuksessa, jos ne on kohdennettu asiaankuuluviin erityistavoitteisiin.

(26)

Jotta voidaan helpottaa osallistavaa talouden elpymistä vakavan kriisin jälkeen ja tukea nuorten työllisyyttä muuttuvassa työelämässä ottaen huomioon jatkuvasti korkea nuorisotyöttömyys ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen useissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla, kaikkien jäsenvaltioiden on tarpeen investoida asianmukainen määrä ESR+:n määrärahoistaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan nuorten työllisyyttä ja osaamista, myös panemalla täytäntöön nuorisotakuun mukaisia järjestelmiä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013 (24) mukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteesta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettujen, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvien toimenpiteiden ja saatujen kokemusten pohjalta jäsenvaltioiden olisi edelleen edistettävä laadukkaita työpaikkoja ja mahdollisuuksia palata koulutukseen sekä investoitava varhaisiin toimiin ja tehokkaaseen tiedotukseen keskittymällä tarvittaessa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin, työelämän ulkopuolella oleviin ja heikommassa asemassa oleviin nuoriin myös nuorisotyön avulla. Jäsenvaltioiden olisi myös investoitava toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään, samoin kuin riittäviin työvoimapalveluihin, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä ja kokonaisvaltaista tukea ja kohdennetumpia tarjouksia. Kun nuorisotyöllisyysaloite integroidaan kaikilta osin ESR+:aan, nuorisotyöllisyyttä koskevien kohdennettujen toimenpiteiden toteuttaminen on tehokkaampaa ja vaikuttavampaa, ja soveltamisalaa laajennetaan rakenteellisiin toimenpiteisiin ja uudistuksiin, millä varmistetaan, että unionin rahoituksesta saatu tuki ja vahvistetun nuorisotakuun täytäntöönpano vastaavat paremmin toisiaan.

Parantamalla taitoja ja hankkimalla uutta ja erilaista osaamista nuoret voivat helpommin tarttua kasvavien alojen mahdollisuuksiin ja valmistautua työn muuttuvaan luonteeseen sekä samalla hyödyntää digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä ja unionin teollisten ekosysteemien muutoksesta johtuvia mahdollisuuksia. Sen vuoksi sellaisten jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden keskimääräinen osuus vuosina 2017–2019 oli Eurostatin tietojen perusteella unionin keskiarvoa suurempi, olisi kohdennettava vähintään 12,5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan kyseiseen toimintaan.

(27)

SEUT 349 artiklan ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan (25) liitteenä olevassa pöytäkirjassa N:o 6 tavoitetta 6 koskevista rakennerahastoihin liittyvistä erityismääräyksistä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa olevan 2 artiklan mukaisesti syrjäisimpien alueiden ja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden osalta voidaan hyväksyä yhteisiä politiikkoja ja unionin ohjelmia koskevia erityistoimenpiteitä. Kyseiset alueet tarvitsevat erityistukea väestökadon kaltaisten pysyvien rajoitteidensa vuoksi.

(28)

ESR+:sta tuettavien toimenpiteiden tehokas ja vaikuttava toteutus edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianomaisilta eri aluetasojen ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot osoittavat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan asianmukaisen määrän sen varmistamiseksi, että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt osallistuvat mielekkäällä tavalla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon täytäntöönpanoon. Kyseiseen yhteistyöhön olisi otettava mukaan asiaankuuluvat kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, kuten ympäristökumppanit, kansalaisjärjestöt sekä sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten henkilöiden oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet. Jäsenvaltioiden, joille on annettu työmarkkinaosapuolten tai kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämistä koskeva maakohtainen suositus, olisi kohdennettava vähintään 0,25 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan tähän tarkoitukseen kyseisen alan erityistarpeidensa vuoksi.

(29)

Sosiaalisen innovoinnin tukeminen on ratkaisevan tärkeää, jotta poliittisilla toimilla pystytään vastaamaan paremmin sosiaaliseen muutokseen ja jotta rohkaistaan ja tuetaan innovatiivisia ratkaisuja. Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden soveltamisen laajentamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa toimintapolitiikkojen tehokkuutta, ja siten erityistuki ESR+:sta on oikeutettua. Yhteisötalouden yrityksillä voisi olla keskeinen rooli sosiaalisen innovoinnin toteuttamisessa ja taloudellisen ja sosiaalisen kestokyvyn edistämisessä. Yhteisötalouden yritysten määritelmän olisi oltava kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen määritelmien ja yhteisötalouden edistämisestä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen veturina 7 päivänä joulukuuta 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä esitettyjen määritelmien mukainen. Vastavuoroisen oppimisen sekä tietämyksen ja käytäntöjen vaihdon tehostamiseksi jäsenvaltioita olisi lisäksi kannustettava jatkamaan yhteistyössä hallinnoituja valtioiden rajat ylittävän yhteistyön toimenpiteitä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla ESR+:n erityistavoitteiden mukaisesti.

(30)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa SEUT 8 artiklan mukaisesti, jotta tuetaan miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla aloilla, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille, työehdot sekä uralla eteneminen. Niiden olisi varmistettava myös, että ESR+:sta edistetään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman syrjintää SEUT 10 artiklan mukaisesti ja vammaisten henkilöiden tasavertaista yhteiskunnallista osallisuutta sekä myötävaikutetaan 13 päivänä joulukuuta 2006 New Yorkissa hyväksytyn vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoon. ESR+:lla olisi osaltaan edistettävä esteettömyyttä ja saavutettavuutta vammaisten henkilöiden osalta, jotta voidaan parantaa integroitumista työelämään ja koulutukseen ja siten parantaa kyseisten henkilöiden osallisuutta kaikilla elämänaloilla. Tällaisen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen olisi otettava huomioon ohjelmien valmistelun, seurannan, toteutuksen ja arvioinnin kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti varmistaen samalla, että sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi toteutetaan erityistoimenpiteitä. ESR+:sta olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista syrjintää. ESR+:sta ei olisi tuettava toimintaa, joka edistää eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä. Asetuksessa (EU) 2021/1060 säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt määritetään kansallisella tasolla lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osalta.

(31)

Kaikki toimet olisi valittava ja toteutettava Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, mukaisesti. Komission olisi tehtävä kaikkensa varmistaakseen, että valitukset, mukaan lukien perusoikeuskirjan rikkomiseen liittyvät valitukset, arvioidaan viipymättä, ja ilmoitettava valituksen tekijälle arviointinsa tuloksesta 19 päivänä tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla” mukaisesti.

(32)

Tiedonkeruuta koskevan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi raportointivaatimukset olisi pidettävä mahdollisimman yksinkertaisina. Jos tarvittavat tiedot ovat saatavilla rekistereistä tai vastaavista lähteistä, jäsenvaltioiden olisi voitava sallia se, että hallintoviranomaiset keräävät tiedot tällaisista rekistereistä.

(33)

Hoitaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään kansallisten rekisterinpitäjien on noudatettava henkilötietojen käsittelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (26). Erityistavoitteen ”puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, lapset mukaan luettuina, ja tarjotaan sosiaalista osallisuutta tukevia liitännäistoimenpiteitä” mukaisten toimien loppukäyttäjien ihmisarvo ja yksityisyyden suoja olisi taattava. Leimautumisen välttämiseksi elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä saavia henkilöitä ei pitäisi vaatia todistamaan henkilöllisyyttään saadessaan tukea ja osallistuessaan ESR+:sta tukea saaneita vähävaraisimpia koskeviin kyselyihin.

(34)

Sosiaalipoliittinen kokeilu on pienimuotoinen hanke, jolla voidaan kerätä näyttöä sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta. Ideoita olisi voitava testata paikallistasolla, ja toimivat ideat olisi tarvittaessa voitava toteuttaa laajemmassa mittakaavassa tai siirtää muihin yhteyksiin eri alueille tai jäsenvaltioihin ESR+:sta tai siitä ja muista rahoituslähteistä saatavalla tuella, ja tällaista testausta olisi kannustettava.

(35)

ESR+:ssa vahvistetaan säännökset, joilla on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden julkisten työvoimapalvelujen, komission ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston olisi parannettava työmarkkinoiden toimintaa helpottamalla työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta erityisesti rajat ylittävien kumppanuuksien avulla ja lisättävä työmarkkinoita koskevien tietojen avoimuutta. ESR+:n soveltamisalaan olisi kuuluttava myös kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen ja tukeminen, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joiden työmarkkinoilla on havaittu vajetta.

(36)

Mikroyritysten, yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden rahoituksen saannin puute on yksi suurimmista esteistä yrityksen perustamiselle etenkin kauimpana työmarkkinoista olevien henkilöiden keskuudessa. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava EaSI-toimintalohkon yhteydessä säännökset markkinoiden ekosysteemin luomiseksi, jotta voidaan lisätä yhteiskunnallisten yritysten rahoituksen tarjontaa ja hyödyntämismahdollisuuksia ja vastata kysyntään sitä eniten tarvitsevien parissa; tällaisia ovat etenkin työttömät, naiset ja haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, jotka haluavat käynnistää mikroyrityksen tai kehittää sellaisen toimintaa. Kyseisen tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään myös InvestEU-rahaston sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan rahoitusvälineitä ja talousarviotakauksia. Yhteisötalouden yrityksiä, jos ne on määritelty kansallisessa lainsäädännössä, olisi pidettävä EaSI-toimintalohkon yhteydessä yhteiskunnallisina yrityksinä niiden oikeudellisesta asemasta riippumatta niiltä osin kuin kyseiset yritykset kuuluvat tässä asetuksessa säädetyn yhteiskunnallisen yrityksen määritelmän soveltamisalaan.

(37)

Yhteiskunnallisten investointien markkinoiden toimijat, myös hyväntekeväisyysjärjestöt, tarjoavat rahoitusta ja innovatiivisia ja täydentäviä ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseen, työttömyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja siksi niillä voisi olla merkittävä asema useiden ESR+:n tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten säätiöt ja lahjoittajat, olisi soveltuvin osin ja edellyttäen, että kyseisillä säätiöillä ja lahjoittajilla ei ole unionin ihanteiden vastaista poliittista tai sosiaalista toimintaohjelmaa, otettava mukaan ESR+:n toimenpiteisiin, erityisesti niihin toimenpiteisiin, joilla pyritään kehittämään yhteiskunnallisten investointien markkinoiden ekosysteemiä.

(38)

EaSI-toimintalohkon yhteydessä tarvitaan ohjeita sosiaalisten infrastruktuurien ja niihin liittyvien palvelujen kehittämiseksi, erityisesti sosiaalista asuntotuotantoa, lastenhoitoa ja koulutusta, terveydenhuoltoa ja pitkäaikaishoitoa varten, mukaan lukien palvelut, joilla helpotetaan siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaisiin hoitopalveluihin ja ottaen huomioon esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset vammaisten henkilöiden kannalta.

(39)

Tässä asetuksessa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (27) ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Toteutettavat toimenpiteet määritetään valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.

(40)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (28) nojalla saada rahoitusta EaSI-toimintalohkon sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseiset merentakaiset maat tai alueet ovat sidoksissa.

(41)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (29) vahvistetun yhteistyön puitteissa; Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(42)

On asianmukaista vahvistaa indikaattorit EaSI-toimintalohkon mukaista raportointia varten. Näiden indikaattorien olisi oltava tuotosperusteisia, objektiivisia, helposti mitattavia ja oikeassa suhteessa EaSI-toimintalohkon osuuteen koko ESR+:sta. Niiden olisi katettava EaSI-toimintalohkon operatiiviset tavoitteet ja rahoitustoimet ilman, että näitä vastaavia tavoitteita olisi asetettava.

(43)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (30) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (31), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (32) ja (EU) 2017/1939 (33) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. OLAFilla on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (34) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(44)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, palkintoja, hankintoja ja välillistä hallinnointia, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(45)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli parantaa työmarkkinoiden toimivuutta, edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutukseen ja koulutuksen laatua, edistää sosiaalista osallisuutta ja edistää köyhyyden poistamista sekä EaSI-toimintalohkon mukaisia tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(46)

Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti indikaattoreita koskevien liitteiden muuttamiseksi ja täydentämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (35) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(47)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen mallin luonteen vuoksi siihen liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (36) 4 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti.

(48)

Jotta ohjelmakauden aikana mahdollisesti ilmeneviin, vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin tai epätavallisiin olosuhteisiin voitaisiin reagoida nopeasti, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan ESR+:sta saatavan tuen käyttöä tällaisissa olosuhteissa enintään 18 kuukauden ajan. Komission olisi hyväksyttävä toimenpiteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisimpia jäsenvaltion poikkeuksellisten tai epätavallisten olosuhteiden kannalta, säilyttäen samalla ESR+:n tavoitteet, mutta tähän eivät saisi kuulua korjaukset temaattista keskittämistä koskeviin vaatimuksiin. ESR+:sta myönnettävän tuen käyttöä poikkeuksellisissa tai epätavallisissa olosuhteissa koskeviin väliaikaisiin toimenpiteisiin liittyvä täytäntöönpanovalta olisi lisäksi siirrettävä komissiolle ilman komiteamenettelyjä, koska kyseisten toimenpiteiden soveltamisala määritellään vakaus- ja kasvusopimuksessa ja se rajoittuu tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin. Komission olisi myös seurattava väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja arvioitava niiden asianmukaisuutta. Jos komissio katsoo, että asetusta on tarpeen muuttaa poikkeuksellisten tai epätavallisten olosuhteiden vuoksi, muutoksen soveltamisalaan ei pitäisi sisällyttää nuorisotyöllisyyteen liittyviä temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia eikä vähävaraisimmille annettavaa tukea, koska tällaiset kriisitilanteet vaikuttavat usein eniten nuoriin ja vähävaraisimpiin. Näin ollen on tarpeen varmistaa, että kyseiset kohderyhmät saavat jatkossakin riittävästi tukea.

(49)

SEUT 163 artiklassa tarkoitetun komitean, jäljempänä ’ESR+-komitea’, olisi avustettava komissiota ESR+:n hallinnossa. Jotta ESR+-komitealla olisi käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot ja jotta se saisi laajan kirjon näkemyksiä asiaankuuluvilta sidosryhmiltä, ESR+-komitean olisi voitava kutsua kokouksiin edustajia, joilla ei ole äänioikeutta, mukaan lukien Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston sekä asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen edustajia, edellyttäen, että kokouksen esityslista edellyttää heidän osallistumistaan.

(50)

Jotta varmistetaan, että ESR+:n kunkin toimintalohkon erityispiirteet otetaan jatkossakin huomioon, ESR+-komitean olisi perustettava työryhmiä ESR+:n kutakin toimintalohkoa varten. ESR+-komitea vahvistaa kyseisten työryhmien kokoonpanon ja tehtävät. Työryhmillä olisi oltava mahdollisuus kutsua kokouksiinsa kansalaisyhteiskunnan edustajia ja muita sidosryhmiä. Työryhmien tehtäviin voi kuulua ESR+:n täytäntöönpanoa koskevan jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission välisen koordinoinnin ja yhteistyön varmistaminen, mukaan lukien EaSI-toimintalohkon työohjelmaa koskeva kuuleminen, ESR+:n kunkin toimintalohkon täytäntöönpanon seuranta, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto ESR+:n toimintalohkojen sisällä ja niiden välillä sekä mahdollisten synergioiden edistäminen muiden unionin ohjelmien kanssa.

(51)

Avoimuuden lisäämisen varmistamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanossa komission olisi luotava tarvittavat yhteydet asiaankuuluviin sosiaali- ja työllisyysalan poliittisiin komiteoihin, kuten työllisyyskomiteaan, sosiaalisen suojelun komiteaan tai työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaan komiteaan.

(52)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimenpiteeseen, jos hakija voi osoittaa, että toimenpide oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole tukikelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa EU:n etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää, että rajoitetun ajan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alussa ja vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimenpiteet ja kustannukset ovat tukikelpoisia varainhoitovuoden 2021 alusta alkaen, vaikka toimenpiteet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(53)

Asetus (EU) N:o 1296/2013 olisi näin ollen kumottava.

(54)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta toteutus voidaan käynnistää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sitä olisi EaSI-toimintalohkon osalta sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

I osa

1 artikla

2 artikla

3 artikla

4 artikla

5 artikla

6 artikla

II osa

I luku

7 artikla

8 artikla

9 artikla

10 artikla

11 artikla

12 artikla

II luku

13 artikla

14 artikla

15 artikla

16 artikla

17 artikla

III luku

18 artikla

19 artikla

20 artikla

21 artikla

22 artikla

23 artikla

24 artikla

III osa

I luku

25 artikla

II luku

26 artikla

27 artikla

28 artikla

29 artikla

III luku

30 artikla

31 artikla

32 artikla

33 artikla

34 artikla

35 artikla

36 artikla

IV osa

37 artikla

38 artikla

39 artikla

40 artikla

41 artikla

42 artikla

LIITE I

LIITE II

LIITE III

LIITE IV

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT’, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Kyseisen artiklan sekä SEUT 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaan EAKR:n tarkoituksena on osaltaan vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Näiden alueiden osalta erityistä huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista ja etenkin väestön vähenemiseen liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.

(2)

Koheesiorahasto perustettiin edistämään yleistä tavoitetta eli lujittamaan unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta osallistumalla ympäristöalan hankkeiden rahoittamiseen sekä Euroopan laajuisten verkkohankkeiden rahoittamiseen liikenteen infrastruktuurin alalla (TEN-T) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 (4) mukaisesti.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (5) vahvistetaan yhteiset säännöt, joita sovelletaan Euroopan aluekehitysrahastoon, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussaan, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahastoon, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahastoon (ISF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen (BMVI), jotka toimivat yhteisen kehyksen puitteissa.

(4)

EAKR:ään ja koheesiorahastoon ohjelmakaudella 2014–2020 sovellettavana olleiden sääntöjen yksinkertaistamiseksi olisi annettava yksi asetus, jossa vahvistetaan kumpaakin rahastoa koskevat yhteiset säännöt.

(5)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU’, 3 artiklassa ja SEUT 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevasta sopimuksesta ja Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, josta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat yhteisen julistuksen vuonna 2017, periaatteita ja varmistettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Tässä yhteydessä EAKR ja koheesiorahasto olisi toteutettava synergiassa ESR+:n kanssa siten, että niillä edistetään siirtymistä laitoshoidosta perheperustaiseen ja yhteisöperustaiseen hoitoon ja pyritään saavuttamaan tavoitteet, joilla edistetään laadukkaiden työpaikkojen luomista, köyhyyden poistamista ja sosiaalisen osallisuuden edistämistä. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Kummastakaan rahastosta ei saisi tukea toimia, joilla edistetään minkäänlaista erottelua tai syrjäytymistä, ja infrastruktuurin rahoituksessa olisi varmistettava esteettömyys vammaisille henkilöille.

(6)

EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen. Koska ilmastonmuutosta on tärkeää torjua ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa hyväksytyn vuoden 2015 Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden, jäljempänä ’YK:n kestävän kehityksen tavoitteet’, mukaisesti, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 30 prosentilla unionin talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. Tämän vuoksi EAKR:stä tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EAKR:n kokonaismäärärahoista on määrä olla 30 prosenttia. Koheesiorahastosta tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista koheesiorahaston kokonaismäärärahoista on määrä olla 37 prosenttia. Lisäksi tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä sen tavoitteen saavuttamista, että 7,5 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) vuotuisista menoista kohdennetaan luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027, ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset päällekkäisyydet.

Molemmista rahastosta olisi tuettava toimia, joissa noudatetaan unionin ilmasto- ja ympäristönormeja ja -prioriteetteja ja joista ei aiheudu merkittävää haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (6) 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille ja joilla varmistetaan siirtyminen vähähiiliseen talouteen, jotta ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. EAKR:n ja koheesiorahaston ohjelmissa olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1999 (7) perustetun energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnon puitteissa hyväksyttyjen yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien sisältö.

(7)

Yrityksiä hyödyttävien EAKR:n ja koheesiorahaston toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisia.

(8)

Kumppanuuden periaate on keskeinen tekijä EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa. Se perustuu monitasoiseen hallintomalliin ja varmistaa alue-, paikallis-, kaupunki- ja muiden viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä tarvittaessa tutkimusorganisaatioiden ja yliopistojen osallistumisen. Kummankin rahaston täytäntöönpanolla olisi varmistettava koordinointi ja täydentävyys ESR+:n, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, EMKVR:n ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä ’maaseuturahasto’, kanssa.

(9)

On tarpeen vahvistaa säännökset, jotka koskevat EAKR:n tukea Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen, jäljempänä ’Interreg’, toteuttamiseen.

(10)

EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavien toiminnan tyyppien määrittämiseksi olisi vahvistettava erityiset toimintapoliittiset tavoitteet, joiden mukaisesti rahastoista myönnetään tukea. Näin voidaan varmistaa, että rahastoilla edistetään vähintään yhtä asetuksen 2021/1060 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista yhteisistä toimintapoliittisista tavoitteista.

(11)

Pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä ’pk-yritykset’, ovat Euroopan talouden selkäranka, minkä vuoksi EAKR:stä olisi vastedeskin tuettava pk-yritysten kehitystä parantamalla niiden kestävää kasvua ja kilpailukykyä. Kun lisäksi otetaan huomioon mahdollisesti perustavanlaatuinen vaikutus, joka aiheutuu covid-19-pandemiasta tai joistain muista tulevaisuudessa mahdollisesti syntyvistä, yrityksiin ja työllisyyteen vaikuttavista kriisitilanteista, EAKR:stä olisi tuettava palautumista tällaisista kriisitilanteista tukemalla työpaikkojen luomista pk-yrityksissä, myös tuottavilla investoinneilla.

(12)

EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi osana siirtymistä kohti nollanettohiilitaloutta edistettävä kattavan ja nopean digitaalisen infrastruktuuriverkon kehittämistä sekä saastuttamatonta ja kestävää multimodaalista liikennettä, jonka keskeisessä osassa on julkinen liikenne, ajoneuvojen yhteiskäyttö, kävely ja pyöräily.

(13)

Digitaaliajan mahdollisuuksiin tarttumiseksi EAKR:n olisi edistettävä sellaisen osallistavan digitaalisen yhteiskunnan kehittämistä, jossa kansalaiset, tutkimusorganisaatiot, yritykset ja viranomaiset voivat hyödyntää kaikilta osin digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Tehokas sähköinen hallinto kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla edellyttää välineiden kehittämistä sekä organisaation ja menettelyjen uudelleensuunnittelua, jotta julkisia palveluja voidaan tarjota tehokkaammin, helpommin, nopeammin ja vähemmin kustannuksin. Digitaali- ja televiestintäteknologioita olisi käytettävä erityisesti perinteisten verkkojen ja palvelujen parantamiseen paikallisyhteisöjen hyödyksi kehittämällä älykkäiden kaupunkien ja kylien kaltaisia hankkeita.

(14)

EAKR:stä toimintapoliittisen tavoitteen 1 puitteissa myönnettävän tuen olisi perustuttava valmiuksien kehittämiseen älykkään erikoistumisen strategioita varten, joissa asetetaan prioriteetteja kansallisella tai alueellisella tasolla tai sekä kansallisella että alueellisella tasolla niiden kilpailuedun lisäämiseksi kehittämällä tutkimus- ja innovointivahvuuksia ja sovittamalla ne yhteen yritysten tarpeiden ja tarvittavien taitojen kanssa yrittäjyyttä edistävän prosessin avulla. Prosessin olisi mahdollistettava se, että yritysmaailman toimijat, mukaan lukien teollisuus, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot sekä viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta, voivat määrittää kestävän talouskehityksen lupaavimmat alueet alueiden erityisrakenteiden ja osaamispohjan perusteella. Koska älykkään erikoistumisen hallintaprosessi on ratkaisevan tärkeä strategian laadun kannalta, EAKR:stä olisi tuettava sellaisten valmiuksien kehittämistä ja tehostamista, joita tehokas yrittäjyyttä edistävä prosessi ja älykkään erikoistumisen strategioiden laatiminen tai päivittäminen edellyttävät.

(15)

Jotta unionin ilmastoneutraalius voitaisiin saavuttaa vuoteen 2050 mennessä ja sen sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset ottaa asianmukaisesti huomioon, EAKR:n ja koheesiorahaston olisi edistettävä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja energiaköyhyyden torjumista. Tässä yhteydessä erityisen tärkeitä olisivat investoinnit energiatehokkuuteen, muun muassa energiansäästöjärjestelmiin, kestävään uusiutuvaan energiaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 (8) vahvistettujen kestävyyskriteerien mukaisesti ja älykkäisiin energiajärjestelmiin sekä investoinnit, joilla pyritään edistämään katastrofien ennaltaehkäisyä, luonnon monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria, mukaan lukien suojeltujen luonnonalueiden säilyttäminen sekä niiden arvostuksen lisääminen ja esiin tuominen, ja muut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten sellaisten luonnonalueiden säilyttäminen ja ennallistaminen, joilla on suuri potentiaali sitoa ja varastoida hiiltä, mukaan lukien kosteikkojen uudelleenkostutus, kaatopaikkakaasujen talteenotto tai teollisuusprosessien tai -tuotteiden päästöjen vähentäminen. Lisäksi olisi tuettava investointeja, joilla pyritään vähentämään kaikenlaista pilaantumista ja saastetta, kuten ilman, veden ja maaperän pilaantumista sekä melua ja valosaastetta.

(16)

Yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat, joissa hahmotellaan toimintapolitiikat ja toimenpiteet ja joilla paneudutaan energiaköyhyyteen ja kasvihuonekaasupäästöihin, on otettava huomioon laadittaessa EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavia ohjelmia. Jotta kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa vahvistettujen, energiaköyhyyden vähentämistä koskevien yhdennettyjen kansallisten tavoitteiden saavuttamista voitaisiin edistää, EAKR:stä olisi tuettava erityisesti asuntojen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamista tarkistetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/844 (9) mukaisesti, jotta voidaan edistää vähähiilisen rakennuskannan saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Tämä vähentää energiankulutusta ja luo säästöjä energiaköyhyydestä kärsiville kotitalouksille.

(17)

Liikenneyhteyksien parantamiseksi EAKR:n ja koheesiorahaston olisi edistettävä asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 tarkoitetun Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä investoinneilla, joiden kohteena ovat rautatie-, sisävesi-, maantie-, meri- ja multimodaaliliikenteen infrastruktuuri sekä melua vähentävät toimenpiteet. EAKR:stä ja koheesiorahastosta olisi tuettava myös kansallista, alueellista ja paikallista, rajatylittävää ja kaupunkien sisäistä liikennettä. Tältä osin kummassakin rahastossa olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti olemassa olevien siltojen ja tunnelien turvallisuuden parantamiseen.

(18)

Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä toimintatapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. Sen vuoksi EAKR:n olisi ohjelmien valmistelussa ja toteutuksessa kiinnitettävä huomiota väestökehitykseen liittyviin haasteisiin. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa muuttoliikkeen hallinnassa voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä osoitettavalla tuella olisi sosiaalista ja taloudellista kehitystä silmällä pitäen edistettävä parhaiten soveltuvalla alueellisella tasolla kolmansien maiden kansalaisten sekä maahanmuuttajien pitkän aikavälin osallistavaa kotouttamista omaksumalla toimintamalli, joka tähtää heidän ihmisarvonsa ja oikeuksiensa suojelemiseen.

(19)

Jotta voitaisiin edistää sosiaalista innovointia ja osallistavaa mahdollisuutta saada laadukas työpaikka, EAKR:stä olisi tuettava yhteisötalouden yksiköitä, kuten osuuskuntia, keskinäisiä yrityksiä, voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä ja yhteiskunnallisia yrityksiä.

(20)

Jotta voitaisiin edistää sosiaalista osallistamista ja torjua köyhyyttä etenkin syrjäytyneiden yhteisöjen keskuudessa, on tarpeen parantaa sosiaali-, koulutus-, kulttuuri- ja virkistyspalvelujen, urheilu mukaan lukien, saatavuutta muun muassa asettamalla käyttöön infrastruktuureja, joissa otetaan huomioon vammaisten henkilöiden, lasten ja ikääntyneiden erityistarpeet.

(21)

EAKR:n ja koheesiorahaston tuella olisi edistettävä syrjäytyneiden yhteisöjen sosioekonomista osallisuutta kiinnittämällä erityistä huomiota asetuksen (EU) 2021/1060 IV liitteessä tarkoitettuun romaneja koskevaan kansalliseen strategiseen kehykseen, jossa esitetään integraatiotoimenpiteitä, pienituloisiin kotitalouksiin, myös köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa oleviin kotitalouksiin, ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, mukaan lukien henkilöt, joilla on erityistarpeita. EAKR:stä ja koheesiorahastosta olisi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 19 mukaisesti erityisesti voitava tukea sosiaalista asuntotarjontaa. Koska marginalisoituneilla romaniyhteisöillä on haasteita peruspalvelujen saatavuudessa, EAKR:n ja koheesiorahaston olisi osaltaan parannettava heidän elinolojaan ja kehitysnäkymiään.

(22)

Jotta etä- ja verkkokoulutukseen liittyvää valmiutta voidaan vahvistaa sosiaalisesti osallistavalla tavalla, EAKR:n olisi tehtävässään, jonka mukaan se parantaa osallistavien ja laadukkaiden, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, edistettävä erityisesti etä- ja verkko-opiskeluun liittyvää selviytymiskykyä. Toimet, joilla on pyritty varmistamaan koulutuksen jatkuvuus covid-19-pandemian aikana, ovat tuoneet esiin merkittäviä puutteita heikommassa asemassa olevien tai syrjäisillä alueilla asuvien oppijoiden mahdollisuuksissa käyttää tarvittavia tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ja verkkoyhteyksiä. Tämän vuoksi EAKR:stä olisi tuettava tarvittavien tieto- ja viestintäteknisten laitteiden sekä yhteyksien saatavuutta ja siten edistettävä etä- ja verkko-opiskeluun liittyvää koulutusjärjestelmien selviytymiskykyä.

(23)

Jotta julkisten terveydenhoitojärjestelmien valmiuksia ehkäistä terveysuhkia, reagoida niihin nopeasti ja palautua niistä voidaan vahvistaa, EAKR:stä olisi edistettävä myös terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä. Koska ennennäkemätön covid-19-pandemia on osoittanut, että on tärkeää saada välittömästi käyttöön kriittisiä tarvikkeita, jotta hätätilanteeseen voidaan reagoida tehokkaasti, EAKR:n tuen soveltamisalaa olisi lisäksi laajennettava siten, että se kattaa sellaisten tarvikkeiden hankinnan, joita tarvitaan vahvistamaan katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta sekä terveydenhuoltojärjestelmien, muun muassa perusterveydenhuollon selviytymiskykyä sekä edistämään siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon. Kun hankitaan tarvikkeita terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskyvyn vahvistamiseksi, tarvikkeiden olisi oltava kansallisen terveysstrategian vaatimusten mukaisia, ne eivät saisi ylittää niitä ja niiden osalta olisi varmistettava täydentävyys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/522 (10) perustetun EU4Health-ohjelman sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1313/2013/EU (11) perustetun unionin pelastuspalvelumekanismin mukaisten rescEU:n valmiuksien kanssa.

(24)

EAKR:stä olisi tuettava ja edistettävä siirtymistä laitoshoidosta perhe- tai yhteisöperusteiseen hoitoon tukemalla laitoksia, joilla pyritään estämään eriytyminen yhteisöstä, helpottamaan henkilöiden integroitumista yhteiskuntaan ja varmistamaan itsenäiset elinolot.

(25)

Olisi säädettävä erillisestä erityistavoitteesta, jolla tuetaan matkailu- ja kulttuurialoista vahvasti riippuvaisia alueellisia talouksia. Näin voitaisiin hyödyntää kaikilta osin kulttuurialan ja kestävän matkailun potentiaali talouden elpymisen, sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen innovoinnin kannalta, rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuuksia myöntää näille aloille tukea EAKR:stä muiden erityistavoitteiden puitteissa.

(26)

Investoinnit kulttuurialan ja luovien toimialojen, kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperintökohteiden tukemiseksi voitaisiin rahoittaa minkä tahansa toimintapoliittisen tavoitteen nojalla edellyttäen, että ne edistävät kyseisiä erityistavoitteita ja kuuluvat EAKR:stä osoitettavan tuen soveltamisalaan.

(27)

Kestävä matkailu edellyttää tasapainoa talouden, yhteiskunnan, kulttuurin ja ympäristön kestävyyden välillä. Kestävän matkailun tukemista koskevassa lähestymistavassa olisi noudatettava 19 päivänä lokakuuta 2007 annettua komission tiedonantoa ”Kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista matkailua koskeva toimintaohjelma”. Siinä olisi erityisesti otettava huomioon matkailijoiden hyvinvointi, kunnioitettava luonnon- ja kulttuuriympäristöä ja varmistettava matkakohteiden ja yritysten sosioekonominen kehitys ja kilpailukyky yhdennetyn ja kokonaisvaltaisen toimintapoliittisen lähestymistavan avulla.

(28)

Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin, varmistaa korkea turvallisuuden taso kansalaisille ja ehkäistä syrjäytymistä ja radikalisoitumista siten, että samalla hyödynnetään synergiaa ja täydentävyyttä unionin muiden politiikkojen kanssa, EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi osaltaan parannettava turvallisuutta liikenteen ja energian kaltaisilla aloilla, joilla on tarpeen varmistaa julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuus, lisäten näin yhteiskuntien osallistavuutta ja turvallisuutta.

(29)

Sekä kaupunkialueiden että muiden kuin kaupunkialueiden sopusointuisen kehityksen varmistamiseksi EAKR:stä olisi tuettava yhdennetyllä tavalla toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaista taloudellista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää kehitystä monialaisten alueellisten strategioiden pohjalta käyttäen yhdennetyn aluekehityksen välineitä. Lisäksi kaupunkialueita kehitettäessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnallisten kaupunkiseutujen tukemiseen, koska ne ovat tärkeitä paikallisviranomaisten ja kumppanien välisen yhteistyön käynnistämisessä yli hallinnollisten rajojen sekä kaupunkien ja maaseudun välisten yhteyksien vahvistamisessa.

(30)

EAKR:stä olisi tuettava kestävää matkailua yhdennetyllä tavalla, erityisesti vahvistamalla yhteistyötä toiminnallisilla alueilla. Jotta kestävän matkailun vaikutusta talouteen voidaan tehostaa, yritysten ja viranomaisten olisi tehtävä järjestelmällisesti yhteistyötä laadukkaiden palvelujen tuottamiseksi tehokkaammin alueilla, joilla on suuri matkailupotentiaali, ja huolehdittava asianmukaisesti vakaan oikeudellisen ja hallinnollisen ympäristön luomisesta näiden alueiden kestävän kasvun edistämiseksi. Kestävää matkailua koskevissa tuetuissa toimissa voidaan ottaa huomioon alan parhaat käytännöt, kuten ”turistialueita” koskeva lähestymistapa.

(31)

Koheesiorahaston yleisen tavoitteen, josta määrätään SEUT-sopimuksessa, mukaisesti on tarpeen vahvistaa ja rajata ne politiikkatavoitteet, joita koheesiorahastosta on määrä tukea.

(32)

Jotta instituutioiden yleisiä hallinnollisia valmiuksia ja hallintotapaa voidaan parantaa jäsenvaltioissa, jotka panevat täytäntöön Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen sisältyviä ohjelmia, on tarpeen mahdollistaa tukitoimenpiteet, joilla tuetaan EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanoon liittyvien toimien toteuttamisesta vastuussa olevia toimivaltaisia viranomaisia ja alakohtaisia tai alueellisia toimijoita kaikkien erityistavoitteiden osalta ottaen huomioon asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitetut monialaiset periaatteet, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

(33)

Jotta Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa toteutettujen ohjelmien yhteistyötoimenpiteitä voidaan edistää ja tukea, on tehostettava yhteistyötä kumppanien, myös paikallisen ja alueellisen tason kumppanien kanssa joko tietyssä jäsenvaltiossa tai eri jäsenvaltioiden välillä, kun on kyse kaikkien erityistavoitteiden mukaisesti osoitettavasta tuesta. Tällainen tiiviimpi yhteistyö täydentää Interreg-yhteistyötä, ja sen avulla olisi erityisesti tuettava jäsenneltyjen kumppanuuksien välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on alueellisten strategioiden täytäntöönpano, kuten todetaan 18 päivänä heinäkuuta 2017 annetussa komission tiedonannossa ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat”. Kumppanit voisivat sen vuoksi olla peräisin miltä tahansa unionin alueelta, mutta niihin voi kuulua myös raja-alueita sekä alueita, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 (12) mukaisiin eurooppalaisiin alueellisen yhteistyön yhtymiin tai joita varten on laadittu makroalue- tai merialuestrategia, tai näiden kahden strategiatyypin yhdistelmiä.

(34)

EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia, ja edistettävä näin alueellista selviytymiskykyä. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2021/1060 vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen vuoksi EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia sekä tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliitettävyyttä” ja ”vihreämpi, vähähiilinen siirtyminen kohti nollanettohiilitaloutta ja sopeutumiskykyinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen mukautumista sekä riskien ehkäisemistä ja hallinnointia ja kestävää kaupunkiliikennettä”. Kestävään kaupunkiliikenteeseen ja laajakaistainvestointeihin osoitetut varat voitaisiin osittain ottaa huomioon laskettaessa temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten täyttymistä. Jäsenvaltioiden olisi päätettävä kumppanuussopimuksissaan, noudattavatko ne temaattisen keskittämisen vaatimuksia alueluokan tasolla vai kansallisella tasolla koko ohjelmakauden ajan. Kansallisella tasolla tapahtuvan temaattisen keskittämisen olisi tapahduttava käyttäen niitä kolmea ryhmää, jotka jäsenvaltioista muodostetaan niiden bruttokansantulon perusteella, ja sen olisi mahdollistettava jousto yksittäisten ohjelmien tasolla. Koska temaattista keskittämistä voitaisiin edistää myös koheesiorahastosta myönnettävällä tuella, tällaisen rahoitusosuuden edellytykset olisi myös vahvistettava. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden ja pohjoisen harvaan asuttujen alueiden erityistilanne.

(35)

Jotta tuki voidaan keskittää unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, on lisäksi asianmukaista, että temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia noudatetaan koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun on kyse varojen siirroista ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä.

(36)

Jotta EAKR:stä voidaan osoittaa tukea Interreg-tavoitteen mukaisesti infrastruktuuri-investointeina ja niihin liittyvinä investointeina sekä koulutus- ja integrointitoimina, on tarpeen säätää, että EAKR:stä voidaan tukea myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (13) asetettujen ESR+:n erityistavoitteiden mukaista toimintaa.

(37)

Jotta rajalliset resurssit voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, EAKR:stä osoitettava tuki asianomaisen erityistavoitteen mukaisiin tuotannollisiin investointeihin olisi rajoitettava koskemaan komission suosituksessa 2003/361/EY (14) tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, lukuun ottamatta tässä asetuksessa tarkoitettuja erityisiä investointeja.

(38)

Tuotannollisiin investointeihin EAKR:stä myönnettävän tuen osalta on aiheellista selventää, että tuotannollisen investoinnin olisi katsottava tarkoittavan yritysten kiinteään pääomaan tai aineettomaan omaisuuteen tehtävää investointia, jonka tavoitteena on tuottaa tavaroita ja palveluja ja siten edistää pääoman bruttomuodostusta ja työllisyyttä. Olisi myös säädettävä, että EAKR:stä ja koheesiorahastosta voidaan tietyin edellytyksin tukea investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin. Edellisiltä ohjelmakausilta saatujen kokemusten perusteella EAKR:stä ja koheesiorahastosta olisi tuettava myös investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin, erityisesti yleishyödyllisiin yrityksiin, kun kyse on investoinneista infrastruktuuriin, jolla varmistetaan yleisesti saatavilla olevien palvelujen saatavuus sellaisilla aloilla kuin energia, ympäristö ja luonnon monimuotoisuus, liikenne sekä digitaaliset yhteydet.

(39)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan tyypit, joista aiheutuvia kustannuksia olisi voitava kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla kyseisten rahastojen SEUT-sopimuksessa määrättyjen tavoitteiden mukaisesti, joukkorahoitus mukaan lukien. Koheesiorahastosta olisi voitava tukea TEN-T-verkkoon ja ympäristöön liittyviä investointeja, mukaan lukien kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvät investoinnit, joilla on ympäristöhyötyjä. Tältä osin koheesiorahastosta olisi voitava tukea myös yhdistettyjä energiaratkaisujen ja maanjäristyskestävyyden parannuksia. EAKR:n osalta toimintojen luettelossa olisi otettava huomioon erityiset kansalliset ja alueelliset kehitystarpeet sekä alueiden oma potentiaali, sitä olisi yksinkertaistettava. EAKR:stä olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, mukaan lukien tutkimusta ja innovointeja koskevat pk-yritysten yritysinfrastruktuurit, marginalisoituneiden yhteisöjen ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, pienituloisten kotitalouksien ja maahanmuuttajien asumista, kulttuuria ja kulttuuriperintöä, kestävää matkailua ja yrityspalveluja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja etenkin epäsuotuisassa asemassa olevien, syrjäytyneiden ja syrjittyjen yhteisöjen osalta, tuotannollisia investointeja pk-yrityksiin, laitteisiin, ohjelmistoihin ja aineettomiin hyödykkeisiin, sekä toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kumppaneiden keskinäiseen kokemusten vaihtoon, sekä toimintaan, johon liittyy klustereita. Jotta ohjelmien toteuttamista voidaan tukea, molemmista rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.

(40)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 (15) tarkoitettuja Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia hankkeita rahoitetaan edelleen koheesiorahastosta, ja niitä hallinnoidaan sekä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa että suoraan Verkkojen Eurooppa -välineestä annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan Verkkojen Eurooppa -välineen (”Verkkojen Eurooppa -välinettä koskeva asetus vuosiksi 2021–2027”) puitteissa.

(41)

Samanaikaisesti on tärkeä selkeyttää EAKR:n ja koheesiorahaston ulkopuolelle jäävää toimintaa, mukaan lukien investointeja, joilla pyritään vähentämään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (16) liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotta näin voidaan välttää päällekkäisyys kyseisen direktiivin perusteella jo käytettävissä olevan rahoituksen kanssa ja investointeja komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 (17) määriteltyihin vaikeuksissa oleviin yrityksiin, ellei se ole sallittua poikkeustilanteita varten määriteltyjen vähämerkityksistä tukea tai tilapäistä valtiontukea koskevien sääntöjen perusteella. EAKR:stä ja koheesiorahastosta ei myöskään olisi tuettava tiettyjä investointeja, jotka liittyvät lentokenttiin, kaatopaikka- tai jäännösjätteen käsittelylaitoksiin tai fossiilisiin polttoaineisiin. Sen vuoksi EAKR:stä olisi voitava tukea kohdennettuja toimenpiteitä ympäristön pilaantumisen lieventämiseksi sekä turva- ja turvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseksi alueellisilla lentoasemilla edellyttäen, että investointien ensisijainen tavoite määritellään selkeästi unionin ympäristö-, turva- ja turvallisuusnormien perusteella ja että se on valtiontukisääntöjen mukainen.

Kun on kyse investoinneista, joilla lisätään jäännösjätteen käsittelylaitosten kapasiteettia, jäännösjäte olisi ymmärrettävä ensisijaisesti muuksi kuin erilliskerätyksi yhdyskuntajätteeksi ja jätekäsittelyn jäännökseksi. Kaukolämpöverkostojen uudistamista voitaisiin tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU (18) määriteltyjen tehokkaiden kaukolämmitysjärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Uusiutuvan energian edistämiseksi tukea voitaisiin myöntää kaukolämpökattiloille, jotka toimivat kaasun ja uusiutuvien energialähteiden yhdistelmällä. Tällaisissa tapauksissa kummastakin rahastosta myönnettävän tuen olisi vastattava määräsuhteessa kattiloissa käytettyjen uusiutuvien energialähteiden osuutta. Lisäksi olisi erikseen säädettävä, että SEUT-sopimuksen liitteessä II luetellut merentakaiset maat ja alueet eivät voi saada tukea EAKR:stä tai koheesiorahastosta.

(42)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava säännöllisesti komissiolle tietoja edistymisestä liitteessä I esitettyjen yhteisten tuotos- ja tulosindikaattoreiden käytössä. Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita voitaisiin tarvittaessa täydentää ohjelmakohtaisilla tuotos- ja tulosindikaattoreilla. Komission olisi otettava jäsenvaltioiden toimittamat tiedot perustaksi raportoidessaan edistymisestä erityistavoitteiden saavuttamisessa koko ohjelmakauden ajan käyttäen tähän tarkoitukseen liitteessä II esitettyjä keskeisiä indikaattoreita.

(43)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (19) 22 ja 23 kohdan nojalla EAKR:ää ja koheesiorahastoa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan molemman rahaston käytännön vaikutuksia.

(44)

Jäsenvaltioiden olisi voitava esittää asianmukaisesti perusteltu pyyntö lisätä vakaus- ja kasvusopimuksen asiaankuuluvien, käytännesäännöissä selkeytettyjen sääntöjen puitteissa joustoa sellaisten julkisten tai vastaavien rakenteellisten menojen osalta, joita viranomaiset tukevat yhteisrahoittamalla EAKR:n ja koheesiorahaston puitteissa käynnistettyjä investointeja. Komission olisi arvioitava tällainen pyyntö vakaus- ja kasvusopimuksen ja käytännesääntöjen mukaisesti.

(45)

EAKR:n olisi puututtava epäsuotuisien alueiden, erityisesti maaseutualueiden ja vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, kuten väestön vähenemisestä, kärsivien alueiden ongelmiin peruspalvelujen, myös digitaalisten palvelujen, saatavuudessa ja parannettava investointien houkuttelevuutta muun muassa yritysinvestointien ja laajoille markkinoille pääsyn mahdollistavan liitettävyyden kautta. EAKR:n olisi tällöin kiinnitettävä huomiota tiettyjen saari-, raja- tai vuoristoalueiden erityisiin kehityshaasteisiin. EAKR:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 (20) tarkoitettujen NUTS 3 -tason ja paikallisten hallinnollisten yksiköiden tason harvaan asuttujen alueiden erityisvaikeuksiin alueellisia valtiontukia koskevien vuosien 2014–2020 suuntaviivojen 161 kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti, eli alueilla, joiden asukastiheys on vähemmän kuin 12,5 asukasta neliökilometriä kohden, tai alueilla, joiden asukasluku on pienentynyt keskimäärin vähintään prosentilla vuotta kohti vuosina 2007–2017. Jäsenvaltioiden olisi harkittava erityisten paikallistason vapaaehtoisten toimintasuunnitelmien laatimista tällaisille alueille niiden väestöhaasteisiin vastaamiseksi.

(46)

Jotta taloudellisiin, demografisiin, ympäristöön liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin osoitettu tuki voitaisiin maksimoida erityisesti SEUT 174 artiklassa tarkoitetuilla luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivillä alueilla, aluekehitystä edistävän toiminnan olisi perustuttava yhdennettyihin alueellisiin strategioihin niin kaupunki- kuin maaseutualueillakin, ja niissä olisi kiinnitettävä huomiota kaupunki- ja maaseutualueiden välisiin yhteyksiin. Sen vuoksi EAKR:stä osoitettu tuki olisi toteutettava käyttäen asetuksen 2021/1060 28 artiklassa säädettyjä tukimuotoja, joiden avulla varmistetaan paikallis-, alue- ja kaupunkiviranomaisten, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan ja valtiosta riippumattomien järjestöjen edustajien asianmukainen osallistuminen. Alueellisiin strategioihin olisi myös voitava soveltaa EAKR:stä, ESR+:sta, EMKR:stä ja maaseuturahastosta rahoitettavia yhdennettyjä toimia.

(47)

Maaseutuyhteisöjen selviytymiskyvyn ja niiden taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien olosuhteiden parantamiseksi EAKR:n tukea olisi käytettävä älykkäiden kylien kaltaisten hankkeiden kehittämiseen, kuten maaseutu- ja vuoristoalueiden sekä syrjäisten alueiden erityistarpeiden huomioon ottamisesta 3 päivänä lokakuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan, erityisesti kehittämällä uusia mahdollisuuksia, kuten hajautettuja palveluja ja energiaratkaisuja, digitaaliteknologiaa ja innovaatioita.

(48)

Kestävän kaupunkikehityksen turvaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi tukea yhdennettyä alueellista kehitystä, jotta voidaan vastata tehokkaammin taloudellisiin sekä ympäristöön, ilmastoon ja väestörakenteeseen liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin kaupunkialueilla, mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet, samalla kun otetaan huomioon tarve edistää kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä. Kaupunkialueille suunnattava tuki voitaisiin toteuttaa erillisenä ohjelmana tai erillisenä toimintalinjana, ja sitä olisi voitava rahoittaa useasta rahastosta. Periaatteet, joiden perusteella valitaan kaupunkialueet, joilla on määrä toteuttaa niiden kestävää kaupunkikehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä, ja näitä toimenpiteitä koskevat alustavat määrät olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa siten, että vähintään kahdeksan prosenttia EAKR:n varoista kohdennetaan tähän tarkoitukseen kansallisella tasolla. Lisäksi olisi vahvistettava, että tätä prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin, kun varoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, mukaan lukien väliarvioinnissa.

(49)

Jotta voidaan määrittää tai tarjota uusia ratkaisuja ongelmiin, jotka koskevat kestävää kaupunkikehitystä unionin tasolla, kaupunkialueiden innovatiiviset toimenpiteet olisi kestävän kaupunkikehityksen alalla korvattava eurooppalaisella kaupunkialoitteella, jota toteutetaan joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden. Aloitteen olisi katettava kaikki kaupunkialueet, mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet, ja sillä olisi tuettava Euroopan unionin kaupunkiagendaa. Jotta paikallisviranomaisten osallistumista kaupunkiagendan aihekohtaisiin kumppanuuksiin voitaisiin edistää, EAKR:stä olisi tuettava tällaisten toimien organisatorisia kustannuksia. Aloitteeseen voi sisältyä hallitustenvälistä yhteistyötä kaupunkiasioissa, erityisesti yhteistyötä, jolla pyritään kehittämään paikallistason valmiuksia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltiot sekä alueelliset ja paikallisviranomaiset on otettava aktiivisesti mukaan eurooppalaisen kaupunkialoitteen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Tällaisen hallintomallin puitteissa sovittuihin toimiin voisi sisältyä alueellisten ja paikallisten edustajien tiedonvaihtoa. Eurooppalaisen kaupunkialoitteen puitteissa toteutettavilla toimilla olisi edistettävä kaupunkien ja maaseudun välisiä yhteyksiä toiminnallisilla kaupunkialueilla. Yhteistyö eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston kanssa on tässä yhteydessä erityisen tärkeää.

(50)

Alueiden välisten innovaatiohankkeiden kaupallistamista ja laajentamista olisi edistettävä koko unionin alueella uusilla alueiden välisillä innovaatioinvestoinneilla, joita komissio hallinnoi. Innovaatioinvestoinnit, joilla tuetaan innovaatiohankkeita älykkään erikoistumisen aloilla, pilottihankkeet ja valmiuksien kehittämistoimenpiteet mukaan luettuina, hyödyttävät erityisesti vähemmän kehittyneitä alueita ja parantavat niiden innovointiekosysteemejä ja valmiuksia integroitua laajempiin unionin arvoketjuihin. Niillä olisi myös edistettävä 18 päivänä heinäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat” täytäntöönpanoa erityisesti kriittisten alojen temaattisten älykkäiden erikoistumisen alustojen tukemiseksi.

(51)

Syrjäisimpiin alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hyväksymällä SEUT 349 artiklan mukaisia toimenpiteitä, joilla syrjäisimmille alueille myönnetään lisämääräraha korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu yhdestä tai useammasta SEUT 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta, joita ovat syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista ja joiden pysyvyys ja yhteisvaikutukset haittaavat vakavasti näiden alueiden kehitystä. Tämä lisämääräraha voi kattaa investoinnit, toimintakustannukset ja julkisen palvelun velvoitteet, joilla on tarkoitus korvata edellä mainituista rajoituksista aiheutuvat lisäkustannukset. Toimintatuella olisi voitava kattaa rahdinkuljetuspalveluista ja kuljetuspalvelujen käynnistämisestä aiheutuvia menoja sekä sellaisista toimista aiheutuvia menoja, jotka liittyvät varastointirajoitteisiin, tuotantovälineiden liialliseen kokoon ja huoltoon sekä henkilöresurssien niukkuuteen paikallisilla markkinoilla. Tähän lisämäärärahaan ei pitäisi soveltaa temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia. Kuten kaikkien EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavien toimien kohdalla, EAKR:stä toiminta- ja investointituen rahoittamiseen syrjäisimmillä alueilla osoitettavan tuen olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaista.

(52)

Jotta ohjelmakauden aikana mahdollisesti ilmeneviin, vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin ja epätavallisiin olosuhteisiin voitaisiin reagoida nopeasti, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan EAKR:n tuen käyttöä tällaisissa olosuhteissa. Komission olisi hyväksyttävä toimenpiteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisimpia jäsenvaltion poikkeuksellisten tai epätavallisten olosuhteiden kannalta, säilyttäen samalla rahaston tavoitteet. EAKR:n käyttöä poikkeuksellisissa tai epätavallisissa olosuhteissa koskeviin väliaikaisiin toimenpiteisiin liittyvät täytäntöönpanopäätökset olisi hyväksyttävä ilman komiteamenettelyjä, koska soveltamisala määritellään vakaus- ja kasvusopimuksessa ja se rajoittuu tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin. Komission olisi myös seurattava toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja arvioitava niiden asianmukaisuutta.

(53)

Komissiolle olisi tämän asetuksen tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien muuttamiseksi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, joilla mukautetaan, silloin kun se on perusteltua, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmoitettavien, ohjelmien tuloksia koskevien tietojen perustana käytettävien indikaattoreiden luetteloa liitteessä II. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(54)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli lujittaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa unionissa, vaan se voidaan eri alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(55)

Jotta tämä asetus voitaisiin hyväksyä ohjelmakauden alkamisen jälkeen, ottaa huomioon tarve panna sekä EAKR että koheesiorahasto täytäntöön koordinoidusti ja yhdenmukaisesti sekä varmistaa nopea täytäntöönpano, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

I LUKU

1 artikla

2 artikla

3 artikla

4 artikla

5 artikla

6 artikla

7 artikla

8 artikla

II LUKU

9 artikla

10 artikla

11 artikla

12 artikla

13 artikla

14 artikla

III LUKU

15 artikla

16 artikla

17 artikla

18 artikla

LIITE I

LIITE II