1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) 2016/1628 58 artikla seuraavasti:

1)

Lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti: ”Kaikkien niihin alaluokkiin kuuluvien moottoreiden osalta, joille liitteessä III asetettu vaiheen V moottoreiden markkinoille saattamiseen sovellettava päivämäärä on 1 päivä tammikuuta 2020, lukuun ottamatta toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja moottoreita, siirtymäaikaa pidennetään yhdeksällä kuukaudella ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua 18 kuukauden ajanjaksoa pidennetään kuudella kuukaudella.”

2)	Lisätään 7 kohtaan alakohta seuraavasti: ”e) 33 kuukautta liitteessä III asetetusta moottoreiden markkinoille saattamiseen sovellettavasta päivämäärästä lukien 5 kohdan kuudennen alakohdan tapauksessa.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1 artikla

Asetuksen (EU) 2020/1579 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2020/1579 tämän asetuksen liitteen A osan mukaisesti.

2 artikla

Asetuksen (EU) 2021/92 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/92 tämän asetuksen liitteen B ja C osan mukaisesti.

3 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 1 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Sen 2 artiklaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2021.

LIITE

A OSA

Korvataan asetuksen (EU) 2020/1579 liitteessä oleva silakan kalastusmahdollisuuksia ICES-osa-alueilla 30–31 koskeva taulukko seuraavasti:

B OSA

Muutetaan asetuksen (EU) 2021/92 liite I A seuraavasti:

1)

korvataan kilohailin ja sen kanssa saatujen sivusaaliiden kalastusmahdollisuuksia unionin vesillä ICES-alueella 3a koskeva taulukko seuraavasti: ”Laji: Kilohaili ja sen kanssa saadut sivusaaliit Sprattus sprattus Alue: 3a (SPR/03A.) Tanska 13 086  (1)  (2) Analyyttinen TAC Saksa 27  (1)  (2) Ruotsi 4 951  (1)  (2) Unioni 18 064  (1)  (2)   TAC 19 529  (2)

2)

korvataan kilohailin ja sen kanssa saatujen sivusaaliiden kalastusmahdollisuuksia Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesillä ICES-suuralueella 4 ja Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä ICES-alueella 2a koskeva taulukko seuraavasti: ”Laji: Kilohaili ja sen kanssa saadut sivusaaliit Sprattus sprattus Alue: Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vedet alueella 4; Yhdistyneen kuningaskunnan vedet alueella 2a (SPR/2AC4-C) Belgia 993  (3)  (4) Analyyttinen TAC Tanska 78 553  (3)  (4) Saksa 993  (3)  (4) Ranska 993  (3)  (4) Alankomaat 993  (3)  (4) Ruotsi 1 330  (3)  (4)  (5) Unioni 83 855  (3)  (4) Norja 0  (3) Färsaaret 0  (3)  (6) Yhdistynyt kuningaskunta 3 331  (3)   TAC 87 186  (3)

3)

korvataan sardellin kalastusmahdollisuuksia ICES-suuralueilla 9 ja 10 sekä unionin vesillä CECAF-alueella 34.1.1 koskeva taulukko seuraavasti: ”Laji: Sardelli Engraulis encrasicolus Alue: 9 ja 10; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1 (ANE/9/3411) Espanja 2 747  (7) Varo-TAC Portugali 2 997  (7) Unioni 5 744  (7)   TAC 5 744  (7)

C OSA

Korvataan asetuksen (EU) 2021/92 liitteessä VI oleva 6 kohta seuraavasti:

”6.

Kunkin jäsenvaltion tonnikalan kasvatus- ja lihotuskapasiteetin enimmäismäärä sekä pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärä, jonka kukin jäsenvaltio voi myöntää laitoksilleen Itä-Atlantilla ja Välimerellä. Taulukko A Tonnikalan kasvatus- ja lihotuskapasiteetin enimmäismäärä   Laitosten lukumäärä Kapasiteetti (tonnia) Espanja 10 11 852 Italia 13 9 564 Kreikka 2 2 100 Kypros 3 3 000 Kroatia 7 7 880 Malta 6 14 511 Taulukko B (8) Pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärä (tonnia) Espanja 6 850 Italia 1 739,5 Kreikka 785 Kypros 2 195 Kroatia 2 947 Malta 10 260,5 Portugali 350

---

(1)  Kiintiöstä saa olla valkoturskan ja koljan sivusaaliita enintään 5 prosenttia (OTH/*03A.). Valkoturskan ja koljan sivusaaliit, jotka luetaan kiintiöön tämän säännöksen nojalla, ja niiden lajien sivusaaliit, jotka luetaan kiintiöön asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 8 kohdan nojalla, saavat yhteenlaskettuina olla enintään 9 prosenttia kiintiöstä.

(2)  Tähän kiintiöön saa pyytää vain 1. heinäkuuta 2021 ja 30. kesäkuuta 2022 välisenä aikana. Tästä kiintiöstä voidaan tehdä siirtoja alueiden 2a ja 4 Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin vesille. Tällaiset siirrot on kuitenkin annettava ennakolta tiedoksi komissiolle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle.”

(3)  Kiintiöön saa pyytää vain 1. heinäkuuta 2021 ja 30. kesäkuuta 2022 välisenä aikana.

(4)  Kiintiöstä saa olla valkoturskan sivusaaliita enintään 2 prosenttia (OTH/*2AC4C). Valkoturskan sivusaaliit, jotka luetaan kiintiöön tämän säännöksen nojalla, ja niiden lajien sivusaaliit, jotka luetaan kiintiöön asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 8 kohdan nojalla, saavat yhteenlaskettuina olla enintään 9 prosenttia kiintiöstä.

(5)  Tuulenkalat mukaan luettuna.

(6)  Saa sisältää enintään 4 prosenttia sillin sivusaalista.”

(7)  Kiintiöön saa pyytää vain 1. heinäkuuta 2021 ja 30. syyskuuta 2021 välisenä aikana.”

(8)  Portugalin 500 tonnin kasvatuskapasiteetti katetaan unionin käyttämättömästä kapasiteetista taulukon A mukaisesti.”

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa koskevat erityiset taudintorjuntatoimenpiteet, joita jäsenvaltioiden on sovellettava rajoitetun ajan alueeseensa kuuluvilla alueilla, joilla

a)	on vahvistettu kyseisen taudin taudinpurkaus;

b)	ei ole vahvistettu kyseisen taudin taudinpurkausta, mutta ne päättävät rokottaa kyseistä tautia vastaan tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Tässä asetuksessa vahvistettuja erityisiä taudintorjuntatoimenpiteitä sovelletaan nautaeläimiin sekä tällaisista nautaeläimistä saataviin sivutuotteisiin ja sukusoluihin ja alkioihin, ja ne täydentävät taudintorjuntatoimenpiteitä, joita sovelletaan suoja-, valvonta- ja muihin rajoitusvyöhykkeisiin, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustanut lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan puhjettua.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/687 vahvistettuja määritelmiä.

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’nautaeläimellä’ eläintä, joka kuuluu johonkin sukuihin Bison, Bos (mukaan lukien alasuvut Bos, Bibos, Novibos, Poephagus) ja Bubalus (mukaan lukien alasuku Anoa) kuuluvista sorkka- ja kavioeläinten lajeista, sekä näiden lajien risteytyksenä syntynyttä jälkeläistä;

2)

’rajoitusvyöhykkeellä I’ jäsenvaltion alueen maantieteellisesti täsmällisesti rajattua osaa: a) joka sijaitsee sellaisen alueen ulkopuolella, jolla on vahvistettu lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan taudinpurkaus; b) jolla lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan rokotetaan 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti; c) joka joko luetellaan tai ei luetella liitteessä I olevassa I osassa; d) johon sovelletaan 3–6 artiklassa säädettyjä erityisiä taudintorjuntasääntöjä;

3)

’rajoitusvyöhykkeellä II’ jäsenvaltion alueen maantieteellisesti täsmällisesti rajattua osaa: a) joka sisältää alueen, jolla on vahvistettu lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan taudinpurkaus; b) jolla lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan rokotetaan 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti; c) joka joko luetellaan tai ei luetella liitteessä I olevassa II osassa; d) johon sovelletaan 3–6 artiklassa säädettyjä erityisiä taudintorjuntasääntöjä.

3 artikla

Rajoitusvyöhykkeiden I ja II perustaminen

4 artikla

Siirtokiellot rajoitusvyöhykkeillä I ja II

5 artikla

Rajoitusvyöhykkeen II sisällyttäminen liitteessä I olevaan II osaan

Jos jäsenvaltion alue, joka kuuluu kokonaan tai osittain 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettuun rajoitusvyöhykkeeseen II, sisällytetään epidemiologisista syistä liitteessä I olevaan II osaan, toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi

a)	mukautettava alkuperäisen rajoitusvyöhykkeen II rajoja sen varmistamiseksi, että se vastaa kyseisessä liitteessä kuvattua rajoitusvyöhykettä II;

b)	laajennettava 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt rokotukset ja 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt kiellot koskemaan kyseisessä liitteessä kuvattua rajoitusvyöhykettä II.

6 artikla

Rajoitusvyöhykkeen I sisällyttäminen liitteessä I olevaan I osaan

7 artikla

Poikkeukset kiellosta, joka koskee nautaeläinten lähetysten siirtoja rajoitusvyöhykkeeltä I

Poikkeuksena 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyyn kieltoon toimivaltainen viranomainen voi sallia nautaeläinten lähetysten siirrot rajoitusvyöhykkeellä I sijaitsevista pitopaikoista

a)

saman tai toisen jäsenvaltion rajoitusvyöhykkeille I tai II edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: i) lähetykseen kuuluvat nautaeläimet on täytynyt rokottaa lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan vähintään 28 päivää ennen lähettämispäivää, ja rokotevalmistajan ohjeiden mukaisen immuniteettisuojan on oltava niillä edelleen voimassa kyseisenä päivänä; ii) kaikki muut samassa alkuperäisessä pitopaikassa pidettävät nautaeläimet kuin lähetykseen kuuluvat nautaeläimet on täytynyt rokottaa lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan vähintään 28 päivää ennen lähettämispäivää, ja rokotevalmistajan ohjeiden mukaisen immuniteettisuojan on oltava niillä edelleen voimassa kyseisenä päivänä, tai niiden edellisen rokotuksen antaman tai emolta saadun immuniteettisuojan on oltava edelleen voimassa lähettämispäivänä; iii) lähetykseen kuuluvia nautaeläimiä on täytynyt pitää niiden alkuperäisessä pitopaikassa syntymästä lähtien tai vähintään 28 päivän ajan yhtäjaksoisesti ennen lähettämispäivää; ja iv) toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava — kaikkien tällaisten lähetysten alkuperäisessä pitopaikassa pidettävien nautaeläinten, myös tällaisiin lähetyksiin kuuluvien nautaeläinten, kliininen tutkimus toivotuin tuloksin; — tarvittaessa kaikkien tällaisten lähetysten alkuperäisessä pitopaikassa pidettävien nautaeläinten, myös tällaisiin lähetyksiin kuuluvien nautaeläinten, laboratoriotutkimus toivotuin tuloksin;

b)

mihin tahansa määräpaikkoihin – mukaan lukien rajoitusvyöhykkeiden ulkopuoliset alueet, muut rajoitusvyöhykkeet I tai rajoitusvyöhykkeet II – samassa jäsenvaltiossa tai muissa jäsenvaltioissa, jos tämän artiklan a alakohdan ii, iii ja iv alakohdassa vahvistettujen edellytysten lisäksi kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: i) lähetykseen kuuluvat nautaeläimet on täytynyt rokottaa lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan vähintään 60 päivää ennen lähettämispäivää, ja rokotevalmistajan ohjeiden mukaisen immuniteettisuojan on oltava niillä edelleen voimassa lähettämispäivänä; ii) vähintään 20 kilometrin säteellä näiden lähetysten alkuperäpaikkana olevasta pitopaikasta ei ole ollut lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan taudinpurkauksia vähintään kolmen kuukauden aikana ennen lähettämispäivää; ja iii) kaikki nautaeläimet, joita pidetään 50 kilometrin säteellä lähetyksen alkuperäisestä pitopaikasta, on täytynyt rokottaa lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan tai niille on täytynyt antaa uusintarokotus vähintään 60 päivää ennen lähettämispäivää, ja rokotevalmistajan ohjeiden mukaisen immuniteettisuojan tai emolta saadun immuniteettisuojan on oltava niillä edelleen voimassa kyseisenä päivänä;

c)

mihin tahansa määräpaikkoihin – mukaan lukien rajoitusvyöhykkeiden ulkopuoliset alueet, muut rajoitusvyöhykkeet I tai rajoitusvyöhykkeet II – muissa jäsenvaltioissa tai kolmansien maiden alueilla, jos tämän artiklan a alakohdassa vahvistettujen edellytysten lisäksi seuraavat edellytykset täyttyvät: i) eläinten on ennen lähettämispäivää täytettävä kaikki eläinterveyttä koskevat takeet, jotka perustuvat alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen edellyttämän ja määräjäsenvaltioiden ja kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän, lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan leviämisen estämiseen tähtääviä toimenpiteitä koskevan riskinarvioinnin myönteiseen tulokseen; ii) vähintään 20 kilometrin säteellä näiden lähetysten alkuperäpaikkana olevasta pitopaikasta ei ole saanut olla lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan vahvistettuja taudinpurkauksia vähintään kolmen kuukauden aikana ennen lähettämispäivää; ja iii) kaikki nautaeläimet, joita pidetään 50 kilometrin säteellä lähetyksen alkuperäisestä pitopaikasta, on täytynyt rokottaa lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan tai niille on täytynyt antaa uusintarokotus vähintään 60 päivää ennen lähettämispäivää, ja rokotevalmistajan ohjeiden mukaisen immuniteettisuojan tai emolta saadun immuniteettisuojan on oltava niillä edelleen voimassa kyseisenä päivänä.

8 artikla

Poikkeukset kielloista, jotka koskevat nautaeläinten lähetysten siirtoja rajoitusvyöhykkeeltä II

Poikkeuksena 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyyn kieltoon toimivaltainen viranomainen voi sallia nautaeläinten lähetysten siirrot rajoitusvyöhykkeellä II sijaitsevista pitopaikoista

a)

mihin tahansa määräpaikkoihin, mukaan lukien rajoitusvyöhykkeiden ulkopuoliset alueet, rajoitusvyöhykkeet I ja muut rajoitusvyöhykkeet II samassa jäsenvaltiossa ja muissa jäsenvaltioissa, edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: i) lähetykseen kuuluvien nautaeläinten on ennen lähettämispäivää täytettävä kaikki eläinterveyttä koskevat takeet, jotka perustuvat alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen edellyttämän ja määräjäsenvaltioiden tai kauttakulkujäsenvaltioiden toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän, lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan leviämisen estämiseen tähtääviä toimenpiteitä koskevan riskinarvioinnin myönteiseen tulokseen; ii) lähetykseen kuuluvat nautaeläimet on täytynyt rokottaa lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan vähintään 28 päivää ennen lähettämispäivää, ja rokotevalmistajan ohjeiden mukaisen immuniteettisuojan on oltava niillä edelleen voimassa kyseisenä päivänä; iii) kaikki muut samassa alkuperäisessä pitopaikassa pidettävät nautaeläimet kuin lähetykseen kuuluvat nautaeläimet on täytynyt rokottaa lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan vähintään 28 päivää ennen lähettämispäivää, ja rokotevalmistajan ohjeiden mukaisen immuniteettisuojan on oltava niillä edelleen voimassa kyseisenä päivänä, tai niiden edellisen rokotuksen antaman tai emolta saadun immuniteettisuojan on oltava edelleen voimassa kyseisenä päivänä; iv) toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava — kaikkien tällaisten lähetysten alkuperäisessä pitopaikassa pidettävien nautaeläinten, myös tällaisiin lähetyksiin kuuluvien nautaeläinten, kliininen tutkimus toivotuin tuloksin; — tarvittaessa kaikkien tällaisten lähetysten alkuperäisessä pitopaikassa pidettävien nautaeläinten, myös tällaisiin lähetyksiin kuuluvien nautaeläinten, laboratoriotutkimus toivotuin tuloksin; v) nautaeläinten on täytynyt olla syntymästään lähtien tai vähintään 28 päivän ajan ennen lähettämispäivää pitopaikassa, jonka ympärillä vähintään 20 kilometrin säteellä ei ole vahvistettu lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan taudinpurkauksia lähettämispäivää edeltäneiden kolmen kuukauden aikana; vi) kaikki 50 kilometrin säteellä lähetyksen alkuperäisestä pitopaikasta olevat nautaeläimet on täytynyt rokottaa lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan tai niille on täytynyt antaa uusintarokotus liitteessä II esitettyjen rokotussuunnitelmia koskevien sääntöjen mukaisesti vähintään 60 päivää ennen lähettämispäivää, ja rokotevalmistajan ohjeiden mukaisen immuniteettisuojan tai emolta saadun immuniteettisuojan on oltava niillä edelleen voimassa;

b)

mihin tahansa saman jäsenvaltion toisella rajoitusvyöhykkeellä II sijaitseviin määräpaikkoihin edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: i) kaikki muut tällaisten lähetysten alkuperäisessä pitopaikassa pidettävät nautaeläimet on täytynyt rokottaa lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan vähintään 28 päivää ennen lähettämispäivää, ja rokotevalmistajan ohjeiden mukaisen immuniteettisuojan on oltava niillä edelleen voimassa kyseisenä päivänä, tai niiden edellisen rokotuksen antaman tai emolta saadun immuniteettisuojan on oltava edelleen voimassa kyseisenä päivänä; ja ii) nautaeläimet on täytynyt rokottaa lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan vähintään 28 päivää ennen lähettämispäivää, ja rokotevalmistajan ohjeiden mukaisen immuniteettisuojan on oltava niillä edelleen kyseisenä päivänä voimassa, tai ne ovat rokottamattomia alle neljän kuukauden ikäisiä jälkeläisiä, jotka ovat syntyneet emille, jotka on rokotettu vähintään 28 päivää ennen poikimista ja joilla rokotevalmistajan ohjeiden mukainen immuniteettisuoja oli edelleen voimassa poikimispäivänä, ja ne voidaan siirtää toiseen pitopaikkaan.

9 artikla

Erityiset edellytykset luvan antamiseksi nautaeläinten lähetysten siirroille rajoitusvyöhykkeiltä I ja II näiden vyöhykkeiden ulkopuolella saman jäsenvaltion alueella sijaitsevaan teurastamoon välitöntä teurastusta varten

Poikkeuksena 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyihin kieltoihin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi sallia nautaeläinten lähetysten siirrot rajoitusvyöhykkeiltä I ja II näiden vyöhykkeiden ulkopuolella saman jäsenvaltion alueella sijaitsevaan teurastamoon edellyttäen, että nautaeläimet siirretään välitöntä teurastusta varten delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 28 artiklan 2–5 kohdassa ja 28 artiklan 7 kohdassa säädettyjen yleisten edellytysten mukaisesti.

10 artikla

Poikkeukset kiellosta, joka koskee nautaeläinten siemennesteen, munasolujen ja alkioiden lähetysten siirtoja rajoitusvyöhykkeiltä I ja II

11 artikla

Poikkeukset kiellosta, joka koskee nautaeläimistä saatavien käsittelemättömien sivutuotteiden siirtoja rajoitusvyöhykkeiltä I

Poikkeuksena 4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädettyyn kieltoon jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi sallia nautaeläimistä saatavien käsittelemättömien sivutuotteiden lähetysten siirrot rajoitusvyöhykkeellä I sijaitsevista pitopaikoista

a)	mihin tahansa samassa jäsenvaltiossa sijaitsevaan määräpaikkaan tai mihin tahansa toisen jäsenvaltion rajoitusvyöhykkeillä I tai II sijaitsevaan määräpaikkaan;

b)

vuotien ja nahkojen lähetysten ollessa kyseessä mihin tahansa saman tai toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan millä tahansa alueella sijaitsevaan määräpaikkaan edellyttäen, että yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: i) käsitellyille vuodille ja nahoille on tehty jokin komission asetuksen (EU) N:o 142/2011 (10) liitteessä I olevan 28 kohdan b–e alakohdassa tarkoitetuista käsittelyistä; tai ii) käsitellyille vuodille ja nahoille on tehty jokin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (11) liitteessä III olevan XIV jakson I luvun 4 kohdan b alakohdan ii alakohdassa vahvistetuista käsittelyistä, ja niiden osalta on toteutettu kaikki varotoimenpiteet taudinaiheuttajien aiheuttaman uudelleensaastumisen välttämiseksi käsittelyn jälkeen.

12 artikla

Poikkeus kiellosta, joka koskee nautaeläimistä saatavien käsittelemättömien sivutuotteiden lähetysten siirtoja rajoitusvyöhykkeiltä II

Poikkeuksena 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyyn kieltoon jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi sallia nautaeläimistä saatavien käsittelemättömien sivutuotteiden lähetysten siirrot rajoitusvyöhykkeellä II sijaitsevista pitopaikoista,

a)

kun kyseessä ovat muut käsittelemättömät eläimistä saatavat sivutuotteet kuin vuodat ja nahat, mihin tahansa samassa jäsenvaltiossa sijaitsevaan määräpaikkaan tai mihin tahansa toisen jäsenvaltion rajoitusvyöhykkeillä I tai II sijaitsevaan määräpaikkaan edellyttäen, että käsittelemättömät eläimistä saatavat sivutuotteet lähetetään toimivaltaisten viranomaisten virallisessa valvonnassa käsiteltäväksi tai hävitettäväksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (12) 24 artiklan mukaisesti hyväksytyssä laitoksessa;

b)

kun kyseessä ovat nautaeläinten vuodat ja nahat: i) mihin tahansa saman tai toisen jäsenvaltion rajoitusvyöhykkeellä II sijaitsevaan määräpaikkaan edellyttäen, että kyse on ihmisten käyttöön tarkoitetuista käsittelemättömistä raakavuodista ja -nahoista tai käsittelemättömistä vuodista ja nahoista, jotka lähetetään toimivaltaisten viranomaisten virallisessa valvonnassa käsiteltäväksi tai hävitettäväksi hyväksytyssä laitoksessa; ii) mihin tahansa samassa tai toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan määräpaikkaan edellyttäen, että 11 artiklan b alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät;

c)

kun kyseessä ovat ternimaito, maito ja maitotuotteet, mihin tahansa saman tai toisen jäsenvaltion millä tahansa alueella sijaitsevaan määräpaikkaan edellyttäen, että niille on tehty lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan varalta riskin vähentämiseen tähtäävä käsittely delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteen VII mukaisesti.

13 artikla

Toimijoita eläinterveystodistusten osalta koskevat velvollisuudet nautaeläinten lähetysten siirroissa rajoitusvyöhykkeiltä I ja II näiden vyöhykkeiden ulkopuolelle

Toimijat saavat siirtää nautaeläinten lähetyksiä rajoitusvyöhykkeiltä I ja II näiden vyöhykkeiden ulkopuolelle samassa jäsenvaltiossa tai toiseen jäsenvaltioon tämän asetuksen 7, 8 ja 9 artiklan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa ainoastaan, jos siirrettävien eläinten mukana on komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/688 (13) 73 artiklassa säädetty eläinterveystodistus, johon sisältyy vähintään yksi seuraavista vakuutuksista tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamisesta:

a)	”Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1070 7 artiklassa vahvistettujen lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaan tartuntaan liittyvien erityisten torjuntatoimenpiteiden mukaisesti rajoitusvyöhykkeeltä I peräisin olevia nautaeläimiä.”;

b)	”Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1070 8 artiklassa vahvistettujen lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaan tartuntaan liittyvien erityisten torjuntatoimenpiteiden mukaisesti rajoitusvyöhykkeeltä II peräisin olevia nautaeläimiä.”;

c)	”Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1070 9 artiklassa vahvistettujen lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaan tartuntaan liittyvien erityisten torjuntatoimenpiteiden mukaisesti rajoitusvyöhykkeeltä I tai II peräisin olevia nautaeläimiä.”.

Jos on kuitenkin kyse tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen lähetysten siirroista saman jäsenvaltion sisällä, toimivaltainen viranomainen voi päättää, että asetuksen (EU) 2016/429 143 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua eläinterveystodistusta ei tarvitse antaa.

14 artikla

Toimijoita eläinterveystodistusten osalta koskevat velvollisuudet rajoitusvyöhykkeillä I ja II sijaitsevissa pitopaikoissa olevista nautaeläimistä saatavien sukusolujen ja alkioiden lähetysten siirroissa näiden vyöhykkeiden ulkopuolelle

Toimijat saavat siirtää rajoitusvyöhykkeillä I ja II olevista nautaeläimistä saatavien sukusolujen ja alkioiden lähetyksiä näiden vyöhykkeiden ulkopuolelle samassa jäsenvaltiossa tai toiseen jäsenvaltioon tämän asetuksen 10 artiklan mukaisesti ainoastaan, jos tällaisten lähetysten mukana on asetuksen (EU) 2016/429 161 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu eläinterveystodistus, johon sisältyy vähintään yksi seuraavista vakuutuksista tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamisesta:

a)

”Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1070 10 artiklassa vahvistettujen lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaan tartuntaan liittyvien erityisten torjuntatoimenpiteiden mukaisesti rajoitusvyöhykkeellä I pidettävistä nautaeläimistä saatuja sukusoluja ja alkioita … (siemennestettä, munasoluja ja/tai alkioita, valitaan sopiva vaihtoehto).”;

b)

”Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1070 10 artiklassa vahvistettujen lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaan tartuntaan liittyvien erityisten torjuntatoimenpiteiden mukaisesti rajoitusvyöhykkeellä II pidettävistä nautaeläimistä saatuja sukusoluja ja alkioita … (siemennestettä, munasoluja ja/tai alkioita, valitaan sopiva vaihtoehto).”.

Jos on kuitenkin kyse tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen lähetysten siirroista saman jäsenvaltion sisällä, toimivaltainen viranomainen voi päättää, että asetuksen (EU) 2016/429 161 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua eläinterveystodistusta ei tarvitse antaa.

15 artikla

Toimijoita eläinterveystodistusten osalta koskevat velvollisuudet nautaeläimistä saatavien käsittelemättömien sivutuotteiden lähetysten siirroissa rajoitusvyöhykkeiltä I ja II näiden vyöhykkeiden ulkopuolelle

Toimijat saavat siirtää nautaeläimistä saatavien käsittelemättömien sivutuotteiden lähetyksiä rajoitusvyöhykkeiltä I ja II näiden vyöhykkeiden ulkopuolelle samassa jäsenvaltiossa tai toiseen jäsenvaltioon 12 artiklan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa ainoastaan, jos tällaisten lähetysten mukana on

a)	asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä VIII olevassa III luvussa tarkoitettu kaupallinen asiakirja; ja

b)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu eläinterveystodistus.

Jos on kuitenkin kyse tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen lähetysten siirroista saman jäsenvaltion sisällä, toimivaltainen viranomainen voi päättää, että delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 22 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua eläinterveystodistusta ei tarvitse antaa.

16 artikla

Yleiset lisäedellytykset, jotka liittyvät kuljetusvälineisiin, joita käytetään nautaeläinten ja käsittelemättömien eläimistä saatavien sivutuotteiden lähetysten siirtoihin rajoitusvyöhykkeiltä I ja II näiden vyöhykkeiden ulkopuolelle

Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi sallia nautaeläinten ja käsittelemättömien eläimistä saatavien sivutuotteiden lähetysten siirrot rajoitusvyöhykkeiltä I ja II näiden vyöhykkeiden ulkopuolelle ainoastaan, jos näiden lähetysten siirtoihin käytettävä kuljetusväline täyttää seuraavat vaatimukset:

a)	kun on kyse nautaeläinten kuljetuksesta, kuljetusväline i) on delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 24 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukainen; ja ii) puhdistetaan ja desinfioidaan delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa;

b)	se sisältää ainoastaan terveystilanteeltaan samanlaisia eläimiä tai käsittelemättömiä eläimistä saatavia sivutuotteita tai käsittelemättömiä vuotia ja nahkoja.

17 artikla

Alkuperäisen pitopaikan tai alkuperälaitoksen toimivaltaisen viranomaisen velvollisuudet ohjausmenettelyjen osalta

18 artikla

Määräpaikan toimivaltaisen viranomaisen velvollisuudet ohjausmenettelyjen osalta

Määräpaikan toimivaltaisen viranomaisen on ohjausmenettelyn jälkeen

a)	vahvistettava jokainen saapuminen alkuperäpaikan toimivaltaiselle viranomaiselle;

b)	varmistettava, että nautaeläimet pysyvät määränpäänä olevassa pitopaikassa vähintään delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteessä II vahvistetun lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan seurantajakson ajan, paitsi jos määränpäänä oleva laitos on teurastamo;

c)

varmistettava, että nautaeläinten tai käsittelemättömien eläimistä saatavien sivutuotteiden purkamisen jälkeen kuljetusväline ja mahdolliset muut laitteet, joita on käytetty nautaeläinten tai käsittelemättömien eläimistä saatavien sivutuotteiden kuljetuksessa, puhdistetaan, desinfioidaan ja käsitellään sallituilla hyönteismyrkyillä, jotka ovat tehokkaita kaikkia tunnettuja lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan vektoreita vastaan, määräpaikan suljetulla alueella virkaeläinlääkärin valvonnassa.

19 artikla

Nautaeläinten, sukusolujen ja alkioiden tai käsittelemättömien eläimistä saatavien sivutuotteiden lähetysten alkuperäpaikan jäsenvaltion velvollisuudet, jotka koskevat komissiolle ja jäsenvaltioille annettavia tietoja riskinarviointien perusteella myönnetyistä poikkeuksista

Jos toimivaltainen viranomainen sallii nautaeläinten tai sukusolujen ja alkioiden lähetysten siirrot 7, 8 tai 10 artiklassa tarkoitetun, lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan leviämisen estämiseen tähtääviä toimenpiteitä koskevan riskinarvioinnin myönteisen tuloksen perusteella, alkuperäpaikan jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille eläinterveyttä koskevista takeista ja määränpäänä olevan pitopaikan toimivaltaisten viranomaisten antamasta hyväksynnästä.

20 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 21 päivään huhtikuuta 2023.

LIITE I

RAJOITUSVYÖHYKKEET I ja II

(joita tarkoitetaan 3 artiklassa)

I OSA

Rajoitusvyöhyke I

1.   Bulgaria:

Bulgarian koko alue

2.   Kreikka:

A.

Seuraavat alueet Kreikassa: — Attikan alue — Keski-Kreikan alue — Keski-Makedonian alue — Kreetan alue — Itä-Makedonian ja Traakian alue — Epeiroksen alue — Jooniansaarten alue lukuun ottamatta Korfun alueellista yksikköä — Pohjois-Egean alue lukuun ottamatta Limnoksen alueellista yksikköä — Peloponnesoksen alue — Etelä-Egean alue — Thessalian alue — Länsi-Kreikan alue — Länsi-Makedonian alue

B.	Seuraavat alueelliset yksiköt Kreikassa: — Limnoksen alueellinen yksikkö — Korfun alueellinen yksikkö

II OSA

Rajoitusvyöhyke II

Ei ole

LIITE II

LUMPY SKIN -TAUTIVIRUKSEN AIHEUTTAMAA TARTUNTAA KOSKEVIA ROKOTUSSUUNNITELMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

(joita tarkoitetaan 3 artiklassa)

I OSA

3 artiklassa tarkoitettuun rokotussuunnitelmaan sisällytettävät tiedot

Kun jäsenvaltio rokottaa lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan, rokottaminen on suoritettava sellaisen rokotussuunnitelman mukaisesti, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot:

a)	asetuksen (EU) 2016/429 46 artiklan 2 kohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti suoritetun arvioinnin kuvaus ja tulokset, mukaan lukien epidemiologinen tilanne ja muut arvioinnin perustana käytetyt merkitykselliset tiedot;

b)	valitun rokotusstrategian ja rokotussuunnitelman päätavoitteet ja kohteet;

c)	yksityiskohtainen maantieteellinen kuvaus rokotusvyöhykkeestä, jolla rokottaminen on määrä suorittaa, ja rokotettavien nautaeläinten pitopaikkojen sijainti, kartat mukaan luettuina;

d)	rokotteen antamisesta nautaeläimille vastaava viranomainen;

e)	järjestelmä, jolla valvotaan rokotteen antamista;

f)	rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevien nautaeläinten pitopaikkojen lukumäärä ja rokotettavien pitopaikkojen lukumäärä, jos nämä lukumäärät poikkeavat toisistaan;

g)	rokotettavien nautaeläinten arvioitu lukumäärä, niiden luokat ja ikä;

h)	rokottamisen suunniteltu kesto rokotusten alkamisesta rokotusten jälkeisen seurannan päättymiseen saakka;

i)	tiivistelmä rokotteen ominaisuuksista, mukaan lukien valmisteen nimi ja valmistajan nimi sekä antoreitit;

j)	sen ilmoittaminen, käytetäänkö rokotetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/6 (1) 110 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti;

k)	rokotusten tehokkuuden arviointimenetelmät;

l)	sovellettavat hygienia- ja bioturvaamissäännöt;

m)	rokotusten kirjaamisjärjestelmä;

n)	muut kyseisen tilanteen kannalta merkitykselliset näkökohdat.

II OSA

3 artiklassa tarkoitettuja lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan vastaisia rokotussuunnitelmia koskevat vähimmäisvaatimukset

Lumpy skin -tautiviruksen aiheuttaman tartunnan vastaisten rokotussuunnitelmien on oltava seuraavien teknisten vaatimusten mukaisia:

a)	kaikki nautaeläimet rokotetaan niiden sukupuolesta, iästä, tiineydestä tai tuotantotilanteesta riippumatta rajoitusvyöhykkeillä I ja II, joilla rokottamista on toteutettava;

b)	rokotettujen nautaeläinten yli neljän kuukauden ikäiset jälkeläiset rokotetaan käytetyn rokotteen valmistajan ohjeiden mukaisesti;

c)	kaikille nautaeläimille annetaan uusintarokotus valmistajan ohjeiden mukaisesti;

d)	toimivaltaisen viranomaisen on kirjattava tiedot jokaisesta rokotetusta nautaeläimestä tähän tarkoitukseen omistettuun sähköiseen tietokantaan, joka on yhteydessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2035 (2) 42 artiklan mukaisesti perustettuun keskustietokantaan;

e)	niiden rajoitusvyöhykkeiden I ja II ympärille, joilla rokottaminen suoritetaan, on perustettava vähintään 20 kilometrin levyinen tehostettu valvonta-alue, jolla suoritetaan tehostettua valvontaa ja jolla nautaeläinten siirtoihin on sovellettava toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa valvontaa;

f)	vähintään 95 prosentin rokotuskattavuus karjoissa, jotka edustavat vähintään 75:tä prosenttia nautaeläinpopulaatiosta.

III OSA

Alustavat tiedot, jotka on 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille ennen rokotusten aloittamista

Lumpy skin -tautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan rokottavien jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille ennen rokotusten aloittamista seuraavat tiedot:

a)	lyhyt perustelu rokotusten aloittamiselle;

b)	rokotettavien nautaeläinten lajit;

c)	rokotettavien nautaeläinten arvioitu lukumäärä;

d)	rokotusten arvioitu kesto;

e)	käytetyn rokotteen tyyppi ja kaupallinen nimi, ja maininta siitä, onko rokotetta tarkoitus käyttää asetuksen (EU) 2019/6 110 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti;

f)	kuvaus arvioidusta rokotusvyöhykkeestä.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eläinlääkkeistä ja direktiivin 2001/82/EY kumoamisesta (EUVL L 4, 7.1.2019, s. 43).

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/2035, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 115).

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/442 4 artiklan toinen kohta seuraavasti:

2 artikla

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/521 3 artiklan toinen kohta seuraavasti:

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021.

1 artikla

Poiketen siitä, mitä päätöksen 2013/471/EU 2, 3 ja 4 artiklassa säädetään, jos covid-19-tautiin liittyvät rajoittavat toimenpiteet haittaavat mahdollisuutta järjestää kokous tai osallistua siihen fyysisesti, korvaukseen oikeutetut henkilöt, jotka osallistuvat kokoukseen sähköisesti etäyhteyden kautta, ovat oikeutettuja vain päivärahaan, jonka suuruus on 145 euroa.

2 artikla

Komitea hyväksyy 1 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännökset viimeistään 2 päivänä syyskuuta 2021.

3 artikla

Viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2022 ja sen jälkeen aina kuuden kuukauden välein komitea toimittaa neuvostolle arviointiraportin tämän päätöksen soveltamisesta ja erityisesti sen talousarviovaikutuksista sekä siitä, jatkuvatko covid-19-tautiin liittyvät matkustusvaikeudet tai siihen liittyvät rajoittavat toimenpiteet, jotka haittaavat mahdollisuutta järjestää kokouksia tai osallistua niihin fyysisesti.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1 artikla

EU:n digitaalisen koronatodistuksen tekniset eritelmät, joissa vahvistetaan yleinen tietorakenne, koodausmekanismit ja siirtokoodausmekanismi koneellisesti luettavassa optisessa muodossa, esitetään liitteessä I.

2 artikla

Asetuksen (EU) 2021/953 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen todistusten täyttämistä koskevat säännöt esitetään tämän päätöksen liitteessä II.

3 artikla

Yksilöllisen todistustunnuksen yhteistä rakennetta koskevat vaatimukset esitetään liitteessä III.

4 artikla

Hallinnointisäännöt, joita sovelletaan julkisen avaimen varmenteisiin luottamuskehyksen yhteentoimivuusnäkökohtia tukevan EU:n digitaalisen koronatodistuksen yhdyskäytävän yhteydessä, esitetään liitteessä IV.

LIITE I

MUOTO JA LUOTTAMUKSEN HALLINTA

Yleinen tietorakenne, koodausmekanismit ja siirtokoodausmekanismi koneellisesti luettavassa optisessa muodossa (jäljempänä ’QR’)

1.   Johdanto

Tässä liitteessä vahvistetut tekniset eritelmät sisältävät EU:n digitaalisen koronatodistuksen yleisen tietorakenteen ja koodausmekanismit. Niissä määritellään myös siirtokoodausmekanismi koneellisesti luettavassa optisessa muodossa (’QR’), joka voidaan näyttää mobiililaitteen kuvaruudulla tai tulostaa. Näissä eritelmissä kuvatut sähköisen terveystodistuksen säilömuodot ovat yleisiä, mutta tässä yhteydessä niitä käytetään digitaalisen koronatodistuksen esittämiseen.

2.   Terminologia

Tässä liitteessä ’myöntäjillä’ tarkoitetaan organisaatioita, jotka käyttävät näitä eritelmiä terveystodistusten myöntämiseen, ja ’todentajilla’ organisaatioita, jotka hyväksyvät terveystodistukset todisteena terveydentilasta. ’Osallistujilla’ tarkoitetaan myöntäjiä ja todentajia. Osallistujien on koordinoitava joitakin tässä liitteessä esitettyjä näkökohtia, kuten nimitilan hallinnointia ja salausavainten jakelua. Oletetaan, että nämä tehtävät suorittaa osapuoli, jota kutsutaan jäljempänä ’sihteeristöksi’.

3.   Sähköisen terveystodistuksen säilömuoto

Sähköisen terveystodistuksen säilömuoto (Electronic Health Certificate Container Format, HCERT) on suunniteltu siten, että se tarjoaa yhtenäisen ja standardoidun välineen eri myöntäjien terveystodistuksille. Näiden eritelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa kyseisten terveystodistusten esitystapaa, koodausta ja allekirjoittamista yhteentoimivuuden helpottamiseksi.

Kyky lukea ja tulkita minkä tahansa myöntäjän myöntämää digitaalista koronatodistusta edellyttää yhteistä tietorakennetta ja yhteisymmärrystä hyötykuorman kunkin tietokentän merkityksestä. Yhteentoimivuuden helpottamiseksi yhteinen koordinoitu tietorakenne määritellään käyttämällä JSON-muotoa, joka muodostaa digitaalisen koronatodistuksen kehyksen.

3.1   Hyötykuorman rakenne

Hyötykuorma on jäsennelty ja koodattu tiiviiksi binääriobjektiesitykseksi (Concise Binary Object Representation, CBOR), jossa käytetään COSE-muotoista (CBOR Object Signing and Encryption) digitaalista allekirjoitusta. Tämä tunnetaan yleisesti nimellä ”CBOR Web Token” (CWT), ja se määritellään standardissa RFC 8392 (1). Seuraavissa kohdissa määritelty hyötykuorma siirretään hcert-väitteessä.

Todentajan on voitava todentaa hyötykuorman tietojen eheys ja aitous. Tämän mekanismin tarjoamiseksi myöntäjän on allekirjoitettava CWT käyttäen COSE-spesifikaatiossa (RFC 8152 (2)) määriteltyä epäsymmetristä sähköistä allekirjoitusjärjestelmää.

3.2   CWT-väitteet

3.2.1   Yhteenveto CWT-rakenteesta

Suojattu otsikko

—	Allekirjoitusalgoritmi (alg, tunniste 1)

—	Avaimen tunniste (kid, tunniste 4)

Hyötykuorma

—	Myöntäjä (iss, väiteavain 1, valinnainen, myöntäjän ISO 3166–1 alpha-2-koodi)

—	Myönnetty (iat, väiteavain 6)

—	Voimassaolon päättymisajankohta (exp, väiteavain 4)

—	Terveystodistus (hcert, väiteavain -260)

—	EU:n digitaalinen koronatodistus v1 (eu_DCC_v1, väiteavain 1)

Allekirjoitus

3.2.2   Allekirjoitusalgoritmi (Signature Algorithm)

Allekirjoitusalgoritmin (alg) parametri osoittaa, mitä algoritmia käytetään allekirjoituksen luomiseen. Sen on täytettävä tai ylitettävä nykyisten SOG-IS-suuntaviivojen vaatimukset, jotka esitetään tiivistetysti seuraavissa kohdissa.

Määritellään yksi ensisijainen ja yksi toissijainen algoritmi. Toissijaista algoritmia olisi käytettävä vain, jos ensisijainen algoritmi ei ole hyväksyttävissä myöntäjälle asetettujen sääntöjen ja määräysten mukaisesti.

Järjestelmän turvallisuuden varmistamiseksi kaikkiin toteutuksiin on sisällyttävä toissijainen algoritmi. Tästä syystä on otettava käyttöön sekä ensisijainen että toissijainen algoritmi.

Ensisijaisten ja toissijaisten algoritmien SOG-IS-tasot ovat seuraavat:

—

Ensisijainen algoritmi: Ensisijainen algoritmi on ECDSA (Elliptic Curve Digital Signature Algorithm), sellaisena kuin se on määritelty standardin (ISO/IEC 14888–3:2006) 2.3 kohdassa, käyttäen standardin (FIPS PUB 186–4) lisäyksessä D (D.1.2.3) määriteltyjä P-256-parametreja yhdessä standardin (ISO/IEC 10118–3:2004) funktiossa 4 määritellyn SHA-256-hajautusalgoritmin kanssa.

Tämä vastaa COSE-algoritmin parametria ES256.

—	Toissijainen algoritmi: Toissijainen algoritmi on RSASSA-PSS, sellaisena kuin se on määritelty standardissa (RFC 8230 (3)) 2048-bitin moduluksella, yhdessä standardin (ISO/IEC 10118–3:2004) funktiossa 4 määritellyn SHA-256-hajautusalgoritmin kanssa.

Tämä vastaa COSE-algoritmin parametria PS256.

3.2.3   Avaimen tunniste (Key Identifier)

Avaimen tunnistetta (kid) koskeva väite näyttää asiakirjan allekirjoittajan varmenteen (Document Signer Certificate, DSC). Se sisältää julkisen avaimen, jota todentajan on käytettävä digitaalisen allekirjoituksen oikeellisuuden tarkistamiseen. Julkisen avaimen varmenteiden hallinnointi, mukaan lukien DSC-varmenteita koskevat vaatimukset, kuvataan liitteessä IV.

Todentajat käyttävät avaimen tunnistetta (kid) koskevaa väitettä oikean julkisen avaimen valitsemiseen myöntäjään liittyvästä avainluettelosta, joka ilmoitetaan myöntäjää (Issuer, iss) koskevassa väitteessä. Myöntäjä voi käyttää samanaikaisesti useita avaimia hallinnollisista syistä ja uusiessaan avaimia. Avaimen tunniste ei ole turvallisuuden kannalta kriittinen kenttä. Tästä syystä se voidaan tarvittaessa sijoittaa suojaamattomaan otsikkoon. Todentajien on hyväksyttävä molemmat vaihtoehdot. Jos molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia, avaimen tunniste on sijoitettava suojattuun otsikkoon.

Koska tunnistetta on lyhennetty (kokorajoituksiin liittyvistä syistä), on olemassa pieni mutta nollaa suurempi mahdollisuus, että todentajan hyväksymä yleinen DSC-luettelo voi sisältää DSC-varmenteita, joissa on sama kid. Tästä syystä todentajan on tarkistettava kaikki DSC-varmenteet, joissa on kyseinen kid.

3.2.4   Myöntäjä (Issuer)

Myöntäjää (iss) koskeva väite on merkkijonoarvo, jossa voi valinnaisesti olla terveystodistuksen myöntävän tahon ISO 3166–1 alpha-2 -maakoodi. Todentaja voi käyttää tätä väitettä määrittääkseen, mitä DSC-varmenteita todentamisessa käytetään. Tämän väitteen yksilöimiseen käytetään väiteavainta 1.

3.2.5   Voimassaolon päättymisajankohta (Expiration Time)

Voimassaolon päättymisajankohtaa (exp) koskevassa väitteessä on oltava NumericDate-kokonaislukumuodossa oleva aikaleima (siten kuin se on määritelty standardin RFC 8392 (4) 2 kohdassa), josta käy ilmi, kuinka kauan kyseisen hyötykuorman allekirjoituksen on katsottava olevan voimassa, minkä jälkeen todentajan on hylättävä hyötykuorma vanhentuneena. Voimassaolon päättymistä koskevan parametrin tarkoituksena on rajoittaa terveystodistuksen voimassaoloaikaa. Tämän väitteen yksilöimiseen käytetään väiteavainta 4.

Voimassaolon päättymisajankohta ei saa ylittää DSC-varmenteen voimassaoloaikaa.

3.2.6   Myönnetty (Issued At)

Myönnetty (iat) -väitteessä on oltava NumericDate-kokonaislukumuodossa oleva aikaleima (siten kuin se on määritelty standardin RFC 8392 (5) 2 kohdassa), josta käy ilmi terveystodistuksen laatimisajankohta.

Myönnetty-kentän arvo ei saa olla aikaisempi kuin DSC-varmenteen voimassaoloaika.

Todentajat voivat soveltaa muita toimintaperiaatteita terveystodistuksen voimassaolon rajoittamiseksi myöntämisajankohdan perusteella. Tämän väitteen yksilöimiseen käytetään väiteavainta 6.

3.2.7   Terveystodistusta koskeva väite (Health Certificate Claim)

Terveystodistusta (hcert) koskeva väite on standardin (RFC 7159 (6)) mukainen JSON-objekti, joka sisältää terveydentilaa koskevat tiedot. Saman väitteen nojalla voi olla olemassa useita erityyppisiä terveystodistuksia, joista digitaalinen koronatodistus on yksi.

JSON on tarkoitettu yksinomaan rakenteen määrittelyyn. Esitysmuoto on CBOR, siten kuin se on määritelty standardissa (RFC 7049 (7)). Sovelluskehittäjät eivät välttämättä koskaan pura koodia JSON-muodosta tai koodaa sitä JNOS-muotoon, vaan käyttävät muistissa olevaa rakennetta.

Tämän väitteen yksilöimiseen käytetään väiteavainta -260.

JSON-objektin merkkijonot olisi normalisoitava Unicode-standardissa määritellyn NFC-muodon (Normalization Form Canonical Composition) mukaisesti. Koodauksenpurkusovellusten olisi kuitenkin oltava tässä suhteessa sallivia ja vakaita, ja kaikkien kohtuudella odotettavissa olevien muuntamistyyppien hyväksymistä suositellaan voimakkaasti. Jos koodin purkamisen aikana tai myöhemmissä vertailutoiminnoissa havaitaan normalisoimattomia tietoja, toteutusten olisi toimittava ikään kuin syöte olisi normalisoitu NFC-muotoon.

4.   Digitaalisen koronatodistuksen hyötykuorman sarjoittaminen ja luominen

Sarjoitusmallina käytetään seuraavaa skeemaa:

Prosessi alkaa tietojen keräämisestä esimerkiksi terveystietorekisteristä (tai jostain ulkoisesta tietolähteestä), jolloin kerätyt tiedot jäsennetään digitaalisen koronatodistuksen määriteltyjen rakenteiden mukaisesti. Tässä prosessissa muuntaminen määriteltyyn tietomuotoon ja muuttaminen ihmisluettavaan muotoon voi tapahtua ennen kuin sarjoittaminen CBOR-muotoon alkaa. Väitteiden lyhenteet on joka tapauksessa yhdistettävä näyttönimeen ennen sarjoittamista ja sarjoituksen poistamisen jälkeen.

Valinnaista kansallista tietosisältöä ei sallita asetuksen (EU) 2021/953 (8) mukaisesti myönnetyissä todistuksissa. Tietosisältö rajoittuu asetuksen (EU) 2021/953 liitteessä täsmennettyjen vähimmäistietojoukkojen määriteltyihin tietoelementteihin.

5.   Siirtokoodaus

5.1   Raaka

Satunnaisissa tietoliitännöissä HCERT-säilö ja sen hyötykuormat voidaan siirtää sellaisinaan käyttäen mitä tahansa pohjana olevaa 8-bittistä, turvallista ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Näihin liitäntöihin voi sisältyä lähitiedonsiirto (Near-Field Communication, NFC), Bluetooth tai siirto sovelluskerroksen protokollan kautta, esimerkiksi HCERT:n siirtäminen myöntäjältä haltijan mobiililaitteeseen.

Jos HCERT:n siirtäminen myöntäjältä haltijalle perustuu pelkän esitystapakerroksen sisältävään rajapintaan (esim. tekstiviesti, sähköposti), raakaa siirtokoodausta ei tietenkään voida soveltaa.

5.2   Viivakoodi

5.2.1   Hyötykuorman (CWT) pakkaaminen

HCERT:n koon pienentämiseksi ja lukuprosessin nopeuden ja luotettavuuden parantamiseksi CWT pakataan ZLIB:llä (RFC 1950 (9)) ja Deflate-pakkausmenetelmällä standardissa RFC 1951 (10) määritellyssä muodossa.

5.2.2   QR 2D -viivakoodi

Jotta voidaan hallita paremmin vanhoja laitteita, jotka on suunniteltu toimimaan ASCII-hyötykuormilla, pakattu CWT koodataan ASCII-muotoon käyttäen Base45-koodausta ennen kuin se koodataan 2D-viivakoodiksi.

2D-viivakoodin luomisessa käytetään standardissa (ISO/IEC 18004:2015) määriteltyä QR-formaattia. Virheenkorjaustasoksi suositellaan Q (noin 25 prosenttia). Koska käytetään Base45:a, QR-koodissa on käytettävä aakkosnumeerista koodausta (Mode 2, ilmaistaan symboleilla 0010).

Jotta todentajat pystyvät havaitsemaan koodattujen tietojen tyypin ja valitsemaan oikean koodinpurku- ja käsittelymenetelmän, (tämän eritelmän mukaisesti) Base45-koodatuille tiedoille on annettava etuliitteeksi kontekstitunnisterivi ”HC1:”. Tämän eritelmän tulevissa versioissa, jotka vaikuttavat yhteensopivuuteen taaksepäin, määritellään uusi kontekstitunniste, jossa ”HC”:tä seuraava merkki valitaan merkkijoukosta [1–9A-Z]. Lisäykset tehdään edellä olevassa järjestyksessä, eli ensin [1–9] ja sitten [A-Z].

Suositellaan, että optinen koodi renderoidaan esitysvälineessä siten, että sen läpimitta on 35–60 mm, jotta se soveltuu lukulaitteille, joissa on kiinteä optiikka ja joissa esitysväline on sijoitettava lukulaitteen pinnalle.

Jos optinen koodi painetaan paperille käyttäen matalaresoluutioisia (< 300 dpi) tulostimia, on huolehdittava siitä, että QR-koodin jokainen symboli (piste) on täsmälleen neliö. Ei-suhteellinen skaalaus johtaa siihen, että QR-koodin joillakin riveillä tai joissakin sarakkeissa on suorakulmaisia symboleja, mikä vaikeuttaa luettavuutta monissa tapauksissa.

6.   Luottamusluettelon muoto (CSCA- ja DSC-luettelo)

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava luettelo yhdestä tai useammasta kansallisesta juurivarmentajasta (Country Signing Certificate Authority, CSCA) ja luettelo kaikista voimassa olevista asiakirjan allekirjoittajan varmenteista (Document Signing Certificate, DSC) ja pidettävä luettelot ajan tasalla.

6.1   Yksinkertaistettu CSCA/DSC

Eritelmän tästä versiosta alkaen jäsenvaltiot eivät saa olettaa, että mitään varmenteiden sulkulistaa (Certificate Revocation List, CRL) koskevia tietoja käytetään tai että todentajat tarkistavat yksityisen avaimen käyttöajan.

Sen sijaan ensisijainen voimassaolon tarkistusmekanismi on se, että varmenne on merkitty kyseisen varmenneluettelon viimeisimpään versioon.

6.2   ICAOn eMRTD-matkustusasiakirjan PKI ja luottamuskeskukset

Jäsenvaltiot voivat käyttää erillistä CSCA-varmennetta, mutta ne voivat myös toimittaa olemassa olevat sirullisen koneluettavan matkustusasiakirjan (eMRTD) CSCA- ja/tai DSC-varmenteet, ja ne voivat jopa hankkia varmenteet (kaupallisilta) luottamuskeskuksilta ja toimittaa ne. Kyseisen jäsenvaltion ilmoittaman CSCA:n on kuitenkin aina allekirjoitettava kaikki DSC-varmenteet.

7.   Turvallisuusnäkökohdat

Suunnitellessaan järjestelmää, jossa käytetään tätä eritelmää, jäsenvaltioiden on määriteltävä ja analysoitava tietyt turvallisuusnäkökohdat ja seurattava niitä.

Huomioon olisi otettava vähintään seuraavat seikat:

7.1   HCERT:n allekirjoituksen voimassaoloaika

HCERT:n myöntäjän on rajoitettava allekirjoituksen voimassaoloaikaa määrittämällä allekirjoituksen voimassaolon päättymisajankohta. Tämä edellyttää, että terveystodistuksen haltija uusii sen säännöllisin väliajoin.

Hyväksyttävä voimassaoloaika voidaan määritellä käytännön rajoitteiden perusteella. Esimerkiksi matkustajalla ei välttämättä ole mahdollisuutta uusia terveystodistusta ulkomaanmatkan aikana. Voi kuitenkin käydä myös niin, että myöntäjä näkee mahdollisuuden jonkinlaiseen turvallisuuden vaarantumiseen, mikä edellyttää, että myöntäjä peruuttaa DSC-varmenteen (mikä mitätöi kaikki kyseisellä avaimella myönnetyt terveystodistukset, vaikka todistusten voimassaoloaika ei ole vielä kulunut umpeen). Tällaisen tapahtuman seurauksia voidaan rajoittaa ottamalla säännöllisesti käyttöön uusia myöntäjän avaimia ja edellyttämällä kaikkien terveystodistusten uusimista kohtuullisin määräajoin.

7.2   Avainten hallinta

Tämä eritelmä perustuu suurelta osin vahvoihin salausmekanismeihin tietojen eheyden ja tietojen alkuperän todentamisen turvaamiseksi. Sen vuoksi on tarpeen säilyttää yksityisten avainten luottamuksellisuus.

Salausavainten luottamuksellisuus voi vaarantua useilla eri tavoilla, esimerkiksi seuraavasti:

—	Avainten luomisprosessi voi olla virheellinen, mikä johtaa heikkoihin avaimiin.

—	Avaimet voivat paljastua inhimillisen erehdyksen vuoksi.

—	Ulkopuoliset tai sisäiset tunkeutujat voivat varastaa avaimet.

—	Avaimet voidaan laskea kryptoanalyysilla.

Jotta voidaan vähentää riskiä, että allekirjoitusalgoritmi osoittautuu heikoksi ja mahdollistaa yksityisten avaimien vaarantumisen kryptoanalyysin avulla, tässä eritelmässä suositellaan, että kaikki osallistujat ottavat käyttöön varalla olevan toissijaisen allekirjoitusalgoritmin, joka perustuu erilaisiin parametreihin tai erilaiseen matemaattiseen ongelmaan kuin ensisijainen algoritmi.

Edellä mainittujen myöntäjien toimintaympäristöön liittyvien riskien osalta on toteutettava lieventäviä toimenpiteitä tehokkaan valvonnan varmistamiseksi, kuten yksityisten avainten luominen, tallentaminen ja käyttö laitteistoturvamoduuleissa (Hardware Security Module, HSM). HSM-laitteiden käyttö terveystodistusten allekirjoittamisessa on erittäin suositeltavaa.

Riippumatta siitä, päättääkö myöntäjä käyttää HSM-laitteita vai ei, olisi laadittava avainten uusimisaikataulu, jossa avainten uusimistiheys on oikeassa suhteessa avainten altistumiseen ulkoisille verkoille, muille järjestelmille ja henkilöstölle. Hyvin valittu uusimisaikataulu rajoittaa myös virheellisesti myönnettyihin terveystodistuksiin liittyviä riskejä ja antaa myöntäjälle mahdollisuuden peruuttaa tällaiset terveystodistukset tarvittaessa erissä kumoamalla avaimen.

7.3   Syöttötietojen validointi

Näitä eritelmiä voidaan käyttää tavalla, jossa tietoja vastaanotetaan epäluotetuista lähteistä järjestelmiin, jotka voivat olla tehtävän kannalta kriittisiä. Tähän hyökkäysvektoriin liittyvien riskien minimoimiseksi kaikki syöttökentät on validoitava asianmukaisesti tietotyyppien, pituuksien ja sisällön suhteen. Myös myöntäjän allekirjoitus on tarkistettava ennen HCERT:n sisällön käsittelyä. Myöntäjän allekirjoituksen validointi edellyttää kuitenkin, että ensin jäsennetään suojattu myöntäjän otsikko, johon mahdollinen hyökkääjä voi yrittää syöttää taitavasti suunniteltuja tietoja järjestelmän turvallisuuden vaarantamiseksi.

8.   Luottamuksen hallinta

HCERT:n allekirjoituksen todentaminen edellyttää julkista avainta. Jäsenvaltioiden on asetettava nämä julkiset avaimet saataville. Viime kädessä jokaisella todentajalla on oltava luettelo kaikista julkisista avaimista, joihin se on halukas luottamaan (koska julkinen avain ei ole osa HCERT:ä).

Järjestelmä koostuu (vain) kahdesta kerroksesta: kunkin jäsenvaltion osalta yksi tai useampi maakohtainen varmenne, jolla kullakin allekirjoitetaan yksi tai useampi päivittäisessä toiminnassa käytettävä asiakirjan allekirjoittajan varmenne.

Jäsenvaltioiden varmenteita kutsutaan CSCA-varmenteiksi (Country Signing Certificate Authority), ja ne ovat (tyypillisesti) itse allekirjoitettuja. Jäsenvaltioilla voi olla niitä useampi kuin yksi (esimerkiksi jos hallinto on hajautettu alueellisesti). Näillä CSCA-varmenteilla allekirjoitetaan tavallisesti HCERT-todistusten allekirjoittamiseen käytettävät asiakirjan allekirjoittajan varmenteet (DSC).

”Sihteeristöllä” on toiminnallinen tehtävä. Se kokoaa ja julkaisee säännöllisesti jäsenvaltioiden DSC-varmenteet tarkastettuaan ne suhteessa CSCA-varmenteiden luetteloon (joka on toimitettu ja todennettu muulla tavoin).

Tuloksena saatavassa DSC-varmenneluettelossa on esitettävä kootut hyväksyttävät julkiset avaimet (ja vastaavat kid-tunnisteet), joita todentajat voivat käyttää validoidakseen HCERT-todistusten allekirjoitukset. Todentajien on haettava luettelo ja päivitettävä se säännöllisesti.

Näiden jäsenvaltiokohtaisten luettelojen muotoa voidaan mukauttaa kunkin jäsenvaltion kansallisten olosuhteiden mukaan. Tämän luottamusluettelon tiedostomuoto voi vaihdella; se voi olla esimerkiksi allekirjoitettu JWKS (standardin RFC 7517 (11) 5 jakson mukainen JWK Set -muoto) tai mikä tahansa muu kyseisessä jäsenvaltiossa käytetylle teknologialle ominainen muoto.

Yksinkertaisuuden vuoksi jäsenvaltiot voivat toimittaa olemassa olevat CSCA-varmenteensa ICAOn eMRTD-järjestelmistä tai luoda WHO:n suosituksen mukaisesti nimenomaan tätä terveydenhuollon toimialuetta koskevan varmenteen.

8.1   Avaimen tunniste (kid)

Avaimen tunniste (kid) lasketaan, kun laaditaan luotettujen julkisten avainten luettelo DSC-varmenteista, ja se koostuu DER-(raaka)muodossa koodatun DSC-varmenteen katkaistusta (ensimmäiset 8 bittiä) SHA-256-sormenjäljestä.

Todentajien ei tarvitse laskea kid-tunnistetta DSC-varmenteen perusteella, vaan ne voivat suoraan verrata myönnetyssä terveystodistuksessa käytettyä avaimen tunnistetta luottamusluettelossa olevaan kid-tunnisteeseen.

8.2   Erot ICAOn eMRTD:n PKI-luottamusmalliin

Nämä eritelmät perustuvat ICAOn eMRTD-matkustusasiakirjan PKI-luottamusmallia koskeviin parhaisiin käytäntöihin, mutta nopeuden vuoksi niihin on tehty joitain yksinkertaistuksia:

—	Jäsenvaltio voi toimittaa useita CSCA-varmenteita.

—	DSC-varmenteen (avaimen käytön) voimassaoloaika voi olla mikä tahansa aika, joka ei ylitä CSCA-varmenteen voimassaoloaikaa, tai se voidaan jättää pois.

—	DSC-varmenne voi sisältää erityisesti terveystodistuksiin liittyviä käyttökäytäntöjen tunnisteita (laajennettu avaimen käyttö).

—	Jäsenvaltiot voivat päättää olla tarkistamatta julkaistuja peruutuksia, vaan ne voivat sen sijaan käyttää pelkkiä DSC-luetteloja, jotka ne saavat päivittäin sihteeristöltä tai kokoavat itsensä.

---

(1)  rfc8392 (ietf.org)

(2)  rfc8152 (ietf.org)

(3)  rfc8230 (ietf.org)

(4)  rfc8392 (ietf.org)

(5)  rfc8392 (ietf.org)

(6)  rfc7159 (ietf.org)

(7)  rfc7049 (ietf.org)

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/953, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, kehyksestä covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten (EU:n digitaalinen koronatodistus) myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi helpottamaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana (EUVL L 211, 15.6.2021, s. 1).

(9)  rfc1950 (ietf.org)

(10)  rfc1951 (ietf.org)

(11)  rfc7517 (ietf.org)

LIITE II

EU:N DIGITAALISEN KORONATODISTUKSEN TÄYTTÖOHJEET

Tässä liitteessä vahvistetuilla arvojoukkoja koskevilla yleisillä säännöillä pyritään varmistamaan yhteentoimivuus semanttisella tasolla ja mahdollistetaan digitaalisen koronatodistuksen yhdenmukainen tekninen toteutus. Tässä liitteessä olevia elementtejä voidaan käyttää asetuksen (EU) 2021/953 mukaisissa kolmessa eri tilanteessa (rokotus/testaus/taudista parantuminen). Tässä liitteessä luetellaan ainoastaan elementit, jotka edellyttävät semanttista standardointia koodattujen arvojoukkojen avulla.

Koodattujen elementtien kääntäminen kansalliselle kielelle on jäsenvaltioiden vastuulla.

Koodaamista UTF-8-merkkijärjestelmällä suositellaan kaikissa tietokentissä, joita ei mainita seuraavissa arvojoukkojen kuvauksissa (nimi, testauskeskus, todistuksen myöntäjä). Kalenteripäiviä sisältävät tietokentät (syntymäaika, rokotuspäivä, testinäytteen ottopäivä, ensimmäisen positiivisen testituloksen päivämäärä, todistuksen voimassaolopäivät) suositellaan koodattavaksi ISO 8601 -standardin mukaisesti.

Jos jäljempänä lueteltuja suositeltavia koodijärjestelmiä ei jostain syystä voida käyttää, voidaan käyttää muita kansainvälisiä koodijärjestelmiä ja antaa ohjeita siitä, miten muiden koodijärjestelmien koodit vastaavat suositeltavaa koodijärjestelmää. Tekstiä (näyttönimiä) voidaan poikkeustapauksissa käyttää varamekanismina, jos määritellyissä arvojoukoissa ei ole saatavilla sopivaa koodia.

Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät järjestelmissään muita koodeja, olisi määritettävä, kuinka nämä koodit liittyvät kuvattuihin arvojoukkoihin. Jäsenvaltiot vastaavat tällaisista määrityksistä.

Komissio päivittää arvojoukkoja säännöllisesti sähköisten terveyspalvelujen verkoston ja terveysturvakomitean tuella. Päivitetyt arvojoukot julkaistaan asiaa koskevalla komission verkkosivustolla sekä sähköisten terveyspalvelujen verkoston verkkosivustolla. Muutoshistoria olisi esitettävä.

1.   Kyseessä oleva tauti tai taudinaiheuttaja / Tauti tai taudinaiheuttaja, josta todistuksen haltija on parantunut: covid-19 (SARS-CoV-2 tai jokin sen muunnoksista)

Suositeltava koodijärjestelmä: SNOMED CT.

Käytetään todistuksissa 1, 2 ja 3.

Valituissa koodeissa on viitattava covid-19:ään tai, jos tarvitaan tarkempia tietoja SARS-CoV-2-viruksen geneettisestä muunnoksesta, näihin muunnoksiin, jos tällaisia yksityiskohtaisia tietoja tarvitaan epidemiologisista syistä.

Esimerkki koodista, jota olisi käytettävä, on SNOMED CT -koodi 840539006 (covid-19).

2.   Covid-19-rokote tai -estolääkitys

Suositeltava koodijärjestelmä: SNOMED CT tai ATC-luokitus.

Käytetään todistuksessa 1.

Esimerkkejä suositeltavien koodijärjestelmien koodeista, joita olisi käytettävä, ovat SNOMED CT -koodi 1119305005 (SARS-CoV-2-antigeenirokote), 1119349007 (SARS-CoV-2-mRNA-rokote) tai J07BX03 (covid-19-rokotteet). Arvojoukkoa olisi laajennettava, kun uusia rokotetyyppejä kehitetään ja otetaan käyttöön.

3.   Covid-19-rokotevalmiste

Suositeltavat koodijärjestelmät (suosituimmuusjärjestyksessä):

—	Unionin lääkerekisteri rokotteille, joilla on EU:n laajuinen myyntilupa (lupien numerot)

—	Maailmanlaajuinen rokoterekisteri, jonka Maailman terveysjärjestö voisi perustaa

—	Muissa tapauksissa rokotevalmisteen nimi. Jos nimi sisältää välilyöntejä, ne olisi korvattava yhdysmerkillä (-).

Arvojoukon nimi: Rokote.

Käytetään todistuksessa 1.

Esimerkki suositeltavien koodijärjestelmien koodista, jota olisi käytettävä, on EU/1/20/1528 (Comirnaty). Esimerkki koodina käytettävästä rokotteen nimestä: Sputnik-V (rokotteesta Sputnik V).

4.   Covid-19-rokotteen myyntiluvan haltija tai valmistaja

Suositeltava koodijärjestelmä:

—	EMA:n antama organisaation koodi (ISO IDMP-standardien mukainen SPOR-tietokanta)

—	Rokotteen myyntiluvan haltijoiden tai valmistajien maailmanlaajuinen rekisteri, jonka Maailman terveysjärjestö voisi perustaa

—	Muissa tapauksissa organisaation nimi. Jos nimi sisältää välilyöntejä, ne olisi korvattava yhdysmerkillä (-).

Käytetään todistuksessa 1.

Esimerkki suositeltavan koodijärjestelmän koodista, jota olisi käytettävä, on ORG-100001699 (AstraZeneca AB). Esimerkki koodina käytettävästä organisaation nimestä: Sinovac-Biotech (organisaatiosta Sinovac Biotech).

5.   Annosnumero rokotussarjassa ja sarjarokotteen annosten kokonaismäärä

Käytetään todistuksessa 1.

Kaksi kenttää:

(1)	Sarjassa annetun annoksen annosnumero

(2)	Odotettu annosmäärä koko sarjassa (henkilökohtainen annoksen antamishetkellä)

Esimerkiksi 1/1, 2/2 esittää loppuun saatettua rokotussarjaa; siihen sisältyy vaihtoehto 1/1 rokotteille, joita annetaan kaksi annosta, mutta joiden osalta jäsenvaltion käytäntönä on antaa yksi annos kansalaisille, joilla on diagnosoitu covid-19-tauti ennen rokottamista. Sarjaan sisältyvien annosten kokonaismäärä olisi ilmoitettava annoksen antamishetkellä saatavilla olleiden tietojen mukaisesti. Jos esimerkiksi tietystä rokotteesta on annettava kolmas annos (tehosteannos) viimeksi annetun annoksen antamishetkellä saatavilla olevien tietojen mukaan, tämän on käytävä ilmi toisen kentän numerosta (esimerkiksi 2/3, 3/3 jne.).

6.   Jäsenvaltio tai kolmas maa, jossa rokote annettiin / testi tehtiin

Suositeltava koodijärjestelmä: ISO 3166 -maakoodit.

Käytetään todistuksissa 1, 2 ja 3.

Arvojoukon sisältö: täydellinen luettelo 2-kirjaimista koodeista, jotka ovat saatavilla FHIR-standardissa määriteltynä arvojoukkona (http://hl7.org/fhir/ValueSet/iso3166-1-2)

7.   Testin tyyppi

Suositeltava koodijärjestelmä: LOINC.

Käytetään todistuksessa 2 sekä todistuksessa 3, jos delegoidulla säädöksellä otetaan käyttöön tuki taudista parantumista koskevien todistusten myöntämiselle muiden testityyppien kuin NAAT-testin perusteella.

Tämän arvojoukon koodeissa on viitattava testimenetelmään, ja ne on valittava vähintään erottamaan NAAT-testit RAT-testeistä asetuksessa (EU) 2021/953 esitetyllä tavalla.

Esimerkki suositeltavan koodijärjestelmän koodista, jota olisi käytettävä, on LP217198-3 (Nopea immuunimääritys).

8.   Käytetyn testin valmistaja ja myyntinimike (NAAT-testin osalta valinnainen)

Suositeltava koodijärjestelmä: Terveysturvakomitean laatima ja JRC:n ylläpitämä antigeenipikatestien luettelo (Covid-19-taudin in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettujen laitteiden ja testimenetelmien tietokanta).

Käytetään todistuksessa 2.

Arvojoukon sisällön muodostaa antigeenipikatestien valikoima, joka on lueteltu neuvoston suosituksen 2021/C 24/01 perusteella laaditussa ja terveysturvakomitean hyväksymässä covid-19-antigeenipikatestien yhteisessä päivitetyssä luettelossa. JRC ylläpitää luetteloa covid-19-taudin in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettujen laitteiden ja testimenetelmien tietokannassa, joka on saatavilla osoitteessa: https://covid-19-diagnostics.jrc.ec.europa.eu/devices/hsc-common-recognition-rat

Tässä koodijärjestelmässä on käytettävä asianmukaisia kenttiä, kuten testilaitteen tunniste, testin nimi ja valmistaja, käyttäen JRC:n jäsenneltyä muotoa, joka on saatavilla osoitteessa https://covid-19-diagnostics.jrc.ec.europa.eu/devices.

9.   Testin tulos

Suositeltava koodijärjestelmä: SNOMED CT.

Käytetään todistuksessa 2.

Valittujen koodien avulla on voitava erottaa positiiviset ja negatiiviset testitulokset (havaittu tai ei-havaittu). Muita arvoja (kuten määrittelemätön) voidaan lisätä, jos käyttötapaukset sitä edellyttävät.

Esimerkkejä suositeltavien koodijärjestelmien koodeista, joita olisi käytettävä, ovat 260415000 (Ei-havaittu) ja 260373001 (Havaittu).

LIITE III

YKSILÖLLISEN TODISTUSTUNNUKSEN YHTEINEN RAKENNE

1.   Johdanto

Jokaisella EU:n digitaalisella koronatodistuksella on oltava yksilöllinen todistustunnus (Unique Certificate Identifier, UCI), joka tukee digitaalisten koronatodistusten yhteentoimivuutta. UCI-tunnistetta voidaan käyttää todistuksen todentamiseen. Jäsenvaltiot vastaavat UCI-tunnisteen täytäntöönpanosta. UCI-tunniste on keino tarkistaa todistuksen todenmukaisuus ja tarvittaessa linkittää se rekisteröintijärjestelmään (esim. IIS-rokotustietojärjestelmään). Näiden tunnisteiden on myös mahdollistettava jäsenvaltioiden (paperiset ja digitaaliset) vakuutukset siitä, että henkilöt on rokotettu tai testattu.

2.   Yksilöllisen todistustunnuksen sisältö

UCI-tunnisteen on noudatettava yhteistä rakennetta ja muotoa, joilla helpotetaan ihmisen tekemää ja/tai koneellista tietojen tulkintaa, ja se voi liittyä esimerkiksi rokotusjäsenvaltioon, itse rokotteeseen ja jäsenvaltiokohtaiseen tunnisteeseen. Sillä varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat muotoilla sen joustavasti tietosuojalainsäädäntöä täysimääräisesti noudattaen. Erillisten osien järjestys noudattaa määriteltyä hierarkiaa, joka mahdollistaa lohkojen myöhemmät muutokset säilyttäen samalla niiden rakenteellisen eheyden.

UCI-tunnisteen muodostamista koskevat mahdolliset ratkaisut muodostavat jatkumon, jossa modulaarisuus ja ihmisen tulkittavissa oleminen ovat kaksi tärkeintä vaihtelevaa parametria ja jossa on yksi perusominaisuus:

—	Modulaarisuus: se, missä määrin koodi koostuu erillisistä rakenneosista, jotka sisältävät semanttisesti erilaisia tietoja

—	Ihmisen tulkittavissa oleminen: se, missä määrin koodi on merkityksellinen sitä lukevalle ihmiselle tai tämän tulkittavissa

—

Globaalisti ainutlaatuinen; maan tai viranomaisen tunnistetta hallinnoidaan hyvin, ja kunkin maan (viranomaisen) odotetaan hallinnoivan omaa nimiavaruuden segmenttiään hyvin siten, ettei tunnisteita koskaan kierrätetä tai annetaan uudelleen. Näiden yhdistelmällä varmistetaan, että jokainen tunniste on globaalisti ainulaatuinen.

3.   Yleiset vaatimukset

UCI-tunnisteiden olisi täytettävä seuraavat yleiset vaatimukset:

(1)	Merkistö: ainoastaan isot aakkosnumeeriset US-ASCII-merkit (A–Z, 0–9) ovat sallittuja; lisäksi standardista RFC3986 (1) (2), erottamiseksi voidaan käyttää erikoismerkkejä, kuten {’/’,’#’,’:’};

(2)	Enimmäispituus: suunnittelijoiden olisi pyrittävä tavoittelemaan 27–30 merkin pituutta (3);

(3)	Version etuliite: tällä viitataan UCI-rakenteen versioon. Asiakirjan tämän version etuliite on ’01’; version etuliite koostuu kahdesta numerosta;

(4)	Maan etuliite: maakoodi määritellään standardissa ISO 3166–1. Pidemmät koodit (esim. kolme merkkiä ja enemmän (esimerkiksi ’UNHCR’)) varataan myöhempään käyttöön;

(5)

Koodin jälkiliite / tarkistussumma: 5.1 Jäsenvaltioiden olisi käytettävä tarkistussummaa, kun on todennäköistä, että tunniste voidaan siirtää tai kopioida (ihmisen toimesta) tai siihen voidaan puuttua muulla tavoin (eli kun tunnistetta käytetään tulosteena). 5.2 Tarkistussummaa ei saa käyttää todistuksen validoimiseen, eikä se ole teknisesti osa tunnistetta, vaan sitä käytetään koodin eheyden todentamiseen. Tarkistussumman olisi oltava ISO-7812-1 (LUHN-10) (4) -kooste koko UCI-tunnisteesta digitaalisessa/langallisessa siirtomuodossa. Tarkistussumma erotetaan muusta UCI-tunnisteesta merkillä ’#’.

Yhteensopivuus taaksepäin olisi varmistettava: jäsenvaltioiden, jotka ajan mittaan muuttavat tunnisteidensa rakennetta (pääversiossa, joka on tällä hetkellä v1), on varmistettava, että kaksi samanlaista tunnistetta vastaavat samaa rokotustodistusta/-vakuutusta. Toisin sanoen jäsenvaltiot eivät voi kierrättää tunnisteita.

4.   Rokotustodistusten yksilöllisten todistustunnusten vaihtoehdot

Sähköisen terveydenhuollon verkoston laatimissa todennettavissa olevia rokotustodistuksia ja yhteentoimivuuden perustekijöitä koskevissa suuntaviivoissa (5) esitetään jäsenvaltioille ja muille osapuolille erilaisia vaihtoehtoja, joita voidaan soveltaa samanaikaisesti eri jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot voivat käyttää tällaisia eri vaihtoehtoja UCI-rakenteen eri versioissa.

---

(1)  rfc3986 (ietf.org)

(2)  Sukupuolen, erän numeron, rokotuskeskuksen, terveydenhuollon ammattihenkilön tunnistetietojen ja seuraavan rokotuspäivän kaltaisia kenttiä ei välttämättä tarvita muihin tarkoituksiin kuin lääketieteelliseen käyttöön.

(3)  Kun käytetään QR-koodeja, jäsenvaltiot voivat harkita lisämerkkien käyttöä yhteensä 72 merkkiin saakka (mukaan lukien itse tunnisteen 27–30 merkkiä) muiden tietojen välittämiseksi. Jäsenvaltiot voivat itse määritellä nämä tiedot.

(4)  Luhn mod N -algoritmi on laajennus Luhn-algoritmiin (tunnetaan myös nimellä mod 10 -algoritmi), joka toimii numeeristen koodien kanssa ja jota käytetään esimerkiksi luottokorttien tarkistussumman laskemiseen. Laajennuksen ansiosta algoritmi voi toimia arvosekvenssien kanssa millä tahansa pohjalla (tässä tapauksessa kirjainten).

(5)  https://ec.europa.eu/health/sites/default/files/ehealth/docs/vaccination-proof_interoperability-guidelines_en.pdf

LIITE IV

JULKISEN AVAIMEN VARMENTEEN HALLINNOINTI

1.   Johdanto

EU:n digitaalisten koronatodistusten allekirjoitusavainten suojattu ja luotettava vaihto jäsenvaltioiden välillä toteutetaan EU:n digitaalisen koronatodistuksen yhdyskäytävän (DCCG) kautta. Se toimii julkisten avainten keskusrekisterinä. Yhdyskäytävän avulla jäsenvaltiot voivat julkaista julkiset avaimet, jotka vastaavat niitä yksityisiä avaimia, joita ne käyttävät digitaalisten koronatodistusten allekirjoittamiseen. Luottavat jäsenvaltiot voivat käyttää yhdyskäytävää ajantasaisen julkisen avaimen aineiston hakemiseen oikea-aikaisesti. Myöhemmässä vaiheessa yhdyskäytävä voidaan laajentaa jäsenvaltioiden toimittamien luotettavien lisätietojen vaihtoon. Ne voivat liittyä esimerkiksi digitaalisten koronatodistusten validointisääntöihin. Digitaalisten koronatodistusten kehyksen luottamusmallina on julkisen avaimen infrastruktuuri (PKI). Kukin jäsenvaltion pitää yllä yhtä tai useampaa kansallista juurivarmentajaa (CSCA), jonka varmenteet ovat suhteellisen pitkäikäisiä. Jäsenvaltion päätöksestä CSCA voi olla sama tai eri kuin koneluettavia matkustusasiakirjoja varten käytetty CSCA. CSCA myöntää julkisen avaimen varmenteita kansallisille, lyhytikäisille asiakirjan allekirjoittajille (eli digitaalisten koronatodistusten allekirjoittajille). Niitä kutsutaan nimellä asiakirjan allekirjoittajan varmenteet (DSC). CSCA toimii luottamusankkurina, jonka avulla luottavat jäsenvaltiot voivat käyttää CSCA-varmennetta säännöllisesti muuttuvien DSC-varmenteiden aitouden ja eheyden varmentamiseen. Kun varmenteet on validoitu, jäsenvaltiot voivat antaa niitä (tai vain niihin sisältyviä julkisia avaimia) digitaalisten koronatodistusten validointia koskeville hakemuksille. CSCA- ja DSC-varmenteiden lisäksi digitaalisten koronatodistusten yhdyskäytävä tukeutuu myös PKI-järjestelmään transaktioiden todentamisessa, tietojen allekirjoittamisessa, todentamisen perustana sekä keinona varmistaa jäsenvaltioiden ja yhdyskäytävän välisten tiedonsiirtokanavien eheys.

Digitaalisia allekirjoituksia voidaan käyttää tietojen eheyden ja aitouden saavuttamiseksi. Julkisen avaimen infrastruktuurit luovat luottamusta sitomalla julkiset avaimet todennettuihin henkilöllisyyksiin (tai myöntäjiin). Tämä on tarpeen, jotta muut osallistujat voivat tarkistaa tiedon alkuperän ja viestintäkumppanin henkilöllisyyden ja päättää luottamuksesta. Yhdyskäytävässä todentamiseen käytetään useita julkisen avaimen varmenteita. Tässä liitteessä määritellään, mitä julkisen avaimen varmenteita käytetään ja miten ne on suunniteltava laajan yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden kesken. Siinä annetaan tarkempia tietoja tarvittavista julkisen avaimen varmenteista ja annetaan ohjeita varmenteiden malleista ja voimassaoloajoista niille jäsenvaltioille, jotka haluavat käyttää omaa CSCA:aan. Koska digitaalisten koronatodistusten on oltava todennettavissa määrätyn ajan (myöntämisestä voimassaolon päättymiseen), on tarpeen määritellä todentamismalli kaikille julkisen avaimen varmenteissa ja digitaalisissa koronatodistuksissa käytetyille allekirjoituksille.

2.   Terminologia

Seuraavassa taulukossa esitetään tässä liitteessä käytetyt lyhenteet ja termit.

Termi	Määritelmä
Varmenne	Eli julkisen avaimen varmenne. X.509 v3 -varmenne, joka sisältää yksikön julkisen avaimen
CSCA	Country Signing Certificate Authority; kansallinen juurivarmentaja
DCC	EU Digital COVID Certificate; EU:n digitaalinen koronatodistus. Allekirjoitettu digitaalinen asiakirja, joka sisältää tietoja rokotuksesta, testauksesta tai taudista parantumisesta
DCCG	EU Digital COVID Certificate Gateway. EU:n digitaalisen koronatodistuksen yhdyskäytävä. Tätä järjestelmää käytetään DSC-varmenteiden vaihtoon jäsenvaltioiden välillä
DCCGTA	DCCG:n luottamusankkurin varmenne. Vastaavaa yksityistä avainta käytetään kaikkien CSCA-varmenteiden luettelon allekirjoittamiseen verkon ulkopuolella
DCCGTLS	DCCG:n TLS-palvelinvarmenne
DSC	Document Signer Certificate; asiakirjan allekirjoittajan varmenne. Jäsenvaltion asiakirjojen allekirjoittajaviranomaisen (esimerkiksi järjestelmä, jolla on lupa allekirjoittaa digitaalisia koronatodistuksia) julkisen avaimen varmenne. Tämän varmenteen myöntää jäsenvaltion CSCA
EC-DSA	Elliptic Curve Digital Signature Algorithm; elliptisen käyrän digitaalinen allekirjoitusalgoritmi. Elliptisiin käyriin perustuva kryptografinen allekirjoitusalgoritmi
Jäsenvaltio	Euroopan unionin jäsenvaltio
mTLS	Keskinäinen TLS. Transport Layer Security (TLS) -protokolla, johon sisältyy molemminpuolinen todentaminen
NB	National Backend; jäsenvaltion kansallinen taustajärjestelmä
NBCSCA	Jäsenvaltion CSCA-varmenne (voi olla useampia kuin yksi)
NBTLS	Kansallisen taustajärjestelmän TLS-asiakkaan todennusvarmenne
NBUP	Varmenne, jota kansallinen taustajärjestelmä käyttää DCCG:hen ladattavien datapakettien allekirjoittamiseen
PKI	Public Key Infrastructure; julkisen avaimen järjestelmä. Julkisen avaimen varmenteisiin ja varmenneviranomaisiin perustuva luottamusmalli
RSA	Epäsymmetrinen salausalgoritmi, joka perustuu kokonaislukujen tekijöihin jakamiseen ja jota käytetään digitaalisissa allekirjoituksissa tai epäsymmetrisessä salauksessa

3.   DCCG:n tietoliikennevirrat ja turvallisuuspalvelut

Tässä jaksossa esitetään yleiskatsaus DCCG-järjestelmän tietoliikennevirroista ja turvallisuuspalveluista. Siinä määritellään myös, mitä avaimia ja varmenteita käytetään suojaamaan tietoliikenne, ladatut tiedot, digitaaliset koronatodistukset ja allekirjoitettu luottamusluettelo, joka sisältää kaikki käyttöön otetut CSCA-varmenteet. DCCG toimii tietokeskuksena, joka mahdollistaa allekirjoitettujen datapakettien vaihdon jäsenvaltioille.

DCCG toimittaa järjestelmään ladatut datapaketit ”sellaisinaan”, eli DCCG ei lisää tai poista DSC-varmenteita vastaanottamistaan paketeista. Jäsenvaltioiden kansallisten taustajärjestelmien on voitava tarkistaa ladattujen tietojen eheys ja aitous päästä päähän. Tämän lisäksi kansalliset taustajärjestelmät ja DCCG käyttävät keskinäistä TLS-todennusta suojatun yhteyden luomiseksi. Tämä tehdään tietojenvaihdon allekirjoitusten lisäksi.

3.1   Todentaminen ja yhteyden luominen

DCCG:ssä käytetään TLS-salausprotokollaa ja molemminpuolista todentamista todennetun salatun kanavan luomiseen jäsenvaltion kansallisen taustajärjestelmän ja yhdyskäytäväympäristön välille. DCCG:llä on näin ollen TLS-palvelinvarmenne (DCCGTLS) ja kansallisilla taustajärjestelmillä TLS-asiakasvarmenne (NBTLS). Varmenteiden mallit esitetään jaksossa 5. Kukin kansallinen taustajärjestelmä voi antaa oman TLS-varmenteensa. Tämä varmenne lisätään hyväksyttyjen varmenteiden valkoiselle listalle, ja sen voi siten myöntää julkisesti luotettu varmenneviranomainen (esimerkiksi varmenneviranomainen, joka noudattaa CA Browser Forumin perusvaatimuksia) tai kansallinen varmenneviranomainen tai se voi olla itse allekirjoitettu. Kukin jäsenvaltio on vastuussa kansallisista tiedoistaan ja sen yksityisen avaimen suojaamisesta, jota käytetään yhteyden luomiseen DCCG:hen. ”Tuo oma varmenteesi” -toimintatapa edellyttää tarkasti määriteltyä rekisteröinti- ja tunnistusprosessia sekä 4.1, 4.2 ja 4.3 kohdassa selostettuja peruuttamis- ja uusimismenettelyjä. DCCG käyttää valkoista listaa, johon kansallisten taustajärjestelmien TLS-varmenteet lisätään niiden onnistuneen rekisteröinnin jälkeen. Ainoastaan sellaiset kansalliset taustajärjestelmät, jotka todentavat itsensä valkoiseen listaan sisältyvää varmennetta vastaavalla yksityisellä avaimella, voivat luoda suojatun yhteyden DCCG:hen. DCCG käyttää myös TLS-varmennetta, jonka avulla kansalliset taustajärjestelmät voivat tarkistaa, että ne todella muodostavat yhteyden ”todelliseen” DCCG:hen eivätkä johonkin DCCG:nä esiintyvään pahantahtoiseen tahoon. DCCG:n varmenne toimitetaan kansalliselle taustajärjestelmälle onnistuneen rekisteröinnin jälkeen. DCCGTLS-varmenne saadaan julkisesti luotetulta varmenneviranomaiselta (sisältyy kaikkiin tärkeimpiin selaimiin). Jäsenvaltioiden vastuulla on varmistaa, että niiden yhteys DCCG:hen on suojattu (esim. vertaamalla yhteydessä olevan palvelimen DCCGTLS- varmenteen sormenjälkeä rekisteröinnin jälkeen annettuun sormenjälkeen).

3.2   Kansalliset juurivarmentajat ja validointimalli

DCCG-kehykseen osallistuvien jäsenvaltioiden on käytettävä CSCA:a DSC-varmenteiden myöntämiseen. Jäsenvaltioilla voi olla useampi kuin yksi CSCA (esimerkiksi jos hallinto on hajautettu alueellisesti). Kukin jäsenvaltio voi joko käyttää olemassa olevia varmenneviranomaisia tai perustaa DCC-järjestelmää varten oman (mahdollisesti itse allekirjoitetun) varmenneviranomaisen.

Jäsenvaltioiden on esitettävä CSCA-varmenteensa DCCG-operaattorille virallisen liittymismenettelyn aikana. Kun jäsenvaltio on rekisteröity onnistuneesti (ks. lisätietoja kohdassa 4.1), DCCG-operaattori päivittää allekirjoitetun luottamusluettelon, joka sisältää kaikki DCC-järjestelmän aktiiviset CSCA-varmenteet. DCCG-operaattori käyttää erityistä epäsymmetristä avainparia luottamusluettelon ja varmenteiden allekirjoittamiseen verkon ulkopuolella. Yksityistä avainta ei tallenneta DCCG:n verkkojärjestelmään, joten verkkojärjestelmän vaarantuminen ei anna hyökkääjälle mahdollisuutta vaarantaa luottamusluetteloa. Vastaava luottamusankkurin varmenne DCCGTA annetaan kansallisille taustajärjestelmille liittymisprosessin aikana.

Jäsenvaltiot voivat hakea luottamusluettelon DCCG:stä todentamismenettelyjään varten. CSCA:lla tarkoitetaan DSC-varmenteita myöntävää varmenneviranomaista. Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät monitasoista CA-hierarkiaa (esim. juuri-CA -> CSCA -> DSC), on ilmoitettava DSC-varmenteita myöntävä alemman tason varmenneviranomainen. Jos tässä tapauksessa jäsenvaltio käyttää olemassa olevaa varmenneviranomaista, DCC-järjestelmä jättää huomiotta kaiken CSCA:n yläpuolella olevan ja lisää valkoiselle listalle luottamusankkuriksi ainoastaan CSCA:n (vaikka se olisikin alemman tason varmenneviranomainen). ICAOn mallin tavoin tämä sallii täsmälleen kaksi tasoa – ’juuritason’ CSCA:n ja ’lehtitason’ DSC:n, jonka allekirjoittaa ainoastaan kyseinen CSCA.

Jos jäsenvaltio operoi omaa CSCA:taan, se vastaa kyseisen varmenneviranomaisen turvallisesta toiminnasta ja avainhallinnosta. CSCA toimii DSC-varmenteiden luottamusankkurina, minkä vuoksi CSCA:n yksityisen avaimen suojaaminen on olennaisen tärkeää DCC-ympäristön eheyden kannalta. DCC-järjestelmän PKI:n todennusmalli on kuorimalli, jonka mukaan kaikkien varmennepolun validoinnissa käytettävien varmenteiden on oltava voimassa tiettynä ajankohtana (eli allekirjoituksen validointihetkellä). Sen vuoksi sovelletaan seuraavia rajoituksia:

—	CSCA ei saa myöntää varmenteita, jotka ovat voimassa pidempään kuin itse CA-varmenne;

—	Asiakirjan allekirjoittaja ei saa allekirjoittaa asiakirjoja, jotka ovat voimassa pidempään kuin itse DSC-varmenne;

—	Jäsenvaltioiden, jotka operoivat omaa CSCA:taan, on määriteltävä CSCA:n ja kaikkien myönnettyjen todistusten voimassaoloajat, ja niiden on huolehdittava varmenteiden uusimisesta.

Kohdassa 4.2 esitetään voimassaoloaikaa koskevia suosituksia.

3.3   Ladattujen tietojen eheys ja aitous

Kansalliset taustajärjestelmät voivat käyttää DCCG:tä digitaalisesti allekirjoitettujen datapakettien lataamiseen järjestelmästä ja järjestelmään onnistuneen molemminpuolisen todentamisen jälkeen. Alussa nämä datapaketit sisältävät jäsenvaltioiden DSC-varmenteet. Avainparia, jota kansallinen taustajärjestelmä käyttää DCCG-järjestelmään ladattujen datapakettien digitaaliseen allekirjoitukseen, kutsutaan kansallisen taustajärjestelmän latauksen allekirjoitusavainpariksi, ja vastaava julkisen avaimen varmenne on lyhyesti NBUP-varmenne. Kukin jäsenvaltio ottaa käyttöön oman NBUP-varmenteensa, joka voi olla itse allekirjoitettu tai jonka myöntää olemassa oleva varmenneviranomainen, kuten julkinen varmenneviranomainen (eli varmenneviranomainen, joka myöntää varmenteita CA Browser Forumin perusvaatimusten mukaisesti). NBUP-varmenteen on erottava kaikista muista jäsenvaltion käyttämistä varmenteista (eli CSCA-, TLS-asiakas- tai DSC-varmenteista).

Jäsenvaltioiden on toimitettava latausvarmenne DCCG-operaattorille ensimmäisen rekisteröintimenettelyn aikana (lisätietoja 4.1 kohdassa). Kukin jäsenvaltio on vastuussa kansallisista tiedoistaan, ja kunkin jäsenvaltion on suojattava yksityinen avain, jota käytetään latausten allekirjoittamiseen.

Muut jäsenvaltiot voivat todentaa allekirjoitetut datapaketit DCCG:n toimittamien latausvarmenteiden avulla. DCCG todentaa ladattujen tietojen aitouden ja eheyden kansallisen taustajärjestelmän latausvarmenteen avulla ennen niiden toimittamista muille jäsenvaltioille.

3.4   DCCG:n teknistä rakennetta koskevat vaatimukset

DCCG:n teknistä rakennetta koskevat vaatimukset ovat seuraavat:

—	DCCG käyttää keskinäistä TLS-todennusta luodakseen todennetun salatun yhteyden kansallisiin taustajärjestelmiin. Sen vuoksi DCCG ylläpitää valkoista listaa rekisteröidyistä NBTLS-asiakasvarmenteista;

—	DCCG käyttää kahta digitaalista varmennetta (DCCGTLS ja DCCGTA), joissa on kaksi erillistä avainparia. DCCGTA-avainparin yksityinen avain säilytetään verkon ulkopuolella (ei DCCG:n verkkoelementeissä);

—	DCCG ylläpitää NBCSCA-varmenteiden luottamusluetteloa, joka on allekirjoitettu DCCGTA-varmenteen yksityisellä avaimella;

—	Käytettävien salausten on täytettävä 5.1 kohdassa esitetyt vaatimukset.

4.   Varmenteen elinkaaren hallinta

4.1   Kansallisten taustajärjestelmien rekisteröinti

Jäsenvaltioiden on rekisteröidyttävä DCCG-operaattorille voidakseen osallistua DCCG-järjestelmään. Tässä jaksossa kuvataan tekniset ja toiminnalliset menettelyt, joita on noudatettava kansallisen taustajärjestelmän rekisteröimiseksi.

DCCG-operaattorin ja jäsenvaltion on vaihdettava tietoja teknisistä yhteyshenkilöistä liittymisprosessia varten. Oletetaan, että tekniset yhteyshenkilöt ovat jäsenvaltionsa laillisesti hyväksymiä ja että henkilöllisyyden todistaminen/todentaminen tapahtuu muiden kanavien kautta. Todentaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että jäsenvaltion tekninen yhteyshenkilö toimittaa varmenteet sähköpostitse salasanalla salattuina tiedostoina ja jakaa vastaavan salasanan DCCG-operaattorin kanssa puhelimitse. Myös muita DCCG-operaattorin määrittelemiä suojattuja kanavia voidaan käyttää.

Jäsenvaltion on annettava rekisteröinti- ja tunnistamisprosessin aikana kolme digitaalista varmennetta:

—	Jäsenvaltion TLS-varmenne NBTLS

—	Jäsenvaltion latausvarmenne NBUP

—	Jäsenvaltion CSCA-varmenne(-varmenteet) NBCSCA

Kaikkien toimitettujen varmenteiden on oltava 5 jaksossa määriteltyjen vaatimusten mukaisia. DCCG-operaattori tarkistaa, että annettu varmenne on 5 jakson vaatimusten mukainen. Tunnistamisen ja rekisteröinnin jälkeen DCCG-operaattori

—	lisää NBCSCA-varmenteen(-varmenteet) luottamusluetteloon, joka on allekirjoitettu DCCGTA:n julkista avainta vastaavalla yksityisellä avaimella;

—	lisää NBTLS-varmenteen DCCG:n TLS-päätepisteen valkoiseen listaan;

—	lisää NBUP-varmenteen DCCG-järjestelmään;

—	toimittaa julkisen avaimen DCCGTA- ja DCCGTLS-varmenteen jäsenvaltiolle.

4.2   Varmenneviranomaiset, voimassaoloajat ja uusiminen

Jos jäsenvaltio haluaa käyttää omaa CSCA:aan, CSCA-varmenteet voivat olla itse allekirjoitettuja. Ne toimivat jäsenvaltion luottamusankkurina, ja siksi jäsenvaltion on suojattava vahvasti CSCA-varmenteen julkista avainta vastaava yksityinen avain. On suositeltavaa, että jäsenvaltiot käyttävät CSCA:aan offline-järjestelmää eli tietokonejärjestelmää, jota ei ole liitetty mihinkään verkkoon. Järjestelmään pääsemiseksi on käytettävä usean henkilön suorittamaa valvontaa (esimerkiksi kahden käsittelijän periaatteen mukaisesti). DSC-varmenteiden allekirjoittamisen jälkeen on sovellettava operatiivisia valvontatoimia, ja järjestelmä, jossa yksityistä CSCA-avainta pidetään, on tallennettava turvallisesti siten, että käyttöoikeuksia valvotaan tiukasti. CSCA:n yksityisen avaimen suojaamiseen voidaan käyttää myös laitteistoturvamoduuleja tai älykortteja. Digitaalisilla varmenteilla on voimassaoloaika, joka pakottaa uusimaan varmenteet. Uusiminen on tarpeen, jotta voidaan käyttää uusia salausavaimia ja mukauttaa avainkokoja laskentatehon parantuessa tai kun uudet hyökkäykset uhkaavat käytettävän salausalgoritmin turvallisuutta. Käytetään kuorimallia (ks. 3.2 kohta).

Digitaalisten koronatodistusten yhden vuoden voimassaoloaika huomioon ottaen suositellaan seuraavia voimassaoloaikoja:

—	CSCA: 4 vuotta

—	DSC: 2 vuotta

—	Lataus: 1–2 vuotta

—	TLS-asiakkaan todentaminen: 1–2 vuotta

Jotta uusiminen tapahtuisi hyvissä ajoin, yksityisille avaimille suositellaan seuraavia käyttöaikoja:

—	CSCA: 1 vuosi

—	DSC: 6 kuukautta

Jotta toiminta olisi sujuvaa, jäsenvaltioiden on luotava uusia latausvarmenteita ja TLS-varmenteita hyvissä ajoin, esimerkiksi kuukausi ennen niiden voimassaolon päättymistä. CSCA- ja DSC-varmenteet olisi uusittava vähintään kuukausi ennen yksityisen avaimen käytön päättymistä (ottaen huomioon tarvittavat operatiiviset menettelyt). Jäsenvaltioiden on toimitettava päivitetyt CSCA-, lataus- ja TLS-varmenteet DCCG-operaattorille. Vanhentuneet varmenteet poistetaan valkoisesta listasta ja luottamusluettelosta.

Jäsenvaltioiden ja DCCG-operaattorin on seurattava omien varmenteidensa voimassaoloa. Ei ole keskustahoa, joka pitää kirjaa varmenteiden voimassaolosta ja ilmoittaa siitä osallistujille.

4.3   Varmenteiden peruuttaminen

Yleisesti ottaen digitaaliset varmenteet myöntänyt varmenneviranomainen voi peruuttaa varmenteet käyttämällä varmenteiden sulkulistoja tai verkossa olevaa varmenteen statusprotokollaa (Online Certificate Status Protocol Responder, OCSP). DCC-järjestelmän CSCA:iden olisi toimitettava varmenteiden sulkulistat. Vaikka muut jäsenvaltiot eivät tällä hetkellä käytä näitä sulkulistoja, ne olisi integroitava tuleviin sovelluksiin. Jos CSCA päättää olla toimittamatta varmenteiden sulkulistoja, kyseisen CSCA:n DSC-varmenteet on uusittava, kun sulkulistoista tulee pakollisia. Todentajien ei pitäisi käyttää OCSP:tä DSC-varmenteiden validointiin, vaan niiden olisi käytettävä varmenteiden sulkulistoja. On suositeltavaa, että kansallinen taustajärjestelmä suorittaa DCCG-yhdyskäytävästä ladattujen DSC-varmenteiden tarvittavan validoinnin ja toimittaa edelleen kansallisille DCC-validoijille ainoastaan luotetun ja validoidun joukon DSC-varmenteita. DCC-validoijien ei pitäisi tehdä DSC-varmenteiden peruutuksia koskevia tarkastuksia validointiprosessissaan. Yksi syy tähän on digitaalisten koronatodistusten haltijoiden yksityisyyden suojaaminen välttämällä mahdollisuus, että OCSP-vastaaja voi valvoa tietyn DSC-varmenteen käyttöä.

Jäsenvaltiot voivat itse poistaa DSC-varmenteensa DCCG:stä käyttämällä voimassa olevia lataus- ja TLS-varmenteita. DSC-varmenteen poistaminen tarkoittaa, että kaikista kyseisellä DSC-varmenteella myönnetyistä digitaalisista koronatodistuksista tulee pätemättömiä, kun jäsenvaltiot hakevat päivitetyt DSC-luettelot. DSC-varmenteita vastaavan yksityisen avainaineiston suojaaminen on ratkaisevan tärkeää. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava DCCG-operaattorille, jos niiden on peruutettava lataus- tai TLS-varmenteita esimerkiksi kansallisen taustajärjestelmän vaarantumisen vuoksi. DCCG-operaattori voi tämän jälkeen poistaa kyseessä olevaa varmennetta koskevan luottamuksen esimerkiksi poistamalla sen TLS:n valkoisesta listasta. DCCG-operaattori voi poistaa latausvarmenteen DCCG-tietokannasta. Tätä latausvarmennetta vastaavalla yksityisellä avaimella allekirjoitetuista paketeista tulee pätemättömiä, kun kansalliset taustajärjestelmät poistavat peruutetun latausvarmenteen luottamuksen. Jos CSCA-varmenne on peruutettava, jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta DCCG-operaattorille ja muille jäsenvaltioille, joihin niillä on luottamussuhteita. DCCG-operaattori julkaisee uuden luottamusluettelon, johon kyseessä oleva varmenne ei enää sisälly. Kaikista tämän CSCA:n myöntämistä DSC-varmenteista tulee pätemättömiä, kun jäsenvaltiot päivittävät kansallisen taustajärjestelmänsä luottamussäilön. Jos DCCGTLS-varmenne tai DCCGTA-varmenne on peruutettava, DCCG-operaattorin ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä uuden luotetun TLS-yhteyden ja luottamusluettelon luomiseksi.

5.   Varmenteiden mallit

Tässä jaksossa esitetään salausvaatimukset ja -ohjeet sekä varmenteiden malleja koskevat vaatimukset. DCCG-varmenteiden osalta tässä jaksossa määritellään varmenteiden mallit.

5.1   Salausvaatimukset

Salausalgoritmit ja TLS-salausohjelmat valitaan Saksan liittovaltion tietoturvaviraston (BSI) tai SOG-IS:n nykyisen suosituksen perusteella. Nämä suositukset sekä muiden elinten ja standardointiorganisaatioiden suositukset ovat samankaltaisia. Suositukset löytyvät teknisistä ohjeista TR 02102–1 ja TR 02102–2 (1) tai SOG-IS:n asiakirjasta Agreed Cryptographic Mechanisms (2).

5.1.1   DSC-varmennetta koskevat vaatimukset

Sovelletaan liitteessä I olevassa 3.2.2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. Siksi on erittäin suositeltavaa, että asiakirjan allekirjoittajat käyttävät elliptisen käyrän digitaalista allekirjoitusalgoritmia (ECDSA) NIST-p-256-käyrällä (siten kuin se on määritelty standardin FIPS PUB 186–4 lisäyksessä D). Muita elliptisiä käyriä ei tueta. Digitaaliseen koronatodistukseen liittyvien tilarajoitusten vuoksi jäsenvaltioiden ei pitäisi käyttää RSA-PSS-allekirjoitusmenetelmää, vaikka se olisikin sallittu vara-algoritmina. Jos jäsenvaltiot käyttävät RSA-PSS-menetelmää, niiden olisi käytettävä moduluskokoa 2048 tai enintään 3072 bittiä. SHA-2-algoritimia, jonka tuloksen pituus ≥ 256 bittiä, on käytettävä DSC-allekirjoituksen salauksen tiivistefunktiona (ks. ISO/IEC 10118–3:2004).

5.1.2   TLS-, lataus- ja CSCA-varmennetta koskevat vaatimukset

DCCG:n yhteydessä käytettävien digitaalisten varmenteiden ja salattujen allekirjoitusten osalta salausalgoritmeja ja avaimen pituutta koskevat keskeiset vaatimukset esitetään tiivistetysti seuraavassa taulukossa (vuodesta 2021 alkaen):

Allekirjoitusalgoritmi	Avaimen koko	Tiivistefunktio
EC-DSA	Vähintään 250 bittiä	SHA-2; tiivisteen pituus ≥ 256 bittiä
RSA-PSS (suositeltu täyte) RSA-PKCS#1 v1.5 (vanha täyte)	Vähintään 3000 bitin RSA Modulus (N) julkisella eksponentilla e > 2^16	SHA-2; tiivisteen pituus ≥ 256 bittiä
DSA	Vähintään 3000 bitin alkuluku p, 250 bitin avain q	SHA-2; tiivisteen pituus ≥ 256 bittiä

EC-DSA:n suositeltava elliptinen käyrä on NIST-p-256 sen laajan käytön vuoksi.

5.2   CSCA-varmenne (NBCSCA)

Seuraavassa taulukossa annetaan ohjeita NBCSCA-varmenteen mallista, jos jäsenvaltio päättää käyttää omaa CSCA:aan DCC-järjestelmää varten.

Lihavoidut merkinnät ovat pakollisia (niiden on sisällyttävä varmenteeseen), kursivoidut merkinnät ovat suositeltavia (niiden olisi sisällyttävä varmenteeseen). Puuttuvia kenttiä varten ei ole määritelty suosituksia.

Kenttä	Arvo
Subject	cn=<ei-tyhjä ja yksilöivä yleisnimi>, o=<Tarjoaja>, c=<CSCA:ta käyttävä jäsenvaltio>
Key usage	certificate signing, CRL signing (vähintään)
Basic Constraints	CA = true, path length constraints = 0

Aiheen nimen on oltava ei-tyhjä ja yksilöivä kyseisessä jäsenvaltiossa. Maakoodin c on vastattava sitä jäsenvaltiota, joka käyttää tätä CSCA-varmennetta. Varmenteessa on oltava standardin RFC 5280 (3) mukainen yksilöivä aihe-avaimen tunniste (Subject Key Identifier, SKI).

5.3   Asiakirjan allekirjoittajan varmenne (DSC)

Seuraavassa taulukossa annetaan DSC-varmennetta koskevia ohjeita. Lihavoidut merkinnät ovat pakollisia (niiden on sisällyttävä varmenteeseen), kursivoidut merkinnät ovat suositeltavia (niiden olisi sisällyttävä varmenteeseen). Puuttuvia kenttiä varten ei ole määritelty suosituksia.

Kenttä	Arvo
Serial Number	unique serial number
Subject	cn=<ei-tyhjä ja yksilöivä yleisnimi>, o=<Tarjoaja>, c=<tätä DSC:tä käyttävä jäsenvaltio>
Key Usage	digital signature (vähintään)

DSC-varmenne on allekirjoitettava jäsenvaltion käyttämää CSCA-varmennetta vastaavalla yksityisellä avaimella.

Seuraavia laajennuksia on käytettävä:

—	Varmenteessa on oltava viranomaisen avaimen tunniste (Authority Key Identifier, AKI), joka vastaa myöntävän CSCA-varmenteen aihe-avaimen tunnistetta (SKI).

—	Varmenteessa olisi oltava yksilöivä aihe-avaimen tunniste (standardin RFC 5280 (4) mukaisesti).

Varmenteen olisi lisäksi sisällettävä CRL-jakelupisteen laajennus, joka viittaa DSC-varmenteen myöntäneen CSCA:n toimittamaan varmenteiden sulkulistaan (CRL).

DSC voi sisältää laajennettua avaimen käyttöä koskevan laajennuksen, jossa on nolla tai useampia avaimen käyttökäytäntöjen tunnisteita, jotka rajoittavat niitä HCERT-tyyppejä, joita tällä varmenteella saa todentaa. Jos tunnisteita on yksi tai useampi, todentajien on todennettava avaimen käyttö suhteessa tallennettuun HCERT-todistukseen. Tätä varten määritellään seuraavat extendedKeyUsage-arvot:

Kenttä	Arvo
extendedKeyUsage	1.3.6.1.4.1.1847.2021.1.1 Testaustodistusten myöntäjille
extendedKeyUsage	1.3.6.1.4.1.1847.2021.1.2 Rokotustodistusten myöntäjille
extendedKeyUsage	1.3.6.1.4.1.1847.2021.1.3 Parantumistodistusten myöntäjille

Jos avaimen käytön laajennuksia ei ole (eli ei laajennuksia tai nolla laajennusta), tätä varmennetta voidaan käyttää minkä tahansa tyyppisen HCERT-todistuksen validoimiseen. Muissa asiakirjoissa voidaan määritellä HCERT-todistusten validoinnissa käytettäviä asiaankuuluvia laajennettujen avaimen käyttökäytäntöjen tunnisteita.

5.4   Latausvarmenteet (NBUP)

Seuraavassa taulukossa annetaan kansallisen taustajärjestelmän latausvarmennetta koskevia ohjeita. Lihavoidut merkinnät ovat pakollisia (niiden on sisällyttävä varmenteeseen), kursivoidut merkinnät ovat suositeltavia (niiden olisi sisällyttävä varmenteeseen). Puuttuvia kenttiä varten ei ole määritelty suosituksia.

Kenttä	Arvo
Subject	cn=<ei-tyhjä ja yksilöivä yleisnimi>, o=<Tarjoaja>, c=<tätä latausvarmennetta käyttävä jäsenvaltio>
Key Usage	digital signature (vähintään)

5.5   Kansallisen taustajärjestelmän TLS-asiakkaan todentaminen (NBTLS)

Seuraavassa taulukossa annetaan kansallisen taustajärjestelmän TLS-asiakkaan todentamisvarmennetta koskevia ohjeita. Lihavoidut merkinnät ovat pakollisia (niiden on sisällyttävä varmenteeseen), kursivoidut merkinnät ovat suositeltavia (niiden olisi sisällyttävä varmenteeseen). Puuttuvia kenttiä varten ei ole määritelty suosituksia.

Kenttä	Arvo
Subject	cn=<ei-tyhjä ja yksilöivä yleisnimi>, o=<Tarjoaja>, c=<taustajärjestelmän jäsenvaltio>
Key Usage	digital signature (vähintään)
Extended key usage	client authentication (1.3.6.1.5.5.7.3.2)

Varmenne voi sisältää myös palvelimen todentamista (1.3.6.1.5.5.7.3.1) koskevan laajennetun avaimen käytön, mutta sitä ei vaadita.

5.6   Luottamusluettelon allekirjoitusvarmenne (DCCGTA)

Seuraavassa taulukossa määritellään DCCG:n luottamusankkurin varmenne.

Kenttä	Arvo
Subject	cn = Digital Green Certificate Gateway  (5) , o=<Tarjoaja>, c=<maa>
Key Usage	digital signature (vähintään)

5.7   DCCG:n TLS-palvelinvarmenteet (DCCGTLS)

Seuraavassa taulukossa määritellään DCCG:n TLS-palvelinvarmenne.

Kenttä	Arvo
Subject	cn=<DCCG:n FQDN tai IP-osoite>, o=<Tarjoaja>, c= <maa>
SubjectAltName	dNSName: <DCCG:n DNS-nimi> tai iPAddress: <DCCG:n IP-osoite>
Key Usage	digital signature (vähintään)
Extended Key usage	server authentication (1.3.6.1.5.5.7.3.1)

Varmenne voi sisältää myös asiakkaan todentamista (1.3.6.1.5.5.7.3.2) koskevan laajennetun avaimen käytön, mutta sitä ei vaadita.

DCCG:n TLS-varmenteen myöntää julkisesti luotettu varmenneviranomainen (sisältyy kaikkiin tärkeimpiin selaimiin ja käyttöjärjestelmiin CA Browser Forumin perusvaatimusten mukaisesti).

---

(1)  BSI - Technical Guidelines TR-02102 (bund.de)

(2)  SOG-IS - Supporting documents (sogis.eu)

(3)  rfc5280 (ietf.org)

(4)  rfc5280 (ietf.org)

(5)  Tässä yhteydessä käytetään edelleen ilmausta ”digitaalinen vihreä todistuta” ilmauksen ”EU:n digitaalinen koronatodistus” sijasta, koska tämä terminologia on kovakoodattu ja otettu käyttöön todistuksessa ennen kuin lainsäätäjät päättivät uudesta terminologiasta.