10.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/1

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2021/930,

annettu 1 päivänä maaliskuuta 2021,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä mainitun asetuksen 181 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 182 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun talouden laskusuhdanteen luonnetta, vakavuutta ja kestoa määrittävillä teknisillä sääntelystandardeilla

(ETA: n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (1) ja erityisesti sen 181 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan sekä 182 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 181 artiklan 1 kohdan b alakohdassa edellytetään, että kvantifioidessaan luokitusluokkiin tai -ryhmiin liitettäviä riskiparametreja laitokset käyttävät omia tappio-osuuksien (loss given default, LGD) estimaatteja, jotka soveltuvat talouden laskusuhdanteeseen, jos kyseiset estimaatit tuottavat varovaisemman lopputuloksen kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Vastaavasti kyseisen asetuksen 182 artiklan 1 kohdan b alakohdassa edellytetään, että laitokset käyttävät omia luottovasta-arvokertoimen (conversion factor, CF) estimaatteja, jotka soveltuvat talouden laskusuhdanteeseen, jos kyseiset estimaatit tuottavat varovaisemman lopputuloksen kuin pitkän aikavälin keskiarvo.

(2)	Eri salkkujen erityispiirteiden vuoksi laitoksia olisi vaadittava yksilöimään talouden laskusuhdanteet erikseen kunkin asetuksen (EU) N:o 575/2013 142 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määritellyn vastuutyypin osalta.

(3)

Tiettyyn vastuutyyppiin liittyvän talouden laskusuhdanteen luonne olisi määritettävä käyttämällä sellaisten taloudellisten indikaattorien joukkoa, jotka katsotaan kyseiseen vastuutyyppiin liittyvän suhdannekierron selittäviksi muuttujiksi tai indikaattoreiksi. Taloudellisten indikaattorien joukkoon pitäisi sisältyä sekä makrotaloudellisia että luottoihin liittyviä indikaattoreita. Näin varmistetaan, että laitokset yleisesti ottaen yksilöivät saman talouden laskusuhdanteen vertailukelpoisten vastuutyyppien osalta.

(4)

Vaikka toteutuneiden LGD-lukujen ja CF-arvojen taso voi talouden laskusuhdanteen vuoksi olla huomattavasti pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi, laskusuhdanteen tunnusomaisten olosuhteiden ei pitäisi katsoa vastaavan stressitestauksessa käytettyjä olosuhteita. Stressitestauksessa käytetyt olosuhteet voivat olla tiukemmat, ja niissä voidaan käyttää lähempänä ääripäätä olevia skenaarioita, jotka eivät välttämättä perustu aiempiin havaintoihin. Asetuksessa (EU) N:o 575/2013 ja sitä täydentävissä delegoiduissa säädöksissä säädetään asianmukaisesti stressitestien suorittamisesta tapauksissa, joissa sitä edellytetään. Omiin LGD- ja CF-estimaatteihin liittyviin säännöksiin ei sisälly tällaista stressitestausta koskevaa vaatimusta. Talouden laskusuhdanteen määrittelyn omia LGD- ja CF-estimaatteja varten olisi sen sijaan perustuttava aiemmin todettuihin taloudellisiin olosuhteisiin.

(5)

Talouden laskusuhdanteen vakavuus olisi määriteltävä viittaamalla heikoimpiin 12 kuukauden arvoihin, jotka on havaittu asianomaisen mennyttä aikaa koskevan jakson aikana sellaisten taloudellisten indikaattorien joukossa, jotka kuvaavat laskusuhdanteen luonnetta tietyn tarkasteltavan vastuutyypin osalta. Kustakin joukkoon kuuluvasta taloudellisesta indikaattorista olisi käytettävä heikointa 12 kuukauden arvoa, koska siten löydetään tasapaino vakauden ja heikoimpien havaittujen olosuhteiden tunnistamisen välillä asianmukaisella aikavälillä. Tämä lähestymistapa valittiin 12 kuukauden jaksoon perustuvan tarkastelutavan yksinkertaisuuden vuoksi ja myös siksi, että pidemmän ajan keskiarvo voisi mahdollisesti laimentaa taloudellisella indikaattorilla havaittuja epäsuotuisia olosuhteita. Useammin toistuviin, esimerkiksi neljännesvuosittaisiin arvoihin, voi kohdistua kausivaihteluja. Toisaalta harvemmin todetut arvot, esimerkiksi 36 kuukauden keskiarvoja edustavat arvot, saattavat haitata heikkojen olosuhteiden havaitsemista.

(6)

Olisi huomattava, että 12 kuukauden jakso, jolta indikaattorit mitataan, ei välttämättä ole sama kaikissa tapauksissa edes silloin kun kyseessä ovat vuosittain raportoitavat indikaattorit. Indikaattorit voivat koskea esimerkiksi kalenterivuosia, tilikausia tai verovuosia. Talouden laskusuhdanteita yksilöitäessä pitäisi sen vuoksi olla mahdollista käyttää sekä vuosittain että useammin raportoitavien taloudellisten indikaattorien osalta 12 kuukauden ajanjaksoja, jotka alkavat milloin tahansa kalenterivuoden aikana.

(7)

Koska tietyntyyppisiin vastuisiin voi kuulua eri liiketoimintoihin, aloihin tai maantieteellisiin alueisiin liittyviä vastuita, tietyntyyppisiin vastuisiin liittyvä talouden laskusuhdanne voi käsittää joko yhden tai useamman erillisen ”taantumajakson”. Taantumajaksona olisi pidettävä kestoltaan määritettyä ajanjaksoa, jonka aikana merkityksellisen taloudellisen indikaattorin 12 kuukauden arvo on heikoimmillaan. Jos kahden tai useamman taloudellisen indikaattorin osalta havaittuun heikoimpaan 12 kuukauden arvoon liittyvät huiput tai pohjat saavutetaan samanaikaisesti tai pian toisensa jälkeen, kaikkien näiden taloudellisten indikaattorien olisi katsottava liittyvän samaan ”taantumajaksoon”. Sillä, että talouden laskusuhdanne voi sisältää useamman kuin yhden erillisen taantumajakson, on tarkoitus varmistaa, että kukin merkityksellinen talouden indikaattori otetaan huomioon määrittelemällä ei-päällekkäisiä taantumajaksoja, joita on analysoitava laskusuhdanteen LGD-estimoinnin ja laskusuhdanteen CF-estimoinnin yhteydessä.

(8)

Liiallisen monimutkaisuuden välttämiseksi on aiheellista laatia luettelo taloudellisista indikaattoreista, jotka on otettava huomioon kaikissa tapauksissa. Yksittäisten salkkujen erityispiirteiden vuoksi laitoksia olisi vaadittava ottamaan huomioon myös muita taloudellisia indikaattoreita, jotka ovat tiettyyn vastuutyyppiin liittyvän suhdannekierron selittäviä muuttujia tai indikaattoreita.

(9)

Koska salkut ovat maantieteellisen ja alakohtaisen kattavuuden osalta hyvin erilaisia, ei ole käytännössä mahdollista antaa säännöksiä tarkoista tietolähteistä, joita on käytettävä kunkin luetellun indikaattorin osalta kaikilla lainkäyttöalueilla maailmassa ja kaikilla aloilla. Lisäksi laitosten edellytetään jo asetuksessa (EU) N:o 575/2013 käyttävän luotettavia tietoja, ja niillä on oltava luotettavat järjestelmät kaikkien riskiparametrien arvioinnin validoimiseksi. Näin ollen laitosten on joka tapauksessa osoitettava niiden tietolähteiden tarkkuus ja luotettavuus, joita ne käyttävät indikaattoriarvojen perustana. Sen vuoksi tässä asetuksessa ei ole tarpeen vahvistaa erikseen yksityiskohtaisia sääntöjä käytettävistä tietolähteistä.

(10)

Laitosten tulisi käyttää asianmukaisia luotettavia tietolähteitä, mutta niitä ei pitäisi vaatia hankkimaan tietoja käytettävissä olevista taloudellisista indikaattoreista, jos tästä aiheutuvat kustannukset ovat suhteettomat ottaen huomioon indikaattorityyppi sekä tarkasteltavana olevan vastuutyypin olennaisuus suhteessa muihin salkkuun sisältyviin vastuutyyppeihin.

(11)	Taloudellisia indikaattoreita olisi tarkasteltava tarpeen mukaan tasoina tai tasojen muutoksina ottaen huomioon tapa, jolla taloudellisesta indikaattorista raportoidaan yleisesti, ja sen kyky paljastaa suhdannevaihtelu.

(12)

Taloudellinen indikaattori olisi sisällytettävä merkityksellisten taloudellisten indikaattorien joukkoon kerran kunkin sellaisen lainkäyttöalueen tai tarvittaessa pienemmän maantieteellisen alueen osalta, joka edustaa olennaista osuutta tarkasteltavana olevasta vastuutyypistä. Näin varmistetaan, että indikaattorien joukko kuvastaa tasapuolisesti kyseiseen vastuutyyppiin kuuluvien vastuiden maantieteellistä jakaumaa. Samanlaista sääntöä olisi sovellettava kuhunkin toimialaan, joka edustaa olennaista osuutta vastuutyypistä. Laitosten olisi annettava ryhmitellä lainkäyttöalueet tai toimialat yhteen talouden laskusuhdanteen yksilöimiseksi ainoastaan silloin, kun eri lainkäyttöalueilla tai aloilla on esiintynyt voimakasta yhteisvaihtelua taloudellisten indikaattoreiden toteutuneissa arvoissa.

(13)

Olisi määritettävä mennyttä aikaa koskeva jakso, jonka ajalta tietyn taloudellisen indikaattorin arvoja tarkastellaan. Kullekin taloudelliselle indikaattorille olisi asetettava oletusarvoksi 20 vuoden aikaväli. Näin varmistetaan, että tarkastelujakso kattaa vähintään kaksi suhdannejaksoa. Jos nämä 20 vuotta eivät kuitenkaan sisällä riittävän heikkoja arvoja, laitoksia olisi vaadittava tarkastelemaan tietoja kauempaa menneisyydestä. Arvoja olisi pidettävä ”ei riittävän heikkoina”, jos taloudellisen indikaattorin vaihtelu kyseisen 20 vuoden tarkastelujakson aikana ei edusta kyseisen indikaattorin todennäköistä vaihteluväliä tulevaisuudessa.

(14)

Yksinkertaisuuden ja vertailtavuuden vuoksi taantumajakson pituuden olisi oltava vähintään 12 kuukautta. Tulosten paremman tarkkuuden varmistamiseksi tätä ajanjaksoa olisi pidettävä lyhimpänä mahdollisena ajanjaksona. Laitoksia olisi vaadittava käyttämään pidempää ajanjaksoa, jos taantumajaksoon liittyvätaloudellisen indikaattorin heikoin arvo tai siihen liittyvät heikoimmat arvot viittaavat pidempään laskusuhdanteeseen. Taantumajakson keston olisi heijastettava tarkasteltavana olevalle vastuutyypille ominaisen suhdannekäyttäytymisen epäsuotuisia olosuhteita sen sijaan, että talouden rakenteelliset muutokset vaikuttaisivat pitkällä aikavälillä taloudellisten indikaattoreiden arvoihin.

(15)

Asetukseen (EU) N:o 575/2013 sisältyvissä LGD-lukujen ja CF-arvojen estimointia koskevissa vaatimuksissa edellytetään, että laitokset dokumentoivat luokitusjärjestelmiensä rakenteen ja toiminnalliset yksityiskohdat, mukaan lukien talouden laskusuhdanteiden tunnistamisprosessien suunnittelu, ja säilyttävät näyttöä kyseisen asetuksen estimointivaatimusten noudattamisesta. Asetuksessa (EU) N:o 575/2013 edellytetään lisäksi, että laitokset tarkistavat LGD- ja CF-estimaattinsa ja kaikki näiden estimaattien laatimiseen tarvittavat syöttötiedot, kun uusia tietoja saadaan, ja joka tapauksessa vähintään kerran vuodessa.

(16)

Tämän asetuksen säännökset liittyvät läheisesti toisiinsa, koska niissä käsitellään sellaisen talouden laskusuhdanteen luonnetta, vakavuutta ja kestoa, joka vaikuttaa kahteen eri riskiparametriin, joita molempia käytetään sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB) sovellettaessa, eli omiin LGD-estimaatteihin ja omiin CF-estimaatteihin. Sen varmistamiseksi, että säännökset, joita tarvitaan talouden laskusuhdanteiden yksilöimiseksi LGD-lukujen käyttöä varten, ja säännökset, joita tarvitaan talouden laskusuhdanteiden yksilöimiseksi CF-arvojen käyttöä varten, ovat johdonmukaisia ja tulevat voimaan samaan aikaan, sekä sen varmistamiseksi, että kyseiset säännökset ovat helposti saatavilla, on toivottavaa, että asetuksen (EU) N:o 575/2013 181 artiklan 3 kohdassa edellytetyt tekniset sääntelystandardit ja 182 artiklan 4 kohdassa edellytetyt tekniset sääntelystandardit sisällytetään yhteen asetukseen.

(17)

Kun otetaan huomioon vuorovaikutus omien LGD- ja CF-estimaattien kannalta merkityksellisten muiden unionin säädösten kanssa, tämän asetuksen soveltamispäivää olisi lykättävä 1 päivään tammikuuta 2021. Laitosten olisi erityisesti noudatettava toimivaltaisten viranomaisten komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/171 (2) mukaisesti asettamaa tarkistettua kynnysarvoa.

(18)	Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnokseen, jonka Euroopan pankkiviranomainen on toimittanut komissiolle.

(19)

Euroopan pankkiviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia teknisten sääntelystandardien luonnoksesta, johon tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (3) 10 artiklan mukaisesti sekä pyytänyt kyseisen asetuksen 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä lausunnon,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Talouden laskusuhdanteen luonteen, vakavuuden ja keston määrittely

1. Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 181 artiklan 1 kohdan b alakohtaa tai 182 artiklan b alakohtaa kunkin kyseisen asetuksen 142 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määritellyn vastuutyypin osalta on yksilöitävä talouden laskusuhdanne.

2. Yksilöitäessä talouden laskusuhdannetta tietyn tyyppisille vastuille sovelletaan seuraavia määrittelysääntöjä:

a)	talouden laskusuhdannetta kuvataan joukolla taloudellisia indikaattoreita, jotka luokitellaan merkityksellisiksi asianomaiseen vastuutyyppiin liittyvien vastuiden osalta 2 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, jäljempänä ’merkityksellinen indikaattorijoukko’;

vakavuuden näkökulmasta talouden laskusuhdanne ilmaistaan heikoimpana arvona, joka vastaa 12 kuukauden muodostamaa jaksoa, jäljempänä ’heikoin 12 kuukauden arvo’, joka on havaittu kunkin merkitykselliseen indikaattorijoukkoon sisältyvän taloudellisen indikaattorin osalta aiemmalla aikavälillä, joka on määritetty kyseiselle taloudelliselle indikaattorille 3 artiklan mukaisesti, jäljempänä ’sovellettava aikaväli’;

talouden laskusuhdanne koostuu yhdestä tai useammasta erillisestä taantumajaksosta, jotka kattavat merkitykselliseen indikaattorijoukkoon kuuluvan indikaattorin heikoimpiin 12 kuukauden arvoihin liittyvät huiput ja pohjat, ja kullakin taantumajaksolla on 4 artiklan mukaisesti määritetty kesto, jäljempänä ’taantumajakson kesto’.

3. Edellä olevan 2 kohdan b alakohdan soveltamiseksi 12 kuukauden jaksot, joihin taloudellisen indikaattorin arvot liittyvät, voivat alkaa milloin tahansa sovellettavan aikavälin kuluessa.

4. Sovellettaessa 2 kohdan c alakohtaa

a)	taantumajakso on ajanjakso, jonka aikana taloudellisen indikaattorin arvo saavuttaa heikoimman, 12 kuukauden arvonsa;

jos merkittävästi keskenään korreloivien eri taloudellisten indikaattorien heikoimpiin 12 kuukauden arvoihin liittyvät huiput tai pohjat saavutetaan samanaikaisesti tai pian toisensa jälkeen, taantumajaksoja, joiden aikana kyseiset indikaattorit saavuttavat heikoimman 12 kuukauden arvonsa, on käsiteltävä yhtenä taantumajaksona, joka kattaa kaikkien näiden indikaattoreiden heikoimmat 12 kuukauden arvot.

2 artikla

Merkityksellinen indikaattorijoukko

1. Seuraavat taloudelliset indikaattorit luokitellaan merkityksellisiksi tiettyyn vastuutyyppiin kuuluvien vastuiden osalta:

kaikki vastuutyypit:

i)	bruttokansantuote (BKT);

ii)	työttömyysaste;

iii)	ulkopuolisten tahojen toimittamat yhteenlasketut maksukyvyttömyysasteet, jos ne ovat saatavilla;

iv)	ulkopuolisten tahojen toimittamat yhteenlasketut luottotappiot, jos ne ovat saatavilla;

edellä a alakohdassa lueteltujen taloudellisten indikaattoreiden lisäksi:

i)	yrityksiä tai vähittäisliiketoimintaan kuuluvia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset) koskevien vastuiden osalta: alakohtaiset tai toimialakohtaiset indeksit;

ii)	yrityksiä tai vähittäisliiketoimintaan kuuluvia velallisia koskevien asuinkiinteistöihin liittyvien vastuiden osalta: asuntohinnat tai asuntohintaindeksit;

iii)	yrityksiä tai vähittäisliiketoimintaan kuuluvia pk-yrityksiä koskevien liikekiinteistöihin liittyvien vastuiden osalta: liikekiinteistöjen hinnat tai liikekiinteistöjen hintaindeksit sekä liikekiinteistöjen vuokrahinnat tai liikekiinteistöjen vuokraindeksit;

iv)	muiden kuin i, ii ja iii alakohdassa tarkoitettujen vähittäisvastuiden osalta: kotitalouksien kokonaisvelka ja käytettävissä olevat henkilökohtaiset tulot, molempien tapauksessa silloin kun ne ovat saatavilla;

erityiskohteiden rahoitukseen liittyvien vastuiden osalta:

—	kiinteän omaisuuden tapauksessa: tapauksen mukaan asuin-, liike- tai teollisuuskiinteistöjen kiinteän omaisuuden hinnat, hintaindeksit, vuokrat tai vuokraindeksit;

—	hankerahoituksen tapauksessa: toimitettujen tuotteiden hinnat;

—	kohteiden rahoituksen tapauksessa: vakuustyypin tai -tyyppien indeksit;

—	hyödykkeiden rahoituksen tapauksessa: asianomaisen hyödyketyypin hinnat tai hintaindeksit;

vi)	laitoksiin kohdistuvien vastuiden osalta: rahoitusluottoindeksit;

c)	edellä a ja b alakohdassa lueteltujen taloudellisten indikaattoreiden lisäksi kaikki muut taloudelliset indikaattorit, jotka ovat sen suhdannejakson selittäviä muuttujia tai indikaattoreita, joka koskee tarkasteltavana olevaan vastuutyyppiin kuuluvia vastuita.

2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti tiettyyn vastuutyyppiin kuuluville vastuille yksilöityjen taloudellisten indikaattoreiden on kuvastettava kyseiseen vastuutyyppiin kuuluvien vastuiden maantieteellistä jakaumaa ja tarvittaessa alakohtaista jakaumaa.

Tätä varten taloudellinen indikaattori on sisällytettävä merkitykselliseen indikaattorijoukkoon seuraavasti:

a)	kerran kunkin sellaisen lainkäyttöalueen tai tarvittaessa kunkin sellaisen lainkäyttöalueen maantieteellisen alueenosalta, jolla on olennainen osuus kyseisentyyppisistä vastuista; ja

b)	tapauksen mukaan kerran kunkin sellaisen alan osalta, jolla on olennainen osuus kyseisentyyppisistä vastuista.

Jos toisen alakohdan mukaisesti indikaattorijoukkoon sisällytettävät taloudelliset indikaattorit kuitenkin osoittavat voimakasta yhteisvaihtelua eri lainkäyttöalueilla tai tapauksen mukaan lainkäyttöalueen eri maantieteellisillä alueilla tai eri aloilla, voidaan valita yhteinen taloudellinen indikaattori, joka kuvastaa yleisesti kehitystä kyseisillä lainkäyttöalueilla, maantieteellisillä alueilla tai aloilla.

3 artikla

Sovellettavan aikavälin määrittäminen

Sovellettaessa 1 artiklan 2 kohdan b alakohtaa taloudelliseen indikaattoriin sovellettava mennyttä aikaa koskeva jakso on 20 vuoden ajanjakso, joka päättyy ajankohtana, jona laitos yksilöi talouden laskusuhdanteen tämän asetuksen mukaisesti. Jos taloudellisen indikaattorin vaihtelu kyseisen 20 vuoden ajanjakson aikana ei kuitenkaan anna edustavaa kuvaa kyseisen indikaattorin todennäköisestä vaihteluvälistä tulevaisuudessa, kyseiseen indikaattoriin sovellettavan mennyttä aikaa koskevan jakson on oltava niin pitkä, että se riittää tuottamaan arvoja, jotka antavat edustavan kuvan kyseisestä todennäköisestä vaihteluvälistä.

4 artikla

Taantumajakson kesto

Sovellettaessa 1 artiklan 2 kohdan c alakohtaa taantumajakson kesto määritetään seuraavasti:

edellä olevan 1 artiklan 4 kohdan b alakohdan soveltamisalaan kuuluvassa tapauksessa yksittäisen taantumajakson keston on oltava riittävän pitkä, jotta se kattaa kaikki asianomaisen taantumajakson osalta kyseeseen tulevien taloudellisten indikaattorien heikompiin 12 kuukauden arvoihin liittyvät huiput ja pohjat.

riippumatta siitä, kuuluuko taantumajakso 1 artiklan 4 kohdan b alakohdan soveltamisalaan, silloin kun yhden tai useamman taloudellisen indikaattorin havaitut 12 kuukauden arvot sovellettavalla aikavälillä eivät merkittävästi poikkea heikoimmasta 12 kuukauden arvostaan tietyllä sovellettavaan aikaväliin sisältyvällä yhtäjaksoisella ajanjaksolla , taantumajakson on oltava riittävän pitkä, jotta se kuvastaa kyseisen yhden tai useamman taloudellisen indikaattorin osalta havaittua talouden laskusuhdanteen pitkittynyttä vakavuutta;

riippumatta siitä, kuuluuko taantumajakso 1 artiklan 4 kohdan b alakohdan soveltamisalaan, silloin kun yksi tai useampi taloudellinen indikaattori osoittaa lähekkäisiä huippuja tai pohjia niihin huippuihin tai pohjiin nähden, jotka liittyvät kyseisen yhden tai useamman taloudellisen indikaattorin heikoimpaan 12 kuukauden arvoon sovellettavalla aikavälillä, eivätkä kyseiset lähekkäiset huiput ja pohjat poikkea merkittävästi kyseisen yhden tai useamman indikaattorin havaitusta heikoimmasta 12 kuukauden arvosta kyseisellä aikavälillä, ja kyseiset lähekkäiset huiput ja pohjat liittyvät samoihin yleisiin taloudellisiin olosuhteisiin, taantumajakson on oltava riittävän pitkä, jotta se kuvastaa koko pitkittynyttä jaksoa, jonka aikana kyseiset lähekkäiset huiput ja pohjat havaitaan;

d)	edellä olevan 1 artiklan 4 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvassa tapauksessa, johon ei sovelleta tämän artiklan b eikä c alakohtaa, taantumajakso on se 12 kuukauden jakso, johon heikoin 12 kuukauden arvo liittyy.

5 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 1 päivänä maaliskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2018/171, annettu 19 päivänä lokakuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä erääntyneen luottovelvoitteen merkittävyyden arvioimiseksi asetettavaa kynnysarvoa koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 32, 6.2.2018, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

10.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/7

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2021/931,

annettu 1 päivänä maaliskuuta 2021,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään 277 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu menetelmä sellaisten johdannaisliiketoimien yksilöimiseksi, joilla on yksi tai useampi kuin yksi olennainen riskitekijä, kaava valvojan määrittämän deltan laskemiseksi korkoriskiluokkaan sijoitetuille osto- ja myyntioptioille sekä menetelmä sen määrittämiseksi, onko liiketoimi pitkä vai lyhyt positio pääasiallisessa riskitekijässä tai olennaisimmassa riskitekijässä tietyssä riskiluokassa, sovellettaessa 279 a artiklan 3 kohdan a ja b alakohtaa vastapuoliriskin standardimenetelmässä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (1) ja erityisesti sen 277 artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan sekä 279 a artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Laitosten olisi yksilöitävä johdannaisliiketoimen riskitekijät määrittämällä riskitekijät, joista kyseisen liiketoimen kassavirrat ovat riippuvaisia. Sen varmistamiseksi, että laitokset noudattavat yhdenmukaista lähestymistapaa tällaiseen yksilöimiseen, laitosten olisi otettava huomioon vähintään asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannessa osassa olevan IV osaston 1 A luvun 3 jaksossa luetellut riskitekijät.

(2)

Menetelmän, jolla yksilöidään johdannaisliiketoimet, joilla on vain yksi olennainen riskitekijä, jotta kyseiset johdannaistoimet voidaan sijoittaa asiaankuuluvaan riskiluokkaan, olisi oltava yksinkertainen kaikissa tapauksissa, joissa johdannaisliiketoimen pääasiallinen ja ainoa olennainen riskitekijä on välittömästi tunnistettavissa liiketoimen luonteesta ja kassavirroista.

(3)

Laitokset käyttävät valuuttojen välisiä koronvaihtosopimuksia suojautuakseen valuuttariskiltä, joka aiheutuu valuuttarahoituksesta tai -sijoituksista. Tällaiset liiketoimet ovat riippuvaisia pääasiassa valuuttakurssiriskitekijöistä, toisinaan myös korkoriskitekijöiden kaltaisista muista riskitekijöistä. Markkinakokemus kuitenkin osoittaa, että näillä muilla riskitekijöillä on hyvin usein vain vähäisiä vaikutuksia näihin erityisiin liiketoimityyppeihin, toisin sanoen tämäntyyppisten liiketoimien yksilöimisen johdannaisliiketoimiksi, joilla on vain yksi olennainen riskitekijä, pitäisi olla riittävä toimenpide.

(4)

Johdannaisliiketoimen luonteesta ja kassavirroista riippumatta liiketoimen kassavirtojen diskonttaamiseen käytettävää korkoa, jäljempänä ’diskonttokorko’, ei tulisi pitää olennaisena riskitekijänä. Laitosten velvoittamisesta ottamaan huomioon diskonttokorko menetelmässä sellaisten johdannaisliiketoimien yksilöimiseksi, joilla on vain yksi olennainen riskitekijä, aiheutuisi kohtuutonta rasitetta, sillä empiirisen kokemuksen mukaan kyseisellä riskitekijällä on yleensä vähäisempiä vaikutuksia johdannaisliiketoimien arvoon kuin muilla riskitekijöillä, joista niiden kassavirrat johdetaan.

(5)	Sellaisten johdannaisliiketoimien osalta, joilla on useampi kuin yksi riskitekijä, laitosten olisi otettava huomioon kohde-etuuden herkkyydet ja volatiliteetti niiden riskitekijöiden yksilöimiseksi, jotka ovat olennaisia kussakin riskiluokassa ja olennaisimpia kussakin riskiluokassa.

(6)

Sellaisten johdannaisliiketoimien osalta, joilla on useampi kuin yksi riskitekijä ja joiden riskitekijät liittyvät eri riskiluokkiin, ei välttämättä ole mahdollista todeta senkään jälkeen, kun on otettu huomioon liiketoimen kohde-etuuden herkkyydet ja volatiliteetti, mitkä kyseisistä riskitekijöistä ovat olennaisia. Tällaisissa tapauksissa laitosten olisi yksinkertaisen maltillisen fallback-lähestymistavan mukaisesti pidettävä liiketoimen kaikkia riskitekijöitä olennaisina ja tämän seurauksena jaettava johdannaisliiketoimi riskiluokkiin, jotka vastaavat näitä riskitekijöitä, kunkin riskiluokan olennaisimpien riskitekijöiden perusteella.

(7)

Menetelmää sellaisten johdannaisliiketoimien yksilöimiseksi, joilla on vain yksi olennainen riskitekijä, olisi sovellettava ainoastaan liiketoimen alkamisajankohtana, jos tällaisille johdannaisliiketoimille on yksilöity liiketoimen alkamisajankohtana vain yksi riskitekijä, koska tämä ainoa riskitekijä on kyseisten liiketoimien perusominaisuus, jonka ei odoteta muuttuvan. Jos johdannaisliiketoimille on yksilöity alkamisajankohtana useampi kuin yksi riskitekijä, olennaiset riskitekijät ja olennaisin riskitekijä olisi yksilöitävä neljännesvuosittain, jotta kyseisten liiketoimien mahdolliset muutokset voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon sijoitettaessa kyseisiä johdannaisliiketoimia asiaankuuluviin riskiluokkiin.

(8)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 279 a artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan kaava, jolla lasketaan valvojan määrittämä delta korkoriskiluokkaan sijoitetuille osto- ja myyntioptioille ottaen huomioon markkinaolosuhteet, joissa korot voivat olla negatiivisia, on täsmennettävä kansainvälisen sääntelyn muutosten mukaisesti. Baselin pankkivalvontakomitean, jäljempänä ’BCBS’, 22 päivänä maaliskuuta 2018 julkaisemassa asiakirjassa, joka koskee usein kysyttyjä kysymyksiä Basel III -standardimenetelmästä mitattaessa vastapuoliriskejä (2), selostetaan, että valvojan määrittämä delta korko-optioille olisi negatiivisen korkoympäristön tapauksessa määritettävä erityisellä kaavalla siten, että kyseisessä kaavassa käytettyihin avista- tai termiinikorkoon sekä option toteutushintaan sovelletaan lambdan (λ) muutosta sen varmistamiseksi, että kyseiset avista- tai termiinikorko ja option toteutushinta ovat positiivisia.

(9)

Avista- tai termiinikoron ja option toteutushinnan muuntamiseksi positiivisiksi λ-arvon muutoksen olisi oltava riittävän suuri, jotta laitokset voivat laskea liiketoimen valvojan määrittämän deltan asetuksen (EU) N:o 575/2013 279 a artiklan 1 kohdassa säädetyn kaavan mukaisesti, mutta samalla riittävän pieni, jotta valvojan määrittämän deltan laskennan tulos ei vinoudu tarpeettomasti.

(10)

Valvojan määrittämä volatiliteetti on yksi parametreistä laskettaessa valvojan määrittämää deltaa, mistä syystä se olisi määritettävä ottaen huomioon erityinen kaava, jolla lasketaan valvojan määrittämä deltaa osto- ja myyntioptioille korkoriskiluokassa. Tässä yhteydessä arvoa, joka BCBS:n hyväksymien kansainvälisten standardien mukaisesti määritetään valvojan määrittämän volatiliteetin arvoksi osto- ja myyntioptioille korkoriskiluokassa, voidaan pitää arvona, joka soveltuu käytettäväksi unionin lainsäädännön puitteissa.

(11)

Jotta laitosten olisi mahdollista määrittää, onko liiketoimi pitkä vai lyhyt positio pääasiallisessa riskitekijässä, olennaisessa riskitekijässä tai olennaisimmassa riskitekijässä tietyssä riskiluokassa, olisi säädettävä, millaisia liiketoimitietoja laitosten olisi käytettävä tällaisen määrityksen tekemiseen. Jottei laitoksille aiheutuisi tarpeetonta rasitetta, niiden olisi voitava käyttää tässä yhteydessä samoja tietoja, joita ne käyttävät olennaisten riskitekijöiden tunnistamiseen.

(12)	Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnokseen, jonka Euroopan pankkiviranomainen on toimittanut komissiolle.

(13)

Euroopan pankkiviranomainen on järjestänyt avoimet julkiset kuulemiset teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin liittyviä potentiaalisia kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (3) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

Menetelmä sellaisten liiketoimien yksilöimiseksi, joilla on vain yksi olennainen riskitekijä tai joilla on useampi kuin yksi olennainen riskitekijä, ja olennaisimman riskitekijän yksilöimiseksi

1 artikla

Menetelmä johdannaisliiketoimen riskitekijöiden yksilöimiseksi

1. Sellaisten liiketoimien yksilöimiseksi, joilla on vain yksi olennainen riskitekijä tai joilla on useampi kuin yksi olennainen riskitekijä, laitosten on kunkin liiketoimen alkamisajankohtana yksilöitävä liiketoimen kaikki riskitekijät määrittämällä riskitekijät, joista kyseisen liiketoimen kassavirrat ovat riippuvaisia, ottaen huomioon vähintään asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 l–325 q artiklassa tarkoitetut riskitekijät. Laitoksen yksilöimät riskitekijät ovat liiketoimen riskitekijöitä.

2. Laitokset eivät saa pitää liiketoimen riskitekijöinä korkoriskitekijöitä, joita käytetään liiketoimen kassavirtojen diskonttaamiseen.

2 artikla

Menetelmä sellaisten liiketoimien yksilöimiseksi, joilla on vain yksi olennainen riskitekijä

1. Sen jälkeen, kun liiketoimen kaikki riskitekijät on yksilöity 1 artiklan mukaisesti, laitosten on kunkin liiketoimen alkamisajankohtana yksilöitävä liiketoimet, joilla on vain yksi olennainen riskitekijä, seuraavalla tavalla:

a)	jos liiketoimen kassavirrat ovat riippuvaisia yksinomaan yhdestä riskitekijästä, joka kuuluu johonkin asetuksen (EU) N:o 575/2013 277 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista riskiluokista, laitokset yksilöivät kyseisen riskitekijän kyseisen liiketoimen ainoaksi olennaiseksi riskitekijäksi;

jos liiketoimen kassavirrat ovat riippuvaisia useammasta kuin yhdestä riskitekijästä ja jos laitokset ovat yksilöineet ainoastaan yhden riskitekijän olennaiseksi kyseisen liiketoimen osalta 4 artiklan 3 kohdassa säädetyn menetelmän tai 4 artiklan 4 kohdassa säädetyn menetelmän mukaisesti, laitokset yksilöivät kyseisen riskitekijän kyseisen liiketoimen ainoaksi olennaiseksi riskitekijäksi.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, asetuksen (EU) N:o 575/2013 liitteessä II olevan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen valuuttojen välisten koronvaihtosopimusten osalta laitokset voivat yksilöidä liiketoimen ainoaksi olennaiseksi riskitekijäksi valuuttakurssiriskitekijän.

3 artikla

Menetelmä sellaisten liiketoimien yksilöimiseksi, joilla on useampi kuin yksi olennainen riskitekijä

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 277 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi laitosten on yksilöitävä kaikki muut kuin 2 artiklassa tarkoitetut liiketoimet liiketoimiksi, joilla on useampi kuin yksi olennainen riskitekijä.

4 artikla

Menetelmä olennaisten riskitekijöiden ja olennaisimman riskitekijän yksilöimiseksi

1. Sen jälkeen, kun liiketoimen kaikki riskitekijät on yksilöity 1 artiklan mukaisesti, ja jos liiketoimen kassavirrat ovat riippuvaisia useammasta kuin yhdestä riskitekijästä, laitosten on yksilöitävä olennaiset riskitekijät ja olennaisin riskitekijä tapauksen mukaan 2, 3 tai 4 kohdassa säädetyllä menetelmällä.

2. Laitosten on noudatettava seuraavia vaiheita liiketoimen alkamisajankohtana:

a)	ne pitävät kaikkia 1 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti yksilöityjä liiketoimen riskitekijöitä olennaisina riskitekijöinä;

b)	ne yksilöivät kunkin kyseisiä olennaisia riskitekijöitä vastaavan riskiluokan osalta olennaisimmaksi riskitekijäksi sen, joka vastaa korkeinta riskiluokkaa koskevaa korotusta niistä, joita tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 280 a–280 f artiklassa.

3. Laitosten on noudatettava seuraavia vaiheita liiketoimen alkamisajankohtana ja sen jälkeen vähintään neljännesvuosittain:

a)	ne laskevat deltariskiherkkyydet asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 r artiklan mukaisesti kullekin tämän asetuksen 1 artiklan mukaisesti yksilöidylle riskitekijälle;

b)	ne laskevat painotetut herkkyydet mainitun asetuksen 325 f artiklan 6 kohdassa vahvistetun kaavan mukaisesti niiden herkkyyksien perusteella, jotka lasketaan a alakohdan mukaisesti;

ne laskevat kunkin, mainitun asetuksen 277 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskiluokan osalta riskiluokkakohtainen markkinariskiä koskevan omien varojen vaatimuksen mainitun asetuksen 325 f artiklan 8 kohdassa vahvistetun kaavan mukaisesti kaikkien niiden b alakohdassa tarkoitettujen painotettujen herkkyyksien perusteella, jotka koskevat kyseiseen riskiluokkaan sijoitettuja riskitekijöitä;

ne luokittelevat kaikki c alakohdassa tarkoitetut riskiluokkakohtaiset markkinariskiä koskevat omien varojen vaatimukset suurimmasta pienimpään absoluuttisina lukuina, jotta saadaan monotonisesti laskeva merkintöjen sekvenssi, jossa merkintä a1 on suurin absoluuttinen luku, a2 on toiseksi suurin ja niin edelleen;

ne tarkistavat kunkin, d alakohdan mukaisesti lasketun ja luokitellun merkinnän ai osalta luokittelun mukaisessa järjestyksessä, täyttyykö seuraava edellytys:

jossa:

i = indeksi, joka kuvaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 277 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja riskiluokkia, jotka on luokiteltu d alakohdan mukaisesti, luokittelun mukaisessa järjestyksessä;

Y % = 60 %;

ne pitävät olennaisina

i)	riskitekijöitä, jotka vastaavat riskiluokkia, joiden osalta tämän kohdan e alakohdassa säädetty edellytys täyttyy;

ii)	riskitekijöitä, jotka vastaavat ensimmäistä riskiluokkaa, jonka osalta kyseinen edellytys ei täyty;

ne tarkistavat kunkin sellaisen riskiluokan osalta, joka vastaa riskitekijöitä, jotka eivät ole olennaisia f alakohdan mukaisesti, täyttääkö vastaava merkintä ai seuraavan edellytyksen:

jossa:

i = indeksi, joka kuvaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 277 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja riskiluokkia, jotka on luokiteltu d alakohdan mukaisesti, luokittelun mukaisessa järjestyksessä, ja jotka vastaavat riskitekijöitä, jotka eivät ole olennaisia f alakohdan mukaisesti;

Z % = 30 %;

h)	edellä f alakohdan mukaisesti yksilöityjen olennaisten riskitekijöiden lisäksi ne pitävät olennaisina riskitekijöinä myös niitä, jotka vastaavat riskiluokkia, joiden osalta g alakohdassa säädetty edellytys täyttyy;

i)	kunkin f ja h alakohdassa tarkoitetun riskiluokan osalta ne pitävät kyseisen riskiluokan olennaisimpana riskitekijänä sitä, joka vastaa b alakohdassa tarkoitettujen painotettujen herkkyyksien suurinta absoluuttista arvoa.

4. Laitokset, jotka joko täyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 94 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset tai jotka on vapautettu mainitun asetuksen 325 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoittamisvaatimuksesta, voivat yksilöidä olennaisimman riskitekijän noudattaen seuraavia vaiheita liiketoimen alkamisajankohtana ja sen jälkeen vähintään neljännesvuosittain:

ne laskevat asetuksen (EU) N:o 575/2013 280 a–280 f artiklassa tarkoitetut riskiluokkaa koskevat korotukset tapauksen mukaan kullekin 1 artiklan mukaisesti yksilöidylle riskitekijälle. Jos samaan riskiluokkaan on sijoitettu useampi kuin yksi 1 artiklan mukaisesti yksilöity riskitekijä, laitokset säilyttävät b alakohdan soveltamiseksi kyseisessä riskiluokassa riskitekijän, joka vastaa korkeinta riskiluokkaa koskevaa korotusta kyseisessä riskiluokassa;

b)	ne noudattavat 3 kohdan d–h alakohdassa säädettyjä vaiheita, jos kyseisissä vaiheissa käytettävät merkinnät perustuvat tämän kohdan a alakohdan mukaisesti laskettuihin riskiluokkaa koskeviin korotuksiin;

c)	ne yksilöivät olennaisimmiksi riskitekijöiksi asiaankuuluvissa riskiluokissa olennaiset riskitekijät, jotka on yksilöity b alakohdassa tarkoitetun menetelmän avulla.

2 LUKU

Kaava valvojan määrittämän deltan laskemiseksi korkoriskiluokkaan sijoitetuille osto- ja myyntioptioille, mainittuun kaavaan soveltuva valvojan määrittämä volatiliteetti sekä menetelmä sen määrittämiseksi, onko liiketoimi pitkä vai lyhyt positio pääasiallisessa riskitekijässä tai olennaisimmassa riskitekijässä tietyssä riskiluokassa

5 artikla

Kaava valvojan määrittämän deltan laskemiseksi korkoriskiluokkaan sijoitetuille osto- ja myyntioptioille sekä tällaiseen kaavaan soveltuva valvojan määrittämä volatiliteetti

1. Laitosten on laskettava korkoriskiluokkaan sijoitetuille osto- ja myyntioptioille valvojan määrittämä delta (δ), joka on yhteensopiva sellaisten markkinaolosuhteiden kanssa, joissa korot voivat olla negatiivisia, seuraavasti:

jossa:

N(x) = standardoitua normaalijakaumaa noudattavan satunnaismuuttujan kumulatiivinen kertymäfunktio eli todennäköisyys, että normaalijakaumaa noudattava satunnaismuuttuja, jonka keskiarvo on nolla ja varianssi yksi, on yhtä suuri tai pienempi kuin x;

P = option kohde-etuutena toimivan välineen spot- tai termiinihinta;

K = option toteutushinta;

T = option erääntymispäivä, joka ilmaistaan vuosina käyttäen asianomaista pankkipäiväkäytäntöä;

λ = 2 kohdan mukaisesti määritetty muutos, joka on riittävä muuntamaan sekä P:n että K:n positiiviseksi;

σ = 3 kohdan mukaisesti määritetty option valvojan määrittämä volatiliteetti.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi laitosten on laskettava muutos (λ) kaikkien osto- ja myyntioptioiden osalta seuraavasti:

λj =max(kynnysarvo - min(Pj ,Kj ),0)

jossa:

Pj =option j kohde-etuutena toimivan välineen spot- tai termiinihinta;

Kj = option j toteutushinta;

Kynnysarvo = 0.10 %

3. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi laitosten on määritettävä optiolle valvojan määrittämä volatiliteetti liiketoimen riskiluokan ja option kohde-etuutena toimivan välineen luonteen perusteella seuraavan taulukon mukaisesti:

Taulukko

Riskiluokka	Kohde-etuutena toimiva väline	Valvojan määrittämä volatiliteetti
Korko	Kaikki	50 %

6 artikla

Menetelmät sen määrittämiseksi, onko liiketoimi pitkä vai lyhyt positio pääasiallisessa riskitekijässä tai olennaisimmassa riskitekijässä tietyssä riskiluokassa

Laitosten on määritettävä, onko liiketoimi pitkä vai lyhyt positio pääasiallisessa riskitekijässä tai olennaisimmassa riskitekijässä tietyssä riskiluokassa, jommallakummalla seuraavista menetelmistä:

a)	ne laskevat kyseisten riskitekijöiden deltariskiherkkyydet asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 r artiklan mukaisesti ja yksilöivät liiketoimen riskitekijässä pitkäksi positioksi, jos vastaava deltariskiherkkyys on positiivinen, tai lyhyeksi positioksi, jos vastaava deltariskiherkkyys on negatiivinen;

b)	ne arvioivat liiketoimien kassavirtojen rakenteen riippuvuutta kyseisestä riskitekijästä tai liiketoimen suojaustarkoitusta suhteessa kyseiseen riskitekijään ja yksilöivät liiketoimen pitkäksi tai lyhyeksi positioksi kyseisen arvioinnin perusteella.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 1 päivänä maaliskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(2) Frequently asked questions on the Basel III standardised approach for measuring counterparty credit risk exposures, 22.3.2018.

10.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/13

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/932,

annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021,

lisäaineiden lasalosidinatrium A (Avatec 15 % cc) ja lasalosidinatrium A (Avatec 150 G) hyväksynnän keskeyttämisestä broilerien ja kananuorikoiden rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Zoetis Belgium SA)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle, epäämiselle tai keskeyttämiselle. Asetuksen 10 artiklassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, joille on annettu hyväksyntä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti.

(2)

Lasalosidinatrium A (Avatec 15 % cc) ja lasalosidinatrium A (Avatec 150 G) hyväksyttiin komission asetuksella /EY) N:o 1455/2004 (3) kymmeneksi vuodeksi kokkidiostaattien ryhmään kuuluvina lisäaineina käytettäviksi broilerien ja kananuorikoiden rehussa. Kyseiset rehun lisäaineet kirjattiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan rekisteriin olemassa olevina tuotteina asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti toimitettiin hakemus, joka koski lasalosidinatrium A:n (Avatec 150 G) hyväksymistä broilerien ja kananuorikkojen rehun lisäaineena ja jossa pyydettiin, että kyseinen lisäaine luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ’kokkidiostaatit ja histomonostaatit’. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 16 päivänä toukokuuta 2017 (4) ja 1 päivänä heinäkuuta 2020 (5) antamissaan lausunnoissa, että hakijan toimittamien tietojen ja asiakirjojen arvioinnin perusteella on mahdotonta tehdä päätelmää rehun lisäaineen lasalosidinatrium A (Avatec 150 G) turvallisuudesta ja tehokkuudesta broilereille ja kananuorikoille. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että rehuun lisättävän tehoaineen lasalosidinatrium A turvallista tasoa asianomaisille kohdelajeille ei voitu määrittää. Se totesi myös, että kyseisen rehun lisäaineen kokkidiostaattisesta tehosta alimmalla ehdotetulla annostasolla (75 mg lasalosidinatrium A:ta / kg täysrehua) ei saatu riittävästi näyttöä, koska tutkimuksia, joista on saatu myönteinen tulos, on liian vähän. Lisäksi elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla lisäaine määritetään rehusta.

(5)

Näin ollen ei ole todennettu, että kyseinen rehun lisäaine ei vaikuta haitallisesti eläinten terveyteen ja että sillä on kokkidiostaattista tehoa kohdelajeihin, kun sitä käytetään ehdotetuissa käyttöolosuhteissa. Tämä päätelmä voidaan ulottaa koskemaan rehun lisäaineen lasalosidinatrium A (Avatec 15 % cc), joka sisältää tehoainetta lasalosidinatrium A samana pitoisuutena, voimassa olevaa hyväksyntää.

(6)	Näin ollen rehun lisäaineiden lasalosidinatrium A (Avatec 15 % cc) ja lasalosidinatrium A (Avatec 150 G) voimassa oleva hyväksyntä broilerien ja kananuorikoiden rehun lisäaineena ei enää täytä asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä.

(7)

On mahdollista, että lisätiedot lisäaineen lasalosidinatrium A (Avatec 150 G) käytön turvallisuudesta ja tehokkuudesta kohdelajeille antavat uutta tietoa kyseistä rehun lisäainetta koskevan arvioinnin tarkistamiseksi. Tältä osin lisäaineen lasalosidinatrium A (Avatec 150 G) hyväksynnän hakija esittää, että voidaan tehdä lisätutkimuksia, joilla osoitetaan lisäaineen turvallisuus ja tehokkuus kohdelajeille. Tätä tarkoitusta varten hakija on sitoutunut toimittamaan lisätietoja sellaisen aikataulun mukaisesti, jossa luetellaan suoritettavat tutkimukset ja jonka mukaan tutkimusten tulosten on määrä olla käytettävissä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021. Tutkimukset koostuisivat broilerien ja kananuorikoiden sietokykyä koskevista tutkimuksista ja lattiaeläinsuojissa tehtävistä tehokkuustutkimuksista.

(8)

Rehun lisäaineiden lasalosidinatrium A (Avatec 15 % cc) ja lasalosidinatrium A (Avatec 150 G) hyväksyntä olisi asetuksen (EY) N:o 1831/2003 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti keskeytettävä siihen asti, kun kyseiset lisätiedot on toimitettu ja arvioitu. Keskeyttämistoimenpidettä olisi tarkasteltava uudelleen, kun elintarviketurvallisuusviranomainen on arvioinut kyseiset tiedot asianmukaisesti.

(9)

Koska lisäaineiden lasalosidinatrium A (Avatec 15 % cc) ja lasalosidinatrium A (Avatec 150 G) käytön jatkaminen saattaa aiheuttaa riskin eläinten terveydelle, kyseiset lisäaineet ja niitä sisältävä rehu olisi vedettävä pois markkinoilta mahdollisimman pian. Käytännön syistä olisi kuitenkin sallittava kestoltaan rajoitettu siirtymäkausi kyseisten tuotteiden markkinoilta vetämistä varten, jotta toimijat voivat asianmukaisesti noudattaa markkinoiltavetämisvelvoitetta.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksynnän keskeyttäminen

Keskeytetään rehun lisäaineiden lasalosidinatrium A (Avatec 15 % cc) ja lasalosidinatrium A (Avatec 150 G) hyväksyntä broilerien ja kananuorikoiden rehun lisäaineena.

2 artikla

Siirtymätoimenpiteet

1. Broilerien ja kananuorikoiden rehussa käytettävien lisäaineiden lasalosidinatrium A (Avatec 15 % cc) ja lasalosidinatrium A (Avatec 150 G) nykyisiä varastoja ja niitä sisältäviä esiseoksia voidaan edelleen saattaa markkinoille 30 päivään heinäkuuta 2021 asti ja käyttää 30 päivään elokuuta 2021 asti niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin ennen 30 päivää kesäkuuta 2021.

2. Rehuaineita ja rehuseoksia, jotka on tuotettu käyttäen 1 kohdassa tarkoitettuja lisäaineita tai niitä sisältäviä esiseoksia voidaan edelleen saattaa markkinoille 30 päivään elokuuta 2021 asti ja käyttää 30 päivään syyskuuta 2021 asti niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin ennen 30 päivää kesäkuuta 2021.

3 artikla

Uudelleentarkastelu

Tätä asetusta tarkastellaan uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 sen jälkeen, kun elintarviketurvallisuusviranomainen on antanut uuden lausunnon lisäaineen lasalosidinatrium A (Avatec 150 G) käytön turvallisuudesta ja tehokkuudesta broilerien ja kananuorikoiden ruokinnassa.

4 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä kesäkuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2) Neuvoston direktiivi 70/524/ETY, annettu 23 päivänä marraskuuta 1970, rehujen lisäaineista (EYVL L 270, 14.12.1970, s. 1).

(3) Komission asetus (EY) N:o 1455/2004, annettu 16 päivänä elokuuta 2004, kokkidiostaattien ja muiden lääkkeenkaltaisten aineiden ryhmään kuuluvan lisäaineen ”Avatec 15 %” käytön hyväksymisestä rehussa kymmeneksi vuodeksi (EUVL L 269, 17.8.2004, s. 14).

(4) EFSA Journal 2017; 15(8):4857.

(5) EFSA Journal 2020; 18(8):6202.

10.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/16

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/933,

annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021,

poikkeamisesta täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2017/39 eräiden covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vuoksi toteutettavien toimenpiteiden osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 25 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 (2) 1 artiklan 2 kohdassa määritellään ”lukuvuosi” asetuksen (EU) N:o 1308/2013 23 artiklassa tarkoitetun tukijärjestelmän, jäljempänä ’koulujakelujärjestelmä’, soveltamiseksi. Jäsenvaltioiden covid-19-pandemian vuoksi käyttöönottamat toimenpiteet, joihin kuuluu myös oppilaitosten väliaikainen sulkeminen, ovat keskeyttäneet koulujakelujärjestelmän täytäntöönpanon lukuvuonna 2020/2021. Kyseisten toimenpiteiden vuoksi hedelmien, vihannesten ja maidon jakelu oppilaitoksiin sekä koulutukselliset liitännäistoimenpiteet ja julkistamis-, seuranta- ja arviointitoimenpiteet ovat tilapäisesti estyneet. Sen vuoksi on asianmukaista säätää poikkeuksesta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 1 artiklan 2 kohtaan lukuvuoden 2020/2021 keston pidentämiseksi niin, että jäsenvaltiot voivat jatkaa kyseiselle lukuvuodelle suunniteltuja toimia 30 päivään syyskuuta 2021.

(2)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 4 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa sekä 5 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan ajanjakso, jonka tuotteiden toimittamiseen ja jakeluun sekä koulutuksellisiin liitännäistoimenpiteisiin liittyvät tukihakemukset voivat kattaa, sekä määräaika tukihakemusten jättämiselle ja koulujakelujärjestelmätuen maksamiselle. Koska lukuvuoden 2020/2021 kestoa pidennetään, olisi säädettävä poikkeuksesta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 4 artiklan 3, 4 ja 5 kohtaan sekä 5 artiklan 3 kohtaan 31 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen toteutettavia koulujakelujärjestelmän toimia koskevien tukihakemusten osalta siten, että tukihakemukset voivat kattaa alle kahden viikon jaksoja, sekä vahvistettava määräajat tukihakemusten jättämiselle ja tuen maksamiselle.

(3)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 7 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat hakematta jääneen unionin tuen uudelleen jakamista sellaisten koulujakelujärjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden kesken, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa käyttää tukea enemmän kuin niille on alustavasti jaettu. Alustavan määrärahan määrän, joka voidaan jakaa uudelleen toiselle jäsenvaltiolle, on perustuttava siihen, kuinka paljon asianomainen jäsenvaltio on edellisenä lukuvuotena käyttänyt unionin tuen lopullisesta määrärahasta. Jäsenvaltioiden covid-19-pandemian vuoksi käyttöönottamat eristystoimenpiteet, joihin kuuluu myös oppilaitosten väliaikainen sulkeminen, ovat keskeyttäneet koulujakelujärjestelmän täytäntöönpanon lukuvuonna 2020/2021. Sen vuoksi on asianmukaista säätää poikkeuksesta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 7 artiklan 3 kohtaan, jotta unionin tuen käyttöastetta lukuvuonna 2020/2021 ei otettaisi huomioon jaettaessa unionin tukea uudelleen koulujakelujärjestelmään osallistuville jäsenvaltioille lukuvuonna 2022/2023.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, lukuvuoden 2020/2021 kestoa pidennetään 30 päivään syyskuuta 2021.

2. Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, 31 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen toteutettavia lukuvuoden 2020/2021 toimia koskevat tukihakemukset voivat kattaa kahta viikkoa lyhyemmän ajanjakson.

3. Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetään, 31 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen toteutettavia lukuvuoden 2020/2021 toimia koskevat tukihakemukset on jätettävä viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2021. Jos määräaikaa ei noudateta, tukea ei makseta.

4. Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 5 artiklan 3 kohdassa säädetään, toimivaltaisten viranomaisten on maksettava 31 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen toteutettavia lukuvuoden 2020/2021 toimia koskeva tuki viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2021.

5. Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kyseisessä alakohdassa säädettyä laskutapaa ei sovelleta vahvistettaessa unionin tuen lopullinen jako lukuvuodelle 2022/2023.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä kesäkuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/39, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä hedelmien ja vihannesten, banaanien ja maidon toimittamisesta oppilaitoksiin myönnettävän unionin tuen osalta (EUVL L 5, 10.1.2017, s. 1).

10.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/18

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/934,

annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021,

klassista sikaruttoa koskevista erityisistä torjuntatoimenpiteistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (1) ja erityisesti sen 71 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Klassinen sikarutto on kotieläiminä pidettävien ja luonnonvaraisten sikaeläinten tarttuva virustauti, joka voi merkittävästi vaikuttaa tällaisiin eläinkantoihin ja sikatilojen kannattavuuteen häiritsemällä kyseisten eläinten ja niistä saatavien tuotteiden lähetysten siirtoja unionissa ja niiden vientiä kolmansiin maihin. Taudin leviäminen voi vaikuttaa merkittävästi maatalousalan tuottavuuteen niin suorien kuin epäsuorienkin menetysten vuoksi.

(2)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2013/764/EU (2) vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat toimenpiteet klassisen sikaruton torjumiseksi jäsenvaltioissa, ja kyseistä päätöstä on muutettu useita kertoja lähinnä, jotta voidaan ottaa huomioon mainitun taudin epidemiologisen tilanteen kehittyminen unionissa. Sitä sovelletaan 21 päivään huhtikuuta 2021.

(3)

Asetuksessa (EU) 2016/429 vahvistetaan eläinten välillä tarttuvien ja eläimestä ihmiseen tarttuvien tautien ehkäisemistä ja torjuntaa koskeva uusi oikeudellinen kehys. Klassinen sikarutto luetellaan kyseisen asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa, ja siihen sovelletaan kyseisessä asetuksessa vahvistettuja tautien ehkäisemistä ja torjuntaa koskevia sääntöjä. Lisäksi komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1882 (3) liitteessä II luetellaan klassinen sikarutto heimoihin Suidae ja Tayassuidae vaikuttavana luokkien A, D ja E tautina, ja komission delegoidulla asetuksella (EU) 2020/687 (4) täydennetään asetuksessa (EU) 2016/429 vahvistettuja luokkien A, B ja C tautien torjuntaa koskevia sääntöjä, mukaan luettuina klassisen sikaruton taudintorjuntatoimenpiteet. Näitä kolmea säädöstä sovelletaan 21 päivästä huhtikuuta 2021.

(4)

On tarpeen saattaa klassista sikaruttoa koskevat täytäntöönpanopäätöksessä 2013/764/EU vahvistetut unionin nykyiset torjuntatoimenpiteet eläinterveyttä koskevan, asetuksella (EU) 2016/429 vahvistetun uuden lainsäädäntökehyksen mukaisiksi. On myös tarpeen yhdenmukaistaa unionin säännöt mahdollisimman pitkälle kansainvälisten standardien kanssa, kuten Maailman eläintautijärjestön maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön (5), jäljempänä ’OIE:n säännöstö’, 15.2 luvun ”Infection with classical swine fever virus” (klassisen sikaruttoviruksen aiheuttama tartunta) kanssa.

(5)

Klassisen sikaruton yleinen tilanne niissä jäsenvaltioissa, joissa tautia esiintyy, aiheuttaa sekä epidemiologisesti että riskinhallinnan tasolla pysyvän riskin sen mahdolliselle leviämiselle edelleen unionissa. Asetuksessa (EU) 2016/429 ja delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/687 vahvistetut yleiset taudintorjuntatoimenpiteet eivät kata kaikkia klassisen sikaruton leviämiseen ja epidemiologiseen tilanteeseen liittyviä seikkoja ja näkökohtia. Tämän vuoksi on aiheellista vahvistaa erityisiä taudintorjuntatoimenpiteitä rajatuksi ajanjaksoksi klassisen sikaruton tilanteeseen unionissa soveltuvin edellytyksin sen varmistamiseksi, että tarvittavat toimenpiteet toteutetaan unionissa yhdenmukaisella tavalla aina, kun kyseisen taudin leviämisriski on olemassa.

(6)

Asetuksessa (EU) 2016/429 määritellään taudinpurkaus virallisesti vahvistetuksi luetteloidun taudin tai uuden taudin ilmenemiseksi yhdessä tai useammassa eläimessä pitopaikassa tai muussa paikassa, jossa eläimiä pidetään tai jossa eläimet ovat. Tässä asetuksessa vahvistettavissa säännöissä olisi otettava huomioon, esiintyikö klassisen sikaruton taudinpurkaus luonnonvaraisissa vai pidettävissä sikaeläimissä.

(7)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä alueellistamiseen perustuvasta toimintatavasta, jota olisi sovellettava delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/687 vahvistettujen taudintorjuntatoimenpiteiden lisäksi. Tässä asetuksessa olisi lueteltava niiden jäsenvaltioiden rajoitusvyöhykkeet, joissa klassista sikaruttoa esiintyy, jotta voidaan säilyttää täytäntöönpanopäätöksessä 2013/764/EU vahvistettu alueellistamiseen perustuva toimintatapa.

(8)

Mitä tulee klassisen sikaruton leviämisriskiin, sikaeläinten ja sikaeläimistä saatavien erilaisten tuotteiden lähetysten siirrot aiheuttavat eritasoisia riskejä. Yleissääntönä on, että rajoitusvyöhykkeiltä tapahtuvista pidettävien sikaeläinten, sikaeläimistä saatavien sukusolujen ja alkioiden sekä sikaeläimistä saatavien sivutuotteiden lähetysten siirroista aiheutuva riski on altistumisen ja seurausten kannalta suurempi kuin eläintuotteiden, mukaan lukien erityisesti tuore liha ja lihavalmisteet, lähetysten siirroista aiheutuva riski. Pidettävien sikaeläinten ja erilaisten sikaeläimistä saatavien suuririskisten tuotteiden lähetysten siirrot tämän asetuksen liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä olisi tämän vuoksi kiellettävä tavalla, joka on oikeassa suhteessa kyseiseen riskiin, ja ottaen huomioon delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/687 ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/2154 (6) vahvistetut säännöt.

(9)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/686 (7) vahvistetuilla säännöillä täydennetään asetusta (EU) 2016/429 siltä osin kuin on kyse sukusolujen ja alkioiden pitopaikkojen hyväksymisestä, toimivaltaisten viranomaisten pitämistä sukusolujen ja alkioiden pitopaikkojen rekistereistä, toimijoiden tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoitteista, jäljitettävyyttä ja eläinterveyttä koskevista vaatimuksista sekä eläinterveyden todentamista koskevista vaatimuksista ja ilmoitusvaatimuksista, joita sovelletaan tiettyjen pidettävien maaeläinten sukusolujen ja alkioiden lähetysten siirtoihin unionin sisällä, jotta voidaan estää tarttuvien eläintautien leviäminen unionissa tällaisten sukusolujen ja alkioiden välityksellä. Tässä asetuksessa vahvistettavissa säännöissä olisi tämän vuoksi viitattava komission delegoituun asetukseen (EU) 2020/689 (8) niiden tietojen osalta, joita toimivaltaisten viranomaisten edellytetään säilyttävän sikaeläinten sukusolujen ja alkioiden hyväksytyistä pitopaikoista.

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 (9) vahvistetaan eläimistä saatavien sivutuotteiden osalta eläinten terveyttä koskevat säännöt kyseisistä sivutuotteista eläinten terveydelle aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Lisäksi komission asetuksessa (EU) N:o 142/2011 (10) säädetään tietyistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 soveltamisalaan kuuluvien eläimistä saatavien sivutuotteiden osalta, mukaan lukien säännöt, jotka koskevat eläimistä saatavien sivutuotteiden lähetysten siirtoja koskevia todistusvaatimuksia unionissa. Kyseiset säädökset eivät kata kaikkia seikkoja ja näkökohtia, jotka liittyvät riskiin klassisen sikaruton leviämisestä tämän asetuksen liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä ja niillä olevista luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavien sivutuotteiden kautta. Tämän vuoksi tässä asetuksessa on aiheellista vahvistaa erityisiä taudintorjuntatoimenpiteitä eläimistä saataville sivutuotteille ja tällaisten sivutuotteiden lähetysten siirroille tämän asetuksen liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä sen varmistamiseksi, että tarvittavat toimenpiteet toteutetaan unionissa yhdenmukaisella tavalla aina, kun kyseisen taudin leviämisriski on olemassa.

(11)

Jotta vältetään tarpeettomat kaupan häiriöt, on aiheellista säätää tietyistä edellytyksistä ja poikkeuksista tässä asetuksessa säädettyihin kieltoihin. Tällaisissa poikkeuksissa olisi myös otettava huomioon eläintautien ehkäisemistä ja torjuntaa koskevat yleiset säännöt, jotka vahvistetaan asetuksessa (EU) 2016/429 ja delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/687, sekä klassiseen sikaruttoon liittyviä riskinvähentämistoimenpiteitä koskevat OIE:n säännöstön periaatteet.

(12)

Asetuksen (EU) 2016/429143 artiklassa säädetään, että eläinten, pidettävät sikaeläimet mukaan luettuina, lähetysten siirtojen mukana on oltava eläinterveystodistukset. Kun poikkeuksia kieltoon, joka koskee pidettävien sikaeläinten lähetysten siirtoja tämän asetuksen liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä, sovelletaan tällaisiin lähetyksiin, jotka on tarkoitettu unionin sisäisiin siirtoihin, tällaisiin eläinterveystodistuksiin olisi sisällytettävä viittaus tähän asetukseen sen varmistamiseksi, että kyseisissä eläinterveystodistuksissa annetaan riittävät ja tarkat eläinten terveyttä koskevat tiedot. On tarpeen vähentää riskejä, joita aiheutuu luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan, lihavalmisteiden ja kaikkien muiden eläinperäisten tuotteiden, luonnonvaraisten sikaeläinten ruhojen, jotka on tarkoitettu ihmisravinnoksi, ja luonnonvaraisten sikaeläinten lähetysten siirroista sekä tällaisista siirroista yksityiseen käyttöön tämän asetuksen liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä saman asianomaisen jäsenvaltion sisällä ja toisiin jäsenvaltioihin. Taudin leviämisriskejä olisi vähennettävä kieltämällä toimijoiden toteuttamat tällaisten tuotteiden siirrot ja luonnonvaraisten sikaeläinten siirrot komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/688 (11) 101 artiklan mukaisesti asianomaisista jäsenvaltioista ja niiden sisällä ja toisiin jäsenvaltioihin.

(13)

Asetuksen (EU) 2016/429167 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, että eläinperäisten tuotteiden, sikaeläimistä peräisin olevat tuotteet mukaan luettuina, lähetyksiä voidaan siirtää mainitun asetuksen 71 artiklan 3 kohdan mukaisesti perustetulta rajoitusvyöhykkeeltä, johon sovelletaan tiettyjä taudintorjuntatoimenpiteitä, ainoastaan, jos kyseisten tuotteiden mukana on alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama eläinterveystodistus. Kun tässä asetuksessa säädetään poikkeuksista kieltoihin, jotka koskevat eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirtoja tämän asetuksen liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä, lähetysten mukana olevaan eläinterveystodistukseen olisi sisällytettävä viittaus tähän asetukseen, jotta voidaan varmistaa, että annetaan riittävät ja tarkat terveystiedot delegoidun asetuksen (EU) 2020/2154 mukaisesti.

(14)

Tämän asetuksen liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä tai kyseisten rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolella pidettävistä mutta niillä teurastettavista sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan tai lihajalosteiden ja lihavalmisteiden, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, lähetysten siirtoihin olisi sovellettava lievempiä todistusvaatimuksia, jotta voidaan välttää tarpeettomat ja liian raskaat kaupan rajoitukset. Olisi oltava mahdollista sallia kyseisten lähetysten siirrot saman jäsenvaltion alueella ja muihin jäsenvaltioihin pitopaikoissa käytettävien terveys- tai tunnistusmerkkien perusteella sillä edellytyksellä, että tällaiset pitopaikat on nimetty tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Toimivaltaisten viranomaisten olisi nimettävä pitopaikat ainoastaan, jos pidettävät sikaeläimet ja niistä saatavat tuotteet, jotka täyttävät tällaisten rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolelle siirtämistä koskevat vaatimukset, on selvästi erotettu sellaisista eläimistä ja tuotteista, jotka eivät täytä tällaisia sallittuja siirtoja koskevia vaatimuksia.

(15)

Pidettävistä sikaeläimistä saatava tuore liha olisi lisäksi erityistilanteissa merkittävä delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteessä IX vahvistettujen suoja- ja valvontavyöhykkeiltä peräisin olevan tuoreen lihan merkitsemistä koskevien vaatimusten mukaisesti tai pidettävistä sikaeläimistä saatavat tuore liha ja lihavalmisteet, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, olisi merkittävä erityismerkeillä. Näitä erityismerkkejä ei pidä sekoittaa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/627 (12) 48 artiklassa tarkoitettuun terveysmerkkiin tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (13) 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyyn tunnistusmerkkiin.

(16)

Tietyt riskinvähentämistoimenpiteet ja tehostetut bioturvaamistoimenpiteet ovat tarpeen klassisen sikaruton ehkäisemiseksi ja torjumiseksi pidettävien sikaeläinten pitopaikoissa. Nämä toimenpiteet olisi vahvistettava tämän asetuksen liitteessä II, ja niiden olisi katettava pitopaikat, joihin sovelletaan tämän asetuksen liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten lähetysten siirtoja koskevia poikkeuksia. Näissä toimenpiteissä olisi käsiteltävä pidettävien sikaeläinten pitopaikoissa käytössä olevia menettelyjä ja infrastruktuureja. Lisäksi niissä olisi käsiteltävä riskiä, että tiloihin ja rakennuksiin harhautuu muita eläimiä kuin pidettäviä sikoja. Tämä riski on suurempi, kun kyseessä ovat tiloihin ja rakennuksiin tulevat luonnonvaraiset sikaeläimet. Kun on kyse muista lajeista (lemmikkieläimistä tai tuhoeläimistä), jotka toimivat taudinaiheuttajan levittäjinä, niihinkin liittyy riski, johon myös olisi puututtava.

(17)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’erosopimus’, ja erityisesti Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan 5 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä kyseisen pöytäkirjan liitteen 2 kanssa, mukaisesti asetusta (EU) 2016/429 ja siihen perustuvia komission säädöksiä sovelletaan edelleen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta erosopimuksessa määrätyn siirtymäkauden päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi tässä asetuksessa olevien viittausten jäsenvaltioihin olisi käsitettävä Yhdistynyt kuningaskunta Pohjois-Irlannin osalta.

(18)	Koska asetusta (EU) 2016/429 sovelletaan 21 päivästä huhtikuuta 2021, tätä asetusta olisi sovellettava kolmannesta päivästä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta toimenpiteitä voidaan soveltaa oikea-aikaisesti.

(19)

Tätä asetusta olisi sovellettava vähintään viiden vuoden ajan ottaen huomioon unionin kokemus klassisen sikaruton torjunnasta ja nykyinen tätä tautia koskeva epidemiologinen tilanne ja sen osalta voimassa olevat taudinhallintatoimenpiteet niissä jäsenvaltioissa, joissa tautia esiintyy. Näiden toimenpiteiden kestoa ja tämän asetuksen liitteessä I lueteltuja rajoitusvyöhykkeitä olisi seurattava ja tarkasteltava uudelleen uusien seikkojen ilmetessä.

(20)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan

klassista sikaruttoa koskevat erityiset taudintorjuntatoimenpiteet, joita on määrä soveltaa rajoitetun ajan niissä jäsenvaltioissa (14), joissa tämän asetuksen liitteessä I luetellut rajoitusvyöhykkeet sijaitsevat, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’.

Kyseisiä erityisiä taudintorjuntatoimenpiteitä sovelletaan pidettäviin ja luonnonvaraisiin sikaeläimiin ja sikaeläimistä saataviin eläinperäisiin tuotteisiin, sukusoluihin ja alkioihin ja sikaeläimistä saataviin sivutuotteisiin niiden toimenpiteiden lisäksi, joita sovelletaan asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 21 artiklan 1 kohdan ja 63 artiklan mukaisesti muodostamien rajoitus- ja tartuntavyöhykkeiden suojaamiseksi ja valvomiseksi;

b)	klassista sikaruttoa koskevat erityiset taudintorjuntatoimenpiteet, joita on määrä soveltaa rajoitetun ajan kaikissa jäsenvaltioissa.

2. Tätä asetusta sovelletaan

seuraavien lähetysten siirtoihin liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä:

i)	liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevissa pitopaikoissa pidettävät sikaeläimet;

ii)	edellä a alakohdan i alakohdassa tarkoitetuista pidettävistä sikaeläimistä saatavat sukusolut ja alkiot, eläinperäiset tuotteet ja eläimistä saatavat sivutuotteet;

seuraavien siirtoihin:

i)	luonnonvaraisten sikaeläinten lähetykset asianomaisissa jäsenvaltioissa;

ii)	luonnonvaraisista sikaeläimistä liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä saatavien tai kyseisillä rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevissa laitoksissa jalostettujen eläinperäisten tuotteiden ja eläimistä saatavien sivutuotteiden lähetykset ja metsästäjien yksityistarkoituksiin toteuttamat siirrot;

c)	edellä a ja b alakohdassa tarkoitettuja lähetyksiä käsitteleviin elintarvikealan toimijoihin.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut taudintorjuntatoimenpiteet kattavat seuraavat:

a)	II luvussa vahvistetaan erityiset säännöt liitteessä I lueteltujen rajoitusvyöhykkeiden muodostamiseksi klassisen sikaruton taudinpurkauksen yhteydessä;

b)	III luvussa vahvistetaan erityiset taudintorjuntatoimenpiteet, joita sovelletaan liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten ja niistä saatavien tuotteiden lähetyksiin asianomaisissa jäsenvaltioissa;

c)	IV luvussa vahvistetaan erityiset riskinvähentämistoimenpiteet asianomaisissa jäsenvaltioissa toimivien elintarvikeyritysten osalta;

d)	V luvussa vahvistetaan luonnonvaraisiin sikaeläimiin asianomaisissa jäsenvaltioissa sovellettavat erityiset taudintorjuntatoimenpiteet;

e)	VI luvussa vahvistetaan loppusäännökset.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/687 vahvistettuja määritelmiä.

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)	’sikaeläimellä’ eläintä, joka kuuluu johonkin asetuksen (EU) 2016/429 liitteessä III luetelluista heimoon Suidae kuuluvista sorkka- ja kavioeläinten lajeista;

b)	’sukusoluilla ja alkioilla’ pidettävistä sikaeläimistä keinotekoista lisääntymistä varten saatavia siemennestettä, munasoluja ja alkioita;

c)	’luokkaan 2 kuuluvilla aineksilla’ asetuksen (EY) N:o 1069/2009 9 artiklassa tarkoitettuja pidettävistä sikaeläimistä saatavia sivutuotteita;

d)	’luokkaan 3 kuuluvilla aineksilla’ asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklassa tarkoitettuja pidettävistä sikaeläimistä saatavia sivutuotteita.

II LUKU

ERITYISET SÄÄNNÖT RAJOITUSVYÖHYKKEIDEN MUODOSTAMISEKSI KLASSISEN SIKARUTON TAUDINPURKAUKSEN YHTEYDESSÄ JA ERITYISTEN TAUDINTORJUNTATOIMENPITEIDEN SOVELTAMISEKSI KAIKISSA JÄSENVALTIOISSA

3 artikla

Erityiset säännöt rajoitusvyöhykkeiden ja tartuntavyöhykkeiden muodostamiseksi klassisen sikaruton taudinpurkauksen yhteydessä

Klassisen sikaruton taudinpurkauksen ilmettyä pidettävissä tai luonnonvaraisissa sikaeläimissä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on perustettava joko

a)	rajoitusvyöhyke delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kun taudinpurkaus ilmenee pidettävissä sikaeläimissä; tai

b)	tartuntavyöhyke delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 63 artiklan mukaisesti, kun taudinpurkaus ilmenee luonnonvaraisissa sikaeläimissä.

4 artikla

Erityiset säännöt rajoitusvyöhykkeiden luettelemiseksi liitteessä I jossakin jäsenvaltiossa luonnonvaraisissa sikaeläimissä ilmenevän klassisen sikaruton taudinpurkauksen yhteydessä

1. Klassisen sikaruton taudinpurkauksen ilmettyä luonnonvaraisissa sikaeläimissä jonkin jäsenvaltion alueella kyseinen alue on lueteltava liitteessä I rajoitusvyöhykkeenä.

2. Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 63 artiklan mukaisesti perustetun tartuntavyöhykkeen rajoja mukautetaan viipymättä siten, että se sisältää kyseisen jäsenvaltion osalta vähintään tämän asetuksen liitteessä I luetellun asiaankuuluvan rajoitusvyöhykkeen.

5 artikla

Erityisten taudintorjuntatoimenpiteiden yleinen soveltaminen rajoitusvyöhykkeillä

Asianomaisten jäsenvaltioiden on sovellettava tämän asetuksen 3 ja 4 artiklassa vahvistettuja erityisiä taudintorjuntatoimenpiteitä tämän asetuksen liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä niiden taudintorjuntatoimenpiteiden lisäksi, joita delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 mukaisesti on sovellettava

a)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetuilla rajoitusvyöhykkeillä;

b)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 63 artiklan mukaisesti perustetuilla tartuntavyöhykkeillä.

III LUKU

ERITYISET TAUDINTORJUNTATOIMENPITEET, JOITA SOVELLETAAN RAJOITUSVYÖHYKKEILLÄ PIDETTÄVIEN SIKAELÄINTEN JA NIISTÄ SAATAVIEN TUOTTEIDEN LÄHETYKSIIN ASIANOMAISISSA JÄSENVALTIOISSA

1 JAKSO

Erityiset kiellot, jotka koskevat pidettävien sikaeläinten ja niistä saatavien tuotteiden lähetysten siirtoja asianomaisissa jäsenvaltioissa

6 artikla

Erityinen kielto, joka koskee rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten lähetysten siirtoja näiltä rajoitusvyöhykkeiltä

Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten lähetysten siirrot näiltä rajoitusvyöhykkeiltä.

7 artikla

Erityinen kielto, joka koskee rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien sukusolujen ja alkioiden lähetysten siirtoja näiltä rajoitusvyöhykkeiltä

Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien sukusolujen ja alkioiden lähetysten siirrot näiltä rajoitusvyöhykkeiltä.

8 artikla

Erityinen kielto, joka koskee rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien sivutuotteiden lähetysten siirtoja näiltä rajoitusvyöhykkeiltä

Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien sivutuotteiden lähetysten siirrot näiltä rajoitusvyöhykkeiltä.

9 artikla

Erityinen kielto, joka koskee rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan ja lihavalmisteiden, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, lähetysten siirtoja näiltä rajoitusvyöhykkeiltä

1. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan ja lihavalmisteiden, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, lähetysten siirrot näiltä rajoitusvyöhykkeiltä.

2. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää, että tämän artiklan 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta sellaisiin tämän asetuksen liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saataviin lihavalmisteiden, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, lähetyksiin, joille on klassisen sikaruton osalta tehty delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteen VII mukainen asiaankuuluva riskin vähentämiseen tähtäävä käsittely tämän asetuksen 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyissä laitoksissa.

2 JAKSO

Yleiset edellytykset poikkeuksille, joilla annetaan lupa rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten lähetysten siirroille näiltä rajoitusvyöhykkeiltä

10 artikla

Yleiset edellytykset poikkeuksille erityisestä kiellosta, joka koskee rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten lähetysten siirtoja näiltä rajoitusvyöhykkeiltä

1. Poikkeuksena 6 artiklassa säädetystä erityisestä kiellosta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten lähetysten siirrot kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä 18–22 artiklan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa kyseisissä artikloissa vahvistetuin erityisedellytyksin ja seuraavia edellytyksiä noudattaen:

a)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 28 artiklan 2–7 kohdassa vahvistetut yleiset edellytykset ja

yleiset lisäedellytykset, jotka koskevat

i)	pidettävien sikaeläinten lähetysten siirtoja liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä ja jotka vahvistetaan 11 artiklassa;

ii)	liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevia pidettävien sikaeläinten pitopaikkoja ja jotka vahvistetaan 12 artiklassa;

iii)	pidettävien sikaeläinten kuljetuksissa liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä käytettäviä kuljetusvälineitä ja jotka vahvistetaan 13 artiklassa.

2. Ennen 18–22 artiklassa säädettyjen lupien myöntämistä asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava tällaisista luvista johtuvat riskit, ja arvioinnin on osoitettava, että klassisen sikaruton leviämisriski on merkityksetön.

11 artikla

Yleiset lisäedellytykset, jotka koskevat rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten lähetysten siirtoja näiltä rajoitusvyöhykkeiltä

1. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten siirrot kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä 18–22 artiklan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa ainoastaan kyseisissä artikloissa vahvistetuin erityisedellytyksin ja sillä edellytyksellä, että

sikaeläimet on pidetty lähettävässä pitopaikassa, eikä niitä ole siirretty lähettävästä pitopaikasta ajanjaksona, joka on vähintään siirtopäivää edeltävät 90 päivää, tai niiden syntymän jälkeen, jos ne ovat alle 90 päivän ikäisiä, eikä kyseiseen pitopaikkaan ole lähetyspäivää välittömästi edeltävänä 30 päivän ajanjaksona tuotu muita pidettäviä sikaeläimiä liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä

i)	kyseiseen lähettävään pitopaikkaan kokonaisuudessaan; eikä

ii)

siihen kyseisen lähettävän pitopaikan epidemiologiseen yksikköön, jossa siirrettävät sikaeläimet on pidetty täysin erillään. Tehtyään riskinarvioinnin toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä tällaisen epidemiologisen yksikön rajat ja vahvistettava, että eri epidemiologisten yksiköiden rakenne, koko ja etäisyys toisistaan sekä toteutettavat toimet varmistavat pidettävien sikaeläinten erilliset sijoitus-, pito- ja ruokintapaikat, jotta klassinen sikaruttovirus ei voi levitä epidemiologisesta yksiköstä toiseen;

lähettävässä pitopaikassa pidettäville sikaeläimille, mukaan lukien siirrettävät eläimet, on tehty kliininen tutkimus, jonka tulokset ovat klassisen sikaruton osalta myönteiset ja

i)	jonka on tehnyt virkaeläinlääkäri;

ii)	lähetyksen siirtohetkeä edeltäneiden 24 tunnin aikana; ja

iii)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 3 artiklan 1 ja 2 alakohdan ja mainitun asetuksen liitteessä I olevan A.1 kohdan mukaisesti;

tarvittaessa on toimivaltaisen viranomaisen ohjeiden mukaisesti tehty taudinaiheuttajan tunnistustestit tai vasta-aineen havaitsemistestit ennen lähetyksen siirtopäivää lähettävästä pitopaikasta

i)	b alakohdassa tarkoitetun, pitopaikassa pidettäville sikaeläimille, mukaan lukien siirrettävät eläimet, tehdyn kliinisen tutkimuksen jälkeen; ja

ii)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteessä I olevan A.2 kohdan mukaisesti.

2. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on saatava tarvittaessa 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen taudinaiheuttajan tunnistustestien negatiiviset tulokset ennen lähetyksen siirron hyväksymistä.

12 artikla

Yleiset lisäedellytykset, jotka koskevat rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevia pidettävien sikaeläinten pitopaikkoja

Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevissa pitopaikoissa pidettävien sikaeläinten siirrot kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä 18–22 artiklan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa ainoastaan kyseisissä artikloissa vahvistetuin erityisedellytyksin ja sillä edellytyksellä, että

virkaeläinlääkäri on käynyt lähettävässä pitopaikassa vähintään kerran sen jälkeen, kun rajoitusvyöhykkeet on lueteltu tämän asetuksen liitteessä I, ja virkaeläinlääkärit käyvät pitopaikassa säännöllisesti delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa vähintään neljän kuukauden välein;

lähettävä pitopaikka panee täytäntöön klassista sikaruttoa koskevat bioturvaamisvaatimukset

i)	luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevien, pidettävien sikaeläinten pitopaikkojen osalta liitteessä II esitettyjen vahvistettujen bioturvaamistoimenpiteiden mukaisesti; ja

ii)	asianomaisen jäsenvaltion vahvistamalla tavalla;

lähettävässä pitopaikassa toteutetaan jatkuvaa seurantaa klassisen sikaruton taudinaiheuttajan tunnistustesteillä ja vasta-aineen havaitsemistesteillä

i)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 3 artiklan 2 alakohdan ja mainitun asetuksen liitteen I mukaisesti;

ii)

joka viikko negatiivisin tuloksin vähintään kahdesta ensimmäisestä kuolleesta, yli 60 päivän ikäisestä pidettävästä sikaeläimestä tai, jos tällaisia yli 60 päivän ikäisiä kuolleita eläimiä ei ole, mistä tahansa vieroituksen jälkeen kussakin epidemiologisessa yksikössä kuolleesta pidettävästä sikaeläimestä;

iii)	vähintään delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteessä II vahvistetun klassisen sikaruton seurantajakson ajan ennen lähetyksen siirtämistä lähettävästä pitopaikasta.

13 artikla

Yleiset lisäedellytykset, jotka koskevat rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten kuljetuksissa näiltä rajoitusvyöhykkeiltä käytettäviä kuljetusvälineitä

Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten lähetysten siirrot kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä ainoastaan, jos näiden lähetysten kuljettamiseen käytettävä kuljetusväline

a)	on delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 24 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukainen; ja

b)	puhdistetaan ja desinfioidaan delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa.

3 JAKSO

Toimijoita eläinterveystodistusten osalta koskevat velvollisuudet

14 artikla

Toimijoita eläinterveystodistusten osalta koskevat velvollisuudet rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten lähetysten siirroissa näiltä rajoitusvyöhykkeiltä

Toimijat saavat siirtää tämän asetuksen liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten lähetyksiä kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä toiseen jäsenvaltioon tämän asetuksen 18 artiklan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa ainoastaan, jos tällaisten lähetysten mukana on asetuksen (EU) 2016/429143 artiklan 1 kohdassa säädetty eläinterveystodistus, johon sisältyy seuraava vakuutus tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta:

15 artikla

Toimijoita eläinterveystodistusten osalta koskevat velvollisuudet rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan ja lihavalmisteiden, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, lähetysten siirroissa näiltä rajoitusvyöhykkeiltä

1. Toimijat saavat siirtää tämän asetuksen liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan ja lihavalmisteiden, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, lähetyksiä kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä toiseen jäsenvaltioon tämän asetuksen 22 artiklan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa ainoastaan, jos tällaisten lähetysten mukana on asetuksen (EU) 2016/429167 artiklan 1 kohdassa säädetty eläinterveystodistus, johon sisältyvät

a)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/2154 3 artiklan mukaisesti edellytettävät tiedot; ja

seuraava vakuutus tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta:

”Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/934 vahvistettujen klassiseen sikaruttoon liittyvien erityisten torjuntatoimenpiteiden mukaisesti rajoitusvyöhykkeellä pidettävistä sikaeläimistä saatuja tuoretta lihaa ja lihavalmisteita, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina.”.

2. Toimijat saavat siirtää liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien jalostettujen lihavalmisteiden, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, lähetyksiä kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä toiseen jäsenvaltioon ainoastaan sillä edellytyksellä, että

a)	jalostetuille lihavalmisteille, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, on tehty delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteessä VII vahvistettu asiaankuuluva riskin vähentämiseen tähtäävä käsittely;

tällaisten lähetysten mukana on asetuksen (EU) 2016/429167 artiklan 1 kohdassa säädetty eläinterveystodistus, johon sisältyvät

i)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/2154 3 artiklan mukaisesti edellytettävät tiedot; ja

ii)

seuraava vakuutus tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta:

”Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/934 vahvistettujen klassiseen sikaruttoon liittyvien erityisten torjuntatoimenpiteiden mukaisesti rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatuja jalostettuja lihavalmisteita, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina.”.

3. Toimijat saavat siirtää liitteessä I lueteltujen rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla pidettävistä ja kyseisillä rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevissa teurastamoissa teurastetuista sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan ja lihavalmisteiden, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, lähetyksiä kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä toiseen jäsenvaltioon ainoastaan sillä edellytyksellä, että näiden lähetysten mukana on

a)	asetuksen (EU) 2016/429167 artiklan 1 kohdassa säädetty eläinterveystodistus, johon sisältyvät delegoidun asetuksen (EU) 2020/2154 3 artiklan mukaisesti edellytettävät tiedot; ja

seuraava vakuutus tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta:

”Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/934 vahvistettujen klassiseen sikaruttoon liittyvien erityisten torjuntatoimenpiteiden mukaisesti rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla pidettävistä ja rajoitusvyöhykkeillä teurastetuista sikaeläimistä saatuja tuoretta lihaa ja lihavalmisteita, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina.”.

4. Toimijat saavat siirtää liitteessä I lueteltujen rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla pidettävistä sikaeläimistä saatavien ja kyseisillä rajoitusvyöhykkeillä jalostettujen lihavalmisteiden, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, lähetyksiä kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä toiseen jäsenvaltioon ainoastaan sillä edellytyksellä, että

a)	jalostetuille lihavalmisteille, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, on tehty delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteessä VII vahvistettu asiaankuuluva riskin vähentämiseen tähtäävä käsittely;

tällaisten lähetysten mukana on asetuksen (EU) 2016/429167 artiklan 1 kohdassa säädetty eläinterveystodistus, johon sisältyvät

i)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/2154 3 artiklan mukaisesti edellytettävät tiedot; ja

ii)

seuraava vakuutus tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta:

”Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/934 vahvistettujen klassiseen sikaruttoon liittyvien erityisten torjuntatoimenpiteiden mukaisesti rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla pidettävistä sikaeläimistä saatuja ja rajoitusvyöhykkeillä jalostettuja lihavalmisteita, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina.”.

5. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää, että tämän asetuksen 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyissä laitoksissa tuoreeseen tai jalostettuun lihaan ja lihavalmisteisiin, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, liitetyllä terveysmerkillä tai, tapauksen mukaan, tunnistusmerkillä, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 853/2004 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, voidaan korvata eläinterveystodistus seuraavien lähetysten siirroissa liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä:

a)	liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavat tuore liha ja lihavalmisteet, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, toiseen jäsenvaltioon 1 kohdan mukaisesti;

b)	liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavat jalostetut lihavalmisteet, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, toiseen jäsenvaltioon 2 kohdan mukaisesti;

liitteessä I lueteltujen rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla pidettävistä ja kyseisillä rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevissa teurastamoissa teurastetuista sikaeläimistä saatavat tuore liha ja lihavalmisteet, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, toiseen jäsenvaltioon 3 kohdan mukaisesti;

d)	liitteessä I lueteltujen rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla pidettävistä sikaeläimistä saatavat ja kyseisillä rajoitusvyöhykkeillä jalostetut lihavalmisteet, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, toiseen jäsenvaltioon 4 kohdan mukaisesti.

16 artikla

Toimijoita eläinterveystodistusten osalta koskevat velvollisuudet rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevissa pitopaikoissa pidettävistä sikaeläimistä saatavien sukusolujen ja alkioiden lähetysten siirroissa näiltä rajoitusvyöhykkeiltä

Toimijat saavat siirtää liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien sukusolujen ja alkioiden lähetyksiä kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä toiseen jäsenvaltioon tämän asetuksen 19 artiklan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa ainoastaan, jos tällaisten lähetysten mukana on asetuksen (EU) 2016/429161 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu eläinterveystodistus. Kyseisen eläinterveystodistuksen on sisällettävä seuraava vakuutus tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta:

17 artikla

Toimijoita eläinterveystodistusten osalta koskevat velvollisuudet rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavan, luokkaan 2 ja 3 kuuluvan aineksen lähetysten siirroissa näiltä rajoitusvyöhykkeiltä

Toimijat saavat siirtää liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavan, luokkaan 2 ja 3 kuuluvan aineksen lähetyksiä kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä toiseen jäsenvaltioon 20 ja 21 artiklan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa ainoastaan, jos tällaisten lähetysten mukana on

a)	asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä VIII olevassa III luvussa tarkoitettu kaupallinen asiakirja; ja

b)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu eläinterveystodistus.

4 JAKSO

Erityiset edellytykset poikkeuksille, joilla annetaan lupa pidettävien sikaeläinten ja niistä saatavien tuotteiden lähetysten siirroille rajoitusvyöhykkeiltä asianomaisissa jäsenvaltioissa

18 artikla

Erityiset edellytykset poikkeuksille, joilla annetaan lupa rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten lähetysten siirroille näiltä rajoitusvyöhykkeiltä toisiin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin

1. Poikkeuksena 6 artiklassa säädettyyn kieltoon asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten lähetysten siirrot kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä toisen jäsenvaltion alueella sijaitsevaan pitopaikkaan ja kolmansiin maihin sillä edellytyksellä, että

a)	lähettävässä pitopaikassa ei ole edeltäneiden 12 kuukauden aikana kirjattu näyttöä klassisesta sikarutosta ja kyseinen pitopaikka sijaitsee delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 21 artiklan mukaisesti perustetun suojavyöhykkeen tai valvontavyöhykkeen ulkopuolella;

b)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 28 artiklan 2–7 kohdassa vahvistetut yleiset edellytykset täyttyvät;

c)	10–13 artiklassa vahvistetut yleiset lisäedellytykset täyttyvät.

2. Kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että sikaeläinten lähetykset, jotka ovat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luvan saaneen siirron kohteena, ovat määräpaikkana olevassa pitopaikassa vähintään delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteessä II vahvistetun, klassisen sikaruton osalta edellytetyn seurantajakson keston ajan tai ne lähetetään välitöntä teurastusta varten.

19 artikla

Erityiset edellytykset poikkeuksille, joilla annetaan lupa rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevista sukusolujen ja alkioiden pitopaikoista saatavien sukusolujen ja alkioiden lähetysten siirroille näiltä rajoitusvyöhykkeiltä toisiin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin

Poikkeuksena 7 artiklassa säädettyyn kieltoon asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia sukusolujen ja alkioiden lähetysten siirrot liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevista sukusolujen ja alkioiden pitopaikoista kyseisten rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolelle toisiin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin sillä edellytyksellä, että

a)	sukusolut ja alkiot on kerätty tai tuotettu, käsitelty ja varastoitu pitopaikoissa ja saatu pidettävistä sikaeläimistä, jotka ovat 11 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa, 11 artiklan 2 kohdassa sekä 12 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisia;

sikaeläinten luovuttajaurokset ja luovuttajanaaraat on pidetty sukusolujen ja alkioiden pitopaikoissa

i)	vähintään 90 päivän ajan ennen sukusolujen ja alkioiden keräys- tai tuotantopäivää;

ii)	joihin ei ole tuotu muita pidettäviä sikaeläimiä liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä vähintään 90 päivän aikana ennen sukusolujen ja alkioiden keräys- tai tuotantopäivää.

20 artikla

Erityisedellytykset poikkeuksille, joilla annetaan lupa rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien luokkaan 2 kuuluvien ainesten lähetysten siirroille näiltä rajoitusvyöhykkeiltä toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan hävittämistä varten

1. Poikkeuksena tämän asetuksen 8 artiklassa säädettyyn kieltoon asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia tämän asetuksen liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien luokkaan 2 kuuluvien ainesten lähetysten siirrot käsittelylaitokseen asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä IV olevassa III luvussa vahvistetuilla menetelmillä 1–5 tapahtuvaa käsittelyä varten tai asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuun poltto- tai rinnakkaispolttolaitokseen toisessa jäsenvaltiossa tai kolmanteen maahan sillä edellytyksellä, että

a)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 28 artiklan 2–7 kohdassa vahvistetut yleiset edellytykset täyttyvät;

b)	10 artiklan 2 kohdassa vahvistetut yleiset lisäedellytykset täyttyvät;

c)	kuljetusväline on varustettu satelliittinavigointijärjestelmällä, jotta sen reaaliaikainen sijainti voidaan määrittää, välittää ja tallentaa.

2. Luokkaan 2 kuuluvien ainesten lähetysten siirroista vastaavan liikenteenharjoittajan on

a)	annettava toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisuus valvoa kuljetusvälineen reaaliaikaista liikkumista satelliittinavigointijärjestelmän avulla; ja

b)	säilytettävä sähköinen kirjanpito tällaisesta siirrosta vähintään kahden kuukauden ajan siirtopäivästä.

3. Niin luokkaan 2 kuuluvien ainesten lähetyksen lähettävän jäsenvaltion kuin määräpaikkana olevan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava lähetyksen lähettämistä koskeva valvonta asetuksen (EY) N:o 1069/2009 48 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti.

21 artikla

Erityisedellytykset poikkeuksille, joilla annetaan lupa rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien luokkaan 3 kuuluvien ainesten lähetysten siirroille näiltä rajoitusvyöhykkeiltä toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan jatkokäsittelyä tai muuntamista varten

1. Poikkeuksena tämän asetuksen 8 artiklassa säädettyyn kieltoon asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien luokkaan 3 kuuluvien ainesten lähetysten siirrot kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä laitokseen, jonka toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan a, e ja g alakohdassa tarkoitettua luokkaan 3 kuuluvan aineksen käsittelyä varten jalostetun rehun, käsitellyn lemmikkieläinten ruoan tai rehuketjun ulkopuolella käytettäväksi tarkoitettujen johdettujen tuotteiden tuottamiseen tai luokkaan 3 kuuluvien ainesten muuntamiseen biokaasuksi tai kompostiksi ja joka sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa, tai kolmanteen maahan sillä edellytyksellä, että

a)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 28 artiklan 2–7 kohdassa vahvistetut yleiset edellytykset täyttyvät;

b)	10 artiklan 2 kohdassa vahvistetut yleiset lisäedellytykset täyttyvät;

c)	luokkaan 3 kuuluvat ainekset ovat peräisin pidettävistä sikaeläimistä ja pitopaikoista, jotka ovat 11 ja 12 artiklassa vahvistettujen yleisten edellytysten mukaisia;

d)	kuljetusväline on varustettu satelliittinavigointijärjestelmällä, jotta sen reaaliaikainen sijainti voidaan määrittää, välittää ja tallentaa;

eläimistä saatavat sivutuotteet siirretään 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetystä teurastamosta suoraan

i)	asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteissä X ja XIII tarkoitettuun johdettujen tuotteiden käsittelylaitokseen;

ii)	asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä XIII olevan II luvun 3 kohdan b alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetun käsitellyn lemmikkieläinten ruoan valmistukseen hyväksyttyyn laitokseen;

iii)	biokaasu- tai kompostointilaitokseen, joka on hyväksytty eläimistä saatavien sivutuotteiden kompostointiin tai muuntamiseen biokaasuksi asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä V olevan III luvun 1 jaksossa tarkoitettujen muuntamista koskevien vakioparametrien mukaisesti.

2. Luokkaan 3 kuuluvien ainesten lähetysten siirroista vastaavan liikenteenharjoittajan on

a)	annettava toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisuus valvoa kuljetusvälineen reaaliaikaista liikkumista satelliittinavigointijärjestelmän avulla; ja

b)	säilytettävä sähköinen kirjanpito tällaisesta siirrosta vähintään kahden kuukauden ajan siirtopäivästä.

22 artikla

Erityiset edellytykset poikkeuksille, joilla annetaan lupa rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan ja lihavalmisteiden, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, lähetysten siirroille näiltä rajoitusvyöhykkeiltä muihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin

Poikkeuksena 9 artiklassa säädettyyn kieltoon asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan ja lihavalmisteiden, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, lähetysten siirrot kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä muihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin sillä edellytyksellä, että

a)	sikaeläimiä on pidetty pitopaikassa, jossa ei ollut näyttöä klassisesta sikarutosta siirtopäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana, ja kyseinen pitopaikka sijaitsee delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 21 artiklan mukaisesti perustetun suojavyöhykkeen tai valvontavyöhykkeen ulkopuolella;

b)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 28 artiklan 2–7 kohdassa vahvistetut yleiset edellytykset täyttyvät;

c)	10 artiklan 2 kohdassa vahvistetut yleiset lisäedellytykset täyttyvät;

d)	tuore liha ja lihavalmisteet, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, on saatu sellaisissa pitopaikoissa pidettävistä sikaeläimistä, jotka ovat 11 ja 12 artiklassa vahvistettujen yleisten edellytysten mukaisia;

e)	tuore liha ja lihavalmisteet, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, on tuotettu 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyissä laitoksissa.

IV LUKU

KLASSISTA SIKARUTTOA KOSKEVAT ERITYISET RISKINVÄHENTÄMISTOIMENPITEET ASIANOMAISISSA JÄSENVALTIOISSA TOIMIVIEN ELINTARVIKEYRITYSTEN OSALTA

23 artikla

Teurastamojen, leikkaamojen, kylmävarastojen, lihanjalostuslaitosten ja riistankäsittelylaitosten erityinen nimeäminen

1. Jollei 22 artiklassa vahvistetuista sallittuja siirtoja koskevista vaatimuksista muuta johdu, asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on elintarvikealan toimijan hakemuksesta nimettävä laitokset, joissa teurastetaan, leikataan, jalostetaan ja varastoidaan liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä ja kyseisillä rajoitusvyöhykkeillä olevista luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavia tuoretta lihaa ja lihavalmisteita, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina.

2. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää, että 1 kohdassa tarkoitettua nimeämistä ei vaadita laitoksilta, joissa teurastetaan, jalostetaan, leikataan ja varastoidaan liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä ja kyseisillä rajoitusvyöhykkeillä olevista luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavia tuoretta lihaa ja lihavalmisteita, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, sillä edellytyksellä, että

a)	sikaeläimistä saatavat liha ja lihavalmisteet, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, merkitään 25 artiklassa tarkoitetulla erityisellä terveysmerkillä;

b)	näistä laitoksista peräisin olevat sikaeläimistä saatavat tuore liha ja lihavalmisteet, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, on tarkoitettu ainoastaan samaan asianomaiseen jäsenvaltioon;

c)	näistä laitoksista peräisin olevia sikaeläimistä saatavia sivutuotteita käsitellään tai hävitetään ainoastaan samassa jäsenvaltiossa.

3. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on

a)	annettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille linkki maansa toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolle, jossa on luettelo 1 kohdassa tarkoitetuista nimetyistä laitoksista ja niiden toiminnasta;

b)	pidettävä a alakohdassa tarkoitettu luettelo ajan tasalla.

24 artikla

Erityiset edellytykset laitosten nimeämiseksi liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan ja lihavalmisteiden, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, teurastamista, leikkaamista, jalostamista ja varastointia varten

Jollei 22 artiklassa vahvistetuista sallittuja siirtoja koskevista vaatimuksista muuta johdu, asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat nimetä laitoksia, joissa teurastetaan, leikataan, jalostetaan ja varastoidaan liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä ja kyseisillä rajoitusvyöhykkeillä olevista luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavia tuoretta lihaa ja lihavalmisteita, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, ainoastaan sillä edellytyksellä, että

liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan ja lihavalmisteiden, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, leikkaaminen, jalostaminen ja varastointi toteutetaan erillään sellaisista liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavista tuoreesta lihasta ja lihavalmisteista, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, jotka eivät ole seuraavien vaatimusten mukaisia:

i)	11, 12 ja 13 artiklassa vahvistetut yleiset lisäedellytykset; ja

ii)	22 artiklassa vahvistetut erityiset edellytykset;

b)	laitoksen toimijalla on käytössä asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät dokumentoidut ohjeet tai menettelyt, joilla varmistetaan, että a alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

25 artikla

Erityiset terveysmerkit

Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että seuraavat eläinperäiset tuotteet merkitään erityisellä terveysmerkillä tai tarvittaessa tunnistusmerkillä, joka ei ole soikea ja jota ei voida sekoittaa asetuksen (EY) N:o 853/2004 5 artiklassa säädettyyn terveysmerkkiin tai tunnistusmerkkiin:

liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavat tuore liha ja lihavalmisteet, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, jollei kyseisillä rajoitusvyöhykkeillä pidettävien sikaeläinten lähetysten siirtoihin kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä sovelleta erityisiä edellytyksiä, kuten 22 artiklassa säädetään; ja

b)	luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavat tuore liha ja lihavalmisteet, jotka on saatu liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä ja jotka siirretään 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetystä laitoksesta.

V LUKU

LUONNONVARAISIIN SIKAELÄIMIIN ASIANOMAISISSA JÄSENVALTIOISSA SOVELLETTAVAT ERITYISET TAUDINTORJUNTATOIMENPITEET

26 artikla

Luonnonvaraisten sikaeläinten siirtoja koskevat erityiset kiellot

Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä toimijoilta komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/688101 artiklassa säädetyt luonnonvaraisten sikaeläinten siirrot

a)	asianomaisen jäsenvaltion koko alueella;

asianomaisen jäsenvaltion koko alueelta

i)	muihin jäsenvaltioihin ja

ii)	kolmansiin maihin.

27 artikla

Erityiset kiellot, jotka koskevat luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan, lihavalmisteiden ja kaikkien muiden eläinperäisten tuotteiden siirtoja liitteessä I lueteltujen rajoitusvyöhykkeiden sisällä ja siirtoja näiltä rajoitusvyöhykkeiltä

1. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan, lihavalmisteiden ja kaikkien muiden eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirrot liitteessä I lueteltujen rajoitusvyöhykkeiden sisällä ja siirrot näiltä rajoitusvyöhykkeiltä.

2. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan, lihavalmisteiden ja kaikkien muiden eläinperäisten tuotteiden siirrot liitteessä I lueteltujen rajoitusvyöhykkeiden sisällä ja siirrot näiltä rajoitusvyöhykkeiltä

a)	yksityiseen kotikäyttöön;

sellaisten metsästäjien toiminnan yhteydessä, jotka toimittavat pieniä määriä luonnonvaraista sikaeläinriistaa tai luonnonvaraisen sikaeläinriistan lihaa suoraan lopulliselle kuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, jotka toimittavat tuotteet suoraan lopulliselle kuluttajalle, kuten asetuksen (EY) N:o 853/2004 1 artiklan 3 kohdan e alakohdassa säädetään.

28 artikla

Erityiset edellytykset poikkeuksille, joilla annetaan lupa luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavien tuoreen lihan, jalostettujen lihavalmisteiden ja kaikkien muiden eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirroille liitteessä I lueteltujen rajoitusvyöhykkeiden sisällä

Poikkeuksena 27 artiklassa säädettyihin kieltoihin asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia liitteessä I lueteltujen rajoitusvyöhykkeiden sisällä 27 artiklassa tarkoitettujen tavaroiden siirrot kyseisillä rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevasta laitoksesta sillä edellytyksellä, että

a)	klassisen sikaruton taudinaiheuttajan tunnistustesti ja vasta-aineen havaitsemistesti on tehty jokaiselle luonnonvaraiselle sikaeläimelle, jota käytetään lihavalmisteiden tuotantoon ja jalostukseen kyseisillä rajoitusvyöhykkeillä;

b)	toimivaltainen viranomainen on saanut a alakohdassa tarkoitettujen testien negatiiviset tulokset ennen c alakohdassa tarkoitettua käsittelyä;

c)	luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavat lihavalmisteet on tuotettu, jalostettu ja varastoitu 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyissä laitoksissa.

29 artikla

Erityiset edellytykset poikkeuksille, joilla sallitaan luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavien jalostettujen lihavalmisteiden ja kaikkien muiden eläinperäisten tuotteiden siirrot liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä

Poikkeuksena 27 artiklassa säädettyihin kieltoihin asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia 27 artiklassa tarkoitettujen tavaroiden lähetysten siirrot liitteessä I mainitulla rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevasta laitoksesta muihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin sillä edellytyksellä, että

a)	klassisen sikaruton taudinaiheuttajan tunnistustesti ja vasta-aineen havaitsemistesti on tehty jokaiselle luonnonvaraiselle sikaeläimelle, jota käytetään lihavalmisteiden tuotantoon ja jalostukseen kyseisillä rajoitusvyöhykkeillä;

b)	toimivaltainen viranomainen on saanut a alakohdassa tarkoitettujen testien negatiiviset tulokset ennen c ja d alakohdassa tarkoitettua käsittelyä;

c)	luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavat lihavalmisteet on tuotettu, jalostettu ja varastoitu 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyissä laitoksissa.

d)	luonnonvaraisista sikaeläimistä saataville lihavalmisteille on tehty delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteen VII mukaisesti rajoitusvyöhykkeiltä peräisin olevia eläinperäisiä tuotteita koskeva asiaankuuluva riskin vähentämiseen tähtäävä käsittely klassisen sikaruton osalta.

30 artikla

Toimijoita eläinterveystodistusten osalta koskevat velvollisuudet rajoitusvyöhykkeillä olevista luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavien jalostettujen lihavalmisteiden ja kaikkien muiden eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirroissa kyseisiltä rajoitusvyöhykkeiltä

Toimijat saavat siirtää luonnonvaraisista sikaeläimistä saatavien jalostettujen lihavalmisteiden ja kaikkien muiden eläinperäisten tuotteiden lähetyksiä tämän asetuksen liitteessä I luetelluilta rajoitusvyöhykkeiltä toiseen jäsenvaltioon ja kolmansiin maihin tämän asetuksen 29 artiklan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa ainoastaan, jos tällaisten lähetysten mukana on asetuksen (EU) 2016/429167 artiklan 1 kohdassa säädetty eläinterveystodistus, johon sisältyvät

a)	delegoidun asetuksen (EU) 2020/2154 3 artiklan mukaisesti edellytettävät tiedot; ja

b)	seuraava vakuutus tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta: ”Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/934 vahvistettujen klassiseen sikaruttoon liittyvien erityisten torjuntatoimenpiteiden mukaisesti luonnonvaraisista sikaeläimistä saatuja jalostettuja lihavalmisteita.”.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

31 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan sen julkaisupäivää seuraavasta kolmannesta päivästä 13 päivään kesäkuuta 2026.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä kesäkuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.

(2) Komission täytäntöönpanopäätös 2013/764/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa (EUVL L 338, 17.12.2013, s. 102).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1882, annettu 3 päivänä joulukuuta 2018, tiettyjen taudinehkäisy- ja taudintorjuntasääntöjen soveltamisesta luetteloitujen tautien eri luokkiin ja sellaisten lajien tai lajien ryhmien luettelon laatimisesta, jotka aiheuttavat merkittävän riskin kyseisten luetteloitujen tautien leviämiselle (EUVL L 308, 4.12.2018, s. 21).

(4) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/687, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen luetteloitujen tautien ehkäisemistä ja torjuntaa koskevien sääntöjen osalta (EUVL L 174, 3.6.2020, s. 64).

(5) OIE Terrestrial Animal Health Code, 28. painos, 2019.

(6) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/2154, annettu 14 päivänä lokakuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä unionissa tapahtuviin maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden siirtoihin sovellettavien eläinterveyttä, todentamista ja ilmoittamista koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 431, 21.12.2020, s. 5).

(7) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/686, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä sukusolujen ja alkioiden pitopaikkojen hyväksymisen sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten sukusolujen ja alkioiden unionin sisäisiin siirtoihin sovellettavien jäljitettävyyttä ja eläinterveyttä koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 174, 3.6.2020, s. 1).

(8) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/689, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen luetteloitujen ja uusien tautien seurantaa, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevien sääntöjen osalta (EUVL L 174, 3.6.2020, s. 211).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).

(10) Komission asetus (EU) N:o 142/2011, annettu 25 päivänä helmikuuta 2011, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla (EUVL L 54, 26.2.2011, s. 1).

(11) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/688, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä unionissa tapahtuviin maaeläinten ja siitosmunien siirtoihin sovellettavien eläinterveyttä koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 174, 3.6.2020, s. 140).

(12) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/627, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2019, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan suorittamista koskevista yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti ja komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttamisesta virallisen valvonnan osalta (EUVL L 131, 17.5.2019, s. 51).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55).

(14) Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen ja erityisesti Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan 5 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä kyseisen pöytäkirjan liitteen 2 kanssa, mukaisesti tätä asetusta sovellettaessa viittaukset jäsenvaltioihin käsittävät myös Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjois-Irlannin osalta.

LIITE I

RAJOITUSVYÖHYKKEET

1. Bulgaria

Koko Bulgarian alue.

2. Romania

Koko Romanian alue.

LIITE II

LIITTEESSÄ I LUETELLUILLA RAJOITUSVYÖHYKKEILLÄ SIJAITSEVIIN PIDETTÄVIEN SIKAELÄINTEN PITOPAIKKOIHIN SOVELLETTAVAT TEHOSTETUT BIOTURVAAMISTOIMENPITEET

(12 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti)

Seuraavia 12 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja tehostettuja bioturvaamistoimenpiteitä sovelletaan liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä sijaitseviin pidettävien sikaeläinten pitopaikkoihin, kun on kyse seuraavien lähetysten sallituista siirroista:

a)	liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävät sikaeläimet 18 artiklan mukaisesti;

b)	liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavat sukusolut ja alkiot 19 artiklan mukaisesti;

c)	liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavat sivutuotteet 21 artiklan mukaisesti;

d)	liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä pidettävistä sikaeläimistä saatavat tuore liha ja lihavalmisteet, kuivatut tai suolatut rakot ja suolet mukaan luettuina, 22 artiklan mukaisesti.

Asianomaisissa jäsenvaltioissa liitteessä I luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevien pidettävien sikaeläinten pitopaikkojen toimijoiden on varmistettava, että kyseisissä pidettävien sikaeläinten pitopaikoissa sovelletaan seuraavia vahvistettuja bioturvaamistoimenpiteitä, kun kyseessä ovat sallitut siirrot kyseisten rajoitusvyöhykkeiden ulkopuolelle:

pidettävät sikaeläimet eivät saa olla suoraan tai välillisesti kosketuksissa ainakaan seuraaviin:

(i)	muista pitopaikoista peräisin olevat muut pidettävät sikaeläimet;

(ii)	luonnonvaraiset sikaeläimet;

b)	henkilöiden, jotka saapuvat tiloihin, joissa sikaeläimiä pidetään, ja poistuvat niistä on toteutettava asianmukaiset hygieniatoimenpiteet, kuten vaatteiden ja jalkineiden vaihtaminen;

c)	henkilöiden, jotka saapuvat tiloihin, joissa sikaeläimiä pidetään, on pestävä ja desinfioitava kädet tullessaan sisälle näihin tiloihin;

d)	pitopaikassa pidettävien sikaeläinten kanssa kosketukseen joutuvat henkilöt eivät ole saaneet osallistua luonnonvaraisiin sikaeläimiin liittyvään metsästystoimintaan eivätkä olla muulla tavoin kosketuksissa luonnonvaraisiin sikaeläimiin vähintään 48 tuntiin ennen pitopaikkaan saapumista;

e)	pitopaikkaan pääsy on kielletty muilta kuin luvan saaneilta henkilöiltä tai kuljetusvälineiltä, mukaan lukien tilat, joissa sikaeläimiä pidetään;

f)	asianmukainen kirjanpito henkilöistä ja kuljetusvälineistä, joilla on pääsy pitopaikkaan, jossa sikaeläimiä pidetään;

sikaeläinten pitopaikan tiloilta ja rakennuksilta edellytetään seuraavaa:

(i)	ne on rakennettava siten, että mitkään muut eläimet eivät pääse tiloihin tai rakennuksiin eivätkä ole kosketuksissa pidettäviin sikaeläimiin tai niiden rehuun ja kuivikeainekseen;

(ii)	niissä on voitava pestä ja desinfioida kädet;

(iii)

ne on voitava puhdistaa ja desinfioida;

(iv)	niissä on oltava asianmukaiset jalkineiden ja vaatteiden vaihtotilat sellaisten tilojen sisäänkäynnin luona, joissa sikaeläimiä pidetään;

h)	pitopaikoissa on oltava karjan kestävä aitaus vähintään niiden tilojen osalta, joissa sikaeläimiä pidetään, ja niiden rakennusten osalta, joissa rehua ja kuivikkeita säilytetään;

käytössä on oltava asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä bioturvaamissuunnitelma, jossa otetaan huomioon pitopaikan profiili ja kansallinen lainsäädäntö; bioturvaamissuunnitelmaan on sisällyttävä vähintään seuraavat:

(i)	maatilaluokituksen mukaisesti asianmukaisten ”puhtaiden” ja ”likaisten” alueiden, kuten pukuhuoneet, suihkut ja ruokailutilat, perustaminen henkilöstöä varten;

(ii)	uusien pidettävien sikaeläinten pitopaikkaan tuloa koskevien logististen järjestelyjen ottaminen käyttöön ja niiden tarkistaminen tarvittaessa;

(iii)

menettelyt tilojen, kuljetusten ja laitteiston puhdistamista ja desinfiointia sekä henkilöstön hygieniaa varten;

(iv)	paikalla työskentelevälle henkilöstölle tarkoitettuja elintarvikkeita koskevat säännöt ja henkilöstöä koskeva sikaeläinten pitokielto, tapauksen mukaan ja tarvittaessa;

(v)	pitopaikan henkilöstölle tarkoitettu toistuva tiedotusohjelma;

(vi)	logististen järjestelyjen ottaminen käyttöön ja niiden tarkistaminen tarvittaessa, jotta voidaan varmistaa eri epidemiologisten yksiköiden asianmukainen erottaminen toisistaan ja välttää sikaeläinten suora tai välillinen kosketus eläimistä saataviin sivutuotteisiin ja muihin yksiköihin;

(vii)

bioturvaamisvaatimusten täytäntöönpanomenettelyt ja -ohjeet tilojen tai rakennusten rakentamisen tai korjaamisen aikana;

(viii)

bioturvaamistoimenpiteiden täytäntöönpanon sisäinen tarkastus tai itsearviointi.

10.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/39

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2021/935,

annettu 3 päivänä kesäkuuta 2021,

Valtioiden välisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön teknisten kysymysten asiantuntijakomission 13. kokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta vetureja ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa, tavaravaunuja ja vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä rautatiejärjestelmään pääsyä koskeviin yhtenäisiin teknisiin määräyksiin tehtävien muutosten hyväksymiseen, junan kokoonpanoa ja reittiyhteensopivuutta koskeviin tarkistuksiin ja infrastruktuuriosajärjestelmään sovellettavien yhtenäisten teknisten määräysten hyväksymiseen, tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan yhtenäisen teknisen määräyksen liitteessä I tarkoitettuihin teknisiin asiakirjoihin liittyvien viittausten päivittämiseen ja ATMF:n tarkistamiseen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Unioni liittyi 9 päivänä toukokuuta 1980 tehtyyn kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä Vilnan pöytäkirjalla, jäljempänä ’COTIF-yleissopimus’, neuvoston päätöksen 2013/103/EU (1) mukaisesti.

(2)	Kaikki jäsenvaltiot Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta ovat COTIF-yleissopimuksen osapuolia.

(3)	COTIF-yleissopimuksen 13 artiklan 1 §:n f kohdan nojalla perustettiin Valtioiden välisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön, jäljempänä ’OTIF’, teknisten kysymysten asiantuntijakomissio, jäljempänä ’CTE’.

(4)

COTIF-yleissopimuksen 20 artiklan 1 §:n b kohdan nojalla ja liitteessä F (APTU) olevan 6 artiklan mukaisesti CTE on toimivaltainen hyväksymään tai muuttamaan muun muassa yhtenäisiä teknisiä määräyksiä (Uniform Technical Prescriptions, UTP), jäljempänä ’UTP’, jotka koskevat vetureja ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa, jäljempänä ’vetureja ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskeva UTP’, tavaravaunuja, jäljempänä ’tavaravaunuja koskeva UTP’, vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä rautatiejärjestelmään pääsyä, jäljempänä ’vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä koskeva UTP’, tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan UTP:n liitteessä I tarkoitettuja tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän, jäljempänä ’YTE’, teknisiä asiakirjoja, junan kokoonpanoa ja reittiyhteensopivuutta koskeviin tarkistuksiin sovellettavaa UTP:tä ja infrastruktuuriosajärjestelmään sovellettavaa UTP:tä.

(5)	Liitteessä G (ATMF) olevan 15 artiklan 2 §:n mukaan CTE on toimivaltainen ehdottamaan ATMF:n tarkistamista kunnossapidosta vastaavien yksiköiden (ECM) osalta.

(6)

CTE on sisällyttänyt 22 päivänä kesäkuuta 2021 pidettävän 13. kokouksensa esityslistalle ehdotuksia päätöksiksi, jotka koskevat vetureja ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan UTP:n, tavaravaunuja koskevan UTP:n ja vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä koskevan UTP:n muuttamista, junan kokoonpanoa ja reittiyhteensopivuutta koskeviin tarkistuksiin sovellettavan UTP:n ja infrastruktuuriosajärjestelmään sovellettavan UTP:n hyväksymistä, tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan UTP:n liitteessä I tarkoitettuihin tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n teknisiin asiakirjoihin liittyvien viittausten päivittämistä ja ATMF:n tarkistamista kunnossapidosta vastaavien yksiköiden osalta.

(7)	On aiheellista määrittää kanta, joka otetaan unionin puolesta CTE:ssä ja ATMF:n tarkistamisen osalta OTIFin uudelleentarkastelukomiteassa, koska ehdotetut päätökset ovat unionia sitovia.

(8)

Ehdotettujen päätösten tavoitteina on yhdenmukaistaa vetureja ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskeva UTP, tavaravaunuja koskeva UTP ja vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä koskeva UTP komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/387 (2) ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/772 (3) kanssa, hyväksyä uusi junan kokoonpanoa ja reittiyhteensopivuutta koskeviin tarkistuksiin sovellettava UTP, joka on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/773 (4) mukainen, ja uusi infrastruktuuriosajärjestelmään sovellettava UTP, joka on komission asetuksen (EU) No 1299/2014 (5), sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/776 (6), mukainen sekä ehdottaa OTIFin uudentarkastelukomitealle ATMF:n tarkistamista kunnossapidosta vastaavien yksiköiden osalta, jotta ATMF saataisiin direktiivin (EU) 2016/798 (7) mukaiseksi.

(9)	Ehdotetut päätökset ovat unionin oikeuden ja strategisten tavoitteiden mukaisia, sillä niillä edistetään OTIFin lainsäädännön yhdenmukaistamista unionin oikeuden vastaavien säännösten kanssa, minkä vuoksi unionin olisi kannatettava kyseisiä päätöksiä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan 9 päivänä toukokuuta 1980 tehdyn yleissopimuksen teknisten kysymysten asiantuntijakomission 13. kokouksessa unionin puolesta otettava kanta vetureja ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa, tavaravaunuja ja vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä rautatiejärjestelmään pääsyä koskeviin yhtenäisiin teknisiin määräyksiin tehtävien muutosten hyväksymiseen, junan kokoonpanoa ja reittiyhteensopivuutta koskeviin tarkistuksiin ja infrastruktuuriosajärjestelmään sovellettavien yhtenäisten teknisten määräysten hyväksymiseen, tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan yhtenäisen teknisen määräyksen liitteessä I lueteltuihin tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän teknisiin asiakirjoihin liittyvien viittausten päivittämiseen ja ATMF:n tarkistamiseen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden osalta on seuraava:

1)	äänestetään CTE:n vetureja ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan UTP:hen ehdottamien muutosten puolesta, sellaisina kuin ne esitetään CTE:n valmisteluasiakirjoissa ”TECH-20041-CTE13-UTP LOC PAS liite” ja ”TECH-20041 LOC PAS päätös”;

2)	äänestetään CTE:n liikkuvaan kalustoon kuuluvia tavaravaunuja koskevaan UTP:hen ehdottamien muutosten puolesta, sellaisina kuin ne esitetään CTE:n valmisteluasiakirjoissa ”TECH-20042-CTE13 WAG muutosehdotukset” ja ”TECH-20042 WAG päätös”;

3)	äänestetään CTE:n vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä rautatiejärjestelmään pääsyä koskevaan UTP:hen ehdottamien muutosten puolesta, sellaisina kuin ne esitetään CTE:n valmisteluasiakirjoissa ”TECH-20043-CTE UTP PRM muutosehdotukset” ja ”TECH-20043 PRM päätös”;

4)	äänestetään CTE:n ehdottaman, junan kokoonpanoa ja reittiyhteensopivuutta koskeviin tarkistuksiin sovellettavan UTP:n hyväksymisen puolesta, sellaisena kuin se esitetään CTE:n valmisteluasiakirjoissa ”TECH-20039 UTP TCRC” ja ”TECH-20039 TCRC päätös”;

5)	äänestetään CTE:n ehdottaman, infrastruktuuriosajärjestelmään sovellettavan UTP:n hyväksymisen puolesta, sellaisena kuin se esitetään CTE:n valmisteluasiakirjoissa ”TECH-20040-UTP INF luonnos” ja ”TECH-20040 INF päätös”;

äänestetään CTE:n ehdottaman, tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan UTP:n liitteessä I tarkoitettuihin tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n teknisiin asiakirjoihin liittyvien viittausten päivittämisen puolesta, sellaisena kuin se esitetään CTE:n valmisteluasiakirjassa ”TECH-21009-CTE UTP TAF päätös”.

7)	äänestetään ATMF:n tarkistamisen puolesta kunnossapidosta vastaavien yksiköiden osalta, sellaisena kuin se esitetään CTE:n valmisteluasiakirjassa ”TECH-20045 ATMF päätös”.

2 artikla

CTE:n päätökset julkaistaan niiden hyväksymisen jälkeen voimaantulopäivineen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 3 päivänä kesäkuuta 2021.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. N. SANTOS

(1) Neuvoston päätös 2013/103/EU, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011, Euroopan unionin liittymistä 9 päivänä toukokuuta 1980 tehtyyn kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen (COTIF), sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä Vilnan pöytäkirjalla, koskevan Euroopan unionin ja Valtioiden välisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön välisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä (EUVL L 51, 23.2.2013, s. 1).

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/387, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 321/2013, (EU) N:o 1302/2014 ja (EU) 2016/919 muuttamisesta käyttöalueen laajentamisen ja siirtymävaiheiden osalta (EUVL L 73, 10.3.2020, s. 6).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/772, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 1300/2014 muuttamisesta esteettömyysinventaarin osalta esteiden yksilöimistä, tietojen käyttäjille antamista sekä esteettömyyden edistymisen seurantaa ja arviointia varten (EUVL L 139 I, 27.5.2019, s. 1).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/773, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2012/757/EU kumoamisesta (EUVL L 139 I, 27.5.2019, s. 5).

(5) Komission asetus (EU) N:o 1299/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 1).

(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/776, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, komission asetusten (EU) N:o 321/2013, N:o 1299/2014, (EU) N:o 1301/2014, (EU) N:o 1302/2014 ja (EU) N:o 1303/2014 ja komission asetuksen (EU) 2016/919 ja komission täytäntöönpanopäätöksen 2011/665/EU muuttamisesta niiden yhdenmukaistamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 kanssa ja komission delegoidussa päätöksessä (EU) 2017/1474 mainittujen erityistavoitteiden täytäntöönpanemiseksi (EUVL L 139 I, 27.5.2019, s. 108).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/798, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautateiden turvallisuudesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 102).

10.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/42

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2021/936,

annettu 3 päivänä kesäkuuta 2021,

asetuksen (EU) 2019/2023 ja delegoidun asetuksen (EU) 2019/2014 tueksi laadituista kotitalouksien pyykinpesukoneita ja kotitalouksien kuivaavia pyykinpesukoneita koskevista yhdenmukaistetuista standardeista

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (2) 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on pidettävä tuotetta sovellettavan täytäntöönpanotoimenpiteen kaikkien vaatimusten mukaisena, jos siihen on sovellettu kyseiseen täytäntöönpanotoimenpiteeseen liittyviä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komission asetuksen (EU) 2019/2023 (3) 4 artiklassa ja liitteessä III vahvistetaan asiaankuuluvat mittaus- ja laskentavaatimukset kotitalouksien pyykinpesukoneita ja kotitalouksien kuivaavia pyykinpesukoneita varten.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1369 (4) 13 artiklan mukaisesti sen jälkeen, kun mainitun asetuksen 16 artiklan nojalla on annettu delegoitu säädös, jossa vahvistetaan erityiset merkintävaatimukset, komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä sellaisten yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka täyttävät delegoidun säädöksen asiaankuuluvat mittaus- ja laskentavaatimukset. Kun tällaisia yhdenmukaistettuja standardeja sovelletaan tuotteen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin aikana, mallin oletetaan olevan delegoidun säädöksen asiaankuuluvien mittaus- ja laskentavaatimusten mukainen. Komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2014 (5) 3 artiklassa ja liitteessä IV vahvistetaan mittaus- ja laskentavaatimukset kotitalouksien pyykinpesukoneita ja kotitalouksien kuivaavia pyykinpesukoneita varten.

(3)

Komissio esitti täytäntöönpanopäätöksessä C(2020)4329 (6) Euroopan standardointikomitealle (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitealle (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitokselle (ETSI) pyynnön tarkistaa voimassa olevia, asetusten (EU) 2019/2022 ja (EU) 2019/2023 sekä delegoitujen asetusten (EU) 2019/2017 ja (EU) 2019/2014 tueksi laadittuja yhdenmukaistettuja standardeja, jotka koskevat kotitalouksien astianpesukoneita, kotitalouksien pyykinpesukoneita ja kotitalouksien kuivaavia pyykinpesukoneita.

(4)

Täytäntöönpanopäätöksessä C(2020) 4329 esitetyn pyynnön perusteella Cenelec tarkisti yhdenmukaistettuja standardeja EN 60456:2016 ja EN 50229:2015 tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi. Tämän tuloksena hyväksyttiin muutos EN 60456:2016/A11:2020 ja uusi yhdenmukaistettu standardi EN IEC 62512:2020, sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN IEC 62512:2020/A11:2020.

(5)

Komissio on yhdessä Cenelecin kanssa arvioinut, täyttävätkö yhdenmukaistetut standardit EN 60456:2016, sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN 60456:2016/A11:2020, ja EN IEC 62512:2020, sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN IEC 62512:2020/A11:2020, täytäntöönpanopäätöksessä C(2020) 4329 esitetyn pyynnön.

(6)

Yhdenmukaistetut standardit EN 60456:2016, sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN 60456:2016/A11:2020, ja EN IEC 62512:2020, sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN IEC 62512:2020/A11:2020, täyttävät vaatimukset, jotka niiden on tarkoitus kattaa ja jotka vahvistetaan asetuksessa (EU) 2019/2023 ja delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/2014.

(7)

Yhdenmukaistettujen standardien EN 60456:2016 ja EN IEC 62512:2020 kohdat ZA.4.9 ja ZA.4.10 olisi jätettävä julkaisusta pois, koska niissä viitataan eurooppalaisten standardointituotteiden CLC/TS 50577 ja CLC/TS 50707:2019 soveltamiseen. Viittaus eurooppalaisiin standardointituotteisiin yhdenmukaistetussa standardissa ei sovi yhteen yhdenmukaistettujen standardien luonteen kanssa. Eurooppalaiset standardointituotteet ja yhdenmukaistetut standardit, jotka määritellään asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa, ovat kaksi eri välinettä, joilla on erilaiset tarkoitukset. Tällainen viittaus on myös vastoin täytäntöönpanopäätöksessä C(2020) 4329 esitettyä pyyntöä, joka kattaa ainoastaan yhdenmukaistetut standardit.

(8)

Julkaisusta olisi jätettävä pois yhdenmukaistettujen standardien EN 60456:2016 ja EN IEC 62512:2020 taulukon ZZA.1 sarake ”Remarks / Notes*” (Huomiot/Huomautukset) delegoidun asetuksen (EU) 2019/2014 soveltamiseksi sekä mainittujen standardien taulukon ZZB.1 sarake ”Remarks / Notes*” (Huomiot/Huomautukset) asetuksen (EU) 2019/2023 soveltamiseksi, koska kyseiset sarakkeet eivät ole linjassa standardien pääasiallisen velvoittavan tekstin vaatimusten kanssa ja koska kyseisten sarakkeiden alaviitteeseen sisällytetyn vaatimustenmukaisuusolettaman oikeudellisen vaikutuksen tulkinta johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen.

(9)

Sen vuoksi on aiheellista julkaista yhdenmukaistettujen standardien EN 60456:2016, sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN 60456:2016/A11:2020, ja EN IEC 62512:2020, sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN IEC 62512:2020/A11:2020, viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä varauksin.

(10)

Yhdenmukaistettu standardi EN 60456:2016, sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN 60456:2016/A11:2020, korvaa yhdenmukaistetut standardit EN 60456:2016 ja EN 60704–2-4:2012, jotka on julkaistu komission tiedonannossa 2016/C 416/01 (7). Yhdenmukaistettu standardi EN IEC 62512:2020, sellaisena kuin se on muutettuna standardilla EN IEC 62512:2020/A11:2020, korvaa yhdenmukaistetun standardin EN 50229:2015, sellaisena kuin se on oikaistuna standardilla EN 50229:2015/AC:2016, joka on julkaistu komission tiedonannossa 2016/C 416/02 (8). Sen vuoksi on aiheellista kumota kyseiset tiedonannot.

(11)

Yhdenmukaistetun standardin noudattaminen luo olettamuksen vastaavien unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen vaatimusten täyttymisestä siitä päivästä alkaen, jona tällaisen standardin viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sen vuoksi tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Julkaistaan delegoidun asetuksen (EU) 2019/2014 tueksi laadittujen, kotitalouksien pyykinpesukoneita ja kotitalouksien kuivaavia pyykinpesukoneita koskevien yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka luetellaan tämän päätöksen liitteessä I, Euroopan unionin virallisessa lehdessä varauksin.

Julkaistaan delegoidun asetuksen (EU) 2019/2023 tueksi laadittujen, kotitalouksien pyykinpesukoneita ja kotitalouksien kuivaavia pyykinpesukoneita koskevien yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka luetellaan tämän päätöksen liitteessä II, Euroopan unionin virallisessa lehdessä varauksin.

2 artikla

Kumotaan tiedonannot 2016/C 416/01 ja 2016/C 416/02.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 3 päivänä kesäkuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10).

(3) Komission asetus (EU) 2019/2023, annettu 1 päivänä lokakuuta 2019, kotitalouksien pyykinpesukoneiden ja kotitalouksien kuivaavien pyykinpesukoneiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY mukaisesti sekä komission asetuksen (EY) N:o 1275/2008 muuttamisesta ja komission asetuksen (EU) N:o 1015/2010 kumoamisesta (EUVL L 315, 5.12.2019, s. 285).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1369, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2017, energiamerkintää koskevien puitteiden vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 1).

(5) Komission delegoitu asetus (EU) 2019/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1369 täydentämisestä kotitalouksien pyykinpesukoneiden ja kotitalouksien kuivaavien pyykinpesukoneiden energiamerkinnän osalta ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1061/2010 ja komission direktiivin 96/60/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 5.12.2019, s. 29).

(6) Commission Implementing Decision C(2020)4329 of 1 July 2020 on a standardisation request to the European Committee for Standardisation, the European Committee for Electrotechnical Standardisation and the European Telecommunications Standards Institute as regards ecodesign and energy labelling requirements for household dishwashers, household washing machines and household washer-dryers in support of Commission Regulations (EU) 2019/2022 and (EU) 2019/2023 and Commission Delegated Regulations (EU) 2019/2017 and (EU) 2019/2014.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta kotitalouksien pyykinpesukoneiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta annetun komission asetuksen (EU) N:o 1015/2010 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä kotitalouksien pyykinpesukoneiden energiamerkinnän osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1061/2010 täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto (Unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien otsikot ja viitenumerot) (EUVL C 416, 11.11.2016, s. 1).

(8) Komission tiedonanto komission direktiivin 96/60/EY täytäntöönpanosta neuvoston direktiivin 92/75/ETY täytäntöönpanemisesta kotitalouksien kuivaavien pyykinpesukoneiden energiankulutuksen osoittamisen osalta (Unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien otsikot ja viitenumerot) (EUVL C 416, 11.11.2016, s. 3).

LIITE I

Delegoidun asetuksen (EU) 2019/2014 tueksi laaditut yhdenmukaistetut standardit

Nro

Standardin viitetiedot

EN 60456:2016

Clothes washing machines for household use – Methods for measuring the performance

EN 60456:2016/A11:2020

Varaus: tämä julkaisu ei kata seuraavia standardin osia:

a)	kohdat ZA.4.9 ja ZA.4.10;

b)	taulukon ZZA.1 sarake ”Remarks / Notes*” (Huomiot/Huomautukset).

EN IEC 62512:2020

Electric clothes washer-dryers for household use – Methods for measuring the performance

EN IEC 62512:2020/A11:2020

Varaus: tämä julkaisu ei kata seuraavia standardin osia:

a)	kohdat ZA.4.9 ja ZA.4.10;

b)	taulukon ZZA.1 sarake ”Remarks / Notes*” (Huomiot/Huomautukset).

LIITE II

Asetuksen (EU) 2019/2023 tueksi laaditut yhdenmukaistetut standardit

Nro

Standardin viitetiedot

EN 60456:2016

Clothes washing machines for household use – Methods for measuring the performance

EN 60456:2016/A11:2020

Varaus: tämä julkaisu ei kata seuraavia standardin osia:

a)	kohdat ZA.4.9 ja ZA.4.10;

b)	taulukon ZZB.1 sarake ”Remarks / Notes*” (Huomiot/Huomautukset).

EN IEC 62512:2020

Electric clothes washer-dryers for household use – Methods for measuring the performance

EN IEC 62512:2020/A11:2020

Varaus: tämä julkaisu ei kata seuraavia standardin osia:

a)	kohdat ZA.4.9 ja ZA.4.10;

b)	taulukon ZZB.1 sarake ”Remarks / Notes*” (Huomiot/Huomautukset).

10.6.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/47

Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2018/848, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 150, 14. kesäkuuta 2018 )

1.	Sivulla 47, 41 artiklan otsikossa:

on:

”Säännösten noudattamatta jättämisen tapauksessa toteutettavia toimia koskevat lisäsäännöt”,

pitää olla:

”Toimenpiteitä koskevat lisäsäännöt, kun kyse on epäillystä ja toteennäytetystä säännösten noudattamatta jättämisestä, ja yhteinen luettelo toimenpiteistä”.

2.	Sivulla 47, 42 artiklan otsikossa:

on:

”Säännösten noudattamatta jättämisen tapauksessa toteutettavia toimia koskevat lisäsäännöt”,

pitää olla:

”Toimenpiteitä koskevat lisäsäännöt, kun kyse on säännösten noudattamatta jättämisestä, joka vaikuttaa vaatimustenmukaisuuteen”.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 204

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	64. vuosikerta 10. kesäkuu 2021

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2021/930, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä mainitun asetuksen 181 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 182 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun talouden laskusuhdanteen luonnetta, vakavuutta ja kestoa määrittävillä teknisillä sääntelystandardeilla ( 1 )	1
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2021/931, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään 277 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu menetelmä sellaisten johdannaisliiketoimien yksilöimiseksi, joilla on yksi tai useampi kuin yksi olennainen riskitekijä, kaava valvojan määrittämän deltan laskemiseksi korkoriskiluokkaan sijoitetuille osto- ja myyntioptioille sekä menetelmä sen määrittämiseksi, onko liiketoimi pitkä vai lyhyt positio pääasiallisessa riskitekijässä tai olennaisimmassa riskitekijässä tietyssä riskiluokassa, sovellettaessa 279 a artiklan 3 kohdan a ja b alakohtaa vastapuoliriskin standardimenetelmässä ( 1 )	7
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/932, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, lisäaineiden lasalosidinatrium A (Avatec 15 % cc) ja lasalosidinatrium A (Avatec 150 G) hyväksynnän keskeyttämisestä broilerien ja kananuorikoiden rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Zoetis Belgium SA) ( 1 )	13
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/933, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, poikkeamisesta täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2017/39 eräiden covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vuoksi toteutettavien toimenpiteiden osalta	16
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/934, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, klassista sikaruttoa koskevista erityisistä torjuntatoimenpiteistä ( 1 )	18
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2021/935, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2021, Valtioiden välisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön teknisten kysymysten asiantuntijakomission 13. kokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta vetureja ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa, tavaravaunuja ja vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä rautatiejärjestelmään pääsyä koskeviin yhtenäisiin teknisiin määräyksiin tehtävien muutosten hyväksymiseen, junan kokoonpanoa ja reittiyhteensopivuutta koskeviin tarkistuksiin ja infrastruktuuriosajärjestelmään sovellettavien yhtenäisten teknisten määräysten hyväksymiseen, tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan yhtenäisen teknisen määräyksen liitteessä I tarkoitettuihin teknisiin asiakirjoihin liittyvien viittausten päivittämiseen ja ATMF:n tarkistamiseen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden osalta	39
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/936, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2021, asetuksen (EU) 2019/2023 ja delegoidun asetuksen (EU) 2019/2014 tueksi laadituista kotitalouksien pyykinpesukoneita ja kotitalouksien kuivaavia pyykinpesukoneita koskevista yhdenmukaistetuista standardeista	42

		Oikaisuja
	*	Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2018/848, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta ( EUVL L 150, 14.6.2018 )	47