(1)

Kauppatietorekisterien ESMAlle suorittamat maksut lasketaan käyttämällä komission delegoiduissa asetuksissa (EU) N:o 1003/2013 (3) ja (EU) 2019/360 (4) vahvistettua menetelmää. Kyseisissä delegoiduissa asetuksissa sovellettavan liikevaihdon viiteajanjakso on sitä vuotta edeltävä vuosi, jona maksut suoritetaan.

(2)

Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä 1 päivänä helmikuuta 2020. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen 126 artiklassa määrätyn siirtymäkauden mukaisesti unionin oikeutta lakattiin soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 31 päivänä joulukuuta 2020.

(3)

Kaksi Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunutta kauppatietorekisteriä siirsi osan palveluistaan ja toiminnastaan unioniin voidakseen jatkaa palvelujensa ja toimintansa tarjoamista unioniin sijoittautuneille vastapuolille. Tämä on muuttanut unionissa toimivien kauppatietorekisterien määrää merkittävästi.

(4)

Unionin uudet kauppatietorekisterit aloittivat toimintansa unionissa tammikuussa 2021, eikä niillä ollut vuonna 2020 toimintaa juuri lainkaan. Niiden vuotuinen valvontamaksu vuodelta 2021 olisi näin ollen pieni, vaikka niiden toiminta on todennäköisesti huomattavaa. Jotta voidaan varmistaa, että niiltä perittävä maksu on oikeassa suhteessa niiden todelliseen liikevaihtoon unionissa, niiden vuotuinen valvontamaksu vuodelta 2021 olisi laskettava vuoden 2021 alkupuoliskon sovellettavan liikevaihdon perusteella.

(5)

Jotta ESMA voisi veloittaa kauppatietorekistereiltä vuonna 2021 maksut oikeasuhteisella tavalla ja samalla kattaa kaikki niiden valvontaan liittyvät kustannukset, kauppatietorekisterien ESMAlle vuonna 2021 suorittamien vuosimaksujen laskennassa käytettävää viiteajanjaksoa on tarpeen muuttaa. Koska ESMA on rekisteröinyt asianomaiset kauppatietorekisterit sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 että asetuksen (EU) 2015/2365 nojalla, kyseistä viiteajanjaksoa koskevat muutokset olisi tehtävä yhtä aikaa kumpaankin asetukseen.

(6)

Delegoituja asetuksia (EU) N:o 1003/2013 ja (EU) 2019/360 olisi sen vuoksi muutettava.

(7)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, jotta tosiasiallista ja tehokasta valvontaa ja täytäntöönpanoa voitaisiin helpottaa välittömästi,

(1)

Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/309 (2) käyttöön lopulliset tasoitustullit Turkista peräisin olevan tietyn kirjolohen tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien saamia tukia koskeneen osittaisen välivaiheen tarkastelun perusteella komissio päätti 4 päivänä kesäkuuta 2018 pitää alun perin käyttöön otetut toimenpiteet voimassa (komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/823 (3)). Se totesi, ettei Turkin lainsäädännön muutos, joka koski kirjolohen tuottajille myönnettäviä tukia, antanut aihetta tarkistaa tasoitustulleja kaikkien turkkilaisten kirjolohen tuottajien osalta. Lainsäädäntömuutoksen todettiin kuitenkin vaikuttaneen eri tavoin yksittäisiin yrityksiin ja sen vaikutuksen riippuvan kunkin yrityksen erityistilanteesta (4).

(3)

Osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen komissio muutti 15 päivänä toukokuuta 2020 yhden vientiä harjoittavan tuottajan tasoitustullin tasoa (komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/658 (5)).

(4)

Voimassa olevat lopulliset tasoitustullit ovat 1,5–9,5 prosenttia.

(5)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan ilmoituksen (6) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti perusasetuksen 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden tarkastelua koskevan pyynnön.

(6)

Pyynnön esitti 25 päivänä marraskuuta 2019 Tanskan vesiviljely-yhdistys, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus tietyn kirjolohen kokonaistuotannosta unionissa on yli 40 prosenttia. Pyyntö perustuu siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuen jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(7)

Ennen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa komissio ilmoitti perusasetuksen 22 artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Turkin viranomaisille vastaanottaneensa asianmukaisesti asiakirjanäyttöön perustuvan tarkastelupyynnön ja kutsui Turkin viranomaiset neuvotteluihin tilanteen selkiyttämiseksi tarkastelupyynnön sisällön osalta ja molempia tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi. Neuvotteluja käytiin 20 päivänä helmikuuta 2020.

(8)

Vireillepanoa edeltävissä neuvotteluissa Turkin viranomaiset totesivat, että Turkin tukijärjestelmissä on tapahtunut merkittävä muutos, sillä tukimaksun kokonaismäärä ja tuettava tuotantomäärä olivat pienentyneet merkittävästi vuoden 2013 jälkeen. Turkin viranomaiset uskoivat tämän vuoksi, ettei toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua ollut tarpeen panna vireille.

(9)

Komissio katsoi, että esitetty näyttö muodosti tiedot, joiden voitiin kohtuudella olettaa olevan pyynnön esittäjän saatavilla kyseisessä vaiheessa. Kuten osoitetaan näytön riittävyyttä koskevassa muistiossa, joka sisältää komission arvion kaikesta komission käytettävissä olevasta näytöstä väitettyjen tukien osalta ja jonka perusteella komissio pani tutkimuksen vireille, vireillepanovaiheessa oli riittävä näyttö siitä, että väitetyt tuet mahdollistivat tasoitustullin käyttöönoton esiintymisensä, määränsä ja luonteensa perusteella.

(10)

Kun komissio oli perusasetuksen 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (7) 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 27 päivänä helmikuuta 2020 perusasetuksen 18 artiklan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (8), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan nojalla komissio laati näytön riittävyydestä muistion, johon sisältyy komission arviointi kaikesta sen käytettävissä olevasta näytöstä ja jonka perusteella komissio pani tämän tutkimuksen vireille.

(11)

Tuen jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Tarkastelu, jossa tutkittiin vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia, käsitti ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2016 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’ (9).

(12)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä, jotta ne voisivat osallistua tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Turkin viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(13)

Kaikkia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisilla osapuolilla oli myös mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(14)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

(15)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti alustavan otoksen käyttäen perusteena suurinta edustavaa tuotanto- ja myyntimäärää, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa, kun otettiin huomioon myös maantieteellinen jakauma. Otos koostui kahdeksasta unionin tuottajasta, jotka kaikki ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’. Alustavasti otokseen valittujen unionin tuottajien osuus unionin tuotannosta oli 14 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta.

(16)

Komissio sai huomautuksia pyynnön esittäjältä. Tämän perusteella ja suurimman edustavan tuotantomäärän kattamiseksi komissio päätti lisätä lopulliseen otokseen yhden jäädytetyn kirjolohen tuottajan ja korvata yhden alustavasti valituista tuottajista toisella. Muita huomautuksia ei saatu.

(17)

Kuten 24 kappaleessa lisäksi mainitaan, yksi otokseen valituista unionin tuottajista ei toimittanut kyselylomakevastausta, joten se jätettiin otoksen ulkopuolelle. Jäljelle jääneiden unionin tuottajien otoksen osuus oli kuitenkin yhä 13 prosenttia unionin tuotannosta ja edustava unionin tuotannonalan kannalta, kun otetaan huomioon unionin tuottajien suuri lukumäärä.

(18)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio kehotti etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(19)

Koska yksikään etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut, otantaa ei tarvittu.

(20)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia turkkilaisia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa esitetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Turkin tasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(21)

Viisitoista turkkilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui siihen, että ne sisällytetään otokseen. Näiden yritysten unioniin suuntautuneen ilmoitetun viennin kokonaismäärä vastasi tietyn kirjolohen osalta 100-prosenttisesti Turkista unioniin suuntautunutta vientiä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(22)

Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti ensin vientiä harjoittavista tuottajista tai vientiä harjoittavista tuottajaryhmistä kolme otokseen, joka perustui unioniin suuntautuvan viennin suurimpaan edustavaan määrään, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otos kattoi yli 70 prosenttia unioniin suuntautuneen ilmoitetun viennin määrästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(23)

Kaikkia tiedossa olleita asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja Turkin viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Huomautuksia ei saatu.

(24)

Saadakseen tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille yhdeksälle unionin tuottajalle, otokseen valituille kolmelle vientiä harjoittavalle tuottajalle ja Turkin viranomaisille. Yksi otokseen valituista unionin tuottajista ilmoitti komissiolle, ettei se pystynyt antamaan kyselylomakevastausta. Yksi vientiä harjoittava tuottaja ei myöskään toimittanut kyselyvastausta. Näin ollen kyselyvastaukset saatiin kahdeksalta unionin tuottajalta, kahdelta otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja Turkin viranomaisilta.

(25)

Mitä tulee otoksen valittuun mutta yhteistyöstä kieltäytyneeseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, komissio päätti tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ilmoitettiin tästä asianmukaisesti. Huomautuksia ei saatu. Ne otokseen valitut kaksi vientiä harjoittavaa, jotka toimittivat täydelliset kyselylomakevastaukset, kattoivat edelleen yli 60 prosenttia ilmoitetusta vientimyynnistä unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(26)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko tuen ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Koronaviruspandemian puhkeamisen ja sen johdosta toteutettujen toimenpiteiden vuoksi (10) komissio ei kuitenkaan kyennyt tekemään perusasetuksen 26 artiklan mukaisesti tarkastuskäyntejä kaikkien yritysten toimitiloihin. Sen sijaan komissio ristiintarkasti videoneuvottelun välityksellä seuraavien yritysten toimittamat tiedot:

Unionin tuottajat:

Vientiä harjoittavat tuottajat:

Turkin viranomaiset:

(27)

Komissio ilmoitti 26 päivänä maaliskuuta 2021 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää tasoitustullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä.

(28)

Otettuaan huomioon lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esitetyt tietyt väitteet, joilla oli vaikutusta tutkimuksen tuloksiin, komissio ilmoitti 14 päivänä huhtikuuta 2021 niistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella komissio muutti aiemmin ilmoitettuja lopullisia päätelmiä. Asianomaisille osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia tämän täydentävän ilmoituksen johdosta.

(29)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Komissio kuuli kaikkia, jotka olivat kuulemista pyytäneet.

(30)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli kirjolohi (Oncorhynchus mykiss):

(31)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin komissio totesi, että Turkissa tuotetulla ja unioniin viedyllä tuotteella ja unionin tuotannonalan unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat loppukäyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 2 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(32)

Alkuperäisessä tutkimuksessa ja edellä 2 ja 3 kappaleissa mainituissa osittaisissa välivaiheen tarkasteluissa tarkasteltavana olevan tuotteen osalta tutkittujen tukien perusteella sekä tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen ja Turkin viranomaisten ja otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen pohjalta tutkittiin seuraavia toimenpiteitä, joihin väitettiin sisältyvän tukiohjelma:

Varojen suora siirto – avustukset:

Menetetty tulo:

Varojen suora siirto – etuuskohtelun mukainen rahoitus:

(33)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla presidentin asetuksen 2019/1691 (11), jäljempänä ’asetus 1691’, nojalla myönnettiin suoraa tukea alle 1 kg painavien kirjolohien tuottajille. Asetuksen täytäntöönpanoa koskevista menettelyistä ja periaatteista määrätään elintarvikkeista, maataloudesta ja kotieläintuotannosta vastaavan Turkin ministeriön tiedonannolla 2019/56, jäljempänä ’tiedonanto 56’ (12). Tuen määräksi vahvistettiin 0,75 TL/kg enintään 350 000 kg:n vuosituotannossa.

(34)

Tätä tukea tarkistetaan vuosittain osana maataloustuen vuosittaista tarkastelua. Komissio totesi, että tuki jatkui ilman merkittävää muutosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen asetuksen nro 2020/3190 (13) perusteella, ja tuen edellytykset vahvistetaan vastaavassa tiedonannossa (14).

(35)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin (15), mainitut toimenpiteet ovat perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea eli varojen siirtoa Turkin viranomaisilta suorana tukena kirjolohen tuottajille.

(36)

Nämä suorat tuet ovat perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan merkityksessä erityisiä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia, ja lainsäädännössä, jonka puitteissa tuet myöntävä viranomainen toimii, nimenomaisesti rajataan tällaisten avustusten saanti vesiviljelyalalla toimiviin yrityksiin. Vesiviljelyä harjoittavat yritykset mainitaan nimenomaisesti, ja kirjolohi on selkeästi nimetty yhdeksi lajeista, jotka hyötyvät tästä tukijärjestelmästä.

(37)

Komissio vahvisti, että otokseen valitut kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa hyötyivät tästä järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(38)

Yritystä kohden koitunut etu oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatu suoran tuen keskimääräinen määrä omille viljellyille eläville kaloille. Yritykset antoivat kummassakin tapauksissa tietoa tuen määrästä ja myöntäjästä. Yritykset myös useimmiten kirjasivat tämän tulon kohtaan ”tukitulot” kirjanpidossaan, jonka riippumattomat tilintarkastajat tarkastivat. Tätä pidettiin selvänä näyttönä tuesta, josta koitui etua.

(39)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin (16), näiden tukien etu koski myös yrityksiä, jotka viljelyn lisäksi myös ostivat kirjolohta etuyhteydettömiltä yrityksiltä jalostettavaksi, sillä tarkasteltavana oleva tuote kattaa sekä suoraan tuetun raaka-aineen eli elävän kirjolohen että jatkojalostustuotteet, kuten tuoreen tai jäädytetyn kokonaisen kalan, fileet ja savustetun kalan. Alkuperäisen tutkimuksen menetelmän mukaisesti etu laskettiin ostetun kalan osalta Turkin viranomaisten myöntämien tukien kokonaismäärän perusteella, joka jaettiin Turkin tuetun kirjolohituotannon kokonaismäärällä.

(40)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yli 1 kg painavien kirjolohien tuotantotukea myönnettiin asetuksen 1691 ja tiedonannon 56 perusteella. Tuen määräksi vahvistettiin 1,50 TL/kg enintään 350 000 kg:n vuosituotannossa.

(41)

Kuten edellisessä välivaiheen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin (17), yli 1 kg:n painoisen kirjolohen tuen oli tarkoitus hyödyttää yli 1,2 kg:n painoisia kirjolohia eli sellaisia kirjolohia, jotka eivät kuuluneet tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän piiriin. Näin ollen komissio päätteli, että tällaista tukea ei voida pitää tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana tukena tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille.

(42)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tukea taudeilta suojatuissa hautomoissa tapahtuvaan kirjolohen kasvatukseen myönnettiin asetuksen 1691 ja tiedonannon 56 perusteella. Tuen määräksi vahvistettiin 1,50 TL/kg enintään 350 000 kg:n vuosituotannossa.

(43)

Kuten edellisessä välivaiheen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin (18), komissio katsoi, että tällainen tuki (suorana avustuksena) oli suorien tukien kaltaista kirjolohen tuotantotukea eli taloudellista tukea, jolla perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaan annetaan etua. Koska tukea myönnettiin ainoastaan kirjolohen tuottajille, komissio päätteli, että kyseessä oli perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu erityinen järjestelmä. Etu muodostui tukikelpoisuuskriteerit täyttäville kirjolohen tuottajille myönnettävistä suorista avustuksista. Sen vuoksi komissio päätteli, että tukea voitiin pitää tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana tukena.

(44)

Komissio vahvisti kuitenkin, että otokseen valitut kaksi yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät hyötyneet taudeilta suojatuissa hautomoissa tapahtuvaan kirjolohen kasvatukseen myönnettävästä tuesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(45)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana myönnettiin tukea suljetun järjestelmän tuotannossa tapahtuvaan kalanviljelyyn (19) asetuksen 1691 ja tiedonannon 56 perusteella, ja kirjolohi oli yksi tuen piiriin kuuluvista lajeista. Tuen määräksi vahvistettiin 1,50 TL/kg enintään 350 000 kg:n vuosituotannossa.

(46)

Komissio katsoi, että tällainen tuki (suorana avustuksena) oli suorien tukien kaltaista kirjolohen tuotantotukea eli taloudellista tukea, jolla perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaan annetaan etua. Koska tukea myönnettiin kirjolohen (yksi sen piiriin kuuluvista lajeista) tuottajille, komissio päätteli, että kyseessä oli perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu erityinen järjestelmä. Etu muodostui tukikelpoisuuskriteerit täyttäville kirjolohen tuottajille myönnettävistä suorista avustuksista. Sen vuoksi komissio päätteli, että tukea voitiin pitää tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana tukena.

(47)

Komissio vahvisti, että otokseen valitut kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät hyötyneet tuesta käyttäessään suljetun järjestelmän tuotantoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(48)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myönnettiin tuotantotukea maa-altaissa tapahtuvaan kalanviljelyyn asetuksen 1691 ja tiedonannon 56 perusteella. Tuen määräksi vahvistettiin 1,50 TL/kg enintään 300 000 kg:n vuosituotannossa. Tällaista tukea annetaan tuottajille, jotka käyttävät sähköllä hankittua pohjavettä tai ilman energian käyttöä hankittua lähdevettä harjoittaakseen kasvatustoimintaa maa-altaissa pääasiassa kotimaista kulutusta varten. Tällaiset tuottajat eivät voi hyötyä edellä 3.1.1 ja 3.1.4 kohdassa mainituista järjestelmistä.

(49)

Komissio päätteli, että tällaista tukea voitiin lopulta pitää tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana tukena tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille, mutta se ei missään tapauksessa ollut otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien saatavilla, sillä ne saivat jo kirjolohen tuotantoa koskevaa tukea 3.1.1 kohdan mukaisesti.

(50)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotantotukea myönnettiin maatalouden julkaisu- ja konsultointipalveluihin asetuksen 1691 ja tiedonannon 56 perusteella. Asetuksen 1691 6 §:n 7 momentin nojalla tukea myönnettiin suoraan konsultointipalveluja tarjoaville yrityksille eikä vesiviljelyn tuottajille.

(51)

Alkuperäisen tutkimuksen aikana tuet maatalouden julkaisu- ja konsultointipalveluihin (20) myönnettiin suoraan kirjolohen tuottajille. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että tällaista tukea annetaan nyt suoraan konsultointipalveluja tarjoaville yrityksille. Tämän vuoksi komissio päätteli, että järjestelmästä ei koitunut mitään etua otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, eikä se sen vuoksi ollut tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea.

(52)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että kalastusalusten käytöstä poistoon liittyvät tukimaksut lopetettiin vuonna 2018.

(53)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset ja otokseen valitut kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa huomauttivat, että epäsuoran tuen laskennan osalta komission nyt käsillä olevassa tutkimuksessa soveltama menetelmä ei ollut yhdenmukainen alkuperäisessä tutkimuksessa sovelletun menetelmän kanssa. Alkuperäisessä tutkimuksessa ostetusta kirjolohesta saatava etu nimittäin laskettiin jakamalla Turkin viranomaisten myöntämien tukien kokonaismäärä Turkin kirjolohen kokonaistuotannon määrällä eikä Turkissa tuetun kirjolohen tuotannon määrällä.

(54)

Tämän vuoksi komissio tarkisti epäsuoran tuen määrän laskentaa kahden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan etuyhteydettömiltä toimittajilta ostaman kirjolohen osalta mukauttaakseen sen alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyyn menetelmään. Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat toivat lisäksi esiin virheen liike-elämän järjestöille maksettujen palkkioiden vähennysosuudessa. Komissio hyväksyi väitteen, mutta virheen korjaamisella ei ollut olennaista vaikutusta tuen kokonaismääriin.

(55)

Otokseen valitut kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa esittivät myös huomioita suoran tuen laskentamenetelmästä. Ne väittivät, että kaikkea kirjolohta, johon saatiin suoria tukia, ei tosiasiallisesti myyty tarkastelua koskevalla ajanjaksolla. Niiden mielestä komission olisi otettava huomioon yritysten varastot ja rajattava etu siihen myyntimäärään, jonka nämä vientiä harjoittavat tuottajat olivat vieneet unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(56)

On huomattava, että vientiä harjoittavat tuottajat saivat tukea kirjolohen tuotantomäärien perusteella riippumatta siitä, myytiinkö tällainen tuotanto myöhemmin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi vientiä harjoittavien tuottajien väite hylätään.

(57)

Kun otetaan huomioon asianomaisten osapuolten esittämät huomautukset, otokseen valittujen kahden vientiä harjoittavan tuottajan suorat ja välilliset tukimäärät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat 2,38 prosenttia Özpeklerin ja 2,84 prosenttia GMS:n osalta.

(58)

Otokseen valittujen kahden vientiä harjoittavan tuottajan muista avustusjärjestelmistä saaman tuen kokonaismäärä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Taulukko 1

Avustukset

(59)

Erityistä kulutusveron luetteloa nro 1 koskevassa yleisessä tiedonannossa (21) nimetään keskeiset periaatteet ja edellytykset alusten polttoaineen kulutusveron alennukselle. Turkin kansainväliseen alusrekisteriin tai kansalliseen alusrekisteriin rekisteröidyt kalastusalukset voivat hyötyä erityisestä kulutusverottomasta meriliikenteessä käytettävästä dieselöljystä.

(60)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että kalastusaluksille polttoaineen ostamiseen myönnetty tuki ei todennäköisesti hyödytä tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia eikä se hyödyttänyt otokseen valittua kahta yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa niiden kirjolohen tuotannon osalta. Näin ollen komissio päätteli, että tällaista tukea ei voida pitää tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana tukena tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille.

(61)

Asetuksessa nro 2012/3305 (22) ja täytäntöönpanoa koskevassa tiedonannossa nro 2012/1 (23) määritetään perusteet valtiontuelle vesiviljelyalan investointeihin (24), ja ne luovat perustan Turkin investointikannustinohjelmalle. Siihen sisältyy kaksi kannustinjärjestelmää:

(62)

Yritykset, jotka eivät voi täyttää alueellisen investointikannustinjärjestelmän mukaisia vähimmäisinvestointimääriä koskevia kriteerejä, voivat hyötyä yleisestä investointikannustinjärjestelmästä, joka on saatavilla kaikilla kuudella asetuksessa nro 2012/3305 määritellyllä alueella. Tuen määrä voi vaihdella näiden kuuden alueen taloudellisen kehityksen mukaan. Sekä asetus että tiedonanto ovat edelleen voimassa, eikä kyseistä kuutta aluetta ole muutettu alkuperäisen tutkimuksen jälkeen.

(63)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla GMS hyötyi tuloveron alennuksista ja Özpekler alv-vapautuksista ja tullivapautuksista alueellisten investointikannustimien mukaisesti. Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin (25), valtiontuki investointeihin katsotaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi tueksi, kun tukea myönnetään verokannustimen muodossa eli kun julkisista veroista tai maksuista, jotka muuten olisi maksettava, luovutaan tai niitä ei kanneta.

(64)

Tuki on erityistä ja mahdollistaa tasoitustullin käyttöönoton, sillä tukea voi saada vain tietyillä erikseen luetelluilla alueilla. Tuki on myös vain tietyillä aloilla toimivien tiettyjen yritysten saatavilla. Tuki ei myöskään täytä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan ei-erityisyyttä koskevia vaatimuksia, kun otetaan huomioon tiettyihin aloihin sovellettavien rajoitusten määrä ja laatu, etenkin rajoitusten, joilla joko rajataan tuen saanti tietyntyyppisille yrityksille tai suljetaan tietyt alat kokonaan pois.

(65)

Vesiviljely nimetään nimenomaisesti asetuksen 2012/3305 liitteessä 2A yhtenä niistä toiminnoista, joille voidaan myöntää tämän tyyppisiä verovapautuksia. Asetuksen liitteessä 4 luetellaan alat, jotka eivät voi hyötyä mistään tämän järjestelmän kannustimista.

(66)

Tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän vahvistamista varten laskettiin edunsaajille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana koitunut etu tavanomaisen verokannan mukaan maksettavan kokonaisveron ja alennetun verokannan mukaisesti maksettavan kokonaisveron erotuksena. Yrityksen Özpekler saama etu todettiin kuitenkin vähäpätöiseksi. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla GMS:n saama tuen määrä oli 0,7 prosenttia.

(67)

Otokseen valitut kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa esittivät huomioita myös tehtyjen investointien tuesta. Ne väittivät että komission ei olisi pitänyt laskea alv-vapautuksesta saatavaa etua, sillä kaikki yritykset kuittasivat alv:n samana kuukautena tai lähikuukausina yrityksen maksettavan ja saatavan määrän perusteella. Ainoa etu yritykselle oli mahdollisuus välttää arvonlisäveron maksaminen etukäteen.

(68)

Se, että kirjanpidollisesta näkökulmasta maksettavat arvonlisäverot vähennetään saatavista alv-maksuista, ei muuta kassavirtaetua, joka johtuu siitä, että vientiä harjoittavien tuottajien ei tarvitse maksaa käteisvaroja etukäteen ja tämän jälkeen odottaa palautusta veroviranomaisilta kuukausittaisten alv-ilmoitustensa käsittelyn pohjalta, kuten on niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu järjestelmän piiriin. Kuten vientiä harjoittavat tuottajat itsekin vahvistivat, ohjelmasta ”on osallistujille ainoastaan se hyöty, että ne välttävät alv-maksut, jotka sellaisten yritysten, joilla ei ole investointikannustintodistusta, on aluksi maksettava ja joista ne saavat myöhemmin hyvityksen” (26). Tämän vuoksi vientiä harjoittavien tuottajien väitteet hylättiin.

(69)

Maatalousvakuutuslain 5363 (27) sekä maatalousvakuutuspooliin kuuluvista riskeistä, viljelykasveista ja alueista ja vakuutusmaksujen tukimääristä vuodelle 2019 annetun asetuksen nro 2018/380 (28) mukaisesti vesiviljelytuotteiden tuottajat voivat hyötyä alennetusta vakuutusmaksusta, joka kattaa monista mahdollisista taudeista, luonnonmullistuksista, onnettomuuksista jne. johtuvat kalakannalle ja nostetun kirjolohen määrälle aiheutuvat tappiot. Turkin viranomaisten tuki on suuruudeltaan 50 prosenttia vakuutusmaksusta.

(70)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin (29), tästä järjestelystä saadaan etua vesiviljelyeläinten vakuutuksesta aiheutuvien kustannusten alennuksen muodossa. Tämä järjestelmä muodostaa perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun tuen Turkin viranomaisten kirjolohen tuottajille antaman suoran avustuksen muodossa sekä taloudellisen tuen, sillä tuen vastaanottaja hyötyy edullisesta vakuutusmaksusta, joka on paljon alhaisempi kuin markkinoilla saatavilla olevien vakuutusten maksut samanlaisten riskien kattamiseksi. Tämän järjestelmän kautta annetaan etua perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Etu on yhtä suuri kuin kaupallisen vakuutussopimuksen yhteydessä maksettavien vakuutusmaksujen ja tuettujen vakuutusmaksujen välinen erotus.

(71)

Tämä tuki on erityinen, sillä myöntävä viranomainen ja lainsäädäntö, jonka perusteella myöntävä viranomainen toimii, rajoittavat mahdollisuuden saada tämä alennettu maksu nimenomaisesti vesiviljelyalalla toimiviin yrityksiin ja vieläpä nimenomaisesti ottavat kohteeksi vesiviljelyalan tuottajille aiheutuvia riskejä.

(72)

Komissio vahvisti, että yksi otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja, Özpekler, hyötyi tästä järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saatu tuen määrä oli 0,1 prosenttia.

(73)

Alkuperäisen tutkimuksen aikana komissio totesi, että turkkilaiset kirjolohen tuottajat saivat etuuskohteluun perustuvia lainoja, esimerkiksi seuraavasti:

(74)

Ensinnäkin asetuksessa nro 2018/1188 säädetään, että maatalousluotto-osuuskunnat ja Ziraat Bankasi ja Ziraat Bankasi A.S. voivat myöntää vesiviljelyalan tuottajille halpakorkoisia lainoja ja yrityslainoja. Kirjolohen tuottajat voivat saada 50–100 prosentin alennuksen sovellettavista koroista. Luoton yläraja on 5 000 000 TL. Asetus kattaa soveltamisajan 1 päivästä tammikuuta 201831 päivään joulukuuta 2019 (nämä päivät mukaan luettuina).

(75)

Asetuksessa luetellut maatalousluotto-osuuskunnat ovat Turkissa maataloustuottajien (eli maataloustuotantoa harjoittavien luonnollisten tai oikeushenkilöiden) perustamia yksityisoikeudellisia yhteisöjä, jotka tukevat niiden rahoitustarpeita.

(76)

Ziraat Bankasi A.S. on täysin valtion omistama Turkin tasavallan maatalouspankki. Alkuperäisen tutkimuksen aikana sen osakkeet omisti valtiovarainministeriön sihteeristö. Vuonna 2018 sen pääoma siirrettiin kuitenkin Turkin varallisuusrahastoon. Turkin varallisuusrahaston hallintoyhtiön perustamisesta ja tiettyjen lakien muuttamisesta annetun lain nro 6741 2 §:n mukaisesti Turkin varallisuusrahasto on presidentin virkaan liittyvä toimielin. Rahaston johtokunnan puheenjohtaja on Turkin tasavallan presidentti. Turkin tasavallan presidentti voi nimittää yhden johtokunnan jäsenistä varapuheenjohtajaksi. Tämän vuoksi Ziraat Bankasi A.S. käyttää edelleen julkista valtaa, ja sitä on näin ollen pidettävä julkisena elimenä, vaikka sen pääomaomistuksessa on tapahtunut muodollinen muutos.

(77)

Toiseksi asetuksessa nro 2010/27612 (30) säädetään, että pk-yrityksille voidaan myöntää lainoja nollakorkoisina.

(78)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yhteistyössä toimineilla otokseen valituilla vientiä harjoittavilla tuottajilla oli vain Ziraat Bankasi A.S.:n myöntämiä matalakorkoisia lainoja, eivätkä ne käyttäneet maatalousluotto-osuuskuntien matalakorkoisia lainoja tai nollakorkoisia lainoja pk-yrityksille.

(79)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, Turkin viranomaiset antoivat 21 päivänä elokuuta 1987 asetuksella nro 87/11914, lain nro 3332 (31) vientiluottoa koskevan määräyksen mukaisesti, Türkiye İhracat Kredi Bankası A.Ş:lle, jäljempänä ’Eximbank’, luvan myöntää vientiluottoja; pankki on täysin Turkin valtion omistuksessa ja toimii Turkin vientikannustinvälineenä Turkin vientistrategiassa. Hallitus on valtuuttanut Eximbankin tukemaan ulkomaankauppaa ja ulkomailla toimivia turkkilaisia yrittäjiä/investoijia (32) turkkilaisten yritysten viennin kasvattamiseksi ja niiden kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Sen vuoksi katsotaan, että Eximbankille on annettu viranomaisten toimivaltaa, ja näin ollen sitä pidetään julkisena elimenä.

(80)

Laki nro 3332 ja Eximbankin perustamisesta annettu päätös nro 2013/4286 (33) muodostavat oikeusperustan Eximbankin kautta myönnetyille vientiluotoille. Eximbank tarjoaa viejille rahoitustukea (joko suoraan tai palkkioperusteisesti toimivien asiamiespankkien välityksellä), kuten vientiä edeltäviä tai sen jälkeisiä vientiluottoja ja vientisuuntautuneita investointiluottoja. Näiden tarkoituksena on lisätä turkkilaisten viejien kilpailukykyä ulkomaisilla markkinoilla.

(81)

Lisäksi niin sanottuja ”jälleendiskonttausluottoja” käytetään käteisennakoiden maksamiseen viejille vientimyyntiin liittyvien laskujen ja vekseleiden diskonttauksen pohjalta. Näiden luottojen oikeusperusta on ”Implementation Instructions for Rediscount Credit for Exports and Foreign Exchange Earning Services” (lisädiskonttausluottojen täytäntöönpano-ohjeet vientiä ja ulkomaanvaluuttatulopalveluita varten) (34). Lisädiskonttausluotot rahoittaa Turkin keskuspankki, mutta ne kanavoidaan keskuspankin edustajina toimivien turkkilaisten rahoituslaitosten (sekä julkisten että yksityisten pankkien) kautta. Turkin keskuspankki määrittää korkotason, ja edustajapankit saavat korvauksen edunsaajilta veloitettavasta palkkiosta.

(82)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla otokseen valituilla vientiä harjoittavilla tuottajilla oli Eximbankin tai Eximbankin edustajina toimivien julkisten tai yksityisten pankkien tarjoamia maksamattomia matalakorkoisia vientiluottoja. Yritykset hyötyivät myös Eximbankin tai muiden julkisten tai yksityisten pankkien kautta myönnetyistä lisädiskonttausluotoista.

(83)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin (35), edellä mainittua etuuskohtelun mukaista rahoitusta (maatalouslainat ja vientiluotot) pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukena.

(84)

Nyt käsillä olevan tutkimuksen päätelmien perusteella komissio totesi, että edellä mainituista etuuskohtelun mukaisista rahoitusohjelmista koituu etua tuensaajille, esimerkiksi alle markkinakorkojen myönnettävänä rahoituksena eli ehdoilla, jotka eivät kuvasta markkinaolosuhteita maturiteetiltaan vastaavaan rahoitukseen nähden.

(85)

Nämä etuuskohtelun mukaiset rahoitusjärjestelyt ovat erityisiä maatalouslainojen osalta perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, sillä myöntävät viranomaiset tai lainsäädäntö, joiden nojalla myöntävät viranomaiset toimivat, rajoittavat niiden saannin nimenomaisesti tiettyihin yrityksiin. Vientiin liittyvät luotot ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti, sillä ne ovat riippuvaisia vientituloksesta.

(86)

Kaikkia edellä mainittuja etuuskohtelun mukaisia rahoitusjärjestelyjä pidetään tämän vuoksi tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavina tukina.

(87)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen otokseen valitut kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa kommentoivat tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien laskentamenetelmää etuuskohtelun mukaisten lainojen osalta ja väittivät, että ainoastaan Eximbankilta saadut lainat olivat etuuskohtelun mukaisia ja että muilta liikepankeilta saadut lainat olivat markkinaehtoisia, vaikka todellinen korko oli alhaisempi kuin komission käyttämä vertailuarvo. Vientiä harjoittavien tuottajien mukaan edullisemmat korot eivät tämän vuoksi tehneet näitä lainoja tasoitustullin käyttöönoton mahdollistaviksi.

(88)

Kuten 80 kappaleessa selitetään, tässä tutkimuksessa vahvistui, että vientiluottoja ei myöntänyt ainoastaan Eximbank suoraan vaan niitä myönnettiin myös muiden, Eximbankin edustajina toimivien julkisten tai yksityisten pankkien kautta. Lisäksi 83–85 kappaleessa esitettyjen edellytysten täyttyminen vahvistaa sen, että tällaiset lainat ovat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia. Kuten lisäksi 81 kappaleessa selitetään, lisädiskonttausluotot rahoitti Turkin keskuspankki, mutta ne kanavoitiin keskuspankin edustajina toimivien turkkilaisten rahoituslaitosten (eli sekä julkisten että yksityisten pankkien) kautta.

(89)

Komissio tarkasteli yksityiskohtaisesti lainoja, joiden otokseen valitut yritykset väittivät olevan etuuskohteluun perustumattomia. Toimitetut tiedot eivät kuitenkaan olleet riittäviä, jotta olisi voitu päätellä, etteivät tällaiset lainat liittyneet etuuskohtelujärjestelmiin. Itse asiassa tutkimuksen aikana toimitetut näitä lainoja koskevat tausta-asiakirjat viittasivat selvästi siihen, että myönnetty rahoitus liittyi vientisitoumuksiin. Lisäksi monissa tapauksissa toimitettiin ainoastaan turkinkielinen kirje, jossa yritys haki rahoitusta pankeilta. Pankkien yleisiin puitesopimuksiin sisältyi myös aina artikloita, joissa vientiluotot kytkettiin Eximbankin ja Turkin keskuspankin kannustinkäytäntöihin. Tämän vuoksi vientiä harjoittavien tuottajien väitteet hylättiin.

(90)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat väittivät myös, että jotkin lainat eivät olleet riippuvaisia viennistä eivätkä siten tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavia. Tarkastelun jälkeen komissio hyväksyi asiakirja-aineiston pohjalta sen, että jotkin lainat eivät liittyneet vientimyyntiin eivätkä kuuluneet tuettuihin maatalouslainoihin, joten ne eivät kuuluneet minkään tukijärjestelmän piiriin. Tämän vuoksi komissio poisti nämä lainat etua koskevista laskelmista.

(91)

Yksi otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista toimitti tietoja siitä, että yksi sen saamista lainoista ei liittynyt tarkasteltavana olevaan tuotteeseen eikä sen osalta tämän vuoksi voitaisi laskea mitään etua. Komissio tarkasteli saamiaan tietoja, mutta ei voinut vahvistaa, että lainan soveltamisala rajoittuisi muihin kuin tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Tämän vuoksi tämän vientiä harjoittavan tuottajan väite hylättiin.

(92)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen ja myös täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen sama otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja väitti, että osa lainoista, joiden edellytyksenä on vienti, ei liittynyt ainoastaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen vaan myös muiden kalojen vientiin. Komissio tarkasteli näitä lainoja ja pystyi yrityksen toimittamien tietojen perusteella vahvistamaan, että osa niistä lainoista, joiden oli väitetty olevan viennistä riippuvaisia, liittyi erilaisiin vietyihin kaloihin. Näin ollen laskelmia mukautettiin vastaavasti.

(93)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat väittivät lisäksi, että komission olisi otettava huomioon viitekorko lähimpänä lainan alkamisajankohtaa edeltävänä tai seuraavana päivänä. Tältä osin komissio totesi, että tiettynä päivänä toimitettujen vertailuarvotietojen katsotaan olevan voimassa kyseisestä päivästä uusien tietojen julkaisemiseen asti. Tämän vuoksi komissio otti järjestelmällisesti huomioon vertailuarvon lainan alkamispäivää lähinnä edeltävänä päivänä. Tästä syystä väite hylättiin.

(94)

Otokseen valitut kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa toivat esiin myös useita laskuvirheitä etuuskohteluun perustuvien lainojen tasoitustoimenpiteiden alaista tukea koskevissa laskelmissa. Ne liittyivät pääoman takaisinmaksuun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, korkolaskelmissa huomioon otettavien päivien lukumäärään tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja vääriltä päivämääriltä valittuihin korkojen vertailuarvoihin. Nämä laskuvirheet korjattiin. Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja pyysi vähäisiä lisämuutoksia kolmeen lainaan. Yksi laina korjattiin. Koska kahdesta muusta lainasta saatu etu oli kuitenkin jo poistettu aiempien korjausten perusteella, lisämuutoksia ei pidetty tarpeellisina.

(95)

Kun otetaan huomioon asianomaisten osapuolten esittämät huomautukset, otokseen valittujen kahden vientiä harjoittavan tuottajan etuuskohtelun mukaisiin rahoitusjärjestelyihin liittyvät tukimäärät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat 0,75 prosenttia Özpeklerin ja 0,72 prosenttia GMS:n osalta.

(96)

Perusasetuksen 6 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan mukaisesti etuuskohtelun mukaisesta rahoituksesta saatu etu laskettiin maksettujen luottokustannusten määrän ja vastaavasta kaupallisesta lainasta, jonka yritys voisi saada markkinoilta, maksettavien luottokustannusten määrän erona. Komissio käytti vertailukohtana Turkin keskuspankista saatuihin tietoihin pohjautuvaa kaupallisten lainojen painotettua keskimääräistä korkoa Turkin kotimaanmarkkinoilla (36). Komissio kohdensi vientiluottoihin liittyvän edun vientimyyntiin, ja maatalouslainat kohdennettiin kokonaismyyntiin.

(97)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tällä menetelmällä lasketut tukimäärät ovat seuraavat:

Taulukko 2

Etuuskohtelun mukainen rahoitus

(98)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että perusasetuksen säännösten mukaisesti tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien tukien yhteismäärä arvo-osuutena ilmaistuna oli otokseen valittujen kahden vientiä harjoittavien tuottajan osalta 4,2 prosenttia ja 3,2 prosenttia, mikä osoittaa tuen jatkuneen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

Taulukko 3

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien yksittäisten tukien tukiprosentit

(99)

Perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen tuen jatkumiseen.

(100)

Kuten 33–97 kappaleessa esitetään, turkkilaisten tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavien tuottajien todettiin tarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona edelleen saaneen etua Turkin viranomaisten antamista tasoitustoimenpiteiden alaisista tuista.

(101)

Tukijärjestelmistä annetaan toistuvasti etuja, eikä ole merkkejä siitä, että nämä edut poistettaisiin käytöstä lähitulevaisuudessa. Lisäksi viejät voivat yleensä saada useita eri tukia.

(102)

Lisäksi tarkasteltiin, vietäisiinkö unioniin merkittäviä määriä, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(103)

Turkki on tarkasteltavana olevan tuotteen suuri tuottaja. Kuten 165 kappaleessa todetaan, Turkki tuotti tutkimuksen aikana kerättyjen tietojen perusteella 95 000 tonnia kirjolohta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (37). Kuten 112 kappaleessa mainitaan, kirjolohen tuontimäärä Turkista oli samalla jaksolla huomattava eli noin 20 500 tonnia kokonaisen kalan vastinarvona, mikä on noin 14 prosenttia unionin markkinoista. Ei ole mitään merkkejä siitä, että nämä määrät vähenisivät, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(104)

Tästä syystä on todennäköistä, että tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuva tuettu vienti – joka oli merkittävää jo tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana – jatkuisi huomattavina määrinä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin. Näin ollen komissio totesi, että tuen jatkuminen oli todennäköistä.

(105)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yli 700 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(106)

Pyynnön esittäjän ja yksittäisten otokseen valittujen yritysten toimittamien tietojen perusteella unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla arvoitiin noin 129 miljoonaa kilogrammaa ”kokonaisen kalan vastinarvona”. Otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden kahdeksan unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 13 prosenttia.

(107)

Unionin kulutus määritettiin laskemalla yhteen unionin markkinoilla tapahtuneen unionin tuotannonalan myynnin arvioitu kokonaismäärä (ks. 118 kappale) ja Eurostatin yksilöimä tuonnin kokonaismäärä (ks. 91 kappale ja taulukot 6 ja 8).

(108)

Eurostat ilmoittaa tuontimäärän kuuden eri CN-koodin (elävät, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt ja/tai savustetut kalat kokonaisina ja/tai perattuina tai fileinä) osalta nettopainona. Eurostatin kirjaama nettopaino muunnettiin vertailua varten ”kokonaisen kalan vastinarvoksi”, sillä unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntitiedot ilmoitettiin kokonaisen kalan vastinarvoina. Tämä tehtiin jakamalla Eurostatin kirjaama tuontimäärä jäljempänä esitetyillä muuntokertoimilla. Muuntokertoimet olivat pyynnön esittäjän toimittamia, ja niitä käytettiin alkuperäisessä tutkimuksessa.

Taulukko 4

Muuntokertoimet (tonnia, kokonaisen kalan vastinarvona)

(109)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 5

Unionin kulutus (tonnia, kokonaisen kalan vastinarvona)

(110)

Unionin kulutus vaihteli voimakkaasti tarkastelujakson aikana. Kaiken kaikkiaan unionin kulutus supistui 2 prosenttia tarkastelujakson aikana, siten että vuonna 2016 se oli 150 175 tonnia kokonaisen kalan vastinarvona ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 147 603 tonnia kokonaisen kalan vastinarvona.

(111)

Komissio vahvisti kokonaisen kalan vastinarvotonneina ilmaistun tuonnin määrän ja markkinaosuuden Eurostatin tietojen perusteella, kuten 92 kappaleessa ilmaistaan. Tuonnin markkinaosuus määritettiin tuontimäärän ja unionin kokonaiskulutuksen perusteella.

(112)

Tältä pohjalta tuonti Turkista ja sen markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 6

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(113)

Turkista tulevan tuonnin määrä väheni tasaisesti vuosina 2016–2018 ja kasvoi jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuontimäärä supistui kokonaisuudessaan 6 prosenttia tarkastelujaksolla eli huomattavasti vähemmän kuin tuonti muista maista, joka väheni 13 prosenttia samalla kaudella (ks. 106 kappale). Kirjolohen tuontimäärä Turkista oli edelleen huomattava eli 20 446 tonnia kokonaisen kalan vastinarvona.

(114)

Markkinaosuus noudatti samaa kehityssuuntausta kuin tuontimäärä; se supistui vuosien 2016 ja 2018 välillä 14,4 prosentista 11,4 prosenttiin eli 3 prosenttiyksikköä, minkä jälkeen se jälleen kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 13,9 prosenttiin. Turkista tulevan tuonnin markkinaosuus pysyi melko vakaana tarkastelujaksolla lukuun ottamatta vuotta 2018, jolloin se pieneni 1,9 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna.

(115)

Komissio määritti tuonnin keskihinnat Eurostatin tietojen perusteella jakamalla kokonaisen kalan vastinarvotonneina ilmaistun Turkista tulevan tuonnin kokonaismäärän tällaisen tuonnin kokonaisarvolla.

(116)

Tältä pohjalta Turkista tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 7

Tuontihinnat (euroa/tonni, kokonaisen kalan vastinarvona)

(117)

Turkista tulevan tuonnin hinnat laskivat 5 prosenttia vuosina 2016–2018, minkä jälkeen ne nousivat 3,5 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Turkista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat tarkastelujakson aikana kaikkiaan 2 prosenttia. Kuten taulukossa 12 mainitaan, Turkista tulevan tuonnin hinnat olivat unionin myyntihintoihin verrattuna selvästi alhaisemmat koko tarkastelujakson ajan.

(118)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

(119)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tulos osoitti Turkista tulevan tuonnin painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalien olevan 13,7–32,2 prosenttia.

(120)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali oli 14,5 prosenttia (mukaan lukien tasoitustullit).

(121)

Kirjolohen tuonti muista kolmansista maista kuin Turkista oli peräisin pääasiassa Norjasta sekä Bosnia ja Hertsegovinasta.

(122)

Kuten 108 kappaleessa kuvataan, Eurostatin ilmoittama muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä ilmaistiin tonneina kokonaisen kalan vastinarvotonneina. Tältä pohjalta muista kolmansista maista tulevan kirjolohen tuontimäärä sekä markkinaosuus ja tuontihinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 8

Tuonti kolmansista maista

(123)

Tuonti muista kolmansista maista oli vähäistä koko tarkastelujakson ajan ja väheni kokonaisuudessaan hieman 2 432 tonnista vuonna 2016 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 2 118 tonniin eli 13 prosenttia tarkastelujaksolla. Vastaava markkinaosuus pysyi alle 2 prosentissa koko tarkastelujakson ajan ja laski kaiken kaikkiaan 1,6 prosentista 1,4 prosenttiin. Kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat nousivat kaikkiaan 2 prosenttia tarkastelujaksolla ja olivat keskimäärin huomattavasti korkeammat kuin asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat (15 prosenttia korkeammat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla).

(124)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(125)

Kuten 15 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(126)

Vahingon määrittämiseksi komissio teki eron makro- ja mikrotaloudellisten vahinkoindikaattorien välillä. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjän ja yksittäisten otokseen valittujen yritysten toimittamien sellaisten tietojen perusteella, jotka liittyivät kaikkiin unionin tuottajiin. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastauksissa annettujen tietojen perusteella, jotka liittyivät ainoastaan otokseen valittuihin unionin tuottajiin. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(127)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, tukimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman tuetun tuonnin vaikutuksista.

(128)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(129)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä saatiin pyynnön esittäjältä Euroopan vesiviljelyalan tuottajien järjestön (Federation of European Aquaculture Producers), jäljempänä ’FEAP’, raportin pohjalta (38). FEAP:n tiedot kerätään tilahintoina, ja ne koskevat kussakin jäsenvaltiossa nostettuja eläviä kaloja. FEAP:n raportti kattoi myös tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson tiedot.

(130)

Tällä perusteella unionin tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste yhteensä kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(131)

Tuotantomäärä vaihteli tarkastelujakson aikana. Vaikka tuotanto supistui 1 prosentin vuosina 2016–2017, se kasvoi 8 prosenttia vuosina 2017–2018 ja tämän jälkeen supistui jälleen 10 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuotantomäärä pieneni tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 3 prosenttia.

(132)

Tuotantokapasiteetti (39) noudatti samaa kehityssuuntausta kuin tuotantomäärä; se supistui 4 prosenttia vuosina 2016–2017, kasvoi 8 prosenttia vuosina 2018 ja tämän jälkeen supistui jälleen 7 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan se pieneni 2 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(133)

Kapasiteetin käyttöaste pysyi suhteellisen vakaana ja laski kaiken kaikkiaan 2 prosenttia tarkastelujaksolla.

(134)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla määritettiin pyynnön esittäjän toimittamien tietojen pohjalta vähentämällä unionin tuotannonalan vientimyynnin määrä unionin tuotannonalan kokonaistuotantomäärästä, kuten 129 ja 130 kappaleessa kuvataan.

(135)

Tältä pohjalta unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(136)

Myyntimäärä pienentyi tarkastelujakson aikana 1 prosentin. Myyntimäärä pysyi ensin vakaana vuosina 2016–2017, kasvoi sitten 9 prosenttia vuosina 2017–2018 ja supistui 10 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jolloin se oli vuotta 2016 alemmalla tasolla. Samaan aikaan supistuva kulutus, jota kuvataan 110 kappaleessa, johti unionin tuotannonalan markkinaosuuden hienoiseen kasvuun 84 prosentista vuonna 2016 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 85 prosenttiin eli 1 prosentin kasvuun tarkastelujaksolla.

(137)

Unionin kulutus väheni tarkastelujaksolla 2 prosenttia, mutta unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni 1 prosentin, mikä näkyi 1 prosentin markkinaosuuden kasvuna.

(138)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Työllisyys ja tuottavuus

(139)

Unionin tuotannonalan työllisyys vaihteli tarkastelujaksolla. Työllisyys supistui 8 prosenttia vuosina 2016–2017, kasvoi samat 8 prosenttia vuonna 2018 ja lopulta supistui 2 prosenttia vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kaikkiaan se pieneni 2 prosenttia.

(140)

Tuottavuus heikentyi hieman, mikä johtui työllisyyden supistumisen ja tuotannon vielä nopeamman laskun yhteisvaikutuksesta, kuten 115 kappaleessa esitetään.

(141)

Tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle vahvistettu tukimarginaali oli selvästi vähimmäistason yläpuolella, kuten 98 kappaleessa todetaan. Tosiasiallisten tukimarginaalien suuruuden vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon Turkista tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(142)

Turkkilaisten vientiä harjoittavien jatkuva epäterve hinnoittelu ei antanut unionin tuotannonalalle mahdollisuutta toipua täysin aiemmista tukikäytännöistä.

(143)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Myyntihinnat ja kustannukset unionissa

(144)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa nousi hieman eli 2 prosenttia tarkastelujaksolla ja se oli 3 621 euroa/kokonaisen kalan vertailuarvotonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Se nousi 8 prosenttia vuosina 2016–2017 ja laski sitten asteittain tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti.

(145)

Tuotannon yksikkökustannukset ylittivät keskimääräisen myyntihinnan tarkastelujaksolla vuotta 2018 lukuun ottamatta. Kaikkiaan yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat 1 prosentin tarkastelujaksolla, ja ne olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 3 650 euroa / kokonaisen kalan vertailuarvotonni eli suuremmat kuin keskimääräinen yksikkömyyntihinta.

(146)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(147)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat asteittain tarkastelujaksolla. Kaiken kaikkiaan ne kasvoivat 7 prosenttia tarkastelujaksolla.

(148)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastojen tasot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

Varastot

(149)

Kaiken kaikkiaan loppuvarastot kasvoivat tarkastelujaksolla 47 prosenttia.

(150)

Kirjolohi on herkästi pilaantuva tuote, jonka myyntiaika on, ellei sitä ole jäädytetty, alle kaksi viikkoa. Yhtä yritystä lukuun ottamatta otokseen valitut unionin tuottajat eivät pidä kirjolohen varastoja korjuun jälkeen eivätkä jäädytä tuotantoaan merkittävässä määrin. Päätelmänä voidaan todeta, että varastojen tasoa ei pidetä tässä tutkimuksessa merkityksellisenä vahingon osoittimena.

(151)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 15

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(152)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus oli negatiivinen tarkastelujaksolla lukuun ottamatta vuotta 2018, jolloin kannattavuus oli hieman positiivinen (0,5 %). Tarkastelujaksolla kannattavuus oli noin -2,1 prosenttia vuonna 2016 ja parani vähitellen vuoteen 2018 asti, jolloin se laski jälleen hieman ja oli -0,8 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(153)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta noudatti samaa suuntausta kuin kannattavuus eli kasvoi vuosina 2016–2018 ja laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(154)

Investoinnit vähenivät vuosina 2016–2017 mutta kasvoivat taas vuonna 2018 ja kasvoivat edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan ne kasvoivat tarkastelujaksolla 27 prosenttia. Tästä kasvusta huolimatta investoinnit pysyivät vähäisinä tarkastelujaksolla (keskimäärin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa kaikkien kahdeksan otokseen valitun yrityksen osalta) ja liittyivät pääasiassa vaatimusten noudattamiseen.

(155)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Kuten muutkin taloudelliset indikaattorit myös investointien tuotto nousi vuosina 2016–2018 ja laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(156)

Voimassa olevista tasoitustoimenpiteistä huolimatta kirjolohen tuonti Turkista oli edelleen merkittävää ja sen markkinaosuus pysyi vakaana ja vaihteli noin 11 prosentista yli 14 prosenttiin tarkastelujaksolla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla markkinaosuus oli 13,9 prosenttia. Samaan aikaan tuontihinnat laskivat ja alittivat unionin hinnat keskimäärin 14,5 prosentilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla huolimatta voimassa olevista tasoitustoimenpiteistä.

(157)

Makrotaloudellisten indikaattoreiden kehitys osoitti vakaata tai hieman laskevaa suuntausta, erityisesti tuotanto- ja myyntimäärien, työllisyyden ja tuottavuuden osalta. Unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi hieman tarkastelujaksolla mutta pienentyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja oli vuotta 2016 vastaavalla tasolla. Markkinaosuuden kasvu vuosina 2017 ja 2018 suhteellisen vakaasta myyntimäärästä huolimatta johtuu kulutuksen supistumisesta samalla kaudella. Vaikka unionin tuotannonala pystyi suurelta osin säilyttämään myyntimääränsä ja markkinaosuutensa, tämä tapahtui kannattavuuden ja muiden taloudellisten indikaattoreiden kustannuksella, kuten seuraavassa kappaleessa selitetään.

(158)

Vaikka unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat nousivat hieman tarkastelujaksolla, unionin tuotannonala ei onnistunut saamaan kestäviä voittomarginaaleja. Turkista tulevan tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan myyntihintojaan edes keskimääräisiä tuotantokustannuksia vastaaviksi, joten se tuotti tappiota koko tarkastelujakson ajan (lukuun ottamatta vuotta 2018, jolloin se oli lähes kannattavuusrajalla). Näin ollen Turkista tuleva tuonti aiheutti merkittävää hintapainetta unionin tuottajien myyntiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Muut taloudelliset indikaattorit (kassavirta, investointien tuotto) noudattivat samaa suuntausta kuin kannattavuus, ja niiden arvo oli negatiivinen tai alhainen koko tarkastelujakson ajan. Vaikka investoinnit lisääntyivät vuosina 2017 ja 2018, ne olivat yleisesti ottaen vähäisiä ja liittyivät vaatimusten noudattamiseen. Unionin tuotannonala ei pystynyt toipumaan vahingollisesta tilanteestaan ja oli tappiollinen lähes koko tarkastelujakson ajan.

(159)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa, mikä ilmenee erityisesti unionin tuotannonalan taloudellisessa tilanteessa.

(160)

Perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko Turkista tullut tuettu tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Perusasetuksen 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta tulleen tuetun tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä tuetusta tuonnista johtuvana.

(161)

Kirjolohen tuonti Turkista oli edelleen merkittävää, sen markkinaosuus oli yli 10 prosenttia koko tarkastelujakson ajan ja hintataso oli voimassa olevista tukien vastaisista toimenpiteistä huolimatta matala tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Turkista tulevan tuonnin aiheuttaman huomattavan hintapaineen vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt korottamaan hintojaan kustannusten nousun mukaisesti, mikä johti tappioihin lähes koko tarkastelujakson ajan.

(162)

Mitään muita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa unionin tuotannonalalle koituneen merkittävän vahingon, ei voitu tunnistaa. Kaikista muista kolmansista maista kuin Turkista tulevan tuonnin määrä (2 188 tonnia, kokonaisen kalan vertailuarvona) vastasi vain 1,4 prosentin markkinaosuutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (verrattuna Turkista tulevaan 20 446 tonniin, kokonaisen kalan vertailuarvona, mikä vastaa 13,9 prosentin markkinaosuutta). Lisäksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimääräinen tuontihinta muista kolmansista maista Turkkia lukuun ottamatta (3 336 euroa/tonni, kokonaisen kalan vertailuarvona) oli 16 prosenttia korkeampi kuin Turkista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta (2 884 euroa/tonni, kokonaisen kalan vertailuarvona).

(163)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella, joiden mukaan unionin tuotannonalalle koitui merkittävää vahinkoa Turkista tulevasta tuonnista, komissio arvioi perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Turkista tulevan tuetun tuonnin aiheuttamanvahingon jatkuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(164)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli seuraavia tekijöitä: tuotantomäärä ja käyttämätön kapasiteetti Turkissa, unionin markkinoiden houkuttelevuus turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta, Turkista tulevan tuonnin todennäköinen hintataso ilman tukien vastaisia toimenpiteitä ja sen vaikutus unionin tuotannonalaan.

(165)

Turkin kirjolohen kokonaistuotanto oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 95 000 tonnia (40). Tästä valtaosa meni vientiin, sillä henkeä kohti laskettu kalan kulutus on Turkissa hyvin vähäistä (noin 6 kg) verrattuna unioniin (noin 24 kg) (41).

(166)

Turkin nykyinen tuotantomäärä ei myöskään vastaa todellista tuotantokapasiteettia, joka voitaisiin aktivoida, jos toimenpiteet kumottaisiin. Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat ja ne vientiä harjoittavat tuottajat, jotka toimittivat täydelliset vastaukset otantalomakkeisiin, ilmoittivat itse asiassa kapasiteetin keskimääräiseksi käyttöasteeksi 48 ja 47 prosenttia. Kun tiedetään, että Turkin kirjolohen kokonaistuotanto oli 95 000 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, voidaan ekstrapoloimalla saada kokonaiskapasiteetiksi 197 000–202 000 tonnia.

(167)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittaman keskimääräisen kapasiteetin pohjalta keskimääräinen käyttämätön kapasiteetti olisi 101 000–102 000 tonnia. Tämä olisi 70 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta. Jos tuote suunnattaisiin edes osittain unionin markkinoille, se merkitsisi huomattavia vientimääriä ja, kuten 115–120 kappaleessa selitetään, hinnoilla, jotka merkittävästi alittavat unionin tuotannonalan hinnat, millä olisi huomattava kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan.

(168)

Unionin markkinat ovat houkuttelevat kokonsa ja hintojensa puolesta. Unioni on selvästi tärkein Turkin kirjolohen tuottajien vientimarkkina-alue ja vastaa 55 prosentista kirjolohen kokonaisviennistä. Vienti unioniin on 59 prosenttia suurempaa kuin vienti toiseksi suurimmalle vientimarkkinalle, joka on Venäjä, joka kattaa 33 prosenttia Turkin kirjolohen viennistä (42). Unionin markkinat ja Venäjä kattavat noin 85 prosenttia kaikesta Turkin kirjolohen viennistä. Turkin tuontihinnat unionin markkinoille olivat hiukan korkeammat kuin Venäjälle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä teki unionin markkinoista hieman houkuttelevampia kuin Venäjän markkinat. Turkin kirjolohen kymmenessä parhaassa vientikohteessa on vain kahdet markkinat – Vietnam ja Japani – joissa hinnat ovat korkeammat kuin unionissa. Nämä kaksi markkinaa ovat kuitenkin verrattain merkityksettömiä, sillä ne vastaavat 5 ja 2 prosentista Turkin vientiä.

(169)

Unionin markkinoiden houkuttelevuuteen vaikuttaa myös maantieteellinen läheisyys. Kirjolohi ei sovellu pitkiin ja aikaa vieviin kuljetuksiin. Turkkilaisilla viejillä onkin vakiintuneet jakelukanavat unionissa, mikä helpottaa vientiä unioniin logistisesta näkökulmasta.

(170)

Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta Turkki on myynyt unioniin huomattavan määrän kirjolohta tarkastelujaksolla ja sen markkinaosuus oli edelleen merkittävä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (lähes 14 prosenttia). Myyntihinnat unionin markkinoilla alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan myyntihinnat unionin markkinoilla tasoitustullista huolimatta.

(171)

Unionin markkinoita onkin siis pidettävä turkkilaisten tuottajien kannalta houkuttelevina, ja voidaan päätellä, että Turkin käyttämätön kapasiteetti suunnattaisiin ainakin osittain unionin markkinoille. Tältä osin on muistettava, että Turkista tulevan tuonnin markkinaosuus oli jopa 17 prosenttia alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla eli ennen tasoitustullien käyttöönottoa.

(172)

Komissio tutki tällaisen tuonnin todennäköistä hintatasoa, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Komissio piti kohtuullisena viitteenä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaisia tuontihintoja ilman tasoitustullia. Keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaali todettiin huomattavaksi, ja se oli suuruudeltaan 19,8 prosenttia.

(173)

Vaikka unionin tuotannonala onnistui nostamaan keskimääräisiä yksikköhintoja tarkastelujaksolla menettämättä markkinaosuuttaan, tämä tapahtui sen kannattavuuden kustannuksella. Tällaista strategiaa ei voida näin ollen pitää vaihtoehtona, jos toimenpiteet kumotaan, erityisesti siksi, että siinä tapauksessa hintapaine unionin markkinoilla kasvaisi huomattavasti. Näin ollen vienti Turkista todennäköisesti kasvaa määrältään ja vielä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson hintoja alhaisempiin hintoihin, jos pääsyä unionin markkinoille ei rajoiteta. Jos unionin tuotannonalaan kohdistuu tällainen hintapaine suurina tuontimäärinä, sen on laskettava hintojaan voidakseen säilyttää myyntimääränsä. Seurauksena sen jo ennestään negatiivinen kannattavuus todennäköisesti heikkenee entisestään. Unionin tuotannonalan kannattavuuden ja Turkista tulevan tuonnin määrän kehityksen välillä voidaankin nähdä korrelaatio. Kun tuontimäärät pienenivät vuosina 2016–2018, unionin tuotannonala pystyi parantamaan kannattavuuttaan, mutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun tuontimäärät jälleen kasvoivat, unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni.

(174)

Toisaalta jos unionin tuotannonala yrittäisi pitää myyntihintansa nykyisellä tasolla, on erittäin todennäköistä, että turkkilaiset vientiä harjoittavat tuottajat kasvattaisivat myyntimääriään ja markkinaosuuttaan unionin tuotannonalan kustannuksella tasolle, joka edelsi toimenpiteiden käyttöönottoa. Tällainen tilanne olisi yhtä lailla haitallinen unionin tuotannonalan kannattavuudelle, koska se ei enää pystyisi kattamaan kiinteitä kustannuksiaan.

(175)

Tällä olisi kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen ja sen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, joka heikkenisi edelleen. Samalla unionin tuotannonala ei kykenisi tekemään tarvittavia investointeja täyttääkseen ympäristö- ja terveysnormit.

(176)

Kun otetaan huomioon unionin tuotannonalan nykyinen vahingollinen tilanne, toimenpiteiden raukeamisen vaikutus olisi tuhoisa.

(177)

Edellä esitettyjen havaintojen eli Turkin valtavan käyttämättömän kapasiteetin, unionin markkinoiden houkuttelevuuden, Turkista tulevan tuonnin hintatason ja sen todennäköisen vaikutuksen unionin tuotannonalaan perusteella komissio päätteli, että vahingon jatkuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(178)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien tasoitustoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(179)

Tutkimuksessa osoitettiin, että unionin tuotannonalan tilanne oli vahingollinen ja että toimenpiteiden poistaminen johtaisi todennäköisesti Turkista tulevan tuetun tuonnin aiheuttaman epäterveen kilpailun lisääntymiseen.

(180)

Tämän perusteella komissio katsoi tässä vaiheessa, että tasoitustoimenpiteiden jatkaminen on unionin tuotannonalan edun mukaista.

(181)

Yksikään etuyhteydetön tuoja tai käyttäjä ei ilmoittautunut eikä vastannut kyselyyn tässä tarkastelussa.

(182)

Koska ei ole näyttöä siitä, että voimassa olevat toimenpiteet olisivat vaikuttaneet merkittävästi tuojiin tai käyttäjiin, pääteltiin, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei vaikuta niihin merkittävässä määrin.

(183)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää nykyisiä voimassa toimenpiteitä asianomaisesta maasta tulevan kirjolohen tuonnissa.

(184)

Tukien jatkumisen todennäköisyyttä, vahingon jatkumisen todennäköisyyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella Turkista peräisin olevan kirjolohen tuontiin sovellettavat tukien vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(185)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä tasoitustulleja sovelletaan yksinomaan Turkista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä tasoitustulleja.

(186)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten tasoitustullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle. Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutos julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(187)

Euroopan parlamentin asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (43) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(188)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 820/2011 (2) säädetään tehoaineen terbutyyliatsiini hyväksymisestä ja siitä johtuvasta terbutyyliatsiinin lisäämisestä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (3) liitteeseen.

(2)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 820/2011 säädetään myös vahvistavien lisätietojen toimittamisesta kaupallisesti valmistetun teknisen materiaalin spesifikaatiosta, mukaan luettuna tiedot epäpuhtauksien merkityksellisyydestä, sekä kaupallisesti valmistetun teknisen materiaalin ja toksisuustutkimuksissa käytetyn testausmateriaalin spesifikaatioiden vastaavuudesta sekä pohjaveden kautta tapahtuvan altistumisen arvioinnista tunnistamattomien metaboliittien LM1, LM2, LM3, LM4, LM5 ja LM6 osalta.

(3)

Lisäksi täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 820/2011 edellytetään, että hakija toimittaa vahvistavat tiedot metaboliittien MT1, MT13, MT14 ja tunnistamattomien metaboliittien LM1, LM2, LM3, LM4, LM5 ja LM6 merkityksestä syövän osalta, jos terbutyyliatsiini luokitellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (4) mukaisesti kategoriaan ”epäillään aiheuttavan syöpää”.

(4)

Hakija toimitti lisätietoja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 820/2011 säädetyissä määräajoissa. Mitä tulee terbutyyliatsiinin tiettyjen metaboliittien merkityksellisyyteen, jos terbutyyliatsiini luokitellaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti kategoriaan ”epäillään aiheuttavan syöpää”, Euroopan kemikaaliviraston riskinarviointikomitea antoi 5 päivänä kesäkuuta 2015 lausunnon (5), jossa vahvistettiin, että terbutyyliatsiinia ei luokitella kategoriaan ”epäillään aiheuttavan syöpää”, minkä vuoksi vastaavat vahvistavat tiedot ovat tarpeettomia.

(5)

Esittelevä jäsenvaltio Yhdistynyt kuningaskunta arvioi hakijan toimittamat lisätiedot. Se toimitti arviointinsa arviointikertomusluonnoksen lisäyksenä muille jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, 6 päivänä elokuuta 2015.

(6)

Esittelevä jäsenvaltio kuuli muita jäsenvaltioita, hakijaa ja elintarviketurvallisuusviranomaista pyysi niitä toimittamaan huomautuksia arviointikertomusluonnoksen lisäyksestä. Elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi 20 päivänä tammikuuta 2016 teknisen raportin (6), jossa esitetään tiivistetysti terbutyyliatsiinia koskevan kuulemisen tulokset.

(7)

Ottaen huomioon esittelevän jäsenvaltion arvion ja teknisen raportin komissio katsoo, että vaatimus toimittaa vahvistavia tietoja kaupallisesti valmistetun teknisen materiaalin spesifikaatiosta, mukaan luettuna tiedot epäpuhtauksien merkityksellisyydestä, sekä kaupallisesti valmistetun teknisen materiaalin ja toksisuustutkimuksissa käytetyn testausmateriaalin spesifikaatioiden vastaavuudesta voidaan katsoa täytetyksi edellyttäen, että tällä hetkellä merkityksellisille epäpuhtauksille propatsiinille ja simatsiinille vahvistettuja enimmäismääriä alennetaan valmistetussa teknisessä materiaalissa.

(8)

Lisäksi komissio kuuli elintarviketurvallisuusviranomaista pohjaveden altistumisesta terbutyyliatsiinin metaboliiteille. Elintarviketurvallisuusviranomainen julkisti päätelmänsä lisätietojen arvioinnista 29 päivänä kesäkuuta 2017 (7) ja 19 päivänä syyskuuta 2019 (8). Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että imeväisillä ja pikkulapsilla on hakijan toimittamien lisätietojen mukaan joissakin käyttöolosuhteissa riski altistua terbutyyliatsiinin metaboliiteille ravinnon ja juomaveden kautta, jos terbutyyliatsiinia käytetään 850 g/ha vuodessa samalla pellolla. Lisäksi jos terbutyyliatsiinia käytetään vuosittain enimmäismäärä 850 g/ha, kahta terbutyyliatsiinin metaboliittia, LM3 ja LM6, ennustetaan esiintyvän pohjavedessä yli 0,75 μg/l kaikissa skenaarioissa, kuluttajille aiheutuva riski olisi arvioitava, mitä ei kuitenkaan voitu tehdä, sillä terveysperusteisia viitearvoja ei voitu johtaa saatavilla olevien tietojen perusteella.

(9)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat arviointikertomusluonnosta, arviointikertomusluonnoksen lisäystä ja elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmiä pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa, ja terbutyyliatsiinia koskeva päivitetty tarkastelukertomus saatiin valmiiksi 24 päivänä maaliskuuta 2021.

(10)

Hakijalle annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa päivitetystä tarkastelukertomuksesta.

(11)

Komissio on todennut, että hakijan toimittamat lisätiedot eivät riitä sulkemaan pois riskiä kuluttajien altistumisesta terbutyyliatsiinin metaboliiteille, kun sitä käytetään vuosittain samalla pellolla enimmäismäärä 850 g/ha.

(12)

Siksi on tarpeen ja asianmukaista rajoittaa terbutyyliatsiinin hyväksyntää siten, että sitä voidaan käyttää samalla pellolla enimmäismäärä 850 g/ha vain joka kolmas vuosi. On myös tarpeen muuttaa kaupallisesti valmistetussa teknisessä materiaalissa sallittujen merkityksellisten epäpuhtauksien propatsiinin ja simatsiinin enimmäismääriä.

(13)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksia (EU) N:o 820/2011 ja (EU) N:o 540/2011 olisi muutettava.

(14)

Jäsenvaltioille olisi annettava aikaa peruuttaa tai muuttaa sellaisten terbutyyliatsiinia sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat, jotka eivät täytä rajoitettuja hyväksymisedellytyksiä.

(15)

Jos jäsenvaltiot myöntävät terbutyyliatsiinia sisältävien kasvinsuojeluaineiden osalta siirtymäajan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 46 artiklan mukaisesti, kyseisen siirtymäajan olisi päätyttävä viimeistään 12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Neuvoston päätöksellä (EU) 2020/430 (1) otettiin käyttöön yhden kuukauden ajan sovellettava poikkeus neuvoston työjärjestyksen (2) 12 artiklan 1 kohdan ensimmäisestä alakohdasta tavanomaisen kirjallisen menettelyn käyttöä koskevien päätösten osalta, kun kyseiset päätökset tekee jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitea (Coreper). Kyseisen poikkeuksen oli määrä kestää 23 päivään huhtikuuta 2020 asti.

(2)

Päätöksessä (EU) 2020/430 säädetään, että neuvosto voi uusia kyseisen päätöksen, jos tämä on poikkeuksellisten olosuhteiden jatkumisen vuoksi edelleen perusteltua. Neuvosto jatkoi 21 päivänä huhtikuuta 2020 päätöksellä (EU) 2020/556 (3) päätöksen (EU) 2020/430 1 artiklassa säädetyn poikkeuksen voimassaoloa uudella yhden kuukauden jaksolla eli 23 päivään toukokuuta 2020 asti. Neuvosto jatkoi 20 päivänä toukokuuta 2020 päätöksellä (EU) 2020/702 (4) päätöksen (EU) 2020/430 1 artiklassa säädetyn poikkeuksen voimassaoloa 10 päivään heinäkuuta 2020 asti. Neuvosto jatkoi 3 päivänä heinäkuuta 2020 päätöksellä (EU) 2020/970 (5) kyseisen poikkeuksen voimassaoloa 10 päivään syyskuuta 2020 asti. Neuvosto jatkoi 4 päivänä syyskuuta 2020 päätöksellä (EU) 2020/1253 (6) kyseisen poikkeuksen voimassaoloa 10 päivään marraskuuta 2020 asti. Neuvosto jatkoi 6 päivänä marraskuuta 2020 päätöksellä (EU) 2020/1659 (7) kyseisen poikkeuksen voimassaoloa 15 päivään tammikuuta 2021 asti. Neuvosto jatkoi 12 päivänä tammikuuta 2021 päätöksellä (EU) 2021/26 (8) kyseisen poikkeuksen voimassaoloa 19 päivään maaliskuuta 2021. Neuvosto jatkoin 12 päivänä maaliskuuta 2021 päätöksellä (EU) 2021/454 (9) kyseisen poikkeuksen voimassaoloa 21 päivään toukokuuta 2021.

(3)

Koska covid-19-pandemian aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet jatkuvat ja joukko jäsenvaltioiden toteuttamia poikkeuksellisia ennaltaehkäiseviä ja suojaavia toimenpiteitä on edelleen voimassa, päätöksen (EU) 2020/430 1 artiklassa säädetyn poikkeuksen, sellaisena kuin se on jatkettuna päätöksillä (EU) 2020/556, (EU) 2020/702, (EU) 2020/970, (EU) 2020/1253, (EU) 2020/1659, (EU) 2021/26 ja (EU) 2021/454, voimassaoloa on tarpeen jatkaa edelleen rajoitetun ajan 16 päivään heinäkuuta 2021 asti,