(1)

Kroatialle myönnettiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2014/921/EU (2) lupa soveltaa verovapautta humanitaarisessa miinanraivauksessa erityisesti käytettävien koneiden dieselöljyyn, jäljempänä ’verovapautus’, 19 päivään joulukuuta 2020 saakka direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisesti.

(2)

Kroatia pyysi 18 päivänä syyskuuta 2020 lupaa jatkaa verovapautuksen soveltamista 20 päivän joulukuuta 2020 ja 19 päivän joulukuuta 2026 välisen ajan. Komission pyynnöstä Kroatia toimitti 13 päivänä lokakuuta ja 6 päivänä marraskuuta 2020 lisätietoja.

(3)

Kroatia haluaa tällaisen verovapautuksen soveltamisen jatkamisella vauhdittaa miinanraivausta maan eri alueilla jäljellä olevilla miinoitetuilla alueilla. Verovapautuksella olisi välittömiä myönteisiä vaikutuksia ihmisten elämään ja terveyteen kyseisillä alueilla.

(4)

Verovapautus olisi rajoitettava koskemaan hyväksyttyjä erikoiskoneita, jotka on nimenomaisesti suunniteltu ja rakennettu miinoitettujen alueiden raivaamiseen.

(5)

Verovapautus olisi rajoitettava koskemaan Kroatian alueella olevia miinoitettuja alueita.

(6)

Verovapautusta olisi sovellettava kaikkiin toimijoihin, jotka osallistuvat humanitaariseen miinanraivaukseen Kroatiassa, jolloin yksikään yksittäinen toimija ei saa taloudellista etua.

(7)

Sen vuoksi verovapautus on hyväksyttävä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja tarpeen varmistaa tasapuolinen kilpailu kannalta, ja se on unionin terveys-, ympäristö-, energia- ja liikennepolitiikan mukainen.

(8)

Kunkin direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan 1 kohdan nojalla myönnettävän luvan voimassaoloajan on määrä olla tiukasti rajattu. Jotta asianomaiset talouden toimijat saavat riittävän varmuuden ja riittävästi aikaa saattaa miinojen raivaus päätökseen miinoitetuilla alueilla, lupa on aiheellista myöntää kuudeksi vuodeksi.

(9)

Jotta voidaan taata miinanraivaustoimiin osallistuville talouden toimijoille oikeusvarmuus ja välttää sovellettavan verokannan muutoksista johtuvan hallinnollisen rasitteen mahdollinen lisääntyminen, Kroatian olisi voitava soveltaa verovapautusta keskeytyksettä. Haettu lupa olisi sen vuoksi myönnettävä 20 päivästä joulukuuta 2020 alkaen, jotta täytäntöönpanopäätöksessä 2014/921/EU aiemmin säädetyt järjestelyt voivat jatkua saumattomasti.

(10)

Tämä päätös ei vaikuta valtiontukea koskevien unionin sääntöjen soveltamiseen,

(1)

Direktiivin 92/83/ETY tarkoituksena on luoda alkoholin verotukselle edellytykset, joilla varmistetaan sisämarkkinoiden toteuttaminen ja toiminta. Direktiivin 92/83/ETY 27 artiklan 1 kohdassa eritellään mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tuotteet, jotka jäsenvaltioiden on vapautettava valmisteverosta. Direktiivin 92/83/ETY 27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään verovapautuksesta sellaisille mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluville denaturoiduille tuotteille, joita käytetään muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen. Direktiivissä 92/83/ETY säädetty järjestelmä on vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmä. Kun direktiivin 92/83/ETY 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisalaan kuuluva tuote on vapautettu valmisteverosta jossakin jäsenvaltiossa, se voi liikkua vapaasti kaikkialla unionissa ilman, että siitä kannetaan valmisteveroa. Direktiivin 92/83/ETY 27 artiklan 5 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat kieltäytyä myöntämästä tällaista vapautusta, jos asianomainen tuote aiheuttaa veropetoksia, veron kiertämistä tai muita väärinkäytöksiä.

(2)

Liettua ilmoitti komissiolle 3 päivänä kesäkuuta 2016 päivätyllä kirjeellä direktiivin 92/83/ETY 27 artiklan 5 kohdan mukaisesti, että se kieltäytyy myöntämästä direktiivin 92/83/ETY 27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyä vapautusta valmisteverosta enintään 10 litraa absoluuttista etyylialkoholia yhtä hehtolitraa kohden sisältävällä isopropyylialkoholilla denaturoidulle etyylialkoholille, jota käytetään tietyissä suuvesituotteissa ja etyylialkoholia sisältävissä kosmeettisissa tuotteissa, jäljempänä ’asianomaiset tuotteet’. Liettua katsoo, että asianomaiset tuotteet ovat aiheuttaneet veropetoksia, veron kiertämistä ja muita väärinkäytöksiä Liettuassa.

(3)

Komissio toimitti Liettuan ilmoituksen muille jäsenvaltioille 15 päivänä kesäkuuta 2016, ja pyysi niitä esittämään huomautuksensa.

(4)

Valmisteverokomitean 8 päivänä marraskuuta 2016 pidetyssä kokouksessa jäsenvaltiot sopivat, että kokonaan ja osittain denaturoidun alkoholin osalta tehtävän työn päätökseen saattamista koskevia järjestelyjä käsittelevän Fiscalis-hankeryhmän on tarkasteltava kosmeettisten tuotteiden ja henkilökohtaisen hygienian tuotteiden denaturointiformulaatteja ja annettava lausunto kyseisten tuotteiden asianmukaisesta formulaatista. Komitean on määrä tarkastella asiaa uudelleen Fiscalis-hankeryhmän lausunnon perusteella. Fiscalis-hankeryhmä totesi, että asianomaisissa tuotteissa käytettävää formulaattia käytetään myös monissa muissa tuotteissa, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi. Kyseiset muut tuotteet eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet veropetoksia, veron kiertämistä tai muita väärinkäytöksiä. Näin ollen kaikkien tätä formulaattia käyttäen denaturoitujen tuotteiden verottaminen olisi suhteetonta. Sen vuoksi komissio kehotti 21 päivänä tammikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä Liettuaa toimittamaan asianomaisista tuotteista yksityiskohtaisen kuvauksen denaturointiformulaatin sijaan.

(5)

Liettua toimitti lisätietoja asianomaisista tuotteista 21 päivänä elokuuta 2019 päivätyllä kirjeellä. Komissio toimitti nämä tiedot muille jäsenvaltioille. Liettua totesi kirjeessään, että asianomaiset tuotteet ovat suuvesituotteita, joiden tuotenimi on ”Classic” tai ”Crystal” ja joiden alkoholipitoisuus on noin 20 tilavuusprosenttia, ja etyylialkoholia sisältäviä kosmeettisia tuotteita, joiden tuotenimi on ”Yellow”, ”Citrus”, ”Green”, ”Citrina”, ”Red”, ”Avietė”, ”Blue” tai ”Juodieji serbentai” ja joiden alkoholipitoisuus on noin 60 tilavuusprosenttia. Asianomaisia tuotteita ei käytetä etiketissä mainittuihin hygienia- tai kosmeettisiin tarkoituksiin. Kirjeen mukaan talouden toimijat markkinoivat näitä tuotteita Liettuan heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille päihdyttävinä alkoholijuomina poistamatta niistä myrkyllistä denaturointiainetta, mikä on haitallista ihmisten terveydelle. Asianomaisia tuotteita käytetään ihmisravinnoksi, minkä vuoksi Liettua katsoo, ettei niitä pitäisi vapauttaa valmisteverosta. Liettua totesi kirjeessään, että verovapautus on johtanut direktiivin 92/83/ETY 27 artiklassa tarkoitettuihin väärinkäytöksiin.

(6)

Lisäksi Liettua arvioi, että vuosina 2009–2016 Liettuan markkinoilla myytyjen asianomaisten tuotteiden kokonaispaljous oli noin 1 500 000 litraa. Tämä tarkoittaa, että valmisteverotuloja menetettiin noin 11 500 000 euroa eli 1 prosentti Liettuan etyylialkoholin valmisteverosta saamista kokonaistuloista kyseisenä ajanjaksona. Liettua totesi kirjeessään, että verovapautus on aiheuttanut direktiivin 92/83/ETY 27 artiklassa tarkoitettuja väärinkäytöksiä, veropetoksia ja veron kiertämistä.

(7)

Valmisteverokomitean kokouksessa 15 päivänä marraskuuta 2019 jäsenvaltiot keskustelivat asianomaisten tuotteiden verotuksesta ja Liettuan toimittamista todisteista, joista veropetokset, veron kiertäminen ja väärinkäytökset käyvät ilmi. Jäsenvaltiot totesivat kannattavansa asian käsittelyä Liettuassa. Lisäksi jäsenvaltiot totesivat kannattavansa puuttumista vakavaan riskiin siitä, että talouden toimijat voivat helposti muuttaa asianomaisten tuotteiden tuotenimeä tai tehdä muita muutoksia kiertääkseen direktiivin 92/83/ETY 27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn vapautuksen myöntämistä koskevaa kieltoa.

(8)

Komissio katsoo, että asianomaisten tuotteiden kulutus päihdyttävinä alkoholijuomina on sopimatonta käyttöä, jolla on vakavia kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja verotuloihin.

(9)

Asianomaisia tuotteita kaupan pitäviin talouden toimijoihin sovelletaan valmisteverojärjestelmää, joka on suotuisampi kuin alkoholijuomien osalta sovellettava järjestelmä. Liettua on myös osoittanut, että asianomaisissa tuotteissa käytetystä etyylialkoholista saatuja valmisteverotuloja on menetetty huomattava määrä. Liettuan toimittamien todisteiden perusteella, joita on niiden luonteen vuoksi vaikea saada, ja valmisteverotulojen menetyksiä koskevien arvioiden perusteella komissio katsoo, että asianomaiset tuotteet johtavat veropetokseen, veron kiertämiseen ja muihin väärinkäytöksiin.

(10)

Koska asianomaiset tuotteet aiheuttavat veropetoksia, veron kiertämistä ja muita väärinkäytöksiä, Liettualle olisi annettava lupa kieltää myöntämästä kyseisille tuotteille direktiivin 92/83/ETY 27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty vapautus.

(11)

Lisäksi komissio katsoo, että asianomaisia tuotteita valmistavat talouden toimijat voisivat helposti kiertää direktiivin 92/83/ETY 27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn vapautuksen myöntämistä koskevaa kieltoa muuttamalla asianomaisten tuotteiden jotakin osaa, kuten niiden tuotemerkkiä. Tällaisen kiertämisen estämiseksi Liettualle olisi myös annettava lupa kieltäytyä myöntämästä tällainen vapautus kaikille muillekin samankaltaisille etyylialkoholia sisältäville nestemäisille kosmeettisille tuotteille ja suuvesituotteille, jotka kulutetaan alkoholijuomina.

(12)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat valmisteverokomitean lausunnon mukaiset,

(1)

SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamista tartunnoista minkeissä on vuonna 2020 raportoitu tietyissä jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa, ja on todettu, että tartunnat voivat siirtyä niin ihmisestä minkkiin kuin minkistä ihmiseen. Lisäksi yksi jäsenvaltio raportoi covid-19-tapauksista ihmisissä, joilla on minkkeihin liittyvien SARS-CoV-2-virusmuunnosten aiheuttama tartunta.

(2)

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, jäljempänä ’ECDC’, julkaisi 12 päivänä marraskuuta 2020 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, avustuksella nopean riskinarvioinnin uusien minkkeihin liittyvien SARS-CoV-2-muunnosten havaitsemisesta (2), jäljempänä ’ECDC:n nopea riskinarviointi’.

(3)

ECDC:n nopeassa riskinarvioinnissa todettiin, että minkkeihin liittyvien SARS-CoV-2-muunnosten kokonaisriski ihmisten terveydelle vaihtelee alhaisesta riskistä (koko väestö) erittäin suureen riskiin (työssä altistuneet lääketieteellisesti riskialttiit henkilöt). ECDC:n nopea riskinarviointi osoitti myös, että lisätutkimukset ovat tarpeen sen arvioimiseksi, onko minkkeihin liittyvillä SARS-CoV-2-muunnoksilla mahdollisesti vaikutusta uudelleentartuntariskiin, vähentävätkö ne rokotteiden tehoa tai pienentävätkö ne hoidosta saatavaa hyötyä.

(4)

Kansanterveydelle aiheutuvan riskin vähentämiseksi ECDC:n nopeassa riskinarvioinnissa suositellaan, että kansalliset viranomaiset harkitsevat minkkitarhoihin, minkkitarhojen työntekijöihin ja minkkitarhojen kanssa tekemisissä oleviin yhteisöihin kohdistuvien toimenpiteiden toteuttamista. Näiden toimenpiteiden olisi katettava ihmisten testaus, sekvensointi, antigeenisten ominaisuuksien kuvaus ja viruksen infektiivisyys sekä minkkitarhoissa olevien eläinten seuranta ja valvonta, jotta estetään SARS-CoV-2-muunnosten leviäminen eläimistä ihmisiin.

(5)

Maailman terveysjärjestö (WHO), Maailman eläintautijärjestö (OIE) ja Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) julkaisivat 20 päivänä tammikuuta 2021 yhteisen kolmikantaisen riskinarvioinnin niistä uhkista, joita nousee esiin ihmisten, eläinten ja ekosysteemien liittymäkohdassa. Siinä käsiteltiin SARS-CoV-2:ta turkistarhaukseen käytettävissä eläimissä (3). Riskinarvioinnissa suositellaan, että eläimille tehtävän SARS-CoV-2-testauksen olisi oltava riskiperusteista ja että sitä olisi harkittava laajemmissa covid-19-vastatoimissa vain osana yhteinen terveys -lähestymistapaa, johon sisältyy varhaisvaroitus- ja valvontajärjestelmä, joka perustuu tapauksen mukaan tapausmäärittelyihin maataloustyöntekijöissä ja eläimissä. Riskinarvioinnissa suositellaan turkistarhoihin liittyvissä SARS-CoV-2-taudinpurkauksissa ihmisissä esiintyvistä tapauksista ja minkeistä peräisin olevien virusten sekvensointia, mukaan lukien geenisekvenssien fylogeneettinen analyysi ja vertailu, jotta voitaisiin ymmärtää infektion suunta (eli tapahtuuko se eläimestä toiseen, eläimestä ihmiseen, ihmisestä eläimeen vai ihmisestä toiseen) ja tunnistaa ja arvioida mahdolliset mutaatiot.

(6)

EFSA julkaisi 18 päivänä helmikuuta 2021 ECDC:n avustuksella tieteellisen raportin SARS-CoV-2-infektion seurannasta näätäeläimissä (4), jäljempänä ’EFSAn raportti’. EFSAn raportissa todetaan, että minkkitarhoihin kulkeuduttuaan SARS-CoV-2 leviää niillä erittäin tehokkaasti suorien ja epäsuorien kontaktien välityksellä. Tartunnan saaneet ihmiset olivat todennäköisesti syynä SARS-CoV-2-viruksen kulkeutumiseen minkkitarhoihin. EFSAn raportin mukaan työntekijöihin kohdistuva valvonta minkkitarhoissa on tärkeä vaihe, jotta tartunnat voidaan havaita varhain. EFSAn raportissa todetaan lisäksi, että myös supikoirat (Nyctereutes procyonoides) ovat alttiita SARS-CoV-2-virukselle.

(7)

EFSAn raportin mukaan kaikkien minkkitarhojen, joissa ei vielä ole tartuntoja, olisi katsottava olevan tartuntavaarassa, koska tauti on laajalle levinnyt ihmisissä, minkä vuoksi seurannan tavoitteena olisi ensisijaisesti oltava tartuntojen varhainen havaitseminen.

(8)

EFSAn raportin mukaisesti seurannan yhtenä tavoitteena olisi oltava SARS-CoV-2-viruksen kehittymisen seuranta. Geneettinen analyysi on tärkeää SARS-CoV-2-viruksen kuvaamiseksi ja mahdollisten virusmutaatioiden havaitsemiseksi samoin kuin viruksen alkuperän ja lähteen tunnistamiseksi. Mahdollisten virusmutaatioiden havaitseminen on erityisen tärkeää kansanterveyden kannalta, jotta voidaan varhaisessa vaiheessa tunnistaa uudet virusvariantit, joilla voi olla vaikutusta diagnostiikkaan, leviämiseen, vakavuusasteeseen tai rokotteiden tehoon.

(9)

Pidettäviä ja luonnonvaraisia supikoiria olisi pidettävä alttiina SARS-CoV-2-tartunnalle. OIE on SARS-CoV-2-tartunnalle alttiisiin lajeihin kuuluvien tuotantoeläinten kanssa tapahtuvasta työskentelystä antamissaan ohjeissa (5) kehottanut maita yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti seuraamaan SARS-CoV-2-tartunnalle alttiita eläimiä, kuten minkkejä ja supikoiria, sekä ihmisiä, jotka ovat läheisessä kosketuksessa niihin. Komission olisi perustettava zoonooseja koskevia seurantaohjelmia tämän nimenomaisen zoonoosien aiheuttajan seurantaa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamiseksi. Direktiivissä 2003/99/EY säädetään tällaisesta seurannasta, jotta voidaan kerätä koordinoituja tietoja, helpottaa tietojen keräämistä ja vertailtavuutta ja parantaa riskien tunnistamista ja mahdollistaa siten tarvittaessa lisätoimet. Kyseisen direktiivin johdanto-osan kappaleissa mainitaan, että muista lähteistä kuin elintarvikkeista, erityisesti luonnonvaraisista eläimistä ja lemmikkieläimistä, tarttuvat zoonoosit aiheuttavat huolta. Lisäksi niissä mainitaan, että tietojen kerääminen zoonoosien ja niiden aiheuttajien esiintymisestä eläimissä, elintarvikkeissa, rehuissa ja ihmisissä on tarpeen zoonoosien kehityssuuntausten ja lähteiden määrittämiseksi. Niissä mainitaan myös, että etusijalle olisi asetettava ne zoonoosit, joista on eniten vaaraa ihmisen terveydelle, mutta seurantajärjestelmien olisi helpotettava myös uusien tai uudelleen puhkeavien zoonoottisten tautien sekä zoonoottisten organismien uusien kantojen havaitsemista.

(10)

On tarpeen ottaa välittömästi käyttöön tehokas ja yhdenmukaistettu seuranta- ja raportointijärjestelmä, jonka avulla kaikkia asiaa koskevia tietoja voidaan kerätä ja vaihtaa, jotta voidaan toteuttaa uusi riskinarviointi yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti sekä taustoittaa ja tunnistaa mahdolliset riskinhallintavaihtoehdot siltä osin kuin on kyse riskeistä, jotka aiheutuvat Mustelidae-heimon eläimissä ja supikoirissa esiintyvien minkkeihin liittyvien SARS-CoV-2-muunnosten leviämisestä.

(11)

Täytäntöönpanon helpottamiseksi ja resurssien keskittämiseksi riskialtteimpiin ryhmiin tässä säädöksessä säädetyn seurantajärjestelmän olisi katettava kaikki pidettävät Mustelidae-heimon eläimet ja supikoirat mutta asetettava aktiivisessa seurannassa etusijalle pitopaikat, joissa on yli 500 täysikasvuista siitoseläintä, ja näin ollen tämän säädöksen liitteessä II olisi vahvistettava säännöt näytteiden ottamiseksi eläimistä ja niiden testaamiseksi SARS-CoV-2-viruksen varalta kyseisissä ensisijaisissa pitopaikoissa. Samanaikaisesti olisi varmistettava kaikkien pidettävien ja luonnonvaraisten Mustelidae-heimon eläinten ja supikoirien passiivinen seuranta erityistilanteiden tutkimisen varmistamiseksi, ja sen vuoksi tämän säädöksen liitteessä III olisi vahvistettava näytteenotto-ohjelmaa koskevat säännöt kaikkien tällaisten pidettävien tai luonnonvaraisten eläinten passiivista seurantaa varten.

(12)

SARS-CoV-2:n esiintymisestä minkeissä ja muissa Mustelidae-heimoon kuuluvissa eläimissä sekä supikoirissa unionin epidemiologiselle tilanteelle aiheutuvaa riskiä on arvioitava uudelleen kiireellisesti niin kuin myös toimenpiteiden toteutettavuutta, joten jäsenvaltioiden olisi osoitettava tarvittavat resurssit seurantajärjestelmän perustamiseksi ja toimitettava komissiolle säännöllisiä raportteja kyseisen tartunnan esiintymisestä Mustelidae-heimoon kuuluvissa pidettävissä tai luonnonvaraisissa eläimissä ja supikoirissa. Direktiivin 2003/99/EY 3 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on julkaistava tiedot. Asianmukaisen riskiviestinnän varmistamiseksi unionissa komission olisi ainoastaan tiedotustarkoituksessa julkaistava verkkosivustollaan tiivistelmä SARS-CoV-2:n osalta kerätyistä tiedoista ottaen huomioon riskiviestinnän merkitys kyseisen viruksen kannalta.

(13)

Jotta SARS-CoV-2-viruksen esiintymisestä minkeissä ja muissa Mustelidae-heimon eläimissä sekä supikoirissa voitaisiin raportoida jäsennellysti, tässä päätöksessä olisi vahvistettava raporttimalli, tietoja koskevat vähimmäisvaatimukset ja tietojen muoto taudinpurkauksen ja SARS-CoV-2-virukselle alttiiden lajien mukaan. Tätä raporttimallia olisi käytettävä kyseistä virusta koskevassa raportoinnissa.

(14)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2020/2183 (6) vahvistetaan säännöt, jotka koskevat minkeissä ja muissa Mustelidae-heimoon kuuluvissa eläimissä sekä supikoirissa esiintyvästä SARS-CoV-2-tartunnasta raportoimiseen liittyviä tiettyjä suojatoimenpiteitä, ja sitä sovelletaan 20 päivään huhtikuuta 2021. Täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/2183 perustuu neuvoston direktiivin 89/662/ETY (7) 9 artiklan 4 kohtaan ja neuvoston direktiivin 90/425/ETY (8) 10 artiklan 4 kohtaan. Kyseisessä täytäntöönpanopäätöksessä säädettyjen toimenpiteiden on osoitettu olevan tehokkaita, ja tässä päätöksessä olisi säädettävä vastaavista toimenpiteistä.

(15)

On kiireellisesti kerättävä tarvittavat tiedot, jotta voidaan jatkaa ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien arviointia, varoittaa varhaisessa vaiheessa SARS-CoV-2-viruksen esiintymisestä minkeissä ja muissa Mustelidae-heimon eläimissä ja supikoirissa sekä seurata viruksen kehittymistä.

(16)

OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä (9) vahvistetuissa otoskoon yleisissä laskentaperiaatteissa todetaan, että otoskokoon laskemisen on tautien seurantaa varten perustuttava sellaisiin tekijöihin kuin populaation koko, tutkimussuunnitelma, oletettu esiintyvyys ja mahdollinen klusterien muodostus, haluttu luotettavuustaso ja käytettyjen testien suorituskyky. EFSAn raportissa esitetään erityiset SARS-CoV-2:n osalta oletetut esiintyvyysprosentit tietyn luotettavuustason saavuttamiseksi; niitä käytetään määritettäessä liitteessä II kuvattu oletettu esiintyvyys. Nämä oletetun esiintyvyyden ja luotettavuuden tasot vaikuttavat muiden tekijöiden ohella odotettuun otoskokoon. Nämä periaatteet olisi otettava huomioon tässä päätöksessä vahvistetussa näytteenotto-ohjelmassa.

(17)

Kun otetaan huomioon SARS-CoV-2:n tämänhetkinen epidemiologinen tilanne minkeissä ja muissa Mustelidae-heimon eläimissä, tätä päätöstä olisi sovellettava 31 päivään maaliskuuta 2022 asti. Jos epidemiologisessa tilanteessa tapahtuu muutoksia, komissio tarkastelee uudelleen tämän päätöksen soveltamisajan kestoa.

(18)

Täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/2183 olisi kumottava ja korvattava tällä päätöksellä.

(19)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

1.

2.

3.

4.