(1)

Sisämarkkinat ovat unionin kulmakivi. Ne ovat perustamisestaan lähtien osoittautuneet merkittäväksi kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistäjäksi, ja niistä olisi jatkossakin oltava hyötyä kaikille kansalaisille ja yrityksille tasapuolisesti. Ne ovat luoneet uusia mahdollisuuksia ja mittakaavaetuja unionin yrityksille, etenkin mikroyrityksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja vahvistaneet niiden teollista kilpailukykyä. Sisämarkkinat ovat edistäneet työpaikkojen luomista ja tarjonneet kuluttajille suuremman valikoiman korkealaatuisia tuotteita ja palveluja edullisemmilla hinnoilla. Ne toimivat yhtenäisempien markkinoiden ja vahvemman, tasapainoisemman ja oikeudenmukaisemman talouden moottorina. Sisämarkkinat ovat yksi unionin pääsaavutuksista ja sen paras valtti globalisaation lisääntyessä ja keskeinen elementti vihreän ja digitaalisen siirtymän saavuttamisessa kestävään talouteen siirryttäessä, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksesta aiheutuviin kasvaviin paineisiin.

(2)

Sisämarkkinoiden on jatkuvasti mukauduttava digitaalisen vallankumouksen ja globalisaation myötä nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Uusi digitaalisen innovoinnin aikakausi tarjoaa jatkuvasti mahdollisuuksia yrityksille ja yksityishenkilöille, luo uusia tuotteita, palveluja, prosesseja ja liiketoimintamalleja sekä mahdollisuuksia tuottaa tehokkaasti korkealaatuisia tilastoja. Se muodostaa samalla haasteen sääntelylle ja sen noudattamisen valvonnalle sekä kuluttajien suojelulle ja turvallisuudelle.

(3)

Sisämarkkinoiden toiminnan pohjana on merkittävä määrä unionin lainsäädäntöä. Sääntelyä on erityisesti kilpailukyvyn, standardoinnin, vastavuoroisen tunnustamisen, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, kuluttajansuojan ja markkinavalvonnan alalla. Sääntöjä on annettu myös yrityksiin, kaupankäyntiin ja rahoitusalaan liittyvistä liiketoimista sekä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualalla, Euroopan tilastojen tuottamisesta ja oikeudenmukaisen kilpailun edistämisestä. Kyseisessä merkittävässä määrässä unionin lainsäädäntöä säädetään myös tasapuolisista toimintaedellytyksistä, mikä on olennaista sisämarkkinoiden toiminnan kannalta ja eduksi kuluttajille ja yrityksille.

(4)

Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan tiellä on kuitenkin edelleen syrjiviä, perusteettomia tai kohtuuttomia esteitä ja uusia syntyy koko ajan. Sääntöjen hyväksyminen on vasta ensimmäinen askel, ja niiden toiminnan varmistaminen on yhtä tärkeää. Voimassa olevien sääntöjen täytäntöönpanoon liittyvät tämänhetkiset haasteet, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden esteet ja valtioiden rajat ylittävien julkisten hankintojen vähäisyys rajoittavat yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia. Tällaisten esteiden poistamisessa on viime kädessä kyse kansalaisten luottamuksesta unioniin sekä sen kykyyn saada aikaan tuloksia ja luoda työpaikkoja ja kasvua ja suojella samalla julkista etua.

(5)

Yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn, kuluttajansuojan, rahoituspalvelujen asiakkaiden ja loppukäyttäjien sekä rahoituspalveluja ja kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa koskevan politiikan laatimisen alalla oli aiemmin erillisiä unionin toimia koskevia ohjelmia. Joitakin lisätoimia on rahoitettu suoraan sisämarkkinoita koskevista budjettikohdista. Nyt on tarpeen virtaviivaistaa ja hyödyntää yhteisvaikutuksia eri toimien välillä ja tarjota joustavampi, avoimempi ja yksinkertaisempi rahoituskehys, jolla tähdätään hyvin toimivien kestävien sisämarkkinoiden toteuttamiseen. Sen vuoksi olisi perustettava uusi ohjelma, jolla tuodaan yhteen aiemmin kyseisistä muista ohjelmista ja muista asiaan liittyvistä budjettikohdista rahoitetut toimet. Kyseiseen ohjelmaan olisi myös sisällytettävä uusia aloitteita, joilla on tarkoitus parantaa sisämarkkinoiden toimintaa, välttäen samalla päällekkäisyyksiä asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja toimien kanssa.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (4) nojalla tehtävään Euroopan tilastojen kehittämiseen, tuottamiseen ja jakeluun on sovellettu erillistä Euroopan tilasto-ohjelmaa, joka perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 99/2013 (5). Jotta voitaisiin taata Euroopan tilastojen tuottamisen ja jakelun jatkuvuus, uuden ohjelman olisi sisällettävä myös edellisen Euroopan tilasto-ohjelman piiriin kuuluvia toimia niin, että tarjotaan kehys asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaista Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua varten. Uudessa ohjelmassa olisi vahvistettava rahoituskehys, jotta voidaan tarjota korkealaatuisia, vertailukelpoisia ja luotettavia Euroopan tilastoja kaiken unionin politiikan suunnittelun, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin pohjaksi. Euroopan tilastojen kehittämisen, tuotannon ja levittämisen ennakkoedellytyksenä on ammatillinen riippumattomuus.

(7)

Sen vuoksi on asianmukaista perustaa ohjelma sisämarkkinoiden toiminnan, yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden, standardoinnin, markkinavalvonnan ja kuluttajansuojan parantamiseksi, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa varten sekä Euroopan tilastoja varten (sisämarkkinaohjelma), jäljempänä ’ohjelma’. Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (6) säädettyä vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen kestoa.

(8)

Ohjelmasta olisi tuettava sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa tukevan unionin lainsäädännön suunnittelua, täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa. Ohjelmasta olisi tuettava sellaisten edellytysten luomista, joilla voidaan parantaa sisämarkkinoiden kaikkien toimijoiden, myös yritysten, kansalaisten, mukaan lukien kuluttajat, ja työntekijöiden, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja viranomaisten vaikutusmahdollisuuksia. Tätä varten ohjelmalla olisi pyrittävä tukemaan yritysten, erityisesti pk-yritysten, myös matkailualalla toimivien yritysten, kilpailukykyä ja valmiuksien kehittämistä. Yritysten kestävyys on tärkeää niiden pitkän aikavälin kilpailukyvyn ylläpitämisen kannalta, ja sillä tuetaan siirtymistä kohti talouden, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävämpään unioniin, minkä olisi tapahduttava yhtäaikaisesti digitalisaation ja kestäviin liiketoimintakäytäntöihin sitoutumisen kanssa. Ohjelmalla olisi tuettava myös kuluttajansuojaa ja turvallisuutta koskevien sääntöjen noudattamisen valvontaa. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä lisäämään yritysten ja kansalaisten tietämystä oikeuksistaan antamalla niiden käyttöön oikeat välineet ja asianmukaista tietoa ja apua, jotta ne voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja vahvistaa osallistumistaan unionin toimintapolitiikan laatimiseen. Ohjelmalla olisi pyrittävä myös tiivistämään sääntelyyn ja hallintoon liittyvää yhteistyötä, erityisesti järjestämällä koulutusohjelmia, vaihtamalla hyviä toimintatapoja ja vahvistamalla tieto- ja osaamispohjaa, myös käyttämällä strategisia julkisia hankintoja. Lisäksi ohjelmalla olisi pyrittävä tukemaan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa tukevien korkealaatuisten unionin ja kansainvälisten standardien kehittämistä ja sääntöjen laatimista, myös ottamalla sidosryhmät laajalti mukaan työhön.

Tähän olisi kuuluttava standardien laatiminen tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvillä aloilla, millä edistetään unionin pääomamarkkinoiden avoimuutta ja moitteetonta toimintaa ja vahvistetaan sijoittajansuojaa. Ohjelman tavoitteena olisi oltava myös sellaisen unionin lainsäädännön täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan tukeminen, jossa säädetään ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkeasta tasosta, ihmisten hyvinvoinnin suojelusta, eläinten hyvinvoinnista sekä elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuudesta kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen ja korkeatasoinen kuluttajansuoja varmistaen. Lisäksi ohjelmalla olisi tuettava korkealaatuisten Euroopan tilastojen tuottamista asetuksessa (EY) N:o 223/2009 vahvistettujen ja Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä edelleen täsmennettyjen tilastoperiaatteiden mukaisesti.

(9)

Nykyaikaiset sisämarkkinat, jotka perustuvat oikeudenmukaisuuden, avoimuuden ja keskinäisen luottamuksen periaatteisiin, edistävät kilpailua ja tuovat etuja kuluttajille, yrityksille ja työntekijöille. Alati kehittyvien palvelujen sisämarkkinoiden paremman hyödyntämisen olisi autettava unionin yrityksiä luomaan työpaikkoja ja lisäämään toimintaansa rajojen yli, tarjoamaan laajempaa palveluvalikoimaa edullisemmilla hinnoilla ja pitämään yllä kuluttajia ja työntekijöitä hyödyttäviä korkeita standardeja. Tämän saavuttamiseksi ohjelmalla olisi edistettävä sisämarkkinoiden kehityssuuntausten parempaa valvontaa ja jäljellä olevien perusteettomien tai kohtuuttomien esteiden tunnistamista ja poistamista ja varmistettava sääntelykehys, jossa voidaan huomioida kaikentyyppinen innovointi, mukaan lukien uuden teknologian kehittäminen ja prosessit, palveluinnovaatioiden liiketoimintamallit, yhteistyötalouden ja yhteisötalouden mallit, sosiaalinen innovointi ja muu kuin teknologinen innovointi.

(10)

Monien teollisten tuotteiden osalta sääntelyyn liittyviä esteitä sisämarkkinoilla on poistettu ennalta ehkäisevillä mekanismeilla, antamalla yhteisiä sääntöjä ja soveltamalla vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, jos tällaisia unionin sääntöjä ei ole. Aloilla, joilla ei ole unionin lainsäädäntöä, vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta sovelletaan siten, että tavaroilla, joita pidetään laillisesti kaupan yhdessä jäsenvaltiossa, on oikeus liikkua vapaasti ja niitä voidaan myydä toisessa jäsenvaltiossa. Jos asianomaisella jäsenvaltiolla on perusteita vastustaa tavaroiden pitämistä kaupan, se voi asettaa rajoituksen, edellyttäen että tällainen rajoitus ei ole syrjivä, se on perusteltu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 36 artiklassa vahvistettujen oikeutettujen yleisen edun mukaisten tavoitteiden perusteella tai tunnustettu Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä yleiseen etuun perustuvana pakottavana tekijänä ja että se on oikeassa suhteessa tavoitteeseensa nähden. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen puutteellinen soveltaminen, johon kuuluu esimerkiksi perusteettomien ja kohtuuttomien rajoitusten asettaminen, vaikeuttaa yritysten pääsyä muiden jäsenvaltioiden markkinoille. Siitä huolimatta, että tavaramarkkinat ovat erittäin integroituneet, kyseinen tilanne johtaa menetettyihin mahdollisuuksiin koko taloudessa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/515 (7) hyväksymisen odotetaan lisäävän taloudellista hyötyä tällä alalla. Ohjelmalla olisi sen vuoksi pyrittävä parantamaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista tavaroiden alalla pyrkien toteuttamaan kaikki siihen liittyvät mahdollisuudet. Sillä olisi myös pyrittävä vähentämään laittomien ja vaatimusten vastaisten tavaroiden pääsyä markkinoille järjestämällä kohdennettua tiedotusta ja koulutusta, tukemalla asetuksessa (EU) 2019/515 tarkoitettuja tuoteyhteyspisteitä ja parantamalla toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä vastavuoroisen tunnustamisen edistämiseksi.

(11)

Nopeasti muuttuvaan digitaaliseen toimintaympäristöön liittyy uusia sääntely- ja täytäntöönpanohaasteita, jotka koskevat kyberturvallisuuden, tietosuojan ja yksityisyyden, esineiden internetin tai tekoälyn kaltaisia seikkoja sekä niihin liittyviä eettisiä standardeja. Tiukat tuoteturvallisuutta ja tuotevastuuta koskevat säännöt ja selkeys korvausvastuuseen liittyvissä asioissa ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa, että unionin kansalaiset, mukaan lukien kuluttajat, ja yritykset voivat hyötyä asianmukaisesta suojasta vahinkotapauksessa. Ohjelmalla olisi sen vuoksi edistettävä unionin tuotevastuujärjestelmän nopeaa mukauttamista ja parempaa täytäntöönpanoa innovoinnin tukemiseksi samalla kun huolehditaan käyttäjien turvallisuudesta.

(12)

Unionin oikeuden vaatimusten vastaisten tuotteiden, mukaan lukien kolmansista maista tuodut tuotteet, saattaminen markkinoille asettaa unionin kansalaiset, mukaan lukien kuluttajat, sekä muut loppukäyttäjät vaaraan. Vaatimustenmukaisia tuotteita perinteisin keinoin tai sähköisesti myyvät talouden toimijat kärsivät vääristyneestä kilpailusta niihin toimijoihin nähden, jotka eivät noudata sääntöjä joko tiedon puutteen vuoksi, tahallisesti kilpailuetua tavoitellessaan tai sen seurauksena, että markkinavalvonta unionissa on hajanaista. Markkinavalvontaviranomaisten rahoitus on usein riittämätöntä, ja niiden toimintaa rajoittavat valtioiden rajat, kun taas yrittäjät käyvät kauppaa unionin tai jopa globaalilla tasolla. Etenkin sähköisen kaupankäynnin tapauksessa markkinavalvontaviranomaisilla on suuria vaikeuksia jäljittää kolmansista maista tuotuja vaatimustenvastaisia tuotteita voidakseen yksilöidä vastuussa olevat talouden toimijat lainkäyttöalueellaan.

Lisäksi niillä on suuria vaikeuksia tehdä riskiarviointeja ja -testejä, koska ne eivät pääse käsiksi tuotteisiin. Ohjelmalla olisi sen vuoksi pyrittävä vahvistamaan tuotteiden vaatimustenmukaisuutta lisäämällä tietoisuutta unionissa sovellettavista tuoteturvallisuussäännöistä, lisäämällä vaatimustenmukaisuustarkastuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1020 (8) mukaisesti ja edistämällä tiiviimpää rajatylittävää yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa. Ohjelmalla olisi myös edistettävä markkinavalvonnan nykyisten puitteiden vahvistamista, kannustettava eri jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisia toteuttamaan yhteisiä toimia, parannettava tiedonvaihtoa ja edistettävä markkinavalvontatoimien lähentämistä ja yhdentämistä. Ohjelman avulla olisi tehtävä tämä erityisesti varmistamalla, että asetuksella (EU) 2019/1020 käyttöönotettujen uusien vaatimusten noudattamista valvotaan tarkasti, jotta voidaan estää vaatimustenvastaisten tuotteiden myynti kuluttajille ja muille loppukäyttäjille. Ohjelmalla olisi sen vuoksi vahvistettava markkinavalvontaviranomaisten valmiuksia kaikkialla unionissa, edistettävä lainvalvontasääntöjen yhdenmukaistamista jäsenvaltioiden välillä ja luotava jäsenvaltioille mahdollisuudet hyötyä tasapuolisesti sisämarkkinoista niin talouskasvun kuin kestävyyden osalta.

(13)

Vaikka ohjelmaan ei sisälly tavoitteita ja toimia teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun tukemiseksi, olisi silti pidettävä mielessä, että väärennetyt tuotteet eivät useinkaan noudata tuoteturvallisuutta ja kuluttajansuojaa koskevassa unionin oikeudessa vahvistettuja vaatimuksia ja asettavat kuluttajien terveyden ja turvallisuuden vaaraan erityisesti verkosta ostettujen tuotteiden tapauksessa. Ohjelmalla olisi sen vuoksi lisättävä synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun tähtäävien ohjelmien alalla, erityisesti tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen kanssa.

(14)

Yhdenmukaistettujen tuotteiden, joihin liittyy suurempi luontainen riski, vaatimustenmukaisuuden tukemiseksi unionissa on otettu käyttöön vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten akkreditointijärjestelmä, jolla todennetaan laitosten pätevyys, puolueettomuus ja riippumattomuus. On olennaisen tärkeää, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset ovat luotettavia ja päteviä, koska ne varmentavat, täyttävätkö tuotteet turvallisuusvaatimukset ennen niiden markkinoille saattamista. Keskeisenä haasteena on nyt varmistaa, että akkreditointijärjestelmä pysyy uusimman tekniikan tasalla ja että järjestelmää sovelletaan kaikkialla unionissa yhtä tiukasti. Ohjelmasta olisi sen vuoksi tuettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset täyttävät edelleen sääntelyvaatimuksensa, kuten puolueettomuutta ja riippumattomuutta koskevat vaatimukset, erityisesti akkreditointia hyödyntämällä. Niin ikään ohjelmasta olisi myös tuettava toimenpiteitä Euroopan akkreditointijärjestelmän vahvistamiseksi, etenkin uusilla toiminta-aloilla, tukemalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008 (9) tarkoitettua Eurooppalaisten akkreditointielinten yhteistyöjärjestöä.

(15)

Koska verkkokaupan ja verkossa tarjottavien matkapalvelujen kehityksen myötä kuluttajamarkkinoilla ei ole valtiollisia rajoja, on tärkeää varmistaa, että unionissa asuvat kuluttajat voivat hyötyä samasta korkeatasoisesta suojasta hankkiessaan tavaroita ja palveluja kolmansiin maihin sijoittautuneilta talouden toimijoilta, myös jos ne myydään verkossa. Ohjelmasta olisi sen vuoksi oltava mahdollista tukea tarvittaessa yhteistyötä asiaan liittyvien elinten kanssa, jotka sijaitsevat kolmansissa maissa, esimerkiksi kun on kyse vaatimustenvastaisia tuotteita koskevasta tietojenvaihdosta.

(16)

Viranomaiset käyttävät julkisia hankintoja varmistaakseen, että käytetyille julkisille varoille saadaan vastinetta, ja edistääkseen innovatiivisempia, kestävämpiä, osallistavampia ja kilpaillumpia sisämarkkinoita. Osana tätä sovelletaan arviointiperusteita, joiden avulla voidaan tunnistaa paitsi taloudellisesti paras tarjous myös paras tarjous saadun julkisen arvon kannalta, kun valitaan tarjouksia parhaan hinta–laatu-suhteen perusteella. Silloin, kun se on sovellettavan unionin oikeuden mukaista, olisi otettava huomioon ympäristönäkökohdat ja reilun kaupan ja yhteiskunnalliset näkökohdat ja jaettava tarjoukset eriin suurten infrastruktuurihankkeiden osalta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/23/EU (10), 2014/24/EU (11) ja 2014/25/EU (12) vahvistetaan oikeudellinen kehys julkisia hankintoja koskevien markkinoiden – joiden osuus unionin bruttokansantuotteesta on 14 prosenttia – yhdentämistä ja tehokasta toimintaa varten, jotta hyödytetään viranomaisia, yrityksiä ja kansalaisia, mukaan luettuna kuluttajat. Kun julkisia hankintoja koskevat säännöt pannaan asianmukaisesti täytäntöön, ne ovat erittäin tärkeä väline sisämarkkinoiden lujittamiseksi ja unionin yritysten kasvun ja unionin työllisyyden edistämiseksi. Sen vuoksi ohjelmasta olisi tuettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan strategisten julkisten hankintojen laajamittaisempi käyttö, julkisia hankintoja tekevien tahojen ammatillistaminen, pk-yritysten hankintamarkkinoille pääsyn helpottaminen ja parantaminen erityisesti neuvontapalvelujen ja koulutuksen avulla, avoimuuden ja integriteetin lisääminen sekä tietojen parantaminen, hankintojen digitalisaation edistäminen ja yhteisten hankintojen vahvistaminen, vahvistamalla kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa jäsenvaltioiden kanssa, parantamalla tiedonkeruuta ja tietojen analysointia, myös kehittämällä asiaan liittyviä tietoteknisiä välineitä, ja joilla varmistetaan kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihdon tuki, viittaaminen eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardeihin, neuvonnan antaminen, kaikkia osapuolia hyödyttävien kauppasopimusten tekeminen, kansallisten viranomaisten yhteistyön tiivistäminen ja pilottihankkeiden käynnistäminen.

(17)

Jotta voidaan saavuttaa ohjelman tavoitteet ja helpottaa kansalaisten ja yritysten elämää, olisi otettava käyttöön enenevässä määrin digitalisoituja ja täysin esteettömiä korkealaatuisia käyttäjäkeskeisiä julkisia palveluja. Sähköistä hallintoa ja sähköisiä viranomaispalveluja olisi lisättävä samalla kun varmistetaan asianmukainen tietosuoja ja yksityisyys. Tämä tarkoittaa, että julkishallinnon on annettava panoksensa kyseisten julkisten palvelujen perustamiseen yhdessä kansalaisten ja yritysten kanssa. Rajatylittävän toiminnan jatkuva ja vakaa lisääntyminen sisämarkkinoilla edellyttää, että saatavilla on ajantasaisia, paikkansapitäviä ja helppotajuisia tietoja yritysten ja kansalaisten oikeuksista. Näin ollen tarjolla olisi oltava yksinkertaistettuja tietoja, joissa selitetään hallinnollisia muodollisuuksia. Lisäksi on keskeisen tärkeää tarjota oikeudellista neuvontaa ja auttaa ylikansallisella tasolla esiintyvien ongelmien ratkaisussa. Lisäksi viranomaisia olisi tuettava niiden pyrkimyksissä saavuttaa kyseiset tavoitteet esimerkiksi luomalla yhteys kansallisten hallintojen välille yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla sekä tarjoamalla tietoa ja helpottamalla sellaisten tietojen vaihtoa, joissa selitetään miten sisämarkkinat toimivat käytännössä. Käytössä olevilla sisämarkkinoiden hallinnointivälineillä on jo merkittävä rooli tässä suhteessa, ja niiden laatua, näkyvyyttä, avoimuutta ja luotettavuutta olisi lisättävä entisestään. Ohjelmasta olisi sen vuoksi tuettava seuraavia olemassa olevia sisämarkkinoiden hallintovälineitä: Sinun Eurooppasi -portaali, jonka olisi jatkossa toimittava tulevan yhteisen digitaalisen palveluväylän runkona, Sinun Eurooppasi -neuvonta, Solvit, sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä ja sisämarkkinoiden tulostaulu.

(18)

Ohjelmasta olisi tuettava unionin sääntelypuitteiden kehittämistä yhtiöoikeuden sekä johtamis- ja hallintojärjestelmien (corporate governance) sekä sopimusoikeuden alalla, jotta voidaan tehostaa liiketoimintaa, erityisesti pk-yritysten toimintaa, ja lisätä sen kilpailukykyä ja tarjota samalla suoja sidosryhmille, joihin yrityksen toiminta vaikuttaa ja jotta voidaan reagoida uusiin poliittisiin haasteisiin. Sillä olisi myös varmistettava asiaan kuuluvan unionin säännöstön asianmukainen arviointi, täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta, sidosryhmille annettavat tiedot ja apu sekä tiedonvaihdon edistäminen alalla. Ohjelmalla olisi lisäksi tuettava komission aloitteita, joilla tuetaan datataloutta ja innovointia koskevia selkeitä ja mukautettuja säädöspuitteita. Kyseiset aloitteet ovat välttämättömiä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta sopimusvelvoitteiden ja sopimuksenulkoisten velvoitteiden osalta, etenkin uuteen teknologiaan, kuten esineiden internetiin, tekoälyyn, robotiikkaan ja 3D-tulostukseen liittyvää vastuuta, turvallisuutta, eettisiä kysymyksiä ja yksityisyyttä koskevilta osin. Ohjelmalla olisi pyrittävä kannustamaan datapohjaisen liiketoiminnan kehittämistä, koska tällainen liiketoiminta on ratkaisevan tärkeää unionin talouden suorituskyvyn kannalta globaalissa kilpailussa.

(19)

Ohjelmalla olisi myös edistettävä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseen liittyvän unionin oikeudellisen kehyksen asianmukaista ja täysimittaista täytäntöönpanoa ja soveltamista jäsenvaltioissa sekä kyseisten alojen uusiin haasteisiin puuttuvan politiikan kehittämistä. Sillä olisi tuettava myös Euroopan edun kannalta merkityksellisten kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan neuvoston rahanpesun vastaisia toimenpiteitä arvioivan asiantuntijakomitean, asiaankuuluvaa toimintaa.

(20)

Sisämarkkinoiden toteuttamista ja kehittämistä koskeva tavoite rahoituspalvelujen, rahoitusvakauden ja pääomamarkkinaunionin alalla, mukaan luettuna kestävä rahoitus, riippuu suuresti unionin toteuttamista näyttöön perustuvista toimenpiteistä. Komission olisi toimittava aktiivisesti kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi seuraamalla jatkuvasti rahoitusmarkkinoita ja rahoitusvakautta, arvioimalla unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, arvioimalla voimassa olevan lainsäädännön tarkoituksenmukaisuutta ja yksilöimällä mahdollisia toiminta-aloja, kun tulee esiin uusia riskejä, niin että sidosryhmät ovat mukana prosessissa koko toimintapoliittisen syklin ajan. Tällaiset toimet riippuvat analyysien, tutkimusten, koulutusmateriaalin, kyselyjen, vaatimustenmukaisuuden arviointien, arviointien ja korkealaatuisten tilastojen tuottamisesta, ja niiden tukena ovat tietotekniikkajärjestelmät ja viestintävälineet.

(21)

SEUT-sopimus sisältää sääntöjärjestelmän, jolla varmistetaan, ettei sisämarkkinakilpailu vääristy. Ohjelmasta olisi tuettava unionin kilpailupolitiikkaa, myös parantamalla ja vahvistamalla yhteistyötä verkostojen sekä kansallisten viranomaisten ja tuomioistuinten kanssa, lujittamalla kansainvälistä yhteistyötä ja varmistamalla, että unionin kilpailupolitiikasta viestitään laajemmalle sidosryhmien joukolle selittämällä siihen liittyviä oikeuksia, etuuksia ja velvollisuuksia. Ohjelmalla olisi myös autettava tehostamaan markkinakehitystä koskevaa analyysia ja arviointia myös käyttämällä alakohtaisia selvityksiä ja muita markkinatutkimuksen välineitä sekä jakamalla tietoa ja parhaita käytäntöjä järjestelmällisesti Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa. Tämän olisi osaltaan autettava varmistamaan oikeudenmukainen kilpailu ja tasapuoliset toimintaedellytykset myös maailmanlaajuisesti ja parannettava yritysten, etenkin pk-yritysten, ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, jotta voidaan nauttia sisämarkkinoiden hyödyistä.

(22)

Ohjelmalla on erityisesti torjuttava talous- ja liiketoimintaympäristön käynnissä olevasta vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä johtuvia radikaaleja vaikutuksia kilpailuun ja sisämarkkinoiden toimintaan, erityisesti datan määrän ja käytön eksponentiaalisen kasvun kautta, kun otetaan huomioon tekoälyn, massadata-algoritmien ja muiden tietoteknisten välineiden ja osaamisen kasvava käyttö yrityksissä. On myös olennaisen tärkeää, että ohjelmasta tuetaan verkostoja ja edistetään laajempaa ja syvempää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten ja tuomioistuinten kanssa, koska vääristymätön kilpailu ja sisämarkkinoiden toiminta riippuvat ratkaisevasti näiden tahojen toimista. Kun otetaan huomioon kilpailupolitiikan erityistehtävä, jolla estetään unionin rajojen ulkopuolella tapahtuvasta kilpailunvastaisesta toiminnasta sisämarkkinoille aiheutuva vahinko, ohjelmasta olisi tarpeen mukaan tuettava yhteistyötä myös kolmansien maiden viranomaisten kanssa. Tiedotustoimien laajentaminen on välttämätöntä, jotta useammat kansalaiset ja yritykset pystyvät hyödyntämään tasapuolisesta kilpailusta sisämarkkinoilla saatavat edut täysimääräisesti. Tällä olisi tuettava pyrkimyksiä osoittaa aiempaa selvemmin unionin kansalaisille, mitä etuja unionin kilpailupolitiikasta on, myös olemalla yhteydessä kansalaisyhteiskunnan ryhmien edustajiin ja asiaankuuluviin sidosryhmiin. Joustavuutta tarvitaan todennäköisesti ohjelman kilpailua koskevan osan täytäntöönpanossa, jotta voidaan vastata muuttuviin tarpeisiin, joihin vaikuttaa sisämarkkinoiden kilpailuolojen dynaaminen ja nopea kehitys, jonka vauhtia ja suuruusluokkaa on vaikea arvioida. Kyseinen kehitys koskee etenkin digitalisaatioon, tekoälyyn, algoritmeihin, massadataan, kyberturvallisuuteen ja rikostekniseen tutkimukseen liittyvää kehitystä.

(23)

Unionin yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden vahvistaminen niin, että samalla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja avoimet ja kilpailukykyiset sisämarkkinat, on äärimmäisen tärkeää. Pk-yritykset ovat unionin talouden moottori. Niiden osuus kaikista yrityksistä unionissa on 99,8 prosenttia, ne tarjoavat työpaikoista kaksi kolmasosaa ja ne edistävät merkittävästi uusien laadukkaiden työpaikkojen luomista kaikilla sektoreilla alueellisesti ja paikallisesti ja edistävät näin ollen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden luomista. Pk-yritykset ovat erittäin tärkeitä teollisuuden nykyaikaistamisen ja talouden vihreän ja digitaalisen siirtymän läpikäymisen, myös ilmastoneutraaliuden saavuttamisen, kannalta. Ohjelmalla olisi sen vuoksi tuettava pk-yritysten pyrkimyksiä parantaa resurssitehokkuutta ja kehittää ympäristöystävällisiä korkealaatuisia tuotteita ja palveluja. Näin ohjelmalla olisi edistettävä myös pk-yritysten kilpailukyvyn parantamista maailmanmarkkinoilla.

(24)

Pk-yrityksillä on yhteisiä haasteita, jotka eivät vaikuta suuriin yrityksiin samassa määrin. Kyseisiä yhteisiä haasteita ovat muun muassa rahoituksen saaminen, ammattitaitoisen työvoiman löytäminen, hallinnollisen rasitteen keventäminen, luovuuden ja innovoinnin hyödyntäminen esimerkiksi julkisen hankinnan kautta sekä maailmanlaajuisille markkinoille ja arvoketjuihin pääseminen kansainvälistymisen edistämiseksi. Ohjelmalla olisi puututtava tällaisiin markkinahäiriöihin oikeasuhteisesti niin, ettei vääristetä kilpailua kohtuuttomasti sisämarkkinoilla. Lisäksi ohjelmassa olisi otettava huomioon erityistarpeet, joita on tietyntyyppisillä pk-yrityksillä, kuten mikroyrityksillä, palvelualalla toimivilla pk-yrityksillä ja käsityöteollisuudessa toimivilla pk-yrityksillä sekä pk-yrityksillä, joihin lukeutuvat itsenäiset ammatinharjoittajat, vapaat ammatit ja yhteisötalouden yritykset. Yhteisötalouden yritykset unionissa ovat erityyppisiä yrityksiä ja yhteisöjä, jotka kuuluvat yhteisötalouden piiriin, kuten osuuskunnat, keskinäiset yritykset, voittoa tavoittelemattomat yhdistykset, säätiöt ja yhteiskunnalliset yritykset ja tietyt muut yritysmuodot. Voiton tavoittelun sijaan niiden päätavoitteena on luoda yhteistä arvoa ja sosiaalisia vaikutuksia ihmisille, minkä ansiosta ne edistävät toimillaan sosiaalista innovointia, avointa hallintoa ja solidaarisuutta, sijoittamalla valtaosan voitostaan tai ylijäämästään omiin tavoitteisiinsa. Huomiota olisi kiinnitettävä myös potentiaalisten uusien yrittäjien, kuten nuorten ja naisyrittäjien, ikääntyneempien henkilöiden ja vammaisten henkilöiden erityisiin tarpeisiin.

(25)

Ohjelmassa olisi otettava huomioon komission suosituksessa 2003/361/EY (13) määritellyt pk-yritykset. Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava pk-yritysten osalta kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, myös jäsenvaltioiden pk-yrityksiä edustavia julkisia ja yksityisiä järjestöjä sekä kaupanedistämisjärjestöjä.

(26)

Ohjelmalla olisi tuettava ja edistettävä innovointikulttuuria ja sellaisten teollisuuden ekosysteemien kehittämistä, jotka voivat edistää yritysten perustamista ja pk-yritysten kasvua, keskittyen kaikkiin pk-yrityksiin, jotka pystyvät vastaamaan yhä kilpaillumman ja entistä nopeammin muuttuvan ympäristön ja vihreän ja digitaalisen siirtymän asettamiin haasteisiin. Ohjelmalla olisi pyrittävä tukemaan innovaatioiden käyttöönottoprosessia edistämällä uusia yhteistyöhön perustuvia liiketoimintamalleja, verkostoitumista ja tietämyksen ja resurssien jakamista myös eurooppalaisten kumppanuuksien klustereiden ja liike-elämän verkostojärjestöjen kautta.

(27)

Luotaessa työohjelmia tuen tarjoamiseksi pk-yrityksille olisi otettava huomioon pk-yritysstrategian ja pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen strategiset määräykset sekä pk-yritysten toimintaympäristö, sellaisena kuin se esitetään pk-yritysten tuloksellisuustarkastelussa. Huomiota olisi kiinnitettävä myös pk-yritysedustajien verkostoon.

(28)

Monet unionin kilpailukykyongelmista liittyvät pk-yritysten vaikeuksiin saada rahoitusta. Kyseiset vaikeudet aiheutuvat siitä, että pk-yritykset eivät pysty osoittamaan luottokelpoisuuttaan eikä niillä ole riittävästi varoja velkojen vakuudeksi (vakuudet ja takaukset) tai siitä, että ne tuntevat heikosti mekanismit, jotka ovat jo olemassa unionin tasolla, kansallisella tasolla tai paikallisella tasolla ja joilla niiden toimintaa tuetaan. Rahoitukseen liittyviä lisähaasteita syntyy siitä, että pk-yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä sitoutumalla muun muassa innovaatioiden käyttöönottoon, digitalisaatioon ja kansainvälistymiseen sekä työvoimansa ammattitaidon kohentamiseen ja uudelleenkouluttamiseen. Rahoituksen rajoitetulla saannilla on kielteinen vaikutus yritysten perustamiseen, kasvuun ja elinkelpoisuuteen sekä uusien yrittäjien halukkuuteen ottaa haltuunsa elinkelpoisia yrityksiä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

(29)

Osaamispula on merkittävä este yrityskasvulle unionissa. Yrittäjyyden edistämiseksi unionissa ja pk-yritysten kasvun ja niiden vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi ohjelmalla olisi edistettävä ja parannettava osaamisen ja mentorointijärjestelyjen saatavuutta pk-yrityksissä, ja erityisesti teknologia-, yrittäjyys- ja johtamisosaamisen kehittämisen alalla. Tässä yhteydessä komission olisi koordinoitava toimiaan muissa unionin, kansallisissa ja alueellisissa ohjelmissa toteutettujen aloitteiden kanssa synergioiden lisäämiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi.

(30)

Jotta markkinahäiriöistä päästäisiin eroon ja voitaisiin varmistaa, että pk-yritykset, mukaan lukien startup- ja scale-up-yritykset, pysyvät edelleen unionin talouden kilpailukyvyn kivijalkana, pk-yrityksille on myönnettävä ylimääräistä tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (14) perustetun InvestEU-rahaston pk-yritysten politiikkaikkunan puitteissa perustettujen velka- ja pääomarahoitusvälineiden muodossa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1287/2013 (15) nojalla käyttöön otettu lainantakausjärjestely on osoittanut lisäarvonsa, ja sen odotetaan tuovan positiivisia vaikutuksia vähintään 500 000 pk-yritykselle. Enemmän huomiota voitaisiin kiinnittää siihen, miten mahdollisten edunsaajien keskuudessa voidaan lisätä tietoisuutta pk-yrityksille tarkoitetun InvestEU-ohjelman hyödyntämismahdollisuudesta.

(31)

Ohjelman mukaisilla toimilla olisi pyrittävä saavuttamaan sen poliittiset tavoitteet paitsi avustuksin, myös helpottamalla InvestEU-rahaston pk-yritysten politiikkaikkunan puitteissa perustettujen rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden saatavuutta, ja olisi lisättävä synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa. Kaikilla toimilla olisi saatava aikaan selvää unionin tason lisäarvoa.

(32)

Ohjelmasta olisi tarjottava tehokasta tukea pk-yrityksille niiden koko elinkaaren ajan tarjoamalla tukea pk-yrityksille yhteishankkeiden kumppaneiden löytämisestä tuotteiden kaupallistamiseen ja markkinoille pääsyyn, valmiuksien kehittämiseen ja yhteistyöhön kannustamiseen klustereiden ja liike-elämän verkostojärjestöjen välillä. Ohjelman olisi myös tuettava pk-yrityksiä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä, ja sen olisi pohjauduttava pk-yrityksistä kehitettyyn ainutlaatuiseen osaamiseen ja asiantuntemukseen ja pitkään kokemukseen, joka on saatu työskentelystä unionin, kansallisten ja alueellisten sidosryhmien kanssa. Kyseisen tuen olisi pohjauduttava kokemuksiin Yritys-Eurooppa-verkostosta (Enterprise Europe Network, EEN), keskitetystä asiointipisteestä, jolla parannetaan pk-yritysten kilpailukykyä ja kehitetään niiden liiketoimintaa sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Yritys-Eurooppa-verkosto jatkaa palvelujen tarjoamista muiden unionin ohjelmien, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (16) perustetun Horisontti Eurooppa -ohjelman puolesta hyödyntämällä kyseisten ohjelmien taloudellisia resursseja. Yritys-Eurooppa-verkoston olisi myös tuettava pk-yritysten tehostettua osallistumista sisämarkkinoita koskevien poliittisten aloitteiden laatimiseen esimerkiksi julkisten hankintojen ja standardointiprosessien alalla. Yritys-Eurooppa-verkoston olisi lisättävä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (17) perustettujen Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisten eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien ja InvestEU-neuvontakeskuksen kanssa. Menestyksekäs mentorijärjestelmä – Erasmus nuorille yrittäjille – olisi lisäksi tarkoitus säilyttää välineenä, jolla annetaan uusille yrittäjille tai yrittäjyyttä harkitseville mahdollisuus hankkia liiketoiminta- ja johtamiskokemusta saattamalla oppimistarkoituksessa uusi yrittäjä yhteen jonkin toisen maan kokeneen yrittäjän kanssa ja vahvistamalla näin yrittäjyystaitoja. Ohjelmassa olisi pyrittävä laajentamaan sen maantieteellistä kattavuutta ja tarjottava yrittäjille enemmän tällaisia yhteensaattamismahdollisuuksia, tarpeen mukaan täydentäen muita unionin aloitteita.

(33)

Hallinnollisen rasitteen pienentämiseksi ja ohjelman aloitteiden hyödyntämismahdollisuuksien parantamiseksi olisi toteutettava lisätoimia vähentämällä pk-yrityksille monimutkaisista hakumenettelyistä ja osallistumisvaatimuksista koituvia kustannuksia. Tässä yhteydessä Yritys-Eurooppa-verkoston olisi oltava tärkein tietopiste pk-yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään unionin varoja, ja sen tehtävänä on toimia keskitettynä asiointipisteenä ja tarjota kohdennettua neuvontaa. On tärkeää hyödyntää pk-yritysten nykyisistä tukitoimista saatuja kokemuksia ja samalla suhtautua avoimesti toimien mukauttamiseen pk-yritysten toimintaolosuhteiden muuttuessa sisämarkkinoilla erityisesti digitalisaation ja sääntelytaakan vaikutuksesta.

(34)

Koska klusterit tarjoavat suotuisan ja elinvoimaisen liiketoimintaympäristön, ne ovat strateginen väline pk-yritysten kilpailukyvyn ja toiminnan laajentamisen tukemiseksi. Ne voivat helpottaa vihreää ja digitaalista siirtymää teollisuudessa, mukaan lukien palvelujen osalta, ja vahvistaa alueiden talouden kehitystä luomalla kasvua ja työpaikkoja. On tärkeää, että yhteisklusterialoitteilla saadaan aikaan kriittistä massaa, sillä tämä vauhdittaa pk-yritysten kasvua. Klustereilla yhdistetään erikoistuneita teollisuuden ekosysteemejä ja luodaan näin pk-yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja integroidaan ne paremmin unionin ja globaaleihin strategisiin arvoketjuihin. Euroopan klusteriyhteistyöfoorumin ja Euroopan resurssitehokkuuden tietokeskuksen tukemien kansainvälisten sekä alueidenvälisten kumppanuusstrategioiden kehittämiseen ja yhteistoimien toteuttamiseen olisi annettava tukea. Tuella olisi myös autettava pk-yrityksiä luomaan yhteyksiä kolmansien maiden pk-yrityksiin. Kestävää kumppanuutta olisi kannustettava tarjoamalla jatkuvaa rahoitusta, jos tulos- ja osallistumistavoitteet saavutetaan. Suora tuki pk-yrityksille olisi kanavoitava klusteriorganisaatioiden kautta seuraavissa toimissa: huipputeknologian, uusien liiketoimintamallien sekä vähähiilisten ja resurssitehokkaiden ratkaisujen käyttöönoton edistäminen, luovuus ja suunnittelu, osaamisen kehittäminen, taitavien työntekijöiden houkutteleminen, yrittäjyyden vauhdittaminen ja kansainvälistyminen. Kyseiseen pk-yrityksille annettavaan suoraan tukeen olisi otettava mukaan muita pk-yritysten tukeen erikoistuneita toimijoita, jotta helpotetaan teollisuuden muutosta ja älykkään erikoistumisen strategioiden toteuttamista. Ohjelmalla olisi näin ollen edistettävä ja luotava yhteyksiä unionin innovointikeskittymiin, erityisesti sen digitaali-innovointikeskittymiin, ja koheesiopolitiikan ja Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa tehtyihin investointeihin. Yhteisvaikutuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) XXXX/XXX (18) perustetun Erasmus+-ohjelman kanssa voitaisiin myös tutkia.

(35)

Ohjelmalla olisi autettava parantamaan suhteita yritysten, erityisesti pk-yritysten, ja yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden tietämyksen luomiseen ja levittämiseen osallistuvien laitosten välillä. Nämä suhteet voisivat auttaa parantamaan yritysten valmiuksia vastata strategisiin haasteisiin, jotka ovat seurausta uudesta kansainvälisestä ympäristöstä.

(36)

Pk-yritykset kohtaavat pienemmän kokonsa vuoksi erityisiä kasvun esteitä. Niiden on erityisen hankalaa kasvattaa ja laajentaa tiettyjä liiketoimintojaan. Pk-yrityksille kohdennettuun välineeseen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (19) perustetun Horisontti 2020 -ohjelman alaisiin uusiin teollisuuden arvoketjuihin keskittyviin unionin klusterihankkeisiin liittyvien kokemusten perusteella ohjelmasta olisi tarjottava tukea pk-yritysten toiminnan laajentamista varten, kaikissa niiden kehityksen keskeisissä vaiheissa, myös tukea kansainvälistymistä, innovointien käyttöönottoa ja kaupallistamistoimia varten. Kyseinen tuki täydentäisi Euroopan innovaationeuvostosta tarjottavaa tukea Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa keskittyen pääasiassa läpimurto- ja disruptiiviseen innovointiin, ja näin ollen innovatiivisiin pk-yrityksiin, ja erityisesti markkinoita luovaan innovointiin mutta tukien samalla kaiken tyyppistä innovointia, myös asteittaista innovointia.

(37)

Luovuus ja kaikenlainen innovointi, mukaan lukien innovointi paremman resurssi- ja energiatehokkuuden saavuttamiseksi, ovat ratkaisevan tärkeitä unionin teollisten arvoketjujen kilpailukyvyn kannalta. Ne toimivat katalysaattoreina yritys- ja teollisuussektorin nykyaikaistamiselle ja edistävät älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua. Luovuutta ja innovointia ei ole kuitenkaan hyödynnetty pk-yrityksissä riittävästi. Sen vuoksi ohjelmasta olisi tuettava kohdennettuja toimia, verkostoja ja kumppanuuksia, joilla edistetään luovuuteen pohjautuvaa innovointia, jotta pk-yritykset voivat onnistua vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä koko teollisessa arvoketjussa ja kaikissa teollisuuden ekosysteemeissä.

(38)

Eurooppalaisilla standardeilla on merkittävä asema sisämarkkinoilla. Ne ovat elintärkeitä yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvylle. Eurooppalaiset standardit ovat ratkaisevan tärkeä väline myös unionin lainsäädännön ja politiikan tukemiseksi ja vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittamiseen pyrkivillä useilla keskeisillä aloilla, kuten energia, ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu, tieto- ja viestintäteknologia, resurssien kestävä käyttö ja kierrätys, innovointi, tuoteturvallisuus, kuluttajansuoja, työntekijöiden turvallisuus ja työolot sekä ikääntyvä väestö, ja näin niiden panos on positiivinen koko yhteiskunnan kannalta. Jotta standardeista saatava hyöty olisi mahdollisimman suuri, kokemuksesta voidaan todeta, että standardien laatimista on nopeutettava ja sen oikea-aikaisuutta on parannettava ja on ponnisteltava enemmän, jotta kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, mukaan lukien kuluttajien edustajat, saataisiin paremmin mukaan.

(39)

Euroopan standardointitoimia säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1025/2012 (20), ja ne pannaan täytäntöön pitkäaikaisilla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla, jotka ovat keskeisen tärkeitä, jotta saavutetaan kyseisessä asetuksessa samoin kuin yleisessä ja alakohtaisessa unionin standardointipolitiikassa vahvistetut tavoitteet.

(40)

Hyvin toimiva yhteinen taloudellisia ja muita kuin taloudellisia tietoja koskeva raportointikehys on olennaisen tärkeä sisämarkkinoiden, rahoitusmarkkinoiden tehokkaan toiminnan sekä yhdentyneiden rahoituspalvelumarkkinoiden toteuttamisen kannalta pankki- ja pääomamarkkinaunionin yhteydessä.

(41)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (21) mukaisesti kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antavan elimen (International Accounting Standards Board) hyväksymät kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS) ja kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean niihin liittyvät tulkinnat olisi sisällytettävä unionin oikeuteen, jotta yhtiöt, joiden arvopaperit on noteerattu säännellyillä markkinoilla unionissa, soveltaisivat niitä, mutta ainoastaan, jos IFRS-standardit täyttävät mainitussa asetuksessa säädetyt vaatimukset, joihin kuuluu vaatimus, jonka mukaan tilinpäätös antaa ”oikean ja riittävän kuvan” siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/34/EU (22) säädetään, ja ovat Euroopan yleisen edun mukaisia. Tällaiset kansainväliset tilinpäätösstandardit on tarpeen laatia avoimella ja demokraattisesti vastuullisella tavalla. IFRS-standardeilla on siten merkittävä rooli sisämarkkinoiden toiminnassa, ja siksi on unionin edun mukaista varmistaa, että IFRS-standardien laadinta- ja hyväksyntäprosesseissa syntyy standardeja, jotka ovat yhdenmukaisia sisämarkkinoiden oikeudellisen kehyksen vaatimusten kanssa. Sen vuoksi on tärkeää luoda ohjelmalla soveltuvat rahoitusjärjestelyt IFRS-säätiötä varten.

(42)

Kun otetaan huomioon Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) tehtävä sen arvioimisessa, ovatko IFRS-standardit unionin oikeuden vaatimusten ja politiikan mukaisia, sellaisina kuin niistä on säädetty asetuksessa (EY) N:o 1606/2002, on myös tarpeen, että unioni varmistaa EFRAGin rahoituksen jatkuvuuden ja osallistuu siten kyseiseen rahoittamiseen ohjelman kautta. EFRAGin teknisessä työssä olisi keskityttävä antamaan komissiolle teknistä neuvontaa IFRS-standardeja hyväksyttäessä sekä asiaankuuluvaan unionin tason osallistumiseen kyseisten IFRS-standardien laadintaan, ja siinä olisi varmistettava, että unionin edut otetaan asianmukaisesti huomioon kansainvälisessä standardisointiprosessissa. Kyseisiin etuihin olisi sisällyttävä varovaisuuden käsite sekä direktiivissä 2013/34/EU säädetyn ”oikeaa ja riittävää kuvaa” sekä asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn Euroopan yleistä etua koskevan vaatimuksen säilyttäminen, kun otetaan huomioon IFRS-standardien vaikutus rahoitusvakauteen ja talouteen. Osaksi EFRAGia on perustettu eurooppalainen yritysraportointiosasto (Corporate Reporting Lab) edistämään innovointia ja hyvien toimintatapojen kehittämistä yritysraportoinnin alalla. Se tarjoaa foorumin, jossa yritykset ja investoijat voivat jakaa hyviä toimintatapoja erityisesti muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnin ja kestävän kehityksen raportoinnin alalla. Tämän työn pohjalta EFRAGin olisi lisäksi edistettävä muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevien standardien kehittämistä.

(43)

Kansainvälisen tilintarkastajaliiton, jäljempänä ’IFAC’, hallinnonuudistuksen seurannasta vastaava kansainvälinen seurantaryhmä perusti vuonna 2005 lakisääteisen tilintarkastuksen alalle julkisen edun valvontalautakunnan, jäljempänä ’PIOB’. PIOB:n tehtävänä on valvoa kansainvälisten tilintarkastusstandardien (ISA) vahvistamiseen johtavaa prosessia ja muuta IFAC:n harjoittamaa yleishyödyllistä toimintaa. Kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja voidaan hyväksyä sovellettavaksi unionissa erityisesti sillä edellytyksellä, että ne on laadittu asianmukaista menettelyä noudattaen julkisen valvonnan alaisena ja läpinäkyvyyttä noudattaen, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY (23) 26 artiklassa edellytetään. Kun otetaan huomioon kansainvälisten tilintarkastusstandardien käyttöönotto unionissa ja PIOB:n keskeinen asema sen varmistamisessa, että standardit täyttävät direktiivissä 2006/43/EY asetetut vaatimukset, ohjelmassa on tärkeää ottaa käyttöön asianmukaiset rahoitusjärjestelyt PIOB:n osalta.

(44)

Unioni edistää korkeatasoista kuluttajansuojaa, parantaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ja edistää kuluttajien keskeistä asemaa sisämarkkinoilla tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden politiikkaa ja pyrkimällä varmistamaan, että kuluttajina toimiessaan kansalaiset saavat mahdollisimman paljon hyötyä sisämarkkinoista ja että heidän turvallisuuttaan ja oikeudellisia ja taloudellisia etujaan suojellaan asianmukaisesti ja konkreettisin toimin. Unionin on myös tarpeen varmistaa, että kuluttaja- ja tuoteturvallisuuslainsäädännön noudattamista valvotaan asianmukaisesti ja yhdenvertaisesti käytännössä ja että yrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset, ja että kilpailu sisämarkkinoilla on näin ollen oikeudenmukaista. Lisäksi on syytä antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia ja kannustaa ja avustaa heitä tekemään kestäviä ja tietoon perustuvia valintoja ja edistää näin kestävää ja energia- ja resurssitehokasta taloutta ja kiertotaloutta.

(45)

Ohjelmalla olisi pyrittävää lisäämään kuluttajien, yritysten, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja viranomaisten tietoa unionin kuluttajia ja turvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä. Lisäksi sillä olisi pyrittävä parantamaan kuluttajien ja kuluttajia edustavien organisaatioiden vaikutusmahdollisuuksia kansallisella ja unionin tasolla. Ohjelman olisi pyrittävä tähän erityisesti tukemalla Euroopan kuluttajaliittoa (BEUC), joka on vakiintunut ja tunnustettu kansalaisjärjestö, joka edustaa kuluttajien etuja kaikkeen asiaan kuuluvaan unionin politiikkaan nähden, minkä ansiosta kyseisellä kansalaisjärjestöllä on valmiudet lisätä yhteisvaikutusta kuluttajien edunvalvonnan parantamiseksi. Sen olisi myös toimittava näin erityisesti tukemalla eurooppalaista standardointiasioiden kuluttajajärjestöä (ANEC), joka edustaa kuluttajien etuja standardointikysymyksissä. Tässä erityistä huomiota olisi kiinnitettävä uusiin markkinatarpeisiin, jotka liittyvät kestävän kulutuksen edistämiseen, keskittyen erityisesti toimiin, joilla puututaan harhaanjohtaviin tuotteiden suunniteltua vanhenemista koskeviin käytäntöihin ja muihin harhaanjohtaviin käytäntöihin, kuten perusteettomiin ympäristöväitteisiin, ja parantaen kuluttajille suunnattua tiedotusta tuotteiden kestävyydestä ja korjattavuudesta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisten heikkouksien torjuntaan ja sellaisiin haasteisiin vastaamiseen, jotka johtuvat talouden digitalisaatiosta esimerkiksi verkkoon liitettyjen tuotteiden, esineiden internetin, tekoälyn ja algoritmien käytön osalta sekä uusien kulutusmallien ja liiketoimintamallien kehittämisestä. Ohjelmasta olisi tuettava toimia, jotka liittyvät markkinoita koskevien tietojen kehittämiseen, mukaan lukien kuluttajia koskevien unionin tulostaulujen julkaiseminen.

(46)

Ohjelmasta olisi tuettava kansallisia toimivaltaisia viranomaisia, mukaan luettuna tuoteturvallisuuden seurannasta vastaavat viranomaiset, jotka tekevät yhteistyötä erityisesti vaarallisia kulutustuotteita koskevan EU:n nopean hälytysjärjestelmän kautta. Ohjelmasta olisi myös tuettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY (24) ja asetuksen (EY) N:o 765/2008 noudattamisen valvontaa kuluttajansuojan ja tuoteturvallisuuden osalta sekä kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkoston toimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden ja unionin asianomaisten viranomaisten välillä. Ohjelmalla olisi myös pyrittävä varmistamaan, että kaikilla kuluttajilla ja kauppiailla on mahdollisuus käyttää laadukasta tuomioistuinten ulkopuolista riidanratkaisua ja verkkovälitteistä riidanratkaisua ja saada tietoja muutoksenhakumahdollisuuksiin osallistumisesta.

(47)

Ohjelmasta olisi tuettava myös Euroopan kuluttajakeskusten verkostoa, joka auttaa kuluttajia hyödyntämään unionin kuluttajaoikeuksia, kun he hankkivat tavaroita ja palveluja valtioiden rajojen yli sisämarkkinoilla ja Euroopan talousalueella, joko verkon kautta tai matkoillaan. Verkosto, johon kuuluu 29 keskusta ja jota on rahoitettu yhteisesti unionin kuluttajaohjelmista yli 15 vuoden ajan, on osoittanut lisäarvonsa vahvistettaessa kuluttajien ja kauppiaiden luottamusta sisämarkkinoihin. Se käsittelee vuodessa yli 120 000 kuluttajien tiedustelua ja saavuttaa miljoonia kansalaisia lehdistötiedotteillaan ja verkossa tapahtuvalla tiedotuksellaan. Se on yksi arvostetuimmista kansalaisten neuvontaverkostoista unionissa, ja useimmissa sen keskuksissa on yhteyspisteitä, jotka tarjoavat neuvontaa sisämarkkinalainsäädännön, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (25), näkökohdista. Arvioinneissa on korostettu keskusten toiminnan jatkamisen merkitystä. Euroopan kuluttajakeskusten verkosto voi myös olla tärkeä tietolähde kuluttajien paikallistasolla kohtaamista haasteista ja ongelmista, jotka ovat merkityksellisiä unionin päätöksenteon ja kuluttajien etujen suojaamisen kannalta. Verkostossa aiotaan myös kehittää vastavuoroisia järjestelyjä kolmansissa maissa toimivien vastaavien elinten kanssa.

(48)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 98/6/EY (26), 2005/29/EY (27), 2011/83/EU (28), (EU) 2019/2161 (29) ja (EU) 2020/1828 (30) on hyväksytty, jotta voitiin muun muassa varmistaa kaikkialla sisämarkkinoilla kuluttajien tasavertainen kohtelu rajatylittävissä kysymyksissä, esimerkiksi kun on kyse vaatimustenvastaisten tuotteiden myynnistä moottoriajoneuvoalalla, tuotteiden laatueroista tai matkustajien kohtaamista ongelmista lentojen peruuntumisten tai pitkäaikaisten viivästymisten vuoksi. Direktiiveillä pyritään myös vahvistamaan jäsenvaltioiden valvontakapasiteettia, parantamaan tuoteturvallisuutta, lisäämään kansainvälistä yhteistyötä ja uusia muutoksenhakumahdollisuuksia etenkin oikeutettujen yksikköjen nostamien edustajakanteiden kautta. Komissio teki toukokuussa 2017 unionin kuluttaja- ja markkinointilainsäädäntöä koskevan toimivuustarkastuksen, jossa tuli esiin, että sääntöjen noudattamista on valvottava paremmin ja muutoksenhakua helpotettava, kun kuluttajille on aiheutunut vahinkoa kuluttajalainsäädännön rikkomisesta. Kun otetaan huomioon kyseinen toimivuustarkastus, mainittujen direktiivien ja toimien täysimääräisen täytäntöönpanon tukemisen ja niiden rajatylittävän täytäntöönpanon edistämisen olisi näin ollen oltava ensisijaista.

(49)

Kansalaisiin vaikuttaa erityisen paljon rahoitusmarkkinoiden toiminta, ja siksi heidän olisi saatava enemmän tietoa asiaankuuluvista oikeuksista, riskeistä ja hyödyistä. Rahoituspalvelut ovat sisämarkkinoiden keskeinen osatekijä, ja ne edellyttävät vankkoja sääntely- ja valvontapuitteita, joilla varmistetaan rahoitusvakauden ja kestävän talouden lisäksi myös korkeatasoinen suoja kuluttajille ja muille rahoituspalvelujen loppukäyttäjille, muun muassa vähittäissijoittajille, säästäjille, vakuutuksenottajille, eläkerahastosäästäjille ja edunsaajille, yksittäisille osakkeenomistajille, lainanottajille sekä pk-yrityksille. Ohjelmalla olisi edistettävä kuluttajien ja muiden rahoituspalvelujen loppukäyttäjien valmiuksia osallistua politiikan laatimiseen myös tuottamalla ja levittämällä selviä, täydellisiä ja käyttäjäystävällisiä tietoja rahoitusmarkkinoilla tarjottavista tuotteista.

(50)

Ohjelmasta olisi sen vuoksi tuettava edelleen erityistoimia, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/826 (31) perustettuun unionin ohjelmaan (2017–2020) kuluttajien ja muiden finanssipalvelujen loppukäyttäjien osallistumisen lisäämisestä unionin politiikan laadintaan finanssipalvelualalla; ohjelmalla jatkettiin vuosien 2012–2017 pilottihanketta ja valmistelutoimia. Tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että poliittiset päättäjät ovat tietoisia muiden sidosryhmien kuin rahoitussektorin ammattilaisten näkökannoista ja jotta varmistetaan kuluttajien ja muiden rahoituspalvelujen loppukäyttäjien parempi edustus. Ohjelmassa olisi jatkuvasti kehitettävä menetelmiä ja parhaita käytäntöjä, joilla kuluttajien ja rahoituspalveluiden loppukäyttäjien sitoutumista lisätään, jotta voidaan määrittää unionin päätöksenteon kannalta olennaiset asiat ja varmistaa, että turvataan kuluttajien edut rahoituspalvelujen alalla. Tämän olisi parannettava rahoituspalvelupolitiikkaa, erityisesti rahoituspalvelupolitiikkaa, jolla pyritään edistämään sitä, että rahoitusalan sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ymmärretään yleisesti paremmin ja finanssiosaaminen kohenee.

(51)

Vuosina 2012–2017 toteutetun pilottihankkeen ja valmistelutoimen yhteydessä komissio antoi avustuksia kahdelle organisaatiolle vuotuisen avoimen ehdotuspyynnön tuloksena. Nämä kaksi organisaatiota ovat Finance Watch, joka perustettiin unionin avustuksilla vuonna 2011 kansainväliseksi voittoa tavoittelemattomaksi järjestöksi Belgian lainsäädännön nojalla, ja Better Finance, joka syntyi, kun vuonna 2009 alettiin järjestellä ja brändätä uudelleen jo olemassa olevia eurooppalaisia sijoittajien ja osakkeenomistajien liittoja. Asetuksella (EU) 2017/826 perustetussa valmiuksien kehittämiseen tähtäävässä ohjelmassa yksilöidään kyseiset kaksi järjestöä ainoiksi avustuksensaajiksi. Sen vuoksi on tarpeen jatkaa kyseisten järjestöjen yhteisrahoittamista ohjelman yhteydessä. Tätä rahoitusta olisi kuitenkin arvioitava perusteellisesti siltä pohjalta, mikä on sen teho ja saavutettu vaikutus asetettujen tavoitteiden täyttämiseen. Jos ilmenee muita mahdollisia avustuksensaajia, joiden pääasiallisena tavoitteena ja toimintana on ajaa kuluttajien ja loppukäyttäjien etuja unionin tasolla ja jotka edustavat jäsentensä kautta laajaa maantieteellistä aluetta ja monia eri intressejä, ehdotuspyynnön olisi oltava avoin niille.

(52)

Terveyden korkeatasoinen suojelu kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualalla on välttämätöntä, jotta voidaan suojata kuluttajia ja sisämarkkinat toimisivat tehokkaasti. Turvallinen ja kestävä elintarvikkeiden toimitusketju on ennakkoedellytys yhteiskunnan ja sisämarkkinoiden toiminnalle. Valtioiden rajat ylittävien terveys- ja elintarvikekriisien estäminen on erittäin tärkeää, koska ne vaikeuttavat sisämarkkinoiden toimintaa rajoittamalla henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuutta ja aiheuttamalla tuotantohäiriöitä ja muuttamalla kulutusta. Sen vuoksi ohjelmalla olisi tuettava konkreettisia toimia, kuten hätätoimenpiteiden perustamista eläin- ja kasvinterveyteen vaikuttavia kriisitilanteita varten.

(53)

Unionin oikeuden yleistavoitteena kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualalla on turvata ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkea taso elintarvikeketjussa, tukea eläinten hyvinvoinnin kohentamista, myötävaikuttaa kuluttajansuojan, kuluttajatiedotuksen ja ympäristönsuojelun korkeaan tasoon, myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ottaa huomioon mahdollisten ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamat tilanteet jäsenvaltioissa, parantamalla samalla elintarvike- ja rehutuotannon kestävyyttä ja tukemalla elintarviketurvallisuutta ja hintojen kohtuullisuutta, vähentämällä elintarvikkeiden hävikkiä, lisäämällä tuotteiden laatustandardeja koko unionissa sekä vahvistamalla unionin elintarvike- ja rehuteollisuuden kilpailukykyä ja edistämällä uusien työpaikkojen luomista muun muassa tutkimusta ja innovointia tukemalla.

(54)

Kun otetaan huomioon ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkeaa tasoa koskevien toimien erityisluonne, tässä asetuksessa on säädettävä erityisistä kelpoisuusperusteista, jotka koskevat avustusten myöntämistä ja julkisten hankintojen käyttämistä. Erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (32), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, säädetystä taannehtivuuskiellon periaatteesta poiketen kiireellisten toimenpiteiden kustannusten olisi kiireellisen ja ennalta arvaamattoman luonteensa vuoksi oltava avustuskelpoisia, mukaan lukien kustannukset, jotka ovat syntyneet taudin tai kasvintuhoojan epäillystä esiintymisestä, kunhan esiintyminen vahvistetaan myöhemmin ja siitä ilmoitetaan komissiolle. Sen jälkeen, kun komissio on allekirjoittanut oikeudelliset sitoumukset ja arvioinut jäsenvaltioiden toimittamat maksupyynnöt, sen olisi tehtävä vastaavat talousarviositoumukset ja maksettava avustuskelpoiset kustannukset. Myös sellaisista valvonta-, ennaltaehkäisy- ja suojatoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten olisi oltava avustuskelpoisia, jotka on toteutettu tilanteessa, jossa kolmannen maan tai jäsenvaltion alueella tai merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla esiintyy tai leviää tiettyjä eläintauteja tai zoonooseja, jotka uhkaavat välittömästi unionin terveystilannetta, samoin kuin sellaisista suojatoimenpiteistä tai muista aiheellisista toimista aiheutuvien kustannusten, jotka on toteutettu unionin kasvien terveystilanteen tueksi.

(55)

Koska kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehuala on yhä globaalimpi, jäsenvaltioiden suorittama virallinen valvonta on olennainen väline valvottaessa ja seurattaessa, että asiaankuuluvat unionin vaatimukset pannaan täytäntöön, niitä noudatetaan ja niiden noudattamista valvotaan, myös tuonnin osalta. Virallisten valvontajärjestelmien vaikuttavuus ja tehokkuus ovat erittäin tärkeitä pidettäessä yllä turvallisuuden korkeaa tasoa koko elintarvikeketjussa sekä kuluttajien luottamusta ja varmistettaessa samalla ympäristönsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin korkea taso. Tällaisiin valvontatoimenpiteisiin olisi voitava saada unionin rahoitustukea. Etenkin unionin vertailulaboratorioille olisi voitava myöntää rahoitusosuus, jotta niille voidaan antaa tukea kustannuksiin, jotka aiheutuvat komission hyväksymien työohjelmien toteuttamisesta, ja rahoitusosuus voi myös olla saatavilla kasvin- ja eläinterveyden kansallisille vertailulaboratorioille, jotka Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (33) mukaisesti saavat jäsenvaltioilta riittävän rahoituksen, edellyttäen, että voidaan selkeästi osoittaa, että toteutetut toimet ovat unionin arvojen mukaisia ja kyseisten toimien tukemiseen on saatavilla ohjelmasta riittävästi rahoitusta. Koska virallisen valvonnan vaikuttavuus riippuu myös siitä, onko valvontaviranomaisilla käytettävissään unionin oikeuden asianmukaisesti tuntevaa, hyvin koulutettua henkilöstöä, unionin olisi lisäksi voitava osallistua toimivaltaisten viranomaisten järjestämän, tällaisen henkilöstön koulutuksen ja vaihto-ohjelmien rahoitukseen.

(56)

Mikrobilääkeresistenssi on kasvava terveysongelma unionissa ja koko maailmassa. Siksi ohjelmasta olisi oltava mahdollisuus yhteisrahoittaa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa tukevia toimenpiteitä.

(57)

Osana ohjelmaa asetuksen (EY) N:o 223/2009 nojalla kehitetyt, tuotetut ja jaetut korkealaatuiset Euroopan tilastot ovat ratkaisevan tärkeitä näyttöön perustuvalle päätöksenteolle. Euroopan tilastojen olisi oltava saatavilla oikea-aikaisesti ja niillä olisi myötävaikutettava SEUT-sopimuksessa tarkoitetun unionin politiikan täytäntöönpanoon, etenkin vahvistetun ja yhdennetyn talouden ohjauksen ja hallintotavan, sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden, kestävän kehityksen, maatalouspolitiikan, Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden sekä globalisaation osalta.

(58)

Euroopan tilastot ovat välttämättömiä unionin päätöksenteon ja unionin aloitteiden tulosten ja vaikutusten mittaamisen kannalta. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa Euroopan tilastojen jatkuva tarjoaminen ja kehittäminen noudattamalla unionin laajuista lähestymistapaa ja omaksumalla sisämarkkinoita laajempi perspektiivi, jotta voidaan kattaa unionin kaikki toiminnot ja toiminta-alat, mukaan luettuna yritysten ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen valistuneiden päätösten tekemiseksi.

(59)

Horisontaalisen luonteensa vuoksi asetuksessa (EY) N:o 223/2009 tarkoitettuun Euroopan tilastojen kehittämiseen, tuottamiseen ja jakeluun sovelletaan erityisvaatimuksia ja erityisesti kyseisessä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, siltä osin kuin on kyse tilastoperiaatteiden noudattamisesta sekä Euroopan tilastojärjestelmän toiminnasta ja sen hallinnoinnista, mukaan luettuna Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevälle komitealle ja komissiolle (Eurostat) osoitettu asema ja tehtävät, sekä tilastotoimien suunnittelun vahvistamisesta ja täytäntöönpanosta.

(60)

Euroopan tilastojen kehittämiseen, tuottamiseen ja jakeluun liittyvän ohjelman osan luonnos on toimitettu ennakkotarkastusta varten Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevälle komitealle asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti.

(61)

Unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet toimimaan eturintamassa Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanossa. Edistämällä Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista unioni ja jäsenvaltiot tukevat vahvempaa, kestävämpää, osallisuutta paremmin edistävää, turvallisempaa ja vauraampaa Eurooppaa. Ohjelmalla olisi edistettävä Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoa, myös asettamalla keskenään tasapainoon kestävän kehityksen taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä ulottuvuus, ja tätä tarkoitusta varten olisi sitouduttava selkeästi ja näkyvästi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseen.

(62)

Tässä ohjelmassa olisi otettava huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä. Tässä yhteydessä ohjelmalla olisi tuettava toimintaa, joka noudattaa ilmasto- ja ympäristöstandardeja ja unionin keskeisiä painopistealoja eikä aiheuta merkittävää haittaa ympäristötavoitteille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 (34) tarkoitetulla tavalla.

(63)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät 16 päivänä joulukuuta 2020 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien uusien omien varojen käyttöönottoa koskeva etenemissuunnitelma, annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (35) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(64)

Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (36) määrätään yhteistyöstä ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvien Euroopan vapaakauppaliiton maiden välillä. Myös unioniin liittymässä olevien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden, Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden ja muiden kolmansien maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan. Lisäksi ohjelmaan voi osallistua Sveitsi yhteistyöstä tilastoalalla tehdyssä Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti (37).

(65)

Kolmannet maat, jotka ovat ETA:n jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(66)

Tähän ohjelmaan sovelletaan varainhoitoasetusta. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(67)

Edeltävien ohjelmien ja budjettikohtien nojalla toteutetut toimet ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, ja ne olisi pidettävä voimassa. Ohjelmalla käyttöön otettavilla uusilla toimilla pyritään erityisesti vahvistamaan sisämarkkinoiden toimintaa. Jotta ohjelman toteuttamista voitaisiin yksinkertaistaa ja joustavoittaa ja näin saavuttaa paremmin sen tavoitteet, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina. Ohjelmaan olisi sisällytettävä myös luettelot ohjeellisista toimista, jotka koskevat erityistavoitteita kilpailukyvyn tai kuluttajansuojan alalla, tai erityistoimista, jotka johtuvat sääntelyvaatimuksista, kuten erityistoimet standardoinnin, markkinavalvonnan, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualan ja Euroopan tilastojen aloilla.

(68)

On tarpeen täsmentää tiettyjä yhteisöjen luokkia, joille voidaan myöntää rahoitusta, sekä ne yhteisöt, joille voidaan myöntää rahoitusta ilman ehdotuspyyntöä.

(69)

Maailmantalouden jatkuvasti lisääntyvien keskinäisten yhteyksien ja digitalisaation vuoksi ohjelmassa olisi tarjottava edelleen mahdollisuus ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle, esimerkiksi kolmansien maiden virkamiesten tai kansainvälisten järjestöjen edustajien tai talouden toimijoiden edustajien osallistuminen tiettyihin toimiin.

(70)

On tarpeen säätää yhteisrahoitussääntöjä ja avustuskelpoisia kustannuksia koskevista erityisperusteista. Koska joidenkin erityistavoitteiden osalta saattaa olla tarpeen rahoittaa avustuskelpoisia kustannuksia täysimääräisesti, olisi voitava poiketa varainhoitoasetuksen 190 artiklasta.

(71)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan nojalla avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Vaikka tällaisissa tapauksissa ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät lähtökohtaisesti olisi avustuskelpoisia, tämän olisi poikkeuksellisesti oltava mahdollista, kun otetaan huomioon tämän ohjelman viivästynyt voimaantulo ja jotta voidaan välttää mahdolliset unionin tuen häiriöt, mikä voisi haitata unionin etuja. Kun tämä on tarpeen jatkuvuuden varmistamiseksi sekä monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan aikana jo alkaneeseen toimeen liittyvien kustannusten olisi näin ollen oltava avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää. Samoista syistä ja samoin edellytyksin sekä poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 193 artiklan 4 kohdassa säädetään, toiminta-avustusten tapauksessa ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneiden kustannusten olisi oltava avustuskelpoisia.

(72)

EU:n talousarvion kokonaistarkastelusta 19 päivänä lokakuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa esitetyn rahoitusohjelmien yhtenäisyyttä ja yksinkertaistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resursseja olisi jaettava muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmassa suunniteltujen toimien tavoitteet ovat yhteisiä useille rahoitusvälineille; kaksinkertainen rahoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

(73)

Ohjelmalla olisi edistettävä yleistä tukea, jolla käsitellään syrjäisimpien alueiden erityistarpeita ja niiden integroimista sisämarkkinoille, kuten vahvistettiin hiljattain komission tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”.

(74)

Ohjelmalla olisi edistettävä yhteisvaikutuksia ja vältettävä päällekkäisyydet asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja toimien kanssa. Ohjelman mukaisilla toimilla olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/444 (38) perustetun tulliohjelman ja verotuksen alan yhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan Fiscalis-ohjelman toimia, joilla myös on tarkoitus tukea ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

(75)

Ohjelmalla olisi edistettävä yhteisvaikutuksia ja täydentävyyttä Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavasta Euroopan aluekehitysrahastosta myönnettävän pk-yritysten ja yrittäjyyden tuen kanssa. Lisäksi InvestEU-rahaston pk-yritysten politiikkaikkunasta taataan velka- ja pääomatuki, jolla parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia ja saatavuutta. Ohjelmalla olisi haettava yhteisvaikutuksia myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/696 (39) perustetun avaruusohjelman kanssa siten, että pk-yrityksiä kannustetaan hyödyntämään kyseisissä ohjelmissa kehitettyjä läpimurtoinnovaatioita ja muita ratkaisuja.

(76)

Ohjelmalla olisi edistettävä yhteisvaikutuksia tutkimusta ja innovointia edistävän Horisontti Eurooppa -ohjelman kanssa. Tämä koskee erityisesti täydentävyyttä tulevan innovatiivisia yrityksiä käsittelevän Euroopan innovointineuvoston toimien kanssa sekä pk-yrityksille erityisesti Yritys-Eurooppa-verkon kautta tarkoitettujen tukitoimien kanssa.

(77)

Ohjelmalla olisi edistettävä yhteisvaikutuksia ja täydentävyyttä Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kanssa, jolla edistetään unionin talouden ja julkisen sektorin digitalisaatiota ja parempaa kyberturvallisuutta.

(78)

Lisäksi ohjelmalla olisi pyrittävä saamaan aikaan yhteisvaikutuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/693 (40) perustetun oikeusalan ohjelman kanssa, jolla tuetaan Euroopan oikeusalueen kehittämistä edelleen kansallisten oikeusjärjestelmien tehostamiseksi, sillä tämä on keskeinen tekijä, joka mahdollistaa oikeudenmukaisen ja kustannustehokkaan unionin talouden luomisen.

(79)

Ohjelmalla olisi edistettävä yhteisvaikutuksia Erasmus+-ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) XXXX/XXX (41). perustetun Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan Euroopan sosiaalirahasto plussan kanssa työvoiman ja nuorison liikkuvuuden alalla, mikä on keskeisen tärkeää hyvin toimivien sisämarkkinoiden kannalta.

(80)

Toimia muun muassa eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimenpiteitä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien kriisien tapauksessa voitaisiin täydentää unionin yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmiin kuuluvilla markkinapohjaisilla toimilla.

(81)

Ohjelman mukaisesti toteutetuilla toimilla olisi tuotava selvää unionin tason lisäarvoa ja niitä olisi käytettävä käsittelemään oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteita tai optimaalista heikompia investointitilanteita niin, että toimet eivät ole päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäytä sitä.

(82)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (42) mukaisesti. Neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava sellaisten työohjelmien hyväksymiseen, joilla pannaan täytäntöön kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia edistävät toimet. Tarkastusmenettelyä olisi sovellettava sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen, jotka liittyvät toimiin, joilla tuetaan pk-yritysten kilpailukykyä, ja sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen, jotka liittyvät ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkean tason ylläpitämistä tukevia toimia toteuttaviin työohjelmiin, ja pienempien yhteisrahoitusosuuksien vahvistamiseen, kun tämä on tarpeen eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun liittyviä hätätoimenpiteitä koskevia toimia sekä vuotuisia ja monivuotisia kansallisia eläinlääkintä- ja kasvinsuojeluohjelmia varten, sekä sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen, jotka liittyvät elintarvikkeiden ja rehun turvallisuuden ylläpitämistä tukevia toimia toteuttaviin työohjelmiin.

(83)

Jos ohjelman erityistavoitteiden välillä on saavutettavissa synergioita, tarvittavat säännökset voitaisiin panna täytäntöön yhteisessä työohjelmassa.

(84)

Unionin rahoituksen muodot ja ohjelman toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti unionille koituva lisäarvo, tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi muun muassa harkittava kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(85)

Säännöllisen seurannan sekä edistymisestä ja ohjelman vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta raportoinnin varmistamiseksi olisi otettava käyttöön alusta lähtien asianmukaiset puitteet ohjelman toimien ja tulosten seuraamista varten. Seurannan ja raportoinnin olisi perustuttava indikaattoreihin, joilla mitataan ohjelman vaikutuksia ennalta määriteltyihin lähtöarvoihin nähden.

(86)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (43) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia. Komission olisi laadittava väliarviointikertomus ohjelmasta tuettujen toimien tavoitteiden saavuttamisesta, tuloksista ja vaikutuksista, resurssien käytön tehokkuudesta ja niihin liittyvästä unionin lisäarvosta sekä loppuarviointikertomus vaikutuksista pidemmällä aikavälillä, toimien tuloksista ja kestävyydestä sekä synergioista muiden ohjelmien kanssa.

(87)

Pk-yrityksille myönnettävän tuen valvomiseksi ohjelmassa olisi käytettävä mitattavia suorituskykyindikaattoreita. Kyseisillä indikaattoreilla olisi mitattava ohjelmalla saavutettuja tuloksia ja vaikutuksia ohjelman erityistavoitteiden ja tiettyjen kohderyhmien (esimerkiksi naiset, nuoret ja ikääntyneet henkilöt) osalta edellyttäen, että tietoja on saatavilla ja mittaaminen on tarpeen. Valvottaessa on erityisen tärkeää mitata vihreälle ja digitaaliselle siirtymälle, kansainvälistymiselle ja innovoinnille annettavaa tukea. Lisäksi valvonnassa olisi otettava huomioon konteksti-indikaattorit, joilla ei mitata ohjelman suorituskykyä vaan jotka antavat yleiskatsauksen pk-yritysten toimintaympäristöstä.

(88)

Ei-tyhjentävä luettelo eläintaudeista ja zoonooseista, joita varten voidaan myöntää rahoitusta hätätoimenpiteiden nojalla ja hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien nojalla olisi vahvistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 999/2001 (44), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2160/2003 (45), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2003/99/EY (46) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/429 (47) tarkoitettujen eläintautien perusteella.

(89)

Jotta voidaan ottaa huomioon tilanteet, joita aiheutuu eläintaudeista, joilla on merkittävä vaikutus karjankasvatukseen tai karjakauppaan, ihmisille uhkan aiheuttavien zoonoosien kehittyminen tai tieteen tai epidemiologian viimeaikainen kehitys samoin kuin eläintaudit, jotka todennäköisesti muodostavat uuden uhkan unionin kannalta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat eläintautien ja zoonoosien luettelon muuttamista. Jotta voidaan ottaa huomioon tulevat kehityssuuntaukset, jotka koskevat yhteisöjä, joille voidaan myöntää ohjelmasta avustusta kuluttajien etujen varmistamiseen unionin tasolla, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kyseisten yhteisöjen luettelon muuttamista. Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä sen tavoitteiden saavuttamisessa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla tarpeen mukaan muutetaan luetteloa indikaattoreista, joita käytetään erityistavoitteiden saavuttamisen mittaamiseen sekä tämän asetuksen täydentämiseen perustamalla seuranta- ja arviointipuitteet. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Myös sidosryhmiä ja kuluttajajärjestöjä olisi kuultava. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(90)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (48) nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(91)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (49) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (50), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (51) ja (EU) 2017/1939 (52) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. OLAFilla on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (53) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(92)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa ja niissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, palkintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(93)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/679 (54) säännellään tähän asetukseen liittyvää jäsenvaltioissa tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1725 (55) säännellään tähän asetukseen liittyvää komission suorittamaa henkilötietojen käsittelyä Euroopan tietosuojavaltuutetun valvonnassa. Toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa tietojenvaihdossa tai tietojen toimittamisessa olisi noudatettava asetuksessa (EU) 2016/679 säädettyjä henkilötietojen toimittamista koskevia sääntöjä, ja komission suorittamassa tietojenvaihdossa tai tietojen toimittamisessa olisi noudatettava asetuksessa (EU) 2018/1725 säädettyjä henkilötietojen toimittamista koskevia sääntöjä.

(94)

Asetuksessa (EY) N:o 223/2009 vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tilastojen tuottamista tilastosalaisuuden periaatetta noudattaen, ja säädetään, että kansallisten tilastolaitosten, muiden kansallisten viranomaisten ja komission (Eurostat) on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että salassapidettävien tietojen fyysisen ja loogisen suojauksen turvaamista koskevat periaatteet ja ohjeet yhdenmukaistetaan.

(95)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli ohjelman perustamista sisämarkkinoiden toiminnan, yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden sekä kuluttajansuojan parantamiseksi, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa varten sekä Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua koskevia ohjelmointi- ja rahoituspuitteita kaudelle 2021–2027 varten, koska siihen liittyvät kysymykset ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, vaan se voidaan unionin laajempien toimintamahdollisuuksien vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(96)

Ohjelmalla olisi myös varmistettava unionin sisämarkkinoita, yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestävyyttä ja Euroopan tilastoja koskevien toimien parempi näkyvyys ja johdonmukaisuus unionin kansalaisten, yritysten ja viranomaisten kannalta.

(97)

Koska säädöksissä olevat muutossäännökset täyttävät tehtävänsä sillä hetkellä, kun ne tulevat voimaan, ja muutoksista, joita niillä tehdään muihin säädöksiin, tulee osa mainittuja säädöksiä kyseisellä hetkellä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 (56) kumoaminen ei vaikuta millään tavalla sen muutossäännöksillä muihin säädöksiin tehtyihin muutoksiin, eikä etenkään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 178/2002 (57) ja neuvoston direktiiviin 2008/90/EY (58) pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean perustamisen osalta, jotka pysyvät voimassa asetuksen (EU) N:o 652/2014 kumoamisesta huolimatta.

(98)

Jotta voidaan varmistaa jatkuvuus asetuksella (EU) N:o 1287/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 254/2014 (59), asetuksella (EU) 2017/826, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 258/2014 (60), asetuksella (EU) N:o 652/2014, asetuksella (EU) N:o 99/2013 ja tällä ohjelmalla perustetun tuen antamisessa vuosien 2014–2020 ohjelmista yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden, kuluttajansuojan, rahoituspalvelujen asiakkaiden ja loppukäyttäjien ja rahoituspalveluja koskevan politiikan laatimisen alalla sekä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualalla ja Euroopan tilastojen alalla niin, että otetaan huomioon etenkin monivuotisten toimenpiteiden jatkuvuus ja edeltävien ohjelmien onnistumisen arviointi, ja jotta täytäntöönpano voi alkaa vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alussa, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021. Teknisen ja hallinnollisen avun määrärahoilla olisi 1 päivästä tammikuuta 2028 lukien kuitenkin katettava tarvittaessa ne menot, jotka liittyvät niiden toimien hallinnointiin, joita ei ole vielä saatu päätökseen ohjelman loppuun mennessä.

(99)

Koska tämän asetuksen voimaantulo on viivästynyt, ei ole mahdollista noudattaa määräaikoja, jotka koskevat kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualan työohjelmien hyväksymistä ja jäsenvaltioiden vuosien 2021 ja 2022 eläinlääkintä- ja kasvinsuojeluohjelmien toimittamista, eikä komission ole mahdollista noudattaa määräaikaa, joka koskee kyseisten ohjelmien hyväksymistä. Jotta voidaan varmistaa kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualan toimien asianmukainen täytäntöönpano vuosina 2021 ja 2022, kyseisiä määräaikoja ei saisi soveltaa vuosien 2021 ja 2022 osalta.

(100)

Asetukset (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014 ja (EU) N:o 652/2014 olisi sen vuoksi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021,

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 ja 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU 5 artiklassa määrättyjä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, on noudatettava unionin rahastojen täytäntöönpanossa, jossa on otettava huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja. SEUT 8 ja 10 artiklan mukaisesti unionin on pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon rahastojen täytäntöönpanossa. Unionin rahastojen tavoitteisiin olisi pyrittävä kestävän kehityksen kehyksessä ja ottaen huomioon unionin tavoitteen edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä saastuttaja maksaa -periaatteen.

(2)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jäljempänä ’pilari’, jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Kun otetaan huomioon työelämän muuttuvat realiteetit, unionin on valmistauduttava nykyisiin ja tuleviin globalisaation ja digitalisaation haasteisiin tekemällä kasvusta entistä osallistavampaa ja parantamalla työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja. Pilarin 20 keskeistä periaatetta jakautuvat kolmeen osa-alueeseen: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Pilari toimii tällä asetuksella perustetun Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille yleisenä ohjenuorana, ja unioni voi sen ansiosta toteuttaa asiaankuuluvat periaatteet käytännössä merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa.

(3)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 unionin vastauksen Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een. Neuvosto painotti, että on tärkeää saavuttaa kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta – taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus – tasapainoisesti ja yhdennetysti. On äärimmäisen tärkeää, että kestävä kehitys valtavirtaistetaan unionin poliittisessa toimintakehyksessä ja että unioni on politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautui myönteisesti komission 22 päivänä marraskuuta 2016 antamaan tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseksi sekä kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea unionin toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena, mukaan lukien sen rahoitusvälineiden kautta.

(4)

Helmikuussa 2018 komissio antoi tiedonannon ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”. Tiedonannossa korostetaan, että unionin talousarviosta tuetaan Euroopan ainutlaatuista sosiaalista markkinataloutta. On äärimmäisen tärkeää parantaa työllistymismahdollisuuksia ja vastata osaamishaasteisiin, erityisesti digitalisaatioon, automaatioon sekä resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymiseen liittyviin osaamishaasteisiin, noudattaen täysin YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksyttyä Pariisin sopimusta, jäljempänä ’Pariisin sopimus’. Talousarvion joustavuus on yksi neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 (4) vahvistetun vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosia 2021–2027 koskeva monivuotinen rahoituskehys’, keskeisistä periaatteista. Joustomekanismit ovat edelleen käytössä, jotta unioni voi reagoida oikea-aikaisemmin ja jotta voidaan varmistaa, että talousarviovarat käytetään siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan.

(5)

Valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta, jonka komissio antoi 1 päivänä maaliskuuta 2017, komissio ilmaisee huolensa eristäytymissuuntauksista ja niistä epäilyksistä, joita avoimen kaupan hyödyistä yhä useammin esitetään, sekä unionin sosiaalisesta markkinataloudesta yleensä.

(6)

Komissio pitää 10 päivänä toukokuuta 2017 antamassaan pohdinta-asiakirjassa globalisaation hallinnasta kauppaan liittyvää globalisaatiota ja teknologista muutosta yhdessä keskeisinä syinä siihen, että koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt mutta matalamman koulutustason työpaikat ovat vähentyneet. Myöntäen avoimemman kaupan hyödyt komissio katsoo, että siihen liittyviin kielteisiin sivuvaikutuksiin on puututtava asianmukaisin keinoin. Globalisaation nykyiset hyödyt ovat jo epätasaisesti jakautuneet eri ihmisten ja alueiden kesken, mistä aiheutuu merkittäviä seurauksia kielteisistä vaikutuksista kärsiville, joten vaarana on, että teknologiset ja ympäristöön liittyvät muutokset syventävät näitä vaikutuksia entisestään. Näin ollen solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti on tarpeen varmistaa, että globalisaation hyödyt jaetaan oikeudenmukaisemmin sovittamalla yhteen talouskasvu ja tekninen kehitys riittävän sosiaalisen suojelun kanssa ja tukemalla aktiivisesti mahdollisuuksia työllistymiseen ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.

(7)

Komissio korostaa 28 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan pohdinta-asiakirjassa unionin rahoituksen tulevaisuudesta tarvetta vähentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä ja katsoo, että keskeisenä tavoitteena on näin ollen investoida kestävään kehitykseen, tasa-arvoon, sosiaaliseen osallisuuteen, koulutukseen ja terveyteen.

(8)

Globalisaatio, teknologinen muutos ja ilmastonmuutos lisäävät todennäköisesti entisestään maailman talouksien välisiä kytköksiä ja niiden keskinäistä riippuvuutta. Työvoiman uudelleenkohdentaminen on olennainen ja välttämätön osa tällaista muutosta. Jotta muutoksen hyödyt jakautuisivat oikeudenmukaisesti, tuen tarjoaminen työttömiksi jääneille työntekijöille ja työttömyysuhan alla eläville on äärimmäisen tärkeää. Unionin tärkeimpiä välineitä näiden työntekijöiden auttamisessa ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettava Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), jonka tarkoituksena on tarjota tukea ennakoivasti, ja EGR, jonka tarkoituksena on tarjota tukea reaktiivisesti merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa. Komission 13 päivänä joulukuuta 2013 antama tiedonanto ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys” on unionin politiikan väline, jolla luodaan puitteet yritysten rakenneuudistusten ennakoinnissa ja hoidossa käytettäville parhaille käytänteille. Se tarjoaa kattavat puitteet sille, miten talouden sopeuttamisen ja rakenneuudistuksen haasteet ja niiden työllisyyteen ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset olisi huomioitava asianmukaisin poliittisin keinoin. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita käyttämään unionin ja kansallinen rahoitus siten, että voidaan varmistaa, että rakenneuudistuksen sosiaalisia vaikutuksia, erityisesti työllisyyteen kohdistuvia haittavaikutuksia, voidaan lieventää tehokkaammin.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1927/2006 (5) perustettiin vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’rahasto’, jotta unioni voisi osoittaa solidaarisuutta globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 soveltamisalaa laajennettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 546/2009 (6) osana komission 26 päivänä marraskuuta 2008 antamassa tiedonannossa esitettyä Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa siten, että siihen sisällytettiin maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena työpaikkansa menettäneet työntekijät.

(11)

Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi rahaston soveltamisala laajennettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1309/2013 (7) kattamaan maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin, jonka takia asetus (EY) N:o 546/2009 annettiin, jatkumisen aiheuttaman vakavan talouden häiriötilan seurauksena tapahtuneiden työpaikkojen menetysten lisäksi minkä tahansa uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin aiheuttamat työpaikkojen menetykset. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2018/1046 (8), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, muutettiin asetusta (EU) N:o 1309/2013 muun muassa sellaisten sääntöjen ottamiseksi käyttöön, joiden ansiosta rahasto voi poikkeuksellisesti kattaa kollektiivisia hakemuksia, joissa on mukana pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’, jotka sijaitsevat yhdellä alueella ja toimivat eri NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyillä toimialoilla, jos hakijajäsenvaltio osoittaa, että kyseisellä alueella toimii pääasiallisesti tai yksinomaan pk-yrityksiä.

(12)

Vastauksena Yhdistyneen kuningaskunnan mahdolliseen eroamiseen unionista ilman erosopimusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1796 (9) muutettiin asetusta (EU) N:o 1309/2013 sen täsmentämiseksi, että tällaisesta eroamisesta seuraavat työntekijöiden vähennykset kuuluvat rahaston soveltamisalaan. Kyseistä asetusta ei sovellettu, koska Yhdistynyt kuningaskunnan eroamisesta saatiin aikaan erosopimus.

(13)

Komissio teki rahaston väliarvioinnin arvioidakseen, miten ja missä määrin rahasto on saavuttanut tavoitteensa. Rahasto osoittautui tehokkaaksi, ja sillä saavutettiin korkeampi työttömiksi jääneiden työntekijöiden uudelleenintegrointiaste kuin aiemmalla ohjelmakaudella. Arvioinnissa todettiin myös, että rahasto tuotti unionin tason lisäarvoa. Tämä koskee etenkin sen määrällisiä vaikutuksia, mikä tarkoittaa, että rahaston tuella ei pelkästään lisätty tarjottavien palveluiden määrää ja moninaisuutta vaan myös kyseisten palveluiden intensiteettiä. Rahastosta rahoitettavat toimet ovat myös olleet hyvin näkyviä ja ovat tuoneet unionin tason lisäarvon suoraan yleisön tietoon. Useita haasteitakin kuitenkin todettiin. Käyttöönottomenettelyä pidettiin liian pitkänä. Lisäksi monet jäsenvaltiot ilmoittivat ongelmista työntekijöiden vähennyksiin johtanutta tapahtumaa koskevan laajan tausta-analyysin kokoamisessa. Taloudellisiin ja institutionaalisiin valmiuksiin liittyvät ongelmat olivat pääasiallisena syynä sille, että jäsenvaltiot olivat haluttomia hakemaan tukea rahastosta. Tämä saattoi kuitenkin johtua pelkästä henkilöstön puutteesta: tällä hetkellä jäsenvaltiot voivat pyytää teknistä apua vasta sitten, kun ne täytäntöönpanevat rahaston tukea. Koska työntekijöiden vähennyksiä voi tapahtua odottamatta, on tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot ovat valmiit toimimaan välittömästi ja voivat jättää hakemuksen viipymättä. Lisäksi näyttää siltä, että joissakin jäsenvaltioissa tarvitaan perusteellisempia institutionaalisten valmiuksien kehittämistoimia, jotta varmistettaisiin EGR-tapausten tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano. Lisäksi 500 menetetyn työpaikan kynnysarvoa on kritisoitu liian korkeaksi, erityisesti harvemmin asutuilla alueilla.

(14)

EGR:llä on edelleen tärkeä rooli joustavana välineenä, josta tuetaan työpaikkansa laajamittaisissa rakenneuudistuksissa menettäneitä työntekijöitä ja autetaan heitä löytämään uusia työpaikkoja mahdollisimman pian. Unionin olisi edelleen tarjottava erityistä kertaluonteista tukea helpottamaan työttömiksi jääneiden työntekijöiden integroitumista uudelleen ihmisarvoiseen ja kestävään työelämään alueilla, aloilla, toimialueilla tai työmarkkina-alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. Kun otetaan huomioon avoimen kaupan, talous- ja rahoitusalan kehityksen, kuten epäsymmetristen talouden häiriöiden, teknologian muutosten, digitalisoinnin, unionin kauppasuhteissa tai sisämarkkinoiden kokoonpanossa tapahtuneiden merkittävien muutosten sekä muiden tekijöiden, myös vähähiiliseen talouteen siirtymisen, vuorovaikutus ja vastavuoroiset vaikutukset ja kun otetaan huomioon, että on yhä vaikeampaa nimetä yksi tietty työpaikkojen menetykset aiheuttava tekijä, EGR:n käytön olisi perustuttava vain rakenneuudistuksen merkittäviin vaikutuksiin. Koska EGR:n tarkoituksena on tarjota tukea hätätilanteissa ja täydentää ESR+:n tarjoamaa ennakoivampaa apua, EGR:n olisi pysyttävä joustavana erityisvälineenä, joka toimii monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolella, kuten komission 2 päivänä toukokuuta 2018 antamassa tiedonannossa ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” ja sen liitteessä todetaan.

(15)

Jotta säilytettäisiin EGR:n yleiseurooppalainen luonne, tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävällä rakenneuudistuksella on huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Tällainen vaikutus olisi määritettävä menetettyjen työpaikkojen vähimmäismääränä tietyn viiteajanjakson aikana. Väliarvioinnin tulokset huomioon ottaen kynnysarvoksi olisi asetettava 200 menetettyä työpaikkaa neljän kuukauden viiteajanjakson aikana (tai kuuden kuukauden aikana alakohtaisissa tapauksissa). Kun otetaan huomioon, että eri toimialoilla mutta samalla alueella toteutettavilla irtisanomisaalloilla on yhtä merkittävä vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin, myös alueellisten hakemusten olisi oltava mahdollisia. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa tai syrjäisillä alueilla, mukaan lukien SEUT 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, tai poikkeuksellisissa olosuhteissa hakemuksia olisi voitava jättää silloinkin, kun menetettyjen työpaikkojen määrä on pienempi. Yleisesti ottaen jäsenvaltioiden olisi jätettävä EGR-tukihakemuksensa viimeistään 12 viikon kuluttua viiteajanjakson päättymisestä. Jotta kuitenkin vältetään rahoitusvaje, joka johtuu siitä, että tämä asetus tulee voimaan 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen, ja oikeusvarmuuden vuoksi kyseisen ajanjakson kuluminen olisi kuitenkin keskeytettävä 1 päivän tammikuuta 2021 ja tämän asetuksen voimaantulon väliseksi ajaksi.

(16)

Koska EGR on merkittäviä rakenneuudistuksia varten suunniteltu rahasto, sen varoja ei olisi voitava ottaa käyttöön julkisen sektorin irtisanomisissa, jotka ovat seurausta määrärahojen leikkauksista. EGR:stä olisi kuitenkin voitava tukea sellaisista kilpailukykyisillä markkinoilla toimivista yrityksistä työttömiksi jääneitä työntekijöitä, jotka toimittavat tavaroita tai tarjoavat palveluja määrärahojen leikkauksista kärsineille julkisin varoin rahoitettaville elimille. EGR:stä olisi voitava tukea myös itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut määrärahojen leikkausten seurauksena.

(17)

Jotta unioni voisi ilmaista solidaarisuutensa työttömille henkilöille, EGR:n, joka on reaktiivinen rahasto, yhteisrahoitusosuus olisi mukautettava ESR+:n, joka on proaktiivinen rahasto, korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen asianomaisessa jäsenvaltiossa, ja sen olisi joka tapauksessa oltava vähintään 60 prosenttia.

(18)

Komission olisi toteutettava se osa unionin talousarviosta, joka on osoitettu EGR:lle, hallinnoimalla sitä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksessa tarkoitetussa merkityksessä. Tämän vuoksi silloin kun EGR:n toteuttamisessa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja periaatteita, kuten moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

(19)

Dublinissa toimivaan Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiöön perustuva Euroopan muutoksenseurantakeskus avustaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimalla laadullisia ja määrällisiä analyysejä globalisaation kehityssuuntien, teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten, rakenneuudistusten ja EGR:n varojen käytön arvioinnin helpottamiseksi. Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälineellä, jota päivitetään päivittäin, seurataan kansallisten yhteyshenkilöiden verkoston avulla raportointia koko unionin alueella tapahtuvista laajamittaisista rakenneuudistuksista. Väline voisi auttaa tunnistamaan mahdolliset toimia edellyttävät tapaukset varhaisessa vaiheessa.

(20)

Työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, joiden työskentely on loppunut, pitäisi voida hyötyä EGR:stä tasapuolisesti työsopimuksen tai -suhteen tyypistä riippumatta. Tätä asetusta sovellettaessa olisi EGR:n mahdollisina edunsaajina sen vuoksi pidettävä työttömiksi jääneitä työntekijöitä sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut.

(21)

EGR:n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja yksilöllisiin palveluihin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin ihmisarvoisiin ja kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toimialalla tai sen ulkopuolella samalla, kun heitä valmistellaan vihreämpään ja digitaalisempaan eurooppalaiseen talouteen. Tuella olisi myös pyrittävä edistämään itsenäistä ammatinharjoittamista ja yritysten, myös osuuskuntien, perustamista. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden ennakoidut tarpeet. Tarvittaessa olisi kuitenkin tuettava myös työttömiksi jääneiden työntekijöiden liikkuvuutta, jotta autettaisiin heitä löytämään uusi työpaikka muualta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja tarvittaessa työhön liittyvien sukupuolistereotypioiden poistamiseen. Rahassa maksettavien avustusten sisällyttämistä yksilöllisten palvelujen koordinoituihin paketteihin olisi rajoitettava. EGR:n tukemien toimenpiteiden ei pitäisi korvata passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. Työnantajia voitaisiin kannustaa osallistumaan EGR:stä tuettavien toimenpiteiden kansalliseen yhteisrahoitukseen niiden toimenpiteiden lisäksi, joita niiden on toteutettava kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla.

(22)

Kun jäsenvaltiot panevat täytäntöön ja suunnittelevat yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien uudelleenintegroitumista, niiden olisi pyrittävä saavuttamaan digitaalistrategian ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategian tavoitteet. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tieto- ja viestintätekniikan sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) aloilla vallitsevaan sukupuolten väliseen palkkaeroon edistämällä naisten uudelleenkoulutusta ja -pätevöitymistä näille aloille. Yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia täytäntöön pannessaan ja suunnitellessaan jäsenvaltioiden olisi pyrittävä lisäämään heikommin edustetun sukupuolen edustusta ja edistämään näin sukupuolten palkka- ja eläke-erojen pienentämistä.

(23)

Kun otetaan huomioon, että talouden digitalisaatio edellyttää työvoimalta tietyntasoisia digitaalisia taitoja, digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen olisi katsottava olevan horisontaalinen osa jokaista tarjottavaa yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia.

(24)

Aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä suunnitellessaan jäsenvaltioiden olisi suosittava toimenpiteitä, jotka selvästi parantavat edunsaajien työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että mahdollisimman suuri määrä kyseisiin toimenpiteisiin osallistuvista edunsaajista integroituu uudelleen kestäviin työpaikkoihin mahdollisimman pian, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua täytäntöönpanokauden päättymisestä. Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi otettava tarvittaessa huomioon työntekijöiden vähentämisten syyt sekä ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja. Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin olisi oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa.

(25)

Kun jäsenvaltiot suunnittelevat aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, niiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin edunsaajiin, mukaan luettuina vammaiset henkilöt, omaistensa huoltajina toimivat henkilöt, nuoret ja ikääntyneet työttömät, henkilöt, joilla on alhainen koulutustaso, maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja köyhyysvaarassa olevat henkilöt, koska näillä ryhmillä on erityisiä vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille. Sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja syrjimättömyysperiaatetta, jotka kuuluvat unionin perusarvoihin ja jotka on sisällytetty pilariin, olisi kuitenkin noudatettava ja edistettävä EGR:n toteutuksen yhteydessä.

(26)

Jotta edunsaajia voitaisiin tukea tehokkaasti ja nopeasti, jäsenvaltioiden olisi kaikin keinoin pyrittävä jättämään täydellisiä hakemuksia hakiessaan EGR:n rahoitustukea. Jos komissio tarvitsee lisätietoja hakemuksen arvioimiseksi, tällaisten tietojen toimittamiselle olisi asetettava aikaraja. Sekä jäsenvaltioiden että unionin toimielinten olisi pyrittävä käsittelemään hakemukset mahdollisimman pian.

(27)

Edunsaajien ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavien elinten edun vuoksi hakijajäsenvaltion olisi tiedotettava kaikille hakumenettelyyn osallistuville toimijoille hakemuksen käsittelyn edistymisestä ja tehtävä yhteistyötä niiden kanssa toimenpiteiden toteuttamisen aikana aina kun se on mahdollista.

(28)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti EGR:n rahoitustuella ei pitäisi korvata tukitoimenpiteitä, joita voidaan suunnata edunsaajille unionin rahastoista tai muista unionin politiikoista tai ohjelmista, vaan mahdollisuuksien mukaan täydentää tällaisia toimenpiteitä.

(29)

EGR-tapauksiin ja niistä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia varten olisi annettava erityisiä säännöksiä. Jäsenvaltioiden ja EGR:n sidosryhmien olisi tehtävä tunnetuksi unionin rahoituksella aikaan saatuja tuloksia tiedottamalla niistä yleisölle. Avoimuuteen ja viestintään liittyvät toimet ovat välttämättömiä unionin toiminnan näkyvyydelle kentällä, ja tällaisten toimien olisi perustuttava paikkansapitäviin ja ajantasaisiin tietoihin. Jäsenvaltioiden kehittämää viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali olisi toimitettava pyynnöstä unionin toimielimille, elimille ja virastoille, jotta voidaan edistää EGR:ää ja osoittaa sen lisäarvo unionin talousarvion osana. Unionille olisi näin ollen myönnettävä rojaltimaksuton, yksinoikeudeton ja peruuttamaton lisenssi käyttää tällaista materiaalia sekä kaikkia siihen liittyviä olemassa olevia oikeuksia.

(30)

Tämän asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi menot olisi katsottava tukikelpoisiksi EGR:stä joko siitä päivästä, jona jäsenvaltio ryhtyy tarjoamaan yksilöllisiä palveluja, tai siitä päivästä, jona jäsenvaltiolle aiheutuu hallintomenoja EGR:n toteutuksesta.

(31)

EGR:ää koskevaan budjettikohtaan olisi otettava vuotuisessa talousarviomenettelyssä riittävästi maksumäärärahoja, jotta katetaan tarpeet, joita ilmenee etenkin kunkin vuoden ensimmäisinä kuukausina, kun määrärahojen siirto muista budjettikohdista on erityisen vaikeaa.

(32)

Vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyssä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa (10) määritetään EGR:n talousarviokehys.

(33)

Edunsaajien edun vuoksi tukea olisi asetettava saataville mahdollisimman pian ja tehokkaasti. Jäsenvaltioiden ja EGR:n päätöksentekoprosessiin osallistuvien unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa ja yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta varmistetaan EGR:n varojen käyttöönottamista koskevien päätösten sujuva ja nopea hyväksyminen.

(34)

Pk-yritykset muodostavat unionin talouden selkärangan. Näin ollen yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten tukeminen ovat avainasemassa varmistettaessa talouskasvu, innovointi, työpaikkojen luominen ja sosiaalinen integraatio. Unioni edistää yrittäjyyttä aktiivisesti kannustamalla ihmisiä oman yrityksen perustamiseen. Merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneitä työntekijöitä olisi voitava auttaa oman yritystoiminnan aloittamisessa. Jos yritys lopettaa toimintansa, työttömiksi jääneitä työntekijöitä olisi myös voitava auttaa jatkamaan joitakin tai kaikkia entisen työnantajansa toimintoja.

(35)

Jäsenvaltioiden olisi avoimuuden ja tiedonkulun vuoksi ilmoitettava loppukertomuksissa yksityiskohtaiset tiedot mahdollisesta valtiontuesta tai unionin rahoituksesta, jota työntekijöitä irtisanova yritys on saanut kertomusta edeltäneiden viiden vuoden aikana. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan olisi sovellettava mikro- tai pk-yrityksiin, etenkään startup- ja scaleup-yrityksiin, jotta vältetään jäsenvaltioille aiheutuva kohtuuton hallinnollinen rasitus erityisesti sellaisten alakohtaisten EGR-hakemusten tapauksessa, jotka koskevat vähintään kahta mikro- tai pk-yritystä.

(36)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (11) 22 ja 23 kohdan nojalla EGR:ää olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällytettävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan EGR:n käytännön vaikutuksia.

(37)

Jotta Euroopan parlamentti voisi harjoittaa poliittista valvontaa ja komissio voisi jatkuvasti seurata EGR:n tuella saatuja tuloksia, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toimitettava loppukertomus EGR:n toteuttamisesta.

(38)

Jäsenvaltioiden olisi tuettava komissiota arvioiden tekemisessä antamalla sille käytettävissään olevat asiaankuuluvat tiedot.

(39)

Tulevien arviointien helpottamiseksi kunkin EGR:n rahoitustuen täytäntöönpanon jälkeen olisi tehtävä edunsaajia koskeva selvitys. Edunsaajia koskevan selvityksen olisi oltava avoinna osallistujille vähintään neljän viikon ajan, ja se olisi aloitettava kuuden kuukauden kuluessa tapauksen täytäntöönpanokauden päättymisestä. Jäsenvaltioiden olisi avustettava komissiota edunsaajia koskevan selvityksen tekemisessä siten, että ne kannustavat tuensaajia osallistumaan kyselyyn lähettämällä näille osallistumiskutsun ja vähintään yhden muistutuksen. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle toteutetuista toimista, joilla tuensaajiin on otettu yhteyttä. Komission olisi käytettävä kerättyjä tietoja arviointitarkoituksiin. Tapausten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi komission olisi laadittava edunsaajia koskevan selvityksenmalli tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja käännettävä se kaikille unionin toimielinten virallisille kielille.

(40)

Eriarvoisuuden poistamista sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämistä koskevan tavoitteen mukaisesti EGR:ään liittyvien analyysien ja kertomusten tiedot olisi eriteltävä sukupuolittain.

(41)

Tämän asetuksen liitteessä olisi vahvistettava indikaattorien luettelo, jotta voidaan seurata EGR:n käyttöä ja erityisesti sen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä. Komissio voi tarvittaessa esittää säädösehdotuksen näiden indikaattorien muuttamiseksi.

(42)

Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin vastattava rahoitustuen toteuttamisesta sekä unionin rahoituksella tuettujen toimien hallinnoinnista ja valvonnasta varainhoitoasetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi esitettävä selvitys EGR:n rahoitustuen käytöstä. Kun otetaan huomioon EGR-tukitoimien lyhyt täytäntöönpanokausi, raportointivelvollisuuksien olisi oltava kyseisten tukitoimien erityisluonteen mukaisia.

(43)

Jäsenvaltioiden olisi ehkäistävä, havaittava ja käsiteltävä tehokkaasti tuensaajien tekemät sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (12) ja neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (13) ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 (14) mukaisesti valtuudet tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on valtuudet neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (15) mukaisesti tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (16) mukaisesti.

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että unionin rahoitusta saavat henkilöt ja yhteisöt toimivat täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myöntävät komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistavat, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle havaitut sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, ja tällaisten sääntöjenvastaisuuksien ja OLAFin tutkimusten johdosta toteuttamansa jatkotoimenpiteet. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä komission, OLAFin, tilintarkastustuomioistuimen ja tarvittaessa EPPOn kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti kaikissa petosepäilyihin tai todettuihin petoksiin liittyvissä asioissa.

(44)

Unionin talousarvion suojaamisen tehostamiseksi komission olisi asetettava käyttöön integroitu ja yhteentoimiva tieto- ja seurantajärjestelmä, johon kuuluu yksittäinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline, asiaankuuluvien tietojen arviointia ja analysointia varten ja komission olisi kannustettava sen käyttämiseen, jotta se otettaisiin yleisesti käyttöön jäsenvaltiossa.

(45)

Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(46)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä tavoitteita, joiden mukaan 30 prosentilla unionin talousarvion menoista tuetaan ilmastotavoitteita ja 7,5 prosenttia unionin talousarviosta käytetään luonnon monimuotoisuuteen liittyviin menoihin vuonna 2024 sekä vastaavasti 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden päällekkäisyydet.

(47)

EGR:n käytön seuraamiseksi paremmin komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi säännöksillä, joissa vahvistetaan perusteet, joiden mukaisesti määritetään ilmoitettavat sääntöjenvastaisuudet ja jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, jotta voidaan ehkäistä, havaita ja korjata sääntöjenvastaisuudet, petokset mukaan luettuina, ja periä takaisin aiheettomasti maksetut määrät viivästyskorkoineen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(48)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano edunsaajia koskevien selvitysten laatimista ja mallia sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamiseksi koskevilta osin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(49)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(50)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvalla politiikan alalla ja mahdollistetaan täytäntöönpano monivuotisen vuosia 2021–2027 koskevan rahoituskehyksen alusta alkaen, on tarpeen säätää, että tätä asetusta sovelletaan varainhoitovuoden 2021 alusta. Komission olisi kuitenkin aloitettava talousarviomenettely vasta tämän asetuksen tultua voimaan.

(51)

Asetus (EU) N:o 1309/2013 olisi näin ollen kumottava,