(1)

Unioni on vuoden 2010 kansainvälisen kaakaosopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, sopimuspuoli neuvoston päätöksen 2012/189/EU (1) nojalla, ja kansainvälisen kaakaojärjestön, jäljempänä ’kaakaojärjestö’, jäsen.

(2)

Sopimuksen 7 artiklan mukaan kansainvälinen kaakaoneuvosto, jäljempänä ’kaakaoneuvosto’, suorittaa tai suorituttaa kaikki ne tehtävät, jotka ovat tarpeen sopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi. Sopimuksen 12 artiklan mukaan kaakaoneuvosto tekee päätöksensä periaatteessa yksimielisesti. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, päätökset tehdään määräenemmistöllä.

(3)

Sopimuksen 10 artiklan mukaan kaakaojärjestön jäsenillä on yhteensä 2000 ääntä kaakaoneuvostossa. Jokaisella jäsenellä on tietty äänimäärä, joka tarkistetaan vuosittain kyseisessä artiklassa määrättyjen perusteiden mukaisesti.

(4)

On unionin etujen mukaista osallistua kansainväliseen kaakaoalaa koskevaan sopimukseen, kun otetaan huomioon kyseisen alan merkitys useille jäsenvaltioille ja Euroopan kaakaoalan taloudelle.

(5)

Tekninen työryhmä, joka koostuu sekä tuottaja- että viejämaita edustavista kaakaojärjestön jäsenistä, on tehnyt merkittävästi työtä esittääkseen konkreettisia ehdotuksia sopimuksen muuttamiseksi. Kaakaojärjestön jäseniä pyydettiin tekemään ehdotuksia tämän teknisen analyysin käynnistämiseksi, ja näin unioni myös teki. Kaakaoneuvoston on aloitettava neuvottelut sopimuksen osittaisesta tarkistamisesta Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) ohjauksessa hyvissä ajoin ennen sopimuksen voimassaolon päättymistä, joka tapahtuu 30 päivänä syyskuuta 2022. Kaikista sopimuksen uudelleentarkastelun kohteena olevista aloista on käytävä viralliset neuvottelut. Tällaiset neuvottelut on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2022.

(6)

Kaikki virallisissa neuvotteluissa sovitut muutokset olisi hyväksyttävä sopimuksen 63 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Mainitun artiklan mukaan kaakaoneuvosto voi antaa yksimielisesti, tai jos yksimielisyyttä ei saavuteta, määräenemmistöllä sopimuksen sopimuspuolille suosituksen sopimuksen muuttamisesta. Muutos tulee voimaan sopimuksen 63 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jossa edellytetään, että tietty prosenttiosuus sopimuksen sopimuspuolista ilmoittaa hyväksyvänsä muutoksen. Unionin, joka on kaakaojärjestön jäsen ja sopimuksen sopimuspuoli sen 4 artiklan mukaisesti, olisi voitava osallistua neuvotteluihin sopimuksen muuttamiseksi.

(7)

Sen vuoksi on aiheellista, että komissio valtuutetaan osallistumaan neuvotteluihin sopimuksen osittaisesta uudelleentarkastelusta,

(1)

Neuvosto myönsi Maltan 7 päivänä elokuuta 2020 esittämän pyynnön johdosta 25 päivänä syyskuuta 2020 Maltalle taloudellista apua lainana, jonka määrä oli enintään 243 632 000 euroa ja keskimääräinen enimmäismaturiteetti 15 vuotta, niiden kansallisten toimien täydentämiseksi, joilla Malta pyrkii lieventämään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja puuttumaan kyseisen leviämisen työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheuttamiin sosioekonomisiin seurauksiin.

(2)

Maltan oli määrä käyttää lainaa neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1352 (2) 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen, vastaavien toimenpiteiden ja terveyteen liittyvien toimenpiteiden rahoittamiseen.

(3)

Työssäkäynti tai työnhaku on covid-19:n vuoksi edelleen keskeytyksissä huomattavalla osalla Maltan työvoimasta. Tämä on johtanut täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1352 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen liittyvien julkisten menojen äkilliseen ja voimakkaaseen kasvuun Maltalla.

(4)

Covid-19:n leviäminen ja Maltan vuosina 2020 ja 2021 toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet kyseisen leviämisen ja sen sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien vaikutusten rajoittamiseksi ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen perinpohjaisella tavalla maan julkiseen talouteen. Komission syksyn 2020 talousennusteen mukaan Maltan julkisen talouden alijäämän odotettiin olevan 9,4 prosenttia ja julkisen velan 55,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuonna 2021 Maltan julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan 6,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja velan kasvavan 60,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komission talven 2021 väliennusteen mukaan Maltan BKT:n ennustetaan kasvavan 4,5 prosenttia vuonna 2021.

(5)

Malta pyysi 10 päivänä maaliskuuta 2021 unionilta 177 185 000 euroa taloudellista lisäapua täydentääkseen edelleen vuosina 2020 ja 2021 toteuttamiaan kansallisia toimia, joilla se pyrkii lieventämään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja puuttumaan kyseisen leviämisen työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheuttamiin sosioekonomisiin seurauksiin. Tämä koskee johdanto-osan 6 kappaleessa esitettyä toimenpidettä.

(6)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1352 3 artiklan a alakohdassa tarkoitetuilla ”Maltan yrityslailla (Maltan lakikokoelman 463 luku)”/”L-Att dwar il-Korporazzjoni għall-Intrapriża ta’ Malta (Kap. 463 tal-Liġijiet ta’ Malta)” ja ”13 päivänä huhtikuuta 2020 annetulla hallituksen ilmoituksella nro 389”/”Notifikazzjoni tal-Gvern Nru 389 tat-13 ta’ April 2020” otettiin käyttöön työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille maksettava covid-19-palkanlisä, jolla puututaan covid-19:n leviämisen aiheuttamaan häiriöön. Maalis–kesäkuussa 2020 kokoaikaiset työntekijät, jotka työskentelivät hallituksen ilmoituksessa nro 389 viitatussa liitteessä A luetelluilla kriisin pahiten koettelemilla aloilla, olivat oikeutettuja palkkatukeen, jonka suuruus oli 800 euroa kuukaudessa. Hallituksen ilmoituksessa nro 389 viitatussa liitteessä B luetelluilla aloilla, joita kriisi on koetellut vähemmän, kokoaikaiset työntekijät olivat oikeutettuja 160 euroon kuukaudessa. Myös osa-aikaiset työntekijät ovat voineet saada tukea, mutta pienemmän määrän. Näissä kahdessa liitteessä olevia luetteloja aloista tarkistettiin heinäkuussa 2020. Aiemmin järjestelystä tuetuilla aloilla, jotka eivät sisälly tarkistettuihin liitteisiin A tai B, kokoaikaisia työntekijöitä on tuettu 600 euron palkanlisällä. Kyseisiin ehtoihin perustuvaa järjestelyä jatkettiin vuoden 2020 loppuun. Tammikuusta 2021 lähtien palkanlisän suuruudessa on otettu huomioon myynnin supistuminen kuuden kuukauden aikana maalis–lokakuussa 2020 verrattuna liikevaihtoon kuuden kuukauden ajalta maalis–lokakuussa 2019. Jos alv-tietoja ei ole saatavilla, palkanlisä maksetaan vuonna 2020 sovellettujen kriteerien mukaisesti.Järjestelyä on tarkoitus jatkaa vuoden 2021 loppuun. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla tuki pysyy majoitus- ja ateriapalveluiden osalta voimassa asetettujen parametrien mukaisesti. Muiden tukikelpoisten toimintojen osalta tuki laskee vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä 66 prosenttiin ja vuoden viimeisellä neljänneksellä edelleen 33 prosenttiin. Järjestely pysyy ainoastaan niiden yritysten käytettävissä, jotka olivat oikeutettuja tukeen jo alkuperäisessä järjestelyssä. Tällä hetkellä järjestelyn käytännön soveltamista hoitaa Malta Enterprise, ja tämä täsmennetään tulevassa hallituksen ilmoituksessa. Uusien sääntöjen mukaan järjestely kattaa myös (kesäkuun 2020 jälkeen työsuhteensa vapaaehtoisesti purkaneiden) työntekijöiden tilalle palkatut uudet työntekijät, kunhan työntekijöiden määrä ei ole suurempi kuin toukokuun 2020 lopussa. Viranomaiset ovat pyytäneet tukea ainoastaan niihin julkisiin menoihin, jotka liittyvät jatkuvasti työsuhteessa olleisiin työntekijöihin ilman uusien työntekijöiden osuutta.

(7)

Malta täyttää taloudellisen avun pyytämiselle asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa säädetyt edellytykset. Malta on toimittanut komissiolle asianmukaisen näytön siitä, että toteutuneet ja suunnitellut julkiset menot ovat 1 päivästä helmikuuta 2020 kasvaneet 427 961 805 euroa covid-19:n leviämisen sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden johdosta. Tämä merkitsee äkillistä ja voimakasta kasvua, koska se liittyy suoraan työajan lyhentämisjärjestelyä vastaavan, Maltan yrityksistä ja työvoimasta huomattavan osan kattavan kansallisen työvoimatoimenpiteen jatkamiseen. Malta on rahoittanut kasvaneista julkisista menoista 7 144 805 euroa omilla varoillaan.

(8)

Komissio on asetuksen (EU) 2020/672 6 artiklan mukaisesti kuullut Maltaa ja varmistanut niiden toteutuneiden ja suunniteltujen julkisten menojen äkillisen ja voimakkaan kasvun, jotka liittyvät suoraan Maltan 10 päivänä maaliskuuta 2021 esittämässä pyynnössä tarkoitettuun työajan lyhentämisjärjestelyä vastaavaan toimenpiteeseen.

(9)

Maltalle olisi sen vuoksi myönnettävä taloudellista apua maan auttamiseksi selviytymään covid-19:n leviämisen aiheuttaman talouden vakavan häiriön sosioekonomisista vaikutuksista. Komission olisi tehtävä päätökset erien ja osaerien maturiteeteista, suuruudesta ja maksamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

(10)

Maltan ja komission olisi otettava tämä päätös huomioon asetuksen (EU) 2020/672 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainasopimuksessa.

(11)

Tällä päätöksellä ei saisi rajoittaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiseen liittyvien mahdollisten menettelyjen, erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisten menettelyjen, tuloksia. Sillä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

(12)

Maltan olisi ilmoitettava komissiolle suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta säännöllisin väliajoin, jotta komissio voi arvioida, missä määrin Malta on toteuttanut kyseiset menot.

(13)

Päätös taloudellisen avun myöntämisestä on tehty ottaen huomioon Maltan tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet sekä muiden jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2020/672 nojalla jo toimittamat tai suunnitteilla olevat taloudellisen avun pyynnöt, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita,

(1)

Neuvosto myönsi Latvian 7 päivänä elokuuta 2020 esittämän pyynnön johdosta Latvialle 25 päivänä syyskuuta 2020 taloudellista apua lainana, jonka määrä oli enintään 192 700 000 euroa ja keskimääräinen enimmäismaturiteetti 15 vuotta, niiden kansallisten toimien täydentämiseksi, joilla Latvia pyrkii lieventämään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja puuttumaan kyseisen leviämisen työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheuttamiin sosioekonomisiin seurauksiin.

(2)

Latvian oli määrä käyttää lainaa neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1351 (2) 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen, vastaavien toimenpiteiden ja terveyteen liittyvien toimenpiteiden rahoittamiseen.

(3)

Työssäkäynti tai työnhaku on covid-19:n vuoksi edelleen keskeytyksissä huomattavalla osalla Latvian työvoimasta. Tämä on johtanut niiden julkisten menojen äkilliseen ja voimakkaaseen kasvuun Latviassa, jotka liittyvät uusiin toimenpiteisiin, jollaisia ovat vanhemmille ja huoltajille myönnettävät sairausetuudet sekä covid-19-kriisin parissa työskenteleville lääkäreille ja terveydenhuollon työntekijöille maksettavat palkkiot ja täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1351 3 artiklan a, c, d, f ja g alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

(4)

Covid-19:n leviäminen ja Latvian vuosina 2020 ja 2021 toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet kyseisen leviämisen ja sen sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien vaikutusten rajoittamiseksi ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen perinpohjaisella tavalla maan julkiseen talouteen. Komission syksyn 2020 talousennusteen mukaan Latvian julkisen talouden alijäämän odotettiin olevan 7,4 prosenttia ja julkisen velan 47,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuonna 2021 Latvian julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan 3,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja velan 45,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komission talven 2021 väliennusteen mukaan Latvian reaalisen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,5 prosenttia vuonna 2021.

(5)

Latvia pyysi 11 päivänä maaliskuuta 2021 unionilta 112 500 000 euroa taloudellista lisäapua täydentääkseen edelleen vuosina 2020 ja 2021 toteuttamiaan kansallisia toimia, joilla se pyrkii lieventämään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja puuttumaan kyseisen leviämisen työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheuttamiin sosioekonomisiin seurauksiin. Tämä koskee erityisesti johdanto-osan 6–8 kappaleessa esitettyjä toimenpiteitä.

(6)

”Valtioneuvoston asetuksella nro 709 ’asetukset veronmaksajille työnkeskeytyksen vuoksi maksettavasta avustuksesta heidän toimintansa jatkamiseksi covid-19-kriisin olosuhteissa’” (annettu 24 päivänä marraskuuta 2020 (3) ja muutettu 12 päivänä tammikuuta 2021 (4)), jatkettiin ja muutettiin täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1351 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettua työssäkäynnin keskeyttämään joutuneita työntekijöitä koskevaa korvausjärjestelmää. Kyseistä järjestelmää sovelletaan niihin yrityksiin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja lisenssimaksun maksajiin, joiden taloudellisesta toiminnasta saamat tulot ovat vähentyneet keskimäärin vähintään 20 prosenttia verrattuna elo–lokakuussa 2020 vallinneeseen tilanteeseen. Järjestelmästä maksetaan lomautetuille työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille korvauksia, joiden suuruus on 50 tai 70 prosenttia heidän palkastaan tai tuloistaan sen mukaan, mikä heidän verojärjestelmänsä on. Tuen vähimmäismäärä on asetettu 500 euroon ja enimmäismäärä 1 000 euroon työntekijää kohti kalenterikuukaudessa. Työssäkäynnin keskeyttämään joutuneita työntekijöitä koskevaan korvausjärjestelmään sisältyy täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1351 3 artiklan c alakohdassa tarkoitettu työntekijöille lapsista myönnettävä etuus.

Etuus, joka on 50 euroa kuukaudessa lasta kohti, on lisätukea työssäkäynnin keskeyttämään joutuneille työntekijöille, joilla on oikeus huollettavien perusteella myönnettävään henkilökohtaiseen tuloverovähennykseen. Tukitoimenpidettä jatkettiin ”1 päivänä joulukuuta 2020 annetulla valtioneuvoston määräyksellä nro 706 ’kansallisiin hätätilanteisiin tarkoitettuja varoja koskevan valtion talousarvio-ohjelman varojen kohdentamisesta’” (5) ja ”11 päivänä tammikuuta 2021 annetulla valtioneuvoston määräyksellä nro 15 ’kansallisiin hätätilanteisiin tarkoitettuja varoja koskevan valtion talousarvio-ohjelman varojen kohdentamisesta’” (6). Toimenpidettä voidaan pitää asetuksessa (EU) 2020/672 tarkoitettuna työajan lyhentämisjärjestelyä vastaavana toimenpiteenä, koska sillä tarjotaan työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille toimeentulotukea.

(7)

Palkkatukijärjestelmästä myönnetään tukea työnantajille, joiden tulot taloudellisesta toiminnasta pienenevät vähintään 20 prosenttia. Järjestelmän mukainen tuki on 50 prosenttia keskimääräisestä kuukausittaisesta bruttopalkasta, mutta enintään 500 euroa kalenterikuukautta kohti. Tukea saavien työnantajien on säilytettävä tuettujen työntekijöiden työpaikat ja täydennettävä palkkatukea tavanomaiseen täyteen palkkaan asti. Järjestelmä perustettiin ”valtioneuvoston asetuksella nro 675 ’veronmaksajille työnkeskeytyksen vuoksi maksettavasta avustuksesta heidän toimintansa jatkamiseksi covid-19-kriisin olosuhteissa’” (annettu 10 päivänä marraskuuta 2020 (7) ja muutettu 12 päivänä tammikuuta 2021 (8)) ja ”26 päivänä helmikuuta 2021 annetulla valtioneuvoston määräyksellä nro 128 ’ennakoimattomiin tapahtumiin tarkoitettuja varoja koskevan valtion talousarvio-ohjelman varojen kohdentamisesta’” (9). Toimenpiteellä jatketaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1351 3 artiklan d alakohdassa tarkoitettua matkailu- ja vientialojen palkkatukijärjestelmää ja laajennetaan sen soveltamisala kaikkiin tukikelpoisiin työnantajiin.

(8)

Vanhemmille ja huoltajille myönnettävillä sairausetuuksilla tuetaan työntekijöitä, jotka eivät voi työskennellä etänä ja joiden on huolehdittava alle 10-vuotiaista lapsista tai vammaisista henkilöistä koulujen ja päivähoitokeskusten ollessa suljettuina covid-19:n leviämisen vuoksi. Toimenpidettä voidaan pitää asetuksessa (EU) 2020/672 tarkoitettua työajan lyhentämisjärjestelyä vastaavana toimenpiteenä, koska sillä tarjotaan toimeentulotukea vanhemmille ja huoltajille, joiden on hoidettava lapsia tai vammaisia henkilöitä koulujen ja päivähoitokeskusten ollessa suljettuina, ja autetaan säilyttämään työpaikkoja varmistamalla, ettei heidän tarvitse lopettaa työsuhdettaan. Sairausetuuksista säädetään ”’äitiys- ja sairausvakuutuksesta annettuun lakiin’26 päivänä marraskuuta 2020 tehdyllä muutoksella” (10) ja ”1 päivänä joulukuuta 2020 annetulla valtioneuvoston määräyksellä nro 707 ’ennakoimattomiin tapahtumiin tarkoitettuja varoja koskevan valtion talousarvio-ohjelman varojen kohdentamisesta’” (11) ja ”11 päivänä tammikuuta 2021 annetulla valtioneuvoston määräyksellä nro 13 ’ennakoimattomiin tapahtumiin tarkoitettuja varoja koskevan valtion talousarvio-ohjelman varojen kohdentamisesta’” (12).

(9)

Latvia myös jatkoi ja otti käyttöön useita terveyteen liittyviä toimenpiteitä covid-19-kriisin torjumiseksi. Tämä koskee erityisesti johdanto-osan 10–12 kappaleessa esitettyjä toimenpiteitä.

(10)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1351 3 artiklan g alakohdassa tarkoitettujen covid-19:ään liittyvien sairausetuuksien jatkaminen 30 päivään kesäkuuta 2021 vahvistettiin ”’äitiys- ja sairausvakuutuksesta annettuun lakiin’12 päivänä marraskuuta 2020 tehdyillä muutoksilla” (13). Toimenpiteessä säädetään valtion maksamista sairausetuuksista henkilöille, jotka joutuivat jäämään töistä vaaditun omaehtoisen eristäytymisen tai omaehtoisen karanteenin vuoksi, kun tavallisesti työnantaja maksaa osan sairausetuuksista.

(11)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1351 3 artiklan f alakohdassa tarkoitettuihin henkilönsuojaimista aiheutuviin terveydenhuoltomenoihin myönnetään lisätukea. Menoja toteutettiin jo vuonna 2020, mukaan lukien menot, jotka on vahvistettu ”9 päivänä kesäkuuta 2020 annetussa valtioneuvoston asetuksessa nro 380 ’asetukset resursseista epidemiaturvallisuuden varmistamiseksi ensisijaisten laitosten ja tarpeiden luetteloon kuuluvissa laitoksissa’” (14).

(12)

Covid-19-kriisin parissa työskenteleville lääkäreille ja terveydenhuollon työntekijöille maksettavilla palkkioilla, joiden suuruus on 20–100 prosenttia kuukausipalkasta, palkitaan työn tekemisestä olosuhteissa, joissa riski ja työmäärä ovat suuremmat; näistä palkkioista määrätään ”27 päivänä maaliskuuta 2020 annetussa valtioneuvoston määräyksessä nro 136 ja 6 päivänä marraskuuta 2020 annetussa valtioneuvoston määräyksessä nro 656 ’ennakoimattomiin tapahtumiin tarkoitettuja varoja koskevan valtion talousarvio-ohjelman varojen kohdentamisesta’” (15), ”8 päivänä joulukuuta 2020 annetussa valtioneuvoston määräyksessä nro 743 ’poikkeusolojen julistamisesta 6 päivänä marraskuuta 2020 annettuun valtioneuvoston määräykseen nro 655 tehdyistä muutoksista’” (16) ja ”21 päivänä tammikuuta 2021 annetussa valtioneuvoston määräyksessä nro 37 ’ennakoimattomiin tapahtumiin tarkoitettuja varoja koskevan valtion talousarvio-ohjelman varojen kohdentamisesta’” (17). Nämä palkkiot täydentävät valtion ja paikallishallinnon virkamiesten ja työntekijöiden palkoista annetussa laissa vahvistettua enimmäispalkkiota. Toimenpiteellä tuetaan työllisyyttä varmistamalla työntekijöiden terveysturvallisuus ja keskeisten julkisten palvelujen jatkuvuus.

(13)

Latvia täyttää taloudellisen avun pyytämiselle asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa säädetyt edellytykset. Latvia on toimittanut komissiolle asianmukaisen näytön siitä, että toteutuneet ja suunnitellut julkiset menot ovat 1 päivästä helmikuuta 2020 kasvaneet 405 297 901 euroa covid-19:n leviämisen sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden vuoksi. Tämä merkitsee äkillistä ja voimakasta kasvua, koska se liittyy sekä uusiin toimenpiteisiin että sellaisten voimassa olevien toimenpiteiden jatkamiseen, jotka liittyvät suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin, jotka kattavat huomattavan osan Latvian yrityksistä ja työvoimasta. Latvia aikoo rahoittaa kasvaneista julkisista menoista 100 097 901 euroa omilla varoillaan.

(14)

Komissio on asetuksen (EU) 2020/672 6 artiklan mukaisesti kuullut Latviaa ja varmistanut niiden toteutuneiden ja suunniteltujen julkisten menojen äkillisen ja voimakkaan kasvun, jotka liittyvät suoraan Latvian 11 päivänä maaliskuuta 2021 esittämässä pyynnössä tarkoitettuihin covid-19:n leviämiseen liittyviin työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin sekä asiaankuuluviin terveyteen liittyviin toimenpiteisiin.

(15)

Latvian 11 päivänä maaliskuuta 2021 esittämässä pyynnössä ja johdanto-osan 10–12 kappaleessa tarkoitettujen terveyteen liittyvien toimenpiteiden menot ovat 22 304 365 euroa.

(16)

Latvialle olisi sen vuoksi myönnettävä taloudellista apua maan auttamiseksi selviytymään covid-19:n leviämisen aiheuttaman talouden vakavan häiriön sosioekonomisista vaikutuksista. Komission olisi tehtävä päätökset erien ja osaerien maturiteeteista, suuruudesta ja maksamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

(17)

Latvian ja komission olisi otettava tämä päätös huomioon asetuksen (EU) 2020/672 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainasopimuksessa.

(18)

Tällä päätöksellä ei saisi rajoittaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiseen liittyvien mahdollisten menettelyjen, erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisten menettelyjen, tuloksia. Sillä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

(19)

Latvian olisi ilmoitettava komissiolle suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta säännöllisin väliajoin, jotta komissio voi arvioida, missä määrin Latvia on toteuttanut kyseiset menot.

(20)

Päätös taloudellisen avun myöntämisestä on tehty ottaen huomioon Latvian tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet sekä muiden jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2020/672 nojalla jo toimittamat tai suunnitteilla olevat taloudellisen avun pyynnöt, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita,

(1)

Neuvosto myönsi Liettuan 7 päivänä elokuuta 2020 esittämän pyynnön mukaisesti Liettualle 25 päivänä syyskuuta 2020 taloudellista apua lainana, jonka määrä oli enintään 602 310 000 euroa ja keskimääräinen enimmäismaturiteetti 15 vuotta, niiden kansallisten toimien täydentämiseksi, joilla Liettua pyrkii lieventämään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja puuttumaan kyseisen leviämisen työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheuttamiin sosioekonomisiin seurauksiin.

(2)

Liettuan oli määrä käyttää lainaa neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1350 (2) 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vastaavien toimenpiteiden rahoittamiseen.

(3)

Työssäkäynti tai työnhaku on covid-19:n vuoksi edelleen keskeytyksissä huomattavalla osalla Liettuan työvoimasta. Tämä on johtanut täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1350 3 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvien julkisten menojen äkilliseen ja voimakkaaseen kasvuun Liettuassa.

(4)

Covid-19:n leviäminen ja Liettuan vuosina 2020 ja 2021 toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet kyseisen leviämisen ja sen sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien vaikutusten rajoittamiseksi ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen perinpohjaisella tavalla maan julkiseen talouteen. Komission syksyn 2020 talousennusteen mukaan Liettuan julkisen talouden alijäämän odotettiin olevan 8,4 prosenttia ja julkisen velan 47,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuonna 2021 Liettuan julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 6,0 prosenttia ja velan 50,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission talven 2021 väliennusteen mukaan Liettuan BKT:n ennustetaan kasvavan 2,2 prosenttia vuonna 2021.

(5)

Liettua pyysi 11 päivänä maaliskuuta 2021 unionilta taloudellista lisäapua 354 950 000 euroa täydentääkseen edelleen vuosina 2020 ja 2021 toteuttamiaan kansallisia toimia, joilla se pyrkii lieventämään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja puuttumaan kyseisen leviämisen työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheuttamiin sosioekonomisiin seurauksiin. Tämä koskee erityisesti johdanto-osan 6–8 kappaleessa esitettyjä toimenpiteitä.

(6)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1350 3 artiklan a alakohdassa tarkoitetulla, 21 päivänä kesäkuuta 2016 annetulla ”työllisyyslailla nro XII-2470”, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2020 (3), Liettua otti karanteenin ja poikkeustilan aikaisena tukena käyttöön työnantajalle maksettavien tukien järjestelmän, jolla katetaan kunkin työssäkäynnin keskeyttämään joutuvan työntekijän arvioitu palkka. Työnantaja saattoi ennen 1 päivää tammikuuta 2021 valita tuen, joka kattaa 70 prosenttia palkasta, kuitenkin enintään 1,5-kertaisesti vähimmäispalkan määrän, tai tuen, joka kattaa 90 prosenttia palkasta (60-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden osalta 100 prosenttia), kuitenkin enintään vähimmäispalkan määrän. Tammikuun 1 päivästä 2021 alkaen työnantaja voi saada tukea, joka kattaa 100 prosenttia palkasta, kuitenkin enintään 1,5 kertaisesti vähimmäispalkan määrän. Järjestelmään osallistuneiden työnantajien on pidettävä vähintään 50 prosenttia työntekijöistään palkattuina vähintään kolmen kuukauden ajan palkkatuen päättymisestä.

(7)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1350 3 artiklan a alakohdassa tarkoitetun 21 päivänä kesäkuuta 2016 annetun ”työllisyyslain nro XII-2470”, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2020, mukaisesti tukia maksettiin myös keskeytyksen jälkeen töihin palaaville työntekijöille (4) enintään kuuden kuukauden ajan työhönpaluusta. Työhönpaluuta seuraavien ensimmäisen ja toisen kuukauden aikana maksettavien tukien määrä voi olla enintään 100 prosenttia työntekijän palkasta, kolmantena ja neljäntenä kuukautena enintään 50 prosenttia ja viidentenä ja kuudentena kuukautena enintään 30 prosenttia, kuitenkin siten, että noudatetaan ylärajaa, joka on työnantajan harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta riippuen vähimmäispalkka tai kaksi kertaa vähimmäispalkka. Kyseisiä tukia voidaan pitää asetuksessa (EU) 2020/672 tarkoitettuina työajan lyhentämisjärjestelyjä vastaavina toimenpiteinä, koska niiden tarkoituksena oli tarjota työntekijöille toimeentulotukea ja auttaa säilyttämään olemassa olevat työsuhteet.

(8)

Viranomaiset ovat ottaneet käyttöön myös toimeenpanopäätöksen (EU) 2020/1350 3 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja etuuksia itsenäisille ammatinharjoittajille, mukaan lukien niille, jotka harjoittavat maataloustoimintaa vähintään neljän taloudellisen kokoyksikön maatilalla. Kyseistä toimenpidettä muutettiin vuonna 2020 (5). Vuonna 2020 kyseinen etuus oli 257 euroa, ja se maksettiin karanteenin ja poikkeustilan sekä niitä seuraavien kahden kuukauden ajalta. Vuonna 2021 etuus on 260 euroa, ja se maksetaan karanteenin ja poikkeustilan sekä niitä seuraavan kuukauden ajalta. Etuuksia itsenäisille ammatinharjoittajille voidaan pitää asetuksessa (EU) 2020/672 tarkoitettuna työajan lyhentämisjärjestelyjä vastaavana toimenpiteenä, koska niiden tavoitteena on suojella itsenäisiä ammatinharjoittajia tai vastaavia työntekijäryhmiä tulojen vähentymiseltä tai menetykseltä.

(9)

Liettua täyttää taloudellisen avun pyytämiselle asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa säädetyt edellytykset. Liettua on toimittanut komissiolle asianmukaisen näytön siitä, että toteutuneet ja suunnitellut julkiset menot ovat 1 päivästä helmikuuta 2020 kasvaneet 1 101 607 198 euroa covid-19:n leviämisen sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden vuoksi. Tämä merkitsee äkillistä ja voimakasta kasvua, koska se liittyy sellaisten kansallisten voimassa olevien toimenpiteiden jatkamiseen, jotka liittyvät suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin, jotka kattavat huomattavan osan Liettuan yrityksistä ja työvoimasta. Liettua rahoitti kasvaneista menoista 144 347 198 euroa unionin varoilla.

(10)

Komissio on asetuksen (EU) 2020/672 6 artiklan mukaisesti kuullut Liettuaa ja varmistanut niiden toteutuneiden ja suunniteltujen julkisten menojen äkillisen ja voimakkaan kasvun, jotka liittyvät suoraan Liettuan 11 päivänä maaliskuuta 2021 esittämässä pyynnössä tarkoitettuihin työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin.

(11)

Liettualle olisi sen vuoksi myönnettävä taloudellista apua maan auttamiseksi selviytymään covid-19:n leviämisen aiheuttaman talouden vakavan häiriön sosioekonomisista vaikutuksista. Komission olisi tehtävä päätökset erien ja osaerien maturiteeteista, suuruudesta ja maksamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

(12)

Liettuan ja komission olisi otettava tämä päätös huomioon asetuksen (EU) 2020/672 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainasopimuksessa.

(13)

Tällä päätöksellä ei saisi rajoittaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiseen liittyvien mahdollisten menettelyjen, erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen, tuloksia. Sillä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

(14)

Liettuan olisi ilmoitettava komissiolle suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta säännöllisin väliajoin, jotta komissio voi arvioida, missä määrin Liettua on toteuttanut kyseiset menot.

(15)

Päätös taloudellisen avun myöntämisestä on tehty ottaen huomioon Liettuan tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet sekä muiden jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2020/672 nojalla jo toimittamat tai suunnitteilla olevat taloudellisen avun pyynnöt, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita,

(1)

Neuvosto myönsi Kreikalle 25 päivänä syyskuuta 2020 Kreikan 6 päivänä elokuuta 2020 esittämän pyynnön johdosta taloudellista apua lainana, jonka määrä on enintään 2 728 000 000 euroa ja keskimääräinen enimmäismaturiteetti 15 vuotta; avulla täydennetään Kreikan kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi sekä taudin leviämisestä työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheutuvien sosioekonomisten vaikutusten käsittelemiseksi.

(2)

Kreikan oli määrä käyttää laina neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1346 (2) 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyiden ja vastaavien toimenpiteiden rahoittamiseen.

(3)

Covid-19:n leviämisen vuoksi huomattava osa Kreikan työvoimasta on edelleen joutunut keskeyttämään työssäkäynnin tai työnhaun. Tämä on johtanut siihen, että täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1346 3 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvät Kreikan julkiset menot ovat kasvaneet äkillisesti ja voimakkaasti.

(4)

Covid-19:n leviäminen ja Kreikan vuosina 2020 ja 2021 toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet taudin leviämisen ja sen sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien vaikutusten rajoittamiseksi ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen perinpohjaisella tavalla maan julkiseen talouteen. Komission syksyn 2020 talousennusteen mukaan Kreikan julkistalouden alijäämän odotettiin olevan 6,9 prosenttia ja julkisen velan 207,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuonna 2021 Kreikan julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan 6,3 prosenttiin ja velan 200,7 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Komission talven 2021 väliennusteen mukaan Kreikan BKT:n ennustetaan kasvavan 3,5 prosenttia vuonna 2021.

(5)

Kreikka pyysi 9 päivänä maaliskuuta 2021 unionilta taloudellista lisäapua 2 537 000 000 euroa, jotta se voisi edelleen täydentää vuosina 2020 ja 2021 toteuttamiaan kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi ja taudin leviämisen työntekijöille aiheuttamien sosioekonomisten seurausten käsittelemiseksi. Pyyntö koskee erityisesti johdanto-osan 6 ja 7 kappaleessa esitettyjä toimenpiteitä.

(6)

Lisäksi Kreikan pyyntö koskee täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1346 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettua ”14 päivänä maaliskuuta 2020 annettua säädöstä” (3), jolla otettiin käyttöön erityisavustus yksityisen sektorin työntekijöille, joiden työsopimukset on keskeytetty. Kyseisellä toimenpiteellä pyritään suojelemaan sellaisten yritysten työntekijöitä, jotka keskeyttävät yleisen määräyksen vuoksi toimintansa tai jotka toimivat covid-19:n leviämisen pahoin koettelemilla talouden aloilla, ja toimenpide koskee 534 euron kuukausittaisen erityisavustuksen maksamista työntekijöille, joiden työsopimukset on keskeytetty. Järjestelyn soveltaminen edellyttää, että työnantaja pitää saman määrän työntekijöitä (eli täysin samat työntekijät) palveluksessaan työsopimuksen keskeytyksen kestoa vastaavan ajan. Toimenpidettä on jatkettu vakituisten työntekijöiden osalta 31 päivään maaliskuuta 2021 ja kausityöntekijöiden osalta 31 päivään lokakuuta 2021. Toimenpidettä voidaan vielä lähikuukausina jatkaa entistä harvemmilla tukikelpoisilla talouden aloilla.

(7)

Viranomaiset ovat lisäksi ottaneet käyttöön täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1346 3 artiklan b alakohdassa tarkoitetun valtion rahoituksen johdanto-osan 6 kappaleessa tarkoitettua erityisavustusta saavien työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja varten. Järjestelyn soveltaminen edellyttää, että työnantaja pitää saman määrän työntekijöitä (eli täysin samat työntekijät) palveluksessaan työsopimuksen keskeytyksen kestoa vastaavan ajan.

(8)

Kreikka täyttää taloudellisen avun pyytämiselle asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa säädetyt edellytykset. Kreikka on toimittanut komissiolle asianmukaisen näytön siitä, että toteutuneet ja suunnitellut julkiset menot ovat lisääntyneet 6 071 899 097 euroa 1 päivästä helmikuuta 2020 covid-19:n leviämisen sosioekonomisiin vaikutuksiin puuttumiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden johdosta. Tämä merkitsee äkillistä ja voimakasta kasvua, koska se liittyy sellaisten voimassa olevien kansallisten toimenpiteiden jatkamiseen, jotka koskevat suoraan työajan lyhentämisjärjestelyjä ja vastaavia toimenpiteitä, jotka kattavat merkittävän osan Kreikan yrityksistä ja työvoimasta. Kreikka aikoo rahoittaa kasvaneiden julkisten menojen määrästä 806 899 097 euroa omilla varoillaan.

(9)

Komissio on asetuksen (EU) 2020/672 6 artiklan mukaisesti kuullut Kreikkaa ja varmistanut niiden toteutuneiden ja suunniteltujen julkisten menojen äkillisen ja voimakkaan kasvun, jotka liittyvät suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin, joihin viitataan Kreikan 9 päivänä maaliskuuta 2021 päivätyssä pyynnössä.

(10)

Kreikalle olisi sen vuoksi myönnettävä taloudellista apua maan auttamiseksi selviytymään covid-19:n leviämisen aiheuttaman talouden vakavan häiriön sosioekonomisista vaikutuksista. Komission olisi tehtävä päätökset erien ja osaerien maturiteeteista, suuruudesta ja maksamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

(11)

Kreikan ja komission olisi otettava tämä päätös huomioon asetuksen (EU) 2020/672 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainasopimuksessa.

(12)

Tällä päätöksellä ei saisi rajoittaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiseen liittyvien mahdollisten menettelyjen, erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisten menettelyjen, tuloksia. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

(13)

Kreikan olisi ilmoitettava komissiolle suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta säännöllisin väliajoin, jotta komissio voi arvioida, missä määrin Kreikka on toteuttanut kyseiset menot.

(14)

Päätös taloudellisen avun myöntämisestä on tehty ottaen huomioon Kreikan tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet sekä muiden jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2020/672 nojalla jo toimittamat tai suunnitteilla olevat taloudellisen avun pyynnöt, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita,

(1)

Neuvosto myönsi Kyproksen 6 päivänä elokuuta 2020 esittämän pyynnön johdosta 25 päivänä syyskuuta 2020 Kyprokselle taloudellista apua lainana, jonka määrä on enintään 479 070 000 euroa ja keskimääräinen enimmäismaturiteetti 15 vuotta; avulla täydennetään Kyproksen kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi ja taudin leviämisestä työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheutuvien sosioekonomisten seurausten käsittelemiseksi.

(2)

Kyproksen oli määrä käyttää laina neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 (2) 3 artiklassa tarkoitettuja työajan lyhentämisjärjestelyjen, vastaavien toimenpiteiden ja terveyteen liittyvien toimenpiteiden rahoittamiseen.

(3)

Covid-19:n leviämisen vuoksi huomattava osa Kyproksen työvoimasta on edelleen joutunut keskeyttämään työssäkäynnin tai työnhaun. Tämä on johtanut siihen, että täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan a–e, g ja h alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvät Kyproksen julkiset menot ovat kasvaneet äkillisesti ja voimakkaasti.

(4)

Covid-19:n leviäminen ja Kyproksen vuosina 2020 ja 2021 toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet taudin leviämisen ja sen sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien vaikutusten rajoittamiseksi ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen perinpohjaisella tavalla maan julkiseen talouteen. Komission syksyn 2020 talousennusteen mukaan Kyproksen julkistalouden alijäämän odotettiin olevan 6,1 prosenttia ja julkisen velan 112,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuonna 2021 Kyproksen julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan 2,3 prosenttiin ja julkisen velan 108,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komission talven 2021 väliennusteen mukaan Kyproksen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,2 prosenttia vuonna 2021.

(5)

Kypros pyysi 10 päivänä maaliskuuta 2021 unionilta taloudellista lisäapua 124 700 000 euroa täydentääkseen edelleen vuosina 2020 ja 2021 aloittamiaan kansallisia toimia, joilla se pyrkii lieventämään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja käsittelemään taudin leviämisen sosioekonomisia seurauksia työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Tuen tarve koskee erityisesti johdanto-osan 6–13 kappaleessa esitettyjä toimenpiteitä.

(6)

”Laki nro 27(I)/2020” (3), ”laki nro 49(I)/2020” (4), ”laki nro 140(I)/2020” (5) ja ”laki 36(I)2021” (6) ovat olleet perustana useiden sellaisten kuukausittaisten hallinnollisten määräysten käyttöönotolle (7), joissa määritellään toimenpiteitä covid-19-leviämisen vaikutusten käsittelemiseksi. Kyseisten lakien perusteella viranomaiset ovat ottaneet käyttöön täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan a kohdassa tarkoitetun erityisvapaajärjestelyn, jonka mukaisesti yksityisellä sektorilla työskenteleville vanhemmille, joilla on enintään 15-vuotiaita lapsia tai minkä tahansa ikäisiä vammaisia lapsia, maksetaan palkkakompensaatiota. Kyseistä erityisvapaajärjestelyä voidaan pitää asetuksessa (EU) 2020/672 tarkoitettua työajan lyhentämisjärjestelyä vastaavana toimenpiteenä, koska se tarjoaa tulotukea työntekijöille ja auttaa säilyttämään työpaikkoja, kun vanhempien, joiden on huolehdittava lapsistaan koulujen ollessa suljettuina, ei tarvitse lopettaa työsuhdettaan. Toimenpide oli alun perin voimassa helmikuun 2020 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana ja sitä jatkettiin tammikuusta 2021 heinäkuuhun 2021.

(7)

”Laki nro 27(I)/2020”, ”laki nro 49(I)/2020”, ”laki nro 140(I)/2020” ja ”laki 36(I)2021” sekä useat kuukausittaiset hallinnolliset määräykset (8) ovat myös olleet perustana täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan b alakohdassa tarkoitetulle toimintansa kokonaan keskeyttäneiden yritysten tukijärjestelylle. Kyseisen järjestelyn mukaisesti palkkakompensaatiota maksetaan 97 prosentille sellaisten yritysten työntekijöistä, joiden on ollut pakko keskeyttää toimintansa, ja edellyttäen, että työpaikat säilytetään. Palkkakompensaatio on 60 prosenttia vuonna 2018 maksetusta työntekijän palkasta tai 60 prosenttia työntekijän vuonna 2018 ansaitsemista sosiaaliturvaoikeuksista (vuosi 2019 heinäkuun 2020 ja elokuun 2020 välisen ajanjakson osalta), sen mukaan kumpi on suurempi. Kompensaation enimmäismäärä on 1 214 euroa ja vähintään 360 euroa kuukaudessa. Toimenpide oli alun perin voimassa maaliskuun 2020 ja elokuun 2020 välisenä aikana ja sitä jatkettiin syyskuusta 2020 heinäkuuhun 2021.

(8)

”Laki nro 27(I)/2020”, ”laki nro 49(I)/2020”, ”laki nro 140(I)/2020” ja ”laki 36(I)2021” sekä useat kuukausittaiset hallinnolliset määräykset (9) ovat myös olleet perustana täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan b alakohdassa tarkoitetulle toimintansa osittain keskeyttäneiden yritysten tukijärjestelylle. Tukijärjestelyn mukaisesti palkkakompensaatiota maksetaan sellaisten yritysten työntekijöille, joiden liikevaihto on supistunut covid-19-kriisin vuoksi, ja edellyttäen, että työpaikat säilytetään. Palkkakompensaatio on 60 prosenttia vuonna 2018 maksetusta työntekijän palkasta tai 60 prosenttia työntekijän vuonna 2018 ansaitsemista sosiaaliturvaoikeuksista, sen mukaan kumpi on suurempi. Kompensaation enimmäismäärä on 1 214 euroa ja vähintään 360 euroa kuukaudessa. Toimenpide oli alun perin voimassa maaliskuun 2020 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana ja sitä jatkettiin tammikuusta 2021 heinäkuuhun 2021.

(9)

”Laki nro 27(I)/2020”, ”laki nro 49(I)/2020”, ”laki nro 140(I)/2020” ja ”laki 36(I)2021” sekä useat hallinnolliset määräykset (10) ovat olleet perustana täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetulle itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevalle erityisjärjestelylle. Kyseisen erityisjärjestelyn mukaisesti palkkakompensaatiota maksetaan itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka eivät terveysministeriön asetuksen tai ministerineuvoston päätöksen mukaisesti voi harjoittaa mitään toimintaa. Toimenpide oli alun perin voimassa maaliskuun 2020 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana ja sitä jatkettiin heinäkuusta 2020 heinäkuuhun 2021.

(10)

”Laki nro 27(I)/2020”, ”laki nro 49(I)/2020”, ”laki nro 140(I)/2020” ja ”laki 36(I)2021” sekä useat hallinnolliset määräykset (11) ovat olleet perustana täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan d alakohdassa tarkoitetulle hotelliyksikköjä ja majoitusliikkeitä koskevalle erityisjärjestelylle. Kyseisen erityisjärjestelyn mukaisesti palkkakompensaatiota maksetaan hotellialan yritysten ja muiden majoitusliikkeiden työntekijöille silloin, kun työnantaja on keskeyttänyt toimintansa kokonaan tai työnantajan liikevaihto on supistunut yli 40 prosenttia. Järjestelyyn osallistumisen ehtona on työpaikkojen säilyttäminen. Toimenpide oli alun perin voimassa kesäkuun 2020 ja lokakuun 2020 välisenä aikana ja sitä jatkettiin marraskuusta 2020 heinäkuuhun 2021.

(11)

”Laki nro 27(I)/2020”, ”laki nro 49(I)/2020”, ”laki nro 140(I)/2020” ja ”laki 36(I)2021” sekä useat hallinnolliset määräykset (12) ovat olleet perustana täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan e alakohdassa tarkoitetulle erityisjärjestelylle, jolla tuetaan matkailualaan liittyviä tai matkailualan vaikutusten kohteena olevia yrityksiä tai yrityksiä, jotka ovat yhteydessä yrityksiin, joiden toiminta on pakko keskeyttää kokonaan. Kyseisen erityisjärjestelyn mukaisesti palkkakompensaatiota maksetaan hotellialan yritysten ja muiden majoitusliikkeiden työntekijöille silloin, kun niiden toiminta on keskeytynyt kokonaan tai niiden liikevaihto on supistunut yli 40 prosenttia alkuperäisen järjestelyn 55 prosentin sijaan, edellyttäen, että työpaikat säilytetään. Toimenpide oli alun perin voimassa kesäkuun 2020 ja elokuun 2020 välisenä aikana ja sitä jatkettiin syyskuusta 2020 heinäkuuhun 2021 ja sitä muutettiin.

(12)

Lisäksi täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan g alakohdassa tarkoitetussa ”lisätalousarviossa, tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa” vahvistetussa tukijärjestelyssä otettiin käyttöön tukia erittäin pienille ja pienille yrityksille sekä itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka työllistävät enintään 50 työntekijää. Pyyntö kattaa ainoastaan itsenäisten ammatinharjoittajien ja yhden hengen yritysten tukemiseen liittyvät menot. Kyseiset tuet kattavat kertasuoritteisen avustuksen pienten yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien toimintakustannusten tukemiseksi. Kertaluonteisten avustusten määriä on tarkistettu useiden yritysryhmien osalta työntekijöiden määrän perusteella. Lisäksi niiden yritysten osalta, joiden toiminta on ollut keskeytynyt maaliskuusta 2020 alkaen, on sovittu avustuksista; avustus on 10 000 euroa yrityksille, joissa on enintään yhdeksän työntekijää ja 15 000 euroa yrityksille, joissa on yli yhdeksän työntekijää. Tukijärjestelyä voidaan pitää asetuksessa (EU) 2020/672 tarkoitettua työajan lyhentämisjärjestelyä vastaavana toimenpiteenä, koska sen tavoitteena on suojella itsenäisiä ammatinharjoittajia tai vastaavia työntekijäryhmiä tulojen vähentymiseltä tai menetykseltä. Toimenpide oli alun perin voimassa huhtikuun 2020 ja toukokuun 2020 välisenä aikana ja sitä jatkettiin marraskuuhun 2020 ja sitä muutettiin.

(13)

Kypros on jatkanut edelleen ”laissa nro 27(I)/2020”, ”laissa nro 49(I)/2020”, ”laissa nro 140(I)/2020” ja ”laissa 36(I)2021” sekä hallinnollisissa määräyksissä (13) säädettyä terveyteen liittyvää toimenpidettä covid-19-kriisin käsittelemiseksi. Erityisesti täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan h alakohdassa tarkoitetun sairauspäivärahajärjestelyn mukaisesti palkkakompensaatiota maksetaan yksityisen sektorin työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, edellyttäen että heidät joko luokitellaan terveysministeriön julkaisemassa luettelossa haavoittuvassa asemassa oleviksi henkilöiksi, viranomaiset ovat asettaneet heidät karanteeniin tai he ovat saaneet covid-19-tartunnan. Toimenpide oli alun perin voimassa maaliskuun 2020 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana ja sitä jatkettiin marraskuusta 2020 heinäkuuhun 2021.

(14)

Kypros täyttää taloudellisen avun pyytämiselle asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa säädetyt edellytykset. Kypros on toimittanut komissiolle asianmukaisen näytön siitä, että toteutuneet ja suunnitellut julkiset menot ovat 1 päivästä helmikuuta 2020 kasvaneet covid-19:n leviämisen sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden vuoksi 742 040 000 euroa. Tämä merkitsee äkillistä ja voimakasta kasvua, sillä se liittyy sellaisten suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin liittyvien, voimassa olevien kansallisten toimenpiteiden jatkamiseen, jotka kattavat merkittävän osan Kyproksen yrityksistä ja työvoimasta. Kypros aikoo rahoittaa kasvaneista menoista 138 270 000 euroa unionin varoilla.

(15)

Komissio on asetuksen (EU) 2020/672 6 artiklan mukaisesti kuullut Kyprosta ja varmistanut niiden toteutuneiden ja suunniteltujen julkisten menojen äkillisen ja voimakkaan kasvun, jotka liittyvät suoraan covid-19:n leviämiseen liittyviin työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin sekä asiaankuuluviin terveyteen liittyviin toimenpiteisiin, joihin viitataan Kyproksen 10 päivänä maaliskuuta 2021 päivätyssä pyynnössä.

(16)

Kyproksen 10 päivänä maaliskuuta 2021 päivätyn pyynnön ja johdanto-osan 13 kappaleessa tarkoitetun taloudellisen avun määrä terveyteen liittyvien toimenpiteiden kustannusten kattamiseksi on 440 000 euroa.

(17)

Kyprokselle olisi sen vuoksi myönnettävä taloudellista apua maan auttamiseksi selviytymään covid-19:n leviämisen aiheuttaman talouden vakavan häiriön sosioekonomisista vaikutuksista. Komission olisi tehtävä päätökset erien ja osaerien maturiteeteista, suuruudesta ja maksamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

(18)

Kyproksen ja komission olisi otettava tämä päätös huomioon asetuksen (EU) 2020/672 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainasopimuksessa.

(19)

Tällä päätöksellä ei saisi rajoittaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiseen liittyvien mahdollisten menettelyjen, erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisten menettelyjen, tuloksia. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

(20)

Kyproksen olisi ilmoitettava komissiolle suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta säännöllisin väliajoin, jotta komissio voi arvioida, missä määrin Kypros on toteuttanut kyseiset menot.

(21)

Päätös taloudellisen avun myöntämisestä on tehty ottaen huomioon Kyproksen tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet sekä muiden jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2020/672 nojalla jo toimittamat tai suunnitteilla olevat taloudellisen avun pyynnöt, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita,

(1)

Neuvosto myönsi Belgialle 25 päivänä syyskuuta 2020 Belgian 7 päivänä elokuuta 2020 esittämän pyynnön johdosta taloudellista apua lainana, jonka määrä on enintään 7 803 380 000 euroa ja keskimääräinen enimmäismaturiteetti 15 vuotta; avulla täydennetään Belgian kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi ja taudin leviämisen työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheuttamien sosioekonomisten seurausten käsittelemiseksi.

(2)

Belgian oli määrä käyttää laina neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1342 (2) 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen, vastaavien toimenpiteiden ja terveyteen liittyvien toimenpiteiden rahoittamiseen.

(3)

Covid-19:n leviämisen vuoksi huomattava osa Belgian työvoimasta on edelleen joutunut keskeyttämään työssäkäynnin tai työnhaun. Tämä on johtanut siihen, että Belgian julkiset menot ovat kasvaneet äkillisesti ja voimakkaasti uuden toimenpiteen eli Brysselin pääkaupunkialueen pienyrityksille tarkoitetun uuden tukijärjestelyn ja muiden voimassa olevien alueellisten toimenpiteiden johdosta; viimeksi mainitut luetellaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1342 3 artiklan d alakohdan i–iv alakohdassa, ja osaa niistä on sittemmin jatkettu.

(4)

Covid-19:n leviäminen ja Belgian vuosina 2020 ja 2021 toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet taudin leviämisen ja sen sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien vaikutusten rajoittamiseksi ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen perinpohjaisella tavalla maan julkiseen talouteen. Komission syksyn 2020 talousennusteen mukaan Belgian julkistalouden alijäämä on 11,2 prosenttia ja julkinen velka 117,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuonna 2021 Belgian julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 7,1 prosenttia ja julkisen velan 117,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission talven 2021 väliennusteen mukaan Belgian BKT:n ennustetaan kasvavan 3,9 prosenttia vuonna 2021.

(5)

Belgia pyysi 11 päivänä maaliskuuta 2021 unionilta taloudellista lisäapua 394 150 000 euroa voidakseen edelleen täydentää kansallisia toimiaan, joita se on toteuttanut vuosina 2020 ja 2021 lieventääkseen covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja käsitelläkseen taudin leviämisen sosioekonomisia seurauksia työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Pyyntö koskee johdanto-osan 6 ja 7 kappaleessa esitettyjä toimenpiteitä.

(6)

Pyynnössä on kyse tuesta täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1342 3 artiklan d alakohdan i–iv alakohdassa tarkoitettujen Brysselin pääkaupunkialueen, Flanderin ja flaaminkielisen yhteisön sekä Vallonian ja ranskankielisen yhteisön alueellisten ja kieliyhteisöjen tulotukijärjestelyjen jatkamiseksi:

”Arrêté du Gouvernement de la Région de Bruxelles-Capitale de pouvoirs spéciaux n° 2020/019 du 23 avril 2020 / Bijzondere machtenbesluit van de Brusselse Hoofdstedelijke Regering nr. 2020/019 van 23 april 2020” (3);

”Arrêté du Gouvernement de la Région de Bruxelles-Capitale de pouvoirs spéciaux n° 2020/030 du 28 mai 2020 / Bijzondere machtenbesluit nr. 2020/030 van de Brusselse Hoofdstedelijke Regering van 28 mei 2020” (4), sellaisena kuin se on jatkettuna seuraavilla: ”Arrêté du Gouvernement de la Région de Bruxelles-Capitale du 15 octobre 2020 relatif à une aide aux secteurs de l’événementiel, du monde de la nuit, du tourisme et de la culture dans le cadre de la crise sanitaire du COVID-19 / Besluit van de Brusselse Hoofdstedelijke Regering van 15 oktober 2020 betreffende steun aan de evenementen-, uitgaans-, toeristische en culturele sector in het kader van de gezondheidscrisis COVID-19” ja ”Arrêté du Gouvernement de la Région de Bruxelles-Capitale du 12 novembre 2020 relatif à une aide aux entreprises débits de boissons et restaurants dans le cadre de la crise sanitaire du COVID-19 / Besluit van de Brusselse Hoofdstedelijke Regering van 12 november 2020 betreffende steun aan de eet- en drankgelegenhedenondernemingen in het kader van de gezondheidscrisis COVID-19”. Kyseisissä kahdessa jatketussa järjestelyssä tarjotaan korvausta itsenäisille ammatinharjoittajille ja yhden henkilön yrityksille aloilla, joilla toiminta on jouduttu keskeyttämään Covid-19-kriisin takia;

”Notification de la réunion du conseil des ministres du gouvernement de la région de Bruxelles-Capitale du jeudi 14 mai 2020 / Betekening van de vergadering van de Ministerraad van de Brusselse Hoofdstedelijke Regering van donderdag 14 mei 2020”, sellaisena kuin se saatettu osaksi lainsäädäntöä seuraavalla: ”Arrêté du Gouvernement de la Région de Bruxelles-Capitale du 24 juillet 2020 instaurant une aide exceptionnelle pour les travailleurs intermittents de la culture / Besluit van de Brusselse Hoofdstedelijke Regering van 24 juli 2020 houdende invoering van uitzonderlijke steun voor de cultuurwerkers” (5);

”Besluit van de Vlaamse Regering van 20 maart 2020” (6);

”Besluit van de Vlaamse Regering van 10 april 2020” (7);

Tukimaksusta annettu ”Besluit van de Vlaamse Regering van 12 juni 2020” (8) tuen tarjoamiseksi yrityksille, jotka ovat jatkaneet toimintaansa mutta joiden liikevaihto on laskenut vähintään 60 prosenttia tai jotka ovat joutuneet keskeyttämään toimintansa liittovaltion määräämien turvatoimien vuoksi, ”Besluit van de Vlaamse Regering van 7 augustus 2020” (9), ”Besluit van de Vlaamse Regering van 23 oktober 2020” (10) ja ”Besluit van de Vlaamse Regering van 13 november 2020” (11).

Kyseisissä kolmessa Flanderin hallituksen päätöksessä, joissa viitataan järjestelyihin, joista käytetään myös nimitystä ”Flanderin suojelujärjestely 1, 2 ja 3” ja joilla muutetaan tiettyjä edellä mainituista päätöksistä, tarjotaan tukea yrityksille, jotka ovat jatkaneet toimintaansa mutta joiden liikevaihto on laskenut vähintään 60 prosenttia tai jotka ovat joutuneet keskeyttämään toimintansa liittovaltion määräämien turvatoimien vuoksi;

”Arrêté du Gouvernement de la Communauté française de pouvoirs spéciaux n° 4 du 23 avril 2020” (12), ”Arrêté du Gouvernement de la Communauté française du 7 avril 2020” (13); ”Arrêté ministériel du 8 avril 2020 portant exécution de l’arrêté du Gouvernement wallon du 20 mars 2020” (14); ”Arrêté du Gouvernement wallon du 19 juin 2020” (15).

Edellä mainitut toimenpiteet liittyvät järjestelyihin, joissa tulotukea maksetaan itsenäisille ammatinharjoittajille, yhden henkilön yrityksille ja sellaisille työntekijäryhmille, jotka eivät voi saada muunlaista tulotukea. Erityisesti Brysselin pääkaupunkialueella yrityksille ja yrittäjille maksettavat korvaukset, Flanderissa ja flaaminkielisessä yhteisössä maksettavat koronahaittakorvaukset, kompensaatiokorvaukset ja tukimaksut sekä Valloniassa yritysten toiminnan keskeyttämisestä maksettavat korvaukset tarjoavat yleistä kertaluonteista tukea yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden on täytynyt lopettaa toimintansa covid-19:n takia tai joiden liikevaihto on pienentynyt merkittävästi.

Jos toimenpiteillä on useampia edunsaajaryhmiä, taloudellista apua on pyydetty ainoastaan itsenäisten ammatinharjoittajien ja yhden henkilön yritysten tukemiseen liittyviin menoihin. Muita toimenpiteitä (pätkätyöntekijöiden korvaukset Brysselin pääkaupunkialueella, päivähoidon ja kulttuuri-alan toimijoiden tuet ranskankielisessä yhteisössä, koulutustoiminta Valloniassa ja kulttuurialan toimijoiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien tuet) on otettu käyttöön tietyillä aloilla (kulttuuri- ja hoiva-ala, koulutustoiminta) sellaisia itsenäisiä ammatinharjoittajia ja työntekijöitä varten, joita ei kelpuuteta lomautusjärjestelyyn.

(7)

Tukea pyydetään myös uudelle Brysselin pääkaupunkialueen toimenpiteelle. Siitä säädetään seuraavassa: ”Arrêté du Gouvernement de la Région de Bruxelles-Capitale du 3 décembre 2020 concernant l’octroi d’une subvention de 1 625 000,00 EUR à la SA Brusoc dans le cadre de l’octroi de micro-crédits de trésorerie pour les indépendants et les micro-entreprises en raison de la crise sanitaire du COVID-19 / Besluit van de Brusselse Hoofdstedelijke Regering van 3 december 2020 betreffende de toekenning van micro-kaskredieten voor zelfstandigen en zko’s”. Erityisesti toimenpiteestä myönnetään mikroluottoja yrittäjille ja yhden henkilön yrityksille Brysselin pääkaupunkialueella. Apua on pyydetty ainoastaan lainoista johtuviin odotettavissa oleviin tappioihin liittyviin julkisiin menoihin. Menoihin pyydetty määrä liittyy ainoastaan itsenäisten ammatinharjoittajien ja yhden henkilön yritysten tukemiseen.

(8)

Belgia täyttää taloudellisen avun pyytämiselle asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa asetetut edellytykset. Belgia on toimittanut komissiolle asianmukaisen näytön siitä, että toteutuneet ja suunnitellut julkiset menot ovat kasvaneet 10 103 933 459 euroa 1 päivästä helmikuuta 2020 covid-19:n leviämisen sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden johdosta. Kyseessä on äkillinen ja voimakas kasvu, koska se liittyy sekä uusiin toimenpiteisiin että olemassa oleviin toimenpiteisiin, jotka liittyvät suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin, joista osaa on jatkettu ja joiden piiriin kuuluu huomattava osuus Belgian yrityksistä ja työvoimasta. Belgia aikoo rahoittaa kasvaneiden julkisten menojen määrästä 1 906 403 459 euroa omilla varoillaan.

(9)

Komissio on asetuksen (EU) 2020/672 6 artiklan mukaisesti kuullut Belgiaa ja varmistanut niiden toteutuneiden ja suunniteltujen julkisten menojen äkillisen ja voimakkaan kasvun, jotka liittyvät suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin, joihin viitataan Belgian 11 päivänä maaliskuuta 2021 päivätyssä pyynnössä.

(10)

Belgialle olisi sen vuoksi myönnettävä taloudellista apua maan auttamiseksi selviytymään covid-19:n leviämisen aiheuttaman talouden vakavan häiriön sosioekonomisista vaikutuksista. Komission olisi tehtävä päätökset erien ja osaerien maturiteeteista, suuruudesta ja maksamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

(11)

Belgian ja komission olisi otettava tämä päätös huomioon asetuksen (EU) 2020/672 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainasopimuksessa.

(12)

Tällä päätöksellä ei saisi rajoittaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiseen liittyvien mahdollisten menettelyjen, erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisten menettelyjen, tuloksia. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

(13)

Belgian olisi ilmoitettava komissiolle suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta säännöllisin väliajoin, jotta komissio voi arvioida, missä määrin Belgia on toteuttanut kyseiset menot.

(14)

Päätös taloudellisen avun myöntämisestä on tehty ottaen huomioon Belgian tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet sekä muiden jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2020/672 nojalla jo toimittamat tai suunnitteilla olevat taloudellisen avun pyynnöt, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita,

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2016/715 (2) säädetään Argentiinasta, Brasiliasta, Etelä-Afrikasta tai Uruguaysta peräisin olevia sukujen Citrus L., Fortunella Swingle ja Poncirus Raf. hedelmiä ja niiden hybridejä, lukuun ottamatta lajien Citrus aurantium L. ja Citrus latifolia Tanaka hedelmiä, jäljempänä ’mainitut hedelmät’, koskevista toimenpiteistä, joilla pyritään estämään Phyllosticta citricarpa (McAlpine) Van der Aa -organismin unioniin kulkeutuminen ja siellä leviäminen.

(2)

Jäsenvaltiot ilmoittivat vuonna 2020 tuontitarkastustensa perusteella yhteensä 90:stä Phyllosticta citricarpa -organismin löydöksestä Argentiinasta peräisin olevista lajien Citrus limon (L.) N. Burm.f. ja Citrus sinensis (L.) Osbeck hedelmistä. Tämä säännösten noudattamatta jättämiseen liittyvien tapausten ennennäkemätön määrä herättää epäilyksiä Argentiinan vientitodistusjärjestelmän luotettavuudesta.

(3)

Tämän seurauksena annettiin komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1199 (3) Argentiinasta peräisin olevien lajien Citrus limon (L.) N. Burm.f. ja Citrus sinensis (L.) Osbeck unioniin tuonnin kieltämisestä 30 päivään huhtikuuta 2021 saakka.

(4)

Helmikuussa 2021 tehdyn tarkastuksen aikana Argentiina toimitti komissiolle yksityiskohtaisia tietoja syistä, joiden vuoksi sen sitrushedelmiin liittyvä vientitodistusten järjestelmä epäonnistui vientikaudella 2020, sekä toimistaan sen vahvistamiseksi kasvu- ja vientikaudella 2021.

(5)

Koska Argentiina on toteuttanut tarkastuksen aikana ilmoitettuja toimia järjestelmänsä vahvistamiseksi, Argentiinasta peräisin olevien lajien Citrus limon (L.) N. Burm.f. ja Citrus sinensis (L.) Osbeck tuontia unionin alueelle koskevaa väliaikaista kieltoa ei pitäisi jatkaa. Koska Argentiina ei ole vielä pannut kaikkia näitä toimia täysimääräisesti täytäntöön koko kasvu- ja vientikaudella, niitä saatetaan tarkistaa tulevien kausien osalta, eikä riskiä, että Phyllosticta citricarpa -organismia kulkeutuisi unionin alueelle Argentiinasta peräisin olevien mainittujen hedelmien mukana, voida vielä täysin arvioida. Sen vuoksi olisi vahvistettava yksityiskohtaiset ja riskiperusteiset toimenpiteet, joita sovelletaan Argentiinasta peräisin olevien mainittujen hedelmien tuomiseen unionin alueelle.

(6)

Tällaisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava niiden Argentiinassa sijaitsevien tuotantoviljelmien ja niiden tuotantoyksiköiden rekisteröinti, joissa mainitut hedelmät tuotetaan, yksilöllisten tunnistuskoodien, jäljempänä ’jäljitettävyyskoodit’, osoittaminen kyseisille tuotantoviljelmille ja tuotantoyksiköille, viralliset tarkastukset sen vahvistamiseksi, ettei Phyllosticta citricarpa -organismia esiinny kyseisillä tuotantoviljelmillä eikä kyseisissä tuotantoyksiköissä, tehostetut näytteenottomenettelyt sekä hyväksyttyjen tuotantoviljelmien ja niiden hyväksyttyjen tuotantoyksiköiden luettelon ilmoittaminen ennakkoon, jotta varmistetaan jäljitettävyys.

(7)

Tällaisissa toimenpiteissä olisi myös otettava huomioon lähetyksille kyseisen vuoden vientikaudella unionin saapumispaikoissa suoritettavan virallisen valvonnan tulokset, ja niiden olisi oltava sellaisia, että mainittujen hedelmien tuonti unionin alueelle on mahdollista ainoastaan, jos ne ovat peräisin tuotantoyksiköstä, jossa ei ole kyseisen virallisen valvonnan perusteella havaittu Phyllosticta citricarpa -organismia. Tällainen toimenpide on Argentiinan vakiintuneen käytännön mukainen, sillä Argentiina on ilmoittanut virallisesti komissiolle keskeyttävänsä kaikkien sellaisten tuotantoyksiköiden toiminnan, joissa Phyllosticta citricarpa -organismin esiintyminen mainituissa hedelmissä on vahvistettu unionin saapumispaikoissa suoritetun valvonnan perusteella.

(8)

Näissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon myös niiden Argentiinan tekemien tutkimusten tulokset, jotka on tehty sellaisissa hyväksytyissä tuotantoyksiköissä, jotka kuuluvat samaan tuotantoviljelmään kuin se tuotantoyksikkö, jossa Phyllosticta citricarpa -organismin esiintyminen on vahvistettu Argentiinan pakkaustiloissa ja ennen vientiä tekemissä tarkastuksissa, sekä lähetyksille unionin saapumispaikoissa suoritetun virallisen valvonnan aikana tehtyjen tutkimusten tulokset. Tällaisista tuotantoyksiköistä peräisin olevien mainittujen hedelmien tuonti unionin alueelle olisi sallittava vasta sen jälkeen, kun kyseiset tutkimukset on saatu päätökseen eikä Phyllosticta citricarpa -organismia ole havaittu. Tällaiset toimenpiteet ovat Argentiinan vakiintuneen käytännön mukaisia, sillä Argentiina on ilmoittanut virallisesti komissiolle keskeyttävänsä ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä sellaisten mainittujen hedelmien viennin unioniin, jotka ovat peräisin tuotantoyksiköistä, jotka kuuluvat samaan tuotantoviljelmään kuin se tuotantoyksikkö, jossa Phyllosticta citricarpa -organismin esiintyminen mainituissa hedelmissä on vahvistettu Argentiinan pakkaustiloissa ja ennen vientiä tekemien tarkastusten pohjalta ja unionin saapumispaikoissa suoritetun virallisen valvonnan pohjalta, ja toteuttavansa tutkimuksia kyseisissä tuotantoyksiköissä ja sallivansa niistä tapahtuvan viennin käynnistymisen uudelleen ainoastaan sitten, kun ne ovat vahvistaneet, ettei Phyllosticta citricarpa -organismia esiinny.

(9)

Toimenpiteissä olisi myös otettava huomioon Argentiinassa tehtyjen tarkastusten tulokset ja lähetyksille unionin saapumispaikoissa edellisen kasvu- ja vientikauden aikana suoritetun virallisen valvonnan tulokset ja sallittava sellaisten mainittujen hedelmien tuonti unionin alueelle, jotka ovat peräisin tuotantoyksiköistä, joissa ei ole havaittu Phyllosticta citricarpa -organismia kyseisen edellisen kasvu- ja vientikauden aikana. Tällaisten toimenpiteiden odotetaan olevan tehokkaita, koska Argentiina on ilmoittanut virallisesti komissiolle keskeyttävänsä tuotantoyksikön toiminnan, kun Phyllosticta citricarpa -organismin esiintyminen sieltä peräisin olevissa mainituissa hedelmissä on edellisen kasvu- ja vientikauden aikana vahvistettu unionin saapumispaikoissa suoritetuissa tarkastuksissa.

(10)

Tartunnan saaneiden mainittujen hedelmien alkuperän tunnistamiseksi jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tuotantoyksikön jäljitettävyyskoodi ilmoittaessaan säännösten noudattamatta jättämisestä.

(11)

Jotta Argentiinan toimivaltaiset viranomaiset ja ammattimaiset toimijat voisivat mukautua uusiin vaatimuksiin, tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä toukokuuta 2021.

(12)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto (jäljempänä ’virasto’) perustettiin komission päätöksellä C(2013)9048 suorittamaan tehtäviä, jotka liittyvät tieteen eturintamassa tehtävän tutkimuksen alalla toteutettaviin unionin ohjelmiin ja erityisesti unionin yleiseen talousarvioon otettujen määrärahojen toteuttamiseen (4).

(2)

Virasto voi hallinnollisen ja operatiivisen toimintansa yhteydessä tehdä hallinnollisia tutkimuksia, toteuttaa kurinpitomenettelyjä edeltäviä menettelyjä, kurinpitomenettelyjä ja keskeyttämismenettelyjä neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (5) säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen (jäljempänä ’henkilöstösäännöt’) ja hallinnollisten tutkimusten ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskevien täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti. Virasto voi tarvittaessa suorittaa alustavia toimia, jotka liittyvät mahdollisiin petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin, ja voi ilmoittaa tapauksista Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF).

(3)

Viraston työntekijöiden on arvioitava mahdollisesti laittomia toimia koskevia väitteitä ja ilmoitettava niistä, muun muassa väitteitä petoksista, korruptiosta ja tiedevilpistä, jotka vahingoittavat unionin etuja. Työntekijöiden on myös ilmoitettava työtehtävien hoitamiseen liittyvästä käytöksestä, joka voidaan katsoa unionin virkamiesten velvollisuuksien vakavaksi noudattamatta jättämiseksi. Tätä säännellään väärinkäytösten paljastamista koskevilla sisäisillä säännöillä tai toimintaperiaatteilla.

(4)

Virasto on ottanut käyttöön toimintaperiaatteet, joilla tehokkaasti ehkäistään ja käsitellään tosiasiallisia tai mahdollisia työpaikkakiusaamiseen tai seksuaaliseen häirintään työpaikalla liittyviä tapauksia, ja henkilöstösääntöjen soveltamisohjeiden mukaisesti virasto on vahvistanut epävirallisen menettelyn, jonka avulla häirinnän oletettu kohde voi ottaa yhteyttä viraston uskottuihin neuvonantajiin.

(5)

Virasto voi myös tehdä sisäisiä (tietoteknisiä) turvallisuustutkimuksia ja tutkia mahdollisia rikkomuksia, jotka liittyvät Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuja tietoja koskeviin turvallisuussääntöihin.

(6)

Viraston toiminnasta tehdään sekä sisäisiä että ulkoisia tarkastuksia, joita suorittavat muun muassa Euroopan komission alainen sisäisen tarkastuksen yksikkö ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

(7)

Virasto voi käsitellä Euroopan syyttäjänvirastolta (EPPO) saatuja pyyntöjä ja pyyntöjä, jotka liittyvät viraston henkilöstön jäsenten terveydentilaa koskevien tietojen tarkasteluun, sekä suorittaa tietosuojavastaavan tutkimuksia asetuksen 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(8)

Virasto tekee tällaisten hallinnollisten tutkintojen, tarkastusten, tutkimusten tai pyyntöjen yhteydessä yhteistyötä muiden unionin toimielinten, elinten ja laitosten kanssa.

(9)

Virasto voi tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kansallisten viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa joko niiden pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

(10)

Virasto voi myös tehdä yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa joko niiden pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

(11)

Virastosta voidaan tehdä tai se voi ottaa vastaan valituksia ja väitteitä, sitä vastaan voidaan käynnistää menettelyjä tai sitä koskevia tutkimuksia voidaan käynnistää väärinkäytöksiä koskevien ilmoitusten avulla, kolmansien osapuolien tai Euroopan oikeusasiamiehen välityksellä.

(12)

Virasto voi olla osallisena Euroopan unionin tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa, kun se joko esittää kanteen tuomioistuimeen, puolustaa tekemäänsä päätöstä, joka on saatettu tuomioistuimen käsiteltäväksi, tai on väliintulijana tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Tässä yhteydessä virastoa voidaan vaatia pitämään salassa henkilötiedot, joita osapuolilta tai väliintulijoilta saadut asiakirjat sisältävät.

(13)

Toimintansa yhteydessä virasto käsittelee useita henkilötietoryhmiä, muun muassa luonnollisten henkilöiden yksilöintitietoja, yhteystietoja, tehtäväkuvia ja työtehtäviä, tietoja käyttäytymisestä ja suoriutumisesta yksityis- ja työelämässä sekä taloudellisia tietoja ja tietyissä erityistapauksissa myös arkaluonteisia tietoja (esimerkiksi terveystietoja). Henkilötiedot käsittävät faktatietoja ja arvioihin perustuvia varmentamattomia tietoja.

Faktatiedoilla tarkoitetaan objektiivisia tietoja, kuten yksilöintitietoja, yhteystietoja, ammatillisia tietoja, hallinnollisia tietoja, sähköiseen viestintään liittyvää metadataa sekä liikennetietoja.

Varmentamattomilla tiedoilla tarkoitetaan subjektiivisia tietoja, joihin sisältyvät etenkin kuvaukset ja arviot tilanteista ja olosuhteista, lausunnot, rekisteröityihin liittyvät havainnot, arviot rekisteröityjen käyttäytymisestä ja suoriutumisesta sekä perustelut yksittäisille päätöksille, jotka liittyvät viraston suorittamaan menettelyyn tai toimeen tai jotka virasto on tehnyt suorittamansa menettelyn tai toiminnan yhteydessä asiaa koskevan sääntelykehyksen mukaisesti.

Arvioinnit, havainnot ja lausunnot katsotaan asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi henkilötiedoiksi.

(14)

Asetuksen mukaisesti viraston on siksi annettava rekisteröidyille tietoa kyseisistä käsittelytoimista ja kunnioitettava näiden oikeuksia rekisteröityinä.

(15)

Virasto on sitoutunut kunnioittamaan – siinä määrin kuin mahdollista – rekisteröityjen perusoikeuksia ja etenkin oikeutta saada tietoa, oikeutta saada pääsy tietoihin, oikeutta tietojen oikaisemiseen ja poistamiseen ja niiden käsittelyn rajoittamiseen, oikeutta saada ilmoitus rekisteröidyn henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta sekä oikeutta viestinnän luottamuksellisuuteen asetuksessa säädetyn mukaisesti. Viraston voi kuitenkin olla tarpeen rajoittaa rekisteröityjen oikeuksia ja velvollisuuksia, jotta se voi suorittaa tehtävänsä ja suojella muiden perusoikeuksia ja -vapauksia.

(16)

Tämän takia asetuksen 25 artiklan 1 ja 5 kohdassa virastolle annetaan mahdollisuus rajoittaa tietyin ehdoin asetuksen 14–22, 35 ja 36 artiklan sekä 4 artiklan soveltamista edellyttäen, että sen säännökset vastaavat 14–20 artiklassa säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia ja säännökset perustuvat sisäisiin sääntöihin, jotka hyväksytään viraston ylimmällä hallintotasolla ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, paitsi jos ne perustuvat perussopimusten nojalla annettuihin säädöksiin.

(17)

Rajoitukset voivat koskea rekisteröityjen erilaisia oikeuksia, muun muassa tietojen antamista rekisteröidyille, oikeutta saada pääsy tietoihin, oikeutta tietojen oikaisemiseen ja poistamiseen, oikeutta käsittelyn rajoittamiseen, oikeutta saada ilmoitus rekisteröidyn henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta sekä oikeutta viestinnän luottamuksellisuuteen asetuksessa säädetyn mukaisesti.

(18)

Viraston voi olla tarpeen sovittaa kyseiset oikeudet yhteen hallinnollisen tutkinnan, tarkastusten, tutkimusten sekä tuomioistuinmenettelyjen tavoitteiden kanssa. Sen voi myös olla tarpeen punnita rekisteröidyn oikeuksia suhteessa muiden rekisteröityjen perusoikeuksiin ja -vapauksiin.

(19)

Viraston voi esimerkiksi olla tarpeen rajoittaa tietoja, joita se antaa rekisteröidylle tämän henkilötietojen käsittelystä hallinnollisen tutkimuksen alustavan arviointivaiheen tai itse tutkimuksen aikana, ennen kuin asia mahdollisesti hylätään tai se etenee kurinpitomenettelyä edeltävään vaiheeseen. Tietyissä olosuhteissa tällaisten tietojen antaminen voi vaikuttaa huomattavasti viraston mahdollisuuksiin suorittaa tutkimus tehokkaasti esimerkiksi siksi, että asianomainen henkilö voi tuhota todisteita tai pyrkiä vaikuttamaan mahdollisiin todistajiin ennen kuin heitä on kuultu. Viraston voi olla tarpeen myös suojella todistajien ja muiden osallisena olevien henkilöiden oikeuksia ja vapauksia.

(20)

Viraston voi olla tarpeen pitää sellaista todistajaa, tiedonantajaa tai väärinkäytöksen paljastajaa koskevat tiedot anonyymeina, joka on pyytänyt, että hänen henkilöllisyytensä salataan. Tällaisessa tapauksessa virasto voi kyseisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi päättää rajoittaa oikeutta tutustua kyseisten henkilöiden henkilöllisyyteen, lausuntoihin tai muihin henkilötietoihin.

(21)

Viraston voi olla tarpeen pitää sellaista henkilöstön jäsentä koskevat tiedot luottamuksellisina, joka on ottanut yhteyttä viraston uskottuihin neuvonantajiin häirintämenettelyn yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa voi olla tarpeen, että virasto oletetun häirinnän kohteen, oletetun häirintään syyllistyneen ja kaikkien muiden asianosaisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi päättää rajoittaa oikeutta tutustua kyseisten henkilöiden henkilöllisyyteen, lausuntoihin tai muihin henkilötietoihin.

(22)

Valinta- ja rekrytointimenettelyjen, henkilöstön arvioinnin ja julkisten hankintamenettelyjen osalta oikeutta saada pääsy tietoihin, oikeutta tietojen oikaisemiseen ja poistamiseen ja oikeutta käsittelyn rajoittamiseen voidaan käyttää ainoastaan tiettyinä ajankohtina ja kyseisissä menettelyissä määritetyin tietyin ehdoin, millä suojellaan muiden rekisteröityjen oikeuksia ja varmistetaan yhdenvertaisten kohtelun ja luottamuksellisen käsittelyn periaatteiden noudattaminen.

(23)

Virasto voi myös rajoittaa luonnollisten henkilöiden pääsyä esimerkiksi henkilön omaa psykologista tai psykiatrista terveydentilaa koskeviin tietoihin näiden tietojen mahdollisen arkaluonteisuuden takia, ja komission terveydenhuoltoyksikkö voi harkintansa mukaan antaa rekisteröidyille ainoastaan välillisen pääsyn tietoihin oman lääkärinsä välityksellä. Rekisteröity voi käyttää oikeutta komission terveydenhuoltoyksikön arviointien tai lausuntojen oikaisemiseen toimittamalla omat huomautuksensa tai valitsemansa lääkärin selvityksen.

(24)

Virasto, jota edustaa sen johtaja, toimii rekisterinpitäjänä, vaikka rekisterinpitäjän tehtävä virastossa myöhemmin siirrettäisiin asiasta vastaaville valtuutetuille rekisterinpitäjille tiettyjen henkilötietojen käsittelytoimien operatiivisten vastuiden mukaisesti.

(25)

Henkilötietoja säilytetään suojattuina sähköisessä ympäristössä, joka on viestintä- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta Euroopan komissiossa tehdyn komission päätöksen (EU, Euratom) 2017/46 (6) mukainen, taikka paperiversioina niin, että estetään luvaton pääsy tietoihin tai tietojen siirtäminen henkilöille, joilla ei ole tiedonsaantitarvetta. Henkilötietoja säilytetään tietoturvaselosteissa tai viraston rekistereissä määritetyn ajan ja vain niin kauan kuin on tarpeen ja asianmukaista niiden käsittelyn tarkoitusten kannalta.

(26)

Viraston on sovellettava rajoituksia vain, jos ne ovat keskeisiltä osin perusoikeuksien ja -vapauksien mukaisia, ehdottoman välttämättömiä ja demokraattisessa yhteiskunnassa oikeasuhteisia toimenpiteitä. Viraston on esitettävä perusteet kyseisille rajoituksille ja tiedotettava rekisteröidyille asianmukaisesti perusteista ja rekisteröityjen oikeudesta tehdä valitus Euroopan tietosuojavaltuutetulle asetuksen 25 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(27)

Viraston on osoitusvelvollisuuden periaatteen mukaisesti pidettävä kirjaa rajoitusten soveltamisesta.

(28)

Kun virasto käsittelee tehtäviensä yhteydessä muiden organisaatioiden kanssa vaihdettuja henkilötietoja, viraston ja kyseisten organisaatioiden on kuultava toisiaan mahdollisista rajoitusten asettamisen syistä sekä rajoitusten tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta, ellei tämä vaaranna viraston toimintaa.

(29)

Näitä sisäisiä sääntöjä on sovellettava kaikkiin edellä mainittuihin käsittelytehtäviin, joiden yhteydessä virasto käsittelee henkilötietoja, kun se suorittaa hallinnollisia tutkimuksia, kurinpitomenettelyjä, OLAFille ilmoitettaviin mahdollisiin sääntöjenvastaisuuksiin liittyviä alustavia toimia, Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tutkimuksia, väärinkäytösten paljastamiseen liittyviä menettelyjä ja (virallisia ja epävirallisia) menettelyjä häirintätapauksissa, sisäisten ja ulkoisten valitusten käsittelyä, pyyntöjä, jotka koskevat pääsyä omiin terveydentilaa koskeviin tietoihin tai kyseisten tietojen oikaisemista, tutkimuksia, jotka tietosuojavastaava tekee asetuksen 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti, (tietoteknisiä) turvallisuustutkimuksia, jotka suoritetaan itsenäisesti tai muiden avustamana (esimerkiksi CERT-EU), auditointeja, Euroopan unionin tuomioistuimessa tai kansallisissa viranomaisissa käsiteltäviä menettelyjä, valinta- ja rekrytointimenettelyjä, henkilöstön arviointia ja julkisia hankintoja.

(30)

Näitä sisäisiä sääntöjä on sovellettava käsittelytoimiin, joita toteutetaan ennen edellä mainittujen menettelyjen käynnistämistä, näiden menettelyjen aikana sekä menettelyjen tuloksista johtuvien jatkotoimien seurannan aikana. Sääntöjä olisi sovellettava myös apuun, jota virasto tarjoaa muille EU:n elimille, kansallisille viranomaisille ja kansainvälisille organisaatioille, sekä yhteistyöhön, jota virasto tekee näiden kanssa, lukuun ottamatta viraston omia hallinnollisia tutkimuksia.

(31)

Virasto voi asetuksen 25 artiklan 8 kohdan nojalla lykätä ilmoittamista syistä, joiden takia jotakin rajoitusta sovelletaan tiettyyn rekisteröityyn, tai jättää sen tekemättä tai evätä sen, jos se jollakin tavalla poistaisi rajoituksen vaikutuksen. Viraston on arvioitava tapauskohtaisesti, poistaisiko rajoituksesta ilmoittaminen rajoituksen vaikutuksen.

(32)

Viraston on kumottava rajoitus heti, kun sen edellytykset eivät enää täyty, ja arvioitava näitä edellytyksiä säännöllisesti.

(33)

Rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien parhaan mahdollisen suojelun takaamiseksi ja asetuksen 44 artiklan 1 kohdan mukaisesti viraston tietosuojavastaavaa on kuultava hyvissä ajoin ennen kuin rajoitusta saa soveltaa tai tarkastella uudelleen, ja tietosuojavastaavan on varmistettava, että rajoitus on tämän päätöksen mukainen.

(34)

Asetuksen 16 artiklan 5 kohdassa ja 17 artiklan 4 kohdassa säädetään poikkeuksista rekisteröityjen oikeuteen saada tietoja ja päästä tietoihin. Jos näitä poikkeuksia sovelletaan, viraston ei tarvitse soveltaa tämän päätöksen mukaista rajoitusta.