(1)

Unionilla on yksinomainen toimivalta rahapolitiikkaa ja valuuttakursseja koskevissa asioissa niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro. Kun perussopimuksissa annetaan unionille yksinomainen toimivalta tietyllä alalla, ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, ja jäsenvaltiot voivat tehdä näin ainoastaan unionin valtuuttamina.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 219 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvosto päättää raha- ja valuuttaoloja koskevien sopimusten neuvotteluihin ja sopimusten tekemiseen liittyvistä aiheellisista järjestelyistä.

(3)

Ennen euron käyttöönottoa Ranska oli tehnyt Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton (Union économique et monétaire ouest-africaine, UEMOA), Keski-Afrikan talous- ja rahayhteisön (Communauté économique et monétaire de l’Afrique Centrale, CEMAC) ja Komorien kanssa valuuttakursseja koskevia sopimuksia, joiden tarkoituksena oli taata CFA:n frangin ja Komorien frangin vaihdettavuus Ranskan frangiin kiinteällä vaihtokurssilla (2). Kun Ranskan frangi korvattiin eurolla 1 päivänä tammikuuta 1999, neuvosto antoi Ranskalle luvan jatkaa kyseisenä päivänä voimassa olleita sopimuksia, jäljempänä ’nykyiset sopimukset’, päätöksessä 98/683/EY (3) vahvistettujen puitteiden mukaisesti.

(4)

Päätöksen 98/683/EY 4 ja 5 artiklassa säädetään erilaisista menettelyistä nykyisistä sopimuksista neuvottelemiseksi tai niiden muuttamiseksi riippuen siitä, onko tarkoitus muuttaa kyseisten sopimusten luonnetta tai soveltamisalaa.

(5)

Ranska ja UEMOA:n valtiot ovat korvaamassa 4 päivänä joulukuuta 1973 tekemänsä nykyisen sopimuksen uudella valuuttakurssiasioita koskevalla yhteistyösopimuksella. Kyseinen uusi yhteistyösopimus allekirjoitettiin 21 päivänä joulukuuta 2019 ja siihen liittyy UEMOA:n valtioiden keskuspankin kanssa tehtävä uusi takaussopimus. Ranskan hallitus esitti 22 päivänä toukokuuta 2020 Ranskan kansalliskokoukselle lakiesityksen uuden yhteistyösopimuksen ratifioimiseksi.

(6)

Päätöksen 98/683/EY 4 ja 5 artiklan soveltamisalaan ei kuulu Ranskan ja UEMOA:n, CEMAC:n ja Komorien välisten valuuttakurssiasioita koskevien nykyisten sopimusten korvaaminen. Näin on siinäkin tapauksessa, että tällaisten uusien yhteistyösopimusten luonne ja soveltamisala pysyvät muuttumattomina, eli varmistetaan euron ja UEMOA:n, CEMAC:n ja Komorien valuuttojen välinen vaihdettavuus euroon kiinteällä vaihtokurssilla, jota Ranskan talousarviositoumus tukee.

(7)

Ranskalle olisi annettava valtuudet korvata UEMOA:n, CEMAC:n ja Komorien kanssa tehdyt nykyiset sopimukset. Päätöksen 98/683/EY mukaisesti erilaisia menettelyjä olisi edelleen sovellettava riippuen siitä, vaikuttaako korvaaminen kyseisten sopimusten luonteeseen tai soveltamisalaan vai ei. Kummankin menettelyn kohdalla on tarpeen ottaa unionin toimivaltaiset elimet mukaan prosessiin voimassa olevan tietojen jakamista ja sopimusten hyväksymistä koskevan järjestelmän mukaisesti ennen nykyisten sopimusten korvaamista uusilla yhteistyösopimuksilla.

(8)

Päätös 98/683/EY olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

1)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”Neuvoston päätös 98/683/EY, tehty 23 päivänä marraskuuta 1998, UEMOA:n, CEMAC:n ja Komorien valuuttojen valuuttakursseihin liittyvistä asioista”.

2)

Korvataan 3–5 artikla seuraavasti:

(1)

Direktiivin 2006/112/EY 287 artiklan 8 alakohdan mukaan Viro voi myöntää vapautuksen arvonlisäverosta sellaisille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto kansallisena valuuttana on sen liittymispäivänä voimassa olleen muuntokurssin mukaan laskettuna enintään 16 000 euroa.

(2)

Virolle annettiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/563 (2) lupa ottaa käyttöön direktiivin 2006/112/EY 287 artiklan 8 kohdasta poikkeava erityistoimenpide, jäljempänä ’poikkeava toimenpide’, jolla vapautetaan arvonlisäverosta verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 40 000 euroa. Virolle annettiin lupa soveltaa poikkeavaa toimenpidettä 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen 31 päivään joulukuuta 2020 tai sellaisen direktiivin voimaantuloon asti, jolla muutetaan direktiivin 2006/112/EY 281–294 artiklaa, sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.

(3)

Neuvosto hyväksyi 18 päivänä helmikuuta 2020 direktiivin (EU) 2020/285 (3), jolla muutetaan direktiivin 2006/112/EY 281–294 artiklaa pienten yritysten erityisjärjestelmän osalta ja vahvistetaan uusia sääntöjä, jotka koskevat pieniä yrityksiä, mukaan lukien jäsenvaltion vuosittaisen liikevaihdon raja-arvon vahvistaminen enintään 85 000 euroon tai kansallisena valuuttana ilmaistuun vasta-arvoon.

(4)

Viro pyysi komissioon 9 päivänä lokakuuta 2020 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa jatkaa poikkeavan toimenpiteen soveltamista 31 päivään joulukuuta 2024.

(5)

Komissio toimitti direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Viron hakemuksen muille jäsenvaltioille 15 päivänä lokakuuta 2020 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Virolle 19 päivänä lokakuuta 2020 päivätyllä kirjeellä, että sillä oli kaikki hakemuksen arviointia varten tarvittavat tiedot.

(6)

Poikkeava toimenpide on komission 25 päivänä kesäkuuta 2008 antaman tiedonannon ””Pienet ensin” – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite” tavoitteiden mukainen.

(7)

Viron toimittamista tiedoista ilmenee, että poikkeavalla toimenpiteellä on vain vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kerättävien Viron saamien verotulojen kokonaismäärään. Verovelvolliset voivat edelleen valita tavallisen arvonlisäverojärjestelmän direktiivin 2006/112/EY 290 artiklan mukaisesti.

(8)

Poikkeavalla toimenpiteellä ei ole kielteisiä vaikutuksia arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin, koska Viro tekee kompensaatiolaskelman neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 (4) 6 artiklan mukaisesti.

(9)

Koska poikkeavalla toimenpiteellä on myönteinen vaikutus arvonlisäverovelvollisuuksien yksinkertaistamiseen vähentämällä pienten yritysten hallinnollista rasitusta ja kustannuksia, Virolle olisi annettava lupa jatkaa poikkeavan toimenpiteen soveltamista.

(10)

Poikkeavan toimenpiteen soveltamista koskevan luvan olisi oltava voimassa rajoitetun ajan. Aikarajan olisi oltava riittävä, jotta raja-arvon vaikuttavuus ja asianmukaisuus pystytään arvioimaan. Lisäksi direktiivin (EU) 2020/285 mukaan jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava kyseisen direktiivin 1 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä ja sovellettava niitä 1 päivästä tammikuuta 2025. Tästä syystä on aiheellista antaa Virolle lupa soveltaa poikkeavaa toimenpidettä 31 päivään joulukuuta 2024 asti.

(11)

Haitallisten vaikutusten välttämiseksi Virolle olisi annettava mahdollisuus soveltaa poikkeavaa toimenpidettä keskeytyksettä. Haettu lupa olisi sen vuoksi annettava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, jotta voidaan jatkaa saumattomasti täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/563 sallitusta edellisestä järjestelystä.

(12)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/563 olisi muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/2266 (2) Alankomaille annettiin direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisesti lupa soveltaa 31 päivään joulukuuta 2020 saakka alennettua verokantaa sellaisille latausasemille toimitettavaan sähköön, joissa sähköä käytetään suoraan sähkökäyttöisten ajoneuvojen lataamiseen.

(2)

Alankomaat pyysi 30 päivänä maaliskuuta 2020 lupaa jatkaa alennetun verokannan soveltamista sähkökäyttöisten ajoneuvojen latausasemille toimitettavaan sähköön 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen1 päivään tammikuuta 2025 saakka. Alankomaat toimitti 20 päivänä marraskuuta 2020 komission pyynnöstä lisätietoja hakemuksensa tueksi.

(3)

Alennetulla verokannalla on tarkoitus lisätä sähkökäyttöisten ajoneuvojen käyttöä vähentämällä tällaisten ajoneuvojen voimanlähteenä käytettävän sähkön kustannuksia.

(4)

Sähkökäyttöisten ajoneuvojen käytöstä ei synny bensiinin, dieselin ja muiden fossiilisten polttoaineiden polttamisesta aiheutuvia ilmansaasteita, mikä puolestaan parantaa kaupunkien ilmanlaatua. Lisäksi sähkökäyttöisten ajoneuvojen käytöllä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä, erityisesti kun sähköä tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä. Tämän vuoksi alennetun verokannan soveltamisen sähkökäyttöisten ajoneuvojen latausasemille toimitettavaan sähköön odotetaan edistävän unionin ympäristö-, terveys- ja ilmastopolitiikan tavoitteita.

(5)

Alankomaat korosti, että alennettua verokantaa sovellettaisiin sähköntoimituksiin sähkökäyttöisten ajoneuvojen latausasemille, jotka on yhdistetty suoraan sähköverkkoon, mukaan lukien julkiset latausasemat ja jotkin yksityiset tai yritysten latausasemat.

(6)

Alankomaat pyysi, että alennettua sähköverokantaa sovellettaisiin vain latausasemiin, joilla sähköä käytetään suoraan sähkökäyttöisten ajoneuvojen lataamiseen, eikä sitä sovellettaisi sähköön, joka toimitetaan akkua vaihtamalla tapahtuvaa latausta varten.

(7)

Soveltamalla alennettua verokantaa sähköön, joka käytetään latausasemilla sähkökäyttöisten ajoneuvojen lataamiseksi, parannetaan Alankomaiden julkisten latausasemien liiketoiminnallista tilannetta, mikä lisää kiinnostusta sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin ja johtaa ilmanlaadun paranemiseen.

(8)

Koska sähkökäyttöisten ajoneuvojen määrä on melko alhainen ja koska yrityskäytössä oleville latausasemille sähkökäyttöisten ajoneuvojen lataamiseksi toimitettavaan sähköön sovellettava verokanta ylittää direktiivin 2003/96/EY 10 artiklassa säädetyn verotuksen vähimmäistason, on epätodennäköistä, että alennetun verokannan soveltaminen johtaisi pyydetyn voimassaoloajan aikana kilpailun vääristymiseen, eikä se näin ollen vaikuta kielteisesti sisämarkkinoiden asianmukaiseen toimintaan.

(9)

Latausasemille sähkökäyttöisten ajoneuvojen lataamiseksi toimitettavaan, muuhun kuin yrityskäyttöön tarkoitettuun sähköön sovellettava verokanta ylittää direktiivin 2003/96/EY 10 artiklassa säädetyn muuta kuin yrityskäyttöä koskevan verotuksen vähimmäistason.

(10)

Direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan 1 kohdan nojalla myönnettävän luvan on oltava ajallisesti tarkkaan rajattu. Jotta varmistetaan, että lupa myönnetään riittävän pitkäksi ajanjaksoksi, joka kannustaa asianomaisia talouden toimijoita tekemään tarvittavat investoinnit, on aiheellista myöntää lupa pyydetylle ajanjaksolle. Luvan soveltamisen olisi kuitenkin lakattava sinä päivänä, jona aletaan soveltaa jotakin neuvoston hyväksymää sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin toimitettavan sähkön verotusta koskevaa yleistä säännöstä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan tai mainitun sopimuksen jonkin muun asiaa koskevan säännöksen nojalla, jos tällaisen säännöksen soveltaminen alkaa ennen 1 päivää tammikuuta 2025.

(11)

Alankomaiden olisi voitava soveltaa alennettua verokantaa sähkökäyttöisille ajoneuvoille toimitettavaan sähköön keskeytyksettä, jotta vältetään sovellettavien verokantojen muutoksesta sähkön jakelijoille ja jälleenjakelijoille mahdollisesti aiheutuva hallinnollisen rasitteen lisääntyminen. Haettu lupa olisi sen vuoksi myönnettävä 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, jotta aiemmat järjestelyt, joihin on annettu lupa täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/2266, voivat jatkua saumattomasti.

(12)

Tämä päätös ei vaikuta valtiontukea koskevien unionin sääntöjen soveltamiseen,

(1)

Asetuksessa (EU) 2020/1042 säädetään eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen liittyvistä väliaikaisista toimenpiteistä niiden haasteiden ratkaisemiseksi, joita kansalaisaloitteiden järjestäjät, kansalliset viranomaiset ja unionin toimielimet kohtasivat sen jälkeen, kun Maailman terveysjärjestö ilmoitti maaliskuussa 2020, että covid-19-epidemiasta oli tullut maailmanlaajuinen pandemia. Ilmoituksen tekemistä seuranneiden kuukausien aikana jäsenvaltiot ottivat käyttöön rajoittavia toimenpiteitä kansanterveyskriisin torjumiseksi. Tämän seurauksena julkinen elämä pysähtyi lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Asetuksella (EU) 2020/1042 pidennettiin sen vuoksi tiettyjä asetuksessa (EU) 2019/788 säädettyjä määräaikoja.

(2)

Lisäksi asetuksella (EU) 2020/1042 valtuutetaan komissio pidentämään tietyissä olosuhteissa keruuaikoja kolmella kuukaudella sellaisten aloitteiden osalta, joiden keruuaika on edelleen käynnissä covid-19:n uuden leviämisen aikana. Keruuaikojen jatkamisen edellytykset ovat samanlaiset kuin ne, jotka johtivat keruuaikojen ensimmäiseen jatkamiseen covid-19 pandemian johdosta maaliskuussa 2020. Edellytyksenä on, että vähintään neljäsosa jäsenvaltioista tai useat jäsenvaltiot, jotka edustavat yli 35:tä prosenttia unionin väestöstä, soveltavat covid-19-pandemian johdosta toimenpiteitä, jotka haittaavat merkittävästi järjestäjien mahdollisuuksia kerätä tuenilmauksia paperimuodossa ja tiedottaa yleisölle käynnissä olevista aloitteista.

(3)

Asetus (EU) 2020/1042 hyväksyttiin heinäkuussa 2020, ja komissio on sen jälkeen seurannut tiiviisti tilannetta jäsenvaltioissa.

(4)

Komissio myönsi 17 päivänä joulukuuta 2020 kolmen kuukauden lisäajan aloitteille, joiden osalta tuenilmausten keruuaika oli käynnissä 1 päivänä marraskuuta 2020 (3). Komissio katsoi arviossaan, että edellytykset tällaisen pidennyksen myöntämiseksi asetuksen (EU) 2020/1042 mukaisesti täyttyivät. Aloitteille, joiden keruuaika käynnistyi 1 päiväna marraskuuta ja 17 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana, myönnettiin pidennys suhteutetusti.

(5)

Covid-19-viruksen aiheuttama pandemiatilanne ei useissa jäsenvaltioissa ole muuttunut merkittävästi 1 päivän marraskuuta 2020 jälkeen. Tammikuun 2021 lopussa monissa jäsenvaltioissa oli edelleen käytössä toimenpiteitä, joilla rajoitetaan kansalaisten vapaata liikkuvuutta niiden alueella covid-19:n leviämisen pysäyttämiseksi tai hidastamiseksi. Viisi jäsenvaltiota ilmoitti soveltavansa 1 päivänä helmikuuta 2021 kansallisia liikkumisrajoituksia, joilla kielletään kansalaisten vapaus liikkua vapaasti niiden alueella tai rajoitetaan sitä merkittävästi, ja yksitoista jäsenvaltiota ilmoitti soveltavansa paikallisia liikkumisrajoituksia. Rajoituksiin liittyy lisätoimenpiteitä, joilla on vastaavia rajoittavia vaikutuksia julkiseen elämään niiden alueella tai ainakin merkittävällä osaan siitä. Niihin kuuluvat julkisten tilojen rajoitukset, kauppojen, ravintoloiden ja pubien sulkeminen tai aukioloaikojen rajoittaminen, tiukat rajoitukset julkisille ja yksityisille kokoontumisille ja tapaamisille sekä ulkonaliikkumiskiellot. Yhdessä nämä toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi järjestäjien mahdollisuuksiin kerätä tuenilmauksia paperimuodossa ja tiedottaa yleisölle käynnissä olevista aloitteista. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseiset toimenpiteet tai vaikutukseltaan samanlaiset toimenpiteet pysyvät todennäköisesti käytössä vähintään kolmen kuukauden ajan.

(6)

Asianomaiset jäsenvaltiot edustavat vähintään neljäsosaa jäsenvaltioista ja yli 35:tä prosenttia unionin väestöstä.

(7)

Näistä syistä voidaan päätellä, että edellytykset keruuaikojen jatkamiselle täyttyvät niiden aloitteiden osalta, joiden keruuaika oli käynnissä 1 päivänä helmikuuta 2021. Niiden keruuaikoja olisi sen vuoksi pidennettävä kolmella kuukaudella.

(8)

Niiden aloitteiden osalta, joiden keruuaika alkoi 1 päivän helmikuuta 2021 ja tämän päätöksen hyväksymispäivän välisenä aikana, keruuaikaa olisi jatkettava 1 päivään toukokuuta 2022.

(9)

Tätä päätöstä olisi sovellettava taannehtivasti niiden aloitteiden osalta, joiden keruuaika päättyi 1 päivän helmikuuta 2021 ja tämän päätöksen hyväksymispäivän välisenä aikana,

—

aloite ”Nopea, oikeudenmukainen ja tehokas ratkaisu ilmastonmuutokseen”: 6. toukokuuta 2021;

—

aloite ”Koheesiopolitiikka alueiden yhdenvertaisuuden ja alueellisten kulttuurien säilymisen varmistamiseksi”: 7. toukokuuta 2021;

—

aloite ”Lentopolttoaineen verovapautuksen lopettaminen Euroopassa”: 10. toukokuuta 2021;

—

aloite ”Hiilelle hinta ilmastonmuutoksen torjumiseksi”: 22. heinäkuuta 2021;

—

aloite ”Viljellään tiedettä edistyksellisesti: viljelylajikkeilla on merkitystä!”: 25. heinäkuuta 2021;

—

aloite ”Pysäytetään korruptio Euroopassa sen alkulähteellä katkaisemalla tietyn määräajan jälkeen rahoitus mailta, joissa on tehoton oikeuslaitos”: 12. syyskuuta 2021;

—

aloite ”Ilmastokriisitoimet”: 23. syyskuuta 2021;

—

aloite ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät! Maatalous mehiläisille suotuisaksi terveen ympäristön puolesta”: 30. syyskuuta 2021;

—

aloite ”Lopettakaa eväpyynti – lopettakaa kauppa”: 31. tammikuuta 2022;

—

aloite ”ÄÄNESTÄJÄT ILMAN RAJOJA, täydet poliittiset oikeudet EU:n kansalaisille”: 11. maaliskuuta 2022;

—

aloite ”Otetaan käyttöön vastikkeeton perustulo koko EU:ssa”: 25. maaliskuuta 2022;

—

aloite ”Jakamisvapaus” (”Libertà di condividere”): 1. toukokuuta 2022;

—

aloite ”Oikeus hoitoon”: 1. toukokuuta 2022;

—

aloite ”Biometristen tietojen avulla tapahtuvan joukkovalvonnan kieltäminen”: 1. toukokuuta 2022.

—

kansalaisaloitteen ”Nopea, oikeudenmukainen ja tehokas ratkaisu ilmastonmuutokseen” järjestäjäryhmä;

—

kansalaisaloitteen ”Koheesiopolitiikka alueiden yhdenvertaisuuden ja alueellisten kulttuurien säilymisen varmistamiseksi” järjestäjäryhmä;

—

kansalaisaloitteen ”Lentopolttoaineen verovapautuksen lopettaminen Euroopassa” järjestäjäryhmä;

—

kansalaisaloitteen ”Hiilelle hinta ilmastonmuutoksen torjumiseksi” järjestäjäryhmä;

—

kansalaisaloitteen ”Viljellään tiedettä edistyksellisesti: viljelylajikkeilla on merkitystä!” järjestäjäryhmä;

—

kansalaisaloitteen ”Pysäytetään korruptio Euroopassa sen alkulähteellä katkaisemalla tietyn määräajan jälkeen rahoitus mailta, joissa on tehoton oikeuslaitos” järjestäjäryhmä;

—

kansalaisaloitteen ”Ilmastokriisitoimet” järjestäjäryhmä;

—

kansalaisaloitteen ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät! Maatalous mehiläisille suotuisaksi terveen ympäristön puolesta” järjestäjäryhmä;

—

kansalaisaloitteen ”Lopettakaa eväpyynti – lopettakaa kauppa” järjestäjäryhmä;

—

kansalaisaloitteen ”ÄÄNESTÄJÄT ILMAN RAJOJA, täydet poliittiset oikeudet EU:n kansalaisille” järjestäjäryhmä;

—

kansalaisaloitteen ”Otetaan käyttöön vastikkeeton perustulo koko EU:ssa” järjestäjäryhmä;

—

kansalaisaloitteen ”Jakamisvapaus” (”Libertà di condividere”) järjestäjäryhmä;

—

kansalaisaloitteen ”Oikeus hoitoon” järjestäjäryhmä;

—

kansalaisaloitteen ”Biometristen tietojen avulla tapahtuvan joukkovalvonnan kieltäminen” järjestäjäryhmä.

(1)

Batrachochytrium salamandrivorans, jäljempänä ’Bsal’, on salamantereiden sienipatogeeni, joka sairastuttaa niin vankeudessa pidettäviä kuin luonnonvaraisiakin salamanteripopulaatioita ja voi aiheuttaa merkittävää sairastuvuutta ja kuolevuutta näissä populaatioissa. Bsal tappaa tiettyjä salamanterilajeja, kun taas toiset lajit ovat sille täysin tai osittain resistenttejä, mutta ne voivat kantaa Bsalia ihollaan ja toimia näin tartunnan lähteenä muille salamanterilajeille tai saastumisen lähteenä ympäristölle.

(2)

Eurooppalaisen hankkeen (2) – joka tähtäsi uuden infektiotaudin haittojen lieventämiseen salamanteripopulaatioissa Euroopan luonnon monimuotoisuuden vähenemisen torjumiseksi – yhteydessä ja sen jälkeen kerättyjen tietojen mukaan Bsalin aiheuttamaa tartuntaa on esiintynyt Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa niin vankeudessa pidettävissä kuin luonnonvaraisissakin salamanteripopulaatioissa. Bsalin uskotaan olevan peräisin Itä-Aasiasta ja olevan siellä laajalle levinnyt. Se on endeeminen ainakin Japanissa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Sen levinneisyydestä unionin ja maailman muissa osissa ei ole tietoa. Tartunnan saaneiden salamantereiden kauppa levittää Bsalia, ja tauti aiheuttaa merkittävän riskin biologiselle monimuotoisuudelle sen valloittamilla alueilla.

(3)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2018/320 (3), sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2019/1998 (4), vahvistetaan eläinten terveyden suojelutoimenpiteet unionin sisäistä salamantereiden lähetysten kauppaa ja tällaisten lähetysten unioniin tuontia varten. Täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/320 hyväksyttiin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen 25 päivänä lokakuuta 2017 antaman tieteellisen lausunnon (5), jäljempänä ’EFSAn lausunto’, ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen 21 päivänä helmikuuta 2017 antaman tieteellisen ja teknisen avun (6), jäljempänä ’EFSAn tieteellinen ja tekninen apu’, perusteella. Päätöstä sovelletaan 20 päivään huhtikuuta 2021.

(4)

EFSAn lausunnossa, EFSAn tieteellisessä ja teknisessä avussa sekä uudemmissa tieteellisissä julkaisuissa (7) on myös korostettu puutteita ja epävarmuustekijöitä moniin Bsalin luonteen näkökohtiin liittyvässä tietämyksessä. Maailman eläintautijärjestön, jäljempänä ’OIE’, kansainvälisiä kaupan standardeja ei ole vielä saatu valmiiksi Bsalin diagnostiikkamenetelmien osalta, eikä niitä ole tarkistettu salamantereiden kansainvälistä kauppaa koskevien suositusten osalta.

(5)

Bsal on lueteltu asetuksen (EU) 2016/429 liitteessä II, joten se on asetuksessa (EU) 2016/429 tarkoitettu luetteloitu tauti. Bsal kuuluu myös komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1882 (8) vahvistettuihin luokan D tauteihin Caudata-lahkon eläinten – joihin myös salamanterit kuuluvat – osalta. Asetuksen (EU) 2016/429 nojalla hyväksytyissä komission delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettuja maa- ja vesieläinten lähetysten siirtoja unionissa ja niiden unioniin tuloa koskevia unionin sääntöjä ei kuitenkaan sovelleta Caudata-lahkon eläimiin, koska ne kuuluvat kyseisen asetuksen ”muiden eläinten” määritelmän piiriin. Koska monista Bsalin luonteeseen liittyvistä näkökohdista ei tällä hetkellä ole tietoa eikä kyseessä olevien eläinten kaupasta ole annettu asianmukaisia kansainvälisiä ohjeita ja suosituksia, Caudata-lahkon eläimien osalta ei ole vielä hyväksytty komission delegoituja säädöksiä, toisin kuin maa- ja vesieläimien osalta.

(6)

Komissio on tarkastellut jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa eläinten terveystilannetta Bsalin osalta unionissa sekä täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2018/320 säädettyjä eläinten terveyden suojelutoimenpiteitä. Koska täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2018/320 säädettyjä toimenpiteitä on pidetty asianmukaisina, jäsenvaltiot eivät ole toteuttaneet muita kauppatoimenpiteitä Bsalin torjumiseksi. Vaikka Bsalin taudinpurkaukset näyttävät tällä hetkellä rajoittuvan tiettyjen jäsenvaltioiden tietyille alueille, Bsalin leviäminen laajemmalle alueelle unionin sisäisen kaupan seurauksena on merkittävä riski.

(7)

Tästä syystä on aiheellista hyväksyä unionin tasolla kiireellisiä toimenpiteitä Bsalin leviämisen estämiseksi ja salamantereiden kaupan perusteettomien häiriöiden välttämiseksi. Kun otetaan huomioon täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2018/320 säädettyjen toimenpiteiden tehokkuus, on aiheellista hyväksyä samankaltaisia salamantereiden lähetysten siirtoja unionissa ja niiden unioniin tuloa koskevia toimenpiteitä 21 päivästä huhtikuuta 2021 alkaen, kunnes hyväksytään pysyvämmät eläinten terveyttä koskevat toimenpiteet, kuten maa- ja vesieläimiin vaikuttavien tautien tapauksessa on jo tehty.

(8)

Bsal voi tarttua eri alueiden kotoperäisten salamanterilajien välillä, ja ristikontaminaatiota voi tapahtua erilaisissa pitopaikoissa, joita salamantereita pitävät ja siirtävät toimijat ylläpitävät. Tämä lisää sen riskiä, että kaupan pidetyissä salamantereissa esiintyy Basalia riippumatta niiden alkuperäpaikan terveystilanteesta tai niiden terveydentilasta luonnossa. Tästä syystä salamantereiden lähetyksiin, jotka on tarkoitettu jäsenvaltioiden välisiin siirtoihin tai unioniin tuloon, olisi sovellettava kyseistä riskiä lieventäviä toimenpiteitä. Näitä toimenpiteitä ei kuitenkaan pitäisi soveltaa lemmikkisalamantereiden muihin kuin kaupallisiin siirtoihin, koska kyseisiin siirtoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 576/2013 (9) vahvistettuja sääntöjä. Kyseiset muut kuin kaupalliset siirrot koskevat ja rajoittuvat omistajiensa tai valtuutettujen henkilöiden huostassa ja mukana oleviin eläimiin, eikä niihin liity omistusoikeuden siirtoa. Näin ollen lemmikkisalamantereiden muiden kuin kaupallisten siirtojen aiheuttama riski siitä, että ne levittävät Bsalia joko kaupattaviin salamantereihin tai luonnossa eläviin salamantereihin, on mitättömän pieni.

(9)

Salamantereita, joita siirretään ainoastaan toimivaltaisen viranomaisen asetuksen (EU) 2016/429 mukaisesti hyväksymien suljettujen pitopaikkojen välillä, ei pitäisi asettaa karanteeniin tai testata, koska kyseisissä suljetuissa pitopaikoissa sovellettavat bioturvaamistoimenpiteet ovat riittäviä Bsalin leviämisriskin vähentämiseksi.

(10)

Unioniin tulleita salamantereiden lähetyksiä, joita on pidetty karanteenissa ja jotka ovat saaneet testissä negatiivisen tuloksen tai joita on hoidettu tyydyttävällä tavalla asianmukaisessa pitopaikassa niiden unioniin tulon jälkeen, ei pitäisi asettaa uudelleen karanteeniin eikä niille pitäisi tehdä uusia testejä, jos ne on tarkoitus siirtää toiseen jäsenvaltioon, edellyttäen, että ne on pidetty eristyksissä salamantereista, joiden terveydentila on erilainen.

(11)

Tiedot eri puolilla maailmaa toimivien eläinlääkintäpalvelujen ja laboratorioiden teknisistä valmiuksista tehdä Bsali-testejä ovat puutteellisia, mutta erinäiset toimielimet Euroopan unionissa ovat eturintamassa Bsalin diagnosoinnin ja hoitamisen alalla. Sen vuoksi on aiheellista, että unioniin tulevat salamantereiden lähetykset asetetaan asianmukaisessa pitopaikassa karanteeniin ja että salamanterit testataan ja hoidetaan niiden unioniin tulon jälkeen.

(12)

Kolmannet maat ja alueet, jotka saavat myöntää eläinterveystodistuksia salamantereiden lähetysten unioniin tuloa varten, olisi rajattava OIE:n jäseniin, joiden on noudatettava kansainvälisiä vaatimuksia eläinterveystodistusten myöntämiseksi.

(13)

Hoidot olisi täsmennettävä, ja niiden pitäisi vastata vertaisarvioidussa tieteellisessä kirjallisuudessa jo kuvattuja tutkimusprotokollia, kuten EFSAn tieteellisessä ja teknisessä avussa tuodaan esiin, tai niihin verrattavissa olevia tutkimusprotokollia.

(14)

Saapumisrajatarkastusaseman toimivaltaisen viranomaisen olisi annettava salamantereiden lähetyksille lupa tulla unioniin ainoastaan, jos kyseinen viranomainen on vastaanottanut määränpäänä olevasta pitopaikasta vastaavalta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä todistuksen, jossa vahvistetaan, että lähetykset hyväksytään.

(15)

Tässä päätöksessä säädettyjä kiireellisiä toimenpiteitä olisi sovellettava asetuksen (EU) 2016/429 soveltamispäivästä, ja niitä olisi tarkasteltava uudelleen ottaen huomioon uudesta kehityksestä johtuvan epidemiologisen tilanteen vakavuuden sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten vuosittaiset raportit.

(16)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

a)

’salamantereilla’ kaikkia lahkon Caudata sammakkoeläimiä;

b)

’Bsalilla’Batrachochytrium salamandrivorans -sienen (sienikunta, Phylum Chytridiomycota, lahko Rhizophydiales) aiheuttamaa tartuntaa;

c)

’asianmukaisella pitopaikalla’ tiloja,

d)

’asianmukaisella diagnostisella testillä’ reaaliaikaista kvantitatiivista polymeraasiketjureaktiota (qPCR), joka sisältää lajikohtaisia STerF- ja STerR-alukkeita, jotka monistavat 119 nukleotidin pituisen Bsalin DNA-fragmentin.

a)

salamantereiden on oltava peräisin populaatiosta, jossa

b)

salamantereissa ei näy Bsalin kliinisiä merkkejä tai oireita – niissä ei erityisesti saa olla ihon vaurioita eikä haavaumia silloin, kun virkaeläinlääkäri tutkii ne aikaisintaan 48 tuntia ennen lähetyksen lähettämistä määräjäsenvaltioon;

c)

lähetyksen on koostuttava salamantereista, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista vaatimuksista:

d)

lähetyksien mukana on oltava eläinterveystodistus, joka noudattaa liitteessä I olevassa A osassa esitettyä eläinterveystodistuksen mallia.

a)

ne tulevat kolmannesta maasta tai alueelta, joka on Maailman eläintautijärjestön (OIE) jäsen;

b)

lähetyksen salamantereilla ei saa olla Bsalin kliinisiä oireita, eikä niissä saa olla merkkejä ihovaurioista tai haavaumista virkaeläinlääkärin d alakohdassa tarkoitetun eläinterveystodistuksen myöntämistä varten suorittaman kliinisen tutkimuksen aikana, joka on tehty aikaisintaan 48 tuntia ennen lähetyksen unioniin lähettämistä varten tapahtuvaa lastausta;

c)

lähetykseen kuuluvista salamantereista koostuva epidemiologinen yksikkö on ennen d alakohdassa tarkoitetun eläinterveystodistuksen antamista eristetty muista salamantereista viimeistään kyseisen eläinterveystodistuksen antamista varten tapahtuvan kliinisen tutkimuksen hetkellä, eivätkä ne sen jälkeen ole olleet kosketuksissa muihin salamantereihin;

d)

niiden mukana on oltava eläinterveystodistus, joka noudattaa liitteessä I olevassa B osassa esitettyä eläinterveystodistuksen mallia.

a)

määränpäänä olevan pitopaikan nimi, osoite ja rekisterinumero tai suljetun pitopaikan tapauksessa hyväksyntänumero;

b)

että määränpäänä oleva asianmukainen pitopaikka täyttää liitteessä II esitetyt vähimmäisvaatimukset;

c)

että salamantereiden lähetys hyväksytään karanteeniin määränpäänä olevassa pitopaikassa tai suljetussa pitopaikassa.

a)

toimija pitää salamantereiden lähetyksen karanteenissa määränpäänä olevassa asianmukaisessa pitopaikassa, kunnes virkaeläinlääkäri vapauttaa sen kyseisestä pitopaikasta;

b)

virkaeläinlääkäri tutkii kunkin salamantereiden lähetyksen karanteeniolosuhteet, mihin kuuluu kuolleisuusluettelojen tarkistaminen ja salamantereiden kliininen tutkimus määränpäänä olevassa asianmukaisessa pitopaikassa erityisesti ihon vaurioiden ja haavaumien varalta;

c)

virkaeläinlääkäri suorittaa Bsalin tutkimus-, näytteenotto-, testaus- ja hoitomenettelyt liitteessä III olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti;

d)

virkaeläinlääkäri vapauttaa salamantereiden lähetyksen määränpäänä olevasta pitopaikasta kirjallisella luvalla vasta sitten, kun

a)

niiden epidemiologisten yksiköiden lukumäärä, joissa on todettu Bsalin taudinpurkaus;

b)

niiden epidemiologisten yksiköiden lukumäärä, jotka on hoidettu ilman, että niissä olisi todettu Bsalin taudinpurkaus;

c)

muut tiedot, joiden ne katsovat olevan merkityksellisiä salamantereiden lähetysten testauksen, hoidon tai käsittelyn tai tämän päätöksen täytäntöönpanon kannalta.