21.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 431/1

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2020/2153,

annettu 7 päivänä lokakuuta 2020,

neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 muuttamisesta operatiivisten henkilötietojen ryhmien ja niiden rekisteröityjen ryhmien osalta, joiden operatiivisia henkilötietoja Euroopan syyttäjänvirasto voi käsitellä asiakirja-aineistosta laaditussa hakemistossa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa 12 päivänä lokakuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (1) ja erityisesti sen 49 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan syyttäjänvirasto, jäljempänä ’EPPO’, perustettiin tutkimaan unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia rikoksia ja asettamaan syytteeseen ja tuomittaviksi niihin syyllistyneet henkilöt ja heidän rikoskumppaninsa.

(2)	EPPOn asianhallintajärjestelmässä on hakemisto kaikesta asiakirja-aineistosta. Hakemistoon sisällytetyt operatiiviset henkilötiedot rajoittuvat tietoihin, joita tarvitaan asioiden tunnistamiseksi tai yhteyksien luomiseksi eri asiakirja-aineistojen välille.

(3)	Operatiivisten henkilötietojen ryhmät ja sellaisten rekisteröityjen ryhmät, joiden operatiivisia henkilötietoja voidaan käsitellä hakemistossa, olisi näin ollen määriteltävä.

(4)	Asetusta (EU) 2017/1939 olisi muutettava.

(5)	Asetuksen (EU) 2017/1939 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua asiantuntijaryhmää kuultiin 8 päivänä toukokuuta 2020.

(6)	Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi lausunnon 31 päivänä heinäkuuta 2020,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään tämän asetuksen liitteessä oleva teksti asetuksen (EU) 2017/1939 liitteeksi.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 7 päivänä lokakuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1.

LIITE

”LIITE

Asetuksen 49 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut rekisteröityjen ryhmät ja operatiivisten henkilötietojen ryhmät

A. Sellaisten rekisteröityjen ryhmät, joiden operatiivisia henkilötietoja voidaan käsitellä hakemistossa:

a)	EPPOn rikosoikeudellisissa menettelyissä epäiltynä olevat tai syytetyt henkilöt;

b)	EPPOn rikosoikeudellisten menettelyiden seurauksena tuomitut henkilöt;

c)	luonnolliset henkilöt, jotka ovat tehneet ilmoituksia EPPOn toimivaltaan kuuluvista rikoksista tai ovat niiden uhreja;

d)	edellä a tai b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden kontaktit tai kumppanit.

B. Edellä A kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen rekisteröityjen ryhmien sellaisten operatiivisten henkilötietojen ryhmät, joita voidaan käsitellä hakemistossa:

a)	sukunimi, alkuperäinen sukunimi, etunimet ja mahdollinen salanimi tai peitenimi;

b)	syntymäaika ja -paikka;

c)	kansalaisuus;

d)	sukupuoli;

e)	asuinpaikka, ammatti ja asianomaisen henkilön oleskelupaikka;

f)	sosiaali- ja henkilötunnukset, ajokortit, henkilöasiakirjat, passitiedot ja tulli- ja verotunnistenumerot;

g)	väitettyjen rikosten kuvaus ja luonne, ajankohta, jona ne on tehty, ja niiden rikosoikeudellinen määrittely;

h)	sellaisia oikeushenkilöitä koskevat tiedot, jotka liittyvät sellaisiin tunnistettuihin tai tunnistettavissa oleviin henkilöihin, joiden osalta Euroopan syyttäjänvirasto suorittaa tutkintaa;

i)	epäily henkilön kuulumisesta rikollisjärjestöön;

j)	yksityiskohtaiset tiedot pankeissa ja muissa rahoituslaitoksissa olevista tileistä;

k)	puhelin- ja SIM-korttien numerot, sähköpostiosoitteet, IP-osoitteet, verkkoalustoilla käytettyjen tilien tunnukset ja käyttäjätunnukset;

l)	ajoneuvojen rekisteritiedot;

m)	henkilön omistamat tai käyttämät yksilöitävissä olevat omaisuuserät, kuten kryptovarat ja kiinteistöt.

C. Edellä A kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rekisteröityjen ryhmien sellaisten operatiivisten henkilötietojen ryhmät, joita voidaan käsitellä hakemistossa, rajoittuen siihen, mikä on EPPOn tutkinta- ja syytetoimien toteuttamisen kannalta tarpeen ja oikeasuhteista:

a)	sukunimi, alkuperäinen sukunimi, etunimet ja mahdollinen salanimi tai peitenimi;

b)	syntymäaika ja -paikka;

c)	kansalaisuus;

d)	sukupuoli;

e)	asuinpaikka, ammatti ja asianomaisen henkilön oleskelupaikka;

f)	henkilötunnukset, henkilöasiakirjat ja passitiedot;

g)	asianomaiseen henkilöön liittyvien tai hänen ilmoittamiensa rikosten kuvaus ja luonne, ajankohta, jona ne on tehty, ja niiden rikosoikeudellinen määrittely.

D. Edellä A kohdan d alakohdassa tarkoitettujen rekisteröityjen ryhmien sellaisten operatiivisten henkilötietojen ryhmät, joita voidaan käsitellä hakemistossa, rajoittuen siihen, mikä on EPPOn tutkinta- ja syytetoimien toteuttamisen kannalta tarpeen ja oikeasuhteista:

a)	sukunimi, alkuperäinen sukunimi, etunimet ja mahdollinen salanimi tai peitenimi;

b)	syntymäaika ja -paikka;

c)	kansalaisuus;

d)	sukupuoli;

e)	asuinpaikka, ammatti ja asianomaisen henkilön oleskelupaikka;

f)	henkilötunnukset, henkilöasiakirjat ja passitiedot.”

21.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 431/5

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2020/2154,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2020,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä unionissa tapahtuviin maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden siirtoihin sovellettavien eläinterveyttä, todentamista ja ilmoittamista koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (1) ja erityisesti sen 166 artiklan 3 kohdan, 168 artiklan 3 kohdan ja 169 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2016/429 vahvistetaan säännöt, jotka koskevat muun muassa maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden tuotantoa, jalostusta ja jakelua unionissa. Siinä säädetään myös, että komissio hyväksyy delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista vaatimuksista, joilla täydennetään mainitussa asetuksessa jo säädettyjä sääntöjä ja jotka koskevat erityisesti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, myös riskinvähentämistoimenpiteitä, ja maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirtoihin sovellettavia rajoituksia sekä tällaisista siirroista annettavia ennakkoilmoituksia, jotta voidaan varmistaa, että tällaiset tuotteet eivät aiheuta luetteloitujen tautien tai uusien tautien leviämistä unionissa.

(2)

Lisäksi tässä säädöksessä vahvistetuissa säännöissä olisi otettava huomioon ne maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirtoja koskevat unionin säännöt, jotka on vahvistettu ennen asetusta (EU) 2016/429 hyväksytyissä unionin säädöksissä ja erityisesti neuvoston direktiivissä 2002/99/EY (2), sillä kyseiset säännöt ovat osoittautuneet tehokkaiksi eläintautien leviämisen torjunnassa. Tässä säädöksessä vahvistettavissa säännöissä olisi myös otettava huomioon kyseisissä aiemmissa säädöksissä vahvistettujen sääntöjen soveltamisesta saadut kokemukset, ja säännöt olisi mukautettava asetuksessa (EU) 2016/429 säädettyyn eläinterveyttä koskevaan uuteen lainsäädäntökehykseen.

(3)

Asetuksen (EU) 2016/429 166 artiklassa vahvistetaan eläinterveyttä koskevat toimijoiden yleiset velvoitteet maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden tuotannon, jalostamisen ja jakelun kaikissa vaiheissa, mukaan lukien näiden tuotteiden lähetysten siirrot unionin sisällä. Siinä vahvistetaan erityisesti luetteloitujen tautien ja uusien tautien leviämiseen liittyvät toimijoiden velvollisuudet varsinkin silloin, kun toimivaltainen viranomainen on ottanut käyttöön kiireellisiä toimenpiteitä tai siirtorajoituksia kyseisten tuotteiden tuotanto- tai jalostuspaikassa. Luetteloitujen tautien ja uusien tautien leviämisen torjunta ei näin ollen ole pelkästään toimijoiden vaan myös toimivaltaisen viranomaisen vastuulla. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi säädettävä toimijoiden selkeästä velvollisuudesta siirtää tällaisten tuotteiden, jotka on tuotettu tai jalostettu paikoissa, joihin sovelletaan kiireellisiä toimenpiteitä tai siirtorajoituksia, lähetyksiä vasta sen jälkeen, kun ne ovat saaneet siihen luvan toimivaltaiselta viranomaiselta, ja edellyttäen, että luvalle mahdollisesti asetetut ehdot täyttyvät.

(4)

Asetuksen (EU) 2016/429 168 artiklassa säädetään tietyistä tietovaatimuksista, jotka koskevat eläinterveystodistusta, jonka on seurattava maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirtojen mukana, ja siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoituja säädöksiä näiden tietojen täydentämiseksi. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi säädettävä tietovaatimuksista, jotka koskevat eläinterveystodistusta, jonka on seurattava tällaisten tuotteiden lähetysten siirtojen mukana, jos ne on tuotettu tai jalostettu paikoissa, joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/429 166 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kiireellisiä toimenpiteitä tai siirtorajoituksia. Niihin olisi sisällyttävä tiedot niiden edellytysten täyttymisestä, joita toimivaltainen viranomainen on mahdollisesti asettanut kyseisten lähetysten siirroille. Tässä asetuksessa säädettävät tietovaatimukset on otettava huomioon eläinperäisiä tuotteita koskevassa eläinterveystodistuksen mallissa, joka vahvistetaan erillisessä täytäntöönpanosäädöksessä, jossa säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (3) ja asetuksen (EU) 2016/429 (eläinterveyssäännöstö) yhdenmukaista soveltamista koskevista säännöistä siltä osin kuin on kyse tiettyjä maaeläinluokkia ja niiden sukusoluja ja alkioita koskevien virallisten todistusten malleista, virallisista varmennuksista ja ilmoitusmalleista.

(5)

Asetuksen (EU) 2016/429 169 artiklassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden siirroista toisiin jäsenvaltioihin annettavia ennakkoilmoituksia, ja siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ennakkoilmoituksiin sovellettavia tietovaatimuksia ja hätätilanteissa sovellettavia menettelyjä ennakkoon ilmoittamista varten sähkökatkosten ja Traces-järjestelmän muiden häiriöiden aikana. Näin ollen tässä asetuksessa olisi vahvistettava toimijoita koskevat ennakkoilmoituksiin liittyvät tiedonantovelvoitteet. Jotta voidaan yhdenmukaistaa ennakkoilmoituksessa annettavat tiedot ja varmistaa siten, että määräpaikan toimivaltainen viranomainen saa kaikki tarvitsemansa tiedot lähetyksestä, tässä asetuksessa olisi myös vahvistettava vaatimukset ennakkoilmoituksen sisällöstä sen perusteella, missä tilanteissa sitä vaaditaan asetuksen (EU) 2016/429 mukaisesti ja mitä edellytyksiä eläinperäisten tuotteiden olisi täytettävä, jotta niitä voidaan siirtää toisiin jäsenvaltioihin, sekä yksityiskohtaiset tiedot hätätilanteissa sovellettavista menettelyistä tällaisia ilmoituksia varten.

(6)

Koska Traces-järjestelmä on asetuksen (EU) 2017/625 131–136 artiklassa tarkoitettuun virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmään (IMSOC) komponenttina integroitu sähköinen järjestelmä, siihen olisi sovellettava IMSOC:ia varten vahvistettua varajärjestelyjä komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/1715 (4) vahvistettujen sääntöjen nojalla.

(7)

Tässä asetuksessa vahvistetaan kattavat säännöt unionissa tapahtuviin maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirtoihin sovellettavista eläinterveyteen liittyvistä näkökohdista, niiden eläinterveystodistusten sisällöstä, joiden on seurattava tällaisten lähetysten mukana, sekä ennakkoilmoituksiin liittyvistä velvoitteista. Koska näitä sääntöjä on noudatettava yhdessä ja ne liittyvät toisiinsa, ne olisi vahvistettava samassa säädöksessä eikä erillisissä säädöksissä, joissa olisi lukuisia ristiviittauksia, jotta helpotettaisiin niiden soveltamista, varmistettaisiin avoimuus ja vältyttäisiin sääntöjen päällekkäisyydeltä. Lisäksi näin noudatetaan asetuksessa (EU) 2016/429 vahvistettua lähestymistapaa.

(8)	Tätä asetusta olisi sovellettava 21 päivästä huhtikuuta 2021 asetuksen (EU) 2016/429 soveltamispäivän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä asetuksella täydennetään asetuksessa (EU) 2016/429 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat unionin sisällä tapahtuvia maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirtoja, siltä osin kuin on kyse seuraavista:

toimijoiden velvollisuudet, jotka liittyvät unionin sisällä tapahtuviin sellaisten maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirtoihin, jotka on tuotettu tai jalostettu sellaisissa pitopaikoissa, elintarvikealan laitoksissa tai sellaisilla vyöhykkeillä, joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/429 166 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kiireellisiä toimenpiteitä tai siirtorajoituksia;

b)	tietovaatimukset, jotka koskevat asetuksen (EU) 2016/429 167 artiklan 1 kohdassa säädettyä eläinterveystodistusta (eläinterveyden todentaminen);

c)	tietovaatimukset, jotka koskevat asetuksen (EU) 2016/429 169 artiklan 1 kohdassa säädettyä ennakkoilmoitusta tällaisten lähetysten siirroista toisiin jäsenvaltioihin (ennakkoon ilmoittaminen);

d)	hätätilanteissa sovellettavat menettelyt näiden lähetysten siirroista tehtävää, asetuksen (EU) 2016/429 169 artiklan 1 kohdassa säädettyä ennakkoilmoitusta varten sähkökatkosten ja Traces-järjestelmän muiden häiriöiden aikana.

2 artikla

Eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirtoja toteuttavien toimijoiden velvollisuudet

Toimijat saavat siirtää sellaisista maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden lähetyksiä, joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/429 166 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kiireellisiä toimenpiteitä tai siirtorajoituksia, ainoastaan, jos

a)	alkuperäpaikan toimivaltainen viranomainen antaa luvan siirtoihin; sekä

b)	lähetykset täyttävät a alakohdan mukaisesti vaaditun luvan edellytykset.

3 artikla

Eläinterveystodistus eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirtoja varten

Eläinterveystodistuksessa on asetuksen (EU) 2016/429 168 artiklan 1 kohdan mukaisesti vaadittavien tietojen lisäksi oltava tämän asetuksen liitteessä esitetyt tiedot.

4 artikla

Toimijoita koskeva tiedonantovelvoite jäsenvaltioiden välillä tapahtuvia eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirtoja koskevan ennakkoilmoituksen osalta

Ennakkoilmoituksessa toimijoiden on annettava alkuperäjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) 2016/429 168 artiklan 1 kohdassa vaadittujen tietojen lisäksi tämän asetuksen liitteen mukaiset tiedot, ja ne on annettava jokaisesta tämä asetuksen 1 artiklassa tarkoitetusta eläinperäisten tuotteiden lähetyksestä.

5 artikla

Hätätilanteissa sovellettavat menettelyt

Sähkökatkosten tai Traces-järjestelmän muiden häiriöiden aikana tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden lähetysten, jotka on määrä siirtää toiseen jäsenvaltioon, alkuperäpaikan toimivaltaisen viranomaisen on noudatettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1715 46 artiklassa virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmää (IMSOC) varten vahvistettuja Traces-järjestelmän ja jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmien varajärjestelyjä suunnittelemattomien tai suunniteltujen käyttökatkosten tapauksessa.

6 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 21 päivästä huhtikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä lokakuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.

(2) Neuvoston direktiivi 2002/99/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä (EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1715, annettu 30 päivänä syyskuuta 2019, virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmän ja sen komponenttien toimintaa koskevista säännöistä (”IMSOC-asetus”) (EUVL L 261, 14.10.2019, s. 37).

LIITE

Unionissa tapahtuvien maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden lähetysten siirtojen mukana seuraavaan eläinterveystodistukseen sisällytettävät tiedot

a)	lähettäjän ja vastaanottajan nimi ja osoite;

b)	lähettävän pitopaikan tai lähetyspaikan nimi ja osoite;

c)	määränpäänä olevan pitopaikan tai määräpaikan nimi ja osoite;

eläinperäisen tuotteen kuvaus, mukaan lukien:

tuoteluokka, sellaisena kuin ne määritellään delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 2 artiklassa;

—	tuore liha (ilmoitetaan tarvittaessa luokka);

—	lihavalmisteet;

—	kuivatut tai suolatut rakot ja suolet;

—	raakamaito, ternimaito ja ternimaitotuotteet;

—	meijerituotteet;

—

munat;

—	munatuotteet;

—	elintarvikesekoitukset (ilmoitetaan eläinperäiset ainesosat)

ii)	eläinlaji, josta eläinperäinen tuote on saatu;

iii)	raaka-aineen alkuperäjäsenvaltio tai -alue;

iv)	eläinperäiselle tuotteelle tehdyt käsittelyt;

v)	eläinperäiseen tuotteeseen tehty merkintä, jos sellainen vaaditaan;

vi)	tuotteen tuotantopaikka ja -päivä tai jalostuspaikka ja -päivä;

e)	eläinperäisen tuotteen määrä;

f)	eläinterveystodistuksen myöntämispäivä ja -paikka; virkaeläinlääkärin nimi, asema ja allekirjoitus; ja lähetyksen alkuperäpaikan toimivaltaisen viranomaisen leima;

g)	pitopaikkaa, elintarvikealan laitosta tai lähetyspaikan vyöhykettä koskevien siirtorajoitusten syynä olevan luetteloidun taudin tai uuden taudin nimi;

yksityiskohtaiset tiedot tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitetun luvan myöntämisedellytysten noudattamisesta ja joko

i)	asianomaisen komission säädöksen, jossa kyseiset edellytykset vahvistetaan, nimi ja julkaisupäivä Euroopan unionin virallisessa lehdessä; tai

ii)	viittaus toimivaltaisen viranomaisen hyväksymään ja julkaisemaan säädökseen tai määräykseen, jossa kyseiset edellytykset vahvistetaan.

21.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 431/9

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2020/2155,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2020,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU täydentämisestä perustamalla vapaaehtoinen unionin yhteinen rakennusten älyvalmiuden luokitusjärjestelmä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuudesta 19 päivänä toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 10 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivi 2010/31/EU yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (2) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1369 (3) kanssa muodostaa pääasiallisen lainsäädännön, jossa käsitellään rakennusten energiatehokkuutta vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteiden kannalta. Direktiivillä 2010/31/EU on kaksi toisiaan täydentävää tavoitetta: nopeuttaa olemassa olevien rakennusten peruskorjausta vuoteen 2050 mennessä sekä tukea kaikkien rakennusten nykyaikaistamista hyödyntämällä älyteknologiaa (esimerkiksi tekoälyä ja pilvipalveluja) ja linkittämällä nämä selkeämmin puhtaaseen liikkuvuuteen.

(2)	Jotta rakennusten älyvalmiuden luokittelu unionissa olisi yhdenmukaista ja läpinäkyvää, olisi vahvistettava yhteinen määritelmä älyvalmiusindikaattorille ja yhteinen menetelmä sen laskemiseksi.

(3)

Älyvalmiusindikaattorijärjestelmän hyväksyttävyyden, käytettävyyden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi komissio on kehittänyt yhteistyössä monien eri sidosryhmien kanssa ja yhdessä jäsenvaltioiden kanssa menetelmän direktiivin 2010/31/EU 8 artiklan 10 kohdan ja sen liitteen I A mukaista rakennusten älyvalmiuden luokittelua varten.

(4)	Rakennusten älyvalmiuden luokitusmenetelmällä varmistetaan tietty yhdenmukaisuus ja vertailtavuus rakennusten älyvalmiusluokituksessa kaikkialla EU:ssa jättäen samalla riittävästi joustovaraa laskennan mukauttamiseen erityisolosuhteisiin.

(5)	Älyvalmiusindikaattorijärjestelmän toteutusta varten olisi luotava asianmukaiset valvontamekanismit.

(6)	Omistajan, kiinteistöpäällikön tai muun rakennukseen liittyvän tahon olisi tarvittaessa pystyttävä itse arvioimaan älyvalmiutta läpinäkyvin ohjein ja välinein.

(7)

Jotta vältettäisiin kustannusten ja työn päällekkäisyydet älyvalmiusindikaattorijärjestelmän ja olemassa olevin pakollisten järjestelmien välillä, rakennusten älyvalmiusluokituksessa käytettävän menetelmän olisi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus halutessaan liittää tai sisällyttää älyvalmiusindikaattorijärjestelmä kansallisiin energiatehokkuuden sertifiointijärjestelmiin ja muihin direktiivin 2010/31/EU mukaisiin järjestelmiin.

(8)

Älyvalmiusindikaattori olisi suunniteltava siten, että se antaa kuvan rakennusten ja niiden järjestelmien älyvalmiudesta, ja sitä olisi käytettävä täydentämään – ei korvaamaan – järjestelmiä, joilla arvioidaan muita rakennuksiin liittyviä näkökohtia, kuten energiatehokkuutta tai kestävän kehityksen mukaisuutta.

(9)

Älyvalmiusindikaattorin ei ole tarkoitus olla rakennusten energiatehokkuuden indikaattori. Rakennusten omistajille olisi tiedotettava, että älyvalmiusindikaattorin osoittama älyvalmius ja energiatehokkuustodistuksissa ilmaistu rakennusten energiatehokkuus ovat eri asioita, joita sen vuoksi mitataan eri tavoilla, vaikka älyvalmius voikin auttaa parantamaan energiatehokkuutta.

(10)

Kuluttajille, rakennusten käyttäjille ja omistajille koituvat hyödyt maksimoidaan yhdistämällä rakennusten luokitusvälineitä, millä varmistetaan se, että kuluttajat sekä rakennusten käyttäjät ja omistajat saavat kattavan käsityksen rakennuksistaan ja siitä, miten niiden kokonaissuorituskykyä voidaan parantaa.

(11)	Älyvalmiusindikaattorin olisi oltava käytettävissä sekä olemassa oleville rakennuksille että uusille rakennushankkeille. Älyvalmiuspistemäärien laskemista olisi voitava helpottaa käyttämällä rakennusten digitaalisia mallinnuksia, kuten rakennustietomallinnuksia tai digitaalisia kahdennuksia.

(12)	Älyvalmiusindikaattorin laskentamallia olisi voitava käyttää kaiken tyyppisissä direktiivin 2010/31/EU soveltamisalaan kuuluvissa rakennuksissa ja rakennusten osissa.

(13)

Älyvalmiusindikaattorin avulla olisi voitava korostaa niitä lisähyötyjä, joita rakennusten omistajat ja käyttäjät saavat kehittyneistä älyteknologioista esimerkiksi energiansäästöinä ja ilmastonmuutokseen varautumisena tai sosiaalisen osallistavuuden ja esteettömyyden, käyttömukavuuden ja hyvinvoinnin lisääntymisenä.

(14)	Älyvalmiusindikaattorijärjestelmässä älyvalmiusindikaattorista annettavan todistuksen antamista varten tehtävä rakennusten ja rakennusten osien älyvalmiuden arviointi olisi annettava sellaisten asiantuntijoiden tehtäväksi, jotka ovat hyväksyttyjä tai valtuutettuja.

(15)

Jos jäsenvaltiot katsovat sen aiheelliseksi, asiantuntijoita, jotka on valtuutettu rakennusten energiatehokkuuden sertifiointia, direktiivin 2010/31/EU mukaisten lämmitys-, ilmastointi- ja yhdistettyjen lämmitys- tai ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmien tarkastusta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (4) mukaisten energiakatselmusten suorittamista varten, olisi voitava pitää pätevinä arvioimaan myös rakennusten tai rakennusten osien älyvalmiutta.

(16)

Rakennusten digitalisaatio ja verkkoyhteyksien lisääntyminen lisää kyberturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyviä riskejä ja tekee rakennuksista ja niiden järjestelmistä alttiimpia kyberuhkille ja henkilötietojen väärinkäytölle. Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Älyvalmiusindikaattorin olisi osaltaan lisättävä rakennusten omistajien ja käyttäjien näistä riskeistä saamaa tietoa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä asetuksella perustetaan rakennusten älyvalmiuden luokittelemiseen tarkoitettu vapaaehtoinen unionin yhteinen järjestelmä eli määritellään älyvalmiusindikaattori ja yhteinen menetelmä indikaattorin laskemiseksi. Menetelmässä lasketaan rakennusten tai rakennusten osille älyvalmiuspistemäärät, joiden perusteella rakennuksille tai rakennusten osille saadaan älyvalmiusluokitus.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’älyvalmiusindikaattorilla’ indikaattoria, joka antaa tietoa rakennuksen tai rakennuksen osan direktiivin 2010/31/EU 8 artiklan 10 kohdan mukaisesta älyvalmiuden luokituksesta;

2)	’älyvalmiusindikaattorijärjestelmällä’ järjestelmää, jossa rakennuksille annetaan todistus älyvalmiudesta;

3)	’talouden toimijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka omistaa jäsenvaltion alueella sijaitsevan rakennuksen, tai luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka omistaa jäsenvaltion alueella sijaitsevan rakennuksen osan tai käyttää sitä ja joka pyytää sille älyvalmiustodistusta;

4)	’älyvalmiusluokituksella’ rakennuksen tai rakennuksen osan tässä asetuksessa vahvistetun menetelmän mukaista luokitusta;

5)	’älyvalmiuspistemäärällä’ rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiusluokituksessa saamaa pistemäärää;

6)	’järjestelmällä’ järjestelmää, joka voi olla rakennuksessa ja joka on direktiivissä 2010/31/EU säädetyn älyvalmiusluokituksen soveltamisalan kannalta merkityksellinen, mukaan lukien mutta ei yksinomaan direktiivin 2010/31/EU 2 artiklassa määritellyt rakennuksen tekniset järjestelmät;

7)	’keskeisellä älyvalmiustoiminnolla’ yhtä direktiivin 2010/31/EU liitteessä I A olevassa 2 kohdassa tarkoitetuista kolmesta keskeisestä toiminnosta;

8)	’vaikuttavuuskriteerillä’ keskeistä vaikutusta, joka älyvalmiuspalvelulla on tarkoitus saavuttaa tämän asetuksen mukaisesti;

9)	’teknisellä järjestelmällä’ sellaisten älyvalmiuspalvelujen kokonaisuutta, jotka yhdessä toteuttavat yhdennetysti ja yhdenmukaisesti osan rakennukselta tai rakennuksen osalta odotettavista palveluista, kuten lämmityksen;

10)	’verkkoonliitettävyydellä’ järjestelmien kykyä vaihtaa dataa keskenään ja rakennuksen tai rakennuksen osan kykyä vaihtaa dataa verkon ja siihen liittyvien toimijoiden, kuten aggregaattorien, tai muiden rakennusten kanssa;

11)	’yhteentoimivuudella’ järjestelmän kykyä olla vuorovaikutuksessa yhteisesti sovittuihin standardeihin perustuvasti yhteistä tarkoitusta varten vaihtamalla tietoa ja dataa;

12)	’kyberturvallisuudella’ toimia, joita tarvitaan verkko- ja tietojärjestelmien, tällaisten järjestelmien käyttäjien ja muiden asianosaisten suojaamiseksi kyberuhalta;

13)	’älyvalmiilla teknologialla’ mahdollistavaa teknologiaa, kuten rakennusautomaatiota, yhtä tai useampaa älyvalmiuspalvelua varten;

14)	’älyvalmiuspalvelulla’ yhden tai useamman teknisen komponentin tai järjestelmän hoitamaa tehtävää tai tehtäväkokonaisuutta. Älyvalmiuspalvelussa hyödynnetään älyvalmiusteknologioita ja yhdistetään ne korkeamman tason toiminnoiksi;

15)	’älyvalmiustodistuksella’ jäsenvaltion tai jäsenvaltion nimeämän oikeushenkilön tunnustamaa todistusta, joka osoittaa rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiuden tässä asetuksessa vahvistetun menetelmän mukaisesti laskettuna;

16)	’toiminnallisuustasolla’ älyvalmiuspalvelun älyvalmiustasoa;

17)	’painotuskertoimella’ parametria, jota käytetään älyvalmiusindikaattoria laskettaessa ilmaisemaan tietyn teknisen järjestelmän tai vaikuttavuuskriteerin merkitys laskennassa;

18)	’ilmanvaihdolla’ prosessia, jossa ulkoilman virtaustasoja ohjataan sisäilman laadun ylläpitämiseksi ja parantamiseksi vaatimusten mukaisesti;

19)	’energiataseella’ menetelmää, jossa tiettyjä painotuskertoimia voidaan mukauttaa rakennuksen ilmastovyöhykkeen perusteella.

3 artikla

Älyvalmiusindikaattori

1. Älyvalmiusindikaattorin on mahdollistettava rakennusten ja rakennuksen osien älyvalmiuden luokittelu ja osoittaminen talouden toimijoille ja muille tahoille, erityisesti suunnittelijoille ja rakennusten ylläpitäjille.

2. Älyvalmiusindikaattorin avulla on voitava arvioida rakennuksen tai rakennuksen osan valmiutta mukautua käytössä asukkaan ja verkon tarpeisiin ja parantaa energiatehokkuuttaan ja käytönaikaista kokonaistehokkuuttaan. Älyvalmiusindikaattorin on katettava energiansäästöjä, vertailumahdollisuuksia ja joustavuutta lisäävät tekijät sekä yhteenliitetympien ja älykkäämpien laitteiden mahdollistamat kehittyneemmät toiminnot ja valmiudet.

3. Älyvalmiusindikaattoriin on sisällyttävä rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiuden luokitus ja älyvalmiuspistemäärät, jotka osoittavat rakennuksen sekä rakennuksen osien ja järjestelmien älyvalmiuden ennalta määriteltyjen keskeisten toimintojen, vaikuttavuuskriteerien ja teknisten järjestelmien osalta.

4. Älyvalmiusindikaattoriin on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä lisätiedot rakennuksen osallistavuudesta ja verkkoonliitettävyydestä, järjestelmien yhteentoimivuudesta ja kyberturvallisuudesta sekä tietosuojasta.

4 artikla

Älyvalmiusindikaattorin laskentamenetelmä

1. Älyvalmiusindikaattorin laskentamenetelmän on perustuttava rakennuksessa tai rakennuksen osassa olevien tai siihen suunnitteluvaiheessa suunniteltujen älyvalmiuspalvelujen arviointiin ja kyseisen rakennuksen tai rakennuksen osan kannalta merkityksellisiksi katsottujen älyvalmiuspalvelujen arviointiin.

2. Älyvalmiuspistemäärien laskennan on perustuttava liitteissä I–VI esitettyyn unionin yhteiseen menetelmäkehykseen.

3. Liitteissä I–VI esitettyä vakiolaskentamenetelmää voidaan mukauttaa liitteen VII mukaisesti erityisesti linkittämällä se energiatehokkuussertifiointiin kuuluviin energiatehokkuuslaskelmiin.

4. Älyvalmiusindikaattorin laskentamenetelmää on käytettävä tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti, erityisesti asiantuntijoiden hyväksynnän osalta.

5 artikla

Älyvalmiusluokitus

Rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiusluokituksen on perustuttava rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiuspistemääriin liitteen VIII mukaisesti.

6 artikla

Järjestelmän vapaaehtoisuus

1. Älyvalmiusindikaattorijärjestelmä on vapaaehtoinen unionin yhteinen järjestelmä.

2. Jäsenvaltio voi päättää, ottaako se älyvalmiusindikaattorin käyttöön kansallisella alueellaan tai sen osissa. Se voi myös päättää soveltaa järjestelmää vain tiettyihin rakennusluokkiin.

3. Jäsenvaltio, joka ottaa älyvalmiusindikaattorijärjestelmän käyttöön, voi halutessaan soveltaa sitä alueellaan sijaitseviin rakennuksiin tai rakennusyksiköihin vapaaehtoisena tai pakollisena.

4. Jäsenvaltion, joka päättää ottaa älyvalmiusindikaattorijärjestelmän käyttöön kansallisella alueellaan tai sen osissa, on ilmoitettava siitä etukäteen komissiolle.

5. Jäsenvaltio voi milloin tahansa päättää muuttaa, mukauttaa tai lopettaa järjestelmän käytön perustelematta tätä millään tavalla. Sen on ilmoitettava komissiolle tällaisesta päätöksestään.

7 artikla

Älyvalmiustodistus

1. Rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiusindikaattori on ilmoitettava talouden toimijoille ja muille asianomaisille osapuolille todistuksessa.

2. Älyvalmiustodistuksessa on oltava liitteessä IX määritetyt tiedot.

8 artikla

Älyvalmiusasiantuntijat

1. Jäsenvaltion, joka päättää ottaa käyttöön älyvalmiusindikaattorin, on varmistettava, että rakennusten tai rakennusten osien älyvalmiuden arvioinnin älyvalmiustodistuksen antamista varten suorittavat asiantuntijat, jotka ovat hyväksyttyjä tai valtuutettuja. Asiantuntijat voivat toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina tai julkisten elinten tai yksityisten yritysten palveluksessa.

2. Jäsenvaltion, joka päättää ottaa älyvalmiusindikaattorijärjestelmän käyttöön, on vahvistettava vaatimukset älyvalmiusasiantuntijoiden hyväksymiselle tai valtuuttamiselle ja varmistettava, että vaatimuksiin kuuluu myös tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat hyväksyntäperusteet.

9 artikla

Älyvalmiusindikaattorijärjestelmän valvontarakenne

1. Jäsenvaltion, joka päättää ottaa käyttöön älyvalmiusindikaattorijärjestelmän, on perustettava riippumaton valvontarakenne älyvalmiustodistuksia varten. Jäsenvaltio voi tarvittaessa tukeutua jo käytössä oleviin riippumattomiin valvontarakenteisiin, jotka ovat käytössä esimerkiksi energiatehokkuuden sertifiointijärjestelmissä.

2. Riippumattomalla valvontarakenteella on varmistettava, että jäsenvaltion alueella annetut älyvalmiustodistukset ovat päteviä.

10 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio voi direktiivin 2010/31/EU 23 artiklassa tarkoitettuja asiantuntijoita kuultuaan tarvittaessa tarkastella tätä asetusta uudelleen 1 päivään tammikuuta 2026 mennessä ja tehdä tarvittaessa asiaa koskevia ehdotuksia.

11 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä lokakuuta 2020.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009 energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1369, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2017, energiamerkintää koskevien puitteiden vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

LIITE I

Älyvalmiuspistemäärien laskeminen

Rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmius osoittaa rakennuksen tai rakennuksen osan valmiutta mukautua käytössä sen asukkaiden ja verkon tarpeisiin ja parantaa energiatehokkuutta ja käytönaikaista kokonaistehokkuutta.

Rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmius määritetään arvioimalla rakennuksessa tai rakennuksen osassa olevat tai niihin suunnitellut tai niiden kannalta merkitykselliset älyvalmiuspalvelut ja niiden toiminnallisuustasot.

Rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmius ilmaistaan älyvalmiuspistemäärien kokonaismäärästä saatavana, prosentteina ilmaistavana luokituksena, joka kuvaa rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiuden suhdetta suurimpaan sille mahdolliseen älyvalmiuteen.

Älyvalmiuspistemäärien laskenta perustuu liitteiden III, V ja VII mukaisiin ennalta määriteltyihin painotuskertoimiin, joiden arvo voi riippua ilmasto-olosuhteista ja muista merkityksellisistä tekijöistä, kuten rakennustyypistä.

Menetelmässä voidaan rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiuden ilmaisemiseksi käyttää myös eriteltyjä älyvalmiuspistemääriä, jotka ilmaistaan prosentteina. Eritellyt pistemäärät voivat ilmaista älyvalmiuden yhden tai useamman seuraavan seikan osalta:

kolme keskeistä älyvalmiustoimintoa, jotka mainitaan direktiivin 2010/31/EU liitteessä I a olevassa 2 kohdassa:

(1)	energiatehokkuus ja käyttö

(2)	asukkaiden tarpeisiin vastaaminen ja

(3)	energiajousto, mukaan lukien rakennuksen tai rakennuksen osan valmius mahdollistaa osallistuminen kysyntäjoustoon;

b)	tämän asetuksen liitteessä II määritellyt älyvalmiuden vaikuttavuuskriteerit;

c)	tämän asetuksen liitteessä IV määritellyt älyvalmiuden tekniset järjestelmät.

Rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiuspistemäärien laskenta perustuu rakennuksessa tai rakennuksen osassa olevien tai siihen suunnitteluvaiheessa suunniteltujen älyvalmiuspalvelujen arviointiin, ja niiden toiminnallisuustasoon. Arvioinnissa pyritään määrittämään riittävän luotettavasti, mitkä palvelut ovat olemassa tai suunniteltuja, ja mikä näiden palvelujen toiminnallisuustaso on. Tähän voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää rakennusten digitaalisia mallinnuksia, kuten rakennustietomallinnuksia tai digitaalisia kahdennuksia. Rakennuksessa mahdollisesti olevat älyvalmiuspalvelut luetellaan liitteessä VI esitetyssä ennalta määriteltyjen älyvalmiuspalvelujen luettelossa ja jaotellaan liitteessä IV esitettyihin ennalta määriteltyihin teknisiin järjestelmiin.

Älyvalmiuspistemäärät lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:

a)	tämän asetuksen liitteessä VI olevan älyvalmiuspalvelujen luettelon mukaisesti ja kunkin tämän asetuksen liitteessä IV olevan teknisen järjestelmän osalta arvioidaan olemassa olevat älyvalmiuspalvelut ja määritetään kunkin toiminnallisuustaso älyvalmiuspalvelujen luettelon mukaan;

älyvalmiuspalvelujen luettelon mukaisesti ja kunkin liitteessä II esitetyn älyvalmiuden vaikuttavuuskriteerin osalta määritetään kunkin teknisen järjestelmän pistemäärä I (d, ic) seuraavasti:

jossa

(1)	d on teknisen järjestelmän numero,

(2)	ic on vaikuttavuuskriteerin numero,

(3)	Nd on palvelujen kokonaismäärä teknisessä järjestelmässä d,

(4)	Si,d on palvelu i teknisessä järjestelmässä d,

(5)	FL(Si,d) on palvelun Si,d toiminnallisuustaso sellaisena kuin se on saatavilla rakennuksessa tai rakennuksen osassa,

(6)	Iic(FL(Si,d)) on palvelun Si,d toiminnallisuustason mukainen pistemäärä vaikuttavuuskriteerin ic osalta;

älyvalmiuspalvelujen luettelon mukaisesti kunkin teknisen järjestelmän enimmäispistemäärä kunkin vaikuttavuuskriteerin osalta Imax(d,ic) määritetään seuraavasti:

jossa

(1)	FLmax(Si,d) on korkein toiminnallisuustaso, joka palvelulla Si,d voi älyvalmiuspalvelujen luettelon mukaan olla,

(2)	Iic(FLmax(Si,d)) on palvelun Si,d pistemäärä korkeimmasta toiminnallisuustasosta, eli palvelun Si,d enimmäispistemäärä vaikuttavuuskriteerin ic osalta;

älyvalmiuspistemäärä, joka ilmaistaan prosentteina kunkin vaikuttavuuskriteerin osalta SRic , määritetään soveltamalla liitteessä V määritettyä painotusta seuraavasti:

jossa

(1)	d on teknisen järjestelmän numero,

(2)	N on teknisten järjestelmien kokonaismäärä (liitteen IV mukaisesti),

(3)	Wd,ic on painotuskerroin, joka ilmaistaan prosentteina tekniselle järjestelmälle d vaikuttavuuskriteerin ic osalta;

älyvalmiuspistemäärät direktiivin 2010/31/EU liitteessä I a olevassa 2 kohdassa esitettyjen kolmen keskeisen toiminnon suhteen, SRf , määritetään, käyttämällä liitteen III mukaisesti määritettyjä painotuskertoimia, seuraavasti:

jossa

(1)	M on vaikuttavuuskriteerien liitteen II mukainen kokonaismäärä,

(2)	Wf(ic) on prosentteina ilmaistu painotuskerroin vaikuttavuuskriteerille ic keskeisen toiminnon f osalta liitteen III mukaisesti,

(3)	SRic on älyvalmiuspistemäärä vaikuttavuuskriteerin ic osalta;

älyvalmiuspistemäärien kokonaismäärä SR voidaan laskea keskeisten toimintojen älyvalmiuspistemäärien painotettuna summana seuraavasti:

jossa

(1)	SRf on keskeisen toiminnon f älyvalmiuspistemäärä,

(2)	Wf on keskeisen toiminnon f painotuskerroin laskettaessa älyvalmiuspistemäärien kokonaismäärää, missä ΣWf = 1;

teknisten järjestelmien kunkin vaikuttavuuskriteerin älyvalmiuspistemäärät SRd,ic voidaan laskea seuraavasti:

jossa

(1)	I(d,ic) on järjestelmän d pistemäärä vaikuttavuuskriteerin ic osalta,

(2)	Imax(d,ic) on järjestelmän d enimmäispistemäärä vaikuttavuuskriteerin ic osalta.

LIITE II

Älyvalmiuden vaikuttavuuskriteerit

Liitteessä I esitetyssä laskentakaavassa huomioon otettavat älyvalmiuden vaikuttavuuskriteerit ovat seuraavat:

a)	energiatehokkuus,

b)	huolto ja vikojen ennakointi,

c)	viihtyisyys,

d)	käyttömukavuus,

e)	terveys, hyvinvointi ja esteettömyys,

f)	asukkaiden informointi,

g)	energiajousto ja energian varastointi.

LIITE III

Vaikuttavuuskriteerien painottaminen keskeisissä toiminnoissa

Kutakin tämän asetuksen liitteessä II esitettyä vaikuttavuuskriteeriä tarkastellaan kolmesta keskeisestä toiminnosta vain yhden toiminnon osalta, kuten 2–4 kohdassa esitetään. Jäsenvaltion on määriteltävä kunkin keskeisen toiminnon osalta merkityksellisten vaikuttavuuskriteerien painotuskertoimet.

Keskeisen toiminnon ”energiatehokkuus ja käyttö” osalta merkitykselliset vaikuttavuuskriteerit ovat ”energiatehokkuus” ja ”huolto ja vikojen ennakointi”.

Keskeisen toiminnon ”asukkaiden tarpeisiin vastaaminen” osalta merkitykselliset vaikuttavuuskriteerit ovat ”viihtyisyys”, ”käyttömukavuus”, ”asukkaiden informointi” sekä ”terveys, hyvinvointi ja esteettömyys”.

Keskeisen toiminnon ”energiajousto” osalta merkityksellinen vaikuttavuuskriteeri on ”energiajousto ja energian varastointi”.

LIITE IV

Tekniset järjestelmät

Liitteessä I esitetyssä laskentakaavassa huomioon otettavat älyvalmiuden tekniset järjestelmät ovat seuraavat:

lämmitys;

b)	jäähdytys,

c)	lämmin käyttövesi,

d)	ilmanvaihto,

e)	valaistus,

f)	dynaaminen vaippa,

sähkö,

h)	sähköajoneuvojen lataus,

i)	seuranta ja säätö.

LIITE V

Teknisten järjestelmien painottaminen

Kutakin teknistä järjestelmää painotetaan kunkin vaikuttavuuskriteerin osalta niin, että painotuskertoimet kuvaavat teknisen järjestelmän vaikutusta vaikuttavuuskriteeriin.

Teknisten järjestelmien painotuskertoimet ilmaistaan prosentteina, ja teknisten järjestelmien painotuskertoimien summa on 100 prosenttia kunkin vaikuttavuuskriteerin osalta.

Vakiomenetelmä, jolla painotuskertoimet määritetään teknisille järjestelmille, perustuu seuraaviin tekijöihin:

a)	ilmastovyöhykkeen energiatase teknisten järjestelmien ”lämmitys”, ”jäähdytys”, ”lämmin käyttövesi”, ”ilmanvaihto”, ”valaistus” ja ”sähkö” painotuskertoimien osalta vaikuttavuuskriteerien ”energiatehokkuus”, ”huolto ja vikojen ennakointi” sekä ”energiajousto ja energian varastointi” suhteen;

b)	kaikissa muissa tapauksissa: painotuskertoimet, jotka ovat joko kiinteitä tai jakautuvat tasaisesti.

Jäsenvaltiot määrittelevät ilmastovyöhykkeet, joita tarvittaessa käytetään painotuskertoimien määrittämisessä. Jäsenvaltiot voivat käyttää tässä asiaankuuluvia unionin ohjeita, jos sellaisia on.

Teknisten järjestelmien painotuskertoimet voivat vaihdella asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten välillä joidenkin vaikuttavuuskriteerien osalta.

Jäsenvaltiot määrittelevät painotuskertoimet, ja niitä kannustetaan käyttämään tässä unionin ohjeita, jos sellaisia on. Jäsenvaltiot voivat myös ottaa huomioon ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset.

LIITE VI

Älyvalmiuspalvelujen luettelo

Jäsenvaltioiden on älyvalmiuspistemäärien liitteessä I vahvistetun menetelmän mukaista laskentaa varten laadittava vähintään yksi älyvalmiuspalvelujen luettelo, jota asiantuntijat käyttävät määrittäessään ja arvioidessaan älyvalmiuspalveluja.

Älyvalmiuspalvelujen luettelo sisältää joukon älyvalmiuspistemäärien laskennassa huomioon otettavia älyvalmiuspalveluja, niiden toiminnallisuustasot ja vastaavat yksittäispistemäärät vaikuttavuuskriteerien osalta.

Älyvalmiusluetteloiden laadinnassa ja mahdollisissa myöhemmissä päivityksissä otetaan huomioon älyvalmiiden teknologioiden vallitseva kehitystaso.

Jäsenvaltioita kannustetaan antamaan asiantuntijoille ohjeita toimivimmasta tavasta määrittää ja arvioida älyvalmiita palveluja käyttäen unionin ohjeita, jos sellaisia on.

Jäsenvaltiot voivat päättää laatia useita älyvalmiusluetteloita esimerkiksi eri rakennustyypeille.

LIITE VII

Vakiolaskentamenetelmän mahdollinen mukauttaminen

Rakennusten tai rakennusten osien epätasapuolisen kohtelun välttämiseksi jotkin älyvalmiuspalvelut voidaan jättää huomioimatta älyvalmiuspistemäärien laskennassa, jos kyseiset palvelut eivät ole merkityksellisiä kyseisen rakennuksen tai rakennuksen osan kannalta.

Jäsenvaltiot määrittelevät edellytykset, joiden täyttyessä tällaiset mukautukset ovat aiheellisia ja sallittuja.

Niiden teknisten järjestelmien painotuskertoimet, joiden osalta vakiolaskennassa sovellettaisiin (ilmastovyöhykkeiden) energiataseeseen perustuvaa lähestymistapaa, voidaan laskea rakennuksen tai rakennuksen osan energiatehokkuustodistuksessa arvioitujen kulutuslukujen perusteella.

LIITE VIII

Älyvalmiusluokitus

Älyvalmiusluokitus perustuu seitsemään älyvalmiusluokkaan korkeimmasta älyvalmiudesta alhaisimpaan älyvalmiuteen.

Kukin älyvalmiusluokka vastaa älyvalmiuspistemäärien kokonaismääriä seuraavasti: 90–100 %; 80–90 %; 65–80 %; 50–65 %; 35–50 %; 20–35 %; < 20 %.

LIITE IX

Älyvalmiustodistuksessa olevat tiedot

Loppukuluttajille välitettävät älyvalmiusindikaattoriin sisältyvät tiedot ovat seuraavat:

a)	todistuksen yksilöllinen tunniste,

b)	todistuksen antamispäivä ja voimassaolon päättymispäivä;

c)	tiedotusteksti, jossa selvennetään älyvalmiusindikaattorin tarkoitusta erityisesti suhteessa energiatehokkuustodistuksiin,

d)	yleiset tiedot rakennuksesta tai rakennuksen osasta (rakennuksen tai rakennuksen osan tyyppi, pinta-ala, rakentamisvuosi ja tarvittaessa peruskorjausvuosi, sijainti),

e)	rakennuksen tai rakennuksen osan voimassa olevan energiatehokkuustodistuksen mukainen energiatehokkuusluokka, jos sellainen on määritetty,

f)	rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiusluokka,

g)	rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiuspistemäärien kokonaismäärä (valinnainen),

h)	älyvalmiuspistemäärät tämän asetuksen liitteessä I esitettyjen kolmen keskeisen toiminnon suhteen,

i)	älyvalmiuspistemäärä vaikuttavuuskriteereittäin,

j)	kunkin teknisen järjestelmän pistemäärät kunkin vaikuttavuuskriteerin osalta (valinnainen),

k)	saatavilla olevat tiedot verkkoonliitettävyydestä, erityisesti nopeita yhteyksiä tukevasta kiinteistön fyysisestä infrastruktuurista, kuten vapaaehtoisesta ’laajakaistavalmis’-merkinnästä, jos mahdollista,

l)	saatavilla olevat tiedot yhteentoimivuudesta, järjestelmien kyberturvallisuudesta ja tietosuojasta sekä tarvittaessa myös sovellettavien standardien mukaisuudesta, sekä tiedot yhteentoimivuuteen liittyvistä riskeistä, jos mahdollista,

m)	tiedotusteksti, jossa selvennetään, että todistus kuvastaa älyvalmiutta todistuksen antamisajankohtana ja että kaikki rakennukseen ja sen järjestelmiin tehtävät merkittävät muutokset voivat vaikuttaa älyvalmiuteen ja edellyttävät sen vuoksi todistuksessa olevien tietojen päivittämistä,

n)	suosituksia siitä, miten rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiutta voidaan parantaa ottaen tarvittaessa huomioon kulttuuriperintöarvo (valinnainen),

o)	lisätietoja pistemäärien laskennassa käytetyistä oletuksista, kuten älyvalmiuspistemääriä keskeisille toiminnoille laskettaessa käytettävät vaikuttavuuskriteereiden painotuskertoimet.

21.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 431/25

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/2156,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2020,

vapaaehtoisen unionin yhteisen rakennusten älyvalmiuden luokitusjärjestelmän käytännön toteutusta koskevista teknisistä säännöistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuudesta 19 päivänä toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 11 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2020/2155 (2) perustetaan rakennusten älyvalmiuden luokittelemiseen tarkoitettu vapaaehtoinen unionin yhteinen järjestelmä eli määritellään älyvalmiusindikaattori ja yhteinen menetelmä tällaisen indikaattorin laskemiseksi.

(2)	Järjestelmä on jäsenvaltioille vapaaehtoinen. Jäsenvaltioiden, jotka ottavat yhteisen järjestelmän käyttöön, olisi toteutettava se tämän asetuksen ja delegoidun asetuksen 2020/2155 mukaisesti.

(3)	Vapaaehtoisen unionin yhteisen järjestelmän käytännön toteutusta koskevat tekniset säännöt on esitettävä täytäntöönpanosäädöksessä.

(4)

Älyvalmiusindikaattorijärjestelmässä älyvalmiusindikaattorista annettavan todistuksen antamista varten tehtävä rakennusten ja rakennusten osien älyvalmiuden arviointi olisi annettava sellaisten asiantuntijoiden tehtäväksi, jotka ovat hyväksyttyjä tai valtuutettuja ja toimivat joko itsenäisinä ammatinharjoittajina tai julkisten elinten tai yksityisten yritysten palveluksessa.

(5)

Jos jäsenvaltiot katsovat sen aiheelliseksi, asiantuntijoita, jotka on valtuutettu rakennusten energiatehokkuuden sertifiointia, direktiivin 2010/31/EU mukaisten lämmitys-, ilmastointi- ja yhdistettyjen lämmitys- tai ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmien tarkastusta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (3) mukaisten energiakatselmusten suorittamista varten, olisi voitava pitää pätevinä arvioimaan myös rakennusten tai rakennusten osien älyvalmiutta.

(6)

Jäsenvaltioiden, jotka päättävät ottaa käyttöön älyvalmiusindikaattorijärjestelmän, olisi voitava toteuttaa testausvaihe tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti. Testausvaihetta varten ei katsota tarvittavan lainsäädäntöä, paitsi jos jäsenvaltio katsoo, että sen kansalliset olosuhteet edellyttävät tällaista lainsäädäntöä. Testausvaiheessa olisi voitava kerätä palautetta järjestelmän toteutussääntöjen mukauttamiseksi sekä tämän asetuksen ja delegoidun asetuksen (EU) 2020/2155 uudelleentarkastelun valmistelua varten.

(7)

Älyvalmiusindikaattorijärjestelmän olisi mahdollistettava se, että rakennuksen tai rakennuksen osan omistajat tai muut rakennukseen tai rakennuksen osaan liittyvät tahot, kuten kiinteistöpäälliköt, pystyvät arvioimaan rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiutta. Älyvalmiustodistus olisi kuitenkin annettava tällaisen arvioinnin perusteella vain, jos arvioinnin suorittaa hyväksytty tai valtuutettu asiantuntija.

(8)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2010/31/EU 26 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa esitetään delegoidulla asetuksella (EU) 2020/2155 perustetun vapaaehtoisen unionin yhteisen rakennusten älyvalmiuden luokitusjärjestelmän käytännön toteutusta koskevat tekniset säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) 2020/2155 määritelmiä.

Lisäksi sovelletaan seuraavaa määritelmää:

’älyvalmiusindikaattorin toteutussäännöillä’ tarkoitetaan asetuksessa (EU) 2020/2155 vapaaehtoisen unionin yhteisen rakennusten älyvalmiuden luokitusjärjestelmän käytännön toteutusta koskevia teknisiä sääntöjä.

3 artikla

Älyvalmiusindikaattorijärjestelmän asiantuntijoiden valtuuttaminen ja hyväksyminen

1. Jos jäsenvaltio päättää ottaa käyttöön älyvalmiusindikaattorijärjestelmän, se voi päättää, että myös asiantuntijat, jotka on valtuutettu tai hyväksytty antamaan energiatehokkuustodistuksia tai suorittamaan direktiivin 2010/31/EU mukaisia lämmitys-, ilmastointi- ja yhdistettyjen lämmitys- tai ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmien tarkastuksia taikka direktiivin 2012/27/EU mukaisia energiakatselmuksia, saavat antaa myös älyvalmiustodistuksia. Tässä tapauksessa jäsenvaltio voi päättää asettaa asiantuntijoille erityisesti koulutukseen liittyviä lisävaatimuksia älyvalmiustodistusten suhteen.

2. Jäsenvaltioiden on asetettava julkisesti saataville tiedot älyvalmiuden arvioinnista vastaavien asiantuntijoiden hyväksymisestä.

3. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa saattaa yleisön saataville joko säännöllisesti päivitettävät luettelot hyväksytyistä tai valtuutetuista asiantuntijoista tai säännöllisesti päivitettävät luettelot valtuutetuista yrityksistä, jotka tarjoavat tällaisten asiantuntijoiden palveluja. Jäsenvaltiot voivat käyttää tähän tarkoitukseen samoja keinoja kuin direktiivin 2010/31/EU 17 artiklan mukaisten energiatehokkuuden sertifiointia ja tarkastuksia suorittavien asiantuntijoiden osalta.

4 artikla

Älyvalmiustodistuksen antaminen ja todistuksen käyttöehdot

1. Mikä tahansa talouden toimija voi pyytää 3 artiklassa tarkoitetuilta asiantuntijoilta älyvalmiuden arviointia ja älyvalmiustodistusta rakennusta tai rakennuksen osaa varten.

2. Asiantuntijan on todennettava rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiuden arviointia ja älyvalmiustodistuksen antamista varten kerättyjen tietojen luotettavuus.

3. Tarvittaessa asiantuntija voi rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiutta arvioidessaan ottaa huomioon muita alueellisia tai kansallisia indikaattoreita ja niihin liittyviä arviointimenetelmiä.

4. Älyvalmiustodistus annetaan tällaisen arvioinnin perusteella vain, jos arvioinnin on suorittanut hyväksytty tai valtuutettu asiantuntija.

5. Älyvalmiustodistuksen on oltava delegoidun asetuksen (EU) 2020/2155 liitteen IX mukainen.

6. Älyvalmiustodistus saa olla voimassa enintään 10 vuotta. Jos rakennukseen tai rakennuksen osaan kuitenkin tehdään merkittävä muutos, joka olisi vaikuttanut älyvalmiuden alustavaan arviointiin, on suositeltava uutta todistusta.

5 artikla

Yhdistäminen energiatehokkuuden sertifiointiin ja tarkastuksiin

1. Jäsenvaltio, joka päättää ottaa käyttöön älyvalmiusindikaattorijärjestelmän, voi yhdistää älyvalmiustodistuksen antamisen energiatehokkuuden sertifiointijärjestelmäänsä tai direktiivin 2010/31/EU mukaiseen lämmitys-, ilmastointi- ja yhdistettyjen lämmitys- tai ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmien tarkastusjärjestelmäänsä taikka direktiivin 2012/27/EU mukaiseen energiakatselmusjärjestelmäänsä.

2. Jäsenvaltio voi päättää, että yhdistäminen näihin järjestelmiin on joko pakollista, jolloin älyvalmiustodistus annetaan aina kun energiatehokkuustodistus on annettava taikka tarkastus tai katselmus suoritettava, tai että se on vapaaehtoista, jolloin älyvalmiustodistus annetaan ainoastaan talouden toimijan pyynnöstä.

3. Jos jäsenvaltio päättää yhdistää älyvalmiusindikaattorijärjestelmän energiatehokkuuden sertifiointi- tai tarkastusjärjestelmäänsä taikka energiakatselmusjärjestelmäänsä, se voi käyttää kyseisen järjestelmän osalta jo käytössä olevaa riippumatonta valvontarakennetta.

6 artikla

Itsearviointi

1. Komissio asettaa 1 päivään huhtikuuta 2021 mennessä verkkosivustollaan saataville kriteeristön, jonka avulla rakennusten omistajat, käyttäjät ja muut asiasta kiinnostuneet voivat arvioida rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiutta. Jäsenvaltiot voivat mukauttaa tai täydentää tätä kriteeristöä kansallista käyttöään varten.

2. Jos omistajat, käyttäjät tai muut tahot arvioivat rakennuksen tai rakennuksen osan älyvalmiuden ilman asiantuntijaa, tämä ei saa johtaa älyvalmiustodistuksen antamiseen.

7 artikla

Älyvalmiusindikaattorijärjestelmän seuranta ja sen käytön edistäminen

1. Jos jäsenvaltio päättää ottaa käyttöön älyvalmiusindikaattorijärjestelmän, jäsenvaltion tai sen alueella toimivien asiantuntijoiden on raportoitava tiedot antamistaan älyvalmiustodistuksista kansallisille tai tarvittaessa alueellisille viranomaisille tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2. Jäsenvaltion, joka päättää ottaa käyttöön älyvalmiusindikaattorijärjestelmän, on raportoitava vuosittain komissiolle alueellaan annettujen älyvalmiustodistusten lukumäärä ja niihin liittyvät tilastot tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

3. Komissio seuraa älyvalmiusindikaattorijärjestelmän käyttöönottoa markkinoilla jäsenvaltioiden, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kuulemisen sekä asiantuntijoiden toimittamien tietojen perusteella.

4. Jäsenvaltio, joka päättää ottaa käyttöön älyvalmiusindikaattorijärjestelmän, voi toteuttaa lisätoimenpiteitä järjestelmän käyttöönoton tukemiseksi. Tällaiset toimenpiteet voidaan vahvistaa ja niistä voidaan raportoida direktiivin 2010/31/EU 2 a artiklassa edellytettyjen pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden yhteydessä.

8 artikla

Älyvalmiusindikaattorijärjestelmän testaaminen

1. Jäsenvaltio voi toteuttaa älyvalmiusindikaattorijärjestelmän ei-sitovan testausvaiheen kansallisella tasolla.

2. Kansalliset testausvaiheet voivat alkaa tämän asetuksen voimaantulosta.

3. Kansallisen testausvaiheen toteuttavien jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle raportti asiaan liittyvästä palautteesta 6 kuukauden kuluessa testausvaiheen päättymisestä.

4. Jäsenvaltion on määriteltävä kaikki kansallisen testausvaiheen järjestelyt. Näitä ovat muun muassa kesto, vaiheistaminen, kohteena olevat rakennustyypit ja maantieteelliset alueet, testattavat älyvalmiusindikaattorijärjestelmän osatekijät, palautteenkeruumenetelmät, älyvalmiuden arviointeja tekevien asiantuntijoiden valintaperusteet, päätös siitä, perustetaanko testausvaiheessa riippumaton valvontarakenne, päätös siitä, annetaanko talouden toimijoille testausvaiheen aikana todistuksia sekä tarvittaessa kolmannen osapuolen nimeäminen testausvaiheen hallinnointia varten.

5. Kansallisen testausvaiheen päättyessä jäsenvaltion on arvioitava tulokset ja päätettävä, ottaako se älyvalmiusindikaattorijärjestelmän käyttöön.

6. Jäsenvaltion, joka aikoo toteuttaa kansallisen testausvaiheen, on ilmoitettava siitä komissiolle ennen testausvaiheen käynnistämistä ja ilmoitettava myös sovellettavat järjestelyt.

7. Komissio tukee älyvalmiusindikaattorin testausvaiheen kansallisella tasolla toteuttavia jäsenvaltioita toimittamalla tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitetun kriteeristön ja tukemalla tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa.

8. Komissio seuraa älyvalmiusindikaattorijärjestelmän testausvaiheita jäsenvaltioita kuullen.

9. Jäsenvaltio, joka päättää toteuttaa testausvaiheen, voi sisällyttää komissiolle toimittamaansa raporttiin analyysin tai arvioinnin kansallisten asiantuntijoidensa keräämistä tiedoista. Komissio ottaa kansalliset analyysit tai arvioinnit huomioon älyvalmiusindikaattorin ja siihen liittyvien menetelmien kehittämiseksi edelleen.

9 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio voi tarvittaessa tarkastella tätä asetusta uudelleen 1 päivään tammikuuta 2026 mennessä ottaen huomioon sen soveltamisen aikana saadun kokemuksen ja saavutetun edistyksen.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä lokakuuta 2020.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/2155, annettu 14 päivänä lokakuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU täydentämisestä perustamalla vapaaehtoinen unionin yhteinen rakennusten älyvalmiuden luokitusjärjestelmä (ks. tämän virallisen lehden sivu9).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

LIITE

Älyvalmiusindikaattorijärjestelmän toteutuksen seuranta

Asiantuntijat raportoivat annetuista todistuksista kansallisille tai tarvittaessa alueellisille viranomaisille seuraavat tiedot, jos ne ovat saatavilla:

a)	rakennuksen tai rakennuksen osan tyyppi;

b)	rakennuksen tai rakennuksen osan kokonaishyötypinta-ala;

c)	älyvalmiusluokka;

d)	älyvalmiuspistemäärä kokonaisuudessaan;

e)	älyvalmiuspistemäärät direktiivin 2010/31/EU liitteessä I A ja delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/2155 tarkoitettujen kolmen keskeisen älyvalmiustoiminnon osalta;

f)	älyvalmiuspistemäärät delegoidun asetuksen (EU) 2020/2155 liitteessä II vahvistettujen älyvalmiuden vaikuttavuuskriteerien osalta.

Jäsenvaltiot voivat valita toimivimman tavan näiden tietojen keräämiseksi. Ne voivat käyttää energiatehokkuustodistusten tietokantaansa, jos sellainen on käytettävissä.

Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle vuosittain 1 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti kerätyt tiedot. Komissiolle vuosittain toimitettavan raportin on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot, jos ne ovat saatavilla:

a)	annettujen älyvalmiustodistusten kokonaismäärä, jakautuminen delegoidun asetuksen (EU) 2020/2155 liitteen VIII mukaisiin älyvalmiusluokkiin sekä tilastot niiden rakennusten ja rakennusten osien energiatehokkuudesta, joille on annettu älyvalmiustodistus;

tilastot rakennuksista, joille on raportointivuonna annettu älyvalmiustodistus, mukaan lukien se, kuinka suuri osuus todistuksista on annettu seuraaville:

1)	asuinrakennukset ja muut kuin asuinrakennukset;

2)	omakotitalot;

3)	usean kotitalouden asuinrakennukset;

4)	muut kuin asuinrakennukset, joiden kokonaishyötypinta-ala on enintään 1 000 m2;

5)	muut kuin asuinrakennukset, joiden kokonaishyötypinta-ala on enemmän kuin 1 000 m2.

Todistusten jakautuminen delegoidun asetuksen (EU) 2020/2155 liitteen VIII mukaisiin älyvalmiusluokkiin seuraavissa rakennusluokissa:

1)	omakotitalot;

2)	usean kotitalouden asuinrakennukset;

3)	muut kuin asuinrakennukset, joiden kokonaishyötypinta-ala on enintään 1 000 m2;

4)	muut kuin asuinrakennukset, joiden kokonaishyötypinta-ala on enemmän kuin 1 000 m2.

Jos käytettävissä on tarkempaa tietoa, jäsenvaltiot voivat antaa yksityiskohtaisempia tilastoja, joissa eritellään eri rakennustyypit, kuten oppilaitosrakennukset, terveydenhuollon rakennukset tai kulttuuriperintörakennukset.

21.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 431/34

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/2159,

annettu 16 päivänä joulukuuta 2020,

tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (ETY) N:o 2658/87 otetaan käyttöön tavaranimikkeistö, jäljempänä ’yhdistetty nimikkeistö’ tai ’CN’, joka on yhtä aikaa yhteisen tullitariffin, unionin ulkomaankaupan tilastoinnin ja muun tavaroiden tuontia tai vientiä koskevan unionin politiikan vaatimusten mukainen.

(2)	Asetuksella (ETY) N:o 2658/87 otetaan myös käyttöön Euroopan unionin yhtenäistariffi, jäljempänä ’Taric’, joka täyttää yhteisen tullitariffin, ulkomaankaupan tilastojen sekä tavaroiden tuontia ja vientiä koskevien unionin kauppa-, maatalous- ja muiden politiikkojen vaatimukset.

(3)

Jotta unioni voisi seurata yksinomaan tiettyjen tavaroiden tuontia koskevia tilastoja, tilastollisten alanimikkeiden lisääminen Tariciin on asianmukaisin väline. Tällaiset tilastolliset Taric-koodit ovat asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan kolmannen osan (”Tariffiliitteet”) liitteessä 10 ”Tilastolliset Taric-koodit”.

(4)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1369 (2) lisätään asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan kolmannen osan liitteeseen 10 uudet suojanaamareiden Taric-alanimikkeet. Sen varmistamiseksi, että kyseiset uudet koodit sisällytetään 1 päivästä tammikuuta 2021 sovellettavaan yhdistettyyn nimikkeistöön, on tarpeen muuttaa 1 päivästä tammikuuta 2021 asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liite I, sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1577 (3).

(5)

Unionissa on meneillään covid-19-pandemian aiheuttama tilanne, ja jäsenvaltioilla on vaikeuksia pysäyttää covid-19:n leviäminen. Näin ollen tiettyjen lääkinnällisten tuotteiden, erityisesti suojanaamareiden, taudinmääritysreagenssien ja taudinmäärityksessä käytettävien sarjojen, kysyntä ja käyttö jäsenvaltioissa on suurta, ja tämä tilanne pysyy todennäköisesti ennallaan myös tulevaisuudessa. Tällaisten tavaroiden tuonti aiheuttaa tulliviranomaisille lisähaasteita.

(6)

Jäsenvaltioissa tehtävien tullitarkastusten helpottamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi unionin tasolla on aiheellista ottaa käyttöön uusia Taric-alanimikkeitä, joiden avulla asianomaiset tuotteet voitaisiin erottaa nopeammin muista saman alanimikkeen tuotteista ja siten lieventää mahdollisten toimitusketjun viivästysten vaikutusta covid-19-pandemian aikana.

(7)	Kun otetaan huomioon SARS-CoV-2-rokotteiden merkitys, niitä koskevan CN-koodin käyttöönotto olisi asianmukaista myös niiden viennin seuraamiseksi.

(8)	Uusia Taric-alanimikkeitä olisi otettava käyttöön, jotta voidaan varmistaa suojanaamareiden, taudinmääritysreagenssien ja taudinmäärityksessä käytettävien sarjojen kauppavirtojen parempi seuranta.

(9)

Tällaiset uudet Taric-alanimikkeet helpottaisivat myös komission päätöksen (EU) 2020/491 (4) täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Koska suojanaamarit ovat eniten tuotujen lääkinnällisten tuotteiden joukossa, niiden yksilöiminen Taricissa mahdollistaisi nopeamman ilmoitusmenettelyn, koska tällaiset tuotteet voitaisiin erottaa muista samaan alanimikkeeseen tällä hetkellä luokiteltavista tuotteista.

(10)	Sen vuoksi asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitettä I olisi muutettava.

(11)

Tulliviranomaisten ja talouden toimijoiden olisi voitava soveltaa tässä asetuksessa vahvistettua yhdistettyä nimikkeistöä koskevia muutoksia täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1577 soveltamispäivästä alkaen, jotta asiaankuuluvia tavaroita koskevien tilastotietojen keruun jatkuvuus varmistettaisiin. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, ja sitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021.

(12)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2020.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Gerassimos THOMAS

Pääjohtaja

Verotuksen ja tulliliiton pääosasto

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1369, annettu 29 päivänä syyskuuta 2020, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 319, 2.10.2020, s. 2).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1577, annettu 21 päivänä syyskuuta 2020, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 361, 30.10.2020, s. 1).

(4) Komission päätös (EU) 2020/491, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2020, covid-19-epidemian vaikutusten torjumiseksi vuonna 2020 tarvittavien tavaroiden tuonnille myönnettävästä vapautuksesta tuontitulleista ja arvonlisäverosta (EUVL L 103I, 3.4.2020, s. 1).

LIITE

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liite I seuraavasti:

Korvataan toisen osan VI jakson 30 ryhmässä CN-koodeja 3002 13 00, 3002 14 00 ja 3002 15 00 koskevat rivit seuraavasti:

”3002 13 00	- - immunologiset tuotteet, sekoittamattomat, muut kuin annostetut tai vähittäismyyntimuodoissa ja -pakkauksissa olevat (*1)	Vapaa	-
3002 14 00	- - immunologiset tuotteet, sekoitetut, muut kuin annostetut tai vähittäismyyntimuodoissa ja -pakkauksissa olevat (*1)	Vapaa	-
3002 15 00	- - immunologiset tuotteet, annostetut tai vähittäismyyntimuodoissa ja -pakkauksissa olevat (*1)	Vapaa	-

Korvataan toisen osan VI jakson 30 ryhmässä CN-koodia 3002 20 00 koskeva rivi seuraavasti:

	”3002 20	- rokotteet ihmisiä varten:
★	3002 20 10	- - rokotteet SARS-koronaviruksia (SARS-CoV-lajit) vastaan	Vapaa	p/st (*2)
★	3002 20 90	- - muut	Vapaa	-

Korvataan toisen osan VI jakson 38 ryhmässä CN-koodia 3822 00 00 koskeva rivi seuraavasti:

”3822 00 00

Taudinmääritysreagenssit ja laboratorioreagenssit, alustalla, sekä valmistetut taudinmääritysreagenssit ja valmistetut laboratorioreagenssit, alustalla tai ilman sitä, muut kuin nimikkeisiin 3002 ja 3006 kuuluvat; varmennetut vertailumateriaalit (*3)

Vapaa

Korvataan toisen osan XI jakson 63 ryhmässä CN-koodeja 6307 90 93 ja 6307 90 95 koskevat rivit seuraavasti:

★	”6307 90 93	- - - - - standardin EN149 mukaiset suodattavat naamarit (FFP); hiukkasilta suojaavia hengityksensuojaimia koskevan samankaltaisen standardin mukaiset muut naamarit (*4)	6,3	p/st
★	6307 90 95	- - - - - muut (*4)	6,3	p/st

Lisätään kolmannen osan liitteeseen 10 rivit seuraavasti:

”3002 13 00	- - immunologiset tuotteet, sekoittamattomat, muut kuin annostetut tai vähittäismyyntimuodoissa ja -pakkauksissa olevat:
3002 13 00 10	- - - taudinmääritysreagenssit, jollaisia käytetään SARS-CoV-viruslajien aiheuttamien infektioiden taudinmäärityksessä	-
3002 13 00 90	- - - muut	-
3002 14 00	- - immunologiset tuotteet, sekoitetut, muut kuin annostetut tai vähittäismyyntimuodoissa ja -pakkauksissa olevat:
3002 14 00 10	- - - taudinmääritysreagenssit, jollaisia käytetään SARS-CoV-viruslajien aiheuttamien infektioiden taudinmäärityksessä	-
3002 14 00 90	- - - muut	-
3002 15 00	- - immunologiset tuotteet, annostetut tai vähittäismyyntimuodoissa ja -pakkauksissa olevat:
3002 15 00 10	- - - SARS-CoV-viruslajien taudinmääritysreagenssit, myös sarjoina	-
3002 15 00 90	- - - muut	-”

”3822 00 00	Taudinmääritysreagenssit ja laboratorioreagenssit, alustalla, sekä valmistetut taudinmääritysreagenssit ja valmistetut laboratorioreagenssit, alustalla tai ilman sitä, muut kuin nimikkeisiin 3002 ja 3006 kuuluvat; varmennetut vertailumateriaalit:
3822 00 00 10	- SARS-CoV-viruslajien taudinmääritysreagenssit, myös sarjoina	-
3822 00 00 90	- muut	-”

	”- - - - suojanaamarit:
6307 90 93	- - - - - standardin EN149 mukaiset suodattavat naamarit (FFP); hiukkasilta suojaavia hengityksensuojaimia koskevan samankaltaisen standardin mukaiset muut naamarit:
	- - - - - - kuitukangasta:
	- - - - - - - standardin EN149 mukaiset suodattavat FFP2- ja FFP3-naamarit ja niiden kaltaiset naamarit
6307 90 93 11	- - - - - - - - standardin EN149 mukaiset suodattavat FFP2- ja FFP3-naamarit	p/st
6307 90 93 19	- - - - - - - - muut	p/st
6307 90 93 20	- - - - - - - muut	p/st
6307 90 93 90	- - - - - - muut	p/st
6307 90 95	- - - - - muut:
	- - - - - - kuitukangasta:
	- - - - - - - standardin EN14683 mukaiset kirurgiset naamarit; samankaltaisen kirurgisia naamareita koskevan standardin mukaiset muut naamarit:
6307 90 95 11	- - - - - - - - standardin EN14683 mukaiset kirurgiset naamarit	p/st
6307 90 95 19	- - - - - - - - muut	p/st
6307 90 95 20	- - - - - - - muut	p/st
	- - - - - - muut:
6307 90 95 91	- - - - - - - käsintehdyt	p/st
6307 90 95 95	- - - - - - - muut	p/st”

(*1) Tilastolliset Taric-koodit: Ks. liite 10.”.

(*2) Annos (jos kyseessä on moniannospakkaus, aikuisten annos).”

(*3) Tilastolliset Taric-koodit: Ks. liite 10.”.

(*4) Tilastolliset Taric-koodit: Ks. liite 10.”.

21.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 431/38

KOMISSION ASETUS (EU) 2020/2160,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2020,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XIV muuttamisesta siltä osin kuin on kyse aineryhmästä 4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)fenoli, etoksyloitu (johon kuuluu tarkasti määriteltyjä aineita ja koostumukseltaan tuntemattomia tai vaihtelevia aineita, komplekseja reaktiotuotteita tai biologisia materiaaleja, polymeerejä ja homologeja)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1) ja erityisesti sen 58 ja 131 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Koronavirustauti (covid-19) on äskettäin löydetyn koronaviruksen aiheuttama tarttuva tauti. Maailman terveysjärjestö julisti covid-19-epidemian kansainväliseksi kansanterveysuhkaksi 30 päivänä tammikuuta 2020 ja totesi sen pandemiaksi 11 päivänä maaliskuuta 2020.

(2)

Aineryhmä 4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)fenoli, etoksyloitu (johon kuuluu tarkasti määriteltyjä aineita ja koostumukseltaan tuntemattomia tai vaihtelevia aineita, komplekseja reaktiotuotteita tai biologisia materiaaleja, polymeerejä ja homologeja), jäljempänä ’aineryhmä’, täyttää asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan f alakohdassa vahvistetut kriteerit ja sisältyy kyseisen asetuksen liitteessä XIV olevaan luetteloon.

(3)

Aineryhmää koskeva viimeinen hakemispäivä oli 4 päivä heinäkuuta 2019 ja lopetuspäivä on 4 päivä tammikuuta 2021. Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 56 artiklan 1 kohdan mukaisesti aineryhmän käyttötarkoitusta ei sallita lopetuspäivän jälkeen, paitsi jos tiettyä käyttöä varten on myönnetty lupa, tiettyä käyttöä koskeva lupahakemus on jätetty ennen viimeistä hakemispäivää mutta sitä koskevaa päätöstä ei ole vielä tehty tai käyttö kuuluu kyseisen asetuksen mukaisen poikkeuksen piiriin.

(4)	Covid-19-pandemia on saanut aikaan ennennäkemättömän kansanterveydellisen uhkan. Lisäksi ne toimenpiteet, joita jäsenvaltiot ovat joutuneet ottamaan käyttöön hillitäkseen covid-19:n leviämistä, ovat aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä eri maiden ja koko unionin talouteen.

(5)

Covid-19:n torjumiseksi on kehitteillä mahdollisia hoitoja ja rokotteita. Edellä mainittua aineryhmää käytetään covid-19:n diagnosoinnissa ja siihen tarkoitettujen työvälineiden valmistuksessa. Tällä hetkellä sitä käytetään in vitro -diagnostiikkasarjojen tuotannossa. Kyseistä aineryhmää käytetään myös covid-19:n torjumiseen tarkoitettujen rokotteiden kehittämisessä, ja sitä on tarkoitus käyttää niiden tuotannossa. Ei voida myöskään sulkea pois mahdollisuutta, että aineryhmää käytettäisiin covid-19:n torjumiseen tarkoitettujen vaikuttavien aineiden ja valmiiden lääkemuotojen kehittämisessä ja tuotannossa.

(6)

Meneillään olevassa kansanterveydellisessä hätätilanteessa on unionin kannalta erittäin tärkeää, että covid-19:n diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn voidaan kehittää ja tuottaa turvallisia ja tehokkaita lääkkeitä ja turvallisia lääkinnällisiä laitteita ja niiden lisälaitteita, jotka asetetaan saataville ja joita käytetään unionissa mahdollisimman pian.

(7)

Koska viimeinen hakemispäivä 4 päivä heinäkuuta 2019 umpeutui ennen covid-19-pandemian alkamista, lupahakemuksia, jotka koskevat aineryhmän käyttöä covid-19:n diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn, ei olisi voitu jättää ennen kyseistä päivämäärää, minkä vuoksi tällainen käyttö ei voi laillisesti jatkua lopetuspäivän jälkeen.

(8)

Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että ei estetä aineryhmän käyttöä covid-19:n diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn tarkoitettujen lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden ja niiden lisälaitteiden, mukaan lukien in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet, tutkimuksessa, kehittämisessä ja tuotannossa eikä käyttöä tällaisissa lääkinnällisissä laitteissa ja niiden lisälaitteissa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XIV vahvistetun lopetuspäivän jälkeen poikkeuksellisena toimenpiteenä kansanterveyden suojelemiseksi.

(9)	Kyseisen aineryhmän käytön salliminen edelleen näitä tiettyjä tarkoituksia varten 4 päivän tammikuuta 2021 jälkeen edistää myös covid-19-rokotteiden kehittämistä koskevan EU:n strategian (2) mukaisten tavoitteiden saavuttamista.

(10)

Sen vuoksi on aiheellista lykätä aineryhmälle vahvistettua viimeistä hakemispäivää ja lopetuspäivää covid-19:n diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn tarkoitettujen lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden ja niiden lisälaitteiden, mukaan lukien in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet, tutkimusta, kehittämistä ja tuotantoa varten ja tällaisissa lääkinnällisissä laitteissa ja niiden lisälaitteissa käyttöä varten. On tarpeen lykätä viimeistä hakemispäivää siten, että se on 18 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta, jotta mahdollistetaan lupahakemusten valmistelu edellä mainittuja käyttöjä varten, ja näin ollen on aiheellista lykätä lopetuspäivää siten, että se on 36 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.

(11)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1907/2006 olisi muutettava.

(12)

Koska aineryhmää koskeva viimeinen hakemispäivä oli jo umpeutunut ennen koronavirusepidemian puhkeamista, on tarpeen säätää tämän asetuksen kiireellisestä voimaantulosta ja sen taannehtivasta soveltamisesta 4 päivästä heinäkuuta 2019, jotta vältetään aukko ajanjaksossa, jonka aikana hakemus aineryhmän käytöstä koronavirustaudin diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn tarkoitettujen lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden ja niiden lisälaitteiden, mukaan lukien in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet, tutkimusta, kehittämistä ja tuotantoa varten ja tällaisissa lääkinnällisissä laitteissa ja niiden lisälaitteissa käyttöä varten voidaan jättää asianmukaisesti siten, että käyttö kuuluu asetuksen (EY) N:o 1907/2006 56 artiklan 1 kohdan d alakohdan piiriin. Tämän asetuksen olisi lisäksi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti, jotta voidaan varmistaa aineryhmän jatkuva käyttö 4 päivän tammikuuta 2021 jälkeen samoja käyttötarkoituksia varten.

(13)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liite XIV tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 4 päivästä heinäkuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(2) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan investointipankille – EU:n strategia covid-19-rokotteiden kehittämiseksi (COM(2020) 245 final, 17.6.2020).

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XIV olevassa taulukossa oleva 42 kohta ”4-(1,1,3,3-Tetrametyylibutyyli)fenoli, etoksyloitu (kattaa tarkasti määriteltyjä aineita ja UVCB-aineita, polymeerejä ja homologeja)” seuraavasti:

Korvataan sarakkeen 4 ”Viimeinen hakemispäivä” teksti seuraavasti:

”a)	4. heinäkuuta 2019*

a alakohdasta poiketen, 22 päivänä kesäkuuta 2022 seuraavia käyttöjä varten:

—

käyttö koronavirustaudin (covid-19) diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn tarkoitettujen direktiivin 2001/83/EY soveltamisalaan kuuluvien lääkkeiden tai direktiivin 93/42/ETY, asetuksen (EU) 2017/745, direktiivin 98/79/EY tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/746 ((**)) soveltamisalaan kuuluvien lääkinnällisten laitteiden tai niiden lisälaitteiden tutkimusta, kehittämistä ja tuotantoa varten;

—	käyttö covid-19:n diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn tarkoitetuissa direktiivin 93/42/ETY, asetuksen (EU) 2017/745, direktiivin 98/79/EY tai asetuksen (EU) 2017/746 soveltamisalaan kuuluvissa lääkinnällisissä laitteissa tai niiden lisälaitteissa.

((**)) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/746, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 98/79/EY ja komission päätöksen 2010/227/EU kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 176).” "

Korvataan sarakkeen 5 ”Lopetuspäivä” teksti seuraavasti:

”a)	4. tammikuuta 2021*

a alakohdasta poiketen, 22 päivänä joulukuuta 2023 seuraavia käyttöjä varten:

—

käyttö covid-19:n diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn tarkoitettujen direktiivin 2001/83/EY soveltamisalaan kuuluvien lääkkeiden tai direktiivin 93/42/ETY, asetuksen (EU) 2017/745, direktiivin 98/79/EY tai asetuksen (EU) 2017/746 soveltamisalaan kuuluvien lääkinnällisten laitteiden tai niiden lisälaitteiden tutkimusta, kehittämistä ja tuotantoa varten;

—	käyttö covid-19:n diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn tarkoitetuissa direktiivin 93/42/ETY, asetuksen (EU) 2017/745, direktiivin 98/79/EY tai asetuksen (EU) 2017/746 soveltamisalaan kuuluvissa lääkinnällisissä laitteissa tai niiden lisälaitteissa.”

21.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 431/42

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/2161,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2020,

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/915 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnilla Thaimaasta riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa, koskevan tutkimuksen vireillepanosta ja kyseisen tuonnin kirjaamisvelvoitteesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan,

on ilmoittanut asiasta jäsenvaltioille,

sekä katsoo seuraavaa:

A. PYYNTÖ

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, on vastaanottanut perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön tutkia tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien alumiinifoliorullien tuonnissa käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä ja asettaa kirjaamisvelvoite tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnille Thaimaasta riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa.

(2)	Pyyntö jätettiin 9 päivänä marraskuuta 2020. Pyynnön esittäjä on pyytänyt asian käsittelyä nimettömänä ja perustellut pyyntönsä asianmukaisesti. Komissio katsoo, että luottamuksellisen käsittelyn myöntämiseen pyynnön esittäjälle on riittävät perusteet.

B. TUOTE

(3)

Tuote, jonka osalta toimenpiteitä mahdollisesti kierretään, on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva vahvistamaton alumiinifolio, jonka paksuus on vähintään 0,007 mm mutta alle 0,021 mm ja jota ei ole enempää valmisteltu kuin valssattu ja joka on kohokuvioitu tai kohokuvioimaton ja jonka rullapaino on alhainen, enintään 10 kg, ja joka luokiteltiin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/915 (2) voimaantulopäivänä CN-koodeihin ex 7607 11 11 ja ex 7607 19 10 (Taric-koodit 7607111110 ja 7607191010), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Nyt voimassa olevia toimenpiteitä sovelletaan kyseiseen tuotteeseen.

(4)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on sama kuin edellisessä johdanto-osan kappaleessa määritelty mutta Thaimaasta lähetetty tuote, riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa, ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7607 11 11 ja ex 7607 19 10 (Taric-koodit 7607111111 ja 7607191011), jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

C. VOIMASSA OLEVAT TOIMENPITEET

(5)	Nyt voimassa olevat toimenpiteet, joita mahdollisesti kierretään, ovat täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/915 käyttöön otetut polkumyyntitoimenpiteet, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’.

D. PERUSTELUT

(6)	Pyynnössä esitetään riittävästi näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa käyttöön otettuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä kierretään tuomalla tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta.

(7)	Seuraavassa käsitellään pyyntöön sisältynyttä näyttöä.

(8)	Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta unioniin suuntautuvan vientikaupan rakenteessa on tapahtunut muutos sen jälkeen, kun tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat toimenpiteet otettiin käyttöön.

(9)

Muutos vaikuttaa johtuvan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista, joka on lähetetty unioniin Thaimaasta sen jälkeen, kun se koottu Thaimaassa. Näyttö osoittaa, että kokoamisessa on kyse toimenpiteiden kiertämisestä, koska toiminta on alkanut tai lisääntynyt huomattavasti polkumyyntitutkimuksen vireillepanon jälkeen tai juuri ennen sitä. Lisäksi kokoamisessa käytettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien osien osuus koottavan tuotteen kokonaisarvosta on yli 60 prosenttia ja kokoamisen aikana syntynyt arvonlisäys on alle 25 prosenttia valmistuskustannuksista.

(10)

Lisäksi näyttö osoittaa, että edellä kuvattujen käytäntöjen vuoksi tarkasteltavana olevaan tuotteeseen tällä hetkellä sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden korjaavat vaikutukset ovat heikentyneet sekä määrien että hintojen osalta. Huomattavan suuri määrä tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta näyttää tulleen EU:n markkinoille. Lisäksi on riittävästi näyttöä siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti tapahtuu vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla.

(11)	Näyttö osoittaa myös, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat ovat polkumyyntihintoja tarkasteltavana olevalle tuotteelle aiemmin määritettyyn normaaliarvoon verrattuna.

(12)	Jos tutkimuksessa havaitaan muuta kuin edellä kuvattua perusasetuksen 13 artiklassa tarkoitettua toimenpiteiden kiertämistä, tutkimus voi koskea myös kyseisiä kiertämiskäytäntöjä.

E. MENETTELY

(13)	Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että on olemassa riittävä näyttö perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisen tutkimuksen panemiseksi vireille ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnin saattamiseksi kirjaamisvelvoitteen alaiseksi perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(14)

Jotta komissio saa tutkimuksen kannalta tarpeelliset tiedot, kaikkien asianomaisten osapuolten olisi otettava yhteyttä komissioon viimeistään tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetussa määräajassa. Tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettua määräaikaa sovelletaan kaikkiin asianomaisiin osapuoliin. Tietoja voidaan tarvittaessa pyytää myös unionin tuotannonalalta.

(15)	Thaimaan ja Kiinan kansantasavallan viranomaisille ilmoitetaan tutkimuksen vireillepanosta.

a) Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

(16)

Kaikkia asianomaisia osapuolia, mukaan luettuna unionin tuotannonala, tuojat ja mahdolliset asiaankuuluvat järjestöt, pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti ja toimittamaan asiaa tukevaa näyttöä 3 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa. Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne pyytävät sitä kirjallisesti ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä.

b) Vapautuksia koskevat pyynnöt

(17)	Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti voidaan vapauttaa siihen sovellettavista toimenpiteistä perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti silloin, kun tuontiin ei liity toimenpiteiden kiertämistä.

(18)

Koska toimenpiteiden mahdollinen kiertäminen tapahtuu unionin ulkopuolella, vapautus voidaan myöntää perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti Thaimaassa toimiville tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajille, jotka voivat osoittaa, etteivät ne ole osallisina perusasetuksen 13 artiklan 1 ja 2 kohdassa määritellyissä kiertämiskäytännöissä. Tuottajien, jotka haluavat saada vapautuksen, olisi ilmoittauduttava tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa. Kopiot Kiinan kansantasavallassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta, Thaimaassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetusta vapautuksen pyytämistä koskevasta kyselylomakkeesta ja EU:ssa toimiville tuojille tarkoitetuista kyselylomakkeista ovat saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla: https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2503. Kyselylomakkeet on palautettava tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.

F. KIRJAAMINEN

(19)

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti on perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrättävä kirjattavaksi sen varmistamiseksi, että jos tutkimuksessa todetaan, että toimenpiteitä on kierretty, tuonnista voidaan kantaa asianmukainen polkumyyntitulli, joka ei ylitä komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/915 käyttöön otettua jäännöstullia, kyseisen tuonnin kirjaamisen aloittamispäivästä lukien.

G. MÄÄRÄAJAT

(20)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi asetettava määräajat, joiden kuluessa

—	asianomaiset osapuolet voivat ilmoittautua komissiolle, palauttaa kyselylomakkeet, esittää näkökantansa kirjallisesti tai toimittaa muita tutkimuksessa huomioon otettavia tietoja,

—	Thaimaassa toimivat tuottajat voivat pyytää vapautuksia tuonnin kirjaamisvelvoitteesta tai toimenpiteistä,

—	asianomaiset osapuolet voivat esittää kirjallisen pyynnön saada tulla komission kuulemiksi.

(21)	On syytä huomata, että perusasetuksessa säädettyjen menettelyllisten oikeuksien käyttö edellyttää osapuolten ilmoittautumista tämän asetuksen 3 artiklassa säädetyissä määräajoissa.

H. YHTEISTYÖSTÄ KIELTÄYTYMINEN

(22)	Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(23)	Jos todetaan, että asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, näitä tietoja ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(24)

Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseisen osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

I. TUTKIMUKSEN AIKATAULU

(25)	Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhdeksän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

J. HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY

(26)	Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (3) mukaisesti.

(27)	Tietosuojailmoitus, jossa annetaan tietoa henkilötietojen käsittelystä komission toteuttamissa kaupan suojatoimenpiteissä, on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa: http://ec.europa.eu/trade/policy/accessing-markets/trade-defence/

K. KUULEMISMENETTELYSTÄ VASTAAVA NEUVONANTAJA

(28)

Asianomaiset osapuolet voivat pyytää kuulemismenettelystä vastaavaa neuvonantajaa osallistumaan kauppaan liittyviin menettelyihin. Neuvonantaja tarkastelee asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä, asiakirjojen luottamuksellisuuteen liittyviä kiistoja, määräaikojen pidentämispyyntöjä ja mahdollisia muita pyyntöjä, jotka koskevat asianomaisten osapuolten ja kolmansien osapuolten puolustautumisoikeuksia menettelyn aikana.

(29)

Neuvonantaja voi järjestää asianomaisen osapuolen (asianomaisten osapuolten) ja komission yksiköiden välisen kuulemisen ja toimia sovittelijana sen varmistamiseksi, että asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeus toteutuu täysimääräisesti. Neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on esitettävä pyynnölle perustelut. Neuvonantaja tutkii pyyntöjen perustelut. Tällaisia kuulemisia olisi järjestettävä vain, jos asioita ei ole ratkaistu ajallaan komission yksiköiden kanssa.

(30)

Kaikki pyynnöt on esitettävä hyvissä ajoin ja viipymättä, jottei vaaranneta menettelyjen hallittua etenemistä. Sen vuoksi asianomaisten osapuolten on pyydettävä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan osallistumista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun osallistumisen perusteena oleva tapahtuma on aiheutunut. Lähtökohtaisesti tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa komission yksiköiden kanssa käytävien kuulemisten pyytämiselle vahvistettuja määräaikoja sovelletaan soveltuvin osin neuvonantajan kanssa järjestettäviä kuulemisia koskeviin pyyntöihin. Jos kuulemista koskevia pyyntöjä ei esitetä määräajoissa, kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja tutkii syyt myöhässä oleviin pyyntöihin, esiin tuotujen asioiden luonteen sekä niiden vaikutuksen puolustautumisoikeuksiin. Tässä yhteydessä hän ottaa asianmukaisesti huomioon tarpeen varmistaa hyvän hallinnon toteutuminen ja tutkimuksen saattaminen päätökseen oikea-aikaisesti.

(31)	Asianomaiset osapuolet voivat saada lisätietoja sekä tarkemmat yhteystiedot kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston sivustolla: http://ec.europa.eu/trade/trade-policy-and-you/contacts/hearing-officer/

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Pannaan vireille asetuksen (EU) 2016/1036 13 artiklan 3 kohdan mukainen tutkimus sen määrittämiseksi, kierretäänkö täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/915 käyttöön otettuja toimenpiteitä tuotaessa Thaimaasta peräisin olevaa vahvistamatonta alumiinifoliota, jonka paksuus on vähintään 0,007 mm mutta alle 0,021 mm ja jota ei ole enempää valmisteltu kuin valssattu ja joka on kohokuvioitu tai kohokuvioimaton ja jonka rullapaino on alhainen, enintään 10 kg, ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7607 11 11 ja ex 7607 19 10 (Taric-koodit 7607111111 ja 7607191011), riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten on asetuksen (EU) 2016/1036 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan nojalla toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen 1 artiklassa yksilöidyn tuonnin kirjaamiseksi.

2. Tuonnin kirjaamisvelvoite päättyy yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3. Komissio voi velvoittaa tulliviranomaiset lopettamaan sellaisten tuotteiden tuonnin kirjaamisen, joiden viejät/tuottajat ovat hakeneet vapautusta kirjaamisvelvoitteesta ja joiden osalta on todettu, että ne täyttävät vapautukselle asetetut edellytykset.

3 artikla

1. Asianomaisten osapuolten on ilmoittauduttava ottamalla yhteyttä komissioon 15 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

2. Jotta asianomaisten osapuolten huomautukset voitaisiin ottaa tutkimuksessa huomioon, niiden on esitettävä näkökantansa kirjallisesti ja toimitettava täytetyt kyselylomakkeet, mikäli ne hakevat vapautusta kirjaamisvelvoitteesta tai muista toimenpiteistä, tai muut tiedot 37 päivän kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin ilmoiteta.

3. Asianomaiset osapuolet voivat samassa 37 päivän määräajassa myös pyytää saada tulla komission kuulemiksi. Tutkimuksen vireillepanovaihetta koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnölle perustelut.

4. Kaupan suojatoimiin liittyvien tutkimusten yhteydessä komissiolle toimitettuihin tietoihin ei sovelleta tekijänoikeuksia. Jos kyse on tiedoista, joihin kolmannella osapuolella on tekijänoikeuksia, asianomaisten osapuolten on ennen tietojen toimittamista komissiolle pyydettävä tekijänoikeuksien haltijalta nimenomainen lupa, jonka perusteella a) komissio voi käyttää tietoja tässä kaupan suojatoimiin liittyvässä menettelyssä ja b) tietoja voidaan toimittaa tämän tutkimuksen asianomaisille osapuolille sellaisessa muodossa, että nämä voivat käyttää puolustautumisoikeuttaan.

5. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan luettuina tässä asetuksessa pyydetyt tiedot, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Sensitive” (4). Tämän tutkimuksen kuluessa tietoja toimittavia osapuolia kehotetaan perustelemaan luottamuksellista käsittelyä koskevat pyyntönsä.

6. Osapuolten, jotka toimittavat luottamuksellisia tietoja, on toimitettava niistä asetuksen (EU) 2016/1036 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamukselliset yhteenvedot, jotka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltaviksi). Näiden yhteenvetojen tulee olla riittävän yksityiskohtaiset, jotta luottamuksellisen tiedon sisällöstä olisi saatavissa riittävä käsitys.

7. Jos luottamuksellisia tietoja toimittava osapuoli ei pysty osoittamaan hyvää syytä luottamuksellista käsittelyä koskevalle pyynnölleen tai ei liitä tietoihin ei-luottamuksellista yhteenvetoa, jonka muoto ja laatu vastaavat vaatimuksia, komissio voi jättää kyseiset tiedot huomiotta, paitsi jos asianmukaisten lähteiden perusteella voidaan vakuuttavasti osoittaa, että tiedot ovat oikeita.

8. Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä TRON.tdi-tietokannan kautta (https://tron.trade.ec.europa.eu/tron/TDI), skannatut valtakirjat ja todistukset mukaan luettuina.

Päästäkseen käyttämään TRON.tdi-tietokantaa asianomaisilla osapuolilla on oltava EU Login -tili. TRON.tdi-tietokantaan rekisteröitymistä ja sen käyttöä koskevat ohjeet löytyvät osoitteesta https://webgate.ec.europa.eu/tron/resources/documents/gettingStarted.pdf.

Käyttämällä TRON.tdi-tietokantaa tai sähköpostia asianomaiset osapuolet ilmaisevat hyväksyvänsä sähköisiin lähetyksiin sovellettavat säännöt, jotka on julkaistu asiakirjassa ”EUROOPAN KOMISSION KANSSA KÄYTÄVÄ VIESTINTÄ KAUPAN SUOJATOIMIA KOSKEVISSA TAPAUKSISSA” kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/june/tradoc_152570.pdf.

Asianomaisten osapuolten on ilmoitettava nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja voimassa oleva sähköpostiosoitteensa sekä varmistettava, että ilmoitettu sähköpostiosoite on yrityksen virallinen toimiva sähköpostiosoite, jota seurataan päivittäin. Kun yhteystiedot on toimitettu, komissio on yhteydessä asianomaisiin osapuoliin ainoastaan sähköpostitse, jolleivat ne nimenomaisesti pyydä saada kaikkia asiakirjoja komissiolta muulla tavoin tai jollei lähetettävän asiakirjan luonne edellytä sen lähettämistä kirjattuna kirjeenä. Lisäsäännöt ja -tiedot komission kanssa käytävästä kirjeenvaihdosta, mukaan lukien sähköpostitse toimitettavia tietoja koskevat periaatteet, ovat saatavilla edellä mainituista asianomaisten osapuolten kanssa käytävää viestintää koskevista ohjeista.

Komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate G

Office: CHAR 04/039

1049 Brussels

BELGIUM

TRON.tdi: https://webgate.ec.europa.eu/tron/tdi

Sähköposti: TRADE-AC-ALUFOIL@ec.europa.eu

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/915, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 146, 5.6.2019, s. 63).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(4) ”Sensitive”-merkinnällä varustettu asiakirja on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellisena pidettävä asiakirja. Se on myös suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan mukaisesti.

21.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 431/48

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/2162,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2020,

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifolioiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2384 ja täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/271 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä tiettyjen alumiinifolioiden tuonnilla Thaimaasta riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa, koskevan tutkimuksen vireillepanosta ja kyseisen tuonnin kirjaamisvelvoitteesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan,

on ilmoittanut asiasta jäsenvaltioille,

sekä katsoo seuraavaa:

A. PYYNTÖ

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, on vastaanottanut perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön tutkia Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifolioiden tuonnissa käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä ja saattaa Thaimaasta lähetettyjen tiettyjen alumiinifolioiden tuonti kirjaamisvelvoitteen alaiseksi riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa.

(2)	Pyyntö jätettiin 9. marraskuuta 2020. Pyynnön esittäjä on pyytänyt nimelleen luottamuksellista käsittelyä ja perustellut pyyntönsä asianmukaisesti. Komissio katsoo, että luottamuksellisen käsittelyn myöntämiseen hakijalle on riittävät perusteet.

B. TUOTE

(3)

Tuote, jota mahdollinen kiertäminen koskee, on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva alumiinifolio, jonka paksuus on vähintään 0,008 millimetriä ja enintään 0,018 millimetriä, vahvistamaton, valssattu, mutta ei enempää valmistettu kuin rullattu, enintään 650 millimetrin levyisinä yli 10 kg rullina, ja joka luokiteltiin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2384 (2) voimantulopäivänä CN-koodiin ex 7607 11 19 (Taric-koodi 7607111910), alumiinifolio, jonka paksuus on vähintään 0,007 millimetriä ja alle 0,008 millimetriä, minkä tahansa levyisinä rullina, myös hehkutettu, ja joka luokiteltiin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/271 (3) voimantulopäivänä CN-koodiin ex 7607 11 19 (Taric-koodi 7607111930), alumiinifolio, jonka paksuus on vähintään 0,008 millimetriä ja enintään 0,018 millimetriä, yli 650 millimetrin levyisinä rullina, myös hehkutettu, ja joka luokiteltiin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/271 voimantulopäivänä CN-koodiin ex 7607 11 19 (Taric-koodi 7607111940), alumiinifolio, jonka paksuus on enemmän kuin 0,018 millimetriä ja alle 0,021 millimetriä, minkä tahansa levyisinä rullina, myös hehkutettu, ja joka luokiteltiin asetuksen (EU) 2017/271 voimantulopäivänä CN-koodin ex 7607 11 19 (Taric-koodi 7607111950), ja/tai alumiinifolio, jonka paksuus on vähintään 0,021 millimetriä ja enintään 0,045 millimetriä, jossa on vähintään kaksi kerrosta, minkä tahansa levyisinä rullina, myös hehkutettu, ja joka luokiteltiin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/271 voimantulopäivänä CN-koodiin ex 7607 11 90 (Taric-koodit 7607119045 ja 7607119080), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Kyseiseen tuotteeseen sovelletaan nyt voimassa olevia toimenpiteitä.

(4)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on sama kuin edellisessä kappaleessa määritelty tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN koodeihin ex 7607 11 19 (Taric-koodit 7607111910, 7607111930, 7607111940, 7607111950) ja ex 7607 11 90 (Taric-koodit 7607119044, 7607119046, 7607119071, 7607119072) mutta joka on lähetetty Thaimaasta riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa (Taric-lisäkoodi C601), jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

C. VOIMASSA OLEVAT TOIMENPITEET

(5)

Tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet, joita mahdollisesti kierretään, ovat täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2384 käyttöön otetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, joiden soveltamisalaa laajennettiin täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/271, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/2213, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’.

D. PERUSTELUT

(6)	Pyynnössä esitetään riittävästi alustavaa näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä kierretään tuomalla tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta.

(7)	Pyynnössä esitetty näyttö osoittaa seuraavaa.

(8)	Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta unioniin suuntautuvan vientikaupan rakenteessa on tapahtunut muutos sen jälkeen, kun tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat toimenpiteet otettiin käyttöön.

(9)

Muutos vaikuttaa johtuvan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista, joka on lähetetty unioniin Thaimaasta sen jälkeen, kun se on koottu Thaimaassa. Näytön mukaan tällaiset kokoonpanotoimet ovat toimenpiteiden kiertämistä, koska toiminta on alkanut tai lisääntynyt huomattavasti polkumyyntitutkimuksen käynnistämisen jälkeen tai juuri ennen sitä. Lisäksi kokoonpanotoimissa käytettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien osien osuus on yli 60 prosenttia kootun tuotteen kokonaisarvosta ja kokoonpanotoimien tuoma lisäarvo on vähemmän kuin 25 prosenttia tuotantokustannuksista.

(10)

Näyttö osoittaa, että edellä kuvattujen käytäntöjen vuoksi tarkasteltavana olevaan tuotteeseen tällä hetkellä sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden korjaavat vaikutukset olivat heikentyneet sekä määrien että hintojen osalta. Vaikuttaa siltä, että EU:n markkinoille on tuotu merkittäviä määriä tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta. Lisäksi on riittävästi näyttöä siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti tapahtuu vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla.

(11)	On näyttöä myös siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat olivat polkumyyntihintoja aiemmin määritettyyn tarkasteltavana olevan tuotteen normaaliarvoon verrattuna.

(12)	Jos tutkimuksessa havaitaan edellä kuvattujen lisäksi myös muita perusasetuksen 13 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteiden kiertämiskäytäntöjä, tutkimus voi koskea myös niitä.

E. MENETTELY

(13)	Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että on olemassa riittävä näyttö perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisen tutkimuksen panemiseksi vireille ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnin saattamiseksi kirjaamisvelvoitteen alaiseksi perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(14)

(15)	Thaimaan ja Kiinan kansantasavallan viranomaisille ilmoitetaan tutkimuksen vireillepanosta.

a) Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

(16)

Kaikkia asianomaisia osapuolia, mukaan lukien unionin tuotannonala, tuojat ja mahdolliset asiaankuuluvat järjestöt, pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti ja toimittamaan asiaa tukevaa näyttöä 3 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa. Komissio voi lisäksi kuulla osapuolia, jos ne pyytävät sitä kirjallisesti ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä.

b) Vapautuksia koskevat pyynnöt

(17)	Perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti voidaan vapauttaa toimenpiteistä, jos tuontiin ei liity toimenpiteiden kiertämistä.

(18)

Koska toimenpiteiden mahdollinen kiertäminen tapahtuu unionin ulkopuolella, vapautus voidaan myöntää perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti Thaimaassa toimiville tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajille, jotka voivat osoittaa, etteivät ne ole osallisina perusasetuksen 13 artiklan 1 ja 2 kohdassa määritellyissä kiertämiskäytännöissä. Tuottajien, jotka haluavat saada vapautuksen, olisi ilmoittauduttava tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa. Kopiot Kiinan kansantasavallassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetusta kyselylomakkeesta, Thaimaassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetusta vapautuksen pyytämistä koskevasta lomakkeesta ja EU:ssa toimiville tuojille tarkoitetusta kyselylomakkeesta ovat saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2502. Kyselylomakkeet on palautettava tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.

F. KIRJAAMINEN

(19)

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti on perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrättävä kirjattavaksi sen varmistamiseksi, että jos tutkimuksessa todetaan toimenpiteitä kierretyn, tuonnista voidaan kantaa kyseisen tuonnin kirjaamisen aloittamispäivästä lukien suuruudeltaan asianmukainen polkumyyntitulli, joka ei ylitä sen jäännöstullin määrää, joka otettiin käyttöön täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2384 ja jonka soveltamisalaa laajennettiin täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/271, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/2213.

G. MÄÄRÄAJAT

(20)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi asetettava määräajat, joiden kuluessa

—	asianomaiset osapuolet voivat ilmoittautua komissiolle, palauttaa kyselykaavakkeet, esittää näkökantansa kirjallisesti tai toimittaa muita tutkimuksessa huomioon otettavia tietoja,

—	Thaimaassa toimivat tuottajat voivat pyytää vapautusta tuonnin kirjaamisvelvoitteesta tai toimenpiteistä,

—	asianomaiset osapuolet voivat esittää kirjallisen pyynnön tulla komission kuulemiksi.

(21)	On syytä huomata, että perusasetuksessa säädettyjen menettelyllisten oikeuksien käyttö edellyttää osapuolten ilmoittautumista tämän asetuksen 3 artiklassa säädetyissä määräajoissa.

H. YHTEISTYÖSTÄ KIELTÄYTYMINEN

(22)	Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(23)	Jos todetaan, että asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, näitä tietoja ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(24)

I. TUTKIMUKSEN AIKATAULU

(25)	Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhdeksän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

J. HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY

(26)	Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (4) mukaisesti.

(27)	Tietosuojailmoitus, jossa annetaan tietoa henkilötietojen käsittelystä komission toteuttamissa kaupan suojatoimenpiteissä, on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa http://ec.europa.eu/trade/policy/accessing-markets/trade-defence/.

K. KUULEMISMENETTELYSTÄ VASTAAVA NEUVONANTAJA

(28)

(29)

Neuvonantaja voi järjestää asianomaisen osapuolen (asianomaisten osapuolten) ja komission yksiköiden välisen kuulemisen ja toimia sovittelijana sen varmistamiseksi, että asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeus toteutuu täysimääräisesti. Neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti, ja niissä on esitettävä pyynnölle perustelut. Neuvonantaja tutkii pyyntöjen perustelut. Tällaisia kuulemisia olisi järjestettävä vain, jos asioita ei ole ratkaistu ajallaan komission yksiköiden kanssa.

(30)

Kaikki pyynnöt on esitettävä hyvissä ajoin ja viipymättä, jottei vaaranneta menettelyjen hallittua etenemistä. Sen vuoksi asianomaisten osapuolten on pyydettävä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan osallistumista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun osallistumisen perusteena oleva tapahtuma on aiheutunut. Lähtökohtaisesti tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa komission yksiköiden kanssa käytävien kuulemisten pyytämiselle esitettyä aikataulua sovelletaan soveltuvin osin neuvonantajan kanssa järjestettäviä kuulemisia koskeviin pyyntöihin. Jos kuulemista koskevat pyynnöt esitetään asianomaisen aikataulun ulkopuolella, neuvonantaja tutkii syyt myöhässä oleviin pyyntöihin, esiin tuotujen asioiden luonteen sekä kyseisten asioiden vaikutuksen puolustautumisoikeuksiin ottaen asianmukaisesti huomioon hyvän hallinnon toteutumisen ja tutkimuksen saattamisen päätökseen oikea-aikaisesti.

(31)	Asianomaiset osapuolet voivat saada lisätietoja sekä tarkemmat yhteystiedot kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston sivustolla http://ec.europa.eu/trade/trade-policy-and-you/contacts/hearing-officer/.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Pannaan vireille asetuksen (EU) 2016/1036 13 artiklan 3 kohdan nojalla tutkimus sen määrittämiseksi, kierretäänkö Thaimaasta lähetetyn, riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa (Taric-lisäkoodi C601), alumiinifolion, jonka paksuus on vähintään 0,008 millimetriä ja enintään 0,018 millimetriä, vahvistamaton, valssattu, mutta ei enempää valmistettu kuin rullattu, enintään 650 millimetrin levyisinä yli 10 kg rullina, alumiinifolion, jonka paksuus on vähintään 0,007 millimetriä ja alle 0,008 millimetriä, minkä tahansa levyisinä rullina, myös hehkutettu, alumiinifolion, jonka paksuus on vähintään 0,008 millimetriä ja enintään 0,018 millimetriä, yli 650 millimetrin levyisinä rullina, myös hehkutettu, alumiinifolion, jonka paksuus on enemmän kuin 0,018 millimetriä ja alle 0,021 millimetriä, minkä tahansa levyisinä rullina, myös hehkutettu, ja joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodiin ex 7607 11 19 (Taric-koodit 7607111910, 7607111930, 7607111940, 7607111950) ja/tai alumiinifolion, jonka paksuus on vähintään 0,021 millimetriä ja enintään 0,045 millimetriä, jossa on vähintään kaksi kerrosta, minkä tahansa levyisinä rullina, myös hehkutettu, ja joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodiin ex 7607 11 90 (Taric-koodit 7607119044, 7607119046, 7607119071, 7607119072) tuonnilla täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2384 käyttöön otettuja toimenpiteitä, joiden soveltamisalaa laajennettiin täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/271, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/2213.

2 artikla

2. Tuonnin kirjaamisvelvoite päättyy yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3 artikla

1. Asianomaisten osapuolten on ilmoittauduttava ottamalla yhteyttä komissioon 15 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3. Asianomaiset osapuolet voivat samassa 37 päivän määräajassa myös pyytää tulla komission kuulemiksi. Tutkimuksen vireillepanovaihetta koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnölle perustelut.

4. Komissiolle kaupan suojatoimiin liittyvien tutkimusten yhteydessä toimitettuihin tietoihin ei sovelleta tekijänoikeuksia. Jos kyse on tiedoista, joihin kolmannella osapuolella on tekijänoikeuksia, asianomaisten osapuolten on ennen tietojen toimittamista komissiolle pyydettävä tekijänoikeuksien haltijalta nimenomainen lupa, jonka perusteella a) komissio voi käyttää tietoja tässä kaupan suojatoimiin liittyvässä menettelyssä ja b) tietoja voidaan toimittaa tämän tutkimuksen asianomaisille osapuolille sellaisessa muodossa, että nämä voivat käyttää puolustautumisoikeuttaan.

5. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan luettuina tässä asetuksessa pyydetyt tiedot, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Sensitive” (5). Tämän tutkimuksen kuluessa tietoja toimittavia osapuolia kehotetaan perustelemaan luottamuksellista käsittelyä koskevat pyyntönsä.

8. Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä TRON.tdi-tietokannan (https://webgate.ec.europa.eu/tron/TDI) kautta, skannatut valtakirjat ja todistukset mukaan luettuina.

Käyttämällä TRON.tdi-tietokantaa tai sähköpostia asianomaiset osapuolet ilmaisevat hyväksyvänsä sähköisiin lähetyksiin sovellettavat säännöt, jotka on julkaistu asiakirjassa ”EUROOPAN KOMISSION KANSSA KÄYTÄVÄ VIESTINTÄ KAUPAN SUOJATOIMIA KOSKEVISSA TAPAUKSISSA” kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2011/june/tradoc_148003.pdf.

Euroopan komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate G

Office: CHAR 04/039

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

TRON.tdi: https://webgate.ec.europa.eu/tron/tdi

Sähköpostiosoite: TRADE-AC-ALUFOIL@ec.europa.eu

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2384, annettu 17 päivänä joulukuuta 2015, tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien alumiinifolioiden tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta ja tiettyjen Brasiliasta peräisin olevien alumiinifolioiden tuontia koskevan menettelyn päättämisestä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 332, 18.12.2015, s. 63).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/271, annettu 16 päivänä helmikuuta 2017, neuvoston asetuksella (EY) N:o 925/2009 tietynlaisen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan alumiinifolion tuonnissa käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan hieman muutetun tietynlaisen alumiinifolion tuontia (EUVL L 40, 17.2.2017, s. 51,) sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/2213, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, neuvoston asetuksella (EY) N:o 925/2009 tietynlaisen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan alumiinifolion tuonnissa käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan hieman muutetun tietynlaisen alumiinifolion tuontia annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/271 muuttamisesta (EUVL L 316, 1.12.2017, s. 17).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(5) ”Sensitive”-merkinnällä varustettu asiakirja on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellisena pidettävä asiakirja. Se on myös suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan mukaisesti.

21.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 431/55

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/2163,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2020,

unionin etuuskohtelujärjestelyissä vahvistettujen alkuperäsääntöjen täytäntöönpanosta Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (1) ja erityisesti sen 66 artiklan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä, jäljempänä ’erosopimus’, tehtiin unionin puolesta neuvoston päätöksellä (EU) 2020/135 (2), ja se tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 2020.

(2)

Erosopimukseen liitetyn Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, 4 artiklassa toistetaan, että Pohjois-Irlanti on osa Yhdistyneen kuningaskunnan tullialuetta ja että mikään pöytäkirjassa ei estä Yhdistynyttä kuningaskuntaa sisällyttämästä Pohjois-Irlantia tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen, jäljempänä ’GATT 1994 -sopimus’, liitteenä olevan myönnytysluettelonsa alueelliseen soveltamisalaan. Sen vuoksi kolmannet maat tai kolmansien maiden ryhmät, joiden kanssa unionilla on tällaisia etuuskohtelujärjestelyjä, eivät etuuskohtelujärjestelyjä sovellettaessa voi pitää Pohjois-Irlantia unionin osana. Erityisesti kumulaatiomääräyksiä sovellettaessa Pohjois-Irlannin alkuperätuotteita ei tulisi katsoa unionin alkuperätuotteiksi eikä Pohjois-Irlannissa tehtyä jalostusta unionissa tehdyksi jalostukseksi.

(3)

Pöytäkirjan 13 artiklan 1 kohdassa määrätään, että unionin tullialuetta koskevat viittaukset, jotka ovat pöytäkirjassa ja pöytäkirjan nojalla Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta sovellettavaksi tulevissa unionin oikeuden säännöksissä, kattavat myös Pohjois-Irlannin maa-alueen. Pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti asetusta (EU) N:o 952/2013 sekä niitä velvoitteita, jotka johtuvat unionin tekemistä kansainvälisistä sopimuksista tai sen jäsenvaltioiden yhdessä tekemistä kansainvälisistä sopimuksista, sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta siltä osin kuin ne liittyvät unionin ja kolmansien maiden väliseen tavarakauppaan.

(4)	Pöytäkirjan mukaiset unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kahdenväliset järjestelyt eivät luo oikeuksia ja velvollisuuksia muille kolmansille maille.

(5)

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 2 kohdan ja 56 artiklan 2 kohdan d ja e alakohdan nojalla unionin tullilainsäädäntö sisältää tullietuudet, jotka perustuvat sopimuksiin, jotka unioni on tehnyt tiettyjen tullialueensa ulkopuolisten maiden tai alueiden taikka tällaisten maiden tai alueiden ryhmien kanssa tai hyväksynyt yksipuolisesti tällaisten maiden, alueiden tai ryhmien osalta.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 952/2013 64 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tavaroille voidaan myöntää mainitun asetuksen 56 artiklan 2 kohdan d tai e alakohdassa tarkoitetut tullietuudet, jos ne ovat 64 artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettujen etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevien sääntöjen mukaisia. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/2447 (3) vahvistetaan koodeksin 64 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut menettelysäännöt, joilla helpotetaan tavaroiden etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän määrittämistä unionissa.

(7)

Kun otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan erityinen tullitilanne Pohjois-Irlannin osalta ja jotta tullietuuksia voidaan soveltaa ja asiaankuuluvien alkuperäsääntöjen noudattaminen varmistaa erosopimuksessa määrätyn siirtymäkauden päätyttyä, on tarpeen hyväksyä erityisiä menettelysääntöjä, joilla helpotetaan tavaroiden etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän määrittämistä Pohjois-Irlannissa.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet liittyvät Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta tuotavia tavaroita koskeviin etuuskohteluun oikeuttaviin alkuperäselvityksiin, tällaisten tavaroiden etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän tarkastamiseen sekä tullietuuksien myöntämistä ja keskeyttämistä koskeviin edellytyksiin.

(9)	Koska erosopimuksessa määrätty siirtymäkausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta tuotaviin tavaroihin silloin, kun asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 2 kohdan d alakohdassa ja e alakohdassa tarkoitettuja tullietuuksia sovelletaan.

2 artikla

Etuuskohteluun oikeuttavien alkuperäsääntöjen soveltaminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta

1. Tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta asetuksen (EU) N:o 952/2013 64 artiklan 1 kohdassa säädettyjä etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä olevien viittausten unioniin tai jäsenvaltioihin katsotaan kattavan Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjois-Irlannin osalta. Sellaiset kolmannet maat tai kolmansien maiden ryhmät, joiden kanssa unionilla on etuuskohtelujärjestelyjä, eivät kuitenkaan katso Pohjois-Irlannin alueen olevan osa unionia, kun kyseisissä säännöissä olevia määräyksiä unionin alkuperätuotteiden kanssa tapahtuvasta kumulaatiosta tai unionissa tehtyä jalostusta koskevasta kumulaatiosta sovelletaan viennissä, joka suuntautuu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta.

3 artikla

Unionin yksipuolisesti hyväksymien etuuskohtelujärjestelyjen mukaisiin alkuperäselvityksiin liittyvät velvoitteet

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta tuotaville tuotteille on annettava tai laadittava alkuperäselvitykset niissä kolmansissa maissa tai kolmansien maiden ryhmissä, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja tullietuuksia, noudattaen niitä edellytyksiä, jotka vahvistetaan kyseisten etuuksien soveltamista tällaisten tuotteiden unioniin suuntautuvassa tuonnissa koskevissa alkuperäsäännöissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 4 artiklan soveltamista.

4 artikla

Alkuperäselvitykset

Alkuperäselvityksissä, jotka on annettu tai laadittu sellaisissa kolmansissa maissa tai kolmansien maiden ryhmissä, joihin sovelletaan 1 artiklassa tarkoitettuja tullietuuksia, on Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta tuotavien tuotteiden osalta oltava merkintä ”Yhdistynyt kuningaskunta Pohjois-Irlannin osalta” kyseiset etuudet sisältävien etuuskohtelujärjestelyjen mukaisesti.

5 artikla

Unionin yksipuolisesti hyväksymien etuuskohtelujärjestelyjen mukainen tarkastus

Sellaisten Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta tuotavien tuotteiden alkuperä, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja tullietuuksia, on tarkastettava asianomaisissa kolmansissa maissa tai kolmansien maiden ryhmissä Pohjois-Irlannin osalta toimivien Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten tulliviranomaisten esittämästä pyynnöstä noudattaen niitä edellytyksiä, jotka vahvistetaan kyseisten etuuksien myöntämistä tällaisten tuotteiden unioniin suuntautuvassa tuonnissa koskevissa alkuperäsäännöissä.

6 artikla

Etuuksien myöntäminen etuuskohtelujärjestelyissä

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitettuja tullietuuksia ei myönnetä Yhdistyneelle kuningaskunnalle Pohjois-Irlannin osalta, elleivät ne kolmannet maat tai kolmansien maiden ryhmät, joihin sovelletaan 1 artiklassa tarkoitettuja tullietuuksia, ole toteuttaneet toimenpiteitä varmistaakseen, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta suuntautuvassa viennissä noudatetaan seuraavia sääntöjä ja edellytyksiä ja siitä ilmoitetaan komissiolle:

a)	kyseisiä tuotteita koskevat etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäsäännöt;

b)	alkuperäselvitysten antamista tai laatimista koskevat säännöt;

c)	tuotteiden etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän tarkastamista koskevat säännöt;

d)	muut asiaankuuluvissa etuuskohtelujärjestelyissä vahvistetut edellytykset.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi komissio julkaisee verkkosivustollaan päivämäärän, jona kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmän katsotaan toteuttaneen toimenpiteitä vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

7 artikla

Etuuksien keskeyttäminen etuuskohtelujärjestelyjen mukaisesti

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitettuja tullietuuksia ei myönnetä Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta, jos 2 ja 3 kohdan mukaisesti on todettu petoksia, sääntöjenvastaisuuksia tai tapauksia, joissa tuotteiden etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevien sääntöjen noudattaminen taikka kyseisten sääntöjen tai niihin liittyvien menettelyjen noudattamisen varmistaminen on järjestelmällisesti lyöty laimin.

2. Jos on perusteltua syytä epäillä 1 kohdassa tarkoitettujen petosten, sääntöjenvastaisuuksien tai järjestelmällisen laiminlyönnin olemassaoloa, komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa esitetään epäilyihin johtaneet syyt.

3. Jos havaittuun petokseen, sääntöjenvastaisuuteen tai järjestelmälliseen laiminlyöntiin ei puututa 6 kuukauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta, tullietuuksia ei saa soveltaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta. Komissio julkaisee verkkosivustollaan päivämäärän, josta alkaen tullietuuksia ei enää sovelleta Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta.

4. Yhdistyneen kuningaskunnan on Pohjois-Irlannin osalta ilmoitettava komissiolle kaikki tämän artiklan soveltamisen kannalta merkitykselliset tiedot.

5. Tullietuuksien soveltaminen voidaan aloittaa uudelleen, jos asianomaisten kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmän katsotaan toteuttaneen 6 artiklan mukaiset toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

8 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1.

(2) Neuvoston päätös (EU) 2020/135, annettu 30 päivänä tammikuuta 2020, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen tekemisestä (EUVL L 29, 31.1.2020, s. 1).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558).

21.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 431/61

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/2165,

annettu 9 päivänä joulukuuta 2020,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1861 soveltamissäännöistä sellaisten tietoja koskevien vähimmäislaatuvaatimusten ja teknisten eritelmien osalta, joita sovelletaan valokuvien ja sormenjälkitietojen tallentamisessa Schengenin tietojärjestelmään (SIS) rajatarkastusten ja palauttamisen alalla

(tiedoksiannettu numerolla C(2020) 8599)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta 28 päivänä marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1861 (1) ja erityisesti sen 32 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Rajatarkastusten ja palauttamisen alalla käytettävä Schengenin tietojärjestelmä, jäljempänä ’SIS-järjestelmä’, sisältää henkilöitä koskevia kuulutuksia, joiden tarkoituksena on näiden henkilöiden maahantulon ja jäsenvaltioiden alueella oleskelun epääminen tai palauttamispäätöksen noudattamisen tarkistaminen. Näin sillä lujitetaan unionin muuttoliikepolitiikkaa ja edistetään korkean turvallisuustason säilyttämistä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella.

(2)

Asetuksen (EU) 2018/1861 20 artiklan 2 kohdan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1860 (2) 4 artiklan 1 kohdan mukaan SIS-järjestelmään tehtyihin kuulutuksiin voidaan tallentaa tietoluokkia, joihin kuuluvat muun muassa valokuvat, kasvokuvat ja sormenjälkitiedot (viimeksi mainitut sisältävät sormenjäljet ja kämmenjäljet). Asetuksen (EU) 2018/1861 22 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EU) 2018/1860 4 artiklan 2 kohdan mukaan tällaiset tiedot olisi tallennettava SIS-järjestelmään, jos ne ovat saatavilla.

(3)

Asetuksen (EU) 2018/1861 32 artiklan 1 kohdassa, jota sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1860 19 artiklan nojalla SIS-järjestelmän toimintaan myös palauttamisen alalla, säädetään, että SIS-järjestelmässä olevaan kuulutukseen tallennettaville valokuville, kasvokuville ja sormenjälkitiedoille tehdään laaduntarkastus sen varmistamiseksi, että ne täyttävät tietojen vähimmäislaatuvaatimukset ja tekniset eritelmät.

(4)	On tarpeen vahvistaa täytäntöönpanotoimenpiteet, joissa täsmennetään tällaisten tietojen SIS-järjestelmään tallentamista koskevat vähimmäislaatuvaatimukset ja tekniset eritelmät.

(5)

Eritelmissä olisi vahvistettava ainoastaan laatutaso, jota edellytetään valokuvien tallentamiseksi SIS-järjestelmään, jotta niitä voidaan käyttää mainitun asetuksen 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti henkilön henkilöllisyyden vahvistamiseksi. Laatutaso, jota edellytetään henkilön tunnistamiseen 33 artiklan 4 kohdan nojalla käytettävien valokuvien ja kasvokuvien tallentamiseksi SIS-järjestelmään, olisi vahvistettava myöhemmässä vaiheessa, kun kyseisessä artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(6)

Eu-LISAn olisi SIS II -järjestelmän neuvoa-antavaa ryhmää kuullen kehitettävä ja dokumentoitava tässä päätöksessä vahvistettujen standardien ja eritelmien tekniset yksityiskohdat SIS-järjestelmän rajapinnan määrittelyasiakirjaan ja yksityiskohtaisiin teknisiin eritelmiin. Jäsenvaltioiden, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston, jäljempänä ’Europol’, ja Euroopan raja- ja merivartioviraston olisi kehitettävä järjestelmiään kyseisissä asiakirjoissa esitettyjen eritelmien mukaisesti.

(7)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistunut asetuksen (EU) 2018/1861 hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska asetuksella (EU) 2018/1861 kuitenkin kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska ilmoitti 26 päivänä huhtikuuta 2019 kyseisen pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti päätöksestään saattaa asetus (EU) 2018/1861 osaksi kansallista lainsäädäntöään. Sen vuoksi Tanskan on kansainväliseen oikeuteen perustuvien velvoitteiden nojalla pantava tämä päätös täytäntöön.

(8)	Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (3) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(9)	Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (4) mukaisesti. Sen vuoksi päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(10)

Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (5) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (6) 1 artiklan G kohdassa tarkoitettuun alaan.

(11)

Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (7) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (8) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(12)

Liechtensteinin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (9) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (10) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(13)

Bulgarian ja Romanian osalta tämä päätös on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös, ja sitä olisi tarkasteltava yhdessä neuvoston päätöksen 2010/365/EU (11) ja neuvoston päätöksen (EU) 2018/934 (12) kanssa.

(14)	Kroatian osalta tämä päätös on vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös ja sitä olisi tarkasteltava yhdessä neuvoston päätöksen (EU) 2017/733 (13) kanssa.

(15)	Kyproksen osalta tämä päätös on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(16)	Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (14) 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa 26 päivänä elokuuta 2020.

(17)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat SIS/SIRENE-rajakomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) 2018/1861 32 artiklassa tarkoitetussa valokuvien ja sormenjälkitietojen tallentamisessa SIS-järjestelmään on noudatettava tämän päätöksen liitteessä vahvistettuja tietojen vähimmäislaatuvaatimuksia ja teknisiä eritelmiä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu

Belgian kuningaskunnalle, Bulgarian tasavallalle, Tšekin tasavallalle, Tanskan kuningaskunnalle, Saksan liittotasavallalle, Viron tasavallalle, Helleenien tasavallalle, Espanjan kuningaskunnalle, Ranskan tasavallalle, Kroatian tasavallalle, Italian tasavallalle, Kyproksen tasavallalle, Latvian tasavallalle, Liettuan tasavallalle, Luxemburgin suurherttuakunnalle, Unkarille, Maltan tasavallalle, Alankomaiden kuningaskunnalle, Itävallan tasavallalle, Puolan tasavallalle, Portugalin tasavallalle, Romanialle, Slovenian tasavallalle, Slovakian tasavallalle, Suomen tasavallalle ja Ruotsin kuningaskunnalle,

2)	Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastolle ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle.

Tehty Brysselissä 9 päivänä joulukuuta 2020.

Komission puolesta

Ylva JOHANSSON

Komission jäsen

(1) EUVL L 312, 7.12.2018, s. 14.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1860, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 1).

(3) Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(4) Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(5) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(6) Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(7) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(8) Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(9) EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(10) Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(11) Neuvoston päätös 2010/365/EU, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2010, Schengenin tietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön määräysten soveltamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa (EUVL L 166, 1.7.2010, s. 17).

(12) Neuvoston päätös (EU) 2018/934, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön jäljellä olevien määräysten voimaansaattamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa (EUVL L 165, 2.7.2018, s. 37).

(13) Neuvoston päätös (EU) 2017/733, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2017, Schengenin tietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön määräysten soveltamisesta Kroatian tasavallassa (EUVL L 108, 26.4.2017, s. 31).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

LIITE

Valokuvien ja sormenjälkitietojen käyttöä SIS-järjestelmässä koskevat tietojen vähimmäislaatuvaatimukset ja tekniset eritelmät

1. Sormenjälkitiedot

1.1 SIS-järjestelmässä käytettävien sormenjälkitietojen luokat

SIS-järjestelmässä voidaan käyttää seuraavia sormenjälkitietojen luokkia:

a)	painamalla otetut sormenjäljet, mukaan lukien painamalla otetut peukalon tarkistusjäljet ja painamalla otetut neljän muun sormen tarkistusjäljet;

b)	pyöräyttämällä otetut sormenjäljet;

c)	kämmenjäljet.

1.2 Sallitut sormenjälkitietojen muodot

Jäsenvaltiot voivat siirtää SIS-keskusjärjestelmään

a)	tietoja, jotka on kerätty kansallisella tasolla sormenjälkilukijoilla, joilla pystytään keräämään ja segmentoimaan enintään kymmenen yksittäistä, pyöräyttämällä tai painamalla taikka molemmin tavoin otettua sormenjälkeä;

b)	musteen avulla otettuja sormenjälkiä ja kämmenjälkiä, jotka on otettu pyöräyttämällä tai painamalla taikka molemmin tavoin ja jotka on skannattu digitaaliseen muotoon asianmukaisella laadulla ja resoluutiolla.

Asetuksen (EU) 2018/1861 33 artiklan 2 kohdassa määritellyn SIS-keskusjärjestelmään sisältyvän automaattisen sormenjälkien tunnistusjärjestelmän (CS-SIS AFIS -järjestelmä) on oltava yhteensopiva ja yhteentoimiva a ja b alakohdassa mainittujen sormenjälkitietojen tallennusmuotojen kanssa.

1.3 Tietojen vähimmäislaatuvaatimukset ja tekniset eritelmät

1.3.1 Tiedostomuoto ja pakkausmuoto (”sormenjälkitietosäilö”)

Sormenjälkitietojen siirrossa SIS-järjestelmään käytettävän syöttömuodon (”sormenjälkitietosäilö”) on oltava ANSI/NIST (1)-binäärimuotoon perustuvan SIS-NIST-standardin mukainen.

SIS-keskusjärjestelmän teknisen tukitoiminnon (CS-SIS-keskus) tasolle perustetaan SIS-NIST-tarkistustoiminto, jolla tarkistetaan, onko siirretty sormenjälkitietosäilö määritetyn SIS-NIST-standardin mukainen.

CS-SIS AFIS -järjestelmä hylkää sormenjälkitietosäilöt, jotka eivät ole määritetyn SIS-NIST-standardin mukaisia, eikä niitä tallenneta SIS-keskusjärjestelmään. Jos CS-SIS AFIS -järjestelmä hylkää vaatimustenvastaisen tiedoston, CS-SIS-keskus lähettää virheilmoituksen tiedot siirtäneelle jäsenvaltiolle.

1.3.2 Kuvaformaatti ja resoluutio

Jotta CS-SIS-keskus voi käsitellä 1.1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja sormenjälki- ja kämmenjälkikuvia, niiden nimellisresoluution on oltava joko 1 000 pikseliä tuumalle (ppi) taikka 500 ppi ja harmaasävytason 256. Kuvat, joiden resoluutio on 500 ppi, on tallennettava käyttäen WSQ-formaattia, kun taas resoluutioltaan 1 000 ppi:n kuvien tallennusformaatin on oltava JPEG2000 (JP2).

1.3.3 Sormenjälki- ja kämmenjälkikuvien tallentamisen ja käytön laatua koskevat kynnysarvot CS-SIS AFIS -järjestelmässä

Jotta sormenjälkikuvat voidaan tallentaa ja jotta niitä voidaan käyttää CS-SIS AFIS -järjestelmässä, niiden on täytettävä SIS-järjestelmän rajapinnan määrittelyasiakirjassa ja yksityiskohtaisissa teknisissä eritelmissä vahvistetut laatua koskevat kynnysarvot.

Jäsenvaltioiden suositellaan tarkistavan, että sormenjälkikuvat täyttävät laatua koskevat kynnysarvot, ennen kuin ne siirretään CS-SIS-keskukseen.

CS-SIS AFIS -järjestelmään ei tallenneta vaatimustenmukaisia sormenjälkitietosäilöjä, jotka sisältävät laatua koskevia kynnysarvoja heikompilaatuisia sormenjälki- tai kämmenjälkikuvia, eikä niitä käytetä biometrisiin hakuihin. CS-SIS AFIS -järjestelmän hylkäämiä sormenjälkikuvia sisältäviä sormenjälkitietosäilöjä saa käyttää ainoastaan henkilön henkilöllisyyden vahvistamiseen asetuksen (EU) 2018/1861 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti. CS-SIS-keskus lähettää tiedot siirtäneelle jäsenvaltiolle virheilmoituksen, kun CS-SIS AFIS -järjestelmä on hylännyt tiedoston kuvien heikon laadun vuoksi.

1.4 Biometriset haut

CS-SIS AFIS -järjestelmässä on biometrisen haun toiminto kaikentyyppisille sormenjälkikuville, jotka täyttävät 1.3.3 kohdassa vahvistetut laatuvaatimukset.

CS-SIS AFIS -järjestelmässä tehtävien biometristen hakujen eri luokkien suorituskykyvaatimukset ja biometrinen tarkkuus vahvistetaan SIS-järjestelmän rajapinnan määrittelyasiakirjassa ja yksityiskohtaisissa teknisissä eritelmissä.

2. Valokuvat

Tallennettaessa valokuvia SIS-järjestelmään resoluution on oltava vähintään 480 × 600 pikseliä ja värisyvyyden 24 bittiä.

(1) Yhdysvaltojen kansallinen tietojärjestelmien standardi (American National Standard for Information Systems / National Institute of Standards and Technology).

21.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 431/66

KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2020/2166,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2020,

jäsenvaltioiden huutokauppaosuuksien määrittämisestä EU:n päästökauppajärjestelmän kaudella 2021–2030

(tiedoksiannettu numerolla C(2020) 8945)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) ja erityisesti sen 3 d artiklan 3 kohdan ja 10 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päästöoikeuksien huutokaupan osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/410 (2) muutettiin direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 2 kohtaa ja liitettä II a sen kauden osalta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2021. Direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan 90 prosenttia huutokaupattavien, direktiivin 2003/87/EY III luvun mukaisesti myönnettyjen päästöoikeuksien, jäljempänä ’yleiset päästöoikeudet’, kokonaismäärästä jaetaan jäsenvaltioiden kesken osuuksina, jotka ovat yhtä suuria kuin asianomaisen jäsenvaltion osuus todennetuista päästöistä EU:n päästökauppajärjestelmässä vuonna 2005 tai näiden kauden 2005–2007 keskiarvosta, sen mukaan, kumpi on suurempi. Direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan loput kymmenen prosenttia huutokaupattavien yleisten päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan tiettyjen jäsenvaltioiden kesken yhteisvastuullisuuden, kasvun ja yhteenliitäntöjen edistämiseksi unionissa, jolloin näiden jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien määrää lisätään direktiivin 2003/87/EY liitteessä II a määritellyillä prosenttiosuuksilla.

(2)

Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (3) tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 2020. Lisäksi erosopimuksen 126 artiklassa määrätyn siirtymäkauden päättymisestä alkaen sovelletaan Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevaa pöytäkirjaa. Jäsenvaltioiden huutokauppaosuudet olisi vahvistettava siten, että otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista ja Irlantia/Pohjois-Irlantia koskeva pöytäkirja.

(3)

Direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaiset jäsenvaltioiden osuudet yleisistä päästöoikeuksista kaudella 2021–2030 määritetään käyttäen samoja tietoja kuin kauden 2013–2020 osalta, lukuun ottamatta jäsenvaltioiden vuoden 2005 todennettuihin päästöihin tai kauden 2005–2007 keskiarvoon tehtyjä korjauksia, jotka on kirjattu unionin rekisteriin ja jotka ovat saatavilla Euroopan unionin tapahtumalokissa (EUTL) 30 päivästä kesäkuuta 2020 alkaen (4). Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2066 (5) mukaan kasvihuonekaasupäästöjen kattava, johdonmukainen, avoin ja täsmällinen tarkkailu ja raportointi on olennaista päästökauppajärjestelmän tehokkaan toiminnan kannalta. Sen vuoksi on aiheellista käyttää tuoreimpia unionin rekisteriin kirjattuja ja EUTL:ssä saatavilla olevia tietoja, kun määritetään jäsenvaltioiden osuuksia huutokaupattavista yleisistä päästöoikeuksista. Komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 (6) 35 artiklan 6 kohdan mukaan laitoksen tai ilma-aluksen käyttäjän vuotuisia todennettuja päästöjä unionin rekisterissä voidaan korjata takautuvasti sen varmistamiseksi, että direktiivin 2003/87/EY 14 ja 15 artiklaa noudatetaan. Vuodesta 2012 lähtien kauden 2005–2007 todennettuihin päästöihin on tehty tällaisia korjauksia, koska EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnanharjoittajat ovat kirjanneet unionin rekisteriin tarkempia tietoja, jotka ovat nyt saatavilla EUTL:ssä.

(4)

Direktiivin 2003/87/EY 3 d artiklan 3 kohdan mukaan direktiivin 2003/87/EY II luvun mukaisesti myönnettyjen päästöoikeuksien, jäljempänä ’ilmailun päästöoikeudet’, jotka kunkin jäsenvaltion on huutokaupattava, määrän olisi oltava oikeassa suhteessa kyseisen jäsenvaltion osuuteen kaikkien jäsenvaltioiden ilmailun viitevuonna aiheuttamista kokonaispäästöistä. Kaudella 2021–2030 viitevuosi on 2018 ja soveltamisala vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 2017/2392 (7). Komissio on kerännyt tietoja vuoden 2018 ilmailun päästöistä Eurocontrolilta määrittääkseen jäsenvaltioiden osuudet huutokaupattavista ilmailun päästöoikeuksista.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Direktiivin 2003/87/EY 3 d artiklan 3 kohdassa ja 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden huutokauppaosuudet kaudelle 2021–2030 esitetään tämän päätöksen liitteissä seuraavasti:

a)	Liite I: Jäsenvaltioiden huutokauppaosuudet direktiivin 2003/87/EY III luvun mukaisesti myönnetyistä päästöoikeuksista;

b)	Liite II: Jäsenvaltioiden huutokauppaosuudet direktiivin 2003/87/EY II luvun mukaisesti myönnetyistä päästöoikeuksista.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2020.

Komission puolesta

Frans TIMMERMANS

Johtava varapuheenjohtaja

(1) EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/410, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2018, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi sekä päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta (EUVL L 76, 19.3.2018, s. 3).

(3) Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7).

(4) Ares(2020)4979599.

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/2066, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta (EUVL L 334, 31.12.2018, s. 1).

(6) Komission asetus (EU) N:o 389/2013, annettu 2 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 280/2004/EY ja N:o 406/2009/EY mukaisen unionin rekisterin perustamisesta ja komission asetusten (EU) N:o 920/2010 ja (EU) N:o 1193/2011 kumoamisesta (EUVL L 122, 3.5.2013, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2392, annettu 13 päivänä joulukuuta 2017, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkamiseksi ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmistelemiseksi (EUVL L 350, 29.12.2017, s. 7).

LIITE I

Direktiivin 2003/87/EY III luvun mukaisesti myönnettyjen päästöoikeuksien huutokauppaosuudet

Valtio	Huutokauppaosuus
Itävalta	1,549511512 %
Belgia	2,570508102 %
Bulgaria	2,683627316 %
Kroatia	0,519852619 %
Kypros	0,287177271 %
Tšekki	5,021898139 %
Tanska	1,394176362 %
Viro	0,853364580 %
Suomi	1,861257204 %
Ranska	6,094561928 %
Saksa	22,290594909 %
Kreikka	3,815882431 %
Unkari	1,526557204 %
Islanti	0,043450983 %
Irlanti	1,041937115 %
Italia	10,521550682 %
Latvia	0,200953534 %
Liechtenstein	0,000972381 %
Liettua	0,433065735 %
Luxemburg	0,122010786 %
Malta	0,111715994 %
Alankomaat	3,730700676 %
Norja	0,865251836 %
Puola	13,000319671 %
Portugali	1,933850872 %
Romania	4,767806687 %
Slovakia	1,602124134 %
Slovenia	0,485701471 %
Espanja	9,519452381 %
Ruotsi	0,904220479 %
Yhdistynyt kuningaskunta – Pohjois-Irlanti	0,245945006 %

LIITE II

Direktiivin 2003/87/EY II luvun mukaisesti myönnettyjen päästöoikeuksien huutokauppaosuudet

Valtio	Huutokauppaosuus
Itävalta	2,124352274 %
Belgia	2,884043556 %
Bulgaria	0,962095516 %
Kroatia	0,770787777 %
Kypros	0,698769072 %
Tšekki	1,021630732 %
Tanska	2,589242238 %
Viro	0,269340406 %
Suomi	2,141104211 %
Ranska	11,28357633 %
Saksa	15,85911782 %
Kreikka	5,222468391 %
Unkari	0,97207424 %
Islanti	0,912691877 %
Irlanti	1,928162337 %
Italia	12,29799421 %
Latvia	0,542686113 %
Liettua	0,441761613 %
Luxemburg	0,354887922 %
Malta	0,599063928 %
Alankomaat	4,288464549 %
Norja	4,219779278 %
Puola	2,95885866 %
Portugali	3,885085782 %
Romania	1,861835804 %
Slovakia	0,15910511 %
Slovenia	0,128561379 %
Espanja	14,8981547 %
Ruotsi	3,724304171 %

21.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 431/72

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/2168,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2020,

asianomaisten jäsenvaltioiden Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävän laajentamiseksi esittämän yhteisen ehdotuksen yhdenmukaisuudesta kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan kanssa

(tiedoksiannettu numerolla C(2020) 8919)

(Ainoastaan hollannin-, latvian-, liettuan-, puolan-, ranskan-, saksan-, tšekin- ja vironkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta 22 päivänä syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Alankomaissa, Belgiassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Saksassa, Tšekissä ja Virossa rautatieliikenteestä vastaavat ministeriöt lähettivät asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti komissiolle kaksi 6 päivänä joulukuuta 2019 päivättyä aiesopimusta. Niissä ehdotettiin Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävän laajentamista yhtäältä Medykaan Puolan ja Ukrainan välisellä rajalla ja toisaalta Zeebruggen ja Gent-Terneuzenin satamiin.

(2)

Edellä mainitut jäsenvaltiot olivat aiemmin ehdottaneet komissiolle Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävän laajentamista Medykaan Puolan ja Ukrainan välisellä rajalla. Komissio vahvisti, että ehdotus on asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan mukainen, ja antoi komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/1111 (2). Kyseistä täytäntöönpanopäätöstä kuitenkin muutettiin komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/178 (3), jolla poistettiin maininta Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävän laajentamisesta Medykaan. Muutos johtui siitä, että Katowicen ja Medykan välinen rautatieinfrastruktuuri ei olisi toiminnassa ennen vuotta 2020. Koska infrastruktuuri on nyt toiminnassa, on aiheellista harkita uudelleen Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävän laajentamista Medykaan.

(3)	Komissio tarkasteli asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti ehdotuksia Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävän laajentamiseksi Medykaan ja Gent-Terneuzenin sekä Zeebruggen satamiin ja katsoi, että ne ovat kyseisen asetuksen 5 artiklan mukaisia.

(4)	Mitä tulee rautateiden tavaraliikennekäytävän laajentamiseen Medykaan, täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2015/1111 esitetyt näkökohdat ovat edelleen voimassa.

(5)

Rataosuudet, joita ehdotettiin käytettäviksi tavaraliikennekäytävän laajentamiseksi Zeebruggen ja Gent-Terneuzenin satamiin ovat jo osa Pohjanmeri–Välimeri-tavaraliikennekäytävää. Ne ovat osa Euroopan laajuisen liikenneverkon runkoverkkoa (Antwerpen-Gent-Zeebrugge) ja kattavaa verkkoa (Gent–Terneuzen), ja nykyinen infrastruktuuri täyttää jo osittain tai kokonaan keskeiset infrastruktuurivaatimukset (esim. sähköistäminen, akselipaino 22,5 tonnia, nopeus 100 km/h ja junan pituus 740 metriä).

(6)

Zeebruggen, Gentin ja Terneuzenin satamat ovat lähtö- ja määräpaikkoja useille sellaisille säännöllisille rautateiden tavaraliikennepalveluille, jotka liikennöivät Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävän varrella ja joiden lähtö- ja määräpaikat ovat Saksassa, Tšekissä ja Skandinaviassa (myös Skandinavia–Välimeri-tavaraliikennekäytävän kautta). Zeebruggen satama raportoi tavarajunaliikenteestä useisiin määräpaikkoihin unionissa, mikä johtuu osittain siitä, että uudet ajoneuvot ovat tärkeimpiä sataman kautta liikkuvia hyödykkeitä. Gentin ja Terneuzenin satamaviranomaiset ovat tunnistaneet myös rautateiden tavaraliikenteen mahdollisia uusia reittejä Schkopauhun (Saksa) ja Outokumpuun (Suomi) sekä kolmansiin maihin, erityisesti Kiinaan, Liettuassa sijaitsevan Šeštokain kautta.

(7)

Ehdotetun laajennuksen etuna on myös se, että Zeebruggen ja Gent-Terneuzenin satamia palvelevien rautateiden tavaraliikennekäytävien ylläpitäjät saavat käyttöönsä palvelut, joita asetuksen (EU) N:o 913/2010 13 artiklassa tarkoitettu Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävän keskitetty palvelupiste tarjoaa, mukaan lukien ennalta määrätyt reitit. Tämä lisää avoimuutta hakijoiden kannalta ja voisi yksinkertaistaa kapasiteetin jakoa poistamalla tarpeen koordinoida joitakin reittejä muiden rautateiden tavaraliikennekäytävien keskitettyjen palvelupisteiden kanssa. Laajentamalla tavaraliikennekäytävä Zeebruggeen avataan suora pääsy satamaan, joka on tärkeä uudelleenlastauspaikka kaikkien liikennekäytävän varrella sijaitsevien jäsenvaltioiden, erityisesti Tšekin, Saksan ja Puolan, autoteollisuudelle.

(8)	Laajennus parantaa rautateiden tavaraliikennettä Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävällä yhdistämällä sen meriliikenteeseen.

(9)	Asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti komission arvioinnissa otettiin huomioon mainitun asetuksen 4 artiklassa vahvistetut rautateiden tavaraliikennekäytävien laajentamista koskevat asiaankuuluvat vaatimukset.

(10)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU (4) 62 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Alankomaissa, Belgiassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Saksassa, Tšekissä ja Virossa rautatieliikenteestä vastaavien ministeriöiden komissiolle lähettämät aiesopimukset Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävän laajentamisesta Antwerpenistä Zeebruggen ja Gent-Terneuzenin satamiin sekä Katowicesta Medykaan Puolan ja Ukrainan väliselle rajalle, jotka on päivätty 6 päivänä joulukuuta 2019 ja joissa ehdotetaan yhteisesti reittiä

Wilhelmshaven/Bremerhaven/Hampuri/Amsterdam/Rotterdam/Zeebrugge – Gent (Terneuzen) – Antwerpen – Aachen – Hannover/Berliini – Varsova – Terespol (Puolan ja Valkovenäjän välisellä rajalla)/Kaunas – Riika – Tallinna/Falkenberg – Praha/Wroclaw – Katowice – Medyka (Puolan ja Ukrainan välisellä rajalla)

Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävän pääasialliseksi reitiksi, ovat asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan mukaisia.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Alankomaiden kuningaskunnalle, Belgian kuningaskunnalle, Latvian tasavallalle, Liettuan tasavallalle, Puolan tasavallalle, Saksan liittotasavallalle, Tšekin tasavallalle ja Viron tasavallalle.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2020.

Komission puolesta

Adina VĂLEAN

Komission jäsen

(1) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22.

(2) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1111, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2015, asianomaisten jäsenvaltioiden Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävän laajentamiseksi esittämän yhteisen ehdotuksen yhdenmukaisuudesta kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan kanssa (EUVL L 181, 9.7.2015, s. 82).

(3) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/178, annettu 31 päivänä tammikuuta 2017, asianomaisten jäsenvaltioiden Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävän laajentamiseksi esittämän yhteisen ehdotuksen yhdenmukaisuudesta kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan kanssa annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/1111 muuttamisesta (EUVL L 28, 2.2.2017, s. 71).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32).

21.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 431/75

NEUVOSTON SUOSITUS (EU) 2020/2169,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2020,

EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta rajoituksesta ja sen mahdollisesta poistamisesta annetun neuvoston suosituksen (EU) 2020/912 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan b ja e alakohdan sekä 292 artiklan ensimmäisen ja toisen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 30 päivänä kesäkuuta 2020 suosituksen EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta rajoituksesta ja sen mahdollisesta poistamisesta (1), jäljempänä ’neuvoston suositus’. Neuvosto hyväksyi 16 päivänä heinäkuuta 2020 suosituksen (EU) 2020/1052 EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta rajoituksesta ja sen mahdollisesta poistamisesta annetun neuvoston suosituksen (EU) 2020/912 muuttamisesta (2). Neuvosto hyväksyi 30 päivänä heinäkuuta 2020 suosituksen (EU) 2020/1144 EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta rajoituksesta ja sen mahdollisesta poistamisesta annetun neuvoston suosituksen (EU) 2020/912 muuttamisesta (3). Neuvosto hyväksyi 7 päivänä elokuuta 2020 suosituksen (EU) 2020/1186 EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta rajoituksesta ja sen mahdollisesta poistamisesta annetun neuvoston suosituksen (EU) 2020/912 muuttamisesta (4). Neuvosto hyväksyi 22 päivänä lokakuuta 2020 suosituksen (EU) 2020/1551 EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta rajoituksesta ja sen mahdollisesta poistamisesta annetun neuvoston suosituksen (EU) 2020/912 muuttamisesta (5).

(2)

Neuvoston suosituksessa todetaan, että jäsenvaltioiden olisi purettava EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskeva väliaikainen rajoitus koordinoidusti vaiheittain 1 päivästä heinäkuuta 2020 alkaen neuvoston suosituksen liitteessä I lueteltujen kolmansien maiden asukkaiden osalta. Neuvoston olisi joka toinen viikko tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa päivitettävä liitteessä I olevaa kolmansien maiden luetteloa kuultuaan tiiviisti komissiota ja asiaankuuluvia EU:n virastoja ja yksiköitä neuvoston suosituksessa tarkoitettuihin menetelmiin, kriteereihin ja tietoihin perustuvan kokonaisarvioinnin jälkeen.

(3)

Neuvostossa on käyty tämän jälkeen keskusteluja liitteessä I olevan kolmansien maiden luettelon tarkistamisesta kuullen tiiviisti komissiota ja asiaankuuluvia EU:n virastoja ja yksiköitä ja noudattaen neuvoston suosituksessa esitettyjä kriteereitä ja menetelmiä. Keskustelujen perusteella liitteessä I olevaa kolmansien maiden luetteloa olisi muutettava. Erityisesti Uruguay olisi poistettava luettelosta.

(4)

Rajavalvonta ei ole ainoastaan niiden jäsenvaltioiden edun mukaista, joiden ulkorajoilla sitä toteutetaan, vaan myös kaikkien sisärajavalvonnan lakkauttaneiden jäsenvaltioiden edun mukaista. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava ulkorajoilla toteutettavien toimenpiteiden koordinointi Schengen-alueen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi jatkettava 16 päivästä joulukuuta 2020 alkaen EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevan väliaikaisen rajoituksen purkamista koordinoidusti neuvoston suosituksen liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna tällä suosituksella, lueteltujen kolmansien maiden asukkaiden osalta.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän suosituksen hyväksymiseen, suositus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä suosituksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän suosituksen, paneeko se suosituksen täytäntöön.

(6)	Tällä suosituksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (6) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän suosituksen hyväksymiseen, suositus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(7)

Islannin ja Norjan osalta tällä suosituksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (7) 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan.

(8)

Sveitsin osalta tällä suosituksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY (8) 1 artiklan A kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (9) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(9)

Liechtensteinin osalta tällä suosituksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY (10) 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä päätöksen 2011/350/EU (11) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Muutetaan neuvoston suositusta (EU) 2020/912, sellaisena kuin se on muutettuna EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta rajoituksesta ja sen mahdollisesta poistamisesta annetulla suosituksella (EU) 2020/1052, suosituksella (EU) 2020/1144 ja suosituksella (EU) 2020/1186, seuraavasti:

Korvataan neuvoston suosituksen 1 kohdan ensimmäinen kappale seuraavasti:

”1.	Jäsenvaltioiden olisi purettava EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskeva väliaikainen rajoitus koordinoidusti vaiheittain 16 päivästä joulukuuta 2020 alkaen liitteessä I lueteltujen kolmansien maiden asukkaiden osalta.”

Korvataan suosituksen liite I seuraavasti:

”

LIITE I

Kolmannet maat ja erityishallintoalueet, joiden asukkaisiin EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskeva ulkorajoilla sovellettava väliaikainen rajoitus ei saisi vaikuttaa:

I VALTIOT

AUSTRALIA

JAPANI

3.	UUSI-SEELANTI

RUANDA

SINGAPORE

6.	ETELÄ-KOREA

THAIMAA

8.	KIINA (*1)

II KIINAN KANSANTASAVALLAN ERITYISHALLINTOALUEET

Hongkongin erityishallintoalue (*1)

Macaon erityishallintoalue (*1)

”

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2020.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. ROTH

(1) EUVL L 208I, 1.7.2020, s. 1.

(2) EUVL L 230, 17.7.2020, s. 26.

(3) EUVL L 248, 31.7.2020, s. 26.

(4) EUVL L 261, 11.8.2020, s. 83.

(5) EUVL L 354, 26.10.2020, s. 19.

(6) Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(7) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(8) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(9) Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(10) EUVL L 160, 18.6.2011, p. 21.

(11) Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(*1) Edellyttäen, että vastavuoroisuus vahvistetaan

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 431

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	63. vuosikerta 21. joulukuuta 2020

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2020/2153, annettu 7 päivänä lokakuuta 2020, neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 muuttamisesta operatiivisten henkilötietojen ryhmien ja niiden rekisteröityjen ryhmien osalta, joiden operatiivisia henkilötietoja Euroopan syyttäjänvirasto voi käsitellä asiakirja-aineistosta laaditussa hakemistossa	1
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2020/2154, annettu 14 päivänä lokakuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä unionissa tapahtuviin maaeläimistä saatavien eläinperäisten tuotteiden siirtoihin sovellettavien eläinterveyttä, todentamista ja ilmoittamista koskevien vaatimusten osalta ( 1 )	5
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2020/2155, annettu 14 päivänä lokakuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU täydentämisestä perustamalla vapaaehtoinen unionin yhteinen rakennusten älyvalmiuden luokitusjärjestelmä ( 1 )	9
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/2156, annettu 14 päivänä lokakuuta 2020, vapaaehtoisen unionin yhteisen rakennusten älyvalmiuden luokitusjärjestelmän käytännön toteutusta koskevista teknisistä säännöistä ( 1 )	25
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/2157, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, suojattua alkuperänimitystä tai suojattua maantieteellistä merkintää koskeviin eritelmiin tehtävien unionin muutosten hyväksymisestä (Montello – Colli Asolani (SAN))	30
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/2158, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymisestä (Chabichou du Poitou (SAN))	32
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/2159, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta	34
	*	Komission asetus (EU) 2020/2160, annettu 18 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XIV muuttamisesta siltä osin kuin on kyse aineryhmästä 4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)fenoli, etoksyloitu (johon kuuluu tarkasti määriteltyjä aineita ja koostumukseltaan tuntemattomia tai vaihtelevia aineita, komplekseja reaktiotuotteita tai biologisia materiaaleja, polymeerejä ja homologeja) ( 1 )	38
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/2161, annettu 18 päivänä joulukuuta 2020, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/915 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnilla Thaimaasta riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa, koskevan tutkimuksen vireillepanosta ja kyseisen tuonnin kirjaamisvelvoitteesta	42
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/2162, annettu 18 päivänä joulukuuta 2020, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifolioiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2384 ja täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/271 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä tiettyjen alumiinifolioiden tuonnilla Thaimaasta riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa, koskevan tutkimuksen vireillepanosta ja kyseisen tuonnin kirjaamisvelvoitteesta	48
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/2163, annettu 18 päivänä joulukuuta 2020, unionin etuuskohtelujärjestelyissä vahvistettujen alkuperäsääntöjen täytäntöönpanosta Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta	55
		PÄÄTÖKSET
	*	Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös (YUTP) 2020/2164, annettu 15 päivänä joulukuuta 2020, valmiuksien kehittämistä Somaliassa koskevan Euroopan unionin operaation (EUCAP Somalia) operaation johtajan toimeksiannon jatkamisesta (EUCAP Somalia/1/2020)	59
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/2165, annettu 9 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1861 soveltamissäännöistä sellaisten tietoja koskevien vähimmäislaatuvaatimusten ja teknisten eritelmien osalta, joita sovelletaan valokuvien ja sormenjälkitietojen tallentamisessa Schengenin tietojärjestelmään (SIS) rajatarkastusten ja palauttamisen alalla (tiedoksiannettu numerolla C(2020) 8599)	61
	*	Komission päätös (EU) 2020/2166, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, jäsenvaltioiden huutokauppaosuuksien määrittämisestä EU:n päästökauppajärjestelmän kaudella 2021–2030 (tiedoksiannettu numerolla C(2020) 8945) ( 1 )	66
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/2167, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, tietyistä CWD-tautiin liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/1918 muuttamisesta sen soveltamisajan pidentämiseksi (tiedoksiannettu numerolla C(2020) 8802) ( 1 )	70
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/2168, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, asianomaisten jäsenvaltioiden Pohjanmeri–Itämeri-tavaraliikennekäytävän laajentamiseksi esittämän yhteisen ehdotuksen yhdenmukaisuudesta kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan kanssa (tiedoksiannettu numerolla C(2020) 8919)	72
		SUOSITUKSET
	*	Neuvoston suositus (EU) 2020/2169, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta rajoituksesta ja sen mahdollisesta poistamisesta annetun neuvoston suosituksen (EU) 2020/912 muuttamisesta	75