ISSN 1977-0812
Euroopan unionin
virallinen lehti
L 417
Suomenkielinen laitos
Lainsäädäntö
63. vuosikerta
11. joulukuuta 2020
|
ISSN 1977-0812 |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417 |
|
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
63. vuosikerta |
|
Sisältö |
|
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
Sivu |
|
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
|
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
PÄÄTÖKSET
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/1 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1836,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2017 osalta (COM(2019) 334), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 12 päivänä kesäkuuta 2019 julkaiseman katsauksen nro 07/2019 ”Nopea tilannekatsaus kestävyysraportoinnista: EU:n toimielinten ja virastojen tilanteen kartoitus”, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdan ja 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (3) ja erityisesti sen 68 ja 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30 päivänä syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (4) ja erityisesti sen 110 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (5) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0079/2020), |
|
A. |
toteaa, että tämä päätöslauselma sisältää delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 110 artiklan sekä Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteessä V olevan 3 artiklan mukaisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa sekä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvät luonteeltaan yleiset huomautukset; |
|
B. |
korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että on tärkeää vahvistaa edelleen tulosbudjetoinnin käsitettä ja unionin toimielinten vastuuvelvollisuutta sekä noudattaa henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa; |
1.
korostaa, että virastot voivat vaikuttaa merkittävästi toimintapolitiikkaan, päätöksentekoon sekä ohjelmien täytäntöönpanoon aloilla, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä unionin kansalaisille ja joita ovat muun muassa turvallisuus, terveys, tutkimus, talousasiat, vapaus ja oikeus; toteaa jälleen, että virastoilla on tärkeitä tehtäviä, jotka vaikuttavat suoraan unionin kansalaisten päivittäiseen elämään; palauttaa lisäksi jälleen kerran mieliin virastojen ja etenkin sääntelyvirastojen ja riippumatonta tietojenkeruuta harjoittavien virastojen itsemääräämisoikeuden merkityksen; muistuttaa, että virastojen perustamisen päätarkoituksena oli unionin järjestelmien hallinnointi, sisämarkkinoiden toteuttamisen helpottaminen ja riippumattomien teknisten tai tieteellisten arviointien suorittaminen; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että yleisesti ottaen virastot hoitavat tehtävänsä tuloksellisesti;
2.
panee tyytyväisenä merkille virastojen saavuttaman näkyvän edistyksen toimissa, joilla vastataan vuotuisissa vastuuvapausmenettelyissä esitettyihin kehotuksiin ja suosituksiin; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuodelta 2018 antaman unionin virastoja koskevan vuosikertomuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen tarkastuslausunnon kaikkien virastojen tilien luotettavuudesta; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien tulojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta lukuun ottamatta Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa (EASO); panee merkille, että EASOn osalta tilintarkastustuomioistuin esitti perustelut varauman sisältävälle lausunnolle varainhoitovuosien 2016 ja 2017 maksujen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien havaintojensa perusteella, mutta varainhoitovuosien 2016 ja 2017 vaikutuksia lukuun ottamatta 31 päivänä joulukuuta 2018 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat EASOn maksut ovat tilintarkastustuomioistuimen mukaan kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset; panee merkille EASOn jatkuvan edistymisen uudistusten ja korjaavia toimia koskevien suunnitelmien toteuttamisessa;
3.
panee merkille, että vuonna 2018 unionin 32 erillisviraston määrärahat olivat noin 2 590 000 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina, mikä on noin 10,22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017, ja 2 360 000 000 euroa maksumäärärahoina, mikä vastaa 5,13 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; panee lisäksi merkille, että 2 360 000 000 eurosta noin 1 700 000 000 euroa rahoitettiin unionin yleisestä talousarviosta ja että määrä on 72,16 prosenttia virastojen vuoden 2018 kokonaisrahoituksesta (72,08 prosenttia vuonna 2017); toteaa lisäksi, että noin 657 000 000 euroa rahoitettiin palkkioilla ja maksuilla sekä osallistuvien jäsenvaltioiden suorilla maksuosuuksilla;
4.
kehottaa jälleen yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan vastuuvapausmenettelyä siten, että päätös vastuuvapauden myöntämisestä tehtäisiin välittömästi sitä vuotta, jolta vastuuvapaus myönnetään, seuraavana vuonna, jolloin menettely voitaisiin viedä päätökseen kutakin tilivuotta seuraavana vuonna; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille toimet ja hyvän yhteistyön Euroopan unionin virastojen verkoston (jäljempänä verkosto) ja yksittäisten virastojen sekä etenkin tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja toteaa tämän osoittavan selvästi, että niillä on potentiaalia yksinkertaistaa ja nopeuttaa menettelyä omalta osaltaan; on tyytyväinen tähän mennessä aikaansaatuun edistykseen ja kehottaa kaikkia asiaan liittyviä toimijoita jatkamaan toimiaan menettelyn edistämiseksi entisestään;
Tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat pääasialliset riskit ja sen esittämät suositukset
|
5. |
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin pitää kertomuksensa mukaan virastojen kansainvälisesti hyväksyttyihin tilinpäätösstandardeihin perustuvien tilien luotettavuuteen kohdistuvaa riskiä yleisesti ottaen vähäisenä ja että aiemmin on ilmennyt vain vähän olennaisia virheitä; panee kuitenkin merkille, että komissio tekee yhä enemmän valtuutussopimuksia, joissa virastoille annetaan uusia erityistehtäviä ja osoitetaan niille tätä varten tuloja, ja että tämän vuoksi virastojen kirjanpitokohtelun johdonmukaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistaminen on haasteellista; |
|
6. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuin pitää kertomuksensa mukaan useimpien virastojen tilien perustana olevien tulojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvaa riskiä yleisesti ottaen vähäisenä ja keskisuurena sellaisten osittain omarahoitteisten virastojen osalta, joissa palkkioiden ja maksuosuuksien veloittamiseen ja keräämiseen talouden toimijoilta tai yhteistyötä tekeviltä mailta sovelletaan erityisiä sääntöjä; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin pitää virastojen tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvaa riskiä yleisesti ottaen keskisuurena, joskin se katsoo riskin vaihtelevan vähäisestä suureen talousarvion osastosta toiseen; panee merkille, että osastossa 1 (henkilöstömenot) riski on yleensä vähäinen, osastossa 2 (hallintomenot) riskiä pidetään keskisuurena ja osastossa 3 (toimintamenot) riskin katsotaan vaihtelevan vähäisestä suureen virastoittain ja niiden toimintamenojen luonteen mukaan; toteaa, että suuret riskit johtuvat usein hankintoihin ja avustuksiin liittyvistä maksuista, jotka olisi otettava huomioon, kun tilintarkastustuomioistuin päättää tulevien tarkastusten otannasta; |
|
7. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan varainhoidon moitteettomuuteen kohdistuu keskisuuri riski ja sen on havaittu kohdistuvan pääasiassa informaatioteknologiaan (IT) ja julkisiin hankintoihin; pitää valitettavana, että informaatioteknologia ja julkiset hankinnat ovat edelleen virheille alttiita aloja; toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen järjestää lisäkoulutusta ja tarjota hyvien käytäntöjen vaihtoa virastojen hankintaryhmille; |
|
8. |
painottaa, että tarve ylläpitää erillisiä hallintorakenteita ja -menettelyjä kussakin virastossa synnyttää luonnostaan hallinnon tehokkuuteen kohdistuvan toimintariskin, ja kehottaa virastoja vahvistamaan aihekohtaista ryhmittelyään ja yhteistyötään politiikanalojensa mukaan yhdenmukaistamisen ja resurssien tehokkaan jakamisen varmistamiseksi; kehottaa virastoja lisäämään ponnistuksiaan yhteisten palvelujensa soveltamisalan laajentamiseksi ja parantamaan näin menettelyidensä tehokkuutta ja kustannustehokkuutta; |
|
9. |
korostaa kahden päätoimipaikan, toiminnallisen ja hallinnollisen päätoimipaikan, aiheuttamaa ongelmaa, sillä ne eivät tuota virastoille toiminnallista lisäarvoa, ja kehottaa toteuttamaan lisätoimia tehottomuuksien vähentämiseksi; kannustaa virastoja toimimaan samoissa tiloissa, vaikka ne keskittyvät kukin omiin erityisiin politiikanaloihinsa; toteaa, että komissio vastaa mahdollista yhdistämistä, sulkemista ja/tai tehtävien siirtämistä koskevien ehdotuksien tekemisestä; |
|
10. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan aiempien vuosien havaintojen perusteella ja sillä perusteella, että EU:n politiikkojen tiedetään kehittyneen tiettyyn suuntaan eräillä alueilla, jäsenvaltioiden yhteistyön tasoon liittyvä riski on korkea seuraavien virastojen osalta: Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA); toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen saattaa nämä kysymykset neuvoston asialistalle jäsenvaltioiden yhteistyön vahvistamiseksi; |
|
11. |
on tietoinen siitä, että virastojen vaikuttava, tehokas ja virheetön työ liittyy läheisesti niiden toiminnallisten ja hallinnollisten toimintojen kattamiseksi tarvittavaan riittävään rahoitukseen; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
12. |
panee merkille verkoston hyväksyvän vastauksen parlamentin pyyntöön antaa unionin toimielimille rakentavaa palautetta vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen yhteydessä ja toteaa, että kutakin virastoa pyydettiin analysoimaan komission monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 koskevaa ehdotusta; panee merkille monivuotisen rahoituskehyksen suuren merkityksen virastojen talousarvioille ja kannustaa virastoja jatkamaan uusien rahoituslähteiden etsimistä unionin talousarviosta nykyisin maksettavien maksuosuuksien rinnalle; |
|
13. |
toteaa, että eräiden virastojen talousarvion toteuttamista koskevat tarkastetut selvitykset eroavat yksityiskohtaisuuden osalta useimpien muiden virastojen antamista selvityksistä, mikä osoittaa, että virastojen talousarvioselvityksiä varten tarvitaan selvät suuntaviivat; panee merkille toimet, joita on toteutettu johdonmukaisuuden varmistamiseksi tilinpäätöksen esittämisessä ja sitä koskevassa raportoinnissa; panee myös tänä vuonna merkille erot tietyissä virastojen toimittamissa tiedoissa ja asiakirjoissa, erityisesti henkilöstöä koskevien lukujen osalta, myös henkilöstötaulukkoa koskevissa kertomuksissa (täytetyt toimet tai unionin talousarviossa hyväksytty toimien enimmäismäärä); panee merkille verkoston vastauksen, jonka mukaan se noudattaa komission suuntaviivoja, joita tarkistettiin delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 johdosta ja jotka hyväksyttiin 20. huhtikuuta 2020; toistaa lisäksi komissiolle esittämänsä pyynnön toimittaa tulevina vuosina vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle automaattisesti 32 erillisviraston osalta viralliset luvut, jotka koskevat virallista talousarviota (maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina) ja henkilöstön määrää (henkilöstötaulukko, sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat 31. joulukuuta kyseisenä vuonna); |
Tuloksellisuus
|
14. |
kannustaa virastoja ja komissiota kehittämään edelleen ja soveltamaan tulosbudjetoinnin periaatetta, etsimään johdonmukaisesti vaikuttavimpia keinoja tuottaa lisäarvoa ja selvittämään edelleen mahdollisia parannuksia resurssien tehokkaaseen hallintaan; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen ehdotuksen virastojen talousarvioiden esittämisestä toiminnoittain, mikä mahdollistaisi resurssien yhdistämisen toimintoihin, joissa ne käytetään, ja helpottaisi määrärahojen kohdentamista, lisäisi tehokkuutta sekä vähentäisi tarpeettomia menoja; |
|
15. |
panee tyytyväisenä merkille, että virastot perustivat verkoston keskinäiseksi yhteistyöfoorumiksi vahvistamaan virastojen näkyvyyttä, tunnistamaan ja edistämään tehostamismahdollisuuksia ja tuomaan lisäarvoa; panee merkille verkoston lisäarvon, kun se tekee yhteistyötä parlamentin kanssa, ja suhtautuu myönteisesti sen pyrkimyksiin toimien ja tiedon koordinoimisessa, keräämisessä ja konsolidoinnissa unionin toimielinten hyväksi; pitää myönteisinä myös ohjeita, joita verkosto antaa virastoille niiden pyrkiessä optimoimaan valmiuksiaan suunnitella ja seurata tuloksia sekä käytettyjä määrärahoja ja resursseja ja raportoida niistä; |
|
16. |
panee tyytyväisenä merkille, että eräät samaan aiheryhmään kuuluvat virastot, kuten oikeus- ja sisäasioiden alan virastot (6) ja Euroopan valvontaviranomaiset (7), tekevät jo tehokasta yhteistyötä; kannustaa muitakin virastoja lisäämään mahdollisuuksien mukaan keskinäistä yhteistyötä yhteisten palvelujen ja synergioiden toteuttamisen lisäksi myös niiden yhteisillä politiikanaloilla; toteaa, että suurin osa virastoista pyrkii parantamaan synergiaa sekä resurssien jakamista; panee merkille, että verkosto on laatinut sähköisen luettelon jaetuista palveluista, jotka ovat pääasiassa IT-palveluja, ja että vuonna 2018 kehitettiin kokeiluhanke, jonka tarkoituksena oli seurata jaettujen palvelujen käyttöä ja hyötyjä ja joka laajennettiin vuonna 2019 kattamaan kaikki jaetut palvelut; |
|
17. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuonna 2018 edistyttiin jonkin verran komission kehittämän henkilöstöhallinnon työvälineen Sysper2-järjestelmän käyttöönotossa ja että vuonna 2018 viisi uutta virastoa otti sen käyttöön; toteaa kuitenkin, että työvälineen käyttöönotossa edistyminen vaihtelee, koska hanke on mutkikas ja jokaisella virastolla on omat erikoisuutensa; kehottaa tästä syystä komissiota antamaan apua sen varmistamiseksi, että työvälinettä hyödynnetään asianmukaisesti; panee lisäksi merkille virastojen tyydyttävän edistymisen sähköisen hankintamenettelyn käyttöönotossa; toteaa kuitenkin, että useat virastot ovat vasta ottamassa käyttöön komission kehittämiä sähköisen laskutuksen välineitä; |
|
18. |
ilmaisee huolensa siitä, että kestävyysraportteja julkaisee vain yksi EU:n virasto, Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto; kehottaa kaikkia virastoja sisällyttämään kestävyyden täysimääräisesti niiden ilmoittamiin tietoihin, julkaisemaan kestävyysraportteja, jotka kattavat sekä organisaation toiminnan että toteutetut toimet, sekä varmistamaan kestävyysraportoinnin uskottavuuden tarkastusten avulla; |
|
19. |
korostaa, että unionin virastojen on tehtäviään hoitaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että noudatetaan unionin oikeutta, kunnioitetaan suhteellisuusperiaatetta ja noudatetaan sisämarkkinoiden perusperiaatteita; |
|
20. |
kannustaa virastoja jatkamaan palvelujensa digitalisoimista koskevan johdonmukaisen politiikan kehittämistä; |
Henkilöstöpolitiikka
|
21. |
toteaa, että 32 viraston palveluksessa oli vuonna 2018 virkamiehiä, väliaikaisia ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä sekä kansallisia asiantuntijoita yhteensä 7 626 (7 324 vuonna 2017), joten lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli 3,74 prosenttia; |
|
22. |
panee merkille, että vuonna 2018 kuusi virastoa saavutti ylimmän johdon tasolla sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja neljä virastoa hyvän tasapainon, mutta 14 virastossa sukupuolten tasapuolista edustusta ei ollut (yhdessä niistä ylimmässä johdossa oli vain miehiä); kehottaa virastoja tekemään enemmän sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi johtotason työntekijöiden keskuudessa; |
|
23. |
panee lisäksi merkille, että vuonna 2018 kolmen viraston hallintoneuvostoissa sukupuolet olivat tasapuolisesti edustettuina ja kuudessa virastossa tasapaino oli hyvä, mutta 21 virastossa sukupuolijakauma oli epätasapainoinen (yhdessä niistä hallintoneuvosto koostui yksinomaan miehistä); pyytää jäsenvaltioita ja hallintoneuvostoihin osallistuvia organisaatiota ottamaan huomioon tarpeen parantaa sukupuolten tasapuolista edustusta, kun ne nimittävät edustajiaan näihin elimiin; |
|
24. |
huomauttaa, että vain yksi virasto, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA), on ilmoittanut sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta sekä ylimmän johdon työntekijöiden keskuudessa että hallintoneuvostossa; panee tyytyväisenä merkille tämän saavutuksen ja kehottaa muita virastoja seuraamaan tätä hyvää esimerkkiä; |
|
25. |
panee merkille virastojen toimittamat tiedot sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta ylimmässä johdossa ja hallintoneuvostoissa sekä eräiden virastojen huomautukset siitä, ettei niillä ole ylintä johtoa pääjohtajaa lukuun ottamatta; pyytää tältä osin virastoja esittämään tulevaisuudessa tiedot kaikista hallintohenkilöstön ryhmistä; |
|
26. |
kannustaa virastoja laatimaan pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehyksen, jossa käsitellään henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, etätyötä, syrjimättömyyttä, maantieteellistä tasapainoa sekä vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia; |
|
27. |
panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen päätelmän, jossa todetaan, että tilintarkastustuomioistuin laati vuonna 2017 nopean tilannekatsauksen siihen, miten virastot ovat panneet täytäntöön sitoumuksensa, jonka mukaan henkilöstötaulukossa olevista toimista vähennetään viisi prosenttia vuosina 2014–2018, ja että viiden prosentin vähennys oli toteutunut, joskin hieman viiveellä; |
|
28. |
panee merkille, että henkilöstön riittämättömyys aiheuttaa joillekin virastoille haasteen erityisesti silloin, kun virastoille määrätään uusia tehtäviä ilman, että tehtävien hoitamista varten myönnetään lisähenkilöstöä, ja toteaa, että vastuuvapauden myöntävä viranomainen on huolestunut erityisesti eräiden virastojen vaikeuksista löytää päteviä henkilöitä tiettyihin palkkaluokkiin, mikä haittaa virastojen yleistä tuloksellisuutta ja edellyttää ulkoisten toimijoiden käyttöä; |
|
29. |
antaa tunnustusta virastojen toteuttamista toimista sellaisen ympäristön luomiseksi, jossa ei esiinny työpaikkahäirintää, kuten henkilöstölle ja johdolle tarjottavasta lisäkoulutuksesta sekä neuvonta- ja häirintäyhdyshenkilöjen käyttöönotosta; kehottaa virastoja, jotka eivät vielä ole toteuttaneet tällaisia toimia, toteuttamaan niitä, ja kannustaa häirintään liittyviä valituksia saaneita virastoja käsittelemään valitukset kiireellisesti; |
|
30. |
panee merkille, että virastot seuraavat ja arvioivat jatkuvasti henkilöstömääriään sekä henkilöstön ja määrärahojen lisäämistä koskevia tarpeitaan ja esittävät tarvittaessa niitä koskevia pyyntöjä; toteaa, että tällaisia pyyntöjä olisi käsiteltävä laajemmassa toimielinten välisessä prosessissa, jotta resurssien määrä vastaa virastojen tehtäviä ja vastuualueita; |
|
31. |
korostaa henkilöstön hyvinvointia koskevan politiikan merkitystä; korostaa, että virastojen olisi tarjottava kunnolliset ja korkealaatuiset työolot kaikille työntekijöille; |
|
32. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastusta varten tehtyyn otokseen sisältyneistä maksuista oli havaittavissa kehityssuuntaus, jossa oman, henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön puutetta kompensoitiin ulkoisella henkilöstöllä (erityisesti IT-konsultteja), jota työskentee toisinaan virastojen tiloissa, sekä sopimussuhteisilla toimihenkilöillä ja vuokratyöntekijöillä; toteaa, että viisi virastoa käytti rekisteröidyiltä työvoiman vuokrausyrityksiltä hankittuja tilapäistyöntekijöitä mutta ne eivät noudattaneet kaikkia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/104/EY (8) ja kansallisten lakien säännöksiä (esimerkiksi tilapäistyöntekijöiden työehtojen osalta); panee merkille, että kolmella virastolla oli IT-palvelusopimuksia ja muita konsulttisopimuksia, jotka oli muotoiltu ja/tai pantu täytäntöön siten, että sopimukset saattaisivat käytännössä tarkoittaa vuokratyöntekijöiden osoittamista virastojen käyttöön (mise à disposition), sen sijaan että sopimusten perusteella olisi toimitettu selkeästi määriteltyjä palveluita tai tuotteita ja että sopimusten yhteydessä olisi noudatettu direktiiviä 2008/104/EY, EU:n henkilöstösääntöjä sekä sosiaalisia ja työllisyyttä koskevia sääntöjä, mikä altistaa nämä virastot oikeudellisille riskeille ja mainevahingolle; kehottaa verkostoa ottamaan käyttöön yleisen politiikan, jolla estetään vakinaisen henkilöstön korvaaminen kalliimmilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla; |
|
33. |
panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen tekemät havainnot siitä, että joissain virastoissa tilapäistyötekijöiden työehdot ovat huonommat kuin viraston suoraan rekrytoimilla työntekijöillä; muistuttaa, että direktiivin 2008/104/EY ja useiden valtioiden kansallisen työlainsäädännön mukaan tilapäistyöntekijöillä on oltava samanlaiset työehdot kuin palveluita käyttävän yrityksen suoraan rekrytoimilla työntekijöillä; kehottaa kyseisiä virastoja arvioimaan tilapäistyöntekijöidensä työehtoja ja huolehtimaan siitä, että ne ovat unionin ja kansallisen työlainsäädännön mukaisia; |
|
34. |
panee merkille, että unionin virastoissa on ilmoitettu hyvin vähän väärinkäytösten paljastamista koskevia tapauksia, mikä herättää epäilyksen siitä, että joko henkilöstö ei ole tietoinen nykyisistä säännöistä tai se ei luota järjestelmään; kehottaa saattamaan kaikkien unionin virastojen väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat toimintaperiaatteet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 (9) mukaisiksi; kehottaa virastoja hyödyntämään tehokkaasti väärinkäytösten paljastamista koskevia sisäisiä sääntöjään tai suuntaviivojaan; kehottaa niitä virastoja, joissa tällaisten sääntöjen hyväksymisprosessi on vielä kesken, saattamaan sen päätökseen ilman tarpeettomia viivästyksiä; |
|
35. |
kehottaa kaikkia virastoja antamaan tiedot henkilöstönsä vuosittaisesta vaihtuvuudesta ja sairauslomista johtuvista keskimääräisistä poissaoloista ja ilmoittamaan selvästi toimet, jotka olivat täytettyinä kyseisen vuoden 31 päivänä joulukuuta, jotta voidaan varmistaa virastojen vertailukelpoisuus; |
|
36. |
kehottaa uudelleen komissiota tarkistamaan, miten eri jäsenvaltioissa työskentelevien työntekijöiden palkkaan sovellettava korjauskerroin lasketaan, jotta parannetaan virastojen henkilöstön maantieteellistä tasapainoa; |
|
37. |
panee huolestuneena merkille, että henkilöstön palkkoihin sovellettavat alhaiset korjauskertoimet aiheuttavat vaikeita tilanteita, jotka saattavat haitata viraston kykyä suorittaa päivittäiset tehtävänsä tehokkaasti ja johtaa henkilöstön suureen vaihtuvuuteen; korostaa, että sellaisissa maissa sijaitsevien virastojen, joissa sovelletaan alhaista korjauskerrointa, olisi saatava komissiolta lisätukea täydentävien toimenpiteiden toteuttamiseen, kuten Eurooppa-koulujen ja muiden laitosten perustamiseen, jotta virastoista saadaan houkuttelevampia nykyisten ja mahdollisten uusien työntekijöiden kannalta; kehottaa komissiota arvioimaan palkan korjauskertoimien soveltamisen vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta tulevaisuudessa; |
|
38. |
panee merkille, etteivät useimmat virastot julkaise ilmoituksia avoimista toimista unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) verkkosivustolla; panee merkille huolen korkeista käännöskustannuksista; pitää tässä yhteydessä myönteisenä verkoston käynnistämää ja ylläpitämää virastojen välistä työpaikkasivustoa ja kehottaa kaikkia virastoja hyödyntämään tätä foorumia; |
|
39. |
kannustaa niitä unionin virastoja, joilla ei ole perusoikeusstrategiaa, harkitsemaan sellaisen hyväksymistä, ja sisällyttämään siihen viittauksen perusoikeuksiin käytännesäännöissä, joissa määriteltäisiin henkilöstön tehtävät ja koulutus; suosittelee, että toteutetaan tehokkaita ennaltaehkäisytoimia ja tunnistetaan tehokkaita menettelyjä häirintäongelmien ratkaisemiseksi; |
Hankintamenettelyt
|
40. |
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan havaittiin puutteita, jotka koskivat seuraavia seikkoja: liiallinen riippuvaisuus toimeksisaajista, ulkopuolisesta konsultoinnista ja vuokratyöntekijöistä, puutteellisten sopimuksentekoperusteiden käyttäminen sekä sopimusten tekeminen sellaisten tarjoajien kanssa, joiden tarjoukset olivat poikkeuksellisen alhaisia ilman että alhaisille tarjouksille olisi esitetty mielekkäitä perusteluita; panee merkille, että useat virastot ovat ulkoistaneet laajassa mitassa tavanomaisia toimintojaan ja toisinaan ydintoimintojaan, minkä myötä virastojen sisäinen asiantuntemus vähenee ja sopimusten toteuttamisen valvonta heikentyy, ja että hankintamenettelyissä havaittiin joitakin puutteellisuuksia, jotka voivat estää reilua kilpailua ja joiden seurauksena taloudellisesti edullisimmat hankinnat saattavat jäädä tekemättä; suosittelee asianmukaista hinnan ja laadun välistä suhdetta sopimuksia tehtäessä, puitesopimusten mahdollisimman hyvää suunnittelua, välityspalvelujen perusteltua käyttöä sekä yksityiskohtaisten puitesopimusten käyttöä; panee merkille, että kuuden viraston osalta IT-laitteiston toimituksia ja kunnossapitoa koskevan puitesopimuksen ehdot olivat heikkoja siinä mielessä, että ne sallivat sellaistenkin laitteiden hankinnan, joita ei nimenomaisesti mainittu sopimuksessa ja jotka eivät sisältyneet alun perin toteutettuun kilpailutukseen, ja lisäksi toimeksisaajalla oli sopimuksen mukaan oikeus periä toimitetuista laitteista palkkioita, jotka lisättiin muilta tavarantoimittajilta perittyihin hintoihin; toteaa, että virastoilla ei sinänsä ole valtuuksia muuttaa perustavaa laatua olevia sopimusjärjestelyjä, mutta virastojen ennakkotarkastuksissa ei varmistettu, olivatko toimeksisaajan perimät palkkiot oikein laskettuja; kehottaa kaikkia unionin virastoja ja elimiä noudattamaan tiukasti julkisia hankintoja koskevia sääntöjä; korostaa, että digitalisointi tarjoaa virastoille erinomaisen mahdollisuuden lisätä tehokkuutta ja avoimuutta myös julkisissa hankinnoissa; kehottaa tästä syystä kaikkia virastoja ja elimiä saattamaan nopeasti valmiiksi ja ottamaan käyttöön sähköiset tarjouskilpailut, sähköisen tarjousten toimittamisen, sähköisen laskutuksen ja julkisten hankintojen sähköiset lomakkeet; pyytää komissiota ja virastoja puuttumaan pikaisesti hankintaryhmien tarvittaviin parannuksiin, kun otetaan huomioon, että ongelma on jatkuva ja se on ratkaistava järjestelmän tasolla; |
|
41. |
katsoo, että unionin virastojen, elinten ja toimielinten on toimittava esimerkkinä avoimuuden suhteen; kehottaa tästä syystä julkaisemaan täydelliset luettelot julkisilla hankintamenettelyillä tehdyistä sopimuksista, myös niistä, joiden arvo alittaa lainsäädännössä vaaditun 15 000 euron kynnysarvon; |
|
42. |
panee merkille, että erillisvirastot ja muut elimet sekä kahdeksan unionin yhteisyritystä pyrkivät entistä enemmän hyödyntämään yhteisiä hankintamenettelyjä ja sitä kautta saavuttamaan suurempaa hallinnollista tehokkuutta ja suurempia mittakaavaetuja; toteaa kuitenkin, että vaikka kehitys näyttää lupaavalta, yritykset yhteishankintojen toteuttamiseksi eivät aina ole olleet menestyksekkäitä esimerkiksi sen vuoksi, että markkina-analyysi on ollut riittämätöntä; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
43. |
toteaa, että 2. huhtikuuta 2019 järjestettiin vetoomusvaliokunnan pyynnöstä seminaari, jonka aiheena olivat eturistiriidat sekä EU:n toimielinten ja virastojen lahjomattomuus, vastuuvelvollisuus ja avoimuus ja jossa esiteltiin eturistiriitoja ja EU:n virastoja käsittelevän tulevan tutkimuksen alustavia tuloksia; pitää valitettavana, että tämä tutkimus julkaistiin vasta tammikuussa 2020, vaikka se piti esitellä jo heinäkuussa 2019; toteaa, että se tarjoaa kattavan yleiskuvan ja analyysin niistä käytännöistä, joilla pyritään välttämään eturistiriitoja eri virastoissa, sekä suosituksia virastojen eturistiriitojen välttämiseen tähtäävien käytäntöjen valvonnan parantamiseksi; kehottaa verkostoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kehityssuuntauksista, jotka liittyvät eturistiriitoja koskevien sääntöjen ja käytäntöjen soveltamiseen, sekä näitä sääntöjä ja käytäntöjä koskevista mahdollisista muutoksista; |
|
44. |
panee huolestuneena merkille, että kaikki unionin virastot ja elimet eivät ole julkaisseet verkkosivustoillaan hallintoneuvostojen jäsenten, ylimmän johdon ja kansallisten asiantuntijoiden ilmoituksia sidonnaisuuksista; pitää valitettavana, että jotkin virastot julkaisevat yhä ilmoituksia eturistiriidattomuudesta; painottaa, että ei ole hallintoneuvostojen jäsenten tai johdon tehtävä julkaista ilmoituksia omasta eturistiriidattomuudestaan; kehottaa kaikkia virastoja ottamaan käyttöön yhtenäisen sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten mallin; korostaa, että on tärkeää perustaa riippumaton eettinen elin, joka arvioi eturistiriitoja ja pyöröovi-ilmiöön liittyviä tilanteita kaikissa unionin toimielimissä, virastoissa ja muissa elimissä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki kansalliset asiantuntijat julkaisevat ilmoituksen sidonnaisuuksista sekä ansioluettelonsa kyseessä olevan viraston verkkosivustolla; |
|
45. |
toistaa, että jos eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet eivät ole riittävän täsmälliset, ne saattavat heikentää viraston uskottavuutta; toteaa, että kaikkien tällaisten toimintaperiaatteiden lähtökohtana on säännöllisten ja riittävän tarkkojen sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten toimittaminen; korostaa tässä yhteydessä, että siirtyminen kohti ilmoituksia sidonnaisuuksista eturistiriidattomuusilmoitusten sijasta mahdollistaisi kattavamman valvonnan; korostaa, että sen lisäksi olisi oltava käytössä kunkin viraston kokoon ja tehtävään nähden oikeasuhteinen eturistiriitojen seurantamekanismi; |
|
46. |
kehottaa kaikkia virastoja liittymään edunvalvojien avoimuusrekisteriä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen, josta komissio, neuvosto ja parlamentti parhaillaan neuvottelevat; |
|
47. |
pitää valitettavana, että pyöröovi-ilmiön ongelmasta ei edelleenkään ole selkeitä ohjeita eikä vakiintunutta toimintalinjaa; korostaa, että tämä on hyvin tärkeä kysymys erityisesti teollisuuden kanssa toimiville virastoille; kehottaa komissiota laatimaan vahvemmat säännöt, parempaa valvontaa ja selkeämmät ohjeet lähtevän henkilöstön karenssiajoista ja muista pyöröovi-ilmiöön liittyvistä toimenpiteistä; |
|
48. |
on tyytyväinen siihen, että useimmat virastot ovat antaneet ohjeet asiakirjojen antamisesta yleisön tutustuttavaksi, lukuun ottamatta Euroopan unionin elinten käännöskeskusta (CdT) sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavaa eurooppalaista virastoa (eu-LISA); toteaa kuitenkin, että käännöskeskus aikoo ottaa käyttöön tätä koskevat ohjeet ja että eu-LISA aikoo kehittää sisäiset säännöt julkisiin asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyä varten ja että se pyrkii hyväksymään nämä säännöt vuoden 2020 aikana; |
|
49. |
ilmaisee uudelleen huolensa siitä, että virastot, jotka saavat suuren osan tuloistaan teollisuuden maksamina maksuina, ovat alttiimpia eturistiriitojen ja ammatillisen riippumattomuuden vaarantumisen riskille; kehottaa virastoja ja komissiota vähentämään riippuvuutta teollisuuden maksuista; |
|
50. |
kehottaa jälleen kerran virastoja ottamaan käyttöön kattavat ja laaja-alaiset toimintaperiaatteet eturistiriitojen välttämiseksi ja käyttämään ECHAn riippumattomuutta koskevia toimintaperiaatteita parhaana käytäntönä ja esimerkillisenä eturistiriitojen seuranta- ja torjuntajärjestelmänä; kannustaa kaikkia virastoja perustamaan eturistiriitoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean; |
Sisäiset kontrollit
|
51. |
panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomion, että kun virastot hyödyntävät toimielinten yhteisiä sopimuksia, virastot ovat edelleen vastuussa siitä, että julkisten hankintojen periaatteita sovelletaan niiden tekemissä yksittäisissä sopimuksissa, ja että virastojen sisäisillä kontrolleilla on varmistettava, että periaatteita noudatetaan; |
|
52. |
toteaa, että vuoden 2018 loppuun mennessä 29 viraston hallintoneuvostot olivat hyväksyneet komission tarkistetun sisäisen valvonnan kehyksen ja 15 virastoa raportoi lisäksi kehyksen täytäntöönpanosta; kehottaa kaikkia virastoja hyväksymään ja panemaan täytäntöön sisäisen valvonnan kehyksen, jotta sisäisen valvonnan standardit vastaisivat tiukimpia kansainvälisiä standardeja ja jotta varmistettaisiin, että sisäiset kontrollit tukevat päätöksentekoa vaikuttavasti ja tehokkaasti; |
|
53. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että osa virastoista ei ollut ottanut käyttöön toimintaperiaatteita, joissa olisi määritelty erityistä luotettavuutta edellyttävät tehtävät ja niihin liittyvät riskiä lieventävät kontrollit, joiden tavoitteena on pienentää henkilöstölle delegoitujen valtuuksien väärinkäytön riski hyväksyttävälle tasolle ja joiden olisi oltava vakiintunut osa sisäistä valvontaa; kehottaa näin ollen näitä virastoja hyväksymään tällaiset toimintaperiaatteet; |
Muita huomautuksia
|
54. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että Euroopan pankkiviranomainen (EPV) ja Euroopan lääkevirasto (EMA), joiden toimipaikat olivat aiemmin Lontoossa, siirrettiin pois Yhdistyneestä kuningaskunnasta vuonna 2019 ja että niiden tilinpäätöksiin on kirjattu muuttokuluja koskevia varauksia; panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen esille nostamat EMAn vuokrasopimukseen liittyvät muutokset sekä Englannin ja Walesin alioikeuden antaman tuomion; panee merkille uuden alivuokrasopimuksen tekemisen jälkeen jäljelle jääneen 465 000 000 euron ehdollisen velan ja epävarmuuden siitä, kuinka paljon virasto kaiken kaikkiaan menettää henkilöstöä uudelleensijoittamisen seurauksena; panee myös huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin mainitsi molempien virastojen tulojen mahdollisesti vähentyvän tulevaisuudessa Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron vuoksi; |
|
55. |
suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen 12 päivänä kesäkuuta 2019 julkaiseman katsauksen nro 07/2019”Kestävyysraportoinnista: EU:n toimielinten ja virastojen tilanteen kartoitus” (Nopea tilannekatsaus); toistaa tilannekatsauksen havainnot siitä, että kerätyt ja julkaistut tiedot liittyvät pääosin siihen, miten organisaation toiminta (kuten sen sisäinen paperin tai veden käyttö) vaikuttaa kestävyyteen, eikä niinkään siihen, miten organisaatio on ottanut kestävyyden huomioon yleisstrategiassaan ja toimissaan; korostaa, että tällaisessa sisäisesti keskittyneessä raportoinnissa ei ehkä pystytä puuttumaan organisaation olennaisimpiin kysymyksiin; kehottaa kaikkia virastoja selvittämään niiden toiminnasta aiheutuvat kielteiset vaikutukset kestävyyteen ja sisällyttämään ne järjestelmällisesti kestävyysraportointiinsa; |
|
56. |
kehottaa painokkaasti virastoja panemaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset täytäntöön; |
|
57. |
korostaa, että virastojen on pikaisesti keskityttävä tutkimustensa ja työnsä tulosten levittämiseen suurelle yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisö sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla, jotta lisätään tietoisuutta virastojen toiminnasta; muistuttaa, että kansalaiset ovat yleisesti tietämättömiä virastoista jopa niissä maissa, joihin virastot ovat sijoittautuneet; kehottaa virastoja pyrkimään tavoittamaan kansalaiset tehokkaammin ja useammin; |
|
58. |
korostaa Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia virastojen organisaatioon, toimintoihin ja tileihin erityisesti suorien maksuosuuksien vähentymisen osalta; kehottaa komissiota toimimaan erittäin huolellisesti käsitellessään virastojen riskien ehkäisemistä ja vähentämistä; |
|
59. |
pitää myönteisenä, että on perustettu Euroopan työviranomainen (ELA), jonka perustamisasetus tuli voimaan maaliskuussa 2018 ja joka aloitti toimintansa lokakuussa 2019; korostaa tarvetta varmistaa, että sen perustamista varten on varattu riittävästi varoja; pitää kiinni siitä, että rahoitusta ei voida toteuttaa kohdentamalla uudelleen muiden työllisyys- ja sosiaaliasioiden alan virastojen ja budjettikohtien määrärahoja ja että ELA tarvitsee uutena elimenä uusia resursseja voidakseen toimia sujuvasti; korostaa erityisesti, että ELAn perustaminen ei saisi johtaa Euroopan työnvälitysverkoston (Eures-verkosto) resurssien ja valmiuksien vähenemiseen, koska Eures-verkostolla on keskeinen asema unionin kansalaisten keskuudessa työvoiman liikkuvuuden edistämisessä ja se tarjoaa palveluja ja kumppanuuksia työnhakijoille ja työnantajille, julkisille työvoimapalveluille, työmarkkinaosapuolille ja paikallisviranomaisille; korostaa siksi, että sekä ELAn että Eures-verkoston budjettikohdat on pidettävä selkeästi erillään toisistaan; |
|
60. |
huomauttaa, että ELA auttaa varmistamaan, että työvoiman liikkuvuutta ja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevat unionin säännöt pannaan tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti täytäntöön, auttaa kansallisia viranomaisia tekemään yhteistyötä näiden sääntöjen täytäntöönpanon valvomiseksi ja helpottaa kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia hyötyä sisämarkkinoista; katsoo, että vaikka neljän viraston (Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop), Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound), Euroopan koulutussäätiö (ETF) ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA)) toiminta keskittyy pääasiassa tutkimukseen, niistä voisi olla hyötyä ELAn työn tukemisessa ja edistämisessä; |
|
61. |
korostaa, että avoimuus ja kansalaisten tietoisuus virastojen olemassaolosta ovat keskeisiä tekijöitä virastojen demokraattisen vastuuvelvollisuuden kannalta; pitää ensiarvoisen tärkeänä virastojen resurssien ja tietojen helppokäyttöisyyttä; kehottaa siksi arvioimaan, miten tietoja ja resursseja esitetään tällä hetkellä ja miten niitä asetetaan saataville sekä missä määrin ne ovat kansalaisten mielestä helposti yksilöitävissä, tunnistettavissa ja käytettävissä; |
|
62. |
suosittaa, että kaikki virastot kiinnittävät huomiota yleisöviestintään ja toimintansa tunnetuksi tekemiseen, koska kansalaiset eivät usein ole tietoisia niiden olemassaolosta ja toiminnasta; |
|
63. |
kannustaa unionin virastoja harkitsemaan, että ne hyväksyisivät perusoikeusstrategian, johon sisältyisi viittaus perusoikeuksiin käytännesäännöissä, joissa voitaisiin määritellä henkilöstön tehtävät ja koulutus; kannustaa perustamaan mekanismeja, joilla varmistetaan, että mahdollinen perusoikeuksien rikkominen havaitaan ja siitä raportoidaan ja että tällaisten rikkomisten riskit saatetaan nopeasti viraston tärkeimpien elinten tietoon; kannustaa perustamaan tarvittaessa toimen perusoikeusvastaavalle, joka raportoisi suoraan hallintoneuvostolle, (jotta varmistettaisiin tietynasteinen riippumattomuus muusta henkilöstöstä) sen takaamiseksi, että perusoikeuksiin kohdistuviin uhkiin puututtaisiin välittömästi ja organisaation perusoikeuspolitiikkaa päivitettäisiin jatkuvasti; kannustaa kehittämään säännöllistä perusoikeuskysymyksiä koskevaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kanssa; kannustaa ottamaan perusoikeuksien noudattamisen keskeiseksi osatekijäksi viraston ulkoisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön ehdoissa, myös erityisesti sellaisten kansallisten hallintojen edustajien kanssa, joiden kanssa ne tekevät operatiivista yhteistyötä; |
|
64. |
kannustaa kaikkia oikeus- ja sisäasioiden alan virastoja harkitsemaan rekisteröitymistä ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) niiden ympäristönsuojelun tason parantamiseksi. |
|
65. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman vastuuvapausmenettelyn kohteena oleville erillisvirastoille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). |
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(3) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(4) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(5) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.
(6) Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA), Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO), Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL), Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol), Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) sekä Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust).
(7) Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23. lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/10 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1837,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0070/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 209 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 71 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 559/2014 (5) ja erityisesti sen 12 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (6), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (7), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0030/2020), |
1.
myöntää toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 42.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 108.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/12 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1838,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0070/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 209 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 71 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 559/2014 (5) ja erityisesti sen 12 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (6), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (7), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0030/2020), |
1.
hyväksyy toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 42.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 108.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/14 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1839,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0030/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että polttokenno- ja vety-yhteisyritys (FCH) perustettiin toukokuussa 2008 neuvoston asetuksella (EY) N:o 521/2008 (1) julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudeksi 31 päivään joulukuuta 2017 ulottuvan toimikauden ajaksi ja että tarkoituksena oli keskittyä kehittämään markkinasovelluksia ja helpottaa teollisuuden lisäpyrkimyksiä ottaa polttokenno- ja vetyteknologiat nopeasti käyttöön; ottaa huomioon, että asetus (EY) N:o 521/2008 kumottiin neuvoston asetuksella (EU) N:o 559/2014 (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että toukokuussa 2014 annetulla asetuksella (EU) N:o 559/2014 perustettiin toinen polttokenno- ja vety-yhteisyritys (FCH2), joka korvasi alkuperäisen FCH:n ja toimii sen seuraajana 31 päivään joulukuuta 2024 saakka; |
|
C. |
ottaa huomioon, että FCH-yhteisyrityksen osakkaita olivat komission edustama unioni, eurooppalaisen polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen teollisuusryhmittymä ja tutkimusryhmittymä N.ERGHY; |
|
D. |
ottaa huomioon, että FCH2-yhteisyrityksen osakkaita ovat komission edustama unioni, New Energy World Industry Grouping Aisbl -teollisuusryhmittymä, joka nimettiin vuonna 2016 uudelleen Hydrogen Europe -teollisuusryhmittymäksi, ja New European Research Grouping on Fuel Cells and Hydrogen Aisbl -tutkimusryhmittymä; |
|
E. |
ottaa huomioon, että unioni osallistuu FCH2-yhteisyrityksen ensimmäisen vaiheen toimintakuluihin enintään 470 000 000 eurolla seitsemännestä puiteohjelmasta; ottaa huomioon, että muilta osakkailta saatujen rahoitusosuuksien on oltava vähintään samansuuruisia kuin unionin osuus; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan FCH2-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä, että varainhoitovuoden 2018 tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot FCH2-yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; toteaa lisäksi, että FCH2-yhteisyrityksen kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin; |
|
2. |
ottaa huomioon, että FCH2-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 lopulliseen talousarvioon sisältyi 85 504 157 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 126 526 307 euroa maksumäärärahoja; |
|
3. |
toteaa, että vuonna 2018 maksusitoumusmäärärahojen kokonaiskäyttöaste oli 93 prosenttia ja maksumäärärahojen 83 prosenttia; |
Monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä
|
4. |
panee merkille, että unionin rahoitusosuus FCH2-yhteisyritykselle seitsemännestä puiteohjelmasta on 421 300 000 euroa, johon sisältyy 19 100 000 euroa luontoissuorituksia, ja että teollisuusryhmittymää ja tutkimusryhmittymää edustavat osakkaat osallistuvat rahoitukseen 442 500 000 eurolla, johon sisältyy 420 000 000 euroa luontoissuorituksia FCH2-yhteisyrityksen rahoittamiin seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin ja 17 900 000 euroa käteissuorituksia hallinnollisiin kuluihin; |
|
5. |
ottaa huomioon, että seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin vuonna 2018 käytettävissä olleiden FCH2-yhteisyrityksen maksumäärärahojen käyttöaste oli 79,6 prosenttia, mikä johtui käynnissä olevia seitsemännen puiteohjelman hankkeita koskevien kuluilmoitusten viivästymisestä; |
Monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä
|
6. |
panee merkille, että unionin rahoitusosuus FCH2-yhteisyritykselle Horisontti 2020 -puiteohjelmasta on 318 800 000 euroa ja teollisuusryhmittymää ja tutkimusryhmittymää edustavat osakkaat osallistuvat rahoitukseen 649 400 000 eurolla, johon sisältyy 1 800 000 euroa luontoissuorituksia FCH2-yhteisyrityksen rahoittamiin Horisontti 2020 -hankkeisiin, 7 700 000 euroa luontoissuorituksia täydentäviin toimiin ja 3 600 000 euroa käteissuorituksia hallinnollisiin kuluihin; |
|
7. |
panee merkille, että teollisuutta edustavien osakkaiden luontoissuoritukset, jotka koskivat operatiivisia toimia, olivat vähäisiä ja että tämä johtuu siitä, että FCH2-yhteisyritys varmentaa ne yhdessä lopullisten kuluilmoitusten kanssa; toteaa, että siksi suurin osa sidotuista luontoissuorituksista varmennetaan myöhemmin Horisontti 2020 -ohjelman mittaan, kun hankkeiden loppumaksut suoritetaan ja kustannusselvityksiä koskevien lausuntojen määräaika koittaa; |
|
8. |
panee merkille, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 95,8 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste oli 84,4 prosenttia; toteaa, että seitsemännen puiteohjelman osalta vuoden 2018 lopussa suoritettiin väliaikaisia ja ennen kaikkea lopullisia määräaikaiskertomuksia varten 29 maksua, joiden kokonaismäärä oli 21 400 000 euroa; toteaa, että talousarvion toteutusaste maksumäärärahojen osalta oli 79,6 prosenttia (vuonna 2017 vastaava osuus oli 73,8 prosenttia); |
|
9. |
toteaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelman osalta maksumäärärahoista suoritettiin 19 ennakkomaksua vuoden 2017 ja 2018 ehdotuspyyntöjen perusteella valittuihin hankkeisiin, yksitoista maksua tutkimuksiin ja kaksi yhteiselle tutkimuskeskukselle; toteaa lisäksi, että talousarvion toteutusaste maksujen osalta oli 83,4 prosenttia (vuonna 2017 vastaava osuus oli 93,3 prosenttia); toteaa, että talousarvion toteutusaste maksusitoumusmäärärahojen osalta oli 95,8 prosenttia (vuonna 2017 vastaava osuus oli 98,3 prosenttia), mikä johtui ehdotuspyynnön tuloksesta, jossa yhtä aihealuetta ei katettu, ja hankintojen suunnittelun viivästymisestä; |
|
10. |
panee merkille, että FCH2-yhteisyritys laati toimintasuunnitelman, jonka yhteisyrityksen hallintoneuvosto vahvisti maaliskuussa 2018 ja joka sisältää monia erilaisia toimia, jotka yhteisyrityksen on tarkoitus toteuttaa ja joista osa on jo käynnistetty; toteaa, että suurin osa näistä toimista on määrä toteuttaa vuosina 2018 ja 2019, kun taas vähäisempää osaa toimista harkitaan seuraavalle ohjelmakaudelle; |
Tuloksellisuus
|
11. |
toteaa, että FCH2-yhteisyritys arvioi toiminnastaan saatavaa lisäarvoa käyttäen keskeisinä tulosindikaattoreina tiettyjä toimenpiteitä, jotka liittyvät esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, energian loppukäytön tehokkuuteen, älykkäisiin verkkoihin ja varastointiin; toteaa lisäksi, että FCH2-yhteisyritys hyödyntää muita toimenpiteitä, kuten demonstrointihankkeita jäsenvaltioissa ja alueilla, joille on myönnetty unionin rahoitusta; toteaa, että FCH2-yhteisyritys tarkisti keskeisiä tulosindikaattoreita vuonna 2018 viimeaikaisen merkittävän teknisen kehityksen ja uusien sovellusten vuoksi; |
|
12. |
toteaa, että hallintokulujen osuus (hallinto- ja toimintatalousarvio) oli alle viisi prosenttia, mikä viittaa siihen, että FCH2-yhteisyrityksen organisaatiorakenne on varsin kevyt ja tehokas; |
|
13. |
panee merkille, että vuonna 2018 vipuvaikutus oli 1,36, kun edellytyksenä oli 0,56; toteaa lisäksi, että kun otetaan huomioon kaikkien yksityisten kumppaneiden luontoissuoritukset hankkeissa, vipuvaikutus oli 1,96; |
|
14. |
pitää myönteisenä, että kaikki ehdotuspyynnöt julkaistiin ja saatettiin päätökseen asiaa koskevien työsuunnitelmien ja 20 aihealuetta sisältäneen vuoden 2018 työohjelman mukaisesti; |
|
15. |
panee merkille, että vuoden 2018 lopussa FCH2-yhteisyrityksen palveluksessa oli 27 työntekijää kymmenestä jäsenvaltiosta, ja panee tyytyväisenä merkille henkilöstön sukupuolijakauman (51 prosenttia oli miehiä ja 49 prosenttia naisia); panee myös merkille, että vuonna 2018 naisten osuus Horisontti 2020 -hankkeissa oli 31 prosenttia, 26 prosenttia ohjelman koordinaattoreista oli naisia, 22 prosenttia FCH2-yhteisyrityksen jäsenvaltioiden edustajien ryhmän jäsenistä oli naisia ja 33 prosenttia tiedekomitean jäsenistä oli naisia; |
|
16. |
toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää enemmän tietoa sen tuottamasta lisäarvosta; kehottaa FCH2-yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä ja levittämään tutkimustuloksensa yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta pyrkien lisäämään näin yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta ja kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn; |
|
17. |
toteaa, että liikennealalla FCH2-yhteisyritys tuki demonstrointitoimia, jotka koskivat yli 1 900:aa kevyttä ajoneuvoa, joista yli 630 oli vuonna 2018 jo käytössä; toteaa myös, että FCH2-yhteisyritys esitteli 45 unionin kymmenessä jäsenvaltiossa käytössä olevaa linja-autoa vuonna 2018; panee tyytyväisenä merkille, että polttokennoja energialähteenä käyttävien linja-autojen käyttöönottoa voidaan maailmanlaajuisella tasolla pitää huippusaavutuksena, jonka edistyminen on pitkälti FCH2-yhteisyrityksen hankkeiden tulos; |
Sisäinen tarkastus
|
18. |
toteaa, että vuonna 2018 FCH2-yhteisyritys saattoi päätökseen kaikkien niiden toimintasuunnitelmien toteutuksen, joilla vastataan suosituksiin, jotka annettiin sisäisen tarkastuksen vuonna 2016 toteuttamien tulosjohtamista koskevien tarkastusten perusteella, mukaan lukien suositus monivuotisen työohjelman ja strategisten ja operatiivisten tavoitteiden tarkistamisesta; panee merkille, että tammikuussa 2018 FCH2-yhteisyritys toimitti sisäisen tarkastuksen osastolle toimintasuunnitelman, joka liittyy kolmeen sisäisen tarkastuksen esittämään suositukseen; toteaa, että nämä suositukset koskevat koordinointia keskustukiyksikön kanssa ja sen välineiden ja palvelujen täytäntöönpanoa; ottaa huomioon, että osana toimintasuunnitelmaa FCH2-yhteisyritys järjesti ensimmäisen työpajansa keskustukiyksikön kanssa; pitää myönteisenä, että FCH2-yhteisyritys toimitti joulukuussa 2018 sisäisen tarkastuksen tarkasteltavaksi kaikki toimintasuunnitelmat, jotka koskevat vuoden 2017 tarkastuskertomuksen perusteella annettuja suosituksia; panee myös tyytyväisenä merkille, että vuonna 2019 sisäinen tarkastus lähetti hallintoneuvostolle kirjeen, jossa vahvistettiin, että kaikki suositukset ja toimintasuunnitelmat on pantu onnistuneesti täytäntöön; |
|
19. |
ottaa huomioon, että jälkitarkastuksia jatkettiin käynnistämällä 141 seitsemännen puiteohjelman avustuksia koskevaa tarkastusta, joista 132 saatiin päätökseen ja loput oli määrä saada päätökseen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä; toteaa, että nämä tarkastukset kattavat yhteensä 23 prosenttia hyväksyttyjen kuluilmoitusten arvosta; toteaa, että jäännösvirhetaso oli alle kaksi prosenttia; toteaa, että vuonna 2018 käynnistettiin 14 uutta Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevaa tarkastusta; |
|
20. |
panee merkille komission lopullisen arvion FCH-yhteisyrityksestä vuosilta 2008–2016 sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa toimineen FCH2-yhteisyrityksen väliarvioinnin, joka kattaa vuodet 2014–2016, ja toteaa, että hallintoneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2018 toimintasuunnitelman, josta useita toimia on jo käynnistetty; toteaa, että suurin osa ohjelmasta odotetaan saatavan päätökseen vuosien 2018 ja 2019 välillä, mutta ottaa huomioon, että pieni määrä toimia pannaan oletettavasti täytäntöön seuraavalla ohjelmakaudella; |
Sisäiset kontrollit
|
21. |
pitää myönteisenä, että FCH2-yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt ja avustusten saajien jälkitarkastukset seitsemännen puiteohjelman väli- ja loppumaksujen osalta sekä Horisontti 2020 -hankkeiden kuluilmoitusten osalta ja että komissio vastaa jälkitarkastuksista; pitää myönteisenä, että jälkitarkastusten jäännösvirhetaso oli vuoden 2018 lopussa 1,10 prosenttia seitsemännen puiteohjelman osalta ja 0,46 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman osalta ja että tilintarkastustuomioistuimen mukaan ne jäävät alle olennaisuusrajan; |
|
22. |
toteaa, että FCH2-yhteisyritys käynnisti vuonna 2017 yhdessä komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteisen tarkastustoiminnon kanssa ensimmäisen jälkitarkastuksen, joka kohdistui Horisontti 2020 -puiteohjelman välimaksuja koskevien kuluilmoitusten satunnaisotokseen; panee merkille, että FCH2-yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt; ottaa huomioon, että FCH2-yhteisyritys toimittaa avustusten saajien jälkitarkastukset seitsemännen puiteohjelman väli- ja loppumaksuista, kun taas Horisontti 2020 -puiteohjelman kuluilmoitusten jälkitarkastuksista vastaa komission yhteinen tarkastustoiminto; toteaa kuitenkin huolestuneena, että vuoden 2018 lopussa oli vielä meneillään kaksi vuonna 2017 käynnistettyä tarkastusta ja FCH2-yhteisyritys ei saanut niitä valmiiksi, koska keskustelut avustusten saajien kanssa jatkuivat ja ne edellyttivät koordinointia myös tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston muiden yksiköiden kanssa, jotta voitiin varmistaa tarkastustulosten yhtenäisyys eri sidosryhmien kesken; |
|
23. |
kehottaa tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden ja katsoo, että arvioinnissa olisi tarkasteltava luontoissuorituksiin liittyvän menettelyn täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia. |
(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 521/2008, annettu 30. toukokuuta 2008, polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 153, 12.6.2008, s. 1).
(2) Neuvoston asetus (EU) N:o 559/2014, annettu 6. toukokuuta 2014, toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 108).
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/18 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1840,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Clean Sky 2 -yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Clean Sky 2 -yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0067/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 209 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 71 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Clean Sky 2 -yhteisyrityksestä 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 558/2014 (5) ja erityisesti sen 12 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (6), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0032/2020), |
1.
myöntää Clean Sky 2 -yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Clean Sky 2 -yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 32.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/20 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1841,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Clean Sky 2 -yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Clean Sky 2 -yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0067/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 209 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 71 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Clean Sky 2 -yhteisyrityksestä 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 558/2014 (5) ja erityisesti sen 12 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (6), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0032/2020), |
1.
hyväksyy Clean Sky 2 -yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Clean Sky 2 -yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 32.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/22 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1842,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan Clean Sky 2 -yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Clean Sky 2 -yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0032/2020), |
|
A. |
toteaa, että yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa 16. marraskuuta 2009; |
|
B. |
ottaa huomioon, että Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisen Clean Sky -yhteisyrityksen korvasi 27. kesäkuuta 2014 alkaen asetuksella (EU) N:o 558/2014 (1) perustettu Clean Sky 2 -yhteisyritys; |
|
C. |
ottaa huomioon, että yhteisyrityksen päätavoitteena on edistää merkittävästi ilmailualan teknologioiden ympäristövaikutusten vähentämistä ja parantaa Euroopan ilmailualan kilpailukykyä; ottaa huomioon, että yhteisyrityksen toiminnan kestoa on jatkettu 31. joulukuuta 2024 asti; |
|
D. |
ottaa huomioon, että yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat komission edustama Euroopan unioni, integroitujen teknologioiden demonstraatiotoimien, innovatiivisten ilma-alusten demonstraatioalustaa koskevien toimien ja poikittaistoimien vetäjät sekä integroitujen teknologioiden demonstraatiotoimien assosiaatiojäsenet; |
|
E. |
ottaa huomioon, että unionin on määrä rahoittaa yhteisyrityksen toisen vaiheen toimintaa Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarviosta enintään 1 755 000 000 eurolla; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että yhteisyrityksen tilinpäätös 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; |
|
2. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan Clean Sky 2 -yhteisyrityksen tilinpäätöksen perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
|
3. |
toteaa, että yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 lopulliseen talousarvioon sisältyi 371 100 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 343 786 573 euroa maksumäärärahoja; toteaa, että 98,7 prosenttia maksusitoumusmäärärahoista ja 98,6 prosenttia maksumäärärahoista muodostuu komission avustuksista ja edellisiltä vuosilta siirretyistä määrärahoista; |
|
4. |
panee merkille, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,2 prosenttia (99,6 prosenttia vuonna 2017) ja maksumäärärahojen käyttöaste 97,3 prosenttia (98,5 prosenttia vuonna 2017); panee merkille, että hallintomenoihin osoitettujen maksumäärärahojen käyttöaste laski 79,23 prosenttiin (93,13 prosentista vuonna 2017); |
|
5. |
panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys on ottanut käyttöön erilaisia välineitä tarkkaillakseen ohjelman toteutusta toimien tuottavuuden, saavutusten, suunnittelun ja riskien kannalta; |
Monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä
|
6. |
toteaa, että unionin rahoitusosuus seitsemännestä puiteohjelmasta on 800 000 000 euroa ja että teollisuusryhmittymää ja tutkimusryhmittymää edustavat osakkaat osallistuvat rahoitukseen 608 300 000 eurolla, johon sisältyy 594 100 000 euroa luontoissuorituksia toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoittamiin seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin ja 14 900 000 euroa käteissuorituksia hallinnollisiin kuluihin; |
|
7. |
toteaa, että seitsemännen puiteohjelman päättyessä virallisesti vuonna 2017 sen toteutusaste oli lähes 100 prosenttia; panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys peri takaisin vielä noin 850 000 euroa, jotka liittyivät selvittämättä oleviin ennakkomaksuihin ja jälkitarkastusten tuloksiin; |
Monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä
|
8. |
panee merkille, että vuoden 2018 loppuun mennessä Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettaviin toimiin varatusta 2 064 000 000 euron kokonaismäärästä 816 700 000 euroa oli unionin käteissuorituksia ja 14 100 000 euroa yksityisten osakkaiden käteissuorituksia; panee merkille, että vuoden 2018 loppuun mennessä hallintoneuvosto oli validoinut 273 900 000 euron luontoissuoritukset, 157 600 000 euron luontoissuoritukset oli raportoitu muttei vielä validoitu ja teollisuutta edustavilta osakkailta oli saatu 801 700 000 euron luontoissuoritukset täydentäviin toimiin; |
Ehdotuspyynnöt
|
9. |
panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys käynnisti kaksi ehdotuspyyntöä, sai 417 tukikelpoista ehdotusta (kaikkiaan ehdotuksia oli 420) ja valitsi rahoitettaviksi 131 ehdotusta; |
|
10. |
panee merkille, että ydinkumppaneita koskeneet neljä ehdotuspyyntöä päätettiin onnistuneesti vuonna 2017; panee merkille, että vuoden 2018 toiminta koski kaikkien valittujen ydinkumppanien sisällyttämistä uuteen osakkaiden avustussopimukseen ja että muutamista näistä ydinkumppaneista tuli aktiivisia osakkaita vuonna 2018; toteaa, että kaikkien neljän ehdotuspyynnön sekä valittujen ehdokkaiden osakkaiksi ottamisen myötä yhteisyrityksellä oli 183 ydinkumppania, joista 49 oli intressiyhteisöjä tai asianomaisia kolmansia osapuolia; |
|
11. |
toteaa, että vuoden 2018 loppuun mennessä oli käynnistetty yhdeksän ehdotuspyyntöä, joista kahdeksan on joko arvioitu ja pantu kokonaisuudessaan täytäntöön tai niiden täytäntöönpano on loppuvaiheessa, ja toteaa, että näissä kahdeksassa ehdotuspyynnössä on mukana yli 560 kumppania 27 eri maasta; panee merkille, että seitsemäs ehdotuspyyntö pantiin täytäntöön lokakuussa 2018 ja siinä oli 198 osallistujaa, kahdeksas ehdotuspyyntö käynnistettiin marraskuussa 2018 ja siinä oli 182 osallistujaa ja yhdeksäs ehdotuspyyntö käynnistettiin myös marraskuussa 2018 ja arvioitiin maaliskuussa 2019; |
Tuloksellisuus
|
12. |
pitää valitettavana, että tietoa joistain keskeisistä tulosindikaattoreista ei ole vielä saatavilla hankkeiden luonteen vuoksi; pitää myönteisenä, että suurin osa erityisistä keskeisistä tulosindikaattoreista on joko saavutettu tai etenee suunnitellusti; toteaa, että asiantuntijat vaativat lisäämään valvontaa ja analyyseja sekä erottamaan selkeästi toisistaan kunkin vuoden lopussa saavutetut keskeiset tulosindikaattorit ja suunnitellut keskeiset tulosindikaattorit; |
|
13. |
toteaa, että hallintokulujen osuus (hallinto- ja toimintatalousarvio) on alle viisi prosenttia, mikä viittaa siihen, että yhteisyrityksen organisaatiorakenne on varsin kevyt ja tehokas; |
|
14. |
panee merkille, että väliaikaisen ja sopimussuhteisen henkilöstön vaihtuvuus oli yhteisyrityksessä suurta vuosina 2017 ja 2018; panee merkille, että väliaikaisen henkilöstön vaihtuvuus kasvoi lähes 17 prosenttia; toteaa, että lisäksi tilapäistyöntekijöiden käyttö lähes kaksinkertaistui vuonna 2018; |
|
15. |
panee merkille, että yhteisyrityksen vuotuisessa toimintakertomuksessa 2018 sukupuolten tasapuolista edustusta koskevat keskeiset tulosindikaattorit vuosina 2017 ja 2018 osoittavat, että vaikka naisten osallistumisaste on vakaa, se on kuitenkin melko alhainen: naisia on 22 prosenttia ohjelman osanottajista, 13 prosenttia ohjelman koordinaattoreista ja 18–25 prosenttia neuvonantajista ja asiantuntijoista, jotka suorittavat arviointeja ja analyysejä ja työskentelevät tiedekomiteassa; suosittelee, että naisten osallistumista ohjelmaan pyritään jatkuvasti lisäämään; |
|
16. |
pitää myönteisenä, että yhteisyritys käyttää Euroopan parhaita kykyjä ja resursseja; panee merkille, että siinä hyödynnetään johtavien eurooppalaisten ilmailualan tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tiedekuntien avainosaamista ja -tietämystä; |
Keskeiset kontrollit ja valvontajärjestelmät
|
17. |
ottaa huomioon, että yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt sekä avustusten saajien jälkitarkastukset seitsemännen puiteohjelman väli- ja loppumaksujen osalta ja että Horisontti 2020 -hankkeiden kuluilmoitusten jälkitarkastuksista vastaa komission yhteinen tarkastus; |
|
18. |
toteaa, että yhteisyritys raportoi jälkitarkastusten jäännösvirhetasoksi 1,21 prosenttia seitsemännen puiteohjelman hankkeiden ja 1,11 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeiden kohdalla ja että molemmat luvut jäävät alle kahden prosentin olennaisuusrajan; |
Petostentorjuntastrategia
|
19. |
panee merkille, että yhteisyritys kiinnittää erityistä huomiota petosten ehkäisemiseen ja havaitsemiseen; toteaa, että tästä syystä tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (RTD) panee sidosryhmien kanssa vuonna 2020 täytäntöön petostentorjuntastrategian kaksinkertaisen rahoituksen havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että vuonna 2018 havaittiin kolme väitettyä petollista toimintaa sisältänyttä tapausta, jotka liittyivät yhteisyrityksen antamaan rahoitukseen; toteaa, että niistä ilmoitettiin Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF); |
Sisäinen tarkastus
|
20. |
panee merkille, että vuonna 2018 sisäinen tarkastus suoritti koordinointia yhteisen tukikeskuksen kanssa koskevan tarkastuksen, jonka tarkoituksena oli arvioida yhteisyrityksen hallinnoinnin, riskinhallinnan ja sisäisten prosessien suunnittelun asianmukaisuutta; panee tyytyväisenä merkille, että sisäinen tarkastus piti vahvuutena sitä, että yhteisyritys vaihtoi aktiivisesti tietoa yhteisen tukikeskuksen kanssa; toteaa lisäksi, että tarkastajat panivat merkille johtajien yhteiset menettelytavat, joilla tuodaan esille heidän tarpeensa tärkeiden kysymysten, kuten luottamuksellisuuden, osalta; toteaa, että tämän lisäksi sisäiselle tarkastukselle on annettu useita suosituksia komission tietojärjestelmien mukauttamiseksi edelleen, jotta voidaan poistaa jäljellä olevat tiedonsiirron rajoitukset; kehottaa yhteisyritystä saattamaan valmiiksi sen edunsaajien luottamuksellisten tietojen käsittelyä koskevat kriteerit ja menettelyt; |
Muita huomautuksia
|
21. |
panee merkille, että yhteisyritys on jatkanut kahdenvälisiä sopimuksia joidenkin jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa sen tekemän älykkään erikoistumisen tutkimus- ja innovointistrategioiden painopisteiden kartoituksen perusteella, jonka mukaan yli 60 aluetta on ilmoittanut yhteisyritykselle, että ilmailuala tai vastaavat alat kuuluvat niiden tutkimuksen ja innovoinnin painopisteisiin; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja erään Saksan alueen kanssa, minkä seurauksena 31. joulukuuta 2018 mennessä voimassa olleiden yhteisymmärryspöytäkirjojen määrä nousi 17:ään; toteaa, että tämän jälkeen allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja Ranskan Uuden-Akvitanian alueen kanssa kesäkuussa 2019; |
|
22. |
toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää enemmän tietoa sen tuottamasta lisäarvosta; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä ja levittämään tutkimustuloksensa suurelle yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta pyrkien siten lisäämään yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta ja kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn; |
|
23. |
pyytää tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden; katsoo, että arvioinnissa olisi tarkasteltava luontoissuorituksiin liittyvän menettelyn täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia; |
Liikenne ja matkailu
|
24. |
painottaa, että yhteisyrityksen tavoitteet olisi mukautettava siten, että niissä otetaan huomioon tarve vähittäiseen hiilestä irtautumiseen, ja että tarkoitukseen olisi osoitettava automaattisesti tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta varmistetaan, että yhteisyrityksellä on riittävä kapasiteetti sopeutua mahdollisiin mukautuksiin; |
|
25. |
toteaa, että yhteisyritys on unionin ja ilmailuteollisuuden välinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jonka tavoitteena on kehittää läpimurtoteknologioita lentokoneiden ja lentoliikenteen ympäristötehokkuuden lisäämiseksi merkittävästi; toteaa, että Clean Sky -yhteisyritys perustettiin vuonna 2007 osana seitsemättä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaa ja että vuonna 2014 siitä tuli Clean Sky 2 -yhteisyritys tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmassa; |
|
26. |
panee merkille, että yhteisyrityksen ohjelmat yhteisrahoitetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmasta (2014–2020) unionin avustuksilla, joiden määrä on enintään 1 755 000 000 euroa, ja yksityisten osakkaiden luontoissuorituksilla, joiden määrä on vähintään 2 193 750 000 euroa; panee merkille, että hallinnolliset kustannukset jaetaan tasapuolisesti unionin ja yksityisten osakkaiden kesken eivätkä ne saa ylittää 78 000 000:ta euroa kyseisellä ajanjaksolla; |
|
27. |
pitää myönteisenä yhteisyrityksen merkittävää panosta ilmailualan tehostamiseen; korostaa yhteisyrityksen erinomaisia tuloksia ja keskeistä roolia Euroopassa, kun pyritään varmistamaan vihreän teknologian käyttöönoton tuntuva nopeutuminen lentokoneiden hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen ja melupäästöjen vähentämiseksi; painottaa, että tämän yhteisyrityksen olisi oltava tulevassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa strategisessa osassa, jotta voidaan täyttää uudet vuodelle 2050 asetetut ilmastoneutraaliustavoitteet sekä toteuttaa suunnitellut hiilidioksidivähennykset teknisen edistyksen ansiosta; |
|
28. |
toteaa, että yhteisyrityksen kehittämän ja markkinoiman teknologian maailmanlaajuisella käytöllä voitaisiin poistaa Alankomaiden kokonaispäästöjä vastaava määrä hiilidioksidipäästöjä; |
|
29. |
painottaa, että Clean Sky 1 -teknologialla on vähennetty matkustajakohtaisia hiilidioksidipäästöjä pitkän matkan lennoilla 19 prosenttia ja keskipitkän matkan lennoilla 40 prosenttia; vaatii, että yhteisyritykselle osoitetaan kaikki tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi jatkaa menestyksekästä toimintaansa; |
|
30. |
toteaa, että jopa 40 prosenttia yhteisyrityksen rahoituksesta osoitetaan sen 16 vetäjälle ja niiden intressiyhteisöille eli teollisuusyrityksille, jotka ovat sitoutuneet toteuttamaan Clean Sky 2 -ohjelman täysimittaisesti koko sen keston ajan; toteaa, että 30 prosenttia yhteisyrityksen rahoituksesta on määrä myöntää ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen kautta sen ydinkumppaneille (jotka valitaan pitkäaikaisen ohjelmaan sitoutumisen perusteella); toteaa lisäksi, että loput 30 prosenttia rahoituksesta on määrä myöntää ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen kautta muille kumppaneille (jotka osallistuvat tiettyihin aihealueisiin ja hankkeisiin tarkasti määritellyn ja rajoitetun sitoumuksen puitteissa); |
|
31. |
panee merkille, että yhteisyrityksen yksityiset osakkaat ovat vuoden 2018 alustavan tilinpäätöksen määräpäivästä (helmikuun 2019 loppu) alkaen raportoineet operatiivisiin toimiin tarkoitettuja luontoissuorituksia yhteensä 399 000 000 euroa ja että yhteisyritys on validoinut suoritusten varmennetuksi määräksi 279 900 000 euroa; panee samoin merkille, että yksityiset osakkaat ovat raportoineet täydentäviin toimiin tarkoitettuja luontoissuorituksia yhteensä 827 900 000 euroa, joista yhteisyritys on validoinut 620 000 000 euroa; |
|
32. |
toteaa, että yhteisyritykseen kuuluu tätä nykyä 16 vetäjää ja 193 ydinkumppania (muun muassa 50 pk-yritystä) ja että ehdotuspyyntöjä on julkistettu yhdeksän (jäljellä olevien varojen myöntämiseksi muille kumppaneille); toteaa, että ehdotuspyynnöistä kahdeksan on arvioitu ja niiden perusteella on valittu 560 kumppania (31 prosenttia on pk-yrityksiä, joiden osuus rahoituksesta on 25 prosenttia) 27 maasta; |
|
33. |
panee merkille, että yhteisyritys aikoo tarkistaa varainhoitosääntöjään yhdenmukaistaakseen ne unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien uusien varainhoitosääntöjen kanssa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (2) mukaisesti; |
|
34. |
panee merkille, että sisäinen tarkastus antoi yhteisyritykselle erittäin tärkeän suosituksen, jossa kehotetaan laatimaan konsolidoitu riskirekisteri, joka kattaa ohjelmaan ja yhteisyritykseen itsenäisenä yksikkönä kohdistuvat riskit; panee merkille, että sisäinen tarkastaja huomautti yhteisyrityksen johdolle objektiivisuuden puutteesta, joka johtui heidän toistuvasta osallistumisestaan hallinnointitehtäviin ja laadunhallintaprosesseista; kehottaa painokkaasti yhteisyritystä ratkaisemaan ongelman viipymättä ja panemaan sisäisen tarkastajan suosituksen kaikilta osin täytäntöön; |
|
35. |
panee huolestuneena merkille, että sisäinen tarkastaja yksilöi useita riskialoja, jotka edellyttävät toimia yhteisyrityksen johdolta; odottaa, että yhteisyrityksen johto toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet näiden riskien lieventämiseksi; |
|
36. |
panee merkille, että vuonna 2018 havaittiin kolme väitettyä petollista toimintaa sisältänyttä tapausta, jotka liittyivät yhteisyritykseltä rahoitusta saaviin tuensaajiin, ja niistä ilmoitettiin OLAFille; kehottaa yhteisyritystä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet petostapausten ehkäisemiseksi tulevaisuudessa. |
(1) Neuvoston asetus (EU) N:o 558/2014, annettu 6. toukokuuta 2014, Clean Sky 2 -yhteisyrityksestä (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 77).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18. heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/27 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1843,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0068/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 209 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 71 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 560/2014 (5) ja erityisesti sen 12 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (6), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (7), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0034/2020), |
1.
myöntää biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 24.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 130.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/29 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1844,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0068/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 209 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 71 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 560/2014 (5) ja erityisesti sen 12 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (6), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (7), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0034/2020), |
1.
hyväksyy biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 24.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 130.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/31 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1845,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0034/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys perustettiin asetuksella (EU) N:o 560/2014 julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudeksi kymmeneksi vuodeksi ja että sen tavoitteena on tuoda yhteen kaikki keskeiset sidosryhmät ja auttaa osaltaan nostamaan unioni keskeiseksi toimijaksi kehittyneiden biopolttoaineiden ja biotuotteiden tutkimuksessa, demonstroinnissa ja käyttöönotossa; |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilinpitäjä laati yhteisyrityksen vuoden 2018 tilinpäätöksen yhteisyrityksen hallintoneuvoston 14. lokakuuta 2014 tekemällä päätöksellä hyväksyttyjen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen 38 ja 43 artiklan mukaisesti; |
|
C. |
ottaa huomioon, että yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat komission edustama unioni ja teollisuuskumppanit, joita edustaa biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymä (BIC); |
Yleistä
|
1. |
toteaa, että unioni osallistuu yhteisyrityksen toimintakuluihin enintään 975 000 000 eurolla, jotka maksetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmasta; toteaa, että teollisuutta edustavien yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuus on yhteisyrityksen elinkaaren aikana vähintään 2 730 000 000 euroa, joka sisältää vähintään 182 500 000 euron luontois- ja käteissuoritukset yhteisyrityksen operatiivisiin toimiin ja vähintään 1 755 000 000 euron luontoissuoritukset yhteisyrityksen työohjelman ulkopuolisten täydentävien toimien toteuttamiseksi; |
|
2. |
toteaa, että vuoden 2018 ehdotuspyynnön yhteydessä valituista 101 ehdotuksesta 19 oli avustussopimuksen valmisteluvaiheessa vuoden 2018 lopussa; toteaa lisäksi, että vuoden 2018 alkuun mennessä yhteisyrityksen ohjelmaan sisältyi 101 meneillään olevaa hanketta, joihin osallistui yhteensä 1 169 osallistujaa 35 maasta ja joiden avustusten kokonaismäärä oli 499 000 000 euroa; |
|
3. |
toteaa, että yhteisyrityksen tavoitteita ei voitu edistää perinteisillä unionin välineillä; panee merkille, että yhteisyrityksellä on ollut jäsentävä vaikutus ja että se on yhdistänyt alat ja toimijat uusien arvoketjujen käyttöönoton mahdollistamiseksi ja houkutellut yhä enemmän investointeja biopohjaisia teollisuudenaloja koskevien innovaatioiden kehittämiseen; panee lisäksi merkille, että yhteisyrityksen tehtävänä on toteuttaa BIC:n kehittämä ja komission hyväksymä strateginen innovointi- ja tutkimuslinjaus; |
|
4. |
toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää tietoa niiden tuottamasta lisäarvosta; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä levittämällä tutkimustuloksensa yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta ja lisäämään siten yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn; |
|
5. |
pyytää tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden; pyytää tarkastelemaan arvioinnissa luontoissuorituksiin liittyvän menettelyn täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja niiden lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
6. |
toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018, että yhteisyrityksen tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista ja rahavirroista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; |
|
7. |
panee merkille, että yhteisyrityksen tilinpäätöksen mukaan käytettävissä olevaan varainhoitovuoden 2018 lopulliseen talousarvioon sisältyi 121 231 820 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 118 126 520 euroa maksumäärärahoja ja että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 71 prosenttia; |
|
8. |
toteaa, että maksumäärärahoja käytettiin lähinnä vuoden 2017 ehdotuspyyntöihin perustuvien avustussopimusten ennakkorahoitukseen ja aikaisempiin ehdotuspyyntöihin perustuvien hankkeiden välimaksuihin; toteaa lisäksi, että maksumäärärahojen alhaisempi käyttöaste johtui joidenkin määräaikaiskertomusten viivästymisestä ja määrältään avustussopimuksissa hyväksyttyjä määrärahoja merkittävästi vähäisemmistä kuluilmoituksista; |
|
9. |
panee merkille, että unioni suoritti vuoden 2018 loppuun mennessä kaikkiaan 264 600 000 euron käteissuoritukset enintään 975 000 000 euron määrästä, joka myönnettiin yhteisyritykselle sen elinkaaren ajaksi; |
|
10. |
on huolissaan siitä, että teollisuutta edustavien osakkaiden oli määrä maksaa 757 900 000 euron rahoitusosuudet yhteisyrityksen operatiivisiin toimiin ja hallinnollisiin kuluihin mutta ne raportoivat maksaneensa vain 36 800 000 euroa luontoissuorituksina operatiivisiin toimiin ja hallintoneuvosto validoi teollisuutta edustavilta osakkailta 21 200 000 euroa (12 100 000 luontoissuorituksina ja 9 100 000 käteissuorituksena) yhteisyrityksen hallinnollisiin kuluihin; |
|
11. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että yhteisyritys suoritti vuonna 2018 arvioinnin saattaakseen ajan tasalle osakkaisiin kuuluvien oikeussubjektien jäsenyyden, joka on pääasiallinen perusta teollisuutta edustavien osakkaiden yhteisyrityksen operatiivisiin toimiin suorittamien luontoissuoritusten validoinnille ja kirjaamiselle; panee tyytyväisenä merkille, että tätä arviointia pidetään hyvänä käytäntönä ja että se olisi suoritettava säännöllisesti; |
|
12. |
pitää valitettavana, että teollisuutta edustavien osakkaiden yhteisyrityksen operatiivisiin kuluihin suorittamista vähintään 182 500 000 euron käteissuorituksista ainoastaan 800 000 euroa oli maksettu vuoden 2018 loppuun mennessä ja että tämän tuloksena komissio päätti vuoden 2018 lopussa pienentää yhteisyrityksen vuoden 2020 talousarviota (205 000 000 euroa) 140 000 000 eurolla; panee huolestuneena merkille, että on olemassa suuri riski siitä, että käteissuoritusten vähimmäismäärää ei saavuteta yhteisyrityksen ohjelman päättymiseen mennessä; |
Tuloksellisuus
|
13. |
panee merkille, että yhteisyrityksen käytettävissä olevien erityisten keskeisten tulosindikaattorien todettiin olevan aikataulussa; pitää myönteisenä, että yhteisyritys on toiminut tehokkaasti ja että sen keskimääräinen suorituskyky suhteessa Horisontti 2020 -puiteohjelman kolmeen tärkeimpään keskeiseen tulosindikaattoriin ylittää vuodeksi 2018 asetetut tavoitteet; |
|
14. |
panee huolestuneena merkille, että vuoden 2018 lopussa vipuvaikutus oli 1,88 eli se oli odotettua pienempi; panee huolestuneena merkille, että toteutunut vipuvaikutus on vuodesta 2015 jatkuvasti vähentynyt; kehottaa yhteisyritystä ryhtymään toimiin vipuvaikutuksen nostamiseksi ajanjaksolle 2014–2020 asetettuun tavoitetasoon 2,86; |
|
15. |
panee merkille, että kaikki sidosryhmät voivat osallistua yhteisyrityksen täysin avoimiin ehdotuspyyntöihin; on tyytyväinen yhteisyrityksen mittaviin toimiin tavoitteistaan ja saavutuksistaan tiedottamiseksi sekä sen tapaan pitää yhteyttä sidosryhmiinsä unionissa tapahtumiensa, kokoustensa ja verkkosivustonsa välityksellä; |
|
16. |
toteaa asiantuntijoiden vahvistaneen, että yhteisyritys on houkutellut mukaan tyydyttävän määrän valittujen arvoketjujen aloilla toimivia unionin parhaita toimijoita; panee merkille, että teollisuuden osallistumisaste oli tasapainossa, sillä se oli 61 prosenttia osallistujien kokonaismäärästä; korostaa, että voittoa tavoittelevista yksityisistä yrityksistä 54 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja 27 prosenttia suuria yrityksiä; |
|
17. |
panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyrityksen toimiin sisältyi 17 avustussopimusta, jotka perustuivat vuoden 2017 ehdotuspyyntöön, joten yhteisyrityksen kokonaisportfolio oli vuoden 2018 lopussa 82 sopimusta; panee lisäksi merkille, että yhteisyritys toteutti onnistuneesti vuoden 2018 ehdotuspyynnön; toteaa, että menettely aloitettiin ennen vuoden 2018 loppua 19 hyväksytyn ehdotuksen osalta; |
|
18. |
panee merkille, että vuoden 2018 ehdotuspyynnön rakenteen ja ehdotusten pisteytysjärjestelmän hallinnointitavan vuoksi toinen ehdotuspyynnön kahdesta lippulaivahankkeesta jäi rahoittamatta, vaikka kummastakin aiheesta saatiin tukikelpoisia ehdotuksia, joille annettiin suuri pistemäärä; |
|
19. |
panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys saavutti vuonna 2018 kohtuullisesti sukupuolten tasapuolisen edustuksen sen eri elimissä (tiedekomitea: 60 prosenttia naisia ja 40 prosenttia miehiä; valtioiden edustajien ryhmä: 59 prosenttia naisia ja 41 prosenttia miehiä; ohjelmatoimisto: 61 prosenttia naisia ja 39 prosenttia miehiä; arviointiasiantuntijat (vuoden 2018 ehdotuspyyntö): 48 prosenttia naisia ja 52 prosenttia miehiä; hankekoordinaattorit: 45 prosenttia naisia ja 55 prosenttia miehiä), lukuun ottamatta hallintoneuvostoa (20 prosenttia naisia ja 80 prosenttia miehiä); panee merkille yhteisyrityksen huomautuksen, että se ei voi vaikuttaa hallintoneuvoston kokoonpanoon; panee tyytyväisenä merkille, että sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina yhteisyrityksen hankkeissa osallisena olevan henkilöstössä (46 prosenttia naisia ja 54 prosenttia miehiä); |
Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt
|
20. |
panee merkille, että vuoden 2018 lopussa yhteisyrityksen palveluksessa oli 23 henkilöä eli henkilöstötaulukon mukainen enimmäismäärä; panee merkille, että vuonna 2018 käynnistettiin kaksi palvelukseenottomenettelyä, joista toinen koski sopimussuhteista toimihenkilöä ja toinen väliaikaista toimihenkilöä; panee kuitenkin merkille, että yhteisyrityksen palvelukseen otettiin kolme uutta sopimussuhteista toimihenkilöä vuonna 2018; panee lisäksi merkille, että vuoden 2018 lopussa nimitettiin yksi ehdokas väliaikaiseen toimeen ja että hän aloitti tehtävässään vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä; |
Sisäinen tarkastus
|
21. |
panee merkille, että marraskuussa 2017 sisäinen tarkastus suoritti sisäisen valvonnan standardien toteutusta biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksessä koskevaan rajoitettuun tarkastukseen liittyvän kenttätyön; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan tilanne vuoden 2018 lopussa osoitti, että yhteisyritys oli suurelta osin pannut täytäntöön sisäisen valvonnan standardit; |
|
22. |
panee merkille, että ohjelmatoimisto suoritti sisäisen valvonnan standardiensa itsearvioinnin arvioidakseen niiden toteutuksen nykytasoa ja määrittääkseen edellytykset sille, että organisaation sisäisen valvonnan kehyksen valmiusastetta voidaan nostaa; toteaa, että sisäinen tarkastus antoi kolme suositusta tukeakseen ja täydentääkseen yhteisyrityksen nykyisiä toimia tällä alalla; panee merkille, että ohjelmatoimisto ehdotti vastaavia toimintasuunnitelmia ja että sisäinen tarkastus piti niitä riittävinä ongelmien lieventämiseksi; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että kolme tarkasteltua standardia olivat vielä täysin panematta täytäntöön vuoden 2018 alussa; |
|
23. |
panee merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen mukaan lähes kaikki sisäisen valvonnan standardit katsotaan täytäntöönpannuiksi tai suurelta osin täytäntöönpannuiksi ja että vain tietyt standardit, kuten sisäisen valvonnan standardit 8 (prosessit ja menettelyt), sisäisen valvonnan standardit 10 (liiketoiminnan jatkuvuus) ja sisäisen valvonnan standardit 11 (asiakirjahallinto), on vielä pantava täysimääräisesti täytäntöön; |
|
24. |
toteaa, että yhteisyritys käynnisti vuonna 2017 yhdessä komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteisen tarkastustoiminnon kanssa ensimmäisen jälkitarkastuksen, joka kohdistui Horisontti 2020 -puiteohjelman välimaksuja koskevien kuluilmoitusten satunnaisotokseen; panee merkille, että tarkastusten toinen aalto alkoi vuonna 2018, mutta tarkastettujen osallistujien vähäisen määrän vuoksi päätelmiä ei voida vielä tehdä; |
|
25. |
panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen esittämän havainnon siitä, että jäännösvirhetaso, joka oli 0,01 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman osalta, jää alle olennaisuusrajan; |
|
26. |
panee merkille, että komissio teki väliarvioinnin yhteisyrityksen toiminnasta vuosina 2014–2016 ja että esitettyjen suositusten huomioon ottamiseksi laadittiin toimintasuunnitelma; panee merkille, että toimintasuunnitelman mukaan suurin osa suositusten perusteella toteutettavista toimista oli tarkoitus toteuttaa vuosina 2018 ja 2019 ja että useita toimia on jo toteutettu; |
Oikeudellinen kehys
|
27. |
panee huolestuneena merkille, että vaikka yhteisyrityksen väliarviointi saatettiin päätökseen sen oikeudellisessa kehyksessä vahvistetun tarkan aikataulun mukaisesti, se ei kuitenkaan pystynyt tuottamaan parasta lisäarvoa yhteisyrityksen päätöksentekoprosessille tässä sen toiminnan alkuvaiheessa; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
28. |
toteaa, että yhteisyritys käynnisti yhdessä kuuden muun yhteisyrityksen kanssa yhteisyrityksiä koskevan yhteisen kiinnostuksenilmaisupyynnön valitakseen enintään seitsemän luottamuksellista neuvontaa antavaa henkilöä, jotka perustavat luottamuksellista neuvontaa antavien henkilöiden verkoston; toteaa, että tämän seurauksena johtajat nimittivät marraskuussa 2018 kaksi luottamuksellista neuvontaa antavaa henkilöä. |
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/35 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1846,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (005761/2020 – C9-0058/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (5) ja erityisesti sen 64 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0042/2020), |
1.
myöntää Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/37 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1847,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (05761/2020 – C9-0058/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (5) ja erityisesti sen 64 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0042/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/39 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1848,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0042/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 25 207 008 euroa, mikä merkitsee 5,03 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; ottaa huomioon, että viranomaisen toiminta rahoitetaan unionin rahoitusosuudella (9 365 000 euroa eli 37,15 prosenttia) sekä jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten rahoitusosuuksilla (15 742 008 euroa eli 62,45 prosenttia) (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia eli 0,21 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2017; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 85,48 prosenttia, mikä merkitsee 2,61 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; |
|
2. |
toteaa, että viranomaisen työmäärä kasvaa jatkuvasti ja työhön sisältyy sekä sääntelytehtäviä että unionin oikeuden täytäntöönpanon valvontaa ja soveltamista; |
Tuloksellisuus
|
3. |
panee merkille, että kullakin viranomaisen kolmella toiminnallisesti kohdennetulla strategisella tavoitteella on keskeiset tulosindikaattorit, joilla arvioidaan sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa ja sen talousarviohallinnon parantamista sisäisesti käytettävien muiden indikaattoreiden lisäksi; |
|
4. |
panee merkille, että viranomainen saavutti tavoitteensa 11 keskeisen tulosindikaattorin kohdalla; toteaa, että se oli hyvin lähellä saavuttaa myös tavoittamatta jääneet kahdessa keskeisessä tulosindikaattorissa kuvatut tavoitteet; |
|
5. |
panee merkille, että suurin osa viranomaisen suunnitellusta työstä (218 tuotetta ja palvelua) toimitettiin onnistuneesti ja että 25 tuotteen ja palvelun toteutus viivästyi vähän riittämättömien resurssien sekä vaatimusten ja painopisteiden muuttumisen vuoksi; panee merkille myös, että vain kolme toimintalinjaa jäi toteuttamatta suunnitellulla tavalla tai niiden toteutus viivästyi liikaa; |
|
6. |
panee merkille, että viranomainen aikoo korvata nykyisen sähköisen henkilöresurssien hallintajärjestelmänsä komission tarjoamalla Sysper-järjestelmällä; panee huolestuneena merkille Sysper 2:n täytäntöönpanon viivästymisen; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä; |
|
7. |
panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen pyrkii tunnistamaan ennakoivasti tehokkuus- ja synergiamahdollisuuksia muiden virastojen ja etenkin Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) kanssa Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean ja yhteisten hankintojen kautta; suhtautuu myönteisesti viranomaisen ensisijaiseen tavoitteeseen kehittää yhteistyössä EPV:n ja ESMAn kanssa yhteisiä ohjeita siitä, miten rahanpesun torjunta ja terrorismin rahoituksen riskit otetaan huomioon vakavaraisuusvalvonnassa; kannustaa voimakkaasti viranomaista pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa; kehottaa viranomaista myös selvittämään mahdollisia tapoja yhdistää sen muita kuin asiantuntijayksiköitä, esim. tieto- ja viestintätekniikkayksikön, muiden unionin virastojen kanssa; |
|
8. |
korostaa, että viranomaisella on olennainen rooli unionin rahoitusjärjestelmän yhteisen valvontajärjestelmän edistämisessä, jotta voidaan varmistaa rahoitusvakaus, paremmin integroidut, tehokkaammat ja turvallisemmat rahoitusmarkkinat sekä kuluttajansuojan korkea taso unionissa edistämällä tavara- ja rahoituspalvelumarkkinoiden oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta; |
|
9. |
korostaa, että viranomaisella on keskeinen tehtävä, sillä se auttaa luomaan yhteisiä, laadukkaita sääntely- ja valvontastandardeja ja -käytäntöjä, myötävaikuttaa oikeudellisesti sitovien unionin säädösten yhdenmukaiseen soveltamiseen, edistää ja helpottaa tehtävien ja vastuun siirtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä, seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan sekä edistää vakuutuksenottajien, eläkejärjestelmien jäsenten ja edunsaajien suojaa; |
|
10. |
korostaa tarkemman valvonnan tarvetta tietyissä jäsenvaltioissa, jotta voidaan puuttua haavoittuvuuksiin näiden jäsenvaltioiden vakuutusmarkkinoilla ja suojella kuluttajia monikansallisten vakuutusyhtiöiden epäreiluilta käytännöiltä; |
|
11. |
tähdentää, että viranomaisen olisi pitäydyttävä ainoastaan Euroopan parlamentin ja neuvoston sille osoittamissa tehtävissä ja toimeksiannossa ja hyödynnettävä niiden tarjoamia toimintamahdollisuuksia täysin samalla kun se pitää huolen siitä, että kaikki tehtävät hoidetaan kokonaisuudessaan ja määräajassa, eikä se saa koskaan pyrkiä ylittämään toimeksiantonsa mukaisia valtuuksia; huomauttaa, että keskittyminen parlamentin ja neuvoston osoittamaan toimeksiantoon auttaa käyttämään resurssit tehokkaammin ja vaikuttavammin; |
|
12. |
yhtyy tilintarkastustuomioistuimen huoleen siitä, että kansallisilla valvontaviranomaisilla on vertaisarviointien välityksellä ratkaiseva sananvalta viranomaisen tärkeimmässä hallintoelimessä, mikä tarkoittaa, että ne voivat päättää viranomaisen toimien laajuuden niiden oman vaikuttavuuden tarkistamista silmällä pitäen; |
Henkilöstöpolitiikka
|
13. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 95,54 prosenttia ja että 107 väliaikaista tointa unionin talousarviossa hyväksytyistä 112 väliaikaisesta toimesta oli täytettynä (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 101); panee merkille, että vuonna 2018 viranomaisen palveluksessa työskenteli lisäksi 33 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 18 kansallista asiantuntijaa; |
|
14. |
pitää valitettavana, että miehet (kuusi jäsentä) ja naiset (yksi jäsen) eivät ole tasapuolisesti edustettuina johtokunnassa; panee merkille, että viranomaisen mukaan ylempien johtajien kohdalla sukupuolet olivat vuonna 2018 melko tasapuolisesti edustettuina (viisi miestä ja kolme naista); |
|
15. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan viranomainen ei ole vielä saattanut päätökseen siirtymistä sääntelytehtävistä valvontatehtäviin ja viranomaisen olisi lisättävä valvontatehtäviin osoitettavia henkilöresursseja; |
Hankinnat
|
16. |
panee huolestuneena merkille, että viranomaisen yhteen hankintamenettelyyn soveltamat sopimuksentekoperusteet muodostuivat kilpailuun perustumattomista hintatekijöistä; kehottaa viranomaista käyttämään sopimuksentekoperusteita, jotka muodostuvat kilpailuun perustuvista hintatekijöistä; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
17. |
panee merkille viranomaisen jo käyttöön ottamat toimenpiteet sekä sen jatkuvat pyrkimykset avoimuuden varmistamiseksi, eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi ja väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi; toteaa, että viranomainen julkistaa verkkosivustollaan luettelon ulkoisten sidosryhmien kanssa pidetyistä kokouksista; |
|
18. |
korostaa avoimen, tehokkaan ja riippumattoman hallinnon merkitystä kaikkien unionin virastojen ja koko unionin kannalta; muistuttaa pyöröovi-ilmiöön kuuluvien tilanteiden aiheuttamasta eturistiriitaongelmasta ja korostaa, että tällaisten kysymysten käsitteleminen edellyttää yhtenäistä oikeuskehystä; |
Sisäiset kontrollit
|
19. |
panee merkille, että komission sisäinen tarkastus julkaisi viranomaisen stressitestejä koskevan tarkastuskertomuksen, jonka johdosta annettiin viisi parannussuositusta ja ryhdyttiin toteuttamaan toimintasuunnitelmaa; |
|
20. |
panee merkille, että vuonna 2018 viranomainen käytti 29:ää tilapäistyöntekijää vuokratyöyritysten kanssa tehtyjen sopimusten kautta; muistuttaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/104/EY (3) mukaan näillä työntekijöillä olisi oltava samat työehdot ja -olot kuin viranomaisen suoraan palkkaamilla työntekijöillä; panee huolestuneena merkille, että sopimuksissa ei vaadittu vuokratyöyrityksiä noudattamaan kyseisiä työehtoja, mikä aiheutti oikeudenkäyntien ja maineeseen liittyviä riskejä; kehottaa viranomaista perehtymään tilapäistyöntekijöidensä työehtoihin ja -oloihin ja huolehtimaan siitä, että ne ovat unionin ja kansallisen työlainsäädännön mukaisia; |
Muita huomautuksia
|
21. |
toteaa, että tulevaisuudessa viranomaisen tulot mahdollisesti vähenevät Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eromaisen seurauksena; panee merkille, että viranomainen antoi vakuutuksenantajille ja kansallisille valvontaviranomaisille kaksi lausuntoa toimenpiteistä, joilla pyritään välttämään palvelukatkot ja minimoimaan riskit; |
|
22. |
korostaa rahoitusjärjestelmän vastuuta pyrittäessä vastaamaan kestävyyshaasteisiin ja varmistamaan, että unioni täyttää velvoitteet, joihin se on sitoutunut ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen puitteissa tehdyn Pariisin sopimuksen yhteydessä; korostaa viranomaisen tärkeää roolia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tekijöiden sisällyttämisessä sääntely- ja valvontakehykseen sekä pantaessa liikkeelle ja ohjattaessa yksityisen pääoman virtoja kestäviin investointeihin; korostaa siksi, että tarvitaan riittävästi resursseja, jotta voidaan valvoa tapaa, jolla rahoituslaitokset ja toimivaltaiset kansalliset viranomaiset panevat tätä kehystä täytäntöön; |
|
23. |
kehottaa viranomaista keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
24. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (4). |
(1) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 147.
(2) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 149.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/42 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1849,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä ECSEL-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0072/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 209 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 71 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 561/2014 (5) ja erityisesti sen 12 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (6), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (7), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0045/2020), |
1.
myöntää ECSEL-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman ECSEL-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 24.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/44 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1850,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
ECSEL-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0072/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 209 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 71 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 561/2014 (5) ja erityisesti sen 12 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (6), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (7), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0045/2020), |
1.
hyväksyy ECSEL-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ECSEL-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 24.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/46 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1851,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ECSEL-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä ECSEL-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0045/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että elektronisia komponentteja ja järjestelmiä Euroopan johtoasemaa varten koskeva ECSEL-yhteisyritys perustettiin 7. kesäkuuta 2014 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan mukaisesti, sen tehtävänä on panna täytäntöön yhteinen teknologia-aloite ”Elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten” (ECSEL) ja se on voimassa 31. joulukuuta 2024 asti; |
|
B. |
ottaa huomioon, että kesäkuussa 2014 neuvoston asetuksella (EU) N:o 561/2014 (1) perustettu yhteisyritys korvasi ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritykset ja toimi niiden seuraajana; |
|
C. |
ottaa huomioon, että yhteisyrityksen osakkaita ovat unioni, jäsenvaltiot ja vapaaehtoisesti assosioituneet maat (jäljempänä ’osallistujavaltiot’) sekä yksityisinä osakkaina organisaatiot, jotka edustavat niihin kuuluvia yrityksiä ja muita organisaatioita, jotka toimivat unionissa aktiivisesti elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla; |
|
D. |
toteaa, että yhteisyritykselle koko Horisontti 2020 -kaudella suoritettavien rahoitusosuuksien ennakoidaan jakautuvan seuraavasti: 1 184 874 000 euroa unionilta, 1 170 000 000 euroa osallistujavaltioilta ja 1 657 500 000 euroa yksityisiltä osakkailta; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; |
|
2. |
toteaa, että yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 lopulliseen talousarvioon sisältyi 194 100 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 310 554 000 euroa maksumäärärahoja; toteaa, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 98 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 65 prosenttia; |
|
3. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todetaan, että yhteisyrityksen varainhoitovuodelta 2018 annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
|
4. |
toteaa, että unioni osoitti vuoden 2018 loppuun mennessä seitsemännen puiteohjelman varoista 637 600 000 euroa yhteisten toimien yhteisrahoitukseen ja vielä 17 900 000 euroa näitä toimia koskevien hallinnollisten kulujen yhteisrahoitukseen; toteaa, että seitsemännen puiteohjelman operatiivisiin toimiin liittyvän sitoumuksen kumulatiivinen arvo oli 606 000 000 euroa ja että asianomaisten maksujen kumulatiivinen määrä oli 529 000 000 euroa; toteaa, että vuonna 2018 seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin käytettävissä olevien 98 000 000 euron maksumäärärahojen käyttöaste oli alhainen (42 prosenttia), mikä johtui pääasiassa siitä, että kansalliset rahoitusviranomaiset esittivät käynnissä olevien seitsemännen puiteohjelman toimia koskevien hankkeiden päättymistä koskevat lausunnot viiveellä; |
|
5. |
panee merkille, että yhteisyritys suoritti seitsemännen puiteohjelman hankkeiden yhteydessä maksuja 41 000 000 euroa, mikä vastaa 22:ta prosenttia toimintaan liittyvien maksujen kokonaismäärästä vuonna 2018; toteaa lisäksi, että jäännösvirhetaso oli 3,36 prosenttia vuoden lopussa; |
|
6. |
huomauttaa, että seitsemännen puiteohjelman toimintaan liittyvien maksujen osalta yhteisyritys on edelleen riippuvainen sen osallistujavaltioiden kansallisista rahoitusviranomaisista, mikä lisää loppumaksujen viivästymisen riskiä; |
|
7. |
toteaa huolestuneena, että vuonna 2018 osallistujavaltiot, joiden on rahoitettava yhteisyrityksen Horisontti 2020 -hankkeiden operatiivisia toimia ainakin 1 170 000 000 eurolla, tekivät sitoumuksia 564 000 000 euron arvosta ja niiden suorittamien maksujen määrä oli 178 000 000 euroa, mikä vastaa 15:tä prosenttia kaikista vaadituista rahoitusosuuksista; toteaa, että osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien alhainen taso johtui siitä, että tietyt osallistujavaltiot ottavat kulut huomioon ja raportoivat niistä yhteisyritykselle vasta tukemiensa Horisontti 2020 -hankkeiden lopussa; toteaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin käytettävissä olleiden maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 100 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 72 prosenttia ja että maksumäärärahojen käyttöaste aleni, koska yhteisyritykselle osoitettiin ylimääräinen 20 000 000 euron maksuosuus joulukuussa 2018; |
|
8. |
toteaa, että teollisuutta edustavien osakkaiden rahoitusosuudet yhteisyrityksen toiminnasta olivat 1 657 500 000 euroa ja että vuoden 2018 lopussa yhteisyritys arvioi, että ne olivat suorittaneet tästä määrästä luontoissuorituksia 705 400 000 euron verran, kun taas unionin käteissuoritusten määrä oli 512 000 000 euroa; toteaa lisäksi, että teollisuutta edustavien osakkaiden käteissuoritukset olivat 11 300 000 euroa ja että ne olivat raportoineet 694 100 000 euron luontoissuoritukset, joita ei ollut validoitu; |
Tuloksellisuus
|
9. |
panee merkille, että toiminnan ja ohjelman tuloksellisuuden mittaamiseen käytetään keskeisiä tulosindikaattoreita ja että yhteisyritys tekee yhteistyötä muiden yhteisyritysten ja sidosryhmiensä kanssa määritelläkseen yhteiset vaikutusta koskevat keskeiset tulosindikaattorit ja menetelmät näiden keskeisten tulosindikaattoreiden arvioimiseksi; |
|
10. |
toteaa, että hallintokulujen osuus (hallinto- ja toimintatalousarvio) oli alle viisi prosenttia, mikä viittaa siihen, että yhteisyrityksen organisaatiorakenne on varsin kevyt ja tehokas; |
|
11. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että yhteisyritysohjelmassa vuonna 2018 saavutettu kokonaisvipuvaikutus laskettuna siten, että Horisontti 2020 -puiteohjelman kustannuksista vähennetään unionin rahoitus ja tämä jaetaan unionin rahoituksella, on kolme, mikä ylittää koko kauden 2014–2020 tavoitellun vipuvaikutuksen; toteaa lisäksi, että saavutettu kokonaisvipuvaikutus on 3,3, jos perustana käytetään kansallisia kustannuksia; |
|
12. |
panee merkille, että yhteisyritys on pyrkinyt vakiinnuttamaan ja kehittämään toimintaansa, jotta se olisi sujuvaa ja tehokasta; panee merkille, että vuonna 2018 käynnistettiin neljä ehdotuspyyntöä, joiden tuloksena valittiin 13 yhteistyöhanketta ja kaksi koordinointi- ja tukitoimea; |
|
13. |
panee merkille, että yhteisyritys käynnisti kaksi ehdotuspyyntöä; toteaa, että vaikka ehdotusten määrä väheni neljäntenä vuonna peräkkäin, valittujen ehdotusten määrä on sama kuin vuonna 2017; |
|
14. |
toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää enemmän tietoa niiden tuottamasta lisäarvosta; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä levittämällä tutkimustuloksensa yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta ja lisäämään siten yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn; |
Henkilöstö
|
15. |
panee merkille, että henkilöstötaulukossa olevasta 31 toimesta vuonna 2018 oli täytetty 30 tointa, joista 14 oli väliaikaisia toimihenkilöitä ja 16 sopimussuhteisia toimihenkilöitä; panee myös merkille, että vuonna 2018 täytettiin kaksi hallintopäällikön tointa ja yksi talousjohtajan toimi sekä yksi ohjelmavastaavan toimi; |
|
16. |
panee merkille yhteisyrityksen vuotuisen toimintakertomuksen 2018 tiedot, jotka koskevat ECSEL-hankkeiden sukupuolijakaumaa ja joista käy ilmi, että vuonna 2018 aloitetuissa ECSEL-hankkeissa ja kyseisenä vuonna raportoiduissa (vuosina 2014, 2015 ja 2016 aloitetuissa) hankkeissa osallisina olevien naisten kokonaismäärä oli yhteensä 3 336 (18 prosenttia), kun miesten määrä oli 14 820 (82 prosenttia); panee merkille, että ECSEL-hankkeisiin osallistuvien, rahoitusta saavien yritysten koko henkilöstö ei harjoita tutkimustoimintaa ja että tutkimushenkilöstöstä vain 16 prosenttia on naisia; |
Hankinnat
|
17. |
panee erittäin huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi merkittäviä puutteita hallinnollisia palveluja koskevien hankintamenettelyjen hallinnoinnissa; panee yhteisyrityksen vastauksista merkille, että tätä kysymystä käsittelemään on nimitetty talousarviota, hankintoja ja sopimuksia käsittelevä hallintoavustaja; |
Sisäiset kontrollit
|
18. |
pitää myönteisenä, että yhteisyritys on arvioinut kansallisten rahoitusviranomaisten jälkitarkastusten täytäntöönpanoa ja että se on saanut kansallisilta rahoitusviranomaisilta kirjalliset lausunnot, joiden mukaan tapahtumien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta saatiin kohtuullinen varmuus kansallisten menettelyjen täytäntöönpanon perusteella; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa viitataan siihen, että Horisontti 2020 -puiteohjelman maksuihin kohdistettavista jälkitarkastuksista vastaa komission yhteinen tarkastus ja että yhteisyritys laski vuoden 2018 lopussa jäännösvirhetasoksi 1,15 prosenttia; |
|
19. |
toteaa, että kansallisten rahoitusviranomaisten soveltamien menetelmien ja menettelyjen erilaisuutta koskeva ongelma ei ole enää merkityksellinen Horisontti 2020 -hankkeiden täytäntöönpanon kannalta, sillä jälkitarkastukset ovat jatkossa yhteisyrityksen tai komission vastuulla; panee merkille, että Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteisen jälkitarkastussuunnitelman määräysten mukaisesti yhteisyritys sai kansallisilta rahoitusviranomaisilta 22 lausumaa kaikkiaan 27 lausumasta, ja toteaa, että ne tarjoavat kohtuullisen suojan sen osakkaiden taloudellisille eduille; |
|
20. |
panee merkille, että komissio suoritti ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyrityksiä koskevan, vuodet 2008–2013 kattavan loppuarvioinnin sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa toimivaa yhteisyritystä koskevan, vuodet 2014–2016 kattavan väliarvioinnin; toteaa, että yhteisyritys valmisteli ja hyväksyi toimintasuunnitelman puuttuakseen näissä arvioinneissa annettuihin suosituksiin ja että jotkut toimet on jo käynnistetty; toteaa, että suurin osa toimista on vielä toteuttamatta vuonna 2019, kun taas osan toimista katsottiin olevan yhteisyrityksen toimintamahdollisuuksien ulkopuolella; |
|
21. |
panee merkille, että yhden teollisuutta edustavan osakkaan kanssa viestintäpalvelujen tarjoamisesta ja tapahtumien järjestämisestä tehdyn palvelutasosopimuksen täytäntöönpanoa koskeva loppumaksu suoritettiin ilman tarvittavia todentavia asiakirjoja; |
|
22. |
pyytää tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden ja ehdottaa, että arvioinnissa tarkastellaan luontoissuoritusten täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja niiden lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia; |
|
23. |
panee huolestuneena merkille, että yhteisyritys havaitsi, että ENIAC-yhteisyritys oli jättänyt laskuttamatta hallinnollisia kuluja koskevat yli 1 000 000 euron käteissuoritukset teollisuutta edustavalta AENEAS-osakkaalta ennen yhteisyrityksen perustamista; toteaa, että tämän ongelman ratkaisemiseksi yhteisyritys sai osakkailtaan 1 000 000 euroa ennakkoon maksettuna käteissuorituksena; kehottaa yhteisyritystä esittämään veloituslaskun viipymättä; |
Sisäinen tarkastus
|
24. |
toteaa, että vuonna 2018 komission sisäinen tarkastus suoritti riskinarvioinnin; toteaa, että sisäinen tarkastus seurasi Horisontti 2020 -puiteohjelman avustusprosessia ja yhteisyrityksen tuloksellisuutta koskevien tarkastussuositustensa täytäntöönpanoa; panee merkille, että sisäinen tarkastus on todennut, että kaikki suositukset on pantu asianmukaisesti täytäntöön; |
Henkilöstöhallinto
|
25. |
toteaa, että yhteisyrityksessä oli 30 työntekijää 31. joulukuuta 2018; panee merkille, että vuoden 2018 aikana yhteisyritys täytti kaksi toimea, jotka olivat hallinto- ja talouspäällikkö ja ohjelmavastaava, ja ilmoitti yhdestä täytettävästä kansallisen asiantuntijan toimesta; |
|
26. |
toteaa, että yhteisyrityksen organisaatiokaaviota päivitettiin 6. elokuuta 2018 organisaatiorakenteen mukauttamiseksi asiantuntemusta koskeviin painopisteisiin ja tarpeisiin; panee merkille, että hallintoneuvosto vahvisti tammikuussa 2018 viisi uutta henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosääntöä. |
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/50 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1852,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2020 – C9-0069/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 209 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 71 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 557/2014 (5) ja erityisesti sen 12 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (6), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (7), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön A9-0046/2020), |
1.
myöntää toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 54.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/52 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1853,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2020 – C9-0069/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 209 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 71 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 557/2014 (5) ja erityisesti sen 12 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (6), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (7), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön A9-0046/2020), |
1.
hyväksyy toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 169, 7.6.2014, s. 54.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/54 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1854,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön A9-0046/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttava yhteisyritys (IMI-yhteisyritys) perustettiin joulukuussa 2007 kymmeneksi vuodeksi ja että sen tavoitteena oli parantaa huomattavasti lääkekehitysprosessin tehokkuutta ja vaikuttavuutta, jotta lääkeala tuottaisi pitkällä aikavälillä tehokkaampia ja turvallisempia innovatiivisia lääkkeitä; |
|
B. |
ottaa huomioon, että toukokuussa 2014 annetulla asetuksella (EU) N:o 557/2014 (1) perustettiin toinen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttava yhteisyritys (IMI2-yhteisyritys) kaudeksi, joka päättyy 31. joulukuuta 2024; ottaa huomioon, että se korvasi IMI-yhteisyrityksen kesäkuussa 2014 ja jatkaa sen toimintaa, jotta seitsemänteen puiteohjelmaan liittyvä tutkimustoiminta voidaan saattaa päätökseen ja jotta voidaan käynnistää uusi hanke Horisontti 2020 -puiteohjelmassa; |
|
C. |
ottaa huomioon, että IMI-yhteisyrityksen ja IMI2-yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat komission edustama unioni ja Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liitto; |
|
D. |
ottaa huomioon, että unioni rahoittaa IMI-yhteisyritystä seitsemännen puiteohjelman talousarviosta enintään 1 000 000 000 eurolla kymmenen vuoden ajan ja että perustajaosakkaiden on katettava käyttökustannuksia samansuuruisilla osuuksilla, joista kumpikaan ei ylitä neljää prosenttia unionin koko rahoitusosuudesta; |
|
E. |
ottaa huomioon, että unioni rahoittaa IMI2-yhteisyritystä tutkimuksen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarviosta enintään 1 638 000 000 eurolla kymmenen vuoden ajan, että komissiota lukuun ottamatta osakkaiden on katettava 50 prosenttia käyttökustannuksista ja että niiden on osallistuttava toimintakustannuksiin käteissuorituksin ja/tai luontoissuorituksin, joiden arvo on yhtä suuri kuin unionin rahoitusosuus; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo kertomuksessaan IMI2-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, sen rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; |
|
2. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan IMI2-yhteisyrityksen vuoden 2018 tilien perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
|
3. |
panee merkille, että varainhoitovuoden 2018 lopullisessa talousarviossa oli 275 600 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja (187 900 000 euroa vuonna 2017) ja 235 900 000 euroa maksumäärärahoja (206 400 000 euroa vuonna 2017); toteaa, että mukaan lukien edeltävien vuosien käyttämättä olevat määrärahat sekä käyttötarkoitukseensa sidotut tulot maksusitoumusmäärärahoja oli käytettävissä yhteensä 485 596 000 euroa (322 400 000 euroa vuonna 2017) ja maksumäärärahoja 235 963 021 euroa (206 400 000 euroa vuonna 2017); |
|
4. |
toteaa, että teollisuutta edustavien osakkaiden oli määrä maksaa IMI-yhteisyrityksen toimintaan 1 000 000 000 euron osuus, josta IMI2-yhteisyritys oli validoinut vuoden 2018 loppuun mennessä 655 200 000 euroa luontois- ja käteissuorituksia, tarkemmin sanottuna 633 300 000 euroa luontoissuorituksia ja 21 900 000 euroa käteissuorituksia; huomauttaa, että IMI2-yhteisyrityksen osakkaat olivat lisäksi raportoineet 80 600 000 euron luontoissuorituksista, joita ei ollut validoitu; korostaa, että teollisuutta edustavien osakkaiden luontois- ja käteissuoritusten kokonaismäärä oli näin ollen vuoden 2018 loppuun mennessä 735 800 000 euroa ja seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan liittyviin IMI2-yhteisyrityksen toimiin kohdistuvat unionin käteissuoritukset olivat 916 000 000 euroa; |
|
5. |
panee tyytyväisenä merkille, että IMI-yhteisyrityksessä seitsemännen puiteohjelman hankkeiden maksumäärärahojen käyttöaste oli 88 prosenttia, mikä on parannus edelliseen kauteen verrattuna, jolloin käyttöaste jäi alle 75 prosentin neljänä peräkkäisenä vuotena; toteaa lisäksi, että maksumäärärahojen käyttöaste Horisontti 2020 -puiteohjelmassa oli 86 prosenttia ja että vuonna 2018 hallinnollisten menoihin ja toimintamenoihin liittyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahat käytettiin tehokkaammin kuin vuonna 2017; |
|
6. |
toteaa, että teollisuutta edustavien osakkaiden ja assosioituneiden kumppaneiden oli määrä maksaa IMI2-yhteisyrityksen toimintaan luontois- ja käteissuorituksina 1 425 000 000 euron osuus, josta toimitusjohtaja oli validoinut luontoissuorituksina 130 500 000 euroa ja lisäksi 83 900 000 euron määrä oli raportoitu vuoden 2018 loppuun mennessä; panee myös merkille, että toimitusjohtaja oli validoinut teollisuutta edustavien osakkaiden käteissuorituksia 13 500 000 euroa; toteaa lisäksi, että teollisuutta edustavien osakkaiden kokonaisrahoitusosuudet Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevaan IMI2-yhteisyrityksen toimintaan olivat näin ollen vuoden 2018 lopussa 227 700 000 euroa ja unionin käteissuoritukset olivat puolestaan 241 900 000 euroa; |
|
7. |
toteaa, että vuonna 2018 IMI2-yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi kolme talousarviomuutosta:
|
|
8. |
toteaa, että vuoden 2018 lopussa toiminta- ja hallintomenoihin tarkoitettuja käyttämättömiä maksumäärärahoja, joiden siirtämisen vuodelle 2019 IMI2-yhteisyrityksen hallintoneuvosto on hyväksynyt, oli arviolta 30 943 429 euroa; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, että vaikka tilanne on parantunut IMI2-yhteisyrityksen toteuttamien korjaavien toimenpiteiden jälkeen, uusien maksumäärärahatarpeiden suunnittelussa ja seurannassa on edelleen puutteita; |
Tuloksellisuus
|
9. |
toteaa, että IMI2-yhteisyritys raportoi vuonna 2018 ensimmäistä kertaa keskeisistä tulosindikaattoreista vuotuisessa toimintakertomuksessaan 2018; pitää myönteisenä, että tämä toimenpide on osoittautunut tehokkaaksi seurantavälineeksi ja lisännyt avoimuutta IMI2-yhteisyrityksen saavutusten osalta ja siten herättänyt kansalaisyhteiskunnan kiinnostuksen; |
|
10. |
toteaa, että vuotuisen toimintakertomuksen mukaan 31. joulukuuta 2018 mennessä kerättyjen tietojen analyysi osoittaa, että IMI2-yhteisyrityksen hankkeissa käsitellään lähes kaikkia IMI2-yhteisyrityksen strategisen tutkimussuunnitelman painopistealoja (yhtätoista kahdestatoista); |
|
11. |
on tyytyväinen siihen, että IMI-yhteisyritys allekirjoitti yhteensä 20 uutta avustussopimusta vuonna 2018, mikä kasvatti koko hankesalkun 119:ään (59 IMI-yhteisyrityshanketta ja 60 IMI2-yhteisyrityshanketta); |
|
12. |
panee merkille, että hallintokulujen osuus (hallinto- ja toimintatalousarvio) on edelleen alle viisi prosenttia, mikä viittaa siihen, että IMI2-yhteisyrityksen organisaatiorakenne on varsin kevyt ja tehokas; |
|
13. |
panee merkille, että IMI2-yhteisyrityksen vipuvaikutusarvo oli 0,99 vuonna 2018; |
|
14. |
toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä IMI2-yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää tietoa niiden tuottamasta lisäarvosta; kehottaa IMI2-yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä levittämällä tutkimustuloksensa yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta ja lisäämään siten yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn; |
|
15. |
pitää myönteisenä, että vuonna 2018 käynnistettiin onnistuneesti EBOVAC3-hanke, jonka tavoitteena on tehdä kliinisiä tutkimuksia lapsilla Sierra Leonessa ja Guineassa; panee lisäksi merkille, että hankkeessa toteutetaan kliininen tutkimus, joka kohdistetaan terveydenhuoltopalvelujen tarjoajiin Kongon demokraattisessa tasavallassa ja joka osaltaan vaikuttaa taudin torjuntaan; panee tyytyväisenä merkille, että IMI2-yhteisyrityksen Ebola+-hankkeista saatuja kokemuksia voidaan soveltaa muihin uusiin tartuntatauteihin; |
|
16. |
kehottaa IMI2-yhteisyritystä harkitsemaan rahoitettavien hankkeiden määrän tarkistamista tulevaisuudessa; toteaa lisäksi, että pienemmällä määrällä suuria ja riittävästi rahoitettuja hankkeita selvennettäisiin huomattavasti IMI2-yhteisyrityksen toiminta-alaa ja autettaisiin suurta yleisöä ymmärtämään paremmin sen tuomat hyödyt; |
Henkilöstö ja palvelukseenotto
|
17. |
panee merkille, että joulukuussa 2018 IMI2-yhteisyrityksen viroista oli täytetty yhteensä 48 (49 vuonna 2017); |
|
18. |
toteaa, että vuoden 2018 lopussa IMI2-yhteisyrityksessä työskenteli 15 jäsenvaltion kansalaisia ja seitsemästä jäsenvaltiosta palveluksessa oli yksi henkilöstön jäsen; toteaa, että 48:sta henkilöstön jäsenestä 73 prosenttia oli naisia ja vain 27 prosenttia miehiä; |
|
19. |
panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, että vuonna 2018 IMI2-yhteisyrityksen henkilöstön vaihtuvuus oli korkea, keskimäärin 21 prosenttia, ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden vaihtuvuus oli erityisen korkea, 60 prosenttia, ja että tilanne paheni, kun kahdeksan henkilöä oli pitkällä sairauslomalla ja näistä neljä oli uusia tapauksia vuonna 2018, niin että vain puolet IMI2-yhteisyrityksen henkilöstöstä oli työkykyisiä vuonna 2018, mikä lisäsi riskiä, että IMI2-yhteisyritys ei saavuttaisi toimintaansa liittyviä tavoitteita suunnitellulla tavalla; toteaa, että IMI2-yhteisyritys käytti palvelukseenottamiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi väliaikaista henkilöstöä, jonka osuus koko henkilöstöstä oli 9,8 prosenttia vuonna 2018, ja se on panostanut pätevän henkilöstönsä työssä pysymiseen järjestämällä koulutusta ja hyvinvointitoimia ja toisaalta myös täyden henkilöstömäärän saavuttamiseen; on huolissaan pitkäaikaisella sairauslomalla olevien henkilöstön jäsenten määrästä ja siitä, että jotkut näistä tapauksista saattavat liittyä uupumukseen ja epätyydyttävään työ- ja yksityiselämän tasapainoon; kehottaa IMI2-yhteisyritystä toimimaan ennakoivasti suhteessa asianomaiseen henkilöstöön, arvioimaan huolellisesti henkilöstön työmäärää ja varmistamaan tehtävien tasapuolisen jakautumisen; |
Sisäinen tarkastus
|
20. |
toteaa, että komission sisäisen tarkastuksen maaliskuussa 2018 julkaisemassa lopullisessa tarkastusraportissa, joka koskee koordinointia yhteisen tukikeskuksen kanssa ja yhteisen tukikeskuksen välineiden ja palvelujen toteuttamista IMI2-yhteisyrityksessä, todetaan, että IMI2-yhteisyritys on toteuttanut asianmukaiset hallinto- ja riskinhallintaprosessit sekä sisäisen valvonnan prosessit, joilla tuetaan vaikuttavasti ja tehokkaasti sen koordinointitoimia yhteisen tukikeskuksen kanssa sekä yhteisen tukikeskuksen välineiden ja palvelujen toteuttamista; |
|
21. |
toteaa, että komission sisäisen tarkastuksen suorittamassa tarkastuksessa ei havaittu yhtään kriittistä tai erittäin tärkeää ongelmakohtaa ja että sen perusteella annettiin kolme ”tärkeää” suositusta; toteaa, että IMI2-yhteisyritys laati toimintasuunnitelman, jossa kolme suositusta muutettiin viideksi toimeksi, ja näistä kahteen suositukseen liittyvistä toimista neljä oli pantu täytäntöön vuoden 2018 loppuun mennessä; |
Sisäisen valvonnan järjestelmät
|
22. |
panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan IMI2-yhteisyritys on ottanut käyttöön rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat luotettavat ennakkotarkastusmenettelyt, jotka koskevat erityisesti seitsemännen puiteohjelman väli- ja loppumaksuja; panee merkille, että IMI2-yhteisyritys suorittaa jälkitarkastuksia edunsaajien luona, kun taas Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeita koskevien kuluilmoitusten jälkitarkastuksista vastaa komission sisäinen tarkastus; panee merkille, että IMI2-yhteisyritys raportoi vuoden 2018 lopussa jälkitarkastusten jäännösvirhetasoksi 0,87 prosenttia seitsemännen puiteohjelman hankkeiden ja 0,67 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeiden kohdalla; |
|
23. |
toteaa, että IMI2-yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi joulukuussa 2017 IMI2-yhteisyrityksen sisäisen valvonnan kehyksen, joka on yhdenmukainen komission valvontakehyksen kanssa; toteaa, että vuonna 2018 IMI2-yhteisyrityksen sisäisen valvonnan toimintasuunnitelmassa keskityttiin sisäisen valvonnan kehystä ja tarkistusta koskevien uusien periaatteiden täytäntöönpanoon ja sisäisen valvontaympäristön rakenteen kehittämiseen; panee merkille valvontajärjestelmän täytäntöönpanoa ja tehokkuuden arviointia koskevien uusien toimintaohjeiden hyväksymisen; |
|
24. |
toteaa, että komission budjettipääosasto teki vuotuisen arviointinsa IMI2-yhteisyrityksessä perustetuista paikallisista rahoitusjärjestelmistä, tarkasteli tietoja paikallisten järjestelmien ja valvontaympäristön muutoksista, arvioi tarkastuksissa ja valvontamenettelyissä havaittuja sisäisen valvonnan puutteita ja tarkasti toimiin liittyvien tapahtumien otoksen; toteaa, että komission budjettipääosasto totesi 13. joulukuuta 2018, että IMI2-yhteisyrityksen sisäisen valvonnan järjestelmät toimivat suunnitellusti; toteaa, että IMI2-yhteisyritys saattoi päätökseen tilinpitäjän 5. helmikuuta 2018 hyväksymän toimintasuunnitelman täytäntöönpanon, että komission budjettipääosasto arvioi toimintasuunnitelman täytäntöönpanon tilannetta ja että kaikki viisi suositusta oli päätetty 28. tammikuuta 2019 mennessä; |
|
25. |
kehottaa tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden ja katsoo, että arvioinnissa olisi tarkasteltava luontoissuoritusten täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia. |
(1) Neuvoston asetus (EU) N:o 557/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6. 2014, s. 54).
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/58 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1855,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Shift2Rail-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Shift2Rail-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0071/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 209 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 71 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Shift2Rail-yhteisyrityksen perustamisesta 16. kesäkuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 642/2014 (5) ja erityisesti sen 12 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (6), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (7), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0055/2020), |
1.
myöntää Shift2Rail-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Shift2Rail-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 57.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 177, 17.6.2014, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/60 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1856,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Shift2Rail-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Shift2Rail-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0071/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 209 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 71 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Shift2Rail-yhteisyrityksen perustamisesta 16. kesäkuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 642/2014 (5) ja erityisesti sen 12 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 110/2014 (6), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta 13. maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/887 (7), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0055/2020), |
1.
hyväksyy Shift2Rail-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Shift2Rail-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 57.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 177, 17.6.2014, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/62 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1857,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Shift2Rail-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Shift2Rail-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0055/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että Shift2Rail-yhteisyritys perustettiin kesäkuussa 2014 asetuksella (EU) N:o 642/2014 (1) kymmenen vuoden ajaksi; |
|
B. |
ottaa huomioon, että yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat komission edustama Euroopan unioni ja rautatieteollisuutta edustavat kumppanit (keskeiset sidosryhmät, joihin kuuluu rautatiekaluston valmistajia, rautatieyhtiöitä, rataverkon haltijoita ja tutkimuskeskuksia) ja että muut tahot voivat osallistua yhteisyritykseen assosioituneina osakkaina; |
|
C. |
ottaa huomioon, että yhteisyrityksen tavoitteina ovat yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luominen, Euroopan rautatiejärjestelmän houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn lisääminen, tieliikenteestä rautateille tehtävän liikennemuotosiirtymän varmistaminen ja Euroopan rautatieteollisuuden johtavan aseman ylläpitäminen maailmanmarkkinoilla; |
|
D. |
ottaa huomioon, että yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa toukokuussa 2016; |
Yleistä
|
1. |
toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; |
|
2. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todetaan, että yhteisyrityksen varainhoitovuodelta 2018 annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
|
3. |
toteaa, että unioni osallistuu yhteisyrityksen toimintakuluihin enintään 450 000 000 eurolla, jotka maksetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmasta; toteaa, että teollisuutta edustavien yhteisyrityksen osakkaiden rahoitusosuus on vähintään 470 000 000 euroa, joka sisältää vähintään 350 000 000 euron luontois- ja käteissuoritukset yhteisyrityksen operatiivisiin toimiin ja hallinnollisiin kuluihin ja vähintään 120 000 000 euron luontoissuoritukset yhteisyrityksen täydentäviin toimiin; |
|
4. |
toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää tietoa niiden tuottamasta lisäarvosta; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä levittämällä tutkimustuloksensa yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta ja lisäämään siten yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn; |
|
5. |
pyytää tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden ja katsoo, että arvioinnissa on tarkasteltava luontoissuorituksia koskevan menettelyn täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
6. |
panee merkille, että käytettävissä olevaan varainhoitovuoden 2018 lopulliseen talousarvioon sisältyi 84 756 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 71 890 204 euroa maksumäärärahoja; korostaa, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 100 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 82,3 prosenttia, mikä on vähän etenkin maksumäärärahojen osalta; panee merkille, että maksumäärärahojen odotettua vähäisempi käyttö johtuu siitä, että yhteisyrityksen osakkuudesta ei ole vielä tehty oikeudellista päätöstä; panee merkille osaston 2 (hallintomenot, kolme prosenttia yhteisyrityksen talousarviosta) maksumäärärahojen alhaisen käyttöasteen (63,4 prosenttia), joka johtui siitä, että monivuotisiin puitesopimuksiin liittyvässä toimittajien laskutuksessa ilmeni viipeitä; panee lisäksi merkille, että suurin osa yhteisyrityksen vuonna 2018 suorittamista maksuista oli vuosien 2015 ja 2016 ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen Horisontti 2020 -hankkeiden välimaksuja sekä vuoden 2018 ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen Horisontti 2020 -hankkeiden ennakkomaksuja; |
|
7. |
panee merkille, että yhteisyritys oli sitonut sille osoitetusta 411 200 000 euron määrästä (johon sisältyi 158 900 000 euroa unionin käteissuoritusten enimmäismääränä ja 6 500 000 euroa yhteisyrityksen hallinnollisiin kuluihin tarkoitettuja teollisuutta edustavien osakkaiden käteissuorituksia) vuoden 2018 loppuun mennessä 84 756 000 euroa ja suorittanut maksuja 59 155 000 euroa ensimmäisen aallon hankkeiden täytäntöönpanoon; toteaa tämän osoittavan, että yhteisyrityksellä on tällä hetkellä toisistaan riippuvaisia monivuotisia avustus- ja hankintasopimuksia, jotka kattavat 39 prosenttia yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointiohjelman täytäntöönpanosta yhteisyrityksen monivuotisen työohjelman mukaisesti; |
|
8. |
panee tyytyväisenä merkille, että teollisuutta edustavien osakkaiden vastuulla oli 350 000 000 euron rahoitusosuudet yhteisyrityksen operatiivisiin toimiin ja hallinnollisiin kuluihin ja että ne raportoivat vuoden 2018 loppuun mennessä – neljä kuukautta sen jälkeen, kun yhteisyritys oli käynnistänyt ensimmäiset Horisontti 2020 -hankkeensa – suorittaneensa luontoissuorituksina 63 700 000 euroa operatiivisiin toimiin ja että tästä määrästä 21 700 000 euroa oli varmennettu; panee lisäksi merkille, että teollisuutta edustavien osakkaiden vastuulla oli 120 000 000 euron rahoitusosuudet yhteisyrityksen täydentäviin toimiin ja että ne raportoivat suorittaneensa 6 500 000 euron käteissuoritukset yhteisyrityksen työsuunnitelman ulkopuolisiin muihin toimiin; |
|
9. |
toteaa, että teollisuutta edustavien osakkaiden kokonaisrahoitusosuudet olivat vuoden 2018 loppuun mennessä 252 300 000 euroa ja unionin käteissuoritukset 158 900 000 euroa; |
|
10. |
panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys teki vuoden 2018 ehdotuspyyntöjen perusteella 17 avustussopimusta ja että pyyntöihin liittyvien tutkimus- ja innovointitoimien arvo oli 152 600 000 euroa, josta yhteisyrityksen osarahoitusosuus on enintään 77 300 000 euroa; panee merkille, että muut osakkaat suostuivat rajoittamaan yhteisrahoituspyyntönsä 44,44 prosenttiin hankkeen kokonaiskustannuksista, mikä on alhaisin kokonaisosuus Horisontti 2020 -puiteohjelmassa; pitää valitettavana, että vain 76 pientä ja keskisuurta yritystä (pk-yritykset) osallistui vuoden 2018 ehdotuspyyntöön (120 vuonna 2017) ja rahoituksen saajiksi valittiin 40 pk-yritystä (50 vuonna 2017; 21,6 prosenttia kaikista rahoituksen saajista); |
Tuloksellisuus
|
11. |
panee merkille, että kolmas keskeisten tulosindikaattoreiden joukko laaditaan hankkeiden luonteen vuoksi Horisontti 2020 -puiteohjelman ensimmäisten tulosten perusteella; panee lisäksi merkille, että yhteisyritys jatkoi keskeisten tulosindikaattoreiden mallin kehittämistä mitatakseen tutkimus- ja innovointitoimien vaikutusta yhteisyrityksestä annettuun asetukseen; panee merkille, että tämä työ on edelleen käynnissä ja ensimmäiset tulokset esiteltiin hallintoneuvostolle joulukuussa 2018; |
|
12. |
toteaa, että hallintokulujen osuus (hallinto- ja toimintatalousarvio) oli alle viisi prosenttia, mikä viittaa siihen, että yhteisyrityksen organisaatiorakenne on varsin kevyt ja tehokas; |
|
13. |
panee merkille, että yhteisyritys auttoi luomaan jatkuvuutta ja yhteistä visiota rautatiealan tutkimuksesta rautatieyhteisössä; panee merkille, että yhteisyritys on lisäksi auttanut rakentamaan luottamusta niiden toimijoiden välille, joilla muuten ei olisi mahdollisuutta jakaa ajatuksia ja yhteisiä etuja kaupallisen tilanteen ulkopuolella; toteaa, että rautatiealan toimijoiden osallistumista yhteisyritykseen olisi vahvistettava pitkällä aikavälillä; |
|
14. |
toteaa, että yhteisyrityksen olisi osallistuttava rautatiealan haasteisiin vastaamiseen keskittymällä rautatiejärjestelmän ja sen käyttäjien tarpeisiin, myös niissä jäsenvaltioissa, joiden alueella ei ole rautatiejärjestelmää; toteaa, että tätä varten yhteisyritys toteuttaa Shift2Rail-ohjelmaa sekä rautatiealan tutkimus- ja innovointitoimia Euroopassa sidosryhmien ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön avulla; toteaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisten konkreettisten toimenpiteiden edistämiseen, joilla poistetaan jäljellä olevat yhteentoimivuuden parantamista haittaavat tekniset esteet, sekä toimiin, joilla tuetaan yhdennetympiä, tehokkaampia ja turvallisempia unionin rautatiemarkkinoita, joiden perimmäisenä tavoitteena on yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttaminen; |
|
15. |
panee merkille, että yhteisyritys käynnisti vuonna 2018 ehdotuspyynnön, joka koski ainoastaan sen osakkaille tarkoitettuja, kertakorvaukseen perustuvan rahoitusjärjestelyn muodossa annettavia avustuksia; avustusten arviointivaiheeseen osallistuneet rahoitusasiantuntijat havaitsivat kuitenkin joitakin merkittäviä poikkeamia rahoitusehdotuksissa; yhteisyritys hyödynsi avustusten valmisteluvaihetta analysoidakseen edunsaajien esittämiä perusteluja poikkeamista ja korjatakseen kertakorvauksen määrää perustelluissa tapauksissa; kehottaa yhteisyritystä lujittamaan edelleen edunsaajatietokannassaan olevia rahoitustietoja ja esittämään rahoitusasiantuntijoiden tärkeät huomautukset arviointiraportin tiivistelmässä; panee merkille yhteisyrityksen vastauksen, jonka mukaan kaikkia komission päätökseen C(2017)7151 (2) liittyviä oikeudellisia ja rahoituksellisia näkökohtia on seurattu tarkasti ja tulojen ja menojen hyväksyjä on varmistanut, että kaikki asiantuntijoiden esittämät tekniset ja taloudelliset huomautukset on otettu asianmukaisesti huomioon; tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti koko prosessia lisäksi vahvistetaan edelleen vuoden 2019 ehdotuspyynnön yhteydessä; |
|
16. |
panee merkille, että yhteisyrityksen vuoden 2018 toimintakertomuksen mukaan sukupuolijakaumaa koskevat keskeiset tulosindikaattorit osoittavat, että naisten osuus hallintoneuvostossa on kyseisenä vuonna hyvin pieni – vain 15 prosenttia – ja että naisten osuus yhteisyrityksen edustajista oli 34 prosenttia ja tiedekomiteasta 40 prosenttia; |
Henkilöstön valinta ja palvelukseenotto
|
17. |
panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys otti palvelukseensa kaksi kansallista asiantuntijaa henkilöstötaulukon mukaisesti sekä budjettivallan käyttäjien suostumuksella yhdeksi vuodeksi lähetetyn kolmannen kansallisen asiantuntijan korvaamaan yhden ohjelmajohtajan; |
|
18. |
panee merkille, että vuoden 2018 lopussa yhteisyrityksen palveluksessa oli 22 henkilöä henkilöstötaulukkoon otetuista 23 henkilöstä; |
Sisäinen valvonta
|
19. |
panee merkille, että yhteisyritys on ottanut käyttöön luotettavat rahoitusta ja operatiivista toimintaa koskeviin asiakirjatarkastuksiin perustuvat ennakkotarkastusmenettelyt ja että komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteinen tarkastus on vastuussa Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeisiin liittyvien kuluilmoitusten jälkitarkastuksesta; panee lisäksi merkille, että tilanne vuoden 2018 lopussa osoitti, että tärkeimmät sisäisen valvonnan standardit oli pantu suurelta osin täytäntöön ja joitakin toimia jäi vielä saatettavaksi päätökseen vuonna 2019, ja toteaa, että näihin kuuluu erityisesti keskeisten tulosindikaattoreiden mallin tarkistaminen; |
|
20. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan Horisontti 2020 -puiteohjelman jäännösvirhetaso oli 0,97 prosenttia eli olennaisuusrajan alapuolella; ottaa huomioon, että vuoden 2018 lopussa yhteisyritys saattoi perustaa virhetasoa koskevan laskelmansa neljään jälkitarkastuskertomukseen, joista yksi liittyi riskiperusteiseen tarkastukseen ja kolme yhteisyrityksen edustavaan otokseen; |
|
21. |
toteaa, että sisäinen tarkastus hoitaa yhteisyrityksen sisäisen tarkastajan tehtäviä ja että se raportoi näistä tehtävistä välillisesti hallintoneuvostolle ja toimitusjohtajalle; panee merkille, että ensimmäisen tarkastustehtävän yhteydessä yhteisyritykselle laadittiin riskiprofiili ja tavoitteena oli laatia kolmivuotinen sisäisen tarkastuksen suunnitelma; panee merkille, että sisäisen tarkastuksen strateginen tarkastussuunnitelma vuosiksi 2017–2019 esitettiin kesäkuussa 2017; lisäksi sisäinen tarkastus suoritti tämän tarkastussuunnitelman mukaisesti vuonna 2018 sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanoa koskevan rajoitetun tarkastuksen; panee tyytyväisenä merkille, että johdolle havaittujen puutteiden korjaamiseksi annetusta viidestä suosituksesta, joita ei ollut vielä pantu täysimääräisesti täytäntöön, enää yksi edellytti täytäntöönpanotoimia vielä vuonna 2019; |
|
22. |
pitää valitettavana, että vuoden 2017 lopussa ei ollut vielä saatu päätökseen komission yhteisiin Horisontti 2020 -avustusten hallinnointi- ja seurantavälineisiin liittyvää erityistä kehitystyötä, joka oli tarpeen yhteisyrityksen luontoissuoritusten käsittelemiseksi; panee kuitenkin merkille, että toimitusjohtaja validoi luontoissuoritukset vuonna 2018; |
|
23. |
panee merkille, että komissio suoritti väliarvioinnin yhteisyrityksen Horisontti 2020 -puiteohjelman piiriin kuuluvista operatiivista toimista vuosina 2014–2016; toteaa, että laadittiin toimintasuunnitelma, jonka hallintoneuvosto vahvisti kesäkuussa 2018; ottaa huomioon, että kaikkiin väliarvioinnissa esitettyihin suosituksiin ei kohdenneta toimia nykyisessä rahoituskehyksessä; panee kuitenkin merkille, että joitakin toimintasuunnitelmaan sisältyviä toimia on jo käynnistetty ja joitakin niistä on tarkoitus panna täytäntöön viimeistään vuonna 2020; |
Muut kysymykset
|
24. |
painottaa yhteisyrityksen ja Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) välisen yhteistyön merkitystä; panee merkille rautatieviraston osallistumisen yhteisyrityksen hallintoneuvoston ja monivuotisen toimintasuunnitelman laadintaryhmien kokouksiin; panee merkille, että yhteisyritys arvioi ERA:lta tulleita tutkimus- ja innovointipyyntöjä, jotta vältettäisiin toimien päällekkäisyys ja maksimoitaisiin julkisen rahoituksen käytön tehokkuus; |
|
25. |
panee merkille, että vuonna 2018 eräästä assosioituneesta osakkaasta tuli perustajaosakkaan kokonaan omistama tytäryhtiö, minkä seurauksena kyseisen perustajaosakkaan edustus hallintoneuvostossa kasvoi; panee merkille, että yhteisyrityksen nykyisessä säädöskehyksessä ei oteta riittävällä tavalla huomioon teollisuutta edustavien yhteisyrityksen osakkaiden välisiä yritysostoja ja niiden mahdollisia vaikutuksia osakkaiden tasapainoiseen edustukseen hallintoneuvostossa; panee merkille yhteisyrityksen vastauksen, jonka mukaan sen säädöskehys ei mahdollista perustajaosakkaan vaikutusvallan lisäämistä päätöksentekoprosessissa ja yleisessä hallinnoinnissa; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen havainto otetaan huomioon mahdollisissa asetukseen tehtävissä muutoksissa; |
|
26. |
panee merkille, että yhteisyrityksen väliarviointi saatiin päätökseen sen säädöskehyksessä vahvistetussa määräajassa; pitää valitettavana, ettei se voinut tuottaa parasta lisäarvoa yhteisyrityksen päätöksentekoprosessille sen toiminnan näin varhaisessa vaiheessa; panee merkille yhteisyrityksen vastauksen, jonka mukaan arviointi tapahtui yhteisyrityksen toiminnan varhaisessa vaiheessa, mutta tämä vaatimus oli yhteisyrityksestä annetun asetuksen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman mukainen; |
|
27. |
toteaa, että henkilöstön vaihtuvuus kahden viime vuoden aikana johtui yksinomaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden vaihtumisesta; pitää myönteisinä toimia, joita yhteisyritys on toteuttanut selviytyäkseen tästä tilanteesta; panee merkille, että yhteisyritys käytti tilapäistyöntekijöiden palveluja ja näiden osuus sen koko henkilöstöstä oli noin 17 prosenttia; panee merkille yhteisyrityksen vastauksen, jonka mukaan pääasialliset syyt tähän juontuvat nykyisen henkilöstötaulukon rakenteesta, joka ei anna yhteisyritykselle mahdollisuutta tarjota samoja suotuisia sopimusehtoja kuin muut elimet ja toimielimet; panee merkille, että käyttöön on otettu pehmeitä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään suurta vaihtuvuutta; kehottaa komissiota seuraamaan tätä asiaa; |
Liikenne ja matkailu
|
28. |
korostaa, että yhteisyrityksen tavoitteina ovat yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luominen ja unionin rautatiejärjestelmän houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn lisääminen; huomauttaa, että rautatieliikennemuodolla on keskeinen asema unionin tulevissa toimissa, joilla edistetään siirtymistä vähäpäästöiseen liikkuvuuteen ja torjutaan kielteisiä ulkoisvaikutuksia; korostaa, että yhteisyrityksellä on oltava tarvittavat taloudelliset, aineelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi saavuttaa nämä keskeiset tavoitteet ja edistää todellista liikennemuotosiirtymää; |
|
29. |
panee merkille, että yhteisyritys on vuonna 2014 Horisontti 2020 -puiteohjelmassa perustettu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus; panee merkille, että Shift2Rail-ohjelmaa rahoitetaan yhteisesti unionin rahoitusosuuksilla (yhteisyrityksen toimintatalousarviosta) ja muilta osakkailta eli kahdeksalta perustajaosakkaalta (muilta kuin EU:lta) ja 19 assosioituneelta osakkaalta saatavilla luontoissuorituksilla; |
|
30. |
panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys edistyi tavoitteidensa saavuttamisessa eli Shift2Rail-ohjelman täytäntöönpanossa varmistaen vaikuttavan, tehokkaan ja moitteettoman varainhoidon; panee merkille, että edellisinä vuosina käynnistetyt tutkimus- ja innovointitoimet edistyivät vuonna 2018 hyvin ja ne ovat suurelta osin hyvässä vauhdissa; panee merkille, että uusi tutkimus- ja innovointitoimien aalto (vuonna 2018 tehty ehdotuspyyntö) käynnistyi vuoden lopussa; panee merkille, että vuonna 2018 toteutettujen toimien kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 83 400 000 euroa; |
|
31. |
korostaa tarvetta lisätä rautateiden houkuttelevuutta liikenteenharjoittajien ja matkustajien näkökulmasta, jotta saadaan toteutetuksi pysyvä siirtymä maanteiltä rautateille, ja toteaa, että seuraavat viisi vuotta ovat äärimmäisen tärkeitä rautatieliikenteen menestyksen kannalta ja että yhteisyrityksellä on keskeinen asema tehtäessä rautatieliikenteestä edullisempaa, tehokkaampaa ja houkuttelevampaa; |
|
32. |
painottaa, että pelkästään vaihteiden tai viallisten vaihteiden osuus rautatieverkoston koko ylläpidosta on 25–30 prosenttia ja että niiden osuus infrastruktuurikuluista on merkittävä; suhtautuu myönteisesti siihen, että yhteisyritys on lisännyt järjestelmän luotettavuutta ja vähentänyt kuluja; |
|
33. |
panee tyytyväisenä merkille yhteisyrityksen tavoitteen puolittaa rautatiejärjestelmän elinkaarikustannukset, kaksinkertaistaa kapasiteetti ja parantaa luotettavuutta ja täsmällisyyttä 50 prosentilla; kehottaa yhteisyritystä varmistamaan, että sillä on käytössään kaikki näiden tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit; |
|
34. |
suhtautuu myönteisesti yhteisyrityksen pyrkimyksiin ottaa käyttöön automaattinen junanhallinta; varoittaa, että tieliikenneala on edistynyt automatisoinnissa paremmin; |
|
35. |
suhtautuu myönteisesti yhteisyrityksen päätökseen ehdottaa hallintoneuvostolleen vuoden 2018 vuotuisessa työohjelmassa kertasuoritusperusteisen avustuksen hyväksymistä, ja toteaa, että avustus otettiin myöhemmin käyttöön osakkaille tarkoitettuun pyyntöön sisältyvässä kertasuoritusperusteista avustusta koskevassa pilottihankkeessa osana vuoden 2018 ehdotuspyyntöä; |
|
36. |
katsoo, että yhteisyrityksen päätöksentekoprosessin ja yleisen hallinnon oikeudellisen selkeyden varmistamiseksi on äärimmäisen tärkeää selventää yhteisyrityksen säädöskehystä, joka koskee teollisuutta edustavien osakkaiden välisiä yritysostoja ja niiden vaikutuksia edustukseen hallintoneuvostossa; kehottaa näin ollen neuvostoa käsittelemään tätä kysymystä neuvoston asetuksen (EU) N:o 642/2014 mahdollisissa muutoksissa; |
|
37. |
panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys käynnisti 14 edustavaa tarkastusta perusjoukostaan ja yhden riskiperusteisen tarkastuksen (vuonna 2017 käynnistettyjen 15 edustavan tarkastuksen ja yhden riskiperusteisen tarkastuksen lisäksi), jolloin yhteisyrityksen tarkastukset kattoivat suoraan 4 660 000 euron määrän; panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 mennessä päätökseen saatetuissa kolmessa edustavassa tarkastuksessa ja yhdessä riskiperusteisessa tarkastuksessa havaittu kokonaisvirhetaso oli 0,94 prosenttia yksinkertaisena keskiarvona ilmaistuna ja 1,19 prosenttia painotetun keskiarvon mukaan; panee merkille, että myös kaikki muut virhetasot (edustavat ja jäännösvirhetasot) ovat toki kattavuudeltaan vähäisiä mutta jäävät silti kahden prosentin tavoiterajan alapuolelle; |
|
38. |
on tyytyväinen siihen, että yhteisyrityksen vuosia 2017–2020 koskevan petostentorjuntastrategian täytäntöönpano jatkui ja että se ei ole johtanut yhteenkään tapaukseen, joka edellyttäisi tiivistä seurantaa suureksi arvioidun petosriskin vuoksi, ja että OLAFille ei ole lähetetty asiakirjoja tutkimuksia varten. |
(1) Neuvoston asetus (EU) N:o 642/2014, annettu 16. kesäkuuta 2014, Shift2Rail-yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 177, 17.6.2014, s. 9).
(2) Komission päätös C(2017)7151, tehty 27. lokakuuta 2017, luvan myöntämisestä kertasuorituksena tehtävälle korvaukselle toimien tukikelpoisia kustannuksia varten tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020:n sekä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelman (2014–2018) yhteydessä.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/67 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1858,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0037/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 401/2009 (5) ja erityisesti sen 13 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 ja erityisesti sen 105 artiklan (7), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0064/2020), |
1.
myöntää Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 126, 21.5.2009, s. 13.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/69 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1859,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0037/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 401/2009 (5) ja erityisesti sen 13 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0064/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan ympäristökeskuksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 126, 21.5.2009, s. 13.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/71 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1860,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0064/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan ympäristökeskuksen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 65 800 176,52 euroa, mikä merkitsee 6,57 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; ottaa huomioon, että keskuksen talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (65,45 prosenttia) ja erityisten sopimusten mukaisista määrärahoista eli Copernicus-ohjelmasta ja European Human Biomonitoring -ohjelmasta (34,55 prosenttia) (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,96 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,01 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 91,06 prosenttia, mikä merkitsee 2,03 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna; |
Toiminnan tuloksellisuus
|
2. |
panee tyytyväisenä merkille, että keskuksen mukaan merkittävää edistystä saavutettiin päällekkäisiin tehtäviin liittyvien resurssien jakamisessa muiden samantyyppisiä tehtäviä hoitavien virastojen kanssa; panee merkille myös, että keskus toteutti ihmisten terveyteen liittyviä yhteisiä toimia muiden tieteellisiä tehtäviä hoitavien virastojen, muun muassa Euroopan kemikaaliviraston ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, kanssa; panee tyytyväisenä merkille, että kiinnostus keskuksen tietoja ja dataa kohtaan on kasvamassa; katsoo, että ympäristötiedon levittäminen on erittäin tärkeää, kun otetaan huomioon uuden komission politiikat ja ilmastonmuutoksen vaarat; |
|
3. |
toteaa, että keskus saavutti sen vuotuisen työohjelman mukaiset vuotta 2018 koskevat tavoitteensa ja tarjosi eurooppalaisille päätöksentekijöille ja kansalaisille pääsyn ajantasaisiin ja merkityksellisiin tietoihin: keskuksen verkkosivusto sai 500 000 käyttäjää lisää (+ 17 %) vuonna 2018 ja saavutti yhteensä 3,45 miljoonan käyttäjän määrän rekisteröiden 10,7 miljoonaa käyntiä (+ 15 %); |
|
4. |
kannustaa keskusta jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
5. |
muistuttaa, että ympäristökeskus tuottaa luotettavaa ja riippumatonta tietoa ympäristöstä; antaa tunnustusta keskuksen laadukkaista tuotoksista vuonna 2018, esimerkiksi Euroopan ilmanlaatua, elohopeaa Euroopan ympäristössä sekä kiertotaloutta koskevista raporteista; korostaa, että on edelleen vaikeaa saada selkeää ja luotettavaa tietoa joistain EU:n talouden osa-alueista, minkä vuoksi keskus ei pysty tekemään täysin kattavaa analyysia ympäristön tilasta unionissa; |
|
6. |
panee merkille keskuksen keskeisen roolin ympäristön tilaa koskevan laadukkaan tiedon tuottajana ja toteaa, että sen merkitys vain kasvaa, kun otetaan huomioon millaisen valtavan haasteen edessä unioni on pyrkiessään torjumaan ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden kriisiä, sekä sen roolin etsittäessä ratkaisuja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla; pitää myönteisenä sitä, että keskuksen mielipidettä kuullaan kaikissa toimielimissä, ja suosittelee, että keskuksen tieteellisellä komitealla olisi keskeinen rooli komission neuvonantajana; |
|
7. |
kehottaa keskusta tekemään yhteistyötä EU:n muiden asiaankuuluvien virastojen kanssa, jotta ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksia voidaan arvioida paremmin; |
|
8. |
muistuttaa, että vuonna 2018 keskus aloitti energiaunionin hallintoa ja ympäristöraportoinnin virtaviivaistamista koskevan työnsä; |
|
9. |
pitää valitettavana, että eri syistä, kuten rajallisten tietotekniikka- ja henkilöresurssien vuoksi, joitakin toimintoja ei voitu toteuttaa kokonaisuudessaan vuonna 2018; panee huolestuneena merkille, että johtokunnan mukaan keskuksen valmius vastata edelleen asianmukaisesti toimintapolitiikan muutoksiin edellyttää sille osoitettujen ydinresurssien lisäystä tai nykyisten ydintehtävien laajamittaisempaa priorisointia ja/tai karsimista; |
|
10. |
panee merkille komission suorittaman Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan ympäristön tieto- ja seurantaverkon (Eionet) arvioinnin päätelmät; |
|
11. |
korostaa, että keskuksen tavoitteet ovat yleiseurooppalaisia ja että tästä syystä sen on tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopassa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa; |
|
12. |
panee merkille, että vuonna 2018 suoritetun johtokunnan ja työvaliokunnan toimintaa koskevan sisäisen arvioinnin tulokset pannaan täytäntöön vuonna 2019; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä; |
Henkilöstöpolitiikka
|
13. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 98,39 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 124 toimesta oli täytettynä 3 vakinaista ja 119 väliaikaista tointa (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 127); toteaa, että vuonna 2018 keskuksessa työskenteli lisäksi 63 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 19 kansallista asiantuntijaa; |
|
14. |
panee merkille, että keskuksen mukaan eri sukupuolet eivät olleet vuonna 2018 tasapuolisesti edustettuina ylemmässä johdossa (seitsemän miestä ja kaksi naista) mutta että hallintoneuvostossa saavutettiin hyvä tasapaino (15 miestä ja 17 naista); |
|
15. |
panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta, että keskuksella ei ole erityistä luotettavuutta edellyttäviin tehtäviin liittyviä ajantasaisia toimintaperiaatteita; panee keskuksen vastauksesta merkille, että se on kartoittanut erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä vuodesta 2009 alkaen, ja toteaa, että luetteloa tarkistetaan parhaillaan, jotta siinä voidaan ottaa huomioon muutokset, jotka ovat seurausta keskuksen uudelleenorganisoinnista syyskuussa 2018; kehottaa keskusta viipymättä hyväksymään ja ottamaan käyttöön erityistä luotettavuutta edellyttäviin tehtäviin liittyvät toimintaperiaatteet; |
|
16. |
kannattaa tilintarkastustuomioistuimen ehdotusta työpaikkailmoitusten julkistamisesta myös EU:n henkilöstövalintatoimiston verkkosivustolla julkisuuden lisäämiseksi; ymmärtää keskuksen vastauksessa esiin otetun kysymyksen, joka koskee tällaisesta julkaisemisesta aiheutuvia korkeita käännöskustannuksia; panee merkille, että keskus julkaisee työpaikkailmoituksia EU:n virastojen verkoston sivustolla ja sosiaalisessa mediassa, jotta saadaan lisää julkisuutta; |
Hankinnat
|
17. |
pitää valitettavana, että 1,4 miljoonan euron sopimus irtisanottiin toimeksisaajan epätyydyttävien palvelusuoritteiden vuoksi ja keskus allekirjoitti joitakin kuukausia myöhemmin uuden kahden miljoonan euron etusijajärjestykseen perustuvan sopimuksen samantyyppisistä palveluista saman toimeksisaajan kanssa lisäämättä teknisiin eritelmiin seikkoja, joilla poistettaisiin riski siitä, että vastaavanlaisia ongelmia esiintyisi jälleen uuden sopimuksen yhteydessä; katsoo, että tällainen hankintakäyttäytyminen herättää vakavaa huolta keskuksen moitteettomasta varainhoidosta; kehottaa keskusta tekemään sopimuksia ainoastaan, jos palvelusuoritteiden voidaan odottaa olevan tyydyttäviä; kehottaa keskusta raportoimaan toimeksisaajan palvelusuoritteista tilintarkastustuomioistuimelle ja vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; |
|
18. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että keskus teki Copernicus-ohjelman paikallisten maakartoituspalvelujen hankintaa varten sopimuksen palveluista, joiden arvo ylitti kyseisen puitesopimuksen enimmäisarvon, mutta ei vahvistanut sitä muuttamalla sopimusta; panee keskuksen vastauksesta merkille, että keskuksen mukaan talousarvion enimmäismäärää korotettiin komission ohjeiden mukaisesti; kehottaa kuitenkin keskusta vahvistamaan ainoastaan julkisiin hankintoihin sovellettavien säännösten mukaiset sopimusmuutokset; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
19. |
panee merkille keskuksen nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset, jotka koskevat avoimuuden varmistamista, eturistiriitojen ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä väärinkäytösten paljastajien suojelua; ilmaisee huolestumisensa siitä, että keskus ei ole ottanut käyttöön asiantuntijoiden eturistiriitoja koskevaa ilmoitusjärjestelmää; |
|
20. |
korostaa, että hallintoneuvoston jäsenten ansioluetteloiden ja sidonnaisuusilmoitusten julkaisemisen olisi oltava pakollista; |
Muita huomautuksia
|
21. |
panee merkille keskuksen pyrkimykset kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen työpaikan varmistamiseksi sekä toimet, joilla se pyrkii mieluiten vähentämään toimitiloihin ja matkoihin liittyviä hiilidioksidipäästöjä ja korvaamaan ne; |
|
22. |
kehottaa keskusta keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
23. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (3). |
(1) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 1.
(2) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 3.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/74 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1861,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin rautatieviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0048/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796 (5) ja erityisesti sen 65 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0061/2020), |
1.
myöntää Euroopan unionin rautatieviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin rautatieviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 80.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 80.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/76 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1862,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin rautatieviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) (2), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0048/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796 (5) ja erityisesti sen 65 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0061/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan unionin rautatieviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin rautatieviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 80.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 80.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/78 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1863,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin rautatieviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0061/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan unionin rautatieviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 28 793 243 euroa, mikä merkitsee 6,31 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,98 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,02 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 88,96 prosenttia, mikä merkitsee 1,66 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; |
|
2. |
panee merkille viraston roolin pyrittäessä varmistamaan eurooppalaisen rautatiejärjestelmän turvallisuus ja yhteentoimivuus ja parantamaan rautateiden kilpailukykyä muihin liikennemuotoihin verrattuna vähentämällä hallinnollisia ja teknisiä esteitä, kannustamalla markkinoille tuloa ja varmistamalla syrjimättömyys, käyttämällä julkisia varoja tehokkaammin julkisiin rautatieliikennepalveluihin sekä varmistamalla parempi infrastruktuurin hallinta; tukee komission visiota Euroopan rautatiejärjestelmästä, jolla on turvallisuustason osalta johtoasema maailmassa; |
|
3. |
on tyytyväinen viraston rooliin Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) kehittämistä, testausta ja täytäntöönpanoa koskevissa jatkotoimissa sekä erityisten ERTMS-hankkeiden arvioinnissa; panee lisäksi merkille, että neljäs rautatiepaketti sisältää viraston roolia vahvistavan teknisen pilarin, jossa sille esitetään uusia tehtäviä, joilla varmistetaan unionin kehyksen yhdenmukainen täytäntöönpano; korostaa, että viraston vastuualueen kasvaessa sille on osoitettava myös tarvittavat rahoitus-, henkilöstö- ja aineelliset resurssit, jotta se pystyy suoriutumaan uusista lisätehtävistään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti; |
|
4. |
muistuttaa, että ERTMS:llä on ratkaiseva merkitys yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttamisessa; korostaa siksi, että ERTMS:n kehittämisen ja käyttöönoton optimoitu koordinointi on ensisijainen painopiste, sillä siten varmistetaan yhtenäinen, avoin, vakaa, kohtuuhintainen ja yhteentoimiva ERTMS koko Euroopassa; |
|
5. |
panee merkille, että viraston toimeksiantoa laajennettiin uudessa virastoa koskevassa asetuksessa ja että virasto alkoi vuonna 2019 kerätä sen perusteella maksuja ja palkkioita sertifiointitehtävistä ottaen huomioon pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, erityiset tarpeet; panee merkille, että uuden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796 (3) mukaan maksut ja palkkiot ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja virastolle; panee merkille, että viraston varainhoitoasetuksen soveltamissääntöihin on tehtävä joitakin muutoksia ja että virasto on antamansa vastauksen perusteella toimittanut komissiolle poikkeuspyynnön tätä tarkoitusta varten; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän uuden järjestelmän täytäntöönpanosta; |
|
6. |
kehottaa virastoa ottamaan sertifiointiprosessin aikana huomioon pk-yritysten erityistarpeet erityisesti vähentämällä niille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista rasitetta; |
Tuloksellisuus
|
7. |
panee merkille, että virasto käyttää rautatieindikaattoreita kaikilla toiminta-aloillaan keskeisinä tulosindikaattoreina arvioidakseen toiminnastaan saatavaa lisäarvoa sekä muita indikaattoreita talousarviohallintonsa parantamiseksi; |
|
8. |
kehottaa virastoa panemaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset täytäntöön; |
|
9. |
toteaa, että viraston saavutukset olivat tyydyttäviä sen keskeisten tulosindikaattorien ja tulostavoitteiden osalta ja että virasto on toteuttanut kokonaan ensimmäiset toimensa neljännen rautatiepaketin voimaantulon jälkeen; panee merkille, että virasto saavutti 95 prosentissa tapauksia tavoitteensa raporttien, ohjeiden ja lausuntojen antamisesta ajoissa; toteaa, että virasto ei saavuttanut 90 prosentin tavoitetta, joka koski kaikkien tulosten saavuttamista rahoitus- ja henkilöresurssisuunnitelman mukaisesti, sillä vain 79,75 prosenttia luokiteltiin täysin saavutetuiksi; |
|
10. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ovat jatkaneet yhteistyötään kirjanpitopalvelujen jakamisessa; kehottaa virastoa selvittämään mahdollisuuksia jakaa päällekkäisiin tehtäviin liittyviä resursseja samantyyppisiä tehtäviä hoitavien virastojen kanssa; kehottaa virastoa pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa; kehottaa virastoa selvittämään mahdollisuuksia jakaa henkilöstöä tietyillä muilla kuin asiantuntija-aloilla sekä tekniikkaa ja hallintoa koskevilla aloilla ja keskittymään erityisesti kehittämään yhteistyötä Pariisissa toimivan turvallisuusalan tutkimuslaitoksen kanssa; |
|
11. |
kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
12. |
panee merkille, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asettamaa tavoitetta eli eurooppalaisten rautatiemarkkinoiden luomista ei ole saavutettu; kehottaa virastoa keskittämään ponnistelunsa ja julkaisunsa tälle alalle; |
|
13. |
toteaa, että liikennemuotosiirtymä maanteiltä rautateille voidaan toteuttaa vain, jos on olemassa kilpailukykyinen eurooppalainen rautatiealue; kehottaa virastoa laatimaan luettelon toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että rautatieliikenne voidaan tulevaisuudessa integroida nykyaikaisiin logistiikkaketjuihin; |
|
14. |
toteaa, että seuraavat viisi vuotta ovat ratkaisevan tärkeitä rautatiealan tulevaisuuden kannalta ja että virastolla on oltava tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit edessä oleviin haasteisiin vastaamiseksi; |
|
15. |
toteaa, että ohjeellinen enimmäismäärä, jota tilintarkastustuomioistuin käyttää arvioidessaan talousarvion toteutusta varainhoitovuodelta toiselle tehtävien siirtojen osalta, saavutettiin osastossa 1 (henkilöstö), jossa se oli 10 prosenttia, ja osastossa 2 (hallinto), jossa se oli 20 prosenttia; pitää valitettavana, ettei osaston 3 (toimintamenot) 30 prosentin ohjeellista enimmäismäärää saavutettu; |
|
16. |
panee merkille, että henkilöstöä koskevan vuotuisen vertailututkimuksen tulokset olivat samankaltaiset kuin vuonna 2017, sillä 18,4 prosenttia henkilöstöstä oli osoitettu hallinnollisiin tehtäviin (18,18 prosenttia vuonna 2017), 69,7 prosenttia operatiivisiin tehtäviin (70,16 prosenttia vuonna 2017) ja 11,90 prosenttia valvonta- ja rahoitustehtäviin (11,67 prosenttia vuonna 2017); |
|
17. |
pitää myönteisinä viraston jatkuvia pyrkimyksiä valmistautua neljännessä rautatiepaketissa määriteltyihin uusiin tehtäviinsä ja ottaa kesäkuussa 2019 hoitaakseen tehtävänsä EU:n viranomaisena, joka vastaa raideliikenteen kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien ja rautatieyritysten yhtenäisten turvallisuustodistusten myöntämisestä sekä käyttöönottoluvan ERTMS:n ratalaitteita varten; pitää erityisen myönteisenä, että kaikki säädökset ja hallintoneuvoston päätökset hyväksyttiin ajallaan ja että virasto julkaisi kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupia koskevan hakuoppaan; panee tyytyväisenä merkille viraston muut toimet sen valmistautuessa uusiin tehtäviinsä (aktiivinen yhteydenpito sidosryhmien kanssa, oppimistapaukset ja testivaihe sekä kansallisten turvallisuusviranomaisten valvontaa koskeva pilottihanke); on tyytyväinen keskitetyn asiointipisteen kehittämiseen;
panee tyytyväisenä merkille, että virasto on alkanut yhdenmukaistaa rautatiealan yli 14 000:ta kansallista sääntöä;
|
|
18. |
toteaa, että virastolla on keskeinen rooli byrokraattisten esteiden vähentämisessä rajatylittävässä rautatieliikenteessä; |
|
19. |
toteaa, että Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän varustelutaso on Euroopassa täysin riittämätön sekä infrastruktuurin että liikkuvan kaluston osalta, ja kehottaa virastoa ehdottamaan toimenpiteitä prosessin nopeuttamiseksi; |
|
20. |
pitää valitettavana, että vuonna 2018 kirjattiin 37 vaatimustenvastaisuutta, joista 18:lla oli rahoitusvaikutuksia (neljässä tapauksessa yli 15 000 euroa); kehottaa virastoa jatkamaan pyrkimyksiään parantaa hallintoaan ja hankintamenettelyjään; |
|
21. |
panee merkille, että virasto ehdotti hyvän hallintotavan säännöstön tarkistamista; edellyttää, että virasto raportoi säännöstön kehittymisestä seuraavassa vuosikertomuksessaan; panee tyytyväisenä merkille, että virasto jatkoi etiikkaa ja petosten torjuntaa koskevaa koulutusta; on tyytyväinen siihen, ettei OLAFille toimitettu yhtään petosepäilytapausta; toteaa, että tapaus, josta ilmoitettiin vuonna 2017, on edelleen tutkittavana; |
|
22. |
panee tyytyväisenä merkille ISO 9001 -todentamistarkastuksen läpäisemisen onnistuneesti; |
Henkilöstöpolitiikka
|
23. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 89,19 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 148 väliaikaisesta toimesta 132 oli täytettynä (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 139); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 31 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kaksi kansallista asiantuntijaa; |
|
24. |
panee huolestuneena merkille, että viraston mukaan eri sukupuolet eivät olleet vuonna 2018 tasapuolisesti edustettuina ylemmässä johdossa (viisi miestä ja yksi nainen) eivätkä hallintoneuvostossa (40 miestä ja 15 naista); |
|
25. |
panee merkille, että virasto on hyväksynyt toimintaperiaatteet, jolla suojellaan työntekijöiden ihmisarvoa ja estetään häirintää, ja että se edistää häirintäyhdyshenkilöiden toimia ja henkilöstöä kannustetaan kertomaan ongelmistaan heille; panee merkille, että ilmoitettuja väitettyjä työpaikkakiusaamistapauksia oli yksi mutta yhtään tapausta ei tutkittu tai viety tuomioistuimen käsiteltäväksi; |
Hankinnat
|
26. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto ei tarkistanut systemaattisesti hintoja ja hinnankorotuksia, jotka laskutettiin tavarantoimittajan puitesopimuksen toimeksisaajalle toimittamien hintatarjousten ja laskujen perusteella ohjelmistolisenssien hankintaa varten; toteaa, että virasto on soveltanut komission puitesopimusta ja odottaa uutta puitesopimusta, jossa määrätään uudelleen kilpailuttamisesta; kehottaa virastoa mukauttamaan ennakkotarkastuksia, joita kohdistetaan puitesopimusten perusteella suoritettaviin maksuihin, ja varmistamaan, että kaikki hankinnat kilpailutetaan; |
|
27. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto päätti erään konferenssin järjestämistä koskevaan suoraan sopimukseen tehdyn muutoksen avulla tehdä sopimuksen ja maksaa kaikista asiaan liittyvistä palveluista erikseen, mikä merkitsi sopimuksen keinotekoista jakamista ja teki siten sopimuksesta ja kaikista siihen liittyvistä maksuista sääntöjenvastaisia; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan se aikoo valmistella tehtävänkuvauksen puitesopimuksen allekirjoittamiseksi tapahtumien järjestämisestä; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
28. |
panee merkille, että virasto on julkistanut verkkosivustollaan hallintoneuvoston ja henkilöstön jäsenten sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja hallintoneuvoston jäsenten ja joidenkin johtohenkilöiden ansioluettelot; suhtautuu myönteisesti siihen, että viraston koko ylemmän johdon ja henkilöstön on kesäkuusta 2019 alkaen täytynyt allekirjoittaa vuotuinen eturistiriidattomuutta koskeva ilmoitus; |
|
29. |
panee merkille, että sovellettava hyvää hallintotapaa koskeva kehys sisältää viraston mukaan tiukkoja toimenpiteitä, jotka koskevat neljännen rautatiepaketin mukaisiin uusiin tehtäviin osallistuvien henkilöiden eturistiriitojen hallintaa; panee myös merkille, että kehykseen on liittynyt käytännön vaikeuksia, minkä vuoksi siitä esitetään tarkistettu ehdotus; panee merkille, että Euroopan petostentorjuntavirasto tutkii yhä vuonna 2017 ilmoitettua petosepäilyä; panee merkille, että sen jälkeen ei ole ilmoitettu muista petosepäilyistä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tutkimuksen tuloksista; |
|
30. |
panee merkille, että virasto hyväksyi väärinkäytösten paljastamista koskevat ohjeet, jotka julkaistiin 21. marraskuuta 2018; |
Sisäiset kontrollit
|
31. |
panee merkille, että viraston uudelleenjärjestelyn jälkeen tilinpitäjä on hallinnollisesti suoraan yhteydessä pääjohtajaan eikä ole enää vastuussa rahoitus- ja hankintaryhmästä; |
|
32. |
panee merkille, että komission sisäinen tarkastus julkaisi vuonna 2018 tarkastuskertomuksen ohjelmien, hankkeiden ja palvelujen hallinnoinnista virastossa ja että virasto laati toimintasuunnitelman, jossa käsitellään mahdollisia parannuskohteita; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä; |
Muita huomautuksia
|
33. |
toteaa, että siirtymäkauden loppuun mennessä (16. kesäkuuta 2019) virastosta tulee pelkän politiikkatoimien valmistelijan ja levittäjän sijasta viranomainen, joka toimii suoraan toimialan hyväksi liikkuvan kaluston turvallisuussertifikaattien hyväksymisessä; panee tältä osin merkille, että viraston uudelleenjärjestely on mahdollistanut tarvittavien muutosten tekemisen, jotta varmistetaan uusien sovellusten hallinnointi asiantuntijoita hyödyntäen sekä koulutusohjelman ja seurantajärjestelmän kehittäminen; |
|
34. |
panee merkille, että virasto allekirjoitti 15. huhtikuuta 2019 toimipaikkaa koskevan sopimuksen Ranskan viranomaisten kanssa; toteaa, että päätös kahdesta kotipaikasta on neuvoston päätös, jota viraston on sovellettava; |
|
35. |
kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien kautta; |
|
36. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (4). |
(1) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 76.
(2) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 77, komissiolta saatu avustus (28 135 398 euroa), kolmansien maiden rahoitusosuus (657 845 euroa – summa on edellistä vuotta pienempi).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/796, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1).
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/82 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1864,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman tilien luotettavuudesta (2) sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon 18. helmikuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0043/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta 27. kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002 (5) ja erityisesti sen 19 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0066/2020), |
1.
myöntää Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/84 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1865,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman tilien luotettavuudesta (2) sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon 18. helmikuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0043/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta 27. kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002 (5) ja erityisesti sen 19 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0066/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan meriturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/86 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1866,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0066/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan meriturvallisuusviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 106 777 232,65 euroa, mikä merkitsee 23,76 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että lisäys liittyi pääasiassa viraston toimivaltuuksien laajenemiseen; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,02 prosenttia, mikä merkitsee lievää 0,98 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna, ja maksumäärärahojen käyttöaste oli 92,84 prosenttia, mikä merkitsee 3,41 prosentin vähennystä; |
Toiminnan tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että virasto käyttää tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita arvioidakseen vuotuisen työohjelmansa täytäntöönpanoa ja että viraston arviointi on pääasiallinen väline arvioitaessa sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa; panee merkille viraston tulosjohtamisjärjestelmän, jossa asetetaan sekä monivuotiset tavoitteet että neljännesvuosittaiset keskeiset tulosindikaattorit vuotuisten työohjelmien täytäntöönpanon säännöllistä seurantaa varten; toteaa, että virasto käyttää vain talousarvion toteutusastetta keskeisenä tulosindikaattorina talousarviohallintonsa parantamiseksi; |
|
3. |
panee merkille, että jatkuvuutta ja ulkoisten palvelujen laatua koskevat viraston keskeiset tulosindikaattorit ovat yleisesti ottaen saavuttaneet niille asetetut tavoitteet ja että vierailuja ja tarkastuksia koskevaa viraston laatujärjestelmää on laajennettu; |
|
4. |
kehottaa virastoa panemaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset täytäntöön; |
|
5. |
panee merkille, että virasto tekee tiivistä yhteistyötä unionin muiden virastojen, kuten Euroopan kalastuksenvalvontaviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa eurooppalaisen merivartioinnin alalla; kehottaa vahvasti virastoa lisäämään ja laajentamaan yhteistyötään kaikkien unionin virastojen kanssa; |
|
6. |
panee merkille, että viraston perustamisasetuksen täytäntöönpanosta vuonna 2017 tehdyn riippumattoman ulkoisen arvioinnin hyväksymisen jälkeen virasto esitti toimintasuunnitelmansa maaliskuussa 2018; panee tyytyväisenä merkille, että toimintasuunnitelmassa määritettiin toimia, mahdollisia riskejä ja lieventäviä toimenpiteitä sekä toteutusaikataulu ja realistiset talousarviovaikutukset; |
|
7. |
kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
8. |
panee merkille, että eurooppalaiseen yhteistyöhön rannikkovartiostojen tehtävien alaan liittyvien kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmien (RPAS) toiminnot viivästyivät teknisten haasteiden ja ilmailulupien saamiseen kansallisilta viranomaisilta liittyvien jatkuvien vaikeuksien vuoksi ja että tämän takia talousarviota tarkistettiin siten, että vähennettiin EU:n avustusta ja palautettiin komissiolle kuusi miljoonaa euroa maksumäärärahoja; toteaa, että vähennys osoittautui riittämättömäksi, koska teknisistä ongelmista ja huonoista sääoloista aiheutuneet uudet viivästykset johtivat maksumäärärahojen vähäisempään käyttöön; tukee hallintoneuvoston suositusta, jonka mukaan viraston olisi puututtava ilmailulupien antamista koskevaan riskiin, jotta talousarvio voitaisiin toteuttaa täysimääräisenä; |
|
9. |
panee tyytyväisenä merkille viraston antaman suoran tuen jäsenvaltioiden toimille ympäristölainsäädännön voimaansaattamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi samoin kuin sen kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmien palvelut, joilla avustetaan merivalvontaoperaatioissa, kuten meren pilaantumisen ja päästöjen seurannassa; uskoo, että lisäresurssien avulla virastolla voi olla merkittävä rooli jäsenvaltioiden tukemisessa merenkulkuun liittyvien ympäristöriskien vähentämisessä ja merenkulkualan kestävyyden parantamisessa; |
|
10. |
ymmärtää, että virastolla on takanaan vasta toinen kokonainen toimintavuosi sen jälkeen, kun sen toimeksiantoa laajennettiin vuoden 2016 lopussa, ja että osa talousarviomuutoksiin johtaneista tekijöistä ei ollut tiedossa vuoden 2018 talousarviota laadittaessa; panee merkille, että viraston oli muutettava talousarviotaan ottaakseen huomioon Portugaliin sovellettavasta korjauskertoimesta johtuvat palkankorotukset; |
|
11. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto testaa korkealle sijoitettua tietoliikenneasemaa (High Altitude Pseudo-Satellites, HAPS), ja panee tyytyväisenä merkille, että tällä tavoin pienennetään satelliittien ja droonien välistä eroa; |
|
12. |
suhtautuu myönteisesti viraston ponnisteluihin saattaa operatiiviset palvelut, analyysit, asiantuntijatieto ja paras mahdollinen tekninen tuki komission ja jäsenvaltioiden hankkeiden sekä meriliikennealan käyttäjien käyttöön; |
|
13. |
kehottaa virastoa hyödyntämään täysipainoisesti ja tarvittaessa mukauttamaan droonien, HAPSin ja satelliittien tarjoamia käyttömahdollisuuksia; painottaa järjestelmien monitoiminnallisuutta, sillä ne kattavat laajan kirjon meripelastustoiminnasta meren pilaantumisen varhaiseen havaitsemiseen ja seurantaan sekä keskeisiin pyrkimyksiin torjua laitonta toimintaa, kuten huumausaineiden kauppaa, ihmisten salakuljetusta ja luvatonta kalastusta; |
|
14. |
panee merkille, että viraston hallintoneuvosto hyväksyi marraskuussa 2018 uuden sisäisen valvonnan kehyksen, joka perustuu komission vuoden 2017 kehykseen; |
|
15. |
panee merkille, että virasto laajensi vuoden 2018 alussa vierailujen ja tarkastusten laadunhallintajärjestelmän soveltamisalaa sisällyttämällä siihen merenkulun turvatoimiin liittyvät tarkastukset ja horisontaalisen analyysiprosessin; panee tyytyväisenä merkille, että TÜV Rheinland Portugal suoritti laajennetun laadunhallintajärjestelmän vuotuisen varmennuksen menestyksekkäästi havaitsematta vaatimustenvastaisuuksia; |
|
16. |
toteaa, että virastossa ei raportoitu eturistiriitoja koskevia tapauksia vuonna 2018; panee merkille, että riskinhallintapolitiikan mukaisesti riskirekisteri päivitettiin vuonna 2018 ja että tämä päivitys ei johtanut kriittisiin riskeihin, joiden perusteella tulojen ja menojen hyväksyjä voisi esittää vuotuisessa vahvistuslausumassa virallisen varauman; toteaa lisäksi, että vuonna 2018 ei esiintynyt aiemmin havaittuja riskejä; |
|
17. |
arvostaa sitä, että virasto on ottanut käyttöön asianmukaiset maksujen valvontamekanismit viraston sopimuksissa; |
|
18. |
panee merkille, että henkilöstöä koskevan viidennen vertailututkimuksen tulokset ovat samankaltaiset kuin vuonna 2017, sillä 20,20 prosenttia tehtävistä (20,42 prosenttia vuonna 2017) liittyi koordinoinnin hallinnolliseen tukeen, 71,65 prosenttia (72,08 prosenttia) operatiivisiin tehtäviin ja 8,15 prosenttia (7,50 prosenttia) neutraaleihin tehtäviin; |
Henkilöstöpolitiikka
|
19. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukon viroista/toimista oli täytettynä 98,58 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 212 väliaikaisen toimihenkilön ja virkamiehen toimesta 209 oli täytettynä (verrattuna 212 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 keskuksessa työskenteli lisäksi 30 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 17 kansallista asiantuntijaa; kannustaa virastoa tekemään selvityksen henkilöstön jakamisesta unionin virastojen kesken korostamalla erityisesti mahdollisuuksia yhdistää nykyistä enemmän hallintohenkilöstöä muiden Lissaboniin sijoittuneiden virastojen, kuten Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen, kanssa; |
|
20. |
panee tyytyväisenä merkille, että myös ylemmässä johtoportaassa on saavutettu sukupuolten tasapuolinen edustus (2 miestä ja 2 naista); on kuitenkin huolestunut, että miehet (44 jäsentä) ja naiset (12 jäsentä) eivät ole tasapainoisesti edustettuina hallintoneuvostossa; |
|
21. |
pitää valitettavana tietojen ja yksityiskohtien puutteellisuutta meriturvallisuusvirastoa koskevan sukupuolten tasapuolisen edustuksen toimintasuunnitelmassa; |
Hankintamenettelyt
|
22. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että vuoden 2018 loppuun mennessä virasto ei järjestelmällisesti tarkistanut hintoja ja palkkioita, jotka laskutettiin tavarantoimittajien puitesopimuksen toimeksisaajalle toimittamien hintatarjousten ja laskujen perusteella ohjelmistolisenssien hankintaa varten; panee viraston vastauksesta merkille, että tämän puitesopimuksen toteutusmekanismi ei sisältänyt kiinteää hintaluetteloa vaan komissio päätti soveltaa hinnankorotusjärjestelmää ja että toimeksisaaja on käyttänyt oikeuttaan päättää sopimus 12. lokakuuta 2019; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
23. |
panee merkille, että virasto käyttää ja julkaisee hallintoneuvostonsa jäsenten ja ylimmän johdon eturistiriitoja koskevia ilmoituksia ja että virasto on antanut eturistiriitoja koskevia ohjeita ja toteuttanut väärinkäytösten paljastamista koskevia järjestelyjä, jotka ovat tärkeä väline petosten, korruption ja vakavien sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisessa; |
Sisäiset kontrollit
|
24. |
toteaa, että komission sisäinen tarkastus julkaisi tarkastuskertomuksen ”Visits and Inspections in the Agency”, jossa se totesi, että tähän tarkoitukseen suunnitellut hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat asianmukaisesti suunniteltuja sekä tehokkaasti ja vaikuttavasti toteutettuja; huomauttaa, että sisäinen tarkastus antoi neljä suositusta, jotka virasto hyväksyi ja sitoutui käsittelemään; |
|
25. |
panee merkille, että virasto toteutti vuonna 2018 kaikki toimintasuunnitelmat, jotka liittyivät sisäisen tarkastuksen vuonna 2017 tekemään meriturvallisuusviraston henkilöstöhallinnon tarkastukseen; |
Muita huomautuksia
|
26. |
panee merkille viraston pyrkimykset kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen työpaikan edistämiseksi; toteaa kuitenkin, että virasto ei ole toteuttanut mitään täydentäviä toimenpiteitä vähentääkseen tai korvatakseen hiilidioksidipäästöjä; |
|
27. |
kehottaa virastoa asettamaan tavoitteeksi tutkimustulostensa levittämisen yleisölle ja yleisön tavoittamisen sosiaalisen median ja muiden tiedotusvälineiden kautta; |
|
28. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (3). |
(1) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 201.
(2) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 202.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/89 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1867,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan GNSS-viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0051/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 912/2010 (5) ja erityisesti sen 14 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0067/2020), |
1.
myöntää Euroopan GNSS-viraston toimitusjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan GNSS-viraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/91 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1868,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan GNSS-viraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0051/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 912/2010 (5) ja erityisesti sen 14 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0067/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan GNSS-viraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan GNSS-viraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/93 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1869,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan GNSS-viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan GNSS-viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0067/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan GNSS-viraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 32 230 582 euroa, mikä merkitsee 13,22 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; ottaa huomioon, että lisäys liittyi osastoihin 2 ja 3; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia, ja toteaa, että se oli sama vuonna 2017; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 83,72 prosenttia, mikä merkitsee 2,48 prosentin laskua vuoteen 2017 verrattuna; |
|
2. |
panee merkille, että virasto hallinnoi vuonna 2018 perustalousarvionsa lisäksi edelleen suurta delegoitua talousarviota, joka liittyy Euroopan geostationaariseen navigointilisäjärjestelmään (EGNOS), Galileon delegointisopimukseen, julkisesti säänneltyjä palveluja koskevaan delegointisopimukseen ja Horisontti 2020 -ohjelman delegointisopimukseen; toteaa, että vuonna 2018 delegoidusta talousarviosta sidottiin yhteensä 1 173 219 279 euroa ja maksuja suoritettiin 796 500 300,84 euroa; |
Siirrettyjen määrärahojen peruuntuminen
|
3. |
pitää myönteisenä sitä, että vuodelta 2017 vuodelle 2018 siirrettyjä määrärahoja peruuntui 3,25 prosenttia siirretystä kokonaismäärästä, mikä merkitsi 2,05 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
4. |
panee merkille, että virasto käyttää tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla se mittaa toimintojensa tuottamaa lisäarvoa ja parantaa talousarviohallintoaan; |
|
5. |
panee merkille, että viraston Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat nyt täysin toimintavaiheessa, ja toteaa erityisesti Galileon osalta, että neljä viimeistä satelliittia ennen kolmatta erää laukaistiin onnistuneesti vuonna 2018 ja sen lisäksi virasto teki hankintasopimuksen; |
|
6. |
panee tyytyväisenä merkille, että virasto on ulkoistanut tilinpitopalvelunsa komissiolle vuodesta 2015 ja että se jakaa toiminnan jatkuvuuden hallintaan ja sisäiseen tarkastukseen liittyvien palvelujen tuottamisen muiden virastojen kanssa; |
|
7. |
panee merkille, että vastuuvapauden myöntävän viranomaisen viime vuonna esittämien huomautusten ja havaintojen perusteella komissio saattoi päätökseen Galileo- ja EGNOS-ohjelmien ja viraston toiminnan väliarvioinnin ja esitti sen parlamentille ja neuvostolle lokakuussa 2017; |
|
8. |
kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
Henkilöstöpolitiikka
|
9. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 90,63 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 128 väliaikaisesta toimesta oli täytetty 116 (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 116); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 51 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 3 kansallista asiantuntijaa; panee merkille, että virastolle osoitettiin vuoden 2018 henkilöstötaulukkoa varten kymmenen lisätointa sinne jo lisättyjen kahden toimen lisäksi; |
|
10. |
panee huolestuneena merkille vuodelta 2018 raportoidun sukupuolten välisen epätasapainon ylemmässä johdossa (kymmenen miestä ja kaksi naista) sekä hallintoneuvostossa (44 miestä ja seitsemän naista); |
|
11. |
pitää myönteisenä, että virasto hyväksyi tilintarkastustuomioistuimen ehdotuksen ja julkaisi viimein ilmoitukset avoimista toimista EPSOn verkkosivustolla, jotta ne saavuttaisivat suuremman yleisön; panee viraston vastauksesta merkille, että se aikoo julkaista kaikki avoimia toimia koskevat ilmoitukset virastojen yhteisessä portaalissa, jonka katsotaan virastojen näkökulmasta vastaavan EPSOa, ja että lisäksi virasto julkaisee avoimia toimia koskevat ilmoituksensa avaruusalaan erikoistuneiden julkaisujen kautta; |
Hankintamenettelyt
|
12. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että 15. joulukuuta 2016 virasto allekirjoitti 1 500 000 000 euron arvoisen puitesopimuksen Galileo-satelliittijärjestelmän käytöstä vuosina 2017–2027; toteaa lisäksi, että sopimus tehtiin julkisen hankintamenettelyn perusteella; huomauttaa, että yksi osallistuneista tarjoajista on nostanut kanteen, jossa se kyseenalaistaa menettelyn tuloksen; toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuin päättää antamassaan tuomiossa puitesopimusta koskevan hankintamenettelyn sekä kaikkien siihen liittyvien erillissopimusten ja tulevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; huomauttaa, että kirjallinen menettely saatettiin päätökseen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä, että suullinen kuuleminen oli määrä järjestää vuoden 2019 toisella tai kolmannella neljänneksellä ja että tuomioistuimen tuomio oli määrä antaa vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä mutta että tuomioistuin keskeytti menettelyn 3. joulukuuta 2019 (asia T-99/17) (3); huomauttaa hankintapäätöksen mahdollisen kumoamisen seurauksia koskevan viraston oikeudellisen analyysin perusteella, että viraston ei todennäköisesti tarvitsisi irtisanoa sopimusta mutta sen olisi maksettava kantajalle aiheutuvat noin 300 000 euron oikeudenkäyntikulut sekä maksettava mahdolliset vahingonkorvaukset, jotka mainitaan viraston tilinpäätöksessä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä; |
|
13. |
panee merkille, että sisäisen arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon sähköisten hankintamenettelyjen käyttöä koskevat vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja havainnot päädyttiin siihen, että tarjousten sähköistä toimittamista koskeva moduuli ei nykyisessä kehitysvaiheessaan vastannut viraston monimutkaisiin hankintatarpeisiin ja että toistaiseksi on päätetty olla toteuttamatta tarjouskilpailuja sähköisesti; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
14. |
panee merkille, että yksi entinen korkean tason virkamies toimii neuvoa-antavassa tehtävässä active senior -aloitteessa mutta ei saa siitä palkkiota; |
|
15. |
huomauttaa viraston ylimmän johdon sidonnaisuuksia koskeviin ilmoituksiin ja ansioluetteloiden julkaisemiseen liittyvien vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautusten ja havaintojen perusteella, että viraston hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan osalta ainoastaan sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset julkaistaan viraston verkkosivustolla; panee merkille, että virasto aikoo julkaista hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelot verkkosivustollaan otettuaan asianmukaisesti huomioon sovellettavat henkilötietojen suojaa koskevat säännöt; |
|
16. |
pitää valitettavana, että hallintoneuvoston jäsenten ansioluetteloita ei vieläkään ole julkaistu viraston verkkosivustolla; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä; |
|
17. |
toteaa, että virasto hyväksyi väärinkäytösten paljastamista koskevat sisäiset toimintaperiaatteet kesäkuussa 2018; |
|
18. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan komission sisäinen tarkastus suoritti vuonna 2018 viraston tietohallintatapaa koskevan tarkastuksen ja että virasto laati toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena oli kohdentaa toimia eräisiin mahdollisesti parannusta vaativiin osa-alueisiin; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä; |
Muita huomautuksia
|
19. |
ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja havainnot, jotka liittyvät viraston sitoumukseen minimoida Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisesta aiheutuvat kielteiset vaikutukset, ja toteaa, että virasto lähetti kaikille niiden sopimusten toimeksisaajille ja avustusten saajille, joihin ero vaikuttaa, kirjeet, joissa vaadittiin lieventävien toimenpiteiden toteuttamista lokakuun 2019 loppuun mennessä erityisesti sen varmistamiseksi, että pääurakoitsijat ja alihankkijat eivät ole Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneita yhteisöjä ja että Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen varakeskus on siirretty Yhdistyneestä kuningaskunnasta Espanjaan; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kyseisten toimien tuloksista; |
|
20. |
kehottaa virastoa keskittymään tutkimustulostensa levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
21. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (4). |
(1) EUVL C 116, 28.3.2018, s. 21.
(2) EUVL C 116, 28.3.2018, s. 22.
(3) ECLI:EU:T:2019:847.
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/96 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1870,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9-0036/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1920/2006 (5) ja erityisesti sen 15 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0073/2020), |
1.
myöntää Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/98 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1871,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9-0036/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1920/2006 (5) ja erityisesti sen 15 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0073/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/100 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1872,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0073/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 16 174 200,21 euroa, mikä merkitsee 2,18 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että keskuksen talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia eli sama kuin vuonna 2017; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 98,02 prosenttia, mikä merkitsee 3,31 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että arvioidakseen toiminnastaan saatavaa lisäarvoa ja parantaakseen budjettihallintoaan keskus mittaa kahdeksan strategisen tavoitteen mukaan jaettujen 50 keskeisen tulosindikaattorin avulla 66 vuosittaisen tavoitteen saavuttamista; panee merkille, että vuodesta 2019 alkaen keskus on ottanut käyttöön uuden tuloksellisuusmallin, joka perustuu kymmeneen keskeiseen tulosindikaattoriin, joita käytetään mittaamaan sen tehokkuutta haluttujen tuotosten saavuttamisessa ja tähän tarkoitukseen osoitettujen varojen käytössä; |
|
3. |
panee merkille, että keskus on saavuttanut 85 prosenttia sovellettavista vuoden 2018 työohjelmassa suunnitelluista tuotoksista ja tuloksista ja että se on pannut vuoteen 2025 ulottuvan strategiansa ensimmäisen vuoden toimet onnistuneesti täytäntöön; |
|
4. |
kannustaa keskusta jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
5. |
panee tyytyväisenä merkille, että keskus hyödyntää edelleen synergiaetuja Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa hallinto- ja tukipalvelujen sekä yhteisten tilojen hallinnoinnin alalla Lissabonissa ja että nämä synergiat liittyvät myös tieto- ja viestintätekniikkaan, televiestintään ja verkkopohjaisiin infrastruktuureihin ja palveluihin; toteaa, että muiden unionin virastojen kanssa on otettu käyttöön toiminnallisia synergioita oikeus- ja sisäasioiden sekä terveydenhuollon aloilla; antaa virastoille kiitosta tällaisesta rinnakkaiselosta ja katsoo, että niiden esimerkkiä kannattaisi seurata; |
|
6. |
korostaa keskuksen tärkeää roolia sen toimittaessa poliittisille päätöksentekijöille ja alan toimijoille huumausaineita ja huumausaineriippuvuutta sekä uusia suuntauksia koskevia selvityksiä ja tietoja, jotta laitonta huumausaineiden käyttöä ja kauppaa voidaan torjua tehokkaasti, ja muistuttaa, että laittoman huumausainekaupan on todettu olevan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin tärkeimpiä tulonlähteitä ja niiden rekrytointikanava; palauttaa mieliin, että keskuksen toimeksiantoa laajennettiin vuonna 2018 muun muassa siten, että siihen sisällytettiin uusia vastuualueita ja viralliset kumppanuussuhteet unionin muiden virastojen kuten Europolin kanssa; |
|
7. |
katsoo, että vuoteen 2025 ulottuvaan keskuksen strategiaan (3) täysimääräisesti perustuvan keskuksen ohjelma-asiakirjan 2019–2021 hyväksyminen on tärkeä keskuksen strategiseen ja operatiiviseen suunnittelukehykseen liittyvä edistysaskel; |
Henkilöstöpolitiikka
|
8. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 96,05 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä kymmenestä virasta yhdeksän ja 66 väliaikaisesta toimesta 64 oli täytettynä (verrattuna 77 hyväksyttyyn virkaan tai toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 keskuksen palveluksessa työskenteli lisäksi 29 sopimussuhteista toimihenkilöä ja yksi kansallinen asiantuntija; |
|
9. |
panee merkille, että keskuksen ilmoittamien tietojen mukaan sukupuolten edustus hallintoneuvostossa oli tasapuolinen vuonna 2018, sillä siinä oli 15 miesjäsentä ja 14 naisjäsentä; |
|
10. |
panee tyytyväisenä merkille, että keskus on antanut yleiset ohjeet sellaisen työkulttuurin luomisesta ja ylläpitämisestä, joka perustuu ihmisarvoon ja kunnioitukseen, jotta voidaan estää ja torjua häirintää; toteaa, että keskus tarjoaa mahdollisuuden luottamukselliseen neuvontaan; |
Hankintamenettelyt
|
11. |
panee tyytyväisenä merkille, että keskus otti käyttöön hallintosuunnitelmansa mukaisen hankintasuunnitelman, joka toteutettiin onnistuneesti tiiviissä yhteistyössä kaikkien yksikköjen kanssa; |
|
12. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan keskus ei ollut saanut kohtuullista määrää tarjouksia arvoltaan vähäisiin hankintamenettelyihin ja että viidessä näistä menettelyistä ainoastaan yksi ehdokas jätti tarjouksen ja yhdessä menettelyssä jätettiin kaksi tarjousta; toteaa, että keskuksen vastauksen mukaan se oli asianmukaisesti kutsunut mukaan sovellettavissa rahoitussäännöissä vaaditun määrän tarjoajia, jotta varmistettiin tarvittava kilpailun taso; kehottaa keskusta jatkamaan ponnistelujaan sen varmistamiseksi, että kaikissa julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä noudatetaan terveen kilpailun periaatetta, ja helpottamaan osallistumista sen arvoltaan vähäisiä sopimuksia koskeviin hankintamenettelyihin; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
13. |
panee merkille keskuksen nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset turvata avoimuus, estää ja hallita eturistiriitoja sekä huolehtia väärinkäytösten paljastajien suojelusta; panee tyytyväisenä merkille, että johtajan ja tiedekomitean jäsenten ansioluettelot ja ilmoitukset sidonnaisuuksista on julkaistu keskuksen verkkosivustolla; |
|
14. |
korostaa, että parlamentin vetoomusvaliokunnan hiljattain tilaamassa tutkimuksessa (4) todettiin, että eturistiriitojen vaara on olemassa, koska keskus käyttää asiantuntijoita ja erityisesti koska tiedekomitea tekee päätöksiä itsenäisesti; |
Sisäiset kontrollit
|
15. |
toteaa, että komission sisäisen tarkastuksen annettua selvityksen tiedonkeruu-, validointi- ja laadunvarmistusprosessien tuen tarvetta koskevasta analyysista ja keskuksen tarkasteltua uudelleen tietojen laadunvalvontakehystään ja mukautettua sen vuoteen 2025 ulottuvaan keskuksen strategiaan kaikki hyväksytyn toimintasuunnitelman tarvittavat suositukset oli pantu täytäntöön vuonna 2018; |
|
16. |
panee huolestuneena merkille, että keskuksen mukaan useita sisäisen tarkastuksen vuonna 2015 tekemään tietotekniikkahankkeiden hallinnointia koskevaan tarkastukseen sisältyviä suosituksia oli pantu täytäntöön vain osittain ja että vuoden 2018 lopussa kaksi suositusta oli edelleen toteuttamatta; toteaa kuitenkin, että nämä kaksi suositusta oli määrä panna täytäntöön vuoden 2019 puoliväliin mennessä; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistymisestä kesäkuuhun 2020 mennessä; |
|
17. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/104/EY (5) ja Portugalin työlainsäädännön nojalla tilapäistyöntekijöillä olisi oltava samanlaiset työehdot kuin palveluja käyttävän yrityksen suoraan palkkaamilla työntekijöillä; toteaa kuitenkin, että asiaa koskevissa sopimuksissa ei nimenomaisesti edellytetty, että työvoimanvuokrausyritysten olisi noudatettava näitä ehtoja, eikä ole näyttöä siitä, että keskus itse olisi mitenkään vertaillut oman ja tilapäisen henkilöstön työehtoja, ja katsoo, että tämä asettaa vaakalaudalle henkilöstön turvalliset ja ennakoitavat työehdot ja siitä aiheutuu keskukselle oikeusriidan riski ja maineeseen liittyviä riskejä; toteaa, että keskuksen vastauksen mukaan keskuksen ja työvoimanvuokrausyrityksen välisessä sopimuksessa viitataan keskuksen velvollisuuteen noudattaa kaikkia sovellettavan lainsäädännön osa-alueita ja että kyseisen sopimuksen mukaan työvoimanvuokrausyritys on se osapuoli, johon oikeusriitariskit kohdistuvat; korostaa kuitenkin, että tämäntyyppisestä tilanteesta aiheutuu keskukselle suuria maineeseen liittyviä riskejä; panee tyytyväisenä merkille, että keskus arvioi uudelleen tilapäistyöntekijöiden käytön toimintaperiaatteitaan niin, että ne perustuvat enemmän sen jäsenvaltion lainsäädäntöön, jossa keskus sijaitsee, keskuksen operatiivisten tarpeiden ja oikeudellisen kehyksen mukaisesti; kehottaa keskusta arvioimaan tilapäisen henkilöstönsä työehtoja ja varmistamaan, että ne ovat unionin ja kansallisen työlainsäädännön mukaisia; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistymisestä kesäkuuhun 2020 mennessä; |
|
18. |
toteaa, että unioni allekirjoitti vuonna 2006 Norjan kanssa sopimuksen, jossa määritellään kaava, jolla lasketaan Norjan rahoitusosuus keskukselle sekä rahoitusosuuden vähimmäismäärä, jota olisi mukautettava vuosittain unionin hintakehityksen ja bruttokansantulon perusteella; toteaa huolestuneena, että unionin talousarviotuki kasvoi 24 prosentilla vuosien 2007–2018 välisenä aikana, mutta Norjan rahoitusosuus pysyi suurin piirtein ennallaan; toteaa, että keskuksen vastauksen mukaan unionin tuen lisäyksen ja Norjan rahoitusosuuden välillä ei ole lineaarista korrelaatiota ja että keskuksella ei ole vaadittavaa oikeuskelpoisuutta vaatia toisenlaista kaavaa/menetelmää Norjan vähimmäisrahoitusosuuden mukauttamiseksi; kehottaa keskusta ja asianomaisia osapuolia mukauttamaan Norjan vähimmäisrahoitusosuutta sovittujen ehtojen mukaisesti; |
|
19. |
kehottaa keskusta keskittymään tutkimustulostensa levittämiseen yleisölle ja yleisön tavoittamiseen sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien kautta; |
|
20. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (6). |
(1) EUVL C 29, 23.1.2019, s. 1.
(2) EUVL C 29, 23.1.2019, s. 2.
(3) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, ”EMCDDA Strategy 2025”, Lissabon, maaliskuu 2017; http://www.emcdda.europa.eu/publications/work-programmes-and-strategies/strategy-2025_en.
(4) https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2020/621934/IPOL_STU(2020)621934_EN.pdf
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).
(6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/103 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1873,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) (11. syyskuuta 2018 asti Euroopan lentoturvallisuusvirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0044/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20. helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 (5) ja erityisesti sen 60 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (6) ja erityisesti sen 121 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0074/2020), |
1.
myöntää Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 48.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 48.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.
(6) EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/105 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1874,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (11. syyskuuta 2018 asti Euroopan lentoturvallisuusvirasto) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0044/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20. helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 (5) ja erityisesti sen 60 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (6) ja erityisesti sen 121 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0074/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 48.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 48.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.
(6) EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/107 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1875,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) (11. syyskuuta 2018 asti Euroopan lentoturvallisuusvirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0074/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 197 871 000 euroa, mikä merkitsee 3,27 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että 36 915 000 euroa viraston talousarviosta oli peräisin unionin talousarviosta (2) ja 102 992 000 euroa oli maksutuloja; |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 98,31 prosenttia, mikä merkitsee 1,02 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 90,26 prosenttia, mikä merkitsee 3,49 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) suoritti viraston tarkastuksen vuonna 2017 ja julkaisi kesäkuussa 2018 tarkastuksen tulokset, jotka vahvistivat hyvin korkean toteutusasteen, jonka perusteella virasto kuuluu maailman kolmen parhaan lentoalan sääntelyviranomaisen joukkoon; |
|
3. |
panee merkille, että virasto vahvistaa turvallisuusselvityksiin ja turvallisuuteen liittyviä toimintoja ja että se erityisesti kehittää Data4Safety-ohjelmaa, joka tarjoaa big data -alustan ja entistä paremman analysointikapasiteetin Euroopan tasolla; |
|
4. |
kannustaa virastoa jatkamaan digitalisointipolitiikkaansa; |
|
5. |
panee tyytyväisenä merkille, että virasto jakaa päällekkäisiin tehtäviin liittyviä resursseja muiden virastojen, kuten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, Euroopan koulutussäätiön ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, kanssa tutkimuksiin, verkko-opiskeluun, pilvipalveluihin ja LinkedIn-palveluihin sekä ympäristötietoisuutta kehittävään koulutukseen liittyvissä toimissa; kehottaa painokkaasti virastoa pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa; |
|
6. |
panee merkille, että vuonna 2018 suoritettiin ulkoinen arvio viraston yhtenäisen ohjelma-asiakirjan laatimiseen liittyvistä prosesseista sekä tavoista, joilla viraston keskeisiä sidosryhmiä kuullaan yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa laadittaessa; toteaa, että virasto laatii parhaillaan toimintasuunnitelmaa kohdentaakseen toimia kaikkiin mahdollisesti parannusta vaativiin osa-alueisiin; |
|
7. |
korostaa viraston ratkaisevan tärkeää roolia varmistettaessa lentoturvallisuuden ja ympäristönsuojelun mahdollisimman korkea taso nopeasti kasvavilla lentoliikennemarkkinoilla; korostaa, että vuosi 2018 oli virastolle merkittävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (3) voimaantulon vuoksi; toteaa, että viraston vastuut ja työmäärä lisääntyivät mutta sen resursseja ei lisätty vastaavasti, mikä aiheutti sille merkittäviä haasteita sen tehtävien hoitamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa vuonna 2018 ja johti siihen, että tiettyjen toimintojen toteuttamista jouduttiin lykkäämään tai niiden tärkeysjärjestystä jouduttiin alentamaan; toistaa, että virastolle olisi annettava riittävästi taloudellisia resursseja ja henkilöstöä, jotta se pystyisi hoitamaan sille annetut tärkeät tehtävät, ja toteaa, että työntekijöiden määrä oli 31. joulukuuta 2018 vähentynyt 767:ään (vuonna 2017: 771); |
|
8. |
muistuttaa viraston panoksesta melua ja hiilidioksidipäästöjä koskevien älykkäiden standardien kehittämisessä sekä sen vastuusta ilmailualan tuotteiden, osien ja laitteiden ympäristösertifioinnissa; katsoo, että lisäresurssien avulla virastolla voi olla johtava rooli ilmailun kestävyyttä parantavien toimenpiteiden kehittämisessä ja toteuttamisessa; |
|
9. |
on tyytyväinen siihen, että virasto on toteuttanut merkittäviä toimia yhtenäisen eurooppalaisen droonialueen luomiseksi; |
|
10. |
on huolestunut siitä, että lentoliikenne on houkutteleva kohde kyberhyökkäyksille ja että ohjelmistovirheillä voi olla vakavia seurauksia; kehottaa virastoa yhdessä eurooppalaisen ilmailualan kyberturvallisuuskeskuksen kanssa lujittamaan entisestään eurooppalaisen lentoliikenteen digitaalista häiriönsietokykyä; |
|
11. |
on huolestunut siitä, että kauko-ohjattujen ilma-alusten järjestelmien tuleva käyttöönotto herättää turvallisuuteen liittyvää huolta väestön keskuudessa; vaatii virastoa ottamaan paremmin huomioon yleiset turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet ja rikostentekijöiden syytteeseenpanoon liittyvät viranomaisten huolenaiheet; |
|
12. |
vaatii virastoa varmistamaan, että unioniin laaditaan niin pian kuin se on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista droonien kaupallista myyntiä koskevia yhtenäisiä sääntöjä, joita on helppo noudattaa; on huolestunut siitä, että virastolla ei ole käytettävissään riittäviä taloudellisia eikä henkilöresursseja tätä uutta tehtävää varten; |
|
13. |
huomauttaa, että viraston talousarviossa oli vuoden lopussa 2 000 000 euron yleinen alijäämä (avustuksiin liittyvät toiminnot olivat 700 000 euron verran ylijäämäisiä ja maksuihin liittyvät toiminnot 2 700 000 euron verran alijäämäisiä); toteaa, että maksuihin liittyvä alijäämä vähennetään kertyneestä ylijäämästä, joka pienenee 54 900 000 eurosta 52 200 000 euroon; huomauttaa, että maksuihin liittyvistä toiminnoista saatavat tulot kasvoivat 1 800 000 euroa vuoteen 2017 verrattuna mutta että henkilöstökustannukset nousivat 3 700 000 euroa, hallintokustannukset 900 000 euroa ja toimintamenot 2 600 000 euroa; toteaa, että avustuksiin liittyvissä toiminnoissa avustuksen korottaminen 2 000 000 eurolla riitti kattamaan hallintokustannusten 100 000 euron ja toimintamenojen 1 400 000 euron kasvun; |
|
14. |
on tyytyväinen viraston toimintaa tehostaviin toimiin, kuten Lean Efficiency Agility -ohjelman käynnistämiseen ja muihin tehostamisaloitteisiin, joiden tuloksena työmäärä väheni yhteensä 16 kokoaikaisen työntekijän työpanoksen verran ja virasto saattoi järjestellä henkilöstöä uudelleen ja selviytyä lisääntyneistä tehtävistä ja aiempien toimintojen muuttuneista laatuvaatimuksista; pitää niin ikään myönteisinä digitalisaation ja automaation lisäämistä ja taloushallinnon prosessien yksinkertaistamista, joiden ansiosta 86 prosenttia rahoitustoimista käsitellään paperittomina; |
|
15. |
on hyvillään siitä, että virasto on pannut täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suosituksen varmistaa tilinpitäjän riippumattomuus ja että tilinpitäjä raportoi toiminnastaan nyt viraston hallintoneuvostolle ja hallinnostaan viraston pääjohtajalle; |
|
16. |
on tyytyväinen siihen, että viraston hallintoneuvosto on hyväksynyt väärinkäytösten paljastamista koskevat ohjeet, ja kehottaa virastoa varmistamaan niiden täytäntöönpanon; panee merkille, että sisäinen tarkastus toteutti vuonna 2018 eettisen arvioinnin, joka kattoi menettelysääntöjä, eettisiä periaatteita ja petoksia koskevat osa-alueet, ja toteaa, että arviointikertomuksen luonnos on määrä julkaista vuoden 2019 alussa; toistaa tässä yhteydessä, että on tarpeen ottaa käyttöön suojatoimia eturistiriitojen varalta; |
Henkilöstöpolitiikka
|
17. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 95,74 prosenttia ja että 651 väliaikaista tointa unionin talousarviossa hyväksytyistä 680 väliaikaisesta toimesta oli täytettyinä (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 678); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 83 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 19 kansallista asiantuntijaa; |
|
18. |
panee huolestuneena merkille, että viraston mukaan eri sukupuolet eivät olleet vuonna 2018 tasapuolisesti edustettuina ylemmässä johdossa (neljä miestä ja yksi nainen) eivätkä hallintoneuvostossa (26 miestä ja kolme naista); |
|
19. |
panee merkille, että virasto osallistui komission ”Naiset ja liikenne” -aloitteeseen, jolla pyritään vahvistamaan naisten työllistymismahdollisuuksia kaikilla tasoilla; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on perustanut sukupuolten tasapuolista edustusta käsittelevän työryhmän antamaan suosituksia siitä, miten nykyinen huomattava epätasapaino voidaan korjata; |
|
20. |
kehottaa virastoa laatimaan pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehyksen, jossa käsitellään sen henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, etätyötä, syrjimättömyyttä, maantieteellistä tasapainoa sekä vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia; |
Hankinnat
|
21. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto sitoi komission kanssa tehtävään arkistointipalveluita koskevaan sopimukseen tarkoitetut varat noin kahdeksan kuukautta sen jälkeen kun sopimus oli uusittu; toteaa, että varainhoitoasetuksen mukaan varat olisi sidottava ennen sitoutumista oikeudellisiin velvoitteisiin; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan sitominen hyväksyttiin ennen laskun saamista mutta yksikön toiminnan jo alettua, minkä vuoksi jälkikäteen tehty sitoumus oli poikkeus; kehottaa virastoa tekemään talousarviositoumukset ennen oikeudellisia sitoumuksia; |
|
22. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että virasto oli päättänyt tehdä volyymiltään enintään 5 000 000 euron suuruisten data-analyysipalvelujen hankkimiseksi puitesopimuksen yhden ainoan toimeksisaajan kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun avoimen menettelyn perusteella; panee kuitenkin merkille, että puitesopimuksen ehdot eivät olleet riittävän yksityiskohtaisia mahdollistaakseen reilun kilpailun, koska vaatimukset eivät olleet vielä tiedossa, kun hankintamenettely järjestettiin; muistuttaa, että varainhoitoasetuksen mukaan hankintaviranomaisen on tällaisessa tilanteessa tehtävä puitesopimuksia useiden toimeksisaajien kanssa ja yksittäisissä hankinnoissa on käytettävä valittujen toimeksisaajien välistä kilpailumenettelyä; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan se valitsi yhden toimeksisaajan kanssa tehtävän puitesopimuksen useiden toimeksisaajien kanssa tehtävän puitesopimuksen sijasta, sillä jälkimmäinen vaihtoehto olisi johtanut toimeksisaajan vaihtumiseen puitesopimuksen aikana, millä olisi ollut vakavia seurauksia sen johdonmukaisuuden ja oikea-aikaisen päätökseen saattamisen kannalta; kehottaa virastoa laatimaan puitesopimuksia, jotka mahdollistavat reilun kilpailun ja takaavat rahalle saatavan vastineen; |
|
23. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että toisessa viraston ydintoimintaan eli sertifiointitehtävien ulkoistamiseen liittyvässä hankintamenettelyssä virasto teki sopimuksia ottaen huomioon vain palveluiden laadun arvioimatta niiden hintaa; panee lisäksi merkille, että virasto teki sopimuksen yhden toimeksisaajan kanssa ennen kuin se oli saanut todisteita siitä, ettei toimeksisaaja ollut tilanteessa, joka sulkisi sen pois menettelystä; panee viraston vastauksesta merkille, että tätä viraston nimenomaista toimintaa ei ole käsitelty varainhoitoasetuksessa; toteaa myös, että ei ollut sellaista riskiä, että virasto saisi palveluja kelpaamattomalta palveluntarjoajalta, koska poissulkemisperusteisiin liittyvä näyttö toimitettiin ennen mitään tehtävien myöntämistä; kehottaa virastoa varmistamaan, että sopimukset allekirjoitetaan vasta sen jälkeen, kun poissulkemisperusteet on tarkistettu; |
|
24. |
ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja havainnot, jotka koskevat joidenkin sellaisten komission kehittämien välineiden käyttöä, joiden tarkoituksena on ottaa käyttöön yhteinen ratkaisu tietojen vaihtamiseksi sähköisesti julkisiin hankintamenettelyihin osallistuvien kolmansien osapuolten kanssa (sähköiset hankintamenettelyt), ja toteaa, että virasto on tammikuusta 2018 alkaen tarjonnut kaikille toimittajille mahdollisuuden esittää laskut sähköisessä muodossa; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että vuoden 2018 loppuun mennessä 80 prosenttia laskuista saatiin sähköisessä muodossa; toteaa kuitenkin, että sähköisesti saatujen laskujen käsittely sekä laskutietojen kirjaaminen tapahtuu manuaalisesti, koska sitä pidetään järkevimpänä ratkaisuna; |
Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus
|
25. |
ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja havainnot viraston suorittamasta arvioinnista, joka koski sen puolueettomuutta ja riippumattomuutta koskevia toimia ja eturistiriitojen estämistä ja vähentämistä, sekä sidonnaisuusilmoitusten tekemisen, tarkastelun ja päivittämisen laajentamisen koskemaan koko henkilöstöä ja toteaa tähän liittyen, että virasto sai toukokuun 2019 lopulla etiikkaa, petosten torjuntaa ja eturistiriitoja koskevan sisäisen tarkastuksen lopullisen tarkastuskertomuksen, jossa esitettiin yleisesti myönteinen johtopäätös hallinta- ja valvontajärjestelmistä; panee lisäksi merkille, että virasto on laatinut sisäisen tarkastuksen suosituksiin liittyvän toimintasuunnitelman ja että se aikoo maaliskuun 2020 loppuun mennessä tarkastella viraston henkilöstöä ja valituslautakunnan jäseniä koskevia menettelysääntöjä ja se aikoo myös tarkastella menettelyä, joka koskee valituslautakunnan jäsenten sidonnaisuuksien julkista ilmoittamista; |
|
26. |
panee merkille, että 62 prosenttia viraston tuloista muodostuu maksuista; panee merkille viraston näkemyksen, jonka mukaan se, että hakijat suorittavat maksuja, ei välttämättä merkitse eturistiriitaa; |
Sisäiset kontrollit
|
27. |
panee merkille, että sisäinen tarkastus tutki vuonna 2018 kaikki keskeneräiset toimet, jotka liittyivät toiminnan jatkuvuuteen, tietoturvan hallintaan sekä ilmailualan turvallisuutta koskevaan eurooppalaiseen suunnitelmaan, ja vahvisti niiden täytäntöönpanon; |
|
28. |
panee merkille, että komission sisäinen tarkastus julkaisi vuonna 2018 tarkastuskertomuksen viraston strategisesta riskienarvioinnista ja tietotekniikasta (”Strategic Risk Assessment including IT in EASA”); toteaa myös, että virasto laati toimintasuunnitelman käsitelläkseen joitakin mahdollisesti parannusta vaativia osa-alueita; |
|
29. |
toteaa, että viraston oma sisäinen tarkastus toteutti vuonna 2018 neljä tarkastustoimeksiantoa arvioidakseen, oliko asiaa koskevia säännöksiä noudatettu, prosessin tavoitteet saavutettu ja keskeisiä riskejä lievennetty asianmukaisesti; panee merkille, että tämä varmuustaso esitettiin kaikissa arvioinneissa ja että suosituksissa esitettiin joko valvontaympäristön tai prosessien kokonaistehokkuuden parantamista; toteaa lisäksi, että vuonna 2018 tehdyssä neljässä seurantatarkastuksessa havaittiin, että jäännösriskit olivat vähentyneet huomattavasti hyväksyttävälle tasolle ja että kaikki keskeneräiset toimet oli toteutettu siten, että lopulliset toimet oli tarkoitus saada päätökseen vuoden 2019 kolmanteen vuosineljännekseen mennessä; |
|
30. |
kehottaa keskusta keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen suurelle yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien kautta; |
|
31. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (4). |
(1) EUVL C 279, 8.8.2018, s. 4.
(2) EUVL C 279, 8.8.2018, s. 5.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4. heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta (EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1).
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/111 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1876,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan tarkastuslausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0063/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010 (5) ja erityisesti sen 36 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0077/2020), |
1.
myöntää Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/113 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1877,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan tarkastuslausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0063/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010 (5) ja erityisesti sen 36 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0077/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/115 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1878,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0077/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 97 665 322 euroa, mikä merkitsee 12,52 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että lisäys liittyi operatiivisten toimien vahvistamiseen; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat, ja saaneensa tarpeellisen määrän tarkastusevidenssiä siitä, että tilien perustana olevat tulot olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; panee kuitenkin merkille, että tilintarkastustuomioistuin esitti perustelut varauman sisältävälle lausunnolle varainhoitovuosien 2016 ja 2017 maksujen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien havaintojensa perusteella; toteaa, että varainhoitovuosien 2016 ja 2017 vaikutuksia lukuun ottamatta 31 päivänä joulukuuta 2018 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat maksut olivat tilintarkastustuomioistuimen mukaan kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Vuotta 2017 koskevan vastuuvapausmietinnön seuranta
|
1. |
panee merkille viraston hallintoneuvoston 6. kesäkuuta 2018 tekemän päätöksen vapauttaa viraston edellinen pääjohtaja tehtävistään välittömästi; panee merkille, että virastoon nimitettiin väliaikainen pääjohtaja 6. kesäkuuta 2018 ja uusi pääjohtaja 16. kesäkuuta 2019; pitää myönteisenä viraston seurantakertomusta varainhoitovuotta 2017 koskevista parlamentin huomautuksista ja erityisesti viraston hallintoneuvoston, väliaikaisen pääjohtajan ja uuden pääjohtajan toteuttamia korjaavia toimenpiteitä viraston hallintorakenteen ja tehokkuuden parantamiseksi, avoimuuden palauttamiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi; tukee ja pitää myönteisinä viraston vuoden 2019 hallintoa koskevassa toimintasuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä; panee merkille uuden pääjohtajan 4. syyskuuta 2019 järjestetyssä julkisessa kuulemisessa ja talousarvion valvontavaliokunnassa 4. joulukuuta 2019 järjestetyssä virastojen kuulemisessa esittämän myönteisen viestin ja aikomuksen tehdä tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä; |
Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksen tulos
|
2. |
pitää valitettavina OLAFin havaitsemia sääntöjenvastaisuuksia, jotka koskivat vuonna 2017 tapahtuneita hankintamenettelyjen rikkomista, unionin varojen väärinkäyttöä, huonoa hallintoa, aseman väärinkäyttöä henkilöresursseihin liittyvissä kysymyksissä, tietosuojasääntöjen rikkomista, häirintää ja henkilöstön jäsenten epäasiallista kohtelua; kehottaa jälleen virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle OLAFin ehdottamiin toimenpiteisiin liittyvien jatkotoimenpiteiden toteuttamisesta; ymmärtää viraston pyynnön, että asiasta raportoitaisiin yksityiskohtaisemmin sopivissa puitteissa luottamuksellisuuteen ja tietosuojaan liittyvien kysymysten vuoksi; |
|
3. |
panee merkille viraston hallintoneuvoston 6. kesäkuuta 2018 tekemän päätöksen vapauttaa viraston pääjohtaja tehtävistään välittömästi; korostaa kuitenkin, että varainhoitovuoden 2017 talousarvio toteutettiin viraston edellisen johdon valvonnassa; tähdentää, että tämä mietintö koskee varainhoitovuoden 2017 vastuuvapausmenettelyä; panee merkille, että uusi pääjohtaja on sitoutunut toteuttamaan merkittäviä uudistuksia, joilla varmistetaan vakaa hallinto; |
Perusteet kielteiselle lausunnolle varainhoitovuoden 2017 tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta
|
4. |
panee merkille vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja havainnot, joiden mukaan virasto on erittäin riippuvainen riittävistä resursseista, ennen kaikkea jäsenvaltioiden sen käyttöön asettamista asiantuntijoista, ja toteaa, että jäsenvaltioille ja komissiolle on ilmoitettu asiantuntijoiden määrän olevan puutteellinen eri tasoilla; panee lisäksi merkille, että virasto on lisännyt paikallisten tilapäistyöntekijöiden käyttöä korvatakseen jäsenvaltioiden sen käyttöön asettamien ja lähettämien työntekijöiden puutetta ja että vuonna 2018 vain 26 prosenttia operatiivisten tarpeiden edellyttämästä henkilöstöstä oli jäsenvaltioiden asiantuntijoita; huomauttaa, että ilman väliaikaisten toimihenkilöiden käyttöä virasto ei pystyisi tarjoamaan ratkaisevan tärkeää tukea jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiä varten; panee merkille viraston ehdotuksen turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta, jossa olisi 500 jäsenvaltioiden asiantuntijaa; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kiireellisesti arvioimaan ja käsittelemään ehdotusta; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
5. |
pitää valitettavana, että viraston vuotuiset talousarviot ovat vähäisiä eikä niissä ole aina riittäviä vararahastoja, joilla rahoitettaisiin odottamattomia, kiireellisiä operatiivisia tarpeita, ja että tämä aiheuttaa epävarmuutta talousarvion suhteen ja haittaa valmiussuunnittelua; panee merkille, että virasto käy jatkuvaa vuoropuhelua komission ja budjettivallan käyttäjien kanssa sen toiminnan suunnittelusta ja resurssien osoittamisesta; toteaa, että virasto käyttää osan assosioituneilta mailta saatavista rahoitusosuuksista ennakoimattomien toimintamenojen kattamiseen, erityisesti jäsenvaltioiden suunnittelemattomiin tukipyyntöihin vastaamiseen; kehottaa virastoa käsittelemään budjettirajoitteita edelleen tiiviisti yhdessä komission ja budjettivallan käyttäjien kanssa; |
|
6. |
korostaa, että ehdotetut talousarvioon tehtävät leikkaukset voivat heikentää viraston mahdollisuuksia jatkaa asianmukaisesti toimeksiantonsa mukaisten tehtävien hoitamista eli tarvittavan tuen antamista jäsenvaltioille; muistuttaa, että viraston toimeksiantoa vahvistettaessa ja sen työmäärän lisääntyessä virastolle olisi osoitettava myös riittävät talousarviomäärärahat; |
|
7. |
pitää myönteisenä viraston ja Frontexin yhteisen hallintoneuvoston uutta yhteistyöstrategiaa; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että virasto toimii aktiivisesti virastojen verkostossa yhteisten toimien virtaviivaistamiseksi esimerkiksi ehdottamalla luottamuksellista neuvontaa antavien henkilöiden palvelukseenottamista sekä osallistumalla puitesopimuksia koskeviin yhteisiin hankintamenettelyihin ja henkilöstön liikkuvuusohjelmiin; kannustaa vahvasti virastoa pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa; kiinnittää huomiota tilintarkastustuomioistuimen muuttoliikkeen hallintaa koskevassa erityiskertomuksessaan esittämään suositukseen varmistaa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ja viraston täydentävyys ja parempi keskinäinen koordinaatio; kehottaa virastoa kehittämään ajatusta päällekkäisiin tehtäviin liittyvien resurssien jakamisesta samantyyppisiä tehtäviä hoitavien virastojen kanssa; |
Tuloksellisuus
|
8. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä vain 68,22 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 214 väliaikaisesta toimesta 146 oli täytettynä (verrattuna 155 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 61 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kolme kansallista asiantuntijaa; panee tyytyväisenä merkille, että viraston palvelukseenottosuunnitelman mukaan sillä on 500 henkilöstön jäsentä vuoteen 2020 mennessä; |
|
9. |
panee merkille, että hallinto-osaston johtotason toimihenkilöistä on puutetta, sillä neljä viidestä johtotason paikasta oli joko täyttämättä tai niitä hoitaneet henkilöt oli vapautettu tehtävistään, mutta panee merkille viraston antaman vastauksen, jonka mukaan henkilöstöhallinnon ja turvallisuusyksikön päällikön avointa virkaa koskeva ilmoitus julkaistaan vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä; panee lisäksi merkille, että virastossa tehdyn uudelleenjärjestelyn johdosta rahoitus- ja hankintayksikön päällikön palvelukseenotto on meneillään ja tieto- ja viestintätekniikkayksikön päällikön virka täytettiin vuonna 2019; kehottaa virastoa toteuttamaan lisätoimia avoimien virkojen täyttämiseksi yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa ja pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla tämän riskin lieventämiseksi toteutetuista korjaavista toimenpiteistä; |
|
10. |
pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viraston henkilöresurssien tilanne on huonontunut eksponentiaalisesti vuoden 2017 lopusta lähtien; panee merkille, että vuoden 2018 lopussa viraston henkilöstöä oli 216 ja että virasto lähetti 89 tarjouskirjettä ja allekirjoitti 60 sopimusta; toteaa kuitenkin, että vuoden 2018 lopussa 78 tointa oli edelleen täyttämättä; ilmaisee vakavan huolensa siitä, että tämä tilanne aiheuttaa huomattavan riskin viraston toiminnan jatkumiselle sen nykyisessä laajuudessa; panee merkille ylimmän johdon ilmaiseman sitoumuksen toteuttaa viraston palvelukseenottosuunnitelma avoimesti ja tehokkaasti; |
|
11. |
panee huolestuneena merkille, että vuonna 2018 ylimmässä johdossa oli vain miehiä (yhdeksän jäsentä), mutta toteaa, että epätasapainoinen sukupuolijakauma muuttui, kun vuonna 2019 pääjohtajaksi valittiin nainen; panee tyytyväisenä merkille, että hallintoneuvostossa on saavutettu sukupuolten tasapuolinen edustus (16 miestä ja 15 naista); |
|
12. |
panee merkille pääjohtajan hallintoneuvostolle 26. marraskuuta 2019 esittämän uuden organisaatiokaavion; katsoo, että henkilöstön uudelleenjärjestelyllä olisi edistettävä sisäisen valvonnan, laadunvarmistuksen ja riskinhallinnan vahvistamista sekä tilintarkastustuomioistuimen ja komission sisäisen tarkastuksen edellyttämien toimien noudattamista; |
Henkilöstöpolitiikka
|
13. |
panee huolestuneena merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä vain 68,22 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 214 väliaikaisesta toimesta 146 oli täytettynä (verrattuna 155 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 61 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kolme kansallista asiantuntijaa; |
|
14. |
panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioissa toimivien turvapaikka-asioiden tukiryhmien ja muiden viraston puolesta toimivien henkilöryhmien asumisen osalta (tämä koskee esimerkiksi viraston oman henkilöstön, jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja sopimussuhteisten asiantuntijoiden erioikeuksia ja vapauksia), että virasto on sopinut isäntävaltiojärjestelystä Kyproksen kanssa heinäkuussa 2019, tekee isäntävaltiosopimuksen Kreikan kanssa tammikuussa 2020 ja sen oli määrä tehdä uusi sopimus Italian kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010 (3) säännösten noudattamiseksi täysimääräisesti ja viraston muiden isäntävaltiojärjestelyjen mukaisesti; kehottaa virastoa ja komissiota etsimään edelleen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toimivia ratkaisuja turvapaikka-asioiden tukiryhmien ja muiden viraston puolesta toimivien henkilöryhmien asumisjärjestelyiden osalta; |
|
15. |
panee merkille viraston vastaukset tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin ja pyrkimykset käsitellä niitä uuden pääjohtajan alaisuudessa muun muassa asettamalla etusijalle isäntävaltiojärjestelyistä sopiminen Italian, Kreikan ja Kyproksen kanssa jäsenvaltioissa toimivien turvapaikka-asioiden tukiryhmien ja muiden viraston puolesta toimivien henkilöryhmien asumisjärjestelyiden osalta, lisäämällä palvelukseenottomenettelyjen avoimuutta ja vahvistamalla viraston oikeudellisia toimintoja vuoden 2019 aikana; |
|
16. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut virastoissa kautta linjan suuntauksen, että tietotekniikan konsultointitehtäviin palkataan ulkopuolista henkilöstöä; kehottaa vähentämään mahdollisimman paljon ulkopuolisen henkilöstön palvelukseenotosta aiheutuvaa riippuvuutta tällä tärkeällä ja arkaluonteisella alalla mahdollisten riskien rajoittamiseksi; |
|
17. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto käynnisti vuonna 2018 avoimen julkisia hankintoja koskevan menettelyn, jonka tarkoituksena oli tehdä puitesopimuksia vuokratyöntekijäpalveluiden toimittamisesta Italiassa; panee merkille, että virasto keskeytti menettelyn, koska se sai vain yhden tarjouksen ja koska virasto katsoi, ettei tarjousta voitu hyväksyä, sillä sen vaatima rahoitus olisi ylittänyt arvioidun enimmäisbudjetin; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarjouseritelmissä merkittävän virheen, jonka määrä oli 25 miljoonaa euroa; panee kuitenkin merkille, että virasto on hyväksynyt nämä havainnot sekä hyväksynyt ja toteuttanut seuraavat korjaavat toimenpiteet: vuokratyöntekijäpalveluja koskevan puitesopimuksen irtisanominen Italiassa, vuokratyöntekijäpalveluja koskevan uuden hankintamenettelyn käynnistäminen Italiassa, ylimääräisen jäsenvaltioiden asiantuntijoita koskevan haun käynnistäminen ja mahdollisuuksien mukaan muiden järjestelyjen käyttäminen asiantuntijoiden palkkaamiseksi siihen saakka kunnes uusi puitesopimus tulee voimaan, viraston palkkaamien vuokratyöntekijöiden määrän merkittävä vähentäminen tilapäisesti Italiassa ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen yhdessä Italian viranomaisten kanssa keskeisten tukitoimenpiteiden osalta; panee myös merkille, että uusi hankintamenettely saatettiin päätökseen ja uusi puitesopimus tehtiin joulukuussa 2019, jotta toiminnan jatkuvuus turvataan koko menettelyn ajan; kehottaa virastoa soveltamaan unionin julkisia hankintoja koskevia sääntöjä kurinalaisesti; |
|
18. |
panee merkille, että virasto hyödyntää IT-yritysten kanssa tehtyjä palvelusopimuksia, jotka on muotoiltu siten, että ne voisivat tarkoittaa vuokratyöntekijöiden osoittamista viranomaisen käyttöön sen sijaan, että toimitettaisiin selkeästi määriteltyjä IT-palveluita tai -tuotteita; muistuttaa, että vuokratyöntekijöiden osoittamista tarkasti määritettyihin, määräaikaisiin tehtäviin säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/104/EY (4) sekä jäsenvaltioiden hyväksymillä erityissäännöillä; toteaa, että sellaisten IT-palvelusopimusten hyödyntäminen, joilla hankitaan työvoimaa, ei ole unionin henkilöstösääntöjen eikä unionin sosiaalisten ja työllisyyttä koskevien sääntöjen mukaista; panee tyytyväisenä merkille, että virasto tarkisti aikaan ja resursseihin pohjautuvien sopimusten malliaan, jotta jokaiseen sopimukseen voitaisiin sisällyttää luettelo tuotoksista, jotka on sopimuksen mukaan saatava aikaan; kehottaa virastoa olemaan jatkossakin huolellinen ja varmistamaan, että sopimusten muotoilun avulla estetään kaikenlainen epäselvyys siitä, hankitaanko sopimuksilla IT-palveluita vai koskevatko ne tilapäistä työvoimaa; |
Hankinnat
|
19. |
panee viraston antamista tiedoista merkille, että se alkoi vuonna 2018 panna täytäntöön komission päätöstä väärinkäytösten paljastamisesta ja laati eturistiriitojen hallintaa ja ennaltaehkäisyä varten käytännön oppaan, joka hallintoneuvoston oli määrä hyväksyä vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen mennessä, sekä säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on järjestänyt useita henkilöstölle suunnattuja etiikkaa käsitteleviä koulutustilaisuuksia, joissa on keskitytty erityisesti eturistiriitojen ennaltaehkäisyyn ja joissa on ollut erityisesti johtotason toimihenkilöille räätälöity osio; panee tyytyväisenä merkille, että eturistiriitoja koskevat säännöt on sisällytetty myös asiaankuuluviin toimintamenettelyihin ja -periaatteisiin; kehottaa virastoa kiinnittämään edelleen erityistä huomiota eturistiriitojen ennaltaehkäisyyn ja väärinkäytösten paljastamista koskevien sääntöjen ja menettelyjen asianmukaiseen täytäntöönpanoon; |
|
20. |
panee huolestuneena merkille, että vaikka virasto julkistaa verkkosivustollaan hallintoneuvostonsa jäsenten sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot, se ei edelleenkään julkista ylimmän johdon sidonnaisuuksia koskevia ilmoituksia; kehottaa virastoa ryhtymään välittömästi toimiin asian suhteen; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
21. |
on tietoinen, että virastolla ei ollut vuoden 2018 lopussa sisäisen tarkastuksen yksikköä eikä komission sisäinen tarkastus ollut antanut kattavia tarkastuskertomuksia tammikuun 2018 jälkeen; toteaa lisäksi, että sellaisia jälkitarkastuksia koskevan järjestelmän luominen, joiden avulla tarkastettaisiin toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus, oli alkuvaiheissaan; pitää myönteisenä viraston vastausta, jonka mukaan virasto on sopinut sisäisten kontrollien järjestelmää koskevista korjaavista toimenpiteistä ja dokumentoinut ne ja että näihin korjaaviin toimenpiteisiin lukeutuu sisäisen tarkastuksen yksikön perustaminen vuoden 2019 neljänteen neljännekseen mennessä sekä jälkikäteen suoritettavan sisäisen valvonnan yksikön perustaminen vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen mennessä; panee tyytyväisenä merkille, että virasto rakentaa jälkitarkastusyksikköään ja että ensimmäinen jälkitarkastuksista vastaava virkamies otettiin palvelukseen vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä ja lisää virkamiehiä otetaan palvelukseen vuoden 2020 alkupuoliskolla; toteaa, että virasto on kehittämässä sisäisen tarkastuksen yksikköään ja neuvottelee parhaillaan toisen, laajan kokemuksen alalta omaavan unionin viraston kanssa parhaan ratkaisun löytämiseksi virastolle; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä; |
Sisäiset kontrollit
|
22. |
pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 todetaan, että virasto on ryhtynyt konkreettisiin ja myönteisiin toimiin, joilla se pyrkii parantamaan organisaationsa hallinto- ja ohjausjärjestelmää; panee merkille, että toimintasuunnitelman 61 toimenpiteestä 48 oli suoritettu, kun taas 13 toimenpidettä oli edelleen kesken tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikaan; |
|
23. |
pitää myönteisinä viraston syyskuussa 2019 hyväksymiä erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä koskevia toimintaperiaatteita, jotka sisältävät suuntaviivat ja kriteerit johtoryhmälle riskinarvioinnin tekemiseksi, viraston erityistä luotettavuutta edellyttävien tehtävien yksilöimiseksi ja dokumentoimiseksi yhdessä sovittujen riskiä lieventävien kontrollien kanssa ja lisäksi erityistä luotettavuutta edellyttävän tehtävän arvioimiseksi ja riskiä lieventävien kontrollien dokumentoimiseksi vuoden 2020 ensimmäiseen neljännekseen mennessä; |
|
24. |
palauttaa mieliin, että virastolla ei ollut vuoden 2017 lopulla omaa oikeudellista yksikköä vaan edellisen pääjohtajan valvonnassa oli sen sijaan käytetty lukuisia asianajotoimistoja; panee kuitenkin merkille, että virasto laati vuonna 2018 luettelon kaikista sopimuksista, jotka koskivat oikeudellista neuvontaa, että vuonna 2019 viraston uusi johtava oikeudellinen neuvonantaja aloitti tehtävässään ja uusi oikeudellista neuvontaa koskeva, vanhat sopimukset korvaava puitesopimus allekirjoitettiin ja että vuonna 2020 on määrä ottaa palvelukseen useita muita oikeudellisia neuvonantajia; huomauttaa kuitenkin, että oikeudellisia asiakirjoja ei kuitenkaan edelleenkään tarkastettu viraston sisällä järjestelmällisesti ja että vuoden 2018 julkiset hankintamenettelyt olivat useissa kohdin oikeudelliselta kannalta epäjohdonmukaisia; kehottaa virastoa varmistamaan, että sen oikeudelliset toiminnot ovat vankalla pohjalla ja sen oikeudellisia menettelyjä hallinnoidaan vaikuttavalla tavalla; pitää myönteisenä viraston tavoitetta kehittää hallintoa ja sisäisen valvonnan kehystä perustamalla muun muassa oikeudellisten ja tietosuoja-asioiden yksikkö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yksikkö, jotta varmistetaan tulevaisuudessa oikeudellisten asiakirjojen, myös hankintoihin liittyvien asiakirjojen, järjestelmällinen tarkastus; pitää myönteisenä myös viraston aloitetta perustaa virastoon sisäisen tarkastuksen yksikkö ja järjestää samalla yhteiset tarkastusvalmiudet vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston kanssa; |
|
25. |
pitää valitettavana, että virasto ei ole edelleenkään vahvistanut toimintaperiaatteita, jotka koskisivat erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä, ja toteaa, että tämä ei ole viraston sisäisen valvonnan standardien mukaista, sillä niissä edellytetään, että erityistä luotettavuutta edellyttävät tehtävät määritellään ja dokumentoidaan selkeästi ja niitä koskevat tiedot pidetään ajan tasalla; panee viraston vastauksesta merkille, että erityistä luotettavuutta edellyttäviin tehtäviin sovellettavia toimintaperiaatteita viimeisteltiin parhaillaan ja ne oli määrä hyväksyä vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen mennessä ja panna täytäntöön vuoden 2019 neljänteen neljännekseen mennessä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä; |
|
26. |
on tyytyväinen, että sisäisten valvontajärjestelmien täytäntöönpanossa on edistytty, hankintojen ja menotapahtumien valvonta mukaan luettuina; tukee päätöstä vähentää oikeudellisen neuvonnan ulkoistamista ja lopettaa se nopeasti sekä perustaa sisäinen oikeudellinen yksikkö; tukee tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia siitä, että tarvitaan lisää korjaavia toimenpiteitä; |
|
27. |
panee merkille vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomiot ja havainnot, jotka liittyivät siihen, että virasto on yksi harvoista unionin virastoista, joiden toimipaikkoja on sijoitettu usealle paikkakunnalle ja että virasto teki vuokrasopimuksia useammalla paikkakunnalla analysoimatta paikallisia markkinoita asianmukaisesti, ja toteaa tähän liittyen, että Roomassa sijaitsevan toimiston osalta käynnistetään pian uusi tarjouspyyntömenettely, jota ennen toimistotilojen vuokramarkkinat analysoidaan asianmukaisesti nykyisen tilanteen korjaamiseksi; panee lisäksi merkille, että Ateenassa sijaitsevan toimiston nykyinen vuokrasopimus päättyi tammikuussa 2020 ja että parhaillaan valmistellaan uutta hankintamenettelyä, johon sisältyy asianmukainen markkina-analyysi; panee lisäksi merkille, että Lesboksessa toimiva Paganin käsittelykeskus siirsi hotspot-alueilla sijaitsevat operatiiviset työtilat keskusten ulkopuolelle; panee merkille, että Kyproksen toimiston osalta rakennuksen omistajan kanssa allekirjoitettiin vuoden 2018 puolivälissä uusi sopimus alkuperäisen sopimuksen sääntöjenmukaistamiseen tähtäävän tarjouksen jälkeen ja että siihen sisältyi mahdollisuus jatkaa sopimusta tarvittaessa; pitää myönteisinä uusia, 15. helmikuuta 2019 hyväksyttyjä hankintoja koskevia toimintamenettelyjä, jotka sisältävät ohjeistusta hankintamenettelyjen ja sopimusten hallinnointimenettelyjen arkaluonteisiin näkökohtiin, myös markkinatutkimuksia koskevia yksityiskohtaisia määräyksiä; panee merkille viraston pyrkimykset saattaa hankintamenettelynsä linjaan komission yksiköiden kiinteistökartoituksessa ja niistä neuvottelemisessa käyttämien menetelmien kanssa ja julkistaa ilmoitus markkinakartoituksesta kaikkien kaavailtujen kiinteistöhankintasopimusten osalta avoimuuden ja kilpailun lisäämiseksi; |
|
28. |
panee huolestuneena merkille, että vastuita ja tehtäviä, jotka koskevat vuokrattujen toimitilojen ja niihin liittyvien palveluiden ja työurakoiden hallinnointia, ei ole määritelty selkeästi ja että tämä voi haitata toimitiloihin liittyvien riskien tehokasta lieventämistä; kehottaa virastoa ottamaan käyttöön vaikuttavat toimintaperiaatteet, jotka koskevat vuokrattujen toimitilojen ja niihin liittyvien palveluiden hallinnointia; |
Muita huomautuksia
|
29. |
panee tyytyväisenä merkille vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset, jotka koskevat 6. kesäkuuta 2018 tehtävässään aloittaneen uuden väliaikaisen pääjohtajan nimitystä, ja toteaa tämän osalta, että johdon muutoksen myötä avoimuus on asetettu uuden pääjohtajan johdolla hallintoa koskevan toimintasuunnitelman perusperiaatteeksi ja että uusi pääjohtaja on sitoutunut noudattamaan tätä lähestymistapaa myös tulevaisuudessa; |
|
30. |
kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
31. |
panee merkille vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja havainnot, jotka koskevat viraston Maltassa sijaitsevien toimistotilojen laajentamista ottamalla käyttöön lisäosa rakennuksesta, jossa viraston tilat sijaitsevat, ja toteaa tämän osalta, että virasto allekirjoitti lokakuussa 2018 asiaa koskevan vuokrasopimuksen, jonka kustannukset katetaan täysimääräisesti viraston talousarviosta ja jolla pyritään saamaan koko rakennus viraston käyttöön; |
|
32. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (5). |
(1) EUVL C 306, 30.8.2018, s. 4.
(2) EUVL C 306, 30.8.2018, s. 6.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 439/2010, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta (EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).
(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/120 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1879,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka I – Euroopan parlamentti
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)0316 – C9-0051/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuonna 2018, pääluokka I – Euroopan parlamentti (3), |
|
— |
ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset (4), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan ja 318 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7) ja erityisesti sen 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä 10. joulukuuta 2018 tehdyn puhemiehistön päätöksen ja erityisesti sen 34 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan, 104 artiklan 3 kohdan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0021/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että puhemies hyväksyi 27. kesäkuuta 2019 parlamentin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018; |
|
B. |
ottaa huomioon, että pääsihteeri johtavana valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä vakuutti 25. kesäkuuta 2019 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvioon osoitetut varat on käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevat valvontamenettelyt antoivat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
|
C. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastukseen sisältyneessä varainhoitovuoden 2018 hallinto- ja muita menoja koskevassa erillisessä arvioinnissa todettiin, ettei se ollut havainnut vakavia puutteita tarkastelluissa asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 edellytetyissä toimielinten ja elinten vuotuisissa toimintakertomuksissa; |
|
D. |
ottaa huomioon asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 262 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan kaikkien unionin toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti; |
1.
myöntää puhemiehelle vastuuvapauden Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL L 57, 28.2.2018, s. 1.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(5) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/122 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1880,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka I – Euroopan parlamentti
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka I – Euroopan parlamentti, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan, 104 artiklan 3 kohdan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0021/2020), |
|
A. |
panee merkille, että Euroopan parlamentin tilinpitäjä vakuutti lopullista tilinpäätöstä varmentaessaan saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot parlamentin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista; |
|
B. |
ottaa huomioon, että tavanomaisen menettelyn mukaisesti parlamentin hallinnolle lähetettiin 126 kysymystä ja saaduista kirjallisista vastauksista keskusteltiin talousarvion valvontavaliokunnan avoimessa kokouksessa talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja sisäisen tarkastajan läsnä ollessa; |
|
C. |
katsoo, että julkisen varainhoidon laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta on aina varaa parantaa ja että valvontaa tarvitaan sen varmistamiseksi, että poliittinen johto ja parlamentin hallinto ovat vastuuvelvollisia unionin kansalaisille; |
Parlamentin talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee merkille, että parlamentin lopullinen talousarvio vuonna 2018 oli yhteensä 1 950 687 373 euroa eli 18,9 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen (1) otsakkeesta 5, johon sisältyivät unionin toimielinten kaikki hallintomenot vuonna 2018, ja toteaa, että kasvu vuoden 2017 talousarviosta (1 909 590 000 euroa) oli 2,2 prosenttia; |
|
2. |
ottaa huomioon, että tileihin kirjattuja tuloja oli 31. joulukuuta 2018 yhteensä 193 998 910 euroa (206 991 865 euroa vuonna 2017), josta käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja oli 30 783 590 euroa (50 052 674 euroa vuonna 2017); |
|
3. |
korostaa, että 67,6 prosenttia kaikista sitoumuksista sisältyi neljään lukuun: luku 10 ”Toimielimen jäsenet”, luku 12 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20 ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 42 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”, mikä osoittaa, että parlamentin menot olivat suurelta osin erittäin joustamattomia; |
|
4. |
panee merkille, että parlamentin tilinpäätös varainhoitovuodelta 2018 perustui seuraaviin määriin:
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
5. |
toteaa, että parlamentin talousarvioon otetuista määrärahoista sidottiin 99,2 prosenttia eli 1 934 477 627 euroa ja peruuntumisaste oli 0,8 prosenttia; panee tyytyväisenä merkille, että edellisten vuosien tapaan talousarvion toteutusaste oli erittäin korkea; panee merkille, että maksujen kokonaismäärä oli 1 636 858 018 euroa, joten maksumäärärahojen käyttöaste oli 84,6 prosenttia; |
|
6. |
korostaa, että vuonna 2018 määrärahoja peruuntui 16 209 746 euroa ja peruuntumiset liittyivät pääasiassa palkkoihin ja muihin etuuksiin sekä kiinteistömenoihin; |
|
7. |
toteaa, että varainhoitovuonna 2018 hyväksyttiin yksitoista varainhoitoasetuksen 31 ja 49 artiklan mukaista siirtoa, joiden kokonaismäärä oli 53 533 500 euroa eli 2,7 prosenttia lopullisista määrärahoista; kiinnittää huomiota siihen, että suurin osa määrärahojen siirroista liittyi parlamentin kiinteistöpolitiikkaan ja erityisesti Konrad Adenauer -rakennushankkeeseen liittyvien vuotuisten maksuosuuksien rahoittamiseen; |
Tilintarkastustuomioistuimen lausunnot vuoden 2018 tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta
|
8. |
palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kaikkien unionin toimielinten hallintomenot ja muut menot erikseen yhtenä toimintalohkoryhmänä; toteaa, että hallintomenoja ja niiden liitännäismenoja ovat henkilöstömenot (palkat, korvaukset ja eläkkeet), joiden osuus kokonaismäärästä on 60 prosenttia, sekä kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot; |
|
9. |
toteaa, että tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena tarkasteltuna, että hallintomenojen virhetaso ei ollut olennainen; panee myös merkille, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä oli kolmetoista eli monivuotisen rahoituskehyksen hallintomenoja koskevan otsakkeen 5 arvioitu virhetaso jäi olennaisuusrajan alapuolelle; |
|
10. |
panee merkille parlamenttia koskevan erityisen havainnon, jonka tilintarkastustuomioistuin esitti vuosikertomuksessaan parlamentin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018; toteaa, että viime vuosien terroristihyökkäysten vuoksi toimielimet, parlamentti mukaan luettuna, ovat pitäneet välttämättömänä vahvistaa kiireellisesti henkilöstönsä ja toimitilojensa suojelua; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita parlamentin ja komission menettelyissä; toteaa, että parlamentti käytti turvallisuuteen liittyvien rakennusurakoiden hankinnassa jo olemassa olevia puitesopimuksia, jotka oli laadittu siten, että parlamentti pystyi niiden nojalla tilaamaan tarjoajan esittämän yksittäisen tarjouksen perusteella keskeisiä turvallisuusurakoita, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen hintaluetteloon; toteaa parlamentin käyttäneen tätä menetelmää kahdessa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista neljästä menettelystä; |
|
11. |
panee huolestuneena merkille parlamentin tilintarkastustuomioistuimen kanssa järjestetyssä kuulemismenettelyssä antaman vastauksen, jossa se totesi, ettei kilpailuttaminen tapahtunut aivan optimaalisesti, kun otetaan huomioon erityinen konteksti (aikapaine ja markkinakohtainen rakenne); panee tyytyväisenä merkille, että asianmukainen hintakilpailu varmistetaan kilpailuttamalla tällä alalla viiden toimeksisaajan kanssa tehdyt uudet puitesopimukset uudelleen; |
Sisäisen tarkastajan vuosikertomus
|
12. |
toteaa, että asiasta vastaavan valiokunnan ja sisäisen tarkastajan kokouksessa 18. marraskuuta 2019 sisäinen tarkastaja esitteli vuosikertomuksensa ja kuvasi tarkastuslausumaa koskevia tarkastuksia ja konsultointitoimeksiantoja, jotka hän oli suorittanut ja joista hän oli raportoinut ja jotka kattoivat vuonna 2018 seuraavat aiheet:
|
|
13. |
pitää myönteisinä ja tukee toimia, joista sisäinen tarkastaja on sopinut asiasta vastaavien pääosastojen kanssa varmennustoimeksiantojen ja konsultointitoimeksiantojen johdosta antamiensa suositusten perusteella;
|
|
14. |
panee merkille, että vuoden 2018 seurantaprosessissa saatettiin päätökseen 28 tointa 76 keskeneräisestä toimesta ja että myöhässä olevien toimien riskiprofiili aleni asteittain edelleen vuonna 2018; huomauttaa erityisesti, että merkittäviin riskeihin liittyvien keskeneräisten toimien määrä laski 22:sta seitsemään eikä korkeimman riskiluokan (”kriittinen”) toimia ollut kesken; panee merkille, että näiden validoitujen toimien lisäksi kesken oli kaikkiaan 117 toimea, joista osassa täytäntöönpanon määräaika on myöhemmin ja joista 47 liittyy merkittäviin riskeihin; edellyttää, että niiden täytäntöönpanossa noudatetaan sovittuja määräaikoja; |
|
15. |
on erityisen tyytyväinen pääosastojen mahdollisuuteen antaa sisäiselle tarkastajalle konsultointitoimeksiantoja ja suosittelee, että kaikki pääosastot käyttävät tätä mahdollisuutta tarvittaessa; |
|
16. |
panee merkille, että kaksi tarkastusta, joista toinen koski vierailijaryhmiä ja toinen parlamentin jäsenten avustajakorvauksia, olivat osa vuoden 2019 toimintaa ja niistä raportoidaan vuoden 2020 alussa; pyytää sisäistä tarkastajaa ilmoittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle molempien tarkastusten tuloksista heti, kun ne ovat saatavilla; |
|
17. |
pitää erittäin valitettavana, että sisäisen tarkastajan kertomus ei ole julkinen; vaatii, että tämä kertomus julkistetaan vuosittain ja lähetetään jäsenille samanaikaisesti kuin parlamentin puhemiehelle ja pääsihteerille; pitää valitettavana, että tammikuussa 2020 päätettiin, että jäsenet voivat tutustua vuoden 2018 kertomukseen vain pyynnöstä valvotussa lukusalissa; uskoo vahvasti, että rajoittamalla mahdollisuuksia tutustua tähän asiakirjaan, joka koskee julkisten varojen käyttöä, annetaan valitettavasti vaikutelma siitä, että asiassa on jotain peiteltävää; |
Vuoden 2017 vastuuvapauspäätöslauselman seuranta
|
18. |
panee merkille parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle vuotta 2017 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan 17. syyskuuta 2019 annetut kirjalliset vastaukset sekä pääsihteerin esityksen, jossa käsiteltiin useita vuotta 2017 koskevaan parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmaan sisältyneitä kysymyksiä ja pyyntöjä, sekä niiden johdosta käydyn keskustelun jäsenten kanssa; |
|
19. |
pitää valitettavana, että osa vuoden 2017 vastuuvapautta koskevassa parlamentin päätöslauselmassa annetuista suosituksista ei ole johtanut toimiin eikä vastuuvapautta koskevassa seuranta-asiakirjassa esitetä tälle minkäänlaisia perusteluja; pitää tärkeänä, että talousarvion valvontavaliokunnassa järjestetään entistä useammin parlamentin talousarviota ja sen toteutukseen vaikuttavia seikkoja koskevia keskusteluja pääsihteerin kanssa; |
Parlamentin vastuuvapaus 2018
|
20. |
panee merkille talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan jäsenten välisen keskustelun, joka liittyi parlamentille vuodelta 2018 myönnettävään vastuuvapauteen ja joka järjestettiin 18. marraskuuta 2019 sisäisen tarkastajan läsnä ollessa; |
|
21. |
kehottaa uudelleen puhemiehistöä seuraamaan kaikkien vastuuvapauspäätösten noudattamista työjärjestyksen 25 artiklan ja liitteen V ja varainhoitoasetuksen 6 artiklan ja 166 artiklan mukaisesti; pyytää pääsihteeriä välittämään tämän päätöslauselman puhemiehistölle korostaen kaikkia puhemiehistön toimenpiteiden toteuttamista tai päätösten tekemistä koskevia pyyntöjä; kehottaa pääsihteeriä laatimaan toimintasuunnitelman ja aikataulun, jonka avulla puhemiehistö voi seurata ja/tai noudattaa parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmiin sisältyviä suosituksia, ja sisällyttämään tulokset vuotuiseen seuranta-asiakirjaan; kehottaa pääsihteeriä raportoimaan budjettivaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle hyvissä ajoin kaikista puhemiehistölle esitetyistä hankkeista, joilla on merkittäviä talousarviovaikutuksia; muistuttaa, että puhemiehistön on parannettava merkittävästi ja ennakoivalla tavalla päätöksentekomenettelynsä avoimuutta; |
|
22. |
pitää valitettavana sisäisissä tutkimuksissa vuonna 2018 havaittua jäsenten edustajakorvauksiin liittyvää neljää tapausta, joiden yhteydessä voitiin periä takaisin 146 814 euroa (vuonna 2017 havaittiin 47 tapausta ja perittiin takaisin 903 741,00 euroa), ja toteaa, että jäsenille maksetuista matka- ja oleskelukuluista voitiin kuuden tutkimuksen perusteella periä takaisin 173 546 euroa (vuonna 2017 vastaava määrä oli 68 589,05 euroa); joiden yhteydessä voitiin periä takaisin; |
|
23. |
huomauttaa, että lainsäädäntötoiminta lisääntyi huomattavasti vuonna 2018, kun parlamentin vaalikausi 2014–2019 lähestyi loppuaan; |
|
24. |
panee merkille, että kaksi erityisvaliokuntaa, terrorismia käsittelevä erityisvaliokunta (TERR) ja torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevä erityisvaliokunta (PEST), saivat vuoden aikana työnsä onnistuneesti päätökseen ja kolmas erityisvaliokunta, talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevä erityisvaliokunta (TAX3), perustettiin; |
|
25. |
korostaa, että vuoden 2019 EU-vaaleja koskeva viestintäkampanja käynnistettiin onnistuneesti; kiinnittää huomiota siihen, että vuoden 2019 EU-vaaleissa äänestäneiden kansalaisten määrä kasvoi mutta äänestysaktiivisuus oli joissakin maissa yhä liian alhainen; katsoo, että erityisesti kyseisissä maissa tämäntyyppisten kampanjoiden olisi oltava luonteeltaan jatkuvia; |
|
26. |
hyväksyy toimielimen toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi, etenkin fyysiseen ja kiinteistöjen turvallisuuteen liittyvissä asioissa mutta myös kyberturvallisuuden ja viestinnän turvallisuuden alalla; |
|
27. |
pitää valitettavana, että vaikka parlamentin budjettivaliokunta ei hyväksynyt tekoälyn seurantakeskuksen perustamista varten pyydettyjä määrärahoja, tämä aloite näyttää edelleen olevan käynnissä työryhmän muodossa; on erittäin huolissaan jäsenten tekemän demokraattisen päätöksen ilmeisestä kiertämisestä ja pitää sitä hyvin valitettavana ennakkotapauksena; suosittelee, että työryhmän toiminta keskeytetään välittömästi, kunnes budjettivallan käyttäjä on päättänyt osoittaa sille määrärahat; |
|
28. |
on tietoinen kiinteistöpolitiikan merkityksestä, etenkin Martens-rakennushankkeesta ja Montoyer 63 -rakennuksen uudelleen rakentamisesta, jotka saatettiin loppuun vuonna 2018 Brysselissä, sekä Luxemburgissa toteutettavasta Konrad Adenauer -hankkeesta, jonka on määrä valmistua kesäkuun 2023 loppuun mennessä; on tietoinen siitä, että parlamentin budjettivaliokunta hyväksyi vuonna 2018 hankkeen ennakkorahoitusta varten keräilysiirron, jonka määrä oli 29 miljoonaa euroa ja jonka ansiosta säästettiin arviolta 4,7 miljoonaa euroa korkoja; on huolissaan Konrad Adenauer -rakennuksen rakennustöiden viivästymisestä Luxemburgissa, sillä rakennuksen oli suunniteltu valmistuvan vuonna 2018 mutta nyt sen ei odoteta tapahtuvan ennen vuotta 2023; |
|
29. |
kannustaa käyttämään ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS), joka on yksityisille ja julkisille organisaatioille tarkoitettu Euroopan unionin hallinnointiväline, jonka avulla ne arvioivat ja parantavat ympäristönsuojelunsa tasoa asetuksen (EY) N:o 1221/2009 mukaisesti (2); kannattaa parlamentin hiilijalanjäljen pienentämiseksi toteutettuja toimenpiteitä; |
|
30. |
kehottaa hallintoa kiinnittämään huomiota jäsenten menettelysääntöihin, joissa määrätään, että jäsenten on toimittava ainoastaan yleisen edun mukaisesti ja suoritettava tehtävänsä pyyteettömästi, nuhteettomasti, avoimesti, huolellisesti, rehellisesti, vastuullisesti ja parlamentin mainetta varjellen; korostaa, että menettelysäännöissä määritellään eturistiriidat ja se, kuinka jäsenten olisi käsiteltävä niitä, ja niihin sisältyy entisten jäsenten ammatillista toimintaa koskevia sääntöjä; |
|
31. |
panee huolestuneena merkille, että vuosien 2012–2018 välillä ainakin 24:ssä menettelysääntöihin liittyvässä rikkomustapauksessa ei langetettu seuraamuksia; korostaa, että jos rikkomuksista ei määrätä asianmukaisia seuraamuksia, on epätodennäköisempää, että jäsenet noudattavat menettelysääntöjä; kehottaa puhemiestä arvioimaan huolellisesti kaikki väitetyt menettelysääntöjen rikkomukset ja määräämään kyseisille jäsenille tapauksesta riippuen asianmukaiset seuraamukset; |
|
32. |
panee merkille säännöt jäsenten kuljetuksista Euroopan parlamentin toimipaikoissa; katsoo, että sääntöjen määräykset edellytyksistä, joilla puhemies, pääsihteeri, apulaispääsihteeri ja kaikkien poliittisten ryhmien puheenjohtajat voivat käyttää virka-autoja jatkuvasti, ovat liian epämääräiset; kehottaa puhemiehistöä tarkistamaan sääntöjä siten, että virka-autojen käytölle asetetaan tiukemmat ehdot; |
|
33. |
pitää väärinkäytösten paljastajien suojelua demokratian keskeisenä elementtinä ja ratkaisevan tärkeänä seikkana laittoman toiminnan ja väärinkäytösten estämisessä ja ehkäisemisessä; muistuttaa, että muun muassa parlamentin jäsenten valtuutetut avustajat ovat haavoittuvassa asemassa työsopimuksensa vuoksi; panee huolestuneena merkille pääsihteerin ilmoituksen, jonka mukaan väärinkäytösten paljastajia koskevia sääntöjä sovelletaan valtuutettuihin avustajiin mutta parlamentti ei voi tarjota heille työsuhdeturvaa; toteaa, että avustajat ovat riippuvaisia yksittäisestä jäsenestä, jonka palveluksessa he ovat; kehottaa pääsihteeriä ottamaan tämän seikan huomioon, kun valtuutetut avustajat toimivat väärinkäytösten paljastajina, ja selvittämään sopimussuojan vaihtoehtoja, jotka parlamentti tarjoaa häirinnän kohteeksi joutuneille valtuutetuille avustajille, ja ulottamaan saman suojan koskemaan valtuutettuja avustajia, kun nämä toimivat väärinkäytösten paljastajina; |
|
34. |
korostaa, että valtuutettujen avustajien sopimusten päättämistä koskevissa nykyisissä säännöissä ei määrätä mahdollisuudesta päättää sopimus ”yhteisestä sopimuksesta”, ja toteaa, että se olisi keino ottaa huomioon jäsenten ja avustajien välinen erityinen suhde ja antaisi molemmille osapuolille mahdollisuuden todeta, ettei keskinäistä luottamusta enää ole, ja hyötyä yhteisestä ratkaisusta heikentämättä valtuutettujen avustajien sosiaalisia oikeuksia; pyytää pääsihteeriä löytämään ratkaisun siihen, että valtuutettujen avustajien palkat voidaan maksaa ainoastaan belgialaisten pankkien tileille, mikä on vastoin yhtenäisen raha- ja maksuliiton ideaa; |
|
35. |
toteaa jälleen olevansa huolissaan väitetystä käytännöstä, jossa jäsenet velvoittavat valtuutetut avustajat lähtemään virkamatkalle varsinkin Strasbourgiin ilman matkamääräystä tai ilman, että heidän virkamatkakulujaan tai edes matkakulujaan korvataan; katsoo tällaisen käytännön tarjoavan mahdollisuuden väärinkäytöksiin; toteaa, että kun valtuutetut avustajat matkustavat ilman matkamääräystä, heidän on maksettava itse kustannuksensa eivätkä he kuulu työajan vakuutuksen piiriin; kehottaa uudelleen pääsihteeriä tutkimaan tätä väitettyä käytäntöä ja raportoimaan siitä vuoden loppuun mennessä; |
|
36. |
kehottaa jälleen puheenjohtajakokousta ja puhemiehistöä harkitsemaan uudelleen valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin, myöhemmin vahvistettavin edellytyksin parlamentin virallisille valtuuskuntamatkoille ja virkamatkoille, kuten monet jäsenet ovat jo pyytäneet; kehottaa pääsihteeriä tutkimaan näiden virkamatkojen talousarviovaikutuksia sekä niiden organisointia ja logistiikkaa; |
|
37. |
kehottaa parlamenttia mukauttamaan henkilöstösääntöihin liittyviä sisäisiä sääntöjään kaikilta osin unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta hiljattain hyväksyttyyn direktiiviin (EU) 2019/1937 (3) muun muassa perustamalla turvallisia ilmoittamiskanavia; pyytää lisäksi, että parlamentti takaa väärinkäytösten paljastajille saman tasoisen suojelun kuin työpaikkahäirinnän uhreille; pyytää pääsihteeriä käynnistämään pakollisen koulutuksen esimiehille, jotta lisätään parlamentin henkilöstön keskuudessa tietoisuutta väärinkäytösten paljastajien suojelusta ja heidän henkilöstösääntöjen mukaisesta velvollisuudestaan raportoida laittomasta toiminnasta tai hallinnollisista epäkohdista; |
|
38. |
toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota Euroopan unionista vaikutti merkittävästi parlamentin eri yksiköihin, erityisesti valiokuntiin, tutkimusyksiköihin ja horisontaalisiin yksiköihin; |
|
39. |
pitää myönteisenä puhemiehistön 2. toukokuuta 2018 tekemää päätöstä, joka koskee henkilöstöä, jolla on Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisuus, ja jonka mukaan yhtäkään virkamiestä ei irtisanota Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisuuden perusteella; ymmärtää, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia olevista sopimussuhteisen ja väliaikaisen henkilöstön jäsenistä Yhdistyneen kuningaskunnan alustavasti kaavailtuun eropäivään mennessä tehdyt tapauskohtaiset arvioinnit eivät johtaneet yhdenkään sopimuksen irtisanomiseen; toteaa, että poliittiset ryhmät tekevät omat tapauskohtaiset arvionsa omasta henkilöstöstään; |
|
40. |
panee merkille, että viiden prosentin henkilöstövähennystavoite, jonka perusteella parlamentin oli poistettava vuonna 2018 hallintoa koskevasta henkilöstötaulukostaan 60 tointa, saavutettiin; pitää tärkeänä, että parlamentin toiminnan tuloksellisuuden korkea taso varmistetaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja että samalla varmistetaan vastuullinen talousarviohallinto ja saavutetaan asiaankuuluvia säästöjä; katsoo, että lisäsäästöt ovat mahdollisia; on täysin vakuuttunut siitä, että on tärkeää panna täytäntöön neuvostolle, jäsenvaltioille ja unionin kansalaisille kohdennettu viestintästrategia, jotta vastattaisiin epäoikeudenmukaiseen ja laajalle levinneeseen arvosteluun, joka Euroopan unionin virkamieskuntaan on jo vuosien ajan kohdistunut; |
|
41. |
on huolissaan pitkäaikaisella sairauslomalla olevien henkilöstön jäsenten määrästä ja työuupumustapausten jyrkästä lisääntymisestä sekä siitä, että jotkut näistä tapauksista saattavat liittyä loppuunpalamiseen ja työ- ja yksityiselämän tasapainon häiriintymiseen; on erityisesti huolissaan henkilöstövajeesta ja katsoo, että samanaikaisesti on vaikeaa perustella ylimmän johdon tehtävien lisääntymistä, joka johtaa epätasapainoiseen, johtajakeskeiseen hallintorakenteeseen; kehottaa hallintoa omaksumaan ennakoivan lähestymistavan suhteessa asianomaiseen henkilöstöön, arvioimaan huolellisesti henkilöstön työmäärää ja varmistamaan tehtävien tasapuolisen jakautumisen; pyytää 30. kesäkuuta 2020 mennessä raporttia pitkäaikaisten sairauslomien ja työuupumuksen johdosta toteutetuista toimista; |
|
42. |
korostaa henkilöstöön kohdistuvien odotusten kasvaessa, että on tärkeää käydä säännöllistä rakentavaa vuoropuhelua henkilöstökomitean, ammattiliittojen ja poliittisten ryhmien henkilöstön edustajien kanssa; luottaa siihen, että rakentava vuoropuhelu näiden elinten kanssa jatkuu erityisesti henkilöstöpolitiikkaan sekä työoloihin liittyvistä kysymyksistä, kuten liikkuvuudesta, työympäristöstä ja joustavasta työajasta; |
|
43. |
katsoo, että tätä varten on erittäin tärkeää kuulla henkilöstön edustajia, kun puhemiehistö keskustelee henkilöstöpolitiikkaan vaikuttavista yleisistä asioista; pyytää pääsihteeriä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tämän ehdottoman välttämättömän toimen toteuttamiseksi; |
|
44. |
huomauttaa, että erittäin asiantuntevan ja riippumattoman, uskollisen ja motivoituneen unionin virkamieskunnan säilyttämiseksi henkilöstösääntöjä on noudatettava kaikilta osin ja sovellettava kirjaimellisesti; kehottaa tässä yhteydessä myös lopettamaan tiettyjä henkilöitä suosivat siirrot, jotka voivat olla vahingollisia menettelyille ja haitata siten toimielimen ja erityisesti unionin uskottavuutta yleisesti; |
|
45. |
muistuttaa Euroopan oikeusasiamiehen havainnoista ja suosituksista yhdistetyissä asioissa 488/2018/KR ja 514/2018/K sekä parlamentin 18. huhtikuuta 2018 antamasta päätöslauselmasta, joiden mukaan olisi varmistettava etenkin, että henkilöstön edustuselinten virkamiehiä osallistuu parlamentin ylemmän johdon valintalautakuntiin, ja kehottaa pääsihteeriä parantamaan edelleen korkea-arvoisten virkamiesten nimitysmenettelyjä lisäämällä niiden avoimuutta ja tasapuolisuutta; kehottaa lisäksi varmistamaan johdonmukaisuuden julkaistaessa ylemmän johdon avoimia toimia koskevia ilmoituksia parlamentin ulkopuolella sekä julkaisemaan tällaiset ilmoitukset huolellisesti, kun toimet tulevat avoimiksi; kehottaa parlamentin hallintoa raportoimaan vuosittain korkea-arvoisten virkamiesten nimityksistä; |
|
46. |
pitää erittäin valitettavana, ettei sopimussuhteisella henkilöstöllä ole uranäkymiä; kehottaa pääsihteeriä arvioimaan riskit, jotka liittyvät siihen, että palvelukseen otetaan yhä enemmän sopimussuhteista henkilöstöä, muun muassa vaaran siitä, että parlamenttiin luodaan kaksitasoinen henkilöstörakenne; korostaa, että vakinaisen henkilöstön olisi hoidettava keskeiset pysyvät toimet ja tehtävät; |
|
47. |
on vakuuttunut siitä, että parlamentin houkuttelevuus työpaikkana on sen menestyksen avaintekijä; kehottaa kiinnittämään huomiota joidenkin kansallisuuksien palvelukseenotossa ilmenneisiin vaikeuksiin; kehottaa pääsihteeriä korostamaan todellisen maantieteellisen tasapainon tarvetta siten, että kaikista jäsenvaltiosta on oikeasuhteinen edustus kaikilla tasoilla, myös johtotehtävissä; panee merkille, että sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi on toteutettu erittäin myönteisiä toimia; kehottaa toteuttamaan pikaisia toimia, jotta voidaan parantaa sukupuolten tasapuolista edustusta kaikilla tasoilla, myös pääjohtajien tasolla; |
|
48. |
pitää valitettavana, että vuoden 2004 jälkeen unioniin liittyneet maat ovat jatkuvasti aliedustettuina erityisesti ylemmissä viroissa, ja katsoo, että ongelmana on se, että vaikka uusien jäsenvaltioiden kansalaisia palkataan, useampia vanhojen jäsenvaltioiden kansalaisia ylennetään, mikä johtaa jatkuvasti laajenevaan kuiluun vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä; kehottaa korjaamaan tämän tilanteen; |
|
49. |
toteaa, että sisäisissä kilpailuissa vuosina 2014–2019 korkeimpaan AD9-palkkaluokkaan nimitettiin 30 henkilöä, joista 16 oli kahdesta suuresta vanhasta jäsenvaltiosta, joten huomattava määrä henkilöstöä nimitettiin näistä kahdesta maasta koko vaalikaudella, ja pyytää pääsihteeriä selittämään syyt tähän epäsuhtaiseen tulokseen; |
|
50. |
pitää valitettavana, että Luxemburgissa on vaikea saada henkilöstöä palvelukseen alempiin palkkaluokkiin, etenkin sihteeri- ja virkailijahenkilöstön tehtäväryhmään; korostaa, että tämän rakenteellisen ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan korjauskerrointa, jossa otetaan huomioon tämän työskentelypaikkakunnan korkeammat elinkustannukset, sekä palvelukseenottoa korkeampiin palkkaluokkiin; kehottaa uudistamaan Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) palvelukseenottomenettelyjä siten, että ne vastaavat paremmin toimielinten tarpeita ja ovat lisäksi lyhyempiä; |
|
51. |
palauttaa mieliin, että työjärjestyksen 11 artiklassa asetetaan esittelijöille ja valmistelijoille, varjoesittelijöille ja -valmistelijoille sekä valiokuntien puheenjohtajille velvoite julkistaa mietintöjensä yhteydessä edunvalvojien kanssa järjestetyt tapaamiset; panee tyytyväisenä merkille, että uuden vaalikauden alusta lähtien parlamentin verkkosivustolla on ollut tarvittava infrastruktuuri, jotta jäsenet voivat julkistaa edunvalvojien kanssa suunnitellut tapaamiset; kehottaa sihteeristöä toimittamaan yksityiskohtaisia tietoja ja järjestämään koulutusta, jotta jäsenten toimistot voivat helpommin noudattaa täysimääräisesti tätä velvoitetta; pitää valitettavana, että nykyiseen infrastruktuuriin ei sisälly prosessia, jolla jäsenet ja valtuutetut avustajat voisivat esittää käyttäjien kokemuksiin perustuvia parannusehdotuksia ja antaa palautetta; kehottaa parlamentin yksiköitä laatimaan vuotuisen palautelomakkeen ja sisällyttämään sen tulokset kertomukseen välineen käytöstä; suhtautuu myönteisesti siihen, että pääsihteeri on kehottanut parlamentin yksiköitä yhdistämään välineen avoimuusrekisteriin ja lainsäädäntövahtiin, ja kannustaa ryhtymään kaikkiin toimiin, joilla tätä välinettä voitaisiin edelleen parantaa, muun muassa mahdollistamalla jäsenten toimittamien, edunvalvojien kanssa pidettyjä kokouksia koskevien tietojen käsittelyn parlamentin verkkosivuston infrastruktuurissa koneellisesti luettavassa muodossa ja tarjoamalla mahdollisuuden yhdistää kokous jäsenyyteen jossakin valtuuskunnassa, kehottaa ilmoittamaan, että kokous pidettiin henkilöstön tasolla, yhdistämään parlamentin verkkosivustolla olevat tiedot jäsenen omaan verkkosivustoon ja asettamaan tämän infrastruktuurin saataville kaikilla unionin virallisilla kielillä; kehottaa lisäksi parlamenttia tiedottamaan jäsenille nykyistä paremmin esittelijöiden ja valmistelijoiden, varjoesittelijöiden ja -valmistelijoiden sekä valiokuntien puheenjohtajien velvollisuudesta julkistaa tällaiset tapaamiset; |
|
52. |
pitää myönteisenä tätä positiivista toimenpidettä, jolla lisätään avoimuutta ja parannetaan kaikkien jäsenten mahdollisuutta julkistaa halutessaan nämä tiedot parlamentin verkkosivustolla olevan infrastruktuurin kautta, vaikka jäsen ei olisi esittelijä tai valmistelija, varjoesittelijä tai -valmistelija tai valiokunnan puheenjohtaja; katsoo, että avoimuuden lisääminen tällä tavoin auttaa unionin kansalaisia ymmärtämään paremmin parlamentin jäsenten työtä; pitää tästä syystä valitettavana, että tämä tapaamisten ilmoittamista koskeva infrastruktuuri on olemassa vain englanninkielisenä eikä kaikilla unionin virallisilla kielillä; |
|
53. |
pyytää parlamenttia laatimaan avoimuusrekisterin toimintaa koskevan parlamentin ja komission yhteisen kertomuksen lisäksi vuosittain yksityiskohtaisen kertomuksen edunvalvojista ja muista organisaatioista, joille on myönnetty pääsy parlamentin toimitiloihin; |
|
54. |
toteaa, että julkisten tietojen tuottaminen avoimessa, koneluettavassa, helposti saatavilla olevassa ja uudelleen käytettävässä muodossa tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia sekä julkisen avoimuuden lisäämiseen että innovoinnille; suhtautuu myönteisesti nykyisiin aloitteisiin tuottaa tietoa ja muuntaa yleisön kannalta tärkeät tiedot tällaiseen muotoon; korostaa tarvetta omaksua käyttäjäystävällisempi, järjestelmällisempi ja koordinoidumpi lähestymistapa tällaisiin aloitteisiin parlamentin selvästi määriteltyjen avointa dataa koskevien toimintaperiaatteiden puitteissa; |
|
55. |
on tietoinen lisäarvosta, jota vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot voivat tuottaa parlamentille; korostaa erityisesti tällaisten ohjelmistojen roolia pyrittäessä lisäämään avoimuutta ja välttämään riippuvuus yhdestä tarjoajasta; toteaa myös, että tällaisten ohjelmistojen avulla voi olla mahdollista parantaa turvallisuutta, koska niillä voidaan havaita ja korjata heikkouksia; suosittelee painokkaasti, että kaikki toimielimelle kehitetyt ohjelmistot asetetaan julkisesti saataville vapaan ja avoimen lähdekoodin lisenssillä; |
|
56. |
toteaa, että täysistunnon nimenhuutoäänestysten tulosten olisi oltava saatavilla avoimessa koneluettavassa muodossa ja helposti näkyvillä parlamentin verkkosivustolla; kehottaa tästä syystä parlamenttia julkistamaan koneluettavan version nimenhuutoäänestysten tuloksista muiden kuin koneluettavien versioiden ohessa täysistuntojen pöytäkirjojen verkkosivulla; |
|
57. |
panee merkille, että taloudellisen tuen maksamista kutsutuille vierailijaryhmille koskevat tarkistetut säännöt tulivat voimaan 1. tammikuuta 2017; kehottaa pääsihteeriä julkistamaan viipymättä arvioinnin näistä säännöistä; katsoo, että nykyisessä järjestelmässä ei oteta huomioon majoitus- ja kuljetuskulujen vaihtelua eikä se pysy inflaatiokehityksen mukana, ja kehottaa painokkaasti tarkistamaan mahdollisimman pian vierailijaryhmille maksettavan taloudellisen korvauksen laskentajärjestelmää muun muassa sen varmistamiseksi, etteivät jäsenet voisi saada järjestelmästä taloudellista hyötyä; kehottaa puhemiehistöä ottamaan yleiseksi käytännöksi järjestelmän, jossa vierailijaryhmien korvaukset maksetaan laskutositteiden perusteella; pyytää jälleen poistamaan mahdollisuuden nimittää valtuutettuja avustajia ryhmän johtoon; |
Ympäristöystävällinen parlamentti ja hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä
|
58. |
panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti on edistänyt kestävää kehitystä hoitaessaan poliittisia ja lainsäädäntömenettelyihin liittyviä tehtäviään; korostaa, että parlamentin on näytettävä esimerkkiä ja edistettävä kestävää kehitystä toimintatavoillaan; |
|
59. |
kiittää parlamentin sitoutumista ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin; panee merkille, että parlamentin tavoitteena on lisätä tiettyjen ensisijaisten tuotteiden osalta ”ympäristöä säästäviksi”, ”erittäin ympäristöä säästäviksi” tai ”luonnostaan ympäristöä säästäviksi” luokiteltujen sopimusten arvopainotettua osuutta; panee merkille, että vuonna 2018 ensisijaisissa tuotekategorioissa 44,9 prosenttia arvoon perustuvista sopimuksista luokiteltiin ”ympäristöä säästäviksi”, ”erittäin ympäristöä säästäviksi” tai ”luonnostaan ympäristöä säästäviksi”; huomauttaa, että kun lukuun sisällytetään tuotekategoriasta riippumatta kaikki ”luonnostaan ympäristöä säästäviksi” luokitellut sopimukset, parlamentin sopimusten ympäristöystävällisyys vuonna 2018 nousee 55,8 prosenttiin, joka on lähellä 60 prosentin välitavoitetta; korostaa tarvetta kehittää edelleen ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita sopimusten viherryttämiseksi keskipitkällä aikavälillä; |
|
60. |
panee tyytyväisenä merkille vuoden 2018 ympäristökatselmuksen ja ympäristöselonteon sekä vuoden 2018 toimintasuunnitelman täytäntöönpanon ja sen säännöllisen seurannan; |
|
61. |
tukee parlamentin tavoitetta vähentää hiilidioksidipäästöjään mahdollisimman paljon; ilmaisee jälleen huolensa siitä, että parlamentin toiminnan maantieteellinen hajauttaminen aiheuttaa 78 prosenttia kaikista parlamentin henkilöstöstä johtuvista päästöistä ja sen ympäristövaikutus on 11 000–19 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä; |
|
62. |
katsoo, että ilmastohätätilan julistamisen jälkeen parlamentin on johdettava näyttämällä esimerkkiä ja sitouduttava saavuttamaan hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä; pyytää parlamenttia laatimaan strategian, jonka avulla siitä tulee hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja esittämään tämän strategian vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; kehottaa puhemiehistön EMAS-työryhmää tarkistamaan keskeisiä tulosindikaattoreita ja nykyistä hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelmaa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä; pyytää myös, että parlamentin hiilidioksidipäästöjen kompensoinnista laaditaan kiireellisesti raportti ja niistä pidetään kirjaa; |
|
63. |
painottaa, että noin 67 prosenttia parlamentin hiilijalanjäljestä aiheutuu henkilökuljetuksista; muistuttaa, että puhemiehistö hyväksyi 15. toukokuuta 2017 tekemällään päätöksellä ehdotuksen tarjota jäsenille tehokas ja korkealaatuinen keino minimoida ympäristövaikutukset siirtymällä parlamentin autokannassa asteittain sähköajoneuvoihin ja edistämällä kaupunkiympäristössä kaikkia päästöttömiä kuljetusmuotoja ja päästä tavoitteeseen täysin sähköinen ajoneuvokannan käyttöönotossa vuodesta 2024 alkaen; pitää myönteisinä eri toimenpiteitä ja välineitä, jotka infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto on ottanut käyttöön tältä osin; edellyttää, että puhemiehistö laatii matkakorvausjärjestelmän, jossa hiilidioksidipäästöjen kompensoinnin kustannukset sisällytetään matkan hintaan ja joka kannustaa käyttämään ympäristöystävällisiä liikennemuotoja; |
|
64. |
tukee parlamentin tavoitetta kompensoida päästönsä, joita ei voida välttää; ehdottaa, että välttämättömät päästöt kompensoidaan yhdessä muiden unionin toimielinten ja elinten kanssa; |
|
65. |
korostaa, että parlamentin on huolehdittava ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevista sitoumuksistaan ja toteutettava siksi kaikissa rakennuksissaan asianmukaiset toimet, jotta se voi tarjota koko henkilöstölleen polkupyörien pysäköintipaikkoja, joissa pyörät ovat suojassa varkailta, ilkivallalta ja sääoloilta ja joissa järjestelyt olisivat vähintään samalla tasolla kuin nykyisissä autojen pysäköintitiloissa sovellettavat järjestelyt; toteaa, että pysäköintitarroja käyttävä tunnistusjärjestelmä voisi olla myös erittäin hyödyllinen; |
|
66. |
suhtautuu myönteisesti parlamentin pyrkimyksiin lisätä paperittomien kokousten määrää; kehottaa tarjoamaan kaikille jäsenille, henkilöstöön kuuluville ja valtuutetuille avustajille lisää koulutusta paperittomista työkaluista, joita on luotu asiakirjojen tulostamisen vähentämiseksi, sekä toteuttamaan lisää tiedotuskampanjoita; |
|
67. |
pyytää parlamenttia tiedottamaan jäsenille paremmin mahdollisuudesta käyttää 20 minuuttia ovelta ovelle kestävää ja jäsenille maksutonta suoraa junayhteyttä parlamentin ja Brysselin lentoaseman välillä ja käyttämään vaikutusvaltaansa sen edistämiseksi, että kyseisiä junia kulkee säännöllisesti ja lyhyemmin väliajoin, jotta tämä vaihtoehto olisi mahdollisimman houkutteleva; |
|
68. |
antaa henkilöstölle tunnustusta Strasbourgiin liikennöivien tilausjunien täysimääräisestä käyttämisestä; pyytää, että ylemmät johtajat eivät käytäisi virka-autojaan virkamatkoillaan Strasbourgiin; |
|
69. |
kannattaa sitä, että kaikki parlamentin hiilidioksidipäästöt, myös jäsenten lennoista heidän kotimaansa ja Brysselin ja Strasbourgin välillä aiheutuvat päästöt, kompensoidaan vuosittain päästöhyvityksillä; palauttaa mieliin, että parlamentin päästöt vuodesta 2017 alkaen kattava kompensointisopimus allekirjoitettiin 19. heinäkuuta 2018 ja sen kokonaisarvo on 184 095,80 euroa; |
|
70. |
on huolissaan hiilidioksidipäästöjen kompensoinnin hintojen vaihtelusta päästötodistusmarkkinoilla, koska sen vuoksi on mahdotonta arvioida tarkasti, kuinka paljon varoja tarvitaan kompensoimaan hiilidioksidipäästöjen koko määrä; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että budjettikohdassa 2390 käytettävissä olevat varat (tällä hetkellä 249 000 euroa) eivät ehkä riitä kompensoimaan tulevien vuosien hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärää; |
|
71. |
pitää myönteisinä kvestorien ja puhemiehistön huhti- ja kesäkuussa 2018 tekemiä päätöksiä muovijätteen vähentämisestä ja jätehuoltotoimista; kehottaa parlamenttia toteuttamaan ripeästi lisätoimia siirryttäessä kohti muovitonta parlamenttia; |
|
72. |
panee tyytyväisenä merkille touko- ja kesäkuussa 2018 toimitetun ulkoisen tarkastuksen myönteiset tulokset, jotka vahvistivat parlamentin ympäristöasioiden hallintajärjestelmän hyvän tilan ja kypsyyden; |
Parlamentin toiminnan maantieteellinen hajauttaminen – yksi ainoa toimipaikka
|
73. |
korostaa, että unioni on päättänyt olla toimielintensä ja virastojensa välityksellä läsnä useissa jäsenvaltioissa, millä taataan vahva yhteys kansalaisiin ja varmistetaan unionin lisäarvon näkyvyys (unionin näkyvyys) ottaen huomioon vastuullinen julkisten varojen hoito; |
|
74. |
toteaa, että parlamentin jäsenten vuosittain Strasbourgiin tekemään kahteentoista matkaan liittyvät kustannukset ovat 21 266 689 euroa; toteaa, että parlamentin henkilöstön vuotuiset matkakustannukset ovat 3 631 082 euroa ja valtuutettujen avustajien matkakustannukset ovat 2 097 250 euroa; |
|
75. |
panee merkille, että vuonna 2018 Thalys-tilausjunan kustannukset olivat 3 741 900 euroa (3 668 532 euroa vuonna 2017); |
|
76. |
korostaa, että parlamentin virka-autojen ajaminen Strasbourgiin ja takaisin kuljettajaa lukuun ottamatta tyhjinä, lisää entisestään Strasbourgiin vuosittain tehtävien kahdentoista virkamatkan taloudellisia ja ympäristövaikutuksia; suhtautuu myönteisesti siihen, että valtuutetuilla edustajilla on mahdollisuus matkustaa virka-autojen mukana Strasbourgiin ja takaisin, mutta pitää valitettavana, että tätä mahdollisuutta ei hyödynnetä täysimääräisesti; kehottaa parlamenttia antamaan myös kaikille parlamentin ja poliittisten ryhmien työntekijöille mahdollisuuden käyttää tätä vaihtoehtoa matkalla Strasbourgiin ja parantamaan tiedotusta tästä mahdollisuudesta; |
|
77. |
toteaa, että lisämenot, jotka johtuvat siitä, että toimipaikkoja on useampi kuin yksi ainoa, ovat vastoin moitteettoman varainhoidon ja talousarviota koskevan kurinalaisuuden periaatteita; muistuttaa, että parlamentin suuri enemmistö on useissa päätöslauselmissa ilmaissut kannattavansa yhtä ainoaa toimipaikkaa, jotta varmistetaan unionin veronmaksajien varojen tehokas käyttö; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan muutto Strasbourgista Brysseliin voisi tuottaa 114 miljoonan euron vuotuiset säästöt sekä 616 miljoonan euron kertaluonteisen säästön, jos Strasbourgin rakennuksista voidaan luopua onnistuneesti, tai vaihtoehtoisesti 40 miljoonan euron kertaluonteisen kustannuksen, jos tässä ei onnistuta; toteaa, että yhdestä ainoasta toimipaikasta päättäminen edellyttää yksimielistä perussopimusmuutosta; kehottaa neuvostoa ottamaan huomioon parlamentin kannan ja kantamaan vastuunsa ja toimimaan sen mukaisesti; korostaa, että olisi tehokkaampaa, jos parlamentin virka-autoilla kuljetettaisiin Strasbourgiin jäseniä, valtuutettuja avustajia ja henkilöstön jäseniä, joilla on matkamääräys; katsoo, että parlamentin virka-autot olisi ainakin täytettävä, ennen kuin tilataan tilausbusseja, jos Brysselin ja Strasbourgin väliset tilausjunat ovat täynnä; |
|
78. |
korostaa, että yhtenä Pariisin sopimuksen allekirjoittajista unioni sitoutui ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle 2 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, ja panee huolestuneena merkille, että 12 vuosittaista matkaa Strasbourgiin lisäävät tarpeettomasti parlamentin aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä; |
Viestinnän pääosasto
|
79. |
muistuttaa, että vuonna 2018 viestinnän pääosastossa oli 805 henkilöstön jäsentä; kehottaa viestinnän pääosastoa hyödyntämään tulevina vuosina suurempaa prosentuaalista osuutta kuin 6,1:ä prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta, joka oli sen vuonna 2018 hyödyntämä osuus; |
|
80. |
on tyytyväinen talousarvion täysimääräiseen toteuttamiseen vuonna 2018 ja pitää sitä osoituksena siitä, että kaikki viestinnän pääosaston käytettävissä olevat resurssit pyrittiin käyttämään, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman suuri joukko kansalaisia, mikä oli erityisen tärkeää vaaleja edeltävänä vuonna; panee tyytyväisenä merkille, että pääosasto osallistui vuonna 2018 aktiivisesti EU-vaalien kampanjastrategian laatimiseen ja käynnistämiseen; |
|
81. |
panee merkille, että vuodesta 2017 lähtien viestinnän pääosaston pääindikaattori on ollut se, kuinka paljon huomiota parlamentti saa kaikilla viestintäkanavilla tunneissa mitattuna; panee tyytyväisenä merkille, että huomion saamisen mittaamisen lisäksi viestinnän pääosasto on kehittämässä menetelmää, jolla voidaan mitata sen toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta kaikilla viestintäkanavilla; hyväksyy parlamentin näkyvyyden painottamisen; |
|
82. |
kehottaa viestinnän pääosastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tulevissa vastuuvapausmenettelyissä kunakin vuonna asetetuista tavoitteista, jotta tämä voi arvioida pääosaston toiminnan vaikuttavuutta; |
|
83. |
kehottaa viestinnän pääosastoa jatkamaan pyrkimyksiään parantaa parlamentin julkista verkkosivustoa etenkin hakukoneoptimoinnin osalta ja lisätä sen näkyvyyttä; kehottaa viestinnän pääosastoa luomaan verkkosivuston, jota on helppo selata ja käyttää kaikilla laitteilla (älypuhelimet, tabletit ja pöytätietokoneet) ja keskittymään erityisesti verkkosivuston yksinkertaistettuun mobiiliversioon; |
|
84. |
panee merkille, että vuonna 2018 toteutettiin useita media-alan hankkeita ja parlamentin esilläoloa verkossa vakiinnutettiin entisestään ottamalla käyttöön Webstreaming 3.0, joka parantaa parlamentin suoratoistokapasiteettia; |
|
85. |
panee lisäksi merkille, että parlamentti paransi huomattavasti sosiaalisen median käyttöä, ja kehottaa edelleen käyttämään vapaita ja avoimen lähdekoodin itse ylläpidettäviä sosiaalisen median alustoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota käyttäjien tietosuojaan; panee merkille myös toimet, joilla lisättiin tietoisuutta unionin toiminnasta, ja kehottaa edelleen parlamenttia tehostamaan toimintaansa sosiaalisessa mediassa tiedottaakseen parlamentin työn tuloksista unionin kansalaisille; toteaa myös, että kattavaan vierailijastrategiaan ja – kiinnittäen erityistä huomiota nuoriin – Ambassador School -ohjelman toteutukseen panostettiin merkittävästi; |
|
86. |
toteaa, että vuonna 2018 jäsenvaltioissa järjestettiin 285 lehdistötilaisuutta, joihin osallistui yli 3 629 toimittajaa; pitää myönteisenä, että lisäksi 1905 toimittajaa kutsuttiin osallistumaan täysistuntoihin ja 1 191 toimittajaa kutsuttiin keskitetysti järjestettyihin lehdistöseminaareihin; kiittää viestinnän pääosastoa siitä, että se on käyttänyt median kaikkia mahdollisia kanavia jakaakseen tietoa parlamentin toiminnasta ja saavutuksista; kehottaa pääosastoa kiinnittämään riittävästi huomiota sosiaalisen median merkitykseen ja huomattaviin ja alati kasvaviin mahdollisuuksiin kansalaisten tavoittamiseksi; |
|
87. |
kannattaa Parlamentariumin toimintaa ja toteaa, että siellä oli vieraillut 11. heinäkuuta 2018 mennessä kaksi miljoonaa kävijää, ja on tyytyväinen Europa Experience -pilottihankkeiden onnistumiseen Berliinissä, Ljubljanassa, Strasbourgissa ja Helsingissä; kiittää vierailu- ja seminaariyksikköä, joka otti vastaan ennätysmäärän vierailijoita vuonna 2018; |
|
88. |
palauttaa mieliin, että vuosi 2018 oli Euroopan historian talon ensimmäinen kokonainen toimintavuosi; panee merkille, että Euroopan historian talossa kävi 164 158 vierailijaa; pitää myönteisenä komission kanssa tehtyä yhteisrahoitussopimusta, jolla varmistetaan vuotuinen osuus toimintakustannuksista; on edelleen hyvin huolestunut Euroopan historian talossa aikaisemman toimeksisaajan alaisuudessa vallinneista työoloista ja pyytää pääsihteeriä tiedottamaan pikaisesti parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle Euroopan historian talon työntekijöiden tilanteesta uuden toimeksisaajan alaisuudessa; pyytää pääsihteeriä myös julkistamaan luvut toimeksisaajan kokonaiskustannuksista ja Euroopan historian talon työntekijöiden palkkoihin käytetystä määrästä; |
Euroopan parlamentin yhteystoimistot
|
89. |
muistuttaa jäsenvaltioissa toimivien Euroopan parlamentin yhteystoimistojen uudistuksesta, jossa tarkistetun tehtävänkuvauksen tavoitteena on yhteydenpito kansalaisten ja tiedotusvälineiden kanssa panostamalla enemmän lehdistötiimeihin, sidosryhmiin ja mielipidevaikuttajiin kansalaisten tavoittamiseksi; |
|
90. |
panee merkille, että vuoden 2018 menoerät jakautuivat seuraavasti:
|
|
91. |
korostaa, että viestinnän jäsenvaltioissa on oltava vaikuttavaa samalla kun varmistetaan kustannustehokkuus; kehottaa kaikkia päätöksentekijöitä pyrkimään tuottamaan lisäarvoa etenkin juoksevista kustannuksista; |
|
92. |
pyytää parlamenttia ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötä jäsenvaltioissa toimivien yhteystoimistojen kanssa; kehottaa yhteystoimistoja lisäämään näkyvyyttään järjestämällä tapahtumia ja toimimalla aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, jotta ne tavoittaisivat kansalaiset; kehottaa yhteystoimistoja lisäämään yhteistyötään ja viestintäänsä yksittäisten unionin toimielinten kanssa yhteystoimistojen toiminnan järkevöittämiseksi; |
|
93. |
panee merkille, että Ateenassa toimiva Euroopan parlamentin yhteystoimisto käytti 38 400 euroa pysäköintitilojen vuokraan vuonna 2018; pitää näitä kustannuksia suhteettoman suurina, kun otetaan huomioon, että tällä hetkellä toimistossa työskentelee vain kuusi työntekijää; kehottaa parlamenttia tutkimaan näiden kustannusten syitä ja toteuttamaan tarvittaessa asianmukaisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi; |
|
94. |
toteaa puhemiehistön päättäneen 30. tammikuuta 2019, että parlamentin toimisto Lontoossa säilytetään ja Edinburghin paikallistoimisto säilytetään ainakin vuoden 2020 loppuun saakka; toteaa, että päätös parlamentin läsnäolosta Edinburghissa vuoden 2020 jälkeen tehdään myöhemmin; |
|
95. |
panee huolestuneena merkille puhemiehistön 11. helmikuuta 2019 tekemän päätöksen parlamentin tuesta Jakartassa sijaitsevalle EU:n ASEAN-edustustolle, Addis Abebassa sijaitsevalle EU:n edustustolle Afrikan unionissa ja EU:n YK-edustustolle New Yorkissa; katsoo, että tämän parlamentaarisen tuen erityisluonteen vuoksi parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle olisi toimitettava parlamentin vastuuvapausmenettelyn yhteydessä vuosittain yksityiskohtaiset tiedot tukeen käytetyistä resursseista ja sen tuloksista; pyytää pääsihteeriä tekemään tästä parlamentin diplomaattisesta tuesta kustannus-hyötyanalyysin ennen vuoden 2020 loppua ja ennen kuin tukea laajennetaan suunnitellusti muualle maailmaan; |
Henkilöstöasioiden pääosasto
|
96. |
muistuttaa, että vuonna 2018 henkilöstöasioiden pääosastossa oli 456 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 47,5:ä prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta; |
|
97. |
panee tyytyväisenä merkille valtuutettuihin avustajiin liittyvien tehtävien siirtämisen varainhoidon pääosastolta henkilöstöasioiden pääosastolle sekä vastuiden siirron järjestämiseksi tarvitut huomattavat toimet; |
|
98. |
panee tyytyväisenä merkille valtuutettujen avustajien palvelupisteen perustamisen huolehtimaan alusta loppuun valtuutettujen avustajien palvelukseenotosta, heidän sopimustensa muuttamisesta ja päättämisestä ja heille annettavasta hallinnollisesta tuesta; katsoo, että palvelupisteen valmiuksia vastata valtuutettujen avustajien tarpeisiin olisi vahvistettava entisestään; suhtautuu myönteisesti yksinkertaistetun ja nopeutetun menettelyn käyttöönottoon valtuutettujen avustajien palvelukseenotossa ja edistymiseen paperittomaan asiakirjahallintoon siirtymisessä; kehottaa vahvistamaan valtuutettujen avustajien palvelukseenotosta vastaavia parlamentin hallintotiimejä aina ennen uuden vaalikauden alkua riittävän pitkäksi ajaksi kattavan koulutuksen antamiseksi etukäteen ja kunnes suuresta työtaakasta on selviydytty; |
|
99. |
kehottaa jälleen hallintoa tarjoamaan mahdollisimman varhain tulevan vaalikauden alussa koulutusta tai julkaisuja, jotka on suunnattu erityisesti uusille valtuutetuille avustajille, myös käytännön asioiden ja hallinnollisten asioiden (kuten matkamääräykset, lääkärintarkastukset, akkreditointi, pysäköintitarrat, vierailijaryhmät ja näyttelyt) osalta, sellaisten järjestelmään liittyvien virheiden välttämiseksi, jotka estävät uusia valtuutettuja avustajia koskevien hallintomenettelyjen sujuvan etenemisen; |
|
100. |
pyytää jälleen kerran, että valtuutetuille avustajille maksetaan sama päiväraha kuin henkilöstösääntöjen alaiselle henkilöstölle Strasbourgissa pidettäviin istuntojaksoihin osallistumiseksi tehtävillä virkamatkoilla; |
|
101. |
tukee niiden seurausten hallintaa, joita Yhdistyneen kuningaskunnan erolla unionista on parlamentin hallinnolle, etenkin henkilöresursseihin ja talousarvioon kohdistuvien vaikutusten osalta; |
|
102. |
panee merkille, että henkilöstöasioiden pääosaston pääindikaattori vuonna 2018 oli toteutusaika; panee tyytyväisenä merkille, että tiedonkeruuta koskevia tavoitteita ja menetelmiä tarkennettiin ja tulokset arvioitiin yleisesti myönteisiksi; |
|
103. |
toteaa, että parlamentin palveluksessa toimi joulukuussa 2018 yhteensä 9 883 toimihenkilöä, johon sisältyy vakinainen ja väliaikainen henkilöstö, sopimussuhteinen henkilöstö ja valtuutetut avustajat (9 682 toimihenkilöä vuonna 2017); |
|
104. |
kehottaa kiinnittämään huomiota tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 15/2019: Vuoden 2014 henkilöstöuudistuspaketin täytäntöönpano komissiossa – suuria säästöjä, mutta myös seurauksia henkilöstölle; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset, jotka koskevat muita unionin toimielimiä, myös parlamenttia, ja suhtautuu siksi myönteisesti komissio valmiuteen hyväksyä tilintarkastustuomioistuimen suositukset; tukee parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kantaa tähän asiaan (4); korostaa, että unionin on tärkeää tarjota asuinvaltion yksityissektoriin verrattuna kilpailukykyisiä palkkoja, ja on huolestunut siitä, että heikommat palvelussuhteen ehdot ovat saattaneet vähentää unionin palveluksessa toimimisen houkuttavuutta varsinkin silloin, kun on vaikeuksia houkutella riittävästi työntekijöitä eräistä jäsenvaltioista; varoittaa vakavista seurauksista, joita hallinnon määrärahojen leikkaamisella tai henkilöstön vähentämisellä voi olla tulevaisuudessa unionin virkamieskunnalle ja unionin politiikkojen täytäntöönpanolle; ilmaisee myös syvän huolensa vuoden 2014 henkilöstöuudistuksesta johtuvasta sopimussuhteisten toimihenkilöiden osuuden kasvusta, mikä on lisännyt unionin toimielinten työsuhteiden epävarmuutta ja johtanut toimielimissä halvan työvoiman käyttöön virkamieskunnan rinnalla; kehottaa unionin toimielimiä arvioimaan kattavasti henkilöstösääntöjen mahdollisen tulevan uudistuksen tai tarkistuksen vaikutukset henkilöstöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin; |
|
105. |
muistuttaa, että yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen on edelleen keskeinen osatekijä parlamentin henkilöstöpolitiikassa; ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon etenemissuunnitelmaa toteutetaan edelleen konkreettisilla toimilla: tavoitteiksi on asetettu, että naisten osuus yksikönpäälliköistä olisi 40 prosenttia, johtajista 35 prosenttia ja pääjohtajista 30 prosenttia vuoden 2019 loppuun mennessä; pitää kuitenkin valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon etenemissuunnitelmaa ei ole pantu täytäntöön kaikilta osin, etenkin naisten osuuden a lisäämistä 40 prosenttiin ylimmän johdon tehtävissä vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen osalta; kehottaa asettamaan pikaisesti kunnianhimoisempia tavoitteita ja saavuttamaan ne nopeasti; |
|
106. |
ehdottaa myös, että painotetaan nykyistä enemmän kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia esimerkiksi lisäämällä parlamentin hallinnossa työskentelevien vammaisten henkilöiden määrää; panee merkille, että puhemiehistössä on jo olemassa sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevä korkean tason ryhmä, ja pyytää, että se toteuttaa tutkimuksen jäsenvaltioissa ja kansainvälisesti toteutetuista toimenpiteistä, jotka ovat olleet vaikuttavia vammaisten henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi, lainsäädäntötoimenpiteet mukaan luettuna; pyytää korkean tason ryhmää raportoimaan puhemiehistölle ja esittämään konkreettisia ehdotuksia, kun tutkimus on valmistunut ja sen tulokset analysoitu; kehottaa asettamaan pikaisesti kunnianhimoisia tavoitteita, myös maantieteellisen tasapainon tarpeeseen liittyviä tavoitteita, ja saavuttamaan ne nopeasti; |
|
107. |
panee tyytyväisenä merkille, että tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevä korkean tason ryhmä antoi vuonna 2018 henkilöstöasioiden pääosaston tehtäväksi laatia kertomuksen ja etenemissuunnitelman, joka sisältää luettelon toimenpiteistä, joiden avulla Euroopan parlamentin pääsihteeristössä lopetetaan etniseen alkuperään, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä; panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi kertomuksen huhtikuussa 2019 ja että sitä pannaan jo täytäntöön; kehottaa korkean tason ryhmää vahvistamaan ja parantamaan tällaisia toimenpiteitä ja aloitteita, jotta voidaan edistää osallistavaa työympäristöä Euroopan parlamentissa; |
|
108. |
pitää valitettavana, että jäsenten osalta ei ole olemassa järjestelmää, jolla äitiyslomalla oleville parlamentin jäsenille voitaisiin tilapäisesti ottaa sijaisia; katsoo, että tämä on täysin unionin ydinarvojen vastaista, koska se lähettää signaalin siitä, että naispuolinen ehdokas saattaa merkitä edustuksen väliaikaista keskeytymistä; katsoo, että se, ettei ole olemassa järjestelmää, jolla vanhempainvapaalla tai pitkäaikaisella sairauslomalla oleville parlamentin jäsenille voitaisiin tilapäisesti ottaa sijaisia, on ratkaisematon ongelma, sillä he eivät voi myöskään antaa äänestysvaltakirjaa heidän puolestaan äänestämistä varten, minkä vuoksi unionin kansalaisten edustus on väliaikaisesti epätasapainossa; kehottaa neuvostoa muuttamaan Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen (5) 6 artiklaa tilanteen korjaamiseksi; |
|
109. |
pitää valitettavana, että pääjohtajatason tehtävissä toimivien naisten määrä pysyi ajanjakson 2017–2018 aikana ennallaan eli absoluuttisina lukuina kahdessa, mikä oli kaukana tavoitteesta; panee tyytyväisenä merkille, että johtajatasolla naisten lukumäärä nousi 34 prosenttiin vuoden 2018 lopussa ja 37 prosenttiin vuoden 2019 aikana ja että yksikönpäälliköiden tasolla naisten määrä nousi 38 prosenttiin vuoden 2018 lopussa ja 39 prosenttiin vuoden 2019 lopussa; myöntää vaiheittaisen lähestymistavan tarpeellisuuden mutta korostaa, että tilanne on tyydyttävä vasta, kun sukupuolten tasapuolinen edustus johtotehtävissä kuvastaa kyseisiin tehtäviin pätevien henkilöiden sukupuolijakaumaa; |
|
110. |
toteaa, että joillakin jäsenvaltioilla ei ole ainoatakaan johtajan tai pääjohtajan paikkaa ja että vaikka vuosien 2004, 2007 ja 2013 laajentumisista on kulunut monta vuotta, uusien jäsenvaltioiden edustus ei ole lisääntynyt vastaavasti johtotason tehtävissä vaan jotkut kansallisuudet ovat niissä edelleen vahvasti yliedustettuina; suosittelee, että tähän tilanteeseen puututaan; muistuttaa, että kaiken palvelukseenoton on perustuttava pätevyyteen, mutta myös henkilöstön maantieteellisen tasapainon noudattaminen on tärkeää; kehottaa tätä varten parlamenttia varmistamaan, että kaikilla tasoilla, myös johtaja- ja pääjohtajatason tehtävien tasolla, henkilöstön jäsenet palkataan ja heitä ylennetään ilman kansallisuuteen perustuvaa syrjintää ja varmistamaan, että työsuhde parlamentissa on yhtä houkutteleva kaikkia kansallisuuksia edustavien henkilöiden kannalta; |
|
111. |
panee merkille niitä valtuutettuja avustajia varten kehitetyt ratkaisut, jotka olivat työskennelleet keskeytyksettä kahden peräkkäisen vaalikauden ajan mutta joilta puuttui enintään kaksi kuukautta niistä kymmenestä palvelusvuodesta, jotka oikeuttavat eläkkeeseen unionin toimielinten eläkejärjestelmän mukaisesti; pitää valitettavana, että tämä ratkaisu tarjottiin liian myöhään edeltävän vaalikauden aikana esitetyistä lukuisista ja toistuvista varoituksista huolimatta; kritisoi lisäksi sitä, että löydettiin vain yksi ratkaisu ja että se riippui yksinomaan joidenkin tilanteen tasalla olleiden ja tällaisessa tilanteessa oleville valtuutetuille avustajilleen solidaarisuutta osoittaneiden parlamentin jäsenten hyvästä tahdosta; kritisoi myös sitä, että hallinto ei tiedottanut uudelle vaalikaudelle valituille parlamentin jäsenille tästä asiasta eikä siitä, että tällaisissa tapauksissa heillä oli mahdollisuus tehdä alle kuuden kuukauden sopimuksia, minkä seurauksena monilla tässä tilanteessa olevista avustajista oli suuria vaikeuksia löytää parlamentin jäsentä, joka palkkaisi heidät keskeytyksettä lyhyeksi aikaa, ja osa heistä ei onnistunut tässä (hallinnon tietojen mukaan tapauksia oli ainakin kolme kyseisistä 170 valtuutetusta avustajasta); |
|
112. |
pitää myönteisenä, että parlamentin pääsihteeristön etätyömahdollisuuksia on laajennettu ja yksinkertaistettu, mutta kehottaa laajentamaan mahdollisuutta tehdä etätyötä vahvistetun aikataulun mukaisesti kuten komissiossa ja muissa toimielimissä; kannattaa selvityksen laatimista etätyöstä saaduista kokemuksista ja pyytää jakamaan arvioinnin tulokset parlamentin jäsenille ja kaikkiin parlamentin yksiköihin; |
|
113. |
kehottaa jälleen hyödyntämään enemmän videokonferensseja ja muita teknisiä mahdollisuuksia ympäristön suojelemiseksi ja resurssien säästämiseksi vähentämällä etenkin henkilöstön virkamatkoja kolmen työskentelypaikkakunnan välillä; |
|
114. |
panee merkille häirintää koskevan parlamentin nollatoleranssipolitiikan kaikilla tasoilla, niin jäsenten, henkilöstön kuin valtuutettujen avustajien tasolla, ja työpaikkahäirinnän ehkäisemiseksi käyttöön otetut toimet, erityisesti puhemiehistön 12. maaliskuuta 2018 hyväksymän päivitetyn etenemissuunnitelman jäsenten ja valtuutettujen avustajien, harjoittelijoiden tai muun henkilöstön välisissä konflikti- ja häirintätapauksissa toteutettavien ennaltaehkäisevien ja varhaisen vaiheen tukitoimien mukauttamiseksi, parlamentin sisäisten käytäntöjen ja menettelyjen ulkoisen tarkastuksen, luottamuksellista neuvontaa antavien henkilöiden verkoston ja sovittelijan toimen perustamisen sekä työpaikkahäirinnän asiantuntijoiden julkisen kuulemisen järjestämisen; toteaa, että ulkoisen tarkastuksen tuloksia odotettiin marraskuun alussa 2018, ja pyytää tiedottamaan niistä heti, kun ne ovat saatavilla; pyytää selitystä tälle viivästymiselle mutta pitää myönteisenä, että jotkut ryhmät ovat painokkaasti kannustaneet jäseniään osallistumaan ihmisarvoa ja kunnioitusta työpaikalla koskeviin koulutustilaisuuksiin voidakseen näyttää esimerkkiä, ja kehottaa järjestämään koulutusta jäsenille ja henkilöstölle; edellyttää, että etenemissuunnitelma pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja avoimesti; panee merkille, että työpaikkakiusaamista ja sukupuolista häirintää sekä niiden ennaltaehkäisyä työpaikalla käsittelevä neuvoa-antava komitea sai vuosina 2014–2017 vuosittain noin 20 valitusta työpaikkakiusaamisesta tai sukupuolisesta häirinnästä ja vuonna 2018 seitsemän valitusta, mitä ei voida jättää huomiotta tilanteessa, jossa jokainen tapaus on liikaa; |
|
115. |
pyytää panemaan täytäntöön kokonaisuudessaan toimenpiteet, joita suositeltiin seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa 26. lokakuuta 2017 annetussa parlamentin päätöslauselmassa, ja erityisesti panemaan täytäntöön koko henkilöstölle ja jäsenille järjestettävän häirinnän vastaisen pakollisen koulutuksen ja yhdistämään kaksi nykyistä komiteaa yhdeksi riippumattomaksi komiteaksi; pyytää, että häirinnän uhreiksi joutuneiden oikeudelliset ja lääketieteelliset kulut katetaan henkilöstösääntöjen 24 artiklan mukaisesti; |
|
116. |
on tyytyväinen siihen, että kolmessa ensimmäisessä henkilöstökategoriassa (parlamentissa työskentelevät yksinhuoltajat ja parlamentin jäsenet; molemmat vanhemmat työskentelevät kokoaikaisesti parlamentissa; molemmat vanhemmat työskentelevät parlamentissa, toinen kokoaikaisesti ja toinen vähintään puolipäiväisesti), joiden mukaan parlamentin päiväkodin ja parlamentin kanssa sopimuksen tehneiden Brysselissä toimivien yksityisten päiväkotien paikat ensisijaisesti jaetaan, ei ollut jonotuslistoja; panee merkille, että vuonna 2018 tarjottiin 197:ä paikkaa ja henkilöstön jäsenet hyväksyivät 116 paikkaa; panee tyytyväisenä merkille, että Wayenbergin päiväkotia laajennetaan parhaillaan ja sen kapasiteetiksi tulee 320 paikkaa (tällä hetkellä paikkoja on 230); |
|
117. |
panee merkille, että 1. helmikuuta 2020 lähtien Esedra-yritys on ollut parlamentin päiväkotien uusi palveluntarjoaja; toteaa, että parlamentin asianomaiset yksiköt (henkilöstöasioiden pääosasto) antoivat niukasti tietoa tämän uuden sopimuksen aiheuttamista muutoksista ennen palveluntarjoajan vaihtumista ja se aiheutti ahdistusta; korostaa, että parlamentin on tarjouspyyntöä arvioitaessa aina asetettava etusijalle sen päiväkodissa hoidettavien lasten hyvinvointi ja erittäin tärkeänä on pidettävä palveluntarjoajan henkilöstön työoloja; |
|
118. |
korostaa, että päiväkoteja varten tarvitaan selkeät säännöt; pyytää parlamentin päiväkotien hallintokomiteaa hyväksymään riittävät täsmennykset, joilla sen säännöistä tehdään selkeät ja avoimet ja jotka kattavat kaikki epätavalliset ja erityiset tilanteet, kuten yksittäisten perheiden tai sellaisten lasten tilanteet, joilla on erityistarpeita; ehdottaa, että päiväkotipalveluita koskevat ajantasaiset tiedot, kuten maksut ja nykyinen kapasiteetti, asetetaan saataville verkkosivustoilla; suosittelee lisäksi Euroopan parlamentin valvonnassa toimivia päiväkoteja koskevien sääntöjen 4 artiklan tarkistamista siten, että niissä selvästi ilmoitetaan enimmäismaksu, jotta varmistetaan riittävä avoimuus ja estetään mahdolliset eroavaisuudet; |
|
119. |
muistuttaa, että kaikkien palveluntarjoajien on noudatettava kaikilta osin Belgian lainsäädäntöä ja varmistettava, että alihankkija noudattaa kunnioitusta ja ihmisarvoa työpaikalla koskevia parlamentin toimintaperiaatteita; kehottaa asiasta vastaavia parlamentin yksiköitä huolehtimaan sujuvasta siirtymästä ja varmistamaan, ettei mikään uuden johdon mahdollisesti käyttöön ottamista muutoksista päiväkotien toimintatavassa heikennä palvelun laatua eikä työoloja aiempaan palveluntarjoajaan verrattuna; |
|
120. |
panee merkille, että henkilöstöasioiden pääosaston henkilöstön suuren työmäärän vuoksi valtuutettujen avustajien palkkojen muuttaminen on joustamatonta, kun jäsen sitä pyytää ja se on perusteltua valtuutetun avustajan tehtävien lisääntymisen vuoksi; |
Infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto
|
121. |
muistuttaa, että vuonna 2018 infrastruktuurin ja logistiikan pääosastossa oli 607 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 12,6:a prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta; |
|
122. |
panee merkille, että sidottujen määrärahojen määrä oli 239 547 603 euroa, mikä vastaa 11 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna (265 839 576 euroa); |
|
123. |
korostaa parlamentin kiinteistöpolitiikan osalta, että kustannustehokkuuden periaate on otettava mahdollisimman hyvin huomioon sekä nykyisiin rakennuksiin että uusiin hankkeisiin liittyvien kustannusten osalta; korostaa, että parlamentin on tärkeintä keskittyä tehokkaaseen varainhoitoon ja että tavoitteena on oltava työn suorittaminen mahdollisimman alhaisin kustannuksin; |
|
124. |
panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi huhtikuussa 2018 uuden keskipitkän ja pitkän aikavälin kiinteistöstrategian; toteaa, että puhemiehistön kiinteistöstrategiassa keskitytään toimenpiteisiin, joilla pyritään vastaamaan vuoden 2019 jälkeisiin tarpeisiin, kuten rakennusten peruskorjaamiseen, joka on edelleen yksi tärkeimmistä haasteista; muistuttaa, että parlamentti on keskittynyt kiinteistöjen ostamiseen, minkä vuoksi se omistaa nyt 80 prosenttia käyttämistään rakennuksista; |
|
125. |
panee merkille, että Brysselissä Martens-rakennus valmistui ja Montoyer 63 -rakennus rakennettiin uudelleen; |
|
126. |
toteaa, että parlamentin suurimman kiinteistöhankkeen – Konrad Adenauer -rakennuksen laajentaminen Luxemburgissa – ensimmäinen vaihe, itäsiipi, jonka osuus on noin 70 prosenttia koko hankkeesta, on valmistumassa; muistuttaa, että tällä hetkellä parlamentin henkilöstö on Luxemburgissa sijoitettuna neljään rakennukseen; toteaa, että Konrad Adenauer -rakennus tuo kaikki yksiköt saman katon alle ja mahdollistaa siten mittakaavaedut energia-, vesi-, turvallisuus- ja kiinteistöhallinnon aloilla; huomauttaa huolestuneena, että tietyt rakennusviiveistä aiheutuvat kustannukset ovat olleet alun perin ennakoitua suurempia, mutta parlamentti on voinut osin kompensoida lisäkuluja lainojen huomattavasti alhaisempien rahoituskustannusten ansiosta; panee merkille, että tässä vaiheessa Adenauer-hankkeen kokonaiskustannukset jäävät 32,5 miljoonaa euroa hyväksyttyjä kokonaismäärärahoja pienemmiksi, mihin eivät sisälly muun muassa projektinhallinta-, rahoitus-, sertifiointielinkustannukset; pitää rakennusviivästysten aiheuttamaa kustannusten nousua valitettavana ja toteaa, että rakennusyritysten kanssa tehdyt rahoitustoimet (jotka liittyivät hankkeen viivästymiseen) ovat olleet tarpeen lisäviivästysten ja -kustannusten välttämiseksi (5–15 prosenttia sopimuksen määrästä); |
|
127. |
panee huolestuneena merkille, että aiempien vuosien tapaan hyväksyttiin uusi 29 miljoonan euron keräilysiirto Konrad Adenauer -rakennushankkeen ennakkorahoitusta varten; korostaa, että keräilyksi kutsuttu käytäntö merkitsee joustamista erittelyperiaatteesta ja tietoista talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteen vastaisuutta; ei hyväksy voimassa olevaa käytäntöä, jonka mukaisesti vuoden lopussa tehtävällä keräilysiirrolla rahoitetaan meneillään olevia kiinteistöhankkeita; kehottaa parantamaan talousarviohallintoa, jotta tällaiset siirrot voidaan vähentää minimiin ja jotta voidaan parantaa asiaan liittyvien budjettikohtien selkeyttä ja avoimuutta; |
|
128. |
on tyytyväinen jäsenten työympäristön parantamiseen Brysselissä (1 henkilökohtainen työhuone + 2 työhuonetta henkilöstölle) sekä Strasbourgissa (1 + 1 työhuonetta); kannattaa myös jäsenten työolojen parantamista jäljempänä olevan 147 kohdan mukaisesti; |
|
129. |
tukee infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston pyrkimyksiä tiukentaa turvallisuusjärjestelyjään tekemällä rakenteellisia ja organisatorisia parannuksia, mukaan lukien kaikkien fyysisten sijaintipaikkojen turvaaminen; korostaa tarvetta sovittaa avoimuus yhteen turvallisuusvaatimusten kanssa; |
|
130. |
pitää valitettavana, että useat tärkeät palveluntarjoajat ovat äskettäin päättäneet olla jatkamatta parlamentin kanssa tekemiään pitkän aikavälin sopimuksia (pankit ja ruokakaupat) ja pyytää pääosastoa selvittämään syyt palvelujen vähenemiseen parlamentissa; |
|
131. |
panee merkille, että työt Wayenbergin päiväkodin laajentamiseksi aloitettiin vuonna 2018; on kuitenkin huolissaan siitä, että pääsy näihin tiloihin ei ollut turvallinen rakennustöiden aikana, ja ehdottaa, että infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto ja turvallisuusasioiden pääosasto kiinnittäisivät tulevaisuudessa enemmän huomiota käyttäjien turvallisuuden varmistamiseen tällaisten rakennustöiden aikana; |
|
132. |
panee merkille parlamentin laajan infrastruktuurin, joka jakautuu seuraavasti:
|
|
133. |
panee merkille, että puhemiehistö antoi pääsihteerille tehtäväksi valtuuttaa infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto käynnistämään arkkitehtikilpailu Paul-Henri Spaak -rakennuksen kunnostamiseksi ottaen huomioon vain kaksi vaihtoehtoa, rakennuksen peruskorjaus tai uudelleensuunnittelu; edellyttää, että rakennusta valmistellaan siihen, että parlamentin toiminta kehittyy edelleen tulevina vuosikymmeninä perussopimusten mukaisesti; palauttaa mieliin, että arkkitehtuurikilpailu käynnistettiin konkreettisten arkkitehtonisten ehdotusten saamiseksi ja että poliittisten elinten ja budjettivallan käyttäjän olisi tehtävä lopullinen päätös hankkeesta; korostaa, että tällainen päätös olisi tehtävä rakennuksen turvallisuutta koskevan arvioinnin julkaisemisen jälkeen ja että ennen päätöstä pääsihteerin olisi laadittava ehdotus suunnitelman sisällyttämisestä talousarvioon; |
|
134. |
panee merkille, että puhemiehistö on hyväksynyt Europa Experience -keskusten perustamisen useisiin yhteystoimistoihin ja tämä on määrä toteuttaa tulevina vuosina; |
|
135. |
kannattaa kuljettajapalvelujen siirtämistä sisäisesti hoidettaviksi ja panee merkille, että vuonna 2018 tyytyväisyys virka-autopalveluun oli erittäin korkealla tasolla (99,9 prosenttia); ehdottaa, että virka-autot eivät saisi ajaa tyhjinä Brysselistä Strasbourgiin ja takaisin vaan että niitä käytettäisiin kuljettamaan jäseniä, henkilöstöä ja valtuutettuja avustajia, joilla on matkamääräys; panee merkille uuden säännön, joka edellyttää kuljettajien odottavan enintään viisi minuuttia noutopaikassa, ja ymmärtää tällaisen säännön tarpeellisuuden, mutta epäilee kuitenkin, että tämä aikaraja on liian tiukka; panee merkille, että jäsenet joutuvat odottamaan pitkään lentokentällä, ennen kuin autot lähtevät parlamenttiin jaehdottaa, että näiden viivästysten poistamiseksi etsitään jokin tehokkaampi keino; |
|
136. |
ilmaisee vakavan huolestumisensa kahden parlamentin tekemän, parlamentin siivous- ja ravintolahenkilöstöä koskevan, ulkoisen käyttöoikeussopimuksen mukaisista henkilöstön työoloista, ja suosittelee painokkaasti, että infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto teettää riippumattoman selvityksen kyseisen henkilöstön tyytyväisyydestä työoloihinsa, jotta varmistetaan kunnioitus ja ihmisarvo työpaikalla; kehottaa arvioimaan parlamentin julkisia hankintoja koskevia toimintaperiaatteita, jotta voidaan parantaa läpinäkyviä ja ennakoitavissa olevia työoloja kaikkien tilauksesta tuotettavien palvelujen osalta; kehottaa parlamenttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän arvioinnin tuloksista; toteaa parlamentin noudattavan sovellettavaa lainsäädäntöä; |
|
137. |
on huolissaan siitä, ettei pääosasto ole vieläkään onnistunut ratkaisemaan parlamentin lämminvesijärjestelmän ongelmaa, ja pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tarjoamaan tulevaisuudessa tietoja toimista, joita on toteutettu legionellan torjumiseksi parlamentissa; |
|
138. |
on tyytyväinen parlamentin itsepalveluruokalan ruokatarjonnan monipuolistamiseen; on kuitenkin huolissaan siitä, että ruokatarjonnan hinta-laatusuhde on havaittu epätyydyttäväksi, vaikka kustannus-hyötyanalyysista järjestettiin julkinen tarjouskilpailu; kehottaa tarkastelemaan uudelleen markkinoilla toimivien mahdollisten palveluntarjoajien laadun ja hinnan arviointia; kehottaa tekemään tyytyväisyystutkimuksen tulosten mukaiset tarvittavat muutokset epätasapainoisen hinta-laatusuhteen osalta; ilmaisee vakavan huolensa ruoan ja juomien hinnasta ja laadusta; |
|
139. |
ilmaisee solidaarisuutensa COMPASS-konsernin työntekijöitä kohtaan, jotka kärsivät henkilöstövähennyksistä ja työolojensa heikentämisestä; on huolissaan siitä, että ulkopuolinen ateriapalveluyritys käyttää yhä enemmän tilapäistä ja vuokrahenkilöstöä, mikä vaikuttaa palvelujen laatuun ja vakinaisen henkilöstön etuihin ja työolojen laatuun; |
|
140. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2017 perustettiin ennakkotarkastus- ja hankintakoordinointiyksikkö, jotta voidaan vahvistaa ennakkovarmennuksesta vastaavan yksikön keskeistä roolia ja tarjota tukea hankintamenettelyjen yhdenmukaisen soveltamisen ja seurannan varmistamiseksi infrastruktuurin ja logistiikan pääosastossa; |
|
141. |
panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 toimitettiin rakennusten esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta koskeva tarkastus osana kaikkien käyttäjien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun toimintaperiaatteita ja infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston esteettömyysverkoston käynnistämistä; |
|
142. |
hyväksyy infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston roolin parlamentin ympäristöpolitiikassa ja etenkin tavoitteen tehdä rakennuksista entistä energiatehokkaampia ja vähentää vedenkulutusta; |
Konferenssilogistiikan ja -tulkkauksen pääosasto
|
143. |
muistuttaa, että vuonna 2018 konferenssilogistiikan ja -tulkkauksen pääosastossa oli 534 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 3,1:ä prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta; |
|
144. |
katsoo ehdottomasti, että monikielisyyttä koskevia menettelysääntöjä on sovellettava, sillä ne antavat jäsenille mahdollisuuden ilmaista itseään omalla kielellään; korostaa, että monikielisyyttä koskevien menettelysääntöjen tarkistamisen myötä käyttöön otettuja täsmällisempiä kieliprofiileja on käytettävä vain poikkeusolosuhteissa; toteaa, ettei niiden tarkoituksena ole rajoittaa kielitarjontaa vaan tarjota jäsenille kohdennetumpaa palvelua markkinarajoitusten ja logististen rajoitteiden tapauksessa; |
|
145. |
hyväksyy pääosastossa vuonna 2018 tehdyt muutokset, jotta voitiin tehostaa parlamentin valmiuksia järjestää konferensseja ja prosessin päätökseen saattamisen jälkeen vahvistaa uudet työolot tulkeille; |
|
146. |
antaa tunnustusta konferenssihallinnon nykyaikaistamisstrategialle, jossa keskitytään pääasiassa parlamentin palveluntarjonnan parantamiseen ja mukauttamiseen käyttäjien tarpeiden perusteella ja yhden yhteisen käyttöliittymän kehittämiseen järjestäjille; |
|
147. |
panee tyytyväisenä merkille tulkkien työoloista 8. syyskuuta 2018 tehdyn sopimuksen; kannustaa hallinnon ja tulkkien edustajista koostuvaa yhteistä seurantaryhmää tarjoamaan jatkossakin foorumin hedelmälliselle yhteistyölleen, jotta mahdollisesti esiin nousevat ongelmat voidaan ratkaista kitkattomasti; |
|
148. |
panee merkille, että tulkkien tulkkauskopissa käyttämien viikkotulkkaustuntien keskimääräinen kokonaismäärä kasvoi vuodesta 2014, jolloin se oli 11 tuntia ja 54 minuuttia, 13 tuntiin ja 47 minuuttiin vuonna 2018 muun muassa parlamentin toiminnan lisääntymisen vuoksi; |
|
149. |
kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että tiettyjen kielten käännöskustannuksissa on suuria eroja, ja pyytää pääosastoa selvittämään syyt näihin suuriin eroihin; |
Käännöspääosasto
|
150. |
muistuttaa, että vuonna 2018 käännöspääosastossa oli 1 145 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 0,9:ää prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta; |
|
151. |
panee merkille, että vuonna 2018 käännöspääosaston tuotanto kasvoi 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui parlamentin toimintaan tiiviisti liittyvän käännöskysynnän syklisestä luonteesta; panee huolestuneena merkille, että sisäinen käännöstuotanto suhteessa kapasiteettiin nousi 119,4 prosenttiin (kun vertailuarvo on 100 prosenttia) ja ulkoistamisaste oli 32,8 prosenttia (31,4 prosenttia vuonna 2017); pyytää käännöspääosastoa harkitsemaan ulkoistamisen lisäämistä noudattaen 100 prosentin vertailuarvoa ja keskittyen asiakirjojen laatuun ja käännösten virheettömyyteen; kehottaa käännöspääosastoa jatkamaan työtään lisätäkseen ulkoistettujen käännösten vaatimustenmukaisuuden ja laadun tarkastamista; |
|
152. |
panee merkille asteittaisen siirtymisen eTranslation-välineeseen, joka tarjoaa konekäännöstuotoksia kaikilla kieliyhdistelmillä; korostaa kääntäjien korvaamatonta roolia ja lisäarvoa; |
|
153. |
panee merkille, että kääntäjille annettiin vuonna 2018 uusia tehtäviä, joiden myötä kääntämisestä tulee kieli- ja kulttuurirajat ylittävää viestintää, muun muassa siten, että perustettiin Audio Capacity -yksikkö, jossa jotkut kääntäjät kääntävät tietoiskuja (päivittäisiä tiedotteita) 24 kielelle ja podcast-lähetyksiä kuudelle kielelle; panee merkille, että käännöspääosasto palkkasi äänivalmentajan, joka koulutti lähes 180 henkilöstön jäsentä; on huolissaan siitä, että vaalikauden lopun vuoksi käännöspääosaston henkilöstön työmäärä oli poikkeuksellisen suuri ja lisäksi sen oli selviydyttävä tuleviin uusiin ja tuntemattomiin tehtäviin liittyvistä epävarmuustekijöistä; kehottaa käännöspääosaston ylintä johtoa ja henkilöstöä jatkamaan keskusteluja työmäärän syklisyyden vaikutuksesta henkilöstön hyvinvointiin; kannustaa perustamaan konferenssilogistiikan ja -tulkkauksen pääosastoon perustetun ryhmään tapaan hallinnon ja kääntäjien edustajista koostuvan yhteisen seurantaryhmän; |
Varainhoidon pääosasto
|
154. |
muistuttaa, että vuonna 2018 varainhoidon pääosastossa oli 222 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 20,8:aa prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta; |
|
155. |
on tietoinen siitä, että varainhoidon pääosaston sääntelykehys on kehittynyt huomattavasti sen jälkeen, kun jäsenten asemaa koskevat säännöt tulivat voimaan vuonna 2009; panee lisäksi merkille uuden varainhoitoasetuksen voimaantulon 2. elokuuta 2018 ja sen jälkeen parlamentin talousarvion toteuttamista koskeviin sisäisiin sääntöihin tehdyt muutokset, jotka vaikuttavat varainhoidon pääosaston työhön; |
|
156. |
on huolestunut henkilöresurssien niukkuudesta ja liikkuvuudesta, joiden vuoksi jäsenille ja parlamentille tarjottavat keskeiset palvelut on ollut asetettava etusijalle, mikä aiheutti ongelmia tehtyjen tarkastusten laajuuden, määräaikojen, maksujen suorittamisen nopeuden ja menotapahtumien tasapainottamisen osalta; on huolissaan tästä suuntauksesta ja sen kielteisistä vaikutuksista, etenkin työhyvinvoinnin heikkenemisestä ja pitkäaikaisten sairauksien lisääntymisestä, jotka ovat vuoden aikana korostuneet; |
|
157. |
ilmaisee vakavan huolensa pääosaston tietotekniikkasovellusten vanhentumisen ja tietotekniikan toimimattomuuden riskistä, joita molempia pidetään suurina; kehottaa varainhoidon pääosastoa ja innovoinnin ja teknisen tuen pääosastoa tehostamaan rakentavaa yhteistyötään voidakseen toteuttaa asianmukaisia lieventämistoimenpiteitä, mukaan lukien uuden varainhoito- ja kirjanpitojärjestelmän sujuva käyttöönotto; |
|
158. |
on tyytyväinen merkittäviin toimiin, jotka liittyvät rahoitusprosessien digitalisointiin parhaillaan tehtäviin investointeihin, ja toteaa niitä olevan esimerkiksi jäsenten sähköiset allekirjoitukset, joilla pyritään parantamaan asiakaspalvelua, hallinnon tehokkuutta ja etenkin tarkastusten tasoa, jäsenten sairauskulujen sähköisen korvaamisen käyttöönotto ja läsnäolotietojen keskusrekisterin automatisointi asiaan liittyvien etuuksien maksamisen nopeuttamiseksi sekä verkkoportaalin toimintojen laajentaminen jäsenten keskitetyksi asiointipisteeksi, jonka kautta he voivat hallinnoida taloudellisia ja sosiaalisia etuuksiaan; pitää valitettavana sitä, että tietojen syöttämisessä ja tarkastamisessa on aikaa vievää tehottomuutta, ja etenkin sitä, että tiedot jäsenten matkakuluista syötetään järjestelmään kahdesti, kun jäsenet tekevät sen ensin itse ja toisessa vaiheessa hallinto tekee sen uudelleen; |
|
159. |
toteaa, että parlamentin uusi matkatoimisto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2019 julkisen tarjouskilpailun jälkeen; panee merkille, että matkatoimiston puhelinpalvelukeskusta, joka on käytettävissä viikonloppuisin mutta joka ei kata kaikkia matkatoimiston käyttämiä yhtiöitä, käytetään suhteellisen vähän; pitää valitettavana, että jäsenillä on ollut vaikeuksia saada yhteys matkatoimiston puhelinpalvelukeskukseen työaikoina ja niiden ulkopuolella; pitää valitettavana toimiston rajallisia aukioloaikoja ja varsinkin sitä, että se on suljettu perjantai-iltapäivisin Strasbourgissa pidettävää istuntoa edeltävien perjantaiden iltapäiviä lukuun ottamatta, sillä tämä rajoittaa vakavasti jäsenten henkilöstön mahdollisuuksia työskennellä tehokkaasti; kehottaa parantamaan toimiston käytettävyyttä; vaatii sellaisen yksinkertaisen ja käyttäjäystävällisen valitusmekanismin pakollista käyttöönottoa, joka mahdollistaisi kaikkien ongelmien nopean ratkaisemisen; pitää valitettavana, että toimisto vastaa matkalippukyselyihin hitaasti; ei voi mitenkään hyväksyä sitä, että toimiston ehdottamat matkaliput eivät aina ole kaikkein kustannustehokkaimpia (vaan usein verkosta ostettavia lippuja kalliimpia) ja että jäsenten matkakulujen korvaaminen viivästyy huomattavasti; kehottaa varainhoidon pääosastoa käynnistämään matkatoimiston palveluja koskevan tyytyväisyystutkimuksen ja esittämään sen tulokset viimeistään 30. kesäkuuta 2020 ja kehottaa sitä tiedottamaan asiakkaille varainhoidon pääosaston ja parlamentin matkatoimiston organisaatiosta ja niille kuuluvista tehtävistä; kehottaa uutta matkatoimistoa pohtimaan tyytyväisyystutkimuksen tuloksia ja toteuttamaan niitä vastaavia parannuksia; |
Yleinen kulukorvaus
|
160. |
pitää myönteisinä puhemiehistön toteuttamia toimia avoimuuden ja taloudellisen vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi; |
|
161. |
palauttaa mieliin, että erillinen pankkitili on pakollinen yleisen kulukorvauksen vastaanottamiseksi; kehottaa parlamenttia ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle säännöllisesti, kuinka moni jäsen noudattaa tätä velvoitetta; |
|
162. |
pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että puhemiehistö hyväksyi 2. heinäkuuta 2018 pitämässään kokouksessa uuden ohjeellisen luettelon kuluista, jotka voidaan kattaa yleisestä kulukorvauksesta, ja toteaa luettelon sisältävän yleisimmät esimerkit tukikelpoisista menoista; panee merkille, että jäsenten niin halutessa yleisen kulukorvauksen käytön vapaaehtoiseen tarkastukseen liittyvät kustannukset voidaan kattaa yleisestä kulukorvauksesta; muistuttaa, että kaikki jäsenet voivat vapaasti dokumentoida sen, kuinka he käyttävät yleistä kulukorvausta, ja julkistaa nämä tiedot omilla verkkosivustoillaan; kehottaa parlamenttia ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle säännöllisesti, kuinka moni jäsen noudattaa näitä suosituksia; |
|
163. |
panee merkille viime vuosina tehdyt parannukset menojen korvaamisen tehokkaassa ja avoimessa todentamisessa ja valvonnassa, sillä esimerkiksi jäsenten matkakulukorvausten ja avustajakorvausten osalta toteutuneista menoista on toimitettava todentavat asiakirjat; kehottaa toimimaan tiukasti tapauksissa, joissa on havaittu väärinkäytöksiä; kehottaa puhemiehistöä tekemään johtopäätöksiä aiemmista petostapauksista ja määräämään petostapauksissa ankaria rangaistustoimenpiteitä; kehottaa painokkaasti jäseniä käyttämään yleistä kulukorvaustaan ainoastaan Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeissa määrättyihin tarkoituksiin; kehottaa puhemiehistöä arvioimaan suuntaviivoja puhemiehistön viimeisimmän päätöksen mukaisesti; pyrkii kansalaisten edun ja parlamentin ja sen jäsenten maineen vuoksi hyvin mukautettuun tasapainoon edustajantoimen vapauden ja väärinkäytösten ja petosten riskin torjunnan välillä; katsoo, että olisi asianmukaista arvioida asiaa koskevia määräyksiä säännöllisesti viiden vuoden välein vaalikauden puolivälin paikkeilla; |
|
164. |
palauttaa mieliin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista 19. toukokuuta ja 9. heinäkuuta 2008 tehdyn puhemiehistön päätöksen, sellaisena kuin se on muutettuna (viimeksi muutettu 1. heinäkuuta 2019) 62 artiklan 1 ja 2 kohdan, jonka mukaan ”maksettavat määrät”, yleinen kulukorvaus mukaan lukien, ”on tarkoitettu yksinomaan jäsenen edustajantoimen hoitamiseen liittyvän toiminnan rahoittamiseen eikä niitä saa käyttää henkilökohtaisiin kuluihin eikä poliittisiin tukiin tai lahjoituksiin” ja ”jäsenen on palautettava käyttämättä jääneet määrät parlamentille, jollei niitä ole maksettu kiinteämääräisen korvauksen muodossa”; kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä varmistamaan, että nämä määräykset pannaan täytäntöön ja niitä noudatetaan kaikilta osin, sekä ilmoittamaan säännöllisesti vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kuinka moni jäsen on maksanut takaisin käyttämättä jääneet määränsä; |
|
165. |
palauttaa mieliin, että tilapäinen työryhmä, jonka tehtävänä on määrittää ja julkistaa yleisen kulukorvauksen käyttöön sovellettavat säännöt, suositteli viime vaalikaudella, että puhemiehistö jatkaisi keskusteluja yleisestä kulukorvauksesta ja tekisi sopimuksen, jossa jäseniä vaaditaan säilyttämään kaikki yleiseen kulukorvaukseen liittyvät kuitit, hyväksymään sellaisen riippumattoman tilintarkastajan käyttö, joka vastaa vuosittaisesta tilintarkastuksesta ja tilintarkastajan lausunnon julkaisemisesta, ja palauttamaan käyttämätön osuus yleisestä kulukorvauksesta toimikautensa päättyessä; |
|
166. |
muistuttaa lisäksi, että tilapäisen työryhmän esittämien muutosten lisäksi täysistunto on hyväksynyt seuraavat yleistä kulukorvausta koskevat lisämuutokset: parlamentin sisäinen tarkastus tarkastaa pistokokein viisi prosenttia yleisen kulukorvauksen käytöstä, tarkastuksen lopulliset tulokset ja havainnot on liitettävä parlamentin julkaisemaan vuotuiseen sisäiseen tarkastuskertomukseen ja jäsenten on julkistettava vuosittain yleiskatsaus menoistaan menoluokittain (kuten viestintäkustannukset, toimistovuokra, toimistotarvikkeet); |
|
167. |
kehottaa puhemiehistöä panemaan mahdollisimman pian täytäntöön yleistä kulukorvausta koskevan täysistunnossa ilmaistun demokraattisen tahdon; |
|
168. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että viime vaalikaudella puhemiehistö perusti parlamentin verkkosivustolla oleville jäsenten verkkosivuille tarvittavan infrastruktuurin niitä jäseniä varten, jotka haluavat julkistaa menojensa vapaaehtoisen tarkastuksen tai vahvistuksen, jonka mukaan he ovat käyttäneet yleistä kulukorvausta jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja niiden soveltamisohjeiden asiaa koskevien määräysten mukaisesti; kehottaa parlamenttia tiedottamaan jäsenille nykyistä paremmin tästä mahdollisuudesta ja sen hyödyntämisestä käytännössä; |
Vapaaehtoinen eläkerahasto
|
169. |
toteaa, että vapaaehtoisen eläkerahaston arvioitu vakuutusmatemaattinen alijäämä oli 286,1 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopussa; toteaa lisäksi, että vuoden 2018 lopussa huomioon otettava nettovarallisuus oli 112,3 miljoonaa euroa ja eläkevastuu 398,4 miljoonaa euroa; |
|
170. |
palauttaa mieliin, että nämä ennakoidut tulevat vastuut jakautuvat useiden kymmenien vuosien ajalle, mutta toteaa, että vapaaehtoinen eläkerahasto maksoi vuonna 2018 yhteensä 17,8 miljoonaa euroa; |
|
171. |
toteaa, että tämä herättää huolta rahaston varojen mahdollisesta ehtymisestä ja että parlamentti takaa eläkeoikeuksien maksamisen, jos ja kun rahasto ei kykene itse täyttämään velvoitteitaan; |
|
172. |
kannattaa painokkaasti 10. joulukuuta 2018 pidetyn kokouksen tuloksia ja toteaa, että tuolloin puhemiehistö päätti rahaston kestävyyden parantamiseksi muuttaa eläkejärjestelmään sovellettavia sääntöjä nostamalla eläkeiän 63 vuodesta 65:een ja ottamalla käyttöön tulevien eläkeläisten eläkemaksuihin sovellettavan viiden prosentin maksun; kannattaa puhemiehistön päätöstä myönteisenä toimena; panee kuitenkin merkille, että parlamentti on tulevaisuudessakin vastuussa erittäin suuresta määrästä; palauttaa mieliin, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”[h]ankitut oikeudet ja odotusoikeudet säilyvät täysimääräisinä.”; |
|
173. |
kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä pyrkimään täysin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti kaikin mahdollisin tavoin löytämään ongelmaan oikeudenmukaisen ratkaisun ja pitämään parlamentin vastuun mahdollisimman pienenä, sillä kyse on veronmaksajien rahoista, sekä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä; |
Innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto
|
174. |
muistuttaa, että vuonna 2018 innovoinnin ja teknisen tuen pääosastossa oli 484 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 6,4:ää prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta; |
|
175. |
panee merkille, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston pääindikaattori vuonna 2018 oli sen oikea-aikainen ja tehokas reagointivalmius käyttäjien ja kumppanien pyyntöihin kaikilla toiminta-aloilla; edellyttää, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto investoi edelleen nykyaikaisten, saumattomien, tehokkaiden ja käyttäjäkeskeisten tietoteknisten käyttöliittymien tarjoamiseen; |
|
176. |
tukee sähköistä parlamenttia koskevien sovellusten käynnissä olevaa kehittämistä, tietoteknisten innovointitoimien vahvistamista ja parlamentin kyberturvallisuusvalmiuksien lujittamista; pitää myönteisenä päätöstä kaksinkertaistaa EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmälle (CERT-EU) osoitettavat varat; on tyytyväinen siihen, että unionin toimielinten valmiuksia varmistaa optimaalinen suoja kyberhyökkäyksiä vastaan on vahvistettu; |
|
177. |
toteaa, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston on hyvin vaikea saada palvelukseen riittävästi erittäin päteviä asiantuntijoita, joilla on hyvin erityisiä profiileja, tietämystä ja kokemusta; kehottaa parlamenttia varmistamaan, että tämä pyyntö toimitetaan asianmukaisesti Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistolle, jotta voidaan vastata paremmin tällaisiin unionin toimielinten erityistarpeisiin; |
|
178. |
edellyttää, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto tehostaa toimia taatakseen parlamentin tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin toiminnan jatkuvuuden ja häiriönsietokyvyn, joka on saat aikaan lokakuussa 2017 tapahtuneen tieto- ja viestintätekniikan käyttökeskeytyksen jälkeen; kehottaa lisäämään toimia ja valmiuksia, jotta saadaan varmuus parlamentin tieto- ja viestintätekniikan kestävyydestä; kehottaa jatkamaan työtä ja edistymistä toiminnan jatkuvuuden, riskinhallinnan, vaaratilanteiden hallinnan ja palautumiskyvyn aloilla; korostaa, että parlamentin internetverkon toiminnassa on puutteita; |
|
179. |
tähdentää tietoihin ja yksityisyyteen liittyvien riskien lisääntymistä; panee huolestuneena merkille äskettäiset raportit käyttäjien tietojen tallentamisesta ja käsittelystä, kun käyttäjät kirjautuvat parlamentin WiFi-verkkoon; pitää tarvetta säilyttää tiedot jopa kuuden kuukauden ajan hyvin kyseenalaisena (6); kehottaa parlamenttia laatimaan tietoturvaperiaatteet ja -strategian; korostaa, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston ja turvallisuusasioiden pääosaston välinen tiivis yhteistyö on äärimmäisen tärkeää; kannustaa pääosastoja suunnittelemaan yhteisiä toimintoja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; |
Turvallisuusasioiden pääosasto
|
180. |
muistuttaa, että vuonna 2018 turvallisuusasioiden pääosastossa oli 756 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 1,5:ä prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta; |
|
181. |
on huolissaan turvallisuusasioiden pääosaston äskettäisen henkilöstökyselyn tuloksista ja toivoo, että lähitulevaisuudessa löydetään ratkaisu henkilöstön huolenaiheisiin vastaamiseksi; |
|
182. |
muistuttaa, että avoimuus yleisölle on parlamentin perusominaisuus ja että asianmukainen tasapaino tarvittavan turvallisuustason kanssa on säilytettävä; |
|
183. |
suhtautuu myönteisesti puhemiehistön kahdeksannella vaalikaudella tekemiin merkittäviin turvallisuutta koskeviin päätöksiin, erityisesti a) toimenpiteisiin, jotka koskevat suhteita isäntämaiden kansallisiin viranomaisiin ja muihin toimielimiin, etenkin toimia Brysselin Eurooppa-korttelin turvaamiseksi, ulkopuolisten palveluntarjoajien henkilöstön turvallisuusselvityksiä, uhka-arvioita ja valmiustason muuttamista, b) toimenpiteitä parlamentin rakennusten turvallisuuden parantamiseksi sekä c) sisäisiä toimenpiteitä; muistuttaa, että kyseiset päätökset merkitsivät infrastruktuuri-investointeja; |
|
184. |
pitää myönteisenä sopimusta, jonka parlamentti teki vuonna 2018 komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon, talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kanssa turvatarkastuksia koskevasta vastavuoroisesta vapautuksesta; pitää kuitenkin valitettavana, ettei tällaista sopimusta ole vielä allekirjoitettu neuvoston kanssa, ja toivoo, että asiaan löydetään pian ratkaisu; |
|
185. |
on tyytyväinen jäsenten ja heidän henkilöstönsä kulkulupien vaihtamiseen; odottaa parlamentin henkilöstön käyttämien kulkulupien tulevaa vaihtamista; |
|
186. |
antaa turvallisuusasioiden pääosastolle ja infrastruktuurin ja logistiikan pääosastolle tunnustusta hyvästä yhteistyöstä niiden pyrkiessä puhemiehistön pyynnön mukaisesti lisäämään parlamentin kaikkien rakennusten turvallisuutta ja parantamaan pääsyä rakennuksiin ja pysäköintihalleihin; |
|
187. |
panee merkille suojeluyksikön perustamisen erityisesti parlamentin puhemiehen henkilösuojausta sekä parlamentin strategisten sijaintipaikkojen turvallisuuden vahvistamista varten; |
|
188. |
kannattaa tekstiviesteihin perustuvan hälytysjärjestelmän laajentamista kaikkiin virkapuhelimen käyttäjiin ja toteaa, että tulevaisuudessa järjestelmä kattaa kaikki jäsenet ja koko henkilöstön; |
Oikeudellinen yksikkö
|
189. |
pitää hyvänä oikeudellisen yksikön strategiaa, jonka mukaan juristit ovat paremmin parlamentin valiokuntien käytettävissä; kehottaa lisäämään parlamentaarisen toiminnan parissa työskentelevää henkilöstöä; |
|
190. |
panee tyytyväisenä merkille, että oikeudellinen yksikkö kunnioittaa sukupuolten tasapuolista edustusta hallintovirkamiesten, yksikönpäälliköiden ja johtajien tasolla; |
|
191. |
korostaa, että oikeudellinen yksikkö voitti kahdeksannella vaalikaudella 95 prosenttia tuomioistuimeen viedyistä tapauksista; on vakuuttunut siitä, että oikeudellinen yksikkö hoitaa tehtävänsä parlamentin ja unionin kansalaisten taloudellisten etujen turvaamisessa, kun se hankkii julkisia varoja takaisin tuomioistuimen käsittelemien asioiden kautta; |
|
192. |
on huolestunut siitä, että joihinkin virkoihin on vaikea löytää päteviä henkilöitä tietyistä maista, koska jäsenvaltioiden kaikki oikeusjärjestelmät ja kielet on katettava; |
Vuosikertomus tehdyistä hankintasopimuksista
|
193. |
palauttaa mieliin, että kahdessa peräkkäisessä varainhoitoasetuksessa (7) ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöissä (8) säädetään tiedoista, joita budjettivallan käyttäjälle ja kansalaisille on toimitettava toimielimen tekemistä sopimuksista; toteaa, että varainhoitoasetuksissa vaaditaan julkistamaan tehdyt sopimukset, joiden arvo on yli 15 000 euroa, ja että kyseessä on raja-arvo, jonka ylittyessä tarjouskilpailumenettely on pakollinen; |
|
194. |
panee merkille, että vuonna 2018 tehtiin yhteensä 251 hankintasopimusta, joista 94 perustui avoimiin tai rajoitettuihin menettelyihin ja niiden arvo oli 569,5 miljoonaa euroa ja 155 perustui neuvottelumenettelyihin ja niiden kokonaisarvo oli 35,9 miljoonaa euroa; panee merkille, että arvon perusteella laskettuna neuvottelumenettelyissä tehtyjen sopimusten osuus tehtyjen sopimusten kokonaisarvosta laski 12 prosentista (2017) kuuteen prosenttiin vuonna 2018 ja määrän perusteella laskettuna 70,5 miljoonasta eurosta (2017) 35,86 miljoonaan euroon (2018); |
|
195. |
panee merkille seuraavan eritelmän vuosina 2018 ja 2017 tehdyistä hankintasopimuksista sopimustyypin mukaan, mukaan lukien rakennussopimukset:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
196. |
panee merkille seuraavan eritelmän vuosina 2018 ja 2017 tehdyistä hankintasopimuksista menettelytyypin mukaan ja niiden määrän ja arvon perusteella:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Poliittiset ryhmät (momentti 4 0 0)
|
197. |
toteaa, että vuonna 2018 momentin 4 0 0 määrärahat poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille käytettiin seuraavasti (9):
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
198. |
on tyytyväinen siihen, että poliittisten ryhmien riippumattomat tarkastajat antoivat varainhoitovuodelta 2018 vain vakiomuotoisia lausuntoja; |
Euroopan tason poliittiset puolueet ja Euroopan tason poliittiset säätiöt
|
199. |
toteaa, että vuonna 2016 perustettiin Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen arvioimaan rekisteröintipyyntöjä, rekisteröimään uusia unionin tason puolueita ja säätiöitä, valvomaan niiden rahoitusta ja määräämään seuraamuksia, jos ne eivät noudata velvoitteitaan; toteaa, että viranomainen oli täysin toiminnassa vuonna 2017; |
|
200. |
panee merkille, että komissio, neuvosto ja parlamentti sopivat myöntävänsä viranomaiselle lisää määrärahoja ja henkilöresursseja varainhoitovuoden 2019 talousarviossa; |
|
201. |
huomauttaa, että asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 (10) 6 artiklan 10 kohdan mukaan Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen johtaja toimittaa parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosittain kertomuksen viranomaisen toiminnasta; panee merkille, että vuosikertomus lähetettiin parlamentin puhemiehelle ja pääsihteerille 21. marraskuuta 2019; pitää valitettavana, että kertomus toimitettiin parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle vasta tammikuussa 2020; ilmaisee huolensa päätöksestä, että viranomaisen nimenomaisesta pyynnöstä kertomus katsottiin luottamukselliseksi ja se asetettiin vain harvojen henkilöiden saataville rajoitetuissa olosuhteissa; katsoo, että rajoittamalla mahdollisuuksia tutustua tähän asiakirjaan, joka koskee julkisten varojen käyttöä, annetaan valitettavasti vaikutelma siitä, että asiassa on jotain peiteltävää; vaatii, että viranomaisen kertomus julkistetaan vuosittain ja että se lähetetään jäsenille samanaikaisesti kuin se lähetetään parlamentin puhemiehelle ja pääsihteerille; |
|
202. |
kehottaa parlamentin talousarvion valvontavaliokuntaa kutsumaan viranomaisen johtajan vuotuiseen kuulemistilaisuuteen parlamentin vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, kuten muiden virastojen ja toimielinten johtajien kohdalla menetellään; |
|
203. |
korostaa viranomaisen toimintaa koskevan julkisen raportoinnin merkitystä yhtenä vastuuvelvollisuuden osatekijänä, joka on olennainen pyrittäessä jatkuvasti luomaan luottamusta ja varmuutta sekä arvioimaan, onko viranomaisella riittävästi henkilöstöä, resursseja ja pätevyyttä voidakseen ehkäistä tehokkaasti poliittisten puolueiden ja säätiöiden varojen väärinkäyttöä; |
|
204. |
toteaa, että vuonna 2018 momentin 4 0 2 määrärahat käytettiin seuraavasti:
|
|
205. |
toteaa, että vuonna 2018 momentin 4 0 3 määrärahat käytettiin seuraavasti:
|
(1) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2. joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25. marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23. lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).
(4) Työasiakirja vuoden 2014 henkilöstöuudistuspaketin täytäntöönpanosta komissiossa – suuria säästöjä, mutta myös seurauksia henkilöstölle.
(5) Neuvoston päätökseen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitetty säädös edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla (EYVL L 278, 8.10.1976, s. 5).
(6) https://euobserver.com/institutional/146270
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18. heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(8) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29. lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).
(9) Kaikki määrät ovat tuhansia euroja.
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1141/2014, annettu 22. lokakuuta 2014, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1).
(11) Tulojen kokonaismäärä sisältää edelliseltä vuodelta varainhoitoasetuksen (kyseisenä varainhoitovuonna voimassa ollut versio) 125 artiklan 6 kohdan mukaisesti siirretyn määrän.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/149 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1881,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka IV – Euroopan unionin tuomioistuin
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019) 316 – C9-0053/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset (3), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0027/2020), |
1.
myöntää unionin tuomioistuimen kirjaajalle vastuuvapauden Euroopan unionin tuomioistuimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin tuomioistuimelle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/151 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1882,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka IV – Euroopan unionin tuomioistuin
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka IV – Euroopan unionin tuomioistuin, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0027/2020), |
|
A. |
haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa; |
1.
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi vuotta 2018 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita Euroopan unionin tuomioistuimen henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;
2.
panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen tuomioistuimen hallintomenoihin liittyvien maksujen osalta 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia;
3.
pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2018 koskevan vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena;
4.
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin valitsi kaikkien unionin toimielinten ja elinten osalta yhteensä 45 tapahtuman otoksen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Hallinto”; panee merkille, että tarkoituksena oli poimia edustava otos otsakkeen 5 eri menoista, jotka edustavat 6,3:a prosenttia unionin talousarviosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella hallintomenoihin liittyvä riski on vähäinen; katsoo kuitenkin, että ”muihin toimielimiin” liittyvien valittujen tapahtumien määrä ei ole riittävä, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään tarkastettavien tapahtumien määrää vähintään 10 prosentilla;
5.
panee merkille, että vuonna 2018 tuomioistuimen talousarvio oli 410 025 089 euroa (399 344 000 euroa vuonna 2017), mikä merkitsee 2,67 prosentin kasvua; panee merkille, että talousarvion yleinen toteutusaste oli 99,18 prosenttia (98,69 prosenttia vuonna 2017);
6.
on tyytyväinen siihen, että tuomioistuimen varainhoito oli kaiken kaikkiaan järkevää ja moitteetonta varainhoitovuonna 2018; panee merkille talousarvion korkean toteutusasteen osastossa 1 (tuomioistuimen henkilöstö, osuus toteutuneesta talousarviosta 75 prosenttia), jossa toteutusaste oli 99,0 prosenttia (98,6 prosenttia vuonna 2017), ja osastossa 2 (kiinteistöt, kalusteet, laitteet ja erityiset hallinnosta johtuvat menot, jäljellä oleva osuus toteutuneesta talousarviosta), jossa toteutusaste oli 99,8 prosenttia (99,1 prosenttia vuonna 2017);
7.
panee merkille tuomioistuimen pyrkimykset välttää merkittävät erot maksusitoumusten (99,18 prosenttia) ja maksujen (94,04 prosenttia) välillä; pitää myönteisenä, että tuomioistuin seuraa hyvin tiiviisti talousarvionsa toteuttamista vuoden aikana laatimalla kuukausittaisia tulostauluja, joilla varmistetaan saataville asetettujen resurssien optimaalinen käyttö;
8.
korostaa, että tuomioistuin on soveltanut tulosbudjetoinnin periaatteita kaikkiin hallintoyksiköihinsä; panee merkille, että tuomioistuin on asettanut erityisiä tavoitteita, joihin liittyy yksi tai useampi vuotuisen talousarvion valmistelun kannalta olennaisen tärkeä mitattavissa oleva indikaattori; panee merkille, että kaikkien yksiköiden kanssa on järjestetty työpajoja talousarvioon sovellettavan toimintatavan yhdenmukaistamiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi;
9.
pitää kuitenkin valitettavana budjettikohdan 2022 ”Siivous ja ylläpito” menojen kasvua 11,81 prosentilla vuosien 2017 ja 2018 välillä, mikä johtui uudesta kiinteistöhuoltosopimuksesta ja muista tekijöistä, joiden osalta ei ollut tehty ennakkoarviointia ja jotka johtivat tämän budjettikohdan määrärahojen lisäämiseen vuoden 2018 aikana; kehottaa tuomioistuinta jatkamaan ponnistelujaan luotettavien ennakkoarvioiden laatimiseksi;
10.
on tyytyväinen siihen, että kokousten ja konferenssien lopullisten määrärahojen käyttöaste nousi 98,83 prosenttiin vuonna 2018 (81,40 prosenttia vuonna 2017); toteaa, että tämä budjettikohta on osittain tarkoitettu rahoittamaan virallisia vierailuja ja juhlatilaisuuksia, joita koskeva talousarviosuunnittelu ei ole yhtä hyvin ennakoitavissa odottamattomien tapahtumien vuoksi;
11.
pitää myönteisenä tuomioistuimen pyrkimystä julkaista vuotuinen toimintakertomuksensa 29. huhtikuuta; panee merkille, että tuomioistuin tutkii edelleen yhteistyössä muiden toimielinten kanssa mahdollisuutta nopeuttaa aikataulua, mikä antaisi vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle enemmän aikaa perehtyä asioihin perusteellisemmin ja toteuttaa vastuuvapausmenettely;
12.
toteaa, että tuomioistuin on sitoutunut toteuttamaan toimia tilintarkastustuomioistuimen antamien suositusten täytäntöön panemiseksi, erityisesti kun on kyse ennakoivasta asianhallinnasta ja aikataulujen mukauttamisesta eri tapausten luonteen ja monimutkaisuuden mukaan; antaa tuomioistuimelle tunnustusta huolellisesta suunnittelusta ja seurannasta lainkäytön sujuvan jatkuvuuden varmistamiseksi; panee merkille, että menettelyjen keskimääräinen kesto vuonna 2018 oli 15,7 kuukautta unionin tuomioistuimessa (16,4 kuukautta vuonna 2017) ja 20 kuukautta unionin yleisessä tuomioistuimessa (20,6 kuukautta vuonna 2015 ja 16 kuukautta vuonna 2017); kannustaa tuomioistuinta jatkamaan ponnistelujaan menettelyjen keston lyhentämiseksi aina kun se on mahdollista;
13.
toteaa, että näiden kahden tuomioistuimen käsiteltäviksi saatettujen asioiden käsittely kohtuullisessa ajassa sekä ratkaisujen laadun säilyttäminen ovat tuomioistuimen tärkeimmät tavoitteet; panee merkille, että menettelyjen keskimääräisen keston lyhentäminen viime vuosien aikana on ollut mahdollista tiukan valvontajärjestelmän ja herkeämättömän valppauden ansiosta; toteaa kuitenkin, että tämä edellyttää jatkuvaa tarkkailua, eritoten työmäärän kasvaessa;
14.
pitää myönteisenä, että käyttäjät ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä e-Curia-sovellukseen (jonka käyttö on ollut pakollista asianajajien ja unionin yleisen tuomioistuimen välisessä oikeudenkäyntiasiakirjojen vaihdossa 1. joulukuuta 2018 alkaen); panee merkille, että tuomioistuin ei ole tehnyt e-Curia-sovelluksen käyttöä pakolliseksi; kannustaa tuomioistuinta seuraamaan yleisen tuomioistuimen antamaa hyvää esimerkkiä ja harkitsemaan e-Curia-sovelluksen pakollista käyttöönottoa; on tyytyväinen siihen, että tämä kehitys on parantanut asiakirjojen vaihdon turvallisuutta ja nopeutta, edistänyt ympäristönsuojelua (paperin käytön vähentymisen myötä) sekä vähentänyt postituskuluja; kannustaa tuomioistuinta jatkamaan ponnistelujaan oikeusprosessin kaikkien vaiheiden laajan digitalisoinnin toteuttamiseksi;
15.
ottaa huomioon, että tarvitaan lisää organisatorisia ja menettelyllisiä toimenpiteitä, jotta tuomioistuin voi selviytyä jatkuvasti kasvavasta työtaakastaan ja samalla pitää kiinni tavoitteistaan; panee merkille, että tuomioistuin esitti 26. maaliskuuta 2018 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 281 artiklan toisen kohdan nojalla pyynnön Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamiseksi ja että kyseinen lainsäädäntömenettely päättyi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2019/629 (1) hyväksymiseen ja voimaantuloon;
16.
panee merkille, että vuonna 2018 tuomioistuimessa oli 2 217 virkaa/toimea (2 180 virkaa/toimea vuonna 2017), jotka jakautuivat seuraavasti: 1 413 virkamiestä (64 prosenttia), 650 väliaikaista toimihenkilöä (29 prosenttia) ja 154 sopimussuhteista toimihenkilöä (7 prosenttia);
17.
huomauttaa, että henkilöstön jakautuminen toimialoittain on pysynyt samana kuin aiempina vuosina, ja toteaa, että vähintään 85 prosenttia täytetyistä viroista/toimista liittyy tuomioistuintoimintaan tai kielellisiin tehtäviin; panee merkille, että virkojen/toimien täyttöaste pysyi vuonna 2018 erittäin korkeana (97 prosenttia), sillä jatkuva lainkäyttötoiminta edellyttää nopeaa ja optimaalista rekrytointia kaikkiin avoimiin virkoihin/toimiin;
18.
muistuttaa tapausten määrän jatkuvasti kasvaessa, että resurssien joustava kohdentaminen, erityisesti nykyisten lakimiesavustajien tapauksessa, voisi lisätä tuomioistuimen tehokkuutta; kehottaa tuomioistuinta raportoimaan toteutetuista konkreettisista toimenpiteistä;
19.
on huolissaan siitä, että vuonna 2018 tuomioistuimessa työskenteli 274 harjoittelijaa ja vain 87 heistä oli oikeutettu 1 120 euron suuruiseen kuukausittaiseen apurahaan; panee tyytyväisenä merkille, että tuomioistuin hyväksyi uudet harjoittelijoita koskevat säännöt ja pyysi lisämäärärahoja voidakseen rahoittaa harjoittelijoiden harjoittelujaksoja tuomioistuimen jäsenten kabineteissa vuodesta 2019 alkaen; panee kuitenkin merkille, että kaikista tarjotuista harjoittelujaksoista ei edelleenkään makseta oikeudenmukaista korvausta; kehottaa tuomioistuinta hyväksymään pikaisesti päätöksen korvauksen maksamisesta kaikista harjoittelujaksoista pitäen mielessä syrjimättömät käytännöt ja oikeudenmukaisen korvauksen periaatteen; kehottaa tuomioistuinta varmistamaan, että koko sen palveluksessa olevalle henkilöstölle maksetaan oikeudenmukainen korvaus;
20.
on tyytyväinen yleisen tuomioistuimen uudistukseen, jolla helpotettiin tapaussuman purkamista ja lyhennettiin menettelyjen keskimääräistä kestoa; panee merkille, että vuonna 2018 yleinen tuomioistuin saattoi päätökseen 13 prosenttia enemmän asioita kuin vuonna 2017 ja vähensi vireillä olevien asioiden määrää 12 prosentilla;
21.
panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen kaksi tuomioistuinta saattoivat vuonna 2018 päätökseen 1 769 asiaa, mikä merkitsee ennätysmäistä tuottavuutta ja vahvistaa yleisen suuntauksen, jonka mukaan tuomioistuinten toiminnan määrä kasvoi vuosina 2012–2018 huomattavasti;
22.
huomauttaa, että tuomioistuimella oli vuonna 2018 ennätyksellisen paljon vireille saatettuja uusia asioita (849 asiaa eli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017); panee tyytyväisenä merkille päätökseen saatettujen asioiden ennätyksellisen määrän (760 asiaa eli kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2017);
23.
pitää myönteisenä sitä, että vuonna 2018 unionin yleinen tuomioistuin saattoi ensimmäisen kerran historiansa aikana päätökseen yli tuhat asiaa (kaikkiaan 1 009 asiaa); korostaa samalla, että vireillä olevien asioiden määrä on vähentynyt merkittävästi (12 prosenttia) vuoteen 2017 verrattuna (1 333 asiaa vireillä 31. joulukuuta 2018, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 1 508);
24.
panee merkille naisten määrän tasaisen kasvun johtotehtävissä ja toteaa, että naisten osuus oli 37,7 prosenttia vuonna 2018, 35 prosenttia vuonna 2016 ja 30 prosenttia vuonna 2013; panee merkille, että vuonna 2018 naisjohtajia oli 27 (21 keskijohdon tehtävissä ja 6 ylemmän johdon tehtävissä), kun miespuolisia johtajia oli 45; pitää myönteisinä tuomioistuimen pyrkimyksiä vahvistaa yhtäläisiä mahdollisuuksia ja monimuotoisuutta koskevaa politiikkaansa perustamalla erityinen yksikkö, jonka tehtävänä on järjestää konkreettisia ohjelmia, toimenpiteitä ja tietoisuutta lisääviä kokouksia sekä toteuttaa niihin liittyviä jatkotoimia; kehottaa tuomioistuinta jatkamaan ponnistelujaan;
25.
panee kuitenkin merkille, että naiset ovat edelleen määrällisesti epätasapainoisesti edustettuina sekä unionin tuomioistuimen että yleisen tuomioistuimen tuomarien viroissa; kehottaa jälleen kerran neuvoston jäseniä puuttumaan tähän tilanteeseen edistämällä aktiivisesti sukupuolten tasapuolista edustusta tuomareita nimitettäessä SEUT-sopimuksen 8 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklassa vahvistettujen periaatteiden sekä Euroopan parlamentin asetuksien (EU, Euratom) 2015/2422 (2) ja (EU, Euratom) 2019/629 nojalla tehtyjen sitoumusten mukaisesti;
26.
toteaa jälleen, että olisi seurattava tiiviisti maantieteellistä tasapainoa eli henkilöstön jakautumista kansallisuuden mukaan etenkin johtotehtävissä; panee merkille, että tuomioistuimen 57 yksikönpäälliköstä vain 15 ja 13 johtajasta vain kaksi oli kotoisin Euroopan unioniin vuoden 2004 toukokuussa ja sen jälkeen liittyneistä jäsenvaltioista; kannustaa jälleen kerran tuomioistuinta laatimaan toimintaperiaatteet maantieteellisen tasapainon parantamiseksi ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tältä osin;
27.
suhtautuu myönteisesti tuomioistuimen sitoumukseen edistää työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja mainitsee esimerkkinä päätöksen sallia satunnainen etätyö rakenteellisten etätyöjärjestelyjen ohella; panee merkille myös saavutukset tietotekniikan alalla työsovellusten etäkäyttömahdollisuuksien parantamiseksi; panee lisäksi tyytyväisenä merkille pyrkimyksen suojella henkilöstön psyykkistä terveyttä tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuuden käyttää osa-aikaisesti työskentelevän psykologin palveluja;
28.
on huolissaan tuomioistuimessa ilmenneistä työuupumustapauksista, joita oli 12 sekä vuonna 2017 että vuonna 2018; pyytää siksi tuomioistuinta arvioimaan, jakautuuko työtaakka oikeassa suhteessa eri tiimien ja henkilöstön jäsenten kesken;
29.
kehottaa tuomioistuinta julkaisemaan vuosittain taulukon, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot tuomioistuimen tekemien toimielinten välisten yhteistyösopimusten mukaisista maksuista ja palveluista ja niihin liittyvistä seikoista; muistuttaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä toimielinten välillä eri aloja, kuten henkilöstöhallinto, turvallisuus ja tietotekniikka, koskevien yksikön tason sopimusten avulla; yhtyy sisäisen tarkastuksen antamiin suosituksiin, joiden mukaan hyvien käytäntöjen vaihtoa muiden toimielinten kanssa olisi lisättävä ja mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä esimerkiksi tietotekniikka-asioihin liittyvien sopimusten valmistelussa ja hallinnoinnissa olisi tutkittava; pitää valitettavana, että parlamentti ei ole saanut tuomioistuimen yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa koskevassa kysymyksessään edellytettyjä tietoja; kannustaa tuomioistuinta etsimään keinoja lisätä yhteistyötään Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa;
30.
panee merkille, että tuomioistuin saattoi tietojenkäsittelytoimensa ajan tasalle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (3) voimaantulon jälkeen; panee tyytyväisenä merkille, että tietoturvaloukkauksista raportointia varten otettiin käyttöön erityinen menettely;
31.
on tyytyväinen tuomioistuimen pyrkimyksiin parantaa toimielimen kyberturvallisuutta; toteaa, että toimintaa on koordinoitu EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa sekä toimielinten välisen tietotekniikkakomitean turvallisuutta käsittelevän alaryhmän kanssa;
32.
pitää myönteisenä henkilöstön valinta- ja palvelukseenottomenettelyjen toimivuutta koskevaa sisäistä tarkastusta, jolla pyritään löytämään synergioita ja virtaviivaistamismahdollisuuksia menettelyjen tehostamiseksi; panee merkille että vuonna 2018 saatiin päätökseen vuonna 2016 käynnistetty toimintasuunnitelma, jonka mukaisia toimenpiteitä olivat muun muassa uuden palvelukseenottokäsikirjan käyttöönotto, henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän moduulien ajan tasalle saattaminen ja uusien moduulien käyttöönotto, hallinnon menettelyjen yksinkertaistaminen sekä avoimia toimia koskevien ilmoitusten laatimisen virtaviivaistaminen; panee merkille toimet, joilla pyritään lisäämään tuomioistuimen ja Luxemburgin-toimipaikan houkuttavuutta toimielinten välisissä yhteyksissä;
33.
korostaa sisäisen tarkastajan jatkotoimia, joiden tarkoituksena on arvioida, ovatko tarkastuksen kohteena olleiden yksiköiden toteuttamat toimenpiteet asianmukaisia, vaikuttavia ja oikea-aikaisia, sekä havaita ja kirjata toteutetut parannukset; panee tyytyväisenä merkille, että kaikki toteutetut tarkastukset saatettiin päätökseen, mutta toteaa, että lisätarkastukset ovat vielä mahdollisia;
34.
panee merkille tuomioistuimen petostentorjuntastrategian, jolla torjutaan petoksia, lahjontaa ja kaikenlaista unionin etuja vahingoittavaa laitonta toimintaa; toteaa, että tämä strategia perustuu asiaan liittyviin varainhoitoasetuksen säännöksiin ja henkilöstösääntöjen määräyksiin sekä lisäksi joukkoon sisäisiä päätöksiä ja sääntöjä; toteaa, että strategia on olennainen osa tuomioistuimen riskienhallintapolitiikkaa sisäisen valvonnan järjestelmän yhteydessä;
35.
panee merkille tuomioistuimen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1221/2009 (4) perustuvan ympäristöasioiden hallintajärjestelmän; toteaa, että vuonna 2018 tuomioistuin paransi ympäristönsuojelun tasoaan perusvuoteen 2015 verrattuna seuraavasti: paperinkulutus väheni 15,5 prosenttia, sähkönkulutus väheni 8,3 prosenttia ja videoneuvottelujen määrä lisääntyi 52,9 prosenttia; pitää myönteisinä myös muita hankkeita, kuten kertakäyttömuovien vähentämistä, henkilökohtaisten tulostimien määrän vähentämistä sekä osallistumista yhdessä muiden Luxemburgissa sijaitsevien unionin toimielinten kanssa itsepalvelupolkupyöräjärjestelmään ”vel’OH”;
36.
suhtautuu myönteisesti tuomioistuimen sitoumukseen noudattaa täysin tuomioistuimen rakennusten viidennen laajennuksen (kolmannen tornin rakentaminen, jolloin saadaan 50 000 lisäneliötä) aikataulua ja talousarviota ja panee merkille, että laajentamisen ansiosta tuomioistuimen koko henkilöstö voidaan koota yhteen paikkaan; panee merkille turvajärjestelyjen parannustoimet ja on tyytyväinen siihen, että tuomioistuimen rakennukset on suunniteltu siten, että vammaisilla henkilöillä on niihin helppo pääsy;
37.
panee tyytyväisenä merkille, että kyseisen viidennen laajennuksen 25 vuoden poistoajan kuluessa saadaan aikaan noin 100 miljoonan euron säästöt verrattuna tilanteeseen, jossa olisi jatkettu rakennusten vuokraamista, ja katsoo tämän selvästi osoittavan ostamiseen perustuvan kiinteistöpolitiikan arvon; korostaa EU:n toimielinten toimistotiloja tarkastelleen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 34/2018 lopputulosta ja toteaa, että erityiskertomuksessa esitettiin viisi hyvin myönteistä havaintoa tuomioistuimen kiinteistöpolitiikan tehokkuudesta;
38.
panee kiinnostuneena merkille, että tuomioistuimen henkilöstökomitea toteutti vuonna 2017 avokonttoreita käsitelleen kyselytutkimuksen ja esitteli sen tulokset pääjohtajille 30. tammikuuta 2018; suhtautuu myönteisesti tuomioistuimen aloitteeseen perustaa työryhmä, johon kuuluu kiinteistö- ja turvallisuusosaston johtaja, henkilöstökomitean puheenjohtaja sekä avokonttoreissa työskenteleviä henkilöstön jäseniä; panee merkille, että informaatioteknologiaosasto muunsi työryhmän suositusten perusteella osan toimistotiloistaan erillisiksi toimistoiksi; kehottaa tuomioistuinta kertomaan näkemyksiään tästä kokemuksesta muille toimielimille ja erityisesti komissiolle;
39.
onnittelee tuomioistuinta siitä, että Euroopan oikeusasiamies on nimennyt sen yhdeksi kolmesta finalistista Hyvän hallinnon palkinto -kilpailussa (kategoriassa ”huippuosaamiseen yhteistyön avulla”) tunnustuksena Euroopan unionin tuomioistuinverkoston luomisesta; on yhtä mieltä siitä, että suojatun alustan perustaminen tammikuussa 2018 oli avoimuuden ja yhteistyön näkökulmasta merkittävä askel oikeaan suuntaan, sillä se mahdollisti aiemmin julkistamattomien asiakirjojen asettamisen verkostoon osallistuvien tuomioistuinten saataville;
40.
panee merkille tuomioistuimen verkkosivuston uudistuksen aloittamisen kesäkuussa 2018 sekä merkittävät toimet ja ponnistelut yleisölle annettavien tietojen lisäämiseksi, selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi; pitää myönteisenä verkkosivuston uutta tuotetta ”aiheenmukaiset muistiot”, joilla on tarkoituksena esittää yleiskatsaus tietyn unionin oikeuden alan oikeuskäytäntöön kaikilla virallisilla kielillä; panee merkille, että äskettäisen kyselytutkimuksen mukaan käyttäjät ovat hyvin tyytyväisiä sivustoon, sillä 80 prosenttia käyttäjistä antoi arvosanaksi 4 tai 5 viidestä;
41.
pitää myönteisenä tuomioistuimen viestintästrategiaa, jonka tavoitteena on tuomioistuimen tuominen lähemmäksi kansalaisia; panee merkille tuomioistuimen viestintäbudjetissa tapahtuneen kehityksen (330 500 eurosta vuonna 2013 yhteensä 429 000 euroon vuonna 2018); panee merkille tuomioistuimen YouTube-kanavalla 23 virallisella kielellä saatavilla olevat lyhyet animaatioelokuvat, joita katsottiin 82 800 kertaa vuonna 2018, sen läsnäolon Twitterissä, jossa sillä on yli 74 000 seuraajaa (42 000 vuonna 2017), sekä sen tiedotustapahtumat, kuten toimittajille suunnatut seminaarit sekä avointen ovien päivät;
42.
kannustaa tuomioistuinta lähettämään julkiset kuulemisensa ja asettamaan niiden tallenteet saataville verkossa; katsoo, että avoimuuden lisääminen olisi SEUT-sopimuksen 15 artiklan mukaista ja hyödyttäisi kaikkia, jotka työskentelevät oikeusalalla tai opiskelevat oikeustiedettä unionissa;
43.
huomauttaa, että tuomioistuin on perustanut Euroopan unionin tuomioistuinverkoston, johon kuuluvat jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuimet ja ylimmät tuomioistuimet, ja koordinoi sitä;
44.
pitää myönteisenä, että tuomioistuimen tarkistettujen menettelysääntöjen mukaisesti tuomioistuimen verkkosivustolla julkaistaan sen jäsenten virkamatkoja (tuomioistuimen edustaminen juhlatilaisuudessa tai virallisessa tapahtumassa) koskeva luettelo, josta ilmenee muun muassa osallistuvan jäsenen nimi ja tapahtuman tarkoitus, paikka ja järjestäjä; kehottaa tuomioistuinta julkistamaan muiden unionin toimielinten tavoin myös asiaan liittyvät kulut; kehottaa jälleen tuomioistuinta julkaisemaan aiempaa tarkempia tietoja jäsentensä muista toimista, kuten lueteltujen tapahtumien tarkoitus, päivämäärä, paikka sekä matka- ja päivärahat ja tieto, maksoiko ne tuomioistuin vai kolmas osapuoli;
45.
on tyytyväinen siihen, että tuomioistuimen jäseniin sovelletaan menettelysääntöjä, jotka koskevat jäsenten riippumattomuutta, puolueettomuutta, rehellisyyttä, sitoutuneisuutta, kollegiaalisuutta, vastuita ja velvoitteita; toteaa, että tuomioistuin käyttää jäsentensä taloudellisia sidonnaisuuksia koskevia ilmoituksia sisäisenä keinona varmistaa puolueettomuus ja riippumattomuus; kehottaa tuomioistuinta harkitsemaan ilmoitusten julkistamista julkisen valvonnan mahdollistamiseksi;
46.
toteaa, että taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset perustuvat pakostakin siihen, mitä asianosaiset itse haluavat ilmoittaa, eikä tuomioistuimella nykyinen oikeudellinen kehys huomioon ottaen ole tutkintavaltuuksia, jotta se voisi varmistaa ilmoitettujen tietojen todenperäisyyden ja kattavuuden; kehottaa tuomioistuinta parantamaan järjestelmää yhdessä muiden unionin toimielinten kanssa;
47.
kehottaa jälleen tuomioistuinta julkistamaan verkkosivustollaan kaikkien jäsentensä ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset; panee merkille, että verkkosivustolla on julkaistu kunkin jäsenen lyhyt biografia, joka ei kuitenkaan sisällä tietoa jäsenyyksistä muissa organisaatioissa; toteaa, että jäsenten uusien menettelysääntöjen mukaan jäsenten on ottaessaan vastaan tehtävänsä toimitettava ilmoitus taloudellisista sidonnaisuuksistaan sen tuomioistuimen presidentille, jonka jäseniä he ovat; kehottaa tuomioistuinta julkistamaan nämä ilmoitukset verkkosivustollaan;
48.
panee merkille sisäiset menettelyt, joilla tarkistetaan ennen tietyn asian osoittamista jäsenelle taloudellisista sidonnaisuuksistaan antaman ilmoituksen perusteella, onko kyseisellä jäsenellä tapaukseen liittyviä taloudellisia sidonnaisuuksia; panee merkille, että jäsenet ottavat yhteyttä sen tuomioistuimen presidenttiin, jonka jäseniä he ovat, aina kun ilmenee menettelysääntöjen tulkintaan liittyvä ongelma ja että neuvoa-antava komitea kutsutaan koolle vain poikkeustapauksissa, kuten silloin, kun jäsenestä on tehty valitus; kehottaa tuomioistuinta tiedottamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle tämän järjestelyn toimivuudesta;
49.
pitää valitettavana, että parlamentille ei ole annettu tietoja tuomioistuimen ylempien henkilöstön jäsenten pyöröovitapauksia koskevien sisäisten menettelyjen parantamisessa tapahtuneesta edistyksestä; muistuttaa tuomioistuinta Euroopan oikeusasiamiehen vuonna 2018 käynnistämästä strategisesta aloitteesta ylempien henkilöstön jäsenten pyöröovitapauksia koskevien henkilöstösääntöjen määräysten täytäntöön panemiseksi; kehottaa tuomioistuinta laatimaan ja julkistamaan viipymättä tiukat säännöt tässä asiassa;
50.
panee merkille uusia henkilöstön jäseniä koskevan menettelyn, joka liittyy ennen palvelukseenottoa annettavaan ilmoitukseen eturistiriidattomuudesta; panee lisäksi merkille, että palvelukseenottomenettelyä on muutettu sen varmistamiseksi, että kyseiset ilmoitukset arvioidaan ja nimittävälle viranomaiselle ehdotetaan tarvittaessa erityisiä toimenpiteitä; panee merkille myös, että tuomioistuin on parhaillaan laatimassa sääntöjä henkilöstön jäsenten muita toimia varten; kehottaa tuomioistuinta raportoimaan tästä parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle;
51.
panee merkille tuomioistuimen menettelyt ja sisäiset säännöt, joilla on määrä estää kaikkinainen häirintä työpaikalla ja jotka on julkistettu sen verkkosivustolla; pitää myönteisinä annettuja tietoja siitä, miten käynnistetään virallinen tai epävirallinen menettely asiattoman käytöksen tapauksessa;
52.
kiittää toimielinten välistä häirintäyhdyshenkilöiden verkostoa, johon kaikki Luxemburgissa sijaitsevat unionin toimielimet osallistuvat ja joka on perustettu häirinnän ehkäisemistä ja siihen liittyvää neuvontaa koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi; on tyytyväinen tuomioistuimen häirintäyhdyshenkilöille annettuun tehokkaaseen koulutukseen;
53.
pitää valitettavana, että tuomioistuin ei ole ilmoittanut parlamentille suunnitelmista tehostaa virka-autojen käyttöä koskevaa valvontajärjestelmää; korostaa vaatimusta siitä, että kuljettajien olisi saatettava jäseniä näiden kotimaihin vain perustelluissa poikkeustapauksissa; kehottaa painokkaasti tuomioistuinta ottamaan pikaisesti käyttöön toimenpiteitä sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa kuljettaja ajaa virka-autolla jäsenen kotimaahan ilman, että jäsen on kyydissä; korostaa, että tällaiset käytännöt voivat aiheuttaa tuomioistuimelle suuria maineeseen liittyviä ja eettisiä riskejä; kehottaa tuomioistuinta raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän asian edistymisestä kesäkuuhun 2020 mennessä;
54.
panee merkille, että käännöstyömäärästä ulkoistettiin yli 40 prosenttia ja että ulkoistetun käännössivun kustannus vuonna 2018 oli 103,10 euroa (111,30 euroa vuonna 2017); panee merkille, että talon sisällä käännetyn sivun kustannus vuonna 2018 oli 128,07 euroa (136,70 euroa vuonna 2017); toteaa, että sisäisiin kustannuksiin sisältyvät kaikki tarvittavat alakulut, kuten tietotekniikka, toimistotilat ja vastaavat kulut; toteaa, että nykytilanteessa tuomioistuin ei pidä suositeltavana nostaa ulkoistamisastetta entisestään ja että toimielimen käsittelemien tietojen arkaluonteisuuden vuoksi osa käännöstyöstä olisi säilytettävä talon sisällä; pyytää tuomioistuinta esittämään talousarvion valvontavaliokunnalle perustelunsa tässä asiassa;
55.
toteaa, että henkilöstön jäseniin kuuluville Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille on ilmoitettu, että nimittävä viranomainen ei aio vaatia virkamiehiä, jotka eivät enää ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, eroamaan Yhdistyneen kuningaskunnan erottua unionista; panee merkille, että samoin Yhdistyneestä kuningaskunnasta tuleville väliaikaisille ja sopimussuhteisille toimihenkilöille on ilmoitettu, että arviointi, joka perustuu yksikön etuun, tehdään tapauskohtaisesti;
56.
korostaa kaikkea viime vuosina tehtyä työtä sellaisilla aloilla kuin tulosbudjetointi, eettiset toimintapuitteet lukuisine niihin liittyvine sääntöineen ja menettelyineen, tehostetut viestintätoimet ja lisääntyneet toimenpiteet avoimuuden parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten välisten yksikön tason sopimusten ja yhteistyösopimusten merkittävän määrän; korostaa unionin toimielinten ja elinten välisen yhteistyön ja kokemustenvaihdon merkitystä; kehottaa analysoimaan mahdollisuutta virallistaa verkostoitumistoimia eri aloilla parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi.
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2019/629, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 1).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/2422, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta (EUVL L 341, 24.12.2015, s. 14).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/157 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1883,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019) 316 – C9-0057/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset (3), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0028/2020), |
1.
myöntää Euroopan oikeusasiamiehelle vastuuvapauden oikeusasiamiehen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan oikeusasiamiehelle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/159 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1884,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka VIII — Euroopan oikeusasiamies
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0028/2020), |
|
A. |
haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa; |
1.
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi Euroopan oikeusasiamiehen tilinpäätöksestä varainhoitovuonna 2018 antamassaan kertomuksessa, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;
2.
panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen oikeusasiamiehen hallintomenoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia;
3.
pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena;
4.
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin valitsi kaikkien unionin toimielinten ja elinten osalta yhteensä 45 tapahtuman otoksen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Hallinto”; panee merkille, että tarkoituksena oli poimia edustava otos otsakkeen 5 eri menoista, jotka edustavat 6,3:a prosenttia unionin talousarviosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella hallintomenoihin liittyvä riski on vähäinen; katsoo kuitenkin, että ”muihin toimielimiin” liittyvien valittujen tapahtumien määrä ei ole riittävä, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään tarkastettavien tapahtumien määrää vähintään 10 prosentilla;
5.
pitää myönteisenä, että oikeusasiamies noudattaa hyvää käytäntöä, jonka mukaan vuotuisen toimintakertomuksen toimittamisen määräaika on tilikautta seuraavan vuoden 31. maaliskuuta; pitää siten myönteisenä, että oikeusasiamies hyväksyi vuotuisen toimintakertomuksensa 28. maaliskuuta mennessä, jolloin vastuuvapauden myöntävälle toimielimelle jäi enemmän aikaa syventyä siihen ja suorittaa vastuuvapausmenettely paremmin;
6.
tähdentää, että oikeusasiamiehen talousarvio on puhtaasti hallinnollinen ja vuonna 2018 se oli 10 837 545 euroa (vuonna 2017 se oli 10 905 441 euroa), mikä merkitsee 67 896 euron (0,62 prosentin) vähennystä; panee tyytyväisenä merkille oikeusasiamiehen kaiken kaikkiaan järkevän ja moitteettoman varainhoidon varainhoitovuonna 2018; panee merkille, että kokonaismäärärahoista sidottiin 95,33 prosenttia (93,91 prosenttia vuonna 2017) ja maksettiin 91,33 prosenttia (86,20 prosenttia vuonna 2017);
7.
panee merkille parannukset, jotka liittyvät siihen, että vuodelta 2018 vuodelle 2019 siirrettyjä määrärahoja oli 433 865,17 euroa (4 prosenttia vuoden 2018 talousarviosta) verrattuna 841 340,68 euron siirtoihin (7,71 prosenttia vuoden 2017 talousarviosta) vuodelta 2017 vuodelle 2018;
8.
panee kuitenkin merkille, että määrärahoja jäi käyttämättä useissa budjettikohdissa, kuten budjettikohdassa B3-030 (ulkoiset kokoukset), jossa 13 514,61 euroa 45 000 eurosta jäi käyttämättä, ja budjettikohdassa B3-210 (julkaisut), jossa 47 530,48 euroa 161 100 eurosta jäi käyttämättä; muistuttaa, että tarvitaan toimenpiteitä talousarviota koskevien yliarviointien minimoimiseksi;
9.
panee merkille oikeusasiamiehen rajalliset resurssit koko ajan kasvavan työmäärän hoitamiseksi; tukee oikeusasiamiehen pyyntöä saattaa henkilöstötaulukko vastaamaan todellisia tarpeita ja työmäärää yksilöimällä luonteeltaan pysyviä tehtäviä, jotka vakituisen henkilöstön olisi hoidettava; panee merkille, että henkilöstötaulukossa oli 82 virkaa ja toimea vuonna 2018 (77 virkaa ja toimea vuonna 2013); pyytää oikeusasiamiestä raportoimaan mahdollisista tehokkuushyödyistä, jotka saadaan pelkästään tehtävien uudelleenorganisoinnista ja uudelleenjaosta;
10.
kannustaa oikeusasiamiehen toimistoa tekemään yhteistyötä unionin muiden toimielinten kanssa kulujen rajoittamiseksi; panee merkille käännöstoimen osalta, että oikeusasiamiehellä ei ole omia kääntäjiä ja se on siksi riippuvainen Euroopan parlamentista ja Euroopan unionin elinten käännöskeskuksesta; panee kuitenkin merkille, että vuonna 2018 käännöskulut kasvoivat, sillä oikeusasiamies käytti käännöstoimeen 343 771 euroa (262 631 euroa vuonna 2017);
11.
panee tyytyväisenä merkille esimerkillisen sukupuolijakauma johtotehtävissä, joissa työskenteli neljä naista ja neljä miestä; panee kuitenkin merkille, että koko henkilöstöstä 65 prosenttia on naisia ja vain 35 prosenttia miehiä; kannustaa kehittämään oikeusasiamiehen toimiston työskentely-ympäristöä sukupuolijakauman suhteen tasa-arvoisemmaksi;
12.
toteaa johtotehtävissä toimivien maantieteellisen tasapainon osalta, että vuonna 2018 oikeusasiamiehen toimistossa työskenteli johtotehtävissä henkilöitä kuudesta eri maasta (Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Puola ja Ruotsi), kun vuonna 2013 maita oli kahdeksan (Itävalta, Saksa, Tanska, Kreikka, Irlanti, Puola, Portugali ja Iso-Britannia); ottaa huomioon, että johtajien kokonaismäärä väheni 11:stä 8:aan vuosina 2013–2018; kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan pyrkimyksiään maantieteellisen tasapainon saavuttamiseksi ottaen kuitenkin huomioon oikeusasiamiehen toimiston pienen koon ja ydintoiminnan erityisluonteen;
13.
pitää myönteisinä oikeusasiamiehen toimiston toimia, jotka liittyvät uuteen sukupuolten tasa-arvopolitiikkaan, mutta pitää valitettavana koulutuspäivien keskimääräisen lukumäärän eroa sukupuolten välillä: miehillä keskimäärin 6,8 ja naisilla keskimäärin 5,9 koulutuspäivää;
14.
panee merkille vuoden 2017 henkilöstöhallinnon kehyksen meneillään olevan täytäntöönpanon, jonka yhteydessä hyväksytään uusia sääntöjä väliaikaisten toimihenkilöiden palkkaamisesta, päätös osa-aikatyöstä ja työajan hyvittämisestä sekä syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun toimintaperiaatteet; panee merkille palvelukseenottomenettelyjen parantamiseen tähtäävät muut aloitteet sekä henkilöstön opintokäyntien ja henkilöstövaihto-ohjelmien kaltaiset toimet;
15.
kannustaa oikeusasiamiestä edelleen kehittämään pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehystä, jossa käsitellään henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, syrjimättömyyttä, etätyöskentelyä, maantieteellistä tasapainoa ja palvelukseenottoa sekä vammaisten henkilöiden integroimista henkilöstöön;
16.
panee kiinnostuneena merkille, että oikeusasiamies on sisäisten toimiensa yhteydessä pyytänyt Euroopan vammaisfoorumia levittämään kanaviensa kautta oikeusasiamiehen harjoitteluilmoitusta vammaisten henkilöiden kannustamiseksi hakemaan harjoittelupaikkaa; panee merkille, että hakulomaketta on tarkistettu siten, että se sisältää kysymyksen valintamenettelyjen aikana tarvittavista kohtuullisista mukautuksista;
17.
panee oikeusasiamiehen sisäisen valvonnan standardien osalta tyytyväisenä merkille, että työpaikkahäirinnän ehkäisemistä koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettiin toimia, joihin kuuluu ammattietiikasta vastaavien henkilöiden (yksi Brysselissä ja yksi Strasbourgissa) ja sovittelukomitean jäsenten nimittäminen; panee merkille, että kaikki henkilöstön jäsenet osallistuivat eettistä toimintaa, muun muassa työpaikkahäirinnän ehkäisemistä, koskevaan pakolliseen koulutukseen syyskuussa 2018 ja että yksikönpäälliköille järjestettiin oma tilaisuus marraskuussa 2018;
18.
pitää myönteisenä, että on pantu täytäntöön oikeusasiamiehen henkilöstöä koskevat, vuonna 2017 hyväksytyt eettisiä ja hyviä toimintatapoja koskevat ohjeet, joissa uusia henkilöstön jäseniä vaaditaan tekemään sidonnaisuusilmoitus ja työsuhteensa päättäville työntekijöille annetaan tietoa heidän velvollisuuksistaan;
19.
pitää valitettavana, että oikeusasiamiehen vuoden 2017 vastuuvapauspäätöslauselmaa koskevassa seurantakertomuksessa vain toistetaan parlamentin huomautukset useimpiin mainituista kohdista antamatta tarkempia tietoja; korostaa, että seurantakertomus on olennaisen tärkeä parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle, ja kehottaa oikeusasiamiestä sisällyttämään seuraavaan seurantakertomukseensa tarvittavat vastaukset ja selvitykset esitettyihin kohtiin;
20.
panee merkille, että sääntöjen yleistä noudattamista koskevassa oikeusasiamiehen keskeisessä tulosindikaattorissa tavoitetta, joka on kunnianhimoiset 90 prosenttia, ei saavutettu vuonna 2018; panee merkille, että noudattamisaste oli 81 prosenttia (85 prosenttia vuonna 2017), kun taas yleistä etua koskevien tutkimusten tapauksessa se oli 85 prosenttia (79 prosenttia vuonna 2017); pitää viimeksi mainittua noudattamisastetta merkittävänä, sillä sääntöjen noudattamisen vaikutukset todennäköisesti hyödyttävät suurempaa yleisöä;
21.
tukee oikeusasiamiehen aikomusta tehdä entistäkin tiiviimpää yhteistyötä parlamentin kanssa sen varmistamiseksi, että sille tiedotetaan laiminlyönneistä ja erityisesti tutkimusten yhteydessä havaituista hallinnollisista epäkohdista sekä tapauksista, joissa toimielimet vastaavat kielteisesti oikeusasiamiehen suosituksiin; uskoo, että tällaiset tiedot tiivistetyssä ja järjestetyssä muodossa olisivat erittäin arvokkaita parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle; panee kuitenkin merkille oikeusasiamiehen vahvistuksen siitä, että yleisesti ottaen toimielimet tekevät rakentavaa yhteistyötä oikeusasiamiehen kanssa;
22.
korostaa, että keskeisen tulosindikaattorin 7 (tehokkuus: kantelujen ja tutkimusten hoitamista koskeva, erillisistä osista koostuva indikaattori) kaikissa kolmessa osassa tulokset ovat tavoitetasolla tai sen yläpuolella; panee merkille, että tutkimuksen käsittely saatettiin päätökseen kuuden kuukauden sisällä 57 prosentissa tapauksista ja 18 kuukauden sisällä 88 prosentissa tapauksista (tavoitteet 50 ja 80 prosenttia) ja että indikaattorin kolmannessa osassa – sellaisten tapauksien suhteellinen osuus, joissa käsiteltäväksi ottamista koskeva päätös on tehty kuukauden sisällä – osuus on kasvanut merkittävästi eli 69 prosentista vuonna 2016 aina 86 prosenttiin vuonna 2017 ja saavuttanut 90 prosentin tavoitearvon vuonna 2018;
23.
panee merkille, että kaikenlaisten kantelujen keskimääräinen käsittelyaika piteni 79 päivään vuonna 2018 (64 päivää vuonna 2017), kun taas tutkimusten keskimääräinen käsittelyaika lyheni 255 päivään vuonna 2018 (266 päivää vuonna 2017 ja 369 päivää vuonna 2013); panee kuitenkin merkille, että päätettyjen kanteluihin perustuvien tutkimusten määrä kasvoi 53 prosenttia, mikä selittää kaikkien kantelujen pidentyneen keskimääräisen käsittelyajan;
24.
panee merkille, että toimivallan piiriin kuuluvien kantelujen määrä (880 verrattuna 751 kanteluun vuonna 2017) kasvoi edelleen merkittävästi vuonna 2018 (17 prosentin lisäys), kun se vuonna 2017 kasvoi 5,5 prosenttia; panee merkille, että kantelujen perusteella aloitettujen tutkimusten määrä oli 482, kun se vuonna 2017 oli 433 (11 prosentin lisäys), ja päätettyjen kanteluihin perustuvien tutkimusten määrä oli 534, kun se vuonna 2017 oli 348 (53 prosentin lisäys); panee merkille, että aloitettujen ja päätettyjen tutkimusten lisääntyminen johtuu osittain siitä, että uudelleenluokittelun vuoksi eräät tapaukset, joissa luokittelu olisi aikaisemmin ollut ”ei perusteita tutkimukseen”, päätetään nyt ”tutkimuksina, joissa ei havaittu hallinnollisia epäkohtia”;
25.
panee merkille oikeusasiamiehen vuonna 2018 päätökseen saattamien tutkimusten tulokset: a) hallinnollisia epäkohtia ei havaittu 254 tapauksessa (46,6 prosenttia), b) asianomaiset toimielimet sopivat asian – ehdotukset hyväksyttiin – ratkaisut saatiin aikaan 221 tapauksessa (40,6 prosenttia), c) lisätutkimuksia ei tarvittu 56 tapauksessa (10,3 prosenttia), d) hallinnollisia epäkohtia havaittiin 29 tapauksessa (5,3 prosenttia) ja e) muut tulokset 10 tapauksessa (1,8 prosenttia); toteaa, että oikeusasiamiehen perustehtävänä on varmistaa, että unionin hallinto palvelee yleistä etua, ja auttaa kaikkia niitä, joilla on ongelmia unionin toimielinten kanssa;
26.
panee merkille, että vuodesta 2013 oikeusasiamiehen verkkosivustolla on julkaistu yksityiskohtaisia tietoja oikeusasiamiehen virkamatkoista, myös niiden kustannuksista, tarkoituksesta ja kestosta; toteaa, että vuonna 2018 matkakulut olivat 27 206,79 euroa (30 592 euroa vuonna 2017); muistuttaa, että avoimuussyistä vuotuiseen toimintakertomukseen olisi sisällytettävä luettelo virkamatkojen vuotuisesta tilanteesta;
27.
antaa tunnustusta aloitteelle ”Hyvän hallinnon palkinto”, jolla annetaan virallisesti tunnustusta hyvästä työstä ja autetaan näin jakamaan parhaita käytäntöjä toimielinten välillä ja joka toimii inspiraation lähteenä tuleville hankkeille; pitää myönteisenä yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiesten verkoston, muiden jäsenvaltioiden elinten sekä kansainvälisten verkostojen ja järjestöjen kanssa korkeimman vaatimustason määrittämiseksi ja edistämiseksi;
28.
pitää myönteisinä oikeusasiamiehen kyberturvallisuuden ja tietosuojan parantamiseen tähtääviä toimia, joita ovat esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian turvallisuutta koskevat koulutukset, tietosuojaloukkausten käsittelyä koskevan menettelyn kehittäminen sekä tietosuojavastaavan ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kuuleminen ajoissa hankkeiden sisäänrakennetun yksityisyyden suojan varmistamiseksi; pyytää oikeusasiamiestä raportoimaan myös jatkossa parhaillaan toteutettavien toimien täytäntöönpanosta, myös tietosuojan vaikutustenarvioinnin mallin laatimisesta sekä käsittelytoimien keskusrekisterin luomisesta;
29.
toteaa, että vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot voivat luoda lisäarvoa oikeusasiamiehelle; korostaa erityisesti tällaisten ohjelmistojen roolia pyrittäessä lisäämään avoimuutta ja välttämään riippuvuus yhdestä tarjoajasta; panee myös merkille niiden potentiaalin turvallisuuden parantamisen alalla, sillä ne mahdollistavat puutteiden tunnistamisen ja korjaamisen; suosittelee painokkaasti, että kaikki toimielimelle kehitetyt ohjelmistot asetetaan julkisesti saataville vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmiston lisenssillä;
30.
korostaa, että on tärkeää saada unionin kansalaiset tietoisiksi mahdollisuudesta kääntyä oikeusasiamiehen puoleen, jos ilmenee hallinnollisia epäkohtia; panee merkille, että oikeusasiamiehen toimisto pyrkii jatkuvasti lisäämään näkyvyyttään muun muassa ottamalla vuonna 2018 käyttöön uuden verkkosivuston, johon sisältyy parannettu rajapinta mahdollisia kanteluja varten ja käyttäjäystävällinen hakutoiminto; panee merkille uuden videon, jossa käsitellään muun muassa tiedonsaantia, unionin rahoitukseen liittyviä ongelmia ja edunvalvonnan avoimuutta; panee merkille, että erilaisista alustoista oikeusasiamiehen Twitter-tilillä seuraajien määrä kasvoi 17 prosenttia, LinkedIn-tilillä 13 prosenttia ja Instagramissa huomattavat 61 prosenttia; kannustaa edelleen käyttämään itseisännöityjä vapaita ja avoimen lähdekoodin verkkoyhteisöalustoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota käyttäjien tietosuojaan;
31.
kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan palvelujensa sähköistämistä koskevaa johdonmukaista politiikkaa;
32.
suhtautuu myönteisesti sosiaalisen median suuntaviivojen kehittämiseen yhteistyössä muiden unionin toimielinten kanssa ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon, jotta voidaan vastata unionin toimielinten kohtaamiin haasteisiin, jotka liittyvät sosiaalisen median lisääntyvään käyttöön ja näkyvyyteen siellä;
33.
kannustaa oikeusasiamiehen toimistoa jatkamaan toimiaan ympäristöjalanjälkensä pienentämiseksi, kuten edistämään digitalisaatiota paperin käytön vähentämiseksi ja rajoittamaan henkilöstön virkamatkoja kannustamalla videoneuvottelujen hyödyntämiseen sekä edistämään joukkoliikenteen käyttöä; pyytää toimittamaan lisätietoa näiden toimien toteuttamisesta vuoden 2019 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä;
34.
korostaa, että parlamentti on toistuvasti pyytänyt oikeusasiamiehen ohjesäännön tarkistamista uusien realiteettien ja haasteiden vuoksi; toteaa, että ohjesääntöä tarkistettiin viimeksi vuonna 2008 ja parlamentti hyväksyi lopulta helmikuussa 2019 päätöslauselman luonnoksesta Euroopan parlamentin asetukseksi Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (oikeusasiamiehen ohjesääntö); toteaa, että on oikeusasiamiehen tehtävä antaa tämän asetuksen soveltamissäännöt; pyytää oikeusasiamiehen toimistoa raportoimaan asiasta seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan;
35.
suhtautuu myönteisesti siihen, että oikeusasiamies toteutti ns. pyöröovitapausten käsittelyä koskevan tutkimuksen ja tarkasteli sitä, miten 15 unionin toimielintä ja elintä (mukaan lukien Euroopan parlamentti, neuvosto ja tuomioistuin) julkaisevat tietoja, kun niiden ylemmät toimihenkilöt pyytävät lupaa siirtyä muihin tehtäviin toimielimen ulkopuolelle, sekä sitä, kuinka usein tällaisia tietoja julkaistaan, ja tietojen laajuutta ja sisältöä; panee merkille, että oikeusasiamies havaitsi, että alaa koskevien sääntöjen määrätietoisen täytäntöönpanon merkitys tiedostetaan mutta että joitakin parannusehdotuksia on kuitenkin esitetty; pitää myönteisenä, että oikeusasiamies aikoo toteuttaa seurantatutkimuksen vuonna 2020;
36.
antaa oikeusasiamiehelle tunnustusta uudesta nopeutetusta sisäisestä menettelystä, jolla käsitellään asiakirjoihin tutustumista koskevia kanteluja; panee merkille, että uudessa järjestelmässä kanteluja koskevat päätökset tehdään kolme kertaa nopeammin kuin tavanomaisessa menettelyssä; pyytää oikeusasiamiestä jakamaan muiden unionin toimielinten ja elinten kanssa tämän uuden menettelyn tehokkuutta koskevan arviointinsa tulokset;
37.
pitää myönteisenä oikeusasiamiehen yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa kummallekin taholle välitetyissä tapauksissa; panee merkille päällekkäisten tutkimusten välttämiseksi käyttöön otetun suoran yhteyskanavan, joka tuotti ensimmäiset tulokset vuonna 2018;
38.
korostaa kaikkea viime vuosina tehtyä työtä sellaisilla aloilla kuin tulosbudjetointi, eettiset toimintapuitteet kaikkine niihin liittyvine sääntöineen ja menettelyineen, tehostetut viestintätoimet ja lisääntyneet toimenpiteet avoimuuden lisäämiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten välisten palvelu- ja yhteistyösopimusten huomattavan määrän; korostaa unionin toimielinten ja elinten välisen yhteistyön ja kokemustenvaihdon merkitystä; kehottaa analysoimaan mahdollisuutta virallistaa verkostoitumistoimia eri aloilla parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/164 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1885,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)0316 – C9-0058/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset (3), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0029/2020), |
1.
myöntää Euroopan tietosuojavaltuutetulle vastuuvapauden tietosuojavaltuutetun talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tietosuojavaltuutetulle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/166 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1886,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0029/2020), |
|
A. |
haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa; |
1.
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi kertomuksessaan Euroopan tietosuojavaltuutetun tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018, ettei tietosuojavaltuutetun henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla ollut havaittu vakavia puutteita;
2.
panee merkille, että tietosuojavaltuutetun vuotuisen toimintakertomuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin tutki yhden tapahtuman varainhoitovuodelta 2018 eikä tämä tarkastelu antanut aihetta huomautuksiin;
3.
panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen tietosuojavaltuutetun hallintomenoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen pyynnön ottaa uudelleen käyttöön jälkitarkastukset, jotka ovat jälleen käytössä;
4.
pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena;
5.
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin valitsi kaikkien unionin toimielinten ja elinten osalta yhteensä 45 tapahtuman otoksen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Hallinto”; panee merkille, että tarkoituksena oli poimia edustava otos otsakkeen 5 eri menoista, jotka edustavat 6,3:a prosenttia unionin talousarviosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella hallintomenoihin liittyvä riski on vähäinen; katsoo kuitenkin, että ”muihin toimielimiin” verrattuna valittujen tapahtumien määrä ei ole riittävä, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään tarkastettavien tapahtumien määrää vähintään 10 prosentilla;
6.
muistuttaa, että tietosuojavaltuutettu ei ole unionin erillisvirasto, ja katsoo, että vaikka sen talousarvio muodostaa hyvin pienen prosenttiosuuden unionin talousarviosta, tilintarkastustuomioistuimen olisi kuitenkin tutkittava asianmukaisesti tietosuojavaltuutetun toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus, sillä avoimuus on olennaisen tärkeää kaikkien unionin elinten asianmukaisen toiminnan kannalta; toteaa, että tietosuojavaltuutettua ei käsitellä unionin vuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevassa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa eikä unionin virastoja ja muita elimiä koskevassa vuoden 2018 kertomuksessa; painottaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuimen suorittamien riippumattomien ulkoisten tarkastusten tuloksia koskevien tietojen olisi oltava julkisesti saatavilla kaikkien unionin elinten osalta; kehottaa siksi tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan kantaansa uudelleen ja aloittamaan tietosuojavaltuutettua koskevien tarkastuskertomusten julkaisemisen tulevana vuonna; pyytääkin tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erilliset vuotuiset toimintakertomukset tietosuojavaltuutetun tilinpäätöksestä, sillä kyseessä on tärkeä unionin elin, joka pyrkii varmistamaan, että unionin toimielimet ja elimet kunnioittavat täysimääräisesti oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaan;
7.
panee tyytyväisenä merkille tietosuojavaltuutetun kaiken kaikkiaan järkevän ja moitteettoman varainhoidon; toteaa, että tietosuojavaltuutettu on erottanut selkeästi toisistaan ”nykyiset ja uudet toiminnot”; panee merkille 1,54 prosentin lisäyksen nykyisissä toiminnoissa, mikä noudattelee tietosuojavaltuutetun säästöpolitiikkaa, ja toteaa, että säästötoimien yhteydessä useimmissa budjettikohdissa varat jäädytettiin ja lisäystä oli 0 prosenttia; toteaa kuitenkin, että nykyisissä toiminnoissa tapahtunut lisäys liittyy lähinnä unionin uuden elimen eli Euroopan tietosuojaneuvoston perustamiseen ja siihen liittyviin toimintoihin (tietosuojaneuvosto aloitti toimintansa 25. toukokuuta 2018);
8.
huomauttaa, että vuonna 2018 tietosuojavaltuutetun määrärahat olivat yhteensä 14 449 068 euroa (11 324 735 euroa vuonna 2017), mikä merkitsee 27,59 prosentin korotusta vuoden 2017 talousarvioon verrattuna (määrärahat kasvoivat 21,93 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017); on ilahtunut siitä, että 93,7 prosenttia kaikista määrärahoista oli sidottu vuoden 2018 loppuun mennessä, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 89 prosenttia; panee huolestuneena merkille, että talousarvion toteutusaste maksumäärärahojen osalta oli 75,2 prosenttia, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 77 prosenttia kaikkien määrärahojen osalta;
9.
katsoo edelleen, että ennakkoarviot tuloista ja menoista ovat välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa tehokas talousarvion toteutus tulevina vuosina; myöntää, että tietyillä tosiseikoilla on tässä ratkaiseva merkitys ja esimerkiksi henkilöstön vähäiselläkin vaihtuvuudella on merkittävä vaikutus talousarvion yleiseen toteutusasteeseen, koska tietosuojavaltuutetun henkilöstön palkkojen osuus kaikista määrärahoista on yli 53 prosenttia; toteaa, että äskettäin perustettuun tietosuojaneuvostoon liittyvät ennakkoarviot voivat olla paikkansapitäviä vasta, kun se on toiminut jo joitakin vuosia;
10.
panee kiinnostuneena merkille, että tietosuojavaltuutettu on käynnistänyt uuden avoimen kilpailun luodakseen erittäin pätevien tietosuoja-asiantuntijoiden reservin tulevien palvelukseenottotarpeidensa täyttämiseksi; toteaa henkilöstön palvelukseenottoa koskevan suunnittelun osalta, että tietosuojavaltuutettu on pyytänyt kohtuullista kuuden henkilöstön jäsenen lisäystä tietosuojaneuvoston perustamiseen liittyvien valmistelutöiden takia;
11.
toteaa, että vuosi 2018 oli tietosuojavaltuutetun kannalta merkittävä, koska vuonna 2016 annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 (2) tietosuojasääntöjen uudenaikaistamiseksi; huomauttaa, että asetuksen (EU) 2016/679 mukaiset uudet tehtävät ja vastuut edellyttävät tulevaisuudessa lisäresursseja; panee merkille, että tietosuojavaltuutetulla oli 97 henkilöstön jäsentä vuonna 2018 (55 vuonna 2013); pyytää kuitenkin tietosuojavaltuutettua arvioimaan, voitaisiinko mahdollisia tehokkuushyötyjä saavuttaa pelkästään tehtävien uudelleenorganisoinnilla ja uudelleenjaolla;
12.
toteaa, että tämän uuden lainsäädännön myötä perustettiin tietosuojaneuvosto, joka koostuu 28 jäsenvaltion tietosuojaviranomaisista ja tietosuojavaltuutetusta ja jonka tehtävänä on varmistaa asetuksen (EU) 2016/679 johdonmukainen täytäntöönpano kaikkialla unionissa; huomauttaa, että huomattavan paljon tietosuojavaltuutetun aikaa ja työpanosta alkuvuonna 2018 käytettiin tietosuojaneuvoston sihteeristön tukemiseen sekä osallistumiseen täysipainoisesti tietosuojaneuvoston työhön sen jäsenenä;
13.
toteaa, että henkilötietojen käsittelyä koskevien uusien sääntöjen perusteella myös unionin toimielinten ja elinten on varmistettava, että ne noudattavat näitä sääntöjä, ja tämä käsittää niiden tietoteknisen infrastruktuurin ja järjestelmien ylläpidon ja hallinnon; panee merkille, että tietosuojavaltuutettu on laajentanut alakohtaisten ohjeiden luetteloaan ja käynnistänyt ohjelman, jossa selvitetään, noudatetaanko sääntöjä unionin elimissä;
14.
toteaa, että Euroopan tietosuojaviranomaisten välille tarvitaan lisää avoimuutta ja yhteistyötä; korostaa tietosuojavaltuutetun ja jäsenvaltioiden kansallisten tietosuojaviranomaisten välisen yhteistyön merkitystä, jotta voidaan varmistaa tehokas valvonta sekä yhteistyö valmisteltaessa uutta oikeudellista kehystä; kehottaa tietosuojavaltuutettua antamaan talousarvion valvontavaliokunnalle tietoa kaikista saaduista tuloksista;
15.
toteaa, että tietosuojavaltuutettu julkaisee vuosittain tietoa muiden toimielinten kanssa tekemästään yhteistyöstä, joka käsittää esimerkiksi työterveys-, käännös- ja tulkkaus-, ateria- ja koulutuspalveluja koskevat yksikön tason sopimukset sekä kiinteistö-, logistiikka-, turvallisuus- ja tietotekniikkapalveluja koskevat hallinnolliset sopimukset; pitää myönteisenä, että tietosuojavaltuutetun ja tietosuojaneuvoston välillä on tehty lähinnä tietotekniikkaa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja, jonka perusteella viimeksi mainittu uusi unionin elin voi hyötyä kaikesta tietosuojavaltuutetun viime vuosina tekemästä työstä;
16.
panee tyytyväisenä merkille tietosuojavaltuutetun aikomuksen (hankintaprosessien uudenaikaistamisen yhteydessä) ottaa käyttöön sähköinen työnkulku, jotta menettelyt voidaan toteuttaa paperittomina; pitää tärkeänä tietosuojavaltuutetun ja komission välistä yhteistyötä hankinnoissa, varainhoidossa ja henkilöresursseissa; pitää myönteisenä, että komission budjettipääosaston ja tietotekniikan pääosaston kanssa on tehty yksikön tason sopimus ABAC- ja Sysper 2 -työkaluista, kuten edellisessä vastuuvapausmietinnössä pyydettiin; kannustaa tietosuojavaltuutettua edistämään palvelujen digitalisointia koskevien johdonmukaisten toimintaperiaatteiden aikaansaamista;
17.
toteaa, että eettisten asiain neuvonantajan ensimmäinen toimintasuunnitelma pantiin kokonaisuudessaan täytäntöön ja että toisessa raportissa esitetään useita toimenpiteitä, kuten tietosuojavaltuutetun ja henkilöstön jäsenten menettelysääntöjen tarkistaminen, tarkistettu päätös ulkoisesta toiminnasta ja mahdollinen liittyminen unionin toimielinten uuteen avoimuusrekisteriin; kehottaa tietosuojavaltuutettua panemaan pyydetyt toimenpiteet täytäntöön mahdollisimman pian; suhtautuu myönteisesti eettisten toimintapuitteiden yhteydessä järjestettyihin tiedotustilaisuuksiin; pyytää, että seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessa annettaisiin yksityiskohtaista tietoa eettisiin toimintapuitteisiin liittyvistä tuloksista;
18.
pitää myönteisenä, että vuonna 2016 hyväksytyt väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat sisäiset säännöt aiotaan päivittää, jotta voidaan lujittaa väärinkäytösten paljastajien ja väitettyjen tekijöiden suojelua; panee merkille tietyt suojatoimenpiteet, kuten riskinarvioinnin ja sen, että pääsyä asiaan liittyviin asiakirjoihin rajoitetaan tiukasti tiedonsaantitarpeen mukaan; kehottaa tietosuojavaltuutettua pyytämään, että eettisten asiain neuvonantaja kiinnittäisi tähän asiaan erityistä huomiota seuraavassa koko henkilöstölle järjestettävässä tiedotustilaisuudessa; panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutetun toimistossa ei ole toistaiseksi ollut yhtään väärinkäytösten paljastamiseen liittyvää tapausta;
19.
palauttaa mieliin kyberturvallisuuteen liittyvän tietosuojan merkityksen; on tyytyväinen siihen, että tietosuojavaltuutettu on antanut unionin toimielimille ohjeita siitä, miten ne voivat suojata henkilötietoja toteuttaessaan kyberturvallisuustoimenpiteitä, miten kattavat tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät toimivat perustana sekä tietosuojaa että kyberturvallisuutta koskevien velvoitteiden täyttämiselle ja miten ne voivat täyttää henkilötietojen tietoturvaloukkauksia koskevat tiedoksianto- ja ilmoittamisvelvoitteensa; toteaa, että Cambridge Analytican toteuttamaan Facebook-tietojen väärinkäyttöön liittyvä skandaali ja kasvava näyttö laittomasta puuttumisesta vaaleihin edellyttävät tietosuojavaltuutetulta toimia; korostaa, että tietosuojavaltuutetun on torjuttava mahdollista digitaalisten tietojen väärinkäyttöä;
20.
toteaa, että vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot voivat luoda lisäarvoa tietosuojavaltuutetulle; korostaa erityisesti tällaisten ohjelmistojen roolia avoimuuden lisäämisessä ja toimittajariippuvuuteen liittyvien ongelmien ehkäisyssä; toteaa myös, että tällaisilla ohjelmistoilla voi olla mahdollista parantaa turvallisuutta, koska niillä voidaan tunnistaa ja korjata heikkouksia; suosittaa painokkaasti, että toimielimelle kehitetyt ohjelmistot asetetaan yleisesti saataville vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmiston lisensseillä;
21.
on tyytyväinen siihen, että häirinnän kieltämistä koskeva päätös on asetettu koko henkilöstön saataville tietosuojavaltuutetun intranetsivustolla; panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu valmistelee parhaillaan häirinnän kieltämistä koskevan päätöksen tarkistamista sekä valtuutusta nimittää uusia luottamuksellista neuvontaa antavia henkilöitä; toteaa, että 69 prosenttia vuoden 2018 henkilöstökyselyyn vastanneista sanoi olevansa tietoisia työpaikkakiusaamista ja seksuaalista häirintää koskevasta nykyisestä toimintapolitiikasta; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 koulutettiin yksi luottamuksellista neuvontaa antava henkilö;
22.
suhtautuu myönteisesti siihen, että tietosuojavaltuutetun ansioluettelo ja sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus ovat saatavilla tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla; toteaa, että ilmoitukset perustuvat pakostakin siihen, mitä asianosaiset itse haluavat ilmoittaa, eikä tietosuojavaltuutetulla tai eettisten asiain neuvonantajalla ole tutkintavaltuuksia varmistua ilmoitettujen tietojen todenperäisyydestä ja kattavuudesta; kehottaa tietosuojavaltuutettua yhdessä muiden unionin toimielinten ja elinten kanssa arvioimaan, miten järjestelmää voitaisiin parantaa;
23.
kehottaa tietosuojavaltuutettua takaamaan, että kaikki eettisiin toimintapuitteisiin liittyvät ohjeet ja menettelyt julkaistaan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla ja päivitetään säännöllisesti; kehottaa tietosuojavaltuutettua jatkamaan toimiaan, joiden tavoitteena on parantaa verkossa saatavilla olevia tietoja avoimuuden ja julkisen valvonnan mahdollistamiseksi;
24.
pitää valitettavana, ettei vuotuisessa toimintakertomuksessa ollut tarkempaa tietoa konkreettisista toimenpiteistä, jotka koskevat työhyvinvoinnin parantamista; on kuitenkin ilahtunut siitä, että vuonna 2018 on hyväksytty ja/tai toteutettu tiettyjä päätöksiä ja toimintaperiaatteita, ja mainitsee esimerkkeinä henkilöstökyselyä koskevan raportin sekä etätyötä ja mentorointia koskevat tarkistetut päätökset; pyytää tietosuojavaltuutettua antamaan asiasta tarkempaa tietoa seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessa;
25.
on ilahtunut siitä, että tietosuojavaltuutettu päätti vuonna 2018 tarjota tulevaisuudessa vain palkallisia harjoittelujaksoja Blue Book -harjoitteluohjelmassa; huomauttaa, että tämä muutos tietosuojavaltuutetun harjoittelijoiden valintamenettelyyn tehtiin Euroopan oikeusasiamiehen annettua suosituksen, joka koskee palkallisten harjoittelujaksojen kelpoisuusperusteiden muuttamista; muistuttaa, että on taattava, että kaikille unionin toimielinten harjoittelijoille maksetaan asianmukainen korvaus, jottei lisättäisi taloudellisin perustein tapahtuvaa syrjintää;
26.
panee kiinnostuneena merkille, että tietosuojavaltuutetun henkilöstössä oli edustettuina 20 eri unionin kansalaisuutta (16 eri unionin kansalaisuutta vuonna 2017); toteaa sukupuolijakaumasta, että henkilöstöstä 40 prosenttia oli miehiä (32 prosenttia vuonna 2017) ja 60 prosenttia naisia; antaa tietosuojavaltuutetulle tunnustusta jatkuvista pyrkimyksistä tasapainottaa sukupuolten edustus, kun otetaan huomioon tietosuojavaltuutetun toimiston pienuus ja erityinen ydintoiminta;
27.
panee kiinnostuneena merkille, että tietosuojavaltuutettu sai neljä lisätoimistoa MTS-rakennuksesta, jonka tietosuojavaltuutettu nykyisin jakaa oikeusasiamiehen kanssa; toteaa, että tietosuojavaltuutetun henkilöstön määrän, tietosuojaneuvoston sihteeristö mukaan lukien, odotetaan edelleen kasvavan vuonna 2020, joten pidemmälle menevä laajentuminen koko rakennukseen on tarpeen; tukee tietosuojeluvaltuutetun pyyntöä ja pyytää tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle kaikista asiaan liittyvistä toimista ja tuloksista;
28.
on tyytyväinen tietosuojavaltuutetun kohdennettuihin aloitteisiin ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi; kannustaa tietosuojavaltuutettua laatimaan konkreettisen toimintasuunnitelman, jotta se voi pienentää ympäristöjalanjälkeään;
29.
on ilahtunut siitä, että tietosuojavaltuutetun viestintätoiminnan merkitys on korostunut huomattavasti viime vuosina; panee merkille toimet, joita on toteutettu tietosuojavaltuutetun verkkonäkyvyyden vaikuttavuuden lisäämiseksi; panee merkille, että vuonna 2018 järjestettiin kaksi tärkeää viestintäkampanjaa, nimittäin etiikkakysymyksiin keskittynyt kansainvälinen konferenssi (jolla tavoitettiin mahdollisimman laaja yleisö osallistumaan keskusteluun digitaalisesta etiikasta) ja joulukuussa 2018 viestintäkampanja unionin toimielimiä koskevasta uudesta tietosuoja-asetuksesta;
30.
toteaa, että tietosuojavaltuutettu käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita voidakseen seurata työtään ja resurssien käyttöään; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 tietosuojavaltuutettu saavutti tai ylitti useimmissa keskeisissä tulosindikaattoreissa asetetut tavoitteet (esimerkiksi indikaattorissa 4 ”sidosryhmien kiinnostuksen taso”, jossa tavoitteena oli 10 kuulemista, kuulemisia oli 13); toteaa, että asiaan liittyvien strategisten tavoitteiden täytäntöönpanossa on edistytty hyvin eikä korjaavia toimenpiteitä tarvita; kannustaa tietosuojavaltuutettua jatkamaan edelleen tämänsuuntaista työtä;
31.
pitää myönteisenä, että tietosuojavaltuutettu noudattaa lähes kaikkia 16:ta sisäisen valvonnan standardia, joita seurataan säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa tavoitteiden taloudellinen, tehokas ja tuloksellinen saavuttaminen; huomauttaa, että sisäinen tarkastus toteutti seurantatarkastuksen, joka koski sisäisen valvonnan standardien tarkastelun avoinna olleita suosituksia, ja totesi, että sisäisen valvonnan taso on tyydyttävä ja vaikuttava;
32.
toteaa, että sisäinen tarkastus toteutti kyselyn, jossa keskityttiin kolmeen pääalueeseen, jotka olivat tietosuojavaltuutetun hallintotapa tietosuojaneuvoston yhteydessä, henkilöstö-, talousarvio- ja varainhallinnon toteuttamiskehys sekä logistinen tuki tietosuojaneuvoston ja tietosuojavaltuutetun tukiryhmille ja jotka siis otettiin lähemmän tarkastelun kohteeksi; huomauttaa, että sisäinen tarkastus antoi loppuraportin, jonka mukaan kaikki suositukset ovat vain ”pohdittavia asioita” eivätkä edellytä sen mukaan mitään jatkotoimia;
33.
toteaa, että käännöksiin käytettiin 337 057,35 euroa tietosuojavaltuutetun ja 516 461,90 euroa tietosuojaneuvoston toiminnan osalta; huomauttaa, että tietosuojavaltuutettu saa tietyn kiintiön verran käännöksiä ilmaiseksi komission käännöstoimen pääosastolta; panee merkille, että usein toistuva tarve käännöksiin kaikilla unionin virallisilla kielillä yhdistettynä tietosuojavaltuutetun toimiston pienuuteen tarkoittaa, että käännöstoiminta on mahdotonta toteuttaa sisäisesti siten, että kustannukset ja hyödyt pysyvät tasapainossa;
34.
panee merkille, että henkilöstön virkamatkat kirjataan integroituun virkamatkojen käsittelyjärjestelmään ja virkamatkaraportti ladataan kululaskelmaan asiakirjatodisteena; on ilahtunut vuotuisessa toimintakertomuksessa annetuista, edellisessä vastuuvapausmietinnössä pyydetyistä tiedoista, sillä niiden mukaan virkamatkojen määrässä ja kustannuksissa ei ole neljän viime vuoden aikana ollut merkittäviä eroja;
35.
panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutettu on hyvänä esimerkkinä ja asettaa vuotuisen toimintakertomuksen toimittamisen määräajaksi tilivuotta seuraavan vuoden 31. maaliskuuta; pitää siten myönteisenä, että tietosuojavaltuutettu hyväksyi vuotuisen toimintakertomuksensa 26. maaliskuuta 2019, jolloin vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle jäi enemmän aikaa syventyä siihen ja se voi paremmin toteuttaa vastuuvapausmenettelyn;
36.
korostaa kaikkea viime vuosina tehtyä työtä sellaisilla aloilla kuin tulosbudjetointi, eettiset toimintapuitteet kaikkine niihin liittyvine sääntöineen ja menettelyineen, tehostetut viestintätoimet ja lisääntyneet toimenpiteet avoimuuden parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten välisten yksikön tason sopimusten ja yhteistyösopimusten merkittävän määrän; korostaa unionin toimielinten ja elinten välisen yhteistyön ja kokemustenvaihdon merkitystä; kehottaa analysoimaan mahdollisuutta virallistaa verkostoitumistoimia eri aloilla parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi;
37.
korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisella Euroopan unionista on merkittävä vaikutus tietosuojavaltuutetun suunniteltuun toimintaan; painottaa, että on tärkeää neuvotella Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa pikaisesti tietosuojasopimus.
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/171 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1887,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019) 316 – C9-0054/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset (3), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0031/2020), |
1.
myöntää tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerille vastuuvapauden tilintarkastustuomioistuimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/173 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1888,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0031/2020), |
|
A. |
haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa; |
1.
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa ulkoinen tilintarkastusyritys, PricewaterhouseCoopers Sàrl, jotta tarkastuksessa voidaan soveltaa samoja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita kuin tilintarkastustuomioistuin soveltaa tarkastuskohteisiinsa; panee tyytyväisenä merkille, että ulkoisen tarkastajan kertomuksessa todetaan, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista päättyneeltä varainhoitovuodelta;
2.
korostaa, että vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuimen lopulliset määrärahat olivat yhteensä 146 469 000 euroa (141 240 000 euroa vuonna 2017) eli määrärahat kasvoivat 3,70 prosenttia vuodesta 2017 (hintatason nousuksi Luxemburgissa arvioidaan 1,9 prosenttia); panee merkille, että 96,21 prosenttia kaikista määrärahoista sidottiin vuoden 2018 loppuun mennessä (97,73 prosenttia vuonna 2017 ja 99 prosenttia vuonna 2016) ja että 94,73 prosenttia kaikista määrärahoista maksettiin vuonna 2018 (94,27 prosenttia vuonna 2017 ja 93,29 prosenttia vuonna 2016);
3.
korostaa, että tilintarkastustuomioistuimella on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen talousarvio, joka liittyy toimielimen henkilöstömenoihin (osasto 1) sekä kiinteistöihin, irtaimeen omaisuuteen, laitteisiin ja sekalaisiin hallinnosta johtuviin menoihin (osasto 2); on huolissaan osaston 2 määrärahojen jatkuvasta ylimitoituksesta, sillä maksusitoumusaste oli 59,13 prosenttia (57,13 prosenttia vuonna 2017) ja maksatusaste 55,11 prosenttia (55,75 prosenttia vuonna 2017);
4.
panee merkille, että varainhoitovuodelle 2019 siirrettyjen maksusitoumusten määrä oli 6 068 597 euroa eli 4,1 prosenttia vuoden 2018 talousarviosta (vuoden 2017 talousarviosta siirrettiin 7 908 250 euroa eli 5,5 prosenttia vuodelle 2018); panee merkille, että suurin määrärahasiirrossa mukana ollut määrä oli 4 310 280 euroa, joka siirrettiin luvussa 21 (Tietojenkäsittely, laitteet ja irtain omaisuus: hankinta, vuokraus ja ylläpito) tietotekniikkahankkeisiin, jotka olivat vielä käynnissä vuoden 2018 lopussa;
5.
pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2018 vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena; pyytää laajentamaan 10. lukua koskevaa tarkastustyötä, jotta kunkin toimielimen hallintomenoihin liittyvät puutteet tulevat arvioiduiksi;
6.
panee tyytyväisenä merkille, että yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuin on viime vuosina noudattanut moitteettomasti talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, jotta sen hallintokustannukset pysyisivät vakaina mutta sen ydintoimintaan ei kohdistuisi kielteisiä vaikutuksia; panee merkille, että vuodeksi 2018 ei pyydetty lisätoimia ja että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstötaulukossa oli näin ollen (vuoden 2017 tapaan) yhteensä 853 hyväksyttyä toimea;
7.
panee tyytyväisenä merkille toimet, jotka tilintarkastustuomioistuin on toteuttanut voidakseen julkaista vuotuisen toimintakertomuksensa 5. toukokuuta mennessä seuraavana vuonna ja hyväksyä lopullisen tilinpäätöksensä 31. toukokuuta mennessä; on yhtä mieltä siitä, että tilintarkastustuomioistuimelle on annettava riittävästi aikaa tarkastustyönsä suorittamiseen, kuten unionin talousarvion toteuttamista koskevassa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa on todettu; ehdottaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuin keskustelee asiasta tarkemmin parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa, jotta vastuuvapausmenettelyn kestoa voidaan arvioida paremmin;
8.
pitää hyvänä ajatuksena vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyvää taulukkoa, joka osoittaa komission ja muiden toimielinten kanssa allekirjoitetut eri yksikön tason sopimukset, jotka koskevat muun muassa henkilöresursseihin liittyviä kysymyksiä, kääntämistä ja infrastruktuuria, ja jossa ilmoitetaan niiden talousarviovaikutukset; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöä koskevien asioiden hallinnointiin ja virkamatkojen hallinnointiin liittyviä henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston menoja koskevan yksikön tason sopimuksen arvo nousi 325 000 euroon vuonna 2018 (180 000 euroa vuonna 2017) uuden sopimuksen vuoksi; muistuttaa toimielinten välisen yhteistyön merkityksestä;
9.
arvostaa tilintarkastustuomioistuimen pyrkimyksiä käyttää virka-autojaan mahdollisimman kustannustehokkaasti; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin allekirjoitti osana yhteistyötä tuomioistuimen kanssa virka-autoja koskevan nelivuotisen toimielinten välisen leasingsopimuksen, mikä johti edullisempiin leasinghintoihin ja ympäristökriteerien käyttöönottoon;
10.
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin päätti tarkistaa virka-autojen käyttöä koskevia sääntöjä ja että uusien sääntöjen mukaan jäsenet ja pääsihteeri voivat käyttää virka-autoja muihin kuin virkatehtävien hoitamiseen liittyviin matkoihin 100 euron kiinteällä kuukausimaksulla, johon lisätään tietyt kulut ja maksut; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin odottaa tästä koituvan huomattavia säästöjä verrattuna nykyisten sääntöjen mukaiseen tilanteeseen; toteaa, että uusia sääntöjä sovelletaan 1. tammikuuta 2020 alkaen; on sitä mieltä, että virka-autoja ei pitäisi missään tilanteessa käyttää yksityisiin tarkoituksiin; katsoo, että tällainen käytäntö voi vahingoittaa tilintarkastustuomioistuimen ja yleisesti unionin toimielinten mainetta; pyytää siksi tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan asiaa uudelleen ja pitämään parlamentin ajan tasalla;
11.
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin hyväksyi vuosiksi 2018–2020 uudet keskeiset tulosindikaattorit, jotka koostuvat indikaattoreista, jotka tarjoavat yleiskuvan sen työn tulosten levittämisestä ja vaikutuksista ja siitä vallitsevista käsityksistä; panee merkille, että keskeiset tulosindikaattorit koskevat muun muassa tilintarkastustuomioistuimen esiintymistä parlamentissa, neuvostossa ja kansallisissa parlamenteissa sekä julkaistujen (eikä pelkästään hyväksyttyjen) erityiskertomusten lukumäärää; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen työ on selvästi tehostunut, minkä osoittaa se, että erityiskertomusten lukumäärä kasvoi 25 prosenttia vuodesta 2008 ja että esiintymiset parlamentissa lisääntyivät 47 prosenttia, esiintymiset neuvostossa 39 prosenttia ja esiintymiset kansallisissa parlamenteissa 164 prosenttia vuodesta 2017; pyytää tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan tarkastusten lisäarvon sisällyttämistä keskeisiin tulosindikaattoreihinsa ja raportoimaan jatkuvasti suositustensa täytäntöönpanosta;
12.
on tyytyväinen siihen, että tiedotusvälineiden kiinnostus tilintarkastustuomioistuimeen on lisääntynyt voimakkaasti ja erityisesti sen erityiskertomukset saavat paljon näkyvyyttä; pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin aikoo jatkaa julkaisujensa tunnetuksi tekemistä sosiaalisen median kanavien kautta; panee kiinnostuneena merkille, että useimmat tilintarkastustuomioistuimen julkaisut ovat saatavilla sen verkkosivustolla linkin ”Hae julkaisuista” kautta; panee merkille, että vuonna 2018 medianäkyvyys oli suurin eurooppalaista suurten nopeuksien rautatieverkkoa, Euroopan keskuspankin pankkeihin kohdistaman kriisinhallinnan toiminnallista tehokkuutta sekä Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskeneilla erityiskertomuksilla; suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen digitaalisen viestinnän strategiaan, joka koskee yhteistyötä toimielinten ulkopuolisten sidosryhmien (kuten ajatushautomoiden, kansalaisjärjestöjen, toimialajärjestöjen ja tutkijoiden) kanssa, jotka voivat toimia tilintarkastustuomioistuimen viestien voimistajina; kannustaa lisäksi käyttämään itseisännöityjä vapaita ja avoimen lähdekoodin verkkoyhteisöalustoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota käyttäjien tietosuojaan;
13.
panee tyytyväisenä merkille, että kun huomioon otetaan myös sosiaalinen media, medianäkyvyys kaiken kaikkiaan lähes kolminkertaistui vuonna 2018 vuoteen 2017 nähden (mainintojen määrä verkkojulkaisuissa ja sosiaalisessa mediassa kasvoi noin 15 500 maininnasta yli 44 000 mainintaan); panee merkille, että vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuimen tuotteita koskevia julkaisuja sen virallisilla tileillä sosiaalisessa mediassa katsottiin noin 11 miljoonaa kertaa, mikä on lähes 18 kertaa enemmän kuin vuonna 2017; panee merkille, että vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista julkaistiin yli 11 000 verkkoartikkelia, kun vuonna 2013 verkkoartikkeleita oli 1 500;
14.
toteaa, että erityiskertomuksia julkaistiin 35 (28 vuonna 2017), yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvia julkaisuja 9 (2 vuonna 2017) ja lausuntoja 10 (5 vuonna 2017); panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on varainhoitoasetuksen mukaisesti pyrkinyt yleensä laatimaan erityiskertomuksensa 13 kuukauden kuluessa, mutta toteaa, että vuonna 2018 julkaistujen erityiskertomusten laatimiseen kului keskimäärin 15,2 kuukautta; painottaa kuitenkin, että 35 erityiskertomuksesta 15 (43 prosenttia) laadittiin alle 13 kuukaudessa (29 prosenttia vuonna 2017);
15.
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin valitsi monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Hallinto” kaikkien unionin toimielinten ja elinten osalta yhteensä 45 tapahtuman otoksen (55 tapahtuman otoksen vuonna 2017 ja 100:n vuonna 2016); toteaa, että tarkoituksena oli poimia edustava otos otsakkeen 5 kaikista menoista, jotka edustavat 6,3:a prosenttia unionin talousarviosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella hallintomenoihin liittyvä riski on vähäinen; katsoo kuitenkin, että ”muihin toimielimiin” liittyvien valittujen tapahtumien määrä ei ole riittävä, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään tarkastettavien tapahtumien määrää vähintään 10 prosentilla; pyytää tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan, että se esittäisi unionin toimielimiä koskevan erillisen vuosikertomuksen samalla tavoin kuin se tekee jo unionin virastojen osalta; pyytää tilintarkastustuomioistuinta pitämään parlamentin ajan tasalla tältä osin;
16.
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla olevassa avoimuutta koskevassa osiossa on tilintarkastustuomioistuimen kokouskalenteri ja taulukko, jossa esitetään tilintarkastustuomioistuimen jäsenten virkamatkat (niiden ajankohta, paikka, tarkoitus ja kustannukset), sekä linkit aiheeseen liittyviin asiakirjoihin ja muihin avoimuusportaaleihin;
17.
huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin otti 1. tammikuuta 2019 käyttöön läsnäolorekisterin, johon kirjataan sen jäsenten osallistuminen tilintarkastustuomioistuimen ja sen jaostojen ja komiteoiden kokouksiin; pyytää tilintarkastustuomioistuinta raportoimaan näistä asioista parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan;
18.
kehottaa tilintarkastustuomioistuinta vahvistamaan menettelyt jäsenten vuosi- ja sairauslomien ja muiden poissaolojen kirjaamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että kaikki jäsenten lomat tosiasiallisesti kirjataan; painottaa, että nykyinen käytäntö saattaa vaarantaa unionin kansalaisten ja unionin toimielinten luottamuksen tilintarkastustuomioistuimeen;
19.
panee kiinnostuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin kerää tietoja jäsenten työhön liittyvistä virkamatkoista arvioidakseen, kuuluiko suunniteltu toiminta tilintarkastustuomioistuimen edun piiriin; pitää myönteisenä, että jäsenet toimittavat tavattavien henkilöiden nimet ja tehtävänimikkeet, yleiskuvauksen käsiteltävistä aiheista sekä tapauksen mukaan tarvittavat tiedot sisältävän kutsun mahdollisten väärinkäytösten riskin pienentämiseksi;
20.
panee merkille, että jäsenten virkamatkoja koskevia sääntöjä selventävä päätös tuli voimaan 1. helmikuuta 2018; panee merkille, että päätöksessä määritellään erityisesti tiedot, jotka on toimitettava matkamääräystä pyydettäessä;
21.
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin päätti sisäisen valvonnan järjestelmänsä puitteissa siirtää helmikuusta 2018 alkaen tulojen ja menojen hyväksyjälle kuuluvan toimivallan jäsenten virkamatka- ja edustuskuluihin liittyvien tilien osalta pääsihteerille; panee merkille, että näihin menoihin sovelletaan nyt pääsihteeristön yksiköiden käyttämää yleistä valvontajärjestelmää, johon kuuluu riskinhallintaa sekä ennakko- ja jälkivalvontaa, ja ne sisältyvät myös edelleenvaltuutettujen ja valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vuotuiseen lausumaan; pitää erittäin valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ryhtyi toimiin tässä asiassa vasta erään varsin kriittisen tilanteen jälkeen;
22.
panee merkille, että sisäinen tarkastus tarkasteli vuoden 2018 vuotuisia valvontakertomuksia ja edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien lausumia arvioidakseen toimitettujen tietojen luotettavuutta; panee merkille, että pääsihteeri pyysi valvontakertomuksia kaikilta osastoilta; toteaa, että sisäinen tarkastus vahvistaa yksiköiden suorittamien ennakko- ja jälkitarkastusten luotettavan laadun ja että tarkastuskertomuksiin sisältyvät tiedot ovat kaiken kaikkiaan luotettavia;
23.
panee merkille tilintarkastustuomioistuimen tekemän päätöksen suorittaa vuosien 2012–2018 osalta virkamatkakuluja ja virka-autojen käyttöä koskeva sisäinen tarkastus ja toteaa, että se saatiin päätökseen heinäkuussa 2019; panee merkille, että tarkastuskertomuksessa todettiin, että valtaosa sisäisen tarkastuksen tarkastamista satunnaisotannalla valituista toimista oli sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisia; pitää valitettavana, että kertomuksessa todettiin myös, että ennen vuosien 2017–2018 uudistuksia tilintarkastustuomioistuimen hallinto- ja valvontajärjestelmissä oli tiettyjä puutteita; panee lisäksi merkille, että kertomuksessa todettiin, että vuosien 2017–2018 uudistuksilla tosiasiassa korjattiin nämä valvontajärjestelmien puutteet ja että nykyiset hallinto- ja valvontamenettelyt ovat yleisesti ottaen luotettavia;
24.
panee merkille, että kyseisen tarkastuskertomuksen perusteella ei ole havaittu merkkejä siitä, että jäsenet tai entiset jäsenet olisivat käyttäneet asemaansa väärin; toteaa, että tarkastuskertomuksen jälkeen ei ole tehty muita sisäisiä tutkimuksia;
25.
toteaa, että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) on toimittanut erästä entistä jäsentä koskevan kertomuksensa Luxemburgin oikeusviranomaisille; panee merkille, että tämän entisen jäsenen koskemattomuus on pidätetty; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on perinyt entiseltä jäseneltä takaisin 153 407,58 euroa;
26.
panee merkille, että OLAF käynnisti vuonna 2016 tutkimuksen erään tilintarkastustuomioistuimen nykyisen jäsenen mahdollisesta matka- ja oleskelukulujen väärinkäytöstä hänen ollessaan parlamentin jäsen; toteaa, että OLAF sai tapauksen käsittelyn päätökseen syyskuussa 2019 ja suositti parlamentille 11 243 euron takaisinperintää; panee merkille, että tapauksen johdosta ei ole annettu mitään kurinpidollisia tai oikeudellisia suosituksia eikä tilintarkastustuomioistuimelle annettu mitään suosituksia;
27.
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäseniin sovelletaan menettelysääntöjä, jotka sääntelevät jäsenten riippumattomuutta, puolueettomuutta, rehellisyyttä, sitoutuneisuutta, kollegiaalisuutta, luottamuksellisuutta, vastuuntuntoisuutta ja velvoitteita toimikauden päätyttyä; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin julkaisee verkkosivustollaan selvitykset jäsenten sidonnaisuuksista (selvitykset taloudellisista sidonnaisuuksista ja ulkopuolisesta toiminnasta) ja ansioluettelot, joten tilintarkastustuomioistuin on muiden unionin toimielinten tavoin julkisen valvonnan alainen;
28.
on huolissaan siitä, että selvitykset sidonnaisuuksista perustuvat siihen, mitä asianosaiset itse haluavat ilmoittaa, eikä tilintarkastustuomioistuimella tai sen eettisellä komitealla ole nykyinen oikeudellinen kehys huomioon ottaen tutkintavaltuuksia, jotta voitaisiin varmistaa ilmoitettujen tietojen todenperäisyys ja kattavuus; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että jäsenet toimittavat pikemminkin selvityksen sidonnaisuuksista kuin ilmoituksen eturistiriidattomuudesta; korostaa, että nykyisiä menettelyjä, myös eettisen komitean menettelyjä, on vahvistettava, jotta varmistetaan, ettei eturistiriitoja ilmene; pyytää tilintarkastustuomioistuinta raportoimaan mahdollisesta edistyksestä;
29.
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on julkaissut eettiset ohjeet, joita sovelletaan kaikkiin jäseniin ja henkilöstöön; pitää myönteisenä, että eettinen komitea keskustelee kaikista merkityksellisinä pitämistään eettisluonteisista asioista sekä arvioi tilintarkastustuomioistuimen jäsenten toimielimen ulkopuolella hoitamia tehtäviä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön jäsenten joukosta on nimitetty eettisiä neuvonantajia tavoitteena varmistaa, että kaikilla henkilöstön jäsenillä on oikeus ja mahdollisuus saada luottamuksellista ja puolueetonta neuvontaa arkaluonteisista kysymyksistä, kuten eturistiriidoista, lahjojen vastaanottamisesta ja siitä, miten antaa tietoja vakavista sääntöjenvastaisuuksista (väärinkäytösten paljastaminen);
30.
korostaa, että tilintarkastustuomioistuin tarjoaa kaikille henkilöstön jäsenille nimenomaan julkisen sektorin etiikkaa koskevaa koulutusta, joka on pakollinen uusille henkilöstön jäsenille ja johon sisältyy väärinkäytösten paljastamista (muun muassa noudatettavaa menettelyä sekä henkilöstön jäsenten oikeuksia) koskeva osuus; panee tyytyväisenä merkille, että sisäisissä ohjeissa etiikkaa koskevista usein kysytyistä kysymyksistä annetaan esimerkkejä, joiden tarkoituksena on helpottaa mahdollisten eturistiriitojen tunnistamista; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tehostamaan edelleen toimiaan parantamalla tiedotusta ja viestintää sekä toteuttamalla valvontatoimia;
31.
korostaa, että eettisten toimintapuitteiden on koostuttava säännöistä, joilla ehkäistään, tunnistetaan ja vältetään mahdolliset eturistiriidat; panee merkille, että Puolan ja Kroatian ylimpien tarkastuselinten asiantuntijat ovat tarkastelleet tilintarkastustuomioistuimen eettisiä toimintapuitteita; panee merkille lopullisen vertaisarviointiraportin; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ilmoittamaan parlamentille kaikista jatkotoimista, joista päätetään vertaisarvioinnin tulosten perusteella;
32.
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on luonut väärinkäytösten paljastamista varten kanavia, joilla varmistetaan väärinkäytösten paljastajien asianmukainen suojelu, sekä julkaissut asiaa koskevat menettelytapasäännöt; toteaa, että verkkosivustolla on yhteydenottolomake vakavista väärinkäytöksistä ilmoittamista varten; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kotisivulla on linkki sivulle, jolla on tietoa siitä, miten voi ilmoittaa petostapauksista OLAFille;
33.
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin järjestää edelleen johtajille, uudelle henkilöstölle ja henkilöresursseista vastaavalle henkilöstölle koulutusta ja esityksiä tietoisuuden lisäämiseksi häirinnästä työympäristössä; panee lisäksi merkille, että häirinnän torjunnasta vastaavat yhteyshenkilöt saavat asiaankuuluvaa koulutusta vuosittain; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tehosti vuonna 2017 häirinnän vastaisia sääntöjään ja näiden sääntöjen tarkoituksena on välttää häirintätilanteita, ylläpitää tyydyttävää työympäristöä ja helpottaa henkilöiden välisten konfliktien ratkaisemista sopimalla;
34.
suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen henkilöstönsä hyvinvoinnin varmistamiseksi toteuttamiin toimiin, kuten joustavan työajan ja etätyön mahdollistamiseen, yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskeviin esityksiin ja maksuttomiin psykologilla käynteihin; panee kuitenkin merkille, että työuupumistapauksia oli vuonna 2018 kolme; pyytää siksi tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan, jakautuuko työtaakka oikeassa suhteessa tiimien ja henkilöstön jäsenten kesken;
35.
panee merkille, että vuonna 2018 tehtiin yksi häirintää koskeva virallinen kantelu ja että sukupuolista häirintää koskevat tosiseikat vahvistettiin; panee merkille, että ennaltaehkäiseviin ja kurinpidollisiin toimenpiteisiin päättyneen menettelyn loppuun saattaminen kesti viisi kuukautta kantelun jättämispäivästä;
36.
korostaa, että kuten entisten korkeiden virkamiesten ammattitoimintaa palvelussuhteen päätyttyä koskevassa henkilöstösääntöjen 16 artiklan kolmannessa kohdassa mainitaan, tilintarkastustuomioistuin julkaisee tiedot korkeiden virkamiesten ammattitoiminnasta palvelussuhteen päättymisen jälkeen; panee myös merkille asiaan liittyvien sääntöjen julkaisemisen sen verkkosivustolla;
37.
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF tekevät tiivistä yhteistyötä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi; panee lisäksi merkille, että vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuin ilmoitti yhdeksän tarkastustensa yhteydessä paljastunutta petosepäilytapausta (vuonna 2017 se ilmoitti 13 tapausta); onnittelee tilintarkastustuomioistuinta siitä, että käynnissä olleet neuvottelut johtivat toukokuussa 2019 allekirjoitettuun tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin väliseen hallinnolliseen yhteistyöjärjestelyyn, jolla pyritään helpottamaan käytännön työsuhteita kyseisten elinten välillä erityisesti petosepäilyistä ilmoittamisen osalta ja järjestämään yhteisen edun mukaisia toimia, kuten koulutusta, työpajoja tai henkilöstövaihtoa;
38.
pitää valitettavana, että vuoden 2017 vastuuvapauspäätöslauselmaa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen seurantakertomuksessa annetaan vain suppeita vastauksia parlamentin huomautuksiin; korostaa, että ilman seurantatietoja parlamentin talousarvion valvontavaliokunta ei voi todeta, onko tilintarkastustuomioistuin pannut parlamentin suositukset täytäntöön; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan seurantakertomukseensa kaikki tarvittavat parlamentin suositusten täytäntöönpanoon liittyvät vastaukset ja yksityiskohtaisemmat selitykset;
39.
toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista ei vaikuta merkittävästi tilintarkastustuomioistuimen rakenteeseen ja henkilöresursseihin; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut käyttämään henkilöstösääntöjen 49 artiklan mukaista harkintavaltaansa siten, että virkamiehiä ei irtisanota pelkästään sillä perusteella, että he eivät enää ole minkään jäsenvaltion kansalaisia; panee merkille, että väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta tilintarkastustuomioistuin on lain mukaan velvollinen tutkimaan jokaisen tapauksen erikseen ja sallimaan poikkeukset, jos ne ovat perusteltuja yksikön edun vuoksi; pitää hyvänä, että tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut käyttämään tätä mahdollisuutta poikkeusten sallimiseen avoimesti ja läpinäkyvästi; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin aikoo perustaa arviointinsa yksinomaan yksikön etuun;
40.
painottaa, että tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut parantamaan sukupuolijakaumaa kaikilla hallinnon tasoilla; panee merkille, että 45 prosenttia sen tarkastajista ja hallintohenkilöstöstä on naisia ja sen palveluksessa työskentelee siis lähes yhtä paljon naisia ja miehiä; panee merkille, että johtohenkilöstöstä 38 prosenttia eli 24 on naisia ja että 10 johtajasta kolme on naisia; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan toimiaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistämiseksi erityisesti johtotehtävissä ja ylemmissä johtotehtävissä; panee tyytyväisenä merkille, että naisten osuus tarkastusjaostojen johtotehtävissä nousi 7 prosentista vuonna 2015 lähes 24 prosenttiin vuoden 2018 lopussa (20 prosenttia vuonna 2017); panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kaudella 2018–2020 soveltamassa, helmikuussa 2018 hyväksytyssä yhtäläisten mahdollisuuksien politiikassa kiinnitetään huomiota myös ikään ja toimintarajoitteisiin liittyviin kysymyksiin;
41.
toteaa jälleen, että tilintarkastustuomioistuimen 28 jäsenestä vain kuusi (vuonna 2016 neljä) on naisia; painottaa sukupuolten epätasapainoa jäsenten keskuudessa; muistuttaa, että jäsenvaltioiden olisi kannustettava aktiivisemmin naisia hakemaan tällaisiin tehtäviin; toteaa jälleen, että neuvoston olisi aina esitettävä nimitysmenettelyssä vähintään kaksi ehdokasta, yksi nainen ja yksi mies;
42.
panee merkille, että käännöstyömäärän kasvua on kompensoitu tehokkuuseduilla, jotka on saatu virtaviivaistamalla tilintarkastustuomioistuimen sisäisiä menettelyjä, muun muassa keskittämällä käännösten esi- ja jälkikäsittely; toteaa, että tämän ansiosta sivukohtaiset kustannukset ovat laskeneet merkittävästi (yli 10 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna);
43.
toteaa jälleen kerran suhtautuvansa myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen muiden julkisten elinten ja sidosryhmien kanssa tekemään yhteistyöhön; panee tyytyväisenä merkille ylimpien tarkastuselinten johtajien välisen yhteistyön ja yhteisen työsuunnitelman hyväksymisen vuodesta 2018 alkaen; kannattaa myös eri yliopistojen kanssa solmittuja kumppanuuksia, jotka liittyvät tilintarkastustuomioistuimen toimiin koulutustarjontansa laajentamiseksi; pyytää tilintarkastustuomioistuinta laajentamaan yhteyksiään uusiin yliopistoihin, jotta se voi tulevaisuudessa harjoittaa monimuotoista ja maantieteellisesti tasapainoista yhteistyötä;
44.
panee tyytyväisenä merkille, että K2-rakennuksen arkistotiloista tuli tarpeettomia digitalisoinnin lisääntymisen ansiosta; panee merkille, että tilat aiotaan muuttaa uusiksi yhteistyö- tai hyvinvointitiloiksi ja että kustannukset katetaan muutama vuosi sitten päätökseen saadusta K3-rakennushankkeesta jäljellä olevien määrärahojen avulla; toteaa, että K1-rakennuksen mukavuustaso on edelleen huomattavasti alhaisempi kuin muiden kampuksen rakennusten; panee merkille, että eräässä selvityksessä suositellaan kunnostustöitä, jotka johtaisivat valtaviin investointeihin; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin harkitsee edelleen vaihtoehtoja mahdollisimman tehokkaan ratkaisun löytämiseksi rakennuksen tulevaisuutta varten (myös yhteistyö Luxemburgin viranomaisten kanssa); kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ilmoittamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle kaikista ratkaisuista ja niiden arvioiduista talousarviovaikutuksista;
45.
pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin on laatinut kattavan ympäristöohjelman, jonka avulla puututaan erilaisiin tilintarkastustuomioistuimen ympäristöanalyysissään esiin tuomiin ongelmiin ja vähennetään tilintarkastustuomioistuimen ympäristövaikutuksia; panee tyytyväisenä merkille, että se onnistui vähentämään energiankulutustaan 11,5 prosenttia vuosina 2014–2018, vedenkulutustaan 21,1 prosenttia vuosina 2016–2018 ja paperinkulutustaan 50,8 prosenttia vuosina 2014–2018;
46.
tukee tilintarkastustuomioistuimen pyrkimyksiä parantaa tietosuojaa ja kyberturvallisuutta hyväksymällä vuoden 2018 puolivälissä kolmivuotisen kyberturvallisuuden toimintasuunnitelman, joka sisältää toimia tunnistettujen riskien vähentämiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa joidenkin suunnitelmassa esitettyjen valvontatoimien toteuttamiseksi;
47.
on tietoinen lisäarvosta, jota vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot voivat tuoda tilintarkastustuomioistuimelle; korostaa erityisesti niiden roolia pyrittäessä lisäämään avoimuutta ja välttämään riippuvuus yhdestä tarjoajasta; on myös tietoinen tällaisten ohjelmistojen tarjoamista mahdollisuuksista turvallisuuden parantamiseen, sillä ne mahdollistavat heikkouksien havaitsemisen ja korjaamisen; suosittelee painokkaasti, että kaikki tilintarkastustuomioistuimelle kehitetyt ohjelmistot asetetaan julkisesti saataville vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmiston lisenssillä;
48.
korostaa kaikkea tilintarkastustuomioistuimen viime vuosina tekemää työtä sellaisilla aloilla kuin tulosbudjetointi, eettiset toimintapuitteet kaikkine niihin liittyvine sääntöineen ja menettelyineen, tehostetut viestintätoimet ja lisääntyneet toimenpiteet avoimuuden parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten välisten yksikön tason sopimusten ja yhteistyösopimusten merkittävän määrän; korostaa unionin toimielinten ja elinten välisen yhteistyön ja kokemustenvaihdon merkitystä; ehdottaa harkittavaksi, että analysoidaan virallistettuja verkostoitumistoimia eri aloilla parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/179 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1889,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (CdT) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9-0039/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta 28. marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2965/94 (5) ja erityisesti sen 14 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0035/2020), |
1.
myöntää Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/181 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1890,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (CdT) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9-0039/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta 28. marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2965/94 (5) ja erityisesti sen 14 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0035/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/183 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1891,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (CdT) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0035/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tulo- ja menotaulukon mukaan (1) sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 47 142 100 euroa, mikä merkitsee 4,63 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; ottaa huomioon, että 91,48 prosenttia keskuksen talousarviosta on peräisin toimielinten, muiden virastojen ja elinten suorista maksuosuuksista (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 94,94 prosenttia, mikä merkitsee 1,82 prosentin lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 87,94 prosenttia, mikä merkitsee 2,53 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna; |
Toiminnan tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että keskus käyttää panos- ja tuotosindikaattoreita keskeisinä tulosindikaattoreina arvioidakseen toimintansa tuloksia ja useita indikaattoreita parantaakseen talousarviohallintoaan; panee merkille keskuksen ohjelmien ja toimien tarkistetun ennakkoarvioinnin ja parhaillaan toteutettavan jälkitarkistuksen; kehottaa keskusta kehittämään edelleen keskeisiä tulosindikaattoreita toimintansa tulosten ja vaikutusten arviointia varten, jotta saadaan laadullisia neuvoja siitä, kuinka keskuksen tuotoksella saadaan aikaan enemmän lisäarvoa ja parannetaan keskuksen toimintamallia; |
|
3. |
panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 keskus otti merkittäviä edistysaskeleita käännösteknologian käytössä ja että tiiviissä yhteistyössä kumppaninsa komission käännöstoimen pääosaston kanssa se on menestyksekkäästi ottanut työnkulussaan käyttöön konekääntämisen ja Euramisin; |
|
4. |
panee lisäksi merkille, että vuonna 2018 otettiin yleiseen käyttöön aivan uusi versio maailman suurimmasta termitietokannasta, Euroopan interaktiivisesta termipankista (IATE), ja että keskus kehittää ja hallitsee sitä toimielinkumppaniensa puolesta; |
|
5. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että keskus toteutti seuraavat kaksi toimea, jotka koskivat resurssien jakamista päällekkäisissä tehtävissä muiden virastojen kanssa EU:n virastojen verkoston kautta: yhteinen palveluluettelo, jossa luetellaan kaikki virastojen jaettavissa olevat palvelut, ja yhteinen hankintaportaali virastojen hankintasuunnitelmien jakamista varten; kannustaa keskusta aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä unionin kaikkien virastojen kanssa, etenkin kun otetaan huomioon sen strategisesti hyvä sijainti Luxemburgissa, joissa sijaitsee monen muun EU:n viraston päätoimipaikka; |
|
6. |
kannustaa keskusta panemaan täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suositukset; |
|
7. |
suhtautuu myönteisesti keskuksen liiketoimintamallista vuonna 2017 tehdyn ulkoisen arvioinnin edistymiseen; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle lopullisen arvioinnin tuloksista; |
|
8. |
panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2017 käyttöön otetun asiakirjojen kääntämistä koskevan hinnoittelurakenteen vaikutus näkyy edelleen, ja korostaa sen myönteisiä seurauksia ja että vuonna 2018 tämä merkitsi 4,4 miljoonan euron säästöä keskuksen asiakkaille; |
|
9. |
kehottaa keskusta ottamaan käyttöön kestävän toimintamallin, joka vastaa ulkoisen tutkimuksen (”Study on the Translation Centre as the Linguistic Shared Service Provider for the EU Agencies and Bodies”) pohjalta laadittua muutossuunnitelmaa; kannustaa keskusta panemaan täysin täytäntöön toimet, jotka auttaisivat mukauttamaan uutta toimintamallia tekniikan kehitykseen, kuten verkkokäännös- ja puheentunnistushankkeen; |
|
10. |
panee huolestuneena merkille, että keskus ei ole saattanut päätökseen petostentorjuntasuunnitelmaa, joka oli tarkoitus panna täytäntöön vuoden 2018 loppuun mennessä ja jonka toteutusaste oli 66 prosenttia vuonna 2018; kehottaa keskusta nopeuttamaan tämän suunnitelman toteuttamista; |
|
11. |
on tyytyväinen keskuksen pyrkimyksiin kehittää keskeisiä henkilöstön valmiuksia laadun ja projektinhallinnan alalla, sillä 86,8 prosenttia keskeisestä henkilöstöstä on saanut koulutusta, mikä ylittää vuodelle 2018 asetetun tavoitteen; |
|
12. |
panee merkille, että keskus noudatti sitoumustaan antaa unionin toimielinten käyttöön uusi IATE-versio vuoden 2018 loppuun mennessä, mikä tapahtui marraskuussa 2018; panee merkille, että keskus julkaisi toimielinten välisen IATE-version helmikuussa 2019; |
Henkilöstöpolitiikka
|
13. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 94,82 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 55 virasta ja 138 väliaikaisesta toimesta 50 virkaa ja 133 väliaikaista tointa oli täytettynä (verrattuna 195 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 keskuksessa työskenteli lisäksi 23 sopimussuhteista toimihenkilöä; |
|
14. |
panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 saavutettiin hyvä sukupuolijakauma ylemmissä johtotehtävissä (kolme miestä ja kaksi naista) sekä johtokunnassa (32 miestä ja 27 naista); |
|
15. |
kannustaa keskusta laatimaan pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehyksen, jossa käsitellään sen henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, etätyötä, syrjimättömyyttä, maantieteellistä tasapainoa sekä vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia; |
Hankinnat
|
16. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan keskus oli ottanut vuoden 2018 loppuun mennessä käyttöön sähköisen laskutuksen mutta ei ollut vielä ottanut käyttöön komission sähköisiin tarjouskilpailuihin ja sähköiseen laskutukseen kehittämiä välineitä, joiden tarkoituksena on ottaa käyttöön yhtenäinen ratkaisu tietojen vaihtamiseksi sähköisesti julkisiin hankintamenettelyihin osallistuvien kolmansien osapuolten kanssa (sähköiset hankintamenettelyt); kehottaa keskusta ottamaan käyttöön kaikki hankintamenettelyjen hallinnoinnissa tarvittavat välineet ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle niiden soveltamisesta; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
17. |
toteaa, että keskus päätti julkistaa sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ilman ansioluetteloita keskuksen johtokunnan kokoon (noin 130 jäsentä ja varajäsentä) liittyvien hallinnollisten ongelmien takia; panee merkille, että keskuksen johtajan ansioluettelo ja sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus on julkaistu keskuksen verkkosivustolla; panee merkille, että keskus katsoo, että eturistiriitoihin liittyvät riskit ovat hyvin pieniä sen toiminnan luonteen vuoksi; |
|
18. |
toteaa huolestuneena, että vaikka keskusta ei rahoiteta maksuilla, se on riippuvainen tuloista, jotka se saa keskuksen johtokunnassa edustettuina olevilta asiakkailtaan, ja toteaa, että sen vuoksi on olemassa suuri riski, että keskuksen tuotteiden hinnoitteluun liittyy eturistiriitoja, jotka voitaisiin ratkaista, jos komissio keräisi maksut keskuksen asiakkaiden puolesta, jolloin keskus rahoitettaisiin täysin unionin talousarviosta; panee merkille keskuksen huomautuksen, jonka mukaan mahdollisuus saada rahoitusta unionin talousarviosta edellyttäisi komission ja budjettivallan käyttäjän välistä sopimusta; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän riskin lieventämiseksi toteutetuista toimenpiteistä; |
Muita huomautuksia
|
19. |
suhtautuu myönteisesti vuonna 2018 käyttöön otetun IATE-tietokannan uuteen versioon, jonka tarkoituksena on lisätä keskuksen julkista näkyvyyttä ja läsnäoloa verkossa; kehottaa keskusta pyrkimään työnsä tulosten levittämiseen yleisölle ja saavuttamaan kansalaiset sosiaalisen median ja muiden viestintävälineiden kautta; |
|
20. |
kannustaa keskusta edistämään palvelujensa digitalisaatiota; |
|
21. |
pitää valitettavana, että Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) päätti 26. huhtikuuta 2018 irtisanoa keskuksen kanssa tehdyn käännösjärjestelyn huolimatta sen sääntömääräisestä velvollisuudesta hyödyntää keskuksen palveluja EUIPOn perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2017/1001 (3) 148 artiklan mukaisesti; panee merkille keskuksen unionin yleisessä tuomioistuimessa 6. heinäkuuta 2018 nostaman kanteen ja 4. kesäkuuta 2019 pidetyn istunnon suullisen vaiheen päättämisen; panee merkille, että keskus ja EUIPO allekirjoittivat 7. joulukuuta 2018 uuden järjestelyn vain kahdeksi vuodeksi; kehottaa keskusta pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla oikeuskäsittelyn etenemisestä; |
|
22. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (4). |
(1) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 16.
(2) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 18.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1001, annettu 14. kesäkuuta 2017, Euroopan unionin tavaramerkistä (EUVL L 154, 16.6.2017, s. 1).
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/186 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1892,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)0316 – C9-0052/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset (3), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0038/2020), |
1.
lykkää päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä neuvoston pääsihteerille Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/187 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1893,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen suosituksen asiassa 1069/2019/MIG Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion sponsoroinnista, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksen strategisessa tutkimuksessa OI/2/2017/TE neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuudesta, |
|
— |
ottaa huomioon 17. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman oikeusasiamiehen strategisesta tutkimuksesta OI/2/2017 lainsäädäntökäsittelyn avoimuudesta EU:n neuvoston valmisteluelimissä (1), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0038/2020), |
|
A. |
haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa; |
1.
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi vuotta 2018 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita Eurooppa-neuvoston ja neuvoston henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;
2.
panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen neuvoston hallintomenoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia;
3.
pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2018 vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena;
4.
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin valitsi 45 tapahtuman otoksen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Hallinto” kaikkien unionin toimielinten ja elinten osalta; toteaa, että tarkoituksena oli poimia edustava otos otsakkeen 5 eri menoista, jotka edustavat 6,3:a prosenttia unionin talousarviosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella hallintomenoihin liittyvä riski on vähäinen; katsoo kuitenkin, että ”muihin toimielimiin” liittyvien valittujen tapahtumien määrä ei ole riittävä, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään tarkastettavien tapahtumien määrää vähintään 10 prosentilla;
5.
pitää valitettavana, että parlamentin aikaisemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa esitettyä kehotusta erottaa Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvio kummankin toimielimen omiksi talousarvioiksi ei ole otettu huomioon; kehottaa neuvostoa ottamaan käyttöön erilliset talousarviot avoimuuden edistämiseksi ja kummankin toimielimen vastuuvelvollisuuden ja varainkäytön tehokkuuden parantamiseksi;
6.
toteaa, että vuonna 2018 neuvoston kokonaistalousarvio oli 572 854 377 euroa (561 576 000 euroa vuonna 2017) ja sen toteutusaste oli kokonaisuudessaan 91,9 prosenttia (93,8 prosenttia vuonna 2017); panee merkille, että määrärahat kasvoivat 11,3 miljoonaa euroa eli 2 prosenttia; toteaa, että vuonna 2017 määrärahalisäys oli 3 prosenttia ja vuonna 2016 se oli 0,6 prosenttia;
7.
panee tyytyväisenä merkille neuvoston kaiken kaikkiaan järkevän ja moitteettoman varainhoidon; panee merkille, että vuonna 2010 neuvoston talousarvio oli 634 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 se oli supistunut 573 miljoonaan euroon eli vähennystä on ollut 9,63 prosenttia;
8.
panee merkille, että vuodelta 2018 vuodelle 2019 siirrettyjen määrärahojen kokonaismäärä oli 56 599 584 euroa eli siirtojen osuus oli 10,7 prosenttia (vuonna 2017 määrä oli 60 576 175 euroa eli 11,5 prosenttia) ja että siirretyt määrärahat olivat lähtöisin pääasiassa tietojärjestelmiä (18,3 miljoonaa euroa), kiinteistöjä (16,0 miljoonaa euroa) ja tulkkausta (11,9 miljoonaa euroa) koskevista budjettikohdista; panee merkille, että vuonna 2018 määrärahoja peruutettiin 46 348 862 euroa (35 025 789 euroa vuonna 2017); muistuttaa neuvostoa siitä, että määrärahasiirrot seuraavalle varainhoitovuodelle ovat poikkeuksia vuotuisuuden periaatteeseen ja että niiden olisi vastattava todellisia tarpeita, ja kehottaa siksi neuvostoa tehostamaan toimiaan talousarviota koskevien yliarviointien välttämiseksi;
9.
panee jälleen merkille valtuuskuntien matkakulujen alhaisen toteutusasteen, sillä maksusitoumusmäärärahat olivat 11,1 miljoonaa euroa, kun lopullinen talousarvio (sisäiset uudelleenkohdennukset mukaan luettuina) oli 22,3 miljoonaa euroa; toteaa, että koska jäsenvaltioiden oli maksettava takaisin aiempina vuosina käyttämättä jääneet määrät, neuvosto sitoi vain 11,1 miljoonaa euroa myöhempiin maksuihin; kehottaa neuvostoa tiedottamaan parlamentille tuloksista, joita on saavutettu neuvoteltaessa jäsenvaltioiden kanssa toimista tämän pitkäaikaisen ongelman ratkaisemiseksi;
10.
panee merkille, että vuoden 2018 henkilöstötaulukossa oli 3 031 virkaa ja toimea (vuonna 2017 virkoja ja toimia oli 3 027); panee merkille, että vuonna 2018 palvelukseen otettiin 137 henkilöä (74 vakinaista vikamiestä ja 63 väliaikaista toimihenkilöä) ja että vuoden aikana työsuhteensa päätti 184 henkilöä (154 vakinaista virkamiestä ja 30 väliaikaista toimihenkilöä), minkä johdosta virkojen ja toimien nettotäyttöaste laski 47:llä, ja toteaa tämän olleen suurin syy siihen, että henkilöstömäärärahoja jäi käyttämättä 18,8 miljoonaa euroa;
11.
panee merkille lisääntyneen työmäärän, joka näkyi siinä, että kokouksia pidettiin vuonna 2018 yhteensä 7 733, kun niitä vuonna 2010 oli 6 338; panee merkille toiminnan toisen määrällisen indikaattorin eli virallisessa lehdessä julkaistujen säädösten määrän, joka oli 1 210 vuonna 2018, kun se vuonna 2010 oli 825;
12.
panee tyytyväisenä merkille neuvoston pyrkimykset panna täytäntöön dynaamisempaa, joustavampaa ja yhteistyökykyisempää pääsihteeristöä koskeva toimintasuunnitelmansa; panee merkille, että neuvosto jatkoi taloushallintonsa ja varainkäyttönsä tuloksellisuuden parantamista muun muassa perustamalla neuvoa-antavan johtokunnan, hyväksymällä ohjeet yhteisiä projektinhallinnan ja työryhmien työskentelyn puitteita varten, perustamalla uudelleenorganisoinnin työryhmän ja tarkastelemalla uudelleen sisäisiä sääntöjä uuden varainhoitoasetuksen julkaisemisen jälkeen;
13.
panee merkille, että neuvoston kiinteistötilanteen johdosta vuonna 2018 käytiin tiiviitä neuvotteluja Belgian viranomaisten kanssa, jotka eivät Europa-rakennuksen lopullista hintaa koskevasta sopimuksesta huolimatta myyneet neljää rakennuksen lähellä sijaitsevaa maa-aluetta; panee merkille, että osapuolet pääsivät sopimukseen vaihtoehtoisesta ratkaisusta, minkä johdosta maa-alueita varten alun perin varattu 4 672 944 euron määrä jäi käyttämättä;
14.
ilmaisee huolensa tiedotusvälineissä liikkuvista hälyttävistä tiedoista, jotka koskevat uuden Europa-rakennuksen rakentamista; kehottaa neuvostoa tutkimaan tarkasti pääurakoitsijan ja kaikki alihankkijat (joita on tiedotusvälineiden mukaan ainakin 12) sekä palkattujen työntekijöiden työskentelyolosuhteet ja toimittamaan kaikki tutkimustyön tulokset parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle;
15.
panee merkille, että tarkistettu sisäisen valvonnan kehys tuli voimaan 1. marraskuuta 2018 ja se sisältää viisi osa-aluetta, jotka ovat valvontaympäristö, riskinarviointi, valvontatoimet, tiedotus ja viestintä sekä seurantatoimet, ja lisäksi 17 periaatetta ja 33 ominaisuutta, joilla saadaan kohtuullinen varmuus asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta;
16.
on tyytyväinen siihen, että 92 prosenttia vuosina 2015–2017 annetuista sisäisen tarkastuksen suosituksista oli vuonna 2018 pantu täytäntöön tai niiden täytäntöönpano oli meneillään; toteaa, että sisäisen tarkastuksen vuoden 2018 työohjelma perustui päivitettyyn riskinarviointiin, jossa otettiin huomioon riskirekisterien tarkistaminen, ja se pantiin tehokkaasti täytäntöön; panee merkille, että vuonna 2018 tarkastuksia tehtiin muun muassa teknisen hallinnoinnin, tietotekniikkahankintojen, oikeudellisten palvelujen ja viestintästrategian alalla;
17.
panee merkille, että ehdotetusta parlamentin, neuvoston ja komission välisestä uudesta toimielinten sopimuksesta, joka koskee edunvalvojien pakollista koneellisesti luettavassa muodossa olevaa avoimuusrekisteriä, käytiin kaksi neuvottelukierrosta Bulgarian puheenjohtajakaudella vuonna 2018 ja yksi Romanian puheenjohtajakaudella vuonna 2019; palauttaa mieliin Euroopan oikeusasiamiehen 18. kesäkuuta 2019 tekemän päätöksen, jonka mukaan neuvoston pääsihteeristön tulisi pitää kattavasti kirjaa kaikista edunvalvojien ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan välisistä tapaamisista ja tiedot niistä olisi julkistettava; pitää valitettavana, että neuvosto ei kaikista neuvotteluista huolimatta ole vieläkään liittynyt avoimuusrekisteriin, ja kehottaa neuvostoa jatkamaan neuvotteluja, jotta ne voidaan saattaa onnistuneesti päätökseen ja neuvosto saadaan viimein mukaan rekisteriin; kehottaa neuvostoa osoittamaan aitoa sitoutumista avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteisiin toteuttamalla konkreettisia toimenpiteitä ja noudattamalla Suomen omalla puheenjohtajakaudellaan antamaa esimerkkiä; kehottaa kaikkia puheenjohtajakolmikoita näyttämään hyvää esimerkkiä kieltäytymällä tapaamasta rekisteröimättömiä edunvalvojia;
18.
panee merkille oikeusasiamiehen suosituksen, jonka mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja puheenjohtajan kabinetin tulisi julkaista täydellinen luettelo kaikista edunvalvojien tapaamisista; on pettynyt siihen, että Eurooppa-neuvoston uusi puheenjohtaja ei ole vielä ryhtynyt noudattamaan suositusta; toteaa, että vaikka Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ei ilmeisesti juurikaan tapaa edunvalvojia, edunvalvonnan avoimuus on silti tärkeä periaatteellinen asia; kehottaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa varmistamaan, että hän ja hänen kabinettinsa kieltäytyvät tapaamasta rekisteröimättömiä edunvalvojia ja julkistavat ennakoivasti kattavan luettelon edunvalvojien tapaamisista; kehottaa neuvoston pääsihteeristöä varmistamaan, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan sovellettavat eettiset säännöt muutetaan vastaamaan komission puheenjohtajaan sovellettavia sääntöjä niin, että pyöröovi-ilmiötä koskevia sääntöjä sovelletaan kolmen vuoden ajan ja kaikkiin unionin toimintaan liittyviin uusiin tehtäviin siirtyminen edellyttää virallista hyväksyntää;
19.
panee tyytyväisenä merkille, että osana neuvoston pääsihteeristön uudelleenjärjestelyä 1. heinäkuuta 2018 perustettiin digitaaliset palvelut; toteaa, että tieto- ja hallintaohjelmalla on tarkoitus virtaviivaistaa ja digitalisoida keskeisiä toimintaan liittyviä prosesseja tarjoamalla täysin integroitu sovellus- ja palvelujärjestelmä, joka on käyttäjien käytössä henkilöstölle, puheenjohtajavaltioille ja valtuuskuntien jäsenille tarkoitetun yhteisöllisen ja suojatun digitaalisen työskentely-ympäristön muodossa;
20.
toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä neuvotteluista on uutisoitu paljon ja ne ovat olleet tiedotusvälineiden erityisen suuren kiinnostuksen kohteena; panee tyytyväisenä merkille, että neuvosto kehitti jatkuvasti verkkosivustoaan ja pyrki intensiivisesti lisäämään yleisöään kaikilla kanavilla (verkkosivuston kävijämäärä kasvoi 9 prosenttia ja Facebookissa seuraajamäärä kasvoi 13 prosenttia, Twitterissä 26 prosenttia ja Instagramissa 92 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna); panee merkille tiedotus- ja lehdistötilaisuuksien suuren määrän; panee merkille Newsroom-sivuston, jota lehdistö ja tiedotusvälineet voivat hyödyntää katsoakseen, ladatakseen ja upottaakseen omaan materiaaliinsa neuvoston korkearesoluutioista video- ja valokuvamateriaalia; kannustaa lisäksi käyttämään avoimia sosiaalisen median alustoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota käyttäjien tietosuojaan;
21.
muistuttaa kannattavansa oikeusasiamiehen suosituksia lainsäädäntökäsittelyn avoimuudesta EU:n neuvoston valmisteluelimissä (2); kehottaa neuvostoa tehostamaan pyrkimyksiään lisätä lainsäädäntöprosessin jäljitettävyyttä ja helppolukuisuutta, huolehtimaan varsinkin lainsäädäntöprosessin tärkeimpien etappien avoimuudesta ja tekemään jäsenvaltioiden kannanottojen (esimerkiksi lausumien ja muutosehdotusten) tunnistamisesta ja julkaisemisesta hyvissä ajoin koneellisesti luettavassa muodossa normin lainsäädäntökeskusteluissa, joita käydään neuvoston kokouksissa, neuvoston pysyvien edustajien komitean valmistelukeskusteluissa tai sen valmisteluelimissä; kehottaa neuvostoa tehostamaan toimiaan avoimuuden lisäämiseksi muun muassa julkaisemalla neuvoston lainsäädäntöasiakirjoja, laatimalla neuvoston valmisteluelinten kokouksista viralliset pöytäkirjat, joihin kirjataan jäsenvaltioiden kannat, ja julkaisemalla ne sekä asettamalla nykyistä useampia trilogiasiakirjoja saataville oikeusasiamiehen suositusten mukaisesti; panee merkille neuvoston pyrkimykset parantaa avoimuutta sen verkkosivustoon tehtävien jatkuvien muutosten ja sen sisäisen avoimuusryhmän toiminnan kautta; kehottaa neuvostoa ottamaan käyttöön lisätoimenpiteitä onnistuneen avoimuuspolitiikan aikaansaamiseksi, jotta kansalaiset voivat helpommin seurata unionin lainsäädäntöprosessia;
22.
palauttaa mieliin päätelmät, jotka oikeusasiamies teki toukokuussa 2018 erityiskertomuksessaan strategisessa tutkimuksessa OI/2/2017/TE neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuudesta ja joissa todettiin neuvoston nykyisten käytäntöjen muodostavan hallinnollisen epäkohdan; muistuttaa Alankomaiden, Belgian, Irlannin, Latvian, Luxemburgin, Ruotsin, Slovenian, Tanskan ja Viron lokakuussa 2019 laatimasta yhteisestä epävirallisesta asiakirjasta, joka koskee avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämistä unionissa ja jossa neuvostoa pyydetään nimenomaisesti lisäämään trilogineuvottelujen avoimuutta julkaisemalla järjestelmällisesti merkittäviä lainsäädäntöasiakirjoja; pyytää neuvostoa harkitsemaan näitä suosituksia vakavasti avoimuuden nimissä ja raportoimaan asiasta parlamentille;
23.
ilmaisee syvän huolensa eurooppalaisissa tiedotusvälineissä esitetyistä tiedoista, joiden mukaan yritykset sponsoroivat neuvoston puheenjohtajavaltioita, ja jakaa unionin kansalaisten ja Euroopan parlamentin jäsenten huolestumisen asiasta; on tietoinen siitä, että jäsenvaltioiden odotetaan rahoittavan oman puheenjohtajakautensa, ja pitää valitettavana, että turvautumisesta yritysten sponsorointiin joidenkin kustannusten kattamiseksi on viime vuosina tullut yleinen käytäntö; on erittäin huolestunut siitä, että tämä käytäntö saattaa aiheuttaa vahinkoa unionin, sen toimielinten ja etenkin neuvoston maineelle ja johtaa unionin kansalaisten luottamuksen menettämiseen; toteaa neuvoston väittävän, että sponsorointi kuuluu ainoastaan puheenjohtajavaltiona toimivan jäsenvaltion vastuulle; yhtyy oikeusasiamiehen näkemykseen siitä, että yleisön silmissä neuvoston puheenjohtajuus ja puheenjohtajavaltio ovat sama asia; tukee täysin oikeusasiamiehen arviota ja suositusta (3), jonka mukaan neuvoston olisi annettava asiassa ohjeistusta jäsenvaltioille; suosittelee lisäksi painokkaasti, että neuvosto harkitsisi puheenjohtajakausien sisällyttämistä talousarvioon; pyytää neuvostoa välittämään tiedon tästä huolestumisesta jäsenvaltioille ja erityisesti nykyiselle puheenjohtajakolmikolle, harkitsemaan suosituksia vakavasti ja raportoimaan asiasta parlamentille;
24.
pyytää, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan menettelysäännöt muutetaan vastaamaan komission ja parlamentin vastaavia sääntöjä, jotta voidaan varmistaa virallisen hyväksynnän edellyttäminen siirryttäessä unionin lainsäädäntöön liittyviin tehtäviin kolmen vuoden aikana neuvostosta lähtemisen jälkeen;
25.
on syvästi huolestunut eturistiriitaväitteistä, joita on esitetty joitakin jäsenvaltioiden edustajia vastaan, jotka ovat mukana toimintapolitiikkaa ja talousarviota koskevassa korkean tason päätöksenteossa; pyytää neuvostoa varmistamaan, että sellaiset jäsenvaltioiden edustajat, joiden on mahdollista hyötyä unionin tuista suoraan omistamiensa yritysten kautta, eivät osallistu toimintapolitiikkaa tai talousarviota koskeviin keskusteluihin ja äänestyksiin asiassa; pyytää lisäksi, että neuvosto kehottaisi parlamentin tapaan komissiota ehdottamaan uusia tarkastusmenettelyjä, jotta kiireellisten ja vakavien eturistiriitatapausten tutkintaa voitaisiin nopeuttaa, ja varmistamaan, että tarkastuspäätelmistä ilmoitetaan asianmukaisesti parlamentille;
26.
pitää valitettavana, ettei neuvosto taaskaan vastannut parlamentin kirjallisiin kysymyksiin eikä neuvoston pääsihteeri osallistunut 12. marraskuuta 2019 vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä järjestettyyn kuulemistilaisuuteen, mikä osoittaa, että neuvosto on edelleen täysin haluton tekemään yhteistyötä; painottaa, että neuvoston menoja on valvottava samalla tavalla kuin muiden toimielinten menoja, ja huomauttaa, että tämän valvonnan lähtökohdat on lueteltu parlamentin aikaisempina vuosina antamissa vastuuvapauspäätöslauselmissa; huomauttaa, että parlamentti on ainoa unionin kansalaisten suoraan valitsema toimielin ja sen rooli vastuuvapausmenettelyssä on suoraan yhteydessä kansalaisten oikeuteen saada tietoa julkisten varojen käytöstä;
Neuvoston ja parlamentin tuleva yhteistyö
|
27. |
toteaa, että parlamentin rooli vastuuvapausmenettelyssä on määritelty Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT), varainhoitoasetuksessa ja parlamentin työjärjestyksessä; |
|
28. |
toteaa, että SEUT-sopimuksen 319 artiklan mukaisesti parlamentti myöntää neuvoston antamasta suosituksesta komissiolle unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden; toteaa, että neuvoston rooli suositusten antajana vastuuvapausmenettelyssä on täysin tunnustettu; |
|
29. |
korostaa, että parlamentilla on nykyisen tulkinnan ja käytännön mukaisesti oikeus myöntää vastuuvapaus SEUT-sopimuksen 316, 317 ja 319 artiklan mukaisesti eli kullekin talousarvion pääluokalle erikseen, jotta voidaan säilyttää avoimuus ja varmistaa demokraattinen vastuuvelvollisuus unionin veronmaksajia kohtaan; |
|
30. |
on sitä mieltä, että kunkin toimielimen eri roolit vastuuvapausmenettelyssä olisi erotettava toisistaan eikä näillä kahdella toimielimellä näin ollen saisi olla vuotuisessa vastuuvapausmenettelyssä samanarvoista ja vastavuoroista roolia; |
|
31. |
muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 316 ja 335 artiklan mukaisesti toimielimet ovat hallinnollisesti riippumattomia ja niiden menot esitetään talousarvion erillisissä osissa; toteaa, että varainhoitoasetuksen 59 artiklan mukaan kukin toimielin on itse vastuussa talousarvionsa toteuttamisesta; korostaa pitävänsä tärkeänä, että toimielimet toteuttavat talousarvioitaan vastuullisesti ja ammattimaisesti; |
|
32. |
toteaa, että parlamentti on kehittänyt lähes kahdenkymmenen vuoden ajan käytäntöä, jonka mukaisesti vastuuvapaus myönnetään kaikille unionin toimielimille ja elimille; palauttaa mieliin, että parlamentti myöntää unionin toimielimille ja elimille vastuuvapauden toimitettujen asiakirjojen ja esittämiinsä kirjallisiin kysymyksiin annettujen vastausten pohjalta niiden pääsihteerejä kuultuaan; panee merkille, että neuvostoa lukuun ottamatta kaikki unionin toimielimet ja elimet suostuvat osallistumaan parlamentin vastuuvapausmenettelyyn; pitää valitettavana, ettei neuvosto suostunut vastaamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan 12. marraskuuta 2019 lähettämiin kysymyksiin; |
|
33. |
panee tyytyväisenä merkille, että neuvosto on osoittanut valmiutta päästä parlamentin kanssa sopimukseen siitä, kuinka vastuuvapausmenettelyssä tehtäisiin yhteistyötä; |
|
34. |
pitää valitettavana, että neuvoston yhteistyöhaluttomuus vastuuvapausmenettelyssä on johtanut siihen, että parlamentti on varainhoitovuodesta 2009 alkaen evännyt neuvoston pääsihteeriltä vastuuvapauden; |
|
35. |
painottaa, että parlamentin ja neuvoston välillä on laadittava yhteisymmärryspöytäkirja, jotta pystyttäisiin ratkaisemaan neuvoston ja parlamentin pitkäaikaiset näkemyserot vastuuvapauden nykyisestä myöntämiskäytännöstä; |
|
36. |
panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin hiljattain nimittämän neuvotteluryhmän kokoonpano on hyväksytty; kehottaa neuvotteluryhmää varmistamaan, että sopimus on täysin johdonmukainen parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan helmikuussa 2020 hyväksymän kannan kanssa; kehottaa neuvostoa jatkamaan neuvotteluja ilman aiheettomia lisäviivytyksiä; |
|
37. |
katsoo, että vastaukset joihinkin toistuviin kysymyksiin eri toimielimille, elimille ja virastoille lähetetyissä kyselylomakkeissa, kuten vastaukset sukupuolijakaumaa ja maantieteellistä jakaumaa, eturistiriitoja, edunvalvontaa ja väärinkäytösten paljastajien suojelua koskeviin kysymyksiin, voitaisiin mahdollisesti sisällyttää SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisesti laadittavaan unionin varoja koskevaan arviointikertomukseen, siltä osin kuin näillä kysymyksillä on yhteys talousarvion toteuttamiseen; palauttaa mieliin, että SEUT-sopimuksen 318 artiklassa tarkoitettu kertomus mainitaan nimenomaisesti SEUT-sopimuksen 319 artiklan 1 kohdassa yhtenä niistä asiakirjoista, jotka on tarkoitus tutkia vastuuvapausmenettelyn yhteydessä; |
|
38. |
muistuttaa, että kukin toimielin ja elin on varainhoitoasetuksen nojalla velvollinen toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti ja raportoimaan toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten perusteella; huomauttaa, että jos toimielin kieltäytyy noudattamasta tätä vaatimusta sen jälkeen, kun sitä on kehotettu tekemään ratkaisu, sitä vastaan voidaan nostaa laiminlyöntikanne SEUT-sopimuksen 265 artiklan nojalla; |
|
39. |
pitää myönteisenä, että komission varapuheenjohtajaehdokas Věra Jourová ja jäsenehdokas Johannes Hahn totesivat parlamentissa pidetyissä kuulemisissaan olevansa halukkaita toimimaan tässä asiassa niin, että neuvoston talousarvion toteuttamisesta saataisiin avoimemmin tietoa; viittaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, joka koskee veronmaksajien ja kansalaisten oikeutta saada tietoa julkisten tulojen käytöstä; |
|
40. |
katsoo, että kyseisten komission jäsenten sitoumukset merkitsevät myönteistä asennemuutosta verrattuna komission tähän asti omaksumaan kantaan, sellaisena kuin se ilmaistiin sen 23. tammikuuta 2014 päivätyssä kirjeessä, jossa se totesi, että komission ei pitäisi odottaa valvovan muiden toimielinten talousarvioiden toteuttamista; |
|
41. |
pyytää neuvostoa täyttämään sille erityisesti annetun tehtävän ja antamaan vastuuvapauden myöntämistä koskevia suosituksia muille unionin toimielimille. |
(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0045.
(2) Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2019 oikeusasiamiehen strategisesta tutkimuksesta OI/2/2017 lainsäädäntökäsittelyn avoimuudesta EU:n neuvoston valmisteluelimissä (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0045).
(3) Euroopan oikeusasiamiehen suositus asiassa 1069/2019/MIG Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion sponsoroinnista.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/193 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1894,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) (nykyisin ENISA (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0047/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastosta (ENISA) ja asetuksen (EY) N:o 460/2004 kumoamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 526/2013 (5) ja erityisesti sen 21 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/881 (kyberturvallisuusasetus) (6) ja erityisesti sen 31 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0039/2020), |
1.
myöntää ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 165, 18.6.2013, s. 41.
(6) EUVL L 151, 7.6.2019, s. 15.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/195 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1895,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) (nykyisin ENISA (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto)) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0047/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastosta (ENISA) ja asetuksen (EY) N:o 460/2004 kumoamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 526/2013 (5) ja erityisesti sen 21 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/881 (kyberturvallisuusasetus) (6) ja erityisesti sen 31 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0039/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ENISAn (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 165, 18.6.2013, s. 41.
(6) EUVL L 151, 7.6.2019, s. 15.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/197 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1896,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) (nykyisin ENISA (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto)) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0039/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 11 473 788 euroa, mikä merkitsee 2,67 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,98 prosenttia, mikä merkitsee 0,01 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 88,56 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,37 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että virasto käyttää tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla se mittaa toimintojensa tuottamaa lisäarvoa ja parantaa talousarviohallintoaan, ja toteaa, että se käyttää laadullisia indikaattoreita enemmän toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen arviointiin ja määrällisiä indikaattoreita enemmän hallinnollisten tavoitteiden saavuttamisen arviointiin; panee merkille, että vastatakseen paremmin sidosryhmien odotuksiin virasto parantaa raportointipakettiaan räätälöimällä laadullisia ja määrällisiä keskeisiä tulosindikaattoreitaan niin, että niillä mitataan tehokkaammin sen toiminnan vaikutuksia; |
|
3. |
pyytää virastoa tehostamaan toimiaan 5G-verkon turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi ja levittämään tietoa aiheesta mahdollisimman laajalti, jotta varmistetaan, että alalla hyödynnetään olemassa olevia teknisiä ratkaisuja; |
|
4. |
pitää valitettavana, että komission vuonna 2017 teettämän, viraston vuosien 2013–2016 toiminnan ulkoista arviointia koskevan tutkimuksen jälkeen ei ole vahvistettu virallista toimintasuunnitelmaa; panee kuitenkin merkille, että asiaankuuluvia suosituksia on pantu täytäntöön ja että komission sisäisen tarkastuksen suorittamassa tarkastuksessa annettiin vastaavanlaisia suosituksia, joiden osalta on sovittu virallisesta korjaavasta toimintasuunnitelmasta; |
|
5. |
kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
6. |
kehottaa komissiota tekemään toteutettavuustutkimuksen, jossa arvioidaan mahdollisuutta luoda yhteisiä synergioita Tessalonikissa päätoimipaikkaansa pitävän Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) kanssa; kehottaa komissiota arvioimaan molempia skenaarioita eli viraston siirtämistä Cedefopin päätoimipaikkaan Thessalonikiin ja Cedefopin päätoimipaikan siirtämistä viraston Heraklionissa sijaitsevaan päätoimipaikkaan; toteaa, että viraston siirtäminen Cedefopin päätoimipaikkaan merkitsisi hallinto- ja tukipalvelujen ja yhteisten tilojen hallinnoinnin jakamista sekä yhteisiä tieto- ja viestintätekniikan ja televiestinnän infrastruktuureja ja verkkopohjaisia infrastruktuureja, jolloin säästettäisiin suuri määrä varoja, jotka voitaisiin käyttää molempien virastojen lisärahoitukseen; |
Henkilöstöpolitiikka
|
7. |
panee huolestuneena merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukon toimista oli täytettynä vain 93,62 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 47 väliaikaisesta toimesta 44 oli täytettynä (verrattuna 48 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 27 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kolme kansallista asiantuntijaa; |
|
8. |
panee merkille, että vuonna 2015 virasto suunnitteli viraston hallintotehtäviin osallistuvan henkilöstön siirtämistä Ateenaan, vaikka Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 526/2013 (3) mukaan tällainen henkilöstö olisi sijoitettava Heraklioniin, ja että on todennäköistä, että kustannuksia voitaisiin edelleen vähentää, jos kaikki henkilöstön jäsenet keskitettäisiin yhteen toimipaikkaan; panee merkille, että Heraklionin toimipaikassa työskentelee tällä hetkellä vain seitsemän henkilöstön jäsentä; panee merkille, että virasto tarkastelee edelleen toimipaikkojensa merkityksellisyyttä nykyisen toimipaikkasopimuksen ja toimipaikoissa kehitettyjen ohjelmien mukaisesti; |
|
9. |
panee huolestuneena merkille, että riittävän ammattitaitoista henkilöstöä on vaikea rekrytoida, saada kiinnostumaan ja jäämään viraston palvelukseen, mikä johtuu pääasiassa ilmoitettujen toimien luonteesta (sopimussuhteisen toimihenkilön toimet) ja viraston henkilöstön jäsenten palkkoihin Kreikassa sovellettavista alhaisista korjauskertoimista; panee kuitenkin tyytyväisenä merkille, että virasto on toteuttanut sosiaalisia toimenpiteitä houkuttelevuuden lisäämiseksi; |
|
10. |
panee merkille, että virastolla ei ole tarvittavia määrärahoja kaikista avoimista toimista ilmoittamiseksi kaikilla EU:n kielillä EPSOn edellyttämällä tavalla; panee kuitenkin merkille, että virasto julkaisee muiden unionin erillisvirastojen tavoin ilmoituksia avoimista toimista useilla verkkosivustoilla, julkaisuissa eri puolilla unionia sekä EU:n virastojen verkoston verkkosivustolla; |
|
11. |
toteaa, että tehtävien siirtoa uusille henkilöstön jäsenille koskevaa prosessia tarkistetaan parhaillaan, jotta tietämystä voidaan vastedes siirtää paremmin uudelle henkilöstölle, ja toteaa, että tämä prosessi on tarkoitus sisällyttää erityistä luotettavuutta edellyttävien tehtävien toimintaperiaatteisiin; pyytää virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kun kyseinen tarkistus on saatu päätökseen; |
|
12. |
panee huolestuneena merkille sukupuolten välisen epätasapainon ylemmässä johdossa vuonna 2018 (kahdeksan miestä ja kaksi naista) sekä johtokunnassa (25 miestä ja viisi naista); |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
13. |
panee merkille viraston nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan takaamiseksi ja panee merkille, että johtokunnan jäsenten ansioluettelot ja heidän ilmoituksensa eturistiriidoista on nyt julkaistu viraston verkkosivustolla; palauttaa mieliin, että virasto ei julkaise verkkosivustollaan ylemmän johdon ilmoituksia eturistiriidoista; kehottaa jälleen virastoa julkaisemaan kaikkien johtokunnan jäsenten ansioluettelot sekä ylemmän johdon ilmoitukset eturistiriidoista ja raportoimaan tältä osin toteutetuista toimenpiteistä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; |
Sisäiset kontrollit
|
14. |
panee huolestuneena merkille, että virasto ei ole tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vahvistanut erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä koskevia toimintaperiaatteita, joissa määriteltäisiin tällaiset tehtävät, pidettäisiin niitä koskeva luettelo ajan tasalla ja määriteltäisiin toimenpiteet, joilla pienennettäisiin riskiä siitä, että työntekijä ajaa omaa etuaan; kehottaa virastoa viipymättä hyväksymään ja ottamaan käyttöön tällaiset toimintaperiaatteet; |
|
15. |
panee merkille, että komission sisäinen tarkastus julkaisi vuonna 2018 sidosryhmien osallistumista ENISAn suoritetuotantoon koskevan tarkastuskertomuksen, jota varten virasto laatii parhaillaan toimintasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on kohdentaa toimia mahdollisesti parannusta vaativiin osa-alueisiin; |
Muita huomautuksia
|
16. |
panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota unionista vaikuttaa hyvin vähän viraston toimintaan ja hallintoon; panee kuitenkin merkille, että virasto on tarkistanut sisäisiä prosessejaan lieventääkseen riskejä, joita liittyy Yhdistyneen kuningaskunnan eroon unionista, mutta mitään näistä riskeistä ei ole pidetty kriittisinä vaan pikemminkin hyvin pieninä; |
|
17. |
pitää valitettavana, että virasto ei ole vielä vahvistanut virallista strategiaa ympäristöystävällisen työympäristön takaamiseksi; kehottaa virastoa vahvistamaan sen kiireellisesti; |
|
18. |
kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
19. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (4). |
(1) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 205.
(2) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 206.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 526/2013, annettu 21. toukokuuta 2013, Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastosta (ENISA) ja asetuksen (EY) N:o 460/2004 kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 41).
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/199 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1897,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (nykyisin Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9-0033/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10. helmikuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 (5) ja erityisesti sen 12 a artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/128 (6) ja erityisesti sen 15 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0040/2020), |
1.
myöntää Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) pääjohtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1.
(6) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 90.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/201 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1898,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (nykyisin Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9-0033/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10. helmikuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 (5) ja erityisesti sen 12 a artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/128 (6) ja erityisesti sen 15 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0040/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1.
(6) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 90.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/203 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1899,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0052/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta 26. huhtikuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005 (5) ja erityisesti sen 36 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta 19. maaliskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/473 (6) ja erityisesti sen 45 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0041/2020), |
1.
myöntää Euroopan kalastuksenvalvontaviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan kalastuksenvalvontaviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1.
(6) EUVL L 83, 25.3.2019, s. 18.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/205 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1900,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0052/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta 26. huhtikuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005 (5) ja erityisesti sen 36 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta 19. maaliskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/473 (6) ja erityisesti sen 45 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0041/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan kalastuksenvalvontaviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan kalastuksenvalvontaviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1.
(6) EUVL L 83, 25.3.2019, s. 18.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/207 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1901,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0041/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan kalastuksenvalvontaviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 17 408 849 euroa, mikä merkitsee 1,73 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin totesi kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit varainhoitovuonna 2018 olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,74 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,83 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; panee tyytyväisenä merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 87,62 prosenttia, mikä merkitsee 13,81 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että virasto käyttää useita keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla tuetaan sen monivuotisia strategisia tavoitteita ja arvioidaan sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa; |
|
3. |
panee merkille, että virasto toteutti 98 prosenttia toiminnastaan ajoissa ja pani vuotuisen viestintästrategiasuunnitelmansa kokonaan täytäntöön; |
|
4. |
panee merkille, että virasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja Euroopan meriturvallisuusvirasto hyväksyivät kolmikantatyöjärjestelyn, jossa määritellään kyseisten virastojen välinen yhteistyö ja yhteistyö rannikkovartiotehtäviä hoitavien kansallisten viranomaisten kanssa tarjoamalla palveluja, tietoa, kalustoa ja koulutusta sekä koordinoimalla monialaisia operaatioita; |
|
5. |
kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
6. |
panee merkille, että virastoa koskevan toisen viisi vuotta kattavan (2012–2016) riippumattoman ulkoisen arvioinnin tulokset esitettiin vuonna 2017; panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2018 lopussa yksi suositus oli käsitelty ja kymmenessä suosituksessa oli edistytty hallintoneuvostolle esitetyn etenemissuunnitelman mukaisesti; |
|
7. |
katsoo, että viraston rooli Frontexin perustamisen edistämisessä ei saisi heikentää viraston ydintoimintaa unionin elimenä, joka vastaa kalastuksenvalvontatoimien operatiivisen koordinoinnin järjestämisestä ja avun antamisesta jäsenvaltioille ja komissiolle tällä alalla, koska tämä voisi johtaa kalastuksen valvonnan heikentymiseen ja laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) lisääntymiseen; korostaa siksi, että virastolle on annettava sen lisääntyviin tehtäviin suhteutetut riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit; |
|
8. |
korostaa, että virasto hyväksyi kesäkuussa 2018 päätöksen organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa pidettyjä kokouksia koskevien tietojen julkistamisesta ja että sen jälkeen, kun parlamentti ja komissio ovat päässeet sopimukseen avoimuusrekisteristä, virasto julkistaa verkkosivustollaan asiaankuuluvat pääjohtajan ja henkilöstön tapaamiset edunvalvojien kanssa; |
|
9. |
toteaa, että vuonna 2017 tehdyn valmistelutyön jälkeen virasto otti vuonna 2018 käyttöön tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän, joka perustuu kansainväliseen ISO 27001 -standardiin ja jonka tarkoituksena on suojata virastoa teknologiaan perustuvilta riskeiltä ja säilyttää tietojen luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus; |
|
10. |
korostaa viraston aktiivista roolia ja lisäarvoa Länsi-Afrikan alueellisen kalastuksenhallinnan parantamishankkeessa (PESCAO), jolla kehitetään valmiuksia torjua LIS-kalastusta ja parantaa kalavarojen hoitoa Länsi-Afrikassa; korostaa vuonna 2018 toteutettuja kolmea operaatiota, jotka koskivat Senegalia, Gambiaa, Guinea-Bissauta, Guineaa, Sierra Leonea, Kap Verdeä ja Mauritaniaa; |
|
11. |
korostaa, että virastolla on tärkeä rooli yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanossa ja sen tavoitteiden saavuttamisessa erityisesti purkamisvelvoitteen osalta, koska jäsenvaltioilla on vaikeuksia tämän velvoitteen noudattamisessa; |
Henkilöstöpolitiikka
|
12. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 98,36 prosenttia siten, että 60 toimeen unionin talousarviossa hyväksytyistä 61 toimesta oli nimitetty väliaikainen toimihenkilö (verrattuna 61 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 11 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kuusi kansallista asiantuntijaa; |
|
13. |
kehottaa virastoa laatimaan pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehyksen, jossa käsitellään sen henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, etätyötä, syrjimättömyyttä, maantieteellistä tasapainoa sekä vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia; |
|
14. |
panee huolestuneena merkille sukupuolten välisen epätasapainon hallintoneuvostossa (47 miestä ja 21 naista); |
Hankinnat
|
15. |
korostaa, että hankintojen alalla tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2018 oli käynnistää kaksi avointa ehdotuspyyntöä, joissa hankinnan kohteena olivat matkatoimiston ja tapahtumajärjestäjän palvelut virastolle ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastolle; |
|
16. |
pitää myönteisenä, että unionin virastojen hankintatoimien jakamista koskevan tavoitteen mukaisesti virasto käynnisti toisen toimielintenvälisen avoimen tarjouskilpailun vuonna 2018 ja kaksi muuta virastoa tuli mukaan hankintamenettelyyn; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle sen yhteisten hankintamenettelyjen tulevasta kehityksestä; katsoo tämän käytännön olevan esimerkki, jota on syytä noudattaa; kehottaa virastoa tarkastelemaan lähemmin mahdollisuuksia yksinkertaistaa menettelyjä yhdessä muiden toimielinten kanssa; |
|
17. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto ei tarkistanut systemaattisesti hintoja ja palkkioita, jotka laskutettiin tavarantoimittajan puitesopimuksen toimeksisaajalle toimittamien hintatarjousten ja laskujen perusteella ohjelmistolisenssien hankintaa varten; panee viraston vastauksesta merkille, että se ei voi muuttaa komission allekirjoittaman puitesopimuksen ehtoja ja määräyksiä ja että se panee uuden puitesopimuksen täytäntöön ratkaistakseen vanhaan sopimukseen liittyvät ongelmat; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
18. |
panee merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että asiantuntijat, jotka eivät allekirjoita sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitusta, eivät saa työskennellä erillissopimuksella ja että virasto seuraa säännöllisesti ilmoitusten jättämistä; |
|
19. |
panee merkille, että vuonna 2018 komission sisäinen tarkastus laati tarkastuskertomuksen suunnittelusta, budjetoinnista ja seurannasta virastossa ja että samalla hyväksyttiin toimintasuunnitelma mahdollisista parannuskohteista; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimenpiteistä; |
Muita huomautuksia
|
20. |
panee merkille, että virasto on käynnistänyt prosessin tullakseen sertifioiduksi EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmässä ja toteuttanut useita toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään sen yhteenlaskettua ympäristövaikutusta; toteaa kuitenkin, että virasto ei ole toteuttanut mitään täydentäviä toimenpiteitä vähentääkseen tai korvatakseen hiilidioksidipäästöjä; |
|
21. |
kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen suurelle yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
22. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 (3) antamaansa päätöslauselmaan. |
(1) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 42.
(2) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 43.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/210 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1902,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019) 316 – C9-0059/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset (3), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) ja erityisesti sen 55, 99 ja 164–167 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6) ja erityisesti sen 59, 118 ja 260–263 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0043/2020), |
1.
myöntää unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle vastuuvapauden Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/211 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1903,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0043/2020), |
|
A. |
toteaa, että hallintojärjestelmien vaikuttavuus ja tehokkuus sekä resurssien käyttö päätoimipaikassa ja unionin edustustoissa ovat keskeisiä ohjaavia periaatteita pyrittäessä saavuttamaan ulkopolitiikan tavoitteet, vastaamaan geopoliittisiin haasteisiin ja vahvistamaan unionin asemaa maailmanlaajuisena toimijana; |
|
B. |
toteaa, että on olennaisen tärkeää edistää yhteistä hallintokulttuuria Euroopan ulkosuhdehallinnossa (EUH) vahvistamalla diplomaattihenkilöstön eurooppalaista luonnetta ja yhteishenkeä; |
|
C. |
haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa; |
1.
pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena;
2.
katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 10. luvun piiriin kuuluva tarkastustyö olisi tasapainotettava paremmin unionin toimielinten kesken ja sen olisi mentävä sääntöjenmukaisuutta koskevia vaatimuksia pidemmälle;
3.
katsoo, että enemmän tarkastustyötä olisi kohdennettava toimintamenoihin tai seikkoihin, joista on tulossa EUH:n kannalta hyvin merkittäviä tai jopa kriittisiä, kuten strategisiin viestintävalmiuksiin ja tietotekniikkaan (esimerkiksi kyberturvallisuuteen), edustustojen kattavan turvallisuuspaketin tuloksellisuuteen tai yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviilitoimia koskevan operaatioiden tukifoorumin varainhoitoon ja hallinnolliseen tukeen;
4.
panee myös merkille, että tilintarkastustuomioistuin ei toisena perättäisenä vuonna raportoinut EUH:ta koskevista erityisongelmista;
5.
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin ei toisena peräkkäisenä vuonna havainnut olennaisia virhetasoja EUH:n vuotuisessa toimintakertomuksessa ja hallintojärjestelyissä;
6.
panee merkille, että EUH:n kokonaistalousarvio vuodeksi 2018 oli 678,5 miljoonaa euroa (eli 2,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017) ja että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli vuoden lopussa 99,9 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 84,8 prosenttia (hieman alhaisempi kuin vuonna 2017, jolloin se oli 86,7 prosenttia), mihin sisältyivät komission lisämaksuosuudet unionin edustustoihin lähetetyn komission henkilöstön hallintokustannusten kattamiseksi; panee merkille talousarvion tämänhetkisen jakautumisen siten, että EUH:n päätoimipaikkaa varten on osoitettu 249,7 miljoonaa euroa ja edustustoja varten 428,8 miljoonaa euroa;
7.
panee merkille, että Euroopan kehitysrahastosta ja erityisrahastoista saatiin vuonna 2018 myös 58,5 miljoonan euron rahoitusosuus, kun vuonna 2017 tämä rahoitusosuus oli 55 miljoonaa euroa;
8.
kehottaa EUH:ta mahdollisesti yksinkertaistamaan nykyistä talousarvionimikkeistöä, jotta EUH:ta voidaan hallinnoida helpommin ja tehokkaammin virtaviivaistamalla asteittain ne 35 budjettikohtaa, joita käytetään komission henkilöstötoimien rahoittamiseen edustustoissa, ottaen huomioon maantieteelliset välineet ja erilaiset kehitysvälineet;
9.
panee tyytyväisenä merkille talousarviohallinnon yksinkertaistamisen, jonka myötä kaikkien edustustojen, myös Euroopan kehitysrahaston edustustojen, toimitiloja koskevat yhteiset yleiskustannukset (vuokrat, turvallisuus, siivous ja muut yleiskustannukset) rahoitettiin vuonna 2018 kokonaisuudessaan EUH:n budjettikohdista kolmantena peräkkäisenä vuonna; tukee EUH:n pyrkimyksiä modernisoida ja yksinkertaistaa hallintoaan ”Innovative 2019” -hankkeella, johon kuuluu 20 tarkasteltavana olevaa ehdotusta; pyytää EUH:ta raportoimaan talousarvion valvontavaliokunnalle tarkasteltavana olevista ehdotuksista;
10.
panee merkille, että päätoimipaikan talousarvio oli 249,7 miljoonaa euroa, josta 162,4 miljoonaa euroa (eli 65,5 prosenttia) kohdennettiin henkilöstösääntöjen alaisen ja ulkopuolisen henkilöstön palkkojen ja muiden etuuksien maksuun, 30,8 miljoonaa euroa (eli 12 prosenttia) kiinteistöihin ja niiden liitännäiskuluihin ja 34,9 miljoonaa euroa (eli 14 prosenttia) tietotekniikkajärjestelmiin, laitteisiin ja irtaimeen omaisuuteen;
11.
toteaa, että edustustojen talousarvio oli 428,8 miljoonaa euroa ja se jakautui seuraavasti: 118,4 miljoonaa euroa (eli 27,6 prosenttia) henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkkoihin, 168 miljoonaa euroa (39,3 prosenttia) kiinteistöihin ja niiden liitännäiskuluihin, 72,1 miljoonaa euroa (eli 16,8 prosenttia) ulkopuoliseen henkilöstöön ja ulkopuolisiin palveluihin, 27,6 miljoonaa euroa (6,4 prosenttia) muihin henkilöstömenoihin ja 42,7 miljoonaa euroa (10 prosenttia) muihin hallintomenoihin; toteaa myös, että komissio osoitti EUH:lle 196,4 miljoonaa euroa (vuonna 2016: 185,6 miljoonaa euroa; vuonna 2015: 204,7 miljoonaa euroa) unionin edustustoissa työskentelevän komission henkilöstön hallintomenojen kattamiseen ja että tästä määrästä 47,2 miljoonaa euroa saatiin komission otsakkeen 5 mukaisista määrärahoista, 93,2 miljoonaa euroa toimenpideohjelmien hallintomenoista ja 58,5 miljoonaa euroa (vuonna 2017: 55 miljoonaa euroa; vuonna 2016: 45,4 miljoonaa euroa) Euroopan kehitysrahastolta ja erityisrahastoilta;
12.
panee merkille kiinteistöhallintopolitiikan monimutkaisuuden EUH:n toimeksiannon valossa; korostaa, että EUH:n on annettava riittävät selvitykset rakennusten ostamiseen, vuokraamiseen tai hallinnointiin liittyvästä kiinteistöhallintopolitiikastaan; kehottaa EUH:ta jatkuvaan tarkkaavaisuuteen kiinteistöhallintopolitiikassaan ja erityisesti varmistamaan, että kaikkiin epäiltyihin petos- tai korruptiotapauksiin, joita saatetaan havaita rakennusten ostamisen, vuokraamisen tai hallinnoinnin yhteydessä, puututaan välittömästi; kehottaa EUH:ta antamaan riittävän selvityksen tarjouspyyntömenettelyistään ja vastuuvapausmenettelyn piiriin kuuluvien rakennusten kustannuksista;
13.
korostaa, että hyvä yhteistyö parlamentin ja EUH:n välillä on ratkaisevan tärkeää kiinteistötietokansioiden hallinnoinnissa ja tarkistamisessa; kehottaa painokkaasti EUH:ta toimittamaan kiinteistötietokansiot hyväksyttäviksi ajoissa, jotta ne voidaan tarkistaa perusteellisesti ja niistä voidaan esittää jatkokysymyksiä; muistuttaa, että budjettivallan käyttäjälle vasta hyvin lähellä ratkaisevia määräaikoja toimitettavat asiakirjat luovat tarpeettomia aikapaineita ja pakottavat budjettivallan käyttäjän hyväksymään ne ilman mahdollisuutta pidentää tarkistusaikaa;
14.
kehottaa EUH:ta sitoutumaan siihen, että seuraavia vastuuvapausmenettelyjä varten talousarvion valvontavaliokunnalle lähetetään edelleen EUH:n kiinteistöpolitiikkaa koskeva valmisteluasiakirja, johon sisältyy tietoa muun muassa kiinteistökustannusten asiayhteydestä ja kattavuudesta; panee merkille kirjallisissa kyselylomakkeissa toimitetut tyhjentävät ja yksityiskohtaiset tiedot EUH:n kiinteistöpolitiikasta;
15.
panee merkille, että EUH on siirtänyt budjettikohdasta toiseen 30,8 miljoonaa euroa, josta suurin määrä käytettiin rakennuksen ostamiseen Washingtonista, ja toteaa, että tämä määrä pienensi päätoimipaikan lopullisen talousarvion 239 miljoonaan euroon samalla kun edustustojen talousarvio kasvoi 10,7 miljoonalla eurolla;
16.
panee merkille, että unionin kansainvälinen toimintaympäristö on yhä haastavampi, mikä on johtanut siihen, että unionilta vaaditaan yhä useammin johtoaseman ottamista kansainvälisellä näyttämöllä; korostaa Euroopan ulkosuhdehallinnon keskeistä roolia unionin ulkopolitiikan toteuttamisessa korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan ohjauksessa; panee merkille, että EUH:n henkilöstöä ei ole vastaavasti lisätty entistä suuremman roolin tueksi; kehottaa asettamaan käyttöön riittävästi henkilöresursseja, jotta unionin vaikuttavuus maailmanlaajuisena toimijana ei vaarannu;
17.
toteaa, että EUH:lla on merkittävä asema unionin ulkopolitiikan johdonmukaisuuden takaamisessa; korostaa myös tarvetta tarjota tarvittavat resurssit EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan onnistunutta toteuttamista varten;
18.
on tietoinen, että EUH:n operatiivinen alue, jossa unionin edustustot toimivat, on vaikea, sillä poliittiset ja sosioekonomiset olot ovat usein monimutkaisia ja epävakaita ja niihin liittyy suuria riskejä, joilla voi olla merkittäviä talousarvio- ja kustannusvaikutuksia pääasiassa henkilöstön ja infrastruktuurin turvallisuuden osalta;
19.
kehottaa EUH:ta perustamaan toimia sellaisille paikallisille toimihenkilöille, jotka vastaavat lainsäädäntötyötä koskevasta raportoinnista strategisesti tärkeissä maissa ja erityisesti liittymisneuvotteluja käyvissä maissa ja itäisen kumppanuuden maissa, jotta voidaan parantaa unionin tietämystä naapurustosta ja sen lähentymisestä unionin säännöstöön; kehottaa EUH:ta ryhtymään toimiin sellaisten ongelmien ratkaisemiseksi, jotka johtavat hankinnoissa havaittuihin virheisiin, ja estämään asiaa koskevien sääntöjen rikkomisen tulevaisuudessa;
20.
panee merkille, että East StratCom -työryhmälle myönnettiin 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2018 työhön, jossa puututaan Venäjän disinformaatioon; toteaa, että vuonna 2019 budjetti kasvaa 3 miljoonaan euroon; kehottaa kasvattamaan budjettia merkittävästi, jotta unioni voi tehdä menestyksekkään vastahyökkäyksen Venäjän käymässä informaatiosodassa; kehottaa käynnistämään lisää tiedotuskampanjoita unionin politiikkojen selittämiseksi paremmin itäisen kumppanuuden maissa;
21.
on tietoinen siitä, että tässä yhteydessä EUH:n tiettyjen kustannusten, kuten infrastruktuurikustannusten, rakennetta saattaa olla vaikeampi hallita valuuttakurssien vaihteluiden tai paikallisten erityisten markkinaolosuhteiden vuoksi, mikä vaikeuttaa edustustojen hallinnointia ja suunnittelua;
22.
panee merkille, että uuden varainhoitoasetuksen 60 artiklassa säädetään edustustojen uusista talousarvion toteuttamisvaltuuksista, nimittäin edustustojen apulaispäälliköiden mahdollisuudesta toimia edelleenvaltuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä ja toteuttaa komission toimintatalousarviota toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi;
23.
suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti EUH:n sisäisten sääntöjen mukauttamiseen vastaavasti mutta kehottaa sitä kuitenkin seuraamaan huolellisesti tällaisia tilanteita, kun tätä uutta säännöstä käytetään erityisesti pienissä edustustoissa; kehottaa EUH:ta kiinnittämään sisäisen valvonnan strategiassaan erityistä huomiota tähän liittyviin mahdollisiin riskeihin tehostamalla toimintojen etävalvontaa rahoitusvirtojen asianmukaisuuden osalta ja/tai tarjoamalla väliaikaista lisätukea, johon sisältyy kyseisten kausien tapauskohtainen seuranta ja raportointi; muistuttaa, että toiminnan jatkuvuutta koskeva sisäisen valvonnan standardi oli useita vuosia yksi EUH:n sisäisen valvonnan järjestelmän heikoimmista osatekijöistä erityisesti edustustojen osalta;
24.
pitää päätoimipaikan ja edustustojen riskirekisterit sisältävän riskinarviointi- ja hallintavälineen perustamista sekä uuden sisäisen valvonnan kehyksen hyväksymistä myönteisinä toimina; kehottaa kuitenkin EUH:ta menemään pelkkää riskitietoisuutta pidemmälle varmistamalla, että riskien vähentäminen pannaan täytäntöön vaikuttavalla tavalla ja sitä tarkistetaan jatkuvasti;
25.
panee merkille maksusitoumusten ja maksujen ennakkotarkastuksissa havaittujen poikkeamien määrän (209 virhettä 1041 maksusitoumuksessa ja 258 virhettä 1841 maksussa); pitää valitettavana havaittujen virheiden toistuvuutta eli lähinnä sitä, että tositteita ei ollut saatavilla, kun rahoitustoimia esitettiin ennakkotarkastusta varten; kehottaa EUH:ta myös antamaan edustustoille edelleen erityistä tukea kaikkien suuriarvoisten julkisten hankintojen yhteydessä; suhtautuu myönteisesti siihen, että päätoimipaikassa pantiin vuoden 2019 loppuun mennessä täytäntöön sähköiset rahoitusvirrat, minkä on tarkoitus laskea yleistä virhetasoa;
26.
suhtautuu myönteisesti siihen, että jälkitarkastusmenetelmä saatettiin vastaamaan tilintarkastustuomioistuimen menetelmää vuonna 2018, mikä mahdollistaa virhetason esittämisen tärkeimpien menoalojen eli henkilöstömenojen, infrastruktuurin, turvallisuuden ja tietotekniikan/televiestinnän osalta toimien satunnaisten ositettujen otosten perusteella; katsoo, että tämä myönteinen kehitys antaa kunkin edustuston johdolle ja valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle paremman yleiskuvan riskialttiista toimintarahoitusmääristä ja kokonaisrahoitusmääristä rahoitustoimien laajemman ja tyhjentävän kattavuuden ansiosta; korostaa, että tämä menetelmä tarjoaa objektiivisemmat perusteet laatia erityisiä toimintasuunnitelmia riskejä vähentävine toimenpiteineen tai mahdollisine varaumineen;
27.
toteaa jälleen, että on tärkeää tarjota tulossuuntautunutta tukea edustustoille kaikilla aloilla, erityisesti julkisten hankintojen alalla; katsoo, että 27 edustustoa kattavan alueellisen Eurooppa-keskuksen kokemusta, yhteistyötä ja tuloksia olisi arvostettava asianmukaisesti, erityisesti korkeamman varmuustason osalta, mutta samalla voitaisiin mahdollisesti harkita muita yhtä tehokkaita keinoja;
28.
kehottaa EUH:ta vahvistamaan asteittain varmennusketjuaan uusien sisäisen valvonnan standardien mukaisesti ja painottamaan entistä enemmän sekä yksilöllistä osaamista ja vastuuvelvollisuutta ottaen huomioon näiden roolin valvonnan toteuttamisessa (mikä näkyi myös sisäisen valvonnan periaatteiden täytäntöönpanoa koskevassa vuoden 2018 kyselyssä erityisesti teknologian valvonnan alalla, joka sai hieman vähemmän pisteitä) että petosriskiä;
29.
suhtautuu myönteisesti EUH:n pyrkimyksiin edistää edustustoihin nimitettyjen uusien päälliköiden vastuunottoa poliittisen tehtävänsä ohella myös heidän operatiivisen vastuunsa piiriin kuuluvien unionin varojen moitteettomasta hoidosta; katsoo, että tämä koskee myös kaikkia ulkoasioiden alan toimijoita, kuten EU:n erityisedustajia, EU:n erityislähettiläitä, sotilasoperaatioiden komentajia ja siviilioperaatioiden johtajia;
30.
muistuttaa, että varauma on vastuuvelvollisuuden kulmakivi ja siten EUH:n varmennusketjun rakentamisessa käytettävä ennaltaehkäisevä ja avoimuutta edistävä väline, joka kuvastaa edustustojen päälliköiden kohtaamia nykyisiä haasteita ja jäljellä olevia ja ilmenneitä heikkouksia;
31.
panee merkille, että vain kaksi edustustoa – Syyrian edustusto, kuten vuonna 2017, ja edustusto Euroopan neuvostossa Strasbourgissa – esitti perusteltuja varaumia, koska toteutetut sopimukset eivät olleet hankintasääntöjen mukaisia; kehottaa EUH:ta jatkamaan meneillään olevaa kaikkien sopimusten kattavaa arviointia varainhoitosääntöjen noudattamisen takaamiseksi;
32.
toteaa, että vuoden 2018 lopussa jäsenvaltioiden diplomaattien osuus kaikista hallintovirkamiehistä oli 33,76 prosenttia, mikä vastaa lähes vuoden 2014 tasoa, joka oli 33,8 prosenttia; panee merkille seuraavat vähäiset vaihtelut vuosina 2014–2018: 32,83 prosenttia vuoden 2017 lopussa, 31,7 prosenttia vuoden 2016 lopussa ja 32,9 prosenttia vuonna 2015; kehottaa EUH:ta noudattamaan päätöksessä 2010/427/EU (1) vahvistettua henkilöstörakennetta, jonka mukaan yksi kolmasosa henkilöstöstä tulee jäsenvaltioista ja kaksi kolmasosaa unionin toimielimistä;
33.
on edelleen huolestunut EUH:n henkilöstöprofiilin jatkuvasta epätasapainosta kansalaisuuden osalta; panee merkille, että vuoden 2017 lopussa jäsenvaltioiden diplomaattien osuus EUH:n kaikista hallintovirkamiehistä oli 32,83 prosenttia (eli 307 henkilöä) ja että vuoden 2016 lopussa 31,7 prosenttia EUH:n henkilöstöstä oli peräisin jäsenvaltioista, kun tämä osuus oli 32,9 prosenttia vuonna 2015 ja 33,8 prosenttia vuonna 2014;
34.
korostaa, että toistuvista kehotuksista huolimatta EUH ei edelleenkään täytä maantieteellistä tasapainoa koskevia vaatimuksia, vaan epäsuhteisuus on huomattavaa, sillä sen edustustojen päälliköt tulevat Belgiasta (9), Saksasta (15), Ranskasta (16), Italiasta (21), Puolasta (5) ja Tšekistä (2); panee erityisesti merkille Italiasta tulevien edustustojen päälliköiden määrän lisääntymisen kahden viime vuoden aikana;
35.
kehottaa painokkaasti lisäämään maantieteellistä tasapainoa EUH:ssa; toteaa jälleen pitävänsä tärkeänä, että EUH:n henkilöstössä on riittävä ja tarkoituksenmukainen määrä kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisia; korostaa, että EUH:n on varmistettava kaikkien jäsenvaltioiden asianmukainen edustus ottaen samalla huomioon hakijoiden pätevyyden ja ansiot; kehottaa siksi EUH:ta jatkamaan vuorovaikutusta jäsenvaltioiden kanssa mainostaakseen virkojaan/toimiaan kansallisissa diplomaattiverkostoissa;
36.
kehottaa EUH:ta noudattamaan kaikissa julkisissa menoissa sukupuolitietoista budjetointia;
37.
toteaa, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen käsittää poliittisten prosessien (uudelleen)järjestelyn, parantamisen, parantamisen, kehittämisen ja arvioimisen siten, että politiikkojen laadintaan osallistuvat toimijat sisällyttävät sukupuolten tasa-arvon näkökulman kaikkeen politiikkaan kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa;
38.
panee tyytyväisenä merkille, että sukupuolten määrällinen edustus oli kokonaisuutena tarkastellen lähes tasapainossa, sillä EUH:n viroissa/toimissa oli naisia 47,4 prosenttia; kehottaa EUH:ta kuitenkin vähentämään edelleen nykyistä laadullista epätasapainoa kaikilla tasoilla, kaikissa tehtävissä ja eri ura-alueilla, erityisesti hallintovirkamiesten toimissa, joissa naisia on tällä hetkellä 34,92 prosenttia; kehottaa EUH:ta jatkamaan niiden toimenpiteiden toteuttamista, joilla tuetaan sukupuolten tasapainoista edustusta ja lisätään moninaisuutta, kuten johtotehtäviä alemmissa tehtävissä olevien naisten verkosto ja johtotehtävissä oleville ja johtotehtäviin pyrkiville naisille tarkoitetut koulutukset;
39.
toteaa, että sukupuolten välistä ja maantieteellistä tasapainoa olisi noudatettava myös EU:n erityisedustajien osalta, joista kaksi kahdeksasta on naisia; katsoo myös, että eettiset normit on otettava huomioon mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi; tukee EUH:n valmistelutyötä, joka koskee eettisiä ohjeita, joissa otetaan huomioon edustustoissa työskentelyn erityispiirteet;
40.
korostaa, että johtotehtävissä toimivan henkilöstön yleisen sukupuolijakauman tilanne on sama, mutta panee merkille, että vuonna 2018 tilanne parantui hieman naisten osuuden noustua 27,1 prosenttiin 24,5 prosentista vuonna 2017, mikä tarkoittaa 71:tä naista, jotka hoitivat 60:tä keskijohdon 211 toimesta (28,4 prosenttia verrattuna 26 prosenttiin vuonna 2017) ja 11:tä ylimmän johdon 51 toimesta (21,57 prosenttia verrattuna 18 prosenttiin vuonna 2017);
41.
kehottaa toteuttamaan lisätoimia tämän epätasapainon korjaamiseksi; kehottaa EUH:ta päivittämään sukupuolta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevaa strategiaansa niin, että siihen sisällytetään konkreettisia tavoitteita, jotka koskevat naisten osuutta johtotehtävissä; korostaa, että EUH:n maantieteellisen ja sukupuoleen liittyvän tasapainon parantaminen parantaisi unionin omavastuullisuutta ulkoisessa toiminnassa;
42.
panee merkille, että 135:stä edustuston päälliköstä 34 on naisia; pitää valitettavana myös naisehdokkaiden vähäistä osuutta – joka on edelleen vain 18 prosenttia – johtotehtäviin hakevista ehdokkaista edustustojen vuotuisessa tehtäväkierrossa; kannustaa EUH:ta jatkamaan työtään jäsenvaltioiden kanssa naisehdokkaiden määrän lisäämiseksi;
43.
panee merkille, että jäsenvaltioista lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden määrä on vakiintunut 449 asiantuntijaan eli määrä on sama kuin vuonna 2017 kasvettuaan säännöllisesti vuodesta 2011; panee merkille, että 87,31 prosenttia kansallisista asiantuntijoista on lähetetty EUH:n päätoimipaikkaan sillä perusteella, että he vastaavat hyvin pitkälle erikoistuneisiin tarpeisiin EUH:n rakenteessa; kehottaa EUH:ta myös kiinnittämään erityistä huomiota mahdollisiin eturistiriitoihin kansallisten asiantuntijoiden palvelukseenottopolitiikassaan;
44.
muistuttaa unionin toimielimissä tai virastoissa aiemmin työskennelleiden virkamiesten karenssiaikojen merkityksestä, sillä hoitamattomat eturistiriitatilanteet voivat vaarantaa korkeiden eettisten normien täytäntöönpanon kaikkialla unionin hallinnossa; korostaa, että henkilöstösääntöjen 16 artiklan mukaan unionin toimielimet ja virastot, myös EUH, voivat hylätä entisen virkamiehen pyynnön saada ottaa vastaan tietty työ, jos rajoitukset eivät riitä suojelemaan toimielinten oikeutettuja etuja; pelkää, että palvelussuhteen päättymisen jälkeistä toimintaa koskevia ehtoja ei ole usein mahdollista panna täytäntöön; kannustaa näin ollen EUH:ta, kaikkia muita virastoja ja unionin toimielimiä harkitsemaan kaikkien henkilöstösääntöjen 16 artiklan nojalla käytettävissä olevien välineiden hyödyntämistä, erityisesti, jos niille ilmoitetaan siirrosta organisaatioon tai yritykseen, joka on rekisteröitynyt avoimuusrekisteriin, jotta voidaan sulkea pois se riski, että entiset virkamiehet lobbaavat unionin toimielimissä kahden vuoden sisällä palvelussuhteensa päättymisestä; kehottaa edelleen kaikkia unionin toimielimiä ja virastoja, myös EUH:ta, julkaisemaan ehdottomasti arvionsa jokaisesta tapauksesta, kuten henkilöstösääntöjen 16 artiklassa edellytetään;
45.
katsoo, että on välttämätöntä koota yhteen kaikista unionin toimielimistä henkilöstösääntöjen 16 artiklan ja siihen liittyvien eettisten sääntöjen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa koskevaa asiantuntemusta; suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin sitoumukseen perustaa unionin toimielinten yhteinen unionin eettinen elin;
46.
panee merkille, että kiinnostus tilojen yhteiskäyttöä koskevia hankkeita kohtaan ja tällaisten hankkeiden määrä lisääntyivät vähitellen niiden kustannustehokkuuden ja synergiavaikutusten vuoksi ja että ne tarjoavat mekanismin tilojen yhteiskäytön kokonaiskustannusten kattamiseksi;
47.
suhtautuu myönteisesti unionin edustustojen ja jäsenvaltioiden tilojen yhteiskäyttöjärjestelyjen lisääntymiseen ja toteaa, että vuonna 2018 allekirjoitettiin 22 uutta tilojen yhteiskäyttöä koskevaa sopimusta, jotka koskivat 65:tä edustustoa ja johtivat yhteensä 114:ään tilojen yhteiskäyttöä koskevaan hankkeeseen; panee myös merkille kahden yksikön tason sopimuksen tekemisen Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston ja komission EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston kanssa ja suhtautuu myönteisesti siihen, että uusista yksikön tason sopimuksista neuvotellaan parhaillaan Euroopan investointipankin, Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston kanssa;
48.
panee tyytyväisenä merkille, että tilojen yhteiskäyttö tuotti EUH:lle huomattavia uusia tulonlähteitä 52,1 miljoonan euron arvosta, mikä antoi sille liikkumavaraa sen kiinteistöhankintapolitiikan kehittämiseen; panee merkille, että EUH omisti edustustoissa 34 toimistorakennusta ja vuokrasi tiloja 143 rakennuksesta;
49.
kehottaa EUH:ta varmistamaan, että sen tilojen yhteiskäyttö on mahdollista kaikille kiinnostuneille unionin toimielimille ja elimille, kuten parlamentille ja Euroopan investointipankille, samoin ehdoin kuin EUH:lle; painottaa yhteiskäytön taloudellisia hyötyjä, sillä se vähentää ylläpito- ja käyttökustannuksia sekä turvallisuuskustannuksia; muistuttaa edelleen, että EUH:n on varmistettava, että vuokrattaessa tai ostettaessa kiinteistöjä sen edustustoja varten kustannusten yhteydessä noudatetaan samaa hintahaarukkaa, jota jäsenvaltioiden edustustojen on noudatettava; painottaa, että EUH:n on sisällytettävä laskelmiinsa asianmukaiset turvallisuuskustannusarviot, jotta vältetään lisärahoituspyynnöt myöhemmässä vaiheessa;
50.
suhtautuu myönteisesti edistykseen, jota on saavutettu niiden edustustojen määrän vähentämisessä, joissa ylittyy 35 neliömetrin enimmäistila henkilöä kohden; toteaa, että näin noudatetaan tilintarkastustuomioistuimen suositusta EUH:n tilojen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla ja turhien menojen välttämiseksi;
51.
kannattaa pysyvää vuotuista tarkistusmekanismia tehokkaana työvoiman hallintavälineenä, jotta voidaan priorisoida paremmin EUH:n edustustoverkoston henkilöresursseja ja varmistaa niiden jatkuva mukauttaminen muuttuviin geopoliittisiin painopisteisiin ja hankesalkkujen kokoon (esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan edustuston avaamisen valmistelu, Salomonsaarten edustuston sulkeminen, Panaman edustuston kunnostaminen ja Mongolian edustuston avaaminen); panee merkille, että vuonna 2018 edustustojen välillä siirrettiin kahdeksan virkaa/toimea henkilöstöresurssien järkeistämisen ensimmäisenä seurauksena;
52.
toteaa, että unioni otti askeleen kohti oikeudenmukaisia korvauksia kaikille toimielimissään; korostaa, että EUH:n olisi varmistettava, että sen harjoittelijat päätoimipaikassa ja edustustoissa saavat kohtuullisen korvauksen kaikentyyppisistä harjoitteluista (Blue Book -harjoittelu, harjoittelu Bruggessa ja muu harjoittelu); suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan oikeusasiamiehen suositusten mukaan pannaan täytäntöön palkalliset harjoittelut edustustoissa ja lopetetaan palkattomien harjoittelujen tarjoaminen; panee merkille, että harjoittelijoiden määrä edustustoissa on enemmän kuin nelinkertaistunut, 26:sta vuonna 2017 109:ään vuonna 2018; pitää kuitenkin valitettavana, että EUH:n vuonna 2018 tarjoamista yhteensä 404 harjoittelusta 126:sta ei maksettu korvausta, koska ne olivat osa opiskelijoiden pakollista koulutusta; kehottaa EUH:ta takaamaan asianmukaisen korvauksen kaikille EUH:n harjoittelijoille taloudellisen syrjinnän vahvistumisen välttämiseksi;
53.
katsoo, että on hyödyllistä parantaa työtaakan hallintavälineitä sekä laatia toimintasuunnitelma työntekijöiden houkuttelemiseksi ja säilyttämiseksi ottaen huomioon erilaiset ammatilliset tarpeet, kokemuksen ja kansallisuudet; suhtautuu myönteisesti henkilöstöraporttiin ja kehottaa EUH:ta ilmoittamaan selkeästi institutionaaliset tarpeensa (tai uuden tarvittavan asiantuntemuksen) ja yksilöimään toimielintason työvoimariskit, jotka voisivat haitata EUH:n poliittisten tavoitteiden saavuttamista; tukee EUH:n toimenpiteitä, jotka toteutetaan henkilöstöleikkauksista johtuvan kasvavan työtaakan hoitamiseksi;
54.
panee huolestuneena merkille edustustoissa ja päätoimipaikassa vuonna 2018 käsitellyt 135 sovittelutapausta, jotka koskevat joko oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä ratkaisemattomia erimielisyyksiä tai erilaisia työpaikkakonflikteja, mukaan luettuna väitetty psykologinen ja seksuaalinen häirintä; kehottaa EUH:ta ja erityisesti sen sovitteluyksikköä, joka raportoi nyt suoraan pääsihteeristölle, asettamaan tämän kysymyksen edelleen ehdottomalle etusijalle resurssienhallinnassa; painottaa, että on tärkeää luoda nollatoleranssi häirintää kohtaan ja seurata tarkasti ilmoitettuja tapauksia; suhtautuu myönteisesti EUH:n pääsihteerin vuonna 2018 käynnistämään häirinnän vastaiseen tiedotusaloitteeseen, jonka tarkoitus on antaa tarkempaa tietoa EUH:n häirinnän vastaisesta politiikasta;
55.
kehottaa tässä yhteydessä EUH:ta myös laajentamaan luottamuksellista neuvontaa antavien henkilöiden verkostoa, johon kuuluu tällä hetkellä kuusi henkilöä, erityisesti edustustojen verkostossa mahdollisesti lisäämällä koulutettujen vapaaehtoisten neuvonantajien määrää edustustoissa; kannustaa EUH:ta edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua henkilöstön alkuperään ja erilaiseen asemaan katsomatta;
56.
panee merkille, että EUH saattoi vuonna 2017 ajan tasalle Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa tekemänsä hallinnollisen järjestelyn ja vahvisti yhteistyötään petoksiin liittyvissä kysymyksissä ulkoasioiden alalla toimivien pääosastojen, kuten ulkopolitiikan välineiden hallinnon (FPI), Euroopan naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston (NEAR-pääosasto) ja kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston (DEVCO-pääosasto), kanssa ja on sen jälkeen jatkanut toimia petostentorjuntastrategiansa parantamiseksi; korostaa, että yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston ja komission (ulkoasioiden alalla toimivien yksiköiden, kuten FPI-yksikön sekä NEAR- ja DEVCO-pääosastojen) kanssa olisi jatkettava; panee tyytyväisenä merkille, että edustustojen päälliköiden tietoisuutta petosten ehkäisemisestä ja niitä koskevasta raportoinnista on lisätty yhteisymmärryksessä NEAR- ja DEVCO-pääosastojen kanssa petosten ehkäisemistä koskevan sisäisen valvonnan periaatteen avulla; suhtautuu myönteisesti siihen, että EUH on jäsen petos- ja havaintaverkostossa, jonka puheenjohtajana toimii Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF);
57.
kehottaa EUH:ta ilmoittamaan vuotuisessa toimintakertomuksessaan OLAFin käsiteltäväksi siirrettyjen tapausten sekä mahdollisiin eturistiriitoihin EUH:ssa liittyvien OLAFin käynnissä olevien tutkimusten määrän;
58.
panee merkille, että vuonna 2018 ilmoitettiin yhdestä väärinkäytösten paljastamistapauksesta, jossa ulkopuolinen henkilö paljasti EU:n edustustossa toimivan komission henkilöstön jäsenen väitetyn väärinkäytöksen; pyytää EUH:ta toimittamaan parlamentille tietoa toimintapolitiikasta ja menettelyistä, jotka sillä on käytössä väärinkäytösten paljastamistapauksissa, etenkin edustustoissa;
59.
tukee EUH:n pyrkimyksiä parantaa avoimuutta edistämällä ja parantamalla EUH:n sähköistä rekisteriä, jonka kautta kansalaiset voivat pyytää saada tutustua asiakirjoihin; panee tyytyväisenä merkille, että kansalaiset käyttivät EUH:n sähköistä rekisteriä enemmän kuin vuonna 2017; pyytää EUH:ta takaamaan nopean vastauksen kansalaisten pyyntöihin;
60.
suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2020 tulee voimaan kolme yhteistä päätöstä palvelussuhteen ehdoista, paikallisten toimihenkilöiden terveydenhoidosta (LA-Medical) ja paikallisten toimihenkilöiden eläkkeistä (LA-Provident Fund), joilla otetaan käyttöön edustustoissa työskenteleviä paikallisia toimihenkilöitä koskeva uusi sääntökehys sosiaaliturvajärjestelmien modernisoimiseksi ja parantamiseksi; suhtautuu myönteisesti EUH:n ja komission ensimmäiseen yhteiseen henkilöstölle kohdistettuun kyselyyn, joka toteutettiin edustustoissa vuonna 2018; kannattaa paikallisten toimihenkilöiden palvelukseenottoa ja hallinnointia koskevan sisäisen tarkastuksen käynnistämistä, jotta voidaan korjata tietyt heikkoudet, joita tilintarkastustuomioistuin havaitsi edustustojen paikallisten toimihenkilöiden palvelukseenottomenettelyissä (kuten menettelyn tiettyjen vaiheiden avoimuuden puute);
61.
panee merkille sisäisen tarkastuksen toteuttaman tarkastuksen, jossa tarkasteltiin komission yksikköjen ja EUH:n koordinointia, ja pane tyytyväisenä merkille tarkastuspäätelmän, jonka mukaan komission yksikköjen (DEVCO- ja NEAR-pääosastot sekä FPI-yksikkö) ja EUH:n väliset koordinointitoimet olivat yleisesti ottaen vaikuttavia ja tehokkaita; toteaa kuitenkin, että on tarpeen määritellä yhtenäinen näkemys tietylle maalle myönnetystä unionin yleisestä ulkoisesta avusta ja vahvistaa yhteistyössä DEVCO- ja NEAR-pääosastojen kanssa riskinarviointia ja hallinnointia, jotta voidaan saada aikaan yhteinen näkemys epävarmuustekijöistä ja riskien vähentämistä koskevista strategioista;
62.
pyytää kiinnittämään huomiota havaintoihin ja suosituksiin, jotka sisältyvät tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 15/2018 ”Sisäisten turvallisuusjoukkojen valmiuksien parantaminen Nigerissä ja Malissa: vain vähäistä ja hidasta edistymistä”; kehottaa EUH:ta i) toteuttamaan toimenpiteitä operaatioiden operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi antamalla riittävästi käytännön ohjeistusta ja riittävää tukea, ii) parantamaan operaatioissa avoimina olevien työpaikkojen täyttöastetta, iii) laatimaan toimeksiannot ja talousarviot vastaamaan operaatioita sekä määrittämään yhteisen kattavan poistumisstrategian, jossa määritellään selkeästi roolit ja vastuut yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden loppuunsaattamisessa, iv) kiinnittämään enemmän huomiota kestävyyteen liittyviin näkökohtiin ja v) kehittämään tulosindikaattoreita ja EUH:n vaikutustenarviointeja siten, että niillä seurataan ja arvioidaan tehtävien toteutumista asianmukaisesti;
63.
tukee poliittisen päätöksenteon, julkisuusdiplomatian ja strategisen viestinnän välisen yhteyden vahvistamista; panee tässä yhteydessä merkille, että vuonna 2018 EUH:lle osoitettiin 3 miljoonaa euroa (1,1 miljoonaa euroa vuonna 2017) sen strategisen viestinnän toimen (”Strategic Communication Plus”) vakiinnuttamiseen, jotta voidaan torjua disinformaatiota ja hybridiuhkia, kehittää selviytymiskykyä ulkomailta johdettua horjuttamista vastaan ja ottaa huomioon samalla liiketoimintatietojen hallintapalvelujen kehitys;
64.
korostaa tarvetta torjua propagandaa ja paljastaa disinformaatio sekä vihamielinen ulkoinen vaikuttaminen; korostaa EUH:n strategisen viestinnän työryhmän työn tärkeyttä ja kehottaa antamaan sille tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit;
65.
suhtautuu myönteisesti unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden kesken luotuun varhaisvaroitusjärjestelmään, jonka tarkoitus on helpottaa disinformaatiokampanjoihin liittyvien parhaiden käytäntöjen jakamista ja koordinoida vastatoimia tutkijoilta, faktantarkistajilta, verkkoalustoilta ja kansainvälisiltä kumppaneilta saadun, julkisiin lähteisiin perustuvan tiedon pohjalta; kehottaa EUH:ta kehittämään pitkän aikavälin vision varhaisvaroitusjärjestelmää varten ja edistämään koordinointia jäsenvaltioiden ja muiden keskeisten kumppanien kanssa; kehottaa lisäksi EUH:ta mainostamaan EUvsDisinfo.eu-verkkosivustoa, joka sisältää yli 5 000 disinformaatiotapausta mutta jolla oli vuonna 2018 vain 1,2 miljoonaa kävijää;
66.
tukee EUH:n pyrkimyksiä vahvistaa kaikkia fyysisiä ja tietotekniikkaan liittyviä turvallisuuskysymyksiä henkilöstön ja rakennusten turvallisuudesta uusien turvalaitteiden hankinnan yhteydessä aina alueellisten turvallisuusvastaavien kouluttamiseen EUH:n turvallisuusintressien suojaamiseksi ja turvallisuusosaamisen lisäämiseksi toteuttamalla virallista turvallisuusriskien ja kyberturvallisuushaasteiden hallintapolitiikkaa; suhtautuu erityisen myönteisesti turvallisuustietoisuusohjelman käynnistämiseen päätoimipaikan riskien pienentämiseksi vuoden 2018 henkilöstökyselyn pohjalta ja turvallisuusriskien hallintajärjestelmään edustustoissa paikallisista turvallisuusuhkista ilmoittamisen standardisoimiseksi, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit mukaan luettuina; kehottaa EUH:ta jatkamaan vaikuttavaa politiikkaa palvelujensa digitalisoimiseksi;
67.
suhtautuu myönteisesti jäsenten enemmistön hyväksymän, EUH:n varainhoitovuotta 2017 koskevan vastuuvapauspäätöslauselman ensimmäiseen seurantakertomukseen ja EUH:n sitoumukseen käsitellä vastuuvapausmenettelyn yhteydessä esitettyjä tärkeimpiä suosituksia ja huomautuksia unionin varojen hoidon parantamiseksi edelleen;
68.
pyytää EUH:ta toimittamaan varainhoitovuotta 2018 koskevan seurantakertomuksen varainhoitoasetuksen 266 artiklan mukaisesti;
69.
suhtautuu myönteisesti uusiin aloitteisiin, joilla pyritään parantamaan viestintää unionin kansalaisille julkisuusdiplomatian ja strategisen viestinnän merkityksestä olennaisena osana unionin ulkosuhteita; kehottaa EUH:ta investoimaan digitaaliseen viestintään sosiaalisen median ja verkkosivustojensa avulla; suhtautuu myönteisesti siihen, että EUH ryhtyy käyttämään mielipidevaikuttajia Euroopan laajuisten tiedotuskampanjoiden järjestämiseksi; kannustaa lisäksi käyttämään itseisännöityjä vapaita ja avoimen lähdekoodin verkkoyhteisöalustoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota käyttäjien tietosuojaan;
70.
pitää valitettavana, ettei EUH:lla ole vielä ympäristöasioiden hallinnointijärjestelmää; panee merkille, että on pyritty edistämään videokonferenssien käyttöä; kehottaa EUH:ta kuitenkin ottamaan käyttöön konkreettisen toimintasuunnitelman pienentääkseen ympäristöjalanjälkeään päätoimipaikassa ja edustustoissa;
71.
pitää myönteisenä EUH:n ja parlamentin välistä lyhytaikaista tilapäistä siirtoa koskevaa ohjelmaa; korostaa sen roolia lisättäessä keskinäistä ymmärtämystä kunkin toimielimen rakenteista ja työmenetelmistä ja parannettaessa siten näiden kahden elimen välistä yhteistyötä; kannustaa EUH:ta edistämään tätä ohjelmaa aktiivisemmin henkilöstönsä keskuudessa, jotta osallistujien määrä kasvaisi; suosittaa, että laajennetaan edelleen EUH:n ja jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen välistä diplomaattista vaihtoa ja siirtoa koskevaa ohjelmaa, jolla pyritään edistämään yhteisen diplomaattisen kulttuurin kehittymistä;
72.
korostaa EU:n arktisen politiikan yhä suurempaa merkitystä sekä tarvetta vahvistaa unionin uskottavuutta kumppaneiden keskuudessa varmistamalla EU:n arktisen suurlähettilään viran pysyvyys.
(1) Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26. heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/219 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1904,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä SESAR-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon SESAR-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0066/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi 27. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 219/2007 (5) ja erityisesti sen 4 b artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0044/2020), |
1.
myöntää SESAR-yhteisyrityksen pääjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman SESAR-yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 26.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/221 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1905,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
SESAR-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon SESAR-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0066/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi 27. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 219/2007 (5) ja erityisesti sen 4 b artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0044/2020), |
1.
hyväksyy SESAR-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen SESAR-yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 26.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/222 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1906,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä SESAR-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä SESAR-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0044/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että SESAR-yhteisyritys perustettiin helmikuussa 2007 hallinnoimaan SESAR-ohjelmaa (yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushanke), jolla pyritään nykyaikaistamaan unionin liikenteen hallintaa; |
|
B. |
ottaa huomioon, että neuvoston asetuksella (EU) N:o 721/2014 yhteisyrityksen voimassaoloa jatkettiin SESAR 2020 -ohjelmalla 31. joulukuuta 2024 asti; |
|
C. |
ottaa huomioon, että yhteisyritys suunniteltiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudeksi, jonka perustajaosakkaita ovat unioni ja Eurocontrol; |
|
D. |
ottaa huomioon, että Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettava unionin rahoitusosuus SESAR 2020:n käyttöönottovaiheeseen (2014–2024) on 585 000 000 euroa; ottaa huomioon, että uusien Horisontti 2020 -osakassopimusten mukaisesti Eurocontrolin rahoitusosuuden odotettiin olevan noin 500 000 000 euroa ja muiden ilmailuteollisuusalan kumppaneiden osuuden vähintään 500 000 000 euroa ja Eurocontrolin ja muiden kumppaneiden olisi maksettava noin 90 prosenttia osuuksista luontoissuorituksina; |
Yleistä
|
1. |
toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; |
|
2. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todetaan, että yhteisyrityksen varainhoitovuodelta 2018 annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
|
3. |
toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää lisätä yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää enemmän tietoa lisäarvosta; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä ja levittämään tutkimustuloksensa suurelle yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta pyrkien lisäämään näin yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta ja kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn; |
|
4. |
pyytää tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden ja katsoo, että arvioinnissa on tarkasteltava luontoissuorituksiin liittyvän menettelyn täytäntöönpanoa varten laadittujen ohjeiden muotoilua ja niiden lujuutta, jotta tuettaisiin luontoissuoritusten suunnitteluun, niistä raportointiin ja niiden todentamiseen liittyvää prosessia; |
|
5. |
palauttaa mieliin, että SESAR on yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa (SES) koskevan aloitteen tekninen pilari ja sen tehtävänä on koordinoida ja toteuttaa tutkimusta ja tukea näin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan hajanaisuuden poistamista; huomauttaa, että yksi yhteisyrityksen tärkeimmistä saavutuksista on vapaa reititys, jolla vähennetään lentojen ja polttoainepäästöjen määriä; katsoo sen vuoksi, että yhteisyritystä voitaisiin hyödyntää enemmänkin ilmailualan kestävyyden edistämiseksi; |
|
6. |
korostaa, että yhteisyrityksen tekemä työ on tärkeää innovointien käyttöönoton nopeuttamiseksi; korostaa lisäksi roolia, joka yhteisyrityksellä on automatisoidun lennonohjausjärjestelmän (U-Space) tärkeässä kehittämisessä ja toimintasuunnitelman laatimisessa sitä varten, että voidaan mahdollistaa miehittämättömien ilma-alusten turvallinen käyttöönotto ja käyttö matalassa ilmatilassa, mikä on tämän nopeasti kasvavan nykyaikaisen alan perusta; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
7. |
toteaa, että vuoden 2018 talousarviossa oli 94 800 000 euroa maksumäärärahoja (90 900 000 euroa vuonna 2017) ja 129 517 762 euroa maksusitoumusmäärärahoja (109 900 000 euroa vuonna 2017); toteaa, että mukaan lukien edeltävien vuosien käyttämättä olevat määrärahat, jotka yhteisyritys otti uudestaan kuluvan vuoden talousarvioon, sekä käyttötarkoitukseensa sidotut tulot maksumäärärahoja oli käytettävissä yhteensä 166 465 000 euroa (213 000 000 euroa vuonna 2017) ja maksusitoumusmäärärahoja 175 918 000 euroa (130 900 000 euroa vuonna 2017); |
|
8. |
panee merkille, että SESAR 1 -ohjelma päätettiin virallisesti joulukuussa 2016 ja viimeinen lopullinen avustusmaksu suoritettiin joulukuussa 2017, ja toteaa, että edeltävien vuosien käyttämättä jääneitä maksumäärärahoja siirrettiin 40 000 000 euroa vuodelle 2018 SESAR 1 -ohjelman teollisuutta edustavien osakkaiden liikaa maksamien käteissuoritusten palauttamiseksi ja seitsemännen puiteohjelman ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) hankkeiden viivästyneiden mutta yhä aiheellisten kuluilmoitusten maksamiseen; panee huolestuneena merkille, että vuoden 2018 lopussa näistä määrärahoista vain 1 800 000 euroa (5 prosenttia) saatettiin käyttää korjauksena suoritettuihin maksuihin, 20 000 000 euroa (50 prosenttia) oli peruttava ja 18 200 000 euroa (45 prosenttia) siirrettiin vuodelle 2019; pitää valitettavana sitä, että vuoden 2018 lopussa SESAR 1 -ohjelman ollessa päätösvaiheessaan yhteisyrityksellä oli avoimia sitoumuksia yhä paljon eli 61 400 000 euroa ja näitä yhteisyritykselle osoitettuja varoja ei käytetä täysimääräisesti; |
Monivuotisen talousarvion toteuttaminen seitsemännen puiteohjelman ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) yhteydessä
|
9. |
toteaa, että muiden osakkaiden oli suoritettava yhteisyrityksen operatiivisiin ja hallinnollisiin toimiin luontois- ja käteissuorituksina 1 284 300 000 euroa (Eurocontrolin osuus oli 700 000 000 euroa ja lentoliikennealan osakkaiden osuus oli 584 300 000 euroa) ja että vuoden 2018 loppuun mennessä yhteisyritys oli validoinut 1 099 800 000 euron rahoitusosuudet (560 700 000 euroa Eurocontrolilta ja 539 100 000 euroa lentoliikennealalta); |
Monivuotisen talousarvion toteuttaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä
|
10. |
panee merkille, että yhteisyrityksen operatiivisille toimille Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa suoritetusta 585 000 000 euron suuruisesta unionin tuesta oli vuoden 2018 loppuun mennessä maksettu unionin (liikenteen ja liikkumisen pääosasto) kumulatiivisina käteissuorituksina 216 900 000 euroa ja että muut osakkaat sitoutuivat maksamaan yhteisyrityksen SESAR 2020 -ohjelman operatiivisiin toimiin luontois- ja käteissuorituksina vähintään 1 000 000 000 euroa (Eurocontrolilta ja lentoliikennealalta noin 500 000 000 euroa kummaltakin); toteaa lisäksi, että vuoden 2018 lopussa muut osakkaat olivat maksaneet käteissuorituksina 14 400 000 euroa ja validoineet 114 000 000 euroa luontoissuorituksia ja että lisäksi raportoitiin 120 200 000 euroa luontoissuorituksia, joita ei kuitenkaan ollut vielä validoitu; |
|
11. |
toteaa, että SESAR 2020 -ohjelman osalta yhteisyritys käytti vuoden 2018 lopussa Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeille varatuista maksusitoumusmäärärahoista 81 prosenttia ja maksumäärärahoista 61 prosenttia ja peruutti noin 44 600 000 euroa (35 prosenttia) saatavilla olevista Horisontti 2020 -puiteohjelman maksumäärärahoista (vuonna 2017 maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 80,24 prosenttia ja maksumäärärahojen 67,97 prosenttia); |
|
12. |
panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset siitä, että varainhoitovuonna 2018 Horisontti 2020 -puiteohjelmaa varten käytettävissä olevien maksumäärärahojen alhainen käyttöaste ja korkea peruuntumisaste johtuivat pääasiassa yhteisyrityksen varovaisesta talousarviosuunnittelusta sekä siitä, että edeltävinä vuosina käyttämättä jääneitä maksumäärärahoja ei otettu täysimääräisesti huomioon talousarvion suunnittelussa ja seurannassa; |
Tuloksellisuus
|
13. |
panee merkille yhteisyrityksen keskeiset tulosindikaattorit vuonna 2018 ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden ennustetut vipuvaikutusluvut ohjelman päättyessä:
|
|
14. |
panee merkille, että yhteisyritys on saavuttanut keskeiset poliittiset ja operatiiviset tavoitteensa, jotka esitettiin vuosien 2017–2019 yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa; |
|
15. |
muistuttaa yhteisyritystä kehotuksesta ryhtyä toimiin vipuvaikutuksen nostamiseksi ajanjaksolle 2014–2020 asetettuun tavoitetasoon 1,41; |
|
16. |
toteaa, että hallintokulujen osuus (hallinto- ja toimintatalousarvio) oli alle viisi prosenttia, mikä viittaa siihen, että yhteisyrityksen organisaatiorakenne on varsin kevyt ja tehokas; |
|
17. |
toteaa, että SESAR-yhteisyritys on yksi monista yhteisyrityksistä, jotka lisäsivät operatiivisia synergioita vastaavilla tutkimukseen ja innovointiin liittyvillä aloilla toimivien unionin erillisvirastojen kanssa; panee merkille erityisesti yhteisyrityksen ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston miehittämättömiä ilma-aluksia koskevan yhteistyön; |
|
18. |
panee merkille, että yhteisyrityksen vuotuisessa toimintakertomuksessa 2018 tiedot sukupuolten edustusta koskevista keskeisistä tulosindikaattoreista on annettu vain vuodelta 2017, mutta ei vuodelta 2018; panee merkille, että vuoden 2017 tiedot liittyvät yhteisyrityksen vuoden 2016 ehdotuspyyntöihin, jotka koskevat Horisontti 2020 -puiteohjelmaa, ja keskeisiä tulosindikaattoreita koskevat luvut ovat seuraavat: naisten osuus Horisontti 2020 -hankkeissa on 15,4 prosenttia, naisten osuus hankekoordinaattoreista on 12 prosenttia; naisten osuus komission neuvoa-antavista ja asiantuntijaryhmistä jne. on 33,3 prosenttia; |
|
19. |
toteaa, että yhteisyritys on toteuttanut kolme suurta aloitetta, jotka ovat olleet keskeisiä ilmaliikenteen hallinnan tulevaisuutta Euroopassa vuonna 2018 koskevan vision asettamiselle, ja että näiden saavutusten tulokset, jotka koko ilmaliikenteen hallinnan yhteisö on tunnustanut, on toimitettu komissiolle, joka suorittaa seuraavat vaiheet niiden sisällyttämiseksi ilmailulainsäädäntöön ja poliittiseen kehykseen; |
|
20. |
toteaa, että suuntaa antavista tutkimushankkeista saamiensa tulosten lisäksi yhteisyritys on osoittautunut keskeiseksi toimijaksi ilmailuinnovointien alalla tuomalla mukaan myös uusia tulokkaita perinteisten toimijoiden lisäksi ilmaliikenteen hallinnan tutkimukseen ja innovointiin; |
Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt
|
21. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että 31. joulukuuta 2018 yhteisyrityksen palveluksessa oli 42 työntekijää (2017: 40); |
|
22. |
panee merkille, että vuonna 2018 yhteisyritys allekirjoitti 48 sopimusta, muun muassa 37 erillissopimusta yhteisyrityksen puitesopimusten ja toimielinten välisten sopimusten toteuttamiseksi, ja hankintamenettelyjä järjestettiin 12: viisi neuvottelumenettelyä ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta, viisi neuvottelumenettelyä, joissa hankinnan arvo oli hyvin vähäinen, vähäinen tai keskisuuri, kolme avointa tarjouspyyntömenettelyä ja yksi hintoja koskeva menettely; |
|
23. |
panee merkille, että yhteisyritys käynnisti tammikuussa 2018 liikenteen ja liikkumisen pääosaston rahoitusosuussopimuksen perusteella avoimen ehdotuspyyntömenettelyn, joka koski miehittämättömien ilma-alusten liikenteenohjaukseen Euroopassa liittyviä tutkimuksia ja demonstrointeja (U-Space-ehdotuspyyntö); toteaa, että komission Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) kautta myöntämän avustuksen enimmäismäärä on 9 500 000 euroa; panee tilintarkastustuomioistuimen havainnoista erittäin huolestuneena merkille, että vaikka ehdotuspyynnön ratkaisuperusteissa noudatettiin yleensä ottaen asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 (1) esitettyjä suuntaviivoja, tilintarkastustuomioistuimen mukaan ratkaisuperusteissa ja niiden lisäperusteissa oli useita päällekkäisyyksiä ja epäjohdonmukaisuuksia, jotka voisivat vaarantaa avustushakemusten arviointimenettelyn yleisen tehokkuuden ja joihin on puututtava ehdotuspyynnön suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa; |
Sisäinen valvonta
|
24. |
toteaa, että yhteisyrityksen ennakkotarkastusmenettelyt ovat luotettavia; toteaa erityisesti, että yhteisyritys suorittaa seitsemännen puiteohjelman väli- ja loppumaksujen jälkitarkastuksia edunsaajien luona, kun taas Horisontti 2020 -puiteohjelman maksujen jälkitarkastuksista vastaa komission yhteinen tarkastus; panee merkille, että yhteisyritys raportoi vuoden 2018 lopussa jälkitarkastusten jäännösvirhetasoksi 1,29 prosenttia seitsemännen puiteohjelman hankkeiden ja 1,33 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeiden kohdalla; |
|
25. |
panee merkille, että yhteisyritys on ryhtynyt jatkotoimenpiteisiin parlamentin varainhoitovuoden 2017 vastuuvapautta koskevan päätöslauselman johdosta puuttuakseen parlamentin huolenaiheisiin ja erityisesti se on nimittänyt talousarvio- ja varainhoitoryhmään uuden päällikön ja ryhmään on liittynyt myös uusi talousasioista vastaava virkamies ja hallintoavustaja; toteaa, että yhteisyrityksen talousjohtajan rekrytointi on parhaillaan käynnissä ja että uusi talousarviomenettely on otettu käyttöön, minkä ansiosta yksityiskohtainen talousarvio pystyttiin laatimaan määräajassa; |
Sisäiset tarkastukset
|
26. |
toteaa, että komission sisäinen tarkastus julkaisi lopullisen tarkastuskertomuksen yhteisyrityksen ja yhteisen tukikeskuksen välisestä koordinoinnista ja yhteisen tukikeskuksen välineiden ja palvelujen täytäntöönpanosta ja esitti sen perusteella kolme tärkeää suositusta; toteaa, että yhteisyritys laati suosituksissa esitettyihin riskeihin liittyvän yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman, joka oli määrä panna täytäntöön vuoden 2019 kuluessa; |
|
27. |
toteaa, että sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti vuonna 2018 toimia, joissa keskityttiin tarkastuslausumaa koskeviin tarkastuksiin ja konsultointitoimeksiantoihin; panee merkille, että sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti rekrytointia koskevan seurantatarkastuksen, osallistui aktiivisesti yhteisyrityksen riskinarviointitoimeen, teki yhteistyötä sisäisen tarkastuksen, tilintarkastustuomioistuimen ja muiden asiaankuuluvien tarkastuksista vastaavien toimijoiden kanssa, valvoi yhteisyrityksen aikaisempiin tarkastuksiin liittyvien toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa ja seurasi vastuuvapausmenettelyä; |
|
28. |
panee merkille, että yhteisyritys järjesti heinäkuussa 2018 organisaation riskinhallinnan työpajan, jonka tarkoituksena oli raportoida riskinhallinnasta ja vahvistaa tärkeimmät organisaation riskeihin liittyvät muutokset; |
SESAR-hankkeen käyttöönottovaihetta koskevat kysymykset
|
29. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2019 erityiskertomuksen 11/2019 ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamiseen liittyvästä unionin sääntelystä; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin tarkasteli erityiskertomuksessaan sitä, miten hyvin komissio oli hallinnut SESAR-hankkeen käyttöönottoa vuodesta 2011 alkaen, ja arvioi, oliko unionin toiminta suunnattu eniten tukea tarvitseviin hankkeisiin ja oliko se tuonut lisäarvoa ilmaliikenteen hallinnalle unionissa; toteaa, että ilmaliikenteen tehokasta hallintaa tarvitaan tulevaisuudessa turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi; |
|
30. |
panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot, joiden mukaan suurin osa tarkastetuista hankkeista on rahoitettu ilman unionin rahoitustukea, rahoitusjärjestelmän täytäntöönpanossa on ollut puutteita, jotka koskevat erityisesti riittämätöntä priorisointia, ja ilmaliikenteen hallinnan suorituskykyyn liittyviä hyötyjä ei ole vielä voitu osoittaa toimintaympäristössä; |
|
31. |
kehottaa komissiota antamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tietoja toimenpiteistä, joita on toteutettu mahdollisten eturistiriitojen ehkäisemiseksi erityisesti hankkeiden valinnassa; |
|
32. |
kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksia, joilla pyritään puuttumaan ongelmiin, ja panee merkille, että komissio on hyväksynyt kaikki tilintarkastustuomioistuimen suositukset; kehottaa komissiota seuraamaan tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpanoa; |
Liikenne ja matkailu
|
33. |
toteaa, että yhteisyritys on esittänyt talousarvionsa kahtena erillisenä osana, 1) SESAR 1 ja 2) SESAR 2020; panee myös merkille, että SESAR 1 -ohjelmaa yhteisrahoitettiin TEN-T-ohjelmasta ja seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta ja SESAR 2020 -ohjelmaa yhteisrahoitetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmasta; |
|
34. |
panee merkille, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 83 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 47 prosenttia (SESAR 1: 99 prosenttia ja 5 prosenttia, SESAR 2020: 81 prosenttia ja 61 prosenttia); panee merkille, että maksumäärärahojen alhainen kokonaiskäyttöaste johtuu pääasiassa SESAR 1 -ohjelman maksumäärärahojen alhaisesta käyttöasteesta, joka oli seurausta sen hankkeiden varainhoitoprosessin ja ohjelman päättämisestä sekä yhteisyrityksen pyrkimyksistä pitää juoksevat kustannukset mahdollisimman pieninä; |
|
35. |
painottaa, että sekä eurooppalaisen ilmatilan jatkokehittäminen SES2+-paketin yhteydessä että miehittämättömien ilma-alusten sisällyttäminen siihen edellyttävät riittäviä rahoitus- ja henkilöresursseja; |
|
36. |
panee merkille, että yhteisyrityksen toiminnassa nojauduttiin neljään eri kehykseen, joita olivat Horisontti 2020 -puiteohjelma, Verkkojen Eurooppa -väline miehittämättömiä ilma-aluksia koskevien U-Space-demonstrointitoimien osalta sekä kaksi erityiskehystä, joista toinen liittyy aktiivista aluerajauspalvelua (Active Geo-fencing service) koskevaan ehdotuspyyntöön ja toinen tutkimukseen eurooppalaisen ilmatilan uutta arkkitehtuuria koskevan ehdotuksen laatimiseksi; toteaa, että nämä erilaiset oikeudelliset kehykset tekevät tehtävästä erittäin monimutkaisen yhteisyritykselle, ja tämän vuoksi panee tyytyväisenä merkille yhteisyrityksen innovointihankkeiden onnistuneen täytäntöönpanon; |
|
37. |
korostaa, että yhteisyritys tekee tärkeää työtä helpottaakseen innovaatioiden käyttöönoton nopeuttamista; korostaa lisäksi roolia, joka yhteisyrityksellä on U-Space-järjestelmän tärkeässä kehittämisessä ja toimintasuunnitelman laatimisessa sitä varten, että voidaan mahdollistaa miehittämättömien ilma-alusten turvallinen käyttöönotto ja käyttö matalassa ilmatilassa, mikä on tämän nopeasti kasvavan nykyaikaisen alan perusta; korostaa yhteisyrityksen merkitystä valmistauduttaessa ajantasaistamaan Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmaa, joka tähtää digitaaliseen eurooppalaiseen ilmatilaan ilmailun kokonaisvaltaisen ja matkustajalähtöisen digitalisaation keinoin; katsoo siksi, että yhteisyrityksen rooli olisi tunnustettava ja sitä olisi lujitettava seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; |
|
38. |
panee merkille, että yhteisyritys jatkoi SESAR 1 -ohjelman varainhoito- ja hallinnollisen prosessin päättämistä; panee merkille, että ohjelman toteutunut kokonaistäytäntöönpanoaste on 89,9 prosenttia; panee merkille, että yhteisyrityksen virtuaalisella pankkitilillä on 30 700 000 euroa kaikkien jäljellä olevien SESAR 1 -ohjelman velvoitteiden kattamiseksi ja että maksuja ja takaisinperintöjä koskevien ennusteiden mukaan yhteisyritys päättänee SESAR 1 -ohjelman arviolta 30 600 000 euron käteisylijäämällä; muistuttaa, että SESAR 1 -ohjelman kertyneet talousarviotulokset käytetään yhteisyrityksen osakkaiden ylimääräisten käteissuoritusten palauttamiseen ja jäljelle jäävä käyttämätön määrä maksetaan takaisin unionille; |
|
39. |
panee merkille, että vuosi 2018 oli SESAR 2020 -ohjelman ensimmäinen vuosi ilman SESAR 1 -ohjelman hankkeita; panee lisäksi merkille, että SESAR 2020 -ohjelman vuonna 2018 saamista 96 000 000 euron tuloista unionin osuus oli 88 200 000 euroa ja Eurocontrolin osuus 5 200 000 euroa; |
|
40. |
panee merkille, että vuonna 2018 käyttämättä jääneet maksumäärärahat johtivat yhteisyritykselle jäävään 19 300 000 euron ylijäämään (josta SESAR 1:lle osoitetaan 50 000 euroa ja SESAR 2020:lle 19 250 000 euroa) ja kumulatiivinen ylijäämä oli 77 240 000 euroa (josta SESAR 1:lle osoitetaan 30 930 000 euroa ja SESAR 2020:lle 46 310 000 euroa); |
|
41. |
panee merkille, että vuonna 2017 suoritettuja maksuja koskevat SESAR 1 -ohjelman viimeisimmät tarkastukset käynnistettiin vuonna 2018 ja että neljäs tarkastuskierros, johon kuului 23 tarkastusta kahdeksassa osakkaassa, saatiin päätökseen; on huolestunut siitä, että vuoden 2018 jäännösvirhetaso oli 5,07 prosenttia; |
|
42. |
panee merkille vuonna 2018 toteutetun henkilöresursseja koskevan vertailututkimuksen tulokset, joiden mukaan 61,67 prosenttia henkilöstöstä toimi operatiivisissa tehtävissä, 28,57 prosenttia hallinnollisissa ja 9,76 prosenttia muissa tehtävissä. |
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11. joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/227 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1907,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan koulutussäätiön (ETF) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä säätiölle (05761/2020 – C9-0042/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön perustamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1339/2008 (5) ja erityisesti sen 17 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0047/2020), |
1.
myöntää Euroopan koulutussäätiön johtajalle vastuuvapauden säätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan koulutussäätiön johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 82.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/229 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1908,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan koulutussäätiön (ETF) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä säätiölle (05761/2020 – C9-0042/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön perustamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1339/2008 (5) ja erityisesti sen 17 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0047/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan koulutussäätiön varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan koulutussäätiön johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 82.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/231 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1909,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan koulutussäätiön (ETF) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan koulutussäätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0047/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan koulutussäätiön tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 20 144 018 euroa eli lähes sama kuin vuonna 2017 (hyvin pieni vähennys); toteaa, että säätiön talousarvio rahoitetaan kokonaan unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan säätiön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että säätiön tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli korkea, 99,99 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,06 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 98,07 prosenttia, mikä merkitsee 0,10 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että säätiö käyttää muiden tuottavuus- ja laatuindikaattorien lisäksi tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla arvioidaan sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa ja parannetaan sen talousarviohallintoa; |
|
3. |
panee merkille, että säätiön toiminnasta toteutui 91 prosenttia ja oikea-aikaisesti saatettiin loppuun 94 prosenttia toimista; panee merkille, että säätiö ylitti tavoitteet 15 keskeisestä tulosindikaattorista 14:ssä; |
|
4. |
pitää myönteisinä säätiön yhteistyösopimuksia ja vuosittaisia toimintasuunnitelmia Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön sekä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen kanssa aloilla, joissa toimet menevät päällekkäin; arvostaa sitä, että säätiö johtaa virastojen väliseen sopimukseen sisältyvien, vertailuarvioihin perustuvien henkilöstön sitoutumista koskevien selvitysten tekemistä; suosittelee tätä käytäntöä noudattamisen arvoisena esimerkkinä; kannustaa vahvasti säätiötä pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa; |
|
5. |
toteaa, että säätiö on osallistunut osaamisen ja inhimillisen pääoman kehittämistä ja työllisyyttä koskevien unionin ulkoisten ohjelmien määrittelyyn, muotoiluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin; arvostaa sitä, että säätiö on ainoa unionin virasto, jolla on valtuudet toimia unionin ulkopuolella ja tukea unionin ulkoisia toimia unionin kumppanimaissa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, osaamisen, työmarkkinajärjestelmien ja inhimillisen pääoman kehittämisen alalla näiden maiden kansalaisten työllistettävyyden ja työllisyysnäkymien parantamiseksi; |
|
6. |
pitää myönteisenä säätiön työtä unionin naapurimaiden, ehdokasvaltioiden ja Keski-Aasian maiden kanssa ja sen panosta unionin yleisafrikkalaiseen toimintapolitiikkaan ja ohjelmiin, joilla pyritään edistämään työllistettävyyttä ja sosioekonomista osallisuutta, ja tukee voimakkaasti säätiön tavoitetta parantaa ammatillista koulutusta koskevaa päätöksentekoa maailmanlaajuisesti; |
|
7. |
kannustaa säätiötä tekemään edelleen työtä digitaalisten taitojen ja osaamisen edistämiseksi sekä tukemaan maita niiden pyrkimyksissä kehittää tutkintojaan ja tutkintojärjestelmiään ammatillisen koulutuksen nykyaikaistamiseksi elinikäistä oppimista, työllistettävyyttä ja näiden maiden ja alueiden tulevaa kilpailukykyä ajatellen; toteaa, että 86 prosenttia maista, joissa säätiö on toiminut aktiivisesti, on edistynyt tutkintojen, hallinnon, työllistettävyyden, ammatillisen koulutuksen tarjonnan, yrittäjyystaitojen oppimisen ja politiikka-analyysin aloilla; |
|
8. |
muistuttaa, että elinikäinen oppiminen on määritelty YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa ja työn tulevaisuudesta laaditussa ILO:n globaaliraportissa olennaiseksi kestävän kasvun ja osallistavan ja vakaan yhteiskunnan kannalta, ja suosittaa, että sen olisi pysyttävä säätiön toiminnan keskeisenä; |
|
9. |
pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan ei ole näyttöä siitä, että hankintamenettely, jonka perusteella viisi väliaikaista työntekijää työskenteli säätiön palveluksessa, olisi johtanut kokonaistaloudellisesti edullisimpaan sopimukseen; kannattaa tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuimen huomautusta, jonka mukaan säätiön olisi käytettävä sopimuksentekoperusteita, joissa keskitytään kilpailukykyisiin hintatekijöihin; |
|
10. |
on tyytyväinen siihen, että säätiö toteutti toimia, joiden myötä voitiin virallisesti lopettaa jatkotoimet kaikkien niiden suositusten osalta, jotka komission sisäinen tarkastus oli esittänyt vuonna 2017 toimitetun ammatillisen koulutuksen edistymisen seurantaa koskevan tarkastuksen perusteella, ja että sisäisen tarkastuksen suositukset on toteutettu sataprosenttisesti kolmantena vuonna peräkkäin; |
|
11. |
korostaa, että avoimuus ja kansalaisten tietoisuus virastojen olemassaolosta ovat keskeisiä tekijöitä virastojen demokraattisen vastuuvelvollisuuden kannalta; pitää ensiarvoisen tärkeänä virastojen resurssien ja tietojen käytettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä; kehottaa siksi arvioimaan, miten tietoja ja resursseja esitellään tällä hetkellä ja miten niitä asetetaan saataville sekä missä määrin ne ovat kansalaisten mielestä helposti yksilöitävissä, tunnistettavissa ja käytettävissä; toteaa, että jäsenvaltiot voivat lisätä kansalaisten tietoisuutta tältä osin laatimalla kattavan suunnitelman yhä useamman unionin kansalaisen tavoittamiseksi; |
Henkilöstöpolitiikka
|
12. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 98,84 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 86 väliaikaisesta toimesta 85 oli täytettynä (verrattuna 88 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 säätiössä työskenteli lisäksi 39 sopimussuhteista toimihenkilöä ja yksi kansallinen asiantuntija; |
|
13. |
toteaa, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta ylemmässä johdossa saavutetaan entistä parempi sukupuolten tasapaino (miehiä 3 ja naisia 1); panee tyytyväisenä merkille, että hallituksessa on kuitenkin saavutettu sukupuolten tasapuolinen edustus (14 miestä ja 14 naista); |
|
14. |
panee merkille, että säätiöllä on käynnissä useita häirinnän vastaisia toimenpiteitä ja kaikki tulokkaat osallistuvat luottamuksellisia tehtäviä hoitavien neuvontaa antavien henkilöiden järjestämään tiedotustilaisuuteen; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
15. |
panee merkille säätiön nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; |
|
16. |
panee merkille, että säätiö kehitti OLAFin kehittämien menetelmien perusteella oman petostentorjuntastrategiansa, jota se on noudattanut vuodesta 2014; |
Sisäiset kontrollit
|
17. |
panee merkille, että säätiö pani vuonna 2018 ensimmäisen kerran täytäntöön säätiön yhteensä 17 sisäisen valvonnan periaatetta, kun sen hallitus oli hyväksynyt ne marraskuussa 2017, ja että säätiö laati tammikuussa 2018 menetelmän ja vahvisti indikaattorit sisäistä valvontaa koskevan säännöllisen seurannan ja vuotuisen arvioinnin tukemiseksi ja vahvistamiseksi; kehottaa säätiötä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimenpiteistä tilanteen parantamiseksi; |
|
18. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan komissio teetti vuonna 2018 komission työllisyyden, sosiaalisasioiden ja osallisuuden pääosaston alaisuudessa toimivia unionin virastoja (säätiö, EU-OSHA, Eurofound ja Cedefop) koskevan ulkoisen arvioinnin, jossa arvioitiin virastojen relevanssia, vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja EU:n tason lisäarvoa; kehottaa säätiötä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvioinnista; |
|
19. |
kehottaa säätiötä keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
20. |
kehottaa säätiötä hyödyntämään enemmän innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja, myös sähköisiä hankintoja; |
|
21. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (3). |
(1) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 182.
(2) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 183.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/234 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1910,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Eurojust-yksikön (nykyisin Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust)) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Eurojustin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä Eurojust-yksikölle (05761/2020 – C9-0041/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi 28. helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/187/YOS (5) ja erityisesti sen 36 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1727 (6) ja erityisesti sen 63 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0048/2020), |
1.
myöntää Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) hallintojohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) hallintojohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1.
(6) EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/236 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1911,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Eurojust-yksikön (nykyisin Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust)) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Eurojustin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä Eurojust-yksikölle (05761/2020 – C9-0041/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi 28. helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/187/YOS (5) ja erityisesti sen 36 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1727 (6) ja erityisesti sen 63 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0048/2020), |
1.
hyväksyy Eurojustin varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) hallintojohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1.
(6) EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/238 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1912,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Eurojust-yksikön (nykyisin Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust)) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Eurojustin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0048/2020), |
|
A. |
toteaa, että Eurojustin tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 38 606 737 euroa, mikä merkitsee 20,71 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että talousarvion supistuminen johtui määrärahatarpeiden vähenemisestä osastossa 2; toteaa, että Eurojustin koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan Eurojust-yksikön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että Eurojust-yksikön tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,94 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,03 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 86,91 prosenttia, mikä merkitsee 2,96 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
panee tyytyväisenä merkille, että Eurojust käyttää määrällisiä ja laadullisia keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla mitataan sen vuotuiselle toiminnalle ja vaikutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, muun muassa tulosindikaattoreita, toiminta-/tuotosindikaattoreita ja liiketoiminnallisia/teknisiä/toiminnallisia indikaattoreita sekä talousarviohallinnon parantamiseen tähtääviä tuki-/hallinta-/hallintoindikaattoreita; panee merkille, että Eurojust-yksikkö pystyi mittaamaan ja arvioimaan vuodelle 2018 asetettujen tavoitteiden saavuttamista 98 keskeisessä tulosindikaattorissa yhteensä 119 keskeisestä tulosindikaattorista (82 prosenttia) ja että 72 prosenttia alkuperäisistä tavoitteista oli saavutettu tai ylitetty; panee merkille, että Eurojust-yksikkö otti vuoden 2018 työohjelmassaan käyttöön uusia indikaattoreita, joille ei ole olemassa perustasoa, minkä vuoksi 15:tä prosenttia keskeisistä tulosindikaattoreista ei voitu arvioida; kehottaa Eurojustia käsittelemään tätä asiaa ja varmistamaan, että kaikkia indikaattoreita voidaan arvioida asianmukaisesti, sekä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistyksestä viimeistään kesäkuussa 2020; |
|
3. |
panee merkille, että vuonna 2018 käynnistettiin Eurojustin organisaatiorakenteen uudelleenjärjestelyn toinen vaihe, jossa parannetaan operatiivista toimintaa ja uudistetaan hallinto- ja tukipalveluja; |
|
4. |
kannustaa Eurojustia jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
5. |
panee tyytyväisenä merkille, että Eurojust jatkaa vahvan operatiivisen yhteistyön kehittämistä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja muiden oikeus- ja sisäasioiden kumppanien sekä kolmansien maiden kanssa; panee merkille, että Eurojust käynnisti vuonna 2018 neuvottelut yhteistyösopimuksesta Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa; panee merkille, että Eurojust on myös tehnyt yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa, ja kehottaa kansallisia viranomaisia harkitsemaan tarvittaessa näiden elinten ottamista mukaan; kehottaa lisäksi Eurojustia osallistumaan yhteisiin hankintamenettelyihin Europolin ja Euroopan lääkeviraston kanssa; |
|
6. |
kehottaa Eurojustia tarkastelemaan mahdollisuutta jakaa päällekkäisiin tehtäviin liittyviä resursseja samanlaista toimintaa harjoittavien virastojen kanssa; kannustaa voimakkaasti Eurojustia pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä unionin muiden virastojen kanssa; |
|
7. |
muistuttaa, että uusien asioiden ja myös vireillä olevien asioiden (eli mutkikkaiden asioiden, joiden tutkinta saattaa kestää useita vuosia) lukumäärä on lisääntynyt viime vuosina ja että työmäärän oletetaan kasvavan edelleen vuoden 2019 lopussa voimaan tulevan uuden toimeksiannon myötä, ja ottaa huomioon myös, että lisäresurssit ovat tarpeen, jotta Eurojust voi tukea Euroopan syyttäjänviraston työtä; korostaa, että pidätysten ohella myös vakavan rajat ylittävän rikollisuuden alalla toteutetut tulokselliset syytetoimet ovat olennaisen tärkeitä unionin kansalaisten turvallisuuden kannalta; muistuttaa lisäksi, että vuonna 2018 koordinointikeskusten lukumäärä oli 17 aivan kuten vuonna 2017, mikä osoittaa tämän operatiivisen välineen suosion ja hyödyllisyyden; korostaa, että Eurojustilla on keskeinen rooli unionin turvallisuusketjussa ja että sen talousarvion olisi vastattava sen tehtäviä ja painopisteitä, jotta se voi täyttää tehtävänsä; on siksi äärimmäisen huolestunut monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 koskevista komission ehdottamista ankarista talousarvioleikkauksista, jotka vaikeuttaisivat Eurojustin työtä ja aiheuttaisivat siten turvallisuusriskejä jäsenvaltioissa; kehottaa parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa kutsumaan Eurojustin hallintojohtajan kertomaan Eurojustin ennakoiduista pitkän aikavälin rahoitustarpeista sekä siitä, missä määrin kaavaillut tulevat tehtävät voitaisiin kattaa tehokkuushyödyillä, ja operatiivisista puutteista, joita riittämätön rahoitus aiheuttaisi, sekä niiden ennakoidusta vaikutuksesta rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan; |
|
8. |
panee tyytyväisenä merkille, että Eurojustin kollegio hyväksyi päivitetyn petostentorjuntastrategian ja -toimintasuunnitelman marraskuussa 2018; |
|
9. |
korostaa, että vuoden 2018 lopussa käynnistettiin Eurojustin hallintorakenteen uudelleenjärjestely, jossa erotettiin toisistaan selkeästi hallinnointiin liittyvät ja operatiiviset asiat, jotta noudatettaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1727 (3) (uusi Eurojust-asetus), joka tuli voimaan joulukuussa 2019; panee merkille, että ehdotus tarkistetun sisäisen valvonnan kehyksen täytäntöönpanosta oli määrä hyväksyä vuoden 2019 loppuun mennessä ja panna täytäntöön vuoden 2020 loppuun mennessä; |
Henkilöstöpolitiikka
|
10. |
pitää myönteisenä, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 99,04 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 209 väliaikaisesta toimesta 207 oli täytettynä (verrattuna 208 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 Eurojust-yksikössä työskenteli lisäksi 15 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 16 kansallista asiantuntijaa; |
|
11. |
panee huolestuneena merkille, että ilmoitettujen tietojen mukaan johtokunnan sukupuolijakauma oli 20 miesjäsentä ja kahdeksan naisjäsentä vuonna 2018; |
|
12. |
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen edellisten vuosien ehdotuksen mukaisesti Eurojust on kesäkuusta 2019 alkaen ilmoittanut avoimista työpaikoista Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston verkkosivustolla, jossa se on käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta julkaista avoimien tehtävien nimikkeet kaikilla unionin virallisilla kielillä ja lisätä ilmoituksiin linkin koko tekstiin, joka on saatavilla vain englanniksi; kannustaa Eurojustia harkitsemaan alemman tasoisissa työtehtävissä toimivan henkilöstön osalta mahdollisuutta jakaa henkilöstöä ja resursseja unionin muiden virastojen kanssa; |
|
13. |
panee tyytyväisenä merkille, että Eurojust harkitsee vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautusten perusteella hyväksyvänsä perusoikeusstrategian, joka käsittää viittauksen perusoikeuksiin käytännesäännöissä, joissa määriteltäisiin henkilöstön tehtävät ja koulutus, ja että tätä varten se kuulee komissiota ja unionin muita virastoja koordinoidun lähestymistavan varmistamiseksi; |
Hankinnat
|
14. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan Eurojust-yksikkö teki IT-alan hankintoja koskevan puitesopimuksen sellaisen yrityksen kanssa, joka oli vastannut samoista palveluista aiemman puitesopimuksen nojalla, eikä julkaissut etukäteen hankintailmoitusta neuvottelumenettelyn aikana; toteaa, että kaikki kyseisen puitesopimuksen ja siihen liittyvien erillissopimusten perusteella suoritetut maksut ovat sääntöjenvastaisia ja että yksinkertaistettu menettely voidaan hyväksyä vain erityisolosuhteissa, joille Eurojust ei esittänyt perusteita; toteaa Eurojustin vastauksesta käyvän ilmi, että neuvottelumenettelyn perustana oli soveltamissääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (4) 134 artiklan 1 kohdan f alakohta, jonka mukaan menettelyä voidaan käyttää silloin, kun tavarantoimittajan vaihtaminen johtaisi yhteensopimattomuuteen tai suhteettomiin teknisiin vaikeuksiin käytössä ja kunnossapidossa, ja että sen vuoksi tätä ratkaisua pidettiin kustannustehokkaimpana; kehottaa Eurojustia varmistamaan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamisen; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
15. |
pitää myönteisinä Eurojustin nykyisiä toimia ja sen jatkuvia pyrkimyksiä varmistaa avoimuus sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta; panee merkille, että Eurojust on hyväksynyt kollegion päätöksen 2019–02 väärinkäytösten paljastamista koskevista Eurojustin suuntaviivoista, joita voidaan soveltaa koko henkilöstöön; panee merkille, että Eurojustin mukaan tällaisia sääntöjä koskevaa koulutusta on annettu vaatimusten mukaisesti vuonna 2019; |
|
16. |
pitää myönteisenä, että työjärjestystä käsittelevä hankeryhmä käsittelee parhaillaan vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautusten perusteella sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkistamista Eurojustin kollegion eettisten sääntöjen luonnoksen yhteydessä; panee merkille, että tähän mennessä Eurojust on julkistanut ilmoitukset eturistiriidattomuudesta; kehottaa Eurojustia julkistamaan myös johtokunnan jäsenten ja toimeenpanevan johdon ansioluettelot; panee merkille, että Eurojust-yksikkö hyväksyi päivitetyn petostentorjuntastrategian 6. marraskuuta 2018 annetulla kollegion päätöksellä 2018–19; |
Sisäinen valvonta
|
17. |
panee merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) antoi vuonna 2018 Eurojust-yksikköä koskevassa vuosien 2018–2020 strategisessa sisäisen tarkastuksen suunnitelmassaan kuusi seurantaa ja raportointia sekä varmuuden osatekijöitä koskevasta tarkastuksesta jäljellä olevaa suositusta, joista Eurojust-yksikkö on toteuttanut viisi; panee tyytyväisenä merkille, että Eurojustin riskinhallintapolitiikka hyväksyttiin vuonna 2018 ja että täytäntöönpanosuunnitelma ja riskirekisteri oli määrä laatia vuonna 2019 ja panna täytäntöön vuodesta 2020 alkaen; |
Muita huomautuksia
|
18. |
toteaa, että 2 339 809 euron määrärahojen siirto seuraavalle varainhoitovuodelle, joka tehtiin, kun uusiin tiloihin muutto oli viety onnistuneesti loppuun kesäkuussa 2017, koski lähinnä kustannuksia, jotka vastaanottava valtio laskutti takautuvasti vuonna 2018; panee lisäksi merkille, että vuonna 2018 nämä siirretyt sitoumukset oli toteutettu ja maksettu 73 000:ta euroa lukuun ottamatta ja että merkittävin osa tästä määrästä liittyi suunniteltuihin muutoksiin, joita vastaanottava valtio ei toteuttanut; |
|
19. |
kehottaa Eurojustia keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen suurelle yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
20. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (5). |
(1) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 82.
(2) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 85.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727, annettu 14. marraskuuta 2018, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138).
(4) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).
(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/241 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2020/1913,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0065/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle 27. maaliskuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/198/Euratom (5) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0049/2020), |
1.
myöntää ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen pääjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 24.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 90, 30.3.2007, s. 58.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/243 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2020/1914,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n yhteisyrityksistä varainhoitovuodelta 2018 sekä yhteisyritysten vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä yhteisyritykselle (05763/2019 – C9-0065/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle 27. maaliskuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/198/Euratom (5) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0049/2020), |
1.
hyväksyy ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 426, 18.12.2019, s. 24.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 90, 30.3.2007, s. 58.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/245 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1915,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0049/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaava eurooppalainen yhteisyritys perustettiin 35 vuodeksi maaliskuussa 2007 neuvoston päätöksellä 2007/198/Euratom (1); |
|
B. |
ottaa huomioon, että yhteisyrityksen osakkaita ovat Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom), jota edustaa komissio, Euratomin jäsenvaltiot sekä kolmannet maat, jotka ovat tehneet Euratomin kanssa yhteistyösopimuksen hallitun ydinfuusion alalla; |
|
C. |
ottaa huomioon, että yhteisyrityksen tavoitteena on vastata unionin osuudesta fuusioenergia-alan kansainvälisessä ITER-hankkeessa, panna täytäntöön Euratomin ja Japanin välinen laajempaa lähestymistapaa koskeva sopimus ja valmistella demonstraatiofuusioreaktorin rakentamista; |
|
D. |
ottaa huomioon, että yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa maaliskuussa 2008; |
Yleistä
|
1. |
toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan kertomuksessaan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisyrityksen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; |
|
2. |
toteaa, että yhteisyrityksen varainhoitovuodelta 2018 annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
|
3. |
korostaa, että yhteisyritys laski uudelleen osuutensa hankkeen rakennusvaiheesta ja sai tulokseksi 12 000 000 000 euroa, kun neuvoston vuonna 2010 hyväksymä määrä oli 6 600 000 000 euroa; toteaa, että tähän lukuun ei sisälly varautumisia ennakoimattomiin tapahtumiin, vaikka komissio ehdotti, että jopa 24 kuukauden liikkumavara aikataulussa ja 10–20 prosentin liikkumavara budjetissa olisivat asianmukaisia; |
|
4. |
panee merkille, että marraskuussa 2016 ITER-organisaation neuvosto hyväksyi ITER-hankkeen uuden perusuran; panee merkille, että ITERin uudessa perusurassa arvioidaan, että ensimmäisen plasman vaihe saavutetaan ja käyttövaihe alkaa vuonna 2025 ja rakennusvaihe saadaan päätökseen vuonna 2035; panee kuitenkin merkille, että aiemmassa, vuoden 2010 perusurassa rakennusvaiheen arvioitiin valmistuvan vuonna 2020; toteaa kuitenkin, että uuden perusuran määräajan katsotaan olevan teknisesti aikaisin mahdollinen ajankohta; |
|
5. |
toteaa, että Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti maaliskuussa 2017 neuvostolle päätöksestään erota unionista ja Euratomista; panee huolestuneena merkille, että tällä voi olla vaikutusta yhteisyrityksen ja ITER-hankkeen vuoden 2020 jälkeisiin toimiin; |
|
6. |
pitää myönteisenä, että neuvosto valtuutti huhtikuussa 2018 komission hyväksymään ITERin uuden perusuran Euratomin puolesta ja vahvisti sitoumuksensa asettaa resursseja saataville seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen asettamissa rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia myöhempiä monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviä neuvotteluja, joissa määritetään tulevan rahoituksen yksityiskohdat (2); |
|
7. |
korostaa, että rakennusvaiheen lisäksi yhteisyrityksen on rahoitettava ITERin käyttövaihetta vuodesta 2035 alkaen sekä sen jälkeen ITERin deaktivointivaihetta ja käytöstäpoistovaihetta; panee merkille, että deaktivointivaiheeseen arvioitiin tarvittavan 95 540 000 euroa ja käytöstäpoistovaiheeseen 180 200 000 euroa; toteaa, että ITER-hanke jatkuu vuoteen 2042, jolloin ITER-sopimus päättyy, ja että unioni osallistuu ITER-hankkeen kustannuksiin siihen asti; toteaa, että näihin lisäkustannuksiin kuuluvat viimeiset yhden vuoden käteissuoritukset käyttövaiheeseen ja käytöstäpoistovaiheeseen sekä deaktivointivaiheen kokonaiskustannukset; |
|
8. |
toteaa, että on edelleen olemassa riski, että kustannukset kasvavat entisestään ja hankkeen täytäntöönpano viivästyy nykyiseen hyväksyttyyn perusuraan verrattuna, vaikka hankkeen rakennusvaihetta koskevaan yhteisyrityksen osuuteen liittyviä varainhoito- ja valvontatoimia on onnistuttu parantamaan; kehottaa yhteisyritystä olemaan ylittämättä nykyisen hyväksytyn perusuran mukaisia hankkeen kokonaiskustannuksia; |
|
9. |
toteaa, että tehokas viestintä on olennaista unionin rahoittamien hankkeiden onnistumisen kannalta; katsoo, että on tärkeää parantaa yhteisyrityksen saavutusten näkyvyyttä ja levittää tietoa niiden tuottamasta lisäarvosta; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan ennakoivia tiedotuskäytäntöjä levittämällä tutkimustuloksensa yleisölle esimerkiksi sosiaalisen median tai muiden viestintäkanavien kautta ja lisäämään siten yleistä tietoisuutta unionin tuen vaikutuksesta kiinnittäen erityistä huomiota markkinoille pääsyyn; |
|
10. |
pyytää tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan luontoissuoritusten laskemisessa ja niiden arvon määrittämisessä käytettävän menetelmän asianmukaisuuden ja luotettavuuden; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
11. |
panee merkille, että yhteisyrityksen käytettävissä olevaan varainhoitovuoden 2018 lopulliseen talousarvioon sisältyi 706 230 231 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 847 366 988 euroa maksumäärärahoja; toteaa, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 98,4 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 96,1 prosenttia (99,9 prosenttia ja 96,3 prosenttia vuonna 2017); |
|
12. |
toteaa, että koska talousarvion suunnitteluprosessissa oli puutteita vuonna 2017, vuosien 2017 ja 2018 maksumäärärahatarpeet olivat alkuperäiseen talousarvioon kirjattuja maksumäärärahoja suuremmat; toteaa, että yhteisyrityksen tarvitsemat lisämaksumäärärahat olivat 160 700 000 euroa eli 25 prosenttia alkuperäistä talousarviota suuremmat; panee merkille yhteisyrityksen vastauksen, jossa todetaan, että yhteisyritys on kiitollinen Euratomille lisärahoitusosuudesta vuoden 2018 talousarvioon ja että yhteisyritys haluaa ilmoittaa, että maksumäärärahojen puute ei olisi vaikuttanut mitenkään eikä aiheuttanut riskiä, sillä ITER-organisaatiolle maksettiin 137 000 000 euroa ennakkona vuoden 2019 käteismaksuosuudesta; panee merkille, että maksujen ennakointijärjestelmä on suunniteltu kokonaan uudelleen ja integroitu uuteen varainhoidon hallinnan välineeseen ja että tämä ja uusi organisaatiorakenne varmistaa asianmukaisen talousarviosuunnittelun ja sitä on jo käytetty määritettäessä vuoden 2019 talousarvion tuloja; |
|
13. |
pitää myönteisenä, että maksusitoumusmäärärahoihin käytettävissä olleista 706 200 000 eurosta 98,4 prosenttia toteutettiin suorien yksittäisten sitoumusten perusteella (96,5 prosenttia vuonna 2017); |
|
14. |
toteaa, että vuonna 2018 toteutunut saldo oli 1 316 734 euroa (17 236 192 euroa vuonna 2017); |
|
15. |
huomauttaa, että yhteisyritys teki vuonna 2018 tasausmaksun, jolla hyväksyttyihin ja tarkistettuihin henkilöstön matkakuluihin liittyviä maksuja siirrettiin 1 000 000 euroa hallinnollisesta talousarviosta toimintatalousarvioon; panee merkille, että tasausmaksussa ei kuitenkaan noudatettu talousarvion erittelyperiaatetta; panee merkille yhteisyrityksen vastauksen, jossa todettiin, että yhteisyrityksen mielestä tasauksen maksaminen koko määrän ja erottelemattomien erien osalta ei ollut paras mahdollinen tapa, koska se johti todettuun avoimuuden puutteeseen; odottaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuin vahvistaa vuoden 2019 vuosikertomuksessaan yhteisyrityksen kaupallisen osaston vuoden 2019 aikana tekemät parannukset; |
|
16. |
panee merkille, että yhteisyritys saavutti ITER-organisaation neuvoston ja hallintoneuvoston vuodelle 2018 asettamista välitavoitteista kuusi ja että aikataulutehokkuusindeksiksi tuli 93 prosenttia (kun se oli 91 prosenttia vuonna 2017, 70 prosenttia vuonna 2016 ja 75 prosenttia vuonna 2015); panee myös merkille ITER-organisaation vahvistaneen joulukuussa 2018, että ensimmäiseen plasmaan liittyvistä rakennustöistä, jotka on määrä saattaa päätökseen vuoteen 2025 mennessä, 60 prosenttia oli valmistunut (50 prosenttia vuonna 2017); |
Tuloksellisuus
|
17. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että pääjohtajan päätöstä muuttaa äskettäin palkatun ylemmän johtajan työskentelypaikka Barcelonasta Cadaracheen ei ollut dokumentoitu asianmukaisesti, mikä olisi ollut perusteena ylimääräisille palkkakustannuksille erilaisen korjauskertoimen vuoksi; on tyytyväinen siihen, että yhteisyritys myöntää vastauksessaan, että työskentelypaikan muutosta ei ollut dokumentoitu asianmukaisesti, koska nimittävällä viranomaisella oli valtuudet päättää siitä; huomauttaa, että yhteisyritykselle aiheutui poloidaalista magneettikenttää (PF) koskevassa hankkeessa joitakin riskejä, jotka vaativat ylemmän johtajan huomiota; toteaa, että pääjohtaja päättikin pyytää ehdokasta aloittamaan heti Cadarachessa varmistaakseen, että PF-kriisi saisi täyden huomion; |
|
18. |
toteaa tyytyväisenä, että tilapäistyöryhmän ehdotuksen perusteella yhteisyritys on hankkeen edistymisen seuraamiseksi käyttänyt ansaitun arvon hallinnan järjestelmää ITER-hyvitysjärjestelmän sijaan, ja sen tulokset toimitetaan nyt rutiininomaisesti; |
|
19. |
panee merkille edistymisen ITER-hankkeen rakennustöissä, jotka koskevat tokamak-tyyppistä säiliötä ympäröivän valtavan biosuojan loppuun saattamista ja ensimmäisten komponenttien asentamista tokamak-rakennukseen; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
20. |
panee merkille, että yhteisyrityksen hallintoneuvosto jatkoi vuonna 2017 petostentorjuntastrategian julkisia hankintoja koskevan osan täytäntöönpanoa; toteaa, että yhteisyritys hyväksyi sen omiin hankintoja koskevia petosriskejä kuvaaviin indikaattoreihin eli hälyttäviin merkkeihin perustuvan tarkistuslistan, jota pidetään edellytyksenä petostentorjunnan tietoteknisen välineen kehittämiselle, ja toteaa sen kehittäneen nämä sisäisesti; panee merkille, että petostentorjunnasta ja eettisistä kysymyksistä vastaava virkamies koordinoi edelleen yhteisyrityksen petostentorjuntastrategian täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten yksiköiden kanssa, ja panee tyytyväisenä merkille, että työryhmä ryhtyi jatkamaan petostentorjuntastrategian kehittämistä vuoden 2018 lopussa; |
Henkilöstö ja palvelukseenotto
|
21. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi keskeisen hallintohenkilöstön palvelukseenotossa huomattavia puutteita; panee merkille, että vastauksessaan yhteisyritys totesi, että tilintarkastustuomioistuimen havainnon seurauksena ja Six Sigma -ohjelman avulla analysoitiin, määritettiin ja toteutettiin parannuksia, ja toteaa, että yhteisyritys tehosti valintaprosessinsa vakautta sekä käynnissä olevia lisätoimenpiteitä; kehottaa yhteisyritystä välttämään tulevaisuudessa sääntöjenvastaisuuksia ja puutteita; |
|
22. |
panee merkille, että vuoden 2018 lopussa yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa oli 162 naista ja 284 miestä ja että kolmessa viidestä henkilöstöryhmästä suurin osa viroista oli miesten hallussa, kun taas yli 50 prosenttia unionin sopimussuhteisista toimihenkilöistä ja avustavista virkamiehistä oli naisia; panee merkille, että yhteisyrityksen henkilöstössä oli edustettuna 22 jäsenvaltioita, että suurin osa henkilöstön jäsenistä oli lähtöisin kolmesta jäsenvaltiosta ja että neljä henkilöstön jäsentä tuli kustakin muusta neljästä jäsenvaltiosta; kehottaa yhteisyritystä pyrkimään tasapuolisempaan maantieteelliseen edustukseen, mutta myöntää, että tämä riippuu työnhakijoista ja kiinnostuksenilmaisupyyntöön vastaajista; |
Sisäinen valvonta
|
23. |
toteaa, ettei yhteisyritys ole toteuttanut johdonmukaisesti jatkotoimia ylemmän johdon sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten johdosta; panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys on laatinut ja ottanut käyttöön asiakirjoja, jotka koskevat kaikkien johtajien yleisten sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten hallinnointia yhteisyrityksen eturistiriitoja koskevien sääntöjen 13 artiklan mukaisesti; panee lisäksi merkille, että eettisistä kysymyksistä vastaava virkamies järjesti tammikuussa 2019 aihetta koskevan esittelytilaisuuden kaikille johtajille; |
|
24. |
panee merkille, että 25. tammikuuta 2018 unionin yleinen tuomioistuin antoi tuomion, jolla kumottiin valintamenettelyn tulokset, mukaan lukien päätökset valittujen hakijoiden nimittämisestä valintamenettelyn varallaololuetteloista; panee merkille, että vaikka julkisasiamiehen 29. tammikuuta 2019 antamassa lausunnossa tuettiin yhteisyrityksen huhtikuussa 2018 nostamaa kannetta Euroopan unionin tuomioistuimessa (unionin tuomioistuin) ja ehdotettiin, että unionin tuomioistuin kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen päätöksen peruuttaa valittujen hakijoiden nimittämisen, mutta ei varallaololuetteloa, unionin tuomioistuin piti voimassa unionin yleisen tuomioistuimen tuomion (3); kehottaa yhteisyritystä noudattamaan valintamenettelyn sääntöjä, jotta tulevaisuudessa vältytään oikeudenkäynneiltä; |
|
25. |
toteaa, että sisäistä tiedottamista koskevien strategioiden puutteiden vuoksi organisaation sisällä ei voitu varmistaa asianmukaisen tiedon levittämistä käytöstäpoistovaiheen arvioiduista kustannuksista ja että siksi yhteisyritys ei antanut edellisten vuosien tilinpäätöksissä lainkaan tietoja näistä vastuista, joiden määräksi on arvioitu 85 200 000 euroa; panee kuitenkin tyytyväisenä merkille yhteisyrityksen vastauksen, jonka mukaan puutteet on jo korjattu kahdella toimella, ylin johto toimittaa tilinpitäjälle kaikki asiaankuuluvat tiedot ja sisäinen prosessi ”PM-76 Vuotuinen tilinpäätös – varainhoitovuoden avaaminen/päättäminen” on päivitetty toukokuussa 2019; |
Operatiiviset hankinnat ja avustukset
|
26. |
toteaa, että vuonna 2018 käynnistettiin 55 operatiivista hankintamenettelyä ja allekirjoitettiin 69 hankintasopimusta sekä käynnistettiin yksi avustusmenettely ja allekirjoitettiin kaksi. |
(1) Neuvoston päätös 2007/198/Euratom, tehty 27. maaliskuuta 2007, yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle (EUVL L 90, 30.3.2007, s. 58).
(2) Euroopan unionin neuvosto, 7881/18, hyväksytty 12. huhtikuuta 2018.
(3) Unionin tuomioistuimen tuomio, 8.5.2019, ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten perustettu eurooppalainen yhteisyritys vastaan Yosu Galocha, C-243/18 P ECLI:EU:C:2019:378.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/249 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1916,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä BERECin tukiviraston (ennen 20. joulukuuta 2018 Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen virasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon BERECin tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0061/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1211/2009 (5) ja erityisesti sen 13 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) perustamisesta, asetuksen (EU) 2015/2120 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1211/2009 kumoamisesta 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston (EU) 2018/1971 (6) ja erityisesti sen 28 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0050/2020), |
1.
myöntää BERECin tukiviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman BERECin tukiviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 337, 18.12.2009, s. 1.
(6) EUVL L 321, 17.12.2018, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/251 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1917,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
BERECin tukiviraston (ennen 20. joulukuuta 2018 Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen virasto) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon BERECin tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0061/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1211/2009 (5) ja erityisesti sen 13 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja BERECin tukiviraston (BEREC-virasto) perustamisesta, asetuksen (EU) 2015/2120 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1211/2009 kumoamisesta 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston (EU) 2018/1971 (6) ja erityisesti sen 28 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0050/2020), |
1.
hyväksyy BERECin tukiviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen BERECin tukiviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 337, 18.12.2009, s. 1.
(6) EUVL L 321, 17.12.2018, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/253 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1918,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä BERECin tukiviraston (ennen 20. joulukuuta 2018 Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen virasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä BERECin tukiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0050/2020), |
|
A. |
toteaa, että BEREC-viraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 4 331 000 euroa, mikä merkitsee 2,00 prosentin lisäystä verrattuna vuoteen 2017; toteaa, että viraston talousarvio rahoitettiin kokonaan unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,85 prosenttia, mikä merkitsee 0,09 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 82,68 prosenttia, mikä merkitsee 4,24 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; |
|
2. |
panee huolestuneena merkille, että viraston toimintaa on haitannut henkilöstön suuri vaihtuvuus, joka vaarantaa viraston työohjelman täytäntöönpanon; panee merkille, että osana riskinpienentämistekniikoita johtokunta pyysi laatimaan varallaololuettelon 75 prosentille kaikista toimenkuvauksista, jotta avointen virkojen määrä voitaisiin pitää alle 15 prosentissa; panee lisäksi merkille, että sen jälkeen, kun oli perustettu uusia virkoja asetuksessa (EU) 2018/1971 määritellyn viraston uuden toimeksiannon toteuttamiseksi, virasto onnistui varmistamaan kolmen uuden työntekijän palkkaamisen nopeutetussa menettelyssä varallaololuetteloiden pohjalta; |
Tuloksellisuus
|
3. |
panee merkille, että virasto käyttää monenlaisia toimenpiteitä keskeisinä tulosindikaattoreina arvioidakseen toiminnastaan saatavaa lisäarvoa ja parantaakseen budjettihallintoaan; |
|
4. |
toteaa, että virasto on saanut parempaa tietoteknistä tukea, mukaan lukien erikoistuneen tieto- ja viestintätekniikan ja tietoturvapalvelujen käyttö; |
|
5. |
panee huolestuneena merkille, että virasto ei jaa resursseja muiden virastojen kanssa, koska sen omat resurssit ovat vähäiset; panee kuitenkin merkille, että virasto allekirjoitti vuonna 2014 yksikön tason sopimuksen Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) kanssa sisäisen valvonnan resurssien jakamiseksi; toteaa, että ENISA irtisanoi sopimuksen 1. tammikuuta 2020 alkaen laajentuneesta uudesta tehtävästään aiheutuneiden rakenteellisten muutosten seurauksena; panee tyytyväisenä merkille, että virasto käynnisti yhteishankkeen tietoteknisen infrastruktuurin ja muiden tietoteknisten hankkeiden jakamiseksi useiden yhteisyritysten ja muiden unionin virastojen kanssa; on tyytyväinen tähän aloitteeseen ja kehottaa virastoa tarkastelemaan edelleen, miten sen tehtäviä voitaisiin ulkoistaa ja miten päällekkäisissä tehtävissä voitaisiin tehdä yhteistyötä muiden unionin toimielinten ja elinten kanssa; |
|
6. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto käynnisti vuonna 2018 tarjouskilpailun puitesopimuksen tekemiseksi ja että sopimus tehtiin pyytämättä valitulta tarjoajalta mitään selitystä mahdollisesti poikkeuksellisen alhaiselle tarjoukselle; ottaa huomioon viraston vastauksen, jonka mukaan virastolla ei vuoteen 2018 saakka ollut erillisiä ohjeita poikkeuksellisen alhaisista tarjoushinnoista, mutta panee tyytyväisenä merkille, että virasto otti sisäisessä hankintakäsikirjassaan käyttöön poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan määritelmän; kehottaa virastoa kysymään syitä poikkeuksellisen alhaisille tarjouksille ja analysoimaan ne varmistaakseen mahdollisesti poikkeuksellisen alhaisten tarjousten kestävyyden; |
|
7. |
kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
Henkilöstöpolitiikka
|
8. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 100 prosenttia ja että kaikki unionin talousarviossa hyväksytyt 14 väliaikaista tointa olivat täytettyinä (verrattuna 14 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 9 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 4 kansallista asiantuntijaa; |
|
9. |
panee huolestuneena merkille, että virasto on riippuvainen ulkoisista resursseista ja yhdestä yhtiöstä ja viraston toiminnan jatkuvuuteen kohdistuu tästä syystä riski; panee huolestuneena merkille, että viraston henkilöstössä ja asiantuntemuksessa ei ole kriittistä massaa; kehottaa komissiota ehdottamaan budjettivallan käyttäjälle, että virastolle osoitetaan riittävästi resursseja; |
|
10. |
panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2018 lopussa sukupuolten tasapuolinen edustus oli miltei saavutettu työntekijöiden tasolla (52 prosenttia naisia ja 48 prosenttia miehiä) ja että se oli saavutettu keskijohdon virkojen tasolla (50 prosenttia naisia ja 50 prosenttia miehiä) ja toteaa myös, että virastossa päästiin hyvään maantieteelliseen tasapainoon, sillä virastossa oli henkilöstöä 13 jäsenvaltiosta; on kuitenkin huolissaan siitä, että sukupuolten tasapuolista edustusta ei saavutettu hallintoneuvoston jäsenten osalta, sillä 28 jäsenestä vain 5 on naisia; pyytää tässä mielessä komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon sukupuolten tasapainon merkityksen, kun ne esittävät nimityksiä hallintoneuvoston jäseniksi; |
|
11. |
panee huolestuneena merkille, että vuonna 2017 keskimääräinen työskentelyjakso virastossa oli vain 2,7 vuotta, mikä näkyy henkilöstön suurena vaihtuvuutena; ymmärtää, että virastolla on vaikeuksia houkutella ammattilaisia muun muassa siksi, että isäntämaassa sovellettava palkan korjauskerroin on alhainen (74,9 prosenttia); korostaa, että henkilöstön suuri vaihtuvuus tuo esiin viraston pyöröovipolitiikan mahdolliset ongelmat; kehottaa virastoa arvioimaan uudelleen pyöröovipolitiikkaansa; on huolissaan siitä, että unionin talousarviossa viime vuosina hyväksyttyjen toimien vähentäminen yhdessä virastolle osoitettujen lisätehtävien kanssa on lisännyt viraston henkilöstön työmäärää; huomauttaa, että tämä tilanne saattaa aiheuttaa riskejä viraston työohjelmien toteuttamiselle; panee merkille, että virasto pyrkii parantamaan henkilöstönsä työehtoja ja että virasto aloitti vuonna 2018 sosiaalipalvelujen toimintasuunnitelman toteuttamisen; kehottaa virastoa etsimään lisämahdollisuuksia parantaa henkilöstön työ- ja elinoloja Latvian viranomaisten kanssa ja pyrkimään uuden toimipaikkaa koskevan sopimuksen tekemiseen; |
|
12. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että virasto allekirjoitti 4. toukokuuta 2018 toimisto- ja sihteeriavun toimittamista koskevan puitesopimuksen erään yhtiön kanssa ja että sopimus tehtiin neljäksi vuodeksi ja maksujen määrä oli enintään 433 000 euroa (vuoden 2018 maksut: 27 655 euroa); toteaa myös, että kesäkuusta 2018 lähtien virastossa työskenteli sen omien 27 työntekijän lisäksi keskimäärin 4 kyseisen yhtiön työntekijää; korostaa, että tämän palvelusopimuksen käyttö työvoiman hankkimiseen ei ole unionin sosiaalisten ja työllisyyttä koskevien sääntöjen mukaista ja aiheuttaa virastolle oikeustoimien riskin ja maineriskin; kehottaa virastoa korjaamaan tilanteen ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; |
|
13. |
toteaa, että virasto allekirjoitti toimisto- ja sihteeriavun toimittamista koskevan puitesopimuksen erään yhtiön kanssa, mutta muistuttaa, että vuokratyövoimaa voidaan käyttää vain sopimuksilla, jotka on tehty luvan saaneiden työvoiman vuokrausyritysten kanssa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/104/EY (3) säännösten ja jäsenvaltioiden hyväksymien erityissääntöjen mukaisesti; panee huolestuneena merkille, että tämän palvelusopimuksen käyttö ei ole unionin sosiaalisten ja työllisyyttä koskevien sääntöjen mukaista; ottaa huomioon viraston vastauksen, jonka mukaan virasto teki avoimen tarjouskilpailun jälkeen puitesopimuksen sille annettavan toimisto- ja sihteeriavun tarjoamisesta, joka on taattu koko sopimuksen keston ajan, mikä eroaa vuokratyövoiman käyttämisestä; panee merkille, että puitesopimukseen liitettyjen tarjouseritelmien mukaan toimeksisaajalla on velvollisuus noudattaa sovellettavaa unionin lainsäädäntöä ja kansallista lainsäädäntöä; |
Hankinnat
|
14. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että vuoden 2017 loppuun mennessä virasto oli joidenkin menettelyjen osalta ottanut käyttöön sähköisen tarjouskilpailun mutta ei sähköistä laskutusta eikä tarjousten sähköistä toimittamista; ottaa huomioon viraston vastauksen, jonka mukaan e-PRIOR-alustalla otettiin virastoa varten käyttöön tarjousten sähköiseen toimittamiseen liittyvä moduuli sen jälkeen, kun viraston ja komission tietotekniikan pääosaston välillä allekirjoitettiin vuonna 2018 e-PRIOR-alustaa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
15. |
panee merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan varmistamiseksi; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että se ei julkista hallintoneuvoston jäsenten ansioluetteloita verkkosivustollaan; panee merkille, että hallintoneuvosto on käynnistänyt nykyisten toimintaperiaatteidensa uudelleentarkastelun ja vahvistanut eturistiriitojen ennaltaehkäisyä ja hallintaa varten sääntöjä, jotka sisältävät hallintoneuvoston jäsenten velvoitteen toimittaa sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen mukana ansioluettelonsa, jotka julkistetaan viraston verkkosivustolla; |
Sisäiset kontrollit
|
16. |
toteaa, että virasto hyväksyi vihdoin 7. joulukuuta 2018 väärinkäytösten paljastamista koskevat toimintaperiaatteet; |
|
17. |
panee merkille, että virasto toteutti vuonna 2018 sisäisen tarkastelun arvioidakseen sisäisiä valvontajärjestelmiään ja totesi, että ne on pantu täytäntöön vaikuttavalla tavalla; |
|
18. |
panee merkille, että vuonna 2018 komission sisäinen tarkastus laati viraston toimintojen suunnittelusta, budjetoinnista, seurannasta ja raportoinnista tarkastuskertomuksen (Planning, Budgeting, Monitoring of Activities and Reporting in the Office), jota seurasi korjaava toimintasuunnitelma; |
Muita huomautuksia
|
19. |
panee merkille, että virasto on tehnyt analyysin todennäköisestä vaikutuksesta, joka aiheutuu Yhdistyneen kuningaskunnan päätöksestä erota Euroopan unionista, ja määrittänyt tarvittavat vaikutusta lieventävät toimet; panee merkille, että virastolla ei ole henkilöstöä, jolla olisi vain Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisuus, joten henkilöstökysymyksiin ei liity riskiä; |
|
20. |
kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen suurelle yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien kautta; |
o
o o
|
21. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (4). |
(1) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 157.
(2) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 158.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/256 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1919,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (nykyisin Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound)) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä säätiölle (05761/2020 – C9-0034/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön luomisesta 26. toukokuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75 (5) ja erityisesti sen 16 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/127 (6) ja erityisesti sen 16 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0051/2020), |
1.
myöntää Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) pääjohtajalle vastuuvapauden säätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 139, 30.5.1975, s. 1.
(6) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 74.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/258 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1920,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (nykyisin Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound)) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä säätiölle (05761/2020 – C9-0034/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön luomisesta 26. toukokuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75 (5) ja erityisesti sen 16 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/127 (6) ja erityisesti sen 16 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0051/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 139, 30.5.1975, s. 1.
(6) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 74.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/260 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1921,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (nykyisin Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound)) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0051/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 20 760 000 euroa, mikä merkitsee 1,37 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että säätiön talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan säätiön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että säätiön tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,58 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,42 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 82,70 prosenttia, mikä merkitsee 2 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että säätiö käyttää neljää keskeistä tulosindikaattoria ja että ne on sisällytetty sen tuloksellisuuden seurantajärjestelmään, johon keskeisten tulosindikaattorien lisäksi sisältyy ’parametrejä’ (muita toimintaprosessien indikaattoreita) ja laadullista arviointia, ja toteaa, että niiden avulla pyritään arvioimaan toiminnasta saatavaa lisäarvoa sekä tuloksia ja vaikutusta ja parantamaan säätiön talousarviohallintoa; |
|
3. |
kannustaa säätiötä jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
4. |
toteaa, että vuodeksi 2018 suunniteltujen työohjelman tuotosten toteuttamisaste oli 83 prosenttia (48 tuotosta 58:sta) ja että säätiö osallistui 236:een toimintapolitiikan suunnittelutapahtumaan (joista 41 prosenttia oli unionitason tapahtumia); |
|
5. |
panee merkille, että säätiö jatkoi yhteistyötä muiden unionin virastojen kanssa ja toteutti toimia, joista oli sovittu vuotuisissa suunnitelmissa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA), Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA), Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE), Euroopan koulutussäätiön (ETF) ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) kanssa, sekä jatkoi neljännen Euroopan yritystutkimuksen valmistelua yhteistyössä Cedefopin kanssa; |
|
6. |
panee merkille, että säätiöstä tehtiin vuosia 2012–2016 koskeva useamman viraston kattava ulkoinen arviointi, jonka kohteena olivat myös Cedefop, EU-OSHA ja ETF ja jossa arvioitiin virastojen työn relevanssia, vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja unionin tason lisäarvoa sekä näiden neljän viraston tulevaisuutta, ja että säätiö on laatinut toimintasuunnitelman arvioinnin tulosten huomioon ottamiseksi; pyytää säätiötä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle loppuraportin ja erityisesti säätiön tuottaman unionin tason lisäarvon arvioinnin tuloksista ja säätiön tulevaisuutta koskevista näkemyksistä; |
|
7. |
kehottaa komissiota tekemään toteutettavuustutkimuksen, jotta voidaan arvioida mahdollisuutta yhdistää säätiö ja Cedefop; painottaa, että säätiön ja Cedefopin toiminta-alat ovat hyvin samanlaiset ja että tällainen yhdistäminen yksinkertaistaisi näiden kahden viraston rahoitusta ja selkeyttäisi unionin virastojen järjestelmää suuren yleisön silmissä; kehottaa komissiota harkitsemaan ainakin yhteisten synergioiden kehittämistä Cedefopin kanssa; kehottaa komissiota arvioimaan seuraavia vaihtoehtoja: säätiön siirtämistä Cedefopin päätoimipaikkaan Thessalonikiin ja Cedefopin siirtoa säätiön päätoimipaikkaan Loughlinstowniin; toteaa, että tämä merkitsisi hallinto- ja tukipalvelujen ja yhteisten tilojen hallinnoinnin jakamista sekä yhteisiä tieto- ja viestintätekniikan ja televiestinnän infrastruktuureja ja verkkopohjaisia infrastruktuureja, jolloin säästettäisiin suuri määrä varoja, jotka voitaisiin käyttää molempien virastojen lisärahoitukseen; |
|
8. |
panee merkille, että komissio teetti vuonna 2018 työllisyyden-, sosiaaliasioiden ja osallisuuden pääosaston alaisuudessa toimivia unionin virastoja (Eurofound, Cedefop, ETF ja EU-OSHA) koskevan ulkoisen arvioinnin, jossa arvioitiin näiden virastojen relevanssia, vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja unionin tason lisäarvoa; kehottaa säätiötä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän arvioinnin tuloksista; |
|
9. |
korostaa, että säätiö tekee merkittävää ja laadukasta työtä tarjotessaan tieteellisesti perusteltua, riippumatonta, oikea-aikaista ja toimintapolitiikan kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja asiantuntemusta sekä näyttöön perustuvaa tukea unionin toimintapolitiikan kehittämiselle sekä päättäjille elin- ja työolojen, työmarkkinoiden ja työmarkkinasuhteiden aloilla kaikkialla unionissa, ja painottaa, että on tärkeää säilyttää säätiön kolmikantainen hallintomalli, joka muodostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen, kaikkien jäsenvaltioiden hallitusten sekä komission edustajista; suhtautuu erityisen myönteisesti säätiön julkaisemaan katsaukseen uusimmasta Euroopan elämänlaatututkimuksesta (EQLS) sekä säätiön julkaisuihin, joissa tarkastellaan työn tulevaisuutta ja digitalisaatiota erityisesti alustatyön alalla; |
|
10. |
korostaa säätiön antaman panoksen merkitystä ennustevälineiden kehittämisessä ja tiedonkeruussa eri aloilla, joita ovat esimerkiksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano, työ- ja yksityiselämän tasapaino ja elämänlaatu, työn tulevaisuus, valmistusteollisuus, digitalisaatio ja alustatyö; |
|
11. |
panee merkille säätiön työmäärän ja sidosryhmien odotusten kasvun ja korostaa, että on tärkeää varmistaa riittävät aineelliset ja henkilöresurssit, joiden turvin säätiö voi hoitaa täysimääräisesti tehtävänsä, ja varmistaa samalla yleensäkin virastojen ensisijaisuus suhteessa yksityisiin toimeksisaajiin; |
|
12. |
pitää myönteisenä, että säätiö on sitoutunut toimintojensa taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen ja takaa näin kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen työympäristön sekä käyttää julkisia hankintoja tärkeänä välineenä kaikkien näiden kolmen kestävyystavoitteen toteuttamiseksi toiminnassaan; |
|
13. |
korostaa, että avoimuus ja kansalaisten tietoisuus virastojen olemassaolosta ovat keskeisiä tekijöitä virastojen demokraattisen vastuuvelvollisuuden kannalta; pitää virastojen resurssien ja tietojen käytettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä ensiarvoisen tärkeänä; kehottaa siksi arvioimaan, miten tiedot ja resurssit nykyään esitetään ja asetetaan saataville sekä missä määrin ne ovat kansalaisten mielestä helposti yksilöitävissä, tunnistettavissa ja käytettävissä; muistuttaa, että jäsenvaltiot voivat lisätä kansalaisten tietoisuutta tältä osin laatimalla kattavan suunnitelman entistä useampien unionin kansalaisten tavoittamiseksi; |
Henkilöstöpolitiikka
|
14. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 96,7 prosenttia siten, että unionin talousarviossa hyväksytyistä 91 toimesta 88 toimeen oli nimitetty virkamies tai väliaikainen toimihenkilö (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 93); panee merkille, että vuonna 2018 säätiössä työskenteli lisäksi 11 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 1 kansallinen asiantuntija; |
|
15. |
panee tyytyväisenä merkille, että ylemmässä johdossa saavutettiin sukupuolten tasapuolinen edustus (1 mies ja 1 nainen); on kuitenkin huolissaan siitä, että hallintoneuvoston sukupuolijakauma ei ole tasapainoinen (97 miestä ja 64 naista); |
|
16. |
panee tyytyväisenä merkille, että joulukuussa 2018 toteutetun tehtäväkartoituksen tulosten mukaan vakauden taso on ollut suhteellisen hyvä vuodesta toiseen; |
Hankinnat
|
17. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että säätiö ei tarkistanut järjestelmällisesti hintoja ja palkkioita, jotka laskutettiin tavarantoimittajien puitesopimuksen toimeksisaajalle toimittamien hintatarjousten ja laskujen perusteella ohjelmistolisenssien hankintaa varten; panee säätiön vastauksesta merkille, että tämä puitesopimus on korvattu rinnakkaisella puitesopimuksella, jossa tilintarkastustuomioistuimen esille nostamat ongelmat on otettu huomioon; kehottaa säätiötä mukauttamaan ennakkotarkastuksia, joita kohdistetaan puitesopimusten perusteella suoritettaviin maksuihin, ja varmistamaan, että kaikki hankinnat kilpailutetaan; |
|
18. |
kannustaa säätiötä panemaan täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suositukset, kuten tarjousten sähköisestä toimittamisesta esitetyt suositukset; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
19. |
panee merkille säätiön nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; |
Sisäiset kontrollit
|
20. |
toteaa, että säätiö hyväksyi tarkistetun sisäisen valvonnan kehyksen, jossa siirryttiin vaatimusten noudattamiseen perustuvasta menettelystä periaatteisiin perustuvaan menettelyyn; |
|
21. |
panee tyytyväisenä merkille, että komission sisäinen tarkastus sai vuonna 2018 valmiiksi tuloksellisuustarkastuksen, joka koski säätiön toimintojen priorisointia ja resurssien kohdentamista; kehottaa säätiötä tiedottamaan tarkastuksen tuloksista vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; |
Muita huomautuksia
|
22. |
panee merkille, että säätiö pyrkii lisäämään toimintansa ympäristökestävyyttä, että vuonna 2018 asennettiin uudet videoneuvottelulaitteet ja että virastojen verkostossa käydään keskusteluja hiilidioksidipäästöjen kompensoinnista; |
|
23. |
kehottaa säätiötä keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
24. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (3). |
(1) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 177.
(2) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 179.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/263 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1922,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (nykyisin Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0060/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 713/2009 (5) ja erityisesti sen 24 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 5. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/942 (6) ja erityisesti sen 35 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0052/2020), |
1.
myöntää Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1.
(6) EUVL L 158, 14.6.2019, s. 22.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/265 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1923,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (nykyisin Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0060/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 713/2009 (5) ja erityisesti sen 24 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 5. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/942 (6) ja erityisesti sen 35 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0052/2020), |
1.
hyväksyy energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1.
(6) EUVL L 158, 14.6.2019, s. 22.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/267 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1924,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (nykyisin Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0052/2020), |
|
A. |
toteaa, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 13 562 000 euroa, mikä merkitsee 2,18 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että viraston koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,26 prosenttia, mikä merkitsee viraston suunnitellun tavoitteen ylittämistä ja 0,54 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; panee tyytyväisenä merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 79,73 prosenttia, mikä merkitsee 3,92 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että virasto käyttää edelleen tiettyjä toimenpiteitä keskeisinä tulosindikaattoreina, joilla arvioidaan sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa ja erityisesti verkkosääntöjen ja suuntaviivojen vaikutusta ja parannetaan sen talousarviohallintoa; |
|
3. |
panee merkille, että virasto onnistui panemaan täytäntöön asetuksen (EU) N:o 1227/2011 (3) sekä seuraamaan ja valvomaan jo hyväksyttyjen verkkosääntöjen täytäntöönpanon muutosta sähkö- ja kaasualalla; |
|
4. |
panee tyytyväisenä merkille, että virasto on siirtänyt kirjanpitotoimintonsa komissiolle ja jakaa resursseja muiden virastojen kanssa henkilöstöhallinnon, tieto- ja viestintätekniikan hallinnoinnin, talousarvion ja rahoituksen, hankintojen ja toimitilojen hallinnoinnin alalla; katsoo, että kyseinen aloite on esimerkki, jota muidenkin unionin toimielinten kannattaisi noudattaa; kehottaa virastoa selvittämään keinoja jakaa resursseja päällekkäisissä tehtävissä muiden, samantyyppisiä tehtäviä hoitavien unionin virastojen kanssa; kannustaa voimakkaasti virastoa pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa; |
|
5. |
kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
Henkilöstöpolitiikka
|
6. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 95,52 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 67 väliaikaisesta toimesta 64 oli täytettynä (verrattuna 68 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 22 sopimussuhteista toimihenkilöä ja neljä kansallista asiantuntijaa; |
|
7. |
panee merkille viraston huolet ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketin täytäntöönpanoon kaavailtujen uusien resurssien riittämättömyydestä niin henkilöstömäärien, ajoituksen kuin palkkaluokkienkin osalta; panee merkille, että virastolle osoitettujen uusien tehtävien monimutkaisuudesta huolimatta niihin osoitetusta henkilöstöstä kohtuuttoman suuri osa (14) on sopimussuhteisia toimihenkilöitä, kun taas väliaikaisia toimihenkilöitä on vain neljä; panee merkille, että viraston mukaan se ei voi tällaisessa tilanteessa toteuttaa laajennettuja tehtäviään asianmukaisesti, ellei sille osoiteta lisäresursseja; |
|
8. |
ilmaisee jälleen huolensa sukupuolten epätasapuolisesta edustuksesta viraston ylemmän ja keskijohdon tehtävissä (viisi miestä ja yksi nainen); on huolestunut myös edustuksen maantieteellisestä epätasapainosta; kehottaa virastoa toteuttamaan toimia parantaakseen sukupuolten tasapuolista edustusta ja maantieteellistä tasapainoa viraston ylemmän ja keskijohdon tehtävissä; |
|
9. |
pitää valitettavana, etteivät sukupuolet ole tasapuolisesti edustettuina viraston johtokunnassa, kun 12 jäsentä 17:stä edustaa samaa sukupuolta; |
|
10. |
pyytää virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle häirintätapausten kokonaismäärän sekä päätökseen saatettujen häirintätapausten käsittelyn tulokset; |
Hankinnat
|
11. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto otti vuonna 2018 käyttöön tarjousten sähköisen toimittamisen muttei ollut vielä ottanut käyttöön komission sähköisiin tarjouskilpailuihin ja sähköiseen laskutukseen kehittämiä välineitä, joiden tarkoituksena on ottaa käyttöön yhteinen ratkaisu tietojen vaihtamiseksi sähköisesti julkisiin hankintamenettelyihin osallistuvien kolmansien osapuolten kanssa (sähköiset hankintamenettelyt); kehottaa virastoa ottamaan käyttöön kaikki tarvittavat välineet hankintamenettelyjen hallintaa varten ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa saavutetusta edistymisestä; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
12. |
panee merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; |
|
13. |
panee merkille lisätoimet, joiden tarkoituksena on lisätä viraston toiminnan avoimuutta raportoimalla viraston henkilöstön ulkoisten sidosryhmien kanssa järjestämistä kokouksista ja etenkin johtajan tapaamisista organisaatioiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa, ja näiden tietojen julkaisemisen viraston verkkosivustolla tammikuusta 2018 alkaen; |
Sisäiset kontrollit
|
14. |
panee merkille, että virasto hyväksyi joulukuussa 2018 oman sisäisen valvonnan kehyksensä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanosta; |
|
15. |
toteaa, että komission sisäinen tarkastus suoritti vuonna 2016 kattavan riskinarvioinnin, myös tietotekniikan osalta, ja laati sen perusteella virastolle uuden strategisen tarkastussuunnitelman vuosiksi 2017–2019 ja määritteli tarkastuskohteet seuraavaa suunnittelujaksoa varten; toteaa, että vuonna 2018 sisäinen tarkastus suoritti tarkastuksen, joka koski virastossa sekä REMIT-asetuksen alalla sovellettavaa tietoturvaa, ja että virasto laati toimintasuunnitelman, joka oli määrä panna täytäntöön vuonna 2019, lopullisessa tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten toteuttamiseksi; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä; |
Muita huomautuksia
|
16. |
panee tyytyväisenä merkille, että virasto laati vuonna 2018 virallisen analyysin todennäköisistä vaikutuksista, joita Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota unionista aiheuttaa viraston organisaatioon, toimintoihin ja tileihin; |
|
17. |
kehottaa virastoa levittämään tutkimustuloksensa yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
18. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (4). |
(1) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 167.
(2) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 168.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1227/2011, annettu 25. lokakuuta 2011, energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta (EUVL L 326, 8.12.2011, s. 1).
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/269 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1925,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) (ennen 11. päivää joulukuuta 2018: vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0064/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1077/2011 (5) ja erityisesti sen 33 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1726 (6) ja erityisesti sen 47 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0053/2020), |
1.
myöntää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) toimitusjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1.
(6) EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/271 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1926,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) (ennen 11. päivää joulukuuta 2018: vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0064/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1077/2011 (5) ja erityisesti sen 33 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1726 (6) ja erityisesti sen 47 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0053/2020), |
1.
hyväksyy vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1.
(6) EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/273 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1927,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) (ennen 11. päivää joulukuuta 2018: vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0053/2020), |
|
A. |
toteaa, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 205 657 227 euroa, mikä tarkoittaa merkittävää 32 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; ottaa huomioon, että lisäys liittyi viraston uusiin tehtäviin ja sen toimeksiannon lujittamiseen, ja toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 75,18 prosenttia; huomauttaa, että alhainen toteutusaste perustuu maksattamatta oleviin sitoumuksiin, jotka liittyvät lähinnä toimintamenoihin, joita varten ei vielä ollut hyväksytty oikeusperustaa; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 94,08 prosenttia, mikä merkitsee 2,55 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; |
|
2. |
toteaa, että viraston uusien tilojen rakennustyöt Strasbourgissa ovat viivästyneet tuntuvasti ja urakasta oli huhtikuussa 2018 päivätyn viimeisimmän hyväksyttyjä osia koskevan edistymiskertomuksen mukaan saatu valmiiksi 88,17 prosenttia ja että virasto suojaa taloudellisia etujaan 1,2 miljoonan euron suuruisella suoritustakuulla; panee merkille, että virasto luovutti vastineensa Strasbourgin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle 15. toukokuuta 2018 ja 15. helmikuuta 2019, mutta kyseinen tuomioistuin ei ole vielä tehnyt asiasta ratkaisua; toteaa, että keskustelut tuomioistuimen ulkopuolisen ratkaisun löytämiseksi käynnistettiin uudelleen huhtikuussa 2019; kehottaa virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle viipymättä, jos asiaan löydetään tuomioistuimen ulkopuolinen ratkaisu tai vaihtoehtoisesti heti, kun tuomioistuin antaa asiassa tuomion; |
|
3. |
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viraston talousarvion toteutusaste jäi suunniteltua pienemmäksi, mikä johtui säädösten hyväksymisen tai voimaantulon viivästymisestä (eikä virasto voinut vaikuttaa asiaan), ja toteaa, että tilanne vaikutti sekä olemassa olevien että uusien järjestelmien kehittämiseen; toteaa, että tämän seurauksena virasto palautti komissiolle 74 000 000 euroa maksumäärärahoina ja siirsi seuraavalle vuodelle 49 000 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina, mikä asettaa kyseenalaisiksi komission laatimiin rahoitusselvityksiin sisältyvät suunnittelun perustana olevat oletukset; korostaa, että talousarvion määrärahojen vienti viraston hyväksyttyyn talousarvioon sellaisiin säädöksiin liittyen, joita ei ole vielä hyväksytty, aiheuttaa huomattavia moitteettomaan varainhoitoon liittyviä riskejä; kehottaa komissiota yhdessä viraston kanssa huolehtimaan siitä, että talousarviosuunnittelu mukautetaan paremmin säädösten hyväksymisen tai voimaantulon aikatauluun; |
Tuloksellisuus
|
4. |
pitää myönteisenä viraston muiden unionin virastojen kanssa jatkamaa yhteistyötä ja sille joulukuussa 2018 voimaan tulleella asetuksella (EU) 2018/1726 (3) annettua vahvistettua toimeksiantoa, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia yhteistyön lujittamiseen, ennakoivan neuvonnan ja lisätuen ja -avun tarjoamiseen komissiolle, jäsenvaltioille ja muille oikeus- ja sisäasioiden alan virastoille sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämiseen; |
|
5. |
panee merkille keskitetyn reitittimen mahdollisen kehittämisen ennalta annettavien matkustajatietojen (API) ja matkustajarekisteritietojen (PNR) vaihtamiseksi jäsenvaltioiden kesken; toteaa, että tällaisten tietojen käyttöä laaja-alaisissa tietojärjestelmissä tehtäviin tarkistuksiin on ehdotettu tulevaisuudessa tärkeänä yhteentoimivuuden osatekijänä; panee myös merkille, että komissio on tehnyt asiasta toteutettavuustutkimuksen huhtikuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana; |
|
6. |
toteaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen vuonna 2018 esittämien huomautusten ja huomioiden perusteella, että virasto hallinnoi kolmea erillistä, integroimatonta laaja-alaista tietojärjestelmää näitä järjestelmiä koskevien säädösten mukaisesti ja että tällaisista oikeudellisista kehyksistä johtuvat erilaiset kehitysaikataulut ja rajoitukset ovat johtaneet siihen, että tietojärjestelmiä on kehitetty erillisinä ja integroimattomasti; toteaa, että viraston mielestä tällainen toimintatapa ei ole kestävä eikä tehokas niin operatiivisesta kuin talousarvionkaan näkökulmasta; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on etenkin komission yhteentoimivuusaloitteen innoittamana käynnistänyt aloitteen järjestelmäarkkitehtuurin ja -suunnittelun virtaviivaistamisesta; kannustaa virastoa selvittämään tarkemmin mahdollisuuksia ottaa käyttöön yhteisiä menettelyjä ja jaettuja järjestelmiä; |
|
7. |
muistuttaa virastoa (erityisesti sen arkaluonteisten tietojen yhteentoimivuuteen liittyvässä roolissa) tiedonhallinta- ja -käsittelypalveluiden merkityksestä sekä tarpeesta tuottaa ne viraston sisällä; korostaa tähän liittyen arkaluonteisten tietojen suojan ja luottamuksellisuuden tärkeyttä ja nykyisiin ulkoisiin tietotekniikkapalvelujen hallintajärjestelmiin mahdollisesti liittyviä riskejä; |
|
8. |
pitää myönteisenä viraston käyttöön ottamaa uutta organisaatiorakennetta, jolla vahvistetaan operatiivisen suunnittelun ja siihen liittyvien hankintojen edellyttämiä valmiuksia, mukaan lukien oikeudellisen ja teknisen panoksen antaminen; kehottaa kuitenkin toteuttamaan lisätoimia, joilla varmistetaan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattaminen ja entistä tarkempi raportointi; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan virasto voi harkita käyttävänsä IFPUG-menetelmää (International Function Point Users Group), joka on vakioitu menetelmä kehitystoimien hinnan määrittämiselle; |
|
9. |
on tyytyväinen edistymiseen tilintarkastustuomioistuimen aiempina vuosina antamien suositusten noudattamisessa; panee kuitenkin merkille, että virasto ei edelleenkään julkaise ilmoituksia avoimista viroista EU:n henkilöstövalintatoimiston (EPSO) verkkosivustolla; kehottaa siksi virastoa ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että avoimista viroista ilmoitetaan EPSOn verkkosivustolla; |
|
10. |
toteaa, että virasto on ottanut tietyissä sähköisissä hankintamenettelyissä käyttöön sähköisen laskutuksen ja sähköiset tarjouskilpailut, mutta tarjousten sähköisen toimittamisen käyttöönotto jatkuu vielä; |
|
11. |
korostaa, että sukupuoleen perustuvien tietojen toimittaminen on tärkeää, jotta sukupuolten tasapuolisen edustuksen toteutumista viraston ja sen johtoelinten henkilöstön osalta voidaan arvioida; |
Henkilöstöpolitiikka
|
12. |
panee huolestuneena merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukon toimista oli täytettynä vain 89,71 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 136 väliaikaisesta toimesta oli täytetty 122 (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 131); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 31 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 9 kansallista asiantuntijaa; panee tyytyväisenä merkille viraston vastauksen, jonka mukaan tämän täyttöasteen voidaan katsoa johtuvan viivästyksistä säädösten antamisessa, ja kehottaa virastoa raportoimaan tulevasta edistymisestä; |
|
13. |
panee huolestuneena merkille sukupuolten epätasapuolisen edustuksen hallintoneuvostossa(40 miestä ja 6 naista); |
|
14. |
toteaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen vuonna 2018 tekemien huomioiden ja huomautusten perusteella, että virasto on tietoinen pienen henkilöstömäärän sen toiminnan jatkuvuudelle aiheuttamista merkittävistä riskeistä; korostaa, että virasto on pyytänyt lisähenkilöstöä ohjelma-asiakirjoissaan; toteaa, että tällainen henkilöstön lisäys edellyttää parlamentin ja neuvoston hyväksyntää ja että virasto pyrkii lieventämään riskiä priorisoimalla tehtäviä uudelleen ja nopeuttamalla palvelukseenottoa; toteaa, että nykyisen käytännön mukaan säädöksen täytäntöönpanoon tarvittava henkilöstö otetaan palvelukseen vasta sen jälkeen, kun säädös on tullut voimaan, ja tällöin olemassa olevan henkilöstön odotetaan huolehtivan säädöksen täytäntöönpanoa valmistelevista toimista, mikä koettelee viraston ydinryhmän resursseja ja voi vaarantaa viraston päivittäisestä toiminnasta suoriutumisen; kehottaa komissiota sallimaan, että osa henkilöstöstä voidaan ottaa palvelukseen etukäteen säädösehdotuksen mukaisesti, jotta virasto voi valmistautua säädöksen täytäntöönpanoon tehokkaasti; |
|
15. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viraston valintalautakunta poikkesi eräässä rekrytointimenettelyssä julkaistusta avointa toimea koskevasta ilmoituksesta ja sovelsi varallaololuetteloon valittuihin hakijoihin ilmoitettua korkeampaa vähimmäispistemäärää, mikä heikensi menettelyn avoimuutta; panee viraston vastauksesta merkille, että se sitoutuu käyttämään jatkossa julkaistavissa avoimia toimia koskevissa ilmoituksissa täsmällisempää sanamuotoa; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on välittömästi mukauttanut käytäntöään kesken olevissa menettelyissä ja palvelukseenottomenettelyn ohjeisiin sisällytetään periaate, jonka mukaan varallaololuetteloon pääsyn raja olisi vahvistettava etukäteen; kehottaa virastoa varmistamaan, että julkaistuja valintakriteereitä noudatetaan; |
|
16. |
toteaa, että viraston hallintoneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2018 uuden organisaatiorakenteen ennakoiden näin viraston kasvua, joka johtuu tehtävien lisääntymisestä uusien säädösten hyväksymisen jälkeen ja tätä varten myönnettävästä lisähenkilöstöstä; panee merkille, että viraston henkilöstömäärä lähes kaksinkertaistuu vuoden 2020 loppuun mennessä ja että uuden organisaatiorakenteen oli määrä olla täysin käytössä vuoden 2019 loppuun mennessä; |
Hankinnat
|
17. |
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan kaksi tarkastettua maksua, jotka liittyivät Schengenin tietojärjestelmän toimintaa koskevaan korjaavaan ylläpitoon (MWS), olivat osittain sääntöjenvastaisia, sillä virasto oli muuttanut yhtä erillissopimusta nostamalla kuukausittaisia ylläpitokuluja tekemättä MWS-puitesopimukseen asianomaista hinnankorotusta koskevaa muutosta ja myöhemmin jatkanut erillissopimuksen kestoa puolellatoista kuukaudella MWS-puitesopimuksen voimassaolon päätyttyä; korostaa, että kuukausittaisesta ylläpidosta maksettu lisäkulu ja puitesopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen ylläpidosta maksettu määrä ovat osittain sääntöjenvastaisia; panee merkille viraston vastauksen, että viivytykset seuraajan puitesopimuksen käynnistämisessä, mukaan lukien lisätoimet, joihin ryhdyttiin sopimuksen tekemisen aikana, johtivat vaatimukseen varmistaa Schengenin tietojärjestelmän jatkuva ylläpito viraston oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti ja että se on viemässä päätökseen tarkistusluettelon ja hankintamenettelyjen mallipohjien sarjan toteuttamisen sekä joukon voimavaroja tukevia tekijöitä, joita tarvitaan operatiivisten toimien ja ensisijaisten hankintojen suunnittelun tukemiseen; kehottaa virastoa varmistamaan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamisen; |
|
18. |
panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan tarjouseritelmään sisältynyt malli, jonka mukaan MWS-puitesopimuksen avulla määritetään laadukkain tarjous, poikkesi tarjouksen esittäjille toimitetusta kysymyksiä ja vastauksia -asiakirjasta ja että puutteita havaittiin lisäksi tietojen laadussa, kattavuudessa ja johdonmukaisuudessa; huomauttaa viraston myöntävän, että tarjouspyyntösuunnitelmien ja todellisten sopimusten välisen yhdenmukaisuuden tarkistuksia ja vertailtavuutta on kehitettävä ja ne on dokumentoitava, jotta jälkiarvioinnin tekeminen olisi mahdollista (hankintaprosessin jälkiarviointia ei tällä hetkellä tehdä henkilöresurssien puutteen vuoksi); kehottaa virastoa vahvistamaan hankintoja koskevia sisäisiä kontrollejaan; |
|
19. |
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan televiestintäpalveluja koskeneen palvelusopimuksen yhteydessä virasto teki sopimuksen ainoan tarjouksen esittäneen taloudellisen toimijan kanssa ja tehdyn sopimuksen kohteena oleva määrä vastasi alkuperäisessä hankintailmoituksessa mainittua määrää (144 000 euroa); toteaa, että tarjoajan esittämä lopullinen tarjous oli kuitenkin vain 45 700 euroa, ja huomauttaa, että se, että julkista hankintaa koskeva sopimus tehdään rahamäärästä, joka on suurempi kuin tarjous, ei ole julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaista; panee merkille viraston vastauksen, että hintatarjous oli tarkoitettu pelkäksi ei-sitovaksi skenaarioksi tarjousten arvioimiseksi ja että todelliset kuukausimaksut perustuvat tosiasiallisesti tarjottaviin palveluihin alun perin tarjottujen yksikköhintojen mukaan; kehottaa virastoa olemaan tekemättä sopimuksia, joiden hinta ylittää tarjoajien tekemät tarjoukset; |
|
20. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto jatkoi erään turvallisuus- ja vastaanottopalvelujen tarjoamista koskevan suoran sopimuksen kestoa neljästä vuodesta kuuteen vuoteen ja tämä kasvatti sopimuksen arvoa 73 prosenttia (mikä on vastoin varainhoitoasetuksen säännöksiä), joten suoritetut maksut, jotka ulottuvat alkuperäisen kauden jälkeiselle ajalle, ovat sääntöjenvastaisia; panee merkille viraston vastauksen, että tilanne sai alkunsa poikkeuksellisissa oloissa, tästä ilmoitettiin ajoissa ja asia tutkittiin poikkeuksia koskevassa luettelossa; toteaa, että on tehty päätöksiä, joilla varmistetaan turvallisuuspalvelujen jatkuva tarjoaminen; kehottaa virastoa varmistamaan, että julkisia hankintoja koskevia sääntöjä noudatetaan; |
|
21. |
panee tyytyväisenä merkille, että virasto laatii parhaillaan hankintastrategiaa varmistaakseen omien resurssiensa parhaan mahdollisen käytön ottaen huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomiot ja huomautukset laajamittaisesta ulkoisten konsulttien käytöstä tietoteknisten järjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa; korostaa, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut virastoissa kautta linjan suuntauksen, että tietotekniikan konsultointiin palkataan ulkopuolista henkilöstöä; korostaa, että viraston riippuvuuteen ulkopuolisen henkilöstön palvelukseenotosta tällä alalla on puututtava kiireellisesti; myöntää, että päätös riittävien henkilöresurssien myöntämisestä kuuluu parlamentille ja neuvostolle budjettivallan käyttäjinä; |
|
22. |
kehottaa virastoa selvittämään mahdollisuuksia jakaa päällekkäisiin tehtäviin liittyviä resursseja samantyyppisiä tehtäviä hoitavien muiden virastojen kanssa; kannustaa virastoa alkamaan selvittää tapoja, joilla voidaan jakaa muuta kuin asiantuntijahenkilöstöä esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan tai kirjanpidon kaltaisilla aloilla erityisesti Riiassa sijaitsevan Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen ja Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston kanssa; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
23. |
panee tyytyväisenä merkille, että virasto sai marraskuussa 2018 päätökseen eturistiriitojen ennaltaehkäisyä ja hallintaa koskevien uusien sääntöjen täytäntöönpanon hallintoneuvoston ja neuvoa-antavien ryhmien jäsenten osalta ja että näiden sääntöjen mukaan kyseiset henkilöt toimittavat vuosittain sidonnaisuuksia koskevat ilmoituksensa ja hallintoneuvoston puheenjohtaja ja (tapauskohtaisesti) asiaankuuluvien neuvoa-antavien ryhmien puheenjohtajat arvioivat ne viraston tukemana; suhtautuu myönteisesti uuden sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten mallin hyväksymiseen ja sidonnaisuuksien julkistamiseen viraston verkkosivustolla; toteaa, että virasto on ottanut käyttöön sääntöjä henkilöstön jäsenten eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi; toteaa, että vuonna 2018 kaikki henkilöstön jäsenet toimittivat ilmoituksen sidonnaisuuksistaan ja että 31 henkilöä (20 prosenttia henkilöstöstä) ilmoitti sidonnaisuudesta, jonka esimiehet arvioivat, ja kolmen henkilöstön jäsenen (2 prosenttia henkilöstöstä) tapauksessa ryhdyttiin toimiin mahdollisen eturistiriidan riskin lieventämiseksi; pitää kuitenkin valitettavana, ettei uutta sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten mallia ole sovellettu myös ylimpään johtoon; pitää valitettavana, että toimitusjohtajan käytössä on vain ilmoitus eturistiriitojen puuttumisesta; panee merkille, että hallintoneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2018 viraston päätöksen väärinkäytösten paljastamista koskevista suuntaviivoista; panee merkille, että viraston vastauksen mukaan sen hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelojen julkaisemiseen ei ole oikeudellista velvoitetta; korostaa tässä yhteydessä, että unionin virastojen olisi näytettävä esimerkkiä avoimuudessa, ja kehottaa hallintoneuvoston jäseniä julkaisemaan ansioluettelonsa viraston verkkosivustolla; |
Sisäinen valvonta
|
24. |
toteaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen tekemien, avoimen tarkastuksen suosituksiin liittyvien huomioiden ja huomautusten perusteella, että suuntaus eri tarkastusten suositusten perusteella käyttöön otettujen toimintasuunnitelmien toteutusasteessa oli laskeva vuonna 2018 ja että virasto hyväksyi ja otti käyttöön tarkistetun sisäisen valvonnan kehyksen vuoden 2019 alussa; panee merkille, että sisäinen tarkastus on laatinut strategisen tarkastussuunnitelman vuosiksi 2019–2021 sekä päätoimipaikassa Tallinnassa että teknisessä toimipaikassa Strasbourgissa helmikuussa 2018 toteutetun riskinarvioinnin tulosten perusteella ja että suunnitelma kattaa viraston tärkeimmät hallinnolliset ja operatiiviset prosessit; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tarkastuksen suositusten täytäntöönpanosta; |
Muita huomautuksia
|
25. |
ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomiot ja huomautukset, jotka liittyvät viivästyksiin Strasbourgissa sijaitsevan viraston operatiivisen toimipaikan saneerauksessa ja Tallinnassa sijaitsevan uuden päärakennuksen rakentamisessa, ja toteaa, että Viron hallitus sai päätoimipaikan rakennushankkeen päätökseen alkuperäisen suunnitelman mukaan ja että virasto muutti uuteen pysyvään toimipaikkaansa heinäkuussa 2018; huomauttaa, että saneeraustyöt Strasbourgissa sijaitsevassa operatiivisessa toimipaikassa saatiin sopimusteknisesti päätökseen kesäkuussa 2018, että viivästys johtui muutoksista toimeksisaajan kanssa sovitussa suunnittelussa ja että virasto tekee toimeksisaajan kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta voidaan korjata havaitut tekniset puutteet ja edistyä töiden hyväksymisessä; |
|
26. |
kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
27. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 (4) antamaansa päätöslauselmaan. |
(1) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 161.
(2) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 163.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14. marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99).
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/278 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1928,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä instituutille (05761/2020 – C9-0062/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11. maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 294/2008 (5) ja erityisesti sen 21 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0054/2020), |
1.
myöntää Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin johtajalle vastuuvapauden instituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/280 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1929,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä instituutille (05761/2020 – C9-0062/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11. maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 294/2008 (5) ja erityisesti sen 21 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0054/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/282 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1930,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0054/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 458 057 031,54 euroa, mikä merkitsee 35,33 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna, ja toteaa tämän lisäyksen johtuvan pääasiassa siitä, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen, erityisesti EIT Healthin, EIT Raw Materialsin ja EIT Foodin, koulutukseen, innovointiin ja yritysten perustamiseen liittyvän toiminnan merkitys on kasvanut; toteaa, että unionin kokonaisrahoitusosuus instituutin talousarviosta varainhoitovuodeksi 2018 oli 312 886 716 euroa (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan instituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että instituutin tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
ottaa huomioon, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 92,05 prosenttia, mikä merkitsee 0,82 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 97,80 prosenttia, mikä merkitsee 1,72 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöasteen hienoinen kasvu johtuu pääasiassa maksusitoumusten toteuttamisasteen kasvusta toimintamenojen ja erityisesti instituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöille myönnettyjen avustusten osalta; |
|
2. |
ottaa huomioon instituutin todenneen vastauksessaan vuoden 2017 vastuuvapausmenettelyyn, että siirtyminen käyttämään monivuotista avustussopimusta instituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa vuoden 2020 jälkeen on riippuvainen vuosien 2021–2027 talousarviomäärärahoista ja että instituutin tulevasta oikeusperustasta neuvotellaan edelleen; |
|
3. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että instituutti maksoi sovitun ennakkomaksun myöhässä kahdelle osaamis- ja innovaatioyhteisölle; kehottaa instituuttia huolehtimaan yhdessä komission kanssa siitä, että tarvittavat käteisvarat ovat käytettävissä oikeaan aikaan, ja välttämään näin riskit viivästyskoroista ja maineen kärsimisestä; panee instituutin vastauksesta merkille, että osaamis- ja innovaatioyhteisöille suoritettujen ennakkomaksujen viivästyminen johtui siitä, että instituutin pankkitilillä ei ollut käytettävissä käteisvaroja, ja että se suunnitteli ja esitti komission tukea koskevan pyynnön asiaankuuluvien menettelyjen mukaisesti, mikä kuitenkin johti maksuviivästykseen, johon instituutti ei voinut vaikuttaa; |
Tuloksellisuus
|
4. |
ottaa huomioon, että instituutti käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita instituutin ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tasolla sekä hallinnointiin painottuvia Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisiä tulosindikaattoreita ja että se käyttää myös yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa määritettyjä erityisindikaattoreita; toteaa lisäksi, että se käyttää vielä muita keskeisiä tulosindikaattoreita parantaakseen talousarviohallintoaan; toteaa, että komission tekemän väliarvioinnin ja vuonna 2017 tehdyn instituutin vaikutustutkimuksen seurauksena instituutti pyrkii kehittämään vaikutusten arviointikehyksen osaamis- ja innovaatioyhteisöihin liittyvien toimiensa sosioekonomisten vaikutusten mittaamiseksi; |
|
5. |
panee merkille, että instituutti ulkoisti kirjanpitopalveluja komissiolle lokakuussa 2019; kehottaa painokkaasti instituuttia pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötään kaikkien unionin virastojen kanssa; kehottaa instituuttia selvittämään mahdollisuuksia jakaa resursseja päällekkäisissä tehtävissä muiden samantyyppisiä tehtäviä hoitavien virastojen kanssa; |
|
6. |
panee merkille lokakuussa 2017 julkaistun komission välikertomuksen tulokset, joiden mukaan instituutti on ainoa unionin elin, joka integroi kaikilta osin liiketoiminnan, tutkimuksen ja koulutuksen, instituutin yhteisö tuottaa uraauurtavia tuloksia ja sen nykyiset osaamis- ja innovaatioyhteisöt tarjoavat innovatiivisia ratkaisuja; |
|
7. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kestävyyskehitys on tosiasiassa ollut vähäistä, että kolme ensimmäisenä käynnistettyä osaamis- ja innovaatioyhteisöä herättävät huolta, sillä niiden taloudellista kestävyyttä ilmaisevat indikaattorit ovat matalia ja osoittavat vain vaatimatonta kasvua, ja että eniten huolta aiheuttaa Climate-KIC, joka saa heikoimman tuloksen; panee merkille instituutin vastauksen, jonka mukaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuottamat tulot ovat kasvaneet 23,7 miljoonasta eurosta vuonna 2017 38,4 miljoonaan euroon vuonna 2018, ne luovat parhaillaan varallisuutta, jolla varmistetaan tulevat tulot, osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja niiden kumppanit osallistuvat merkittävällä osuudella osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien rahoitukseen, ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallintokustannusten enimmäismääriä sovelletaan sekä yhteisöjen että yksittäisten henkilöstön jäsenten tasolla; kehottaa instituuttia erityisesti keventämään hallintorakenteita, käymään läpi toimintokokonaisuuksien sisältöä sekä pyrkimään löytämään vaihtoehtoisia tulonlähteitä; |
|
8. |
panee merkille, että EIT-yhteisö saavutti toisenkin merkittävän välitavoitteen vuonna 2018, kun sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen määrä kasvoi kahdeksaan, kuten EIT:n strategisessa innovaatio-ohjelmassa vuosille 2014–2020 oli suunniteltu, ja kun EIT Manufacturing ja EIT Urban Mobility nimettiin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen joukkoon joulukuussa; |
|
9. |
kannustaa instituuttia jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
Henkilöstöpolitiikka
|
10. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 97,73 prosenttia, sillä unionin talousarviossa hyväksytyistä 44 väliaikaisesta toimesta 43:een oli nimitetty väliaikainen toimihenkilö (verrattuna 41 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); toteaa, että vuonna 2018 instituutissa työskenteli lisäksi 20 sopimussuhteista toimihenkilöä ja yksi kansallinen asiantuntija; |
|
11. |
panee merkille, että hallintoneuvoston sukupuolijakauma oli 4 miestä ja 8 naista vuonna 2018; |
|
12. |
toteaa jälleen olevansa tilintarkastustuomioistuimen päätelmien perusteella huolissaan siitä, että vähäiset henkilöstöresurssit eivät vastaa instituutin talousarvion ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen lukumäärän kasvua, mikä vaarantaa instituutin mahdollisuudet selvitä kasvaneesta työtaakasta ja saavuttaa strategiset tavoitteensa; |
|
13. |
panee merkille, että instituutti päätti hyväksyä käsikirjan häirintätapauksia koskevia epävirallisia menettelyjä varten ja että instituutin johtajan päätös häirintäyhdyshenkilöiden nimittämisestä hyväksytään vuoden 2019 loppuun mennessä; suhtautuu myönteisesti siihen, että instituutti tarjoaa henkilöstölle vuosittain koulutustilaisuuksia, joissa lisätään heidän tietoisuuttaan etiikasta ja integriteetistä, ja että tähän koulutukseen kuuluu häirintää käsittelevä osuus; |
|
14. |
panee merkille, että instituutti pyysi komissiota myöntämään sille seitsemän lisätointa vuodesta 2020 alkaen, jotta voidaan puuttua instituutin rakenteelliseen henkilöstövajeeseen ja panna vuodeksi 2020 suunniteltu instituutin työohjelma kaikilta osin täytäntöön; toteaa huolestuneena, että komissio ei myöntänyt pyydettyjä lisätoimia; |
|
15. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että instituutti voi perussääntönsä mukaisesti tarjota väliaikaisille toimihenkilöille vain määräaikaisia sopimuksia, joiden enimmäiskesto on viisi vuotta ja joita voidaan jatkaa viidellä lisävuodella, ja toteaa, että tietyt keskeiset henkilöstön jäsenet ovat vuonna 2020 toimineet tehtävässään enimmäismäärän eli kymmenen vuotta; on huolestunut siitä, että tämä saattaa haitata toiminnan jatkuvuutta; panee merkille, että komissio ei vastannut instituutin pyyntöihin näiden nykyisestä perussäännöstä johtuvien sopimuskysymysten ratkaisemiseksi, minkä seurauksena instituutti ei voinut tarjota jatkosopimuksia kymmenelle henkilöstön jäsenelle, ja että instituutti on toteuttanut tarvittavia toimia julkaistakseen näitä avaintehtäviä koskevat kiinnostuksenilmaisupyynnöt toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi; |
|
16. |
panee tyytyväisenä merkille, että instituutin vastauksen mukaan uusi johtaja nimitettiin 19. elokuuta 2019 tehdyllä instituutin hallintoneuvoston päätöksellä; |
|
17. |
panee huolestuneena merkille, että instituutti maksoi lähes 3 000 euroa koulutuslisää viidelle henkilöstön jäsenelle, joiden osalta se oli jo maksanut lukukausimaksuja suoraan koululle, minkä seurauksena koulutuskustannukset korvattiin sääntöjenvastaisesti kaksinkertaisesti; suhtautuu myönteisesti siihen, että instituutti on korjannut tilanteen tarkistamalla perusteellisesti varhaiskasvatuslisät, vahvistanut takaisin perittävät määrät kunkin henkilöstön jäsenen osalta ja ottanut käyttöön lisää henkilöstön etuuksia koskevia valvontatoimenpiteitä; toteaa, että aiheettomasti maksetut määrät on tarkoitus periä takaisin vuoden 2019 aikana; kehottaa instituuttia raportoimaan takaisin perityistä määristä tilintarkastustuomioistuimelle ja vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; |
Hankinnat
|
18. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että komissio teki vuonna 2014 instituutin ja muiden unionin toimielimien ja elimien nimissä puitesopimuksen ohjelmistojen ja lisenssien hankinnasta sekä niihin liittyvästä IT-tuesta ja -konsulttipalveluista ja että instituutti ei ennakkotarkastuksessa tarkastanut järjestelmällisesti puitesopimuksen toimeksisaajan hintoja ja hinnanlisäyksiä, jotka laskutettiin tavarantoimittajien hintatarjousten perusteella; korostaa, että puitesopimuksen toimeksisaajalle suoritetut maksut olivat yhteensä 64 000 euroa; panee merkille instituutin vastauksen, jonka mukaan se on noudattanut puitesopimuksessa määrättyä järjestelyä ja kyseinen puitesopimus on päättynyt ja korvattu uudella sopimuksella, jossa edellytetään, että jokaisessa tarjouksessa eritellään alkuperäinen hinta ja hinnanlisäys; painottaa, että puitesopimus itsessään saattaa rajoittaa kilpailua, sillä ei ole näyttöä siitä, että toimeksisaaja valitsee tavarantoimittajat kilpailuttamalla; kehottaa komissiota raportoimaan puitesopimusten kilpailukykyisyydestä; kehottaa instituuttia mukauttamaan ennakkotarkastuksia, joita sovelletaan tällaisten sopimusten perusteella suoritettaviin maksuihin, ja varmistamaan, että kaikki hankinnat kilpailutetaan; |
|
19. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että instituutti otti vuonna 2018 käyttöön sähköisen hankintamenettelyn ja tarjousten sähköisen toimittamisen ja käsitteli useita tarjouskilpailuja sähköisen hankinnan työkalujen avulla vuonna 2019; |
|
20. |
ottaa huomioon instituutin vastauksen tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2016 tekemiin havaintoihin, jotka liittyvät osaamis- ja innovaatioyhteisöjen muodostamien oikeussubjektien hankintamenettelyihin, ja panee merkille, että instituutti palkkasi ulkopuolisia asiantuntijoita arvioimaan hankintaperiaatteita ja -menettelyjä vuosina 2016–2017; panee merkille, että instituutti sisällytti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen erillisavustuksia koskeviin sopimuksiin vuodeksi 2018 uusia säännöksiä, joilla varmistetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen muodostamien oikeussubjektien hankintaperiaatteiden yhdenmukaisuus unionin julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön keskeisten vaatimusten kanssa; toteaa, että instituutti käynnisti vuonna 2019 uuden seurantatoimen, joka koskee osaamis- ja innovaatioyhteisöjen muodostamien oikeussubjektien ja niiden yhteistoimintakeskittymien hankintaperiaatteita ja -menettelyjä; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
21. |
panee merkille instituutin nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset, joiden tarkoituksena on turvata avoimuus, eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä väärinkäytösten paljastajien suojelu; panee merkille, että vuonna 2018 havaittiin ja arvioitiin useita mahdollisia eturistiriitatapauksia ja toteutettiin asianmukaisia toimenpiteitä, mukaan lukien pidättäytyminen toimista, joihin havaittiin liittyvän eturistiriitoja; |
|
22. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että EIT julkaisee luettelon ulkopuolisista asiantuntijoista sekä vuosittain maksetuista korvauksista; kehottaa instituuttia ottamaan käyttöön ulkopuolia asiantuntijoita koskevan vaatimuksen antaa sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus; |
Sisäinen valvonta
|
23. |
panee merkille, että komission sisäinen tarkastus teki vuonna 2018 osaamis- ja innovaatioyhteisöille suoritettavien maksujen ennakkotarkastuksen, jossa todettiin, että petosten ehkäisemisessä ja havaitsemissa on hyvin merkittäviä puutteita, vaikka osaamis- ja innovaatioyhteisöille suoritettavien maksujen ennakkotarkastusmenettelyt ovat yleisesti ottaen vaikuttavia ja Horisontti 2020 -puiteohjelman oikeudellisten vaatimusten mukaisia; toteaa, että sisäinen tarkastus on esittänyt kolme havaintoa, joista instituutti on hyväksynyt vain yhden, mutta instituutti on laatinut asianmukaisen toimintasuunnitelman kaikkien suositusten, myös kahden hylätyn suosituksen, täytäntöönpanemiseksi; |
|
24. |
toteaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hyvän hallintotavan periaatteiden täytäntöönpanoa koskeva vuoden 2018 arviointi, jossa tarkastellaan sisäisen tarkastuksen antamia suosituksia, saatiin päätökseen syyskuussa 2018; toteaa, että vuoden 2019 arviointi saatiin päätökseen heinäkuussa 2019 osana osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuoden 2018 tuloksellisuusarviointia; toteaa, että viidessä kuudesta osaamis- ja innovaatioyhteisöstä noudatetaan yleensä asianmukaisesti hyvän hallintotavan periaatteita; |
|
25. |
pitää valitettavana ratkaisematta olevien kysymysten ja parhaillaan toteutettavien korjaavien toimenpiteiden määrää vastauksena tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2014, 2015, 2016 ja 2017 esittämiin huomautuksiin, jotka koskevat erityisesti rahoitusehtoja sekä julkisista lähteistä, avustuksista ja yksityisistä lähteistä saatavaa rahoitusta; panee merkille instituutin vastauksen, jonka mukaan se on jatkanut korjaavien toimenpiteiden toteuttamista ja saattanut päätökseen suurimman osan tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin liittyvistä toteuttamattomista toimista; on tietoinen siitä, että instituutti ei pysty vaikuttamaan tiettyihin keskeneräisiin toimiin ja että joihinkin vielä avoinna oleviin huomautuksiin voidaan vastata kokonaisuudessaan vasta pitkällä aikavälillä; |
|
26. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta erittäin huolestuneena merkille, että instituutti maksoi hallintoneuvoston jäsenen palkkion väärälle henkilölle puolentoista vuoden ajan ja että se sai tiedon virheestä vasta sen jälkeen, kun kyseinen henkilö oli ottanut yhteyttä instituuttiin; ottaa huomioon instituutin vastauksen, jonka mukaan tämä oli kertaluonteinen väärinkäsityksestä johtuva virhe ja että tilanteen toistumisen estämiseksi on käytössä asianmukaisia tarkastuskäytäntöjä; kehottaa painokkaasti instituuttia ottamaan käyttöön toimenpiteitä, jotka estävät tällaiset merkittävät virheet tulevaisuudessa; |
Muita huomautuksia
|
27. |
toteaa, että instituutti on vuonna 2018 aktiivisesti osallistunut keskeisten sidosryhmien toimiin, muun muassa unionin seuraavaan monivuotiseen rahoituskehyksen ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman yhteydessä; ottaa huomioon, että komissio esitti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalle 100 miljardin euron talousarviota, josta kolme miljardia euroa on tarkoitettu instituutille; |
|
28. |
kehottaa instituuttia keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
29. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (3). |
(1) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 213.
(2) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 214.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/286 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1931,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euratomin hankintakeskuksen (ESA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9-0054/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 68 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen perussäännöstä 12. helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/114/EY, Euratom (5) ja erityisesti sen liitteessä olevan 8 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0056/2020), |
1.
myöntää Euratomin hankintakeskuksen pääjohtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euratomin hankintakeskuksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/287 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2020/1932,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euratomin hankintakeskuksen (ESA) varainhoitovuoden2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9-0054/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 68 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen perussäännöstä 12. helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/114/EY, Euratom (5) ja erityisesti sen liitteessä olevan 8 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0056/2020), |
1.
hyväksyy Euratomin hankintakeskuksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euratomin hankintakeskuksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/288 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1933,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euratomin hankintakeskuksen (ESA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euratomin hankintakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0056/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euratomin hankintakeskuksen tulo- ja menotaulukon mukaan keskuksen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 123 000 euroa, eli määrä oli sama kuin vuonna 2017; toteaa, että keskuksen koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta; |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 97,84 prosenttia, mikä merkitsee 1,04 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; pitää kuitenkin huolestuttavana, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 72,90 prosenttia, mikä merkitsee 1,73 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; |
Siirrettyjen määrärahojen peruuntuminen
|
2. |
ilmaisee huolensa siitä, että varainhoitovuodelta 2017 varainhoitovuoteen 2018 siirrettyjen talousarviomäärärahojen peruuntumisaste oli korkea (21 prosenttia), mikä osoittaa, että edeltävän vuoden aikana oli tehty perusteettomia sitoumuksia; kehottaa keskusta siirtämään talousarviomäärärahoja seuraavalle varainhoitovuodelle vain perustelluissa tapauksissa; |
Tuloksellisuus
|
3. |
panee merkille, että vuonna 2018 keskus käsitteli 331 tapahtumaa, mukaan lukien sopimuksia, muutoksia ja ilmoituksia, ja että se vastasi edelleen unionin yhteisestä ydinhuoltopolitiikasta lakisääteisen toimeksiantonsa mukaisesti, jotta varmistetaan ydinmateriaalien toimitusvarmuus; panee merkille, että keskus on edelleen pyrkinyt monipuolistamaan toimituslähteitä; |
|
4. |
kannustaa keskusta jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
Henkilöstöpolitiikka
|
5. |
panee merkille, että keskuksella oli vuoden 2018 lopussa 16 työntekijää, jotka olivat kaikki komission virkamiehiä, ja että henkilöstötaulukossa hyväksyttyjen toimien määrä oli 25 samoin kuin vuonna 2017; |
Muita huomautuksia
|
6. |
toteaa, että Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista, Euratom mukaan lukien; kehottaa keskusta varmistamaan, että se pysyy selvillä Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vaikutuksista ja tiedottaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tilanteen kehittymisestä; |
|
7. |
kehottaa keskusta keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen suurelle yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
8. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (1). |
(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/290 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1934,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)317 – C9-0060/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot (COM(2019)258), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2018 ja komission vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon 18. helmikuuta 2020 annetut neuvoston suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2018 (05324/2020 – C9-0029/2020, 05325/2020 – C9-0030/2020, 05327/2020 – C9-0031/2020, 05328/2020 – C9-0032/2020), |
|
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2017 osalta (COM(2019)334), |
|
— |
ottaa huomioon Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun (3) ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010 muutetun (4) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen, |
|
— |
ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin 25. marraskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/755/EU (”MMA-assosiaatiopäätös”) (5), |
|
— |
ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen (6) 33 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 18. syyskuuta 2000 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen (7) 32 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 17. heinäkuuta 2006 tehdyn vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoitusta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämistä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen (8) 11 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvasta Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 24. ja 26. kesäkuuta 2013 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen (9) 11 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen (10) 74 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen (11) 119 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008 (12) 50 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/323 (13) 48 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan, 100 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0057/2020), |
1.
myöntää komissiolle vastuuvapauden kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 269.
(2) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 278.
(3) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.
(4) EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.
(5) EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.
(6) EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.
(7) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.
(8) EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.
(9) EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.
(10) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.
(11) EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/292 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1935,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)317 – C9-0060/2019), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot (COM(2019)258), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2018 ja komission vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon 18. helmikuuta 2020 annetut neuvoston suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2018 (05324/2020 – C9-0029/2020, 05325/2020 – C9-0030/2020, 05327/2020 – C9-0031/2020, 05328/2020 – C9-0032/2020), |
|
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2017 osalta (COM(2019)334), |
|
— |
ottaa huomioon Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun (3) ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010 muutetun (4) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen, |
|
— |
ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin 25. marraskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/755/EU (”MMA-assosiaatiopäätös”) (5), |
|
— |
ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen (6) 33 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 18. syyskuuta 2000 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen (7) 32 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 17. heinäkuuta 2006 tehdyn vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoitusta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämistä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen (8) 11 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvasta Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 24. ja 26. kesäkuuta 2013 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen (9) 11 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen (10) 74 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen (11) 119 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008 (12) 50 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/323 (13) 48 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan, 100 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0057/2020), |
1.
hyväksyy kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 269.
(2) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 278.
(3) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.
(4) EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.
(5) EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.
(6) EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.
(7) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.
(8) EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.
(9) EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.
(10) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.
(11) EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/294 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1936,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon vastaukset, jotka komissio antoi kirjallisiin kysymyksiin, jotka esitettiin 28. marraskuuta 2019 pidetyssä talousarvion valvontavaliokunnan kuulemistilaisuudessa tuolloin kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysasioista vastanneelle komission jäsenelle Neven Mimicalle, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan, 100 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0057/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että kehitysyhteistyön ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja pitkällä aikavälillä sen poistaminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208–210 artiklassa määritetyn mukaisesti; |
|
B. |
katsoo, että unionin on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että sen varat ja toimet hyödyttävät aina tarpeessa olevia ihmisiä eivätkä hallintorakenteita, erityisesti investoitaessa maihin, joiden hallintojärjestelmät eivät ole demokraattisia; |
|
C. |
ottaa huomioon, että yleisenä tavoitteena on edelleen, että julkisen kehitysavun osuus bruttokansantulosta on 0,7 prosenttia ja että hankitaan myös yksityistä rahoitusta; |
|
D. |
ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteiden huomioon ottaminen ja Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano ovat keskeisiä tavoitteita, joihin yhteistyövälineillä pyritään; |
|
E. |
katsoo, että kestävyys on ratkaisevan tärkeää asetettujen tavoitteiden ja tulosten ja erityisesti kehitysavun pitkän aikavälin vaikutusten saavuttamiseksi; |
|
F. |
toteaa, että kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa avainasemassa on ketään ei jätetä -periaate; |
|
G. |
ottaa huomioon, että vuonna 2017 hyväksytty kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus tarjoaa unionin toimielimille ja jäsenvaltioille kehityspolitiikkaa koskevan yhteisen kehyksen; |
|
H. |
ottaa huomioon, että unionin kehitysyhteistyön yhdenmukaistaminen kumppanimaiden omien kehityspolitiikan painopisteiden kanssa on kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman keskeinen osa; |
|
I. |
katsoo, että eri ulkoisten politiikkojen johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä olisi tarkasteltava jatkuvasti erityisesti silloin, kun useita politiikkoja pannaan täytäntöön yksittäisessä kumppanimaassa, synergioiden edistämiseksi, näiden olemassa olevien politiikkojen välisten kompromissien vähentämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden välttämiseksi; |
|
J. |
katsoo, että hyvä yhteistyö ja koordinointi muiden avunantajien ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta vältetään päällekkäisyydet, huolehditaan tehokkaasta valvonnasta ja riskinjaosta, varmistetaan todellisia panoksia ilmentävä vastuu tuloksista ja avun vaikuttavuus ja edistetään kehitysapuvalmiuksia edunsaajamaissa; |
|
K. |
ottaa huomioon, että komissio on viime kädessä vastuussa Euroopan kehitysrahastojen (EKR) tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä EKR:ien varainhoidon seuranta- ja raportointiprosessin valvonnasta; |
|
L. |
ottaa huomioon, että avoimuus, vastuuvelvollisuus ja ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen noudattaminen ovat demokraattisen valvonnan ja tehokkaan kehitysavun edellytyksiä; |
|
M. |
ottaa huomioon, että unionin ulkoiset toimet kanavoidaan kansainvälisten järjestöjen kautta siten, että ne joko käyttävät unionin varoja tai rahoittavat hankkeita yhdessä unionin kanssa, mihin sisältyy valvontaa ja hallintoa koskevia haasteita; |
|
N. |
toteaa, että EKR:ien hallitusten välinen luonne käy ilmi täytäntöönpanomenetelmien laajasta kirjosta, sillä menetelmiä käytetään kaikkiaan 79 maassa ja niihin liittyy tarjouspyyntöjen ja hankintojen tekemistä koskevia monitahoisia sääntöjä ja menettelyjä; |
|
O. |
toteaa, että budjettituella on keskeinen rooli muutosten aikaansaamisessa ja keskeisiin kehityshaasteisiin vastaamisessa, mutta se sisältää merkittävän rahoitusriskin ja sitä pitäisi myöntää ainoastaan, jos edunsaajavaltio pystyy osoittamaan riittävän avoimuuden, jäljitettävyyden, vastuuvelvollisuuden, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä vaikuttavuuden tason ennen budjettituen vastaanottamista; |
|
P. |
ottaa huomioon, että avoimuuden edistäminen sekä korruption ja petosten torjunta ovat keskeisiä tekijöitä unionin budjettitukitoimien onnistumisen kannalta; |
|
Q. |
toteaa, että EKR-toimia toteutetaan haasteellisissa oloissa, joihin liittyy jatkuvasti suuria geopoliittisia ja institutionaalisia riskejä; |
|
R. |
toteaa, että EKR:ien asianmukaisesta täytäntöönpanosta riippumattomat ulkoiset tekijät saattavat heikentää kehityksen eteen tehtyjä toimia tai estää ne kokonaan; |
|
S. |
toteaa, että hallintotapaan kohdennettu unionin tuki on olennainen tekijä, jotta kehitysavulla voidaan toteuttaa vaikuttavia hallintouudistuksia; |
|
T. |
toteaa, että tämänhetkiset muuttoliikekriisit eivät saa jättää varjoonsa väestörakenteen mullistuksiin kytkeytyviä muuttoliikeaaltoja, joihin on pitkällä aikavälillä reagoitava muulla tavoin; |
|
U. |
toteaa, että yksinkertaistamalla täytäntöönpanoprosesseja apu voidaan toimittaa perille vaikuttavammin; |
|
V. |
katsoo, että on olennaisen tärkeää edistää unionin näkyvyyttä, varmistaa unionin ulkoisen rahoitusvälineen strateginen käyttö, tiedottaa unionin rahoituksesta ja tuoda unionin arvoja esiin kaikissa kehitysavun muodoissa; |
Tarkastuslausuma
Euroopan kehitysrahastojen (8.–11. EKR) rahoituksen ja hankkeiden toteuttaminen vuonna 2018
|
1. |
toteaa, että 11. EKR muodostaa 65 prosenttia komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston (DG DEVCO) käytettävissä olevista varoista; panee merkille, että EKR:n sitoumukset vuonna 2018 olivat 4 959 miljoonaa euroa ja ylittivät vuotuisen 4 537 miljoonan euron tavoitteen (109,3 prosenttia alkuperäisestä tavoitteesta verrattuna 95 prosenttiin vuonna 2017), kun taas EKR:n maksut olivat 4 124 miljoonaa euroa (käyttöaste 98,2 prosenttia vuotuisen tavoitteen ollessa 4 200 miljoonaa euroa, kun käyttöaste vuonna 2017 oli 98,89 prosenttia); panee lisäksi merkille, että Euroopan investointipankin (EIP) sitoumukset olivat 880 miljoonaa euroa (joista 800 miljoonaa euroa koski investointikehystä), kun taas EIP:n maksut olivat 555 miljoonaa euroa vuonna 2018 (joista 525 miljoonaa euroa investointikehyksen kautta); |
|
2. |
suhtautuu myönteisesti kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston jatkuviin pyrkimyksiin vähentää vanhoja ennakkomaksuja ja vanhoja maksattamatta olevia sitoumuksia siten, että tavoite on 25 prosenttia; toteaa, että pääosasto ylitti 25 prosentin tavoitteensa vähentämällä EKR:n vanhojen ennakkomaksujen osuutta 40,33 prosenttia (43,79 prosenttia muilla tukialoilla) ja EKR:n vanhojen maksamatta olevien sitoumusten osuutta 37,10 prosenttia (39,71 prosenttia muilla tukialoilla); |
|
3. |
kannustaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa jatkamaan EKR:n vanhoihin sopimuksiin, joiden voimassaolo on päättynyt, liittyviä ponnistelujaan, koska vuoden 2017 lailla alle 15 prosentin tavoitearvo jäi saavuttamatta huolimatta pääosaston käyttöön ottamasta uudesta menettelystä (osuus oli 17,27 prosenttia, mikä on lievä mutta riittämätön parannus verrattuna 18,75 prosenttiin vuonna 2017); ottaa huomioon, että tämä keskeisen tulosindikaattorin alle 15 prosentin tavoitearvo saavutettiin pääosaston muun toiminnan osalta (13,88 prosenttia); |
|
4. |
pitää yleisesti valitettavana, että vanhoihin EKR:n ennakkomaksuihin ja käyttämättömiin sitoumuksiin liittyvät vähennystoimet olivat tehottomampia ja vähennystasot alhaisempia tai että niitä ei ole saavutettu lainkaan EKR:n vanhojen sopimusten, joiden voimassaolo on päättynyt, osalta verrattuna kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston muihin toiminta- ja vastuualoihin; toteaa kuitenkin, että EKR:ien toiminnan monitahoisuus voi vaikeuttaa keskeisten tulosindikaattorien tavoitearvojen saavuttamista erityisesti sopimusten päättämistä koskevien menettelyjen osalta, mikä vaikeuttaa perintämääräysten antamista; |
|
5. |
kehottaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa ensisijaisesti saattamaan lyhyellä aikavälillä kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n jäljellä olevat toimet päätökseen; |
Tilien luotettavuus
|
6. |
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo vuosikertomuksessaan kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista EKR:sta rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2018, että lopullinen tilinpäätös antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EKR:ien taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2018 ja että niiden toimien tulokset, rahavirrat ja nettovarallisuuden muutokset päättyneeltä varainhoitovuodelta ovat EKR:n varainhoitoasetuksen ja kansainvälisesti hyväksyttyihin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin perustuvien kirjanpitosääntöjen mukaiset; |
Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus (sääntöjenmukaisuus)
|
7. |
panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen lausunnon, jonka mukaan varainhoitovuoden 2018 tilien perustana olevat tulot olivat olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
|
8. |
ilmaisee kasvavan huolensa tilintarkastustuomioistuimen antamasta kielteisestä lausunnosta menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, koska tilien perustana olevien menojen virhetason kasvu oli olennainen; |
|
9. |
on erittäin huolestunut siitä, että arvioitu virhetaso nousi jälleen toisena peräkkäisenä vuotena ja oli 5,2 prosenttia kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n tilinpäätöksessä hyväksyttyjen menojen osalta (kun se oli 4,5 prosenttia vuonna 2017, 3,3 prosenttia vuonna 2016, 3,8 prosenttia vuosina 2014 ja 2015, 3,4 prosenttia vuonna 2013 ja 3 prosenttia vuonna 2012); odottaa komission pohtivan syitä ja toteuttavan tarvittavia toimia virhetason kasvavan suuntauksen kääntämiseksi laskuun; |
|
10. |
toteaa, että osa tilintarkastustuomioistuimen arvioimista virhetasoista saattaa olla seurausta liian pienen henkilöstömäärän erittäin suuresta työtaakasta, etenkin vaikeissa olosuhteissa toimivissa edustustoissa; |
|
11. |
katsoo, että kun arvioitu virhetaso nousee näin korkeaksi, on ratkaisevan tärkeää panostaa lisää henkilöstön tietämykseen ja koulutukseen; kehottaa komissiota ratkaisemaan henkilöstövajeen ongelman erityisesti vaikeissa olosuhteissa toimivissa edustustoissa; |
|
12. |
toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisella Euroopan unionista ei ole ollut vaikutusta EKR:n varainhoitoon vuonna 2018 ja että EKR:n vuoden 2018 tilit kuvastavat oikein eroprosessin tilannetta; |
|
13. |
panee erittäin huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 125 maksutapahtumasta 51:een (eli 41 prosenttiin) liittyi virhe ja erityisesti, että 39 maksutapahtumasta, joihin liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe, yhdeksän (23 prosenttia) oli lopullisia tapahtumia, jotka oli hyväksytty sen jälkeen, kun kaikki ennakkotarkastukset oli suoritettu; kehottaa komissiota parantamaan huomattavasti maksutapahtumien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta ja varmistamaan, että ennakkotarkastusten jälkeiset toimet ovat asianmukaisia; |
|
14. |
toteaa, että kymmenenteen EKR:ään kuuluneista hankkeista vapautetut varat, jotka siirretään yhdennentoista EKR:n suoritusvaraukseen, eivät aiheuta varoihin liittyviä ongelmia Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen suhteen ja että vaikutus kunkin jäsenvaltion maksuosuuteen lasketaan suhteessa niiden alkuperäiseen EKR-maksuosuuteen; |
|
15. |
on erittäin huolissaan siitä, että huolimatta kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston toteuttamista peräkkäisistä korjaavista toimintasuunnitelmista havaitut virheet olivat tyypiltään pitkälti samanlaisia kuin aiempina vuosina: olennaisten tositteiden puuttuminen (36,6 prosenttia), julkisia hankintoja koskevien sääntöjen vakava noudattamatta jättäminen (27,1 prosenttia), toteutumatta jääneet menot (22,7 prosenttia), pääosaston jäännösvirhetasoa koskevasta selvityksestä mukautettu jäännösvirhetaso (5,4 prosenttia), tukeen oikeuttamattomat menot (4,3 prosenttia) ja muun tyyppiset virheet (3,9 prosenttia), kuten se, että tuensaajat eivät noudata hankintasäännöksiä, ja tukeen oikeuttamattomat menot; |
|
16. |
ottaa huomioon, että enemmän kuin muita avun välineitä virheet koskivat tapahtumia, jotka liittyivät työsuunnitelmiin, avustuksiin ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtyihin rahoitussopimuksiin ja EU:n jäsenvaltioiden yhteistyötoimistojen kanssa tehtyihin valtuutussopimuksiin; |
|
17. |
on erittäin huolestunut, että tilanne edelleen toistui, vaikka kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto on laatinut peräkkäisiä toimintasuunnitelmia sen korjaamiseksi, erityisesti kun kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet kertoivat puutteista kansainvälisten organisaatioiden tarkastuksissa; kehottaa painokkaasti komissiota olemaan aliarvioimatta näiden virheiden vakavuutta, sillä ne voivat viitata sääntöjenvastaisuuksiin, kuten petoksiin, ja kehottaa puuttumaan edellä mainittuihin toistuviin puutteisiin kiireellisesti, raportoimaan selkeästi toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa havaituista erityisistä ongelmista ja tekemään tarvittaessa asianmukaista yhteistyötä sekä tilintarkastustuomioistuimen että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa; |
Seuranta- ja varmennusjärjestelmien vaikuttavuus
|
18. |
on erittäin huolissaan siitä, että komissiolla oli riittävästi tietoa, jonka avulla se olisi kyennyt estämään, havaitsemaan ja korjaamaan kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet ennen menojen vahvistamista ja hyväksymistä, ja että saatavilla olevia tietoja käyttämällä olisi voitu alentaa arvioitua virhetasoa 1,3 prosenttiyksikköä; korostaa myös, että virheet tietyissä tapahtumissa jäivät huomaamatta ulkoisilta tarkastajilta ja että niiden vaikutus oli 1,1 prosenttiyksikköä; |
|
19. |
odottaa, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto käyttää kurinalaisemmin saatavilla olevia hallinnointia koskevia tietoja ja soveltaa johdonmukaisemmin yleistä valvontajärjestelmäänsä (ennakkotarkastukset ja ulkoiset tarkastukset tai menotarkastukset); pitää tärkeinä pääosaston jatkuvia pyrkimyksiä parantaa ennakkotarkastusten täytäntöönpanoa ja kehottaa sitä toteuttamaan niitä erityisesti kohdentamalla valvontatoimet riskialttiille aloille, jotka koskevat kansainvälisten organisaatioiden ja kehitysvirastojen kautta välillisesti hallinnoitavia varoja ja suoraan hallinnoitavia avustuksia; |
|
20. |
ottaa huomioon kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston seitsemännen jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen, josta ilmenee, että jäännösvirhetaso oli 0,85 prosenttia eli alle komission asettaman kahden prosentin olennaisuusrajan; ottaa kuitenkin huomioon, että käytetty metodologia on useiden vuosien ajan perustunut erittäin vähäisiin paikalla toimitettuihin tapahtumatarkastuksiin ja julkisten hankintamenettelyjen puutteellisiin tarkastuksiin, ja kehottaa pääosastoa tekemään tiivistä yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa virhetasojen arvioinnin luotettavuuden parantamiseksi; |
|
21. |
toteaa kuitenkin, että suoraan hallinnoitujen avustusten ja edunsaajamaiden kanssa toteutettavan välillisen hallinnoinnin osalta toteutettujen toimien ulkoisten tarkastusten tulokset osoittavat, että ensimmäisen osalta 4,64 prosenttia ja toisen osalta 3,77 prosenttia tarkastetusta kokonaismäärästä eivät olleet tukikelpoisia ja että tämän seurauksena ei ole annettu eriytettyjä varaumia; pyytää kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa esittämään yksityiskohtaisemman selvityksen näissä kahdessa tapauksessa käytetyistä perusteluista; |
|
22. |
muistuttaa, että varauma on vastuuvelvollisuuden kulmakivi ja siten kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston varmennusketjun rakentamisessa käytettävä ennaltaehkäisevä ja avoimuutta edistävä väline, joka kuvastaa nykyisiä haasteita tai jäljellä olevia ja ilmenneitä puutteita, joita päätoimipaikassa tai unionin edustustoissa on käsiteltävä; |
|
23. |
kehottaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa vahvistamaan asteittain varmennusketjuaan uusien sisäisen valvonnan standardien mukaisesti ja painottamaan entistä enemmän sekä yksilöllisiä valtuuksia ja vastuuta kunkin toimijan roolista valvonnan toteuttamisessa että petosriskiä; |
|
24. |
ottaa huomioon, että jäännösvirhetasoa koskevasta selvityksestä on tullut osa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston riskinarviointia, valvontaa ja tilintarkastusta koskevaa strategiaa ja varmennusketjua, mutta kehottaa pääosastoa varmistamaan, että sen jäännösvirhetasoa koskevassa arvioinnissa käytetyt menetelmästandardit ovat yhdenmukaisempia, ja kuulemaan tarvittaessa tilintarkastustuomioistuinta näissä kysymyksissä; |
|
25. |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen ja kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston erilaiset lähestymistavat, sillä tilintarkastustuomioistuin keskittyy parhaillaan toteutettaviin toimiin tai alustaviin virhetasoihin maksujen tasolla ja kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto tarkastelee päätökseen saatettuja toimia; katsoo ja korostaa, että kahden erilaisen arviointimenetelmän noudattaminen ei saisi aiheuttaa epäselvyyttä toimien sääntöjenmukaisuudesta ja laillisuudesta, mikä estäisi myös eri vuosien tulosten vertailukelpoisuuden; |
|
26. |
odottaa, että kaikki sidosryhmät pidättäytyvät esittämästä arvioitujen virhetasojen tarkastelua koskeviin menetelmiin liittyviä kilpailevia perusteluja, jotta voidaan antaa luotettava ja todenmukaisempi kuva tilanteesta ja lisätä luottamusta suoritettua tarkastustyötä ja yleisesti valvontajärjestelmiä kohtaan sekä niiden oikeudenmukaisuutta; korostaa myös, että olisi tarkasteltava asianmukaisesti uudelleen eri raporteissa, kuten kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa tai komission vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa käytettyä käsitettä arvioiduista riskinalaisista määristä ohjelmien päättämishetkellä; |
|
27. |
kehottaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa jatkamaan ponnistelujaan valvontakehyksensä ja keskeisten tulosindikaattoreiden tehokkaan täytäntöönpanon parantamiseksi, erityisesti niiden, jotka koskevat ennakkotarkastuksilla estettyjä perusteettomia maksuja (KPI 21) ja ulkoisissa tarkastuksissa yksilöityjä tukeen oikeuttamattomia määriä (KPI 25); ottaa huomioon, että perintämääräyksiä annettiin 18,22 miljoonan euron arvosta perusteettomien maksujen takaisinmaksua varten; |
|
28. |
katsoo, että on keskeisen tärkeää kohdentaa toimia sellaisille riskialttiille aloille, jotka koskevat kansainvälisten organisaatioiden ja kansallisten kehitysvirastojen kautta välillisesti hallinnoitavia varoja ja suoraan hallinnoitavia avustuksia, ja että näihin toiminta-aloihin liittyvien riskien tasoa olisi korotettava; |
|
29. |
ottaa huomioon, että vuonna 2018 esitettiin kaksi varaumaa, erityisesti uudelleenesitetty alun perin vuonna 2015 annettu Afrikan rauhanrahastoa koskeva varauma, jossa otetaan huomioon nykyiset institutionaaliset ja hallinnolliset heikkoudet, sillä rauhanrahasto ei suojele riittävän vaikuttavasti EKR:n menojen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta; |
|
30. |
toteaa, että vuonna 2018 oli käynnissä 19 petostutkintaa; |
Yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden, unionin kehitysvirastojen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa
|
31. |
ottaa huomioon, että EKR:t maksoivat vuonna 2018 hankkeille, jotka toteutettiin välillisen hallinnoinnin kautta kansainvälisten organisaatioiden kanssa, 1074 miljoonaa euroa ja hankkeille, jotka toteutettiin välillisen hallinnoinnin kautta kehitysvirastojen kanssa, 201 miljoonaa euroa (347 miljoonaa euroa maksettiin Yhdistyneiden kansakuntien kautta), toteaa, että varoista 2,6 miljardia euroa oli peräisin yleisestä talousarviosta; |
|
32. |
toteaa huolestuneena, että kansainvälisten organisaatioiden kanssa toteutettavien toimien osalta tarkastetuista 61 tapahtumasta 33:ssa (eli 54 prosentissa) oli kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, joiden osuus oli 62,5 prosenttia vuoden 2018 arvioidusta virhetasosta; |
|
33. |
on hyvin huolestunut siitä, että kansainväliset organisaatiot eivät taaskaan toimittaneet tositteita ajoissa, mikä esti komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta suorittamasta perusteellisia tarkastuksia; kehottaa komissiota tältä osin tehostamaan pyrkimyksiään varmistaa tietojen saaminen ajoissa kyseisiltä kansainvälisiltä organisaatioilta, jotta tilintarkastustuomioistuin voi esittää täydelliset ja tarkat tiedot; |
|
34. |
panee huolestuneena merkille, että suuri osa EKR-sopimuksista on myönnetty hyvin rajatulle määrälle kansallisia kehitysvirastoja ja että tähän liittyy riski unionin kehityspolitiikan uudelleenkansallistamisesta, joka on ristiriidassa unionin ulkopolitiikan tiiviimmän integroinnin kanssa; |
|
35. |
kehottaa komissiota vahvistamaan ja lujittamaan tarjouskilpailu- ja hankintamenettelyjen seurantaa, jotta vältetään riski siitä, että pieni määrä julkisia tai osittain yksityisiä virastoja monopolisoi merkittäviä osuuksia kehitysmaissa toteutettavista EKR-hankkeista ja saa yhä enemmän vaikutusvaltaa unionin kehitys-, yhteistyö- ja naapuruuspolitiikassa, mikä saattaa vaarantaa unionin toimintapolitiikan riippumattomuuden; kehottaa komissiota vahvistamaan ja laajentamaan myös muiden julkisten ja yksityisten tahojen, kuten useiden kehitysalalla toimivien valtiosta riippumattomien järjestöjen, kanssa tekemäänsä yhteistyötä; |
|
36. |
suosittelee, että komissio kiinnittää enemmän huomiota EKR:n yhteistyön edistämiseen kansainvälisten organisaatioiden, unionin kehitysvirastojen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa; ilmaisee huolensa siitä, että EKR:n työ ei ole riittävällä ja oikealla tavalla näkyvää suurelle yleisölle; |
|
37. |
muistuttaa yleisestä periaatteesta, että unionin varojen käytöstä vastaavien yhteisöjen on noudatettava moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteita; korostaa, että kaikkien yhteisöjen on tehtävä kaikilta osin yhteistyötä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja varojen saamisen edellytyksenä myönnettävä tarvittavat valtuudet toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille; |
|
38. |
kehottaa komissiota
|
Unionin budjettituki
|
39. |
ottaa huomioon, että EKR:n rahoitusosuus budjettitukitoimista vuonna 2018 oli 881,9 miljoonaa euroa, josta 858,6 miljoonaa euroa oli uusia sitoumuksia (ne kattoivat maantieteellisesti 56 kumppanimaata ja edustivat 96:ta budjettitukisopimusta); huomauttaa, että merentakaisille maille ja alueille maksettiin EKR:n kautta 92,9 miljoonaa euroa, mikä kattoi 14 maata ja 18 budjettitukisopimusta; |
|
40. |
toteaa tyytyväisenä, että Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan myönnettiin eniten budjettitukea, sillä sen osuus oli 41 prosenttia, ja että tähän liittyvät sopimukset koskivat valtioiden selviytymiskykyä ja rakennusurakoita; toteaa myös, että alhaisen tulotason maiden osuus kasvoi 38 prosenttiin, kun se vuonna 2015 oli 31 prosenttia, ja että suurimpia budjettituen saajia olivat alemman keskitulon maat, joiden osuus voimassa olevien maksusitoumusten kokonaismäärästä oli 47 prosenttia; |
|
41. |
muistuttaa, että budjettituki on investointi unionin kumppanimaiden julkisiin politiikkoihin ja järjestelmiin ja että sen keskeisinä periaatteina on panna täytäntöön uudistuksia ja edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista; toteaa, että unionin budjettitukea on ohjattava kansainvälisesti sovituilla Busanin tuloksellisuusperiaatteilla, joita ovat muun muassa kumppanimaiden omavastuullisuus, tulospainotteisuus, osallistavuus ja vastuuvelvollisuus; |
|
42. |
toteaa, että AKT-maissa ja merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla maksut suoritetaan pääasiassa kiinteämääräisinä erinä; katsoo kuitenkin, että vaihtelevansuuruiset erät voisivat kannustaa paremmin syventämään kumppanimaiden kanssa käytävää eri politiikan aloja koskevaa ja poliittista vuoropuhelua tärkeimmistä toteutettavista uudistuksista; katsoo, että kiinteämääräisiin ja vaihtelevansuuruisiin eriin perustuvien maksumenettelyjen olisi pohjauduttava tuloksiin ja riittäviin laadullisiin tietoihin saavutetun edistyksen arvioimiseksi; katsoo, että maksamisen tuloksellisuutta koskevat kriteerit ovat budjettitukitoimien hallinnoinnin kannalta keskeinen tekijä; |
|
43. |
kehottaa seuraamaan tiiviisti tavoitteita, edistymistä sovittujen tulosten saavuttamisessa ja tulosindikaattoreita ja käymään niistä kumppanimaiden kanssa perusteellista toimintapoliittista vuoropuhelua; kehottaa jälleen kerran komissiota määrittämään ja mittaamaan paremmin odotetut kehitysvaikutukset ja erityisesti parantamaan valvontamekanismia, joka koskee edunsaajavaltion toimintaa korruption, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltion ja demokratian aloilla; on yhä hyvin huolestunut siitä, miten unionin budjettitukea mahdollisesti käytetään vastaanottajamaissa, joissa ei ole demokraattista valvontaa tai se on vain vähäistä; |
|
44. |
toteaa, että budjettitukeen liittyviä riskejä havaittiin hieman vähemmän vuonna 2018; painottaa kuitenkin, että korruptioon, julkiseen talouteen ja kehitykseen liittyvät riskit olivat edelleen merkittävimpiä ja että makrotaloudellinen riski on kasvanut; |
|
45. |
kannattaa keskittymistä julkisen talouden hallinnoinnin, talousarvion avoimuuden ja demokraattisten valvonta- ja tarkastuselinten alalla saavutettavaan edistykseen sekä makrotalouden ehtoihin kumppanimaissa valmiuksien kehittämisen optimoimiseksi; kehottaa komissiota seuraamaan järjestelmällisesti toteutettuja uudistuksia ja saavutettuja tuloksia ja osoittamaan, että unionin budjettituella on tuettu tehokkaasti vastaanottajamaiden omaa kehitysohjelmaa ja vahvistettu sen omaa demokraattista vastuuta; |
|
46. |
huomauttaa, että asianmukaisia seurantavälineitä on vahvistettava, jotta voidaan arvioida tapaa, jolla budjettituki on auttanut parantamaan valtion tulonhankintaa ja siihen liittyviä uudistuksia; suhtautuu myönteisesti siihen, että valtion tulonhankinnan osuus vaihtelevansuuruisten erien arvosta oli 19 prosenttia vuonna 2018 (kun se vuonna 2014 oli 3 prosenttia); kannustaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa antamaan budjettitukea koskevissa kertomuksissaan edelleen säännöllisesti tietoa budjettitukisopimusten käytöstä valtion tulonhankinnan alalla; |
|
47. |
kehottaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa kuitenkin arvioimaan toimintapoliittisessa vuoropuhelussaan tarkasti riskejä, jotka liittyvät erityisesti kehitysmaihin vaikuttaviin yritysten veronkiertoon, veropetoksiin ja laittomiin rahavirtoihin; kannustaa pääosastoa arvioimaan finanssipoliittisia vaikutuksia ja auttamaan kohdennettujen investointitavoitteiden määrittelyssä; |
Euroopan kehitysrahaston tuen täytäntöönpanoon liittyvät riskit ja haasteet
|
48. |
on erittäin huolissaan siitä, että EKR:ää saatetaan jatkossa vaatia osallistumaan sellaisiin toimiin, joissa se etääntyy köyhyyden lieventämistä koskevasta ensisijaisesta tavoitteestaan ja joita on mahdoton sovittaa yhteen EKR:n perusarvojen kanssa, mikä voi vaarantaa jo toteutetut hyvin onnistuneet toimet; panee huolestuneena merkille tämän arvoista vieraantumisen riskin ja kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon hankkeiden ja ohjelmien laadinnassa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden mukaisesti; kehottaa komissiota valitsemaan tulevat avustusohjelmat EKR:n perusarvojen mukaisesti ja harkitsemaan tukien poistamista ohjelmilta, jotka poikkeavat näistä arvoista; |
|
49. |
korostaa, että EKR:ien ei pitäisi ylittää toimintatarkoitustaan ja että uuden jatkumon luomisen uusien haasteiden kohtaamiseen ei pitäisi heikentää muiden kehitystavoitteiden saavuttamista; |
|
50. |
vetoaa komissioon, jotta se painottaisi enemmän hyvin toimivien avustusohjelmien parantamista ja säilyttämistä ja keskittyisi siihen; kehottaa komissiota varmistamaan parhaiden käytäntöjen ja menestystarinoiden paremman näkyvyyden tiedotusvälineissä ja muualla; |
|
51. |
korostaa sellaisten kestävyyteen, avoimuuteen ja hyvään koordinointiin kohdistuvien riskien merkitystä, joihin unioni pyrkii puuttumaan kehitysapurahoituksellaan, kun otetaan huomioon uusien avunantajien ja toimijoiden, kuten Venäjän ja Kiinan, huomattava lisääntyminen Afrikassa; kehottaa komissiota pyrkimään siihen, että kansainvälinen yhteistyö olisi paremmin mukautettu kumppanimaiden omiin kehityksen painopisteisiin; |
|
52. |
katsoo, että muuttoliikkeen ja kehitysavun välinen suhde on yksi tärkeimmistä yhteyksistä, joita on käsiteltävä yhdessä turvallisuuden ja kehityksen yhteyden sekä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteyden kanssa; toteaa kuitenkin, että rauhanrakentaminen ja muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuminen ovat kestävän kehityksen keskeisiä näkökohtia; |
|
53. |
muistuttaa, että on jatkuvasti kehitettävä ohjaavia periaatteita, jotka koskevat avun vaikuttavuutta, kehitystulosten omaksi kokemista kumppanimaassa sekä kumppanimaiden hallintojärjestelmää kohtaan tunnettua luottamusta; korostaa lisäksi, että hyvä hallintotapa, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat avun vaikuttavuuden ehdottomia edellytyksiä; kehottaa komissiota asettamaan oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen taloudellisen avun hyväksymisen perustavaa laatua olevaksi ehdoksi; |
|
54. |
painottaa, että kestävyys on olennaista lisättäessä kehitysavun kokonaisvaikuttavuutta siten, että vaikutuksia seurataan jatkuvasti avun kaikkien toimitusmuotojen yhteydessä; muistuttaa, että Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ja kestävän kehityksen tavoitteissa painotetaan voimakkaasti tietoa ja indikaattoreita, ja toteaa, että tehokas ja toimintakuntoinen strategia edellyttää toimivaa seurantaa; |
|
55. |
kehottaa jälleen komissiota sisällyttämään seuraavaan vuotuiseen toimintakertomukseen EKR:ien toimien vaikutuksia koskevan jäsennellyn arvioinnin, jossa keskitytään erityisesti ihmisoikeuksiin; |
|
56. |
pyytää komissiota laatimaan maakohtaisen arvioinnin pitkään jatkuneista parhaillaan toteutettavista EKR:sta rahoitettavista hankkeista, jotta voidaan osoittaa vuosikymmenten mittaisten unionin investointien todelliset vaikutukset paikan päällä ja se, miten investoinneilla on todellakin tuettu edunsaajamaiden taloudellista, sosiaalista ja kestävää kehitystä; pyytää komissiota tämän jälkeen tarkastelemaan arvioinnin tulosta ja vähentämään jatkossa tehottomien hankkeiden rahoitusta ja/tai lopettamaan sen; |
|
57. |
katsoo, että unionin edustustojen hankesuunnitelmia hallinnoitaessa yhteistyön olisi painotuttava enemmän paikallisiin pk-yrityksiin, yksityiseen sektoriin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöihin; korostaa, että kunnianhimoisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan rahoituksen vajeen vuoksi yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa käytävällä strategisella vuoropuhelulla on oltava ratkaiseva rooli paikallisten talouksien kehittämisessä; |
|
58. |
katsoo, että mahdollisuus käyttää rahoituspalveluja ja mikrorahoitus ovat keskeisiä taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen tekijöitä, jotka vaikuttavat todistetusti paikalliseen taloudelliseen toimintaan ja työpaikkojen luomiseen; suhtautuu myönteisesti siihen, että EKR tukee rahoituspalvelujen tarjoamista Afrikassa erinäisillä välineillä (Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR), takuurahasto, Nasira-riskinrahoitusjakoväline, Huruma-rahasto, Boost Africa -säätiö ja African Guarantee Fund -rahasto), joiden tavoitteena on muun muassa myöntää mikrolainoja niitä tarvitseville viljelijöille Afrikassa; kehottaa komissiota ja muita unionin toimielimiä olemaan perustamatta uusia taloudellisen avun välineitä ja kannustaa niitä sen sijaan varmistamaan näiden välineiden paremman näkyvyyden niiden toiminta-alueilla ja unionissa; |
|
59. |
ottaa huomioon komission sisäisen tarkastuksen toteuttaman tarkastuksen, jossa tarkasteltiin komission yksikköjen ja Euroopan ulkosuhdehallinnon koordinointia, ja panee tyytyväisenä merkille tarkastuspäätelmän, jonka mukaan komission yksikköjen (kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto, naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto ja ulkopolitiikan välineiden hallinto) ja ulkosuhdehallinnon väliset koordinointitoimet ovat yleisesti ottaen vaikuttavia ja tehokkaita; painottaa kuitenkin voimakkaasti, että on tarpeen määrittää yhtenäinen näkemys tietylle maalle myönnettävästä unionin ulkoisesta avusta kokonaisuudessaan ja vahvistaa yhteistyössä edellä mainittujen pääosastojen kanssa riskinarviointia ja -hallintaa, jotta voidaan saada aikaan yhteinen näkemys epävarmuustekijöistä ja niiden vähentämistä koskevista strategioista; |
Euroopan unionin Afrikka-hätärahaston vaikuttavuus
|
60. |
toteaa, että Euroopan unionin Afrikka-hätärahastolle vuoden 2018 loppuun osoitetut varat olivat 4,2 miljardia euroa, joista 3,7 miljardia euroa oli peräisin EKR:istä ja 489,5 miljoonaa euroa jäsenvaltioilta ja muilta avunantajilta (Sveitsi ja Norja); toteaa, että vuonna 2018 toteutettiin 187 hanketta; panee merkille muuttajien suojelun ja uudelleenkotouttamisen kehittämistä koskevan EU:n ja IOM:n yhteisen aloitteen laajentamisen 14:stä Afrikan maasta 26:een vuoden 2018 loppuun mennessä; |
|
61. |
muistuttaa parlamentin pysyvästä kannasta, jonka mukaan komission olisi varmistettava, että uudeksi kehitysvälineeksi perustetut erityisrahastot ovat aina unionin yleisen strategian ja kehityspolitiikan tavoitteiden – köyhyyden vähentäminen ja poistaminen – mukaisia ja erityisesti, että Euroopan maiden turvallisuusedut eivät mene apua vastaanottavan väestön tarpeiden edelle; kehottaa komissiota harkitsemaan tästä linjasta poikkeaville Afrikka-hätärahaston hankkeille annettavan taloudellisen avun vähentämistä; |
|
62. |
painottaa, että Afrikka-hätärahaston avulla on puututtava epävakauden, pakkomuuttojen ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin parantamalla selviytymiskykyä, taloudellisia mahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta, väestöjen turvallisuutta ja inhimillistä ja sosiaalista kehitystä; toteaa, että laittoman muuttoliikkeen perimmäisten syiden käsite ja niiden ominaispiirteet ovat monimuotoisia ja niitä olisi mukautettava ja analysoitava perusteellisesti, jotta voidaan suunnitella paremmin hanketoimien perustelut ja lisäarvo sekä parantaa saavutettujen tulosten esille tuomista; |
|
63. |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen todenneen, että Afrikka-hätärahasto on joustava työkalu avun tarjoamiseksi elintarvikkeiden, koulutuksen, terveydenhoidon, turvallisuuden ja kestävän kehityksen kaltaisilla aloilla, mutta se olisi pitänyt suunnitella kohdennetummaksi niin, että sillä voitaisiin puuttua ennakoimattomiin haasteisiin tehokkaasti, ja sen tavoitteet ovat liian laajoja toiminnan ohjaamiseksi Afrikan alueilla ja vaikutusten mittaamiseksi tehokkaasti; |
|
64. |
toteaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuimen (1) ja yhdennentoista EKR:n väliarvioinnin laatijoiden lukuisiin huolenaiheisiin, jotka koskevat Afrikka-hätärahaston täytäntöönpanoa, ei ole juuri puututtu; tuo jälleen esille huolensa seuraavista
toteaa, että näiden havaintojen perusteella hätärahaston lisäarvo on erittäin kyseenalainen; |
|
65. |
muistuttaa, että suurin osa Afrikka-hätärahaston rahoituksesta on peräisin EKR:istä, mikä väistämättä merkitsee sitä, että kehitysapu ei edistä unionin kumppanimaiden kehityssuunnitelmia vaan unionin muuttoliikepolitiikan lyhyen aikavälin tavoitteita, mikä on vastoin Lissabonin sopimusta ja avun tuloksellisuudesta annettua Pariisin julistusta; huomauttaa, että Afrikka-hätärahasto oli enemmänkin pikaratkaisuihin keskittyvä väline, jolla pyrittiin hillitsemään muuttovirtoja sen sijaan, että puututtaisiin muuttoliikettä pitkällä aikavälillä lisääviin tekijöihin kehitysavun periaatteiden mukaisesti; |
|
66. |
huomauttaa, että varojen kokoaminen erityisrahastoihin EKR:stä, unionin talousarviosta ja muilta rahoittajilta ei saisi johtaa siihen, että kehitys- ja yhteistyöpolitiikkaan varatun rahoituksen avulla ei saavuteta tavanomaisia edunsaajia tai alkuperäisiä tavoitteita; pitääkin valitettavana, että vaikka unionin maksuosuus Afrikka-hätärahastoon hoidetaan käyttäen pääosin virallisen kehitysavun resursseja, hätärahasto ei keskity pelkästään kehitystä tukeviin tavoitteisiin; huomauttaa, että suurin osa varoista myönnettiin vuonna 2018 muuttoliikkeen hallintaa koskevaa osiota varten, jonka osuus Afrikka-hätärahaston varoista kasvoi 30,8 prosenttiin vuonna 2018, kun se vuonna 2016 oli 17,3 prosenttia; |
|
67. |
toteaa, että sen lisäksi, että muuttoliikkeen hallinnan osuus kaikista Afrikka-hätärahaston hyväksymistä hankkeista kasvoi, varoja on myös myönnetty yhä enemmän Pohjois-Afrikan maille, sillä vuonna 2018 niille myönnetty osuus kasvoi 52 prosenttiin muuttoliikkeen hallintaan tarkoitetuista kokonaisvaroista, kun vuonna 2016 se oli 23 prosenttia; pitää valitettavana, että vaikka unioni pyrkii asettamaan haavoittuvan ja marginalisoituneen väestön tukemisen Afrikka-hätärahaston painopisteeksi, 55 prosenttia muuttoliikkeen hallinnan rahoituksesta suuntautui hankkeisiin, joilla pyrittiin rajoittamaan ja torjumaan laitonta muuttoliikettä sen hillitsemisen ja valvonnan avulla vuonna 2017; varoittaa, että kehitysavun käyttö välineenä, jolla puututaan muuttoliikettä ja turvallisuutta koskeviin kysymyksiin, ei ainoastaan heikennä unionin kehityspainopisteitä vaan voi lisätä köyhyyttä ja epävakautta, minkä vuoksi ihmiset joutuvat jättämään omat yhteisönsä; kehottaa komissiota tältä osin harkitsemaan sellaisille Afrikka-hätärahaston hankkeille, jotka eivät ole EU:n pitkän aikavälin kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisia, annettavan taloudellisen avun vähentämistä ja/tai perumista; |
|
68. |
muistuttaa, että alue- ja paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja valtiosta riippumattomat järjestöt sekä yksityinen sektori ovat kumppaneita vaikuttavassa kehityspolitiikassa ja että jatkuva vuoropuhelu kansallisten viranomaisten ja paikallisyhteisöjen kanssa on olennaisen tärkeää yhteisten strategioiden ja painopisteiden määrittelemiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan, että EKR:istä ja unionin talousarviosta ei rahoiteta Afrikka-hätärahaston välityksellä hankkeita, joita panevat täytäntöön vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin osallistuneet hallitukset ja paikalliset (puolisotilaalliset) joukot, erityisesti Libyan ja Sudanin kaltaisissa maissa; |
|
69. |
muistuttaa, että hätärahaston varoja, jotka ovat peräisin kehitysmäärärahoista, ei pidä käyttää muuttajien oikeudet vaarantaviin turvallisuustoimiin; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön konkreettisia takuita siitä, että täytäntöönpanoviranomaiset eivät käytä muuttoliikkeeseen liittyviä Afrikka-hätärahaston hankkeita muuttajien perusihmisoikeuksien rikkomiseen ja että muuttoliikkeeseen liittyvät Afrikka-hätärahaston hankkeet eivät pitkällä aikavälillä edistä valtioiden ja niitä alemman tason alueiden epävakautta, mistä Pohjois-Nigerin valtiosta riippumattomat järjestöt ja paikalliset asukkaat ovat raportoineet yhä enemmän; korostaa, että ihmisoikeuksien on oltava Afrikka-hätärahaston hankkeiden ohjelmasuunnittelun ytimessä ja että hankkeilla on edistettävä ihmisoikeuksien toteutumista kyseisissä maissa; |
|
70. |
kehottaa komissiota sisällyttämään selkeät ja avoimet ihmisoikeuslausekkeet täytäntöönpanokumppaneiden (YK:n virastot, jäsenvaltioiden kehitysvirastot) kanssa tekemiinsä rahoitusosuussopimuksiin, jotta vältetään tilanteet, joissa unioni voisi välillisesti rahoittaa ihmisoikeuksia loukkaavia hankkeita; huomauttaa tähän liittyen Afrikka-hätärahastosta rahoitusta saaneesta hankkeesta, jonka tarkoituksena on yhdistää uudelleen Eritrea ja Etiopia Eritrean pääteiden kunnostamisen avulla, ja toteaa, että hanketta hallinnoi YK:n hankepalveluiden toimisto (UNOPS), joka rahoittaa asepalvelusta hyödyntäen pakkotyövoimaa käyttäviä Eritrean valtiollisia rakennusyhtiöitä; |
|
71. |
kehottaa komissiota varmistamaan kansainvälisten ja unionin oikeuskehysten mukaisesti, että unionin osittain rahoittamien hankkeiden työmailla ei käytetä pakkotyövoimaa eivätkä olosuhteet muistuta orjuutta; suosittaa, että komissio panee täytäntöön unionin osittain rahoittamia hankkeita varten avoimen ja tiukan seurantajärjestelmän, johon olisi kuuluttava nimetön valitusmenettely ja seurantatoimia; |
|
72. |
on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi esimerkkejä hankkeista, joilla vastattiin samanlaisiin tarpeisiin kuin muissa unionin välineissä ja jotka saattoivat siten olla päällekkäisiä muiden unionin tukimuotojen kanssa; kehottaa komissiota huolehtimaan erityisesti siitä, että sen toimet ovat yhteneviä ja koordinoituja alueellisten kehityssuunnitelmien kanssa, ja maksimoimaan globaalin avun vaikutuksen ja tehokkuuden, jotta varmistetaan, että pääpaino on kehityksessä eikä rajavalvonnassa ja turvallisuudessa muuttajien kustannuksella; |
|
73. |
ottaa huomioon, että komissio tunnustaa tarpeen kehittää edelleen yhteistä valvontajärjestelmää; on tyytyväinen siihen, että vuoden 2018 toisella neljänneksellä sovittiin 41 yhteisestä tulosindikaattorista ja että käyttöön on otettu teknistä apua; toteaa, että Afrikka-hätärahaston kolmessa toimintaikkunassa erityiset tavoitteet ja lähtötasot pyritään tunnistamaan paremmin hanketasolla; |
|
74. |
katsoo, että on huolehdittava asianmukaisesti siitä, että varmistetaan parempi viestintä komission, parlamentin ja jäsenvaltioiden välillä Afrikka-hätärahaston täytäntöönpanosta ja että varmistetaan niiden toiminnan ja tuloksellisuuden riittävä julkinen valvonta ja tarkastus ja niitä koskeva raportointi; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan tarkastusta Afrikka-hätärahaston täytäntöönpanon vaikutuksesta unionin kehityspolitiikkaan sekä talousarvion että tulosten näkökulmasta; kehottaa komissiota tekemään johtopäätökset tarkastuksesta ja varmistamaan, että tehottomasti toteutetut Afrikka-hätärahaston hankkeet lakkautetaan tai niiden rahoitusta vähennetään selvästi; |
Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteet (APSA)
|
75. |
panee huolestuneena merkille, että Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteiden (APSA) ongelmana on vahva riippuvuus ulkoisista rahoituslähteistä, koska jäsenvaltioiden osuus rauhanrahaston rahoituksesta on varsin vähäinen ja APSAn vaihtoehtoisista rahoituslähteistä saamasta rahoituksesta on pulaa; |
|
76. |
toteaa, että EUH ja komissio toimivat Afrikassa erittäin monimutkaisissa tilanteissa, sillä monilla osa-alueilla on useita poliittisia ja toiminnallisia haasteita ja rajoitteita, jotka koskevat erityisesti keskeisten sidosryhmien yhteistyötä, instituutioiden rahoitusta ja niihin liittyviä ongelmia sekä poliittista tahtoa puuttua konflikteihin ja ehkäistä ja hallita niitä; |
|
77. |
pitää valitettavana, että vähäinen vastuunotto ja taloudellinen kestävyys Afrikassa sekä merkittävä riippuvuus avunantajista ja kansainvälisistä kumppaneista johtavat toiminnallisiin puutteisiin; kehottaa komissiota lisäämään Afrikan unionin vastuuta APSAsta suuremman taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi ja kohdistamaan uudelleen unionin tukea toimintakustannusten sijaan valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimenpiteisiin; |
|
78. |
pitää valitettavana, että unionin APSAlle antamalla tuella on ollut vähäinen vaikutus ja että sitä on pitänyt kohdentaa uudelleen, samoin kuin sitä, että unionin tuki on keskittynyt pääasiassa APSAn perustoimintakustannusten rahoittamiseen ja että APSA on ollut voimakkaasti riippuvainen avunantajien tuesta useiden vuosien ajan; |
|
79. |
on erittäin huolissaan seurantajärjestelmän puutteista, jotka liittyvät riittävän tiedon saamiseen toiminnan tuloksista; pyytää komissiota parantamaan järjestelmää toiminnan ja tulosten arvioinnin osalta, jotta sen avulla voitaisiin selkeästi osoittaa, että unionin rahoituksella on pääasiassa konkreettisia ja myönteisiä vaikutuksia rauhaan ja turvallisuuteen paikan päällä; pyytää komission yksiköitä käynnistämään tulosperusteiseen seurantaan liittyvät tarkastuskäynnit ja raportoimaan niistä parlamentille mahdollisimman pian; |
|
80. |
suosittelee edellä mainittujen seikkojen perusteella, että komissio harkitsee kaiken APSAlle annettavan taloudellisen tuen perumista; |
Ulkoinen investointiohjelma ja Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)
|
81. |
muistuttaa rahoitustavoitteesta, jonka mukaan investointeihin on saatava kerättyä 44 miljardia euroa; ottaa huomioon, että unioni osoitti 2,2 miljardia euroa EKKR:stä (ulkoisen investointiohjelman pilari 1) 94:ään rahoitusta yhdistävään hankkeeseen ja 1,54 miljardia euroa 28 investointiohjelman EKKR-takuita varten; |
|
82. |
kannustaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa lisäämään entisestään tietämystä vipuvaikutusmahdollisuuksista, joita ulkoinen investointiohjelma tarjoaa houkuttelemalla yksityisen sektorin investointeja kehityskumppanuuksiin; muistuttaa kuitenkin, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ulkoisen investointiohjelman täydentävyyteen sekä sen hallinnointiin sovellettaviin perusteisiin, jotta vältetään kehitysrahoituksen mahdollinen ohjautuminen yksityisille sijoittajille tai korkotulojen tai voiton tuottamiseen; |
|
83. |
huomauttaa, että unioni osoitti myös 21:n rahoitusta yhdistävän hankkeen välityksellä Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan 547 miljoonaa euroa, joiden odotetaan saavan liikkeelle neljä miljardia euroa liikenteen, energian, yksityisen sektorin ja maatalouden alalla; ilmaisee tukensa rahoituksen yhdistämisen paikallisen ulottuvuuden edistämiselle; |
|
84. |
huomauttaa, että unioni oli alueellisen yhteistyön välityksellä biologista monimuotoisuutta ja metsävarojen hoitoa koskevien hankkeiden tärkein rahoittaja ja että se oli keskeisessä asemassa suojeltaessa 16:a suojelualuetta Keski- ja Länsi-Afrikan alueella; |
|
85. |
kehottaa komissiota keskittymään enemmän onnistuneesti toteutettujen hankkeiden tekemiseen tunnetuksi ja tiedottamaan suurelle yleisölle unionin investoinneista maailmanlaajuiseen kestävään kehitykseen; |
EIP:n AKT-maiden investointikehys
|
86. |
kannustaa EIP:tä tukemaan edelleen paikallisen yksityissektorin kehitystä, koska se on keskeinen kestävyyden ja selviytymiskyvyn edistäjä, tukemaan edunsaajien välittömän edun mukaista sosiaalista ja taloudellista perusinfrastruktuuria sekä etsimään mikrorahoituksen alalla uusia paikallisia ja alueellisia kumppaneita; kehottaa EIP:tä lisäämään täydentävyyttä perustelemalla varojen käytön paremmin; |
|
87. |
kehottaa EIP:tä lisäämään ponnistuksiaan ja toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet EIP:n välineiden tekemiseksi paremmin tunnetuiksi maissa, joissa EIP:n investointien vaikutus on suurempi; |
|
88. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että unioni myöntää AKT-maiden investointikehyksen välityksellä 139 miljoonaa euroa mikrorahoituksen luottojärjestelyjen rahoitukseen, jonka avulla olisi tarkoitus myöntää noin 26 300 lainaa mikroyrityksille ja yksityishenkilöille; |
|
89. |
katsoo, että EIP:n on jatkettava panostusta huolellisuusvelvollisuuden mukaiseen toimintapolitiikkaan sekä tulostenarviointivälineisiin, jotta voidaan saada paremmin tietoa rahoituksen välittäjien ja edunsaajien profiileista ja myös arvioida paremmin hankkeiden vaikutus lopullisiin edunsaajiin; |
Unionin ja Afrikan suhteiden tulevaisuus
|
90. |
ottaa huomioon parhaillaan meneillään olevan pohdinnan unionin tulevasta pitkän aikavälin Afrikka-strategiasta ja -kumppanuudesta ja pitää tätä mahdollisuutena tehostaa avun toimittamista; katsoo, että on siirryttävä perinteisestä tukikeskeisestä suhteesta kohti strategisempaa ja integroidumpaa suhdetta; |
|
91. |
kehottaa komissiota kehittämään unionin kumppaneiden kanssa ”enemmän on enemmän” -lähestymistavan, jotta unionin apua voidaan mukauttaa sen mukaan, miten kolmannet maat kunnioittavat muun muassa demokraattisia oikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä yleissopimuksia; |
|
92. |
korostaa, että EKR:t olisi otettava osaksi unionin talousarviota, kuten on jo todettu parlamentin päätöslauselmissa ja ehdotuksessa uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosiksi 2021–2027, jotta vältetään talousarvion hajanaisuus; huomauttaa, että EKR:ien sisällyttäminen talousarvioon parantaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen kykyä valvoa, kuinka unionin varoja käytetään unionin ulkopuolella. |
(1) Erityiskertomus nro 32/2018 ”Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto: joustava mutta painopiste puuttuu”.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/306 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1937,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä instituutille (05761/2020 – C9-0056/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1922/2006 (5) ja erityisesti sen 15 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0058/2020), |
1.
myöntää Euroopan tasa-arvoinstituutin johtajalle vastuuvapauden instituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tasa-arvoinstituutin johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 128.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 403, 30.12.2006, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/308 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1938,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
tasa-arvoinstituutin (EIGE) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä instituutille (05761/2020 – C9-0056/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1922/2006 (5) ja erityisesti sen 15 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0058/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan tasa-arvoinstituutin varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan tasa-arvoinstituutin johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 128.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 403, 30.12.2006, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/310 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1939,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tasa-arvoinstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0058/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan tasa-arvoinstituutin tulo- ja menotaulukon mukaan (1) sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 7 981 001,45 euroa, mikä merkitsee 3,34 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että instituutin koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan Euroopan tasa-arvoinstituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että instituutin tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,38 prosenttia, mikä merkitsee 0,46 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 81,15 prosenttia, mikä merkitsee 0,20 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
toteaa, että instituutti käyttää toiminnan tavoitteisiin ja taloudellisten ja henkilöresurssien hallinnointiin liittyviä tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla arvioidaan sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa ja parannetaan sen talousarviohallintoa; toteaa lisäksi, että instituutti toteutti 98,80 prosenttia yhtenäisen ohjelma-asiakirjan sisältämistä toimista vuonna 2018; |
|
3. |
toteaa, että instituutti johti oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen verkostoa sekä koordinoi säännöllisiä päivityksiä ja virastojen välistä tiedonvaihtoa; panee merkille, että vuoden 2018 lopussa instituutti päätti yhdessä muiden virastojen kanssa tutkia mahdollisuuksia tehostaa virastojen välistä yhteistyötä, joka koski yhteisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävien hankkeiden täytäntöönpanoa kolmansien maiden kanssa; suosittelee tällaista yhteistyötä esimerkkinä, jota muidenkin virastojen kannattaisi noudattaa; kehottaa instituuttia pyrkimään lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä unionin virastojen kanssa; kehottaa instituuttia käynnistämään keskustelut päällekkäisiin tehtäviin liittyvien resurssien jakamisesta samantyyppisiä tehtäviä hoitavien virastojen kanssa; |
|
4. |
kehottaa komissiota suorittamaan toteutettavuustutkimuksen, jossa arvioidaan mahdollisuutta vähintäänkin kehittää yhteisiä synergioita Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) kanssa, tai jopa yhdistää ne; kehottaa komissiota arvioimaan kahta skenaariota: instituutin siirtäminen FRAn päätoimipaikkaan Wieniin ja FRAn siirtäminen instituutin päätoimipaikkaan Vilnaan; toteaa, että tällainen päätös tarkoittaisi hallinto- ja tukipalvelujen ja yhteisten tilojen hallinnoinnin jakamista sekä yhteisiä tieto- ja viestintätekniikan ja televiestinnän infrastruktuureja ja verkkopohjaisia infrastruktuureja, mikä merkitsisi valtavia säästöjä, jotka voitaisiin käyttää sekä instituutin että FRAn toiminnan rahoittamiseen; |
|
5. |
kehottaa instituuttia panemaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset täytäntöön; |
|
6. |
kannustaa instituuttia jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
7. |
palauttaa mieliin, että instituutin tavoitteena on myötävaikuttaa sukupuolten tasa-arvon edistämiseen unionissa ja vahvistaa sitä, mihin sisältyy sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikissa asiaankuuluvissa unionin politiikoissa ja niihin perustuvissa kansallisissa politiikoissa, sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuminen ja unionin kansalaisten tietoisuuden lisääminen sukupuolten tasa-arvosta; |
|
8. |
suhtautuu myönteisesti instituutin ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan jatkuvaan yhteistyöhön ja pitää myönteisenä, että instituutti on edistänyt valiokunnan meneillään olevia toimia, jotka liittyvät muun muassa sukupuolten väliseen digitaaliseen kuiluun, työ- ja yksityiselämän tasapainoon, sukupuolten palkka- ja eläke-eroihin, sukupuolitietoiseen budjetointiin, naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan, naisten terveyteen, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet mukaan luettuna, naisten oikeuksiin ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavan parlamentin välineen kehittämiseen; panee merkille arvokkaan panoksen, jonka instituutti voi antaa kaikille Euroopan parlamentin valiokunnille esimerkiksi tarjoamalla muille valiokunnille koulutusta ja tietoa, jotta sukupuolinäkökulma voidaan sisällyttää paremmin horisontaalisesti EU:n politiikkaan ja jotta sukupuolten tasa-arvo voidaan ottaa paremmin huomioon toimintaperiaatteissa ja toimissa; |
|
9. |
panee merkille uuden vuosien 2019–2021 tietämyksenhallinta- ja viestintästrategian, jonka tavoitteena on ottaa sukupuolten tasa-arvoon liittyvät sidosryhmät mukaan toimintaan ja valvoa instituutin tiedotuskanavia; |
|
10. |
antaa vahvan tukensa instituutin työlle, sillä sen tutkimukset ja selvitykset antavat naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle mahdollisuuden saada käyttöönsä virallisia, laadukkaita ja objektiivisia tietoja, joita se välttämättä tarvitsee voidakseen tehdä työnsä asianmukaisesti; |
|
11. |
panee tyytyväisenä merkille instituutin saavutukset vuonna 2018 ja pyytää saattamaan tasa-arvoindeksin 2017 vuosittain ajan tasalle vuodesta 2020 alkaen; pyytää kehittämään järjestelmällisempiä välineitä, jotta sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen voidaan paremmin varmistaa kaikissa toimintapolitiikoissa ja toimissa; |
|
12. |
korostaa instituutin roolia sukupuolten tasa-arvoa koskevana unionin asiantuntijakeskuksena Istanbulin yleissopimuksen täytäntöönpanon seurannassa; |
|
13. |
on huolissaan entisten vuokratyöntekijöiden vaatimuksista sekä Vilnan kaupungin käräjäoikeuden ja Vilnan alueellisen tuomioistuimen päätöksistä; vaatii selkeää palvelukseenottomenettelyä ja pyytää instituuttia hyväksymään toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi; |
Henkilöstöpolitiikka
|
14. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 100 prosenttia ja että kaikki unionin talousarviossa hyväksyttyä 27 väliaikaista tointa olivat täytettyinä (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli myös 27); panee merkille, että vuonna 2018 instituutissa työskenteli lisäksi 14 sopimussuhteista toimihenkilöä ja neljä kansallista asiantuntijaa; |
|
15. |
panee merkille Vilnan alueellisen tuomioistuimen helmikuussa 2019 antaman tuomion, jossa se asettui tukemaan viittä instituutin entistä työntekijää, jotka syyttivät sen käyttäneen hyväksi määräaikaisten työntekijöiden asemaa viiden vuoden ajan ja maksaneen heille huonompaa palkkaa kuin vakituisessa työsuhteessa oleville; kehottaa komissiota toteuttamaan selvityksen tavoista, joilla eri virastot palkkaavat henkilöstönsä, ja selvittämään erikseen instituutin toiminnan sekä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle selvityksen lopputuloksista; |
|
16. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan yksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2008/104/EY (3) sekä Liettuan työlainsäädännöstä johtuvista tärkeimmistä velvoitteista on se, että tilapäistyöntekijöillä olisi oltava samat työehdot ja -olot kuin niitä käyttävän yrityksen suoraan palkkaamilla työntekijöillä; toteaa kuitenkin, että sopimuksissa ei vaadittu työvoiman vuokrausyrityksiä nimenomaisesti noudattamaan kyseisiä työehtoja ja -oloja ja että saatavilla ei ole näyttöä siitä, että instituutti itse olisi vertaillut millään lailla oman henkilöstönsä ja tilapäistyöntekijöiden työehtoja ja -oloja, mikä aiheuttaa oikeudenkäynteihin ja maineeseen liittyviä riskejä; kehottaa instituuttia perehtymään tilapäistyöntekijöidensä työehtoihin ja -oloihin ja huolehtimaan siitä, että ne ovat unionin työlainsäädännön ja kansallisen työlainsäädännön mukaisia; |
|
17. |
panee huolestuneena merkille, että miehet (7 jäsentä) ja naiset (23 jäsentä) eivät ole tasapainoisesti edustettuina hallintoneuvostossa; |
|
18. |
toteaa, että lisätäkseen näkyvyyttä instituutti julkaisee työpaikkailmoituksia omalla verkkosivustollaan ja sosiaalisessa mediassa mutta ei Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston verkkosivustolla; |
Hankinnat
|
19. |
panee huolestuneena merkille, että varainhoitovuoden 2017 lopussa instituutti oli vastaajana neljässä oikeudenkäynnissä, jotka liittyivät kolmeen eri hankintamenettelyyn, ja toteaa, että hylättyjen tarjousten esittäjät veivät kyseiset asiat Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, käsittelyyn; toteaa, että vuonna 2018 unionin tuomioistuin teki päätökset kahdessa tapauksessa neljästä ja hylkäsi kantajien kanteet ja katsoi ettei instituutti ollut korvausvelvollinen, ja että vuonna 2019 unionin tuomioistuin teki päätökset jäljelle jääneissä kahdessa tapauksessa, jotka liittyivät samaan sopimuksentekopäätökseen ja sopimukseen; panee instituutin vastauksesta merkille, että se on parantanut entisestään hankintamenettelyjä minimoidakseen riskin, että hylättyjen tarjousten esittäjät saattaisivat olla tyytymättömiä ja panna vireille uusia oikeudenkäyntejä; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
20. |
panee merkille instituutin nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; pitää myönteisenä sitä, että instituutin ylemmän johdon ansioluettelot julkistetaan instituutin verkkosivustolla; |
Sisäinen tarkastus
|
21. |
toteaa, että sisäisen tarkastuksen 17. lokakuuta 2017 julkaisemassa lopullisessa tarkastuskertomuksessa, jossa käsiteltiin sidosryhmien hallintaa ja ulkoista viestintää, ei todettu kriittisiä tai erittäin merkittäviä ongelmia; toteaa kuitenkin, että tarkastuskertomuksessa annettiin parannussuosituksia monilla aloilla, joita ovat muun muassa tietämyksenhallinta- ja viestintästrategia, keskeiset tulosindikaattorit, seuranta ja raportointi, keskeisten sidosryhmähankkeiden hallinta sekä ulkoinen viestintä; toteaa, että instituutti laati toimintasuunnitelman kaikista suosituksista ja alasuosituksista, jotka oli pantava täytäntöön vuosina 2017–2018, ja että useita alasuosituksia pantiin täytäntöön vuonna 2017 ja loput vuoden 2018 aikana; |
|
22. |
panee merkille, että instituutti pyrki varmistamaan työpaikan kustannustehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden; toteaa, että vaikka instituutti ei ole toteuttanut erityistoimenpiteitä vähentääkseen tai korvatakseen hiilidioksidipäästöjä, se osallistuu kuitenkin tätä tarkoitusta varten järjestettäviin kokouksiin, kuulemisiin ja esittelytilaisuuksiin ja sillä on myös pysäköintialueita polkupyörille; |
|
23. |
kehottaa instituuttia keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään savuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
24. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (4). |
(1) EUVL C 128, 5.4.2019, s. 16.
(2) EUVL C 128, 5.4.2019, s. 18.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/313 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1940,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (05761/2020 – C9-0059/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (5) ja erityisesti sen 64 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0059/2020), |
1.
myöntää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/315 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1941,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (05761/2020 – C9-0059/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (5) ja erityisesti sen 64 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0059/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/317 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1942,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0059/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 44 191 067 euroa, mikä merkitsee 5,02 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että viranomaisen toiminta rahoitetaan unionin rahoitusosuudella (26,59 prosenttia), jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten rahoitusosuuksilla (46,44 prosenttia) sekä valvonnan kohteena olevien organisaatioiden suorittamilla maksuilla (25,78 prosenttia) (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,99 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,01 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 88,87 prosenttia, mikä merkitsee 0,89 prosentin vähennystä edellisvuoteen verrattuna; |
|
2. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viranomainen perii luottoluokituslaitoksilta maksuasetuksen mukaisia maksuja ja että näiden maksujen tarkoituksena on kattaa ainoastaan sellaiset viranomaisen kustannukset, jotka liittyvät luottoluokituslaitosten rekisteröintiin, sertifiointiin ja valvontaan; toteaa, että vuonna 2017 viranomaisen luottoluokituslaitoksilta perimät maksut ylittivät kustannukset 853 950 eurolla ja viranomainen käytti ylijäämän muihin toimintoihin, kun taas vuonna 2018 kustannukset ylittivät luottoluokituslaitoksilta perityt maksut 224 664 eurolla; toteaa, että kumulatiivinen poikkeama kaudella 2015–2018 oli 540 412 euroa; toteaa, että viranomainen perii myös kauppatietorekistereiltä maksuasetuksen mukaisia maksuja ja että näiden maksujen tarkoituksena on kattaa yksinomaan sellaiset kustannukset, jotka liittyvät kauppatietorekistereiden rekisteröintiin ja valvontaan; toteaa, että vuonna 2017 kauppatietorekistereiden rekisteröintiin ja valvontaan liittyvät viranomaisen kustannukset ylittivät niihin liittyvät maksut 452 466 eurolla ja että vuonna 2018 viranomaisen kustannukset samalla alalla ylittivät niihin liittyvät maksut 30 882 eurolla; toteaa, että kumulatiivinen poikkeama kaudella 2015–2018 oli 545 735 euroa (tai 6 prosenttia); panee merkille, että vaikka viranomainen seurasikin komissiolta saamiaan ohjeita, yli- ja alijäämät voivat johtaa toimintojen vuotuiseen ristiinrahoitukseen; panee viranomaisen vastauksesta merkille, että vuonna 2017 sen oli kohdennettava uudelleen resursseja kauppatietorekistereihin liittyvää erityistä riskiä koskevaan työhön, mikä johti perittyjen maksujen ja toteutuneiden menojen väliseen eroon, ja että viranomainen on aina käyttänyt maksuihinsa budjetoinnin mallia komission ohjeistuksen mukaisesti ja että mahdollinen lyhyen aikavälin epätasapaino on kurottava umpeen pitkällä aikavälillä; kehottaa viranomaista jatkamaan tällaisen ristiinrahoituksen rajoittamista edellyttäen, että viranomaisen talousarviossa ei ole toistuvasti huomattavia poikkeamia; |
|
3. |
panee merkille, että luottoluokituslaitosten rekisteröintiin, sertifiointiin ja valvontaan liittyvistä, näiden organisaatioiden suorittamista maksuista kertyi vuosina 2015–2018 yhteensä 0,5 miljoonaa euroa ylijäämää; katsoo, että näiden ylijäämien olisi oltava tilapäisiä eikä niitä pitäisi käyttää muiden toimintojen pysyvään ristiinrahoittamiseen; |
Tuloksellisuus
|
4. |
toteaa, että viranomainen sai päätökseen 90 prosenttia vuotuiseen työohjelmaansa sisältyvistä toimista; |
|
5. |
toteaa, että toisen rahoitusmarkkinadirektiivin täytäntöönpano oli suurin hanke, jonka viranomainen toteutti vuonna 2018; panee lisäksi merkille, että yksi viranomaisen suurimmista haasteista ja tavoitteista oli sellaisen hallitun prosessin valmistelu, jossa käsitellään Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksetonta eroa unionista ja jossa tarvittiin enemmän toimenpiteitä epävarmuuden vuoksi; |
|
6. |
toteaa, että viranomaisen työmäärä kasvaa jatkuvasti ja työhön sisältyy sekä sääntelytehtäviä että unionin oikeuden täytäntöönpanon valvontaa ja soveltamista; |
|
7. |
toteaa, että viranomainen kuuluu yhdessä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) kanssa yhteiskomiteaan, joka pyrkii varmistamaan toimialojen välisen johdonmukaisuuden ja yhteiset kannat finanssiryhmittymien valvonnan alalla ja muissa monialaisissa kysymyksissä, ja että sillä on yhteinen tilinpitäjä Euroopan unionin rautatieviraston kanssa ja se on osallistunut moniin yhteisiin hankintamenettelyihin muiden virastojen kanssa pyrkien aina tehokkuuteen yhteistyön avulla; kannustaa voimakkaasti viranomaista pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa; |
|
8. |
ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen tekemät, vuonna 2017 tehtyyn kolmen Euroopan valvontaviranomaisen ulkoiseen tarkastukseen liittyvät huomautukset, panee merkille Euroopan valvontaviranomaisten tarkastusprosessia koskevan lainsäädäntömenettelyn onnistuneen päätökseen saamisen keväällä 2019 ja toteaa, että sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1095/2010 (3) että unionin alakohtaiseen lainsäädäntöön tehtyjä muutoksia pannaan nyt täytäntöön; |
|
9. |
suhtautuu myönteisesti viranomaisen tutkimukseen, joka koskee osinkokeinotteluun perustuvia kaupankäyntijärjestelmiä, kuten cum ex ja cum cum; kannustaa viranomaista tekemään kyseisen tutkimuksen perusteella konkreettisia johtopäätöksiä, jotta lopetetaan meneillään olevat ja estetään tulevat käytännöt, jotka uhkaavat unionin rahoitusmarkkinoiden eheyttä; |
|
10. |
pitää tervetulleena viranomaisen heinäkuussa 2019 esittämää raporttia, jossa esitettiin alustavat tulokset moninkertaisia lähdeveron palautuksen järjestelyjä koskevasta tutkimuksesta ja jolla vastattiin Euroopan parlamentin 29. marraskuuta 2018 antamaan päätöslauselmaan cum ex -skandaalista: talousrikollisuus ja nykyisen oikeudellisen kehyksen porsaanreiät (2018/2900(RSP)), jossa viranomaista pyydettiin tekemään selvitys sellaisista järjestelmistä kuin cum ex ja cum cum; pitää edelleen tervetulleena, että viranomaisen hallintoneuvosto on hyväksynyt muodollisen tutkimuksen käynnistämisen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti; kannustaa viranomaista tekemään kyseisen tutkimuksen perusteella konkreettisia johtopäätöksiä, jotta lopetetaan meneillään olevat ja estetään tulevat käytännöt, jotka uhkaavat unionin rahoitusmarkkinoiden eheyttä; |
|
11. |
painottaa, että viranomaisella on olennainen rooli unionin rahoitusjärjestelmän yhteisen valvonta- ja sääntelyjärjestelyä edistämisessä, jotta voidaan varmistaa rahoitusvakaus, paremmin integroidut, tehokkaammat ja turvallisemmat rahoitusmarkkinat sekä kuluttajansuojan korkea taso unionissa edistämällä tavara- ja rahoituspalvelumarkkinoiden oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta; |
|
12. |
korostaa, että tehtäviään hoitaessaan viranomaisen on kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että noudatetaan unionin oikeutta, kunnioitetaan suhteellisuusperiaatetta ja noudatetaan sisämarkkinoiden perusperiaatteita; |
|
13. |
on huolissaan siitä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1060/2009 (4) valvontasäännösten täytäntöönpano suuntaviivojen sekä kysymysten ja vastausten muodossa saattaa ylikuormittaa pienempiä toimijoita ja siten vähentää kilpailua markkinoilla (5); |
|
14. |
tähdentää, että viranomaisen olisi pitäydyttävä ainoastaan Euroopan parlamentin ja neuvoston sille osoittamissa tehtävissä ja toimeksiannossa ja hyödynnettävä niiden tarjoamia toimintamahdollisuuksia täysimääräisesti samalla kun se pitää huolen siitä, että kaikki tehtävät hoidetaan kokonaisuudessaan ja määräajassa, eikä se saa koskaan pyrkiä ylittämään toimeksiantonsa mukaisia valtuuksia; huomauttaa, että keskittyminen parlamentin ja neuvoston osoittamaan toimeksiantoon auttaa käyttämään resurssit tehokkaammin ja vaikuttavammin; |
Henkilöstöpolitiikka
|
15. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 95,51 prosenttia ja että 149 väliaikaista tointa unionin talousarviossa hyväksytyistä 156 väliaikaisesta toimesta oli täytettynä, kun vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 150; panee merkille, että vuonna 2018 viranomaisen palveluksessa työskenteli lisäksi 68 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 14 kansallista asiantuntijaa; |
|
16. |
tiedustelee, riittävätkö viranomaiselle kohdennetut resurssit mahdollistamaan sen, että se suorittaa sille osoitetut lisääntyvät tehtävät esimerkiksi arvopaperistamisen, uuden esiteasetuksen ja rahamarkkinarahaston aloilla, joilla työmäärä on lisääntynyt mutta joille ei ole osoitettu uutta henkilöstöä; |
|
17. |
panee tyytyväisenä merkille virastonomaisen ilmoituksen sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta ylimmässä johdossa (yksi mies ja yksi nainen) ja hallintoneuvostossa (kolme miestä ja kolme naista); |
|
18. |
toteaa, että viranomaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 6,9 prosenttia, mikä vastaa viranomaisen alle 10 prosentin tavoitetta; |
|
19. |
panee merkille, että viranomainen otti käyttöön toimintaperiaatteita, joilla suojellaan työntekijöiden ihmisarvoa ja ehkäistään häirintää, ja se on päivittänyt aiemmat sääntönsä hallintoneuvoston joulukuussa 2018 hyväksymällä päätöksellä komission mallin mukaisesti; panee merkille, että viranomainen nimittää luottamuksellista neuvontaa antavia henkilöitä ja järjestää säännöllisiä tiedotustilaisuuksia; |
|
20. |
kyseenalaistaa sen, onko vuokratyövoiman ja ulkoisten konsulttien käyttäminen pitkällä aikavälillä parempaa resurssien käyttöä kuin oman henkilöstön määrän lisääminen; |
|
21. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut virastoissa kautta linjan suuntauksen, että tietotekniikan konsultointitehtäviin palkataan ulkopuolista henkilöstöä; kehottaa vähentämään mahdollisimman paljon ulkopuolisen henkilöstön palvelukseenotosta aiheutuvaa riippuvuutta tällä tärkeällä ja arkaluonteisella alalla mahdollisten riskien rajoittamiseksi; |
Hankinnat
|
22. |
toteaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella, että viranomainen käyttää IT-yritysten kanssa tehtäviä sopimuksia, jotka on muotoiltu siten, että ne voisivat merkitä vuokratyövoiman käyttöä selkeästi määriteltyjen tietoteknisten palvelujen tai tuotteiden tarjoamisen sijasta, ja toteaa, että olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/104/EY (6) säännösten mukaisia erityissääntöjä ja että tilapäistä vuokratyövoimaa voidaan käyttää vain sellaisten sopimusten nojalla, jotka on tehty rekisteröityjen työvoiman vuokrausyritysten kanssa; panee merkille, että sellaisten IT-palvelusopimusten hyödyntäminen, joilla hankitaan työvoimaa, ei ole unionin sosiaalisten ja työllisyyttä koskevien sääntöjen mukaista ja samalla aiheutuu riski siitä, että viranomainen joutuu oikeudellisten toimenpiteiden kohteeksi ja sen maine kärsii; kehottaa viranomaista varmistamaan, että sopimuksissa ei ole minkäänlaista epäselvyyttä siitä, hankitaanko sopimuksilla IT-palveluita vai koskevatko ne tilapäisen työvoiman käyttöä; |
|
23. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että vuonna 2018 viranomainen käynnisti hankintamenettelyn uusien toimistotilojen vuokraamiseksi Pariisista; panee merkille, että alun perin viranomainen oli suunnitellut yhteistä hankintamenettelyä yhdessä muiden unionin elinten, kuten EPV:n, kanssa, joka valmisteli tuolloin siirtymistä Lontoosta Pariisiin; toteaa, että viranomainen ja EPV tulivat analyyseissään siihen tulokseen, että yhteisestä hankintamenettelystä ei saataisi odotettuja etuja, ja että viranomainen ja EPV toteuttivat erilliset hankintamenettelyt sekä toimistotilojen vuokrauksen osalta että liitännäispalvelujen osalta, joten mittakaava- ja tehokkuusetujen mahdollisuuksia ei hyödynnetty; kehottaa viranomaista vahvistamaan yhteistyötään muiden virastojen kanssa ja hyödyntämään yhteisiä hankintamenettelyjä aina kun mahdollista, jotta voidaan hyödyntää mittakaava- ja tehokkuusetuja; |
|
24. |
ottaa huomioon, että vaikka viranomainen on ponnistellut merkittävästi valmistellessaan tarjouskilpailuasiakirjoja ja tarjousten arviointimenetelmää uusien toimistotilojen vuokraamista varten, sen on kuitenkin vielä parannettava tarjousten arvioinnin dokumentointia ja jäljitettävyyttä, erityisesti koska arviointiraportit muodostavat keskeisen perustan hankintamenettelyn myöhemmille vaiheille ja raporttien olisi oltava kattavia ja niihin olisi sisällytettävä kaikki relevantit tiedot; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
25. |
toteaa, että 28 prosenttia viranomaisen talousarviosta tulee valvonnan kohteena olevilta organisaatioilta perittävistä maksuista; panee merkille, että toimenpiteitä on toteutettu eturistiriitojen lieventämiseksi ja että kyseiset toimenpiteet on tarkastettu; kehottaa viranomaista tiedottamaan toteuttamistaan toimenpiteistä edelleen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, jotta varmistettaisiin, ettei eturistiriitoja ilmene; panee lisäksi merkille, että viranomainen katsoo, että jos komissio perisi maksut, syntyisi tehottomuutta ja epätarkkuuden ja virheellisten laskelmien riski lisääntyisi, mikä vahingoittaisi mainetta; |
|
26. |
pitää tervetulleena sidosryhmien kanssa pidettyjen kokousten pöytäkirjojen julkistamista Euroopan oikeusasiamiehen pyytämällä tavalla; kehottaa viranomaista noudattamaan Euroopan oikeusasiamiehen suositusta, jonka mukaan sen on sisällytettävä yleisölle annettaviin tietoihin ilmoitus siitä, onko tietystä sidosryhmien kanssa järjestetystä tapaamisesta olemassa yksityiskohtainen pöytäkirja ja olisiko se siten asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden piirissä sillä edellytyksellä, että sen sisältö ei ole kaupallisesti arkaluonteista; |
|
27. |
korostaa avoimen, tehokkaan ja riippumattoman hallinnon merkitystä kaikkien unionin virastojen ja koko unionin kannalta; muistuttaa pyöröovi-ilmiöön kuuluvien tilanteiden aiheuttamasta eturistiriitaongelmasta ja korostaa, että tällaisten kysymysten käsitteleminen edellyttää yhtenäistä oikeuskehystä; |
Sisäinen valvonta
|
28. |
toteaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen tekemien, komission sisäisen tarkastuksen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten vertaisarvioinneista tekemään tarkastukseen liittyvien huomioiden ja huomautusten perusteella, että kaikki asiaan liittyvät toimet on saatettu päätökseen; |
|
29. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että komission sisäinen tarkastus julkaisi vuonna 2018 tarkastuskertomuksen viranomaisen tulonmuodostuksesta ja toimintoperusteisesta johtamisesta (Revenues and Activity Based Management in the European Securities and Markets Authority) ja että viranomainen on laatinut toimintasuunnitelman parannusta vaativiin osa-alueisiin puuttumiseksi; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä; |
Muita huomautuksia
|
30. |
panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan ennakoitu ero unionista vaikutti vuonna 2018 huomattavasti viranomaisen suunniteltuun työhön ja suoritteisiin ja tuotti paljon valmistelutyötä erityisesti valvonnan lähentämisen, hajautumisen ja eri maiden sääntelyerojen hyväksikäytön ehkäisemisen sekä suoran valvonnan ja riskinarvioinnin aloilla; panee merkille, että viranomainen analysoi yksityiskohtaisesti, mitä operatiivisia vaikutuksia ennakoidulla Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisella toteutuessaan on sen organisaatioon, ja se osoitti tähän tehtävään henkilöstöä antamaan neuvontaa ja raportoimaan säännöllisesti näistä kysymyksistä; |
|
31. |
kehottaa viranomaista keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
32. |
korostaa rahoitusjärjestelmän vastuuta pyrittäessä vastaamaan kestävyyshaasteisiin ja varmistamaan, että unioni täyttää ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen puitteissa tehdyn Pariisin sopimuksen mukaiset velvoitteensa; korostaa viranomaisen tärkeää roolia ympäristöön, sosiaalisiin seikkoihin ja talouden ohjaukseen liittyvien tekijöiden integroimisessa sääntely- ja valvontakehykseen sekä pantaessa liikkeelle ja ohjattaessa yksityisen pääoman virtoja kestäviin investointeihin; korostaa siksi riittävien resurssien tarvetta, jotta voidaan valvoa tapaa, jolla rahoituslaitokset ja toimivaltaiset kansalliset viranomaiset panevat tätä kehystä täytäntöön; |
|
33. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (7). |
(1) EUVL C 19, 15.1.2019, s. 1.
(2) EUVL C 19, 15.1.2019, s. 3.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24. marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1060/2009, annettu 16. syyskuuta 2009, luottoluokituslaitoksista (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1).
(5) Creditreform Rating AG:n saaman palautteen pohjalta.
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).
(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/321 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1943,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (05761/2020 – C9-0057/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (5) ja erityisesti sen 64 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0060/2020), |
1.
myöntää Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/323 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1944,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (05761/2020 – C9-0057/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (5) ja erityisesti sen 64 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0060/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan pankkiviranomaisen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/325 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1945,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan pankkiviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen (1), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0060/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan pankkiviranomaisen tulo- ja menotaulukon (2) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 42 584 409 euroa, mikä merkitsee 10,84 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa lisäyksen liittyvän siihen, että viranomaisen toiminta siirrettiin Pariisiin; toteaa, että viranomaisen toiminta rahoitetaan unionin rahoitusosuudella (16 142 578 euroa eli 37,91 prosenttia) sekä jäsenvaltioiden ja tarkkailijajäsenten kansallisten valvontaviranomaisten rahoitusosuuksilla (26 441 831 euroa eli 62,09 prosenttia) (3); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan Euroopan pankkiviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,85 prosenttia eli 3,94 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2017; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 88,23 prosenttia, mikä merkitsee pientä 0,96 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että viranomainen käyttää 14:ää keskeistä tulosindikaattoria toimintansa tulosten arvioimiseksi – siinä määrin kuin viranomaisen on mahdollista vaikuttaa kyseisiin tuloksiin – sekä talousarviohallintonsa parantamiseksi; |
|
3. |
panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen on toimittanut suurimman osan sääntelytuotteista työohjelmansa mukaisesti ja saavuttanut kaikki yksikön tason sopimuksiaan koskevissa hakemuksissa mainitut tavoitteet; |
|
4. |
on tyytyväinen, että viranomainen jakaa käytäntöjä, aloitteita ja malleja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa ja että kaikki kolme viranomaista pitävät säännöllisesti kokouksia keskenään; kannustaa voimakkaasti viranomaista pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa; |
|
5. |
muistuttaa viranomaisen uudesta roolista, tehtävistä ja resursseista rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa; katsoo, että voidakseen huolehtia tehokkaasti roolistaan ja tehtävistään virasto tarvitsee hallintoneuvoston tukea; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että viranomainen kieltäytyi ehdotuksesta tutkia Danske Bankin rahanpesutapausta; |
|
6. |
muistuttaa, että viranomainen ei ole tähän mennessä aloittanut selvityksen tekemistä osinkokeinotteluun perustuvista kaupankäyntijärjestelmistä, joita ovat esimerkiksi cum ex tai cum cum, kuten parlamentti on vaatinut; kannustaa viranomaista tekemään yhdessä ESMAn kanssa selvityksen osinkokeinotteluun perustuvista järjestelmistä, jotta voidaan lopettaa käytössä olevat käytännöt ja estää tulevat käytännöt, jotka uhkaavat unionin rahoitusmarkkinoiden eheyttä; |
|
7. |
pahoittelee, että viranomaisen ja ESMAn yhteistyö toimistotilojen vuokraamista Pariisista koskevan yhteisen hankintamenettelyn valmistelemiseksi lopetettiin ja viranomainen ja ESMA toteuttivat erilliset hankintamenettelyt, ei ainoastaan toimistotilojen vaan myös muiden asiaan liittyvien palvelujen osalta; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle syistä, joiden vuoksi tähän mittakaavaetuja ja tehokkuushyötyjä tarjoavaan tilaisuuteen ei tartuttu; kehottaa viranomaista harkitsemaan ajatusta yhteisistä hankintamenettelyistä ja päällekkäisiin tehtäviin liittyvien resurssien jakamisesta muiden samantyyppisiä tehtäviä hoitavien virastojen tai viranomaisen päätoimipaikan lähellä sijaitsevien virastojen kanssa; |
|
8. |
kehottaa viranomaista parantamaan ja tehostamaan jäsenvaltioille suunnattua tiedottamistaan; kehottaa viranomaista parantamaan ja tiivistämään yhteistyötään jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden keskuspankkien ja liikepankkien elinten kanssa; korostaa tällaisen toimivan yhteistyön merkitystä pyrittäessä saavuttamaan viranomaisen tavoite laatia pankkeja koskeva yhteinen sääntökirja; |
|
9. |
painottaa, että viranomaisella on olennainen rooli unionin rahoitusjärjestelmän yhteisen valvontajärjestelyn edistämisessä, jotta voidaan varmistaa rahoitusvakaus, paremmin integroidut, tehokkaammat ja turvallisemmat rahoitusmarkkinat sekä kuluttajansuojan korkea taso unionissa edistämällä tavara- ja rahoituspalvelumarkkinoiden oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta; |
|
10. |
muistuttaa rahoitusalan valvonnan merkityksestä, sillä se on tarpeellinen ja tosiasiallisesti tehokas väline veropetosten ja rahanpesun torjunnassa; |
|
11. |
panee merkille, että viranomaisen roolia, toimivaltuuksia ja resursseja lujitetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla niiden uusien lainsäädäntöehdotusten yhteydessä, joista saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys maaliskuussa 2019 (4); korostaa, että viranomaisen olisi omaksuttava johtava rooli rahanpesun torjunnassa hyödyntämällä uusia toimivaltuuksia ja uuden sisäisen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa käsittelevän komitean perustamista ja sen vuoksi sille olisi myönnettävä enemmän henkilöresursseja ja aineellisia resursseja, jotta se voi vaikuttaa tehokkaasti siihen, että rahoitusjärjestelmän käyttö rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen estetään johdonmukaisesti ja vaikuttavasti; |
|
12. |
korostaa, että tehtäviään hoitaessaan viranomaisen on kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että noudatetaan unionin oikeutta, kunnioitetaan suhteellisuusperiaatetta ja noudatetaan sisämarkkinoiden perusperiaatteita; |
|
13. |
kehottaa viranomaista antamaan ehdotuksensa pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten valvontaan liittyvän raportoinnin helpottamiseksi parlamentin ja neuvoston asettamassa määräajassa, jotta voidaan lisätä oikeasuhteisuutta (5); kehottaa viranomaista varmistamaan määritelmien johdonmukaisen käytön kaikissa sääntelyyn liittyvissä ja muissa kuin sääntelyyn liittyvissä asiakirjoissa (6); |
|
14. |
toteaa, että viranomaisen työmäärä kasvaa jatkuvasti ja sen työhön sisältyy sekä sääntelytehtäviä että unionin oikeuden täytäntöönpanon valvontaa ja soveltamista; toteaa, että tämän kehityksen helpottamiseksi budjetti- ja henkilöstöresursseja on kohdennettu sisäisesti uudelleen; korostaa, että viranomainen ei saa koskaan pyrkiä laajentamaan toimeksiantoaan; huomauttaa, että keskittyminen parlamentin ja neuvoston osoittamaan toimeksiantoon auttaa käyttämään resurssit tehokkaammin ja vaikuttavammin; |
|
15. |
pyytää viranomaista tekemään selvityksen osinkokeinotteluun perustuvista kaupankäyntijärjestelmistä, kuten cum ex, jotta voidaan arvioida finanssimarkkinoiden eheyteen ja kansallisiin talousarvioihin mahdollisesti kohdistuvia uhkia, selvittää näihin järjestelmiin osallistuvien toimijoiden luonne ja suuruusluokka, arvioida, onko unionin tai kansallista lainsäädäntöä rikottu, arvioida jäsenvaltioiden rahoitusvalvontaviranomaisten toimia ja tehdä toimivaltaisille viranomaisille asianmukaisia suosituksia uudistuksiksi ja toimiksi; |
Henkilöstöpolitiikka
|
16. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 97,93 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyt 145 väliaikaista toimea oli täytetty (verrattuna 134 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 viranomaisen palveluksessa työskenteli lisäksi 42 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 16 kansallista asiantuntijaa; |
|
17. |
panee merkille, että viranomainen julkaisee ilmoituksia avoimista toimista verkkosivustollaan ja Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston verkkosivustolla ja muilla vastaavilla kanavilla lisätäkseen näkyvyyttä; |
|
18. |
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viranomainen käytti vuonna 2018 oman henkilöstönsä lisäksi 42:ta tilapäistyöntekijää, joista 27 työskenteli tietotekniikkaan liittyvissä tehtävissä, kun ainoastaan 13 viranomaisen omista työntekijöistä työskenteli tietotekniikan parissa, mikä saa aikaan kriittisen riippuvuuden työvoiman vuokrausyrityksestä viranomaisen toiminnan kannalta keskeisellä alalla; kehottaa viranomaista käsittelemään tätä toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittävää riskiä parlamentin ja neuvoston kanssa keskustellessaan henkilöstön osoittamisesta viranomaisen käyttöön; |
|
19. |
panee huolestuneena merkille, että sukupuolet eivät olleet vuonna 2018 tasapuolisesti edustettuina ylemmässä johdossa (viisi miestä ja yksi nainen) ja ettei hallintoneuvostossa (viisi miestä) ollut naisjäsentä; |
Hankinnat
|
20. |
panee merkille, että viranomainen on osallistunut useisiin toimielinten välisiin hankintamenettelyihin komission pääosastojen ja muiden virastojen kanssa; |
|
21. |
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viranomainen teki kovasti työtä tarjouskilpailuasiakirjojen valmistelemiseksi ja tarjousten arviointimenetelmän luomiseksi; panee kuitenkin merkille, että sopimusten tekoperusteet voisivat olla vieläkin mielekkäämpiä ja että kun viranomaisen tulevista tiloista järjestettiin tarjouskilpailu, tarjoajat saivat ylimääräisiä arviointipisteitä, jos ne ilmoittivat, että ne voisivat tarjota toimitilat myös ESMAlle samasta rakennuksesta, ja että tarjouskilpailun voittaja saikin tällaisia lisäpisteitä, vaikka ei lopulta osallistunut ESMAn tiloja koskevaan hankintamenettelyyn; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
22. |
panee merkille viranomaisen jo käyttöön ottamat toimenpiteet sekä sen jatkuvat pyrkimykset avoimuuden varmistamiseksi, eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi ja väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi; toteaa, että lisätoimia tarvitaan, jotta voidaan ehkäistä ja hallita eturistiriitoja ja lisätä viranomaisen toiminnan avoimuutta raportoimalla sen henkilöstön ulkoisten sidosryhmien kanssa pitämistä kokouksista ja julkistamalla nämä raportit viranomaisen verkkosivustolla; |
|
23. |
palauttaa mieliin, että 16. tammikuuta 2020 aiheesta ”Talous- ja rahaliiton instituutiot ja elimet: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen” antamassaan päätöslauselmassa parlamentti ilmaisi olevansa huolissaan eturistiriidasta, joka on syntynyt EPV:n toimitusjohtajan nimityksestä Association for Financial Markets in Europe -järjestön (AFME) pääjohtajaksi 1. helmikuuta 2020 alkaen, ja siitä, että hallintoneuvoston asettamat rajoitukset eivät olleet riittävät eturistiriitatilanteen käsittelemiseksi; on huolissaan siitä, että viranomaisen hallintoneuvosto puolestaan nimesi toimitusjohtajan tehtävää varten ehdokkaan, joka työskenteli aiemmin AFMEn toimitusjohtajana; painottaa, että palvelussuhteen päättymisen jälkeiset ja ”pyöröovi-ilmiöön” liittyvät eturistiriitatilanteet ovat monien unionin elinten ja virastojen yhteinen ongelma ja vaikuttavat niiden maineeseen; kannustaa viranomaista tehostamaan eturistiriitoja koskevia toimiaan; |
|
24. |
panee merkille, että viranomaisen laadittua petostentorjuntastrategian vuosiksi 2015–2017 petostentorjuntatyöryhmä on jatkanut strategian koordinointia ja täytäntöönpanoa; |
Sisäiset kontrollit
|
25. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan yksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2008/104/EY (7) sekä Yhdistyneen kuningaskunnan työlainsäädännöstä johtuvista tärkeimmistä velvoitteista on se, että tilapäisillä työntekijöillä on oltava samat työehdot ja -olot kuin niitä käyttävän yrityksen suoraan palkkaamilla työntekijöillä; toteaa kuitenkin, että sopimuksissa ei vaadittu työvoiman vuokrausyrityksiä nimenomaisesti noudattamaan kyseisiä työehtoja ja -oloja ja että saatavilla ei ole näyttöä siitä, että viranomainen itse olisi vertaillut millään lailla oman henkilöstönsä ja tilapäisten työntekijöiden työehtoja ja -oloja, mikä aiheutti oikeudenkäynteihin ja maineeseen liittyviä riskejä; kehottaa viranomaista perehtymään tilapäistyöntekijöidensä työehtoihin ja -oloihin ja huolehtimaan siitä, että ne ovat EU:n ja kansallisen työlainsäädännön mukaisia; |
|
26. |
panee merkille, että komission sisäisen tarkastuksen julkaistua vuonna 2018 tarkastuskertomuksen viranomaisen ylläpitämästä yhteisestä sääntökirjasta (The Single Rulebook - Questions & Answers in the European Banking Authority) viranomainen laati toimintasuunnitelman, jossa käsitellään joitakin mahdollisia parannuskohteita; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä; |
Muita huomautuksia
|
27. |
toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan päätettyä erota unionista viranomainen on vähitellen siirtänyt toimipaikkaansa Pariisiin, Ranskaan, maaliskuusta 2019 alkaen; toteaa, että viranomaisen tilinpäätökseen sisältyy 4,7 miljoonan euron varaus tästä aiheutuvia kuluja varten ja että siitä ilmenee, että Lontoon toimipaikan tulevia, sopimuksiin perustuvia kuluja varten on varattu 10,4 miljoonaa euroa; |
|
28. |
korostaa rahoitusjärjestelmän vastuuta pyrittäessä vastaamaan kestävyyshaasteisiin ja varmistamaan, että unioni täyttää velvoitteet, joihin se on sitoutunut ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen puitteissa tehdyn Pariisin sopimuksen yhteydessä; korostaa viranomaisen tärkeää roolia ympäristöön, sosiaalisiin seikkoihin ja talouden ohjaukseen liittyvien tekijöiden integroimisessa sääntely- ja valvontakehykseen sekä pantaessa liikkeelle ja ohjattaessa yksityisen pääoman virtoja kestäviin investointeihin; korostaa siksi riittävien resurssien tarvetta, jotta voidaan valvoa tapaa, jolla rahoituslaitokset ja toimivaltaiset kansalliset viranomaiset panevat tätä kehystä täytäntöön; |
|
29. |
katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen olisi tarkastettava viranomaisen uudelleensijoituksen tehokkuus ja kustannustehokkuus heti kun kaikki muuton kustannukset ovat selvillä, jotta voidaan määrittää parhaat käytännöt ja puuttua parannusta vaativiin kohteisiin; |
|
30. |
kehottaa viranomaista keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
31. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (8). |
(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0017.
(2) EUVL C 419, 19.11.2018, s. 3.
(3) EUVL C 419, 19.11.2018, s. 2.
(4) https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/IP_19_1655
(5) Perustuu IHK Münchenin ja Genossenschaftsverband Bayernin antamaan palautteeseen.
(6) Perustuu Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenen Michael Ikrathin antamaan palautteeseen.
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).
(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/329 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1946,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0049/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastosta (CEPOL) ja neuvoston päätöksen 2005/681/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2219 (5) ja erityisesti sen 20 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0062/2020), |
1.
myöntää Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 319, 4.12.2015, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/331 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1947,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (CEPOL) unionin lainvalvontakoulutusviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0049/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastosta (CEPOL) ja neuvoston päätöksen 2005/681/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2219 (5) ja erityisesti sen 20 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0062/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 319, 4.12.2015, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/333 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1948,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0062/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston, jäljempänä ’CEPOL’ tai ’virasto’, tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 10 416 720 euroa, mikä merkitsee 1,02 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että viraston toiminta rahoitetaan pääosin unionin rahoitusosuudella (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa vuosikertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 97,97 prosenttia eli 0,88 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2017; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 76,51 prosenttia, mikä merkitsee 7,51 prosentin vähennystä edellisvuoteen verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että virasto käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla se mittaa koulutustoimintojaan ja niiden vaikutusta, etenkin osallistujien tyytyväisyysastetta, voidakseen arvioida toimintojen tuottamaa lisäarvoa ja että se käyttää tulosindikaattoreita parantaakseen talousarviohallintoaan; |
|
3. |
panee tyytyväisenä merkille, että virasto suoritti tehtävänsä vuonna 2018 ja että joissakin tapauksissa se jopa ylitti vuoden 2018 työohjelmassa asetetut tavoitteet; |
|
4. |
toteaa, että virasto aloitti kaksi unionin rahoittamaa hanketta, EU:n ja MENA-alueen terrorismintorjunnan koulutuskumppanuus 2 ja Talousrikostutkinnan ammatillinen täydennyskoulutus Länsi-Balkanilla, jotka molemmat ovat osoitus siitä, että virasto tunnustetaan yhä laajemmin keskeiseksi unionin toimijaksi, joka edistää Euroopan turvallisuutta ulkoisilla toimilla; |
|
5. |
panee merkille, että virasto toteutti vuonna 2018 EU:n strategisten koulutustarpeiden arvioinnin (EU-STNA) pilottihankkeen ja että yli 87 prosenttia virastossa ja verkossa järjestetystä koulutuksesta (koulutustoimet virastossa, verkkoseminaarit, verkkokurssit) oli kohdistettu paikkaamaan puutteita, jotka liittyvät valmiuksiin torjua Euroopan turvallisuusagendasta johtuvia kriittisiä turvallisuusuhkia; |
|
6. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto jatkaa tiivistä yhteistyötä oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen verkoston ja sen muodostavien yhdeksän viraston, erityisesti Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja Euroopan raja- ja merivartioviraston, kanssa; toteaa niiden tarjoavan yhteistä koulutusta ja järjestävän kursseja yhdessä; kannustaa voimakkaasti virastoa pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa; kehottaa virastoa tutkimaan mahdollisuuksia jakaa resursseja päällekkäisissä tehtävissä, kuten tietotekniikka- ja muissa palveluissa, viraston lähellä olevien virastojen ja erityisesti Wienissä toimivan Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Bratislavassa toimivan Euroopan työviranomaisen kanssa; |
|
7. |
kehottaa komissiota suorittamaan toteutettavuustutkimuksen, jossa arvioidaan mahdollisuutta vähintäänkin (jos virastoja ei yhdistetä täysin) kehittää yhteisiä synergioita Europolin kanssa; kehottaa komissiota arvioimaan molempia skenaarioita eli viraston siirtämistä Europolin päätoimipaikkaan Haagiin sekä Europolin päämajan siirtämistä viraston Budapestin päätoimipaikkaan; toteaa, että näin virastot voisivat jakaa hallinto- ja tukipalvelut sekä yhteisten tilojen hallinnoinnin ja käyttää yhteisiä tieto- ja viestintätekniikan, televiestinnän ja internetin infrastruktuureja, jolloin säästettäisiin suuri määrä varoja, jotka voitaisiin käyttää molempien virastojen muuhun rahoitukseen; |
|
8. |
toteaa, että vuoden 2016 tammikuussa saatettiin päätökseen viisivuotinen ulkopuolinen kausiarviointi, jonka perusteella viraston oli toteutettava korjaavia toimia vuoden 2018 loppuun mennessä, ja että virasto hyväksyi arviointikertomuksen, joka sisälsi 17 suositusta viideltä viraston rakenteeseen ja työskentelykäytäntöihin liittyvältä alalta; panee merkille, että toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen 24 toimea on saatettu päätökseen, kolme e-Netin jatkokehittämiseen liittyvää toimea on edelleen meneillään, neljää toimea ei enää pidetä tarpeellisina ja yksi toimi on keskeytetty; |
|
9. |
kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
10. |
on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuimen ilmoituksen mukaan CEPOLin varainhoitovuodelta 2018 annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset ja että sen taloudellinen asema 31. joulukuuta 2018 on esitetty oikein; muistuttaa, että viraston talousarvio kasvoi 9 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan euroon (+11 prosenttia) kun taas sen henkilöstömäärä väheni 53:sta 51:een (–4 prosenttia) vuoteen 2017 verrattuna; pitää kuitenkin valitettavana, että CEPOL joutui talousarviorajoitteiden vuoksi epäämään lukuisia jäsenvaltioiden esittämiä päteviä ja perusteltuja koulutuspyyntöjä keskeisillä lainvalvonnan aloilla; on huolissaan siitä, ettei CEPOL kykene tällä hetkellä vastaamaan riittävällä tavalla jäsenvaltioilta tulevaan, unionin ja sen naapurialueiden lainvalvontaviranomaisille annettavaa koulutusta koskevaan kysyntään; |
Henkilöstöpolitiikka
|
11. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 100 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 32 väliaikaisesta toimesta 32 oli täytettynä (verrattuna 31 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 18 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 4 kansallista asiantuntijaa; |
|
12. |
panee merkille viraston siirtämisen Yhdistyneestä kuningaskunnasta Unkariin ja siitä johtuvan henkilöstön palkkoihin sovellettavan alhaisemman korjauskertoimen ja toteaa, että siirtämisen seurauksena henkilöstön vaihtuvuus on ollut suurta eikä maantieteellistä tasapainoa ole kyetty aina ylläpitämään, sillä hakemukset muista jäsenvaltioista kuin isäntämaasta ovat vähentyneet; panee merkille, että virasto sai vuonna 2018 edelleen huomattavan määrän hakemuksia Unkarin kansalaisilta ja että isäntäjäsenvaltion kansalaiset ovat edelleen yliedustettuina henkilöstön kokonaismäärässä; toteaa, että unionin yleinen tuomioistuin päätti siirtämistä koskevan oikeusriidan käsittelyn vuonna 2018 (3) ja vahvisti alkuperäisen tuomion; korostaa, että henkilöstön palkkoihin sovellettava alhainen korjauskerroin voi aiheuttaa vaikeita tilanteita, jotka voivat haitata viraston kykyä hoitaa tehokkaasti päivittäisiä tehtäviään; korostaa, että komission olisi annettava täydentävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten lisätukea virastoille, jotka sijaitsevat maissa, joissa sovelletaan alhaista korjauskerrointa, jotta ne olisivat nykyisen ja tulevan henkilöstön kannalta houkuttelevampia; kehottaa komissiota arvioimaan palkkojen korjauskertoimien soveltamisen vaikutuksia ja toteutettavuutta tulevaisuudessa; |
|
13. |
muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin ehdottaa työpaikkailmoitusten julkaisemista myös EU:n henkilöstövalintatoimiston verkkosivustolla, jotta voidaan saada lisää julkisuutta; ymmärtää viraston vastauksen, joka koskee tällaisesta julkaisemisesta aiheutuvia korkeita käännöskustannuksia; panee lisäksi merkille, että virasto julkaisi vuonna 2018 kaikki avoimet toimensa myös unionin virastojen verkoston luomalla virastojen välisellä työpaikkasivustolla; toistaa kuitenkin kantanaan, että viraston olisi otettava ensiaskel tähän suuntaan ja julkaistava avoimien toimien nimikkeet kaikilla unionin virallisilla kielillä sekä linkki koko tekstiin, joka julkaistaan ainoastaan englannin kielellä, jotta voidaan välttää mittavat käännöskustannukset; |
|
14. |
panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 saavutettiin sukupuolten tasapuolinen edustus ylemmissä johtotehtävissä (kolme miestä ja kolme naista), mutta on huolissaan siitä, että hallintoneuvostossa miehet (17 jäsentä) ja naiset (yhdeksän jäsentä) eivät ole tasapuolisesti edustettuina; |
Hankinnat
|
15. |
palauttaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta mieliin, ettei virasto ollut vuoden 2017 loppuun mennessä vielä ottanut käyttöön kaikkia komission käynnistämiä välineitä, joiden tarkoituksena on ottaa käyttöön yhteinen ratkaisu tietojen vaihtamiseksi sähköisesti julkisiin hankintamenettelyihin osallistuvien kolmansien osapuolten kanssa (sähköiset hankintamenettelyt); toteaa, että viraston vastauksen mukaan virasto on ottanut käyttöön sähköisen laskutuksen ja sähköiset tarjouskilpailut ja aikoo ottaa käyttöön sähköisen tarjousten toimittamisen; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä kesäkuuhun 2020 mennessä; |
|
16. |
panee huolestuneena merkille, että virasto teki puitesopimuksen oman henkilöstönsä ja koulutukseen osallistujien matkajärjestelyistä pyytämättä tarjouskilpailun voittajalta selitystä sen mahdollisesti poikkeuksellisen alhaiseen tarjoukseen; panee merkille, että viraston vastauksen mukaan arviointikomitea ei pyrkinyt selvittämään asiaa, koska se päivittäisen työnsä ansiosta oli tietoinen edellisen sopimuksen saaneen yrityksen veloittamista hinnoista; panee merkille, että virasto ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen siitä, että kyseisestä arvioinnista ei ollut muodollista mainintaa arviointikertomuksessa; kehottaa virastoa pyytämään ja analysoimaan mahdollisesti poikkeuksellisen alhaisten tarjousten taustalla olevia syitä ja varmistamaan, että kaikki arvioinnit mainitaan riittävän muodollisesti tulevissa arviointikertomuksissa; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
17. |
arvostaa viraston toteuttamia nykyisiä toimia ja jatkuvia pyrkimyksiä avoimuuden varmistamisen, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun osalta; suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto on ottanut käyttöön ja pannut täytäntöön väärinkäytösten paljastamista koskevat sisäiset säännöt ja että se on julkaissut hallintoneuvoston jäsenten ja pääjohtajan ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset; |
Muita huomautuksia
|
18. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto sai helmikuussa 2017 onnistuneesti päätökseen hallintojärjestelmänsä ISO 9001:2015 -sertifioinnin, jotta se voi parantaa laatua ja osoittaa paremmin sitoutuneensa siihen; toteaa, että vuonna 2018 ja vuoden 2019 alussa suoritettujen valvontatarkastusten myönteisten tulosten perusteella virasto on säilyttänyt sertifiointinsa; |
|
19. |
panee huolestuneena merkille, että useimmista muista virastoista poiketen virasto ei analysoinut kattavasti todennäköisiä vaikutuksia, joita Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota Euroopan unionista aiheuttaa sen organisaatioon, toimintoihin ja tileihin; panee merkille, että viraston vastauksen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan päätöksestä erota Euroopan unionista on keskusteltu johdon kokouksissa, hankintavirkailijoiden virastojen välisessä verkostossa ja virastojen välisessä oikeudellisessa verkostossa ja että komissiosta saatuja tiedonantoja on seurattu tarkasti ja kyseiset riskit on arvioitu vähäisiksi; |
|
20. |
panee merkille, että virasto on pyrkinyt varmistamaan kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen työpaikan; pitää valitettavana, ettei virastolla ole käytössä hiilidioksidin kompensointijärjestelmää, mutta toteaa viraston vastauksen perusteella, että tällaiseen järjestelmään osallistumisen kustannuksia ei voida kattaa viraston rajallisista rahoitusvaroista; panee merkille, että virasto kannustaa henkilöstöään käyttämään julkista liikennettä päästöjen vähentämiseksi; |
|
21. |
kehottaa virastoa keskittymään tutkimustulostensa levittämiseen suurelle yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien kautta; |
|
22. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 (4) antamaansa päätöslauselmaan. |
(3) Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 25. lokakuuta 2018, valittajina FN ym. ja muuna osapuolena CEPOL, T-334/16/P, ECLI:EU:T:2018:723.
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/336 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1949,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (nykyisin Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA)) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon 18. helmikuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0038/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan työturvallisuus- ja työterveysjärjestön perustamisesta 18. heinäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 (5) ja erityisesti sen 14 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/126 (6) ja erityisesti sen 16 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0033/2020), |
1.
myöntää Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 216, 20.8.1994, s. 1.
(6) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 58.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/338 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1950,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (nykyisin Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA)) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon 18. helmikuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0038/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan työturvallisuus- ja työterveysjärjestön perustamisesta 18. heinäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 (5) ja erityisesti sen 14 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 kumoamisesta 16. tammikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/126 (6) ja erityisesti sen 16 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0033/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 216, 20.8.1994, s. 1.
(6) EUVL L 30, 31.1.2019, s. 58.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/340 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1951,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (nykyisin Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA)) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0033/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 15 425 700 euroa eli 1,47 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,58 prosenttia eli 3,55 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2017; panee huolestuneena merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 67,81 prosenttia, mikä merkitsee 4,42 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; |
Toiminnan tuloksellisuus
|
2. |
toteaa viraston käyttävän tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla se mittaa toimintansa tuloksellisuutta ja parantaa talousarviohallintoaan; toteaa myös, että virasto otti vuonna 2018 käyttöön uuden tulosindikaattoreita koskevan kehyksen; panee merkille, että virasto aloitti vuonna 2019 yhdessä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound), Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) ja Euroopan koulutussäätiön kanssa hallintoindikaattorien menetelmän uudelleentarkastelun mahdollista yhtenäistämistä varten; kehottaa virastoa tarkastelemaan tarkemmin mahdollisuuksia toimielintenväliseen yhteistyöhön ja parhaiden käytäntöjen valtavirtaistamiseen; |
|
3. |
toteaa, että EU-OSHAn vuosien 2014–2020 monivuotista strategista ohjelmaa on jatkettu vuoteen 2023 asti; arvostaa viraston edistymistä strategisten tavoitteidensa saavuttamisessa ja toteaa, että tavoitteet ovat yhdenmukaiset unionin työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien laajempien poliittisten tavoitteiden kanssa; toteaa lisäksi, että virasto on toteuttanut 93 prosenttia vuosittaisesta työohjelmastaan; |
|
4. |
panee tyytyväisenä merkille, että virasto käynnisti vuonna 2018 toimintansa ”laaja-alainen ennakointi” jälkiarvioinnin; katsoo, että tämän arvioinnin tuloksista on erityistä hyötyä uudella ennakointijaksolla sekä työterveyttä ja -turvallisuutta ja digitalisaatiota koskevassa Terveellinen työ -kampanjassa 2022–2024/5; kehottaa virastoa tarkastelemaan edelleen mahdollisia tapoja jakaa tehtäviä muiden virastojen kanssa korostaen erityisesti resurssien jakamista päällekkäisissä tehtävissä samantyyppisiä tehtäviä hoitavien virastojen kanssa; |
|
5. |
panee tyytyväisenä merkille, että virasto jakaa ennakoivasti tehtäviä muiden virastojen kanssa esimerkiksi turvallisuuden, tilojen hallinnan ja pankkipalvelujen alalla ja että se osallistui Eurofoundin järjestämään arviointia ja sidosryhmien palautepalveluja koskevaan toimielintenväliseen tarjouskilpailuun; |
|
6. |
panee merkille viraston panoksen työperäisen syövän torjuntaan ja maailman suurimman työterveys- ja työturvallisuuskampanjan toteuttamiseen ja panee tyytyväisenä merkille vuonna 2018 käynnistetyn ja jo yli 30 maassa käynnissä olevan ”Terveellinen työ – vaaralliset aineet” -kampanjan alkuvaiheen menestyksen; |
|
7. |
panee tyytyväisenä merkille viraston työn ”Kuntoutus ja työhönpaluu syövän jälkeen” -hankkeessa, joka saatiin päätökseen vuonna 2018 ja jonka tavoitteena oli antaa suosituksia siitä kuinka voidaan puuttua vaikeuksiin, joita syövästä selvinneet kohtaavat palatessaan työhön syöpähoitojen jälkeen, ja työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyviin haasteisiin, joita heidän työnantajansa voivat kohdata; |
|
8. |
arvostaa viraston panosta karsinogeenejä ja mutageenejä koskevien direktiivien tarkistamista käsittelevissä kuulemiskokouksissa ja sen jäsenyyttä neuvoa-antavassa ryhmässä, jonka komissio on perustanut Euroopan työviranomaisen perustamista varten; |
|
9. |
pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan osaston 2 (hallintomenot) määrärahasiirrot vuodelle 2019 olivat 35 prosenttia (40 prosenttia vuonna 2017) ja että osaston 3 (toimintamenot) määrärahasiirrot olivat jopa 46 prosenttia (40 prosenttia vuonna 2017), mikä oli vastoin talousarvion vuotuisperiaatetta; palauttaa mieliin, että näin suuria määrärahasiirtoja ilmoitettiin myös varainhoitovuosilta 2016 ja 2017, ja kehottaa virastoa analysoimaan taustalla olevia syitä ja parantamaan talousarviosuunnittelua vastaavasti; panee merkille viraston vastauksen, jossa mainittiin mahdollisuus esittää perusteltu luettelo mahdollisista tietoteknisistä lisähankinnoista osaston 2 määrärahasiirtojen yhteydessä, ja kiinnitettiin huomiota suunniteltuihin siirtoihin, jotka koskevat kahden vuoden aikana käynnissä olevien laajamittaisten tutkimushankkeiden ohjelmasuunnittelua osastossa 3, jotta käytettävissä olevilla resursseilla saadaan aikaan suurempi vaikutus; |
|
10. |
korostaa, että avoimuus ja kansalaisten tietoisuus virastojen olemassaolosta ovat keskeisiä tekijöitä virastojen demokraattisen vastuuvelvollisuuden kannalta; pitää ensiarvoisen tärkeänä virastojen resurssien ja tietojen käytettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä; kehottaa siksi arvioimaan, miten tietoja ja resursseja esitellään tällä hetkellä ja miten niitä asetetaan saataville sekä missä määrin ne ovat unionin kansalaisten mielestä helposti yksilöitävissä, tunnistettavissa ja käytettävissä; muistuttaa, että jäsenvaltiot voivat lisätä kansalaisten tietoisuutta tältä osin laatimalla kattavan suunnitelman yhä useamman unionin kansalaisen tavoittamiseksi; |
|
11. |
tukee viraston toimintatapoja, joilla varmistetaan kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset toimenpiteet sen hiilijalanjäljen pienentämiseksi työpaikalla sen julkisten hankintamenettelyjen sekä etätyön ja digitaalisen kulttuurin tuntemuksen ja kehittämisen avulla; |
Henkilöstöpolitiikka
|
12. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 100 prosenttia, sillä 40 toimeen unionin talousarviossa hyväksytyistä 40 toimesta oli nimitetty väliaikainen toimihenkilö (verrattuna 40 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 25 sopimussuhteista toimihenkilöä; |
|
13. |
huomauttaa, että tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta sukupuolten tasapuolinen edustus saavutetaan ylimmässä johdossa (3 miestä ja 1 nainen) ja hallintoneuvostossa (jäsenistä 42 miestä ja 35 naista); |
|
14. |
panee merkille, että virastolla on työntekijöiden ihmisarvon suojelua ja häirinnän ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet; toteaa, että vuonna 2016 käynnistetyn ja vuonna 2017 päätökseen saatetun häirintätutkinnan jälkeen virasto on ottanut käyttöön useita tällaista riskiä pienentäviä toimia, erityisesti säännölliset tiedotustilaisuudet henkilöstölle sekä neuvonta- ja häirintäyhdyshenkilöiden verkoston perustaminen; |
Hankinta
|
15. |
panee merkille, että virasto on aloittanut hankintamenettelyjen digitalisoinnin ja otti marraskuussa 2018 käyttöön sähköiset hankintamenettelyt käynnistämällä ensimmäisen sähköisen tarjouskilpailunsa ja on vuonna 2019 alkanut käyttää sähköisten hankintamenettelyjen kokonaisuuden uutta moduulia, tarjousten sähköistä toimittamisjärjestelmää; panee merkille myös, että virasto aikoo tutkia vuosien 2019 ja 2020 aikana sähköisten hankintamenettelyjen koko kokonaisuuden laajempaa käyttöä; |
|
16. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen todettua kertomuksessaan, että virasto teki vuosiksi 2014–2017 tietoteknisten konsulttipalvelujen tarjoamista koskevan puitesopimuksen, jonka mukaisesti hinnat vahvistettiin hankkeisiin käytetyn ajan perusteella eivätkä ne liittyneet tuloksiin, ja että virastolla oli vain vähäiset mahdollisuudet valvoa sopimusta, virasto on noudattanut tilintarkastustuomioistuimelta saamiaan neuvoja nykyisiin tieto- ja viestintätekniikkaa ja konsultointeja koskeviin puitesopimuksiinsa käyttämällä tarpeen mukaan Quoted Time and Means -erityissopimuksia; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
17. |
panee merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden sekä eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan varmistamiseksi; panee lisäksi merkille, että virasto on hyväksynyt sekä väärinkäytösten paljastamista koskevan mallipäätöksen, jolle komissio antoi ennakkohyväksynnän vuonna 2018, että vastaavasti vuonna 2019 viranhoitoon kuulumatonta toimintaa ja ulkopuolisia toimeksiantoja sekä ammattitoiminnan harjoittamista Euroopan unionin palvelussuhteen päättymisen jälkeen koskevan komission päätöksen; |
Sisäinen valvonta
|
18. |
toteaa, että virasto valmistelee toimintasuunnitelmaa käsitelläkseen eräitä mahdollisesti parannusta vaativia osa-alueita, jotka nostettiin esiin komission sisäisen tarkastuksen vuonna 2018 julkaisemassa kertomuksessa Terveellinen työ -kampanjoista ja IT-tuesta virastossa (Healthy Workplaces Campaigns and IT support in EU-OSHA); panee tässä yhteydessä merkille, että sisäinen tarkastus antoi neljä suositusta, joista yksikään ei ollut kriittinen tai erittäin tärkeä, ja että vuoden 2018 lopussa sisäinen tarkastus oli päättänyt näistä kolmen suosituksen käsittelyn ja neljättä ollaan saamassa päätökseen vuoden 2019 kuluessa; |
|
19. |
toteaa, että komissio teetti vuonna 2018 työllisyyden, sosiaaliasioiden ja osallisuuden pääosaston alaisuudessa toimivia unionin virastoja (EU-OSHA, Eurofound, Cedefop ja Euroopan koulutussäätiö) koskevan ulkoisen arvioinnin, jossa arvioitiin viraston relevanssia, vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja unionin tason lisäarvoa; panee merkille, että sidosryhmiltä saatu palaute kokonaisuudessaan vahvisti viraston kyvyn vastata kumppaneiden ja välittäjien yleisiin ja erityisiin tarpeisiin sekä lähes yksimielisen näkemyksen siitä, että viraston viestintä-, verkostoitumis- ja sidosryhmien aktivointitoimet ovat hyvin vaikuttavia, tehokkaita ja johdonmukaisia; |
|
20. |
kehottaa virastoa asettamaan tavoitteeksi tutkimustulostensa levittämisen yleisölle ja yleisön tavoittamisen sosiaalisen median ja muiden tiedotusvälineiden kautta; |
|
21. |
panee merkille, että vuoden 2017 lopussa annetun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen myötä virasto sai merkittävän roolin julistuksen periaatteiden täytäntöönpanossa; |
Muita huomautuksia
|
22. |
panee merkille, että virasto on analysoinut todennäköiset vaikutukset, joita Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota unionista aiheuttaa sen organisaatioon, toimintoihin ja tileihin, ja että kaikista viraston keskeisistä toiminnoista on tehty perusteellinen analyysi; panee merkille myös, että analyysin tulosten mukaan vaikutukset viraston toimintoihin ovat vähäiset riippumatta siitä, mikä on Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin tulevan sopimuksen tyyppi; |
|
23. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (3). |
(1) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 191.
(2) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 192.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/343 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1952,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan kemikaaliviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0053/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (5) ja erityisesti sen 97 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0063/2020), |
1.
myöntää Euroopan kemikaaliviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan kemikaaliviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 57.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/345 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1953,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan kemikaaliviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0053/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (5) ja erityisesti sen 97 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0063/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan kemikaaliviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan kemikaaliviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 57.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/347 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1954,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kemikaaliviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0063/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan kemikaaliviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 118 760 709 euroa, mikä merkitsee 7,45 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että noin 72,47 prosenttia viraston talousarviosta on peräisin maksuista ja palkkioista ja 26,18 prosenttia unionilta ja kolmansilta mailta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
vaatii, että kemikaalivirastolle yhtenä säänneltyjen tuotteiden arvioinnista vastaavista unionin virastoista myönnetään riittävä rahoitus, jotta se voi suorittaa tehtävänsä; |
|
2. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,92 prosenttia, mikä merkitsee 1,25 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa lisäksi, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 87,04 prosenttia, mikä merkitsee 0,59 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; |
|
3. |
painottaa, että virasto rahoitetaan osittain maksuista, joita se perii yrityksiltä, jotka hakevat kemiallisten aineiden rekisteröimistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) mukaisesti; toteaa, että sovellettavat maksut riippuvat yritysten koosta ja rekisteröitävien kemikaalien määrästä; panee merkille, että virasto havaitsi, että noin 52 prosenttia yrityksistä oli ilmoittanut kokonsa virheellisesti, jolloin myös maksut olivat pienempiä; korostaa, että havainto osoittaa, että hakijoiden itse tekemiin ilmoituksiin liiaksi tukeutuvassa järjestelmässä on rajoitteensa; panee merkille, että virasto on vuosien mittaan laskuttanut yhteensä 17,9 miljoonan euron verran maksunoikaisuja ja hallinnollisia maksuja ja että virasto on edistynyt merkittävästi aiheettomien maksunalennusten takaisinperinnässä ja erääntyneiden hallinnollisten maksujen keräämisessä; panee kuitenkin merkille, että tarkastuksia on vielä runsaasti tekemättä eikä tarvittavien maksunoikaisujen jäljellä oleva määrä ollut tiedossa vuoden 2018 lopussa; kehottaa virastoa ottamaan käyttöön yhtä perusteellisia ennakkotarkastuksia hakijoiden itse tekemiin ilmoituksiin liittyvän petosriskin minimoimiseksi; kehottaa lisäksi kansallisia valvontaviranomaisia tehostamaan tarkastusjärjestelmiä, joita käytetään yritysten ilmoittamien kemikaalimäärien tarkastamiseen ja julkaisemiseen; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimistaan ja saavutetuista tuloksista, jotta merkittävää tarkastussumaa voidaan purkaa edelleen ja maksunoikaisut ja maksamattomien maksujen perintä voidaan toteuttaa; kehottaa komissiota ehdottamaan toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi, jotta vältetään petokset hakijoiden koon ilmoittamisessa ja annetaan virastolle mahdollisuus suunnitella talousarvionsa vakaammin; |
|
4. |
panee merkille, että alan yritysten suorittamat maksut vaihtelevat huomattavasti eri vuosina ja että virasto ei voi siksi antaa kohtuullista arviota unionin talousarviosta myönnettävän, jäljellä olevaa osuutta koskevan avustuksen tarpeesta, mikä vaikeuttaa talousarvion suunnittelua; pyytää vuoropuhelua siitä, miten viraston rahoitusmekanismia voitaisiin uudistaa, jotta se voitaisiin saattaa kestävälle pohjalle; |
|
5. |
panee merkille, että virasto saa tuloja paitsi alan yritysten suorittamista maksuista myös unionin talousarviosta myönnettävästä avustuksesta, jolla rahoitetaan jäljelle jäävä osuus; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisen kolmannen rekisteröintimääräajan umpeuduttua toukokuussa 2018 maksuista saatavien tulojen odotetaan vähenevän merkittävästi vuodesta 2019 alkaen; panee merkille, että on olemassa riski siitä, että viraston suhteellisen vakaalla tasolla pysyttelevät menot mutta paljon vaikeammin ennustettavissa olevat tulot vaikuttavat haitallisesti viraston toimintoihin ja talousarvion toteuttamiseen; painottaa tarvetta ottaa käyttöön uusi, toteuttamiskelpoinen ja perusteellinen rahoitusmalli, jota koskevat keskustelut virasto on vastauksensa mukaan aloittanut komission kanssa; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa saavutetusta edistyksestä; |
Tuloksellisuus
|
6. |
ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja havainnot, jotka koskevat tarvetta kehittää yleisen tuloksellisuuden hallintajärjestelmän tarkistamisen yhteydessä enemmän tuloksiin ja vaikutuksiin keskittyviä keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla arvioidaan viraston toiminnasta saatavaa lisäarvoa, ja toteaa, että virasto kehitti vuoden 2018 aikana tulosjohtamismalliaan vuoden 2019 työohjelmaa varten, jotta sen työn vaikutukset ja tulokset voidaan osoittaa paremmin; panee merkille, että vuoden 2019 työohjelmassa ilmoitetaan nyt indikaattorityyppi (vaikutus, tulos, tuotos, panos) eikä siinä enää käytetä samantyyppisiä indikaattoreita erityyppisissä töissä vaan se sisältää keskeisiä tulosindikaattoreita, jotka soveltuvat asianomaiseen liiketoimintaprosessiin; |
|
7. |
panee merkille, että joillakin aloilla esiintyneistä riskeistä ja rajoitteista huolimatta virasto saavutti tavoitteet 58 keskeisessä tulosindikaattorissa 69:stä; kehottaa virastoa pyrkimään keskeisten tulosindikaattorien tavoitteiden sataprosenttiseen saavuttamiseen; |
|
8. |
panee merkille, että virasto on saattanut päätökseen asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisen rekisteröintivaiheen aiheuttamatta markkinahäiriöitä ja että se on tarjonnut yrityksille tukea 28 357 asiakirja-aineiston rekisteröinnissä ja rekisteröintiasiakirja-aineistojen valmistelussa; |
|
9. |
panee merkille, että virastolla ja Euroopan GNSS-virastolla on edelleen yhteinen sisäisen tarkastuksen yksikkö ja että virasto tekee tiivistä yhteistyötä muiden virastojen kanssa, myös jakamalla palveluja virastojen välisessä verkostossa ja jakamalla resursseja yhteisymmärryspöytäkirjojen kautta; suosittelee tällaista yhteistyötä esimerkkinä, jota muidenkin virastojen kannattaisi noudattaa; kehottaa virastoa pyrkimään lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä unionin virastojen välillä; kehottaa virastoa käynnistämään keskustelut päällekkäisiin tehtäviin liittyvien resurssien jakamisesta samantyyppisiä tehtäviä hoitavien muiden virastojen kanssa; |
|
10. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että virasto järjesti hankintamenettelyn tehdäkseen puitesopimuksen IT-infrastruktuuripalvelujen hankkimisesta ja että siinä viisi yritystä esitti tarjouksia, jotka olivat määrältään 10-38,2 miljoonaa euroa, ja että virasto myönsi 30 miljoonan euron suuruisen puitesopimuksen tarjoajalle, jonka tarjouksen arvo oli 12 miljoonaa euroa; panee kuitenkin merkille, että merkittävä ero sopimuksen arvon ja varsinaisen tarjouksen arvon välillä on huolestuttava moitteettoman varainhoidon kannalta; panee merkille, että viraston vastauksen mukaan se arvioi puitesopimuksen arvon alun perin komission julkisia hankintoja koskevan käsikirjan mukaisesti; panee merkille, että virasto päätyi tarjousperusteiseen neuvottelumenettelyyn saadakseen mahdollisimman paljon tarjouksia, jotta rahoille saataisiin paras mahdollinen vastine; kehottaa virastoa huolehtimaan tarkasti IT-sopimusten varainhallinnosta; |
|
11. |
kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
12. |
muistuttaa, että virasto on sääntelyviranomaisten liikkeellepaneva voima, kun pannaan täytäntöön unionin kemikaalilainsäädäntöä ihmisten terveyden ja ympäristön hyväksi sekä innovoinnin ja kilpailukyvyn edistämiseksi; toteaa, että virasto auttaa yrityksiä noudattamaan unionin kemikaalilainsäädäntöä, edistää kemikaalien turvallista käyttöä, antaa tietoa kemikaaleista ja paneutuu huolta aiheuttaviin kemikaaleihin; |
|
13. |
vaatii, että kemikaaliviraston on yhtenä säänneltyjen tuotteiden arvioinnista vastaavista unionin virastoista saatava riittävä rahoitus tehtäviensä suorittamista varten; |
|
14. |
muistuttaa, että vuosi 2018 oli asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukainen lopullinen rekisteröinnin määräaika; korostaa, että virasto vastaanotti kyseisenä vuonna 37 400 asiakirja-aineistoa, mikä merkitsee 135 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; panee tyytyväisenä merkille tavan, jolla virasto on selviytynyt rekisteröintien määrän jyrkästä kasvusta viime vuoden aikana; |
|
15. |
suhtautuu myönteisesti vuonna 2018 organisaatiorakenteen virtaviivaistamiseksi toteutettuihin toimiin, joiden tarkoituksena oli lisätä tehokkuutta parantamalla yhteyksiä ja tehtävien välistä koordinointia; panee merkille, että virasto on onnistunut saavuttamaan valtaosan tavoitteistaan; |
|
16. |
kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimista, joita se on toteuttanut asetuksen (EY) N:o 1907/2006 toisen uudelleentarkastelun yhteydessä annettujen suositusten noudattamiseksi ja rekisteröintiasiakirjojen vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi; |
|
17. |
pyytää toimittamaan tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (4) mukaisen tietokannan prototyyppiin, joka on määrä esitellä alkuvuodesta 2020, liittyvien valmistelujen etenemisestä; |
|
18. |
pyytää yksityiskohtaisia tietoja toimista, joihin virasto on ryhtynyt REACH-asetuksen täytäntöönpanosta annetun komission yhteenvetokertomuksen ja siinä virastolle ehdotettujen toimien perusteella; |
Henkilöstöpolitiikka
|
19. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 96,29 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 458 väliaikaisesta toimesta 441 oli täytettynä (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 460); panee merkille, että vuonna 2018 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 122 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 14 kansallista asiantuntijaa; |
|
20. |
panee merkille, että virasto on ottanut käyttöön häirinnän vastaiset toimintaperiaatteet ja niihin liittyvät ohjeet, joita päivitettiin vuonna 2018; toteaa, että se järjesti koulutusta ja tarjosi luottamuksellista neuvontaa; |
|
21. |
panee merkille, että viraston avoimia toimia koskevat ilmoitukset julkaistaan viraston verkkosivustolla, sosiaalisessa mediassa ja EU:n virastojen verkoston työpaikkasivustolla, millä pyritään tuomaan ne suuremman yleisön tietoon; kehottaa virastoa julkaisemaan ilmoituksia avoimista toimista EU:n henkilöstövalintatoimiston verkkosivustolla; |
|
22. |
on tyytyväinen siihen, että virasto julkaisee verkkosivustollaan kaikkien hallintoneuvostonsa ja komiteoidensa jäsenten ansioluettelot, myös viraston henkilöstöön kuuluvien puheenjohtajien, pääjohtajansa ja kaikkien valituslautakuntansa jäsenten ansioluettelot; |
|
23. |
panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 ylemmässä johdossa saavutettiin sukupuolten tasapuolinen edustus (neljä miestä ja kolme naista), mutta toteaa kuitenkin, että sukupuolten tasapuolinen edustus ei toteutunut samassa laajuudessa hallintoneuvostossa (15 miestä ja 21 naista); |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
24. |
toteaa, että viraston mukaan sen talousarvioon otetut maksutulot vuonna 2018 olivat noin 73 prosenttia sen kokonaistuloista; on tyytyväinen viraston esimerkilliseen järjestelmään eturistiriitojen seuraamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi ja sen kantaan, jonka mukaan tällaisten ristiriitojen vaaraa ei ole, koska kustannukset on tarkoitus kattaa maksuilla ja mielipidevaikuttamiseen osallistuvaa viraston henkilöstöä arvioidaan säännöllisesti riippumattomuuden varmistamiseksi; panee merkille, että virasto pitäisi hyvänä ratkaisua, jossa komissio perisi maksut sen puolesta, sillä se helpottaisi viraston varainhoitoa ja auttaisi sitä pienentämään vajeiden riskiä; |
|
25. |
on tyytyväinen siihen, että virasto kerää vuosittain kaikilta henkilöstöön kuuluvilta ja ulkopuolisilta asiantuntijoilta päivitetyt sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset, jotka se julkaisee verkkosivustollaan; |
|
26. |
panee merkille toteutetut lisätoimet avoimuuden ja väärinkäytösten paljastajien suojelun parantamiseksi; toteaa, että viraston mukaan kaikki sen ylemmän johdon ja sidosryhmien väliset kokoukset rekisteröidään ja julkaistaan sen verkkosivustolla täyden avoimuuden varmistamiseksi; |
Sisäinen tarkastus
|
27. |
panee merkille, että virasto otti käyttöön erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä koskevat toimintaperiaatteet ja alkoi soveltaa niitä syyskuussa 2019; panee merkille, että toimintaperiaatteissa määritellään tällaiset tehtävät, pidetään tehtäviä koskeva luettelo ajan tasalla ja määritellään toimenpiteet, joilla pienennetään riskiä siitä, että työntekijä ajaa omaa etuaan; |
|
28. |
panee merkille, että komission sisäinen tarkastus julkaisi vuonna 2018 tarkastuskertomuksen eturistiriitojen hallinnoinnista ja etiikasta kemikaalivirastossa ja että virasto laati syyskuussa 2018 toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on kohdentaa toimia eräisiin mahdollisesti parannusta vaativiin osa-alueisiin, ja keskusteli siitä ja että vuoden 2019 puolivälissä kaikki toimet oli pantu täytäntöön; |
Muita huomautuksia
|
29. |
panee merkille, että valittuaan Helsingistä uuden rakennuksen virasto allekirjoitti vuokrasopimuksen vuonna 2017, koska edellinen vuokrasopimus päättyi 31. joulukuuta 2019, ja suunnitteli muuttavansa uusiin tiloihin tammikuussa 2020; toteaa, että muutto uusiin tiloihin saatettiin päätökseen 7. tammikuuta 2020; |
|
30. |
kannustaa virastoa mittaamaan edelleen joidenkin tulojensa mahdollista tulevaa vähenemistä, joka johtuu Yhdistyneen kuningaskunnan päätöksestä erota unionista; toteaa, että vaikutus näyttää jäävän vähäiseksi, sillä asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 säädetty rekisteröintivaatimus, josta saatiin merkittävät maksutulot, on poistunut; |
|
31. |
kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien kautta; |
|
32. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (5). |
(1) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 209.
(2) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 212.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18. joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/351 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1955,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9-0046/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 851/2004 (5) ja erityisesti sen 23 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0065/2020), |
1.
myöntää Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen johtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 142, 30.4.2004, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/353 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1956,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä keskukselle (05761/2020 – C9-0046/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 851/2004 (5) ja erityisesti sen 23 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön A9-0065/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 142, 30.4.2004, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/355 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1957,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tautienehkäisy- ja –valvontakeskuksen (ECDC) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön A9-0065/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 58 030 000 euroa, mikä merkitsee hienoista 0,02 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että 97,82 prosenttia keskuksen talousarviosta rahoitetaan unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 98,53 prosenttia, mikä merkitsee 1,25 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 81,21 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,50 prosentin vähennystä edellisvuoteen verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että keskus käyttää yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassaan 2019–2021 useita keskeisiä tulosindikaattoreita toimintansa lisäarvon arvioimiseen ja muun muassa vuonna 2015 julkaistuun komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan sisältyviä keskeisiä tulosindikaattoreita talousarviohallintonsa parantamiseen; panee merkille, että vuonna 2018 keskus otti käyttöön vielä seitsemän keskeistä tulosindikaattoria ja 12 monivuotista keskeistä tulosindikaattoria ja että vuosia 2021–2027 koskevan pitkän aikavälin strategiansa mukaisesti sen piti tarkistaa indikaattoreita järjestelmällisesti vuonna 2019; |
|
3. |
panee merkille, että vuonna 2018 keskus toteutti 89 prosenttia keskeisistä tuotoksista, jotka mainitaan sen työohjelmassa (ylittäen 85 prosentin tavoitteen); |
|
4. |
panee merkille, että keskus aloitti vuonna 2018 tautien seurantajärjestelmiensä uudelleensuunnittelun, tietoteknisten valmiuksien ulkoistamisen ja varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän uudelleensuunnittelun sekä tehosti yhteistyötä ulkoisten kumppaniensa ja muiden unionin virastojen kanssa; |
|
5. |
panee tyytyväisenä merkille, että keskus jatkaa parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja työskentelee säännöllisesti muiden virastojen, erityisesti Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, Euroopan lääkeviraston ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen, kanssa; toteaa lisäksi, että keskus osallistuu muiden virastojen järjestämiin toimielinten yhteisiin hankintamenettelyihin; kannustaa voimakkaasti keskusta pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötään kaikkien unionin virastojen kanssa; |
|
6. |
panee merkille, että vuosina 2018–2019 toteutettiin vuosia 2013–2017 koskeva ulkopuolinen arviointi ja että arviointia koskevan loppukertomuksen oli tarkoitus valmistua heinäkuussa 2019 ja se on toimitettava parlamentille sen jälkeen, kun keskuksen hallintoneuvosto on sen hyväksynyt; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ulkopuolisen arvioinnin tuloksista; |
|
7. |
palauttaa mieliin, että keskuksen tehtävänä on todeta ja arvioida tunnettuja ja uusia uhkia, joita tartuntataudit aiheuttavat ihmisten terveydelle, sekä tiedottaa niistä; korostaa, että vuonna 2018 keskus vastasi 31:een komission viralliseen tieteelliseen pyyntöön (joista 10 tuli jäseniltä) ja julkaisi yhteensä 214 raporttia, muun muassa 35 nopeaa riskinarviointia, joissa käsiteltiin tautiuhkia; huomauttaa, että keskuksen rooli korostuu entisestään ilmastonmuutoksen myötä, sillä erilaisten patogeenien lisääntymisalueet muuttuvat ja taudit leviävät alueille, joilla niitä ei ole aiemmin tavattu; |
|
8. |
panee merkille, että hallintoneuvosto hyväksyi vuonna 2018 muiden kuin henkilöstön jäsenten riippumattomuutta koskevat tarkistetut toimintaperiaatteet ja antoi vastaavalle sisäiselle menettelylle hyväksyntänsä; |
|
9. |
pitää keskuksen riippumattomuutta koskevien toimintaperiaatteiden täytäntöönpanon osalta valitettavana, että erityisesti hallintoneuvoston jäsenet (96 prosenttia) ja neuvoa-antavan ryhmän jäsenet (89 prosenttia) eivät toimittaneet kaikkia vaadittuja sidonnaisuuksia koskevia vuotuisia ilmoituksia; kehottaa siksi noudattamaan tiukasti sääntöjä ja sisäisiä menettelyjä; muistuttaa, että riippumattomuus ja avoimuus ovat ratkaisevan tärkeitä keskuksen tehtävien merkityksen vuoksi; kehottaa luomaan mekanismin, jolla varmistetaan, että kaikki toimittamatta olevat ja tulevat sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset toimitetaan viipymättä, ja kehottaa keskusta harkitsemaan, että se ei sallisi jäsenten ottaa vastaan tehtäviään ennen kuin nämä ratkaisevat tiedot on toimitettu ja tarkastettu; |
|
10. |
korostaa, että keskus käynnisti kolmannen ulkoisen arviointinsa, jota koordinoi hallintoneuvoston jäsenistä koostuva ohjauskomitea, ja että arvioinnin tulosten odotettiin valmistuvan vuoden 2019 puolivälissä; |
|
11. |
muistuttaa keskuksen roolista kehitettäessä välineitä terveydenhuollon digitalisaatioon unionissa etenkin pandemioiden torjunnan alalla; |
|
12. |
palauttaa mieliin, että keskuksella on unionin virastona euromääräinen talousarvio; toteaa kuitenkin, että suuri osa menoista aiheutuu Ruotsin kruunuina (SEK), koska keskus sijaitsee euroalueen ulkopuolella Ruotsissa; toteaa lisäksi, että valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat keskukseen, koska sillä on kruunumääräisiä pankkitilejä ja lisäksi sillä on tiettyjä maksutapahtumia myös muissa ulkomaanvaluutoissa; |
Henkilöstöpolitiikka
|
13. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 96,11 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 180 väliaikaisesta toimesta oli täytettynä 173 väliaikaista tointa, kun vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 182; panee merkille, että vuonna 2018 keskuksessa työskenteli lisäksi 92 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kaksi kansallista asiantuntijaa; |
|
14. |
panee merkille, että keskuksen mukaan eri sukupuolet olivat vuonna 2018 melko tasapuolisesti edustettuina ylemmässä johdossa (neljä miestä ja kaksi naista) ja hallintoneuvostossa (12 miestä ja 15 naista); |
Hankinnat
|
15. |
toteaa, että komission tietotekniikan pääosaston e-PRIOR-sovellukseen perustuvien sähköisten työnkulkujen käyttö hankinnoissa auttoi saattamaan päätökseen 142 hankintamenettelyä vuonna 2018 ja että keskus otti käyttöön neljä uutta sisäistä sähköistä työnkulkua muilla aloilla nopeampien ja tehokkaampien prosessien varmistamiseksi; |
|
16. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todetaan komission vuonna 2014 yhden toimeksisaajan kanssa tekemästä toimielinten yhteisestä puitesopimuksesta, joka koski ohjelmistojen ja lisenssien hankintaa sekä niihin liittyviä tietoteknisiä konsulttipalveluja, että keskus ei järjestelmällisesti tarkastanut puitesopimuksen toimeksisaajan perimiä hintoja ja hintoihin lisättyjä palkkioita tavarantoimittajien hintatarjousten ja laskujen perusteella; panee merkille keskuksen vastauksen, jonka mukaan tällaisten tarkastusten täytäntöönpano on ollut käytännössä vaikeaa, koska ei ollut olemassa sopimukseen perustuvaa velvoitetta esittää alkuperäinen hinta ja lisäys erikseen; kehottaa keskusta mukauttamaan puitesopimukseen perustuvia ennakkotarkastuksia ja varmistamaan, että kaikki hankinnat kilpailutetaan; |
|
17. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan samankaltaisia valvontapuutteita havaittiin myös erään toisen, konferenssi- ja multimedialaitteiden ja -palveluiden toimittamisesta tehdyn puitesopimuksen täytäntöönpanossa ja että keskus ei tarkistanut riittävällä tavalla, oliko toimeksisaajan pääasiallisten tavarantoimittajien hintaluetteloon sovellettu sopimuksen mukaista alennusta ennen kyseiseen puitesopimukseen liittyvien tilauslomakkeiden lähettämistä; panee merkille, että keskus päätti olla uusimatta sopimusta sen voimassaolon päätyttyä lokakuussa 2019 ja että sopimus korvataan uudella toimielinten yhteisellä puitesopimuksella, joka tehdään komission johdolla; kehottaa keskusta mukauttamaan tilauslomakkeiden ennakkotarkastuksia; |
|
18. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan tarkastuksessa havaittiin kahden kokouksiin liittyvän maksun osalta rakenteeseen ja dokumentaatioon liittyviä heikkouksia tarkastuksissa ja täsmäytyksissä, jotka koskivat tilauslomakkeita, suoritteita ja laskuja; panee merkille, että keskuksen vastauksen mukaan kyseisissä kahdessa tarkastetussa maksutapahtumassa ei havaittu virheitä mutta että keskus aikoo tarkistaa kokouksia koskevien tarkastusten ja täsmäytysten rakennetta ja dokumentointia; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
19. |
ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen havainnot ja huomautukset siitä, että jotkut hallintoneuvoston ja neuvoa-antavan ryhmän jäsenistä eivät olleet toimittaneet ilmoitusta sidonnaisuuksistaan tai ansioluetteloaan, ja panee merkille, että kaikki jäsenet ja varajäsenet, jotka ovat olleet läsnä hallintoneuvoston ja neuvoa-antavan ryhmän kokouksissa ja/tai käyttäneet äänioikeuttaan, ovat toimittaneet ilmoituksen sidonnaisuuksistaan; toteaa, että vuonna 2018 tehtiin lisäparannuksia toimintaperiaatteisiin, jotka koskevat henkilöstön ja muiden kuin henkilöstön jäsenten, myös ulkopuolisten asiantuntijoiden, riippumattomuutta; panee merkille, että keskus julkaisee hallintoneuvoston jäsenten, ylimmän johdon ja ulkopuolisten asiantuntijoiden ansioluettelot; |
|
20. |
panee merkille keskuksen nykyiset toimenpiteet ja jatkuvat pyrkimykset turvata avoimuus, estää ja hallita eturistiriitoja sekä huolehtia väärinkäytösten paljastajien suojelusta; panee merkille, että vuonna 2018 havaittiin ja tutkittiin tarkemmin kymmenen mahdollista eturistiriitatapausta, joista viisi liittyi erään kokouksen yhteen esityslistan kohtaan ja joiden johdosta asianomaisia henkilöitä pyydettiin olemaan osallistumatta keskusteluun ja äänestyksiin kyseisestä esityslistan kohdasta; panee merkille, että keskus pitää kirjaa tapaamisista edunvalvojien kanssa; |
Sisäinen valvonta
|
21. |
ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen viime vuonna esittämät havainnot ja huomautukset, jotka koskivat valvonnan sivuuttamista ja vakiintuneista prosesseista ja menettelyistä poikkeamista, ja toteaa, että tällaisten tapausten vähentämistä koskevan toimintasuunnitelman kolmesta toimesta on toteutettu kaksi ja että jäljellä olevaan toimeen, joka koskee artikkelien avoimesta julkaisemisesta unionin ulkopuolisissa maissa perittäviä maksuja, kaavaillaan pysyvää ratkaisua; |
|
22. |
panee merkille, että vastuuvapauden myöntävän viranomaisen viime vuonna esittämien havaintojen ja huomautusten perusteella lääketeollisuusyritysten kanssa pidettäviä kokouksia sekä kolmansien osapuolten kanssa tehtäviä yhteisymmärryspöytäkirjoja ja yhteistyösopimuksia varten on laadittu luonnoksia menettelyiksi ja vakioasiakirjoiksi, ja toteaa lisäksi, että kaupallisten organisaatioiden kanssa pidettäviä kokouksia varten ollaan parhaillaan hyväksymässä virallisesti sisäistä menettelyä; |
Muita huomautuksia
|
23. |
panee merkille, että keskus muutti huhtikuussa 2018 uusiin toimitiloihin, jotka tarjoavat henkilöstölle ja vieraileville sidosryhmille turvallisen, ympäristöystävällisen ja kustannustehokkaan työympäristön, ja että muutto tapahtui sujuvasti ja aikataulun mukaisesti; |
|
24. |
kehottaa keskusta keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
25. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (3). |
(1) EUVL C 160, 10.5.2019, s. 6.
(2) EUVL C 160, 10.5.2019, s. 7.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/358 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1958,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (05761/2020 – C9-0045/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28. tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (5) ja erityisesti sen 44 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0068/2020), |
1.
myöntää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnanjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 124.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/360 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1959,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä viranomaiselle (05761/2020 – C9-0045/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28. tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (5) ja erityisesti sen 44 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0068/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 124.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/362 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1960,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman (1) torjunta-aineiden lupamenettelystä unionissa, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0068/2020), |
A.
toteaa, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tulo- ja menotaulukon (2) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 79 183 814,25 euroa, mikä merkitsee hienoista 0,47 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että viranomaisen talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (3);
B.
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,02 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 91,31 prosenttia, mikä merkitsee 1 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että viranomainen on ottanut käyttöön useita vaikutukseen ja tuotokseen perustuvia keskeisiä tulosindikaattoreita kattavassa tulosperusteisen hallinnoinnin menettelyssään mitatakseen toiminnastaan saatavaa lisäarvoa; toteaa lisäksi, että viranomainen käyttää muita keskeisiä tulosindikaattoreita talousarviohallintonsa tehostamiseksi; |
|
3. |
toteaa, että vuosi 2018 oli toinen vuosi, jona viranomainen sovelsi kattavaa tulosperusteisen hallinnoinnin menettelyään, mittasi toimintansa tuloksellisuutta uusilla keskeisillä tulosindikaattoreilla ja toteutti vuoden 2020 strategiaa koskevaa suunnitelmaansa; |
|
4. |
panee tyytyväisenä merkille hyvät tulokset, joita viranomainen on saavuttanut tieteellisen tuotannon määräaikojen noudattamisessa; panee edelleen merkille, että ainoalla alalla, jolla 83,6 prosenttia, kuitenkin alle 90 prosentin tavoitteen, tuotoksista saatiin päätökseen ajoissa, viivästys rajoittui muutamaan alaan, joilla työmäärä oli erittäin suuri; |
|
5. |
panee merkille, että viranomainen hyväksyi vuonna 2017 aloitetun ulkopuolisen arvioinnin johdosta useita suosituksia lokakuussa 2018 pitämässään kokouksessa; toteaa, että arviointikertomuksessa mainittuja aloja, joilla on saavutettu edistymistä, olivat erityisesti viranomaisen uudet mekanismit yhteydenpitoon sidosryhmien kanssa, sen yhteistyö jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa ja sen vahvistunut riippumattomuus; toteaa, että arvioinnissa esiin nostetut kehittämisalueet liittyivät viranomaisen toimintatapaan resurssien priorisoinnissa, sen asiantuntijoiden palvelukseenottojärjestelmän taloudelliseen näkyvyyteen ja tarpeeseen räätälöidä viranomaisen viestintämateriaalit nykyistä paremmin erilaisten kohdeyleisöjen tarpeita vastaaviksi; |
|
6. |
panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen jakaa resursseja ja toimintoja Euroopan kemikaaliviraston, Euroopan lääkeviraston ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa riskinarvioinnin, tiedon ja tutkimuksen aloilla; panee merkille, että viranomainen on lisännyt resurssien ja toimintojen yhdistämistä Yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa erityisesti ympäristötietojen ja karttojen osalta; kannustaa voimakkaasti viranomaista pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötä kaikkien unionin virastojen kanssa; |
|
7. |
kannustaa viranomaista jatkamaan palveluidensa digitalisointia; |
|
8. |
panee tyytyväisenä merkille viranomaisen panoksen elintarvike- ja rehuketjun turvallisuuteen unionissa ja sen huomattavat ponnistelut sen antaessa unionin riskinhallinnasta vastaaville tahoille kattavaa, riippumatonta ja ajantasaista tieteellistä neuvontaa ravintoketjua koskevista kysymyksistä, viestiessä saavuttamistaan tuloksista ja niiden taustalla olevista tiedoista suurelle yleisölle selkeällä tavalla sekä toimiessa yhteistyössä asianomaisten osapuolien ja institutionaalisten kumppanien kanssa edistääkseen unionin elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan järjestelmän johdonmukaisuutta ja luottamusta siihen; |
|
9. |
korostaa, että vuonna 2018 viranomainen saattoi päätökseen 788 kysymyksen käsittelyn tieteellisten lausuntojen, teknisten raporttien ja taustajulkaisujen muodossa; |
|
10. |
katsoo, että viranomaisen olisi kiinnitettävä edelleen erityistä huomiota yleiseen mielipiteeseen ja sitouduttava avoimuuteen; korostaa tässä yhteydessä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1381 (4) antaa viranomaiselle turvallisuuden arviointiin ja julkiseen viestintään liittyviä lisätehtäviä, jotka kaikki aiheuttavat lisäkuluja; |
Henkilöstöpolitiikka
|
11. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 97,49 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 319 toimesta oli täytettynä 5 vakinaista ja 306 väliaikaista tointa (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 323); panee merkille, että vuonna 2018 viranomaisen palveluksessa työskenteli lisäksi 122 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 14 kansallista asiantuntijaa; |
|
12. |
panee huolestuneena merkille, että viranomainen, joka on yksi säänneltyjen tuotteiden riskinarvioinnista vastaavista unionin sääntelyvirastoista, ei saa riittävästi resursseja hoitaakseen tehtäviään tehokkaasti; vaatii, että viranomaiselle myönnetään riittävät resurssit sen tehtävien hoitamiseksi; |
|
13. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut virastoissa kautta linjan suuntauksen, että tietotekniikan konsultointitehtäviin palkataan ulkopuolista henkilöstöä; kehottaa vähentämään riippuvuutta ulkopuolisen henkilöstön palvelukseenotosta tällä tärkeällä ja herkällä alalla mahdollisten riskien rajoittamiseksi; |
|
14. |
panee merkille, että viranomainen on hyväksynyt komission mallipäätöksen toimintapolitiikasta, jolla suojellaan työntekijöiden ihmisarvoa ja estetään häirintää; toteaa myös, että se on järjestänyt pakollisia koulutustilaisuuksia henkilöstölle ja johtajille ja mahdollistanut luottamuksellisen neuvonnan sekä julkaissut intranetsivustollaan häirintätapauksia koskevan raportin, josta käyvät ilmi tilastot ja muodolliset menettelyt vuosina 2014–2018; pyytää viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle häirintätapausten tutkinnan jälkeen toteutetuista toimenpiteistä; |
|
15. |
toteaa, että sukupuolten tasapuolinen edustus on tyydyttävää viranomaisen ylemmässä johdossa, kun kaksi jäsentä viidestä on miehiä ja kolme naisia; on kuitenkin huolissaan edustuksen maantieteellisestä epätasapainosta ylemmässä johdossa, kun siellä ei ole yhtään kansalaista unioniin vuonna 2004 liittyneistä valtioista; kehottaa viranomaista ryhtymään toimiin parantaakseen edustuksen maantieteellistä tasapainoa viranomaisen ylemmässä johdossa; |
|
16. |
pitää valitettavana, että kahden vuoden karenssiajan soveltamisen osalta vuonna 2017 hyväksyttyyn riippumattomuutta koskeviin toimintaperiaatteisiin sisältyvä velvoite tarkastaa asiantuntijoiden sidonnaisuudet koskee vain sitä tieteellistä ryhmää, jonka jäsenyyttä asianomainen asiantuntija hakee; kehottaa päivittämään toimintaperiaatteet viipymättä, jotta varmistetaan, että asiantuntijoiden sidonnaisuuksia tarkastellaan viranomaisen koko toimivalta huomioon ottaen, kuten parlamentti on toistuvasti vaatinut; |
|
17. |
pitää valitettavana, että viranomaisen toimivaltaan kuuluvilta yrityksiltä saatavaa tutkimusrahoitusta ei pidetä merkityksellisenä karenssiajan kannalta, mikäli kyseessä olevat määrät eivät muodosta yli 25:ä prosenttia asiantuntijan ja/tai hänen tutkimusryhmänsä hallinnoimasta tutkimuksen kokonaisbudjetista, ja että kynnysarvoa sovelletaan yksittäisiin lähteisiin eikä kaikkiin yksityisiin lähteisiin yhdessä; kehottaa poistamaan rahoituksen kynnysarvon viranomaisen riippumattomuutta koskevista periaatteista parlamentin toistuvien asiaa koskevien pyyntöjen mukaisesti; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
18. |
panee huolestuneena merkille, että viranomaisella on ollut eturistiriitoihin liittyviä ongelmia ja että selvitykset ovat osoittaneet, että niiden asiantuntijoiden osuus, joilla on taloudellinen eturistiriita, on vaihdellut vuonna 2013 todetusta 59 prosentista 49 prosenttiin vuonna 2017; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on todennut tarpeen vahvistaa tilinpitäjän riippumattomuutta mutta ei ole antanut ratkaisua asiantuntijoiden riippumattomuudesta; kehottaa viranomaista määräämään tiukan taloudellisia eturistiriitoja koskevan karenssiajan ja antamaan selvät toimintaohjeet asiantuntijoiden käytöstä, millä viranomaisen tieteelliset lausunnot suojataan sopimattomalta vaikuttamiselta; |
|
19. |
pitää valitettavana, että ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten kuulemisten asiantuntijoita tai neuvoa-antavan ryhmän, yhteyspisteiden tai tieteellisten verkostojen jäseniä, ei tarkasteta eturistiriitojen osalta ja että mahdolliset eturistiriidat voivat jäädä tältä osin huomaamatta; |
|
20. |
toistaa 16. tammikuuta 2019 torjunta-aineiden lupamenettelystä unionissa antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä suositukset ja erityisesti viranomaiselle osoitetut kehotukset parantaa riskejä koskevaa viestintäänsä, päivittää ohjeasiakirjansa niin, että ne ovat kaikilla asiaa koskevilla aloilla linjassa viimeaikaisimman kehityksen kanssa, parantaa verkkosivustollaan olevien tietojen käyttäjäystävällisyyttä ja helpottaa tiedonlouhintaa, julkaista lausuntonsa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa ja rohkaista useampia riippumattomia kansallisia asiantuntijoita ja muita tutkijoita osallistumaan sen työhön ja estää sellaisten asiantuntijoiden osallistuminen kaikkiin vertaisarvioinnin vaiheisiin, joilla on eturistiriitoja; panee merkille viranomaisen antamasta vastauksesta, että se on noudattanut useita tarkistetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (5) esitettyjä suosituksia, erityisesti lisännyt avoimuutta ja parantanut riskejä koskevan viestintänsä saatavuutta; |
|
21. |
muistuttaa, että tarkistetussa asetuksessa (EY) N:o 178/2002 edellytetään, että viranomainen pitää ennakoivasti huolta siitä, että hakijoiden toimittamat sääntelytiedot ovat saatavilla niin, että ne voi ladata ja tulostaa ja niihin voi tutustua sähköisessä muodossa; toteaa, että tämän ansiosta viranomainen voi hyötyä tiedeyhteisön laajemmasta vertaisarvioinnista; muistuttaa, että tämä avoimuusvaatimus on välttämätön teollisuuden rahoittaman tutkimuksen kohdalla, mutta sen perusteella ei voida kieltää tutkijoita käyttämästä laillisista syistä luottamuksellisina pidettäviä tietoja, kuten potilaiden henkilökohtaisia potilastietoja; |
Sisäiset kontrollit
|
22. |
panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 tehtiin toimivuustarkastus, jonka tarkoituksena oli arvioida, kuinka viranomaisen petostentorjuntastrategiaa olisi tarkistettava vuonna 2019 ja raportointivuoden aikana, ja että viranomaisen ei tarvinnut toimittaa Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) tutkittavaksi tai seurattavaksi yhtään epäiltyä petostapausta; |
|
23. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan sisäinen tarkastus antoi tarkastuskertomuksen henkilöresurssien hallinnasta ja etiikasta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisessa ja viranomainen on laatimassa tämän johdosta toimintasuunnitelmaa, jossa käsitellään joitakin mahdollisia parannuskohteita; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimenpiteistä; |
|
24. |
kehottaa viranomaista keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
25. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (6). |
(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0023.
(2) EUVL C 202, 12.6.2018, s. 1.
(3) EUVL C 202, 12.6.2018, s. 3.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1381, annettu 20. kesäkuuta 2019, elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä sekä asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 1829/2003, (EY) N:o 1831/2003, (EY) N:o 2065/2003, (EY) N:o 1935/2004, (EY) N:o 1331/2008, (EY) N:o 1107/2009 ja (EU) 2015/2283 sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta (EUVL L 231, 6.9.2019, s. 1).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).
(6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/365 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2020/1961,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019) 316 – C9-0050/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2017 osalta (COM(2019) 334), |
|
— |
ottaa huomioon komission antaman EU:n talousarviota koskevan vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen 2018 (COM(2019) 299), |
|
— |
ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2019) 350) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2019) 300), |
|
— |
ottaa huomioon 18. joulukuuta 2019 antamansa päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Maltalla Daphne Caruana Galizian murhasta äskettäin selvinneiden seikkojen valossa (3), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 15/2019: Vuoden 2014 henkilöstöuudistuspaketin täytäntöönpano komissiossa – suuria säästöjä, mutta myös seurauksia henkilöstölle, |
|
— |
ottaa huomioon parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan valmisteluasiakirjan, joka koskee tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 15/2019: Vuoden 2014 henkilöstöuudistuspaketin täytäntöönpano komissiossa – suuria säästöjä, mutta myös seurauksia henkilöstölle, |
|
— |
ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman käynnissä olevista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisista Puolaa ja Unkaria koskevista kuulemisista (4), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 ja toimielinten vastaukset (5) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (6) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen Euroopan unionin varainhoitovuoden 2018 yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05760/1/2020 – C9-0018/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (8) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0069/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen; |
1.
myöntää komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja niiden kansallisille ja alueellisille tilintarkastuselimille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL L 57, 28.2.2018, s. 1.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0103.
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0014.
(5) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(6) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/367 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2020/1962,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)316 – C9-0050/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (3), |
|
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2017 osalta (COM(2019)334), |
|
— |
ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2019)350) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2019)300), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 sekä viraston vastauksen (4), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen Euroopan unionin varainhoitovuoden 2018 yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille(05762/2020 – C9-0019/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004 (9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2009/336/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/776/EU (10), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0069/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen; |
1.
myöntää koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL L 57, 28.2.2018, s. 1.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 376, 6.11.2019, s. 10.
(4) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(5) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(7) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(8) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/369 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2020/1963,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston(EASME) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)316 – C9-0050/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (3), |
|
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2017 osalta (COM(2019)334), |
|
— |
ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2019)350) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2019)300), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 sekä viraston vastauksen (4), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05762/2020 – C9-0019/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004 (9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätösten 2004/20/EY ja 2007/372/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/771/EU (10), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0069/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen; |
1.
myöntää pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL L 57, 28.2.2018, s. 1.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 376, 6.11.2019, s. 12.
(4) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(5) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(7) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(8) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/371 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2020/1964,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (Chafea) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)316 – C9-0050/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (3), |
|
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2017 osalta (COM(2019)334), |
|
— |
ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2019)350) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2019)300), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 sekä viraston vastauksen (4), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05762/2020 – C9-0019/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004 (9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2004/858/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/770/EU (10), |
|
— |
ottaa huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2013/770/EU muuttamisesta kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston muuttamiseksi kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirastoksi 17. joulukuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/927/EU (11), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0069/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen; |
1.
myöntää kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL L 57, 28.2.2018, s. 1.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 376, 6.11.2019, s. 7.
(4) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(5) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(7) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(8) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.
(9) EUVL L 297, 22.9.2004, s. 6.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/373 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2020/1965,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tutkimusneuvoston (ERCEA) toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)316 – C9-0050/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (3), |
|
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2017 osalta (COM(2019)334), |
|
— |
ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2019)350) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2019)300), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 sekä viraston vastauksen (4), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05762/2020 – C9-0019/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004 (9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/37/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/779/EU (10), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0069/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen; |
1.
myöntää Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL L 57, 28.2.2018, s. 1.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 376, 6.11.2019, s. 30.
(4) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(5) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(7) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(8) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/375 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2020/1966,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)316 – C9-0050/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (3), |
|
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2017 osalta (COM(2019)334), |
|
— |
ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2019)350) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2019)300), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen tutkimuksen toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 sekä viraston vastauksen (4), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05762/2020 – C9-0019/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004 (9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/46/EY kumoamisesta 13. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/778/EU (10), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0069/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen; |
1.
myöntää tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL L 57, 28.2.2018, s. 1.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 376, 6.11.2019, s. 47.
(4) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(5) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(7) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(8) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/377 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2020/1967,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (INEA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)316 – C9-0050/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (3), |
|
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2017 osalta (COM(2019)334), |
|
— |
ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2019)350) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2019)300), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 sekä viraston vastauksen (4), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (5) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05762/2020 – C9-0019/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (8) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004 (9) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2007/60/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2008/593/EY, kumoamisesta 23. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/801/EU (10), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0069/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen; |
1.
myöntää innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL L 57, 28.2.2018, s. 1.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 376, 6.11.2019, s. 46.
(4) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(5) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 34.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(7) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(8) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/379 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2020/1968,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2018 liittyvien tilien päättämisestä, pääluokka III – Komissio
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019) 316 – C9-0050/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2017 osalta (COM(2019) 334), |
|
— |
ottaa huomioon komission antaman EU:n talousarviota koskevan vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen 2018 (COM(2019) 299), |
|
— |
ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2019) 350) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2019) 300), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 ja toimielinten vastaukset (3) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05760/1/2020 – C9-0018/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6) ja erityisesti sen 69, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (7) ja erityisesti sen 14 artiklan 2 ja 3 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0069/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2018 liittyvien tilien päättämisen;
2.
esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja niiden kansallisille ja alueellisille tilintarkastuselimille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL L 57, 28.2.2018, s. 1.
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
(5) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/381 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1969,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka III – Komissio, |
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0069/2020), |
|
A. |
ottaa huomioon, että unionin menot ovat merkittävä väline politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi ja että niiden osuus jäsenvaltioiden yleisistä julkisista menoista on keskimäärin 1,9 prosenttia; |
|
B. |
toteaa, että kun parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden, se tarkistaa onko varat käytetty oikein ja onko politiikkatavoitteet saavutettu; |
Poliittiset painopisteet
|
1. |
korostaa, että kun komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat yhteistyössä unionin talousarviota – riippumatta talousarvion toteuttamistavasta, joka voi olla yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia – oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on keskeisimpiä ennakkoedellytyksiä moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamiselle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 317 artiklan mukaisesti; korostaa, että kaikkien toimijoiden olisi pyrittävä käyttämään varoja mahdollisimman avoimesti, vaikuttavasti ja tehokkaasti; on huolissaan taloudellisista tappioista, jotka aiheutuvat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvista yleisistä puutteista joissakin jäsenvaltioissa, ja tähdentää, että unionin olisi tällaisissa tapauksissa voitava käynnistää tarvittavat toimenpiteet, kuten unionin rahoitustuen keskeyttäminen, vähentäminen tai sen saatavuuden rajoittaminen; suhtautuu siksi myönteisesti ehdotukseen asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, ja kehottaa hyväksymään ehdotuksen pikaisesti; |
|
2. |
korostaa, että kun unionin talousarviossa on käytettävissä niukasti taloudellisia resursseja, joilla olisi tuettava unionin lisääntyviä painopisteitä ja vastuita, unionin taloudellisten etujen suojaaminen on erittäin tärkeää ja että kaikilla tasoilla tarvitaan mahdollisimman painokkaita ponnisteluja petosten, korruption ja unionin varojen väärinkäytön estämiseksi ja torjumiseksi; korostaa, että Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustaminen on merkittävä käänne unionin taloudellisten etujen suojaamisen kannalta; arvostelee EPPOn rahoitus- ja henkilöstövajetta sen perustamisvaiheessa sekä sitä, että komissio on aliarvioinut sen tarpeet; painottaa, että EPPOn on käsiteltävä jopa 3 000 tapausta vuodessa; tähdentää, että EPPO tarvitsee ainakin 76 uutta tointa sekä 8 miljoonaa euroa ollakseen suunnitelmien mukaisesti täysin toimintavalmis vuoden 2020 loppuun mennessä; kehottaa painokkaasti komissiota antamaan lisätalousarvioesityksen; toteaa jälleen vastustavansa ehdottomasti Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) henkilöstön vähentämistä 45 toimella; |
|
3. |
palauttaa mieliin, että 2. elokuuta 2018 voimaan tulleen varainhoitoasetuksen 61 artiklalla laajennettiin eturistiriitojen määritelmää; kehottaa komissiota perussopimusten valvojana torjumaan eturistiriitoja niiden kaikissa muodoissa ja arvioimaan säännöllisesti jäsenvaltioiden ehkäiseviä toimenpiteitä niiden välttämiseksi; kehottaa komissiota ehdottamaan yhteisiä suuntaviivoja korkean tason poliitikkojen eturistiriitojen välttämiseksi; kehottaa neuvostoa hyväksymään kaikkia eturistiriitatilanteisiin liittyviä kysymyksiä koskevat yhteiset eettiset periaatteet ja luomaan asiasta yhteisymmärrystä kaikissa jäsenvaltioissa; ottaa huomioon unionin maatalousvarojen jakautumiseen liittyvät yleisesti esiintyvät eturistiriitaongelmat eikä siksi pidä toivottavana, että Eurooppa-neuvoston jäsenet, maatalousministerit, maatalousalan virkamiehet tai heidän perheenjäsenensä tekevät tulotukea koskevia päätöksiä; |
|
4. |
panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen aikomuksen siirtyä käyttämään varmentavaa menetelmää, jossa se hankkii tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä tehdäkseen johtopäätöksen vastuutahon antamasta varmuudesta; palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan kansallisten viranomaisten toimittamien tietojen laatua ja luotettavuutta on nopeasti parannettava ja nämä tiedot olisi otettava huomioon varmentavassa menetelmässä; suosittelee, että tilintarkastustuomioistuin täydentää satunnaistarkastuksiaan riskiperusteisella lähestymistavalla, jotta sen virhetasoja koskevissa kertomuksissa painottuisivat aiempaa enemmän alat, joilla ongelmia todennäköisimmin ilmenee; |
|
5. |
kehottaa siksi komissiota työskentelemään tiiviisti jäsenvaltioiden kanssa kattavan, täsmällisen ja luotettavan tiedon varmistamiseksi pitäen mielessä, että tavoitteena on ottaa täysimääräisesti käyttöön yhtenäinen tarkastusmalli; kehottaa komissiota varmistamaan käytettävän menetelmän avoimuuden ja terminologian johdonmukaisuuden ja virtaviivaistamaan raportointiaan erityisesti virhetasojen osalta sekaannusten ja avoimuuden puutteen välttämiseksi; |
|
6. |
toteaa, että unionin prioriteettien, toimintapolitiikkojen ja ohjelmien tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen on haastavaa; huomauttaa, että tuloksellisuuden tehokas seuranta on kuitenkin olennainen tekijä tilanteen hahmottamiseksi, uusien ongelmien tunnistamiseksi ja korjaavien toimien toteuttamiseksi, jos tavoitteita ei saavuteta tai jos unionin yhden toimintapolitiikan tulokset haittaavat toisen politiikan tavoitteiden saavuttamista; |
|
7. |
kehottaa komissiota
|
|
8. |
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin aikoo esittää vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvion sekä säännönmukaisuudesta että tuloksellisuudesta kaikilla unionin politiikan aloilla noudattaen vuosikertomuksessaan käyttämäänsä budjettiotsakkeisiin perustuvaa jaottelua; |
|
9. |
kannustaa komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta aikaistamaan vastuuvapausmenettelyä varainhoitovuodelle n+1; |
|
10. |
vahvistaa, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten välistä yhteistyötä on selvästi lisättävä, jotta vältetään unionin ja jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvat haitat erityisesti alv-menetysten, verkkokaupan ja tuoteväärennösten osalta; |
|
11. |
kehottaa komissiota tarkastelemaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, kuinka voidaan tehostaa tullien kantamista ja periä takaisin kaikki määrät, joiden maksaminen on vältetty vilpillisesti; kehottaa myös harkitsemaan parannuksia tullitulojen takaisinperintään; |
|
12. |
on huolissaan tavaroiden aliarvottamisen riskistä kolmansien maiden kanssa käytävässä verkkokaupassa ja vaatii komissiota toteuttamaan jäsenvaltioissa riittäviä valvonta- ja seurantatoimia paremman yhteistyön varmistamiseksi; |
|
13. |
panee merkille, että Euroopan innovaatioiden tulostaulu osoitti suuntauksen olleen myönteinen useimmissa jäsenvaltioissa viime vuosina; |
|
14. |
kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota tutkimusrahoituksen maantieteelliseen jakautumiseen, jotta voidaan edistää huippututkimuksen leviämistä koko unionissa ja auttaa luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset kasvulle ja työllisyydelle; ehdottaa, että rakennerahastoja hyödynnettäisiin enemmän innovoinnin ja huippuosaamisen edistämisessä; painottaa, että puiteohjelmista on rahoitettava tutkimuksen ja innovoinnin kaikkia vaiheita; huomauttaa, että perustutkimushankkeet tuottavat konkreettisia tuloksia usein vasta pidemmällä aikavälillä mutta ne ovat välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa huippuosaaminen unionissa harjoitettavassa tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä houkutella maailman parhaita tutkijoita; panee huolestuneena merkille, että jotkut yhteisiin tutkimushankkeisiin osallistuvat kolmannet maat ovat vaarantaneet unionin taloudelliset edut; |
|
15. |
on edelleen huolestunut maksattamatta olevien sitoumusten suuresta määrästä, joka johtuu lähinnä vuosien 2014–2020 rahoituskehykseen kuuluvien hankkeiden ja ohjelmien rahoituksen myöhäisestä käynnistymisestä sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) hitaasta täytäntöönpanosta; kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita nopeuttamaan koheesiopolitiikan ohjelmien ja niihin liittyvien maksujen täytäntöönpanoa höllentämättä kuitenkaan tarvittavaa valvontaa sekä lisäämään avoimuutta hakijoita kohtaan ja vähentämään monimutkaisuutta, jotta täytäntöönpanovaihetta voidaan lyhentää; kannustaa komissiota ehdottamaan n+2-sääntöön palaamista; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti jäsenvaltioiden täytäntöönpanoprosessia, mikäli ilmenee puutteellista täytäntöönpanoa tai alhaisia käyttöasteita; |
|
16. |
kiinnittää huomiota siihen, että koheesiopolitiikka ja ERI-rahastot ovat ratkaisevan tärkeitä välineitä pyrittäessä vähentämään jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä eroja, edistämään talouskasvua ja työllisyyttä, torjumaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja siten parantamaan unionin kansalaisten arkea; |
|
17. |
kehottaa komissiota lisäämään teknistä tukea (koulutusta, viestintää jne.) yhdessä kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten kanssa käyttöasteiden parantamiseksi; |
|
18. |
panee merkille, että unionin lainsäädännön mukaisesti yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) mukaisiin suoriin tukiin oikeutettuja ovat viljelijät; kehottaa komissiota varmistamaan sääntöjen hyväksymisen sellaisen tilanteen välttämiseksi, jossa unionin tukia maksetaan edunsaajille, jotka ovat hankkineet kyseisen maan laittomin tai vilpillisin keinoin, kuten joissakin jäsenvaltioissa on havaittu tapahtuneen; ottaa huomioon OLAFin esimerkiksi Slovakiassa ja Italiassa raportoimat tapaukset ja korostaa, että komission olisi annettava ehdotuksia, joissa todetaan selvästi, että maan vuokraamista tai omistamista koskevien sopimusten on perustuttava oikeusvaltioperiaatteeseen ja että työntekijöiden oikeuksia, mukaan lukien maataloustyöntekijöiden oikeus ansiotuloihin, koskevaa kansallista lainsäädäntöä on noudatettava; pyytää komissiota kehittämään yhteistyössä kansallisten virastojen kanssa standardoidun ja julkisesti saatavilla olevan esitystavan (jossa otetaan huomioon unionin tuomioistuimen asiaa koskeva päätös) YMP:n lopullisten edunsaajien ilmoittamista varten; |
|
19. |
on erittäin huolestunut Italian viranomaisten viimeaikaisista tutkinnoista, joissa paljastui 5,5 miljoonan euron suuruinen petos ja joiden mukaan useat mafiajärjestöt ovat käyttäneet unionin maataloustukia rikollisiin tarkoituksiinsa ja uhkailleet valtio-omisteisten maa-alueiden huutokauppaan osallistuvia rehellisiä maanviljelijöitä sekä laiminlyöneet kansallisen työlainsäädännön noudattamisen; katsoo, että järjestäytynyt rikollisuus vaarantaa unionin taloudelliset edut ja veronmaksajien rahat koko unionissa, ja kehottaa komissiota ryhtymään tarvittaviin toimiin estääkseen rikollisverkostoja saamasta unionin varoja; korostaa tarvetta parantaa tietojenvaihtoa kansallisella tasolla sekä kansallisen ja unionin tason välillä, jotta laittomiin voittoihin pyrkivät rikollisjärjestöt havaitaan nopeasti; kehottaa komissiota vahvistamaan valvontajärjestelmiä, jotta tällaisten tilanteiden toistuminen voidaan välttää; kehottaa komissiota pitämään vastuuvapauden myöntävän viranomaisen ajan tasalla tilanteen kehittymisestä; |
|
20. |
kehottaa komissiota edistämään sukupuolten tasapuolisempaa edustusta ja sukupuolitietoista budjetointia varojen kohdentamisessa; |
|
21. |
kannustaa komissiota jatkamaan palveluidensa digitalisointia; |
|
22. |
kehottaa komissiota jatkamaan hallinnon yksinkertaistamista, jotta se voisi kannustaa pk-yrityksiä ja muita pieniä toimijoita osallistumaan unionin ohjelmiin ja julkisiin hankintoihin; |
|
23. |
katsoo ehdottomasti, että komission olisi ehdotettava erityistä unionin tason valitusmekanismia, jolla tuettaisiin sellaisia viljelijöitä ja edunsaajia, jotka joutuvat esimerkiksi maananastukseen liittyvien väärinkäytösten, kansallisten viranomaisten väärinkäytösten tai rikollisjärjestöjen tai järjestäytyneen rikollisuuden painostuksen kohteeksi, tai pakkotyön tai orjatyön kohteeksi joutuvia henkilöitä ja annettaisiin näille mahdollisuus esittää komissiolle nopeasti valitus, joka komission olisi tutkittava kiireellisesti; |
|
24. |
panee huolestuneena merkille, että suurin osa YMP:n suorista tuista päätyy joissakin jäsenvaltioissa vain muutamien harvojen vastaanottajien käsiin; tuomitsee ehdottomasti joissakin jäsenvaltioissa ilmenneen oligarkkisten rakenteiden luomisen ja vahvistamisen; on erittäin huolissaan siitä, että tällaisten oligarkkisten rakenteiden jäsenet hyödyntävät erityisesti maatalouden ja koheesion alalla unionin rahoitusta vahvistaakseen valta-asemaansa; katsoo, että unionin varojen olisi sen sijaan hyödytettävä unionin kansalaisten enemmistöä; |
|
25. |
on erittäin huolissaan viimeaikaisista raporteista, joiden mukaan maatalousvarat hyödyttävät oligarkkisia rakenteita; toteaa jälleen, että tämä on suuri vääryys unionin veronmaksajia ja erityisesti pienviljelijöitä ja maaseutuyhteisöjä kohtaan; kehottaa komissiota antamaan ehdotuksen YMP:n ja koheesiopolitiikan sääntöjen muuttamiseksi siten, että unionin varojen kohdentaminen olisi reilumpaa ja siten vältettäisiin vääristynyt tilanne, jossa edunsaajien pieni vähemmistö (sekä luonnollisia että oikeushenkilöitä) saa näillä aloilla valtaosan unionin tuista; pitää välttämättömänä muuttaa monivuotista rahoituskehystä koskevia sääntöjä sellaisen tilanteen välttämiseksi, jossa yksi useita yrityksiä omistava luonnollinen henkilö voi vastaanottaa unionin YMP- ja koheesiotukia jopa satoja miljoonia saman monivuotisen rahoituskehyksen aikana; |
|
26. |
panee merkille koheesiopolitiikan ja YMP:n avoimuutta koskevat vaatimukset, jotka velvoittavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin sääntöjen mukaisesti pitämään yllä julkisesti saatavilla olevaa luetteloa lopullisista edunsaajista; kehottaa jäsenvaltioita julkistamaan nämä tiedot yhdenmukaisella tavalla ja varmistamaan niiden yhteensopivuuden; kehottaa komissiota keräämään ja yhdistämään tiedot ja julkistamaan luettelot kunkin rahaston 50 suurimmasta edunsaajasta kussakin jäsenvaltiossa ja YMP:n ja koheesiopolitiikan tukien 50 suurimmasta edunsaajasta (luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt) kaikissa jäsenvaltioissa tarkan käsityksen saamiseksi unionin tukien jakautumisesta; |
|
27. |
kehottaa komissiota täysin yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin periaatteen mukaisesti
|
|
28. |
on tietoinen siitä, että tällaisen tietojärjestelmän luominen ja perustaminen vie aikaa; ottaa täysin huomioon, että yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvia edunsaajia koskevien tietojen antaminen kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle; pyytää samanaikaisesti vaihtamaan entistä nopeammin ja avoimemmin unionin tukia koskevia tietoja koheesiopolitiikan ja YMP:n alalla; kehottaa komissiota toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlaskettuja unionin tukia koskevan jäsenvaltiokohtaisen luettelon 50 suurimmasta yksittäisestä edunsaajasta (luonnolliset henkilöt yrityksen tai useamman yrityksen tosiallisina edunsaajina ja omistajina) sekä luettelon 50 suurimmasta edunsaajasta (luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt sekä luonnolliset henkilöt useiden yritysten omistajina); pyytää komissiota antamaan nämä tiedot vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuosittain; |
|
29. |
kehottaa komissiota arvioimaan parhaillaan käsiteltävänä olevia YMP-järjestelmään liittyviä ehdotuksia ja ehdottamaan niihin muutoksia, joilla uudesta järjestelmästä tulee yhdenmukainen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa; |
|
30. |
kehottaa komissiota ottamaan monivuotista rahoituskehystä ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevissa ehdotuksissaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen kriittiset johtopäätökset YMP-järjestelmän viherryttämisen tehottomuudesta ja vaikuttamattomuudesta; |
|
31. |
on erityisen huolissaan lehdistöltä ja kansalaisjärjestöiltä saaduista hälyttävistä tiedoista, jotka koskevat kaikkein haavoittuvimpien muuttajien, etenkin muuttajalasten ja pakolaisnaisten, dramaattista tilannetta hotspot-alueilla; kehottaa komissiota toteuttamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa erityistoimenpiteitä, jotta voidaan estää unionin varojen väärinkäyttö, välttää ihmisten hyväksikäyttö ja ihmiskauppa sekä varmistaa, että unionin rahoitus käytetään perusoikeuksien suojeluun; |
|
32. |
korostaa, että kun unionin toimintapolitiikkojen toteuttamiseen kolmansissa maissa käytetään unionin talousarvion rinnalla yhä enemmän rahoitusvälineitä ja erityisrahastoja, on olemassa riski, että unionin toimien vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden taso alenee; vaatii komissiota varmistamaan, että ulkoisen avun toimittamisen ehtona on, että avunsaajamaissa noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta ja kunnioitetaan ihmisoikeuksia; tähdentää erityisesti tarvetta taata, ettei unionin varoista tueta minkäänlaista pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä; on huolissaan Eritreassa toteutettavia hankkeita koskevista viimeaikaisista lehtitiedoista, jotka sisältävät tällaisia väitteitä; kehottaa komissiota toteuttamaan väitteiden johdosta pikaisesti jatkotoimia ja tiedottamaan niistä hyvissä ajoin vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; |
|
33. |
on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen erinomaiseen työhön ja pitää sen toimintaa ja erityiskertomuksia unionin avoimuuden ja hyvän hallinnon keskeisenä työvälineenä; panee merkille kaikki tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2018 erityiskertomuksissa esittämät suositukset ja kehottaa unionin toimielimiä panemaan ne ripeästi täytäntöön; |
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma
|
34. |
pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin totesi varainhoitovuoden 2018 tilien olleen luotettavat, kuten se on todennut vuodesta 2007 lähtien, ja että se totesi, että tulojen virhetaso ei ollut olennainen vuonna 2018; |
|
35. |
on tyytyväinen siihen, että 31. joulukuuta 2018 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat sitoumukset olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
|
36. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että tilintarkastustuomioistuimen ilmoittama maksujen todennäköisin virhetaso on kehittynyt positiivisesti viime vuosiin verrattuna, sillä vuoden 2018 maksujen todennäköisin virhetaso oli 2,6 prosenttia (1); |
|
37. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on antanut 26 vuoden aikana kolme kertaa peräkkäin varauman sisältävän lausunnon (ei siis kielteistä lausuntoa) tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, mikä merkitsee, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan olennainen virhetaso rajoittui pääasiassa kulujen korvaamiseen perustuviin menoihin, joita oli noin puolet tarkastetusta perusjoukosta; |
|
38. |
pitää valitettavana, että maksujen virhetaso on 26 vuotta peräkkäin ollut olennainen, koska valvontajärjestelmät ovat olleet vain osittain vaikuttavia; korostaa, että jäsenvaltioiden saatavilla oli riittävästi tietoa, jonka avulla merkittävä osuus virheistä olisi voitu estää, havaita ja korjata ennen menojen ilmoittamista komissiolle, ja että jos näitä tietoja olisi hyödynnetty, arvioitu virhetaso olisi ollut selvästi matalampi; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön tarvittavat välineet, joiden avulla jäsenvaltioiden viranomaiset voidaan edelleen parantaa virheiden havaitsemista; |
|
39. |
panee merkille, että kun maksut perustuivat kulujen korvaamiseen, tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetasoksi 4,5 prosenttia (3,7 prosenttia vuonna 2017 ja 4,8 prosenttia vuonna 2016), kun taas tukioikeuksiin perustuvien maksujen (2) virhetaso oli kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolella joitakin maaseudun kehittämisohjelmia lukuun ottamatta; pitää valitettavana, että tukioikeuksiin perustuvien maksujen virhetasoa ei ole selvästi kvantifioitu; |
|
40. |
huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi korkeimman arvioidun virhetason taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion menoalalla (5,0 prosenttia), kun taas alhaisin olennainen virhetaso havaittiin kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn menoalalla ja se oli olennaisuusrajalla (2,0 prosenttia); |
|
41. |
korostaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan, että tutkimusmenojen alalla riskit olivat edelleen suuremmat ja tämä ala oli nytkin pääasiallinen virhelähde kilpailukyvyn otsakkeessa; |
|
42. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin määritti vuonna 2018 erityiset virhetasot neljälle monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeelle: ”Kilpailukyky”, ”Koheesio”, ”Luonnonvarat” ja ”Hallintomenot”; |
|
43. |
korostaa, että tilintarkastustuomioistuin esitti vuodelta 2018 virhetason toimintalohkojen mukaan mutta ei arvioinut virhetasoja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) ja 4 (Globaali Eurooppa) menoaloilla; pyytää tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan, voisiko näiden kahden otsakkeen tarkastuksessa edustava otoskoko auttaa arvioimaan rahoitustoimia; panee lisäksi merkille, ettei tilintarkastustuomioistuin esittänyt erikseen virhetasoja maaseudun kehittämisen ja YMP:n markkinatoimenpiteiden osalta eikä esittänyt yksittäisiä virhetasoja Euroopan sosiaalirahaston (ESR), Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) eikä koheesiorahaston osalta; ehdottaa, että tilintarkastustuomioistuin harkitsee otantastrategiansa tarkistamista, jotta varmistetaan parempi vertailukelpoisuus vuosien välillä; |
|
44. |
pitää valitettavana, ettei tilintarkastustuomioistuin arvioinut virhetasoja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) ja 4 (Globaali Eurooppa) menoaloilla; katsoo, että nämä otsakkeet ovat poliittisesti erityisen tärkeitä, vaikka määrät ovat suhteellisen pieniä; korostaa, että näiden kahden otsakkeen tarkastuksessa edustava otoskoko on olennaisen tärkeä, jotta rahoitustoimia voidaan arvioida tarkasti ja riippumattomasti ja jotta parlamentti voi valvoa paremmin unionin varojen käyttöä, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta antamaan seuraavissa vuosikertomuksissaan tietoja näiden otsakkeiden maksujen virhetasosta; |
|
45. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti tapahtumia yhteensä 120,6 miljardin euron arvosta ja että luonnonvarojen ala muodosti perusjoukosta suurimman osan (48 prosenttia) mutta sen sijaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1 b (koheesiomenot) osuus oli suhteellisen pieni (noin 20 prosenttia); panee merkille tarkastetun perusjoukon jakautumisen ja ottaa huomioon koheesion erittäin korkean virhetason; ehdottaa, että tilintarkastustuomioistuin ottaa huomioon sekä unionin kokonaismenojen osuuden että virheisiin liittyvän riskin päättäessään seuraavan kerran koko perusjoukon tarkastusosuuksista; |
|
46. |
pitää yllättävänä tilintarkastustuomioistuimen päätöstä siitä, että luonnonvarojen alan olisi muodostettava suurin osuus vuotuisen tilintarkastuksen ja säännönmukaisuuden tarkastuksen koko perusjoukosta tarkastuslausumaa laadittaessa mutta sen sijaan YMP:n suorat tuet eivät ole alttiita virheille; panee kuitenkin merkille, että suorien tukien osalta julkisuuteen ja komission tarkastettavaksi on tullut tapauksia, joissa on ollut kyse eturistiriidoista, järjestäytyneestä rikollisuudesta ja korruptiosta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisempiin toimiin YMP:lle vaaraksi olevien tapausten estämiseksi ja ratkaisemiseksi; |
|
47. |
huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastama perusjoukko poikkesi koheesion osalta edellisistä vuosista ja koostui kauden 2007–2013 loppumaksuista ja kauden 2014–2020 menoista, joihin liittyvät tilit komissio on hyväksynyt vuosittain; katsoo tämän tarkoittavan, että tilintarkastustuomioistuin testasi tapahtumia, joiden kohdalla jäsenvaltiot olivat toteuttaneet kaikki relevantit korjaavat toimet; pitää valitettavana, että tarkastustavasta huolimatta virhetaso kvantifioitiin erittäin korkeaksi, viideksi prosentiksi; |
|
48. |
korostaa, että samoin kuin aiempina vuosina suurin osa vuoden 2018 arvioidusta virhetasosta koostui suuririskisten menojen tapauksessa tukikelpoisuusvirheistä (eli kuluilmoituksissa oli tukeen oikeuttamattomia kuluja taikka hanke, toimi tai edunsaaja ei ollut oikeutettu tukeen); |
|
49. |
huomauttaa, että tukikelpoisuusvirheiden vaikutus kuitenkin väheni verrattuna vuoteen 2017 (2018: 68 prosenttia, 2017: 93 prosenttia); pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuonna 2018 enemmän virheitä, jotka liittyivät julkisiin hankintoihin, valtiontukisääntöihin ja avustusten myöntämismenettelyihin; kehottaa komissiota perehtymään huolellisesti näihin virhekategorioihin ja arvioimaan, ovatko ne riski vapaalle kilpailulle tai jopa osoitus mahdollisista korruptiotapauksista; kehottaa komissiota viimeksi mainitussa tapauksessa ryhtymään epäröimättä korjaaviin toimiin ja tiedottamaan asiasta EPPOlle; |
|
50. |
kehottaa komissiota virtaviivaistamaan ja yksinkertaistamaan unionin talousarvion toteutusta säänteleviä strategiakehyksiä ja vahvistamaan tällä tavoin tilivelvollisuutta tulosten osalta sekä lisäämään selkeyttä ja läpinäkyvyyttä kaikille sidosryhmille; |
Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus: hallintosaavutukset
Komission toimittamien tietojen luotettavuus
|
51. |
pitää valitettavana, ettei tilintarkastustuomioistuin tarkastanut EU:n talousarviota koskevaa vuotuista hallinto- ja tuloksellisuuskertomusta; huomauttaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuin tarkasteli joidenkin pääosastojen, erityisesti AGRI-, DEVCO-, ECHO-, NEAR-, EMPL- ja REGIO-pääosastojen, vuotuisia toimintakertomuksia; |
|
52. |
korostaa, että vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen luvussa, jossa tehdään synteesi varainhoidosta, komissio raportoi, että arvioitu riskinalainen määrä maksamishetkellä oli 1,7 prosenttia, ja vahvistaa sen vastaavan parhaiten Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ”todennäköisintä virhetasoa” (ks. vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus 2018, s. 165 (3)); |
|
53. |
toteaa komission korostaneen vuonna 2018, että edistyminen johtui pääasiassa koheesiopolitiikan alan hyvästä tuloksesta (4); panee yllättyneenä merkille, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto mainitsee vuotuisessa toimintakertomuksessaan 2018 (s. 70) saman kalenterivuoden 2017 osalta toisen virhetason, 1,95 prosenttia; |
|
54. |
toteaa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston pääjohtajan selittävän tätä vuoden 2018 toimintakertomuksessaan sivulla 83 seuraavasti:
|
|
55. |
pyytää komissiota varmistamaan, että vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus on täysin luotettava eikä perustu ennusteisiin; |
|
56. |
panee merkille, että ulkosuhteiden alalla naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston ja kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissaan käyttämät jäännösvirhetasot perustuivat ulkoisten yritysten jäännösvirhetasoa koskeviin selvityksiin; |
|
57. |
huomauttaa, että jäännösvirhetaso laskettiin ainoastaan 1. syyskuuta 2017 ja 31. elokuuta 2018 välisenä aikana päätökseen saatuihin sopimuksiin perustuvien, jo tarkastettujen tapahtumien perusteella (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2018, laatikko 9.5); |
|
58. |
korostaa, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston jäännösvirhetaso ei koskenut ainoastaan vuonna 2018 suoritettuja maksuja; |
|
59. |
palauttaa mieliin, että muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto ilmoitti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) ja sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) osalta ainoastaan jäännösvirhetason, koska kansallisten tarkastusviranomaisten ei oikeusperustan mukaisesti tarvitse ilmoittaa muuttoliike- ja sisäasioiden pääosastolle havaittuja virhetasoja (ks. vastaus kysymykseen nro 14, komission jäsenen Avramopoulosin kuuleminen, 18. lokakuuta 2018); toteaa, että näin ollen ilmoitettu virhetaso on jäännösvirhetaso, mikä tarkoittaa arvioitua virhetasoa vähennettynä kaikilla määrillä, jotka vastaavat mahdollisesti toteutettuja oikaisutoimia, joilla on jo vaikuttavasti vähennetty riskiä (5); |
|
60. |
yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen (vuosikertomus 2018, 6.74 kohta), jonka mukaan komissio ilmoitti hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa arvionsa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion alan riskinalaisesta määrästä maksamishetkellä mutta määrä liittyi menoihin, jotka eivät vielä ole käyneet läpi täyttä valvontasykliä; pitää valitettavana, että komissio siis arvioi koheesioalan virhetason pelkkien arvioiden perusteella vertaamalla tilikauden 2017–2018 lukuihin eikä varainhoitovuoden 2018 todellisten, tarkistettujen lukujen perusteella; |
|
61. |
korostaa tilintarkastustuomioistuimen siksi huomauttaneen, että komission vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa toimittamat tiedot sosiaalisesta ja alueellisesta koheesiosta eivät ole luotettavia (ks. vuosikertomus 2018, 6.74 kohta); |
|
62. |
korostaa lisäksi, että koska komission ilmoittamat virhetasot koheesion, ulkosuhteiden ja joidenkin sisäisen politiikan alojen osalta perustuvat jäännösriskiin, ei ole perusteltua verrata komission vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa ilmoittamaa maksamishetken riskitasoa tilintarkastustuomioistuimen arvioimaan virhetasoon; |
|
63. |
huomauttaa, että jos komission ilmoittamaan maksamishetken riskitasoon sisältyy jo rahoitusoikaisuja, unionin oikaisukapasiteetti on saatettu arvioida liian suureksi; pitää valitettavana, että tämä saattaa vaikuttaa luotettavuuteen; |
|
64. |
pitää valitettavana, että havaitut virheet ovat osoitus jatkuvista puutteista hallintoviranomaisten toteamassa menojen sääntöjenmukaisuudessa ja että tilintarkastustuomioistuin on havainnut puutteita valvontaviranomaisen otantamenetelmissä; |
|
65. |
on sitä mieltä, että jos valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä viittaa jäännösvirhetasona ilmaistuun kahden prosentin olennaisuusrajaan ilmoittaessaan, minkä menoalojen osalta varauma esitetään, riskinä on lopulta, ettei unionin talousarviota suojata riittävästi; |
|
66. |
pitää valitettavana, että yksittäisten pääosastojen arviot sääntöjenvastaisista menoista eivät perustu johdonmukaiseen menetelmään; |
|
67. |
huomauttaa, että pääosastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa ja vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa käytetään monimutkaista ja epäjohdonmukaista terminologiaa, joka vaikeuttaa raportoitujen tulosten vertaamista pääosastoittain ja ajallisesti; |
|
68. |
toteaa erityisesti tilintarkastustuomioistuimen katsovan, että komissio esittää alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissa kahden ohjelmakauden menojen riskinalaisena määränä ainakin kolmetoista eri lukua; katsoo, että näin suuri lukujen määrä voi saada aikaan epäselvyyttä ja mahdollista epävarmuutta siitä, ovatko luvut relevantteja ja mikä on niiden avulla saatava varmuus (työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto, vuotuinen toimintakertomus 2018, s. 83); |
|
69. |
panee merkille, että vuonna 2017 käyttämänsä jäännösvirhetason käsitteen sijasta komissio käytti vuoden 2018 vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan termiä ”päättämishetken virhetaso”; toteaa, että sillä tarkoitetaan maksamishetkellä riskinalaista määrää, josta on vähennetty niiden tulevien oikaisujen ja takaisinperintätoimien arvioitu määrä, jotka unionin varoja hallinnoivat tahot aikovat toteuttaa seuraavina vuosina vuoden 2018 menojen osalta nykyisten ohjelmien aikana; tähdentää tämän virhetason olevan vain arvio; |
|
70. |
panee merkille, että vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen 2018 mukaan 30 valtuutettua tulojen ja menojen hyväksyjää (sama määrä kuin vuonna 2017) antoi vuonna 2018 varaumia sisältämättömän lausuman, kun taas 20 lausumaan (sama määrä kuin vuonna 2017) sisältyi 40 varaumaa (38 varaumaa vuonna 2017 ja 37 varaumaa vuonna 2016); |
|
71. |
huomauttaa, että komissio esitti 40 varaumaa vuodelta 2018: 2 uutta ja 38 toistuvaa; panee merkille, että toistuvista varaumista viisi oli päivitetty määrällisestä muuksi kuin määrälliseksi (tai toisin päin) tai niiden laajuutta oli muutettu ja että kaikkien varaumien vaikutus vuoden 2018 menoihin oli laskettu tai laskentaa oli tarkistettu; toteaa näin ollen, että varaumien kohteena vuonna 2018 olleiden menojen riskinalainen määrä raportointihetkellä oli arviolta 1 078 miljoonaa euroa (1 053 miljoonaa euroa vuonna 2017, 1 621 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 1 324 miljoonaa euroa vuonna 2015); |
|
72. |
pitää valitettavana, että korjaavia toimenpiteitä koskevien vaikutusten analyysiin liittyvistä parannuksista huolimatta komissio ei ole pystynyt poistamaan sitä riskiä, että korjaavien toimenpiteiden vaikutus on arvioitu liian suureksi; huomauttaa, että näin ollen kaikki vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa ilmoitetut jäännösvirhetasot ovat epäluotettavia; |
|
73. |
kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että yli kolmessa neljäsosassa vuoden 2018 menoista komission pääosastot perustivat arvionsa riskinalaisesta määrästä kansallisten viranomaisten toimittamiin tietoihin mutta asianomaisten komission pääosastojen (maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto, alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto, työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto) vuotuisista toimintakertomuksista ilmenee, että useiden jäsenvaltioiden tarkastusten laatuun ja luotettavuuteen liittyi edelleen haasteita; |
|
74. |
kehottaa jälleen kerran komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön asianmukaiset menettelyt, jotta voidaan vahvistaa korjaavien toimenpiteiden ajoitus, alkuperä ja määrä, sekä esittämään tiedot siten, että niissä täsmennetään mahdollisuuksien mukaan, minä vuonna maksu suoritettiin, minä vuonna siihen liittyvä virhe havaittiin ja minä vuonna asianomainen takaisinperintä tai rahoitusoikaisu sisällytettiin tilinpäätöksen liitetietoihin; |
|
75. |
toteaa, että vuosina 2012–2018 OLAF esitti suosituksia kaikkiaan 208 tapauksessa, joissa kansalliset viranomaiset eivät tehneet päätöstä (6); huomauttaa, että tietyissä jäsenvaltioissa kansalliset viranomaiset eivät ryhtyneet minkäänlaisiin toimiin OLAFin antamien suositusten johdosta jopa suurimmassa osassa tapauksista ja että tämä saattaa aiheuttaa välitöntä vahinkoa unionin ja sen kansalaisten taloudellisille eduille; |
|
76. |
panee huolestuneena merkille yhdeksän petosepäilytapausta, joista tilintarkastustuomioistuin ilmoitti OLAFille vuonna 2018; |
|
77. |
kehottaa komissiota yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan pääosastojen käytäntöjä ja menetelmiä, jotta voitaisiin noudattaa täysin varainhoitoasetuksen 247 artiklan ja erityisesti sen 1 kohdan b alakohdan vaatimuksia, joissa edellytetään, että komissio antaa seuraavat: ”... vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus […], joka sisältää tietoja komission keskeisistä hallintojärjestelyistä sekä i) johdonmukaisilla menetelmillä arvioidun unionin menojen virhetason ja arvion tulevista oikaisuista; ...” |
|
78. |
kehottaa komissiota varainhoitoasetuksen 247 artiklan mukaisesti yhdenmukaistamaan pikaisesti menetelmäänsä tilintarkastustuomioistuimen käyttämän menetelmän kanssa ja ilmoittamaan talousarvion valvontaviranomaiselle ainoastaan yhden virhetason, joka vastaa riskiä maksamishetkellä (maksamishetken virhetaso); kehottaa komissiota julkistamaan erikseen arvion tulevista oikaisuista (jäännösvirhetaso); kehottaa komissiota käyttämään kaikkien pääosastojen osalta johdonmukaista terminologiaa raportoidessaan näistä kahdesta arviosta; kehottaa tiedottamaan parlamentille asian edistymisestä 30. kesäkuuta 2021 mennessä; |
|
79. |
kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta jäsenvaltioilta saataisiin luotettavia tietoja virhetasosta maksamishetkellä; kehottaa komissiota tekemään ajoissa asianmukaiset korjaukset, mikäli jäsenvaltioiden tarkastuksissa havaitaan puutteita; |
|
80. |
kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta jäsenvaltioilta saataisiin luotettavia tietoja virhetasosta maksamishetkellä; |
|
81. |
kehottaa tilintarkastustuomioistuinta
|
Talousarvio- ja varainhallinto
|
82. |
toteaa, että vuonna 2018 lopullisessa talousarviossa käytettävissä olevat maksusitoumus- ja maksumäärärahat käytettiin lähes kokonaan: 99,5 prosenttia maksusitoumusmäärärahoista ja 98,6 prosenttia maksumäärärahoista; |
|
83. |
toteaa, että jäsenvaltiot esittivät vuonna 2018 ERI-rahastoille huomattavasti aiempaa enemmän maksupyyntöjä; |
|
84. |
panee huolestuneena merkille, että pääasiassa viivästysten vuoksi unionin talousarvioon palautui huomattavia määriä ERI-rahastojen käyttämätöntä vuotuista ennakkorahoitusta: 8,1 miljardia euroa vuonna 2018 (5,4 miljardia euroa vuonna 2017), minkä vuoksi käyttötarkoitukseensa sidotut tulot lisääntyivät merkittävästi noina kahtena vuonna; |
|
85. |
korostaa, että vuonna 2018
|
|
86. |
korostaa tilintarkastustuomioistuimen ennakoivan (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus, kohdat 2.15 ja 2.16), että vuoden 2020 loppuun mennessä käyttämättä saattaa jäädä yhteensä 44,9 miljardin euron määrä; muistuttaa, että maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran mukanaan tuoma joustavuus loppuu nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen päättyessä vuonna 2020; |
|
87. |
panee huolestuneena merkille, että
|
|
88. |
on huolissaan siitä, että maksattamatta olevien sitoumusten määrä kasvoi vuonna 2018 edelleen ja nousi ennätyslukemiin; pitää tätä vakavana riskinä; kehottaa komissiota parantamaan rahoitusennusteitaan ja tarvittaessa auttamaan maita löytämään tukikelpoisia hankkeita, etenkin selkeästi Euroopan tason lisäarvoa tuottavia hankkeita, jotta voidaan vähentää nykyisiä maksattamatta olevia sitoumuksia ja estää uusien syntyminen; |
|
89. |
muistuttaa, että maksattamatta olevien sitoumusten suuri määrä johtuu lähinnä ERI-rahastojen hitaasta täytäntöönpanosta mutta myös sitoumusten ja maksujen välisestä vuosittaisesta erosta sekä unionin talousarvion kasvusta (tilintarkastustuomioistuimen nopea tilannekatsaus ”EU:n talousarvion maksattamatta olevat sitoumukset – lähempi tarkastelu”); |
|
90. |
yhtyy tilintarkastustuomioistuimen huoleen siitä, että on olemassa suuri riski, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen alkuvuosina maksumäärärahat eivät riitä kattamaan kaikkia maksettavaksi tulevia määriä ja tämä koskee oletettavasti eniten vuotta 2021, joka on vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäinen vuosi (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus, kohta 2.20); |
|
91. |
huomauttaa, että maksumäärärahojen riittämättömyyden riski on entistäkin suurempi siksi, että ERI-rahastojen täytäntöönpano on viivästynyt vielä enemmän kuin edellisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että yhdeksässä 13:sta vuonna 2004 tai sen jälkeen unioniin liittyneessä jäsenvaltiossa maksattamatta olevat sitoumukset muodostavat yli 15 prosenttia vuotuisista julkisista menoista, ja elleivät maksumäärärahat riitä kattamaan kaikkia maksettavaksi tulevia määriä, seurauksena voi olla vakavia taloudellisia ja poliittisia haasteita sekä asianomaisissa jäsenvaltioissa että koko unionissa; |
|
92. |
tähdentää, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan kokonaisuutena katsoen jäsenvaltiot käyttivät ERI-rahastojen varoja hitaammin kuin edellisen monivuotisen rahoituskehyksen vastaavana vuonna (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2018, kohdat 2.22–2.24); |
|
93. |
korostaa erityisesti, että ainoastaan Bulgaria, Luxemburg, Itävalta, Romania ja Suomi ovat käyttäneet varoja nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana nopeammin kuin edellisen rahoituskehyksen kuluessa; |
|
94. |
huomauttaa, että unionin talousarviosta tuettujen takausten määrä on viime vuosina kasvanut ja että syynä on pääasiassa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) ja Euroopan kestävän kehityksen rahaston takuiden tuoma lisäys; toteaa, että muita takauksia ovat esimerkiksi Euroopan investointipankille (EIP) annetut takaukset, jotka koskevat ulkoisia lainanantovaltuuksia, ja unionin takaukset lainanotto- ja lainanantotoimille, jotka ovat pääasiassa lainoja jäsenvaltioille; |
|
95. |
panee huolestuneena merkille, että takausten lisääntyminen kasvattaa unionin talousarvioon kohdistuvaa riskiä, koska komission ennakoimien tappioiden määrä katetaan takuurahastoista, jotka kootaan uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä yhteiseksi vararahastoksi; |
|
96. |
huomauttaa, että viime vuosina unioni on hyödyntänyt yhä enemmän rahoitusvälineitä ja EIP-ryhmälle annettuja talousarviotakuita ja että EIP-ryhmän ja unionin talousarvion suhde on monitahoinen ja EIP-ryhmään sovelletaan erilaisia tilivelvollisuusjärjestelyjä kuin unionin toimielimiin; |
|
97. |
palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastusvaltuudet eivät nykyisellään kata niitä EIP-ryhmän toimia, joita ei rahoiteta unionin talousarviosta mutta joilla edistetään samoja unionin tavoitteita; toteaa tämän tarkoittavan, että tilintarkastustuomioistuimen ei ole mahdollista luoda kattavaa kuvaa EIP-ryhmän toimien ja unionin talousarvion välisistä yhteyksistä; tukee erityisesti tilintarkastustuomioistuimen vaatimusta, että se tarkastaisi EIP:n toimet, jotka eivät ole kytköksissä unionin talousarvioon; kehottaa uusimaan komission, EIP:n ja tilintarkastustuomioistuimen välisen kolmikantasopimuksen, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2020, sisällyttämällä siihen määräyksiä, joilla annetaan tilintarkastustuomioistuimelle paremmat mahdollisuudet tutustua EIP:n toimien tarkastamiseen ja parannetaan siten ulkoista valvontaa; kehottaa lisäksi EIP-ryhmää tekemään seuraavista toiminnoista avoimempia: taloudelliset toimet, unionin talousarviotakuun käyttö, EIP:n toimien täydentävyys ja mahdolliset tulevat suunnitelmat, jotka koskevat kehitystä käsittelevän osaston perustamista EIP:hen; kehottaa EIP:tä ja parlamenttia laatimaan yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla parannetaan parlamentin mahdollisuuksia tutustua strategisiin linjanvetoihin ja rahoituspolitiikkaan liittyviin EIP:n asiakirjoihin ja tietoihin pankin vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi; |
|
98. |
hyväksyy tärkeimmät suositukset, jotka tilintarkastustuomioistuin esitti vuoden 2018 vuosikertomuksensa luvussa 2; |
|
99. |
kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, jotta vältetään maksumäärärahoihin kohdistuva kohtuuton paine monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ensimmäisinä vuosina; pyytää, että tällaisiin toimenpiteisiin sisällytetään seuraavat:
|
|
100. |
kehottaa komissiota varmistamaan heti yhteisen vararahaston perustamisen jälkeen, että asianomaisista takauksista johtuvaa unionin talousarvion vastuumäärää hallitaan vaikuttavasti ja seurataan jatkuvasti; pyytää tässä mielessä komissiota tekemään laskelmansa tosiasiallisen rahoitusasteen pohjalta käyttäen maltillisia menetelmiä, jotka perustuvat tunnustettuihin hyviin käytäntöihin; |
|
101. |
kehottaa komissiota esittämään budjettivallan käyttäjälle vuosittain selvityksen niiden varojen yhteismäärästä, jotka on siirretty unionin talousarviosta EIP-ryhmän hallinnoimiin rahoitusvälineisiin, sekä kyseisiä varoja koskevan erittelyn ja täytäntöönpanoastetta koskevat tiedot; |
Unionin talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus
|
102. |
korostaa, että tuloksellisuustietojen tarkoituksena on osoittaa, saavuttavatko unionin toimintapolitiikat ja ohjelmat tavoitteensa tehokkaasti ja vaikuttavalla tavalla; ehdottaa, että jos parannuksia tarvitaan, tuloksellisuustietoja hyödynnetään tarvittavien korjaavien toimenpiteiden suunnittelusta tiedottamisessa ja niiden täytäntöönpanoa seurataan jatkuvasti; |
|
103. |
on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin analysoi vuonna 2018 komission julkaisemia tuloksellisuustietoja ja arvioi tuloksellisuusindikaattoreita erityisesti seuraavissa:
|
|
104. |
korostaa, että säännönmukaisuuden ja tuloksellisuuden tarkastukset ovat saman kolikon kaksi puolta; korostaa, että kun yhdistetään nämä kaksi ulottuvuutta – arvioidaan saavutettuja tuloksia ja varmistetaan samalla menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus – vastuuvapauden myöntävillä viranomaisilla pitäisi olla mahdollisuus taata unionin tason lisäarvo ja valvoa sitä, kuinka komissio toteuttaa talousarviota; |
|
105. |
pitää jälleen kerran valitettavana, että komission pääjohtajien vuotuisissa toimintakertomuksissa ei esitetä heidän allekirjoittamaansa lausuntoa raportoitujen tuloksellisuustietojen laadusta, joten vuotuista hallinto- ja tuloksellisuuskertomusta hyväksyessään komission jäsenten kollegio kantaa poliittisen kokonaisvastuun unionin talousarvion varainhoidosta mutta ei tuloksellisuutta ja tuloksia koskevista tiedoista; |
|
106. |
panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen aikomuksen päivittää vuosikertomuksessaan arviotaan unionin varainkäytön tuloksellisuudesta ja erityisesti esittää kunkin monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen osalta säännönmukaisuutta ja tuloksellisuutta koskeva luku ja seuraa tätä aikomusta kiinnostuneena; |
|
107. |
pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin sisällytti varainhoitovuotta 2018 koskevan vuosikertomuksensa lukuun 3 ”EU:n talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus” yhteenvedon varainhoitovuonna julkaistuista tärkeimmistä erityiskertomuksista jaoteltuina monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain; toteaa, että vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuimen kertomuksiin annetuista julkaistuista vastauksista kävi ilmi, että tarkastuskohteet olivat täysin hyväksyneet 78 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen antamista 388 suosituksesta (68 prosenttia vuonna 2017) ja että 18 prosentissa tapauksista suositukset oli pantu täytäntöön vain joiltakin osin ja jäljellä oli vielä huomattavia puutteita; toteaa, että vain kuutta prosenttia suosituksista ei ollut pantu täytäntöön; |
|
108. |
on huolissaan siitä, että joissakin jäsenvaltioissa hallinnolliset valmiudet voivat olla riittämättömät; |
|
109. |
panee huolestuneena merkille, että ohjelmaselvityksiin sisältyvät tiedot viittaavat kaiken kaikkiaan siihen, että edistyminen tuloksellisuustavoitteiden saavuttamisessa on ollut kohtalaista, mikä voi johtua koheesioalan ja maaseudun kehittämisen alan ohjelmien myöhäisestä ja hitaasta käynnistämisestä; |
|
110. |
korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan indikaattorit eivät aina antaneet asianmukaista kuvaa todellisesta edistymisestä; |
|
111. |
vaatii, että laskelmiin, jotka koskevat tavoitteiden saavuttamista perustasoon nähden ja komission ohjelmien tuloksellisuuskatsauksessa raportoimien tavoitteiden saavuttamista, suhtauduttaisiin varauksella, sillä monet indikaattoreista eivät olleet hyvin valittuja ja edistymistä ei voitu monien indikaattoreiden osalta laskea; toteaa, että lähes puolet indikaattoreista olivat sellaisia, ettei ollut mahdollista laskea, kuinka tavoitteiden saavuttaminen oli edistynyt perustasolta; |
|
112. |
panee huolestuneena merkille, että saatavilla olevien tietojen laatu oli joissakin ohjelmissa riittämätön ja että osa joidenkin ohjelmien tavoitteista ei ollut riittävän kunnianhimoisia; |
|
113. |
kehottaa komissiota edistämään seuraavanlaisten indikaattoreiden sisällyttämistä ohjelmaselvityksiin:
|
|
114. |
korostaa, että pystyäkseen tekemään laskelmat edistymisestä perustasolta tavoitteen saavuttamisessa komission olisi ehdotettava jokaista ohjelmaa varten tuloskehystä, jossa tuloksellisuusindikaattoreilla olisi seuraavassa luetellut osatekijät, ja jos komissio katsoo, ettei tämä ole tietyn indikaattorin kohdalla mielekästä, sen olisi perusteltava valitsemansa vaihtoehto ohjelmaselvityksissä:
|
|
115. |
kehottaa komissiota pyrkimään saamaan oikea-aikaista tuloksellisuustietoa kaikista tuloksellisuusindikaattoreista, esimerkiksi ottamalla internetalustoilla käyttöön uusia raportointivälineitä; |
|
116. |
kehottaa komissiota dokumentoimaan ohjelmien tavoitteet ja välitavoitteet sekä viitearvot, jotta budjettivallan käyttäjä pystyy arvioimaan niiden kunnianhimoisuuden tason ja sen, missä määrin tavoitteet on saavutettu; |
|
117. |
korostaa, että suurissa infrastruktuurihankkeissa on tärkeää seurata tarkasti mahdollista korruptio- ja petosriskiä; kehottaa komissiota suorittamaan rahoitettavan hankkeen etukäteis- ja jälkikäteisarvioinnit huolellisesti ja riippumattomasti; |
|
118. |
kehottaa komissiota parantamaan ohjelmien tuloksellisuuskatsauksia edelleen etenkin
|
|
119. |
kehottaa komissiota tukemaan edelleen jäsenvaltioita, jotta voidaan parantaa tarkastusten laatua ja lisätä niiden määrää, ja jakamaan petosten torjunnan parhaita käytäntöjä; |
Tulot
Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2018
|
120. |
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan tulojen virhetaso ei ollut olennainen ja että tuloihin liittyvät järjestelmät olivat kaiken kaikkiaan vaikuttavia; |
|
121. |
panee merkille, että budjettipääosasto esitti jo kolmantena vuonna peräkkäin Yhdistyneen kuningaskunnan kantamien perinteisten omien varojen määrää koskevan varauman, jonka syynä oli se, ettei maa ollut asettanut unionin talousarvioon määrää, joka vastasi kierrettyjä tekstiileistä ja jalkineista kannettavia tulleja; |
|
122. |
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen varauman soveltamisalaa on laajennettu siten, että se koskee myös muiden jäsenvaltioiden mahdollisia perinteisten omien varojen menetyksiä, jotka johtuvat edellä mainitusta aliarvottamisesta, ja että näitä menetyksiä ei ole vielä arvioitu; |
|
123. |
pitää valitettavana, että komissio pyysi vuonna 2011 Yhdistynyttä kuningaskuntaa laatimaan riskiprofiilit aliarvotetuille Kiinasta tuotaville tekstiileille ja jalkineille, mutta siltä kului tämän jälkeen yli seitsemän vuotta käynnistää rikkomismenettely; |
|
124. |
panee tyytyväisenä merkille, että komissio lähetti vuonna 2018 Yhdistyneelle kuningaskunnalle perustellun lausunnon, jossa se esitti laskelman, jonka mukaan unionin talousarviolle koituneiden tappioiden kokonaismäärä (pääoma ja korot) oli 2,8 miljardia euroa, ja että maaliskuussa 2019 komissio siirsi asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi; |
|
125. |
pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen komissiossa ja tietyissä jäsenvaltioissa tarkastamat, perinteisiä omia varoja koskevat keskeiset sisäiset valvontamenettelyt olivat vain osittain vaikuttavia; |
|
126. |
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi Espanjassa puutteita kuukausittaisten tullimaksuselvitysten kokoamista koskevissa valvontajärjestelmissä; |
|
127. |
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi satunnaisotoksella valituissa kolmessa jäsenvaltiossa puutteita vahvistettujen mutta vielä kantamatta olevien tullien hallinnoinnissa; toteaa, että puutteissa oli pääosin kyse siitä, että tullivelkojen pakkoperintä oli viivästynyt tai velat oli kirjattu kirjanpitojärjestelmään tai poistettu siitä myöhässä; panee merkille puutteet komission tarkastuksissa, jotka koskivat perinteisiin omiin varoihin liittyviä jäsenvaltioiden selvityksiä; |
|
128. |
pitää valitettavana, että komission vuoden 2018 tarkastusohjelman, joka koski sitä, kuinka tehokkaita ovat jäsenvaltioiden järjestelmät, joilla perinteiset omat varat kannetaan, ilmoitetaan ja asetetaan käyttöön oikeamääräisinä, perustana ei ollut riittävän jäsenneltyä ja dokumentoitua riskinarviointia eikä siinä asetettu jäsenvaltioita järjestykseen riskitason perusteella eikä selostettu riskien vaikutusta ja todennäköisyyttä; |
|
129. |
panee huolestuneena merkille, että kun komissio vastaanotti perinteisten omien varojen selvityksiä kuukausittain tai vuosineljänneksittäin, se ei analysoinut järjestelmällisesti selvityksissä esiintyviä tavallisuudesta poikkeavia muutoksia eikä kerännyt relevantteja tietoja, joiden avulla syyt tällaisiin muutoksiin olisi selvitetty; |
|
130. |
huomauttaa, että BKTL- ja alv-varaumien lukumäärä on pysynyt kaiken kaikkiaan muuttumattomana, kun taas perinteisiä omia varoja koskevat avoimet kohdat ovat lisääntyneet 14 prosentilla (8); |
|
131. |
pitää valitettavana, että kun tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa käytiin läpi sellaisia perinteisiin omiin varoihin liittyviä avoimia kohtia, joilla oli taloudellista vaikutusta, havaittiin, että komission jatko- ja sulkemistoimet olivat paikoin viivästyneet; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että 27 prosenttia avoimista kohdista oli ollut vailla ratkaisua yli viisi vuotta; |
|
132. |
panee merkille, että vuonna 2018 arvonlisäveron osuus unionin 145 miljardin euron tuloista oli 12 prosenttia; korostaa tässä yhteydessä, että komission arvion mukaan alv-vaje eli jäsenvaltioiden talousarvioiden mukaisten odotettujen alv-tulojen ja jäsenvaltioissa tosiasiallisesti kerätyn alv:n erotus oli 137,5 miljardia euroa vuonna 2017 (9); toteaa, että alv-vaje kattaa alv-menetykset, jotka vaikuttavat pääasiassa kansallisiin talousarvioihin ja että kyseinen vaje voi johtua muun muassa maksukyvyttömyystapauksista, konkursseista, hallinnollisista virheistä, verotuksen optimoinnista tai muista laittomista tai petollisista toimista; |
|
133. |
panee huolestuneena merkille, että komissio esitti vuonna 2018 yleisen varauman, joka koski Ranskan BKTL-arviota, koska Ranska ei ollut toimittanut riittävästi tietoa BKTL-arvioidensa kokoamisesta; |
|
134. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2015 vuosikertomuksessaan esittämistä viidestä suosituksesta komissio oli pannut täytäntöön vain yhden kokonaisuudessaan, yhden joiltakin osin ja kolme suurimmaksi osaksi; |
|
135. |
kehottaa komissiota ottamaan käyttöön perinteisten omien varojen tarkastustensa suunnittelua varten paremmin jäsennellyn ja dokumentoidun riskinarvioinnin, johon sisältyisi muun muassa analyysi kunkin jäsenvaltion riskitasosta sekä riskeistä, jotka liittyvät A- ja B-kirjanpitojen laatimiseen; |
|
136. |
kehottaa komissiota lisäämään niiden kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tarkastusten laajuutta, jotka liittyvät perinteisiä omia varoja koskeviin A- ja B-kirjanpidon selvityksiin, siten että se analysoi perusteellisemmin tavallisuudesta poikkeavia muutoksia voidakseen varmistaa nopean puuttumisen mahdollisiin sääntöjenvastaisuuksiin; |
|
137. |
vahvistaa kantansa unionin omien varojen järjestelmän uudistamiseen, sillä järjestelmä on vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen tulopuolen hyvin myönteinen osatekijä; pitää siksi myönteisenä ehdotusta kolmen uuden unionin omien varojen lajin käyttöönotosta ja nykyisten alv-perusteisten omien varojen yksinkertaistamisesta monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 (10); |
Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2019: Sähköinen kaupankäynti: monia arvonlisäveron ja tullien kantoon liittyviä haasteita ei ole ratkaistu
|
138. |
panee merkille, ettei käytettävissä ole arvioita siitä, miten paljon rajat ylittävistä palvelusuorituksista on jäänyt kantamatta arvonlisäveroa unionin tasolla, mutta komissio arvioi, että kolmansista maista tuotavien arvoltaan vähäisten tavaroiden luovutuksiin liittyvät tappiot ovat jopa viisi miljardia euroa vuodessa; |
|
139. |
korostaa jäsenvaltioiden roolia hallinnollisten yhteistyösopimusten täytäntöönpanossa, vaikuttavassa valvonnassa, tiedonkeruun toimeenpanossa sekä sen seuraamisessa, että elinkeinonharjoittajat noudattavat sääntelykehystä; |
|
140. |
on tietoinen siitä, että arvonlisäveron kantaminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan; |
|
141. |
korostaa, että on erittäin tärkeää vaihtaa tietoja jäsenvaltioiden välillä ja kolmansien maiden kanssa; |
|
142. |
kehottaa jäsenvaltioita lisäämään Eurofisc-verkoston välityksellä tapahtuvaa tietojenvaihtoaan mahdollisesti vilpillisistä yrityksistä ja liiketoimista; |
|
143. |
kehottaa jäsenvaltioiden veroviranomaisia valvomaan tehokkaammin arvonlisäveron erityisjärjestelmää (Mini one stop shop system) (11); |
|
144. |
kehottaa komissiota toteuttamaan jäsenvaltioissa riittäviä valvonta- ja seurantatoimia; |
|
145. |
on huolissaan kolmansista maista peräisin olevien tavaroiden aliarvottamisen riskistä verkkokaupassa; panee tyytyväisenä merkille toimet, joilla pyritään ratkaisemaan verkkokaupan alv-petosten ongelma; |
|
146. |
kehottaa hyväksymään pikaisesti ehdotetun sähköistä kaupankäyntiä koskevan arvonlisäverolainsäädännön, jotta voidaan puuttua etämyyntijärjestelmän heikkouksiin; |
|
147. |
kehottaa OLAFia tiedottamaan parlamentille, mitä tuloksia saadaan sen tutkimuksista, jotka koskevat arvoltaan vähäisten vaatteiden tuontia sähköisessä kaupankäynnissä ja epäilystä sähköisen kaupankäynnin välityksellä tapahtuvasta mahdollisesti arkojen tavaroiden tuonnista lentoteitse; |
Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky
|
148. |
panee merkille, että monivuotisen rahoituskehyksen alaotsakkeen 1 a ”Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky” osuus unionin talousarviosta oli 13,7 prosenttia eli 21,4 miljardia euroa; toteaa, että tästä määrästä 11,7 miljardia euroa (54,3 prosenttia) käytettiin tutkimukseen ja innovointiin, 2,4 miljardia euroa (11,1 prosenttia) koulutukseen, nuorisoon ja urheiluun, 2,2 miljardia euroa (10,4 prosenttia) liikenteeseen ja energiaan, 1,5 miljardia euroa (7,2 prosenttia) avaruuteen ja loput muihin toimiin; |
Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen edistäminen
|
149. |
on tyytyväinen siihen, että Euroopan innovaatioiden tulostaulu paljasti myönteisen suuntauksen useimmissa unionin maissa, erityisesti Maltassa, Alankomaissa ja Espanjassa, ja toteaa, että Ruotsi on edelleen unionin innovaatiojohtaja; |
|
150. |
pitää kuitenkin valitettavana, että suurin osa jäsenvaltioista on yhä jäljessä tavoitteesta investoida kolme prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) tutkimukseen ja kehitykseen; korostaa, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto antaa kolme pääasiallista syytä tähän verkkaiseen kehitykseen ja ne ovat a) julkisten ja yksityisten investointien puute tällä alalla, b) kansallisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien heikko laatu ja tehottomuus sekä c) markkinoiden toimintapuutteet, jotka liittyvät yritysten päätöksiin investoida tutkimukseen ja kehitykseen; |
|
151. |
on tyytyväinen siihen, että pk-yritysten osallistumisaste Horisontti 2020 -ohjelman ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” -osioon ja yhteiskunnallisia haasteita koskevaan pilariin oli edelleen ohjelman tavoitteen yläpuolella, mikä on osoitus huomattavista ponnisteluista pk-yritysten houkuttelemiseksi ohjelmaan sekä niiden osallistumisen helpottamiseksi toteutetuista yksinkertaistamistoimista; |
|
152. |
pitää myönteisenä myös sitä, että Horisontti 2020 -puiteohjelman uusien tulokkaiden osuus nousi 61,4 prosenttiin ja ylitti siten vuodeksi 2018 asetetun 55 prosentin viitearvon; |
|
153. |
pitää valitettavana, ettei unionin osuus Horisontti 2020 -ohjelman ilmastotoimista ole sen asettamien ilmasto- ja kestävyysmenotavoitteiden mukainen eikä siten koko vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen tavoitteiden mukainen; korostaa, että unionin Pariisin sopimuksen mukaisen sitoumuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman vuoksi ilmastoon liittyviä menoja olisi viipymättä lisättävä tuntuvasti; |
Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa
|
154. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti 130 tapahtuman otoksen, joka oli suunniteltu edustavaksi otokseksi monivuotisen rahoituskehyksen tämän alaotsakkeen kaikista menoista; toteaa, että otokseen kuului 81 tutkimuksen ja innovoinnin alan tapahtumaa (22 seitsemännestä puiteohjelmasta ja 59 Horisontti 2020 -puiteohjelmasta) sekä 49 tapahtumaa muista ohjelmista ja toimista, erityisesti Erasmus+-ohjelmasta, Verkkojen Eurooppa -välineestä sekä avaruusohjelmista, ja että tarkastetut edunsaajat tulivat 19 jäsenvaltiosta ja neljästä unionin ulkopuolisesta maasta; |
|
155. |
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi monivuotisen rahoituskehyksen koko alaotsakkeen 1 a virhetasoksi 2,0 prosenttia ja että tämä luku on alhaisempi kuin kahtena edellisenä vuonna, jolloin arvioitu virhetaso oli hieman yli neljä prosenttia; |
|
156. |
pitää kuitenkin valitettavana, että kahdeksassa tapauksessa, joissa edunsaaja oli tehnyt kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevan virheen, kuluilmoituksessa oli riittävät tiedot, joiden perusteella komissio, kansalliset viranomaiset tai riippumaton tarkastaja olisivat voineet ehkäistä tai havaita ja korjata virheen ennen menojen hyväksymistä; toteaa, että jos komissio olisi hyödyntänyt kaiken käytettävissään olevan tiedon, arvioitu virhetaso olisi tämän vuosikertomuksen luvun osalta ollut 0,3 prosenttiyksikköä alhaisempi; |
|
157. |
panee merkille, että edellisvuosien tapaan monet kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet liittyivät henkilöstökustannuksiin; toteaa, että myös laite- ja infrastruktuurikustannukset aiheuttivat virheitä; |
|
158. |
oli yllättynyt siitä, että unionin suuriin tutkimusinfrastruktuuriohjelmiin suorittamien maksuosuuksien ennakkotarkastukset olivat paitsi aikaa vieviä ja kalliita (esim. työvoima, matkat), niiden vaikutus virheiden ehkäisemiseen oli usein pieni; |
|
159. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin kävi läpi tarkastusasiakirjoja (työpapereita ja todentavaa aineistoa) yhteisessä tarkastustoiminnossa ja yksityisissä tilintarkastusyrityksissä ja että yhdessätoista tapauksessa sen oli tehtävä lisää tarkastustyötä, mikä johtui pääasiassa siitä, että tarvittiin lisää todentavaa aineistoa tai työpaperit olivat ristiriitaisia; |
|
160. |
on huolissaan menetelmään liittyvistä virheistä, joita tilintarkastustuomioistuin havaitsi Horisontti 2020 -ohjelman virhetason laskennan yhteydessä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan ”[j]älkitarkastusten tavoitteena on kattaa niin suuri osa hyväksytyistä kuluista kuin mahdollista, mutta kaikkien kulujen tarkastaminen on harvinaista. Virhetaso lasketaan suhteessa kaikkiin hyväksyttyihin kuluihin sen sijaan että se laskettaisiin suhteessa tosiasiallisesti tarkastettuihin kuluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että virhelaskelman nimittäjästä tulee suurempi ja virhetasoarviosta näin ollen liian alhainen. Jos havaitut virheet ovat systeemisiä, virhe ekstrapoloidaan, mikä kompensoi osittain edellä mainittua liian pientä arviota. Koska virheitä, jotka eivät ole systeemisiä, ei kuitenkaan ekstrapoloida, kokonaisvirhetasosta muodostuu joka tapauksessa liian alhainen.” (12); |
|
161. |
panee merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto laski virhetasot seitsemännelle puiteohjelmalle ja Horisontti 2020 -puiteohjelmalle:
|
|
162. |
panee merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston vuonna 2018 suoritettujen maksujen arvioitu riskinalainen kokonaismäärä maksamishetkellä oli 97,6–101,1 miljoonaa euroa ja että vuoden 2018 menojen osalta riskinalainen kokonaismäärä päättämishetkellä oli 69,1–72,7 miljoonaa euroa eli 2,21–2,33 prosenttia kaikista menoista; |
|
163. |
huomauttaa, että käsitteet ”riski maksamishetkellä” ja ”riski päättämishetkellä” otetiin käyttöön vuoden 2018 tarkastusta varten; |
|
164. |
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen havainnot (monivuotisen rahoituskehyksen alaotsakkeesta) ja komission havainnot ovat samankaltaisia; |
Varainhallinto ja sisäinen valvonta
|
165. |
huomauttaa, että seitsemännen puiteohjelman osalta kuluilmoituksiin perustuvia korvauksia koskeva horisontaalinen varauma jäi voimaan; |
|
166. |
täsmentää, että vuonna 2018 tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto hallinnoi suoraan 56:ta prosenttia (58:aa prosenttia vuonna 2017) ohjelman maksumäärärahoista ja että 44 prosenttia maksuista ohjattiin muiden toimeksiannon saaneiden elinten käyttöön; |
|
167. |
panee merkille, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto osoitti 15,05 prosenttia vuoden 2018 talousarviostaan EIP:lle ja EIR:lle InnovFin-rahoitusta varten, että Innovfinin tavoitteena on tukea tutkimusta ja innovointia rahoitusvälineiden avulla ja että EIP:lle ja EIR:lle vuonna 2018 siirretty määrä oli 472,9 miljoonaa euroa; |
|
168. |
katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen olisi tarkastettava kaikki unionin talousarviosta osarahoitettavat EIP-ryhmän ohjelmat, toimet ja hankkeet; |
|
169. |
on huolissaan siitä, että vaikka rahoituskaudelta 2007–2013 peräisin olevista 4 934 hankkeesta 4 740 on saatu päätökseen, sitoumuksia on edelleen kertyneenä (maksattamatta olevat sitoumukset) 157,3 miljoonaa euroa eikä komissio kykene ilmoittamaan, milloin maksattamatta olevat sitoumukset saadaan selvitettyä (13); |
|
170. |
painottaa huolestuneena, että Horisontti 2020 -puiteohjelman varat kohdennettiin eri jäsenvaltioiden tutkijoille erittäin epätasapainoisesti; |
|
171. |
huomauttaa, että nykyisellä ohjelmakaudella 2014–2020 määrärahoista on käytetty 64,26 prosenttia; |
|
172. |
kannustaa tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoa jatkamaan yksinkertaistamispyrkimyksiään tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 28/2018 mukaisesti vaarantamatta kuitenkaan oikeusvarmuutta ja siirtämättä jälkitarkastuksia ennakkotarkastuksiksi; |
|
173. |
katsoo, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tutkimus- ja innovointi-investointien unionin tason lisäarvon mittaamiseen; korostaa, että tutkimuksen ja innovoinnin tuloksellisuuden mittaamisen ei pitäisi perustua ainoastaan lyhyen aikavälin tuotoksiin ja rahaindikaattoreihin, vaan siinä olisi huomioitava myös tutkimuksen erityisluonne; kannustaa komissiota kehittämään tapoja, joilla suuren riskin tutkimus- ja innovointihankkeita voidaan tukea paremmin avoimuutta noudattaen; |
|
174. |
suosittelee painokkaasti, että tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto kiinnittää enemmän huomiota tutkimus- ja innovointi-investointien unionin tason lisäarvon mittaamiseen; |
HUAWEI
|
175. |
toteaa, että Huawein tytäryhtiöt hakivat unionin yhteisrahoitusta Horisontti 2020 -puiteohjelmasta; |
|
176. |
panee kuitenkin merkille, että Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ei enää rahoitettu Brasiliasta, Kiinasta, Intiasta, Meksikosta ja Venäjältä tulevia osallistujia (14); |
|
177. |
palauttaa mieliin, että Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumista ja sen tulosten levittämistä koskevissa säännöissä säännellään tulosten hyödyntämistä ja annetaan komissiolle oikeus vastustaa omistusoikeuden siirtoa tai yksinomaisten käyttölupien myöntämistä Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioitumattomaan kolmanteen maahan; |
|
178. |
panee merkille, että OLAF analysoi tässä yhteydessä tietoja väitetyistä rikkomuksista ja päätti aloittaa uuden arvioinnin; |
|
179. |
panee huolestuneena merkille vaaran, että kolmannet maat käyttävät yhteisissä tutkimushankkeissa unionin varoja tahallisesti väärin; muistuttaa, että kolmansien maiden on noudatettava rehellisyyttä ja unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevia määräyksiä samoin kuin jäsenvaltioiden; |
Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto
|
180. |
on huolestunut tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan viraston sisäisen valvonnan järjestelmät edellyttävät merkittäviä parannuksia ja komissio esitti jo toisena peräkkäisenä vuonna järjestelmää koskevan varauman; |
Suositukset
|
181. |
kehottaa tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoa
|
|
182. |
kehottaa tilintarkastustuomioistuinta käsittelemään tuloksellisuutta laajemmin vuosikertomuksessaan ja toteaa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusten olevan tältä osin arvokas tietolähde; pitää tässä yhteydessä myönteisinä ehdotuksia, jotka tehtiin talousarvion valvontavaliokunnan vieraillessa Luxemburgissa 19. marraskuuta 2019; |
Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio
|
183. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen antamien tietojen mukaan monivuotisen rahoituskehyksen alaotsakkeen 1 b ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio” maksujen osuus unionin vuotuisesta talousarviosta oli 34,8 prosenttia eli 54,5 miljardia euroa; toteaa edelleen, että tästä määrästä 30,1 miljardia euroa (55,1 prosenttia) käytettiin Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR), 9,3 miljardia euroa (17 prosenttia) koheesiorahastoon, 13,9 miljardia euroa (25,6 prosenttia) Euroopan sosiaalirahastoon (ESR) ja loput muihin toimiin; |
|
184. |
panee merkille, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ilmoitti vuodelta 2018 maksuja 39,5 miljardia euroa, joten vuodeksi 2018 hyväksyttyjen maksumäärärahojen käyttöasteeksi tulee 98,52 prosenttia, ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto ilmoitti maksujen määräksi 14,6 miljardia euroa, eli käyttöaste oli 94,42 prosenttia; |
Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen edistäminen
|
185. |
panee merkille, että keskeisten tulosindikaattoreiden osalta komissio esittää, että
|
|
186. |
huomauttaa, että yhteisiä säännöksiä vuosiksi 2014–2020 koskevaan asetukseen (asetus (EU) N:o 1303/2013 (15), 71 artikla) ei sisälly säännöksiä, joissa määriteltäisiin tulosten saavuttaminen ja kestävyys EAKR:sta tehtävien tuotannollisten investointien pysyvyyden perusteiksi; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomiot kyseisten investointien kestävyydestä (16) ja laadusta ja muistuttaa kehotuksestaan sisällyttää tulosten saavuttaminen keskeiseksi hankkeiden pysyvyyden arviointikriteeriksi, koska siten voidaan arvioida, missä määrin myönteiset taloudelliset tulokset johtuvat talouden yleisestä elpymisestä ja missä määrin unionin rahoituksesta; |
Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa
|
187. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti 220 tapahtuman otoksen, joka suunniteltiin tilastollisesti edustavaksi otokseksi monivuotisen rahoituskehyksen alaotsakkeen 1 b kaikista menoista, jotka tarkastusviranomaiset olivat tarkastaneet aiemmin; |
|
188. |
panee huolestuneena merkille, että näissä 220 tapahtumassa tilintarkastustuomioistuin yksilöi ja määritti kvantitatiivisesti 36 virhettä, joita tarkastusviranomaiset eivät olleet havainneet ja että kun otetaan huomioon tarkastusviranomaisten aiemmin havainneet 60 virhettä ja ohjelmaviranomaisten tekemät (kummaltakin ohjelmakaudelta yhteensä 314 miljoonan euron suuruiset) oikaisut, tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetasoksi 5,0 prosenttia; |
|
189. |
toteaa, että komissio ei yhdy tilintarkastustuomioistuimen arvioon kolmesta merkittävästä virheestä, jotka koskivat ohjelmakautta 2014–2020, ja kahdesta virheestä, jotka koskivat ohjelmakautta 2007–2013; panee merkille, että komissio viittaa sovellettavien kansallisten tai unionin sääntöjen erilaiseen tulkintaan, joka vaikutti laskettuun virhetasoon (17); |
|
190. |
erittelee, että pääasiallisia virhelähteitä olivat tukeen oikeuttamattomat kustannukset (37 virhettä) ja julkiset hankinnat (18) sekä olennaisten todistusasiakirjojen puuttuminen (3); |
|
191. |
panee lisäksi merkille, että tilikauden 2016–2017 loppuun mennessä rahoitusvälineisiin oli maksettu ennakkoa 2,9 miljardia euroa, josta 2,3 miljardia euroa ilmoitettiin 1. heinäkuuta 2016 ja 30. kesäkuuta 2017 välisenä aikana (17 prosenttia unionin osarahoituksena maksetusta kokonaismäärästä) ja että tästä määrästä 1,3 miljardia euroa (43 prosenttia) maksettiin lopullisille edunsaajille tilikaudella 2016–2017; |
|
192. |
pyytää komissiota tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kuka hyötyy edunsaajille vielä maksamattomalle 1,6 miljardin euron määrälle kertyvästä korosta, ja sisällyttämään jatkossa tiedon vuotuiseen raportointiinsa; |
|
193. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi maksut viiteen rahoitusvälineeseen (kaksi niistä liittyi ohjelmakauteen 2014–2020 ja kolme ohjelmakauteen 2007–2013); panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tutki näiden viiden rahoitusvälineen osalta 30 vakuutta ja 100 lainaa rahoituksen välittäjän tasolla ja havaitsi 14 tapausta, joissa lopullisille edunsaajille oli maksettu tukeen oikeuttamattomia maksuja, jotka liittyivät kolmeen sen tarkastamista välineistä; toteaa, että ne koskivat tukeen oikeuttamattomia lainoja tai tukeen oikeuttamattomia lopullisia edunsaajia taikka peruuntuneita maksuja, jotka jäsenvaltio oli virheellisesti kirjannut maksetuiksi; |
|
194. |
ottaa huomioon, että kun kansallinen ja komission valvontasykli oli saatettu päätökseen, alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto vahvisti tilikauden 2016–2017 kokonaisjäännösvirhetasoksi 1,96 prosenttia kaiken kyseisenä päivänä saatavilla olevan tarkastusevidenssin ja vireillä olevien kuulemismenettelyjen perusteella (varovainen lähestymistapa) ja alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston arvioi samalla, että vahvistettu virhetaso voisi nousta enintään 2,74 prosenttiin; |
|
195. |
panee huolestuneena merkille huomattavan eron tilintarkastustuomioistuimen ja komission virhetasoa koskevassa arviossa; |
|
196. |
panee lisäksi merkille, että komissio otti vuonna 2018 käyttöön kaksi uutta käsitettä: ”riskinalainen määrä maksamishetkellä” (18) ja ”riskinalainen määrä päättämishetkellä”; |
|
197. |
huomauttaa, että ”riskinalainen määrä maksamishetkellä” perustuu tileihin, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet vähennettyään niistä rahoitusoikaisut; toteaa, että näin ollen vaikuttaisi siltä, ettei komissiolla ole ensi käden tietoja riskinalaisesta määrästä maksamishetkellä; |
|
198. |
kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että ”riskinalainen määrä päättämishetkellä” on komission kokemukseen perustuva ekstrapolointi; |
|
199. |
pitää tässä yhteydessä hyödyllisenä palauttaa mieliin varainhoitoasetuksen 247 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdan, jonka mukaan komissio toimittaa ”johdonmukaisilla menetelmillä arvioidun unionin menojen virhetason ja arvion tulevista oikaisuista; (...)”; |
|
200. |
panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen johtopäätöksen, että useiden tarkastusviranomaisten työ on tällä hetkellä vain osittain luotettavaa, koska tarkastusviranomaisten otantamenetelmässä, niiden kirjausketjun dokumentoinnissa ja virheiden käsittelyssä on puutteita; ilmaisee myös huolensa siitä, ettei tilintarkastustuomioistuin voi luottaa komission esittämään virhetasoon, koska se perustuu menoihin, jotka eivät vielä ole käyneet läpi täyttä valvontasykliä eivätkä täsmää tilintarkastustuomioistuimen tarkastamien menojen kanssa; |
|
201. |
pitää epätyydyttävänä, että tilintarkastustuomioistuin ja komissio käyttävät eri menetelmiä antaessaan lausuntonsa rahoitustoimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; toteaa niiden siksi päätyvän jäännösvirhetason osalta eri tuloksiin: työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston ja alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston mukaan yli 2 prosenttia ja tilintarkastustuomioistuimen mukaan 5 prosenttia; pyytää tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuinta esittämään jäännösvirhetason sijasta virhetason maksamishetkellä (ennen oikaisuja), jotta parlamentin harjoittaman arvioinnin ja valvonnan laatua voidaan kehittää; |
|
202. |
huomauttaa, että lisäksi toimielinten tietoperustat ovat erilaiset: tilintarkastustuomioistuin noudattaa vuotuista lähestymistapaa, kun taas komissio kykeni varmentamaan vuonna 2018 vasta kauden 2016–2017 tilit ja noudattaa monivuotista lähestymistapaa; |
Varainhallinto ja sisäinen valvonta
|
203. |
huomauttaa, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto on esittänyt nykyisellä ohjelmakaudella 30 varaumaa 30 toimenpideohjelmasta; toteaa, että 18 varaumaa oli edelleen voimassa ohjelmakaudelta 2007–2013; |
|
204. |
toteaa alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston raportoineen vuoden 2018 lopussa, että 99 prosenttia ennakkoehtojen täyttämistä koskevista toimintasuunnitelmista oli saatu päätökseen ja että toteuttamattomien toimintasuunnitelmien määrä laski vuonna 2018 kuuteen (vuonna 2017: 8); panee huolestuneena merkille, että toteuttamattomien toimintasuunnitelmien johdosta annettiin kaksi maksujen keskeytyspäätöstä ja kaksi niiden keskeytystä koskevaa kirjettä, mikä saattaa vaikuttaa toimenpideohjelmien oikea-aikaiseen täytäntöönpanoon, ja että suurin osa näistä toimenpideohjelmista liittyy ympäristöalaan; |
|
205. |
kehottaa komissiota yksinkertaistamaan menettelyä aidosti, myös vaadittavien asiakirjojen osalta, rahoituksen saannin helpottamiseksi tarkastus- ja seurantaperiaatteita laiminlyömättä; |
|
206. |
on huolissaan siitä, että rakennerahastojen täytäntöönpano on viivästynyt ja tilanne on vielä huonompi kuin vastaavana ajankohtana edellisellä ohjelmakaudella: ottaa huomioon, että tällä hetkellä keskimääräinen käyttöaste on alle 40 prosenttia, kun se oli alle 60 prosenttia vastaavana ajankohtana ohjelmakaudella 2007–2013 (19); |
|
207. |
panee merkille, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuoden 2018 toimintakertomuksen mukaan 18 miljardia euroa EAKR:sta ja koheesiorahastosta eli 7,2 prosenttia kokonaismäärärahoista suunnitellaan tällä hetkellä toimitettavan rahoitusvälineiden kautta; |
|
208. |
pitää valitettavana, että ERI-rahastojen rahoitusvälineitä koskeva vuosikertomus vuodelta 2018 julkaistiin vasta tammikuussa 2020; panee merkille, että vuoden 2018 lopussa rahoitusvälineisiin sidotut ERI-rahastojen rahoitusosuudet olivat 16,9 miljardia euroa, rahoitusvälineisiin maksettiin ERI-rahastoista seitsemän miljardia euroa (noin 41 prosenttia) ja lopullisiin edunsaajiin investoitiin 3,7 miljardia euroa; kehottaa komissiota julkaisemaan vuoden 2019 vuosikertomuksen lokakuuhun 2020 mennessä, jotta sen havainnot voidaan sisällyttää vuoden 2019 vastuuvapausmietintöön; |
|
209. |
muistuttaa pyynnöstään antaa kansallisille tarkastusviranomaisille mahdollisuus tarkastaa unionin talousarvion piiriin kuuluvat rahoitusvälineet, vähentää rahoitusvälineiden määrää ja ottaa käyttöön tiukempia sääntöjä, jotka koskevat rahastoja hallinnoivien tahojen, myös EIP-ryhmän ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten, raportointia tuloksellisuudesta ja saavutetuista tuloksista, ja lisäämään siten avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta (20); |
|
210. |
korostaa, että unionissa ja sen ulkopuolella täytäntöönpantavien rahoitusvälineiden kannalta on välttämätöntä lisätä avoimuutta, parantaa vastuuvelvollisuutta sekä kehittää tuloksellisuutta ja kestävyyttä koskevaa raportointia; kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin talousarviosta tukea saavia rahoitusvälineitä täytäntöönpanevat kumppanit varmistavat mahdollisimman suuren avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden; |
|
211. |
korostaa, että rahoitusvälineillä voidaan täydentää avustuksia mutta avustuksia ei pitäisi korvata niillä (21); |
|
212. |
on erittäin huolissaan siitä, että maksattamatta olevien sitoumusten suma on ohjelmakauden lopussa huomattavasti suurempi kuin edellisen kauden lopussa ja saattaa siten aiheuttaa uuden maksukriisin; |
|
213. |
panee merkille, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto vahvisti tilikaudelta 2016–2017 tarkastusviranomaisten ilmoittamat jäännösvirhetasot (joissakin tapauksissa tehtyään mukautuksia, joilla ei ollut olennaista vaikutusta), ja toteaa, että virhetasot olivat olennaisuusrajan alapuolella 135 toimenpideohjelman osalta ja 29 tapauksessa niitä piti tarkistaa 2 prosentin tasoa korkeammiksi; |
|
214. |
panee lisäksi merkille, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto hyväksyi 242 kaikkiaan 258 vahvistetusta tilinpäätöksestä tilikaudelta 2017–2018; toteaa, että se jätti hyväksymättä 16 tilinpäätöstä; korostaa tässä yhteydessä, että tilintarkastustuomioistuin ei tarkastanut kyseisen ajanjakson tilejä, sillä varmennuksia ei ollut saatu päätökseen; |
|
215. |
panee merkille, että rakenne- ja koheesiopolitiikan petosaltteimmat alat olivat infrastruktuuri (34 prosenttia), ympäristö (13 prosenttia) ja tutkimus (13 prosenttia) ja että petostapaukset liittyivät hankintasääntöihin (52 prosenttia), sääntöjenvastaisiin menoihin (14 prosenttia) ja eturistiriitoihin (8 prosenttia); |
Vakavat sääntöjenvastaisuudet ja varojen väärinkäyttö jäsenvaltioissa
|
216. |
panee merkille, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston Tšekin tasavaltaa koskeva lopullinen tarkastuskertomus vuodettiin tiedotusvälineille ilman lupaa; sai tietää, että komissio toteutti unionin ja kansallisen lainsäädännön soveltamista koskevia kattavia tarkastuksia, joissa se tarkasti huolellisesti toiminnan sääntöjenmukaisuuden lisäksi sen, noudatettiinko eturistiriitoja koskevaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä; toteaa, että komissio tiedotti parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle suljetuin ovin pidetyssä kokouksessa joulukuussa 2019 alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston tarkastusten etenemisestä; kehottaa komissiota tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ja parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille uusista kehityskuluista ilman aiheetonta viivytystä ja varmistamaan havaintojen asianmukaisen seurannan; |
|
217. |
pitää valitettavina alustavia tietoja, joiden mukaan tarkastajat havaitsivat alue- ja koheesiorahastojen alalla vakavia puutteita hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnassa ja ehdottivat siksi lähes 20 prosentin rahoitusoikaisua; kehottaa komissiota arvioimaan kriittisesti, onko näissä tapauksissa kyse unionin varojen systeemisestä väärinkäytöstä; odottaa komission ottavan käyttöön asianmukaisen mekanismin puutteiden välttämiseksi tulevaisuudessa; |
|
218. |
pitää samoin valitettavina alustavia tietoja, joiden mukaan komission tarkastajat havaitsivat erittäin vakavia eturistiriitatapauksia, jotka liittyivät Tšekin tasavallan hallitukseen; on kuitenkin siinä käsityksessä, että eturistiriitoja koskevassa Tšekin kansallisessa lainsäädännössä ei ennen helmikuuta 2017 ollut säädetty julkisten varojen myöntämistä virkamiehille rangaistavaksi; panee merkille, että tähän mennessä ei ole ilmoitettu mitään vuotta 2018 koskevia menoja; odottaa komission tekevän kaikkensa saattaakseen prosessin tehokkaasti ja viipymättä päätökseen sekä toteuttavan täysimääräisesti kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet; ottaa huomioon tiedot Tšekin tasavallan hallitukseen liittyvistä eturistiriitoja koskevista vakavista huolenaiheista, jotka tulivat ilmi komission toimittamissa tarkastuksissa, ja kehottaa komissiota pitämään parlamentin ja Eurooppa-neuvoston täysin ajan tasalla tilanteesta; |
|
219. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ilmoitti parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto on kohdistanut Unkarissa kaudella 2007–2013 toteutettuihin ohjelmiin, joissa se havaitsi sääntöjenvastaisuuksia, yli 1,5 miljardin euron rahoitusoikaisut ja että tämä määrä vaikuttaa seuraaviin toimenpideohjelmiin:
|
|||||||||||||||||||||||||
|
220. |
pitää myönteisenä komission erinomaista systeemisten riskien ja virhelähteiden kartoitukseen liittyvää tarkastustyötä; panee tyytyväisenä merkille määrätyt rahoitusoikaisut; on huolissaan huomattavan pitkästä ajasta, joka sääntöjenvastaisesti maksettujen varojen takaisinperintään kuluu; kehottaa komissiota tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle yksityiskohtaisemmin systeemisiin riskeihin ja oligarkkisiin rakenteisiin liittyvistä havainnoistaan; |
|
221. |
pitää valitettavina komission tarkastajien ERI-rahastojen alalla havaitsemia vakavia puutteita hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnassa lähinnä julkisten hankintamenettelyjen valvonnan yhteydessä; |
|
222. |
muistuttaa, että kaikkiin toimenpideohjelmiin on sovellettu 10 prosentin kiinteää rahoitusoikaisua; |
|
223. |
muistuttaa, että ympäristön ja energiatehokkuuden toimenpideohjelmaan sisältyviin vesialan puitesopimuksiin on sovellettu 25 prosentin rahoitusoikaisua julkisia hankintoja koskevien sääntöjenvastaisuuksien vuoksi; |
|
224. |
muistuttaa, että alueellisen ja asutuksen kehittämisen toimenpideohjelmaan on sovellettu 10 prosentin kiinteämääräistä rahoitusoikaisua hankkeiden valinnan aikaisten puutteiden vuoksi; |
|
225. |
panee lisäksi merkille, ettei alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ole vielä ryhtynyt esivalmistelemaan sähköistä hallintoa koskevien ohjelmien päättämistä, mikä saattaa tarkoittaa lisäoikaisuja; |
|
226. |
panee huolestuneena merkille, että sääntöjenvastaisuuksien määrän perusteella Unkarin toimenpideohjelmiin liittyy systeeminen ongelma, joka on ollut olemassa vuodesta 2007 alkaen; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille ja yleisölle siitä, mikä komission oman arvion mukaan on syynä tällaiseen sääntöjenvastaisuuksien määrään; korostaa, että toimenpideohjelmien hallinnollisista virheistä määrättävä 10 prosentin kiinteämääräinen sakko ei ole pitkäaikainen ratkaisu havaittujen sääntöjenvastaisuuksien runsaaseen määrään ja että niiden määrä ei voi vähentyä, ellei käytössä ole parempia ja riittäviä valvonta- ja seurantamekanismeja; |
|
227. |
pyytää komissiota laatimaan edellä mainittuja ohjelmia varten selkeän aikataulun hankkeen alusta varojen takaisinperintään ja selittämään eri vaiheet; |
|
228. |
kysyy komissiolta, kuinka nämä takaisinperinnät sisällytetään talousarvioon, sillä ne vaikuttavat edellisen ohjelmakauden 2007–2013 ohjelmiin; |
|
229. |
muistuttaa kannattaneensa sellaisen mekanismin perustamista, jonka avulla jäsenvaltioihin, jotka eivät noudata Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, voidaan kohdistaa merkittäviä oikeudellisia ja taloudellisia seurauksia; |
Suositukset
|
230. |
kehottaa komissiota
|
|
231. |
kehottaa tilintarkastustuomioistuinta käsittelemään tuloksellisuutta laajemmin vuosikertomuksessaan ja toteaa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusten olevan tältä osin arvokas tietolähde; pitää tässä yhteydessä myönteisinä tilintarkastustuomioistuimen ehdotuksia, jotka se teki talousarvion valvontavaliokunnan 19. marraskuuta 2019 tekemän vierailun aikana; |
Luonnonvarat
Säännönmukaisuus
|
232. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi otsakkeen ”Luonnonvarat” varainhoitovuoden 2018 virhetasoksi kokonaisuutena tarkasteltuna 2,4 prosenttia, mikä ylittää yhä 2 prosentin olennaisuusrajan; |
|
233. |
korostaa, että monimutkaiset tukikelpoisuusehdot lisäävät virheriskiä maaseudun kehittämisen, markkinatoimenpiteiden, kalastuksen, ympäristön ja ilmastotoimien alalla; panee merkille, että näiden alojen osuus on noin neljännes ”luonnonvarojen” toimintalohkon määrärahoista; |
|
234. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen korkeamman riskin aloilla testaamista 156 maksusta neljäsosaan liittyi virhe ja että virheiden pääasialliset syyt liittyivät tukikelpoisuusehtoihin, hankintoja tai avustuksia koskeviin sääntöihin ja epätarkkoihin tietoihin pinta-aloista; |
|
235. |
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi Euroopan maatalouden tukirahaston, jäljempänä ”maataloustukirahasto”, suoria tukia vastaavien määrärahojen (72 prosenttia ”luonnonvaroja” koskevasta otsakkeesta) osalta virhetason olevan 2 prosentin olennaisuusrajan alapuolella; |
|
236. |
huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 95 suorasta tuesta 81 prosenttiin ei liittynyt virhettä ja että suurin osa virheistä oli liikaa suoritettuja maksuja mutta ne olivat pieniä eli alle 5 prosenttia ja johtuivat pääasiassa viljelijöiden toimittamista epätarkoista pinta-alatiedoista; |
|
237. |
korostaa, että maataloustukirahaston suorien tukien alalla aikaan saadut myönteiset tulokset johtuivat pääasiassa yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän laadusta, viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmästä, paikkatietoanalyysiin perustuvasta tukihakemuslomakkeesta ja viljelijöiden hakemusten alustavista ristiintarkastuksista; |
|
238. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan komission vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan esittämät luvut ovat yhdenmukaisia sen tarkastuspäätelmien kanssa; |
|
239. |
korostaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto teki vuonna 2018 tarkastuskäyntejä 17 todentamisviranomaisen luo ja havaitsi, että valtaosassa niissä tarvitaan parannuksia ja että näin ollen tarkastuskäyntien kohteena olleista todentamisviranomaisista suurimman osan työtä voidaan pitää vain osittain luotettavana laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmentamisen näkökulmasta ja erityisesti, että puutteita havaittiin etenkin otantamenetelmissä ja tukikelpoisuustarkastusten laajuudessa; |
Tuloksellisuus
|
240. |
panee merkille, että maaseudun kehittämistoimet oli yleisesti toteutettu suunnitelmien mukaisesti ja että jäsenvaltiot olivat tarkastaneet kustannusten kohtuullisuuden; |
|
241. |
huomauttaa, että joissakin hankkeissa yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen, kuten kertakorvausten tai kiinteämääräisen rahoituksen, käyttö voi auttaa yksinkertaistamaan hallintoa ja hallitsemaan kustannuksia; |
|
242. |
pitää valitettavana, että kansalliset viranomaiset käyttivät yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja vain vähän, vaikka ne olisivat voineet olla hyödyllisiä noin kolmasosassa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista hankkeista; panee kuitenkin merkille maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pyrkimykset auttaa jäsenvaltioita selvittämään vaikeudet ja ongelmat, joita ne kohtaavat ottaessaan käyttöön yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja; |
|
243. |
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi edelleen puutteita YMP:n yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen tulosindikaattoreiden käytössä; |
|
244. |
pitää erityisen valitettavana tilintarkastustuomioistuimen havaintoa, että lähes kolmanneksella maaseudun kehittämistoimista ei ollut merkityksellistä tulosindikaattoria yhteisessä seuranta- ja arviointikehyksessä ja että kun indikaattorit oli määritelty, ne eivät aina liittyneet kohdealojen tavoitteisiin; |
|
245. |
suosittelee, että
|
Keskeiset tulosindikaattorit
|
246. |
palauttaa mieliin, että yksi YMP:n päätavoitteista on vakauttaa viljelijöiden tulot, tukea työpaikkojen säilyttämistä ja luomista ja vauhdittaa kasvua ja investointeja koko unionin alueella; toteaa, että vähemmän kehittyneillä maaseutualueilla YMP-järjestelmällä tuetaan sen päätavoitteiden vastaisesti etupäässä suuria maanomistajia ja vain vähäisemmässä määrin pienempien tilojen maillaan työskenteleviä viljelijöitä; |
|
247. |
toteaa erittäin huolestuneena, että aikaisempien vuosien tavoin maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuoden 2018 vuotuisen toimintakertomuksen mukaan maatalouden tuotannontekijätulo vuosityöyksikköä kohden elpyi reaalisesti mutta tulot laahaavat yleisesti jäljessä palkkoihin verrattuna koko taloudessa; kehottaa komissiota suhtautumaan tähän tilanteeseen erittäin vakavasti ja pitämään mielessä viljelijöiden yleisesti jäljessä laahaavien tulojen seuraukset, etenkin vähemmän kehittyneillä maaseutualueilla; |
|
248. |
panee merkille, että unionin maaseutualueiden työllisyys on noussut kriisiä edeltävän vuoden 2008 tason yläpuolelle (67,7 prosenttia); |
|
249. |
huomauttaa, että maaseudun työllisyysasteeseen liittyvä keskeinen tulosindikaattori ei määräydy ainoastaan YMP-kertoimen perusteella; |
|
250. |
panee erittäin huolestuneena merkille, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuoden 2018 vuotuisen toimintakertomuksen mukaan YMP:n työvoima on jatkuvasti pienentynyt siten, että se oli 11 595 vuonna 2008 (1 000 vuotuista työyksikköä) ja 9 363 vuonna 2017 (1 000 vuotuista työyksikköä); |
|
251. |
panee merkille komission ilmoittaman myönteisen suuntauksen keskeisessä tulosindikaattorissa, joka liittyy sellaisen maan vähimmäisosuuteen, johon liittyy erityisiä ympäristökäytäntöjä; |
|
252. |
tähdentää kuitenkin, että komissio totesi yksiköidensä valmisteluasiakirjassa (22), että suoria tukia koskevassa asetuksessa vahvistettujen viherryttämistoimenpiteiden tavoitteista huolimatta ympäristö- ja ilmastotavoitteet eivät ole yleisesti olleet merkittävä tekijä jäsenvaltioiden täytäntöönpanovalinnoissa, että jäsenvaltiot eivät käytä tätä joustomahdollisuutta maksimoidakseen ympäristö- ja ilmastohyödyt ja että vaikuttaa siltä, että päätökset ovat perustuneet pikemminkin hallinnollisiin kysymyksiin ja maatalouteen liittyviin näkökohtiin, kuten pyrkimykseen varmistaa maatalouskäytäntöjen mahdollisimman vähäinen häiriintyminen; |
|
253. |
pitää valitettavana, että aiempien kertomusten tapaan tilintarkastustuomioistuin havaitsi jälleen puutteita tulosindikaattoreiden käytössä, tulosindikaattoreiden laadussa esiintyvät puutteet mukaan lukien (23); korostaa, että jos ehdotettu siirtyminen tulosperusteiseen YMP:hen halutaan saada aikaan, se edellyttää kattavien yhteisten tulosindikaattoreiden kehittämistä ja niiden perusteellista soveltamista; |
|
254. |
kehottaa komissiota varmistamaan, että YMP:n rahoitus on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukainen; |
|
255. |
pitää valitettavana erityisesti, että komission oli todettava, että nykyisin sovellettavien viherryttämistoimenpiteiden kokonaisvaikutukset tilanhoitokäytäntöihin sekä ympäristöön ja ilmastoon ovat epävarmoja mutta vaikuttavat melko vähäisiltä, vaikka jäsenvaltioiden välillä on vaihtelua, ja että viljelyn monipuolistamistoimenpide on lisännyt viljelykasvien monipuolisuutta noin 0,8 prosentilla viljelyalasta (24); |
|
256. |
painottaa, että YMP:n viherryttämisessä ei kyetty saavuttamaan sen alkuperäistä tavoitetta parantaa ympäristötuloksia ja että se säilyi edelleen tulotukijärjestelmänä hehtaariperusteisten tukien jatkuvuuden perusteella; muistuttaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 21/2017 mukaan tämä aiheutti nollavaikutuksen ja kaksinkertaisen rahoituksen merkittävän riskin; |
|
257. |
panee huolestuneena merkille, että maatalouden kasvihuonekaasupäästöt vähenivät huomattavasti vuodesta 1990 vuoteen 2010 mutta tämä suuntaus katkesi ja päästöt lisääntyivät vuodesta 2016 vuoteen 2017 ajankohtana, jolloin viherryttämistoimenpiteitä toteutettiin (ks. vastaus kirjalliseen kysymykseen nro 9); |
YMP:n oikeudenmukaisempi kohdentaminen
|
258. |
katsoo ehdottomasti, että suurempituloiset tilat eivät hintavaihteluista aiheutuvassa kriisissä välttämättä tarvitse samaa tukitasoa vakauttamaan maataloudesta saatavia tuloja kuin pienemmät tilat, koska ne voivat hyötyä suurtuotannon eduista, jotka todennäköisesti tekevät niistä kestäviä; katsoo, että komission olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että YMP:n varat jaetaan painotetusti siten, että hehtaarikohtaisia tukia myönnetään alenevalla asteikolla suhteessa maatilan kokoon; |
|
259. |
vaatii, että uudessa täytäntöönpanojärjestelmässä hyväksytään erityinen tuen uudelleenjakoa pienemmille maatiloille koskeva tulosindikaattori; |
|
260. |
kehottaa komissiota varmistamaan, että YMP kohdennetaan oikeudenmukaisesti aktiiviviljelijöille eikä se johda maakauppoihin, jotka hyödyttävät valikoituja poliittisia sisäpiiriläisiä, joita kutsutaan usein oligarkeiksi; kehottaa komissiota tarkastelemaan varojen kohdentamista koskevien YMP:n nykyisten sääntöjen rikkomista, kiertämistä ja niiden tahattomia seurauksia; panee merkille avoimen ja vakaan hallintojärjestelmän merkityksen ja lisäksi kehottaa komissiota lisäämään toimia petosten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi; |
|
261. |
on huolissaan äskettäisistä tiedoista, jotka koskevat väitettyjä korkean tason eturistiriitoja ja maananastuksia joissakin jäsenvaltioissa; toteaa, että maanomistuksen suhteen ennen kaikkea jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten olisi toimittava ja pantava täytäntöön tarpeelliset järjestelmät petosten ehkäisemiseksi ja välttämiseksi; korostaa, että kaikki väitteet tai epäilyt petoksista ja unionin varojen väärinkäytöstä tai huonosta hallinnosta olisi osoitettava OLAFille ja EPPOlle; panee tässä suhteessa merkille avoimen ja vakaan hallintojärjestelmän merkityksen ja lisäksi kehottaa komissiota lisäämään toimia petosten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi; |
|
262. |
panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen uudeksi täytäntöönpanomalliksi, johon sisältyy tukikaton asettaminen yhdistettynä degressiiviseen mekanismiin sen varmistamiseksi, että YMP:n varat jaetaan painotetusti siten, että hehtaarikohtaisia tukia myönnetään alenevalla asteikolla suhteessa maatilan kokoon; katsoo, että tukikaton asettaminen ja työvoimakustannusten korvaaminen ennen tukikaton asettamista eivät riitä takaamaan suorien tukien oikeudenmukaisempaa kohdentamista; kannattaa lisäksi ajatusta uudelleenjakamismekanismista; kehottaa komissiota antamaan ehdotuksen suorien tukien enimmäismäärästä, jota sovelletaan luonnolliseen henkilöön yhden tai useamman yrityksen tosiasiallisena omistajana ja edunsaajana; korostaa, että unionin tukia ei pitäisi olla mahdollista saada miljoonia tai jopa satoja miljoonia euroja saman monivuotisen rahoituskehyksen aikana; |
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan esittämät varaumat
|
263. |
hyväksyy maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan vuoden 2018 vuotuisessa toimintakertomuksessa esittämät varaumat (s. 145); |
Tšekin tasavalta
|
264. |
on huolestunut, että (25):
|
|
265. |
kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä unionin talousarvion suojaamiseksi tapauksissa, joissa sääntöjä ei noudateta, mukaan lukien aiempia tapahtumia koskevat korjaavat toimet, jos niitä edellytetään; |
|
266. |
kehottaa komissiota valvomaan tarkasti nykyistä prosessia Tšekin tasavallassa ja kiinnittämään erityistä huomiota maksuihin, jotka on suoritettu Tšekin pääministerin tai muiden Tšekin tasavallan hallituksen jäsenten suoraan tai välillisesti omistamille yrityksille; |
|
267. |
kehottaa komissiota valvomaan huolellisesti väärinkäytettyjen varojen takaisinperintää, jotta varmistetaan, että Tšekin tasavalta toteuttaa oikeudellisia toimia pannakseen täytäntöön korjaavia toimenpiteitä unionin varojen väärinkäytöstä vastuussa olevia tahoja vastaan; |
|
268. |
kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ja suurelle yleisölle välittömästi kaikista tarkastusten tuloksista noudattaen täysimääräisesti avoimuuden ja oikeusvarmuuden periaatteita, jotka kuuluvat oikeusvaltion periaatteisiin; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle, mikäli Tšekin tasavallan hallitukseen liittyvä mikä tahansa mahdollinen eturistiriita on edelleen olemassa senkin jälkeen, kun tarkastukset on virallisesti saatettu päätökseen, tai mikäli Tšekin tasavallan viranomaiset vastustavat korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa poliittisisin tai muin ei-oikeudellisin perustein; |
|
269. |
kehottaa komissiota tutkimaan tarkasti, onko Tšekin tasavallan poliittinen tilanne täysin oikeusvaltion periaatteiden mukainen, ja toteuttamaan kohtuulliset toimet oikeusvaltioperiaatteen suojelemiseksi yhtenä unionin keskeisistä periaatteista, mikäli se havaitsee, että tämä periaate on uhattuna; |
Slovakia
|
270. |
kehottaa komissiota tutkimaan tarkasti Slovakian viranomaisten elokuussa 2019 antamat vastaukset, jotka koskivat niiden toteuttamia lainsäädäntötoimenpiteitä kiinteistörekisterin oikeellisuuden ja avoimuuden parantamiseksi, petosväitteiden seurantaa, takaisinperintöjä sekä Slovakian maksajaviraston käyttöön ottamaa uutta menetelmää päällekkäisten hakemusten käsittelemiseksi; |
|
271. |
kehottaa komissiota jatkamaan tiedottamista parlamentille oikea-aikaisesti asiakokonaisuuksien kehittymisestä Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa; |
Unkari
|
272. |
panee merkille Unkarin osalta, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto toimitti OLAFin tutkimusten tulosten perusteella tarkastuksia vuosina 2015 ja 2017 ja niissä havaittiin, että vuosien 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelmassa eturistiriitojen tarkistaminen jätettiin järjestelmällisesti tekemättä hankintamenettelyissä; |
|
273. |
pitää myönteisenä, että
|
|
274. |
kehottaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastoa seuraamaan tiiviisti Unkarin tilannetta ja raportoimaan parlamentille hyvissä ajoin jatkotoimista; |
Maananastus
|
275. |
panee huolestuneena merkille, että komissio toteaa seuraavaa (26): unionin lainsäädännön mukaan tukeen oikeutettuja edunsaajia ovat ne, jotka viljelevät maata; edunsaajien ilmoittamien viljelylohkojen on oltava viljelijän käytössä tiettynä jäsenvaltion vahvistamana viitepäivänä (...); jos maa otetaan käyttöön voimatoimin, kyseessä on oikeusvaltio-ongelma ja jäsenvaltion oikeusjärjestelmän olisi toimittava; komissio voi tarvittaessa avustaa jäsenvaltiota; jotkut jäsenvaltiot ovat pyytäneet edunsaajia toimittamaan todisteet siitä, että heillä on laillinen oikeus viljellä maata; toiset eivät ole tehneet näin; tämän kysymyksen sääntely on jäsenvaltioiden tehtävä; |
|
276. |
on hyvin huolestunut vakavista väitteistä, joiden mukaan on tapahtunut maananastusta, joskus myös oligarkkisten rakenteiden avulla ja mahdollisesti hallitusten ja viranomaisten tuella joissakin jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota laatimaan korkean tason poliitikkojen eturistiriitoja koskevat yhteiset suuntaviivat; kehottaa komissiota kehittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tehokkaat oikeudelliset välineet, joiden avulla varmistetaan oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja vältetään edistämästä oligarkkisia rakenteita, jotka hyödyntävät unionin maatalousvaroja; antaa tunnustusta komission käynnistämille toimille esimerkiksi viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän parantamiseksi joissakin jäsenvaltioissa, jotta lisätään maksajavirastojen sekä tarkastusviranomaisten työn puolueettomuutta; |
|
277. |
pitää valitettavana, että komission antaman vastauksen perusteella vaikuttaa siltä, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston yksiköiden mielestä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on lähinnä jäsenvaltioiden asia; |
|
278. |
kehottaa komissiota antamaan ehdotuksen YMP:n sääntöjen muuttamiseksi siten, että vältetään tilanne, jossa unionin varoja maksetaan maasta, joka on otettu käyttöön voimatoimin, hankittu laittomasti tai vilpillisesti tai jonka omistuksesta on ilmoitettu virheellisesti, mahdollisesti tosiasiallisten omistajien, tai jos kyseessä on valtion omistuksessa oleva maa, asianomaisten julkisten elinten tietämättä; |
|
279. |
kehottaa komissiota perustamaan mekanismin, jolla varmistetaan, että viljelijöille tai edunsaajille, joita asia koskee, annetaan mahdollisuus tehdä komissiolle kantelu maananastuksesta ja että heidän on mahdollista hyödyntää asianmukaisia suojamekanismeja; |
|
280. |
kehottaa komissiota varmistamaan perinpohjaisesti, että oikeusvaltioperiaatetta noudatetaan kaikissa jäsenvaltioissa, ja varmistamaan, että oikeusjärjestelmä kykenee toimimaan riippumattomasti, jotta voidaan taata oikeustapausten riippumaton tutkinta; suhtautuu myönteisesti mahdolliseen tiukempien ehtojen soveltamiseen YMP:n rahoitukseen; |
|
281. |
kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen ja analysoimaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja politiikkoja maananastuksen torjumiseksi sekä laatimaan ohjeita parhaista käytännöistä; kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan hyviä lainsäädäntökäytäntöjä, joilla pyritään rajoittamaan maananastusta; kehottaa komissiota lisäämään toimia petosten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita yhdessä komission kanssa kehittämään asianmukaisen unionin-tason oikeudellisen välineen maananastuksen estämiseksi; |
|
282. |
palauttaa mieliin parlamentin kannan (27) viljelymaan keskittymisestä ja kehottaa painokkaasti komissiota perustamaan seurantakeskuksen tietojen keräämiseksi viljelymaan keskittymisestä ja omistuksesta kaikkialla unionin alueella; kehottaa komissiota hyödyntämään ja yhdistämään käytössään olevia järjestelmiä ja tietokantoja selvittääkseen laajempaan yritysrakenteeseen kuuluvien maatilojen tosiasialliset omistajat ja edunsaajat; panee merkille, että kehitteillä on unionin laajuinen yritysrekisteri, jossa maatiloille annettaisiin oma unionin tason yritystunniste, jotta voidaan helpommin tunnistaa YMP-varojen lopulliset saajat; |
Nuorten viljelijöiden järjestelmä
|
283. |
pitää myönteisenä, että komission Agriview-tietokannan tietojen (28) mukaan alustavista tiedoista käy ilmi, että edunsaajien kokonaismäärä kasvoi hakuvuonna 2018 noin 28 prosentilla 364 153:sta 466 006:een; toteaa, että kokonaismäärä nousi 53 prosentilla 390 miljoonasta eurosta (2017) 600 miljoonaan euroon (2018) (tiedot Agriview); |
|
284. |
pitää valitettavana tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 10/2017 sisältynyttä päätelmää, joka koski nuorten viljelijöiden tukemista maaseudun kehittämisohjelmien kautta ja jonka mukaan toimenpiteet perustuvat yleensä löyhään tarvearviointiin eikä ensimmäiseen pilariin kuuluvien maksujen ja toiseen pilariin kuuluvan nuorten viljelijöiden tuen välillä ole todellista koordinointia; |
|
285. |
kehottaa komissiota toteuttamaan jatkotoimia tilintarkastustuomioistuimen suositusten johdosta vuoden 2020 jälkeisen ohjelmakauden osalta ja etenkin hyväksymään (tai vaatimaan jäsenvaltioita määrittämään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevien säännösten mukaisesti) selkeän toimintalogiikan, jota sovelletaan maatalousalan sukupolvenvaihdoksia koskeviin toimintapoliittisiin välineisiin; ehdottaa, että toimintalogiikan olisi katettava seuraavat osa-alueet:
|
Globaali Eurooppa
Tilintarkastustuomioistuimen havainnot
|
286. |
on tyytyväinen jäännösvirhetason myönteiseen kehitykseen, joka vahvistetaan kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston tilaamissa jäännösvirhetasoa koskevissa selvityksissä (29); |
|
287. |
panee huolestuneena merkille naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston tilaaman jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen osalta, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan
|
|
288. |
panee erittäin huolestuneena merkille kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston tilaaman jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen osalta, että
|
|
289. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoi, että vuonna 2018 tarkastettujen tapahtumien määrä ei ollut riittävä virhetason arvioimiseksi, ja se teki tämän päätöksen noudattaen yleistä strategiaansa, jonka mukaan sen on vähennettävä tapahtumatarkastuksia ja luotettava osittain muiden tekemään työhön; ehdottaa tilintarkastustuomioistuimelle tarkastettavien tapahtumien lisäämistä, jotta saadaan arvio Globaalia Eurooppaa koskevan luvun virhetasosta; |
|
290. |
pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin katsoi, että vuonna 2018 tarkastettujen tapahtumien määrä ei ollut riittävä virhetason arvioimiseksi, ja se teki tämän päätöksen noudattaen yleistä strategiaansa, jonka mukaan sen on vähennettävä tapahtumatarkastuksia ja luotettava osittain muiden tekemään työhön; |
|
291. |
huomauttaa, että 58:sta tilintarkastustuomioistuimen tarkastamasta tapahtumasta 11:een liittyi virheitä ja että tilintarkastustuomioistuin havaitsi viisi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevaa virhettä, joilla oli taloudellista vaikutusta unionin talousarviosta katettavaan määrään; |
|
292. |
panee huolestuneena merkille, että virhetasoa koskevista hyvistä tuloksista huolimatta kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksensa vuodelta 2018
|
|
293. |
pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi yhteistyön puutetta kahden kansainvälisen organisaation – YK:n lastenavun rahaston ja Maailman ruokaohjelman – taholta, sillä ne eivät toimittaneet ajoissa keskeisiä perusteena olevia asiakirjoja; |
|
294. |
pitää valitettavana tilintarkastustuomioistuimen havaintoa, että havaitsematta jääneet virheet vähensivät EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston oikaisukapasiteettia koskevien vuoden 2018 lukujen luotettavuutta, sillä virheiden johdosta sen oikaisukapasiteetti oli ilmoitettu todellista suurempana, ja toteaa, että näin oli siitä huolimatta, että ennakkomaksujen takaisinperintä, peruuntuneet perintämääräykset ja kertyneet korot oli pyritty jättämään laskelmien ulkopuolelle; |
|
295. |
huomauttaa, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston vuotuiseen toimintakertomukseen vuodelta 2018 sisältyvä ensimmäinen varauma liittyy avustuksiin, joita naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto hallinnoi kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston puolesta, ja että tämän varauman soveltamisalaa tiukennettiin huomattavasti sekä vuonna 2017 että vuonna 2018, mikä johtui osittain siitä, että jäännösvirhetaso on ollut kolme vuotta peräkkäin olennaisuusrajan alapuolella; |
|
296. |
panee erittäin huolestuneena merkille, että kun otetaan huomioon jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen rajoitukset, varauman suppeutta ei ole perusteltu riittävästi; |
|
297. |
toteaa jälleen tukevansa komission multimediatoimia, joilla edistetään riippumattoman uutisoinnin tarjoamista unionin toiminnasta ja yhteistä eurooppalaista julkisuutta; on kuitenkin huolestunut tilintarkastustuomioistuimen Euronewsia koskevan nopean tilannearvion päätelmistä, joissa korostetaan, että unionin Euronewsille osoittaman rahoitustuen avoimuudessa ja sitä koskevassa vastuuvelvollisuudessa on puutteita ja että seuranta- ja arviointimekanismit eivät ole riittävän vankat; kehottaa näin ollen komissiota vastaamaan kaikkiin tilintarkastustuomioistuimen esittämiin huolenaiheisiin ja arvioimaan uudelleen Euronewsin kanssa tehtävässä yhteistyössä noudattamiaan toimintaperiaatteita; kehottaa lisäksi komissiota yleisesti lisäämään avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta multimediatoimiin käytettävien määrärahojen yhteydessä erityisesti osoittamalla eri toimille omat budjettikohtansa sekä toteuttamaan budjettikohdan käytön perusteellisen uudelleentarkastelun; |
Ulkoisen avun hallinnointia koskevat kertomukset
|
298. |
pitää jälleen kerran valitettavana, että unionin edustustojen päälliköiden laatimia ulkoisen avun hallinnointia koskevia kertomuksia ei ole liitetty kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston vuotuisiin toimintakertomuksiin vuodelta 2018, kuten varainhoitoasetuksen 76 artiklan 3 kohdassa säädetään; |
|
299. |
suhtautuu myönteisesti komission näkemykseen (30), jonka mukaan ulkoisen avun hallinnointia koskevat kertomukset voidaan jakaa parlamentin, neuvoston ja tilintarkastustuomioistuimen jäsenten ja virkamiesten keskuudessa millä tahansa tavalla (sähköpostitse, paperikopioina) eikä näihin asiakirjoihin tarvitse tutustua valvotussa huoneessa; |
Avoimuuden ja strategisen lähestymistavan lisääminen kehitysyhteistyöpolitiikassa
|
300. |
tähdentää, että varojen kokoaminen erityisrahastoihin Euroopan kehitysrahastosta (EKR), unionin talousarviosta ja muilta rahoittajilta ei saisi johtaa siihen, että kehitys- ja yhteistyöpolitiikkaan varattu rahoitus ei saavuta edunsaajia, joille se on tarkoitettu; |
|
301. |
korostaa, että kun unionin toimintapolitiikkojen toteuttamiseen kolmansissa maissa käytetään unionin talousarvion rinnalla yhä enemmän rahoitusmekanismeja, on olemassa riski, että unionin toimien vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden taso vähenevät; vaatii komissiota varmistamaan, että ulkoisen avun toimittamisen ehtona on, että avunsaajamaissa noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta ja kunnioitetaan ihmisoikeuksia; tähdentää erityisesti tarvetta taata, ettei unionin varoista tueta lasten pakkotyötä ja ettei unionin varoja käytetä sellaisten oppikirjojen tai muun opetusmateriaalin rahoittamiseen, joka kannustaa lapsia uskonnolliseen radikalisoitumiseen, suvaitsemattomuuteen, etniseen väkivaltaan tai marttyyrikuolemaan; |
|
302. |
on huolestunut, että palestiinalaiskoulujen oppikirjoista ei ole edelleenkään poistettu ongelmallista aineistoa, ja on myös huolestunut siitä, ettei koulujen oppikirjojen sisältämää vihapuhetta ja väkivaltaa edelleenkään onnistuta tehokkaasti torjumaan; vaatii, että niitä opettajien ja opetussektorin virkamiesten palkkoja, joita rahoitetaan unionin varoista PEGASEn kaltaisten mekanismien avulla, hyödynnetään rauhaa, suvaitsevuutta, rauhanomaista rinnakkaiseloa ja väkivallattomuutta koskevien Unescon normien mukaisten opetussuunnitelmien laatimisessa ja noudattamisessa, kuten unionin opetusministerit päättivät Pariisissa 17. maaliskuuta 2015 ja kuten vaadittiin myös Euroopan parlamentin 18. huhtikuuta 2018 tekemässä päätöksessä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamiseksi varainhoitovuonna 2016, pääluokka III – Komissio (31); |
|
303. |
toteaa, että komissio voi käyttää unionin varoja turvallisuustarkoituksiin nykyistä tehokkaamman kehitysyhteistyöpolitiikan aikaansaamiseksi; katsoo, että asianmukainen oikeusperusta ja rahoitettujen toimien täysi avoimuus on varmistettava; |
|
304. |
on huolestunut siitä, että turvallisuusriskien vuoksi tarkastajat eivät monissa maissa, esimerkiksi Libyassa, useinkaan pysty todentamaan, noudattavatko unionin varojen saajat tiukkoja ihmisoikeusnormeja; kehottaa komissiota varmistamaan, että EKR:stä ja unionin talousarviosta ei rahoiteta Afrikka-hätärahaston välityksellä hankkeita, joita panevat täytäntöön sellaiset hallitukset ja paikalliset joukot (puolisotilaalliset joukot), jotka ovat osallisina vakavissa ihmisoikeusloukkauksissa erityisesti Libyan ja Sudanin kaltaisissa maissa; kehottaa komissiota harkitsemaan unionin tuen keskeyttämistä, jos sen riippumattomat tarkastajat eivät voi tarkastaa unionin varojen tosiasiallista käyttöä näissä maissa; |
|
305. |
on erittäin huolissaan tavasta, jolla EU:n Afrikka-hätärahastoa käytetään Libyan rannikkovartioston rahoittamiseen ilman, että otetaan huomioon Libyassa tapahtuvia hyvin vakavia ihmisoikeusloukkauksia; |
|
306. |
pitää valitettavana, että parlamentilla on vähäinen rooli unionin Afrikka-hätärahaston valvonnassa ja hallinnoinnissa; pitää keskeisenä, että parlamentti pystyy valvomaan rahaston toimintakomitean toimintaa (32); |
|
307. |
palauttaa mieliin, että komissio voi perustaa ja hallinnoida unionin erityisrahastoja pyrkiäkseen
|
|
308. |
korostaa, että kun unionin talousarvion rinnalla käytetään yhä enemmän muita rahoitusmekanismeja unionin toimintapolitiikkojen toteuttamiseen, on riskinä, että vastuuvelvollisuus ja läpinäkyvyys vähenevät, koska raportointia, tarkastusta ja julkisen valvonnan järjestelyjä ei ole sovitettu yhteen; |
|
309. |
panee huolestuneena merkille sopimusten voimakkaan keskittymisen hyvin rajattuun määrään kansallisia kehitysvirastoja; huomauttaa, että 50 suurinta sopimusta (avustukset ja hankinnat) ja valtuutussopimukset, joita on vuodesta 2010 lähtien myönnetty kansallisille virastoille, myönnettiin vain seitsemän maan virastoille niin, että maakohtainen keskittyminen oli suurta (42 prosenttia, 25 prosenttia ja 17 prosenttia myönnettiin vastaavasti kolmelle suurimmalle edunsaajalle (33)); varoittaa uudelleenkansallistamisen vaarasta ja yhä suuremmasta vaikutusvallasta EU:n kehitys-, yhteistyö- ja naapuruuspolitiikassa, mikä on ristiriidassa unionin ulkopolitiikan tiiviimmän integrointipyrkimyksen kanssa; kehottaa komissiota saattamaan pilarin arvioinnin julkiseksi; kehottaa komissiota tarkastelemaan ja vahvistamaan tarjouskilpailu- ja sopimuksentekomenettelyjä kilpailun vääristymisen välttämiseksi näiden määrältään rajattujen voimakkaasti tuettujen kansallisten virastojen ja muiden selkeästi Eurooppa-suuntautuneiden julkisten tai yksityisten tahojen välillä; |
|
310. |
kehottaa komissiota sisällyttämään selkeitä ja läpinäkyviä ihmisoikeuslausekkeita toteutuskumppaneiden (YK:n virastot, jäsenvaltioiden kehitysvirastot) kanssa tekemiinsä rahoitusosuussopimuksiin, jotta vältetään tilanteet, joissa unioni voisi välillisesti rahoittaa ihmisoikeuksia loukkaavia hankkeita; |
Suositukset
|
311. |
kehottaa komissiota
|
|
312. |
vaatii, että yhtenä tärkeänä kriteerinä komission priorisoidessa ulkoista apua olisi oltava oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen vastaanottajamaassa; vaatii, että komissio tarkistaa huolellisesti, miten kolmannet osapuolet ovat käyttäneet unionin varoja, jotta varmistetaan, että varoja ei osoiteta minkäänlaisen terroristisen aatteen tai terrorismin muodon ja/tai uskonnollisen ja poliittisen radikalisoinnin rahoittamiseen eikä liitetä sellaiseen; |
Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 35/2018: Valtiosta riippumattomien järjestöjen toteuttaman EU-rahoituksen avoimuus: lisätoimia tarvitaan
|
313. |
panee merkille riippumattomien kansalaisjärjestöjen keskeisen roolin unionin alueella ja sen ulkopuolella; toteaa, että kansalaisyhteiskunnan panoksella on ratkaisevan tärkeä merkitys kaikkialla maailmassa ihmisoikeuksien edistämisessä ja puolustamisessa, kehityksen edistämisessä ja demokratian suojelemisessa sekä humanitaarisen avun toimittamisessa; ottaa huomioon, että jotkut näistä järjestöistä toimivat hyvin vaikeissa tai vaarallisissa olosuhteissa tai alueilla, joilla niiden panos on välttämätön, ja edistävät sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä sekä varmistavat koulutuksen ja terveydenhuollon saatavuuden sekä edistävät ympäristönsuojelua ja korruption torjuntaa; |
|
314. |
ottaa huomioon, että komissio toteuttaa 1,7 prosenttia unionin talousarviosta ja 6,8 prosenttia EKR:n talousarviosta kansalaisjärjestöjen toimien välityksellä; |
|
315. |
kehottaa komissiota ehdottamaan sellaista yhdenmukaistettua kansalaisjärjestöjen määritelmää, joka on sopusoinnussa jäsenvaltioiden lainsäädännön kanssa; |
|
316. |
huomauttaa, että avoimuus on yksi varainhoitoasetuksessa vahvistetuista budjettiperiaatteista; toteaa, että sen mukaan komission on asetettava asianmukaisella tavalla ja ajoissa saataville tiedot unionin varojen saajista; |
|
317. |
on tietoinen, että vastaavat puutteet, joiden on raportoitu koskevan kansalaisjärjestöjä, ovat merkityksellisiä kaikkien unionin varojen saajien, kuten yksityisyritysten ja viranomaisten, kannalta; |
|
318. |
korostaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi kansalaisjärjestöjen käyttämien unionin varojen yhteydessä viisi tekijää, joiden kohdalla komissio ei ole riittävän avoin:
|
|
319. |
panee merkille, että suurin osa tilintarkastustuomioistuimen suosituksista on jo otettu huomioon varainhoitoasetuksessa, sellaisena kuin se on hyväksytty vuonna 2018, ja että komissio on jo pannut täytäntöön suurimman osan tilintarkastustuomioistuimen suosituksista; kehottaa komissiota keskittymään niiden suositusten täytäntöönpanemiseen, joita olisi sovellettava kaikkiin unionin varojen saajiin varainhoitoasetuksen ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisesti; |
|
320. |
kehottaa komissiota kehittämään pikaisesti ohjeita ja tiukkoja kriteerejä kansalaisjärjestöjen tunnistamiseksi sen kirjanpitojärjestelmässä sekä hakijoiden itse ilmoittamien tietojen varmentamiseksi; |
|
321. |
panee merkille, että jokaisella pääosastolla on erilainen rekisteröintijärjestelmä unionin rahoituksen hakijoille; kehottaa komissiota luomaan keskitetyn portaalin, jotta varmistetaan varainhoidon avoimuuden järjestelmässä olevien tietojen johdonmukaisuus, ja esittämään kriteerit ja suuntaviivat kansalaisjärjestöjen ja muiden edunsaajaluokkien määrittelemiseksi; |
|
322. |
kehottaa komissiota sulkemaan pois hakijoiden joukosta kansalaisjärjestöt tai mitkä tahansa muut hakijat, jotka toistuvasti tai tarkoituksellisesti esittävät virheellisiä ilmoituksia aiempiin kokemuksiin liittyvistä virheistä, ja tarkistamaan ne perusteellisemmin; |
|
323. |
suhtautuu myönteisesti uusiin varainhoitoasetuksiin sisältyviin yksinkertaistamistoimiin, kuten pilareihin perustuvan ennakkoarvioinnin käyttöönottoon, ja kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että sovellettavia varainhoitoasetuksen sääntöjä tulkitaan eri yksiköissä yhdenmukaisesti, erityisesti kun on kyse avustusten edelleen myöntämisestä, ottaen huomioon alakohtaiset erikoispiirteet; |
|
324. |
pyytää komissiota yhtenäistämään varainhoidon avoimuuden järjestelmässä julkaistuja tietoja ja parantamaan niiden tarkkuutta sekä varmistamaan, että kaikki unionin kanssa sopimussuhteessa olevat edunsaajat ja myönnetty rahoituksen määrä julkistetaan vuoden 2021 puoliväliin mennessä; |
|
325. |
pitää valitettavana, ettei komissio tarkistanut, antavatko Yhdistyneiden kansakuntien elimet tietoja unionin rahoituksen turvin myönnetyistä avustuksista; vaatii komissiota toteuttamaan nämä tarkistukset johdonmukaisesti; |
|
326. |
pyytää komissiota parantamaan kerättäviä tietoja mahdollistamalla se, että avustusten eri hallinnointijärjestelmissä voidaan kirjata kaikkien unionin kanssa sopimussuhteessa olevien edunsaajien saama rahoitus eikä vain johtavan edunsaajan saama rahoitus, jotta tiedot olisivat analysoitavissa ja käsiteltävissä, ja suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti uuden tiedonhallintajärjestelmä OPSYSin tulevaan käyttöönottoon unionin ulkoisen rahoituksen yhteydessä; |
|
327. |
toistaa komissiolle esittämänsä kiireellisen pyynnön panna täytäntöön sekä unionin tuomioistuimen (35) että pysyvän välitystuomioistuimen (36) päätökset ja tunnustaa kaikilta osin kansainvälisen hallinnointiryhmän (IMG) asema kansainvälisenä järjestönä; |
|
328. |
pyytää komissiota tiedottamaan toteutetuista toimenpiteistä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle mahdollisimman nopeasti; |
Turvallisuus ja kansalaisuus
Tilintarkastustuomioistuimen havainnot
|
329. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että kolmantena peräkkäisenä vuonna tilintarkastustuomioistuin sisällytti vuosikertomukseensa erillisen turvallisuutta ja kansalaisuutta käsittelevän luvun; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen havainnoissa ei esitetä erillistä virhetasoa tälle menoalalle, sillä sen osuus unionin kokonaistalousarviosta on vain noin 2 prosenttia; |
|
330. |
huomauttaa, että yleinen ja poliittinen kiinnostus tähän alaan on paljon suurempi kuin sen osuus määrärahoista; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan, että se tarkastaisi lisää toimia, ja esittämään turvallisuutta ja kansalaisuutta koskevan luvun arvioidun virhetason; |
|
331. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan unionin varojen käyttöä on edelleen mahdollista parantaa tällä ohjelmakaudella varmistamalla, että jäsenvaltiot korvaavat toimet vasta, kun kaikki maksamisen edellytykset täyttyvät, tai että sopimuksia tehdään vasta, kun kaikki valinta- ja sopimuksentekoperusteet on arvioitu asianmukaisesti ja johdonmukaisesti; |
|
332. |
panee merkille, että jäsenvaltioiden AMIF-ja ISF-rahastoja koskevien kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoaste on noussut merkittävästi; on kuitenkin huolestunut siitä, että käyttämättömien varojen määrä kasvaa edelleen, mikä saattaa lisätä kansallisiin viranomaisiin kohdistuvaa painetta ohjelmien päättymisen lähestyessä; |
|
333. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa, joka koski AMIF- ja ISF-rahastojen kansallisten ohjelmien toteuttamisesta vastaavien viranomaisten hallinto- ja valvontajärjestelmiä seitsemässä jäsenvaltiossa (37), kävi ilmi, että niillä oli yleisesti ottaen käytössään riittävästi valvontaa vastatakseen asetusten vaatimuksiin mutta joitakin puutteita havaittiin (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus vuodelta 2018, 8.10 kohta); toteaa, että sama koski avustushakemusten arviointia ja maksupyyntöjen hyväksymistä koskevien muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston sisäisiä menettelyjä (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus vuodelta 2018, 8.13 kohta); |
|
334. |
kehottaa komissiota varmistamaan, että se hyödyntää maksupyyntöihin kohdistuvissa hallinnollisissa tarkastuksissa järjestelmällisesti kaiken avustuksensaajilta vaatimansa aineiston, jotta se voi tarkistaa avustuksensaajien järjestämien hankintamenettelyiden laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden kunnolla; |
|
335. |
kehottaa komissiota ohjeistamaan AMIF- ja ISF-rahastojen kansallisista ohjelmista vastaavia jäsenvaltioiden viranomaisia siten, että nämä tarkastavat riittävällä tavalla rahastojen avustusten saajien järjestämien hankintamenettelyiden laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden suorittaessaan avustustensaajien esittämien maksupyyntöjen hallinnollisia tarkastuksia; |
|
336. |
panee huolestuneena merkille, että tuloksellisuuden osalta tilintarkastustuomioistuin toteaa vuotta 2018 koskevassa vuosikertomuksessaan (8.19 ja 8.20 kohta), että jäsenvaltiot eivät aina käyttäneet asianmukaisia indikaattoreita hanketasolla ja että tämän vuoksi rahoitettujen hankkeiden vaikutusta ei voitu mitata tarkasti; |
Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston vuotuinen toimintakertomus 2018
|
337. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio painottaa sellaisen jäsennellyn unionin uudelleensijoittamisjärjestelmän perustamista, joka tarjoaa kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille laillisen ja turvallisen väylän unioniin; |
|
338. |
pitää valitettavana, että joidenkin unionin yhteisrahoittamien hotspot-alueiden nykytilanne ei vastaa parhaita käytäntöjä ja normeja etenkään elintarvikkeiden ja terveydenhuollon osalta; |
|
339. |
pitää valitettavana, ettei muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto vahvistanut yhtään keskeistä tulosindikaattoria, joka koskisi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia muuttajia ja erityisesti muuttajalapsia ja muuttajanaisia ja -tyttöjä, jotta voitaisiin ehkäistä ja torjua hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa; pitää valitettavana säilöönoton järjestelmällistä käyttöä; |
Varaumat
|
340. |
pitää valitettavana, että Saksassa vuodesta 2013 lähtien havaittujen ongelmien korjaaminen on kestänyt niin kauan, kun otetaan huomioon, ettei varauman soveltamisala ole kovin laaja; |
|
341. |
on huolissaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä havaituista merkittävistä puutteista, joiden vuoksi oli perusteltua esittää maineeseen liittyvä varauma; |
|
342. |
panee merkille muuttoliike- ja sisäasioiden kehittämisen pääosaston pääjohtajan pääosaston vuoden 2018 vuotuisessa toimintakertomuksessa esittämät varaumat (s. 108); |
Suositukset
|
343. |
suosittelee, että
|
Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 20/2019: EU:n rajavalvontaa tukevat tietojärjestelmät – tehokas väline, mutta tietojen ajantasaisuuteen ja täydellisyyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota
|
344. |
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan sen tarkastamat jäsenvaltioiden järjestelmät oli yleisesti ottaen suunniteltu hyvin edistämään rajatarkastuksia ja tarkastuksen kohteena olleet jäsenvaltiot (38) noudattivat yleensä sovellettavaa lainsäädäntökehystä; |
|
345. |
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan nro 20/2019, että
|
|
346. |
kehottaa komissiota
|
Erityiskertomus nro 24/2019: Muuttajien turvapaikka-, siirto- ja palauttamismenettelyt: Aika puuttua tehokkaammin tavoitteiden ja tulosten välisiin eroihin
|
347. |
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan nro 24/2019, että
|
|
348. |
kehottaa komissiota ja virastoja
|
|
349. |
kehottaa komissiota
|
Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)
|
350. |
panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset, joiden mukaan raportoidussa arviossa liikkeelle saaduista investoinneissa ei oteta huomioon sitä, että joillakin ESIR-rahaston toimilla korvattiin muita EIP:n toimia ja unionin rahoitusvälineitä, eikä sitä, että osa ESIR-rahaston tuesta käytettiin hankkeisiin, joita olisi eri ehdoin voitu rahoittaa muista julkisista tai yksityisistä rahoituslähteistä; |
|
351. |
pitää valitettavina tilintarkastustuomioistuimen havaintoja, joissa todetaan, että vaikka EIP pystyi ESIR-rahaston tuen ansiosta nelinkertaistamaan korkeamman riskiprofiilin lainanantotoiminnan vuoteen 2014 verrattuna, näiden sopimuksin vahvistettujen rahoitustoimien arvo oli kuitenkin odotettua pienempi; |
|
352. |
yhtyy tilintarkastustuomioistuimen seuraaviin suosituksiin:
|
|
353. |
katsoo näin ollen, että eri alojen syvällisemmät alustavat tarvearvioinnit ovat ensisijaisen tärkeitä i) eri jäsenvaltioissa tai alueilla vallitsevien investointivajeiden ja -esteiden havaitsemiseksi, ii) markkinoiden toimintapuutteiden luonteen ja laajuuden arvioimiseksi riittävällä tavalla ja iii) asianmukaisimpien lähestymistapojen / ohjelmien suunnittelemiseksi näiden investointivajeiden pienentämiseksi; |
|
354. |
kehottaa laatimaan objektiivisen katsauksen ESIR-hankkeiden täydentävyydestä ja lisäarvosta sekä niiden johdonmukaisuudesta suhteessa unionin politiikkaan tai muihin EIP:n toimiin, jotta niistä tulisi enemmän politiikkalähtöisiä kuin kysyntälähtöisiä; |
|
355. |
muistuttaa tarpeesta tarjota selkeää ja helposti saatavilla olevaa tietoa ESIRin kautta rahoitettujen hankkeiden taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista ja lisäarvosta; korostaa, että kaikkien ESIR-rahastosta tuettujen hankkeiden täydentävyyden arviointi olisi dokumentoitava asianmukaisesti; |
Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 15/2019: Vuoden 2014 henkilöstöuudistuspaketin täytäntöönpano komissiossa: suuria säästöjä, mutta myös seurauksia henkilöstölle
|
356. |
pitää valitettavana, että komissio ei toimita vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tarkkoja tietoja työuupumustapauksista; panee kuitenkin merkille, että komissio on ottanut käyttöön ”fit at work” -strategian, johon sisältyy poissaolojen ja niiden syiden analysointiin tarkoitettu terveydenseurantaväline, poissaolojen tehokkaaseen hallintaan tähtääviä toimenpiteitä sekä uusi lääketieteellinen valvontayksikkö (39); katsoo näin ollen, että komissiolla on käytössään kaikki tarvittavat välineet havaita työuupumustapauksia, puuttua niihin, seurata niitä ja raportoida niistä sekä erottaa ne pitkäaikaisista sairauspoissaoloista; kehottaa komissiota toimittamaan vastuuvapausmenettelyn yhteydessä parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle tiedot työuupumistapauksista; pitää tässä yhteydessä valitettavina jatkotoimista annettuja komission vastauksia, sillä se vaikuttaa perustelevan naisten korkeammat sairauspoissaololuvut ja pitkäaikaista poissaoloa koskevat luvut erinäisillä erityisesti naisille tyypillisillä vakavilla sairauksilla sekä yhteiskunnallisilla suuntauksilla, joille on ominaista, että naiset kantavat yleensä suuremman vastuun perhevelvoitteista, kuten sairaiden lasten ja läheisten hoitamisesta (40); |
|
357. |
on huolestunut ostovoimapariteettiin liittyvästä yhä kasvavasta ongelmasta, josta Luxemburgiin sijoittuneet unionin virkamiehet kärsivät; panee merkille AIRINCin (41) komission pyynnöstä tekemään selvitykseen sisältyvät havainnot, jotka vahvistavat pariteettiongelman ja joiden mukaan tämä ero on 10,5 prosenttia (ylittäen henkilöstösäännöissä vahvistetun 5 prosentin kynnysarvon), mikä johtuu pääasiassa elinkustannuksista Luxemburgissa; toteaa, että komissio ei kykene antamaan korjauskerroinasian kattavaa lainsäädäntöehdotusta, ennen kuin palkkojen mukauttamismenetelmää koskeva kertomus, joka on määrä antaa 31. maaliskuuta 2022, on valmis; kehottaa komissiota kuitenkin sillä välin arvioimaan AIRINCin raporttiin sisältyvien tilapäisten kohdennettujen toimenpiteiden, varsinkin asumiskorvausjärjestelmän käyttöönoton, toteutettavuutta ja laajuutta; |
|
358. |
panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset vuoden 2014 henkilöstöuudistuspaketista (42); panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen suositukset ja sen, että komissio on valmis hyväksymään ne; tukee talousarvion valvontavaliokunnan kantaa (43) tähän asiaan; pitää valitettavana vuoden 2014 uudistuspaketin hyvin kielteisiä vaikutuksia erinäisiin keskeisiin henkilöresursseihin liittyviin näkökohtiin unionin toimielimissä ja näin ollen toimielinten houkuttelevuuteen työnantajana, ja toteaa, että kaikki tämä johtuu vain kyseenalaisten säästöjen tavoittelemisesta; varoittaa vakavista seurauksista, joita hallintomäärärahojen leikkaamisella tai henkilökunnan vähentämisellä saattaa tulevaisuudessa olla unionin hallinnon kannalta ja unionin politiikkojen täytäntöönpanon kannalta; |
|
359. |
muistuttaa komissiota vuoden 2017 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä esittämästään pyynnöstä toteuttaa perusteellinen ja ajantasainen analyysi avokonttoreiden vaikutuksista (44); ottaa huomioon tiedonannon ”The workplace of the future in the European Commission” (45), ja suhtautuu myönteisesti erityisesti periaatteeseen, jonka mukaan asianomaisen henkilöstön olisi voitava osallistua uuden työympäristön koko suunnittelu- ja toteutusprosessiin; pitää valitettavana, että tiedonannossa vahvistettu henkilökunnan hyvinvoinnin käsite ei sisällä psyykkisiä seikkoja, kuten ahdistus, stressi tai uupuminen, joiden tapauksessa työympäristöllä keskeinen merkitys; painottaa sellaisen yleisen analyysin tarvetta, joka toimisi perustana tapauskohtaiselle arvioinnille ennen komissiossa tehtäviä tulevia merkittäviä työtilajärjestelyjä, ja toteaa, että asianomaisten henkilöstön jäsenten olisi aina voitava olla mukana tässä prosessissa; |
Hallinto
Tilintarkastustuomioistuimen havainnot
|
360. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena tarkasteltuna, että hallintomenojen virhetaso ei ollut olennainen; |
|
361. |
on hyvin huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi henkilöstön perhelisien hallinnoinnissa aiempia vuosia enemmän sisäiseen valvontaan liittyviä puutteita ja piti valitettavana, että henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimisto (PMO) ei valvonut riittävästi, että henkilökansiot päivitettiin oikein ja nopeasti, jotta ne muodostaisivat virheettömän perustan palkkojen ja lisien laskemiselle; |
|
362. |
on erittäin huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita hankintamenettelyissä, jotka komissio järjesti parantaakseen ihmisten ja tilojen turvallisuutta, mutta panee merkille, että puutteet johtuivat pääasiassa sopimusten tekemisen kiireellisyydestä; |
|
363. |
kehottaa komissiota panemaan täytäntöön nykyistä avoimemman nimittämismenettelyn kaikkien tehtävien, erityisesti johtotehtävien, osalta; kehottaa komissiota selventämään aikaisempaa nimittämismenettelyä, joka oli avoimuudeltaan ja vastuuvelvollisuudeltaan puutteellinen; |
|
364. |
kehottaa komissiota parantamaan mahdollisimman pian lakisääteisten perhelisien hallinnointiin käyttämiään järjestelmiä suorittamalla useammin henkilöstön jäsenten henkilökohtaisen tilanteen tarkastuksia ja vahvistamalla johdonmukaisuustarkastuksia, joissa varmistetaan, onko muista lähteistä saadut lisät ilmoitettu oikein, erityisesti silloin kun perhe-etuuksien järjestelmiä uudistetaan jäsenvaltioissa; |
|
365. |
panee merkille, että sukupuolten tasa-arvon tila on jatkuvasti parantunut henkilöstön jäsenten keskuudessa; muistuttaa, että johtotehtävissä miehet ja naiset eivät ole vielä yhtäläisesti edustettuina; |
|
366. |
huomauttaa, että kirjallisten vastausten mukaan 10 jäsenvaltiota oli merkittävästi aliedustettuina palkkaluokissa AD5–AD8; toteaa, että kyseiset jäsenvaltiot olivat: Tanska, Saksa, Irlanti, Ranska, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Suomi ja Ruotsi; panee huolestuneena merkille, että toimielinten virat eivät ehkä ole niin houkuttelevia tietyistä jäsenvaltioista kotoisin olevien virkamiesten näkökulmasta, minkä vuoksi on vaikeaa tasapainottaa maantieteellisiä eroja; |
|
367. |
panee merkille, että avoimuusrekisteristä on poistettu yhä suurempi määrä yhteisöjä, mutta huomauttaa kuitenkin, että on tärkeää huolehtia avoimuusrekisteristä poistettujen yksityishenkilöiden ja oikeushenkilöiden seurannasta; kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota avoimuusrekisterissä olevien yhteisöjen validointiin ja otantaan perustuviin tarkastuksiin ja toteaa, että niihin tarvitaan lisää resursseja; |
|
368. |
kehottaa komissiota toteuttamaan arvioinnin, jossa tarkastellaan uudelleen väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevia jo käytössä olevia sisäisiä mekanismeja, muun muassa kaikkien henkilöstön jäsenten tietoisuuden lisäämistä ja ilmoituksia vastaanottavien johtohenkilöiden koulutusta koskevia säännöksiä; kehottaa kaikkia unionin toimielimiä yhdenmukaistamaan henkilöstöään koskevat säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi; |
Komission jäsenten toimintasäännöt
|
369. |
palauttaa mieliin, että parlamentille ilmoitettiin vuonna 2018, että komission pääsihteeri oli harkinnut mahdollisuutta tarjota komission jäsenille näiden toimikauden päättyessä uusia käytännön palveluja (työhuoneita, tietotekniikkaa, kuljettajia) kompensoidakseen toimintasääntöihin sisällytettyjä jäsenten karenssiaikaa koskevia tiukempia määräyksiä; |
|
370. |
panee merkille, että vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen nro 64, joka liittyi talousarvion valvontavaliokunnan 5. joulukuuta 2019 pidetyn kuulemistilaisuuden valmisteluun, komission jäsen Hahn totesi seuraavaa:
”Entiset komission jäsenet ja erityisesti entiset puheenjohtajat ovat edelleen unionin lähettiläitä, sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. Useimmat heistä puolustavat ja edistävät edelleen unionin saavutuksia toimikautensa päätyttyäkin esimerkiksi, kun heidät kutsutaan puhumaan konferensseihin tai osallistumaan julkisiin keskusteluihin Euroopasta ja komission roolista. Kansallisten hallintojen ja muiden toimielinten vastaavien järjestelyjen mukaisesti komissio päätti 30. lokakuuta 2019 pitämässään kokouksessa antaa entisille komission puheenjohtajille mahdollisuuden hoitaa edustustehtäviä asianmukaisella tavalla toimikauden päätyttyä. Siksi entisten puhemiesten olisi voitava saada käyttöönsä tietyt hyvin rajalliset resurssit, esimerkiksi logistista tukea, kuten työhuone, ja tiettyä muuta apua. Entiset komission jäsenet saavat logistisena tukena yhteiskäytössä olevan toimiston, ja heille annetaan komission viestintämateriaalia. Tämä velvollisuus mainitaan jo toimintasääntöjen 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä (...)”; |
|
371. |
katsoo, että komission olisi tehtävä erityisneuvonantajiensa asemasta avoimempi ja määriteltävä selkeästi näiden työt ja tehtävät ja toimitettava parlamentille kaikki tiedot 30. lokakuuta 2019 tekemänsä päätöksen kustannuksista; |
|
372. |
muistuttaa komissiota siitä, että komission jäseniin sovelletaan avoimuusvaatimuksia, kun he järjestävät kokouksia organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa, ja toteaa, että täysi avoimuus on jäsenten ja heidän kabinettiensa jäsenten velvollisuus ja että he voivat tavata ainoastaan avoimuusrekisteriin rekisteröityjä organisaatioita ja itsenäisiä ammatinharjoittajia ja että heidän on julkistettava tiedot tällaisista kokouksista komission päätöksen 2014/839/EU (46) nojalla; |
|
373. |
kehottaa komissiota varmistamaan, että karenssiajan jälkeen entiset komission jäsenet eivät enää saa komission 30. lokakuuta 2019 tekemän päätöksen mukaisesti tarjottavia palveluita ja etteivät he myöskään saa enää käyttää entisiä palveluja heidän ottaessaan vastaan uuden tehtävän; |
|
374. |
korostaa, että entisten komission jäsenten on toimikautensa päätyttyä edelleen noudatettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä SEUT-sopimuksen 245 artiklan mukaisesti; |
|
375. |
kehottaa komissiota panemaan täytäntöön sekä komission että sen virastojen osalta pyöröovi-ilmiötä koskevat toimintasääntöjen nykyiset oikeudellisesti sitovat säännöt; |
Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)
|
376. |
huomauttaa, että Euroopan syyttäjänvirastosta (EPPO) annetun asetuksen 3 artiklan mukaan EPPO perustetaan Euroopan unionin elimenä, kun taas vuoden 2020 talousarviossa EPPO esitetään komissiota koskevan pääluokan alle kuuluvana virastona; on huolestunut siitä, että tämä tilanne ei takaa asianmukaisesti EPPOlta edellytettyä riippumattomuutta, ja kehottaa komissiota esittämään EPPO talousarviossa tulevaan otsakkeeseen 7 (hallinto) kuuluvana elimenä yhdessä muiden elinten ja toimielinten kanssa sen sijaan, että se esitettäisiin tulevaan otsakkeeseen 2 (komissio) kuuluvien oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen kanssa; pyytää komissiota ottamaan huomioon EPPOn toimielimille esittelemät uudet asiat ja vireillä olevat asiat realistisen talousarvion ja henkilöstötaulukon laatimiseksi; on hyvin huolestunut siitä, että nykyinen talousarviosuunnitelma estää saattamasta EPPOa täysin toimintakykyiseksi marraskuuhun 2020 mennessä; |
Eurooppa-koulut
|
377. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti Eurooppa-koulujen varainhoitoasetuksen mukaisesti koulujen konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, keskustoimiston tilit sekä kahden Eurooppa-koulun (Bergen ja Varese) sisäisen valvonnan järjestelmät (palvelukseenotto, hankinnat ja maksut); panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti koulujen ulkoisen tarkastajan työn, johon kuului seitsemän koulun tilien ja sisäisen valvonnan järjestelmien tarkastaminen ennen konsolidointia; |
|
378. |
pitää erittäin valitettavana, ettei tilintarkastustuomioistuin kyennyt vahvistamaan, että koulujen varainhoito vuonna 2018 olisi ollut varainhoitoasetuksen, sen soveltamissääntöjen ja henkilöstösääntöjen mukaista; |
|
379. |
panee erityisesti merkille, että keskustoimiston ja kahden valitun koulun sisäisen valvonnan järjestelmiä koskevassa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa paljastui puutteita valvontaympäristössä, maksujärjestelmissä, hankintamenettelyissä ja palvelukseenottomenettelyjen dokumentoinnissa; panee myös merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että koulut eivät noudattaneet henkilöstön palvelukseenottoa koskevia sääntöjä; |
|
380. |
hyväkyy tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessaan esittämät Eurooppa-kouluja koskevat keskeiset suositukset ja kehottaa johtokuntaa, keskustoimistoa ja kouluja erityisesti ryhtymään välittömästi toimiin niiden kirjanpitomenettelyissä ja maksujärjestelmässä havaittujen puutteiden korjaamiseksi; kehottaa niitä tarjoamaan edelleen koulutusta ja tukea tilinpäätöksen laatimiseen osallistuville; |
|
381. |
muistuttaa parlamentin kannasta, jonka mukaan on tarpeen toteuttaa kiireellisesti Eurooppa-koulujärjestelmän kattava tarkastelu; kehottaa komissiota Eurooppa-koulujen johtokunnan jäsenenä ja myös niiden merkittävimpänä tukijana tarjoamaan Eurooppa-kouluille ohjausta ja tukea nykyisen hallintorakenteen puitteissa mutta myös seuraamaan tilintarkastustuomioistuimen ja komission sisäisen tarkastuksen suositusten täytäntöönpanoa; |
|
382. |
kehottaa Eurooppa-kouluja parantamaan palvelukseenottoa, hankintoja ja maksumenettelyjä ja kehottaa tiedottamaan parlamentille asian etenemisestä 30. kesäkuuta 2020 mennessä; |
|
383. |
on hyvin huolestunut Eurooppa-koulujen esteettömyyttä vammaisten lasten kannalta käsitelleen kansalaisjärjestö Human Rights Watchin raportin (47) sisällöstä, jossa korostetaan, että ongelmia esiintyy edelleen ja ettei vammaisille lapsille ole tarjolla täysin osallistavaa koulutusta; |
|
384. |
kehottaa Eurooppa-kouluja sitoutumaan osallistavan opetuksen tarjoamiseen sekä toimintalinjoissaan että käytännön toiminnassaan; |
|
385. |
kehottaa komissiota Eurooppa-koulujen tärkeimpänä rahoittajana ja vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanosta unionissa vastuussa olevana toimielimenä varmistamaan, että tarvittavat uudistusprosessit toteutetaan; |
Kokemukset vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä
|
386. |
on huolissaan siitä, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmakauden alku saattaa viivästyä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen tavoin; panee merkille, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman soveltamisala muotoiltiin, ennen kuin uudesta monivuotista rahoituskehystä koskevasta ehdotuksesta oli ilmoitettu; kehottaa jäsenvaltioita ja neuvostoa keskustelemaan painopisteistä ja strategiasta ja hyväksymään ne voidakseen aloittaa neuvottelut parlamentin kanssa mahdollisimman pian; |
|
387. |
katsoo, että julkisista talousarvioista on päätettävä vasta, kun on asetettu selkeät poliittiset tavoitteet ja suunniteltu täsmälliset toimintapolitiikat; |
|
388. |
pyytää komissiota varmistamaan, että unionin rahoitussuunnittelussa ohjelmakaudeksi 2021–2027 otetaan asianmukaisesti huomioon kaikki myöhemmin määritettävä tavoitteet; korostaa parlamentin ehdotusta sisällyttää monivuotiseen rahoituskehykseen uusia painopisteitä ja mahdollistaa jousto sen sisällä ennakoimattomien tapahtumien käsittelemiseksi; |
|
389. |
kehottaa komissiota selventämään uuden monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen keskeisiä oletuksia kattavassa rahoitussuunnitelmassa; panee merkille, että tällaisen suunnitelman päätarkoituksena olisi asettaa ohjelmakauden 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen luvut asianmukaiseen taloudelliseen ja rahoitusta koskevaan asiayhteyteen; |
|
390. |
toistaa huolensa siitä, että mahdollinen viivästyminen vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja sen täytäntöönpanemiseksi tarvittavan oikeusperustan hyväksymisessä voi johtaa siihen, että unionin meno-ohjelmien täytäntöönpano viivästyy jälleen uuden ohjelmakauden alussa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet uuden ohjelmakauden sujuvan käynnistymisen varmistamiseksi; |
|
391. |
katsoo, että laadukkaat tiedot voisivat nopeuttaa – ja parantaa – päätöksentekoa; |
|
392. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio suoritti ohjelmakauden 2014–2020 kaikki keskeiset ohjelmat kattavan menojen uudelleenarvioinnin ja että tämän arvioinnin tarkoituksena oli yhdistää strateginen tarkastelu (jossa keskityttiin pääasiassa ohjelmien priorisointiin sen perusteella, kuinka paljon ne tuottavat lisäarvoa ja ovatko ne unionin tavoitteiden mukaisia) tehokkuuden tarkasteluun (jossa pyrittiin selvittämään, kuinka nykyisten ohjelmien toteutusta voitaisiin parantaa tarkastelemalla mahdollisuuksia järkeistämiseen ja synergioihin, yksinkertaistamalla hallinnollisia sääntöjä, lisäämällä joustavuutta ja keskittymällä enemmän tuloksellisuuteen); katsoo, että komission olisi tehtävä määräaikaisarviointeja käyttämällä nykyistä parempia keskeisiä tulosindikaattoreita; |
|
393. |
on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen havaintoon, että komission analyysi on vakuuttava menojen vaikuttavuuden osalta; |
|
394. |
panee merkille, että suoritettu menojen uudelleenarviointi tarjoaa vahvat perusteet toimenpiteille ohjelmien yksinkertaistamiseksi, talousarvion järkeistämiseksi ja rahoituksen joustavuuden lisäämiseksi; toteaa, että siinä yksilöitiin eri ohjelmien välillä hyödyntämättömiä synergioita sekä mahdollisuuksia yhdistää samantapaisia ohjelmia eri toimintalohkoissa; |
|
395. |
panee merkille, että menojen uudelleenarvioinnissa tuli esiin myös esimerkkejä turhan monimutkaisista ja epäjohdonmukaisista säännöistä, jotka johtavat usein väärinymmärryksiin ja tukeen oikeuttamattomiin kuluihin; |
|
396. |
on huolissaan arvioinnin päätelmästä, jonka mukaan yksinkertaistamispyrkimykset eivät ole toistaiseksi onnistuneet kovin hyvin; |
|
397. |
kannattaa yksinkertaistamista aina kun se on mahdollista, esimerkiksi käyttämällä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja ja kertakorvausta useammin edunsaajien vaihtoehtona ja ottamalla käyttöön tavanomaiset kirjanpitokäytännöt sekä panemalla täytäntöön yhtenäisen tarkastusmallin; korostaa, että suurimman osan unionin avustuksista olisi koiduttava kansalaisten hyödyksi ja että pk-yritysten ja perheomisteisten tai pienten ja keskisuurten maatilojen olisi hyödyttävä eniten; tähdentää myös, että nykyisellä ohjelmakaudella 2014–2020 tehdyt virheet on korjattava uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä erityisesti aluekehityksen ja koheesion alalla; |
|
398. |
huomauttaa, että yksinkertaistamista voidaan jatkaa sekä ohjelmasuunnittelun tasolla rajoittamalla asetusten määrää ja välttämällä tarpeettomia muutoksia, jotka voivat aiheuttaa epävarmuutta, ruuhkautumista ja virheitä, että vaikuttavan täytäntöönpanon tasolla, jotta voidaan vähentää viranomaisten ja edunsaajien hallinnollista rasitetta ja parantaa varojen saatavuutta; |
|
399. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ehdottaa ohjelmakaudeksi 2021–2027 meno-ohjelmien määrän vähentämistä kolmanneksella ja sääntöjen yhtenäistämistä yhteisen sääntökirjan perusteella; |
|
400. |
on vakuuttunut siitä, että yhteisestä sääntökirjasta olisi poistettava kaikki tarpeettomat ja monimutkaiset säännöt, vaatimukset ja menettelyt, jotta asiat oikeasti yksinkertaistuisivat; katsoo, että sääntökirjan ei pitäisi olla pelkkä nykyisten erillisten sääntökirjojen kokoomateos; |
|
401. |
ei pidä yksinkertaistamista itsessään tavoitteena vaan keinona lisätä unionin toimien tehokkuutta niin, että pienillä yhteisöillä on paremmat mahdollisuudet päästä edunsaajiksi; kehottaa siksi komissiota unionin ohjelmien sääntöjä laatiessaan huolehtimaan siitä, että vallitsee tasapaino täytäntöönpanon helppouden ja sen välillä, miten tehokkaasti unionin tavoitteet ja avoimuus saavutetaan; |
|
402. |
panee huolestuneena merkille, että menojen uudelleenarvioinnissa myös selitettiin, että nykyisellä kaudella joustomekanismit ovat osoittautuneet riittämättömiksi hätätilanteista selviytymiseksi; kehottaa tekemään muutoksia, jotta lisätään yleistä joustovaraa ja varmistetaan riittävät määrärahat ennakoimattomien tapahtumien kattamiseksi; |
|
403. |
pitää valitettavana tilintarkastustuomioistuimen havaintoa, että menojen uudelleenarviointi ei ollut kovin vakuuttava strategisten näkökohtien osalta, joita ovat esimerkiksi meno-ohjelmien unionin tason lisäarvo ja niiden johdonmukaisuus unionin tavoitteiden kanssa; |
|
404. |
on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että unionin tason lisäarvon olisi oltava kaiken unionin tulevasta talousarviosta käytävän keskustelun ytimessä; |
|
405. |
panee merkille, että komissio vahvisti unionin tason lisäarvon käsitteen menojen uudelleenarvioinnin johtavaksi periaatteeksi; odottaa komission kehittävän edelleen ja soveltavan vankkaa ja selkeästi määriteltyä unionin tason lisäarvon käsitettä; |
|
406. |
katsoo, että unionin tason lisäarvon käsite liittyy toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin; |
|
407. |
on ehdottomasti sitä mieltä, että unionin tason lisäarvon käsite on välttämätön paitsi resurssien kohdentamiseksi myös meno-ohjelmien suunnittelemiseksi ja arvioimiseksi; |
|
408. |
katsoo, että vain ohjelmien, joista saadaan erittäin suurta unionin tason lisäarvoa, olisi saatava täysi unionin rahoitus; ehdottaa, että rahoitus olisi rajoitettava ohjelmiin, joiden tuottama unionin tason lisäarvo on keskitasoinen tai suuri, ja että ohjelmiin, joiden unionin tason lisäarvo on pieni, ei pitäisi osoittaa rahoitusta; |
|
409. |
katsoo ehdottomasti, että kaikki sidotut varat on käytettävä ja että ne on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen sopivimmalla tavalla vaikutuksen maksimoimiseksi; |
|
410. |
kannattaa ajatusta kytkeä unionin talousarvio tiiviimmin talouden ohjauksen ja hallinnan periaatteiden mukaisesti laadittuihin maakohtaisiin suosituksiin, jotta voidaan edistää kasvua lisääviä rakenneuudistuksia jäsenvaltioissa; korostaa, että suosituksissa on noudatettava toissijaisuusperiaatetta ja keskityttävä olennaisiin systeemisiin kysymyksiin, kuten kilpailukyvyn parantamiseen, sosiaalisen ja taloudellisen koheesion vahvistamiseen, liiketoimintamahdollisuuksiin, kulttuuriseen monimuotoisuuteen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja työpaikkojen turvaamiseen; |
|
411. |
kehottaa parantamaan varojen hallinnointia ja lisäämään samalla valvonnan vaikuttavuutta ja toteaa, että tähän olisi sisällyttävä toimenpiteet, joita toteutetaan, jos unionin varoja käytetään järjestelmällisesti väärin; |
|
412. |
tähdentää, että valvontaa unionin varojen väärinkäytön estämiseksi on tehostettava oikeasuhteisesti; katsoo, että jos tilintarkastustuomioistuin havaitsee vakavia puutteita kansallisten tarkastusviranomaisten laadussa ja luotettavuudessa, unionin valvontaa on tehostettava; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen olisi todettava kansallisten tarkastusviranomaisten epäonnistuneen täysin ja että ohjelmakauden 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi säädettävä mekanismeista, joiden avulla komissio voi hallinnoida varojen osoittamista; |
|
413. |
korostaa, että unionin politiikkojen näkyvyyttä on lisättävä; tähdentää, että kaikki tiedottamista ja viestintää koskevat säännökset on pantava täytäntöön perusteellisesti, jotta varmistetaan avoimuus ja laaja tiedottaminen varoilla aikaan saaduista saavutuksista; |
|
414. |
huomauttaa, että rahoitusvälineiden olisi aina oltava räätälöityjä ja täydennettävä avustuksia, jotta voidaan maksimoida käytännön tuotokset; korostaa, että synergiaa muiden politiikkojen ja välineiden kanssa olisi lisättävä investointien vaikutuksen maksimoimiseksi; katsoo, että parempia tuloksia voidaan saada aikaan toimien kuitenkin kustannustehokkaasti; |
|
415. |
pitää olennaisen tärkeänä liittää unionin meno-ohjelmiin vahvat ja keskenään johdonmukaiset tuloskehykset, jotka ovat unionin strategisten tavoitteiden ja ohjelmakauden 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen mukaisia; |
|
416. |
toteaa, että on tärkeää parantaa edelleen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana rahoituksen tuloksellisuuden seurantaa ja vaikutusten arviointia; toteaa, että varojen käyttöön liittyvää operatiivista ja poliittista vastuuvelvollisuutta voidaan tukea säännöllisesti joukolla indikaattoreita ja vertailuanalyysivälineitä; |
|
417. |
panee merkille, että kauden 2021–2027 ohjelmien tavoitteet on määritelty monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun tiedonannon liitteessä narratiivisten tehtävänkuvausten muodossa; pitää valitettavana, ettei tavoitteita ole ilmaistu kvantitatiivisesti ja että ne eivät ole riittävän tarkkoja; |
|
418. |
odottaa, että asiaa koskevassa alakohtaisessa lainsäädännössä tai ohjelma-asiakirjoissa (myös jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla) laaditaan kattavia toimintalogiikkamalleja, joilla on erityiset tavoitteet ja niitä vastaavat informatiiviset tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattorit; |
|
419. |
korostaa, että kaikentyyppistä unionin politiikan rahoitusta varten olisi vahvistettava julkiset tarkastusvaltuudet unionin ja kansallisella tasolla; painottaa, että tilintarkastustuomioistuin olisi nimitettävä unionin politiikan täytäntöönpanoa varten perustettujen elinten tarkastajaksi, mukaan lukien unionin elimet ja unionin oikeusjärjestyksen ulkopuolisten sopimusten nojalla perustetut elimet; |
Valiokuntien lausunnot
Ulkoasiat
|
420. |
panee liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) osalta merkille liittymisneuvotteluja käyvien maiden hallinnollisissa valmiuksissa edelleen vallitsevat heikkoudet, jotka ovat johtaneet vastaanottokyvyn puutteeseen välillisen hallinnoinnin puitteissa; korostaa, että kuten liittymistä valmistelevasta EU:n tuesta Turkille vuonna 2018 laaditussa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa todetaan, edistyminen tällaisilla arkaluonteisilla aloilla, kuten oikeusvaltioperiaatteen ja kansalaisyhteiskunnan aloilla, ei riipu ainoastaan myönnetystä IPA-rahoituksesta vaan etenkin viranomaisten poliittisesta tahdosta; panee huolestuneena merkille, ettei Turkille myönnettyjen IPA-varojen yhteydessä ole juuri käsitelty perusarvoja kuten lehdistönvapautta tai oikeuslaitoksen puolueettomuutta; katsoo, että nyt on tärkeämpää kuin koskaan, että komissio hyödyntää ehdollisuutta uudistusten tukemiseksi oikeusvaltioperiaatteen ja hallinnon kaltaisilla painopistealoilla Turkissa; |
|
421. |
pitää myönteisenä, että vuonna 2018 käynnistettiin ensimmäiset valmiuksien kehittämistoimet muutetun vakautta ja rauhaa edistävän välineen mukaisesti; korostaa, että nämä toimet olisi toteutettava turvallisuusalan kattavan uudistusprosessin yhteydessä; kannustaa tehostamaan lyhyen aikavälin vakauttamistoimien seurantaa vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä tai muista välineistä rahoitettavien pidemmän aikavälin toimien avulla; |
|
422. |
ottaa huomioon Euroopan puolustusta koskevan tilintarkastustuomioistuimen analyyttisen tarkastelun ja kannattaa sen suosituksia; kehottaa komissiota perussopimusten valvojana varmistamaan, että kaikki unionin puolustustoimet, jotka toteutetaan YUTP:n mukaisen unionin toiminnan toteuttamiseksi (pysyvä rakenteellinen yhteistyö, Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma, Euroopan puolustusrahasto, puolustuksen koordinoitu vuosittainen tarkastelu jne.) ovat johdonmukaisia, ja kehottaa varmistamaan yhteentoimivuuden ja synergian Naton kanssa; |
|
423. |
kehottaa komissiota arvioimaan, onko parlamentin budjettivaltuuksien peruuttaminen Euroopan puolustusviraston ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön perustamista koskevilla neuvoston päätöksillä lainmukaista; palauttaa mieliin, että SEU asiaa koskevissa 45 artiklan 2 kohdassa ja 46 artiklan 2 kohdassa määrätään, että päätökset tehdään määräenemmistöllä ilman veto-oikeutta; palauttaa mieliin, että parlamentin budjettivaltuuksien peruuttaminen SEU:n 42 artiklan nojalla on mahdollista ainoastaan toimintamenojen osalta ja edellyttää yksimielistä päätöstä neuvostossa; korostaa, että neuvosto ei ole koskaan tehnyt tällaista päätöstä; |
|
424. |
pitää ehdottoman tarpeellisena seurata tarkasti Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen varojen käyttöä ja siten varmistaa, että kyseiset varat kohdennetaan tarkasti pakolaishankkeisiin eikä niitä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen; kehottaa komissiota raportoimaan budjettivallan käyttäjälle säännöllisesti rahoitettujen toimien yhteensopivuudesta oikeusperustan kanssa; |
Kehitys ja yhteistyö
|
425. |
kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita välttämään monikansallisten yhtiöiden ja yksityishenkilöiden harjoittamaa veronkiertoa helpottavien käytäntöjen tukemista pyrkiessään tavoitteeseensa luoda yksityisille sijoittajille liiketoiminnan kannalta suotuisa ympäristö Euroopan kestävän kehityksen rahaston puitteissa; korostaa lisäksi velkaantumisriskiä, joka liittyy siihen, että unioni turvautuu yhä enemmän rahoituslähteiden yhdistämiseen, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Karibian maissa, joiden tulot ovat rajalliset velanhoidon kannalta; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita torjumaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti verovilppiä, aggressiivisia veronkiertokäytäntöjä ja haitallista verokilpailua kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatteen mukaisesti; |
Työllisyys ja sosiaaliasiat
|
426. |
toteaa ESR:n, nuorisotyöllisyysaloitteen ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) suhteen, että kolme ESR:n/nuorisotyöllisyysaloitteen ohjelmaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Italiassa ja Unkarissa ja yksi FEAD-ohjelma Italiassa keskeytettiin, mistä aiheutui useita maksujen keskeytyksiä vuonna 2018; panee merkille, että asianomaisille jäsenvaltioille lähetettiin 33 varoituskirjettä; |
|
427. |
toteaa, että varoituskirjeiden ja keskeytysten määrä kasvoi merkittävästi vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui helmikuussa 2018 vastaanotettujen varmuuden saamiseksi toimitettavien asiakirjakokonaisuuksien määrän kasvusta ja vuoden aikana tehtyjen säännönmukaisuutta koskevien tarkastusten tuloksista; |
|
428. |
muistuttaa, että erityiskertomuksiin viittaavista suosituksista oli edelleen panematta täytäntöön kymmenen suositusta (joista yksi koski erityiskertomusta nro 16/2016 ”EU:n koulutustavoitteet: ohjelmat ovat yhdenmukaisia, mutta tuloksellisuuden mittaamisessa on puutteita”, kaksi koski erityiskertomusta nro 14/2016 ”Romanien integrointia edistävät EU:n toimintapoliittiset aloitteet ja rahoitustuet: edistys on ollut viime vuosikymmenellä huomattavaa, mutta käytännön tasolla tarvitaan lisätoimia” ja seitsemän koski erityiskertomusta nro 6/2018 ”Työntekijöiden vapaa liikkuvuus – perusvapaus on varmistettu, mutta EU-varojen parempi kohdentaminen helpottaisi työvoiman liikkuvuutta”) ja että näistä useimmat oli määrä panna täytäntöön 31. joulukuuta 2019 mennessä; panee erityisesti merkille erityiskertomuksen nro 14/2016, jonka mukaan useimmat hankkeet toteutettiin suunnitellusti, mutta romanien onnistunutta osallistamista edistäviä parhaita käytäntöjä ei aina sovellettu ja tulosten seuranta oli vaikeaa; muistuttaa, että romaneja koskevien luotettavien ja kattavien tietojen puute on ongelma sekä hankkeiden yhteydessä että EU:n ja kansallisen tason päätöksenteossa; pitää valitettavana, että tilanne saattaa pysyä muuttumattomana, ellei ryhdytä nopeisiin toimiin; |
|
429. |
palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 5/2019 (”Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD): rahaston tuki on ollut arvokasta, mutta sen merkitystä köyhyyden vähentämisessä ei ole vielä selvitetty”) esitetyt havainnot ja etenkin tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, että elintarvikeavun kautta tapahtuvan köyhyyden lieventämisen (83 prosenttia FEAD:n talousarviosta) lisäksi FEAD-ohjelman innovatiiviset sosiaalipolitiikan osa-alueet tarjoavat jäsenvaltioille mahdollisuuksia sosiaalisen osallisuuden edistämiseen; |
|
430. |
palauttaa mieliin myös, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 5/2019 esitettyjen tietojen mukaan rahaston vaikutus on merkittävä lähes jokaisessa jäsenvaltiossa ja että rahaston ruoka-avulla, aineellisella avulla ja sosiaalista osallisuutta koskevilla toimilla on suuri merkitys vähävaraisimmille, myös niille, jotka voivat muutoin jäädä varsinaisen sosiaaliavun ulkopuolelle tai jotka tarvitsevat välitöntä tukea; korostaa lisäksi, että ruokapankeilta saatujen tietojen mukaan FEAD rahoittaa kolmasosan niiden tarjoamista elintarvikkeista ja ne ovat FEAD:n ansiosta vähemmän riippuvaisia epäsäännöllisistä lahjoituksista ja voivat siten suunnitella tiettyjen elintarvikkeiden uudelleenjakelun paremmin; |
|
431. |
panee kuitenkin merkille, että seurantaan liittyvien puutteiden ja EU:n laajuisten tietojen puutteen vuoksi FEAD:n osuutta köyhyyden vähentämisessä ei ole vielä määrällisesti selvitetty, ja palauttaa mieliin, että komission on parannettava kerättyjä tietoja siten, että ne kuvaavat aiempaa paremmin FEAD-rahaston suhteellista merkitystä eurooppalaisen solidaarisuuden suunnannäyttäjänä ja unionin sosiaalisten erojen torjumisen edistäjänä; |
|
432. |
panee merkille, että FEAD:n väliarviointikertomuksessa havaittiin useita puutteita rahaston täytäntöönpanossa ja että tilintarkastustuomioistuin ehdotti rahaston tuen kohdentamista paremmin sitä eniten tarvitseville; muistuttaa lisäksi, että väliarvioinnissa katsottiin, että liitännäistoimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa voitaisiin hyödyntää paremmin; |
|
433. |
palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 6/2019 ”EU:n koheesiomenoihin kohdistuvien petosten torjunta: hallintoviranomaisten on kehitettävä havaitsemista, reagointia ja koordinointia” päätelmien mukaisesti hallintoviranomaiset yksilöivät petosriskejä unionin koheesiorahastoissa (myös ESR:ssa) ja suunnittelevat ehkäiseviä toimia aiempaa paremmin, mutta niiden on yhä kehitettävä havaitsemista, reagointia ja koordinointia; |
|
434. |
panee merkille, että komission mukaan työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin EaSI-ohjelman väliarviointi osoitti, että ohjelman tavoitteet ovat edelleen relevantteja ja että ohjelma tavoittaa tehokkaasti asiaankuuluvat sidosryhmät, tuottaa laadukkaita tuloksia ja saavuttaa tavoitteensa varsinkin nykyisessä talous- ja finanssikriisin jälkeisessä haastavassa sosioekonomisessa tilanteessa; panee niin ikään merkille, että vaikka kolme toimintalinjaa (Progress, EURES ja mikrorahoitus sekä sosiaalinen yrittäjyys) näyttävät toimivan itsenäisesti, joillakin aloilla voitaisiin lisätä tehokkuutta (synergioita); |
|
435. |
panee merkille, että EaSI-ohjelman väliarvioinnissa tuotiin esiin useita tapoja parantaa ohjelman täytäntöönpanoa erityisesti yksinkertaistamalla menettelyjä, parantamalla sisäistä johdonmukaisuutta, lisäämällä joustavuutta, kohdentamalla toimet erityistukea tarvitseviin ryhmiin ja luomalla yhteyksiä muihin rahastoihin; kannustaa komissiota toimimaan näiden tavoitteiden mukaisesti; vaatii erityisesti tämän suuntaisia parannuksia ESR+:n EaSI-toimintalohkoon; |
Ympäristö
|
436. |
painottaa, että lakisääteiset määräajat ylittäneiden maksujen osuus oli 8,20 prosenttia ympäristöasioiden pääosaston vuonna 2018 suorittamista maksuista (5,85 prosenttia vuonna 2017, 3,92 prosenttia vuonna 2016); pitää erityisen valitettavana, että Life-ohjelman maksuviivästysten osuus kasvoi vuonna 2018 (10,3 prosenttia, kun vastaava luku oli 5,8 prosenttia vuonna 2017 ja 3,9 prosenttia vuonna 2016); |
|
437. |
panee merkille, että vuonna 2018 ympäristöasioiden pääosasto esitti vuotuisessa toimintakertomuksessaan, että keskimääräinen jäännösvirhetaso oli 0,09 prosenttia, mikä ei ylittänyt 2 prosentin olennaisuusrajaa; |
|
438. |
toteaa ympäristöasioiden pääosaston korostaneen vuotuisessa toimintakertomuksessaan, että pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan ulkoistamispäätöksen henkilöstöä koskevat ehdot antavat ymmärtää, että ympäristöasioiden pääosaston henkilöstötilanne on erittäin tiukka Life-ohjelman toimintojen osalta, mikä saattaa edellyttää pääosaston työmenetelmien ja -järjestelyjen lisätarkastelua; |
|
439. |
on tyytyväinen, että vuonna 2018 vain 0,93 prosenttia kaikista ilmastotoimien pääosaston maksuista maksettiin myöhässä lakisääteisiin määräaikoihin verrattuna (3,9 prosenttia vuonna 2017); |
|
440. |
korostaa, että ilmastotoimien pääosasto ja budjettipääosasto seuraavat monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvää ilmastotoimien 20 prosentin valtavirtaistamistavoitetta ja että ilmastotoimien pääosasto tukee muita pääosastoja ilmastonäkökohtien sisällyttämisessä niiden toimintaan; pitää myönteisenä, että vuonna 2018 unionin talousarviosta 20,1 prosenttia käytettiin ilmastoon liittyviin toimiin, mutta pitää valitettavana, että vuoden 2019 alussa arvioitiin edelleen, että unionin talousarviokehityksen perusteella osuus olisi vain 19,7 prosenttia nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen toteutuskauden aikana; |
|
441. |
on erittäin huolissaan siitä, että maineeseen ja oikeudellisiin, rahoituksellisiin ja institutionaalisiin syihin perustuva varauma, joka liittyy EU:n päästökauppajärjestelmää (EU ETS) koskevan unionin rekisterin ylläpidossa ja toiminnassa havaittuihin merkittäviin turvallisuusriskeihin, joista on raportoitu vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodesta 2010 lähtien ja jotka vahvistettiin vuoden 2018 riskinarvioinnissa, toistuu ilmastotoimien pääosaston vuoden 2018 vuotuisessa toimintakertomuksessa; pitää valitettavana tämän varauman epätavallista kestoa; kehottaa komissiota ratkaisemaan tämän tilanteen pikaisesti; |
Kansanterveys, elintarvikkeiden turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvien terveys
|
442. |
korostaa, että julkiset hankinnat ovat tärkein varainhoidon väline kansanterveyden alalla ja että vuonna 2018 maksusitoumus- ja maksumäärärahat käytettiin kokonaisuudessaan; korostaa, että elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden alalla talousarvio toteutetaan suurelta osin suorina avustuksina jäsenvaltioille ja että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,0 prosenttia ja maksumäärärahojen 98,6 prosenttia; |
|
443. |
panee merkille, että vuonna 2018 terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto totesi vuotuisessa toimintakertomuksessaan, että keskimääräinen jäännösvirhetaso oli 1,9 prosenttia, mikä ei ylittänyt 2 prosentin olennaisuusrajaa; |
|
444. |
panee huolestuneena merkille, että avustusten hallinnointiin liittyvien, terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston ajallaan maksamien maksujen osuus laski 97 prosentista 83 prosenttiin vuosien 2016 ja 2018 välisenä aikana; |
|
445. |
kiinnittää huomiota terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessaan yksilöimiin haasteisiin, jotka koskevat unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman 2014–2020 täytäntöönpanoa; panee merkille, että kyseiset haasteet koskevat terveysalan toimintaohjelman nykyistä rahoitusmekanismia, joka mahdollistaa vain hankekeskeisen rahoituksen ja voi vaikuttaa kielteisesti toteutettujen toimien pidemmän aikavälin kestävyyteen, sekä terveysalan toimintaohjelman joidenkin mekanismien, kuten jäsenvaltioiden kanssa toteutettavien yhteistoimien, monimutkaisuutta, mikä johtaa siihen, että määräajat toiminnan alustavasta suunnittelusta sen varsinaiseen käynnistämiseen voivat olla pitkiä; panee merkille mikrobilääkeresistenssiä käsitelleen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 21/2019 päätelmät, joiden mukaan komission ja virastojen toimien ansiosta asiassa on edistytty jonkin verran esimerkiksi eläinlääketieteeseen ja elintarvikkeisiin liittyvissä kysymyksissä; pitää kuitenkin valitettavana, että saman erityiskertomuksen mukaan toistaiseksi ei juurikaan ole todisteita mikrobilääkeresistenssistä aiheutuvan terveystaakan helpottumisesta unionissa; |
Liikenne ja matkailu
|
446. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että Verkkojen Eurooppa -välineen liikennealalla rahoituslähteiden yhdistämistä koskeva vuoden 2017 ehdotuspyyntö saatiin päätökseen vuonna 2018 noudattaen innovatiivista lähestymistapaa, jossa asetettiin saataville EU:n avustusten 1,35 miljardin euron ohjeellinen kokonaisbudjetti, joka yhdistetään ESIR-rahastosta, EIP:stä, kansallisista kehityspankeista tai yksityisiltä sijoittajilta saatavaan rahoitukseen; pitää tarpeellisena suorittaa näiden hankkeiden jälkiarviointi, jotta voidaan arvioida tämän innovatiivisen lähestymistavan tehokkuutta; panee merkille, että ehdotusten jättämisen toinen määräaika oli huhtikuussa 2018, jolloin keskityttiin innovaatioihin ja uusiin teknologioihin liittyviin hankkeisiin erityisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden alalla ja tuettiin komission puhtaan liikkuvuuden politiikkaa sekä valittiin 35 hanketta, joihin myönnettiin yhteensä 404,8 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta; toteaa, että edunsaajien tietoisuutta Verkkojen Eurooppa -välineen tukikelpoisuussäännöistä on parannettava erityisesti tekemällä selvä ero toteuttamiseen liittyvän hankintasopimuksen ja alihankintasopimuksen välille; muistuttaa, ettei rahoitusvälineestä käytetty määrä ole ainoa tuloksellisuuskriteeri, ja kehottaa komissiota arvioimaan syvällisemmin unionin rahoittamien liikennehankkeiden saavutuksia ja mittaamaan niiden lisäarvoaspektia ja varojen tuloskeskeistä käyttöä; |
|
447. |
panee merkille, että nykyisen ohjelmakauden 2014–2020 viidenteen vuoteen mennessä vain noin 23 prosenttia alun perin myönnetyistä varoista oli johtanut maksujen suorittamiseen tammikuuhun 2019 mennessä, mikä asettaa kyseenalaiseksi Verkkojen Eurooppa -välineen täysimääräisen täytäntöönpanon; toistaa, että sen välttämiseksi, että maksuviivästykset, maksusitoumusten vapauttaminen ja varojen takaisinmaksu lisääntyvät merkittävästi ohjelmakauden lopulla, jolloin varojen uudelleen ohjaamiseen muihin hankkeisiin jää liian vähän aikaa, on välttämätöntä, että INEA seuraa hankkeiden teknistä toteutusta ja rahoituksen täytäntöönpanoa tiiviisti niin, että vaikuttaviin korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa; toistaa tilintarkastustuomioistuimen komissiolle ja INEAlle antamat suositukset, joiden mukaan olisi varmistettava hankkeiden valintamenettelyjen suurempi johdonmukaisuus ja avoimuus, varmistettava paremmat edellytykset ohjelmien oikea-aikaiselle täytäntöönpanolle ja suunniteltava tuloskehys uudelleen, jotta hankkeiden tuloksia voidaan seurata paremmin; |
|
448. |
panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 30/2018, jossa todettiin, että tärkeimpien joukkoliikenteen muotojen osalta oikeuksista säädetään unionin asetuksissa ja että matkustajien oikeuksia koskeva unionin sääntelykehys onkin maailmanlaajuisesti katsottuna ainutlaatuinen; pitää kuitenkin valitettavana tilintarkastustuomioistuimen päätelmää, että monet matkustajat eivät kuitenkaan olleet riittävän tietoisia oikeuksistaan ja että usein kävi myös niin, etteivät matkustajat voineet käyttää oikeuksiaan täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien takia; toistaa sen vuoksi tilintarkastustuomioistuimen pyynnön parantaa matkustajien oikeuksia koskevan unionin kehyksen johdonmukaisuutta, selkeyttä ja vaikuttavuutta, toteuttaa toimia tiedotuskampanjoiden tehokkuuden ja avoimuuden lisäämiseksi ja antaa kansallisille täytäntöönpanoelimille enemmän keinoja varmistaa matkustajien oikeuksien täytäntöönpano; |
|
449. |
pyytää uudelleen, että komissio helpottaa monen eri rahoituslähteen tapauksessa tiedonsaantia hankkeista keskitetyn yhteyspisteen avulla, jotta kansalaiset voisivat seurata selkeästi unionin varoilla ja ESIR-rahaston avulla osarahoitettujen infrastruktuurien edistymistä ja rahoitusta; katsoo, että näillä keskitetyillä yhteyspisteillä on oltava laajat koordinointivaltuudet, niiden on noudatettava ensisijaisesti unionin sääntöjä, niillä on oltava monikielinen ulottuvuus ja niiden on helpotettava kaikkien ympäristövaikutusten arviointien hallinnointia; panee merkille, että vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen viidentenä vuotena ESIR-varojen käyttöönotto on edelleen ollut suunniteltua hitaampaa; korostaa, että havaitut virheet ovat edunsaajatasolla, joten kustannusten tukikelpoisuutta koskevaa neuvontaa on lisättävä; |
|
450. |
korostaa, että liikenneinfrastruktuuripolitiikka tarjoaa hyvän tilaisuuden lisätä synergioita puolustus- ja siviilitarkoitusten ja TEN-T-verkon välillä; suhtautuu myönteisesti siihen, että TEN-T-politiikkaan lisättiin sotilaallisen liikkuvuuden pilari, kun toimintasuunnitelma hyväksyttiin maaliskuussa 2018, ja komissio ehdotti, että Verkkojen Eurooppa -välineen vuosien 2021–2027 talousarvioon otetaan uusi 6,5 miljardin euron määräraha sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin; korostaa, että on tärkeää analysoida aukkoja sotilaallisten vaatimusten ja TEN-T-verkkojen vaatimusten välillä, jotta voidaan luoda Verkkojen Eurooppa -välineestä 2021–2027 tuettavien kaksikäyttöinfrastruktuurihankkeiden jatkumo ja vahvistaa TEN-T-verkkoa; toistaa, että tämä kehitys heijastaa TEN-T-verkon strategista merkitystä unionin infrastruktuurin yhdentämisessä, jotta koko mantereella päästään nopeaan ja saumattomaan liikkuvuuteen, sekä niiden unionin valmiuksien vahvistamisessa, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin hätätilanteisiin, kuten humanitaarisiin kriiseihin, luonnonkatastrofeihin tai siviilivalmiustarpeisiin, ja siten sisämarkkinoiden edelleen kehittämisessä; |
|
451. |
pitää myönteisenä, että on käynnistetty uusia hankkeita, joissa keskitytään kaupunkiliikenteeseen, tehokkaaseen logistiikkaan ja infrastruktuuriin, mukaan lukien tulevaisuuden satama, ja joiden arvo on noin 105 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -ohjelman vuoden 2017 ehdotuspyynnöstä; pitää myönteisenä Horisontti 2020 -puiteohjelman liikennealan kolmivuotisen työohjelman hyväksymistä vuosiksi 2018–2020; toistaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksen unionin laajuisen satamien kehittämissuunnitelman laatimisesta ydinverkon satamia varten ja ydinverkon satamien määrän tarkistamisesta; |
Aluekehitys
|
452. |
korostaa, että sääntöjenvastaisuudet Euroopan unionin talousarvion täytäntöönpanossa eivät automaattisesti merkitse petoksia ja että tilintarkastuksen tuloksia on tarkasteltava perinpohjaisesti ennen rahoitusoikaisujen kohdistamista tuensaajiin; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön petostentorjuntastrategiansa ja jatkamaan jäsenvaltioiden tukemista ja auttamista petostentorjuntatoimien täytäntöönpanossa, muun muassa analysoimaan sääntöjenvastaisuudet, joista jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet ERI-rahastojen yhteydessä; |
|
453. |
kehottaa komissiota esittämään yksityiskohtaisen analyysin siitä, miksi rahoituksen käyttöaste on alhainen tietyillä alueilla, arvioimaan keinoja, miten kyseisten epätasapainotilojen taustalla vaikuttavat rakenteelliset ongelmat voitaisiin korjata, ja tehostamaan paikalla annettavaa teknistä apua; korostaa, että joustavuus ja yksinkertaisemmat säännöt voivat parantaa ERI-rahastojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta; |
|
454. |
kehottaa komissiota ja neuvostoa vahvistamaan vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla toimintasuunnitelman ERI-rahastojen täytäntöönpanon nopeuttamiseksi nykyisellä ohjelmakaudella ja luomaan toimintasuunnitelmassa selkeitä kannustimia saatavilla olevien varojen käyttämiseksi tehokkaasti sekä lujittamaan unionin strategisia tavoitteita, erityisesti taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja ilmastonmuutoksen torjumista Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti; |
Maatalous ja maaseudun kehittäminen
|
455. |
kehottaa tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen maananastuksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista YMP:hen; |
|
456. |
muistuttaa komissiota, että virhetyypeissä on huomattavia eroja, esimerkiksi tahattomien laiminlyöntien ja petostapausten välillä; muistuttaa, että useimmat edunsaajat ovat pieniä ja keskisuuria tiloja ja että monimutkainen sääntely lisää tahattomien laiminlyöntien riskiä, mikä olisi myös otettava huomioon todellista virhetasoa arvioitaessa; |
|
457. |
korostaa, että YMP:n toimenpiteiden asianmukainen täytäntöönpano on tiukasti sidoksissa siihen, miten edunsaajat noudattavat unionin tasolla asetettuja sitoumuksia; painottaa, että jäsenvaltioiden suurempi joustavuus YMP-tukien myöntämisessä saattaa johtaa lyhytaikaisten sisäpoliittisten etujen ajamiseen ja entisestään pahentaa väärinkäytöksiä, ja kehottaa tästä syystä komissiota välttämään YMP:n palauttamista kansalliselle tasolle, erityisesti yksittäisten edunsaajien tukikelpoisuussääntöjen noudattamista seuraavan järjestelmän osalta, jotta unioni voi säilyttää uskottavuutensa tämän julkisen politiikkansa keskeisen osa-alueen hallinnoinnin suhteen; |
Kulttuuri ja koulutus
|
458. |
panee tyytyväisenä merkille, että liikkuvuutta Erasmus+-ohjelmassa koskevan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 22/2018 johtopäätöksissä todetaan, että ohjelmalla on myönteinen vaikutus osallistujien asenteisiin unionia kohtaan ja että ohjelma tuottaa eurooppalaista lisäarvoa monin eri tavoin; korostaa kuitenkin myös, että olisi toteutettava lisätoimia indikaattorien mukauttamiseksi täysin tavoitteisiin ja että haku- ja raportointiprosessia on yksinkertaistettava; |
|
459. |
on tyytyväinen Erasmus+-ohjelman myönteiseen vaikutukseen vähäosaisten osallisuuden edistämisessä, kuten tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 22/2018 todetaan; kehottaa parantamaan määrittelyä, raportointia ja seurantaa tällä alalla, jotta varmistetaan Erasmus+-ohjelman sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja Luova Eurooppa -ohjelman osallistavuus; |
|
460. |
korostaa tarvetta lisätä Erasmus+- ja Luova Eurooppa -ohjelmien rahoitusta pitäen mielessä ohjelmien onnistuneisuuden ja niiden tuoman lisäarvon; |
|
461. |
toteaa, että opintolainojen takausjärjestelmä ei ole tuottanut odotettuja tuloksia, minkä seurauksena komissio päätti kohdentaa asianomaiset varat uudelleen; |
|
462. |
korostaa, että Luova Eurooppa -ohjelman onnistumisaste parani vuodesta 2017 (se oli Kulttuuri-alaohjelmassa 31 prosenttia ja Media-alaohjelmassa 48 prosenttia), mutta tähdentää, että rahoituksen on oltava tasoltaan vielä riittävämpi, jotta voidaan puuttua edelleen epätyydyttäviin tuloksiin; |
|
463. |
kehottaa EACEAta kiinnittämään asianmukaista huomiota hakuprosessien yksinkertaistamiseen ja kohdeyleisöihin mukauttamiseen, jotta voidaan parantaa mahdollisuuksia päästä ohjelmien piiriin; |
|
464. |
panee merkille, että EACEAn sisäisen valvonnan järjestelmää on vielä parannettava merkittävästi, kuten Erasmus+- ja Luova Eurooppa -ohjelmien avustusten hallinnointia koskevan tarkastuksen toisessa vaiheessa esitetyt varaumat osoittavat; kehottaa EACEAta toteuttamaan kaikki tarvittavat korjaavat toimet, jotta varmistetaan ohjelmien mahdollisimman laadukas täytäntöönpano; |
|
465. |
kiinnittää huomiota haasteisiin, joita Eurooppa-kouluilla on edessään Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan, unionista eroamisen vuoksi, ja kehottaa komissiota ja Eurooppa-kouluja raportoimaan kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen liittyvistä asioista ja siitä, miten ne aikovat jatkaa ensiluokkaisen englanninkielisen opetuksen tarjoamista Eurooppa-kouluissa Yhdistyneen kuningaskunnan erottua unionista; |
|
466. |
korostaa, että naiset ovat aliedustettuja (31 prosenttia) EACEAn keskijohdon tehtävissä; kehottaa virastoa saavuttamaan 40 prosentin tavoitteen vuonna 2020; |
Oikeus-, vapaus- ja sisäasiat
|
467. |
suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen (48) unionin jäsenvaltioille maksamasta tuesta, jota rahoitetaan muun muassa sisäisen turvallisuuden rahastosta ja oikeusalan ohjelmasta, kun jäsenvaltiot pyrkivät torjumaan radikalisoitumista; on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että komission olisi parannettava radikalisoitumisen torjuntaa koskevien unionin rahoittamien toimien yleistä koordinointikehystä, lisättävä käytännön tukea alan toimijoille ja poliittisille päättäjille jäsenvaltioissa sekä parannettava tulosten arviointikehystä; |
|
468. |
on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin ei havainnut merkittäviä puutteita komission tilien AMIF-rahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston osalta ja että se on samaa mieltä komission tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevista päätöksistä; pitää kuitenkin valitettavana, että kolme tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 18 tapahtumasta sisälsi virheitä ja yhden yhteisesti hallinnoidun AMIF-rahaston tapahtuman virhetaso oli 9,4 prosenttia; kehottaa komissiota puuttumaan tilintarkastustuomioistuimen havaitsemiin systeemisiin puutteisiin, kuten tositteiden jälkitarkastusten puuttumiseen maksuhakemusten hallinnollisten ennakkotarkastusten yhteydessä; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan varojen edunsaajien järjestämien hankintamenettelyjen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tarkastuksia; |
Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo
|
469. |
korostaa, että naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo olisi varmistettava ja sisällytettävä kaikkiin politiikanaloihin; kehottaa siksi jälleen toteuttamaan sukupuolitietoista budjetointia talousarviomenettelyn kaikissa vaiheissa, myös talousarvion toteutuksessa ja toteutuksen arvioinnissa; |
|
470. |
pitää valitettavana viime vuosien suuntausta leikata naisiin ja tyttöihin kohdistuvan kaikenlaisen väkivallan torjumiseen tarkoitettua unionin rahoitusta ja pyytää jälleen lisäämään resursseja Daphne-erityistavoitetta varten; kehottaa jälleen luomaan erillisen budjettikohdan perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman Daphne-erityistavoitetta varten; panee merkille edistyksen yhteiseen metodologiaan ja kyselylomakkeeseen perustuvan unionin laajuisen tutkimuksen kehittämisessä, jotta sukupuoleen perustuvasta väkivallasta voidaan kerätä vertailukelpoista tietoa säännöllisesti kaikista jäsenvaltioista; odottaa saavansa tutkimuksen pilottivaiheen ensimmäiset tulokset vuonna 2019, jotta tutkimus voidaan toteuttaa suunnitellusti vuosina 2020–2021 ja sen jälkeen; |
|
471. |
kehottaa tarkastelemaan synergioita unionin sisäisten ja ulkoisten ohjelmien välillä, jotta voidaan varmistaa toimintapolitiikan johdonmukaisuus ja jatkuvuus sekä unionissa että sen ulkopuolella, esimerkiksi naisten sukuelinten silpomisen tapauksessa. |
(1) Maksujen todennäköisimmäksi virhetasoksi arvioitiin 2,4 prosenttia varainhoitovuonna 2017, 3,1 prosenttia varainhoitovuonna 2016, 3,8 prosenttia varainhoitovuonna 2015, 4,4 prosenttia varainhoitovuonna 2014, 4,7 prosenttia varainhoitovuonna 2013, 4,8 prosenttia varainhoitovuonna 2012, 3,9 prosenttia varainhoitovuonna 2011, 3,7 prosenttia varainhoitovuonna 2010, 3,3 prosenttia varainhoitovuonna 2009, 5,2 prosenttia varainhoitovuonna 2008 ja 6,9 prosenttia varainhoitovuonna 2007.
(2) Tällaiset maksut liittyvät esimerkiksi opiskelija- ja tutkimusapurahoihin (MRK, alaotsake 1 a – viides luku), viljelijöille maksettaviin suoriin tukiin (MRK, otsake 2 – seitsemäs luku) sekä kolmansille maille annettavaan EU:n talousarviotukeen (MRK, otsake 4 – yhdeksäs luku). Hallintomenot koostuvat lähinnä EU:n virkamiesten palkoista ja eläkkeistä (MRK, otsake 5 – kymmenes luku). Tukioikeuksiin perustuvat menot muodostavat kaiken kaikkiaan noin 53 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen toimittaman tarkastuksen perusjoukosta.
(3) COM(2019) 299.
(4) Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus 2017, s. 77. Merkittävin muutos vuoteen 2016 verrattuna on riskinalaisen määrän merkittävä pieneneminen koheesion, muuttoliikkeen ja kalatalouden alalla. Tässä toimintalohkossa nykyiset kauden 2014–2020 ohjelmat ovat nyt pääsemässä täyteen vauhtiin, jolloin riski on tyypillisesti pienempi. Tähän vaikuttavat äskettäin käyttöön otettu vuotuinen tilien tarkastus- ja hyväksymismenettely ja välimaksuista tehtävä 10 prosentin pidätys, joka on voimassa, kunnes kaikki valvonta- ja korjaavat toimenpiteet on pantu täytäntöön.
(5) Ks. myös vastaus kirjalliseen kysymykseen nro 1, Avramopoulosin kuuleminen, 11. marraskuuta 2019.
(6) https://ec.europa.eu/anti-fraud/sites/antifraud/files/olaf_report_2018_en.pdf
(7) COM(2018) 687.
(8) Kun komissio havaitsee tapauksia, joissa jäsenvaltioiden toimittamat tiedot mahdollisesti eivät ole omia varoja koskevien asetusten mukaisia, se jättää nämä tiedot avoimiksi ja niitä voidaan muuttaa, kunnes komissio on vakuuttunut siitä, että kyseiset tiedot ovat vaatimusten mukaisia. BKTL- ja alv-varojen osalta menettelyä kutsutaan varauman esittämiseksi, ja perinteisten omien varojen osalta vastaavaa menettelyä kutsutaan kohdan jättämiseksi avoimeksi. Komissio määrittää varaumien ja avointen kohtien vaikutuksen unionin talousarvioon sen jälkeen, kun se on saanut tarvittavat tiedot jäsenvaltioilta.
(9) https://ec.europa.eu/taxation_customs/business/tax-cooperation-control/vat-gap_en
(10) Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2019: Sähköinen kaupankäynti: monia arvonlisäveron ja tullien kantoon liittyviä haasteita ei ole ratkaistu.
(11) Vapaaehtoinen kaupan helpottamisjärjestelmä, jonka ansiosta verovelvolliset (sekä unionin yritykset että unionin ulkopuoliset yritykset) voivat tarjota televiestintä-, radio- ja televisiolähetyspalveluja sekä sähköisesti suoritettavia palveluja henkilöille, jotka eivät ole verovelvollisia, sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa niillä ei ole toimipaikkaa, jotta ne voivat tilittää kyseisistä suorituksista arvonlisäveron ja ilmoittaa sen verkkoportaalin kautta jäsenvaltiossa, jossa ne ovat rekisteröityneet.
(12) Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kohta 5.34 talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 ja toimielinten vastaukset (EUVL C 340, 8.10.2019).
(13) Vastaus kysymykseen nro 10, kyselylomake komission jäsenen Moedasin kanssa käytävän keskustelun valmistelemiseksi https://www.europarl.europa.eu/cmsdata/188520/Replies%20to%20questionnaire%20-%20Commissioner%20Moedas-original.pdf
(14) Tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2018, s. 16.
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).
(16) Ks. myös tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 8/2018: Yritysten tuotannollisiin investointeihin myönnettävä EU:n tuki – pysyvyyteen kiinnitettävä enemmän huomiota.
(17) Ks. vastaus kysymykseen nro 24, komission jäsen Hahnille CONT-valiokunnassa 11. marraskuuta 2019 pidettyä kuulemistilaisuutta varten osoitettu kyselylomake.
(18) Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2018, s. 111. Riskinalainen määrä ”maksamishetkellä” lasketaan kunkin ohjelman osalta soveltamalla komission asianomaisiin raportointivuoden menoihin komission yksiköiden tilikaudeksi 2016–2017 vahvistamaa kokonaisjäännösvirhetasoa tai tarkastusviranomaisten tilikaudelta 2017–2018 raportoimaa kokonaisjäännösvirhetasoa, jos se on korkeampi. (...) Riskinalainen määrä ”päättämishetkellä” osoittaa vuoden 2018 asianomaisiin menoihin kohdistuvan jäljellä olevan riskin, kun komissio on tehnyt tarvittavat rahoitusoikaisut kaikkien toimenpideohjelmien jäännösvirhetasojen laskemiseksi kahteen prosenttiin. (...)
(19) Ks. myös tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 17/2018: Komission ja jäsenvaltioiden ohjelmakauden 2007–2013 viimeisinä vuosina toteuttamilla toimilla puututtiin varojen vähäiseen käyttöön mutta ei keskitytty riittävästi tuloksiin.
(20) Parlamentin päätöslauselma 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, 204 kohta (EUVL L 248, 3.10.2018, s. 29).
(21) 18. huhtikuuta 2018 annetun parlamentin päätöslauselman 21 kohta.
(22) SWD(2018) 478, s. 55.
(23) Erityiskertomus nro 10/2018 ”Viljelijöiden perustukijärjestelmä – toimii hyvin mutta vaikuttaa vain vähän tukitasojen yksinkertaistamiseen, kohdentamiseen ja lähentymiseen”.
(24) SWD(2018) 478, s. 56.
(25) Ks. vastaukset kirjallisiin kysymyksiin 3 ja 18, komission jäsen Hoganille CONT-valiokunnassa 17. lokakuuta 2019 pidettyä kuulemistilaisuutta varten osoitettu kyselylomake.
(26) Ks. vastaus kirjalliseen kysymykseen 41, komission jäsen Hoganille CONT-valiokunnassa 17. lokakuuta 2019 pidettyä kuulemistilaisuutta varten osoitettu kyselylomake.
(27) Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. huhtikuuta 2017 aiheesta ”Viljelysmaiden keskittymistä koskeva tilanne EU:ssa: miten helpotetaan viljelijöiden mahdollisuuksia maan hankkimiseen?” (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 112).
(28) Ks. vastaus kirjalliseen kysymykseen 39, komission jäsen Hoganille CONT-valiokunnassa 17. lokakuuta 2019 pidettyä kuulemistilaisuutta varten osoitettu kyselylomake.
(29) Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto: 0,85 prosenttia vuonna 2018, 1,18 prosenttia vuonna 2017, 1,67 prosenttia vuonna 2016 ja 2,2 prosenttia vuonna 2015; naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto: 0,72 prosenttia.
(30) Ks. komission jäsenen Mimican vastaus kirjalliseen kysymykseen nro 51 (kuuleminen talousarvion valvontavaliokunnassa 28. marraskuuta 2019).
(31) EUVL L 248, 3.10.2018, s. 27.
(32) Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2019 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020, P9_TA(2019)0038, 51 kohta.
(33) Ks. vastaus ja liite kirjalliseen kysymykseen 4, komission jäsen Mimicalle CONT-valiokunnassa 18. marraskuuta 2019 pidettyä kuulemistilaisuutta varten osoitetut jatkokysymykset.
(34) Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2019, 51 kohta.
(35) Unionin tuomioistuimen tuomio 31. tammikuuta 2019, International Management Group vastaan Euroopan komissio, yhdistetyt asiat C-183/17 P ja C-184/17 P, ECLI:EU:C:2019:78.
(36) Pysyvän välitystuomioistuimen asia nro 2017-03.
(37) AMIF-rahaston osalta Belgia, Saksa, Espanja, Kreikka ja Ruotsi, ISF-rahaston osalta Liettua ja Romania.
(38) Italia, Luxemburg, Puola, Ranska ja Suomi.
(39) Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 15/2019 ”Vuoden 2014 henkilöstöuudistuspaketin täytäntöönpano komissiossa: suuria säästöjä, mutta myös seurauksia henkilöstölle”.
(40) Virkaa tekevän pääsihteerin 26. marraskuuta 2019 päivätty kirje parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajalle Monika Hohlmeierille ja varapuheenjohtajalle Isabel García Muñozille (ARES(2019) 7291393).
(41) AIRINC, Study on the cost of living for EU staff posted in Luxembourg – loppuraportti, syyskuu 2019.
(42) Erityiskertomus nro 15/2019: Vuoden 2014 henkilöstöuudistuspaketin täytäntöönpano komissiossa – suuria säästöjä, mutta myös seurauksia henkilöstölle.
(43) Työasiakirja vuoden 2014 henkilöstöuudistuspaketin täytäntöönpanosta komissiossa – suuria säästöjä, mutta myös seurauksia henkilöstölle.
(44) Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. maaliskuuta 2019 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, väliotsikko ”Sekalaista”, 205 kohta (EUVL L 249, 27.9.2019, s. 31).
(45) Tiedonanto komissiolle ”The Workplace of the Future in the European Commission” (C(2019)7450/F1).
(46) EUVL L 343, 28.11.2014, s. 22.
(47) ”Sink or Swim: Barriers for Children with Disabilities in the European School System”, 4. joulukuuta 2018.
(48) Erityiskertomus nro 13/2018 ”Terrorismiin johtavan radikalisoitumisen torjunta: komissio vastasi jäsenvaltioiden tarpeisiin, mutta koordinoinnissa ja arvioinnissa ilmeni joitakin puutteita”.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/429 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1970,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0035/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007 (5) ja erityisesti 21 sen artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0070/2020), |
1.
myöntää Euroopan unionin perusoikeusviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin perusoikeusviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/431 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1971,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0035/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007 (5) ja erityisesti 21 sen artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0070/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan unionin perusoikeusviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin perusoikeusviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/433 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1972,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin perusoikeusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0070/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan unionin perusoikeusviraston, jäljempänä ”virasto”, tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 22 960 429 euroa, mikä merkitsee vähäistä 0,47 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan lähes yksinomaan unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia eli sama kuin vuonna 2017; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli vain 76,20 prosenttia, mutta toteaa, että tämä merkitsee hienoista 4,09 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; |
|
2. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen sidottujen määrärahojen määrä oli toimintamenojen osalta suuri, mikä johtui pääasiassa sellaisten toimien luonteesta, joihin sisältyi useiden kuukausien mittaisten ja seuraavan vuoden puolelle ulottuvien tutkimusten rahoittamista; panee merkille, että virasto on ottanut käyttöön suunnittelumenettelyt, joiden avulla on tarkoitus seurata väistämättömiä viipeitä, joita ilmenee sopimusten allekirjoittamisen, palveluiden toimittamisen ja maksujen suorittamisen välillä; panee merkille, että viraston vastauksen mukaan alun perin suunnitellun määrän ja lopullisen siirretyn määrän välinen poikkeama oli noin 10 prosenttia eli sallitun poikkeaman rajoissa ja että vanha talousarvion toteutuksen seurantasovellus on korvattu uudella; kehottaa virastoa parantamaan talousarvion suunnittelua; |
Tuloksellisuus
|
3. |
panee merkille, että virasto käyttää osana tuloksellisuuden arviointikehystään 31:tä keskeistä tulosindikaattoria toimintansa tulosten ja vaikutusten arviointiin ja viittä täydentävää tulosindikaattoria parantamaan talousarviohallintoaan; |
|
4. |
panee tyytyväisenä merkille, että virasto tekee yhteistyötä muiden virastojen, erityisesti Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound), Euroopan raja- ja merivartioviraston, Euroopan tasa-arvoinstituutin, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA), Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, kanssa yhteisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi; pitää myönteisenä myös sitä, että virasto auttaa säännöllisesti muita unionin virastoja ottamaan työssään huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjasta, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, johtuvat velvoitteet; katsoo, että viraston on tarpeen jatkaa vahvojen yhteyksien luomista muihin asiaankuuluviin unionin toimielimiin; kehottaa virastoa tutkimaan keinoja jakaa resursseja ja henkilöstöä päällekkäisissä tehtävissä muiden, vastaavia toimia toteuttavien virastojen kanssa; |
|
5. |
panee merkille, että vuonna 2018 perustettiin uusi toimintayksikkö vahvistamaan osastojen välistä yhteistyötä hankkeissa ja parantamaan valmiuksia ryhtyä toimiin reaaliaikaisesti; |
|
6. |
kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
7. |
panee merkille, että parlamentti pyysi virastoa antamaan asiantuntijalausunnon perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta unionin institutionaalisessa kehyksessä syyskuuhun 2018 mennessä; panee merkille, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1240 (3) virastolle annettiin virallinen tehtävä valvoa sellaisten henkilöiden hakemusten seurannassa käytettäviä perusteita, jotka haluavat tulla unioniin mutta joilta ei edellytetä viisumia, ja luotiin mekanismi, jolla tätä valvontaa voidaan suorittaa; |
|
8. |
kehottaa komissiota suorittamaan toteutettavuustutkimuksen, jossa arvioidaan mahdollisuutta vähintäänkin kehittää yhteisiä synergioita Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) kanssa, tai jopa yhdistämää nämä elimet kokonaan; kehottaa komissiota arvioimaan kahta skenaariota: viraston siirtäminen EIGEn päätoimipaikkaan Vilnaan ja EIGEn päätoimipaikan siirtäminen viraston päätoimipaikkaan Wieniin; toteaa, että tämä merkitsisi hallinto- ja tukipalvelujen ja yhteisten tilojen hallinnoinnin jakamista sekä yhteisiä tieto- ja viestintätekniikan ja televiestinnän infrastruktuureja ja verkkopohjaisia infrastruktuureja, mikä merkitsisi huomattavia säästöjä, jotka voitaisiin käyttää molempien virastojen muuhun rahoitukseen; |
|
9. |
panee tyytyväisenä merkille, että virasto on pyrkinyt maantieteellisesti tasapainoiseen jakaumaan etsiessään päteviä ehdokkaita eri tehtäviin ottaen huomioon vaikeudet, joita ilmenee tiettyihin profiileihin soveltuvien ehdokkaiden palvelukseenotossa; |
|
10. |
katsoo, etteivät talousarviorajoitukset saisi johtaa julkisten hankintamenettelyjen epäonnistumiseen tutkimushankinnoissa; toteaa, että virasto on sitoutunut harkitsemaan markkinatutkimuksen tekemistä ennen tarjouskilpailujen käynnistämistä ja tarkistamaan tarvittaessa teknisiä vaatimuksia sekä mahdollisuuksien mukaan arvioimaan uudelleen suoritettavien tutkimusten tärkeysjärjestystä, ja pitää tätä askeleena oikeaan suuntaan hankintamenettelyjen parantamiseksi tulevaisuudessa; |
|
11. |
kannustaa virastoa tehostamaan yhteistyötään kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston ja Yhdistyneiden kansakuntien, kanssa synergioiden löytämiseksi ja hyödyntämiseksi aina kun se on mahdollista; |
|
12. |
toteaa, että viraston toteuttamat tutkimukset, jotka kattavat kaikkien jäsenvaltioiden lainsäädännön ja käytännöt, ovat monimutkaisia; korostaa näiden tutkimusten ja lausuntojen arvoa unionin säädösten kehittämisen kannalta ja sitä, että on tärkeää myöntää virastolle riittävät taloudelliset resurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä entistä paremmin; panee tyytyväisenä merkille, että virasto tekee jatkuvasti tutkimuksia ja laatii raportteja kaikentyyppisestä syrjinnästä unionissa edistäen näin osallistamisstrategioiden ja niihin liittyvien unionin ja jäsenvaltioiden politiikkojen parantamista; panee erityisen tyytyväisenä merkille, että virasto on sitoutunut heikommassa asemassa olevien ryhmien suojeluun, kun se laatii erityisiä tutkimuksia, kuten raportteja vammaisten henkilöiden oikeudesta itsenäiseen elämään ja nuorten romanien sosiaalisesta osallisuudesta sekä afrikkalaistaustaisiin henkilöihin kohdistuvasta rotusyrjinnästä ja rasistisista rikoksista; pitää valitettavana, että viraston nykyinen toimeksianto rajoittaa sen mahdollisuuksia toteuttaa toimia ja tehdä tutkimuksia tietyillä aihealueilla; korostaa, että viraston toimeksiannon olisi katettava kaikki perusoikeuskirjassa vahvistetut oikeudet, rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä koskevat kysymykset mukaan lukien, ja katsoo, että virastolla olisi oltava oikeus laatia oma-aloitteisia lausuntoja säädösehdotuksista; |
Henkilöstöpolitiikka
|
13. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 98,61 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 72 väliaikaisesta toimesta 71 oli täytettynä (verrattuna 72 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 31 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kahdeksan kansallista asiantuntijaa; |
|
14. |
panee tyytyväisenä merkille ylemmän tason johtajien tasaisen sukupuolijakauman (kolme miestä ja kolme naista) sekä hallintoneuvoston tyydyttävän sukupuolijakauman (28 miestä ja 25 naista); |
Hankinnat
|
15. |
panee merkille vastuuvapauden myöntävän viranomaisen asiaa koskevien huomautusten perusteella, että sähköisen hankinnan välineet ovat olleet pakollisia vasta vuodesta 2019 alkaen ja että virasto on ottanut käyttöön kaikki sähköisen hankinnan välineet lukuun ottamatta tarjousten sähköistä toimittamista, jonka odotettiin olevan käytössä vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kesäkuuhun 2020 mennessä asian edistymisestä; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
16. |
panee tyytyväisenä merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden varmistamisen, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun osalta; panee merkille, että vuonna 2018 arvioitiin ja lievennettiin joitakin mahdollisia ja oletettuja eturistiriitatapauksia mutta yhdestäkään eturistiriidasta ei raportoitu; panee tyytyväisenä merkille, että hallintoneuvoston jäsenten ja johtajien ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset julkistetaan viraston verkkosivustolla; |
|
17. |
panee tyytyväisenä merkille, että vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautusten ja huomioiden perusteella ja vuoden 2018 uudelleenjärjestelyn jälkeen tilinpitäjä raportoi nyt suoraan johtajalle; |
|
18. |
panee merkille vastuuvapauden myöntävän viranomaisen vuoden 2017 vastuuvapausmenettelyssä esittämät huomautukset, jotka liittyvät viime vuosina virastoa vastaan nostettuihin, väitettyjä sääntöjenvastaisia palvelukseenottopäätöksiä koskeviin oikeudellisiin menettelyihin, ja toteaa, että yleinen tuomioistuin hylkäsi molemmat kanteet; panee merkille, että virasto ei ole enää sopimussuhteessa virkamiestuomioistuimen entisen väliaikaisen tuomarin kanssa, ja toteaa, että virasto pyrki lieventämään mahdollisia eturistiriitoja usein eri toimin; |
|
19. |
panee merkille, että käynnissä on useita henkilöstösääntöjen ja hyvän hallinnon periaatteen rikkomiseen liittyviä oikeudellisia menettelyjä (4); painottaa, että viraston olisi varmistettava vaatimusten noudattaminen, ja korostaa, että viraston olisi näytettävä esimerkkiä perusoikeuksiin liittyvän neuvonnan antamisessa sekä perusoikeuksien kunnioittamisessa; pitää valitettavana, että tällaisilla rikkomuksilla voi olla haitallinen vaikutus yleiseen mielipiteeseen ja unionin maineeseen; pitää valitettavana, että kyseisenlaiset oikeudelliset menettelyt tulevat kalliiksi virastolle ja että niillä haaskataan veronmaksajien rahoja; |
Sisäiset kontrollit
|
20. |
panee tyytyväisenä merkille, että sen jälkeen, kun joulukuussa 2014 hyväksytty petostentorjuntastrategia oli pantu onnistuneesti täytäntöön ja toimintasuunnitelma oli saatu päätökseen vuosien 2015 ja 2016 aikana, virasto saattoi päätökseen petostentorjuntastrategian tarkistuksen, joka hyväksyttiin hallintoneuvoston kokouksessa joulukuussa 2018 ja jota täydennettiin erityisellä toimintasuunnitelmalla; |
|
21. |
panee merkille, että sisäinen tarkastus julkaisi vuonna 2018 etiikkaa ja hallintotapaa koskevan tarkastuskertomuksen, jossa arvioitiin viraston hallinto- ja valvontakehyksen suunnittelua ja vaikuttavaa täytäntöönpanoa etiikan alalla, ja totesi, että hallinto- ja valvontakehys on kokonaisuudessaan suunniteltu asianmukaisesti; |
Muita huomautuksia
|
22. |
panee merkille, että virasto seuraa komission ympäristöasioiden hallintaa käsittelevän toimielinten yhteisen ryhmän (Groupe Interinstitutionnel de Management Environnemental, GIME) toimia ja että se ilmaisi vuoden 2019 kyselytutkimuksessa olevansa kiinnostunut osallistumaan GIME-ryhmän jäsenten koordinoituun lähestymistapaan toimissa, joilla pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä; |
|
23. |
kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
24. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (5). |
(1) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 197.
(2) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 198.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12. syyskuuta 2018, EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1).
(4) Asia T-632/19 DD v. FRA; asia T-703/19 DD v. FRA; asia T-31/19 AF v. FRA; asia C-601/19 P BP v. FRA; asia C-669/19 P – BP v. FRA; asia C-682/19 P – BP v FRA.
(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/436 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1973,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka VII – Alueiden komitea
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019) 316 – C9-0056/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon alueiden komitean vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset (3), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0071/2020), |
1.
myöntää alueiden komitean pääsihteerille vastuuvapauden alueiden komitean talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman alueiden komitealle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/437 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1974,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka VII – Alueiden komitea
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka VII – Alueiden komitea, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0071/2020), |
|
A. |
haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa; |
1.
panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi vuotta 2018 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita alueiden komitean henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;
2.
panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen komitean hallintomenoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia;
3.
pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2018 vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena;
4.
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin valitsi 45 tapahtuman otoksen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Hallinto” kaikkien unionin toimielinten ja elinten osalta; toteaa, että tarkoituksena oli poimia edustava otos otsakkeen 5 eri menoista, jotka edustavat 6,3:a prosenttia unionin talousarviosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella hallintomenoihin liittyvä riski on vähäinen; katsoo kuitenkin, ettei muihin toimielimiin liittyvien valittujen tapahtumien määrä ollut riittävä, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään tarkastettavien tapahtumien määrää vähintään 10 prosentilla;
5.
panee merkille, että vuonna 2018 komitean talousarvio oli 96 101 000 euroa (93 295 000 euroa vuonna 2017), mikä merkitsee kolmen prosentin kasvua; panee merkille, että 99,3 prosenttia kaikista määrärahoista sidottiin vuoden 2018 loppuun mennessä (98 prosenttia vuonna 2017 ja 98,7 prosenttia vuonna 2016) ja että 91 prosenttia määrärahoista maksettiin vuonna 2018 (89,9 prosenttia vuonna 2017 ja 89,6 prosenttia vuonna 2016);
6.
on tyytyväinen siihen, että komitean varainhoito oli kaiken kaikkiaan järkevää ja moitteetonta varainhoitovuonna 2018; pitää myönteisenä, että osastossa 1 (Komitean henkilöstöä koskevat menot) maksusitoumusaste oli 99,1 prosenttia ja osastossa 2 (Kiinteistöt, laitteet ja sekalaiset hallinnosta johtuvat menot) 99,6 prosenttia;
7.
panee merkille osastoa 2 koskevien maksumäärärahojen käyttöasteeseen liittyvän komitean vastauksen (76,9 prosenttia vuonna 2018, 77,1 prosenttia vuonna 2017 ja 74,5 prosenttia vuonna 2016); panee merkille, että kunnossapitoa ja energiankulutusta koskevat laskut saapuvat pääasiassa vasta seuraavan vuoden alussa; pyytää komiteaa parantamaan tilannetta määrittelemällä mahdollisuuksien mukaan asiaa koskevissa palvelusopimuksissa tasapainoiset maksuehdot vuoden ajalle;
8.
panee merkille, että määrärahoja on jäänyt käyttämättä useissa budjettikohdissa, kuten seuraavissa: 59,0 prosenttia jäsenille tarkoitetuista kursseista (momentti 105), 33,3 prosenttia virkamatkoista (momentti 162), 77,9 prosenttia työterveyshuollosta (alamomentti 1 6 3 4) ja 92,7 prosenttia tilojen kunnostuksesta (alamomentti 2007); muistuttaa, että tarvitaan toimenpiteitä määrärahatarpeiden yliarvioinnin minimoimiseksi;
9.
korostaa, että komitean talousarviota pidetään komitean poliittisesta toiminnasta huolimatta luonteeltaan puhtaasti hallinnollisena ja että sen osuus hallintomenoja koskevasta unionin talousarvion otsakkeesta 5 on yksi prosentti; panee tyytyväisenä merkille komitean toimet tulosperusteisen talousarvion periaatteiden soveltamiseksi sen päivittäisessä toiminnassa ja sen halukkuuden parantaa tilannetta edelleen yhdessä unionin muiden toimielinten ja elinten kanssa; panee merkille menestykselliset välineet, kuten talousarvion toteutuksesta laadittavat katsaukset, joiden avulla seurataan komitean talousarvion toteutusastetta ja autetaan parantamaan sitä; pitää yleisesti myönteisenä komitean omaksumaa tulossuuntautunutta lähestymistapaa;
10.
panee merkille, että komitea pitää yllä keskusrekisteriä poikkeamaraporteista, jotka liittyvät sisäisten menettelyjen ja korjaavien toimenpiteiden noudattamatta jättämiseen; panee tyytyväisenä merkille, että rahoitusta koskevien poikkeamien kokonaismäärä väheni 6,8 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna;
11.
panee tyytyväisenä merkille komitean toimet, joiden avulla se lyhensi keskimääräistä maksuaikaa (varainhoitoasetuksen mukaan maksut on suoritettava 30 päivän kuluessa) keskimäärin 16 päivään vuonna 2018, mikä on paras saavutus kymmeneen vuoteen (23 päivää vuonna 2017, 26 päivää vuonna 2016 ja 20 päivää vuonna 2015); toteaa, että yhtään pakollisten viivästyskorkojen maksutapausta ei kirjattu vuonna 2018;
12.
panee merkille, että komitea käynnisti 16:ta sisäisen valvonnan standardia koskevan menettelyn kyselylomakkeella, jonka tarkoituksena oli arvioida kullekin sisäisen valvonnan standardille asetettujen vaatimusten noudattamista ja vaikuttavuutta; panee merkille myönteisen tuloksen ja päätelmät, joiden mukaan on keskityttävä voimakkaasti sisäisen valvonnan standardiin 3 (henkilöresurssien jakautuminen), standardiin 10 (toiminnan jatkuvuus) ja standardiin 12 (tiedottaminen ja viestintä) tulevien haasteiden vuoksi, joita ovat esimerkiksi uusi toimikausi ja komitean juhlavuosi, jolloin tulee kuluneeksi 25 vuotta sen perustamisesta;
13.
toteaa, että sisäisen tarkastuksen tehtävän seurannasta vastaa tarkastusvaliokunta, jossa on yksi jäsen kustakin komitean talous- ja hallintoasiain komissiossa edustettuna olevasta poliittisesta ryhmästä ja yksi korkean tason ulkopuolinen neuvonantaja; panee merkille, että vuoden 2018 tavoite saada 75 prosenttia erittäin tärkeistä suosituksista päätökseen kuuden kuukauden kuluttua saavutettiin 50-prosenttisesti ja että tavoite saada 100 prosenttia erittäin tärkeistä suosituksista päätökseen 12 kuukauden kuluttua saavutettiin 100-prosenttisesti;
14.
muistuttaa, että on tärkeää tehdä toimielinten välistä yhteistyötä, kuten henkilöresursseja koskevia yksikön tason sopimuksia ja muita hallinnollisia sopimuksia; kehottaa komiteaa antamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessa tiedot määristä, jotka tällaisten sopimusten nojalla on maksettu;
15.
pitää tärkeänä edistää alue- ja paikallisviranomaisten osallistumista, sillä niillä on tärkeä rooli unionin politiikkojen täytäntöönpanossa;
16.
panee merkille, että vuonna 2014 allekirjoitetun alueiden komitean, talous- ja sosiaalikomitean ja parlamentin välisen hallinnollista yhteistyötä koskevan sopimuksen voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2019; toteaa, että tähän mennessä vuoden 2014 sopimuksesta ei ole käyty uusia neuvotteluja eikä sen voimassaoloaikaa ole jatkettu; katsoo, että vuoden 2014 sopimus oli komitean ja talous- ja sosiaalikomitean (jäljempänä ’komiteat’) kannalta hyvin epäedullinen, koska sillä siirrettiin parlamenttiin 60 kääntäjää (joista 24 komiteasta) ja vastavuoroisesti komiteat saivat ainoastaan oikeuden käyttää Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun palveluja; panee huolestuneena merkille, että tämän vuoksi komiteoiden oli palkattava sopimussuhteista henkilöstöä ja ulkoistettava käännöspalvelunsa; panee huolestuneena merkille, että kompensoidakseen kääntäjien vähenemistä parlamentti maksoi komiteoille ylimääräisen määrän (1 200 000 euroa vuodesta 2015 vuoteen 2016) käännöspalvelujen ulkoistamiseen ja että määrä voidaan kohdentaa uudelleen muille toimintapolitiikan aloille, jos sitä ei käytetä kokonaisuudessaan ulkoistettuihin käännöspalveluihin; katsoo, että tilanne ei ole yleisesti järkevän ja moitteettoman varainhoidon kriteerien mukainen ja että sitä olisi tarkasteltava uudelleen, jos nykyistä sopimusta jatketaan tai jos neuvotellaan uudesta sopimuksesta; katsoo, että poliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna sopimusta on päivitettävä vastaamaan tämän päivän haasteisiin, kuten uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen tai koheesiopolitiikan uusiin sääntöihin;
17.
panee tyytyväisenä merkille helmikuuhun 2019 jatkuneen ”Pohdintoja Euroopasta / Euroopan tulevaisuudesta” -kampanjan, jonka yhteydessä järjestettiin yhteensä yli 209 tapahtumaa; panee merkille, että komitea suunnittelee jatkotoimia tälle menestyksekkäälle kampanjalle kehittääkseen yhdessä unionin muiden toimielinten ja elinten kanssa mallin unionin kansalaisten jatkuvaa kuulemista varten päämääränä yhdistää paikallisiin keskusteluihin palautemekanismi unionin tason päätöksentekijöiden informoimiseksi; pyytää komiteaa raportoimaan aikaansaaduista tuloksista seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan;
18.
pitää avoimuuden kannalta myönteisenä komitean vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyvää luetteloa ”Pohdintoja Euroopasta / Euroopan tulevaisuudesta” -kampanjan yhteydessä vuosina 2017 ja 2018 järjestetyistä tapahtumista; panee merkille tiedot, joihin sisältyy tapahtumaan osallistuneiden komitean jäsenten nimet, kunkin tapahtuman aihe, ajankohta, paikka ja kokonaiskustannukset, jotka olivat 41 747,87 euroa vuonna 2018 (45 505,93 euroa vuonna 2017);
19.
panee tyytyväisenä merkille, että komitea on menestynyt hyvin sosiaalisessa mediassa, sillä vuonna 2018 sen sivuista ”tykättiin”12 658 kertaa Facebookissa (9 013 vuonna 2017) ja sillä oli 3 727 seuraajaa Twitterissä (3 425 vuonna 2017); panee merkille, että verkkokyselyn/mobiilisovelluksen ”Kerro mielipiteesi Euroopasta!” käyttö onnistui hyvin kaikkialla unionissa; onnittelee komiteaa sen uudesta verkkosivustosta, jonka sivuilla vierailtiin 101 983 kertaa vuonna 2018 (43 748 vuonna 2017); panee tyytyväisenä merkille tammikuussa 2018 järjestetyn avoimen verkkokurssin siitä, miten omalle alueelle tai kaupungille myönnetyt EU:n määrärahat voi käyttää mahdollisimman tehokkaasti, ja toteaa, että sen osallistujamäärä oli lähes 15 000 (8 500 vuonna 2015 ja 5 500 vuonna 2016);
20.
panee tyytyväisenä merkille, että komitea on saanut lisättyä julkaistujen tutkimusten määrää, sillä niitä on julkaistu 27, kun tavoitteeksi oli asetettu 15; toteaa, että kaikki nämä tutkimukset on julkaistu komitean verkkosivustolla;
21.
panee merkille, että komiteoiden ja komission välinen sopimus komission VMA-rakennuksen vaihtamisesta komiteoiden BEL68/TRE 74 -rakennuksiin allekirjoitettiin 28. elokuuta 2019; panee merkille, että vaihto toteutuu 16. syyskuuta 2022; panee huolestuneena merkille, että komiteoiden kiinteistöpolitiikassa esitetty tärkein painopiste on rakennusten maantieteellinen keskittäminen; panee huolestuneena merkille, että vaihto johtaa siihen, että komiteat menettävät 10 440 neliömetriä toimistotilaa, ja näin ollen siihen, että vaihdon jälkeen on löydettävä lisätilaa, johon voidaan sijoittaa noin 200 työntekijää, eikä tätä tarvetta voida kokonaisuudessaan kompensoida lyhyellä aikavälillä vaihtoehtoisilla toimenpiteillä, kuten tiiviimmällä tilankäytöllä muissa rakennuksissa tai lisäämällä etätyöskentelyä, vaan vähennys on korvattava hankkimalla lähistöltä toinen rakennus; toteaa myös, että VMA-rakennuksen kunnostaminen on tarpeen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä; pelkää vaikutuksia, joita sopimuksella tulee olemaan sekä komitean varainkäyttöön että asianomaisen henkilöstön hyvinvointiin; pitää valitettavana, että näin merkittävässä ja komitealle tärkeässä asiassa ei ole kuultu oikeudellista yksikköä;
22.
panee merkille, että komiteat ovat äskettäin perustaneet komiteoiden yhteisen työryhmän, joka laatii lisäanalyysejä asianmukaisten ratkaisujen löytämiseksi; toteaa, että lisäksi on toinen työryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella uusia työtapoja; painottaa, että rakennusten vaihdosta ei saa missään tapauksessa aiheutua kielteisiä seurauksia, jotka kohdistuisivat henkilöstön hyvinvointiin, työtapoihin ja työtiloihin; muistuttaa vaatimuksesta, että henkilöstön jäseniä on kuultava rakennusten vaihtoa koskevassa asiassa ja heidän mielipiteensä on otettava huomioon; kehottaa komiteoita tiedottamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle ja budjettivaliokunnalle kaikista saavutetuista tuloksista;
23.
ilmaisee syvän huolensa siitä, että VMA-rakennuksessa on todettu asbestia kriittisissä paikoissa, myös pysäköintitiloissa; pitää hyvin valitettavana sitä, että erikoistuneen ulkoisen toimeksisaajan toteuttama tarkastus toteutettiin syyskuussa 2019 vasta kuukauden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta komission kanssa; pitää valitettavana sitä, että sopimus allekirjoitettiin tiedottamatta kaikille sidosryhmille oikea-aikaisesti VMA-rakennuksessa mahdollisesti olevasta asbestista; pitää valitettavana myös sitä, ettei jäsenille ja henkilöstölle ole tiedotettu tilanteesta, ja katsoo, ettei riitä, että tiedot on julkaistu komitean intranetissä, josta niitä on vaikea löytää;
24.
panee merkille, että komiteat saivat syyskuussa 2019 VMA-rakennusta koskevan todistuksen, jonka mukaan rakennuksesta ei tavanomaisessa käytössä aiheudu asbestiin liittyviä riskejä, vaikka se sisältää asbestia; on syvästi huolissaan asiaan liittyvästä tulevasta kehityksestä ottaen huomioon, että rakennuksen seuraava käyttö ei ole tavanomaista käyttöä vaan rakennustoimintaa;
25.
toteaa, että pitkäaikaisen ja vaarallisen asbestialtistuksen vaikutukset ihmisen terveyteen on hyvin dokumentoitu ja ne aiheuttavat aina huolta ja pelkoa väestössä yleisesti; kehottaa molempia soveltamaan täydellistä ja proaktiivista avoimuutta ja tiedottamista tilanteen hallinnasta ennen ja jälkeen VMA-rakennuksen varsinaisen käyttöönoton ja välttämään samalla pelottelua;
26.
panee merkille komitean 29. marraskuuta 2017 hyväksytyn kiinteistöstrategian, jonka painopisteenä on ”maantieteellinen keskittäminen” ja ”fyysinen yhteys” komitean päärakennukseen, Jacques Delorsiin, mistä on merkittävää taloudellista ja muuta hyötyä; panee merkille, että VMA-rakennusta on jonkin verran kunnostettava mahdollisimman pian (2020–2022) ja perusteellisemmin sitten, kun komiteat omistavat VMA-rakennuksen kokonaan vuonna 2028; panee merkille, että komiteat vastaavat kustannuksista hallinnollista yhteistyötä koskevan sopimuksen mukaisesti sovellettavaa jakoperustetta noudattaen;
27.
pitää myönteisinä riittävän (kyber)turvallisuustason varmistamiseksi tähän mennessä toteutettuja toimenpiteitä; panee merkille, että kulunvalvontaan tarkoitettujen uusien laitteiden asentamisen ja tietoturvallisuustoimien jälkeen tähän liittyvät turvallisuusstandardit ovat samalla tasolla kuin parlamentissa ja komissiossa;
28.
pitää valitettavana sitä, että komitealla ei vielä ole sellaista oikeudellista kehystä, jonka puitteissa voitaisiin käsitellä häirintätapauksia, joissa on osallisina sen jäseniä; muistuttaa Euroopan oikeusasiamiehen unionin toimielimille esittämästä kehotuksesta ottaa käyttöön niiden jäseniin sovellettavat häirintää koskevat säännöt; pyytää komiteaa ottamaan tällaiset säännöt kiireellisesti käyttöön parlamentin puhemiehistön työpaikkahäirintää koskevista valituksista 2. heinäkuuta 2018 tekemän päätöksen suuntaisesti; pyytää komiteaa raportoimaan jatkotoimistaan parlamentille;
29.
kehottaa komiteaa tehostamaan suunniteltuihin eturistiriitojen ehkäisemistä ja torjuntaa koskeviin, sen jäseniin sovellettaviin menettelysääntöihin liittyviä toimiaan; pyytää komiteaa huolehtimaan, että asianomaiset säännöt ja menettelyt julkistetaan sen verkkosivustolla;
30.
panee merkille, että komitealla on käytössä vankka mekanismi, jonka avulla puututaan häirintätapauksiin, joissa on osallisina vain henkilöstön jäseniä, soveltamalla sisäisiä sääntöjä, joilla pannaan täytäntöön asiaa koskevat henkilöstösääntöjen säännökset; pitää myönteisenä, että kaikille henkilöstön jäsenille järjestetään häirinnän ehkäisemistä koskevaa koulutusta, jossa keskitytään häirintää koskeviin valituksiin sovellettaviin sääntöihin, säännöksiin ja menettelyihin; panee merkille, että komitealla on toimiva häirintäyhdyshenkilöiden tiimi (nimitettyjä on tällä hetkellä kuusi ja varallaololuetteloon on kirjattu kaksi), ja toteaa, että he kaikki ovat saaneet koulutusta ennen tehtäviensä aloittamista;
31.
panee merkille, että käännösten ulkoistamiseen tarkoitetut määrärahat kasvoivat, kun parlamentin kanssa allekirjoitettiin yhteistyösopimus, jonka johdosta käännöstoimen henkilöstön määrä väheni; panee merkille, että vuonna 2018 käännösten ulkoistamisprosentti oli 20,2 eli hiukan 20 prosentin tavoitteen yläpuolella ja että tämä johtui osittain myös suuresta työmäärästä (21 prosenttia suurempi kuin samana ajanjaksona vuonna 2017); panee lisäksi merkille, että ulkoistettujen käännösten kokonaiskustannukset vuonna 2018 olivat 3 251 855 euroa, kun kokonaiskustannukset niiden kääntämisestä talon sisällä olisivat olleet 5 263 108 euroa;
32.
panee merkille komiteoiden toimet, joiden avulla saatiin aikaan merkittäviä uudelleenjärjestelyjä uuden resurssitehokkaampaan monikielisyyteen tähtäävän strategian yhteydessä; pitää valitettavana, että virkojen siirtämistä kielipalveluista parlamentin yksiköihin oli vuosina 2014–2017 kompensoitava lisäämällä sopimussuhteisen henkilöstön määrää; kehottaa komiteaa tiedottamaan parlamentille säännöllisesti asiaan liittyvästä kehityksestä;
33.
panee merkille joidenkin käännösyksiköiden yhteishallinnointia koskevan pilottihankkeen arviointikertomuksen, jossa todettiin, että hallinnollisten yleiskustannusten vähenemisen ohella saadaan aikaan uusia synergioita kääntämisen tukitehtävien tasolla sen jälkeen, kun kaikki käännösyksiköt on yhdistetty ja kaikki tarvittavat tekniset edellytykset täytetty; panee merkille, että komitean työvaliokunta valtuutti komitean pääsihteerin laatimaan uuden henkilöstötaulukon ja tekemään siitä ehdotuksen yhteistyössä talous- ja sosiaalikomitean pääsihteerin kanssa; panee merkille, että kokeiluyksiköiden yhdistäminen on vahvistettu ja että vuonna 2019 toteutetaan vielä kaksi muuta yhdistämishanketta; kehottaa komiteaa raportoimaan parlamentille kaikista toimista, joita on toteutettu käännöstuotoksen saattamiseksi kestävälle tasolle;
34.
panee merkille pyrkimykset yksinkertaistaa edelleen henkilöstöhallinnon prosesseja erityisesti ottamalla asteittain käyttöön paperiton työnkulku, kun on kyse esimerkiksi laskuista, virkamatkoista ja asiakirjahallinnasta; kehottaa komiteaa tehostamaan toimiaan tietoteknisiin välineisiin liittyvien hankintamenettelyjensä nykyaikaistamiseksi ja ottamaan käyttöön sähköisen työnkulun, joka mahdollistaa paperittomuuden; panee merkille, että sähköinen laskutus on edennyt hyvin ja on tietotekniikan näkökulmasta nyt täysin toteutettavissa;
35.
panee merkille, että henkilöstötaulukossa oli 538 henkilöstön jäsentä vuonna 2018 (533 vuonna 2017); panee tyytyväisenä merkille, että avoinna olevien virkojen osuus oli vuonna 2018 pienempi (alle 2 prosenttia) kuin vuonna 2017 (noin 2,5 prosenttia); panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 käynnistettiin työmäärän arviointi, jotta saataisiin yleiskuva siitä, kuinka tehokkaasti henkilöresursseja käytetään komiteassa, ja havaittaisiin mahdolliset puutteet; panee merkille, että loppuraportti toimitettiin keväällä 2019; pyytää komiteaa antamaan asiasta yksityiskohtaisen tilannekatsauksen seuraavassa vuotuisessa komitean toimintakertomuksessa;
36.
panee tyytyväisenä merkille käyttöön otetun uuden arviointijärjestelmän, jossa keskitytään henkilökohtaisiin tuloksiin, ja uuden ansioihin perustuvan ylennysjärjestelmän, josta käytiin tiivistä sosiaalista vuoropuhelua vuonna 2018; toteaa, että vuoden 2016 loppupuolella toteutettuun henkilöstön tyytyväisyyskyselyyn perustuvan toimintasuunnitelman täytäntöönpano johti keskijohdolle ja alemmalle johdolle tarkoitettuun johtamisohjelmaan, jossa käsiteltiin henkilöstön tyytyväisyyteen liittyviä aiheita;
37.
panee tyytyväisenä merkille, että poissaolot ovat vähentyneet vuosien mittaan (poissaoloaste oli 4,86 prosenttia vuonna 2015, 4,6 prosenttia vuonna 2016, 4,5 prosenttia vuonna 2017 ja 4,29 prosenttia vuonna 2018); toteaa kuitenkin, että 23 henkilöstön jäsentä oli sairauslomalla yli 90 päivää vuonna 2018 ja että kolmessa tapauksessa oli kyse vakavista sairauksista ja sairauslomat kestivät 352 päivää, 296,5 päivää ja 280,5 päivää; panee merkille, että komitealla on kattavat poissaolojen hallintaa koskevat toimintaperiaatteet, joihin sisältyy poissaolojen seuranta ja jäsenneltyjen työhönpaluukäytäntöjen toteuttaminen;
38.
panee yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyen tyytyväisenä merkille kaikki vammaisuuteen, monimuotoisuuteen ja sukupuolten tasapuoliseen edustukseen liittyvissä asioissa toteutetut toimet, kuten kullekin osastolle nimettyjen yhtäläisten mahdollisuuksien paikallisten yhteyspisteiden verkoston luominen, jotta voidaan lisätä tietoisuutta ja toteuttaa toimia kaikissa komitean hallintoyksiköissä; panee tyytyväisenä merkille joustavia työehtoja koskevat komitean toimet, joiden tarkoituksena on mahdollistaa se, että kaikki voivat sukupuolesta riippumatta hoitaa johtamistehtäviä, kun perhe- ja työelämään liittyvät vastuut sovitetaan paremmin yhteen;
39.
panee kiinnostuneena merkille, että komitea on ottanut käyttöön yhdennetyn osaamisen johtamisstrategian, joka kattaa monta eri alaa ja politiikkaa ja jonka perimmäisenä tarkoituksena on edistää henkilöstön suoriutumista ja sitoutuneisuutta; panee merkille, että apulaisyksikönpäälliköiden, jaospäälliköiden ja ryhmänvetäjien taso on virallisesti tunnustettu uudeksi johtotasoksi ja että komitea järjesti tähän liittyvää sisäistä koulutusta;
40.
panee merkille komitean pyrkimykset varmistaa komitean johtajien maantieteellinen tasapaino erityisesti niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat liittyneet unioniin vuonna 2014 tai sen jälkeen, ja toteaa, että niiden osuus on noussut 22,2 prosenttiin (kun tavoite oli 20 prosenttia), joka on hieman enemmän kuin näiden maiden osuus unionin koko väestöstä;
41.
panee merkille komitean vaikeudet lisätä naisten osuutta keskijohdon ja ylemmän johdon tehtävissä (naisia johtotehtävissä 35,6 prosenttia); toteaa, että komitea on pienehkö toimielin, jonka keskijohto on verrattain nuorta; panee merkille erilaiset toimet, kuten hallinnollisen ohjeen muotoon muokatun palvelukseenottoa koskevan hyvien käytäntöjen oppaan, johon on sisällytetty sitova sääntö, jonka mukaan palvelukseenottolautakunnissa on oltava sekä mies- että naispuolisia jäseniä; kehottaa komiteaa tehostamaan toimiaan edelleen ja raportoimaan parlamentille kaikista aikaansaaduista parannuksista;
42.
muistuttaa tarpeesta järkeistää ja nopeuttaa vastuuvapausmenettelyä; ehdottaa tässä yhteydessä, että vuotuisen toimintakertomuksen toimittamisen määräajaksi asetetaan tilivuotta seuraavan vuoden maaliskuun 31. päivä; pitää myönteisenä, että komitea on valmis noudattamaan tätä parasta käytäntöä, jonka pitäisi auttaa lyhentämään vastuuvapausmenettelyn kestoa, kuten on pyydetty;
43.
panee tyytyväisenä merkille sen, että vuoden 2018 alussa päätökseen saatetussa väliarvioinnissa todettiin yleisesti, että komiteoiden tekemä toimielinten välinen yhteistyösopimus toimii hyvin; panee merkille, että yhteispalvelut palvelevat molempia komiteoita kääntämisen, infrastruktuurin, logistiikan ja tietotekniikan aloilla; panee merkille, että yhdessä asianomaisten palkkoihin liittyvien menojen kanssa yhteispalvelujen vuotuinen rahallinen arvo on yli 100 miljoonaa euroa;
44.
toteaa, että komiteoiden vuonna 2016 allekirjoittamalla yhteistyösopimuksella luotiin vankka oikeudellinen kehys pitkäaikaiselle, tehokkaalle ja vaikuttavalle yhteistyölle ja että sopimus osoittaa myös, että komiteat toimivat kumppaneina kunnioittaen toistensa valtuuksia ja etuoikeuksia; toteaa, että sopimuksen voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2019 ja että sitä on päätetty jatkaa vuodella samalla kun uudesta sopimuksesta neuvotellaan; kehottaa molempia komiteoita pyrkimään kaikin tavoin siihen, että uusi sopimus saadaan tehtyä mahdollisimman pian, jotta voidaan saada aikaan lisäsynergioita ja -säästöjä;
45.
muistuttaa, että molemmat komiteat käyttivät jälleen kerran kokonaistalousarviostaan alle kolme prosenttia tietotekniikkaan ja että tietotekniikkahankkeiden ja -laitteiden rahoitus on ollut useiden vuosien ajan rakenteellisesti liian vähäistä; panee huolestuneena merkille, että korjatakseen tietotekniikkahankkeiden ja -laitteiden vajetta komiteat käyttävät edelleen keräilysiirtoja vuoden lopussa tietotekniikkahankkeiden rahoittamiseen; kehottaa molempia komiteoita panemaan mahdollisimman pian täytäntöön uuden digitaalistrategian ja monivuotisen tietotekniikkamenoja koskevan suunnitelman;
46.
kehottaa komiteaa analysoimaan tilannetta tarkemmin, jotta voidaan määrittää uusia aloja, joilla komitealla voisi olla yhteiset palvelut talous- ja sosiaalikomitean kanssa; korostaa, että tällainen toimielinten välinen yhteistyö voisi vähentää merkittävästi komitean kokonaismenoja; kehottaa komiteaa tiedottamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle kaikista saavutetuista tuloksista;
47.
antaa komitealle tunnustusta sen pääasiassa uusille tulokkaille suunnitellusta verkkokoulutuksesta, jonka yhtenä osa-alueena on etiikka, ja panee merkille, että se on sijoitettu komitean intranetin aloitussivulle, jossa se on helposti kaikkien saatavilla; pitää avoimuuden kannalta arvostettavana sitä, että erilaiset toimintaperiaatteet, kuten väärinkäytösten paljastamista koskevat menettelyt ja entisten korkeiden virkamiesten ammatillista toimintaa koskevat periaatteet, on julkaistu komitean verkkosivustolla; kannustaa komiteaa jatkamaan palvelujensa täysipainoista digitalisointia;
48.
palauttaa mieliin, että entinen sisäinen tarkastaja teki 23. elokuuta 2018 nimittävälle viranomaiselle valituksen komiteasta henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan perusteella sen jälkeen, kun komitea oli 24. toukokuuta 2018 päättänyt kieltäytyä tunnustamasta häntä vilpittömin mielin toimivaksi väärinkäytösten paljastajaksi; pitää erittäin valitettavana komitean päätöstä, koska se on ristiriidassa parlamentin varainhoitovuoden 2001 vastuuvapautta koskevassa päätöslauselmassa (1) vahvistetun parlamentin kannan kanssa, jonka mukaan sisäinen tarkastaja on vilpittömin mielin toimiva väärinkäytösten paljastaja; kannustaa komiteaa tunnustamaan täysimääräisesti sisäisen tarkastajan aseman ja pyytämään julkisesti anteeksi hänen tapauksensa virheellistä käsittelyä;
49.
panee merkille, että komitea teki 20. joulukuuta 2019 entiselle sisäiselle tarkastajalle ehdotuksen tuomioistuimen ulkopuolisesta ratkaisusta, jonka edellytyksenä oli salassapitosopimus, ja toteaa, että entinen sisäinen tarkastaja hylkäsi ehdotuksen avoimuuden puutteen vuoksi; kannustaa komiteaa tarkistamaan ehdotustaan siten, että entisen sisäisen tarkastajan asema vilpittömin mielin toimivana väärinkäytösten paljastajana tunnustetaan virallisesti ja mahdollisesta sovittelusopimuksesta tehdään julkinen avoimuuden edistämiseksi;
50.
pitää valitettavana, että vuoden 2017 vastuuvapautta koskevassa parlamentin päätöslauselmassa (2) vaadittua komitean ja entisen sisäisen tarkastajan välistä sovittelua ei ole vielä käynnistetty ja että se on suunnitteilla vasta vuoden 2020 alkupuolelle; pitää lisäksi valitettavana, että kesti yli 20 vuotta ennen kuin komitea ryhtyi sovitteluun entisen sisäisen tarkastajan kanssa; muistuttaa useissa parlamentin päätöslauselmissa esittämästään vahvasta tuesta oikeudenmukaiselle ja reilulle sovittelulle entisen sisäisen tarkastajan kanssa sekä komitean julkiselle anteeksipyynnölle asian käsittelyssä esiintyneistä väärinkäytöksistä;
51.
panee merkille kolmannen työkyvyttömyyslautakunnan päätöksen, jossa vahvistetaan yksimielisesti, että sisäisen tarkastajan työkyvyttömyys johtui ammatillisista syistä ja että hän joutui komitean kiusaamisen kohteeksi;
52.
toteaa, että komitea teki 20. joulukuuta 2019 ehdotuksen tuomioistuimen ulkopuolisesta ratkaisusta ja julkisesta lausunnosta, jonka entinen sisäinen tarkastaja hylkäsi, koska hän toivoi, että käynnistetään sovittelu, joka on asianmukaisin tapa ratkaista asia oikeudenmukaisesti;
53.
panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan parlamentin jäsen Sophie in ’t Veld on nimitetty sovittelijaksi entistä sisäistä tarkastajaa koskevassa asiassa, jotta siinä saavutetaan sovintoratkaisu; muistuttaa esittämästään pyynnöstä, että tällaisessa sovittelussa olisi myös käsiteltävä entisen sisäisen tarkastajan asemaa vilpittömin mielin toimivana väärinkäytösten paljastajana (jonka parlamentti tunnusti varainhoitovuoden 2001 vastuuvapautta koskevassa päätöslauselmassa) ja sitä, että hän toimi unionin etujen mukaisesti raportoimalla väärinkäytöksistä unionin toimielimille;
54.
pyytää, että komitea hyväksyy sovittelun viipymättä, jotta voidaan panna täytäntöön kolmannen työkyvyttömyyslautakunnan päätös, ja toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet aiemmissa parlamentin päätöslauselmissa esitettyihin pyyntöihin vastaamiseksi;
55.
panee merkille, että komitea varmistaa pyöröovi-ilmiötä koskevan politiikkansa yhteydessä, että kaikkia palveluksesta lähteviä työntekijöitä ja erityisesti ylimpiä johtajia muistutetaan ennakoivasti ja järjestelmällisesti heidän velvollisuudestaan ilmoittaa aikomuksestaan harjoittaa ammattitoimintaa; pitää myönteisenä, että komitea muistuttaa myös henkilöstöä, joka lähtee tilapäisesti palveluksesta palkattoman vapaan tai työkyvyttömyyden vuoksi, henkilöstösääntöjen 16 artiklan ja komitean ulkopuolisesta toiminnasta ja tehtävistä tehdyn sisäisen päätöksen N:o 66/2014 mukaisista velvollisuuksistaan;
56.
panee merkille neuvoston määränneen, että siitä päivästä alkaen, jona Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista tulee oikeudellisesti voimaan, kolme Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnetyistä 24 paikasta myönnetään Virolle, Kyprokselle ja Luxemburgille; toteaa, että näin ollen komitean paikkojen määrä vähenee vain 21:llä;
57.
korostaa kaikkia viime vuosina saavutettuja tuloksia sellaisilla aloilla kuin tulosbudjetointi, eettiset toimintapuitteet kaikkine niihin liittyvine sääntöineen ja menettelyineen, tehostetut viestintätoimet ja lisääntyneet toimenpiteet avoimuuden parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten välisten yksikön tason sopimusten ja yhteistyösopimusten merkittävän määrän; korostaa unionin toimielinten ja elinten välisen yhteistyön ja kokemustenvaihdon merkitystä; ehdottaa, että komitea analysoi mahdollisuutta virallistaa verkostoitumistoimia eri aloilla parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi.
(1) Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. tammikuuta 2004, joka sisältää huomautukset, jotka liitetään päätökseen vastuuvapaudesta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2001 – Pääluokka VII – Alueiden komitea (EUVL L 57, 25.2.2004, s. 8).
(2) Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2019/1429, 26. maaliskuuta 2019, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka VII – Alueiden komitea (EUVL L 249, 27.9.2019, s. 123).
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/444 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1975,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan raja- ja merivartioviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0050/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta 14. syyskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624 (5) ja erityisesti sen 76 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta 13. marraskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 (6) ja erityisesti sen 116 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0072/2020), |
1.
myöntää Euroopan raja- ja merivartioviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan raja- ja merivartioviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1.
(6) EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/446 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1976,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan raja- ja merivartioviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0050/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta 14. syyskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624 (5) ja erityisesti sen 76 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta 13. marraskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 (6) ja erityisesti sen 116 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (7) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (8) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0072/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan raja- ja merivartioviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan raja- ja merivartioviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1.
(6) EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/448 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1977,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 24/2019 ”Muuttajien turvapaikka-, siirto- ja palauttamismenettelyt: Aika puuttua tehokkaammin tavoitteiden ja tulosten välisiin eroihin”, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0072/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 288 663 520 euroa, mikä merkitsee 2,89 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuonna 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja viraston tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 98,37 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,74 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; pitää huolestuttavana, että maksumäärärahojen käyttöaste oli niinkin alhainen kuin 69,69 prosenttia, mikä merkitsee kuitenkin 3,27 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; |
|
2. |
ottaa huomioon vastuuvapauden myöntämisestä vastaavan viranomaisen huomautukset ja havainnot, jotka koskevat lakisääteistä operatiivista varausta nopeiden rajainterventioiden ja palautusinterventioiden rahoittamiseksi, ja toteaa, että vaikka ennalta määritellyn rahoitusvarauksen tekeminen vuosittain nopeiden rajainterventioiden varalta on virastolle lainsäädännössä asetettu vaatimus, lainsäätäjät ovat puuttuneet sen kielteisiin sivuvaikutuksiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624 (3) tarkistamisen yhteydessä; toteaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 (4) voimaantulon myötä operatiivinen varaus voidaan vapauttaa kuukausittain ja käyttää operatiivisiin tarkoituksiin eikä vain nopeisiin tai palauttamisinterventioihin; |
|
3. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että vuonna 2018 virastolla oli yhteistyökumppanimaiden kanssa operatiivisiin toimiin liittyviä rahoitussopimuksia, joiden osuus viraston talousarviosta oli 59 prosenttia; panee merkille, että henkilöresursseista aiheutuvia kuluja varten otettiin käyttöön uusi yksinkertaistettu rahoitusjärjestelmä, joka perustuu laajalti yksikkökustannuksiin, ja että vuoden 2018 loppupuolella otettiin käyttöön kaikki menolajit kattava uusi jälkitarkastusjärjestelmä ja muutettiin ennakkotarkastusjärjestelmää, joka on integroitu osaksi viraston rahoitusketjuja; toteaa tilintarkastustuomioistuimen korostavan, että laitteisiin liittyvät menot korvataan yhä todellisten kustannusten perusteella ja että yksikkökustannusten perusteella maksettaviin korvauksiin siirtymistä koskeva hanke ei toistaiseksi ole onnistunut; panee lisäksi huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että yhteistyökumppanimaiden laitteisiin liittyvistä menoista toimittamat menotositteet ovat vuodesta 2014 alkaen olleet todellisten kustannusten osoittamisen kannalta riittämättömiä ja että näihin menoihin kohdistetut viraston ennakkotarkastukset ovat tehottomia, jos kulujen tueksi ei ole esitetty tositteita; panee merkille, että virasto ei ole suorittanut korvausten jälkitarkastuksia, mikä lisää entisestään perusteettomien kulukorvausten riskiä; panee huolestuneena merkille, että virasto salli useita kertoja yhteistyökumppanimaiden ilmoittamien menojen korvaamisen, vaikka maat eivät toimittaneet viraston erikseen pyytämiä tositteita; panee viraston vastauksesta merkille, että kyseiset yhteistyökumppanimaat toimittivat tositteet, joissa kustannukset eriteltiin yksityiskohtaisesti; kehottaa virastoa ilmoittamaan jatkossa selvästi, minkä tyyppisiä tositteita se hyväksyy vaadituksi näytöksi; kehottaa lisäksi virastoa korvaamaan vain oikeudellisesti perustellut menot; edellyttää, että virasto ottaa nopeasti käyttöön luotettavat korvausten jälkitarkastukset ja raportoi vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä suhteessa saavutetusta edistyksestä kesäkuuhun 2020 mennessä; |
|
4. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että viraston talousarviomäärärahoja siirrettiin vuodelle 2019 kaikkiaan 83 000 000 euroa (29 prosenttia), mikä on prosentuaalisesti hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna; panee merkille, että vuodelle 2018 tehdyistä määrärahasiirroista peruuntui 11 000 000 euroa (12 prosenttia), mikä on suhteellisesti tarkasteltuna hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna; panee merkille, että siirtojen ja peruuntumisten keskeisinä syinä olivat haasteet, jotka liittyivät henkilöstötaulukkoa koskevan suunnitelman toteuttamiseen henkilöstön lukumäärän ja profiilien osalta, viraston uusia tiloja koskevan rakennushankkeen käynnistymisen viivästymiseen, tieto- ja viestintätekniikan hankkeiden monivuotiseen luonteeseen sekä siihen, että yhteistyökumppanimaat yliarvioivat edelleen toimien laajuuden ja kulut; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan vuonna 2018 kulut olivat pääosin avustuksina maksettuja toimintamenoja, jotka kattoivat vuoden N helmikuusta vuoden N + 1 tammikuuhun ulottuvan toimintajakson, sekä sellaisiin sopimuksiin liittyviä kuluja, joiden maksut suoritetaan vuonna N + 1; kehottaa painokkaasti virastoa ja yhteistyökumppanimaita pyrkimään tarkentamaan kustannusarvioitaan ja talousarvioennusteitaan; |
|
5. |
kehottaa virastoa arvioimaan palvelutarpeensa realistisemmin tarjouspyyntöasiakirjoissa ja hallinnoimaan sopimusten rahoitusta tarkasti; muistuttaa virastoa siitä, että vaikka puitesopimuksissa ei velvoiteta tekemään sopimuksen enimmäisarvoa vastaavia hankintoja, sopimuksen enimmäisarvon (8 miljoonaa euroa) ja voittaneen tarjouksen (5,8 miljoonaa euroa) välinen huomattava ero eräässä hankintamenettelyssä vuonna 2018 saattaa muodostaa merkittävän riskin moitteettomalle varainhoidolle; |
Tuloksellisuus
|
6. |
panee merkille, että hallintoneuvoston hyväksyttyä vuonna 2017 viraston rakenteiden uudelleenorganisoinnin, joka vaikutti resurssien jakoon, vuonna 2018 hyväksyttiin päivitetty rakenne, jota täydennettiin uusilla sisäisillä menettelysäännöillä, hyväksyttiin valtuutuksilla ja edelleenvaltuutuksilla, jotka virallistettiin pääjohtajan päätöksellä; |
|
7. |
korostaa viraston tärkeää roolia Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden edistämisessä, koordinoinnissa ja kehittämisessä kunnioittaen täysimääräisesti perusoikeuksia; |
|
8. |
panee merkille, että Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden saralla mittavimmat operatiiviset toimet olivat 12 yhteisoperaatiota maa-, ilma- ja meriulkorajoilla ja että vuonna 2018 operatiivinen painopiste oli keskisen, itäisen ja läntisen Välimeren alueilla, joihin kohdistui suurin muuttopaine; suhtautuu lisäksi myönteisesti virastojen väliseen tiiviiseen yhteistyöhön tulli- ja lainvalvontayhteistyön alalla mutta erityisesti rannikkovartioinnin; kehottaa painokkaasti virastoa vauhdittamaan työtään, jolla pyritään asettamaan asianmukaiset määrälliset tavoitteet ja erityiset tavoitearvot yhteisoperaatioille, jotka on määrä sisällyttää yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan vuosiksi 2021–2023, ja varmistamaan tämän työn laadun; |
|
9. |
panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainneen erityiskertomuksessaan nro 24/2019, että pitkät käsittelyajat, pullonkaulat ja oikeusviranomaisten puutteelliset valmiudet haittaavat edelleen turvapaikkamenettelyjen täytäntöönpanoa etenkin Kreikassa ja Italiassa; pyytää virastoa pyrkimään yhteistyöhön Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston sekä komission kanssa tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti; |
|
10. |
toistaa virastolle esittämänsä kehotuksen olla avoimempi toimintansa suhteen; pitää hyvänä sitä, että viraston verkkosivustolle on luotu asiakirjojen julkisuutta käsittelevä osio; kehottaa painokkaasti virastoa perustamaan asiakirjarekisterin, joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1049/2001 (5) perustuva oikeudellinen velvoite; |
|
11. |
katsoo, että viraston olisi toimitettava ennakoivasti tietoa operatiivisesta toiminnastaan; kehottaa virastoa saapumaan Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kuultavaksi, koska sillä on erityinen velvoite raportoida Euroopan parlamentin jäsenille esittämällä säännöllisesti yksityiskohtaisia katsauksia; kehottaa virastoa täyttämään oikeudellisen velvoitteensa asettaa saataville Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 656/2014 (6) täytäntöönpanoa vuonna 2018 koskeva kertomus sekä antamaan lisää konkreettisia tietoja tulevaisuudessa, jotta viraston toimia merellä voidaan arvioida asianmukaisesti; |
Henkilöstöpolitiikka
|
12. |
pitää valitettavana, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä vain 72,49 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 418 väliaikaisesta toimesta oli täytettynä 303 (verrattuna vuonna 2017 hyväksyttyihin 352 toimeen); panee merkille, että vuonna 2018 virastossa työskenteli lisäksi 187 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 153 kansallista asiantuntijaa; |
|
13. |
toteaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella lisäksi, että vaikka virasto jatkoi rekrytointitoimia ja lisäsi henkilöstön määrää 526:sta 630:een vuonna 2018, se ei vieläkään saavuttanut vuoden 2018 henkilöstötaulukossa hyväksyttyä 760 henkilöstön jäsenen määrää; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan yhteensä 187 avointa paikkaa täytettiin, mutta koska sisäinen ja ulkoinen vaihtuvuus oli suurta, henkilöstön määrä kasvoi vuodesta 2017 vuoteen 2018 yhteensä 117 henkilöllä, kun monia tehtäviä tuli avoimeksi vuoden aikana; panee lisäksi merkille, että virastolle on lähinnä alhaisen korjauskertoimen vuoksi haasteellista löytää lisää soveltuvia ulkopuolisia hakijoita ja saada aikaan asianmukainen maantieteellinen tasapaino, ja toteaa, että kyseinen korjauskerroin on EU:n virastojen alhaisimpia; korostaa, että sellaisissa maissa sijaitsevien virastojen, joissa sovelletaan alhaista korjauskerrointa, olisi saatava komissiolta lisätukea täydentävien toimenpiteiden toteuttamiseen, jotta virastot olisivat houkuttelevampia työpaikkoja nykyisille ja mahdollisille uusille työntekijöille; kehottaa komissiota arvioimaan palkan korjauskertoimien soveltamisen vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta tulevaisuudessa; panee merkille, että virastolla on edelleen vaikeuksia säilyttää toivottu ja asianmukainen maantieteellinen tasapaino lähetetyssä henkilöstössä; |
|
14. |
toteaa, että vuosi 2018 oli talousarvio- ja henkilöresursseja merkittävästi lisänneen asetuksen (EU) 2016/1624 hyväksymisen jälkeisen viisivuotisen kasvusuunnitelman kolmas vuosi; toteaa, että viraston toimeksiannon laajentamisen myötä sen henkilöstön määrän pitäisi kasvaa vuoteen 2020 mennessä tuhanteen; ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen havainnot ja huomautukset siitä, että suunniteltu henkilöstömäärän lisäys edellyttää lisää toimistotiloja, ja panee merkille, että valmisteilla on analyysi optimaalisen kiinteistöstrategian määrittämiseksi; |
|
15. |
panee merkille, että huhtikuusta 2018 lähtien virasto on soveltanut palautusoperaatioissa ja palautusinterventioissa tarkistettuja sitovia menettelyohjeita; panee merkille, että viraston perusoikeusvastaava esittää operatiivisten yksiköiden käsiteltäväksi jatkuvasti huomautuksia ja suosituksia kaikista operaatiosuunnitelmista ja arviointikertomuksista; |
|
16. |
pitää valitettavana, että parlamentin toistuvista pyynnöistä ja viraston henkilöstön merkittävästä lisäämisestä huolimatta perusoikeusvastaavalla ei edelleenkään ole riittävästi henkilöstöä, mikä selvästi estää hänen pyrkimyksensä hoitaa asianmukaisesti vastuullaan olevia tehtäviä; kehottaa virastoa antamaan perusoikeusvastaavalleen riittävästi resursseja ja henkilöstöä erityisesti viraston strategian kehittämiseksi edelleen ja sen täytäntöönpanemiseksi, jotta voidaan valvoa perusoikeuksia ja varmistaa niiden suojelu; muistuttaa virastoa siitä, että on tärkeää noudattaa Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä; |
|
17. |
ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen havainnot ja huomautukset tarpeesta laatia kattava toiminnan jatkuvuutta koskeva suunnitelma ja toteaa, että vuonna 2018 nimitettiin toiminnan jatkuvuudesta vastaava henkilö; |
|
18. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut virastoissa kautta linjan suuntauksen, että tietotekniikan konsultointitehtäviin palkataan ulkopuolista henkilöstöä; kehottaa vähentämään mahdollisimman paljon riippuvuutta ulkopuolisen henkilöstön palvelukseenotosta tällä tärkeällä ja arkaluonteisella alalla mahdollisten riskien rajoittamiseksi; |
|
19. |
panee merkille, että viraston henkilöstön sukupuolijakaumasta ei ole saatavilla tietoa; muistuttaa, että sukupuolten edustus viraston hallintoneuvostossa on edelleen varsin epätasainen (50 miespuolista ja 8 naispuolista jäsentä); kehottaa korjaamaan tämän epätasapainon mahdollisimman nopeasti; kehottaa sen vuoksi virastoa muistuttamaan jäsenvaltioita ennakoivasti sukupuolten tasa-arvon merkityksestä ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan sukupuolten tasa-arvon nimittäessään jäseniä viraston hallintoneuvostoon; |
Hankinnat
|
20. |
ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen havainnot ja huomautukset tarpeesta yksinkertaistaa viraston koko rahoitusjärjestelmä ja toteaa, että virasto otti vuonna 2018 käyttöön tarkistetun yhteisoperaatioiden ja palautusoperaatioiden rahoitusjärjestelmän, joka perustuu jäsenvaltioiden kanssa tehtyihin yksinkertaistettuihin avustussopimuksiin, joissa henkilöresursseihin sovelletaan standardoituja yksikkökustannuksia; |
|
21. |
panee tyytyväisenä merkille, että virasto osallistuu aktiivisesti muiden toimielinten järjestämiin toimielinten yhteisiin tarjouskilpailuihin ja että merivalvonnan alan hankintamenettelyissä virasto pyrkii yhteistyöhön samankaltaista toimintaa harjoittavien unionin virastojen kanssa ja laatii tarjouseritelmän sen mukaisesti; panee lisäksi merkille, että virasto järjesti vuonna 2018 ensimmäistä kertaa itse toimielinten yhteisen tarjouskilpailumenettelyn Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa; kannustaa voimakkaasti virastoa pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötään kaikkien unionin virastojen kanssa; |
|
22. |
kehottaa virastoa noudattamaan viipymättä sähköisistä hankinnoista ja erityisesti tarjousten sähköisen toimittamisen käyttöönotosta annettua suositusta, jota se ei ole vielä pannut täytäntöön; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
23. |
panee tyytyväisenä merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; panee merkille, että 18. heinäkuuta 2019 hyväksyttiin väärinkäytösten paljastamista koskevat toimintaperiaatteet; pitää hyvänä viraston käytäntöä tarjota henkilöstölle luottamuksellisia neuvontapalveluja ja koulutusta väärinkäytösten paljastamiseen liittyvistä menettelyistä; panee lisäksi merkille, että avoimuuden lisäämiseksi virasto julkaisi verkkosivustonsa monikielisen version kaikilla unionin 24 virallisella kielellä; pitää kuitenkin valitettavana, että virasto julkaisee sitoumukset, joissa hallintoneuvoston jäsenet, viraston pääjohtaja sekä varapääjohtaja ilmoittavat, ettei heillä ole eturistiriitoja, eikä ilmoituksia sidonnaisuuksista; huomauttaa jälleen, ettei hallintoneuvoston jäsenten, pääjohtajan ja varapääjohtajan eturistiriidattomuus voi perustua pelkästään omaan ilmoitukseen; kehottaa virastoa julkaisemaan kaikkien hallintoneuvostonsa jäsenten, pääjohtajan sekä varapääjohtajan ansioluettelot ja ilmoitukset sidonnaisuuksista kesäkuuhun 2020 mennessä avoimuuden lisäämiseksi; |
Sisäinen valvonta
|
24. |
ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen esittämät havainnot ja huomautukset siitä, että viraston avustusmenot kasvoivat huomattavasti, mutta toteaa, että havaittujen riskien vähentämiseksi on toteutettu toimenpiteitä ja että nimenomaan vuonna 2018 tehtiin yksikkökustannuksia koskevia tarkastuksia Espanjan, Kreikan ja Italian osalta ja hyväksyttiin jälkitarkastusperiaatteet ja että lisäksi laadittiin riskiperusteinen vuotuinen jälkitarkastussuunnitelma, jota aiotaan tarkistaa, ja saatettiin päätökseen Portugalin ja Viron jälkitarkastukset; |
|
25. |
panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta huolestuneena merkille, että virasto ei ole vahvistanut erityistä luotettavuutta edellyttäville tehtäville toimintaperiaatteita, joissa tehtävät yksilöitäisiin, niitä koskeva luettelo pidettäisiin ajan tasalla ja määriteltäisiin toimenpiteet, joilla pienennettäisiin riskiä siitä, että työntekijä ajaa omaa etuaan; kehottaa virastoa hyväksymään ja panemaan täytäntöön tällaiset toimintaperiaatteet varmistaakseen sisäisen valvonnan standardiensa noudattamisen; panee viraston vastauksesta merkille, että virasto oli vuoden 2019 lopussa saattamassa päätökseen erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä koskevien toimintaperiaatteiden hyväksymisprosessia; |
|
26. |
toteaa, että tarkistamalla vastikään sisäisen valvonnan kehystään virasto on varmistanut, että kaikki päätökset sivuuttaa valvonta tai poiketa vakiintuneista prosesseista ja menettelyistä dokumentoidaan, hyväksytään asianmukaisesti ja kirjataan keskitetysti; |
Muita huomautuksia
|
27. |
pitää myönteisenä sitä, että vastuuvapauden myöntävän viranomaisen esitettyä havaintoja ja huomautuksia uuden rakennuksen rakentamisesta viraston päätoimipaikkaan ja Eurooppa-koulun perustamisesta Varsovaan Puolan viranomaiset osoittivat vuonna 2019 virastolle sopivan tontin, virastolle räätälöityjen tilojen suunnittelu on aloitettu ja ne rakennetaan päätoimipaikkaan vuoden 2024 loppuun mennessä ja Puolan viranomaisten oli määrä pyytää syksyllä 2019 Eurooppa-koulujen johtokunnalta, että se ottaa käsiteltäväksi Varsovan koulun liittämisen akkreditoinnilla Eurooppa-koulujen järjestelmään (tyyppi II), jotta koulu voisi aloittaa osittain toimintansa lukuvuonna 2020–2021; |
|
28. |
kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
29. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 (7) antamaansa päätöslauselmaan. |
(1) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 103.
(2) EUVL C 120, 29.3.2019, s. 105.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14. syyskuuta 2016, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13. marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30. toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 656/2014, annettu 15. toukokuuta 2014, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston koordinoiman operatiivisen yhteistyön puitteissa suoritettavaa ulkoisten merirajojen valvontaa koskevista säännöistä (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 93).
(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/453 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1978,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) (2), |
|
— |
ottaa huomioon 18. helmikuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0055/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794 (5) ja erityisesti sen 60 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0075/2020), |
1.
myöntää Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/455 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1979,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) (2), |
|
— |
ottaa huomioon 18. helmikuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0055/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794 (5) ja erityisesti sen 60 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0075/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/457 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1980,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0075/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 135 737 021 euroa, mikä merkitsee 13,84 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että lisäys johtui sen toimivaltuuksia kasvattaneista lisätehtävistä; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan Euroopan lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 96,10 prosenttia, mikä merkitsee lievää 3,62 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 86,92 prosenttia, mikä merkitsee 2,09 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; |
|
2. |
pitää myönteisinä tietoja, jotka virasto on antanut EU:n internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevän yksikkönsä (EU IRU) tehtävistä ja budjettivaikutuksista; panee merkille, että EU IRU:n toimintoperusteisen johtamisen määrärahat olivat 4 860 000 euroa vuonna 2019, ja ne jakautuivat seuraavasti: a) 3 710 000 euroa suoranaisesti henkilöstöön liittyviin menoihin (38 henkilöstön jäsentä: 26 väliaikaista toimihenkilöä, neljä sopimussuhteista toimihenkilöä ja kahdeksan kansallista asiantuntijaa), b) 1 150 000 euroa toimintamenoihin, juokseviin kuluihin ja vuoden 2019 osalta 510 000 euron avustukseen (josta rahoitetaan seitsemää ylimääräistä sopimussuhteista henkilöä, mikä nostaa EU IRU:n henkilöstön kokonaismäärän 45:een); panee merkille, että nämä luvut eivät sisällä organisaatiotason tieto- ja viestintäjärjestelmien kehittämiseen liittyviä erillisiä kustannuksia; |
Toiminnan tuloksellisuus
|
3. |
panee tyytyväisenä merkille, että virasto valvoi toimintaansa 38 keskeisellä tulosindikaattorilla ja 51 muulla tulosindikaattorilla sekä panemalla täytäntöön noin 170 työohjelmassaan suunniteltua erityistoimenpidettä ja että tuloksellisuusraportoinnin kehyksellä pyrittiin yleisesti arvioimaan viraston toimien lisäarvoa ja parantamaan sen talousarviohallintoa; |
|
4. |
toteaa, että virasto saavutti 78 prosenttia tulosindikaattoreille asetetuista tavoitteista ja että se edistyi panemalla täytäntöön 79 prosenttia vuoden 2018 työohjelmaan sisältyneistä toimista (80 prosenttia vuonna 2017); |
|
5. |
panee merkille, että virasto on jatkanut keskittymistä operatiiviseen analyysiin ja ensitoiminnan nopeuteen rahoituksen käsittely mukaan lukien ja jatkaa samalla korkean profiilin tutkinnan ennakoivaa tukemista kolmella alueella, jotka muodostavat jatkuvan uhan unionin sisäiselle turvallisuudelle ja jotka ovat kyberrikollisuus, vakava ja järjestäytynyt rikollisuus sekä terrorismi; |
|
6. |
kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
7. |
panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 virasto jatkoi yhteisiä toimia ja yhteisiä palveluja muiden unionin virastojen kanssa, joihin kuuluvat Eurojust, Euroopan raja- ja merivartiosto, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, ja että virasto oli mukana kymmenessä toimielinten välisessä ja yhdessä virastojen välisessä hankintamenettelyssä; pitää aiheellisena, että virasto kehittää edelleen vahvoja yhteyksiä muihin asiaankuuluviin unionin toimielimiin; kannustaa virastoa löytämään tapoja jakaa resursseja ja/tai henkilöstöä, jotka on kohdennettu muiden vastaavia tehtäviä hoitavien virastojen tai viraston läheisyydessä toimivien virastojen kanssa päällekkäisiin tehtäviin; |
|
8. |
toteaa, että muiden oikeus- ja sisäasioiden virastojen kanssa tehtävän jatkuvan operatiivisen yhteistyönsä puitteissa virasto otti vuonna 2019 vastaan puheenjohtajuuden virastojen verkostossa, joka käsittelee virastojen yhteistyön jatkokehitystä, mukaan luettuina näkökohdat, jotka liittyvät unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen, innovointiin, hyvän hallintotavan järjestelyihin (mukaan luettuna selvitys väärinkäytöksien paljastamisen parhaista käytännöistä oikeus- ja sisäasioiden virastoissa), moniarvoisuuteen ja osallistamiseen sekä vuorovaikutukseen ja tulevan yhteistyön mahdollisuuksiin "muiden kuin oikeus- ja sisäasioiden" virastojen kanssa; |
|
9. |
kehottaa komissiota suorittamaan toteutettavuustutkimuksen, jossa arvioidaan mahdollisuutta vähintäänkin kehittää yhteisiä synergioita Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) kanssa, vaikka näitä elimiä ei yhdistettäisikään täysin; kehottaa komissiota arvioimaan kahta skenaariota: viraston siirtäminen CEPOLin päätoimipaikkaan Budapestiin ja CEPOLin päämajan siirtämistä viraston Haagin päätoimipaikkaan; toteaa, että näin virastot voisivat jakaa hallinto- sekä tukipalvelut, hallinnoida tiloja yhdessä ja käyttää yhteisiä tieto- ja viestintätekniikan, televiestinnän ja internetin infrastruktuureja, jolloin säästettäisiin suuri määrä varoja, jotka voitaisiin käyttää molempien virastojen muuhun rahoitukseen; |
|
10. |
panee merkille, että vuosina 2017–2018 viraston tukemien operaatioiden lukumäärä kasvoi 1 496:sta 1 748:aan (kasvua 16,8 prosenttia) ja sen rahoittamien operatiivisten kokousten määrä 403:sta vuonna 2017 427:ään vuonna 2018 (kasvua 5,9 prosenttia); korostaa viraston ja erityisesti yhteisten tutkintaryhmien merkitystä ja toiminnan lisäarvoa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa kaikkialla Euroopassa; panee tältä osin merkille, että vuodesta 2017 vuoteen 2018 viraston tukemien yhteisten tutkintaryhmien lukumäärä kasvoi 64:stä 93:een (kasvua 45 prosenttia) ja että yhteisistä tutkintaryhmistä 27 edellytti yli 20 maan välistä koordinointia (3); toteaa, että viraston talousarvion kasvu on merkinnyt sen kaikkien toimien tehostumista, esimerkiksi kyberrikollisuuden ja verkkoterrorismin torjuntaa koskevan yhteistyön tukemisessa; korostaa, että yhteisten tutkintaryhmien toiminnan huomattavan lisääntymisen takia on tärkeää osoittaa niille riittävä rahoitus ja asianmukaiset resurssit; |
|
11. |
kehottaa virastoa osoittamaan mahdollisimman paljon varoja kääntämiseen ja kehottaa budjettivallan käyttäjää tarjoamaan riittävät taloudelliset resurssit, jotta viraston viralliset raportit voidaan kääntää unionin kaikille virallisille kielille, koska sen työ on tärkeää unionin kansalaisille, koska se on velvollinen varmistamaan toimintansa avoimuuden ja koska kaikkien jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin jäsenistä koostuvan yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän olisi voitava tehdä työnsä asianmukaisesti; kehottaa komissiota ja virastoa luomaan yhteistyöpuitteet Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen kanssa vähentääkseen kääntämiseen liittyvää taloudellista rasitetta; |
Henkilöstöpolitiikka
|
12. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 96,35 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 576 väliaikaisesta toimesta 555 oli täytettynä (verrattuna 550 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 201 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 153 kansallista asiantuntijaa; |
|
13. |
panee merkille vuodelta 2018 raportoidun sukupuolten välisen epätasapainon ylemmässä johdossa – 145 miestä ja 27 naista – sekä hallintoneuvostossa – 43 miestä ja 10 naista; |
Julkiset hankinnat
|
14. |
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto on sääntöjenvastaisesti pidentänyt erään liikematkapalveluja koskevan puitesopimuksen voimassaoloa allekirjoittamalla toisen muutoksen sopimuksen voimassaolon päätyttyä ja että virasto myös otti tällä muutoksella käyttöön uusia hintanäkökohtia, jotka eivät sisältyneet hankintojen kilpailuttamismenettelyyn, mikä teki toisesta muutoksesta ja siihen liitetyistä vuoden 2018 maksuista sääntöjenvastaisia; panee merkille viraston vastauksen, jonka mukaan toimet puitesopimuksen keston jatkamiseksi aloitettiin hyvissä ajoin ennen sen umpeutumista ja että sopimuksen jatkamisen viivästyminen johtui moitteettoman varainhoidon periaatteen soveltamisesta; kehottaa virastoa parantamaan vastaavasti sopimusten hallinnointia ja ennakkotarkastuksia; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
15. |
panee merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; panee merkille mahdollisen eturistiriidan, joka havaittiin rekrytointimenettelyssä vuonna 2018; panee merkille, että seurantatoimia ei tarvittu, koska neuvonantaja jääväsi itsensä; pitää tervetulleena viraston uuteen malliin perustuvia sidonnaisuusilmoituksia, jotka on sittemmin julkaistu viraston verkkosivustolla sekä pääjohtajan/apulaispääjohtajien että hallintoneuvoston jäsenten osalta; |
|
16. |
pitää valitettavana, että Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan tuoreessa vertailututkimuksessa (4) todetaan, että viraston eturistiriitapolitiikat ovat muihin virastoihin verrattuna vähiten yksityiskohtaiset; toteaa tämän johtuvan erityisesti siitä, että virastolla ei ole tieteellisiä komiteoita tai paneeleja; pitää kuitenkin valitettavana, että virasto ei käytä eturistiriitojen luokittelujärjestelmää eikä mustaa listaa; |
Sisäiset kontrollit
|
17. |
panee merkille, että toukokuussa 2017 komission sisäisen tarkastuksen toimiala suoritti sisäisen tarkastuksen yksikön tukemana riskinarvioinnin eikä yksikään 36 tarkastetusta alueesta saanut arviota ’riskinhallintaa parannettava’; |
|
18. |
panee merkille, että komission sisäisen tarkastuksen toimiala on julkaissut raportin henkilöresurssien hallinnasta ja etiikasta Europolissa ja laatinut toimintasuunnitelman, jossa käsitellään mahdollisia parannuskohteita; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä; |
|
19. |
kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja tavoittelemaan yleisöä sosiaalisen median ja muiden tiedotusvälineiden avulla; |
|
20. |
pitää myönteisenä, että virastolla ei ole toteuttamatta jääneitä suosituksia tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksista aikaisemmilta varainhoitovuosilta; toteaa, että virasto on sittemmin ratkaissut tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2017 ainoan huomautuksen, joka koski palvelukseenottoilmoitusten julkaisemista Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston verkkosivustolla; |
|
21. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (5). |
(1) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 46.
(2) EUVL C 416, 15.11.2018, s. 48.
(3) https://www.europol.europa.eu/sites/default/files/documents/europolinbrief2019.pdf
(4) https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2020/621934/IPOL_STU(2020)621934_EN.pdf
(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/460 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1981,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lääkeviraston (EMA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan lääkeviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0040/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (5) ja erityisesti sen 68 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0076/2020), |
1.
myöntää Euroopan lääkeviraston toimitusjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan lääkeviraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 132.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/462 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1982,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
Euroopan lääkeviraston (EMA) varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisestä
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan lääkeviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuonna 2018 sekä virastojen vastaukset (1), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2020 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05761/2020 – C9-0040/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) ja erityisesti sen 208 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4) ja erityisesti sen 70 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (5) ja erityisesti sen 68 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (6) ja erityisesti sen 108 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (7) ja erityisesti sen 105 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0076/2020), |
1.
hyväksyy Euroopan lääkeviraston varainhoitovuoden 2018 tilien päättämisen;
2.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan lääkeviraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(1) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.
(2) EUVL C 417, 11.12.2019, s. 132.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(5) EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/464 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1983,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lääkeviraston (EMA) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lääkeviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0076/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan lääkeviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 337 761 000 euroa, mikä merkitsee 1,96 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; ottaa huomioon, että lääkevirasto on maksuin rahoitettava virasto ja että sen vuoden 2018 tuloista 90 prosenttia oli peräisin maksuista, jotka lääketeollisuus suoritti sille tarjotuista palveluista, ja 10 prosenttia unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee huolestuneena merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 89,14 prosenttia, mikä merkitsee 1,91 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 73,64 prosenttia, mikä merkitsee 2,98 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; kehottaa virastoa parantamaan talousarvion toteutusastetta ja maksumäärärahojen käyttöastetta; |
Tuloksellisuus
|
2. |
toteaa, että virasto käyttää toimintansa tuottaman lisäarvon arvioimiseksi edelleen useita keskeisiä tulosindikaattoreita, kuten sen työmäärän, työohjelman täytäntöönpanon ja sidosryhmien tyytyväisyyden mittaamiseen tarkoitettua operatiivisten, hallinnointi-, viestintä- ja sidosryhmäindikaattoreiden yhdistelmää, ja että lisäksi virasto käyttää talousarvion suunnittelu- ja seurantamenetelmiä talousarviohallintonsa tehostamiseksi; |
|
3. |
panee huolestuneena merkille, että lääkkeiden epäillyistä sivuvaikutuksista raportointiin käytettävää EudraVigilance-tietojärjestelmää ja muita telematiikkahankkeita oli lykättävä tai supistettava, kun Yhdistynyt kuningaskunta päätti erota Euroopan unionista; toteaa kuitenkin, että virasto vakuuttaa, että kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamiseen valmistautumista koskevan toiminnan jatkuvuussuunnitelman mukaiset hankkeet ja toimet toteutettiin tavalla, joka ei vaikuttanut unionin lääketurvallisuuden valvontajärjestelmän toimintaan ja jossa kaikki asianomaiset osapuolet (teollisuus, virasto, kansalliset toimivaltaiset viranomaiset) pystyivät jatkamaan unionin lääkelainsäädännön mukaisten lakisääteisten velvoitteidensa noudattamista; |
|
4. |
panee merkille, että lääkevirasto tekee yhteisiä tieteellisiä selvityksiä yhteistyössä muiden virastojen kanssa ja vaihtaa niiden kanssa tukitietoja tai tieteellistä dataa; toteaa myös, että virasto ylläpitää edelleen virallisia työjärjestelyjä neljän tärkeimmän kumppaninsa kanssa; |
|
5. |
toteaa, että Euroopan lääkealan sääntelyverkosto saavutti merkittäviä virstanpylväitä sille laaditun unionin telematiikkastrategian täytäntöönpanon yhteydessä, mutta joitakin toimia supistettiin viraston siirtämistä koskevien valmistelujen sekä niiden myötä muilla tietotekniikan osa-alueilla lisääntyneen resurssien käytön vuoksi; |
|
6. |
panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto on käyttänyt liikaa konsultointipalveluja kahdessa pääasiallisessa tietotekniikkahankkeessaan, minkä vuoksi virasto on kriittisessä määrin riippuvainen ulkoisesta asiantuntemuksesta ja mistä aiheutui kohtuuttomia kustannusten ylityksiä ja viivästyksiä; panee merkille, että virasto ryhtyi vuonna 2017 toteuttamaan lieventäviä toimenpiteitä, jotka eivät kuitenkaan ole vielä täysimääräisessä käytössä, mikä käy ilmi esimerkiksi siitä, että aikaan ja resursseihin pohjautuvien sopimusten perusteella työskenteleviä konsultteja on edelleen liian suuri määrä; kehottaa virastoa nopeuttamaan lieventävien toimien toteuttamista paitsi käynnissä olevien tietotekniikkahankkeiden loppuun saattamiseksi myös valmistautuakseen merkittäviin uusiin hankkeisiin; |
|
7. |
kannustaa virastoa jatkamaan palvelujensa digitalisointia; |
|
8. |
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut virastoissa kautta linjan suuntauksen, että tietotekniikan konsultointitehtäviin palkataan ulkopuolista henkilöstöä; kehottaa vähentämään mahdollisimman paljon riippuvuutta ulkopuolisesta henkilöstöstä tällä tärkeällä ja herkällä osa-alueella mahdollisten riskien rajoittamiseksi; |
|
9. |
muistuttaa, että virastolla on tärkeä tehtävä kansanterveyden ja eläinten terveyden suojelun ja edistämisen kannalta, koska se arvioi ja valvoo ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä; |
|
10. |
tuo esiin, että vuonna 2018 virasto suositti myyntiluvan myöntämistä 94 uudelle lääkkeelle, joista 84 oli ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä ja 10 oli eläinlääkkeitä, ja että niiden joukossa oli 46 uutta tehoainetta, joista 42 ihmisille tarkoitetuissa lääkkeissä ja neljä eläinlääkkeissä; toteaa, että vuonna 2018 virasto suositteli lääketurvatoimintansa puitteissa useiden antibioottien myynnin keskeyttämisen lisäksi erään MS-tautiin tarkoitetun lääkkeen myynnin välitöntä keskeyttämistä ja takaisinkutsua, koska se oli aiheuttanut vakavia ja jopa hengenvaarallisia immuunireaktioita; |
|
11. |
panee merkille, että vuonna 2018 toteutettiin toiminnan jatkuvuussuunnitelman toinen ja kolmas vaihe viraston ydintoimintojen turvaamiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että viraston toiminnan on oltava mahdollisimman avointa, asiantuntevaa ja riippumatonta; |
|
12. |
on huolissaan siitä, että EU:n kliinisten lääketutkimusten portaalin ja tietokannan kehittäminen on viivästynyt; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että toimintakykynsä äärirajoilla olevaa viraston tietoteknistä infrastruktuuria koskevat ongelmat on ratkaistava; |
|
13. |
huomauttaa, että viraston datakeskus siirrettiin onnistuneesti Hampuriin vuonna 2018; |
Henkilöstöpolitiikka
|
14. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 98,31 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 591 väliaikaisesta toimesta 581 oli täytettynä (vuonna 2017 hyväksyttyjä toimia oli 596); panee merkille, että vuonna 2018 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 170 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 30 kansallista asiantuntijaa; |
|
15. |
toteaa, että tarvitaan lisätoimia, jotta saavutetaan sukupuolten tasapuolinen edustus ylemmässä johdossa (17 miestä ja 11 naista vuonna 2018) ja hallintoneuvostossa (20 miestä ja 13 naista); |
|
16. |
panee merkille, että virastolla on käytössä henkilöstölle tarkoitettu maksuton työntekijöiden tukiohjelma; panee lisäksi merkille, että virastolla on ulkoisten syytösten ja hyökkäysten kohteeksi joutuneiden henkilöstön jäsenten tukemista koskevat toimintaperiaatteet; |
|
17. |
panee huolestuneena merkille, että viraston ja tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viraston henkilöstötaulukkoa ei mukautettu, vaikka sille osoitettiin merkittäviä uusia tehtäviä; panee merkille toimenpiteet, joita virasto on jo toteuttanut tähän liittyvien riskien lieventämiseksi, kuten määräaikaisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden kustannusneutraali palvelukseen ottaminen; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan nämä toimenpiteet eivät ole vielä täysimääräisessä käytössä; |
|
18. |
panee merkille, että virasto noudattaa nyt tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2017 antamaa suositusta julkistaa avoimia toimia koskevat ilmoitukset paitsi viraston omalla verkkosivustolla ja unionin virastojen verkkosivustoilla myös Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston verkkosivustolla näkyvyyden lisäämiseksi; |
Hankinnat
|
19. |
panee merkille, että virasto oli aiemmin ottanut hankintamenettelyissään käyttöön sähköiset tarjouskilpailut; panee tyytyväisenä merkille, että tarjousten sähköiseen toimittamiseen käytettävä järjestelmä on nyt myös otettu onnistuneesti käyttöön, ja se on ollut käytössä vuoden 2019 alusta; panee merkille, että virasto on nyt vastauksensa mukaan ottamassa käyttöön sähköisen laskutusjärjestelmän; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
20. |
korostaa, että viraston asiakkaat, eli lääketeollisuuden yritykset, maksavat viraston arviointimenettelyistä, eivät niiden tuloksista; ymmärtää, että viraston mukaan sen antamat suositukset ovat riippumattomia, joten ne eivät aiheuta eturistiriitoja; panee tyytyväisenä merkille, että virasto takaa, että sen tieteellisen komitean jäsenillä ja asiantuntijoilla sekä henkilöstöllä ja hallintoneuvoston jäsenillä ei ole taloudellisia tai muita sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen; |
|
21. |
muistuttaa, että lääkevirasto on maksuin rahoitettava virasto ja että sen vuoden 2018 tuloista 89,69 prosenttia oli peräisin lääketeollisuuden suorittamista maksuista, 10,28 prosenttia unionin talousarviosta ja 0,03 prosenttia ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista; pitää huolestuttavana, että suuri riippuvuus teollisuudelta saatavista maksuista saattaa vaarantaa yleisön käsityksen viraston riippumattomuudesta; |
|
22. |
panee merkille viraston nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset, joiden tarkoituksena on avoimuuden turvaaminen, eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä väärinkäytösten paljastajien suojelu; on erittäin huolestunut siitä, että vuonna 2018 virasto vastaanotti 21 ilmoitusta tapauksista, joissa ulkopuolinen väärinkäytösten paljastaja toi esiin hallinnollisia epäkohtia virastossa ja joista viiden käsittely saatettiin päätökseen vuonna 2017 ja 17:ää tapausta käsitellään yhä; kehottaa virastoa puuttumaan näihin tapauksiin ja ongelmiin kiireellisesti ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä; suhtautuu myönteisesti siihen, että virastolla on käytössä eturistiriitoja koskeva ilmoitus hallintoneuvoston jäseniä, ylintä johtoa ja asiantuntijoita varten ja että se on saatavilla verkossa; |
|
23. |
pitää myönteisenä, että unionin yleinen tuomioistuin piti helmikuussa 2018 asioissa T-235/15, T-718/15 ja T-729/15 (3) antamillaan kolmella periaatteellisesti merkittävällä tuomiolla voimassa viraston päätöksen asiakirjojen julkistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti (4); |
|
24. |
pitää myönteisenä sitä, että unionin yleinen tuomioistuin piti voimassa viraston asiakirjojen saatavuutta koskevat periaatteet 22. tammikuuta 2020 antamissaan päätöksissä, jotka koskivat muutoksenhakua asioissa T-235/15 ja T-718/15; |
|
25. |
panee merkille, että virasto tapaa eri eturyhmien edustajia ja että se on ottanut käyttöön säännöt, joilla säännellään sen vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa, ja toteaa lisäksi että se julkistaa edelleen verkkosivustollaan eturyhmien edustajien kanssa pidettyjen kokousten pöytäkirjat; panee merkille, että virasto jatkaa sidosryhmäsuhteiden hoitamista koskevien puitteiden käyttöönottoa niin, että se kuulee komissiota asiasta, ja että puitteisiin sisältyy myös avoimuutta koskevia toimenpiteitä; |
|
26. |
ottaa huomioon vastuuvapauden myöntävän viranomaisen huomautukset ja huomiot, joiden mukaan tilinpitäjän riippumattomuutta olisi vahvistettava velvoittamalla hänet raportoimaan suoraan viraston toimitusjohtajalle ja hallintoneuvostolle, ja panee merkille, että virasto tarkastelee parhaillaan tilinpitäjän raportointisuhdetta yhtenä tekijänä, jolla vahvistetaan entisestään tilinpitäjän riippumattomuutta; suhtautuu lisäksi myönteisesti siihen, että tilinpitäjän ja ulkopuolisen tilintarkastusyrityksen suorittaman kirjanpitojärjestelmien validoinnin yleinen lopputulos oli myönteinen; |
Sisäinen tarkastus
|
27. |
panee merkille, että komission sisäisen tarkastuksen toteuttamassa tarkastuksessa, joka koski lääketurvatoiminnasta perittäviä maksuja koskevan asetuksen täytäntöönpanoa virastossa, tuotiin esiin jatkuva alijäämä eräistä lääketurvatoiminnasta perittävistä maksuista saatavien tulojen ja niihin liittyvien kustannusten välillä, minkä seurauksena komissio valmistelee parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 658/2014 (5) tarkistamista; panee merkille, että virasto osallistuu edelleen aktiivisesti komission toteuttamaan viraston koko maksujärjestelmän taloudellisen perustan arviointiin ja että uusien maksuja koskevien säännösten odotetaan tulevan voimaan tammikuussa 2022; ymmärtää, että virasto lähetti tiedot toimien täytäntöönpanon tilasta komission sisäiselle tarkastukselle heinäkuussa 2019; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä; |
Oikeusasiamiehen suositukset
|
28. |
panee merkille, että Euroopan oikeusasiamies teki selvityksen siitä, miten virasto on yhteydessä lääkkeiden kehittäjiin ennen myyntilupaa unionin alueella koskevan hakemuksen tekemistä, ja ehdotti selvityksessään, että viraston olisi tehtävä seuraavia parannuksia:
|
Muita huomautuksia
|
29. |
toteaa, että tilintarkastustuomioistuin laati kahden Lontoossa toimivan viraston osalta tiettyjä seikkoja painottavan kappaleen, joka koski Yhdistyneen kuningaskunnan päätöstä erota unionista; panee merkille, että viraston toimipaikka siirtyi Amsterdamiin maaliskuussa 2019 ja että viraston tilinpäätökseen 31. joulukuuta 2018 sisältyi muuttoon liittyviä kustannuksia varten 17 800 000 euron varaus; pitää valitettavana, että Lontoon tiloja koskevan vuokrasopimuksen kattama vuokra-aika päättyy vuonna 2039, eikä sopimus sisällä irtautumislauseketta; pitää myös valitettavana, että Englannin ja Walesin High Court of Justice -tuomioistuin hylkäsi 20. helmikuuta 2019 viraston pyynnön vuokrasopimuksen purkamisesta; panee kuitenkin merkille, että vuokrasopimuksen perusteella tilat on vuokranantajan suostumuksella mahdollista siirtää tai vuokrata edelleen kolmansille osapuolille; pitää hyvin valitettavana 31. joulukuuta 2018 päivätyn tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitettua 468 000 000 euron määrää, joka vastaa jäljellä olevaa vuokraa vuoteen 2039 saakka, ja panee merkille, että määrästä 465 000 000 euroa koskee vuokra-aikaa sen jälkeen, kun viraston suunniteltu muutto Amsterdamiin on toteutunut, ja että kyseinen osuus on esitetty ehdollisena vastuuna; on tietoinen, että virasto on tehnyt paljon työtä alivuokralaisen löytämiseksi Lontoon tiloihinsa; korostaa, että vaikka virasto teki tilojensa antamisesta alivuokralle sopimuksen, joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 2019, vuokrasopimuksen purkamismahdollisuuden puuttumisesta johtuvia tulevia nettokustannuksia ei tiedetä; kehottaa komissiota tekemään kaikkensa epäsuotuisasta vuokrasopimuksesta virastolle aiheutuvien pitkäaikaisten taloudellisten, hallinnollisten ja operatiivisten vaikutusten minimoimiseksi; kehottaa virastoa ottamaan komission ja erityisesti sen oikeudellisen yksikön ja Yhdistyneen kuningaskunnan päätöstä erota Euroopan unionista käsittelevän neuvotteluryhmän mukaan tämän oikeudellisen ongelman käsittelyyn, koska se koskee Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen oikeudellista ja taloudellista vastuuta siitä, että se vetosi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklaan, mitä High Court ei tunnustanut force majeure -tilanteeksi; kehottaa virastoa tiedottamaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; |
|
30. |
on huolissaan siitä, että viraston, joka on unionin kansanterveydestä vastaava virasto, on hallinnoitava kaupallista kiinteistöä kolmannessa maassa ja vastattava vuokran maksamisesta kesäkuuhun 2039 asti; pyytää, että käynnissä olevissa unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisissä neuvotteluissa etsitään ratkaisuja, jotta virasto voidaan vapauttaa sen Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevia entisiä tiloja koskevista sopimus- ja rahoitusvastuista, jos Yhdistyneen kuningaskunnan vastuuta ei voida osoittaa; |
|
31. |
panee merkille, että virasto teki tiivistä yhteistyötä komission ja verkoston kanssa Yhdistyneen kuningaskunnan tähän mennessä tekemän työn asianmukaisen uudelleenjaon varmistamiseksi; panee merkille, että virasto muutti onnistuneesti Amsterdamiin niin, että se pystyi säilyttämään mahdollisimman pitkälti nykyisen henkilöstönsä, sekä siirsi datakeskuksensa Hampuriin; panee merkille, että Alankomaiden ja viraston välinen toimipaikkasopimus allekirjoitettiin 1. heinäkuuta 2018; |
|
32. |
panee merkille, että viraston mukaan merkittäviä resursseja ja uusia tehtäviä oli jaettava uudelleen Amsterdamiin siirtymisen seurauksena ja että sen myötä virasto menetti lyhytaikaista sopimussuhteista henkilöstöä, mihin yhdistyi vuodesta 2014 lähtien sovellettu viraston henkilöstötaulukon supistaminen 10 prosentilla ja työmäärän lisääntyminen; panee merkille viraston huolen siitä, että henkilöstöpulan johdosta sillä voi olla vaikeuksia hoitaa keskeiset tehtävänsä ja lainsäädäntövelvoitteensa; kehottaa virastoa selvittämään mahdollisuutta jakaa päällekkäisiin tehtäviin liittyviä resursseja, mukaan lukien henkilöresursseja, samantyyppisiä tehtäviä hoitavien muiden virastojen kanssa; kannustaa voimakkaasti virastoa pyrkimään aktiivisesti lisäämään ja laajentamaan yhteistyötään kaikkien unionin virastojen kanssa; |
|
33. |
kehottaa virastoa keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
|
34. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (6). |
(1) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 26.
(2) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 28.
(3) Unionin yleisen tuomioistuimen 5. helmikuuta 2018 antama tuomio Pari Pharma v. EMA, T-235/15 ECLI:EU:T:2018:65, 5. helmikuuta 2018 antama tuomio PTC Therapeutics International v. EMA, T-718/15 ECLI:EU:T:2018:66 ja 5. helmikuuta 2018 antama tuomio MSD Animal Health Innovation ja Intervet international v. EMA, T-729/15 ECLI:EU:T:2018:67.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30. toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 658/2014, annettu 15. toukokuuta 2014, Euroopan lääkevirastolle suoritettavista maksuista ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevan lääketurvatoiminnan toteuttamisen osalta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 112).
(6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/469 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1984,
annettu 13 päivänä toukokuuta 2020,
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)316 – C9-0055/2019) (2), |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista, |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset (3), |
|
— |
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0078/2020), |
1.
lykkää päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean pääsihteerille Euroopan talous- ja sosiaalikomitean talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;
2.
esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;
3.
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
Puhemies
David Maria SASSOLI
Pääsihteeri
Klaus WELLE
(2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1.
(3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1.
(4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/470 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1985,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle 3. helmikuuta 2020 suljetuin ovin antaman esityksen OLAFin Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa koskevan tutkimuksen tuloksista, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen raportin ihmisarvosta työpaikalla EU:n toimielimissä ja virastoissa: SI/2/2018/AMF, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0078/2020), |
|
A. |
korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa; |
1.
panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (komitea) hallintomenoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia;
2.
toteaa, että Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) esitettiin heinäkuusta marraskuuhun 2018 saakka viidestä eri lähteestä väitteitä komitean ylempään johtoon kuuluvan jäsenen, työnantajien ryhmän (ryhmä I) puheenjohtajan huhtikuusta 2013 lähtien harjoittamasta häirinnästä ja että OLAF päätti 6. marraskuuta 2018 aloittaa asian tutkimisen;
3.
panee merkille, että vuonna 2018 ilmoitettiin virallisessa menettelyssä yhdestä häirintätapauksesta (henkilöstösääntöjen 24 artikla ja komitean häirinnän ennaltaehkäisyä koskevan päätöksen 12 artiklan 1 kohta); muistuttaa, että hallinnollinen tutkimus on saatettu päätökseen ja syytetylle henkilölle on määrätty vähimmäiskurinpitoseuraamus, vaikka kaikkia muutoksenhakukeinoja ei ole vielä käytetty; panee merkille, että vuonna 2018 ilmoitettiin kolmesta muusta häirintätapauksesta, jotka liittyivät jossain määrin toisiinsa, seitsemän väärinkäytösten paljastamista koskevan ilmoituksen perusteella; panee merkille, että tammikuussa 2019 käynnistettiin kaksi hallinnollista tutkimusta ja tapaukset annettiin OLAFin käsiteltäviksi;
4.
toteaa, että OLAF toimitti 17. tammikuuta 2020 komitean puheenjohtajalle raporttinsa ja suosituksensa komitean ja petostentorjuntaviraston yhteistyösopimuksen mukaisesti; ilmaisee huolensa OLAFin havainnosta, jonka mukaan kahteen henkilöstön jäseneen kohdistui häirintää, yhteen henkilöstön jäseneen ja yhteen komitean jäseneen kohdistui asiatonta käytöstä (vakava väärinkäytös) sekä muihin henkilöstön jäseniin kohdistui väärinkäytöksiä; panee merkille, että se päätti myös saattaa asian Belgian viranomaisten tarkasteltavaksi;
5.
pitää valitettavina OLAF:n havaintoja ryhmän I puheenjohtajan alaisiinsa vuosina 2013–2018 kohdistamista työpaikkakiusaamisesta, vakavista väärinkäytöksistä ja asiattomasta käytöksestä; toteaa, että Belgian lainsäädännön mukaan häirintä on rikos; toteaa lisäksi, että arvokkuutta koskevaa komitean jäsenten käytännesääntöjen 4 artiklaa on rikottu, eikä tällainen käyttäytyminen ole yhdenmukaista Euroopan unionin perusoikeuskirjassa esitettyjen ihmisarvon kunnioittamista ja suojelemista työpaikalla koskevien unionin arvojen mukaista; kehottaa komiteaa tiedottamaan oikea-aikaisesti vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle petostentorjuntaviraston suositusten noudattamisesta;
6.
odottaa komitean ilmoittavan asianmukaisesti vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle syyskuuhun 2020 mennessä toimenpiteistä, joita on toteutettu OLAF:n suositusten noudattamiseksi ja väärinkäytösten korjaamiseksi;
7.
kehottaa komiteaa soveltamaan johdonmukaisesti ja viipymättä käytännesääntöjensä 8 artiklaa erityisesti käynnistämällä tarvittavat menettelyt kyseisiä henkilöitä vastaan ja siirtämään tapaukset välittömästi neuvoa-antavan lautakunnan käsiteltäväksi;
8.
painottaa pitävänsä huolestuttavana komitean nykyistä työympäristöä, erityisesti ryhmässä I, ja kehottaa komiteaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet henkilöstön henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja ammatillisen kehityksen edellyttämän kunnioittavan ja luotettavan ympäristön luomiseksi; muistuttaa komiteaa myös siitä, että huono työympäristö aiheuttaa tehottomuutta, stressiä ja tuottavuuden heikkenemistä;
9.
panee merkille, että ryhmä I toimitti 22. tammikuuta 2020 äänestyksen, jossa se valitsi nykyisen puheenjohtajansa ehdokkaaksi komitean ensi lokakuussa valittavaksi seuraavaksi puheenjohtajaksi (jolloin komitean puheenjohtajuus siirtyy ryhmälle I kahdeksi ja puoleksi vuodeksi);
10.
palauttaa mieliin Euroopan oikeusasiamiehen ihmisarvosta työpaikalla EU:n toimielimissä ja virastoissa laatiman raportin SI/2/2018/AMF, jossa todetaan korkea-arvoisen henkilöstön osalta, että henkilöt ”ovat erityisen haavoittuvia häirinnälle tilanteessa, jossa osapuolten välillä on valtasuhteen epätasapainoa. Tätä voidaan lieventää soveltamalla muun muassa komission jäsenten, tuomarien, tilintarkastustuomioistuimen jäsenten, talous- ja sosiaalikomitean jäsenten kaltaiseen korkea-arvoiseen henkilöstöön, johon ei sovelleta henkilöstösääntöjä, tiukempia sääntöjä. Ne voisivat sisältää tiukempia kurinpitoseuraamuksia, kuten pakollisen eläköitymisen tai eläkeoikeuksien menetyksen. Korkea-arvoiselle henkilöstölle olisi tiedotettava tyhjentävästi kaikista häirinnän vastaisista säännöistä ja toimintaperiaatteista toimikauden alussa ja säännöllisin väliajoin”;
11.
kehottaa komiteaa laatimaan ja panemaan täytäntöön toimintasuunnitelman, jolla ehkäistään aktiivisesti häirintää työympäristössä ja puututaan siihen, lisätään tietoisuutta häirinnästä ja vaalitaan häirintää koskevaa nollatoleranssia;
12.
kehottaa komiteaa parantamaan toimenpiteitä, joiden avulla henkilöstön jäsenet voivat tehdä virallisia ilmoituksia häirinnästä, järjestämään häirintäyhdyshenkilöinä neuvontaa antaville henkilöstön jäsenille säännöllistä koulutusta ja perustamaan riippumattomien tutkijoiden ryhmän, johon komitea voi ottaa yhteyttä häirintätapauksia koskevissa virallisissa tutkimuksissa;
13.
panee tyytyväisenä merkille Euroopan tilintarkastustuomioistuimen häirinnän vastaiset toimintaperiaatteet, joihin kuuluvat vahvat kurinpitotoimenpiteet häirintään syyllistyneille, kuten esimerkiksi pakollinen eläköityminen tai eläkeoikeuksien menetys, ja kehottaa komiteaa noudattamaan näitä esimerkkejä;
14.
pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat huolimatta siitä, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena;
15.
panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin valitsi 45 tapahtuman otoksen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Hallinto” kaikkien unionin toimielinten ja elinten osalta; panee merkille, että kyseessä oli edustava otos otsakkeen 5 eri menoista, jotka edustavat 6,3:a prosenttia unionin talousarviosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella hallintomenoihin liittyvä riski on vähäinen; katsoo kuitenkin, että muihin toimielimiin liittyvien valittujen tapahtumien määrä on riittämätön, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään tarkastettavien tapahtumien määrää vähintään 10 prosentilla;
16.
panee merkille, että vuonna 2018 komitean talousarvio oli 135 630 905 euroa (133 807 338 euroa vuonna 2017), mikä merkitsee 1,36 prosentin kasvua; panee merkille, että talousarvion yleinen toteutusaste oli 98,66 prosenttia (96,5 prosenttia vuonna 2017 ja 97,2 prosenttia vuonna 2016);
17.
on tyytyväinen siihen, että komitean varainhoito oli kaiken kaikkiaan järkevää ja moitteetonta varainhoitovuonna 2018; pitää myönteisenä, että komitean henkilöstömenoja koskevassa osastossa 1 maksusitoumusaste oli 98,94 prosenttia ja kiinteistöjä, laitteita ja sekalaisia hallintomenoja koskevassa osastossa 2 maksusitoumusaste oli 97,97 prosenttia;
18.
panee merkille, että jäsenten matka- ja oleskelukuluihin varatut lopulliset määrärahat kasvoivat hieman ja olivat 20 247 625 euroa vuonna 2018 (19 819 612 euroa vuonna 2017 ja 19 561 194 euroa vuonna 2016) kokousten määrän vähenemisestä huolimatta; toteaa, että näistä määrärahoista jäi käyttämättä vain 1,05 prosenttia;
19.
suhtautuu myönteisesti komitean 10. joulukuuta 2018 tekemään päätökseen N:o 2018/C 466/02, jonka mukaan komitean jäsenille korvataan tositteita vastaan heidän matkalippujensa todelliset kustannukset enintään alennettuun business-luokan (mieluiten turistiluokan tai vastaavan) lentolipun hintaan asti; panee merkille, että nykyinen järjestelmä, joka perustuu todellisiin kustannuksiin, on sekä asiaan liittyvän neuvoston päätöksen että parlamentissa käytössä olevan järjestelmän mukainen; panee tyytyväisenä merkille, että komitea kannustaa jaettuihin liikenneratkaisuihin, kuten julkisiin linja-autoihin ja autojen yhteiskäyttöön sekä linja-autojen vuokraamiseen, jos tämä osoittautuu kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi;
20.
panee merkille, että komitean budjettiryhmä keskittyi vuonna 2018 erityisesti arvioimaan, miten hallitaan menoja ja parannetaan jäsenten matka- ja oleskelukulut kattavan budjettikohdan ennustettavuutta, ja että tämän seurauksena lokakuussa 2018 käynnistettiin tarjouskilpailu otsikolla ”Analysis and proposal for improvements of the current projection system concerning cost reimbursement of EESC members, delegates and experts” (ETSK:n jäsenten, edustajien ja asiantuntijoiden kulukorvausjärjestelmää koskevan arviointijärjestelmän analysointi ja parannusehdotus); kehottaa komiteaa tiedottamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle kaikista saavutetuista tuloksista;
21.
panee merkille, että vuodelta 2018 vuodelle 2019 siirrettyjen määrärahojen (8 204 796 euroa) osuus (verrattuna 9 232 069 euron siirtoon vuodelta 2017 vuodelle 2018) oli 6,05 prosenttia määrärahojen kokonaismäärästä ja suurin osa niistä liittyy jälleen toimielimen jäseniä ja nimettyjä edustajia, kiinteistöjä ja tietojenkäsittelyä koskeviin budjettikohtiin; pitää valitettavana, että monet vuodelta 2017 vuodelle 2018 automaattisesti siirretyistä määrärahoista olivat erityisen yliarvioituja; muistuttaa komiteaa siitä, että on tärkeää tehdä realistisia talousarviomukautuksia tosiasiallisten tarpeiden mukaisesti; muistuttaa, että liiallinen yliarviointi tai aliarviointi viittaa talousarvion heikkoon suunnitteluun ja aiheuttaa moitteettomaan ja huolelliseen varainhoitoon kohdistuvan kielteisen paineen;
22.
tähdentää, että komitean talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen; panee merkille, että komitea arvioi, miten tulosbudjetoinnin periaatteita sovelletaan ainoastaan hallintomäärärahoihin; suhtautuu myönteisesti komitean aloitteeseen tehdä yhteistyötä muiden toimielinten kanssa, jotta voidaan vahvistaa tulosbudjetoinnin täytäntöönpanoa koskevat toimielinten väliset suuntaviivat toimielimille, joilla on vain hallintomenoja;
23.
panee merkille, että vuonna 2018 päivitettiin sisäisen valvonnan standardeja koskeva päätös, jolla virallistettiin komitean sisäinen valvontaprosessi, mukaan lukien sisäisen valvonnan koordinaattorin nimittäminen; panee merkille, että komitea käynnisti tapauskohtaisella kyselyllä 16 sisäisen valvonnan standardin tarkastuksen, jota seurasi kertomus, jonka perusteella tulojen ja menojen hyväksyjä päätti vuoden 2019 toimenpideluettelosta, jonka tarkoituksena oli parantaa entisestään sisäisen valvonnan standardien noudattamista; pitää tässä yhteydessä järjestettäviä koulutus- ja tiedotustoimia myönteisinä;
24.
panee merkille, että palkat muodostavat noin puolet komitean talousarviosta; panee tyytyväisenä merkille palkanmaksuja koskevan sisäisen tarkastuksen, joka saatiin päätökseen vuonna 2018 ja jolla haluttiin varmentaa, että menettelyt olivat parantuneet vuonna 2010 suoritetun tarkastuksen jälkeen; panee merkille, että tarkastuksessa havaittiin, että palkanmaksuprosessi on vakaa eikä aiheuta kohtuuttomia riskejä; panee merkille sovitun toimintasuunnitelman, joka oli jo pantu täytäntöön osittain vuoden 2018 loppuun mennessä, ja että kaikki muut osat oli määrä panna täytäntöön vuoden 2019 loppuun mennessä;
25.
toteaa, että komitea antoi vuonna 2018 yhteensä 215 lausuntoa ja tiedonantoa (155 vuonna 2017); on tyytyväinen komitean yleisen tehokkuuden lisäämiseksi tehtyyn työhön; suhtautuu erityisen myönteisesti kaikkiin erityisesti vuonna 2018 toteutettuihin toimiin, jotka johtivat visioon siitä, että komitean tulevaa tietotekniikkaympäristöä olisi muokattava yhteensopivaksi nykyaikaisen hallinnon kanssa ja että seuraavien kymmenen vuoden aikana komiteasta olisi tehtävä digitaalinen, käyttäjäystävällinen ja datavetoinen; toteaa, että tällä hetkellä komitean talousarviosta osoitetaan vain kolme prosenttia IT-tuotteisiin; toteaa, että komitean digitaalistrategian täytäntöönpano edellyttää lisäresursseja;
26.
toteaa, että tekoäly tulee muuttamaan työmarkkinoita ja syrjäyttämään suuren osan nykyisistä työpaikoista; kehottaa komiteaa seuraamaan asiaa tiiviisti; kannattaa tekoälykomitean tekemää työtä, kun se on antanut lausunnon ja järjestänyt komission kanssa kesäkuussa 2018 sidosryhmille ensimmäisen tekoälyä koskevan huippukokouksen painottaakseen, että EU:ssa on tärkeää varmistaa turvallinen, puolueeton ja unionin arvoja kunnioittava tekoäly;
27.
kannattaa komitean toimia toimielimen tietosuojan ja kyberturvallisuuden parantamiseksi; on tyytyväinen myös yhteistyöhön EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa sekä aktiiviseen osallistumiseen toimielinten välisen tietotekniikkakomitean turvallisuusryhmässä;
28.
korostaa, että komission ja komitean välillä tehtiin vuonna 2018 henkilöresursseja ja koulutusta koskeva palvelutasosopimus, joka on lisännyt avoimuutta ja tietotekniikkakoulutukseen liittyvien kustannusten ennustettavuutta, kuten vuoden 2017 vastuuvapautta koskevassa parlamentin päätöslauselmassa (1) pyydettiin; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että avoimuuden lisääntymisestä koituvaa etua heikentää osittain komission veloittamien hintojen huomattava nousu, ja pyytää komiteaa analysoimaan tilannetta yhdessä komission kanssa parannusten aikaansaamiseksi;
29.
huomauttaa, että budjettivallan käyttäjän hyväksymässä henkilöstötaulukossa vahvistettiin henkilöstön lisäys 665 toimesta vuonna 2017 668 toimeen vuonna 2018 (verrattuna 727 toimeen vuonna 2013); toteaa, että suhteellisen pieneen henkilöstötaulukkoon sovellettava 5 prosentin vähennys on paljon vaikeampi toteuttaa, koska tietyt toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeiset toiminnot on säilytettävä, ja että tällainen kokonaisvähennys edellyttää pienemmiltä toimielimiltä suurempia ponnistuksia;
30.
panee merkille toimenpiteet, joilla pannaan täytäntöön vuonna 2016 tehty väärinkäytösten paljastamista koskeva päätös, kuten eettisiä neuvonantajia koskevan sisäisen päätöksen hyväksyminen; panee merkille, että vuonna 2018 valittiin kolme uutta henkilöstön jäsentä osallistumaan koulutettujen neuvonantajien aktiiviryhmään; panee merkille, että eettisten neuvonantajien tehtävänä on neuvoa ja avustaa henkilöstön jäseniä, jotta heitä voidaan auttaa täyttämään velvollisuutensa parhaalla mahdollisella tavalla, kun he raportoivat vakavista väärinkäytöksistä (väärinkäytösten paljastaminen), kuten vuoden 2016 vastuuvapautta koskevassa parlamentin päätöslauselmassa (2) todetaan;
31.
panee huolestuneena merkille, että eettisille neuvonantajille esitetyt avunantoa koskevat pyynnöt lisääntyivät 25 pyynnöstä vuonna 2017 42 pyyntöön vuonna 2018, ja korostaa, että erityisen huolestuttavaa on naisten suuri osuus (33 tapausta), kun taas miesten osuus on pysynyt vakaana (9 tapausta);
32.
panee merkille kaikki toimet, joita on toteutettu häirinnän vastaisen politiikan tehostamiseksi, kuten erityisaiheita koskevan koulutuksen, uskottuina häirintäyhdyshenkilöinä toimivien henkilöstön jäsenten verkostoitumismahdollisuuksien ja ulkopuolisen konsultin harjoittaman säännöllisen valvonnan; panee merkille, että häirintää koskevan nykyisen päätöksen tarkistamista harkitaan paremman synergian varmistamiseksi muiden asiaankuuluvien määräysten, kuten väärinkäytösten paljastamista koskevien määräysten, kanssa; panee merkille etiikkaa ja rehellisyyttä koskevan kurssin, joka on pakollinen koko henkilöstölle ja jossa käsitellään käyttäytymisnormeja työpaikalla ja myös sitä, mitä häirintä on ja miten siihen tulisi suhtautua; pitää hyvin valitettavana, että kaikilla näillä toimenpiteillä ei ole onnistuttu torjumaan häirintätapauksia ja suojelemaan uhreja; muistuttaa komiteaa siitä, että kaikkien uhrien ja väärinkäytösten paljastajien ennakoivan, tosiasiallisen ja kiireellisen suojelun (myös uhkailua, kiristystä ja lahjontayrityksiä vastaan) on oltava yksi näiden toimenpiteiden keskeisistä painopisteistä; kehottaa komiteaa vahvistamaan ja parantamaan tähän mennessä toteutettuja toimenpiteitä ja ennen kaikkea suojelemaan tehokkaasti kaikkia uhreja; kehottaa komiteaa raportoimaan tästä parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle;
33.
panee tyytyväisenä merkille komitean ja petostentorjuntaviraston välisen yhteistyön; toteaa, että molemmat toimielimet ovat sopineet vuonna 2016 hallinnollisesta järjestelystä, jossa määrätään petostapauksissa sovellettavasta menettelystä; toteaa lisäksi, että komitean puheenjohtaja ja pääsihteeri tapasivat heinäkuussa 2019 petostentorjuntaviraston pääjohtajan keskinäisten synergioiden parantamiseksi ja entistä tehokkaamman tiedonvaihdon varmistamiseksi;
34.
panee merkille, että jäsenten uudet käytännesäännöt, jotka ovat komitean maaliskuussa 2019 voimaan tulleen uuden työjärjestyksen liitteenä, sisältävät ensimmäistä kertaa seuraamuksia jäsenille, jotka ovat osallisina tilanteissa, joissa jäsen ei täytä käytännesääntöjen mukaisia velvoitteitaan; pitää valitettavana, että nämä seuraamukset eivät ole tarpeeksi merkittäviä eivätkä oikeusasiamiehen suositusten mukaisia; muistuttaa, että unionin varojen käyttäminen toimielimen maineen tai Euroopan unionin tuomioistuimelta, jäljempänä ”unionin tuomioistuin”, tai jäsenvaltioiden tuomioistuimilta kielteisen tuomion saaneiden jäsenten puolustamiseen on julkisten varojen väärinkäyttöä, ja muistuttaa, että toimielinten oikeudellisia yksiköitä on käytettävä ainoastaan toimielimen puolustamiseen, ei henkilöiden etujen puolustamiseen; kehottaa komiteaa kiireesti tiukentamaan jäsenten käytännesääntöjä erityisesti lisäämällä siihen entistä tehokkaampia ja varoittavia seuraamuksia; panee merkille, että on perustettu jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea, joka antaa kenelle tahansa jäsenelle tämän pyynnöstä ohjeita käytännesääntöjen määräysten tulkitsemista ja soveltamisesta ja avustaa komitean puheenjohtajaa mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtymisessä ja käytännesääntöjen väitetyissä rikkomistapauksissa; suosittelee painokkaasti tarjoamaan kaikille jäsenille häirinnän vastaista koulutusta, kuten Euroopan parlamentissa tarjotaan nykyisen vaalikauden alusta alkaen;
35.
muistuttaa, että parlamentin talousarvion valvontavaliokunta pyysi päivittämään säännöllisesti komitean etiikkaa ja nuhteettomuutta koskevia puitteita; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 aloitettiin valmistelut ”Respect@work” -kampanjaa varten, jonka tarkoituksena on edistää kunnioittavaa työympäristöä kaikille, ja toteaa tämän edistävän muun muassa etiikkaa ja nuhteettomuutta koskevien puitteiden tarkistamista vuonna 2019; pyytää komiteaa raportoimaan asiasta seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan;
36.
muistuttaa, että komitean oikeudellinen yksikkö heikentyi voimakkaasti neljän vuoden ajan alkaen maaliskuusta 2010, kun sen päällikkö erotettiin välittömästi tehtävistään sen jälkeen, kun tämä oli moittinut silloisen pääsihteerin vakavia väärinkäytöksiä ja laitonta painostusta; muistuttaa myös, että virka oli avoinna kolme ja puoli vuotta, että Euroopan unionin virkamiestuomioistuin antoi komitealle kyseisessä asiassa tuomion (tuomio asiassa F-41/10 RENV Bermejo Garde v Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (3)), että komitean oli maksettava yli 100 000 euroa ja että vasta vuonna 2014 nimitettiin uusi oikeudellisen yksikön päällikkö ja yksikköä vahvistettiin viidellä lakimiehellä;
37.
pitää hyvin huolestuttavina viimeaikaisia muutoksia, jotka voivat jälleen heikentää komitean oikeudellista yksikköä, kuten sitä, että yksikkö toimii 1. tammikuuta 2020 alkaen suoraan pääsihteerin alaisuudessa ainoana tällaisena unionin toimielimen oikeudellisena yksikkönä, että se on syyskuusta 2019 alkaen menettänyt pysyvästi viisi lakimiestä, että joitakin henkilöstön jäseniä, myös yksikönpäällikkö, on liitetty liikkuvuusohjelmiin sen sijaan, että heidät olisi katsottu erikoistuneeksi henkilöstöksi kuten muissa toimielimissä, ja että virallisten kuulemisten määrä on laskenut merkittävästi;
38.
painottaa, että oikeudellisen yksikön on tärkeää olla vahva ja riippumaton, kun otetaan huomioon, että unionin toimielimillä on niiden perustamisesta lähtien ollut oikeudelliset yksiköt, joiden päätehtäviä ovat oikeudellinen neuvonta sekä edustaminen ja puolustaminen unionin tuomioistuimessa, ja kehottaa siksi komiteaa varmistamaan, että sen oikeudellisen yksikön henkilöstömäärä on riittävä sen tehtävien toteuttamiseen ja että se kykenee toimimaan riippumattomasti; kehottaa komiteaa lakkauttamaan kaikki toimenpiteet, jotka saattavat heikentää oikeudellisen osaston toimien ja tehtävien toteuttamista; muistuttaa komiteaa myös siitä, että oikeudellista yksikköä on tärkeää kuulla komitean päätöksissä, jotta varmistetaan päätösten lainmukaisuus ja vältetään vakavat virheet ja niistä johtuvat pitkät ja rasittavat oikeudelliset menettelyt;
39.
pitää kovin valitettavina julkisia syytöksiä, jotka koskevat komitean uuden pääsihteerin palvelukseenottomenettelyä; panee merkille pääsihteerin vastauksissaan parlamentin varainhoitovuotta 2018 koskevassa vastuuvapausmenettelyssä esittämiin kysymyksiin esittämät huomautukset; painottaa, että on tärkeää varmistaa huolellisesti kaikkien komitean työjärjestykseen ja henkilöstösääntöihin perustuvan menettelyn vaiheiden (julkaiseminen, valinta, nimittäminen ja lopullinen päätös) toteuttamisen täysi avoimuus, jotta niitä noudatetaan ja myös jotta vältetään sekä komiteaan että kaikkiin unionin toimielimiin kohdistuva riski maineen kärsimisestä;
40.
suhtautuu myönteisesti ponnisteluihin komitean näkyvyyden lisäämiseksi sekä vahvistamalla sen suhteita tiedotusvälineisiin että keskittymällä verkkoviestintään niin kieleen kuin vammaisuuteen liittyvien esteiden poistamiseksi; korostaa sosiaalisen median viestintään liittyvää koulutuspolitiikkaa ja räätälöityjä valmennustilaisuuksia sekä komitean jäsenille että henkilöstölle; panee merkille, että lehdistötiedotteiden määrä väheni hieman vuonna 2018 (noin 60 verrattuna 70:een vuonna 2017) osana strategiaa, jolla pyritään kehittämään verkkotiedotteita (”webstories”), joiden avulla voidaan tiedottaa tarkemmin komitean tärkeimmistä aiheista; pyytää komiteaa raportoimaan kokemuksistaan asiassa;
41.
panee merkille, että komitea toteutti monenlaisia viestintätoimia 60-vuotisjuhlansa kunniaksi toukokuussa 2018; pitää myönteisenä, että komitea vastaanotti 9 419 vierailijaa vuonna 2018 (verrattuna 7 820 vierailijaan vuonna 2017) ja että perinteinen avointen ovien päivä 5. toukokuuta houkutteli noin 2 888 vierailijaa lisää (verrattuna 2 700 vierailijaan vuonna 2017); toteaa, että suoratoistona lähetettävät komitean täysistunnot tavoittivat mahdollisesti kolmesta kahdeksaan miljoonaa ihmistä; panee merkille, että yleinen verkkovuorovaikutus, kuten uudelleentviittaukset, ”tykkäykset” ja vastaukset, on lisääntynyt ja mainintoja on 680–1 840 täysistuntoa kohden;
42.
panee merkille, että käännösten ulkoistamiseen tarkoitetut määrärahat kasvoivat (20,2 prosenttia vuonna 2018 – eli hieman yli 20 prosentin tavoitteen – verrattuna 17,1 prosenttiin vuonna 2017 ja 16,61 prosenttiin vuonna 2016), kun parlamentin kanssa allekirjoitettiin yhteistyösopimus, jonka johdosta käännösosaston henkilöstö väheni; panee lisäksi merkille, että ulkoistettujen käännösten kokonaiskustannukset vuonna 2018 olivat 4 417 613 euroa verrattuna 7 208 710 euroon, joka olisi ollut sisäisten käännösten kokonaiskustannusten määrä;
43.
kehottaa komiteaa jatkamaan toteuttamiaan käännöstoimen rationalisointitoimenpiteitä;
44.
panee merkille, että vuonna 2014 tehdyn talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja Euroopan parlamentin välisen hallinnollista yhteistyötä koskevan sopimuksen voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2019; toteaa, että uusia neuvotteluja vuoden 2014 sopimuksesta tai sen laajentamisesta ei ole käyty; katsoo, että vuoden 2014 sopimus oli komitean ja alueiden komitean (jäljempänä ”komiteat”) kannalta hyvin epäedullinen, koska sillä siirrettiin Euroopan parlamenttiin 60 kääntäjää (joista 36 komiteasta) ja vastavuoroisesti komiteat saivat ainoastaan oikeuden käyttää Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun palveluja; panee huolestuneena merkille, että tämän vuoksi komiteoiden oli palkattava sopimussuhteista henkilöstöä ja ulkoistettava käännöspalvelut; panee huolestuneena merkille, että kompensoidakseen kääntäjien vähenemistä Euroopan parlamentti antoi komiteoille lisävaroja (1 200 000 euroa vuodesta 2015 vuoteen 2016) käännöspalvelujen ulkoistamiseen ja että määrä voidaan osoittaa uudelleen muille toimintapolitiikan aloille, jos sitä ei käytetä kokonaisuudessaan ulkoistettuihin käännöspalveluihin (komitea käytti tätä siirtomahdollisuutta viimeisten kolmen vuoden aikana); katsoo, että tilanne ei ole yleisesti varovaisen ja moitteettoman varainhoidon kriteerien mukainen ja että sitä olisi tarkasteltava uudelleen, jos sopimusta jatketaan tai neuvotellaan uudesta sopimuksesta; katsoo, että poliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna sopimusta on päivitettävä vastaamaan nykyisiin haasteisiin, kuten uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen tai koheesiopolitiikan uusiin sääntöihin; antaa tunnustusta komitean hyvälle yhteistyölle kansalaisten osallistumisen edistämisessä Euroopan parlamentin vuoden 2019 vaaleissa;
45.
antaa tunnustusta komitean vuonna 2016 teettämän psykososiaalisia riskejä työssä käsitelleen henkilöstötutkimuksen usealle aloitteelle, kuten johtajille tarkoitetut seminaarit, joissa käsitellään poissaolojen hallintaa, konfliktinhallintaa ja huonojen suoritusten käsittelyä; suhtautuu myönteisesti myös uusien kollegojen mentorointijärjestelmään ja toimiin, joilla lisätään henkilöstön hyvinvointia ja sitoutumista; panee merkille, että henkilöstön poissaoloaste näytti saavuttaneen huippunsa vuonna 2017 (5,5 prosenttia) ja että se laski hieman 5,35 prosenttiin vuonna 2018 (4 prosenttia vuonna 2015); panee kuitenkin huolestuneena merkille komitean yksikönpäälliköiden pitkien sairauslomien lisääntymisen; kehottaa komiteaa raportoimaan kaikista saavutuksista henkilöstön poissaolojen vähentämiseksi;
46.
on tyytyväinen jatkuvaan edistymiseen komitean johdon maantieteellisen tasapainon saavuttamisessa, erityisesti unioniin vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden osalta; panee sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta merkille, että komiteassa on nyt enemmän naisjohtajia kuin miesjohtajia (52 prosenttia vuonna 2018, 41,4 prosenttia vuonna 2017 ja 37,5 prosenttia vuonna 2016); panee merkille, että osa-aikatyötä vuonna 2018 pyytäneistä työntekijöistä 80 prosenttia oli naisia, vaikka miehillä ja naisilla on samat oikeudet; pitää myönteisenä, että komitea tiedottaa säännöllisesti käytettävissä olevista työskentelymalleista;
47.
on tyytyväinen komitean pyrkimyksiin kehittää moninaisempaa ja osallistavampaa työympäristöä ja -kulttuuria, kun se on toteuttanut toimia vammaisten henkilöiden hyväksi, kuten tehnyt intranetistä ja verkkosivustostaan sähköisesti esteettömän näkövammaisille, julkaissut uusille vammaisille työntekijöille oppaan ”AccessAble Brussels”, joka sisältää kaikki tarvittavat tiedot Brysseliin asettumisesta, sekä isännöinyt kokonaan vammaisasioihin keskittynyttä Inter COPEC -konferenssia;
48.
muistuttaa tarpeesta laatia pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon toimintakehys, jolla edistetään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, etätyötä, syrjimättömyyttä, maantieteellistä tasapainoa sekä vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia;
49.
toteaa, että komiteat ovat vahvistaneet hallinnollista yhteistyötä koskevan sopimuksen avulla lukuisia yhteistyömenettelyjä yksiköidensä välille sekä luoneet ja järjestäneet yhteisiä palveluja, joissa komiteoiden henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit on yhdistetty (eli käännös- ja logistiikkapalvelut); pitää myönteisenä, että komiteoiden sisäinen tarkastus tekee tiivistä yhteistyötä yhteistyösopimuksen määräysten mukaisten yhteispalvelujen alalla; kehottaa komiteaa jatkamaan hallinnollista yhteistyötä koskevaa sopimusta alueiden komitean kanssa myös vuoden 2019 jälkeen;
50.
suhtautuu myönteisesti 11,8 miljoonan euron vuotuisiin säästöihin infrastruktuurin osalta ja 0,72 miljoonan euron säästöihin vuokran, kunnossapidon, kulutushyödykkeiden ja henkilöstön osalta, koska komiteat jakavat resursseja näillä aloilla; pitää myönteisenä myös sitä, että komiteoiden välisestä yhteistyöstä koituvat vuotuiset talousarviosäästöt tietotekniikan alalla ovat noin 5 miljoonaa euroa; panee merkille, että toinen esimerkki parlamentin kanssa tehtävän yhteistyön aikaansaamasta selkeästä synergiasta, joka tuo henkilöstökustannuksiin 3,3 miljoonan euron säästöt (vuoden 2016 palkkataso), on se, että komiteat käyttävät Euroopan parlamentin tutkimuspalvelua (36 komitean virkaa siirrettiin tätä tarkoitusta varten parlamentin tutkimuspalveluun);
51.
kehottaa komiteaa analysoimaan tilannetta tarkemmin, jotta voidaan määrittää uusia aloja, joilla talous- ja sosiaalikomitealla voisi olla yhteiset palvelut alueiden komitean kanssa; korostaa, että tällainen toimielinten välinen yhteistyö voi vähentää merkittävästi komitean kokonaismenoja; kehottaa komiteaa tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle kaikista saavutetuista tuloksista;
52.
toteaa, että komiteoiden vuonna 2016 allekirjoittamalla yhteistyösopimuksella luotiin vankka oikeudellinen kehys pitkäaikaiselle, tehokkaalle ja vaikuttavalle yhteistyölle ja että sopimus osoittaa myös, että komiteat toimivat kumppaneina kunnioittaen toistensa valtuuksia ja etuoikeuksia; toteaa, että sopimuksen voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2019 ja että sitä on päätetty jatkaa vuodella samalla kun uudesta sopimuksesta neuvotellaan; kehottaa molempia komiteoita pyrkimään uuden sopimuksen tekemiseen mahdollisimman pian lisäsynergioiden ja -säästöjen mahdollistamiseksi;
53.
muistuttaa, että komiteat käyttivät jälleen kerran kokonaistalousarviostaan alle kolme prosenttia tietotekniikkaan ja että tietotekniikkahankkeiden ja -laitteiden rahoitus on ollut useiden vuosien ajan rakenteellisesti liian vähäistä; panee huolestuneena merkille, että korjatakseen tietotekniikkahankkeiden ja -laitteiden vajetta komiteat käyttävät edelleen keräilysiirtoja vuoden lopussa tietotekniikkahankkeiden rahoittamiseen; kehottaa molempia komiteoita panemaan mahdollisimman pian täytäntöön uuden digitaalistrategian ja monivuotisen tietotekniikkamenosuunnitelman;
54.
panee merkille, että komiteoiden ja komission välinen sopimus komission VMA-rakennuksen vaihtamisesta komiteoiden BEL68/TRE 74 -rakennuksiin allekirjoitettiin 28. elokuuta 2019; panee merkille, että vaihto toteutuu 16. syyskuuta 2022; panee huolestuneena merkille, että komiteoiden kiinteistöpolitiikassa esitetty keskeinen tavoite on rakennusten maantieteellinen keskittyminen; panee huolestuneena merkille, että vaihto johtaa siihen, että komiteat menettävät 10 440 neliömetriä toimistotilaa, ja näin ollen siihen, että vaihdon jälkeen on löydettävä lisätoimistoja, joihin voidaan sijoittaa noin 200 työntekijää, eikä tätä voida kokonaisuudessaan kompensoida lyhyellä aikavälillä vaihtoehtoisilla toimenpiteillä, kuten tiiviimmällä tilankäytöllä muissa rakennuksissa ja lisäämällä etätyöskentelyä, vaan vähennys on korvattava hankkimalla lähistöltä toinen rakennus; toteaa, että myös VMA-rakennuksen kunnostaminen on tarpeen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä; pelkää vaikutuksia, joita sopimuksella tulee olemaan sekä komitean rahoitukseen että asianomaisen henkilöstön hyvinvointiin; pitää valitettavana, että näin merkittävässä ja komitealle tärkeässä asiassa ei ole kuultu oikeudellista yksikköä;
55.
panee merkille, että komiteat ovat äskettäin perustaneet yhteisen työryhmän, joka laatii lisäanalyysejä asianmukaisten ratkaisujen löytämiseksi; toteaa, että tarvitaan myös työryhmä, joka tarkastelee uusia työtapoja; painottaa, että henkilöstön hyvinvointi, työtavat ja työtilat eivät saa kärsiä rakennusten vaihdon aiheuttamien puutteiden seurauksena; pitää myönteisenä, että hallinto pitää kaikki sidosryhmät ajan tasalla henkilöstökokousten avulla ja asianomaisten yksiköiden johdon kautta ja aikoo ottaa huomioon esitetyt huolenaiheet ja ehdotukset; muistuttaa, että henkilöstön jäseniä olisi kuultava asiassa ja että heidän mielipiteensä olisi otettava huomioon; kehottaa komiteoita tiedottamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle ja budjettivaliokunnalle kaikista saavutetuista tuloksista;
56.
ilmaisee syvän huolensa siitä, että VMA-rakennuksessa on todettu asbestia kriittisissä paikoissa, myös pysäköintitiloissa; pitää hyvin valitettavana sitä, että erikoistuneen ulkoisen toimeksisaajan toteuttama tarkastus toteutettiin syyskuussa 2019 vasta kuukauden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta komission kanssa; pitää valitettavana sitä, että sopimus allekirjoitettiin tiedottamatta kaikille sidosryhmille oikea-aikaisesti VMA-rakennuksessa mahdollisesti olevasta asbestista; pitää valitettavana myös sitä, että jäsenille ja henkilöstölle ei ole tiedotettu asiasta, ja kehottaa komiteaa korjaamaan tilanteen asianmukaisesti ja tehokkaasti;
57.
panee merkille, että komiteat saivat syyskuussa 2019 VMA-rakennusta koskevan todistuksen, jonka mukaan rakennuksesta ei tavanomaisessa käytössä aiheudu asbestiin liittyviä riskejä, vaikka se sisältää asbestia; on syvästi huolissaan asian kehityksestä tulevaisuudessa ottaen huomioon, että rakennuksen seuraava käyttö ei ole tavanomaista käyttöä vaan rakennustoimintaa;
58.
kehottaa komiteoita soveltamaan täydellistä ja proaktiivista avoimuutta ja tiedottamista tilanteen hallinnasta ennen ja jälkeen VMA-rakennuksen varsinaisen käyttöönoton ja välttämään samalla pelottelua, ottaen huomioon, että pitkäaikaisen ja turvattoman asbestille altistumisen vaikutukset ihmisen terveydelle on hyvin dokumentoitu ja aiheuttavat aina huolta ja pelkoa väestössä yleisesti;
59.
on huolissaan siitä, että 19,56 prosenttia (2 835) maksuista, joiden maksuaika oli 30 päivää, viivästyi (maksujen keskimääräinen viivästysaika oli 46,12 päivää); kehottaa komiteaa tehostamaan pyrkimyksiään noudattaa varainhoitoasetuksessa vahvistettuja maksumääräaikoja;
60.
on tyytyväinen siihen, että käyttämättömien tulkkauspalvelujen osuus on vähentynyt viime vuosina (2,61 prosenttia vuonna 2018, 3,6 prosenttia vuonna 2017 ja 4,38 prosenttia vuonna 2016); panee merkille vuoden 2018 aikana toteutetut toimenpiteet ja kannustaa komiteaa säilyttämään myönteisen suuntauksensa tulkkauspalvelujen peruutusten vähentämisessä;
61.
arvostaa komitean aikomusta parantaa edelleen avoimuutta ja helpottaa tutustumista komitean asiakirjoihin Luxemburgissa 25. syyskuuta 2018 pidetyn avoimuutta käsitelleen toimielinten välisen kokouksen pohjalta; panee merkille, että komitea on käynnistänyt unionin muiden toimielinten ja elinten parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä koskevan hankkeen, jonka tuloksena vuonna 2019 käynnistetään toimintasuunnitelma, joka kattaa muun muassa työjärjestykseen, jäsenten käytännesääntöihin, avoimuusrekisterien luomiseen ja asiakirjojen saatavuuteen liittyviä asioita;
62.
panee merkille, että oikeusasiamies antoi kesäkuussa 2017 suosituksen, joka koski komitean väitettyä laiminlyöntiä varmistaa, että jäsen ilmoittaa kaikki asiaankuuluvat sidonnaisuudet, minkä seurauksena Euroopan talous- ja sosiaalikomitea muutti työjärjestystään siten, että siinä otetaan huomioon Euroopan oikeusasiamiehen pyytämät muutokset, ja muutettu työjärjestys tuli voimaan 15. maaliskuuta 2019; panee merkille, että vuonna 2018 Euroopan oikeusasiamies tutki erästä valintamenettelyä koskenutta kantelua ja tuli siihen johtopäätökseen, ettei asiaan liity hallinnollista epäkohtaa;
63.
panee merkille, että komitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ovat saatavilla komitean jäsenten internetsivuilla; toteaa, että muutetun työjärjestyksen mukaan jäsenten on nimityksensä yhteydessä laadittava ilmoitus kaikista taloudellisista tai muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla vaikutusta heidän työskentelyynsä komiteassa; panee merkille, että nämä ilmoitukset myös julkaistaan komitean verkkosivustolla; toteaa, että jäsenten on vahvistettava erikseen sisällön paikansapitävyys vähintään kerran vuodessa ja oikaistava sitä heti, kun heidän tilanteensa muuttuu;
64.
panee merkille, että jäsenten ei tarvitse ilmoittaa sen organisaation tai yrityksen osoitetta, josta he saavat korvauksen; panee kuitenkin merkille, että jäsenten on toimikautensa alkaessa ja vaihtuessa täytettävä ja allekirjoitettava ilmoitus sidonnaisuuksista; panee merkille, että 25 jäsentä on ilmoittanut hallinnolle rekisteröidyn osoitteen Belgiassa;
65.
panee merkille, ettei komitea aio muuttaa järjestelmää, jossa vaaditaan yksi allekirjoitus jäsenten läsnäolon vahvistamiseksi kokouksissa, järjestelmäksi, jossa vaaditaan kaksi allekirjoitusta, yksi kokouksen alussa ja yksi kokouksen lopussa; pyytää komiteaa tutkimaan edelleen työskentelymenetelmiensä parantamiseksi parlamentin ja muiden unionin toimielinten ja elinten käytäntöjä ja kokemuksia läsnäolon ilmoittamisesta ja vertailemaan parhaita käytäntöjä; pyytää komiteaa raportoimaan kaikista saavutuksista seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan;
66.
panee merkille komitean toimet, jotka liittyvät oikeusasiamiehen päätökseen asiassa 1306/2014/OV eturistiriitojen hallintaa työssä koskevien suuntaviivojen laatimisesta ohjauksen antamiseksi tapauksissa, joissa henkilöstön yhteen aiheeseen liittyvät jäsenten tehtävät ovat päällekkäisiä, mikä koskee erityisesti henkilöstön edustustoimintaa;
67.
pitää myönteisenä komitean pyöröovi-ilmiötä koskevaa politiikkaa, johon kuuluu komitean entisten korkeiden virkamiesten ulkoisten toimien seuranta; panee merkille, että komitea julkaisee asiaa koskevan kertomuksen vuosittain;
68.
panee merkille, että komitea perusti vuonna 2017 ryhmän seuraamaan tilannetta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamista koskeneen päätöksen johdosta ja arvioimaan komitean reaktioiden tai kantojen mahdollista tarvetta; panee merkille, että sillä oletuksella, että Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista toteutuu, vuoden 2019 talousarviosta vähennettiin yhteensä 318 600 euroa ja vuoden 2020 talousarviosta vähennettiin 173 062 euroa, jotta voitiin ottaa huomioon ”ilmeiset muutokset” jäsenten matkakuluissa ja jäsenten tietoteknisten laitteiden yhteisrahoituksessa;
69.
muistuttaa, että vastuuvapausmenettelyä on virtaviivaistettava, nopeutettava ja parannettava; ehdottaa tässä yhteydessä, että vuotuisen toimintakertomuksen toimittamisen määräajaksi asetetaan tilivuotta seuraavan vuoden 31. maaliskuuta; pitää valitettavana, että määräaikaa ei noudatettu vuoden 2018 vuotuisen toimintakertomuksen osalta, kuten vuoden 2017 vastuuvapautta koskevassa parlamentin päätöslauselmassa pyydettiin; pitää myönteisenä, että komitea on valmis noudattamaan tätä parasta käytäntöä, jolloin vastuuvapauden myöntävälle elimelle jäisi enemmän aikaa vastuuvapausmenettelyn syvällisemmälle ja paremmalle toteuttamiselle;
70.
panee merkille, että komitean tulevaisuutta käsittelevä toinen väliaikainen ryhmä, joka keskittyy komitean sisäisten elinten järkeistämiseen, esitteli seurantakertomuksensa vuoden 2017 lopussa; panee merkille, että komitean työvaliokunta päätti tammikuussa 2018 vähentää moniin komitean sisäisiin elimiin kuuluvien jäsenten määrää ja rajoittaa vuosittain pidettävien kokousten määrää; panee merkille, että työvaliokunta päätti kohdentaa uudelleen joidenkin komitearakenteiden vastuualueita; pyytää komiteaa selventämään parlamentille tämän uudistuksen säästöjä, jotta parannettaisiin avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta;
71.
on tyytyväinen komitean pyrkimyksiin edistää kiertotaloutta lausunnoillaan ja yhteistyössä komission kanssa Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumilla keräämällä aloitteita ja parhaita käytäntöjä;
72.
kannattaa komitean pyrkimyksiä ympäristöjalanjälkensä pienentämiseksi; panee tyytyväisenä merkille hienoisen laskun sähkönkulutuksessa (3 prosenttia), paperin kulutuksessa (17 prosenttia) sekä toimistojen jätteiden synnyssä (3 prosenttia); panee kuitenkin merkille, että kaasun (5 prosenttia) ja veden (17 prosenttia) kulutus on kasvanut uuden kaasulämmityksen asentamisen sekä rakennustöiden aikaisten vesivuotojen vuoksi;
73.
korostaa kaikkea viime vuosina tehtyä työtä sellaisilla aloilla kuin tulosbudjetointi, eettiset toimintapuitteet kaikkine niihin liittyvine sääntöineen ja menettelyineen, tehostetut viestintätoimet ja lisääntyneet toimenpiteet avoimuuden lisäämiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten välisten yksikön tason sopimusten ja yhteistyösopimusten merkittävän määrän; korostaa unionin toimielinten ja elinten välisen yhteistyön ja kokemustenvaihdon merkitystä; kehottaa komiteaa analysoimaan mahdollisuutta virallistaa verkostoitumistoimia eri aloilla parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi.
74.
painottaa komitean ja parlamentin välisen poliittisen vuoropuhelun merkitystä sen varmistamiseksi, että komitea osallistuu merkittävällä tavalla parlamentin työskentelyyn; toistaa tässä yhteydessä kehotuksensa pyrkiä edelleen kaikin tavoin vahvistamaan kahden toimielimen välistä poliittista yhteistyötä.
(1) EUVL L 249, 27.9.2019, s. 118.
(2) EUVL L 248, 3.10.2018, s. 134.
(3) Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 2 päivänä kesäkuuta 2016, Bermejo Garde vastaan Euroopan unionin talous- ja sosiaalikomitea, F-41/10 RENV, ECLI:EU:F:2016:123.
|
11.12.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 417/479 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2020/1986,
annettu 14 päivänä toukokuuta 2020,
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (nykyisin Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018
EUROOPAN PARLAMENTTI, joka
|
— |
ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V, |
|
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0040/2020), |
|
A. |
toteaa, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 oli 17 850 210 euroa, mikä merkitsee 0,11 prosentin hienoista vähennystä vuoteen 2017 verrattuna; toteaa, että keskuksen talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta (2); |
|
B. |
ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan keskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2018 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset; |
Talousarvio- ja varainhallinto
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2018 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia, mikä merkitsee hienoista 0,04 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 96,50 prosenttia, mikä merkitsee 6,84 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; |
Tuloksellisuus
|
2. |
panee merkille, että keskus käyttää esimerkillistä toiminnan tuloksellisuuden mittausjärjestelmää, joka sisältää keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla arvioidaan sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa hankkeen, toiminnan ja organisaation tasolla, sekä muita toimenpiteitä, joilla parannetaan sen talousarviohallintoa; |
|
3. |
panee merkille myös, että keskuksen vuoden 2018 työohjelma on toteutettu täysimääräisesti asetettujen tavoitteiden ja ohjeiden mukaisesti; |
|
4. |
pitää myönteisenä sitä, että keskus kehittää synergiaa ja jakaa resursseja muiden virastojen kanssa; |
|
5. |
panee merkille, että keskus jatkoi virallistettua tiivistä yhteistyötä Euroopan koulutussäätiön (ETF) ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) kanssa; |
|
6. |
panee merkille, että varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti keskuksesta vuonna 2017 tehdyssä ulkoisessa arvioinnissa todettiin, että keskuksen tiiviimpi yhteistyö komission työllisyyspääosaston vastuualueeseen kuuluvien kolmen muun erillisviraston – ETF:n, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) sekä Eurofoundin – kanssa osoittautui toteutettavissa olevaksi vaihtoehdoksi; panee merkille, että keskuksen uudelleenlaaditussa perustamisasetuksessa (asetus (EU) 2019/128), joka tuli voimaan helmikuussa 2019, otettiin huomioon tämän ulkoisen arvioinnin tulos; |
|
7. |
kehottaa komissiota suorittamaan toteutettavuustutkimuksen, jossa arvioidaan mahdollisuutta kehittää yhteisiä synergioita Eurofoundin kanssa, vaikka näitä elimiä ei yhdistettäisikään täysin; kehottaa komissiota arvioimaan molempia skenaarioita eli keskuksen siirtämistä Eurofoundin päätoimipaikkaan Irlannin Loughlinstowniin sekä Eurofoundin päämajan siirtämistä keskuksen päätoimipaikkaan Thessalonikiin; toteaa, että tämä merkitsisi hallinto- ja tukipalvelujen ja yhteisten tilojen hallinnoinnin jakamista sekä yhteisiä tieto- ja viestintätekniikan ja televiestinnän infrastruktuureja ja verkkopohjaisia infrastruktuureja, mikä merkitsisi merkittäviä säästöjä, jotka voitaisiin käyttää molempien virastojen lisärahoitukseen; on tietoinen siitä, että virastojen vaikuttava, tehokas ja virheetön työ liittyy läheisesti niiden toiminnallisten ja hallinnollisten toimintojen kattamiseksi tarvittavaan riittävään rahoitukseen; kehottaa siksi jäsenvaltioita mukauttamaan virastojen suoritettavaksi annetut tehtävät niille osoitettuun rahoitukseen; |
|
8. |
kehottaa keskusta jatkamaan digitalisointiaan; |
|
9. |
kannustaa keskusta panemaan täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suositukset; |
|
10. |
arvostaa keskuksen asiantuntemusta ja sen jatkuvaa laadukasta työtä, kun se tarjoaa tutkimusta, analyyseja ja teknistä neuvontaa tukeakseen elinikäisen oppimisen, ammatillisen koulutuksen, tutkintoja ja osaamista koskevan politiikan kehittämistä Euroopassa ja edistääkseen siten laadukasta koulutusta, joka on mukautettu työmarkkinoiden tarpeisiin; painottaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa riittävät aineelliset ja henkilöresurssit, joiden turvin keskus voi hoitaa lisääntyvät ja muuttuvat tehtävänsä, ja varmistaa samalla yleensäkin keskuksen ensisijaisuus suhteessa yksityisiin toimeksisaajiin; |
|
11. |
panee tyytyväisenä merkille keskuksen panoksen ja asiantuntemuksen, kun se tarjoaa uutta tietoa, näyttöä ja politiikka-analyyseja, seuraa toimintapolitiikan suuntauksia ja toimii tiedonvälittäjänä unionin asialistalla olevien erittäin tärkeiden aiheiden osalta; panee merkille keskuksen laadukkaan työn useissa ja erityisesti seuraavissa hankkeissa: Euroopan osaamisohjelma, Europass, osaamispanoraaman tarkistaminen ja Kööpenhaminan prosessin osallistujien tukeminen, Euroopan osaamisindeksi ja osaamisennuste; |
|
12. |
pitää huomionarvoisena, että keskus on ottanut käyttöön uuden digitalisaatioon keskittyvän osion erityisesti siihen liittyvät verkkotyökalut, jotka tarjoavat maakohtaista tietoa ja parempia verkkodatan visualisointimahdollisuuksia, kuten työmarkkinatietoja koskevat ohjausresurssit ja osaamisennusteet; panee tähän liittyen merkille keskuksen kohdennetut markkinointikampanjat, joilla lisätään tietoisuutta sen verkkosivuston sisällöstä; |
|
13. |
korostaa, että avoimuus ja kansalaisten tietoisuus virastojen olemassaolosta ovat keskeisiä tekijöitä virastojen demokraattisen vastuuvelvollisuuden kannalta; pitää ensiarvoisen tärkeänä virastojen resurssien ja tietojen käytettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä; kehottaa siksi arvioimaan, miten tiedot ja resurssit nykyään esitetään ja asetetaan saataville sekä missä määrin ne ovat kansalaisten mielestä helposti yksilöitävissä, tunnistettavissa ja käytettävissä; muistuttaa, että jäsenvaltiot voivat lisätä kansalaisten tietoisuutta tältä osin laatimalla kattavan suunnitelman entistä useampien unionin kansalaisten tavoittamiseksi; |
Henkilöstöpolitiikka
|
14. |
panee merkille, että 31. joulukuuta 2018 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 96,7 prosenttia siten, että 12 virkamiestä ja 76 väliaikaista toimihenkilöä oli nimitetty toimeen unionin talousarviossa hyväksytyistä 78 väliaikaisen toimihenkilön ja 13 virkamiehen toimesta (92 hyväksyttyä tointa vuonna 2017); panee merkille, että vuonna 2018 keskuksessa työskenteli lisäksi 26 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kolme kansallista asiantuntijaa; |
|
15. |
panee merkille, että keskus on toteuttanut toimia niiden vastuuvapauden myöntävän viranomaisen havaintojen ja kommenttien perusteella, jotka liittyvät tammikuussa 2019 tehtävänsä aloittaneeseen keskuksen henkilöstöresursseista vastaavaan uuteen yksikönpäällikköön sekä keskuksen oikeudellisten palvelujen ulkoistamista koskevaan päätökseen; panee lukuisten oikeustapausten, joissa keskus on osallisena, vuoksi huolestuneena merkille, että oikeudellisten palvelujen täydellinen ulkoistaminen aiheuttaa riskin tapausten johdonmukaiselle käsittelylle ja tehokkuuden periaatteelle; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä; |
|
16. |
panee merkille keskuksen jatkuvan prosessin, jolla se pyrkii parantamaan valintamenettelyjä varmistamalla, että valintalautakuntien arvioimia nimeämisperusteita noudatetaan ja henkilöstöhallinnon suorittamaa valvontaa lisätään; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuonna 2018 tehtyä kahta tarkastettua palvelukseenottoa vuosina 2015 ja 2016 laadituista kahdesta varallaololuettelosta ei hoidettu ja dokumentoitu asianmukaisesti ja vastaavaa on havaittu useissa muissa aiempina vuosina tarkastetuissa palvelukseenottomenettelyissä; kehottaa keskusta ryhtymään välittömästi korjaaviin toimiin sääntöjenmukaisten palvelukseenottomenettelyjen varmistamiseksi ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tätä varten toteutetuista toimenpiteistä; |
|
17. |
panee merkille keskuksen huolen siitä, että sen uudessa perustamisasetuksessa sen toimialaa laajennetaan kattamaan ammatillisen koulutuksen lisäksi myös tutkintoja ja taitoja koskeva politiikka mutta ei tarjota uusien tehtävien tueksi lisäresursseja; panee merkille, että keskuksen henkilöstöä on jo vähennetty 10 prosenttia, mikä on lisännyt sen henkilöstön työkuormitusta ja -painetta; |
|
18. |
pitää myönteisenä, että keskuksen henkilöstön osalta on kaiken kaikkiaan lähes saavutettu sukupuolten tasapuolinen edustus (59 prosenttia naisia ja 41 prosenttia miehiä) mutta pitää valitettavana, että sukupuolten edustuksesta johtotehtävissä ei ole saatavilla tarkkoja tietoja; |
|
19. |
panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2018 sukupuolet olivat tasapuolisesti edustettuina hallintoneuvostossa (50 prosenttia naisia ja 50 prosenttia miehiä); |
|
20. |
pitää valitettavana, että henkilöstön maantieteellisestä jakaumasta ei ole selvyyttä; |
Hankinnat
|
21. |
pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan hankintamenettelyssä, joka koski keskuksen matkatoimistopalveluja, hintaan ja laatuun liittyvät sopimuksentekoperusteet eivät olleet aina riittävän yksityiskohtaisia eikä niiden avulla kyetty varmistamaan taloudellisesti edullisimpia sopimuksia; pitää valitettavana, että keskuksen menettelytavat mahdollisesti poikkeuksellisen alhaisten tarjousten suhteen ja tällaisten tarjousten dokumentointi olivat riittämättömiä; |
Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus
|
22. |
panee merkille keskuksen nykyiset toimet ja jatkuvat pyrkimykset avoimuuden, eturistiriitojen ennaltaehkäisyn ja hallinnan sekä väärinkäytösten paljastajien suojelun varmistamiseksi; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että keskus ei vielä julkista ylemmän johdon ansioluetteloita verkkosivustollaan ja että keskuksen vuodesta 2014 lähtien käytössä olleiden eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevien toimintaperiaatteiden mukaisesti sen ylempi johto, sisäiset asiantuntijat ja avustajat ilmoittavat mahdollisista eturistiriidoista ainoastaan, jos niitä ilmenee; panee merkille keskuksen päivitetyt ohjeet eturistiriitojen ilmoittamisesta valinta- ja palvelukseenottomenettelyissä sekä sen laatimat tarkistetut säännöt eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta hallintoneuvoston jäsenille, riippumattomille asiantuntijoille ja muulle henkilöstölle; |
|
23. |
pitää myönteisenä, että keskus hyväksyi vastuuvapauden myöntävän viranomaisen havaintojen ja kommenttien perusteella 2. syyskuuta 2019 asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanosäännöt (3); |
|
24. |
panee merkille, että vastuuvapauden myöntävän viranomaisen havaintojen ja kommenttien perusteella perustettiin riippumaton väärinkäytösten paljastajien ilmoitus-, neuvonta- ja käsittelyelin nimittämällä keskuksen sisäisen valvonnan koordinaattori eettisyydestä ja lahjomattomuudesta vastaavaksi keskuksen yhteyshenkilöksi; |
Yleistä
|
25. |
kehottaa keskusta keskittymään tutkimustensa tulosten levittämiseen yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisön sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla; |
Sisäinen tarkastus
|
26. |
panee erittäin huolestuneena merkille, että sisäisen tarkastuksen 14.–18. tammikuuta 2018 tekemän keskuksen henkilöstöhallintoa ja etiikkaa koskevan tarkastuksen perusteella palvelukseenottomenettelyt luokiteltiin edelleen kriittisiksi; |
|
27. |
viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 14. toukokuuta 2020 antamaansa päätöslauselmaan (4). |
(1) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 1.
(2) EUVL C 108, 22.3.2018, s. 2.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30. toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0121.