9.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 414/19

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/2009,

annettu 22 päivänä kesäkuuta 2020,

teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta orgaanisia liuottimia käyttäviä pintakäsittelylaitoksia sekä kemikaaleilla tapahtuvaa puun ja puutuotteiden suojausta varten

(tiedoksiannettu numerolla C(2020) 4050)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia päätelmiä käytetään lähtökohtana direktiivin 2010/75/EU II luvun soveltamisalaan kuuluvia laitoksia koskevia lupaehtoja määritettäessä, ja toimivaltaisten viranomaisten olisi vahvistettava päästöjen raja-arvot, joilla varmistetaan, etteivät päästöt normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä päästötasoja, jotka on vahvistettu BAT-päätelmissä.

(2)

Jäsenvaltioiden, asianomaisen teollisuuden sekä ympäristösuojelua edistävien kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva foorumi, joka perustettiin 16 päivänä toukokuuta 2011 annetulla komission päätöksellä (2), antoi 18 päivänä marraskuuta 2019 komissiolle lausuntonsa orgaanisia liuottimia käyttävien pintakäsittelylaitosten sekä kemikaaleilla tapahtuvan puun ja puutuotteiden suojauksen BAT-vertailuasiakirjan ehdotetusta sisällöstä. Lausunto on julkisesti saatavilla.

(3)	Tämän päätöksen liitteessä esitetyt BAT-päätelmät ovat BAT-vertailuasiakirjan keskeinen osa.

(4)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään liitteessä esitetyt orgaanisia liuottimia käyttävien pintakäsittelylaitosten sekä kemikaaleilla tapahtuvan puun ja puutuotteiden suojauksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 22 päivänä kesäkuuta 2020.

Komission puolesta

Virginijus SINKEVIČIUS

Komission jäsen

(1) EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.

(2) Komission päätös, annettu 16 päivänä toukokuuta 2011, tietojenvaihtoa koskevan foorumin perustamisesta teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisesti (EUVL C 146, 17.5.2011, s. 3).

LIITE

Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät orgaanisia liuottimia käyttäviä pintakäsittelylaitoksia sekä kemikaaleilla tapahtuvaa puun ja puutuotteiden suojausta varten

SOVELTAMISALA

Nämä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät kattavat seuraavat direktiivin 2010/75/EU liitteessä I täsmennetyt toiminnot:

6.7:	Aineiden, esineiden ja tuotteiden pintakäsittely, erityisesti kiillotus, painatus, pinnoittaminen, rasvanpoisto, vedenpitäviksi käsittely, liimaus, maalaus, puhdistaminen tai kyllästys käytettäessä orgaanisia liuottimia liuottimen kulutuskapasiteetin ylittäessä 150 kg tunnissa tai 200 t vuodessa.

6.10:

Puun ja puutuotteiden suojaus kemikaaleilla tuotantokapasiteetin ylittäessä 75 m3 päivässä lukuun ottamatta pelkkää sinistäjäsienen torjuntakäsittelyä.

6.11:

Erillisessä laitoksessa käsiteltävä jätevesi, joka ei kuulu direktiivin 91/271/ETY soveltamisalaan edellyttäen, että pääasiallinen epäpuhtauskuorma on peräisin direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevassa 6.7 tai 6.10 kohdassa mainituista toiminnoista.

Nämä BAT-päätelmät kattavat myös eri alkuperää olevien jätevesien yhdistetyn käsittelyn edellyttäen, että pääasiallinen epäpuhtauskuorma on peräisin direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevassa 6.7 tai 6.10 kohdassa mainituista toiminnoista ja että jäteveden käsittely ei kuulu neuvoston direktiiviin 91/271/ETY (1) soveltamisalaan.

Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia:

Aineiden, esineiden ja tuotteiden pintakäsittely orgaanisia liuottimia käyttäen:

—	Tekstiilien vedenpitäviksi käsittely muulla tavoin kuin liuotinpohjaista jatkuvaa kalvoa käyttämällä. Tämä saattaa kuulua tekstiiliteollisuutta (TXT) koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

—	Tekstiilien painatus, liimaus ja kyllästys. Tämä saattaa kuulua tekstiiliteollisuutta (TXT) koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

—	Puupaneelien laminointi.

—	Kumin jalostus.

—	Pinnoitteiden, lakkojen, maalien, painovärien, puolijohteiden, liimojen tai lääkkeiden valmistus.

—

Laitosalueella olevat polttolaitokset, jollei tuotettuja kuumakaasuja käytetä esineiden ja materiaalien suoraan lämmitykseen, kuivaukseen tai muuhun käsittelyyn. Nämä saattavat kuulua suuria polttolaitoksia (LCP) koskevien BAT-päätelmien tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2193 (2) soveltamisalaan.

Puun ja puutuotteiden suojaus kemikaaleilla:

—	Puun ja puutuotteiden kemiallinen muuntaminen ja hydrofobisointi (esimerkiksi hartseja käyttämällä).

—	Puun ja puutuotteiden käsittely sinistäjäsienen torjumiseksi.

—	Puun ja puutuotteiden ammoniakkikäsittely.

—	Laitosalueella olevat polttolaitokset. Nämä saattavat kuulua suuria polttolaitoksia (LCP) koskevien BAT-päätelmien tai direktiivin (EU) 2015/2193 soveltamisalaan.

Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita olennaisia BAT-päätelmiä ja vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:

—	Economics and Cross-Media Effects (ECM) (taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset)

—	Emissions from Storage (EFS) (teollisuuden varastoinnin päästöt)

—	Energy Efficiency (ENE) (energiatehokkuus)

—	Waste Treatment (WT) (jätteenkäsittely)

—	Large Combustion Plants (LCP) (suuret polttolaitokset)

—	Surface Treatment of Metals and Plastics (STM) (metallien ja muovien pintakäsittelylaitokset)

—	Monitoring of Emissions to Air and Water from IED installations (ROM) (teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista aiheutuvien ilma- ja vesipäästöjen tarkkailu).

MÄÄRITELMÄT

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Yleiset termit

Käsite

Määritelmä

Pintamaali

Maali, joka käsiteltävälle pinnalle levittämisen jälkeen määrää värin ja vaikutelman (esimerkiksi metallin- tai helmiäishohtoisen).

Kertapäästö

Erillisen, rajoitetun vesimäärän päästö.

Kirkaslakka

Kirkas pinnoitemateriaali, joka käsiteltävälle pinnalle levittämisen jälkeen muodostaa kiinteän läpikuultavan kalvon, jolla on suojaavia, somistavia tai erityisiä teknisiä ominaisuuksia.

Yhdistelmälinja

Kuumasinkityksen ja kelapinnoituksen toteuttaminen samassa käsittelylinjassa.

Jatkuvatoiminen mittaus

Mittaus, jossa käytetään laitosalueelle päästöjen jatkuvaa tarkkailua varten asennettua standardin EN 14181 mukaista automaattista mittausjärjestelmää.

Suora päästö

Vastaanottavaan vesistöön vapautuva päästö ilman jäteveden myöhempää lisäkäsittelyä.

Päästökertoimet

Kertoimet, jotka voidaan päästöjen arvioimiseksi kertoa laitosta/prosessia tai tuotantoa koskevilla tunnetuilla tiedoilla.

Olemassa oleva laitos

Muu kuin uusi laitos.

Hajapäästöt

Direktiivin 2010/75/EU 57 artiklan 3 kohdassa määritellyt hajapäästöt.

Luokan B tai C kreosootti

Kreosoottityypit, jotka määritellään standardissa EN 13991.

Epäsuora päästö

Muu kuin suora päästö.

Laitoksen merkittävä parannus

Laitoksen osan suunnittelun tai tekniikan merkittävä muutos, jossa prosessi- ja/tai puhdistusmenetelmää tai -menetelmiä ja niihin liittyviä laitteita muutetaan tai korvataan huomattavissa määrin.

Uusi laitos

Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen luvan saanut laitos tai laitos, joka on uusittu kokonaan näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.

Käsittelemätön/käsiteltävä poistokaasu

Prosessista, laitteesta tai alueelta peräisin oleva kaasu, joka joko johdetaan käsittelyyn tai poistetaan suoraan ilmaan piipun kautta.

Orgaaninen yhdiste

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 44 kohdassa määritelty orgaaninen yhdiste.

Orgaaninen liuotin

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 46 kohdassa määritelty orgaaninen liuotin.

Laitos

Kaikki laitoksen osat, joissa suoritetaan direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevassa 6.7 tai 6.10 kohdassa mainittua toimintaa sekä mitä tahansa siihen suoranaisesti liittyvää toimintaa, joka vaikuttaa kulutukseen ja/tai päästöihin.

Laitokset voivat olla uusia laitoksia tai olemassa olevia laitoksia.

Pohjamaali

Maali, jota levitetään kerros valmistetulle pinnalle parantamaan tarttumista, suojaamaan mahdollisia alempia kerroksia ja täyttämään pinnan epätasaisuuksia.

Toimiala

Mikä tahansa niistä pintakäsittelytoiminnoista, jotka kuuluvat direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevassa 6.7 kohdassa mainittuihin toimintoihin ja joihin viitataan näiden BAT-päätelmien 1 jaksossa.

Herkkä kohde

Alue, joka tarvitsee erityistä suojaa, kuten

—	asuinalueet

—	alueet, joilla harjoitetaan julkista toimintaa (esimerkiksi läheisyydessä olevat työpaikat, koulut, päiväkodit, virkistysalueet, sairaalat tai hoitokodit).

Prosessiin menevän kiintoaineen massa

Direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevan 5 osan 3 kohdan a alakohdan i alakohdassa määritelty käytetyn kiintoaineen kokonaismassa.

Liuotin

”Liuottimella” tarkoitetaan ”orgaanista liuotinta”.

Prosessiin menevä liuottimien määrä

Direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevan 7 osan 3 kohdan b alakohdassa määritelty käytettyjen orgaanisten liuottimien kokonaismäärä.

Liuotinpohjainen

Maalin, painovärin tai muun pinnoitemateriaalin tyyppi, jossa käytetään yhtä tai useampaa liuotinta kantoaineena. Puun ja puutuotteiden suojauksen yhteydessä termi viittaa käsittelykemikaalien tyyppiin.

Liuotinpohjainen hybridijärjestelmä

Liuotinpohjainen maalausjärjestelmä, jossa yksi maalikerroksista on vesipohjainen.

Liuottimien massatase

Massataseen laatiminen direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevan 7 osan mukaisesti.

Pintavaluntavesi

Sateesta peräisin oleva vesi, joka virtaa maan pinnalla tai vettä läpäisemättömillä pinnoilla, kuten päällystetyillä kaduilla, varastointialueilla ja katoilla, eikä imeydy maahan.

Kokonaispäästöt

Direktiivin 2010/75/EU 57 artiklan 4 kohdassa määritelty poistokaasujen sisältämien päästöjen sekä hajapäästöjen kokonaismäärä.

Käsittelykemikaalit

Puun ja puutuotteiden suojauksessa käytettävät kemikaalit, kuten biosidit, vedenpitäväksi käsittelyssä käytettävät kemikaalit (esimerkiksi öljyt, emulsiot) ja palonestoaineet. Näihin sisältyvät myös tehoaineiden kantoaine (esimerkiksi vesi, liuotin).

Pätevät tuntikohtaiset tai puolen tunnin keskiarvot

Tuntikohtainen tai puolen tunnin keskiarvo katsotaan päteväksi, jos automaattisessa mittausjärjestelmässä ei ole toimintahäiriötä eikä sille tehdä huoltoa.

Poistokaasut

Direktiivin 2010/75/EU 57 artiklan 2 kohdassa määritellyt poistokaasut.

Vesipohjainen

Maalin, painovärin tai muun pinnoitemateriaalin tyyppi, jossa koko liuottimen määrä tai osa siitä on korvattu vedellä. Puun ja puutuotteiden suojauksen yhteydessä termi viittaa käsittelykemikaalien tyyppiin.

Puunsuojaus

Toiminta, jonka tarkoituksena on suojata puuta ja puutuotteita sienten, bakteerien, hyönteisten, veden, sään tai tulen haitallisilta vaikutuksilta, edistää rakenteen eheyden pitkäaikaista säilymistä ja parantaa puun ja puutuotteiden kestävyyttä.

Epäpuhtaudet ja muuttujat
Käsite	Määritelmä
AOX	Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit, ilmaistuna Cl:nä, sisältävät adsorboituvan orgaanisesti sitoutuneen kloorin, bromin ja jodin.
CO	Hiilimonoksidi.
COD	Kemiallinen hapenkulutus. Se hapen määrä, joka tarvitaan orgaanisen aineen kemialliseksi hapettumiseksi kokonaan hiilidioksidiksi dikromaattia käyttämällä. COD on orgaanisten yhdisteiden massapitoisuuden indikaattori.
Kromi	Kromi, ilmaistuna Cr:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset kromiyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä.
DMF	N,N-dimetyyliformamidi.
Pöly	Hiukkasten kokonaismäärä (ilmassa).
F-	Fluoridi.
Kuudenarvoinen kromi	Kuudenarvoinen kromi, ilmaistuna Cr(VI):nä, sisältää kaikki kromiyhdisteet, joissa kromi on hapettumistilassa +6 (liuenneena tai hiukkasiin kiinnittyneenä).
HOI	Öljyn hiilivetyindeksi. Hiilivetyliuottimella uutettavien yhdisteiden yhteenlaskettu määrä (mukaan lukien pitkäketjuiset tai haaraketjuiset alifaattiset, alisykliset, aromaattiset tai alkyylisubstituoidut aromaattiset hiilivedyt).
IPA	Isopropyylialkoholi: propan-2-oli (eli isopropanoli).
Nikkeli	Nikkeli, ilmaistuna Ni:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset nikkeliyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä.
NOX	Typpimonoksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna typpidioksidina NO2.
PAH	Polysykliset aromaattiset hiilivedyt.
TOC	Orgaanisen hiilen kokonaismäärä ilmaistuna C:nä (vedessä).
TVOC	Haihtuva orgaaninen kokonaishiili ilmaistuna C:nä (ilmassa).
TSS	Kiintoaineen kokonaispitoisuus. Kaiken suspendoituneen kiintoaineen massapitoisuus (vedessä) mitattuna suodattamalla lasikuitusuodattimien ja punnituksen avulla.
VOC	Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 45 kohdassa määritellyt haihtuvat orgaaniset yhdisteet.
Sinkki	Sinkki, ilmaistuna Zn:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset sinkkiyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä.

LYHENTEET

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia lyhenteitä:

Lyhenne	Määritelmä
Biosidiasetus	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).
DWI	DWI-tölkki (drawn and wall ironed, metallipakkausteollisuudessa käytettävällä DWI-tekniikalla valmistettu tölkki).
EMS	Ympäristöjärjestelmä.
Teollisuuspäästödirektiivi	Teollisuuden päästöistä annettu direktiivi (2010/75/EU).
IR	Infrapuna.
LEL	Alempi räjähdysraja – ilmassa olevan kaasun tai höyryn pienin pitoisuus (prosenttiosuus), joka pystyy aiheuttamaan tulen leimahduksen sytytyslähteen läsnä ollessa. Alempaa räjähdysrajaa pienemmät pitoisuudet ovat ”liian laihoja” palaakseen. Kutsutaan myös alemmaksi syttymisrajaksi.
OTNOC	Muut kuin normaalit toimintaolosuhteet.
STS	Orgaanisia liuottimia käyttävät pintakäsittelylaitokset.
UV	Ultraviolettisäteily.
WPC	Puun ja puutuotteiden suojaus kemikaaleilla.

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

Paras käytettävissä oleva tekniikka

Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole määrääviä eivätkä tyhjentäviä. Voidaan käyttää myös muita tekniikoita, joilla varmistetaan vähintään sama ympäristönsuojelun taso.

Jollei toisin mainita, BAT-päätelmät ovat yleisesti sovellettavissa.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot, BAT-AEL)

VOC-yhdisteiden kokonais- ja hajapäästöjen BAT-päästötasot

VOC-yhdisteiden kokonaispäästöjä koskevat parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot, BAT-AEL) esitetään näissä BAT-päätelmissä

—	ominaispäästöinä, jotka lasketaan vuosittaisina keskiarvoina jakamalla (liuottimien massataseen mukaiset) VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt toimialakohtaisella tuotantopanos- (tai tuotantomäärä)muuttujalla; tai

—	prosenttiosuutena prosessiin menevästä liuottimien määrästä. Osuus lasketaan vuosittaisina keskiarvoina direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevan 7 osan 3 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti.

VOC-yhdisteiden hajapäästöjä koskevat parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot, BAT-AEL) esitetään näissä BAT-päätelmissä prosenttiosuutena prosessiin menevästä liuottimien määrästä. Osuus lasketaan vuosittaisina keskiarvoina direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevan 7 osan 3 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti.

Poistokaasujen sisältämien päästöjen BAT-päästötasot ja suuntaa-antavat päästötasot

Näissä BAT-päätelmissä esitetyillä poistokaasujen sisältämiä päästöjä koskevilla parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisilla päästötasoilla (BAT-päästötasoilla, BAT-AEL) ja suuntaa-antavilla päästötasoilla tarkoitetaan pitoisuuksia, jotka ilmaistaan ilmaan päässeiden aineiden massana poistokaasujen tilavuutta kohden seuraavissa vakio-olosuhteissa: kuiva kaasu 273,15 K:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n ilmanpaineessa, ilman happipitoisuuden korjausta, ilmaistuna yksikkönä mg/Nm3.

Poistokaasujen sisältämien päästöjen BAT-päästötasojen ja suuntaa-antavien päästötasojen keskiarvojen laskentajaksoissa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Mittaustyyppi	Keskiarvon laskentajakso	Määritelmä
Jatkuva	Vuorokausikeskiarvo	Keskiarvo yhden vuorokauden ajalta, perustuu päteviin tuntikohtaisiin tai puolen tunnin keskiarvoihin
Jaksottainen	Keskiarvo otantajakson aikana	Kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen mittauksen keskiarvo (3)

Veteen johdettavien päästöjen BAT-päästötasot

Näissä BAT-päätelmissä esitetyt vesipäästöjä koskevat parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot, BAT-AEL) perustuvat pitoisuuksiin (veteen päässeiden aineiden massa veden tilavuutta kohden), jotka ilmaistaan käyttäen yksikköä mg/l.

BAT-päästötasoihin liittyvät keskiarvon laskentajaksot viittaavat jompaankumpaan seuraavista tapauksista:

—	kun kyseessä on jatkuva päästö, vuorokausikeskiarvoihin eli 24 tunnin ajalta otettuihin virtaukseen suhteutettuihin kokoomanäytteisiin

—	kun kyseessä on kertapäästö, virtaukseen suhteutettuina kokoomanäytteinä päästön keston ajalta otettujen näytteiden keskiarvoihin.

Aikaan suhteutettuja kokoomanäytteitä voidaan käyttää, jos virtauksen on osoitettu olevan riittävän vakaa. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa kertanäytteitä edellyttäen, että poistovesi on asianmukaisesti sekoitettua ja homogeenista. Kertanäytteitä otetaan, jos näyte on mitattavan muuttujan osalta epävakaa. Kaikkia vesipäästöjen BAT-päästötasoja sovelletaan pisteessä, jossa päästö lähtee laitoksesta.

Muut ympäristönsuojelun tasot

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät ominaisenergiankulutuksen tasot (energiatehokkuustasot) (BAT-AEPL-tasot)

Ympäristönsuojelun tasot, jotka liittyvät ominaisenergiankulutukseen, viittaavat vuosittaisiin keskiarvoihin ja lasketaan seuraavalla yhtälöllä:

jossa

energiankulutus	:	energiatehokkuussuunnitelmassa (ks. BAT 19a) määritelty laitoksen käyttämän (primäärienergialähteillä tuotetun) lämmön ja sähkön kokonaismäärä ilmaistuna yksikkönä MWh/vuosi;
toiminta-aste	:	laitoksessa jalostettujen tuotteiden kokonaismäärä tai laitoksen tuotantomäärä, ilmaistuna toimialan kannalta sopivana yksikkönä (esimerkiksi kg/vuosi, m2/vuosi, maalattua ajoneuvoa/vuosi).

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät ominaisvedenkulutuksen tasot (BAT-AEPL-tasot)

Ympäristönsuojelun tasot, jotka liittyvät ominaisvedenkulutukseen, viittaavat vuosittaisiin keskiarvoihin ja lasketaan seuraavalla yhtälöllä:

jossa

vedenkulutus	:	laitoksen toimintojen käyttämän veden kokonaismäärä lukuun ottamatta kierrätettyä ja uudelleen käytettyä vettä, läpivirtausta hyödyntävissä jäähdytysjärjestelmissä käytettävää jäähdytysvettä ja talousveden tapaan käytettävää vettä, ilmaistuna yksikkönä l/vuosi tai m3/vuosi;
toiminta-aste	:	laitoksessa jalostettujen tuotteiden kokonaismäärä tai laitoksen tuotantomäärä, ilmaistuna toimialan kannalta sopivana yksikkönä (esimerkiksi m2 kelapinnoitetta/vuosi, maalattua ajoneuvoa/vuosi, tuhatta tölkkiä/vuosi).

Suuntaa-antavat laitosalueelta pois toimitettavien jätteiden ominaismäärän tasot

Suuntaa-antavat tasot, jotka liittyvät laitosalueelta pois toimitettavien jätteiden ominaismäärään, viittaavat vuosittaisiin keskiarvoihin ja lasketaan seuraavalla yhtälöllä:

jossa

laitosalueelta pois toimitettavien jätteiden määrä	:	laitoksen laitosalueelta pois toimittamien jätteiden kokonaismäärä, ilmaistuna yksikkönä kg/vuosi;
toiminta-aste	:	laitoksessa jalostettujen tuotteiden kokonaismäärä tai laitoksen tuotantomäärä, ilmaistuna yksikkönä maalattua ajoneuvoa/vuosi.

1. BAT-päätelmät orgaanisia liuottimia käyttäviä pintakäsittelylaitoksia varten

1.1 Yleiset BAT-päätelmät

1.1.1 Ympäristöjärjestelmät

BAT1. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä (EMS) ja ottaa se käyttöön. Ympäristöjärjestelmään kuuluvat seuraavat osatekijät:

i)	johdon, myös ylemmän johdon, sitoutuminen tehokkaan ympäristöjärjestelmän käyttöön ottamiseen sekä sitä koskeva johtajuus ja vastuu

ii)

analyysi, joka sisältää organisaation kontekstin määrittämisen, asianosaisten osapuolien tarpeiden ja odotuksien tunnistamisen, laitoksen mahdollisiin ympäristölle (tai ihmisten terveydelle) aiheutuviin riskeihin liittyvien ominaispiirteiden sekä ympäristöä koskevien soveltuvien lakisääteisten vaatimusten tunnistamisen

iii)	sellaisen ympäristöpolitiikan kehittäminen, joka sisältää laitoksen ympäristönsuojelun tason jatkuvan parantamisen

iv)	merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyvien tavoitteiden ja tulosindikaattorien määrittäminen, mukaan lukien sovellettavan lainsäädännön noudattamisen varmistaminen

v)	tarvittavien menettelyjen ja toimien (mukaan lukien korjaavien ja ennalta ehkäisevien toimien tarvittaessa) suunnitteleminen ja toteuttaminen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ja ympäristöriskien välttämiseksi

vi)	ympäristönäkökohtiin ja -tavoitteisiin liittyvien rakenteiden, roolien ja vastuiden määrittäminen sekä tarvittavien rahoitus- ja henkilöresurssien antaminen

vii)	henkilöstön, jonka työ saattaa vaikuttaa laitoksen ympäristönsuojelun tasoon, tarvittavan osaamisen ja tietoisuuden varmistaminen (esimerkiksi tarjoamalla tietoa ja koulutusta)

viii)

sisäinen ja ulkoinen viestintä

ix)	sen edistäminen, että henkilöstö osallistuu ympäristöasioiden hallinnan parhaisiin toimintatapoihin

x)	ympäristövaikutusten kannalta merkittävien toimien hallitsemiseksi hallintakäsikirjan ja kirjallisten menettelyjen laatiminen ja ylläpitäminen sekä asiaankuuluvien tallenteiden ylläpitäminen

xi)	tehokas operatiivinen suunnittelu ja prosessinohjaus

xii)	asianmukaisten kunnossapito-ohjelmien toteuttaminen

xiii)

valmius- ja toimintaprotokollat hätätilanneissa, mukaan lukien hätätilanteiden kielteisten (ympäristöön kohdistuvien) vaikutusten ehkäiseminen ja/tai lieventäminen

xiv)	kun (uudelleen)suunnitellaan (uusi) laitos tai sen osa, tulee huomioida sen vaikutukset ympäristöön koko sen käyttöiältä, johon sisältyvät rakentaminen, kunnossapito, toiminta ja käytöstä poistaminen

xv)

valvonta- ja mittaamisohjelman toteuttaminen mistä tietoa löytyy tarvittaessa vertailuraportista ”Monitoring of Emissions to Air and Water from IED installations” (teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista peräisin olevien ilmaan ja veteen vapautuvien päästöjen valvontaa koskeva vertailuraportti)

xvi)	toimialakohtaisen vertailuanalyysin (benchmark) säännöllinen soveltaminen

xvii)

säännöllisesti tehtävät riippumattomat (siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista) sisäiset tarkastukset ja säännöllisesti tehtävät riippumattomat ulkoiset tarkastukset ympäristönsuojelun tason arvioimiseksi ja sen määrittämiseksi, onko ympäristöjärjestelmä suunniteltujen järjestelyjen mukainen ja onko sen täytäntöönpano ja ylläpito asianmukaista

xviii)

poikkeamien syiden arviointi, korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen vastauksena poikkeamiin, korjaavien toimenpiteiden tehokkuuden tarkastelu ja sen määrittäminen, esiintyykö vastaavia poikkeamia tai voisiko niitä mahdollisesti ilmaantua

xix)	ylimmän johdon katselmus ympäristöjärjestelmän ja sen jatkuvan toimivuuden, riittävyyden ja tehokkuuden tarkistamiseksi säännöllisesti

xx)	puhtaampien tekniikoiden kehityksen seuraaminen ja huomioiminen.

Orgaanisia liuottimia käyttävissä pintakäsittelylaitoksissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on erityisesti myös sisällyttää seuraavat ominaisuudet ympäristöjärjestelmään:

i)	Yhteensopivuus laadunvalvonnan ja -varmistuksen sekä terveys- ja turvallisuusnäkökohtien kanssa.

ii)

Laitoksen ympäristöjalanjäljen pienentämiseen tähtäävä suunnittelu. Tähän sisältyvät erityisesti seuraavat:

a)	laitoksen yleisen ympäristönsuojelun tason arviointi (ks. BAT 2)

b)	kokonaisympäristövaikutuksia koskevien näkökohtien huomioon ottaminen, erityisesti asianmukaisen tasapainon säilyttäminen liuotinpäästöjen vähentämisen sekä energian (ks. BAT 19), veden (ks. BAT 20) ja raaka-aineiden (ks. BAT 6) kulutuksen välillä

c)	puhdistusprosesseista peräisin olevien VOC-päästöjen vähentäminen (ks. BAT 9).

iii)

Seuraavien sisällyttäminen:

a)	vuotojen ehkäisy- ja torjuntasuunnitelma (ks. BAT 5a)

b)	raaka-aineiden arviointijärjestelmä, jotta voidaan käyttää raaka-aineita, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisiä, ja suunnitelma, jolla optimoidaan liuottimien käyttö prosessissa (ks. BAT 3)

c)	liuottimien massatase (ks. BAT 10)

d)	kunnossapito-ohjelma, jotta voidaan vähentää muiden kuin normaalien toimintaolosuhteiden esiintymistiheyttä ja niistä ympäristölle aiheutuvia seurauksia (ks. BAT 13)

e)	energiatehokkuussuunnitelma (ks. BAT 19a)

f)	vedenhallintasuunnitelma (ks. BAT 20a)

g)	jätehuoltosuunnitelma (ks. BAT 22a)

h)	hajunhallintasuunnitelma (ks. BAT 23).

Huom.

Asetuksella (EY) N:o 1221/2009 perustetaan unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS), joka on esimerkki tämän parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesta ympäristöjärjestelmästä.

Soveltaminen

Ympäristöjärjestelmän yksityiskohtaisuuden taso ja virallistamisaste ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen.

1.1.2 Yleinen ympäristönsuojelun taso

BAT 2. Laitoksen yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa erityisesti VOC-päästöjen ja energiankulutuksen osalta on

—	määritellä prosessin alueet/osuudet/vaiheet, joiden osuus VOC-päästöistä ja energiankulutuksesta on suurin ja joihin liittyy suurimmat mahdollisuudet parantaa toimintaa (ks. myös BAT 1)

—	määritellä ja toteuttaa toimia, joilla minimoidaan VOC-päästöt ja energiankulutus

—	päivittää tilanne säännöllisesti (vähintään kerran vuodessa) ja seurata määriteltyjen toimien toteuttamista.

1.1.3 Raaka-aineiden valinta

BAT 3. Käytettävien raaka-aineiden ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää molempia seuraavassa esitetyistä menetelmistä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Sellaisten raaka-aineiden käyttö, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisiä

Käytettävien materiaalien (erityisesti syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien ja lisääntymismyrkyllisten aineiden sekä erityistä huolta aiheuttavien aineiden) kielteiset ympäristövaikutukset arvioidaan järjestelmällisesti osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) ja materiaalit korvataan mahdollisuuksien mukaan muilla materiaaleilla, joilla ei ole ympäristö- ja terveysvaikutuksia tai joiden ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat vähäisempiä, ottaen huomioon tuotteen laatuvaatimukset tai tuotespesifikaatiot.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Arvioinnin laajuus (esimerkiksi yksityiskohtaisuuden taso) ja luonne ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen ja käytettävien materiaalien tyyppiin ja määrään.

Liuottimien käytön optimointi prosessissa

Optimoidaan (osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1)) liuottimien käyttö prosessissa hallintasuunnitelmalla, jonka avulla pyritään määrittelemään ja toteuttamaan tarvittavat toimet (esimerkiksi käsittely värierittäin, suihkun hajoamisen optimointi).

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT4. Liuottimien kulutuksen ja VOC-päästöjen vähentämiseksi sekä käytettävien raaka-aineiden kokonaisympäristövaikutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a)	Sellaisten liuotinpohjaisten maalien/pinnoitteiden/lakkojen/painovärien/liimojen käyttö, joiden kiintoainepitoisuus on suuri	Käytetään maaleja, pinnoitteita, nestemäisiä painovärejä, lakkoja ja liimoja, jotka sisältävät vähän liuottimia ja joiden kiintoainepitoisuus on suurempi.	Pintakäsittelymenetelmän valintaa saattavat rajoittaa toiminnan tyyppi, käsiteltävän pinnan/kappaleen tyyppi ja muoto, tuotteen laatuvaatimukset sekä tarve varmistaa, että käytettävät materiaalit, pinnoitus-/maalausmenetelmät, kuivausmenetelmät ja poistokaasujen käsittelyjärjestelmät ovat keskenään yhteensopivia.
b)	Vesipohjaisten maalien/pinnoitteiden/painovärien/lakkojen/liimojen käyttö	Käytetään maaleja, pinnoitteita, nestemäisiä painovärejä, lakkoja ja liimoja, joissa orgaaninen liuotin on osittain korvattu vedellä.
c)	Säteilykuivaukseen soveltuvien painovärien/pinnoitteiden/maalien/lakkojen/liimojen käyttö	Käytetään maaleja, pinnoitteita, nestemäisiä painovärejä, lakkoja ja liimoja, jotka kuivuvat, kun tietyt kemialliset ryhmät aktivoidaan ultravioletti- tai infrapunasäteilyllä taikka nopeilla elektroneilla, jolloin ei tarvita lämmitystä eikä aiheudu VOC-päästöjä.
d)	Liuotinaineettomien kaksikomponenttiliimojen käyttö	Käytetään liuotinaineettomia kaksikomponenttiliimamateriaaleja, jotka koostuvat hartsista ja kovetteesta.
e)	Kuumasulaliiman käyttö	Käytetään pinnoitetta, joka sisältää synteettisten kumien, hiilivetyhartsien ja erilaisten lisäaineiden ekstruusiolla valmistettuja liimoja. Liuottimia ei käytetä.
f)	Jauhemaalien käyttö	Käytetään liuotinaineetonta maalia, joka levitetään hienojakoisena jauheena ja kuivataan lämpöuunissa.
g)	Laminaatin käyttö rainan pinnoituksessa tai kelapinnoituksessa	Käytetään polymeerikalvoja, jotka levitetään kelalle tai rainalle esteettisten tai toiminnallisten ominaisuuksien aikaansaamiseksi, mikä vähentää tarvittavien pinnoitekerrosten määrää.
h)	Sellaisten aineiden käyttö, jotka eivät ole VOC-yhdisteitä tai jotka ovat VOC-yhdisteitä, joiden haihtuvuus on pienempi	Korvataan voimakkaasti haihtuvat VOC-yhdisteet muilla aineilla, jotka sisältävät orgaanisia yhdisteitä, jotka eivät ole VOC-yhdisteitä tai jotka ovat VOC-yhdisteitä, joiden haihtuvuus on pienempi (esimerkiksi estereitä).

1.1.4 Raaka-aineiden varastointi ja käsittely

BAT5. VOC-yhdisteiden hajapäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi liuottimia sisältävien materiaalien ja/tai vaarallisten materiaalien varastoinnin ja käsittelyn aikana parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa järkevän taloudenhoidon periaatteita käyttämällä kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Hallintamenetelmät

Vuotojen ehkäisy- ja torjuntasuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen

Vuotojen ehkäisy- ja torjuntasuunnitelma sisältyy ympäristöjärjestelmään (ks. BAT 1), ja suunnitelmaan sisältyvät muun muassa seuraavat:

—	laitoksen vaaratilannesuunnitelmat pieniä ja suuria vuotoja varten

—	ehkäisyyn ja torjuntaan osallistuvien henkilöiden tehtävien ja vastuiden määritteleminen

—	sen varmistaminen, että henkilöstö on tietoinen ympäristönäkökohdista ja koulutettu ehkäisemään/käsittelemään vuototilanteet

—	sellaisten alueiden määrittäminen, joilla on vaarallisten aineiden vuotojen riski, ja alueiden asettaminen riskin mukaiseen järjestykseen

—	sen varmistaminen määritetyillä alueilla, että käytössä on asianmukaiset järjestelmät leviämisen estämiseksi, esimerkiksi läpäisemättömät lattiat

—	soveltuvien vuotojen leviämisen estämis- ja puhdistusvälineiden määrittäminen ja sen varmistaminen säännöllisesti, että ne ovat käytettävissä, hyvässä toimintakunnossa ja lähellä paikkoja, joissa vuototilanteita voi esiintyä

—	vuotojen hallinnasta syntyvän jätteen käsittelemistä koskevat jätehuolto-ohjeet

—	säännölliset (vähintään kerran vuodessa tehtävät) varastointi- ja toiminta-alueiden tarkastukset, vuodonilmaisulaitteiden testaus ja kalibrointi sekä muun muassa venttiili-, laippa- ja tiivisterengasvuotojen pikainen korjaus (ks. BAT 13).

Voidaan soveltaa yleisesti. Suunnitelman laajuus (esimerkiksi yksityiskohtaisuuden taso) on yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä käytettävien materiaalien tyyppiin ja määrään.

Varastointimenetelmät

Säiliöiden sulkeminen tai peittäminen sekä suojareunuksilla varustettu varastointialue

Liuottimia, vaarallisia materiaaleja, jäteliuottimia ja jätepuhdistusaineita säilytetään suljetuissa tai peitetyissä säiliöissä, jotka ovat asianmukaisia riskit huomioon ottaen ja jotka on suunniteltu niin, että päästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Säiliöiden varastointialue on varustettu suojareunuksilla, ja sen kapasiteetti on riittävän suuri.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Vaarallisten materiaalien varastoinnin minimointi tuotantoalueilla

Vaarallisia materiaaleja säilytetään tuotantoalueilla vain tuotantoon tarvittava määrä. Suuret määrät varastoidaan erikseen.

Nesteiden pumppaus- ja käsittelymenetelmät

Menetelmät, joilla estetään vuotoja pumppauksen aikana

Vuotoja estetään käyttämällä käsiteltävälle materiaalille soveltuvia pumppuja ja tiivisteitä, joilla voidaan varmistaa asianmukainen tiiviys. Tällaisia laitteita ovat muun muassa tiiviiksi suunnitellut moottoripumput, magneettikytkimellä varustetut pumput, pumput, joissa on moninkertainen mekaaninen tiivistys ja jäähdytys- tai puskurijärjestelmä, pumput, joissa on moninkertainen mekaaninen tiivistys ja tiivisteitä, jotka ovat kuivia ympäröivään ilmaan päin, kalvopumput ja paljepumput.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Menetelmät, joilla estetään ylivuotoja pumppauksen aikana

Tähän sisältyy esimerkiksi sen varmistaminen, että

—	pumppausta valvotaan

—	suuria määriä käsiteltäessä irtolastivarastosäiliöissä on akustiset ja/tai optiset korkean pinnan tason ilmaisevat hälyttimet ja tarvittaessa myös sulkujärjestelmät.

VOC-höyryn kerääminen liuotinta sisältävän materiaalin toimituksen aikana

Kun liuotinta sisältävää materiaalia toimitetaan irtolastina (esimerkiksi säiliöitä täytettäessä tai lastia säiliöistä purettaessa), täytettävästä säiliöstä syrjäytyvä höyry kerätään, tavallisesti palauttamalla höyry takaisin joko kyseiseen säiliöön tai kuljetussäiliöön.

Tätä ei ehkä voida soveltaa liuottimiin, joiden höyrynpaine on alhainen, tai kustannusnäkökohtien vuoksi.

Valumien leviämisen estäminen ja/tai niiden nopea kerääminen liuotinta sisältäviä materiaaleja käsiteltäessä

Kun käsitellään säiliöissä olevia liuotinta sisältäviä materiaaleja, mahdolliset valumat vältetään estämällä leviäminen esimerkiksi käyttämällä vaunuja, kuormalavoja ja/tai telineitä, joihin sisältyy leviämistä estävä suoja-allas (kuten valuma-astia) ja/tai keräämällä valumat nopeasti käyttämällä imeytysmateriaalia.

Voidaan soveltaa yleisesti.

1.1.5 Raaka-aineiden jakelu

BAT 6. Raaka-aineiden kulutuksen ja VOC-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a)	VOC-yhdisteitä sisältävien materiaalien (esimerkiksi painovärien, pinnoitteiden/maalien, liimojen, puhdistusaineiden) keskitetty johtaminen käyttöpaikoille	VOC-yhdisteitä sisältävät materiaalit (esimerkiksi painovärit, pinnoitteet/maalit, liimat, puhdistusaineet) johdetaan suoraan käyttöpaikoille rengaslinjoilla ja käytetään putkistojen puhdistusjärjestelmää, kuten possupuhdistusta tai ilmahuuhtelua.	Tätä ei ehkä voida soveltaa, jos painovärejä/maaleja/pinnoitteita/liimoja tai liuottimia vaihdetaan usein.
b)	Kehittyneet sekoitusjärjestelmät	Tietokoneohjatut sekoituslaitteet, joilla saadaan halutunlaista maalia/pinnoitetta/painoväriä/liimaa.	Voidaan soveltaa yleisesti.
c)	VOC-yhdisteitä sisältävien materiaalien (esimerkiksi painovärien, pinnoitteiden/maalien, liimojen, puhdistusaineiden) johtaminen käyttöpaikalle käyttämällä suljettua järjestelmää	os painovärejä/maaleja/pinnoitteita/liimoja ja liuottimia vaihdetaan usein tai jos niiden käyttö on pienimuotoista, painovärit/maalit/pinnoitteet/liimat ja liuottimet johdetaan käyttöpaikan lähelle sijoitetuista pienistä kuljetussäiliöistä käyttämällä suljettua järjestelmää.
d)	Automatisoitu värinvaihto	Automatisoitu värinvaihto ja painoväri-/maali-/pinnoitelinjan puhdistus, jossa liuottimet kerätään.
e)	Ryhmittely värin mukaan	Muutetaan tuotteiden käsittelyjärjestystä niin, että voidaan käsitellä samalla värillä mahdollisimman monta tuotetta peräkkäin.
f)	Kevyt puhdistus ruiskutuksen jälkeen	Täytetään ruiskupistooli uudella maalilla huuhtelematta ruiskupistoolia välillä.

1.1.6 Pinnoitus/maalaus

BAT7. Raaka-aineiden kulutuksen ja pinnoitus-/maalausprosessien kokonaisympäristövaikutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
Muut kuin ruiskutusmenetelmät
a)	Telamaalaus	Levityksessä käytetään teloja siirtämään tai mittaamaan nestemäistä pinnoitetta/maalia liikkuvalle nauhalle.	Voidaan soveltaa vain tasomaisiin kappaleisiin (4).
b)	Telan yläpuolella oleva kaavari	Pinnoite/maali levitetään käsiteltävälle pinnalle/kappaleelle kaavarin ja telan välisen raon kautta. Pinnoitteen ja käsiteltävän pinnan/kappaleen edetessä kaavitaan pois ylimääräinen pinnoite/maali.	Voidaan soveltaa yleisesti (4).
c)	Levitys ilman huuhtelua (paikallaan kuivuminen) kelapinnoituksessa	Levitetään reaktiopinnoite, joka ei edellytä vesihuuhtelua, käyttämällä telamaalausta (Chemcoater) tai puristusteloja.	Voidaan soveltaa yleisesti (4)
d)	Verhomaalaus	Käsiteltävät kappaleet kulkevat pinnoite-/maalikalvon läpi, kun pinnoitetta/maalia lasketaan syöttösäiliöstä.	Voidaan soveltaa vain tasomaisiin kappaleisiin (4).
e)	Sähköpinnoitus	Dispersiona vesipohjaisessa liuoksessa olevat maalihiukkaset laskeutuvat upotetun kappaleen pintaan sähkökentän vaikutuksesta (elektroforeettinen laskeutuminen).	Voidaan soveltaa vain metallikappaleisiin (4).
f)	Tulvitus	Käsiteltävät kappaleet siirretään suljettuun kanavaan kuljetinjärjestelmän avulla. Kanava täytetään pinnoitemateriaalilla ruiskutusputkien kautta. Ylimääräinen materiaali kerätään ja käytetään uudelleen.	Voidaan soveltaa yleisesti (4).
g)	Koekstruusio	Käsiteltävä kappale yhdistetään lämpimän, nesteytetyn muovikalvon kanssa ja jäähdytetään. Kalvo korvaa tarvittavan lisäpinnoitekerroksen. Kalvoa voidaan käyttää liimana toimivien eri kantoaineiden kahden eri kerroksen välissä.	Tätä ei voida soveltaa, jos tarvitaan suurta sidoslujuutta tai sterilointilämpötilan kestävyyttä (4).
Ruiskutuksessa käytettävät atomisointimenetelmät
h)	Ilma-avusteinen suurpaineruiskutus	Suurpaineruiskupistoolin ruiskutusviuhkaa säädetään käyttämällä ilmavirtaa (hajotusilmaa).	Voidaan soveltaa yleisesti (4).
i)	Pneumaattinen hienoruiskutus inerttien kaasujen avulla	Pneumaattinen maalin levitys paineistettujen inerttien kaasujen (esimerkiksi typen tai hiilidioksidin) avulla.	Tätä ei ehkä voida soveltaa puupintojen maalaukseen (4).
j)	HVLP (high-volume low-pressure) -atomisointi	Maali atomisoidaan suuttimessa sekoittamalla maaliin suuri määrä ilmaa alhaisella paineella (enintään 1,7 baaria). HVPL-ruiskujen maalinsiirtohyötysuhde on > 50 prosenttia.	Voidaan soveltaa yleisesti (4).
k)	Sähköstaattinen atomisointi (täysin automatisoitu)	Atomisointi nopeasti pyörivien ”lautasten” tai ”kellojen” avulla ja suihkun muotoilu sähköstaattisten kenttien ja hajotusilman avulla.
l)	Sähköstaattisesti avustettu ilmaruiskutus tai suurpaineruiskutus	Pneumaattisen hienoruiskutuksen tai suurpaineruiskutuksen suihku muotoillaan sähköstaattisen kentän avulla. Sähköstaattisten maalipistoolien siirtohyötysuhde on > 60 prosenttia. Kiinteiden sähköstaattisten menetelmien siirtohyötysuhde on jopa 75 prosenttia.
m)	Kuumaruiskutus	Pneumaattinen hienoruiskutus kuumalla ilmalla tai lämmitetyllä maalilla.	Tätä ei ehkä voida soveltaa, jos väriä vaihdetaan usein (4).
n)	”Ruiskutus, puristustela ja huuhtelu” kelapinnoituksessa	Ruiskutusta käytetään puhdistus- ja esikäsittelyaineiden levitykseen sekä huuhteluun. Ruiskutuksen jälkeen käytetään puristustelaa poissiirretyn liuoksen minimointiin, minkä jälkeen huuhdellaan.	Voidaan soveltaa yleisesti (4).
Ruiskutuksen automatisointi
o)	Robottiruiskutus	Pinnoitteiden/maalien ja tiivistysaineiden levitys sisä- ja ulkopinnoille robotilla.	Voidaan soveltaa yleisesti (4).
p)	Koneellinen pinnoitus/maalaus	Maalauskoneiden käyttö ruiskutuspään/ruiskupistoolin/suuttimen käsittelyyn.	Voidaan soveltaa yleisesti (4).

1.1.7 Kuivaus

BAT8. Energian kulutuksen ja kuivausprosessien kokonaisympäristövaikutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a)	Konvektiokuivaus inertillä kaasulla	Inertti kaasu (typpi) kuumennetaan uunissa, minkä ansiosta liuottimen pitoisuus voi olla alempaa räjähdysrajaa suurempi. Liuotinmäärä voi olla > 1 200 g/m3 typpeä.	Tätä ei voida soveltaa, jos kuivain on avattava säännöllisesti (5).
b)	Induktiokuivaus	Linjalla tapahtuva lämpökuivaus käyttämällä sähkömagneettisia induktoreita, jotka tuottavat lämpöä metallisen työkappaleen sisällä värähtelevän magneettikentän vaikutuksesta.	Voidaan soveltaa vain metallikappaleisiin (5).
c)	Mikroaalto- ja suurtaajuuskuivaus	Kuivaus käyttämällä mikroaaltosäteilyä tai suurtaajuista säteilyä.	Tätä voidaan soveltaa vain vesipohjaisiin pinnoitteisiin/maaleihin ja painoväreihin sekä metallittomiin kappaleisiin (5).
d)	Säteilykuivaus	Säteilykuivauksen käyttö perustuu hartseihin ja reaktiivisiin ohenteisiin (monomeerit), jotka reagoivat, kun ne altistetaan säteilylle (infrapuna, ultravioletti) tai suurienergiselle elektronisuihkulle.	Tätä voidaan soveltaa vain tiettyihin pinnoitteisiin/maaleihin ja painoväreihin (5).
e)	Yhdistetty konvektio- ja infrapunakuivaus	Märkä pinta kuivataan käyttämällä sekä kuuman ilman kiertoa (konvektio) että infrapunakuivainta.	Voidaan soveltaa yleisesti (5).
f)	Konvektiokuivaus ja lämmön talteenotto	Lämpöä otetaan talteen käsittelemättömistä poistokaasuista (ks. BAT 19e) ja käytetään konvektiokuivaimen/kuivausuunin syöttöilman esilämmitykseen.	Voidaan soveltaa yleisesti (5).

1.1.8 Puhdistaminen

BAT9. Puhdistusprosesseista peräisin olevien VOC-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää mahdollisimman vähän liuotinpohjaisia puhdistusaineita ja käyttää useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Ruiskutusalueiden ja laitteiden suojaaminen

Ohiruiskutteelle, valumille ja vastaaville alttiit levitysalueet ja laitteet (kuten maalauskaapit ja robotit) suojataan kangaspeitteellä tai kertakäyttökalvolla, jos kalvot eivät joudu alttiiksi repeytymiselle tai kulumiselle.

Puhdistusmenetelmän valintaa saattavat rajoittaa prosessin tyyppi, puhdistettava pinta/kappale tai laite sekä epäpuhtauksien tyyppi.

Kiintoaineksen poisto ennen varsinaista puhdistusta

Kiintoaines poistetaan väkevöidyssä muodossa (kuivana), tavallisesti käsin, käyttämättä liuotinpesuainetta tai käyttäen apuna pientä määrää liuotinpesuainetta. Näin vähennetään sen materiaalin määrää, joka on poistettava liuottimella ja/tai vedellä myöhemmissä puhdistusvaiheissa, ja siten myös puhdistukseen käytettävän liuottimen ja/tai veden kokonaismäärää.

Käsinpuhdistus esikostutetuilla pyyhkeillä

Käsinpuhdistukseen käytetään puhdistusaineella esikostutettuja pyyhkeitä. Puhdistusaineet voivat olla liuotinpohjaisia, liuotinaineettomia tai liuottimia, joiden haihtuvuus on vähäinen.

Sellaisten puhdistusaineiden käyttö, joiden haihtuvuus on vähäinen

Käytetään käsinpuhdistuksessa tai automatisoidussa puhdistuksessa puhdistusaineina liuottimia, joiden haihtuvuus on vähäinen ja puhdistusteho suuri.

Vesipohjainen puhdistus

Puhdistukseen käytetään vesipohjaisia puhdistusaineita tai veteen sekoittuvia liuottimia, kuten alkoholeja tai glykoleja.

Suljetut pesukoneet

Automaattinen painokoneen/koneenosien puhdistus/rasvanpoisto suljetuissa pesukoneissa, joihin osat lastataan erä kerrallaan. Tämä voidaan tehdä käyttäen

a)	orgaanisia liuottimia (sekä ilmanpoistoa, jota seuraa VOC-puhdistus ja/tai käytettyjen liuottimen talteenotto) (ks. BAT 15); tai

b)	VOC-yhdisteettömiä liuottimia; tai

c)	alkalisia puhdistusaineita (sekä ulkoista tai sisäistä jäteveden käsittelyä).

Puhdistus ja liuottimien talteenotto

Kerätään, varastoidaan ja käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen liuottimet, joita käytetään pistoolien/levityslaitteiden ja linjojen puhdistukseen värinvaihtojen välillä.

Puhdistus korkeapaineisella vesisuihkulla

Automaattiseen eräkohtaiseen painokoneen/koneenosien puhdistukseen käytetään korkeapaineista vesisuihkua ja natriumvetykarbonaattia hyödyntäviä järjestelmiä tai vastaavia järjestelmiä.

Ultraäänipuhdistus

Puhdistus nesteessä käyttämällä suurtaajuista värähtelyä tarttuneiden epäpuhtauksien irrottamiseen.

Kuivajääpuhdistus (CO2)

Koneenosien sekä metallisten tai muovisten pintojen/kappaleiden puhdistaminen puhaltamalla CO2-pellettejä tai -rakeita.

Puhdistus puhaltamalla muovirakeilla

Paneelin ohjaimiin ja kappaleen alustoihin kertynyt ylimääräinen maali poistetaan puhaltamalla muovipartikkeleilla.

1.1.9 Tarkkailu

1.1.9.1 Liuottimien massatase

BAT10. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla VOC-yhdisteiden kokonais- ja hajapäästöjä laatimalla vähintään kerran vuodessa liuottimien massatase direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevan 7 osan 2 kohdassa määritellyistä laitoksen prosessiin menevästä orgaanisten liuottimien määrästä ja toiminnosta poistuvasta orgaanisten liuottimien määrästä ja minimoida liuottimien massataseen tietojen epävarmuus käyttämällä kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Täysimittainen merkityksellisten prosessiin menevien ja toiminnosta poistuvien liuottimien määrien sekä tietoihin liittyvän epävarmuuden tunnistaminen ja kvantifiointi

Tähän sisältyvät seuraavat:

—	prosessiin menevien ja toiminnosta poistuvien liuottimien määrien tunnistaminen ja dokumentointi (esimerkiksi poistokaasujen sisältämät päästöt, kustakin hajapäästölähteestä peräisin olevat päästöt, jätteeseen sisältyvä toiminnosta poistuva liuottimien määrä)

—	kunkin asiaankuuluvan prosessiin menevän ja toiminnosta poistuvan liuottimien määrän vahvistettu kvantifiointi ja käytetyn menetelmän kirjaaminen (esimerkiksi mittaus, laskenta päästökertoimia käyttäen, toiminnallisiin muuttujiin perustuva arvio)

—	merkittävimpien edellä mainittuun kvantifiointiin liittyvien epävarmuuslähteiden tunnistaminen ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen epävarmuuden vähentämiseksi

—	prosessiin menevää liuottimien määrää ja toiminnosta poistuvaa liuottimien määrää koskevien tietojen säännöllinen päivittäminen.

Liuottimien seurantajärjestelmän käyttöönotto

Liuottimien seurantajärjestelmällä pyritään hallitsemaan sekä käytettyjä että käyttämättömiä liuottimien määriä (esimerkiksi punnitsemalla käyttämättömät määrät, jotka palaavat varastoon käyttöpaikalta).

Sellaisten muutosten seuranta, jotka saattavat vaikuttaa liuottimien massataseen tietojen epävarmuuteen

Kirjataan kaikki muutokset, jotka voisivat vaikuttaa liuottimien massataseen tietojen epävarmuuteen, esimerkiksi:

—	poistokaasujen käsittelyjärjestelmän toimintahäiriöt: kirjataan päivämäärä ja kesto

—	muutokset, jotka saattavat vaikuttaa ilman/kaasun virtausnopeuteen, kuten puhaltimien, hihnapyörien tai moottorien vaihto: kirjataan päivämäärä ja muutoksen tyyppi.

Soveltaminen

Liuottimien massataseen yksityiskohtaisuuden taso on suhteessa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen ja käytettävien materiaalien tyyppiin ja määrään.

1.1.9.2 Poistokaasujen sisältämät päästöt

BAT11. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla poistokaasujen sisältämiä päästöjä seuraavassa esitetyllä vähimmäistiheydellä ja EN-standardien mukaisesti. Jos soveltuvia EN-standardeja ei ole, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Aine/muuttuja	Toimiala/lähteet		Standardi(t)	Tarkkailutiheys vähintään	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
Pöly	Ajoneuvojen maalaus – Ruiskutus		EN 13284-1	Kerran vuodessa (6)	BAT 18
	Muiden metalli- ja muovipintojen pinnoitus/maalaus – Ruiskutus
	Ilma-alusten maalaus – Valmistelu (esimerkiksi hionta, puhallus) ja maalaus
	Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen – Ruiskutus
	Puupintojen maalaus – Valmistelu ja maalaus
TVOC	Kaikki toimialat	Kaikki piiput, joiden TVOC-kuorma < 10 kg C/h	EN 12619	Kerran vuodessa (6) (7) (8)	BAT 14, BAT 15
		Kaikki piiput, joiden TVOC-kuorma ≥ 10 kg C/h	Yleiset EN-standardit (9)	Jatkuva
DMF	Tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus/maalaus (10)		EN-standardia ei ole saatavilla (11)	Kerran kolmessa kuukaudessa (6)	BAT 15
NOX	Käsiteltävien poistokaasujen lämpökäsittely		EN 14792	Kerran vuodessa (12)	BAT 17
CO	Käsiteltävien poistokaasujen lämpökäsittely		EN 15058	Kerran vuodessa (12)	BAT 17

1.1.9.3 Päästöt veteen

BAT12. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla päästöjä veteen seuraavassa esitetyllä vähimmäistiheydellä ja EN-standardien mukaisesti. Jos soveltuvia EN-standardeja ei ole, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Aine/muuttuja	Toimiala	Standardi(t)	Tarkkailutiheys vähintään	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
TSS (13)	Ajoneuvojen maalaus	EN 872	Kerran kuukaudessa (14) (15)	BAT 21
	Kelapinnoitus
	Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)
COD (13) (16)	Ajoneuvojen maalaus	EN-standardia ei ole saatavilla
	Kelapinnoitus
	Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)
TOC (13) (16)	Ajoneuvojen maalaus	EN 1484
	Kelapinnoitus
	Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)
Cr(VI) (17) (18)	Ilma-alusten maalaus	EN ISO 10304-3 tai EN ISO 23913
	Kelapinnoitus
Cr (18) (19)	Ilma-alusten maalaus	Soveltuvia EN-standardeja on useita (esim. EN ISO 11885, EN ISO 17294-2 ja EN ISO 15586)
	Kelapinnoitus
Ni (18)	Ajoneuvojen maalaus
	Kelapinnoitus
Zn (18)	Ajoneuvojen maalaus
	Kelapinnoitus
AOX (18)	Ajoneuvojen maalaus	EN ISO 9562
	Kelapinnoitus
	Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)
F- (18) (20)	Ajoneuvojen maalaus	EN ISO 10304-1
	Kelapinnoitus
	Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)

1.1.10 OTNOC-tilanteiden aikaiset päästöt

BAT13. Muiden kuin normaalien toimintaolosuhteiden (OTNOC) esiintymistiheyden vähentämiseksi ja OTNOC-tilanteissa veteen vapautuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää molempia seuraavassa esitetyistä menetelmistä.

Menetelmä		Kuvaus
a)	Kriittisten laitteiden yksilöiminen	Ympäristön suojelun kannalta kriittiset laitteet (”kriittiset laitteet”) yksilöidään riskinarvioinnin perusteella. Periaatteessa tämä koskee kaikkia laitteita ja järjestelmiä, joilla käsitellään VOC-yhdisteitä (esimerkiksi poistokaasujen käsittelyjärjestelmää ja vuodonilmaisujärjestelmää).
b)	Tarkastus, kunnossapito ja tarkkailu	Jäsennelty ohjelma, jotta voidaan maksimoida kriittisten laitteiden käytettävyys ja suorituskyky ja johon sisältyvät vakioidut toimintaohjeet, ehkäisevä huolto, määräaikaishuolto ja ennakoimaton huolto. Tarkkaillaan OTNOC-tilanteita, niiden kestoa ja syitä sekä mahdollisuuksien mukaan niiden aikaisia päästöjä.

1.1.11 Poistokaasujen sisältämät päästöt

1.1.11.1 VOC-päästöt

BAT14. Tuotanto- ja varastointialueilta peräisin olevien VOC-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyä menetelmää a ja seuraavassa esitettyjen muiden menetelmien asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Järjestelmän valinta, suunnittelu ja optimointi

Poistokaasujen käsittelyjärjestelmä valitaan, suunnitellaan ja optimoidaan ottaen huomioon muun muassa seuraavat muuttujat:

—	poistetun ilman määrä

—	poistettuun ilmaan sisältyvien liuottimien tyyppi ja pitoisuus

—	käsittelyjärjestelmän tyyppi (erityisjärjestelmä / keskitetty järjestelmä)

—	terveys ja turvallisuus

—	energiatehokkuus.

Järjestelmän valinnassa voidaan ottaa huomioon seuraava ensisijaisuusjärjestys:

—	VOC-pitoisuudeltaan suurten ja pienten käsiteltävien poistokaasuvirtojen erottaminen toisistaan

—	menetelmät, joilla homogenisoidaan ja lisätään VOC-pitoisuutta (ks. BAT 16 b ja c)

—	menetelmät, joilla otetaan talteen liuottimet käsiteltävistä poistokaasuista (ks. BAT 15)

—	VOC-puhdistustekniikat, joihin sisältyy lämmön talteenotto (ks. BAT 15)

—	VOC-puhdistustekniikat, joihin ei sisälly lämmön talteenottoa (ks. BAT 15).

Voidaan soveltaa yleisesti.

Ilmanpoisto mahdollisimman lähellä VOC-yhdisteitä sisältävien materiaalien käyttöpaikkaa

Ilmanpoisto mahdollisimman lähellä VOC-yhdisteitä sisältävien materiaalien käyttöpaikkaa sekä liuottimien käyttöalueiden (esimerkiksi pinnoituskoneiden, levityskoneiden tai maalauskaappien) täydellinen tai osittainen sulkeminen tai kotelointi. Poistettu ilma voidaan käsitellä poistokaasujen käsittelyjärjestelmässä.

Tätä ei ehkä voida soveltaa, jos kotelointi vaikeuttaa pääsyä koneille toiminnan aikana.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa suljettavan/koteloitavan alueen muoto ja koko.

Ilmanpoisto mahdollisimman lähellä maalien/pinnoitteiden/liimojen/painovärien valmistelupaikkaa

Ilmanpoisto mahdollisimman lähellä maalien/pinnoitteiden/liimojen/painovärien valmistelupaikkaa (esimerkiksi sekoitusalueella). Poistettu ilma voidaan käsitellä poistokaasujen käsittelyjärjestelmässä.

Voidaan soveltaa ainoastaan silloin, kun maalit/pinnoitteet/liimat/painovärit edellyttävät valmistelua.

Ilmanpoisto kuivausprosesseista

Kuivausuuneissa/kuivaimissa on ilmanpoistojärjestelmä. Poistettu ilma voidaan käsitellä poistokaasujen käsittelyjärjestelmässä.

Voidaan soveltaa vain kuivausprosesseihin.

Kuivausuuneista/kuivaimista peräisin olevien hajapäästöjen ja lämpöhäviöiden minimointi joko tiivistämällä kuivausuunien/kuivaimien sisään- ja uloskäynnit tai käyttämällä kuivauksessa alipainetta.

Kuivausuunien/kuivaimien sisään- ja uloskäynnit tiivistetään VOC-yhdisteiden hajapäästöjen ja lämpöhäviöiden minimoimiseksi. Tiivistys voidaan varmistaa esimerkiksi ilmasuihkujen tai -kaapimien, ovien, muovi- tai metalliverhojen taikka kaavareiden avulla. Vaihtoehtoisesti uuneja/kuivaimia pidetään alipaineessa.

Voidaan soveltaa vain silloin, kun käytetään kuivausuuneja/kuivaimia.

Ilmanpoisto jäähdytysvyöhykkeeltä

Kun käsiteltävää pintaa/kappaletta jäähdytetään kuivauksen jälkeen, jäähdytysvyöhykkeellä oleva ilma poistetaan ja se voidaan käsitellä poistokaasujen käsittelyjärjestelmässä.

Voidaan soveltaa vain silloin, kun pintaa/kappaletta jäähdytetään kuivauksen jälkeen.

Ilmanpoisto raaka-aineiden, liuottimien ja liuottimia sisältävien jätteiden varastoista

Poistetaan ilmaa raaka-ainevarastoista ja/tai yksittäisistä raaka-aineiden, liuottimien ja liuottimia sisältävien jätteiden säiliöistä. Ilma voidaan käsitellä poistokaasujen käsittelyjärjestelmässä.

Tätä voidaan mahdollisesti jättää soveltamatta suljettuihin säiliöihin eikä sellaisten raaka-aineiden, liuottimien ja liuottimia sisältävien jätteiden varastointiin, joiden höyrynpaine on alhainen ja myrkyllisyys vähäinen.

Ilmanpoisto puhdistusalueilta

Poistetaan ilmaa alueilta, joilla puhdistetaan koneenosia ja laitteita orgaanisilla liuottimilla joko käsin tai automatisoidusti. Ilma voidaan käsitellä poistokaasujen käsittelyjärjestelmässä.

Voidaan soveltaa vain alueisiin, joilla koneenosia ja laitteita puhdistetaan orgaanisilla liuottimilla.

BAT15. Poistokaasujen sisältämien VOC-päästöjen vähentämiseksi ja resurssitehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
I. Käsittelemättömien poistokaasujen sisältämien liuottimien kerääminen ja talteenotto
a)	Tiivistäminen	Menetelmä orgaanisten yhdisteiden poistamiseksi vähentämällä niiden lämpötila alle kastepisteen, jolloin höyryt nesteytyvät. Tarvittavan toimintalämpötilan mukaan käytetään erilaisia jäähdytysaineita, kuten jäähdytysvettä, jäähdytettyä vettä (lämpötila yleensä noin 5 °C), ammoniakkia tai propaania.	Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että talteenotto vaatii alhaisen VOC-pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.
b)	Adsorptio käyttämällä aktiivihiiltä tai zeoliitteja	VOC-yhdisteet adsorboidaan aktiivihiilen, zeoliittien tai hiilikuitupaperin pintaan. Adsorbaatti desorboidaan myöhemmin esimerkiksi höyryn avulla (usein paikan päällä) uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten ja adsorbentti käytetään uudelleen. Jatkuvassa käytössä on yleensä käytössä rinnakkain enemmän kuin kaksi adsorboijaa, joista yksi on desorptiotilassa. Adsorptiota käytetään yleisesti myös väkevöintivaiheena lisäämään myöhemmin tehtävän hapetuksen tehokkuutta.	Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että talteenotto vaatii alhaisen VOC-pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.
c)	Absorptio käyttämällä sopivaa nestettä	Käsiteltävistä poistokaasuista poistetaan sopivaa nestettä käyttämällä absorption avulla epäpuhtauksia, erityisesti liukoisia yhdisteitä ja kiintoainesta (pöly). Liuottimet voidaan ottaa talteen esimerkiksi käyttämällä tislausta tai termistä desorptiota. (Pölynpoisto, ks. BAT 18.)	Voidaan soveltaa yleisesti.
II. Käsittelemättömien poistokaasujen sisältämien liuottimien lämpökäsittely ja energian talteenotto
d)	Käsittelemättömien poistokaasujen johtaminen polttolaitokseen	Osa käsittelemättömistä poistokaasuista tai ne kaikki johdetaan polttoilmana ja lisäpolttoaineena polttolaitokseen (mukaan lukien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset) höyryn ja/tai sähkön tuotantoa varten.	Ei voida soveltaa käsittelemättömiin poistokaasuihin, jotka sisältävät teollisuuspäästödirektiivin 59 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja aineita. Sovellettavuutta saattavat rajoittaa turvallisuusnäkökohdat.
e)	Rekuperatiivinen terminen jälkipoltto	Terminen hapetus, jossa käytetään poistokaasujen lämpöä esimerkiksi prosessista tulevien käsittelemättömien poistokaasujen esilämmitykseen.	Voidaan soveltaa yleisesti.
f)	Regeneratiivinen terminen jälkipoltto useita kerroksia tai venttiilitöntä pyörivää ilmanjakelulaitetta hyödyntämällä	Hapetin, jossa on useita kerroksia (kolme tai viisi), jotka on täytetty keraamisella materiaalilla. Kerrokset ovat lämmönvaihtimia, joita lämmitetään vuorotellen hapetuksesta peräisin olevilla poistokaasuilla. Sitten virtaussuunta käännetään hapettimeen tulevan ilman lämmittämiseksi. Virtaussuunta käännetään säännöllisesti. Venttiilittömässä pyörivässä ilmanjakelulaitteessa keraamista ainetta on yhdessä pyörivässä astiassa, joka on jaettu useaan sektoriin.	Voidaan soveltaa yleisesti.
g)	Katalyyttinen hapetus	VOC-yhdisteiden hapetuksessa käytetään apuna katalyyttia hapetuslämpötilan alentamiseksi ja polttoainekulutuksen vähentämiseksi. Poistokaasujen lämpö voidaan ottaa talteen rekuperatiivisten tai regeneratiivisten lämmönvaihtimien avulla. Käämilangan valmistuksesta peräisin olevien käsiteltävien poistokaasujen käsittelyyn käytetään korkeampia hapettumislämpötiloja (500–750 °C).	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa katalyytin myrkkyjen läsnäolo.
III. Käsittelemättömien poistokaasujen sisältämien liuottimien käsittely ottamatta talteen liuottimia tai energiaa
h)	Käsiteltävien poistokaasujen biologinen käsittely	Käsiteltävistä poistokaasuista poistetaan pöly, ja ne johdetaan reaktoriin, jossa on biosuodattimen substraattia. Biosuodatin koostuu orgaanisesta materiaalista (kuten turpeesta, kanervasta, kompostista, juurista, kaarnasta, havupuuaineksesta tai niiden erilaisista yhdistelmistä) tai jostain inertistä materiaalista (kuten savesta, aktiivihiilestä tai polyuretaanista) koostuvasta pedistä, jossa luonnollisesti esiintyvät mikro-organismit hapettavat käsiteltävän poistokaasuvirran biologisesti hiilidioksidiksi, vedeksi, epäorgaanisiksi suoloiksi ja biomassaksi. Biosuodatin on herkkä pölylle, korkeille lämpötiloille tai käsiteltävien poistokaasujen suurelle vaihtelulle, kuten niiden tulolämpötilan tai VOC-pitoisuuden vaihtelulle. Lisäravinnesyöttö voi olla tarpeen.	Voidaan soveltaa vain biohajoavien liuottimien käsittelyyn.
i)	Terminen hapetus	VOC-yhdisteiden hapettaminen kuumentamalla käsiteltäviä poistokaasuja ilmalla tai hapella itsesyttymislämpötilaa korkeampaan lämpötilaan polttokammiossa ja korkean lämpötilan ylläpitäminen niin pitkään, että VOC-yhdisteet palavat hiilidioksidiksi ja vedeksi.	Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT-tekniikoiden mukaiset päästötasot (BAT-AEL) esitetään näiden BAT-päätelmien taulukoissa 11, 15, 17, 19, 21, 24, 27, 30, 32 ja 35.

BAT16. VOC-yhdisteiden puhdistusjärjestelmän energiankulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Poistokaasujen käsittelyjärjestelmään johdettavan VOC-pitoisuuden ylläpitäminen taajuusmuuttajalla varustettujen puhaltimien avulla

Keskitetyissä poistokaasujen käsittelyjärjestelmissä käytetään taajuusmuuttajalla varustettua puhallinta säätämään ilmavirtaus kulloinkin käynnissä olevista laitteista tulevia poistokaasuja vastaavaksi.

Voidaan soveltaa vain keskitetyissä poistokaasujen käsittelyjärjestelmissä panosprosesseissa, kuten painamisessa.

Käsittelemättömien poistokaasujen sisältämien liuottimien sisäinen väkevöinti

Käsiteltäviä poistokaasuja kierrätetään (sisäisesti) prosessissa kuivausuuneissa/kuivaimissa ja/tai maalauskaapeissa, jolloin kaasujen VOC-pitoisuus kasvaa ja poistokaasujärjestelmän puhdistustehokkuus paranee.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät, kuten alempi räjähdysraja, sekä tuotteen laatuvaatimukset tai tuotespesifikaatiot.

Käsittelemättömien poistokaasujen sisältämien liuottimien ulkoinen väkevöinti adsorption avulla

Käsiteltävien poistokaasujen liuotinpitoisuutta lisätään kierrättämällä maalauskaapin prosessi-ilmaa jatkuvasti adsorptiolaitteiston läpi mahdollisesti yhdessä kuivausuunin/kuivaimen käsittelemättömien poistokaasujen kanssa. Laitteistoon voivat sisältyä:

—	kiinteäpetiadsorboija, jossa on aktiivihiiltä tai zeoliittia

—	leijukerrosadsorboija, jossa on aktiivihiiltä

—	adsorptioroottori, jossa on aktiivihiiltä tai zeoliittia

—	molekyyliseula.

Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että väkevöinti vaatii alhaisen VOC-pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.

Plenum-tekniikka poistokaasujen määrän vähentämiseksi

Kuivausuuneista/kuivaimista peräisin olevia käsittelemättömiä poistokaasuja johdetaan suureen kammioon (plenum), ja osa niistä kierrätetään takaisin kuivausuunien/kuivaimien tuloilmaksi. Plenumiin kertyvä ylijäämäilma johdetaan poistokaasujen käsittelyjärjestelmään. Kierrättämisen ansiosta kuivausuunien/kuivaimien ilman VOC-pitoisuus kasvaa ja poistokaasujen määrä vähenee.

Voidaan soveltaa yleisesti.

1.1.11.2 NOX- ja CO-päästöt

BAT17. Poistokaasujen sisältämien NOX-päästöjen vähentämiseksi ja käsittelemättömien poistokaasujen sisältämien liuottimien lämpökäsittelystä vapautuvien CO-päästöjen rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyä menetelmää a tai molempia seuraavassa esitetyistä menetelmistä.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a)	Lämpökäsittelyolosuhteiden optimointi (suunnittelu ja toiminta)	Polttokammioiden, polttimien ja niihin liittyvien laitteistojen/laitteiden hyvä suunnittelu yhdistetään palamisolosuhteiden optimointiin (esimerkiksi hallitsemalla palamisparametreja, kuten lämpötilaa ja viipymäaikaa) käyttämällä tai käyttämättä automaattisia järjestelmiä sekä toimittajan suositusten mukaiseen polttojärjestelmän säännölliseen suunniteltuun huoltoon.	Suunnittelun osalta sovellettavuus olemassa oleviin laitoksiin voi olla rajoitettua.
b)	Low-NOX-polttimien käyttö	Liekin huippulämpötilaa alennetaan polttokammiossa, mikä johtaa palamisen viivästymisen lisäksi täydelliseen palamiseen sekä lämmön suurempaan siirtymiseen (liekin suurempaan säteilykykyyn). Lisäksi pidennetään viipymäaikaa, jotta VOC-yhdisteiden hävittämisessä saavutetaan toivottu tulos.	Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin saattavat rajoittaa suunnitteluun ja/tai käyttöön liittyvät rajoitteet.

Taulukko 1

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso (21)

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

Suuntaa-antava päästötaso (21)

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

NOX

mg/Nm3

20–130 (22)

Ei suuntaa-antavaa tasoa

Ei BAT-päästötasoa

20–150

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 11.

1.1.11.3 Pölypäästöt

BAT18. Käsiteltävän kappaleen pinnan valmistelu-, leikkaamis-, pinnoitus-/maalaus- ja viimeistelyprosesseista vapautuvien poistokaasujen sisältämien pölypäästöjen vähentämiseksi taulukossa 2 lueteltujen toimialojen ja prosessien osalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus
a)	Märkäerotusmaalauskaappi (kiertävä vesiverho)	Vesiverho, joka valuu pystysuoraan alas pitkin maalauskaapin takaseinää, kerää ohiruiskutteen maalihiukkaset. Veden ja maalin seos kerätään varastointialtaaseen ja vesi kierrätetään uudelleen.
b)	Märkäpesu	Maalihiukkaset ja muu pöly erotetaan käsiteltävistä poistokaasuista pesurijärjestelmissä sekoittamalla kaasut voimakkaasti veteen (VOC-yhdisteiden poisto, ks. BAT 15c).
c)	Ohiruiskutteen kuivaerotus käyttäen apuna esipäällystettä	Ohiruiskutteen kuivaerotusprosessi, jossa käytetään kalvosuodattimia sekä kalvojen esipäällysteenä kalkkikiveä, joka estää hiukkasten tarttumista kalvoihin.
d)	Ohiruiskutteen kuivaerotus suodattimia hyödyntäen	Mekaaninen erotusjärjestelmä, jossa käytetään esimerkiksi kartonkia, kangasta tai sintteriä.
e)	Sähkösuodatin	Sähkösuodattimessa hiukkaset varataan sähköisesti ja erotetaan sähkökentän avulla. Kuivassa sähkösuodattimessa kerätyt aineet poistetaan mekaanisesti (esimerkiksi ravistelemalla, värähtelyllä, paineilmalla). Märässä sähkösuodattimessa ne huuhdellaan sopivalla nesteellä, tavallisesti vesipohjaisella erotusaineella.

Taulukko 2

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot poistokaasujen sisältämille pölypäästöille

Muuttuja	Toimiala	Prosessi	Yksikkö	BAT-päästötaso (vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)
Pöly	Ajoneuvojen maalaus	Ruiskutus	mg/Nm3	< 1–3
	Muiden metalli- ja muovipintojen pinnoitus/maalaus	Ruiskutus
	Ilma-alusten maalaus	Valmistelu (esimerkiksi hionta, puhallus), pinnoitus/maalaus
	Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen	Ruiskutus
	Puupintojen maalaus	Valmistelu, maalaus

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 11.

1.1.12 Energiatehokkuus

BAT19. Energian käyttämiseksi tehokkaasti parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjä menetelmiä a ja b sekä seuraavassa esitettyjen menetelmien c–h asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Hallintamenetelmät

Energiatehokkuussuunnitelma

Osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) energiatehokkuussuunnitelmaan sisältyy toiminnon ominaisenergiankulutuksen määrittäminen ja laskenta, tärkeimpien vuotuisten tulosindikaattorien asettaminen (yksikkönä esimerkiksi MWh/tuotetonni) sekä säännöllisten parannustavoitteiden ja niihin liittyvien toimien suunnittelu. Suunnitelma mukautetaan laitoksen erityispiirteisiin muun muassa suoritettavien prosessien, materiaalien ja tuotteiden mukaisesti.

Energiatehokkuussuunnitelman ja energiatasekirjanpidon yksityiskohtaisuuden taso ja luonne ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä käytettyjen energialähteiden tyyppiin. Tätä voidaan mahdollisesti jättää soveltamatta, jos orgaanisilla liuottimilla tapahtuvaa pintakäsittelytoimintaa suoritetaan osana suurempaa laitosta, edellyttäen, että suuremman laitoksen energiatehokkuussuunnitelma ja energiatasekirjanpito kattavat pintakäsittelytoiminnan riittävästi.

Energiatasekirjanpito

Laaditaan kerran vuodessa energiatasekirjanpito, jossa esitetään energian kulutus ja tuotanto (energian muualle toimitus mukaan luettuna) jaoteltuna lähteen tyypin mukaan (esimerkiksi sähkö, fossiiliset polttoaineet, uusiutuva energia, laitokselle toimitettu lämpö ja/tai jäähdytys). Tähän sisältyvät seuraavat tiedot:

i)	orgaanisilla liuottimilla suoritettavan pintakäsittelytoiminnan energiarajojen määrittäminen;

ii)	tiedot energiankulutuksesta toimitettuna energiana;

iii)	tiedot laitoksesta muualle toimitetusta energiasta;

iv)	energiavirtoja koskevat tiedot (esimerkiksi Sankey-kaaviot tai energiataseet), jotka osoittavat, miten energiaa käytetään prosessissa.

Energiatasekirjanpito mukautetaan laitoksen erityispiirteisiin muun muassa suoritettavien prosessien ja materiaalien mukaisesti.

Prosessiin liittyvät menetelmät

Jäähdytettyjä tai lämmitettyjä nesteitä sisältävien säiliöiden ja astioiden sekä poltto- ja höyryjärjestelmien lämmöneristys

Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi

—	käyttämällä kaksivaippaisia säiliöitä;

—	käyttämällä esieristettyjä säiliöitä;

—	eristämällä polttolaitteistoja, höyryputkia ja jäähdytettyjä tai lämmitettyjä nesteitä sisältäviä putkia.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Lämmön talteenotto yhteistuotannon avulla – sähkön ja lämmön yhteistuotanto tai kolmoistuotanto (sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotanto)

Lämmön talteenotto (lähinnä höyryjärjestelmästä) kuuman veden / höyryn tuottamiseksi teollisiin prosesseihin/toimintoihin. Kolmoistuotanto on yhteistuotantojärjestelmä, jossa on absorptiojäähdytyslaite, jolla tuotetaan jäähdytettyä vettä matalalämpötilaisen lämmön avulla.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa laitoksen sijoittelu, kuumien kaasuvirtojen ominaisuudet (esimerkiksi virtausnopeus, lämpötila) ja sopivan lämmöntarpeen puute.

Lämmön talteenotto kuumista kaasuvirroista

Energian talteenotto (esimerkiksi kuivaimista tai jäähdytysvyöhykkeiltä saatavista) kuumista kaasuvirroista esimerkiksi kierrättämällä niitä prosesseissa prosessi-ilmana käyttämällä lämmönvaihtimia tai kierrättämällä kaasuvirtoja ulkoisesti.

Prosessi-ilman ja käsittelemättömien poistokaasujen virtauksen säätö

Prosessi-ilman ja käsittelemättömien poistokaasujen virtauksen säätö tarpeen mukaan. Tähän sisältyy ilmanvaihdon vähentäminen joutokäynnin tai huollon ajaksi.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Maalauskaapin käsittelemättömien poistokaasujen takaisinkierrätys

Maalauskaapin käsittelemättömien poistokaasujen kerääminen ja takaisinkierrätys sekä tehokas ohiruiskutteen erottaminen. Energiankulutus on pienempi kuin ulkoilmaa käytettäessä.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa terveys- ja turvallisuusnäkökohdat.

Lämpimän ilman kierron optimointi suurissa kuivauskammioissa ilman pyörteyttimen avulla

Ilmaa puhalletaan vain kuivauskammion yhteen osaan ja ilma jaetaan ilman pyörteyttimellä, joka muuttaa laminaarisen ilmavirran toivotuksi pyörteiseksi ilmavirraksi.

Voidaan soveltaa vain ruiskutusta hyödyntävillä toimialoilla.

Taulukko 3

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset ominaisenergiankulutuksen ympäristötehokkuustasot (BAT-AEPL-tasot)

Toimiala	Tuotetyyppi	Yksikkö	BAT-AEPL-tasot (vuosikeskiarvo)
Ajoneuvojen maalaus	Henkilöautot	MWh/maalattu ajoneuvo	0,5–1,3
	Pakettiautot		0,8–2
	Rekkojen ohjaamot		1–2
	Rekat		0,3–0,5
Kelapinnoitus	Teräs- ja/tai alumiinikela	kWh/m2 kelapinnoitetta	0,2–2,5 (23)
Tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus/maalaus	Tekstiilien pinnoitus polyuretaanilla ja/tai polyvinyylikloridilla	kWh/m2 pinnoitettua pintaa	1–5
Käämilangan valmistus	Langat, joiden keskihalkaisija > 0,1 mm	kWh/kg lakattua lankaa	< 5
Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen	Kaikki tuotetyypit	kWh/m2 pinnoitettua/maalattua pintaa	0,3–1,5
Heatset-rainaoffset-painatus	Kaikki tuotetyypit	Wh/m2 painettua alaa	4–14
Fleksopaino ja muu syväpaino kuin julkaisusyväpaino	Kaikki tuotetyypit	Wh/m2 painettua alaa	50–350
Julkaisusyväpaino	Kaikki tuotetyypit	Wh/m2 painettua alaa	10–30

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 19b.

1.1.13 Veden käyttö ja jäteveden syntyminen

BAT20. Vedenkulutuksen ja vettä hyödyntävistä prosesseista (esimerkiksi rasvanpoistosta, puhdistuksesta, pintakäsittelystä tai märkäpesusta) peräisin olevan jäteveden syntymisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyä menetelmää a ja seuraavassa esitettyjen muiden menetelmien asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Vedenhallintasuunnitelma ja vesitarkastukset

Vedenhallintasuunnitelma ja vesitarkastukset ovat osa ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1). Niihin sisältyvät muun muassa

—	laitoksen vuokaaviot ja vesimassatase

—	vesitehokkuustavoitteiden vahvistaminen

—	vedenkäytön optimointimenetelmien (kuten vedenkäytön hallinnan, veden kierrätyksen sekä vuotojen havaitsemisen ja korjaamisen) toteuttaminen.

Vesitarkastuksia suoritetaan vähintään kerran vuodessa.

Vedenhallintasuunnitelman ja vesitarkastusten yksityiskohtaisuuden taso ja luonne ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen. Tätä voidaan mahdollisesti jättää soveltamatta, jos orgaanisilla liuottimilla tapahtuvaa pintakäsittelytoimintaa suoritetaan osana suurempaa laitosta, edellyttäen, että suuremman laitoksen vedenhallintasuunnitelma ja vesitarkastukset kattavat pintakäsittelytoiminnan riittävästi.

Käänteinen kaskadihuuhtelu

Monivaiheinen huuhtelu, jossa vesi virtaa vastakkaiseen suuntaan kuin käsiteltävä kappale/pinta. Menetelmän ansiosta tehokas huuhtelu vähäisellä vedenkulutuksella on mahdollista.

Voidaan soveltaa silloin, kun käytetään huuhteluprosesseja.

Veden uudelleenkäyttö ja/tai kierrätys

Käytetään uudelleen ja/tai kierrätetään vesivirtoja (kuten käytettyä huuhteluvettä tai märkäpesurin poistovettä). Tarvittaessa vesivirrat käsitellään ensin käyttäen ioninvaihdon tai suodatuksen kaltaisia menetelmiä (ks. BAT 21). Veden uudelleenkäyttö-/kierrätysastetta rajoittavat laitoksen vesitase, veden sisältämät epäpuhtaudet ja/tai vesivirtojen ominaisuudet.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 4

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset ominaisvedenkulutuksen ympäristötehokkuustasot (BAT-AEPL-tasot)

Toimiala	Tuotetyyppi	Yksikkö	BAT-AEPL-tasot (vuosikeskiarvo)
Ajoneuvojen maalaus	Henkilöautot	m3/maalattu ajoneuvo	0,5–1,3
	Pakettiautot		1–2,5
	Rekkojen ohjaamot		0,7–3
	Rekat		1–5
Kelapinnoitus	Teräs- ja/tai alumiinikelat	l/m2 kelapinnoitetta	0,2–1,3 (24)
Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen	Kaksiosaiset DWI-juomatölkit	l/1 000 tölkkiä	90–110

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 20a.

1.1.14 Päästöt veteen

BAT21. Veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi ja/tai vettä hyödyntävistä prosesseista (esimerkiksi rasvanpoistosta, puhdistuksesta, pintakäsittelystä tai märkäpesusta) peräisin olevan veden uudelleenkäytön ja kierrätyksen helpottamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Epäpuhtaudet, joihin menetelmällä voidaan vaikuttaa
Esikäsittely ja mekaaninen ja yleinen käsittely
a)	Tasaus	Virtausten ja epäpuhtauskuormien tasapainottaminen käyttäen säiliöitä tai muita hallintamenetelmiä.	Kaikki epäpuhtaudet
b)	Neutralointi	Jäteveden pH:n säätäminen neutraaliksi (noin pH 7).	Hapot, alkalit
c)	Fysikaalinen erottelu, esimerkiksi seuloilla, sihdeillä, hiekanerottimilla, esiselkeytysaltailla tai magneettisella erottamisella		Karkea kiintoaines, suspendoitunut kiintoaines, metallihiukkaset
Fysikaalis-kemiallinen käsittely
d)	Adsorptio	Liukenevien aineiden (liuenneiden aineiden) poistaminen jätevedestä siirtämällä ne kiinteiden, hyvin huokoisten hiukkasten (yleensä aktiivihiilen) pintaan.	Adsorboituvat liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi AOX
e)	Tyhjötislaus	Epäpuhtauksien poisto jäteveden lämpökäsittelyllä alhaisessa paineessa.	Liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, jotka voidaan tislata, esimerkiksi eräät liuottimet
f)	Saostaminen	Liuenneiden epäpuhtauksien muuttaminen liukenemattomiksi yhdisteiksi lisäämällä saostusaineita. Muodostuneet kiinteät sakat erotetaan seuraavaksi selkeyttämällä, flotaatiolla tai suodattamalla.	Saostuvat liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi metallit
g)	Kemiallinen pelkistys	Kemiallinen pelkistäminen tarkoittaa epäpuhtauksien muuntamista pelkistävien kemikaalien avulla samanlaisiksi, mutta vähemmän haitallisiksi tai vaarallisiksi yhdisteiksi.	Pelkistyvät liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi kuudenarvoinen kromi (Cr(VI))
h)	Ioninvaihto	Ionisten epäpuhtauksien kerääminen jätevedestä ja niiden korvaaminen hyväksyttävämmillä ioneilla ioninvaihtohartsin avulla. Epäpuhtaudet otetaan väliaikaisesti talteen ja päästetään myöhemmin regenerointi- tai vastahuuhtelunesteeseen.	Ioniset liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi metallit
i)	Strippaus	Puhdistettavissa olevien epäpuhtauksien poistaminen vesifaasista nesteen läpi ohjattavalla kaasufaasilla (kuten höyryllä, typellä tai ilmalla). Poistotehokkuutta voidaan parantaa lisäämällä lämpötilaa tai vähentämällä painetta.	Puhdistettavissa olevat epäpuhtaudet, esimerkiksi eräät adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)
Biologinen käsittely
j)	Biologinen käsittely	Mikro-organismien käyttö jäteveden käsittelyyn (esimerkiksi anaerobinen käsittely, aerobinen käsittely).	Biologisesti hajoavat orgaaniset yhdisteet
Viimeinen kiintoaineksen poisto
k)	Koagulaatio ja flokkulaatio	Koagulaatiota ja flokkulaatiota käytetään erottamaan suspendoituneet kiintoaineet jätevedestä, ja se tehdään usein peräkkäisissä vaiheissa. Koagulaatio tehdään lisäämällä koaguloivia aineita, joiden varaus on vastakkainen kuin suspendoituneiden kiintoaineiden. Flokkulaatio on hellävarainen sekoitusvaihe, jonka aikana mikroflokkihiukkasten törmäykset saavat ne yhdistymään ja tuottamaan suurempia flokkeja. Sitä voidaan helpottaa lisäämällä polymeerejä.	Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet metallit
l)	Selkeytys	Suspendoituneiden hiukkasten erottaminen painovoimaan perustuvalla selkeyttämisellä.
m)	Suodatus	Kiintoaineiden erottaminen jätevedestä johtamalla jätevesi huokoisen materiaalin lävitse (esimerkiksi hiekkasuodatus, nano-, mikro- tai ultrasuodatus).
n)	Flotaatio	Kiinteiden ja nestemäisten hiukkasten erottaminen jätevedestä sitomalla ne kaasukupliin, tavallisesti ilmaan. Kelluvat hiukkaset kerääntyvät veden pinnalle, ja ne kootaan kuorimakauhoilla.

Taulukko 5

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot vastaanottavaan vesistöön johdettaville suorille päästöille

Aine/muuttuja	Toimiala	BAT-päästötaso (25)
Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS)	Ajoneuvojen maalaus Kelapinnoitus Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)	5–30 mg/l
Kemiallinen hapenkulutus (COD) (26)		30–150 mg/l
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)		0,1–0,4 mg/l
Fluoridi (F-) (27)		2–25 mg/l
Nikkeli (ilmaistuna Ni:nä)	Ajoneuvojen maalaus Kelapinnoitus	0,05–0,4 mg/l
Sinkki (ilmaistuna Zn:nä)	Ajoneuvojen maalaus Kelapinnoitus	0,05–0,6 mg/l (28)
Kokonaiskromi (ilmaistuna Cr:nä) (29)	Ilma-alusten maalaus Kelapinnoitus	0,01–0,15 mg/l
Kuudenarvoinen kromi (ilmaistuna Cr(VI):nä) (30)	Ilma-alusten maalaus Kelapinnoitus	0,01–0,05 mg/l

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 12.

Taulukko 6

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot vastaanottavaan vesistöön johdettaville epäsuorille päästöille

Aine/muuttuja	Toimiala	BAT-päästötaso (31) (32)
Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)	Ajoneuvojen maalaus Kelapinnoitus Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)	0,1–0,4 mg/l
Fluoridi (F-) (33)		2–25 mg/l
Nikkeli (ilmaistuna Ni:nä)	Ajoneuvojen maalaus Kelapinnoitus	0,05–0,4 mg/l
Sinkki (ilmaistuna Zn:nä)	Ajoneuvojen maalaus Kelapinnoitus	0,05–0,6 mg/l (34)
Kokonaiskromi (ilmaistuna Cr:nä) (35)	Ilma-alusten maalaus Kelapinnoitus	0,01–0,15 mg/l
Kuudenarvoinen kromi (ilmaistuna Cr(VI):nä) (36)	Ilma-alusten maalaus Kelapinnoitus	0,01–0,05 mg/l

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 12.

1.1.15 Jätehuolto

BAT22. Loppukäsittelyyn toimitettavan jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjä menetelmiä a ja b sekä toista tai molempia seuraavassa esitetyistä menetelmistä c ja d.

Menetelmä

Kuvaus

Jätehuoltosuunnitelma

Jätehuoltosuunnitelma on osa ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1). Suunnitelma muodostuu joukosta toimenpiteitä, joilla pyritään 1) minimoimaan jätteen syntyminen, 2) optimoimaan jätteen uudelleenkäyttö, regenerointi ja/tai kierrätys ja/tai jätteen sisältämän energian talteenotto sekä 3) varmistamaan jätteen asianmukainen loppukäsittely.

Jätemäärien seuranta

Kirjataan syntyneet jätemäärät vuosittain jätelajeittain. Määritetään jätteen liuotinpitoisuus säännöllisin väliajoin (vähintään kerran vuodessa) analyysilla tai laskelmalla.

Liuottimien talteenotto/kierrätys

Menetelmiä voivat olla esimerkiksi

—	nestemäisen jätteen sisältämien liuottimien talteenotto/kierrätys suodatuksen tai tislauksen avulla laitoksella tai laitoksen ulkopuolella

—	pyyhkeiden sisältämien liuottimien talteenotto/kierrätys painovoimaan perustuvan valuttamisen, vääntämisen tai linkoamisen avulla.

Jätevirtakohtaiset menetelmät

Menetelmiä voivat olla esimerkiksi

—	jätteen vesipitoisuuden vähentäminen esimerkiksi käyttämällä suotopuristinta lietteen käsittelyssä

—	syntyvän lietteen ja jäteliuottimen määrän vähentäminen esimerkiksi vähentämällä puhdistussyklien määrää (ks. BAT 9)

—	uudelleenkäytettävien säiliöiden käyttö, säiliöiden uudelleenkäyttö muihin tarkoituksiin tai säiliömateriaalin kierrätys

—	kuivapesurista saatavan käytetyn kalkkikiven toimittaminen meesa- tai sementtiuuniin.

1.1.16 Hajupäästöt

BAT23. Hajupäästöjen estämiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, niiden vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia, panna täytäntöön ja tarkistaa säännöllisesti osana ympäristöjärjestelmää (ks. 1) hajunhallintasuunnitelma, joka sisältää seuraavat osat:

—	toimet ja aikataulut

—	havaittuihin hajutapahtumiin, esimerkiksi valituksiin, reagointi

—	hajujen ehkäisy- ja vähentämisohjelma, jonka tarkoituksena on määrittää lähde (lähteet), luonnehtia lähteiden vaikutukset ja panna täytäntöön päästöjen estämistä ja/tai vähentämistä koskevia toimenpiteitä.

Soveltaminen

Soveltaminen rajoittuu vain tapauksiin, joissa herkille kohteille odotetaan aiheutuvan hajuhaittaa ja/tai sellainen on todettu.

1.2 Ajoneuvojen maalauksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan ajoneuvojen (henkilöautojen, pakettiautojen, rekkojen, rekkojen ohjaamoiden ja linja-autojen) maalaukseen. Näitä päätelmiä sovelletaan 1.1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

1.2.1 VOC-päästöt sekä energian ja raaka-aineiden kulutus

BAT 24. Liuottimien, muiden raaka-aineiden ja energian kulutuksen sekä VOC-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä maalausjärjestelmää.

Maalausjärjestelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a)	Hybridijärjestelmä (liuotinpohjainen)	Maalausjärjestelmä, jossa yksi maalikerroksista (pohjamaali tai pintamaali) on vesipohjainen.	Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.
b)	Vesipohjainen maalausjärjestelmä	Maalausjärjestelmä, jossa pohjamaali- ja pintamaalikerrokset ovat vesipohjaisia.
c)	Integroitu maalausprosessi	Maalausjärjestelmä, jossa yhdistetään pohjamaalin ja pintamaalin tehtävät ja jossa ruiskutus suoritetaan kahdessa vaiheessa.
d)	Kolmikerroksinen märkä-märkä-prosessi	Maalausjärjestelmä, jonka pohjamaali-, pintamaali- ja kirkaslakkakerrokset levitetään ilman välissä suoritettavaa kuivausta. Pohjamaali ja pintamaali voivat olla liuotin- tai vesipohjaisia.

Taulukko 7

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot ajoneuvojen maalauksesta vapautuville VOC-yhdisteiden kokonaispäästöille

Muuttuja	Ajoneuvotyyppi	Yksikkö	BAT-päästötaso (37) (vuosikeskiarvo)
Muuttuja	Ajoneuvotyyppi	Yksikkö	Uusi laitos	Olemassa oleva laitos
Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt	Henkilöautot	g VOC-yhdisteitä/ m2 pinta-alaa (38)	8–15	8–30
	Pakettiautot		10–20	10–40
	Rekkojen ohjaamot		8–20	8–40
	Rekat		10–40	10–50
	Linja-autot		< 100	90–150

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

1.2.2 Laitosalueelta pois toimitettavien jätteiden määrä

Taulukko 8

Suuntaa-antavat laitosalueelta pois toimitettavien, ajoneuvojen maalauksesta peräisin olevien jätteiden ominaismäärän tasot

Muuttuja

Ajoneuvotyyppi

Merkityksellisen jätevirrat

Yksikkö

Suuntaa-antava taso

(vuosikeskiarvo)

Laitosalueelta pois toimitettavien jätteiden määrä

Henkilöautot

—

Jätemaali

—	Jäteplastisolit, jätetiivistys- ja -eristyspinnoitteet sekä jäteliimat

—	Käytetyt liuottimet

—	Maaliliete

—	Muu maalaamoihin liittyvä jäte (esimerkiksi absorbentit ja puhdistusaineet, suodattimet, pakkausmateriaalit, käytetty aktiivihiili)

kg/maalattu ajoneuvo

3–9 (39)

Pakettiautot

4–17 (39)

Rekkojen ohjaamot

2–11 (39)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 22b.

1.3 Muiden metalli- ja muovipintojen pinnoituksen/maalauksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Seuraavassa esitetyt muiden metalli- ja muovipintojen pinnoituksen/maalauksen päästötasot liittyvät 1.1 kohdassa esitettyihin yleisiin BAT-päätelmiin. Seuraavassa esitettyjä päästötasoja voidaan mahdollisesti jättää soveltamatta, jos autoteollisuuden metalli- ja/tai muovikomponentteja pinnoitetaan/maalataan ajoneuvojen maalauslaitoksessa ja päästöt sisältyvät ajoneuvojen maalauksesta vapautuvien VOC-yhdisteiden kokonaispäästölaskelmaan (ks. 1.2 kohta).

Taulukko 9

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot muiden metalli- ja muovipintojen pinnoituksesta/maalauksesta vapautuville VOC-yhdisteiden kokonaispäästöille

Muuttuja

Prosessi

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

Metallipintojen pinnoitus/maalaus

kg VOC-yhdisteitä/ kg prosessiin menevää kiintoainetta

< 0,05–0,2

Muovipintojen pinnoitus/maalaus

< 0,05–0,3

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukossa 9 esitettyjen BAT-päästötasojen vaihtoehtona voidaan käyttää taulukkojen 10 ja 11 mukaisia BAT-päästötasoja.

Taulukko 10

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot muiden metalli- ja muovipintojen pinnoituksesta/maalauksesta vapautuville VOC-yhdisteiden hajapäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–10

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukko 11

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot muiden metalli- ja muovipintojen pinnoituksesta/maalauksesta vapautuvien poistokaasujen sisältämille VOC-päästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

1–20 (40) (41)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 11.

1.4 Laivojen ja veneiden maalauksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan laivojen ja veneiden maalaukseen. Näitä päätelmiä sovelletaan 1.1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

BAT 25. Ilmaan vapautuvien VOC-yhdisteiden kokonaispäästöjen ja pölypäästöjen sekä veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi ja yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjä menetelmiä a ja b sekä useampaa seuraavassa esitetyistä menetelmistä c–i.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Jäte- ja jätevesihuolto

Jäte- ja jätevesivirtojen erottelu

Telakoille ja aluksenlaskuramppeihin rakennetaan

—	järjestelmä, jolla kerätään ja käsitellään kuivaa jätettä tehokkaasti ja pidetään se erillään märästä jätteestä

—	järjestelmä, jolla erotetaan jätevesi hulevedestä ja pintavaluntavedestä.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

Valmistelu- ja maalausprosesseihin liittyvät menetelmät

Huonoon säähän liittyvät rajoitukset

Jos käsittelyalueet eivät ole täysin suljettuja, puhallusta ja/tai suurpaineruiskutusta ei suoriteta, kun on havaittu tai ennustettu huonoa säätä.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Käsittelyalueiden osittainen sulkeminen tai kotelointi.

Käytetään hienoja verkkoja ja/tai vesiverhoja puhallus- ja/tai suurpaineruiskutusalueiden ympärillä pölypäästöjen ehkäisemiseksi. Verkot ja verhot voivat olla pysyviä tai väliaikaisia.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa suljettavan/koteloitavan alueen muoto ja koko. Vesiverhoja ei ehkä voida soveltaa kylmissä sääolosuhteissa.

Käsittelyalueiden täydellinen sulkeminen tai kotelointi.

Puhallus ja/tai suurpaineruiskutus suoritetaan pölypäästöjen ehkäisemiseksi halleissa, suljetuissa verstaissa, alueilla, jotka on katettu tekstiileillä teltoiksi, tai alueilla, jotka on suljettu täysin verkoilla. Käsittelyalueiden ilma poistetaan ja voidaan lähettää poistokaasujen käsittelyjärjestelmään; ks. myös BAT 14b.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa suljettavan/koteloitavan alueen muoto ja koko.

Kuivapuhalluksen suorittaminen suljetussa järjestelmässä

Kuivapuhallus teräsrae- tai teräshaulijauheen avulla suoritetaan suljetuissa puhallusjärjestelmissä, joissa on imuri ja sinkoja, joiden toimintaperiaate perustuu keskipakovoimaan.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Märkäpuhallus

Puhallus suoritetaan vedellä, joka sisältää hienoa puhallusmateriaalia, kuten hienoa kuonaa (esimerkiksi kuparikuonaa) tai piidioksidia.

Tätä ei ehkä voida soveltaa kylmissä sääolosuhteissa ja/tai suljetuilla alueilla (lastisäiliöt, kaksoispohjalla varustetut säiliöt) voimakkaan sumunmuodostuksen vuoksi.

Korkeapainepesu tai -puhallus (ultra high pressure- eli UHP-pesu)

Korkeapainepesu on pölytön pintakäsittelymenetelmä, jossa käytetään hyvin korkeapaineista vettä. Pesu voidaan suorittaa puhallusmateriaalia apuna käyttäen tai ilman puhallusmateriaalia.

Tätä ei ehkä voida soveltaa kylmissä sääolosuhteissa tai pinnan spesifikaatioiden vuoksi (esimerkiksi uudet pinnat, pistepuhallus).

Maalin poisto induktiokuumennuksella

Induktoripäätä liikutetaan käsiteltävällä pinnalla, jolloin teräs kuumenee nopeasti paikallisesti ja vanha maali irtoaa.

Tätä ei ehkä voida soveltaa, kun on kyse pinnoista, joiden paksuus on alle 5 mm, ja/tai pinnoista, joissa on induktiokuumennukselle herkkiä osia (kuten eristettä tai syttyvää materiaalia).

Vedenalaisen rungon ja potkurin puhdistusjärjestelmä

Vedenalainen puhdistusjärjestelmä, jossa käytetään vedenpainetta ja pyöriviä polypropeeniharjoja.

Tätä ei voida soveltaa laivoihin, jotka ovat kuivatelakalla.

Taulukko 12

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso laivojen ja veneiden maalauksesta vapautuville VOC-yhdisteiden kokonaispäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

kg VOC-yhdisteitä/ kg prosessiin menevää kiintoainetta

< 0,375

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

1.5 Ilma-alusten maalauksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan ilma-alusten maalaukseen. Näitä päätelmiä sovelletaan 1.1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

BAT 26: VOC-yhdisteiden kokonaispäästöjen vähentämiseksi ja yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi ilma-alusten maalauksessa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyä menetelmää a tai molempia seuraavassa esitetyistä menetelmistä.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a)	Kotelointi	Osat maalataan suljetuissa maalauskaapeissa (ks. BAT 14b).	Voidaan soveltaa yleisesti.
b)	Suorapainaminen	Käytetään painolaitetta, jolla voidaan painaa suoraan monimutkaisia sommitelmia ilma-alusten osiin.	Sovellettavuutta saattavat rajoittaa tekniset näkökohdat (esimerkiksi värinlevittimien saavutettavuus, räätälöidyt värit).

Taulukko 13

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso ilma-alusten maalauksesta vapautuville VOC-yhdisteiden kokonaispäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

kg VOC-yhdisteitä/ kg prosessiin menevää kiintoainetta

0,2–0,58

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

1.6 Kelapinnoituksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Seuraavassa esitetyt kelapinnoituksen päästötasot liittyvät 1.1 kohdassa esitettyihin yleisiin BAT-päätelmiin.

Taulukko 14

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kelapinnoituksesta vapautuville VOC-yhdisteiden hajapäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–3

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukko 15

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kelapinnoituksesta vapautuvien poistokaasujen sisältämille VOC-päästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

1–20 (42) (43)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 11.

1.7 Teippien valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Seuraavassa esitetyt teippien valmistuksen päästötasot liittyvät 1.1 kohdassa esitettyihin yleisiin BAT-päätelmiin.

Taulukko 16

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso teippien valmistuksesta vapautuville VOC-yhdisteiden kokonaispäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–3 (44)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukko 17

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso teippien valmistuksesta vapautuvien poistokaasujen sisältämille VOC-päästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

2–20 (45) (46)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 11.

1.8 Tekstiilien, folion ja paperin pinnoituksen/maalauksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Seuraavassa esitetyt tekstiilien, folion ja paperin pinnoituksen/maalauksen päästötasot liittyvät 1.1 kohdassa esitettyihin yleisiin BAT-päätelmiin.

Taulukko 18

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso tekstiilien, folion ja paperin pinnoituksesta/maalauksesta vapautuville VOC-yhdisteiden hajapäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–5

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukko 19

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso tekstiilien, folion ja paperin pinnoituksesta/maalauksesta vapautuvien poistokaasujen sisältämille VOC-päästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

5–20 (47) (48)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 11.

1.9 Käämilangan valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan käämilangan valmistukseen. Niitä sovelletaan 1.1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

BAT 27. VOC-yhdisteiden kokonaispäästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyä menetelmää a ja yhtä tai useampaa seuraavassa esitetyistä menetelmistä b–d.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Prosessiin integroitu VOC-yhdisteiden hapetus

Ilman ja liuottimen seos, joka saadaan liuottimen haihtuessa toistuvan emalipinnoituksen kuivausprosessin aikana, käsitellään katalyyttisessa hapettimessa (ks. BAT 15 g), joka on integroitu kuivausuuniin/kuivaimeen. Katalyyttisen hapettimen hukkalämpö käytetään kuivausprosessissa kiertävän ilmavirran lämmittämiseen ja/tai laitoksella muihin tarkoituksiin prosessilämpönä.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Liuotinaineettomat voiteluaineet

Liuotinaineettomia voiteluaineita levitetään seuraavasti:

—	käämilanka vedetään voiteluaineella kastellun huovan läpi; tai

—	voiteluaineella kyllästettyä filamenttia vedetään yhdessä käämilangan kanssa, jolloin parafiinivaha sulaa langan jälkilämmön ja kitkalämmön vaikutuksesta.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa tuotteen laatuvaatimukset tai tuotespesifikaatiot, kuten halkaisija.

Itsevoitelevat pinnoitteet

Liuotinta sisältävä voiteluvaihe vältetään käyttämällä pinnoitetta, joka sisältää myös voiteluaineen (erikoisvahan).

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa tuotteen laatuvaatimukset tai tuotespesifikaatiot.

Korkeakiintoainepitoinen emalipinnoite

Käytetään emalipinnoitetta, jonka kiintoainepitoisuus on jopa 45 prosenttia. Pinnoitettaessa ohuita käämilankoja (joiden halkaisija on enintään 0,1 mm) kiintoainepitoisuus on enintään 30 prosenttia.

Taulukko 20

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso käämilangan valmistuksesta vapautuville VOC-yhdisteiden kokonaispäästöille

Muuttuja

Tuotetyyppi

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

Pinnoitettavan käämilangan keskihalkaisija on yli 0,1 mm

g VOC-yhdisteitä/kg pinnoitettua lankaa

1–3,3

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukko 21

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso käämilangan valmistuksesta vapautuvien poistokaasujen sisältämille VOC-päästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

5–40

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 11.

1.10 Metallipakkausten pinnoituksen/maalauksen ja painamisen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Seuraavassa esitetyt metallipakkausten pinnoituksen/maalauksen ja painamisen päästötasot liittyvät 1.1 kohdassa esitettyihin yleisiin BAT-päätelmiin.

Taulukko 22

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso metallipakkausten pinnoituksesta/maalauksesta ja painamisesta vapautuville VOC-yhdisteiden kokonaispäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

g VOC-yhdisteitä/m2 pinnoitettua/painettua pintaa

< 1–3,5

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukossa 22 esitetyn BAT-päästötason vaihtoehtona voidaan käyttää taulukkojen 23 ja 24 mukaisia BAT-päästötasoja.

Taulukko 23

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso metallipakkausten pinnoituksesta/maalauksesta ja painamisesta vapautuville VOC-yhdisteiden hajapäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–12

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukko 24

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso metallipakkausten pinnoituksesta/maalauksesta ja painamisesta vapautuvien poistokaasujen sisältämille VOC-päästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

1–20 (49)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 11.

1.11 Heatset-rainaoffset-painatuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan heatset-rainaoffset-painatukseen. Niitä sovelletaan 1.1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

BAT 28. VOC-yhdisteiden kokonaispäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
Materiaaliin perustuvat menetelmät ja painatusmenetelmät
a)	Vain vähän isopropanolia (IPA) sisältävien tai sitä sisältämättömien lisäaineiden käyttö kostutusvedessä	Vähennetään tai vältetään isopropanolin (eli isopropyylialkoholin) käyttöä pinta-aktiivisena aineena kostutusvedessä korvaamalla isopropanoli sellaisten muiden orgaanisten yhdisteiden seoksilla, jotka eivät ole haihtuvia tai joiden haihtuvuus on vähäinen.	Sovellettavuutta saattavat rajoittaa tekniset vaatimukset sekä tuotteen laatuvaatimukset tai tuotespesifikaatiot.
b)	Vedetön offset	Painatusprosessia ja sitä edeltäviä prosesseja muutetaan siten, että voidaan käyttää erityispinnoitettuja offsetlevyjä, jolloin kostutusta ei tarvita.	Tätä ei ehkä voida soveltaa pitkiin painatuksiin tiheämmän levyjen vaihtotarpeen vuoksi.
Puhdistusmenetelmät
c)	VOC-yhdisteitä sisältämättömien liuottimien tai heikosti haihtuvien liuottimien käyttö kumikankaan automaattisessa pesussa	Käytetään kumikankaan automaattisessa pesussa puhdistusaineina orgaanisia yhdisteitä, jotka eivät ole haihtuvia tai joiden haihtuvuus on vähäinen.	Voidaan soveltaa yleisesti.
Käsiteltävien poistokaasujen käsittelymenetelmät
d)	Rainaoffset-kuivaimeen integroitu poistokaasujen käsittelyjärjestelmä	Rainaoffset-kuivaimessa, johon on integroitu poistokaasujen käsittelyjärjestelmä, kuivaimeen tulevaan ilmaan voidaan sekoittaa osa poistokaasuista, jotka palautetaan käsiteltävien poistokaasujen lämpökäsittelyjärjestelmästä.	Voidaan soveltaa uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.
e)	Ilman poisto painosalista tai painokoneen kotelosta ja ilman käsittely	Johdetaan painosalista tai painokoneen kotelosta poistettu ilma kuivaimeen. Näin osa painosalissa tai painokoneen kotelossa haihtuvista liuottimista puhdistetaan lämpökäsittelyllä (ks. BAT 15) kuivaimen jälkeen.	Voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 25

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso heatset-rainaoffset-painatuksesta vapautuville VOC-yhdisteiden kokonaispäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

kg VOC-yhdisteitä/ kg prosessiin menevää painoväriä

< 0,01–0,04 (50)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukossa 25 esitetyn BAT-päästötason vaihtoehtona voidaan käyttää taulukkojen 26 ja 27 mukaisia BAT-päästötasoja.

Taulukko 26

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso heatset-rainaoffset-painatuksesta vapautuville VOC-yhdisteiden hajapäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–10 (51)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukko 27

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso heatset-rainaoffset-painatuksesta vapautuvien poistokaasujen sisältämille VOC-päästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

1–15

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 11.

1.12 Fleksopainon ja muun syväpainon kuin julkaisusyväpainon parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Seuraavassa esitetyt fleksopainon ja muun syväpainon kuin julkaisusyväpainon päästötasot liittyvät 1.1 kohdassa esitettyihin yleisiin BAT-päätelmiin.

Taulukko 28

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso fleksopainosta ja muusta syväpainosta kuin julkaisusyväpainosta vapautuville VOC-yhdisteiden kokonaispäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

kg VOC-yhdisteitä/ kg prosessiin menevää kiintoainetta

< 0,1–0,3

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukossa 28 esitetyn BAT-päästötason vaihtoehtona voidaan käyttää taulukkojen 29 ja 30 mukaisia BAT-päästötasoja.

Taulukko 29

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso fleksopainosta ja muusta syväpainosta kuin julkaisusyväpainosta vapautuville VOC-yhdisteiden hajapäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–12

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukko 30

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso fleksopainosta ja muusta syväpainosta kuin julkaisusyväpainosta vapautuvien poistokaasujen sisältämille VOC-päästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

1–20 (52) (53)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 11.

1.13 Julkaisusyväpainon parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan julkaisusyväpainoon. Niitä sovelletaan 1.1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

BAT 29. Julkaisusyväpainosta vapautuvien VOC-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää adsorptioon perustuvaa tolueenin talteenottojärjestelmää sekä toista tai molempia seuraavassa esitetyistä menetelmistä.

Menetelmä		Kuvaus
a)	Retentiopainovärien käyttö	Retentiopainovärit hidastavat kuivan kalvopinnan muodostumista, minkä ansiosta tolueenia haihtuu pidemmän ajanjakson ajan. Siten tolueenia vapautuu enemmän kuivaimeen, josta tolueeni voidaan ottaa talteen tolueenin talteenottojärjestelmällä.
b)	Tolueenin talteenottojärjestelmään liitetty automaattinen puhdistusjärjestelmä	Sylinterien automaattinen puhdistusjärjestelmä, josta ilma poistetaan tolueenin talteenottojärjestelmään.

Taulukko 31

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso julkaisusyväpainosta vapautuville VOC-yhdisteiden hajapäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 2,5

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukko 32

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso julkaisusyväpainosta vapautuvien poistokaasujen sisältämille VOC-päästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

10–20

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 11.

1.14 Puupintojen maalauksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Seuraavassa esitetyt puupintojen maalauksen päästötasot liittyvät 1.1 kohdassa esitettyihin yleisiin BAT-päätelmiin.

Taulukko 33

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso puupintojen maalauksesta vapautuville VOC-yhdisteiden kokonaispäästöille

Muuttuja

Maalattavat kappaleet

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

Tasoimaiset kappaleet

kg VOC-yhdisteitä/ kg prosessiin menevää kiintoainetta

< 0,1

Muut kuin tasomaiset kappaleet

< 0,25

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukossa 33 esitetyn BAT-päästötason vaihtoehtona voidaan käyttää taulukkojen 34 ja 35 mukaisia BAT-päästötasoja.

Taulukko 34

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso puupintojen maalauksesta vapautuville VOC-yhdisteiden hajapäästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 10

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 10.

Taulukko 35

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso puupintojen maalauksesta vapautuvien poistokaasujen sisältämille VOC-päästöille

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

5–20 (54)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 11.

2. BAT-päätelmät kemikaaleilla tapahtuvaa puun ja puutuotteiden suojausta varten

2.1 Ympäristöjärjestelmät

BAT 30. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä (EMS) ja ottaa se käyttöön. Ympäristöjärjestelmään kuuluvat kaikki kohdassa 1 esitetyt osatekijät i–xx sekä seuraavat erityistekijät:

i)	Biosidivalmisteiden ja niihin liittyvän lainsäädännön kehityksen (esimerkiksi valmisteille biosidiasetuksen mukaisesti annettujen lupien) seuraaminen, jotta voidaan käyttää ympäristöystävällisimpiä prosesseja.

ii)	Liuotinpohjaisissa käsittelyissä ja kreosoottikäsittelyssä käytettävien liuottimien massataseen sisällyttäminen (ks. BAT 33c).

iii)	Kaikkien ympäristön kannalta kriittisten prosessien ja puhdistuslaitteiden (eli sellaisten prosessien ja puhdistuslaitteiden, joiden häiriöt voisivat vaikuttaa ympäristöön) määrittäminen ja luettelointi (ks. BAT 46c). Kriittisten laitteiden luettelo pidetään ajan tasalla.

iv)	Vuotojen ehkäisy- ja torjuntasuunnitelman sisällyttäminen, mukaan lukien vuotojen hallinnasta syntyvän jätteen käsittelemistä koskevat jätehuolto-ohjeet (ks. BAT 46).

v)	Vuoto-onnettomuuksien kirjaaminen ja kehityssuunnitelmat (vastatoimet).

Huom.

Soveltaminen

2.2 Haitallisten/vaarallisten aineiden korvaaminen

BAT 31. PAH- ja/tai liuotinpäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää vesipohjaisia puunsuoja-aineita.

Kuvaus

Liuotinpohjaiset puunsuoja-aineet tai kreosootti korvataan vesipohjaisilla puunsuoja-aineilla. Vesi toimii biosidin kantoaineena.

Soveltaminen

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa tuotteen laatuvaatimukset tai tuotespesifikaatiot.

BAT 32. Käsittelykemikaalien käytöstä aiheutuvien ympäristöriskien vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on korvata nykyisin käytettävät käsittelykemikaalit vaarattomammilla kemikaaleilla sellaisen säännöllisen (esimerkiksi vuosittaisen) tarkastuksen perusteella, jossa pyritään määrittelemään mahdollisia uusia saatavilla olevia ja turvallisempia vaihtoehtoja.

Soveltaminen

Korvaamista saattavat rajoittaa tuotteen laatuvaatimukset tai tuotespesifikaatiot.

2.3 Resurssitehokkuus

BAT 33. Resurssitehokkuuden lisäämiseksi ja käsittelykemikaalien käyttöön liittyvien ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on vähentää käsittelykemikaalien kulutusta käyttämällä kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Käytetään tehokasta puunsuoja-aineen levitysjärjestelmää

Levitysjärjestelmät, joissa puu upotetaan puunsuoja-aineen käyttöliuokseen, ovat tehokkaampia kuin esimerkiksi ruiskutus. Tyhjömenetelmien (suljettu järjestelmä) levitystehokkuus on lähes 100 prosenttia. Levitysjärjestelmän valinnassa otetaan huomioon käyttöluokka ja tarvittava tunkeutumisaste.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

Käsittelykemikaalien kulutuksen hallinta ja optimointi tuotteen kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaan

Käsittelykemikaalien kulutuksen hallinta ja optimointi

a)	punnitsemalla puu/puutuotteet ennen kyllästämistä ja sen jälkeen; tai

b)	määrittämällä puunsuoja-aineen käyttöliuoksen määrä ennen kyllästämistä ja sen jälkeen.

Käsittelykemikaalien kulutuksessa noudatetaan toimittajien suosituksia, eikä kulutus johda imeytymää koskevien vaatimusten ylittymiseen (jotka on asetettu esimerkiksi tuotteen laatuvaatimuksissa).

Voidaan soveltaa yleisesti.

Liuottimien massatase

Laaditaan vähintään kerran vuodessa laitokselle laskelma direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevan 7 osan 2 kohdassa määritellyistä prosessiin menevästä orgaanisten liuottimien määrästä ja toiminnosta poistuvasta orgaanisten liuottimien määrästä.

Voidaan soveltaa vain laitoksiin, jotka käyttävät liuotinpohjaisia käsittelykemikaaleja tai kreosoottia.

Puun kosteuden mittaaminen ja säätäminen ennen käsittelyä

Puun kosteus mitataan ennen käsittelyä (esimerkiksi mittaamalla resistanssi tai punnitsemalla) ja kosteutta säädetään tarvittaessa (esimerkiksi jatkamalla puun kuivaamista), jotta voidaan optimoida kyllästysprosessi ja varmistaa vaadittu tuotteen laatu.

Voidaan soveltaa vain, jos puulta edellytetään tiettyä kosteuspitoisuutta.

2.4 Käsittelykemikaalien toimittaminen, varastointi ja käsittely

BAT 34. Käsittelykemikaalien toimittamisesta, varastoinnista ja käsittelystä peräisin olevien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyä menetelmää a tai b sekä kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä c–f.

Menetelmä

Kuvaus

Höyryjen palautus

Menetelmästä käytetään myös nimitystä ”vapour balancing”. Täytettävästä säiliöstä täyttämisen aikana syrjäytyvät liuottimien tai kreosootin höyryt kerätään ja palautetaan takaisin kyseiseen säiliöön tai nesteen toimittavan säiliöauton säiliöön.

Syrjäytyvän ilman kerääminen

Täytettävästä säiliöstä täyttämisen aikana syrjäytyvät liuottimien tai kreosootin höyryt kerätään ja johdetaan käsittely-yksikköön, esimerkiksi aktiivihiilisuodattimeen tai termiseen hapettimeen.

Menetelmät, joilla vähennetään varastoitavien kemikaalien lämpenemisestä johtuvia haihtumishäviöitä

Kun auringolle altistuminen voi johtaa maanpäällisissä varastosäiliöissä varastoitavien liuottimien tai kreosootin haihtumiseen, säiliöt on katettava katolla tai maalattava vaalealla maalilla varastoitavien liuottimien ja kreosootin lämpenemisen vähentämiseksi.

Syöttöliitäntöjen lukitseminen

Suojareunuksilla varustetulla / suljetulla alueella sijaitsevien varastosäiliöiden syöttöliitännät lukitaan ja suljetetaan käytön jälkeen.

Menetelmät, joilla estetään ylivuotoja pumppauksen aikana

Tähän sisältyy esimerkiksi sen varmistaminen, että

—	pumppausta valvotaan

—	suuria määriä käsiteltäessä irtolastivarastosäiliöissä on akustiset ja/tai optiset korkean pinnan tason ilmaisevat hälyttimet ja tarvittaessa myös sulkujärjestelmät.

Suljetut varastosäiliöt

Käytetään suljettuja varastosäiliöitä käsittelykemikaalien varastointiin.

2.5 Puun valmistelu/tasaannutus

BAT 35. Käsittelykemikaalien ja energian kulutuksen vähentämiseksi ja käsittelykemikaalien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on optimoida käsittelysäiliön kuorma ja välttää käsittelykemikaalien kulun estymistä käyttämällä useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a)	Nippuina olevan puun erottaminen välikappalein	Nippuihin asetetaan säännöllisin välein välikappaleita, jotta käsittelykemikaalien kulku nipun läpi ja käsittelyn jälkeinen tyhjennys helpottuvat.	Voidaan soveltaa yleisesti.
b)	Puunippujen kallistaminen perinteisissä vaakasuorissa käsittelysäiliöissä	Puunippuja kallistetaan käsittelysäiliössä, jotta käsittelykemikaalien kulku ja käsittelyn jälkeinen tyhjennys helpottuvat.	Voidaan soveltaa yleisesti.
c)	Kallistettavien painekäsittelysäiliöiden käyttö	Koko käsittelysäiliötä kallistetaan käsittelyn jälkeen, jotta ylimääräiset käsittelykemikaalit valuvat helpommin ja ne voidaan ottaa talteen säiliön pohjasta.	Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.
d)	Muotoon työstettyjen puupalojen optimoitu asettelu	Muotoon työstetyt puupalat asetellaan siten, että estetään käsittelykemikaalien kulun estyminen.	Voidaan soveltaa yleisesti.
e)	Puunippujen sitominen	Puuniput sidotaan käsittelysäiliön sisällä, jotta voidaan rajoittaa puupalojen liikkumista, joka voisi muuttaa nipun rakennetta ja vähentää kyllästystehoa.	Voidaan soveltaa yleisesti.
f)	Puukuorman maksimointi	Käsittelysäiliön puukuorma maksimoidaan, jotta voidaan varmistaa paras käsiteltävän puun ja käsittelykemikaalien välinen suhde.	Voidaan soveltaa yleisesti.

2.6 Puunsuoja-aineen levitys

BAT 36. Paineettomista käsittelyistä häiriö- ja onnettomuustilanteissa vapautuvien käsittelykemikaalivuotojen ja -päästöjen ehkäisemiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jompaakumpaa seuraavassa esitetyistä menetelmistä.

Menetelmä
a)	Kaksiseinäiset käsittelysäiliöt, joissa on automaattiset vuodonilmaisulaitteet
b)	Yksiseinäiset käsittelysäiliöt, jotka sijaitsevat riittävän suurella ja puunsuoja-aineita kestävällä suljetulla alueella ja joissa on suojus ja automaattinen vuodonilmaisulaite

BAT 37. Vesipohjaisilla käsittelykemikaaleilla tapahtuvasta puun ja puutuotteiden suojauksesta peräisin olevien aerosolipäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on koteloida ruiskutusprosessit, kerätä ohiruiskute ja käyttää se uudelleen puunsuoja-aineen käyttöliuoksen valmistukseen.

BAT 38. Painekäsittelyistä (autoklaaveista) vapautuvien käsittelykemikaalipäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä		Kuvaus
a)	Prosessinohjauslaitteet, jotka estävät toiminnan, jos käsittelysäiliön luukku ei ole lukittu ja tiivistetty	Käsittelysäiliön luukku lukitaan ja tiivistetään, kun käsittelysäiliö on täytetty ja ennen kuin käsittely tapahtuu. Käytössä on prosessinohjauslaitteet, jotka estävät käsittelysäiliön toiminnan, jos sen luukku ei ole lukittu ja tiivistetty.
b)	Prosessinohjauslaitteet, jotka estävät käsittelysäiliön avautumisen, kun säiliö on paineistettu ja/tai kun siinä on puunsuoja-aineen käyttöliuosta.	Prosessinohjauslaitteet ilmaisevat paineen ja sen, onko käsittelysäiliössä nestettä. Ne estävät käsittelysäiliön avautumisen, kun säiliö on paineistettu ja/tai täytettynä.
c)	Keräimellä varustettu käsittelysäiliön luukun lukko	Käsittelysäiliön luukussa on keräimellä varustettu lukko, joka estää nesteiden vuotamisen siinä tapauksessa, että käsittelysäiliön luukku on avattava hätätilanteessa (esimerkiksi oven tiivisteen rikkoutuessa). Lukon ansiosta luukku voidaan avata paineen vapauttamiseksi siten, että nesteet pysyvät säiliössä.
d)	Ylipaineventtiilien käyttö ja kunnossapito	Käsittelysäiliöissä on ylipaineventtiilit, jotka suojaavat säiliöitä liian korkealta paineelta. Venttiileistä vuotava neste johdetaan riittävän suureen säiliöön. Ylipaineventtiilit tarkastetaan säännöllisesti (esimerkiksi puolivuosittain) syöpymisen, kontaminaation tai virheellisten liittimien varalta ja puhdistetaan ja/tai korjataan tarvittaessa.
e)	Tyhjiöpumpun poistoilmasta ilmaan vapautuvien päästöjen vähentäminen	Painekäsittelysäiliöstä (eli tyhjiöpumpun poistoaukosta) poistettava ilma käsitellään (esimerkiksi höyryn ja nesteen erottimessa).
f)	Käsittelysäiliötä avattaessa ilmaan vapautuvien päästöjen vähentäminen	Valumista ja tiivistymistä varteen varataan riittävästi aikaa paineentasauksen ja käsittelysäiliön avaamisen välillä.
g)	Lopputyhjön käyttö ylimääräisten käsittelykemikaalien poistamiseksi käsitellyn puun pinnalta	Valumisen estämiseksi käytetään lopputyhjöä käsittelysäiliössä ennen sen avaamista, jotta voidaan poistaa ylimääräiset käsittelykemikaalit käsitellyn puun pinnalta. Lopputyhjön käyttö ei ehkä ole tarpeen, jos ylimääräisten käsittelykemikaalien poisto käsitellyn puun pinnalta varmistetaan asianmukaisen (esimerkiksi alle 50 mbar:n) alkutyhjön käytöllä.

BAT 39. Energiankulutuksen vähentämiseksi painekäsittelyissä (autoklaaveissa) parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää säätöpumppuohjausta.

Kuvaus

Kun tarvittava työpaine on saavutettu, käsittelyjärjestelmä kytketään pumppuun, jonka tehontarve ja energiankulutus ovat vähäisempiä.

Soveltaminen

Sovellettavuus voi olla rajallinen yli- ja alipainevaihteluprosesseissa.

2.7 Kyllästyksen jälkeinen kiinnittymisvaihe ja välivarastointi

BAT 40. Vastakäsitellyn puun välivarastoinnista aiheutuvan maaperän tai pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on varata riittävästi aikaa valumista varten käsittelyn jälkeen ja siirtää käsitelty puu suljetulta / suojareunuksilla varustetulta alueelta vasta, kun puun katsotaan olevan kuivaa.

Kuvaus

Jotta ylimääräiset käsittelykemikaalit valuisivat takaisin käsittelysäiliöön, käsiteltyä puuta / käsiteltyjä puunippuja pidetään suljetulla / suojareunuksilla varustetulla alueella (esimerkiksi käsittelysäiliön yläpuolella tai valutusaltaan päällä) riittävän kauan käsittelyn jälkeen ja ennen siirtoa alueelle, jolla käsittelyn jälkeinen kuivaus tapahtuu. Ennen käsittelyn jälkeiseltä kuivausalueelta poistumista käsiteltyä puuta/puupakkauksia esimerkiksi nostetaan mekaanisesti ja ripustetaan vähintään 5 minuutiksi. Jos käsittelyliuosta ei valu, puun katsotaan olevan kuivaa.

2.8 Jätehuolto

BAT 41. Loppukäsittelyyn toimitettavan jätteen ja varsinkin vaarallisen jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjä menetelmiä a ja b sekä toista tai molempia seuraavassa esitetyistä menetelmistä c ja d.

Menetelmä		Kuvaus
a)	Jäänteiden poisto ennen käsittelyä	Jäänteet (kuten sahanpurut ja lastut) poistetaan puun/puutuotteiden pinnalta ennen käsittelyä.
b)	Vahojen ja öljyjen talteenotto ja uudelleenkäyttö	Kun kyllästykseen käytetään vahoja tai öljyjä, kyllästysprosessista jäävät ylimääräiset vahat tai öljyt otetaan talteen ja käytetään uudelleen.
c)	Käsittelykemikaalien toimitus irtolastina	Käsittelykemikaalit toimitetaan irtolastisäiliöissä pakkausten määrän vähentämiseksi.
d)	Uudelleenkäytettävien säiliöiden käyttö	Käsittelykemikaalien varastointiin käytetään uudelleenkäytettäviä säiliöitä (esimerkiksi IBC-pakkauksia), jotka palautetaan toimittajalle uudelleenkäyttöä varten.

BAT 42. Jätehuoltoon liittyvien ympäristöriskien välttämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on varastoida jätettä asianmukaisissa säiliöissä tai läpäisemättömällä alustalla ja pitää vaarallinen jäte erillään sille tarkoitetulla ja sääsuojauksella varustetulla suljetulla / suojareunuksilla varustetulla alueella.

2.9 Tarkkailu

2.9.1 Päästöt veteen

BAT 43. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla jätevedessä ja mahdollisesti saastuneessa pintavaluntavedessä olevia epäpuhtauksia ennen kutakin kertapäästöä EN-standardien mukaisesti. Jos soveltuvia EN-standardeja ei ole, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Aine/muuttuja	Standardi(t)
Biosidit (55)	EN-standardeja saattaa olla saatavilla biosidivalmisteen koostumuksen mukaan
Cu (56)	Soveltuvia EN-standardeja on useita (esim. EN ISO 11885, EN ISO 17294-2 ja EN ISO 15586)
Liuottimet (57)	Soveltuvia EN-standardeja on joillekin liuottimille (esim. EN ISO 15680)
PAH (58)	EN ISO 17993
Bentso[a]pyreeni (58)	EN ISO 17993
HOI	EN ISO 9377-2

2.9.2 Pohjaveden laatu

BAT 44. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla pohjavedessä olevia epäpuhtauksia vähintään kerran kuudessa kuukaudessa ja EN-standardien mukaisesti. Jos soveltuvia EN-standardeja ei ole, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Tarkkailutiheys voidaan vähentää yhteen kertaan kahdessa vuodessa riskinarvioinnin perusteella tai jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaita (esimerkiksi neljän vuoden jälkeen).

Aine/muuttuja (59)	Standardi(t)
Biosidit (60)	EN-standardeja saattaa olla saatavilla biosidivalmisteen koostumuksen mukaan
As	Soveltuvia EN-standardeja on useita (esim. EN ISO 11885, EN ISO 17294-2 ja EN ISO 15586)
Cu
Cr
Liuottimet (61)	Soveltuvia EN-standardeja on joillekin liuottimille (esim. EN ISO 15680)
PAH	EN ISO 17993
Bentso[a]pyreeni	EN ISO 17993
HOI	EN ISO 9377-2

2.9.3 Poistokaasujen sisältämät päästöt

BAT 45. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla poistokaasujen sisältämiä päästöjä vähintään kerran vuodessa ja EN-standardien mukaisesti. Jos soveltuvia EN-standardeja ei ole, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Muuttuja	Prosessi	Standardi(t)	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
TVOC (62)	Kreosootilla ja liuotinpohjaisilla käsittelykemikaaleilla tapahtuva puun ja puutuotteiden suojaus	EN 12619	BAT 49, BAT 51
PAH (62) (63)	Kreosootilla tapahtuva puun ja puutuotteiden suojaus	EN-standardia ei ole saatavilla	BAT 51
NOX (64)	Kreosootilla ja liuotinpohjaisilla käsittelykemikaaleilla tapahtuva puun ja puutuotteiden suojaus	EN 14792	BAT 52
CO (64)		EN 15058	BAT 52

2.10 Päästöt maaperään ja pohjaveteen

BAT 46. Maaperään ja pohjaveteen vapautuvien päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Laitoksen ja laitteistojen sulkeminen tai varustaminen suojareunuksilla

Laitoksen osat, joissa varastoidaan tai käsitellään käsittelykemikaaleja, eli käsittelykemikaalien varastointialue, käsittelyalue, alue, jolla kyllästyksen jälkeinen kiinnittymisvaihe tapahtuu, ja välivarastointialue (mukaan lukien käsittelysäiliö, käyttöliuossäiliö, purku-/poistotilat, valutus-/kuivausalue, jäähdytysvyöhyke), käsittelykemikaalien johtamiseen tarkoitetut putket ja kanavat sekä kreosootin jälkikäsittelytilat suljetaan tai varustetaan suojareunuksilla. Suljetuilla ja suojareunuksilla varustetuilla alueilla pinnat ovat läpäisemättömiä, alueet kestävät käsittelykemikaaleja, ja alueiden kapasiteetti riittää keräämään ja säilyttämään laitoksella/laitteistoissa käsiteltävät tai varastoitavat määrät.

Myös valumakaukaloita (jotka on valmistettu käsittelykemikaaleja kestävästä materiaalista) voidaan käyttää paikallisina suoja-altaina käsittelykemikaalien valumien keräämiseksi ja ottamiseksi talteen kriittisistä laitteista tai prosesseista (eli venttiileistä, varastosäiliöiden tulo-/poistoaukoista, käsittelysäiliöistä, käyttöliuossäiliöistä, purku-/poistovyöhykkeiltä, vastakäsitellyn puun käsittelystä, jäähdytys-/kuivausvyöhykkeeltä).

Suljetuilla / suojareunuksilla varustetuilla alueilla ja valumakaukaloissa olevat nesteet kerätään, jotta käsittelykemikaalit voidaan ottaa talteen ja käyttää uudelleen käsittelykemikaalijärjestelmässä. Keräysjärjestelmässä syntyvä liete toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn.

Läpäisemättömät lattiat

Sellaisten muiden kuin suljettujen tai suojareunuksilla varustettujen alueiden lattiat, joilla voi tapahtua käsittelykemikaalien vuotoja, valumia, häiriö-/onnettomuuspäästöjä tai huuhtoutumista, ovat kyseisiä aineita läpäisemättömiä (esimerkiksi käsitellyn puun varastointi läpäisemättömällä alustalla, jos sitä edellytetään käsittelyssä käytettävälle puunsuoja-aineelle biosidiasetuksen mukaisesti annetussa luvassa). Lattioille kertyvät nesteet kerätään, jotta käsittelykemikaalit voidaan ottaa talteen ja käyttää uudelleen käsittelykemikaalijärjestelmässä. Keräysjärjestelmässä syntyvä liete toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn.

Kriittisiksi määriteltyjen laitteiden varoitusjärjestelmät

Kriittisissä laitteissa (ks. BAT 30) on varoitusjärjestelmät, jotka ilmoittavat toimintahäiriöistä.

Haitallisten/vaarallisten aineiden maanalaisten varastojen ja kanavien vuotojen ehkäisy ja havaitseminen sekä kirjaaminen

Maanalaisten komponenttien käyttö minimoidaan. Käytettäessä maanalaisia komponentteja haitallisten/vaarallisten aineiden varastointiin käytetään suoja-allasta (esimerkiksi kaksiseinäistä suoja-allasta). Maanalaisissa komponenteissa on vuodonilmaisulaitteet.

Maanalaisia varastoja ja kanavia tarkkaillaan riskiperusteisesti ja säännöllisesti mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi ja vuotavat laitteet korjataan tarvittaessa. Kirjataan vaaratilanteet, joista voi aiheutua maaperän ja/tai pohjaveden pilaantumista.

Laitoksen ja laitteiden säännöllinen tarkastus ja kunnossapito

Laitos ja laitteet tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Tämä käsittää erityisesti venttiilien, pumppujen, putkien, säiliöiden, paineastioiden, valumakaukaloiden ja suljettujen / suojareunuksilla varustettujen alueiden eheyden ja/tai vuotamattomuuden sekä varoitusjärjestelmien asianmukaisen toiminnan tarkistamisen.

Ristikontaminaation estämismenetelmät

Ristikontaminaatio (eli laitosten sellaisten alueiden saastuminen, jotka eivät tavallisesti joudu kosketuksiin käsittelykemikaalien kanssa) estetään käyttämällä asianmukaisia menetelmiä. Esimerkiksi seuraavasti:

—	suunnitellaan valumakaukalot siten, että haarukkatrukit eivät joudu kosketuksiin valumakaukaloiden mahdollisesti saastuneiden pintojen kanssa

—	suunnitellaan purkulaitteet (joilla käsitelty puu poistetaan käsittelysäiliöstä) siten, että käsittelykemikaalien kulkeutuminen estyy

—	käytetään käsitellyn puun käsittelyyn nosturijärjestelmää

—	käytetään mahdollisesti saastuneilla alueilla nimenomaisesti niille varattuja kuljetusajoneuvoja

—	rajoitetaan pääsyä mahdollisesti saastuneille alueille

—	käytetään ritilöistä rakennettuja kulkuväyliä.

2.11 Päästöt veteen ja jätevesihuolto

BAT 47. Veteen joutuvien päästöjen ehkäisemiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, niiden vähentämiseksi ja vedenkulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Menetelmät, joilla estetään sade- ja pintavaluntaveden saastuminen

Sade- ja pintavaluntavesi pidetään erillään alueista, joilla varastoidaan tai käsitellään käsittelykemikaaleja, ja alueista, joilla varastoidaan vastakäsiteltyä puuta, sekä saastuneesta vedestä. Tämä toteutetaan käyttämällä ainakin seuraavia menetelmiä:

—	laitosalueen ympäröinti kuivatuskanavilla ja/tai reunakiveyksellä

—

kaikkien sellaisten alueiden kattaminen ja kattojen varustaminen räystäskouruilla, joilla varastoidaan tai käsitellään käsittelykemikaaleja (käsittelykemikaalien varastointialue: käsittelyalue, alue, jolla kyllästyksen jälkeinen kiinnittymisvaihe tapahtuu, ja välivarastointialue, käsittelykemikaalien johtamiseen tarkoitetut putket ja kanavat, kreosootin jälkikäsittelytilat)

—	sääsuojaus (esimerkiksi kattaminen, suojapeitteet) käsiteltyä puuta varastoitaessa, jos suojausta edellytetään käsittelyssä käytettävälle puunsuoja-aineelle biosidiasetuksen mukaisesti annetussa luvassa.

Kuivatuskanavien ja reunakiveyksen sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voi rajoittaa laitosalueen koko.

Mahdollisesti saastuneen pintavaluntaveden kerääminen

Käsittelykemikaaleilla mahdollisesti saastuneilta alueilta peräisin oleva pintavaluntavesi kerätään erikseen. Kerätty jätevesi päästetään varastosta vasta, kun asianmukaiset toimenpiteet, kuten tarkkailu (ks. BAT 43), käsittely (ks. BAT 47e) tai uudelleenkäyttö (ks. BAT 47c), on toteutettu.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Mahdollisesti saastuneen pintavaluntaveden käyttö

Mahdollisesti saastunut pintavaluntavesi käytetään keräämisen jälkeen vesipohjaisten puunsuoja-aineiden käyttöliuosten valmistamiseen.

Voidaan soveltaa vain laitoksiin, jotka käyttävät vesipohjaisia käsittelykemikaaleja. Sovellettavuutta voivat rajoittaa käyttötarkoituksen mukaiset laatuvaatimukset.

Puhdistusveden uudelleenkäyttö

Laitteiden ja säiliöiden pesuun käytetty vesi otetaan talteen ja käytetään uudelleen vesipohjaisten puunsuoja-aineiden käyttöliuosten valmistamiseen.

Voidaan soveltaa vain laitoksiin, jotka käyttävät vesipohjaisia käsittelykemikaaleja.

Jäteveden käsittely

Jos kerätyn pintavaluntaveden ja/tai puhdistusveden havaitaan tai voidaan odottaa saastuneen ja jos veden käyttö ei ole toteutettavissa, jätevesi käsitellään asianmukaisessa jäteveden puhdistamossa (laitosalueella tai sen ulkopuolella).

Voidaan soveltaa yleisesti.

Toimittaminen vaarallisen jätteen käsittelyyn

Jos kerätyn pintavaluntaveden ja/tai puhdistusveden havaitaan tai voidaan odottaa saastuneen ja jos veden käsittely tai käyttö ei ole toteutettavissa, kerätty pintavaluntavesi ja/tai puhdistusvesi toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn.

Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 48. Kreosootilla tapahtuvasta puun ja puutuotteiden suojauksesta veteen vapautuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on kerätä käsittelysäiliön paineentasauksesta ja tyhjiövaiheesta sekä kreosootin jälkikäsittelystä peräisin olevat kondensaatit ja joko käsitellä ne laitosalueella käyttämällä aktiivihiili- tai hiekkasuodatinta tai toimittaa ne vaarallisen jätteen käsittelyyn.

Kuvaus

Kondensaatit kerätään, niiden annetaan asettua ja ne käsitellään aktiivihiili- tai hiekkasuodattimessa. Käsitelty vesi joko käytetään uudelleen (suljettu järjestelmä) tai päästetään vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon. Kerätyt kondensaatit voidaan vaihtoehtoisesti toimittaa vaarallisen jätteen käsittelyyn.

2.12 Päästöt ilmaan

BAT 49. Liuotinpohjaisilla käsittelykemikaaleilla tapahtuvasta puun ja puutuotteiden suojauksesta ilmaan vapautuvien VOC-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on koteloida päästöjä aiheuttavat laitteet ja prosessit, poistaa käsittelemättömät poistokaasut ja johtaa ne käsittelyjärjestelmään (ks. kohdassa 51 esitetyt menetelmät).

BAT 50. Kreosootilla tapahtuvasta puun ja puutuotteiden suojauksesta ilmaan vapautuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen ja hajupäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kyllästysöljyjä, joiden haihtuvuus on vähäinen, eli luokan C kreosoottia luokan B kreosootin sijaan.

Soveltaminen

Luokan C kreosoottia ei ehkä voida käyttää kylmissä sääolosuhteissa.

BAT 51. Kreosootilla tapahtuvasta puun ja puutuotteiden suojauksesta ilmaan vapautuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on koteloida päästöjä aiheuttavat laitteet ja prosessit (esimerkiksi varasto- ja kyllästyssäiliöt, paineentasaus, kreosootin jälkikäsittely), poistaa käsittelemättömät poistokaasut ja käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä käsittelymenetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a)	Terminen hapetus	Ks. BAT 15i. Poistokaasujen lämpö voidaan ottaa talteen lämmönvaihtimien avulla.	Voidaan soveltaa yleisesti.
b)	Käsittelemättömien poistokaasujen johtaminen polttolaitokseen	Osa käsittelemättömistä poistokaasuista tai ne kaikki johdetaan polttoilmana ja lisäpolttoaineena polttolaitokseen (mukaan lukien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset) höyryn ja/tai sähkön tuotantoa varten.	Ei voida soveltaa käsittelemättömiin poistokaasuihin, jotka sisältävät teollisuuspäästödirektiivin 59 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja aineita. Sovellettavuutta saattavat rajoittaa turvallisuusnäkökohdat.
c)	Adsorptio aktiivihiilen avulla	Orgaaniset yhdisteet adsorboidaan aktiivihiilen pinnalle. Adsorboidut yhdisteet voidaan desorboida myöhemmin esimerkiksi höyryn avulla (usein paikan päällä) uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten ja adsorbentti käytetään uudelleen.	Voidaan soveltaa yleisesti.
d)	Absorptio käyttämällä sopivaa nestettä	Käsiteltävistä poistokaasuista poistetaan sopivaa nestettä käyttämällä absorption avulla epäpuhtauksia, erityisesti liukoisia yhdisteitä.	Voidaan soveltaa yleisesti.
e)	Tiivistäminen	Menetelmä orgaanisten yhdisteiden poistamiseksi vähentämällä niiden lämpötila alle kastepisteen, jolloin höyryt nesteytyvät. Tarvittavan toimintalämpötilan mukaan käytetään erilaisia jäähdytysaineita, kuten jäähdytysvettä, jäähdytettyä vettä (lämpötila yleensä noin 5 °C), ammoniakkia tai propaania. Tiivistämistä käytetään yhdessä jonkin muun puhdistusmenetelmän kanssa.	Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että talteenotto vaatii alhaisen VOC-pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.

Taulukko 36

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot kreosootilla ja/tai liuotinpohjaisilla käsittelykemikaaleilla tapahtuvasta puun ja puutuotteiden suojauksesta vapautuvien poistokaasujen sisältämille TVOC- ja PAH-päästöille

Muuttuja

Yksikkö

Prosessi

BAT-päästötaso

(näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

Kreosootilla tapahtuva ja liuotinpohjainen käsittely

< 4–20

PAH

mg/Nm3

Kreosoottikäsittely

< 1 (65)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 45.

BAT 52. Poistokaasujen sisältämien NOX-päästöjen vähentämiseksi ja käsiteltävien poistokaasujen lämpökäsittelystä vapautuvien CO-päästöjen rajoittamiseksi kreosootilla ja/tai liuotinpohjaisilla käsittelykemikaaleilla tapahtuvassa puun ja puutuotteiden suojauksessa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyä menetelmää a tai molempia seuraavassa esitetyistä menetelmistä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Lämpökäsittelyolosuhteiden optimointi

(suunnittelu ja käyttö)

Ks. BAT 17a.

Suunnittelun osalta sovellettavuus olemassa oleviin laitoksiin voi olla rajoitettua.

Low-NOX-polttimien käyttö

Ks. BAT 17b.

Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin saattavat rajoittaa suunnitteluun ja/tai käyttöön liittyvät rajoitteet.

Taulukko 37

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso poistokaasujen sisältämille NOX-päästöille ja suuntaa-antava päästötaso käsiteltävien poistokaasujen lämpökäsittelystä peräisin olevien ilmaan vapautuvien poistokaasujen sisältämille CO-päästöille kreosootilla ja/tai liuotinpohjaisilla käsittelykemikaaleilla tapahtuvassa puun ja puutuotteiden suojauksessa

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso (66)

(näytteenottojakson keskiarvo)

Suuntaa-antava päästötaso (66)

(näytteenottojakson keskiarvo)

NOX

mg/Nm3

20–130

Ei suuntaa-antavaa tasoa

Ei BAT-päästötasoa

20–150

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 45.

2.13 Melu

BAT 53. Melupäästöjen estämiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, niiden vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä
Raaka-aineiden varastointi ja käsittely
a)	Meluesteiden asentaminen ja rakennusten melua absorboivan vaikutuksen hyödyntäminen/optimointi
b)	Melua aiheuttavien toimintojen täydellinen tai osittainen kotelointi
c)	Vähän melua aiheuttavien ajoneuvojen/kuljetusjärjestelmien käyttö
d)	Melunhallintatoimenpiteet (esimerkiksi laitteiden tehostetut tarkastukset ja kunnossapito, ovien ja ikkunoiden sulkeminen)
Uunikuivaus
e)	Puhallinten aiheuttaman melun vaimennustoimenpiteet

Soveltaminen

Soveltaminen rajoittuu vain tapauksiin, joissa herkille kohteille odotetaan aiheutuvan meluhaittaa ja/tai sellainen on todettu.

(1) Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2193, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta (EUVL L 313, 28.11.2015, s. 1).

(3) Sellaisten muuttujien kohdalla, joihin 30 minuuttia kestävä näytteenotto/mittaus ja/tai kolmen peräkkäisen mittauksen keskiarvo ei näytteenottoon tai analysointiin liittyvien rajoitusten ja/tai toimintaolosuhteiden vuoksi sovellu, voidaan käyttää edustavampaa näytteenotto-/mittausmenettelyä.

(4) Levitysmenetelmän valintaa saattavat rajoittaa laitoksen pieni tuotantomäärä ja/tai tuotteiden moninaisuus sekä käsiteltävän pinnan/kappaleen tyyppi ja muoto, tuotteen laatuvaatimukset ja tarve varmistaa, että käytettävät materiaalit, pinnoitus-/maalausmenetelmät, kuivausmenetelmät ja poistokaasujen käsittelyjärjestelmät ovat keskenään yhteensopivia.

(5) Kuivausmenetelmän valintaa saattavat rajoittaa käsiteltävän pinnan/kappaleen tyyppi ja muoto, tuotteen laatuvaatimukset sekä tarve varmistaa, että käytettävät materiaalit, pinnoitus-/maalausmenetelmät, kuivausmenetelmät ja poistokaasujen käsittelyjärjestelmät ovat keskenään yhteensopivia.

(6) Mittaukset suoritetaan mahdollisuuksien mukaan normaaleissa toimintaolosuhteissa korkeimpien odotettavissa olevien päästöarvojen aikana.

(7) Jos kyseessä on TVOC-kuorma, joka on pienempi kuin 0,1 kg C/h, tai puhdistamaton ja vakaa TVOC-kuorma, joka on pienempi kuin 0,3 kg C/h, tarkkailun tiheys voidaan vähentää yhteen kertaan kolmessa vuodessa tai mittaus voidaan korvata laskelmalla, jos sillä voidaan varmistaa tietojen vastaava tieteellinen laatu.

(8) Käsiteltävien poistokaasujen lämpökäsittelyn yhteydessä mitataan jatkuvasti polttokammion lämpötilaa. Lisäksi käytetään hälytysjärjestelmää, joka ilmoittaa, jos lämpötila on optimaalisen lämpötila-alueen ulkopuolella.

(9) Jatkuvia mittauksia koskevat yleiset EN-standardit ovat EN15267-1, EN15267-2, EN15267-3 ja EN 14181.

(10) Tarkkailua sovelletaan vain, jos prosessissa käytetään DMF:ää.

(11) Koska EN-standardia ei ole, mittaus käsittää tiivistyneessä muodossa olevan DMF:n.

(12) Jos on kyse piipusta, jonka TVOC-kuorma on pienempi kuin 0,1 kg C/h, tarkkailun tiheys voidaan vähentää yhteen kertaan kolmessa vuodessa.

(13) Tarkkailua sovelletaan vain, jos kyseessä on suora päästö vastaanottavaan vesistöön.

(14) Tarkkailutiheys voidaan vähentää yhteen kertaan kolmessa kuukaudessa, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaita.

(15) Jos kyseessä on kertapäästö, joka tapahtuu tarkkailun vähimmäistiheyttä harvemmin, tarkkailu suoritetaan kerran kutakin kertapäästöä kohti.

(16) TOC:n tarkkailu ja COD:n tarkkailu ovat vaihtoehtoisia. TOC:n tarkkailu on parempi vaihtoehto, koska TOC:n analysoinnissa ei käytetä hyvin myrkyllisiä yhdisteitä.

(17) Cr(VI):n tarkkailua sovelletaan vain, jos prosessissa käytetään kromi(VI)-yhdisteitä.

(18) Jos kyseessä on epäsuora päästö vastaanottavaan vesistöön, tarkkailutiheyttä voidaan vähentää, jos laitokselta johdetaan jätevesiä jäteveden käsittelylaitokselle, joka on suunniteltu ja varustettu asianmukaisesti puhdistamaan kyseiset epäpuhtaudet.

(19) Cr:n tarkkailua sovelletaan vain, jos prosessissa käytetään kromiyhdisteitä.

(20) F-:n tarkkailua sovelletaan vain, jos prosessissa käytetään fluoriyhdisteitä.

(21) BAT-päästötasoa ja suuntaa-antavaa päästötasoa ei sovelleta, jos käsittelemättömät poistokaasut johdetaan polttolaitokseen.

(22) BAT-päästötasoa ei ehkä voida soveltaa, jos käsittelemättömässä poistokaasussa on typpeä sisältäviä yhdisteitä (kuten N,N-dimetyyliformamidia tai 1-metyyli-2-pyrrolidonia).

(23) BAT-AEPL-tasoja voidaan mahdollisesti jättää soveltamatta, jos kelapinnoituslinja on osa suurta valmistuslaitosta (kuten terästehdasta) tai jos kyse on yhdistelmälinjasta.

(24) BAT-AEPL-tasoja voidaan mahdollisesti jättää soveltamatta, jos kelapinnoituslinja on osa suurta valmistuslaitosta (kuten terästehdasta) tai jos kyse on yhdistelmälinjasta.

(25) Keskiarvon laskentajakso määritellään yleisissä näkökohdissa.

(26) TOC:n BAT-päästötasolla voidaan korvata COD:n BAT-päästötaso. Kemiallisen hapenkulutuksen ja orgaanisen kokonaishiilen välinen korrelaatio määritetään tapauskohtaisesti. TOC:n BAT-päästötaso on parempi vaihtoehto, koska TOC:n tarkkailussa ei käytetä hyvin myrkyllisiä yhdisteitä.

(27) BAT-päästötasoa sovelletaan vain, jos prosessissa käytetään fluoriyhdisteitä.

(28) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla 1 mg/l, jos on kyse sinkkiä sisältävistä kappaleista tai kappaleista, jotka on esikäsitelty sinkillä.

(29) BAT-päästötasoa sovelletaan vain, jos prosessissa käytetään kromiyhdisteitä.

(30) BAT-päästötasoa sovelletaan vain, jos prosessissa käytetään kromi(VI)-yhdisteitä.

(31) BAT-päästötasoja voidaan mahdollisesti jättää soveltamatta, jos kyseiset epäpuhtaudet puhdistetaan asianmukaisesti suunnitellussa ja varustetussa tuotantoketjun loppupään jätevedenkäsittelylaitoksessa, edellyttäen, että tämä ei lisää ympäristön pilaantumista.

(32) Keskiarvon laskentajakso määritellään yleisissä näkökohdissa.

(33) BAT-päästötasoa sovelletaan vain, jos prosessissa käytetään fluoriyhdisteitä.

(34) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla 1 mg/l, jos on kyse sinkkiä sisältävistä kappaleista tai kappaleista, jotka on esikäsitelty sinkillä.

(35) BAT-päästötasoa sovelletaan vain, jos prosessissa käytetään kromiyhdisteitä.

(36) BAT-päästötasoa sovelletaan vain, jos prosessissa käytetään kromi(VI)-yhdisteitä.

(37) BAT-päästötasot viittaavat päästöihin, jotka ovat peräisin kaikista samassa laitoksessa suoritettavista prosessivaiheista elektroforeesitekniikasta tai mistä tahansa muusta maalausprosessista lähtien aina loppuvaiheen vahaukseen ja suojapinnoitteen kiillotukseen asti sekä tuotantolaitteistojen puhdistukseen tuotantojakson aikana ja sen ulkopuolisina aikoina käytetyistä liuottimista.

(38) Pinta-ala määritellään direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevassa 3 osassa kuvatulla tavalla.

(39) Vaihteluvälin yläraja on korkeampi, jos käytetään kuivapesua kalkkikiven avulla.

(40) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja on 35 mg C/Nm3, jos käytetään talteenotettujen liuotinten uudelleenkäytön/kierrätyksen mahdollistavia menetelmiä.

(41) Menetelmää BAT 16c yhdessä poistokaasujen käsittelymenetelmän kanssa käyttävien laitosten osalta sovelletaan lisäksi konsentraattorin poistokaasuun BAT-päästötasoa alle 50 mg C/Nm3.

(42) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja on 50 mg C/Nm3, jos käytetään talteenotettujen liuotinten uudelleenkäytön/kierrätyksen mahdollistavia menetelmiä.

(43) Menetelmää BAT 16c yhdessä poistokaasujen käsittelymenetelmän kanssa käyttävien laitosten osalta sovelletaan lisäksi konsentraattorin poistokaasuun BAT-päästötasoa alle 50 mg C/Nm3.

(44) Tätä BAT-päästötasoa ei ehkä voida soveltaa tilapäiseen pintasuojaukseen käytettävien muovikalvojen valmistukseen.

(45) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja on 50 mg C/Nm3, jos käytetään talteenotettujen liuotinten uudelleenkäytön/kierrätyksen mahdollistavia menetelmiä.

(46) Menetelmää BAT 16c yhdessä poistokaasujen käsittelymenetelmän kanssa käyttävien laitosten osalta sovelletaan lisäksi konsentraattorin poistokaasuun BAT-päästötasoa alle 50 mg C/Nm3.

(47) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja on 50 mg C/Nm3, jos käytetään talteenotettujen liuotinten uudelleenkäytön/kierrätyksen mahdollistavia menetelmiä.

(48) Menetelmää BAT 16c yhdessä poistokaasujen käsittelymenetelmän kanssa käyttävien laitosten osalta sovelletaan lisäksi konsentraattorin poistokaasuun BAT-päästötasoa alle 50 mg C/Nm3.

(49) Menetelmää BAT 16c yhdessä poistokaasujen käsittelymenetelmän kanssa käyttävien laitosten osalta sovelletaan lisäksi konsentraattorin poistokaasuun BAT-päästötasoa alle 50 mg C/Nm3.

(50) BAT-päästötason vaihteluvälin ylärajaa sovelletaan korkealaatuisten tuotteiden tuotantoon.

(51) BAT-päästötason vaihteluvälin ylärajaa sovelletaan korkealaatuisten tuotteiden tuotantoon.

(52) BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja on 50 mg C/Nm3, jos käytetään talteenotettujen liuotinten uudelleenkäytön/kierrätyksen mahdollistavia menetelmiä.

(53) Menetelmää BAT 16c yhdessä poistokaasujen käsittelymenetelmän kanssa käyttävien laitosten osalta sovelletaan lisäksi konsentraattorin poistokaasuun BAT-päästötasoa alle 50 mg C/Nm3.

(54) Menetelmää BAT 16c yhdessä poistokaasujen käsittelymenetelmän kanssa käyttävien laitosten osalta sovelletaan lisäksi konsentraattorin poistokaasuun BAT-päästötasoa alle 50 mg C/Nm3.

(55) Tarkkaillaan tiettyjä aineita prosessissa käytettävien biosidivalmisteiden koostumuksen mukaan.

(56) Tarkkailua sovelletaan vain, jos prosessissa käytetään kupariyhdisteitä.

(57) Tarkkailua sovelletaan vain laitoksiin, jotka käyttävät liuotinpohjaisia käsittelykemikaaleja. Tarkkaillaan tiettyjä aineita prosessissa käytettävien liuottimien mukaan.

(58) Tarkkailua sovelletaan vain laitoksiin, jotka käyttävät kreosoottikäsittelyä.

(59) Tarkkailua voidaan mahdollisesti jättää soveltamatta, jos kyseistä ainetta ei käytetä prosessissa ja jos on osoitettu, ettei pohjavedessä ole kyseistä ainetta.

(60) Tarkkaillaan tiettyjä aineita prosessissa käytettävien tai aiemmin käytettyjen biosidivalmisteiden koostumuksen mukaan.

(61) Tarkkailua sovelletaan vain laitoksiin, jotka käyttävät liuotinpohjaisia käsittelykemikaaleja. Tarkkaillaan tiettyjä aineita prosessissa käytettävien liuottimien mukaan.

(62) Mittaukset suoritetaan mahdollisuuksien mukaan normaaleissa toimintaolosuhteissa korkeimpien odotettavissa olevien päästöarvojen aikana.

(63) Tähän sisältyvät asenafteeni, asenaftyleeni, antraseeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni, bentso(k)fluoranteeni, kryseeni, dibentso(a,h)antraseeni, fluoranteeni, fluoreeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni, naftaleeni, fenantreeni ja pyreeni.

(64) Tarkkailua sovelletaan vain päästöihin, jotka ovat peräisin käsiteltävien poistokaasujen lämpökäsittelystä.

(65) BAT-päästötaso viittaa seuraavien PAH-yhdisteiden summaan: asenafteeni, asenaftyleeni, antraseeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni, bentso(k)fluoranteeni, kryseeni, dibentso(a,h)antraseeni, fluoranteeni, fluoreeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni, naftaleeni, fenantreeni ja pyreeni.

(66) BAT-päästötasoa ja suuntaa-antavaa päästötasoa ei sovelleta, jos käsittelemättömät poistokaasut johdetaan polttolaitokseen.

9.12.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 414/79

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/2010

annettu 8 päivänä joulukuuta 2020,

korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymiseen tietyissä jäsenvaltioissa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1809 liitteen muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2020) 8910)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista unionin sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi ja direktiivin 92/40/ETY kumoamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston direktiivin 2005/94/EY (3) ja erityisesti sen 63 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1809 (4) annettiin sen jälkeen, kun tiloilla, joilla pidetään siipikarjaa tai muita vankeudessa pidettäviä lintuja, oli tietyissä jäsenvaltioissa ilmennyt korkeapatogeenisen lintuinfluenssan taudinpurkauksia ja kyseiset jäsenvaltiot olivat muodostaneet suoja- ja valvontavyöhykkeet neuvoston direktiivin 2005/94/EY mukaisesti.

(2)	Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2020/1809 säädetään, että mainitun täytäntöönpanopäätöksen liitteessä lueteltujen jäsenvaltioiden direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden on katettava vähintään mainitussa liitteessä luetellut suoja- ja valvontavyöhykkeet.

(3)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1809 hyväksymispäivän jälkeen Saksa on ilmoittanut komissiolle korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin uusista taudinpurkauksista piirikunnissa Dithmarschen ja Mecklenburgische Seenplatte sijaitsevilla tiloilla, joilla pidetään siipikarjaa tai muita vankeudessa pidettäviä lintuja.

(4)	Lisäksi Belgia on ilmoittanut komissiolle korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N5-alatyypin taudinpurkauksesta Länsi-Flanderin maakunnassa sijaitsevalla tilalla, jolla pidetään siipikarjaa tai muita vankeudessa pidettäviä lintuja.

(5)	Myös Puola on ilmoittanut komissiolle korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksesta piirikunnassa Siedlce (powiat siedlecki) sijaitsevalla tilalla, jolla pidetään siipikarjaa tai muita vankeudessa pidettäviä lintuja.

(6)	Lisäksi Alankomaat on ilmoittanut komissiolle korkeapatogeenisen lintuinfluenssan uudesta taudinpurkauksesta Utrechtin maakunnassa sijaitsevalla tilalla, jolla pidetään siipikarjaa tai muita vankeudessa pidettäviä lintuja.

(7)

Nämä Belgian, Saksan, Alankomaiden ja Puolan taudinpurkaukset ovat tapahtuneet täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1809 liitteessä tällä hetkellä lueteltujen alueiden ulkopuolella, ja näiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet tarvittavat direktiivin 2005/94/EY mukaisesti vaaditut toimenpiteet, joihin kuuluu suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen kyseisten uusien taudinpurkausten ympärille.

(8)

On syytä huomata, että Belgian taudinpurkaus sijaitsee Ranskan rajan läheisyydessä. Sen vuoksi kyseisten kahden jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet asianmukaisesti yhteistyötä tarvittavan valvontavyöhykkeen muodostamisessa direktiivin 2005/94/EY mukaisesti, sillä myös tämän taudinpurkauksen valvontavyöhyke ulottuu Ranskan alueelle.

(9)

Komissio on tutkinut Belgian, Ranskan, Saksan, Alankomaiden ja Puolan toteuttamat toimenpiteet ja katsoo, että kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden rajat ovat riittävällä etäisyydellä tiloista, joilla korkeapatogeenisen lintuinfluenssan äskettäiset taudinpurkaukset on vahvistettu.

(10)

Jotta estetään tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja vältetään se, että kolmannet maat asettaisivat kaupalle perusteettomia esteitä, on välttämätöntä määritellä pikaisesti unionin tasolla, yhteistyössä Belgian, Ranskan, Saksan, Alankomaiden ja Puolan kanssa, uudet suoja- ja valvontavyöhykkeet, jotka kyseiset jäsenvaltiot ovat direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostaneet.

(11)	Sen vuoksi olisi muutettava täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1809 liitteessä lueteltuja Ranskan suojavyöhykkeitä sekä Saksan, Alankomaiden ja Puolan suoja- ja valvontavyöhykkeitä.

(12)	Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1809 liitteessä olisi lisäksi lueteltava Belgian suoja- ja valvontavyöhykkeet.

(13)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1809 liitettä olisi tämän vuoksi muutettava aluekuvauksen päivittämiseksi unionin tasolla siten, että otetaan huomioon Belgian, Ranskan, Saksan, Alankomaiden ja Puolan toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostamat uudet suoja- ja valvontavyöhykkeet ja niillä sovellettavien rajoitusten kesto.

(14)	Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2020/1809 olisi muutettava.

(15)	Koska korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviämiseen liittyvä epidemiologinen tilanne unionissa on kriittinen, on tärkeää, että täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1809 liitteeseen tällä päätöksellä tehtävät muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian.

(16)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1809 liite tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2020.

Komission puolesta

Stella KYRIAKIDES

Komission jäsen

(1) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3) EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16.

(4) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1809, annettu 30 päivänä marraskuuta 2020, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymiseen tietyissä jäsenvaltioissa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä (EUVL L 402, 1.12.2020, s. 144).

LIITE

”LIITE

A OSA

1 artiklassa tarkoitettu suojavyöhyke:

Jäsenvaltio: Belgia

Alue kattaa:	Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti
Those parts of the municipalitiy of Menen, Moorslede, Wervik and Wevelgem contained within a circle of a radius of three kilometers, centered on WGS84 dec. coordinates long 3,126743 – lat 50,820040	17.12.2020

Jäsenvaltio: Kroatia

Alue kattaa:	Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti
Općina Koprivnički Bregi, naselja Koprivnički Bregi i Jeduševac, općina Novigrad Podravski, naselja Plavšinac, Delovi, Vlaislav i Novigrad Podravski, općina Hlebine, naselje Hlebine u Koprivničko- križevačkoj županiji koji se nalaze na području u obliku kruga radijusa tri kilometra sa središtem na GPS koordinatama N46.122115; E16.9561216666667.	31.12.2020

Jäsenvaltio: Tanska

Alue kattaa:	Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti
The parts of Randers municipality (ADNS code 01730), Favrskov municipality (ADNS 01710) and Syddjurs municipality (ADNS code 01706) that are contained within circle of radius 3 kilometer, centred on GPS coordinates N56.3980; E10.1936.	10.12.2020

Jäsenvaltio: Ranska

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Les communes suivantes dans le département de HAUTE-CORSE (2B)

—

ALTIANI

—

AVAPESSA

—

BIGORNO

—

BISINCHI

—

CAMPILE

—	CAMPITELLO

—	CANAVAGGIA

—	CASTELLO-DI-ROSTINO

—

CATERI

—	CROCICCHIA

—

ERBAJOLO

—

FELICETO

—

FOCICCHIA

—

LENTO

—	MONTEGROSSO

—

MURO

—

NESSA

—

ORTIPORIO

—	PENTA-ACQUATELLA

—	PIEDICORTE-DI-GAGGIO

—

SCOLCA

—	SPELONCATO

—	SANT’ANDREA-DI-BOZIO

—	SANT’ANTONINO

—	VALLE-DI-ROSTINO

—

VOLPAJOLA

10.12.2020

Les communes suivantes dans le département de YVELINES (78)

—	SAINT-CYR-L’ECOLE

10.12.2020

Les communes suivantes dans le département de Corse du Sud (2A)

—

AFA

—

AJACCIO

—

ALATA

—	BASTELICACCIA

—	GROSSETO-PRUGNA

—	SARROLA-CARCOPINO

9.12.2020

Jäsenvaltio: Saksa

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti

SCHLESWIG-HOLSTEIN

Landkreis Nordfriesland

—	Hallig Oland

1.12.2020

Landkreis Segeberg

—	Gemeinde Latendorf

—	Gemeinde Heidmühlen – exklusive des Bereiches zwischen Stellbrooker Weg und Osterau nördlich des Stellbrooker Moors

—	Gemeinde Boostedt – Gebiet südlich der Ortschaft Boostedt (entlang Waldweg, Heidenbarg, Münsterberg, Heisterbarg, Zum Quellental, Tegelbar, Mühlenweg, Latendorfer Str.) sowie östlich und südlich des Bundeswehrgeländes

—	Gemeinde Rickling – Gebiet südlich der Rothenmühlenau und westlich der Straßen Alter Schönmoorer Weg und Kirschenweg bis zur Einmündung in die Schönmoorer Str., weiter südlich der Schönmoorer Str. bis zum Glinngraben und westlich des Glinngrabens

—	Gemeinde Großenaspe – Gebiet westlich der Straßen Halloh und Eekholt sowie östlich des Wildparks Eekholt

—	Forstgutsbezirk Buchholz

5.12.2020

Landkreis Nordfriesland

—	Gemeinde Rodenäs

—	Gemeinde Neukirchen

—	Gemeinde Klanxbüll

—	Gemeinde Humptrup

—	Gemeinde Braderup

—	Gemeinde Tinningstedt

—	Gemeinde Klixbüll

—	Gemeinde Risum-Lindholm

—	Gemeinde Niebüll

—	Gemeinde Bosbüll

—	Gemeinde Uphusum

—	Gemeinde Klanxbüll

—	Gemeinde Emmelsbüll-Horsbüll

—	Gemeinde Holm

15.12.2020

Landkreis Nordfriesland

—	Gemeinde Pellworm

10.12.2020

MECKLENBURG-VORPOMMERN

Landkreis Vorpommern-Rügen

—	Ostseeheilbad Zingst

9.12.2020

Landkreis Vorpommern-Rügen

—	Gemeinde Rambin – Ortsteile Drammendorf, Götemitz, Kasselvitz, Kasselvitzer Katen, Rothenkirchen, Sellentin, Rambin, Giesendorf

—	Gemeinde Samtens – Ortsteile Frankenthal, Muhlitz, Luttow, Natzevitz, Samtens

—	Gemeinde Gustow – Ortsteile Saalkow, Warksow

—	Gemeinde Poseritz – Ortsteile Datzow, Poseritz-Ausbau

—	Gemeinde Altefähr – Ortsteil Kransdorf

9.12.2020

Landkreis Rostock

—	Gemeinde Neubukow Stadt – Ortsteile Buschmühlen, Malpendorf, Neubukow, Spriehusen, Steinbrink

—	Gemeinde Biendorf – Ortsteile Jörnstorf Dorf, Jörnstorf Hof, Lehnenhof

—	Gemeinde Rerik Stadt – Ortsteile Russow, Russow Ausbau

8.12.2020

Landkreis Rostock

—	Stadt Gnoien – Ortsteile Eschenhörn, Warbelow sowie die Stadt Gnoien südöstlich der Teterower Straße und südöstlich der Straße „Bleiche“

—	Gemeinde Behren-Lübchin – Ortsteile Bobbin, Neu Wasdow

—	Gemeinde Finkenthal – Ortsteil Schlutow

14.12.2020

Landkreis Dithmarschen

—	Gemeinde Neufelderkoog

—	Gemeinde Kaiser-Wilhelm-Koog – Gemeindegebiet südlich der Süderstraße

—	Gemeinde Kronprinzenkoog – Gemeindegebiet südlich der Straße Süderquerweg

—	Gemeinde Neufeld – Gemeindegebiet südlich der Straße Ölmühlenweg, westlich der Straße Westerdieker Strot

—	Gemeinde Diekhusen-Fahrstedt – das Gemeindegebiet südlich der Straße Ölmühlenweg, westlich der Straße Fahrstedterwesterdeich

—	Gemeinde Schmedeswurth – das Gemeindegebiet westlich der Straße Schmedeswurtherwesterdeich

22.12.2020

Landkreis Mecklenburgische Seenplatte

—	Gemeinde Lärz – Ortsteile Krümmel, Lärz-Ausbau

—	Gemeinde Mirow – Ortsteil Birkenhof

29.12.2020

Jäsenvaltio: Alankomaat

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Province: Gelderland

1.	From the crossing with N322 and Zandstraat, follow Zandstraat in eastern direction until tram line.

2.	Follow tramline in south-eastern direction until Molenstraat.

3.	Follow Molenstraat in north-eastern direction until Meidoornstraat.

4.	Follow Meidoornstraat in eastern direction until Korenbloemstraat.

5.	Follow Korenbloemstraat in eastern direction until Florastraat.

6.	Follow Florastraat in southern direction until Vogelzang.

7.	Folow Vogelzang in eastern direction until Kamstraat.

8.	Follow Kamstraat in southern direction until Van Heemstraweg.

9.	Follow Van Heemstraweg in north-eastern direction until North-South (N329).

10.	Follow North-South (N329) in southern direction until Neersteindsestraat.

11.	Follow Neersteindsestraat in south-eastern direction until Altforstestraat.

12.	Follow Altforstestraat in south-west direction until Middenweg.

13.	Follow Middenweg in south-eatern direction until Mekkersteeg.

14.	Follow Mekkersteeg in southern direction until Zuidweg.

15.	Follow Zuidweg in western direction until Noord-Zuid.

16.	Follow Noord-Zuid in southern direction until de Maas(water).

17.	Follow Maas in western direction until Veerweg.

18.	Follow Veerweg in northern direction until Raadhuisdijk.

19.	Follow Raadhuisdijk in western direction turning into Berghuizen until Nieuweweg.

20.	Follow Nieuweweg in western direction until Wamelseweg.

21.	Follow Wamelseweg in northern direction turing into Zijvond until Liesbroekstraat.

22.	Follow Liesbroekstraat in eastern direction until Nieuweweg.

23.	Follow Nieuweweg in northern direction until Liesterstraat.

24.	Follow Liesterstraat in eastern direction until Maas en Waalweg (N322).

25.	Follow Maas en Waalweg in northern direction until crossing with Zandstraat.

20.11.2020

1.	From Waalbandijk follow “de Waal” in eastern direction until Waalbandijk at nr 155.

2.	Follow Waalbandijk at nr 155 in southern direction, turning into Heersweg until Kerkstraat.

3.	Follow Kerkstraat in southern direction until Van Heemstraweg.

4.	Follow Van Heemstraweg in eastern direction until Scharenburg.

5.	Follow Scharenburg in southern direction until Molenweg.

6.	Follow Molenweg in southern direction until Broerstraat.

7.	Follow Broerstraat in western direction until Neersteindsestraat.

8.	Follow Neersteindsestraat in eastern direction, turning into Bikkeldam until Singel.

9.	Follow Singel in southern direction until Middenweg.

10.	Follow Middenweg in eastern direction until Mekkersteeg.

11.	Follow Mekkersteeg in southern direction until Zuidweg.

12.	Follow Zuidweg in western direction until Noord Zuid N329.

13.	Follow Noord Zuid N329 in southern direction until “de Maas” (river).

14.	Follow “de Maas” in western direction until Veerweg.

15.	Follow Veerweg in northern direction until Raadhuisdijk.

16.	Follow Raadhuisdijk in western direction until Kapelstraat.

17.	Follow Kapelstraat in northern direction, turning into Den Hoedweg until Dijkgraaf De Leeuweg.

18.	Follow Dijkgraaf De Leeuweg in western direction until Wolderweg.

19.	Follow Wolderweg in northern direction until Nieuweweg.

20.	Follow Nieuweweg in eastern direction until Liesterstraat.

21.	Follow Liesterstraat in eastern direction until Zijveld.

22.	Follow Zijveld in northern direction until Zandstraat.

23.	Follow Zandstraat in eastern direction until Dijkstraat.

24.	Follow Dijkstraat in northern direction until Waalbandijk.

28.11.2020

1.	Vanaf kruising A50/Halve Wetering (water), Halve wetering volgen in noodoostelijke richting tot aan Geerstraat.

2.	Geerstraat volgen in oostelijke richting overgaand in Geersepad overgaand in Dorpsplein tot aan Middendijk.

3.	Middendijk volgen in noordelijke richting tot aan Kerkepad.

4.	Kerkepad volgen in oostelijke richting tot aan Zeedijk.

5.	Zeedijk volgen in zuidelijke richting tot aan Vaassenseweg (N792).

6.	Vaassenseweg volgen in oostelijke richting overgaand in Dorpsstraat tot aan Twelloseweg.

7.	Twelloseweg volgen in zuidelijke richting, overgaand in Terwoldseweg tot aan Rijksstraatweg.

8.	Rijksstraatweg volgen in westelijke richting overgaand in Oude Rijksstraatweg tot aan Molenstraat.

9.	Molenstraat volgen in zuidelijke richting overgaand in Hietweideweg tot aan Jupiter.

10.	Jupiter volgen in westelijke richting overgaand in Leigraaf tot aan Zonnenbergstraat.

11.	Zonnenbergstraat volgen in westelijke richting tot aan Leemsteeg.

12.	Leemsteeg volgen in noordelijke richting tot aan Bottenhoekseweg.

13.	Bottenhoekseweg volgen in westelijke richting overgaand in Stationsweg tot aan Rijksstraatweg (N344).

14.	Rijksstraatweg (N344)/Deventerstraat volgen in westelijke richting tot aan Drostendijk.

15.	Drostendijk volgen in noordelijke richting tot aan A50.

16.	A50 volgen in noordelijke richting tot aan Halve Wetering (water).

4.12.2020

Province: Groningen

1.	Vanaf kruising N355-Kloosterweg, Kloosterweg volgen in noordelijke richting overgaand in herestraat tot aan Van Eysingaweg.

2.	Van Eysingaweg volgen in noordelijke richting overgaand in Eeuwe Ennesweg tot aan Leegsterweg.

3.	Leegsterweg volgen in oostelijke richting overgaand in Laauwersweg overgaand in brugstraat tot aan Schoolstraat.

4.	Schoolstraat volgen in noordelijke richting overgaand in Wester-waardijk tot aan Zuiderried.

5.	Zuiderried volgen oostelijke richting tot aan Kievitsweg.

6.	Kievitsweg volgen in zuidelijke richting tot aan Friesestraatweg volgen oostelijke richting tot aan Bindervoetpolder (N388).

7.	Bindervoetpolder (N388) volgen in zuidelijke richting tot aan Provincialeweg.

8.	Provincialeweg volgen in westelijke richting tot aan Hoofdstraat.

9.	Hoofdstraat volgen in westelijke richting tot aan Lutjegasterweg.

10.	Lutjegasterweg volgen in noordelijke richting tot aan Bombay.

11.	Bombay volgen in westelijke richting tot aan Zandweg tegenover Easterweg 1.

12.	Zandweg vogen in westelijke richting volgen tot aan De Lauwers.

13.	De Lauwers volgen in noordelijke richting tot aaan Miedweg.

14.	Miedweg volgen in noordelijke richting tot aan Prinses Margrietkanaal.

15.	Prinses Margrietkanaal volgen in westelijke richting tot aan Stroboser Trekfeart.

16.	Stroboser Trekfeart volgen in noordelijke richting tot aan Rijksweg N355.

17.	Rijksweg N355 volgen in oostelijke richting tot aan Kloosterweg.

2.12.2020

Province: Friesland

1.	Vanaf Kruising Waltingleane/Mulierlaan, Mulierlaan volgen in oostelijke richting tot aan Taekelaan.

2.	Taekelaan volgen in oostelijke richting tot aan Witmarsumerfvaart (water).

3.	Witmarsumerfvaart volgen in noordelijke richting tot aan Harlingervaart (water).

4.	Harlingervaart volgen in oostelijke richting tot aan Westergoaweg.

5.	Westergoaweg volgen in zuidelijke richting tot aan A7.

6.	A7 volgen in westelijke richting tot aan Bolswarderweg.

7.	Bolswarderweg volgen in westelijke richting tot aan Dorpsstraat.

8.	Dorpsstraat volgen in zuidelijke richting overgaand in Bruinder tot aan Van Panhuysenkanaal.

9.	Van Panhuysenkanaal volgen in westelijke richting tot aan Hemmensweg.

10.	Hemmensweg volgen in westelijke richting tot aan Weersterweg.

11.	Weersterweg volgen in noordelijke richting tot aan Haitsmaleane.

12.	Haitsmaleane volgen in westelijke richting tot aan Melkvaart (water).

13.	Melkvaart volgen in noordelijke richting tot aan Kornwerdervaart (water).

14.	Kornwerdervaart volgen in westelijke richting tot aan Miedlaan.

15.	Miedlaan volgen in noordelijke richting tot aan Hayumerlaene.

16.	Hayumerleane volgen in noordelijke richting tot aan Gooyumervaart (water).

17.	Gooyumervaart volgen in noordelijke richting tot aan Gooyumerlaan.

18.	Gooyumerlaan. Volgen in oostelijke richting tot aan Buitendijk.

19.	Buitendijk volgen in noordelijke richting tot aan Stuitlaan.

20.	Stuitlaan volgen in westelijke richting overgaand in Pingjumer Gulden Halsband tot aan Waltingaleane.

21.	Waltingaleane volgen in oostelijke richting tot aan Mulierlaan.

13.12.2020

Province: Utrecht

1.	Vanaf de kruising van de N228 en de Goverwellesingel, de Goverwellesingel volgend in noordelijke richting overgaand in de Goverwelletunnel tot aan de Achterwillenseweg.

2.	De Achterwillenseweg volgend in oostelijke richting tot aan de Vlietdijk.

3.	De Vlietdijk volgend in noordelijke richting overgaand in de Platteweg tot aan de Korssendijk.

4.	De Korssendijk volgend in noordelijke richting overgaand in de Ree in oostelijke richting tot aan de Nieuwenbroeksedijk.

5.	De Nieuwenbroeksedijk volgend in oostelijke richting tot aan de Kippenkade.

6.	De Kippenkade volgend in noordelijke richting tot aan de Wierickepad.

7.	De Wierickepad volgend in noordelijke richting overgaand in oostelijke richting overgaand in de Kerkweg overgaand in de Groendijck tot aan de Westeinde.

8.	De Westeinde volgend in noordelijke richting overgaand in de Oosteinde tot aan de Tuurluur.

9.	De Tuurluur volgend in zuidelijke richting overgaand in de Papekoperdijk.

10.	De Papekopperdijk volgend in zuidelijke richting overgaand in de Johan J Vierbergenweg overgaand in de Zwier Regelinkstraat tot aan de N228.

11.	De N228 volgend in zuidelijke richting tot aan de Damweg.

12.	De Damweg volgend in zuidelijke richting tot aan de Zuidzijdseweg.

13.	De Zuidzijdseweg volgend in westelijke richting overgaand in de Slangenweg tot aan de West-Vlisterdijk.

14.	De West-Vlisterdijk volgend in noordelijke richting overgaand in westelijke richting overgaand in de Bredeweg volgend in noordelijke richting overgaand in Grote Haven tot aan de N228.

15.	De N228 volgend in westelijke richting tot aan de Goverwellesingel.

15.12.2020

1.	Vanaf de kruising van de N521 en de Nesserlaan volgend in oostelijke richting tot aan de Amstel.

2.	De Amstel volgend in zuidelijke richting tot aan de Oude Waver.

3.	De Oude Waver volgend in oostelijke richting tot aan de Hoofdweg.

4.	De Hoofdweg volgend in zuidelijke richting overgaand in N212 tot aan de Mijdrechtse Dwarsweg.

5.	De Mijdrechtse Dwarsweg volgend in westelijke richting overgaand in de Industrieweg tot aan de Rondweg.

6.	De Rondweg volgend in zuidelijke richting overgaand in westelijke richting tot aan de Bozenhoven.

7.	De Bozenhoven volgend in oostzuidelijke richting overgaand in de Molenland in westzuidelijke richting tot aan de Oosterlandweg.

8.	De Oosterlandweg volgend in westnoordelijke richting tot aan de kruising van de Doctor J. van der Haarlaan en het water.

9.	Het Water volgend in zuidelijke richting tot aan de Machinetocht.

10.	De Machinetocht volgend in westnoordelijke richting tot aan de Schattekerkerweg.

11.	De Schattekerkerweg volgend in westzuidelijke richting tot aan de Westerlandweg.

12.	De Westerlandweg volgend in westnoordelijke richting overgaand in noordelijke richting tot aan de Oude Spoorbaan.

13.	De Oude Spoorbaan volgend in westelijke richting overgaand in westzuidelijke richting tot aan de N231.

14.	De N231 volgend in noordelijke richting tot aan de Drechtdijk.

15.	De Drechtdijk volgend in noordelijke richting overgaand in de Kerklaan tot aan de Boterdijk.

16.	De Boterdijk volgend in oostnoordelijke richting tot aan de Traverse.

17.	De Traverse volgend in noordelijke richting tot aan de Vuurlijn.

18.	De Vuurlijn volgend in westelijke richting tot aan de Noorddammerweg.

19.	De Noorddammerweg volgend in noordelijke richting tot aan de N196.

20.	De N196 volgend in oostelijke richting tot aan de Faunalaan.

21.	De Faunalaan volgend in noordelijke richting tot aan de Aan de Zoom.

22.	De Aan de Zoom volgend in oostelijke richting tot aan de Zonnedauw.

23.	De Zonnedauw volgend in noordelijke richting tot aan de In Het Midden.

24.	De In Het Midden volgend in oostelijke richting tot aan de In Het Rond.

25.	De In Het Rond volgend in noordelijke richting overgaand in oostelijke richting tot aan de Op De Klucht.

26.	De Op De Klucht volgend in noordelijke richting tot aan de Knautia.

27.	De Knautia volgend in oostelijke richting tot aan de Klaproos.

28.	De Klaproos volgend in noordelijke richting tot aan het water.

29.	Het water volgend in oostelijke richting tot aan de N251.

30.	De N251 volgend in noordelijke richting tot aan de Nesserlaan.

19.12.2020

Jäsenvaltio: Puola

Alue kattaa:	Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti
W województwie wielkopolskim, w powiecie wolsztyńskim:
Obszary gmin Wolsztyn i Przemęt położone w promieniu 3 km wokół ogniska o współrzędnych GPS: N 52.0492 E 16.1558	23.12.2020
W województwie mazowieckim, w powiecie siedleckim i sokołowskim:
Części gmin Paprotnia i Suchożebry w powiecie siedleckim oraz część gminy Bielany w powiecie sokołowskim położone w promieniu 3 km wokół ogniska o współrzędnych GPS: N 52.2787 E 22.3408	27.12.2020

Jäsenvaltio: Ruotsi

Alue kattaa:	Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti
Those parts of the municipality of Ystad (ADNS code 01200) contained within a circle of a radius of three kilometres, centred on WGS84 dec. coordinates N55.24.13 and E14.5.27	10.12.2020

B OSA

1 artiklassa tarkoitettu valvontavyöhyke:

Jäsenvaltio: Belgia

Alue kattaa:	Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti
The municipalities Ledegem, Menen, Wervik and Wevelgem and those parts of the municipalitiy of Izegem, Zonnebeke, Komen, Kortrijk, Kuurne, Lendelede, Moeskroen, Moorslede and Roeselare contained within a circle of a radius of 10 kilometres, centered on WGS84 dec. coordinates long 3.126743 lat 50.820040 and beyond the area described in the protection zone	26.12.2020
Those parts of the municipalitiy of Menen, Moorslede, Wervik and Wevelgem contained within a circle of a radius of three kilometers, centered on WGS84 dec. coordinates long 3.126743 – lat 50.820040	18.12.2020–26.12.2020

Jäsenvaltio: Kroatia

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti

Općina Koprivnički Bregi, naselja Koprivnički Bregi i Jeduševac,

općina Novigrad Podravski, naselja Plavšinac, Delovi, Vlaislav i Novigrad Podravski, općina Hlebine, naselje Hlebine u Koprivničko- križevačkoj županiji koji se nalaze na području u obliku kruga radijusa tri kilometra sa središtem na GPS koordinatama N46.122115; E16.9561216666667.

1.1.2021–10.1.2021

Općina Koprivnica naselja Bakovčica, Koprivnica, Draganovec, Herešin, Jagnjedovec, Starigrad i Štaglinec, općina Hlebine, naselje Gabajeva Greda, općina Drnje, naselje Drnje, općina Molve, naselja Molve, Molve Grede, Čingi – Lingi i Repaš, općina Koprivnički Bregi, naselje Glogovac, općina Gola, naselja Ždala, Gola, Gotalovo, Novačka i Otočka, općina Virje, naselja Donje Zdjelice, Miholjanec, Hampovica i Virje, općina Petrinec naselja Sigetec, Komatnica i Peteranec, općina Đurđevac, naselje Đurđevac, općina Novigrad Podravski, naselja Borovljani, Javorovac i Srdinac, općina Sokolovac, naselje Gornja Velika, općina Novo Virje, naselje Novo Virje u Koprivničko- križevačkoj županiji i općina Kapela, naselja Gornji Mosti, Donji Mosti i Srednji Mosti u Bjelovarsko-bilogorskoj županiji koji se nalaze na području u obliku kruga radijusa sedam kilometra sa središtem na GPS koordinatama N46.122115; E16.9561216666667.

10.1.2021

Jäsenvaltio: Tanska

Alue kattaa:	Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti
The parts of Randers municipality (ADNS code 01730) beyond the area described in the protection zone and within the circle of radius 10 kilometres, centred on GPS koordinates N56.3980; E10.1936.	19.12.2020
The parts of Randers municipality (ADNS code 01730), Favrskov municipality (ADNS 01710) and Syddjurs municipality (ADNS code 01706) that are contained within circle of radius 3 kilometer, centred on GPS coordinates N56.3980; E10.1936.	11.12.2020–19.12.2020
The parts of Tønder municipality (ADNS code 01550), beyond the area described in the protection zone and beyond the area of the surveillance zone lying in Germany but within the circles of radius 10 kilometres, centred on GPS coordinates N 54,844346;E 8,688644, GPS coordinates N54,841968;E8,868140 and GPS coordinates N54,863731;E8,718642.	24.12.2020

Jäsenvaltio: Ranska

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti

Les communes suivantes dans le département de HAUTE-CORSE (2B)

All except the following:

—

ALTIANI

—

AVAPESSA

—

BIGORNO

—

BISINCHI

—

CAMPILE

—	CAMPITELLO

—	CANAVAGGIA

—	CASTELLO-DI-ROSTINO

—

CATERI

—	CROCICCHIA

—

ERBAJOLO

—

FELICETO

—

FOCICCHIA

—

LENTO

—	MONTEGROSSO

—

MURO

—

NESSA

—

ORTIPORIO

—	PENTA-ACQUATELLA

—	PIEDICORTE-DI-GAGGIO

—

SCOLCA

—	SPELONCATO

—	SANT’ANDREA-DI-BOZIO

—	SANT’ANTONINO

—	VALLE-DI-ROSTINO

—

VOLPAJOLA

19.12.2020

—

ALTIANI

—

AVAPESSA

—

BIGORNO

—

BISINCHI

—

CAMPILE

—	CAMPITELLO

—	CANAVAGGIA

—	CASTELLO-DI-ROSTINO

—

CATERI

—	CROCICCHIA

—

ERBAJOLO

—

FELICETO

—

FOCICCHIA

—

LENTO

—	MONTEGROSSO

—

MURO

—

NESSA

—

ORTIPORIO

—	PENTA-ACQUATELLA

—	PIEDICORTE-DI-GAGGIO

—

SCOLCA

—	SPELONCATO

—	SANT’ANDREA-DI-BOZIO

—	SANT’ANTONINO

—	VALLE-DI-ROSTINO

—

VOLPAJOLA

11.12.2020–19.12.2020

Les communes suivantes dans le département de YVELINES (78)

—

BAILLY

—	BOIS-D’ARCY

—

BOUGIVAL

—

BUC

—	LA CELLE-SAINT-CLOUD

—	CHAMBOURCY

—	CHATEAUFORT

—

CHAVENAY

—	LE CHESNAY

—	LES CLAYES-SOUS-BOIS

—	CROISSY-SUR-SEINE

—

ELANCOURT

—	L’ETANG-LA-VILLE

—	FONTENAY-LE-FLEURY

—

FOURQUEUX

—	GUYANCOURT

—	JOUY-EN-JOSAS

—	LES LOGES-EN-JOSAS

—	LOUVECIENNES

—	MAGNY-LES-HAMEAUX

—	MAREIL-MARLY

—	MARLY-LE-ROI

—

MAUREPAS

—	MONTIGNY-LE-BRETONNEUX

—	NOISY-LE-ROI

—

LE PECQ

—

PLAISIR

—	LE PORT-MARLY

—	RENNEMOULIN

—	ROCQUENCOURT

—	SAINT-NOM-LA-BRETECHE

—	TOUSSUS-LE-NOBLE

—

TRAPPES

—	VELIZY-VILLACOUBLAY

—	VERSAILLES

—	LE VESINET

—	VILLEPREUX

—

VIROFLAY

—	VOISINS-LE-BRETONNEUX

20.12.2020

—	SAINT-CYR-L’ECOLE

11.12.2020–20.12.2020

Les communes suivantes dans le département de Corse du Sud (2A)

—	ALBITRECCIA

—

APPIETTO

—	CALCATOGGIO

—

CANNELLE

—	CASAGLIONE

—

CAURO

—	COGNOCOLI-MONTICCHI

—	CUTTOLI-CORTICCHIATO

—	ECCICA-SUARELLA

—

OCANA

—

PERI

—	PIETROSELLA

—	SARI-D\’ORCINO

—	SANT\’ANDRÉA-D\’ORCINO

—

TAVACO

—	VALLE-DI-MEZZANA

—

VILLANOVA

18.12.2020

—

AFA

—

AJACCIO

—

ALATA

—	BASTELICACCIA

—	GROSSETO-PRUGNA

—	SARROLA-CARCOPINO

10.12.2020–18.12.2020

Les communes suivantes dans le département Nord (59)

—	BOUSBECQUE

—

COMINES

—

HALLUIN

—

LINSELLES

—	NEUVILLE-EN-FERRAIN

—

RONCQ

—	WERVICQ-SUD

26.12.2020

Jäsenvaltio: Saksa

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti

SCHLESWIG-HOLSTEIN

Landkreis Nordfriesland

—	Gemeinde Galmsbüll

—	Gemeinde Dagebüll

—	Gemeinde Ockholm

—	Hallig Gröde

—	Hallig Langeneß

—	Gemeinde Wyk auf Föhr

—	Gemeinde Wrixum

—	Gemeinde Oevenum

10.12.2020

Landkreis Nordfriesland

—	Hallig Oland

2.12.2020–10.12.2020

Landkreis Segeberg

—	Gemeinde Daldorf – südlich des Hohenberger Wegs und der Ricklinger Str. sowie westlich der BAB 21

—	Gemeinde Rickling – exklusive des Gebiets in Part A

—	Gemeinde Boostedt – exklusive des Gebiets in Part A

—	Gemeinde Groß Kummerfeld

—	Gemeinde Negernbötel – Gebiet westlich der BAB 21

—	Stadt Wahlstedt

—	Gemeinde Wittenborn – Gebiet westlich der Kieler Str. und nördlich der B 206

—	Gemeinde Bark

—	Gemeinde Todesfelde – Gebiet westlich der Verlängerung der Straße Hörn und nördlich des Bogens Poggensaal sowie nördlich der Todesfelder Straße (L 187)

—	Gemeinde Hartenholm

—	Gemeinde Hasenmoor

—	Gemeinde Bimöhlen

—	Gemeinde Großenaspe – exklusive des Gebiets in Part A

—

Gemeinde Wiemersdorf – Gebiet östlich der Bahnstrecke Bad Bramstedt-Neumünster bis zur Bahnhofstraße sowie östlich der Straße Am Teich, des Verbindungsfeldweges zwischen Am Teich und Ziegeleiweg, östlich des Ziegeleiwegs bis zur Wiemersdorfer Au, nördlich der Wiemersdorfer Au und östlich der Straße Harzhorn

—	Gemeinde Gönnebek

14.12.2020

Landkreis Segeberg

—	Gemeinde Latendorf

—	Gemeinde Heidmühlen – exklusive des Bereiches zwischen Stellbrooker Weg und Osterau nördlich des Stellbrooker Moors

—	Gemeinde Boostedt – Gebiet südlich der Ortschaft Boostedt (entlang Waldweg, Heidenbarg, Münsterberg, Heisterbarg, Zum Quellental, Tegelbar, Mühlenweg, Latendorfer Str.) sowie östlich und südlich des Bundeswehrgeländes

—	Gemeinde Rickling – Gebiet südlich der Rothenmühlenau und westlich der Straßen Alter Schönmoorer Weg und Kirschenweg bis zur Einmündung in die Schönmoorer Str., weiter südlich der Schönmoorer Str. bis zum Glinngraben und westlich des Glinngrabens

—	Gemeinde Großenaspe – Gebiet westlich der Straßen Halloh und Eekholt sowie östlich des Wildparks Eekholt

—	Forstgutsbezirk Buchholz

6.12.2020–14.12.2020

Kreisfreie Stadt Neumünster

—

von der Kreisgrenze zum Kreis Segeberg stadteinwärts auf der Altonaer Straße bis zum Holsatenring, ostwärts entlang Holsatenring und Sachsenring bis zur Kreuzung Haart, an der Kreuzung Haart / Sachsenring südostwärts Richtung Segeberg bis zur Straße „Am Geilenbek”, von dort die Straße „Am Geilenbek” entlang bis zur Kreisgrenze des Kreises Plön, dann entlang der Stadtgrenze bis zur Kreisgrenze des Kreises Segeberg Höhe Kummerfelder Straße

14.12.2020

Landkreis Plön

—	Gemeinde Bönebüttel – von der Stadtgrenze Neumünster südlich der Bundesstraße B430 bis zur Straße Sickfurt, dann südlich der Straße Börringbaumer Weg bis zum Wiesenweg

—	Gemeinde Rendswühren – südlich der Straße Wiesenweg und Neuenrader Weg bis zur B430, dann südlich der B430 bis zur Straße Gönnebeker Weg, dann südwestlich der Straße Gönnebeker Weg und der Straße Böhren bis zur Kreisgrenze des Kreises Segeberg

14.12.2020

Landkreis Nordfriesland

—	Gemeinde Friedrich-Wilhelm-Lübke-Koog

—	Gemeinde Aventoft

—	Gemeinde Ellhöft

—	Gemeinde Süderlügum

—	Gemeinde Westre

—	Gemeinde Ladelund

—	Gemeinde Achtrup

—	Gemeinde Karlum

—	Gemeinde Lexgaard

—	Gemeinde Galmsbüll

—	Gemeinde Leck

—	Gemeinde Sprakebüll

—	Gemeinde Stadum

—	Gemeinde Enge-Sande

—	Gemeinde Bargum

—	Gemeinde Stedesand

—	Gemeinde Langenhorn

—	Gemeinde Dagebüll

24.12.2020

Landkreis Nordfriesland

—	Gemeinde Rodenäs

—	Gemeinde Neukirchen

—	Gemeinde Klanxbüll

—	Gemeinde Humptrup

—	Gemeinde Braderup

—	Gemeinde Tinningstedt

—	Gemeinde Klixbüll

—	Gemeinde Risum-Lindholm

—	Gemeinde Niebüll

—	Gemeinde Bosbüll

—	Gemeinde Uphusum

—	Gemeinde Klanxbüll

—	Gemeinde Emmelsbüll-Horsbüll

—	Gemeinde Holm

16.12.2020–24.12.2020

Landkreis Nordfriesland

—	Hallig Hooge

—	Hallig Süderoog

—	Hallig Südfall

19.12.2020

Landkreis Nordfriesland

—	Gemeinde Pellworm

11.12.2020–19.12.2020

MECKLENBURG-VORPOMMERN

Landkreis Vorpommern-Rügen

—	Gemeinde Ostseebad Prerow

—	Gemeinde Wieck a. Darß

—	Gemeinde Pruchten

—	Stadt Barth einschließlich der Ortsteile Tannenheim, Planitz, Glöwitz, Fahrenkamp

—	Gemeinde Fuhlendorf – Ortsteile Bodstedt, Fuhlendorf

—	Gemeinde Kenz-Küstrow, Ortsteile: Dabitz und Küstrow

18.12.2020

Landkreis Vorpommern-Rügen

—	Ostseeheilbad Zingst

10.12.2020–18.12.2020

Landkreis Vorpommern-Rügen

—	Gemeinde Dreschvitz

—	Gemeinde Ummanz – Ortsteile Lüßvitz, Moordorf, Unrow, Lieschow, Groß Kubitz, Dubkevitz

—	Gemeinde Sehlen – Ortsteile Sehlen, Groß Kubbelkow, Teschenhagen

—	Gemeinde Garz – Ortsteile Buhse, Bietegast, Garz, Dumsevitz, Gützlaffshagen, Heidenfelde, Karnitz, Klein Stubben, Kniepow, Koldevitz, Kowall, Poltenbusch, Rosengarten, Tangnitz, Swine, Wendorf

—	Gemeinde Poseritz – Ortsteile Poseritz, Glutzow-Siedlung, Glutzow-Hof, Groß Stubben, Klein Grabow, Luppath, Mellnitz, Mellnitz Hof, Mellnitz Siedlung, Neparmitz, Neparmitz Ausbau, Puddemin, Renz, Swantow, Üselitz, Venzvitz, Wulfsberg, Zeiten

—	Gemeinde Gustow – Ortsteile Benz, Gustow, Drigge, Nesebanz, Prosnitz, Sissow

—	Gemeinde Altefähr – Ortsteile Altefähr, Barnkevitz, Grahlhof, Jarkvitz, Klein Bandelvitz, Scharpitz, Poppelvitz, Groß Bandelvitz, Papenhagen

—	Gemeinde Rambin – Ortsteile Bessin, Breesen, Grabitz, Kasselvitz-Ausbau, Gurvitz, Neuendorfer Katen

—	Gemeinde Samtens – Ortsteile Berglase, Dumrade, Tolkmitz, Stönkvitz, Zirkow-Hof, Negast, Sehrow

—	Gemeinde Putbus – Ortsteile Dumgenevitz, Krimvitz, Strachtitz

—	Gemeinde Gingst – Ortsteile Haidhof, Steinsdorf, Klucksevitz

—	Gemeinde Parchtitz – Ortsteile Neuendorf, Volkshagen, Platvitz

—	Hansestadt Stralsund

—	Gemeinde Sundhagen – Ortsteile Niederhof, Neuhof

18.12.2020

Landkreis Vorpommern-Rügen

—	Gemeinde Rambin – Ortsteile Drammendorf, Götemitz, Kasselvitz, Kasselvitzer Katen, Rothenkirchen, Sellentin, Rambin, Giesendorf

—	Gemeinde Samtens – Ortsteile Frankenthal, Muhlitz, Luttow, Natzevitz, Samtens

—	Gemeinde Gustow – Ortsteile Saalkow, Warksow

—	Gemeinde Poseritz – Ortsteile Datzow, Poseritz-Ausbau

—	Gemeinde Altefähr – Ortsteil Kransdorf

10.12.2020–18.12.2020

Landkreis Vorpommern-Rügen

—	Gemeinde Lindholz – Ortsteile Breesen, Tangrim, Carlsthal

—	Gemeinde Deyelsdorf – Ortsteile Deyelsdorf, Stubbendorf, Fäsekow, Bassendorf

—	Gemeinde Grammendorf – Ortsteile Keffenbrink, Dorow, Nehringen, Rodde, Camper

23.12.2020

Landkreis Rostock

—	Gemeinde Neubukow Stadt – Ortsteil Panzow

—	Gemeinde Biendorf – Ortsteile Biendorf, Büttelkow, Gersdorf, Körchow, Parchow, Sandhagen, Uhlenbrook, Westenbrügge, Wischuer

—	Gemeinde Rerik Stadt – Ortsteile Blengow, Gaarzer Hof, Garvsmühlen, Meschendorf, Rerik, Roggow

—	Gemeinde Alt Bukow – Ortsteile Alt Bukow, Questin, Teschow, Bantow

—	Gemeinde Am Salzhaff – Ortsteile Klein Strömkendorf, Pepelow, Rakow, Teßmannsdorf

—	Gemeinde Bastorf – Ortsteile Bastorf, Hohen Niendorf, Mechelsdorf, Wendelstorf, Westhof, Zweedorf

—	Gemeinde Carinerland – Ortsteile Alt Karin, Bolland, Clausdorf, Danneborth, Garvensdorf, Kamin, Karin, Kirch Mulsow, Klein Mulsow, Krempin, Moitin, Neu Karin, Ravensberg, Zarfzow

—	Kröpelin Stadt – Ortsteile Altenhagen, Boldenshagen, Brusow, Detershagen, Diedrichshagen, Hanshagen, Horst, Hundehagen, Jennewitz, Klein Nienhagen, Kröpelin, Parchow Ausbau, Schmadebeck, Wichmannsdorf

17.12.2020

Landkreis Rostock

—	Gemeinde Neubukow Stadt – Ortsteile Buschmühlen, Malpendorf, Neubukow, Spriehusen, Steinbrink

—	Gemeinde Biendorf – Ortsteile Jörnstorf Dorf, Jörnstorf Hof, Lehnenhof

—	Gemeinde Rerik Stadt – Ortsteile Russow, Russow Ausbau

9.12.2020–17.12.2020

Landkreis Rostock

—	Stadt Gnoien – Ortsteile Dölitz, Kranichshof sowie die Stadt Gnoien nordwestlich der Teterower Straße und nordwestlich der Straße „Bleiche“

—	Gemeinde Behren-Lübchin – Ortsteile Alt Quitzenow, Bäbelitz, Behren-Lübchin, Friedrichshof, Groß Nieköhr, Klein Nieköhr, Neu Nieköhr, Neu Quitzenow, Samow, Viecheln und Wasdow

—	Gemeinde Finkenthal – Ortsteile Finkenthal und Fürstenhof

—	Gemeinde Walkendorf – Ortsteile Boddin, Gottesgabe, Groß Lunow, Klein Lunow, Neu Boddin

—	Gemeinde Altkalen – Ortsteile Altkalen, Alt Pannekow, Damm, Granzow, Granzow Ausbau, Kämmerich, Kleverhof, Lüchow und Neu Pannekow

—	Gemeinde Schwasdorf – Ortsteile Neu Remlin und Remlin

23.12.2020

Landkreis Rostock

—	Stadt Gnoien – Ortsteile Eschenhörn, Warbelow sowie die Stadt Gnoien südöstlich der Teterower Straße und südöstlich der Straße „Bleiche“

—	Gemeinde Behren-Lübchin – Ortsteile Bobbin, Neu Wasdow

—	Gemeinde Finkenthal – Ortsteil Schlutow

15.12.2020–

23.12.2020

Landkreis Nordwestmecklenburg

—	Gemeinde Boiensdorf

—	Gemeinde Neuburg- die Ortsteile Lischow, Vogelsang, Nantrow, Neu Nantrow, Ilow, Madsow

—	Gemeinde Passee- die Ortsteile Neu Poorstorf, Höltingsdorf

17.12.2020

Landkreis Mecklenburgische Seenplatte

—	Gemeinde Dargun – Ortschaften Altbauhof, Barlin, Brudersdorf, Darbein, Neu Darbein, Dargun, Dörgelin, Glasow, Groß Methling, Klein Methling (in Teilen), Lehnenhof, Neubauhof, Stubbendorf (in Teilen)

—	Gemeinde Nossendorf – Ortschaft Nossendorf

23.12.2020

Landkreis Dithmarschen

—	Gemeinde Kaiser-Wilhelmkoog – Gemeindegebiet nördlich der Süderstraße

—	Gemeinde Friedrichskoog – Gemeindegebiet südlich des Feldweges in Höhe des Krabbenlochs, westlich der Hauptstraße, südlich der Straßen Jürgensweg, Maaßenweg und Koogstraße

—	Gemeinde Kronprinzenkoog – Gemeindegebiet nördlich der Straße Süderquerweg und südlich der Friedrichsköger Straße, östlich der Schleusenstraße und südlich der Straße Mühlenweg (L144)

—	Gemeinde Trennewurth – Gemeindegebiet südlich der Straße Trennewurther Altendeich inkl. der nördlichen Bebauung an den Straßen Op de Meent und Dorfstraße

—	Gemeinde Helse

—	Stadt Marne

—	Gemeinde Marnerdeich

—	Gemeinde Diekhusen-Fahrstedt – Gemeindegebiet nördlich der Straße Ölmühlenweg, östlich der Straße Fahrstedterwesterdeich

—	Gemeinde Schmedeswurth – Gemeindegebiet östlich der Straße Schmedeswurtherwesterdeich

—	Gemeinde Volsemenhusen – Gemeindegebiet inkl. der östlichen Bebauung der Straße L 173 (Kannemoor) und inkl. des Ortsteils Norderwisch, südlich und westlich der Straße Rösthusener Querweg, westlich der Straße Rösthusen

—	Gemeinde Ramhusen

—	Gemeinde Neufeld – Gemeindegebiet nördlich der Straße Ölmühlenweg, östlich der Straße Westerdieker Strot

—	Gemeinde Barlt – Gemeindegebiet südlich der L 144, westlich der Dorfstraße

—	Gemeinde Dingen – das Gemeindegebiet westlich der Marschstraße

—	Gemeinde Eddelak – das Gemeindegebiet westlich der Bebauung an der L 138

—	Stadt Brunsbüttel – Gemeindegebiet westlich der Fritz-Staiger-Straße, nordwestlich der Ostermoorer Straße und der Schillerstraße bis zum Schleusenzentrum NOK

31.12.2020

Landkreis Dithmarschen

—	Gemeinde Neufelderkoog

—	Gemeinde Kaiser-Wilhelm-Koog – Gemeindegebiet südlich der Süderstraße

—	Gemeinde Kronprinzenkoog – Gemeindegebiet südlich der Straße Süderquerweg

—	Gemeinde Neufeld – Gemeindegebiet südlich der Straße Ölmühlenweg, westlich der Straße Westerdieker Strot

—	Gemeinde Diekhusen-Fahrstedt – das Gemeindegebiet südlich der Straße Ölmühlenweg, westlich der Straße Fahrstedterwesterdeich

—	Gemeinde Schmedeswurth – das Gemeindegebiet westlich der Straße Schmedeswurtherwesterdeich

23.12.2020–31.12.2020

Landkreis Mecklenburgische Seenplatte

—	Gemeinde Rechlin – Ortschaften Rechlin, Retzow, Kotzow, Vietzen

—	Gemeinde Mirow – Ortschaften Mirow, Granzow, Peetsch, Fleeth, Fleether Mühle, Starsow, Diemitz

—	Gemeinde Schwarz – Ortschaften Schwarz, Buschhof

—	Gemeinde Lärz – Ortschaften Troja, Neu Gaarz, Lärz, Ichlim, Gaarzer Mühle

—	Gemeinde Buchholz – Ortschaft Buchholz

—	Gemeinde Priborn – Ortschaften Kolkhof, Priborn

—	Gemeinde Südmüritz – Ortschaften Vipperow, Vipperow-Ausbau, Solzow

—	Gemeinde Melz – Ortschaften Melz, Friedrichshof, Heide

—	Gemeinde Kieve – Ortschaft Kieve

7.1.2021

Landkreis Mecklenburgische Seenplatte

—	Gemeinde Lärz – Ortsteile Krümmel, Lärz-Ausbau

—	Gemeinde Mirow – Ortsteil Birkenhof

30.12.2020–7.1.2021

BRANDENBURG

Landkreis Ostprignitz-Ruppin

—	Gemeinde Wittstock/Dosse – Gemarkungen Berlinchen, Sewekow, Dranse, Schweinrich, Zempow

—	Gemeinde Rheinsberg – Gemarkung Flecken Zechlin

7.1.2021

NIEDERSACHSEN

Landkreis Cuxhaven

—

innerhalb der Samtgemeinde Land Hadeln:

Von der Elbe her kommend ca. 600m westlich der Medemmündung auf Norderteiler Deich, Otterndorf, der Straße folgend über den Deich auf die Deichstraße, der Straße folgend in Richtung Schleuse am Hafen Otterndorf; ab der Schleuse dem Verlauf des Flusses Medem folgend flussaufwärts bis zur Eisenbahnbrücke auf Höhe der Bahnhofstraße, Otterndorf und weiter auf der Bahnlinie Cuxhaven-HH in Richtung HH. Ab dem ehemaligen Bahnhof Neuhaus weiter auf der L144 „Am Bahnhof“ Richtung Intzenbüttel über die Bahnhofstraße Richtung Neuhaus. Ab dem Übergang zur B73 der Bundesstraße folgend Richtung Stade bis Dingwörden; weiter auf der L111 (zunächst Dingwörden wechselt namentlich auf Itzwörden) bis zur Landkreisgrenze Stade

31.12.2020

Landkreis Stade

—

Gemeinde Balje:

„Itzwördener Straße” ab der Landkreisgrenze Stade / Cuxhaven über die Straße „Hörne-Ost“ bis zur Straße „Süderdeich-West“ Höhe Hausnummer 34 (Landesstraße 111), von dort eine gedachte Linie zum Wohngebäude „Elbdeich-West 25“ und weiter über die private Erschließungsstraße zur öffentlichen Straße „Elbdeich-West“, außendeichs entlang der Straßen „Elbdeich-West“ und „Deichstraße“ bis zur Deichüberfahrt in Höhe der Kreuzung „Deichstraße / Bahnhofstraße / Baljer Weg“ und von dort über den Weg in Richtung der Bundeswasserstraße „Elbe“ bis zum dortigen Hochwasserschutzdeich und weiter bis an das südliche Elbufer (Landkreisgrenze)

31.12.2020

Jäsenvaltio: Alankomaat

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti

Province: Gelderland

1.	From the corssing Beldertseweg with Amsterdam-Rijnkanaal, follow Beldertseweg (N835) in eastern direction until Ommerenwal.

2.	Follow Ommerenwal in eastern direction turing into Voorburgtseweg turning into Ooievaar turning into Dokter Guepinlaan turning into Voorstraat turning into Dokter van Noorstraat until Oudsmidsestraat.

3.	Follow Oudsmidsestraat in eastern direction until Dorpstraat.

4.	Follow Dorpstraat in northern direction until Papestraat.

5.	Follow Papestraat in eastern direction turning into Remstraat turning into Hogeweg until Cuneraweg.

6.	Follow Cuneraweg in northern direction until Nederrijn (river).

7.	Follow Nederrijn in south-eastern direction until Veerweg.

8.	Follow Veerweg in southern direction until aan Rijnbandijk.

9.	Follow Rijnbandijk in eastern direction until Dorpsstraat.

10.	Follow Dorpsstraat in southern direction until Burg Lodderstaat.

11.	Follow Burg Lodderstraat in eastern direction until Dalwagenseweg.

12.	Follow Dalwagenseweg in southern direction turning into Dodewaardsestraat until Matensestraat.

13.	Follow Matensestraat in eastern direction until Dalwagen.

14.	Follow Dalwagen in southern direction until Pluimenburgsestraat.

15.	Follow Pluimenburgsestraat in eastern direction, turning into Waalbandijk, crossing river “de Waal” until Waalbandijk.

16.	Follow Waalbandijk in eastern direction allong “pad langs ganzenkuil” until Deest.

17.	Follow Deest in southern direction until Van Heemstraweg.

18.	Follow Van Heemstraweg in eastern direction until Geerstraat.

19.	Follow Geerstraat in southern direction until Koningstraat.

20.	Follow Koningstraat in eastern direction until Betenlaan.

21.	Follow Betenlaan in southern direction until Broeksche Leigraaf Winsen (water).

22.	Follow Broeksche Leigraaf Winsen in eastern direction until A50.

23.	Follow A50 in southern direction until Graafsebaan.

24.	Follow Graafsebaan in Northern direction until Julianasingel.

25.	Follow Julianasingel in western direction until Dr Saal v. Zwanenbergsingel.

26.	Follow Dr Saal v. Zwanenbergsingel in northern direction until railway-track Nijmegen’s-Hertogenbosch.

27.	Follow railway-track Nijmegen’s-Hertogenbosch in western direction until Klompstraat.

28.	Follow Klompstraat in northern direction turning into Kepkensdonk turning into Weisestraat until Gewandeweg.

29.	Follow Gewandeweg in western direction until Kesselsegraaf.

30.	Follow Kesselsegraaf in northern direction until De Lithse Ham.

31.	From De Lithse Ham crossing the rivers “Maas” and “Waal” at Heerewaarden until Waalbandijk.

32.	Follow Waalbandijk in northern direction turning into Molenstraat until Dreef.

33.	Follow Dreef volgen in northern direction until Pippertsestraat.

34.	Follow Pippertsestraat in northern direction turning into Zijvelingsestraat until Vuadapad.

35.	Follow Vuadapad in eastern direction until Groenestraat.

36.	Follow Groenestraat in northern direction until “de Linge” (river).

37.	Follow De Linge in north-eastern direction until Beldertseweg (N835).

38.	Follow Beldertseweg in northern diection until crossing with the “Amsterdam-Rijnkanaal”.

29.11.2020

1.	From the crossing with N322 and Zandstraat, follow Zandstraat in eastern direction until tram line.

2.	Follow tramline in south-eastern direction until Molenstraat.

3.	Follow Molenstraat in north-eastern direction until Meidoornstraat.

4.	Follow Meidoornstraat in eastern direction until Korenbloemstraat.

5.	Follow Korenbloemstraat in eastern directionuntil Florastraat.

6.	Follow Florastraat in southern direction until Vogelzang.

7.	Folow Vogelzang in eastern direction until Kamstraat.

8.	Follow Kamstraat in southern direction until Van Heemstraweg.

9.	Follow Van Heemstraweg in north-eastern direction until North-South (N329).

10.	Follow North-South (N329) in southern direction until Neersteindsestraat.

11.	Follow Neersteindsestraat in south-eastern direction until Altforstestraat.

12.	Follow Altforstestraat in south-west direction until Middenweg.

13.	Follow Middenweg in south-eatern direction until Mekkersteeg.

14.	Follow Mekkersteeg in southern direction until Zuidweg.

15.	Follow Zuidweg in western direction until Noord-Zuid.

16.	Follow Noord-Zuid in southern direction until de Maas(water).

17.	Follow Maas in western direction until Veerweg.

18.	Follow Veerweg in northern direction until Raadhuisdijk.

19.	Follow Raadhuisdijk in western direction turning into Berghuizen until Nieuweweg.

20.	Follow Nieuweweg in western direction until Wamelseweg.

21.	Follow Wamelseweg in northern direction turing into Zijvond until Liesbroekstraat.

22.	Follow Liesbroekstraat in eastern direction until Nieuweweg.

23.	Follow Nieuweweg in northern direction until Liesterstraat.

24.	Follow Liesterstraat in eastern direction until Maas en Waalweg (N322).

25.	Follow Maas en Waalweg in northern direction until crossing with Zandstraat.

21.11.2020–29.11.2020

1.	From Marsdijk at the Bicycle ferry cross the “Nederrijn” towards Veerweg.

2.	Follow Veerweg in northern direction until Herenstraat.

3.	Follow Herenstraat in eastern direction turning into Grebbeweg until Grebbedijk.

4.	Follow Grebbedijk in eastern direction turning into “Nederrijn’ until Wolfswaard.

5.	Follow Wolfswaard in southerns direction until Randwijkse Rijndijk.

6.	Follow Randwijkse Rijndijk in eastern direction until Lakemondsestraat.

7.	Follow Lakemondsestraat in southern directtion until De Hel.

8.	Follow De Hel in southerns direction turning into Tolsestraat until zandweg at nr 6.

9.	Follow Zandweg in southern direction until Gesperdensestraat.

10.	Follow Gesperdensestraat in eastern direction until Wuustweg.

11.	Follow Wuustweg in southern direction until Boelenhamsestraat.

12.	Follow Boelenhamsestraat in western direction until railway track.

13.	Follow the railway track in eastern direction until Leigraafseweg.

14.	Follow Leigraafseweg in southern direction until A15.

15.	Follow A15 in eastern direction until Andeltsche Leigraaf.

16.	Follow Andeltsche Leigraaf in southern direction until Engelandstraat.

17.	Follow Engelandstraat in western direction until De Steeg.

18.	Follow De Steeg in southern direction turning into Molenhofstaat until Groenestraat.

19.	Follow Groenestraat in eastern direction until Horstweg.

20.	Follow Horstweg in southern direction until Waalbandijk.

21.	Follow Waalbandijk in eastern direction, crossing “de Waal” until Uiterwaard.

22.	Cross Uiterwaard until Dijk.

23.	Follow Dijk in southern direction until Molenstraat.

24.	Follow Molenstraat in western direction until Leegstraat.

25.	Follow Leegstraat in southern direction until Van Heemstraweg.

26.	Follow Van Heemstraweg in eastern direction until Plakstraat.

27.	Follow Plakstraat in southern direction until Koningstraat.

28.	Follow Koningstraat in eastern direction until A50.

29.	Follow A50 in southern direction until Ficarystraat.

30.	Follow Ficarystraat in eastern direction until Wezelsedijk.

31.	Follow Wezelsedijk in southerns direction until Hoogvonderweg.

32.	Follow Hoogvonderweg in western direction, tuning into Wezelseveldweg until Broekstraat.

33.	Follow Broekstraat in eaastern direction until Puitsestraat.

34.	Follow Puitsestraat in southerns direction, turning into Van Balverenlaan.

35.	Follow Van Balverenlaan in southern direction turning into Ruffelsdijk until N845.

36.	Follow N845 in southern direction until A326.

37.	Follow A326 in western direction until A50.

38.	Follow A50 in southern direction until Berghemseweg.

39.	Follow Berghemseweg in western direction until railway track.

40.	Follow the railway track in western direction until Hertogin Johannasingel.

41.	Follow Hertogin Johannasingel in northern direction until Gewandeweg.

42.	Follow Gewandeweg in western direction until Huizenbeemdweg.

43.	Follow Huizenbeemdweg in northern direction until Lutterstraat.

44.	Follow Lutterstraat in northern direction until Tiendweg.

45.	Follow Tiendweg in western direction until Weisestraat.

46.	Follow Weisestraat in northern direction until Valkseweg.

47.	Follow Valkseweg in western direction until Lithseweg.

48.	Follow Lithseweg crossing “de Maas” until Maasdijk.

49.	Follow Maasdijk in northern direction crossing “de Waal” until Waalbandijk.

50.	Follow Waalbandijk in northern direction until Jonkheer P.A. Reuchlinlaan.

51.	Follow Jonkheer P.A. Reuchlinlaan in northern direction until Provincialeweg.

52.	Follow Provincialeweg in northern direction until Rivierenlandlaan.

53.	Follow Rivierenlandlaan in northern direction unwil Industrieweg.

54.	Follow Industrieweg in northern direction, turning into Beldertseweg until Ommerenweg.

55.	Follow Ommerenweg in eastern direction until Voorburgseweg.

56.	Follow Voorburgseweg in eastern direction, turning intoDokter Guepinlaan until Kerststraat.

57.	Follow Kerststraat in northern direction until Groenestraat.

58.	Follow Groenestraat in eastern direction until Hogebrinksestraat.

59.	Follow Hogebrinksestraat in southern direction until Beemsestraat.

60.	Follow Beemsestraat in northern direction, turning into Rijndijk until Waaijweg.

61.	Follow Waaijweg in eastern direction until Drosseweg.

62.	Follow Drosseweg in northern direction until Marsdijk.

63.	Follow Marsdijk in eastern direction until the Bicycle ferry.

7.12.2020

1.	From Waalbandijk follow “de Waal” in eastern direction until Waalbandijk at nr 155.

2.	Follow Waalbandijk at nr 155 in southern direction, turning into Heersweg until Kerkstraat.

3.	Follow Kerkstraat in southern direction until Van Heemstraweg.

4.	Follow Van Heemstraweg in eastern direction until Scharenburg.

5.	Follow Scharenburg in southern direction until Molenweg.

6.	Follow Molenweg in southern direction until Broerstraat.

7.	Follow Broerstraat in western direction until Neersteindsestraat.

8.	Follow Neersteindsestraat in eastern direction, turning into Bikkeldam until Singel.

9.	Follow Singel in southern direction until Middenweg.

10.	Follow Middenweg in eastern direction until Mekkersteeg.

11.	Follow Mekkersteeg in southern direction until Zuidweg.

12.	Follow Zuidweg in western direction until Noord Zuid N329.

13.	Follow Noord Zuid N329 in southern direction until “de Maas” (river).

14.	Follow “de Maas” in western direction until Veerweg.

15.	Follow Veerweg in northern direction until Raadhuisdijk.

16.	Follow Raadhuisdijk in western direction until Kapelstraat.

17.	Follow Kapelstraat in northern direction, turning into Den Hoedweg until Dijkgraaf De Leeuweg.

18.	Follow Dijkgraaf De Leeuweg in western direction until Wolderweg.

19.	Follow Wolderweg in northern direction until Nieuweweg.

20.	Follow Nieuweweg in eastern direction until Liesterstraat.

21.	Follow Liesterstraat in eastern direction until Zijveld.

22.	Follow Zijveld in northern direction until Zandstraat.

23.	Follow Zandstraat in eastern direction until Dijkstraat.

24.	Follow Dijkstraat in northern direction until Waalbandijk.

29.11.2020–7.12.2020

1.	Vanaf Kruising Zuukerenweg/De Meent. De Meent volgen in noordelijke richting tot aan Oenerweg.

2.	Oenerweg volgen in oostelijke richting overgaand in Eperweg tot aan Ooster Oenerweg.

3.	Ooster Oenerweg volgen in noordelijke richting tot aan Molenstraat.

4.	Molenstraat volgen in oostelijke richting tot aan Houtweg.

5.	Houtweg volgen in oostelijke richting tot aan IJsseldijk.

6.	IJsseldijk volgen in zuidelijke richting tot aan IJsseldijk 10.

7.	Bij IJsseldijk 10 de IJssel overstekend tot aan Rijksstraatweg (N337).

8.	Rijksstraatweg (N337) volgen in zuidelijke richting tot aan Beltenweg.

9.	Beltenweg volgen in oostelijke richting tot aan Holstweg.

10.	Holstweg volgen in zuidoostelijke richting tot aan Zandwetering (water).

11.	Zandwetering volgen in zuidelijke richting tot aan Kleistraat.

12.	Kleistraat volgen in oostelijke richting tot aan Dingshofweg.

13.	Dingshofweg volgen in oostelijke richting tot aan Soestwetering (water).

14.	Soestwetering volgen in zuidelijke richting tot aan Raalterweg (N348).

15.	Raalterweg (N348) volgen in zuidelijke richting tot aan Lindemanweg.

16.	Lindemanweg volgen in zuidelijke richting tot aan Nering Bögelweg.

17.	Nering Bögelweg volgen in westelijke richting tot aan haakse bocht, overstekend in Dotherweg.

18.	Dotherweg volgen in zuidelijke richting tot aan Olthoflaan.

19.	Olthoflaan volgen in zuidelijke richting tot aan Hassinklaan.

20.	Hassinklaan volgen in zuidelijke richting tot aan Deventerweg (N348).

21.	Deventerweg (N348) volgen in zuidelijke richting tot aan Ravensweerdsweg.

22.	Ravensweerdsweg volgen in westelijke richting tot aan IJsel (water).

23.	IJssel overstekend tot aan Rammelwaardsdijk.

24.	Rammelwaardsdijk volgen in westelijke richting tot aan Voorsterbeek (water).

25.	Voorsterbeek (water) volgen in westelijke richting tot aan Lange Klarenbeekseweg.

26.	Lange Klarenbeekseweg volgen in noordelijke richting tot aan Oudhuizerstraat.

27.	Oudhuizerstraat volgen in westelijke richting tot aan Polveensweg.

28.	Polveensweg volgen in westelijke richting overgaand in Hessenallee tot aan Klarenbeekseweg.

29.	Klarenbeekseweg volgen in westelijke richting tot aan Woudweg.

30.	Woudweg volgen in westelijke richting tot aan Apeldoornsch kanaal (water).

31.	Apeldoornsch kanaal volgen in noordelijke richting tot aan Wolfskuilen.

32.	Wolfskuilen volken in westelijke richting tot aan A1.

33.	A1 volgen in westelijke richting tot aan Arnhemseweg.

34.	Arnhemseweg volgen in noordelijke richting tot aan Laan van Westenenk (Ring).

35.	Laan van Westenenk (Ring) in westelijke richting, overgaand in Laan van Spitsbergen tot aan J.C. Wilslaan.

36.	J.C. Wilslaan volgen in noordelijke richting tot aan Amersfoortseweg (N344).

37.	Amersfoortseweg (N344) volgen in westelijke richting tot aan Elspetergrindweg.

38.	Elspetergrindweg volgen in noordelijke richting tot aan Elspeterweg.

39.	Elspeterweg volgen in oostelijke richting tot aan Enkhoutweg.

40.	Enkhoutweg volgen in noordelijke richting tot aan Elburgerweg.

41.	Elburgerweg volgen in noordelijke richting tot aan Oranjeweg.

42.	Oranjeweg volgen in noordoostelijke richting tot aan Woesterweg.

43.	Woesterweg volgen in noordelijke richting tot aan Langeweg.

44.	Langeweg volgen in oostelijke richting tot aan Hoofdstraat.

45.	Hoofdstraat volgen in noordelijke richting tot aan Vegtelarijweg.

46.	Vegtelarijweg volgen in oostelijke richting tot aan Willem Dreeslaan.

47.	Willem Dreeslaan volgen in oostelijke richting tot aan Europalaan.

48.	Europalaan volgen in noordelijke richting tot aan Zuukerenweg.

49.	Zuukerenweg volgen in oostelijke richting tot aan De Meent.

13.12.2020

1.	Vanaf kruising A50/Halve Wetering (water), Halve Wetering volgen in noodoostelijke richting tot aan Geerstraat.

2.	Geerstraat volgen in oostelijke richting overgaand in Geersepad overgaand in Dorpsplein tot aan Middendijk.

3.	Middendijk volgen in noordelijke richting tot aan Kerkepad.

4.	Kerkepad volgen in oostelijke richting tot aan Zeedijk.

5.	Zeedijk volgen in zuidelijke richting tot aan Vaassenseweg (N792).

6.	Vaassenseweg volgen in oostelijke richting overgaand in Dorpsstraat tot aan Twelloseweg.

7.	Twelloseweg volgen in zuidelijke richting, overgaand in Terwoldseweg tot aan Rijksstraatweg.

8.	Rijksstraatweg volgen in westelijke richting overgaand in Oude Rijksstraatweg tot aan Molenstraat.

9.	Molenstraat volgen in zuidelijke richting overgaand in Hietweideweg tot aan Jupiter.

10.	Jupiter volgen in westelijke richting overgaand in Leigraaf tot aan Zonnenbergstraat.

11.	Zonnenbergstraat volgen in westelijke richting tot aan Leemsteeg.

12.	Leemsteeg volgen in noordelijke richting tot aan Bottenhoekseweg.

13.	Bottenhoekseweg volgen in westelijke richting overgaand in Stationsweg tot aan Rijksstraatweg (N344).

14.	Rijksstraatweg (N344)/Deventerstraat volgen in westelijke richting tot aan Drostendijk.

15.	Drostendijk volgen in noordelijke richting tot aan A50.

16.	A50 volgen in noordelijke richting tot aan Halve Wetering (water).

5.12.2020–13.12.2020

Province: Groningen

1.	Vanaf Brug Sylsterwei Dokkumer Djip, Dokkumer Djip volgen in oostelijke richting tot aan Lauwersmeer.

2.	Lauwersmeer volgen in oostelijke richting tot aan Zoutkamperril.

3.	Zoutkamperril volgen in oostelijke richting tot aan Hunsingokanaal.

4.	Hunsingokanaal volgen in oostelijke richting tot aan Hunsingoweg (N388).

5.	Hunsingoweg volgen in zuidelijke richting tot aan S.H. Woldringhstraat.

6.	S.H. Woldringhstraat, overgaand in Julianastraat volgen in oostelijke richting tot aan Churchillweg.

7.	Churchillweg volgen in oostelijke richting overgaand in Zoutkamperweg, overgaand in Hoofdstraat overgaand in Ewer, overgaand in Hoofdweg, volgend in zuidelijke richting tot aan Reitdiep.

8.	Reitdiep volgen in oostelijke richting tot aan Boerderij Nwe Kampen.

9.	Vanaf De Nwe Kampen, De Kampen volgen in zuidelijke richting, overgaand in Englumerweg tot aan Englumstraat.

10.	Englumstraat volgen in oostelijke richting overgaand in Boventilsterweg (N982) tot aan Barnwerderweg (N983).

11.	Barnwerderweg volgen in zuidelijke richting tot aan Oude Dijk.

12.	Oude Dijk, overgaand in, Jensemaweg volgen in zuidelijke richting tot aan Spanjaardsdijk Noord.

13.	Spanjaardsdijk Noord volgen in zuidelijke richting tot aan Van Starkenborghkanaal Noordzijde.

14.	Van Starkenborghkanaal Noordzijde volgen in westelijke richting tot aan Rijksstraatweg (N355) volgen in zuidelijke richting tot aan rotonde met Fanerweg (N980), de Fanerweg volgend tot aan Spoorlijn Groningen-Leeuwarden.

15.	Spoorlijn Groningen-Leeuwarden volgen in zuidelijke richting tot aan Hoge Weg.

16.	Hoge Weg volgen in zuidelijke richting tot aan Dorpsstraat.

17.	Dorpsstraat overgaand in Westerdijk volgen in westelijke richting tot aan Lettelberterdiep.

18.	Lettelberterdiep volgen in zuidelijke richting tot aan A7.

19.	A7 volgen westelijke richting tot aan Zethuisterweg.

20.	Zethuisterweg volgen in noordelijke richting tot aan Kolonieweg.

21.	Kolonieweg volgen in westelijke richting tot aan Julianabuurt.

22.	Julianabuurt volgen in noordelijke richting tot aan Drachsterweg.

23.	Drachsterweg volgen in noordelijke richting tot aan Poelbuurt.

24.	Poelbuurt volgen in westelijke richting to aan Scheiding.

25.	Scheiding volgen in zuidelijke richting tot aan Heidelaan.

26.	Heidelaan volgen in westelijke richting tot aan Warreboslaan.

27.	Warreboslaan volgen in noordelijke richting tot aan Burmaniastraat.

28.	Burmaniastraat volgen in westelijke richting overgaand in Badlaan tot aan Gedemptevaart.

29.	Gedemptevaart volgen in noordelijke richting tot aan Vierhuisterweg.

30.	Vierhuisterweg volgen in noordelijke richting overgaand in Turfloane tot aan Warmotsstrjitte.

31.	Warmoltsstjitte volgen in westelijke richting tot Pauloane.

32.	Pauloane volgen in noordelijke richting tot aan Wopkeloane.

33.	Wopkeloane volgen in noordelijke/westelijke richting overgaand in De Singel.

34.	De Singel volgen in noordelijke richting tot aan Krúswei.

35.	Krúswei volgen in westelijke richting tot aan It Kleasterbreed.

36.	It Kleasterbreed volgen in noordelijke richting tot aan De Sânnen.

37.	De Sânnen volgen in westelijke richting overgaand in De Buorren overgaand in Tillewei tot aan Prinses Margrietkanaal.

38.	Prinses Margrietkanaal volgen in noordelijke richting tot aan Twizelerfeart.

39.	Twizelerfeart volgen in westelijke richting tot aan N355.

40.	N355 volgen in noordelijke richting tot aan De Wedze.

41.	De Wedze volgen in noordelijke richting overgaand in Ganzewei tot aan Sparrewei.

42.	Sparrewei volgen in oostelijke richting overgaand in Hanenburgch overgaand in Cecilialoane tot aan Nonnewei.

43.	Nonnewei volgen in noordelijke rchting tot aan Müntsewei.

44.	Müntsewei volgen in noordelijke richting overgaand in Hüsternoard tot aan Foarwei.

45.	Foarwei volgen in oostelijke richting tot aan Jan Binneswei.

46.	Jan Binneswei volgen in noordelijke richting overgaand in De Wygeast tot aan Allemawei.

47.	Allemawei volgen in oostelijke richting tot aan Lauwersmeerweg (N358).

48.	Lauwersmeerweg volgen in noordelijke richting tot aan Alddjip.

49.	Alddjip volgen in oostelijke richting tot aan Butendykswei.

50.	Butendykswei volgen in noordelijke richting tot aan Streamkanaal Willem Loreslûs.

51.	Streamkanaal Willem Loreslûs volgen in oostelijke richting tot aan Brug Sylsterwei Dokkumer Djip.

11.12.2020

1.	Vanaf kruising N355-Kloosterweg, Kloosterweg volgen in noordelijke richting overgaand in Herestraat tot aan Van Eysingaweg.

2.	Van Eysingaweg volgen in noordelijke richting overgaand in Eeuwe Ennesweg tot aan Leegsterweg.

3.	Leegsterweg volgen in oostelijke richting overgaand in Laauwersweg overgaand in brugstraat tot aan Schoolstraat.

4.	Schoolstraat volgen in noordelijke richting overgaand in Wester-waardijk tot aan Zuiderried.

5.	Zuiderried volgen oostelijke richting tot aan Kievitsweg.

6.	Kievitsweg volgen in zuidelijke richting tot aan Friesestraatweg volgen oostelijke richting tot aan Bindervoetpolder (N388).

7.	Bindervoetpolder (N388) volgen in zuidelijke richting tot aan Provincialeweg.

8.	Provincialeweg volgen in westelijke richting tot aan Hoofdstraat.

9.	Hoofdstraat volgen in westelijke richting tot aan Lutjegasterweg.

10.	Lutjegasterweg volgen in noordelijke richting tot aan Bombay.

11.	Bombay volgen in westelijke richting tot aan Zandweg tegenover Easterweg 1.

12.	Zandweg vogen in westelijke richting volgen tot aan De Lauwers.

13.	De Lauwers volgen in noordelijke richting tot aaan Miedweg.

14.	Miedweg volgen in noordelijke richting tot aan Prinses Margrietkanaal.

15.	Prinses Margrietkanaal volgen in westelijke richting tot aan Stroboser Trekfeart.

16.	Stroboser Trekfeart volgen in noordelijke richting tot aan Rijksweg N355.

17.	Rijksweg N355 volgen in oostelijke richting tot aan Kloosterweg.

3.12.2020–11.12.2020

Province: Friesland

1.	Vanaf Tjerk Hiddessluizen van Harinxmakanaal volgen in oostelijke richting tot aan Waadseewei.

2.	Waadseewei volgen in noordelijke richting tot aan Rijksweg.

3.	Rijksweg volgen in oostelijke richting tot aan Kiesterzijl.

4.	Kiesterzijl volgen in zuidelijke richting tot aan Van Harinxmakanaal.

5.	Van Harinxmakanaal volgen in oostelijke richting tot aan Burgermeester J. Dijkstraweg.

6.	Burgermeester J. Dijkstraweg volgen in zuidelijke richting tot aan Tsjommer Faert (water).

7.	Tsjommer Faert volgen in zuidelijke richting tot aan Witzumerweg.

8.	Witzumerweg volgen in zuidelijke richting tot aan Lollumerweg.

9.	Lollumerweg volgen in oostelijke richting tot aan Holprijp.

10.	Holprijp volgen in oostelijke richting tot aan Aldmaer (water).

11.	Aldmaer volgen in oostelijke richting tot aan Platendijk.

12.	Platendijk volgen in zuidelijke richting tot aan Felsumerleane.

13.	Felsumerleane volgen in zuidelijke richting tot aan Bonkwerterreed.

14.	Bonkwerterreed volgen in zuidelijke richting tot aan Provincialeweg.

15.	Provincialeweg volgen in noordelijke richting tot aan Lange Daam (water).

16.	Lange Daam volgen in zuidelijke richting tot aan Boolserterfeart (water).

17.	Boolserterfeart volgen in westelijke richting tot aan De Sebeare (water).

18.	De Sebeare (water) volgen in zuidelijke richting tot aan Seaberefeart (water).

19.	Seaberefeart (water) volgen in zuidelijke richting tot aan Eastereinderfeart (water).

20.	Eastereinderfeart (water) volgen in oostelijke richting tot aan Frjensjerterfeart (water).

21.	Frjensjerterfeart (water) volgen in zuidelijke richting tot aan Terpstjitte.

22.	Terpstrjitte volgen in westelijke richting overgaand in Ringdijk tot aan Ingenawei.

23.	Ingenawei volgen in oostelijke richting tot aan Folsgearsterleane.

24.	Folsgearsterleane volgen zuidelijke richting overgaand in monumentwei tot aan Skeender.

25.	Skeender volgen in zuidelijke richting overgaand in Easthimmerwei tot aan Rige.

26.	Rige volgen in zuidelijke richting tot aan De Wimerts (water).

27.	De Wimerts volgen in westelijke richting tot aan Abbegaerster Opfeart (water).

28.	Abbegaerster Opfeart volgen in zuidelijke richting tot aan Morrawei.

29.	Morrawei volgen in zuidelijke richting tot aan Hissedyk.

30.	Hissedyk volgen in westelijke richting overgaand in De Kat tot aan Westerkating.

31.	Westerkating volgen in zuidelijke richting tot aan spoorlijn Leeuwarden – Stavoren.

32.	Spoorlijn Leeuwarden – Stavoren volgen in westelijke richting tot aan Nijhuzumerdyk.

33.	Nijhuzumerdyk volgen in westelijke richting tot aan Trekwei.

34.	Trekwei volgen in zuidelijke richting overgaand in Prystershoek tot aan Brouwersdyk.

35.	Brouwersdyk volgen in westelijke richting tot aan Droege Dolte (water).

36.	Droege Dolte volgen in zuidelijke richting tot aan De Tillefonne.

37.	De Tillefonne volgen in westelijke richting tot aan Slinkewei.

38.	Slinkewei volgen in westelijke richting tot aan oever van het IJsselmeer (water).

39.	IJsselmeer volgen in noordelijke richting via sluizen Kornwerderzand tot aan Tjerk Hiddessluizen.

22.12.2020

1.	Vanaf Kruising Waltingleane/Mulierlaan, Mulierlaan volgen in oostelijke richting tot aan Taekelaan.

2.	Taekelaan volgen in oostelijke richting tot aan Witmarsumerfvaart (water).

3.	Witmarsumerfvaart volgen in noordelijke richting tot aan Harlingervaart (water).

4.	Harlingervaart volgen in oostelijke richting tot aan Westergoaweg.

5.	Westergoaweg volgen in zuidelijke richting tot aan A7.

6.	A7 volgen in westelijke richting tot aan Bolswarderweg.

7.	Bolswarderweg volgen in westelijke richting tot aan Dorpsstraat.

8.	Dorpsstraat volgen in zuidelijke richting overgaand in Bruinder tot aan Van Panhuysenkanaal.

9.	Van Panhuysenkanaal volgen in westelijke richting tot aan Hemmensweg.

10.	Hemmensweg volgen in westelijke richting tot aan Weersterweg.

11.	Weersterweg volgen in noordelijke richting tot aan Haitsmaleane.

12.	Haitsmaleane volgen in westelijke richting tot aan Melkvaart (water).

13.	Melkvaart volgen in noordelijke richting tot aan Kornwerdervaart (water).

14.	Kornwerdervaart volgen in westelijke richting tot aan Miedlaan.

15.	Miedlaan volgen in noordelijke richting tot aan Hayumerlaene.

16.	Hayumerleane volgen in noordelijke richting tot aan Gooyumervaart (water).

17.	Gooyumervaart volgen in noordelijke richting tot aan Gooyumerlaan.

18.	Gooyumerlaan. Volgen in oostelijke richting tot aan Buitendijk.

19.	Buitendijk volgen in noordelijke richting tot aan Stuitlaan.

20.	Stuitlaan volgen in westelijke richting overgaand in Pingjumer Gulden Halsband tot aan Waltingaleane.

21.	Waltingaleane volgen in oostelijke richting tot aan Mulierlaan.

14.12.2020–22.12.2020

Province: Utrecht

1.	Vanaf de kruising van de N207 en de N11, de N11 volgend in oostzuidelijke richting tot aan de Spoorlaan.

2.	De Spoorlaan volgend in oostelijke richting tot aan de Rijksstraatweg.

3.	De Rijksstraatweg volgend in zuidelijke richting tot aan de Kerklaan.

4.	De Kerklaan volgend in oostelijke richting overgaand in de Verloostraat tot aan Buitendijk.

5.	De Buitendijk volgen in zuidelijke richting tot aan de Kerkweg.

6.	De Kerkweg volgend in oostelijke richting overgaand in Meije tot aan de Hazekade.

7.	De Hazekade volgend in zuidelijke richting tot aan Hoofdweg.

8.	Hoofdweg volgen in zuidelijke richting tot aan de ’s Gravensloot.

9.	De ’s Gravensloot volgend in oostelijke richting tot aan de Oudelandseweg.

10.	De Oudelandseweg volgend in noordelijke richting tot aan de Geestdorp.

11.	De Geestdorp volgend in oostelijke richting tot aan de N198.

12.	De N198 volgend in oostelijke richting overgaand in zuidelijke richting overgaand in oostelijke richting overgaand in zuidelijke richting tot aan de Strijkviertel.

13.	De Strijkviertel volgend in zuidelijke richting tot aan de A12.

14.	De A12 volgend in oostelijke richting tot aan de A2.

15.	De A2 volgend in zuidelijke richting tot aan de N210.

16.	De N210 volgend in zuidelijke richting overgaand in westelijke richting overgaand in zuidelijke richting tot aan de S.L. van Alterenstraat.

17.	De S.L. van Alterenstraat volgend in zuidelijke richting tot aan de rivier de Lek.

18.	De rivier de Lek volgend in westelijke richting tot aan de Bonevlietweg.

19.	De Bonevlietweg volgend in zuidelijke richting tot aan de Melkweg.

20.	De Melkweg volgend in zuidelijke richting overgaand in de Peppelweg tot aan de Essenweg.

21.	De Essenweg volgend in noordelijke richting overgaand in de Graafland tot aan de Irenestraat.

22.	De Irenestraat volgend in westelijke richting tot aan de Beatrixstraat.

23.	De Beatrixstraat volgend in noordelijke richting tot aan de Voorstraat.

24.	De Voorstraat volgend in westelijke richting overgaand in Sluis, overgaand in de Opperstok overgaand, in de Bergstoep tot aan de veerpont Bergambacht-Groot Ammers.

25.	De veerpont volgend in noordelijke richting tot aan de Veerweg.

26.	De Veerweg volgend in noordelijke richting tot aan de N210.

27.	De N210 volgend in westelijke richting tot aan de Zuidbroekse Opweg.

28.	De Zuidbroekse Opweg volgend in noordelijke richting tot aan de Oosteinde.

29.	De Oosteinde volgend in westelijke richting tot aan de Kerkweg.

30.	De Kerkweg volgend in westelijke richting tot aan de Graafkade.

31.	De Graafkade volgend in oosteliijke richting tot aan de Wellepoort.

32.	De Wellepoort volgend in noordwestelijke richting overgaand in de Schaapjeshaven tot aan de Kattendijk.

33.	De Kattendijk volgend in oostelijke richting tot aan de veerpont over de Hollandsche IJssel.

34.	De veerpont volgend in noordelijke richting tot aan het Veerpad.

35.	Het Veerpad volgend in noordelijke richting overgaand in de Kerklaan overgaand in de Middelweg tot aan de N456.

36.	De N456 volgend in noordelijke richting tot aan de N207.

37.	De N207 volgend in noordelijke richting tot aan de N11.

24.12.2020

1.	Vanaf de kruising van de N228 en de Goverwellesingel, de Goverwellesingel volgend in noordelijke richting overgaand in de Goverwelletunnel tot aan de Achterwillenseweg.

2.	De Achterwillenseweg volgend in oostelijke richting tot aan de Vlietdijk.

3.	De Vlietdijk volgend in noordelijke richting overgaand in de Platteweg tot aan de Korssendijk.

4.	De Korssendijk volgend in noordelijke richting overgaand in de Ree in oostelijke richting tot aan de Nieuwenbroeksedijk.

5.	De Nieuwenbroeksedijk volgend in oostelijke richting tot aan de Kippenkade.

6.	De Kippenkade volgend in noordelijke richting tot aan de Wierickepad.

7.	De Wierickepad volgend in noordelijke richting overgaand in oostelijke richting overgaand in de Kerkweg overgaand in de Groendijck tot aan de Westeinde.

8.	De Westeinde volgend in noordelijke richting overgaand in de Oosteinde tot aan de Tuurluur.

9.	De Tuurluur volgend in zuidelijke richting overgaand in de Papekoperdijk.

10.	De Papekopperdijk volgend in zuidelijke richting overgaand in de Johan J Vierbergenweg overgaand in de Zwier Regelinkstraat tot aan de N228.

11.	De N228 volgend in zuidelijke richting tot aan de Damweg.

12.	De Damweg volgend in zuidelijke richting tot aan de Zuidzijdseweg.

13.	De Zuidzijdseweg volgend in westelijke richting overgaand in de Slangenweg tot aan de West-Vlisterdijk.

14.	De West-Vlisterdijk volgend in noordelijke richting overgaand in westelijke richting overgaand in de Bredeweg volgend in noordelijke richting overgaand in Grote Haven tot aan de N228.

15.	De N228 volgend in westelijke richting tot aan de Goverwellesingel.

16.12.2020–24.12.2020

1.	Vanaf de kruising van de N207 en de A4, de A4 volgend in noordelijke richting tot aan de N201.

2.	De N201 volgend in oostelijke richting, overgaand in noordelijke richting, overgaand in oostelijke richting tot aan de N232.

3.	De N232 volgend in noordelijke richting tot aan de A9.

4.	De A9 volgend in westelijke richting tot aan de A4.

5.	De A4 volgend in noordoostelijke richting, overgaand in oostelijke richting in de A10 tot aan de spoorlijn bij de ArenA.

6.	Vanaf de spoorlijn bij de ArenA de spoorlijn volgend in zuidelijke richting tot aan de Amerlandseweg.

7.	De Amerlandseweg volgend in westelijke richting overgaand in de N401 volgend in zuidelijke richting overgaand in westzuidelijke richting tot aan de N212.

8.	De N212 volgend in zuidelijke richting tot aan de N463.

9.	De N463 volgend in westelijke richting tot aan de Milandweg.

10.	De Milandweg volgend in zuidelijke richting tot aan de Oude Meije.

11.	De Oude Meije volgend in westnoordelijke richting tot aan de Meije.

12.	De Meije volgend in westzuidelijke richting tot aan het water de Meije.

13.	De water de Meije volgend in westelijke richting tot aan de Ziendeweg.

14.	De Ziendeweg volgend in noordelijke richting, overgaand in de Achttienkavels tot aan de Zevenhovenseweg.

15.	De Zevenhovenseweg volgend in westelijke richting, overgaand in de Kerkweg tot aan Westkanaalweg.

16.	Westkanaalweg volgen in noordelijke richting tot aan Hertog Beijerenstraat.

17.	Hertog Beijerenstraat volgen in westelijke richting tot aan Paradijsweg.

18.	Paradijsweg volgen in noordoostelijke richting tot aan Kerkpad.

19.	Kerkpad volgen in westelijke richting tot aan Langeraarseweg.

20.	Langeraarseweg volgen in westelijke richting tot aan G van Dijkstraat.

21.	G van Dijkstraat volgen in noordelijke richting tot aan J.M.Halkestraat.

22.	J.M.Halkestraat volgen in oostelijke richting tot aan Van Wassenaerstraat.

23.	Van Wassenaerstraat volgen in noordelijke richting, overgaand in Achtmorgenpad, overgaand in water tot aan water gemeentegrens tussen Gemeente Kaag en Brassem en Gemeente Nieuwkoop.

24.	Water gemeentegrens tussen Gemeente Kaag en Brassem en Gemeente Nieuwkoop volgen in oostelijke richting tot aan Vriezenweg.

25.	Vriezenweg volgen in westelijke richting tot aan N207

26.	De N207 volgend in noordelijke richting tot aan de A4.

28.12.2020

1.	Vanaf de kruising van de N521 en de Nesserlaan volgend in oostelijke richting tot aan de Amstel.

2.	De Amstel volgend in zuidelijke richting tot aan de Oude Waver.

3.	De Oude Waver volgend in oostelijke richting tot aan de Hoofdweg.

4.	De Hoofdweg volgend in zuidelijke richting overgaand in N212 tot aan de Mijdrechtse Dwarsweg.

5.	De Mijdrechtse Dwarsweg volgend in westelijke richting overgaand in de Industrieweg tot aan de Rondweg.

6.	De Rondweg volgend in zuidelijke richting overgaand in westelijke richting tot aan de Bozenhoven.

7.	De Bozenhoven volgend in oostzuidelijke richting overgaand in de Molenland in westzuidelijke richting tot aan de Oosterlandweg.

8.	De Oosterlandweg volgend in westnoordelijke richting tot aan de kruising van de Doctor J. van der Haarlaan en het water.

9.	Het Water volgend in zuidelijke richting tot aan de Machinetocht.

10.	De Machinetocht volgend in westnoordelijke richting tot aan de Schattekerkerweg.

11.	De Schattekerkerweg volgend in westzuidelijke richting tot aan de Westerlandweg.

12.	De Westerlandweg volgend in westnoordelijke richting overgaand in noordelijke richting tot aan de Oude Spoorbaan.

13.	De Oude Spoorbaan volgend in westelijke richting overgaand in westzuidelijke richting tot aan de N231.

14.	De N231 volgend in noordelijke richting tot aan de Drechtdijk.

15.	De Drechtdijk volgend in noordelijke richting overgaand in de Kerklaan tot aan de Boterdijk.

16.	De Boterdijk volgend in oostnoordelijke richting tot aan de Traverse.

17.	De Traverse volgend in noordelijke richting tot aan de Vuurlijn.

18.	De Vuurlijn volgend in westelijke richting tot aan de Noorddammerweg.

19.	De Noorddammerweg volgend in noordelijke richting tot aan de N196.

20.	De N196 volgend in oostelijke richting tot aan de Faunalaan.

21.	De Faunalaan volgend in noordelijke richting tot aan de Aan de Zoom.

22.	De Aan de Zoom volgend in oostelijke richting tot aan de Zonnedauw.

23.	De Zonnedauw volgend in noordelijke richting tot aan de In Het Midden.

24.	De In Het Midden volgend in oostelijke richting tot aan de In Het Rond.

25.	De In Het Rond volgend in noordelijke richting overgaand in oostelijke richting tot aan de Op De Klucht.

26.	De Op De Klucht volgend in noordelijke richting tot aan de Knautia.

27.	De Knautia volgend in oostelijke richting tot aan de Klaproos.

28.	De Klaproos volgend in noordelijke richting tot aan het water.

29.	Het water volgend in oostelijke richting tot aan de N251.

30.	De N251 volgend in noordelijke richting tot aan de Nesserlaan.

20.12.2020–28.12.2020

Jäsenvaltio: Puola

Alue kattaa:	Date until applicable in accordance with Article 31 of Directive 2005/94/EC
W województwie wielkopolskim w powiecie wolsztyńskim i grodziskim i w województwie lubuskim w powiecie wschowskim
Obszary gmin Wolsztyn oraz Przemęt w powiecie wolsztyńskim, Rakoniewice w powiecie grodziskim oraz Sława w powiecie wschowskim położone poza obszarem zapowietrzonym w promieniu 10 km wokół ogniska o współrzędnych GPS: N 52.0492 E 16.1558	1.1.2021
Obszary gmin Wolsztyn i Przemęt w powiecie wolsztyńskim położone w promieniu 3 km wokół ogniska o współrzędnych GPS: N 52.0492 E 16.1558	24.12.2020–1.1.2021
W województwie mazowieckim, w powiecie siedleckim i sokołowskim:
Części gmin Mokobody, Mordy, Paprotnia, Siedlce i Suchożebry w powiecie siedleckim oraz części gmin Bielany, Repki i Sokołów Podlaski w powiecie sokołowskim położone poza obszarem zapowietrzonym w promieniu 10 km wokół ogniska o współrzędnych GPS: N 52.2787 E 22.3408	5.1.2021
Części gmin Paprotnia i Suchożebry w powiecie siedleckim oraz część gminy Bielany w powiecie sokołowskim położone w promieniu 3 km wokół ogniska o współrzędnych GPS: N 52.2787 E 22.3408	28.12.2020–5.1.2021

Jäsenvaltio: Ruotsi

Alue kattaa:	Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti
The area of the parts of the municipality of Ystad (ADNS code 01200) extending beyond the area described in the protection zone and within the circle of a radius of 10 kilometres, centred on WGS84 dec. coordinates N55.24.13 and E14.5.27	19.12.2020
Those parts of the municipality of Ystad (ADNS code 01200) contained within a circle of a radius of three kilometres, centred on WGS84 dec. coordinates N55.24.13 and E14.5.27	11.12.2020–19.12.2020

”

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 414

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	63. vuosikerta 9. joulukuuta 2020

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/2006 annettu 8 päivänä joulukuuta 2020, vuonna 2020 käytettävissä oleviin tiettyjen kantojen kalastuskiintiöihin muiden kantojen edellisvuosien liikakalastuksen vuoksi tehtävistä vähennyksistä ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1247 muuttamisesta	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/2007, annettu 8 päivänä joulukuuta 2020, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineiden 1-dekanoli, 1,4-dimetyylinaftaleeni, 6-bentsyyliadeniini, Adoxophyes orana granulovirus, alumiinisulfaatti, amisulbromi, appelsiiniöljy, asekvinosyyli, atsadiraktiini, Aureobasidium pullulans (kannat DSM 14940 ja DSM 14941), Bacillus pumilus QST 2808, benalaksyyli-M, biksafeeni, bupirimaatti, Candida oleophila O-kanta, dinatriumfosfonaatti, ditianoni, dodiini, emamektiini, flubendiamidi, fluksapyroksadi, fluometuroni, flutriafoli, heksitiatsoksi, imatsamoksi, ipkonatsoli, isoksabeeni, kaliumfosfonaatit, kloroantraniiliproli, kvinmerakki, L-askorbiinihappo, natriumhopeatiosulfaatti, Paecilomyces fumosoroseus kanta FE 9901, pendimetaliini, penflufeeni, pentiopyradi, prosulfuroni, Pseudomonas sp. kanta DSMZ 13134, pyridalyyli, pyriofenoni, pyroksisulami, rikkikalkki, S-abskissihappo, sedaksaani, sinkkifosfidi, sintofeeni, spinetorami, spirotetramaatti, Streptomyces lydicuksen kanta WYEC 108, tau-fluvalinaatti, tebufenotsidi, tembotrioni, tieenikarbatsoni ja valifenalaatti hyväksyntöjen voimassaoloaikojen pidentämisestä	10
	*	Komission asetus (EU) 2020/2008 annettu 8 päivänä joulukuuta 2020, asetusten (EU) N:o 702/2014, (EU) N:o 717/2014 ja (EU) N:o 1388/2014 muuttamisesta niiden soveltamisajan ja muiden asiaankuuluvien seikkojen osalta ( 1 )	15
		PÄÄTÖKSET
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/2009, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2020, teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta orgaanisia liuottimia käyttäviä pintakäsittelylaitoksia sekä kemikaaleilla tapahtuvaa puun ja puutuotteiden suojausta varten (tiedoksiannettu numerolla C(2020) 4050) ( 1 )	19
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/2010 annettu 8 päivänä joulukuuta 2020, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymiseen tietyissä jäsenvaltioissa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1809 liitteen muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2020) 8910) ( 1 )	79

Jäsenvaltio	Lajin koodi	Aluekoodi	Lajin nimi	Alueen nimi	Alkuperäinen kiintiö 2019 (kilogrammoina)	Purettujen saaliiden sallitut määrät vuonna 2019 (mukautettu kokonaismäärä kilogrammoina) (1)	Saaliit yhteensä vuonna 2019 (määrä kilogrammoina)	Kiintiön käyttö suhteessa purettujen saaliiden sallittuun määrään	Purettujen saaliiden sallittuun määrään liittyvä liikakalastus (määrä kilogrammoina)	Kerroin (2)	Lisäkerroin (3), (4)	Edellisvuosilta tekemättä olevat vähennykset (5) (määrä kilogrammoina)	Vähennykset kalastuskiintiöistä vuodelta 2020 (6) ja seuraavilta vuosilta (määrä kilogrammoina)	Vähennykset liikakalastettujen kantojen vuoden 2020 kalastuskiintiöistä (7) (määrä kilogrammoina)	Vähennykset muiden kantojen vuoden 2020 kalastuskiintiöistä (määrä kilogrammoina)	Vähennetään kalastuskiintiöistä vuoden 2021 ja sitä seuraavan vuoden tai seuraavien vuosien osalta (määrä kilogrammoina)
DE	HER	4AB.	Silli	Unionin ja Norjan vedet alueella 4 linjan 53° 30′ N pohjoispuolella	39 404 000	25 460 900	27 182 070	106,76 %	1 721 170	/	/	/	1 721 170	1 721 170	/	/
DE	MAC	2CX14-	Makrilli	3a ja 4; unionin vedet alueilla 2a, 3b, 3c ja osa-alueilla 22–32	441 000	14 859 024	15 542 581	104,60 %	683 557	/	/	/	683 557	683 557	/	/
DK	MAC	2CX14-	Makrilli	6, 7, 8a, 8b, 8d ja 8e; unionin ja kansainväliset vedet alueella 5b; kansainväliset vedet alueilla 2a, 12 ja 14	/	2 688 463	2 693 920	100,20 %	5 457	/	/	/	5 457	5 457	/	/
DK	MAC	2A34.	Makrilli	3a ja 4; unionin vedet alueilla 2a, 3b, 3c ja osa-alueilla 22–32	14 480 000	13 330 744	14 022 305	105,19 %	691 561	/	/	/	691 561	691 561	/	/
DK	MAC	2A4A-N	Makrilli	Norjan vedet alueella 2a ja 4a	10 242 000	10 252 106	11 197 228	109,22 %	945 122	/	/	/	945 122	945 122	/	/
DK	POK	1N2AB.	Seiti	Norjan vedet alueilla 1 ja 2	/	17 000	50 968	299,81 %	33 968	1,00	/	/	33 968	/	33 968	/
ES	BET	ATLANT	Isosilmätonnikala	Atlantin valtameri	9 415 300	8 941 151	9 090 055	101,67 %	148 904	/	C (8)	/	148 904	148 904	/	/
ES	COD	1/2B.	Turska	1 ja 2b	11 562 000	8 455 844	8 463 118	100,09 %	7 274	/	/	/	7 274	7 274	/	/
ES	GHL	1N2AB.	Grönlanninpallas	Norjan vedet alueilla 1 ja 2	/	2 000	14 225	711,25 %	12 225	1,00	A	/	18 338	/	18 338	/
ES	OTH	1N2AB.	Muut lajit	Norjan vedet alueilla 1 ja 2	/	31 800	35 695	112,25 %	3 895	1,00	/	/	3 895	/	3 895	/
ES	POK	1N2AB.	Seiti	Norjan vedet alueilla 1 ja 2	/	196 000	198 607	101,33 %	2 607	/	/	/	2 607	/	2 607	/
ES	RED	N3LN.	Punasimput	NAFO 3LN	/	515 100	517 806	100,53 %	2 706	/	/	/	2 706	2 706	/	/
ES	RJU	9-C.	Aaltorausku	Unionin vedet alueella 9	15 000	15 000	15 511	103,41 %	511 (9)	Ei sovelleta	Ei sovelleta	2 067	2 067	0	/	2 067
FR	BET	ATLANT	Isosilmätonnikala	Atlantin valtameri	4 167 700	4 167 700	4 687 551	112,47 %	519 851	1,20	C	/	883 747	883 747	/	/
FR	RJE	7FG.	Palettirausku	Unionin vedet alueilla 7f ja 7 g	79 000	90 399	91 485	101,20 %	1 086	/	/	/	1 086	1 086	/	/
FR	RJU	7DE.	Aaltorausku	Unionin vedet alueilla 7d ja 7e	103 000	168 000	177 718	105,78 %	9 718	/	/	/	9 718	9 718	/	/
FR	SWO	AS05N	Miekkakala	Atlantin valtameri linjan 5° N eteläpuolella	/	/	3 500	Ei sovelleta	3 500	/	/	/	3 500	/	3 500	/
GB	COD	N1GL14	Turska	Grönlannin vedet NAFO-alueella 1F ja Grönlannin vedet alueilla 5, 12 ja 14	364 000	353 500	353 500	100 %	0	/	/	4 167	4 167	4 167	/	/
GB	HER	4AB.	Silli	Unionin ja Norjan vedet alueella 4 linjan 53° 30′ N pohjoispuolella	55 583 000	62 320 196	62 607 628	100,46 %	287 432	/	/	/	287 432	287 432	/	/
GB	MAC	2CX14-	Makrilli	6, 7, 8a, 8b, 8d ja 8e; unionin ja kansainväliset vedet alueella 5b; kansainväliset vedet alueilla 2a, 12 ja 14	152 115 000	145 768 635	154 072 694	105,70 %	8 304 059	/	A (8)	/	8 304 059	8 304 059	/	/
GB	RJU	7DE.	Aaltorausku	Unionin vedet alueilla 7d ja 7e	58 000	61 200	63 133	103,16 %	1 933	/	/	/	1 933	1 933	/	/
EL	BFT	AE45WM	Tonnikala	Atlantin valtameri pituuspiirin 45° W itäpuolella sekä Välimeri	285 110	304 110	312 690	102,82 %	8 580	/	C (8)	/	8 580	8 580	/	/
IE	ALB	AN05N	Pohjoisen kannan valkotonnikala	Atlantin valtameri linjan 5° N pohjoispuolella	2 854 300	3 115 420	3 213 170	103,14 %	97 750	/	C (8)	/	97 750	97 750	/	/
NL	HER	4CXB7D	Silli	4c, 7d lukuun ottamatta Blackwaterin kantaa	18 162 000	19 497 305	19 512 481	100,08 %	15 176	/	/	/	15 176	15 176	/	/
NL	MAC	2A34.	Makrilli	3a ja 4; unionin vedet alueilla 2a, 3b, 3c ja osa-alueilla 22–32	1 342 000	1 494 000	2 012 324	134,69 %	518 324	1,40	/	/	725 654	725 654	/	/
PT	ALB	AN05N	Pohjoisen kannan valkotonnikala	Atlantin valtameri linjan 5° N pohjoispuolella	1 994 200	1 794 200	2 463 161	137,28 %	668 961	1,40	C	/	1 271 026	635 513 (10)	/	635 513 (10)
PT	ALF	3X14-	Limapäät	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 12 ja 14	164 000	149 034	156 756	105,18 %	7 722	/	A (8)	/	7 722	7 722	/	/
PT	BUM	ATLANT	Sinimarliini	Atlantin valtameri	50 440	7 076	18 016	254,61 %	10 940	1,00	A	/	16 410	16 410	/	/
PT	RJU	9-C.	Aaltorausku	Unionin vedet alueella 9	15 000	21 705	24 589	113,29 %	2 884	1,00	/	/	2 884	2 884	/	/
PT	SWO	AN05N	Miekkakala	Atlantin valtameri linjan 5° N pohjoispuolella	1 010 390	2 410 390	2 414 333	100,16 %	3 943	/	/	/	3 943	3 943	/	/
SE	MAC	2A34.	Makrilli	3a ja 4; unionin vedet alueilla 2a, 3b, 3c ja osa-alueilla 22–32	4 034 000	2 945 203	3 075 839	104,44 %	130 636	/	/	/	130 636	130 636	/	/