(1)

Neuvosto otti marraskuussa 2008 asetuksella (EY) N:o 1187/2008 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa. Toimenpiteet toteutettiin 33,8–39,7 prosentin suuruisen arvotullin muodossa.

(2)

Komissio otti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena tammikuussa 2015 täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/83 (3) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa, jäljempänä ’edellinen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’.

(3)

Samaan aikaan komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/84 (4) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Indonesiasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa.

(4)

Komissio pani 21 päivänä tammikuuta 2020 vireille Kiinasta ja Indonesiasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun (5) perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämä tarkastelua koskeva tutkimus on edelleen käynnissä.

(5)

Komissio vastaanotti 8 päivänä tammikuuta 2020 perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön tutkia Kiinasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista kiertämistä ja asettaa tällaisen tuonnin kirjaamisvelvoite. Pyynnön esitti ainoa mononatriumglutamaatin tuottaja unionissa, Ajinomoto Foods Europe SAS, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’.

(6)

Pyynnön esittäjä toimitti riittävästi näyttöä siitä, että mononatriumglutamaatin tuontiin sovellettavia nykyisiä polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä kierretään. Tämän näytön perusteella voidaan todeta seuraavaa:

(7)

Päätettyään, että oli olemassa riittävä näyttö, komissio pani vireille perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisen tutkimuksen sen määrittämiseksi, kierretäänkö voimassa olevia toimenpiteitä tuomalla unioniin Kiinasta peräisin olevaa mononatriumglutamaattia seoksena tai liuoksena, joka sisältää vähintään 50 prosenttia mononatriumglutamaattia kuivapainosta.

(8)

Tutkimus pantiin vireille komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/230 (6), jäljempänä ’vireillepanoasetus’. Vireillepanoasetuksessa tulliviranomaiset velvoitettiin perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan nojalla kirjaamaan Kiinasta peräisin olevan hieman muutetun tuotteen tuonti.

(9)

Tuote, jonka osalta toimenpiteitä mahdollisesti kierretään, on Kiinasta peräisin oleva mononatriumglutamaatti, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2922 42 00 (Taric-koodi 2922420010), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’ tai ’mononatriumglutamaatti’. Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovelletaan täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/83 käyttöön otettuja polkumyyntitoimenpiteitä. Sitä käytetään pääasiassa arominvahventeena keitoissa, liemissä, liha- ja kalaruoissa sekä valmisruoissa. Sitä voidaan käyttää myös kemianteollisuudessa muissa kuin elintarvikesovelluksissa, esimerkiksi pesuaineissa. Mononatriumglutamaattia tuotetaan sokerilähteen (esimerkiksi maissitärkkelys, vehnätärkkelys tai tapiokatärkkelys sekä sokerisiirappi, sokeriruokomelassi ja sokerijuurikasmelassi) bakteerikäymisellä. Se tunnetaan myös koodilla E621, ja elintarvikelisäaineiden eritelmistä annetun komission asetuksen (EU) N:o 231/2012 (7) mukaisesti se kuvataan valkoisiksi, käytännöllisesti katsoen hajuttomiksi kiteiksi tai kiteiseksi jauheeksi. Sen kemiallinen nimi on mononatrium-L-glutamaattimonohydraatti ja kaava C5H8NaNO4· H2O.

(10)

Mahdollista kiertämistä koskevan tutkimuksen kohteena on mononatriumglutamaatti seoksena tai liuoksena, joka sisältää vähintään 50 prosenttia mononatriumglutamaattia kuivapainosta ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 2103 90 90, ex 2104 10 00, ex 2104 20 00, ex 3824 99 92, ex 3824 99 93 ja ex 3824 99 96 (Taric-koodit 2103909011, 2103909081, 2104100011, 2104100081, 2104200011, 3824999298, 3824999389 ja 3824999689) ja joka on peräisin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’ tai ’mononatriumglutamaattiseokset’.

(11)

Tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2013 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Tietoja kerättiin tutkimusajanjaksolta muun muassa sen tutkimiseksi, oliko kaupan rakenteessa tapahtunut väitettyjä muutoksia.

(12)

Tarkempia tietoja kerättiin 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 väliseltä raportointijaksolta, jäljempänä ’raportointijakso’, sen tutkimiseksi, heikensikö tuonti voimassa olevien toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia hintojen ja/tai määrien suhteen ja esiintyykö polkumyyntiä.

(13)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta virallisesti Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, niille unionin tuojille/käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, ja pyynnön esittäjälle.

(14)

Vireillepanoasetuksessa kehotettiin kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa kirjallisesti ja toimittamaan täytetyt kyselylomakkeet tai muut tiedot 37 päivän kuluessa tämän tutkimuksen vireillepanosta. Vireillepanopäivänä vapautuksen pyytämistä koskeva lomake, kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettu kyselylomake ja unionin tuojille/käyttäjille tarkoitettu kyselylomake olivat saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2448.

(15)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoasetuksessa asetetussa määräajassa. Kaikille osapuolille ilmoitettiin, että yhteistyöstä kieltäytyminen voi johtaa perusasetuksen 18 artiklan soveltamiseen ja päätelmien tekemiseen käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(16)

Yksi unionin tuoja ja kuusi käyttäjää vastasivat kyselylomakkeeseen. Tuoja ja yksi käyttäjä vetäytyivät yhteistyöstä sen jälkeen, kun niiltä oli pyydetty selvennystä niiden kyselylomakevastauksiin.

(17)

Yksikään tarkasteltavana olevan tuotteen tai tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja tai kauppias ei ilmoittautunut. Komissio ilmoitti 2 päivänä huhtikuuta 2020 Kiinan viranomaisille tästä seikasta ja aikeestaan soveltaa käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(18)

Myöskään yksikään tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuoja tai käyttäjä unionissa ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Kyselyyn vastanneet viisi yhteistyössä toiminutta käyttäjää ilmoittivat, että ne toivat tai käyttivät tarkasteltavana olevaa tuotetta, ja ne kaikki vahvistivat, etteivät ne tuoneet tai käyttäneet tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta.

(19)

Yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi päätelmät tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(20)

Komissio analysoi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti järjestyksessä seuraavia seikkoja arvioidakseen toimenpiteiden kiertämisen mahdollista esiintymistä:

(21)

Selvittääkseen, oliko kaupan rakenteessa mahdollisesti tapahtunut muutoksia, komissio analysoi mononatriumglutamaatin ja mononatriumglutamaattiseosten tuonnin määrän tutkimusajanjakson aikana.

(22)

Mononatriumglutamaatin tuonnin määrä määritettiin Eurostatin Taric (8)-kooditason tietojen perusteella tutkimusajanjaksolla. Mononatriumglutamaatti luokitellaan tällä hetkellä Taric-koodiin 2922420010.

(23)

Mononatriumglutamaattiseosten tuonnin määrää ei voitu määrittää Eurostatin tietojen perusteella seuraavista syistä: mononatriumglutamaattiseoksia tuotiin väitetysti CN-koodeihin 2103 90 90, 2104 10 00, 2104 20 00, 3824 90 92, 3824 90 93 ja 3824 90 96 luokiteltuina. Nämä CN-koodit kattavat paljon muutakin kuin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen. Kaupan rakenteen muutoksen analysointi kyseisiin CN-koodeihin luokitellun tuonnin perusteella olisi näin ollen johtanut mononatriumglutamaattiseosten tai -liuosten tosiasiallisten tuontimäärien yliarviointiin.

(24)

Määrittääkseen tarkemmin mononatriumglutamaattiseosten tuonnin määrän, ja koska muuta luotettavampaa lähdettä ei ollut, komissio käytti seuraavaa menetelmää, joka perustui pyynnön esittäjän pyynnössä ehdottamaan menetelmään:

(25)

Se määritti ensin Kiinasta unioniin viedyn mononatriumglutamaatin ja nimellä ”Gourmet Powder” (9) tunnetun mononatriumglutamaattiseoksen yhteenlasketut vientimäärät, sellaisina kuin ne on kirjattu Global Trade Atlas -tietokantaan, jäljempänä ’GTA’ (10), kiinalaisilla tullikoodeilla 2922 42 20 ja 2103 90 10. Gourmet Powder -tuotetta koskevien tietojen olisi katettava seokset, jotka sisältävät 80–99 prosenttia mononatriumglutamaattia, mutta ne voisivat kattaa myös puhtaan mononatriumglutamaatin viennin vähittäismyyntimarkkinoille tarkoitetuissa pakkauksissa. Lisäksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että joitakin mononatriumglutamaattiseoksia, joissa on pieniä määriä lisäaineita, viedään Kiinasta puhtaana mononatriumglutamaattina.

(26)

Saadakseen mononatriumglutamaattiseosten tuontia koskevat luvut komissio vähensi tämän vuoksi näin saadusta viennin kokonaismäärästä Eurostatin tietokantaan Taric-koodilla 2922420010 kirjatun mononatriumglutamaatin tuonnin määrän (ks. (22) kappale).

(27)

Tulokseksi saatua eroa pidettiin kohtuullisen tarkkana määrityksenä unioniin tuotujen mononatriumglutamaattiseosten määrästä.

(28)

Komissio ilmoitti 28 päivänä toukokuuta 2020 kaikille asianomaisille osapuolille aikomuksestaan käyttää edellä mainittua menetelmää ja pyysi niitä esittämään näkemyksensä esitetyistä menetelmistä ja luvuista. Ainoastaan pyynnön esittäjä esitti huomautuksia ja ilmoitti olevansa samaa mieltä menetelmästä ja luvuista.

(29)

Komissio sai edellä kuvatun menetelmän perusteella seuraavat tuontia koskevat tiedot:

Tuonti Kiinasta unioniin

(30)

Mononatriumglutamaattiseosten tuonti Kiinasta unioniin kasvoi 244 prosenttia tutkimusajanjaksolla ja oli raportointijaksolla 8 558 tonnia. Mononatriumglutamaatin tuonti väheni vuosina 2013–2015 tapahtuneen alkuperäisen kasvun jälkeen vuodesta 2015 alkaen ja oli raportointijaksolla 3 063 tonnia.

(31)

Tämän perusteella voidaan päätellä, että kaupan rakenteessa on tapahtunut perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu muutos.

(32)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan kaupan rakenteen muutoksen on johduttava käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole muuta riittävää syytä tai taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Kuten (31) kappaleessa on mainittu, kaupan rakenteessa todettiin tapahtuneen muutos. Yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi päätelmät tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti (ks. (19) kappale).

(33)

Pyynnön esittäjä väitti pyynnössä, että kiinalaiset tuottajat vievät merkittäviä määriä mononatriumglutamaattiseoksia, jotta ne luokiteltaisiin tullikoodeihin, joihin ei sovelleta toimenpiteitä. Tämä menettely muuttaa tuotetta hieman muuttamatta sen perusominaisuuksia.

(34)

Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ilmoittivat jo vuonna 2015 komission yksiköille tällaisesta käytännöstä. Tulliviranomaiset olivat havainneet, että muihin kuin tutkimuksen kohteena oleviin koodeihin luokiteltujen mononatriumglutamaattiseosten, joissa on noin 1 prosentti pöytäsuolaa, tuonti oli lisääntynyt, kun taas puhtaan mononatriumglutamaatin tuonti väheni. Niiden mukaan tämän käytännön ainoana tarkoituksena oli välttää polkumyyntitulli, koska seokset eivät muuttaneet tuotteen ominaisuuksia ja niillä oli samat käyttötarkoitukset kuin puhtaalla mononatriumglutamaatilla.

(35)

Useiden jäsenvaltioiden tullihallintojen antamat sitovaa tariffitietoa (STT) koskevat päätökset vahvistavat käytännön esiintymisen. Näissä sitovissa tariffitiedoissa (11) luokitellaan tullitarkoituksia varten seokset, joiden mononatriumglutamaattipitoisuus on 50–99 prosenttia, CN- ja Taric-koodeihin, joihin ei sovelleta toimenpiteitä. Kaikki nämä sitovia tariffitietoja koskevat päätökset tehtiin tutkimusajanjaksolla, ja ne olivat voimassa niiden antamispäivästä koko tutkimusajanjakson ajan. Niiden tavaroiden kuvaus, joista on annettu sitova tariffitieto, vahvistaa, että päätökset koskevat tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta. Näin ollen tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnista, jossa käytettiin sitovaa tariffitietoa, ei makseta polkumyyntitulleja.

(36)

Sitovien tariffitietojen ja komission käytettävissä olevien STT-hakemusten analyysi vahvistaa, että käyttötarkoitus on sama kuin tarkasteltavana olevalla tuotteella. Lisäksi jotkin STT:n haltijat ovat aiemmista tutkimuksista tiedossa olevia tarkasteltavana olevan tuotteen tuojia. Itse asiassa jäsenvaltioiden tullihallinnot yksilöivät yhden STT:n haltijoista (34) kappaleessa selostettavien liiketoimien osalta tuojaksi.

(37)

Tutkimuksessa ei tullut esiin mitään taloudellisia perusteita tutkimuksen kohteena olevan tuotteen käytölle. Kuten pyynnön esittäjän pyynnöstä ilmenee, mononatriumglutamaattiseosten käyttö pelkän mononatriumglutamaatin sijasta aiheuttaa käyttäjille ylimääräisen taloudellisen rasitteen ja velvoittaa ne mukauttamaan tuotteitaan, pakkausmerkintöjä ja valmistusohjeita siten, että niissä otetaan huomioon suolamäärien kasvu. Sille ei ole muuta taloudellista perustetta kuin mononatriumglutamaattia koskevien toimenpiteiden kiertäminen. Lisäksi komissio toteaa, että suolan tarkoituksellinen lisääminen mononatriumglutamaattiin lisää tuotantoprosessiin uuden vaiheen, mikä aiheuttaa tuottajille ylimääräistä taloudellista rasitetta lisätyön ja -valvonnan muodossa eli lisää tuotantokustannuksia.

(38)

Kuten (16) kappaleessa mainitaan, komissio sai kyselylomakevastaukset alun perin kuudelta käyttäjältä. Yksi käyttäjä selvensi käyttävänsä puhdasta mononatriumglutamaattia omien mononatriumglutamaattiseostensa valmistamiseen sen mukaan, mikä on mononatriumglutamaatin prosenttiosuus. Jotkin yhteistyössä toimineet käyttäjät ilmoittivat ostavansa mononatriumglutamaattiseoksia unionin toimittajilta. Yksikään niistä ei ilmoittanut tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnista eikä esittänyt huomautuksia tai perusteluja sen käytölle.

(39)

Edellä esitetty huomioon ottaen ja perusasetuksen 18 artiklan pohjalta komissio toteaa, että kyseessä on tarkasteltavana olevan tuotteen vähäinen muuttaminen siten, että tuotteen perusominaisuudet eivät muutu mutta tuote luokitellaan muutoksen jälkeen tullikoodeihin, joihin ei tavallisesti sovelleta toimenpiteitä, eikä tälle käytännölle ole muuta perusteltua syytä tai taloudellista perustetta kuin tullin käyttöönotto.

(40)

Komissio arvioi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ovatko tuodut mononatriumglutamaattiseokset heikentäneet Kiinasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuontiin sovellettavien voimassa olevien toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia määrien ja hintojen osalta.

(41)

Kuten (29) kappaleessa mainitaan, tutkimuksessa vahvistettiin, että mononatriumglutamaattiseoksia tuotiin raportointijaksolla merkittäviä määriä. Niiden osuus unionin kulutuksesta raportointijaksolla oli yli 10 prosenttia. Unionin kulutus perustuu pyynnön esittäjän pyynnössä arvioimiin lukuihin, eli [77 000–79 000] (12) tonnia.

(42)

Komissio vertasi mononatriumglutamaattiseosten keskimääräistä – asianmukaisesti FOB-tasolta (13) CIF-tasolle (14) oikaistua – vientihintaa raportointijaksolla (vahvistettu käyttäen (24) kappaleessa tarkoitettua menetelmää) unionin tuotannonalan keskimääräisiin vahinkoa aiheuttamattomiin hintoihin, jotka vahvistettiin edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(43)

Vertailu osoitti, että viitehinnan alittavuuden marginaali oli merkittävä (93 %).

(44)

Komissio päätteli näiden tietojen perusteella, että mononatriumglutamaattiseosten tuonti heikentää voimassa olevien toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia niin määrien kuin hintojen osalta.

(45)

Komissio arvioi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti polkumyynnin esiintymistä samankaltaiselle tuotteelle aikaisemmin määritettyihin normaaliarvoihin verrattuna. Tätä varten komissio vertasi mononatriumglutamaattiseosten keskimääräistä vientihintaa raportointijaksolla (vahvistettu käyttäen (24) kappaleessa tarkoitettua menetelmää) edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa samankaltaiselle tuotteelle määritettyyn normaaliarvoon.

(46)

Vertailu osoitti polkumyyntimarginaalin olevan merkittävä (99,7 %).

(47)

Komissio totesi edellä esitettyjen päätelmien perusteella, että Kiinasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa voimassa olevia toimenpiteitä, sellaisina kuin ne on määritelty edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, kierrettiin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnilla.

(48)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Kiinan ja unionin välisen kaupan rakenteessa tapahtui muutos ja että tämä muutos johtui käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole riittävästi muita perusteita tai taloudellisia syitä kuin tullin käyttöön ottaminen. Komissio totesi myös, että tullin korjaavat vaikutukset heikentyvät samankaltaisen tuotteen hintojen ja määrien osalta, ja merkittävää polkumyyntiä havaittiin myös suhteessa samankaltaiselle tuotteelle aiemmin määritettyyn normaaliarvoon.

(49)

Voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi tämän vuoksi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti laajennettava koskemaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontia.

(50)

Laajennettavan toimenpiteen olisi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan oltava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/83 1 artiklan 2 kohdassa ”kaikille muille yrityksille” vahvistettu toimenpide eli vapaasti unionin rajalla tullaamattomana nettohintaan sovellettava 39,7 prosentin suuruinen lopullinen polkumyyntitulli.

(51)

Laajennettuja toimenpiteitä olisi perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti sovellettava vireillepanoasetuksella käyttöön otetun kirjaamisvelvoitteen alaiseen unioniin tulevaan tuontiin, minkä vuoksi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kirjatusta tuonnista olisi kannettava polkumyyntitulli.

(52)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, jotka johtivat edellä mainittuihin päätelmiin. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Komissio sai huomautuksia vain pyynnön esittäjältä, joka kannatti ehdotettua toimintamallia.

(53)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 14 päivänä helmikuuta 2020 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien pursotettujen alumiiniprofiilien unioniin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille sen jälkeen, kun alan järjestö European Aluminium, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt valituksen, jäljempänä ’valitus’, 3 päivänä tammikuuta 2020. Valituksen tekijän osuus pursotettujen alumiiniprofiilien kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia. Valituksessa esitettiin näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta.

(3)

Tämän perusteella komissio katsoi, että valitus sisälsi riittävästi näyttöä tutkimuksen vireillepanoa varten.

(4)

Kun valituksen tekijä oli esittänyt asiaa koskevan pyynnön, jonka tukena oli vaadittu näyttö, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1215 (2) perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(5)

Vireillepanoilmoituksessa (3) komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen valituksen tekijälle, tiedossa oleville unionin tuottajille, kansallisille alumiinialan järjestöille unionissa, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(6)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(7)

Komissio sai vireillepanoa koskevia huomautuksia kahdelta tuojalta (Airoldi ja Kastens and Knauer). Komissio tarkasteli kaikki huomautuksia ja käsittelee niitä jäljempänä.

(8)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(9)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen käyttäen perusteena tuotannon ja unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin suurinta edustavaa määrää, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otos koostui neljästä tuotannon ja myynnin suhteen suurimmasta unionin tuottajasta. Otokseen valitut tuottajat tuottivat ja myivät hyvin monenlaisia tuotteita, mukaan lukien neljä perustuotelajia (tangot, umpiprofiilit, profiiliputket ja putket), ja sen osuus tuotannosta ja myynnistä unionin markkinoilla oli hieman alle 10 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta.

(10)

European Aluminium katsoi, että suurimpien tuottajien valitseminen otokseen ei ehkä anna kuvaa vahingon koko laajuudesta. Väite perustui siihen, että pienemmät tuottajat edustivat suurinta tuotanto- ja myyntimäärää ja että kyseiset yritykset eivät hyödy mittakaavaeduista suurimpien tuottajien tavoin. European Aluminium ehdotti, että otokseen sisällytettäisiin vielä kaksi yritystä, joiden myötä loppukäyttäjämarkkinoiden kattavuus olisi sen mukaan suurempi.

(11)

Komissio arvioi väitettä mutta päätti pitää otoksen alkuperäisenä. Vaikka muutamat yritykset, jotka pystyivät täyttämään pk-yrityksiä koskevat oikeudelliset kriteerit, toimittivat otantaa koskevia tietoja, niiden osuus unionin tuotannosta ja myynnistä oli vähäinen. European Aluminiumin mainitsemat pienet tuottajat olivat itse asiassa liian suuria määriteltäviksi pk-yrityksiksi. Näin ollen komissiolla ei ollut objektiivista syytä tarkistaa otosta tai sisällyttää siihen kahta European Aluminiumin ehdottamaa yritystä.

(12)

Sen vuoksi komissio katsoi, että asiakirja-aineistossa saatavilla olevien tietojen perusteella otos edusti unionin tuotannonalaa.

(13)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(14)

Kuusi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahden tuojan otoksen käyttäen valintaperusteina tutkimusajanjaksolla Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen suurinta edustavaa tuontimäärää sekä maantieteellistä sijaintia unionissa. Kaikkia tiedossa olevia tuojia, joita asian tiedettiin koskevan, kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komissio ei saanut tätä koskevia huomautuksia.

(15)

Yksi tuoja (Airoldi Metalli S.p.A.) totesi, että suuret tuojat, varsinkaan Saksassa toimivat, eivät aio osallistua tutkimukseen, minkä vuoksi komission tekemä markkinoita ja polkumyyntiä koskeva markkina-analyysi ei vastaisi teollisuudenalan todellista taloudellista tilaa.

(16)

Kaikille tuojille ilmoitettiin tutkimuksen vireillepanosta Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella, ja niille annettiin mahdollisuus tehdä yhteistyötä ja kuulua otokseen. Vaikka tuojien yhteistyön taso oli alhainen, saksalaisia toimijoita osallistui yhteistyöhön; muun muassa yksi otokseen valituista tuojista oli saksalainen.

(17)

Sen vuoksi komissio katsoi, että asiakirja-aineistossa saatavilla olevien tietojen perusteella otos oli edustava.

(18)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(19)

Asetetussa määräajassa 37 Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottaja toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Näistä vientiä harjoittavista tuottajista kaksi toimitti pyydetyt tiedot annetun määräajan jälkeen. Niiden vastaukset otettiin huomioon, mutta niitä ei sisällytetty otokseen myöhemmässä vaiheessa, koska ne eivät kuuluneet vientimäärältään suurimpiin yrityksiin. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen yhteistyössä toimivan vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän otokseen, joka perustui unioniin suuntautuvan viennin suurimpaan edustavaan määrään, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa (28,1 prosenttia kokonaisviennistä).

(20)

Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio kuuli kaikkia tiedossa olevia pursotettujen alumiiniprofiilien vientiä harjoittavia tuottajia ja Kiinan viranomaisia otoksen valinnasta. Komissio ei saanut otoksen alustavaan valintaan liittyviä huomautuksia.

(21)

Kaksikymmentäkaksi Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmoitti aikomuksestaan pyytää perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua. Ainoastaan kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti kuitenkin täytetyn kyselylomakkeen annetussa määräajassa. Aikarajoitusten vuoksi komissio ei ole tässä vaiheessa pystynyt käsittelemään pyyntöjä. Sen vuoksi se päättää tutkimuksen lopullisessa vaiheessa, myöntääkö se yrityksille yksilöllisen tarkastelun.

(22)

Komissio pyysi seuraavia osapuolia toimittamaan kyselyvastaukset (4):

(23)

Komissio sai kyselyvastaukset otokseen valituilta neljältä unionin tuottajalta, unionin tuottajien järjestöltä, otokseen valituilta kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta, yhdeltä käyttäjältä (Alstom Holdings) sekä kahdelta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä: Haomei Group ja Press Metal Group.

(24)

Liaoning Zhongwang Group ei vastannut kyselylomakkeeseen. Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti 1 päivänä huhtikuuta 2020 Liaoning Zhongwang Groupille aikovansa soveltaa siihen perusasetuksen 18 artiklan säännöstä. Kyseisessä kirjeessä komissio pyysi Liaoning Zhongwang Groupia esittämään huomautuksensa 18 artiklan soveltamisesta 13 päivään huhtikuuta 2020 mennessä. Liaoning Zhongwang Group ei esittänyt huomautuksia. Otos supistui kahteen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmään, joiden osuus kokonaisviennistä oli 20,9 %.

(25)

Covid-19:n puhkeamisen ja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toteuttamien eristystoimenpiteiden vuoksi komissio ei voinut alustavassa vaiheessa tehdä perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä.

(26)

Komissio ristiintarkasti etätarkastuksena kaikki alustavien päätelmien tekemistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Komissio suoritti seuraavia yrityksiä/osapuolia koskevan etätarkastuksen:

(27)

Airoldi pyysi tutkimuksen keskeyttämistä covid-19-epidemian vuoksi, kunnes tilanne on parantunut, sillä eristystoimenpiteet vaikuttivat negatiivisesti sen puolustautumisoikeuksiin (se ei esimerkiksi päässyt tutustumaan omiin tietoihinsa tai osallistumaan komission kuulemisiin).

(28)

Pyyntöön ei voitu suostua. Perusasetuksessa ei ole oikeusperustaa, jonka perusteella komissio voisi keskeyttää tutkimuksen. Komissiolle on asetettu sitovat määräajat tutkimuksen loppuun saattamiseksi. Komissiolla ei näin ollen ole harkintavaltaa tällaisen päätöksen tekemisessä. Komissio otti huomioon joidenkin yhteistyössä toimineiden yritysten vaikean tilanteen ja laati covid-19-epidemian seurauksista ilmoituksen, jolla annetaan mahdollisimman paljon joustoa määräaikojen pidentämiseen ottaen huomioon oikeudelliset rajoitukset ja tarpeen noudattaa säädettyjä määräaikoja. Lisäksi, kuten edellä olevassa kohdassa kuvataan, komissio tarkasti osapuolten toimittamat tiedot etätarkastuksena ja järjesti tyydyttävästi asianomaisille osapuolille kuulemisia videokonferenssina. Näillä toimenpiteillä varmistettiin, että osapuolilla, myös Airoldilla, oli mahdollisuus käyttää puolustautumisoikeuksiaan täysimääräisesti ja osallistua tutkimukseen.

(29)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2016 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(30)

Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa oli saatavilla riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa, komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(31)

Näin ollen tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksen liitteessä III pyydetyt tiedot pursotettujen alumiiniprofiilien valmistuksessa käytetyistä tuotantopanoksista. Tarvittavat tiedot toimitti 33 kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa.

(32)

Saadakseen tarpeelliseksi katsomansa tiedot perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja väitettyjä merkittäviä vääristymiä koskevaa tutkimustaan varten komissio lähetti lisäksi kyselylomakkeen Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan vastanneet kyselylomakkeeseen. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(33)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa myös kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa esitti huomautuksia merkittävien vääristymien esiintymisestä. Näitä huomautuksia analysoidaan jäljempänä 74–89 kappaleessa.

(34)

Lisäksi komissio täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaisi olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voitaisiin määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(35)

Komissio julkaisi 16 päivänä maaliskuuta 2020 ensimmäisen asiakirja-aineistoon liitetyn muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä, jäljempänä ’16 päivänä maaliskuuta 2020 päivätty muistio’, jossa pyydetään asianomaisten osapuolten näkemyksiä lähteistä, joita komissio voi käyttää normaaliarvon muodostamiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan toisen alakohdan mukaisesti. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio yksilöi tässä vaiheessa seuraavat mahdolliset edustavat maat: Brasilia, Kolumbia, Ecuador, Iranin islamilainen tasavalta, Kazakstan, Malesia, Mauritius, Meksiko, Montenegro, Venäjän federaatio, Serbia, Sri Lanka, Thaimaa ja Turkki.

(36)

Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Komissio sai huomautuksia kahdelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, valituksen tekijältä ja yhdeltä tuojalta. Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia.

(37)

Komissio vastasi 16 päivänä maaliskuuta 2020 päivättyyn muistioon saatuihin huomautuksiin toisessa, 25 päivänä kesäkuuta 2020 päivätyssä muistiossa normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä, jäljempänä ’25 päivänä kesäkuuta 2020 päivätty muistio’. Komissio laati myös alustavan tuotannontekijöiden luettelon ja ilmoitti aikovansa tässä vaiheessa valita Turkin asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia, ja se sai huomautuksia valituksen tekijältä, yhdeltä vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä ja yhdeltä tuojalta. Näitä huomautuksia analysoidaan 169–173 kappaleessa.

(38)

Tutkimuksen kohteen ovat tangot, profiilit (myös profiiliputket) ja putket, kokoamattomat, myös rakenteissa käytettäviksi valmistetut (esim. määrämittoihin leikatut, poratut, taivutetut, viistotut, kierteitetyt), jotka on valmistettu alumiinista, myös alumiiniseoksesta, jonka alumiinipitoisuus on enintään 99,3 prosenttia.

(39)

Kiinasta peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7604 10 10, ex 7604 10 90, 7604 21 00, 7604 29 10, 7604 29 90, ex 7608 10 00, 7608 20 81, 7608 20 89 ja ex 7610 90 90 (Taric-koodit 7604101011, 7604109011, 7604109025, 7604109080, 7608100011, 7608100080, 7610909010), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. CN-koodit ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina, eikä niillä ole sitovaa vaikutusta tuotteen luokitukseen.

(40)

Tarkasteltavana olevia tuotteita kutsutaan usein ”pursotetuksi alumiiniprofiileiksi” ja viitataan siten niiden yleisimpään valmistusprosessiin, vaikka niitä voidaan valmistaa muutenkin, esimerkiksi valssaamalla, takomalla tai valamalla.

(41)

Tämän tutkimuksen piiriin eivät kuulu seuraavat tuotteet:

(42)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään moniin eri tarkoituksiin. Tärkeimmät loppukäyttötarkoitukset ovat muun muassa

(43)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

(44)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(45)

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen unionin markkinat muodostuvat erilaisista alumiiniseoksista valmistetuista tangoista ja putkista sekä umpiprofiileista ja profiiliputkista. Tuotteet ovat mitoiltaan erilaisia ja niiden viimeistelyyn on käytetty eri menetelmiä, kuten vetämistä, leikkaamista ja muotoilemista. Niitä myydään useille käyttäjäteollisuudenaloille. Tärkeimmät käyttäjäteollisuudet ovat rakentaminen (noin 50 prosenttia), liikenne (noin 30 prosenttia), koneenrakennus (noin 12 prosenttia) ja kulutustavarat (noin 8 prosenttia). Tuotteet myydään joko suoraan käyttäjäteollisuuteen tai jakelijoiden kautta.

(46)

Myös asianomaisesta maasta tuleva tuonti koostuu samoista perustuotelajeista, on valmistettu samankaltaisista alumiiniseoksista ja on mitoiltaan ja viimeistelyltään samankaltaista. Tuotujen tuotelajien hintojen vertaaminen otokseen valittujen unionin tuottajien myymien tuotelajien hintoihin osoitti, että yli 95 prosenttia tuoduista tuotelajeista vastasi suoraan unionin tuotannonalan myyntiä. Sen vuoksi on selvää, että tuonnin ja unionin tuotannonalan myynnin välinen kilpailu on kovaa.

(47)

Suuri osa sekä tuonnista että unionin tuotannonalan myynnistä tapahtui asiakkaan erityisten eritelmien perusteella, Vaikka tuotteita voidaan pitää räätälöityinä, niillä kaikilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet ja niitä olisi pidettävä yhtenä tuotteena käsillä olevassa tutkimuksessa.

(48)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ei ollut määritelty selkeästi vireillepanoilmoituksessa. Perusteina käytettiin seuraavaa:

(49)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on määritelty sen fyysisten, teknisten ja kemiallisten ominaisuuksien perusteella. Määritelmässä todetaan selkeästi, että kaikki tangot, profiiliputket ja putket, jotka sisältävät enintään 99,3 prosenttia alumiinia, kuuluvat tutkimuksen soveltamisalaan.

(50)

Komissio toteaa, että päinvastoin kuin jotkin asianomaiset osapuolet katsovat, tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmä ei perustu tuotantomenetelmään. Vaikka pursotus on yleisin tuotantomenetelmä, määritelmä sisältää tuotantomenetelmästä riippumatta kaikki tuotteet, jotka täyttävät tuotemääritelmän fyysiset, tekniset ja kemialliset ominaisuudet.

(51)

Tuotteen määritelmän laajentamista ilmaisulla ”valmistettu alumiinista” koskeva väite perustuu tuotemääritelmän lukemiseen vain osittain. Ilmaisu on itse asiassa ”valmistettu alumiinista, myös alumiiniseoksesta”. Kyseessä on ainoastaan tarkennus ehdolle ”jonka alumiinipitoisuus on enintään 99,3 prosenttia” eli sille, että määritelmä kattaa sekä seostamattomasta alumiinista että alumiiniseoksista valmistetut tuotteet, kunhan niiden alumiinipitoisuus on enintään 99,3 prosenttia.

(52)

CN-koodien antamisesta ainoastaan ohjeellisina vireillepanoilmoituksessa kyseinen osapuoli väittää, että tällaisen epätarkan ilmaisun sisällyttäminen väliaikaiseen tai lopulliseen versioon asetuksesta, jolla tullit otetaan käyttöön, rikkoisi räikeästi EU:n lainsäädännön yleisiä periaatteita. Kyseisen osapuolen mukaan CN-koodien tulkinta ei ole sitova ja tällainen yleinen viittaus heikentäisi tuotteen määritelmää koskevaa oikeusvarmuutta. Tältä osin komissio huomautti, että viittaus ”ainoastaan tiedoksi” lisättiin vireillepanoilmoitukseen sen varmistamiseksi, että tutkimuksen kohteena oleva tuote määritellään vireillepanoilmoituksessa olevan tuotteen määritelmän mukaisesti eikä CN-koodien määritelmän mukaisesti. Perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio antoi tämän tutkimuksen vireillepanon yhteydessä joukon Taric-koodeja niissä tapauksissa, joissa CN-koodien soveltamisala oli laajempi kuin tarkasteltavana olevan tuotteen. Tarkasteltavana oleva tuote määritetään tämän väliaikaista tullia koskevan asetuksen artiklaosassa kyseisillä Taric-koodeilla, jotka annetaan 39 kappaleessa.

(53)

Tuojayritys Airoldi väitti, että kovista seoksista, etenkin epätyypillisistä kovista seoksista, valmistetut pursotetut alumiiniprofiilit, olisi jätettävä tuotemääritelmän ulkopuolelle, koska EU:n tuotanto ei täytä läheskään tällaisten tuotteiden tosiasiallista kysyntää EU:ssa.

(54)

Tältä osin tutkimus osoitti, että kovista seoksista valmistetuilla pursotetuilla alumiiniprofiileilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet kuin muilla tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään kuuluvilla tuotteilla. Airoldi ei toimittanut mitään näyttöä siitä, että tämän tuotelajin tarjonnasta on puutetta. Sen sijaan komissio totesi, että unionin tuotannonala, myös kaksi otokseen valittua tuottajaa, teki tarkastelujaksolla huomattavia investointeja uusiin kovien seosten puristimiin ja pystyy toimittamaan monia erilaisia pursotettuja alumiiniprofiileja, myös kovista seoksista valmistettuja.

(55)

Vientiä harjoittava tuottaja Fuyao Glass väitti, että tutkimuksessa olisi tarkasteltava pääasiassa rakennuksissa ja rakentamisessa tai rakenteissa käytettäviä pursotettuja alumiiniprofiileja ja että Fuyao Glassin tuottamat ja viemät tuotteet, kuten autoihin liittyvät oheistuotteet, olisi jätettävä sen ulkopuolelle.

(56)

Fuyao Glass väitti vielä, että kun otetaan huomioon fyysisten, teknisten ja kemiallisten ominaisuuksien erot, tuotantoprosessi, laatu, jakelukanavat, se, että tuotteet eivät ole keskenään vaihdettavissa, ja kuluttajien erilainen mielikuva tuotteesta sekä hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen tuotteiden erilaiset tuotantokustannukset ja hinnoittelu, sen pursotetut alumiiniprofiilit, jotka on tarkoitettu koristekäyttöön autoissa, olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle.

(57)

Väitteensä tueksi Fuyao Glass luetteli teknisiä eroja sen tuottamien ja viemien tuotteiden ja rakennuksissa ja rakennussektorilla käytettyjen tuotteiden välillä, kuten käytetyn alumiiniseoksen tyyppi, tietyt erityiset tuotantovaiheet, tunnistekoodaus, käyttöikä, ulkomuodon tarkastus ja pakkaus. Fuyao Glass väitti lisäksi, että tuotemääritelmässä on otettava huomioon homogeenisuus tai samankaltaisuus.

(58)

Tältä osin komissio totesi, että Fuyao Glass ei ensinnäkään selittänyt, miksi tutkimuksessa olisi tarkasteltava rakennuksissa ja rakennussektorilla tai rakenteissa käytettäviä pursotettuja alumiiniprofiileja eikä muilla teollisuudenaloilla käytettäviä pursotettuja alumiiniprofiileja. Pursotettuja alumiiniprofiileja käytetään monilla teollisuudenaloilla, myös autoteollisuudessa, ja niillä kaikilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet. Vaikka pursotettujen alumiiniprofiilien välillä on muoto- ja ominaisuuseroja, on tärkeää huomata, että kyseisillä tuotteilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet, kuten se, että ne on valmistettu alumiinista ja niitä käytetään tuotantopanoksina (eli välituotteina) jatkojalostustuotteiden valmistuksessa. Sen vuoksi eri lajit kuuluvat tarkasteltavana olevaan tuotteeseen tuotemääritelmän mukaisesti.

(59)

Tietyt vientiä harjoittavat tuottajat (Jilin Qixing, Shandong Nollvetec Lightweight Equipment) sekä yksi käyttäjä (Alstom) ja alan järjestö UNIFE väittivät, että rautatiealalle tarkoitetut pursotetut alumiiniprofiilit olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle. Tähän liittyvät väitteet perustuvat pääasiassa siihen, että kyseinen ala on unionin tuotannonalalle pieni asiakassektori, vaikutus käyttäjään olisi kohtuuttoman suuri ja tuonti Kiinasta on ratkaisu tilanteeseen. Lisäksi väitettiin, että pursotettuihin alumiiniprofiileihin sovelletaan kyseisellä alalla erilaisia standardeja ja teknisiä ominaisuuksia, mikä erottaa sen muista aloista.

(60)

Unionin tuotannonala kiisti ulkopuolelle jättämistä koskevan pyynnön sillä perusteella, että unionin tuotannonalalla on kapasiteettia valmistaa rautatiealalle tarkoitettuja tuotteita. Unionin tuotannonala totesi myös, että tutkimuksen kohteena oleva tuote on määritelty laajasti ja että tuotannonalan fyysiset, kemialliset ja tekniset ominaisuudet sisältyvät määritelmään.

(61)

Komissio hylkäsi ulkopuolelle jättämistä koskevan pyynnön, koska ei esitetty vakuuttavaa näyttöä siitä, että rautatiealalla käytettävillä pursotetuilla alumiiniprofiileilla olisi erilaiset fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet. Kaikilla käyttäjäsektoreilla ja jopa monilla yksittäisillä käyttäjillä on erityisiä standardeja ja teknisiä vaatimuksia, joten rautatieala on yksi monista eikä siis suinkaan ainoa sektori, jonka ulkopuolelle jättäminen olisi perusteltua. Myöskään muita pyyntöjä, jotka perustuivat erityisiin teknisiin standardeihin, joiden mukaisia tuodut tuotteet olivat, tai erityisiin käyttötarkoituksiin, ei voitu hyväksyä, koska tietyn standardin mukaisuus ei sinällään ole tuotemääritelmän ulkopuolelle jättämisen peruste, jos tuote muuten on määritelmän mukainen. On väistämätöntä, että pursotettujen alumiiniprofiilien toimialalla, joka keskittyy yhä enemmän räätälöityihin tuotteisiin, on erityisiä vaatimuksia ja standardeja; tämä ei kuitenkaan tarkoita, että niillä olisi erilaiset fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet.

(62)

Lisäksi monet unionin tuottajat pystyvät toimittamaan useimpien kyseisen sektorin vaatimusten mukaisia tuotteita. Tästä on esimerkkinä junanvaunuihin tarkoitetut suuret pursotetut alumiiniprofiilit, joita rautatieala ilmoitti voivansa hankkia kolmelta tuottajalta Kiinassa ja yhdeltä unionissa.

(63)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että rautatiealaa (tai osaa siitä) ei ole syytä jättää tutkimuksen tuotemääritelmän ulkopuolelle.

(64)

Monet muutkin asianomaiset osapuolet pyysivät selventämään, kuuluvatko niiden valmistamat tai tuomat tuotteet tuotemääritelmän piiriin. Vaikka unionin tuotannonala kommentoi tällaisia pyyntöjä asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon lisätyssä muistiossa, komissio toteaa, että tällaiset päätökset tekevät loppujen lopuksi kansalliset tulliviranomaiset tuontihetkellä. Tähän seikkaan tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tarkasteltavana olevan tuotteen mahdollisessa vaihtoehtoisessa kuvauksessa.

(65)

Kuten 24 kappaleessa todetaan, Liaoning Zhongwang Group ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Se ei myöskään esittänyt huomautuksia kirjeeseen, jossa sille ilmoitettiin, että komissio aikoi soveltaa perusasetuksen 18 artiklan säännöstä.

(66)

Kuten 32 kappaleessa todetaan, tutkimus on pantu vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan perusteella. Komissio lähetti tutkimuksen vireillepanon yhteydessä Kiinan viranomaisille kaksi kyselylomaketta (5), jotka koskivat vääristymien esiintymistä. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet. Komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille verbaalinootilla 25 päivänä maaliskuuta 2020 aikovansa soveltaa tältä osin perusasetuksen 18 artiklan säännöstä ja pyysi Kiinan viranomaisia huomautuksia 18 artiklan soveltamisesta. Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia.

(67)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(68)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa säädetään kuitenkin, että jos päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella ja muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa.

(69)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(70)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaan ”[m]erkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

(71)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a alakohdan b alakohdan mukaan 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymisen arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa b alakohdassa esitettyyn ohjeelliseen luetteloon sisältyvät tekijät. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaan arvioitaessa merkittävien vääristymien esiintymistä on otettava huomioon tällaisen yhden tai useamman tekijän mahdollinen vaikutus hintoihin ja kustannuksiin tarkasteltavana olevan tuotteen viejämaassa. Koska luettelo ei ole kumulatiivinen, kaikkia tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen voidaan todeta. Samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan lisäksi käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on joka tapauksessa tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät johdu markkinavoimien vapaasta kehityksestä.

(72)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(73)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (6), jäljempänä ’raportti’, jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityiset vääristymät monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja tietyillä sektoreilla (kuten teräs- ja kemikaalisektoreilla). Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa. Myös valitukseen sisältyi merkityksellistä näyttöä, joka täydensi raporttia. Vireillepanovaiheessa asianomaisia osapuolia pyydettiin kiistämään tutkimuksen asiakirja-aineistossa esitetty näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä.

(74)

Valitus sisälsi tietoja myös muista tutkimuksista ja raporteista, joissa analysoidaan Kiinan alumiiniteollisuuden tilannetta. Ensimmäisenä lähteenä käytettiin Kiinassa toimivan Euroopan unionin kauppakamarin raporttia Kiinan ylikapasiteetista, jäljempänä ’EU:n kauppakamarin raportti’, sen osoittamiseksi, että Kiinassa on olemassa ylikapasiteettia. Toiseksi valituksessa mainittiin OECD:n asiakirja ”Measuring distortions in international markets – The aluminium value chain”, jäljempänä ”OECD:n tutkimus” (7), jossa analysoidaan tarkasti alumiinisektorin yrityksille myönnettyjä taloudellisia tukia ja todetaan, että primaarialumiinin vientivero ja tiettyjen alumiinituotteiden viennin puutteelliset alv-hyvitykset heikensivät halukkuutta viedä primaarialumiinia ja sen sijaan rohkaisivat tuottamaan ja viemään puolivalmiita ja valmiita alumiinituotteita, mukaan lukien pursotetut alumiiniprofiilit. Lopuksi valituksen tekijä huomautti, että äskettäisessä tiettyjen Kiinasta peräisin olevien alumiinifoliorullien tuontiin sovellettavien polkumyyntitullien voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (8) komissio vahvisti merkittävien vääristymien esiintymisen sekä sen, että vääristymät olivat luonteeltaan systeemisiä eivätkä ne rajoittuneet kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, ja että ei ollut mitään syytä poiketa kyseisestä menettelystä.

(75)

Kuten 66 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet alustavassa vaiheessa näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös raportissa, olevaa näyttöä tai valituksen tekijän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa, tai kumonnut tämän näytön.

(76)

Tähän liittyviä huomautuksia esitettiin vireillepanon yhteydessä kahden vientiä harjoittavan tuottajan puolesta (GuangDong HaoMei New Materials Co., Ltd ja GuangDong King Metal Light Alloy Technology Co., Ltd (Haomei ja King Metal)). Ensin nämä asianomaiset osapuolet väittivät, että niiden saamien tukien määrä oli minimaalinen ja liittyi teknologian ja tietotekniikan päivittämiseen. Kyseiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että niiden saamat tuet olivat verrattavissa tukiin, joita EU myöntää huipputekniikan yrityksille, ja että niillä tavoiteltiin yleistä etua, kuten teknologisen ja digitaalisen muutoksen edistämistä, ja luettelivat erinäisiä yritystukia koskevia eurooppalaisia säädöksiä.

(77)

Komissio muistuttaa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymistä vahvistettaessa analysoidaan kyseisessä säännöksessä lueteltujen vääristävien tekijöiden mahdollista vaikutusta viejämaan hintoihin ja kustannuksiin. Tässä yhteydessä ei oteta huomioon kustannusrakennetta ja hinnanmuodostusmekanismeja muilla markkinoilla, mukaan lukien taloudelliset tuet, kuten EU:n myöntämä tuki. Lisäksi komissio muistuttaa, että Kiinassa esiintyviä merkittäviä vääristymiä arvioitiin koko maan tasolla. Vaikka huomautukset esittäneet vientiä harjoittavat tuottajat eivät hyötyneetkään merkittävästä valtiontuesta, molemmat olivat kuitenkin oikeutettuja taloudelliseen tukeen (ks. 3.2.1.8 ja 3.2.1.5 kohta). Kuten 3.2.1.4 kohdassa selitetään, tämä johtuu siitä, että molemmat vientiä harjoittavat tuottajat kuuluivat, kuten kaikki alumiinisektorin yritykset, Kiinan valtion suunnittelun ja ohjeistuksen piiriin ja niillä oli mahdollisuus saada rahoitusta 3.2.1.8 kohdassa kuvatusta Kiinan rahoitusjärjestelmästä. Kiinan viranomaisten ohjeistusta noudattavat pankit ja muut rahoituslaitokset helpottavat markkinatoimijoiden, myös alumiinituotteiden valmistajien, rahoituksen saantia ja luovat siten näille yrityksille taloudellisen turvaverkon, mistä ne saavat lisäetua verrattuna niiden vastapuoliin, jotka toimivat Kiinan ulkopuolella.

(78)

Toiseksi vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että valituksessa viitattiin hintoihin ja kustannuksiin vaikuttaviin merkittäviin vääristymiin hyvin yleisesti eivätkä nämä tekijät koskeneet niitä. Vientiä harjoittavat tuottajat totesivat, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti komissio voi normaaliarvon muodostamiseksi päättää käyttää kotimaisia kustannuksia siinä määrin kuin niiden voidaan tarkan ja asianmukaisen näytön perusteella vahvistaa olevan vääristymättömiä ja että arviointi olisi tehtävä kunkin viejän ja tuottajan osalta erikseen. Haomei ja King Metal väittivät, että erinäisiin raportteihin perustuva valituksen näyttö merkittävistä vääristymistä koski Kiinan taloutta ja Kiinan alumiinisektoria yleisesti eikä sitä voitu automaattisesti ulottaa koskemaan kyseisiä kahta vientiä harjoittavaa tuottajaa.

(79)

Komissio toteaa, että edellä esitetyn perusteella merkittävien vääristymien esiintyminen, minkä vuoksi on aiheellista soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa, on vahvistettu koko maan osalta. Jos merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistetaan, 2 artiklan 6 a kohdan säännöksiä sovelletaan kaikkiin vientiä harjoittaviin tuottajiin Kiinassa. Sama perusasetuksen säännös antaa kuitenkin vientiä harjoittaville tuottajille mahdollisuuden osoittaa, että merkittävät vääristymät eivät vaikuta niiden omiin kotimaan kustannuksiin, jolloin näitä kustannuksia voidaan käyttää normaaliarvon laskemiseen. Kotimaisia kustannuksia ei kuitenkaan ole vahvistettu vääristymättömiksi tarkan ja asianmukaisen näytön perusteella, ei myöskään asianomaisia osapuolia koskevan 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan säännöksen nojalla. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet tarkkaa ja asianmukaista näyttöä vääristymättömistä hinnoista ja kustannuksista. Ottaen huomioon 3.2.1.10 kohdassa esitetyt tutkimuksen päätelmät ja koska ei esitetty mitään näyttöä siitä, että nämä päätelmät eivät koskiksi kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien kotimaan kustannuksia, tämä väite hylättiin.

(80)

Kolmanneksi vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että sekä asiakirja-aineistoon sisältyvät komission raportti että EU:n kauppakamarin raportti olivat hyvin yleisiä, sillä niissä käsiteltiin alumiinisektorin yleisiä ongelmia, jotka eivät kuitenkaan koske erityisesti Haomeita ja King Metalia. Samoin OECD:n tutkimuksessa keskityttiin suurimpiin tuottajiin, jotka saavat eniten Kiinan valtiontukea, ja todettiin, että muut tuottajat, mukaan lukien puolivalmiiden tuotteiden valmistajat, eivät hyödy laajamittaisista valtiontuista. Saaduissa huomautuksissa luetellaan yksityiskohtaisesti Haomein ja King Metalin saamat valtiontuet ja todetaan, että kyseiset kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät saa suuria määriä valtiontukea. Valtiontuet eivät siten koske kyseisiä kahta vientiä harjoittavaa tuottajaa samassa määrin kuin suurimpia tuottajia eivätkä niiden hinnat ole vääristyneitä.

(81)

Komissio muistuttaa, että vääristymien esiintyminen on vahvistettu koko asianomaisen vientiä harjoittavan maan osalta 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti. Sen vuoksi ne kolme raporttia, joiden avulla osoitettiin merkittävien vääristymien esiintyminen, ovat olennaisia 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan vaatimusten täyttymisen kannalta. Kotimaisten kustannusten käyttö sallitaan 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa, jos niiden on vahvistettu olevan vääristymättömiä yksittäisten vientiä harjoittavien tuottajien tasolla. Se, että kyseiset kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät saaneet yhtä paljon tukia kuin muut – suuremmat – tuottajat ei ole merkityksellistä tässä tapauksessa, kuten 76 ja 77 kappaleessa selitetään.

(82)

Kyseiset kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmoittivat myös, etteivät niiden energia- ja palkkakustannukset olleet vääristyneitä ja että ei ollut näyttöä siitä, että merkittävät vääristymät vaikuttivat näihin kahteen tuotannontekijään.

(83)

Kuten 77 kappaleessa selitetään, merkittävien vääristymien esiintyminen, minkä perusteella on oikeutettua soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa, on vahvistettu koko maan tasolla, ja 2 artiklan 6 a kohdan säännösten nojalla vientiä harjoittavilla tuottajilla on oikeus osoittaa, että merkittävät vääristymät eivät vaikuttaa niiden kotimaan hintoihin, jolloin niitä voidaan käyttää normaaliarvon laskemiseen. Tähän mennessä kotimaisia energia- tai työvoimakustannuksia ei kuitenkaan ole vahvistettu vääristymättömiksi tarkan ja asianmukaisen näytön perusteella, ei myöskään asianomaisia osapuolia koskevan 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan säännöksen nojalla. Yksikään tuottaja ei toimittanut näyttöä, joka osoittaisi, että niiden energia- ja palkkakustannukset eivät olleet vääristyneitä. Sen vuoksi asiaa koskeva väite hylättiin.

(84)

Mitä tulee tiettyjen alumiinituotteiden vientiä koskeviin Kiinan myöntämiin alv-hyvityksiin, Haomei ja King Metal väittivät, että ne eivät hyötyneet alv-hyvityksistä tankojen osalta ja että ainoa niiden saama verovähennys oli 10 prosentin alennus yhtiöverosta.

(85)

Ensinnäkään huomautuksen esittäneet vientiä harjoittavat tuottajat eivät antaneet muita vientituotteitaan kuin tankoja koskevia tietoja siitä, sovellettiinko niihin alv-hyvitystä. Toiseksi, kuten komission laatimassa raportissa todetaan, Kiinan alv-politiikalla on erityisesti merkitystä näyttönä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytettyjen tuotantopanosten (eli primaarialumiinin) kustannukset ovat vääristyneet. Vaikka Haomein ja King Metalin tiettyjen alumiinituotteiden vientiin ei sovellettaisi alv-hyvityksiä, niiden tuotantoprosessissa käytettyjen raaka-aineiden hinnat olisivat vääristyneitä koko maassa sovellettavan alv-politiikan vuoksi. Mainitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet päinvastaista näyttöä. Sen vuoksi niiden väite hylättiin.

(86)

Lisäksi kyseiset kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että yhtiölaissa ja niiden perussäännössä ei mainita puolueen asemaa ja että niihin sovelletaan konkurssi-, yhtiö- ja omaisuuslainsäädäntöä. Ne väittivät, että sertifioidut julkiset tilintarkastajat tarkastavat niiden tilinpidon säännöllisesti ja että niiden tilinpito on läpinäkyvää ja julkisesti saatavilla.

(87)

Komissio muistuttaa, että kommunistisen puoleen perustamisasiakirjan mukaan kaikkien kiinalaisten yritysten on perustettava puoluesolu (ks. 105 kappale). Sen vuoksi se, että kummankaan vientiä harjoittavan tuottajan perussäännössä ei ole tiettyjä sääntöjä, ei muuta sitä tosiasiaa, että valtion läsnäololla puoluesoluissa kommunistinen puolue vaikutti liiketoimintaa koskeviin päätöksiin suurimassa osassa kiinalaista yrityskenttää (9). Tämä lisäsi kommunistisen puolueen yleistä vaikuttamista ja määräysvaltaa Kiinan taloudessa. Näin ollen valtion puuttuminen asioihin ei vaikuttanut ainoastaan kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin vaan myös niiden (mukaan lukien Haomei ja King Metal) käyttämien raaka-aineiden ja tuotantopanosten tuottajiin, mikä johti siihen, että tuotantopanosten hinnat olivat vääristyneitä. Asiakirja-aineistossa ei ele näyttöä päinvastaisesta. Toiseksi komissio totesi 3.2.1.6 kohdassa, että koko maassa esiintyy 2 artiklan 6 a kohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitettuja konkurssi-, yhtiö- ja omaisuuslakien täytäntöönpanoon liittyviä vääristymiä. Ei esitetty mitään näyttöä siitä, että koko maan tasolla havaitut vääristymät eivät koskisi kyseisiä kahta vientiä harjoittavaa tuottajaa. Tästä syystä molemmat väitteet hylättiin.

(88)

Yksi muu vientiä harjoittava tuottaja, Press Metal Group, esitti tuotannontekijöitä koskevaan ensimmäiseen muistioon liittyviä huomautuksia merkittävien vääristymien esiintymisestä. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission ei pitäisi käynnistää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaista menettelyä ennen kuin vääristymien esiintyminen on vahvistettu varmuudella. Kyseisen viejän mukaan komission ei sen vuoksi pitäisi toteuttaa tiettyjä toimia, kuten lähettää 2 artiklan 6 a kohdan mukaisia kyselylomakkeita ja aloittaa edustavan maan etsimistä, ennen kuin vääristyminen esiintyminen on vahvistettu varmuudella.

(89)

Komissio selvensi, että vaikka merkittävien vääristymien tosiasiallinen esiintyminen ja tästä johtuva 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuvatun menetelmän käyttäminen määritetään väliaikaisten ja/tai lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä, 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdassa säädetään velvollisuudesta kerätä tarvittavat tiedot kyseisen menetelmän soveltamiseksi, kun tutkimus on aloitettu tältä pohjalta. Käsillä olevassa tapauksessa komissio katsoi, että valituksen tekijän toimittama näyttö merkittävistä vääristymistä oli riittävä tutkimuksen aloittamiseksi tältä pohjalta. Tämä ilmoitetaan selkeästi vireillepanoilmoituksen 3 kohdassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdassa vahvistettujen velvoitteiden mukaisesti. Sen vuoksi komissio toteutti tarvittavat vaiheet perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan soveltamiseksi. Menettelyyn kuuluu kyselylomakkeiden lähettäminen ja mahdollisten soveltuvien edustavien maiden määrittäminen. Lisäksi 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan toisessa alakohdassa edellytetään, että komissio tiedottaa osapuolille välittömästi vireillepanon jälkeen lähteistä, joita se aikoo tähän tarkoitukseen käyttää. Tämä muodostaa oikeusperustan tuotannontekijöitä koskevaan muistioon liittyvissä kyselylomakkeissa pyydetyille tiedoille (ks. 35–37 kappale). Kaikkien näiden tekijöiden vuoksi komissio hylkäsi väitteen.

(90)

Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan luettuna julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan raporttiin sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkasteltavana oleva tuote mukaan luettuna.

(91)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu nk. sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus”. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (10). Näin ollen Kiinan talouden yleinen rakenne ei pelkästään mahdollista valtion huomattavaa puuttumista talouteen vaan se on nimenomaisesti annettu sille tehtäväksi. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (11).

(92)

Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat superrakenteen, jossa kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (12). Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(93)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (13). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(94)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Provinssitason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita, joskin tämä oli yleisempää aiemmilla suunnitelmakierroksilla. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden päivittäminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.2.1.5 jakso) (14).

(95)

Taloudellisten resurssien jakamisen tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.2.1.8 jakso) (15). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä muut rahoitussektorin osat kuin pankkisektori on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (16).

(96)

Kolmanneksi valtio puuttuu talouteen monin eri tavoin sääntely-ympäristön tasolla. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin taloudellisen tehokkuuden sijaan ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä säädetään erityisesti, että julkisia hankintoja on toteutettava niin, että helpotetaan valtion politiikkojen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, mikä jättää päätöksentekoelimille laajan harkintavallan (17). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Investointien seulonta ja niihin liittyvät erilaiset kannustimet, rajoitukset ja estot ovat viranomaisille tärkeitä välineitä, joilla ne tukevat teollisuuspolitiikan tavoitteita, kuten valtion määräysvallan säilyttämistä keskeisillä aloilla, tai pönkittävät kotimaista teollisuutta (18).

(97)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen valtion huomattava puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen markkinavoimien vapauden kanssa, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (19).

(98)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta.

(99)

Kiinan viranomaiset ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan yrityksiin ja erityisesti valtion omistamiin yrityksiin. Valtio (ja monilta osin myös Kiinan kommunistinen puolue) muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua valtion omistamien yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistuksessa olevien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin (ks. myös 3.2.1.4 jakso) sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistuksessa olevien yritysten sektorilla (20). Vastavuoroisesti valtion omistamilla yrityksillä on Kiinan taloudessa erityisasema, joka tuo mukanaan useita taloudellisia etuja, muun muassa suojan kilpailulta ja etuuskohtelun mukaiset tuotantopanokset ja rahoituksen (21). Seikkoja, jotka viittaavat valtion määräysvaltaan alumiinisektorin yrityksissä, käsitellään tarkemmin 3.2.1.5 kohdassa.

(100)

Valituksen tekijän todisteeksi toimittamassa OECD:n tutkimuksessa viitataan valtion omistamiin alumiinisektorin yrityksiin, jotka korostavat säännönmukaisissa asiakirjoissaan sitä, että valtion omistajuus vaikuttaa teollisuuspolitiikkoihin ja että valtion omistajuus tarkoittaa valtion tukea. Muun muassa yksi valtion omistama yritys mainitsee vuoden 2016 joukkolainaesitteessään, että se on yksi 52:sta keskeisestä valtion omistamasta yrityksestä, että sillä on keskeinen rooli energia-alan politiikkojen muotoilussa ja täytäntöönpanossa ja että se saa Kiinan viranomaisilta kattavaa ja kestävää tukea. Toinen valtion omistama yritys viittaa vuoden 2017 joukkolainaesitteessään maakuntahallituksen merkittävään vaikutusvaltaan konsernissa (22).

(101)

Kiina on maailman suurin alumiinintuottaja ja maailmanlaajuisesti merkittävimpien yksittäisten tuottajien joukossa on useita suuria valtion omistamia yrityksiä. Arvioiden mukaan valtion omistamien yritysten osuus Kiinan primaarialumiinin kokonaistuotannosta on yli 50 prosenttia (23). Myös Kiinan muiden metallien kuin rautametallien alaa koskevassa tutkimuksessa viitattiin siihen, että valtion omistamilla yrityksillä on määräävä osuus kotimarkkinoilla (24). Vaikka viime vuosien kapasiteetin kasvu johtuukin osittain yksityisessä omistuksessa olevien yritysten toiminnasta, tällainen kapasiteetin lisäys edellyttäisi yleensä jonkin asteista (paikallisten) viranomaisten osallisuutta, kuten kapasiteetin laittoman kasvun hyväksymistä (25). Myös valtion omistamien yritysten alumiinintuotannon kapasiteetti on kasvanut, joskin vähäisemmässä määrin (26).

(102)

Sen lisäksi, että Kiinan viranomaisilla on määräysvalta valtion omistamissa yrityksissä, niillä on vaikutusvaltaa myös yksityisomistuksessa oleviin yrityksiin. Komission tietoon tuli muun muassa, että yksi otokseen valituista yrityksistä, Press Metal Group, tunnusti saaneensa viime vuosina valtiolta taloudellista tukea. Yrityksen hallituksen puheenjohtaja, Guan Baoqiang, totesi seuraavaa: ”Valtio tukee yrityksemme muutosta kohti älykkäämpää valmistusta eri osa-alueilla. Vuonna 2011 vasta perustettu huipputeknologian yrityksemme tytäryritys hyötyi valtion etuuskohtelupolitiikasta esimerkiksi verohelpotusten muodossa. Muuttaaksemme tuotantoketjuamme älykkäämmäksi ja automatisoidummaksi otimme viime vuonna käyttöön laajassa mittakaavassa huipputason älylaitteita, joiden arvo on yli 100 miljoonaa RMB:tä, ja valtio myönsi tähän teknologian muuntamista koskevaa tukea. Nyt otamme valtion teollisuustukipolitiikan lähtökohtaisesti huomioon” (27).

(103)

Lisäksi vientiä harjoittavan tuottajan Guangdong Haomei New Materials Co. Ltd:n alkuperäisen julkisen tarjouksen tarjousesitteen mukaan yritys sai säännöllisesti tukea valtiolta. Raportointikauden aikana kyseinen vientiä harjoittava tuottaja sai seuraavat määrät: RMB 11 318 300 vuonna 2016, RMB 17 020 800 vuonna 2017 ja RMB 11 486 700 vuonna 2018. Nämä siirrot myötävaikuttivat 11,28 prosentin, 13,24 prosentin ja 11,16 prosentin voittoon kyseisinä vuosina. Samassa asiakirjassa määritellään myös näiden tukien merkitys yritykselle: ”Raportointikaudella yrityksen saamat valtiontuet antoivat rahoitustakuuden. Kun tarkastellaan valtion tukien ja voiton suhdetta, yrityksen toiminnan tulos ei ole suuresti riippuvainen valtion tuista. Jos yritys ei kuitenkaan voi saada valtion tukea tulevaisuudessa, tämä saattaa vaikuttaa yrityksen kassavirtaan ja liiketoiminnan tulokseen” (28).

(104)

Koska valtio puuttuu voimakkaasti alumiinisektorin toimintaan ja valtion omistamia yrityksiä on alalla paljon, myöskään yksityisessä omistuksessa olevat tuottajat eivät voi toimia markkinaolosuhteissa. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin alumiinisektorin yrityksiin kohdistuu 3.2.1.5 kohdassa tarkoitettua poliittista valvontaa ja ohjausta.

(105)

Sen lisäksi, että Kiinan valtio harjoittaa määräysvaltaa talouselämässä valtion yritysten omistajuuden ja muiden välineiden kautta, se voi myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä Kiinan lainsäädännön mukaan, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (29), ja Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen merkityksellinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiöoikeuden mukaan jokaisessa yrityksessä on oltava Kiinan kommunistisen puolueen organisaatio (vähintään kolme puolueen jäsentä puolueen peruskirjan (30) mukaan) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat edellytykset puolueorganisaation toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (31). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (32). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös alumiinituotteiden tuottajat ja niiden raaka-aineiden toimittajat.

(106)

Seuraavista esimerkeistä käy hyvin ilmi Kiinan viranomaisten lisääntyvä puuttuminen alumiinisektorin toimintaan.

(107)

Kuten komissio totesi toisessa, Kiinasta peräisin olevia tiettyjä alumiinifoliorullia koskevassa tutkimuksessa vuonna 2017 (33), kiinalainen valtion omistama alumiinin tuottaja, Aluminium International Engineering Corporation Limited, jäljempänä ’Chalieco’, muutti yhtiöjärjestystään siten, että puoluesolujen asemaa yrityksen sisällä vahvistettiin. Siihen sisällytettiin kokonainen puoluekomiteaa koskeva luku, ja sen 113 artiklassa todetaan, että ”tärkeistä yritykseen liittyvistä asioista päätettäessä hallitus kuulee etukäteen yrityksen puoluekomiteaa” (34). Lisäksi vuonna 2017 Aluminum Corporation of China, jäljempänä ’Chalco’, totesi vuosikertomuksessaan (35), että useat sen johtajista, valvojista ja ylemmistä johtohenkilöistä – mukaan lukien puheenjohtaja ja pääjohtaja sekä valvontakomitean puheenjohtaja – ovat kommunistisen puoleen jäseniä.

(108)

Toisen Kiinan alumiinisektorilla toimivan valtion omistaman yrityksen osalta komissio totesi, että yhtiön toimitusjohtaja ja pääjohtaja He Zhihui toimi kommunistisen puolueen komitean sihteerinä, kun taas yrityksen valvontakomitean puheenjohtaja Ye Guohua oli kommunistisen puolueen komitean jäsen.

(109)

Läheiset yhteydet valtioon ja sen ideologiaan näkyvät myös toisen yrityksen – Xinfa Groupin – verkkosivujen kuvauksessa. Yritys ”noudattaa Xi Jinpingin uuden aikakauden kiinalaista sosialistista ideologiaa” (36). Samaan aikaan Shandong Xinfa Groupin puheenjohtaja Zhang Gang sai maakunnan kommunistisen puolueen komitealta vuonna 2001 kunnianimen ”Shandongin maakunnan kommunistisen puolueen kunnianarvoisa jäsen”. Hän oli myös 10. ja 11. kansankongressin jäsen (37).

(110)

Vastaavasti suuren tuottajan China Hongqiao Groupin toimitusjohtaja ja pääjohtaja Zhang Bo valittiin Shandongin maakuntakongressin 12. istunnon jäseneksi, ja hänelle myönnettiin vuonna 2010 ”kansallisen mallityöntekijän” arvonimi. Samalla Zhang Bo toimii Kiinan muiden kuin rautametallien teollisuuden järjestön (China Nonferrous Metals Industry Association) varapuheenjohtajana ja Shandongin alumiiniteollisuuden järjestön (Shandong Aluminum Industry Association) puheenjohtajana (38). Komissio totesi myös, että Hongqiao Groupin varapuheenjohtaja Deng Wenqiang oli Zoupingin piirikunnan 15., 16. ja 17. istunnon jäsen ja Binzhou Cityn kansankongressin 9. ja 10. istunnon jäsen (39).

(111)

Toisessa esimerkissä kommunistisen puolueen läsnäolo yhdessä otokseen valituista yrityksistä, Liaoning Zhongwang Group Co. Ltd:ssä, vahvistui seuraavista tiedoista: ”Ryhmän seitsemästä puoluekomitean jäsenenestä puoluekomitean sihteeri toimii ryhmän apulaispääjohtajana ja kuusi muuta puoluekomitean jäsentä toimivat apulaispääjohtajana, tehtaan johtajana ja muissa vastaavissa tehtävissä. Ryhmän puoluekomitea on kutsunut koolle yhdessä ryhmän johdon kanssa ”yhteisiä kokouksia” ja ”kaksisuuntaisia säännöllisiä kokouksia” ja tehnyt muita järjestelyitä ja aikoo asianmukaisesti antaa johdolle palautetta henkilöstöltä ja työntekijöiltä kerätyistä mielipiteistä ja ehdotuksista, jotta ne voidaan ottaa huomioon yrityksen tieteellisessä päätöksenteossa. Yrityksen päätöksentekoon sovelletaan tärkeimmissä asioissa puolueen demokraattista keskusjohtoisuutta, ja yrityksen henkilöstöhallinnossa otetaan käyttöön puolueen sisäinen arviointijärjestelmä tieteellisen päätöksenteon varmistamiseksi” (40).

(112)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös 3.2.1.8 kohta) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin (41). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä, myös valtion omistamissa yrityksissä, alumiinisektorilla ja muilla sektoreilla (kuten finanssimarkkinoilla ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

(113)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia, ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (42).

(114)

Viranomaisilla on keskeinen rooli myös Kiinan alumiinisektorin kehittämisessä. Tämä käy ilmi lukuisista sektoriin suoraan tai välillisesti liittyvistä suunnitelmista, ohjeista ja muista asiakirjoista, jotka on laadittu kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Näillä ja muilla välineillä valtio ohjaa ja määrää käytännössä katsoen koko alumiinisektorin kehitystä ja toimintaa. Tällaisilla politiikoilla on merkittävä suora tai välillinen vaikutus pursotettujen alumiiniprofiilien tuotantokustannuksiin.

(115)

Tiettyjä Kiinasta peräisin olevia alumiinifoliorullia koskevassa tapauksessa komissio teki päätelmiä (43), joiden mukaisesti seuraavia seikkoja voidaan soveltaa myös käsillä olevaan tapaukseen, joka koskee pursotettuja alumiiniprofiileja, jotka ovat niin ikään alumiinin jatkojalostustuotteita:

(116)

Vaikka talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelma (44) ei sisällä erityisiä alumiinia koskevia määräyksiä, siinä hahmotellaan muiden metallien kuin rautametallien alan osalta yleistä strategiaa, jolla edistetään kansainvälistä tuotantokapasiteettia ja laitteiden valmistusta koskevaa yhteistyötä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelmalla pyritään parantamaan verotukseen, rahoitukseen, vakuutuksiin, investointeihin ja rahoitusjärjestelmiin liittyviä tukijärjestelyitä (45).

(117)

Vastaavassa toimialasuunnitelmassa, muiden metallien kuin rautametallien alan suunnitelmassa (46) (Non-Ferrous Metal Industry Development Plan) (2016–2020), jäljempänä ’suunnitelma’, vahvistetaan erityiset toimintalinjat ja tavoitteet, joihin valtio pyrkii useilla muiden metallien kuin rautametallien aloilla, myös alumiinisektorilla.

(118)

Suunnitelmalla pyritään päivittämään Kiinan alumiiniteollisuuden tuottamat tuotelajit muun muassa tukemalla innovointia. Siinä kannustetaan sekaomistusjärjestelmän ripeään kehittämiseen ja tuetaan valtion omistamien yritysten elinkelpoisuutta. Lisäksi siinä määrätään mahdollisuudesta lisätä muiden metallien kuin rautametallien varastoja ja parantaa (myös alumiinin) resurssivarmuutta sekä asetetaan määrällisiä tavoitteita energiankulutuksen vähentämiseksi, tuotannossa käytettävän kierrätetyn alumiinin osuuden lisäämiseksi ja kapasiteetin käyttöasteen tehostamiseksi (47).

(119)

Lisäksi suunnitelmassa määrätään rakenteellisista mukautuksista, jotka koskevat uusien valimojen tiukempaa valvontaa ja vanhentuneen kapasiteetin poistamista. Siinä määrätään tuotantolaitosten maantieteellisestä jakaumasta, tuetaan hankkeita bauksiitti- ja alumiinioksidiresurssien hyödyntämisen tehostamiseksi ja käsitellään sähkön toimittamista ja hintapolitiikkaa (48).

(120)

Näiden toimenpiteiden ja toimintalinjojen myötä suunnitelma on jatkoa vuoden 2009 muiden metallien kuin rautametallien alan mukautus- ja elvytyssuunnitelmalle, jolla pyrittiin lievittämään finanssikriisiin muiden metallien kuin rautametallien alalle aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia. Suunnitelman keskeisiä osia ovat muun muassa tuotantomäärien valvonta, rakenneuudistus, raaka-aineiden hankinta, vientiverotus, resurssivarmuus, varastojen lisääminen, tekninen innovointi, finanssipolitiikka sekä suunnittelu ja täytäntöönpano (49).

(121)

Toisen alumiinisektoria koskevan poliittisen asiakirjan muodostavat MIITin 18 päivänä heinäkuuta 2013 laatimat alumiiniteollisuuteen sovellettavat vakioehdot, joilla pyritään nopeuttamaan rakenneuudistusta ja hillitsemään alumiinivalimoiden kapasiteetin hallitsematonta kasvua. Standardiehdoilla otetaan käyttöön uusien laitosten vähimmäistuotantomäärät, laatustandardit ja sekä tuodun että kotimaisen bauksiitin ja alumiinioksidin toimitusvarmuus. Standardiehdoista voi päätellä, että MIIT on alumiiniteollisuuden standardoinnista ja hallinnoinnista sekä alumiinisektorilla toimiluvan saaneiden yritysten luettelon julkaisemisesta vastaava viranomainen (50).

(122)

Valtioneuvoston keskusviraston vuonna 2016 antamassa suuntaa-antavassa lausunnossa (2016/42) (51), joka koskee erinomaisen markkinaympäristön luomista, muiden metallien kuin rautametallien alan rakennemuutoksen ja muuntamisen edistämistä sekä etujen lisäämistä, Kiinan viranomaiset ilmoittavat päätavoitteeksi ”muiden metallien kuin rautametallien alan rakenteen optimoimisen, keskeisten tuoteluokkien tarjonnan ja kysynnän tasapainottamisen, elektrolyyttisen alumiinin tuotantokapasiteetin käyttöasteen säilyttämisen yli 80 prosentissa ja mineraalivarojen toimitusvarmuuden merkittävän parantamisen tiettyjen mineraalien, kuten kuparin ja alumiinin, osalta” (52). Asiakirjassa kehotetaan myös ”valvomaan tiukasti uutta tuotantokapasiteettia”. Tämän saavuttamiseksi valtio edellyttää, että ”varmistetaan välttämättömien uusien (uudistettujen ja laajennettujen) elektrolyyttistä alumiinia koskevien tuotantohankkeiden toteuttaminen, […] käytetään yhteiskunnallista valvontaa ja muita välineitä, tehostetaan valvontaa ja tarkastuksia ja tutkitaan tarkasti uusia elektrolyyttistä alumiinia koskevia hankkeita, jotka rikkovat säännöksiä, ja puututaan niihin” (53). Nämä säännökset osoittavat, että Kiinan viranomaiset toimivat merkittävässä määrin muiden metallien kuin rautametallien alalla, myös alumiinisektorilla.

(123)

Edellä mainittu valtion puuttuminen alumiinisektorin toimintaan suunnitteluasiakirjojen välityksellä näkyy myös maakuntatasolla. Esimerkiksi Shandongin maakunnan hallituksen 6 päivänä marraskuuta 2018 antamassa ilmoituksessa (2018/248) täytäntöönpanosuunnitelmasta, joka koskee seitsemän energiaintensiivisen teollisuudenalan korkealaatuisen kehittämisen nopeuttamista, edellytetään ”elektrolyyttisen alumiiniteollisuuden ketjun laajentamista” seuraavilla toimilla: ”lisätään entisestään elektrolyyttisen alumiininesteen ja alumiinin prosessointiaineiden hieno- ja syväjalostuksen astetta, nopeutetaan ja edistetään alumiiniteollisuuden ketjun laajentamista lopputuotteisiin ja korkealaatuisiin tuotteisiin, lisätään korkealaatuisten alumiinimateriaalien käyttöä ja lisätään alumiininjalostusteollisuuden kehittämismahdollisuuksia” (54).

(124)

Kuten komission kertomuksessa todetaan, valtio on puuttunut alumiinisektorin toimintaan jo useiden vuosien ajan ennen edellä mainittujen toimintapoliittisten asiakirjojen laatimista, mikä käy ilmi esimerkiksi NDRC:n huhtikuussa 2006 antamista alumiiniteollisuuden rakenneuudistuksen nopeuttamista koskevista suuntaviivoista (55), jäljempänä ’rakenneuudistuksen suuntaviivat’. Rakenneuudistuksen suuntaviivoissa alumiini katsotaan perustavanlaatuiseksi tuotteeksi kansantalouden kehittämisen kannalta. Niissä todetaan, että hallituksen hyväksymän teollisuuden kehittämispolitiikan täytäntöönpano edellyttää tiettyjen tavoitteiden saavuttamista tietyillä aloilla. Tällaisia tavoitteita ovat teollisuuden keskittymisen lisääminen, rahoituspääoman saanti (ks. myös 3.2.1.8 kohta), teollisuuden organisointi, elektrolyyttisen alumiinin viennin tiukka valvonta ja vanhentuneen kapasiteetin poistaminen.

(125)

Lisäksi komissio totesi, että Kiinan valtio on puuttunut markkinavoimien vapaaseen toimintaan tuotantoketjun alkupään tuotteiden sektorilla eli tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajien käyttämien tuotantopanosten ja niiden tuotantopanosten tuotannossa. Esimerkiksi MIITin keskusviraston 28 päivänä joulukuuta 2018 antamassa ilmoituksessa (56) (2018/1655) alumiiniteollisuuden asianmukaisesta kehittämisestä todetaan alumiinioksidin (primaarialumiinin tuotannon keskeinen tuotantopanos) osalta, että ”[kaikilta tärkeiltä osilta] noudatetaan Xi Jinpingin uuden aikakauden kiinalaisen sosialistisen ideologian ohjaamana kattavasti ja perusteellisesti puolueen 19. kansankongressin henkeä, pitäydytään toiminnan yleiseen vakauteen, pitäydytään uuteen kehityskonseptiin, keskitytään tarjontapuolen rakenneuudistuksiin, hyödynnetään markkinoiden ratkaisevaa roolia resurssien kohdentamisessa, lisätään valtion osallistumista, […] tyydytetään kotimaiset kehitystarpeet ja edistetään alumiinisektorin järjestäytynyttä ja tervettä kehitystä” (57). Samassa asiakirjassa todetaan, että ”alueellisten kehitys- ja uudistuskomissioiden ja MIITin hallinnon on pysyttävä ajan tasalla alumiiniteollisuuden senhetkisestä kehityksestä alueellaan, yhdistettävä alueensa taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, teollisuuspohja, markkinakysyntä sekä energiankulutus ja ympäristökapasiteetti, tehostettava alumiinioksiditeollisuuden kehittämistä koskevaa tieteellistä suunnittelua, koordinoitava alueensa teollisuuden kehityksen astetta ja muotoa, varmistettava hankkeiden esittely, noudatettava tiukasti rakennus- ja kehitysvaatimuksia, tuettava asianmukaisesti hankkeiden toteuttamista, tehostettava koko prosessin valvontaa, varmistettava, että teollisuuden kehitysaste vastaa kotimaista markkinakysyntää ja paikallista sietokykyä, ja estettävä hankkeiden kiirehtiminen (58). Viimeksi mainitun saavuttamiseksi asiakirjassa kehotetaan lisäämään valvontaa ja tarkastuksia: ”Käsillä olevan ilmoituksen vaatimusten mukaisesti kansallinen kehitys- ja uudistuskomissio ja teollisuus- ja tietotekniikkaministeriö yhdessä Kiinan muiden kuin rautametallien teollisuuden järjestön ja muiden asianomaisten osapuolten kanssa aloittavat alumiinioksidiin liittyviä rakennushankkeita koskevat tarkastukset kirjeiden, kyselyiden ja satunnaistutkimusten muodossa. Jos havaitaan ongelmia, niihin on puututtava välittömästi asiaa koskevien määräysten mukaisesti” (59). Edellä kuvatut säännökset osoittavat valtion interventioiden ja valvonnan tason Kiinan alumiinioksidimarkkinoilla – alumiinioksidi on primaarialumiinin tuotannon keskeinen tuotantopanos, ja pursotettujen alumiiniprofiilien tuottajat käyttävät primaarialumiinia raaka-aineena.

(126)

Yksi tuotantopanos tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa on sähkö, jonka osuus pursotettujen alumiiniprofiilien tuotantokustannuksista on 2–3 prosenttia. Komissio löysi näyttöä valtion aiheuttamista vääristymistä, jotka vaikuttavat kiinalaisille alumiinintuottajille toimitetun sähkön hintaan. Todettiin, että valtio puuttui toimintaan kiinalaisten tuottajien hyväksi eriytetyillä ja edullisemmilla energian hinnoilla. Suuntaa-antavassa lausunnossa, joka koskee erinomaisen markkinaympäristön luomista, muiden metallien kuin rautametallien alan rakennemuutoksen ja muuntamisen edistämistä sekä edellä mainittujen etujen lisäämistä, Kiinan viranomaiset määrittivät poliittiseksi tavoitteeksi ”jatkaa eriytetyn sähkönhinnan politiikan täytäntöönpanoa”, kannustaa vaatimukset täyttäviä sähkönkäyttäjiä tekemään suoria sopimuksia sähköntuotantoyritysten kanssa ja määrittää hinnat neuvottelemalla” (60). Komissio totesi myös, että vastaavia politiikkoja toteutettiin maakuntatasolla, kuten China Industry Journal -lehden marraskuussa 2019 ilmoittamien tietojen mukaan Yunnanin maakunnassa: ”Suunnitelman toteuttamiseksi Yunnan on laatinut erityisiä toiminta-asiakirjoja, jollaisia ovat esimerkiksi ”Täytäntöönpanolausunto vetyvoiman ja alumiinimateriaalien yhtenäisen kehittämisen edistämisestä” ja ”Suunnitelma suosituimmuushintojen soveltamisesta vesivoiman käytön edistämiseksi”. Vaikuttaa selvältä, että kaikki yritykset, jotka käyttävät kapasiteettikiintiönsä Yunnanissa, hyötyvät suosituimmuushintaa ja siirtopolitiikasta eli siitä, että ensimmäisten 5 vuoden aikana elektrolyyttiseen alumiiniin sovelletaan erityistä sähkön suosituimmuushintaa, joka on 0,25 RMB/kWh. Materiaalien syväprosessointiin myönnetään erityinen sähkön suosituimmuushinta, joka on 0,20 RMB/kWh. Raporttien mukaan Henan Shenhuon ja Sichuan Qiyan integroidut hankkeet, jotka tuovat rakennettavia kiintiöitä Yunnaniin, ovat jo hyötyneet integroituja hankkeita koskevasta politiikasta, ja yritykset ovat allekirjoittaneet vastaavia sopimuksia paikallishallintojen, sähköverkko- ja sähköntuotantoyritysten kanssa” (61).

(127)

Toinen esimerkki valtion puuttumisesta maakuntatasolla on se, että jo mainitussa Shandongin maakunnan hallituksen ilmoituksessa täytäntöönpanosuunnitelmasta, joka koskee seitsemän energiaintensiivisen teollisuudenalan korkealaatuisen kehittämisen nopeuttamista, viranomaiset ovat asettaneet energiankäyttöä käyttöä koskevia muutos- ja parannustavoitteita elektrolyyttiselle alumiiniteollisuudelle: ”Vuoteen 2022 mennessä elektrolyyttisen alumiinin sähkönkulutuksen tonnia kohti on laskettava noin 12800 kWh:iin, elektrolyyttisen alumiinin syväprosessoinnin asteen on oltava maakunnassa noin 50 prosenttia ja alumiinin arvonlisäyksen tonnia kohti on oltava keskimäärin yli 30 prosenttia” (62).

(128)

Kiinan teollisuuden järjestöillä on tärkeä rooli edellä mainittuihin suunnitteluasiakirjoihin sisältyvien määräysten täytäntöönpanossa. Niiden tehtävä on varmistaa, että teollisuus panee Kiinan viranomaisten toimintapolitiikat täytäntöön. Tämä vastuu käy ilmi siitä, että niiden toimintaan kuuluvat tiiviit yhteydet valtion viranomaisiin, mikä on kirjattu myös niiden perussääntöihin. Alumiinisektorin osalta Kiinan muiden kuin rautametallien teollisuuden järjestön yhtiöjärjestyksessä todetaan erityisesti, että ”järjestö toimii puolueen peruslinjan ja erilaisten periaatteiden ja toimintapolitiikoiden mukaisesti ja noudattaa perustuslakia, lakeja, määräyksiä ja kansallisia politiikkoja sekä sosiaalisia ja moraalisia arvoja. Sen tarkoituksena on palvella hallitusta, toimialaa, yrityksiä ja yritysjohtajia, se perustaa alan itsekurimekanismin ja tehostaa sen toimintaa, sen on otettava viranomaisten henkilöstö täysimääräisesti mukaan avun saamiseksi ja se toimii yhteyskanavana viranomaisten ja yritysten välillä” (3 artikla). Samojen linjojen mukaisesti yhtiöjärjestyksen 25 artiklassa määrätään, että järjestön puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja pääsihteerin on ensisijaisesti ”toimittava puolueen linjan ja periaatteiden ja toimintapolitiikoiden mukaisesti, ja heillä on oltava hyvät poliittiset lähtökohdat” (63).

(129)

Myös Kiinan muiden kuin rautametallien valmistusteollisuuden järjestön yhtiöjärjestyksessä todetaan, että ”järjestö hyväksyy valtioneuvoston valtion omistuksessa olevien varojen valvonta- ja hallintokomission, siviiliasioiden ministeriön ja Kiinan muiden kuin rautametallien teollisuuden järjestön antaman liiketoimintaan kohdistuvan ohjauksen ja valvonnan” (4 artikla). Yksi vahvistetuista järjestön toiminnan aloista on ”tehdä aktiivisesti ehdotuksia teollisuuden kehittämisestä, teollisuuspolitiikoista, laeista ja määräyksistä sekä antaa niistä lausuntoja puolueen ja valtion yleisten periaatteiden ja tehtävien mukaisesti siltä osin kuin on kyse sosialistisen markkinatalousjärjestelmän rakentamisesta ja teollisuuden nykytilan huomioon ottamisesta” (6 artikla). Lisäksi 22 artiklassa määrätään, että järjestön puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja pääsihteerin on ”toimittava puolueen linjan ja periaatteiden ja toimintapolitiikoiden mukaisesti, ja heillä on oltava hyvät poliittiset lähtökohdat” (64).

(130)

Lukuisat alumiiniin liittyvät suunnitelmat, ohjeistukset ja muut asiakirjat, jotka on laadittu kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla, osoittavatkin selvästi Kiinan viranomaisten merkittävän puuttumisen alumiinisektorin toimintaan (65). Näillä ja muilla välineillä valtio ohjaa ja määrää käytännössä katsoen koko sektorin kehitystä ja toimintaa.

(131)

Suunnitelmien lisäksi viranomaiset puuttuvat sektorin toimintaan muun muassa vientiin liittyvillä toimenpiteillä, kuten alumiinin eri raaka-aineita koskevilla vientitulleilla, vientikiintiöillä, vientisuoritukseen liittyvillä vaatimuksilla ja vähimmäisvientihinnoilla.

(132)

Kiinan viranomaiset jarruttavat edelleen primaarialumiinin ja sen tuotantopanosten vientiä ja pyrkivät edistämään korkeamman lisäarvon alumiinituotteita. Tähän tavoitteeseen pyritään myöntämällä täydellisiä tai osittaisia alv-hyvityksiä alumiinin jatkojalostustuotteille, kun samaan aikaan primaarialumiinin alv-hyvitykset ovat vähäisempiä ja siihen sovelletaan vientiveroja (66).

(133)

Kuten komissio toteaa (ks. 126 kappale), viranomaisten toimenpiteet vaikuttavat keskeisten tuotantopanosten, kuten energian ja sähkön, hintoihin (67). Muita viranomaisten toimenpiteitä, jotka vääristävät markkinoita, ovat esimerkiksi varastojen lisääminen State Reserve Bureau -viraston kautta ja Shanghai Futures Exchangen (SHFE) rooli (68). Lisäksi monissa kaupan suojatoimia koskevissa tutkimuksissa on todettu, että Kiinan viranomaiset ovat säännönmukaisesti myöntäneet erilaisia valtion tukia alumiinin tuottajille (69). Kiinan viranomaisten laajamuotoinen puuttuminen alumiiniteollisuuden toimintaan on johtanut ylikapasiteettiin (70), mikä on kiistatta selvin esimerkki Kiinan viranomaisten politiikasta ja sen aiheuttamista vääristymistä.

(134)

OECD:n tutkimuksessa todettiin lisäksi, että viranomaiset ovat antaneet myös muuta tukea, joka vaikuttaa markkinavoimiin alumiinisektorilla. Tällainen tuki toteutuu tyypillisesti siten, että tuotantopanoksia, etenkin sähköä ja primaarialumiinioksidia, myydään alle markkinahintojen (71). OECD:n tutkimuksessa kuvataan myös, miten Kiinan viranomaisten alumiinisektoria koskevat tavoitteet muuntuvat teollisuuspolitiikaksi ja maakunta- ja paikallistason erityistoimiksi, kuten esimerkiksi pääomanlisäyksiksi, kivennäisresurssien ensisijaisiksi käyttöoikeuksiksi, valtion avustuksiksi ja tueksi sekä verokannustimiksi (72).

(135)

Kiinan viranomaisilla on siis käytössä toimenpiteitä, joilla ne kannustavat toimijoita noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita eli tukemaan keskeisiä tuotannonaloja, myös alumiinisektoria, johon kuuluvat sekä pursotettujen alumiiniprofiilien että tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa käytetyn pääraaka-aineen primaarialumiinin (yli 50 prosenttia tuotantokustannuksista) tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(136)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. Konkurssien määrä on edelleen tunnetusti alhainen verrattuna maan talouden kokoon, eikä vähiten siksi, että maksukyvyttömyysmenettelyissä on useita puutteita, jotka hankaloittavat käytännössä konkurssi-ilmoitusten tekemistä. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (73).

(137)

Omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat myös erityisen ilmeisiä suhteessa maan omistajuuteen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa (74). Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Oikeuksien jakaminen riippuu täysin valtiosta. On olemassa säännöksiä, joilla pyritään maankäyttöoikeuksien jakamiseen avoimesti ja markkinahintaan esimerkiksi ottamalla käyttöön tarjousmenettelyjä. Näitä säännöksiä kuitenkin laiminlyödään säännöllisesti, ja jotkin ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (75). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (76).

(138)

Kiinan talouden muiden sektoreiden tapaan pursotettujen alumiiniprofiilien tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi kyseiset havainnot kyseenalaisiksi.

(139)

Tätä havaintoa tukevat Yhdysvaltojen kauppaministeriön suorittaman, tiettyä Kiinasta peräisin olevaa alumiinifoliota koskevan tasoitustullitutkimuksen alustavat huomiot, joiden mukaan käytettävissä olevien tietojen perusteella se, että Kiinan viranomaiset tarjoavat maata riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, on vuoden 1930 tullilain, sellaisena kuin se on muutettuna, 771 §:n 5 momentin D kohdassa tarkoitettua taloudellista tukea (77).

(140)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja omaisuuslainsäädännön soveltaminen oli alumiinisektorilla syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista, myös tarkasteltavana olevan tuotteen osalta.

(141)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä täysin Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (78). Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen järjestö ei kuitenkaan ole täysin riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleen vähäistä (79). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaille. Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (80). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(142)

Siitä, että alumiinisektoriin ja siten pursotettujen alumiiniprofiilien tuottajiin ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään merkityksellistä näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten alumiinisektoriin sekä suoraan (tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(143)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(144)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (81), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien rahoituslaitosten johtajat) (82), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yrityksetkin. Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (83). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (84).

(145)

Vaikka erinäisissä säännöksissä otetaankin huomioon tarve noudattaa tavanomaisia pankkitoiminnan käytäntöjä ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarkistaa lainanottajan luottokelpoisuus, on runsaasti (myös kaupan suojatoimiin liittyvissä tutkimuksissa saatua) näyttöä siitä, että näillä säännöksillä on toissijainen asema eri säädösten soveltamisessa.

(146)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista eri syistä, esimerkiksi siksi, että riskinarviointiin vaikuttaa yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus. Arvioiden mukaan kiinalaiset luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alhaisempia kansainvälisiä luokituksia (85).

(147)

Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (86). Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistamia yrityksiä, suuria yksityisiä yrityksiä, joilla on hyvät yhteydet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(148)

Tältä osin OECD:n tutkimuksessa viitataan yksittäistapausten näyttöön siitä, että tietyt kiinalaiset alumiinituottajat ovat saaneet etuuskohtelun mukaista rahoitusta, jossa rahoituksen kustannukset vaikuttavat irrotetun yritysten velkaantumisasteesta. Tutkimuksen mukaan yksi valtion omistama alumiinituottaja nimenomaan mainitsi joukkovelkakirjaesitteessään vuonna 2016, että yritys saa huomattavaa rahoitustukea poliittisin perustein toimivilta Kiinan pankeilta, mikä pitää korot viitekorkoja alhaisempina. Myös toisen valtion omistaman tuottajan vuoden 2017 joukkovelkakirjaesitteessä viitataan vahvoihin siteisiin kiinalaisten pankkien kanssa, myös poliittisin perustein toimivien pankkien kanssa, jotka ovat tarjonneet yritykselle edullisia rahoituslähteitä. OECD:n tutkimuksessa todetaan tässä yhteydessä, että vaikka näiden yritysten matalille koroille voi olla monia syitä, heikkojen taloudellisten indikaattoreiden ja matalien korkojen välinen kontrasti voi viitata siihen, että kyseiset lainanantajat saattavat aliarvioida riskit (87).

(149)

Toiseksi lainojen kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut valtavaan määrään pääomainvestointeja, joiden tuotto pienenee koko ajan. Tätä kuvaa valtion sektorin viimeaikainen velkaantumisasteen kasvu kannattavuuden huomattavasta laskusta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmän mekanismit eivät noudata tavanomaisia kaupallisia ratkaisuja.

(150)

Kolmanneksi, vaikka korkoprosentit vapautettiin nimellisesti lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään ole tulosta vapaista markkinavoimista, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Kaikista lainoista edelleen 45 prosenttia myönnetään viitekorolla tai sitä matalammalla korolla ja kohdennetun lainanannon resurssit vaikuttavat kasvaneen, sillä sen osuus on kasvanut huomattavasti vuodesta 2015 taloudellisten olosuhteiden heikkenemisestä huolimatta. Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja sitä kautta pääoman liikakäyttöön.

(151)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa osoittaa pääoman kohdentamisen heikkenevää tehokkuutta, eikä nähtävissä ole luotonannon kiristymistä, mitä voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Näin ollen järjestämättömien lainojen määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Velkariskin kasvaessa Kiinan valtio on päättänyt välttää maksukyvyttömyystilanteita. Sen seurauksena luottotappioita on käsitelty siirtämällä velkoja ja luomalla siten nk. zombie-yrityksiä tai vaihtamalla velallista (esimerkiksi sulautumilla tai muuntamalla velkoja osakkeiksi) poistamatta kuitenkaan kokonaisvelkaongelmaa tai puuttumatta ongelman syyhyn.

(152)

Markkinoiden vapauttamiseksi viime aikoina toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(153)

Siitä, että edellä kuvattuja rahoitusjärjestelmään liittyviä valtion toimia ei sovellettaisi alumiinisektoriin ja siten myös pursotettujen alumiiniprofiilien tuottajiin, ei toimitettu mitään näyttöä. Sen vuoksi rahoitusjärjestelmään liittyvät valtion toimet vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(154)

Komissio totesi, että raportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että 3.2.1.1–3.2.1.5 kohdassa ja raportin A osassa kuvatut tosiseikat ja Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään 3.2.1.6–3.2.1.8 kohdassa ja raportin B osassa.

(155)

Komissio muistuttaa, että pursotettujen alumiiniprofiilien tuotantoon tarvitaan laaja valikoima tuotantopanoksia. Asiakirja-aineiston sisältämän näytön mukaan kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat hankkivat kaikki tuotantopanoksensa Kiinasta. Kun pursotettujen alumiiniprofiilien tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Tuotantopanosten toimittajat esimerkiksi työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista/pääoman myöntämisestä johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(156)

Näin ollen sen lisäksi, että pursotettujen alumiiniprofiilien kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maahan, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotantopanos on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä, joihin kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Sama pätee myös tuotantopanosten tuotantopanoksiin ja niin edelleen. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(157)

Edellä 3.2.1.2–3.2.1.9 kohdassa esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja alumiinisektorilla erityisesti (mukaan luettuna tarkasteltavana oleva tuote), osoitettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(158)

Näin ollen komissio määritti laskennallisen normaaliarvon pelkästään vääristymättömiin hintoihin ja viitearvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella.

(159)

Komissio valitsi edustavan maan seuraavin perustein:

(160)

Kuten 31–37 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä.

(161)

Komissio antoi 16 päivänä maaliskuuta 2020 päivätyssä muistiossa yksityiskohtaisia tietoja edellä mainituista perusteista ja määritteli seuraavat maat mahdollisiksi edustaviksi maiksi: Brasilia, Kolumbia, Ecuador, Iranin islamilainen tasavalta, Kazakstan, Malesia, Mauritius, Meksiko, Montenegro, Venäjän federaatio, Serbia, Sri Lanka, Thaimaa ja Turkki. Komissio on pyytänyt asianomaisia osapuolia esittämään asiaan liittyviä huomautuksia. Komissio sai edustavaan maan valinnan eri näkökohtia koskevia huomautuksia vientiä harjoittavilta tuottajilta, unionin tuotannonalalta ja etuyhteydettömiltä tuojilta.

(162)

Tämän jälkeen komissio julkaisi 25 päivänä kesäkuuta 2020 päivätyn muistion, jossa käsiteltiin saatuja huomautuksia ja ilmoitettiin asianomaisille osapuolille, että 159 kappaleessa esitettyjen perusteiden mukaisesti se aikoi käyttää edustavana maana Turkkia. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään asiasta huomautuksia.

(163)

Eräs tuoja väitti, että olisi asianmukaisempaa tehdä ero kevyiden seosten ja kovien seosten välillä. Erotuksen perusteella Turkki olisi sopiva edustava maa kevyiden seosten osalta, kun taas Venäjän federaatio sopivampi kovien seosten osalta.

(164)

Ensinnäkään tuotelajit eivät välttämättä ole ratkaisevia sopivan edustavan maan valinnassa. Toiseksi tutkimuksessa kävi ilmi, että Turkissa valmistetaan pursotettuja alumiiniprofiileja molemmista seoksista. Kuten 25 päivänä kesäkuuta 2020 päivätyssä muistiossa todettiin, Venäjän federaatiota ei tässä tapauksessa pidetty sopivana edustavana alumiinin vientirajoitusten vuoksi (88).

(165)

Näin ollen komissio vahvisti, että Turkki oli tässä tapauksessa sopivin edustava maa.

(166)

Asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen ja asiakirja-aineistoon sisältyvien muiden merkityksellisten tietojen perusteella komissio vahvisti 16 päivänä maaliskuuta 2020 päivätyssä muistiossa tuotannontekijöiden ja lähteiden alustavan luettelon, jota on tarkoitus käyttää kaikkien niiden tuotannontekijöiden, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman, osalta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttivät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(167)

Komissio yksilöi myös lähteet, joita käytetään normaaliarvon muodostamisessa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti (Global Trade Atlas, jäljempänä ’GTA’, kansalliset tilastot jne.). Samassa muistiossa komissio yksilöi tuotannontekijöiden harmonoidun järjestelmän (HS) koodit, joita asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen perusteella aiottiin alustavasti käyttää GTA-analyysissä.

(168)

Komissio vahvisti 25 päivänä kesäkuuta 2020 päivätyssä muistiossa aikovansa käyttää GTA-tietoja tuotannontekijöiden, myös raaka-aineiden, vääristymättömien kustannusten määrittämiseen. Komissio vahvisti lisäksi käyttävänsä Turkin tilastolaitoksen tietoja työvoimakustannusten, sähkökustannusten ja kaasukustannusten määrittämiseen. Lopuksi komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että määrittääkseen vääristymättömät myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton se käyttäisi seuraavien yritysten taloudellisia tietoja:

(169)

Valituksen tekijä totesi 25 päivänä kesäkuuta 2020 päivätyn muistion antamisen jälkeen, että voittomarginaali oli liian alhainen. Valituksen tekijän mukaan asianmukaisen voiton ennen veroja pitäisi olla 16 prosenttia eikä 7,3 prosenttia, kuten komissio oli määrittänyt. Valituksen tekijän mukaan tämä oli vaadittava voittomarginaali, kun otetaan huomioon erittäin merkittävät jatkuvat investoinnit, joilla varojen kestävyys varmistetaan pitkällä aikavälillä.

(170)

Valituksen tekijä lisäsi vielä, että jos komissio ei hyväksy 16 prosentin tavoitevoittomarginaalin käyttämistä, sen olisi jätettävä keskimääräisen voittomarginaalin laskennan ulkopuolelle ne kaksi turkkilaista yritystä, joiden voitto oli alhaisin. Valituksen tekijän mukaan tämä olisi asianmukaista, koska näiden kahden yrityksen voitto jäi alle perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan c alakohdassa edellytetyn 6 prosentin vähimmäisvoiton.

(171)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Komissio selitti 25 päivänä kesäkuuta 2020 päivätyssä muistiossa yksityiskohtaisesti, miten 168 kappaleessa lueteltujen viiden turkkilaisen yrityksen voittoon perustuva laskelmissa käytettävä voitto määritettiin. Komissio jätti jo tässä yhteydessä pois yritykset, jotka eivät ilmoittaneet tuottaneensa voittoa. Kaikki voitolliset yritykset, jotka täyttivät asetetut ehdot, otettiin huomioon riippumatta niiden voittotasosta, kunhan ne eivät olleet tappiollisia. Tämä vastaa edustavassa maassa tutkimusajanjakson aikana toteutunutta keskimääräistä voittomarginaalia. Komissio huomautti lisäksi, että perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohtaa sovelletaan viitehinnan alittavuuteen, kun taas tässä yhteydessä komissio pyrkii vahvistamaan vääristymättömän voiton alkuperämaassa.

(172)

Vientiä harjoittava tuottaja Press Metal Group väitti, että Lontoon metallipörssin, jäljempänä ’LME’, hinnat olivat asianmukaisempi alumiinin vääristymätön kansainvälinen hinta kuin GTA-tiedoista saatava hinta. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ilmoitti kuitenkin, että se on tarkastellut Turkkiin suuntautuvaa tuontia koskevia GTA-tietoja, jotka sisältyvät 25 päivänä kesäkuuta 2020 päivätyn muistion jälkeen laadittuun komission Excel-taulukkoon, ja havainnut, että Turkin alumiinituotteita koskevat GTA-tiedot vastasivat yleisesti LME:n julkaisemia tietoja.

(173)

Eräs tuoja huomautti, että eri tuotantotekijöitä (työvoimakustannukset, keskimääräinen voitto ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä sähkö ja kaasu) koskevat lähdetiedot perustuivat eri vuosilta saatuihin tietoihin. Komissio selventää, että komissio ottaa tämän huomioon laskelmassaan käyttämällä tarvittaessa deflaattoreita määrittääkseen tuotantotekijöiden asianmukaisen arvon tutkimusajanjaksolla.

(174)

Komissio pyrki laatimaan alustavan luettelon tuotannontekijöistä ja lähteistä, joita aiottiin käyttää kaikkien niiden tuotannontekijöiden, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman, osalta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttivät tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa.

(175)

Komissio ei saanut tuotannontekijöiden luetteloa koskevia huomautuksia 25 päivänä kesäkuuta 2020 päivättyyn muistioonsa, jossa se vahvisti asianomaisilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella luettelon kaikista mahdollisista turkkilaisista tavarakoodeista, jotka vastaavat tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa käytettyjä tuotannontekijöitä.

(176)

Asianomaisten osapuolten toimittamien ja etätarkastuksessa kerättyjen tietojen perusteella on yksilöity seuraavat tuotannontekijät ja tarvittaessa koodit:

Taulukko

Tuotantotekijät ja tietolähteet

(177)

Komissio käytti kaikkien raaka-aineiden ja apuaineiden osalta edustavan maan hintoja. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan suuntautuneen tuonnin huomioimatta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti. Koska ei ole näyttöä siitä, että samat vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi, että samat vääristymät vaikuttivat näihin hintoihin. Huomioon ei otettu myöskään tietoja, jotka koskivat edustavaan maahan tulevaa tuontia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (89) liitteeseen 1 sisältyvistä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä. Muista kolmansista maista tuleva tuonti ilman edellä mainittua tuontia oli edelleen edustavaa, ja sen osuus Turkkiin tuoduista edellä olevassa taulukossa lueteltujen tuotannontekijöiden kokonaismääristä oli 97 prosenttia.

(178)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio sovelsi edustavan maan tuontitullia. Myöhemmässä vaiheessa tehdessään yksilöllistä polkumyyntimarginaalia koskevia laskelmia komissio lisäsi tuontihintaan yrityskohtaiset kotimaiset kuljetuskustannukset. Kotimaiset kuljetuskustannukset vahvistettiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien todennettujen tietojen perusteella.

(179)

Vähämerkityksiset raaka-ainekustannukset, joita yritykset eivät ilmoittaneet vireillepanoilmoituksen liitteessä III, sisällytettiin tuotannollisiin yleiskuluihin, kuten 189 kappaleessa selitetään. Yleiskuluihin siirretyt tuotannontekijät lueteltiin kullekin yritykselle erikseen ilmoitetuissa päätelmissä.

(180)

Työvoimakustannusten vertailuarvon määrittämiseksi komissio käytti Turkin tilastolaitoksen tilastoja, kuten 25 päivänä kesäkuuta 2020 päivätyssä muistiossa todetaan.

(181)

Työvoimakustannusten osalta komissio ilmoitti 25 päivänä kesäkuuta 2020 päivätyssä muistiossa aikovansa käyttää tuotantosektorille vuodeksi 2016 määriteltyjä toimialan C.24 (perusmetallien valmistus (90)) tuntikohtaisia työvoimakustannuksia. Tämä toimiala vastaa parhaiten annettuja NACE Rev.2 (91)- ja NAICS (92)-koodeja sekä valittujen turkkilaisten yritysten ilmoittamia koodeja. Nämä ovat tuoreimmat saatavilla olevat tilastot (93). Arvot mukautettiin asianmukaisesti käyttämällä deflaattorina Turkin tilastolaitoksen julkaisemaa kotimaan tuottajahintaindeksiä (94).

(182)

Sähkö- ja kaasukustannusten vertailuarvon määrittämiseksi komissio käytti Turkin tilastolaitoksen tilastoja.

(183)

Komissio ilmoitti 25 päivänä kesäkuuta 2020 päivätyssä muistiossaan, että se aikoo käyttää sähkökustannusten osalta teollisten käyttäjien keskimääräistä sähkön yksikköhintaa, jonka Turkin tilastolaitos julkaisi lehdistötiedotteessa (95). Kaasukustannusten osalta komissio ilmoitti aikovansa käyttää teollisten käyttäjien keskimääräistä kaasun yksikköhintaa, joka julkaistiin samassa lehdistötiedotteessa. Sekä sähkön että kaasun osalta komissio vähensi arvonlisäveron ja alensi hinnat nettotasolle. Koska asiasta ei esitetty huomautuksia, komissio käytti tätä toimintatapaa.

(184)

Dieselin hintojen osalta komissio käytti OECD:n lähteistä saatua keskimääräistä dieselin hintaa Turkin teollisuudessa (96).

(185)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan muodostettuun normaaliarvoon olisi sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly tuotannontekijöihin. Komissio yksilöi 25 päivänä kesäkuuta 2020 päivätyssä muistiossa viisi turkkilaista yritystä (ks. 168 kappale).

(186)

Määrittääkseen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton vääristymättömän arvon komissio käytti myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten osuutta valmistuskustannuksista näiden viiden turkkilaisen yrityksen kustannusrakenteessa. Komissio käytti Orbis-tietokannassa 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2018 väliselle ajalle ilmoitettuja lukuja. Komissio asetti nämä tiedot asianomaisten osapuolten saataville 25 päivänä kesäkuuta 2020 päivättyyn muistioon liitettynä lisäyksenä.

(187)

Määrittääkseen laskennallisen normaaliarvon komissio toimi seuraavasti:

(188)

Ensiksi komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset (jotka kattavat raaka-aineet, työvoiman ja energian). Se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Valmistuskustannuksista vähennettiin yritysten ilmoittamien tuotantoprosessissa uudelleenkäytettyjen sivutuotteiden vääristymättömät kustannukset, jotka komissio tarkasti.

(189)

Toiseksi komissio lisäsi tuotannolliset yleiskustannukset määrittääkseen vääristymättömät tuotantokustannukset. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannollisia yleiskuluja kasvattivat 179 kappaleessa tarkoitettujen raaka-aineiden ja apumateriaalien kustannukset, jotka ilmoitettiin osuutena kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(190)

Lopuksi komissio sovelsi edellä tarkoitettuun laskelmaan viiden turkkilaisen yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä painotettua keskimääräistä voittoa, kuten 186 kappaleessa selitetään.

(191)

Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ilmaistuna prosentteina valmistuskustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 15,16 prosenttia.

(192)

Voitto ilmaistuna prosentteina valmistuskustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin valmistuskustannuksiin oli 9,07 prosenttia, mikä on suurempi kuin voittomarginaali ilmaistuna prosentteina tuloista (ks. 169 kappale).

(193)

Tällä perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon kahdelle yhteistyössä toimineelle otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle tuotelajikohtaisesti.

(194)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien vienti unioniin tapahtui kolmella eri tavalla: suoraan riippumattomille asiakkaille, unionissa toimivan etuyhteydessä olevan tuojan kautta tai kauppiaana toimivan etuyhteydessä olevan yrityksen kautta.

(195)

Jos tarkasteltavana oleva tuote myytiin suoraan tai etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(196)

Jos tarkasteltavana oleva tuote myytiin tuojana toimivan etuyhteydessä olevan yrityksen kautta, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, joilla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Komissio oikaisi tällaisen myynnin hintaa kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneiden kustannusten, mukaan lukien myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto, huomioon ottamiseksi.

(197)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(198)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja vientihintaan tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja lastauskustannusten, luottokustannusten, pankkimaksujen, muiden tuontimaksujen, vuoden lopussa maksettavien hyvitysten ja kolmansissa maissa toimivien etuyhteydettömien kauppiaiden palkkioiden huomioon ottamiseksi.

(199)

Komissio teki oikaisun perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti ottaakseen huomioon myös erotuksen Kiinasta unioniin suuntautuvan vientimyynnin välillisten verojen ja normaaliarvon välillä, kun välilliset verot, kuten alv, on jätetty pois laskuista. Tutkimuksessa pääteltiin, että Kiinassa vientiä harjoittavien tuottajien alv-maksu on viennin yhteydessä 17 prosenttia, ja palautukset ovat 0 prosenttia (tangot) tai 13 prosenttia (pursotetut alumiiniprofiilit). Sen vuoksi normaaliarvoa oikaistiin välilliseen verotukseen – tässä tapauksessa alv:hen, joka palautetaan osittain vientimyynnin osalta – liittyvien erojen huomioon ottamiseksi.

(200)

Lisäksi komissio oikaisi yhden vientiä harjoittavan tuottajan, joka oli etuyhteydessä kolmannessa maassa toimivaan kauppiaaseen, vientihintaa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti. Oikaisu koski palkkiota, joka käsitti kauppiaan myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin kirjatut edustajan palkkiot, muita myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa.

(201)

Komissio vertasi otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(202)

Tällä perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(203)

Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tämä marginaali laskettiin painotettuna keskiarvona otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille määritettyjen marginaalien perusteella.

(204)

Tällä perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali on 34,9 prosenttia.

(205)

Kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste laskettiin yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuneen viennin määrästä suhteessa Kiinasta unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärään, sellaisena kuin se ilmoitetaan Eurostatin tuontitilastoissa.

(206)

Yhteistyössä toimimisen aste oli tässä tapauksessa matala, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus oli noin 48 prosenttia kokonaisviennistä unioniin tutkimusajanjaksolla. Lisäksi yksi vientiä harjoittava tuottaja jätti vastaamatta kyselylomakkeeseen, vaikka oli suostunut osallistumaan otokseen. Tämän perusteella komissio katsoi asianmukaiseksi asettaa jäännöspolkumyyntimarginaalin 48,0 prosenttiin. Marginaali vahvistettiin yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tietojen perusteella määritetyn korkeimman polkumyyntimarginaalin tasolle.

(207)

Näin ollen väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(208)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjaksolla noin 200 tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(209)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 3,3 miljoonaa tonnia. Komissio määritti luvun European Aluminiumin antamien unionin tuotantotietojen perusteella, joiden luotettavuus ja täydellisyys ristiintarkastettiin unionin tuottajien toimittamien tietojen kanssa, mukaan lukien otokseen valittuja unionin tuottajia koskevat tiedot.

(210)

Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon sekä kulutuksen ja useiden unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvien taloudellisten indikaattorien määrittämiseksi komissio tutki, olisiko unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotannon myöhempi käyttötarkoitus otettava huomioon tarkastelussa ja missä määrin.

(211)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, komissio hankki tietoja pursotettujen alumiiniprofiilien koko tuotannosta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille.

(212)

Komissio totesi, että hyvin pieni osa unionin tuottajien kokonaistuotannosta oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille, kuten jäljempänä olevasta taulukosta 1 käy ilmi. Kytkösmarkkinat olivat vakaat ja niiden osuus oli vain noin 2 prosenttia kulutuksesta. Kytkösmarkkinoita koskevat luvut annettaan tarvittaessa ja sisällytetään kyseisen indikaattorin yleisarviointiin. Muiden indikaattoreiden, kuten tuotannon, kapasiteetin, tuottavuuden, työllisyyden ja palkkojen, osalta jäljempänä esitetyt luvut koskevat koko toimintaa, eikä lukujen erittely ole tarpeen.

(213)

Fuyao Glass väitti, että koristekäyttöön autoissa tarkoitettujen pursotettujen alumiiniprofiilien lopullinen käyttötarkoitus olisi otettava huomioon tutkimuksen kaikissa osissa, myös tekemällä erillinen vahinkoarvio, ellei niitä jätetä tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Kuten 43–47 kappaleessa selitetään, kyseisillä pursotetuilla alumiiniprofiileilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet kuin muihin käyttötarkoituksiin käytettävillä profiileilla, minkä vuoksi ne kuuluvat tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, ja vahinko arvioidaan koko unionin tuotannonalan osalta. Tästä syystä väite hylättiin.

(214)

Kuten 209 kappaleessa todetaan, komissio määritti unionin kulutuksen European Aluminiumin antamien unionin markkinoilla tapahtuvaa myyntiä koskevien tietojen ja Eurostatin tuontitietojen perusteella.

(215)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

(216)

Kulutus unionin vapailla markkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla 7 prosenttia. Tarkemmasta analyysistä käy ilmi, että unionin markkinat kasvoivat vuosien 2016 ja 2018 välillä 11 prosenttia noin 3,0 miljoonasta tonnista 3,3 miljoonaan tonniin ja supistuivat vuonna 2019 neljä prosenttiyksikköä noin 3,2 miljoonaan tonniin. Vaihtelu ja kokonaiskasvu tarkastelujaksolla johtui tiettyjen käyttäjäsektoreiden, kuten autoteollisuuden, kasvusta.

(217)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tarkasteltavana olevaa tuotetta tuodaan unionin markkinoille pääasiassa seuraavilla CN-koodeilla: 7604 21 00 (profiiliputket), 7604 29 10 (tangot), 7604 29 90 (umpiprofiilit), 7608 20 81 ja 7608 20 89 (kaksi hitsaamatonta putkityyppiä) ja 7610 90 90. Viimeksi mainittu koodi kattaa erilaiset alumiinirakenteet, niiden osat ja alumiiniset rakennussarjat (joissa kaikki osat eivät ole tarkasteltavina olevia tuotteita) sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tietyt tuotelajit, kuten tangot ja profiilit.

(218)

Valituksessa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti laskettiin käyttämällä edellä mainittujen ensimmäisten viiden koodin kokonaistuontia, johon lisättiin 95 prosenttia CN-koodiin 7610 90 90 kuuluvasta Kiinasta peräisin olevasta tuonnista. Tätä menetelmää perusteltiin sillä, että CN-koodiin 7610 90 90 kuuluvan Kiinasta tulevan tuonnin hinta oli tutkimusajanjaksolla noin 2 900 euroa tonnilta, mikä vastasi hyvin läheisesti muihin viiteen CN-koodiin kuuluvaa Kiinan tuontia. Sen sijaan muista maista peräisin olevan tuonnin hinta oli keskimäärin 6 500 euroa tonnilta. Nämä hintatiedot viittaavat siihen, että tuonti Kiinasta oli tarkasteltavana olevaa tuotetta, kun taas muista maista tuleva tuonti kattoi tuotteita, joiden lisäarvo oli suurempi, kuten rakenteita, jotka eivät ole tarkasteltavana olevaa tuotetta. Valituksen tekijä totesi, että varovaisuussyistä 95 prosenttia CN-koodista 7610 90 90 olisi laskettava tarkasteltavana olevaksi tuotteeksi.

(219)

Komissio tutki asiaa aluksi tarkastelemalla kauppavirtoja Taric-koodien (10-numeroiset tavarakoodit) tasolla. Nämä tiedot olivat saatavilla vireillepanopäivästä (14 päivä helmikuuta 2020) alkaen. Ne tukivat valituksen tekijän lähestymistapaa hintojen osalta. Samaan aikaan suurin osa Kiinasta tulevasta tuonnista selvitettiin tullissa Taric-koodilla 7610909090, joka ei ole tarkasteltavana oleva tuote. Tämän vuoksi komissio päätti asiakirja-aineistoon liitetyllä muistiolla pyytää asianomaisilta osapuolilta lausuntoa ja tietoja. Lisäksi otettiin yhteyttä verotuksen ja tulliliiton pääosastoon ja jäsenvaltioiden kansallisiin tulliviranomaisiin ja pyydettiin niiden rekistereistä lisätietoja kyseistä koodista.

(220)

Lisätietopyynnön jälkeen kaksi etuyhteydetöntä tuojaa ja European Aluminium toimittivat huomautuksia ja tietoja.

(221)

Kyseiset kaksi etuyhteydetöntä tuojaa ilmoittivat, että CN-koodiin 7610 90 90 pitäisi tavallisesti kuulua arvokkaampia tuotteita, koska koodi kattaa muun muassa alumiinirakenteet. Sen vuoksi tähän koodiin kuuluvan Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräistä alhaisemmat hinnat saattavat viitata siihen, että CN-koodiin on sisällytetty suuri määrä kokoamattomia tuotteita, jotta niihin voidaan soveltaa tullinimikkeiden 7604 ja 7608 tulleja (7,5 prosenttia) alempaa sopimustullia (6 prosenttia).

(222)

European Aluminium väitti, että Kiinasta peräisin oleva CN-koodiin 7610 90 90 kuuluva tuonti on pääasiassa ”rakenteissa käytettäväksi valmistettuja pursotettuja alumiiniprofiileja”, jotka sisältyvät tuotteen määritelmään, koska keskimääräinen hinta on samankaltainen kuin CN-koodeihin 7604 ja 7608 kuuluvien tuotteiden hinta (eli 2 770 euroa/tonni) ja koska keskimääräinen hinta ei vastaa kaikista muista kolmansista maista kuin Kiinasta peräisin olevien CN-koodilla 7610 90 90 tulliselvitettyjen tuotteiden hintaa (eli 6 000 euroa/tonni), joka vastaa pursotettujen alumiiniprofiilien muuntamisesta rakenteiksi saatavaa taloudellista lisäarvoa.

(223)

Neljän jäsenvaltion kansalliset tulliviranomaiset ja verotuksen ja tulliliiton pääosasto toimittivat yksityiskohtaisempia tietoja tuonnista. Tutkimuksen alustavassa vaiheessa muilta jäsenvaltioilta ei kuitenkaan ollut vielä saatu tietoja. Sen vuoksi päätettiin alustavasti, että valitus sisälsi parhaan käytettävissä olevan tiedon tuontimääristä, ja kaikissa jäljempänä esitetyissä ja analysoiduissa tiedoissa käytetään valituksessa käytettyä menetelmää unionin markkinoille suuntautuvan tuonnin määrittämiseksi. Komissio kuitenkin pyytää uudelleen asianomaisia osapuolia ilmoittautumaan, jotta lopullinen päätös voidaan tehdä mahdollisimman kattavien tietojen perusteella.

(224)

Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontimäärää taulukossa 1 esitettyyn vapaiden markkinoiden kulutuksen määrään.

(225)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(226)

Tuonti asianomaisesta maasta kasvoi tarkastelujaksolla noin 210 000 tonnista noin 310 000 tonniin eli 48 prosenttia.

(227)

Kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 6,9 prosentista 9,6 prosenttiin eli 39 prosenttia.

(228)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella käyttäen 217–223 kappaleessa tarkoitettuja CN-koodeja ja menetelmiä.

(229)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(230)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat nousivat tarkastelujaksolla 2 812 eurosta 2 912 euroon/tonni eli 4 prosenttia. Tätä kehitystä olisi tarkasteltava ottaen huomioon maailman alumiini-indeksien kehitys, kuten alumiiniaihioiden noteeraukset LME:ssä (ks. taulukko 7). Alumiiniaihiot ovat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tärkein raaka-aine. Samana ajanjaksona alumiiniaihioiden LME-hinta nousi 10 prosenttia, kuten taulukosta 7 käy ilmi. Unionin keskimääräisten hintojen perusteella (ks. taulukko 7) tuonnin ja unionin hintojen välinen ero oli tutkimusajanjaksolla noin 20 prosenttia.

(231)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(232)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan yli 25 prosenttia. Tosiasiallisia laskettuja lukuja ei ilmoiteta tässä luottamuksellisuussyistä, mutta ne on ilmoitettu asianomaisille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille, ja niiden vaihteluväli on 15–35 prosenttia. Tuoduista tuotelajeista noin 99 prosentin havaittiin alittavan unionin tuotannonalan hinnat. Otokseen valittujen unionin tuottajien koko myynti tapahtui suoraan riippumattomille asiakkaille ilman etuyhteydessä olevia myyntiyksiköitä. Yksi vientiä harjoittava tuottaja myi riippumattomille asiakkaille unionissa ilman unionissa sijaitsevia etuyhteydessä olevia myyntiyksiköitä. Toisen vientiä harjoittavan tuottajan myynnistä suurin osa tapahtui unionissa sijaitsevan etuyhteydessä olevan myyntiyksikön kautta. Koska alle puolta otokseen valittujen vientiä harjoittavien yritysten kokonaisviennistä oikaistiin 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti, komissio katsoi, että hinnan alittavuus olisi merkittävää koko maan osalta, kun otetaan huomioon myös 230 kappaleessa mainitut hintaerot.

(233)

Yksi tuoja (Kastens and Knauer) väitti, että tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen kuuluu sekä halpoja vakiotuotteita että kalliita erikoistuotteita, joita ei pitäisi verrata toisiinsa. Kyseisen tuojan mukaan näitä tuotteita ei pitäisi verrata.

(234)

Kuten edellä todetaan, käytettiin hyvin yksityiskohtaista hintavertailujärjestelmää, jossa otettiin huomioon tuotemuodot ja -mitat, erityyppinen viimeistely ja raaka-aineseoksen tyyppi. Tuontituotteiden ja unionin tuotannonalan tuotteiden todettiin vastaavan toisiaan hyvin. Sen vuoksi komissio vahvistaa, että tarkkojen hintavertailujen tekeminen on mahdollista yksityiskohtaisten ja objektiivisten kriteerien perusteella.

(235)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(236)

Kuten 9 kappaleessa mainitaan, komissio käytti otantamenetelmää määrittääkseen, oliko unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinkoa.

(237)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit European Aluminiumin vastaukseen sisältyvien tietojen perusteella; tiedot koskevat kaikkia tiedossa olevia unionin tuottajia. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(238)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(239)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(240)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(241)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä kasvoi tarkastelujaksolla 2 prosenttia. Yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että unionin tuotanto kasvoi vuosien 2016 ja 2018 välillä 7 prosenttia mutta pieneni tutkimusajanjaksolla 5 prosenttiyksikköä.

(242)

Tarkastelujaksolla tapahtunut kokonaiskasvu johtui taulukossa 1 kuvatusta kysynnän kasvusta. Unionin tuotannonala onnistui kuitenkin lisäämään tuotantoaan tarkastelujaksolla vain 2 prosenttia, vaikka markkinat kasvoivat 7 prosenttia. Unionin tuotannonala ei näin ollen pystynyt täysin hyötymään markkinoiden kasvusta.

(243)

Unionin tuotantokapasiteetti kasvoi tarkastelujaksolla 4 prosenttia. Tämä maltillinen kapasiteetin lisäys kuvastaa unionin tuottajien pyrkimyksiä lisätä kapasiteettia, jotta ne voisivat vastata pursotettujen alumiiniprofiilien kysynnän kasvupotentiaaliin.

(244)

Tarkastelujaksolla unionin kapasiteetin käyttöaste laski 2 prosenttia, koska unionin tuottajat eivät kyenneet lisäämään tuotantoa markkinoiden kasvun mukaisesti.

(245)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(246)

Unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärä unionissa nousi tarkastelujaksolla 2 prosenttia.

(247)

Myös unionin myyntimäärä vapailla markkinoilla nousi tarkastelujaksolla 2 prosenttia. Vuodesta 2016 vuoteen 2018 unionin myyntimäärä vapailla markkinoilla kasvoi 7 prosenttia ja laski tutkimusajanjaksolla 5 prosenttia. Unionin myynti noudatti hyvin tarkasti unionin tuotannon suuntausta, koska kyseisellä alalla toimitaan suurelta osin tilausten perusteella.

(248)

Unionin tuotannonalan kytkösmarkkinoiden osuus (ilmaistuna prosentteina unionin kokonaismyynnistä) pysyi noin 2 prosentissa koko tarkastelujakson ajan. Pienet kytkösmarkkinat supistuivat tarkastelujaksolla 8 prosenttia, mutta vaikutus oli vähäinen markkinoiden pienen koon vuoksi.

(249)

Unionin myyntimäärän markkinaosuuden pienenemisen vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt pysymään unionin markkinoiden kasvun tahdissa tarkastelujaksolla.

(250)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Työllisyys ja tuottavuus

(251)

Unionin tuotannonalan työllisyys (kokoaikavastaavana) kasvoi vuosien 2016 ja 2018 välillä 8 prosenttia. Nousua seurasi 7 prosentin lasku tutkimusajanjaksolla. Tämäkin kehitys noudattelee suurelta osin taulukossa 4 esitettyä tuotantomäärien suuntausta.

(252)

European Aluminium selitti tehneensä määräajoin työllisyystutkimuksia, jotka perustuivat yleensä noin 40 prosenttiin unionin tuotannosta. Edellä esitetyt luvat on arvioitu kyseisten tietojen perusteella siten, että ne kattavat koko tuotannonalan. Sen vuoksi näiden tutkimusten tulosten katsotaan edustavan koko unionin tuotannonalaa.

(253)

Koska tuotantoa ja työllisyyttä koskevat luvut vastasivat hyvin toisiaan, tuottavuus tonneina työntekijää kohti pysyi suurelta osin vakaana.

(254)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(255)

Kyseessä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Käytettävissä ei näin ollen ollut tietoja, joiden pohjalta olisi voitu arvioida mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia.

(256)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntihinnat unionissa

(257)

Myyntihinnat unionin markkinoilla etuyhteydettömille osapuolille (vapaat markkinat) nousivat tarkastelujaksolla 3 053 eurosta 3 619 euroon tonnia kohti eli 19 prosenttia.

(258)

Tätä kasvavaa suuntausta olisi tarkasteltava alan kehityksen valossa. Ensinnäkin kaikki neljä otokseen valittua unionin tuottajaa muuttivat tuotevalikoimaansa tarkastelujaksolla. Unionin tuottajat lisäsivät erityisesti korkean lisäarvon (ja siten korkean hinnan) tuotteiden myyntiä. Lisäksi markkinahinnat nousivat alumiiniaihioiden hinnannousun vuoksi, kuten LME:n 3 kuukauden toimitushinta osoittaa.

(259)

Otokseen valittujen tuottajien yksikkökohtaisiin tuotantokustannuksiin vaikutti voimakkaasti myös LME:n hintakehitys, ja niihin sisältyivät ne lisäkustannukset, joita otokseen valituille tuottajille aiheutui korkeamman lisäarvon tuotteisiin siirtymisestä.

(260)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat (20 prosenttia) enemmän kuin keskimääräiset hinnat unionin vapailla markkinoilla (19 prosenttia).

(261)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(262)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohden kasvoivat tarkastelujaksolla 2 prosenttia.

(263)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Varastot

(264)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kasvoivat tarkastelujaksolla 26 prosenttia. Loppuvarastot prosentteina tuotannosta olivat kuitenkin alhaiset koko jakson ajan. Tämä johtuu siitä, että pursotettuja alumiiniprofiileja tuotetaan yleensä tilausten perusteella. Tällä indikaattorilla on sen vuoksi vähäisempi merkitys yleisessä vahinkoanalyysissä.

(265)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(266)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Poikkeukselliset kustannukset ja saamatta jääneet suojausvoitot ja -tappiot eivät sisälly taulukon 10 lukuihin. Otokseen valittujen tuottajien kannattavuus oli tarkastelujaksolla positiivinen mutta heikko ja laski vuoden 2016 4,9 prosentista 2,0 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Tämä kehitys osoittaa merkittävää hintapainetta. Kuten 272 kappaleessa selitetään, unionin tuottajien kustannukset nousivat enemmän kuin niiden hinnat. Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttaman alentamispaineen vuoksi (sekä määrien että alhaisten hintojen osalta) unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintoja samassa määrin kuin kustannukset nousivat. Koko tarkastelujakson ajan Kiinan hinnat olivat jatkuvasti alhaiset ja merkittävästi unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmat, mikä rajoitti hinnankorotuksia, jotka olisi olleet odotettavissa muun muassa raaka-ainekustannusten nousun ja myös kysynnän kasvun vuoksi. Kiinasta tuleva tuonti oli merkittävää tarkastelujakson aikana. Tämä johti kannattavuuden heikkenemiseen.

(267)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirran kehitys vaihteli. Otokseen valittujen unionin tuottajien kassavirta oli positiivinen mutta vähäinen koko tarkastelujakson ajan. Kassavirta pieneni 77 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2018, mutta elpyi merkittävästi tutkimusajanjaksolla. Elpyminen perustui suurelta osin yhteen otokseen valituista tuottajista, joka sai vuoden 2019 alussa suuren tuotantoerän valmiiksi ja myyntiin tutkimusajanjakson aikana.

(268)

Unionin tuottajat jatkoivat investointeja tarkastelujaksolla, kuten edellä esitetyt investointiluvut osoittavat. Investointien määrä oli 27–47 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinnit tehtiin pääasiassa tehokkuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan muuntamiseksi kohti suuremman lisäarvon tuotteita sekä asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi. Otokseen valitut tuottajat katsoivat tämän olennaisiksi voidakseen säilyttää kilpailukykynsä markkinoilla.

(269)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se kehittyi tarkastelujaksolla negatiivisesti ja laski peräti 71 prosenttia. Tämä negatiivinen kehitys osoittaa, että vaikka investointeja tehtiin edelleen kilpailukyvyn säilyttämiseksi, investointien tuotto on laskenut merkittävästi tarkastelujaksolla.

(270)

Kaikki neljä otokseen valittua tuottajaa kuuluvat suuriin yritysryhmiin, ja ne pystyivät tarkastelujaksolla vielä hankkimaan pääomaa investointeihin. Koska investointien tuotto laskee kuitenkin nopeasti, otokseen valittujen tuotantoyksiköiden kyky hankkia pääomaa tulevaisuudessa on selvästi uhattuna.

(271)

Monet indikaattorit, kuten tuotanto, kapasiteetti, myyntimäärä unionin markkinoilla ja työllisyys, ovat olleet positiivisia. Näiden indikaattoreiden myönteinen kehitys liittyi kuitenkin kulutuksen kasvuun, ja itse asiassa niiden olisi pitänyt kasvaa voimakkaammin, jos unionin tuotannonala olisi hyötynyt täysimääräisesti kasvavista markkinoista. Myyntimäärän kasvusta huolimatta unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan vapailla markkinoilla.

(272)

Myyntihinnat vapailla markkinoilla nousivat 19 prosenttia. Hinnankorotukset eivät kuitenkaan pysyneet kustannusten nousun tahdissa (20 prosenttia). Kehitys johtui hintapaineesta. Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttaman alentamispaineen ja hintojen alittavuuden vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintoja samassa määrin kuin kustannukset nousivat. Kun otetaan huomioon kannattavuuden pysyminen alle tavoitevoittotason koko tarkastelujakson ajan ja Kiinasta tulevan tuonnin määrät ja alhaiset hinnat, komissio päätteli, että hinnankorotukset olivat estyneet koko tarkastelujakson ajan. Tämän seurauksena kaikki taloudellisen tuloksen indikaattorit eli kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta osoittivat laskusuuntausta, ja saadut voitot olivat alle tavoitevoittotason koko tarkastelujakson ajan. Tämä on erityisen vahingollista, koska tutkimuksen kohteena olevan tuotteen markkinat kasvoivat tarkastelujaksolla, mutta unionin tuotannonalan voitot olivat edelleen alhaiset ja pienenivät. Vaikka unionin tuotannonala piti investoinnit mahdollisimman suurina säilyttääkseen kilpailukykynsä, se ei selvästikään tuottanut riittävän paljon voittoa tulevien investointien varmistamiseksi. Lisäksi unionin tuotannonalan toiminta supistui unionin markkinoiden kasvaessa. Unionin tuotannonala menetti 5 prosenttia markkinaosuudestaan kasvavilla markkinoilla eikä selvästikään pystynyt hyödyntämään unionin markkinoiden kasvua.

(273)

Lisäksi olisi muistettava, että unionin tuotannonala palvelee monipuolista asiakaskuntaa, jonka vaatimukset muuttuvat koko ajan. On olennaisen tärkeää, että unionin tuotannonala jatkaa investoimista tutkimukseen ja kehittämiseen sekä asiakaslähtöisiin ratkaisuihin. Investointien tuoton nopea heikkeneminen (-71 prosenttia) on näin ollen itsessään vakava uhka tuotannonalan elinkelpoisuudelle.

(274)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(275)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat kolmansista maista tuleva tuonti, unionin tuotannonalan vientitoiminta, myynti kytkösmarkkinoilla, raaka-aineiden hinnat ja kulutuksen kehitys.

(276)

Unionin tuotannonalan tilanteen heikkeneminen osuu ajallisesti yhteen Kiinasta tulevan tuonnin merkittävän kasvun kanssa, joka alitti jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat ja painoi EU:n markkinahintoja alaspäin, mikä osoittaa syy-yhteyden näiden kahden välillä.

(277)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi (kuten taulukosta 2 käy ilmi) noin 209 000 tonnista vuonna 2016 noin 310 000 tonniin tutkimusajanjaksolla eli 48 prosenttia. Markkinaosuus kasvoi samana ajanjaksona 6,9 prosentista 9,6 prosenttiin eli 39 prosenttia. Samalla ajanjaksolla (ks. taulukko 5) unionin tuotannonalan myynti vapailla markkinoilla kasvoi vain 2 prosenttia ja sen markkinaosuus pieneni 85,1 prosentista 81,1 prosenttiin eli 5 prosenttia. Myynti pienemmillä kytkösmarkkinoilla väheni 8 prosenttia. Polkumyynnillä tapahtuva tuonti on kasvanut tasaisesti joka vuosi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, kulutus unionin markkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla 7 prosenttia. On kuitenkin selvää, että kasvusta on hyötynyt pääasiassa Kiinasta tuleva tuonti.

(278)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat nousivat 4 prosenttia tarkastelujaksolla (ks. taulukko 3) 2 812 eurosta/tonni vuonna 2016 2 912 euroon/tonni tutkimusajanjaksolla. Samalla ajanjaksolla alumiinin maailmanmarkkinahinnat nousivat noin 10 prosenttia (ks. taulukon 7 LME-indeksi). Unionin tuotannonalan hinnat kohosivat tarkastelujaksolla 19 prosenttia, kuten taulukosta 7 käy ilmi. Taulukosta käy kuitenkin myös ilmi, että unionin tuotannonalan keskimääräiset kustannukset kasvoivat 20 prosenttia samalla ajanjaksolla. Näin ollen vientiä harjoittaville tuottajille laskettu hinnan alittavuuden marginaali on keskimäärin yli 25 prosenttia.

(279)

Kuten edellä selitetään, unionin tuotannonalan hintojen ja kustannusten nousua koskevassa analyysissä on otettava huomioon muutokset unionin tuotannonalan tuotevalikoimassa ja alumiinin hintojen nousu. Unionin tuotannonalan hintojen nousu ja sen pyrkimykset siirtyä korkeamman lisäarvon tuotteisiin (asiakkaiden toiveiden mukaisesti) eivät kuitenkaan riittäneet estämään sen myynnin kannattavuuden laskua, joka jatkui koko tarkastelujakson ajan. Tämä johtui markkinahintoihin kohdistuneesta paineesta, joka johtui Kiinasta alhaisin hinnoin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrän kasvusta. Sen vuoksi pääteltiin, että Kiinasta tuleva tuonti painoi hintoja alas ja esti hinnankorotukset.

(280)

Yksi asianomainen osapuoli (Airoldi) kyseenalaisti sen, että Kiinasta tulevalla tuonnilla, jonka markkinaosuus tutkimusajanjaksolla oli vähäinen, voisi olla niin merkittävä vaikutus. Tältä osin on huomattava, että tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta myydään yleensä sopimusperusteisesti, jolloin hinta on tärkeä tekijä – usein tärkein. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien halpa tarjonta markkinoilla selittää sen, miksi tällä myynnillä oli näin merkittävä vaikutus markkinahintoihin yleisesti. Kiinalaiset tuottajat myivät tutkimusajanjaksolla sekä unionissa toimiville kauppiaille että loppukäyttäjille. Niiden kielteinen vaikutus markkinahintoihin ulottui siten markkinoiden kaikkiin myyntikanaviin eikä pelkästään jakelijoille tarkoitettuihin yksinkertaisten tuotteiden myyntihintoihin.

(281)

Unionin pursotettujen alumiiniprofiilien markkinat ovat vähitellen keskittymässä yhä enemmän räätälöityjen ratkaisujen tarjoamiseen asiakkaille eri teollisuudenaloilla, kuten autoteollisuudessa, koneenrakennuksessa, liikenteessä sekä rakentamisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että unionin markkinoille toimittavien tuottajien on investoitava uusien tuotteiden tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tarjottava monimutkaisia ratkaisuja asiakkaiden tarpeiden täyttämiseksi. Tehdyistä investoinneista huolimatta unionin tuotannonalan kannattavuus ja markkinaosuus ovat laskeneet asteittain. Kehitys johtuu kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien merkittävän tuontimäärän aiheuttamasta hintapaineesta.

(282)

Lisäksi Kiinasta tuleva tuonti ei ole vallannut tarkastelujaksolla ainoastaan niitä markkinoiden osia, joilla ostetaan yksinkertaisia perushyödykkeenä pidettäviä tuotteita. On selvää näyttöä siitä, että Kiina tunkeutuu vähitellen markkinoille lisäämällä läsnäoloaan sopimusmyynnin markkinoilla. Hinta ei ole ainoa merkittävä tekijä tällaisissa sopimuksissa, mutta on selvää, että edellä mainitut hinnan alittavuuden marginaalit (yli 25 prosenttia) ovat keskeisessä asemassa asiakkaiden päätöksenteossa.

(283)

Sen vuoksi pääteltiin, että Kiinasta tuleva tuonti aiheutti unionin tuotannonalalle merkittävää vahinkoa. Tällaisella vahingolla oli pääasiassa hintavaikutuksia mutta myös määrällisiä vaikutuksia.

(284)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Tuonti kolmansista maista

(285)

Tuonti Turkista kasvoi tarkastelujaksolla 43 prosenttia noin 77 000 tonnista vuonna 2016 noin 110 000 tonniin tutkimusajanjaksolla. Kyseisen tuonnin markkinaosuus nousi 2,6 prosentista vuonna 2016 tutkimusajanjakson 3,4 prosenttiin.

(286)

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnin kokonaistarkastelu osoitti, että Turkin keskimääräinen hinta oli tutkimusajanjakson aikana 3 448 euroa/tonni eli 18 prosenttia korkeampi kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta, joka oli 2 912 euroa/tonni. CN-koodien tarkempi tarkastelu osoittaa, että suurin osa tästä tuonnista (89 prosenttia) liittyi CN-koodeihin 7604 21 00 (profiiliputket) ja 7604 29 90 (umpiprofiilit). Koska nämä tuotelajit olivat erittäin tärkeitä, tehtiin erillinen hintavertailu. Näiden profiilien keskimääräinen hinta oli tutkimusajanjaksolla 3 458 euroa/tonni. Tämä on 19 prosenttia korkeampi kuin Kiinasta samoilla kahdella CN-koodilla saman ajanjakson aikana tapahtuneen tuonnin keskimääräinen hinta.

(287)

Tuonti muista kolmansista maista (pääasiassa Venäjältä, Sveitsistä, Norjasta ja Bosnia ja Hertsegovinasta) koostui myös pääasiassa umpiprofiileista ja profiiliputkista (69 prosenttia). Tuonti muista kolmansista maista kasvoi tarkastelujaksolla 16 prosenttia noin 163 000 tonnista vuonna 2016 noin 189 000 tonniin tutkimusajanjaksolla. Kyseisen tuonnin markkinaosuus nousi 5,4 prosentista vuonna 2016 tutkimusajanjakson 5,8 prosenttiin. Tällaisen tuonnin keskimääräinen hinta oli 3 720 euroa/tonni, mikä on jopa korkeampi kuin Turkista tulevan tuonnin hinta.

(288)

Kun otetaan huomioon Turkista ja muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä, hinta ja markkinaosuus, sen vaikutus unionin tuotannonalaan ei ole sellainen, että se aiheuttaisi sen heikkenemistä.

(289)

Unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(290)

Unionin tuotannonalan vienti kasvoi tarkastelujaksolla 3 prosenttia noin 202 000 tonnista vuonna 2016 noin 208 000 tonniin tutkimusajanjaksolla.

(291)

Kyseisen viennin keskimääräinen hinta nousi 11 prosenttia tarkastelujaksolla 5 213 eurosta/tonni vuonna 2016 tutkimusajanjakson 5 797 euroon/tonni.

(292)

Kun otetaan huomioon niiden osuus unionin tuotannonalan kokonaistuotannosta ja myynnistä ja kyseisen viennin korkea hinta ja vakaa määrä, on selvää, että kyseinen vienti ei olisi aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(293)

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, unionin vapaat markkinat kasvoivat vuosien 2016 ja 2018 välillä 11 prosenttia noin 3 miljoonasta tonnista 3,35 miljoonaan tonniin ja supistuivat tutkimusajanjaksolla 4 prosenttiyksikköä noin 3,2 miljoonaan tonniin. Kokonaiskasvu tarkastelujaksolla osoittaa, että kysyntä ei supistunut.

(294)

Koska kulutus kasvoi tarkastelujaksolla, voidaan päätellä, että kulutuksen kehitys ei olisi aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(295)

Kuten taulukosta 5 käy ilmi, unionin tuotannonalan myynti kytkösmarkkinoille laski tarkastelujaksolla 8 prosenttia. Vuotuiset määrät olivat kuitenkin enintään 2 prosenttia unionin tuotannonalan kokonaismyynnistä.

(296)

Kun otetaan huomioon kytkösmarkkinoiden erittäin pieni koko, niiden kehitys ei olisi aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(297)

Unionin tuotannonalan tärkein raaka-aine ovat alumiiniseosaihiot, vaikka jotkin tuottajat ovat pidemmälle integroituneita ja valmistavat itse myös puristettujen alumiiniprofiilien tuotannossa käytettävät alumiiniseokset.

(298)

Alumiinin hinnat määrittää LME, ja alumiini muodostaa noin kaksi kolmasosaa tyypillisten pursotettujen alumiiniprofiilien kustannuksista, vaikka prosenttiosuus vaihtelee myydyn lopputuotteen monimutkaisuuden mukaan.

(299)

Kuten taulukosta 7 käy ilmi, aihioiden toimitushintaa koskevan LME-indeksin arvo nousi vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 10 prosenttia. Tämä tarkoittaisi, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantokustannukset nousivat noin 6–7 prosenttia.

(300)

Unionin tuotannonala kuitenkin yleensä myy tuotteitaan sopimusten mukaisesti, ja niissä mainitaan viimeisin LME-hinta sekä muuntamis- ja toimituskustannukset. Unionin tuottajat käyttävät tällöin suojaussopimuksia kattaakseen sopimuksessa mainitun alumiinin hinnan ja tosiasiallisen alumiinin hankintahinnan välisen eron.

(301)

Kun otetaan huomioon, että alumiinin hinnat määritetään sopimusten perusteella ja että unionin tuotannonala suojelee itseään raaka-aineiden hinnanvaihteluilta, on selvää, että raaka-aineiden hintojen nousu ei olisi aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(302)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen. Kaikkien muiden tekijöiden vaikutus unionin tuotannonalan negatiiviseen kehitykseen markkinaosuuden menetyksen, hintojen alittavuuden ja kannattavuuden heikkenemisen, investointien tuoton ja kassavirran osalta oli käytännössä olematon.

(303)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä. Vahinko muodostuu pääasiassa markkinaosuuden menetyksestä, hinnan alittavuudesta ja hintapaineesta sekä kannattavuuden, sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran heikkenemisestä.

(304)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se päätellä, että ei ollut unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä Kiinasta tulevassa tuonnissa huolimatta vahingollisen polkumyynnin toteamisesta. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, käyttäjien ja muiden asianomaisten talouden toimijoiden edut.

(305)

Unionissa on noin 200 pursotettuja alumiiniprofiileja tuottavaa yritystä. Toimenpiteiden käyttöönotto antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden saada menettämäänsä markkinaosuutta takaisin ja parantaa heikkoa kannattavuuttaan kestävälle tasolle.

(306)

Unionin tuotannonala työllistää suoraan noin 40 000 työntekijää, ja monet muut ovat siitä välillisesti riippuvaisia. Tuottajat ovat sijoittautuneet laajasti eri puolille unionia.

(307)

Toimenpiteiden toteuttamatta jättämisellä on todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan hintojen jatkuvan laskun ja pienempien myyntimäärien myötä, mikä vähentää kannattavuutta ja investointeja. Toimenpiteiden ansiosta unionin tuotannonala voi hyödyntää potentiaaliaan unionin markkinoilla, saada takaisin menettämäänsä markkinaosuutta ja parantaa kannattavuuttaan tasolle, jota voidaan odottaa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa.

(308)

Alumiini on paljon kevyempää kuin teräs, ja sitä pidetään unionissa keskeisenä raaka-aineena Pariisin sopimuksessa (2015) asetettujen päästötavoitteiden saavuttamisessa. Yksi esimerkki tästä on pursotettujen alumiiniprofiilien käytön lisääminen autoteollisuudessa, mikä on keskeisessä asemassa unionin sähköajoneuvoteollisuuden perustan luomisessa.

(309)

Sen lisäksi, että European Aluminium edustaa tätä unionin tuotannonalaa, se edustaa myös suurta osaa unionin primaarialumiinisektorista. Pursotettujen alumiiniprofiilien tuotanto kuluttaa noin 20 prosenttia unionissa tuotetusta primaarialumiinista. Primaarialumiinisektori on myös suuri työnantaja unionissa, ja se on riippuvainen jatkojalostusasiakkaidensa tilanteesta. Kyseisen sektorin tärkein tuotos pursotettuja alumiiniprofiileja valmistavalle teollisuudelle ovat aihiot. Myös näiden tuotantoketjun alkupään toimittajien elinkelpoisuus vaarantuu, jos pursotettuja alumiiniprofiileja valmistava teollisuus supistuu entisestään.

(310)

Tuojasektorin toimiminen yhteistyössä oli vähäistä. Vain 6 etuyhteydetöntä tuojaa toimitti otantalomakkeen; niiden osuus Kiinasta tulevasta tuonnista oli noin 2 prosenttia.

(311)

Otokseen valitut pursotettujen alumiiniprofiilien tuojat ovat erikoistuneet alumiinialaan, ja noin 50 prosenttia niiden liikevaihdosta on peräisin pursotetuista alumiiniprofiileista. Tuojat ostivat noin 50 prosenttia pursotetuista alumiiniprofiileistaan asianomaisesta maasta, ja loput 50 prosenttia hankittiin unionin tuotannonalalta ja muista kolmansista maista. Vaikka Kiinasta peräisin oleviin pursotettuihin alumiiniprofiileihin sovellettiin yleensä 6–7,5 prosentin tullia, kyseinen liiketoiminta oli huomattavasti kannattavampaa kuin muut tuodut tuotteet ja kannattavampaa kuin unionin tuotannonala huolimatta siitä, että tuontisektoriin kohdistuu vähemmän riskejä kuin tuotantosektoriin.

(312)

Tuojat väittivät, että ne eivät voi hankkia kaikkia pursotettuja alumiiniprofiileja unionin tuotannonalalta, koska tuotannonala ei voi toimittaa kaikkia vaadittuja tuotelajeja. Etenkin yksi tuoja (Airoldi) ilmoitti, että se tuo pääasiassa kovista seoksista valmistettuja pursotettuja alumiiniprofiileja, joiden osalta unionin tuotannonalan toimitusajat ovat sen mukaan pidemmät. Tuojien mukaan tarjonnan puutteesta todistaa se, että tietyt tuotteet on vapautettu tulleista autonomisilla tariffikiintiöillä. Unionin tuotannonala kumosi tämän toimitusongelmia koskevan väitteen ja totesi, että tuotannonalalla on käyttämätöntä kapasiteettia ja että se voi toimittaa kaikki tuojien ja unionin käyttäjäteollisuudenalojen tarvitsemat tuotelajit, myös kovista seoksista valmistetut pursotetut alumiiniprofiilit.

(313)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen mukaan unionissa ei vaikuta olevan puutetta mistään tietystä tuotteesta tai seoksesta. Kaksi otokseen valituista unionin tuottajista valmistaa suuria määriä kovista seoksista valmistettuja pursotettuja alumiiniprofiileja, ja niillä on paljon käyttämätöntä kapasiteettia. Unionin tuotannonala toimitti näyttöä siitä, että monella muullakin unionin tuottajilla on kapasiteettia tuottaa pursotettuja alumiiniprofiileja kovista seoksista. Lisäksi kolmansissa maissa on vaihtoehtoisia hankintalähteitä.

(314)

Tuontitulleista vapauttamisen osalta voidaan todeta, että tarkasteltavana olevan tuotteen autonomiset tariffikiintiöt, joiden kokonaismäärä on 3 000 tonnia, on tällä hetkellä vapautettu tulleista neuvoston asetuksella (EU) 2019/2220 (97). Unionin tuotannonala selitti vastustaneensa tällaisia vapautuksia sillä perusteella, että unionin tuotannonala pystyy toimittamaan kyseisiä tullista vapautettuja tuotteita. Päätös vapautusten voimassaolon jatkamisesta on tarkoitus julkaista ennen vuoden 2020 loppua. Koska kyseessä oleva määrä on hyvin pieni (noin 1 prosentti tutkimusajanjakson kokonaistuonnista), tätä kysymystä ei pidetä merkittävänä tarjontaan liittyvänä ongelmana. Jos lisätietoja ilmaantuu, asiaa tarkastellaan uudelleen tutkimuksen lopullisessa vaiheessa.

(315)

Yksi tuoja (Airoldi) väitti, että covid-19-pandemia on ylivoimainen este ja että olisi unionin etujen vastaista ottaa käyttöön polkumyyntitullit tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa. Lisäksi ne väittivät, ettei olisi asianmukaista soveltaa tulleja vuonna 2020 vuoden 2019 tilanteen perusteella, koska covid-19-epidemia vaikuttaa vuoteen 2020. Tässä tutkimuksessa tarkastelujakso on kuitenkin 2016–2019. Vuoden 2020 tapahtumia ei yleensä pitäisi ottaa huomioon toimenpiteiden käyttöönoton yhteydessä, ellei olosuhteissa ole tapahtunut pysyvää muutosta. Tuonnin kirjaamisvelvoitteesta annettuun asetukseen sisältyvä näyttö viittaa siihen, että tuonnin aiheuttama paine maaliskuun ja toukokuun 2020 välisenä aikana kasvoi unionin tuotannonalalla. Ei ole esitetty näyttöä, joka oikeuttaisi päättämään tutkimuksen ilman toimenpiteitä unionin etuun liittyvistä syistä. Sen vuoksi tämä väite hylättiin. Airoldi on jo saanut kirjeen, jossa selitetään, ettei ole olemassa oikeusperustaa tämän tutkimuksen päättämiselle covid-19-pandemian aiheuttaman ylivoimaisen esteen vuoksi.

(316)

Airoldi väitti myös, että unionin tuotannonala käyttää polkumyyntivälinettä vahvistaakseen väitettyä oligopolia, mikä on unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaista oikeuksien väärinkäyttöä. European Aluminium hylkäsi jyrkästi tällaiset väitteet. Ei ole viitteitä siitä, että unionin tuotannonala harjoittaisi kilpailua rajoittavaa toimintaa tai että olisi olemassa oligopoli, eikä Airoldi ole toimittanut mitään näyttöä asiaa koskevista päätelmistä tai analyyseista, jotka selittäisivät sen merkityksellisyyden perusasetuksen kannalta.

(317)

Polkumyyntitoimenpiteillä on todennäköisesti tietty kielteinen vaikutus unionin tuojiin, koska Kiinasta tulevaa tuontia koskevat toimenpiteet voivat vähentää niiden pursotettuihin alumiiniprofiileihin liittyvän liiketoiminnan liikevaihtoa ja kannattavuutta. Tuojat voivat kuitenkin todennäköisesti siirtää tullin asiakkailleen, koska niiden voittomarginaali on merkittävä, noin 7–13 prosenttia. Niillä on myös mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisia hankintalähteitä, mukaan lukien muiden kolmansien maiden ja unionin tuotannonalan toimittajat. Molemmilla otokseen valituilla tuojilla on tasapainoinen tarjontarakenne eivätkä ne ole riippuvaisia ainoastaan Kiinasta tulevasta tuonnista. Lisäksi molemmilla otokseen valituilla tuojilla on merkittävää toimintaa, joka ei liity tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen ja johon tullien käyttöönotto ei vaikuta. Koska etuyhteydettömillä tuojilla on muita toimintoja ja muita hankintalähteitä tutkimuksen kohteena olevalle tuotteelle ja ne voivat siirtää tullien vaikutuksen osittain asiakkailleen, nämä tekijät yhdessä tarkoittaisivat, että toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttaisi niihin suhteettomasti.

(318)

Tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta käytetään useilla tuotannonaloilla, pääasiassa rakennus-, kuljetus- ja koneenrakennusalalla sekä muilla tuotannonaloilla, myös kulutustavarateollisuudessa. Joitakin pursotettuja alumiiniprofiileja myydään jakelijoille ennen kuin ne jälleenmyydään loppukäyttäjille.

(319)

Vaikka jotkin käyttäjät ja niiden järjestöt ovat rekisteröityneet asianomaisiksi osapuoliksi, useimmat käyttäjäteollisuudenalat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa eivätkä toimittaneet kyselylomakevastauksia.

(320)

Kyselyyn saatiin vain yksi vastaus Alstom-ryhmältä, joka ostaa pursotettuja alumiiniprofiileja rautatiealan toimintaansa varten. Alstom ja European Rail Supply Industry Association, jäljempänä ’UNIFE’, esittivät myös huomautuksia unionin etua koskevista kysymyksistä.

(321)

Pursotetut alumiiniprofiilit ovat tärkeitä rautatiealalla, koska ne ovat avainasemassa liikkuvan kaluston nykyaikaistamisessa pyrittäessä täyttämään matkustajien turvallisuutta ja törmäyksenkestoa koskevat vaatimukset ja auttamaan teollisuutta pienentämään hiilijalanjälkeään vähentämällä liikkuvan kaluston painoa ja parantamalla polttoainetehokkuutta. Kyseinen teollisuudenala selitti, että se luo suhteita toimittajiinsa sekä unionissa että Kiinassa saadakseen räätälöityjä pursotettuja alumiiniprofiileja, mikä tarkoittaa, että toimittajan vaihtaminen ei ole toivottavaa vaan aiheuttaa lisäkustannuksia. Lisäksi teollisuudenala väitti, että vain rajallinen määrä unionin tuottajia pystyi täyttämään sen erityisvaatimukset. Alstom huomautti, että joitakin sen tuotteita voi toimittaa vain 3 tuottajaa Kiinassa ja yksi tuottaja unionissa. European Aluminium on väittänyt, että sen jäsenillä on sekä kapasiteettia että teknistä tietämystä, joita rautatiealan toimitukset edellyttävät.

(322)

Komissio päätteli, että on väistämätöntä, että toimittajan vaihtamisella olisi kustannusvaikutuksia Alstomille ja muille alan yrityksille. Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen ostojen osuus Alstomin liikevaihdosta on kuitenkin merkityksetön, ja yritys ostaa tuotetta useista hankintalähteistä, kuten Kiinasta ja muista maista. Jos se päättäisi tehdä hankintoja Kiinasta ja maksaa polkumyyntitullit tuonnin yhteydessä, tällaisten tullien määrä olisi hyvin vähäinen lisäkustannus, alle 1 prosenttia vastaavasta liikevaihdosta.

(323)

Alstom ja UNIFE väittivät myös, että rautatiealalla käytettäviä pursotettuja alumiiniprofiileja koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei olisi unionin edun mukaista, koska

(324)

Se, että rautatiealalle tarkoitettujen tuotteiden osuus unionin markkinoiden tuonnista on pieni, ei kuitenkaan koske erityisesti rautatiealaa. Mitään näyttöä ei esitetty siitä, että Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttama hintojen lasku ei koskisi rautatiealan pursotettuja alumiiniprofiileja tai että sitä esiintyisi vain vähäisemmässä määrin. Päinvastoin ainoan yhteistyössä toimineen rautatiealan käyttäjän toimittamien tietojen perusteella Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kyseisellä tuotannonalalla oli tutkimusajanjaksolla paljon suurempi kuin kaiken kaikkiaan, ja tämä markkinaosuus kehittyi paljon nopeammin. Näin ollen pursotettujen alumiiniprofiilien tuonnin vahingollinen vaikutus rautatiealaan ei eroa muille tutkimuksen kohteena oleville tuotelajeille aiheutuneesta vahingosta.

(325)

Autoteollisuus on yksi tärkeimmistä tuotantoketjun loppupään tuotannonaloista, mutta alan käyttäjät eivät toimineet yhteistyössä. European Aluminium ja otokseen valitut unionin tuottajat ovat ilmoittaneet, että pursotettujen alumiiniprofiilien merkitys on yhä suurempi, erityisesti kasvavilla sähköajoneuvojen markkinoilla, joilla pursotetuilla alumiiniprofiileilla on suuri merkitys ajoneuvon painon vähentämisessä ja toimintasäteen kasvattamisessa. Nämä tiedot vahvistettiin viittaamalla unionin tuotannonalan myyntitietoihin ja autoteollisuuden järjestön julkaisemiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Oletuksena on kuitenkin, että autoteollisuutta koskevat samanlaiset lieventävät tekijät kuin rautatiealaa:

(326)

Rakennusteollisuus on yksi tärkeimmistä tuotantoketjun loppupään tuotannonaloista, mutta alan käyttäjät eivät toimineet yhteistyössä. European Aluminium ja otokseen valitut unionin tuottajat ovat vahvistaneet, että pursotetuilla alumiiniprofiileilla on tärkeä merkitys (osuus unionin kulutuksesta noin 50 prosenttia). Nämä tiedot vahvistettiin viittaamalla unionin tuotannonalan myyntitietoihin. Pursotettujen alumiiniprofiilien myynti rakennusteollisuuteen oli arvoltaan noin 5 miljardia euroa, mutta tätä on tarkasteltava suhteessa rakennusalan valtavaan kokoon unionissa. Eurostatin tuoreimpien tietojen mukaan vuonna 2018 rakennusteollisuuden tavara- ja palveluostojen arvo oli 1 277 miljardia euroa ja liikevaihto 1 874 miljardia euroa (99). Pursotettujen alumiiniprofiilien osuus rakennusteollisuuden kustannuksista ja liikevaihdosta oli näin ollen merkityksetön.

(327)

Tämän vuoksi toimenpiteiden vaikutusta tähän teollisuudenalaan pidetään vähäisenä. On kuitenkin selvää, että pursotettujen alumiiniprofiilien merkitys rakennusteollisuuden eri markkinatoimijoille voi olla erilainen. Yhteistyön puuttuessa yksityiskohtaisia tietoja ei ole saatavilla.

(328)

Muilta tärkeimmiltä käyttäjäsektoreilta, jotka ovat koneenrakennus ja kuluttajateollisuus, ei saatu todennettavissa olevia tietoja. Näillä aloilla on monia toimialoja, eikä pursotettujen alumiiniprofiilien ja lieventävien tekijöiden merkitystä ole tiedossa eri toimialojen osalta. Sen vuoksi ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että toimenpiteistä voi aiheutua vahingollisia vaikutuksia joillekin käyttäjille, jotka eivät ole toimineet yhteistyössä tutkimuksessa. Asiakirja-aineistossa ei kuitenkaan ole tietoja, joiden perusteella näitä vaikutuksia voitaisiin perustella tai arvioida määrällisesti.

(329)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien pursotettujen alumiiniprofiilien tuonnissa.

(330)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

(331)

Komissio määritti ensin tullin tason, joka oli tarpeen unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi ilman perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja vääristymiä. Tässä tapauksessa vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa, mukaan lukien kustannukset, jotka johtuvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä perusasetuksen liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista, ja saamaan kohtuullisen voiton, jäljempänä ’tavoitevoitto’.

(332)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti komissio otti huomioon tavoitevoiton määrittämiseksi seuraavat tekijät:

(333)

European Aluminium ja yksi unionin tuottajista väittivät, että vähintään 16 prosentin tavoitevoitto on tarpeen, koska pursotettujen alumiiniprofiilien tuotanto vaatii paljon investointeja sekä tuotantolaitteisiin että tuotteiden kehittämiseen asiakkaiden kanssa. Toinen unionin tuottaja väitti, että tavanomaisen voiton olisi oltava yli 8 prosenttia. Näitä väitteitä tuki se, että asiakaskeskeisyydestä on tulossa yhä tärkeämpää tällä tuotannonalalla ja että tämän tyyppiset lisäinvestoinnit ovat välttämättömiä alan tulevan selviytymisen kannalta. Investointeja tarvitaan räätälöityjen ratkaisujen tarjoamiseksi tärkeimmillä asiakasaloilla (autoteollisuus, koneenrakennus, liikenne sekä rakentaminen) toimiville asiakkaille.

(334)

Komissio tutki nämä väitteet sekä asiakirja-aineistossa olevat, perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan vaatimusten kannalta merkitykselliset tiedot tavoitevoiton määrittämiseksi.

(335)

Kun otetaan huomioon, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti painoi unionin tuotannonalan hintoja tarkastelujaksolla alaspäin, kuten 272 kappaleessa selitetään, kyseisen ajanjakson voittoja ei pidetty sopivana perustana tavoitevoiton määrittämiseksi. Sen vuoksi komissio tarkasteli unionin tuotannonalan kannattavuutta ennen tarkastelujaksoa ja otti huomioon myös EU:n tuotannonalan väitteet, jotka koskivat alalla tarvittavien investointien suurta määrää.

(336)

Tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa odotetun voiton osalta komissio totesi, että ennen vuotta 2014 talouskriisillä oli kielteinen vaikutus kannattavuuteen ja että vuodesta 2014 lähtien Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi jyrkästi ja muuttui vahingolliseksi. Sen vuoksi vuotta 2014 pidetään tuotannonalan kannattavuuden kannalta tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa edustavimpana vuotena. Kaksi neljästä otokseen valitusta tuottajasta, Constellium Decin ja Impol, ylsivät vähintään 10 prosentin kannattavuustasoon vuonna 2014. Kolmannen tuottajan, Hydro Hungaryn, kannattavuus ei ollut täysin edustava kyseisenä ajankohtana, koska yrityksessä tehtiin juuri silloin rakenteellisia muutoksia. Neljännestä otokseen valitusta tuottajasta, STEP G:stä, ei ollut saatavilla tietoja, koska se perustettiin vasta vuonna 2015. Tämän perusteella komissio katsoi, että vuonna 2014 saavutettuun kannattavuustasoon perustuva 10 prosentin tavoitevoitto vastaisi kannattavuustasoa ennen asianomaisesta maasta tulevan tuonnin kasvua ja tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa odotettavissa olevaa kannattavuustasoa.

(337)

Tämän jälkeen komissio tutki 333 kappaleessa esitettyjen EU:n tuotannonalan väitteiden perusteella, kattaisiko kyseinen taso kaikki kustannukset ja investoinnit, tutkimuksen ja kehittämisen sekä innovoinnin, kuten 7 artiklan 2 kohdan c alakohdassa edellytetään.

(338)

Investointeja koskevat todennetut tiedot tukevat väitettä, jonka mukaan pursotettujen alumiiniprofiilien tuotanto vaatii paljon investointeja sekä tuotantolaitteisiin että tuotteiden kehittämiseen asiakkaiden kanssa. Kannattavuuden laskusta huolimatta otokseen valittujen unionin tuottajien investoinnit kasvoivat tarkastelujaksolla 72 prosenttia, ja niiden osuus otokseen valittujen yritysten liikevaihdosta oli yli 4,4 prosenttia koko tarkastelujakson ajan ja 5,4 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Tämä tukee EU:n tuotannonalan väitteitä siitä, että liiketoiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta investointitaso on pidettävä jatkuvasti korkeana kilpailukyvyn ja asiakaskeskeisyyden säilyttämiseksi. Näin ollen investointien taso on otettava huomioon määritettäessä asiaankuuluvaa tavoitevoittoa, koska vahingollinen polkumyynti vaikuttaa tavanomaisiin kilpailuolosuhteisiin ja viime kädessä tuotannonalan kannattavuuteen. Tämän perusteella komissio katsoi, että 10 prosentin tavoitevoitto kattaisi pursotettujen alumiiniprofiilien tuotannon investoinnit, tutkimuksen ja kehittämisen sekä innovoinnin ja jättäisi edelleen voittomarginaalin muiden tuotannontekijöiden kompensoimiseksi.

(339)

Tällainen 10 prosentin tavoitevoitto vastaa suurelta osin yhden EU:n tuottajan ilmoittamaa tasoa (yli 8 prosenttia), mutta European Aluminium ja yksi muu unionin tuottaja väittivät, että vähintään 16 prosentin tavoitevoitto on tarpeen investointien kattamiseksi. Vaikka yksi otokseen valituista yrityksistä saavutti tämän tason vuosina 2014–2016, se koski vain menestyneintä yritystä, jolla on kehittynein tuotevalikoima ja siten suuremmat investointitarpeet. Sen sijaan 10 prosenttia vastaa täysin kaikkien otokseen valittujen EU:n tuottajien ja viime kädessä koko tuotannonalan tuotevalikoimaa ja investointeja. Näin ollen korkeampaa tavoitevoittoa koskeva väite hylättiin.

(340)

Kaiken edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tavoitevoittotason asettaminen alustavasti 10 prosenttiin täyttää kaikki perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan vaatimukset.

(341)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti komissio arvioi unionin tuotannonalalle 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana koituvat kustannukset, jotka johtuvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä perusasetuksen liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista. Komissio vahvisti lisäkustannuksiksi 0,04 prosenttia, joka lisättiin vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Huomautus siitä, miten komissio vahvisti nämä lisäkustannukset, on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa.

(342)

Näihin kustannuksiin kuuluivat tulevat lisäkustannukset, joilla varmistetaan EU:n päästökauppajärjestelmän noudattaminen. EU:n päästökauppajärjestelmä on monenvälisten ympäristösopimusten noudattamista koskevan EU:n politiikan kulmakivi. Tällaiset lisäkustannukset laskettiin keskimääräisten arvioitujen lisäpäästöoikeuksien pohjalta, jotka on ostettava toimenpiteiden soveltamisaikana (2020–2024). Laskelmissa käytetyistä päästöoikeuksista vähennettiin maksutta saadut päästöoikeudet, ja niitä oikaistiin sen varmistamiseksi, että ne liittyivät yksinomaan tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen. Päästöoikeuksien kustannukset on ekstrapoloitu toimenpiteiden voimassaolon aikana odotettavissa olevan hintojen vaihtelun huomioon ottamiseksi. Näiden hintaennusteiden lähde on 7 päivänä heinäkuuta 2020 tehty haku lähteestä Bloomberg New Energy Finance. Päästöoikeuksien keskimääräinen ennustettu hinta tällä kaudella on 36,4 euroa/tuotettu hiilidioksiditonni.

(343)

Edellä esitetyn perusteella komissio laski unionin tuotannonalalle samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan.

(344)

Seuraavaksi komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(345)

Koska kiinalaisten viejien yhteistyössä toimimisen aste ei ollut korkea ja kun otetaan huomioon muut 206 kappaleessa selitetyt seikat, komissio päätti asettaa jäännösmarginaalin hinnan alittavuuden jäännösmarginaalin pohjalta 65,6 prosentin tasolle. Marginaali vahvistettiin korkeimman yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tietojen perusteella sellaiselle tuotelajille määritetyn polkumyyntimarginaalin tasolle, jota myytiin edustavassa määrin.

(346)

Näiden laskelmien tulos esitetään seuraavassa taulukossa:

(347)

Kuten vireillepanoilmoituksessa selitetään, valituksen tekijä toimitti komissiolle riittävästi näyttöä siitä, että asianomaisessa maassa esiintyy tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Vääristymät vaikuttavat johtavan hintoihin, jotka ovat alempia kuin saman tuotteen hinnat kansainvälisillä markkinoilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin tämän vuoksi perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti näitä väitettyjä vääristymiä sen arvioimiseksi, riittääkö polkumyyntimarginaalia alhaisempi tulli tarvittaessa poistamaan aiheutuneen vahingon.

(348)

Koska vahingon poistamiseksi tarvittavat marginaalit ovat kuitenkin korkeammat kuin polkumyyntimarginaalit, komissio katsoi, että tässä vaiheessa ei ollut tarpeen käsitellä tätä näkökohtaa.

(349)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio katsoi, että on unionin edun mukaista määrittää väliaikaisten tullien määrä perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(350)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(351)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(352)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(353)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (100). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(354)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka mukana ei ole tällaista laskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(355)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten olisi tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esim. lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(356)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(357)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(358)

Kuten 4 kappaleessa mainitaan, komissio asetti Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien pursotettujen alumiiniprofiilien tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla. Kirjaaminen oli näin ollen käynnissä ennen päätelmien ilmoittamista.

(359)

Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella kirjaaminen olisi lopetettava.

(360)

Menettelyn tässä vaiheessa ei ole tehty päätöstä polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisesta taannehtivasta soveltamisesta. Tällainen päätös tehdään lopullisessa vaiheessa.

(361)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(362)

Kaksi otokseen valittua kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja muut asianomaiset osapuolet, mukaan lukien yksi otokseen valittu tuoja, esittivät huomautuksensa. Huomautukset eivät koskeneet laskuvirheitä, ja niitä käsitellään tarvittaessa lopullisessa vaiheessa.

(363)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa.

(364)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,