(1)

Neuvosto valtuutti 29 päivänä syyskuuta 2015 komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan aloittamaan neuvottelut Armenian tasavallan kanssa tehtävästä puitesopimuksesta.

(2)

Kyseiset neuvottelut on saatu menestyksekkäästi päätökseen ja Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välinen kokonaisvaltainen ja tehostettu kumppanuussopimus, jäljempänä ’sopimus’, parafoitiin 21 päivänä maaliskuuta 2017.

(3)

Sopimus allekirjoitetaan unionin puolesta ja sitä sovelletaan väliaikaisesti sen 385 artiklan mukaisesti ennen sen myöhempää voimaantuloa.

(4)

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluu myös Euroopan atomienergiayhteisön toimivaltaan kuuluvia asioita.

(5)

Sopimuksen allekirjoittamiseen ja tekemiseen sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien kysymysten osalta erillistä menettelyä.

(6)

Sopimus olisi sen vuoksi tehtävä myös Euroopan atomienergiayhteisön puolesta Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien asioiden osalta.

(7)

Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 102 artiklan mukaan sopimus ei voi tulla Euroopan atomienergiayhteisön osalta voimaan ennen kuin jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet Euroopan komissiolle, että sopimusta sovelletaan kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(8)

Euroopan komissiolle olisi annettava Euroopan atomienergiayhteisön toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta hyväksyntä sopimuksen tekemiseen Euroopan atomienergiayhteisön puolesta,

(1)

Useiden vuoden 2012 valtiontukiuudistusta koskevan aloitteen osana hyväksyttyjen valtiontukisääntöjen voimassaolon on määrä päättyä vuoden 2020 lopussa. Komission asetusten (EU) N:o 1407/2013 (2) ja (EU) N:o 651/2014 (3) voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.

(2)

Ennustettavuuden ja oikeusvarmuuden takaamiseksi komission olisi valtiontukiuudistusta koskevan aloitteen osana hyväksyttyjen valtiontukisääntöjen mahdollista tulevaa ajantasaistamista valmistellessaan ryhdyttävä toimiin kahdessa vaiheessa.

(3)

Komission olisi ensiksi pidennettävä sellaisten valtiontukisääntöjen soveltamisaikaa, joiden voimassaoloaika muutoin päättyisi vuoden 2020 lopussa. Toiseksi komission olisi arvioitava ”paremman sääntelyn suuntaviivojen” (4) mukaisesti kyseiset säännöt yhdessä valtiontukiuudistusta koskevan aloitteen yhteydessä hyväksyttyjen muiden valtiontukisääntöjen kanssa. Komissio käynnisti näiden sääntöjen arvioinnin 7 päivänä tammikuuta 2019”toimivuustarkastusten” muodossa. Komissio on jo ilmoittanut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (5) ja Euroopan digitaalistrategian yhteydessä aikovansa tarkistaa useita suuntaviivoja vuoden 2021 loppuun mennessä. Komissio päättää tämän perusteella, pidennetäänkö sääntöjen voimassaoloaikaa vai saatetaanko ne ajan tasalle.

(4)

Kun otetaan huomioon toimivuustarkastuksen laajuus ja se, etteivät arviointien tulokset ole käytettävissä ennen vuoden 2020 loppua, ei ole mahdollista tehdä ajoissa vuoden 2020 jälkeisiä valtiontukisääntöjä koskevaa poliittista päätöstä, joka takaisi sidosryhmille vuoden 2020 jälkeen sovellettavia sääntöjä koskevan oikeusvarmuuden ja vakauden. Voimassaoloajan pidentäminen on siis tarpeen, jotta valtiontukisäännöt voidaan arvioida asianmukaisesti ja jäsenvaltioille varmistetaan sääntöjen ennakoitavuus ja vakaus.

(5)

Asetusten (EU) N:o 1407/2013 ja (EU) N:o 651/2014 voimassaoloaikaa olisi siis pidennettävä kolmella vuodella 31 päivään joulukuuta 2023 saakka.

(6)

Sen vuoksi asetuksia (EU) N:o 1407/2013 ja (EU) N:o 651/2014 olisi muutettava.

(7)

Komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 soveltamisajan pidentämisen seurauksena jotkin jäsenvaltiot saattavat haluta jatkaa sellaisten tukitoimenpiteiden voimassaoloa, joille on myönnetty poikkeus mainitun asetuksen nojalla ja joista on esitetty yhteenvetotiedot asetuksen 11 artiklan a kohdan mukaisesti. Avoimuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle tiedoksi kyseisten toimenpiteiden voimassaolon jatkamista koskevat ajan tasalle saatetut yhteenvetotiedot.

(8)

Asetuksen (EU) N:o 651/2014 III luvun 1 jakson (lukuun ottamatta 15 artiklaa), 2, 3, 4 ja 7 jakson (lukuun ottamatta 44 artiklaa) sekä 10 jakson mukaisille ohjelmille, joiden keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti on yli 150 miljoonaa euroa, joille on myönnetty poikkeus yli kuuden kuukauden ajaksi komission päätöksen mukaisesti ja joita kyseiset jäsenvaltiot haluavat jatkaa 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen, olisi edelleen myönnettävä poikkeus 31 päivään joulukuuta 2023 saakka edellyttäen, että jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle ajan tasalle saatetut yhteenvetotiedot ja toimittaneet komission hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisesti laaditun lopullisen arviointiraportin.

(9)

Covid-19-epidemian taloudelliset ja rahoitukselliset seuraukset yrityksille huomioon ottaen sekä johdonmukaisuuden varmistamiseksi komission yleisten politiikkatoimien kanssa erityisesti vuosina 2020–2021 asetusta (EU) N:o 651/2014 olisi muutettava. Erityisesti yritysten, joista covid-19-epidemian vuoksi on tullut vaikeuksissa olevia yrityksiä, olisi pysyttävä asetuksen (EU) N:o 651/2014 nojalla tukikelpoisina rajoitetun ajan. Samoin yritysten, jotka ovat joutuneet lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöä covid-19-epidemian vuoksi, ei pitäisi katsoa rikkoneen ennen 31 päivää joulukuuta 2019 annettuja siirtämistä koskevia sitoumuksia aluetukea saadessaan. Kyseisiä poikkeussäännöksiä olisi sovellettava rajoitetun ajan 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen 30 päivään kesäkuuta 2021 saakka.

(10)

Sen vuoksi asetuksia (EU) N:o 1407/2013 ja (EU) N:o 651/2014 olisi muutettava,

(1)

Asetuksessa (EU) 2015/2283 säädetään, että unionin markkinoille voidaan saattaa vain sellaisia uuselintarvikkeita, jotka on hyväksytty ja jotka mainitaan unionin luettelossa.

(2)

Asetuksen (EU) 2015/2283 8 artiklan nojalla annettiin komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2470 (2), jossa vahvistetaan unionin luettelo hyväksytyistä uuselintarvikkeista.

(3)

Yritys Sciotec Diagnostic Technologies, GmbH ilmoitti 29 päivänä helmikuuta 2012 komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 (3) 5 artiklan nojalla aikomuksestaan saattaa markkinoille ”sian munuaisista saatavan proteiiniuutteen” elintarvikkeiden uutena ainesosana käytettäväksi erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuissa elintarvikkeissa, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 609/2013 (4), ja ravintolisissä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/46/EY (5). Sen vuoksi sian munuaisista saatava proteiiniuute sisällytettiin unionin uuselintarvikeluetteloon.

(4)

Yritys Dr Health Care España, S.L. esitti komissiolle 14 päivänä toukokuuta 2019 asetuksen (EU) 2015/2283 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen sian munuaisista saatavan proteiiniuutteen käyttöedellytysten laajentamiseksi. Hakemuksessa pyydettiin sisällyttämään päällystetyt enterotabletit sian munuaisista saatavan proteiiniuutteen sallittuna muotona käytettäväksi erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuissa elintarvikkeissa ja ravintolisissä nykyisin hyväksyttyjen päällystettyjen enteropellettien lisäksi.

(5)

Komissio ei pyytänyt lausuntoa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta, sillä uuselintarvikkeen ”sian munuaisista saatava proteiiniuute” käyttöedellytysten muuttaminen sisällyttämällä päällystetyt enterotabletit sian munuaisista saatavan proteiiniuutteen sallittuna muotona käytettäväksi erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuissa elintarvikkeissa ja ravintolisissä ei todennäköisesti muuta tämän sallitun uuselintarvikkeen vaikutuksia ihmisten terveyteen.

(6)

Uuselintarvikkeen ”sian munuaisista saatava proteiiniuute” enimmäismäärä, joka on nykyisin sallittu käytettäväksi päällystetyissä enteropelleteissä erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuissa elintarvikkeissa ja ravintolisissä, on 3 kapselia/päivä ja vastaa 12,6 mg sianmunuaisuutetta/päivä. Ehdotettu päällystetyn enterotablettimuodon käyttö ei muuta nykyisin sallittua kyseisen uuselintarvikkeen enimmäismäärää. Sen vuoksi on aiheellista muuttaa unionin luettelon sitä osaa, joka koskee sian munuaisista saatavan proteiiniuutteen käyttöedellytyksiä, jotta hyväksytään sen käyttö myös päällystetyssä enterotablettimuodossa samalla sallitun enimmäismäärän tasolla, joka koskee tälle uuselintarvikkeelle jo hyväksyttyjä käyttömuotoja.

(7)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 liitettä olisi muutettava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Italian hakemus nimityksen ”Pecorino del Monte Poro” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Pecorino del Monte Poro” olisi rekisteröitävä.

(3)

Italian viranomaiset ilmoittivat komissiolle 20 päivänä tammikuuta 2020 saapuneella kirjeellä, että Italian alueelle sijoittautunut yritys Cooperativa Fattoria della Piana Società Agricola on pitänyt laillisesti kaupan tuotetta, jonka myyntinimitys on ”Pecorino Monteporo”, jatkuvasti yli viiden vuoden ajan ja että kyseinen seikka oli tuotu esiin kansallisen vastaväitemenettelyn yhteydessä.

(4)

Koska yritys Cooperativa Fattoria della Piana Società Agricola täyttää asetuksen (EU) N:o 1151/2012 15 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset voidakseen hyötyä siirtymäkaudesta myyntinimityksen käyttämiseksi laillisesti sen rekisteröinnin jälkeen, sille olisi myönnettävä kolmen vuoden siirtymäkausi, jonka aikana sillä on lupa käyttää nimitystä ”Pecorino Monteporo”.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maataloustuotteiden laatukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Unioni on maailman johtava viinin tuottaja. Markkinointivuosina 2014/2015–2018/2019 unionin keskimääräinen vuotuinen viinintuotanto oli 167,6 miljoonaa hehtolitraa. Viinin markkinointivuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy seuraavan vuoden 31 päivänä heinäkuuta. Unionin osuus on 45 prosenttia maailman viininviljelyalueista, 65 prosenttia maailman tuotannosta, 60 prosenttia maailman kulutuksesta ja 70 prosenttia viennistä kolmansiin maihin. Unionin viisi tärkeintä viinintuottajamaata ovat tuotantomäärien alenevassa järjestyksessä Italia, Ranska, Espanja, Saksa ja Portugali.

(2)

Covid-19-pandemia ja jäsenvaltioissa käyttöön otetut laajat liikkumisrajoitukset ovat aiheuttaneet talouden häiriötilan, jonka vuoksi viinin viljelijöillä ja tuottajilla on ollut talousvaikeuksia ja kassavirtaongelmia.

(3)

Taudin leviäminen ja käytössä olevat toimenpiteet ovat rajoittaneet työvoiman saantia ja vaikeuttaneet huomattavasti rypäleiden ja viinin tuotantoa, jalostusta ja kuljetusta.

(4)

Ravintoloiden, hotellien ja baarien pakollinen sulkeminen sekä juhlatilaisuuksien, kuten hää- ja syntymäpäivätilaisuuksien ja yritystapahtumien, peruuttaminen unionissa ja kolmansissa maissa pysäytti hotelli- ja ravintola-alojen toiminnan usean kuukauden ajaksi. Lisäksi matkailu ja viinimatkailuun liittyvät tapahtumat, kuten viininmaistajaiset, viinimessut sekä viinien osto ja kulutus niiden lähteellä, on jouduttu suureksi osaksi keskeyttämään useimmissa jäsenvaltioissa maaliskuusta 2020 lähtien.

(5)

Tämän vuoksi viinin kysynnässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kulutuskysyntä on siirtynyt kohti viinin kotikulutusta. Vaikka kuluttajat ovat lisänneet tiettyjen viinituotteiden kulutusta kotona, tällaisen kotona tapahtuvan kulutuksen kasvu ei ole korvannut kysynnän laskua matkailu-, hotelli- ja ravintola-alalla.

(6)

Ravintoloiden ja majoitusalan yritysten sulkeminen on vähentänyt viinintuottajien liikevaihtoa. Saksassa viinintuottajat menettivät 50 prosenttia liikevaihdostaan vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, koska myynti ravintoloille pysähtyi. Myös myynti erikoistuneisiin viinikauppoihin, joissa usein myydään korkeamman laatuluokan viinejä, väheni 23 prosenttia. Koko unionia koskevien alan arvioiden mukaan ravintoloiden, baarien ja hotellien sulkeminen johti ravintoloiden sulkemisen alusta maaliskuun puolivälistä toukokuun 2020 loppuun siihen, että viinin myynti vähentyi määrällisesti 30 prosenttia ja viinin myynnin arvo laski 50 prosenttia verrattuna ennen sulkemisia tapahtuneeseen myyntiin.

(7)

Huolimatta tiettyjen toimenpiteiden hiljattaisesta lieventämisestä ja tiettyjen liikkumisrajoitusten purkamisesta, kuten ravintoloiden ja majoitusliikkeiden avaamisesta uudelleen, tilanteen ei odoteta normalisoituvan seuraavien kuuden kuukauden aikana. Ravintoloiden ja majoitusliikkeiden toiminnassa on vältettävä lähikontakteja, mikä rajoittaa asiakkaiden määrää. Lisäksi monissa jäsenvaltioissa on edelleen voimassa rajoituksia, jotka koskevat sosiaalisten kokoontumisten kokoa, mukaan lukien yksityiset tapahtumat, kuten häätilaisuudet, joissa viiniä perinteisesti kulutetaan.

(8)

Maailmanlaajuisen matkailun, jonka liikevaihdon ennakoidaan vähenevän 70 prosenttia vuoden 2020 toisella neljänneksellä, ei myöskään odoteta elpyvän seuraavien kuuden kuukauden aikana riittävässä määrin kompensoidakseen sitä, että viinin kulutus pysähtyi ravintoloissa aikana, jolloin laajat liikkumisrajoitukset olivat voimassa.

(9)

Kaikkiaan arvioidaan, että viinin kulutus unionissa laskee markkinointivuonna 2019/2020 108 miljoonaan hehtolitraan. Tämän mukaan kulutus vähentyisi markkinointivuonna 2019/2020 yhteensä yli 8 prosenttia verrattuna viimeksi kuluneiden viiden markkinointivuoden keskiarvoon.

(10)

Viennillä kolmansiin maihin on erityisen tärkeä merkitys unionin viinialalle. Vuonna 2019 viennin arvo oli yhteensä 12,1 miljardia euroa. Covid-19-pandemian aikana vientiin ovat vaikuttaneet logistiset haasteet sekä kulutuksen väheneminen myös kolmansissa maissa asetettujen liikkumisrajoitusten vuoksi. Covid-19-pandemian puhkeaminen Kiinassa johti satamien merkittävään ruuhkautumiseen sekä Kiinassa että muualla ja kuljetusten peruuntumiseen, minkä vuoksi kontteja liikkui vähemmän, kuljetusmaksut nousivat huomattavasti ja viejien toimitukset viivästyivät. Lisäksi unionin viinin vientiin olivat jo vaikuttaneet kielteisesti korotetut tuontitullit, joita Yhdysvallat oli asettanut tietylle unionista tapahtuvalle viinien tuonnille. Yhdysvallat, joka on unionin tärkein viinin vientimarkkina-alue, otti lokakuussa 2019 käyttöön 25 prosentin arvotullit unionista tuotaville kuohumattomille viineille (still wine).

(11)

Unionin viinin viennin kolmansiin maihin ennakoidaan vähenevän yhteensä 14 prosenttia markkinointivuonna 2019/2020 verrattuna sekä edelliseen markkinointivuoteen että viimeksi kuluneiden viiden markkinointivuoden keskiarvoon. Toukokuuhun 2019 verrattuna ranskalaisten, italialaisten ja espanjalaisten viinien vienti kolmansiin maihin väheni jyrkästi toukokuussa 2020: Ranskan viinin vienti kolmansiin maihin väheni 33 prosenttia määrällisesti ja 55 prosenttia arvoltaan, Italian viinin vienti kolmansiin maihin väheni 22 prosenttia määrällisesti ja 26 prosenttia arvoltaan ja Espanjan viinin vienti kolmansiin maihin väheni 63 prosenttia määrällisesti ja 43 prosenttia arvoltaan. Vaikutus on kohdistunut erityisesti voimakkaasti kuohuviinien vientiin samalla viiteajanjaksolla. Viinialan arvioiden mukaan toukokuussa 2020 samppanjan vienti Yhdysvaltoihin ja Kiinaan väheni määrällisesti 64 prosenttia ja arvoltaan 55 prosenttia, proseccon vienti kolmansiin maihin väheni määrällisesti 27 prosenttia ja arvoltaan 32 prosenttia ja cavan vienti kolmansiin maihin väheni määrällisesti ja arvoltaan 40 prosenttia.

(12)

Lisäksi tällä hetkellä varastossa on suuria määriä viiniä johtuen markkinointivuoden 2018/2019 poikkeuksellisesta 174,4 miljoonan hehtolitran sadosta, minkä vuoksi markkinointivuoden 2019/2020 alkuvarastot kasvoivat 14 prosenttia markkinointivuoteen 2018/2019 verrattuna. Myymätön viini on varastoitava.

(13)

Edellä mainittujen olosuhteiden vuoksi nämä tapahtumat luokiteltiin markkinoiden vakavaksi epätasapainotilaksi.

(14)

Jotta viinin viljely ja tuotanto pysyisi tasapainossa tämän markkinoiden vakavan epätasapainotilan aikana, on aiheellista antaa viinin viljelijöille, viljelijäyhdistyksille, tällaisten yhdistysten yhteenliittymille, hyväksytyille tuottajaorganisaatioille, hyväksytyille tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymille ja hyväksytyille toimialakohtaisille organisaatioille väliaikainen lupa tehdä sopimuksia ja päätöksiä kuuden kuukauden ajan. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat: i) muuntaminen ja jalostaminen ii) varastointi, iii) yhteinen myynninedistäminen, iv) laatuvaatimukset ja v) tilapäinen tuotannonsuunnittelu.

(15)

Tällaisia sopimuksia ja päätöksiä voisivat olla muun muassa seuraavat: i) viinin jalostaminen muihin tarkoituksiin, kuten viinin tislaukseen alkoholiksi, ii) varastointikapasiteetin luominen ja etsiminen suuremmalle varastoitavalle viinimäärälle, iii) viinin kulutuksen edistäminen, iv) sopiminen laatuvaatimuksista, jotka rajoittaisivat viinien kaupan pitämisen vain sellaisiin, jotka täyttävät nämä vaatimukset, ja v) toimenpiteiden suunnittelu määrien vähentämiseksi tulevaa sadonkorjuuta varten.

(16)

Väliaikainen lupa tehdä sopimuksia ja päätöksiä olisi annettava kuudeksi kuukaudeksi. Elokuussa 2020 alkavan markkinointivuoden 2020/2021 satovaihe, loppuvuosi ja vuodenvaihde, jolloin erityisesti korkealaatuisia viinejä ja kuohuviinejä kulutetaan ja viedään muihin maihin, ovat ajanjaksoja, joina mainittujen toimenpiteiden voidaan ennakoida vaikuttavan eniten.

(17)

Lupa voidaan antaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 222 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, jos se ei haittaa sisämarkkinoiden toimintaa ja jos sopimuksilla ja päätöksillä pyritään ainoastaan vakauttamaan asianomaista alaa. Nämä edellytykset sulkevat pois sopimukset ja päätökset, jotka suoraan tai välillisesti aiheuttavat markkinoiden lokeroitumista, kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää tai hintojen vahvistamista. Jos sopimukset ja päätökset eivät täytä tai eivät enää täytä näitä edellytyksiä, kyseisiin sopimuksiin ja päätöksiin sovelletaan perussopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa.

(18)

Tässä asetuksessa säädetyn luvan olisi katettava koko unionin alue, koska markkinoiden vakava epätasapaino vallitsee koko unionissa.

(19)

Jotta jäsenvaltiot pystyisivät arvioimaan, haittaavatko viinin viljelyä ja tuotantoa koskevat sopimukset ja päätökset sisämarkkinoiden toimintaa ja pyritäänkö niillä ainoastaan vakauttamaan viinialaa, tehdyt sopimukset ja päätökset sekä niiden kattamat viiniksi valmistettavien rypäleiden ja viinin tuotantomäärät ja ajanjaksot olisi annettava tiedoksi sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, mukaan lukien kyseisen valtion kilpailuviranomaiset, jonka osuus kyseisten sopimusten tai päätösten kattamasta arvioidusta viiniksi valmistettavien rypäleiden ja viinin tuotannon määrästä on suurin.

(20)

Ottaen huomioon vakava markkinoiden epätasapaino, tarve ottaa huomioon nykyiset viinivarastot, kulutuksen lasku ja vientimarkkinoiden menetys ja jotta voidaan auttaa viinialaa elpymään covid-19-rajoitusten purkamisen aikana aina vuodenvaihteen jälkeiselle ajalle, tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu.

(21)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EU) 2018/1877 19–22 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti komissio esittää 15 päivään kesäkuuta 2020 mennessä ehdotuksen, johon sisältyy a) vuoden 2020 rahoitusosuuden toisen erän määrä ja b) rahoitusosuuden tarkistettu vuotuinen määrä vuoden 2020 osalta siinä tapauksessa, että rahoitusosuus ei vastaa todellisia tarpeita.

(2)

Asetuksen (EU) 2018/1877 46 artiklan mukaisesti Euroopan investointipankki (EIP) lähetti komissiolle 8 päivänä huhtikuuta 2020 ajantasaistetut ennakkoarviot hallinnoimiaan välineitä koskevista sitoumuksista ja maksuista.

(3)

Asetuksen (EU) 2018/1877 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti rahoitusosuuksien maksupyynnöissä käytetään ensin aiemmille Euroopan kehitysrahastoille (EKR) vahvistetut määrät. Näin ollen olisi esitettävä EIP:n osalta kymmenettä Euroopan kehitysrahastoa, jäljempänä ’kymmenes EKR’, koskeva maksupyyntö ja komission osalta yhdettätoista Euroopan kehitysrahastoa, jäljempänä ’yhdestoista EKR’, koskeva maksupyyntö.

(4)

Asetuksen (EU) 2018/1877 55 artiklan mukaisesti määrät, jotka liittyvät kymmenennestä EKR:stä tai muista aikaisemmista EKR:istä rahoitettuihin hankkeisiin ja joita ei ole sidottu neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille, jäljempänä ’sisäinen sopimus’, 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai jotka on vapautettu sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti, vähennetään, jollei neuvosto ole yksimielisesti toisin päättänyt, sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien osasta.

(5)

Neuvosto hyväksyi 24 päivänä lokakuuta 2019 komission ehdotuksesta päätöksen (EU) 2019/1800 (3), jossa vahvistetaan jäsenvaltioiden EKR:ään suorittamien rahoitusosuuksien vuotuisesta määrästä vuonna 2020 komissiolle suoritettavaksi osuudeksi 4 400 000 000 euroa ja EIP:lle suoritettavaksi osuudeksi 300 000 000 euroa,

1)

CS2JU hoitaa tehtäviään asetuksen (EU) N:o 558/2014 mukaisesti.

2)

Asetuksen (EU) 2018/1725 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseisen asetuksen 14–22, 35 ja 36 artiklan soveltamisen rajoitusten sekä sen 4 artiklan soveltamisen rajoitusten, siltä osin kuin sen säännökset vastaavat 14–22 artiklassa säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, pitäisi perustua CS2JU:n hyväksymiin sisäisiin sääntöihin, jos ne eivät perustu perussopimusten perusteella annettuihin säädöksiin.

3)

Näitä sisäisiä sääntöjä, muun muassa rajoituksen tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden arviointia koskevia säännöksiä, ei pitäisi soveltaa, jos perussopimusten perusteella annetulla säädöksellä rajoitetaan rekisteröityjen oikeuksia.

4)

CS2JU voi hallinnollisten tehtäviensä yhteydessä tehdä hallinnollisia tutkimuksia, toteuttaa kurinpitomenettelyjä, suorittaa alustavia toimia, jotka liittyvät Euroopan petostentorjuntavirastolle ilmoitettuihin mahdollisiin sääntöjenvastaisuuksiin, käsitellä väärinkäytösten paljastamistapauksia, käsitellä (virallisia ja epävirallisia) häirintää koskevia menettelyjä, käsitellä sisäisiä ja ulkoisia valituksia, tehdä sisäisiä tarkastuksia, toteuttaa tietosuojavastaavan tutkimuksia asetuksen (EU) 2018/1725 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä suorittaa sisäisiä tietoturvatutkimuksia.

5)

CS2JU käsittelee useita henkilötietoryhmiä, muun muassa kovia tietoja (”objektiivisia” tietoja, kuten tunnistetietoja, yhteystietoja, ammatillisia tietoja, hallinnollisia tietoja, erityisistä lähteistä saatuja tietoja, sähköistä viestintää ja liikennettä koskevia tietoja) ja pehmeitä tietoja (tapaukseen liittyviä ”subjektiivisia” tietoja, kuten päättelyä, käyttäytymistietoja, arviointeja, suorituskykyä ja suoriutumista koskevia tietoja ja menettelyn tai toimen aiheeseen liittyviä tai sen yhteydessä esitettyjä tietoja) (4).

6)

Rekisterinpitäjänä toimii CS2JU, jota edustaa sen pääjohtaja, vaikka rekisterinpitäjän tehtävä olisi delegoitu CS2JU:ssa toiselle henkilölle tiettyihin henkilötietojen käsittelytoimiin liittyvien operatiivisten vastuiden mukaisesti.

7)

Henkilötiedot tallennetaan suojatusti sähköiseen ympäristöön tai paperille siten, että estetään vaadittavin tavoin lainvastainen pääsy tietoihin tai niiden lainvastainen siirtäminen henkilöille, joilla ei ole laillista oikeutta tutustua tietoihin. Henkilötietoja säilytetään vain niin kauan kuin on tarpeen ja asianmukaista niiden käsittelyn tarkoitusten kannalta tietoturvaselosteissa, tietosuojaselosteissa tai CS2JU:n rekistereissä määritetyn ajan.

8)

Näitä sisäisiä sääntöjä olisi sovellettava kaikkiin käsittelytoimiin, joita CS2JU tekee suorittaessaan hallinnollisia tutkimuksia, kurinpitomenettelyjä, alustavia toimia, jotka liittyvät Euroopan petostentorjuntavirastolle ilmoitettuihin mahdollisiin sääntöjenvastaisuuksiin, väärinkäytösten paljastamismenettelyjä, (virallisia ja epävirallisia) häirintätapauksia koskevia menettelyjä, sisäisten ja ulkoisten valitusten käsittelyä, sisäisiä tarkastuksia, tietosuojavastaavan asetuksen (EU) 2018/1725 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemiä tutkimuksia ja sisäisesti tai ulkoisella tuella (esim. EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän avulla) käsiteltyjä (tieto)turvatutkimuksia.

9)

Sisäisiä sääntöjä olisi sovellettava käsittelytoimiin, joita toteutetaan ennen edellä mainittujen menettelyjen aloittamista, näiden menettelyjen aikana sekä menettelyjen tuloksista johtuvien jatkotoimien seurannan aikana. Niitä olisi sovellettava myös kaikkeen CS2JU:n kansallisille viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille hallinnollisten tutkimustensa ulkopuolella tarjoamaan tukeen ja niiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

10)

Tapauksissa, joissa näitä sisäisiä sääntöjä sovelletaan, CS2JU:n on annettava perustelut siitä, miksi rajoitukset ovat ehdottoman tarpeellisia ja oikeasuhteisia demokraattisessa yhteiskunnassa, ja noudatettava keskeisiltä osin perusoikeuksia ja -vapauksia.

11)

Näissä yhteyksissä CS2JU:n on edellä mainittujen menettelyjen aikana kunnioitettava mahdollisimman suuressa määrin ja asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeita täysimääräisesti noudattaen rekisteröityjen perusoikeuksia ja erityisesti niitä, jotka liittyvät oikeuteen saada tietoa, saada pääsy tietoihin ja korjata tiedot, oikeuteen poistaa tiedot ja rajoittaa niiden käsittelyä, oikeuteen saada ilmoitus rekisteröidyn henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta tai oikeuteen viestinnän luottamuksellisuuteen asetuksessa (EU) 2018/1725 vahvistetun mukaisesti.

12)

CS2JU:n on kuitenkin ehkä rajoitettava tiedottamista rekisteröidyille ja muita rekisteröityjen oikeuksia erityisesti suojatakseen omia tutkimuksiaan, muiden viranomaisten tutkimuksia ja menettelyjä sekä sen tutkimuksiin tai muihin menettelyihin liittyvien muiden henkilöiden oikeuksia.

13)

CS2JU voi siten rajoittaa tiedottamista suojatakseen tutkimusta sekä muiden rekisteröityjen perusoikeuksia ja -vapauksia.

14)

CS2JU:n olisi säännöllisesti tarkastettava, että rajoituksen oikeuttavat edellytykset ovat edelleen olemassa, ja poistettava rajoitus, kun edellytyksiä ei enää ole.

15)

Rekisterinpitäjän olisi ilmoitettava tietosuojavastaavalle, kun rajoitus asetetaan ja kun sitä tarkistetaan,