(1)

Covid-19-pandemian ja siitä johtuvien laajojen liikkumisrajoitusten vuoksi kaikilla jäsenvaltioilla ja kaikilla viljelijöillä koko unionissa on ollut poikkeuksellisia vaikeuksia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 32–36 artiklassa hedelmä- ja vihannesalan osalta ja 39–52 artiklassa viinialan osalta säädettyjen tukijärjestelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Logistiset ongelmat ja työvoimapula ovat altistaneet nämä viljelijät covid-19-pandemian aiheuttamalle talouden häiriötilalle. Viljelijöillä on erityisesti taloudellisia vaikeuksia ja kassavirtaongelmia. Tilanne on aiheuttanut häiriöitä ja keskeytyksiä näiden alojen toimitusketjun toimintaan.

(2)

Kun otetaan huomioon näiden olosuhteiden yhdessä aiheuttama ennennäkemätön tilanne, on tarpeen lieventää näitä vaikeuksia poikkeamalla hedelmä- ja vihannesalalla sekä viinialalla sovellettavien delegoitujen asetusten tietyistä säännöksistä.

(3)

Kaikissa jäsenvaltioissa on ollut poikkeuksellisia vaikeuksia hedelmä- ja vihannesalan hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintaohjelmien suunnittelussa, hallinnoinnissa ja täytäntöönpanossa. Tämä voi viivästyttää näiden toimintaohjelmien täytäntöönpanoa, ja sen vuoksi tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät eivät ehkä pysty noudattamaan kyseisille toimintaohjelmille erityisesti komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/891 (3) vahvistettuja unionin oikeudellisia vaatimuksia. Tuottajaorganisaatiot ovat myös alttiita covid-19-pandemian aiheuttamille häiriöille ja keskeytyksille, ja niillä on taloudellisia vaikeuksia ja kassavirtaongelmia, jotka johtuvat toimitusketjujen häiriintymisestä ja tiettyjen myyntipisteiden sulkemisesta erityisesti tukkukaupassa sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Niillä on logistisia ongelmia ja sadonkorjuuseen liittyviä vaikeuksia, jotka johtuvat työvoimapulasta ja vaikeuksista saavuttaa kuluttajat toimitusketjun häiriöiden vuoksi. Tämä vaikuttaa suoraan tuottajaorganisaatioiden rahoitusvakauteen ja niiden kykyyn panna toimintaohjelmia täytäntöön sekä vuonna 2020 että sitä seuraavina vuosina, koska vuonna 2020 kaupan pidetyn tuotannon arvo vaikuttaa unionin taloudellisen tuen laskentaan seuraavina vuosina. Tämä vaikuttaa myös tuottajaorganisaatioiden kykyyn ottaa käyttöön toimenpiteitä ja toimia, joilla pyritään selviämään kriisin vaikutuksista. Lisäksi covid-19-pandemian aiheuttama kaupan pidetyn tuotannon arvon aleneminen heikentää hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien jatkuvuutta ja elinkelpoisuutta vastaisuudessa, koska vuoden 2020 kaupan pidetyn tuotannon arvo vaikuttaa myös unionin seuraavien vuosien taloudellisen tuen laskentaan.

(4)

Hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien on täytettävä demokraattista vastuuvelvollisuutta koskeva hyväksymisperuste, jollei delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 17 artiklassa säädetyistä vaatimuksista muuta johdu. Asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön äänioikeuksien ja osakkuuksien tai pääoman enimmäisprosenttiosuuden on oltava alle 50 prosenttia kaikista äänioikeuksista ja alle 50 prosenttia osakkuuksista tai pääomasta. Covid-19-pandemiaan liittyvistä syistä jotkin tuottajajäsenet saattavat joutua lopettamaan toimintansa, ja tästä syystä tietyt tuottajaorganisaatiot tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät eivät ehkä täytä tätä vaatimusta vuonna 2020. Tällainen sääntöjenvastaisuus saattaa johtaa hyväksynnän keskeyttämiseen tai menettämiseen, tuen maksamisen keskeyttämiseen, taloudellisiin seuraamuksiin ja unionin taloudellisen tuen takaisinperintään. Tämän vuoksi olisi vuoden 2020 osalta sallittava, että oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön äänioikeuksien ja osakkuuksien tai pääoman prosenttiosuus voi olla enemmän kuin 50 prosenttia kaikista äänioikeuksista ja enemmän kuin 50 prosenttia tuottajaorganisaation osakkuuksista tai pääomasta. Jotta luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt eivät kuitenkaan voisi käyttää väärin valtuuksia, jotka tilapäisesti ylittävät nämä äänioikeuksien ja osakkuuksien tai pääoman rajat, jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien suojelemiseksi vallan väärinkäytöltä. Tällaiset toimenpiteet voivat koskea päätöksiä unionin taloudellisen tuen käytöstä tai toimintaohjelmien muutoksista, jos nämä hyödyttäisivät suhteettomasti yksittäisiä luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

(5)

Hedelmä- ja vihannesalan kaupan pidetyn tuotannon arvon aleneminen covid-19-pandemian vuoksi vaikuttaa merkittävästi tuottajaorganisaatioiden seuraavana vuonna saaman unionin tuen määrään, koska unionin tuen määrä lasketaan kunkin tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvon prosenttiosuutena. Jos kaupan pidetyn tuotannon arvo laskee vuonna 2020 huomattavasti covid-19-pandemiaan liittyvistä syistä, tuottajaorganisaatiot ovat vaarassa menettää hyväksyntänsä tuottajaorganisaationa, koska yksi hyväksymisen edellytyksistä on kaupan pidetyn tuotannon tietyn kansallisella tasolla vahvistetun vähimmäisarvon saavuttaminen. Tämä vaarantaisi tuottajaorganisaatioiden pitkän aikavälin vakauden. Sen vuoksi, jos tuotannon arvo laskee vuonna 2020 vähintään 35 prosenttia covid-19-pandemiaan liittyvistä syistä ja jos tämä tapahtuu tuottajaorganisaation vastuuseen ja valvontaan kuulumattomista syistä, vuonna 2020 kaupan pidetyn tuotannon arvoksi olisi vahvistettava 100 prosenttia edellisen kauden kaupan pidetyn tuotannon arvosta. Komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 23 artiklan 4 kohdassa säädetty 65 prosentin kynnys edellisen kauden kaupan pidetyn tuotannon arvosta ei ole riittävä taloudellisen ja rahoituksellisen vakauden saavuttamiseksi covid-19-pandemian aiheuttamissa olosuhteissa niiden tuottajaorganisaatioiden osalta, joita tällainen kaupan pidetyn tuotannon arvon menetys koskee. Se olisi nostettava vuoden 2020 osalta 100 prosenttiin edellisen kauden kaupan pidetyn tuotannon arvosta ottaen huomioon covid-19-pandemian laajat taloudelliset vaikutukset hedelmä- ja vihannesalalla.

(6)

Jäsenvaltioiden olisi voitava vuonna 2020 muuttaa delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 27 artiklassa tarkoitettuja kansallisia strategioitaan myös sen jälkeen, kun toimintaohjelmat on toimitettu hyväksyttäviksi, jotta strategiaa sekä hyväksyttyjen toimintaohjelmien suunnittelua, hallinnointia ja täytäntöönpanoa voidaan parantaa ja sen myötä puuttua covid-19-pandemian markkinavaikutuksiin hedelmä- ja vihannesalalla. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hyväksyttyihin toimintaohjelmiin kuuluvien monivuotisten ja käynnissä olevien toimien jatkuvuus ja täytäntöönpano eivät häiriinny.

(7)

Jäsenvaltiot olisi myös vapautettava vuonna 2020 delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 27 artiklan 5 kohdassa säädetystä velvoitteesta vahvistaa kansallisessa strategiassa toimintarahaston enimmäisprosenttimäärät, jotka voidaan käyttää yksittäisiin toimenpiteisiin tai toimityyppeihin. Tarkoituksena on tarjota tuottajaorganisaatioille lisää joustavuutta toteuttaa toimenpiteitä, joilla puututaan covid-19-pandemian vaikutuksiin hedelmä- ja vihannesalalla.

(8)

Kun otetaan huomioon covid-19-pandemian vakavien vaikutusten kesto hedelmä- ja vihannesalalla, tuottajaorganisaatiot tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät voivat muuttaa toimintaohjelmiaan seuraaviksi vuosiksi tai jopa täytäntöönpanovuoden aikana delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 34 artiklan mukaisesti edellyttäen, että jäsenvaltiot hyväksyvät muutokset. Covid-19-pandemian vaikutuksiin puuttumiseksi tuottajaorganisaatioiden olisi myös voitava keskeyttää toimintaohjelmansa väliaikaisesti kokonaan tai osittain vuonna 2020.

(9)

Delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 36 artiklan 1 kohdan mukaan tuottajaorganisaatiolle tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymälle ei saa enää maksaa maksuja toimista, joita toteutetaan toimintaohjelman lopettamispäivämäärän jälkeen, jos tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä lopettaa toimintaohjelmansa toteuttamisen ennen toimintaohjelman suunniteltua päättymistä. Jotta voitaisiin varmistaa tuottajaorganisaatioiden taloudellinen vakaus, tukea, joka on saatu ennen toimintaohjelman lopettamista toteutettuihin tukikelpoisiin toimiin, ei kuitenkaan saa periä takaisin, jos tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä osoittaa jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, että kyseinen toimintaohjelma päättyi vuonna 2020 covid-19-pandemiaan liittyvistä ja tuottajaorganisaation vastuuseen ja valvontaan kuulumattomista syistä.

(10)

Jotta varmistetaan tuottajaorganisaatioiden rahoitusvakaus, hedelmä- ja vihannesalan monivuotisiin sitoumuksiin, kuten ympäristötoimiin, myönnettyä unionin taloudellista tukea ei tulisi periä takaisin maataloustukirahastolle, jos sitoumusten pitkän aikavälin tavoitteita ei voitu saavuttaa sen vuoksi, että sitoumukset keskeytyivät vuonna 2020 covid-19-pandemiaan liittyvistä syistä.

(11)

Kun otetaan huomioon covid-19-pandemiasta johtuvat häiriöt ja keskeytykset, erityisesti tuotteiden korjuuseen tarvittavan työvoiman puute ja logistiikan häiriöt vuonna 2020 sekä hedelmä- ja vihannesalan tuotteiden pilaantuvuus, tuottajaorganisaatioille olisi myönnettävä joustavuutta delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun korjaamatta jättämistä koskevan toimenpiteen täytäntöönpanoon. Sen vuoksi vuonna 2020 olisi oltava mahdollista toteuttaa korjaamatta jättämistä koskevia toimia, vaikka kaupallinen tuotanto olisi saatu asianomaiselta alalta tavanomaisen tuotantosyklin aikana tai vaikka samaan alaan olisi aiemmin sovellettu raakana korjaamista koskevaa toimenpidettä.

(12)

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 54 artiklan b alakohdan ja 58 artiklan 3 kohdan mukaan niin tuottajaorganisaatioiden kuin jäsenvaltioiden suorittamasta hedelmä- ja vihannesalan toimintaohjelmien seurannasta ja arvioinnista sekä toimintaohjelmien tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa käytettävistä järjestelmistä on tehtävä arviointi, joka on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä marraskuuta 2020. Kun otetaan huomioon covid-19-pandemiaan liittyvistä syistä aiheutunut häiriö jäsenvaltioiden julkishallintojen toiminnassa, mainitun asetuksen 58 artiklassa tarkoitettua vuonna 2020 suoritettavaa arviointia koskevan kertomuksen toimittamisen määräaikaa olisi jatkettava 30 päivään kesäkuuta 2021.

(13)

Covid-19-pandemiaan liittyvistä syistä hedelmä- ja vihannesalalla aiheutuva häiriö vaikuttaa tuottajaorganisaatioiden kykyyn toteuttaa vuonna 2020 delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 59 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuja korjaavia toimenpiteitä määräajassa, joka on enimmillään neljä kuukautta. Jäsenvaltioille olisi sen vuoksi annettava lupa pidentää näitä määräaikoja yli neljän kuukauden enimmäisajan vuonna 2020.

(14)

Delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 5 artiklan mukaisesti tuottajaorganisaation on hyväksyntänsä säilyttääkseen jatkuvasti täytettävä jäsenvaltion vahvistama jäsenten vähimmäismäärää koskeva vaatimus. Jos tuottajaorganisaatiot eivät täytä tätä vaatimusta, jäsenvaltioiden on delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 59 artiklan 2 kohdan mukaan keskeytettävä kyseisen tuottajaorganisaation hyväksyntä, pidätettävä tukien maksut ja vähennettävä tuen vuotuista määrää 2 prosenttia jokaista hyväksynnän keskeyttämisen aikaista kalenterikuukautta tai sen osaa kohti. Kun otetaan huomioon covid-19-pandemian aiheuttama häiriö, jäsenvaltioiden ei tulisi keskeyttää tuen maksamista tuottajaorganisaatioille, joissa jäsenten vähimmäismäärää ei hedelmä- ja vihannesalalla täyty vuonna 2020.

(15)

Jäsenvaltioiden olisi voitava pidentää korjaavien toimenpiteiden määräaikaa delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hyväksynnän keskeyttämisen aikana yli 12 kuukauteen siitä päivästä, jona asianomainen tuottajaorganisaatio vastaanotti varoituskirjeen, jos kyseinen tuottajaorganisaatio ei ole voinut toteuttaa korjaavia toimenpiteitä covid-19-pandemiaan liittyvistä syistä. Tällaiset pidennykset eivät saisi ulottua 31 päivää joulukuuta 2020 pidemmälle. Tällä määräajalla on tarkoitus varmistaa, että tuottajaorganisaatioilla on riittävästi aikaa toteuttaa korjaavia toimenpiteitä.

(16)

Kun otetaan huomioon covid-19-pandemian hedelmä- ja vihannesalalla aiheuttama häiriö, jäsenvaltioiden ei tulisi soveltaa delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 59 artiklan 2 kohdassa säädettyä 2 prosentin vähennystä vuotuiseen tukimäärään jokaista hyväksynnän keskeyttämisen aikaista kalenterikuukautta tai sen osaa kohti, jos tuottajaorganisaatio, jonka hyväksyntä on keskeytetty, ei voi toteuttaa korjaavia toimenpiteitä vuonna 2020 covid-19-pandemiaan liittyvistä syistä. Samasta syystä jäsenvaltioiden ei tulisi soveltaa delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 59 artiklan 5 kohdassa säädettyä yhden prosentin vähennystä vuotuiseen tukimäärään jokaista kalenterikuukautta tai sen osaa kohti.

(17)

Delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 59 artiklan 6 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on peruutettava hyväksyntä, jos tuottajaorganisaatio ei osoita kaupan pidetyn tuotannon vähimmäisarvoon tai -määrään liittyvien perusteiden noudattamista viimeistään sitä vuotta seuraavan toisen vuoden 15 päivänä lokakuuta, jona perusteita ei noudatettu. Koska covid-19-pandemian hedelmä- ja vihannesalalla aiheuttama häiriö vaikuttaa tuottajaorganisaatioiden kaupan pidetyn tuotannon arvoon ja määrään, vuotta 2020 ei tulisi ottaa huomioon vahvistettaessa, onko mainitun asetuksen 59 artiklan 6 kohdan mukaista kaupan pidetyn tuotannon vähimmäisarvoa tai -määrää noudatettu.

(18)

Vuonna 2020 päättyviä toimintaohjelmia toteuttavat tuottajaorganisaatiot eivät ehkä voi täyttää asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan 5 kohdan b alakohdassa säädettyjä edellytyksiä covid-19-pandemiaan liittyvistä syistä. Näissä olosuhteissa delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 61 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua tuen kokonaismäärän vähennystä ei tulisi soveltaa asianomaisiin toimintaohjelmiin vuonna 2020 hedelmä- ja vihannesalalla.

(19)

Viinintuottajajäsenvaltioissa on esiintynyt poikkeuksellisia vaikeuksia viinialan tukiohjelmien mukaisten operaatioiden suunnittelussa, hallinnoinnissa ja täytäntöönpanossa. Tämä voi viivästyttää kyseisten operaatioiden täytäntöönpanoa, ja sen vuoksi operaatiot eivät ehkä täytä erityisesti komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/1149 (4) vahvistettuja unionin oikeudellisia vaatimuksia. Viinialan toimijat ovat myös alttiita covid-19-pandemian aiheuttamille häiriöille ja keskeytyksille, ja niillä on taloudellisia vaikeuksia ja kassavirtaongelmia, jotka johtuvat toimitusketjujen häiriintymisestä ja tiettyjen myyntipisteiden sulkemisesta erityisesti vähittäiskaupassa ja ateriapalvelualalla. Niillä on logistisia ongelmia ja tuotannon hallinnointiin liittyviä vaikeuksia, jotka johtuvat työvoiman puutteesta ja vaikeuksista saavuttaa kuluttajat toimitusketjun häiriöiden vuoksi. Tämä vaikuttaa suoraan viinialan toimijoiden taloudelliseen vakauteen ja kykyyn toteuttaa viinialan tukiohjelmien mukaisia operaatioita vuonna 2020.

(20)

Hallitusten viime kuukausina toteuttamat toimenpiteet covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin ratkaisemiseksi, erityisesti hotellien, baarien ja ravintoloiden sulkeminen, ihmisten ja tavaroiden liikkumisen rajoittaminen välttämättömään sekä tiettyjen unionin sisäisten rajojen sulkeminen, vaikuttavat kielteisesti unionin viinialaan ja aiheuttavat markkinahäiriötä.

(21)

Lisäksi työvoimapula, joka myös liittyy covid-19-pandemiaan, ja covid-19-pandemian aiheuttamat logistiset vaikeudet aiheuttavat paineita viininviljelijöille ja koko viinialalle, sillä tulevan sadon kannalta aiheutuu kasvavia ongelmia: alhaisia hintoja, vähentynyttä kulutusta sekä kuljetus- ja myyntivaikeuksia. Kaikki nämä tekijät aiheuttavat vakavia häiriöitä viinimarkkinoilla.

(22)

Unionin viinimarkkinoiden olosuhteet vaikeutuivat jo koko vuoden 2019 ajan, ja viinivarastot ovat suurimmillaan sitten vuoden 2009. Tämä kehitys johtuu pääasiassa vuoden 2018 ennätyssadosta ja viinin kulutuksen yleisestä laskusta unionissa. Lisäksi vientiin ovat vaikuttaneet Amerikan yhdysvaltojen, jonne suurin osa unionin viinin viennistä suuntautuu, käyttöön ottamat tuontitullit. Covid-19-pandemia on aiheuttanut uuden iskun jo heikentyneelle alalle, joka ei enää voi pitää kaupan tai jaella tuotteitaan tehokkaasti lähinnä siitä syystä, että tärkeät vientimarkkinat ovat kiinni ja että asianmukaisten eristämistoimenpiteiden ja sulkutoimien varmistamiseksi on toteutettu toimenpiteitä, erityisesti kaikki ateriapalvelutoiminta on keskeytetty eivätkä toimitukset vakioasiakkaille ole mahdollisia. Viinintuotannossa tarvittavien keskeisten tuotantopanosten, kuten pullojen ja korkkien, toimittamisvaikeudet hankaloittavat lisäksi viinialan toimijoiden toimintaa, sillä toimijat eivät pysty saattamaan markkinoille viiniä, joka olisi valmis pidettäväksi kaupan.

(23)

Tätä taustaa vasten covid-19-pandemiaan liittyvistä syistä on tarpeen toteuttaa kiireellisiä väliaikaisia toimenpiteitä markkinahäiriön korjaamiseksi. Näitä ovat muun muassa väliaikaisten muutosten salliminen valitun operaation tavoitteeseen ja sellaisten toimien maksaminen, jotka on saatettu päätökseen, vaikka operaatiokokonaisuutta ei olisi pantu kokonaisuudessaan täytäntöön. Olisi myös sallittava viinitilojen rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen sekä investointeihin ja innovointiin liittyvien operaatioiden osittainen toteuttaminen ilman seuraamuksia.

(24)

Jotta toimijoita voidaan auttaa reagoimaan nykyisiin poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja selviämään tästä ennalta arvaamattomasta ja epävarmasta tilanteesta, on aiheellista sallia lisää joustavuutta delegoidun asetuksen (EU) 2016/1149 22 ja 26 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan sekä 54 artiklan mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa.

(25)

Kun kyseessä on raakana korjaamiseen myönnettävä tuki, delegoidun asetuksen (EU) 2016/1149 22 artiklassa ei sallita raakana korjaamista kahtena peräkkäisenä vuonna samalla lohkolla. Kun otetaan huomioon, että covid-19-pandemian kestosta ja vakavuudesta ei ole varmuutta, kyseinen rajoitus olisi poistettava väliaikaisesti 15 päivään lokakuuta 2020 saakka, jotta tuottajat voisivat säännellä tuotantoaan paremmin ja sopeutua paremmin markkinatilanteeseen pidemmällä aikavälillä.

(26)

Delegoidun asetuksen (EU) 2016/1149 26 artiklassa rajoitetaan viinialan tukiohjelmissa keskinäisten rahastojen perustamiseen myönnettävä tuki kolmeen vuoteen. Kun otetaan huomioon covid-19-pandemiasta johtuva nykyinen kriisi ja jotta voidaan edistää vastuullista lähestymistapaa kriisitilanteihin, katsotaan aiheelliseksi poistaa väliaikaisesti kolmen vuoden määräaika, jota sovelletaan keskinäisten rahastojen perustamiseen myönnettävään tukeen. Näin tuetaan tuottajia pidemmällä aikavälillä ja parannetaan heidän mahdollisuuksiaan säilyttää tulonsa tässä kriisitilanteessa.

(27)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisissa viinialan tukiohjelmissa toteutettaviin toimiin mahdollisesti tehtäviä muutoksia koskevat säännöt vahvistetaan delegoidun asetuksen (EU) 2016/1149 53 artiklan 1 kohdassa. Jotta tuensaajat voisivat reagoida asianmukaisesti ja tehokkaasti covid-19-pandemiaan liittyviin poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja mukauttaa tuotantoa ja kaupan pitämistä, näihin sääntöihin olisi sallittava enemmän tilapäistä joustavuutta. Sen vuoksi on aiheellista antaa jäsenvaltioille tilapäisesti lupa poiketa kyseisistä säännöistä sallimalla tuensaajien esittää muutoksia alun perin hyväksyttyyn operaatioon ilman kansallisten viranomaisten hyväksyntää. Tällä tavoin jäsenvaltiot voivat sallia, että näiden toimenpiteiden mukaisten operaatioiden muutokset, tukikelpoisen tuen alun perin hyväksytyn määrän rajoissa, pannaan täytäntöön ilman ennakkohyväksyntää. Tällainen poikkeus auttaisi tuensaajia, jotka eivät pysty saattamaan tiettyjä operaatioita päätökseen kriisin vuoksi ja jotka haluavat muuttaa niitä estääkseen uudet taloudelliset tappiot tai selvitäkseen paremmin markkinatilanteesta. Lisäksi on väliaikaisesti aiheellista sallia valitun operaation tavoitteen muuttaminen niiden toimenpiteiden osalta, jotka liittyvät menekinedistämiseen, viinitilojen rakenneuudistukseen, uusiin lajikkeisiin siirtymiseen, investointeihin ja innovointiin, koska toisin kuin muilla viinialan tukiohjelmiin kuuluvilla toimenpiteillä, näillä toimenpiteillä voi olla moninaisia tavoitteita, esimerkiksi investoinnit viininvalmistamoon ja viinikellariin. Tällaisissa tapauksissa tuensaajan olisi voitava supistaa operaation tavoitteiden laajuutta, jos hän ei pysty saavuttamaan kyseisen operaation tavoitetta kokonaisuudessaan. Tällaisille muutoksille olisi kuitenkin edelleen saatava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.

(28)

Jotta tuensaajille ei aiheutuisi seuraamuksia, vaikka he ovat hyödyntäneet käyttöön otettua joustomahdollisuutta, joka mahdollistaa muutokset hyväksyttyihin operaatioihin ilman ennakkohyväksyntää, tai vaikka he eivät ole panneet täytäntöön operaatiokokonaisuutta toimivaltaisen viranomaisen alun perin hyväksymässä muodossa, tai vaikka he ovat muuttaneet operaation tavoitetta, on myös tarpeen poiketa väliaikaisesti delegoidun asetuksen (EU) 2016/1149 54 artiklan 1 kohdasta, jossa säädetään, että tuki maksetaan sen jälkeen, kun on varmistettu, että joko operaatiokokonaisuus tai kaikki operaation yksittäiset toimet on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön. Näin varmistetaan, että yksittäisille toimille maksetaan tukea tämän asetuksen mukaisesti, kunhan kyseiset toimet toteutetaan kokonaisuudessaan.

(29)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 ja 47 artiklan mukaisesti tuettujen toimien osalta on myös tarpeen poiketa väliaikaisesti delegoidun asetuksen (EU) 2016/1149 54 artiklan 4 kohdasta, jotta tuensaajille ei aiheutuisi seuraamuksia, vaikka he eivät ole kriisin vuoksi panneet täytäntöön operaatioitaan koko sillä pinta-alalla, jolle tuki on hyväksytty, ja jotta varmistetaan, että tuki maksetaan, ilman seuraamuksia, toteutettuun operaation osaan.

(30)

Koska on tarpeen toteuttaa toimet viipymättä, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

(1)

Italia ilmoitti vuonna 2011 komissiolle, että sen alueella esiintyi Pseudomonas syringae pv. actinidiae Takikawa, Serizawa, Ichikawa, Tsuyumu & Goto -organismin, jäljempänä ’asianomainen tuhooja’, joka aiheuttaa kiiveissä mätätautia, uutta aggressiivista kantaa ja että se oli toteuttanut virallisia toimenpiteitä estääkseen sen, että asianomaisen tuhoojan kulkeutuminen sen alueelle ja sen leviäminen siellä jatkuisi. Käytettävissä olevat tiedot osoittivat lisäksi, että tätä asianomaisen tuhoojan uutta aggressiivista kantaa esiintyi eräässä kolmannessa maassa, joka vie unioniin kiivin lisäysaineistoa siitepöly mukaan luettuna. Nämä tiedot ovat edelleen merkityksellisiä unionin alueella.

(2)

Tämän vuoksi komissio hyväksyi täytäntöönpanopäätöksen 2012/756/EU (2).

(3)

Täytäntöönpanopäätös 2012/756/EU korvattiin täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/198 (3), jonka voimassaolo on päättynyt 31 päivänä maaliskuuta 2020.

(4)

Asianomaista tuhoojaa ei ole lueteltu unionikaranteenituhoojana komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 (4) liitteessä II, suoja-aluekaranteenituhoojana liitteessä III eikä säänneltynä muuna kuin karanteenituhoojana liitteessä IV.

(5)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/198 antamisen perusteet, mukaan lukien komission alustava tuhoojariskianalyysi, ovat edelleen voimassa. Asianomaisen tuhoojan aiheuttaman jatkuvan kasvinterveysriskin vuoksi olisi hyväksyttävä toimenpiteitä, jotka koskevat Actinidia Lindl. -lajin elävän siitepölyn ja istutettaviksi tarkoitettujen kasvien, lukuun ottamatta siemeniä, jäljempänä ’asianomaiset kasvit’, tuontia unioniin kolmansista maista. Lisäksi olisi säädettävä toimenpiteistä, jotka koskevat tällaisten unionista peräisin olevien kasvien siirtoja unionissa. Kyseisten toimenpiteiden olisi oltava samat kuin täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/198 vahvistetut toimenpiteet, koska ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi unionin alueen suojelemiseksi asianomaiselta tuhoojalta.

(6)

Jotta voidaan varmistaa unionin alueen parempi suoja asianomaiselta tuhoojalta, unioniin tuotavat asianomaiset kasvit olisi tarkastettava perusteellisesti ja tarvittaessa testattava asianomaisen tuhoojan esiintymisen varalta rajatarkastusasemalla tai komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2123 (5) mukaisesti perustetussa määräpaikan valvontapisteessä.

(7)

Täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/198 olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella. Tämä on tarpeen, jotta voidaan ottaa huomioon asetuksen (EU) 2016/2031 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 säännökset, joita on sovellettu 14 päivästä joulukuuta 2019.

(8)

Tätä asetusta olisi sovellettava mahdollisimman pian, jotta voidaan korvata täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/198, jonka voimassaolo on päättynyt 31 päivänä maaliskuuta 2020. Sen olisi tultava voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(9)

Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa mukautettava lainsäädäntöään tämän asetuksen mukaiseksi.

(10)

Tätä asetusta olisi sovellettava 31 päivään joulukuuta 2021, jotta olisi riittävästi aikaa seurata tilanteen kehittymistä ja määrittää asianomaisen tuhoojan kasvinterveydellinen asema unionin alueen osalta.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

a)

Asianomaiset kasvit on kasvatettu yhtäjaksoisesti maassa, josta tiedetään, ettei siellä esiinny asianomaista tuhoojaa.

b)

Asianomaiset kasvit on kasvatettu yhtäjaksoisesti alueella, jonka alkuperämaan kansallinen kasvinsuojeluelin on vahvistanut olevan asianomaisesta tuhoojasta vapaa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön, jäljempänä ’FAO’, kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevan kansainvälisen standardin, jäljempänä ’FAO:n standardi’, nro 4 (6) mukaisesti. Tuhoojista vapaan alueen nimi on merkittävä todistukseen kohtaan ”Alkuperäpaikka”.

c)

Asianomaiset kasvit on tuotettu paikassa tai tuotantopaikassa, jonka alkuperämaan kansallinen kasvinsuojeluelin on vahvistanut olevan asianomaisesta tuhoojasta vapaa FAO:n standardin nro 10 (7) mukaisesti. Asianomaiset kasvit on kasvatettu rakenteessa, joka on siinä määrin eristetty ulkopuolisesta ympäristöstä ja suojattu siltä, että asianomainen tuhooja käytännössä suljetaan pois. Asianomaisille kasveille on kyseisessä paikassa tai tuotantopaikassa tehty kaksi kertaa virallinen tarkastus tartunnan oireiden havaitsemiseen soveltuvimpina ajankohtina viimeksi päättyneen kasvusyklin aikana ennen vientiä, ja niiden on todettu olevan vapaita asianomaisesta tuhoojasta.

Kyseistä paikkaa tai tuotantopaikkaa ympäröi säteeltään vähintään 100 metrin vyöhyke, jossa tehtiin kaksi kertaa virallinen tarkastus tartunnan oireiden havaitsemiseen soveltuvimpina ajankohtina viimeksi päättyneen kasvusyklin aikana ennen vientiä, ja kaikki asianomaiset kasvit, joissa tarkastuksissa havaittiin tartunnan oireita, tuhottiin välittömästi.

d)

Asianomaiset kasvit on tuotettu tuotantopaikassa, jonka alkuperämaan kansallinen kasvinsuojeluelin on vahvistanut olevan asianomaisesta tuhoojasta vapaa FAO:n standardin nro 10 mukaisesti. Asianomaisille kasveille on kyseisessä paikassa tehty kaksi kertaa virallinen tarkastus, näytteenotto ja testaus tartunnan oireiden havaitsemiseen soveltuvimpina ajankohtina viimeksi päättyneellä kasvukaudella ennen vientiä, ja niiden on todettu olevan vapaita asianomaisesta tuhoojasta.

Kyseistä tuotantopaikkaa ympäröi säteeltään 4 500 metrin vyöhyke, jäljempänä ’ympäröivä vyöhyke’, jolla täyttyy yksi seuraavista edellytyksistä:

Edellä olevan ii ja iii kohdan tapauksissa kaikki asianomaiset kasvit kyseisellä vyöhykkeellä 500–4 500 metrin etäisyydellä tuotantopaikasta on tuhottu tai testattu sellaisella näytteenottojärjestelmällä, joka voi vahvistaa 99 prosentin luotettavuustasolla, että asianomaisen tuhoojan esiintymistaso asianomaisissa kasveissa on alle 0,1 prosenttia.

a)

asianomaiset kasvit polveutuvat suoraan emokasveista, jotka on kasvatettu 4 artiklan a, b tai c alakohdan mukaisissa olosuhteissa;

b)

asianomaiset kasvit polveutuvat suoraan emokasveista, joille on tehty ennakolta yksilöllinen testi, joka vahvisti, että ne ovat vapaita asianomaisesta tuhoojasta;

c)

asianomaiset kasvit on testattu sellaisella näytteenottojärjestelmällä, joka voi vahvistaa 99 prosentin luotettavuustasolla, että asianomaisen tuhoojan esiintymistaso asianomaisissa kasveissa on alle 0,1 prosenttia.

a)

Asianomaiset kasvit on kasvatettu yhtäjaksoisesti jäsenvaltiossa, jossa asianomaista tuhoojaa ei tiedetä esiintyvän.

b)

Asianomaiset kasvit on kasvatettu yhtäjaksoisesti täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä III luetellulla suoja-alueella.

c)

Asianomaiset kasvit on kasvatettu yhtäjaksoisesti alueella, jonka alkuperäjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on vahvistanut olevan asianomaisesta tuhoojasta vapaa FAO:n standardin nro 4 mukaisesti.

d)

Asianomaiset kasvit on tuotettu paikassa tai tuotantopaikassa, jonka alkuperäjäsenvaltion vastuussa oleva virallinen elin on vahvistanut olevan asianomaisesta tuhoojasta vapaa FAO:n standardin nro 10 mukaisesti. Asianomaiset kasvit on kasvatettu rakenteessa, joka on siinä määrin eristetty ulkopuolisesta ympäristöstä ja suojattu siltä, että asianomainen tuhooja käytännössä suljetaan pois. Asianomaisille kasveille on kyseisessä paikassa tai tuotantopaikassa tehty kaksi kertaa virallinen tarkastus tartunnan oireiden havaitsemiseen soveltuvimpina ajankohtina viimeksi päättyneen kasvusyklin aikana ennen siirtoa, ja niiden on todettu olevan vapaita asianomaisesta tuhoojasta.

Kyseistä paikkaa tai tuotantopaikkaa ympäröi säteeltään vähintään 100 metrin vyöhyke, jossa tehtiin kaksi kertaa virallinen tarkastus tartunnan oireiden havaitsemiseen soveltuvimpina ajankohtina viimeksi päättyneen kasvusyklin aikana ennen siirtoa, ja kaikki kasvit, joissa tarkastuksissa havaittiin tartunnan oireita, tuhottiin välittömästi.

e)

Asianomaiset kasvit on tuotettu tuotantopaikassa, jonka alkuperäjäsenvaltion kansallinen kasvinsuojeluelin on vahvistanut olevan asianomaisesta tuhoojasta vapaa FAO:n standardin nro 10 mukaisesti.

Asianomaisille kasveille on kyseisessä paikassa tehty kaksi kertaa virallinen tarkastus, näytteenotto ja testaus tartunnan oireiden havaitsemiseen soveltuvimpina ajankohtina viimeksi päättyneen kasvusyklin aikana ennen siirtoa, ja niiden on todettu olevan vapaita asianomaisesta tuhoojasta.

Kyseistä tuotantopaikkaa ympäröi säteeltään 500 metrin vyöhyke, jäljempänä ’ympäröivä vyöhyke’, jolla täyttyy yksi seuraavista edellytyksistä:

Ympäröivää vyöhykettä ympäröi toinen 4 000 metrin levyinen vyöhyke, jolla täyttyy yksi seuraavista edellytyksistä:

a)

asianomaiset kasvit polveutuvat suoraan emokasveista, jotka on kasvatettu 8 artiklan a, b, c tai d alakohdan mukaisissa olosuhteissa;

b)

asianomaiset kasvit polveutuvat suoraan emokasveista, joille on tehty ennakolta yksilöllinen testi, joka vahvisti, että ne ovat vapaita asianomaisesta tuhoojasta;

c)

asianomaiset kasvit on testattu sellaisella näytteenottojärjestelmällä, joka voi vahvistaa 99 prosentin luotettavuustasolla, että asianomaisen tuhoojan esiintymistaso asianomaisissa kasveissa on alle 0,1 prosenttia.

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 (3) italiankielisessä toisinnon liitteessä olevan 5 jakson SERA.5025 kohdan b alakohdassa ja lisäyksessä 4 olevan taulukon ensimmäisellä rivillä sekä alaviitteissä (**) ja (***) on käytetty epäjohdonmukaisesti terminologiaa, joka liittyy ilma-alusten ja maa-aseman väliseen puheviestintään.

(2)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 923/2012 italiankielinen toisinto olisi oikaistava. Oikaisu ei vaikuta muihin kielitoisintoihin.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 (4) 5 artiklalla perustetun yhtenäisen ilmatilan komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/66 (2) vahvistetaan säännöt, jotka koskevat yhdenmukaisia käytännön järjestelyjä virallisen valvonnan suorittamiseksi kasveille, kasvituotteille ja muille tavaroille. Kyseisiin sääntöihin kuuluu tarkastusten suorittaminen istutettaviksi tarkoitettuja kasveja tuottavien ammattimaisten toimijoiden tiloissa.

(2)

Lepotilassa olevat istutettavaksi tarkoitetut kasvit, lukuun ottamatta siemeniä, voivat aiheuttaa yhdenmukaisia vaaroja ja riskejä kasvien terveydelle, sillä niissä olevia oireita tai tuhoojia ei välttämättä ole mahdollista tunnistaa rajatarkastusasemilla tai valvontapisteillä tehtävissä tarkastuksissa. Kuitenkin välittömästi tällaisten tarkastusten jälkeen kyseiset kasvit luovutetaan vapaaseen liikkeeseen, ja niille annetaan kasvipassi unionin alueella liikkumista varten.

(3)

Sen vuoksi ja riskien vähentämiseksi on aiheellista erityisesti ensimmäisen kasvukauden aikana tehdä toimijoiden tiloissa fyysisiä tarkastuksia, jotta voidaan luotettavammin todeta unionikaranteenituhoojien, suoja-aluekaranteenituhoojien tai muiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 (3) 30 artiklan 1 kohdan nojalla käyttöön otettujen toimenpiteiden alaisten tuhoojien esiintyminen. Jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat suorittaa mainitut tarkastukset mahdollisimman tehokkaasti ja oikeasuhtaisesti, niiden olisi määritettävä tarkastusten tiheys ja tarkastettavat istutettavaksi tarkoitetut kasvit tiettyjen kriteerien mukaisesti laadittavan valvontasuunnitelman perusteella.

(4)

Jotta varmistetaan, että tarkastukset ovat tehokkaita ja kohdistuvat merkittävimpiin kasvinterveysriskeihin, on aiheellista käyttää tarkastusten pohjana tietoja asiaankuuluvissa kolmansissa alkuperämaissa aiemmin löydetyistä kasvintuhoojista ja kyseisissä maissa esiintyvistä prioriteettituhoojista sekä virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmässä (IMSOC) olevia tietoja. Jäsenvaltiot voivat asetuksen (EU) 2017/625 80 artiklan nojalla periä tarkastuksista maksuja.

(5)

Kun tarkastuksissa havaitaan karanteenituhooja tai asetuksen (EU) 2016/2031 30 artiklan 1 kohdan nojalla käyttöön otettujen toimenpiteiden alainen tuhooja, toimivaltaisten viranomaisten olisi kirjattava tarkastuksen tulos asetuksen (EU) 2017/625 56 artiklassa tarkoitettuun lopulliseen CHED-asiakirjaan IMSOC-järjestelmässä aina, kun on mahdollista jäljittää tartunnan saanut kasvi tuontierään.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Päätöksen 2014/219/YUTP 7 artiklan 1 kohdan nojalla poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) on valtuutettu tekemään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 38 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti asiaankuuluvat EUCAP Sahel Malin poliittista valvontaa ja strategista johtoa koskevat päätökset, mukaan luettuna päätös operaation johtajan nimittämisestä.

(2)

PTK hyväksyi 18 päivänä syyskuuta 2017 päätöksen (YUTP) 2017/1780 (2), jolla Philippe RIO nimitettiin EUCAP Sahel Malin operaation johtajaksi 1 päivänä lokakuuta 2017 alkavaksi ja 14 päivänä tammikuuta 2018 päättyväksi kaudeksi. Toimeksiantoa jatkettiin myöhemmin tehdyillä PTK:n päätöksillä 30 päivään syyskuuta 2020 saakka.

(3)

Neuvosto hyväksyi 21 päivänä helmikuuta 2019 päätöksen (YUTP) 2019/312 (3), jolla jatkettiin EUCAP Sahel Malin toimeksiantoa 14 päivään tammikuuta 2021 saakka.

(4)

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on ehdottanut Philippe RIOn toimeksiannon jatkamista EUCAP Sahel Malin operaation johtajana 1 päivänä lokakuuta 2020 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyväksi kaudeksi,

(1)

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä San Marinon tasavallan yhteistyötä ja tulliliittoa koskevan sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti unionin ja San Marinon välisessä maataloustuotteiden kaupassa San Marinon tasavalta sitoutuu soveltamaan laatua koskevaa unionin lainsäädäntöä sopimuksen moitteettoman toiminnan edellyttämässä laajuudessa.

(2)

Sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan viidennen luetelmakohdan mukaisesti San Marinon tasavalta soveltaa muiden kuin unionin jäsenvaltioiden, jäljempänä ’kolmannet maat’, osalta laatua koskevaa unionin lainsäädäntöä sopimuksen moitteettoman toiminnan edellyttämässä laajuudessa.

(3)

Jotta voidaan välttää tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteitä ja varmistaa sopimuksella perustetun tulliliiton moitteeton toiminta, on aiheellista määrittää yksityiskohtaisemmin unionin laatua koskevan lainsäädännön säännökset, joita sovelletaan luonnonmukaiseen tuotantoon ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkintöihin.

(4)

Jotta voidaan varmistaa, että unionin lainsäädäntöä noudatetaan kolmansista maista tuotavien luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden tuonnissa San Marinon tasavaltaan, on tarpeellista vahvistaa asiaankuuluvat järjestelyt, joita San Marinon kansallisten viranomaisten on sovellettava.

(5)

Jotta voidaan varmistaa, että San Marinon tasavallassa valmistetut tai tuotetut luonnonmukaiset tuotteet ovat unionin lainsäädännön mukaisia, olisi niin ikään vahvistettava asiaankuuluvat järjestelyt.

(6)

On myös aiheellista vahvistaa menettely, jota on noudatettava, jos hyväksytään luonnonmukaista tuotantoa ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkintöjä koskevaa uutta unionin lainsäädäntöä, joka vaikuttaa viittauksiin, jotka koskevat tässä päätöksessä vahvistettuja säännöksiä ja järjestelyitä,