ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 170

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

63. vuosikerta
2. kesäkuu 2020


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2020/723, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2020, kolmannen maan myöntämän lentäjien sertifioinnin hyväksymistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (EU) N:o 1178/2011 muuttamisesta

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/724, annettu 15 päivänä toukokuuta 2020, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

9

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/725, annettu 26 päivänä toukokuuta 2020, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

12

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/726, annettu 27 päivänä toukokuuta 2020, nimityksen suojaamista maantieteellisenä merkintänä koskevan hakemuksen hylkäämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 (Commune de Champagne (SMM)) (tiedoksiannettu numerolla C(2020) 3323)

15

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/727, annettu 29 päivänä toukokuuta 2020, Bahrainista ja Egyptistä peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä

17

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/728, annettu 29 päivänä toukokuuta 2020, tiettyihin henkilöautoihin ja kevyihin hyötyajoneuvoihin tarkoitetuissa 12 voltin vaihtovirtageneraattoreissa käytettävän korkean hyötysuhteen generointitoiminnon hyväksymisestä innovatiiviseksi teknologiaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/631 nojalla ( 1 )

21

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

2.6.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 170/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2020/723,

annettu 4 päivänä maaliskuuta 2020,

kolmannen maan myöntämän lentäjien sertifioinnin hyväksymistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (EU) N:o 1178/2011 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (1) ja erityisesti sen 68 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) 2018/1139 ja erityisesti sen 68 artiklan hyväksymisen myötä komissiolla on valtuudet antaa delegoituja säädöksiä sellaisten siviili-ilmailun sääntöjen noudattamisen osoittavien ja asetuksessa (EU) 2018/1139 säädettyä vastaavan turvallisuustason takaavien todistusten ja muiden asiakirjojen hyväksymisestä, jotka on myönnetty kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti.

(2)

Tämän asetuksen päätavoitteena on yhdenmukaistaa voimassa oleva lainsäädäntökehys asetuksen (EU) 2018/1139 kanssa, ja sen vuoksi komission asetuksen (EU) N:o 1178/2011 (2) 8 artikla, liite III ja asiaankuuluvat säännökset kolmannen maan sertifiointien hyväksymisen osalta olisi siirrettävä delegoituun säädökseen. Säännöksiin olisi nyt lisäksi sisällytettävä säännöt purjelentokoneita ja ilmapalloja koskevien kolmannen maan sertifiointien hyväksymisestä.

(3)

Asetuksessa (EU) N:o 1178/2011 vahvistetaan kolmansien maiden lupakirjojen hyväksyntäedellytykset. Kolmannen maan myöntämä lentolupakirja voidaan tällä hetkellä tietyin edellytyksin hyväksyä jäsenvaltioissa tai tällaisen kolmannen maan myöntämän lentolupakirjan haltija voi asetuksen (EU) N:o 1178/2011 mukaisesti saada hyvitystä lupakirjaa hakiessaan. Tällä hetkellä hyvitys määritetään hyväksytyn koulutusorganisaation (ATO) suosituksen mukaan.

(4)

Koulutusorganisaatioihin, jotka antavat koulutusta tiettyjä muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan tarkoitettuja lentolupakirjoja ja kelpuutuksia varten, sovellettavia sääntöjä on yksinkertaistettu ja komission asetuksen (EU) 2018/1119 (3) mukainen ilmoituksenvarainen koulutusorganisaatio (DTO) on otettu käyttöön. Kolmansien maiden lupakirjojen hyväksymistä koskevia sääntöjä olisi sen vuoksi päivitettävä, jotta ilmoituksenvaraiset koulutusorganisaatiot voivat antaa hyvitystä kolmansien maiden lupakirjojen haltijoille, jotka hakevat unionin oikeudellisessa kehyksessä myönnettävää lentolupakirjaa.

(5)

Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 1178/2011 8 artikla ja liite III, jotka sisältävät kolmansien maiden lupakirjojen hyväksymistä koskevat vaatimukset, olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt kolmansien maiden lainsäädännön mukaisesti myönnettyjen lentolupakirjojen ja niihin liittyvien kelpuutusten, oikeuksien tai todistusten sekä lääketieteellisten kelpoisuustodistusten hyväksyntää varten.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä asetuksessa sovelletaan asetukseen (EU) N:o 1178/2011, komission asetukseen (EU) 2018/395 (4) ja komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2018/1976 (5) sisältyviä määritelmiä.

2.   Lisäksi tässä asetuksessa ’valmistajan lennoilla’ tarkoitetaan komission asetuksen (EY) N:o 965/2012 (6) 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja lentoja.

3 artikla

Kolmansien maiden lupakirjojen hyväksyminen

Rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1139 68 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen unionin ja kolmannen maan välisten kansainvälisten sopimusten soveltamista jäsenvaltiot voivat

a)

tämän asetuksen 2 jakson mukaisesti hyväksyä kolmansien maiden lainsäädännön mukaisesti myönnetyt lentolupakirjat ja niihin liittyvät kelpuutukset, oikeudet tai todistukset sekä lääketieteelliset kelpoisuustodistukset;

b)

myöntää tapauksen mukaan asetuksen (EU) N:o 1178/2011 3 artiklan, asetuksen (EU) 2018/395 3 a artiklan tai täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1976 3 a artiklan mukaisesti lupakirjat hakijoille, joilla on jo vastaava kolmannen maan lentolupakirja, kelpuutus, oikeus tai todistus, joka on myönnetty 7 päivänä joulukuuta 1944 Chicagossa allekirjoitetun kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen, jäljempänä ’Chicagon yleissopimus’, liitteen 1 mukaisesti, edellyttäen että hakijat täyttävät 3 jakson vaatimukset ja ottaen huomioon hyväksytyn koulutusorganisaation tai ilmoituksenvaraisen koulutusorganisaation suositukseen perustuva mahdollinen hyvitys;

c)

antaa täysimääräisen hyvityksen vaatimuksista osallistua kurssille ennen teoriakokeen suorittamista ja lentokoetta sellaisen liikennelentäjän lupakirjan (ATPL) haltijalle, jonka on myöntänyt kolmas maa tai joka on myönnetty kolmannen maan puolesta Chicagon yleissopimuksen liitteen 1 mukaisesti, edellyttäen että lupakirjan haltija täyttää asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I olevan F luvun mukaiset kokemusvaatimukset liikennelentäjän lupakirjan myöntämiselle kyseisessä ilma-alusryhmässä ja että kolmannen maan lupakirja sisältää voimassa olevan tyyppikelpuutuksen ATPL-lentokokeessa käytettävään ilma-alukseen;

d)

myöntää tyyppikelpuutuksia lentokoneeseen tai helikopteriin sellaisten asetuksen (EU) N:o 1178/2011 mukaisesti myönnettyjen lentolupakirjojen haltijoille, jotka täyttävät kolmannen maan tällaisten kelpuutusten myöntämiselle asettamat vaatimukset; nämä kelpuutukset on rajattava vain kyseisessä kolmannessa maassa rekisteröityihin ilma-aluksiin, mutta tämä rajoitus voidaan poistaa, kun lentäjä täyttää tämän asetuksen 10 artiklan vaatimukset.

2 JAKSO

LUPAKIRJOJEN HYVÄKSYMINEN

4 artikla

Lupakirjojen hyväksymistä koskevat yleiset säännökset

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä kolmannen maan Chicagon yleissopimuksen liitteen 1 vaatimusten mukaisesti myöntämän lentolupakirjan.

2.   Tämän asetuksen säännösten soveltamiseksi jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on

a)

unionin alueella asuvien lentäjien tapauksessa lentäjän asuin- tai sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen;

b)

unionin alueen ulkopuolella asuvien lentäjien tapauksessa sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa sillä lentotoiminnan harjoittajalla, jonka palveluksessa hän lentää tai aikoo lentää, on päätoimipaikka, tai jossa ilma-alus, jolla hän lentää tai aikoo lentää, on rekisteröity.

3.   Lupakirjan hyväksynnällä on voimassaoloaika, joka on enintään vuosi, ja sen oikeuksia saa harjoittaa vain lupakirjan voimassaoloaikana.

Toimivaltainen viranomainen, joka on hyväksynyt lupakirjan, voi jatkaa sen voimassaoloa vain kerran ja enintään yhdellä vuodella, jos lentäjä on lupakirjan voimassaoloaikana hakenut lupakirjaa asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteen I (osa FCL) mukaisesti tai saa parhaillaan tällaisen lupakirjan myöntämiseen tähtäävää koulutusta. Jälkimmäisessä tapauksessa voimassaolon jatkamisen on katettava ajanjakso, joka on tarpeen lupakirjan myöntämiselle asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteen I (osa FCL) mukaisesti.

4.   Jäsenvaltion hyväksymän lupakirjan haltijan on harjoitettava oikeuksiaan asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteen I (osa FCL) mukaisesti.

5 artikla

Lentolupakirjat kaupallista ilmakuljetusta ja muuta kaupallista lentotoimintaa varten

Jotta kaupallista ilmakuljetusta ja muuta kaupallista lentotoimintaa varten myönnetty lentolupakirja voidaan hyväksyä, lentolupakirjan haltijan on soveltuvin osin täytettävä seuraavat vaatimukset haettujen oikeuksien osalta:

a)

täytettävä asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I (osa FCL) vahvistettujen tyyppi- tai luokkakelpuutuksen voimassaolon jatkamista koskevat vaatimukset, jotka liittyvät kyseisen lupakirjan oikeuksiin, suorittamalla lentokoe;

b)

osoitettava tietonsa asiaankuuluvista lentotoimintavaatimusten ja asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteen I (osa FCL) osista;

c)

osoitettava asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I (osa FCL) olevan FCL.055 kohdan mukainen kielitaito;

d)

hänellä on oltava voimassa oleva luokan 1 lääketieteellinen kelpoisuustodistus, joka on myönnetty asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteen IV (osa MED) mukaisesti;

e)

täytettävä lentokoneiden osalta a–d alakohdan vaatimusten lisäksi tämän asetuksen liitteessä olevassa taulukossa 1 vahvistetut kokemusvaatimukset;

f)

täytettävä helikoptereiden osalta a–d alakohdan vaatimusten lisäksi tämän asetuksen liitteessä olevassa taulukossa 2 vahvistetut kokemusvaatimukset.

6 artikla

Lentolupakirjat muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan, sisältäen mittarilentokelpuutuksen

Jotta yksityislentäjän lupakirja ja mittarilentokelpuutus tai ansiolentäjän tai liikennelentäjän lupakirja ja mittarilentokelpuutus, kun lentäjä aikoo käyttää vain yksityislentäjän oikeuksia, voidaan hyväksyä, lupakirjan haltijan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

suoritettava hyväksytysti lentokoe mittarilentokelpuutusta ja lupakirjaan liittyviä tyyppi- tai luokkakelpuutuksia varten asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I (osa FCL) olevien lisäysten 7 ja 9 mukaisesti;

b)

osoitettava tietonsa ilmailun säädöksistä, ilmailun sääkoodeista, suoritusarvoista ja lennonsuunnittelusta (IR) sekä ihmisen suorituskyvystä;

c)

osoitettava asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I (osa FCL) olevan FCL.055 kohdan mukainen kielitaito;

d)

hänellä on oltava voimassa oleva vähintään luokan 2 lääketieteellinen kelpoisuustodistus, joka on myönnetty Chicagon yleissopimuksen liitteen 1 mukaisesti;

e)

hänellä on oltava vähintään 100 tunnin mittarilentokokemus ilma-aluksen päällikkönä kyseisessä ilma-alusryhmässä.

7 artikla

Lentolupakirjat muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan ilman mittarilentokelpuutusta

Jotta yksityislentäjän, ansiolentäjän tai liikennelentäjän lupakirja ilman mittarilentokelpuutusta, kun lentäjä aikoo käyttää vain yksityislentäjän oikeuksia, voidaan hyväksyä, lupakirjan haltijan on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

a)

osoitettava tietonsa ilmailun säädöksistä ja ihmisen suorituskyvystä;

b)

läpäistävä yksityislentäjän lupakirjan lentokoe asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I (osa FCL) olevan FCL.235 kohdan mukaisesti;

c)

täytettävä tyyppi- tai luokkakelpuutuksen myöntämistä koskevat asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I (osa FCL) olevan H luvun vaatimukset, jotka liittyvät kyseisen lupakirjan oikeuksiin;

d)

hänellä on oltava vähintään luokan 2 lääketieteellinen kelpoisuustodistus, joka on myönnetty Chicagon yleissopimuksen liitteen 1 mukaisesti;

e)

osoitettava asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I (osa FCL) olevan FCL.055 kohdan mukainen kielitaito;

f)

hänellä on oltava vähintään 100 tunnin kokemus ohjaajana kyseisessä ilma-alusryhmässä.

8 artikla

Lentolupakirjan hyväksyminen erityistehtäviä varten määräajaksi

1.   Sen estämättä, mitä edellä olevissa artikloissa säädetään, jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi korkeintaan 12 kuukaudeksi hyväksyä valmistajan lentoja varten lupakirjan, jonka kolmas maa on myöntänyt Chicagon yleissopimuksen liitteen 1 mukaisesti, erityisiä määräaikaisia tehtäviä varten, kuten koulutuslennot ilma-aluksen käyttöönottoa varten, esittelyt sekä siirto- tai koelennot edellyttäen, että hakija täyttää seuraavat vaatimukset:

a)

hänellä on asianmukainen lupakirja ja lääketieteellinen kelpoisuustodistus sekä niihin liittyvät kelpuutukset tai kelpoisuudet, jotka on myönnetty Chicagon yleissopimuksen liitteen 1 mukaisesti;

b)

hän on suoraan tai välillisesti ilma-aluksen valmistajan tai ilmailuviranomaisen palveluksessa.

Tässä tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen on rajoitettava lupakirjan haltijan oikeudet lentokoulutukseen ja kokeisiin ensimmäisten tyyppikelpuutusten myöntämistä varten, lentotoiminnan harjoittajan lentäjien ensimmäisten reittilentojen valvontaan, toimitus- ja siirtolentoihin, ensimmäisiin reittilentoihin, lentonäytöksiin ja koelentoihin tämän kohdan mukaisten tehtävien edellyttämällä tavalla.

2.   Poiketen siitä, mitä 4–7 artiklassa säädetään, jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi kestoltaan rajoitettuja kilpailulentoja tai näytöslentoja varten hyväksyä kolmannen maan myöntämän lupakirjan, joka antaa sen haltijalle oikeuden käyttää asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I (osa FCL) määritettyjä PPL-lupakirjan mukaisia oikeuksia, asetuksen (EU) N:o 2018/395 liitteessä III (osa BFCL) määritettyjä BPL-lupakirjan mukaisia oikeuksia tai täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1976 liitteessä III (osa SFCL) määritettyjä SPL-lupakirjan mukaisia oikeuksia, sillä edellytyksellä, että kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)

kilpailun tai näytöslentojen järjestäjä toimittaa ennen tapahtumaa toimivaltaiselle viranomaiselle riittävät todisteet siitä, kuinka se aikoo varmistaa, että lentäjä tutustuu asiaankuuluviin turvallisuustietoihin ja hallitsee lentoon liittyvät riskit;

b)

hakijalla on asianmukainen lupakirja ja lääketieteellinen kelpoisuustodistus sekä niihin liittyvät kelpuutukset tai kelpoisuudet, jotka on myönnetty Chicagon yleissopimuksen liitteen 1 mukaisesti.

3.   Poiketen siitä, mitä edellä 4–7 artiklassa säädetään, jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi enintään 28 päivän ajaksi kalenterivuodessa hyväksyä jonkin kolmannen maan Chicagon yleissopimuksen liitteen 1 mukaisesti myöntämän lupakirjan, joka vastaa jotakin edellä 2 kohdassa tarkoitetuista lupakirjoista, muita kuin kaupallisia erityistehtäviä varten sillä edellytyksellä, että kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)

hakijalla on asianmukainen lupakirja ja lääketieteellinen kelpoisuustodistus sekä niihin liittyvät kelpuutukset tai kelpoisuudet, jotka on myönnetty Chicagon yleissopimuksen liitteen 1 mukaisesti;

b)

hakija on suorittanut hyväksytysti ainakin yhden tutustumislennon pätevän kouluttajan kanssa ennen määräaikaisten erityistehtävien toteuttamista.

3 JAKSO

LUPAKIRJOJEN MUUNTAMINEN

9 artikla

Edellytykset lupakirjan muuntamiselle

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi muuntaa kolmannen maan Chicagon yleissopimuksen liitteen 1 vaatimusten mukaisesti myöntämän asianomaista ilma-alusryhmää koskevan lupakirjan asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteen I (osa FCL) mukaisesti yhden ohjaajan luokka- tai tyyppikelpuutuksen sisältäväksi PPL-lupakirjaksi, asetuksen (EU) 2018/395 liitteen III (osa BFCL) mukaisesti BPL-lupakirjaksi tai täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1976 liitteen III (osa SFCL) mukaisesti SPL-lupakirjaksi, kun lupakirja on jompikumpi seuraavista:

a)

jokin 1 kohdassa tarkoitettua lupakirjaa vastaava lupakirja;

b)

CPL- tai ATPL-lupakirja.

2.   Muunnettavan lupakirjan haltijan on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset asianomaisessa ilma-alusryhmässä:

a)

läpäistävä kirjallinen koe ilmailun säädöksistä ja ihmisen suorituskyvystä;

b)

läpäistävä PPL-, BPL- tai SPL-lentokoe asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteen I (osa FCL), asetuksen (EU) 2018/395 liitteen III (osa BFCL) tai täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1976 liitteen III (osa SFCL) mukaisesti;

c)

täytettävä kyseisen luokka- tai tyyppikelpuutuksen myöntämistä koskevat vaatimukset H luvun mukaisesti;

d)

hänellä on oltava tarvittava lääketieteellinen kelpoisuustodistus, joka on myönnetty asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteen IV (osa MED) mukaisesti;

e)

osoitettava asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I (osa FCL) olevan FCL.055 kohdan mukainen kielitaito;

f)

hänen on oltava suorittanut vähintään 100 tuntia lentoaikaa ohjaajana.

4 JAKSO

LUOKKA- JA TYYPPIKELPUUTUSTEN HYVÄKSYMINEN

10 artikla

Edellytykset luokka- ja tyyppikelpuutusten hyväksymiselle

Voimassa oleva luokka- tai tyyppikelpuutus, joka sisältyy kolmannen maan myöntämään lupakirjaan, voidaan sisällyttää asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteessä I (osa FCL) mukaisesti myönnettyyn lupakirjaan edellyttäen, että hakija

a)

täyttää kokemusvaatimukset ja edellytykset kyseisen tyyppi- tai luokkakelpuutuksen myöntämistä varten osan FCL mukaisesti;

b)

läpäisee lentokokeen kyseisen tyyppi- tai luokkakelpuutuksen myöntämiseksi osan FCL mukaisesti;

c)

toimii edelleen lentäjänä;

d)

on hankkinut vähintään seuraavan lentokokemuksen:

i)

lentokoneiden luokkakelpuutuksia varten 100 tuntia kyseisen luokan lentokoneiden ohjaajana;

ii)

lentokoneiden tyyppikelpuutuksia varten 500 tuntia kyseisen lentokonetyypin ohjaajana;

iii)

niiden yksimoottoristen helikopterien osalta, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on korkeintaan 3 175 kilogrammaa, 100 tuntia kyseisen helikopterityypin ohjaajana;

iv)

kaikkien muiden helikopterien osalta 350 tuntia kulloinkin kyseessä olevan helikopterityypin ohjaajana.

11 artikla

Muutokset asetukseen (EU) N:o 1178/2011

Muutetaan asetus (EU) N:o 1178/2011 seuraavasti:

a)

kumotaan 8 artikla;

b)

kumotaan liite III.

12 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä maaliskuuta 2020.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.

(2)  Komission asetus (EU) N:o 1178/2011, annettu 3 päivänä marraskuuta 2011, siviili-ilmailun lentomiehistöä koskevien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen säätämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla (EUVL L 311, 25.11.2011, s. 1).

(3)  Komission asetus (EU) 2018/1119, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2018, asetuksen (EU) N:o 1178/2011 muuttamisesta ilmoituksenvaraisten koulutusorganisaatioiden osalta (EUVL L 204, 13.8.2018, s. 13).

(4)  Komission asetus (EU) 2018/395, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2018, ilmapallojen lentotoimintaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti (EUVL L 71, 14.3.2018, s. 10).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1976, annettu 14 päivänä joulukuuta 2018, purjelentokoneilla harjoitettavaa lentotoimintaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 nojalla (EUVL L 326, 20.12.2018, s. 64).

(6)  Komission asetus (EU) N:o 965/2012, annettu 5 päivänä lokakuuta 2012, lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti (EUVL L 296, 25.10.2012, s. 1).


LIITE

Kolmannen maan myöntämien tai sen puolesta myönnettyjen lupakirjojen hyväksymistä koskevat edellytykset

Taulukko 1

Kokemusvaatimukset lentokoneiden osalta

Lupakirja

Lentotunnit yhteensä

Oikeudet

 

(1)

(2)

(3)

 

ATPL(A)

> 1 500 tuntia usean ohjaajan lentokoneen päällikkönä

Kaupallinen ilmakuljetus usean ohjaajan lentokoneen päällikkönä

a)

ATPL(A) tai CPL(A)/IR (*1)

> 1 500 tuntia usean ohjaajan lentokoneen päällikkönä tai perämiehenä lentotoimintavaatimusten mukaisesti

Kaupallinen ilmakuljetus usean ohjaajan lentokoneen perämiehenä

b)

MPL

> 1 500 tuntia usean ohjaajan lentokoneen perämiehenä lentotoimintavaatimusten mukaisesti

Kaupallinen ilmakuljetus usean ohjaajan lentokoneen perämiehenä

ba)

CPL(A)/IR

> 1 000 tuntia päällikkönä kaupallisessa ilmakuljetuksessa IR-kelpuutuksen saamisen jälkeen

Kaupallinen ilmakuljetus yhden ohjaajan lentokoneilla päällikkönä

c)

CPL(A)/IR

> 1 000 tuntia yhden ohjaajan lentokoneen päällikkönä tai perämiehenä lentotoimintavaatimusten mukaisesti

Kaupallinen ilmakuljetus yhden ohjaajan lentokoneilla perämiehenä lentotoimintavaatimusten mukaisesti

d)

ATPL(A), CPL(A)/IR, CPL(A)

> 700 tuntia lentokoneilla, mukaan lukien 200 tuntia siinä tehtävässä, johon hyväksyntää haetaan, ja 50 tuntia kyseisessä tehtävässä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana

Lupakirjan oikeuksien käyttäminen lentokoneilla muussa toiminnassa kuin kaupallisessa ilmakuljetuksessa

e)

CPL(A)

> 1 500 tuntia päällikkönä kaupallisessa ilmakuljetuksessa, mukaan lukien 500 tuntia vesilentokoneilla

Kaupallinen ilmakuljetus yhden ohjaajan lentokoneilla päällikkönä

f)


Taulukko 2

Kokemusvaatimukset helikoptereiden osalta

Lupakirja

Lentotunnit yhteensä

Oikeudet

 

(1)

(2)

(3)

 

ATPL(H), voimassa oleva IR

> 1 000 tuntia päällikkönä usean ohjaajan helikoptereilla

Kaupallinen ilmakuljetus usean ohjaajan helikoptereilla ilma-aluksen päällikkönä VFR- ja IFR-toiminnassa

a)

ATPL(H), ei IR-oikeuksia

> 1 000 tuntia päällikkönä usean ohjaajan helikoptereilla

Kaupallinen ilmakuljetus usean ohjaajan helikoptereilla ilma-aluksen päällikkönä VFR-toiminnassa

b)

ATPL(H), voimassa oleva IR

> 1 000 tuntia usean ohjaajan helikopterin ohjaajana

Kaupallinen ilmakuljetus usean ohjaajan helikoptereilla perämiehenä VFR- ja IFR-toiminnassa

c)

ATPL(H), ei IR-oikeuksia

> 1 000 tuntia usean ohjaajan helikopterin ohjaajana

Kaupallinen ilmakuljetus usean ohjaajan helikoptereilla perämiehenä VFR-toiminnassa

d)

CPL(H)/IR (*2)

> 1 000 tuntia usean ohjaajan helikopterin ohjaajana

Kaupallinen ilmakuljetus usean ohjaajan helikoptereilla perämiehenä

e)

CPL(H)/IR

> 1 000 tuntia päällikkönä kaupallisessa ilmakuljetuksessa IR-kelpuutuksen saamisen jälkeen

Kaupallinen ilmakuljetus yhden ohjaajan helikoptereilla ilma-aluksen päällikkönä

f)

ATPL(H) IR-oikeuksilla tai ilman niitä, CPL(H)/IR, CPL(H)

> 700 tuntia muilla helikoptereilla kuin CS-27/29- tai vastaavien vaatimusten mukaisesti hyväksytyillä, mukaan lukien 200 tuntia siinä tehtävässä, johon hyväksyntää haetaan, ja 50 tuntia kyseisessä tehtävässä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana

Lupakirjan oikeuksien käyttäminen helikoptereilla muussa toiminnassa kuin kaupallisessa ilmakuljetuksessa

g)


(*1)  Usean ohjaajan lentokoneiden CPL(A)/IR-lupakirjan haltijan on oltava osoittanut ICAO ATPL(A) -tason tiedot ennen hyväksyntää.

(*2)  Usean ohjaajan helikopterien CPL(H)/IR-lupakirjan haltijan on oltava osoittanut ICAO ATPL(H) -tason tiedot ennen hyväksyntää.


2.6.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 170/9


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/724,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2020,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (1) ja erityisesti sen 57 artiklan 4 kohdan ja 58 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (2) liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

Sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2020.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Philip KERMODE

Vt. Pääjohtaja

Verotuksen ja tulliliiton pääosasto


(1)  EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).


LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Onton pallon muotoinen tavara, joka on valmistettu langasta, nimikkeen 5404 tai 5405 kaistaleista tai niiden kaltaisista tuotteista ja jossa on pehmeällä muovilamellilla ympäröity pieni pyöreä aukko, josta se voidaan kiinnittää esimerkiksi sähköisiin valosarjoihin.

Tavarasta on eri värejä ja kokoja, ja sitä tuodaan maahan sellaisenaan. Se on suunniteltu käytettäväksi koristeena sellaisenaan tai yhdessä esimerkiksi valosarjojen kanssa.

(Katso kuva)  (*1)

5609 00 00

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön määräysten, XI jakson 7 huomautuksen f kohdan ja 8 huomautuksen a kohdan sekä CN-koodin5609 00 00 nimiketekstien mukaisesti.

Tavaraa ei voida luokitella CN-koodiin 9405 99 00 muualle kuulumattomaksi sähkövalaisimen osaksi (lampunvarjostin), koska tavara ei ole muodoltaan tai erityispiirteiltään tunnistettavissa osaksi, joka on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan tai pääasiassa sähkövalaisimen kanssa (ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, 94 ryhmä, osat). Tavara on tarkoitettu käytettäväksi joko erilaisten valojen tai muiden koriste-esineiden kanssa tai pelkästään sisustusesineenä yksinään.

Tavara on sen vuoksi luokiteltava valmistusaineensa mukaisesti CN-koodiin 5609 00 00 langasta, nimikkeen 5404 tai 5405 kaistaleista tai niiden kaltaisista tuotteista, side- tai purjelangasta, nuorasta tai köydestä valmistetuksi, muualle kuulumattomaksi tavaraksi.

Image 1


(*1)  Kuva on ainoastaan ohjeellinen.


2.6.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 170/12


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/725,

annettu 26 päivänä toukokuuta 2020,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (1) ja erityisesti sen 57 artiklan 4 kohdan ja 58 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (2) liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta.

(5)

Tullikoodeksikomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

Sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä toukokuuta 2020.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Philip KERMODE

Vt. Pääjohtaja

Verotuksen ja tulliliiton pääosasto


(1)  EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).


LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu (CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Tuote, joka koostuu seuraavista aineosista (painoprosentteina):

hiilivedyt (pääasiassa parafiinisia ja nafteenisia) 94,4

n-butyyliasetaatti5,6

Tuote esitetään tullille käytettäväksi orgaanisena liuotinseoksena maalien, lakkojen ja tahnojen liuottamiseen.

Tuote esitetään tullille 210 litran tynnyreissä, 1 000 litran säiliöissä tai irtotavarana.

3814 00 90

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 3814 00 ja 3814 00 90 nimiketekstien mukaisesti.

Luokittelu nimikkeeseen 2710 ei tule kyseeseen, koska orgaaniset liuotin- ja ohennusaineseokset kuuluvat muualle nimikkeistöön (ks. myös selittävät huomautukset yhdistettyyn nimikkeistöön, alanimikkeet 2710 12 2710 19 99 , II kohta, 3 kohta, h alakohta).

Nimikkeeseen 3814 kuuluvat orgaaniset liuotin- ja ohennusaineseokset, jotka sisältävät yli 70 painoprosenttia maaöljyä (ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 3814, ensimmäinen kappale).

Nimikkeen 3814 sanamuoto on yksityiskohtaisempi kuin nimikkeen 2710 sanamuoto, koska se ei kata ainoastaan tuotteen koostumusta vaan myös sen käytön (ks. myös harmonoidun järjestelmän luokittelusuositus 3814.00/3).

Tuote on sen vuoksi luokiteltava CN-koodiin3814 00 90 muuksi orgaaniseksi liuotinseokseksi.


PÄÄTÖKSET

2.6.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 170/15


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/726,

annettu 27 päivänä toukokuuta 2020,

nimityksen suojaamista maantieteellisenä merkintänä koskevan hakemuksen hylkäämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 (Commune de Champagne (SMM))

(tiedoksiannettu numerolla C(2020) 3323)

(Ainoastaan ranskankielinen teksti on todistusvoimainen)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 97 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 artiklan mukaisesti tutkinut nimityksen ”Commune de Champagne” suojaamista maantieteellisenä merkintänä koskevan hakemuksen, jonka Champagnen kunnan viiniyhteisö, Vaudin kantoni, Sveitsi (Communauté de la vigne et du vin de la Commune de Champagne, Canton de Vaud, Suisse, CVVCCVDCH) ja sen jäsenet, jäljempänä ’hakija’, toimittivat 3 päivänä marraskuuta 2015.

(2)

Vastauksena komission selvityspyyntöihin, jotka koskivat erityisesti nimityksen ”Commune de Champagne” suojaamista, CVVCCVDCH lähetti eritelmän uuden version sekä tiivistelmän ja lisätietoja 1 päivänä joulukuuta 2016 ja 7 päivänä huhtikuuta 2017.

(3)

Komissio on todennut, että nimitys ”Commune de Champagne” ei sisälly Sveitsin tarkistettujen alkuperänimitysten rekisteriin, jota ylläpitää liittovaltion maatalousvirasto viininviljelystä ja viinin tuonnista 14 päivänä marraskuuta 2007 annetun asetuksen 916.140 (Ordonnance sur la viticulture et l’importation du vin) 25 artiklan mukaisesti.

(4)

Tutkittuaan CVVCCVDCH:n toimittamat asiakirjat komissio katsoo lisäksi, että nimeä ”Commune de Champagne” ei voida suojata sovellettavien vaatimusten mukaisesti Sveitsissä. Yhtäältä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen maataloustuotteiden kauppaa koskeva sopimus (2) ja erityisesti sen liitteessä 7 oleva 8 artikla velvoittaa Sveitsin valaliiton suojaamaan ja varaamaan nimityksen ”Champagne” Sveitsin alueella edellyttäen, että viini on peräisin Euroopan unionista. Toisaalta komissio toteaa 27 päivänä toukokuuta 2009 annetun Vaudin viiniasetuksen (Vaudin kantoni, Sveitsin valaliitto) 32 artiklasta, että se koskee oikeutta liittää tietyin edellytyksin paikallisia viittauksia viineihin, joilla on tarkistettu alkuperänimitys. Kyseisessä artiklassa säädetään tarkistetulla alkuperänimityksellä varustettujen viinien, tässä tapauksessa ”Bonvillarsin”, merkintöjä koskevista säännöistä sallimalla rypäleiden alkuperäkunnan mainitseminen. Se ei anna nimitykselle ”Commune de Champagne” suojaa maantieteellisenä merkintänä.

(5)

Komissio katsoo näin ollen, että hakija ei ole esittänyt todisteita siitä, että kyseinen nimitys olisi laillisesti suojattu alkuperämaassaan. Näin ollen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 94 artiklan 3 kohdan edellytys ei täyty.

(6)

Edellä esitetystä seuraa, että asetuksen (EU) N:o 1308/2013 II osaston I luvun 2 jakson 2 alajaksossa ”Alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät” säädetyt edellytykset eivät täyty.

(7)

Sen vuoksi nimityksen ”Commune de Champagne” suojaamista maantieteellisenä merkintänä koskeva hakemus olisi hylättävä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(8)

Tässä päätöksessä säädetty toimenpide on maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukainen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hylätään nimityksen ”Commune de Champagne” rekisteröintihakemus.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Champagnen kunnan viiniyhteisölle, Vaudin kantoni, Sveitsi (Communauté de la vigne et du vin de la Commune de Champagne, Canton de Vaud, Suisse, CVVCCVDCH).

Tehty Brysselissä 27 päivänä toukokuuta 2020.

Komission puolesta

Janusz WOJCIECHOWSKI

Komission jäsen


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EYVL L 114, 30.4.2002, s. 132.


2.6.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 170/17


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/727,

annettu 29 päivänä toukokuuta 2020,

Bahrainista ja Egyptistä peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Vireillepano

(1)

Euroopan komissio pani 3 päivänä toukokuuta 2019 vireille Bahrainista ja Egyptistä, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden, jäljempänä ’lasikuitufilamenttituotteet’, tuontia Euroopan unioniin koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan perusteella. Se julkaisi ilmoituksen (2) tutkimuksen vireillepanosta, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille, kun European Glass Fibre Producers Association, jäljempänä ’valituksen tekijä’ tai ’APFE’, esitti 21 päivänä maaliskuuta 2019 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia unionin kokonaistuotannosta. Valitusta tukevien tuottajien osuus jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden kokonaistuotannosta unionissa on 71 prosenttia.

1.2   Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(3)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2018 ja 31 päivän maaliskuuta 2019 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2016 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.3   Asianomaiset osapuolet

(4)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(5)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.4   Otanta

(6)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

1.4.1   Unionin tuottajia koskeva otanta

(7)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen sellaisen tuotannon suurimman edustavan määrän perusteella, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(8)

Otoksen valinnasta ei saatu huomautuksia.

1.4.2   Etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta

(9)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(10)

Koska täytetyn otantalomakkeen palautti vain kaksi etuyhteydetöntä tuojaa, otantaa ei sovellettu.

1.4.3   Bahrainissa ja Egyptissä toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(11)

Komissio ei soveltanut otantaa Bahrainissa ja Egyptissä toimiviin vientiä harjoittaviin tuottajiin, koska kummassakin maassa on ainoastaan yksi vientiä harjoittava tuottaja.

1.4.4   Kyselyvastaukset ja tarkastuskäynnit

(12)

Komissio lähetti kyselylomakkeet näille kahdelle vientiä harjoittavalle tuottajalle, kolmelle otokseen valitulle unionin tuottajalle ja kahdelle etuyhteydettömälle tuojalle. Käyttäjille toimitettiin kyselylomake, johon ne voivat halutessaan vastata huomautusten esittämisen sijaan.

(13)

Komissio sai vastaukset kyselylomakkeeseen kummaltakin vientiä harjoittavalta tuottajalta, kaikilta otokseen valituilta unionin tuottajilta ja molemmilta etuyhteydettömiltä tuojilta. Komissio sai vastauksen kyselyyn myös kahdelta käyttäjältä.

(14)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(15)

Valituksen tekijän makrotaloudellisista indikaattoreista keräämien tietojen metodologia ja virheettömyys tarkistettiin perusasetuksen 16 artiklan mukaisella tarkastuskäynnillä valituksen tekijän lakimiesten toimitiloihin.

(16)

Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

 

Unionin tuottajat ja niihin etuyhteydessä olevat yritykset:

3B Fibreglass, Battice, Belgia

Johns Manville Slovakia a.s., Trnava, Slovakia

European Owens Corning Fibreglass SPRL, Watermael-Boitsfort, Belgia

 

Etuyhteydettömät tuojat unionissa:

Euroresins UK Limited, Ellesmere Port, Yhdistynyt kuningaskunta

Helm AG, Hampuri, Saksa

 

Etuyhteydettömät käyttäjät unionissa:

Polykemi, Ystad, Ruotsi

Yritys A (3)

 

Vientiä harjoittava tuottaja Egyptissä ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset:

Jushi-ryhmä:

Jushi Egypt for Fiberglass Industry S.A.E., Egypti

Jushi France SAS, Ranska

Jushi Italia srl, Italia

Jushi Spain SA, Espanja

 

Vientiä harjoittava tuottaja Bahrainissa ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset:

CPIC-ryhmä

CPIC Abahsain Fiberglass W.L.L., Bahrain

CPIC Europe B.V., Alankomaat.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tutkimuksen kohteena oleva tuote

(17)

Tämän tutkimuksen kohteena ovat enintään 50 mm pituiset katkotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, pois luettuna kyllästetty ja päällystetty jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, jolla on yli 3 prosentin hehkutushäviö (määritetty ISO-standardin 1887 mukaisesti), jäljempänä ’roving-langat’, ja lasikuitufilamenteista valmistetut matot, pois luettuna lasivillasta valmistetut matot, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’. Tutkimuksen kohteena olevasta tuotteesta käytetään myös nimitystä ’lasikuituvahviste’.

(18)

Tarkasteltavana oleva tuote on Bahrainista ja Egyptistä peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote.

(19)

Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7019 11 00, ex 7019 12 00, 7019 31 00 (Taric-koodit 7019120022, 7019120025, 7019120026 ja 7019120039).

2.2   Samankaltainen tuote

(20)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset:

a)

tarkasteltavana oleva tuote;

b)

Bahrainin ja Egyptin kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote;

c)

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(21)

Komissio katsoi, että kyseiset tuotteet ovat tässä tutkimuksessa samankaltaisia tuotteita perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

3.   MENETTELY

(22)

Valituksen tekijä peruutti valituksensa komissiolle 19 päivänä maaliskuuta 2020 lähettämässään kirjeessä.

(23)

Perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti menettely voidaan päättää, jos valituksen tekijä peruuttaa valituksensa, paitsi jos päättäminen ei ole unionin edun mukaista.

(24)

Komissio katsoi, että polkumyyntimenettely olisi päätettävä, koska tutkimuksessa ei tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi menettelyn päättäminen ei olisi unionin edun mukaista.

(25)

Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin asiasta, ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia. Komissio ei saanut sellaisia huomautuksia, joiden perusteella olisi päätelty, että päättäminen ei olisi unionin edun mukaista.

(26)

Tästä syystä komissio katsoo, että Bahrainista ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuontia unioniin koskeva polkumyyntimenettely olisi päätettävä.

(27)

Tämä päätös on perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Päätetään Bahrainista ja Egyptistä peräisin olevia enintään 50 mm:n pituisia katkottuja lasikuitusäikeitä, jatkuvakuituista kiertämätöntä lasikuitulankaa, pois luettuna kyllästetty ja päällystetty jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, jolla on yli 3 prosentin hehkutushäviö (määritetty ISO-standardin 1887 mukaisesti), jäljempänä ’roving-langat’, ja lasikuitufilamenteista valmistettuja mattoja, pois luettuna lasivillasta valmistetut matot, jäljempänä ’matot’, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7019 11 00, ex 7019 12 00, 7019 31 00 (Taric-koodit 7019120022, 7019120025, 7019120026 ja 7019120039), koskeva polkumyynnin vastainen menettely.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  EUVL C 151, 3.5.2019, s. 4.

(3)  Yritys A pyysi nimettömänä käsittelyä sillä perusteella, että siihen kohdistuisi merkittävä kaupallisten vastatoimien riski, jos tietyt tuottajat katsoisivat, että se toimii niiden etujen vastaisesti.


2.6.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 170/21


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/728,

annettu 29 päivänä toukokuuta 2020,

tiettyihin henkilöautoihin ja kevyihin hyötyajoneuvoihin tarkoitetuissa 12 voltin vaihtovirtageneraattoreissa käytettävän korkean hyötysuhteen generointitoiminnon hyväksymisestä innovatiiviseksi teknologiaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/631 nojalla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta 17 päivänä huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/631 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valmistajat Bayerische Motoren Werke AG, Daimler AG, FCA Italy S.p.A, Honda Motor Europe Ltd, Hyundai Motor Europe Technical Center GmbH, Jaguar Land Rover LTD, Automobile Citroen, Automobile Peugeot, PSA Automobiles SA, Renault, SEG Automotive Germany GmbH, Volkswagen AG ja Volkswagen AG Nutzfahrzeuge sekä laitetoimittaja Valeo Electrification esittivät 20 päivänä syyskuuta 2019 komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 (2) 12 a artiklan mukaisen yhteisen pyynnön komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/785 (3) muuttamiseksi, jotta innovatiivisen teknologian hyväksyminen laajennettaisiin koskemaan sen käyttöä tietyissä luokkaan M1 kuuluvissa sisäisesti ladattavissa hybridisähköajoneuvoissa, jäljempänä ’NOVC–HEV-ajoneuvot’, ja sellaisissa henkilöautoissa, jotka voivat toimia tietyillä vaihtoehtoisilla polttoaineilla.

(2)

Valmistajat Daimler AG, FCA Italy S.p.A, Hyundai Motor Europe Technical Center GmbH, Jaguar Land Rover LTD, Mitsubishi Electric Corporation, Opel Automobile GmbH-PSA, Automobile Citroen, Automobile Peugeot, PSA Automobiles SA, Renault, SEG Automotive Germany GmbH, Volkswagen AG ja Volkswagen AG Nutzfahrzeuge sekä laitetoimittaja Valeo Electrification jättivät 1 päivänä lokakuuta 2019 asetuksen (EU) 2019/631 11 artiklan mukaisen yhteisen hakemuksen tietyissä kevyissä hyötyajoneuvoissa, kuten tietyissä NOVC–HEV-ajoneuvoissa ja sellaisissa kevyissä hyötyajoneuvoissa, jotka voivat toimia vaihtoehtoisilla polttoaineilla, käytettäviin 12 voltin moottorigeneraattoreihin tarkoitetun korkean hyötysuhteen generointitoiminnon hyväksymisestä innovatiiviseksi teknologiaksi.

(3)

Tällainen 12 voltin moottorigeneraattori voi toimia joko sähköenergian mekaaniseksi energiaksi muuntavana sähkömoottorina tai mekaanisen energian sähköenergiaksi muuntavana generaattorina eli samalla tavoin kuin vaihtovirtageneraattori. Muutospyynnön kohteena oleva teknologia ja sovellus määritellään 12 voltin moottorigeneraattorissa käytettäväksi korkean hyötysuhteen generointitoiminnoksi.

(4)

Koska sekä muutospyyntö että hyväksyntähakemus koskee samaa innovatiivista teknologiaa ja koska samoja ehtoja sovelletaan sen käyttöön asianomaisissa ajoneuvoluokissa, on aiheellista käsitellä sekä muutos- että hyväksyntähakemus yhdessä päätöksessä.

(5)

Muutospyyntöä ja hyväksyntähakemusta on arvioitu asetuksen (EU) 2019/631 11 artiklan, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 (4) sekä asiakirjan ”Technical Guidelines for the preparation of applications for the approval of innovative technologies pursuant to Regulation (EC) No 443/2009 (5)” (heinäkuun 2018 toisinto) (6) mukaisesti. Sekä pyyntö että hakemus täyttivät muodolliset vaatimukset; niiden mukana oli asetuksen (EU) 2019/631 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti riippumattoman sertifiointielimen laatima todentamiskertomus.

(6)

Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/785 on jo hyväksytty tavanomaisella polttomoottorilla varustettuihin henkilöautoihin tarkoitetuissa 12 voltin moottorigeneraattoreissa käytettävä korkean hyötysuhteen generointitoiminto innovatiiviseksi teknologiaksi, jolla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä tavalla, joka kattaa vain osittain komission asetuksessa (EY) N:o 692/2008 (7) säädetyn uuden eurooppalaisen ajosyklin mukaisessa päästötestissä otetut mittaukset. Arviointi osoittaa, että hyväksytyllä ekoinnovaatiolla pystytään samoissa olosuhteissa vähentämään myös muiden ajoneuvoluokkien hiilidioksidipäästöjä.

(7)

Tarkemmin sanottuna hakijat ovat osoittaneet, että 12 voltin moottorigeneraattoreissa käytettävällä korkean hyötysuhteen generointitoiminnalla voidaan vähentää tavanomaisella polttomoottorilla varustettujen kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä samalla tavoin kuin samanlaisella voimalaitteella varustettujen henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä.

(8)

Tätä päätöstä sovellettaessa on aiheellista katsoa, että luokkiin M1 ja N1 kuuluvat NOVC–HEV-ajoneuvot, joiden korjaamatonta mitattua polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöarvoja voidaan käyttää UN/ECE:n säännön nro 101 (8) liitteessä 8 olevan 5.3.2 kohdan mukaisesti, vastaavat tavanomaisella polttomoottorilla varustettuja M1- ja N1-luokkiin kuuluvia ajoneuvoja.

(9)

Hakijat ovat osoittaneet, että täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/785 säädetty testausmenetelmä, jolla testataan 12 voltin moottorigeneraattoreissa käytettävällä korkean hyötysuhteen generointitoiminnolla saatavia hiilidioksidipäästövähennyksiä tavanomaisella polttomoottorilla varustetuissa henkilöautoissa, soveltuu teknologian käytöstä saatavien vähennysten määrittämiseen kevyissä hyötyajoneuvoissa ja tietyissä luokkiin M1 ja N1 kuuluvissa NOVC–HEV-ajoneuvoissa.

(10)

Hakijat ovat pyytäneet, että koska nestekaasulla (LPG), paineistetulla maakaasulla (CNG) tai E85:lla toimivien henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen osuus kasvaa, myös tällaiset ajoneuvot kuuluisivat tämän päätöksen soveltamisalaan, ja että tästä syystä joitakin testausmenetelmän osatekijöitä mukautettaisiin vastaavasti.

(11)

Kun otetaan huomioon E85:n rajallinen saatavuus koko unionin markkinoilla, tätä polttoainetta ei kuitenkaan ole asianmukaista erottaa testausmenetelmässä bensiinistä.

(12)

Siltä osin kuin on kyse moottorigeneraattorin sisäänajomenettelyn lisäämisestä testausmenetelmään, hakemuksessa ei esitetä riittävän yksityiskohtaisesti, miten sisäänajo olisi suoritettava ja miten sisäänajon vaikutus olisi otettava huomioon. Lisäksi täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/785 säädetyssä testausmenetelmässä on jo keskeisessä osassa se, että tällaiset vaikutukset voidaan tarvittaessa ottaa huomioon vaatimalla, että moottorigeneraattorin generointitoiminnon hyötysuhde on mitattava vähintään viisi kertaa. Koska moottorigeneraattorin generointitoiminnon hyötysuhde määritetään mittaustulosten keskiarvon perusteella, kaikki sisäänajon positiiviset tai negatiiviset vaikutukset voidaan näin ollen ottaa asianmukaisesti huomioon lopullisessa hyötysuhteen määrityksessä, tarvittaessa lisäämällä mittausten määrää. Tätä taustaa vasten ei ole asianmukaista täydentää testausmenetelmää sellaisella ylimääräisellä sisäänajomenetelmällä, jollaista hakemuksissa ehdotetaan.

(13)

Edellä mainitut havainnot huomioon ottaen olisi myös täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/785 säädettyä testausmenetelmää, johon on lisätty muutamia polttoainekohtaisia osatekijöitä, pidettävä asianmukaisena tapana määrittää hiilidioksidipäästövähennykset, jotka saadaan polttomoottorilla käyviin luokkaan N1 kuuluviin ajoneuvoihin, luokkiin M1 ja N1 kuuluviin NOVC–HEV-ajoneuvoihin sekä sellaisiin luokkiin M1 ja N1 kuuluviin ajoneuvoihin, jotka voivat toimia tietyillä vaihtoehtoisilla polttoaineilla, asennetulla innovatiivisella teknologialla.

(14)

Valmistajilla olisi oltava mahdollisuus hakea tyyppihyväksyntäviranomaiselta sertifiointia innovatiivisen teknologian käytöllä saataville hiilidioksidipäästövähennyksille, kun tässä päätöksessä säädetyt edellytykset täyttyvät. Tätä varten valmistajien olisi varmistettava, että sertifiointihakemukseen liitetään riippumattoman sertifiointielimen laatima todentamisraportti, jossa vahvistetaan, että innovatiivinen teknologia täyttää tässä päätöksessä säädetyt edellytykset ja että vähennykset on määritetty tässä päätöksessä säädetyn testausmenetelmän mukaisesti.

(15)

Jotta voidaan helpottaa innovatiivisen teknologian laajaa käyttöönottoa uusissa ajoneuvoissa, valmistajalla olisi oltava mahdollisuus hakea yhdellä hakemuksella sertifiointia hiilidioksidipäästövähennyksille, jotka saadaan useissa 12 voltin moottorigeneraattoreissa käytettävillä korkean hyötysuhteen generointitoiminnoilla. On kuitenkin asianmukaista varmistaa, että tätä mahdollisuutta käytettäessä sovelletaan mekanismia, jolla kannustetaan vain korkeimman hyötysuhteen tarjoavien moottorigeneraattoreiden käyttöön.

(16)

Tyyppihyväksyntäviranomaisen vastuulla on todentaa perusteellisesti, että tässä päätöksessä eritellyt edellytykset innovatiivisen teknologian käytöllä saatavien hiilidioksidipäästövähennysten sertifioinnille täyttyvät. Jos sertifiointi myönnetään, vastuullisen tyyppihyväksyntäviranomaisen olisi varmistettava, että kaikki sertifioinnissa huomioon otetut seikat kirjataan testausselosteeseen ja pidetään yhdessä todentamiskertomuksen kanssa ja että nämä tiedot annetaan pyynnöstä komission saataville.

(17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (9) liitteiden I, VIII ja IX mukaisissa asiaankuuluvissa tyyppihyväksyntäasiakirjoissa käytettäväksi tarkoitetun yleisen ekoinnovaatiokoodin määrittämiseksi on innovatiiviselle teknologialle tarpeen määrittää yksilöllinen koodi.

(18)

Vuodesta 2021 alkaen valmistajien omien hiilidioksidipäästötavoitteiden noudattaminen on vahvistettava niiden hiilidioksidipäästöjen perusteella, jotka määritetään komission asetuksessa (EU) 2017/1151 säädetyn yhdenmukaistetun kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälisen testimenetelmän (WLTP) (10) mukaisesti. Tämän päätöksen mukaisesti sertifioidulla innovatiivisella teknologialla saatavat hiilidioksidipäästövähennykset voidaan näin ollen ottaa huomioon valmistajien keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen laskennassa vain kalenterivuoden 2020 osalta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Innovatiivinen teknologia

Hyväksytään täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/785 tarkoitetussa 12 voltin moottorigeneraattorissa käytettävä korkean hyötysuhteen generointitoiminto asetuksen (EU) 2019/631 11 artiklassa tarkoitetuksi innovatiiviseksi teknologiaksi ottaen huomioon, että se kuuluu vain osittain asetuksessa (EY) N:o 692/2008 säädetyn standardoidun testausmenettelyn piiriin, ja edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

innovatiivinen teknologia asennetaan kevyihin hyötyajoneuvoihin (N1), joiden käyttövoimana on bensiinillä, dieselpolttoaineella, nestekaasulla (LPG), paineistetulla maakaasulla (CNG) tai E-85:llä toimiva polttomoottori, tai sellaisiin luokkaan M1 tai N1 kuuluviin sisäisesti ladattaviin hybridisähköajoneuvoihin (NOVC–HEV-ajoneuvot), jotka täyttävät Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission säännön nro 101 liitteessä 8 olevan 5.3.2 kohdan 3 kohdan vaatimukset;

b)

liitteessä vahvistetun menetelmän mukaisesti määritetty generointitoiminnon hyötysuhde on vähintään:

i)

73,8 prosenttia bensiinillä tai E-85:llä toimivissa ajoneuvoissa, joissa ei ole turboahdinta;

ii)

73,4 prosenttia bensiinillä tai E-85:llä toimivissa ajoneuvoissa, joissa on turboahdin;

iii)

74,2 prosenttia dieselpolttoaineella toimivissa ajoneuvoissa;

iv)

74,6 prosenttia nestekaasulla (LPG) toimivissa ajoneuvoissa, joissa ei ole turboahdinta;

v)

74,1 prosenttia nestekaasulla (LPG) toimivissa ajoneuvoissa, joissa on turboahdin;

vi)

76,3 prosenttia paineistetulla maakaasulla (CNG) toimivissa ajoneuvoissa, joissa ei ole turboahdinta;

vii)

75,7 prosenttia paineistetulla maakaasulla (CNG) toimivissa ajoneuvoissa, joissa on turboahdin.

2 artikla

Vertailuteknologia

Vertailuteknologiana käytetään vaihtovirtageneraattoria, jonka massa on enintään 7 kg ja hyötysuhde 67 prosenttia.

3 artikla

Hakemus hiilidioksidipäästövähennysten sertifiointia varten

1.   Valmistaja voi tähän päätökseen viittaamalla hakea tyyppihyväksyntäviranomaiselta sertifiointia hiilidioksidipäästövähennyksille, jotka saadaan käyttämällä 1 artiklan mukaisesti hyväksyttyä teknologiaa, jäljempänä ’innovatiivinen teknologia, yhdessä tai useammassa 12 voltin moottorigeneraattorissa.

2.   Valmistajan on varmistettava, että sertifiointihakemukseen liitetään riippumattoman sertifiointielimen laatima todentamiskertomus, jossa vahvistetaan, että 1 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

3.   Jos vähennykset on sertifioitu 3 artiklan mukaisesti, valmistajan on varmistettava, että sertifioidut hiilidioksidipäästövähennykset ja 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ekoinnovaatiokoodi kirjataan kyseisten ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustodistukseen.

4 artikla

Hiilidioksidipäästövähennysten sertifiointi

1.   Tyyppihyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että innovatiivisen teknologian käytöllä saavutetut hiilidioksidipäästövähennykset on määritetty käyttäen liitteessä vahvistettua menetelmää.

2.   Jos valmistaja hakee useammassa kuin yhdessä 12 voltin moottorigeneraattorissa käytettävällä innovatiivisella teknologialla saatavien hiilidioksidipäästövähennysten sertifiointia yhden ajoneuvoversion osalta, tyyppihyväksyntäviranomaisen on määritettävä, millä testatuista 12 voltin moottorigeneraattoreista saadaan alhaisimmat hiilidioksidipäästövähennykset. Kyseistä arvoa käytetään 4 kohdan soveltamiseksi.

3.   Jos innovatiivinen teknologia asennetaan kaksoispolttoaine- tai monipolttoaineajoneuvoon, hyväksyntäviranomaisen on kirjattava hiilidioksidipäästövähennykset seuraavasti:

a)

bensiinillä ja kaasumaisilla polttoaineilla toimivien kaksoispolttoaineajoneuvojen hiilidioksidipäästövähennysten arvo nestekaasun (LPG) tai paineistetun maakaasun (CNG) polttoaineiden osalta;

b)

bensiinillä ja E-85:llä toimivien monipolttoaineajoneuvojen hiilidioksidipäästövähennysten arvo bensiinin osalta.

4.   Tyyppihyväksyntäviranomaisen on kirjattava 1 ja 2 kohdan mukaisesti määritetyt sertifioidut hiilidioksidipäästövähennykset ja 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ekoinnovaatiokoodi asiaankuuluviin tyyppihyväksyntäasiakirjoihin.

5.   Tyyppihyväksyntäviranomaisen on kirjattava kaikki sertifioinnissa huomioon otetut seikat testausselosteeseen ja pidettävä se yhdessä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun todentamiskertomuksen kanssa ja annettava kyseiset tiedot pyynnöstä komission saataville.

6.   Tyyppihyväksyntäviranomainen sertifioi hiilidioksidipäästövähennykset ainoastaan, jos se toteaa innovatiivisen teknologian täyttävän 1 artiklassa vahvistetut edellytykset ja jos saadut hiilidioksidipäästövähennykset ovat vähintään 1 g CO2/km, kuten täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa täsmennetään henkilöautojen osalta tai kuten täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa täsmennetään kevyiden hyötyajoneuvojen osalta.

5 artikla

Ekoinnovaatiokoodi

1.   Annetaan ekoinnovaatiokoodi ”30” tällä päätöksellä hyväksytylle innovatiiviselle teknologialle.

2.   Sertifioidut hiilidioksidipäästövähennykset, jotka on kirjattu viitaten kyseiseen ekoinnovaatiokoodiin, voidaan ottaa huomioon valmistajien keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen laskennassa ainoastaan kalenterivuoden 2020 osalta.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 725/2011, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2011, henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä vähentävien innovatiivisten teknologioiden hyväksymis- ja sertifiointimenettelystä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 mukaisesti (EUVL L 194, 26.7.2011, s. 19).

(3)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/785, annettu 5 päivänä toukokuuta 2017, tavanomaisella polttomoottorilla varustetuissa henkilöautoissa käytettäväksi tarkoitettujen tehokkaiden 12 voltin moottorigeneraattoreiden hyväksymisestä innovatiiviseksi teknologiaksi henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 nojalla (EUVL L 118, 6.5.2017, s. 20).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 427/2014, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2014, kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä vähentävien innovatiivisten teknologioiden hyväksymis- ja sertifiointimenettelystä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2011 mukaisesti (EUVL L 125, 26.4.2014, s. 57).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009 , päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1).

(6)  https://circabc.europa.eu/w/browse/f3927eae-29f8-4950-b3b3-d2e700598b52

(7)  Komission asetus (EY) N:o 692/2008, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2008, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta (EUVL L 199, 28.7.2008, s. 1).

(8)  Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 101 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ainoastaan polttomoottorilla käyvien tai käyttövoimanaan sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien henkilöautojen hyväksyntää hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittauksen ja/tai sähköenergian kulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittauksen osalta sekä ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävien, luokkiin M1 ja N1 kuuluvien ajoneuvojen hyväksyntää sähkönkulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittauksen osalta (EUVL L 138, 26.5.2012, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (Puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

(10)  Komission asetus (EU) 2017/1151, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta (EUVL L 175, 7.7.2017, s. 1).


LIITE

MENETELMÄ TIETTYIHIN HENKILÖAUTOIHIN JA KEVYISIIN HYÖTYAJONEUVOIHIN TARKOITETUISSA 12 VOLTIN MOOTTORIGENERAATTOREISSA KÄYTETTÄVÄLLÄ KORKEAN HYÖTYSUHTEEN GENEROINTITOIMINNOLLA SAATAVIEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖVÄHENNYSTEN MÄÄRITTÄMISEKSI

1.   JOHDANTO

Tämän asetuksen 1 artiklassa säädetyt edellytykset täyttävien tietyissä henkilöautoissa (M1) ja kevyissä hyötyajoneuvoissa (N1) käytettäviin 12 voltin moottorigeneraattoreihin tarkoitetulla korkean hyötysuhteen generointitoiminnolla, jäljempänä ’innovatiivinen teknologia’, saatavien hiilidioksidipäästövähennysten määrittämiseksi on tarpeen vahvistaa seuraavat:

1)

testausolosuhteet;

2)

testauslaitteet;

3)

huippulähtöteho;

4)

hiilidioksidipäästövähennyksen laskenta;

5)

hiilidioksidipäästövähennyksen tilastomarginaalin laskenta.

2.   SYMBOLIT, PARAMETRIT JA YKSIKÖT

Symbolit

Image 2

Hiilidioksidipäästövähennykset [g CO2/km]

CO2

Hiilidioksidi

CF

Määritelty muuntokerroin (taulukko 3)

h

Määritelty taajuus (taulukko 1)

I

Virran voimakkuus, jolla mittaus on suoritettava [A]

m

Otoksesta tehtyjen mittausten määrä

M

Vääntömomentti [Nm]

n

Määritelty pyörimisnopeus [min-1] (taulukko 1)

P

Teho [W]

Image 3

12 voltin moottorigeneraattoriin tarkoitetun generointitoiminnon hyötysuhteen keskihajonta (jäljempänä ’moottorigeneraattorin hyötysuhde’) [%]

Image 4

Moottorigeneraattorin hyötysuhteen keskiarvon keskihajonta [%]

Image 5

Hiilidioksidin kokonaispäästövähennysten keskihajonta [g CO2/km]

U

Testijännite, jolla mittaus on suoritettava [V]

v

Uuden eurooppalaisen ajosyklin (NEDC) keskimääräinen ajonopeus [km/h]

VPe

Määritelty hyötytehon kulutus (taulukko 2)

Image 6

Laskettujen hiilidioksidipäästövähennysten herkkyys suhteessa moottorigeneraattorin hyötysuhteeseen

Δ

Erotus

Image 7

Vertailugeneraattorin hyötysuhde [%]

Image 8

Moottorigeneraattorin hyötysuhde [%]

Image 9

Moottorigeneraattorin hyötysuhteen keskiarvo toimintapisteessä i [%]

Alaindeksit

Indeksi (i) tarkoittaa toimintapistettä

Indeksi (j) tarkoittaa otoksesta tehtyä mittausta

MG

Moottorigeneraattori

m

Mekaaninen

RW

Todelliset olosuhteet

TA

Tyyppihyväksyntäolosuhteet

B

Vertailukohta

3.   HYÖTYSUHTEEN MÄÄRITTÄMINEN

Moottorigeneraattorin hyötysuhde määritetään standardin ISO 8854:2012 mukaisesti, lukuun ottamatta tässä kohdassa eriteltyjä tekijöitä.

Tyyppihyväksyntäviranomaiselle on toimitettava näyttöä siitä, että 12 voltin moottorigeneraattorin nopeusalueet ovat yhdenmukaiset taulukossa 1 kuvattuihin nopeusalueisiin nähden. Mittaukset on tehtävä eri toimintapisteissä taulukon 1 mukaisesti. Moottorigeneraattorin virranvoimakkuudeksi määritellään puolet nimellisvirrasta kaikkien toimintapisteiden osalta. Moottorigeneraattorin jännite ja antovirta on pidettävä kullakin nopeudella vakiona 14,3 voltissa.

Taulukko 1

Toimintapiste

i

Kesto

[s]

Pyörimisnopeus

Image 10

Frekvenssi

hi

1

1 200

1 800

0,25

2

1 200

3 000

0,40

3

600

6 000

0,25

4

300

10 000

0,10

Hyötysuhde kussakin toimintapisteessä lasketaan kaavan 1 mukaisesti.

Kaava 1

Image 11

Kaikki hyötysuhdemittaukset suoritetaan peräkkäin vähintään viisi (5) kertaa. Lasketaan kussakin toimintapisteessä tehtyjen mittausten keskiarvo (Image 12).

Moottorigeneraattorin hyötysuhde (Image 13) lasketaan kaavan 2 mukaisesti.

Kaava 2

Image 14

Moottorigeneraattorilla säästetään mekaanista energiaa todellisissa olosuhteissa (Image 15) ja tyyppihyväksyntäolosuhteissa (Image 16). Näiden kahden arvon välinen erotus (Image 17) lasketaan kaavan 3 mukaisesti.

Kaava 3

Image 18

Jossa Image 19 lasketaan kaavan 4 ja Image 20 kaavan 5 mukaisesti.

Kaava 4

Image 21

Kaava 5

Image 22

Jossa

PRW

:

Tehontarve todellisissa olosuhteissa [W]: 750 W

PTA

:

Tehontarve tyyppihyväksyntäolosuhteissa [W]: 350 W

Image 23

:

Vertailugeneraattorin hyötysuhde [%]: 67 %

4.   HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖVÄHENNYKSEN LASKENTA

12 voltin moottorigeneraattorissa käytettävän generointitoiminnon hiilidioksidipäästövähennykset lasketaan kaavan 6 mukaisesti:

Kaava 6

Image 24

Jossa

v

:

NEDC:n keskimääräinen ajonopeus [km/h]: 33,58 km/h

VPe

:

Hyötytehon kulutus taulukon 2 mukaisesti

CF

:

Taulukossa 3 määritelty muuntokerroin

Taulukko 2

Hyötytehon kulutus

Moottorin tyyppi

Hyötytehon kulutus (Vpe)

[1/kWh]

Bensiini/E-85

0,264

Bensiini/E85 Turbo

0,280

Dieselöljy

0,220

Nestekaasu (LPG)

0,342

Nestekaasu (LPG) Turbo

0,363

 

Hyötytehon kulutus (Vpe)

[m3/kWh]

Paineistettu maakaasu (G20)

0,259

Paineistettu maakaasu (G20) Turbo

0,275


Taulukko 3

Polttoaineen muuntokerroin

Polttoainetyyppi

Muuntokerroin (CF) [g CO2/l]

Bensiini/E-85

2330

Dieselöljy

2640

Nestekaasu (LPG)

1629

 

Muuntokerroin (CF) [g CO2/m3]

Paineistettu maakaasu (G20)

1795

5.   TILASTOVIRHEEN LASKEMINEN

Mittausten aiheuttamat tilastovirheet testimenetelmän tuloksissa on ilmaistava määrällisesti. Keskihajonta lasketaan kussakin toimintapisteessä kaavan 7 mukaisesti.

Kaava 7

Image 25

12 voltin moottorigeneraattorin hyötysuhteen keskihajonta (Image 26) lasketaan kaavan 8 mukaisesti:

Kaava 8

Image 27

Moottorigeneraattorin hyötysuhteen keskihajonta (Image 28) aiheuttaa virheen hiilidioksidipäästövähennyksiin (Image 29). Virhe lasketaan kaavan 9 mukaisesti.

Kaava 9

Image 30

6.   TILASTOLLINEN MERKITSEVYYS

Kunkin innovatiivisella teknologialla varustetun ajoneuvotyypin, variantin ja version osalta on osoitettava, että kaavan 9 mukaisesti lasketun hiilidioksidipäästövähennysten virhe ei ole suurempi kuin hiilidioksidipäästövähennysten kokonaismäärän ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja täytäntöönpanoasetuksen 427/2014 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetun vähennysten vähimmäisarvon erotus (ks. kaava 10).

Kaava 10

Image 31

Jossa

MT

:

vähimmäisarvo [g CO2/km]

Image 32

:

Hiilidioksidipäästövähennykset [g CO2/km] yhteensä

Image 33

:

Hiilidioksidin kokonaispäästövähennysten keskihajonta [g CO2/km]

Image 34

:

Hiilidioksidin korjauskerroin, joka johtuu moottorigeneraattorin ja vertailugeneraattorin välisestä positiivisesta massaerosta (Δm) ja joka on laskettu taulukon 4 mukaisesti.

Taulukko 4

Massan lisäyksestä johtuva hiilidioksidin korjauskerroin

Polttoainetyyppi

Hiilidioksidin korjauskerroin (

Image 35

)

Bensiini/E-85

Image 36

Dieselöljy

Image 37

Nestekaasu (LPG)

Image 38

Paineistettu maakaasu

Image 39

Tässä taulukossa Δm ilmaisee 12 voltin moottorigeneraattorin asentamisen aiheuttamaa lisämassaa. Se on 12 voltin moottorigeneraattorin ja vertailugeneraattorin välinen positiivinen massaero. Vertailugeneraattorin massa on 7 kg. Lisämassa on todennettava ja vahvistettava todentamisraportissa, joka toimitetaan tyyppihyväksyntäviranomaiselle yhdessä sertifiointihakemuksen kanssa.

7.   HENKILÖAUTOIHIN JA KEVYISIIN HYÖTYAJONEUVOIHIN ASENNETTAVAKSI TARKOITETTU KORKEAN HYÖTYSUHTEEN GENEROINTITOIMINNALLA VARUSTETTU 12 VOLTIN MOOTTORIGENERAATTORI

Tyyppihyväksyntäviranomaisen on sertifioitava hiilidioksidipäästövähennykset 12 voltin moottorigeneraattorilla ja vertailugeneraattorilla tehtyjen mittausten perusteella käyttäen tässä liitteessä vahvistettua testausmenetelmää. Jos hiilidioksidipäästövähennykset jäävät alle täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetun vähimmäisarvon, mainittujen asetusten 11 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa sovelletaan.