(1)

Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/309 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön lopulliset tasoitustullit Turkista peräisin olevan tietyn kirjolohen tuonnissa, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’. Tullit olivat 6,9–9,5 prosentin suuruisia.

(2)

Kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien saamia tukia koskeneen osittaisen välivaiheen tarkastelun perusteella komissio päätti 4 päivänä kesäkuuta 2018 pitää alun perin käyttöön otetut toimenpiteet voimassa (komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/823) (3). Se totesi, ettei Turkin lainsäädännön muutos, joka koski kirjolohen tuottajille myönnettäviä tukia, antanut aihetta tarkistaa tasoitustulleja kaikkien turkkilaisten kirjolohen tuottajien osalta. Lainsäädäntömuutoksen todettiin kuitenkin vaikuttaneen eri tavoin yksittäisiin yrityksiin ja riippuvan kunkin yrityksen erityistilanteesta (4).

(3)

Yksi turkkilaisista vientiä harjoittavista tuottajista, BAFA Su Ürünleri Yavru Üretim Merkezi Sanayi Ticaret AŞ, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, joka kuuluu Kiliç Groupiin, esitti 5 päivänä kesäkuuta 2018 osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön, joka rajoittui tukien tarkasteluun sen osalta.

(4)

Pyynnön esittäjä väitti, että Turkissa myönnettäviin tukiin liittyvät olosuhteet, joihin voimassa olevat, pyynnön esittäjään sovellettavat toimenpiteet perustuivat, olivat muuttuneet ja että muutokset olivat pyynnön esittäjän osalta pysyviä.

(5)

Tiedotettuaan asiasta jäsenvaltioille komissio katsoi, että osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanoon oli riittävästi näyttöä, minkä vuoksi se julkaisi 22 päivänä toukokuuta 2019Euroopan unionin virallisessa lehdessä perusasetuksen 19 artiklan 1 kohdan nojalla ilmoituksen osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Tarkastelu rajattiin koskemaan pyynnön esittäjälle myönnettyä tukea.

(6)

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso käsitti 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2018 välisen ajan.

(7)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Lisäksi se ilmoitti erikseen pyynnön esittäjälle, unionin tuotannonalalle (tuottajajärjestölle) ja Turkin viranomaisille osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta.

(8)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(9)

Tanskan vesiviljelijöiden järjestö (Danish Aquaculture Association), jäljempänä ’DAO’, joka on valituksen tekijää alkuperäisessä tutkimuksessa edustava tuottajajärjestö, esitti asiasta näkökantansa. Se katsoi, että Turkin viranomaisten oikeudelliseen kehykseen tekemiä muutoksia ei voitu pitää pysyvinä ja että kirjolohen tuottajille, myös pyynnön esittäjälle, myönnettyjen tukien määrä oli edelleen suuri. Lisäksi se katsoi, ettei pyynnön esittäjä voinut pyytää komissiota tarkastelemaan uudelleen tukitasoaan yksinomaan Turkin liiran arvon heikkenemisen perusteella ja että komission olisi otettava huomioon muut kirjolohen tuottajille tarkoitetut tukijärjestelmät, joista pyynnön esittäjä saattaisi hyötyä. DAO:n mielestä komission olisi otettava huomioon myös muita tekijöitä kuten se, että Turkista tulevan tuonnin hinnat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin unionin hinnat.

(10)

Komissio muistutti siitä, ettei välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö perustunut pelkästään Turkin liiran arvon heikkenemiseen, kuten DAO väitti. Tarkastelupyynnön tärkeimpänä perusteena oli pikemminkin se väite, että pyynnön esittäjälle myönnettyjen tukien taso aleni Turkissa vuonna 2016 voimaan tulleen lainsäädäntömuutoksen jälkeen. Lisäksi komissio totesi, että tarkastelu rajoittui pyynnön esittäjän tukitason arviointiin. Tässä tarkastelussa ei tarkasteltu hinnan alittavuuden tasoa (joka liittyi unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon arviointiin). Näin ollen komissio arvioi pyynnön esittäjän tukien tasoa sekä muutosten pysyvyyttä, kuten jäljempänä johdanto-osan 30–57 kappaleessa esitetään.

(11)

Päätelmien ilmoittamisen ja täydentävän ilmoittamisen jälkeen DAO toisti näkemyksensä, että valuutan vaihtelua ei voitu pitää luonteeltaan pysyvänä muutoksena ja että komission olisi pitänyt pohtia, missä määrin liiran arvon heikkeneminen vaikutti tukitason kehitykseen.

(12)

Komissio myönsi, että Turkin liiran valuuttakurssi oli vaihdellut alkuperäisen tutkimuksen jälkeen ja ettei tällaista vaihtelua voitu itsessään pitää luonteeltaan pysyvänä muutoksena. Komissio oli kuitenkin eri mieltä DAO:n kanssa siitä, että sen olisi pitänyt käyttää alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä valuuttakurssia ”viitekurssina” arvioidessaan valuuttakurssin vaihtelun vaikutusta tukien määrän laskentaan. Vaikka valuuttakurssivaihtelut vaikuttavat väistämättä pyynnön esittäjän saamien tukien uudelleenlaskentaan, uudelleenlaskennan syynä on ollut vuoden 2016 lainsäädäntömuutoksen vaikutus pyynnön esittäjään. Tämän perusteella komissio hylkäsi väitteen.

(13)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, joita katsottiin tarvittavan sen arvioimiseen, miten suorien tukien järjestelmän toteuttamista koskevat oikeudelliset muutokset vaikuttivat pyynnön esittäjään.

(14)

Komissio lähetti kyselylomakkeen pyynnön esittäjälle (ja siihen etuyhteydessä oleville yrityksille) sekä Turkin viranomaisille. Kummaltakin taholta saatiin kattavat vastaukset lomakkeen kysymyksiin. Komissio tarkisti vastauksissa annetut tiedot pyynnön esittäjän toimitiloissa.

(15)

Komissio ilmoitti 27 päivänä helmikuuta 2020 kaikille asianomaisille osapuolille olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ehdottaa pyynnön esittäjään sovellettavan tullin muuttamista. Asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia viimeistään 12 päivänä maaliskuuta 2020 ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten esittämiä huomautuksia ja otti ne tarvittaessa huomioon. Osapuolille ilmoittamisen jälkeen komissio kuuli pyynnön esittäjää 12 päivänä maaliskuuta 2020.

(16)

Tarkasteltuaan huomautuksia, joita osapuolet olivat toimittaneet ilmoittamisen jälkeen, komissio antoi täydentävän ilmoituksen 3 päivänä huhtikuuta 2020. Se ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille aikomuksestaan muuttaa pyynnön esittäjään sovellettavaa tullia, jota oli ehdotettu alkuperäisessä yleisessä ilmoitusasiakirjassa. Asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia uusista ehdotetuista tosiasioista ja huomioista viimeistään 8 päivänä huhtikuuta 2020 ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten esittämiä uusia huomautuksia ja otti ne tarvittaessa huomioon.

(17)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on kirjolohi (Oncorhynchus mykiss):

(18)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin komissio totesi, että unionissa tuotetut tuotteet ja Turkissa tuotetut tuotteet ovat perusasetuksen 2 artiklan c kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(19)

Kirjolohen tuotantotukia säännellään Turkissa maan hallituksen vuosittain antamalla asetuksella. Asetuksessa säädetään vesiviljelytuotannon perusedellytyksistä ja tukien määristä Turkissa. Asetuksen täytäntöönpanoa koskevista menettelyistä ja periaatteista määrätään Turkin elintarvikkeista, maataloudesta ja kotieläintuotannosta vastaavan ministeriön vuosittaisilla tiedonannoilla.

(20)

Alkuperäisessä tutkimuksessa tarkasteltuja tukia myönnettiin vuoden 2013 maataloustuista 7 päivänä maaliskuuta 2013 annetun ja 8 päivänä huhtikuuta 2013 Turkin virallisessa lehdessä nro 28612 julkaistun asetuksen nro 2013/4463, jäljempänä ’vuoden 2013 asetus’, nojalla. Kyseinen asetus koski vuonna 2013 tuotettua kirjolohta.

(21)

Tukia myönnettiin asetuksen nojalla kaikille kirjolohen tuottajille, joilla oli voimassa oleva kalankasvatusyksikköä koskeva tuotantolupa, joka koski meressä, patoaltaassa tai sisämaassa harjoitettavaa tuotantoa. Kirjolohen tuottajan oli mahdollista harjoittaa tuotantoa useiden tuotantolupien nojalla (useissa kalankasvatusyksiköissä) samassa patoaltaassa tai samalla merialueella.

(22)

Kunkin luvan nojalla harjoitettu tuotanto oli tukikelpoista seuraaviin enimmäismääriin saakka: kirjolohen tuottajat saivat 0,65 Turkin liiraa (TL) kilogrammalta kirjolohta, jos tuotanto oli enintään 250 tonnia vuodessa, ja puolet tästä määrästä (0,325 TL/kg), jos tuotanto oli 251–500 tonnia vuodessa. Tukea ei voinut saada siihen osaan vuosituotantoa, joka ylitti 500 tonnin rajan.

(23)

Pyynnön esittäjällä oli alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana 13 kalankasvatusyksikköä, jäljempänä ’kasvatusyksikkö’ (ja vastaavasti 13 lupaa). Se sai tukea yhtätoista kasvatusyksikköään varten.

(24)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/823 komissio arvioi vuoden 2016 lainsäädäntömuutosta ja sen vaikutusta kirjolohen tuottajien kokonaistukitasoon Turkissa.

(25)

Komissio totesi, että vuonna 2016 kirjolohen tuottajille myönnettiin tukia vuoden 2016 maataloustukia koskevan asetuksen nro 2016/8791 (6) perusteella, jäljempänä ’vuoden 2016 asetus’. Yksityiskohtaiset tukien myöntämisedellytykset vahvistettiin vesiviljelyn tukemista koskevassa tiedonannossa nro 2016/33 (7).

(26)

Tukien määrä (TL/kg) pysyi vuoden 2013 tasoilla, mutta vuoden 2016 asetuksen uudella 4.16 §:llä tuen piiristä suljettiin pois sellaiset lupien nojalla toimivat kasvatusyksiköt, jotka sijaitsivat ”ministeriön määrittelemällä samalla potentiaalisella alueella, samassa patoaltaassa tai alueellistetussa patoaltaassa, joka sijaitsee samalla vyöhykkeellä”.

(27)

Jos kirjolohen tuottajalla oli useampi kuin yksi tuotantolupa (tai ”kalankasvatusyksikkö”) samaa ministeriön määrittelemää potentiaalista merivyöhykettä, samaa patoallasta tai samoilla alueilla sijaitsevia patoaltaita varten ja nämä luvat tai yksiköt kuuluivat samalle henkilölle tai yritykselle, kyseiset luvat tai yksiköt katsottiin edellä mainitun pykälän perusteella, toisin kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla, yhdeksi kyseiselle yritykselle kuuluvaksi luvaksi tai yksiköksi, ja suora tuki oli maksettava tämän tulkinnan mukaisesti.

(28)

Komissio katsoi kuitenkin, että Turkissa suuri osa kirjolohen tuottajista oli sellaisia, joiden saamien tukien kokonaismäärään tämä rajoitus ei vaikuttanut merkittävästi. Lisäksi Turkin hallitus oli ottanut käyttöön uusia tukia seuraavien vuosien talousarvioennusteen pohjalta, minkä perusteella komissio katsoi, että tukien väheneminen saattoi yleisesti katsoen olla väliaikaista eikä sitä voitu pitää pysyvänä muutoksena.

(29)

Samanaikaisesti komissio havaitsi, että muutos vaikutti eri tavalla eri yrityksiin sen mukaan, mikä oli yrityksen tuotantotilanne. Kirjolohen tuotanto perustuu Turkissa perheyrityksiin ja muodostaa hajanaisen sektorin, joka koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Jos näillä pienillä yrityksillä oli yksi kasvatusyksikkö tai pieniä kasvatusyksiköitä samalla alueella, tukiin oikeuttavien lupien määrä pysyi samana. Vuonna 2016 tilanne muuttui kuitenkin siten, että yrityksillä, joilla oli vanhan järjestelmän mukaisesti useampi kuin yksi lupa samaa aluetta tai vyöhykettä varten, oli mahdollisuus saada suoraa tukea vain yhden luvan osalta. Vaikka vuoden 2016 uudistus vaikutti useimpiin (pieniin) yrityksiin vain jossain määrin tai ei lainkaan, muutos vaikutti todennäköisesti tuntuvammin pyynnön esittäjän kaltaisiin yrityksiin tai yrityskonserneihin.

(30)

Vuonna 2018 kirjolohen tuottajille myönnettiin tukia vuoden 2018 maataloustukia koskevan asetuksen nro 2018/11460 (8) perusteella, jäljempänä ’vuoden 2018 asetus’. Yksityiskohtaiset tukien myöntämisedellytykset vahvistettiin vesiviljelyn tukemista koskevassa tiedonannossa nro 2018/24 (9). Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin, kyseiset toimenpiteet merkitsivät tasoitustoimenpiteiden alaisia tukia (ks. komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1195/2014 (10) johdanto-osan 61 ja 62 kappale). Komissio tarkisti pyynnön esittäjälle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myönnettyjen tukien määrää.

(31)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (2018) pyynnön esittäjällä oli yksitoista kasvatusyksikköä. Kasvatusyksiköt sijaitsivat kolmella eri alueella. Ennen lainsäädäntömuutosta pyynnön esittäjän kaikki yksitoista kasvatusyksikköä olisivat olleet tukikelpoisia (ks. johdanto-osan 22 kappale). Vuoden 2016 lainsäädäntömuutos johti kuitenkin siihen, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla voimassa olleen lainsäädännön mukaan pyynnön esittäjä oli oikeutettu saamaan tukea tarkastelun kohteena olevaa tuotetta varten vain yhdelle kasvatusyksikölle kutakin aluetta kohti.

(32)

Sen vuoksi pyynnön esittäjän yhdestätoista kasvatusyksiköstä ainoastaan kaksi sai tukea (11) jäljempänä mainittuihin vuoden 2018 asetuksen mukaisiin rajoihin asti (kun taas ennen vuotta 2016 voimassa olleen lainsäädännön mukaan kaikki sen yksitoista kasvatusyksikköä olisivat olleet tukikelpoisia).

(33)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuen määrä oli 0,75 TL/kg 250 tonnin tuotantoon saakka ja 0,375 TL/kg 250–500 tonnin tuotannosta. Tuotantoa, joka ylitti 500 tonnin rajan, ei tuettu lainkaan (12).

(34)

Alkuperäisessä tutkimuksessa noudatetun menetelmän mukaisesti pyynnön esittäjän saama kokonaisetu oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla pyynnön esittäjän viljelemille kaloille saatujen suorien tukien määrän keskiarvo. Ostettujen kalojen osalta etu laskettiin Turkin viranomaisten myöntämien tukien kokonaismäärän perusteella jakamalla se Turkissa harjoitetun kirjolohentuotannon kokonaismäärällä. Edun laskennan tuloksena arvoon perustuvaksi tukiprosentiksi saatiin 1,44 prosenttia.

(35)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että ”hyvien kalankasvatuskäytäntöjen” tukijärjestelmä lakkautettiin vuonna 2019, minkä vuoksi komission ei pitäisi ottaa sitä huomioon epäsuoran tuen laskennassa. Pyynnön esittäjä väitti myös, että tukimäärästä vähennettävän hallinnollisen maksun osuus ei ollut 0,2 prosenttia vaan 2 prosenttia.

(36)

Komissio hyväksyi nämä kaksi väitettä ja laski tukiprosentit uudelleen sen mukaisesti. Edun laskennan tuloksena uudeksi arvoon perustuvaksi tukiprosentiksi saatiin 1,42 prosenttia.

(37)

Lisäksi pyynnön esittäjä väitti, että komission olisi pitänyt ottaa huomioon tukikelpoisuuskriteerien muuttuminen vuonna 2019. Uusien ehtojen mukaan kalankasvattajalla oli mahdollisuus saada 0,75 TL/kg enintään 350 tonnin tuotannosta. Näin ollen enimmäisetu kalantuotantolupaa kohti pieneni vuoteen 2018 verrattuna. Komissio katsoi kuitenkin, että sen olisi perustettava laskelmansa ainoastaan tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta saatuihin todennettuihin tietoihin. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(38)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen myös DAO viittasi vuonna 2019 muuttuneisiin suorien tukien kelpoisuuskriteereihin. DAO:n mukaan 250–350 tonnia tuottava kalankasvattaja saattoi vuonna 2019 saada enemmän tukea kuin vuonna 2018. Tämän perusteella DAO pyysi komissiota selvittämään, oliko mahdollista, että pyynnön esittäjä osti vuonna 2019 kalaa tällaisilta kalankasvattajilta ja sai siten välillisesti enemmän tukia kuin vuonna 2018.

(39)

Komissio muistutti ensiksi siitä, että kalantuotantolupaa kohti myönnetyn tuen enimmäismäärä pieneni vuonna 2019 (ks. johdanto-osan 37 kappale). Näin ollen kalankasvattajat, jotka viljelevät yli 350 tonnia kirjolohta, saivat vähemmän tukea kalantuotantolupaa kohti. Jos pyynnön esittäjä olisi ostanut kalaa tällaisilta kalankasvattajilta, se olisi saanut vähemmän tukea kuin vuonna 2018. Toiseksi epäsuorien tukien laskennan oli perustuttava keskimääräiseen tukeen ostettua kalatonnia kohti, kuten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksollakin. Tämä keskiarvo ei voinut heijastaa kunkin sellaisen yksittäisen kalankasvattajan tilannetta, jolta pyynnön esittäjä osti kalaa. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(40)

Turkin viranomaiset ottivat vuonna 2018 käyttöön uuden tukijärjestelmän taudeilta suojatuissa hautomoissa tapahtuvaa kirjolohen kasvatusta varten. Tätä uutta järjestelmää ei tarkasteltu alkuperäisessä tutkimuksessa. Tuen ehdot ja määrät vahvistettiin vuoden 2018 asetuksessa ja tiedonannossa nro 2018/24 (ks. johdanto-osan 30 kappale).

(41)

Jos yrityksellä on kirjolohen hautomo, joka täyttää tietyt turvallisuusvaatimukset, se voi saada tukea 60 TL/poikanen enintään 10 000 poikaselta (myönnetyn tuen enimmäismäärä oli 600 000 TL vuodessa).

(42)

Komissio katsoi, että tuki (suorana avustuksena) oli suorien tukien kaltaista kirjolohen tuotantotukea eli taloudellista tukea, jolla perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan ja 2 kohdan mukaan annetaan etua. Koska tukea myönnettiin kirjolohen tuottajille, komissio päätteli, että kyseessä oli perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu erityinen järjestelmä. Etu muodostui tukikelpoisuuskriteerit täyttäville kirjolohen tuottajille myönnettävistä suorista avustuksista.

(43)

Sen vuoksi komissio päätteli, että tukea voitiin pitää tasoitustoimenpiteiden alaisena tukena.

(44)

Tarkastuskäynnin aikana yrityksen tuotantopäällikkö mainitsi, että yritys oli investoinut laitteisiin ja investoisi niihin jatkossakin saadakseen tulevina vuosina oikeuden kyseiseen tukeen. Yrityksen toimitusjohtaja ja lailliset edustajat kiistivät kuitenkin nämä tiedot ja väittivät, että päätös edellytti hallituksen jäsenten hyväksyntää eikä sellaista päätöstä ollut edes suunnitteilla.

(45)

Ottaen huomioon tuotantopäällikön antamat selkeät ja yksiselitteiset tiedot aiemmin toteutetuista investointitoimista ja yrityksen edustajien ristiriitaiset lausunnot tarkastuskäynnin aikana komissio piti todennäköisenä, että yritys hyötyisi järjestelmästä tulevaisuudessa, ja laski enimmäisedun arvoon perustuvana tukiprosenttina, joka oli 0,72 prosenttia. Komissio ilmoitti asiasta osapuolille yleisessä ilmoitusasiakirjassa.

(46)

Osapuolille ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset ja pyynnön esittäjä vastustivat komission ilmoitusasiakirjassa esittämää aikomusta soveltaa järjestelmään tasoitustoimenpiteitä. Ne väittivät, ettei pyynnön esittäjä täyttänyt järjestelmän ehtoja eikä ollut tehnyt Turkin hallitukselle järjestelmää koskevaa hakemusta. Turkin hallitus ei ollut myöskään suorittanut pyynnön esittäjälle järjestelmän mukaisia maksuja vuonna 2018 tai vuonna 2019. Turkin hallitus huomautti myös, että järjestelmän kesto oli joka tapauksessa rajoitettu kolmeen vuoteen.

(47)

Lisäksi pyynnön esittäjä toimitti 23 päivänä maaliskuuta 2020 virallisen kirjeen, jossa se torjui komission epäilyt siitä, että se todennäköisesti hyötyisi järjestelmän mukaisesta tuesta tulevaisuudessa. Pyynnön esittäjä sitoutui siihen, ettei se tekisi ennen vuotta 2025 investointeja, joiden avulla se tulisi tukikelpoiseksi kyseisessä järjestelmässä. Jos investointeja tehtäisiin vuonna 2025 tai sen jälkeen, yksikään Kiliç Groupiin etuyhteydessä olevista yrityksistä ei hakisi tukea järjestelmästä.

(48)

Pyynnön esittäjän toimitettua kirjeen DAO väitti sen olevan itse luotu todiste, jota komission ei pitäisi ottaa huomioon. DAO väitti, ettei pyynnön esittäjä tehnyt sitoumuksia muidenkaan tukijärjestelmien osalta.

(49)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio arvioi uudelleen, oliko todennäköistä, että hakija tulisi hyötymään järjestelmästä tulevaisuudessa. Se vakuuttui Turkin hallituksen huomautuksista, joiden mukaan pyynnön esittäjä ei ollut oikeutettu saamaan tukea järjestelmästä eikä ollut tehnyt hakemusta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai vuonna 2019. Lisäksi komissio otti huomioon yrityksen 23 päivänä maaliskuuta 2020 päivätyn kirjeen, jonka mukaan yritys ei ollut tukikelpoinen ainakaan ennen vuotta 2025. DAO:n väitteeseen, jonka mukaan kirje oli itse luotu todiste, joka saapui vasta päätelmien ilmoittamisen jälkeen, komissio otti sen kannan, että kirje toimitettiin ilmoittamisen yhteydessä eli pyynnön esittäjä käytti oikeuksiaan oikea-aikaisesti, minkä vuoksi kirjeen sisältöä ei voitu jättää huomiotta. Lisäksi komissio on velvollinen arvioimaan asianmukaisesti kaikki vastaanotetut huomautukset, sillä muutoin osapuolille ilmoittaminen ei vastaisi tarkoitustaan. Kirje sisältää pyynnön esittäjän antaman vankan sitoumuksen ja liittyy sen seikan arvioimiseen, kuinka todennäköisesti pyynnön esittäjä saa järjestelmästä kompensaatioetuja tulevaisuudessa. Tästä syystä se seikka, ettei kirjallisessa sitoumuksessa mainita muita tukijärjestelmiä, on merkityksetön. Näiden seikkojen perusteella komissio päätti olla soveltamatta järjestelmään tasoitustoimenpiteitä.

(50)

Täydentävien päätelmien ilmoittamisen jälkeen DAO totesi jälleen, että komissiolla oli velvollisuus ottaa huomioon tekijöitä, jotka liittyvät tutkimusajanjakson jälkeiseen ajanjaksoon, ja että komission olisi pitänyt vahvistaa alkuperäinen arviointinsa sisällyttämällä tuki laskelmaan. DAO vastusti erityisesti komission päätöstä pitää pyynnön esittäjän kirjallista sitoumusta luotettavana todisteena. Se väitti, ettei yrityksen hallituksen päätös ollut sitova ja että sitä voitiin muuttaa milloin tahansa. DAO:n mielestä tällä rikottiin olennaista oikeusperiaatetta, jonka mukaan yritys ei saa luoda todistetta omaksi edukseen, kun otettiin huomioon tarkastuskäynniltä saadut tiedot aiemmin toteutetusta investointitoimesta.

(51)

Komissio katsoi, että päätös olla soveltamatta järjestelmään tasoitustoimenpiteitä ei perustunut pelkästään pyynnön esittäjän kirjalliseen sitoumukseen vaan myös muuhun tosiasioihin pohjautuvaan näyttöön, kuten Turkin hallituksen tietoihin, joiden mukaan pyynnön esittäjä ei hakenut tukea eikä ollut oikeutettu saamaan tukea järjestelmästä. Komissio totesi uudelleen olevansa velvollinen arvioimaan kaikki päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut tiedot ja todisteet, eikä tässä yhteydessä ollut ratkaisevaa se, että pyynnön esittäjä antoi sitoumuksensa tätä tarkoitusta varten, kun arvioitiin, oliko todennäköistä, että kantaja hyötyisi järjestelmästä tulevaisuudessa. Lisäksi komissio muistutti olevan kiistatonta, ettei pyynnön esittäjä ollut tehnyt kaikkia tarvittavia investointeja tullakseen tukikelpoiseksi kyseisessä järjestelmässä. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(52)

Koska kysymys siitä, oliko tasoitustoimenpiteitä sovellettava tukeen, jota myönnettiin taudeilta suojatuissa hautomoissa tapahtuvaan kirjolohen kasvatukseen, oli käynyt merkityksettömäksi, komissio ei alkanut käsitellä DAO:n huomautuksia siitä, mikä olisi asianmukainen tapa laskea järjestelmästä tulevaisuudessa saatavat edut.

(53)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla pyynnön esittäjä sai kuusi edullista lainaa käyttöpääoman rahoittamiseen. Lainat myönsi Turkin tasavallan maatalouspankki (Türkiye Cumhuriyeti Ziraat Bankasi tai Ziraat Bankasi) erityisesti maataloustuotantoa varten ja Türk Eximbank (13) vientitoimintaa varten. Koska tilanteen muuttumisesta ei esitetty näyttöä, komissio totesi alkuperäisen tutkimuksen päätelmien mukaisesti (14), että molemmat pankit noudattivat valtion politiikkaa ja olivat perusasetuksessa tarkoitettuja julkisia elimiä.

(54)

Asiaankuuluvana oikeusperustana olivat asetus 2018/11188 (Ziraat-pankin matalakorkoinen investointi- ja toimintalaina maataloustuotantoa varten) ja Türk Eximbankin rediskonttausohjelma (15).

(55)

Pyynnön esittäjän saama etu muodostui siitä, että sille tarjottiin tavanomaisia markkinakorkoja alhaisempia korkoja. Komissio otti rekonttausohjelmaan liittyvän edun huomioon vientimyynnissä, kun taas muut konsernin koko tuotantoon tarkoitetut tuetut lainat otettiin huomioon kokonaismyynnissä. Kuudesta lainasta koituva kokonaisetu oli arvoon perustuvana tukiprosenttina ilmaistuna 0,15 prosenttia.

(56)

Osapuolille ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että sen oli maksettava palkkio yhdestä kiistanalaisesta lainasta, kun taas viitelainasta ei maksettu palkkiota. Sen mielestä komission olisi pitänyt pienentää etua vastaavasti. Komissio katsoi kuitenkin, että tasapuolisen vertailun vuoksi laskelmissa oli verrattava ainoastaan varsinaisen lainan tai viitelainan korkoja ilman muita pankkikuluja. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(57)

Lisäksi pyynnön esittäjä kyseenalaisti sen, että komissio oli käyttänyt samaa vertailuarvoa määrittäessään etua kahden eri ajanjaksoina myönnetyn tasoitustoimenpiteiden alaisen lainan osalta. Se väitti myös, että toisen kiistanlaisen lainan korko oli vahvistettu kuukausittain (eikä vuosittain), minkä vuoksi pyynnön esittäjän saama korko vastasi markkinakorkoa. Komissio hyväksyi molemmat väitteet. Näille lainoille laskettu uusi arvoon perustuva tukiprosentti oli 0,13 prosenttia.

(58)

Pyynnön esittäjän saaman kokonaisedun perusteella laskettu arvoon perustuva tukiprosentti on 1,55 prosenttia.

(59)

Edellä esitetyt päätelmät liittyvät pyynnön esittäjän erityistilanteeseen eivätkä näin ollen vaikuta alkuperäisen asetuksen liitteessä lueteltujen yritysten tukiprosentteihin.

(60)

Päätelmien ilmoittamisen ja täydentävän ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset väittivät, että komission olisi pitänyt laskea tukiprosentti uudelleen ”kaikille muille yrityksille”. Komissio hylkäsi tämän väitteen. Se toisti, että osittainen välivaiheen tarkastelu ja sen päätelmät tukitason merkittävästä laskusta koskivat ainoastaan pyynnön esittäjää. Lisäksi komissio muistutti siitä, että kaikkia muita turkkilaisia kirjolohen tuottajia koskevat päätelmät pysyivät muuttumattomina. Tältä osin se totesi, että jos jokin asianomaisista osapuolista pitää siihen sovellettavien toimenpiteiden uudelleentarkastelua perusteltua, kyseinen osapuoli voi pyytää uudelleentarkastelua tukien vastaisen perusasetuksen 19 artiklan nojalla, kuten vireillepanoilmoituksessa (5 kohta) todetaan.

(61)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset totesivat, että jos komissio ei ottanut huomioon taudeilta suojatuissa hautomoissa tapahtuvaan kirjolohen kasvatukseen tarkoitettua tukea, yhteenlaskettu arvoon perustuva tukiprosentti oli vähämerkityksinen. Ne toistivat tämän väitteen täydentävän ilmoittamisen jälkeen. Komissio muistutti siitä, että vähämerkityksisen tuen kynnysarvo on 1 prosentti, mutta kehittyvien maiden osalta se on 2 prosenttia. Se muistutti myös siitä, että perusasetuksen 14 artiklan 5 kohtaa sovellettaessa maata pidetään kehittyvänä maana, jos se sisältyy yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä II olevaan luetteloon (EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1) (16). Koska Turkki ei sisälly kyseisessä asetuksessa vahvistettuun luetteloon edunsaajamaista, komissio hylkäsi tämän väitteen.

(62)

Edellä esitetyt pyynnön esittäjän erityistilannetta koskevat päätelmät vahvistivat täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/823 päätelmät, jotka on esitetty tiivistettyinä edellä johdanto-osan 24–29 kappaleessa. Vaikka mainitussa asetuksessa arvioitiin kokonaistilannetta kaikkien Turkissa toimivien kirjolohen tuottajien osalta (eli kirjolohen keskivertotuottajan tilannetta), siinä todettiin myös, että vuoden 2016 lainsäädäntömuutoksen jälkeen joidenkin kirjolohen tuottajien saamat tuet vähenivät merkittävästi (täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/823 johdanto-osan 49 kappale).

(63)

Komissio totesi, että tämä päti myös pyynnön esittäjään. Se huomautti ensiksi, että uusi laskettu arvoon perustuva tukiprosentti (1,55 prosenttia) oli huomattavasti pienempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu 9,5 prosentin tukiprosentti.

(64)

Toiseksi pyynnön esittäjä ei voinut hyödyntää monia muita tukijärjestelmiä korvatakseen suoran tuen vähenemisen täysimääräisesti (17).

(65)

Lisäksi kalankasvatusyksiköiden määrän vähenemiseen johtanut lainsäädäntömuutos otettiin käyttöön vuonna 2016, ja se on pysynyt voimassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (2018) ja vuonna 2019 (18) eli jo neljän vuoden ajan. Turkin hallitus ei ole ilmoittanut komissiolle, että suunnitelmissa olisi ottaa vuotta 2016 edeltäneet tukikelpoisuuskriteerit uudelleen käyttöön. Sen vuoksi komissio on pitänyt vuonna 2016 käyttöön otettua muutosta perusasetuksen 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuna pysyvänä muutoksena.

(66)

Päätelmien ilmoittamisen ja täydentävän ilmoittamisen jälkeen DAO kyseenalaisti komission päätelmän, jonka mukaan pyynnön esittäjän saamien tukien väheneminen oli pysyvää. DAO:n mukaan komission olisi pitänyt arvioida koko tukijärjestelmän pysyvyyttä eikä keskittyä ainoastaan vuoden 2016 muutokseen, joka koski vain yhtä tukijärjestelmää. Lisäksi se väitti, että vuoden 2016 jälkeen Turkin viranomaiset pyrkivät kompensoimaan vuoden 2016 muutoksesta johtunutta tukien vähenemistä ottamalla käyttöön uudet tukijärjestelmät, joilla tuettiin suljettuja tuotantojärjestelmiä, yli 1 kg:n painoisten kirjolohien tuotantoa, hyviä kalankasvatuskäytäntöjä ja kalojen merkitsemistä. DAO väitti myös, ettei komissio ottanut laskelmassaan huomioon taudeilta suojatuissa hautomoissa tapahtuvaan kirjolohen kasvatukseen tarkoitetun tuen uusia kelpoisuusehtoja eikä mahdollisen tuen enimmäismäärän korottamista vuonna 2019. Lisäksi se katsoi, että uudet investoinnit, joita pyynnön esittäjä saattaisi tehdä saadakseen tukea, tehtäisiin tuetulla valtion myöntämällä lainalla.

(67)

Kuten edellä on selitetty, komissio ei arvioinut ainoastaan vuoden 2016 lainsäädäntömuutoksen vaikutusta pyynnön esittäjään vaan myös mahdollisia uusia tukijärjestelmiä, joista pyynnön esittäjä olisi voinut hyötyä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja sen jälkeen. Komissio totesi, ettei pyynnön esittäjä ollut oikeutettu saamaan tukia suljettujen tuotantojärjestelmien tukiohjelmasta, koska se tuotti kirjolohta patoaltaissa eikä suljetussa järjestelmässä, joka olisi täyttänyt kelpoisuusvaatimukset. Se totesi myös, että kalojen merkitsemiseen ja hyviin kalankasvatuskäytäntöihin tarkoitetut tuet lakkautettiin vuosina 2018 ja 2019. Lisäksi komissio havaitsi ja todensi, että yli 1 kg:n painoisten kirjolohien tuotantoon tarkoitetulla tuella tuettiin yli 1,2 kg:n painoisten kirjolohien tuotantoa, eivätkä tällaiset kalat kuuluu tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän piiriin. Kuten johdanto-osan 40–52 kappaleessa selitetään, pyynnön esittäjä ei saanut myöskään taudeilta suojatuissa hautomoissa tapahtuvaan kirjolohen kasvatukseen tarkoitettua tukea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eikä todennäköisesti tulisi saamaan sitä ennen vuotta 2025. Johdanto-osan 46 ja 47 kappaleessa selitetyn uusien tietojen uudelleenarvioinnin perusteella komissio päätteli, ettei pyynnön esittäjä saisi tulevaisuudessa tukea taudeilta suojatuissa hautomoissa tapahtuvaan kirjolohen kasvatukseen tarkoitetusta tukijärjestelmästä.

(68)

Lisäksi komissio katsoi, että väite, jonka mukaan pyynnön esittäjä rahoittaisi kaikki uudet laitteet tuetulla lainalla, perustui pikemminkin mahdollisuuteen kuin konkreettiseen näyttöön. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(69)

Edellä esitetyn pohjalta komissio katsoi edelleen, että tukiin liittyneet olosuhteet olivat perusasetuksen 19 artiklan 4 kohdan ja edellä esitettyjen päätelmien perusteella muuttuneet merkittävästi ja että suorien tukien väheneminen on pyynnön esittäjän osalta pysyvää.

(70)

Edellä esitetystä seuraa, että pyynnön esittäjää koskevaa tasoitustullia olisi muutettava 3.4 kohdan mukaisesti.

(71)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (19) 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,