(1)

Covid-19:n puhkeaminen on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Tämänhetkinen kansanterveydellinen kriisitilanne haittaa jäsenvaltioiden talouskasvua, mikä puolestaan pahentaa vakavaa likviditeetin puutetta, joka johtuu jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muihin taloudenaloihin tarvittavien julkisten investointien äkillisestä ja merkittävästä kasvusta. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemiseksi on toteutettava erityisiä toimenpiteitä.

(2)

Kansanterveydellisen kriisitilanteen vaikutuksiin reagoimiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) N:o 1301/2013 (3) ja (EU) N:o 1303/2013 (4) on jo muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/460 (5), jotta Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahastosta, jäljempänä ’ESR’, ja koheesiorahastosta, jäljempänä yhdessä ’rahastot’, ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jäljempänä ’EMKR’, tuettujen ohjelmien täytäntöönpano olisi joustavampaa. Jotta nykyiseen kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen voitaisiin reagoida tehokkaasti, EAKR:n tuen soveltamisalaa on laajennettu huomattavasti.

(3)

Talouteen ja yhteiskuntiin kohdistuvat vakavat kielteiset vaikutukset ovat kuitenkin pahenemassa unionissa. Sen vuoksi on tarpeen tarjota jäsenvaltioille poikkeuksellista lisäjoustoa, jotta ne voivat reagoida tähän ennennäkemättömään kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen, parantamalla mahdollisuutta saada kaikki rahastojen käyttämätön tuki käyttöön.

(4)

Jotta voidaan keventää julkisiin talousarvioihin kansanterveydellisen kriisitilanteen vuoksi kohdistuvaa taakkaa, jäsenvaltioille olisi annettava poikkeuksellinen mahdollisuus pyytää 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamista koheesiopolitiikan ohjelmiin tilivuonna 2020–2021 talousarviomäärärahojen mukaisesti ja käytettävissä olevien varojen rajoissa. Tämän poikkeuksellisen osarahoitusosuuden soveltamisesta tehtävän arvioinnin perusteella komissio voisi ehdottaa toimenpiteen voimassaolon jatkamista.

(5)

Jotta jäsenvaltiot saisivat enemmän joustoa kohdentaa varoja uudelleen siten, että kansanterveyskriisiin voidaan vastata räätälöidyillä ratkaisuilla, olisi otettava käyttöön tai parannettava mahdollisuuksia siirtää Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisia varoja EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston välillä. Lisäksi, kun otetaan huomioon kansanterveydellisen kriisitilanteen laajalle levinneet vaikutukset, jäsenvaltioille olisi poikkeuksellisesti tarjottava enemmän mahdollisuuksia alueluokkien välisiin siirtoihin noudattaen samalla koheesiopolitiikalle perussopimuksessa asetettuja tavoitteita. Tällaisten siirtojen ei pitäisi vaikuttaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisiin varoihin, syrjäisimmille alueille myönnettyihin lisämäärärahoihin eikä nuorisotyöllisyysaloitteen tai vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston tukemiseen.

(6)

Jotta jäsenvaltiot voisivat ottaa nopeasti käyttöön saatavilla olevat resurssit covid-19:n puhkeamisen torjumiseksi ja kun otetaan huomioon, että varojen uudelleenkohdentaminen voi koskea ainoastaan vuoden 2020 ohjelmatyöhön käytettävissä olevia resursseja, koska ohjelmakauden 2014–2020 täytäntöönpano on edennyt pitkälle, on perusteltua vapauttaa jäsenvaltiot poikkeuksellisesti temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamisesta ohjelmakauden jäljellä olevalle ajalle.

(7)

Tiettyjä ohjelmien täytäntöönpanoon ja tarkastuksiin liittyviä menettelyvaatimuksia olisi yksinkertaistettava, jotta jäsenvaltiot voisivat keskittyä covid-19:n puhkeamisen tarpeellisiin vastatoimiin ja vähentää hallinnollisia rasitteita. Kumppanuussopimuksia ei etenkään saisi enää muuttaa ohjelmakauden jäljellä olevana aikana, olipa kyse toimintaohjelmiin aiemmin tehtyjen muutosten huomioon ottamisesta tai minkä tahansa muun muutoksen lisäämisestä. Vuotta 2019 koskevien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten toimittamisen määräaikaa ja kyseisiin vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin perustuvan komission yhteenvetokertomuksen toimittamisen määräaikaa olisi lykättävä. Rahastojen ja EMKR:n osalta olisi nimenomaisesti säädettävä myös tarkastusviranomaisten laajemmasta mahdollisuudesta käyttää muuta kuin tilastollista otantamenetelmää tilivuoden 2019–2020 osalta.

(8)

On aiheellista tarkentaa, että menot olisi poikkeuksellisesti hyväksyttävä tukikelpoisiksi, jos ne liittyvät jo päätökseen saatettuihin tai kaikilta osin käyttöön otettuihin kriisinhallintavalmiuksia covid-19:n puhkeamisen yhteydessä parantaviin toimiin. Tällaiset toimet olisi voitava valita, jopa ennen kuin komissio on hyväksynyt tarvittavat ohjelmaa koskevat muutokset. Olisi säädettävä erityisistä järjestelyistä, joiden nojalla voidaan vedota covid-19:n puhkeamiseen ylivoimaisena esteenä määrärahojen vapauttamisen yhteydessä.

(9)

Hallinnollisten rasitteiden ja täytäntöönpanon viiveiden vähentämiseksi silloin, kun rahoitusvälineisiin on tehtävä muutoksia, jotta kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen voidaan reagoida tehokkaasti, ohjelmakauden jäljellä olevana aikana ei pitäisi vaatia ennakkotutkimuksen tarkistamista ja ajantasaistamista eikä päivitettyä liiketoimintasuunnitelmaa tai vastaavia asiakirjoja osana todentavia asiakirjoja, jotka osoittavat, että myönnetty tuki on käytetty aiottuun tarkoitukseen. Mahdollisuuksia käyttöpääoman tukemiseen rahoitusvälineiden kautta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta olisi laajennettava.

(10)

Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat hyödyntää rahastojen ja EMKR:n tuen täysimääräisesti, olisi säädettävä lisäjoustosta loppumaksun laskentaan ohjelmakauden lopussa.

(11)

Jotta voidaan helpottaa tämän asetuksen nojalla sallittuja määrärahasiirtoja, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6) 30 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädettyä ehtoa, joka koskee määrärahojen käyttöä saman tavoitteen toteuttamiseen, ei olisi sovellettava tämän asetuksen nojalla ehdotettuihin määrärahasiirtoihin.

(12)

Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus yhtäältä talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa annetuissa valtiontukitoimenpiteiden tilapäisissä puitteissa sovelletun lähestymistavan ja vähämerkityksisen tuen sekä toisaalta vaikeuksissa oleville yrityksille EAKR:sta myönnettävän tuen edellytysten välillä, asetus (EU) N:o 1301/2013 olisi muutettava, jotta tällaisille yrityksille voitaisiin myöntää tukea näissä erityisolosuhteissa.

(13)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli reagoida kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen ottamalla käyttöön joustavuustoimenpiteitä tuen myöntämisessä Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, jäljempänä ’ERI-rahastot’, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(14)

Covid-19:n puhkeamiseen liittyvän tilanteen kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(15)

Covid-19:n puhkeamisen vuoksi ja sen vuoksi, että on tarpeen reagoida tähän liittyvään kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen kiireellisesti, sekä covid-19:n puhkeamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja taloudellisten seurausten vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(16)

Sen vuoksi asetukset (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 olisi muutettava tämän mukaisesti,

”d)

vaikeuksissa olevia yrityksiä sellaisina kuin ne on määritelty unionin valtiontukisäännöissä; yrityksiä, jotka saavat valtiontukitoimenpiteiden tilapäisten puitteiden (*1) tai komission asetusten (EU) N:o 1407/2013 (*2), (EU) N:o 1408/2013 (*3) ja (EU) N:o 717/2014 (*4) mukaista tukea, ei pidetä vaikeuksissa olevina yrityksinä tätä alakohtaa sovellettaessa;

1)

Lisätään toisen osan II osastoon luku seuraavasti:

(*5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).” "

2)

Lisätään 130 artiklaan kohta seuraavasti:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 223/2014 (2) vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon, jäljempänä ’rahasto’.

(2)

Covid-19:n puhkeaminen on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Kriisi aiheuttaa suurempia riskejä heikoimmassa asemassa oleville, kuten vähävaraisimmille, ja vaarantaa vähävaraisimmille suunnatun rahastosta myönnettävän tuen toimittamisen.

(3)

Jotta vähävaraisimpiin kohdistuviin kriisin vaikutuksiin voitaisiin reagoida välittömästi, kriisinhallintavalmiuksia covid-19:n puhkeamisen yhteydessä parantaviin toimiin liittyvien menojen olisi oltava tukikelpoisia 1 päivästä helmikuuta 2020.

(4)

Jotta voidaan keventää covid-19:n puhkeamisesta julkisille talousarvioille aiheutuvaa taakkaa, jäsenvaltioille olisi poikkeuksellisesti annettava mahdollisuus pyytää 100 prosentin osarahoitusosuutta, jota sovelletaan tilivuoteen 2020–2021 talousarviomäärärahojen mukaisesti ja käytettävissä olevien varojen rajoissa. Arvioituaan kyseisen poikkeuksellisen osarahoitusosuuden soveltamista komissio voi ehdottaa sen soveltamisen pidentämistä.

(5)

Sen varmistamiseksi, että vähävaraisimmat voivat edelleen saada rahastosta apua turvallisessa ympäristössä, on tarpeen säätää riittävästä joustosta, jotta jäsenvaltiot voivat mukauttaa tukijärjestelmiään nykyiseen tilanteeseen kumppaniorganisaatioiden kuulemisen perusteella, mukaan lukien sallimalla vaihtoehtoiset toimitusjärjestelmät, kuten sähköisessä tai muussa muodossa olevat arvosetelit tai kortit, ja antaa jäsenvaltioiden muuttaa tiettyjä toimenpideohjelman osia ilman komission päätöksen tekemistä. Jotta voidaan varmistaa turvallinen apu heikoimmassa asemassa oleville henkilöille, olisi myös oltava mahdollista tarjota kumppaniorganisaatioille tarvittavat henkilönsuojaimet ja suojatarvikkeet käyttämättä siihen teknisen avun määrärahoja.

(6)

On aiheellista vahvistaa erityissäännöt tuensaajille aiheutuvien tukikelpoisten kustannusten määrittämiseksi silloin, kun toimet viivästyvät, keskeytyvät tai niitä ei toteuteta kokonaisuudessaan covid-19:n puhkeamisen johdosta.

(7)

Jotta jäsenvaltiot voivat keskittyä toteuttamaan toimia covid-19:n puhkeamisen johdosta ja jotta vältetään tartunnan vaarasta johtuvat vähävaraisimmille suunnatun tuen toimitushäiriöt, on aiheellista säätää erityistoimenpiteistä, joilla vähennetään viranomaisiin kohdistuvaa hallinnollista rasitetta ja annetaan joustovaraa tiettyjen oikeudellisten vaatimusten noudattamiseen erityisesti seurannan sekä valvonnan ja tarkastusten osalta.

(8)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli sitä, että rahaston tehokas täytäntöönpano voidaan taata covid-19:n esiintymisen aikana, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(9)

Koska tuen tarve on kiireellinen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(10)

Koska ehdotetut toimenpiteet ovat covid-19:n puhkeamisen, siihen liittyvän kansanterveyskriisin ja sen sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi kiireellisiä, olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(11)

Asetus (EU) N:o 223/2014 olisi sen vuoksi muutettava,

1)

Korvataan 9 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

2)

Lisätään 13 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, vuotta 2019 koskevan vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen toimittamisen määräaika on 30 päivä syyskuuta 2020.”

3)

Lisätään 20 artiklaan kohta seuraavasti:

4)

Lisätään 22 artiklan 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, sellaisten toimien menot, joilla parannetaan kriisinhallintavalmiuksia covid-19:n puhkeamisen johdosta, ovat tukikelpoisia 1 päivästä helmikuuta 2020.”

5)

Lisätään 23 artiklaan kohta seuraavasti:

6)

Muutetaan 26 artiklan 2 kohta seuraavasti:

7)

Lisätään artiklat seuraavasti:

8)

Lisätään 30 artiklaan kohta seuraavasti:

(1)

Covid-19:n puhkeamisen aiheuttamasta merkittävästä kysynnän laskusta seurannut markkinahäiriö on koetellut erityisen rankasti kalastus- ja vesiviljelyalaa. Myyntipaikkojen, markkinoiden, myymälöiden ja jakelukanavien sulkeminen on johtanut hintojen ja myyntimäärien merkittävään laskuun. Kysynnän ja hintojen lasku sekä toimitusketjun haavoittuvuus ja monimutkaisuus on tehnyt kalastuslaivastojen toiminnasta ja kalojen ja äyriäisten tuotannosta tappiollista. Sen vuoksi kalastajat ovat joutuneet jäämään satamaan ja kalankasvattajien on heitettävä tuotteet pois tai tuhottava ne muutaman viikon aikana.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 508/2014 (2) perustetusta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta olisi voitava tukea 31 päivään joulukuuta 2020 saakka erityistoimenpiteitä covid-19:n puhkeamisen vaikutusten lieventämiseksi kalastus- ja vesiviljelyalalla. Kyseisiin toimenpiteisiin olisi sisällytettävä kalastustoiminnan väliaikaisen lopettamisen tuki, mukaan lukien sisävesikalastus ja ilman kalastusalusta harjoitettava kalastus, ja tuki tiettyjen taloudellisten tappioiden vuoksi vesiviljelytuottajille ja jalostusyrityksille sekä syrjäisimmillä alueilla edellyttäen, että ne ovat seurausta covid-19:n puhkeamisesta. Kyseisiin erityistoimenpiteisiin olisi sisällytettävä myös käyttöpääoman tarjoaminen vesiviljelytuottajille ja jalostusyrityksille sekä tuki tuottajaorganisaatioille ja tuottajaorganisaatioiden liitoille kalastus- ja vesiviljelytuotteiden varastointia varten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (3) mukaisesti. Kyseisten toimenpiteiden nojalla tuettavien toimien menojen olisi oltava tukikelpoisia 1 päivästä helmikuuta 2020 alkaen.

(3)

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) käytettävissä olevat, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvat maksusitoumusmäärärahat olisi eriteltävä siten, että varmistetaan kiinteiden määrien vahvistaminen kalastuksen valvontaan ja tiedon keruuseen, sallien samalla, että 10 prosenttia kyseisistä summista käytetään covid-19:n puhkeamisen vaikutusten lieventämiseen liittyviin toimenpiteisiin, sekä syrjäisimmillä alueilla ilmenevien lisäkustannusten korvaamiseen. Jäsenvaltioiden olisi kohdennettava muita yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa käytettävissä olevia varoja tarveperusteisesti.

(4)

Kun otetaan huomioon covid-19:n puhkeamisen merkittävät sosioekonomiset seuraukset ja maksuvalmiuden tarve taloudessa, olisi voitava tukea covid-19:n puhkeamiseen liittyvän kriisin aiheuttamaa kalastustoiminnan väliaikaista lopettamista siten, että unionin osarahoitussuhde on enintään 75 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista.

(5)

Koska tarvitaan joustoa varojen uudelleenkohdentamisessa covid-19:n puhkeamisesta johtuvien seurausten torjuntaan, tuen myöntämiseen kyseisen taudin puhkeamisen aiheuttaman kalastustoiminnan väliaikaisen lopettamisen vuoksi ei olisi sovellettava tukikattoa. Tämä ei saisi vaikuttaa sellaiseen voimassa olevaan tukikattoon, jota sovelletaan muissa kalastustoiminnan väliaikaista lopettamista koskevissa tapauksissa. Velvoitetta, jonka mukaan väliaikaiseen lopettamiseen myönnetty tuki on vähennettävä saman aluksen kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen vuoksi myönnetystä tuesta, olisi sovellettava edelleen. Covid-19:n puhkeamisen vaikutusten lieventämiseen liittyvien toimenpiteiden osalta 120 päivän aktiivisuusvaatimusta olisi vähennettävä suhteellisesti alle kaksi vuotta sitten rekisteröityjen veneiden omistajien osalta sekä kalastajien osalta, jotka ovat aloittaneet työt alle kaksi vuotta ennen tuen hakemista.

(6)

Koska tukemisen tarve on kiireellinen, yksinkertaistetun menettelyn soveltamisalaa olisi laajennettava siten, että siihen sisältyvät toimintaohjelmiin tehtävät muutokset, jotka liittyvät erityistoimenpiteisiin ja varojen uudelleenjakoon covid-19:n puhkeamisen seurausten torjumiseksi. Kyseisen yksinkertaistetun menettelyn piiriin olisi sisällyttävä kaikki muutokset, jotka ovat tarpeen, jotta kyseiset toimenpiteet saadaan toteutettua täysimääräisesti, mukaan lukien niiden käyttöönotto ja tuen laskennassa käytettävien menetelmien kuvaus.

(7)

Koska tuottajaorganisaatioilla on keskeinen rooli kriisin hallinnassa, tuotantoa ja markkinointia koskevia suunnitelmia varten myönnettävän tuen enimmäismäärä olisi korotettava 12 prosenttiin markkinoille saatetun tuotannon keskimääräisestä vuotuisesta arvosta. Kyseisen tuen osalta jäsenvaltioiden olisi voitava myös myöntää tuottajaorganisaatioille ennakkomaksuina jopa 100 prosenttia taloudellisen tuen määrästä.

(8)

Kalastus- ja vesiviljelytoiminnan äkilliset häiriöt covid-19:n puhkeamisen johdosta ja niistä aiheutunut riski kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden vaarantumisesta ovat luoneet tilanteen, jossa on tarkoituksenmukaista perustaa mekanismi ihmisravinnoksi tarkoitettujen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden varastointia varten. Näin pyritään parantamaan markkinoiden vakautta, lieventämään riskiä siitä, että tällaiset tuotteet menevät hukkaan tai ohjataan muuhun käyttöön kuin ihmisravinnoksi ja vähentämään vaikutuksia, joita kriisillä on tuotteilla saavutettavaan tuottoon. Kyseisellä mekanismilla olisi luotava edellytykset sille, että kalastus- ja vesiviljelyalan tuottajat voivat käyttää samoja suojelu- tai säilyttämistekniikoita samankaltaisille lajeille sen varmistamiseksi, että oikeudenmukainen kilpailu tuottajien välillä säilyy.

(9)

Kun otetaan huomioon covid-19:n puhkeamisen seurauksena tapahtuneen kysynnän laskun äkillisyys ja laajuus, olisi oltava mahdollista kasvattaa varastointituen suhteen tukikelpoiset määrät 25 prosentiksi niistä kyseisten tuotteiden vuotuisista määristä, jotka asianomainen tuottajaorganisaatio on asettanut myyntiin.

(10)

Jotta jäsenvaltiot pystyisivät reagoimaan nopeasti covid-19:n puhkeamisen äkillisyyteen ja ennakoimattomuuteen, niiden olisi saatava oikeus asettaa tuottajaorganisaatioitaan varten hinnat, joilla varastointimekanismi käynnistetään. Kyseiset käynnistyshinnat olisi asetettava siten, että alan toimijoiden välillä säilyy oikeudenmukainen kilpailu.

(11)

EMKR:n tukea olisi oltava mahdollista myöntää myös toimenpiteisiin syrjäisimpien alueiden tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksessa, viljelyssä, jalostuksessa ja markkinoille saattamisessa toimijoille covid-19:n puhkeamisesta johtuvien taloudellisten tappioiden korvaamiseksi, erityisesti niiden, jotka johtuvat kalan hinnan laskusta tai kasvaneista varastointikustannuksista. Komission olisi hyväksyttävä viipymättä tällaiset jäsenvaltioiden ehdottamat toimenpiteet.

(12)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, eli covid-19:n ja puhkeamisen sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämistä kalastus- vesiviljelyalalla, vaan se voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(13)

Koska tukemisen tarve on kiireellinen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(14)

Covid-19:n puhkeamisen ja sen kalastus- ja vesiviljelyalaan kohdistuvien sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten torjumisen kiireellisyyden vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(15)

Sen vuoksi asetukset (EU) N:o 508/2014 ja (EU) N:o 1379/2013 olisi muutettava vastaavasti,

1)

Korvataan 13 artikla seuraavasti:

2)

Korvataan 16 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

3)

Muutetaan 22 artikla seuraavasti:

4)

Korvataan 25 artiklan 3 kohdan johdantokappale seuraavasti:

5)

Muutetaan 33 artikla seuraavasti:

6)

Muutetaan 44 artikla seuraavasti:

7)

Korvataan 55 artikla seuraavasti:

8)

Korvataan 66 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

9)

Korvataan 67 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

10)

Lisätään 69 artiklaan kohta seuraavasti:

11)

Korvataan 70 artiklan 1 kohta seuraavasti:

12)

Korvataan 72 artiklan 2 kohta seuraavasti:

13)

Kumotaan 79 artiklan 2 kohta.

14)

Korvataan 94 artiklan 3 kohdan c alakohta seuraavasti:

15)

Korvataan 95 artiklan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:

1)

Lisätään 8 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

2)

Korvataan 30 artikla seuraavasti:

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).” "

3)

Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/745 (2) vahvistetaan uusi sääntelykehys, jolla varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvien lääkinnällisten laitteiden osalta ja jonka perustana on potilaiden ja käyttäjien terveyden suojelun korkea taso ja jossa otetaan huomioon tällä alalla toimivat pienet ja keskisuuret yritykset. Samalla asetuksessa (EU) 2017/745 asetetaan lääkinnällisille laitteille korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset, jotta voidaan vastata tällaisten tuotteiden turvallisuutta koskeviin yleisiin huolenaiheisiin. Asetuksella (EU) 2017/745 vahvistetaan lisäksi merkittävästi neuvoston direktiivien 90/385/ETY (3) ja 93/42/ETY (4) mukaisen nykyisen sääntelykehyksen keskeisiä osia, kuten ilmoitettujen laitosten valvontaa, vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä, kliinisiä tutkimuksia ja kliinistä arviointia, vaaratilannejärjestelmää ja markkinavalvontaa, samalla kun otetaan käyttöön säännöksiä, joilla varmistetaan lääkinnällisiin laitteisiin liittyvä avoimuus ja jäljitettävyys terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi.

(2)

Covid-19:n puhkeaminen ja siihen liittyvä kansanterveydellinen kriisitilanne ovat ennennäkemätön haaste jäsenvaltioille ja muodostavat valtavan taakan kansallisille viranomaisille, terveydenhuollon yksiköille, unionin kansalaisille ja talouden toimijoille. Kansanterveydellinen kriisitilanne on luonut poikkeukselliset olosuhteet, jotka edellyttävät huomattavia lisäresursseja sekä elintärkeiden lääkinnällisten laitteiden parempaa saatavuutta, mitä ei voitu kohtuudella ennakoida asetuksen (EU) 2017/745 hyväksymisajankohtana. Kyseiset poikkeukselliset olosuhteet vaikuttavat merkittävästi useisiin asetuksen (EU) 2017/745 soveltamisalaan kuuluviin osa-alueisiin, kuten ilmoitettujen laitosten nimeämiseen ja toimintaan sekä lääkinnällisten laitteiden markkinoille saattamiseen ja markkinoilla saataville asettamiseen unionissa.

(3)

Lääkinnällisillä laitteilla, kuten suojakäsineillä, kirurgisilla kasvosuojilla, tehohoitolaitteilla ja muilla lääkintävälineillä, on covid-19:n puhkeamisen ja siihen liittyvän kansanterveydellisen kriisitilanteen yhteydessä ratkaiseva merkitys, jotta unionin kansalaisten terveys ja turvallisuus voidaan varmistaa ja jotta jäsenvaltiot kykenevät antamaan tarvittavaa sairaanhoitoa tällaista hoitoa kiireellisesti tarvitseville potilaille.

(4)

Kun otetaan huomioon nykyisten haasteiden ennennäkemätön laajuus ja asetuksen (EU) 2017/745 monitahoisuus, on hyvin todennäköistä, etteivät jäsenvaltiot, terveydenhuollon yksiköt, talouden toimijat ja muut asiaankuuluvat osapuolet pysty varmistamaan kyseisen asetuksen asianmukaista täytäntöönpanoa ja soveltamista siinä säädetystä soveltamispäivästä eli 26 päivästä toukokuuta 2020 alkaen.

(5)

Jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja kansanterveyden ja potilaiden turvallisuuden korkeatasoinen suojelu, taata oikeusvarmuus ja välttää mahdolliset markkinahäiriöt, on tarpeen lykätä tiettyjen asetuksen (EU) 2017/745 säännösten soveltamista. Kun otetaan huomioon covid-19:n puhkeaminen ja siihen liittyvä kansanterveydellinen kriisitilanne, sen epidemiologinen kehitys sekä jäsenvaltioiden, terveydenhuollon yksiköiden, talouden toimijoiden ja muiden asiaankuuluvien osapuolten tarvitsemat lisäresurssit, on aiheellista lykätä kyseisten asetuksen (EU) 2017/745 säännösten soveltamista yhdellä vuodella.

(6)

Soveltamista olisi lykättävä niiden asetuksen (EU) 2017/745 säännösten osalta, joita muutoin alettaisiin soveltaa 26 päivästä toukokuuta 2020. Jotta voidaan varmistaa lääkinnällisten laitteiden jatkuva saatavuus unionin markkinoilla, mukaan lukien covid-19:n puhkeamisen ja siihen liittyvän kansanterveydellisen kriisitilanteen yhteydessä elintärkeät lääkinnälliset laitteet, on tarpeen mukauttaa myös tiettyjä asetuksen (EU) 2017/745 siirtymäsäännöksiä, joita ei muutoin enää sovellettaisi.

(7)

Sekä direktiiveissä 90/385/ETY ja 93/42/ETY että asetuksessa (EU) 2017/745 annetaan kansallisille toimivaltaisille viranomaisille valtuudet sallia asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä sellaisten lääkinnällisten laitteiden markkinoille saattaminen, joiden osalta ei ole toteutettu asiaankuuluvia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä mutta joiden käyttö on terveyden suojelun, kansanterveyden tai potilaiden turvallisuuden tai terveyden kannalta tarpeellista, jäljempänä ’kansallinen poikkeus’. Asetuksessa (EU) 2017/745 säädetään myös, että komissio voi poikkeuksellisissa tapauksissa laajentaa kansallisen poikkeuksen voimassaoloa rajoitetuksi ajaksi unionin alueelle, jäljempänä ’unionin laajuinen poikkeus’. Kun otetaan huomioon covid-19:n puhkeaminen ja siihen liittyvä kansanterveydellinen kriisitilanne, komission olisi voitava hyväksyä unionin laajuisia poikkeuksia kansallisten poikkeusten perusteella, jotta voidaan tehokkaasti puuttua elintärkeiden lääkinnällisten laitteiden mahdolliseen unionin laajuiseen puutteeseen. Tästä syystä on aiheellista, että asetuksen (EU) 2017/745 asiaankuuluvaa säännöstä sovelletaan mahdollisimman pian ja että direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY vastaavat säännökset kumotaan kyseisestä päivästä. Kun otetaan huomioon, että komissiolle on määrä antaa siirtymäkauden ajaksi mahdollisuus hyväksyä unionin laajuisia poikkeuksia direktiiveihin 90/385/ETY ja 93/42/ETY myönnettävien kansallisten poikkeusten osalta, asetuksen (EU) 2017/745 asiaankuuluviin säännöksiin on tarpeen tehdä tiettyjä muutoksia.

(8)

Jotta voidaan kattaa mahdolliset kansalliset poikkeukset, joita jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 90/385/ETY tai 93/42/ETY mukaisesti covid-19:n puhkeamisen yhteydessä ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on tarpeen säätää jäsenvaltioiden mahdollisuudesta ilmoittaa kyseisistä kansallisista poikkeuksista ja komission mahdollisuudesta laajentaa niiden voimassaoloa unionin alueelle.

(9)

Jotta lääkinnällisiä laitteita koskeva sääntelykehys säilyisi toimivana ja tehokkaana, on tarpeen lykätä direktiivit 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoavan säännöksen soveltamista.

(10)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat asetuksen (EU) 2017/745 tiettyjen säännösten soveltamisen lykkääminen ja direktiivin 90/385/ETY tai 93/42/ETY nojalla myönnettyjen kansallisten poikkeusten voimassaolon laajentaminen unionin alueelle, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(11)

Tämä asetus annetaan covid-19:n puhkeamisesta ja siihen liittyvästä kansanterveydellisestä kriisitilanteesta johtuvissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Jotta asetuksen (EU) 2017/745 muuttamisesta tiettyjen säännösten soveltamispäivien osalta saataisiin toivottu vaikutus, tämän asetuksen on tarpeen tulla voimaan ennen 26 päivää toukokuuta 2020. Sen vuoksi katsottiin aiheelliseksi säätää poikkeuksesta Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitettuun kahdeksan viikon määräaikaan.

(12)

Koska covid-19:n puhkeamiseen liittyvään kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen on puututtava välittömästi, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(13)

Asetus (EU) 2017/745 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

1)

Muutetaan 1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

2)

Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

3)

Korvataan 34 artiklan 1 kohdassa päivämäärä ”25 päivänä maaliskuuta 2020” päivämäärällä ”25 päivänä maaliskuuta 2021”.

4)

Muutetaan 59 artikla seuraavasti:

5)

Korvataan 113 artiklassa päivämäärä ”25 päivänä helmikuuta 2020” päivämäärällä ”25 päivänä helmikuuta 2021”.

6)

Muutetaan 120 artikla seuraavasti:

7)

Muutetaan 122 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

8)

Muutetaan 123 artikla seuraavasti:

9)

Korvataan liitteessä IX olevan 5.1 kohdan h alakohdassa päivämäärä ”26 päivää toukokuuta 2020” päivämäärällä ”26 päivää toukokuuta 2021”.

(1)

Neuvosto hyväksyi 2 päivänä toukokuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 401/2013.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 401/2013 4 i artiklan mukaisesti neuvosto on tarkastellut uudelleen kyseisen asetuksen liitteessä IV olevaa henkilöiden ja yhteisöjen luetteloa.

(3)

Yhdestä luetteloon merkitystä henkilöstä on saatu päivitettyjä tietoja.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 401/2013 liite IV olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä huhtikuuta 2013 päätöksen 2013/184/YUTP (1) Myanmariin/Burmaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä.

(2)

Päätöksen 2013/184/YUTP uudelleentarkastelun perusteella rajoittavia toimenpiteitä olisi jatkettava 30 päivään huhtikuuta 2021.

(3)

Yhdestä luetteloon merkitystä henkilöstä on saatu päivitettyjä tietoja.

(4)

Päätös 2013/184/YUTP olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

1)

Korvataan 12 artikla seuraavasti:

2)

Muutetaan liite tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä helmikuuta 2018 päätöksen (YUTP) 2018/298 (1).

(2)

Päätöksen (YUTP) 2018/298 5 artiklan toisessa kohdassa säädetään kyseisen päätöksen 1 artiklassa tarkoitettujen toimien 24 kuukauden täytäntöönpanokaudesta, joka alkaa kyseisen päätöksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen tekopäivästä.

(3)

Rahoitussopimus täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön (CTBTO) valmistelutoimikunnan kanssa tehtiin 28 päivänä huhtikuuta 2018, joten sen voimassaolo päättyy 27 päivänä huhtikuuta 2020.

(4)

CTBTO:n valmistelutoimikunnan pääsihteeri Lassina ZERBO pyysi 19 päivänä maaliskuuta 2020 päätöksessä (YUTP) 2018/298 säädetyn täytäntöönpanokauden jatkamista 30 päivään marraskuuta 2020 saakka maailmanlaajuisen covid-19-kriisin puhkeamisen ja siitä johtuvan, CTBTO:n muiden kuin olennaisen tärkeiden toimien väliaikaisen keskeyttämisen vuoksi.

(5)

Päätös (YUTP) 2018/298 olisi näin ollen muutettava.

(6)

Päätöksen (YUTP) 2018/298 1 artiklassa tarkoitettujen toimien jatkaminen 30 päivään marraskuuta 2020 saakka ei vaikuta resursseihin,

(1)

BEREC-virasto voi toteuttaa toimintansa puitteissa hallinnollisia tutkimuksia, kurinpitomenettelyä edeltäviä menettelyjä, kurinpitomenettelyjä ja virantoimituksesta pidättämistä koskevia menettelyjä Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen (3) liitteen IX perusteella sekä hallinnollisten tutkimusten ja kurinpitomenettelyjen suorittamista koskevien yleisten täytäntöönpanosäännösten vahvistamisesta annetun Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston (BEREC-virasto) hallintoneuvoston päätöksen MC/2012/3 mukaisesti, jolloin kyseessä on henkilötietoja sisältävien tietojen käsittely.

(2)

BEREC-viraston henkilöstön jäsenillä on velvollisuus ilmoittaa mahdollisista unionin etuja vahingoittavista laittomista toimista, kuten petoksesta tai lahjonnasta, tai sellaisista virkatoimiin liittyvistä teoista, jotka voivat tarkoittaa sitä, että unionin henkilöstön jäsenille kuuluvia velvollisuuksia on jätetty vakavalla tavalla noudattamatta. Tästä määrätään BEREC-viraston väärinkäytösten paljastamista koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta annetussa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston (BEREC-virasto) hallintoneuvoston päätöksessä nro MC/2018/11.

(3)

BEREC-virasto on laatinut toimintaperiaatteet, joilla ehkäistään ja käsitellään tehokkaasti ja tuloksellisesti tosiasialliset tai mahdolliset tapaukset, jotka koskevat työpaikkakiusaamista tai seksuaalista häirintää työpaikalla, ihmisarvon suojelua ja työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskevista toimintaperiaatteista annetun Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston (BEREC-virasto) hallintoneuvoston päätöksen nro MC/2016/15 mukaisesti.

(4)

Edellä mainitun toiminnan yhteydessä BEREC-virasto kerää ja käsittelee asiaan liittyviä tietoja ja useita henkilötietoryhmiä, kuten luonnollisen henkilön tunnistetietoja, yhteystietoja, ammatillisia rooleja ja tehtäviä, yksityistä ja ammatillista toimintaa koskevia tietoja sekä taloudellisia tietoja. BEREC-virasto toimii rekisterinpitäjänä.

(5)

Käytössä on asianmukaisia suojatoimia, joilla suojataan henkilötiedot ja estetään tahaton tai lainvastainen pääsy niihin tai niiden siirtäminen, kun niitä säilytetään fyysisessä tai sähköisessä ympäristössä. Käsittelyn jälkeen tiedot säilytetään BEREC-viraston voimassa olevien tietojen säilyttämistä koskevien sääntöjen mukaisesti asetuksen 31 artiklaan perustuvissa tietosuojaselosteissa määritellyllä tavalla. Säilytysajan päätyttyä tapaukseen liittyvät tiedot, kuten henkilötiedot, poistetaan, anonymisoidaan tai siirretään historiallisiin arkistoihin.

(6)

Tässä yhteydessä BEREC-virasto on sitoutunut täyttämään velvollisuutensa antaa rekisteröidyille tietoja edellä mainituista käsittelytoimista ja kunnioittaa asetuksessa vahvistettuja rekisteröityjen oikeuksia.

(7)

Voi olla tarpeen sovittaa asetuksen mukaiset rekisteröityjen oikeudet yhteen edellä mainitun toiminnan tarpeiden kanssa kunnioittaen samalla täysimääräisesti muiden rekisteröityjen perusoikeuksia ja -vapauksia. Tämän vuoksi asetuksen 25 artiklassa säädetään tiukoin ehdoin mahdollisuudesta rajoittaa 14–20, 35 ja 36 artiklan soveltamista sekä 4 artiklan soveltamista siltä osin kuin sen säännökset vastaavat 14–20 artiklassa säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Tällöin on tarpeen antaa sisäisiä sääntöjä, joiden nojalla BEREC-virasto voi rajoittaa näitä oikeuksia asetuksen kyseisen artiklan mukaisesti.

(8)

Tällainen tilanne voi olla kyseessä erityisesti silloin, kun rekisteröidylle annetaan henkilötietojen käsittelyä koskevia tietoja hallinnollisen tutkimuksen alustavassa arviointivaiheessa tai itse tutkinnan aikana tai ennen asian mahdollista tutkimatta jättämistä koskevaa päätöstä tai kurinpitomenettelyä edeltävässä vaiheessa. Tietyissä olosuhteissa tällaisten tietojen antaminen voi vaikuttaa huomattavasti BEREC-viraston mahdollisuuteen suorittaa tutkimus tehokkaasti esimerkiksi siksi, että asianomainen henkilö voisi tuhota todisteita tai pyrkiä vaikuttamaan mahdollisiin todistajiin ennen kuin heitä on kuultu. Lisäksi BEREC-virasto voi joutua suojelemaan heidän oikeuksiaan ja vapauksiaan sekä muiden asianosaisten henkilöiden oikeuksia ja vapauksia.

(9)

Voi olla tarpeen pitää sellaista todistajaa tai väärinkäytöksen paljastajaa koskevat tiedot luottamuksellisina, joka on pyytänyt, että hänen henkilöllisyytensä salataan. Tällaisessa tapauksessa BEREC-virasto voi kyseisen väärinkäytösten paljastajan tai muiden asiaan liittyvien henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi päättää rajoittaa oikeutta tutustua kyseisten henkilöiden henkilöllisyyteen, lausuntoihin tai muihin henkilötietoihin.

(10)

Voi olla tarpeen pitää sellaista henkilöstön jäsentä koskevat tiedot luottamuksellisina, joka on ottanut yhteyttä BEREC-viraston neuvonta- ja häirintäyhdyshenkilöön häirintämenettelyn yhteydessä. Tällaisessa tapauksessa BEREC-virasto voi oletetun häirinnän kohteen, oletetun häirintään syyllistyneen ja muiden asianosaisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi päättää rajoittaa oikeutta päästä tietoihin kyseisten henkilöiden henkilöllisyydestä, lausuntoihin tai muihin henkilötietoihin.

(11)

BEREC-viraston olisi sovellettava rajoituksia vain, jos ne ovat keskeisiltä osin perusoikeuksien ja -vapauksien mukaisia ja ovat demokraattisessa yhteiskunnassa ehdottoman välttämättömiä ja oikeasuhteisia toimenpiteitä. BEREC-viraston olisi esitettävä perustelut kyseisille rajoituksille.

(12)

BEREC-viraston olisi vastuuvelvollisuuden periaatteen mukaisesti pidettävä kirjaa rajoitusten soveltamisesta.

(13)

Asetuksen 25 artiklan 6 kohdassa rekisterinpitäjä velvoitetaan ilmoittamaan rekisteröidyille pääasialliset syyt rajoituksen soveltamiseen sekä se, että heillä on oikeus tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

(14)

BEREC-virasto voi asetuksen 25 artiklan 8 kohdan nojalla lykätä ilmoittamista syistä, joiden vuoksi rajoitusta sovelletaan rekisteröityyn, tai jättää sen tekemättä tai evätä sen, jos se jollakin tavalla poistaisi rajoituksen vaikutuksen. BEREC-viraston olisi arvioitava tapauskohtaisesti, poistaisiko rajoituksesta ilmoittaminen rajoituksen vaikutuksen.

(15)

BEREC-viraston olisi poistettava rajoitus heti, kun rajoituksen oikeuttavat edellytykset eivät enää täyty, ja arvioitava kyseisiä edellytyksiä säännöllisesti.

(16)

Parhaan mahdollisen suojan takaamiseksi rekisteröityjen oikeuksille ja vapauksille ja asetuksen 44 artiklan 1 kohdan mukaisesti tietosuojavastaavalle olisi ilmoitettava hyvissä ajoin kaikista sovellettavista rajoituksista ja tietosuojavastaavan olisi tarkistettava, että tätä päätöstä on noudatettu.

(17)

Edellä mainittujen rajoitusten soveltaminen ei rajoita 16 artiklan 5 kohdan eikä 17 artiklan 4 kohdan säännösten mahdollista soveltamista; niistä ensimmäinen koskee tiedonsaantioikeutta, kun tietoja ei ole saatu rekisteröidyltä, ja jälkimmäinen rekisteröidyn oikeutta saada pääsy tietoihin.

(18)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu 27 päivänä toukokuuta 2019.

a)

roolien, vastuiden ja menettelyvaiheiden asianmukainen määrittely;

b)

tarvittaessa turvallinen sähköinen ympäristö, jolla estetään lainvastainen tai tahaton pääsy sähköisiin tietoihin tai niiden siirtäminen asiattomille;

c)

tarvittaessa paperiasiakirjojen turvallinen säilytys ja käsittely;

d)

rajoitusten asianmukainen seuranta ja vähintään kuuden kuukauden välein tehtävä uudelleentarkastelu. Uudelleentarkastelu on tehtävä myös silloin, kun käsiteltävänä olevan asian keskeiset osatekijät muuttuvat. Rajoitukset on poistettava heti, kun niihin oikeuttavat olosuhteet eivät enää ole voimassa.