(1)

Covid-19:n puhkeaminen on vähentänyt jyrkästi lentoliikennettä kysynnän merkittävän heikkenemisen ja niiden suorien toimenpiteiden seurauksena, joita jäsenvaltiot ja kolmannet maat ovat toteuttaneet taudin puhkeamisen hillitsemiseksi. Tästä lentoliikenteen harjoittajille aiheutuvat vakavat seuraukset, jotka alkoivat jo tammikuussa 2020 Kiinan kansantasavallan ja Kiinan kansantasavallan erityishallintoalueen Hongkongin osalta, ovat olleet laaja-alaisia 1 päivästä maaliskuuta 2020 alkaen ja kohdistuvat todennäköisesti ainakin kahteen aikataulukauteen: talvikauteen 2019/2020 ja kesäkauteen 2020.

(2)

Nämä olosuhteet eivät ole lentoliikenteen harjoittajien hallittavissa, ja niistä johtuva lentoliikenteen harjoittajien toteuttama vapaaehtoinen tai pakollinen lentoliikenteen peruuttaminen on välttämätön tai oikeutettu reaktio kyseisiin olosuhteisiin. Vapaaehtoisilla peruutuksilla suojataan erityisesti lentoliikenteen harjoittajien taloudellista vakautta ja vältetään sellaisten tyhjien tai lähes tyhjien lentojen negatiiviset ympäristövaikutukset, jotka toteutetaan pelkästään niihin liittyvien lähtö- ja saapumisaikojen säilyttämiseksi.

(3)

Eurocontrolin, joka on verkon hallinnoija yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallintaverkon toiminnoissa, julkaisemat luvut osoittavat, että lentoliikenne on vähentynyt maaliskuun 2020 alkupuoliskolla Euroopan alueella noin 10 prosenttia vuosimuutoksena laskettuna. Lentoliikenteen harjoittajat raportoivat suuresta ennakkovarausten vähenemisestä ja peruuttavat taudin puhkeamisen vuoksi merkittävän määrän lentoja talviaikataulukaudella 2019–2020 ja kesäaikataulukaudella 2020.

(4)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 (2) 8 artiklan 2 kohdan mukaan, luettuna yhdessä sen 10 artiklan 2 kohdan kanssa, lentoliikenteen harjoittaja, joka ei käytä vähintään 80:tä prosenttia sille koordinoidulla lentoasemalla jaettujen lähtö- ja saapumisaikojen sarjasta, on vaarassa menettää aiemmin saavuttamansa oikeudet näihin lähtö- ja saapumisaikoihin.

(5)

Asetuksen (ETY) N:o 95/93 10 artiklan 4 kohdan mukaan lähtö- ja saapumisaikojen koordinaattorit voivat jättää aiemmin saavutettujen oikeuksien laskennassa huomiotta lähtö- ja saapumisaikojen käyttämättä jättämisen ajanjaksoina, joina lentoliikenteen harjoittaja ei ole pystynyt harjoittamaan suunniteltua lentoliikennettä esimerkiksi lentoasemien sulkemisen vuoksi. Kyseisessä artiklassa ei kuitenkaan käsitellä covid-19:n puhkeamisen kaltaisia tilanteita. Sen vuoksi on tarpeen muuttaa asetus (ETY) N:o 95/93 vastaavasti.

(6)

Tiedossa olevien ennakkovarausten ja epidemiologisten ennusteiden perusteella on kohtuullista olettaa tässä vaiheessa, että merkittävä määrä covid-19:n puhkeamisesta johtuvia peruutuksia tehdään aikana, joka ulottuu 1 päivästä maaliskuuta 2020 vähintään 24 päivään lokakuuta 2020. Kyseiseksi ajanjaksoksi jaettujen lähtö- ja saapumisaikojen käyttämättä jättämisen ei pitäisi johtaa siihen, että lentoliikenteen harjoittajat menettävät aiemmin saavuttamansa oikeudet, jotka niillä muutoin olisi. Sen vuoksi on tarpeen määritellä edellytykset, joiden täyttyessä käyttämättömiä lähtö- ja saapumisaikoja olisi pidettävä näitä tarkoituksia varten käytettyinä lähtö- ja saapumisaikoina seuraavan vastaavan kauden osalta.

(7)

Lähtö- ja saapumisajat koordinoiduilla lentoasemilla ovat arvokas taloudellinen resurssi. Lentoliikenteen yleisestä vähenemisestä huolimatta lentoliikenteen peruuttaminen ei kuitenkaan saisi estää muita lentoliikenteen harjoittajia käyttämästä lähtö- ja saapumisaikoja, jos ne haluavat käyttää niitä väliaikaisesti ilman, että tämä kerryttää kyseisiin lähtö- ja saapumisaikoihin liittyviä oikeuksia. Sen vuoksi, jos lentoliikenteen harjoittaja, jolle lähtö- ja saapumisajat on jaettu, ei käytä niitä, ne olisi viipymättä palautettava koordinaattorille.

(8)

Covid-19:n tulevaa kehitystä ja tulevia vaikutuksia lentoliikenteen harjoittajiin on vaikea ennustaa. Komission olisi analysoitava jatkuvasti covid-19:n vaikutuksia lentoliikennealaan, ja unionin olisi voitava pidentää ilman aiheetonta viivytystä ajanjaksoa, jonka aikana tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan, jos epäsuotuisat olosuhteet jatkuvat edelleen.

(9)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli sitä, että covid-19:n puhkeamisen takia käyttämättömät lähtö- ja saapumisajat katsotaan käytetyiksi, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(10)

Jotta tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä voidaan tarvittaessa ja perustelluissa tapauksissa jatkaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden soveltamisajan pidentämistä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (3) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(11)

Koska ehdotetut toimenpiteet ovat covid-19:n puhkeamisen aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi kiireellisiä, katsottiin aiheelliseksi säätää poikkeuksesta Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitettuun kahdeksan viikon ajanjaksoon.

(12)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

(1)

Covid-19:n puhkeamisen seuraukset ovat vaikuttaneet jäsenvaltioihin ainutlaatuisella tavalla. Tämänhetkinen kansanterveydellinen kriisitilanne haittaa jäsenvaltioiden talouskasvua, mikä puolestaan pahentaa vakavaa likviditeetin puutetta, joka johtuu jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muihin talouden aloihin tarvittavien julkisten investointien äkillisestä ja merkittävästä kasvusta. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemiseksi on toteutettava erityisiä toimenpiteitä.

(2)

On erittäin tärkeää, että likviditeetin ja julkisten varojen puute jäsenvaltioissa ei estä Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahastosta, jäljempänä ’ESR’, ja koheesiorahastosta, jäljempänä yhdessä ’rahastot’, ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jäljempänä ’EMKR’, tuettavien ohjelmien mukaisia investointeja, joita tarvitaan covid-19:n puhkeamisen torjumiseksi.

(3)

Kansanterveydellisen kriisitilanteen vaikutusten lieventämiseksi EAKR:stä olisi tarvittaessa tuettava pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, käyttöpääoman rahoittamista väliaikaisena toimenpiteenä, jolla voidaan vastata tehokkaasti kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen.

(4)

Kansanterveydellisen kriisitilanteen vaikutusten lieventämiseksi tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistamista koskevan EAKR:n investointiprioriteetin olisi katettava investoinnit tuotteisiin ja palveluihin, jotka ovat tarpeen terveyspalvelujen kriisinhallintavalmiuksien parantamiseksi.

(5)

Jotta covid-19:n puhkeamiseen voitaisiin reagoida joustavammin, jäsenvaltioille olisi annettava enemmän joustovaraa ohjelmien täytäntöönpanossa ja olisi säädettävä yksinkertaistetusta menettelystä, joka ei edellytä komission päätöstä toimenpideohjelmien muutoksista. Tällaisista muutoksista komissiolle toimitettavia tietoja olisi selvennettävä.

(6)

Kansanterveydellisen kriisitilanteen vaikutusten lieventämiseksi rahastoista rahoitettavista rahoitusvälineistä olisi tarvittaessa myös tuettava pk-yrityksiä käyttöpääoman muodossa väliaikaisena toimenpiteenä, jolla voidaan vastata tehokkaasti kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen.

(7)

Jotta kansanterveydellisen kriisitilanteen vaikutuksiin voitaisiin reagoida välittömästi, kriisinhallintavalmiuksia parantavien toimien menojen olisi oltava tukikelpoisia 1 päivästä helmikuuta 2020 lukien.

(8)

Jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltioilla on riittävät varat tarvittavien investointien toteuttamiseksi viipymättä, komission on aiheellista olla antamatta perintämääräyksiä vuonna 2020 toimitettaviin vuotuisiin tilityksiin sisältyvistä jäsenvaltioilta takaisin perittävistä määristä. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä perimättä jätetyt määrät nopeuttamaan covid-19:n puhkeamiseen liittyviä investointeja, jotka ovat tukikelpoisia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (2) ja rahastokohtaisten sääntöjen nojalla.

(9)

Määrät, joita ei ole peritty takaisin vuonna 2020, olisi poistettava tileistä tai niistä olisi annettava perintämääräykset ohjelmien päättämisen yhteydessä.

(10)

Kansanterveydellisen kriisitilanteen vaikutusten lieventämiseksi EMKR:stä olisi tuettava keskinäisiä rahastoja ja vesiviljelykannoille otettavia vakuutuksia kansanterveydellisestä kriisitilanteesta kärsivien kalastajien ja vesiviljelijöiden tulojen turvaamiseksi.

(11)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli vastata kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(12)

Koska tuen tarve on kiireellinen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(13)

Covid-19:n puhkeamisen ja siihen liittyvään kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen vastaamisen kiireellisyyden vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(14)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 1301/2013 (3), (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 (4) olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, perustettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2002 (2). Rahaston perustamisen tarkoituksena oli antaa jäsenvaltioille suurkatastrofien jälkeen taloudellista tukea konkreettisena osoituksena eurooppalaisesta solidaarisuudesta hätätilanteissa.

(2)

Vakavan kansanterveysuhan aiheuttavissa tilanteissa unionin olisi osoitettava pysyvänsä solidaarisena jäsenvaltioille ja asianomaiselle väestölle antamalla taloudellista tukea uhasta kärsivän väestön auttamiseksi, normaalien elinolosuhteiden palauttamiseksi nopeasti asianomaisilla alueilla ja tartuntatautien leviämisen hillitsemiseksi.

(3)

Kansanterveysuhan aiheuttavissa tilanteissa unionin olisi osoitettava solidaarisuutta myös niille maille, jotka neuvottelevat liittymisestä unioniin.

(4)

Kansanterveysuhat voivat johtaa vakavaan kriisitilanteeseen etenkin silloin, kun viruksen aiheuttama pandemia on julistettu virallisesti. Rahaston avulla unioni voi auttaa väestön välittömien tarpeiden edellyttämien pelastuspalvelujen käynnistämisessä ja edistää tärkeimpien vaurioituneiden infrastruktuurien kunnostamista lyhyellä aikavälillä, jotta katastrofeista kärsineiden alueiden taloudellinen toiminta voidaan elvyttää. Kyseisestä rahastosta annetaan kuitenkin tällä hetkellä tukea vain fyysisiä vahinkoja aiheuttaviin luonnonkatastrofeihin, mutta ei biologisista vaaroista johtuviin suurkatastrofeihin. Olisi annettava säännöksiä, jotka mahdollistavat unionin toiminnan vakavan kansanterveysuhan aiheuttavissa tilanteissa.

(5)

Toteutettavan toimen tavoitteena on täydentää asianomaisten jäsenvaltioiden ponnisteluja tilanteissa, joissa kriisin vaikutukset ovat niin mittavat, etteivät kyseiset valtiot pysty hoitamaan tilannetta pelkästään omin voimavaroin. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tätä tavoitetta, vaan se voidaan toimien laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(6)

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tämän asetuksen mukaisten toimien olisi koskettava vain vakavia kansanterveysuhkia. Kyseiset uhat olisi määriteltävä niiden torjumiseen tarvittavien julkisten menojen perusteella.

(7)

Unionin tuen olisi täydennettävä asianomaisten valtioiden omia toimenpiteitä, ja sen olisi katettava osa hätätilanteesta johtuviin keskeisimpiin hätätoimiin varatuista julkisista menoista.

(8)

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unionin tukea olisi myönnettävä ainoastaan uhasta kärsivän valtion hakemuksesta. Komission olisi varmistettava eri valtioiden esittämien hakemusten oikeudenmukainen käsittely.

(9)

Komission olisi voitava tehdä pikainen päätös varattujen erityismäärärahojen sitomisesta ja maksamisesta mahdollisimman nopeasti. Sen vuoksi ennakkomaksujen suorittamista koskevia nykyisiä säännöksiä olisi lujitettava korottamalla ennakkomaksujen määriä.

(10)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(11)

Covid-19:n puhkeamiseen ja siihen liittyvään kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen vastaamisen kiireellisyyden vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(12)

Asetus (EY) N:o 2012/2002 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Euro–Välimeri-sopimus Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosioinnista (1), jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, tehtiin unionin puolesta neuvoston ja komission päätöksellä 2000/204/EY, EHTY (2), ja sopimus tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

(2)

Neuvosto hyväksyi päätöksellään (EU) 2019/217 (3) assosiaatiosopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen (4) tekemisen, jäljempänä ’muutossopimus’, assosiaatiosopimuksessa määrättyjen tullietuuksien laajentamiseksi koskemaan Länsi-Saharan tuotteita.

(3)

Assosiaatiosopimuksen 81 artiklan mukaisesti perustettiin assosiaatiokomitea, jonka tehtävänä on assosiaatiosopimuksen hallinto. Saman assosiaatiosopimuksen 83 artiklan nojalla assosiaatiokomitea on päätösvaltainen assosiaatiosopimuksen hallintoon liittyvissä kysymyksissä sekä niillä aloilla, joilla neuvosto on siirtänyt sille toimivaltansa.

(4)

Assosiaatiokomitean on annettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutossopimuksen voimaantulosta päätös yksityiskohtaisista säännöistä muutossopimuksen vaikutusten arvioimiseksi, etenkin vaikutuksista kestävään kehitykseen ja erityisesti siltä osin kuin on kyse asianomaiselle väestölle koituvista eduista ja Länsi-Saharan luonnonvarojen hyödyntämisestä.

(5)

On aiheellista vahvistaa assosiaatiokomiteassa unionin puolesta otettava kanta, koska suunniteltu päätös tulee olemaan unionia sitova.

(6)

Jotta varmistetaan muutossopimuksesta asianomaiseen väestöön ja asianomaisten alueiden luonnonvarojen käyttöön aiheutuvien vaikutusten seuranta, muutossopimuksessa määrätään nimenomaisesti asianmukaisesta kehyksestä ja menettelystä, joiden avulla osapuolet voivat tietoja säännöllisesti vaihtamalla arvioida muutossopimuksen vaikutuksia sen täytäntöönpanon aikana. Unioni ja Marokon kuningaskunta ovat sopineet vaihtavansa keskenään tietoja assosiaatiokomiteassa vähintään kerran vuodessa. On siis aiheellista määrittää kyseistä arviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt assosiaatiokomitean hyväksyttäviksi.

(7)

Tietojen vaihdon tavoite on sama kuin komission yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa laatimassa 11 päivänä kesäkuuta 2018 annetussa kertomuksessa, joka käsittelee tullietuuksien laajentamisesta koskemaan Länsi-Saharasta peräisin olevia tuotteita Länsi-Saharan väestölle koituvia hyötyjä sekä kyseisen väestön kuulemista.

(8)

Alueen talouteen kohdistuvista vaikutuksista toistaiseksi saatavilla olevat tiedot koskevat ensi sijassa maataloutta ja kalastusta mutta etuudet koskevat kaikkia tuotteita, ja niinpä vaihdettavat tiedot voivat muuttua sen mukaan, miten toiminta Länsi-Saharassa kehittyy. Tietojen vaihto ei myöskään koske pelkästään taloudellisia seikkoja (etuudet suppeassa merkityksessä), vaan sen avulla olisi voitava laatia laajempi arviointi, jossa otetaan huomioon myös sellaisia näkökulmia kuin kestävä kehitys ja vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen.

(9)

Marokon kuningaskunta on myös suostunut perustamaan erillisen mekanismin tilastotietojen keräämiseksi Länsi-Saharasta peräisin olevien tuotteiden unioniin suuntautuneesta viennistä, ja nämä tiedot asetetaan komission sekä jäsenvaltioiden tullilaitosten saataville kuukausittain.

(10)

Marokon kuningaskunta voi pyytää unionilta jo olemassa olevien tietojärjestelmien perusteella tietoja tiettyjen Marokon kuningaskunnalle tärkeiden tuoteluokkien tuotannosta ja kaupasta,