(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (3) 16 artiklassa säädetään, että Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahaston) menojen vuotuinen enimmäismäärä muodostuu rahastolle neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (4) mukaisesti vahvistetuista enimmäismääristä. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan mukaan on tarvittaessa määrättävä rahoituskurin mukautusaste, jotta varmistetaan markkinoihin liittyvien menojen ja suorien tukien rahoittamiseksi asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 kaudeksi 2014–2020 vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien noudattaminen. Asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 ei säädetä vuoden 2020 jälkeisten varainhoitovuosien enimmäismääristä. Sen varmistamiseksi, että markkinoihin liittyvien menojen ja suorien tukien rahoituksen enimmäismäärää noudatetaan myös vuoden 2020 jälkeisinä varainhoitovuosina, asetuksen (EU) N:o 1306/2013 16 ja 26 artiklassa olisi kyseisten varainhoitovuosien osalta viitattava niihin maataloustukirahastosta rahoitettaviin määriin, jotka vahvistetaan asetuksessa, jonka neuvosto hyväksyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 312 artiklan 2 kohdan nojalla vuosiksi 2021–2027.

(2)

Pilarien välisessä joustavuudessa on kyse mahdollisuudesta siirtää varoja suorien tukien ja maaseudun kehittämisen välillä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (5) 14 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat hyödyntää tätä joustomahdollisuutta kalenterivuosina 2014–2019. Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat säilyttää oman strategiansa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/288 (6) pidennettiin pilarien välisen joustavuuden soveltamista kalenterivuoteen 2020 eli varainhoitovuoteen 2021. Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 14 artiklassa säädetään nykyisin, että siirto maaseudun kehittämisestä suoriin tukiin määritetään prosenttiosuutena määrästä, joka on neuvoston SEUT 312 artiklan 2 kohdan nojalla antaman asiaankuuluvan asetuksen jälkeen annetulla unionin lainsäädännöllä osoitettu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta) varainhoitovuonna 2021 rahoitettavaan tukeen. Koska asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä ei ennätetä hyväksyä siihen mennessä, kun jäsenvaltioiden on ilmoitettava siirtoa koskevasta päätöksestään, on aiheellista säätää mahdollisuudesta jatkaa tämän joustavuuden soveltamista ja määrittää enimmäismäärä, joka voidaan siirtää.

Jäsenvaltiokohtainen absoluuttinen enimmäismäärä lasketaan asetuksen (EU) N:o 1307/2013 14 artiklan 2 kohdassa säädettyjen enimmäisprosenttimäärien perusteella ja näitä prosenttimääriä sovelletaan määriin, jotka osoitetaan maaseudun kehittämisen tukitoimityyppeihin jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annettavaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta koskevan komission ehdotuksen mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 53 artiklan 6 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat tarkistaa viimeistään 1 päivänä elokuuta 2019 suorien tukien kansallisen enimmäismäärän prosenttiosuutta, jonka ne osoittavat vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen, sekä kalenterivuodesta 2020 alkaen sovellettavia yksityiskohtaisia tukipäätöksiään. Jos jäsenvaltiot päättävät siirtää varoja suorien tukien määrärahoista maaseudun kehittämistuen määrärahoihin, ne ilmoittavat päätöksestään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019, ja jos ne päättävät siirtää varoja suorien tukien määrärahoista maaseudun kehittämistuen määrärahoihin, ne ilmoitettavat tästä päätöksestään pian tämän jälkeen. Tällainen päätös vaikuttaa kuitenkin jäsenvaltioiden suorien tukien kansalliseen enimmäismäärään kalenterivuoden 2020 osalta. Jotta säilytettäisiin johdonmukaisuus yksityiskohtaisten tukipäätösten ja vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen talousarviomäärärahojen enimmäismäärän välillä, on aiheellista antaa jäsenvaltioille mahdollisuus, siinä määrin kuin se on tarpeen pilareiden välistä joustavuutta koskevaan päätökseen mukautumiseksi, tarkistaa vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen osoittamaansa prosenttiosuutta sekä yksityiskohtaisia tukipäätöksiään. Asiaa koskevan ilmoituksen määräajan olisi sen vuoksi myös oltava pian 31 päivän joulukuuta 2019 jälkeen. Koska tarkistus rajoittuu vain siihen, mikä on tarpeen pilareiden välistä joustavuutta koskevaan päätökseen mukautumiseksi, jäsenvaltioiden olisi ilmoituksessaan selitettävä tarkistuksen ja kyseisen päätöksen välinen yhteys.

(4)

Asetukset (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 olisi sen vuoksi muutettava.

(5)

Jotta tällä asetuksella säädettyjä muutoksia voidaan soveltaa mahdollisimman nopeasti, olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(6)

Jotta tässä asetuksessa säädettyjä muutoksia voitaisiin soveltaa mahdollisimman pian, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 4 artiklassa vahvistetaan perusteet tullietuuksien myöntämiselle yleisen tullietuusjärjestelmän, jäljempänä ’GSP-järjestelmä’, yleisen menettelyn mukaisesti.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 978/2012 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, että jos Maailmanpankki on edunsaajamaiden luettelon päivittämistä välittömästi edeltävinä kolmena peräkkäisenä vuotena luokitellut maan korkean tulotason tai ylemmän keskitulotason maaksi, sen ei pitäisi enää saada GSP-järjestelmän mukaisia etuuksia.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 978/2012 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun GSP-järjestelmän edunsaajamaiden luettelo vahvistetaan kyseisen asetuksen liitteessä II. Asetuksen (EU) N:o 978/2012 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti komission olisi tarkasteltava liitettä II viimeistään kunkin vuoden tammikuun 1 päivänä muuttaakseen luettelossa mainittujen maiden asemaa 4 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 978/2012 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti GSP-edunsaajamaalle ja talouden toimijoille olisi annettava riittävästi aikaa tehdä asiaankuuluvat mukautukset, joita maan aseman muuttuminen GSP-järjestelmässä edellyttää. GSP-järjestelmän soveltamista olisi näin ollen jatkettava yhden vuoden ajan siitä päivästä, jona maan aseman muuttaminen asetuksen (EU) N:o 978/2012 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tulee voimaan.

(5)

Maailmanpankki on luokitellut Naurun, Samoan ja Tongan ylemmän keskitulotason maiksi vuosina 2017, 2018 ja 2019. Ne eivät näin ollen enää täytä asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia GSP-edunsaajamaan aseman edellytyksiä, joten ne olisi poistettava asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteestä II. Näiden maiden GSP-järjestely olisi pidettävä voimassa yhden vuoden sen jälkeen, kun päätös kyseisten maiden poistamisesta asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteestä II tulee voimaan. Yksinkertaisuuden ja oikeusvarmuuden takaamiseksi Nauru, Samoa ja Tonga olisi poistettava asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteestä II siten, että soveltaminen alkaa 1 päivänä tammikuuta 2021,

(1)

Asetuksen (EU) N:o 978/2012 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, että maa, joka saa tullietuuksia yleisessä tullietuusjärjestelmässä (GSP), voi saada kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävän erityisen kannustusmenettelyn mukaisia tullietuuksia, jos sitä pidetään talouden yksipuolisuuden ja riittämättömän kansainväliseen kauppajärjestelmään yhdentymisen vuoksi asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä VII määriteltynä muita heikommassa asemassa olevana maana.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä VII olevan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti maan voidaan katsoa olevan muita heikommassa asemassa, jos sen liitteessä IX lueteltujen tuotteiden unioniin suuntautuvan tuonnin arvo on pienempi kuin 6,5 prosentin kynnysarvo GSP-edunsaajamaista peräisin olevien tuotteiden unioniin suuntautuvan kokonaistuonnin keskimääräisestä arvosta viimeksi kuluneina kolmena peräkkäisenä vuotena.

(3)

Kun GSP-edunsaajamaiden luetteloa muutetaan, asetuksella (EU) N:o 978/2012 siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä liitteen VII muuttamiseksi, jotta voidaan tarkistaa liitteessä VII olevan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyä muita heikompaa asemaa koskevaa kynnysarvoa siten, että heikompaa asemaa koskevan kynnysarvon paino säilyy suhteellisesti samana määritettäessä, onko maita pidettävä heikommassa asemassa olevina, riippumatta GSP-edunsaajamaiden luetteloon tehdyistä muutoksista. Heikompaa asemaa koskevan kynnysarvon paino on asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteen VII mukaisesti GSP-edunsaajamaista peräisin olevien liitteessä IX lueteltujen tuotteiden unioniin suuntautuvan kokonaistuonnin keskimääräinen arvo.

(4)

Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/602 (2) muutettiin heikompaa asemaa koskevaa kynnysarvoa 2 prosentista 6,5 prosenttiin siten, että muutettua arvoa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015.

(5)

Asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä II olevaa GSP-edunsaajamaiden luetteloa on muutettu huomattavasti: vuonna 2015 tehdyn muita heikompaa asemaa koskevan kynnysarvon viimeisimmän tarkistuksen ja 1 päivän tammikuuta 2019 välillä luettelosta on poistettu kaksikymmentäyksi maata. Sen vuoksi on aiheellista muuttaa asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä VII olevan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettua heikompaa asemaa koskevaa kynnysarvoa.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä II olevaan maaluetteloon vuonna 2015 tehdyn muita heikompaa asemaa koskevan kriteerin viimeisimmän tarkistuksen ja 1 päivän tammikuuta 2019 välillä tehtyjen muutosten tuloksena GSP-edunsaajamaista peräisin olevien liitteessä IX lueteltujen tuotteiden unioniin suuntautuvan kokonaistuonnin keskimääräinen arvo olisi pienenemässä 12,2 prosenttia. Jos heikompaa asemaa koskevaa kynnysarvoa korotetaan 6,5 prosentista 7,4 prosenttiin 1 päivästä tammikuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä VII vahvistetun heikompaa asemaa koskevan kynnysarvon paino säilyisi suhteellisesti samana.

(7)

Jotta voidaan ottaa huomioon asetuksen (EU) N:o 978/2012 liitteessä II olevaan maaluetteloon tehtyjen muutosten voimaantulopäivät ja tämän vaikutus edunsaajamaiden heikompaan asemaan, kynnysarvon olisi tultava voimaan 1 päivästä tammikuuta 2019,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2368/2002 liitteessä II luetellaan Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän osanottajat ja näiden nimeämät toimivaltaiset viranomaiset.

(2)

Kimberleyn prosessin useiden osanottajien toimivaltaisten viranomaisten osoitteet on päivitettävä.

(3)

Kimberleyn prosessin osanottajat vastaanottivat syyskuussa 2019 Kiinan kansantasavallalta ilmoituksen, että Kiinan kansantasavallan erityishallinto-alue Macao panee muodollisesti täytäntöön Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän 1 päivästä lokakuuta 2019.

(4)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 2368/2002 liitettä II olisi muutettava. Jotta Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue Macao voi panna Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän täytäntöön unionin suhteen mahdollisimman pian, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (3) vahvistetaan siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä edustavat hinnat.

(2)

Siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden ja muna-albumiinin edustavien hintojen määrittämisen perustana olevien tietojen säännöllinen seuranta osoittaa, että on aiheellista muuttaa tiettyjen tuotteiden edustavat tuontihinnat ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1484/95 olisi muutettava.

(4)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

(1)

Maailman kauppajärjestö (WTO) antoi 2 päivänä lokakuuta 2019 välimiestuomion suurten siviili-ilma-alusten kauppaan vaikuttavia toimenpiteitä koskevassa asiassa ”European Communities and Certain Member States – Measures Affecting Trade in Large Civil Aircraft”, WT/DS316/ARB. Välimiestuomio antoi Amerikan yhdysvalloille, jäljempänä ’Yhdysvallat’, mahdollisuuden pyytää lupaa ottaa unionin Airbusille myöntämien tukien vuoksi käyttöön vastatoimia, joiden taso on enintään 7,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Yhdysvallat otti 18 lokakuuta 2019 käyttöön 25 prosentin arvotullin muun muassa kuohumattomille viineille (still wine), joita Saksa, Espanja, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta vievät Yhdysvaltoihin. Tämä poikkeuksellinen, epäoikeudenmukainen ja ennakoimaton tilanne vaikuttaa vakavalla ja haitallisella tavalla unionin viinien maailmanlaajuiseen kauppaan. Yhdysvallat on lisäksi uhannut soveltaa 100 prosentin arvotullia ranskalaisiin kuohuviineihin vastauksena Ranskan digitaalisten palvelujen verolle (GAFA-vero).

(2)

Yhdysvaltojen käyttöön ottamilla tuontitulleilla on välitön ja vakava vaikutus unionin viinikauppaan Yhdysvaltojen markkinoilla, jotka ovat niin viennin arvolla kuin sen määrällä mitattuna unionin suurimmat maataloustuotteiden – ja erityisesti viinin – vientimarkkinat. Vuonna 2018 unionista vietiin viiniä Yhdysvaltoihin yhteensä 6,5 miljoonaa hehtolitraa kaikkiaan 4 miljardin euron arvosta. Yhdysvaltoihin unionista suuntautuva viinin vienti on tyypillisesti 30–40 prosenttia unionin koko viininviennin arvosta.

(3)

Yhdysvaltojen käyttöön ottamilla korotetuilla tuontitulleilla on vahingollinen vaikutus kaikkiin unionin viineihin eikä pelkästään niistä neljästä jäsenvaltiosta, joihin korotettuja tuontitulleja sovelletaan, peräisin oleviin kuohumattomiin viineihin. Tullit vaikuttavat kielteisesti kaikkien Yhdysvaltojen markkinoilla olevien unionin viinien maineeseen ja kauppaan. Viinin maine määräytyy viinin laadun lisäksi myös sen hinnan ja koetun hinta-laatusuhteen perusteella. Tämä koskee etenkin alhaisen ja keskitason hintaluokan viinejä, joihin 25 prosentin tuontitulli vaikuttaa absoluuttisesti mitattuna enemmän kuin kalliimpiin viineihin. Viimeksi mainittuja ostavat viiniasiantuntijat, joille hinnannousu ei ole ostamisen este. Unionin viinit kilpailevat Yhdysvaltojen markkinoilla muualta, kuten Etelä-Amerikasta, Australiasta tai Etelä-Afrikasta, tuotavien viinien kanssa. Voimakkaan kilpailun vuoksi käsityksellä yleisestä hintatasosta on suuri merkitys. Kun kuluttajat ovat tietoisia siitä, että korotettu tuontitulli nostaa tietyistä alkuperämaista tulevien viinien hintaa, se vaikuttaa kielteisesti heidän yleiseen käsitykseensä unionin viinien hintatasosta ja ohjaa kuluttajakysyntää muiden alkuperäpaikkojen viineihin. Näin syntyneiden markkinaolosuhteiden sekä tuottajien saamien kokonaistulojen vähenemisen vuoksi tarvitaan välittömiä toimenpiteitä tuontitullien vaikutuksiin puuttumiseksi. Toimenpiteiden on koskettava kaikista – ei pelkästään tuontitullien välittömänä kohteena olevista – jäsenvaltioista peräisin olevia kaikenlaisia viinejä.

(4)

Markkinoiden vakauden kannalta Yhdysvaltojen käyttöön ottama tuontitullijärjestelmä ei ole erillinen kansallinen toimenpide, jonka vaikutukset rajoittuisivat Yhdysvaltojen kanssa käytävään kauppaan. Maailman viinimarkkinat ovat maailmanlaajuiset markkinat, joilla merkittävien talouden toimijoiden, kuten Yhdysvaltojen, toteuttamilla yksittäisillä toimenpiteillä on kauaskantoisia vaikutuksia kansainväliseen viinikauppaan kokonaisuudessaan. Kaikki kielteiset muutokset unionin viinien tärkeiden kohdemarkkinoiden, kuten Yhdysvaltojen, olosuhteissa vaikuttavat väistämättä myös muihin markkinoihin, koska tuotteet, joita ei liian korkeaksi tulevan hinnan vuoksi pystytä myymään Yhdysvalloissa, on ohjattava muualle. Sen seurauksena kyseisten muiden markkinoiden kuluttajat, jotka ovat hyvin perillä markkinaolosuhteista, aiheuttavat lisäpainetta hintoihin, ja kilpailu on paljon kovempaa kuin tavallisesti. Näin ollen Yhdysvaltojen käyttöön ottamat nykyiset tuontitullit lamauttavat unionin viinin viennin maailmanlaajuisesti. Viinialan raporttien mukaan Yhdysvaltojen markkinoilla on jo peruutettu merkittäviä ranskalaisten viinien tilauksia.

(5)

Unionin viinimarkkinoiden olosuhteet ovat huonontuneet jatkuvasti vuoden 2019 kuluessa, ja viinivarastot ovat suurimmillaan sitten vuoden 2009. Tämä kehitys johtuu pääasiassa vuoden 2018 ennätyssadosta ja viinin kulutuksen vähenemisestä unionissa. Jos Yhdysvaltojen käyttöön ottamien tuontitullien kohteena olevia viinejä ei saada myytyä unionin ulkopuolisille vientimarkkinoille, kiireellinen ja vakava tilanne unionin markkinoilla pahenee entisestään. Tilanteen kriittisyyttä pahentaa myös tuontitullien soveltamisen ajoitus. Tullitariffien soveltaminen alkoi 18 päivänä lokakuuta 2019 eli keskellä vuoden 2019 sadonkorjuu- ja tuotantojaksoa ja juuri ennen vuoden lopun juhlakautta; ne ovat vuoden tärkeimmät myyntijaksot unionin viinialalla. Tämä huomioon ottaen on tarpeen toteuttaa välittömiä toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 43 artiklassa säädetyistä viinialan tukitoimenpiteistä ainoastaan mainitun asetuksen 45 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen menekinedistämistoimi on tarkoitettu suoraan unionin viinien menekinedistämiseen niiden kilpailukyvyn parantamiseksi kolmansissa maissa. Vuosien mittaan kyseinen menekinedistämistoimi on osoittautunut huomattavan tehokkaaksi markkinoiden valloittamisessa ja vakiinnuttamisessa kolmansissa maissa. Se on osoittautunut välineeksi, jolla voidaan tehokkaimmin tukea unionin viinejä kolmansien maiden markkinoilla lisäämällä niiden tunnettuutta ja tietoisuutta niiden laadusta. Kansainväliset viinimarkkinat ovat maailmanlaajuiset, ja kaikki yksittäiset kolmansien maiden markkinoilla toteutettavat unionin viinien menekinedistämisoperaatiot hyödyttävät kaikkia unionin viinejä. Toimet avaavat mahdollisuuksia niille, jotka myöhemmin alkavat viedä kyseisille markkinoille muita unionin viinejä. Yksittäisillä edistämistoimilla on kerroinvaikutus myyntiin, koska ne koskevat kaikenlaisia viinejä tai kokonaisia viininvalmistusalueita eivätkä ainoastaan yhtä yksittäistä viinimerkkiä tai -tyyppiä. Siksi on olennaisen tärkeää jatkaa, käynnistää ja tehostaa menekinedistämistoimia kaikilla markkinoilla, jotta voidaan löytää myyntikanavia Yhdysvaltojen markkinoilla myymättä jääville viineille ja ylläpitää unionin viinien mainetta kyseisillä muilla markkinoilla ja hillitä hintapaineita.

(7)

Jotta toimijoita voitaisiin auttaa reagoimaan poikkeuksellisiin olosuhteisiin, jotka vallitsevat vientimarkkinoilla kaikkialla maailmassa Yhdysvaltojen otettua käyttöön tuontitullijärjestelmän, ja selviämään tästä ennakoimattomasta ja epävarmasta tilanteesta, on aiheellista antaa lisää joustavuutta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 45 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen menekinedistämistoimen toteuttamiseen. Sen vuoksi on tarpeen poikkeuksellisena toimenpiteenä säätää mainitun asetuksen 45 artiklan 3 kohtaa koskevasta poikkeuksesta ja korottaa väliaikaisesti mainitun asetuksen 45 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaiseen menekinedistämistoimeen osoitettua unionin rahoitusosuutta 50 prosentista 60 prosenttiin tukikelpoisista menoista.

(8)

Toimenpide on välttämätön, koska toimijoille aiheutuu väistämättä lisäkustannuksia siitä, että edistämistoimia on ohjattava eri maihin tai on järjestettävä uusia edistämistoimia muissa maissa. Nämä toimet on tehtävä kiireellisesti, jotta varastot saadaan myytyä. Kun menekinedistämistoimiin osoitettu unionin rahoitusosuus nostetaan 60 prosenttiin, minkä seurauksena tuensaajien rahoitusosuus pienenee, tuensaajat pystyvät toteuttamaan kunnianhimoisempia toimia ja säilyttämään vahvan aseman ulkomaisilla markkinoilla. Näin myös kannustetaan uusia toimijoita hakemaan tukea menekinedistämistoimenpiteisiin olosuhteissa, joissa ne eivät muuten tekisi niin, jos unionin rahoitusosuus pysyisi 50 prosentissa. Tämä koskee erityisesti toimijoita, joilla ei aiemmin ole ollut tähän varaa. Toimijoiden taloudellisen rasitteen alentaminen 40 prosenttiin auttaa heitä selviytymään Yhdysvaltojen käyttöön ottamien tuontitullien vaikutuksista.

(9)

Unionin rahoitusosuuden kasvattamisella aikaansaatava jousto on yksi taloudellisen tuen muoto, mutta se ei kuitenkaan edellytä unionilta lisärahoitusta, koska asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VI viinialan kansallisille tukiohjelmille vahvistettuja talousarviorajoja sovelletaan edelleen. Jäsenvaltiot voivat siis päättää myöntää menekinedistämistoimenpiteelle suurempia määriä rahoitusta ainoastaan mainitun asetuksen liitteessä VI säädetyn vuotuisen talousarvion puitteissa. Toimenpiteen tarkoituksena on näin ollen tarjota alalle tukea tietyssä epävakaassa markkinatilanteessa ilman, että käyttöön olisi otettava lisävaroja. Jousto ei myöskään saisi vaikuttaa kielteisellä tavalla määrärahoihin, jotka on myönnetty muihin mainitun asetuksen mukaisiin tukitoimenpiteisiin, sillä joidenkin toimenpiteiden, kuten viinitilojen rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen, merkitys vähenee eikä jäsenvaltioiden tarvitse käyttää niihin varoja yhtä paljon kuin aikaisemmin. Lisäksi viime vuosien tilastoista ilmenee, että jäsenvaltiokohtaiset enimmäismäärärahat ovat vajaakäytössä.

(10)

Yhdysvaltojen käyttöön ottamat tuontitullit ja niistä unionin viinikaupalle aiheutuvat vaikeudet ovat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 221 artiklassa tarkoitettu erityinen ongelma. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista kyseisen asetuksen 219 tai 220 artiklan mukaisilla toimilla. Yhtäältä ongelma ei liity jo olemassa olevaan markkinahäiriöön, koska Yhdysvaltojen käyttöön ottamat tuontitullit aiheuttavat nyt vakavia seurauksia unionin viinien maineelle ja todennäköisesti heikentävät jatkossa nopeasti viinin markkinaolosuhteita, jos tilannetta ei korjata välittömästi. Ongelma ei nykyisellään myöskään liity riittävän tarkasti määriteltyyn uhkaan markkinahäiriöstä, joka todennäköisesti jatkuisi nykyisessä muodossaan, koska Yhdysvaltojen tuontitullien odotetaan muuttuvan ajan myötä ja sen vuoksi on todennäköistä, että niistä aiheutuu lisää ennakoimattomia vaikutuksia maailmanlaajuisille viinimarkkinoille. Toisaalta erityinen ongelma ei liity myöskään toimenpiteisiin, joilla pyritään torjumaan eläintautien leviämistä tai kansanterveyden taikka eläinten tai kasvien terveyden riskeistä johtuvaa kuluttajien luottamuksen menettämistä, kuten mainitun asetuksen 220 artiklassa edellytetään.

(11)

Kyseinen toimenpide on yhdessä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 45 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun menekinedistämistoimen toteutukseen lisätyn jouston kanssa osa toimenpidekokonaisuutta toimijoiden, joihin Yhdysvaltojen unionin viinien osalta käyttöön ottamat tuontitullit vaikuttavat, auttamiseksi unionin tasolla. Näistä toimenpiteistä kuitenkin vain nyt kyseessä olevalla toimenpiteellä helpotetaan hieman niiden toimijoiden, jotka ovat Yhdysvaltojen käyttöön ottamien tuontitullien vaikutusten kohteena, taloudellista tilannetta. Toimijoiden tilanteeseen vaikuttavat tulon menetykset sekä lisäkustannukset, jotka johtuvat tarpeesta löytää viineille uusia markkinoita.

(12)

Toimenpiteen soveltamisala ja -aika olisi rajattava tiukasti siihen, mikä on tarpeen vientimarkkinoiden nykyisten poikkeuksellisten olosuhteiden korjaamiseksi.

(13)

Jäsenvaltiot voivat myöntää unionin rahoitusta ainoastaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 45 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun menekinedistämistoimen nojalla valitun hakemuksen perusteella tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen. Rahoituksen olisi oltava kaikkien toimenpiteen nojalla valittujen toimijoiden saatavilla ottamatta huomioon asianomaista viiniluokkaa tai unionin viinin alkuperää, koska Yhdysvaltojen soveltamat tuontitullit vahingoittavat kaikkea unionin viinien vientiä. Tässä yhteydessä on välttämätöntä toteuttaa toimenpiteitä kaikkien unionin viinien vientikilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän valmistamiseksi olisi nyt kyseessä olevaa kiireellistä toimenpidettä sovellettava kaikkiin tuensaajiin niiden operaatioiden kohteena olevista markkinoista riippumatta. Sen olisi oltava saatavilla niin toimijoille, jotka aikovat suuntautua Yhdysvaltojen markkinoille, kuin niille, jotka kohdistavat toimintansa jonkin toisen kolmannen maan markkinoille, maailman viinimarkkinoilla nyt vallitsevissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Olisi lisäksi hyvin vaikeaa erottaa yhden menekinedistämisoperaation sisällä kuohumattomia viinejä koskevat toimet muita viinejä koskevista toimista, koska menekinedistämisoperaatiot suunnitellaan tavallisesti edistämään tuotteita laaja-alaisesti eikä vain tiettyä tuoteluokkaa. Monet menekinedistämiskampanjat koskevat jonkin alueen kaikkia viinejä tai tietyn toimijan myymää laajaa viinivalikoimaa. Muita viinejä koskevien toimien erottaminen kuohumattomia viinejä koskevista toimista aiheuttaisi paljon hallinnollista työtä ja heikentäisi menekinedistämisoperaation myönteisiä vaikutuksia.

(14)

Kiireellinen toimenpide olisi rajoitettava enintään 12 kuukauteen tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Tämä ajanjakso on tarpeen menekinedistämiskampanjoiden perustamista varten. Prosessiin sisältyy useita hallinnollisia vaiheita, kuten muutosten tekeminen kansallisiin ohjelmiin, hakemuspyyntöjen laadinta ja julkaiseminen, hakemusten valinta ja sopimusten teko, ja yleensä siihen kuluu yli kuusi kuukautta. Jotta poikkeus pantaisiin täytäntöön tehokkaasti, poikkeuksen keston olisi sen vuoksi oltava 12 kuukautta. Korotettua unionin rahoitusosuutta ei saisi myöntää hakemuksille, jotka on valittu kyseisen 12 kuukauden ajanjakson jälkeen.

(15)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Maailman kauppajärjestö antoi 2 päivänä lokakuuta 2019 välimiespäätöksen suurten siviili-ilma-alusten kauppaan vaikuttavia toimenpiteitä koskevassa asiassa ”European Communities and Certain Member States – Measures Affecting Trade in Large Civil Aircraft”, WT/DS316/ARB. Välimiespäätös antoi Amerikan yhdysvalloille, jäljempänä ’Yhdysvallat’, mahdollisuuden pyytää lupaa ottaa unionin Airbusille myöntämien tukien vuoksi käyttöön vastatoimia, joiden taso on enintään 7,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Yhdysvallat otti 18 päivänä lokakuuta 2019 käyttöön 25 prosentin arvotullin muun muassa kuohumattomille viineille, joita Saksa, Espanja, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta vievät Yhdysvaltoihin. Tällä poikkeuksellisella, epäoikeudenmukaisella ja ennakoimattomalla tilanteella on vakava haitallinen vaikutus kaikkien unionin viinien maailmanlaajuiseen kauppaan. Lisäksi Yhdysvallat on uhannut soveltaa 100 prosentin arvotullia ranskalaisiin kuohuviineihin vastauksena Ranskan digitaalisten palvelujen verolle (GAFA-vero).

(2)

Yhdysvaltojen käyttöön ottamilla tuontitulleilla on välitön ja vakava vaikutus unionin viinikauppaan Yhdysvaltojen markkinoilla, jotka ovat niin viennin arvolla kuin sen määrällä mitattuna unionin suurimmat maataloustuotteiden – ja erityisesti viinin – vientimarkkinat. Vuonna 2018 unionista vietiin viiniä Yhdysvaltoihin yhteensä 6,5 miljoonaa hehtolitraa kaikkiaan 4 miljardin euron arvosta. Yhdysvaltoihin viedyn viinin osuus unionin maailmanlaajuisen viininviennin arvosta on tyypillisesti 30–40 prosenttia.

(3)

Yhdysvaltojen käyttöön ottamilla korotetuilla tuontitulleilla on vahingollinen vaikutus kaikkiin unionin viineihin eikä pelkästään niistä neljästä jäsenvaltiosta, joihin korotettuja tuontitulleja sovelletaan, peräisin oleviin kuohumattomiin viineihin. Tullit vaikuttavat kielteisesti kaikkien Yhdysvaltojen markkinoilla olevien unionin viinien maineeseen ja kauppaan. Viinin maine määräytyy sen laadun lisäksi myös sen hinnan ja koetun hinta-laatusuhteen perusteella. Tämä koskee etenkin alhaisen ja keskitason hintaluokan viinejä, joihin 25 prosentin tuontitulli vaikuttaa absoluuttisesti mitattuna enemmän kuin kalliimpiin viineihin, sillä niitä ostavat viiniasiantuntijat, joille hinnannousu ei ole ostamisen este. Unionin viinit kilpailevat Yhdysvaltojen markkinoilla muualta, kuten Etelä-Amerikasta, Australiasta tai Etelä-Afrikasta, tuotavien viinien kanssa. Voimakkaan kilpailun vuoksi käsityksellä yleisestä hintatasosta on suuri merkitys. Kun kuluttajat ovat tietoisia siitä, että korotettu tuontitulli nostaa tietyistä alkuperämaista tulevien viinien hintaa, se vaikuttaa kielteisesti heidän yleiseen käsitykseensä unionin viinien hintatasosta ja ohjaa kuluttajakysyntää muiden alkuperäpaikkojen viineihin. Näin syntyneiden markkinaolosuhteiden sekä tuottajien saamien kokonaistulojen vähenemisen vuoksi tarvitaan välittömiä toimenpiteitä tuontitullien vaikutuksiin puuttumiseksi. Toimenpiteiden on koskettava kaikista – ei pelkästään tuontitullien välittömänä kohteena olevista – jäsenvaltioista peräisin olevia kaikenlaisia viinejä.

(4)

Markkinoiden vakauden kannalta Yhdysvaltojen käyttöön ottama tuontitullijärjestelmä ei ole erillinen kansallinen toimenpide, jonka vaikutukset rajoittuisivat Yhdysvaltojen kanssa käytävään kauppaan. Maailman viinimarkkinat ovat maailmanlaajuiset markkinat, joilla merkittävien talouden toimijoiden, kuten Yhdysvaltojen, toteuttamilla yksittäisillä toimenpiteillä on kauaskantoisia vaikutuksia kansainväliseen viinikauppaan kokonaisuudessaan. Kaikki kielteiset muutokset unionin viinien tärkeiden kohdemarkkinoiden, kuten Yhdysvaltojen, olosuhteissa vaikuttavat väistämättä myös muihin markkinoihin, koska tuotteet, joita ei liian korkeaksi tulevan hinnan vuoksi pystytä myymään Yhdysvalloissa, on ohjattava muualle. Sen seurauksena kyseisten muiden markkinoiden kuluttajat, jotka ovat hyvin perillä markkinaolosuhteista, aiheuttavat lisäpainetta hintoihin, ja kilpailu on paljon kovempaa kuin tavallisesti. Näin ollen Yhdysvaltojen käyttöön ottamat nykyiset tuontitullit todennäköisesti aiheuttavat patoutumia unionin maailmanlaajuiselle viinin viennille. Viinialan raporttien mukaan Yhdysvaltojen markkinoilla on jo peruutettu merkittäviä ranskalaisten viinien tilauksia.

(5)

Unionin viinimarkkinoiden olosuhteet ovat huonontuneet jatkuvasti vuoden 2019 kuluessa, ja viinivarastot ovat korkeimmillaan sitten vuoden 2009. Tämä kehitys johtuu pääasiassa vuoden 2018 ennätyssadosta ja viinin kulutuksen vähenemisestä unionissa. Jos Yhdysvaltojen käyttöön ottamien tuontitullien kohteena olevia viinejä ei saada myytyä unionin ulkopuolisille vientimarkkinoille, kiireellinen ja vakava tilanne unionin markkinoilla pahenee entisestään. Tilanteen kriittisyyttä pahentaa myös tuontitullien soveltamisen ajoitus. Tullitariffien soveltaminen alkoi 18 päivänä lokakuuta 2019 eli keskellä vuoden 2019 viininkorjuu- ja tuotantojaksoa ja juuri ennen vuoden lopun juhlakautta; ne ovat vuoden tärkeimmät myyntijaksot unionin viinialalla. Tämä huomioon ottaen on tarpeen toteuttaa välittömiä toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 43 artiklassa säädetyistä viinialan tukitoimenpiteistä ainoastaan kyseisen asetuksen 45 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen menekinedistämistoimi on suoraan tarkoitettu unionin viinien menekinedistämiseen niiden kilpailukyvyn parantamiseksi kolmansissa maissa. Vuosien mittaan kyseinen menekinedistämistoimi on osoittautunut huomattavan tehokkaaksi kolmansien maiden markkinoiden valloittamisessa ja lujittamisessa. Se on osoittautunut välineeksi, jolla voidaan tehokkaimmin tukea unionin viinejä kolmansien maiden markkinoilla lisäämällä niiden tunnettuutta ja tietoisuutta niiden laadusta. Kansainväliset viinimarkkinat ovat maailmanlaajuiset, ja kaikki yksittäiset kolmansien maiden markkinoilla toteutettavat unionin viinien menekinedistämistoimet hyödyttävät kaikkia unionin viinejä. Toimet avaavat mahdollisuuksia niille, jotka myöhemmin alkavat viedä kyseisille markkinoille muita unionin viinejä. Yksittäisillä edistämistoimilla on kerroinvaikutus myyntiin, koska ne koskevat kokonaisia viinivalikoimia tai kokonaisia viininvalmistusalueita eivätkä ainoastaan yhtä yksittäistä viinimerkkiä tai -tyyppiä. Siksi on olennaisen tärkeää jatkaa, käynnistää ja tehostaa menekinedistämistoimia kaikilla markkinoilla, jotta voidaan löytää markkinoita Yhdysvaltojen markkinoilla myymättä jääville viineille ja ylläpitää unionin viinien mainetta kyseisillä muilla markkinoilla ja luoda vastapainetta hintoihin.

(7)

Jotta toimijoita voitaisiin auttaa reagoimaan poikkeuksellisiin olosuhteisiin, jotka vallitsevat vientimarkkinoilla koko maailmassa Yhdysvaltojen otettua käyttöön tuontitullijärjestelmän, ja puuttumaan tähän ennakoimattomaan ja epävarmaan tilanteeseen, on aiheellista antaa lisää joustavuutta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 45 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen menekinedistämistoimen toteuttamiseen poikkeamalla joistakin komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/1150 (2) vahvistetuista säännöksistä.

(8)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1150 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että asetuksen (EU) N:o 1308/2013 41 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin sovellettaviin tukiohjelmiin saa toimittaa muutoksia enintään kaksi kertaa varainhoitovuodessa. Jotta jäsenvaltiot voisivat nopeasti mukauttaa kansallisia tukiohjelmiaan ja varmistaa oikeusvarmuuden muutosten toteuttamisen osalta, on aiheellista sallia tällaisten muutosten toimittaminen useammin kuin kaksi kertaa varainhoitovuodessa. Jäsenvaltioiden olisi voitava reagoida nopeasti näihin poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja ilmoittaa menekinedistämistoimeen tehtävistä muutoksista heti kun sen katsotaan olevan tarpeen. Tällaisen jouston avulla jäsenvaltiot voisivat optimoida jo toteutettavia toimenpiteitä, lisätä ehdotuspyyntöjen lukumäärää ja tehdä mukautuksia useammin markkinatilanteen mukaan. Lisäksi myös ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole sisällyttäneet menekinedistämistoimea kansalliseen tukiohjelmaansa, voisivat tehdä niin heti tämän asetuksen voimaantulon jälkeen eikä niiden tarvitsisi odottaa seuraavaan muutosten toimittamisen määräaikaan asti. Tällainen edistämistoimen jouston parantaminen tarjoaisi toimijoille, uudet toimijat mukaan lukien, lisää mahdollisuuksia jättää tukihakemuksia menekinedistämistoimea varten. Näin on tarkoitus tuoda helpotusta viinialalle ja varmistaa jousto, jota tarvitaan uusien vientikohteiden löytämiseksi muilta kansainvälisiltä markkinoilta kuin Yhdysvalloista.

(9)

Sen vuoksi on tarpeen poiketa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1150 2 artiklan 1 kohdasta.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/47 (3) annettiin sen jälkeen, kun maatiloilla, joilla pidetään siipikarjaa, oli Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa ilmennyt korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksia ja kyseiset jäsenvaltiot olivat muodostanut suoja- ja valvontavyöhykkeet neuvoston direktiivin 2005/94/EY (4) mukaisesti.

(2)

Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2020/47 säädetään, että mainitun täytäntöönpanopäätöksen liitteessä lueteltujen jäsenvaltioiden direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden on katettava vähintään mainitussa liitteessä luetellut suoja- ja valvontavyöhykkeet.

(3)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liitettä muutettiin äskettäin komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/114 (5), kun Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa, Tšekissä ja Romaniassa oli siipikarjassa ilmennyt korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin tapauksia, jotka on huomioitava kyseisessä liitteessä.

(4)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/114 antamisen jälkeen Puola on ilmoittanut komissiolle uusista korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksista Szamotułyn (powiat szamotulski), Ostrówin (powiat ostrowski) ja Iławan (powiat iławski) piirikunnissa sijaitsevilla tiloilla, joilla pidetään siipikarjaa.

(5)

Myös Slovakia on ilmoittanut komissiolle uudesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksesta Čadcan alueella sijaitsevalla tilalla, jolla pidetään siipikarjaa.

(6)

Puolan ja Slovakian uudet taudinpurkaukset ovat tapahtuneet täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liitteessä tällä hetkellä lueteltujen alueiden ulkopuolella, ja näiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet tarvittavat direktiivin 2005/94/EY mukaisesti vaaditut toimenpiteet, joihin kuuluu suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen kyseisten uusien taudinpurkausten ympärille.

(7)

Komissio on tutkinut Puolan ja Slovakian direktiivin 2005/94/EY mukaisesti toteuttamat toimenpiteet ja on varmistunut siitä, että kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden rajat ovat riittävällä etäisyydellä tiloista, joilla on vahvistettu korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksia.

(8)

Jotta estetään tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja vältetään se, että kolmannet maat asettaisivat kaupalle perusteettomia esteitä, on välttämätöntä määritellä pikaisesti unionin tasolla, yhteistyössä Puolan ja Slovakian kanssa, uudet suoja- ja valvontavyöhykkeet, jotka kyseiset jäsenvaltiot ovat direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostaneet. Tämän vuoksi olisi muutettava täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liitteessä lueteltuja Puolan ja Slovakian suoja- ja valvontavyöhykkeitä.

(9)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liitettä olisi muutettava aluekuvauksen päivittämiseksi unionin tasolla siten, että siihen sisältyvät direktiivin 2005/94/EY mukaisesti Puolan ja Slovakian muodostamat uudet suoja- ja valvontavyöhykkeet ja niillä sovellettavien rajoitusten kesto.

(10)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2020/47 olisi muutettava.

(11)

Koska korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin epidemiologinen tilanne unionissa on kiireellinen, on tärkeää, että täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liitteeseen tällä päätöksellä tehtävät muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian.

(12)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,