(1)

Unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan, jäljempänä ’Jordania’, suhteita kehitetään osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa, jäljempänä ’naapuruuspolitiikka’. Jordania allekirjoitti 24 päivänä marraskuuta 1997 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksen (2), jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, joka tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002. Assosiaatiosopimuksen mukaan unioni ja Jordania perustavat vapaakauppa-alueen asteittain 12 vuoden siirtymäajan kuluessa. Lisäksi vuonna 2007 tuli voimaan Euroopan yhteisön ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan kirjeenvaihtona tehty sopimus vastavuoroisista vapauttamistoimenpiteistä sekä EY:n ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan assosiaatiosopimuksen muuttamisesta ja kyseisen sopimuksen liitteiden I, II, III ja IV sekä pöytäkirjojen nro 1 ja nro 2 korvaamisesta (3). Vuonna 2010 unioni myönsi Jordanialle pitkälle edistyneen kumppanimaan aseman, jonka myötä yhteistyöalojen määrä kasvaa. Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välinen pöytäkirja Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettavan riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotosta (4) parafoitiin joulukuussa 2009 ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011. Kahdenvälistä poliittista vuoropuhelua ja taloudellista yhteistyötä on kehitetty edelleen assosiaatiosopimuksen, unionin ja Jordanian välisen kumppanuuden painopisteiden ja vuosia 2017–2020 koskevan yhdistetyn tukikehyksen puitteissa.

(2)

Jordania on vuodesta 2011 alkaen toteuttanut lukuisia poliittisia uudistuksia parlamentaarisen demokratian ja oikeusvaltion lujittamiseksi. Maahan on perustettu perustuslakituomioistuin ja riippumaton vaalilautakunta, ja Jordanian parlamentti on hyväksynyt useita merkittäviä lakeja, kuten vaalilain, puoluelain, hallinnon hajauttamisesta annetun lain ja kuntalain. Lisäksi on hyväksytty oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja naisten oikeuksia koskevia lainsäädännöllisiä parannuksia.

(3)

Jordanian talous on kärsinyt suuresti pitkittyneistä konflikteista alueella, varsinkin naapurimaissa Irakissa ja Syyriassa. Nämä alueelliset levottomuudet ovat vähentäneet voimakkaasti ulkomaisia tuloja ja rasittaneet julkista taloutta. Matkailu ja ulkomaiset suorat sijoitukset ovat vähentyneet, ja monet kauppareitit ovat pysyneet pitkiä aikoja poikki. Lisäksi maakaasutoimitukset Egyptistä olivat keskeytyneinä useita vuosia, minkä vuoksi energiaa oli hankittava muista lähteistä korkeampaan hintaan. Myös syyrialaispakolaisten suuri määrä on vaikuttanut Jordanian talouteen lisäämällä Jordanian julkisen talouden rahoitusasemaan, julkisiin palveluihin ja infrastruktuuriin kohdistuvaa painetta.

(4)

Jordanian viranomaiset ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sopivat elokuussa 2016 toisesta talouden sopeutusohjelmasta. Ohjelmaa tuetaan kolmivuotisella 723 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisella laajennetulla rahoitusjärjestelyllä, joka on jatkoa vuosien 2012–2015 kolmivuotiselle 2 miljardin Yhdysvaltain dollarin valmiusluottojärjestelylle. Laajennettua rahoitusjärjestelyä jatkettiin toukokuussa 2019 maaliskuuhun 2020.

(5)

Joulukuussa 2016 unioni hyväksyi toisen lainojen muodossa myönnetyn 200 miljoonan euron suuruisen makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelman (5), jäljempänä ’toinen makrotaloudellinen rahoitusohjelma’, vastauksena Jordanian maaliskuussa 2016 esittämään pyyntöön, kun ensimmäinen, 180 miljoonan euron makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelma oli toteutettu vuonna 2015. Toinen rahoitusohjelma oli jatkoa Lontoossa 4 päivänä helmikuuta 2016 pidetyssä Supporting Syria and the Region -konferenssissa annetulle sitoumukselle, jossa unioni lupasi 2,39 miljardia euroa rahoitustukea pakolaiskriisin eniten koettelemille maille, joihin myös Jordania kuuluu, vuosina 2016 ja 2017. Yhteisymmärryspöytäkirja, jossa määriteltiin toiseen makrotaloudelliseen rahoitusohjelmaan liittyvät politiikkaehdot, tuli voimaan 19 päivänä syyskuuta 2017. Toisen makrotaloudellisen rahoitusohjelman ensimmäinen erä maksettiin 17 päivänä lokakuuta 2017 ja toinen erä 21 päivänä kesäkuuta 2019 sen jälkeen, kun sovitut politiikkatoimet oli pantu täytäntöön.

(6)

Päätökseen (EU) 2016/2371 sisältyi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma, jossa komissio ottaen huomioon Jordanian julkisen talouden haasteet ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka aiheutuivat siitä, että Jordania on ottanut vastaan suuren määrän syyrialaisia (Jordanian viranomaisten mukaan 1,3 miljoonaa) sitoutui tarvittaessa toimittamaan uuden ehdotuksen Jordanialle annettavan makrotaloudellisen rahoitusavun jatkamiseksi ja lisäämiseksi, kun toinen makrotaloudellinen rahoitusohjelma on saatettu päätökseen menestyksellisesti ja edellyttäen, että tämäntyyppisen avun antamiseen vaadittavat tavanomaiset ennakkoedellytykset, mukaan lukien komission tekemä ajantasainen arvio Jordanian ulkoisista rahoitustarpeista, täyttyvät.

(7)

Pitkittynyt alueellinen epävakaus, altistuminen öljyn hinnan vaihteluille ja yleinen kehittyvien markkinoiden lainakustannusten nousu haittasivat edelleen Jordanian taloutta vuosina 2017–2019. Sen seurauksena talouskasvu hidastui jälleen, työttömyys lisääntyi merkittävästi, veronkeruu heikentyi ja uusia julkisen talouden sekä ulkoisen rahoituksen tarpeita ilmaantui.

(8)

Näissä haastavissa oloissa unioni ja kansainvälinen yhteisö ilmaisivat jälleen sitoumuksensa tukea Jordaniaa useissa myöhemmissä yhteyksissä, erityisesti huhtikuussa 2017 Brysselissä järjestetyssä Syyria-konferenssissa, joka koski Syyrian ja alueen tulevaisuuden tukemista, EU:n ja Jordanian assosiaationeuvostossa heinäkuussa 2017 ja Brysselissä huhtikuussa 2018 järjestetyssä toisessa Syyria-konferenssissa Supporting the Future of Syria and the Region. Helmikuussa 2019 järjestetyssä London Initiative -konferenssissa ja maaliskuussa 2019 Brysselissä järjestetyssä kolmannessa konferenssissa kansainvälinen ja alueellinen avunantajayhteisö, mukaan lukien unioni, vahvisti jälleen aikomuksensa tukea Jordanian pyrkimyksiä pitää makrotalous vakaana ja parantaa kasvunäkymiä.

(9)

Syyrian kriisin puhjettua vuonna 2011 unioni on myöntänyt Jordanialle yli 2,1 miljardia euroa eri välineiden kautta, mukaan luettuna 380 miljoonaa euroa kahden makrotaloudellisen rahoitusohjelman puitteissa, jotta maata voidaan auttaa säilyttämään talouden vakaus, edistämään poliittisia ja taloudellisia uudistuksia ja vastaamaan Jordanian humanitaarisiin sekä kehitys- ja turvallisuustarpeisiin. Lisäksi Euroopan investointipankki on osoittanut Jordanialle noin 486 miljoonan euron suuruiset hankelainat.

(10)

Edelleen vaikean taloustilanteen ja heikkojen talousnäkymien jatkuessa Jordania pyysi heinäkuussa 2019 unionilta lisää makrotaloudellista rahoitusapua.

(11)

IMF:n ohjelman toinen tarkastelu saatiin onnistuneesti päätökseen 6 päivänä toukokuuta 2019, minkä jälkeen IMF ja Jordania aloittivat keskustelut IMF:n jatko-ohjelmasta maaliskuun 2020 jälkeen, jolloin laajennetun rahoitusjärjestelyn odotetaan päättyvän.

(12)

Koska Jordania kuuluu naapuruuspolitiikan piiriin, sille olisi voitava myöntää unionin makrotaloudellista apua.

(13)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea avunsaajan välittömiin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin. Sillä olisi tuettava sellaisen politiikkaohjelman täytäntöönpanoa, joka sisältää tiukkoja ja välittömiä sopeutus- ja rakenneuudistustoimia maksutasetilanteen parantamiseksi lyhyellä aikavälillä.

(14)

Jordanian maksutaseessa on IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten käyttöön asettamien varojen jälkeen edelleen rahoitusvaje, joten Jordanialle annettavaa unionin makrotaloudellista rahoitusapua pidetään tämänhetkisissä poikkeusolosuhteissa yhdessä IMF:n ohjelman kanssa asianmukaisena vastauksena Jordanian unionille esittämään pyyntöön saada tukea taloutensa vakauttamiseen. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettaisiin Jordanian talouden vakauttamista ja rakenneuudistusohjelmaa täydentämällä IMF:n rahoitusjärjestelyllä käyttöön asetettuja resursseja.

(15)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava kestävän ulkoisen rahoitusaseman palauttamista Jordaniaan ja siten tuettava sen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

(16)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrän määrittämisessä käytetään perustana Jordanian jäljellä olevien ulkoisten rahoitustarpeiden määrän kokonaisvaltaista arviointia ja siinä otetaan huomioon maan kyky huolehtia rahoituksestaan omin varoin ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset valuuttavarannot. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi täydennettävä IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Määritettäessä avun määrää huomioon otetaan myös kahden- ja monenvälisiltä avunantajilta odotetut rahoitusosuudet ja tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako unionin ja muiden avunantajien välillä sekä unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen Jordaniassa ja unionin kaikkien toimenpiteiden tuottama lisäarvo.

(17)

Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on oikeudellisesti ja sisällöltään ulkoisen toiminnan eri alojen keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden, näillä aloilla toteutettujen toimenpiteiden ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen mukaista.

(18)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin Jordanian-suhteissa soveltamaa ulkoista politiikkaa. Komission yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation keston ajan unionin ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(19)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava Jordanian sitoutumista arvoihin, jotka ovat yhteisiä unionin kanssa, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, sekä sen sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.

(20)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksenä olisi oltava, että Jordaniassa noudatetaan tehokkaita demokratian mekanismeja – kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää – ja oikeusvaltioperiaatetta sekä taataan ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisääminen Jordaniassa ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja julkisen talouden vakauttamista. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi säännöllisesti seurattava sekä ennakkoedellytysten täyttymistä että näiden tavoitteiden saavuttamista.

(21)

Sen varmistamiseksi, että unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, Jordanian olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi komission ja Jordanian viranomaisten välisessä lainasopimuksessa olisi oltava määräykset, joilla Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) annetaan valtuudet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (6) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (7) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, ja joilla komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle annetaan valtuudet tehdä tarkastuksia unionin makrotaloudellisen rahoitusavun saatavuusaikana ja sen jälkeen.

(22)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuksia budjettivallan käyttäjinä.

(23)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen määrien olisi vastattava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahoja.

(24)

Komission olisi hallinnoitava unionin makrotaloudellista rahoitusapua. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja kyseisen rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(25)

Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti.

(26)

Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun olisi sovellettava talouspoliittisia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista Jordanian viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaan neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava pääsääntöisesti kaikkiin muihin kuin asetuksessa säädettyihin tapauksiin. Kun otetaan huomioon yli 90 miljoonan euron suuruisen rahoitusavun mahdollisesti huomattava vaikutus, on asianmukaista käyttää asetuksessa (EU) N:o 182/2011 täsmennettyä tarkastelumenettelyä kyseisen raja-arvon ylittävien toimien osalta. Kun otetaan huomioon unionin Jordanialle myöntämän makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen ja tämän rahoitusavun mahdolliseen vähentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen olisi sovellettava kyseistä tarkastelumenettelyä,