13.12.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 324/14

Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa: http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

E-sääntö nro 14 – Ajoneuvojen hyväksyntää turvavöiden kiinnityspisteiden osalta koskevat yhdenmukaiset vaatimukset [2019/2141]

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Muutossarja 09 – voimaantulopäivä: 29. joulukuuta 2018

SISÄLLYSLUETTELO

SÄÄNTÖ

1. Soveltamisala

2. Määritelmät

3. Hyväksynnän hakeminen

4. Hyväksyntä

5. Vaatimukset

6. Testit

7. Tarkastukset turvavyön kiinnityspisteiden staattisten testien aikana ja jälkeen

8. Muutokset ja ajoneuvon tyyppihyväksynnän laajentaminen

9. Tuotannon vaatimustenmukaisuus

10. Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

11. Käyttöohjeet

12. Tuotannon lopettaminen

13. Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten ja tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet

14. Siirtymämääräykset

LIITTEET

1 Ilmoitus

2 Hyväksyntämerkki

3 Turvavyön tehollisten kiinnityspisteiden sijainti

4 Menettely moottoriajoneuvojen istuinpaikkojen H-pisteen ja todellisen ylävartalokulman määrittämiseksi

5 Vetolaite

6 Kiinnityspisteiden vähimmäismäärä ja alakiinnityspisteiden sijainti

7 Dynaamiset testit turvavöiden kiinnityspisteiden staattisen lujuustestauksen vaihtoehtona

8 Nukkea koskevat vaatimukset

1. SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan

luokkien M ja N ajoneuvoihin (1) aikuisia matkustajia varten tarkoitettujen, eteen tai taakse suunnattujen istuimien turvavöiden kiinnityspisteiden osalta.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1

’Ajoneuvon hyväksynnällä’ tarkoitetaan sellaisen ajoneuvotyypin hyväksyntää, joka on varustettu kiinnityspisteillä tietyntyyppisiä turvavöitä varten.

2.2

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan moottorikäyttöisten ajoneuvojen luokkaa, johon kuuluvat ajoneuvot eivät eroa toisistaan olennaisilta ominaisuuksiltaan, kuten niiden ajoneuvon tai istuimien rakenneosien mitat, muodot tai materiaalit, joihin turvavöiden kiinnityspisteet on asennettu, ja jos turvavöiden kiinnityspisteiden lujuus on testattu dynaamisella testillä, kaikkien turvajärjestelmän komponenttien, erityisesti kuormanrajoitintoiminnon, ominaisuudet, jotka vaikuttavat turvavyön kiinnityspisteisiin kohdistuviin voimiin.

2.3

’Vyön kiinnityspisteillä’ tarkoitetaan ajoneuvon tai istuimen rakenteen osia tai muita ajoneuvon osia, joihin turvavyöasennelmat kiinnitetään.

2.4

’Vyön tehollisella kiinnityspisteellä’ tarkoitetaan pistettä, jota kohdassa 5.4 esitetyllä tavalla käytetään turvavyön eri osien kulmien määrittämiseen vyön käyttäjän suhteen, toisin sanoen pistettä, johon nauha olisi kiinnitettävä, jotta sen asento olisi sama kuin käytettäessä tarkoitettu vyön asento. Se saattaa olla vyön todellinen kiinnityspiste sen mukaan, millainen turvavyön jäykkien osien rakenne on niiden kiinnityskohdassa.

2.4.1

Esimerkkejä:

2.4.1.1

Jos nauhanohjain on kiinnitetty ajoneuvo- tai istuinrakenteeseen, vyön tehollisen kiinnityspisteen katsotaan olevan ohjaimen keskipiste kohdassa, jossa nauha eroaa ohjaimesta vyön käyttäjän puolella.

2.4.1.2

Jos vyö kulkee suoraan käyttäjästä ajoneuvo- tai istuinrakenteeseen kiinnitettyyn kelauslaitteeseen ilman välissä olevaa nauhanohjainta, vyön tehollisen kiinnityspisteen katsotaan olevan nauhakelan akselin ja kelalla olevan nauhan keskiviivan kautta kulkevan tason leikkauspiste.

2.5

’Lattialla’ tarkoitetaan ajoneuvon sivuseiniin rajoittuvaa ajoneuvon korin alaosaa. Tässä yhteydessä siihen kuuluvat tuet, muotit ja mahdolliset muut vahvikkeet, vaikka ne sijaitsisivat lattian alapuolella, kuten pitkittäis- ja poikittaispalkit.

2.6

’Istuimella’ tarkoitetaan yhden aikuisen istuttavaa ajoneuvon rakenteeseen kuuluvaa tai erillistä rakennetta verhoiluineen. Istuimella tarkoitetaan sekä yksittäistä istuinta että yhdistelmäistuimen yhdelle henkilölle tarkoitettua osaa.

2.6.1

’Etumatkustajan istuimella’ tarkoitetaan istuinta, jonka etummainen H-piste on kuljettajan R-pisteen kautta kulkevalla poikittaisella pystytasolla tai sen etupuolella.

2.6.2

’Eteenpäin suunnatulla istuimella’ tarkoitetaan istuinta, jota voidaan käyttää ajoneuvon liikkuessa ja joka on suunnattu ajoneuvon etuosaa kohti siten, että istuimen pystysuuntaisen symmetriatason ja ajoneuvon pystysuuntaisen symmetriatason välinen kulma on pienempi kuin +10 tai –10 astetta.

2.6.3

’Taaksepäin suunnatulla istuimella’ tarkoitetaan istuinta, jota voidaan käyttää ajoneuvon liikkuessa ja joka on suunnattu ajoneuvon takaosaa kohti siten, että istuimen pystysuuntaisen symmetriatason ja ajoneuvon pystysuuntaisen symmetriatason välinen kulma on pienempi kuin +10 tai –10 astetta.

2.6.4

’Sivuttain suunnatulla istuimella’ tarkoitetaan istuinta, jota voidaan käyttää ajoneuvon liikkuessa ja joka on suunnattu ajoneuvon sivua kohti siten, että istuimen pystysuuntaisen symmetriatason ja ajoneuvon pystysuuntaisen symmetriatason välinen kulma on 90 ± 10 astetta.

2.7

’Istuinryhmällä’ tarkoitetaan yhden tai useamman aikuisen istuttavaa yhdistelmäistuinta tai erillisiä vierekkäisiä istuimia (jotka on sijoitettu esimerkiksi siten, että yhden istuimen etukiinnityspisteet ovat linjassa takakiinnityspisteiden kanssa tai niiden edessä ja linjassa toisen istuimen etukiinnityspisteiden kanssa tai niiden takana).

2.8

’Yhdistelmäistuimella’ tarkoitetaan vähintään kahden aikuisen istuttavaksi tarkoitettua rakennetta verhoiluineen.

2.9

’Istuintyypillä’ tarkoitetaan sellaisten istuimien joukkoa, jotka eivät eroa toisistaan olennaisilta ominaisuuksiltaan, joita ovat

2.9.1

istuinrakenteen muoto, mitat ja materiaalit

2.9.2

säätö- ja lukitusjärjestelmien tyypit ja mitat

2.9.3

istuimessa olevien vyön kiinnityspisteiden, istuimien kiinnityspisteiden ja asiaankuuluvien ajoneuvon rakenteen osien tyypit ja mitat.

2.10

’Istuimen kiinnityspisteellä’ tarkoitetaan järjestelmää, jolla istuinasennelma on kiinnitetty ajoneuvon rakenteeseen, mukaan luettuina asiaankuuluvat osat ajoneuvon rakenteessa.

2.11

’Säätöjärjestelmällä’ tarkoitetaan laitetta, jonka avulla istuin tai istuimen osat voidaan säätää käyttäjälle sopivaan asentoon. Tämän laitteen avulla voidaan erityisesti säätää

2.11.1

istuimen asentoa pituussuunnassa

2.11.2

istuimen asentoa pystysuunnassa

2.11.3

istuinkulmaa.

2.12

’Siirtojärjestelmällä’ tarkoitetaan laitetta, jonka avulla istuinta tai jotakin sen osaa voidaan portaattomasti siirtää tai kiertää kyseisen istuimen taakse pääsyn helpottamiseksi.

2.13

’Lukitusjärjestelmällä’ tarkoitetaan laitetta, jonka avulla istuin ja sen osat lukitaan istuimen käyttöasentoihin ja joka sisältää laitteet, joilla lukitaan sekä istuimen selkänoja suhteessa istuimeen että istuin suhteessa ajoneuvoon.

2.14

’Vertailualueella’ tarkoitetaan kahden pituussuuntaisen, toisistaan 400 mm:n etäisyydellä ja H-pisteeseen nähden symmetrisesti sijaitsevan pystytason välissä olevaa tilaa, joka määritetään säännön nro 21 liitteessä 1 kuvatulla tavalla kiertämällä päätä edustavaa laitetta pystysuorasta vaakasuoraan asentoon. Laite asetetaan säännön nro 21 kyseisessä liitteessä kuvattuun asentoon, ja sen suurimmaksi pituudeksi säädetään 840 mm.

2.15

’Rintakehän kuorman rajoitintoiminnolla’ tarkoitetaan kaikkia turvavyön ja/tai istuimen ja/tai ajoneuvon osia, joiden tarkoituksena on rajoittaa törmäyksessä käyttäjän rintakehään kohdistuvia voimia.

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1

Ajoneuvotyypin hyväksyntää turvavyön kiinnityspisteiden osalta hakee valmistaja tai tämän asianmukaisesti valtuuttama edustaja.

3.2

Hakemukseen on liitettävä kolmena kappaleena jäljempänä mainitut asiakirjat sekä seuraavat tiedot:

3.2.1

tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa ajoneuvon yleiset rakennepiirustukset, joista käyvät ilmi turvavöiden kiinnityspisteiden sijainnit ja vyön teholliset kiinnityspisteet (tapauksen mukaan), ja yksityiskohtaiset piirustukset turvavöiden kiinnityspisteistä

3.2.2

eritelmä käytetyistä materiaaleista, jotka saattavat vaikuttaa vyön kiinnityspisteiden lujuuteen

3.2.3

vyön kiinnityspisteiden tekninen kuvaus

3.2.4

seuraavat tiedot, jos turvavyöt on kiinnitetty istuinrakenteeseen:

3.2.4.1

yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvon tyypistä ja sen istuimien suunnittelusta, istuimien kiinnityspisteistä ja istuimien säätö- ja lukitusjärjestelmistä

3.2.4.2

tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa riittävän yksityiskohtaiset piirustukset istuimista, istuimien kiinnityksestä ajoneuvoon sekä niiden säätö- ja lukitusjärjestelmistä

3.2.5

näyttö siitä, että kiinnityspisteiden hyväksyntätestissä käytetty turvavyö tai turvajärjestelmä täyttää E-säännön nro 16 vaatimukset tapauksessa, jossa autonvalmistaja valitsee vaihtoehtoisen dynaamisen lujuustestin.

3.3

Ajoneuvon valmistajan on valintansa mukaan toimitettava tutkimuslaitokselle joko samaa tyyppiä oleva ajoneuvo, jolle hyväksyntää haetaan, tai sellaiset ajoneuvon osat, joita hyväksyntätestit suorittava tutkimuslaitos pitää välttämättöminä turvavöitä koskevien testien suorittamiseksi.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1

Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo vastaa tämän säännön soveltuvia vaatimuksia, on kyseiselle ajoneuvotyypille myönnettävä hyväksyntä.

4.2

Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 08, mikä vastaa muutossarjaa 08) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle kohdassa 2.2 tarkoitetulle ajoneuvotyypille.

4.3

Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

4.4

Jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajoneuvotyypin kanssa yhdenmukaiseen ajoneuvoon on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista:

4.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (2), jotka ovat ympyrän sisällä

4.4.2

tämän säännön numero kohdassa 4.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella

4.4.3

e-kirjain tämän säännön numeron oikealla puolella, mikäli tyyppihyväksyntä on myönnetty liitteessä 7 tarkoitetun dynaamisen testin perusteella.

4.5

Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, kohdassa 4.4.1 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin kaikkien niiden sääntöjen numerot ja tunnukset, joiden mukaisesti on myönnetty hyväksyntä tämän säännön mukaisesti hyväksynnän myöntäneessä maassa, on merkittävä kohdassa 4.4.1 tarkoitetun tunnuksen oikealle puolelle pystysarakkeisiin.

4.6

Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.7

Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.8

Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkistä.

5. VAATIMUKSET

5.1

Määritelmät (ks. liite 3)

5.1.1

H-piste on tämän säännön liitteen 4 kohdassa 2.3 määritelty vertailupiste, joka on määritettävä kyseisessä liitteessä esitetyn menettelyn mukaisesti.

5.1.1.1

H’-piste on kohdassa 5.1.1 määriteltyä H-pistettä vastaava vertailupiste, joka on määritettävä istuimen jokaista tavanomaista käyttöasentoa varten.

5.1.1.2

R-piste on istuimen vertailupiste, joka on määritetty tämän säännön liitteen 4 kohdassa 2.4.

5.1.2

Kolmiulotteinen vertailujärjestelmä määritellään tämän säännön liitteen 4 lisäyksessä 2.

5.1.3

Pisteet L1 ja L2 ovat vyön tehollisia alakiinnityspisteitä.

5.1.4

C-piste on piste, joka sijaitsee pystysuunnassa 450 mm R-pisteen yläpuolella. Jos kuitenkin kohdassa 5.1.6. määritelty etäisyys S on vähintään 280 mm ja jos valmistaja valitsee kohdassa 5.4.3.3 määritellyn vaihtoehtoisen kaavan BR = 260 mm +0,8 S, on C- ja R-pisteiden etäisyys pystysuunnassa 500 mm.

5.1.5

Kulmat α1 ja α2 ovat R-pisteen ja L1- ja L2-pisteiden kautta kulkevia, vaakatason ja istuimen pystysuuntaiseen keskitasoon nähden kohtisuorassa olevien tasojen välisiä kulmia.

Jos istuin on säädettävä, vaatimuksen on täytyttävä myös H-pisteiden osalta kaikissa tavanomaisissa ajo- tai käyttöasennoissa, jotka ajoneuvon valmistaja on ilmoittanut.

5.1.6

S on vyön tehollisten yläkiinnityspisteiden etäisyys millimetreinä ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason suuntaisesta vertailutasosta P, joka määritellään seuraavasti:

5.1.6.1

jos istuma-asennon määrittelee tarkasti istuimen muoto, taso P on kyseisen istuimen keskitaso

5.1.6.2

jos istuma-asentoa ei ole tarkasti määritelty,

5.1.6.2.1

kuljettajan istuimen taso P on ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason suuntaisesti ohjauspyörän keskiön kautta ohjauspyörän kehyksen tasolla kulkeva pystytaso ohjauspyörän ollessa keskiasennossa, jos sitä voidaan säätää

5.1.6.2.2

ulommaisen etumatkustajan paikan istuimen tason P on oltava symmetrinen kuljettajan tason kanssa

5.1.6.2.3

uloimman takaistuimen tason P määrittelee ajoneuvon valmistaja edellyttäen, että ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason ja tason P välinen etäisyys A täyttää seuraavat vaatimukset:

A	on vähintään 200 mm, jos yhdistelmäistuin on tarkoitettu ainoastaan kahdelle matkustajalle

A	on vähintään 300 mm, jos yhdistelmäistuin on tarkoitettu kahdelle tai useammalle matkustajalle.

5.2

Yleiset vaatimukset

5.2.1

Turvavöiden kiinnityspisteet on suunniteltava, valmistettava ja sijoitettava siten, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

5.2.1.1

Ajoneuvoon voidaan asentaa tarkoituksenmukaiset turvavyöt. Ulommaisten etuistuinpaikkojen vöiden osalta kiinnityspisteiden on sovelluttava kelauslaitteella ja nauhapyörällä varustetuille turvavöille, niin että erityistä huomiota kiinnitetään vyön kiinnityspisteiden lujuusominaisuuksiin, jollei valmistaja varusta ajoneuvoa muun tyyppisillä turvavöillä, joissa on kelauslaitteet. Jos kiinnityspisteet soveltuvat ainoastaan tietyntyyppisille turvavöille, nämä tyypit on ilmoitettava kohdassa 4.3 tarkoitetussa lomakkeessa.

5.2.1.2

Oikealla tavalla käytetyn vyön irtipääsyn vaara on mahdollisimman vähäinen.

5.2.1.3

Nauhan vaurioitumisen vaara ajoneuvon tai istuimien terävistä osista on mahdollisimman vähäinen.

5.2.1.4

Ajoneuvo täyttää tavanomaisessa käytössä tämän säännön määräykset.

5.2.1.5

Vyön kiinnityspisteisiin, joilla on eri asento matkustajien noustessa ajoneuvoon kuin vöitä käytettäessä, sovelletaan tässä säännössä määrättyjä vyön kiinnityspisteitä koskevia vaatimuksia tehollisessa kiinnitysasennossa.

5.3

Vyön kiinnityspisteiden vähimmäismäärä

5.3.1

Kaikkiin luokkien M ja N ajoneuvoihin (lukuun ottamatta luokkien M2 ja M3 ajoneuvoja, jotka kuuluvat alaluokkaan I tai A1) on asennettava turvavöiden kiinnityspisteet, jotka täyttävät tämän säännön vaatimukset.

Jos luokan M2 tai M3 ajoneuvoihin, jotka kuuluvat alaluokkaan I tai A1 asennetaan turvavöiden kiinnityspisteet, kiinnityspisteiden on täytettävä tämän säännön vaatimukset.

5.3.1.1

S-tyyppisenä vyönä (joka on tai ei ole varustettu kelauslaitteilla) säännön nro 16 mukaisesti hyväksytyn valjasvyöjärjestelmän kiinnityspisteiden on vastattava säännön nro 14 vaatimuksia, mutta haarahihnan (asennelman) kiinnittämiseen tarkoitettuihin lisäkiinnityspisteisiin ei sovelleta tämän säännön mukaisia lujuus- ja sijaintivaatimuksia.

5.3.2

Turvavöiden kiinnityspisteiden vähimmäismäärä kutakin eteen, taakse ja sivulle suunnattua istumapaikkaa kohti annetaan liitteessä 6.

5.3.3

Luokkaan N1 kuuluvien ajoneuvojen ulommaisten, liitteessä 6 mainittujen ja tunnuksella Ø merkittyjen muiden kuin etuistuinpaikkojen tapauksessa sallitaan kaksi alakiinnityspistettä, jos istuimen ja ajoneuvon lähimmän sivuseinän välissä on käytävä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa matkustajien liikkuminen ajoneuvon muihin osiin.

Istuimen ja sivuseinän välistä tilaa pidetään käytävänä, jos sivuseinän (kaikkien ovien ollessa suljettuina) ja kyseisen istuimen keskilinjan kautta kulkevan pituussuuntaisen pystytason välinen etäisyys mitattuna R-pisteen kohdalta kohtisuoraan ajoneuvon pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden on suurempi kuin 500 mm.

5.3.4

Liitteessä 6 esitettyjen tunnuksella * varustettujen keskietuistuinpaikkojen kahta alakiinnityspistettä pidetään asianmukaisina, jos tuulilasi on säännön nro 21 liitteessä 1 määritellyn vertailualueen ulkopuolella. Jos se on vertailualueen sisäpuolella, vaaditaan kolme kiinnityspistettä.

Turvavöiden kiinnityspisteiden osalta tuulilasia pidetään vertailualueen osana, jos se voi joutua staattiseen kosketukseen testilaitteen kanssa säännön nro 21 liitteessä 1 kuvaillun menetelmän mukaisesti.

5.3.5

Jokainen liitteessä 6 tunnuksella

merkitty istuinpaikka on varustettava kolmella kiinnityspisteellä. Kahta kiinnityspistettä voidaan käyttää, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

5.3.5.1

Aivan ajoneuvon etuosassa on istuin tai muu osa, joka täyttää säännön nro 80 lisäyksen 1 kohdan 3.5 vaatimukset.

5.3.5.2

Mikään ajoneuvon osa ei ole eikä voi olla vertailualueella ajoneuvon ollessa liikkeessä.

5.3.5.3

Kyseisellä vertailualueella olevat ajoneuvon osat täyttävät säännön nro 80 lisäyksessä 6 vahvistetut energianvaimennusvaatimukset.

5.3.5.4

Kohtia 5.3.5.1–5.3.5.3 ei sovelleta kuljettajan istuimeen.

5.3.6

Istuimen osalta ei edellytetä turvavöiden kiinnityspisteitä, jos se on tarkoitettu käytettäväksi vain ajoneuvon ollessa paikallaan tai jos ajoneuvo ei kuulu kohtien 5.3.1–5.3.4 soveltamisalaan. Jos tällaiset ajoneuvon istuimet on kuitenkin varustettu kiinnityspisteillä, pisteiden on täytettävä tämän säännön vaatimukset. Sellaisten kiinnityspisteiden, jotka on tarkoitettu käytettäväksi pelkästään vammaisille tarkoitettujen turvavöiden kanssa, tai muiden säännön nro 107, muutossarja 02, liitteen 8 mukaisten turvajärjestelmien ei tarvitse olla tämän säännön vaatimusten mukaisia.

5.3.7

Kaksikerroksisen ajoneuvon ylemmässä kerroksessa keskietuistuinta koskevia vaatimuksia sovelletaan myös ulommaisiin etuistuimiin.

5.3.8

Jos istuimia voidaan kiertää tai niiden suuntaa voidaan muuttaa ajoneuvon ollessa paikallaan, kohdan 5.3.1 vaatimuksia sovelletaan vain niiden suuntien osalta, jotka on tarkoitettu ajoneuvon ollessa tieliikenteessä tavanomaiseen käyttöön tämän säännön mukaisesti. Ilmoituslomakkeeseen on sisällytettävä tätä koskeva huomautus.

5.4

Turvavöiden kiinnityspisteiden sijainti (ks. liitteen 3 kuva 1).

5.4.1

Yleistä

5.4.1.1

Kunkin turvavyön kiinnityspisteet voivat sijaita joko kokonaan ajoneuvon rakenteessa taikka istuinrakenteessa tai missä tahansa muussa ajoneuvon osassa, tai ne voidaan sijoittaa hajalleen näihin paikkoihin.

5.4.1.2

Kahden vierekkäisen turvavyön päät saa kiinnittää samaan kiinnityspisteeseen, jos testausvaatimukset täyttyvät.

5.4.2

Vyön tehollisten alakiinnityspisteiden sijainti

5.4.2.1

Etuistuimet, ajoneuvoluokka M1

Luokkaan M1 kuuluvissa moottoriajoneuvoissa (muun kuin vyölukon puoleisen) kulman α1 on oltava 30–80 astetta ja (vyölukon puoleisen) kulman α2 45–80 astetta. Kumpaakin kulmaa koskevaa vaatimusta sovelletaan etuistuimen kaikkiin tavanomaisiin matkustusasentoihin. Jos ainakin toinen kulmista α1 ja α2 on kiinteä (eli kiinnityspiste on kiinnitetty istuimeen) kaikissa tavanomaisissa käyttöasennoissa, sen arvon on oltava 60 ± 10 astetta. Jos säädettävä istuin on varustettu säätölaitteella, jossa selkänojan kulma on alle 20 astetta (ks. liitteen 3 kuva 1), kulma α1 voi olla edellä määrättyä vähimmäisarvoa (30°) pienempi, jos se on vähintään 20 astetta kaikissa tavanomaisissa käyttöasennoissa.

5.4.2.2

Takaistuimet, ajoneuvoluokka M1

Luokan M1 moottoriajoneuvoissa kaikkien takaistuinten kulmien α1 ja α2 on oltava 30–80 astetta. Jos takaistuimet ovat säädettäviä, edellä mainitut kulmia koskevat vaatimukset koskevat kaikkia tavanomaisia matkustusasentoja.

5.4.2.3

Etuistuimet, muu ajoneuvoluokka kuin M1

Muissa kuin luokan M1 moottoriajoneuvoissa etuistuinten kulmien α1 ja α2 on oltava 30–80 astetta kaikissa tavanomaisissa matkustusasennoissa. Jos ajoneuvon suurin massa on enintään 3,5 tonnia ja ainakin toinen etuistuinten kulmista α1 ja α2 on kiinteä kaikissa tavanomaisissa käyttöasennoissa (esimerkiksi kun kiinnityspiste on kiinnitetty istuimeen), sen arvon on oltava 60 ± 10 astetta.

5.4.2.4

Takaistuimet ja erityiset etu- tai takaistuimet, muu ajoneuvoluokka kuin M1

Muissa kuin luokan M1 ajoneuvoissa, kun kyse on

a)	yhdistelmäistuimista,

b)	säädettävistä istuimista (etu- tai takaistuimista), jotka on varustettu säätölaitteella, jossa selkänojan kulma on alle 20 astetta (ks. liitteen 3 kuva 1), ja

c)	muista takaistuimista,

kulmat α1 ja α2 voivat vaihdella 20 ja 80 asteen välillä missä tahansa tavanomaisessa käyttöasennossa. Jos ajoneuvon suurin massa on enintään 3,5 tonnia ja ainakin toinen etuistuinten kulmista α1 ja α2 on kiinteä kaikissa tavanomaisissa käyttöasennoissa (esimerkiksi kun kiinnityspiste on kiinnitetty istuimeen), sen arvon on oltava 60 ± 10 astetta.

Luokkien M2 ja M3 moottoriajoneuvojen muiden kuin etuistuinten kulmien α1 ja α2 on oltava 45–90 astetta kaikissa tavanomaisissa käyttöasennoissa.

5.4.2.5

Ajoneuvon pystysuoran keskipitkittäistason suuntaisesti saman turvavyön kahden eri tehollisen alakiinnityspisteen L1 ja L2 kautta kulkevien pystytasojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 350 mm. Sivulle suunnatun istuimen pystysuoran keskipitkittäistason suuntaisesti saman turvavyön kahden eri tehollisen alakiinnityspisteen L1 ja L2 kautta kulkevien pystytasojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 350 mm. Jos luokan M1 tai N1 ajoneuvon takaistuinrivillä on vain yksi keski-istuinpaikka, on edellä mainitun etäisyyden oltava kyseisen keski-istuinpaikan osalta vähintään 240 mm, kunhan keskimmäistä takaistuinta ei voi vaihtaa miksikään toiseksi ajoneuvon istuimeksi. Istuimen pituussuuntaisen keskitason on kuljettava pisteiden L1 ja L2 välistä ja vähintään 120 mm:n etäisyydeltä näistä pisteistä.

5.4.3

Vyön tehollisten yläkiinnityspisteiden sijainti (ks. liite 3)

5.4.3.1

Jos ajoneuvossa käytetään nauhanohjainta tai samankaltaista laitetta, joka vaikuttaa vyön tehollisen yläkiinnityspisteen sijaintiin, tämä sijainti on määritettävä tavalliseen tapaan mittaamalla kiinnityspisteen paikka, kun nauhan pituussuuntainen keskiviiva kulkee pisteen J1 kautta. J1 määritetään R-pisteestä lähtien seuraavilla kolmella janalla:

RZ	:	R-pisteestä suoraan ylös mitattu 530 mm:n pituinen vartalolinjan jana
ZX	:	Z-pisteestä kiinnityspisteen suuntaan mitattu 120 mm:n pituinen ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden kohtisuorassa oleva jana
XJ1	:	X-pisteestä eteenpäin mitattu 60 mm:n pituinen janojen RZ ja ZX määrittämään tasoon nähden kohtisuorassa oleva jana.

Piste J2 määritetään pisteeseen J1 nähden symmetrisesti suhteessa pituussuuntaiseen pystytasoon, joka kulkee kyseisellä istuimella olevan nuken kohdassa 5.1.2 kuvatun vartalolinjan kautta.

Jos kulun mahdollistamiseen sekä etu- että takaistuimille käytetään kaksiovista rakennetta ja yläkiinnityspiste on kiinnitetty B-pilariin, järjestelmä on suunniteltava niin, että se ei estä pääsyä ajoneuvoon tai sieltä pois.

5.4.3.2

Tehollisen yläkiinnityspisteen on sijaittava alempana kuin kohtisuorassa istuimen pituussuuntaiseen keskitasoon nähden ja 65 asteen kulmassa vartalolinjaan nähden oleva taso FN. Takaistuimien osalta tämä kulma saa olla vähintään 60 astetta. Taso FN on määritettävä niin, että se leikkaa vartalolinjan D-pisteessä ja DR = 315 mm +1,8 S. Jos kuitenkin S ≤ 200 mm, DR = 675 mm.

5.4.3.3

Vyön tehollisen yläkiinnityspisteen on oltava taaempana kuin taso FK, joka kulkee kohtisuoraan istuimen pituussuuntaiseen keskitasoon nähden ja leikkaa vartalolinjan pisteessä B 120 asteen kulmassa, jolloin BR = 260 mm + S. Jos S ≥ 280 mm, valmistaja voi halutessaan käyttää arvoa BR = 260 mm +0,8 S.

5.4.3.4

S:n arvon on oltava vähintään 140 mm.

5.4.3.5

Vyön tehollisen yläkiinnityspisteen on sijaittava taaempana kuin pystytaso, joka on kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden ja kulkee liitteessä 3 esitetyllä tavalla R-pisteen kautta.

5.4.3.6

Vyön tehollisen yläkiinnityspisteen on sijaittava ylempänä kuin vaakataso, joka kulkee kohdassa 5.1.4 määritellyn C-pisteen kautta.

5.4.3.6.1

Sen estämättä, mitä kohdassa 5.4.3.6 määrätään, luokkien M2 ja M3 ajoneuvojen vyön tehollista yläkiinnityspistettä voidaan säätää määrätyn kohdan alapuolelle, kunhan seuraavat vaatimukset täyttyvät:

Turvavyössä tai istuimessa on pysyvä merkintä, jolla ilmoitetaan vyön tehollisen yläkiinnityspisteen sijainti, jota edellytetään, jotta kohdassa 5.4.3.6 vaadittu yläkiinnityspisteen vähimmäiskorkeusvaatimus täyttyy. Merkinnällä on selvästi ilmoitettava käyttäjälle siitä, että kiinnityspisteen sijainti sopii keskikokoisen aikuisen käyttöön.

b)	Tehollinen yläkiinnityspiste on suunniteltu siten, että sen korkeutta voidaan säätää käsikäyttöisellä säätölaitteella, johon vyön käyttäjä istuessaan vaivatta ulottuu ja jota on helppo käyttää.

c)	Tehollinen yläkiinnityspiste on suunniteltu siten, että estetään kiinnityspisteen tahaton ylöspäin suuntautuva liikkuminen, joka heikentäisi laitteen tehoa tavanomaisessa käytössä.

d)	Valmistaja sisällyttää ajoneuvon käsikirjaan selvät ohjeet tällaisten järjestelmien säätämisestä sekä niiden soveltuvuudesta ja käyttörajoituksista, kun käyttäjä on pienikokoinen.

Jos olkakorkeuden säätölaitetta ei kuitenkaan ole kiinnitetty suoraan ajoneuvon tai istuimen rakenteeseen vaan kiinnitykseen käytetään joustavaa olkakorkeuden säätölaitetta,

e)	alakohdissa a ja d esitettyjen vaatimusten on edelleen täytyttävä säännön nro 14 mukaisessa tyyppihyväksynnässä käyttämällä asennettavaksi tarkoitettua turvajärjestelmää,

f)	on esitettävä näyttöä siitä, että turvavyö yhdessä sen joustavan olkakorkeuden säätölaitteen kanssa täyttää säännössä nro 16 vahvistetut turvajärjestelmiä koskevat vaatimukset. Alakohtien b ja c vaatimusten on täytyttävä säännön nro 16 kohdan 8.3 mukaisessa tyyppihyväksynnässä.

5.4.3.7

Kohdassa 5.4.3.1 määritellyn yläkiinnityspisteen lisäksi voidaan käyttää muita tehollisia yläkiinnityspisteitä, kunhan jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

5.4.3.7.1

Muut kiinnityspisteet täyttävät kohtien 5.4.3.1–5.4.3.6 vaatimukset.

5.4.3.7.2

Muita kiinnityspisteitä voidaan käyttää ilman työkaluja, ne täyttävät kohtien 5.4.3.5 ja 5.4.3.6 vaatimukset ja sijaitsevat jollakin alueista, jotka määritetään siirtämällä tämän säännön liitteen 3 kuvassa 1 esitettyä aluetta pystysuorassa 80 mm ylös tai alas.

5.4.3.7.3

Kiinnityspisteet on tarkoitettu valjasvyötä varten ja vastaavat kohdassa 5.4.3.6 vahvistettuja vaatimuksia, jos ne sijaitsevat vertailutason kautta kulkevan poikittaistason takana ja seuraavasti:

5.4.3.7.3.1

yhden kiinnityspisteen tapauksessa alueella, joka on yhteinen kohdassa 5.4.3.1 määriteltyjen pisteiden J1 ja J2 kautta kulkevien pystysuorien viivojen muodostamille kahdelle V-kulmalle, joiden vaakaleikkaukset esitetään tämän säännön liitteen 3 kuvassa 2

5.4.3.7.3.2

kahden kiinnityspisteen tapauksessa tilanteeseen sopivan edellä kuvatun V-kulman sisällä, jos kumpikin kiinnityspiste on enintään 50 mm:n päässä symmetrisesti kyseisen istuimen kohdassa 5.1.6 määriteltyyn tasoon P nähden sijaitsevasta toisen kiinnityspisteen peilatusta sijainnista.

5.5

Kiinnityspisteiden kierteistettyjen reikien mitat

5.5.1

Vyön kiinnityspisteessä on oltava 7/16 tuuman (20 UNF 2B) kierteistetty reikä.

5.5.2

Jos valmistaja on varustanut ajoneuvon turvavöillä, jotka on kiinnitetty kaikkiin kyseistä istuinta varten määrättyihin kiinnityspisteisiin, kyseisten kiinnityspisteiden ei tarvitse täyttää kohdassa 5.5.1 vahvistettua vaatimusta, jos ne ovat muiden tämän säännön määräysten mukaiset. Kohdan 5.5.1 vaatimusta ei sovelleta myöskään muihin kiinnityspisteisiin, jotka täyttävät kohdan 5.4.3.7.3 vaatimuksen.

5.5.3

Turvavyö on voitava poistaa kiinnityspistettä vahingoittamatta.

6. TESTIT

6.1

Turvavyön kiinnityspisteiden yleiset testit

6.1.1

Noudattaen sitä, mitä kohdassa 6.2 määrätään, ja valmistajan pyynnöstä

6.1.1.1

testit voidaan suorittaa joko ajoneuvorakenteelle tai täysin valmiille ajoneuvolle

6.1.1.2

testien suorittaminen voidaan rajoittaa koskemaan kiinnityspisteitä, jotka liittyvät vain yhteen istuimeen tai yhteen istuinryhmään, jos

a)	testattavilla kiinnityspisteillä on samat rakenteelliset ominaisuudet kuin muiden istuimien tai istuinryhmien turvavöiden kiinnityspisteillä ja

b)	kun kyseiset kiinnityspisteet on asennettu kokonaan tai osittain istuimeen tai istuinryhmään, istuimen tai istuinryhmän rakenteelliset ominaisuudet ovat samat kuin muiden istuinten tai istuinryhmien rakenteelliset ominaisuudet.

6.1.1.3

Ikkunat ja ovet voidaan asentaa tai jättää asentamatta ja sulkea tai jättää sulkematta.

6.1.1.4

Tavallisesti asennettavat ajoneuvon rakennetta vahvistavat osat voidaan asentaa.

6.1.2

Istuimien on oltava asennettu ajo- tai käyttöasentoon, jonka valitsee hyväksyntätesteistä vastaava tutkimuslaitos siten, että testiolosuhteet ovat rakenteen lujuuden kannalta mahdollisimman epäedulliset. Istuimien asento on ilmoitettava selosteessa. Jos istuimen selkänojan kaltevuus on säädettävissä, selkänoja on lukittava valmistajan määrittelemään asentoon, tai tällaisten tietojen puuttuessa lukittava siten, että selkänojan tehollinen kulma on ajoneuvoluokissa M1 ja N1 mahdollisimman lähellä 25 asteen kulmaa sekä kaikissa muissa luokissa mahdollisimman lähellä 15 asteen kulmaa.

6.2

Ajoneuvon kiinnittäminen turvavöiden kiinnityspisteiden testejä varten

6.2.1

Ajoneuvoa ei saa kiinnittää testin ajaksi menetelmällä, joka vahvistaa turvavyön kiinnityspisteitä tai alueita, joilla kiinnityspisteet sijaitsevat, tai vähentää rakenteen tavanomaista muodonmuutosta.

6.2.2

Kiinnityslaitetta pidetään tyydyttävänä, jos sillä ei ole vaikutusta alueella, joka ulottuu rakenteen koko leveydelle ja jos ajoneuvo tai rakenne on tuettu tai kiinnitetty edestä vähintään 500 mm:n etäisyydeltä testattavasta kiinnityspisteestä ja takaa vähintään 300 mm:n etäisyydeltä kyseisestä kiinnityspisteestä.

6.2.3

Rakenne on hyvä tukea likimain pyörien akselien suuntaisesti asetetuille kannattimille, tai jos tämä ei ole mahdollista, ripustuksen kiinnityskohtien suuntaisesti asetetuille kannattimille.

6.2.4

Käytettäessä muuta kuin tämän säännön kohdissa 6.2.1–6.2.3 kuvattua kiinnitysmenetelmää on osoitettava, että menetelmä on vastaava.

6.3

Turvavöiden kiinnityspisteiden yleiset testivaatimukset

6.3.1

Kaikki samaan istuinryhmään kuuluvat vyön kiinnityspisteet on testattava samanaikaisesti. Jos on kuitenkin olemassa vaara, että istuimien ja/tai kiinnityspisteiden epäsymmetrinen kuormitus johtaa testin epäonnistumiseen, voidaan suorittaa uusi testi käyttäen epäsymmetristä kuormitusta.

6.3.2

Vetovoima kohdistetaan etuviistoon 10 ± 5 asteen kulmassa vaakatasosta ylöspäin ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason suuntaisesti.

Käytetään 10 prosentin esikuormitusta, jonka toleranssi on ± 30 prosenttia. Kuorma kasvatetaan 100 prosenttiin asiaankuuluvasta tavoitekuormituksesta.

6.3.3

Täyskuormitus on saavutettava mahdollisimman nopeasti, ja kuormitusaika saa olla enintään 60 sekuntia.

Valmistaja voi kuitenkin pyytää, että kuormitus saavutetaan 4 sekunnissa.

Vöiden kiinnityspisteiden on kestettävä määriteltyä kuormitusta vähintään 0,2 sekunnin ajan.

6.3.4

Kohdassa 6.4 kuvatuissa testeissä käytettävät vetolaitteet esitetään liitteessä 5. Liitteen 5 kuvassa 1 esitetyt laitteet sijoitetaan istuintyynylle ja, mikäli se on mahdollista, ne työnnetään kiinni istuimen selkänojaan samalla kun vyö vedetään tiukasti niiden ympärille. Liitteen 5 kuvassa 2 oleva laite asetetaan paikoilleen, ja vyö vedetään laitteen yli ja kiristetään tiukaksi. Turvavyön kiinnityspisteeseen kohdistetaan tämän toiminnon aikana vain testilaitteen oikean asennon varmistamiseen tarvittava vähimmäismäärä esikuormitusta.

Jokaisessa istumapaikassa käytetyn joko 254 mm:n tai 406 mm:n vetolaitteen on oltava sellainen, että sen leveys on mahdollisimman lähellä alakiinnityspisteiden välistä etäisyyttä.

Vetolaite on sijoitettava siten, että vetotestin aikana ei esiinny vastavuoroisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat kuormaan ja kuorman jakautumiseen.

6.3.5

Istuimien vöiden kiinnityspisteet testataan yläkiinnityspisteillä varustetuissa istuimissa seuraavasti:

6.3.5.1

Uloimmat etuistuimet:

Vyön kiinnityspisteille on suoritettava kohdassa 6.4.1 määrätty testi, jossa niitä kuormitetaan laitteella, jolla jäljitellään kelauslaitteella, jossa on nauhapyörä tai nauhanohjain yläkiinnityspisteessä, varustetun kolmipistevyön geometrisiä olosuhteita. Jos lisäksi kiinnityspisteiden määrä on suurempi kuin kohdassa 5.3 määrätään, kyseisiin kiinnityspisteisiin on sovellettava kohdassa 6.4.5 määriteltyä testiä, jossa niitä kuormitetaan laitteella, jolla jäljitellään niihin kiinnitettäväksi tarkoitetun turvavyötyypin geometrisiä ominaisuuksia.

6.3.5.1.1

Jos kelauslaitetta ei ole kiinnitetty vaadittuun ajoneuvon sivun puoleiseen vyön lattiakiinnityspisteeseen tai se on vyön yläkiinnityspisteessä, vyön lattiakiinnityspisteille on suoritettava myös kohdassa 6.4.3 määrätty testi.

6.3.5.1.2

Edellä mainitussa tapauksessa voidaan kohdissa 6.4.1 ja 6.4.3 määrätyt testit valmistajan pyynnöstä suorittaa kahdelle erilaiselle rakenteelle.

6.3.5.2

Uloimmat takaistuimet ja kaikki keski-istuimet:

Vyön kiinnityspisteille on suoritettava kohdassa 6.4.2 määrätty testi, jossa niitä kuormitetaan laitteella, jolla jäljitellään ilman kelauslaitetta olevan kolmipistevyön geometrisiä olosuhteita, sekä kohdassa 6.4.3 määrätty testi, jossa vyön kahta alakiinnityspistettä kuormitetaan laitteella, joka jäljittelee lantiovyön geometrisiä olosuhteita. Valmistajan pyynnöstä nämä testit voidaan suorittaa kahdelle erilaiselle rakenteelle.

6.3.5.3

Jos valmistaja toimittaa ajoneuvonsa turvavöillä varustettuna, kyseisille kiinnityspisteille voidaan valmistajan pyynnöstä suorittaa vain testi, jossa niitä kuormitetaan laitteilla, joilla jäljitellään kyseisiin kiinnityspisteisiin kiinnitettäväksi tarkoitetun turvavyötyypin geometrisiä olosuhteita.

6.3.6

Jos ajoneuvossa ei ole vyön yläkiinnityspisteitä uloimmille istuimille ja keski-istuimille, vyön lattiakiinnityspisteille on suoritettava kohdassa 6.4.3 määritelty testi, jossa näitä kiinnityskohtia kuormitetaan laitteella, jolla jäljitellään lantiovyön geometrisiä olosuhteita.

6.3.7

Jos ajoneuvo on suunniteltu niin, että se voidaan varustaa muilla laitteilla, jotka eivät mahdollista nauhojen kiinnittämistä suoraan vyön kiinnityspisteisiin ilman välipyöriä tai muita sellaisia tai jotka vaativat kohdassa 5.3 tarkoitettujen lisäksi muita vyön kiinnityspisteitä, turvavyö tai turvavyötä vastaava langoista, pyöristä yms. koostuva laitekokonaisuus on kiinnitettävä tällaisella laitteella ajoneuvon turvavöiden kiinnityspisteisiin, ja vyön kiinnityspisteille on tarpeen mukaan tehtävä kohdassa 6.4 määrätyt testit.

6.3.8

Kohdassa 6.3 määritellyn testausmenetelmän sijasta voidaan käyttää muuta menetelmää, jonka vastaavuus voidaan osoittaa.

6.4

Turvavöiden kiinnityspisteiden erityiset testivaatimukset

6.4.1

Testi kolmipistevyölle, jossa on kelauslaite, jossa on nauhapyörä tai nauhanohjain yläkiinnityspisteessä

6.4.1.1

Vyön yläkiinnityspisteeseen on kiinnitettävä erityinen yksi- tai kaksiosainen nauhanohjain langalle tai nauhalle, joka soveltuu siirtämään kuorman vetolaitteesta, tai valmistajan toimittama yksi- tai kaksiosainen nauhanohjain.

6.4.1.2

Saman vyön kiinnityspisteisiin kiinnitettyä vetolaitetta (ks. liitteen 5 kuva 2) kuormitetaan testissä voimalla 1 350 ± 20 daN laitteella, jolla jäljitellään tällaisen turvavyön olkanauhan geometrisiä olosuhteita. Testattaessa ajoneuvoja, jotka kuuluvat muuhun luokkaan kuin M1 tai N1, kuormitus testissä on 675 ± 20 daN, paitsi luokan M3 tai N3 ajoneuvojen tapauksessa 450 ± 20 daN.

6.4.1.3

Samanaikaisesti kohdistetaan 1 350 ± 20 daN:n vetovoima vetolaitteeseen (ks. liitteen 5 kuva 1), joka on kiinnitetty molempiin turvavyön alakiinnityspisteisiin. Testattaessa ajoneuvoja, jotka kuuluvat muuhun luokkaan kuin M1 tai N1, kuormitus testissä on 675 ± 20 daN, paitsi luokan M3 tai N3 ajoneuvojen tapauksessa 450 ± 20 daN.

6.4.2

Testi kolmipistevyölle, jossa ei ole kelauslaitetta tai jonka yläkiinnityspisteessä on kelauslaite

6.4.2.1

Vyön yläkiinnityspisteeseen ja saman vyön vastakkaiseen alakiinnityspisteeseen kiinnitettyä vetolaitetta (ks. liitteen 5 kuva 2) kuormitetaan testissä kuormituksella 1 350 ± 20 daN käyttäen vyön yläkiinnityspisteeseen kiinnitettyä kelauslaitetta, jos valmistaja on sellaisen toimittanut. Testattaessa ajoneuvoja, jotka kuuluvat muuhun luokkaan kuin M1 tai N1, kuormitus testissä on 675 ± 20 daN, paitsi luokan M3 tai N3 ajoneuvojen tapauksessa 450 ± 20 daN.

6.4.2.2

6.4.3

Testi lantiovyölle

Kahteen vyön alakiinnityspisteeseen kiinnitettyä vetolaitetta (ks. liitteen 5 kuva 1) kuormitetaan testissä voimalla 2 225 ± 20 daN. Testattaessa ajoneuvoja, jotka kuuluvat muuhun luokkaan kuin M1 tai N1, kuormitus testissä on 1 110 ± 20 daN, paitsi luokan M3 tai N3 ajoneuvojen tapauksessa 740 ± 20 daN.

6.4.4

Testi vyön kiinnityspisteille, jotka sijaitsevat kokonaan istuinrakenteessa tai sekä ajoneuvo- että istuinrakenteessa

6.4.4.1

Kohdissa 6.4.1, 6.4.2 ja 6.4.3 määritellyt testit suoritetaan soveltuvin osin samanaikaisesti jokaiselle istuimelle ja istuinryhmälle jäljempänä ilmoitetulla voimalla.

6.4.4.2

Kohdissa 6.4.1, 6.4.2 ja 6.4.3 mainittuja kuormia lisätään voimalla, joka vastaa 20-kertaista täydellisen istuimen massaa. Istuimeen tai istuimen asianmukaisiin osiin kohdistetaan hitauskuormitus, joka vastaa kyseisen istuimen massan fyysistä vaikutusta istuimen kiinnityspisteisiin. Lisäkuorman tai -kuormat ja kuorman jakautumisen määrittelee valmistaja tutkimuslaitoksen suostumuksella.

Luokkien M2 ja N2 ajoneuvojen tapauksessa voiman on oltava 10 kertaa täydellisen istuimen massa ja luokkien M3 ja N3 ajoneuvojen tapauksessa 6,6 kertaa täydellisen istuimen massa.

6.4.5

Erikoisvyön testi

6.4.5.1

Tämän tyyppisen vyön kiinnityspisteisiin kiinnitettyä vetolaitetta (ks. liitteen 5 kuva 2) kuormitetaan testissä voimalla 1 350 ± 20 daN laitteella, jolla jäljitellään olkanauhan tai olkanauhojen geometrisiä olosuhteita.

6.4.5.2

Samanaikaisesti kohdistetaan 1 350 ± 20 daN:n vetovoima vetolaitteeseen (ks. liitteen 5 kuva 3), joka on kiinnitetty molempiin turvavyön alakiinnityspisteisiin.

6.4.5.3

Testattaessa ajoneuvoja, jotka kuuluvat muuhun luokkaan kuin M1 tai N1, kuormitus testissä on 675 ± 20 daN, paitsi luokan M3 tai N3 ajoneuvojen tapauksessa 450 ± 20 daN.

6.4.6

Taakse suunnattujen istuinten testi

6.4.6.1

Kiinnityspisteet testataan käyttäen tapauksen mukaan kohdassa 6.4.1, 6.4.2 tai 6.4.3 määriteltyjä testejä. Testikuorman on vastattava kaikissa tapauksissa luokkaan M3 tai N3 kuuluville ajoneuvoille määriteltyä kuormaa.

6.4.6.2

Testikuorma on suunnattava kyseiseen istuma-asentoon nähden eteenpäin kohdassa 6.3 määritellyn menetelmän mukaisesti.

6.4.7

Sivulle suunnattujen istuinten testi

6.4.7.1

Kiinnityspisteet testataan käyttäen kohdassa 6.4.3 luokan M3 ajoneuvoille määriteltyjä voimia.

6.4.7.2

Testikuorma suunnataan ajoneuvoon nähden eteenpäin kohdassa 6.3 määritellyn menetelmän mukaisesti. Jos sivulle suunnatut istuimet on koottu yhteen ryhmään perusrakenteelle, testataan ryhmän kunkin istuinpaikan turvavyön kiinnityspisteet erikseen. Lisäksi testataan perusrakenne kohdan 6.4.8 mukaisesti.

6.4.7.3

Sivulle suunnattujen istuinten testaamiseen mukautettu vetolaite esitetään liitteen 5 kuvassa 1b.

6.4.8

Sivulle suunnattujen istuinten perusrakenteen testi

6.4.8.1

Sivulle suunnatun istuimen tai istuinryhmän perusrakenne testataan käyttäen kohdassa 6.4.3 luokan M3 ajoneuvoille määriteltyjä voimia.

6.4.8.2

Testikuorma suunnataan ajoneuvoon nähden eteenpäin kohdassa 6.3 määritellyn menetelmän mukaisesti. Jos sivulle suunnatut istuimet on koottu yhteen ryhmään, perusrakenne testataan kunkin istuinpaikan osalta samanaikaisesti.

6.4.8.3

Kohdissa 6.4.3 ja 6.4.4 määrätyt voimat kohdistetaan mahdollisimman lähelle H-pistettä suoralle, jonka määrittävät kunkin istuinpaikan H-pisteen kautta kulkeva vaakataso ja pystysuuntainen poikittaistaso.

6.5

Liitteen 7 kohdassa 1 kuvatun istuinryhmän osalta voidaan autonvalmistajan niin halutessa tehdä liitteen 7 mukainen dynaaminen testi kohdissa 6.3 ja 6.4 määritellyn staattisen testin vaihtoehtona.

7. TARKASTUKSET TURVAVYÖN KIINNITYSPISTEIDEN STAATTISTEN TESTIEN AIKANA JA JÄLKEEN

7.1

Kaikkien kiinnityspisteiden on läpäistävä kohdissa 6.3 ja 6.4 määritellyt testit. Pysyvät muodonmuutokset, kuten kiinnityspisteiden ja ympäröivien alueiden osittaiset repeämät ja vauriot, hyväksytään, jos vaadittu voima pysyy edellä vahvistetun ajan. Testin aikana on noudatettava kohdassa 5.4.2.5 vyön tehollisten lattiakiinnityspisteiden pienimmille etäisyyksille ja kohdassa 5.4.3.6 tehollisille vyön yläkiinnityspisteille asetettuja vaatimuksia.

7.1.1

Kun kyse on luokan M1 ajoneuvoista, joiden suurin sallittu massa on enintään 2,5 tonnia ja joissa turvavyön yläkiinnityspiste sijaitsee istuinrakenteessa, turvavyön tehollinen yläkiinnityspiste ei saa siirtyä testin aikana kyseisen istuimen R-pisteen ja C-pisteen kautta kulkevan poikittaistason etupuolelle (ks. tämän säännön liitteen 3 kuva 1).

Muiden kuin edellä mainittujen ajoneuvojen tapauksessa turvavyön tehollinen yläkiinnityspiste ei saa siirtyä testin aikana 10 astetta eteen kallistetun ja istuimen R-pisteen kautta kulkevan poikittaistason etupuolelle.

Tehollisen yläkiinnityspisteen testin aikana tapahtunut suurin siirtymä mitataan.

Jos tehollisen yläkiinnityspisteen siirtymä ylittää edellä määritellyt rajoitukset, valmistajan on osoitettava tutkimuslaitoksen hyväksymällä tavalla, että ajoneuvon matkustajalle ei aiheudu vaaraa. Voidaan esimerkiksi tehdä säännön nro 94 mukainen testausmenettely tai kelkkatesti vastaavalla törmäysvoimalla riittävän selviytymistilan osoittamiseksi.

7.2

Ajoneuvoissa, joissa käytetään kyseisiä laitteita, on kaikilla istuimilla matkustavien ajoneuvosta ulospääsyn mahdollistavaa siirto- ja lukitusjärjestelmää voitava käyttää edelleen käsin sen jälkeen, kun vetovoima on poistettu.

7.3

Testauksen jälkeen on kaikki testeissä kuormitettuihin kiinnityspisteisiin ja rakenteisiin syntyneet vauriot kirjattava.

7.4

Tästä poiketen yläkiinnityspisteiden, jotka on asennettu luokan M3 ajoneuvojen tai sellaisten enimmäismassaltaan yli 3,5-tonnisten luokan M2 ajoneuvojen, jotka täyttävät säännön nro 80 vaatimukset, yhteen tai useampaan istuimeen, ei tarvitse täyttää kohdassa 7.1 vahvistettuja kohdan 5.4.3.6 vaatimusten täyttymistä koskevia vaatimuksia.

8. MUUTOKSET JA AJONEUVON TYYPPIHYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

8.1

Hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Viranomainen voi tämän jälkeen

8.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja että ajoneuvo täyttää joka tapauksessa edelleen vaatimukset, tai

8.1.2

vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

8.2

Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan kohdassa 4.3 tarkoitetulla menettelyllä tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

8.3

Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava laajentamiselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

9. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava sopimuksen liitteessä 1 (E/ECE/TRANS/505/Rev.3) vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

9.1

Jokaisen ajoneuvon, jolla on tässä asetuksessa määritelty hyväksyntänumero, on turvavyön kiinnityspisteiden ominaisuuksiin vaikuttavien seikkojen osalta oltava hyväksytyn ajoneuvotyypin mukainen.

9.2

Kohdassa 9.1 tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi tehdään satunnaisotantaan perustuva tarkastus riittävälle määrälle sarjatuotannossa valmistettavia ajoneuvoja, joissa on tässä säännössä vaadittu hyväksymismerkintä.

9.3

Yleensä edellä tarkoitetun kaltaiset tarkastukset rajoitetaan mittauksien suorittamiseen. Ajoneuvoille tehdään kuitenkin tarvittaessa joitakin kohdassa 6 määriteltyjä testejä, jotka hyväksyntätestejä suorittava tutkimuslaitos valitsee.

10. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

10.1

Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdassa 9.1 asetetut vaatimukset eivät täyty tai jos sen turvavöiden kiinnityspisteet eivät läpäise kohdassa 9 määrättyjä tarkastuksia.

10.2

Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

11. KÄYTTÖOHJEET

Kansalliset viranomaiset voivat vaatia rekisteröimiensä ajoneuvojen valmistajia ilmoittamaan selvästi ajoneuvon käyttöohjeissa

11.1

vöiden kiinnityspisteiden sijainnin ja

11.2

turvavyötyypit, joita varten kiinnityspisteet on tarkoitettu (ks. liitteen 1 kohta 5).

12. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön mukaisesti hyväksytyn turvavöiden kiinnityspisteiden tyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava siitä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Asiaa koskevan tiedonannon saatuaan kyseinen viranomainen ilmoittaa siitä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 olevan mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

13. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN JA TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen osapuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestauksesta vastaavien tutkimuslaitosten ja niiden tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnän ja joille on lähetettävä ilmoitukset muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä taikka hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

14. SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

14.1

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa muutossarjan 06 virallisen voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä myöntämästä E-hyväksyntää tämän säännön perusteella, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 06.

14.2

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää E-tyyppihyväksyntiä kahden vuoden kuluttua tämän säännön muutossarjan 06 voimaantulosta vain, jos tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 06, vaatimukset täyttyvät.

14.3

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat seitsemän vuoden kuluttua tämän säännön muutossarjan 06 voimaantulosta kieltäytyä tunnustamasta hyväksyntiä, joita ei ole myönnetty tämän säännön muutossarjan 06 mukaisesti. Tämän säännön muutossarjan 06 soveltamisalaan kuulumattomien ajoneuvoluokkien hyväksynnät pysyvät kuitenkin voimassa, ja tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen hyväksyttävä ne.

14.4

Niiden ajoneuvojen osalta, joihin ei sovelleta kohtaa 7.1.1, tämän säännön muutossarjan 04 mukaisesti myönnetyt hyväksynnät pysyvät voimassa.

14.5

Niiden ajoneuvojen osalta, joihin ei sovelleta tämän säännön muutossarjan 05 täydennystä 4, hyväksynnät pysyvät voimassa, jos ne on myönnetty muutossarjan 05 mukaisesti sen täydennys 3 mukaan luettuna.

14.6

Muutossarjan 5 täydennyksen 05 virallisen voimaantulopäivän jälkeen yksikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa kieltäytyä myöntämästä hyväksyntiä tämän säännön mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 05 täydennyksellä 5.

14.7

Niiden ajoneuvojen osalta, joihin ei sovelleta tämän säännön muutossarjan 05 täydennystä 5, hyväksynnät pysyvät voimassa, jos ne on myönnetty muutossarjan 05 mukaisesti sen täydennys 3 mukaan luettuna.

14.8

Helmikuun 20. päivästä 2005 alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää hyväksyntiä luokan M1 ajoneuvoille ainoastaan, jos tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 05 täydennyksellä 5, vaatimukset täyttyvät.

14.9

Helmikuun 20. päivästä 2007 alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat kieltäytyä hyväksymästä luokan M1 ajoneuvojen hyväksyntiä, jos niitä ei ole myönnetty tämän säännön muutossarjan 05 täydennyksen 5 mukaisesti.

14.10

Heinäkuun 16. päivästä 2006 alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää hyväksyntiä luokan N ajoneuvoille ainoastaan, jos tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 05 täydennyksellä 5, vaatimukset täyttyvät.

14.11

Heinäkuun 16. päivästä 2008 alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat kieltäytyä hyväksymästä luokan N ajoneuvojen hyväksyntiä, jos niitä ei ole myönnetty tämän säännön muutossarjan 05 täydennyksen 5 mukaisesti.

14.12

Mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa muutossarjan 07 virallisen voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä antamasta hyväksyntiä tämän säännön perusteella, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 07.

14.13

Kahdenkymmenenneljän kuukauden kuluttua muutossarjan 07 voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää hyväksyntiä ainoastaan, jos tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 07, vaatimukset täyttyvät.

14.14

Kolmenkymmenenkuuden kuukauden kuluttua muutossarjan 07 voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat kieltäytyä tunnustamasta hyväksyntiä, joita ei ole myönnetty tämän säännön muutossarjan 07 mukaisesti.

14.15

Kohtien 14.13 ja 14.14 määräyksistä riippumatta sellaiset ajoneuvoluokkien hyväksynnät, jotka perustuvat säännön aiempiin muutossarjoihin ja joita muutossarja 07 ei koske, ovat edelleen voimassa, ja tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen hyväksyttävä ne.

14.16

Jos sopimuspuolten kansallisissa vaatimuksissa ei tähän sääntöön liittymisen hetkellä määrätä turvavöiden kiinnityspisteiden pakollisesta asentamisesta kokoontaitettavia istuimia varten, sopimuspuolet voivat edelleen kansallisessa hyväksynnässä sallia sen, että näitä kiinnityspisteitä ei asenneta, mutta tässä tapauksessa kyseisiä linja-autoluokkia ei voida tyyppihyväksyä tämän säännön perusteella.

14.17

Muutossarjan 07 täydennyksen 2 virallisen voimaantulopäivän jälkeen mikään tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli ei saa kieltäytyä myöntämästä tyyppihyväksyntiä tämän säännön mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 07 täydennyksellä 2.

14.18

Kahdentoista kuukauden kuluttua muutossarjan 07 täydennyksen 2 virallisesta voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää tyyppihyväksyntiä ainoastaan sellaisille ajoneuvotyypeille, jotka täyttävät tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjan 07 täydennyksellä 2, vaatimukset.

14.19

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa kieltäytyä laajentamasta hyväksyntiä, vaikka muutossarjan 07 täydennyksen 2 määräyksiä ei täytetä.

14.20

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät muutossarjan 08 virallisen voimaantulopäivän jälkeen saa kieltäytyä myöntämästä tai hyväksymästä hyväksyntiä tämän säännön mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 08.

14.21

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa kieltäytyä laajentamasta nykyisiä tyyppihyväksyntiä alkuperäisen hyväksynnän myöntämisajankohtana voimassa olleiden vaatimusten perusteella.

14.22

Sopimuspuolet, jotka alkavat soveltaa tätä sääntöä muutossarjan 08 voimaantulon jälkeen, voivat kieltäytyä hyväksymästä tyyppihyväksyntiä, jotka on myönnetty tämän säännön jonkin aiemman muutossarjan perusteella.

14.23

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät muutossarjan 09 virallisen voimaantulopäivän jälkeen saa kieltäytyä myöntämästä tai hyväksymästä tähän sääntöön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 09, perustuvia E-tyyppihyväksyntiä.

14.24

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 1. syyskuuta 2019 alkaen kieltäytyä hyväksymästä edelliseen muutossarjaan perustuvia E-tyyppihyväksyntiä, jotka on ensimmäistä kertaa myönnetty 1. syyskuuta 2019 jälkeen.

14.25

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on 1. syyskuuta 2025 saakka hyväksyttävä edelliseen muutossarjaan perustuvat E-tyyppihyväksynnät, joka on myönnetty ennen 1. päivää syyskuuta 2019.

14.26

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 1. syyskuuta 2025 alkaen kieltäytyä hyväksymästä edellisen muutossarjan mukaisesti myönnettyjä E-tyyppihyväksyntiä.

14.27

Edellä esitetyistä siirtymämääräyksistä riippumatta sopimuspuolet, jotka alkavat soveltaa tätä sääntöä sen jälkeen, kun uusin muutossarja on tullut voimaan, voivat kieltäytyä hyväksymästä E-tyyppihyväksyntiä, jotka on myönnetty tämän säännön jonkin aiemman muutossarjan mukaisesti. Niiden on hyväksyttävä vain muutossarjan 09 mukaisesti hyväksytyt E-tyyppihyväksynnät.

14.28

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on kohdan 14.26 määräyksistä riippumatta edelleen hyväksyttävä E-tyyppihyväksynnät, jotka on tämän säännön edellisen muutossarjan mukaisesti myönnetty ajoneuvoille, joita muutossarjalla 09 tehdyt muutokset eivät koske.

14.29

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa kieltäytyä myöntämästä minkään tämän säännön edellisen muutossarjan mukaisia E-tyyppihyväksyntiä tai niiden laajennuksia.

(1) Sellaisina kuin ne määritellään ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.6) kohdassa 2.

(2) Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot esitetään ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteessä 3 (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.6 – http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html).

LIITE 1

ILMOITUS

LIITE 2

HYVÄKSYNTÄMERKKI

MALLI A

(ks. tämän säännön kohta 4.4)

a = vähintään 8 mm

Edellä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä tyyppihyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on turvavöiden kiinnityspisteiden osalta hyväksytty Alankomaissa (E 4) E-säännön nro 14 mukaisesti numerolla 092439. Tyyppihyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä merkkiä tarkoittavat, että E-sääntöön nro 14 sisältyi jo hyväksynnän myöntämishetkellä muutossarja 09.

MALLI B

(ks. tämän säännön kohta 4.5)

a = vähintään 8 mm

Edellä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E 4) E-sääntöjen nro 14 ja 24 mukaisesti* (Jälkimmäisen säännön osalta korjattu vaimennuskerroin on 1,30 m-1). Tyyppihyväksyntänumerot osoittavat, että hyväksyntien myöntämispäivinä E-sääntöön nro 14 sisältyi muutossarja 09 ja E-sääntöön nro 24 muutossarja 03.

LIITE 3

TURVAVYÖN TEHOLLISTEN KIINNITYSPISTEIDEN SIJAINTI

(Piirustuksessa on vain yksi esimerkki, jossa ylempi kiinnityspiste sijaitsee ajoneuvon korin sivuseinässä)

1	Vähintään 240 mm luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen keskimmäisten takaistuinpaikkojen osalta.

LIITE 4

Menettely moottoriajoneuvojen istuinpaikkojen H-pisteen ja todellisen ylävartalokulman määrittämiseksi (1)

Lisäys 1 – H-pisteen kolmiulotteisen määrityslaitteen kuvaus (1)

Lisäys 2 – Kolmiulotteinen vertailujärjestelmä (1)

Lisäys 3 – Istuinpaikkojen vertailutiedot (1)

(1) Menettely on määritelty ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteessä 1 (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.6).

LIITE 5

VETOLAITE

Kaikki mitat millimetreinä (mm)

Kaikki mitat millimetreinä

Olkavyön vetolaitetta voidaan muuttaa nauhan kiinnittämiseksi lisäämällä kaksi reunusta ja/tai muutamia salpoja, joilla estetään nauhan putoaminen vetotestin aikana.

Kaikki mitat millimetreinä

LIITE 6

KIINNITYSPISTEIDEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄ JA ALAKIINNITYSPISTEIDEN SIJAINTI

Ajoneuvoluokka	Eteenpäin suunnatut istuinpaikat				Selkä menosuuntaan	Suunnattu sivulle
Ajoneuvoluokka	Ulompi		Keskipaikka
	Edessä	Muu	Edessä	Muu
M1	3	3	3	3	2	–
M2 ≤ 3,5 tonnia	3	3	3	3	2	–
M2 > 3,5 tonnia	3	3 tai 2	3 tai 2	3 tai 2	2	–
M3	3	3 tai 2	3 tai 2	3 tai 2	2	2
N1	3	3 tai 2 Ø	3 tai 2 *	2	2	–
N2 & N3	3	2	3 tai 2 *	2	2	–

Merkkien selitykset:

2	:	Kaksi alakiinnityspistettä, joihin on mahdollista asentaa B-tyyppinen turvavyö tai Br-, Br3-, Br4m- tai Br4Nm-tyyppinen turvavyö, jos niitä edellytetään ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman R.E.3 liitteen 13 lisäyksessä 1.
3	:	Kaksi alakiinnityspistettä ja yksi yläkiinnityspiste, joihin on mahdollista asentaa A-tyyppinen kolmipisteturvavyö tai Ar-, Ar4m- tai Ar4Nm-tyyppinen turvavyö, jos niitä edellytetään ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman R.E.3 liitteen 13 lisäyksessä 1.
Ø	:	Viittaus kohtaan 5.3.3 (kaksi kiinnityspistettä sallitaan, jos istuin sijaitsee käytävän sisäreunalla).
*	:	Viittaus kohtaan 5.3.4 (kaksi kiinnityspistettä sallitaan, jos tuulilasi sijaitsee vertailualueen ulkopuolella).
	:	Viittaus kohtaan 5.3.5 (kaksi kiinnityspistettä sallitaan, jos tuulilasi sijaitsee vertailualueen ulkopuolella).
	:	Viittaus kohtaan 5.3.7 (ajoneuvon yläkerrosta koskeva erityinen määräys).

LISÄYS

ALAKIINNITYSPISTEIDEN SIJAINTI – VAIN KULMIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Istuin		M1	Muu kuin M1
Edessä*	vyölukon puolella (α2)	45°–80°	30°–80°
	muualla kuin vyölukon puolella (α1)	30°–80°	30°–80°
	kiinteä kulma	50°–70°	50°–70°
	yhdistelmäistuin –vyölukon puolella (α2)	45°–80°	20°–80°
	yhdistelmäistuin – muualla kuin vyölukon puolella (α1)	30°–80°	20°–80°
	säädettävä istuin, selkänojan kulma < 20°	45°–80° (α2)* 20°–80°(α1)*	20°–80°
Takana ≠		30°–80°	20°–80° Ψ
Kokoontaitettava	Vyön kiinnityspistettä ei vaadita. Jos kiinnityspiste on asennettu, ks. edessä ja takana olevien istuinten kulmavaatimukset.

Merkkien selitykset:

≠	:	uloimmat tai keskimmäiset istuimet
*	:	jos kulma ei ole vakio, ks. kohta 5.4.2.1
Ψ	:	Luokkien M2 ja M3 ajoneuvojen istuimet: 45–90°.

LIITE 7

DYNAAMISET TESTIT TURVAVÖIDEN KIINNITYSPISTEIDEN STAATTISEN LUJUUSTESTAUKSEN VAIHTOEHTONA

1. SOVELTAMISALA

Tässä liitteessä kuvataan dynaaminen kelkkatesti, joka voidaan tehdä vaihtoehtona tämän säännön kohdissa 6.3 ja 6.4 kuvatulle turvavöiden kiinnityspisteiden staattiselle lujuustestille.

Tätä vaihtoehtoa voidaan soveltaa autonvalmistajan pyynnöstä istuinryhmiin, joissa kaikki istuinpaikat on varustettu rintakehän kuorman rajoitintoiminnoilla varustetuilla kolmipisteturvavöillä, kun istuinryhmään kuuluu lisäksi istuinpaikka, jossa vyön yläkiinnityspiste sijaitsee istuimen rakenteessa.

2. VAATIMUKSET

2.1

Tämän liitteen kohdassa 3 kuvatussa dynaamisessa testissä ei saa syntyä minkään kiinnityspisteen tai sitä ympäröivän alueen repeämiä. Suunniteltu repeämä, joka on tarpeen kuormanrajoitintoiminnon vuoksi, on kuitenkin sallittu.

Testissä on noudatettava tämän säännön kohdassa 5.4.2.5 kuvattuja vyön tehollisten alakiinnityspisteiden pienimpiä etäisyyksiä ja tämän säännön kohdassa 5.4.3.6 tehollisille vyön yläkiinnityspisteille asetettuja vaatimuksia täydennettynä tarpeen mukaan seuraavalla kohdalla 2.1.1.

2.1.1

Jos sellaisten luokkaan M1 kuuluvien ajoneuvojen tapauksessa, joiden suurin sallittu massa on enintään 2,5 tonnia, turvavyön yläkiinnityspiste sijaitsee istuinrakenteessa, kyseinen yläkiinnityspiste ei saa siirtyä kyseisen istuimen R-pisteen ja C-pisteen kautta kulkevan poikittaistason etupuolelle (ks. tämän säännön liitteen 3 kuva 1).

Muiden kuin edellä mainittujen ajoneuvojen tapauksessa turvavyön yläkiinnityspiste ei saa siirtyä 10 astetta eteen kallistetun ja istuimen R-pisteen kautta kulkevan poikittaistason etupuolelle.

2.2

Ajoneuvossa, joissa kyseisiä laitteita käytetään, kaikilla istuimilla matkustavien ajoneuvosta ulospääsyn mahdollistavaa siirto- ja lukitusjärjestelmää on voitava käyttää testin jälkeen edelleen käsin.

2.3

Ajoneuvon käyttöohjeessa on oltava maininta, että kunkin turvavyön saa korvata vain ajoneuvon kyseistä istuinpaikkaa varten hyväksytyllä turvavyöllä, ja siinä on erityisesti mainittava ne istuinpaikat, joihin saa asentaa vain kuormanrajoitintoiminnolla asianmukaisesti varustetun turvavyön.

3. DYNAAMISEN TESTIN VAATIMUKSET

3.1

Yleiset vaatimukset

Tässä liitteessä kuvatuissa testeissä noudatetaan tämän säännön kohdassa 6.1 kuvattuja yleisiä vaatimuksia.

3.2

Asennus ja valmistelu

3.2.1

Kelkka

Kelkan rakenteen on oltava sellainen, että siinä ei ilmene testin jälkeen pysyvää muodonmuutosta. Sitä on ohjattava niin, että törmäyshetkellä pystysuora poikkeama on enintään 5° ja vaakasuora poikkeama enintään 2°.

3.2.2

Ajoneuvorakenteen kiinnittäminen

Ajoneuvon rakenteen osa, jota pidetään olennaisen tärkeänä ajoneuvon jäykkyydelle istuinten kiinnityspisteiden osalta ja turvavöiden kiinnityspisteiden osalta, on kiinnitettävä kelkkaan tämän säännön kohdassa 6.2 kuvatulla tavalla.

3.2.3

Turvajärjestelmät

3.2.3.1

Turvajärjestelmät (kokonaiset istuimet, turvavyöasennelmat ja kuormanrajoitinlaitteet) on kiinnitettävä ajoneuvon rakenteeseen sarjatuotannossa olevia ajoneuvoja koskevien vaatimusten mukaisesti.

Testauskelkkaan voidaan asentaa testattavaa istuinta vastapäätä oleva ajoneuvon osa (kojelauta, istuin jne., testattavan istuimen mukaan). Jos ajoneuvossa on edessä turvatyyny, se on kytkettävä pois toiminnasta.

3.2.3.2

Autonvalmistajan pyynnöstä ja testauksista vastaavan tutkimuslaitoksen suostumuksella voidaan joitakin täydellisiin istuimiin, turvavyöasennelmiin ja kuorman rajoitinlaitteisiin kuulumattomia turvajärjestelmän komponentteja jättää asentamatta testauskelkkaan tai korvata ne komponenteilla, joiden jäykkyys on yhtä suuri tai pienempi ja joiden mitat eivät ylitä ajoneuvon sisämittoja, jos testattava rakenne on istuimen ja turvavöiden kiinnityspisteisiin kohdistuvien voimien suhteen vähintään yhtä epäedullisessa asemassa kuin sarjatuotannossa oleva rakenne.

3.2.3.3

Istuimet on säädettävä tämän säännön kohdassa 6.1.2 vahvistettujen vaatimusten mukaisesti käyttöasentoon, jonka testauksesta vastaava tutkimuslaitos valitsee ja joka aiheuttaa kiinnityspisteiden lujuuden kannalta mahdollisimman epäedulliset olosuhteet sekä vastaa nukkien asentamista ajoneuvoon.

3.2.4

Testinuket

Kullekin istuimelle sijoitetaan nukke, jonka mitat ja massa määritellään liitteessä 8, ja kiinnitetään se ajoneuvossa olevalla turvavyöllä.

Mitään nukkeen liittyviä mittalaitteita ei tarvita.

3.3

Testi

3.3.1

Kelkkaa kuljetetaan niin, että sen nopeusero testin aikana on 50 km/h. Kelkan vauhdin hidastumisen on tapahduttava säännön nro 16 liitteessä 8 määritellyissä rajoissa.

3.3.2

Tarvittaessa otetaan käyttöön muita turvalaitteita (esikuormituslaitteita jne., ei kuitenkaan turvatyynyjä) autonvalmistajan esittämien ohjeiden mukaisesti.

3.3.3

On tarkastettava, että turvavöiden kiinnityspisteiden siirtymä ei ylitä tämän liitteen kohdissa 2.1 ja 2.1.1 määriteltyjä rajoja.

LIITE 8

NUKKEA KOSKEVAT VAATIMUKSET (*1)

Massa	97,5 ± 5 kg
Istumakorkeus pysty-asennossa	965 mm
Lantion leveys (istuen)	415 mm
Lantionympärys (istuen)	1 200 mm
Vyötärönympärys (istuen)	1 080 mm
Rinnan syvyys	265 mm
Rinnanympärys	1 130 mm
Olkakorkeus	680 mm
Kaikkien pituusmittojen toleranssi	±5 prosenttia

Huomautus: Mitat selitetään seuraavassa kuvassa.

(*1) A 4/03 Ausztrál Tervezési Szabályzatban (ADR) és a 208. számú Szövetségi Gépjármű-biztonsági Szabványban (FMVSS) leírt készülékek egyenértékűnek tekintendők.

13.12.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 324/47

E-sääntö nro 145 – Ajoneuvojen hyväksyntään liittyvät yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ISOFIX-kiinnitysjärjestelmiä, ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteitä ja kokoluokan i istuinpaikkoja [2019/2142]

Voimaantulopäivä: 19. heinäkuuta 2018

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Todistusvoimainen ja oikeudellisesti sitova teksti on seuraava: ECE/TRANS/WP.29/2017/133.

Sisällysluettelo

Sääntö

Soveltamisala

Määritelmät

Hyväksynnän hakeminen

Hyväksyntä

Vaatimukset

Testit

Muutokset ja ajoneuvon tyyppihyväksynnän laajentaminen

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

10.

Tuotannon lopettaminen

11.

Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten ja tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet

Liitteet

Ilmoitus

Hyväksyntämerkki

Menettely moottoriajoneuvojen istuinpaikkojen H-pisteen ja istuimen selkänojan todellisen kaltevuuskulman määrittelemiseksi

Lisäys 1 – H-pisteen kolmiulotteisen määrityslaitteen kuvaus

Lisäys 2 – Kolmiulotteinen vertailujärjestelmä

Lisäys 3 – Istuinpaikkojen vertailutiedot

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet

Kokoluokan i istuinpaikat

1. SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan

a)	luokan M1 ajoneuvoihin lasten turvajärjestelmiä varten tarkoitettujen ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden osalta; myös muihin luokkiin kuuluvien ISOFIX-kiinnityspisteillä varustettujen ajoneuvojen on täytettävä tämän säännön vaatimukset

b)	kaikkien luokkien ajoneuvoihin niiden kokoluokan i istuinpaikkojen osalta, jos ajoneuvon valmistaja on sellaiset määritellyt.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1

’Ajoneuvon hyväksynnällä’ tarkoitetaan ajoneuvotyypin hyväksyntää ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien, ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden ja mahdollisten kokoluokan i istuinpaikkojen osalta.

2.2

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan moottorikäyttöisten ajoneuvojen luokkaa, johon kuuluvat ajoneuvot eivät eroa toisistaan olennaisilta ominaisuuksiltaan, kuten niiden ajoneuvon tai istuimien rakenteeseen kuuluvien komponenttien mitat, muodot tai materiaalit, joihin mahdolliset ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet on asennettu, ja jos turvavöiden kiinnityspisteiden lujuus on testattu dynaamista testausmenettelyä noudattaen ja ajoneuvon lattian lujuus on testattu staattista testausmenettelyä noudattaen kokoluokan i istuinpaikkojen tapauksessa, kaikkien turvajärjestelmän komponenttien, erityisesti kuormanrajoitintoiminnon, ominaisuudet, jotka vaikuttavat turvavyön kiinnityspisteisiin kohdistuviin voimiin.

2.3

2.4

2.5

’Etumatkustajan istuimella’ tarkoitetaan istuinta, jonka etummainen H-piste on kuljettajan R-pisteen kautta kulkevalla poikittaisella pystytasolla tai sen etupuolella.

2.6

2.7

’Yhdistelmäistuimella’ tarkoitetaan vähintään kahden aikuisen istuttavaksi tarkoitettua rakennetta verhoiluineen.

2.8

’ISOFIX’ on järjestelmä, joka on tarkoitettu lasten turvajärjestelmän kiinnittämiseksi ajoneuvoon. Siihen kuuluu kaksi ajoneuvossa olevaa jäykkää kiinnityspistettä ja kaksi lasten turvajärjestelmässä olevaa vastaavaa kiinnitintä sekä välineet turvajärjestelmän heilahdusliikkeen rajoittamiseksi.

2.9

’ISOFIX-paikalla’ tarkoitetaan paikkaa, jonka ansiosta voidaan asentaa

a)	joko E-säännössä nro 44 määritelty kasvot menosuuntaan suunnattu kaikkiin autoihin sopiva (universal) lasten ISOFIX-turvajärjestelmä

b)	tai E-säännössä nro 44 määritelty automallikohtainen (semi-universal) kasvot menosuuntaan asennettava ISOFIX-lastenistuinjärjestelmä

c)	tai E-säännössä nro 44 määritelty automallikohtainen selkä menosuuntaan asennettava ISOFIX-lastenistuinjärjestelmä

d)	tai E-säännössä nro 44 määritelty automallikohtainen kasvot sivusuuntaan asennettava ISOFIX-lastenistuinjärjestelmä

e)	tai E-säännön nro 44 mukainen autotyyppikohtainen lasten ISOFIX-turvajärjestelmä

f)	tai E-säännössä nro 129 määritelty kokoluokan i itsenäinen lasten turvajärjestelmä

g)	tai E-säännön nro 129 mukainen autotyyppikohtainen lasten ISOFIX-turvajärjestelmä.

2.10

’ISOFIX-alakiinnityspisteellä’ tarkoitetaan yhtä 6 mm:n paksuista jäykkää pyöreää vaakatasossa olevaa tankoa, joka on kiinnitetty ajoneuvon tai istuimen rakenteeseen ja johon voidaan ISOFIX-lukitusosien avulla kiinnittää lasten ISOFIX-turvajärjestelmä.

2.11

’ISOFIX-kiinnitysjärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka koostuu kahdesta ISOFIX-alakiinnityspisteestä ja joka on suunniteltu heilahduksenestolaitteella varustetun lasten ISOFIX-turvajärjestelmän kiinnittämistä varten.

2.12

’ISOFIX-lukitusosalla’ tarkoitetaan yhtä kahdesta kiinnitysosasta, jotka ovat E-säännön nro 44 tai 129 vaatimusten mukaisia, kuuluvat lasten ISOFIX-turvajärjestelmän rakenteeseen ja ovat yhteensopivat ISOFIX-alakiinnityspisteiden kanssa.

2.13

’Lasten ISOFIX-turvajärjestelmällä’ tarkoitetaan lasten turvajärjestelmää, joka täyttää E-säännön nro 44 tai 129 vaatimukset ja joka kiinnitetään ISOFIX-kiinnitysjärjestelmään.

2.14

’Staattisen voiman kohdistuslaitteella’ tarkoitetaan testilaitetta, joka kytketään ajoneuvon ISOFIX-kiinnitysjärjestelmiin ja jolla varmistetaan niiden lujuus sekä ajoneuvon tai istuimen rakenteen kyky estää kallistuminen staattisessa testissä. Alakiinnityspisteiden ja ylähihnakiinnityspisteiden testaamiseen tarkoitettu testilaite kuvataan liitteen 4 kuvissa 1 ja 2 samoin kuin staattisen voiman kohdistuslaite SFADSL (SL on tukijalka eli support leg), jolla arvioidaan kokoluokan i istumapaikkoja suhteessa ajoneuvon lattian lujuuteen. Esimerkki SFADSL-laitteesta esitetään liitteen 5 kuvassa 3.

2.15

’Heilahduksenestolaitteella’ tarkoitetaan seuraavia:

a)	Kaikkiin autoihin sopivan lasten ISOFIX-turvajärjestelmän heilahduksenestolaite on ISOFIX-yläkiinnityshihna.

b)	Ajoneuvomallikohtaisen lasten ISOFIX-turvajärjestelmän heilahduksenestolaite muodostuu joko ISOFIX-yläkiinnityshihnasta, ajoneuvon kojelaudasta tai tukijalasta, joka rajoittaa turvalaitteen heilahdusta etutörmäystilanteessa.

c)	Kokoluokan i lasten turvajärjestelmän heilahduksenestolaite muodostuu joko yläkiinnityshihnasta tai tukijalasta, joka rajoittaa turvalaitteen heilahdusta etutörmäystilanteessa.

d)	ISOFIX-standardin mukaisten, kaikkiin autoihin sopivien ja automallikohtaisten kokoluokan i lasten turvajärjestelmien osalta ajoneuvon istuin ei sinällään ole heilahduksenestolaite.

2.16

’ISOFIX-yläkiinnityspisteellä’ tarkoitetaan osaa, esimerkiksi tankoa, joka sijaitsee määritellyllä alueella, johon voidaan kiinnittää ISOFIX-järjestelmän yläkiinnityshihna ja joka siirtää sen kiinnitysvoiman ajoneuvon rakenteeseen.

2.17

’ISOFIX-yläkiinnitysliittimellä’ tarkoitetaan laitetta, joka on tarkoitettu kiinnitettäväksi ISOFIX-yläkiinnityspisteeseen.

2.18

’ISOFIX-ylähihnakoukulla’ tarkoitetaan ISOFIX-ylähihnakiinnikettä, jolla ISOFIX-ylähihnanauha kiinnitetään ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteeseen tämän säännön liitteen 4 kuvassa 3 kuvatulla tavalla.

2.19

’ISOFIX-yläkiinnityshihnalla’ tarkoitetaan vyöhihnaa (tai vastaavaa), joka kulkee lasten ISOFIX-turvajärjestelmän yläosasta ISOFIX-yläkiinnityspisteeseen ja joka on varustettu säätölaitteella, kiristyksen vapautuslaitteella sekä ISOFIX-yläkiinnityshihnan liittimellä.

2.20

’Ohjauslaitteella’ tarkoitetaan laitetta, joka auttaa lasten ISOFIX-turvajärjestelmää asentavaa henkilöä ohjaamalla fyysisesti lasten ISOFIX-turvajärjestelmän ISOFIX-kiinnikkeitä suoraan kohti ISOFIX-alakiinnityspisteitä, jolloin ne kiinnittyvät helpommin.

2.21

’Lasten turvaistuinasetelmalla’ tarkoitetaan asetelmaa, joka on jonkin E-säännön nro 16 liitteen 17 lisäyksen 2 kohdassa 4 määritellyn ISOFIX-asetelman mukainen ja jonka mitat annetaan kyseisen kohdan 4 kuvissa 1–7. Kyseisiä asetelmia käytetään E-säännössä nro 16 sen tarkastamiseen, mitkä ovat ne ISOFIX-lastenistuinjärjestelmien kokoluokat, jotka soveltuvat ajoneuvon ISOFIX-paikkoihin. Tässä säännössä käytetään myös turvaistuinasetelmaa ISO/F2 tai ISO/F2X, joka kuvataan E-säännössä nro 16 (liite 17, lisäys 2), mahdollisten ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien sijainnin ja käyttömahdollisuuksien tarkastamiseen.

2.22

’Tukijalan tilavuusalueella’ tarkoitetaan tämän säännön liitteen 5 kuvissa 1 ja 2 esitettyä tilavuusaluetta, jossa E-säännössä nro 129 määritellyn kokoluokan i lasten turvajärjestelmän tukijalka lepää ja jonka ajoneuvon lattian on näin ollen leikattava.

2.23

’Ajoneuvon lattian kontaktipinnalla’ tarkoitetaan aluetta, jonka määrittää ajoneuvon lattian yläpinnan (mukaan luettuina verhoilu, matto, vaahtomuovi jne.) ja tukijalan tilavuusalueen leikkaus ja joka on suunniteltu kestämään E-säännössä nro 129 määritellyn kokoluokan i lasten turvajärjestelmän tukijalan aiheuttamat voimat.

2.24

’Kokoluokan i istuinpaikalla’ tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan mahdollisesti määrittelemää istuinpaikkaa, johon kokoluokan i lasten turvajärjestelmä voidaan asentaa ja joka täyttää tässä säännössä määritellyt vaatimukset.

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1

Ajoneuvotyypin hyväksyntää mahdollisten ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien, ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden ja mahdollisten kokoluokan i istuinpaikkojen osalta hakee ajoneuvon valmistaja tai tämän asianmukaisesti valtuutettu edustaja.

3.2

Hakemukseen on liitettävä kolmena kappaleena jäljempänä mainitut asiakirjat sekä seuraavat tiedot:

3.2.1

tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa ajoneuvon yleiset rakennepiirustukset, joista käyvät ilmi mahdollisten ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden sijainnit ja kokoluokan i istuinpaikkojen tapauksessa ajoneuvon lattian kontaktipinta, yksityiskohtaiset piirustukset mahdollisista ISOFIX-kiinnitysjärjestelmistä ja mahdollisista ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteistä, sekä kohdat, joihin ne on kiinnitetty

3.2.2

eritelmä käytetyistä materiaaleista, jotka voivat vaikuttaa mahdollisten ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden lujuuteen ja kokoluokan i tapauksessa ajoneuvon lattian kontaktipintaan

3.2.3

mahdollisia ISOFIX-kiinnitysjärjestelmiä ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteitä koskeva tekninen kuvaus

3.2.4

jos mahdolliset ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet on kiinnitetty istuinrakenteeseen:

3.2.4.1

yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvon tyypistä ja sen istuimien suunnittelusta, istuimien kiinnityspisteistä ja istuimien säätö- ja lukitusjärjestelmistä

3.2.4.2

tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa riittävän yksityiskohtaiset piirustukset istuimista, istuimien kiinnityksestä ajoneuvoon sekä niiden säätö- ja lukitusjärjestelmistä

3.3

Ajoneuvon valmistajan on valintansa mukaan toimitettava hyväksyntätestit suorittavalle tutkimuslaitokselle joko hyväksyttävää tyyppiä oleva ajoneuvo tai sellaiset ajoneuvon osat, joita tutkimuslaitos pitää välttämättöminä mahdollisia ISOFIX-kiinnitysjärjestelmiä ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteitä koskevien testien ja kokoluokan i istuinpaikkojen tapauksessa ajoneuvon lattian kontaktipintaa koskevan testin suorittamiseksi.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1

Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo vastaa tämän säännön soveltuvia vaatimuksia, on kyseiselle ajoneuvotyypille myönnettävä hyväksyntä.

4.2

Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Sen ensimmäiset kaksi numeroa ilmoittavat muutossarjalle annetun, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan järjestysnumeron hyväksynnän myöntämispäivänä. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle kohdassa 2.2 tarkoitetulle ajoneuvotyypille.

4.3

4.4

4.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (1), jotka ovat ympyrän sisällä

4.4.2

tämän säännön numero kohdassa 4.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella

4.5

4.6

Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.7

Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.8

Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkistä.

5. VAATIMUKSET

5.1

Määritelmät

5.1.1

H-piste on tämän säännön liitteessä 3 määritelty vertailupiste, joka on määritettävä kyseisessä liitteessä esitetyn menettelyn mukaisesti.

5.1.1.1

H’-piste on kohdassa 5.1.1 määriteltyä H-pistettä vastaava vertailupiste, joka on määritettävä istuimen jokaista tavanomaista käyttöasentoa varten.

5.1.1.2

R-piste on istuimen vertailupiste, joka määritellään tämän säännön liitteen 3 lisäyksessä 3.

5.1.2

Kolmiulotteinen vertailujärjestelmä määritellään tämän säännön liitteen 3 lisäyksessä 2.

5.2

Yleiset vaatimukset

5.2.1

Mahdolliset asennetut tai asennettavaksi tarkoitetut lasten ISOFIX-turvajärjestelmien ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja mahdolliset ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet sekä ajoneuvon lattian kontaktipinta kokoluokan i istuinpaikoilla on suunniteltava, valmistettava ja sijoitettava siten, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

5.2.1.1

Ajoneuvo täyttää tavanomaisessa käytössä mahdollisista ISOFIX-kiinnitysjärjestelmistä tai ylähihnakiinnityspisteistä taikka kokoluokan i istuinpaikoissa olevasta ajoneuvon lattian kontaktipinnasta huolimatta tämän säännön määräykset.

Myös ajoneuvoon mahdollisesti lisättävän ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen on täytettävä tämän säännön määräykset. Kiinnitysjärjestelyt on kuvattava tyyppihyväksyntähakemuksessa.

5.2.1.2

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen kestävyys on tarkoitettu E-säännössä nro 44 määriteltyjen painoryhmien 0, 0+ tai 1 ISOFIX-lastenistuinjärjestelmille.

5.2.1.3

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät, ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet ja kokoluokan i istuinpaikoilla oleva ajoneuvon lattian kontaktipinta on suunniteltava E-säännössä nro 129 määritellyille kokoluokan i itsenäisille lasten turvajärjestelmille.

5.2.2

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien suunnittelu ja sijoittelu

5.2.2.1

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän on muodostuttava halkaisijaltaan 6 mm ±0,1 mm:n poikittaisista vaakasuuntaisista jäykistä tangoista, jotka kattavat kaksi aluetta, joiden tehollinen pituus on vähintään 25 mm ja jotka sijaitsevat samalla akselilla liitteen 4 kuvassa 4 kuvatulla tavalla.

5.2.2.2

Ajoneuvon istuinpaikalle asennetun ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän on sijaittava vähintään 120 mm tämän säännön liitteessä 4 määritetyn suunnitellun H-pisteen takana mitattuna vaakasuunnassa ja tangon keskikohdan yläpuolelta.

5.2.2.3

Ajoneuvoon asennettuun ISOFIX-kiinnitysjärjestelmään on voitava kiinnittää E-säännössä nro 16 (liite 17, lisäys 2) kuvailtu, ISOFIX-järjestelmän mukainen lasten turvaistuinasetelma ISO/F2 tai ISO/F2X ajoneuvon valmistajan ilmoittaman mukaisesti.

Kokoluokan i istuinpaikkoihin on voitava sijoittaa E-säännössä nro 16 (liite 17, lisäys 2) määritelty kokoluokan ISO/FX2 tai ISO/R2 lasten turvaistuinasetelma ja tukijalan tilavuusalue. Kokoluokan i istuinpaikoille on lisäksi voitava sijoittaa E-säännössä nro 16 (liite 17, lisäys 5) määritelty kokoluokan ISO/B2 lasten turvaistuinasetelma.

5.2.2.4

Ajoneuvon valmistajan kohdan 5.2.2.3 mukaisesti määrittelemän mukaisen asetelman alapinnan asennon kulmien on oltava seuraavissa rajoissa, kun kulmat mitataan suhteessa tämän säännön liitteen 3 lisäyksessä 2 määriteltyihin ajoneuvon vertailutasoihin nähden:

a)	pitkittäiskallistus: 15° ± 10°

b)	sivuttaiskallistus: 0° ± 5°

c)	kiertymiskulma pystyakselin ympäri: 0° ± 10°.

Kunhan kohdassa 5.2.2.4 vahvistetut raja-arvot eivät ylity, kokoluokan i istuinpaikoissa on sallittua, että tukijalan tilavuusalueen mukainen lyhin tukijalan pituus voi olla sellainen, että pitkittäiskallistuskulma on suurempi kuin ajoneuvon istuin tai rakenne muutoin määräisi. Lasten ISOFIX-turvajärjestelmä on voitava asentaa myös tällaisen suuremman kallistuskulman sisään. Tämä kohta ei koske kokoluokan ISO/B2 lasten turvaistuinasetelmia.

5.2.2.5

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän on oltava pysyvästi asennossaan tai sillä on oltava säilytysasento. Jos kiinnitysjärjestelmässä on säilytysasento, ISOFIX-kiinnitysjärjestelmää koskevien vaatimusten on täytyttävä silloin, kun se on käyttöasennossa.

5.2.2.6

Jokaisen ISOFIX-alakiinnitystangon (kun asennettu käyttöön) tai jokaisen pysyvästi asennetun ohjauslaitteen on oltava näkyvissä painamatta istuintyynyä tai istuimen selkänojaa, kun tankoa tai ohjauslaitetta katsotaan sellaista pystysuuntaista pitkittäistasoa pitkin, joka kulkee tangon tai ohjauslaitteen keskipisteen läpi viivalla, joka muodostaa 30 asteen kulman ylöspäin vaakasuuntaiseen tasoon nähden.

Edellä esitetyn vaatimuksen sijaan ajoneuvoon voidaan tehdä pysyvät merkinnät jokaisen tangon tai ohjauslaitteen viereen. Merkinnän on oltava jokin seuraavista valmistajan valinnan mukaan:

5.2.2.6.1

Vähintään liitteen 4 kuvan 12 tunnus, joka muodostuu halkaisijaltaan vähintään 13 mm:n ympyrästä, jonka sisällä on seuraavien vaatimusten mukainen merkki:

a)	Merkin on erotuttava selvästi ympyrän taustasta.

b)	Merkki on sijoitettava lähelle jokaista järjestelmään kuuluvaa tankoa.

5.2.2.6.2

Sana ISOFIX vähintään 6 mm:n korkuisin suuraakkosin.

5.2.2.7

Kohdan 5.2.2.6 vaatimuksia ei sovelleta kokoluokan i istuinpaikkoihin, vaan ne on merkittävä kohdan 5.2.4.1 mukaisesti.

5.2.3

ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden suunnittelu ja sijoittelu:

Ajoneuvon valmistajan pyynnöstä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti kohdassa 5.2.3.1 tai 5.2.3.2 kuvattua menettelyä.

Kohdassa 5.2.3.1 kuvattua menettelyä voidaan käyttää vain, jos ISOFIX-kiinnityspiste sijaitsee ajoneuvon istuimella.

5.2.3.1

Ellei kohdista 5.2.3.3 ja 5.2.3.4 muuta johdu, jokaisen ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen sen osuuden, jonka on tarkoitus kiinnittyä ISOFIX-ylähihnakiinnikkeeseen, on sijaittava enintään 2 000 mm:n etäisyydellä sen istumapaikan, jonka kohdalle se asennetaan, olkapään vertailupisteestä ja liitteen 4 kuvissa 6–10 esitetyllä varjostetulla alueella asiakirjassa SAE J 826 (heinäkuu 1995) kuvatun ja liitteen 4 kuvassa 5 esitetyn mallin mukaisesti seuraavia edellytyksiä noudattaen:

5.2.3.1.1

Mallin H-piste sijaitsee ääriasentoon eteenpäin ja ääriasentoon taaksepäin kallistetun istuimen ainoassa suunnitellussa H-pisteessä mutta kuitenkin sivusuunnassa kahden ISOFIX-alakiinnikkeen puolivälissä.

5.2.3.1.2

Mallin ylävartalolinja on samassa kulmassa poikittaiseen kohtisuoraan tasoon nähden kuin istuimen selkänoja, kun se on nostettu mahdollisimman pystysuoraksi.

5.2.3.1.3

Malli sijaitsee pystysuoralla pitkittäistasolla, jolla mallin H-piste on.

5.2.3.2

ISOFIX-ylähihnakiinnitysalue voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa E-säännön nro 16 (liite 17, lisäys 2, kuva 2) mukaisen istuinasetelman ISO/F2 avulla sellaiseen ISOFIX-paikkaan, joka on varustettu ISOFIX-alakiinnityspisteillä liitteen 11 kuvan 4 mukaisesti.

Istuma-asento on istuimen asento mahdollisimman takana ja alhaalla, kun istuimen selkänoja on normaaliasennossa, tai ajoneuvon valmistajan suosituksen mukainen.

Sivulta katsottuna ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen on oltava istuinasetelman ISO/F2 takapinnan takana.

ISO/F2-asetelman takapinnan ja horisontaalisen viivan (liite 4, kuva 11, viite 3), joka käsittää istuimen selkänojan yläreunan viimeisen jäykän pisteen, jonka kovuus on suurempi kuin 50 Shore A, välinen leikkauspiste määrittää ISO/F2-asetelman keskilinjalla sijaitsevan vertailupisteen 4 (liite 4, kuva 11). Tässä vertailupisteessä enintään 45 asteen kulma horisontaalisesta viivasta ylöspäin määrittää ylähihnakiinnitysalueen ylärajan.

Ylhäältä katsottuna vertailupisteessä 4 (liite 4, kuva 11) enintään 90 asteen kulma taaksepäin ja sivulle sekä takaa katsottuna enintään 40 asteen kulma määrittävät ne kaksi aluetta, jotka rajaavat ISOFIX-ylähihnan kiinnitysalueen.

ISOFIX-ylähihna (5) lähtee pisteestä, jossa ISO/F2-asetelma leikkaa tason, joka on 550 mm korkeammalla kuin ISO/F2-asetelman horisontaalinen pinta (1) ISO/F2-asetelman keskilinjalla (6).

ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen on oltava yli 200 mm:n mutta enintään 2 000 mm:n etäisyydellä ISOFIX-ylähihnan lähtöpaikasta ISO/F2-asetelman takapinnalla, mitattuna hihnaa pitkin, kun se on vedetty istuimen selkänojan yli ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteeseen.

5.2.3.3

Se ajoneuvossa olevan ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen osuus, jonka on tarkoitus kiinnittyä ISOFIX-ylähihnakiinnikkeeseen, voi sijaita kohdissa 5.2.3.1 ja 5.2.3.2 tarkoitettujen varjostettujen alueiden ulkopuolella, mikäli sen sijainti kyseisellä alueella ei ole tarkoituksenmukaista ja ajoneuvo on varustettu ohjauslaitteella, joka

5.2.3.3.1

varmistaa, että ISOFIX-ylähihna toimii samalla tavalla kuin jos kiinnityspisteen se osuus, jonka on tarkoitus kiinnittyä ISOFIX-ylähihnakiinnikkeisiin, sijaitsisi varjostetulla alueella, ja

5.2.3.3.2

sijaitsee vähintään 65 mm ylävartalolinjan takana, mikäli kyseessä on ei-jäykkä vyömäinen ohjauslaite tai siirrettävä ohjauslaite, tai vähintään 100 mm ylävartalolinjan takana, mikäli kyseessä on kiinteä jäykkä ohjauslaite, ja

5.2.3.3.3

testattuna käyttöasentoon asentamisen jälkeen laite on riittävän voimakas kestämään ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen kanssa tämän säännön kohdassa 6.2 tarkoitetun kuorman.

5.2.3.4

Hihnakiinnityspiste voidaan upottaa istuimen selkänojaan, mikäli se ei sijaitse hihnan kelautumisalueella ajoneuvon istuimen selkänojan yläosassa.

5.2.3.5

ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen mittojen on oltava sellaiset, että kuvan 3 mukaisen ISOFIX-ylähihnakoukun kiinnittäminen on mahdollista.

Jokaisen ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen ympärillä on oltava tilaa hihnan lukitsemista ja vapauttamista varten.

Kaikki jonkin ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän takapuolella sijaitsevat kiinnityspisteet, joihin voitaisiin kiinnittää ISOFIX-ylähihnakoukku tai -ylähihnakiinnike, on suunniteltava siten, että väärinkäyttö estetään yhdellä tai useammalla seuraavista toimenpiteistä:

a)	kaikki tällaiset ISOFIX-ylähihnan kiinnitysalueella sijaitsevat kiinnityspisteet on suunniteltu ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiksi tai

b)	merkitään ainoastaan ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet jollakin lisäyksen 4 kuvassa 13 esitetyllä tunnuksella tai sen peilikuvalla tai

c)	merkitään kiinnityspisteet, jotka eivät ole a- tai b-alakohdan mukaisia, selvällä ohjeella, jonka mukaan näitä kiinnityspisteitä ei pidä käyttää yhdessä ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän kanssa.

Jokaisen peitetyn ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen suojuksessa on oltava esimerkiksi yksi liitteen 13 kuvan 4 mukaisista tunnuksista tai sen peilikuva. Suojus on voitava poistaa ilman työkaluja.

5.2.4

Kokoluokan i istuinpaikkoja koskevat vaatimukset

Kaikkien ajoneuvon valmistajan määrittelemien kokoluokan i istuinpaikkojen on täytettävä kohdissa 5.2.1–5.2.4.3 asetetut vaatimukset.

5.2.4.1

Merkinnät

Kaikki kokoluokan i istuinpaikat on merkittävä pysyvästi merkinnällä, joka sijoitetaan vastaavan istuinpaikan ISOFIX-alakiinnitysjärjestelmän (tanko tai ohjauslaite) viereen.

Vähimmäismerkintä on liitteen 5 kuvan 4 tunnus, joka muodostuu sivuiltaan vähintään 13 mm:n neliöstä, jonka sisällä on seuraavien vaatimusten mukainen kuva:

a)	Kuvan on erotuttava selvästi neliön taustasta.

b)	Merkki on sijoitettava lähelle jokaista järjestelmään kuuluvaa tankoa.

5.2.4.2

Kokoluokan i tukijalkoihin kiinnitettyjä kokoluokan i istuinpaikkoja koskevat geometriset vaatimukset

Kohdissa 5.2.2 ja 5.2.3 vahvistettujen vaatimusten täyttämisen lisäksi on varmistettava, että ajoneuvon lattian yläpinta (mukaan luettuina verhoilu, matto, vaahtomuovi jne.) leikkaa tukijalan tilavuusalueen sekä x- että y-suuntaisen rajoittavan pinnan tämän säännön liitteen 5 kuvissa 1 ja 2 esitetyllä tavalla.

Tukijalan tilavuusalueen määrittävät seuraavat tasot (ks. myös tämän säännön liitteen 5 kuvat 1 ja 2):

a)	leveyssuunnassa kaksi tasoa, jotka ovat samansuuntaisia kuin vastaavalle istuinpaikalle asennetun lasten turvajärjestelmän pitkittäiskeskitaso ja sijaitsevat 100 mm:n etäisyydellä siitä, ja

pituussuunnassa kaksi tasoa, jotka ovat kohtisuorassa lasten turvajärjestelmän alapinnan määrittämään tasoon ja kohtisuorassa lasten turvajärjestelmän pitkittäiskeskitasoon nähden, 585 mm:n ja 695 mm:n etäisyydellä ISOFIX-alakiinnityspisteiden keskiviivojen kautta kulkevasta, lasten turvajärjestelmän alapintaan nähden kohtisuorasta tasosta, ja

c)	korkeussuunnassa kaksi tasoa, jotka ovat samansuuntaisia kuin lasten turvajärjestelmän alapinta ja 270 mm ja 525 mm sen alapuolella.

Edellä kuvatussa geometrisessa arvioinnissa käytetty kallistuskulma mitataan kohdassa 5.2.2.4 esitetyn mukaisesti.

Tämän vaatimuksen täyttyminen voidaan osoittaa fysikaalisella testillä, tietokonesimulaatiolla tai edustavilla piirustuksilla.

5.2.4.3

Kokoluokan i istuinpaikkoja koskevat ajoneuvon lattian vahvuuteen sovellettavat vaatimukset

Ajoneuvon lattian koko kontaktipinnan (ks. liite 5, kuvat 1 ja 2) on oltava riittävän vahva, jotta se kestää siihen kohdistuvat kuormat kohdan 6.2.4.5 mukaisessa testissä.

5.3

ISOFIX-paikkojen vähimmäismäärä

5.3.1

Kaikissa luokan M1 ajoneuvoissa on oltava vähintään kaksi ISOFIX-paikkaa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaisia.

Vähintään kahdessa ISOFIX-paikassa on oltava sekä ISOFIX-kiinnitysjärjestelmä että ISOFIX-ylähihnakiinnityspiste.

Kuhunkin ISOFIX-paikkaan asennettavien E-säännössä nro 16 määriteltyjen ISOFIX-istuinasetelmien tyyppi ja lukumäärä esitetään E-säännössä nro 16.

5.3.2

Sen estämättä, mitä kohdassa 5.3.1 määrätään, ISOFIX-paikkaa ei vaadita, jos ajoneuvossa on vain yksi istuinrivi.

5.3.3

Sen estämättä, mitä kohdassa 5.3.1 määrätään, vähintään toinen kahdesta ISOFIX-paikkajärjestelmästä on asennettava järjestyksessä toiselle istuinriville.

5.3.4

Sen estämättä, mitä kohdassa 5.3.1 määrätään, luokan M1 ajoneuvoissa tarvitsee olla vain yksi ISOFIX-paikkajärjestelmä, jos ajoneuvo täyttää seuraavat edellytykset:

a)	Ajoneuvossa on enintään kaksi matkustajan ovea.

b)	Ajoneuvossa on takaistuinpaikka, johon voimansiirron ja/tai ripustuksen komponenttien vuoksi ei voida asentaa ISOFIX-kiinnityspisteitä kohdan 5.2.2 vaatimusten mukaisesti.

Ajoneuvon tehon ja massan suhde (PMR) on yli 140 E-säännön nro 51 määritelmien mukaisesti, kun tehon ja massan suhde lasketaan seuraavasti:

PMR = (Pn / mt) * 1 000 kg/kW

jossa

Pn: moottorin suurin (nimellis)teho kilowatteina (kW) (2)

mro: ajokuntoisen ajoneuvon massa (kg)

mt = mro (luokan M1 ajoneuvot)

d)	Ajoneuvon moottorin tuottama suurin (nimellis)teho on yli 200 kW.2

Tällaisessa ajoneuvossa tarvitaan vain yksi ISOFIX-kiinnitysjärjestelmä ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspiste matkustajan etuistuinpaikalla, joka on varustettu turvatyynyn käytöstäpoistolaitteella (jos paikka on varustettu turvatyynyllä) ja varoitusmerkillä, joka ilmoittaa, ettei toisella istuinrivillä ole käytettävissä ISOFIX-paikkajärjestelmää.

5.3.5

Jos ISOFIX-kiinnitysjärjestelmä asennetaan etuistumapaikalle, jolla on etuturvatyyny, on asennettava etuturvatyynyn käytöstäpoistolaite.

5.3.6

Sen estämättä, mitä kohdassa 5.3.1 määrätään, jos kyseessä on ns. sisäänrakennettu lasten turvajärjestelmä, ISOFIX-paikkojen lukumäärän on oltava vähintään kaksi miinus sisäänrakennettujen painoryhmien 0, 0+ tai 1 mukaisten lasten turvajärjestelmien määrä.

5.3.7

Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) kohdan 2.9.1.5 mukaisiin avoautoihin, joissa on useampi kuin yksi istuinrivi, on asennettava vähintään kaksi ISOFIX-alakiinnityspistettä. Jos tällaisiin ajoneuvoihin on asennettu ISOFIX-ylähihnakiinnityspiste, sen on täytettävä tämän säännön asiaankuuluvat määräykset.

5.3.8

Jos ajoneuvossa on vain yksi istuinpaikka riviä kohti, tarvitaan vain yksi matkustajan istuinpaikalle sijoitettu ISOFIX-paikka. Jos tällaisiin ajoneuvoihin on asennettu ISOFIX-ylähihnakiinnityspiste, sen on täytettävä tämän säännön asiaankuuluvat määräykset. Jos matkustajan istuinpaikalle ei kuitenkaan voida asentaa edes kaikkein pienintä kasvot menosuuntaan olevaa ISOFIX-asetelmaa (siten kuin se on määritelty E-säännön nro 16 liitteen 17 lisäyksessä 2), ISOFIX-paikkoja ei vaadita, kunhan kyseiselle ajoneuvolle on määritelty lasten turvajärjestelmä.

5.3.9

Sen estämättä, mitä kohdassa 5.3.1 määrätään, ISOFIX-paikkoja ei vaadita ambulansseissa tai ruumisautoissa taikka ajoneuvoissa, jotka on tarkoitettu puolustusvoimien, väestönsuojeluviranomaisten, palolaitosten tai yleisen järjestyksen ylläpitämisestä vastuussa olevien viranomaisten käyttöön.

5.3.10

Sen estämättä, mitä kohdissa 5.3.1–5.3.4 määrätään, yksi tai useampi pakollisista ISOFIX-paikoista voidaan korvata kokoluokan i istuinpaikoilla.

6. TESTIT

6.1

Ajoneuvon kiinnittäminen ISOFIX-kiinnityspisteiden testejä varten

6.1.1

Ajoneuvoa ei saa kiinnittää testin ajaksi menetelmällä, joka vahvistaa ISOFIX-kiinnityspisteitä tai alueita, joilla kiinnityspisteet sijaitsevat, tai vähentää rakenteen tavanomaista muodonmuutosta.

6.1.2

6.1.3

Rakenne on hyvä tukea likimain pyörien akselien suuntaisesti asetetuille kannattimille, tai jos tämä ei ole mahdollista, ripustuksen kiinnityskohtien suuntaisesti asetetuille kannattimille.

6.1.4

Käytettäessä muuta kuin tämän säännön kohdissa 6.1.1–6.1.3 kuvattua kiinnitysmenetelmää on osoitettava, että menetelmä on vastaava.

6.2

Staattisen testin vaatimukset

6.2.1

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien lujuus testataan kohdistamalla staattisen voiman kohdistuslaitteeseen kohdan 6.2.4.3 mukaisia voimia, kun ISOFIX-kiinnikkeet on kiinnitetty asianmukaisesti.

Jos kyseessä on ISOFIX-ylähihnakiinnityspiste, tehdään lisätesti kohdan 6.2.4.4 mukaisesti.

Jos kyseessä on kokoluokan i istuinpaikka, tehdään tukijalalle lisätesti kohdan 6.2.4.5 mukaisesti.

Kaikki saman istuinrivin ISOFIX- tai kokoluokan i istuinpaikat, joita voidaan käyttää yhtä aikaa, testataan samanaikaisesti.

6.2.2

Testi voidaan suorittaa joko täysin valmiille ajoneuvolle tai sellaisille riittäville osille ajoneuvoa, jotka ovat edustavia ajoneuvon rakenteen lujuuden ja jäykkyyden osalta.

Ikkunat ja ovet voivat olla asennetut tai asentamatta ja suljetut tai sulkematta.

Tavallisesti asennettavat ajoneuvon rakennetta vahvistavat osat voivat olla asennettuina.

Testien suorittaminen voidaan rajoittaa koskemaan ISOFIX-paikkoja tai kokoluokan i istuinpaikkoja, jotka liittyvät vain yhteen istuimeen tai yhteen istuinryhmään, jos

a)	asianomaisella ISOFIX- tai kokoluokan i istuinpaikalla on samat rakenteelliset ominaisuudet kuin muiden istuimien tai istuinryhmien ISOFIX- tai kokoluokan i istuinpaikoilla ja

siinä tapauksessa, että ISOFIX- tai kokoluokan i istuinpaikat on asennettu kokonaan tai osittain istuimeen tai istuinryhmään, istuimen tai istuinryhmän taikka kokoluokan i istuinpaikkojen tapauksessa lattian rakenteelliset ominaisuudet ovat samat kuin muiden istuinten tai istuinryhmien rakenteelliset ominaisuudet.

6.2.3

Jos istuimet ja pääntuet ovat säädettäviä, ne testataan tutkimuslaitoksen määrittämässä asennossa, joka on ajoneuvon valmistajan E-säännön nro 16 liitteen 17 lisäyksen 3 mukaisesti ilmoittamassa vaihteluvälissä.

6.2.4

Voimat, suunnat ja poikkeamarajat

6.2.4.1

Kohdistetaan 135 ± 15 N:n voima staattisen voiman kohdistuslaitteen alemman etupoikkitangon keskikohtaan laitteen takimmaisen ulokkeen pitkittäisasennon säätämiseksi siten, että laitteen ja sen tuen välillä ei ole löysyyttä eikä jännitettä.

6.2.4.2

Kohdistetaan staattisen voiman kohdistuslaitteeseen edestäpäin ja viistosti taulukon 1 mukaisia voimia.

Taulukko 1

Testivoimien suunnat

Eteenpäin	0 ± 5°	8 ±0,25 kN
Viistosti	75 ± 5° (molemmille sivuille, jos suoraan eteenpäin, tai vain toiselle sivulle, jos jompikumpi sivu antaa huonomman tuloksen tai jos molemmat sivut ovat symmetrisiä)	5 ±0,25 kN

Kukin testi voidaan valmistajan pyynnöstä tehdä erilaisille rakenteille.

Eteenpäin suuntautuvat voimat on kohdistettava siten, että voiman kohdistuskulma on aluksi 10 ± 5° vaakatasosta ylöspäin. Viistot voimat kohdistetaan vaakasuorassa kulmassa 0 ± 5°. Kohdistetaan esikuormitusvoima 500 ± 25 N määrättyyn kuormituskohtaan X, joka on merkitty liitteen 2 kuvaan 4. Täyskuormitus on saavutettava mahdollisimman nopeasti, ja kuormitusaika saa olla enintään 30 sekuntia. Valmistaja voi kuitenkin pyytää, että kuormitus saavutetaan 2 sekunnissa. Voimaa kohdistetaan vähintään 0,2 sekuntia.

Kaikki mittaukset tehdään standardin ISO 6487 mukaisesti siten, että CFC on 60 Hz, tai vastaavan menetelmän mukaisesti.

6.2.4.3

Pelkästään ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän testit

6.2.4.3.1

Eteenpäin suuntautuvan voiman testaus:

Staattisen voiman kohdistuslaitteen pisteen X vaakasuora pituussuuntainen poikkeama (esikuormituksen jälkeen) kohdistettaessa siihen 8 ±0,25 kN:n voima saa olla enintään 125 mm. Pysyvät muodonmuutokset, kuten ISOFIX-alakiinnityspisteen tai ympäröivän alueen osittaiset repeämät tai rikkoutumiset, hyväksytään, jos vaadittu voima pysyy edellä vahvistetun ajan.

6.2.4.3.2

Viistoon suuntautuvan voiman testaus:

Staattisen voiman kohdistuslaitteen pisteen X voiman suuntauksen poikkeama (esikuormituksen jälkeen) kohdistettaessa siihen 5 ±0,25 kN:n voima saa olla enintään 125 mm. Pysyvät muodonmuutokset, kuten ISOFIX-alakiinnityspisteen tai ympäröivän alueen osittaiset repeämät tai rikkoutumiset, hyväksytään, jos vaadittu voima pysyy edellä vahvistetun ajan.

6.2.4.4

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden testi:

Staattisen voiman kohdistuslaitteen ja ylähihnakiinnityspisteen välille kohdistetaan 50 ± 5 N:n esikuormitusvoima. Staattisen voiman kohdistuslaitteen pisteen X vaakasuora poikkeama (esikuormituksen jälkeen) kohdistettaessa siihen 8 ±0,25 kN:n voima saa olla enintään 125 mm. Pysyvät muodonmuutokset, kuten ISOFIX-alakiinnityspisteen tai ylähihnakiinnityspisteen taikka ympäröivän alueen osittaiset repeämät tai rikkoutumiset, hyväksytään, jos vaadittu voima pysyy edellä vahvistetun ajan.

6.2.4.5

Kokoluokan i istuinpaikkojen testi:

Kohdissa 6.2.4.3 ja 6.2.4.4 kuvattujen testien lisäksi tehdään testi muunnetulla staattisen voiman kohdistuslaitteella, jossa on kohdistuslaite ja liitteen 5 kuvan 3 mukainen tukijalan testauslaite. Tukijalan testauslaitteen pituutta ja leveyttä säädetään ajoneuvon lattian kontaktipinnan arvioimiseksi kohdan 5.2.4.2 mukaisesti (ks. myös tämän säännön liitteen 5 kuvat 1 ja 2). Tukijalan testauslaitteen korkeus säädetään siten, että laitteen jalka koskettaa ajoneuvon lattian yläpintaa. Jos korkeussäätö on portaittainen, valitaan ensimmäinen säätöporras, jossa jalka lepää vakaasti lattialla. Jos tukijalan testauslaitteen korkeussäätö on portaaton/jatkuva, staattisen voiman kohdistuslaitteen kallistuskulmaa suurennetaan 1,5 ±0,5 astetta tukijalan testauslaitteen korkeussäädön vuoksi.

Staattisen voiman kohdistuslaitteen pisteen X vaakasuora poikkeama (esikuormituksen jälkeen) kohdistettaessa siihen 8 ±0,25 kN:n voima saa olla enintään 125 mm. Pysyvät muodonmuutokset, kuten ISOFIX-alakiinnityspisteen ja ajoneuvon lattian kontaktipinnan taikka ympäröivän alueen osittaiset repeämät tai rikkoutumiset, hyväksytään, jos vaadittu voima pysyy edellä vahvistetun ajan.

Taulukko 2

Poikkeamarajat

Voiman suunta	Staattisen voiman kohdistuslaitteen pisteen X suurin sallittu poikkeama
Eteenpäin	125 mm pituussuunnassa
Viistosti	125 mm voiman suunnassa

6.2.5

Muut voimat

6.2.5.1

Istuimen inertiavoimat

Jos asennus on sellainen, että kuorma välittyy ajoneuvon istuinyhdistelmään eikä suoraan ajoneuvon rakenteeseen, on tehtävä testi sen varmistamiseksi, että ajoneuvon istuimet kiinnittyvät ajoneuvon rakenteeseen riittävän lujasti. Tässä testissä istuimeen tai istuinyhdistelmän asiaankuuluvaan osaan kohdistetaan istuinyhdistelmän olennaisten osien painoon verrattuna 20-kertainen voima vaakasuuntaisesti ja pituussuuntaisesti eteenpäin siten, että se vastaa kyseisen istuimen painon istuinkiinnityksiin aiheuttamaa fyysistä vaikutusta. Lisäkuorman tai -kuormat ja kuorman jakautumisen määrittelee valmistaja tutkimuslaitoksen suostumuksella.

Valmistajan pyynnöstä voidaan staattisen voiman kohdistuslaitteen pisteeseen X kohdistaa lisäkuorma edellä kuvattujen staattisten testien aikana.

Jos ylähihnakiinnityspiste on sisäänrakennettu ajoneuvon istuimeen, tämä testi on tehtävä käyttämällä ISOFIX-ylähihnaa.

Repeämiä ei saa ilmaantua, ja poikkeamien on pysyttävä taulukon 2 rajoissa.

Huom. Tätä testiä ei tarvitse suorittaa, jos jokin ajoneuvon turvavyöjärjestelmän kiinnityspisteistä on sisäänrakennettu ajoneuvon istuinrakenteeseen ja ajoneuvon istuin on jo testattu ja läpäissyt hyväksytysti tässä säännössä vaaditut aikuismatkustajien turvajärjestelmien kiinnityspisteiden kuormitustestit.

7. MUUTOKSET JA AJONEUVON TYYPPIHYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

7.1

Hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Viranomainen voi tämän jälkeen

7.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja että ajoneuvo täyttää joka tapauksessa edelleen vaatimukset, tai

7.1.2

vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

7.2

Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan kohdassa 4.3 tarkoitetulla menettelyllä tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

7.3

8. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava sopimuksen liitteessä 1 (E/ECE/TRANS/505/Rev.3) vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

8.1

Jokaisen ajoneuvon, jolla on tässä asetuksessa määritelty hyväksyntänumero, on turvavyön kiinnityspisteiden ja ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen ominaisuuksiin vaikuttavien seikkojen osalta oltava hyväksytyn ajoneuvotyypin mukainen.

8.2

Kohdassa 8.1 tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi tehdään satunnaisotantaan perustuva tarkastus riittävälle määrälle sarjatuotannossa valmistettavia ajoneuvoja, joissa on tässä säännössä vaadittu hyväksymismerkintä.

8.3

9. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

9.1

Ajoneuvolle tämän säännön mukaisesti annettu tyyppihyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdassa 8.1 vahvistettu vaatimus ei täyty tai ajoneuvon ISOFIX-kiinnitysjärjestelmä tai ISOFIX-ylähihnakiinnityspiste ei läpäise kohdassa 8 määrättyjä tarkastuksia.

9.2

10. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ISOFIX-kiinnitysjärjestelmätyypin ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen valmistamisen, sen on ilmoitettava asiasta hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Asiaa koskevan ilmoituksen saatuaan kyseinen viranomainen ilmoittaa siitä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 olevan mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

11. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN JA TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

(1) Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot annetaan ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev. 6) liitteessä 3.

www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html

(2) Moottorin (nimellis)teholla tarkoitetaan kilowatteina (kW) ilmaistua moottorin tehoa (ECE), joka on mitattu E-säännön nro 85 mukaisella ECE-menetelmällä.

LIITE 1

Ilmoitus

LIITE 2

Hyväksyntämerkki

Malli A

(Ks. tämän säännön kohta 4.4)

a = vähintään 8 mm

Edellä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä tyyppihyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien, ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden ja kokoluokan i istuinpaikkojen osalta hyväksytty Ranskassa (E 2) E-säännön nro 145 mukaisesti numerolla 001424. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty E-säännön nro 145 muutossarjan alkuperäisen version vaatimusten mukaisesti.

Malli B

(Ks. tämän säännön kohta 4.5)

a = vähintään 8 mm

Edellä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E 4) E-sääntöjen nro 145 ja 11 mukaisesti (1). Tyyppihyväksyntänumerot osoittavat, että hyväksyntien myöntämispäivinä E-sääntö nro 145 oli alkuperäisessä muodossaan ja E-sääntöön nro 11 sisältyi muutossarja 02.

(1) Toinen numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.

LIITE 3

Menettely moottoriajoneuvojen istuinpaikkojen H-pisteen ja todellisen ylävartalokulman määrittämiseksi (1)

Lisäys 1 –	—	H-pisteen kolmiulotteisen määrityslaitteen kuvaus (1)
Lisäys 2 –	—	Kolmiulotteinen vertailujärjestelmä (1)
Lisäys 3 –	—	Istuinpaikkojen vertailutiedot (1)

(1) Menettely on kuvailtu ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteessä 1 ja sen lisäyksissä 1, 2 ja 3 (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.6).

LIITE 4

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet

Mitat millimetreinä

Selitykset

1.	Ylähihnan kiinnityspiste

2.	Kiinnitys jäljempänä kuvattua jäykkyystestiä varten.

Staattisen voiman kohdistuslaitteen jäykkyys: Kun staattisen voiman kohdistuslaite on liitetty jäykkiin kiinnitystankoihin siten, että staattisen voiman kohdistuslaitteen poikittaista etutankoa tukee jäykkä tanko, jota pitää keskellä pituussuuntainen tappi 25 mm laitteen pohjan alapuolella (jotta laitteen pohja voi taipua ja vääntyä), X-pisteen liike ei saa mihinkään suuntaan olla enempää kuin 2 mm, kun siihen kohdistetaan voimia tämän säännön kohdan 6.2.4.2 taulukon 1 mukaisesti. Jos ISOFIX-kiinnitysjärjestelmässä ilmenee muodonmuutos, sitä ei oteta lukuun mittauksissa.

Huom. Mitat millimetreinä

Mitat millimetreinä

Selitykset

1.	Selkänojan kulma

2.	Ylävartalolinjan vertailutason ja lattiapohjan leikkauskohta

3.	Ylävartalolinjan vertailutaso

H-piste

V-piste

R-piste

W-piste

8.	Pituussuuntainen pystytaso

9.	Nauhan kelautumispituus V-pisteestä 250 mm

10.	Nauhan kelautumispituus W-pisteestä 200 mm

11.	M-tason poikkileikkaus

12.	R-tason poikkileikkaus

13.	Viiva edustaa ajoneuvokohtaista lattiapohjan pintaa määritetyllä alueella.

Huomautukset:

1.	Ylähihnakiinnityspisteen sen osuuden, jonka on tarkoitus kiinnittyä ylähihnakoukkuun, on sijaittava varjostetulla alueella.

2.	R-piste: olan vertailupiste

3.	V-piste: V-vertailupiste, 350 mm kohtisuoraan ylöspäin ja 175 mm vaakasuuntaan taaksepäin H-pisteestä

4.	W-piste: W-vertailupiste, 50 mm kohtisuoraan alaspäin ja 50 mm vaakasuuntaan taaksepäin R-pisteestä

5.	M-taso: M-vertailutaso, 1 000 mm vaakasuuntaan taaksepäin R-pisteestä

Alueen etummaisimmat pinnat syntyvät, kun kaksi kaarilinjaa vedetään mahdollisimman pitkälle alueen etupuolelle. Kaarilinjat edustavat tyypillisten ylähihnanauhojen säädettyä vähimmäispituutta joko lasten turvajärjestelmän yläosasta (W-piste) tai alempaa turvajärjestelmän selkänojasta (V-piste) vedettynä.

Mitat millimetreinä

Selitykset

V-piste

R-piste

W-piste

4.	Nauhan kelautumispituus V-pisteestä 250 mm

5.	Pituussuuntainen pystytaso

6.	Nauhan kelautumispituus W-pisteestä 200 mm

7.	Kelautumispituuksien luomat kaaret

H-piste

Huomautukset:

1.	Ylähihnakiinnityspisteen sen osuuden, jonka on tarkoitus kiinnittyä ylähihnakoukkuun, on sijaittava varjostetulla alueella.

2.	R-piste: olan vertailupiste

3.	V-piste: V-vertailupiste, 350 mm kohtisuoraan ylöspäin ja 175 mm vaakasuuntaan taaksepäin H-pisteestä

4.	W-piste: W-vertailupiste, 50 mm kohtisuoraan alaspäin ja 50 mm vaakasuuntaan taaksepäin R-pisteestä

5.	M-taso: M-vertailutaso, 1 000 mm vaakasuuntaan taaksepäin R-pisteestä

(R-tason poikkileikkaus)

Mitat millimetreinä

Selitykset

Keskitaso

V-piste

R-piste

W-piste

5.	Pituussuuntainen pystytaso

Huomautukset:

1.	Ylähihnakiinnityspisteen sen osuuden, jonka on tarkoitus kiinnittyä ylähihnakoukkuun, on sijaittava varjostetulla alueella.

2.	R-piste: olan vertailupiste

3.	V-piste: V-vertailupiste, 350 mm kohtisuoraan ylöspäin ja 175 mm vaakasuuntaan taaksepäin H-pisteestä

4.	W-piste: W-vertailupiste, 50 mm kohtisuoraan alaspäin ja 50 mm vaakasuuntaan taaksepäin R-pisteestä

Selitykset

V-piste

W-piste

R-piste

Keskitaso

5.	Alue ylävartalon vertailutasoa pitkin

Huomautukset:

1.	Ylähihnakiinnityspisteen sen osuuden, jonka on tarkoitus kiinnittyä ylähihnakoukkuun, on sijaittava varjostetulla alueella.

2.	R-piste: olan vertailupiste

3.	V-piste: V-vertailupiste, 350 mm kohtisuoraan ylöspäin ja 175 mm vaakasuuntaan taaksepäin H-pisteestä

4.	W-piste: W-vertailupiste, 50 mm kohtisuoraan alaspäin ja 50 mm vaakasuuntaan taaksepäin R-pisteestä

Selitykset

H-piste

V-piste

W-piste

R-piste

5	45 asteen taso

6	R-tason poikkileikkaus

7	Lattiapinta

8	Alueen etureuna

Huomautukset:

1.	Ylähihnakiinnityspisteen sen osuuden, jonka on tarkoitus kiinnittyä ylähihnakoukkuun, on sijaittava varjostetulla alueella.

2.	R-piste: olan vertailupiste

Mitat millimetreinä

1	ISO/F2 (B) -asetelman vaakapinta

2	ISO/F2 (B) -asetelman takapinta

3	Vaakasuuntaisen linjan tangentti istuimen selkänojan yläosasta (viimeinen jäykkä piste, jonka kovuus on suurempi kuin 50 Shore A)

4	2:n ja 3:n leikkauspiste

5	Hihnan vertailupiste

6	ISO/F2 (B) -asetelman keskilinja

7	Ylähihnan nauha

8	Kiinnitysalueen rajat

Huomautukset:

1.	Piirros ei ole mittakaavassa.

2.	Tunnus voidaan esittää peilikuvana.

3.	Valmistaja valitsee tunnuksen värin.

Huomautukset:

1.	Mitat millimetreinä.

2.	Piirros ei ole mittakaavassa.

3.	Tunnuksen on oltava selvästi näkyvissä joko värikontrastin tai riittävän kohotuksen ansiosta, jos se on muovattu tai painettu kohokuviona.

LIITE 5

Kokoluokan i istuinpaikat

Mitat millimetreinä.

Selitykset:

1.	Lasten turvajärjestelmäasetelma (CRF)

2.	ISOFIX-alakiinnityspistetanko

3.	Istuimen pituussuuntainen keskitaso

4.	Tukijalan jalustan tilavuusalue

5.	Ajoneuvon lattian kontaktipinta

Huom. Piirros ei ole mittakaavassa.

Mitat millimetreinä.

Selitykset:

1.	Lasten turvajärjestelmäasetelma (CRF).

2.	ISOFIX-alakiinnityspistetanko

3.	Lasten turvajärjestelmäasennelman pohjapinnan muodostama taso, kun asennettuna suunniteltuun istuinpaikkaan

4.	Taso, joka kulkee alakiinnityspistetangon kautta ja on kohtisuorassa lasten turvajärjestelmäasennelman pitkittäiseen keskitasoon ja lasten turvajärjestelmäasennelman pohjapinnan muodostamaan tasoon nähden, kun lasten turvajärjestelmäasennelma on asennettuna suunniteltuun istuinpaikkaan

5.	Tukijalan tilavuusalue, jolla ajoneuvon lattian on sijaittava. Alue edustaa kokoluokan i lasten turvajärjestelmän tukijalan pituus- ja korkeussäätöaluetta.

6.	Ajoneuvon lattia.

Huom. Piirros ei ole mittakaavassa.

Mitat millimetreinä.

Selitykset:

1.	Tukijalan testauslaite

2.	Tukijalan jalusta

3.	Staattisen voiman kohdistuslaite (tämän säännön liitteen 4 mukaisesti).

Huomautukset:

1.	Piirros ei ole mittakaavassa.

Tukijalan testauslaitteen on

a)	mahdollistettava testaus koko sillä ajoneuvon lattian kontaktipinnalla, joka on määritelty yksittäisille kokoluokan i istuinpaikoille

b)	oltava tukevasti kiinnitetty staattisen voiman kohdistuslaitteeseen siten, että laitteeseen kohdistetut voimat kohdistavat testivoimat suoraan ajoneuvon lattiaan ilman, että reaktiovoimat vaimentuvat tukijalan testauslaitteen sisällä tapahtuvan vaimentumisen tai muodonmuutoksen vuoksi.

3.	Tukijalan jalusta koostuu sylinteristä, jonka leveys on 80 mm ja halkaisija 30 mm ja jonka molempien sivupintojen reunat on pyöristetty 2,5 mm:n säteelle.

4.	Jos korkeussäätö on portaittainen, säätövälien etäisyys saa olla enintään 20 mm.

Huomautukset:

1.	Piirros ei ole mittakaavassa.

2.	Valmistaja valitsee tunnuksen värin.

13.12.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 324/80

Oikaisu komission asetukseen (EU) 2019/1966, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteiden II, III ja V muuttamisesta ja oikaisemisesta

(Euroopan unionin virallinen lehti L 307, 28. marraskuuta 2019)

Sivulla 19, liite I ja liite II korvataan seuraavasti:

”LIITE I

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liite II seuraavasti:

Lisätään seuraavat viitenumerokohdat:

Viitenumero	Aineiden tunnistus
Viitenumero	Kemiallinen nimi/INN	CAS-numero	EY-numero
a	b	c	d
”1612	Fosmetti (ISO); S-[(1,3-diokso-1,3-dihydro-2H-isoindol-2-yyli)metyyli] O,O-dimetyylifosforoditioaatti; O,O-dimetyyli-S-ftalimidometyylifosforoditioaatti	732-11-6	211-987-4
1613	Kaliumpermanganaatti	7722-64-7	231-760-3
1614	2-Bentsyyli-2-dimetyyliamino-4′-morfoliinibutyrofenoni	119313-12-1	404-360-3
1615	Kvitsalofoppi-p-tefuryyli (ISO); (±) tetrahydrofurfuryyli-(R)-2-[4-(6-kloorikinoksalin-2- yylioksi)fenyylioksi]propionaatti	200509-41-7	414-200-4
1616	Propikonatsoli (ISO); (2RS,4RS;2RS,4SR)-1-{[2-(2,4-dikloorifenyyli)-4-propyyli-1,3-dioksolan-2-yyli]metyyli}-1H-1,2,4-triatsoli	60207-90-1	262-104-4
1617	Pinoksadeeni (ISO); 8-(2,6-dietyyli-4-metyylifenyyli)-7-okso-1,2,4,5-tetrahydro-7H-pyratsolo[1,2-d][1,4,5]oksadiatsepin-9-yyli-2,2-dimetyylipropanoaatti	243973-20-8	635-361-9
1618	Tetrametriini (ISO); (1,3-diokso-1,3,4,5,6,7-heksahydro-2H-isoindol-2-yyli)metyyli-2,2-dimetyyli-3-(2-metyyliprop-1-en-1-yyli)syklopropaanikarboksylaatti	7696-12-0	231-711-6
1619	(1,3,4,5,6,7-Heksahydro-1,3-diokso-2H-isoindol-2-yyli)metyyli(1R-trans)-2,2-dimetyyli-3-(2-metyyliprop-1-enyyli)syklopropaanikarboksylaatti	1166-46-7	214-619-0
1620	Spirodiklofeeni (ISO); 3-(2,4-dikloorifenyyli)-2-okso1-oksaspiro[4,5]dek-3-en-4-yyli-2,2-dimetyylibutyraatti	148477-71-8	604-636-5
1621	Reaktiomassa: 1-[2-(2-aminobutoksi)etoksi]but-2-yyliamiini ja 1-({[2-(2-aminobutoksi)etoksi]metyyli}propoksi)but-2-yyliamiini	897393-42-9	447-920-2
1622	1-Vinyyli-imidatsoli	1072-63-5	214-012-0
1623	Amisulbromi (ISO); 3-(3-bromi-6-fluori-2-metyyli-indol-1-yylisulfonyyli)-N,N-dimetyyli-1H-1,2,4-triatsoli-1-sulfonamidi	348635-87-0	672-776-4”

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liite III seuraavasti:

Korvataan viitenumerokohta 98 seuraavasti:

”98

Bentsoehappo, 2-hydroksi- (*1)

Salicylic acid

69-72-7

200-712-3

a)	Poishuuhdeltavat hiuksille ja kasvojen karvoille tarkoitetut valmisteet

3,0 %

Ei saa käyttää alle 3-vuotiaille lapsille tarkoitetuissa valmisteissa.

Ei saa käyttää alle 3-vuotiaille lapsille. (*2)

b)	Muut valmisteet lukuun ottamatta vartalovoiteita, luomivärejä, ripsivärejä, silmänrajauskyniä, huulipunia ja roll-on-deodorantteja

2,0 %

Ei saa käyttää valmisteissa, jotka voivat aiheuttaa loppukäyttäjän keuhkojen altistumista hengitysteiden kautta.

Ei saa käyttää suuhygieniavalmisteissa.

Muihin tarkoituksiin kuin mikro-organismien kehittymisen estämiseksi valmisteessa. Käyttötarkoitus on ilmoitettava selkeästi valmisteen pakkauksessa.

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liite V seuraavasti:

Korvataan viitenumerokohta 3 seuraavasti:

Viitenumero	Aineiden tunnistaminen				Edellytykset			Käytön edellytysten ja varoitusten sanamuoto
Viitenumero	Kemiallinen nimi/INN	Ainesosien yleisten nimien luettelossa esiintyvä nimi	CAS-numero	EY-numero	Valmistetyyppi, kehon osat	Enimmäispitoisuus käyttövalmiissa valmisteessa	Muut
a	b	c	d	e	f	g	h	i
”3	Salisyylihappo (*3) ja sen suolat	Salicylic acid	69-72-7	200-712-3		0,5 % (happoa)	Ei saa käyttää alle 3-vuotiaille lapsille tarkoitetuissa valmisteissa.	Ei saa käyttää alle 3-vuotiaille lapsille. (*4)
							Ei saa käyttää suuhygieniavalmisteissa.
							Ei saa käyttää valmisteissa, jotka voivat aiheuttaa loppukäyttäjän keuhkojen altistumista hengitysteiden kautta.
		Calcium salicylate, magnesium salicylate, MEA- salicylate, sodium salicylate, potassium salicylate, TEA- salicylate	824-35-1, 18917-89-0, 59866-70-5, 54-21-7, 578-36-9, 2174-16-5	212-525-4, 242-669-3, 261-963-2, 200-198-0, 209-421-6, 218-531-3		0,5 % (happoa)	Ei saa käyttää alle 3-vuotiaille lapsille tarkoitetuissa valmisteissa paitsi shampoissa.	Ei saa käyttää alle 3-vuotiaille lapsille. (*5)

”LIITE II

Oikaistaan asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liite II seuraavasti:

Korvataan viitenumerokohta 395 seuraavasti:

Viitenumero

Aineiden tunnistus

Kemiallinen nimi/INN

CAS-numero

EY-numero

”395

Hydroksi-8-kinoliini ja sen sulfaatti bis(8-hydroksikinoliini)sulfaatti, lukuun ottamatta sulfaatin käyttökohteita, jotka vahvistetaan liitteen III viitenumerokohdassa 51

148-24-3

134-31-6

205-711-1

205-137-1”

Korvataan viitenumerokohta 1396 seuraavasti:

Viitenumero	Aineiden tunnistus
Viitenumero	Kemiallinen nimi/INN	CAS-numero	EY-numero
a	b	c	d
”1396	Boraatit, tetraboraatit, oktaboraatit sekä boorihapon suolat ja esterit, mukaan lukien seuraavat:
	Dinatriumoktaboraatti, vedetön [1]	12008-41-2 [1]	234-541-0 [1]
	Dinatriumoktaboraattitetrahydraatti [2]	12280-03-4 [2]	234-541-0 [2]
	2-Aminoetanoli, monoesteri boorihapon kanssa [3]	10377-81-8 [3]	233-829-3 [3]
	2-Hydroksipropyyliammoniumdivetyortoboraatti [4]	68003-13-4 [4]	268-109-8 [4]
	Kaliumboraatti, boorihapon kaliumsuola [5]	12712-38-8 [5]	603-184-6 [5]
	Trioktyylidodekyyliboraatti [6]	– [6]	– [6]
	Sinkkiboraatti [7]	1332-07-6 [7]	215-566-6 [7]
	Natriumboraatti, dinatriumtetraboraatti, vedetön; boorihapon natriumsuola [8]	1330-43-4 [8]	215-540-4 [8]
	Tetrabooridinatriumheptaoksidi, hydraatti [9]	12267-73-1 [9]	235-541-3 [9]
	Ortoboorihapon natriumsuola [10]	13840-56-7 [10]	237-560-2 [10]
	Dinatriumtetraboraattidekahydraatti; booraksidekahydraatti [11]	1303-96-4 [11]	215-540-4 [11]
	Dinatriumtetraboraattipentahydraatti; booraksipentahydraatti [12]	12179-04-3 [12]	215-540-4 [12]”

Korvataan viitenumerokohta 1507 seuraavasti:

Viitenumero	Aineiden tunnistus
Viitenumero	Kemiallinen nimi/INN	CAS-numero	EY-numero
”1507	Diaminotolueeni, metyyli-m-fenyleenidiamiini, tekninen tuote: [4-metyyli-m-fenyleenidiamiinin ja 2-metyyli-m-fenyleenidiamiinin] reaktiomassa	_	_”

Lisätään seuraavat viitenumerokohdat:

Viitenumero	Aineiden tunnistus
Viitenumero	Kemiallinen nimi/INN	CAS-numero	EY-numero
a	b	c	d
”1624	Pirimikarbi (ISO); 2-(dimetyyliamino)-5,6-dimetyylipyrimidiini-4-yylidimetyylikarbamaatti	23103-98-2	245-430-1
1625	1,2-Diklooripropaani; propyleenidikloridi	78-87-5	201-152-2
1626	Fenoli, dodekyyli-, haaraketjuiset [1]	121158-58-5 [1]	310-154-3 [1]
	Fenoli, 2-dodekyyli-, haaraketjuiset [2]	1801269-80-6 [2]	- [2]
	Fenoli, 3-dodekyyli-, haaraketjuiset [3]	1801269-77-1 [3]	- [3]
	Fenoli, 4-dodekyyli-, haaraketjuiset [4]	210555-94-5 [4]	640-104-9 [4]
	Fenoli, (tetrapropenyyli) johdannaiset [5]	74499-35-7 [5]	616-100-8 [5]
1627	Kumatetralyyli (ISO); 4-hydroksi-3-(1,2,3,4-tetrahydro-1-naftyyli)kumariini	5836-29-3	227-424-0
1628	Difenakumi (ISO); 3-(3-bifenyl-4-yyli-1,2,3,4-tetrahydro-1-naftyyli)-4-hydroksikumariini	56073-07-5	259-978-4
1629	Brodifakumi (ISO); 4-Hydroksi-3-(3-(4′-bromi-4-bifenylyyli)-1,2,3,4-tetrahydro-1-naftyyli)kumariini	56073-10-0	259-980-5
1630	Flokumafeeni (ISO); seuraavien reaktiomassa: cis-4-hydroksi-3-(1,2,3,4-tetrahydro-3-(4-(4-trifluorimetyylibentsyylioksi)fenyyli)-1-naftyyli)kumariini ja trans-4-hydroksi-3-(1,2,3,4-tetrahydro-3-(4-(4-trifluorimetyylibentsyylioksi)fenyyli)-1-naftyyli)kumariini	90035-08-8	421-960-0
1631	Asetokloori (ISO); 2-kloori-N-(etoksimetyyli)-N-(2-etyyli-6-metyylifenyyli)asetamidi	34256-82-1	251-899-3
1632	Koostumukseltaan edustavat e-lasimikrokuidut	-	-
1633	Koostumukseltaan edustavat lasimikrokuidut	-	-
1634	Bromadioloni (ISO); 3-[3-(4′-bromibifenyl-4-yyli)-3-hydroksi-1-fenyylipropyyli]-4-hydroksi-2H-kromen-2-oni	28772-56-7	249-205-9
1635	Difetialoni (ISO); 3-[3-(4′-bromibifenyl-4-yyli)-1,2,3,4-tetrahydronaftalen-1-yyli]-4-hydroksi-2H-1-bentsotiopyran-2-oni	104653-34-1	600-594-7
1636	Perfluorononaani-1-happo [1]	375-95-1 [1]	206-801-3 [1]
	sekä sen natrium- [2]	21049-39-8 [2]	- [2]
	ja ammoniumsuolat [3]	4149-60-4 [3]	- [3]
1637	Disykloheksyyliftalaatti	84-61-7	201-545-9
1638	3,7-Dimetyyliokta-2,6-dieeninitriili	5146-66-7	225-918-0
1639	Bupirimaatti (ISO); 5-butyyli-2-etyyliamino-6-metyylipyrimidiini-4-yylidimetyylisulfamaatti	41483-43-6	255-391-2
1640	Triflumitsoli (ISO); (1E)-N-[4-kloori-2-(trifluorimetyyli)fenyyli]-1- (1H-imidatsol-1-yyli)-2-propoksietaani-imiini	68694-11-1	604-708-8
1641	tert-Butyylihydroperoksidi	75-91-2	200-915-7”

Oikaistaan asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liite III seuraavasti:

Korvataan viitenumerokohta 9 seuraavasti:

Viitenumero

Aineiden tunnistus

Rajoitukset

Käytön edellytysten ja varoitusten sanamuoto

Kemiallinen nimi/INN

Ainesosien yleisten nimien luettelossa esiintyvä nimi

CAS-numero

EY-numero

Valmistetyyppi, kehon osat

Enimmäispitoisuus käyttövalmiissa valmisteessa

Muut

”9

Metyylifenyleenidiamiinit, niiden N-substituoidut johdannaiset ja näiden suolat (1), lukuun ottamatta tämän liitteen viitenumeroissa 9a ja 9b tarkoitettua ainetta sekä liitteen II viitenumeroissa 364, 413, 1144, 1310, 1313 ja 1507 tarkoitettuja aineita

Hiusväriaine hapettavissa hiusvärituotteissa

a)	Yleiskäyttö

Painettava selosteeseen:

Sekoitussuhde.

”Hiusvärit saattavat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita.

Lue käyttöohjeet ja noudata niitä.

Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille.

Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä.

Älä värjää hiuksiasi, jos

—	kasvoissasi on ihottumaa tai hiuspohjasi on herkkä, ärtynyt ja vahingoittunut,

—	olet aiemmin saanut oireita hiusten värjäämisestä,

—	olet aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.

Sisältää fenyleenidiamiineja (tolueenidiamiineja).

Ei saa käyttää silmäripsien eikä kulmakarvojen värjäykseen.”

b)	Ammattikäyttö

b)	Painettava selosteeseen:

a) ja b):

Hapettavissa olosuhteissa tapahtuneen sekoittamisen jälkeen hiuksiin levitettäessä enimmäispitoisuus saa olla enintään 5 % vapaaksi emäkseksi laskettuna.

Sekoitussuhde.

”Vain ammattikäyttöön. Hiusvärit saattavat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita.

Lue käyttöohjeet ja noudata niitä.

Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille.

Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä.

Älä värjää hiuksiasi, jos

—	kasvoissasi on ihottumaa tai hiuspohjasi on herkkä, ärtynyt ja vahingoittunut,

—	olet aiemmin saanut oireita hiusten värjäämisestä,

—	olet aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.

Sisältää fenyleenidiamiineja (tolueenidiamiineja).

Käytettävä sopivia käsineitä.””

Lisätään viitenumerokohta seuraavasti:

Viitenumero	Aineiden tunnistus				Rajoitukset			Käytön edellytysten ja varoitusten sanamuoto
	Kemiallinen nimi/INN	Ainesosien yleisten nimien luettelossa esiintyvä nimi	CAS-numero	EY-numero	Valmistetyyppi, kehon osat	Enimmäispitoisuus käyttövalmiissa valmisteessa	Muut
a	b	c	d	e	f	g	h	i
”51	bis(8-Hydroksikinolinium)sulfaatti	Oxyquinoline sulphate	134-31-6	205-137-1	Vetyperoksidin stabilointiaine poishuuhdeltavissa hiuksille ja kasvojen karvoille tarkoitetuissa valmisteissa	0,3 % (emäksenä)
					Vetyperoksidin stabilisointiaine hiuksille ja kasvojen karvoille tarkoitetuissa valmisteissa, joita ei huuhdella pois	0,03 % (emäksenä)”

”

(*1) Säilöntäaineena, ks. liite V, nro 3.

(*2) Ainoastaan valmisteet, joita saatetaan käyttää alle 3-vuotiaille lapsille.”

(*3) Muihin käyttötarkoituksiin kuin säilöntäaineena, ks. liite III, nro 98.

(*4) Ainoastaan valmisteet, joita saatetaan käyttää alle 3-vuotiaille lapsille.

(*5) Koskee vain tuotteita, joita voidaan käyttää alle 3-vuotiaille lapsille ja jotka ovat pitkään ihokosketuksessa.”

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 324

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	62. vuosikerta 13. joulukuuta 2019

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston Päätös (EU) 2019/2135, annettu 21 päivänä marraskuuta 2019, elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen osapuolten konferenssin kolmannessa kokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta hammasamalgaamin käytön vaiheittaisesta lopettamisesta ja kyseisen yleissopimuksen liitteen A muuttamisesta annettavan päätöksen hyväksymiseen	1
	*	Neuvoston päätös (EU) 2019/2136, annettu 5 päivänä joulukuuta 2019, luvan antamisesta aloittaa neuvottelut vuoden 1992 kansainvälisen sokerisopimuksen muuttamiseksi	3
	*	Neuvoston päätös (EU) 2019/2137, annettu 5 päivänä joulukuuta 2019, sen toteamisesta, että Romania ei ole toteuttanut 14 päivänä kesäkuuta 2019 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia	5
	*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/2138, annettu 5 päivänä joulukuuta 2019, luvan antamisesta Italian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta ja 168 artiklasta poikkeavia toimenpiteitä tehdyn päätöksen 2007/441/EY muuttamisesta	7
	*	Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2019/2139, annettu 10 päivänä joulukuuta 2019, riippumattomista merkittävistä henkilöistä muodostuvan komitean kahden jäsenen nimeämisestä Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 11 artiklan 1 kohdan nojalla	9
	*	Komission päätös (EU) 2019/2140, annettu 21 päivänä lokakuuta 2019, valtiontuesta SA.52194–2019/C (ex 2018/FC) – Slovakian tasavalta – Slovakian vähittäiskauppavero (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 7474) ( 1 )	11
		KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
	*	E-sääntö nro 14 – Ajoneuvojen hyväksyntää turvavöiden kiinnityspisteiden osalta koskevat yhdenmukaiset vaatimukset [2019/2141]	14
	*	E-sääntö nro 145 – Ajoneuvojen hyväksyntään liittyvät yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ISOFIX-kiinnitysjärjestelmiä, ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteitä ja kokoluokan i istuinpaikkoja [2019/2142]	47

		Oikaisuja
	*	Oikaisu komission asetukseen (EU) 2019/1966, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteiden II, III ja V muuttamisesta ja oikaisemisesta ( EUVL L 307, 28.11.2019 )	80


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.