4.12.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 313/3

PÖYTÄKIRJA

Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta

Rio de Janeirossa 14 päivänä toukokuuta 1966 Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen, jäljempänä ”yleissopimus”, sopimuspuolet

MUISTUTTAVAT ICCAT:n suosituksesta perustaa työryhmä, joka laatii muutoksia ICCAT-yleissopimukseen [suositus 12-10], ja tämän tuloksena tässä työryhmässä laadituista muutoksia koskevien ehdotusten luonnoksista,

PANEVAT MERKILLE ICCAT:n antaman päätöslauselman muutetun ICCAT-yleissopimuksen mukaisesta kalastusta harjoittavien yhteisöjen osallistumisesta [suositus 19-13] ja ICCAT:n suosituksen kaloista, joita pidetään tonnikalana ja sen lähilajeina tai valtamerilajeiksi ja pelagisiksi lajeiksi katsottavina ja laajasti vaeltavina leveäsuisina rustokaloina [suositus 19-01], jotka ovat erottamaton osa muutoksia koskevia ehdotuksia ja jotka komissio on hyväksynyt tämän pöytäkirjan viimeistelyn yhteydessä,

KATSOVAT, että tässä pöytäkirjassa määrättyjä yleissopimukseen tehtäviä muutoksia koskeviin ehdotuksiin liittyy uusia velvoitteita,

KOROSTAVAT, että on tärkeää saattaa kunkin sisäiset hyväksymismenettelyt nopeasti päätökseen, jotta tämä pöytäkirja voi tulla voimaan kaikkien sopimuspuolten osalta mahdollisimman pian,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Muutetaan yleissopimuksen johdanto seuraavasti:

”Hallitukset, joiden asianmukaisesti valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen ja jotka ottavat huomioon yhteisen kiinnostuksensa Atlantin valtameren tonnikalojen ja niiden lähilajien sekä valtamerilajeiksi ja pelagisiksi lajeiksi katsottavien ja laajasti vaeltavien leveäsuisten rustokalojen populaatioihin ja haluavat yhteistyössä ylläpitää näitä populaatioita tasolla, joka mahdollistaa niiden säilyttämisen ja kestävän käytön pitkällä aikavälillä elintarvike- ja muuhun käyttöön, ovat päättäneet tehdä yleissopimuksen näiden kalavarojen suojelusta, ja ovat tässä tarkoituksessa sopineet seuraavaa:”

2 artikla

Muutetaan yleissopimuksen 2 ja 3 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Mikään tässä yleissopimuksessa ei rajoita valtioiden kansainvälisen oikeuden mukaisia oikeuksia, lainkäyttövaltaa ja velvollisuuksia. Tätä yleissopimusta tulkitaan ja sovelletaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

3 artikla

1. Sopimuspuolet sopivat, että ne perustavat komission nimeltä Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio, jäljempänä 'komissio', jonka tehtävänä on toteuttaa tämän yleissopimuksen tavoitteet, ja että ne huolehtivat sen toiminnan ylläpitämisestä. Kukin sopimuspuoli on komission jäsen.

2. Kutakin komission jäsentä edustaa komissiossa enintään kolme nimettyä valtuutettua. Näillä valtuutetuilla voi olla avustajinaan asiantuntijoita ja neuvonantajia.

3. Komission päätökset tehdään yleensä yksimielisesti. Sikäli kuin tässä yleissopimuksessa ei toisin määrätä, jos yksimielisyyteen ei päästä, päätökset tehdään läsnä olevien komission jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä, jossa annetaan ääniä joko puolesta tai vastaan, ja kullakin komission jäsenellä on yksi ääni. Päätösvaltaisuus edellyttää kahta kolmasosaa kaikista komission jäsenistä.

4. Komission sääntömääräinen kokous pidetään joka toinen vuosi. Ylimääräisiä kokouksia voidaan kutsua koolle milloin tahansa kaikkien komission jäsenten enemmistön pyynnöstä tai 6 artiklan mukaisesti perustetun neuvoston päätöksellä.

5. Komissio valitsee ensimmäisessä kokouksessaan ja siitä lähtien jokaisessa sääntömääräisessä kokouksessaan sopimuspuolten keskuudesta puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan, jotka voidaan valita uudelleen ainoastaan yhden kerran.

6. Komission ja sen sivutoimielinten kokoukset ovat julkisia, ellei komissio toisin päätä.

7. Komission viralliset kielet ovat englanti, espanja ja ranska.

8. Komissio vahvistaa tehtäviensä suorittamisessa tarvitsemansa työjärjestyksen ja varainhoitomääräykset.

9. Komissio antaa jäsenilleen joka toinen vuosi kertomuksen työstään ja johtopäätöksistään, ja lisäksi antaa niille pyydettäessä tietoa kaikista tämän yleissopimuksen tavoitteisiin liittyvistä kysymyksistä.”

3 artikla

Lisätään yleissopimukseen uusi 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Suorittaessaan tämän yleissopimuksen mukaisia tehtäviä komissio ja sen jäsenet toimivat

a)	soveltaakseen kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa asiaankuuluvien kansainvälisesti sovittujen standardien ja tarvittaessa suositeltujen menettelytapojen ja menettelyjen mukaisesti;

b)	käyttääkseen parasta saatavilla olevaa tieteellistä näyttöä;

c)	suojellakseen meriympäristön biologista monimuotoisuutta;

d)	varmistaakseen päätöksentekoprosessien oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden myös kalastusmahdollisuuksien jakamisen ja muiden toimien osalta; sekä

e)	tunnustaakseen täysimääräisesti komission jäseninä olevien kehitysmaiden erityisvaatimukset, mukaan lukien tarve kehittää niiden valmiuksia kansainvälisen oikeuden mukaisesti, panna täytäntöön niiden tämän yleissopimuksen mukaiset velvoitteet ja kehittää niiden kalastusta.”

4 artikla

Numeroidaan yleissopimuksen 4, 5, 6, 7 ja 8 artikla uudelleen 5, 6, 7, 8 ja 9 artiklaksi ja muutetaan seuraavasti:

”5 artikla

1. Tämän yleissopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi

komissio vastaa tonnikalojen ja niiden lähilajien sekä valtamerilajeiksi ja pelagisiksi lajeiksi katsottavien ja laajasti vaeltavien leveäsuisten rustokalojen, jäljempänä ’ICCAT-lajit’, sekä muiden yleissopimusalueella ICCAT-lajeihin kohdistuvan kalastustoiminnan yhteydessä pyydettyjen lajien populaatioiden tutkimuksesta, ottaen huomioon muiden kalastukseen liittyvien asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen tai järjestelyjen toiminta. Tällaiseen tutkimukseen on sisällyttävä edellä mainittuja lajeja koskeva tutkimus, niiden elinympäristön valtameritutkimus sekä luonnon ja ihmisen vaikutus niiden määrään. Komissio voi myös tutkia lajeja, jotka kuuluvat ICCAT-lajien kanssa samaan ekosysteemiin tai niihin liittyviin tai niistä riippuvaisiin lajeihin;

näitä tehtäviä hoitaessaan komission on mahdollisuuksien mukaan käytettävä komission jäsenten virallisten elinten ja niiden poliittisten alajaostojen teknisiä ja tieteellisiä palveluja ja se voi tarvittaessa käyttää julkisten tai yksityisten laitosten, järjestöjen tai henkilöiden saatavilla olevia palveluja ja tietoja; komissio voi lisäksi käynnistää talousarvionsa sallimissa rajoissa ja yhteistyössä asianomaisten komission jäsenten kanssa itsenäisiä tutkimuksia, joiden tarkoituksena on täydentää hallitusten, kansallisten laitosten tai muiden kansainvälisten järjestöjen suorittamaa tutkimustyötä;

c)	komissio varmistaa, että tällaiselta laitokselta, järjestöltä tai henkilöltä saadut tiedot ovat vahvistettujen laatua ja objektiivisuutta koskevien tieteellisten vaatimusten mukaisia.

2. Tämän artiklan 1 kohdan määräysten täytäntöönpanoon kuuluu:

a)	yleissopimusalueella kalastettavien ICCAT-lajien nykytilanteeseen ja -kehitykseen liittyvien tilastotietojen kerääminen ja erittely;

b)	sellaisiin toimenpiteisiin ja menetelmiin liittyvien tietojen tutkiminen ja arviointi, joilla pyritään ylläpitämään yleissopimusalueen ICCAT-lajien populaatiot kestävän enimmäistuoton ja kyseisten lajien tehokkaan hyväksikäytön mahdollistavalla tai sitä korkeammalla tasolla tämän tuoton mukaisesti;

c)	selvitysten ja tutkimusten suositteleminen komission jäsenille; sekä

d)	komission työn tulosten ja selvitysten sekä yleissopimusalueen ICCAT-lajeihin liittyvien tilastollisten, biologisten ja muiden tieteellisten tietojen julkaiseminen ja jakelu.

6 artikla

1. Komission yhteyteen perustetaan neuvosto, johon kuuluvat komission puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja vähintään neljän ja enintään kahdeksan sopimuspuolen edustajat. Neuvostossa edustettuina olevat sopimuspuolet valitaan äänestyksellä jokaisessa komission sääntömääräisessä kokouksessa. Jos sopimuspuolten lukumäärä on suurempi kuin 40, komissio voi valita kaksi ylimääräistä sopimuspuolta, jotka ovat edustettuina neuvostossa. Niitä sopimuspuolia, joiden kansalaisia puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ovat, ei voida valita neuvostoon. Komissio ottaa neuvoston jäsenten valinnassa asianmukaisesti huomioon eri sopimuspuolten maantieteellisen aseman ja edut tonnikalan kalastuksen ja jalostuksen osalta sekä sopimuspuolten yhtäläisen oikeuden tulla edustetuksi neuvostossa.

2. Neuvosto suorittaa sille tässä yleissopimuksessa annettuja tehtäviä ja komission sille mahdollisesti määräämiä muita tehtäviä; se kokoontuu vähintään kerran komission sääntömääräisten kokousten välisenä aikana. Komission kokousten välillä neuvosto tekee tarvittavat päätökset henkilöstön tehtävistä ja antaa toimeenpanevalle sihteerille tarvittavat ohjeet. Neuvoston päätökset tehdään komission antamien sääntöjen mukaisesti.

7 artikla

Tämän yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi komissio voi perustaa alakomissioita lajikohtaisesti, lajiryhmäkohtaisesti tai maantieteellisen alueen mukaan. Tässä tapauksessa kukin alakomissio:

a)	vastaa siitä, että se pitää itsensä ajan tasalla toimivaltaansa kuuluvan lajin, lajiryhmän tai maantieteellisen alueen tilanteesta ja kokoaa tähän liittyviä tieteellisiä ja muita tietoja;

b)	voi ehdottaa komissiolle tieteellisten tutkimusten perusteella suosituksia komission jäsenten yhteisesti toteutettavista toimenpiteistä; sekä

c)	voi suosittaa komissiolle tutkimuksia, joiden tarkoituksena on kerätä tietoja sen toimivaltaan kuuluvasta lajista, lajiryhmästä tai maantieteellisestä alueesta, sekä yhteensovittaa komission jäsenten tutkimusohjelmia.

8 artikla

Komissio nimittää toimeenpanevan sihteerin, jonka toimikauden pituudesta päättää komissio. Komission henkilöstön valinta ja hallinto kuuluu toimeenpanevalle sihteerille komission mahdollisesti määrittämien sääntöjen ja menetelmien mukaisesti. Toimeenpaneva sihteeri suorittaa lisäksi seuraavat komission hänelle muun muassa mahdollisesti määräämät tehtävät:

a)	sovittaa yhteen tämän yleissopimuksen 5 ja 7 artiklan mukaisesti suoritetut tutkimusohjelmat;

b)	valmistelee talousarvioennusteet komission tarkastelua varten;

c)	antaa luvan varojen maksamiseen komission talousarvion mukaisesti;

d)	pitää komission tilejä;

e)	huolehtii yhteistyöstä tämän yleissopimuksen 13 artiklassa tarkoitettujen järjestöjen kanssa;

f)	kokoaa ja erittelee tämän yleissopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavat tiedot, erityisesti ne, jotka koskevat ICCAT-lajien kantojen nykyistä tuottoa ja kestävää enimmäistuottoa; sekä

g)	valmistelee komission hyväksyntää varten komission ja sen sivutoimielinten tieteelliset, hallinnolliset ja muut kertomukset.

9 artikla

Komissio voi antaa tieteellisen näytön perusteella suosituksia, joiden tarkoituksena on

i)	varmistaa yleissopimusalueella ICCAT-lajien pitkän aikavälin säilyttäminen ja kestävä käyttö säilyttämällä kyseisten lajien kantojen runsaus vähintään sellaisella tasolla, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, tai palauttamalla se vähintään tällaiselle tasolle;

ii)

edistää tarvittaessa sellaisten muiden lajien suojelua, jotka ovat riippuvaisia ICCAT-lajeista tai jotka liittyvät niihin, tällaisten lajien populaatioiden pitämiseksi sellaisen tason yläpuolella, jolla niiden lisääntyminen voi olla vakavasti uhattuna, tai niiden palauttamiseksi sellaisen tason yläpuolelle.

Nämä suositukset tulevat voimaan komission jäsenten osalta tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätyillä edellytyksillä.

Edellä mainittuja suosituksia annetaan

i)	komission aloitteesta, jos sopivaa alakomissiota ei ole perustettu;

ii)	komission aloitteesta vähintään kahden kolmasosan kaikista komission jäsenistä antamalla hyväksynnällä, jos asianmukainen alakomissio on perustettu, mutta se ei ole hyväksynyt ehdotusta;

iii)	sopivan alakomission hyväksymän ehdotuksen perusteella; tai

iv)	sopivien alakomissioiden hyväksymän ehdotuksen perusteella, jos kyseinen suositus koskee useampaa kuin yhtä maantieteellistä aluetta, lajia tai lajiryhmää.

2. Jokainen tämän artiklan 1 kohdan nojalla annettu suositus tulee voimaan kaikkien komission jäsenten osalta neljän kuukauden kuluttua siitä, kun komissio on antanut suosituksen komission jäsenille tiedoksi, jollei komissio muuta hyväksy suosituksen antamisen yhteydessä ja ellei tämän artiklan 3 kohdassa toisin määrätä. Suositus ei kuitenkaan saa missään tapauksessa tulla voimaan alle kolmessa kuukaudessa.

Jos joku komission jäsenistä, kun on kyse edellä olevan 1 kohdan b alakohdan i tai ii alakohdan nojalla annetusta suosituksesta, tai joku komission jäsen, joka on myös asianomaisen alakomission jäsen, kun on kyse 1 kohdan b alakohdan iii tai iv alakohdan nojalla annetusta suosituksesta, esittää komissiolle tällaista suositusta koskevan vastalauseen edellä olevan 2 kohdan mukaisesti asetetussa määräajassa, suositus ei tule voimaan niiden komission jäsenten osalta, jotka ovat esittäneet vastalauseen.

Jos komission jäsenten enemmistö on esittänyt vastalauseita edellä olevan 2 kohdan mukaisesti vahvistetussa määräajassa, suositus ei tule voimaan komission minkään jäsenen osalta.

Komission jäsenen, joka esittää vastalauseen edellä olevan a alakohdan mukaisesti, on toimitettava komissiolle kirjallisesti vastalauseen syy sen esittämisen hetkellä, ja sen on perustuttava yhteen tai useampaan seuraavista perusteista:

i)	suositus on ristiriidassa tämän yleissopimuksen tai muiden asiaa koskevien kansainvälisen oikeuden sääntöjen kanssa;

ii)	suositus syrjii perusteettomasti muodoltaan tai sisällöltään vastalauseen esittänyttä komission jäsentä;

iii)	komission jäsen ei voi käytännössä noudattaa toimenpidettä, koska se on omaksunut erilaisen lähestymistavan säilyttämisen ja kestävän hoidon suhteen tai koska sillä ei ole teknisiä valmiuksia panna suositusta täytäntöön; tai

iv)	turvarajoitukset, joiden seurauksena vastalauseen esittänyt komission jäsen ei pysty panemaan toimenpidettä täytäntöön tai noudattamaan sitä.

Kunkin komission jäsenen, joka esittää tämän artiklan mukaisen vastalauseen, on myös toimitettava komissiolle mahdollisuuksien mukaan kuvaus mahdollisista vaihtoehtoisista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä, joiden on oltava vähintään yhtä tehokkaita kuin vastalauseen kohteena oleva toimenpide.

4. Mikä tahansa suosituksesta vastalauseensa esittänyt komission jäsen voi milloin tahansa peruuttaa vastalauseen, ja kyseisen komission jäsenen on noudatettava suositusta joko välittömästi, jos se on jo voimassa, tai tässä artiklassa määrättynä voimaantulopäivänä.

5. Toimeenpanevan sihteerin on toimitettava viipymättä kaikille komission jäsenille yksityiskohtaiset tiedot tämän artiklan mukaisesti saaduista vastalauseista ja selityksistä sekä jokaisesta tällaisen vastalauseen peruuttamisesta, ja sen on ilmoitettava kaikille komission jäsenille, milloin suositus tulee voimaan.”

5 artikla

Lisätään yleissopimukseen uusi 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

1. Komission on pyrittävä kaikin tavoin estämään riitojen syntyminen, ja mahdollisten riitojen osapuolten on kuultava toisiaan tätä yleissopimusta koskevien riitojen ratkaisemiseksi sovintoteitse ja mahdollisimman pian.

2. Jos riita koskee teknistä asiaa, riidan osapuolet voivat yhdessä saattaa riidan käsiteltäväksi tilapäisessä asiantuntijalautakunnassa, joka perustetaan komission vahvistamien menettelyjen mukaisesti. Asiantuntijalautakunnan on neuvoteltava riidan osapuolten kanssa ja pyrittävä nopeasti ratkaisemaan riita turvautumatta sitoviin menettelyihin.

3. Jos kahden tai useamman sopimuspuolen välillä syntyy riitaa tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, on kaikin tavoin pyrittävä ratkaisemaan riita rauhanomaisin keinoin.

4. Tällainen riita, jota ei ole ratkaistu edellä olevissa kohdissa tarkoitetulla tavalla, voidaan toimittaa ratkaistavaksi lopulliseen ja sitovaan välimiesmenettelyyn riidan osapuolten yhteisestä pyynnöstä. Riidan osapuolten olisi sovittava riidan kohde ennen kuin ne pyytävät välimiesmenettelyä yhdessä. Riidan osapuolet voivat sopia, että välimiesoikeus muodostetaan ja toteutetaan tämän yleissopimuksen liitteen 1 mukaisesti tai muiden menettelyjen mukaisesti, joita riidan osapuolet voivat päättää soveltaa yhteisestä sopimuksesta. Välimiesoikeus tekee ratkaisunsa tämän yleissopimuksen, kansainvälisen oikeuden ja riidan osapuolten tunnustamien asiaankuuluvien sääntöjen mukaisesti riidassa, joka koskee meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä.

5. Tämän artiklan mukaisia riitojenratkaisumenettelyjä sovelletaan ainoastaan riitoihin, jotka liittyvät mihin tahansa tekoon, tosiseikkaan tai tilanteeseen, joka tapahtuu tämän artiklan voimaantulopäivän jälkeen.

6. Mikään tässä artiklassa ei rajoita riidan osapuolten mahdollisuutta ratkaista riitoja sellaisten muiden valtiosopimusten tai kansainvälisten sopimusten nojalla, joiden osapuolia ne ovat, tässä artiklassa määrätyn riitojenratkaisumenettelyn sijasta kyseisen valtiosopimuksen tai kansainvälisen sopimuksen vaatimusten mukaisesti.”

6 artikla

Numeroidaan yleissopimuksen 9, 10 ja 11 artikla uudelleen 11, 12 ja 13 artiklaksi ja muutetaan seuraavasti:

”11 artikla

1. Komission jäsenet sopivat toteuttavansa kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän yleissopimuksen soveltamisen varmistamiseksi. Jokaisen komission jäsenen on toimitettava joka toinen vuosi tai komission niin pyytäessä komissiolle tiedoksi yhteenveto tässä tarkoituksessa toteuttamistaan toimenpiteistä.

2. Komission jäsenet sitoutuvat

a)	toimittamaan komission pyynnöstä kaikki käytettävissä olevat tilastolliset, biologiset ja muut tieteelliset tiedot, joita komissio voi tarvita tämän yleissopimuksen tarkoituksia varten;

b)	sallimaan siinä tapauksessa, että niiden viralliset laitokset eivät itse pysty hankkimaan ja toimittamaan kyseisiä tietoja, että komissio hankkii komission jäsenten välityksellä kyseiset tiedot suoraan sellaisilta yrityksiltä ja kalastajilta, jotka haluavat niitä antaa.

3. Komission jäsenet sitoutuvat tekemään keskenään yhteistyötä, jotta voidaan toteuttaa asianmukaisia ja tehokkaita toimenpiteitä tämän yleissopimuksen määräysten soveltamisen varmistamiseksi.

4. Sopimuspuolet sitoutuvat perustamaan kansainvälisen valvontajärjestelmän, jota sovelletaan yleissopimusalueella lukuun ottamatta aluemerta ja mahdollisia muita vesialueita, joilla jollakin valtiolla on kansainvälisen oikeuden mukaan oikeus harjoittaa kalastusta koskevaa lainkäyttövaltaa.

12 artikla

1. Komissio vahvistaa talousarvion komission menoista kutakin sääntömääräistä kokousta seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

Jokainen komission jäsen maksaa vuosimaksuna komission talousarvioon määrän, joka on laskettu komission hyväksymissä varainhoitomääräyksissä säädetyn järjestelmän mukaisesti. Komission olisi tätä järjestelmää hyväksyessään otettava huomioon muun muassa kunkin komission jäsenen komission ja alakomission jäsenyyden perusteella maksettavat kiinteät perusmaksut, Atlantin tonnikalojen ja niiden lähilajien saaliiden yhteenlaskettu elopaino ja säilykkeiden yhteenlaskettu nettopaino sekä komission jäsenten taloudellinen kehitys.

Varainhoitomääräysten mukaisia vuosimaksuja koskeva järjestelmä perustetaan tai sitä muutetaan ainoastaan kaikkien läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien komission jäsenten hyväksymällä sopimuksella. Tästä on ilmoitettava komission jäsenille 90 päivää etukäteen.

3. Neuvosto tarkastelee komission kokousten välillä pidettävässä sääntömääräisessä kokouksessaan kaksivuotisen talousarvion jälkimmäistä puolta ja voi sen hetkisen ja odotettavissa olevan kehityksen perusteella antaa luvan jakaa uudelleen toiselle vuodelle komission talousarvioon merkityt varat komission hyväksymän kokonaistalousarvion rajoissa.

4. Komission toimeenpaneva sihteeri ilmoittaa jokaiselle komission jäsenelle sen vuosittaisen maksuosuuden määrän. Maksuosuudet erääntyvät 1 päivänä tammikuuta sinä vuonna, jota ne koskevat. Seuraavan vuoden 1 päivänä tammikuuta maksamattomia maksuosuuksia pidetään myöhästyneinä.

5. Kaksivuotisen talousarvion maksuosuudet suoritetaan komission määrittämässä valuutassa.

6. Komissio vahvistaa ensimmäisessä kokouksessaan talousarvion ensimmäisestä toimintavuodestaan jäljellä olevalle ajalle ja seuraavalle kaksivuotiselle tilikaudelle. Se toimittaa komission jäsenille viipymättä jäljennöksen kyseisistä talousarvioista sekä ilmoituksen kunkin komission jäsenen ensimmäisen vuoden maksuosuuksista.

7. Tämän jälkeen ja vähintään 60 päivää ennen komission sääntömääräistä kokousta, joka edeltää kaksivuotiskautta, toimeenpaneva sihteeri luovuttaa jokaiselle komission jäsenelle ehdotuksen kaksivuotiseksi talousarvioksi ja ehdotettujen osuuksien maksuaikataulun.

8. Komissio voi pidättää minkä tahansa komission jäsenen äänestysoikeuden, jos kyseisen sopimuspuolen maksamattomat maksuosuudet ovat vähintään sen kahdelta edeltävältä vuodelta erääntyneiden maksuosuuksien suuruiset.

9. Komissio perustaa käyttörahaston toimiensa rahoittamiseksi siihen saakka, kunnes se saa vuosittaiset maksuosuudet, sekä muihin tarpeellisiksi katsomiinsa tarpeisiin. Komissio vahvistaa rahaston varat, määrittää sen perustamiseksi tarvittavat ennakot ja antaa sen käyttöä koskevat määräykset.

10. Komissio toteuttaa toimenpiteitä komission tilien vuosittaisen riippumattoman tarkastuksen järjestämiseksi. Tilintarkastajien kertomukset tarkistaa ja hyväksyy komissio, tai silloin kun komissio ei pidä sääntömääräistä kokousta, neuvosto.

11. Komissio voi töidensä suorittamiseksi ottaa vastaan muitakin kuin tämän artiklan 2 kohdassa määrättyjä maksuosuuksia.

13 artikla

1. Sopimuspuolet ovat yksimielisiä siitä, että komission ja Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön on oltava yhteistyössä keskenään. Tätä varten komissio aloittaa neuvottelut kyseisen järjestön kanssa sopimuksen tekemiseksi järjestön perustamiskirjan 13 artiklan mukaisesti. Kyseisessä sopimuksessa määrättäisiin muun muassa, että Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön johtaja nimeää edustajan osallistumaan ilman äänioikeutta kaikkiin komission ja sen sivutoimielinten kokouksiin.

2. Komission jäsenet ovat yksimielisiä siitä, että on saatava aikaan yhteistyötä komission ja sellaisten muiden kansainvälisten kalastuskomissioiden ja tiedejärjestöjen välillä, jotka voisivat myötävaikuttaa komission työskentelyyn. Komissio voi tehdä sopimuksia tällaisten komissioiden ja järjestöjen kanssa.

3. Komissio voi pyytää mitä tahansa sopivaa kansainvälistä järjestöä tai hallitusta, joka kuuluu Yhdistyneisiin kansakuntiin tai johonkin Yhdistyneiden kansakuntien erityiselimeen tai -järjestöön ja joka ei ole komission jäsen, lähettämään tarkkailijoita komission ja sen sivutoimielinten kokouksiin.”

7 artikla

Numeroidaan yleissopimuksen 12 artikla uudelleen 14 artiklaksi. Muutetaan tämän artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun tämä yleissopimus tulee voimaan, jokainen sopimuspuoli voi sanoutua irti tästä yleissopimuksesta 31 päivänä joulukuuta minä tahansa vuonna, kymmenes vuosi mukaan luettuna, osoittamalla kirjallisen irtisanoutumisilmoituksen Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön johtajalle viimeistään edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta.”

8 artikla

Numeroidaan yleissopimuksen 13 artikla uudelleen 15 artiklaksi. Muutetaan tämän artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.

a)	Komissio voi ehdottaa muutoksia tähän yleissopimukseen jonkin sopimuspuolen tai komission itsensä aloitteesta. Kaikki tällaiset ehdotukset tehdään yksimielisesti.
b)	Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön johtaja toimittaa kaikille sopimuspuolille oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikista muutosehdotuksista.
c)	Muutokset, joista ei aiheudu uusia velvoitteita, tulevat voimaan kaikkien sopimuspuolten osalta kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kolme neljäsosaa sopimuspuolista on hyväksynyt ne.
d)	Muutokset, joista aiheutuu uusia velvoitteita, tulevat jokaisen muutoksen hyväksyvän sopimuspuolen osalta voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kolme neljäsosaa sopimuspuolista on hyväksynyt ne, ja sen jälkeen kunkin muun sopimuspuolen osalta hyväksymishetkellä. Kaikkia muutoksia, joista aiheutuu yhden tai useamman sopimuspuolen mukaan uusia velvoitteita, pidetään sellaisina ja ne tulevat voimaan edellä määrätyillä edellytyksillä.
e)	Sellaista hallitusta, josta tulee sopimuspuoli sen jälkeen, kun muutos tähän yleissopimukseen on annettu hyväksyttäväksi tämän artiklan määräysten mukaisesti, sitoo tämä yleissopimus sellaisena, kuin se on muutettuna mainitun muutoksen tullessa voimaan.”

9 artikla

Lisätään yleissopimukseen uusi 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Liitteet ovat erottamaton osa tätä yleissopimusta, ja viittaus tähän yleissopimukseen sisältää viittauksen liitteisiin.”

10 artikla

Numeroidaan yleissopimuksen 14, 15 ja 16 artikla uudelleen 17, 18 ja 19 artiklaksi ja muutetaan seuraavasti:

”17 artikla

1. Tämä yleissopimus on avoinna kaikkien Yhdistyneiden kansakuntien tai sen erityisjärjestön jäsenenä olevien valtioiden hallitusten allekirjoitettavaksi. Tällainen hallitus, joka ei ole allekirjoittanut yleissopimusta, voi milloin tahansa liittyä siihen.

2. Tämä yleissopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä allekirjoittajavaltioissa niiden perustuslakien mukaisesti. Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön johtajan huostaan.

3. Tämä yleissopimus tulee voimaan heti, kun seitsemän hallitusta on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat; jokaisen sellaisen hallituksen osalta, joka tallettaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat tämän jälkeen, se tulee voimaan niiden tallettamispäivänä.

4. Tämän yleissopimuksen voi allekirjoittaa tai siihen voi liittyä sellainen hallitustenvälisen taloudellisen yhdentymisen järjestö, jolle valtiot ovat siirtäneet toimivallan tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, mukaan lukien toimivalta tehdä näitä asioita koskevia sopimuksia.

5. Kun 4 kohdassa tarkoitettu järjestö tallettaa virallista vahvistusta tai liittymistä koskevan asiakirjansa, siitä tulee sopimuspuoli, jolla on tämän yleissopimuksen osalta samat oikeudet ja velvoitteet kuin muilla sopimuspuolilla. Tämän yleissopimuksen 11 artiklan 4 kohdassa olevaa viittausta ilmaisuun ”valtio” ja johdannossa sekä 15 artiklan 1 kohdassa olevaa viittausta ilmaisuun ”hallitus” on tulkittava tällä tavalla.

6. Jos 4 kohdassa tarkoitetusta järjestöstä tulee tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, kyseisen järjestön jäsenvaltiot ja tulevaisuudessa siihen liittyvät valtiot lakkaavat olemasta yleissopimuksen sopimuspuolia; niiden on toimitettava tätä koskeva kirjallinen ilmoitus Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön johtajalle.

18 artikla

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön johtaja antaa kaikille 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille hallituksille ja saman artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille järjestöille tiedon ratifioimista, hyväksymistä, virallista vahvistusta tai liittymistä tarkoittavien asiakirjojen tallettamisesta, yleissopimuksen voimaantulosta, muutosehdotuksista, muutosten hyväksymisilmoituksista, muutosten voimaantulosta ja irtisanomisilmoituksista.

19 artikla

Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön johtajan huostaan, joka lähettää sen oikeaksi todistetut jäljennökset 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille hallituksille ja saman artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille järjestöille.”

11 artikla

Lisätään yleissopimukseen kaksi liitettä seuraavasti:

”LIITE 1

RIIDANRATKAISUMENETTELYT

Edellä 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun välimiesoikeuden olisi tarvittaessa koostuttava kolmesta välimiehestä, jotka voidaan nimittää seuraavasti:

Riidan yhden osapuolen olisi ilmoitettava välimiehen nimi riidan toiselle osapuolelle, jonka olisi puolestaan ilmoitettava neljänkymmenen päivän kuluessa kyseisestä ilmoituksesta toisen välimiehen nimi. Useamman kuin kahden komission jäsenen välisissä riidoissa osapuolten, joilla on sama intressi, olisi yhdessä nimettävä yksi välimies. Riidan osapuolten olisi nimitettävä 60 päivän kuluessa toisen välimiehen nimityksestä kolmas välimies, joka ei saa olla kummankaan komission jäsenen kansalainen ja jolla ei saa olla samaa kansalaisuutta kuin kahdella muulla välimiehellä. Kolmannen välimiehen olisi toimittava välimiesoikeuden puheenjohtajana;

b)	Jos toista välimiestä ei nimetä määräajassa tai jos osapuolet eivät pääse sopimukseen määrätyn ajan kuluessa kolmannen välimiehen nimeämisestä, komission puheenjohtaja voi nimittää välimiehen riidan osapuolten pyynnöstä kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Välimiesoikeuden jäsenten olisi tehtävä välimiesoikeuden ratkaisu enemmistöpäätöksellä, eivätkä jäsenet saisi pidättäytyä äänestämästä.

Välimiesoikeuden ratkaisu on lopullinen ja sitoo riidan osapuolia. Riidan osapuolten olisi noudatettava ratkaisua viipymättä. Välimiesoikeus voi tulkita ratkaisua riidan osapuolen pyynnöstä.

LIITE 2

KALASTUSTA HARJOITTAVAT YHTEISÖT

Sen jälkeen, kun 18 päivänä marraskuuta hyväksytyt tähän yleissopimukseen tehtävät muutokset ovat tulleet voimaan, ainoastaan ne kalastusta harjoittavat yhteisöt, jotka olivat saavuttaneet 10 päivänä heinäkuuta 2013 mennessä yhteistyötä tekevän osapuolen aseman komission vahvistamien menettelyjen mukaisesti, sellaisena kuin siitä määrätään yhdessä tämän liitteen kanssa annetussa päätöslauselmassa 19-13, voivat komission toimeenpanevalle sihteerille annetulla kirjallisella asiakirjalla ilmaista sitoumuksensa noudattaa tämän yleissopimuksen määräyksiä ja sen nojalla annettuja suosituksia. Tällainen sitoumus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua asiakirjan vastaanottamisesta. Tällainen kalastusta harjoittava yhteisö voi peruuttaa sitoumuksensa kirjallisella ilmoituksella, joka on osoitettu komission toimeenpanevalle sihteerille. Irtisanoutuminen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua siitä, kun ilmoitus on vastaanotettu, ellei ilmoituksessa mainita myöhempää ajankohtaa.

Jos tämän yleissopimuksen 15 artiklan mukaisesti tehdään lisämuutoksia, 1 kohdassa tarkoitettu kalastusta harjoittava yhteisö voi ilmoittaa komission toimeenpanevalle sihteerille kirjallisella asiakirjalla, että se sitoutuu noudattamaan muutetun yleissopimuksen määräyksiä ja noudattamaan sen nojalla annettuja suosituksia. Tämä kalastusta harjoittavan yhteisön sitoumus tulee voimaan 15 artiklassa tarkoitetuista päivistä tai päivänä, jona tässä kohdassa tarkoitettu kirjallinen ilmoitus on vastaanotettu, sen mukaan, kumpi niistä on myöhäisempi.

Toimeenpaneva sihteeri ilmoittaa sopimuspuolille tällaisten sitoumusten tai ilmoitusten vastaanottamisesta, saattaa tällaiset ilmoitukset sopimuspuolten saataville, toimittaa sopimuspuolten ilmoitukset kalastusta harjoittavalle yhteisölle (mukaan lukien tämän yleissopimuksen ja sen muutosten ratifioimista, hyväksymistä, siihen liittymistä ja sen voimaantuloa koskevat ilmoitukset) ja säilyttää kaikki kalastusta harjoittavan yhteisön ja toimeenpanevan sihteerin välillä siirretyt asiakirjat.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kalastusta harjoittava yhteisö, joka on 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kirjallisen asiakirjan toimittamisen välityksellä ilmaissut vakaan sitoumuksensa noudattaa tämän yleissopimuksen määräyksiä ja sen nojalla annettuja suosituksia, voi osallistua komission asiaankuuluvaan työhön, myös päätöksentekoon, ja sillä on soveltuvin osin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin komission jäsenillä siten kuin tämän yleissopimuksen 3, 5, 7, 9, 11, 12 ja 13 artiklassa määrätään.

Jos riita-asiaan liittyy 1 kohdassa tarkoitettu kalastusta harjoittava yhteisö, joka on tämän liitteen mukaisesti ilmoittanut sitoutuvansa noudattamaan tämän yleissopimuksen määräyksiä, eikä riitaa voida ratkaista sovintoteitse, riita voidaan riidan osapuolten yhteisestä sopimuksesta toimittaa tapauksen mukaan tilapäiseen asiantuntijapaneeliin tai sen jälkeen, kun on yritetty sopia riidan kohteesta, lopulliseen ja sitovaan välimiesmenettelyyn.

Kalastusta harjoittavien yhteisöjen osallistumista koskevia tämän liitteen määräyksiä, joihin viitataan 1 kohdassa, käytetään ainoastaan tässä yleissopimuksessa määrättyihin tarkoituksiin.

Ei-sopimuspuolia, yhteisöjä tai kalastusta harjoittavia yhteisöjä, jotka saavuttavat yhteistyötä tekevän osapuolen aseman 10 päivänä heinäkuuta 2013 jälkeen, ei pidetä tässä liitteessä tarkoitettuna kalastusta harjoittavana yhteisönä eikä niillä näin ollen ole samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin komission jäsenillä tämän yleissopimuksen 3, 5, 7, 9, 11, 12 ja 13 artiklan mukaisesti.

„

12 artikla

Tämän pöytäkirjan englannin-, espanjan- ja ranskankieliset tekstit, jotka ovat yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön johtajan huostaan. Se on avoinna allekirjoituksia varten Palma de Mallorcassa, Espanjassa 20 päivänä marraskuuta 2019 ja sen jälkeen Roomassa 20 päivään marraskuuta 2020 saakka. Yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka eivät ole allekirjoittaneet tätä pöytäkirjaa, voivat kuitenkin milloin tahansa tallettaa hyväksymis- tai ratifioimiskirjansa. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön johtaja toimittaa kaikille yleissopimuksen sopimuspuolille oikeaksi todistetun jäljennöksen tästä pöytäkirjasta.

13 artikla

Tämä pöytäkirja tulee voimaan kunkin sellaisen yleissopimuksen sopimuspuolen osalta, joka on hyväksynyt sen, 90. päivänä sen jälkeen, kun kolme neljäsosaa yleissopimuksen sopimuspuolista on tallettanut hyväksymis- tai ratifioimiskirjat Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön johtajan huostaan, ja sen jälkeen kunkin jäljellä olevan yleissopimuksen sopimuspuolen osalta hyväksymisen tai ratifioinnin hetkellä. Sellaisen hallituksen, josta tulee yleissopimuksen sopimuspuoli sen jälkeen, kun tämä pöytäkirja on avattu allekirjoitettavaksi edellä olevan 12 artiklan mukaisesti, katsotaan hyväksyneen tämän pöytäkirjan.

14 artikla

Tämän pöytäkirjan tultua voimaan niiden kolmea neljäsosaa edustavien yleissopimuksen sopimuspuolten osalta, jotka ovat tallettaneet hyväksymis- tai ratifioimiskirjan Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön johtajan huostaan, niiden yleissopimuksen sopimuspuolten, jotka eivät ole tallettaneet hyväksymis- tai ratifioimiskirjojaan, katsotaan pysyvän komission jäseninä. Komissio toteuttaa toimenpiteitä asianmukaisen toimintansa varmistamiseksi, kunnes tämä pöytäkirja tulee voimaan kaikkien yleissopimuksen sopimuspuolten osalta. Yleissopimuksen sopimuspuoli, jonka osalta tämä pöytäkirja ei ole vielä tullut voimaan, voi kuitenkin päättää panna nämä muutokset väliaikaisesti täytäntöön, ja se voi ilmoittaa asiasta elintarvike- ja maatalousjärjestön johtajalle.

Tehty Palma de Mallorcassa, Espanjassa 20 päivänä marraskuuta 2019.

4.12.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 313/14

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/2026,

annettu 21 päivänä marraskuuta 2019,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 muuttamisesta sähköisen rajapinnan kautta mahdollistettavien tavaroiden luovutusten tai palvelujen suoritusten osalta sekä muille kuin verovelvollisille palveluja suorittavia taikka tavaroiden etämyyntiä harjoittavia tai tiettyjä kotimaan sisäisiä luovutuksia suorittavia verovelvollisia koskevien erityisjärjestelmien osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) ja erityisesti sen 397 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiiviä 2006/112/EY muutettiin neuvoston direktiivillä (EU) 2017/2455 (2), jolla muun muassa laajennettiin televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja tai sähköisiä palveluja muille kuin verovelvollisille henkilöille suorittaviin sijoittautumattomiin verovelvollisiin sovellettavien erityisjärjestelmien soveltamisala kaikentyyppisiin palveluihin sekä tavaroiden yhteisön sisäiseen etämyyntiin ja kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiin. Direktiivissä (EU) 2017/2455 annettiin myös tiettyjä säännöksiä, jotka koskevat muiden verovelvollisten suorittaman tavaroiden luovutuksen tai palvelujen suorituksen sähköisen rajapinnan, kuten markkinapaikan, alustan, portaalin tai vastaavien välineiden kautta mahdollistavia verovelvollisia.

(2)	Näiden neuvoston täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 282/2011 (3) säädettyjen erityisjärjestelmien soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännökset olisi saatettava ajan tasalle niiden soveltamisalan laajentamisen jälkeen.

(3)

Direktiivissä 2006/112/EY annetut ”yhteisön sisäisen tavaroiden etämyynnin” ja ”kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynnin” määritelmät kattavat myös tavaroiden luovutukset, kun luovuttaja osallistuu välillisesti niiden lähettämiseen tai kuljettamiseen hankkijalle. Jotta voitaisiin varmistaa näiden määritelmien oikea ja yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja parantaa sekä talouden toimijoiden että verohallintojen oikeusvarmuutta, on tarpeen tässä yhteydessä selventää ja täsmentää ilmaisun ”välillinen” merkitystä.

(4)

Jotta voidaan varmistaa, että tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset yhteisössä mahdollistavia verovelvollisia koskevia säännöksiä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, sekä parantaa arvonlisäveroa koskevien sääntöjen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden ja kyseisten sääntöjen täytäntöönpanosta vastaavien hallintotahojen oikeusvarmuutta, on tarpeen tarkentaa ilmaisun ”mahdollistaa” merkitystä ja täsmentää, milloin verovelvollisen ei katsota mahdollistavan tavaroiden luovutusta tai palvelujen suoritusta sähköistä rajapintaa käyttämällä.

(5)

Arvonlisäveroa koskevien sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen määritellä selkeästi ajankohta, jolloin hankkijan suorittama maksu voidaan katsoa hyväksytyksi, jotta voidaan määrittää, millä verokaudella olisi ilmoitettava sellaiset luovutukset tai suoritukset, jotka suorittaa verovelvollinen, joka mahdollistaa tavaroiden luovutukset yhteisön sisällä sähköistä rajapintaa käyttämällä tai joka hyödyntää kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä koskevaa erityisjärjestelmää.

(6)

On tarpeen määrittää, minkä tyyppisistä tiedoista niiden verovelvollisten on pidettävä kirjaa, jotka mahdollistavat tavaroiden luovutuksen ja palvelujen suorituksen yhteisössä käyttämällä sähköistä rajapintaa. Tässä olisi otettava huomioon tällaisten verovelvollisten saatavilla olevien tietojen luonne ja niiden merkitys verohallintojen kannalta sekä vaatimus, jonka mukaan kirjanpidon ja tositteiden säilyttämisen on oltava oikeasuhteista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (4) säädettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien noudattamiseksi.

(7)

Verovelvollisen, joka mahdollistaa tietyt tavaranluovutukset yhteisössä käyttämällä sähköistä rajapintaa, katsotaan vastaanottaneen ja luovuttaneen itse tavarat, ja hän on velvollinen maksamaan niistä arvonlisäveron. On tärkeää ottaa huomioon, että tällainen verovelvollinen voi olla riippuvainen kyseisen sähköisen rajapinnan kautta tavaroita myyvien luovuttajien toimittamien tietojen oikeellisuudesta voidakseen ilmoittaa ne asianmukaisesti ja maksaakseen kannettavan arvonlisäveron määrän. Sen vuoksi on kohtuullista säätää, että jos saadut tiedot ovat virheellisiä, tällaista verovelvollista ei voida pitää vastuullisena arvonlisäveron määrästä, joka ylittää sen arvonlisäveron, jonka verovelvollinen on ilmoittanut ja joka on maksettu näistä luovutuksista, jos verovelvollinen pystyy osoittamaan, ettei hän tiennyt eikä hänen kohtuudella voinut olettaa tietävän, että saadut tiedot olivat virheellisiä. Näin jäsenvaltiot voisivat vapauttaa nämä verovelvolliset velvollisuudesta maksaa arvonlisäveron lisämäärä, jos nämä toimivat hyvässä uskossa.

(8)

Tietyt tavaranluovutukset yhteisössä sähköistä rajapintaa käyttämällä mahdollistavien verovelvollisten hallinnollisen taakan vähentämiseksi on asianmukaista vapauttaa kyseiset verovelvolliset myyjän ja hankkijan aseman todistamistaakasta. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön tiettyjä kumottavissa olevia olettamia, joiden mukaan luovuttajien, jotka myyvät tavaroita kyseisen sähköisen rajapinnan kautta, oletetaan olevan verovelvollisia ja niiden hankkijoiden ei-verovelvollisia.

(9)

Epäselvyyksien välttämiseksi on tarpeen täsmentää, että tuontijärjestelmää käyttävän verovelvollisen nimissä ja puolesta toimivalle välittäjälle annettu tunnistenumero on lupa, jonka nojalla välittäjä voi toimia välittäjänä, eikä välittäjä voi käyttää sitä arvonlisäveron ilmoittamiseen itse suorittamistaan verollisista liiketoimista.

(10)

Säännös, jonka mukaan erityisjärjestelmän soveltamisen vapaaehtoisesti lopettava verovelvollinen ei voi aloittaa kyseisen erityisjärjestelmän soveltamista uudelleen kahden kalenterivuosineljänneksen aikana, ei ole jäsenvaltioiden mielestä hyödyllinen, ja se voi aiheuttaa ylimääräisen taakan asianomaiselle verovelvolliselle. Säännös olisi siksi poistettava.

(11)

Jotta aiempien erityisjärjestelmässä tehtyjen arvonlisäveroilmoitusten oikaisutavan muuttumisesta aiheutuva tietotekninen vaikutus saadaan rajattua, on parempi säätää, että arvonlisäveroilmoitusta koskevat oikaisut, jotka liittyvät sitä ajankohtaa edeltävään verokauteen, josta alkaen jäsenvaltioiden on sovellettava kansallisia toimenpiteitä noudattaakseen direktiivin (EU) 2017/2455 2 ja 3 artiklaa, on tehtävä tekemällä muutokset asianomaiseen ilmoitukseen. Aiempien arvonlisäveroilmoitusten oikaisut on tehtävä myöhemmässä ilmoituksessa 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeisillä verokausilla, joten erityisjärjestelmän ulkopuolelle suljetut verovelvolliset eivät enää voi tehdä oikaisuja myöhemmässä ilmoituksessa. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että tällaiset oikaisut olisi tehtävä suoraan asiaankuuluvien kulutusjäsenvaltioiden veroviranomaisten kanssa.

(12)

Koska hankkijan nimi on mainittava erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen kirjanpidossa ainoastaan, jos nimi on kyseisen verovelvollisen saatavilla, eikä tätä tietoa tarvita sen jäsenvaltion määrittämiseksi, jossa luovutus on arvonlisäveron alainen, ja tietojen säilyttämisestä saattaa aiheutua tietosuojaongelmia, erityisjärjestelyä käyttävien verovelvollisten ei enää ole tarpeen pitää kirjaa hankkijoiden nimistä. Erityisjärjestelmän piiriin kuuluvien tavaroiden luovutusten valvonnan helpottamiseksi on kuitenkin tarpeen sisällyttää tavaroiden palautuksia tai lähetysten tai liiketoimien numeroita koskevat tiedot niiden tietojen joukkoon, jotka verovelvollisten on säilytettävä.

(13)

Jotta voitaisiin varmistaa yhtäältä yhdenmukaisuus tuonnin arvonlisäveron ilmoittamiseen ja maksamiseen sovellettavien erityisjärjestelyjen ja toisaalta tullimaksujen lykkäystä ja tavarat tullaavan henkilön velvollisuuksia koskevien tullimääräysten välillä, sekä taata, että tuonnin arvonlisävero maksetaan moitteettomasti silloin, kun kyseisiä erityisjärjestelyjä sovelletaan, olisi täsmennettävä, että erityisjärjestelyn mukaisen tuonnin arvonlisäveron kuukausittaisen maksun suorittamiseen voitaisiin soveltaa tavanomaisia edellytyksiä, joita tullilainsäädännön nojalla sovelletaan tuontitullin maksunlykkäyksen myöntämiseen. Lisäksi olisi täsmennettävä, että erityisjärjestelyjen soveltaminen ei velvoita jäsenvaltioita vaatimaan, että henkilö, jolle tavarat on tarkoitettu, valtuuttaisi tavarat tullaavan henkilön tullaamaan ne hänen puolestaan.

(14)	Täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011 seuraavasti:

Muutetaan IV luku seuraavasti:

a)	korvataan IV luvun otsikko seuraavasti: ” VEROLLISET LIIKETOIMET (DIREKTIIVIN 2006/112/EY IV OSASTO) 1 jakso Tavaroiden luovutukset (Direktiivin 2006/112/EY 14–19 Artikla) ”;

lisätään artiklat seuraavasti:

”5 a artikla

Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 14 artiklan 4 kohtaa tavaroiden katsotaan erityisesti seuraavissa tapauksissa olevan luovuttajan lähettämiä tai kuljettamia tai tämän puolesta lähetettyjä ja kuljetettuja myös silloin, kun luovuttaja osallistuu välillisesti tavaroiden lähettämiseen tai kuljettamiseen:

a)	luovuttaja teettää tavaran lähettämisen tai kuljettamisen alihankintana kolmannella osapuolella, joka toimittaa tavarat hankkijalle;

b)	tavaroiden lähettämisen tai kuljetuksen suorittajana on kolmas osapuoli, mutta luovuttaja vastaa joko kokonaan tai osittain tavaroiden toimittamisesta hankkijalle;

c)	luovuttaja laskuttaa ja perii kuljetuspalkkiot hankkijalta ja siirtää ne edelleen kolmannelle osapuolelle, joka järjestää tavaroiden lähetyksen tai kuljetuksen;

d)	luovuttaja mainostaa millä tahansa tavoin kolmannen osapuolen toimituspalvelua hankkijalle, saattaa hankkijan ja kolmannen osapuolen yhteen tai muutoin antaa kolmannelle osapuolelle tiedot, jotka ovat tarpeen tavaroiden toimittamiseksi hankkijalle.

Tavaroita ei kuitenkaan pidetä luovuttajan lähettäminä tai kuljettamina tai sen puolesta lähetettyinä tai kuljetettuina, jos hankkija kuljettaa tavarat itse taikka järjestää tavaroiden toimittamisen kolmannen henkilön kanssa eikä luovuttaja osallistu suoraan tai välillisesti kyseisten tavaroiden lähetykseen tai kuljetukseen eikä auta sen järjestämisessä.

5 b artikla

Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 14 a artiklaa ilmaisulla ’mahdollistaa’ tarkoitetaan sähköisen rajapinnan käyttöä siihen, että hankkija ja luovuttaja, joka tarjoaa tavaroita myyntiin sähköisen rajapinnan kautta, pääsevät yhteyteen toistensa kanssa, ja tämä johtaa siihen, että tavaroita luovutetaan kyseisen rajapinnan kautta.

Verovelvollinen ei kuitenkaan mahdollista tavaroiden luovuttamista, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

a)	verovelvollinen ei suoraan eikä välillisesti aseta mitään tavaroiden luovutukseen sovellettavia ehtoja ja edellytyksiä;

b)	verovelvollinen ei suoraan eikä välillisesti osallistu toimiin, joilla hyväksytään maksun periminen hankkijalta;

c)	verovelvollinen ei suoraan eikä välillisesti osallistu tavaroiden tilaamiseen tai toimittamiseen.

Direktiivin 2006/112/EY 14 a artiklaa ei sovelleta verovelvolliseen, joka tarjoaa ainoastaan jotakin seuraavista:

a)	tavaroiden luovutukseen liittyvien maksujen käsittely;

b)	tavaroiden luettelointi tai mainostaminen;

c)	hankkijoiden ohjaaminen tai siirtäminen muihin sähköisiin rajapintoihin, joissa tavaroita tarjotaan myyntiin, puuttumatta luovutukseen sen enempää.

5 c artikla

Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 14 a artiklaa verovelvollinen, jonka katsotaan vastaanottaneen ja luovuttaneen itse tavarat, ei ole velvollinen maksamaan arvonlisäveroa, joka ylittää sen arvonlisäveron, jonka verovelvollinen on ilmoittanut ja maksanut näistä luovutuksista, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	verovelvollinen on riippuvainen sähköisen rajapinnan kautta tavaroita myyvien luovuttajien tai muiden kolmansien osapuolten toimittamista tiedoista voidakseen asianmukaisesti ilmoittaa ja maksaa kyseisistä luovutuksista kannettavan arvonlisäveron;

b)	edellä a alakohdassa tarkoitetut tiedot ovat virheelliset;

c)	verovelvollinen voi osoittaa, ettei hän tiennyt eikä voinut kohtuudella tietää, että tiedot olivat virheellisiä.

5 d artikla

Ellei verovelvollisella, jonka katsotaan vastaanottaneen ja luovuttaneen tavarat direktiivin 2006/112/EY 14 a artiklan mukaisesti, ole päinvastaista tietoa, hänen on katsottava, että

a)	henkilö, joka myy tavaroita sähköisen rajapinnan kautta, on verovelvollinen;

b)	kyseiset tavarat ostava henkilö on ei-verovelvollinen.”;

c)	lisätään ennen 6 artiklaa otsikko seuraavasti: ”2 jakso Palvelujen suoritukset (Direktiivin 2006/112/EY 24–29 Artikla) ”.

2)	Kumotaan 14 artikla.

Lisätään luku seuraavasti:

”V a LUKU

VEROTETTAVA TAPAHTUMA JA VEROSAATAVAN SYNTYMINEN

(DIREKTIIVIN 2006/112/EY VI OSASTO)

41 a artikla

Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 66 a artiklaa maksun hyväksymisajankohtana pidetään ajankohtaa, jona tavaroita sähköisen rajapinnan kautta myyvä luovuttaja vastaanottaa tai sen puolesta vastaanotetaan hankkijalta maksun vahvistus, viesti maksun hyväksymisestä tai maksusitoumus, riippumatta siitä, milloin maksu tosiasiallisesti suoritetaan, ja tällöin huomioidaan näistä aikaisin ajankohta.”

Lisätään X lukuun jakso seuraavasti:

”1 b jakso

Kirjanpito

(Direktiivin 2006/112/EY 241–249 Artikla)

54 b artikla

1. Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 242 a artiklaa ilmaisulla ’mahdollistaa’ tarkoitetaan sähköisen rajapinnan käyttöä siihen, että hankkija ja suorittaja, joka tarjoaa palveluja tai luovuttaja, joka tarjoaa tavaroita myyntiin sähköisen rajapinnan kautta, pääsevät yhteyteen toistensa kanssa, ja tämä johtaa siihen, että tavaroita luovutetaan tai palveluja suoritetaan kyseisen rajapinnan kautta.

Ilmaisu ”mahdollistaa” ei kuitenkaan kata tavaroiden luovutusta tai palvelujen suoritusta, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

a)	verovelvollinen ei suoraan eikä välillisesti aseta mitään tavaroiden luovutukseen tai palvelujen suoritukseen sovellettavia ehtoja ja edellytyksiä;

b)	verovelvollinen ei suoraan eikä välillisesti osallistu toimiin, joilla hyväksytään maksun periminen hankkijalta;

c)	verovelvollinen ei suoraan eikä välillisesti osallistu tavaroiden tilaamiseen tai toimittamiseen eikä palvelujen suorittamiseen.

2. Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 242 a artiklaa ilmaisu ”mahdollistaa” ei koske tapauksia, joissa verovelvollinen tarjoaa ainoastaan jotakin seuraavista:

a)	tavaroiden luovutukseen tai palvelujen suoritukseen liittyvien maksujen käsittely;

b)	tavaroiden tai palvelujen luettelointi tai mainostaminen;

c)	hankkijoiden ohjaaminen tai siirtäminen muihin sähköisiin rajapintoihin, joissa tavaroita tai palveluja tarjotaan, puuttumatta luovutukseen tai suoritukseen sen enempää.

54 c artikla

1. Direktiivin 2006/112/EY 242 a artiklassa tarkoitetun verovelvollisen on säilytettävä sellaisista luovutuksista tai suorituksista, joiden osalta hänen katsotaan itse vastaanottaneen ja luovuttaneen tavarat direktiivin 2006/112/EY 14 a artiklan mukaisesti tai joiden osalta hän osallistuu sellaisten sähköisten palvelujen suoritukseen, joissa hänen katsotaan toimivan omissa nimissään tämän asetuksen 9 a artiklan mukaisesti, seuraavat tiedot:

a)	tämän asetuksen 63 c artiklassa tarkoitetut tiedot, jos verovelvollinen on valinnut jonkin direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvussa säädetyn erityisjärjestelmän soveltamisen;

b)	direktiivin 2006/112/EY 242 artiklassa tarkoitetut tiedot, jos verovelvollinen ei ole valinnut minkään direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvussa säädetyn erityisjärjestelmän soveltamista.

2. Direktiivin 2006/112/EY 242 a artiklassa tarkoitetun verovelvollisen on säilytettävä seuraavat tiedot muista luovutuksista tai suorituksista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista:

sen luovuttajan tai suorittajan nimi ja posti- tai sähköpostiosoite tai verkkosivu, jonka luovutukset tai suoritukset mahdollistetaan sähköisen rajapinnan kautta, sekä jos saatavilla,

i)	luovuttajan tai suorittajan arvonlisäverotunniste tai kansallinen veronumero;

ii)	luovuttajan tai suorittajan pankki- tai virtuaalitilin numero;

b)	tavaroiden kuvaus ja arvo, paikka, jossa tavaroiden lähetys tai kuljetus päättyy, sekä luovutuksen ajankohta ja tilausnumero tai liiketoimen yksilöivä numero, jos tällaiset numerot ovat saatavilla;

c)	palvelujen kuvaus ja arvo, tiedot suorituspaikan ja -ajan määrittämiseksi sekä tilausnumero tai liiketoimen yksilöivä numero, jos tällaiset numerot ovat saatavilla.”

Korvataan XI luvun 2 jakso seuraavasti:

”2 jakso

Muille kuin verovelvollisille palveluja suorittavien, tavaroiden etämyyntiä harjoittavien tai tiettyjä kotimaan sisäisiä luovutuksia suorittavien verovelvollisten erityisjärjestelmät

(Direktiivin 2006/112/EY 358–369 x artikla)

1 alajakso

Määritelmät

57 a artikla

Tässä jaksossa tarkoitetaan

1)	’muulla kuin unionin järjestelmällä’ direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvun 2 jaksossa säädettyä yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten suorittamia palveluja koskevaa erityisjärjestelmää;

’unionin järjestelmällä’ direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvun 3 jaksossa säädettyä yhteisön sisäistä tavaroiden etämyyntiä, sähköisten rajapintojen mahdollistamia jäsenvaltion alueella suoritettuja tavaroiden luovutuksia ja yhteisöön mutta ei kulutusjäsenvaltioon sijoittautuneiden verovelvollisten suorittamia palveluja koskevaa erityisjärjestelmää;

3)	’tuontijärjestelmällä’ direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvun 4 jaksossa säädettyä kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä koskevaa erityisjärjestelmää;

4)	’erityisjärjestelmällä’ tapauksen mukaan ”muuta kuin unionin järjestelmää”, ”unionin järjestelmää” tai ”tuontijärjestelmää”;

’verovelvollisella’ direktiivin 2006/112/EY 359 artiklassa tarkoitettua verovelvollista, joka saa käyttää muuta kuin unionin järjestelmää, mainitun direktiivin 369 b artiklassa tarkoitettua verovelvollista, joka saa käyttää unionin järjestelmää tai mainitun direktiivin 369 m artiklassa tarkoitettua verovelvollista, joka saa käyttää tuontijärjestelmää;

6)	’välittäjällä’ direktiivin 2006/112/EY 369 l artiklan toisen kohdan 2 alakohdassa määriteltyä henkilöä.

2 alajakso

Unionin järjestelmän soveltaminen

57 b artikla

(kumottu)

3 alajakso

Unionin järjestelmän soveltamisala

57 c artikla

Unionin järjestelmää ei sovelleta palveluihin, jotka suoritetaan jäsenvaltiossa, jossa verovelvollisella on liiketoimintansa kotipaikka tai kiinteä toimipaikka. Näiden palvelujen suoritukset on ilmoitettava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille veroviranomaisille arvonlisäveroilmoituksessa siten kuin direktiivin 2006/112/EY 250 artiklassa säädetään.

4 alajakso

Tunnistaminen

57 d artikla

1. Kun verovelvollinen ilmoittaa tunnistamisjäsenvaltiolle aikovansa käyttää muuta kuin unionin järjestelmää tai unionin järjestelmää, kyseistä erityisjärjestelmää sovelletaan seuraavan kalenterivuosineljänneksen ensimmäisestä päivästä.

Jos muun kuin unionin järjestelmän tai unionin järjestelmän piiriin kuuluvia tavaroita luovutetaan tai palveluja suoritetaan ensimmäistä kertaa ennen tätä ajankohtaa, erityisjärjestelmää sovelletaan kuitenkin ensimmäisen luovutuksen tai suorituksen päivämäärästä edellyttäen, että verovelvollinen ilmoittaa järjestelmän piiriin kuuluvan toimintansa aloittamisesta tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään tätä ensimmäistä luovutusta tai suoritusta seuraavan kuukauden kymmenentenä päivänä.

2. Jos verovelvollinen tai tämän puolesta toimiva välittäjä ilmoittaa tunnistamisjäsenvaltiolle aikovansa käyttää tuontijärjestelmää, kyseistä erityisjärjestelmää sovelletaan siitä päivästä, jona verovelvolliselle tai välittäjälle on annettu tuontijärjestelmää varten direktiivin 2006/112/EY 369 q artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetty yksilöllinen arvonlisäverotunniste.

57 e artikla

Tunnistamisjäsenvaltion on yksilöitävä unionin järjestelmää käyttävä verovelvollinen direktiivin 2006/112/EY 214 ja 215 artiklassa tarkoitetun tälle annetun arvonlisäverotunnisteen avulla.

Välittäjälle direktiivin 2006/112/EY 369 q artiklan 2 kohdan nojalla annettavan yksilöllisen tunnistenumeron on oltava sellainen, että välittäjä voi toimia välittäjänä tuontijärjestelmää käyttävien verovelvollisten puolesta. Välittäjä ei voi kuitenkaan käyttää tätä numeroa verollisiin liiketoimiin liittyvän arvonlisäveron ilmoittamiseen.

57 f artikla

1. Jos unionin järjestelmää käyttävä verovelvollinen ei enää täytä direktiivin 2006/112/EY 369 a artiklan 2 alakohdassa olevassa määritelmässä säädettyjä edellytyksiä, jäsenvaltio, jossa verovelvollinen on tunnistettu, lakkaa olemasta tunnistamisjäsenvaltio.

Jos kyseinen verovelvollinen täyttää yhä kyseisen erityisjärjestelmän käytön edellytykset, hänen on kyseisen järjestelmän käytön jatkamiseksi kuitenkin ilmoitettava uudeksi tunnistamisjäsenvaltioksi jäsenvaltio, jossa hänellä on liiketoimintansa kotipaikka tai, jos hänen liiketoimintansa kotipaikka ei ole yhteisössä, jäsenvaltio, jossa hänellä on kiinteä toimipaikka. Jos unionin järjestelmää tavaroiden luovutukseen käyttävä verovelvollinen ei ole sijoittautunut yhteisöön, hänen on ilmoitettava uudeksi tunnistamisjäsenvaltioksi se jäsenvaltio, josta hän lähettää tai kuljettaa tavaroita.

Jos tunnistamisjäsenvaltio vaihtuu toisen alakohdan mukaisesti, muutosta sovelletaan siitä päivästä, jona verovelvollisella ei enää ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa siinä jäsenvaltiossa, joka oli aiemmin ilmoitettu tunnistamisjäsenvaltioksi, tai siitä päivästä, jona verovelvollinen lakkaa lähettämästä tai kuljettamasta tavaroita kyseisestä jäsenvaltiosta.

2. Jos tuontijärjestelmää käyttävä verovelvollinen tai hänen puolestaan toimiva välittäjä ei enää täytä direktiivin 2006/112/EY 369 l artiklan toisen kohdan 3 alakohdan b–e alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, se jäsenvaltio, jossa verovelvollinen tai hänen välittäjänsä on tunnistettu, lakkaa olemasta tunnistamisjäsenvaltio.

Jos kyseinen verovelvollinen tai hänen välittäjänsä täyttää yhä kyseisen erityisjärjestelmän käytön edellytykset, hänen on järjestelmän käytön jatkamiseksi kuitenkin ilmoitettava uudeksi tunnistamisjäsenvaltioksi jäsenvaltio, jossa hänellä on liiketoimintansa kotipaikka tai, jos hänen liiketoimintansa kotipaikka ei ole yhteisössä, jäsenvaltio, jossa hänellä on kiinteä toimipaikka.

Jos tunnistamisjäsenvaltio vaihtuu toisen alakohdan mukaisesti, muutosta sovelletaan siitä päivästä, jona verovelvollisella tai hänen välittäjällään ei enää ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa siinä jäsenvaltiossa, joka oli aiemmin ilmoitettu tunnistamisjäsenvaltioksi.

57 g artikla

1. Muuta kuin unionin järjestelmää tai unionin järjestelmää käyttävä verovelvollinen voi lopettaa näiden erityisjärjestelmien käytön siitä huolimatta, että hän jatkaa sellaisten tavaroiden luovuttamista tai sellaisten palvelujen suorittamista, jotka voivat kuulua näiden erityisjärjestelmien piiriin. Verovelvollisen on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle vähintään 15 päivää ennen sitä kalenterivuosineljännestä edeltävän kalenterivuosineljänneksen päättymistä, jonka aikana verovelvollinen aikoo lopettaa järjestelmän käytön. Lopettaminen tulee voimaan seuraavan kalenterivuosineljänneksen ensimmäisestä päivästä.

Lopettamisen voimaantulopäivän jälkeen luovutettuja tavaroita tai suoritettuja palveluja koskevat arvonlisäverovelvoitteet on suoritettava suoraan asianomaisen kulutusjäsenvaltion veroviranomaisille.

2. Tuontijärjestelmää käyttävä verovelvollinen voi lopettaa järjestelmän käytön siitä huolimatta, että hän jatkaa kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä. Verovelvollisen tai hänen puolestaan toimivan välittäjän on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle vähintään 15 päivää ennen sitä kuukautta edeltävän kuukauden päättymistä, jonka aikana verovelvollinen aikoo lopettaa järjestelmän käytön. Lopettaminen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, eikä verovelvollinen saa enää käyttää järjestelmää luovutuksiin tuosta päivästä alkaen.

5 alajakso

Raportointivelvoitteet

57 h artikla

1. Verovelvollisen tai hänen puolestaan toimivan välittäjän on ilmoitettava sähköisesti tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään seuraavan kuukauden kymmenentenä päivänä seuraavista:

a)	erityisjärjestelmän piiriin kuluvan toimintansa lopettamisesta;

b)	erityisjärjestelmän piiriin kuuluvan toimintansa muutoksista, joiden johdosta hän ei enää täytä kyseisen erityisjärjestelmän käytön edellytyksiä;

c)	tunnistamisjäsenvaltiolle aiemmin toimitettujen tietojen muutoksista.

2. Jos tunnistamisjäsenvaltio vaihtuu 57 f artiklan mukaisesti, verovelvollisen tai hänen puolestaan toimivan välittäjän on ilmoitettava muutoksesta molemmille asiaankuuluville jäsenvaltioille viimeistään muutosta seuraavan kuukauden kymmenentenä päivänä. Verovelvollisen on ilmoitettava uudelle tunnistamisjäsenvaltiolle rekisteritiedot siten kuin ne on ilmoitettava erityisjärjestelmää ensimmäistä kertaa käytettäessä.

6 alajakso

Ulkopuolelle sulkeminen

58 artikla

1. Jos jotakin erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen täyttää yhden tai useamman direktiivin 2006/112/EY 369 e artiklassa vahvistetuista ulkopuolelle sulkemisen tai 363 artiklassa taikka 369 r artiklan 1 ja 3 kohdassa vahvistetuista tunnistamisrekisteristä poistamisen perusteista, tunnistamisjäsenvaltion on suljettava verovelvollinen kyseisen järjestelmän ulkopuolelle.

Ainoastaan tunnistamisjäsenvaltio voi sulkea verovelvollisen erityisjärjestelmän ulkopuolelle.

Tunnistamisjäsenvaltion on perustettava ulkopuolelle sulkemista tai tunnistamisrekisteristä poistamista koskeva päätöksensä kaikkiin käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien jonkin toisen jäsenvaltion toimittamat tiedot.

2. Verovelvollisen sulkeminen muun kuin unionin järjestelmän tai unionin järjestelmän ulkopuolelle tulee voimaan sitä päivää seuraavan kalenterivuosineljänneksen ensimmäisestä päivästä, jona päätös ulkopuolelle sulkemisesta lähetetään verovelvolliselle sähköisesti. Jos ulkopuolelle sulkeminen johtuu liiketoiminnan kotipaikan tai kiinteän toimipaikan muutoksesta taikka sen paikan muutoksesta, josta tavaroiden lähetys tai kuljetus alkaa, ulkopuolelle sulkeminen tulee voimaan kuitenkin tämän muutoksen päivämäärästä alkaen.

3. Verovelvollisen sulkeminen tuontijärjestelmän ulkopuolelle tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona päätös ulkopuolelle sulkemisesta lähetetään verovelvolliselle sähköisesti, lukuun ottamatta seuraavia tilanteita:

a)	ulkopuolelle sulkeminen johtuu liiketoiminnan kotipaikan tai kiinteän toimipaikan muutoksesta, jolloin ulkopuolelle sulkeminen tulee voimaan tämän muutoksen päivämäärästä alkaen;

b)	ulkopuolelle sulkeminen johtuu siitä, että verovelvollinen laiminlyö jatkuvasti järjestelmän sääntöjen noudattamisen, jolloin ulkopuolelle sulkeminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona päätös ulkopuolelle sulkemisesta lähetetään verovelvolliselle sähköisesti.

4. Edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tilannetta lukuun ottamatta tuontijärjestelmän käyttöä varten annettu yksilöllinen arvonlisäverotunniste on voimassa myös ennen ulkopuolellesulkemispäivää luovutettujen tavaroiden tuontiin tarvittavan ajan, joka saa kuitenkin olla enintään kaksi kuukautta mainitusta päivästä.

5. Jos välittäjä täyttää jonkin direktiivin 2006/112/EY 369 r artiklan 2 kohdassa säädetyistä tunnistamisrekisteristä poistamisen perusteista, tunnistamisjäsenvaltion on poistettava kyseinen välittäjä tunnistamisrekisteristä ja suljettava tämän välittäjän edustamat verovelvolliset tuontijärjestelmän ulkopuolelle.

Ainoastaan tunnistamisjäsenvaltio voi poistaa välittäjän tunnistamisrekisteristä.

Tunnistamisjäsenvaltion on perustettava tunnistamisrekisteristä poistamista koskeva päätöksensä kaikkiin käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien jonkin toisen jäsenvaltion toimittamat tiedot.

Välittäjän poistaminen tunnistamisrekisteristä tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona päätös tunnistamisrekisteristä poistamisesta lähetetään sähköisesti välittäjälle ja hänen edustamilleen verovelvollisille, lukuun ottamatta seuraavia tilanteita:

a)	tunnistamisrekisteristä poistaminen johtuu liiketoiminnan kotipaikan tai kiinteän toimipaikan muutoksesta, jolloin tunnistamisrekisteristä poistaminen tulee voimaan tämän muutoksen päivämäärästä alkaen;

välittäjän tunnistamisrekisteristä poistaminen johtuu siitä, että välittäjä laiminlyö jatkuvasti tuontijärjestelmän sääntöjen noudattamisen, jolloin tunnistamisrekisteristä poistaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona päätös tunnistamisrekisteristä poistamisesta lähetetään sähköisesti välittäjälle ja hänen edustamilleen verovelvollisille.

58 a artikla

Jos erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen ei ole kahden peräkkäisen vuoden aikana luovuttanut lainkaan kyseisen järjestelmän piiriin kuuluvia tavaroita tai suorittanut sen piiriin kuuluvia palveluja missään kulutusjäsenvaltiossa, verovelvollisen katsotaan lopettaneen verollisen toimintansa direktiivin 2006/112/EY 363 artiklan b alakohdassa, 369 e artiklan b alakohdassa, 369 r artiklan 1 kohdan b alakohdassa tai 369 r artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuin tavoin. Lopettaminen ei estä verovelvollista käyttämästä erityisjärjestelmää, jos hän aloittaa minkä tahansa järjestelmän piiriin kuuluvan toimintansa uudelleen.

58 b artikla

1. Jos verovelvollinen on suljettu jonkin erityisjärjestelmän ulkopuolelle kyseistä järjestelmää koskevien sääntöjen jatkuvan noudattamatta jättämisen vuoksi, verovelvollinen suljetaan kaikkien erityisjärjestelmien ulkopuolelle kaikissa jäsenvaltioissa sitä ilmoituskautta seuraavien kahden vuoden ajaksi, jona verovelvollisen ulkopuolelle sulkeminen tapahtui.

Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta tuontijärjestelmän osalta, jos ulkopuolelle sulkemisen syynä on se, että verovelvollisen puolesta toimiva välittäjä on jatkuvasti jättänyt noudattamatta sääntöjä.

Jos välittäjä poistetaan tunnistamisrekisteristä tuontijärjestelmän sääntöjen jatkuvan noudattamatta jättämisen vuoksi, välittäjä ei saa toimia välittäjänä kahden vuoden ajan sen kuukauden jälkeen, jona hänet poistettiin rekisteristä.

2. Verovelvollisen tai välittäjän katsotaan jättäneen jatkuvasti noudattamatta jotakin erityisjärjestelmää koskevia sääntöjä direktiivin 2006/112/EY 363 artiklan d alakohdassa, 369 e artiklan d alakohdassa, 369 r artiklan 1 kohdan d alakohdassa, 369 r artiklan 2 kohdan c alakohdassa tai 369 r artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetusti ainakin seuraavissa tapauksissa:

tunnistamisjäsenvaltio on antanut verovelvolliselle tai hänen puolestaan toimivalle välittäjälle 60 a artiklan nojalla muistutuksia kolmen välittömästi edeltävän ilmoituskauden osalta, eikä arvonlisäveroilmoitusta ole toimitettu kunkin tällaisen ilmoituskauden osalta kymmenen päivän kuluessa siitä, kun muistutus on lähetetty;

tunnistamisjäsenvaltio on antanut verovelvolliselle tai hänen puolestaan toimivalle välittäjälle 63 a artiklan nojalla muistutuksia kolmen välittömästi edeltävän ilmoituskauden osalta eikä verovelvollinen tai hänen puolestaan toimiva välittäjä ole maksanut kunkin tällaisen ilmoituskauden osalta ilmoitettua arvonlisäveron määrää täysimääräisesti kymmenen päivän kuluessa siitä, kun muistutus on lähetetty, paitsi jos maksamatta oleva määrä on alle 100 euroa kultakin ilmoituskaudelta;

c)	verovelvollinen tai hänen puolestaan toimiva välittäjä ei ole asettanut sähköisesti saataville direktiivin 2006/112/EY 369, 369 k ja 369 x artiklassa tarkoitettuja tietoja tunnistamisjäsenvaltion pyynnöstä ja kuukauden kuluessa tunnistamisjäsenvaltion myöhemmästä muistutuksesta.

58 c artikla

Verovelvollisen, joka on suljettu muun kuin unionin järjestelmän tai unionin järjestelmän ulkopuolelle, on suoritettava kaikki luovutettuihin tavaroihin tai suoritettuihin palveluihin liittyvät, ulkopuolelle sulkemisen voimaantulopäivän jälkeen syntyneet arvonlisävelvoitteet suoraan asianomaisen kulutusjäsenvaltion veroviranomaisille.

7 alajakso

Arvonlisäveroilmoitus

59 artikla

1. Kaikki direktiivin 2006/112/EY 364, 369 f tai 369 s artiklassa tarkoitetut ilmoituskaudet ovat itsenäisiä ilmoituskausia.

2. Jos muuta kuin unionin järjestelmää tai unionin järjestelmää sovelletaan 57 d artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti ensimmäisen luovutuksen tai suorituksen päivämäärästä lukien, verovelvollisen on toimitettava erillinen, siihen kalenterivuosineljännekseen liittyvä arvonlisäveroilmoitus, jona ensimmäinen luovutus tai suoritus tapahtui.

3. Jos verovelvollinen on ilmoituskauden aikana ollut rekisteröitynä muuhun kuin unionin järjestelmään ja unionin järjestelmään, verovelvollisen on toimitettava arvonlisäveroilmoitukset ja suoritettava niitä vastaavat maksut kunkin järjestelmän tunnistamisjäsenvaltioille ilmoituskausina tehtyjen kyseisen järjestelmän piiriin kuuluvien luovutusten tai suoritusten sekä järjestelmän kattamien kausien osalta.

4. Jos tunnistamisjäsenvaltio vaihtuu 57 f artiklan mukaisesti kyseessä olevan ilmoituskauden ensimmäisen päivän jälkeen, verovelvollisen tai hänen puolestaan toimivan välittäjän on toimitettava arvonlisäveroilmoitukset ja suoritettava niitä vastaavat maksut sekä entiselle että uudelle tunnistamisjäsenvaltiolle niiden luovutusten tai suoritusten osalta, jotka on suoritettu ajanjaksoilla, joilla nämä jäsenvaltiot ovat olleet tunnistamisjäsenvaltiona.

59 a artikla

Jos erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen ei ilmoituskauden aikana ole luovuttanut lainkaan tavaroita tai suorittanut lainkaan palveluja missään kulutusjäsenvaltiossa kyseisen erityisjärjestelmän mukaisesti eikä hänen tarvitse tehdä oikaisuja aiempiin ilmoituksiin, verovelvollisen tai hänen puolestaan toimivan välittäjän on toimitettava arvonlisäveroilmoitus, jossa ilmoitetaan, ettei kyseisen kauden aikana ole luovutettu tavaroita tai suoritettu palveluja (alv-nollailmoitus).

60 artikla

Erityisjärjestelmien nojalla tehtävissä arvonlisäveroilmoituksissa ilmoitettavia määriä ei saa pyöristää lähimpään kokonaiseen rahayksikköön. Arvonlisäveron tarkka määrä on ilmoitettava ja maksettava.

60 a artikla

Tunnistamisjäsenvaltion on muistutettava sähköisesti verovelvollisia tai heidän puolestaan toimivia välittäjiä, jotka eivät ole antaneet arvonlisäveroilmoitusta direktiivin 2006/112/EY 364, 369 f tai 369 s artiklan mukaisesti, näiden velvollisuudesta toimittaa tällainen ilmoitus. Tunnistamisjäsenvaltion on annettava muistutus sitä päivää seuraavana kymmenentenä päivänä, jona arvonlisäveroilmoitus olisi ollut toimitettava, ja sen on ilmoitettava muille jäsenvaltioille sähköisesti siitä, että muistutus on annettu.

Asianomainen kulutusjäsenvaltio vastaa mahdollisista myöhemmistä muistutuksista sekä arvonlisäveron vahvistamiseksi ja kantamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

Kulutusjäsenvaltion antamista muistutuksista ja toteuttamista toimenpiteistä riippumatta verovelvollisen tai hänen puolestaan toimivan välittäjän on toimitettava arvonlisäveroilmoitus tunnistamisjäsenvaltiolle.

61 artikla

1. Lukuihin, jotka sisältyvät vuoden 2020 viimeiseen ilmoituskauteen asti ulottuviin kausiin liittyvään arvonlisäveroilmoitukseen, voidaan arvonlisäveroilmoituksen toimittamisen jälkeen tehdä muutoksia ainoastaan muuttamalla kyseistä ilmoitusta eikä tekemällä siihen oikaisuja jossakin myöhemmässä ilmoituksessa.

Lukuihin, jotka sisältyvät vuoden 2021 ensimmäisestä ilmoituskaudesta alkaviin kausiin liittyvään arvonlisäveroilmoitukseen, voidaan arvonlisäveroilmoituksen toimittamisen jälkeen tehdä muutoksia ainoastaan tekemällä siihen oikaisuja jossakin myöhemmässä ilmoituksessa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut muutokset on toimitettava sähköisesti tunnistamisjäsenvaltiolle kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona alkuperäinen ilmoitus oli määrä toimittaa.

Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta arvonlisäveron vahvistamista ja muutoksia koskeviin kulutusjäsenvaltion sääntöihin.

61 a artikla

1. Verovelvollisen tai hänen puolestaan toimivan välittäjän on toimitettava lopullinen arvonlisäilmoitus ja kaikki myöhässä olevat aiemmat ilmoitukset sekä niitä koskevat maksut jäsenvaltiolle, joka oli tunnistamisjäsenvaltio toiminnan lopettamisen, järjestelmän ulkopuolelle sulkemisen tai muutoksen yhteydessä, kun

a)	hän lopettaa jonkin erityisjärjestelmän käytön;

b)	hänet suljetaan jonkin erityisjärjestelmän ulkopuolelle;

c)	hän vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota 57 f artiklan mukaisesti.

Lopullista ilmoitusta ja sitä edeltäviä ilmoituksia koskevat oikaisut, joiden tarve havaitaan lopullisen ilmoituksen tekemisen jälkeen, hoidetaan suoraan asianomaisen kulutusjäsenvaltion veroviranomaisten kanssa.

2. Kaikkien sellaisten verovelvollisten osalta, joiden puolesta hän toimii, välittäjän on toimitettava lopulliset arvonlisäveroilmoitukset sekä kaikki aiemmat myöhässä tehdyt ilmoitukset ja niitä vastaavat maksut jäsenvaltiolle, joka oli tunnistamisjäsenvaltio tunnistamisrekisteristä poistamisen tai muutoksen hetkellä, jos

a)	hänet poistetaan tunnistamisrekisteristä;

b)	hän vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota 57 f artiklan 2 kohdan mukaisesti.

7 a alajakso

Tuontijärjestelmä – verotettava tapahtuma

61 b artikla

Sovellettaessa direktiivin 2006/112/EY 369 n artiklaa maksun hyväksymisajankohtana pidetään ajankohtaa, jona tuontijärjestelmää käyttävä verovelvollinen vastaanottaa hankkijalta maksun vahvistuksen, viestin maksun hyväksymisestä tai maksusitoumuksen tai sellainen vastaanotetaan verovelvollisen puolesta, riippumatta siitä, milloin maksu tosiasiallisesti suoritetaan, ja tällöin huomioidaan näistä aikaisin ajankohta.

8 alajakso

Valuutta

61 c artikla

Jos tunnistamisjäsenvaltio, jonka rahayksikkö ei ole euro, päättää, että arvonlisäveroilmoitukset on tehtävä käyttäen sen kansallista rahayksikköä, tätä määräystä sovelletaan kaikkiin erityisjärjestelmiä käyttäviin verovelvollisiin.

9 alajakso

Maksut

62 artikla

Verovelvollisen ja hänen puolestaan toimivan välittäjän on suoritettava kaikki maksut tunnistamisjäsenvaltiolle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 63 a artiklan kolmannen alakohdan ja 63 b artiklan soveltamista.

Verovelvollisen tai hänen puolestaan toimivan välittäjän direktiivin 2006/112/EY 367, 369 i tai 369 v artiklan nojalla maksaman arvonlisäveron on oltava mainitun direktiivin 364, 369 f tai 369 s artiklan nojalla toimitetun arvonlisäveroilmoituksen mukainen. Verovelvollinen tai hänen puolestaan toimiva välittäjä voi tehdä maksettuihin määriin myöhemmin oikaisuja ainoastaan asianomaiseen ilmoitukseen viittaamalla, eikä niitä voida kohdentaa toiseen ilmoitukseen tai oikaista myöhemmässä ilmoituksessa. Kunkin maksun yhteydessä on mainittava asianomaisen ilmoituksen viitenumero.

63 artikla

Tunnistamisjäsenvaltion, joka vastaanottaa suuremman maksun kuin direktiivin 2006/112/EY 364, 369 f tai 369 s artiklan nojalla toimitetun arvonlisäveroilmoituksen mukaisesti olisi ollut maksettava, on palautettava liikaa maksettu määrä suoraan asianomaiselle verovelvolliselle tai hänen puolestaan toimivalle välittäjälle.

Jos tunnistamisjäsenvaltio on vastaanottanut myöhemmin virheelliseksi todetun arvonlisäveroilmoituksen mukaisen määrän ja se on jo jakanut tuon määrän kulutusjäsenvaltioille, näiden kulutusjäsenvaltioiden on palautettava kunkin oma osuutensa liikaa maksetusta määrästä suoraan asianomaiselle verovelvolliselle tai hänen puolestaan toimivalle välittäjälle.

Jos liikaa maksetut määrät koskevat vuoden 2018 viimeistä ja sitä edeltäneitä ilmoituskausia, tunnistamisjäsenvaltion on kuitenkin palautettava asianomainen osuus asetuksen (EU) N:o 904/2010 46 artiklan 3 kohdan mukaisesti pidätetystä määrästä, ja kulutusjäsenvaltion on palautettava liikaa maksettu määrä vähennettynä määrällä, jonka tunnistamisjäsenvaltio tulee palauttamaan.

Kulutusjäsenvaltioiden on ilmoitettava sähköisesti tunnistamisjäsenvaltiolle näiden palautusten määrä.

63 a artikla

Jos verovelvollinen tai hänen puolestaan toimiva välittäjä on toimittanut arvonlisäveroilmoituksen direktiivin 2006/112/EY 364, 369 f tai 369 s artiklan mukaisesti, mutta mitään maksua ei ole suoritettu tai suoritettu maksu on alhaisempi kuin ilmoituksen perusteella olisi pitänyt maksaa, tunnistamisjäsenvaltion on muistutettava sähköisesti verovelvollista tai hänen puolestaan toimivaa välittäjää maksamatta olevasta arvonlisäverosta sitä päivää seuraavana kymmenentenä päivänä, jona maksu olisi viimeistään pitänyt suorittaa direktiivin 2006/112/EY 367, 369 i tai 369 v artiklan mukaisesti.

Tunnistamisjäsenvaltion on sähköisesti ilmoitettava kulutusjäsenvaltioille siitä, että muistutus on lähetetty.

Asianomainen kulutusjäsenvaltio vastaa mahdollisista myöhemmistä muistutuksista ja arvonlisäveron kantamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Kun jokin kulutusjäsenvaltio on antanut tällaisia myöhempiä muistutuksia, vastaava arvonlisävero on maksettava tuolle jäsenvaltiolle.

Kulutusjäsenvaltion on ilmoitettava sähköisesti tunnistamisjäsenvaltiolle siitä, että muistutus on annettu.

63 b artikla

Jos mitään arvonlisäveroilmoitusta ei ole toimitettu tai arvonlisäveroilmoitus on toimitettu myöhässä tai se on puutteellinen tai virheellinen tai jos arvonlisäveron maksu myöhästyy, kulutusjäsenvaltio laskee ja vahvistaa kaikki korot, seuraamusmaksut tai muut mahdolliset maksut. Verovelvollisen tai hänen puolestaan toimivan välittäjän on maksettava tällaiset korot, seuraamusmaksut tai muut mahdolliset maksut suoraan kulutusjäsenvaltiolle.

10 alajakso

Kirjanpito

63 c artikla

1. Jotta verovelvollisen kirjanpitoa voidaan pitää direktiivin 2006/112/EY 369 ja 369 k artiklassa tarkoitetulla tavalla riittävän yksityiskohtaisena, siihen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a)	kulutusjäsenvaltio, johon tavarat on luovutettu tai palvelut on suoritettu;

b)	suoritettujen palvelujen laji tai luovutettujen tavaroiden kuvaus ja määrä;

c)	tavaroiden luovutuspäivä tai palvelujen suorituspäivä;

d)	veron peruste ja käytetty rahayksikkö;

e)	veron perusteen mahdolliset myöhemmät lisäykset tai vähennykset;

f)	sovellettava arvonlisäverokanta;

g)	maksettavan arvonlisäveron määrä ja käytetty rahayksikkö;

h)	vastaanotettujen maksujen päivämäärä ja suuruus;

i)	kaikki ennen tavaroiden luovutusta tai palvelujen suoritusta vastaanotetut ennakkomaksut;

j)	jos laaditaan lasku, laskun sisältämät tiedot;

k)	palvelujen osalta tiedot, joiden perusteella määritetään paikka, johon hankkija on sijoittautunut tai jossa sen kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka on, ja tavaroiden osalta tiedot, joiden perusteella määritetään paikka, jossa tavaroiden lähetys tai kuljetus hankkijalle alkaa ja päättyy;

l)	todiste tavaroiden mahdollisesta palautuksesta, mukaan lukien veron peruste ja sovellettava arvonlisäverokanta.

2. Jotta verovelvollisen tai hänen puolestaan toimivan välittäjän kirjanpitoa voidaan pitää direktiivin 2006/112/EY 369 x artiklassa tarkoitetulla tavalla riittävän yksityiskohtaisena, siihen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a)	kulutusjäsenvaltio, johon tavarat on luovutettu;

b)	luovutettujen tavaroiden kuvaus ja määrä;

c)	tavaroiden luovutuspäivä;

d)	veron peruste ja käytetty rahayksikkö;

e)	veron perusteen mahdolliset myöhemmät lisäykset tai vähennykset;

f)	sovellettava arvonlisäverokanta;

g)	maksettavan arvonlisäveron määrä ja käytetty rahayksikkö;

h)	vastaanotettujen maksujen päivämäärä ja suuruus;

i)	jos laaditaan lasku, laskun sisältämät tiedot;

j)	tiedot, joiden perusteella määritetään paikka, jossa tavaroiden lähetys tai kuljetus hankkijalle alkaa ja päättyy;

k)	todiste tavaroiden mahdollisesta palautuksesta, mukaan lukien veron peruste ja sovellettava arvonlisäverokanta;

l)	tilausnumero tai liiketoimen yksilöivä numero;

m)	lähetyksen yksilöivä numero, jos verovelvollinen osallistuu suoraan tavaroiden toimittamiseen.

3. Verovelvollisen tai hänen puolestaan toimivan välittäjän on kirjattava 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot sillä tavoin, että ne saadaan sähköisesti saataville viipymättä kunkin yksittäisen tavaranluovutuksen tai palvelusuorituksen osalta.

Jos verovelvollista tai hänen puolestaan toimivaa välittäjää on pyydetty toimittamaan sähköisesti direktiivin 2006/112/EY 369, 369 k ja 369 x artiklassa tarkoitettu kirjanpito eikä sitä toimiteta 20 päivän kuluessa pyynnön esittämispäivästä, tunnistamisjäsenvaltion on muistutettava verovelvollista tai hänen puolestaan toimivaa välittäjää toimittamaan kyseinen kirjanpito. Tunnistamisjäsenvaltion on sähköisesti ilmoitettava kulutusjäsenvaltiolle siitä, että muistutus on lähetetty.”

Lisätään XI lukuun jakso seuraavasti:

”3 jakso

Tuonnin arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevat erityisjärjestelyt

(Direktiivin 2006/112/EY 369 y–369 zb Artikla)

63 d artikla

Direktiivin 2006/112/EY XII osaston 7 luvussa säädettyjen tuonnin arvonlisäveron ilmoittamiseen ja maksamiseen sovellettavien erityisjärjestelyjen mukaiseen tuonnin arvonlisäveron kuukausittaista maksua koskevaan hakemukseen voidaan soveltaa edellytyksiä, joita sovelletaan tullimaksujen lykkäyksiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (*1) mukaisesti.

Erityisjärjestelyjä sovellettaessa jäsenvaltiot voivat katsoa, että edellytys ”tavaroiden tullaamisesta sen henkilön puolesta, jolle tavarat on tarkoitettu” on täyttynyt, jos tavarat tullaava henkilö ilmoittaa aikovansa soveltaa erityisjärjestelyjä ja kantaa arvonlisäveron henkilöltä, jolle tavarat on tarkoitettu.

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).” "

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Jäsenvaltioiden on kuitenkin annettava verovelvollisille ja heidän puolestaan toimiville välittäjille mahdollisuus toimittaa direktiivin 2006/112/EY 360, 369 c tai 369 o artiklan nojalla vaaditut tiedot erityisjärjestelmiin rekisteröimistä varten 1 päivästä lokakuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä marraskuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. KOSONEN

(1) EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(2) Neuvoston direktiivi (EU) 2017/2455, annettu 5 päivänä joulukuuta 2017, direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta (EUVL L 348, 29.12.2017, s. 7).

(3) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2011, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä (EUVL L 77, 23.3.2011, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

4.12.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 313/34

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/2028,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2019,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1799 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kuvaustaulukoista, joissa määritetään vastaavuus ulkoisten luottoluokituslaitosten luottoriskiarvioiden ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjen luottoluokkien välillä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (1) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1799 (2) liitteessä III täsmennetään, mitä asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 2 luvun 2 jaksossa säädettyjä luottoluokkia ulkoisten luottoluokituslaitosten asiaankuuluvat luottoluokitukset vastaavat (’kuvaus’).

(2)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/634 (3) täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1799 liitteeseen III tehtyjen viimeisimpien muutosten jälkeen joidenkin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1799 liitteessä III olevien kuvausten luottoluokitusten taustalla olevat määrälliset ja laadulliset tekijät ovat muuttuneet. Lisäksi jotkin ulkoiset luottoluokituslaitokset ovat laajentaneet luottoluokituksiaan uusiin markkinasegmentteihin, minkä tuloksena on syntynyt uusia luokitusasteikkoja ja uusia luottoluokitustyyppejä. Sen vuoksi on tarpeen päivittää kyseisten ulkoisten luottoluokituslaitosten kuvauksia.

(3)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/634 hyväksymisen jälkeen yksi uusi luottoluokituslaitos on rekisteröity Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1060/2009 (4) mukaisesti. Koska asetuksen (EU) N:o 575/2013 136 artiklan 1 kohdassa edellytetään kuvausta kaikkien ulkoisten luottoluokituslaitoksen osalta, on tarpeen suorittaa kuvaus kyseisen äskettäin rekisteröidyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen osalta. Tämä äskettäin rekisteröity ulkoinen luottoluokituslaitos käyttää luottoluokituksia tehdessään samaa menetelmää kuin sen emoyhtiö, joka on kolmannen maan ulkoinen luottoluokituslaitos, jonka kuvaus on jo vahvistettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1799 liitteessä III. Siksi tässä tapauksessa on asianmukaista, että tämän äskettäin rekisteröidyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen kuvaus vastaa kyseistä kolmannen maan ulkoiselle luottoluokituslaitokselle vahvistettua kuvausta.

(4)	Tämä asetus perustuu Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (Euroopan valvontaviranomaisten) komissiolle yhdessä toimittamaan teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokseen.

(5)

Euroopan valvontaviranomaiset ovat järjestäneet avoimet julkiset kuulemiset näiden teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, analysoineet niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytäneet lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (5) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (6) 37 artiklan mukaisesti perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (7) 37 artiklan mukaisesti perustetulta vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmältä.

(6)	Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/1799 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1799 muuttaminen

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1799 liite III tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1799, annettu 7 päivänä lokakuuta 2016, ulkoisten luottoluokituslaitosten luottoriskin osalta antamien luottoluokitusten kuvausta (mapping) koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 136 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 275, 12.10.2016, s. 3).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/634, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1799 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kuvaustaulukoista, joissa määritetään vastaavuus ulkoisten luottoluokituslaitosten luottoriskiarvioiden ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjen luottoluokkien välillä (EUVL L 105, 25.4.2018, s. 14).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1060/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, luottoluokituslaitoksista (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).

LIITE

LIITE III

16 artiklassa tarkoitetut kuvaustaulukot

Luottoluokka	1	2	3	4	5	6
ACRA Europe, a.s (entinen European Rating Agency, a.s.)
Yleinen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Yleinen lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	S1		S2	S3, S4, NS
AM Best Europe Rating Services
Liikkeeseenlaskijoiden pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	aaa, aa+, aa, aa-	a+, a, a-	bbb+, bbb, bbb-	bb+, bb, bb-	b+, b, b-	ccc+, ccc, ccc-, cc, c, d, e, f, s
Liikkeeseenlaskujen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	aaa, aa+, aa, aa-	a+, a, a-	bbb+, bbb, bbb-	bb+, bb, bb-	b+, b, b-	ccc+, ccc, ccc-, cc, c, d, s
Rahoituksellisen vahvuuden luottoluokitusasteikko	A++, A+	A, A-	B++, B+	B, B-	C++, C+	C, C-, D, E, F, S
Liikkeeseenlaskijoiden lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	AMB-1+	AMB-1-	AMB-2, AMB-3	AMB-4, d, e, f, s
Liikkeeseenlaskujen lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	AMB-1+	AMB-1-	AMB-2, AMB-3	AMB-4, d, s
ARC Ratings SA.
Liikkeeseenlaskijoiden keskipitkän ja pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Liikkeeseenlaskujen keskipitkän ja pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Liikkeeseenlaskijoiden lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	A-1+	A-1	A-2, A-3	B, C, D
Liikkeeseenlaskujen lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	A-1+	A-1	A-2, A-3	B, C, D
ASSEKURATA Assekuranz Rating-Agentur GmbH
Pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC/C, D
Yritysten lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	A++	A		B, C, D
Axesor Risk Management SL
Yleinen luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D, E
Banque de France (Ranskan keskuspankki)
Liikkeeseenlaskijoiden yleinen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	3++	3+, 3	4+	4, 5+	5, 6	7, 8, 9, P
BCRA – Credit Rating Agency AD
Yleinen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Yleinen lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	A-1+	A-1	A-2, A-3	B, C, D
Eläkevakuutusyhtiöiden pitkän aikavälin asteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Eläkevakuutusyhtiöiden lyhyen aikavälin asteikko	A-1+	A-1	A-2, A-3	B, C, D
Eläkerahastojen pitkän aikavälin asteikko	AAA pf, AA pf	A pf	BBB pf	BB pf	B pf	C pf
Takuurahastojen pitkän aikavälin asteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	C, D
Takuurahastojen lyhyen aikavälin asteikko	A-1+	A-1	A-2, A-3	B, C, D
Capital Intelligence Ratings Ltd
Liikkeeseenlaskijoiden kansainvälinen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	C, RS, SD, D
Liikkeeseenlaskujen kansainvälinen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Vakuutusyritysten kansainvälinen pitkän aikavälin rahoituksellisen vahvuuden luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	C, RS, SD, D
Liikkeeseenlaskijoiden kansainvälinen lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	A1+	A1	A2, A3	B, C, RS, SD, D
Liikkeeseenlaskujen kansainvälinen lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	A1+	A1	A2, A3	B, C, D
Vakuutusyritysten kansainvälinen lyhyen aikavälin rahoituksellisen vahvuuden luottoluokitusasteikko	A1+	A1	A2, A3	B, C, RS, SD, D
Cerved Rating Agency SpA.
Yritysten pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	A1.1, A1.2, A1.3	A2.1, A2.2, A3.1	B1.1, B1.2	B2.1, B2.2	C1.1	C1.2, C2.1
Creditreform Rating AG
Liikkeeseenlaskijoiden pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A		BBB	BB	B, C, SD, D
Liikkeeseenlaskujen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A		BBB	BB	B, C, D
Lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	L1	L2		L3, NEL, D
CRIF Ratings S.r.l.
Liikkeeseenlaskijoiden pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D1S, D
Liikkeeseenlaskujen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, DS
Liikkeeseenlaskijoiden lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	IG-1		IG-2	SIG-1, SIG-2, SIG-3, SIG-4
Liikkeeseenlaskujen lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	IG-1		IG-2	SIG-1, SIG-2, SIG-3, SIG-4
Dagong Europe Credit Rating Srl
Pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	A-1		A-2, A-3	B, C, D
DBRS Ratings
Obligaatioiden pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Yritystodistusten ja lyhyiden velkojen luottoluokitusasteikko	R-1 H, R-1 M	R-1 L	R-2, R-3	R-4, R-5, D
Rahoituksellisen vahvuuden luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, R
Egan-Jones Ratings Co.
Pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	A-1+	A-1	A-2	A-3, B, C, D
Euler Hermes Rating GmbH
Yleinen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, SD, D
EuroRating Sp. z o.o.
Yleinen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Fitchin luokitukset
Liikkeeseenlaskijoiden pitkän aikavälin maksukyvyttömyyden luokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, RD, D
Yritysrahoitusobligaatiot – pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C
Vakuutusyritysten kansainvälinen pitkän aikavälin rahoituksellisen vahvuuden luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C
Johdannaissopimuksen vastapuolten luottoluokitusasteikko	AAA dcr, AA dcr	A dcr	BBB dcr	BB dcr	B dcr	CCC dcr, CC dcr, C dcr
Lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	F1+	F1	F2, F3	B, C, RD, D
Lyhyen aikavälin IFS-luottoluokitusasteikko	F1+	F1	F2, F3	B, C
GBB-Rating Gesellschaft für Bonitätsbeurteilung GmbH
Yleinen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA		A, BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
HR Ratings de México, SA de C.V.
Yleinen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	HR AAA(G)/ HR AA(G)	HR A(G)	HR BBB(G)	HR BB(G)	HR B(G)	HR C(G)/ HR D(G)
Yleinen lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	HR+1(G)/ HR1(G)	HR2(G)	HR3(G)	HR4(G), HR5(G), HR D(G)
ICAP Group S.A
Yleinen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko		AA, A	BB, B	C, D	E, F	G, H
INC Rating Sp. z o.o.
Liikkeeseenlaskijoiden pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Japan Credit Rating Agency Ltd
Liikkeeseenlaskijoiden pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, LD, D
Liikkeeseenlaskujen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Liikkeeseenlaskijoiden lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	J-1+	J-1	J-2	J-3, NJ, LD, D
Liikkeeseenlaskujen lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	J-1+	J-1	J-2	J-3, NJ, D
Kroll Bond Rating Agency
Pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	K1+	K1	K2, K3	B, C, D
Kroll Bond Rating Agency Europe
Pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	K1+	K1	K2, K3	B, C, D
modeFinance S.r.l.
Yleinen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	A1, A2	A3	B1	B2	B3	C1, C2, C3, D
Moody’s Investors Service
Yleinen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	Aaa, Aa	A	Baa	Ba	B	Caa, Ca, C
Yleinen lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	P-1	P-2	P-3	NP
QIVALIO SAS (entinen Spread Research)
Yleinen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Yleinen lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	SR0		SR1, SR2	SR3, SR4, SR5, SRD
Rating-Agentur Expert RA GmbH
Kansainvälinen luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D, E
Kansainvälinen luotettavuusluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D, E
Scope Ratings GmbH
Pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	S-1+	S-1	S-2	S-3, S-4
S&P Global Ratings Europe Limited
Liikkeeseenlaskijoiden pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, R, SD/D
Liikkeeseenlaskujen pitkän aikavälin luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D
Vakuutusyritysten rahoituksellisen vahvuuden luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, SD/D, R
Keskisuurten yritysten (mid-market) luottoluokitusasteikko		MM1	MM2	MM3, MM4	MM5, MM6	MM7, MM8, MMD
Liikkeeseenlaskijoiden lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	A-1+	A-1	A-2, A-3	B, C, R, SD/D
Liikkeeseenlaskujen lyhyen aikavälin luottoluokitusasteikko	A-1+	A-1	A-2, A-3	B, C, D
The Economist Intelligence Unit Ltd
Valtioiden luottoluokitusasteikko	AAA, AA	A	BBB	BB	B	CCC, CC, C, D

4.12.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 313/41

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/2029,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2019,

unionin luvan myöntämisestä yksittäiselle biosidivalmisteelle ”CVAS Disinfectant product based on Propan-2-ol”

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (1) ja erityisesti sen 44 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

SCC GmbH (CVAS Development GmbH:n puolesta) toimitti 29 päivänä kesäkuuta 2016 hakemuksen asetuksen (EU) N:o 528/2012 43 artiklan 1 kohdan mukaisesti saadakseen luvan kyseisen asetuksen liitteessä V määriteltyihin valmisteryhmiin 2 ja 4 kuuluvalle yksittäiselle biosidivalmisteelle ”CVAS Disinfectant product based on Propan-2-ol” ja antoi kirjallisen vahvistuksen siitä, että Saksan toimivaltainen viranomainen oli suostunut arvioimaan hakemuksen. Hakemus kirjattiin numerolla BC-DH025620-60 biosidivalmisterekisteriin.

(2)	”CVAS Disinfectant product based on Propan-2-ol” sisältää 2-propanolia tehoaineena, joka sisältyy asetuksen (EU) N:o 528/2012 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun unionin hyväksyttyjen tehoaineiden luetteloon.

(3)	Arvioinnista vastaava toimivaltainen viranomainen toimitti 17 päivänä elokuuta 2018 asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 1 kohdan mukaisesti arviointiraportin ja arviointinsa päätelmät Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’.

(4)

Kemikaalivirasto toimitti 25 päivänä maaliskuuta 2019 komissiolle biosidivalmistetta ”CVAS Disinfectant product based on Propan-2-ol” koskevan lausunnon (2), biosidivalmisteen ominaisuuksia koskevan yhteenvedon, jäljempänä ’valmisteyhteenveto’, luonnoksen ja lopullisen arviointiraportin yksittäisestä biosidivalmisteesta asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Lausunnossa todetaan, että biosidivalmiste ”CVAS Disinfectant product based on Propan-2-ol” on asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan r alakohdassa tarkoitettu ’yksittäinen biosidivalmiste’, että sille voidaan myöntää unionin lupa kyseisen asetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja että – kunhan valmisteyhteenvedon luonnosta noudatetaan – se täyttää kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset.

(5)	Kemikaalivirasto toimitti 3 päivänä kesäkuuta 2019 komissiolle valmisteyhteenvedon luonnoksen kaikilla unionin virallisilla kielillä asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(6)	Komissio on samaa mieltä kemikaaliviraston lausunnon kanssa ja katsoo sen vuoksi, että biosidivalmisteelle ”CVAS Disinfectant product based on Propan-2-ol” on aiheellista myöntää unionin lupa.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Myönnetään yritykselle CVAS Development GmbH lupanumerolla EU-0020461-0000 unionin lupa yksittäisen biosidivalmisteen ”CVAS Disinfectant product based on Propan-2-ol” asettamiseen saataville markkinoilla ja käyttöön liitteessä esitetyn biosidivalmisteen ominaisuuksia koskevan yhteenvedon mukaisesti.

Unionin lupa on voimassa 24 päivästä joulukuuta 2019 alkaen 30 päivään marraskuuta 2029saakka.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.

(2) Kemikaaliviraston lausunto, annettu 28. helmikuuta 2019, unionin luvan myöntämisestä biosidivalmisteelle ”CVAS Disinfectant product based on Propan-2-ol” (ECHA/BPC/222/2019).

LIITE

Biosidivalmisteen ominaisuuksia koskeva yhteenveto (SPC)

CVAS Disinfectant product based on Propan-2-ol

Valmisteryhmä 2: Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä (desinfiointiaineet)

Valmisteryhmä 4: Tilat, joissa on elintarvikkeita tai rehuja (desinfiointiaineet)

Lupanumero: EU-0020461-0000

Biosidivalmisterekisterin päätöksen numero: EU-0020461-0000

1. HALLINNOLLISIA TIETOJA

1.1 Valmisteen kauppanimi (kauppanimet)

Kauppanimi

CVAS Disinfectant product based on Propan-2-ol

calgonit DS 622

R 3000 SCHNELLDESINFEKTION

IPADES 70

Alpha Septin

Blu-Sept

Disinfect home

Schnell Des

Disinfect Rapid

Bakt-Ex Pur

Bakt-Ex Rapid

ROTIE-DES quick

Bactazol I

Dezynfektator

EOSSAN-Desinfektionsspray-Fluid

FS-7-Spray

Gartengeräte Hygiene Spray

NeudoClean Hygiene Spray

1.2 Luvanhaltija

Luvanhaltijan nimi ja osoite	Nimi	CVAS Development GmbH
	Osoite	Dr. Albert Reimann Str. 16a, 68526, Ladenburg, Saksa
Lupanumero	EU-0020461-0000
Biosidivalmisterekisterin päätöksen numero	EU-0020461-0000
Luvan myöntämispäivä	24. joulukuuta 2019
Luvan voimassaolon päättymispäivä	30. marraskuuta 2029

1.3 Valmisteen valmistaja(t)

Valmistajan nimi	Brenntag GmbH
Valmistajan osoite	Messeallee 11, 45131 Essen Saksa
Valmistuspaikkojen sijainti	Am Nordseekai 22, 73207 Plochingen Saksa

Valmistajan nimi	Calvatis GmbH
Valmistajan osoite	Dr. Albert Reimann Str. 16a, 68526 Ladenburg Saksa
Valmistuspaikkojen sijainti	Dr. Albert Reimann Str. 16a, 68526 Ladenburg Saksa

Valmistajan nimi	Arthur Schopf Hygiene GmbH & Co. KG
Valmistajan osoite	Pfaffensteinstr. 1, 83115 Neubeuern Saksa
Valmistuspaikkojen sijainti	Pfaffensteinstr. 1, 83115 Neubeuern Saksa

1.4 Tehoaineen/tehoaineiden valmistaja(t)

Tehoaine	Propan-2-oli
Valmistajan nimi	Shell Nederland Raffinaderij B.V.
Valmistajan osoite	Vondelingenweg 601, 3196 KK, Vodelingenenplaat Rotterdam Alankomaat
Valmistuspaikkojen sijainti	Vondelingenweg 601, 3196 KK, Vodelingenenplaat Rotterdam Alankomaat

Tehoaine	Propan-2-oli
Valmistajan nimi	ExxonMobil
Valmistajan osoite	4999 Scenic Highway, LA 70897 Baton Rouge, Louisana Yhdysvallat
Valmistuspaikkojen sijainti	4999 Scenic Highway, LA 70897 Baton Rouge, Louisana Yhdysvallat

Tehoaine	Propan-2-oli
Valmistajan nimi	INEOS Solvents Germany GmbH
Valmistajan osoite	Römerstraße 733, 47443 Moers Saksa
Valmistuspaikkojen sijainti	Römerstraße 733, 47443 Moers Saksa

2. VALMISTEEN KOOSTUMUS JA FORMULAATIO

2.1 Valmisteen koostumuksen laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi	IUPAC-nimi	Käyttötarkoitus	CAS-numero	EY-numero	Pitoisuus (%)
Propan-2-oli		Tehoaine	67-63-0	200-661-7	61,25

2.2 Valmistetyyppi

Mikä tahansa muu neste (käyttövalmis)

3. VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Helposti syttyvä neste ja höyry.

Ärsyttää voimakkaasti silmiä.

Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta.

Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua.

Turvalausekkeet

Jos tarvitaan lääkinnällistä apua, näytä pakkaus tai varoitusetiketti.

Säilytä lasten ulottumattomissa.

Suojaa lämmöltä, kuumilta pinnoilta, kipinöiltä, avotulelta ja muilta sytytyslähteiltä. – Tupakointi kielletty.

Säilytä tiiviisti suljettuna.

Vältä höyryn hengittämistä.

Käytä ainoastaan ulkona tai tiloissa, joissa on hyvä ilmanvaihto.

Käytä silmiensuojainta.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN:Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan.Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN jos ilmenee pahoinvointia.

Jos silmä-ärsytys jatkuu:Hakeudu lääkäriin.

Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto.Säilytä viileässä.

Varastoi lukitussa tilassa.

Hävitä sisältö jäteastiaan paikallisten säädösten mukaan.

Pese kädet huolellisesti käsittelyn jälkeen.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE (tai hiuksiin):Riisu saastunut vaatetus välittömästi.Huuhdo iholla vedellä.

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY:Siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja varmista vaivaton hengitys.

Tulipalon sattuessa:Käytä palon sammuttamiseen alkoholinkestävää vaahtoa.

4. HYVÄKSYTTY KÄYTTÖ / HYVÄKSYTYT KÄYTÖT

4.1 Käytön kuvaus

Taulukko 1.

Käyttö # 1 – valmisteryhmään 2 kuuluvien pienten pintojen desinfiointi muiden kuin ammattikäyttäjien toimesta

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Bakteerit

Hiivat

Käyttöalue

Sisäkäyttö

Muiden kuin huokoisten pintojen desinfiointi kotitalouksissa.

Annostelutapa/-tavat

Suihkutus

Suihkutus (liipaisinsuihkeella tai pumppusuihkeella)

Suihkutus ja pyyhintä

Suihkutus (liipaisinsuihkeella tai pumppusuihkeella) ja pyyhintä

Kaataminen ja pyyhintä

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

40–50 ml/m2 - -

Käyttäjäryhmä(t)

kuluttajat (muu kuin ammattikäyttö)

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1.	Pullo: Suurtiheyspolyeteeni (HDPE), 250–1 000 mL

2.	Suihkepullo hienosumupumpulla tai liipaisinsuihkepäällä: HDPE, 250–1 000 ml

4.1.1 Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Luvanhaltijan on määriteltävä myyntipäällyksessä tyypillinen annostelu yksinkertaisessa ja helposti ymmärrettävässä muodossa:

•	Liipaisinsuihke: levitä 20 suihkutusliipaisua 0,5 neliömetrille.

•	Pumppusuihke: levitä 3 suihkautusta 100 neliösenttimetrille.

•	Pullo: levitä yksi mittakupillinen neliömetrille

4.1.2 Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

Katso kohta 5.2

4.1.3 Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Katso kohta 5.3

4.1.4 Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

Katso kohta 5.4

4.1.5 Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Katso kohta 5.3

4.2 Käytön kuvaus

Taulukko 2

Käyttö # 2 – valmisteryhmään 2 kuuluvien pienten pintojen desinfiointi ammattikäyttäjien toimesta

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Bakteerit

Hiivat

Käyttöalue

Sisäkäyttö

Muiden kuin huokoisten pintojen desinfiointi teollisuudessa, pienyrityksissä, laitoksissa ja kotitalouksissa.

Annostelutapa/-tavat

Suihkutus

Suihkutus (liipaisinsuihkeella tai pumppusuihkeella)

Suihkutus ja pyyhintä

Suihkutus (liipaisinsuihkeella tai pumppusuihkeella) ja pyyhintä

Kaataminen ja pyyhintä

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

40–50 ml/m2 - -

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1.	Pullo: HDPE, 250–1 000 ml

2.	Suihkepullo hienosumupumpulla tai liipaisinsuihkepäällä: HDPE, 250–1 000 ml

3.	Kevytsuurpakkaukset (IBC): HDPE, 720 l

4.	Tynnyri: teräs, sinkitty ja maalattu, 200–220 l

5.	Säiliö: HDPE, 5–50 l

4.2.1 Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Katso kohta 5.1

4.2.2 Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

1.	Seuraavia henkilökohtaisia riskinhallintatoimia voidaan harkita elintarvikkeiden valmistuslaitteiden desinfioinnissa ja uudelleentäyttömenettelyssä, ellei niitä voida korvata teknisillä ja/tai organisatorisilla toimilla: Suojalasien käyttöä suositellaan valmisteen käsittelyn aikana.

2.	Valmistetta saa käyttää vain pienten pintojen desinfiointiin.

4.2.3 Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Katso kohta 5.3

4.2.4 Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

Katso kohta 5.4

4.2.5 Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Katso kohta 5.3

4.3 Käytön kuvaus

Taulukko 3

Käyttö # 3 – valmisteryhmään 4 kuuluvien pienten pintojen desinfiointi muiden kuin ammattikäyttäjien toimesta

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Bakteerit

Hiivat

Käyttöalue

Sisäkäyttö

Muiden kuin huokoisten pintojen desinfiointi keittiöissä. Puutarhanhoitovälineiden desinfiointi vain ihmishygieniatarkoituksiin.

Annostelutapa/-tavat

Suihkutus

Suihkutus (liipaisinsuihkeella tai pumppusuihkeella)

Suihkutus tai pyyhintä

Suihkutus (liipaisinsuihkeella tai pumppusuihkeella) ja pyyhintä

Kaataminen ja pyyhintä

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

40–50 ml/m2 - -

Käyttäjäryhmä(t)

kuluttajat (muu kuin ammattikäyttö)

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1.	Pullo: HDPE, 250–1 000 ml

2.	Suihkepullo hienosumupumpulla tai liipaisinsuihkepäällä: HDPE, 250–1 000 ml

4.3.1 Käyttökohtaiset käyttöohjeet

1.	Käytetään huonelämpötilassa (20 ± 2 °C).

Luvanhaltijan on määriteltävä myyntipäällyksessä tyypillinen annostelu yksinkertaisessa ja helposti ymmärrettävässä muodossa:

•	Liipaisinsuihke: levitä 20 suihkeliipaisua 0,5 neliömetrille.

•	Pumppusuihke: levitä 3 suihkautusta 100 neliösenttimetrille.

•	Pullo: levitä yksi mittakupillinen neliömetrille

3.	Puutarhanhoitovälineiden desinfiointi vain ihmishygieniatarkoituksiin.

4.	Puutarhanhoitovälineiden desinfiointi vain sisätiloissa.

4.3.2 Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

Katso kohta 5.2

4.3.3 Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Katso kohta 5.3

4.3.4 Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

Katso kohta 5.4

4.3.5 Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Katso kohta 5.

4.4 Käytön kuvaus

Taulukko 4

Käyttö # 4 – valmisteryhmään 4 kuuluvien pienten pintojen desinfiointi ammattikäyttäjien toimesta

Valmisteryhmä(t)

PT04 – Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Bakteerit

Hiivat

Käyttöalue

Sisäkäyttö

Muiden kuin huokoisten pintojen desinfiointi ruokaloissa tai keittiöissä, elintarviketeollisuudessa (mukaan lukien panimot). Puutarhanhoitovälineiden desinfiointi vain ihmishygieniatarkoituksiin.

Annostelutapa/-tavat

Suihkutus

Suihkutus (liipaisinsuihkeella tai pumppusuihkeella)

Suihkutus tai pyyhintä

Suihkutus (liipaisinsuihkeella tai pumppusuihkeella) ja pyyhintä

Kaataminen ja pyyhintä

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

40–50 ml/m2 - -

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

1.	Pullo: HDPE, 250–1 000 ml

2.	Suihkepullo hienosumupumpulla tai liipaisinsuihkepäällä: HDPE, 250–1 000 ml

3.	IBC: HDPE, 720 l

4.	Tynnyri: teräs, sinkitty ja maalattu, 200–220 l

5.	Säiliö: HDPE, 5–50 l

4.4.1 Käyttökohtaiset käyttöohjeet

1.	Käytetään huonelämpötilassa (20 ± 2 °C).

2.	Puutarhanhoitovälineiden desinfiointi vain ihmishygieniatarkoituksiin.

3.	Puutarhanhoitovälineiden desinfiointi vain sisätiloissa.

4.4.2 Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

1.	Järjestä riittävä ilmanvaihto (teollisuustason ilmanvaihto tai ikkunoiden ja ovien avaaminen).

2.	Valmistetta saa käyttää vain pienten pintojen desinfiointiin.

3.	Seuraavia henkilökohtaisia riskinhallintatoimia voidaan harkita elintarvikkeiden valmistuslaitteiden desinfioinnissa ja uudelleentäyttömenettelyssä, ellei niitä voida korvata teknisillä ja/tai organisatorisilla toimilla: Suojalasien käyttöä suositellaan tuotteen käsittelyn aikana.

4.4.3 Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Katso kohta 5.3

4.4.4 Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

Katso kohta 5.4

4.4.5 Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Katso kohta 5.3

5. YLEISET KÄYTTÖOHJEET (1)

5.1 Käyttöohjeet

1.	Puhdista pinnat ennen käyttöä.

2.	Levitä valmiste pinnalle laimentamatta suihkuttamalla. Kostuta pinnat kauttaaltaan. Anna vaikuttaa vähintään 15 minuuttia.

3.	Levitä valmiste pinnalle laimentamatta suihkuttamalla/kaatamalla tuotetta ja pyyhkimällä pinta sen jälkeen. Kostuta pinnat kauttaaltaan. Anna vaikuttaa vähintään 5 minuuttia.

4.	Älä levitä enempää kuin 50 ml/m2.

5.	Käytetyt liinat on hävitettävä suljetussa astiassa.

6.	Vain muille kuin ammattikäyttäjille: Älä käytä useammin kuin 4 levityskertaa päivässä.

5.2 Riskinhallintatoimet

1.	Pidettävä poissa lasten ja lemmikkieläinten ulottuvilta.

2.	Vältä joutumista silmiin.

3.	Älä käytä lasten paikalla ollessa.

4.	Pidä lapset ja lemmikkieläimet poissa huoneista, joissa desinfiointi on meneillään. Järjestä riittävä tuuletus ennen lasten päästämistä käsiteltyihin huoneisiin.

5.	Uudelleentäyttöön on käytettävä suppiloa.

5.3 Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

Ensiapu:

1.	HENGITETTYNÄ: Siirrä potilas raittiiseen ilmaan ja pidä levossa asennossa, jossa on helppo hengittää.

2.	ROISKEET SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, mikäli sellaiset on ja se onnistuu helposti. Jatka huuhtelua.

3.	Soita MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkärille, jos olo on huono.

4.	Jos silmä-ärsytys jatkuu, ota yhteys lääkäriin tai hakeudu hoitoon.

5.4 Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Käytön jälkeen hävitä käyttämätön valmiste ja pakkaus paikallisten säädösten mukaisesti.

5.5 Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilytä viileässä (ei yli 30 °C) ja suojaa jäätymiseltä.

Säilyvyys: 24 kuukautta.

6. MUUT TIEDOT

Huomioi, että tämän valmisteen riskiarvioinnissa on käytetty tehoaineen propan-2-olin (CAS-nro: 67-63-0) eurooppalaista viitearvoa 129,28 mg/m3.

(1) Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa sallituissa käytöissä.

4.12.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 313/60

Komission Täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/2031,

annettu 12 päivänä marraskuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta elintarvikkeiden ja maidon valmistus- ja jalostustekniikoita varten

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 7989)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (1)24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU ja erityisesti sen 13x artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia päätelmiä käytetään lähtökohtana direktiivin 2010/75/EU II luvun soveltamisalaan kuuluvia laitoksia koskevia lupaehtoja määritettäessä, ja toimivaltaisten viranomaisten olisi vahvistettava päästöjen raja-arvot, joilla varmistetaan, etteivät päästöt normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä päästötasoja, jotka on vahvistettu BAT-päätelmissä.

(2)

Jäsenvaltioiden, asianomaisen teollisuuden sekä ympäristönsuojelua edistävien kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva foorumi, joka perustettiin 16 päivänä toukokuuta 2011 (2) annetulla komission päätöksellä, antoi 27 päivänä marraskuuta 2018 komissiolle lausuntonsa elintarvikkeiden ja maidon valmistus- ja jalostustekniikoiden BAT-vertailuasiakirjan ehdotetusta sisällöstä. Lausunto on julkisesti saatavilla (3).

(3)	Tämän päätöksen liitteessä esitetyt BAT-päätelmät ovat BAT-vertailuasiakirjan keskeinen osa.

(4)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään liitteessä esitetyt elintarvikkeiden ja maidon valmistus- ja jalostustekniikoiden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 12 päivänä marraskuuta 2019.

Komission puolesta

Karmenu VELLA

Komission jäsen

(1) EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.

(2) Komission päätös, annettu 16 päivänä toukokuuta 2011, tietojenvaihtoa koskevan foorumin perustamisesta teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisesti (EUVL C 146, 17.5.2011, s. 3).

(3) https://circabc.europa.eu/ui/group/06f33a94-9829-4eee-b187-21bb783a0fbf/library/d00a6ea2-6a30-46fc-8064-16200f9fe7f6?p=1&n=10&sort=modified_DESC

LIITE

PARHAITA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIA TEKNIIKOITA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT ELINTARVIKE-, MEIJERI- JA JUOMATEOLLISUUTTA VARTEN

SOVELTAMISALA

Nämä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät kattavat seuraavat direktiivin 2010/75/EU liitteessä I täsmennetyt toiminnot:

—

6.4 b)

Elintarvikkeiden tai rehujen tuotantoon tarkoitettujen seuraavien raaka-aineiden käsittely ja jalostus, riippumatta siitä, onko niitä aikaisemmin jalostettu vai ei, pelkkää pakkaamista lukuun ottamatta:

i)	pelkästään eläinperäiset raaka-aineet (paitsi pelkkä maito) valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin ylittäessä 75 tonnia päivässä;

ii)	pelkästään kasviperäiset raaka-aineet valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin ylittäessä 300 tonnia päivässä tai 600 tonnia päivässä, jos laitos toimii kaikkina vuosina enintään 90 peräkkäisenä päivänä;

iii)

eläin- ja kasviperäiset raaka-aineet sekä yhdistettyinä että erillisinä tuotteina valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin ylittäessä päivässä

—	75 tonnia, jos A on yhtä suuri tai suurempi kuin 10, tai

—	[300 - (22,5 × A)] kaikissa muissa tapauksissa,

joissa ”A” on valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus (prosentteina painosta).

Pakkauksen painoa ei saa sisällyttää tuotteen lopulliseen painoon.

Tätä alakohtaa ei sovelleta tapauksiin, joissa ainoa raaka-aine on maito.

—

6.4 c)

Pelkän maidon käsittely ja jalostus vastaanotetun maidon määrän ylittäessä 200 tonnia päivässä (vuosittain laskettavan keskiarvon perusteella).

—

6.11	Erillisessä laitoksessa käsiteltävä jätevesi, joka ei kuulu neuvoston direktiivin 91/271/ETY (1) soveltamisalaan edellyttäen, että pääasiallinen epäpuhtauskuorma on peräisin direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevan 6.4 kohdan b tai c alakohdassa mainituista toiminnoista.

Nämä BAT-päätelmät kattavat myös

—	eri alkuperää olevien jätevesien yhdistetyn käsittelyn edellyttäen, että pääasiallinen epäpuhtauskuorma on peräisin direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevan 6.4 kohdan b tai c alakohdassa mainituista toiminnoista ja että jäteveden käsittely ei kuulu direktiiviin 91/271/ETY soveltamisalaan;

—	direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevan 6.4 kohdan b alakohdan ii alakohdassa kuvatun mukaisessa laitoksessa tapahtuvan etanolin tuotannon tai suoraan tällaiseen laitokseen liittyvän toiminnan.

Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia:

—

Laitosalueella olevat polttolaitokset, jotka tuottavat kuumakaasuja, joita ei käytetä esineiden ja materiaalien suoraan lämmitykseen, kuivaukseen tai muuhun käsittelyyn. Tämä saattaa kuulua suuria polttolaitoksia (LCP) koskevien BAT-päätelmien tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2193 (2) soveltamisalaan.

—	Primäärituotteiden tuotanto eläinperäisistä sivutuotteista, kuten renderöinti ja rasvan sulatus, kalajauhon ja kalaöljyn tuotanto, veren käsittely ja liivatteen valmistus. Tämä saattaa kuulua teurastamoja ja eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyä (SA) koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

—	Suurten ruhojen perusleikkuut ja siipikarjan ruhojen leikkuut. Tämä saattaa kuulua teurastamoja ja eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyä (SA) koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita olennaisia BAT-päätelmiä ja vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:

—	Large Combustion Plants (LCP) (suuret polttolaitokset)

—	Slaughterhouses and Animal By-products Industries (SA) (teurastamot ja eläinperäisten sivutuotteiden käsittely)

—	Common Waste Water and Waste Gas Treatment/Management Systems in the Chemical Sector (CWW) (jäteveden ja jätekaasun yhteiset käsittely- ja hallintajärjestelmät kemianteollisuudessa)

—	Large Volume Organic Chemical Industry (LVOC) (orgaanisten peruskemikaalien laajamittainen valmistus)

—	Waste Treatment (WT) (jätteenkäsittely)

—	Production of Cement, Lime and Magnesium Oxide (CLM) (sementin, kalkin ja magnesiumoksidin tuotanto)

—	Monitoring of Emissions to Air and Water from IED installations (ROM) (teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista aiheutuvien ilma- ja vesipäästöjen tarkkailu)

—	Economics and Cross-Media Effects (ECM) (taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset)

—	Emissions from Storage (EFS) (teollisuuden varastoinnin päästöt)

—	Energy Efficiency (ENE) (energiatehokkuus)

—	Industrial Cooling Systems (ICS) (teollisuuden jäähdytysjärjestelmät).

Näiden BAT-päätelmien soveltaminen ei rajoita muun asiaan liittyvän, esimerkiksi hygieniaan tai elintarvike- tai rehuturvallisuutta koskevan, lainsäädännön soveltamista.

MÄÄRITELMÄT

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Käsite

Määritelmä

Biologinen hapenkulutus (BODn)

Se hapen määrä, joka tarvitaan orgaanisen aineen biokemialliseksi hapettumiseksi kokonaan hiilidioksidiksi n päivässä (n on tavallisesti 5 tai 7). BOD on biologisesti hajoavien orgaanisten yhdisteiden massapitoisuuden indikaattori.

Fosforin kokonaismäärä (TP)

Fosforin kokonaismäärä, ilmaistuna P:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset fosforiyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä.

Haihtuvan orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TVOC)

Haihtuva orgaaninen kokonaishiili ilmaistuna C:nä (ilmassa).

Heksaani

Kuuden hiiliatomin alkaani, kemiallinen kaava C6H14.

Herkkä kohde

Alueet, jotka tarvitsevat erityistä suojaa, kuten

—	asuinalueet;

—	alueet, joilla harjoitetaan julkista toimintaa (esimerkiksi läheisyydessä olevat työpaikat, koulut, päiväkodit, virkistysalueet, sairaalat tai hoitokodit).

Hehtolitra (100 litraa).

Kanavoidut päästöt

Kaikenlaisten putkien, hormien, piippujen jne. kautta ympäristöön johdettavat epäpuhtauksien päästöt.

Kemiallinen hapenkulutus (COD)

Se hapen määrä, joka tarvitaan orgaanisen aineen kemialliseksi hapettumiseksi kokonaan hiilidioksidiksi dikromaattia käyttämällä; COD on orgaanisten yhdisteiden massapitoisuuden indikaattori.

Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS)

Kaiken suspendoituneen kiintoaineen massapitoisuus (vedessä) mitattuna suodattamalla lasikuitusuodattimien ja punnituksen avulla.

NOX

Typpimonoksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna typpidioksidina NO2.

Olemassa oleva laitos

Muu kuin uusi laitos.

Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)

Orgaanisen hiilen kokonaismäärä, ilmaistuna C:nä (vedessä), sisältää kaikki orgaaniset yhdisteet.

Pöly

Hiukkasten kokonaismäärä (ilmassa).

SOX

Rikkidioksidin (SO2), rikkitrioksidin (SO3) ja rikkihappoaerosolien yhteenlaskettu määrä ilmaistuna rikkidioksidina SO2.

Jäännös

Tämän asiakirjan soveltamisalaan kuuluvien toimintojen jätteenä tai sivutuotteena tuottama aine tai esine.

Typen kokonaismäärä (TN)

Typen kokonaismäärä, ilmaistuna N:nä, sisältää vapaan ammoniakin ja ammoniakkitypen (NH4-N), nitriittitypen (NO2-N), nitraattitypen (NO3-N) ja orgaanisesti sitoutuneen typen.

Uusi laitos

Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen luvan saanut laitos tai laitos, joka on uusittu kokonaan näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.

LEISIÄ NÄKÖKOHTIA

Paras käytettävissä oleva tekniikka

Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole määrääviä eivätkä tyhjentäviä. Voidaan käyttää myös muita tekniikoita, joilla varmistetaan vähintään sama ympäristönsuojelun taso.

Jollei toisin mainita, BAT-päätelmät ovat yleisesti sovellettavissa.

Ilmaan vapautuvia päästöjä koskevaan parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot, BAT-AEL)

Jollei toisin ilmoiteta, näissä BAT-päätelmissä esitettyjä ilmapäästöjä koskevilla parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisilla päästötasoilla (BAT-päästötasoilla, BAT-AEL) tarkoitetaan pitoisuuksia, jotka ilmaistaan ilmaan päässeiden aineiden massana poistokaasujen tilavuutta kohden seuraavissa vakio-olosuhteissa: kuiva kaasu 273,15 K:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n ilmanpaineessa, suorittamatta happipitoisuuden korjausta, ilmaistuna yksikkönä mg/Nm3.

Päästöpitoisuus vertailuolosuhteiden mukaisessa happipitoisuudessa voidaan laskea seuraavalla yhtälöllä:

Jossa

ER	:	päästöpitoisuus vertailuolosuhteiden mukaisessa happipitoisuudessa OR;
OR	:	vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus, tilavuusprosenttia;
EM	:	mitattu päästöpitoisuus;
OM	:	mitattu happipitoisuus, tilavuusprosenttia.

Ilmaan vapautuvien päästöjen BAT-päästötasojen keskiarvojen laskentajaksoissa sovelletaan seuraavaa määritelmää:

Keskiarvon laskentajakso	Määritelmä
Keskiarvo otantajakson aikana	Kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen mittauksen keskiarvo (3).

Kun vähintään kahden lähteen (esimerkiksi kuivaimet tai uunit) poistokaasut päästetään ilmaan yhteisestä piipusta, BAT-päästötasoa sovelletaan piipusta ilmaan päästettyyn yhdistelmäpäästöön.

Ominaisheksaanihäviöt

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot), jotka liittyvät ominaisheksaanihäviöihin, viittaavat vuosittaisiin keskiarvoihin ja lasketaan seuraavalla yhtälöllä:

jossa

heksaanihäviöt ovat kunkin tyyppisten siementen tai papujen valmistukseen tarkoitetun laitoksen käyttämä heksaanin kokonaismäärä ilmaistuna kilogrammoina vuotta kohden;

raaka-aineet ovat kunkin tyyppisten puhdistettujen siementen tai jalostettujen papujen kokonaismäärä ilmaistuna tonneina vuotta kohden.

Veteen johdettavia päästöjä koskevaan parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot)

Jollei toisin ilmoiteta, näissä BAT-päätelmissä esitetyt vesipäästöjä koskevien parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot) perustuvat pitoisuuksiin (veteen päässeiden aineiden massa veden tilavuutta kohden), jotka ilmaistaan yksiköllä mg/l.

Pitoisuuksina ilmaistut BAT-päästötasot viittaavat vuorokausikeskiarvoihin eli 24 tunnin ajalta otettuihin virtaukseen suhteutettuihin kokoomanäytteisiin. Aikaan suhteutettuja kokoomanäytteitä voidaan käyttää, jos virtauksen on osoitettu olevan riittävän vakaa. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa kertanäytteitä edellyttäen, että jätevesi on asianmukaisesti sekoitettua ja homogeenista.

Kun kyseessä on orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), kemiallinen hapenkulutus (COD), typen kokonaismäärä (TN) ja fosforin kokonaismäärä (TP), keskimääräisen puhdistustehokkuuden laskelma perustuu näissä BAT-päätelmissä (ks. taulukko 1) jätevedenkäsittelylaitoksen tulokuormaan ja lähtevän jäteveden kuormitukseen.

Muut ympäristönsuojelun tasot

Ominaisjätevesipäästöt

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot, jotka liittyvät ominaisjätevesipäästöihin, viittaavat vuosikeskiarvoihin ja lasketaan seuraavalla yhtälöllä:

jossa

Jätevesipäästö on tiettyjen tuotantokauden aikaisten prosessien (suoran päästön, epäsuoran päästön ja/tai jäteveden peltolevityksen kautta) synnyttämien jätevesipäästöjen kokonaismäärä ilmaistuna kuutiometreinä vuotta kohden, pois lukien erikseen johdettavat jäähdytys- ja hulevedet.

Toiminta-aste on jalostettujen tuotteiden tai raaka-aineiden kokonaismäärä yksittäisestä alasta riippuen, ilmaistuna tonneina vuotta kohden tai yksikkönä hl/vuosi. Pakkauksen paino ei sisälly tuotteen painoon. Raaka-aine on mikä tahansa aine, joka saapuu laitokseen ja joka käsitellään tai jalostetaan elintarvikkeiden tai rehujen tuotantoa varten.

Ominaisenergiankulutus

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot, jotka liittyvät ominaisenergiankulutukseen, viittaavat vuosittaisiin keskiarvoihin ja lasketaan seuraavalla yhtälöllä:

jossa

Kokonaisenergiankulutus on tiettyjen tuotantokauden aikaisten prosessien käyttämän energian kokonaismäärä (lämmön ja sähkön muodossa) ilmaistuna yksikkönä MWh/vuosi.

1. Yleiset BAT-päätelmät

1.1 Ympäristöjärjestelmät

BAT 1. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä (EMS) ja ottaa se käyttöön. Ympäristöjärjestelmään kuuluvat seuraavat osatekijät:

i)	johdon, myös ylemmän johdon, sitoutuminen, johtajuus ja vastuu tehokkaan ympäristöjärjestelmän käyttöön ottamiseen;

ii)

analyysi, joka sisältää organisaation kontekstin määrittämisen, asianosaisten osapuolien tarpeiden ja odotuksien tunnistamisen, laitoksen mahdollisiin ympäristölle (tai ihmisten terveydelle) aiheutuviin riskeihin liittyvien ominaispiirteiden sekä ympäristöä koskevien soveltuvien lakisääteisten vaatimusten tunnistamisen;

iii)	sellaisen ympäristöpolitiikan kehittäminen, joka sisältää laitoksen ympäristönsuojelun tason jatkuvan parantamisen;

iv)	merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyvien tavoitteiden ja tulosindikaattorien määrittäminen, mukaan lukien sovellettavan lainsäädännön noudattamisen varmistaminen;

v)	tarvittavien menettelyjen ja toimien (mukaan lukien korjaavien ja ennalta ehkäisevien toimien tarvittaessa) suunnitteleminen ja toteuttaminen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ja ympäristöriskien välttämiseksi;

vi)	ympäristönäkökohtiin ja -tavoitteisiin liittyvien rakenteiden, roolien ja vastuiden määrittäminen sekä tarvittavien rahoitus- ja henkilöresurssien antaminen;

vii)	henkilöstön, jonka työ saattaa vaikuttaa laitoksen ympäristönsuojelun tasoon, tarvittavan osaamisen ja tietoisuuden varmistaminen (esimerkiksi tarjoamalla tietoa ja koulutusta);

viii)

sisäinen ja ulkoinen viestintä;

ix)	henkilöstön osallistumisen edistäminen ympäristöasioiden hallinnan parhaisiin toimintatapoihin;

x)	ympäristövaikutusten kannalta merkittävien toimien hallitsemiseksi hallintakäsikirjan ja kirjallisten menettelyjen laatiminen ja ylläpitäminen sekä asiaankuuluvien tallenteiden ylläpitäminen;

xi)	tehokas operatiivinen suunnittelu ja prosessinohjaus;

xii)	asianmukaisten kunnossapito-ohjelmien toteuttaminen;

xiii)

valmius- ja toimintaprotokollat hätätilanneissa, mukaan lukien hätätilanteiden kielteisten vaikutusten (ympäristöön) ehkäiseminen ja/tai lieventäminen;

xiv)	kun (uudelleen)suunnitellaan (uusi) laitos tai sen osa, tulee huomioida sen vaikutukset ympäristöön koko sen käyttöiältä, johon sisältyvät rakentaminen, kunnossapito, toiminta ja käytöstä poistaminen;

xv)

valvonta- ja mittaamisohjelman toteuttaminen, mistä tietoa löytyy tarvittaessa vertailuraportista ”Monitoring of Emissions to Air and Water from IED installations” (teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista peräisin olevien ilma- ja vesipäästöjen valvontaa koskeva vertailuraportti);

xvi)	toimialakohtaisen vertailuanalyysin (benchmark) säännöllinen soveltaminen;

xvii)

säännöllisesti tehtävät riippumattomat (siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista) sisäiset tarkastukset ja säännöllisesti tehtävät riippumattomat ulkoiset tarkastukset ympäristönsuojelun tason arvioimiseksi ja sen määrittämiseksi, onko ympäristöjärjestelmä suunniteltujen järjestelyjen mukainen ja onko sen täytäntöönpano ja ylläpito asianmukaista;

xviii)

poikkeamien syiden arviointi, korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen vastauksena poikkeamiin, korjaavien toimenpiteiden tehokkuuden tarkastelu ja sen määrittäminen, esiintyykö vastaavia poikkeamia tai voisiko niitä mahdollisesti ilmaantua;

xix)	ylimmän johdon katselmus ympäristöjärjestelmän ja sen jatkuvan toimivuuden, riittävyyden ja tehokkuuden tarkistamiseksi määräajoin;

xx)	puhtaampien tekniikoiden kehityksen seuraaminen ja huomioiminen.

Erityisesti elintarvike-, juoma- ja maidonjalostussektoreilla parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on myös sisällyttää seuraavat ominaisuudet ympäristöjärjestelmään:

i)	melunhallintasuunnitelma (ks. BAT 13);

ii)	hajunhallintasuunnitelma (ks. BAT 15);

iii)	veden, energian ja raaka-aineiden kulutusta koskeva sekä jätevesi- ja poistokaasuvirtoja koskeva inventaario (ks. BAT 2);

iv)	energiatehokkuussuunnitelma (ks. BAT 6a).

Huomautukset

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1221/2009 (4) perustetaan unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS), joka on esimerkki tämän parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesta ympäristöjärjestelmästä.

Soveltaminen

Ympäristöjärjestelmän yksityiskohtaisuuden taso ja virallistamisaste ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen.

BAT 2. Resurssitehokkuuden lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia, ylläpitää ja tarkastella säännöllisesti (myös silloin kun tapahtuu merkittäviä muutoksia) osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) veden, energian ja raaka-aineiden kulutusta koskevaa inventaariota sekä jätevesi- ja poistokaasuvirtoja koskevaa inventaariota, johon sisältyvät kaikki seuraavat tekijät:

Tiedot elintarvikkeiden ja maidon tuotantoprosesseista, mukaan lukien seuraavat:

a)	yksinkertaistetut prosessien vuokaaviot, joista käy ilmi päästöjen lähde;

b)	prosessikohtaisten tekniikoiden kuvaukset sekä kuvaukset jäteveden ja poistokaasun käsittelytekniikoista päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi, mukaan lukien käsittelyn teho.

II.	Tiedot vedenkulutuksesta ja -käytöstä (esim. vuokaaviot ja veden massataseet) ja vedenkulutusta ja jäteveden määrää vähentävien toimenpiteiden tunnistaminen (ks. BAT 7).

III.

Tiedot jätevesivirtojen määrästä ja ominaispiirteistä, joita ovat muun muassa

a)	virtaaman, pH:n ja lämpötilan keskimääräiset arvot ja vaihtelu;

b)	relevanttien epäpuhtauksien/muuttujien (esimerkiksi TOC tai COD, typen yhdisteet, fosfori, kloridi, sähkönjohtavuus) keskimääräiset pitoisuudet ja kuormitusarvot sekä niiden vaihtelu.

IV.

Tiedot poistokaasuvirtojen ominaispiirteistä, joita ovat muun muassa

a)	virtaaman ja lämpötilan keskimääräiset arvot ja vaihtelu;

b)	relevanttien epäpuhtauksien/muuttujien (esimerkiksi pöly, TVOC, CO, NOX ja SOX) keskimääräiset pitoisuudet ja kuormitusarvot sekä niiden vaihtelu;

c)	muiden sellaisten aineiden esiintyvyys, jotka voivat vaikuttaa poistokaasun käsittelyjärjestelmän tai laitoksen turvallisuuteen (esimerkiksi happi, vesihöyry tai pöly).

V.	Tiedot energiankulutuksesta ja -käytöstä, käytettyjen raaka-aineiden määrästä sekä syntyneiden jäännösten määrästä ja ominaisuuksista ja resurssitehokkuuden jatkuvaan parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden tunnistamisesta (ks. esimerkiksi BAT 6 ja BAT 10).

VI.

Asianmukainen tarkkailustrategia, jonka tavoitteena on resurssitehokkuuden lisääminen, kartoittaminen ja toteuttaminen ottaen huomioon energian- ja vedenkulutus sekä raaka-aineiden kulutus. Tarkkailuun voi sisältyä suoria mittauksia, laskelmia tai kirjauksia sopivalla tiheydellä. Tarkkailu suoritetaan asianmukaisilla tasoilla (esimerkiksi prosessin tai laitoksen tasolla).

Soveltaminen

Inventaarion yksityiskohtaisuuden taso on yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen.

1.2 Tarkkailu

BAT 3. Jätevesivirtoja koskevassa inventaariossa (ks. BAT 2) yksilöityjen relevanttien veteen vapautuvien päästöjen osalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla keskeisiä prosessimuuttujia (esimerkiksi jätevesivirtaaman, pH:n ja lämpötilan jatkuva tarkkailu) keskeisissä paikoissa (esimerkiksi esikäsittelyn sisäänmeno- ja/tai ulostulokohdat, viimeisen käsittelyvaiheen sisäänmenokohta, ja kohta, jossa päästö lähtee laitoksesta).

BAT 4. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla päästöjä veteen seuraavassa esitetyllä vähimmäistiheydellä ja EN-standardien mukaisesti. Jos soveltuvia EN-standardeja ei ole, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Aine/muuttuja	Standardi(t)	Tarkkailutiheys vähintään (5)	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
Kemiallinen hapenkulutus (COD) (6) (7)	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran päivässä (8)	BAT 12
Typen kokonaismäärä (TN) (6)	Soveltuvia EN-standardeja on useita (esim. EN 12260, EN ISO 11905-1)
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (6) (7)	EN 1484
Fosforin kokonaismäärä (TP) (6)	Soveltuvia EN-standardeja on useita (esim. EN ISO 6878, EN ISO 15681-1 ja -2, EN ISO 11885)
Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS) (6)	EN 872
Biologinen hapenkulutus (BODn) (6)	EN 1899-1	Kerran kuukaudessa
Kloridi (Cl-)	Soveltuvia EN-standardeja on useita (esim. EN ISO 10304-1, EN ISO 15682)	Kerran kuukaudessa	–

BAT 5. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla kanavoituja ilmaan johdettavia päästöjä seuraavassa esitetyn vähimmäistiheyden ja EN-standardien mukaisesti.

Aine/muuttuja	Toimiala	Prosessi	Standardi(t)	Tarkkailutiheys vähintään (9)	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
Pöly	Rehut	Viherrehun kuivatus	EN 13284–1	Kerran kolmessa kuukaudessa (10)	BAT 17
		Jauhaminen ja rakeiden jäähdyttäminen rehuseosten valmistuksessa		Kerran vuodessa	BAT 17
		Lemmikkieläinten kuivaruoan puristaminen		Kerran vuodessa	BAT 17
	Panimot	Maltaan ja mallastamattoman viljan käsittely ja jalostus		Kerran vuodessa	BAT 20
	Meijerit	Kuivausprosessit		Kerran vuodessa	BAT 23
	Viljan jauhaminen	Viljan puhdistaminen ja jauhaminen		Kerran vuodessa	BAT 28
	Öljysiementen ja kasviöljyn jalostus	Siementen valmistelu ja jalostus, jauhon kuivaus ja jäähdytys		Kerran vuodessa	BAT 31
	Tärkkelyksen tuotanto	Tärkkelyksen, proteiinin ja kuitujen kuivaus		Kerran vuodessa	BAT 34
	Sokerin valmistus	Sokerijuurikasleikkeen kuivaus		Kerran kuukaudessa (10)	BAT 36
PM2.5 ja PM10	Sokerin valmistus	Sokerijuurikasleikkeen kuivaus	EN ISO 23210	Kerran vuodessa	BAT 36
TVOC	Kalojen ja äyriäisten käsittely	Savustimet	EN 12619	Kerran vuodessa	BAT 26
	Lihanjalostus	Savustimet			BAT 29
	Öljysiementen ja kasviöljyn jalostus (11)	–			–
	Sokerin valmistus	Sokerijuurikasleikkeen kuivaus korkeassa lämpötilassa		Kerran vuodessa	–
NOX	Lihanjalostus (12)	Savustimet	EN 14792	Kerran vuodessa	–
NOX	Sokerin valmistus	Sokerijuurikasleikkeen kuivaus korkeassa lämpötilassa	EN 14792
CO	Lihanjalostus (12)	Savustimet	EN 15058
CO	Sokerin valmistus	Sokerijuurikasleikkeen kuivaus korkeassa lämpötilassa	EN 15058
SOX	Sokerin valmistus	Sokerijuurikasleikkeen kuivaus, kun maakaasua ei käytetä	EN 14791	Kahdesti vuodessa (12)	BAT 37

1.3 Energiatehokkuus

BAT 6. Energiatehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää BAT 6a:ta ja asianmukaista kohdassa b esitettyjen yleisten menetelmien yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Energiatehokkuussuunnitelma

Osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) energiatehokkuussuunnitelmaan sisältyy toiminnon (tai toimintojen) ominaisenergiankulutuksen määrittäminen ja laskenta, tärkeimpien vuotuisten tulosindikaattorien asettaminen (esimerkiksi ominaisenergiankulutus) sekä säännöllisten parannustavoitteiden ja niihin liittyvien toimien suunnittelu. Suunnitelma mukautetaan laitoksen erityispiirteisiin.

Yleisten menetelmien käyttö

Yleisiä menetelmiä ovat muun muassa seuraavat:

—	polttimien ohjaus ja hallinta;

—	sähkön ja lämmön yhteistuotanto;

—	energiatehokkaat moottorit;

—	lämmön talteenotto lämmönvaihtimien ja/tai lämpöpumppujen avulla (ml. höyryn mekaaninen komprimointi);

—	valaistus;

—	kattilan painetyhjennyksen minimointi;

—	höyryn jakelujärjestelmien optimointi;

—	syöttöveden esilämmitys (ml. esilämmittimien käyttö);

—	prosessinohjausjärjestelmät;

—	paineilmajärjestelmävuotojen vähentäminen;

—	lämpöhäviöiden vähentäminen eristyksellä;

—	taajuusmuuttajat;

—	monivaikutteinen haihtuminen;

—	aurinkoenergian käyttö.

Näiden BAT-päätelmien kohdissa 2–13 esitetään lisää alakohtaisia tekniikoita energiatehokkuuden lisäämiseksi.

1.4 Vedenkulutus ja jätevesipäästöt

BAT 7. Veden kulutuksen ja jätevesipäästöjen määrän vähentämiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on käyttää BAT 7a:ta ja yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää b–k.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
Yleisiä menetelmiä
a	Veden kierrätys ja/tai uudelleenkäyttö	Vesivirtojen kierrätys ja/tai uudelleenkäyttö (jota edeltää tai ei edellä veden käsittely), esimerkiksi siivoukseen, pesemiseen, jäähdytykseen tai prosessiin itsessään.	Tätä ei ehkä voida soveltaa hygienia- tai elintarviketurvallisuusvaatimusten vuoksi.
b	Virtaaman optimointi	Hallintalaitteiden, kuten valokennojen, virtaventtiilien ja termostaattiventtiilien, käyttö virtaaman automaattiseen säätämiseen.
c	Vesisuuttimien ja -letkujen optimointi	Suuttimien käyttö oikeamääräisesti ja oikein sijoitettuina; vedenpaineen säätely.
d	Vesivirtojen erotus	Vesivirrat, jotka eivät vaadi käsittelyä (esimerkiksi kontaminoitumaton jäähdytysvesi tai kontaminoitumaton hulevesi), erotellaan käsiteltävästä jätevedestä ja näin mahdollistetaan kontaminoitumattoman veden kierrättäminen.	Kontaminoitumattoman sadeveden erottamista ei ehkä voida soveltaa, jos kyse on olemassa olevasta jätevedenkeräysjärjestelmästä.
Puhdistukseen liittyvät menetelmät
e	Kuivapuhdistus	Jäännösaineksen poisto raaka-aineista ja laitteista niin hyvin kuin mahdollista ennen nesteillä puhdistamista, esimerkiksi käyttämällä paineilmaa, tyhjiösysteemejä tai siiviläverkolla varustettuja keräimiä.	Voidaan soveltaa yleisesti.
f	Putkien possupuhdistusjärjestelmä	Laukaisimista, kerääjistä, paineilmalaitteistosta ja puhdistuselementistä (eli muovista tai jäämassasta koostuvasta ”possusta”) tehdyn järjestelmän käyttö putkien puhdistamiseen. Venttiilit ovat paikoillaan mahdollistaen possun liikkumisen putkistossa sekä tuotteen ja huuhteluveden erottamisen.	Voidaan soveltaa yleisesti.
g	Korkeapainepuhdistus	Vettä suihkutetaan puhdistettavaan pintaan 15–150 baarin paineella.	Tätä ei ehkä voida soveltaa terveys- ja turvallisuusvaatimusten vuoksi.
h	Kemikaalien annostelun ja vedenkäytön optimointi kiertopesujärjestelmissä (CIP)	Kiertopesujärjestelmän suunnitelman optimointi ja sameuden, sähkönjohtavuuden, lämpötilan ja/tai pH-arvon mittaaminen kuuman veden ja kemikaalien annostelemiseksi optimaalisina määrinä.	Voidaan soveltaa yleisesti.
i	Matalapainevaahto ja/tai -geelipuhdistus	Matalapaineisen vaahdon ja/tai geelin käyttö seinien, lattioiden ja/tai laitteiston pintojen puhdistamiseen.
j	Laitteiston ja prosessialueiden optimaalinen suunnittelu ja rakenne	Laitteisto ja prosessialueet suunnitellaan ja rakennetaan tavalla, joka helpottaa puhdistusta. Hygieniavaatimukset otetaan huomioon suunnitelmaa ja rakennetta optimoitaessa.
k	Laitteiston puhdistus mahdollisimman pian	Puhdistus suoritetaan mahdollisimman pian laitteiston käytön jälkeen, jotta vältetään lian kovettuminen.

Näiden BAT-päätelmien kohdassa 6.1 esitetään lisää alakohtaisia tekniikoita vedenkulutuksen vähentämiseksi.

1.5 Haitalliset aineet

BAT 8. Haitallisten aineiden käytön ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi esimerkiksi puhdistuksessa ja desinfioinnissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus
a	Puhdistuskemikaalien ja/tai desinfiointiaineiden asianmukainen valinta	Vesiympäristölle vaarallisten puhdistuskemikaalien ja/tai desinfiointiaineiden, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston vesipuitedirektiivissä 2000/60/EY (13) tarkasteltujen prioriteettiaineiden, käytön välttäminen tai minimointi. Hygienia- tai elintarviketurvallisuusvaatimukset otetaan huomioon aineita valittaessa.
b	Puhdistuskemikaalien uudelleenkäyttö kiertopesussa (CIP)	Puhdistuskemikaalien kerääminen ja uudelleenkäyttö kiertopesussa. Hygienia- tai elintarviketurvallisuusvaatimukset otetaan huomioon puhdistuskemikaaleja uudelleen käytettäessä.
c	Kemiallinen pesu	Ks. BAT 7e.
d	Laitteiston ja prosessialueiden optimoitu suunnittelu ja rakenne	Ks. BAT 7j.

BAT 9. Jäähdytyksen, pakastuksen otsonikerrosta heikentävien aineiden ja sellaisten aineiden, joilla on suuri ilmakehän lämmityspotentiaali (GWP), päästöjen ehkäisemiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jäähdytysaineita, joilla ei ole otsonia tuhoavaa ominaisvaikutusta ja joilla on alhainen ilmakehän lämmityspotentiaali.

Kuvaus

Sopivia jäähdytysaineita ovat muun muassa vesi, hiilidioksidi tai ammoniakki.

1.6 Resurssitehokkuus

BAT 10. Resurssitehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a	Anaerobinen mädätys	Biologisesti hajoavien jäännösten käsittely mikro-organismien avulla hapettomissa olosuhteissa, minkä tuloksena saadaan biokaasua ja mädätettä. Biokaasua käytetään polttoaineena esimerkiksi kaasumoottorissa tai kattilassa. Mädätettä voidaan käyttää esimerkiksi maanparannusaineena.	Tätä ei ehkä voida soveltaa jäännösten määrän ja/tai laadun vuoksi.
b	Jäännösten käyttö	Jäännöksiä käytetään esimerkiksi rehuun.	Tätä ei ehkä voida soveltaa lakisääteisten vaatimusten vuoksi.
c	Jäännösten erottelu	Jäännösten erottelu esimerkiksi käyttämällä tarkasti asennettuja roiskesuojia, suojalevyjä, läppiä, kerääjiä, roiskekaukaloita ja kouruja.	Voidaan soveltaa yleisesti.
d	Pastörointilaitteen jäännösten talteenotto ja uudelleenkäyttö	Pastörointilaitteen jäännökset syötetään takaisin sekoitusyksikköön ja käytetään näin uudelleen raaka-aineina.	Voidaan soveltaa vain nestemäisiin elintarvikkeisiin.
e	Fosforin talteenotto struviittina	Ks. BAT 12 g.	Voidaan soveltaa vain jätevesivirtoihin, joilla on korkea kokonaisfosforipitoisuus (esimerkiksi yli 50 mg/l) ja merkittävä virtaus.
f	Jäteveden levittäminen pelloille	Asianmukaisen käsittelyn jälkeen jätevesi levitetään pelloille, jotta voidaan hyödyntää jäteveden ravinnepitoisuus ja/tai vesi.	Voidaan soveltaa vain, jos tästä on todistetusti hyötyä maataloudelle ja saastuminen on todistetusti vähäistä, eikä sillä ole kielteisiä ympäristövaikutuksia (esimerkiksi maaperään, pohjaveteen ja pintaveteen). Sovellettavuutta saattaa rajoittaa se, jos levitykseen ei ole laitoksen lähellä sopivaa peltoa. Sovellettavuutta saattaa rajoittaa maaperä ja paikalliset ilmasto-olosuhteet (esimerkiksi jos pellot ovat märät tai jäässä) tai lainsäädäntö.

Näiden BAT-päätelmien kohdissa 3.3, 4.3 ja 5.1 esitetään lisää alakohtaisia tekniikoita loppukäsittelyyn lähetettävän jätteen vähentämiseksi.

1.7 Päästöt veteen

BAT 11. Vesiin joutuvien valvomattomien päästöjen ehkäisemiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on perustaa asianmukainen puskurikapasiteetti jäteveden varastoimiseksi.

Kuvaus

Asianmukainen puskurikapasiteetti määritetään riskinarvion pohjalta (ottaen huomioon epäpuhtauksien luonne, näiden epäpuhtauksien vaikutukset jäteveden myöhempään käsittelyyn, vastaanottava ympäristö jne.).

Jätevesi päästetään tästä puskurivarastosta vasta, kun asianmukaiset toimenpiteet (esimerkiksi tarkkailu, käsittely, uudelleenkäyttö) on toteutettu.

Soveltaminen

Olemassa olevissa laitoksissa menetelmän soveltamista saattavat rajoittaa käytettävissä oleva tila ja/tai jätevedenkeräysjärjestelmän sijoittelu.

BAT 12. Veteen joutuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jäljempänä esiteltävien menetelmien asianmukaista yhdistelmää.

	Menetelmä (14)	Epäpuhtaudet, joihin menetelmällä voidaan vaikuttaa	Soveltaminen
Esikäsittely ja mekaaninen ja yleinen käsittely
a	Tasaus	Kaikki epäpuhtaudet	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Neutralointi	happamat, emäksiset
c	Fysikaalinen erottelu, esimerkiksi seuloilla, sihdeillä, hiekanerottimilla, öljyn-/rasvanerottimilla tai esiselkeytysaltailla	Karkea kiintoaines, suspendoitunut kiintoaines, öljy/rasva
Aerobinen ja/tai anaerobinen käsittely (sekundaarinen käsittely)
d	Aerobinen ja/tai anaerobinen käsittely (sekundaarinen käsittely), esimerkiksi aktiivilieteprosessi, aerobinen allas, anaerobinen ylöspäinvirtauslietepatjaprosessi (UASB), anaerobinen kontaktiprosessi ja membraanibioreaktori	Biologisesti hajoavat orgaaniset yhdisteet	Voidaan soveltaa yleisesti.
Typen poisto
e	Nitrifikaatio ja/tai denitrifikaatio	Typen kokonaismäärä, ammonium/ammoniakki	Nitrifikaatiota ei ehkä voida soveltaa, jos kloridipitoisuudet ovat korkeita (esimerkiksi yli 10 g/l). Nitrifikaatiota ei ehkä voida soveltaa, jos jäteveden lämpötila on alhainen (esimerkiksi alle 12 °C).
f	Osittainen nitritaatio – anaerobinen ammoniumin hapettuminen	Typen kokonaismäärä, ammonium/ammoniakki	Tätä ei ehkä voida soveltaa, jos jäteveden lämpötila on alhainen.
Fosforin talteenotto ja/tai poisto
g	Fosforin talteenotto struviittina	Kokonaisfosfori	Voidaan soveltaa vain jätevesivirtoihin, joilla on korkea kokonaisfosforipitoisuus (esimerkiksi yli 50 mg/l) ja merkittävä virtaus.
h	Saostaminen		Voidaan soveltaa yleisesti.
i	Tehostettu biologinen fosforin poisto		Voidaan soveltaa yleisesti.
Viimeinen kiintoaineksen poisto
j	Koagulaatio ja flokkulaatio	Suspendoitunut kiintoaines	Voidaan soveltaa yleisesti.
k	Selkeytys
l	Suodatus (esimerkiksi hiekkasuodatus, mikrosuodatus, ultrasuodatus)
m	Flotaatio

Veteen joutuvien päästöjen BAT-tekniikoiden mukaisia päästötasoja (BAT-päästötasoja), jotka on annettu taulukossa 1, sovelletaan suoriin päästöihin vastaanottavaan vesistöön.

BAT-päästötasoja sovelletaan pisteessä, jossa päästö poistuu laitoksesta.

Taulukko 1

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot suorille päästöille vastaanottavaan vesistöön

Muuttuja	BAT-päästötaso (15) (16) (vuorokausikeskiarvo)
Kemiallinen hapenkulutus (COD) (17) (18)	25–100 mg/l (19)
Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS)	4–50 mg/l (20)
Typen kokonaismäärä (TN)	2–20 mg/l (21) (22)
Fosforin kokonaismäärä (TP)	0,2–2 mg/l (23)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 4.

1.8 Melu

BAT 13. Melupäästöjen estämiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, niiden vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia, panna täytäntöön ja tarkistaa säännöllisesti osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) melunhallintasuunnitelma, joka sisältää seuraavat osat:

—	toimet ja aikataulut;

—	melupäästöjen tarkkailu;

—	havaittuihin melutapahtumiin, esimerkiksi valituksiin, reagointi;

—	melun vähentämistä koskeva ohjelma, jolla pyritään yksilöimään lähde/lähteet, mittaamaan/arvioimaan melu- ja tärinäaltistus, luonnehtimaan lähteiden vaikutukset ja panemaan täytäntöön melun estämistä ja/tai vähentämistä koskevia toimenpiteitä.

Soveltaminen

Kohtaa BAT 13 sovelletaan vain tapauksissa, joissa herkille kohteille odotetaan aiheutuvan meluhaittaa ja/tai sellainen on todettu.

BAT 14. Melupäästöjen estämiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, niiden vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Laitteiden ja rakennusten asianmukainen sijainti

Melutasoja voidaan alentaa kasvattamalla lähteen ja vastaanottajan välimatkaa sekä käyttämällä rakennuksia melusuojina ja sijoittamalla rakennusten ulos- tai sisäänkäynnit uudelleen.

Olemassa olevissa laitoksissa laitteiden ja rakennusten ulos- tai sisäänkäyntien uudelleensijoittelua saattavat rajoittaa tilanpuute ja/tai liialliset kustannukset.

Operatiiviset toimenpiteet

Näitä ovat

i)	laitteiden tehostetut tarkastukset ja kunnossapito;

ii)	suljettujen tilojen ovien ja ikkunoiden sulkeminen, jos mahdollista;

iii)	laitteiden käytön antaminen kokeneen henkilökunnan tehtäväksi;

iv)	melua aiheuttavien toimintojen välttäminen yöaikaan, jos mahdollista;

v)	meluntorjunnan ottaminen huomioon esimerkiksi kunnossapitotöissä.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Vähän melua aiheuttavat laitteet

Näihin kuuluvat vähän melua aiheuttavat kompressorit, pumput ja tuulettimet.

Meluntorjuntalaitteet

Näitä ovat

i)	melunvaimentimet;

ii)	laitteiden eristys;

iii)	melua aiheuttavien laitteiden kotelointi;

iv)	rakennusten äänieristäminen.

Tätä ei ehkä voida soveltaa olemassa olevissa laitoksissa tilanpuutteen vuoksi.

Melunvaimennus

Esteiden asettelu aiheuttajien ja vastaanottajien väliin (esimerkiksi meluntorjuntaseinät, penkereet ja rakennukset).

Voidaan soveltaa vain olemassa oleviin laitoksiin, koska tämän menetelmän käytön pitäisi olla tarpeetonta uusien laitosten suunnittelun ansiosta. Olemassa olevissa laitoksissa esteiden asettelua saattaa rajoittaa tilanpuute.

1.9 Haju

BAT 15. Hajupäästöjen estämiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, niiden vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia, panna täytäntöön ja tarkistaa säännöllisesti osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) hajunhallintasuunnitelma, joka sisältää seuraavat osat:

—	toimet ja aikataulut;

—	hajunvalvonta; sitä voidaan täydentää hajulle altistumisen mittauksella/arvioinnilla tai hajun vaikutuksen arvioinnilla;

—	havaittuihin hajutapahtumiin, esimerkiksi valituksiin, reagointi;

—	hajujen ehkäisy- ja vähentämisohjelma, jonka tarkoituksena on määrittää lähde (lähteet); mitata/arvioida hajulle altistuminen; luonnehtia lähteiden vaikutukset; ja panna täytäntöön päästöjen estämistä ja/tai vähentämistä koskevia toimenpiteitä.

Soveltaminen

Kohtaa BAT 15 sovelletaan vain tapauksiin, joissa herkille kohteille odotetaan aiheutuvan hajuhaittaa ja/tai sellainen on todettu.

2. Rehua koskevat BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esiteltyjä BAT-päätelmiä sovelletaan rehuihin. Niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

2.1 Energiatehokkuus

2.1.1 Rehuseokset / lemmikkieläinten ruoka

Näiden BAT-päätelmien kohdassa 1.3 esitetään yleisiä menetelmiä energiatehokkuuden lisäämiseksi. Alla olevassa taulukossa esitetään suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot.

Taulukko 2

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisenergiankulutuksen osalta

Tuote	Yksikkö	Ominaisenergiankulutus (vuosikeskiarvo)
Rehuseokset	MWh/tuotetonni	0,01–0,10 (24) (25) (26)
Lemmikkieläinten kuivaruoka		0,39–0,50
Lemmikkieläinten märkäruoka		0,33–0,85

2.1.2 Viherrehu

BAT 16. Energiatehokkuuden lisäämiseksi viherrehun jalostuksessa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 6 esitettyjen menetelmien ja seuraavassa esitettyjen menetelmien yhdistelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a	Esikuivatun rehun käyttö	(Esimerkiksi luokona) esikuivatun rehun käyttö	Ei voida soveltaa märkämenetelmässä.
b	Kuivaimesta peräisin olevan poistokaasun kierrätys	Poistokaasun syöttö syklonista kuivaimen polttimeen	Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Ylijäämälämmön käyttö esikuivatukseen	Korkean lämpötilan kuivaimista peräisin olevan poistohöyryn lämpö käytetään koko viherrehumäärän tai sen osan esikuivaamiseen	Voidaan soveltaa yleisesti.

2.2 Vedenkulutus ja jätevesipäästöt

Näiden BAT-päätelmien kohdassa 1.4 esitetään yleisiä menetelmiä vedenkulutuksen ja jätevesipäästöjen määrän vähentämiseksi. Alla olevassa taulukossa esitetään suuntaa-antava ympäristönsuojelun taso.

Taulukko 3

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisjätevesipäästöjen osalta

Tuote

Yksikkö

Ominaisjätevesipäästöt

(vuosikeskiarvo)

Lemmikkieläinten märkäruoka

m3/tuotetonni

1,3–2,4

2.3 Päästöt ilmaan

BAT 17. Ilmaan vapautuvien kanavoitujen pölypäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä seuraavista menetelmistä.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a	Pussisuodatin	Ks. kohta 14.2.	Tätä ei ehkä voida soveltaa tahmean pölyn poistamiseen.
b	Sykloni	Ks. kohta 14.2.	Voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 4

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot pölypäästöille ilmaan jauhamisesta ja rakeiden jäähdyttämisestä rehuseosten valmistuksessa

Muuttuja	Prosessi	Yksikkö	BAT-päästötaso (näytteenottojakson keskiarvo)
			Uudet laitokset	Olemassa olevat laitokset
Pöly	Jauhatus	mg/Nm3	< 2–5	< 2–10
	Rakeiden jäähdytys		< 2–20

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 5.

3. Panimoita koskevat BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esiteltyjä BAT-päätelmiä sovelletaan oluenpanoon. Niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

3.1 Energiatehokkuus

BAT 18. Energiatehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 6 esitettyjen menetelmien ja seuraavassa esitettyjen menetelmien yhdistelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a	Sisäänmäskäys korkeammissa lämpötiloissa	Viljan sisäänmäskäys suoritetaan noin 60 °C:n lämpötilassa, mikä vähentää kylmän veden käyttöä.	Tätä ei ehkä voida soveltaa tuotespesifikaatioiden vuoksi.
b	Keiton haihtuman alentaminen	Keiton haihtumaa voidaan alentaa 10 %:sta noin 4 %:iin tunnissa (esimerkiksi kaksivaiheisella keitolla, dynaamisella matalapainekeitolla).
c	Vahvavierretekniikan osuuden lisääminen	Konsentroidun vierteen tuotanto, mikä vähentää sen määrää ja säästää näin energiaa.

Taulukko 5

Suuntaa-antava ympäristönsuojelun taso ominaisenergiankulutuksen osalta

Yksikkö

Ominaisenergiankulutus

(vuosikeskiarvo)

MWh/tuotehehtolitra

0,02–0,05

3.2 Vedenkulutus ja jätevesipäästöt

Taulukko 6

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisjätevesipäästöjen osalta

Yksikkö

Ominaisjätevesipäästöt

(vuosikeskiarvo)

m3/tuotehehtolitra

0,15–0,50

3.3 Jäte

BAT 19. Loppukäsittelyyn lähetettävän jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai molempia seuraavassa esitetyistä menetelmistä.

Menetelmä		Kuvaus
a	Hiivan talteenotto ja (uudelleen)käyttö käymisen jälkeen	Käymisen jälkeen hiiva kerätään ja sitä voidaan käyttää osittain käymisprosessiin ja/tai käyttää useaan tarkoitukseen, esimerkiksi rehuna, lääketeollisuudessa, elintarvikkeiden ainesosana ja anaerobisessa jätevedenkäsittelylaitoksessa biokaasun tuotantoon.
b	Luonnollisen suodatinaineksen talteenotto ja (uudelleen)käyttö	Kemiallisen, entsymaattisen tai lämpökäsittelyn jälkeen luonnollinen suodatinaines (esimerkiksi piimaa) voidaan osittain uudelleenkäyttää suodatusprosessissa. Luonnollista suodatinainesta voidaan käyttää myös esimerkiksi maanparannusaineena.

3.4 Päästöt ilmaan

BAT 20. Ilmaan vapautuvien kanavoitujen pölypäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää pussisuodatinta tai sekä syklonia että pussisuodatinta.

Kuvaus

Ks. kohta 14.2.

Taulukko 7

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot kanavoiduille pölypäästöille ilmaan maltaan ja mallastamattoman viljan käsittelystä ja jalostuksesta

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(näytteenottojakson keskiarvo)

Uudet laitokset

Olemassa olevat laitokset

Pöly

mg/Nm3

< 2–5

< 2–10

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 5.

4. Meijeriteollisuutta koskevat BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esiteltyjä BAT-päätelmiä sovelletaan meijerituotteisiin. Niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

4.1 Energiatehokkuus

BAT 21. Energiatehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 6 esitettyjen menetelmien ja seuraavassa esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä		Kuvaus
a	Maidon osittainen homogenointi	Kerma homogenoidaan yhdessä kuoritun maidon kanssa, jota käytetään vähän. Homogenisaattorin kokoa voidaan merkittävästi pienentää, mikä johtaa energiansäästöihin.
b	Energiatehokas homogenisaattori	Homogenisaattorin käyttöpainetta alennetaan optimoidulla suunnittelulla ja näin myös järjestelmän käyttämiseen tarvittavan sähköenergian määrä vähenee.
c	Jatkuvakäyttöisten pastörointilaitteiden käyttö	Käytetään läpivirtauslämmönvaihtimia (esimerkiksi putki-, levy- ja kehyslämmönvaihtimia). Pastörointiaika on paljon lyhyempi kuin panostuotantojärjestelmissä.
d	Lämmön talteenotto pastöroinnissa	Pastörointiosiosta poistuva kuuma maito esilämmittää saapuvan maidon.
e	Maidon iskukuumennus eli UHT-käsittely ilman erillistä pastörointia	Iskukuumennettu maito tuotetaan yhdessä vaiheessa raakamaidosta ja näin vältetään pastörointiin tarvittava energia.
f	Monivaihekuivaus jauheen tuotannossa	Sumutuskuivausta käytetään yhdessä tuotantoketjun loppupään kuivaimen, esimerkiksi leijupetikuivaimen, kanssa.
g	Jääveden esijäähdytys	Kun käytetään jäävettä, palaava jäävesi esijäähdytetään (esimerkiksi levylämmönvaihdinta käyttäen) ennen lopullista jäähdytystä kierukkahöyrystimellä jäävesisäiliössä

Taulukko 8

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisenergiankulutuksen osalta

Päätuote (vähintään 80 % tuotannosta)	Yksikkö	Ominaisenergiankulutus (vuosikeskiarvo)
Pastöroitu maito	MWh/raaka-ainetonni	0,1–0,6
Juusto		0,10–0,22 (27)
Jauhe		0,2–0,5
Hapanmaitotuote		0,2–1,6

4.2 Vedenkulutus ja jätevesipäästöt

Taulukko 9

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisjätevesipäästöjen osalta

Päätuote (vähintään 80 % tuotannosta)	Yksikkö	Ominaisjätevesipäästöt (vuosikeskiarvo)
Pastöroitu maito	m3/raaka-ainetonni	0,3–3,0
Juusto		0,75–2,5
Jauhe		1,2–2,7

4.3 Jäte

BAT 22. Loppukäsittelyyn lähetettävän jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus
Sentrifugien käyttöön liittyvät menetelmät
a	Sentrifugien optimoitu käyttö	Sentrifugien käyttö spesifikaatioiden mukaisesti tuotehävikin minimoimiseksi
Voin tuotantoon liittyvät menetelmät
b	Kermanlämmittimen huuhtelu kuoritulla maidolla tai vedellä	Kermanlämmittimen huuhtelu kuoritulla maidolla tai vedellä, joka kerätään talteen ja käytetään uudelleen, ennen pesuja
Jäätelön tuotantoon liittyvät menetelmät
c	Jäätelön keskeytymätön jäädytys	Jäätelön keskeytymätön pakastus käyttämällä optimoituja käynnistysprosesseja ja säätöpiirejä, jotka vähentävät seisokkien tiheyttä
Juuston tuotantoon liittyvät menetelmät
d	Happaman heran muodostumisen minimointi	Happaman juuston (esimerkiksi raejuusto, rahka ja mozzarella) valmistuksesta saatava hera käsitellään mahdollisimman nopeasti, jotta vähennetään maitohapon muodostumista.
e	Heran talteenotto ja käyttö	Hera otetaan talteen (käyttämällä tarvittaessa haihdutuksen tai membraanisuodatuksen kaltaisia menetelmiä) ja käytetään esimerkiksi herajauheen, demineralisoidun herajauheen, heraproteiinikonsentraattien tai laktoosin tuottamiseen. Heraa ja heratiivisteitä voidaan käyttää myös rehuna tai hiilenlähteenä biokaasulaitoksessa.

4.4 Päästöt ilmaan

BAT 23. Kuivauksesta ilmaan vapautuvien kanavoitujen pölypäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a	Pussisuodatin	Ks. kohta 14.2.	Tätä ei ehkä voida soveltaa tahmean pölyn poistamiseen.
b	Sykloni		Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Märkäpesuri		Voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 10

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kuivauksesta aiheutuville kanavoiduille pölypäästöille ilmaan

Muuttuja	Yksikkö	BAT-päästötaso (näytteenottojakson keskiarvo)
Pöly	mg/Nm3	< 2–10 (28)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 5.

5. Etanolin tuotantoa koskevat BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esiteltyä BAT-päätelmää sovelletaan etanolin tuotantoon. Sitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

5.1 Jäte

BAT 24. Loppukäsittelyyn lähetettävän jätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa hiiva talteen ja (uudelleen)käyttää se fermentoinnin jälkeen.

Kuvaus

Ks. BAT 19a. Hiivaa ei ehkä voida ottaa talteen, jos pohjasakkaa käytetään rehuna.

6. Kalojen ja äyriäisten käsittelyn BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esiteltyjä BAT-päätelmiä sovelletaan kalojen ja äyriäisten käsittelyyn. Niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

6.1 Vedenkulutus ja jätevesipäästöt

BAT 25. Veden kulutuksen ja jätevesipäästöjen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 7 esitettyjen menetelmien ja seuraavassa esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä		Kuvaus
a	Rasvan ja sisäelinten poisto alipaineella	Rasvan ja sisäelinten poisto kaloista veden sijasta alipaineimulla.
b	Rasvan, sisäelinten ja fileiden kuivakuljetus	Kuljettimien käyttö veden sijasta.

6.2 Päästöt ilmaan

BAT 26. Kalan savustuksesta ilmaan vapautuvien orgaanisten yhdisteiden kanavoitujen päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus
a	Biosuodatin	Poistokaasuvirta johdetaan orgaanisesta materiaalista (kuten turpeesta, kanervasta, juurista, kaarnasta, kompostista, havupuuaineksesta tai niiden erilaisista yhdistelmistä) tai jostain inertistä materiaalista (kuten savesta, aktiivihiilestä tai polyuretaanista) koostuvan pedin läpi, jossa luonnollisesti esiintyvät mikro-organismit muuttavat orgaaniset (ja eräät epäorgaaniset) aineet hiilidioksidiksi, vedeksi, muiksi metaboliiteiksi ja biomassaksi.
b	Terminen hapetus	Ks. kohta 14.2.
c	Ei-terminen plasmakäsittely	Ks. kohta 14.2.
d	Märkäpesuri	Ks. kohta 14.2. Sähkösuodatinta käytetään usein esikäsittelyvaiheena.
e	Puhdistetun savun käyttö	Puhdistetusta primäärisavusta valmistettua savukondensaattia käytetään savustukseen savustimessa

Taulukko 11

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kanavoiduille TVOC-päästöille ilmaan savustimesta

Muuttuja	Yksikkö	BAT-päästötaso (näytteenottojakson keskiarvo)
TVOC	mg/Nm3	15–50 (29) (30)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 5.

7. Hedelmä- ja vihannesalan BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esiteltyjä BAT-päätelmiä sovelletaan hedelmä- ja vihannesalaan. Niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

7.1 Energiatehokkuus

BAT 27. Energiatehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 6 esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää ja jäähdyttää hedelmät ja vihannekset ennen pakastusta.

Kuvaus

Hedelmien ja vihannesten lämpötila lasketaan noin 4 °C:seen ennen kuin ne siirretään pakastustunneliin asettamalla ne suoraan tai epäsuoraan kontaktiin kylmän veden tai jäähdytysilman kanssa. Vesi voidaan poistaa elintarvikkeista, ottaa talteen ja käyttää uudelleen jäähdytysprosessissa.

Taulukko 12

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisenergiankulutuksen osalta

Prosessi	Yksikkö	Ominaisenergiankulutus (vuosikeskiarvo)
Perunoiden jalostus (paitsi tärkkelyksen tuotanto)	MWh/tuotetonni	1,0–2,1 (31)
Tomaattien jalostus	MWh/tuotetonni	0,15–2,4 (32) (33)

7.2 Vedenkulutus ja jätevesipäästöt

Taulukko 13

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisjätevesipäästöjen osalta

Prosessi	Yksikkö	Ominaisjätevesipäästöt (vuosikeskiarvo)
Perunoiden jalostus (paitsi tärkkelyksen tuotanto)	m3/tuotetonni	4,0–6,0 (34)
Tomaattien jalostus, kun vettä voi kierrättää	m3/tuotetonni	8,0–10,0 (35)

8. Viljan jauhamisen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Tässä kohdassa esiteltyjä BAT-päätelmiä sovelletaan viljan jauhamiseen. Niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

8.1 Energiatehokkuus

Näiden BAT-päätelmien kohdassa 1.3 esitetään yleisiä menetelmiä energiatehokkuuden lisäämiseksi. Alla olevassa taulukossa esitetään suuntaa-antava ympäristönsuojelun taso.

Taulukko 14

Suuntaa-antava ympäristönsuojelun taso ominaisenergiankulutuksen osalta

Yksikkö	Ominaisenergiankulutus (vuosikeskiarvo)
MWh/tuotetonni	0,05–0,13

8.2 Päästöt ilmaan

BAT 28. Ilmaan vapautuvien kanavoitujen pölypäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää pussisuodatinta.

Kuvaus

Ks. kohta 14.2.

Taulukko 15

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kanavoiduille pölypäästöille ilmaan viljan jauhamisesta

Muuttuja	Yksikkö	BAT-päästötaso (näytteenottojakson keskiarvo)
Pöly	mg/Nm3	< 2–5

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 5.

9. Lihanjalostuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Tässä kohdassa esiteltyjä BAT-päätelmiä sovelletaan lihanjalostukseen. Niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

9.1 Energiatehokkuus

Näiden BAT-päätelmien kohdassa 1.3 esitetään yleisiä menetelmiä energiatehokkuuden lisäämiseksi. Alla olevassa taulukossa esitetään suuntaa-antava ympäristönsuojelun taso.

Taulukko 16

Suuntaa-antava ympäristönsuojelun taso ominaisenergiankulutuksen osalta

Yksikkö

Ominaisenergiankulutus

(vuosikeskiarvo)

MWh/raaka-ainetonni

0,25–2,6 (36) (37)

9.2 Vedenkulutus ja jätevesipäästöt

Taulukko 17

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisjätevesipäästöjen osalta

Yksikkö	Ominaisjätevesipäästöt (vuosikeskiarvo)
m3/raaka-ainetonni	1,5–8,0 (38)

9.3 Päästöt ilmaan

BAT 29. Lihan savustuksesta ilmaan vapautuvien orgaanisten yhdisteiden kanavoitujen päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus
a	Adsorptio	Orgaaniset yhdisteet poistetaan poistokaasuvirrasta kiinteällä pinnalla (tavallisesti aktiivihiili) pidättämällä.
b	Terminen hapetus	Ks. kohta 14.2.
c	Märkäpesuri	Ks. kohta 14.2. Sähkösuodatinta käytetään usein esikäsittelyvaiheena.
d	Puhdistetun savun käyttö	Puhdistetusta primäärisavusta valmistettua savukondensaattia käytetään savustukseen savustimessa.

Taulukko 18

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kanavoiduille TVOC-päästöille ilmaan savustimesta

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg/Nm3

3–50 (39) (40)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 5.

10. Öljysiementen käsittelyn ja kasviöljyn jalostuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Tässä kohdassa esiteltyjä BAT-päätelmiä sovelletaan öljysiementen käsittelyyn ja kasviöljyn jalostukseen. Niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

10.1 Energiatehokkuus

BAT 30. Energiatehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 6 esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää ja tuottaa aputyhjiö (auxiliary vacuum).

Kuvaus

Öljyn kuivaamiseen, kaasun poistoon tai öljyn hapettumisen minimointiin käytetty aputyhjiö (auxiliary vacuum) tuotetaan pumpuilla, höyryinjektoreilla jne. Tyhjiö vähentää näissä prosessivaiheissa tarvittavan lämpöenergian määrää.

Taulukko 19

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisenergiankulutuksen osalta

Prosessi	Yksikkö	Ominaisenergiankulutus (vuosikeskiarvo)
Rapsin- ja/tai rypsinsiementen ja/tai auringonkukansiementen yhdistetty murskaus ja jalostus	MWh / tuotettu öljytonni	0,45–1,05
Soijapapujen yhdistetty murskaus ja jalostus		0,65–1,65
Erillinen jalostus		0,1–0,45

10.2 Vedenkulutus ja jätevesipäästöt

Taulukko 20

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisjätevesipäästöjen osalta

Prosessi	Yksikkö	Ominaisjätevesipäästöt (vuosikeskiarvo)
Rapsin- ja/tai rypsinsiementen ja/tai auringonkukansiementen yhdistetty murskaus ja jalostus	m3 / tuotettu öljytonni	0,15–0,75
Soijapapujen yhdistetty murskaus ja jalostus		0,8–1,9
Erillinen jalostus		0,15–0,9

10.3 Päästöt ilmaan

BAT 31. Ilmaan johdettavien kanavoitujen pölypäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a	Pussisuodatin	Ks. kohta 14.2.	Tätä ei ehkä voida soveltaa tahmean pölyn poistamiseen.
b	Sykloni		Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Märkäpesuri		Voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 21

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot kanavoiduille pölypäästöille ilmaan siementen valmistelusta ja jalostuksesta sekä massan kuivauksesta ja jäähdytyksestä

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(näytteenottojakson keskiarvo)

Uudet laitokset

Olemassa olevat laitokset

Pöly

mg/Nm3

< 2–5 (41)

< 2–10 (41)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 5.

10.4 Heksaanihäviöt

BAT 32. Öljysiementen jalostuksen heksaanihäviöiden vähentämiseksi parasta käytettävää tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavia menetelmiä.

Menetelmä		Kuvaus
a	Jauhon ja höyryn vastavirtaus lämpöhaihduttimessa	Heksaani poistetaan lämpöhaihduttimessa heksaanipitoisesta jauhosta käyttäen höyryn ja jauhon vastavirtausta.
b	Haihdutus öljy-heksaaniseoksesta	Heksaani poistetaan öljy-heksaaniseoksesta haihduttimilla. Lämpöhaihduttimesta vapautuvia höyryjä (höyry-heksaaniseos) käytetään lämpöenergian tuottamiseen haihduttamisen ensimmäisessä vaiheessa.
c	Tiivistäminen yhdessä mineraaliöljymärkäpesurin kanssa	Heksaanihöyryt jäähdytetään alle kastepisteen, jotta ne tiivistyvät. Tiivistymätön heksaani absorboidaan pesurissa myöhempää talteenottoa varten käyttämällä pesurinesteenä mineraaliöljyä.
d	Painovoimaan perustuva faasien erotus tislauksen yhteydessä	Liukenematon heksaani erotetaan vesifaasista painovoimaan perustuvalla faasien erotuksella. Heksaanijäämät tislataan pois kuumentamalla vesifaasia noin 80–95 °C:ssa.

Taulukko 22

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot öljysiementen käsittelyn ja jalostuksen heksaanihäviölle

Muuttuja

Jalostettujen siementen tai papujen tyyppi

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Heksaanihäviöt

Soijapavut

kg/tonni jalostettuja siemeniä tai papuja

0,3–0,55

Rapsin-, rypsin- ja auringonkukansiemenet

0,2–0,7

11. Hedelmä- ja vihannesjalosteista valmistettujen virvoitusjuomien ja nektareiden/mehujen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan hedelmä- ja vihannesjalosteista valmistettuihin virvoitusjuomiin ja nektareihin/mehuihin. Niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

11.1 Energiatehokkuus

BAT 33. Energiatehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 6 esitettyjen menetelmien ja seuraavassa esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a	Yksi pastörointilaite nektarien/mehujen tuotantoa varten	Yhden pastörointilaitteen käyttö sekä mehuille että hedelmälihalle kahden erillisen pastörointilaitteen käytön sijasta.	Tätä ei ehkä voida soveltaa hedelmälihan partikkelikoon vuoksi.
b	Hydraulinen sokerin kuljetus	Sokeri kuljetetaan tuotantoprosessiin veden kanssa. Koska jo kuljetuksen aikana osa sokerista liukenee, sokerin liuottamiseksi tarvitaan vähemmän energiaa.	Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Energiatehokas homogenisaattori nektarien/mehujen tuotantoa varten	Ks. BAT 21b.	Voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 23

Suuntaa-antava ympäristönsuojelun taso ominaisenergiankulutuksen osalta

Yksikkö

Ominaisenergiankulutus

(vuosikeskiarvo)

MWh/tuotehehtolitra

0,01–0,035

11.2 Vedenkulutus ja jätevesipäästöt

Taulukko 24

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisjätevesipäästöjen osalta

Yksikkö	Ominaisjätevesipäästöt (vuosikeskiarvo)
m3/tuotehehtolitra	0,08–0,20

12. Tärkkelyksen tuotantoa koskevat BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esiteltyjä BAT-päätelmiä sovelletaan tärkkelyksen tuotantoon. Niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

12.1 Energiatehokkuus

Näiden BAT-päätelmien kohdassa 1.3 esitetään yleisiä menetelmiä energiatehokkuuden lisäämiseksi. Alla olevassa taulukossa esitetään suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot.

Taulukko 25

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisenergiankulutuksen osalta

Prosessi	Yksikkö	Ominaisenergiankulutus (vuosikeskiarvo)
Perunoiden jalostus vain natiivitärkkelyksen tuotantoon	MWh/raaka-ainetonni (42)	0,08–0,14
Maissin ja/tai vehnän jalostus natiivitärkkelyksen tuotantoon yhdessä muunnetun ja/tai hydrolysoidun tärkkelyksen kanssa.	MWh/raaka-ainetonni (42)	0,65–1,25 (43)

12.2 Vedenkulutus ja jätevesipäästöt

Taulukko 26

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisjätevesipäästöjen osalta

Prosessi	Yksikkö	Ominaisjätevesipäästöt (vuosikeskiarvo)
Perunoiden jalostus vain natiivitärkkelyksen tuotantoon	m3/raaka-ainetonni (44)	0,4–1,15
Maissin ja/tai vehnän jalostus natiivitärkkelyksen tuotantoon yhdessä muunnetun ja/tai hydrolysoidun tärkkelyksen kanssa.	m3/raaka-ainetonni (44)	1,1–3,9 (45)

12.3 Päästöt ilmaan

BAT 34. Tärkkelyksen, proteiinin ja kuidun kuivauksesta ilmaan vapautuvien kanavoitujen pölypäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a	Pussisuodatin	Ks. kohta 14.2.	Tätä ei ehkä voida soveltaa tahmean pölyn poistamiseen.
b	Sykloni		Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Märkäpesuri		Voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 27

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot pölypäästöille ilmaan tärkkelyksen, proteiinin ja kuidun kuivauksesta

Muuttuja	Yksikkö	BAT-päästötaso (näytteenottojakson keskiarvo)
		Uudet laitokset	Olemassa olevat laitokset
Pöly	mg/Nm3	< 2–5 (46)	< 2–10 (46)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 5.

13. Sokerin valmistusta koskevat BAT-päätelmät

Tässä kohdassa esiteltyjä BAT-päätelmiä sovelletaan sokerin valmistukseen. Niitä sovelletaan jaksossa 1 esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

13.1 Energiatehokkuus

BAT 35. Energiatehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa BAT 6 esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää ja yhtä tai useampaa seuraavassa esitetyistä menetelmistä.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a	Sokerijuurikasleikkeen puristaminen	Sokerijuurikasleike puristetaan tavallisesti 25–32 painoprosentin kuiva-ainepitoisuuteen.	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Sokerijuurikasleikkeen epäsuora kuivaus (höyrykuivaus)	Sokerijuurikasleikkeen kuivaus tulistetulla höyryllä.	Tätä ei ehkä voida soveltaa olemassa oleviin laitoksiin, koska käyttöönotto edellyttää energialaitoksen rakentamista kokonaan uudelleen.
c	Sokerijuurikasleikkeen aurinkokuivaus	Aurinkoenergian käyttö sokerijuurikasleikkeen kuivaamiseen.	Tätä ei ehkä voida soveltaa paikallisten sääolojen ja/tai tilanpuutteen vuoksi.
d	Kuumakaasujen kierrätys	Kuumakaasujen (esimerkiksi kuivaimen, höyrykattilan tai lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen poistokaasujen) kierrätys.	Voidaan soveltaa yleisesti.
e	Sokerijuurikasleikkeen (esi)kuivaus matalassa lämpötilassa	Sokerijuurikasleikkeen suora (esi)kuivaus kuivalla kaasulla, esimerkiksi ilmalla tai kuumakaasulla.	Voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 28

Suuntaa-antava ympäristönsuojelun taso ominaisenergiankulutuksen osalta

Prosessi	Yksikkö	Ominaisenergiankulutus (vuosikeskiarvo)
Sokerin jalostus juurikkaasta	MWh/juurikastonni	0,15–0,40 (47)

13.2 Vedenkulutus ja jätevesipäästöt

Taulukko 29

Suuntaa-antavat ympäristönsuojelun tasot ominaisjätevesipäästöjen osalta

Prosessi	Yksikkö	Ominaisjätevesipäästöt (vuosikeskiarvo)
Sokerin jalostus juurikkaasta	m3/juurikastonni	0,5–1,0

13.3 Päästöt ilmaan

BAT 36. Sokerijuurikasleikkeen kuivauksesta ilmaan vapautuvien kanavoitujen pölypäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a	Kaasumaisten polttoaineiden käyttö	Ks. kohta 14.2.	Tätä ei ehkä voida soveltaa, jos kaasumaisia polttoaineita on rajoitetusti saatavilla.
b	Sykloni		Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Märkäpesuri		Voidaan soveltaa yleisesti.
d	Sokerijuurikasleikkeen epäsuora kuivaus (höyrykuivaus)	Ks. BAT 35b.	Tätä ei ehkä voida soveltaa olemassa oleviin laitoksiin, koska käyttöönotto edellyttää energialaitoksen rakentamista kokonaan uudelleen.
e	Sokerijuurikasleikkeen aurinkokuivaus	Ks. BAT 35c.	Tätä ei ehkä voida soveltaa paikallisten sääolojen ja/tai tilanpuutteen vuoksi.
f	Sokerijuurikasleikkeen (esi)kuivaus matalassa lämpötilassa	Ks. BAT 35e.	Voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 30

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kanavoiduille pölypäästöille ilmaan sokerijuurikasleikkeen kuivauksesta korkeassa lämpötilassa (yli 500 °C)

Muuttuja	Yksikkö	BAT-päästötaso (näytteenottojakson keskiarvo)	Vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus (OR)	Kaasua koskevat vertailuolosuhteet
Pöly	mg/Nm3	5–100	16 tilavuusprosenttia	Ei vesipitoisuuskorjausta

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 5.

BAT 37. Sokerijuurikasleikkeen kuivauksesta korkeassa lämpötilassa (yli 500 °C) ilmaan johdettavien kanavoitujen SOX-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Soveltaminen
a	Maakaasun käyttö	–	Tätä ei ehkä voida soveltaa, jos maakaasua on saatavilla rajoitetusti.
b	Märkäpesuri	Ks. kohta 14.2.	Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Käytetään matalarikkisiä polttoaineita.	–	Tätä voidaan soveltaa vain, kun maakaasua ei ole saatavilla.

Taulukko 31

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen BAT-päästötaso kanavoiduille SOX-päästöille ilmaan sokerijuurikasleikkeen kuivauksesta korkeassa lämpötilassa (yli 500 °C) silloin, kun maakaasua ei käytetä

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(näytteenottojakson keskiarvo) (48)

Vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus (OR)

Kaasua koskevat vertailuolosuhteet

SOX

mg/Nm3

30–100

16 tilavuusprosenttia

Ei vesipitoisuuskorjausta

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 5.

14. Menetelmien kuvaus

14.1 Päästöt veteen

Menetelmä	Kuvaus
Aktiivilieteprosessi	Biologinen prosessi, jossa mikro-organismit säilyvät jätevedessä suspensiossa ja koko seos ilmastetaan mekaanisesti. Aktiivilieteseos lähetetään erotuslaitteistoon, josta liete palautetaan ilmastusaltaaseen.
Aerobinen allas	Sellaiset matalat maa-altaat jäteveden biologista käsittelyä varten, joiden sisältöä sekoitetaan säännöllisesti, jotta happi pääsee ilmakehän diffuusion kautta nesteeseen.
Anaerobinen kontaktiprosessi	Anaerobinen prosessi, jossa jäteveteen sekoitetaan kierrätettyä lietettä, minkä jälkeen se mädätetään suljetussa reaktorissa. Veden ja lietteen seos erotellaan reaktorin ulkopuolella.
Saostaminen	Liuenneiden epäpuhtauksien muuttaminen liukenemattomiksi yhdisteiksi lisäämällä kemiallisia saostusaineita. Muodostuneet kiinteät presipitaatit erotellaan seuraavaksi selkeyttämällä, flotaatiolla tai suodattamalla. Multivalentteja metalli-ioneja (esimerkiksi kalsiumia, alumiinia, rautaa) käytetään fosforin saostuksessa.
Koagulaatio ja flokkulaatio	Koagulaatiota ja flokkulaatiota käytetään erottamaan suspendoituneet kiintoaineet jätevedestä, ja se tehdään usein peräkkäisissä vaiheissa. Koagulaatio tehdään lisäämällä koaguloivia aineita, joiden varaus on vastakkainen kuin suspendoituneiden kiintoaineiden. Flokkulaatio tehdään lisäämällä polymeerejä, jolloin mikroflokkipartikkeleiden törmäykset saavat ne yhdistymään ja tuottamaan suurempia flokkeja.
Tasaus	Virtausten ja epäpuhtauskuormien tasapainottaminen käyttäen tankkeja tai muita hallintamenetelmiä.
Tehostettu biologinen fosforin poisto	Aerobisen ja anaerobisen käsittelyn yhdistelmä bakteeriyhteisön polyfosfaatteja keräävien mikro-organismien rikastuttamiseksi valikoivasti aktiivilietteellä. Nämä mikro-organismit keräävät enemmän fosforia kuin mitä tarvitaan normaaliin kasvuun.
Suodatus	Kiintoaineiden erottelu jätevedestä johtamalla jätevesi huokoisen materiaalin lävitse (esimerkiksi hiekkasuodatus, mikrosuodatus tai ultrasuodatus).
Flotaatio	Kiinteiden ja nestemäisten hiukkasten erottaminen jätevedestä sitomalla ne kaasukupliin, tavallisesti ilmaan. Kelluvat hiukkaset kerääntyvät veden pinnalle, ja ne kootaan kuorimakauhoilla.
Membraanibioreaktori	Aktivoidun lietekäsittelyn ja membraanisuodatuksen yhdistelmä. Käytetään kahta muunnelmaa: a) ulkoinen kierto aktiivilietealtaan ja membraanimoduulin välillä; ja b) membraanimoduulin upottaminen ilmastettuun aktiivilietealtaaseen, jossa päästöt suodatetaan ontelokuitumembraanin lävitse, jolloin biomassa jää altaaseen.
Neutralointi	Jäteveden pH:n säätäminen neutraaliksi (noin pH 7) lisäämällä kemikaaleja. Natriumhydroksidia (NaOH) tai kalsiumhydroksidia (Ca(OH)2) käytetään tavallisesti pH-tason nostamiseen, kun taas rikkihappoa (H2SO4), suolahappoa (HCl) tai hiilidioksidia (CO2) käytetään tavallisesti pH-tason alentamiseen. Neutraloinnin aikana jotkin aineet saattavat saostua.
Nitrifikaatio ja/tai denitrifikaatio	Kaksivaiheinen prosessi, joka yleensä liitetään jäteveden biologisiin käsittelylaitoksiin. Ensimmäinen vaihe on aerobinen nitrifikaatio, jossa mikro-organismit hapettavat ammoniumin (NH4 +) välituotteeksi eli nitriitiksi (NO2 -), joka hapettuu edelleen nitraatiksi (NO3 -). Sen jälkeen on hapeton denitrifikaatiovaihe, jossa mikro-organismit pelkistävät nitraatin kemiallisesti typpikaasuksi.
Osittainen nitritaatio ja anaerobinen ammoniumin hapettuminen	Biologinen prosessi, joka muuntaa ammoniumin ja nitriitin typpikaasuksi anaerobisissa olosuhteissa. Jäteveden käsittelyssä anaerobista ammoniumin hapettumista edeltää osittainen nitrifikaatio (eli nitritaatio), joka muuntaa noin puolet ammoniumista (NH4 +) nitriitiksi (NO2 -).
Fosforin talteenotto struviittina	Fosfori otetaan talteen saostamalla struviittina (magnesiumammoniumfosfaatti).
Selkeytys	Suspendoituneiden partikkeleiden erottaminen painovoimaan perustuvalla selkeyttämisellä.
Anaerobinen ylösvirtauslietepatjaprosessi UASB)	Anaerobinen prosessi, jossa jätevesi johdetaan reaktorin pohjalle, josta se virtaa ylöspäin biologisesti muotoutuvista rakeista ja hiukkasista koostuvan lietepatjan läpi. Jätevesifaasi kulkeutuu saostusastiaan, jossa kiinteä aines erotellaan; kaasut kerätään reaktorin päällä oleviin kupuihin.

14.2 Päästöt ilmaan

Menetelmä	Kuvaus
Pussisuodatin	Pussisuodattimet, joihin usein viitataan kuitusuodattimina, koostuvat huokoisesta kudos- tai huopakuidusta, jonka läpi johdetaan kaasuja hiukkasten poistamiseksi. Pussisuodattimen käyttö edellyttää sellaisen kangasmateriaalin valintaa, joka soveltuu yhteen poistokaasun ominaisuuksien ja korkeimman toimintalämpötilan kanssa.
Sykloni	Keskipakoisvoimaan perustuva pölynpoistojärjestelmä, jossa raskaammat hiukkaset erotellaan kantajakaasusta.
Ei-terminen plasmakäsittely	Puhdistustekniikka, joka perustuu plasman (eli ionisoidun kaasun, joka sisältää positiivisia ioneja ja vapaita elektroneja siinä suhteessa, että niistä ei aiheudu juurikaan sähkövarausta) luomiseen poistokaasuun käyttämällä vahvaa sähkökenttää. Plasma hapettaa orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet.
Terminen hapetus	Palavien kaasujen ja hajuyhdisteiden hapettaminen poistokaasuvirrassa kuumentamalla epäpuhtausseoksia ilmalla tai hapella itsesyttymislämpötilaa korkeampaan lämpötilaan polttokammiossa ja ylläpitämällä korkeaa lämpötilaa niin pitkään, että kaasut palavat hiilidioksidiksi ja vedeksi.
Kaasumaisten polttoaineiden käyttö	Siirtyminen kiinteän polttoaineen (esimerkiksi hiilen) poltosta sellaisen kaasumaisen polttoaineen (esimerkiksi maakaasun tai biokaasun) polttoon, joka on vähemmän haitallista päästöjen kannalta (esimerkiksi alhainen rikkipitoisuus, alhainen tuhkapitoisuus tai parempi tuhkan laatu).
Märkäpesuri	Kaasumaisten tai hiukkasmaisten epäpuhtauksien poistaminen kaasuvirrasta aineensiirrolla nestemäiseen liuottimeen, usein veteen tai vesipohjaiseen liuokseen. Siihen saattaa liittyä kemiallinen reaktio (esimerkiksi happo- tai emäspesurissa). Joissakin tapauksissa yhdisteet voidaan ottaa liuottimesta talteen.

(1) Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2193, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta (EUVL L 313, 28.11.2015, s. 1).

(3) Sellaisten muuttujien kohdalla, joihin 30 minuuttia kestävä näytteenotto/mittaus ei näytteenottoon tai analysointiin liittyvien rajoitusten vuoksi sovellu, voidaan käyttää paremmin soveltuvaa mittausjaksoa.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).

(5) Tarkkailua sovelletaan vain, jos kyseinen aine on yksilöity relevantiksi kohdassa BAT 2 mainitussa jätevesivirtoja koskevassa inventaariossa.

(6) Tarkkailua sovelletaan vain, jos kyseessä on suora päästö vastaanottavaan vesistöön.

(7) TOC:n tarkkailu ja COD:n tarkkailu ovat vaihtoehtoisia. TOC:n tarkkailu on parempi vaihtoehto, koska sen analysoinnissa ei käytetä hyvin myrkyllisiä yhdisteitä.

(8) Jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaita, tarkkailun tiheyttä voidaan harventaa, kuitenkin niin, että tarkkailu suoritetaan vähintään kerran kuukaudessa.

(9) Mittaukset suoritetaan normaaleissa toimintaolosuhteissa korkeimman odotettavissa olevien päästöarvojen aikana.

(10) Jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaita, tarkkailun tiheyttä voidaan harventaa, kuitenkin niin, että tarkkailu suoritetaan vähintään kerran vuodessa.

(11) Mittaus suoritetaan kahden päivän aikana.

(12) Tarkkailua sovelletaan vain, jos käytetään lämpöhapetinta (thermal oxidiser).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(14) Menetelmien kuvaukset ovat kohdassa 14.1.

(15) BAT-päästötasoja ei sovelleta viljan jauhamisesta, viherrehun jalostuksesta ja lemmikkieläinten kuivaruoan ja rehuseosten tuotannosta aiheutuviin päästöihin.

(16) BAT-päästötasoja ei ehkä voida soveltaa sitruunahapon tai hiivan tuotantoon.

(17) BAT-päästötasoja ei sovelleta biokemialliseen hapenkulutukseen (BOD). Biologisen jäteveden puhdistamon päästöjen ohjeellinen vuotuinen keskimääräinen BOD5-taso on yleensä ≤ 20 mg/l.

(18) TOC:n BAT-päästötasolla voidaan korvata COD:n BAT-päästötaso. Kemiallisen hapenkulutuksen ja orgaanisen kokonaishiilen välinen korrelaatio määritetään tapauskohtaisesti. TOC:n BAT-päästötaso on parempi vaihtoehto, koska TOC:n tarkkailussa ei käytetä hyvin myrkyllisiä yhdisteitä.

(19) Vaihteluvälin yläraja on

—	125 mg/l meijereille;

—	120 mg/l hedelmä- ja vihanneslaitoksille;

—	200 mg/l öljysiementen ja kasviöljyn jalostuslaitoksille;

—	185 mg/l tärkkelyksen tuotantolaitoksille;

—	155 mg/l sokerin valmistuslaitoksille;

vuorokausikeskiarvoina vain, jos puhdistustehokkuus on ≥ 95 % vuosikeskiarvona tai tuotantokauden aikaisena keskiarvona.

(20) Vaihteluvälin alaraja saavutetaan yleensä suodatuksella (esim. hiekkasuodatus, mikrosuodatus, membraanireaktori), kun taas yläraja saavutetaan yleensä vain selkeytyksellä.

(21) Vaihteluvälin yläraja on 30 mg/l vuorokausikeskiarvona vain, jos puhdistustehokkuus on ≥ 80 % vuosikeskiarvona tai tuotantokauden aikaisena keskiarvona.

(22) BAT-päästötasoa ei ehkä voida soveltaa, jos jäteveden lämpötila on matala (esimerkiksi alle 12 °C) pitkiä aikoja.

(23) Vaihteluvälin yläraja on

—	4 mg/l meijereille ja tärkkelyslaitoksille, jotka tuottavat muunnettua ja/tai hydrolysoitua tärkkelystä;

—	5 mg/l hedelmä- ja vihanneslaitoksille;

—	10 mg/l öljysiementen ja kasviöljyn jalostuslaitoksille, jotka suorittavat neutralointimassan erottelua (soap-stock splitting);

vuorokausikeskiarvoina vain, jos puhdistustehokkuus on ≥ 95 % vuosikeskiarvona tai tuotantokauden aikaisena keskiarvona.

(24) Vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa, kun rakeistamista ei sovelleta.

(25) Ominaisenergiankulutustasoa ei ehkä voida soveltaa, jos kalaa ja muita vesieläimiä käytetään raaka-aineena.

(26) Vaihteluvälin yläraja on 0,12 MWh/tuotetonni laitoksissa, jotka sijaitsevat kylmässä ilmastossa ja/tai jos käytetään kuumennuskäsittelyä salmonellan torjumiseksi.

(27) Ominaisenergiankulutustasoa ei ehkä voida soveltaa, jos käytetään muita raaka-aineita kuin maitoa.

(28) Vaihteluvälin yläraja on 20 mg/Nm3 demineralisoidun herajauheen, kaseiiniin ja laktoosin kuivaamisen osalta.

(29) Vaihteluvälin alaraja saavutetaan tavallisesti käyttämällä termistä hapetusta.

(30) BAT-päästötasoa ei sovelleta, kun TVOC-päästökuorma on alle 500 g/h.

(31) Ominaisenergiankulutustasoa ei ehkä voida soveltaa perunahiutaleiden ja -jauhon tuotantoon.

(32) Vaihteluvälin alaraja liittyy yleensä kuorittujen tomaattien tuotantoon.

(33) Vaihteluvälin yläraja liittyy yleensä tomaattijauheen tai -tiivisteen tuotantoon.

(34) Ominaisjätevesipäästötasoa ei ehkä voida soveltaa perunahiutaleiden ja -jauhon tuotantoon.

(35) Ominaisjätevesipäästötasoa ei ehkä voida soveltaa tomaattijauheen tuotantoon.

(36) Ominaisenergiankulutustasoa ei sovelleta valmisaterioiden ja -keittojen tuotantoon.

(37) Vaihteluvälin ylärajaa ei ehkä voida soveltaa, jos kypsennettyjen tuotteiden prosentuaalinen osuus on korkea.

(38) Ominaisjätevesipäästötasoa ei sovelleta prosesseihin, joissa käytetään suoraa vesijäähdytystä, eikä valmisaterioiden ja -keittojen tuotantoon.

(39) Vaihteluvälin alaraja saavutetaan tavallisesti käyttämällä absorptiota tai termistä hapetusta.

(40) BAT-päästötasoa ei sovelleta, kun TVOC-päästökuorma on alle 500 g/h.

(41) Vaihteluvälin yläraja on 20 mg/Nm massan kuivauksen ja jäähdytyksen osalta.

(42) Raaka-aineiden määrä viittaa bruttopainoon.

(43) Ominaisenergiankulutustasoa ei sovelleta polyolien tuotantoon.

(44) Raaka-aineiden määrä viittaa bruttopainoon.

(45) Ominaisjätevesipäästötasoa ei sovelleta polyolien tuotantoon.

(46) Kun pussisuodattimia ei voida käyttää, vaihteluvälin yläraja on 20 mg/Nm3.

(47) Vaihteluvälin yläraja voi sisältää kalkinpolttouunien ja kuivaimien energiankulutuksen.

(48) Käytettäessä yksinomaan biomassaa polttoaineena päästötasojen odotetaan olevan vaihteluvälin alarajalla.

4.12.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 313/94

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 26 päivänä marraskuuta 2019,

toimenpiteistä Fusarium circinatum Nirenberg & O’Donnell -organismin (aiemmin Gibberella circinata) unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi ja komission päätöksen 2007/433/EY kumoamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2019 8359)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 3 kohdan kolmannen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission päätöksessä 2007/433/EY (2) vahvistettiin väliaikaiset hätätoimenpiteet Gibberella circinata Nirenberg & O’Donnell 1998 -organismin unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen ehkäisemiseksi.

(2)

Gibberella circinata Nirenberg & O’Donnell 1998 ja Fusarium circinatum Nirenberg & O’Donnell 1998 ovat kaksi samalle pleomorfiselle sienelle annettua nimeä, jotka tarkoittavat saman organismin teleomorfi-vaihetta (suvullinen) ja anamorfi-vaihetta (suvuton). Tiedeyhteisön viimeaikaisen yksimielisyyden (3) mukaisesti organismista olisi käytettävä nimeä ”Fusarium circinatum Nirenberg & O’Donnell 1998” vuodesta 2013 alkaen.

(3)	Fusarium circinatum Nirenberg & O’Donnell 1998, jäljempänä ”asianomainen organismi”, on sisältynyt direktiivin 2000/29/EY liitteessä I olevan A osan II jaksoon maaliskuusta 2019 alkaen (4).

(4)

Asianomaista organismia esiintyy Espanjassa ja Portugalissa enimmäkseen taimitarhoilla ja metsissä, mutta myös yksityisissä puutarhoissa. Kyseiset jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön sen valvontaa ja hävittämistä koskevia kansallisia toimenpiteitä, jotta voitaisiin estää kyseisen organismin laajempi kulkeutuminen niiden alueelle ja siellä leviäminen.

(5)	Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, julkaisi vuonna 2010 lausunnon Fusarium circinatum -organismia koskevasta riskinarvioinnista unionin alueella sekä riskinhallintavaihtoehtoja koskevan arvioinnin (5).

(6)	Asianomainen organismi liittyy pääasiassa Pinus -suvun ja Pseudotsuga menziesii -lajin kasveihin, jäljempänä ’asianomaiset kasvit’.

(7)

Jäsenvaltioiden vuosittain päätöksen 2007/433/EY nojalla toimittamien tutkimusten ja EFSAn antaman tieteellisen lausunnon perusteella todetaan, että asianomaista organismia esiintyy jo osissa unionin aluetta. Vaikuttaa kuitenkin myös siltä, että tällä hetkellä saastunut alue on huomattavasti pienempi kuin uhanalainen alue, kun otetaan huomioon muun muassa ympäristöä ja ilmastoa koskevat tiedot, mahdollisten isäntäkasvien levinneisyys ja asianomaisen organismin asettumisen erittäin suuri mahdollisuus.

(8)

Siksi on aiheellista saattaa asianomaisen organismin torjumiseksi toteutettavat toimenpiteet ajan tasalle. Kyseisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava asianomaisen organismin havaitseminen ajoissa unionin alueella, sen hävittäminen, jos sitä todetaan esiintyvän unionin alueella, sekä kasvien (mukaan lukien siemenet ja siemeniä sisältävät kävyt, istutettaviksi tarkoitetut), tietyissä muodoissa olevan puutavaran ja puisen pakkausmateriaalin siirtoja pois rajatuilta alueilta unionissa koskevat vaatimukset. Tällaiset toimenpiteet ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa ennakoiva lähestymistapa asianomaisen organismin asettumiseen unioniin ja siellä leviämiseen.

(9)

Asianomaisen organismin levinneisyys koko maailmassa ei ole selvillä. Käytettävissä olevien tietojen mukaan organismia ei kuitenkaan tiedetä esiintyvän EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa. Kokemus on lisäksi osoittanut, että asianomaista organismia ei ole kulkeutunut unioniin kyseisistä maista peräisin olevien asianomaisten kasvien (mukaan lukien siemenet ja siemeniä sisältävät kävyt, istutettaviksi tarkoitetut), puutavaran, erillisen puun kuoren eikä puisen pakkausmateriaalin kaupan välityksellä.

(10)

Siksi olisi hyväksyttävä toimenpiteitä ainoastaan Euroopan ulkopuolisista kolmansista maista peräisin olevien asianomaisten kasvien (mukaan lukien siemenet ja siemeniä sisältävät kävyt, istutettaviksi tarkoitetut), puutavaran, erillisen puun kuoren sekä puisen pakkausmateriaalin unionin alueelle tuontia varten. Tällaisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava kasvien terveystodistus sekä viralliset tarkastukset kyseisten tavaroiden unionin alueelle tuonnin yhteydessä. Toimenpiteiden olisi katettava myös havupuista (Pinales) saatavan puutavaran ja puisen pakkausmateriaalin erityiset muodot, koska ne voivat toimia asianomaisen organismin isäntinä.

(11)	Päätös 2007/433/EY olisi kumottava oikeusvarmuuden vuoksi.

(12)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

1)	’asianomaisella organismilla’Fusarium circinatum Nirenberg & O’Donnell 1998 -organismia;

2)	’asianomaisilla kasveilla’ suvun Pinus L. ja lajin Pseudotsuga menziesii (Mirbel) Franco kasveja;

’tuotantopaikalla’:

a)	rakennuksia tai peltokokonaisuuksia, jotka toimivat yhtenä tuotanto- tai viljely-yksikkönä; tai

b)	asianomaisten kasvien tuotantoon tai siementen viljelyyn tarkoitettua metsäyksikköä;

’puisella pakkausmateriaalilla’ pakkauslaatikkoina, -rasioina, -häkkeinä ja -pyttyinä ja niiden kaltaisina päällyksinä, kuormalavoina, laatikkokuormalavoina ja muina lastauslavoina ja kuormalavojen lavakauluksina tai sälytyspuina olevaa puista pakkausmateriaalia riippumatta siitä, käytetäänkö sitä tosiasiallisesti erilaisten tavaroiden kuljetuksessa, lukuun ottamatta enintään 6 mm:n paksuista raakapuuta, liimaamalla tai lämpö- taikka painekäsittelyllä tai niiden yhdistelmällä tuotettua puutavarajalostetta ja puutavaran lähetyksiä tukevia sälytyspuita, jotka on rakennettu samantyyppisestä ja -laatuisesta puusta kuin lähetyksessä oleva puutavara, ja joka täyttää samat kasvien terveyteen liittyvät unionin vaatimukset kuin lähetyksessä oleva puutavara.

2 artikla

Asianomaisen organismin havaitsemisen tai epäillyn esiintymisen vuoksi toteutettavat toimet

1. Kaikkien henkilöiden, jotka epäilevät asianomaisen organismin esiintymistä tai saavat tietää sen esiintymisestä, on välittömästi ilmoitettava asiasta vastuussa olevalle viralliselle elimelle ja toimitettava tälle kaikki asiaankuuluvat tiedot asianomaisen organismin esiintymisestä tai epäillystä esiintymisestä.

2. Vastuussa olevan virallisen elimen on välittömästi kirjattava tällaiset tiedot virallisesti.

3. Jos vastuussa olevalle viralliselle elimelle on ilmoitettu asianomaisen organismin esiintymisestä tai epäillystä esiintymisestä, sen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet esiintymisen tai epäillyn esiintymisen varmistamiseksi.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikille henkilöille, joiden valvonnassa on asianomaisiin kasveihin kuuluvia kasveja, kasvituotteita tai puutavaraa taikka havupuista (Pinales) saatua puutavaraa, jotka saattavat olla asianomaisen organismin tartuttamia, ilmoitetaan välittömästi asianomaisen organismin esiintymisestä tai epäillystä esiintymisestä ja toteutettavista toimenpiteistä.

3 artikla

Kartoitus asianomaisen organismin esiintymisestä jäsenvaltioiden alueella

1. Jäsenvaltioiden on kartoitettava vuosittain asianomaisen organismin esiintymistä alueillaan. Kartoituksia ei tarvitse tehdä, jos on yksiselitteisesti todettu, että asianomainen organismi ei voi asettua kyseiseen jäsenvaltioon tai levitä siellä ympäristöllisten ja ilmastollisten olosuhteiden vuoksi tai koska isäntälajeja ei esiinny.

2. Kartoitusten on oltava seuraavien edellytysten mukaisia:

a)	kartoitukset tekee vastuussa oleva virallinen elin tai ne tehdään vastuussa olevan virallisen elimen virallisessa valvonnassa;

b)	kartoituksiin sisältyvät silmämääräiset tarkastukset ja lisäksi näytteenotto ja testaus, jos epäillään asianomaisen organismin aiheuttamaa tartuntaa;

c)	kartoitukset perustuvat vankkoihin tieteellisiin ja teknisiin periaatteisiin, ja ne tehdään vuoden sellaisina ajankohtina, jotka ovat tarkoituksenmukaisia asianomaisen organismin havaitsemiseen silmämääräisellä tarkastuksella, näytteenotolla ja testauksella.

4 artikla

Rajattujen alueiden määrittäminen

1. Jos asianomaisen organismin esiintyminen vahvistetaan, asianomaisen jäsenvaltion on välittömästi rajattava alue 2 kohdan mukaisesti.

2. Rajatun alueen on muodostuttava seuraavista:

saastunut alue, jolla asianomaisen organismin esiintyminen on vahvistettu ja joka käsittää kaikki ne kasvit, joiden tiedetään saaneen asianomaisen organismin tartunnan tai joissa on merkkejä tai oireita mahdollisesta tartunnasta tai jotka todennäköisesti ovat asianomaisen organismin saastuttamia tai tartuttamia tai voivat tulla sen saastuttamiksi tai tartuttamiksi; ja

b)	puskurialue, joka ympäröi saastunutta aluetta ja jonka raja ulottuu vähintään yhden kilometrin saastuneen alueen rajaa edemmäs.

Jos useampia puskurialueita limittyy tai sijaitsee lähellä toisiaan, on määritettävä laajempi rajattu alue, johon kuuluvat sekä kyseessä olevat rajatut alueet että niiden väliin jäävät alueet.

Saastuneen alueen ja puskurialueen tarkat rajat on määritettävä käyttäen perustana vankkoja tieteellisiä periaatteita, asianomaisen organismin biologiaa, saastumistasoa ja asianomaisten kasvien jakautumista kyseiselle alueelle.

3. Jos asianomaisen organismin esiintyminen puskurialueella vahvistetaan, saastuneen alueen ja puskurialueen rajoja on välittömästi tarkistettava ja muutettava vastaavasti.

4. Jos asianomaista organismia ei 3 artiklassa tarkoitettujen kartoitusten perusteella ole havaittu rajatulla alueella kahden peräkkäisen vuoden aikana, alueen rajaus voidaan poistaa. Tällöin asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava rajauksen poistamisesta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

5. Jäsenvaltioiden on mukautettava rajattuja alueita, jos se on 2, 3 ja 4 kohdassa kuvatun asiaan liittyvän kasvinterveysriskin kehittymisen vuoksi perusteltua. Niiden on ilmoitettava mukauttamisesta viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

6. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, asianomainen jäsenvaltio voi päättää olla määrittämättä rajattua aluetta, jos on näyttöä siitä, että asianomaisen organismin esiintyminen on yksittäinen havainto eikä kyseinen organismi ole asettunut alueelle ja että asianomaisen organismin leviäminen ei ole mahdollista johtuen siitä, miten asianomaiset kasvit on kasvatettu ja asianomaisista kasveista tai havupuista saatu puutavara, erillinen puunkuori tai puinen pakkausmateriaali on varastoitu.

7. Edellä 6 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on

a)	toteutettava välittömästi toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomainen organismi hävitetään nopeasti ja sen mahdollisuus levitä suljetaan pois ja että kaikki tartunnan saanut aines tuhotaan;

tehtävä säännöllisiä ja tarkoituksenmukaisia kartoituksia vähintään kahden vuoden ajan sen määrittämiseksi, esiintyykö tartuntoja muissa kasveissa kuin niissä, joissa asianomaista organismia ensiksi havaittiin esiintyvän. Nämä kartoitukset on tehtävä alueella, joka ympäröi saastunutta aluetta ja jonka raja ulottuu vähintään yhden kilometrin saastuneen alueen rajaa edemmäs;

toteutettava mahdolliset muut toimenpiteet, joilla voidaan edistää asianomaisen organismin hävittämistä, kun otetaan huomioon kasvinsuojelutoimenpiteitä koskeva kansainvälinen standardi ISPM nro 9 (6) ja sovelletaan yhdennettyä lähestymistapaa ISPM nro 14:ssä (7) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti;

d)	ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille perustelut sille, miksi rajattua aluetta ei määritetä, ja b alakohdassa tarkoitettujen kartoitusten tulokset heti kun ne ovat saatavilla.

5 artikla

Hävittämistoimenpiteet rajatulla alueella

1. Asianomaisen jäsenvaltion on sovellettava rajatulla alueella seuraavia toimenpiteitä:

a)	kasvit, joiden tiedetään saaneen asianomaisen organismin tartunnan, ja kasvit, joissa on oireita kyseisen organismin aiheuttamasta mahdollisesta tartunnasta tai joiden epäillään saaneen kyseisen organismin aiheuttaman tartunnan, on poistettava välittömästi;

b)	asianomaiset kasvit on poistettava 100 metrin säteeltä saastuneista kasveista;

c)	mahdolliset muut toimenpiteet, joilla voidaan edistää asianomaisen organismin täydellistä hävittämistä, kun otetaan huomioon ISPM nro 9 ja sovelletaan yhdennettyä lähestymistapaa ISPM nro 14:ssä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Ensimmäisen kohdan a ja b alakohdan soveltamiseksi poistamisen on käsitettävä kasvien tuhoaminen sekä juurten (vähintään 50 cm matkalta juurenniskasta alkaen) ja kuorijätteen poistaminen ja turvallinen hävittäminen.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, sellaisia asianomaisia kasveja, joille on tehty näytteenotto ja testaus 3 artiklan soveltamiseksi ja joiden osalta on vahvistettu, etteivät ne ole asianomaisen organismin tartuttamia, ei tarvitse poistaa.

3. Asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä asianmukaiset tutkimukset tartunnan alkuperän yksilöimiseksi. Sen on jäljitettävä asianomaiset kasvit sekä asianomaisista kasveista tai havupuista (Pinales) peräisin oleva ja kyseessä olevaan tartuntatapaukseen liittyvä puutavara ja erillinen puunkuori, mukaan lukien ne, jotka on siirretty ennen rajatun alueen määrittämistä. Tällaisten tutkimusten tulokset on ilmoitettava niille jäsenvaltioille, joista asianomaiset kasvit ovat peräisin, ja niille jäsenvaltioille, joihin kyseisiä kasveja on siirretty.

6 artikla

Asianomaisten kasvien siirtäminen unionissa

1. Istutettaviksi tarkoitettuja asianomaisia kasveja saa siirtää unionin alueella ainoastaan, jos niiden mukana on kasvipassi.

Kasvipassi voidaan myöntää istutettaviksi tarkoitetuille asianomaisille kasveille, jos toinen seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)	ne on kasvatettu yhtäjaksoisesti tai niiden unionin alueelle tuonnista lähtien tuotantopaikalla, joka sijaitsee rajatun alueen ulkopuolella;

ne ovat peräisin sellaisesta tuotantopaikasta (tai sellaisen läheltä yhden kilometrin säteellä), jossa ei kahden vuoden ajanjaksolla ennen siirtämistä suoritetuissa vuotuisissa virallisissa tarkastuksissa ollut havaittu oireita asianomaisesta organismista, ja niiden jokainen erä on ennen siirtämistä testattu edustavan otoksen perusteella ja todettu vapaaksi asianomaisesta organismista.

2. Muita kuin istutettaviksi tarkoitettuja asianomaisia kasveja saa siirtää saastuneelta alueelta puskurialueelle ja rajatulta alueelta muihin osiin unionin aluetta ainoastaan, jos niiden mukana on kasvipassi.

Kasvipassi voidaan myöntää ainoastaan, jos kyseiset asianomaiset kasvit ovat peräisin sellaisesta tuotantopaikasta (tai sellaisen läheltä yhden kilometrin säteellä), jossa ei kahden vuoden ajanjaksolla ennen siirtämistä suoritetuissa vuotuisissa virallisissa tarkastuksissa ollut havaittu oireita asianomaisesta organismista, ja niiden jokainen erä on ennen siirtämistä testattu edustavan otoksen perusteella ja todettu vapaaksi asianomaisesta organismista.

3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kasvipassia ei vaadita istutettaviksi tarkoitettujen asianomaisten kasvien siirtoon henkilölle, joka toimii tarkoituksessa, joka ei liity tämän elinkeinoon, liiketoimintaan tai ammattiin, ja joka hankkii kyseisiä kasveja henkilökohtaiseen käyttöönsä.

4. Edellä 3 kohdassa säädettyä poikkeusta ei kuitenkaan sovelleta siirtoihin saastuneelle alueelle tai puskurialueelle eikä siirtoihin rajatulta alueelta muihin osiin unionin aluetta.

7 artikla

Tietyn puutavaran ja erillisen puunkuoren siirtäminen pois rajatuilta alueilta

1. Seuraavaa ainesta saa siirtää saastuneelta alueelta puskurialueelle ja rajatulta alueelta muihin osiin unionin aluetta ainoastaan, jos niiden mukana on kasvipassi:

a)	asianomaisista kasveista saatu muu puutavara kuin puinen pakkausmateriaali;

b)	havupuista (Pinales) kokonaan tai osittain saatu puutavara lastuina, hakkeena, sahanpuruna tai puujätteenä; ja

c)	havupuiden (Pinales) erillinen kuori.

Kasvipassi voidaan myöntää ainoastaan, jos kyseinen aines on lämpökäsitelty asianmukaisesti siten, että koko puun lämpötila on kauttaaltaan noussut vähintään 56 °C:seen yhtäjaksoisesti vähintään 30 minuutin ajaksi.

2. Puutavaran, joka on tarkoitus käsitellä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, saa siirtää pois rajatulta alueelta ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	rajatulla alueella ei ole asianmukaista käsittelylaitosta;

b)	käsittely suoritetaan rajatun alueen ulkopuolella lyhyimmän mahdollisen matkan päässä sijaitsevassa sellaisessa käsittelylaitoksessa, jossa tällainen käsittely pystytään tekemään; ja

c)	kuljetus tapahtuu virallisessa valvonnassa ja suljetuissa ajoneuvoissa sen varmistamiseksi, että puutavaran putoaminen on estetty ja että asianomainen organismi ei pääse leviämään.

8 artikla

Puisen pakkausmateriaalin siirtäminen pois rajatuilta alueilta

Puisen pakkausmateriaalin muodossa olevaa havupuista saatua puutavaraa saa siirtää saastuneelta alueelta puskurialueelle ja rajatulta alueelta muihin osiin unionin aluetta ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	se on valmistettu kuoritusta puusta, sellaisena kuin se määritetään ISPM nro 15:ssä (8);

b)	sille tehdään jokin ISPM nro 15:n liitteen I mukaisista hyväksytyistä käsittelyistä;

c)	siinä on ISPM nro 15:n liitteen II mukainen merkintä, josta käy ilmi, että kyseiselle puiselle pakkausmateriaalille on tehty hyväksytty kasvinsuojelukäsittely kyseisen standardin mukaisesti.

9 artikla

Asianomaisten kasvien tuonti unionin alueelle

Asianomaisia kasveja saa tuoda unionin alueelle Euroopan ulkopuolisista kolmansista maista, jos niiden mukana on direktiivin 2000/29/EY 13 artiklan 1 kohdan ii alakohdassa tarkoitettu todistus, jonka kohtaan ”Lisäilmoitus” sisältyy yksi seuraavista lausumista:

a)	ne on kasvatettu yhtäjaksoisesti maassa, jonka tiedetään olevan vapaa asianomaisesta organismista;

b)	ne on kasvatettu yhtäjaksoisesti alueella, jonka kansallinen kasvinsuojeluelin on vahvistanut olevan vapaa asianomaisesta organismista kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti;

ne ovat peräisin sellaisesta tuotantopaikasta (tai sellaisen läheltä yhden kilometrin säteellä), jossa ei kahden vuoden ajanjaksolla ennen siirtämistä suoritetuissa virallisissa tarkastuksissa ollut havaittu oireita asianomaisesta organismista, ja niiden jokaisen erän edustavalle otokselle on välittömästi ennen siirtämistä tehty näytteenotto ja testaus, ja ne on kyseisissä testeissä todettu vapaaksi asianomaisesta organismista.

10 artikla

Tietyn puutavaran ja erillisen puunkuoren tuonti unionin alueelle

1. Euroopan ulkopuolisista kolmansista maista peräisin olevaa asianomaisista kasveista saatua puutavaraa, joka on muussa muodossa kuin lastuina, hakkeena, sahanpuruna tai puujätteenä, ja erillistä puunkuorta, joka on saatu kokonaan tai osittain kyseisistä kasveista, ja jotka ovat muussa muodossa kuin puisena pakkausmateriaalina, saa tuoda unionin alueelle ainoastaan, jos sen mukana on direktiivin 2000/29/EY 13 artiklan 1 kohdan ii alakohdassa tarkoitettu todistus.

2. Todistuksen kohtaan ”Lisäilmoitus” on sisällyttävä yksi seuraavista lausumista:

a)	puutavara tai erillinen puunkuori on peräisin maasta, jonka kansallinen kasvinsuojeluelin on vahvistanut olevan vapaa asianomaisesta organismista kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti;

b)	se on peräisin alueelta, jonka kansallinen kasvinsuojeluelin on vahvistanut olevan vapaa asianomaisesta organismista kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti;

se on lämpökäsitelty asianmukaisesti siten, että koko puun lämpötila on kauttaaltaan noussut vähintään 56 °C:seen yhtäjaksoisesti vähintään 30 minuutin ajaksi; lämpökäsittely on osoitettava puutavaraan tai sen mahdolliseen kääreeseen sekä todistukseen tehtävällä merkinnällä ”HT” voimassa olevan käytännön mukaisesti.

3. Euroopan ulkopuolisista kolmansista maista peräisin olevaa havupuista (Pinales) saatua puutavaraa, joka on muussa muodossa kuin lastuina, hakkeena, sahanpuruna tai puujätteenä, ja erillistä puunkuorta, joka on saatu kokonaan tai osittain kyseisistä havupuista, saa tuoda unionin alueelle ainoastaan, jos sen mukana on direktiivin 2000/29/EY 13 artiklan 1 kohdan ii alakohdassa tarkoitettu todistus.

4. Todistuksen kohtaan ”Lisäilmoitus” on sisällyttävä yksi seuraavista lausumista:

a)	puutavara tai erillinen puunkuori on peräisin maasta, jonka kansallinen kasvinsuojeluelin on vahvistanut olevan vapaa asianomaisesta organismista kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti;

b)	puutavara tai erillinen puunkuori on peräisin alueelta, jonka kansallinen kasvinsuojeluelin on vahvistanut olevan vapaa asianomaisesta organismista kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti;

c)	se on lämpökäsitelty asianmukaisesti siten, että koko puun lämpötila on kauttaaltaan noussut vähintään 56 °C:seen yhtäjaksoisesti vähintään 30 minuutin ajaksi; lämpökäsittely on osoitettava puutavaraan tai sen mahdolliseen kääreeseen tehtävällä merkinnällä ”HT” voimassa olevan käytännön mukaisesti.

11 artikla

Viralliset tarkastukset tuotaessa unionin alueelle Euroopan ulkopuolisista kolmansista maista peräisin olevia asianomaisia kasveja sekä tiettyä puutavaraa ja erillistä puunkuorta

1. Kaikille asianomaisten kasvien ja asianomaisista kasveista saadun puutavaran, joka on muussa muodossa kuin puisena pakkausmateriaalina, sekä havupuista (Pinales) kokonaan tai osittain saadun, lastuina, hakkeena, sahanpuruna tai puujätteenä olevan puutavaran lähetyksille, jotka tuodaan unionin alueelle sellaisista Euroopan ulkopuolisista kolmansista maista, joissa asianomaista organismia tiedetään esiintyvän, on tehtävä huolelliset viralliset tarkastukset unioniin saapumispaikassa tai komission direktiivin 2004/103/EY (9) 1 artiklan mukaisesti vahvistetussa määräpaikassa.

2. Kyseisiin virallisiin tarkastuksiin on sisällyttävä kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden erien silmämääräinen tarkastus sekä tapauksen mukaan näytteenotto ja testaus, jotka vahvistavat, ettei asianomaista organismia esiinny.

12 artikla

Vaatimusten noudattaminen

Jäsenvaltioiden on kumottava toimenpiteet, joita ne ovat vahvistaneet alueidensa suojelemiseksi asianomaisen organismin kulkeutumiselta ja leviämiseltä, tai muutettava niitä tämän päätöksen noudattamiseksi. Jäsenvaltioiden on välittömästi ilmoitettava näistä toimenpiteistä komissiolle.

13 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2007/433/EY.

14 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä marraskuuta 2019.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen

(1) EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.

(2) Komission päätös 2007/433/EY, tehty 18 päivänä kesäkuuta 2007, väliaikaisista hätätoimenpiteistä Gibberella circinata Nirenberg & O’Donnell -organismin yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen ehkäisemiseksi (EUVL L 161, 22.6.2007, s. 66).

(3) Turland, N. J., et al. (eds.) 2018: International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (Shenzhen Code) adopted by the Nineteenth International Botanical Congress Shenzhen, China, July 2017. Regnum Vegetabile 159. Glashütten: Koeltz Botanical Books. DOI https://doi.org/10.12705/Code.2018

(4) Komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2019/523, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2019, kasveille tai kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY liitteiden I–V muuttamisesta (EUVL L 86, 28.3.2019, s. 41).

(5) EFSA Panel on Plant Health: Risk assessment of Gibberella circinata for the EU territory and identification and evaluation of risk management options. EFSA Journal 2010;8(6):1620. doi:10.2903/j.efsa.2010.1620.

(6) ISPM nro 9: Guidelines for pest eradication programmes. Saatavissa osoitteessa https://www.ippc.int/core-activities/standards-setting/ispms/#614.

(7) ISPM No 14: The use of integrated measures in a systems approach for pest risk management. Saatavissa osoitteessa https://www.ippc.int/core-activities/standards-setting/ispms/#614.

(8) ISPM N:o 15: Regulation of wood packaging material in international trade.

(9) Komission direktiivi 2004/103/EY, annettu 7 päivänä lokakuuta 2004, neuvoston direktiivin 2000/29/EY liitteessä V olevassa B osassa mainituille kasveille, kasvituotteille ja muille tavaroille tehtävistä tunnistustarkastuksista ja kasvien terveystarkastuksista, jotka voidaan suorittaa muussa kuin siinä paikassa, jonka kautta tuotteet saapuvat yhteisöön, tai kyseisen paikan läheisyydessä, sekä tarkastusvaatimusten määrittelystä (EUVL L 313, 12.10.2004, s. 16).

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 313

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	62. vuosikerta 4. joulukuuta 2019

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
	*	Neuvoston Päätös (EU) 2019/2025, annettu 18 päivänä marraskuuta 2019, Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta	1
	*	Pöytäkirja Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta	3
		ASETUKSET
	*	Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2026, annettu 21 päivänä marraskuuta 2019, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 muuttamisesta sähköisen rajapinnan kautta mahdollistettavien tavaroiden luovutusten tai palvelujen suoritusten osalta sekä muille kuin verovelvollisille palveluja suorittavia taikka tavaroiden etämyyntiä harjoittavia tai tiettyjä kotimaan sisäisiä luovutuksia suorittavia verovelvollisia koskevien erityisjärjestelmien osalta	14
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2027, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, asetuksista (EY) N:o 2305/2003, (EY) N:o 969/2006 ja (EY) N:o 1067/2008, täytäntöönpanoasetuksista (EU) 2015/2081 ja (EU) 2017/2200, asetuksesta (EY) N:o 1964/2006 ja täytäntöönpanoasetuksesta (EU) N:o 480/2012 sekä asetuksesta (EY) N:o 1918/2006 poikkeamisesta viljan, riisin ja oliiviöljyn tariffikiintiöitä koskevien tuontitodistushakemusten jättämispäivien ja tuontitodistusten myöntämispäivien osalta vuonna 2020	28
	*	Komission Täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2028, annettu 29 päivänä marraskuuta 2019, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1799 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kuvaustaulukoista, joissa määritetään vastaavuus ulkoisten luottoluokituslaitosten luottoriskiarvioiden ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjen luottoluokkien välillä ( 1 )	34
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2029, annettu 29 päivänä marraskuuta 2019, unionin luvan myöntämisestä yksittäiselle biosidivalmisteelle CVAS Disinfectant product based on Propan-2-ol ( 1 )	41
	*	Komission Täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2030, annettu 29 päivänä marraskuuta 2019, unionin luvan myöntämisestä biosidivalmisteperheelle Pal IPA Product Family ( 1 )	51
		PÄÄTÖKSET
	*	Komission Täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/2031, annettu 12 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta elintarvikkeiden ja maidon valmistus- ja jalostustekniikoita varten (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 7989) ( 1 )	60
	*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 26 päivänä marraskuuta 2019, toimenpiteistä Fusarium circinatum Nirenberg & O’Donnell -organismin (aiemmin Gibberella circinata) unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi ja komission päätöksen 2007/433/EY kumoamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2019 8359)	94

Viljojen tuontitodistushakemusten jättämisjaksot	Myöntämispäivät
Perjantaista 3. huhtikuuta klo 13 alkaen perjantaihin 10. huhtikuuta 2020 klo 13 asti (Brysselin aikaa)	Ensimmäinen työpäivä maanantaista 20. huhtikuuta 2020 alkaen

Riisin tuontitodistushakemusten jättämisjaksot	Myöntämispäivät
Perjantaista 3. huhtikuuta klo 13 alkaen perjantaihin 10. huhtikuuta 2020 klo 13 asti (Brysselin aikaa)	Ensimmäinen työpäivä maanantaista 20. huhtikuuta 2020 alkaen

Oliiviöljyn tuontitodistushakemusten jättämisjaksot	Myöntämispäivät
Maanantai 6. huhtikuuta tai tiistai 7. huhtikuuta 2020	Ensimmäinen työpäivä perjantaista 17. huhtikuuta alkaen
Maanantai 18. toukokuuta tai tiistai 19. toukokuuta 2020	Ensimmäinen työpäivä torstaista 28. toukokuuta alkaen

Luvanhaltijan nimi ja osoite	Nimi	Pal Hygiene Products Limited
	Osoite	Unit 5B & Unit 5H Fingal Bay Business Park, K32 NY57, Balbriggan, Co. Dublin, Ireland
Lupanumero	EU-0020463-0000
Biosidivalmisterekisterin päätöksen numero	EU-0020463-0000
Luvan myöntämispäivä	24. joulukuuta 2019
Luvan voimassaolon päättymispäivä	30. marraskuuta 2029

Valmistajan nimi	Pal International Limited
Valmistajan osoite	Bilton Way, LE17 4JA Lutterworth, Leicestershire Yhdistynyt kuningaskunta
Valmistuspaikkojen sijainti	Bilton Way, LE17 4JA Lutterworth, Leicestershire Yhdistynyt kuningaskunta

Kauppanimi	Medipal Alcohol Disinfectant Wipes Pal Tech Precision 70 % IPA Wipes Pal TX IPA Surface Disinfectant Wipes
Lupanumero	EU-0020463-0001 1–1
Yleisnimi	IUPAC-nimi	Käyttötarkoitus	CAS-numero	EY-numero	Pitoisuus (%)
Propan-2-oli		Tehoaine	67-63-0	200-661-7	62,9