27.11.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/1

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/1953,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2019,

varainhoitovuodelta 2019 siirrettyjen määrärahojen takaisinmaksusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 6 kohdan,

on kuullut maatalousrahastojen komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) rahoitettaviin toimiin liittyviä sitomatta olevia määrärahoja voidaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (2) 12 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan mukaisesti siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle. Siirron määrä saa olla enintään kaksi prosenttia Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymistä alkuperäisistä määrärahoista, eikä se saa ylittää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (3) 8 artiklassa tarkoitetun, edellisen varainhoitovuoden aikana suoriin tukiin sovelletun mukautuksen määrää.

(2)

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 12 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti maksettava takaisin asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 12 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut siirretyt määrärahat lopullisille tuensaajille, joihin sovelletaan mukautusastetta sinä varainhoitovuonna, jolle määrärahat on siirretty. Kyseistä takaisinmaksua sovelletaan ainoastaan lopullisiin tuensaajiin jäsenvaltioissa, joissa sovellettiin edellisenä varainhoitovuonna rahoituskuria (4).

(3)

Vahvistettaessa takaisin maksettavia määriä olisi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 7 kohdan mukaisesti otettava huomioon mainitun asetuksen 25 artiklassa tarkoitettua maatalousalan kriisivarausta koskevat määrät, joita ei ole saatettu käyttöön kriisitoimenpiteitä varten varainhoitovuoden loppuun mennessä.

(4)	Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1710 (5) 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti rahoituskuria sovelletaan suoriin tukiin kalenterivuoden 2018 osalta kriisivarauksen perustamiseksi. Kriisivarauksen käyttämistä ei ole pyydetty varainhoitovuonna 2019.

(5)

Jotta varmistetaan, että rahoituskurin soveltamiseen liittyen käyttämättä jääneiden määrärahojen takaisinmaksu lopullisille tuensaajille on oikeassa suhteessa rahoituskurin soveltamisesta johtuvan mukautuksen määrään, on aiheellista, että komissio määrittää määrät, jotka jäsenvaltioilla on käytettävissä takaisinmaksuun.

(6)

Jotta jäsenvaltiot eivät takaisinmaksun vuoksi joutuisi maksamaan lisäsuoritusta, tätä asetusta on tarpeen soveltaa 1 päivästä joulukuuta 2019. Sen vuoksi tässä asetuksessa vahvistetut määrät ovat lopullisia ja niitä sovelletaan, ilman että niillä on vaikutusta vähennysten soveltamiseen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan mukaisesti, kaikkiin muihin oikaisuihin, jotka otetaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti huomioon jäsenvaltioiden maksajavirastojen lokakuun 2019 osalta toteuttamia menoja koskevassa kuukausittaisessa maksupäätöksessä, mainitun asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti suoritettaviin mahdollisiin vähennyksiin ja lisämaksuihin sekä päätöksiin, jotka tehdään tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn puitteissa.

(7)

Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 12 artiklan 2 kohdan johdantolauseen mukaisesti sitomatta olevia määrärahoja voidaan siirtää yksinomaan seuraavalle varainhoitovuodelle. Sen vuoksi komission on aiheellista määrittää jäsenvaltioiden menoja koskevat tukikelpoisuuspäivät asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 5 kohdan mukaisen takaisinmaksun osalta ottaen huomioon maatalouden varainhoitovuosi, sellaisena kuin se määritellään mainitun asetuksen 39 artiklassa.

(8)

Jotta otettaisiin huomioon, että maataloustukirahaston vuoden 2019 määrärahojen toteutumista yhteisen hallinnoinnin kautta 16 päivän lokakuuta 2018 ja 15 päivän lokakuuta 2019 välisenä aikana koskevasta tiedonannosta on kulunut vain vähän aikaa ja että tätä asetusta on tarpeen soveltaa jo 1 päivästä joulukuuta 2019, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tämän asetuksen liitteessä vahvistetaan niiden määrärahojen määrä, jotka siirretään varainhoitovuodelta 2019 asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 12 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan ja kolmannen alakohdan mukaisesti ja jotka annetaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden käyttöön maksettaviksi takaisin lopullisille tuensaajille, joihin sovelletaan mukautusastetta varainhoitovuonna 2020.

Siirrettäviin määriin sovelletaan komission siirtopäätöstä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2 artikla

Siirrettyjen määrärahojen takaisinmaksun yhteydessä jäsenvaltioiden menoihin voidaan myöntää unionin rahoitusta ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseiset määrät on maksettu tuensaajille ennen 16 päivää lokakuuta 2020.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä joulukuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2019.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Pääjohtaja

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).

(4) Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti rahoituskuria ei sovelleta varainhoitovuonna 2019 Kroatiassa.

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1710, annettu 13 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädettyjen suorien tukien mukautusasteen mukauttamisesta kalenterivuodeksi 2018 ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/866 kumoamisesta (EUVL L 286, 14.11.2018, s. 10).

LIITE

Takaisinmaksua varten käytettävissä olevat siirrettyjen määrärahojen määrät

(määrät euroina)
Belgia	6 075 149
Bulgaria	9 748 728
Tšekki	11 451 014
Tanska	10 676 454
Saksa	59 995 488
Viro	1 617 491
Irlanti	13 635 006
Kreikka	16 617 301
Espanja	58 201 547
Ranska	87 874 680
Italia	37 280 034
Kypros	359 176
Latvia	2 689 706
Liettua	4 577 182
Luxemburg	418 572
Unkari	15 632 995
Malta	37 135
Alankomaat	8 369 372
Itävalta	7 194 905
Puola	26 846 892
Portugali	6 986 911
Romania	18 270 128
Slovenia	941 089
Slovakia	5 973 155
Suomi	6 115 927
Ruotsi	8 301 611
Yhdistynyt kuningaskunta	40 938 999

27.11.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/5

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/1954,

annettu 18 päivänä marraskuuta 2019,

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Afrikka-osapuolen välisellä ensivaiheen talouskumppanuussopimuksella perustetussa talouskumppanuussopimuskomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta, joka koskee sovittelun työjärjestyksen, välimiesmenettelyn työjärjestyksen ja välimiehiä koskevien menettelysääntöjen hyväksymistä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Afrikka-osapuolen välinen ensivaiheen talouskumppanuussopimus (1), jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin unionin puolesta neuvoston päätöksellä 2009/152/EY (2). Sopimusta on sovellettu väliaikaisesti 4 päivästä elokuuta 2014.

(2)	Sopimuksen 80 artiklan 1 kohdan mukaisesti talouskumppanuussopimuskomitea hyväksyy riitojenratkaisumenettelyihin sovellettavat työjärjestyksen ja menettelysäännöt.

(3)	Sopimuksen 88 artiklan mukaan talouskumppanuussopimuskomitea voi päättää sopimuksen VI osaston ja sen liitteiden muuttamisesta.

(4)	Talouskumppanuussopimuskomitean on määrä hyväksyä seuraavassa vuosikokouksessaan päätös, jossa vahvistetaan sovittelun työjärjestys, välimiesmenettelyn työjärjestys sekä välimiehiä koskevat menettelysäännöt.

(5)	On aiheellista määrittää unionin puolesta talouskumppanuussopimuskomiteassa otettava kanta kyseisen päätöksen hyväksymiseen, koska päätös tulee olemaan unionia sitova.

(6)	Unionin talouskumppanuussopimuskomiteassa otettavan kannan olisi sen vuoksi perustuttava tähän liitettyyn päätösluonnokseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Afrikka-osapuolen välisellä ensivaiheen talouskumppanuussopimuksella perustetussa talouskumppanuussopimuskomiteassa unionin puolesta otettava kanta perustuu tähän päätökseen liitettyyn talouskumppanuussopimuskomitean päätösluonnokseen, joka koskee sovittelun työjärjestyksen, välimiesmenettelyn työjärjestyksen ja välimiehiä koskevien menettelysääntöjen hyväksymistä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 18 päivänä marraskuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. LEPPÄ

(1) EUVL L 57, 28.2.2009 s. 2.

(2) Neuvoston päätös 2009/152/EY, tehty 20 päivänä marraskuuta 2008, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Afrikka-osapuolen ensivaiheen talouskumppanuussopimuksen allekirjoittamisesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 57, 28.2.2009, s. 1).

LUONNOS

EUROOPAN YHTEISÖN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN

sekä Keski-Afrikka-osapuolen välisellä ensivaiheen talouskumppanuussopimuksella perustetun TALOUSKUMPPANUUSSOPIMUSKOMITEAN PÄÄTÖS N:o …/2019,

annettu … päivänä …kuuta …,

sovittelun työjärjestyksen, välimiesmenettelyn työjärjestyksen ja välimiehiä koskevien menettelysääntöjen hyväksymisestä

TALOUSKUMPPANUUSSOPIMUSKOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Afrikka-osapuolen välisen ensivaiheen talouskumppanuussopimuksen, jäljempänä 'sopimus', joka allekirjoitettiin Brysselissä 22 päivänä tammikuuta 2009 ja jota on sovellettu väliaikaisesti 4 päivästä elokuuta 2014, ja erityisesti sen 80 artiklan 1 kohdan ja sen 88 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Sopimuksen ja tämän päätöksen mukaan Keski-Afrikka-osapuoli muodostuu Kamerunin tasavallasta.

(2)

Sopimuksen 80 artiklan 1 kohdassa määrätään, että sopimuksen VI osaston (Riitojen estäminen ja ratkaiseminen) 3 luvussa (Riitojen ratkaisumenettelyt) määrättyihin riitojenratkaisumenettelyihin sovelletaan työjärjestystä ja välimiehiä koskevia menettelysääntöjä, jotka talouskumppanuussopimuskomitea hyväksyy.

(3)	Sopimuksen 88 artiklan mukaan talouskumppanuussopimuskomitea voi päättää sopimuksen VI osaston (Riitojen estäminen ja ratkaiseminen) ja sen liitteiden muuttamisesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Tämän päätöksen liitteessä I oleva sovittelun työjärjestys vahvistetaan sopimuksen liitteeksi IV.

2. Tämän päätöksen liitteessä II oleva välimiesmenettelyn työjärjestys vahvistetaan sopimuksen liitteeksi V.

3. Tämän päätöksen liitteessä III olevat välimiehiä koskevat menettelysäännöt vahvistetaan sopimuksen liitteeksi VI.

4. Tämän artiklan 1–3 kohdassa tarkoitetut työjärjestykset ja menettelysäännöt eivät rajoita sopimuksessa määrättyjen tai talouskumppanuussopimuskomitean hyväksymien erityisten sääntöjen soveltamista.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se allekirjoitetaan.

Tehty …

Kamerunin tasavallan puolesta

…

Euroopan unionin puolesta

…

LIITE I

SOVITTELUN TYÖJÄRJESTYS

1 artikla

Soveltamisala

1. Tämän työjärjestyksen säännöt täydentävät ja täsmentävät Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Afrikka-osapuolen ensivaiheen talouskumppanuussopimusta, jäljempänä 'sopimus', ja erityisesti sen 69 artiklaa (Sovittelu).

2. Tämän työjärjestyksen tarkoituksena on antaa osapuolille mahdollisuus ratkaista osapuolten väliset riidat molempia osapuolia tyydyttävällä ratkaisulla kattavan ja nopean sovittelumenettelyn avulla.

3. Tämän työjärjestyksen soveltamiseksi 'sovittelu' tarkoittaa mitä tahansa menettelyä, jossa osapuolet pyytävät avukseen sovittelijaa päästäkseen sovintoratkaisuun riita-asiassa, riippumatta siitä, mitä nimitystä kyseisestä menettelystä käytetään.

2 artikla

Menettelyn aloittaminen

1. Osapuoli voi milloin tahansa pyytää kirjallisesti, että osapuolet aloittavat sovittelumenettelyn. Pyynnön on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta siitä käy selvästi ilmi valituksen tehneen osapuolen valitus. Siinä on

a)	yksilöitävä kyseessä oleva toimenpide;

b)	annettava ilmoitus väitetyistä kielteisistä vaikutuksista, joita valituksen tehneen osapuolen näkemyksen mukaan toimenpiteellä on tai tulee olemaan osapuolten välisessä kaupassa;

c)	selostettava, miksi valituksen tehneen osapuolen näkemyksen mukaan on olemassa syy-yhteys toimenpiteen ja kyseisten vaikutusten välillä.

2. Sovittelumenettely voidaan aloittaa vain osapuolten yhteisellä sopimuksella. Kun osapuoli pyytää sovittelua 1 kohdan mukaisesti, toinen osapuoli harkitsee pyyntöä ja esittää kirjallisen vastauksen viiden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Muussa tapauksessa pyyntö katsotaan hylätyksi.

3 artikla

Sovittelijan valinta

1. Osapuolet valitsevat sovittelijan yhteisellä sopimuksella sovittelumenettelyn alussa viimeistään viidentoista päivän kuluttua sovittelupyyntöön annetun vastauksen vastaanottamisesta.

2. Sovittelija ei saa olla kummankaan osapuolen kansalainen, elleivät osapuolet toisin sovi.

3. Sovittelijan on vahvistettava kirjallisesti riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa sekä olevansa käytettävissä sovittelumenettelyn varmistamiseksi.

4. Sovittelijan on noudatettava välimiehiä koskevia menettelysääntöjä tarvittavin mukautuksin.

4 artikla

Sovittelumenettelyn kulku

1. Sovittelija auttaa puolueettomasti ja avoimesti osapuolia selventämään kyseessä olevaa toimenpidettä ja sen mahdollisia vaikutuksia osapuolten väliseen kauppaan sekä pääsemään asiassa molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.

2. Sovittelija voi päättää asianmukaisimmasta tavasta selventää kyseessä olevaa toimenpidettä ja sen mahdollisia vaikutuksia osapuolten väliseen kauppaan. Sovittelija voi esimerkiksi järjestää osapuolten välisiä kokouksia, kuulla osapuolia yhdessä tai erikseen, pyytää alan asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä apua tai kuulla niitä ja antaa osapuolille niiden mahdollisesti pyytämää lisätukea. Sovittelijan on kuitenkin kuultava osapuolia ennen avun pyytämistä alan asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä tai ennen niiden kuulemista. Jos sovittelija haluaa tavata tai keskustella yhden osapuolen ja/tai sen neuvonantajan kanssa erikseen, hänen on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle etukäteen tai mahdollisimman pian ensimmäisen osapuolen tapaamisen tai yksipuolisen yhteydenpidon jälkeen.

3. Sovittelija voi tarjota neuvoja ja ehdottaa osapuolille ratkaisua, jonka ne voivat hyväksyä tai hylätä, tai osapuolet voivat sopia erilaisesta ratkaisusta. Sovittelija ei saa kuitenkaan antaa neuvoja tai esittää näkemyksiä siitä, onko kyseessä oleva toimenpide tämän sopimuksen mukainen.

4. Menettely toteutetaan sen osapuolen alueella, jolle pyyntö osoitettiin, tai osapuolten yhteisestä sopimuksesta missä tahansa muualla tai millä tahansa muulla tavalla.

5. Osapuolet pyrkivät pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun kuudenkymmenen päivän kuluessa sovittelijan nimittämisestä. Ennen lopullista ratkaisua osapuolet voivat harkita mahdollisia väliaikaisia ratkaisuja, erityisesti jos toimenpide liittyy pilaantuviin tavaroihin.

6. Ratkaisu voidaan hyväksyä talouskumppanuussopimuskomitean päätöksellä. Molempia osapuolia tyydyttävät ratkaisut asetetaan yleisön saataville, jolleivät osapuolet toisin päätä. Yleisölle ilmoitettu versio ei kuitenkaan saa sisältää tietoja, jotka jompikumpi osapuoli katsoo luottamuksellisiksi.

7. Osapuolten pyynnöstä sovittelija antaa osapuolille kirjallisesti raporttiluonnoksen, jossa on tiivistelmä menettelyn kohteena olevasta toimenpiteestä ja menettelyn seurauksena mahdollisesti saavutetusta molempia osapuolia tyydyttävästä ratkaisusta, myös mahdollisista väliaikaisista ratkaisuista. Sovittelijan on annettava osapuolille viisitoista päivää aikaa esittää huomautuksensa raporttiluonnoksesta. Osapuolten määräajassa antamia huomautuksia tarkasteltuaan sovittelija antaa lopullisen, tosiseikkoihin pohjautuvan kirjallisen raportin osapuolille viidentoista päivän kuluessa. Tosiseikkoihin pohjautuvaan raporttiin ei saa sisältyä minkäänlaista sopimuksen tulkintaa.

5 artikla

Sovittelumenettelyn päättäminen

Menettely päättyy

a)	molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun hyväksymispäivänä;

b)	päivänä, jona sovittelija osapuolia kuultuaan antaa kirjallisen ilmoituksen siitä, että sovittelua ei enää kannata jatkaa;

päivänä, jona osapuoli antaa kirjallisen ilmoituksen, jonka tämä tekee tarkasteltuaan sovittelumenettelyssä esitettyjä molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja ja sovittelijan mahdollisesti antamia neuvoja ja ehdotuksia. Tällaista ilmoitusta ei voi tehdä ennen tämän työjärjestyksen 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä; tai

d)	päivänä, jona osapuolet tekevät missä tahansa menettelyn vaiheessa sopimuksen.

6 artikla

Molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun täytäntöönpano

1. Jos osapuolet ovat sopineet molempia osapuolia tyydyttävästä ratkaisusta, molempien osapuolten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen täytäntöön panemiseksi sovitussa aikataulussa.

2. Molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua täytäntöön panevan osapuolen on sovitussa aikataulussa ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti kaikista kyseisen ratkaisun täytäntöön panemiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

7 artikla

Luottamuksellisuus ja suhde riitojen ratkaisuun

1. Kaikki sovittelua koskevat tiedot on pidettävä luottamuksellisina, paitsi jos laki vaatii niiden julkistamista tai niiden julkistaminen on tarpeen sovittelun tuloksena syntyvän osapuolten välisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi.

2. Rajoittamatta tämän työjärjestyksen 4 artiklan 6 kohdan soveltamista kaikki menettelyn vaiheet, mukaan luettuina kaikki neuvot tai ehdotetut ratkaisut, ovat luottamuksellisia, elleivät osapuolet toisin sovi. Osapuoli voi kuitenkin julkistaa sen, että sovittelu on käynnissä. Salassapitovelvollisuus ei koske tosiseikkoja, jotka ovat jo julkisia.

3. Sovittelumenettelyllä ei rajoiteta tässä sopimuksessa tai missä tahansa muussa asiaan kuuluvassa sopimuksessa vahvistettujen riitojenratkaisua koskevien määräysten mukaisia osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia.

4. Osapuolten ei tarvitse neuvotella ennen sovittelumenettelyn aloittamista. Osapuolen tulisi kuitenkin periaatteessa soveltaa sopimuksen muita asiaan kuuluvia yhteistyötä tai neuvotteluja koskevia määräyksiä ennen sovittelumenettelyn aloittamista.

5. Osapuoli ei voi muiden tämän sopimuksen tai minkään muun asiaan kuuluvan sopimuksen mukaisten riitojenratkaisumenettelyjen yhteydessä käyttää tai esittää todisteena eikä välimiespaneeli saa ottaa huomioon

a)	toisen osapuolen sovittelumenettelyn aikana esittämiä kantoja tai tämän työjärjestyksen 4 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla kerättyjä tietoja;

b)	sitä seikkaa, että toinen osapuoli on ilmoittanut olevansa valmis hyväksymään sovittelun kohteena olevaa toimenpidettä koskevan ratkaisun;

c)	sovittelijan antamia neuvoja tai tekemiä ehdotuksia.

6. Jolleivät osapuolet toisin sovi, sovittelija ei saa toimia tämän sopimuksen tai Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksen alaisessa riitojenratkaisumenettelyssä välimiespaneelin jäsenenä samassa asiassa, jossa hän on ollut sovittelijana.

8 artikla

Välimiesmenettelyn työjärjestyksen soveltaminen

Välimiesmenettelyn työjärjestyksen 3 artiklaa (Tiedoksianto), rajoittamatta kuitenkaan tämän työjärjestyksen 4 artiklan 2 kohdan soveltamista, 15 artiklaa (Kustannukset), 16 artiklaa (Menettelyn, käännösten ja tulkkauksen työkieli) ja 17 artiklaa (Määräaikojen laskeminen) sovelletaan soveltuvin osin.

9 artikla

Tarkistaminen

Viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta osapuolet neuvottelevat mahdollisesta tarpeesta muuttaa sovittelujärjestelmää saatujen kokemusten perusteella ja ottaen huomioon mahdollisen vastaavan järjestelmän kehittämisen WTO:ssa.

LIITE II

VÄLIMIESMENETTELYN TYÖJÄRJESTYS

1 artikla

Määritelmät

Tässä työjärjestyksessä tarkoitetaan

—	'neuvonantajalla' luonnollista henkilöä, jonka osapuoli on palkannut neuvomaan tai avustamaan itseään välimiesmenettelyssä;

—	'välimiespaneelilla' sopimuksen 71 artiklan mukaisesti perustettua paneelia;

—	'välimiehellä' sopimuksen 71 artiklan mukaisesti perustetun välimiespaneelin jäsentä;

—	'avustajalla' luonnollista henkilöä, joka välimiehen toimeksiannon mukaisesti suorittaa tutkimuksia tai avustaa välimiestä;

—	'päivällä' kalenteripäivää, jollei toisin mainita;

—	'osapuolen edustajalla' osapuolen ministeriön, viraston tai muun julkisen elimen nimeämää työntekijää tai luonnollista henkilöä, joka edustaa osapuolta tähän sopimukseen liittyvässä riidassa;

—	'valituksen kohteena olevalla osapuolella' osapuolta, jonka väitetään rikkovan tämän sopimuksen 67 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä;

—	'valituksen tehneellä osapuolella' osapuolta, joka pyytää välimiespaneelin asettamista sopimuksen 70 artiklan mukaisesti.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tämä työjärjestys täydentää ja täsmentää Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Afrikka-osapuolen ensivaiheen talouskumppanuussopimusta, jäljempänä 'sopimus', ja erityisesti sen välimiesmenettelyä koskevia 70 artiklaa ja sitä seuraavia artikloja.

2. Tämän työjärjestyksen tarkoituksena on antaa osapuolille mahdollisuus ratkaista osapuolten väliset mahdolliset riidat molempia osapuolia tyydyttävällä ratkaisulla välimiesmenettelyn avulla.

3 artikla

Tiedoksiannot

1. Tämän työjärjestyksen soveltamiseksi 'tiedoksinannolla' tarkoitetaan kaikkia pyyntöjä, ilmoituksia, kirjallisia lausumia tai muita välimiesmenettelyyn liittyviä asiakirjoja, siten että

a)	tiedoksiannot, jotka on laatinut välimiespaneeli, lähetetään molemmille osapuolille samanaikaisesti;

b)	tiedoksiannot, jotka on laatinut jompikumpi osapuolista ja jotka on osoitettu välimiespaneelille, toimitetaan jäljennöksenä samaan aikaan toiselle osapuolelle; ja

c)	tiedoksiannot, jotka on laatinut jompikumpi osapuolista ja jotka on osoitettu toiselle osapuolelle, toimitetaan jäljennöksenä samaan aikaan välimiespaneelille tarpeen mukaan.

2. Kaikki tiedoksiannot on tehtävä sähköpostitse tai tarvittaessa muulla televiestintävälineellä, jolla asiakirjan lähettämisestä jää tosite. Jollei toisin todisteta, tiedoksianto katsotaan toimitetuksi sen lähettämispäivänä.

3. Kaikki tiedoksiannot on osoitettava Euroopan unionin komission kauppapolitiikan pääosastolle sekä sopimuksen täytäntöönpanosta vastaavalle Kamerunin ministeriölle.

4. Tiedoksiannoissa olevat vähäiset kirjoitusvirheet voidaan oikaista toimittamalla uusi tiedoksianto, johon tehdyt muutokset on merkitty selvästi.

5. Jos tiedoksiannon toimittamiselle asetettu viimeinen määräpäivä osuu viralliselle vapaapäivälle Keski-Afrikka-osapuolessa tai Euroopan unionissa, tiedoksianto voidaan toimittaa seuraavana arkipäivänä. Mitään tiedoksiantoja ei katsota vastaanotetuksi virallisena vapaapäivänä.

6. Sen mukaan, mitä riita koskee, kaikista talouskumppanuussopimuskomitealle tämän työjärjestyksen mukaisesti osoitetuista tiedoksiannoista on toimitettava jäljennös myös muille asianomaisille institutionaalisille elimille.

4 artikla

Välimiesten nimittäminen

1. Jos välimies valitaan sopimuksen 71 artiklan mukaisesti arvalla, talouskumppanuussopimuskomitean puheenjohtaja tai tämän edustaja ilmoittaa viipymättä osapuolille arvonnan päivämäärästä, kellonajasta ja paikasta.

2. Osapuolet ovat läsnä arvonnassa.

3. Talouskumppanuussopimuskomitean puheenjohtaja tai tämän edustaja ilmoittaa kullekin valitulle henkilölle kirjallisesti nimeämisestä välimieheksi. Kunkin henkilön on vahvistettava molemmille osapuolille olevansa käytettävissä viiden päivän kuluessa siitä, kun hänelle on ilmoitettu nimityksestä.

4. Jos sopimuksen 85 artiklassa tarkoitettua välimiesten luetteloa ei ole laadittu tai jos se ei sisällä riittävästi nimiä silloin kun sopimuksen 71 artiklan 2 kohdan mukainen pyyntö tehdään, talouskumppanuussopimuskomitean puheenjohtaja valitsee välimiehet arvalla niiden henkilöiden joukosta, joita joko toinen tai molemmat osapuolet ovat virallisesti ehdottaneet ja jotka täyttävät sopimuksen 85 artiklan 2 kohdassa määritetyt edellytykset.

5 artikla

Osapuolten ja välimiespaneelin väliset neuvottelut

1. Jolleivät osapuolet toisin sovi, ne kokoontuvat välimiespaneelin kanssa seitsemän päivän kuluessa sen asettamisesta määrittääkseen osapuolten tai välimiespaneelin tarpeellisiksi katsomat asiat, kuten

a)	välimiehille maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset, joiden on oltava WTO:n normien mukaiset;

b)	kunkin välimiehen avustajan palkkio, jonka kokonaismäärä on enintään 50 prosenttia kyseisen välimiehen palkkioista;

c)	menettelyn aikataulu.

Välimiehet ja osapuolten edustajat voivat osallistua tähän kokoukseen puhelin- tai videoyhteyden kautta.

2. Jolleivät osapuolet viiden päivän kuluessa välimiespaneelin asettamisesta toisin sovi, välimiespaneelin tehtävänä on

" tarkastella sopimuksen asianomaisten määräysten perusteella välimiespaneelin asettamista koskevassa pyynnössä tarkoitettua asiaa ja päättää, onko tarkasteltavana oleva toimenpide sopimuksen 67 artiklan mukainen, sekä antaa tuomio sopimuksen 73, 83 ja 84 artiklan mukaisesti ".

3. Osapuolet ilmoittavat sovitusta tehtävästä välimiespaneelille kolmen päivän kuluessa siitä, kun siitä on sovittu.

6 artikla

Kirjalliset lausumat

Valituksen tehneen osapuolen on toimitettava ensimmäinen kirjallinen lausumansa kahdenkymmenen päivän kuluessa välimiespaneelin asettamispäivästä. Valituksen kohteena olevan osapuolen on toimitettava kirjallinen vastineensa kahdenkymmenen päivän kuluessa ensimmäisen kirjallisen lausuman toimittamispäivästä.

7 artikla

Välimiespaneelien työ

1. Välimiespaneelin puheenjohtaja toimii puheenjohtajana kaikissa paneelin kokouksissa. Välimiespaneeli voi valtuuttaa puheenjohtajansa tekemään hallinnollisia ja menettelytapapäätöksiä kyseessä olevalla alalla.

2. Tämän työjärjestyksen 9 artiklan mukaisesti välimiehet ja paikalle kutsutut ovat läsnä istunnoissa. Jollei sopimuksessa tai tässä työjärjestyksessä toisin määrätä, välimiespaneeli voi hoitaa tehtäviään erilaisin välinein kuten puhelimitse, faksitse tai tietokoneyhteyksin.

3. Ainoastaan välimiehet voivat osallistua välimiespaneelin päätösneuvotteluun, mutta välimiespaneeli voi sallia avustajiensa läsnäolon päätösneuvottelussa.

4. Tuomioiden laatiminen on yksinomaan välimiespaneelin vastuulla eikä sitä saa siirtää muille.

5. Jos ilmenee menettelytapakysymys, joka ei kuulu sopimuksen VI osaston (Riitojen estäminen ja ratkaiseminen) soveltamisalaan, välimiespaneeli voi osapuolia kuultuaan hyväksyä asianmukaisen menettelyn, joka on yhteensopiva kyseisten määräysten kanssa ja jolla varmistetaan osapuolten yhdenvertainen kohtelu.

6. Jos välimiespaneeli katsoo, että on tarpeen muuttaa jotakin menettelyssä noudatettavaa, muuta kuin sopimuksen VI osastossa (Riitojen estäminen ja ratkaiseminen) vahvistettua määräaikaa tai tehdä muita menettelyyn liittyviä tai hallinnollisia mukautuksia, sen on ilmoitettava osapuolille kirjallisesti muutoksen tai mukautuksen syistä ja tarvittavasta määräajasta tai mukautuksesta. Välimiespaneeli voi hyväksyä tällaiset muutokset tai mukautukset osapuolia kuultuaan.

7. Välimiespaneeli voi osapuolen pyynnöstä muuttaa menettelyyn sovellettavia määräaikoja varmistaen samalla, että osapuolia kohdellaan yhdenvertaisesti.

8. Välimiespaneelin on osapuolten yhteisestä pyynnöstä keskeytettävä menettely milloin tahansa osapuolten sopimaksi ajanjaksoksi, joka ei ylitä kahtatoista perättäistä kuukautta. Välimiespaneeli aloittaa menettelyn uudestaan milloin tahansa osapuolten yhteisestä kirjallisesta pyynnöstä tai sovitun keskeyttämisajan päätyttyä jommankumman sopimuspuolen kirjallisesta pyynnöstä. Pyyntö on annettava tiedoksi välimiespaneelin puheenjohtajalle ja tarvittaessa toiselle osapuolelle. Jos välimiespaneelimenettely on ollut keskeytettynä yli kahdentoista perättäisen kuukauden ajan, välimiespaneelin asettamisvaltuutus raukeaa ja välimiespaneelimenettely lopetetaan. Osapuolet voivat milloin tahansa päättää välimiespaneelimenettelyn päättämisestä. Osapuolet ilmoittavat tästä päätöksestä yhdessä välimiespaneelin puheenjohtajalle. Jos menettely keskeytetään, kyseeseen tulevia määräaikoja jatketaan välimiespaneelimenettelyn keskeyttämisajan keston verran.

9. Välimiespaneelin työn lopettaminen ei rajoita osapuolten oikeuksia toisessa samaa asiaa koskevassa sopimuksen VI osaston (Riitojen estäminen ja ratkaiseminen) mukaisessa menettelyssä.

8 artikla

Välimiehen vaihtaminen

1. Jos välimies ei kykene osallistumaan menettelyyn, jättää tehtävänsä tai on korvattava toisella henkilöllä, uusi välimies valitaan sopimuksen 71 artiklan mukaisesti.

2. Jos osapuoli katsoo, ettei välimies täytä välimiehiä koskevissa menettelysäännöissä asetettuja vaatimuksia ja että hänet olisi tästä syystä vaihdettava, kyseinen osapuoli ilmoittaa asiasta toiselle osapuolelle viidentoista päivän kuluessa siitä päivästä, jona se sai tietoonsa seikat, joiden perusteella välimiehen oletetaan toimineen kyseisten menettelysääntöjen vastaisesti.

3. Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään viidentoista päivän kuluessa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen päivämäärästä. Osapuolten on ilmoitettava välimiehelle tämän oletetusta vaatimusten täyttämättä jättämisestä, ja ne voivat pyytää häntä toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä vaatimusten täyttämättä jättämisen korjaamiseksi. Jos ne niin sopivat, ne voivat myös erottaa välimiehen ja valita uuden välimiehen sopimuksen 71 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä noudattaen.

4. Jos osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen tarpeesta vaihtaa välimies, joka on muu kuin puheenjohtaja, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää siirtämään asian välimiespaneelin puheenjohtajalle, jonka päätös asiassa on lopullinen.

Jos puheenjohtaja pyynnön johdosta katsoo, että välimies ei täytä välimiehiä koskevissa menettelysäännöissä asetettuja vaatimuksia, valitaan uusi välimies sopimuksen 71 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

5. Jos osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen tarpeesta vaihtaa puheenjohtaja, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää, että asian käsittely annetaan jollekin niistä jäljellä olevista henkilöistä, jotka ovat sopimuksen 85 artiklan mukaisesti laaditussa luettelossa henkilöistä, jotka on valittu toimimaan välimiespaneelin puheenjohtajana. Talouskumppanuussopimuskomitean puheenjohtaja valitsee kyseisen henkilön nimen arvalla. Näin valittu henkilö tekee päätöksen siitä, täyttääkö puheenjohtaja välimihiä koskevien menettelysääntöjen vaatimukset. Päätös on lopullinen.

Jos päätöksessä todetaan, ettei puheenjohtaja täytä välimiesmenettelyä koskevissa menettelysäännöissä esitettyjä vaatimuksia, uusi puheenjohtaja valitaan sopimuksen 71 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

9 artikla

Kuulemiset

1. Osapuolia ja muita välimiehiä kuultuaan välimiespaneelin puheenjohtaja ilmoittaa osapuolille kuulemisen päivämäärästä, kellonajasta ja paikasta 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetyn aikataulun perusteella. Menettelyn logistisesta hallinnosta vastaavan osapuolen on asetettava nämä tiedot julkisesti saataville, jollei 11 artiklasta muuta johdu.

2. Jolleivät osapuolet toisin sovi, kuuleminen pidetään Brysselissä, jos valituksen tehnyt osapuoli on Keski-Afrikka-osapuoli, ja Yaoundéssa, jos valituksen tehnyt osapuoli on Euroopan unioni.

3. Välimiespaneeli voi järjestää ylimääräisiä kuulemisia, jos osapuolet niin sopivat.

4. Kaikkien välimiesten on oltava läsnä kuulemisen koko keston ajan.

5. Seuraavat henkilöt voivat osallistua kuulemiseen riippumatta siitä, onko menettely avoin yleisölle vai ei:

a)	osapuolten edustajat;

b)	osapuolten neuvonantajat;

c)	hallintohenkilöstö, tulkit, kääntäjät ja istuntopöytäkirjojen laatijat;

d)	välimiesten avustajat;

e)	välimiespaneelin sopimuksen 81 artiklan mukaisesti valitsemat asiantuntijat.

6. Kummankin osapuolen on viimeistään viisi päivää ennen kuulemista toimitettava välimiespaneelille ja toiselle osapuolelle luettelo luonnollisista henkilöistä, jotka esittävät kuulemisessa suullisia väitteitä tai selvityksiä kyseisen osapuolen puolesta, ja muista edustajista tai neuvonantajista, jotka osallistuvat kuulemiseen.

7. Välimiespaneelin on varmistettava, että sekä valituksen tehneelle osapuolelle että valituksen kohteena olevalle osapuolelle annetaan yhtä paljon puheaikaa. Se järjestää kuulemisen seuraavalla tavalla:

Väite

a)	valituksen tehneen osapuolen väite;

b)	valituksen kohteena olevan osapuolen väite;

Vastaväite

a)	valituksen tehneen osapuolen vastaus;

b)	valituksen kohteena olevan osapuolen vastaväite.

8. Välimiespaneeli voi esittää kysymyksiä kummalle tahansa osapuolelle missä tahansa kuulemisen vaiheessa.

9. Välimiespaneeli laadituttaa kuulemisesta tarkan kirjallisen selostuksen, joka toimitetaan osapuolille kohtuullisen ajan kuluessa kuulemisen jälkeen. Osapuolet voivat esittää huomautuksensa kirjallisesta selostuksesta, ja välimiespaneeli voi tarkastella tällaisia huomautuksia.

10. Kumpikin osapuoli voi toimittaa välimiehille ja toiselle osapuolelle kymmenen päivän kuluessa kuulemisesta täydentävän kirjallisen lausuman kuulemisen aikana esille tulleista asioista.

10 artikla

Kirjalliset kysymykset

1. Välimiespaneeli voi esittää milloin tahansa menettelyn aikana kirjallisia kysymyksiä jommallekummalle osapuolista tai niille molemmille. Kummankin osapuolen on saatava jäljennös kaikista välimiespaneelin esittämistä kysymyksistä.

2. Kumpikin osapuoli myös toimittaa toiselle osapuolelle jäljennöksen välimiespaneelin kysymyksiin antamistaan kirjallisista vastauksista. Kummallakin osapuolella on mahdollisuus toimittaa kirjallisia huomautuksia toisen osapuolen vastaukseen viiden päivän kuluessa kyseisen vastauksen saamisesta.

11 artikla

Avoimuus ja luottamuksellisuus

1. Kummankin osapuolen ja välimiespaneelin on pidettävä luottamuksellisina toisen osapuolen välimiespaneelille toimittamia ja luottamuksellisiksi luokittelemia tietoja. Jos osapuolen välimiespaneelille toimittama lausuma sisältää luottamuksellisia tietoja, kyseinen osapuoli myös toimittaa lausumasta yleisölle julkistettavissa olevan ei‐luottamuksellisen version viidentoista päivän kuluessa kyseisen lausuman toimittamisesta.

2. Mikään tässä työjärjestyksessä ei estä osapuolta julkistamasta yleisölle omaa kantaansa koskevia lausuntoja, kunhan se ei toisen osapuolen toimittamiin tietoihin viitatessaan paljasta toisen osapuolen luottamuksellisiksi luokittelemia tietoja.

3. Välimiespaneeli kokoontuu suljetuin ovin silloin, kun toisen osapuolen lausuma ja väitteet sisältävät liikesalaisuuksia. Osapuolten on huolehdittava siitä, että välimiespaneelin istunnot säilyvät luottamuksellisina, kun ne järjestetään suljetuin ovin.

12 artikla

Yksipuoliset yhteydet

1. Välimiespaneeli ei saa tavata osapuolta tai ottaa yhteyttä osapuoleen, jos toinen osapuoli ei ole paikalla.

2. Välimies ei saa keskustella menettelyn kohteena olevaan asiaan liittyvistä seikoista osapuolen tai osapuolten kanssa muiden välimiesten poissa ollessa.

13 artikla

Amicus curiae -lausumat

1. Osapuolen alueelle sijoittautuneet valtiosta riippumattomat henkilöt voivat toimittaa amicus curiae -lausumia välimiespaneelille 2–5 kohtien mukaisesti.

2. Jolleivät osapuolet toisin sovi viiden päivän kuluessa välimiespaneelin asettamisesta, välimiespaneeli voi ottaa vastaan oma-aloitteisesti toimitettuja kirjallisia lausumia edellyttäen, että ne on laadittu kymmenen päivän kuluessa välimiespaneelin asettamisesta, että niillä on välitöntä merkitystä välimiespaneelin tarkasteltavana olevan asian kannalta ja että nämä lausumat liitteineen ovat enintään viidentoista konekirjoitussivun mittaisia.

3. Kuhunkin lausumaan on sisällyttävä sen esittävän luonnollisen tai oikeushenkilön kuvaus sekä kuvaus tämän toiminnan luonteesta ja rahoituslähteestä, ja siinä on mainittava, mikä on kyseisen henkilön intressi välimiesmenettelyssä. Lausuma on laadittava osapuolten valitsemilla kielillä tämän työjärjestyksen 16 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

4. Lausumat on toimitettava osapuolille, jotta nämä voivat esittää huomautuksensa. Osapuolet voivat kymmenen päivän kuluessa lausuman toimittamisesta esittää huomautuksensa välimiespaneelille.

5. Välimiespaneeli luettelee tuomiossaan kaikki vastaanottamansa lausumat, jotka ovat tämän työjärjestyksen mukaisia. Välimiespaneeli ei ole velvollinen käsittelemään tuomiossaan kyseisissä lausumissa esitettyjä väitteitä. Välimiespaneelin on ilmoitettava osapuolille kaikista vastaanottamistansa lausumista, jotta ne voivat esittää huomautuksia.

14 artikla

Kiireelliset tapaukset

Sopimuksen 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa kiireellisissä tapauksissa välimiespaneeli, osapuolia kuultuaan, mukauttaa asianmukaisesti katsomallaan tavalla tässä työjärjestyksessä mainittuja määräaikoja ja ilmoittaa osapuolille tällaisista mukautuksista.

15 artikla

Kustannukset

1. Kumpikin osapuoli maksaa välimiesmenettelyyn osallistumisesta aiheutuvat kulunsa.

2. Valituksen kohteena oleva osapuoli vastaa välimiesmenettelyn logistisesta hallinnosta, erityisesti kuulemisten järjestämisestä, jollei toisin sovita, ja se vastaa kaikista kuulemistilaisuuden logistisesta hallinnosta aiheutuvista kustannuksista. Osapuolet kuitenkin jakavat yhdessä ja tasapuolisesti muut välimiesmenettelystä aiheutuvat hallinnolliset kulut sekä välimiehille ja näiden avustajille maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset.

16 artikla

Menettelyn, käännösten ja tulkkauksen työkieli

1. Osapuolet pyrkivät sopimaan yhteisestä työkielestä välimiespaneelimenettelyä varten sopimuksen 71 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kuulemisen aikana ja viimeistään tämän työjärjestyksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kokouksessa.

2. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen yhteisestä työkielestä, kumpikin osapuoli vastaa kirjallisten lausumiensa kääntämisestä toisen osapuolen valitsemalle kielelle, paitsi jos lausumat laaditaan jollakin talouskumppanuussopimuksen sopimuspuolille yhteisellä virallisella kielellä. Suullisten lausumien tulkkauksesta osapuolten valitsemille kielille vastaa valituksen kohteena oleva osapuoli edellyttäen, että osapuolet valitsevat jonkin yhteisen virallisen kielen. Jos toinen osapuoli valitsee jonkin muun kuin yhteisen virallisen kielen, suullisten lausumien tulkkauksesta vastaa kokonaan kyseinen osapuoli.

3. Välimiespaneelin raportit ja välitystuomiot annetaan osapuolten valitsemalla yhdellä tai useammalla kielellä. Jos osapuolet eivät ole sopineet yhteisestä työkielestä, välimiespaneelin väliraportti, loppuraportti ja välitystuomiot annetaan jollakin osapuolten yhteisistä virallisista kielistä.

4. Välitystuomioiden kääntämisestä osapuolten valitsemalle kielelle tai valitsemille kielille mahdollisesti aiheutuvat kustannukset jaetaan tasan osapuolten kesken.

5. Osapuoli voi esittää huomautuksia tämän työjärjestyksen mukaisesti laadittujen asiakirjojen käännösten tarkkuudesta.

6. Kumpikin osapuoli vastaa kirjallisten lausumiensa käännöskustannuksista.

17 artikla

Määräaikojen laskeminen

Kaikkia sopimuksen VI osastossa (Riitojen estäminen ja ratkaiseminen) ja tässä työjärjestyksessä asetettuja määräaikoja, myös välimiespaneeleille välitystuomion tiedoksiantoa varten asetettuja määräaikoja, voidaan muuttaa osapuolten yhteisellä suostumuksella, ja ne lasketaan kalenteripäivinä alkaen sitä toimea tai tosiseikkaa seuraavasta päivästä, johon ne viittaavat, jollei toisin täsmennetä.

18 artikla

Muut menettelyt

Tässä työjärjestyksessä mainitut määräajat on mukautettava välimiespaneelin välitystuomion antamisen erityisiin määräaikoihin sopimuksen 74–78 artiklan mukaisissa menettelyissä.

LIITE III

VÄLIMIEHIÄ KOSKEVAT MENETTELYSÄÄNNÖT

1 artikla

Määritelmät

Näissä menettelysäännöissä tarkoitetaan

—	'välimiehellä' sopimuksen 71 artiklan mukaisesti asetetun välimiespaneelin jäsentä;

—	'avustajalla' luonnollista henkilöä, joka välimiehen toimeksiannon mukaisesti suorittaa tutkimuksia tai avustaa välimiestä;

—	'ehdokkaalla' henkilöä, jonka nimi on sopimuksen 85 artiklassa tarkoitetussa välimiesten luettelossa ja jonka valitsemista välimieheksi harkitaan sopimuksen 71 artiklan mukaisesti;

—	'sovittelijalla' luonnollista henkilöä, joka panee toimeen sovittelun sopimuksen 69 artiklan mukaisesti;

—	'henkilöstöllä' välimiehen osalta muita välimiehen ohjauksessa ja valvonnassa olevia luonnollisia henkilöitä kuin avustajia.

2 artikla

Perusperiaatteet

1. Jokaisen välimiesehdokkaan on riitojenratkaisujärjestelmän luotettavuuden ja puolueettomuuden säilyttämiseksi tutustuttava näihin menettelysääntöihin. Hänen on

a)	oltava riippumaton ja puolueeton;

b)	vältettävä suoria tai välillisiä eturistiriitoja;

c)	vältettävä käyttäytymästä epäasianmukaisesti ja antamasta vaikutelmaa epäasianmukaisesta käyttäytymisestä tai puolueellisuudesta;

d)	noudatettava tiukkoja käyttäytymissääntöjä;

e)	huolehdittava, että hänen toimintaansa eivät vaikuta oman edun tavoittelu, ulkopuolinen painostus, poliittiset näkökohdat, julkiset vaatimukset, uskollisuus osapuolelle tai arvostelun pelko.

2. Välimies ei saa suoraan eikä välillisesti sitoutua mihinkään velvoitteeseen eikä hyväksyä mitään etua, joka voisi jollakin tavalla estää tai näyttää estävän hänen tehtäviensä asianmukaisen suorittamisen.

3. Välimies ei saa käyttää asemaansa välimiespaneelissa omien henkilökohtaisten tai yksityisten etujensa ajamiseen. Välimiehen on vältettävä toimia, jotka voivat antaa olettaa, että muilla on erityisasema vaikuttaa häneen.

4. Välimies ei saa antaa nykyisten tai aikaisempien talous-, liike-, ammatti- tai henkilökohtaisten tai sosiaalisten suhteiden taikka niihin liittyvien velvollisuuksien vaikuttaa käytökseensä tai arvostelukykyynsä.

5. Välimiehen on vältettävä sellaisia suhteita tai taloudellisia intressejä, jotka todennäköisesti vaikuttavat hänen puolueettomuuteensa tai joiden voidaan kohtuudella olettaa luovan vaikutelman epäasianmukaisesta käyttäytymisestä tai puolueellisuudesta.

3 artikla

Ilmoittamisvelvoitteet

1. Ennen kuin ehdokkaan valinta välimieheksi voidaan vahvistaa sopimuksen 71 artiklan mukaisesti, ehdokkaan on ilmoitettava kaikki intressit, suhteet tai seikat, jotka voivat vaikuttaa hänen riippumattomuuteensa tai puolueettomuuteensa taikka joiden voidaan kohtuudella olettaa luovan vaikutelman epäasianmukaisesta käyttäytymisestä tai puolueellisuudesta menettelyn yhteydessä. Tämän vuoksi ehdokkaan on kaikin kohtuullisesti toteutettavissa olevin toimin pyrittävä selvittämään kyseiset intressit, suhteet ja toimet, mukaan lukien taloudelliset ja ammatilliset tai työ- tai perhesuhteisiin liittyvät intressit, suhteet ja toimet.

2. Edellä 1 kohdassa määrätty ilmoittamisvelvollisuus on jatkuva velvollisuus ja välimiehen on ilmoitettava kaikki, menettelyn missä tahansa vaiheessa mahdollisesti esille tulevat intressit, suhteet tai toimet.

3. Ehdokkaan tai välimiehen on ilmoitettava talouskumppanuussopimuskomitealle osapuolten tarkasteltaviksi kaikki näiden menettelysääntöjen todellisia tai mahdollisia rikkomuksia koskevat seikat heti, kun ne tulevat hänen tietoonsa.

4 artikla

Välimiesten tehtävät

1. Hyväksyttyään nimityksensä välimiehen on suoritettava välimiehen tehtävät täsmällisesti ja nopeasti koko menettelyn ajan oikeudenmukaisuutta ja huolellisuutta noudattaen.

2. Välimiehen on otettava huomioon ainoastaan sellaiset seikat, jotka tulevat esille menettelyssä ja jotka ovat välttämättömiä tuomiota varten, eikä hän saa siirtää tätä tehtävää kenellekään muulle.

3. Välimiehen on varmistettava kaikin tarvittavin keinoin, että hänen avustajansa ja henkilöstönsä ovat tietoisia näiden menettelysääntöjen 2, 3 ja 6 artiklan säännöistä ja noudattavat niitä.

5 artikla

Entisten välimiesten velvollisuudet

Kaikkien entisten välimiesten on vältettävä toimia, jotka voivat antaa olettaa, että he olivat tehtäviään suorittaessaan puolueellisia tai hyötyivät välimiespaneelin päätöksestä tai tuomiosta.

6 artikla

Luottamuksellisuus

1. Välimies tai entinen välimies ei saa milloinkaan ilmaista tai käyttää menettelyä koskevia tai menettelyn aikana saatuja ei-julkisia tietoja muihin tarkoituksiin kuin kyisestä menettelyä varten, eikä hän saa missään tapauksessa ilmaista tai käyttää edellä mainitun kaltaisia tietoja henkilökohtaisen hyödyn saamiseksi tai hyödyn saamiseksi muille taikka muiden etujen vahingoittamiseksi.

2. Välimies ei saa ilmaista välityspaneelin välitystuomion sisältöä tai osia siitä ennen tuomion julkaisemista sopimuksen 84 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Välimies tai entinen välimies ei saa milloinkaan ilmaista välimiespaneelin päätösneuvottelujen sisältöä eikä kenenkään sen jäsenen mielipidettä.

7 artikla

Kulut

Kunkin välimiehen on pidettävä kirjaa ja annettava osapuolille lopullinen tilitys menettelyyn käytetystä ajasta ja kuluistaan sekä avustajansa ajasta ja kuluista.

8 artikla

Sovittelijat

Näitä menettelysääntöjä sovelletaan soveltuvin osin myös sovittelijoihin.

27.11.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/20

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/1955,

annettu 21 päivänä marraskuuta 2019,

Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta maataloustuotteiden tariffikiintiöiden hallinnointia koskevan sopimuksen (tariffikiintiöitä koskeva sopimus) tarkastelusta annettavan päätöksen hyväksymiseen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Unioni hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 1994 Marrakeshin sopimuksen Maailman kauppajärjestön perustamisesta, jäljempänä ’WTO-sopimus’, neuvoston päätöksellä 94/800/EY (1), ja sopimus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

(2)	WTO-sopimuksen IV artiklan 1 kohdan mukaan Maailman kauppajärjestön, jäljempänä ’WTO’, ministerikokouksella on valta tehdä päätöksiä kaikista monenkeskisten kauppasopimusten alaisista asioista.

(3)	WTO-sopimuksen IV artiklan 2 kohdan mukaan ministerikokouksen istuntojen välisenä aikana ministerikokouksen tehtävistä huolehtii WTO:n yleisneuvosto.

(4)	WTO-sopimuksen IX artiklan 1 kohdan mukaan WTO:n elimet tekevät päätökset yleensä konsensuksella.

(5)

WTO:n ministerikokouksen joulukuussa 2013 pidetyssä yhdeksännessä istunnossa hyväksyttiin maataloussopimuksen 2 artiklassa määriteltyjen maataloustuotteiden tariffikiintiöiden hallinnointia koskevasta sopimuksesta (Understanding on Tariff Rate Quota Administration Provisions of Agricultural Products, as defined in Article 2 of the Agreement on Agriculture) annettu ministerikokouksen päätös (WT/MIN(13)/39), jäljempänä ’tariffikiintiöitä koskeva sopimus’, jolla säännellään maataloustuotteiden tariffikiintiöiden hallinnointia.

(6)

Tariffikiintiöitä koskevan sopimuksen 13 kohdan mukaan tariffikiintiöitä koskevan sopimuksen toimintaa on tarkasteltava uudelleen viimeistään neljän vuoden kuluttua sen tekemisestä ottaen huomioon siihen mennessä saatu kokemus. Tämän tarkastelun tavoitteena on edistää tariffikiintiöiden käytön jatkuvaa paranemista.

(7)

Tariffikiintiöitä koskevan sopimuksen 13 kohdan mukaisesti maatalouskomitea aloitti kyseisen sopimuksen tarkastelun vuonna 2018. Tarkastelun tulokset esitetään WTO:n yleisneuvoston joulukuussa 2019 pidettävässä kokouksessa maatalouskomitean laatiman raportin muodossa (raportti nro G/AG/29 ”Review of the Operation of the Bali Decision on TRQ Administration” 31 päivältä lokakuuta 2019).

(8)

Koska WTO:n jäsenet eivät ole yksimielisiä tariffikiintiöitä koskevan sopimuksen asiasisältöä koskevista muutoksista, raportissa suositellaan, että tarkastelujaksoa pidennetään vuoden 2021 loppuun saakka, jotta asiasisältöä koskevista muutoksista voitaisiin saavuttaa konsensus. Raporttiin sisältyy myös suosituksia, joiden tarkoituksena on parantaa tariffikiintiöiden hallinnoinnin läpinäkyvyyttä.

(9)	WTO:n yleisneuvostoa olisi kehotettava joulukuussa 2019 pidettävässä kokouksessaan harkitsemaan raportin nro G/AG/29 liitteessä 2 esitettyjen suositusten hyväksymistä tariffikiintiöitä koskevan sopimuksen tarkastelusta annettavan päätöksen muodossa.

(10)	On aiheellista vahvistaa WTO:n yleisneuvostossa unionin puolesta otettava kanta, sillä annettava päätös tulee olemaan unionia sitova.

(11)	WTO:n yleisneuvostossa unionia edustaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Maailman kauppajärjestön yleisneuvoston, jäljempänä ’WTO:n yleisneuvosto’, joulukuussa 2019 pidettävässä kokouksessa unionin puolesta otettava kanta perustuu WTO:n yleisneuvoston päätösluonnokseen, jolla hyväksytään tähän päätökseen liitetyn maatalouskomitean WTO:n yleisneuvostolle 31 päivänä lokakuuta 2019 antaman raportin nro G/AG/29 liitteessä 2 esitetyt suositukset.

Unionin edustajat WTO:n yleisneuvostossa voivat sopia kyseiseen päätösluonnokseen tehtävistä vähäisistä muutoksista ilman uutta neuvoston päätöstä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 21 päivänä marraskuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. SKINNARI

(1) Neuvoston päätös 94/800/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa (EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1).

Maatalouskomitea

G/AG/29

31. lokakuuta 2019

TARIFFIKIINTIÖIDEN HALLINNOINTIA KOSKEVAN BALIN PÄÄTÖKSEN TOIMINNAN TARKASTELU

YLEISNEUVOSTOLLE ESITETTÄVÄ RAPORTTI

1.1

Ministerit hyväksyivät ministerikokouksen yhdeksännessä istunnossa maataloussopimuksen 2 artiklassa määriteltyjen maataloustuotteiden tariffikiintiöiden hallinnointia koskevasta sopimuksesta (Understanding of Tariff Rate Quota Administration Provisions of Agricultural Products, as defined in Article 2 of the Agreement on Agriculture) annetun päätöksen (WT/MIN(13)/39), jäljempänä ’tariffikiintiöitä koskeva Balin päätös’. Ministerit kehottivat komiteaa tarkastelemaan ja seuraamaan tariffikiintiötä koskevan Balin päätöksen nojalla jäsenille asetettujen velvoitteiden täytäntöönpanoa; tarkastelun tavoitteena oli edistää tariffikiintiöiden käytön jatkuvaa parantamista, tarkastelu käynnistettäisiin viimeistään vuonna 2017, ja siinä otettaisiin huomioon tuohon mennessä saadut kokemukset (1). Keskustelut tarkastelusta aloitettiin lokakuussa 2017 pidetyssä komitean kokouksessa (2). Komitea hyväksyi helmikuussa 2018 pidetyssä kokouksessa asiakirjassa G/AG/W/171 menettelyn ja aikataulun tarkastelun suorittamiseksi (3). Sovitun menettelyn mukaisesti tarkastelu on suoritettu komitean sääntömääräisten kokousten yhteydessä komitean kaikille jäsenille avoimina epävirallisina istuntoina (4).

1.2

Jäsenet keskustelivat tarkastelusta komitean neljässä epävirallisessa kokouksessa 20 päivänä helmikuuta, 11 päivänä kesäkuuta, 25 päivänä syyskuuta ja 26 päivänä marraskuuta vuonna 2018. Marraskuun epävirallisessa kokouksessa järjestettiin tariffikiintiöiden hallinnointia ja vajaakäyttöä koskeva teemakohtainen istunto, johon osallistui alan edustajia. Tarkastelua koskevissa keskusteluissa hyödynnettiin myös jäsenten kirjallisia kannanottoja. Vastauksena jäsenten pyyntöihin ja tarkastelun suorittamista koskevan sovitun menettelyn ja aikataulun mukaisesti sihteeristö laati tarkastelun helpottamiseksi tausta-asiakirjan (5) tariffikiintiöiden hallinnoinnista ja käyttöasteista. Liitteessä 1 on luettelo kaikista tähän mennessä tarkastelun yhteydessä tutkituista kirjallisista asiakirjoista.

1.3

Jäsenet ovat käsitelleet tarkastelua koskevissa keskusteluissa seuraavia teemoja: 1) tariffikiintiöitä koskevaan Balin päätökseen perustuvien aineellisten velvoitteiden tehokas täytäntöönpano ja seuranta; 2) tariffikiintiöiden läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset; 3) vajaakäyttöä koskeva mekanismi. Seuraavassa esitetään joitakin seikkoja (6), joita on tuotu esille kunkin kolmen teeman osalta, myös marraskuussa pidetyissä teemakohtaisissa keskusteluissa.

TEHOKAS TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SEURANTA

i.	Käyttämättömien todistusten uudelleenjako tariffikiintiön puitteissa.

ii.	Uudelleenjakoon liittyvät menettelyt, myös maakohtaiset määrät (7).

iii.	Tariffikiintiöiden käyttöasteen parantamiseen, myös tariffikiintiöiden uudelleenjakoon alueellisten kauppasopimusten puitteissa, liittyvien kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen.

TARIFFIKIINTIÖIDEN LÄPINÄKYVYYTTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

i.	Tariffikiintiöitä koskevat ajoissa tehdyt ja täydelliset ilmoitukset.

ii.	Viipymättömät ilmoitukset tariffikiintiöiden hallinnoinnin muutoksista.

iii.	Kaikkien niiden jäsenten yhdenmukainen säännöllinen raportointi käyttöasteista, joilla on tariffikiintiöihin liittyviä sitoumuksia.

iv.	Yhdenmukaistetut ilmoituskäytännöt (esimerkiksi tariffikiintiöt, joita ei ole avattu, tai luetteloon sisältyvät tariffikiintiöt, joihin ei liity tullietuutta).

v.	Raportoiminen vajaakäytön syistä.

vi.	Tariffikiintiöiden hallinnointiin liittyvien kansallisten kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen.

vii.	Erityis- ja erilliskohtelu (ilmoitusvaatimusten raskaus).

viii.

Yhteys tuontitodistusmenettelyjä koskeviin ilmoitusvaatimuksiin.

ix.	Sihteeristön tarjoama tekninen apu, jonka tavoitteena on, että jäsenet täyttäisivät ilmoitusvelvoitteensa paremmin.

VAJAAKÄYTTÖÄ KOSKEVA MEKANISMI

i.	Jäsenten toisistaan poikkeavat velvoitteet (liitteessä A oleva 4 kohta).

ii.	Erityis- ja erilliskohtelu.

iii.	Mahdollisuus, että mekanismia ei sovellettaisi täysin yleisellä tasolla tulevaisuudessa.

iv.	Yhteys liitteen B ja liitteessä A olevan 4 kohdan välillä.

v.	Vajaakäytön syiden tarkastelu.

vi.	Tiettyjen alojen tariffikiintiöiden vajaakäytön lähempi tarkastelu.

vii.	Vajaakäyttöä koskevan mekanismin käytännön sovellettavuus (niiden syiden, miksi mekanismiin ei ole vielä turvauduttu, mukaan lukien mahdollinen monimutkaisuus, tarkastelu, sekä kokemusten jakaminen ja menettelyvaatimusten yksinkertaistaminen).

viii.

Vajaakäytetyistä tariffikiintiöistä sihteeristössä ylläpidetty luettelo.

1.4

Jäsenten kannat erosivat toisistaan siltä osin kuin on kyse vajaakäyttöä koskevassa mekanismissa olevan 4 kohdan tulevasta toiminnasta sekä asiaan liittyvistä erityis- ja erilliskohtelua (S&D) koskevista säännöksistä. Jotkin jäseninä olevat kehitysmaat katsoivat, että tariffikiintiöitä koskevan Balin päätöksen S&D-säännöksiä ei tulisi lieventää; eräät muut jäsenet katsoivat, että kehitysmaiden erityis- ja erilliskohtelun ei tulisi johtaa siihen, että kehitysmaihin sovelletaan poikkeusta ja katsoivat myös, että näistä säännöksistä hyötyvien kehitysmaiden olisi mieluummin noudatettava tariffikiintiöiden hallinnointia koskevia sitoumuksia, joissa otetaan huomioon niiden kehitystilanne.

1.5

Useat jäsenet katsoivat, että tarkastelun soveltamisala olisi rajoitettava pyrkimyksiin parantaa tariffikiintiöiden hallinnointia, jotta tarkastelu voidaan pitää erillään markkinoillepääsyä koskevista neuvotteluista. Toiset viittasivat mahdollisuuteen ottaa tariffikiintiöihin liittyvät kysymykset esille markkinoillepääsyä koskevissa neuvotteluissa.

Tariffikiintiöitä koskevan Balin päätöksen (WT/MIN(13)/39) 13–15 kohdan mukaisesti komitea on 31 päivänä lokakuuta 2019 pitämässään kokouksessa hyväksynyt tämän raportin liitteeseen 2 sisältyvät, yleisneuvoston tarkasteltavaksi tarkoitetut suositukset.

(1) Asiakirja WT/MIN(13)/39, 13 kohta. Vajaakäyttöön sovellettavasta mekanismista ei ole vielä saatu kokemuksia.

(2) Ks. asiakirjassa G/AG/R/86 oleva 2.2.1 kohta.

(3) Ks. asiakirjassa G/AG/R/87 oleva 2.5.1 kohta.

(4) Komitea sopi kesäkuussa 2019 järjestetyssä kokouksessa, että määräaikaa tarkastelua koskevan raportin loppuun saattamiseksi pidennetään komitean lokakuussa 2019 järjestettävään kokoukseen asti.

(5) G/AG/W/183.

(6) Jäsenet eivät ole päässeet sopimukseen näistä seikoista eikä niiden käsittelystä suosituksissa.

(7) Tariffikiintiöistä annetun Balin ministerikokouksen päätöksen 9 kohdassa viitataan uudelleenjakomenettelyyn. Lisäksi Balin päätöksen liitteessä A olevissa alaviitteissä 3 ja 5 viitataan niiden jäsenten oikeuksiin, joilla on maakohtainen määrä, erityisesti vajaakäyttöä koskevan mekanismin yhteydessä.

LIITE 1

Asiakirjaluettelo

G/AG/W/169

10. lokakuuta 2017

Monitoring and review of Members’ obligations established under the Bali Decision on TRQ administration (Tariffikiintiöiden hallinnointia koskevan Balin päätöksen mukaisten jäsenten velvoitteiden seuranta ja tarkastelu).

Sihteeristön muistio

G/AG/W/171

9. helmikuuta 2018

Proposed process for the Review of the Operation of the Bali Decision on TRQ Administration (Tariffikiintiöiden hallinnointia koskevan Balin päätöksen toiminnan ehdotettu tarkastelumenettely).

Sihteeristön muistio

G/AG/W/175

18. toukokuuta 2018

G/AG/W/175/Add.1

7. toukokuuta 2019

—	Euroopan unionin maatalouskomitealle toimittama esitys tariffikiintiöiden hallinnointia koskevan Balin päätöksen toiminnan tarkastelumenettelystä (1).

Euroopan unionin tiedonannot

G/AG/W/179

6. kesäkuuta 2018

—	Review of the Operation of the Bali Ministerial Decision on ”Understanding on Tariff Rate Quota Administration provisions of Agricultural Products …” (2) (Maataloustuotteiden tariffikiintiöiden hallinnoinnista tehtyä sopimusta koskevan Balin ministeripäätöksen toiminnan tarkastelu).

Cairns-ryhmän toimittama esitys

G/AG/W/183

31. heinäkuuta 2018

Tariff quota administration methods and fill rates 2007–2016 (Tariffikiintiöiden hallinnointimenetelmät ja käyttöasteet 2007–2016).

Sihteeristön tausta-asiakirja

G/AG/W/186

19. syyskuuta 2018

Review of Bali Decision on TRQ administration (Tariffikiintiöiden hallinnointia koskevan Balin päätöksen tarkastelu).

Australian toimittama esitys

G/AG/W/197

24. toukokuuta 2019

The Underfill Mechanism of the Bali TRQ Administration Decision (Tariffikiintiöiden hallinnointia koskevaan Balin päätökseen sisältyvä vajaakäyttöä koskeva mekanismi).

Cairns-ryhmän puolesta toimitettu esitys

(1) Asiakirja G/AG/W/171, 9. helmikuuta 2018.

(2) WT/MIN (13)/39 ja WT/L/914, päivätty 11. joulukuuta 2013.

LIITE 2

Tariffikiintiöitä koskevan Balin päätöksen 14 kohdassa ja alaviitteessä 2 täsmennettyä liitteessä A olevaa 4 kohtaa koskevan päätöksen määräaikaa pidennetään vuoden 2021 loppuun. Kaikkia tariffikiintiöitä koskevan Balin päätöksen 13 ja 14 kohdassa ja alaviitteessä 2 olevia viittauksia ”12. ministerikokoukseen” ja ”31 päivään joulukuuta 2019” katsotaan viittauksiksi ”13. ministerikokoukseen” ja ”31 päivään joulukuuta 2021”. Kaikilta muilta osin tariffikiintiöitä koskevan Balin päätöksen määräykset pysyvät ennallaan. Selkeyden vuoksi todetaan, että tariffikiintiöitä koskevan Balin päätöksen liitteessä B luetelluilla jäsenillä säilyy oikeus lopettaa liitteessä A olevan 4 kohdan soveltaminen 31 päivänä joulukuuta 2021 tai sen jälkeen, jos joko ministerikokous tai yleisneuvosto eivät ole päättäneet pidentää liitteessä A olevan 4 kohdan soveltamista kyseiseen päivään mennessä.

Ottaen huomioon tariffikiintiöiden hallinnoinnin ja käyttöasteiden aiempaa suuremman läpinäkyvyyden merkityksen ja jäsenvaltioiden ajoissa toimittamien ilmoitusten merkityksen ja todeten maatalouden sähköisen ilmoitusjärjestelmän tavoitteena olevan yhdenmukaistamisen parantuminen komitea sopii seuraavista seikoista:

a)	Sihteeristö laatii luettelon jäsenten nykyisistä tariffikiintiöiden ilmoittamiskäytännöistä, myös tapauksissa, joissa luetteloon sisältyvää tariffikiintiötä ei ole avattu.

b)	Komitea aloittaa keskustelut jäsenten tariffikiintiöiden ilmoittamiskäytäntöjen yhdenmukaistamisesta, mukaan lukien tariffikiintiöiden käyttöasteista ilmoittaminen.

c)	Komitea kannustaa jäseniä sisällyttämään markkinoillepääsyä koskeviin taulukon MA:2 ilmoituksiin selityksen niissä tapauksissa, joissa luetteloon sisältyviä tariffikiintiöitä ei ole avattu.

d)	Sihteeristö päivittää säännöllisesti tariffikiintiöiden hallinnointia ja käyttöasteita koskevat tiedot asiakirjaan G/AG/W/183 (1) sekä tiedot jäsenistä, jotka ovat ilmoittaneet käyttöasteet, ja komiteassa käyttöasteiden osalta esiin nousseet kysymykset.

Komitea sopii, että tariffikiintiöitä koskevaa Balin päätöstä tarkastellaan säännöllisesti joka kolmas vuosi sen jälkeen, kun tämä tarkastelu on saatu päätökseen. Näihin säännöllisiin tarkasteluihin kuuluu muun muassa se, että vajaakäyttöä koskevan mekanismin käyttöä tarkastellaan jäsenten toimittamien tietojen perusteella.

(1) Sihteeristön tausta-asiakirjaan voi erityisesti sisältyä luettelo tariffikiintiöistä, joissa ei ole toimitettu taulukon MA:2 ilmoituksia tai joissa käyttöaste on alle 65 prosenttia.

27.11.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/26

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/1956,

annettu 26 päivänä marraskuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/35/EU tueksi laadituista tietyllä jännitealueella toimivia sähkölaitteita koskevista yhdenmukaistetuista standardeista

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/35/EU (2) 12 artiklan mukaan sähkölaitteiden, jotka ovat yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mukaisia, katsotaan olevan kyseisten standardien tai niiden osien kattamien, kyseisen direktiivin 3 artiklassa tarkoitettujen ja kyseisen direktiivin liitteessä I vahvistettujen turvallisuustavoitteiden mukaisia.

(2)

Komissio pyysi 8 päivänä marraskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä M/511 Euroopan standardointikomiteaa (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomiteaa (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitosta (ETSI) toimittamaan ensimmäisen täydellisen luettelon direktiiviä 2014/35/EU tukevien tietyllä jännitealueella toimivia sähkölaitteita koskevien yhdenmukaistettujen standardien nimistä sekä laatimaan, tarkistamaan ja saattamaan päätökseen tällaisia yhdenmukaistettuja standardeja. Direktiivin 2014/35/EU 3 artiklassa tarkoitetut, mainitun direktiivin liitteessä I vahvistetut turvallisuustavoitteet eivät ole muuttuneet CENille, Cenelecille ja ETSIlle esitetyn pyynnön jälkeen.

(3)

CEN ja Cenelec laativat pyynnön M/511 perusteella seuraavat yhdenmukaistetut standardit ja niiden muutokset: koneiden sähkölaitteita koskeva standardi EN 60204-1:2018, sähkökäyttöisten koti- ja vastaavaan käyttöön tarkoitettujen laitteiden turvallisuutta koskevat standardit EN 60335-1:2012/A13:2017, EN 60335-2-4:2010/A11:2018, EN 60335-2-15:2016, EN 60335-2-16:2003/A11:2018, EN 60335-2-28:2003/A11:2018, EN 60335-2-29:2004/A11:2018, EN 60335-2-55:2003/A11:2018, EN 60335-2-59:2003/A11:2018, EN 60335-2-74:2003/A11:2018, EN 60335-2-85:2003/A11:2018, EN 60335-2-109:2010/A1:2018 ja EN 60335-2-109:2010/A2:2018, pienjännitekytkinlaitteita koskevat standardit EN 60715:2017, EN 60947-2:2017, EN 60947-5-1:2017 ja EN 60947-5-5:1997/A2:2017, kotitalous- ja vastaavaan käyttöön tarkoitettuja katkaisijoita ja vastaavia laitteita koskevat standardit EN 60898-1:2019, EN 61008-1:2012/A12:2017, EN 62606:2013/A1:2017 ja EN 63024:2018, mittaus-, ohjaus- ja laboratoriolaitteita koskeva standardi EN IEC 61010-2-201:2018, kojekytkimiä koskeva standardi EN IEC 61058-1:2018, ylijännitesuojia pienjännitteelle koskeva standardi EN 61643-11:2012/A11:2018 ja valaisimia ja niihin liittyviä laitteita koskeva standardi EN 62560:2012/A11:2019.

(4)	Komissio on yhdessä CENin ja Cenelecin kanssa arvioinut, ovatko nämä CENin ja Cenelecin laatimat standardit ja niiden muutokset pyynnön M/511 mukaisia.

(5)	Nämä standardit ja niiden muutokset vastaavat niitä turvallisuustavoitteita, jotka niillä on tarkoitus kattaa ja jotka esitetään direktiivissä 2014/35/EU. Sen vuoksi on aiheellista julkaista kyseisten standardien viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(6)

Useilla CENin ja Cenelecin laatimilla yhdenmukaistetuilla standardeilla korvataan muutoksineen seuraavat yhdenmukaistetut standardit, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä: (3) standardi EN 50557:2011 korvataan standardilla EN 63024:2018, standardi EN 60204-1:2006 korvataan standardilla EN 60204-1:2018, standardi EN 60335-2-15:2002 korvataan standardilla EN 60335-2-15:2016, standardi EN 60715:2001 korvataan standardilla EN 60715:2017, standardi EN 60898-1:2003 korvataan standardilla EN 60898-1:2019, standardi EN 60947-2:2006 korvataan standardilla EN 60947-2:2017, standardi EN 60947-5-1:2004 korvataan standardilla EN 60947-5-1:2017, standardi EN 61010-2-201:2013 korvataan standardilla EN IEC 61010-2-201:2018 ja standardi EN 61058-1:2002 korvataan standardilla EN IEC 61058-1:2018.

(7)

CENin ja Cenelecin laatimilla muutoksilla muutetaan seuraavia yhdenmukaistettuja standardeja: standardit EN 60335-1:2012, EN 60335-2-4:2010, EN 60335-2-16:2003, EN 60335-2-28:2003, EN 60335-2-29:2004, EN 60335-2-55:2003, EN 60335-2-59:2003, EN 60335-2-74:2003, EN 60335-2-85:2003, EN 60335-2-109:2010, EN 60947-5-5:1997, EN 61008-1:2012, EN 61643-11:2012 ja EN 62560:2012, EN 62606:2013, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4) , ja standardi EN 60335-2-15:2016, jonka viitetietoja ei ole vielä julkaistu.

(8)

CEN ja Cenelec ovat lisäksi laatineet seuraavat oikaisut: oikaisu EN 60529:1991/AC:2016-12 yhdenmukaistettuun standardiin EN 60529:1991 ja oikaisu EN 60529:1991/A2:2013/AC:2019-02 kotelointeja koskevaan yhdenmukaistettuun standardiin EN 60529:1991/A2:2013, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (5), oikaisut EN 60598-2-22:2014/AC:2016-05 ja EN 60598-2-22:2014/AC:2016-09 valaisimia ja niihin liittyviä laitteita koskevaan yhdenmukaistettuun standardiin EN 60598-2-22:2014, jonka viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (6), oikaisu EN 61008-1:2012/A1:2014/AC:2016-06 kotitalouksiin ja vastaavaan käyttöön tarkoitettuja vikavirtasuojakytkimiä ja vastaavia laitteita koskevaan yhdenmukaistettuun standardiin EN 61008-1:2012/A1, jonka viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (7), ja oikaisu EN 61851-23:2014/AC:2016-06 sähköajoneuvojen johdollisia latausjärjestelmiä koskevaan yhdenmukaistettuun standardiin 61851-23:2014, jonka viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (8). Kun otetaan huomioon, että näissä oikaisuissa tehdään teknisiä korjauksia ja että tarkoituksena on varmistaa sellaisten yhdenmukaistettujen standardien moitteeton ja johdonmukainen soveltaminen, joiden viitetiedot on jo aiemmin julkaistu, on aiheellista, että näiden yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot julkaistaan yhdessä oikaisujen viitetietojen kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(9)

Sen vuoksi on aiheellista poistaa korvattujen, muutettujen tai oikaistujen standardien viitetiedot Euroopan unionin virallisesta lehdestä. Jotta valmistajilla olisi riittävästi aikaa valmistautua korvaavien, muuttavien ja oikaisevien yhdenmukaistettujen standardien soveltamiseen, on tarpeen lykätä korvattavien, muutettavien tai oikaistavien yhdenmukaistettujen standardien viitetietojen poistamista.

(10)

Yhdenmukaistetun standardin noudattaminen luo olettamuksen vastaavien unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen olennaisten vaatimuksien, turvallisuustavoitteet mukaan luettuina, täyttymisestä siitä päivästä alkaen, jona standardin viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sen vuoksi tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä direktiivin 2014/35/EU tueksi laadittujen tietyllä jännitealueella toimivia sähkölaitteita koskevien yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka luetellaan tämän päätöksen liitteessä I.

2 artikla

Poistetaan Euroopan unionin virallisesta lehdestä direktiivin 2014/35/EU tueksi laadittujen tietyllä jännitealueella toimivia sähkölaitteita koskevien yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka luetellaan tämän päätöksen liitteessä II, kyseisessä liitteessä vahvistetuista päivämääristä lähtien.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 26 päivänä marraskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/35/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, tietyllä jännitealueella toimivien sähkölaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 357).

(3) EUVL C 326, 14.9.2018, s. 4.

(4) EUVL C 326, 14.9.2018, s. 4.

(5) EUVL C 326, 14.9.2018, s. 4.

(6) EUVL C 326, 14.9.2018, s. 4.

(7) EUVL C 326, 14.9.2018, s. 4.

(8) EUVL C 326, 14.9.2018, s. 4.

LIITE I

Nro	Standardin viitetiedot
1.	EN 60204-1:2018 Koneturvallisuus – Koneiden sähkölaitteisto – Osa 1: Yleiset vaatimukset IEC 60204-1:2016 (Muutettu)
2.	EN 60335-1:2012 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 1: Yleiset vaatimukset IEC 60335-1:2010 (Muutettu) EN 60335-1:2012/A11:2014 EN 60335-1:2012/A13:2017
3.	EN 60335-2-4:2010 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-4: Erityisvaatimukset pyykkilingoille IEC 60335-2-4:2008 (Muutettu) EN 60335-2-4:2010/A1:2015 EN 60335-2-4:2010/A11:2018
4.	EN 60335-2-15:2016 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-15: Erityisvaatimukset nesteiden lämmittämiseen tarkoitetuille laitteille IEC 60335-2-15:2012 (Muutettu) EN 60335-2-15:2016/A11:2018
5.	EN 60335-2-16:2003 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-16: Erityisvaatimukset jätemyllyille IEC 60335-2-16:2002 (Muutettu) EN 60335-2-16:2003/A1:2008 EN 60335-2-16:2003/A2:2012 EN 60335-2-16:2003/A11:2018
6.	EN 60335-2-28:2003 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-28: Erityisvaatimukset ompelukoneille IEC 60335-2-28:2002 (Muutettu)
	EN 60335-2-28:2003/A1:2008 EN 60335-2-28:2003/A11:2018
7.	EN 60335-2-29:2004 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-29: Erityisvaatimukset akunvaraajille IEC 60335-2-29:2002 + A1:2004 EN 60335-2-29:2004/A2:2010 EN 60335-2-29:2004/A11:2018
8.	EN 60335-2-55:2003 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-55: Erityisvaatimukset akvaarioissa ja puutarhalammikoissa käytettäville sähkölaitteille IEC 60335-2-55:2002 EN 60335-2-55:2003/A1:2008 EN 60335-2-55:2003/A11:2018
9.	EN 60335-2-59:2003 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-59: Erityisvaatimukset hyönteispyydyksille IEC 60335-2-59:2002 (Muutettu) EN 60335-2-59:2003/A1:2006 EN 60335-2-59:2003/A2:2009 EN 60335-2-59:2003/A11:2018
10.	EN 60335-2-74:2003 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-74: Erityisvaatimukset siirrettäville uppokuumentimille IEC 60335-2-74:2002 EN 60335-2-74:2003/A1:2006 EN 60335-2-74:2003/A2:2009 EN 60335-2-74:2003/A11:2018
11.	EN 60335-2-85:2003 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-85: Erityisvaatimukset höyrysilittimille IEC 60335-2-85:2002 EN 60335-2-85:2003/A1:2008 EN 60335-2-85:2003/A11:2018
12.	EN 60335-2-109:2010 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-109: Erityisvaatimukset ultraviolettisäteilyä käyttäville vedenkäsittelylaitteille IEC 60335-2-109:2010 EN 60335-2-109:2010/A1:2018 EN 60335-2-109:2010/A2:2018
13.	EN 60529:1991 Sähkölaitteiden kotelointiluokat (IP-koodi) IEC 60529:1989 EN 60529:1991/AC:1993 EN 60529:1991/AC:2016-12 EN 60529:1991/A2:2013/AC:2019-02 EN 60529:1991/A1:2000 EN 60529:1991/A2:2013
14.	EN 60598-2-22:2014 Valaisimet – Osa 2-22: Turvavalaisimien erityisvaatimukset IEC 60598-2-22:2014 EN 60598-2-22/AC:2015 EN 60598-2-22:2014/AC:2016-05 EN 60598-2-22:2014/AC:2016-09
15.	EN 60715:2017 Pienjännitekytkinlaitteiden mitoitukset – Pienjännitekytkinlaiteasennuksissa käytettävien sähkölaitteiden mekaaniseen kannattamiseen tarkoitetut standardisoidut asennuskiskot IEC 60715:2017
16.	EN 60898-1:2019 Sähkötarvikkeet – Johdonsuojakatkaisijat kotitalous- ja vastaavaan käyttöön – Osa 1: Johdonsuojakatkaisijat vaihtovirroille IEC 60898-1:2015 (Muutettu)
17.	EN 60947-2:2017 Pienjännitekytkinlaitteet – Osa 2: Katkaisijat IEC 60947-2:2016
18.	EN 60947-5-1:2017 Pienjännitekytkinlaiteet – Osa 5-1: Ohjauspiirin laitteet ja kytkinelementit – Sähkömekaaniset ohjauspiirin laitteet IEC 60947-5-1:2016
19.	EN 60947-5-5:1997 Pienjännitekytkinlaiteet – Osa 5-5: Ohjauspiirin laitteet ja kytkinelementit – Mekaanisella lukitustoiminnolla varustetut sähköiset hätäpysäytyslaitteet IEC 60947-5-5:1997 EN 60947-5-5:1997/A1:2005 EN 60947-5-5:1997/A2:2017 EN 60947-5-5:1997/A11:2013
20.	EN 61008-1:2012 Kotitalouksiin ja vastaavaan käyttöön tarkoitetut ilman ylivirtasuojaa olevat vikavirtasuojakytkimet (RCCB) – Osa 1: Yleiset vaatimukset IEC 61008-1:2010 (Muutettu) EN 61008-1:2012/A1:2014/AC:2016-06 EN 61008-1:2012/A1:2014 EN 61008-1:2012/A2:2014 EN 61008-1:2012/A11:2015 EN 61008-1:2012/A12:2017
21.	EN IEC 61010-2-201:2018 Sähköisten mittaus-, ohjaus- ja laboratoriolaitteiden turvallisuus – Osa 2-201: Ohjauslaitteiden erityisvaatimukset IEC 61010-2-201:2017
22.	EN IEC 61058-1:2018 Kojekytkimet – Osa 1: Yleiset vaatimukset IEC 61058-1:2016
23.	EN 61643-11:2012 Ylijännitesuojat pienjännitteelle – Osa 11: Pienjännitesyöttöön kytketyt ylijännitesuojat – Vaatimukset ja testit IEC 61643-11:2011 (Muutettu) EN 61643-11:2012/A11:2018
24.	EN 61851-23:2014 Sähköajoneuvojen johdolliset latausjärjestelmät – Osa 23: Tasasähkölatausasema IEC 61851-23:2014 EN 61851-23:2014/AC:2016-06
25.	EN 62560:2012 Yleisiin valaistustarkoituksiin käytettävät rakenteeseen kuuluvalla virranrajoittimella varustetut LED-lamput, joiden mitoitusjännite on yli 50 V – Turvallisuusvaatimukset IEC 62560:2011 (Muutettu) EN 62560:2012/AC:2015 EN 62560:2012/A1:2015/AC:2015 EN 62560:2012/A1:2015 EN 62560:2012/A11:2019
26.	EN 62606:2013 Yleiset vaatimukset valokaaren tunnistuslaitteille IEC 62606:2013 (Muutettu) EN 62606:2013/A1:2017
27.	EN 63024:2018 Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetuille ylivirtasuojilla varustetuille (RCBO) ja ilman ylivirtasuojaa oleville (RCCB) vikavirtasuojakytkimille tarkoitettujen automaattisten jälleenkytkentälaitteiden (ARD) vaatimukset IEC 63024:2017 (Muutettu)

LIITE II

Nro	Standardin viitetiedot	Peruuttamispäivä
1.	EN 50557:2011 Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetuille ylivirtasuojilla varustetuille (RCBO) ja ilman ylivirtasuojaa oleville (RCCB) vikavirtasuojakytkimille tarkoitettujen automaattisten jälleenkytkentälaitteiden (ARD) vaatimukset	27. toukokuuta 2021
2.	EN 60204-1:2006 Koneturvallisuus – Koneiden sähkölaitteisto – Osa 1: Yleiset vaatimukset IEC 60204-1:2005 (Muutettu) EN 60204-1:2006/A1:2009	27. toukokuuta 2021
3.	EN 60335-1:2012 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 1: Yleiset vaatimukset IEC 60335-1:2010 (Muutettu) EN 60335-1:2012/A11:2014	27. toukokuuta 2021
4.	EN 60335-2-4:2010 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-4: Erityisvaatimukset pyykkilingoille IEC 60335-2-4:2008 (Muutettu) EN 60335-2-4:2010/A1:2015	27. toukokuuta 2021
5.	EN 60335-2-15:2002 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-15: Erityisvaatimukset nesteiden lämmittämiseen tarkoitetuille laitteille IEC 60335-2-15:2002 EN 60335-2-15:2002/A1:2005 EN 60335-2-15:2002/A2:2008 EN 60335-2-15:2002/A11:2012	27. toukokuuta 2021
6.	EN 60335-2-16:2003 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-16: Erityisvaatimukset jätemyllyille IEC 60335-2-16:2002 (Muutettu) EN 60335-2-16:2003/A1:2008 EN 60335-2-16:2003/A2:2012	27. toukokuuta 2021
7.	EN 60335-2-28:2003 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-28: Erityisvaatimukset ompelukoneille IEC 60335-2-28:2002 (Muutettu) EN 60335-2-28:2003/A1:2008	27. toukokuuta 2021
8.	EN 60335-2-29:2004 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-29: Erityisvaatimukset akunvaraajille IEC 60335-2-29:2002 + A1:2004 EN 60335-2-29:2004/A2:2010	27. toukokuuta 2021
9.	EN 60335-2-55:2003 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-55: Erityisvaatimukset akvaarioissa ja puutarhalammikoissa käytettäville sähkölaitteille IEC 60335-2-55:2002 EN 60335-2-55:2003/A1:2008	27. toukokuuta 2021
10.	EN 60335-2-59:2003 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-59: Erityisvaatimukset hyönteispyydyksille IEC 60335-2-59:2002 (Muutettu) EN 60335-2-59:2003/A1:2006 EN 60335-2-59:2003/A2:2009	27. toukokuuta 2021
11.	EN 60335-2-74:2003 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-74: Erityisvaatimukset siirrettäville uppokuumentimille IEC 60335-2-74:2002 EN 60335-2-74:2003/A1:2006 EN 60335-2-74:2003/A2:2009	27. toukokuuta 2021
12.	EN 60335-2-85:2003 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-85: Erityisvaatimukset höyrysilittimille IEC 60335-2-85:2002 EN 60335-2-85:2003/A1:2008	27. toukokuuta 2021
13.	EN 60335-2-109:2010 Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus – Osa 2-109: Erityisvaatimukset ultraviolettisäteilyä käyttäville vedenkäsittelylaitteille IEC 60335-2-109:2010	27. toukokuuta 2021
14.	EN 60529:1991 Sähkölaitteiden kotelointiluokat (IP-koodi) IEC 60529:1989 EN 60529:1991/AC:1993 EN 60529:1991/A1:2000 EN 60529:1991/A2:2013	27. toukokuuta 2020
15.	EN 60598-2-22:2014 Valaisimet – Osa 2-22: Turvavalaisimien erityisvaatimukset IEC 60598-2-22:2014 EN 60598-2-22/AC:2015	27. toukokuuta 2020
16.	EN 62560:2012 Yleisiin valaistustarkoituksiin käytettävät rakenteeseen kuuluvalla virranrajoittimella varustetut LED-lamput, joiden mitoitusjännite on yli 50 V – Turvallisuusvaatimukset IEC 62560:2011 (Muutettu) EN 62560:2012/A1:2015 EN 62560:2012/AC:2015 EN 62560:2012/A1:2015/AC:2015	27. toukokuuta 2021
17.	EN 60715:2001 Pienjännitekytkinlaitteiden mitoitukset – Pienjännitekytkinlaiteasennuksissa käytettävien sähkölaitteiden mekaaniseen kannattamiseen tarkoitetut standardisoidut asennuskiskot IEC 60715:1981 + A1:1995	27. toukokuuta 2021
18.	EN 60898-1:2003 Sähkötarvikkeet – Johdonsuojakatkaisijat kotitalous- ja vastaavaan käyttöön – Osa 1: Johdonsuojakatkaisijat vaihtovirroille IEC 60898-1:2002 (Muutettu) EN 60898-1:2003/A1:2004 EN 60898-1:2003/A11:2005 EN 60898-1:2003/A13:2012	27. toukokuuta 2021
19.	EN 60947-2:2006 Pienjännitekytkinlaitteet – Osa 2: Katkaisijat IEC 60947-2:2006 EN 60947-2:2006/A1:2009 EN 60947-2:2006/A2:2013	27. toukokuuta 2021
20.	EN 60947-5-1:2004 Pienjännitekytkinlaiteet – Osa 5-1: Ohjauspiirin laitteet ja kytkinelementit – Sähkömekaaniset ohjauspiirin laitteet IEC 60947-5-1:2003 EN 60947-5-1:2004/A1:2009	27. toukokuuta 2021
21.	EN 60947-5-5:1997 Pienjännitekytkinlaiteet – Osa 5-5: Ohjauspiirin laitteet ja kytkinelementit – Mekaanisella lukitustoiminnolla varustetut sähköiset hätäpysäytyslaitteet IEC 60947-5-5:1997 EN 60947-5-5:1997/A1:2005 EN 60947-5-5:1997/A11:2013	27. toukokuuta 2021
22.	EN 61008-1:2012 Kotitalouksiin ja vastaavaan käyttöön tarkoitetut ilman ylivirtasuojaa olevat vikavirtasuojakytkimet (RCCB) – Osa 1: Yleiset vaatimukset IEC 61008-1:2010 (Muutettu) EN 61008-1:2012/A1:2014 EN 61008-1:2012/A11:2015 EN 61008-1:2012/A2:2014	27. toukokuuta 2021
23.	EN 61010-2-201:2013 Sähköisten mittaus-, ohjaus- ja laboratoriolaitteiden turvallisuus – Osa 2-201: Ohjauslaitteiden erityisvaatimukset IEC 61010-2-201:2013 EN 61010-2-201:2013/AC:2013	27. toukokuuta 2021
24.	EN 61058-1:2002 Kojekytkimet – Osa 1: Yleiset vaatimukset IEC 61058-1:2000 (Muutettu) + A1:2001 EN 61058-1:2002/A2:2008	27. toukokuuta 2021
25.	EN 61643-11:2012 Ylijännitesuojat pienjännitteelle – Osa 11: Pienjännitesyöttöön kytketyt ylijännitesuojat – Vaatimukset ja testit IEC 61643-11:2011 (Muutettu)	27. toukokuuta 2021
26.	EN 61851-23:2014 Sähköajoneuvojen johdolliset latausjärjestelmät – Osa 23: Tasasähkölatausasema IEC 61851-23:2014	27. toukokuuta 2020
27.	EN 62560:2012 Yleisiin valaistustarkoituksiin käytettävät rakenteeseen kuuluvalla virranrajoittimella varustetut LED-lamput, joiden mitoitusjännite on yli 50 V – Turvallisuusvaatimukset IEC 62560:2011 (Muutettu) EN 62560:2012/A1:2015 EN 62560:2012/A1:2015/AC:2015	27. toukokuuta 2021
28.	EN 62606:2013 Yleiset vaatimukset valokaaren tunnistuslaitteille IEC 62606:2013 (Muutettu)	27. toukokuuta 2021

27.11.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/35

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/1957,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 nojalla tehdystä arvioinnista, joka koskee Yhdistyneen kuningaskunnan myöntämää poikkeusta tietyistä komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 923/2012 säädetyistä aineellisista vaatimuksista

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 8345)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta 4 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (1) ja erityisesti sen 71 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 20 päivänä syyskuuta 2019 komissiolle, Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastolle, jäljempänä ’virasto’, ja muille jäsenvaltioille myöntäneensä asetuksen (EU) 2018/1139 71 artiklan 1 kohdan nojalla poikkeuksen komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 (2) liitteessä olevan SERA.5005 kohdan (Näkölentosäännöt) a alakohdassa asetetuista vaatimuksista kaikille Yhdistyneen kuningaskunnan alueella enintään 3 000 jalan korkeudessa keskimääräisestä merenpinnasta ja ilmatilaluokassa D lentävien ilma-alusten käyttäjille. Ilmoitetussa poikkeuksessa todetaan muun muassa, että aiempi vastaava poikkeus, josta oli ilmoitettu komissiolle 17 päivänä huhtikuuta 2019, kumotaan 12 päivästä syyskuuta alkaen.

(2)

Edellä mainittu poikkeus on sallittu, kun ilma-aluksen lento suoritetaan seuraavien kumulatiivisten edellytysten mukaisesti: i) vain päiväsaikaan, ii) enintään 140 solmun mittarinopeudella, jotta ohjaajalla on riittävä mahdollisuus tarkkailla muuta liikennettä ja esteitä ajoissa yhteentörmäyksen välttämiseksi, iii) selvästi erossa pilvestä ja maan tai veden pinta näkyvissä ja, jos ilma-alus ei ole helikopteri, vähintään 5 kilometrin lentonäkyvyydessä tai, jos ilma-alus on helikopteri, vähintään 1 500 metrin lentonäkyvyydessä.

(3)

Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt poikkeuksen helpottaakseen turvallista siirtymistä tuleviin ilmatilavaatimuksiin, jotka on määritelty sen tarkistetussa korkean tason toimintasuunnitelmassa. Tarkoituksena on erityisesti antaa aikaa toteuttaa ilmaliikennepalvelujen menettelyjä koskevat muutokset, jotka ovat tarpeen, jotta asiaankuuluvia SERA-vaatimuksia voidaan soveltaa turvallisesti ja jotta ilmatilan modernisointi voidaan ottaa huomioon. Yhdistynyt kuningaskunta toimitti myös kuvauksen erilaisista tähän poikkeukseen liittyvistä riskinhallintatoimenpiteistä.

(4)

Poikkeus myönnettiin 12 päivän syyskuuta 2019 ja 25 päivän maaliskuuta 2020 väliseksi ajaksi. Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt vuodesta 2014 alkaen kahdeksan poikkeusta täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 liitteessä olevan SERA.5005 kohdan a alakohdasta yhteensä 61 kuukauden ajaksi (3). Kun otetaan huomioon periaate, jonka mukaan uutta sääntöä sovelletaan välittömästi vanhan säännön voimassa ollessa syntyneiden tilanteiden tulevaisuudessa ilmeneviin vaikutuksiin, asetuksen (EU) 2018/1139 71 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kahdeksan kuukauden määräaikoja laskettaessa on otettava huomioon mainitun asetuksen voimaantuloa edeltävät ajanjaksot. Virasto arvioi edellä mainitun perusteella, täyttyvätkö mainitun asetuksen 71 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, ja katsoi, että osa edellytyksistä ei täyty.

(5)	Komissio on samaa mieltä viraston suosituksesta.

(6)

Asetuksen (EU) 2018/1139 71 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltio saa myöntää poikkeuksen vain mainitun asetuksen soveltamisalaan kuuluville luonnollisille henkilölle tai oikeushenkilölle ja ainoastaan ”sellaisissa kiireellisissä ja ennalta arvaamattomissa olosuhteissa, jotka vaikuttavat kyseisiin henkilöihin tai näiden henkilöiden kiireellisiin operatiivisiin tarpeisiin” ja edellyttäen, että kaikki mainitun artiklan a–d alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(7)

Komissio katsoo, että poikkeus ei täytä ”kiireellisiä operatiivisia tarpeita” koskevaa edellytystä. Tätä päätelmää tukee se, että saman tyyppinen poikkeus on myönnetty toistuvasti 13 päivästä marraskuuta 2014 lähtien. Poikkeuksen jatkuva toistuminen osoittaa, ettei sen kesto ole rajallinen, ja viittaa siihen, että todellisena tarkoituksena on säilyttää pitkäaikainen poikkeus SERA.5005 kohdan a alakohdasta eikä vastata sellaisen henkilön tiettyyn kiireelliseen operatiiviseen tarpeeseen, johon näitä säännöksiä sovelletaan. Tätä päätelmää ei muuta se, että Yhdistynyt kuningaskunta totesi ilmoituksessaan, ettei se ole asettanut minimietäisyyttä pilvestä ilmatilaluokassa D, eikä se, että se ilmoitti ryhtyvänsä toimiin täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 soveltamiseksi pitkällä aikavälillä.

(8)	Edellä mainitut näkökohdat huomioon ottaen komission ei ole tarpeellista arvioida sitä, onko asetuksen (EU) 2018/1139 71 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa säädetyt edellytykset täytetty. Komissio esittää kuitenkin seuraavat huomiot.

(9)

Komissio katsoo, ettei poikkeus täytä asetuksen (EU) 2018/1139 71 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyä edellytystä, koska poikkeuksen aiheuttamiin tarpeisiin voidaan vastata riittävästi muilla, asetuksen mukaisilla tavoilla. Itse asiassa Yhdistyneen kuningaskunnan väitteistä huolimatta täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 923/2012 mahdollistaa tarpeiden riittävän tyydyttämisen ilman poikkeusta. Asetuksen mukaan lennot voidaan suorittaa SERA.5010 kohdassa (Erityis-VFR-lennot lähialueilla) tarkoitettuina ”erityis-VFR-lentoina”, jotka lennonjohto on selvittänyt suoritettavaksi lähialueella näkösääolosuhteita huonommissa sääolosuhteissa. Vaihtoehtoisesti, kun tietyssä ilmatilaluokassa on tarpeellista sallia vähemmän rajoittavan luokan kanssa yhteensopivat lennot, voidaan harkita muun muassa seuraavia ratkaisuja: kyseisen ilmatilan uudelleenluokittelu tai kyseisen ilmatilan osan uudelleensuunnittelu määrittelemällä ilmatilarajoituksia tai -varauksia tai vähemmän rajoittavien ilmatilaluokkien alaosia (esim. käytäviä) SERA.6001 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(10)

Poikkeus ei myöskään täytä turvallisuusvaatimuksia eikä ole asetuksen (EU) 2018/1139 keskeisten vaatimusten mukainen. Tältä osin komissio viittaa aiempaan päätökseensä (johdanto-osan 11–13 kappale), joka koskee poikkeusta täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 (4) liitteessä olevan SERA.5005 kohdan a alakohdasta.

(11)	Sen vuoksi 17 päivänä huhtikuuta 2019 ilmoitetun poikkeuksen täytäntöönpano vaikuttaisi haitallisesti turvallisuustasoon eikä se olisi asetuksen (EU) 2018/1139 yleisten turvallisuustavoitteiden mukainen.

(12)	Komissio toteaa myös, että poikkeusta täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 (5) liitteessä olevan SERA.5005 kohdan a alakohdasta koskevan komission aiemman päätöksen mukaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan oli kumottava poikkeus eikä jatkettava sen soveltamista edelleen, kuten se on tehnyt.

(13)

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29 päivänä maaliskuuta 2017 aikomuksestaan erota unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU’, 50 artiklan nojalla. SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaan perussopimuksia lakataan soveltamasta eroavaan jäsenvaltioon sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan tai, jollei sopimusta ole, kahden vuoden kuluttua ilmoituksesta, jollei Eurooppa-neuvosto yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa päätä yksimielisesti pidentää tätä määräaikaa. Määräaikaa on pidennetty kolme kertaa, viimeksi Eurooppa-neuvoston päätöksellä (EU) 2019/1810 (6), jolla sitä pidennettiin 31 päivään tammikuuta 2020 saakka.

(14)

Neuvosto antoi 11 päivänä tammikuuta 2019 päätöksellä (EU) 2019/274 (7) luvan allekirjoittaa neuvottelijoiden tasolla 14 päivänä marraskuuta 2018 sovittu erosopimus. Unioni vahvisti olevansa valmis allekirjoittamaan ja saattamaan sopimuksen tekemisen päätökseen nopeasti siinä tapauksessa, että Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti hyväksyy erosopimuksen. Erosopimuksen (8) neljännessä osassa määrätään siirtymäkaudesta, joka alkaa sopimuksen voimaantulopäivänä ja jonka aikana unionin lainsäädäntöä sovelletaan edelleen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sopimuksen mukaisesti.

(15)	Tätä päätöstä sovelletaan joka tapauksessa vain niin kauan, kun unionin lainsäädäntöä sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yhdistyneen kuningaskunnan myöntämä ja komissiolle, Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastolle ja muille jäsenvaltioille 20 päivänä syyskuuta 2019 ilmoittama poikkeus, joka koskee täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 liitteessä olevan SERA.5005 kohdan a alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ja jonka nojalla etäisyyttä pilvestä koskevissa näkösääolosuhteiden minimeissä ja näkölentosäännöissä sallitaan, ettei vaatimusta ylläpitää asianmukaista etäisyyttä pilvestä tarvitse noudattaa, ei täytä asetuksen (EU) 2018/1139 71 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2019.

Komission puolesta

Violeta BULC

Komission jäsen

(1) EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 923/2012, annettu 26 päivänä syyskuuta 2012, yhteisistä lentosäännöistä, lennonvarmistuspalveluja ja -menetelmiä koskevista operatiivisista säännöksistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1035/2011 ja asetusten (EY) N:o 1265/2007, (EY) N:o 1794/2006, (EY) N:o 730/2006, (EY) N:o 1033/2006 ja (EU) N:o 255/2010 muuttamisesta (EUVL L 281, 13.10.2012, s. 1).

(3) E 4869, E 4919, E 4761, E 4312, E 4163, E 4073, E 3982, E3960.

(4) Komission päätös C(2016) 7654 final, annettu 30 päivänä marraskuuta 2016, komission asetuksessa (EU) N:o 923/2012 säädetyistä tietyistä aineellisista vaatimuksista myönnettävän poikkeuksen epäämisestä Yhdistyneeltä kuningaskunnalta.

(5) Päätös C(2016) 7654 final.

(6) Eurooppa-neuvoston päätös (EU) 2019/1810, tehty yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, annettu 29 päivänä lokakuuta 2019, SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaisen määräajan pidentämisestä (EUVL L 278 I, 30.10.2019, s. 1).

(7) Neuvoston päätös (EU) 2019/274, annettu 11 päivänä tammikuuta 2019, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta (EUVL L 47 I, 19.2.2019, s. 1).

(8) Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (EUVL C 144 I, 25.4.2019, s. 1).

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 306

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	62. vuosikerta 27. marraskuuta 2019

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission Täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1953, annettu 25 päivänä marraskuuta 2019, varainhoitovuodelta 2019 siirrettyjen määrärahojen takaisinmaksusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti	1
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston Päätös (EU) 2019/1954, annettu 18 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Afrikka-osapuolen välisellä ensivaiheen talouskumppanuussopimuksella perustetussa talouskumppanuussopimuskomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta, joka koskee sovittelun työjärjestyksen, välimiesmenettelyn työjärjestyksen ja välimiehiä koskevien menettelysääntöjen hyväksymistä	5
	*	Neuvoston päätös (EU) 2019/1955, annettu 21 päivänä marraskuuta 2019, Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta maataloustuotteiden tariffikiintiöiden hallinnointia koskevan sopimuksen (tariffikiintiöitä koskeva sopimus) tarkastelusta annettavan päätöksen hyväksymiseen	20
	*	Komission Täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1956, annettu 26 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/35/EU tueksi laadituista tietyllä jännitealueella toimivia sähkölaitteita koskevista yhdenmukaistetuista standardeista	26
	*	Komission Täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1957, annettu 25 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 nojalla tehdystä arvioinnista, joka koskee Yhdistyneen kuningaskunnan myöntämää poikkeusta tietyistä komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 923/2012 säädetyistä aineellisista vaatimuksista (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 8345) ( 1 )	35
	*	Komission Täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1958, annettu 25 päivänä marraskuuta 2019, Puolan ehdottamasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 37 artiklan mukaisesta poikkeuksesta syaanivetyä sisältävää biosidivalmistetta koskevan luvan vastavuoroiseen tunnustamiseen (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 8346)	38
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1959, annettu 26 päivänä marraskuuta 2019, hopeanatriumvetysirkoniumfosfaatin hyväksymättä jättämisestä valmisteryhmiin 2 ja 7 kuuluvissa biosidivalmisteissa käytettävänä vanhana tehoaineena ( 1 )	40
	*	Komission Täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1960, annettu 26 päivänä marraskuuta 2019, hopeazeoliitin hyväksymättä jättämisestä valmisteryhmiin 2 ja 7 kuuluvissa biosidivalmisteissa käytettävänä vanhana tehoaineena ( 1 )	42