ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 302
European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

62. vuosikerta
22. marraskuuta 2019

Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

TYÖJÄRJESTYKSET

 

 

Euroopan parlamentti

 

*

Työjärjestys – Yhdeksäs vaalikausi – heinäkuu 2019

1

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2019/1009, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta ( EUVL L 170, 25.6.2019 )

129

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.

II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

TYÖJÄRJESTYKSET

Euroopan parlamentti

22.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 302/1

TYÖJÄRJESTYS

Yhdeksäs vaalikausi

heinäkuu 2019

Huomautus:

Sukupuolineutraalin kielen käyttöä parlamentin asiakirjoissa koskevien parlamentin päätösten mukaisesti työjärjestystä on mukautettu, jotta voidaan ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa ja monimuotoisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän 11 päivänä huhtikuuta 2018 hyväksymät asiaa koskevat suuntaviivat.

Työjärjestyksen tulkinnat ovat kursiivilla (236 artiklan mukaisesti).

SISÄLLYS

OSA I

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET, ELIMET JA POLIITTISET RYHMÄT 11

LUKU 1

 EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET 11

1 artikla

 Euroopan parlamentti 11

2 artikla

 Edustajantoimen riippumattomuus 12

3 artikla

 Valtakirjojen tarkastus 12

4 artikla

 Jäsenten toimikausi 13

5 artikla

 Erioikeudet ja vapaudet 13

6 artikla

 Koskemattomuuden pidättäminen 14

7 artikla

 Erioikeuksien ja vapauksien puolustaminen 14

8 artikla

 Puhemiehen kiireelliset toimet koskemattomuuden vahvistamiseksi 15

9 artikla

 Koskemattomuutta koskevat menettelyt 15

10 artikla

 Käyttäytymissäännöt 16

11 artikla

 Jäsenten taloudelliset sidonnaisuudet ja avoimuusrekisteri 17

12 artikla

 Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäiset tutkimukset 18

13 artikla

 Tarkkailijat 18

LUKU 2

 PARLAMENTIN TOIMIHENKILÖT 18

14 artikla

 Väliaikainen puheenjohtajuus 18

15 artikla

 Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset määräykset 18

16 artikla

 Puhemiehen vaali – avauspuhe 19

17 artikla

 Varapuhemiesten vaali 19

18 artikla

 Kvestorien vaali 19

19 artikla

 Toimihenkilöiden toimikausi 19

20 artikla

 Vapautuvat toimet 20

21 artikla

 Toimikauden ennenaikainen päättäminen 20

LUKU 3

 PARLAMENTIN ELIMET JA NIIDEN TEHTÄVÄT 20

22 artikla

 Puhemiehen tehtävät 20

23 artikla

 Varapuhemiesten tehtävät 20

24 artikla

 Puhemiehistön kokoonpano 21

25 artikla

 Puhemiehistön tehtävät 21

26 artikla

 Puheenjohtajakokouksen kokoonpano 22

27 artikla

 Puheenjohtajakokouksen tehtävät 22

28 artikla

 Kvestorien tehtävät 23

29 artikla

 Valiokuntien puheenjohtajakokous 23

30 artikla

 Valtuuskuntien puheenjohtajakokous 23

31 artikla

 Tehtävissä jatkaminen vaalien aikana 23

32 artikla

 Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen päätösten julkisuus 23

LUKU 4

 POLIITTISET RYHMÄT 23

33 artikla

 Poliittisten ryhmien perustaminen ja purkaminen 23

34 artikla

 Poliittisten ryhmien toiminta ja oikeudellinen asema 24

35 artikla

 Laajennetut työryhmät 25

36 artikla

 Poliittisiin ryhmiin sitoutumattomat jäsenet 25

37 artikla

 Paikkojen jako istuntosalissa 25

OSA II

LAINSÄÄDÄNTÖ-, TALOUSARVIO-, VASTUUVAPAUS- JA MUUT MENETTELYT 26

LUKU 1

 LAINSÄÄDÄNTÖMENETTELYT – YLEISET MÄÄRÄYKSET 26

38 artikla

 Vuotuinen ohjelmasuunnittelu 26

39 artikla

 Perusoikeuksien kunnioittaminen 26

40 artikla

 Oikeusperustan tarkistaminen 27

41 artikla

 Säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirto 27

42 artikla

 Rahoituksen yhteensopivuuden tarkistaminen 27

43 artikla

 Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamisen valvominen 28

44 artikla

 Parlamentin oikeus saada tietoja ja tutustua asiakirjoihin 28

45 artikla

 Parlamentin edustus neuvoston kokouksissa 28

46 artikla

 Parlamentin oikeus tehdä ehdotuksia 28

47 artikla

 Ehdotusten tekemistä koskevat pyynnöt komissiolle 29

48 artikla

 Oikeudellisesti velvoittavien säädösten käsittely 29

49 artikla

 Lainsäädäntömenettelyjen nopeuttaminen 30

50 artikla

 Muilta toimielimiltä kuin komissiolta taikka jäsenvaltioilta lähtöisin oleviin aloitteisiin perustuvat lainsäädäntömenettelyt 30

LUKU 2

 MENETTELYT VALIOKUNNISSA 30

51 artikla

 Lainsäädäntömietinnöt 30

52 artikla

 Yksinkertaistettu menettely 31

53 artikla

 Muut kuin lainsäädäntömietinnöt 31

54 artikla

 Valiokunta-aloitteiset mietinnöt 31

55 artikla

 Mietinnön laatiminen 32

56 artikla

 Valiokuntien lausunnot 32

57 artikla

 Valiokuntien yhteistyömenettely 33

58 artikla

 Valiokuntien yhteiskokousmenettely 34

LUKU 3

 TAVALLINEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYS 34

JAKSO 1 -

ENSIMMÄINEN KÄSITTELY 34

59 artikla

 Äänestys parlamentissa – ensimmäinen käsittely 34

60 artikla

 Asiasta vastaavaan valiokuntaan palauttaminen 35

61 artikla

 Asian antaminen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi 36

62 artikla

 Sopimukseen pääseminen ensimmäisessä käsittelyssä 36

JAKSO 2 -

TOINEN KÄSITTELY 36

63 artikla

 Neuvoston kannan ilmoittaminen 36

64 artikla

 Määräaikojen pidentäminen 36

65 artikla

 Menettely asiasta vastaavassa valiokunnassa 37

66 artikla

 Antaminen parlamentin käsiteltäväksi 37

67 artikla

 Äänestys parlamentissa – toinen käsittely 37

68 artikla

 Neuvoston kantaan esitettävien tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi 38

69 artikla

 Sopimukseen pääseminen toisessa käsittelyssä 38

JAKSO 3 -

TOIMIELINTEN VÄLISET NEUVOTTELUT TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN YHTEYDESSÄ 39

70 artikla

 Yleiset määräykset 39

71 artikla

 Neuvottelut ennen parlamentin ensimmäistä käsittelyä 39

72 artikla

 Neuvottelut ennen neuvoston ensimmäistä käsittelyä 39

73 artikla

 Neuvottelut ennen parlamentin toista käsittelyä 39

74 artikla

 Neuvottelujen käyminen 40

JAKSO 4 -

SOVITTELU JA KOLMAS KÄSITTELY 40

75 artikla

 Määräaikojen pidentäminen 40

76 artikla

 Sovittelukomitean koollekutsuminen 40

77 artikla

 Sovittelukomiteavaltuuskunta 40

78 artikla

 Yhteinen teksti 41

JAKSO 5 -

MENETTELYN PÄÄTTÄMINEN 41

79 artikla

 Hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen ja julkaiseminen 41

LUKU 4

 KUULEMISMENETTELYÄ KOSKEVAT ERITYISET MÄÄRÄYKSET 41

80 artikla

 Muutettu ehdotus oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi 41

81 artikla

 Komission kanta tarkistuksiin 42

82 artikla

 Äänestys parlamentissa 42

83 artikla

 Parlamentin kannan seuranta 42

84 artikla

 Asian antaminen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi 42

LUKU 5

 PERUSSOPIMUSASIAT 42

85 artikla

 Perussopimusten tavanomainen tarkistusmenettely 42

86 artikla

 Perussopimusten yksinkertaistettu tarkistusmenettely 43

87 artikla

 Liittymissopimukset 43

88 artikla

 Unionista eroaminen 43

89 artikla

 Toimenpiteet jäsenvaltion loukatessa perustavanlaatuisia periaatteita ja arvoja 44

90 artikla

 Parlamentin kokoonpano 44

91 artikla

 Jäsenvaltioiden tiiviimpi yhteistyö 44

LUKU 6

 TALOUSARVIOMENETTELYT 45

92 artikla

 Monivuotinen rahoituskehys 45

93 artikla

 Vuotuinen talousarviomenettely 45

94 artikla

 Parlamentin kanta talousarvioesitykseen 45

95 artikla

 Talousarviomenettelyn sovittelu 46

96 artikla

 Talousarvion lopullinen vahvistaminen 46

97 artikla

 Väliaikaiset kahdestoistaosat 46

98 artikla

 Talousarvion toteuttaminen 47

99 artikla

 Vastuuvapauden myöntäminen komissiolle talousarvion toteuttamisesta 47

100 artikla

 Muut vastuuvapausmenettelyt 47

101 artikla

 Toimielinten välinen yhteistyö 47

LUKU 7

 SISÄISET TALOUSARVIOMENETTELYT 47

102 artikla

 Parlamentin ennakkoarvio tuloista ja menoista 47

103 artikla

 Parlamentin ennakkoarvion laatimismenettely 48

104 artikla

 Maksusitoumukset ja maksujen suorittaminen, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 48

LUKU 8

 HYVÄKSYNTÄMENETTELY 48

105 artikla

 Hyväksyntämenettely 48

LUKU 9

 MUUT MENETTELYT 49

106 artikla

 Euron käyttöönottoon liittyviä poikkeuksia koskeva lausuntomenettely 49

107 artikla

 Työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvät menettelyt 49

108 artikla

 Suunniteltujen vapaaehtoisten sopimusten tarkastelua koskeva menettely 49

109 artikla

 Kodifiointi 50

110 artikla

 Uudelleenlaatiminen 50

LUKU 10

 DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET 51

111 artikla

 Säädösvallan siirron nojalla annetut säädökset 51

112 artikla

 Täytäntöönpanosäädökset ja -toimenpiteet 52

113 artikla

 Asian käsittely valiokuntien yhteistyö- ja yhteiskokousmenettelyssä 53

OSA III

ULKOSUHTEET 53

LUKU 1

 KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET 53

114 artikla

 Kansainväliset sopimukset 53

115 artikla

 Kansainvälisten sopimusten väliaikainen soveltaminen tai niiden soveltamisen keskeyttäminen tai unionin kannan määrittäminen kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä 54

LUKU 2

 UNIONIN ULKOINEN EDUSTUS JA YHTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA 55

116 artikla

 Erityisedustajat 55

117 artikla

 Kansainvälinen edustus 55

LUKU 3

 UNIONIN ULKOISTA TOIMINTAA KOSKEVAT SUOSITUKSET 55

118 artikla

 Unionin ulkoisia politiikkoja koskevat suositukset 55

119 artikla

 Parlamentin kuuleminen ja tietojen antaminen sille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa 56

120 artikla

 Ihmisoikeuksien loukkaukset 56

OSA IV

AVOIMUUS JA SEURATTAVUUS 56

121 artikla

 Parlamentin toiminnan avoimuus 56

122 artikla

 Asiakirjojen julkisuus 56

123 artikla

 Pääsy parlamentin tiloihin 57

OSA V

SUHTEET MUIHIN TOIMIELIMIIN JA ELIMIIN 58

LUKU 1

 NIMITYKSET 58

124 artikla

 Komission puheenjohtajan valitseminen 58

125 artikla

 Komission valitseminen 58

126 artikla

 Monivuotinen ohjelmasuunnittelu 59

127 artikla

 Epäluottamuslause-esitys komissiolle 59

128 artikla

 Euroopan unionin tuomioistuimen tuomareiden ja julkisasiamiesten nimitykset 60

129 artikla

 Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittäminen 60

130 artikla

 Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten nimittäminen 60

131 artikla

 Nimitykset talouden ohjauksesta ja hallinnasta vastaaviin elimiin 60

LUKU 2

 JULKILAUSUMAT 61

132 artikla

 Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston julkilausumat 61

133 artikla

 Julkilausumat komission päätöksistä 61

134 artikla

 Tilintarkastustuomioistuimen julkilausumat 62

135 artikla

 Euroopan keskuspankin julkilausumat 62

LUKU 3

 PARLAMENTIN KYSYMYKSET 62

136 artikla

 Suullisesti vastattavat kysymykset, joista keskustellaan 62

137 artikla

 Kyselytunti 63

138 artikla

 Kirjallisesti vastattavat kysymykset 63

139 artikla

 Kirjallisesti vastattavat ensisijaiset tiedustelut 64

140 artikla

 Kirjallisesti vastattavat kysymykset Euroopan keskuspankille 64

141 artikla

 Yhteistä valvontamekanismia ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevat kirjallisesti vastattavat kysymykset 64

LUKU 4

 MUIDEN TOIMIELINTEN JA ELINTEN KERTOMUKSET 65

142 artikla

 Muiden toimielinten tai elinten vuosikertomukset ja muut kertomukset 65

LUKU 5

 PÄÄTÖSLAUSELMAT JA SUOSITUKSET 65

143 artikla

 Päätöslauselmaesitykset 65

144 artikla

 Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista 66

LUKU 6

 MUIDEN TOIMIELINTEN JA ELINTEN KUULEMINEN 67

145 artikla

 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen 67

146 artikla

 Alueiden komitean kuuleminen 67

147 artikla

 Lausuntopyynnöt erillisvirastoille 67

LUKU 7

 TOIMIELINTEN VÄLISET SOPIMUKSET 67

148 artikla

 Toimielinten väliset sopimukset 67

LUKU 8

 ASIOIDEN KÄSITTELY EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIMESSA 68

149 artikla

 Menettelyt Euroopan unionin tuomioistuimessa 68

OSA VI

SUHTEET KANSALLISIIN PARLAMENTTEIHIN 69

150 artikla

 Tietojen vaihto, yhteydet ja vastavuoroiset palvelut 69

151 artikla

 Unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi (COSAC) 69

152 artikla

 Parlamenttien konferenssit 69

OSA VII

ISTUNNOT 70

LUKU 1

 PARLAMENTIN ISTUNNOT 70

153 artikla

 Parlamentin vaalikausi, istuntokausi, istuntojakso ja istunto 70

154 artikla

 Parlamentin koollekutsuminen 70

155 artikla

 Kokoontumispaikat 70

156 artikla

 Jäsenten osallistuminen istuntoihin 70

LUKU 2

 PARLAMENTIN KÄSITTELYJÄRJESTYS 71

157 artikla

 Esityslistaluonnos 71

158 artikla

 Esityslistan hyväksyminen ja muuttaminen 71

159 artikla

 Menettely täysistunnossa ilman tarkistuksia ja keskustelua 71

160 artikla

 Lyhyt esittely 72

161 artikla

 Ylimääräinen keskustelu 72

162 artikla

 Poliittisen ryhmän pyytämä ajankohtainen keskustelu 72

163 artikla

 Kiireellisyys 73

164 artikla

 Yhteiskeskustelu 73

165 artikla

 Määräajat 73

LUKU 3

 YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ ISTUNTOJEN KULUSTA 73

166 artikla

 Istuntosaliin pääsy 73

167 artikla

 Kielet 73

168 artikla

 Siirtymäkauden sääntö 74

169 artikla

 Asiakirjojen jakelu 74

170 artikla

 Asiakirjojen sähköinen käsitteleminen 74

171 artikla

 Puheajan jakaminen ja puhujalista 74

172 artikla

 Minuutin puheenvuorot 75

173 artikla

 Henkilökohtaiset lausumat 76

174 artikla

 Haitan aiheuttamisen estäminen 76

LUKU 4

 JÄSENTEN KÄYTTÄYTYMISSÄÄNTÖJEN RIKKOMISESTA AIHEUTUVAT TOIMENPITEET 76

175 artikla

 Välittömät toimenpiteet 76

176 artikla

 Seuraamukset 77

177 artikla

 Sisäiset oikeussuojakeinot 78

LUKU 5

 PÄÄTÖSVALTAISUUS, TARKISTUKSET JA ÄÄNESTÄMINEN 78

178 artikla

 Päätösvaltaisuus 78

179 artikla

 Vähimmäismäärät 78

180 artikla

 Tarkistusten jättäminen ja esittely 79

181 artikla

 Tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi 80

182 artikla

 Äänestysmenettely 81

183 artikla

 Tarkistuksia koskeva äänestysjärjestys 81

184 artikla

 Täysistuntotarkistusten esikäsittely valiokunnassa 82

185 artikla

 Kohta kohdalta -äänestys 82

186 artikla

 Äänestysoikeus 82

187 artikla

 Äänestäminen 82

188 artikla

 Lopullinen äänestys 83

189 artikla

 Tasan menevät äänestykset 83

190 artikla

 Äänestys nimenhuudon mukaan 83

191 artikla

 Salainen äänestys 84

192 artikla

 Koneäänestysjärjestelmän käyttö 84

193 artikla

 Äänestystä koskevat epäselvyydet 84

194 artikla

 Äänestysselitykset 84

LUKU 6

 TYÖJÄRJESTYSPUHEENVUOROT JA MENETTELYÄ KOSKEVAT PUHEENVUOROT 85

195 artikla

 Työjärjestyspuheenvuorot 85

196 artikla

 Menettelyä koskevat esitykset 85

197 artikla

 Esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi 86

198 artikla

 Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen 86

199 artikla

 Keskustelun päättäminen 86

200 artikla

 Keskustelun tai äänestyksen lykkääminen 86

201 artikla

 Istunnon keskeyttäminen tai päättäminen 87

LUKU 7

 ISTUNTOASIAKIRJOJEN JULKISTAMINEN 87

202 artikla

 Pöytäkirjat 87

203 artikla

 Hyväksytyt tekstit 87

204 artikla

 Sanatarkat istuntoselostukset 88

205 artikla

 Keskustelujen audiovisuaalinen tallenne 88

OSA VIII

VALIOKUNNAT JA VALTUUSKUNNAT 88

LUKU 1

 VALIOKUNNAT 88

206 artikla

 Pysyvien valiokuntien asettaminen 88

207 artikla

 Erityisvaliokunnat 88

208 artikla

 Tutkintavaliokunnat 89

209 artikla

 Valiokuntien kokoonpano 90

210 artikla

 Valiokuntien tehtävät 91

211 artikla

 Toimivaltakysymykset 91

212 artikla

 Alivaliokunnat 91

213 artikla

 Valiokuntien puheenjohtajistot 91

214 artikla

 Valiokunnan koordinaattorit 92

215 artikla

 Varjoesittelijät 92

216 artikla

 Valiokunnan kokoukset 92

217 artikla

 Valiokunnan kokouspöytäkirjat 93

218 artikla

 Äänestys valiokunnassa 93

219 artikla

 Valiokunnassa sovellettavat täysistuntoja koskevat määräykset 93

220 artikla

 Kyselytunti valiokunnassa 93

221 artikla

 Menettely, jota noudattaen valiokunta voi tutustua luottamuksellisiin tietoihin suljetuin ovin pidettävässä valiokunnan kokouksessa 94

222 artikla

 Kansalaisaloitteita koskevat julkiset kuulemiset ja keskustelut 94

LUKU 2

 PARLAMENTTIEN VÄLISISTÄ SUHTEISTA VASTAAVAT VALTUUSKUNNAT 95

223 artikla

 Parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien asettaminen ja niiden tehtävät 95

224 artikla

 Parlamentaariset sekavaliokunnat 96

225 artikla

 Yhteistyö Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa 96

OSA IX

VETOOMUKSET 96

226 artikla

 Oikeus esittää vetoomus 96

227 artikla

 Vetoomusten käsittely 98

228 artikla

 Tiedonhankintamatkat 98

229 artikla

 Tiedonanto vetoomuksista 99

230 artikla

 Kansalaisaloite 99

OSA X

OIKEUSASIAMIES 99

231 artikla

 Oikeusasiamiehen valitseminen 99

232 artikla

 Oikeusasiamiehen toiminta 100

233 artikla

 Oikeusasiamiehen erottaminen 100

OSA XI

PARLAMENTIN PÄÄSIHTEERISTÖ 101

234 artikla

 Parlamentin pääsihteeristö 101

OSA XII

EUROOPAN TASON POLIITTISIA PUOLUEITA JA EUROOPAN TASON POLIITTISIA SÄÄTIÖITÄ KOSKEVA TOIMIVALTA 101

235 artikla

 Euroopan tason poliittisia puolueita ja Euroopan tason poliittisia säätiöitä koskeva toimivalta 101

OSA XIII

TYÖJÄRJESTYKSEN SOVELTAMINEN JA MUUTTAMINEN 102

236 artikla

 Työjärjestyksen soveltaminen 102

237 artikla

 Työjärjestyksen muuttaminen 103

OSA XIV

MUITA MÄÄRÄYKSIÄ 103

238 artikla

 Euroopan unionin tunnukset 103

239 artikla

 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen 103

240 artikla

 Keskeneräiset asiat 103

241 artikla

 Oikaisut 104

LIITE I

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENTEN MENETTELYSÄÄNNÖT TALOUDELLISTEN SIDONNAISUUKSIEN JA ETURISTIRIITOJEN ALALLA 105

LIITE II

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENTEN ASIANMUKAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ EDUSTAJANTOIMENSA HOITAMISESSA KOSKEVAT SÄÄNNÖT 109

LIITE III

138, 140 JA 141 ARTIKLAN MUKAISIA KIRJALLISESTI VASTATTAVIA KYSYMYKSIÄ KOSKEVAT KRITEERIT 110

LIITE IV

OHJEITA JA YLEISPERIAATTEITA, JOITA ON NOUDATETTAVA VALITTAESSA AIHEITA 144 ARTIKLAN MUKAISTEN, IHMISOIKEUKSIEN SEKÄ DEMOKRATIAN JA OIKEUSVALTION PERIAATTEIDEN LOUKKAUKSIA KOSKEVISTA TAPAUKSISTA KÄYTÄVIEN KESKUSTELUJEN ESITYSLISTALLE 111

LIITE V

VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISPÄÄTÖSTEN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN 112

LIITE VI

PYSYVIEN VALIOKUNTIEN TOIMIVALTA 115

LIITE VII

KOMISSION HYVÄKSYMINEN JA KUULEMISTEN AIKANA ANNETTUJEN SITOUMUSTEN SEURANTA 124

LIITE VIII

TAVALLISTA LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYSTÄ NOUDATTAEN ANNETTAVIEN SÄÄDÖSTEN LAATIMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET 128

OSA I

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET, ELIMET JA POLIITTISET RYHMÄT

LUKU 1

Euroopan parlamentin jäsenet

1 artikla

Euroopan parlamentti

1.

 Euroopan parlamentti on edustajakokous, jonka jäsenet valitaan perussopimusten, Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen ja perussopimuksista johdetun kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2.

 Euroopan parlamenttiin valituista henkilöistä käytetään nimitystä

 

”Членове на Европейския парламент” bulgarian kielellä,

 

”Diputados al Parlamento Europeo” espanjan kielellä,

 

”Poslanci Evropského parlamentu” tšekin kielellä,

 

”Medlemmer af Europa-Parlamentet” tanskan kielellä,

 

”Mitglieder des Europäischen Parlaments” saksan kielellä,

 

”Euroopa Parlamendi liikmed” viron kielellä,

 

”Βoυλευτές τoυ Ευρωπαϊκoύ Κoιvoβoυλίoυ” kreikan kielellä,

 

”Members of the European Parliament” englannin kielellä,

 

”Députés au Parlement européen” ranskan kielellä,

 

”Feisirí de Pharlaimint na hEorpa” iirin kielellä,

 

”Zastupnici u Europskom parlamentu” kroaatin kielellä,

 

”Deputati al Parlamento europeo” italian kielellä,

 

”Eiropas Parlamenta deputāti” latvian kielellä,

 

”Europos Parlamento nariai” liettuan kielellä,

 

”Európai Parlamenti Képviselők” unkarin kielellä,

 

”Membri tal-Parlament Ewropew” maltan kielellä,

 

”Leden van het Europees Parlement” hollannin kielellä,

 

”Posłowie do Parlamentu Europejskiego” puolan kielellä,

 

”Deputados ao Parlamento Europeu” portugalin kielellä,

 

”Deputaţi în Parlamentul European” romanian kielellä,

 

”Poslanci Európskeho parlamentu” slovakin kielellä,

 

”Poslanci Evropskega parlamenta” sloveenin kielellä,

 

”Euroopan parlamentin jäsenet” suomen kielellä,

 

”Ledamöter av Europaparlamentet” ruotsin kielellä.

2 artikla

Edustajantoimen riippumattomuus

Euroopan parlamentin jäsenet ovat 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 1 kohdan ja Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 2 artiklan 1 kohdan ja 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti edustajantoimessaan itsenäiset ja riippumattomat, heitä eivät sido mitkään ohjeet, eivätkä he saa ottaa vastaan sitovia toimintaohjeita.

3 artikla

Valtakirjojen tarkastus

1.

 Euroopan parlamentin yleisten vaalien jälkeen puhemies pyytää jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia ilmoittamaan parlamentille viipymättä jäseniksi valittujen nimet, jotta kaikki jäsenet voivat ryhtyä hoitamaan edustajantointaan ensimmäisen vaalien jälkeisen istunnon alusta alkaen.

Samalla puhemies kiinnittää mainittujen viranomaisten huomiota 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen asiaa koskeviin säännöksiin ja pyytää näitä ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta vältetään yhteensopimattomuudet Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa.

2.

 Kunkin jäsenen, jonka valituksi tulemisesta on ilmoitettu parlamentille, on ennen kuin hän ryhtyy hoitamaan edustajantointaan ilmoitettava kirjallisesti siitä, ettei hänellä ole 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja, Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimattomia tehtäviä. Yleisten vaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä mahdollisuuksien mukaan viimeistään kuusi päivää ennen parlamentin ensimmäistä vaalien jälkeistä istuntoa. Niin kauan kuin jäsenen valtakirjaa ei ole tarkastettu tai sitä koskevaa muistutusta ratkaistu, jäsen osallistuu parlamentin ja sen elinten istuntoihin ja hänellä on kaikki jäsenelle kuuluvat oikeudet edellyttäen, että hän on ensin allekirjoittanut edellä mainitun kirjallisen ilmoituksen.

Jos ilmenee, että jäsenellä on jokin 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu, Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimaton tehtävä, ja tieto voidaan todentaa julkisten lähteiden avulla, parlamentti toteaa puhemiehen antaman ilmoituksen perusteella edustajantoimen vapautuneen.

3.

 Parlamentti tarkastaa viipymättä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella valtakirjat ja tekee ratkaisunsa kunkin vastavalitun jäsenen valtuutuksien pätevyydestä sekä mahdollisista 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen säännösten mukaisesti esitetyistä muistutuksista, lukuun ottamatta muistutuksia, jotka kyseisen säädöksen nojalla kuuluvat yksinomaan niiden kansallisten määräysten soveltamisalaan, joihin säädöksessä viitataan.

Valiokunnan mietintö perustuu kunkin jäsenvaltion vaalien kokonaistuloksesta antamaan viralliseen ilmoitukseen, jossa täsmennetään valituksi tulleet ehdokkaat ja heidän mahdolliset varajäsenensä vaalien tulokseen perustuvassa järjestyksessä.

Jäsenen valtakirja voidaan julistaa päteväksi vasta, kun jäsen on tehnyt tästä artiklasta sekä tämän työjärjestyksen liitteestä I johtuvat kirjalliset ilmoitukset.

4.

 Parlamentti tarkastaa viipymättä asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksen perusteella edustajantoimensa päättäneiden jäsenten tilalle tulevien yksittäisten jäsenten valtakirjat ja voi koska tahansa ilmaista kantansa jäsenen valtuutuksien pätevyyteen liittyvään mahdolliseen muistutukseen.

5.

 Jos jäsenen nimitys tapahtuu samalta listalta valitun jäsenen toimesta luopumisen vuoksi, asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että kyseinen toimesta luopuminen on tapahtunut 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen sekä tämän työjärjestyksen 4 artiklan 2 kohdan hengen ja kirjaimen mukaisesti.

6.

 Asiasta vastaavan valiokunnan on varmistettava, että jäsenvaltioiden tai unionin viranomaiset toimittavat viipymättä parlamentille kaikki Euroopan parlamentin jäsenen kelpoisuuteen tai varajäsenten kelpoisuuteen tai sijoittumisjärjestykseen mahdollisesti vaikuttavat tiedot sekä, jos kysymyksessä on nimitys, sen voimaantulopäivän.

Kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset käynnistävät menettelyn, joka saattaa johtaa siihen, että jäsen menettää edustajantoimensa, puhemies pyytää näitä tiedottamaan säännöllisesti menettelyn etenemisestä. Hän välittää tiedot asiasta vastaavalle valiokunnalle, jonka ehdotuksesta parlamentti voi ilmaista kantansa asiaan.

4 artikla

Jäsenten toimikausi

1.

 Jäsenen toimikausi alkaa ja päättyy 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 5 ja 13 artiklan mukaisesti.

2.

 Edustajantoimestaan luopuva jäsen ilmoittaa puhemiehelle luopumisestaan sekä ajankohdasta, jona se tulee voimaan; luopuminen tulee voimaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ilmoittamisesta. Ilmoitus tehdään pääsihteerin tai tämän edustajan läsnä ollessa laadittavana pöytäkirjana, jonka pääsihteeri tai hänen edustajansa allekirjoittaa yhdessä toimesta luopuvan jäsenen kanssa ja joka toimitetaan viipymättä asiasta vastaavalle valiokunnalle, joka ottaa asian asiakirjan vastaanottoa seuraavan ensimmäisen kokouksensa esityslistalle.

Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo, että edustajantoimesta luopuminen on 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen mukainen, edustajantoimen julistetaan vapautuneen edustajantoimesta luopuvan jäsenen luopumispöytäkirjassa ilmoittamana ajankohtana ja puhemies antaa asiasta tiedon parlamentille.

Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo, että edustajantoimesta luopuminen ei ole 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen mukainen, se ehdottaa parlamentille, että edustajantoimen ei julisteta vapautuneen.

3.

 Jos asiasta vastaavan valiokunnan kokousta ei ole määrä pitää ennen seuraavaa istuntojaksoa, asiasta vastaavan valiokunnan esittelijä käsittelee viipymättä asianmukaisesti tehdyt ilmoitukset edustajantoimesta luopumisesta. Mikäli ilmoituksen käsittelyn viivästymisestä saattaisi aiheutua haittaa, esittelijä lähettää asian valiokunnan puheenjohtajalle ja pyytää häntä 2 kohdan mukaisesti joko

—

antamaan valiokunnan puolesta puhemiehelle tiedon, että edustajantoimen voidaan julistaa vapautuneen, tai

—

kutsumaan koolle valiokunnan ylimääräisen kokouksen, jossa tarkastellaan esittelijän ilmoittamia erityisiä ongelmia.

4.

 Jos joko jäsenvaltioiden tai unionin toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat taikka asianomainen jäsen ilmoittaa puhemiehelle nimityksestä tai valituksi tulemisesta sellaiseen tehtävään, joka on 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaan yhteensopimaton Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa, puhemies antaa asiasta tiedon parlamentille ja parlamentti julistaa edustajantoimen vapautuneen yhteensopimattomuuden alkamisajankohdasta.

Jos jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat puhemiehelle Euroopan parlamentin jäsenen toimikauden päättymisestä joko kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti säädetyn muun yhteensopimattomuuden vuoksi tai siksi, että jäsenen toimikausi päättyy mainitun säädöksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti, puhemies ilmoittaa parlamentille kyseisen jäsenen toimikauden päättyneen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ilmoittamana päivänä. Jos päättymispäivää ei ole ilmoitettu, toimikauden päättymisajankohtana on jäsenvaltion antaman ilmoituksen päivämäärä.

5.

 Kun jäsenvaltioiden tai unionin viranomaiset ilmoittavat puhemiehelle tehtävistä, jotka ne aikovat uskoa jäsenelle, puhemies pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tutkimaan, onko suunniteltu tehtävä sopusoinnussa 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen kanssa, ja saattaa valiokunnan johtopäätökset parlamentin, jäsenen ja asianomaisten viranomaisten tietoon.

6.

 Parlamentin todettua edustajantoimen vapautuneen, puhemies antaa asiasta tiedon asianomaiselle jäsenvaltiolle ja kehottaa sitä täyttämään paikan viipymättä.

7.

 Jos toimen vastaanottamiseen tai toimesta luopumiseen liittyy aineellinen tai tahdonmuodostuksen virhe, parlamentti voi julistaa pätemättömäksi jo tarkastetun valtakirjan tai kieltäytyä toteamasta edustajantoimen vapautuneen.

5 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1.

 Jäsenet nauttivat Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 vahvistettuja erioikeuksia ja vapauksia.

2.

 Erioikeuksia ja vapauksia koskevaa toimivaltaa käyttäessään parlamentti pyrkii säilyttämään täysivaltaisuutensa demokraattisena lainsäädäntöelimenä ja varmistamaan jäsentensä riippumattomuuden heidän hoitaessaan tehtäviään. Parlamentaarinen koskemattomuus ei ole jäsenen henkilökohtainen erioikeus vaan tae koko parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta.

3.

 Euroopan unioni myöntää jäsenelle pyynnöstä ja parlamentin puhemiehen luvalla Euroopan unionin kulkuluvan, joka oikeuttaa vapaaseen liikkumiseen jäsenvaltioiden alueella ja muissa maissa, jotka tunnustavat sen päteväksi matkustusasiakirjaksi.

4.

 Kaikilla jäsenillä on edustajantoimeensa liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi oikeus osallistua aktiivisesti parlamentin valiokuntien ja valtuuskuntien työhön tämän työjärjestyksen määräysten mukaisesti.

5.

 Jäsenillä on oikeus tutkia kaikkia parlamentin tai jonkin valiokunnan hallussa olevia asiakirjoja, lukuun ottamatta henkilökohtaisia asiakirjoja tai tilejä, joita saavat tutkia ainoastaan asianomaiset jäsenet. Tästä periaatteesta tehtävistä poikkeuksista sellaisten asiakirjojen käsittelemiseksi, joiden antaminen yleisön tutustuttavaksi voidaan evätä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (1) nojalla, määrätään 221 artiklassa.

Jäseneltä voidaan puhemiehistön perustellulla päätöksellä evätä lupa tutustua parlamentin asiakirjaan, jos puhemiehistö jäsentä kuultuaan katsoo selvitetyksi, että asiakirjaan tutustuminen vaarantaisi kestämättömällä tavalla parlamentin edut tai yleisen edun ja että jäsen haluaa tutustua asiakirjaan yksityisistä ja henkilökohtaisista syistä. Jäsen voi kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta tehdä siitä kirjallisen valituksen. Kirjallinen valitus on perusteltava, jotta se voidaan ottaa käsiteltäväksi. Parlamentti ratkaisee kantansa valitukseen ilman keskustelua valituksen tekemistä seuraavan istuntojakson aikana.

Oikeuteen tutustua luottamuksellisiin tietoihin sovelletaan sääntöjä, jotka on vahvistettu parlamentin tekemissä toimielinten välisissä sopimuksissa luottamuksellisten tietojen käsittelystä (2) ja parlamentin toimivaltaisten elinten niiden täytäntöönpanemiseksi hyväksymissä sisäisissä säännöissä (3).

6 artikla

Koskemattomuuden pidättäminen

1.

 Kaikki koskemattomuuden pidättämistä koskevat pyynnöt arvioidaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 7, 8 ja 9 artiklan ja työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti.

2.

 Kun jäsentä pyydetään toimimaan todistajana tai asiantuntijana, ei ole tarpeen pyytää koskemattomuuden pidättämistä, jos

—

jäsen ei ole velvoitettu saapumaan päivämääränä tai aikana, joka estää hänen parlamentin jäsenen tehtäviensä hoitamisen tai vaikeuttaa sitä, tai jos hän voi antaa lausuman kirjallisesti tai muussa muodossa tavalla, joka ei vaikeuta hänen parlamentin jäsenen tehtäviensä hoitamista, ja

—

jäsen ei ole velvollinen ilmaisemaan edustajantoimeensa liittyviä tehtäviään hoitaessaan saamiaan luottamuksellisia tietoja, joiden ilmaiseminen ei hänen mukaansa ole tarkoituksenmukaista.

7 artikla

Erioikeuksien ja vapauksien puolustaminen

1.

 Jos väitetään, että jonkin jäsenvaltion viranomaiset ovat loukanneet tai ovat aikeissa loukata jäsenen tai entisen jäsenen erioikeuksia ja vapauksia, parlamenttia voidaan pyytää 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrittämään päätöksellä, onko kyseisiä erioikeuksia ja vapauksia loukattu tai ollaanko niitä todennäköisesti aikeissa loukata.

2.

 Erioikeuksien ja vapauksien puolustamista voidaan pyytää etenkin, jos olosuhteiden katsotaan hallinnollisesti tai muulla tavoin rajoittavan parlamentin kokouspaikkaan matkustavan tai sieltä palaavan jäsenen vapaata liikkumista, mielipiteen ilmaisemista tai äänestyskäyttäytymistä hänen hoitaessaan tehtäviään tai jos kyseisten olosuhteiden katsotaan kuuluvan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan soveltamisalaan.

3.

 Jäsenen erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevaa pyyntöä ei voida ottaa käsiteltäväksi, jos on jo vastaanotettu samoihin tosiseikkoihin liittyvä kyseisen jäsenen koskemattomuuden pidättämistä tai puolustamista koskeva pyyntö riippumatta siitä, onko aikaisemmasta pyynnöstä jo tehty päätös.

4.

 Jäsenen erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevan pyynnön käsittelyä ei jatketa, jos vastaanotetaan samoihin tosiseikkoihin liittyvä pyyntö kyseisen jäsenen koskemattomuuden pidättämisestä.

5.

 Jos on tehty päätös olla puolustamatta jäsenen erioikeuksia ja vapauksia, jäsen voi poikkeuksellisesti pyytää, että päätöstä tarkastellaan uudelleen, esittämällä uusia todisteita 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Uudelleentarkastelupyyntöä ei oteta käsiteltäväksi, jos päätöksen johdosta on aloitettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukainen menettely tai jos puhemies katsoo, että esitetyt uudet todisteet eivät ole riittävän painavia oikeuttamaan asian uudelleentarkastelua.

8 artikla

Puhemiehen kiireelliset toimet koskemattomuuden vahvistamiseksi

1.

 Jos jäsen on pidätetty tai jos hänen liikkumisvapauttaan on rajoitettu siten, että hänen erioikeuksiaan ja vapauksiaan on ilmeisesti loukattu, puhemies voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa ja esittelijää kuultuaan tehdä kiireellisesti aloitteen kyseisen jäsenen erioikeuksien ja vapauksien vahvistamiseksi. Puhemies ilmoittaa aloitteesta valiokunnalle ja täysistunnolle.

2.

 Puhemiehen käyttäessä 1 kohdan mukaisia valtuuksiaan valiokunta merkitsee puhemiehen aloitteen tiedoksi seuraavassa kokouksessaan. Jos valiokunta pitää sitä tarpeellisena, se voi laatia mietinnön täysistunnon käsiteltäväksi.

9 artikla

Koskemattomuutta koskevat menettelyt

1.

 Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen puhemiehelle osoittamasta, jäsenen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä taikka jäsenen tai entisen jäsenen puhemiehelle osoittamasta, erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevasta pyynnöstä ilmoitetaan parlamentissa, ja pyyntö lähetetään käsiteltäväksi asiasta vastaavaan valiokuntaan.

2.

 Asianomaisen jäsenen tai entisen jäsenen suostumuksella pyynnön voi esittää toinen jäsen, joka saa edustaa asianomaista jäsentä tai entistä jäsentä kaikissa menettelyn vaiheissa.

Asianomaista jäsentä tai entistä jäsentä edustava jäsen ei saa osallistua valiokunnan tekemiin päätöksiin.

3.

 Valiokunta käsittelee koskemattomuuden pidättämistä sekä erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevat pyynnöt viipymättä ottaen kuitenkin huomioon tapausten monimutkaisuuden.

4.

 Valiokunta antaa perustellun päätösehdotuksen, jossa on suositus koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön tai erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tarkistuksia ei oteta käsiteltäväksi. Jos ehdotus hylätään, päinvastainen päätös katsotaan hyväksytyksi.

5.

 Valiokunta voi pyytää asianomaiselta viranomaiselta ne lisätiedot tai selvitykset, jotka valiokunta katsoo tarpeellisiksi voidakseen muodostaa mielipiteensä koskemattomuuden pidättämisestä tai puolustamisesta.

6.

 Asianomaiselle jäsenelle annetaan tilaisuus tulla kuulluksi, ja hänellä on oikeus esittää kaikki tässä yhteydessä aiheellisiksi katsomansa asiakirjat tai muut kirjalliset todisteet.

Asianomainen jäsen ei saa olla paikalla koskemattomuutensa pidättämistä tai puolustamista koskevista pyynnöistä käytävien keskustelujen aikana, itse kuulemista lukuun ottamatta.

Valiokunnan puheenjohtaja kutsuu asianomaisen jäsenen kuultavaksi ja ilmoittaa kuulemisen ajankohdan. Jäsen voi luopua oikeudestaan tulla kuulluksi.

Jos asianomainen jäsen ei saavu kuultavaksi kutsuttaessa, hänen katsotaan luopuneen oikeudestaan tulla kuulluksi, paitsi jos hän on esittänyt pyynnön olla saapumatta kuultavaksi ehdotettuna ajankohtana ja on myös ilmoittanut syyn siihen. Valiokunnan puheenjohtaja päättää, hyväksytäänkö tällainen pyyntö olla saapumatta kuultavaksi ilmoitetun syyn perusteella. Asianomainen jäsen ei voi hakea muutosta päätökseen.

Jos valiokunnan puheenjohtaja hyväksyy pyynnön olla saapumatta kuultavaksi, hän kutsuu asianomaisen jäsenen kuultavaksi uutena ajankohtana. Jos asianomainen jäsen ei saavu kuulemiseen tänä toisena ajankohtana, menettelyä jatketaan jäsentä kuulematta. Muita pyyntöjä olla saapumatta kuultavaksi tai tulla kuulluksi ei sen jälkeen hyväksytä.

7.

 Jos pyynnössä esitetään koskemattomuuden pidättämistä tai puolustamista useiden syytöskohtien perusteella, jokaisesta kohdasta voidaan tehdä erillinen päätös. Valiokunnan mietinnössä voidaan poikkeuksellisesti ehdottaa, että koskemattomuuden pidättäminen tai puolustaminen koskisi ainoastaan syytteen käsittelyä ja että ennen lopullista tuomiota jäsentä ei saisi pidättää tai vangita eikä hän saisi joutua sellaisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka estäisivät häntä hoitamasta edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä.

8.

 Valiokunta voi antaa perustellun lausunnon kyseisen viranomaisen toimivallasta asiassa ja pyynnön käsiteltäväksi ottamisesta, mutta se ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko lausumat tai teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista.

9.

 Valiokunnan päätösehdotus otetaan sen käsiteltäväksi jättämistä seuraavan ensimmäisen täysistunnon esityslistalle. Mainittuun ehdotukseen ei voida jättää käsiteltäväksi tarkistuksia.

Keskustelu rajoittuu koskemattomuuden pidättämistä tai säilyttämistä taikka erioikeuden ja vapauden puolustamista koskevia ehdotuksia puoltaviin ja niitä vastaan esitettyihin perusteisiin.

Jäsen, jonka erioikeudet tai vapaudet ovat käsiteltävänä, ei osallistu keskusteluun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 173 artiklan määräysten soveltamista.

Mietintöön sisältyvästä päätösehdotuksesta tai päätösehdotuksista äänestetään ensimmäisenä keskustelun jälkeisenä äänestysajankohtana.

Parlamentin käsiteltyä asiaa jokaisesta mietintöön sisältyvästä ehdotuksesta äänestetään erikseen. Jos jokin ehdotus hylätään, päinvastainen päätös katsotaan hyväksytyksi.

10.

 Puhemies antaa parlamentin päätöksen viipymättä tiedoksi asianomaiselle jäsenelle ja kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja pyytää, että puhemiehelle ilmoitetaan kaikista asianomaisen käsittelyn vaiheista ja oikeusviranomaisten päätöksistä. Saatuaan nämä tiedot puhemies välittää ne parlamentille sopivaksi katsomallaan tavalla, tarvittaessa kuultuaan ensin asiasta vastaavaa valiokuntaa.

11.

 Valiokunta käsittelee asiaa ja mahdollisesti saamiaan asiakirjoja äärimmäisen luottamuksellisina. Valiokunta käsittelee koskemattomuuteen liittyviä menettelyjä koskevat pyynnöt aina suljetuin ovin.

12.

 Parlamentti käsittelee ainoastaan sellaiset jäsenen koskemattomuuden pidättämistä koskevat pyynnöt, jotka ovat jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten tai pysyvien edustustojen sille toimittamia.

13.

 Valiokunta vahvistaa periaatteet tämän artiklan soveltamiselle.

14.

 Kaikki toimivaltaisen viranomaisen esittämät jäsenten erioikeuksien ja vapauksien laajuutta koskevat tiedustelut käsitellään edellä mainittujen sääntöjen mukaisesti.

10 artikla

Käyttäytymissäännöt

1.

 Jäsenten käyttäytymisen tulee ilmentää keskinäistä kunnioitusta ja perustua perussopimuksissa ja erityisesti perusoikeuskirjassa määritettyihin arvoihin ja periaatteisiin. Jäsenten on kunnioitettava parlamentin arvokkuutta, eikä heidän tule vahingoittaa sen mainetta.

2.

 Jäsenten ei tule häiritä parlamentin toiminnan sujuvuutta, turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämistä parlamentin tiloissa tai parlamentin välineiden toimintaa.

3.

 Jäsenten ei tule aiheuttaa häiriötä istuntosalissa, ja heidän on pidättäydyttävä asiattomasta käytöksestä. Jäsenten ei tule pitää esillä banderolleja.

4.

 Parlamentin täysistuntokeskusteluissa jäsenten on pidättäydyttävä loukkaavasta kielenkäytöstä.

Arvioitaessa, onko jäsenen kielenkäyttö täysistuntokeskustelussa loukkaavaa, olisi otettava huomioon muun muassa tunnistettavissa olevat puhujan pyrkimykset, yleisön puhujan sanoista saama käsitys, se, missä määrin ne vahingoittavat parlamentin arvokkuutta ja mainetta, sekä kyseisen jäsenen sananvapaus. Esimerkiksi herjaaminen, vihapuhe ja yllyttäminen syrjintään erityisesti perusoikeuskirjan 21 artiklassa mainittujen syiden perusteella olisi katsottava tyypillisesti tässä artiklassa tarkoitetuksi loukkaavaksi kielenkäytöksi.

5.

 Jäsenten on noudatettava parlamentin määräyksiä luottamuksellisten tietojen käsittelystä.

6.

 Jäsenten on pidättäydyttävä kaikenlaisesta työpaikkakiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä ja noudatettava Euroopan parlamentin jäsenten asianmukaista käyttäytymistä edustajantoimensa hoitamisessa koskevia sääntöjä, jotka ovat tämän työjärjestyksen liitteenä. (4)

Jäsentä ei voida valita parlamentin tai sen elinten luottamustehtäviin, nimittää esittelijäksi tai lausunnon valmistelijaksi tai valita osallistumaan viralliseen valtuuskuntaan tai toimielinten välisiin neuvotteluihin, jos hän ei ole allekirjoittanut näihin sääntöihin liittyvää ilmoitusta.

7.

 Jos henkilö, joka tekee töitä jäsenelle, tai muu henkilö, jolle jäsen on järjestänyt pääsyn parlamentin tiloihin tai sen välineiden käyttöoikeuden, rikkoo tässä artiklassa vahvistettuja käyttäytymissääntöjä, tämä voidaan katsoa asianomaisen jäsenen syyksi.

8.

 Tämän artiklan soveltaminen ei saa muuten rajoittaa parlamentin keskustelujen eloisuutta eikä jäsenten sananvapautta.

9.

 Tätä artiklaa sovelletaan parlamentin elimiin, valiokuntiin ja valtuuskuntiin soveltuvin osin.

11 artikla

Jäsenten taloudelliset sidonnaisuudet ja avoimuusrekisteri

1.

 Parlamentti vahvistaa säännöt jäsentensä taloudellisten sidonnaisuuksien julkisuudesta jäsentensä äänten enemmistöllä hyväksyttävien ja tämän työjärjestyksen liitteeksi (5) sisällytettävien menettelysääntöjen muodossa.

Säännöillä ei voida muuten haitata tai rajoittaa jäsenen edustajantoimen hoitamista tai siihen liittyvää poliittista tai muuta toimintaa.

2.

 Jäsenten olisi omaksuttava järjestelmällinen käytäntö, jonka mukaan he tapaavat ainoastaan Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisellä sopimuksella (6) perustettuun avoimuusrekisteriin rekisteröityneitä edunvalvojia.

3.

 Jäsenten olisi julkistettava verkossa kaikki suunnitellut tapaamiset avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvien edunvalvojien kanssa. Rajoittamatta liitteessä I olevan 4 artiklan 6 kohdan soveltamista esittelijöiden ja valmistelijoiden, varjoesittelijöiden ja -valmistelijoiden sekä valiokuntien puheenjohtajien on julkistettava verkossa kunkin mietinnön osalta kaikki suunnitellut tapaamiset avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvien edunvalvojien kanssa. Puhemiehistö huolehtii tarvittavasta infrastruktuurista parlamentin verkkosivustolla.

4.

 Puhemiehistö tarjoaa tarvittavan infrastruktuurin jäsenten verkkosivulla parlamentin verkkosivustolla niille jäsenille, jotka haluavat julkistaa sovellettavien jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja niiden soveltamisohjeiden mukaisesti vapaaehtoisen tarkastuksen tai vahvistuksen, jonka mukaan he ovat yleistä kulukorvausta käyttäessään noudattaneet sovellettavia jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja niiden soveltamisohjeita.

5.

 Näillä säännöillä ei voida muuten haitata tai rajoittaa jäsenen edustajantoimen hoitamista tai siihen liittyvää poliittista tai muuta toimintaa.

6.

 Entisiin jäseniin sovellettavat menettelysäännöt ja entisten jäsenten erioikeudet ja vapaudet vahvistetaan puhemiehistön päätöksellä. Entisiä jäseniä kohdellaan tasavertaisesti.

12 artikla

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäiset tutkimukset

Parlamentissa sovelletaan 18 päivänä marraskuuta 1999 hyväksytyn parlamentin päätöksen (7) mukaisesti Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (8) hyväksyttyä yhteistä järjestelyä, joka sisältää tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet viraston tutkimusten moitteettoman toteuttamisen helpottamiseksi.

13 artikla

Tarkkailijat

1.

 Kun Euroopan unioniin liittymistä koskeva sopimus on allekirjoitettu liittyvän valtion kanssa, puhemies voi puheenjohtajakokouksen suostumuksen saatuaan pyytää liittyvän valtion parlamenttia nimittämään omien jäsentensä joukosta yhtä monta tarkkailijaa kuin tällä valtiolla on liittymisen jälkeen paikkoja Euroopan parlamentissa.

2.

 Tarkkailijat osallistuvat Euroopan parlamentin työskentelyyn, kunnes liittymissopimus tulee voimaan, ja heillä on oikeus käyttää puheenvuoroja valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä. Heillä ei ole äänestysoikeutta eivätkä he voi asettua ehdokkaaksi tehtäviin Euroopan parlamentissa tai edustaa parlamenttia sen ulkopuolella. Heidän osallistumisellaan ei ole oikeudellisia vaikutuksia Euroopan parlamentin työskentelyyn.

3.

 Heitä kohdellaan Euroopan parlamentin jäsenten tavoin parlamentin hallinnollisten palvelujen käytön ja heidän tarkkailijatoiminnastaan aiheutuvien matka- ja oleskelukulujen korvaamisen suhteen.

LUKU 2

Parlamentin toimihenkilöt

14 artikla

Väliaikainen puheenjohtajuus (9)

1.

 Kun parlamentti kokoontuu 154 artiklan 2 kohdan mukaiseen tai muuhun puhemiehen ja puhemiehistön valitsemiseksi pidettävään istuntoon, toimikautensa päättävä puhemies tai hänen ollessaan estynyt yksi toimikautensa päättävistä varapuhemiehistä arvojärjestyksessä tai, jos kukaan edellä mainituista ei ole käytettävissä, edustajantoimessa pisimpään ollut jäsen toimii puheenjohtajana, kunnes puhemies on valittu.

2.

 Jäsenen toimiessa väliaikaisesti puheenjohtajana 1 kohdan nojalla voidaan käsitellä vain asioita, jotka koskevat puhemiehen valintaa tai valtakirjojen tarkastusta 3 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Kaikki muut valtakirjojen tarkastusta koskevat asiat, jotka otetaan esille hänen johtaessaan puhetta, lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan.

15 artikla

Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset määräykset (10)

1.

 Puhemies ja hänen jälkeensä varapuhemiehet ja kvestorit valitaan salaisessa äänestyksessä 191 artiklan mukaisesti.

Ehdokkaaksi asettaminen edellyttää, että kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa, ja ehdokkaita voivat nimetä ainoastaan poliittiset ryhmät tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä. Uusia ehdokkaita voidaan asettaa ennen jokaista äänestyskierrosta.

Jos ehdokkaita on yhtä monta tai vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, heidän valintansa vahvistetaan suosionosoituksin, paitsi jos vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä pyytää äänestyksen toimittamista salaisena.

Jos yhdessä äänestyksessä valitaan useampi kuin yksi toimihenkilö, äänestyslippu on pätevä vain, jos käytettävissä olevista äänistä on annettu yli puolet.

2.

 Puhemiestä, varapuhemiehiä ja kvestoreita valittaessa on otettava yleisesti huomioon poliittisten kantojen tasapuolinen edustus sekä tasapainoinen sukupuolijakauma ja maantieteellinen jakauma.

16 artikla

Puhemiehen vaali – avauspuhe (11)

1.

 Puhemiehen vaalissa ehdokasasettelu on annettava tiedoksi 14 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimivalle jäsenelle, joka ilmoittaa siitä parlamentille. Jos kolmen äänestyskierroksen jälkeen yksikään ehdokas ei ole saanut ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, neljännellä äänestyskierroksella voivat 15 artiklan 1 kohdasta poiketen olla ehdokkaina ainoastaan ne kaksi jäsentä, jotka saivat eniten ääniä kolmannella äänestyskierroksella. Äänten mennessä tasan iältään vanhempi ehdokas julistetaan valituksi.

2.

 Kun puhemies on valittu, 14 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimiva jäsen luovuttaa hänelle puhemiehen paikan. Ainoastaan valittu puhemies voi pitää avauspuheen.

17 artikla

Varapuhemiesten vaali

1.

 Seuraavaksi valitaan varapuhemiehet yhdessä äänestyksessä. Ensimmäisellä äänestyskierroksella tulevat valituiksi täytettäviin toimiin saamansa äänimäärän mukaisessa järjestyksessä ne 14 ehdokasta, jotka saavat ehdottoman enemmistön annetuista äänistä. Jos valittuja ehdokkaita on vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, toimitetaan toinen äänestyskierros samoin ehdoin jäljelle jäävien paikkojen täyttämiseksi. Jos tarvitaan kolmas äänestyskierros, jäljelle jääneiden paikkojen täyttämiseksi riittää suhteellinen enemmistö. Äänten mennessä tasan iältään vanhimmat ehdokkaat julistetaan valituiksi.

2.

 Jollei 20 artiklan 1 kohdan määräyksistä muuta johdu, varapuhemiesten arvojärjestys määräytyy heidän valitsemisjärjestyksensä mukaan ja äänten mennessä tasan iän perusteella.

Jos varapuhemiesten valinta vahvistetaan suosionosoituksin, arvojärjestys määritetään toimittamalla salainen äänestys.

18 artikla

Kvestorien vaali

Parlamentti valitsee viisi kvestoria noudattaen samaa menettelyä kuin varapuhemiesten vaalissa.

19 artikla

Toimihenkilöiden toimikausi (12)

1.

 Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien toimikausi on kaksi ja puoli vuotta.

Jos jäsen vaihtaa poliittista ryhmää, hän säilyttää mahdollisen paikkansa puhemiehistössä tai kvestorina kaksi ja puoli vuotta kestävän toimikautensa loppuun saakka.

2.

 Jos toimi vapautuu ennen toimikauden päättymistä, tilalle valittu jäsen hoitaa tehtävää vain edeltäjänsä toimikaudesta jäljellä olevan ajan.

20 artikla

Vapautuvat toimet (13)

1.

 Jos puhemiehen, varapuhemiehen tai kvestorin tilalle on valittava uusi jäsen, toimen vaali suoritetaan edellä esitettyjen määräysten mukaisesti.

Uusi varapuhemies ottaa edeltäjänsä paikan arvojärjestyksessä.

2.

 Jos puhemiehen toimi vapautuu, arvojärjestyksen mukaan määräytyvä varapuhemies toimii puhemiehenä, kunnes uusi puhemies on valittu.

21 artikla

Toimikauden ennenaikainen päättäminen

Puheenjohtajakokous voi annettujen äänten kolmen viidesosan enemmistöllä siten, että edustettuna on vähintään kolme poliittista ryhmää, ehdottaa, että parlamentti päättää puhemiehen, varapuhemiehen, kvestorin, valiokunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan, parlamenttien välisistä suhteista vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tai muun parlamentin jäsenten keskuudesta valitun toimihenkilön toimikauden, jos se katsoo, että kyseinen jäsen on syyllistynyt vakavaan väärinkäytökseen. Parlamentti tekee ehdotuksesta päätöksen täysistunnossa kahdella kolmasosalla annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistöllä.

Jos esittelijä rikkoo työjärjestykseen liitettyjä Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjä taloudellisten sidonnaisuuksien ja eturistiriitojen alalla (14), hänet nimittänyt valiokunta voi päättää hänen toimikautensa puhemiehen aloitteesta ja puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. Ensimmäisessä alakohdassa vaadittuja enemmistöjä sovelletaan soveltuvin osin kaikissa tämän menettelyn vaiheissa.

LUKU 3

Parlamentin elimet ja niiden tehtävät

22 artikla

Puhemiehen tehtävät

1.

 Puhemies ohjaa kaikkia parlamentin ja sen elinten toimintoja tämän työjärjestyksen mukaisesti ja hänellä on ehdoton toimivalta johtaa parlamenttikäsittelyä ja varmistaa sen asianmukainen kulku.

2.

 Puhemies avaa, keskeyttää ja päättää istunnot, päättää tarkistusten ja muiden äänestettävien tekstien käsiteltäväksi ottamisesta sekä parlamentin kysymysten käsiteltäväksi ottamisesta, valvoo, että työjärjestystä noudatetaan, ylläpitää järjestystä, myöntää puheenvuorot, julistaa keskustelut päättyneiksi, äänestyttää asioista ja julistaa äänestystulokset sekä lähettää valiokuntiin niiden toimialaan kuuluvat ilmoitukset.

3.

 Puhemies saa käyttää keskustelussa puheenvuoron vain tehdäkseen yhteenvedon tai kehottaakseen puhujia pysymään asiassa. Jos puhemies haluaa osallistua keskusteluun, hän poistuu puhemiehen paikalta ja saa palata sinne vasta keskustelun päätyttyä.

4.

 Puhemies tai hänen valtuuttamansa henkilö edustaa parlamenttia kansainvälisissä yhteyksissä, juhlatilaisuuksissa ja hallinnollisissa, oikeudellisissa ja taloudellisissa asioissa.

5.

 Puhemies vastaa Euroopan parlamentin tilojen turvallisuudesta ja loukkaamattomuudesta.

23 artikla

Varapuhemiesten tehtävät

1.

 Jos puhemies on poissa tai estynyt tai jos hän haluaa ottaa osaa keskusteluun 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti, yksi varapuhemiehistä asettuu puhemiehen paikalle arvojärjestyksen mukaisesti.

2.

 Varapuhemiehet hoitavat myös heille 25 artiklassa, 27 artiklan 3 ja 5 kohdassa sekä 77 artiklan 3 kohdassa annettuja tehtäviä.

3.

 Puhemies voi siirtää varapuhemiehille tehtäviä, kuten parlamentin edustamisen tietyissä juhlatilaisuuksissa tai toimituksissa. Puhemies voi nimittää varapuhemiehen hoitamaan puhemiehelle 137 artiklassa ja 138 artiklan 2 kohdassa määrättyjä tehtäviä.

24 artikla

Puhemiehistön kokoonpano

1.

 Parlamentin puhemies ja 14 varapuhemiestä muodostavat puhemiehistön.

2.

 Kvestorit ovat puhemiehistön neuvoa-antavia jäseniä.

3.

 Puhemiehistön äänten mennessä tasan puhemiehen ääni ratkaisee.

25 artikla

Puhemiehistön tehtävät

1.

 Puhemiehistö huolehtii sille tässä työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä.

2.

 Puhemiehistö ratkaisee parlamentin sisäistä organisaatiota, pääsihteeristöä ja elimiä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset.

3.

 Puhemiehistö ratkaisee pääsihteerin tai poliittisen ryhmän ehdotuksesta parlamentin jäseniä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset.

4.

 Puhemiehistö ratkaisee istuntojen toimittamista koskevat asiat.

5.

 Puhemiehistö antaa 36 artiklassa tarkoitetut, sitoutumattomia jäseniä koskevat määräykset.

6.

 Puhemiehistö päättää parlamentin pääsihteeristön hallintokaaviosta ja antaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa koskevia määräyksiä.

7.

 Puhemiehistö laatii parlamentin alustavan ennakkoarvion tuloista ja menoista.

8.

 Puhemiehistö antaa ohjeet kvestoreille ja voi pyytää heitä hoitamaan tiettyjä tehtäviä.

9.

 Puhemiehistö on toimivaltainen hyväksymään valiokuntien kokoukset tai virkamatkat tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella, kuulemiset sekä esittelijöiden tutkimus- ja tiedonhankintamatkat.

Kun tällaiset kokoukset tai virkamatkat hyväksytään, vahvistetaan myös niiden kielijärjestelyt puhemiehistön hyväksymien monikielisyyttä koskevien menettelysääntöjen perusteella. Sama sääntö koskee valtuuskuntia.

10.

 Puhemiehistö nimittää pääsihteerin 234 artiklan mukaisesti.

11.

 Puhemiehistö vahvistaa Euroopan tason poliittisista puolueista ja säätiöistä sekä niiden rahoitusta koskevista säännöistä annettujen asetusten soveltamissäännöt.

12.

 Puhemiehistö antaa määräykset luottamuksellisten asiakirjojen käsittelystä parlamentin ja sen elinten, luottamustehtävää hoitavien jäsenten ja muiden jäsenten toimesta, ottaen huomioon tällaisia kysymyksiä mahdollisesti koskevat toimielinten väliset sopimukset. Nämä säännöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

13.

 Puhemies ja/tai puhemiehistö voi uskoa yhdelle tai useammalle puhemiehistön jäsenelle puhemiehen ja/tai puhemiehistön toimivaltaan kuuluvia yleisiä tai erityisiä tehtäviä. Samalla määrätään näiden tehtävien toteuttamistavasta.

14.

 Puhemiehistö nimeää kaksi varapuhemiestä huolehtimaan kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta.

15.

 Puhemiehistö nimeää varapuhemiehen huolehtimaan Euroopan kansalaisyhteiskunnan kanssa erityisen merkittävistä aiheista järjestettävien kuulemisten käytännön toteutuksesta.

16.

 Puhemiehistö vastaa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta ja päättää korvausten määristä vuotuisen talousarvion puitteissa.

26 artikla

Puheenjohtajakokouksen kokoonpano

1.

 Puheenjohtajakokous muodostuu parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista. Poliittisen ryhmän puheenjohtaja voi nimetä edustajakseen poliittisen ryhmän jäsenen.

2.

 Annettuaan sitoutumattomille jäsenille tilaisuuden ilmaista näkemyksensä parlamentin puhemies pyytää yhtä heistä osallistumaan puheenjohtajakokoukseen ilman äänioikeutta.

3.

 Puheenjohtajakokous pyrkii yksimielisyyteen sen käsiteltäväksi annetuissa asioissa.

Jos yksimielisyyteen ei päästä, asiasta äänestetään siten, että äänet painotetaan kunkin poliittisen ryhmän jäsenten lukumäärän mukaisesti.

27 artikla

Puheenjohtajakokouksen tehtävät

1.

 Puheenjohtajakokous huolehtii sille tässä työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä.

2.

 Puheenjohtajakokous päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista.

3.

 Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät parlamentin suhteisiin Euroopan unionin muihin toimielimiin ja laitoksiin sekä jäsenvaltioiden kansallisiin parlamentteihin. Parlamentin valtuuskunnan, jonka on määrä osallistua neuvostossa ja muissa Euroopan unionin toimielimissä käytäviin neuvotteluihin Euroopan unionin kehittämistä koskevista keskeisistä kysymyksistä (niin kutsuttu sherpa-prosessi), valtuutuksia ja kokoonpanoa koskevat päätökset tehdään parlamentin hyväksymien asiaankuuluvien kantojen mukaisesti ja parlamentissa edustettuina olevien poliittisten kantojen moninaisuus huomioon ottaen. Varapuhemiehet, jotka vastaavat parlamentin kansallisiin parlamentteihin ylläpitämien suhteiden käytännön toteutuksesta, tekevät puheenjohtajakokoukselle säännöllisesti selkoa tästä toiminnastaan.

4.

 Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin kolmansiin maihin sekä unionin ulkopuolisiin laitoksiin ja järjestöihin.

5.

 Puheenjohtajakokous järjestää kuulemisia Euroopan kansalaisyhteiskunnan kanssa erityisen merkittävistä aiheista. Näiden kuulemisten osana voidaan järjestää yleistä eurooppalaista etua koskevia aiheita käsitteleviä julkisia keskustelutilaisuuksia, joihin asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat osallistua. Tällaisten kuulemisten käytännön toteutuksesta vastaava varapuhemies tekee puheenjohtajakokoukselle säännöllisesti selkoa tästä toiminnastaan.

6.

 Puheenjohtajakokous laatii parlamentin istuntojaksojen esityslistaluonnokset.

7.

 Puheenjohtajakokous tekee parlamentille ehdotuksia, jotka koskevat valiokuntien, tutkintavaliokuntien, parlamentaaristen sekavaliokuntien ja pysyvien valtuuskuntien kokoonpanoa ja toimivaltaa. Puheenjohtajakokous on toimivaltainen hyväksymään tilapäiset valtuuskunnat.

8.

 Puheenjohtajakokous päättää istuntosalin paikkajaosta 37 artiklan mukaisesti.

9.

 Puheenjohtajakokouksella on toimivalta antaa lupa valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimiseen.

10.

 Puheenjohtajakokous tekee puhemiehistölle ehdotuksia poliittisia ryhmiä koskevissa hallinto- ja talousarviokysymyksissä.

28 artikla

Kvestorien tehtävät

Kvestorien tehtäviin kuuluvat jäseniä suoraan koskevat hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset puhemiehistön määräämien ohjeiden mukaisesti sekä muut heille uskotut tehtävät.

29 artikla

Valiokuntien puheenjohtajakokous

1.

 Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien valiokuntien tai erityisvaliokuntien puheenjohtajista. Se valitsee itse puheenjohtajansa.

2.

 Puheenjohtajan poissa ollessa iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa kokouksen puheenjohtajan tehtäviä.

3.

 Valiokuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistaluonnoksen laatimista koskevia suosituksia.

4.

 Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valiokuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä.

30 artikla

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous

1.

 Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu parlamenttien välisistä suhteista vastaavien pysyvien valtuuskuntien puheenjohtajista. Se valitsee itse puheenjohtajansa.

2.

 Puheenjohtajan poissa ollessa iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa kokouksen puheenjohtajan tehtäviä.

3.

 Valtuuskuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia.

4.

 Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valtuuskuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä.

31 artikla

Tehtävissä jatkaminen vaalien aikana

Uutta parlamenttia valittaessa kaikki vaalikautensa päättävän parlamentin elimet ja luottamustehtävää hoitavat jäsenet jatkavat tehtäviensä hoitamista uuden parlamentin ensimmäiseen istuntoon asti.

32 artikla

Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen päätösten julkisuus

1.

 Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen pöytäkirjat käännetään virallisille kielille ja jaetaan kaikille parlamentin jäsenille. Ne ovat julkisesti saatavilla, jollei puhemiehistö tai puheenjohtajakokous poikkeuksellisesti päätä tiettyjen pöytäkirjan kohtien osalta toisin sellaisista luottamuksellisuussyistä, jotka esitetään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1–4 kohdassa.

2.

 Parlamentin jäsenet saavat esittää puhemiehistön, puheenjohtajakokouksen ja kvestorien tehtävien hoitamiseen liittyviä kysymyksiä. Kysymykset esitetään puhemiehelle kirjallisina, niistä ilmoitetaan jäsenille ja ne julkaistaan yhdessä niihin annettujen vastausten kanssa parlamentin verkkosivustolla 30 päivän kuluessa niiden käsiteltäväksi jättämisestä.

LUKU 4

Poliittiset ryhmät

33 artikla

Poliittisten ryhmien perustaminen ja purkaminen

1.

 Jäsenet voivat ryhmittyä poliittisten kantojensa mukaisiin ryhmiin.

Parlamentin ei yleensä tarvitse arvioida ryhmän jäsenten poliittisten kantojen yhtenevyyttä. Jäsenten muodostaessa ryhmän tämän artiklan mukaisesti heidän katsotaan tunnustavan poliittisen samanhenkisyytensä. Vain jos asianomaiset jäsenet kiistävät poliittisten kantojensa yhtenevyyden, parlamentin on määritettävä, onko ryhmä muodostettu työjärjestyksen määräysten mukaisesti.

2.

 Poliittisessa ryhmässä on oltava vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita valittuja jäseniä. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 25 jäsentä.

3.

 Jos ryhmän jäsenmäärä laskee siten, että on alle jommankumman vaaditun vähimmäismäärän, puhemies voi puheenjohtajakokouksen suostumuksella sallia ryhmän jatkavan parlamentin seuraavaan järjestäytymisistuntoon asti, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

—

jäsenet edustavat edelleen vähintään viidesosaa jäsenvaltioista;

—

ryhmä on ollut olemassa yli vuoden ajan.

Puhemies ei sovella tätä poikkeusta, jos on riittävästi aihetta epäillä väärinkäytöstä.

4.

 Jäsen voi kuulua vain yhteen poliittiseen ryhmään.

5.

 Poliittisen ryhmän muodostamisesta ilmoitetaan puhemiehelle. Ilmoituksessa mainitaan:

—

ryhmän nimi,

—

poliittinen julistus, jossa esitetään ryhmän päämäärät, ja

Ryhmän poliittisessa julistuksessa esitetään arvot, joita ryhmä puolustaa, ja pääasialliset poliittiset päämäärät, joita sen jäsenten yhteisenä tarkoituksena on edustajantoimea hoitaessaan edistää. Julistuksessa kuvataan ryhmän yhteinen poliittinen suuntautuminen konkreettisella, selkeällä ja todenmukaisella tavalla.

—

sen jäsenten sekä sen työvaliokunnan jäsenten nimet.

Kaikkien ryhmän jäsenten on ilmoitettava kirjallisesti julistuksen liitteessä, että heidän poliittiset kantansa ovat yhteneviä.

6.

 Ilmoitus liitetään sen istuntojakson pöytäkirjaan, jonka aikana poliittisen ryhmän perustamisesta ilmoitetaan.

7.

 Puhemies ilmoittaa poliittisten ryhmien perustamisesta parlamentissa. Tällaisella ilmoituksella on taannehtiva oikeusvaikutus, joka alkaa ajankohdasta, jona ryhmä ilmoitti perustamisestaan puhemiehelle tämän artiklan mukaisesti.

Puhemies ilmoittaa myös poliittisten ryhmien purkamisesta parlamentissa. Tällaisella ilmoituksella on oikeusvaikutus sitä päivää seuraavasta päivästä, jona poliittisen ryhmän olemassaolon edellytykset eivät enää täyty.

34 artikla

Poliittisten ryhmien toiminta ja oikeudellinen asema

1.

 Poliittisten ryhmien toiminta on osa Euroopan unionin toimintaa, ja ne huolehtivat työjärjestyksessä niille määrätyistä tehtävistä. Poliittisten ryhmien käytössä on parlamentin pääsihteeristön hallintokaavion mukainen sihteeristö, hallinnolliset palvelut ja määrärahat, jotka on otettu Euroopan parlamentin talousarvioon tätä tarkoitusta varten.

2.

 Kunkin vaalikauden alussa puheenjohtajakokous pyrkii sopimaan menettelyistä, joiden mukaisesti varmistetaan parlamentin moninaisten poliittisten kantojen edustus valiokunnissa ja valtuuskunnissa sekä päätöksentekoelimissä.

3.

 Puhemiehistö antaa puheenjohtajakokouksen mahdollisen ehdotuksen huomioon otettuaan määräykset 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen ja määrärahojen käyttöön asettamisesta, toteuttamisesta ja valvonnasta sekä tähän liittyvän, talousarvion toteuttamista koskevan päätösvallan siirtämisestä ja määräysten noudattamatta jättämisen seurauksista.

4.

 Määräyksissä määritetään poliittisen ryhmän purkautumisen hallinnolliset ja taloudelliset seuraukset.

35 artikla

Laajennetut työryhmät

1.

 Yksittäiset jäsenet voivat muodostaa laajennettuja työryhmiä tai muita epävirallisia jäsenten ryhmittymiä, joissa eri poliittisten ryhmien ja valiokuntien edustajat voivat epävirallisesti vaihtaa näkemyksiä erityisistä kysymyksistä ja jotka edistävät jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan välisiä yhteyksiä.

2.

 Laajennettujen työryhmien samoin kuin muiden epävirallisten ryhmittymien on toimittava täysin avoimesti, eivätkä ne saa harjoittaa toimintaa, joka saatettaisiin sekoittaa parlamentin tai sen elinten viralliseen toimintaan. Ne eivät saa järjestää kolmansissa maissa tapahtumia samanaikaisesti parlamentin virallisten elinten, viralliset vaalitarkkailuvaltuuskunnat mukaan luettuina, virkamatkojen kanssa.

3.

 Poliittinen ryhmä voi edistää tällaisten ryhmittymien toimintaa tarjoamalla logistista tukea edellyttäen, että tällaisten ryhmittymien perustamista koskevissa parlamentin sisäisissä säännöissä asetettuja ehtoja noudatetaan.

4.

 Laajennettujen työryhmien on ilmoitettava vuosittain kaikki rahana tai luontoisetuna annettu tuki (esimerkiksi sihteeriapu), joka yksittäisille jäsenille tarjottaessa olisi ilmoitettava liitteen I nojalla.

Myös muiden epävirallisten ryhmittymien on aina ilmoitettava viimeistään seuraavan kuukauden lopussa kaikki rahana tai luontoisetuna annettu tuki, jota yksittäiset jäsenet eivät ole ilmoittaneet liitteessä I esitettyjen velvollisuuksiensa mukaisesti.

5.

 Ainoastaan avoimuusrekisteriin rekisteröityneet edunvalvojat voivat osallistua parlamentin tiloissa järjestettyyn laajennettujen työryhmien tai muiden epävirallisten ryhmittymien toimintaan esimerkiksi osallistumalla laajennetun työryhmän tai muun epävirallisen ryhmittymän kokouksiin tai tapahtumiin, tarjoamalla niille tukea tai osallistumalla näiden tapahtumien järjestämiseen.

6.

 Kvestorit pitävät yllä rekisteriä 4 kohdassa tarkoitetuista ilmoituksista. Kvestorit laativat yksityiskohtaiset säännöt ilmoitusten jättämisestä ja niiden julkaisemisesta parlamentin verkkosivustolla.

7.

 Kvestorit varmistavat tämän artiklan tehokkaan täytäntöönpanon.

36 artikla

Poliittisiin ryhmiin sitoutumattomat jäsenet

1.

 Poliittisiin ryhmiin kuulumattomien jäsenten käytössä on sihteeristö. Puhemiehistö antaa tällaisesta sihteeristön käyttöön tarjoamisesta tarkemmat määräykset pääsihteerin ehdotuksesta.

2.

 Puhemiehistö määrittää sitoutumattomien jäsenten aseman ja parlamentaariset oikeudet.

3.

 Puhemiehistö antaa määräykset niiden määrärahojen käyttöön asettamisesta, käyttöön ottamisesta ja valvonnasta, jotka on otettu Euroopan parlamentin talousarvioon sitoutumattomien jäsenten sihteeristöä ja hallinnollisia palveluja koskevien menojen kattamiseksi.

37 artikla

Paikkojen jako istuntosalissa

Puheenjohtajakokous päättää istuntosalin paikkojen jaosta poliittisille ryhmille, sitoutumattomille jäsenille ja unionin toimielimille.

OSA II

LAINSÄÄDÄNTÖ-, TALOUSARVIO-, VASTUUVAPAUS- JA MUUT MENETTELYT

LUKU 1

Lainsäädäntömenettelyt – Yleiset määräykset

38 artikla

Vuotuinen ohjelmasuunnittelu

1.

 Parlamentti määrittää yhdessä komission ja neuvoston kanssa unionin lainsäädäntöohjelman.

Parlamentti ja komissio toimivat yhteistyössä laadittaessa komission työohjelmaa – joka on komission panos unionin vuotuiseen ja monivuotiseen suunnitteluun – molempien toimielinten hyväksymän aikataulun ja niiden välillä sovittujen järjestelyjen (15) mukaisesti.

2.

 Komission työohjelman hyväksymisen jälkeen parlamentti, neuvosto ja komissio vaihtavat näkemyksiä ja sopivat paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (16) 7 kohdan nojalla vuotuista toimielinten välistä ohjelmasuunnittelua koskevasta yhteisestä julistuksesta, jossa esitetään laajat tavoitteet ja prioriteetit.

Puhemies järjestää ennen neuvoston ja komission kanssa yhteisestä julistuksesta käytäviä neuvotteluja puheenjohtajakokouksen ja valiokuntien puheenjohtajakokouksen kanssa keskustelun parlamentin laajoista tavoitteista ja prioriteeteista.

Puhemies pyytää puheenjohtajakokouksen hyväksynnän ennen yhteisen julistuksen allekirjoittamista.

3.

 Puhemies välittää mahdollisen parlamentin hyväksymän päätöslauselman lainsäädäntötyön suunnittelusta ja prioriteeteista muille lainsäädäntömenettelyyn osallistuville unionin toimielimille sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.

4.

 Jos komissio aikoo peruuttaa ehdotuksen, asiasta vastaava valiokunta kutsuu toimivaltaisen komission jäsenen kokoukseen keskustelemaan komission aikomuksesta. Kokoukseen voidaan kutsua myös neuvoston puheenjohtajavaltion edustaja. Jos asiasta vastaava valiokunta on eri mieltä aikomuksesta peruuttaa ehdotus, se voi pyytää komissiota antamaan julkilausuman parlamentille. Sovelletaan 132 artiklan määräyksiä.

39 artikla

Perusoikeuksien kunnioittaminen

1.

 Parlamentti kunnioittaa kaikessa toiminnassaan täysin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa tunnustettuja oikeuksia, vapauksia ja periaatteita sekä sen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja.

2.

 Jos asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä katsoo, että ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on kokonaan tai osittain Euroopan unionin perusoikeuksien vastainen, asia annetaan näiden pyynnöstä perusoikeuksien suojelusta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

3.

 Pyyntö on esitettävä neljän työviikon kuluessa siitä, kun asian asiasta vastaavaan valiokuntaan lähettämisestä ilmoitettiin parlamentissa.

4.

 Perusoikeuksien suojelusta vastaavan valiokunnan lausunto liitetään asiasisällöstä vastaavan valiokunnan mietintöön.

40 artikla

Oikeusperustan tarkistaminen

1.

 Kun ehdotus oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi lähetetään asiasisällöstä vastaavaan valiokuntaan, tämä valiokunta tarkistaa ensin sen oikeusperustan.

2.

 Jos mainittu valiokunta asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, se pyytää oikeudellisista asioista vastaavalta valiokunnalta lausunnon asiasta; tämä koskee myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisuuden tarkastusta.

3.

 Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta voi lisäksi oma-aloitteisesti missä tahansa lainsäädäntömenettelyn vaiheessa ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat oikeusperustaa. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasisällöstä vastaavalle valiokunnalle.

4.

 Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta päättää asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, kun neuvoston ja komission kanssa on tarvittaessa ensin vaihdettu näkemyksiä toimielinten kesken sovittujen järjestelyjen mukaisesti (17), se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille. Parlamentti äänestää niistä ennen kuin ehdotuksen asiasisällöstä äänestetään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 61 artiklan soveltamista.

5.

 Sellaisia oikeusperustan muuttamiseksi esitettyjä tarkistuksia ei oteta käsiteltäväksi, jotka on jätetty parlamentin käsiteltäväksi ilman, että asiasisällöstä vastaava valiokunta tai oikeudellisista asioista vastaava valiokunta on asettanut oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi.

41 artikla

Säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirto

1.

 Tarkasteltaessa lainsäädäntöehdotusta, jolla siirretään valtaa komissiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, parlamentti kiinnittää erityistä huomiota vallan siirron tavoitteisiin, sisältöön, soveltamisalaan ja kestoon sekä sen ehtoihin.

2.

 Tarkasteltaessa ehdotusta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, jolla siirretään täytäntöönpanovaltaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti, parlamentti kiinnittää erityistä huomiota siihen, että komissio ei voi täytäntöönpanovaltaansa käyttäessään muuttaa eikä täydentää kyseistä säädöstä edes muilta kuin sen keskeisiltä osilta.

3.

 Asiasisällöstä vastaava valiokunta voi milloin tahansa pyytää lausuntoa unionin oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta vastaavalta valiokunnalta.

4.

 Unionin oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta vastaava valiokunta voi lisäksi oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtoa. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasisällöstä vastaavalle valiokunnalle.

42 artikla

Rahoituksen yhteensopivuuden tarkistaminen

1.

 Jos ehdotuksella oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi on rahoitusvaikutuksia, parlamentti tarkistaa varojen riittävyyden.

2.

 Asiasisällöstä vastaava valiokunta tarkistaa, että kaikki ehdotukset oikeudellisesti velvoittaviksi säädöksiksi ovat rahoituksensa osalta yhteensopivia monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen kanssa.

3.

 Jos asiasisällöstä vastaava valiokunta muuttaa käsiteltävänä olevan säädöksen rahoitusmäärää, se pyytää talousarvioasioista vastaavalta valiokunnalta lausunnon asiasta.

4.

 Talousarvioasioista vastaava valiokunta voi lisäksi oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä koskevien ehdotusten rahoituksen yhteensopivuutta. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasisällöstä vastaavalle valiokunnalle.

5.

 Jos talousarvioasioista vastaava valiokunta päättää kyseenalaistaa ehdotuksen rahoituksen yhteensopivuuden, se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille ennen kuin parlamentti äänestää ehdotuksesta.

43 artikla

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamisen valvominen

1.

 Käsitellessään ehdotusta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi parlamentti kiinnittää erityistä huomiota toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen.

2.

 Ainoastaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaava valiokunta voi päättää antaa ehdotusta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi koskevia suosituksia asiasisällöstä vastaavalle valiokunnalle.

3.

 Lukuun ottamatta kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia, asiasisällöstä vastaavassa valiokunnassa ei toimiteta lopullista äänestystä ennen kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 2 olevassa 6 artiklassa vahvistettu kahdeksan viikon määräaika on päättynyt.

4.

 Jos kansallinen parlamentti toimittaa puhemiehelle perustellun lausunnon pöytäkirjassa N:o 1 olevan 3 artiklan mukaisesti, asiakirja lähetetään asiasisällöstä vastaavaan valiokuntaan ja toimitetaan tiedoksi toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavalle valiokunnalle.

5.

 Jos vähintään kolmasosa kansallisten parlamenttien pöytäkirjassa N:o 2 olevan 7 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesta kokonaisäänimäärästä, tai vähintään neljäsosa, kun on kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 76 artiklan perusteella tehdystä ehdotuksesta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan ehdotuksessa ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, parlamentti ei tee päätöstä ennen kuin ehdotuksen laatija on ilmoittanut, miten aikoo menetellä.

6.

 Jos tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa vähintään yksinkertainen enemmistö kansallisten parlamenttien pöytäkirjassa N:o 2 olevan 7 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesta äänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan ehdotuksessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, asiasisällöstä vastaava valiokunta voi kansallisten parlamenttien ja komission esittämiä perusteltuja lausuntoja tarkasteltuaan ja kuultuaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavan valiokunnan näkemykset suosittaa Euroopan parlamentille, että se hylkää ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen rikkomisen perusteella, tai osoittaa parlamentille muun suosituksen, johon voi sisältyä toissijaisuusperiaatteen noudattamista koskevia muutosehdotuksia. Toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavan valiokunnan lausunto liitetään jokaiseen tällaiseen suositukseen.

Suositus annetaan parlamentin käsiteltäväksi keskustelua ja äänestystä varten. Jos suositus ehdotuksen hylkäämisestä hyväksytään äänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä, puhemies ilmoittaa menettelyn päättyneen. Jos parlamentti ei hylkää ehdotusta, menettely jatkuu ja siinä otetaan huomioon parlamentin mahdollisesti hyväksymät suositukset.

44 artikla

Parlamentin oikeus saada tietoja ja tutustua asiakirjoihin

1.

 Parlamentti ja sen valiokunnat edellyttävät, että niille toimitetaan koko lainsäädäntömenettelyn ajan kaikki lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädösehdotuksiin liittyvät asiakirjat samoin ehdoin kuin neuvostolle ja sen työryhmille.

2.

 Käsitellessään lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta asiasta vastaava valiokunta pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan sille tietoja kyseisen ehdotuksen etenemisestä neuvostossa ja sen työryhmissä ja erityisesti mahdollisista kompromisseista, jotka muuttaisivat merkittävästi alkuperäistä ehdotusta, tai sen laatijan aikomuksesta peruuttaa ehdotuksensa.

45 artikla

Parlamentin edustus neuvoston kokouksissa

Kun neuvosto kutsuu parlamentin neuvoston kokoukseen, puhemies pyytää asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa, esittelijää tai asiasta vastaavan valiokunnan nimeämää muuta jäsentä edustamaan parlamenttia.

46 artikla

Parlamentin oikeus tehdä ehdotuksia

Tapauksissa, joissa parlamentilla on perussopimusten mukaan aloiteoikeus, asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön 54 artiklan mukaisesti.

Mietintöön kuuluu:

a)

päätöslauselmaesitys,

b)

ehdotusluonnos,

c)

perustelut, joihin sisältyy tarvittaessa rahoitusselvitys.

Jos säädöksen hyväksyminen parlamentissa edellyttää neuvoston hyväksymistä tai suostumusta ja komission lausuntoa tai suostumusta, parlamentti voi ehdotettua säädöstä koskevan äänestyksen yhteydessä ja esittelijän ehdotuksesta päättää lykätä äänestystä päätöslauselmaesityksestä, kunnes neuvosto tai komissio on ilmaissut kantansa.

47 artikla

Ehdotusten tekemistä koskevat pyynnöt komissiolle

1.

 Parlamentti voi pyytää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan nojalla komissiota tekemään sille aiheellisen ehdotuksen uuden säädöksen antamisesta tai voimassa olevan säädöksen muuttamisesta. Tässä tarkoituksessa parlamentti hyväksyy päätöslauselman, jonka perustana on asiasta vastaavan valiokunnan 54 artiklan mukaisesti laatima valiokunta-aloitteinen mietintö. Parlamentti hyväksyy päätöslauselman jäsentensä enemmistöllä lopullisessa äänestyksessä. Parlamentti voi samalla asettaa määräajan ehdotuksen esittämiselle.

2.

 Jokainen jäsen voi jättää parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan nojalla kuuluvan aloiteoikeuden puitteissa käsiteltäväksi ehdotuksen unionin säädökseksi.

Enintään kymmenen jäsentä voi yhteisesti jättää käsiteltäväksi tällaisen ehdotuksen. Ehdotuksessa ilmoitetaan oikeusperusta, jonka nojalla se tehdään, ja siihen voidaan liittää enintään 150 sanan pituiset perustelut.

Ehdotus annetaan puhemiehelle, joka varmistaa, että oikeudelliset vaatimukset täyttyvät. Hän voi lähettää ehdotuksen oikeusperustan tarkistamisesta vastaavaan valiokuntaan lausuntoa varten. Jos puhemies toteaa, että ehdotus voidaan ottaa käsiteltäväksi, hän antaa sen tiedoksi täysistunnossa ja lähettää sen asiasta vastaavaan valiokuntaan.

Ennen ehdotuksen lähettämistä asiasta vastaavaan valiokuntaan se käännetään niille virallisille kielille, jotka valiokunnan puheenjohtaja katsoo tarpeellisiksi pääpiirteittäistä käsittelyä varten.

Asiasta vastaava valiokunta päättää jatkotoimista kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen valiokuntaan lähettämisestä ja annettuaan ehdotuksen laatijoille tilaisuuden käyttää puheenvuoro valiokunnassa.

Ehdotuksen laatijoiden nimet mainitaan mietinnön otsikossa.

3.

 Parlamentin päätöslauselmassa ilmaistaan asianmukainen oikeusperusta ja annetaan suosituksia pyydetyn ehdotuksen sisällöstä.

4.

 Jos ehdotuksella on rahoitusvaikutuksia, parlamentti ilmoittaa, kuinka tarvittavat varat voidaan järjestää.

5.

 Asiasta vastaava valiokunta seuraa kaikkien parlamentin nimenomaisesta pyynnöstä laadittujen unionin säädöksiä koskevien ehdotusten valmistelun etenemistä.

6.

 Valiokuntien puheenjohtajakokous seuraa säännöllisesti, noudattaako komissio paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 10 kohtaa, jonka mukaan komissio vastaa ehdotusten tekemistä koskeviin pyyntöihin kolmen kuukauden kuluessa ja hyväksyy erityisen tiedonannon, jossa se esittää jatkotoimet, joihin se aikoo ryhtyä. Valiokuntien puheenjohtajakokous tekee puheenjohtajakokoukselle säännöllisesti selkoa seurannan tuloksista.

48 artikla

Oikeudellisesti velvoittavien säädösten käsittely

1.

 Puhemies lähettää muilta toimielimiltä tai jäsenvaltioilta saadut ehdotukset oikeudellisesti velvoittaviksi säädöksiksi asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

2.

 Epäselvissä tapauksissa puhemies voi ennen asiasta vastaavaan valiokuntaan lähettämistä koskevan ilmoituksen antamista parlamentille antaa toimivaltakysymyksen käsiteltäväksi puheenjohtajakokoukselle. Puheenjohtajakokous tekee päätöksensä valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksen perusteella tai valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan suosituksesta 211 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3.

 Asiasta vastaava valiokunta voi koska tahansa päättää nimittää esittelijän seuraamaan ehdotuksen valmistelua. Se harkitsee tätä varsinkin, jos ehdotus sisältyy komission työohjelmaan.

4.

 Jos toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä työjärjestyksen määräys on ristiriidassa minkä tahansa muun työjärjestyksen määräyksen kanssa, on toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä määräys etusijalla.

49 artikla

Lainsäädäntömenettelyjen nopeuttaminen

Asiasta vastaava valiokunta tai asiasta vastaavat valiokunnat voivat sopia lainsäädäntömenettelyjen nopeuttamisesta koordinoidusti neuvoston ja komission kanssa sellaisten yksittäisten ehdotusten osalta, jotka on valikoitu erityisesti vuotuista toimielinten välistä ohjelmasuunnittelua koskevassa yhteisessä julistuksessa 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti prioriteeteiksi asetettujen ehdotusten joukosta.

50 artikla

Muilta toimielimiltä kuin komissiolta taikka jäsenvaltioilta lähtöisin oleviin aloitteisiin perustuvat lainsäädäntömenettelyt

1.

 Käsiteltäessä muilta toimielimiltä kuin komissiolta taikka jäsenvaltioilta lähtöisin olevia aloitteita asiasta vastaava valiokunta voi kutsua toimielinten tai aloitteen tehneiden jäsenvaltioiden edustajia esittelemään aloitteen valiokunnalle. Aloitteen tehneiden jäsenvaltioiden edustajien lisäksi paikalla voi olla myös neuvoston puheenjohtajavaltion edustaja.

2.

 Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta äänestää asiasta, se tiedustelee komissiolta, onko se valmistelemassa lausuntoa aloitteesta, tai aikooko se tehdä lyhyen ajan kuluessa vaihtoehtoisen ehdotuksen. Jos komissio vastaa myönteisesti, valiokunta ei anna mietintöään ennen kuin se on vastaanottanut komission lausunnon tai vaihtoehtoisen ehdotuksen.

3.

 Jos parlamentille annetaan samanaikaisesti tai lyhyen ajan kuluessa kaksi tai useampia komissiolta ja/tai muilta toimielimiltä ja/tai jäsenvaltioilta lähtöisin olevia ehdotuksia, joiden lainsäädännölliset tavoitteet ovat samat, parlamentti käsittelee niitä yhdessä ainoassa mietinnössä. Asiasta vastaava valiokunta ilmoittaa mietinnössä, mihin tekstiin se ehdottaa tarkistuksia, ja viittaa kaikkiin muihin teksteihin lainsäädäntöpäätöslauselmassa.

LUKU 2

Menettelyt valiokunnissa

51 artikla

Lainsäädäntömietinnöt

1.

 Sen valiokunnan puheenjohtaja, johon ehdotus oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi lähetetään, antaa valiokunnalle ehdotuksen noudatettavasta menettelystä.

2.

 Kun valiokunta on päättänyt noudatettavasta menettelystä ja jollei sovelleta 52 artiklan mukaista yksinkertaistettua menettelyä, valiokunta nimittää ehdotusta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi käsittelevän esittelijän jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta, jollei se 48 artiklan 3 kohdan perusteella ole jo niin tehnyt.

3.

 Valiokunnan mietintö sisältää

a)

mahdolliset tarkistukset ehdotukseen ja näihin mahdollisesti liitetyt lyhyet perustelut, joista vastaa laatija ja joista ei äänestetä,

b)

59 artiklan 5 kohdan mukaisen luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi,

c)

tarvittaessa perustelut, joihin sisältyy tarpeen mukaan rahoitusselvitys, jossa todetaan mietinnön mahdollisten rahoitusvaikutusten laajuus ja niiden yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa,

d)

viittaus parlamentin vaikutustenarviointiin, jos sellainen on saatavilla.

52 artikla

Yksinkertaistettu menettely

1.

 Kun ehdotuksesta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi on keskusteltu ensimmäisen kerran, puheenjohtaja voi ehdottaa, että se hyväksytään ilman tarkistuksia. Jollei valiokunnassa vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä esitä vastalausetta, ehdotettu menettely katsotaan hyväksytyksi. Valiokunnan puheenjohtaja tai mietinnön esittelijä, jos sellainen on nimitetty, esittää parlamentille mietinnön, jossa ehdotus hyväksytään. Tällöin sovelletaan 159 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä 159 artiklan 2 ja 4 kohdan määräyksiä.

2.

 Vaihtoehtoisesti puheenjohtaja voi ehdottaa, että hän tai esittelijä laatii tarkistuksia, jotka ilmentävät valiokunnassa käytyä keskustelua. Jollei valiokunnassa vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä esitä vastalausetta, ehdotettu menettely katsotaan hyväksytyksi ja tarkistukset lähetetään valiokunnan jäsenille.

Jollei valiokunnassa vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä esitä vastalausetta tarkistuksista asetetussa määräajassa, jonka on oltava vähintään kymmenen työpäivää lähettämispäivämäärästä, valiokunnan katsotaan hyväksyneen mietinnön. Tällöin luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja tarkistukset annetaan parlamentin hyväksyttäviksi ilman keskustelua 159 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä 159 artiklan 2 ja 4 kohdan määräysten mukaisesti.

Jos valiokunnassa vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä esittää vastalauseen tarkistuksista, niistä äänestetään valiokunnan seuraavassa kokouksessa.

3.

 Parlamentin hyväksyttäväksi antamista koskevia määräyksiä lukuun ottamatta tämän artiklan määräyksiä sovelletaan 56 artiklassa tarkoitettuihin valiokuntien lausuntoihin soveltuvin osin.

53 artikla

Muut kuin lainsäädäntömietinnöt

1.

 Jos valiokunta laatii mietinnön, joka ei liity lainsäädäntöön, se nimittää jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta esittelijän.

2.

 Valiokunnan mietintöön kuuluu:

a)

päätöslauselmaesitys,

b)

perustelut, joihin sisältyy tarpeen mukaan rahoitusselvitys, jossa todetaan mietinnön mahdollisten rahoitusvaikutusten laajuus ja niiden yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa,

c)

143 artiklan 7 kohdan mukaisesti mietintöön sisällytettävien päätöslauselmaesitysten tekstit.

54 artikla

Valiokunta-aloitteiset mietinnöt

1.

 Valiokunta voi ainoastaan puheenjohtajakokouksen luvalla laatia muun kuin lainsäädäntömietinnön taikka 46 tai 47 artiklan mukaisen mietinnön toimivaltaansa kuuluvasta asiasta, jota ei ole lähetetty sen käsiteltäväksi.

Puheenjohtajakokous päättää luvan myöntämisestä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun mietinnön laatimiseksi vahvistamiensa täytäntöönpanomääräysten mukaisesti.

2.

 Jos puheenjohtajakokous päättää evätä luvan, se ilmoittaa epäämisen perusteet.

Jos mietinnön aihe kuuluu 46 artiklassa tarkoitetun parlamentin aloiteoikeuden piiriin, puheenjohtajakokous voi päättää evätä luvan ainoastaan sillä perusteella, että perussopimusten mukaiset edellytykset eivät täyty.

3.

 Edellä 46 ja 47 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa puheenjohtajakokous tekee päätöksen kahden kuukauden kuluessa.

4.

 Parlamentin käsiteltäviksi annetut päätöslauselmaesitykset käsitellään noudattaen 160 artiklan mukaista lyhyen esittelyn menettelyä. Tällaisiin päätöslauselmaesityksiin voidaan esittää täysistunnossa käsiteltäviä tarkistuksia ja kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevia pyyntöjä ainoastaan, jos ne on jättänyt käsiteltäväksi joko esittelijä uuden tiedon huomioon ottamiseksi tai vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä. Poliittiset ryhmät voivat jättää käsiteltäväksi vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä 181 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Valiokunnan päätöslauselmaesitykseen ja siihen esitettyihin tarkistuksiin sovelletaan 190 artiklaa. Myös vaihtoehtoisiin päätöslauselmaesityksiin, joista äänestetään vain kerran, sovelletaan 190 artiklaa.

5.

 Tämän artiklan 4 kohtaa ei sovelleta, jos mietinnön aihe edellyttää erityisen tärkeää keskustelua täysistunnossa, jos mietintö on laadittu 46 tai 47 artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden perusteella tai jos mietinnölle on myönnetty lupa strategisena mietintönä (18).

55 artikla

Mietinnön laatiminen

1.

 Esittelijä vastaa valiokunnan mietinnön laatimisesta ja sen esittelemisestä parlamentille kyseisen valiokunnan puolesta.

2.

 Esittelijä vastaa perustelujen laatimisesta, eikä niistä äänestetä. Perustelujen on kuitenkin oltava yhtäpitäviä hyväksytyn päätöslauselmaesityksen ja valiokunnan siihen mahdollisesti ehdottamien tarkistusten kanssa. Ellei näin ole, valiokunnan puheenjohtaja voi poistaa perustelut.

3.

 Mietinnössä ilmoitetaan siitä kokonaisuudessaan toimitetun äänestyksen tulos sekä 218 artiklan 3 kohdan mukaisesti se, kuinka kukin jäsen äänesti.

4.

 Vähemmistöön jääneet mielipiteet voidaan tuoda julki äänestettäessä tekstistä kokonaisuudessaan, ja niistä voidaan mielipiteiden esittäjien pyynnöstä laatia enintään 200 sanan pituinen kirjallinen selitys, joka liitetään perusteluihin.

Tämän kohdan soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaisee puheenjohtaja.

5.

 Valiokunta voi puheenjohtajansa ehdotuksesta asettaa määräajan, jonka kuluessa esittelijän on annettava mietintöluonnoksensa. Määräaikaa voidaan pidentää tai voidaan nimittää uusi esittelijä.

6.

 Määräajan päätyttyä valiokunta voi kehottaa puheenjohtajaansa pyytämään valiokunnan käsiteltäväksi annetun asian ottamista parlamentin jonkin seuraavan istunnon esityslistalle. Siinä tapauksessa asiasta voidaan keskustella ja äänestää täysistunnossa valiokunnan suullisen selvityksen perusteella.

56 artikla

Valiokuntien lausunnot

1.

 Jos valiokunta, johon asia alun perin lähetettiin, haluaa kuulla toisen valiokunnan näkemyksen tai jos toinen valiokunta haluaa ilmaista näkemyksensä valiokunnalle, johon asia alun perin lähetettiin, valiokunnat voivat pyytää puhemieheltä, että toinen niistä nimitetään 210 artiklan 2 kohdan mukaisesti asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja toinen lausunnon antavaksi valiokunnaksi.

Lausunnon antava valiokunta voi nimittää valmistelijan jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta tai toimittaa lausunnon puheenjohtajan kirjeen muodossa.

2.

 Kun lausunto koskee ehdotusta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi, se koostuu valiokunnalle lähetettyyn tekstiin tehtävistä tarkistuksista, joihin voidaan tarvittaessa liittää lyhyet perustelut. Perustelujen laatija vastaa perusteluista, eikä niistä äänestetä. Lausunnon antava valiokunta voi tarvittaessa esittää lyhyen kirjallisen perustelun koko lausunnolle. Lausunnon valmistelija vastaa tällaisesta lyhyestä kirjallisesta perustelusta.

Kun lausunto ei koske ehdotusta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi, se koostuu ehdotuksista asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen osiksi.

Asiasta vastaava valiokunta äänestää näistä tarkistuksista ja ehdotuksista.

Lausunnossa käsitellään yksinomaan kysymyksiä, jotka kuuluvat lausunnon antavan valiokunnan vastuualueeseen.

3.

 Asiasta vastaava valiokunta asettaa määräajan, jonka kuluessa lausunnon antavan valiokunnan on annettava lausuntonsa, jotta asiasta vastaava valiokunta ottaisi sen huomioon. Asiasta vastaava valiokunta tiedottaa viipymättä ilmoitettuun aikatauluun tulevista muutoksista lausunnon antavalle valiokunnalle tai lausunnon antaville valiokunnille. Asiasta vastaava valiokunta ei saa esittää lopullisia johtopäätöksiään ennen määräajan päättymistä.

4.

 Vaihtoehtoisesti lausunnon antava valiokunta voi päättää esittää kantansa tarkistuksina, jotka jätetään suoraan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi hyväksymisensä jälkeen. Puheenjohtaja tai valmistelija jättää kyseiset tarkistukset käsiteltäväksi lausunnon antavan valiokunnan puolesta.

5.

 Lausunnon antava valiokunta jättää 4 kohdassa tarkoitetut tarkistukset käsiteltäväksi asiasta vastaavan valiokunnan tarkistusten jättämiselle asettaman määräajan kuluessa.

6.

 Kaikki lausunnon antavan valiokunnan hyväksymät lausunnot ja tarkistukset liitetään asiasta vastaavan valiokunnan mietintöön.

7.

 Tässä artiklassa tarkoitetut lausunnon antavat valiokunnat eivät voi jättää tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi.

8.

 Lausunnon antavan valiokunnan puheenjohtaja ja valmistelija kutsutaan osallistumaan neuvoa-antavasti asiasta vastaavan valiokunnan kokouksiin, joissa käsitellään näitä valiokuntia yhteisesti koskevia asioita.

57 artikla

Valiokuntien yhteistyömenettely

1.

 Kun puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi annetaan toimivaltakysymys 211 artiklan mukaisesti ja puheenjohtajakokous katsoo liitteen VI perusteella, että asia kuuluu lähes tasavertaisesti kahden tai useamman valiokunnan toimivaltaan tai että asian eri näkökohdat kuuluvat kahden tai useamman eri valiokunnan toimivaltaan, sovelletaan 56 artiklaa sekä seuraavia lisämääräyksiä:

—

kyseiset valiokunnat sopivat aikataulusta yhdessä;

—

esittelijä ja valmistelijat pitävät toisensa ajan tasalla ja pyrkivät pääsemään sopimukseen teksteistä, jotka kukin esittää valiokunnalleen, ja kannoistaan tarkistuksiin;

—

kyseisiä puheenjohtajia, esittelijää ja valmistelijoita sitoo hyvän ja vilpittömän yhteistyön periaate; he määrittelevät yhdessä, mitkä tekstin osat kuuluvat niiden yksinomaiseen tai jaettuun toimivaltaan, ja sopivat yhteistyönsä yksityiskohdista. Jos toimivallan jaossa ei päästä yhteisymmärrykseen, asia toimitetaan jonkin asianomaisen valiokunnan pyynnöstä puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi; puheenjohtajakokous voi ratkaista kysymyksen kunkin valiokunnan toimivallasta tai päättää, että sovelletaan 58 artiklan mukaista valiokuntien yhteiskokousmenettelyä; se tekee päätöksen 211 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen ja kyseisessä artiklassa vahvistetun määräajan kuluessa;

—

asiasta vastaava valiokunta hyväksyy yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan tarkistukset ilman äänestystä, kun ne koskevat asioita, jotka kuuluvat yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan yksinomaiseen toimivaltaan; jos asiasta vastaava valiokunta ei kunnioita yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan yksinomaista toimivaltaa, yhteistyöhön osallistuva valiokunta voi jättää tarkistuksia suoraan täysistunnon käsiteltäväksi; jos asiasta vastaava valiokunta ei hyväksy sellaisia asioita koskevia tarkistuksia, jotka kuuluvat asiasta vastaavan valiokunnan ja yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan jaettuun toimivaltaan, yhteistyöhön osallistuva valiokunta voi jättää nämä tarkistukset suoraan täysistunnon käsiteltäväksi;

—

jos ehdotusta käsitellään sovittelumenettelyssä, parlamentin valtuuskuntaan kuuluu myös kunkin yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan valmistelija.

Puheenjohtajakokouksen päätöstä soveltaa valiokuntien yhteistyömenettelyä sovelletaan kyseessä olevan menettelyn kaikissa vaiheissa.

”Asiasta vastaavan valiokunnan” asemaan liittyviä oikeuksia käyttää asian käsittelyä johtava valiokunta. Käyttäessään näitä oikeuksia sen on kunnioitettava yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan erikoisoikeuksia. Asian käsittelyä johtavan valiokunnan on etenkin noudatettava vilpittömän yhteistyön periaatetta aikataulun osalta ja kunnioitettava yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan oikeutta määrittää tarkistukset, jotka jätetään täysistunnon käsiteltäviksi sen yksinomaisen toimivallan alalla.

2.

 Tässä artiklassa tarkoitettua menettelyä ei sovelleta asiasta vastaavan valiokunnan 105 artiklan mukaisesti hyväksymiin suosituksiin.

58 artikla

Valiokuntien yhteiskokousmenettely

1.

 Kun puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi annetaan toimivaltakysymys 211 artiklan mukaisesti, se voi päättää, että sovelletaan valiokuntien yhteiskokousmenettelyä ja yhteisäänestystä, jos

—

asia kuuluu liitteen VI nojalla erottamattomasti usean valiokunnan toimivaltaan ja

—

puheenjohtajakokous on vakuuttunut, että asia on erittäin tärkeä.

2.

 Tässä tapauksessa asianomaisten valiokuntien esittelijät laativat yhteisen mietintöluonnoksen, jota valiokunnat käsittelevät ja josta ne äänestävät yhteiskokouksissa, joiden rinnakkaispuheenjohtajina toimivat valiokuntien puheenjohtajat.

Asianomaiset valiokunnat voivat menettelyn kaikissa vaiheissa käyttää asiasta vastaavan valiokunnan asemaan liittyviä oikeuksia vain yhteistoimin. Valiokunnat voivat perustaa työryhmiä valmistelemaan kokouksia ja äänestyksiä.

3.

 Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen toisessa käsittelyssä neuvoston kantaa käsitellään asianomaisten valiokuntien yhteiskokouksessa, joka siinä tapauksessa, että kyseisten valiokuntien puheenjohtajat eivät ole päässeet sopimukseen, pidetään neuvoston kannan ilmoittamista parlamentille seuraavan ensimmäisen parlamentin elinten kokouksille varatun viikon keskiviikkona. Jos myöhemmän kokouksen koollekutsumisesta ei päästä sopimukseen, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja kutsuu sen koolle. Suosituksesta toiseen käsittelyyn äänestetään yhteiskokouksessa asianomaisten valiokuntien esittelijöiden laatiman yhteisen tekstin perusteella tai, jos yhteistä tekstiä ei ole, asianomaisissa valiokunnissa esitettyjen tarkistusten perusteella.

Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen kolmannessa käsittelyssä asianomaisten valiokuntien puheenjohtajat ja esittelijät ovat viran puolesta sovittelukomiteavaltuuskunnan jäseniä.

LUKU 3

Tavallinen lainsäätämisjärjestys

JAKSO 1 - ENSIMMÄINEN KÄSITTELY

59 artikla

Äänestys parlamentissa – ensimmäinen käsittely

1.

 Parlamentti voi hyväksyä esityksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, esittää siihen tarkistuksia tai hylätä sen.

2.

 Parlamentti äänestää ensin asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä kirjallisena jättämästä ehdotuksesta hylätä välittömästi esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi.

Jos hylkäämisehdotus hyväksytään, puhemies pyytää toimielintä, jolta esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin, peruuttamaan sen.

Jos toimielin, jolta esitys on lähtöisin, peruuttaa esityksensä, puhemies julistaa menettelyn päättyneeksi.

Jos toimielin, jolta esitys on lähtöisin, ei peruuta esitystään lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, puhemies ilmoittaa, että parlamentin ensimmäinen käsittely päätetään, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä ehdotuksesta päätä palauttaa asiaa asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleentarkastelua varten.

Jos hylkäämisehdotusta ei hyväksytä, parlamentti menettelee 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

3.

 Asiasta vastaavan valiokunnan 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jättämästä mahdollisesta alustavasta sopimuksesta äänestetään ensin kertaäänestyksenä, jollei parlamentti poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä pyynnöstä päätä äänestää sen sijaan tarkistuksista 4 kohdan mukaisesti. Tällöin parlamentti päättää myös, äänestetäänkö tarkistuksista välittömästi. Jos ei, parlamentti asettaa uuden määräajan tarkistusten jättämiselle, ja niistä äänestetään myöhemmässä istunnossa.

Jos alustava sopimus hyväksytään kyseisessä kertaäänestyksessä, puhemies ilmoittaa parlamentin ensimmäisen käsittelyn päättyneen.

Jos alustava sopimus ei saa annettujen äänten enemmistöä kyseisessä kertaäänestyksessä, puhemies asettaa uuden määräajan tarkistusten jättämiselle esitykseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi. Näistä tarkistuksista äänestetään myöhemmässä istunnossa, jotta parlamentti voi päättää ensimmäisen käsittelynsä.

4.

 Jollei hylkäämisehdotusta ole hyväksytty 2 kohdan mukaisesti tai jollei alustavaa sopimusta ole hyväksytty 3 kohdan mukaisesti, sen jälkeen äänestetään tarkistuksista esitykseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi sekä tarvittaessa alustavan sopimuksen yksittäisistä osista, jos on esitetty kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevia pyyntöjä tai jätetty kilpailevia tarkistuksia.

Ennen kuin parlamentti äänestää tarkistuksista, puhemies voi pyytää komissiota ilmaisemaan kantansa ja neuvostoa esittämään näkemyksensä.

Kun parlamentti on äänestänyt tarkistuksista, se äänestää mahdollisesti tarkistetusta esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi kokonaisuudessaan.

Jos mahdollisesti tarkistettu esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi hyväksytään kokonaisuudessaan, puhemies ilmoittaa ensimmäisen käsittelyn päättyneen, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä ehdotuksesta päätä palauttaa asiaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten 60 ja 74 artiklan mukaisesti.

Jos mahdollisesti tarkistettu esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei saa kokonaisuudessaan annettujen äänten enemmistöä, puhemies ilmoittaa ensimmäisen käsittelyn päättyneen, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä ehdotuksesta päätä palauttaa asiaa asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleentarkastelua varten.

5.

 Kun on toimitettu äänestykset 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti ja sen jälkeen äänestykset tarkistuksista luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, joka sisältää mahdolliset menettelyä koskevat pyynnöt, lainsäädäntöpäätöslauselma katsotaan hyväksytyksi. Lainsäädäntöpäätöslauselmaa muutetaan tarvittaessa 203 artiklan 2 kohdan nojalla 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti toimitettujen äänestysten tulosten perusteella.

Puhemies toimittaa lainsäädäntöpäätöslauselman ja parlamentin kannan tekstin neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ryhmälle, unionin tuomioistuimelle tai Euroopan keskuspankille, jos esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin niiltä.

60 artikla

Asiasta vastaavaan valiokuntaan palauttaminen

Jos asia palautetaan 59 artiklan mukaisesti asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleentarkastelua tai 74 artiklan mukaisia toimielinten välisiä neuvotteluja varten, asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suullisen tai kirjallisen selvityksen asiasta neljän kuukauden määräajassa. Puheenjohtajakokous voi pidentää tätä määräaikaa.

Kun asia on palautettu valiokuntaan, asian käsittelyä johtavan valiokunnan on, ennen kuin se päättää noudatettavasta menettelystä, annettava yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan määrittää 57 artiklan mukaisesti, mitä tehdään tarkistuksille, jotka kuuluvat sen yksinomaiseen toimivaltaan, ja etenkin valita tarkistukset, jotka jätetään uudestaan täysistunnon käsiteltäviksi.

Mikään ei estä parlamenttia päättämästä pitää tarvittaessa loppukeskustelua, kun asiasta vastaava valiokunta, johon asia on palautettu, on antanut mietintönsä.

61 artikla

Asian antaminen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi

1.

 Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies pyytää komissiota antamaan ehdotuksensa uudelleen parlamentin käsiteltäväksi, jos

—

komissio korvaa alkuperäisen ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti parlamentin vahvistettua kantansa, jollei tätä tehdä parlamentin kannan huomioon ottamiseksi,

—

ehdotuksessa käsitellyn ongelman luonne on muuttunut merkittävästi ajan kulumisen tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi, tai

—

parlamentin vahvistettua kantansa on pidetty uudet Euroopan parlamentin vaalit, ja puheenjohtajakokous pitää sitä suotavana.

2.

 Jos ehdotuksen oikeusperustaa aiotaan muuttaa siten, ettei kyseiseen ehdotukseen enää sovellettaisi tavallista lainsäätämisjärjestystä, parlamentti, neuvosto ja komissio vaihtavat asiasta näkemyksiä parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien tai heidän edustajiensa välityksellä paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 25 kohdan mukaisesti.

3.

 Edellä 2 kohdassa tarkoitetun näkemystenvaihdon jälkeen puhemies pyytää asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä neuvostoa lähettämään esityksen oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi uudelleen parlamentin käsiteltäväksi, jos komissio tai neuvosto aikoo muuttaa parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannassa vahvistettua oikeusperustaa siten, ettei tavallista lainsäätämisjärjestystä enää sovellettaisi.

62 artikla

Sopimukseen pääseminen ensimmäisessä käsittelyssä

Jos neuvosto on ilmoittanut parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyneensä parlamentin kannan, puhemies ilmoittaa parlamentissa, sen jälkeen kun teksti on viimeistelty 203 artiklan mukaisesti, että lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös on hyväksytty sellaisena kuin se on vahvistettu parlamentin kannassa.

JAKSO 2 - TOINEN KÄSITTELY

63 artikla

Neuvoston kannan ilmoittaminen

1.

 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklassa tarkoitettu neuvoston kannan ilmoittaminen toteutuu, kun puhemies antaa neuvoston kannan tiedoksi täysistunnossa. Puhemies antaa ilmoituksen sen jälkeen, kun hän on saanut Euroopan unionin virallisille kielille asianmukaisesti käännetyt asiakirjat, joissa ilmaistaan neuvoston kanta, kaikki lausumat, jotka on merkitty neuvoston sen istunnon pöytäkirjaan, jossa sen kanta vahvistettiin, perusteet, jotka ovat johtaneet neuvoston kannan vahvistamiseen, sekä komission kannan. Puhemies antaa ilmoituksen kyseisten asiakirjojen vastaanottoa seuraavan istuntojakson aikana.

Ennen ilmoituksen antamista puhemies varmistaa yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän tai molempien heistä kanssa, että hänen vastaanottamansa asiakirja todella on neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta ja että kyseeseen ei tule yksikään 61 artiklassa tarkoitetuista tilanteista. Muussa tapauksessa puhemies ratkaisee asian yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä neuvoston kanssa.

2.

 Neuvoston kanta katsotaan lähetetyksi ilman eri toimenpiteitä asiasta ensimmäisessä käsittelyssä vastanneeseen valiokuntaan päivänä, jona siitä ilmoitettiin parlamentissa.

3.

 Luettelo näistä ilmoituksista sekä asiasta vastaavan valiokunnan nimi julkaistaan istunnon pöytäkirjassa.

64 artikla

Määräaikojen pidentäminen

1.

 Puhemies pidentää toiseen käsittelyyn varattuja määräaikoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisesti asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan pyynnöstä.

2.

 Puhemies ilmoittaa parlamentille parlamentin tai neuvoston aloitteesta tehdyistä, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisista määräaikojen pidennyksistä.

65 artikla

Menettely asiasta vastaavassa valiokunnassa

1.

 Neuvoston kanta otetaan ensisijaisena kohtana sen ilmoittamista seuraavan asiasta vastaavan valiokunnan ensimmäisen kokouksen esityslistalle. Neuvosto voidaan kutsua esittelemään kantansa.

2.

 Jollei asiasta vastaava valiokunta toisin päätä, toisen käsittelyn esittelijä on sama kuin ensimmäisen käsittelyn esittelijä.

3.

 Neuvoston kantaan jätettyjen tarkistusten ottamista käsiteltäväksi koskevia 68 artiklan 2 ja 3 kohdan määräyksiä sovelletaan asiasta vastaavan valiokunnan käsittelyyn; ainoastaan kyseisen valiokunnan jäsenet tai pysyvät varajäsenet saavat jättää käsiteltäväksi hylkäämisehdotuksia tai tarkistuksia. Valiokunta tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä.

4.

 Asiasta vastaava valiokunta antaa suosituksen toiseen käsittelyyn ja esittää siinä neuvoston vahvistaman kannan hyväksymistä, tarkistamista tai hylkäämistä. Suositus sisältää ehdotetun päätöksen lyhyet perustelut.

5.

 Toisessa käsittelyssä ei sovelleta 51, 52, 56 eikä 198 artiklaa.

66 artikla

Antaminen parlamentin käsiteltäväksi

Neuvoston kanta sekä asiasta vastaavan valiokunnan mahdollinen suositus toiseen käsittelyyn otetaan ilman eri toimenpiteitä sen istuntojakson esityslistaluonnokseen, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä kolmen kuukauden tai, jos määräaikaa on pidennetty 64 artiklan mukaisesti, neljän kuukauden ajanjakson päättymistä, jollei asiaa ole jo käsitelty aiemman istuntojakson aikana.

67 artikla

Äänestys parlamentissa – toinen käsittely

1.

 Parlamentti äänestää ensin asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä kirjallisena jättämästä mahdollisesta ehdotuksesta hylätä välittömästi neuvoston kanta. Hylkäämisehdotuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö.

Jos hylkäämisehdotus hyväksytään ja neuvoston kanta sen seurauksena hylätään, puhemies ilmoittaa parlamentissa lainsäädäntömenettelyn päättyneen.

Jos hylkäämisehdotusta ei hyväksytä, parlamentti menettelee 2–5 kohdan mukaisesti.

2.

 Asiasta vastaavan valiokunnan 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jättämästä mahdollisesta alustavasta sopimuksesta äänestetään ensin ja vain kerran, jollei parlamentti poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä pyynnöstä päätä äänestää tarkistuksista välittömästi 3 kohdan mukaisesti.

Jos alustava sopimus saa parlamentin jäsenten äänten enemmistön kertaäänestyksessä, puhemies ilmoittaa parlamentin toisen käsittelyn päättyneen.

Jos alustava sopimus ei saa parlamentin jäsenten äänten enemmistöä kertaäänestyksessä, parlamentti menettelee 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

3.

 Jollei hylkäämisehdotusta ole hyväksytty 1 kohdan mukaisesti tai jollei alustavaa sopimusta ole hyväksytty 2 kohdan mukaisesti, sen jälkeen äänestetään mahdollisista tarkistuksista neuvoston kantaan sekä asiasta vastaavan valiokunnan 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti jättämistä alustavaan sopimukseen sisältyvistä tarkistuksista. Neuvoston kantaan jätettyjen tarkistusten hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö.

Ennen tarkistuksista toimitettavaa äänestystä puhemies voi pyytää komissiota ilmaisemaan kantansa ja neuvostoa esittämään näkemyksensä.

4.

 Vaikka parlamentti ei hyväksyisi 1 kohdan mukaista ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi, parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä ehdotuksesta 2 tai 3 kohdan mukaisista tarkistuksista äänestettyään käsitellä uutta hylkäämisehdotusta. Tällaisen ehdotuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö.

Jos neuvoston kanta hylätään, puhemies ilmoittaa parlamentissa lainsäädäntömenettelyn päättyneen.

5.

 Kun on toimitettu äänestykset 1–4 kohdan mukaisesti ja sen jälkeen äänestykset menettelyä koskevista tarkistuksista luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, puhemies ilmoittaa parlamentin toisen käsittelyn päättyneen, ja lainsäädäntöpäätöslauselma katsotaan hyväksytyksi. Lainsäädäntöpäätöslauselmaa muutetaan tarvittaessa 203 artiklan 2 kohdan mukaisesti 1–4 kohdan mukaisesti toimitettujen äänestysten tulosten tai 69 artiklan soveltamisen perusteella.

Puhemies toimittaa lainsäädäntöpäätöslauselman ja mahdollisen parlamentin kannan tekstin neuvostolle ja komissiolle.

Jos ei ole tehty ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi, se katsotaan hyväksytyksi.

68 artikla

Neuvoston kantaan esitettävien tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi

1.

 Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi jättää täysistunnon käsiteltäväksi tarkistuksia neuvoston kantaan.

2.

 Tarkistus neuvoston kantaan otetaan käsiteltäväksi ainoastaan, jos se on 180 ja 181 artiklan määräysten mukainen ja jos sillä

a)

pyritään joko kokonaan tai osittain palauttamaan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta, tai

b)

pyritään yhteisymmärrykseen neuvoston ja parlamentin välillä, tai

c)

pyritään tarkistamaan neuvoston kannan osaa, joka ei sisältynyt ensimmäisessä käsittelyssä esitettyyn ehdotukseen tai joka eroaa siitä sisällöltään, tai

d)

pyritään ottamaan huomioon parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannan vahvistamisen jälkeen ilmennyt uusi seikka tai oikeudellinen tilanne.

Puhemiehen päätös siitä, otetaanko tarkistus käsiteltäväksi, on lopullinen.

3.

 Jos uudet vaalit on pidetty ensimmäisen käsittelyn jälkeen eikä 61 artiklaan ole vedottu, puhemies voi olla soveltamatta 2 kohdassa määrättyjä, käsiteltäväksi ottamista koskevia rajoituksia.

69 artikla

Sopimukseen pääseminen toisessa käsittelyssä

Jos 67 ja 68 artiklan mukaista ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi tai kyseistä kantaa koskevia tarkistuksia ei ole jätetty käsiteltäväksi tarkistusten tai hylkäämisehdotusten käsiteltäväksi jättämiselle ja niistä äänestämiselle asetetussa määräajassa, puhemies ilmoittaa parlamentissa, että ehdotettu säädös on lopullisesti hyväksytty.

JAKSO 3 - TOIMIELINTEN VÄLISET NEUVOTTELUT TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN YHTEYDESSÄ

70 artikla

Yleiset määräykset

Neuvottelut muiden toimielinten kanssa sopimukseen pääsemiseksi lainsäädäntömenettelyn kuluessa voidaan aloittaa vain, jos asiasta on tehty päätös 71, 72 tai 73 artiklan mukaisesti tai jos parlamentti on palauttanut asian valiokuntakäsittelyyn toimielinten välisiä neuvotteluja varten. Tällaisissa neuvotteluissa noudatetaan puheenjohtajakokouksen vahvistamia menettelysääntöjä (19).

71 artikla

Neuvottelut ennen parlamentin ensimmäistä käsittelyä

1.

 Kun valiokunta on hyväksynyt lainsäädäntömietinnön 51 artiklan mukaisesti, se voi jäsentensä enemmistöllä tehdä päätöksen neuvottelujen aloittamisesta kyseisen mietinnön pohjalta.

2.

 Neuvottelujen aloittamista koskevista päätöksistä ilmoitetaan niiden hyväksymistä valiokunnassa seuraavan istuntojakson alussa. Vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä voi neuvottelujen aloittamisesta tehtyä valiokunnan päätöstä koskevan ilmoituksen antamista seuraavan päivän päättymiseen mennessä esittää kirjallisen pyynnön siitä, että päätöksestä äänestetään. Parlamentti toimittaa tämän äänestyksen saman istuntojakson aikana.

Jos tällaista pyyntöä ei vastaanoteta ensimmäisessä alakohdassa vahvistetun määräajan päättymiseen mennessä, puhemies ilmoittaa asiasta parlamentille. Jos pyyntö esitetään, puhemies voi antaa puheenvuoron yhdelle valiokunnan päätöstä aloittaa neuvottelut kannattavalle ja yhdelle tätä päätöstä vastustavalle puhujalle juuri ennen äänestystä. Kumpikin puhuja voi käyttää enintään kahden minuutin pituisen puheenvuoron.

3.

 Jos parlamentti hylkää valiokunnan päätöksen neuvottelujen aloittamisesta, esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ja asiasta vastaavan valiokunnan mietintö otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle ja puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. Sovelletaan 59 artiklan 4 kohdan määräyksiä.

4.

 Neuvottelut voidaan aloittaa koska tahansa sen jälkeen, kun 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettu määräaika on päättynyt eikä pyyntöä toimittaa äänestys parlamentissa neuvottelujen aloittamista koskevasta pyynnöstä ole esitetty. Jos tällainen pyyntö on esitetty, neuvottelut voidaan aloittaa koska tahansa sen jälkeen, kun valiokunnan päätös neuvottelujen aloittamisesta on hyväksytty parlamentissa.

72 artikla

Neuvottelut ennen neuvoston ensimmäistä käsittelyä

Jos parlamentti on vahvistanut ensimmäisen käsittelyn kantansa, tämä kanta katsotaan valtuutukseksi muiden toimielinten kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Asiasta vastaava valiokunta voi jäsentensä enemmistöllä tehdä päätöksen neuvottelujen aloittamisesta koska tahansa sen jälkeen. Tällaisista päätöksistä ilmoitetaan parlamentissa valiokuntaäänestystä seuraavan istuntojakson aikana, ja pöytäkirjaan sisällytetään viittaus niihin.

73 artikla

Neuvottelut ennen parlamentin toista käsittelyä

Jos neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta on lähetetty asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta katsotaan valtuutukseksi muiden toimielinten kanssa käytäviä neuvotteluja varten, jollei 68 artiklasta muuta johdu. Asiasta vastaava valiokunta voi tehdä päätöksen neuvottelujen aloittamisesta koska tahansa sen jälkeen.

Jos neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta sisältää osia, jotka eivät sisälly esitykseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantaan, valiokunta voi antaa neuvotteluryhmälle ohjeita esimerkiksi tarkistuksina neuvoston kantaan.

74 artikla

Neuvottelujen käyminen

1.

 Parlamentin neuvotteluryhmää johtaa esittelijä, ja sen puheenjohtajana toimii asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai puheenjohtajan nimeämä varapuheenjohtaja. Siihen kuuluvat ainakin varjoesittelijät kustakin poliittisesta ryhmästä, joka haluaa osallistua neuvotteluihin.

2.

 Kaikki asiakirjat, joista on määrä keskustella kokouksessa neuvoston ja komission kanssa (trilogi), toimitetaan neuvotteluryhmälle vähintään 48 tuntia tai kiireellisissä tapauksissa vähintään 24 tuntia ennen kyseistä trilogia.

3.

 Kunkin trilogin jälkeen neuvotteluryhmän puheenjohtaja ja esittelijä tekevät siitä selkoa neuvotteluryhmän puolesta asiasta vastaavan valiokunnan seuraavassa kokouksessa.

Jos valiokunnan kokousta ei ole mahdollista kutsua koolle ajoissa, neuvotteluryhmän puheenjohtaja ja esittelijä tekevät siitä selkoa neuvotteluryhmän puolesta valiokunnan koordinaattoreiden kokouksessa.

4.

 Jos neuvotteluissa päästään alustavaan sopimukseen, asiasta vastaavalle valiokunnalle ilmoitetaan asiasta viipymättä. Asiakirjat, jotka ilmentävät ratkaisevan trilogin tulosta, saatetaan asiasta vastaavan valiokunnan saataville ja julkaistaan. Alustava sopimus lähetetään asiasta vastaavalle valiokunnalle, joka tekee päätöksensä siitä, hyväksytäänkö se, kertaäänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä. Jos alustava sopimus hyväksytään, se jätetään parlamentin käsiteltäväksi siten, että siihen on selvästi merkitty esitykseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tehdyt muutokset.

5.

 Jos 57 ja 58 artiklassa tarkoitetut asianomaiset valiokunnat eivät pääse yhteisymmärrykseen, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja vahvistaa neuvottelujen aloittamista ja käymistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt kyseisissä artikloissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

JAKSO 4 - SOVITTELU JA KOLMAS KÄSITTELY

75 artikla

Määräaikojen pidentäminen

1.

 Puhemies pidentää kolmanteen käsittelyyn varattuja määräaikoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisesti parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan pyynnöstä.

2.

 Puhemies ilmoittaa parlamentille parlamentin tai neuvoston aloitteesta tehdyistä, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisista määräaikojen pidennyksistä.

76 artikla

Sovittelukomitean koollekutsuminen

Jos neuvosto ilmoittaa parlamentille, että se ei voi hyväksyä kaikkia parlamentin ehdottamia tarkistuksia neuvoston kantaan, puhemies sopii neuvoston kanssa sovittelukomitean ensimmäisen kokouksen ajankohdasta ja paikasta. Sovittelukomitealle asetettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 10 kohdan mukainen kuuden viikon tai pidennettynä kahdeksan viikon määräaika alkaa päivästä, jona komitea kokoontuu ensimmäisen kerran.

77 artikla

Sovittelukomiteavaltuuskunta

1.

 Parlamentin valtuuskunnan jäsenten määrä sovittelukomiteassa on yhtä suuri kuin neuvoston valtuuskunnan jäsenten määrä.

2.

 Valtuuskunnan poliittinen kokoonpano vastaa parlamentin jakaantumista poliittisiin ryhmiin. Puheenjohtajakokous määrittää parlamentin valtuuskunnan jäseninä toimivien kunkin poliittisen ryhmän edustajien tarkan lukumäärän.

3.

 Poliittiset ryhmät nimittävät valtuuskunnan jäsenet jokaiseen sovittelutapaukseen mieluiten asiasta vastaavasta valiokunnasta, lukuun ottamatta kolmea jäsentä, jotka nimitetään eri valtuuskuntien vakituisiksi jäseniksi 12 kuukauden ajaksi. Poliittiset ryhmät nimittävät nämä kolme vakituista jäsentä varapuhemiesten keskuudesta, vähintään kahdesta eri poliittisesta ryhmästä. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja toisen käsittelyn esittelijä sekä mahdollisen yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan esittelijä ovat kaikissa tapauksissa valtuuskunnan jäseniä.

4.

 Valtuuskunnissa edustettuina olevat poliittiset ryhmät nimittävät varajäseniä.

5.

 Poliittiset ryhmät, jotka eivät ole edustettuina valtuuskunnassa, voivat lähettää yhden edustajan valtuuskunnan sisäisiin valmisteleviin kokouksiin. Jos valtuuskuntaan ei kuulu yhtään sitoutumatonta jäsentä, yksi sitoutumaton jäsen voi osallistua valtuuskunnan sisäisiin valmisteleviin kokouksiin.

6.

 Puhemies tai yksi kolmesta pysyvästä jäsenestä johtaa valtuuskuntaa.

7.

 Valtuuskunta tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä. Valtuuskunnan kokoukset eivät ole julkisia.

Puheenjohtajakokous vahvistaa menettelyä koskevia lisäohjeita sovittelukomiteavaltuuskunnan työlle.

8.

 Valtuuskunta saattaa parlamentin tietoon sovittelun tulokset.

78 artikla

Yhteinen teksti

1.

 Jos sovittelukomiteassa päästään sopimukseen yhteisestä tekstistä, asia otetaan sen täysistunnon esityslistalle, joka pidetään kuuden tai, jos määräaikaa on pidennetty, kahdeksan viikon kuluessa siitä päivästä, jona sovittelukomitea hyväksyi yhteisen tekstin.

2.

 Parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai valtuuskunnan muu nimetty jäsen antaa lausuman yhteisestä tekstistä, josta annetaan mietintö.

3.

 Yhteiseen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia.

4.

 Yhteisestä tekstistä kokonaisuudessaan äänestetään vain kerran. Yhteinen teksti hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä.

5.

 Jos yhteisestä tekstistä ei päästä sovittelukomiteassa sopimukseen, parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai muu nimetty jäsen antaa lausuman. Lausuman jälkeen käydään keskustelu.

6.

 Toista käsittelyä seuraavan parlamentin ja neuvoston välisen sovittelumenettelyn aikana asiaa ei voida palauttaa valiokuntaan.

7.

 Kolmannessa käsittelyssä ei sovelleta 51, 52 eikä 56 artiklaa.

JAKSO 5 - MENETTELYN PÄÄTTÄMINEN

79 artikla

Hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen ja julkaiseminen

Kun hyväksytty teksti on viimeistelty 203 artiklan ja liitteen VIII mukaisesti ja kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetut säädökset.

Sen jälkeen, kun säädös on allekirjoitettu, parlamentin ja neuvoston pääsihteerit huolehtivat sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LUKU 4

Kuulemismenettelyä koskevat erityiset määräykset

80 artikla

Muutettu ehdotus oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi

Jos komissio aikoo korvata ehdotuksensa oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi tai muuttaa sitä, asiasta vastaava valiokunta voi lykätä asian käsittelyä, kunnes se on saanut komissiolta uuden ehdotuksen tai komission tekemät muutokset.

81 artikla

Komission kanta tarkistuksiin

Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta toimittaa lopullisen äänestyksen ehdotuksesta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi, se voi pyytää komissiota ilmoittamaan kantansa kaikkiin valiokunnan hyväksymiin ehdotusta koskeviin tarkistuksiin.

Tarvittaessa kyseinen kanta sisällytetään mietintöön.

82 artikla

Äänestys parlamentissa

Edellä olevia 59 artiklan 1, 2, 4 ja 5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

83 artikla

Parlamentin kannan seuranta

1.

 Parlamentin vahvistettua esitystä oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi koskevan kantansa asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä valvovat kyseisen esityksen käsittelyn etenemistä menettelyn eri vaiheissa kunnes neuvosto hyväksyy esityksen, erityisesti varmistaakseen, että neuvosto ja komissio noudattavat asianmukaisesti parlamentille antamiaan sitoumuksia parlamentin vahvistaman kannan suhteen. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä tekevät valiokunnalle säännöllisesti selkoa asiasta.

2.

 Asiasta vastaava valiokunta voi kutsua komission ja neuvoston keskustelemaan asiasta valiokunnan kanssa.

3.

 Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo tämän tarpeelliseksi, se voi missä tahansa seurantamenettelyn vaiheessa jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa parlamentille suositellaan, että se

—

pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa,

—

pyytää komissiota tai neuvostoa antamaan asian uudelleen parlamentin käsiteltäväksi 84 artiklan mukaisesti tai pyytää komissiota esittämään uuden ehdotuksen, tai

—

päättää muista aiheellisiksi katsomistaan toimista.

Tällainen päätöslauselmaesitys otetaan esityksen hyväksymistä valiokunnassa seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen.

84 artikla

Asian antaminen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi

1.

 Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies kehottaa neuvostoa kuulemaan parlamenttia uudelleen 61 artiklan 1 kohdassa esitetyissä olosuhteissa. Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies myös kehottaa neuvostoa kuulemaan parlamenttia uudelleen, jos neuvosto tekee huomattavia muutoksia tai aikoo tehdä huomattavia muutoksia esitykseen oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi, johon parlamentti on alun perin ilmaissut kantansa, jollei tätä tehdä parlamentin tarkistusten sisällyttämiseksi esitykseen.

2.

 Puhemies pyytää myös, että esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi annetaan uudelleen parlamentin käsiteltäväksi tässä artiklassa määrätyissä olosuhteissa, jos parlamentti poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä ehdotuksesta niin päättää.

LUKU 5

Perussopimusasiat

85 artikla

Perussopimusten tavanomainen tarkistusmenettely

1.

 Asiasta vastaava valiokunta voi 46 ja 54 artiklan mukaisesti antaa parlamentille mietinnön, johon sisältyy ehdotuksia neuvostolle perussopimusten muuttamiseksi.

2.

 Kun parlamenttia kuullaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti ehdotuksesta Eurooppa-neuvoston päätökseksi perussopimusten muutosehdotusten käsittelemisestä, asia lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. Valiokunta laatii mietinnön, johon sisältyy

—

päätöslauselmaesitys, josta käy ilmi, hyväksyykö vai hylkääkö parlamentti ehdotetun päätöksen, ja johon voi sisältyä valmistelukunnalle tai jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssille suunnattuja ehdotuksia

—

tarvittaessa perustelut.

3.

 Jos Eurooppa-neuvosto päättää kutsua koolle valmistelukunnan, Euroopan parlamentti nimittää edustajansa tähän valmistelukuntaan puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta.

Parlamentin valtuuskunta valitsee johtajansa ja ehdokkaansa valmistelukunnan mahdollisesti perustaman ohjausryhmän tai työvaliokunnan jäseniksi.

4.

 Jos Eurooppa-neuvosto pyytää Euroopan parlamentin hyväksyntää päätökselle olla kutsumatta valmistelukuntaa koolle tutkimaan perussopimusten muutosehdotukset, tämä pyyntö lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan 105 artiklan mukaisesti.

86 artikla

Perussopimusten yksinkertaistettu tarkistusmenettely

1.

 Asiasta vastaava valiokunta voi työjärjestyksen 46 ja 54 artiklan mukaisesti antaa parlamentille Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 6 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen mietinnön, johon sisältyy Eurooppa-neuvostolle osoitettuja ehdotuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannessa osassa olevien määräysten tarkistamiseksi kokonaan tai osittain.

2.

 Kun parlamenttia kuullaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 6 kohdan mukaisesti ehdotuksesta Eurooppa-neuvoston päätökseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan tarkistamisesta, sovelletaan työjärjestyksen 85 artiklan 2 kohtaa soveltuvin osin. Siinä tapauksessa päätöslauselmaesitykseen saa sisältyä vain Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan määräysten tarkistamista koskevia muutosehdotuksia.

87 artikla

Liittymissopimukset

1.

 Euroopan valtion hakemus liittyä Euroopan unionin jäseneksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

2.

 Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä ehdotuksesta päättää pyytää komissiota ja neuvostoa osallistumaan asiasta käytävään keskusteluun, ennen kuin liittymisneuvottelut hakijavaltion kanssa aloitetaan.

3.

 Asiasta vastaava valiokunta pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan sille säännöllisesti perusteellista tietoa liittymisneuvottelujen etenemisestä, tarvittaessa luottamuksellisesti.

4.

 Parlamentti voi missä tahansa liittymisneuvottelujen vaiheessa antaa suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ja pyytää, että nämä suositukset otetaan huomioon ennen Euroopan unioniin liittymistä koskevan sopimuksen tekemistä hakijavaltion kanssa.

5.

 Kun liitymisneuvottelut on päätetty, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, sopimusluonnos lähetetään parlamentille hyväksyntää varten 105 artiklan mukaisesti. Parlamentin hyväksyntään tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti.

88 artikla

Unionista eroaminen

Jos jäsenvaltio päättää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti erota unionista, asia lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Tällöin sovelletaan 87 artiklaa soveltuvin osin. Parlamentti päättää siitä, antaako se hyväksyntänsä erosopimukselle, annettujen äänten enemmistöllä.

89 artikla

Toimenpiteet jäsenvaltion loukatessa perustavanlaatuisia periaatteita ja arvoja

1.

 Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan 46 ja 54 artiklan mukaisesti laatiman erityisen mietinnön perusteella

a)

äänestää perustellusta ehdotuksesta, jossa neuvostoa kehotetaan toimimaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)

äänestää ehdotuksesta, jossa komissiota tai jäsenvaltioita kehotetaan esittämään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 2 kohdan mukainen ehdotus;

c)

äänestää ehdotuksesta, jossa neuvostoa kehotetaan toimimaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 3 kohdan tai myöhemmin 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2.

 Parlamentille on ilmoitettava kaikki neuvoston parlamentille esittämät pyynnöt antaa hyväksyntä ehdotukselle, joka on esitetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, sekä kyseessä olevan jäsenvaltion niistä esittämät huomautukset ja ne on lähetettävä asiasta vastaavaan valiokuntaan 105 artiklan mukaisesti. Kiireellisiä ja perusteluja tapauksia lukuun ottamatta parlamentti tekee päätöksensä asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta.

3.

 Tämän artiklan 1 ja 2 artiklassa tarkoitettuja ehdotuksia koskevien Euroopan parlamentin päätösten hyväksyminen edellyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 354 artiklan mukaisesti kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistön kannatusta.

4.

 Asiasta vastaava valiokunta voi puheenjohtajakokouksen luvalla antaa asiasta päätöslauselmaesityksen. Päätöslauselmaesityksessä esitetään parlamentin näkemykset jäsenvaltion vakavasta loukkauksesta ja asianmukaisista toimenpiteistä sekä perusteet niiden muuttamiselle tai peruuttamiselle myöhemmin.

5.

 Asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että parlamentille annetaan yksityiskohtaiset tiedot ja sitä kuullaan tarvittaessa kaikista sen 3 kohdan mukaisesti antamaa hyväksyntää seuraavista jatkotoimista. Neuvostoa pyydetään ilmoittamaan asiassa tapahtuneesta kehityksestä. Parlamentti voi hyväksyä neuvostolle annettavia suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta, joka on laadittu puheenjohtajakokouksen luvalla.

90 artikla

Parlamentin kokoonpano

Parlamentti voi hyvissä ajoin ennen vaalikauden loppua tehdä asiasta vastaavan valiokunnan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan sekä työjärjestyksen 46 ja 54 artiklan mukaisesti laatiman mietinnön perusteella ehdotuksen kokoonpanonsa muuttamisesta. Parlamentti käsittelee Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevan Eurooppa-neuvoston päätösluonnoksen 105 artiklan mukaisesti.

91 artikla

Jäsenvaltioiden tiiviimpi yhteistyö

1.

 Puhemies lähettää asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi pyynnöt tiiviimmän yhteistyön toteuttamiseksi jäsenvaltioiden välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan mukaisesti. Tällöin sovelletaan työjärjestyksen 105 artiklan määräyksiä.

2.

 Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa ehdotuksen yhdenmukaisuuden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 326–334 artiklan kanssa.

3.

 Parlamentti käsittelee käyttöön otetun tiiviimmän yhteistyön piirissä tehdyt lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädösehdotukset noudattaen samoja menettelyjä kuin olisi noudatettu, jos tiiviimpää yhteistyötä ei olisi otettu käyttöön. Tällöin sovelletaan 48 artiklan määräyksiä.

LUKU 6

Talousarviomenettelyt

92 artikla

Monivuotinen rahoituskehys

Jos neuvosto pyytää Euroopan parlamentin hyväksyntää ehdotukselle asetukseksi, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys, asia käsitellään 105 artiklan mukaisesti. Parlamentin hyväksyntään tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

93 artikla

Vuotuinen talousarviomenettely

Asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia talousarviota koskevan aiheelliseksi katsotun mietinnön ottaen huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (20) liitteen.

Mikä tahansa muu valiokunta voi antaa lausunnon asiasta vastaavan valiokunnan asettaman määräajan kuluessa.

94 artikla

Parlamentin kanta talousarvioesitykseen

1.

 Yksittäiset jäsenet voivat jättää asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi tarkistuksia talousarvioesitykseen annettuun neuvoston kantaan.

Poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä taikka valiokunta voi jättää parlamentin käsiteltäväksi tarkistuksia talousarvioesitykseen annettuun neuvoston kantaan.

2.

 Tarkistukset on esitettävä ja perusteltava kirjallisesti, niissä on oltava niiden laatijan allekirjoitus, ja niissä on viitattava tiettyyn talousarvion kohtaan.

3.

 Puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle.

4.

 Asiasta vastaava valiokunta äänestää tarkistuksista ennen niiden käsittelyä parlamentissa.

5.

 Asiasta vastaavan valiokunnan hylkäämistä parlamentin käsiteltäväksi jätetyistä tarkistuksista voidaan äänestää vain, jos jokin valiokunta tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä on kirjallisesti pyytänyt äänestystä puhemiehen asettamassa määräajassa. Tämä määräaika ei saa olla vähempää kuin 24 tuntia ennen äänestyksen alkua.

6.

 Jos tarkistukset koskevat parlamentin ennakkoarviota tuloista ja menoista, ja ne ovat samankaltaisia kuin tarkistukset, jotka parlamentti on hylännyt laadittaessa ennakkoarviota tuloista ja menoista, parlamentti käsittelee ne vain, jos asiasta vastaava valiokunta on antanut niistä puoltavan lausunnon.

7.

 Parlamentti äänestää peräkkäin

—

tarkistuksista talousarvioesitykseen annettuun neuvoston kantaan pääluokittain,

—

talousarvioesitystä koskevasta päätöslauselmaesityksestä.

Jäljempänä olevia 183 artiklan 4–10 kohtaa on kuitenkin sovellettava.

8.

 Talousarvioesityksen momentit, luvut, osastot ja pääluokat, joita koskevia tarkistuksia ei ole jätetty käsiteltäväksi, katsotaan hyväksytyiksi.

9.

 Tarkistusten hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti.

10.

 Jos parlamentti on tehnyt tarkistuksia talousarvioesitykseen annettuun neuvoston kantaan, kanta tarkistuksineen sekä sen perustelut ja pöytäkirja istunnosta, jossa tarkistukset on hyväksytty, toimitetaan neuvostolle ja komissiolle.

95 artikla

Talousarviomenettelyn sovittelu

1.

 Puhemies kutsuu sovittelukomitean koolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2.

 Talousarviomenettelyn sovittelukomitean kokouksissa parlamenttia edustavan valtuuskunnan jäsenten määrä on yhtä suuri kuin neuvoston valtuuskunnan jäsenten määrä.

3.

 Poliittiset ryhmät nimittävät valtuuskunnan jäsenet vuosittain ennen kuin parlamentti äänestää neuvoston kannasta mieluiten talousarvioasioista vastaavan valiokunnan ja muiden valiokuntien, joita asia koskee, jäsenten keskuudesta. Parlamentin puhemies johtaa valtuuskuntaa. Puhemies voi siirtää tehtävän varapuhemiehelle, jolla on kokemusta talousarviokysymyksistä, tai talousarvioasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle.

4.

 Sovelletaan 77 artiklan 2, 4, 5, 7 ja 8 kohtaa.

5.

 Jos sovittelukomiteassa päästään sopimukseen yhteisestä tekstistä, asia otetaan sen täysistunnon esityslistalle, joka pidetään 14 päivän kuluessa päivästä, jona sopimukseen päästiin. Yhteinen teksti on kaikkien jäsenten saatavilla. Sovelletaan 78 artiklan 2 ja 3 kohtaa.

6.

 Yhteisestä tekstistä kokonaisuudessaan äänestetään vain kerran. Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan. Yhteinen teksti katsotaan hyväksytyksi, ellei parlamentin jäsenten enemmistö hylkää sitä.

7.

 Jos parlamentti hyväksyy yhteisen tekstin, mutta neuvosto hylkää sen, asiasta vastaava valiokunta voi jättää käsiteltäväksi kaikki parlamentin tarkistukset neuvoston kantaan tai osan niistä kyseisten tarkistusten vahvistamista varten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 7 kohdan d alakohdan mukaisesti.

Vahvistamista koskeva äänestys otetaan sen täysistunnon esityslistalle, joka pidetään 14 päivän kuluessa päivästä, jona neuvosto ilmoitti hylkäävänsä yhteisen tekstin.

Tarkistukset katsotaan vahvistetuiksi, jos ne hyväksytään parlamentin jäsenten ja annettujen äänten kolmen viidesosan enemmistöllä.

96 artikla

Talousarvion lopullinen vahvistaminen

Kun puhemies on vakuuttunut siitä, että talousarvio on hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan määräysten mukaisesti, hän julistaa täysistunnossa talousarvion lopullisesti vahvistetuksi. Puhemies huolehtii talousarvion julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

97 artikla

Väliaikaiset kahdestoistaosat

1.

 Neuvoston päätökset hyväksyä menot, jotka ylittävät väliaikaisen kahdestoistaosan edellisen varainhoitovuoden talousarviomäärärahoista, lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan.

2.

 Asiasta vastaava valiokunta voi jättää käsiteltäväksi päätösluonnoksen 1 kohdassa tarkoitettujen menojen pienentämisestä. Parlamentti tekee päätöksen päätösluonnoksesta 30 päivän kuluessa neuvoston päätöksen hyväksymisestä.

3.

 Parlamentti tekee ratkaisunsa jäsentensä enemmistöllä.

98 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.

 Parlamentti valvoo kuluvan vuoden talousarvion toteuttamista. Parlamentti antaa tehtävän talousarviosta ja sen valvonnasta vastaaville valiokunnille ja muille valiokunnille, joita asia koskee.

2.

 Joka vuosi ennen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioesityksen käsittelyä parlamentti käsittelee kuluvan vuoden talousarvion toteuttamiseen liittyviä ongelmia, tarvittaessa asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen pohjalta.

99 artikla

Vastuuvapauden myöntäminen komissiolle talousarvion toteuttamisesta

Määräyksiä menettelystä, jolla myönnetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen varainhoitoa koskevien määräysten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (21), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, mukaisesti talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus komissiolle, ovat tämän työjärjestyksen liitteenä (22).

100 artikla

Muut vastuuvapausmenettelyt

Määräyksiä menettelystä, jolla komissiolle myönnetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan mukaisesti vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta, sovelletaan vastaavasti myös menettelyyn, jolla

—

Euroopan parlamentin puhemiehelle myönnetään vastuuvapaus Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamisesta;

—

Euroopan unionin muiden toimielinten ja elinten, kuten neuvoston, Euroopan unionin tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean, talousarvion toteuttamisesta vastaaville henkilöille myönnetään vastuuvapaus;

—

komissiolle myönnetään vastuuvapaus Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta;

—

oikeudellisesti itsenäisten, unionin tehtäviä toteuttavien laitosten talousarvion toteuttamisesta vastaaville elimille myönnetään vastuuvapaus, jos niiden toimintaa koskevat määräykset edellyttävät Euroopan parlamentin myöntämää vastuuvapautta.

101 artikla

Toimielinten välinen yhteistyö

Puhemies osallistuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 324 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien säännöllisiin tapaamisiin, joita järjestetään komission aloitteesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kuudennen osan II osastossa tarkoitettujen talousarviomenettelyjen yhteydessä. Puhemies toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet toimielinten kantojen sovittelemiseksi ja lähentämiseksi, jotta edellä mainittujen menettelyjen täytäntöönpano helpottuisi.

Puhemies voi siirtää tehtävän varapuhemiehelle, jolla on kokemusta talousarviokysymyksistä, tai talousarvioasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle.

LUKU 7

Sisäiset talousarviomenettelyt

102 artikla

Parlamentin ennakkoarvio tuloista ja menoista

1.

 Puhemiehistö laatii alustavan ennakkoarvioesityksen tuloista ja menoista pääsihteerin valmisteleman raportin perusteella.

2.

 Puhemies lähettää alustavan ennakkoarvioesityksen asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka laatii ennakkoarvioesityksen tuloista ja menoista ja antaa parlamentille mietinnön asiasta.

3.

 Puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle ennakkoarvioesitykseen tuloista ja menoista.

Asiasta vastaava valiokunta ilmaisee kantansa tarkistuksiin.

4.

 Parlamentti vahvistaa ennakkoarvion tuloista ja menoista.

5.

 Puhemies lähettää ennakkoarvion tuloista ja menoista komissiolle ja neuvostolle.

6.

 Edellä mainittuja määräyksiä sovelletaan myös lisätalousarvioihin liittyviin ennakkoarvioihin.

103 artikla

Parlamentin ennakkoarvion laatimismenettely

1.

 Parlamentin talousarviota koskevissa kysymyksissä puhemiehistö ja talousarviosta vastaava valiokunta päättävät seuraavista asioista peräkkäisissä vaiheissa:

a)

hallintokaavio,

b)

alustava ennakkoarvioesitys ja ennakkoarvioesitys tuloista ja menoista.

2.

 Hallintokaaviosta päätetään seuraavan menettelyn mukaisesti:

a)

puhemiehistö laatii hallintokaavion kullekin varainhoitovuodelle,

b)

puhemiehistön ja talousarviosta vastaavan valiokunnan välinen sovittelumenettely aloitetaan, jos valiokunnan lausunto eroaa puhemiehistön alkuperäisistä päätöksistä,

c)

menettelyn päätteeksi puhemiehistö tekee lopullisen päätöksen hallintokaavioon liittyvästä ennakkoarviosta työjärjestyksen 234 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan mukaisesti tehtyjä päätöksiä.

3.

 Menettely varsinaisen tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion valmistelemiseksi aloitetaan välittömästi sen jälkeen, kun puhemiehistö on tehnyt lopullisen päätöksensä hallintokaaviosta. Menettelyssä noudatetaan 102 artiklan mukaisia vaiheita. Sovittelumenettely aloitetaan, jos talousarviosta vastaavan valiokunnan ja puhemiehistön kannat poikkeavat toisistaan huomattavasti.

104 artikla

Maksusitoumukset ja maksujen suorittaminen, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1.

 Puhemies päättää maksuihin sitoutumisesta ja maksujen suorittamisesta tai antaa sen toimeksi sisäisten varainhoitosääntöjen rajoissa, jotka puhemiehistö on antanut asiasta vastaavaa valiokuntaa kuultuaan.

2.

 Puhemies lähettää tilinpäätösesityksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

3.

 Parlamentti hyväksyy tilinpäätöksensä ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella.

LUKU 8

Hyväksyntämenettely

105 artikla

Hyväksyntämenettely

1.

 Jos parlamenttia pyydetään antamaan hyväksyntä oikeudellisesti velvoittavalle säädökselle, asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen, jossa ehdotetaan joko ehdotetun säädöksen hyväksymistä tai hylkäämistä.

Suositus sisältää johdanto-osan viitteitä mutta ei johdanto-osan kappaleita. Valiokunnassa esitetyt tarkistukset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos niissä esitetään päinvastaista kantaa kuin esittelijän ehdottamassa suosituksessa.

Suositukseen voidaan liittää lyhyet perustelut. Perustelujen laatimisesta vastaa yksin esittelijä, eikä niistä äänestetä. Edellä olevaa 55 artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

2.

 Asiasta vastaava valiokunta voi tarvittaessa myös jättää käsiteltäväksi mietinnön, johon sisältyy päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön, ja jossa perustellaan, miksi parlamentin olisi annettava tai evättävä hyväksyntänsä, ja annetaan tarpeen mukaan suosituksia ehdotetun säädöksen täytäntöönpanoa varten.

3.

 Asiasta vastaava valiokunta käsittelee hyväksyntää koskevan pyynnön ilman aiheetonta viivytystä. Jos asiasta vastaava valiokunta ei ole antanut suositusta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hyväksyntää koskeva pyyntö on lähetetty sille, puheenjohtajakokous voi joko ottaa asian myöhemmän istuntojakson esityslistalle käsiteltäväksi tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää jatkaa kuuden kuukauden määräaikaa.

4.

 Parlamentti tekee päätöksen ehdotetusta säädöksestä yhdessä hyväksyntää koskevassa äänestyksessä riippumatta siitä, suositteleeko asiasta vastaava valiokunta säädöksen hyväksymistä vai hylkäämistä; tarkistuksia ei voida jättää käsiteltäväksi. Jos vaadittua enemmistöä ei saavuteta, ehdotettu säädös katsotaan hylätyksi.

5.

 Kun edellytetään parlamentin hyväksyntää, asiasta vastaava valiokunta voi koska tahansa esittää parlamentille väliaikaisen mietinnön ja siihen sisältyvän päätöslauselmaesityksen, jossa annetaan suosituksia ehdotetun säädöksen muuttamisesta tai täytäntöönpanosta.

LUKU 9

Muut menettelyt

106 artikla

Euron käyttöönottoon liittyviä poikkeuksia koskeva lausuntomenettely

1.

 Kun parlamenttia kuullaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti, asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentin käsiteltäväksi mietinnön, jossa esitetään ehdotetun säädöksen hyväksymistä tai hylkäämistä ja jonka perusteella parlamentti keskustelee asiasta.

2.

 Parlamentti äänestää ehdotetusta säädöksestä kertaäänestyksessä, eikä siihen voida jättää käsiteltäväksi tarkistuksia.

107 artikla

Työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvät menettelyt

1.

 Puhemies lähettää kaikki Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 154 artiklan mukaisesti laaditut komission asiakirjat tai työmarkkinaosapuolten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 155 artiklan 1 kohdan mukaisesti tekemät sopimukset sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 155 artiklan 2 kohdan mukaisesti esitetyt komission ehdotukset asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

2.

 Jos työmarkkinaosapuolet ilmoittavat komissiolle halustaan aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 155 artiklassa tarkoitettu menettely, asiasta vastaava valiokunta voi laatia mietinnön menettelyn kohteena olevasta aiheesta.

3.

 Jos työmarkkinaosapuolet ovat päässeet sopimukseen ja pyytäneet yhteisesti, että sopimus pannaan täytäntöön neuvoston komission ehdotuksesta tekemällä päätöksellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 155 artiklan 2 kohdan mukaisesti, asiasta vastaava valiokunta jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa suositellaan pyynnön hyväksymistä tai hylkäämistä.

108 artikla

Suunniteltujen vapaaehtoisten sopimusten tarkastelua koskeva menettely

1.

 Jos komissio ilmoittaa parlamentille aikomuksestaan tutkia vapaaehtoisten sopimusten käyttöä vaihtoehtona lainsäädännölle, asiasta vastaava valiokunta voi laatia asiakysymyksestä mietinnön 54 artiklan mukaisesti.

2.

 Kun komissio ilmoittaa aikovansa tehdä vapaaehtoisen sopimuksen, asiasta vastaava valiokunta voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa suositellaan, että parlamentti hyväksyy tai hylkää ehdotuksen, sekä esitetään hyväksymisen tai hylkäämisen ehdot.

109 artikla

Kodifiointi

1.

 Kun ehdotus unionin lainsäädännön kodifioimiseksi on annettu parlamentille, se lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Valiokunta tarkastelee ehdotusta toimielinten kesken sovittujen sääntöjen (23) mukaisesti varmistaakseen, että ehdotus rajoittuu ainoastaan kodifiointiin asiasisältöä muuttamatta.

2.

 Valiokunnalta, joka toimi asiasta vastaavana valiokuntana kodifioinnin kohteena olevien säädösten tapauksessa, voidaan sen pyynnöstä tai oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan pyynnöstä pyytää lausunto kodifioinnin aiheellisuudesta.

3.

 Ehdotuksen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia.

Oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi kuitenkin esittelijän pyynnöstä antaa mainitun valiokunnan hyväksyttäväksi teknisiä mukautuksia edellyttäen, että mukautukset ovat tarpeen, jotta ehdotus olisi kodifiointisääntöjen mukainen, ja että ne eivät aiheuta muutoksia ehdotuksen asiasisältöön.

4.

 Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, että ehdotus ei aiheuta muutoksia unionin lainsäädännön asiasisältöön, se antaa ehdotuksen parlamentin hyväksyttäväksi.

Jos valiokunta katsoo, että ehdotus aiheuttaa muutoksia unionin lainsäädännön asiasisältöön, se esittää parlamentille ehdotuksen hylkäämistä.

Kummassakin tapauksessa parlamentti äänestää asiasta vain kerran ilman tarkistuksia ja keskustelua.

110 artikla

Uudelleenlaatiminen

1.

 Kun ehdotus unionin lainsäädännön uudelleen laatimiseksi on annettu parlamentille, se lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan ja asiasisällöstä vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

2.

 Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta tarkastelee ehdotusta toimielinten kesken sovittujen sääntöjen (24) mukaisesti varmistaakseen, ettei ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity.

Tässä tarkastelussa ehdotuksen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia. Työjärjestyksen 109 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa sovelletaan säännöksiin, jotka uudelleenlaatimista koskevassa ehdotuksessa on jätetty muuttumattomiksi.

3.

 Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, ettei ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, se antaa siitä tiedon asiasta vastaavalle valiokunnalle.

Tässä tapauksessa asiasisällöstä vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi otetaan ainoastaan ne 180 ja 181 artiklan mukaiset tarkistukset, jotka koskevat ehdotuksen muutettuja osia.

Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi kuitenkin poikkeuksellisesti ja tapauskohtaisesti hyväksyä käsiteltäväksi tarkistuksia ehdotuksen muuttumattomina säilyviin osiin, jos hän pitää sitä tarpeellisena pakottavista syistä, jotka liittyvät säädöstekstin yhtenäisyyteen tai yhtenäisyyteen muiden käsiteltäväksi otettujen tarkistusten kanssa. Tällaiset syyt on mainittava tarkistusten kirjallisissa perusteluissa.

4.

 Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, että ehdotus aiheuttaa muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, valiokunta esittää parlamentille ehdotuksen hylkäämistä ja antaa siitä tiedon asiasisällöstä vastaavalle valiokunnalle.

Tässä tapauksessa puhemies pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa. Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies toteaa menettelyn käyneen aiheettomaksi ja ilmoittaa tästä neuvostolle. Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti palauttaa asian asiasisällöstä vastaavaan valiokuntaan, joka käsittelee sen tavanomaista menettelyä noudattaen.

LUKU 10

Delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset

111 artikla

Säädösvallan siirron nojalla annetut säädökset

1.

 Kun komissio toimittaa parlamentille säädösvallan siirron nojalla annettavan delegoidun säädöksen, puhemies lähettää sen perussäädöksestä vastaavaan valiokuntaan, joka voi päättää nimetä yhden jäsenistään yhden tai useamman tällaisen säädöksen käsittelyä varten.

2.

 Puhemies ilmoittaa parlamentille delegoidun säädöksen vastaanottamista seuraavan istuntojakson aikana päivän, jona delegoitu säädös on vastaanotettu kaikilla virallisilla kielillä, ja määräajan, jonka kuluessa on mahdollista ilmaista säädöstä vastustava kanta. Määräaika alkaa päivästä, jona delegoitu säädös on vastaanotettu.

Ilmoitus julkaistaan istunnon pöytäkirjassa yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan nimen kanssa.

3.

 Asiasta vastaava valiokunta voi perussäädöksen säännöksiä noudattaen aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa antaa muita asianomaisia valiokuntia kuultuaan parlamentin käsiteltäväksi perustellun päätöslauselmaesityksen, jossa vastustetaan delegoitua säädöstä. Jos asiasta vastaava valiokunta ei kymmenen työpäivää ennen sen istuntojakson alkua, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä 5 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä, ole jättänyt käsiteltäväksi tällaista päätöslauselmaesitystä, poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi jättää asiaa koskevan päätöslauselmaesityksen käsiteltäväksi, ja se sisällytetään edellä tarkoitetun istuntojakson esityslistalle.

4.

 Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyssä päätöslauselmaesityksessä esitetään parlamentin vastustavan kannan perustelut ja siinä voidaan pyytää komissiota esittämään uusi delegoitu säädös, jossa otetaan huomioon parlamentin suositukset.

5.

 Parlamentti hyväksyy tällaisen päätöslauselmaesityksen perussäädöksessä asetetun määräajan kuluessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti jäsentensä enemmistöllä.

Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo aiheelliseksi, että delegoidun säädöksen vastustamiseen varattua määräaikaa jatketaan perussäädöksen säännösten mukaisesti, asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tiedottaa parlamentin puolesta neuvostolle ja komissiolle määräajan jatkamisesta.

6.

 Jos asiasta vastaava valiokunta suosittelee, että parlamentti ilmoittaa ennen perussäädöksessä asetetun määräajan päättymistä, ettei se vastusta delegoitua säädöstä,

—

asiasta vastaava valiokunta ilmoittaa asiasta valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle perustellussa kirjeessä ja antaa asiasta suosituksen;

—

jos asiaa ei vastusteta seuraavassa valiokuntien puheenjohtajakokouksessa eikä kiireisissä tapauksissa kirjallisella menettelyllä, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja ilmoittaa asiasta puhemiehelle, joka puolestaan ilmoittaa asiasta täysistunnolle mahdollisimman pian;

—

jos poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä vastustaa suositusta 24 tunnin kuluessa siitä, kun asiasta ilmoitettiin parlamentissa, suosituksesta äänestetään;

—

jos vastalausetta ei ole esitetty tämän määräajan kuluessa, ehdotettu suositus katsotaan hyväksytyksi;

—

suosituksen hyväksyminen merkitsee, että delegoitua säädöstä koskevia myöhempiä vastalause-esityksiä ei oteta käsiteltäväksi.

7.

 Asiasta vastaava valiokunta voi perussäädöksen säännöksiä noudattaen jättää parlamentin käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen kyseisen säädösvallan siirron peruuttamiseksi kokonaan tai osittain taikka säädösvallan siirron ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan jatkamisen vastustamiseksi.

Päätökseen säädösvallan siirron peruuttamisesta tarvitaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti parlamentin jäsenten äänten enemmistö.

8.

 Puhemies ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle tämän artiklan mukaisesti tehdyistä päätöksistä.

112 artikla

Täytäntöönpanosäädökset ja -toimenpiteet

1.

 Kun komissio toimittaa parlamentille ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi tai -toimenpiteeksi, puhemies lähettää sen perussäädöksestä vastaavaan valiokuntaan ja valiokunta voi päättää nimetä yhden jäsenistään yhden tai useamman tällaisen ehdotuksen käsittelyä varten.

2.

 Asiasta vastaava valiokunta voi jättää parlamentin käsiteltäväksi perustellun päätöslauselmaesityksen, jossa todetaan, että ehdotus täytäntöönpanosäädökseksi tai -toimenpiteeksi ylittää perussäädöksessä annetun täytäntöönpanovallan tai ei muusta syystä ole unionin oikeuden mukainen.

3.

 Päätöslauselmaesitys voi sisältää komissiolle esitettävän pyynnön täytäntöönpanosäädöstä tai -toimenpidettä koskevan ehdotuksen peruuttamisesta tai muuttamisesta parlamentin esittämien vastalauseiden mukaisesti taikka uuden lainsäädäntöehdotuksen esittämisestä. Puhemies ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle parlamentin kannan.

4.

 Jos komission suunnittelemat täytäntöönpanotoimenpiteet kuuluvat neuvoston päätöksessä 1999/468/EY (25) säädetyn valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn piiriin, sovelletaan seuraavia lisämääräyksiä:

a)

Valvonta-aika alkaa, kun ehdotus täytäntöönpanotoimenpiteeksi on annettu parlamentille kaikilla virallisilla kielillä. Kun on kyse päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta lyhennetystä määräajasta ja mainitun päätöksen 5 a artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta erittäin kiireellisestä tapauksesta, määräaika alkaa päivästä, jona Euroopan parlamentti vastaanottaa mainitun päätöksen mukaisesti perustetun komitean jäsenille toimitetut kielitoisinnot lopullisesta ehdotuksesta täytäntöönpanotoimenpiteeksi, ellei asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja vastusta tätä. Työjärjestyksen 167 artiklaa ei sovelleta edellisessä virkkeessä mainituissa kahdessa tapauksessa.

b)

Mikäli ehdotus täytäntöönpanotoimenpiteeksi perustuu päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 5 tai 6 kohtaan, joissa säädetään parlamentin vastustuksen esittämiseen sovellettavista lyhennetyistä määräajoista, asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa vastustetaan toimenpide-ehdotuksen hyväksymistä, jos valiokunta ei ole voinut kokoontua säädetyssä ajassa.

c)

Parlamentti voi jäsentensä enemmistöllä hyväksyä päätöslauselman, jossa vastustetaan täytäntöönpanotoimenpide-ehdotuksen hyväksymistä ja ilmoitetaan, että ehdotus ylittää perussäädöksessä annetun täytäntöönpanovallan, se on ristiriidassa perussäädöksen tavoitteen tai sisällön kanssa tai se ei ole toissijaisuus- tai suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Jos asiasta vastaava valiokunta ei kymmenen työpäivää ennen sen istuntojakson alkua, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä määräaikaa, johon mennessä täytäntöönpanotoimenpide-ehdotuksen hyväksymistä on vastustettava, ole jättänyt tällaista päätöslauselmaesitystä käsiteltäväksi, poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi jättää käsiteltäväksi asiaa koskevan päätöslauselmaesityksen, joka sisällytetään edellä tarkoitetun istuntojakson esityslistalle.

d)

Jos asiasta vastaava valiokunta suosittelee perustellussa kirjeessä valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle, että parlamentti ilmoittaa ennen päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 3 kohdan c alakohdan ja/tai 5 a artiklan 4 kohdan e alakohdan mukaisen tavanomaisen määräajan päättymistä, että se ei vastusta ehdotettua toimenpidettä, sovelletaan nykyisen työjärjestyksen 111 artiklan 6 kohdassa määrättyä menettelyä. (26)

113 artikla

Asian käsittely valiokuntien yhteistyö- ja yhteiskokousmenettelyssä

1.

 Jos perussäädös on hyväksytty parlamentissa 57 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen, delegoitujen säädösten sekä täytäntöönpanosäädös- tai täytäntöönpanotoimenpide-ehdotusten käsittelyssä sovelletaan seuraavia lisämääräyksiä:

—

delegoitu säädös tai ehdotus täytäntöönpanosäädökseksi tai -toimenpiteeksi toimitetaan asiasta vastaavalle valiokunnalle ja yhteistyöhön osallistuvalle valiokunnalle;

—

asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja asettaa määräajan, jonka kuluessa yhteistyöhön osallistuva valiokunta voi antaa ehdotuksia sen yksinomaiseen toimivaltaan tai näiden valiokuntien yhteiseen toimivaltaan kuuluvista asioista;

—

jos delegoitu säädös tai ehdotus täytäntöönpanosäädökseksi tai -toimenpiteeksi kuuluu pääosin yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan yksinomaiseen toimivaltaan, asiasta vastaava valiokunta hyväksyy sen ehdotukset ilman äänestystä; jos asiasta vastaava valiokunta ei toimi näin, puhemies voi antaa luvan siihen, että yhteistyöhön osallistuva valiokunta jättää asiasta päätöslauselmaesityksen parlamentin käsiteltäväksi.

2.

 Jos perussäädös on hyväksytty parlamentissa 58 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen, delegoitujen säädösten sekä täytäntöönpanosäädös- tai täytäntöönpanotoimenpide-ehdotusten käsittelyssä sovelletaan seuraavia lisämääräyksiä:

—

puhemies päättää heti delegoidun säädöksen tai täytäntöönpanosäädös- tai täytäntöönpanotoimenpide-ehdotuksen vastaanottamisen jälkeen sen käsittelystä vastaavan valiokunnan tai sen käsittelystä yhdessä vastaavat valiokunnat 58 artiklassa vahvistettujen kriteerien ja asianomaisten valiokuntien puheenjohtajien mahdollisten sopimusten mukaisesti;

—

jos delegoitu säädös tai ehdotus täytäntöönpanosäädökseksi tai -toimenpiteeksi on toimitettu valiokuntaan yhteiskokousmenettelyn mukaisesti, kukin valiokunta voi pyytää yhteiskokouksen koollekutsumista päätöslauselmaesityksen käsittelyä varten. Jos asianomaisten valiokuntien puheenjohtajat eivät pääse sopimukseen yhteiskokouksen koollekutsumisesta, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja kutsuu sen koolle.

OSA III

ULKOSUHTEET

LUKU 1

Kansainväliset sopimukset

114 artikla

Kansainväliset sopimukset

1.

 Kun suunnitellaan neuvottelujen aloittamista kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi, uusimiseksi tai muuttamiseksi, asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia mietinnön tai valvoa tällaista valmistelua muulla tavalla. Se ilmoittaa tästä päätöksestään valiokuntien puheenjohtajakokoukselle.

2.

 Asiasta vastaava valiokunta tiedustelee mahdollisimman pian komissiolta 1 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten tekemiselle valittua oikeusperustaa. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa valitun oikeusperustan 40 artiklan mukaisesti.

3.

 Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä ehdotuksesta pyytää neuvostolta, että se ei anna valtuuksia neuvottelujen aloittamiseen, ennen kuin parlamentti on asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ilmoittanut kantansa ehdotettuihin neuvotteluvaltuuksiin.

4.

 Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa sekä neuvottelujen päättymisestä kansainvälisen sopimuksen tekemiseen asti antaa suosituksia neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle asiasta vastaavan valiokunnan omasta aloitteestaan laatiman mietinnön pohjalta tai käsiteltyään kaikki poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä jättämät asiaan liittyvät ehdotukset ja pyytää, että ne otetaan huomioon ennen kyseisen sopimuksen tekemistä.

5.

 Puhemies toimittaa parlamentin hyväksyntää tai lausuntoa koskevat neuvoston pyynnöt asiasta vastaavalle valiokunnalle 105 artiklan tai 48 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

6.

 Ennen kuin parlamentti äänestää hyväksyntää tai lausuntoa koskevasta pyynnöstä, asiasta vastaava valiokunta tai vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi koska tahansa ehdottaa, että parlamentti pyytää unionin tuomioistuimelta lausunnon kansainvälisen sopimuksen yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa.

Ennen kuin parlamentti äänestää ehdotuksesta, puhemies voi pyytää lausunnon oikeudellisista asioista vastaavalta valiokunnalta, joka ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille.

Jos parlamentti hyväksyy ehdotuksen pyytää unionin tuomioistuimelta lausunto, äänestystä hyväksyntää tai lausuntoa koskevasta pyynnöstä lykätään, kunnes tuomioistuin on antanut lausuntonsa.

7.

 Jos neuvosto pyytää parlamenttia antamaan hyväksynnän kansainvälisen sopimuksen tekemiselle, jatkamiselle tai muuttamiselle, parlamentti tekee päätöksensä yhdessä äänestyksessä 105 artiklan mukaisesti.

Jos parlamentti ei anna hyväksyntäänsä, puhemies ilmoittaa neuvostolle, että kyseistä sopimusta ei voida tehdä, jatkaa tai muuttaa.

Parlamentti voi päättää asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen perusteella lykätä päätöstään hyväksyntämenettelystä enintään vuoden ajaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 105 artiklan 3 kohdan soveltamista.

8.

 Jos neuvosto pyytää parlamenttia antamaan lausunnon kansainvälisen sopimuksen tekemisestä, jatkamisesta tai muuttamisesta, sopimuksen tekstiä koskevia tarkistuksia ei voida jättää käsiteltäväksi. Tarkistuksia esitykseen neuvoston päätökseksi voidaan jättää käsiteltäväksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 181 artiklan 1 kohdan soveltamista.

Jos tämä parlamentin lausunto on kielteinen, puhemies pyytää, että neuvosto ei tee kyseistä sopimusta.

9.

 Asiasta vastaavan valiokunnan ja mahdollisten yhteistyöhön osallistuvien valiokuntien puheenjohtajat, esittelijä ja valmistelijat valvovat yhdessä, että neuvosto, komissio ja komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antavat parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti välittömästi, säännöllisesti ja tarvittaessa luottamuksellisesti täydelliset tiedot kaikissa kansainvälisiin sopimuksiin liittyvien neuvotteluvalmistelujen ja neuvottelujen ja näiden sopimusten tekemisen vaiheissa, mukaan lukien tiedot luonnoksesta neuvotteluohjeiden tekstiksi ja lopullisesti hyväksytystä neuvotteluohjeiden tekstistä sekä tiedot kyseisten sopimusten täytäntöönpanosta.

115 artikla

Kansainvälisten sopimusten väliaikainen soveltaminen tai niiden soveltamisen keskeyttäminen tai unionin kannan määrittäminen kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä

Kun komissio tai komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ilmoittaa parlamentille ja neuvostolle aikovansa ehdottaa kansainvälisen sopimuksen väliaikaista soveltamista tai soveltamisen keskeyttämistä, parlamentti voi pyytää neuvostoa, komissiota tai komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa antamaan asiasta julkilausuman, jonka jälkeen järjestetään keskustelu. Parlamentti voi antaa asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella tai 118 artiklan mukaisesti suosituksia, joihin voi sisältyä erityisesti neuvostolle esitettävä pyyntö olla soveltamatta sopimusta väliaikaisesti kunnes parlamentti on antanut hyväksyntänsä.

Samaa menettelyä noudatetaan, kun komissio tai varapuheenjohtaja / korkea edustaja ehdottaa unionin kannan määrittämistä kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä.

LUKU 2

Unionin ulkoinen edustus ja yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

116 artikla

Erityisedustajat

1.

 Jos neuvosto aikoo nimittää erityisedustajan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artiklan mukaisesti, puhemies pyytää – asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä – neuvostoa antamaan julkilausuman ja vastaamaan erityisedustajan valtuuksista, tavoitteista ja muista hänen tehtäviinsä tai asemaansa liittyvistä asioista esitettyihin kysymyksiin.

2.

 Erityisedustaja voidaan kutsua nimityksensä jälkeen, mutta ennen virkaanastumistaan, asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin.

3.

 Kahden kuukauden kuluessa kuulemisesta asiasta vastaava valiokunta voi antaa neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle suosituksia, jotka suoraan liittyvät nimitykseen.

4.

 Erityisedustajaa pyydetään tiedottamaan parlamentille yksityiskohtaisesti ja säännöllisesti valtuuksiensa käytöstä.

117 artikla

Kansainvälinen edustus

1.

 Unionin ulkomaisen edustuston päälliköksi nimetty ehdokas voidaan kutsua ennen nimitystä asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin.

2.

 Kahden kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta kuulemisesta asiasta vastaava valiokunta voi hyväksyä päätöslauselman tai antaa suosituksen, joka suoraan liittyy nimitykseen.

LUKU 3

Unionin ulkoista toimintaa koskevat suositukset

118 artikla

Unionin ulkoisia politiikkoja koskevat suositukset

1.

 Asiasta vastaava valiokunta voi laatia neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle suositusluonnoksia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastossa (unionin ulkoinen toiminta) tarkoitetuista aiheista tai tapauksissa, joissa parlamentille ei ole toimitettu 114 artiklan alaan kuuluvaa kansainvälistä sopimusta tai parlamentille ei ole ilmoitettu sopimuksesta 115 artiklan mukaisesti.

2.

 Kiireellisissä tapauksissa puhemies voi antaa valiokunnalle luvan kiireellisen kokouksen pitämiseen.

3.

 Näistä suositusluonnoksista on niiden hyväksymismenettelyn valiokuntavaiheessa äänestettävä kirjallisina.

4.

 Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa kiireellisissä tapauksissa 167 artiklaa ei sovelleta valiokuntavaiheessa ja suullisia tarkistuksia voidaan jättää käsiteltäväksi. Jäsenet eivät voi vastustaa suullisista tarkistuksista äänestyttämistä valiokunnassa.

5.

 Valiokunnan laatimat suositusluonnokset otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle. Puhemiehen kiireellisiksi katsomissa tapauksissa suositukset voidaan ottaa meneillään olevan istuntojakson esityslistalle.

6.

 Suositukset katsotaan hyväksytyiksi, jollei vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä ole jättänyt kirjallista vastalausetta ennen istuntojakson alkua. Jos tällainen vastalause on jätetty, valiokunnan suositusluonnokset otetaan kyseisen istuntojakson esityslistalle. Suosituksista keskustellaan, ja kaikista poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä käsiteltäväksi jättämistä tarkistuksista äänestetään.

119 artikla

Parlamentin kuuleminen ja tietojen antaminen sille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa

1.

 Kun parlamenttia kuullaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 36 artiklan mukaisesti, asia lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka voi laatia suositusluonnoksia tämän työjärjestyksen 118 artiklan mukaisesti.

2.

 Asianomaiset valiokunnat huolehtivat siitä, että komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antaa niille säännöllisesti ja ajoissa tietoja unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksestä ja täytäntöönpanosta, kustannuksista, joita on odotettavissa aina kun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tehdään menoja aiheuttava päätös, sekä muista taloudellisista näkökohdista, jotka liittyvät tämän politiikan täytäntöönpanoon. Valiokunta voi varapuheenjohtajan / korkean edustajan pyynnöstä päättää poikkeuksellisesti pitää kokouksensa suljetuin ovin.

3.

 Kahdesti vuodessa järjestetään keskustelu varapuheenjohtajan / korkean edustajan laatimasta neuvoa-antavasta asiakirjasta, jossa käsitellään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä näkökohtia ja perusvalintoja, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja unionin talousarvioon kohdistuvat rahoitusvaikutukset mukaan lukien. Tällöin sovelletaan 132 artiklassa määrättyjä menettelyjä.

4.

 Varapuheenjohtaja / korkea edustaja kutsutaan kaikkiin täysistuntokeskusteluihin, jotka koskevat ulko-, turvallisuus- tai puolustuspolitiikkaa.

120 artikla

Ihmisoikeuksien loukkaukset

Kullakin istuntojaksolla asiasta vastaavat valiokunnat voivat kukin ilman erillistä lupaa laatia päätöslauselmaesityksen ihmisoikeuksien loukkauksia koskevista tapauksista 118 artiklan 5 ja 6 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti.

OSA IV

AVOIMUUS JA SEURATTAVUUS

121 artikla

Parlamentin toiminnan avoimuus

1.

 Parlamentti noudattaa toiminnassaan mahdollisimman suurta avoimuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan toisen kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan mukaisesti.

2.

 Parlamentin keskustelut ovat julkisia.

3.

 Parlamentin valiokuntien kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia. Valiokunnat voivat kuitenkin viimeistään hyväksyessään kokouksen esityslistan päättää jakaa siinä olevat kohdat julkisesti ja suljetuin ovin käsiteltäviin kohtiin. Jos kokous pidetään suljetuin ovin, valiokunta voi kuitenkin päättää asettaa kokouksen asiakirjat julkisesti saataville.

122 artikla

Asiakirjojen julkisuus

1.

 Jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä, joka asuu jossain jäsenvaltiossa, sekä jokaisella oikeushenkilöllä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua Euroopan parlamentin asiakirjoihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan mukaisesti. Käytettäessä tällaista oikeutta tutustua parlamentin asiakirjoihin noudatetaan asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjä periaatteita, edellytyksiä ja rajoituksia.

Parlamentin asiakirjat saatetaan mahdollisuuksien mukaan samoin edellytyksin muiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden saataville.

2.

 Ilmauksella ”parlamentin asiakirjat” tarkoitetaan asiakirjojen julkisuuden kannalta kaikkia asetuksen (EY) N:o 1049/2001 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja tallenteita, joiden laatijana tai vastaanottajana ovat osan I luvussa 2 mainitut parlamentin toimihenkilöt, parlamentin elimet, valiokunnat tai parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat tai parlamentin sihteeristö.

Yksittäisten parlamentin jäsenten tai poliittisten ryhmien laatimat asiakirjat ovat Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 4 artiklan mukaisesti asiakirjojen julkisuuden kannalta parlamentin asiakirjoja vain, jos ne on jätetty käsiteltäväksi työjärjestyksen mukaisesti.

Puhemiehistö laatii säännöt, joilla varmistetaan, että kaikki parlamentin asiakirjat kootaan rekisteriin.

3.

 Parlamentti perustaa asiakirjojaan varten julkisen rekisterin verkkosivuston. Lainsäädäntöasiakirjat ja tietyt muut asiakirjatyypit ovat saatavilla suoraan parlamentin julkisen rekisterin verkkosivuston kautta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Julkisen rekisterin verkkosivustolle sisällytetään mahdollisimman laajalti viitteitä muihin parlamentin asiakirjoihin.

Asiakirjatyypit, jotka ovat saatavilla suoraan parlamentin julkisen rekisterin verkkosivuston kautta, mainitaan luettelossa, jonka puhemiehistö hyväksyy ja joka julkaistaan parlamentin julkisen rekisterin verkkosivustolla. Luettelo ei rajoita oikeutta tutustua asiakirjoihin, jotka eivät kuulu lueteltuihin asiakirjatyyppeihin; kyseiset asiakirjat voidaan antaa tutustuttavaksi kirjallisesta hakemuksesta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti.

Puhemiehistö antaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla asiakirjojen julkisuutta koskevia sääntöjä, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4.

 Puhemiehistö nimeää elimet, jotka vastaavat alkuperäisten hakemusten käsittelystä (asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artikla) ja uudistettuja hakemuksia (mainitun asetuksen 8 artikla) sekä arkaluonteisten asiakirjojen saatavuutta (mainitun asetuksen 9 artikla) koskevien päätösten tekemisestä.

5.

 Yksi varapuhemiehistä vastaa asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelyn valvonnasta.

6.

 Puhemiehistö hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen kertomuksen.

7.

 Parlamentin asiasta vastaava valiokunta tarkastelee säännöllisesti parlamentin toiminnan avoimuutta ja antaa täysistunnon käsiteltäväksi kertomuksen, jossa se esittää päätelmänsä ja suosituksensa.

Asiasta vastaava valiokunta voi tarkastella ja arvioida myös muiden toimielinten ja virastojen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 17 artiklan mukaisesti antamia kertomuksia.

8.

 Puheenjohtajakokous nimittää parlamentin edustajat asetuksen (EY) N:o 1049/2001 15 artiklan 2 kohdan nojalla perustettuun toimielinten väliseen komiteaan.

123 artikla

Pääsy parlamentin tiloihin

1.

 Jäsenille, jäsenten avustajille ja kolmansille osapuolille myönnetään kulkuluvat puhemiehistön vahvistamien sääntöjen perusteella. Kyseisissä säännöissä määrätään myös kulkulupien käytöstä ja peruuttamisesta.

2.

 Kulkulupia ei myönnetä jäsenen lähipiiriin kuuluville henkilöille, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välistä sopimusta avoimuusrekisteristä.

3.

 Avoimuusrekisterissä lueteltujen yhteisöjen ja niiden edustajien, joille on myönnetty pitkäaikainen kulkulupa Euroopan parlamenttiin, on noudatettava

—

sopimuksen liitteenä olevaa rekisteröityneiden hyvää edunvalvontatapaa;

—

sopimuksessa määritettyjä menettelyjä ja muita velvollisuuksia; ja

—

tämän artiklan soveltamista koskevia määräyksiä.

Ellei ole merkittäviä perusteita toimia toisin, pääsihteeri peruuttaa pitkäaikaisen kulkuluvan kvestorien luvalla kokonaan tai väliaikaisesti, kun sen haltija on poistettu avoimuusrekisteristä rekisteröityneiden hyvän edunvalvontatavan rikkomisen vuoksi, kun hän on vakavasti laiminlyönyt tässä kohdassa tarkoitettuja velvollisuuksia tai kun hän on ilman riittäviä perusteita kieltäytynyt noudattamasta virallista kehotusta saapua kuulemiseen tai valiokunnan kokoukseen tai tehdä yhteistyötä tutkintavaliokunnan kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pitkäaikaisten kulkulupien peruuttamista tai väliaikaista peruuttamista koskevien yleisten sääntöjen soveltamista.

4.

 Kvestorit voivat määrittää, missä määrin 3 kohdassa tarkoitettua hyvää edunvalvontatapaa sovelletaan henkilöihin, joilla on pitkäaikainen kulkulupa, mutta joihin ei sovelleta mainittua sopimusta.

5.

 Puhemiehistö toteuttaa pääsihteerin ehdotuksesta tarvittavat toimet avoimuusrekisterin käyttöönottamiseksi mainitun rekisterin perustamisesta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti.

OSA V

SUHTEET MUIHIN TOIMIELIMIIN JA ELIMIIN

LUKU 1

Nimitykset

124 artikla

Komission puheenjohtajan valitseminen

1.

 Eurooppa-neuvoston ehdotettua ehdokasta komission puheenjohtajaksi puhemies pyytää ehdokasta antamaan parlamentille lausuman ja esittelemään poliittiset toimintalinjauksensa. Lausumaa seuraa keskustelu.

Eurooppa-neuvosto kutsutaan ottamaan osaa keskusteluun.

2.

 Parlamentti valitsee komission puheenjohtajan jäsentensä enemmistöllä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

Äänestys toimitetaan salaisena.

3.

 Jos ehdokas valitaan, puhemies ilmoittaa siitä neuvostolle ja pyytää sitä ja valittua komission puheenjohtajaa nimeämään yhteisellä sopimuksella ehdokkaat komission jäseniksi.

4.

 Jos ehdokas ei saa taakseen vaadittua enemmistöä, puhemies kehottaa Eurooppa-neuvostoa ehdottamaan kuukauden kuluessa uutta ehdokasta, joka valitaan samaa menettelyä noudattaen.

125 artikla

Komission valitseminen

1.

 Puhemies pyytää komission puheenjohtajaksi valittua henkilöä ilmoittamaan parlamentille, miten vastuualueet jaetaan ehdotetussa komission jäsenten kollegiossa valitun puheenjohtajan tekemien poliittisten toimintalinjausten mukaisesti.

2.

 Puhemies pyytää, valittua komission puheenjohtajaa kuultuaan, tämän ja neuvoston komission jäseniksi ehdottamia henkilöitä saapumaan eri valiokuntiin tai elimiin sen mukaan, mitä tehtäviä ehdokkaiden oletetaan saavan hoitaakseen.

3.

 Valiokunnat järjestävät kuulemiset. Kuuleminen voidaan poikkeuksellisesti järjestää erilaista kaavaa noudattaen, jos komission jäsenehdokkaalla on pääasiassa monialainen vastuualue, edellyttäen että asiaankuuluvat asiasta vastaavat valiokunnat otetaan mukaan kuulemistilaisuuteen.

Kuulemiset ovat julkisia.

4.

 Valiokunta pyytää komission jäsenehdokasta antamaan lausuman ja vastaamaan kysymyksiin. Kuulemiset järjestetään siten, että komission jäsenehdokkaat voivat antaa parlamentille kaikki asiaankuuluvat tiedot. Kuulemisten järjestämistä koskevat määräykset ovat työjärjestyksen liitteenä (27).

5.

 Valittu puheenjohtaja kutsutaan esittelemään komission jäsenten kollegio ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa. Istuntoon kutsutaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja. Lausumaa seuraa keskustelu.

6.

 Keskustelun päätteeksi poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Tällöin sovelletaan 132 artiklan 3–8 kohtaa.

7.

 Äänestettyään päätöslauselmaesityksestä parlamentti valitsee tai hylkää komission nimenhuutoäänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä. Parlamentti voi lykätä äänestystä seuraavaan istuntoon.

8.

 Puhemies ilmoittaa neuvostolle komission valinnasta tai hylkäämisestä.

9.

 Jos komission jäsenten vastuualueet muuttuvat merkittävästi tai komission kokoonpano muuttuu sen toimikauden aikana, asianomaiset komission jäsenet tai muut komission jäsenehdokkaat kutsutaan osallistumaan 3 ja 4 kohdan mukaisesti järjestettävään kuulemiseen.

10.

 Jos komission jäsenen vastuualue muuttuu tai hänen taloudelliset sidonnaisuutensa muuttuvat hänen toimikautensa aikana, parlamentti tutkii tilanteen liitteen VII mukaisesti.

Jos komission jäsenen toimikauden aikana todetaan eturistiriita eikä komission puheenjohtaja pane täytäntöön parlamentin suosituksia eturistiriidan lopettamisesta, parlamentti voi pyytää komission puheenjohtajaa peruuttamaan kyseistä komission jäsentä kohtaan tunnetun luottamuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen 5 kohdan mukaisesti ja ryhtymään tarvittaessa toimiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 artiklan toisen kohdan mukaisesti, jotta kyseisen komission jäsenen oikeus eläkkeeseen tai muihin vastaaviin etuuksiin lakkaa.

126 artikla

Monivuotinen ohjelmasuunnittelu

Uuden komission tultua nimitetyksi parlamentti, neuvosto ja komissio vaihtavat näkemyksiä ja sopivat paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 5 kohdan nojalla monivuotista ohjelmasuunnittelua koskevista yhteisistä päätelmistä.

Tätä varten ja ennen kuin monivuotista ohjelmasuunnittelua koskevista yhteisistä päätelmistä neuvotellaan neuvoston ja komission kanssa, puhemies järjestää puheenjohtajakokouksen kanssa näkemystenvaihdon toimintapolitiikkojen päätavoitteista ja prioriteeteista uudeksi vaalikaudeksi. Näkemystenvaihdossa otetaan huomioon muun muassa valitun komission puheenjohtajan esittelemät prioriteetit sekä komission jäsenehdokkaiden 125 artiklassa tarkoitettujen kuulemisten aikana antamat vastaukset.

Puhemies pyytää puheenjohtajakokouksen hyväksynnän ennen yhteisten päätelmien allekirjoittamista.

127 artikla

Epäluottamuslause-esitys komissiolle

1.

 Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi jättää puhemiehelle komissiota koskevan epäluottamuslause-esityksen. Jos kahden edeltävän kuukauden aikana on äänestetty epäluottamuslause-esityksestä, uutta esitystä ei voida ottaa käsiteltäväksi, jos sen on jättänyt alle yksi viidesosa parlamentin jäsenistä.

2.

 Esitykseen on merkittävä ”epäluottamuslause-esitys”, ja siihen on liitettävä perustelut. Epäluottamuslause-esitys toimitetaan komissiolle.

3.

 Kun puhemies on vastaanottanut epäluottamuslause-esityksen, hän ilmoittaa siitä heti jäsenille.

4.

 Epäluottamuslause-esityksestä käydään keskustelu aikaisintaan 24 tunnin kuluttua siitä, kun epäluottamuslause-esityksen vastaanotosta on ilmoitettu jäsenille.

5.

 Epäluottamuslause-esityksestä toimitetaan äänestys nimenhuudon mukaan aikaisintaan 48 tunnin kuluttua keskustelun alkamisesta.

6.

 Keskustelu ja äänestys toimitetaan viimeistään epäluottamuslause-esityksen esittämistä seuraavan istuntojakson aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista.

7.

 Epäluottamuslause hyväksytään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistöllä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 234 artiklan mukaisesti. Äänestyksen tulos annetaan tiedoksi neuvoston puheenjohtajalle ja komission puheenjohtajalle.

128 artikla

Euroopan unionin tuomioistuimen tuomareiden ja julkisasiamiesten nimitykset

Parlamentti nimeää asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta ehdokkaansa seitsemän henkilön komiteaan, joka tarkastelee ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuutta unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin ja julkisasiamiehen tehtäviin. Asiasta vastaava valiokunta valitsee ehdokkaansa toimittamalla äänestyksen yksinkertaisella enemmistöllä. Tätä varten valiokunnan koordinaattorit laativat suppean ehdokasluettelon.

129 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittäminen

1.

 Tilintarkastustuomioistuimen jäseniksi nimettyjä ehdokkaita pyydetään antamaan lausuma asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Kustakin nimitysehdotuksesta äänestetään valiokunnassa erikseen salaisessa äänestyksessä.

2.

 Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen nimitysehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

3.

 Äänestys toimitetaan täysistunnossa kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä pyynnöstä toisin päätä. Parlamentti toimittaa kustakin nimitysehdotuksesta erikseen salaisen äänestyksen.

4.

 Jos parlamentin yksittäisestä nimitysehdotuksesta antama lausunto on kielteinen, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen.

130 artikla

Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten nimittäminen

1.

 Euroopan keskuspankin puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi tai johtokunnan jäseneksi nimetty ehdokas kutsutaan asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

2.

 Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen nimitysehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

3.

 Äänestys toimitetaan kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä pyynnöstä toisin päätä. Parlamentti toimittaa kustakin nimitysehdotuksesta erikseen salaisen äänestyksen.

4.

 Jos parlamentin nimitysehdotuksesta antama lausunto on kielteinen, puhemies pyytää peruuttamaan nimitysehdotuksen ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen.

131 artikla

Nimitykset talouden ohjauksesta ja hallinnasta vastaaviin elimiin

1.

 Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan seuraavien henkilöiden nimittämiseen:

—

Euroopan keskuspankin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja;

—

yhteisen kriisinratkaisumekanismin yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kokoaikaiset jäsenet;

—

Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) puheenjohtajat ja toimitusjohtajat; ja

—

Euroopan strategisten investointien rahaston toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja.

2.

 Kukin ehdokas kutsutaan asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

3.

 Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen kustakin nimitysehdotuksesta.

4.

 Äänestys toimitetaan kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä pyynnöstä toisin päätä. Parlamentti toimittaa kustakin nimitysehdotuksesta erikseen salaisen äänestyksen.

5.

 Jos parlamentin nimitysehdotuksesta tekemä päätös on kielteinen, puhemies pyytää peruuttamaan nimitysehdotuksen ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen.

LUKU 2

Julkilausumat

132 artikla

Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston julkilausumat

1.

 Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat milloin tahansa pyytää parlamentin puhemieheltä luvan julkilausuman antamiseen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja antaa julkilausuman jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen. Parlamentin puhemies päättää julkilausuman antamisen ajankohdasta ja siitä, seuraako julkilausumaa perinpohjainen keskustelu vai 30 minuutin jakso, jonka aikana jäsenet saavat esittää lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä.

2.

 Kun julkilausuma ja sitä seuraava keskustelu otetaan esityslistalle, parlamentti päättää, esittääkö se keskustelun päätteeksi päätöslauselman vai ei. Päätöslauselmaa ei voida esittää, jos samaa aihetta koskeva mietintö on määrä käsitellä samalla tai seuraavalla istuntojaksolla, ellei puhemies poikkeuksellisin perustein ehdota toisin. Jos parlamentti päättää esittää keskustelun päätteeksi päätöslauselman, valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen.

3.

 Päätöslauselmaesityksistä äänestetään mahdollisimman aikaisessa äänestyksessä. Puhemies päättää mahdollisista poikkeuksista. Äänestysselitykset ovat sallittuja.

4.

 Yhteinen päätöslauselmaesitys korvaa sen allekirjoittajien aikaisemmin käsiteltäväksi jättämät päätöslauselmaesitykset, mutta se ei korvaa esityksiä, joita muut valiokunnat, poliittiset ryhmät tai jäsenet ovat jättäneet käsiteltäväksi.

5.

 Jos yhteisen päätöslauselmaesityksen käsiteltäväksi jättäneet poliittiset ryhmät edustavat selvää enemmistöä, puhemies voi päättää, että ensin äänestetään kyseisestä esityksestä.

6.

 Kun yksi päätöslauselmaesityksistä on hyväksytty, muista päätöslauselmaesityksistä ei äänestetä, ellei puhemies poikkeuksellisissa olosuhteissa toisin päätä.

7.

 Edellä olevan 2 kohdan tai 144 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen laatijat voivat peruuttaa sen ennen lopullista äänestystä.

8.

 Poliittinen ryhmä, valiokunta tai esityksen käsiteltäväksi jättämiseen vaadittava määrä jäseniä voi ottaa peruutetun päätöslauselmaesityksen nimiinsä ja jättää sen heti uudelleen käsiteltäväksi. Edellä olevaa 7 kohtaa ja tätä kohtaa sovelletaan myös 111 ja 112 artiklan mukaisesti jätettäviin päätöslauselmiin.

133 artikla

Julkilausumat komission päätöksistä

Parlamentin puhemies pyytää komission puheenjohtajaa, suhteista parlamenttiin vastaavaa komission jäsentä tai niin sovittaessa toista komission jäsentä antamaan parlamentille jokaisen komission kokouksen jälkeen julkilausuman komission tekemistä tärkeimmistä päätöksistä, paitsi jos puheenjohtajakokous päättää aikataulusyistä tai asian suhteellisen poliittisen merkityksen vuoksi, ettei tämä ole tarpeen. Julkilausumasta käydään vähintään 30 minuutin keskustelu, jonka aikana jäsenet saavat esittää lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä.

134 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen julkilausumat

1.

 Vastuuvapausmenettelyn tai talousarvion valvontaan liittyvän parlamentin toiminnan yhteydessä voidaan tilintarkastustuomioistuimen presidenttiä pyytää antamaan parlamentille julkilausuma, jossa hän esittelee tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen, erityiskertomuksiin tai lausuntoihin sisältyvät huomautukset tai selostaa tilintarkastustuomioistuimen työohjelmaa.

2.

 Parlamentti voi päättää järjestää jokaisesta julkilausumassa esille tuodusta kysymyksestä erillisen keskustelun, johon myös komissio ja neuvosto osallistuvat, etenkin kun varainhoidossa on havaittu säännönvastaisuuksia.

135 artikla

Euroopan keskuspankin julkilausumat

1.

 Euroopan keskuspankin puheenjohtaja kutsutaan esittelemään parlamentille pankin vuosikertomus Euroopan keskuspankkijärjestelmän toiminnasta sekä edellisen ja kuluvan vuoden rahapolitiikasta.

2.

 Esittelyä seuraa yleiskeskustelu.

3.

 Euroopan keskuspankin puheenjohtaja kutsutaan vähintään neljästi vuodessa asiasta vastaavan valiokunnan kokoukseen antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin.

4.

 Euroopan keskuspankin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muita Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseniä kutsutaan muihin kokouksiin näiden omasta tai parlamentin pyynnöstä.

5.

 Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista keskusteluista laaditaan sanatarkka selostus.

LUKU 3

Parlamentin kysymykset

136 artikla

Suullisesti vastattavat kysymykset, joista keskustellaan

1.

 Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi esittää neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kysymyksiä ja pyytää ottamaan ne parlamentin esityslistalle.

Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle. Puhemies toimittaa ne viipymättä puheenjohtajakokoukselle.

Puheenjohtajakokous päättää, otetaanko kysymykset esityslistaluonnokseen 157 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Kysymykset, joita ei ole otettu parlamentin esityslistaluonnokseen kolmen kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta, raukeavat.

2.

 Komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle osoitetut kysymykset on toimitettava vastaanottajalle vähintään viikko ennen ja neuvostolle osoitetut kysymykset vähintään kolme viikkoa ennen sitä istuntoa, jonka esityslistalle ne otetaan.

3.

 Edellä olevan 2 kohdan mukaisia määräaikoja ei sovelleta kysymyksiin, jotka koskevat yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, ja näihin kysymyksiin on annettava vastaus kohtuullisessa ajassa, jotta parlamentin asianmukainen tiedonsaanti turvataan.

4.

 Kysymyksen laatijoiden etukäteen nimeämä jäsen esittelee kysymyksen parlamentissa. Jos kyseinen jäsen ei ole paikalla, kysymys raukeaa. Vastaanottaja vastaa kysymykseen.

5.

 Päätöslauselmaesitysten käsiteltäväksi jättämistä ja niistä äänestämistä koskevia 132 artiklan 2–8 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

137 artikla

Kyselytunti

1.

 Komission kyselytunti voidaan pitää kullakin istuntojaksolla, se kestää enintään 90 minuuttia, ja sen teemana on yksi tai useampi monialainen aihe, jonka puheenjohtajakokous päättää kuukautta ennen kyseistä istuntojaksoa.

2.

 Puheenjohtajakokouksen kyselytunnille kutsumien komission jäsenten vastuualueen on liityttävä yhteen tai useampaan käsiteltävään monialaiseen aiheeseen, josta kysymyksiä esitetään. Komission jäseniä voidaan kutsua enintään kaksi istuntojaksoa kohden. Yhdestä tai useammasta kyselytunnille valitusta monialaisesta aiheesta riippuen on kuitenkin mahdollista kutsua kolmaskin jäsen osallistumaan kyselytunnille.

3.

 Neuvoston, komission puheenjohtajan, komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja euroryhmän puheenjohtajan kanssa voidaan puheenjohtajakokouksen vahvistamien sääntöjen mukaisesti pitää erityinen kyselytunti.

4.

 Kyselytuntiin varattua aikaa ei myönnetä kenellekään erityisesti etukäteen. Puhemies varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että eri poliittisia näkökantoja ja jäsenvaltioita edustavat jäsenet saavat vuorotellen tilaisuuden esittää kysymys.

5.

 Parlamentin jäsenellä on minuutti aikaa esittää kysymyksensä, ja komission jäsenellä kaksi minuuttia aikaa vastata. Kyseinen parlamentin jäsen voi esittää enintään 30 sekuntia kestävän lisäkysymyksen, jonka on liityttävä suoraan pääkysymykseen. Komission jäsenellä on kaksi minuuttia aikaa vastata lisäkysymykseen.

Kysymysten ja lisäkysymysten on liityttävä suoraan 1 kohdan mukaisesti päätettyyn monialaiseen aiheeseen. Puhemies voi päättää niiden käsiteltäväksi ottamisesta.

138 artikla

Kirjallisesti vastattavat kysymykset

1.

 Jäsenet, poliittiset ryhmät tai valiokunnat voivat esittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä tämän työjärjestyksen liitteenä olevien kriteerien mukaisesti (28). Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä.

2.

 Kysymykset annetaan puhemiehelle sähköisessä muodossa. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa puhemies ratkaisee, otetaanko kysymys käsiteltäväksi. Puhemiehen päätös ei perustu yksinomaan 1 kohdassa mainittuun liitteeseen vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä. Puhemiehen perustellusta päätöksestä ilmoitetaan kysymyksen esittäjälle.

3.

 Jäsen, poliittinen ryhmä tai valiokunta voi esittää enintään kaksikymmentä kysymystä kullakin kolmen kuukauden jaksolla. Vastaanottaja vastaa kysymykseen yleensä kuuden viikon kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu vastaanottajalle. Jäsenet, poliittiset ryhmät tai valiokunnat voivat kuitenkin joka kuukausi nimetä yhden kysymyksistään ensisijaiseksi kysymykseksi, johon vastaanottajan on vastattava kolmen viikon kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu vastaanottajalle.

4.

 Muut jäsenet kuin kysymyksen laatija voivat tukea kysymystä. Kysymys otetaan huomioon vain laskettaessa sen esittäjän, ei sen tukijan, 3 kohdan mukaista kysymysten enimmäismäärää.

5.

 Jos vastaanottaja ei vastaa kysymykseen 3 kohdassa vahvistetussa määräajassa, asiasta vastaava valiokunta voi päättää ottaa sen seuraavan kokouksensa esityslistalle

6.

 Kysymykset ja vastaukset sekä vastausten mahdolliset liitteet julkaistaan parlamentin verkkosivustolla.

139 artikla

Kirjallisesti vastattavat ensisijaiset tiedustelut

1.

 Ensisijaiset tiedustelut koostuvat kirjallisesti vastattavista kysymyksistä, jotka poliittinen ryhmä on esittänyt neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.

2.

 Ensisijaisella tiedustelulla on oltava yleistä merkitystä, ja se toimitetaan puhemiehelle kirjallisena. Sen on oltava enintään 500 sanan pituinen. Jos ensisijainen tiedustelu on yleisesti ottaen työjärjestyksen määräysten mukainen, puhemies toimittaa sen välittömästi vastaanottajalle kirjallista vastausta varten

3.

 Vuodessa voidaan esittää enintään kolmekymmentä ensisijaista tiedustelua. Puheenjohtajakokous varmistaa, että ensisijaiset tiedustelut jakautuvat tasapuolisesti poliittisten ryhmien kesken ja että yksikään poliittinen ryhmä ei esitä enempää kuin yhden ensisijaisen tiedustelun kuukaudessa.

4.

 Jos vastaanottaja ei vastaa ensisijaiseen tiedusteluun kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on toimitettu vastaanottajalle, tiedustelu otetaan sen laatijan pyynnöstä parlamentin lopulliseen esityslistaluonnokseen 157 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen ja 6 kohdan mukaisesti.

5.

 Kun on saatu kirjallinen vastaus ja jos vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä sitä pyytää, ensisijainen tiedustelu otetaan parlamentin lopulliseen esityslistaluonnokseen 157 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen ja 6 kohdan mukaisesti.

6.

 Yhden istuntojakson aikana voidaan keskustella enintään kolmesta ensisijaisesta tiedustelusta. Jos useammasta kuin kolmesta ensisijaisesta tiedustelusta pyydetään keskustelua saman istuntojakson aikana, puheenjohtajakokous ottaa ne lopulliseen esityslistaluonnokseen siinä järjestyksessä kuin se on vastaanottanut niitä koskevat pyynnöt.

7.

 Laatijan tai 5 kohdan mukaisesti keskustelua pyytäneiden etukäteen nimeämä jäsen esittelee ensisijaisen tiedustelun parlamentissa. Jos kyseinen jäsen ei ole paikalla, ensisijainen tiedustelu raukeaa. Vastaanottaja vastaa kysymykseen.

Päätöslauselmaesitysten käsiteltäväksi jättämistä ja niistä äänestämistä koskevia 132 artiklan 2–8 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

8.

 Ensisijaiset tiedustelut ja vastaukset niihin julkaistaan parlamentin verkkosivustolla.

140 artikla

Kirjallisesti vastattavat kysymykset Euroopan keskuspankille

1.

 Jäsenet voivat esittää Euroopan keskuspankille enintään kuusi kirjallisesti vastattavaa kysymystä kuukaudessa tämän työjärjestyksen liitteenä olevien kriteerien mukaisesti (29). Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä.

2.

 Kysymykset annetaan kirjallisina asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle. Vastaanotettuaan tällaisia kysymyksiä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ilmoittaa niistä Euroopan keskuspankille. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ratkaisee, otetaanko kysymys käsiteltäväksi. Puheenjohtajan päätöksestä ilmoitetaan kysymyksen esittäjälle.

3.

 Kysymykset ja vastaukset niihin julkaistaan parlamentin verkkosivustolla.

4.

 Jos kirjallisesti vastattavaan kysymykseen ei ole vastattu kuuden viikon kuluessa, se voidaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä ottaa asiasta vastaavan valiokunnan ja Euroopan keskuspankin puheenjohtajan seuraavan yhteisen kokouksen esityslistalle.

141 artikla

Yhteistä valvontamekanismia ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevat kirjallisesti vastattavat kysymykset

1.

 Edellä olevia 140 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin yhteistä valvontamekanismia ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeviin kirjallisesti vastattaviin kysymyksiin. Tällaiset kysymykset vähennetään 140 artiklan 1 kohdassa määrätystä kuuden kysymyksen kuukausittaisesta enimmäismäärästä.

2.

 Jos kirjallisesti vastattavaan kysymykseen ei ole vastattu viiden viikon kuluessa, se voidaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä ottaa asiasta vastaavan valiokunnan ja vastaanottajan valvontaelimen puheenjohtajan seuraavan yhteisen kokouksen esityslistalle.

LUKU 4

Muiden toimielinten ja elinten kertomukset

142 artikla

Muiden toimielinten tai elinten vuosikertomukset ja muut kertomukset

1.

 Muiden toimielinten tai elinten vuosikertomuksista ja muista kertomuksista, joiden osalta perussopimuksissa määrätään tai muissa säädöksissä säädetään Euroopan parlamentin kuulemisesta, laaditaan mietintö, joka annetaan täysistunnon käsiteltäväksi.

2.

 Muiden toimielinten tai elinten vuosikertomukset ja muut kertomukset, jotka eivät kuulu 1 kohdan soveltamisalaan, annetaan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, ja kyseinen valiokunta tarkastelee niitä ja voi antaa parlamentin käsiteltäväksi lyhyen päätöslauselmaesityksen tai ehdottaa mietinnön laatimista 54 artiklan mukaisesti, jos se katsoo, että parlamentin olisi otettava kantaa johonkin kertomuksissa käsiteltyyn tärkeään asiaan.

LUKU 5

Päätöslauselmat ja suositukset

143 artikla

Päätöslauselmaesitykset

1.

 Jäsen voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen Euroopan unionin toimialaan liittyvästä asiasta.

Esitys saa olla enintään 200 sanan pituinen.

2.

 Tällainen esitys ei saa

—

sisältää päätöksiä asioista, joiden osalta työjärjestyksessä ja erityisesti sen 47 artiklassa määrätään erityisestä menettelystä tai toimivallasta, tai

—

koskea aihetta, jota käsitellään parlamentissa käynnissä olevassa menettelyssä.

3.

 Kukin jäsen voi jättää käsiteltäväksi enintään yhden tällaisen esityksen kuukaudessa.

4.

 Päätöslauselmaesitys annetaan puhemiehelle, joka varmistaa, että se täyttää sovellettavat vaatimukset. Jos puhemies toteaa, että esitys voidaan ottaa käsiteltäväksi, hän antaa sen tiedoksi täysistunnossa ja lähettää sen asiasta vastaavaan valiokuntaan.

5.

 Asiasta vastaava valiokunta päättää sovellettavasta menettelystä, johon voi kuulua päätöslauselmaesityksen käsittely yhdessä muiden päätöslauselmaesitysten tai mietintöjen kanssa, lausunnon antaminen, mahdollisesti kirjeen muodossa, tai mietinnön laatiminen 54 artiklan mukaisesti. Asiasta vastaava valiokunta voi myös päättää olla ryhtymättä päätöslauselmaesityksen osalta jatkotoimiin.

6.

 Päätöslauselmaesityksen laatijoille ilmoitetaan puhemiehen, valiokunnan ja puheenjohtajakokouksen päätöksistä.

7.

 Päätöslauselmaesitys sisällytetään 5 kohdassa tarkoitettuun mietintöön.

8.

 Puhemies toimittaa muille Euroopan unionin toimielimille niille osoitetut, kirjeen muodossa annetut 5 kohdassa tarkoitetut lausunnot.

9.

 Päätöslauselmaesityksen laatija tai laatijat tai sen ensimmäinen allekirjoittaja saavat peruuttaa 1 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jättämänsä päätöslauselmaesityksen, ennen kuin asiasta vastaava valiokunta on 5 kohdan mukaisesti päättänyt laatia siitä mietinnön.

Sen jälkeen kun valiokunta on ottanut päätöslauselmaesityksen käsiteltäväkseen, valiokunnalla yksin on valta peruuttaa se. Asiasta vastaavalla valiokunnalla on peruuttamisoikeus, kunnes lopullinen äänestys täysistunnossa alkaa.

144 artikla

Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista

1.

 Valiokunta, parlamenttien välisistä suhteista vastaava valtuuskunta, poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi esittää puhemiehelle kirjallisen pyynnön keskustelun järjestämiseksi ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkausta koskevasta kiireellisestä tapauksesta.

2.

 Puheenjohtajakokous laatii 1 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen ja liitteen IV määräysten mukaisesti luettelon niistä aiheista, jotka otetaan seuraavan ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun lopulliseen esityslistaluonnokseen. Esityslistalle otettavia aiheita saa olla enintään kolme, alakohdat mukaan lukien.

Parlamentti voi 158 artiklan mukaisesti hylätä keskusteltavaksi aiotun aiheen ja korvata sen uudella aiheella. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi jättää käsiteltäväksi valittuja aiheita koskevia päätöslauselmaesityksiä viimeistään esityslistan hyväksymispäivän iltana. Päätöslauselmaesitysten jättämisen tarkan määräajan vahvistaa puhemies.

3.

 Poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille myönnettävä kokonaispuheaika jaetaan 171 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti istuntojaksokohtaisen enintään yhden tunnin keskusteluajan rajoissa.

Jos puheaikaa on vielä käytettävissä päätöslauselmaesitysten esittelylle sekä komission ja neuvoston mahdollisille puheenvuoroille varatun ajan vähentämisen jälkeen, se jaetaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten kesken.

4.

 Äänestys toimitetaan heti keskustelun päätyttyä. Äänestysselityksiä koskevaa 194 artiklaa ei sovelleta.

Tämän artiklan mukaiset äänestykset voidaan toimittaa yhdessä, jos puhemies ja puheenjohtajakokous näin päättävät.

5.

 Jos samaa aihetta koskevia päätöslauselmaesityksiä on jätetty käsiteltäväksi kaksi tai useampia, sovelletaan 132 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaista menettelyä.

6.

 Puhemies ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat voivat päättää, että päätöslauselmaesityksestä äänestetään ilman keskustelua. Päätös edellyttää kaikkien poliittisten ryhmien puheenjohtajien yksimielisyyttä.

Ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun esityslistalle otettuihin päätöslauselmaesityksiin ei sovelleta 197 ja 198 artiklan määräyksiä.

Päätöslauselmaesitykset ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävää keskustelua varten jätetään käsiteltäväksi vasta, kun aiheiden luettelo on hyväksytty. Päätöslauselmaesitykset, joita ei ehditä käsitellä keskustelulle varattuna aikana, raukeavat. Samoin menetellään, jos 178 artiklan 3 kohdan mukaisesti esitetyn pyynnön perusteella todetaan, ettei parlamentti ole päätösvaltainen. Laatijat voivat jättää kyseiset päätöslauselmaesitykset uudelleen käsiteltäväksi joko valiokunnassa 143 artiklan mukaisesti tai seuraavalla istuntojaksolla ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävää keskustelua varten.

Aihetta ei voida ottaa ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun esityslistalle, jos se on jo kyseisen istuntojakson esityslistalla.

Työjärjestyksen määräykset eivät salli yhteiskeskustelua 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetystä päätöslauselmaesityksestä ja samaa aihetta koskevasta valiokunnan mietinnöstä.

Kun päätösvaltaisuuden toteamista pyydetään 178 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tämä pyyntö koskee ainoastaan äänestyksen kohteena olevaa päätöslauselmaesitystä, mutta ei sitä seuraavia päätöslauselmaesityksiä.

LUKU 6

Muiden toimielinten ja elinten kuuleminen

145 artikla

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen

1.

 Tapauksissa, joissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti on kuultava talous- ja sosiaalikomiteaa, puhemies aloittaa kuulemismenettelyn ja ilmoittaa siitä parlamentille.

2.

 Valiokunta voi pyytää, että Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista.

Valiokunta ilmoittaa pyynnössään Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle määräajan, jonka kuluessa sen on annettava lausuntonsa.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskevista pyynnöistä ilmoitetaan parlamentissa sen seuraavalla istuntojaksolla, ja ne katsotaan hyväksytyiksi, ellei poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä pyydä 24 tunnin kuluessa ilmoituksesta, että asiasta äänestetään.

3.

 Talous- ja sosiaalikomitean toimittamat lausunnot lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan.

146 artikla

Alueiden komitean kuuleminen

1.

 Tapauksissa, joissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti on kuultava alueiden komiteaa, puhemies aloittaa kuulemismenettelyn ja ilmoittaa siitä parlamentille.

2.

 Valiokunta voi pyytää, että alueiden komiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista.

Valiokunta ilmoittaa pyynnössään alueiden komitealle määräajan, jonka kuluessa sen on annettava lausuntonsa.

Alueiden komitean kuulemista koskevista pyynnöistä ilmoitetaan parlamentissa sen seuraavalla istuntojaksolla, ja ne katsotaan hyväksytyiksi, ellei poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä pyydä 24 tunnin kuluessa ilmoituksesta, että asiasta äänestetään.

3.

 Alueiden komitean toimittamat lausunnot lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan.

147 artikla

Lausuntopyynnöt erillisvirastoille

1.

 Jäsen voi jättää puhemiehelle kirjallisen lausuntopyynnön asiasta, josta Euroopan parlamentilla on oikeus pyytää lausuntoa Euroopan unionin erillisvirastolta. Tällaisia pyyntöjä voidaan jättää asianomaisen erillisviraston toiminta-ajatukseen sisältyvistä aiheista, ja niihin on liitettävä taustatiedot, joissa selvennetään käsiteltävää kysymystä ja unionin etua.

2.

 Kuultuaan asiasta vastaavaa valiokuntaa puhemies joko lähettää pyynnön edelleen erillisvirastolle tai ryhtyy muihin tarvittaviin toimenpiteisiin. Asiasta ilmoitetaan viipymättä pyynnön jättäneelle jäsenelle. Kaikissa puhemiehen erillisvirastoille lähettämissä pyynnöissä on ilmoitettava vastauksen antamisen määräaika.

3.

 Jos erillisvirasto katsoo, ettei se pysty vastaamaan pyyntöön siinä muodossa kuin se on jätetty, tai pyytää muuttamaan sitä, sen on heti ilmoitettava asiasta puhemiehelle, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin kuultuaan tarvittaessa asiasta vastaavaa valiokuntaa.

LUKU 7

Toimielinten väliset sopimukset

148 artikla

Toimielinten väliset sopimukset

1.

 Parlamentti voi tehdä sopimuksia muiden toimielinten kanssa perussopimusten soveltamiseksi taikka menettelyjen parantamiseksi tai selkeyttämiseksi.

Sopimus voidaan tehdä yhteisenä julistuksena, kirjeenvaihtona, menettelysääntöinä tai muussa asianmukaisessa muodossa. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioista vastaavan valiokunnan tarkasteltua sopimuksia ja parlamentin hyväksyttyä sopimukset puhemies allekirjoittaa ne.

2.

 Jos sopimukset johtavat parlamentin jäsenten tai elinten voimassa olevien työjärjestykseen perustuvien oikeuksien tai velvollisuuksien muutoksiin tai uusiin tällaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin taikka muulla tavoin muuttavat työjärjestystä tai sen tulkintaa, asia on toimitettava asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi 236 artiklan 2–6 kohdan mukaisesti ennen sopimuksen allekirjoittamista.

LUKU 8

Asioiden käsittely Euroopan unionin tuomioistuimessa

149 artikla

Menettelyt Euroopan unionin tuomioistuimessa

1.

 Varmistaakseen perussopimusten ja etenkin parlamentin oikeuksia koskevien määräysten täyden noudattamisen parlamentti seuraa unionin lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa ne määräajat huomioon ottaen, jotka perussopimuksissa ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännössä asetetaan unionin toimielinten sekä luonnollisten ja oikeushenkilöiden kanteille.

2.

 Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta epäilee, että unionin oikeutta on rikottu, se ilmoittaa asiasta parlamentille tarvittaessa suullisesti. Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta voi tarvittaessa kuulla asiasta vastaavan valiokunnan näkemyksen.

3.

 Puhemies nostaa parlamentin puolesta oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan suosituksen mukaisesti kanteen unionin tuomioistuimessa.

Puhemies voi pyytää seuraavan istuntojakson alussa parlamenttia päättämään kanteen voimassa pitämisestä. Jos parlamentti äänestää annettujen äänten enemmistöllä kannetta vastaan, puhemies peruuttaa kanteen.

Jos puhemies nostaa kanteen oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan suosituksen vastaisesti, hän pyytää seuraavan istuntojakson alussa parlamenttia päättämään kanteen voimassa pitämisestä.

4.

 Puhemies toimittaa kirjallisia huomautuksia tai esiintyy tuomioistuinkäsittelyissä parlamentin puolesta kuultuaan oikeudellisista asioista vastaavaa valiokuntaa.

Jos puhemies aikoo poiketa oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan suosituksesta, hän ilmoittaa siitä valiokunnalle ja antaa asian puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi perustellen oman kantansa.

Jos puheenjohtajakokous katsoo, ettei parlamentin poikkeuksellisesti pitäisi toimittaa kirjallisia huomautuksia eikä esiintyä Euroopan unionin tuomioistuimessa asiassa, joka koskee parlamentin säädöksen pätevyyttä, asia saatetaan viipymättä parlamentin käsiteltäväksi.

Mikään työjärjestyksen määräys ei estä oikeudellisista asioista vastaavaa valiokuntaa päättämästä asianmukaisista menettelytavoista suosituksensa välittämiseksi ajoissa kiireellisissä tapauksissa.

Kun on päätettävä, käyttääkö parlamentti oikeuksiaan Euroopan unionin tuomioistuimessa ja kun kyseessä oleva säädös ei kuulu työjärjestyksen 149 artiklan soveltamisalaan, tässä artiklassa määrättyä menettelyä sovelletaan vastaavasti.

5.

 Kuultuaan mahdollisuuksien mukaan oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa ja esittelijää puhemies voi kiireellisissä tapauksissa ryhtyä tarvittaviin väliaikaistoimiin asianomaisten määräaikojen noudattamiseksi. Tällaisissa tapauksissa on pantava mahdollisimman pian täytäntöön tapauksen mukaan 3 tai 4 kohdassa määrätty menettely.

6.

 Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta vahvistaa tätä artiklaa sovellettaessa noudattamansa periaatteet.

OSA VI

SUHTEET KANSALLISIIN PARLAMENTTEIHIN

150 artikla

Tietojen vaihto, yhteydet ja vastavuoroiset palvelut

1.

 Parlamentti tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille.

2.

 Kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevan 9 artiklan mukaisen parlamenttien välisen tehokkaan ja säännöllisen yhteistyön järjestämisestä ja edistämisestä unionissa neuvotellaan puheenjohtajakokouksen antaman valtuutuksen pohjalta sen jälkeen, kun valiokuntien puheenjohtajakokousta on kuultu.

Parlamentti hyväksyy tällaiset sopimukset 148 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

3.

 Valiokunta voi suoraan käydä valiokuntatason vuoropuhelua kansallisten parlamenttien kanssa talousarvioon tätä tarkoitusta varten varattujen määrärahojen rajoissa. Tähän voi sisältyä asianmukaisia lainsäädäntöehdotusta edeltäviä ja sen jälkeisiä yhteistyötapoja.

4.

 Kaikki kansallisen parlamentin Euroopan parlamentille virallisesti lähettämät asiakirjat, jotka koskevat unionin lainsäädäntömenettelyä, toimitetaan kyseisessä asiakirjassa käsiteltävästä asiasisällöstä vastaavaan valiokuntaan.

5.

 Puheenjohtajakokous voi antaa puhemiehelle valtuudet neuvotella jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille vastavuoroisuuteen perustuen tarjottavista palveluista sekä ehdottaa muita mahdollisia toimenpiteitä yhteyksien helpottamiseksi.

151 artikla

Unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi (COSAC)

1.

 Puheenjohtajakokous nimeää puhemiehen ehdotuksesta COSAC-valtuuskunnan jäsenet ja voi antaa valtuuskunnalle toimivaltuudet. Valtuuskuntaa johtavat kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta vastaava Euroopan parlamentin varapuhemies ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja.

2.

 Muut valtuuskunnan jäsenet valitaan COSACin kokouksessa käsiteltävien aiheiden perusteella, ja heihin on mahdollisuuksien mukaan kuuluttava kyseisistä asioista vastaavien valiokuntien edustajia.

3.

 Parlamentin yleinen poliittinen tasapaino on otettava asianmukaisesti huomioon valittaessa valtuuskunnan jäseniä.

4.

 Valtuuskunta antaa puheenjohtajakokoukselle selonteon kunkin COSACin kokouksen jälkeen.

152 artikla

Parlamenttien konferenssit

Puheenjohtajakokous nimittää jäsenet sellaisiin parlamentin valtuuskuntiin, jotka osallistuvat erilaisiin konferensseihin tai muihin tämänkaltaisiin elimiin, joihin kuuluu parlamenttien jäseniä, ja antaa valtuuskunnille valtuudet, jotka ovat yhteensopivia kaikkien asiaankuuluvien parlamentin päätöslauselmien kanssa. Valtuuskunnat valitsevat puheenjohtajansa ja tarvittaessa yhden tai useamman varapuheenjohtajan.

OSA VII

ISTUNNOT

LUKU 1

Parlamentin istunnot

153 artikla

Parlamentin vaalikausi, istuntokausi, istuntojakso ja istunto

1.

 Parlamentin vaalikausi on sama kuin 20 päivänä syyskuuta 1976 annetussa säädöksessä määrätty jäsenten toimikausi.

2.

 Istuntokaudella tarkoitetaan mainitussa säädöksessä ja perussopimuksissa määrättyä yhdenvuoden ajanjaksoa.

3.

 Istuntojaksolla tarkoitetaan parlamentin yleensä kuukausittain pidettävää kokousta. Se jakaantuu päivittäisiin istuntoihin.

Samana päivänä pidettävät parlamentin täysistunnot katsotaan yhdeksi istunnoksi.

154 artikla

Parlamentin koollekutsuminen

1.

 Parlamentti kokoontuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 229 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti ilman eri kutsua jokaisen vuoden maaliskuun toisena tiistaina. Se määrää itse istuntokauden keskeytysten keston.

2.

 Parlamentti kokoontuu lisäksi ilman erillistä kutsua ensimmäisenä tiistaina sen jälkeen kun 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä on kulunut kuukausi.

3.

 Puheenjohtajakokous voi perustellulla päätöksellä, joka on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen parlamentin aikaisemmin päättämää istuntokauden aloituspäivää, muuttaa 1 kohdan mukaisesti päätettyjen istuntokauden keskeytysten pituutta. Istuntokauden aloituspäivää ei kuitenkaan voida lykätä enempää kuin kahdella viikolla.

4.

 Kuultuaan ensin puheenjohtajakokousta puhemies kutsuu parlamentin poikkeuksellisesti koolle jäsentensä enemmistön, komission tai neuvoston pyynnöstä.

Puhemiehellä on valta puheenjohtajakokouksen suostumuksella kutsua parlamentti poikkeuksellisesti koolle kiireellisissä tapauksissa.

155 artikla

Kokoontumispaikat

1.

 Parlamentin täysistunnot ja valiokuntien kokoukset pidetään perussopimusten määräysten mukaisesti.

Ehdotukset ylimääräisten istuntojaksojen pitämisestä Brysselissä ja näitä koskevat muutokset voidaan hyväksyä annettujen äänten enemmistöllä.

2.

 Valiokunta voi päättää esittää, että yksi tai useampi kokous pidetään muualla. Tällainen perusteltu pyyntö toimitetaan puhemiehelle, joka toimittaa sen puhemiehistön käsiteltäväksi.

Kiireellisessä tapauksessa puhemies voi itse ratkaista asian. Puhemiehistön tai puhemiehen hylkäävä päätös on perusteltava.

156 artikla

Jäsenten osallistuminen istuntoihin

1.

 Jokaisessa istunnossa on läsnäololista jäsenten allekirjoitusta varten.

2.

 Läsnäololistaan läsnäoleviksi kirjattujen jäsenten nimet ilmoitetaan kunkin istunnon pöytäkirjaan ”läsnäoleviksi”. Puhemiehen luvalla poissa olevien jäsenten nimet ilmoitetaan kunkin istunnon pöytäkirjaan ”estyneiksi”.

LUKU 2

Parlamentin käsittelyjärjestys

157 artikla

Esityslistaluonnos

1.

 Ennen jokaista istuntojaksoa puheenjohtajakokous laatii esityslistaluonnoksen valiokuntien puheenjohtajakokouksen suositusten pohjalta.

Komissio ja neuvosto voivat puhemiehen kutsusta osallistua puheenjohtajakokouksen keskusteluihin esityslistaluonnoksesta.

2.

 Esityslistaluonnoksessa voidaan ilmoittaa äänestysajat yksittäisille käsiteltävänä oleville asioille.

3.

 Lopullinen esityslistaluonnos asetetaan jäsenten saataville vähintään kolme tuntia ennen istuntojakson alkua.

158 artikla

Esityslistan hyväksyminen ja muuttaminen

1.

 Parlamentti hyväksyy esityslistan kunkin istuntojakson alussa. Poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi ehdottaa muutoksia lopulliseen esityslistaluonnokseen. Ehdotukset on toimitettava puhemiehelle vähintään tunti ennen istuntojakson avaamista. Puhemies voi antaa enintään yhden minuutin pituisen puheenvuoron ehdotuksen laatijalle ja yhdelle ehdotusta vastustavalle puhujalle.

2.

 Esityslistaa ei voida muuttaa sen jälkeen kun se on hyväksytty, paitsi 163, 197, 198, 199, 200 tai 201 artiklan mukaisesti taikka puhemiehen ehdotuksesta.

Jos menettelyä koskeva esitys esityslistan muuttamiseksi hylätään, sitä ei saa esittää uudelleen saman istuntojakson aikana.

Keskustelun päätteeksi 132, 136 tai 144 artiklan mukaisesti esitetyn päätöslauselmaesityksen otsikon laatimista tai tarkistamista ei katsota esityslistan muuttamiseksi edellyttäen, että otsikko kuuluu edelleen keskustelun kohteen alaan.

3.

 Ennen istunnon päättämistä puhemies ilmoittaa seuraavan istunnon ajankohdan ja esityslistan.

159 artikla

Menettely täysistunnossa ilman tarkistuksia ja keskustelua

1.

 Kun mietintö on hyväksytty valiokunnassa siten, että vähemmän kuin kymmenesosa valiokunnan jäsenistä on äänestänyt sitä vastaan, se otetaan parlamentin esityslistaluonnokseen äänestettäväksi ilman tarkistuksia.

Asiasta äänestetään vain kerran, ellei vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä ole ennen lopullisen esityslistaluonnoksen laatimista esittäneet kirjallista pyyntöä saada jättää tarkistuksia. Tällöin puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle.

2.

 Lopulliseen esityslistaluonnokseen otetuista asioista, joista äänestään ilman tarkistuksia, ei myöskään keskustella, ellei parlamentti puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä pyynnöstä toisin päätä hyväksyessään esityslistan istuntojakson alkaessa.

3.

 Istuntojakson lopullista esityslistaluonnosta laatiessaan puheenjohtajakokous voi ehdottaa muita asioita äänestettäväksi ilman tarkistuksia tai keskustelua. Hyväksyessään esityslistan parlamentti ei voi hyväksyä tällaista ehdotusta, jos poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä on jättänyt kirjallisen vastalauseen vähintään tuntia ennen istuntojakson avaamista.

4.

 Kun asiasta äänestetään ilman keskustelua, esittelijä tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi käyttää enintään kahden minuutin pituisen puheenvuoron juuri ennen äänestystä.

160 artikla

Lyhyt esittely

Esittelijän pyynnöstä tai puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta parlamentti voi myös päättää, että esittelijä esittelee täysistunnossa lyhyesti asian, josta ei tarvitse käydä laajaa keskustelua. Tässä tapauksessa komissio saa mahdollisuuden vastata, minkä jälkeen käydään enintään kymmenen minuuttia kestävä keskustelu, jonka kuluessa puhemies voi antaa enintään minuutin pituisen puheenvuoron jäsenelle, joka pyytää sitä kiinnittämällä puhemiehen huomion.

161 artikla

Ylimääräinen keskustelu

1.

 Poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi pyytää, että parlamentin esityslistalle otetaan ylimääräinen keskustelu Euroopan unionin politiikkaan liittyvästä tärkeästä aiheesta. Yleensä istuntojakson aikana järjestetään vain yksi ylimääräinen keskustelu.

2.

 Pyyntö on toimitettava puhemiehelle kirjallisesti vähintään kolme tuntia ennen sen istuntojakson avaamista, jonka aikana ylimääräinen keskustelu on määrä käydä. Pyynnöstä äänestetään istuntojakson alussa esityslistaa hyväksyttäessä.

3.

 Jos tapahtumat antavat siihen aihetta, puhemies voi poliittisten ryhmien puheenjohtajia kuultuaan ehdottaa ylimääräisen keskustelun järjestämistä senkin jälkeen, kun istuntojakson esityslista on hyväksytty. Tällaisesta ehdotuksesta äänestetään istunnon alussa tai ennalta sovittujen äänestysten aikana. Jäsenille ilmoitetaan ylimääräistä keskustelua koskevasta pyynnöstä vähintään tuntia ennen äänestystä.

4.

 Puhemies päättää ajankohdan, jolloin keskustelu käydään. Keskustelun kokonaiskesto on enintään yksi tunti. Poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille myönnetään puheajat 171 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

5.

 Keskustelun päätteeksi ei hyväksytä päätöslauselmaa.

162 artikla

Poliittisen ryhmän pyytämä ajankohtainen keskustelu

1.

 Kullakin istuntojaksolla esityslistaluonnokseen varataan yksi tai kaksi vähintään 60 minuutin jaksoa Euroopan unionin politiikkaan liittyvästä tärkeästä ajankohtaisesta aiheesta käytäville keskusteluille.

2.

 Kullakin poliittisella ryhmällä on oikeus ehdottaa valitsemaansa ajankohtaista aihetta vähintään yhteen tällaiseen keskusteluun vuodessa. Puheenjohtajakokous varmistaa minkä tahansa yhden vuoden jakson aikana, että kyseinen poliittisten ryhmien oikeus toteutuu tasapuolisesti niiden kesken.

3.

 Poliittiset ryhmät toimittavat valitsemansa ajankohtaisen aiheen puhemiehelle kirjallisena, ennen kuin puheenjohtajakokous laatii lopullisen esityslistaluonnoksen. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa tunnustettuja oikeuksia, vapauksia ja periaatteita sekä sen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja koskevaa 39 artiklan 1 kohtaa kunnioitetaan täysin.

4.

 Puheenjohtajakokous päättää ajankohdan, jolloin keskustelu käydään. Se voi neljää viidesosaa parlamentin jäsenistä edustavalla enemmistöllä päättää hylätä ryhmän esittämän aiheen.

5.

 Ajankohtaista aihetta ehdottaneen poliittisen ryhmän edustaja alustaa keskustelun. Puheajat myönnetään alustuksen jälkeen 171 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

6.

 Keskustelun päätteeksi ei hyväksytä päätöslauselmaa.

163 artikla

Kiireellisyys

1.

 Puhemies, valiokunta, poliittinen ryhmä, vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä, komissio tai neuvosto voi pyytää parlamentilta, että keskustelu ehdotuksesta, joka on annettu parlamentille 48 artiklan 1 kohdan mukaisesti, käydään kiireellisenä. Tällainen pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja se on perusteltava.

2.

 Saatuaan kiireellistä käsittelyä koskevan pyynnön puhemies ilmoittaa siitä heti parlamentille. Pyynnöstä äänestetään ilmoitusta seuraavan istunnon alussa edellyttäen, että ehdotus, jota pyyntö koskee, on jaettu jäsenille virallisilla kielillä. Jos samasta aiheesta on esitetty useita kiireellistä käsittelyä koskevia pyyntöjä, kiireellisyyden hyväksyminen tai hylkääminen koskee kaikkia samaa aihetta koskevia tällaisia pyyntöjä.

3.

 Ainoastaan pyynnön esittäjä ja yksi pyyntöä vastustava puhuja sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja/tai esittelijä voivat käyttää puheenvuoron ennen äänestystä. Kukin puheenvuoroista voi kestää enintään kolme minuuttia.

4.

 Kiireellistä käsittelyä vaativat kysymykset ovat etusijalla muihin esityslistalla oleviin asioihin nähden. Puhemies päättää keskustelun ja äänestyksen ajankohdan.

5.

 Kiireellinen käsittely voidaan käydä ilman mietintöä tai poikkeuksellisesti asiasta vastaavan valiokunnan suullisen selvityksen pohjalta.

Jos käytetään kiireellistä käsittelyä ja käydään toimielinten väliset neuvottelut, 70 ja 71 artiklan määräyksiä ei sovelleta. Tällöin 74 artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

164 artikla

Yhteiskeskustelu

Samankaltaisia tai asiasisällöltään toisiinsa liittyviä asioita voidaan milloin tahansa päättää käsitellä yhteiskeskustelussa.

165 artikla

Määräajat

Lukuun ottamatta 144 ja 163 artiklassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia, tekstistä ei saa keskustella eikä äänestää, ellei sitä ole asetettu jäsenten saataville vähintään 24 tuntia aikaisemmin.

LUKU 3

Yleisiä sääntöjä istuntojen kulusta

166 artikla

Istuntosaliin pääsy

1.

 Muilla kuin parlamentin jäsenillä, komission ja neuvoston jäsenillä, parlamentin pääsihteerillä, niillä henkilökuntaan kuuluvilla, joiden tehtävät vaativat läsnäoloa istuntosalissa, sekä puhemiehen kutsumilla henkilöillä ei ole oikeutta päästä istuntosaliin.

2.

 Ainoastaan parlamentin puhemiehen tai pääsihteerin asianmukaisesti myöntämän luvan haltijoilla on oikeus päästä lehterille.

3.

 Lehteriltä istuntoa seuraavan yleisön on istuttava hiljaa paikoillaan. Vahtimestarit poistavat heti lehteriltä henkilöt, jotka osoittavat suosiotaan tai paheksumistaan.

167 artikla

Kielet

1.

 Kaikki parlamentin asiakirjat laaditaan virallisilla kielillä.

2.

 Kaikilla jäsenillä on oikeus käyttää parlamentissa puheenvuoroja haluamallaan virallisella kielellä. Virallisella kielellä pidetyt puheenvuorot tulkataan simultaanisti muille virallisille kielille sekä muille puhemiehistön tarpeellisiksi katsomille kielille.

3.

 Valiokunta- ja valtuuskuntakokouksissa tulkkaus järjestetään niistä virallisista kielistä ja niihin virallisiin kieliin, joita kyseisen valiokunnan tai valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet käyttävät ja ovat pyytäneet.

4.

 Tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella järjestettävissä valiokunta- tai valtuuskuntakokouksissa tulkkaus järjestetään niistä kielistä ja niihin kieliin, joita kokoukseen osallistumisensa vahvistaneet jäsenet käyttävät. Järjestelystä voidaan joustaa poikkeuksellisesti. Puhemiehistö antaa tarvittavat määräykset.

5.

 Äänestystuloksen julistamisen jälkeen puhemies päättää pyynnöistä, jotka koskevat eri kieliversioiden välillä olevia väitettyjä ristiriitaisuuksia.

168 artikla

Siirtymäkauden sääntö

1.

 Yhdeksännen vaalikauden loppuun asti kestävän siirtymäkauden aikana (30) 167 artiklasta voidaan poiketa, jos jonkin virallisen kielen tulkkeja tai kääntäjiä ei ole käytettävissä riittävästi, vaikka tilanteeseen on pyritty varautumaan asianmukaisesti.

2.

 Puhemiehistö toteaa pääsihteerin ehdotuksesta ja ottaen asianmukaisesti huomioon 3 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet, täyttyvätkö 1 kohdan mukaiset edellytykset kunkin kyseessä olevan virallisen kielen osalta. Puhemiehistö tarkastelee uudelleen päätöstään myöntää poikkeus puolen vuoden välein pääsihteerin esittämän edistymiskertomuksen pohjalta. Puhemiehistö päättää tarvittavista täytäntöönpanotoimenpiteistä.

3.

 Tässä yhteydessä sovelletaan neuvoston perussopimusten nojalla päättämiä väliaikaisia poikkeustoimenpiteitä, jotka koskevat säädösten laatimista.

4.

 Parlamentti voi puhemiehistön perustellusta suosituksesta päättää milloin tahansa tämän artiklan kumoamisesta suunniteltua aikaisemmin tai 1 kohdassa asetetun määräajan päättyessä sen voimassaolon jatkamisesta.

169 artikla

Asiakirjojen jakelu

Parlamentin keskustelujen ja päätösten pohjana olevat asiakirjat asetetaan jäsenten saataville.

Jäsenillä ja poliittisilla ryhmillä on suora pääsy parlamentin sisäiseen tietojärjestelmään, jossa he voivat tutkia kaikkia valmisteluasiakirjoja (mietintöluonnoksia, suositusluonnoksia, lausuntoluonnoksia, työasiakirjoja ja valiokunnan käsiteltäväksi jätettyjä tarkistuksia), joita ei ole luokiteltu luottamuksellisiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen kohdan soveltamista.

170 artikla

Asiakirjojen sähköinen käsitteleminen

Parlamentin asiakirjat voidaan valmistella, allekirjoittaa ja jakaa sähköisessä muodossa. Puhemiehistö päättää sähköisen muodon teknisistä ominaisuuksista ja ulkoasusta.

171 artikla

Puheajan jakaminen ja puhujalista (31)

1.

 Puheenjohtajakokous voi tehdä parlamentille ehdotuksen keskusteluun varatun puheajan jakamisesta. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua.

2.

 Jäsen ei saa käyttää puheenvuoroa, ellei puhemies ole sitä hänelle myöntänyt. Jäsenet puhuvat omalta paikaltaan ja osoittavat puheenvuoronsa puhemiehelle. Jos puhuja poikkeaa keskustelussa käsiteltävästä asiasta, puhemies kehottaa häntä palaamaan asiaan.

3.

 Puhemies voi laatia tietyn keskustelun ensimmäistä osaa varten puhujalistan, joka käsittää yhden tai useamman puheenvuorokierroksen, jossa puheenvuoron käyttää halutessaan kukin poliittinen ryhmä näiden ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä.

4.

 Kyseiseen keskustelun osaan varattu puheaika jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

a)

ensimmäinen osuus puheajasta jaetaan tasan kaikkien poliittisten ryhmien kesken;

b)

toinen osuus puheajasta jaetaan poliittisten ryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa;

c)

sitoutumattomille jäsenille myönnetään kokonaispuheaika, joka perustuu a ja b alakohdassa tarkoitettuihin poliittisille ryhmille myönnettäviin puheaikaosuuksiin;

d)

täysistunnon puheaikaa jaettaessa otetaan huomioon, että jäsenet, jotka ovat vammaisia, saattavat tarvita enemmän aikaa.

5.

 Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, poliittiset ryhmät ilmoittavat puhemiehelle, miten heidän puheaikansa jakautuu näiden kohtien kesken. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan.

6.

 Jäljelle jäävää keskusteluun varattua aikaa ei myönnetä kenellekään erityisesti etukäteen. Sen sijaan puhemies voi myöntää jäsenille pääsääntöisesti enintään minuutin pituisia puheenvuoroja. Puhemies varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että eri poliittisia näkökantoja ja jäsenvaltioita edustavat puhujat saavat vuorotellen puheenvuoron.

7.

 Puhemies voi pyynnöstä antaa etusijan asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle ja esittelijälle sekä poliittisten ryhmien puheenjohtajille, jotka haluavat puhua ryhmänsä puolesta, tai heidän sijaisinaan toimiville jäsenille.

8.

 Puhemies voi antaa puheenvuoron jäsenille, jotka sinistä korttia nostamalla osoittavat haluavansa esittää toiselle jäsenelle enintään puoli minuuttia kestävän, tämän puheenvuoron sisältöön liittyvän kysymyksen tämän puheenvuoron kuluessa. Puhemies antaa tällaisen puheenvuoron ainoastaan, jos puhuja hyväksyy kysymyksen esittämisen ja jos puhemies on vakuuttunut, että keskustelu ei tästä häiriinny ja että peräkkäiset sinistä korttia käyttäen esitetyt kysymykset eivät johda puheenvuoron käyttävien jäsenten poliittisten kantojen räikeään epätasapainoon kyseisessä keskustelussa.

9.

 Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa seuraavista aiheista: istuntopöytäkirjat, menettelyä koskevat esitykset tai muutokset lopulliseen esityslistaluonnokseen taikka esityslistaan.

10.

 Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Komissiolle, neuvostolle ja esittelijälle voidaan myöntää lisäpuheenvuoroja erityisesti parlamentin jäsenten kannanottoihin vastaamiseksi.

11.

 Jäsenet, jotka eivät ole osallistuneet keskusteluun, voivat enintään kerran istuntojakson aikana jättää kirjallisen lausuman, jonka pituus saa olla enintään 200 sanaa ja joka liitetään sanatarkkoihin istuntoselostuksiin.

12.

 Puhemies pyrkii pääsemään yhteisymmärrykseen komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa niille myönnettävän puheajan asianmukaisesta jaosta ottaen asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 230 artiklan määräykset.

172 artikla

Minuutin puheenvuorot

Puhemies myöntää kunkin istuntojakson ensimmäisessä istunnossa enintään 30 minuutin ajan puheenvuoroja jäsenille, jotka haluavat kiinnittää parlamentin huomion poliittisesti tärkeään asiaan. Kullakin jäsenellä on käytettävissään enintään minuutin puheaika. Puhemies voi päättää, että myöhemmin saman istuntojakson aikana tähän tarkoitukseen varataan toinen vastaava ajanjakso.

173 artikla

Henkilökohtaiset lausumat

1.

 Jäsentä, joka haluaa antaa henkilökohtaisen lausuman, kuullaan käsillä olevasta esityslistan aiheesta käytävän keskustelun lopussa tai käsiteltäessä sen istunnon pöytäkirjan hyväksymistä, jota puheenvuoropyyntö koskee.

Jäsen ei saa puhua keskustelun aiheesta, vaan voi pelkästään kiistää hänestä keskustelun aikana esitetyn huomautuksen tai hänen omakseen väitetyn mielipiteen taikka oikaista omia kannanottojaan.

2.

 Henkilökohtainen lausuma saa kestää enintään kolme minuuttia, jollei parlamentti toisin päätä.

174 artikla

Haitan aiheuttamisen estäminen (32)

Puhemiehellä on toimivalta lopettaa sellaisten aloitteiden kuten työjärjestyspuheenvuorojen, menettelyä koskevien esitysten tai äänestysselitysten taikka erillistä äänestystä, kohta kohdalta -äänestystä tai nimenhuutoäänestystä koskevien pyyntöjen kohtuuttoman runsas käyttäminen, jos hän katsoo, että tällaisten aloitteiden tai pyyntöjen ilmeisenä tarkoituksena on ja niiden seurauksena olisi pitkään jatkuvan ja vakavan haitan aiheuttaminen parlamentin työskentelylle tai muiden jäsenten oikeuksille.

LUKU 4

Jäsenten käyttäytymissääntöjen rikkomisesta aiheutuvat toimenpiteet

175 artikla

Välittömät toimenpiteet

1.

 Puhemies kehottaa jäsentä, joka rikkoo 10 artiklan 3 tai 4 kohdassa vahvistettuja käyttäytymissääntöjä, palaamaan järjestykseen.

2.

 Jos rikkominen toistuu, puhemies kehottaa toisen kerran jäsentä palaamaan järjestykseen, ja asia merkitään istuntopöytäkirjaan.

3.

 Jos rikkominen jatkuu tai jäsen rikkoo sääntöjä uudelleen, puhemies voi kieltää jäsentä käyttämästä puheenvuoroa ja poistaa hänet istuntosalista istunnon loppuajaksi. Jos tapaus on erityisen vakava, puhemies voi poistaa jäsenen istuntosalista istunnon loppuajaksi myös ilman toista kehotusta palata järjestykseen. Pääsihteeri huolehtii viipymättä parlamentin vahtimestareiden ja tarvittaessa turvallisuushenkilöstön avustuksella, että tällaiset järjestyksenpidolliset toimenpiteet pannaan täytäntöön.

4.

 Jos häiriö uhkaa olla haitaksi parlamentin istuntotyöskentelylle, puhemies päättää istunnon tai keskeyttää sen määräajaksi järjestyksen palauttamiseksi. Jos puhemies ei saa itseään kuulluksi, hän poistuu puhemiehen paikalta, jolloin istunto keskeytyy. Puhemies kutsuu istunnon uudelleen koolle.

5.

 Puhemies voi päättää keskeyttää istunnon suoran lähetyksen tapauksessa, jossa joku jäsenistä rikkoo 10 artiklan 3 tai 4 kohtaa.

6.

 Puhemies voi määrätä poistettavaksi keskustelujen audiovisuaalisesta tallenteesta ne jäsenen puheenvuoron osat, jotka ovat 10 artiklan 3 tai 4 kohdan vastaisia.

Määräys tulee voimaan välittömästi. Puhemiehistön on kuitenkin vahvistettava päätös neljän viikon kuluessa sen tekemisestä tai, jos puhemiehistö ei kokoonnu kyseisen ajanjakson aikana, seuraavassa kokouksessaan.

7.

 Edellä 1–6 kohdassa määrätyt toimivaltuudet on soveltuvin osin myös henkilöillä, jotka johtavat puhetta työjärjestyksessä määriteltyjen elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien kokouksissa.

8.

 Istunnon, elimen, valiokunnan tai valtuuskunnan puheenjohtajana toimiva jäsen voi tilanteen vaatiessa ja jäsenten menettelysääntöjen rikkomisen vakavuuden huomioon ottaen pyytää ennen seuraavaa istuntojaksoa tai asianomaisen elimen, valiokunnan tai valtuuskunnan seuraavaa kokousta puhemiestä ryhtymään 176 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.

176 artikla

Seuraamukset

1.

 Vakavissa järjestyshäiriötapauksissa tai jos jäsen häiritsee parlamentin toimintaa 10 artiklan 2–9 kohdan rikkomistapauksissa, puhemies tekee perustellun päätöksen asianmukaisen seuraamuksen määräämisestä kyseiselle jäsenelle tämän artiklan mukaisesti.

Kun kyseessä on 10 artiklan 3 tai 4 kohta, puhemies voi tehdä tämän artiklan mukaisen perustellun päätöksen riippumatta siitä, onko kyseiseen jäseneen kohdistettu aiemmin 175 artiklassa tarkoitettu välitön toimenpide.

Kun kyseessä on 10 artiklan 6 kohta, puhemies voi tehdä tämän artiklan mukaisen perustellun päätöksen ainoastaan sen jälkeen, kun työpaikkahäirintä on todettu tapahtuneeksi työpaikkahäirintää ja sen ehkäisemistä koskevan sisäisen hallinnollisen menettelyn mukaisesti.

Puhemies voi määrätä jäsenelle seuraamuksen tapauksissa, joissa joko työjärjestyksessä tai puhemiehistön työjärjestyksen 25 artiklan mukaisesti hyväksymässä päätöksessä niin määrätään, tämän artiklan soveltamiseksi.

2.

 Puhemies kehottaa kyseistä jäsentä esittämään kirjallisia huomautuksia ennen päätöksen tekemistä. Puhemies voi tämän sijasta päättää järjestää suullisen kuulemisen, jos hän pitää sitä asianmukaisempana.

Päätöksestä määrätä seuraamus ilmoitetaan kyseiselle jäsenelle kirjatulla kirjeellä tai kiireellisissä tapauksissa vahtimestarien välityksellä.

Kun kyseiselle jäsenelle on ilmoitettu päätöksestä, puhemies ilmoittaa kaikista jäsenelle määrätyistä seuraamuksista parlamentissa. Asiasta ilmoitetaan niiden parlamentin elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien puheenjohtajille, joihin jäsen kuuluu.

Kun seuraamuksesta tulee lopullinen, se pidetään näkyvästi julkaistuna parlamentin verkkosivustolla vaalikauden jäljellä olevan ajan.

3.

 Käyttäytymisen arvioinnissa on otettava huomioon, onko se ollut tilapäistä, toistuvaa vai jatkuvaa, sekä sen vakavuusaste. Tapauksen mukaan otetaan myös huomioon parlamentin arvokkuudelle ja maineelle mahdollisesti aiheutunut vahinko.

4.

 Seuraamus voi olla yksi tai useampi seuraavista:

a)

huomautus;

b)

päivärahan pidättäminen vähintään kahden ja enintään kolmenkymmenen päivän ajaksi;

c)

määräaikainen kielto osallistua mihinkään parlamentin toimintaan tai toiminnan osaan vähintään kahden ja enintään kolmenkymmenen parlamentin tai minkä tahansa sen elimen, valiokunnan tai valtuuskunnan peräkkäisen kokous- tai istuntopäivän ajan, rajoittamatta kuitenkaan jäsenen oikeutta äänestää täysistunnossa jäsenten käyttäytymissääntöjä tarkoin noudattaen;

d)

jäsenelle asetettava kielto edustaa parlamenttia parlamenttien välisessä valtuuskunnassa, parlamenttien välisessä kokouksessa tai missään toimielinten välisissä yhteyksissä enintään yhden vuoden ajan;

e)

kun kyseessä on luottamuksellisuuden suojan rikkominen, luottamukselliseen tai turvallisuusluokiteltuun tietoon tutustumista koskevien oikeuksien rajoittaminen enintään yhden vuoden ajan.

5.

 Edellä 4 kohdan b–e alakohdassa vahvistetut toimenpiteet voidaan määrätä kaksinkertaisina, jos rikkominen toistuu tai jos jäsen kieltäytyy noudattamasta 175 artiklan 3 kohdan mukaisesti toteutettua toimenpidettä.

6.

 Puhemies voi lisäksi 21 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen tehdä puheenjohtajakokoukselle ehdotuksen siitä, että jäsen pidätetään tai erotetaan yhdestä tai useammasta tehtävästä, jossa jäsen parlamentissa toimii.

177 artikla

Sisäiset oikeussuojakeinot

Asianomainen jäsen voi 176 artiklan 1–5 kohdan mukaisesti kahden viikon kuluessa puhemiehen määräämän seuraamuksen tiedoksisaannista hakea siihen muutosta puhemiehistölle osoitetulla oikaisuvaatimuksella, joka keskeyttää seuraamuksen täytäntöönpanon. Puhemiehistö voi neljän viikon kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä tai, jos puhemiehistö ei kokoonnu kyseisen ajanjakson aikana, seuraavassa kokouksessaan peruuttaa tai vahvistaa määrätyn seuraamuksen tai muuttaa sitä, tämän kuitenkaan rajoittamatta asianomaisen jäsenen oikeutta turvautua ulkoisiin oikeussuojakeinoihin. Jos puhemiehistö ei tee päätöstä määräajassa, seuraamuksen katsotaan rauenneen.

LUKU 5

Päätösvaltaisuus, tarkistukset ja äänestäminen

178 artikla

Päätösvaltaisuus

1.

 Parlamentti voi läsnä olevien jäsenten lukumäärästä riippumatta käsitellä asioita, päättää esityslistasta ja hyväksyä istuntopöytäkirjan.

2.

 Parlamentti on päätösvaltainen, kun kolmasosa parlamentin jäsenistä on läsnä istuntosalissa.

3.

 Äänestykset ovat päteviä äänestäjien lukumäärästä riippumatta, jollei puhemies vähintään 40 jäsenen ennen äänestyksen aloittamista esittämästä pyynnöstä totea, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. Jos päätösvaltaisuuteen vaadittava määrä jäseniä ei ole läsnä, puhemies julistaa, että parlamentti ei ole päätösvaltainen, ja äänestys otetaan seuraavan istunnon esityslistalle.

Koneäänestysjärjestelmää voidaan käyttää 40 jäsenen vähimmäismäärän tarkistamiseen, mutta sitä ei voida käyttää päätösvaltaisuuden tarkistamiseen. Istuntosalin ovia ei saa sulkea.

4.

 Päätösvaltaisuuden toteamista pyytävien jäsenten on oltava läsnä istuntosalissa, kun pyyntö esitetään, ja heidät lasketaan läsnä oleviksi 2 ja 3 kohdan mukaisesti, vaikka he sen jälkeen poistuisivatkin istuntosalista.

5.

 Jos läsnä on vähemmän kuin 40 jäsentä, puhemies voi todeta, että parlamentti ei ole päätösvaltainen.

179 artikla

Vähimmäismäärät (33)

1.

 Jollei toisin mainita, tässä työjärjestyksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

”alhaisella vähimmäismäärällä” tarkoitetaan yhtä kahdeskymmenesosaa parlamentin jäsenistä tai yhtä poliittista ryhmää;

b)

”keskitason vähimmäismäärällä” tarkoitetaan yhtä kymmenesosaa parlamentin jäsenistä; tämä jäsenmäärä voi koostua yhdestä tai useammasta poliittisesta ryhmästä tai yksittäisistä jäsenistä taikka näiden yhdistelmästä;

c)

”korkealla vähimmäismäärällä” tarkoitetaan yhtä viidesosaa parlamentin jäsenistä; tämä jäsenmäärä voi koostua yhdestä tai useammasta poliittisesta ryhmästä tai yksittäisistä jäsenistä taikka näiden yhdistelmästä.

2.

 Jos sovellettavan vähimmäismäärän saavuttamisen toteaminen edellyttää jäsenen allekirjoitusta, allekirjoitus voi olla joko käsinkirjoitettu tai sähköisessä muodossa, jolloin se on tuotettava parlamentin sähköisellä allekirjoitusjärjestelmällä. Jäsen voi sovellettavien määräaikojen kuluessa peruuttaa allekirjoituksensa, mutta hän ei voi enää uusia sitä myöhemmin.

3.

 Jos vähimmäismäärän saavuttaminen edellyttää poliittisen ryhmän tukea, ryhmä toimii puheenjohtajansa välityksellä tai puheenjohtajan tähän tehtävään nimeämän henkilön välityksellä.

4.

 Poliittisen ryhmän tuki lasketaan keskitason ja korkeaa vähimmäismäärää sovellettaessa seuraavasti:

—

jos työjärjestyksen artiklaan, jossa kyseinen vähimmäismäärä vahvistetaan, vedotaan istunnon tai kokouksen kuluessa: kaikki tuen antavaan ryhmään kuuluvat fyysisesti läsnä olevat jäsenet;

—

muissa tapauksissa: kaikki tukensa esittävään ryhmään kuuluvat jäsenet.

180 artikla

Tarkistusten jättäminen ja esittely (34)

1.

 Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi jättää tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi. Kaikkien allekirjoittajien nimet julkaistaan.

Tarkistukset jätetään käsiteltäväksi kirjallisesti ja laatijoidensa allekirjoittamina.

Ehdotuksiin oikeudellisesti velvoittaviksi säädöksiksi esitettyihin tarkistuksiin voidaan liittää lyhyet perustelut. Tarkistuksen laatija vastaa perusteluista eikä niistä äänestetä.

2.

 Jollei 181 artiklassa määrätyistä rajoituksista muuta johdu, tarkistuksella voidaan pyrkiä muuttamaan mitä tahansa tekstin osaa. Se voi koskea sanojen tai lukujen poistamista, lisäämistä tai korvaamista.

Tekstillä tarkoitetaan tässä ja 181 artiklassa päätöslauselmaesitystä, luonnosta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, päätösehdotusta tai ehdotusta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi kokonaisuudessaan.

3.

 Puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle.

4.

 Tarkistuksen laatija tai laatijan sijaisekseen nimeämä jäsen voi esitellä tarkistuksen keskustelun aikana.

5.

 Jos tarkistuksen laatija peruu tarkistuksensa, se raukeaa, jollei toinen jäsen ota tarkistusta heti nimiinsä.

6.

 Tarkistuksista voidaan äänestää vasta sen jälkeen, kun ne on asetettu saataville kaikilla virallisilla kielillä, jollei parlamentti toisin päätä. Parlamentti ei voi tehdä tällaista päätöstä, jos vähintään 40 jäsentä sitä vastustaa. Parlamentti välttää päätöksiä, jotka asettaisivat tiettyä kieltä käyttävät jäsenet kohtuuttoman epäedulliseen asemaan.

Kun läsnä on vähemmän kuin 100 parlamentin jäsentä, parlamentti ei voi päättää toisin, jos vähintään kymmenesosa läsnä olevista jäsenistä sitä vastustaa.

Puhemiehen ehdotuksesta suullinen tarkistus tai muu suullinen muutos rinnastetaan tarkistukseen, jota ei ole asetettu saataville kaikilla virallisilla kielillä. Jos puhemies katsoo, että tällainen tarkistus tai muutos voidaan ottaa käsiteltäväksi 181 artiklan 2 kohdan nojalla ja jollei sitä ole vastustettu 180 artiklan 6 kohdan nojalla, siitä äänestetään laadittua äänestysjärjestystä noudattaen.

Valiokunnassa äänimäärä, joka on tarpeen tällaista tarkistusta tai muutosta koskevan äänestyksen toimittamisen vastustamiseksi, vahvistetaan 219 artiklan nojalla suhteessa äänimäärään, jota sovelletaan täysistunnossa, tarvittaessa pyöristettynä ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun.

181 artikla

Tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi (35)

1.

 Rajoittamatta niiden lisäehtojen soveltamista, joista määrätään valiokunta-aloitteisia mietintöjä koskevassa 54 artiklan 4 kohdassa ja tarkistuksia neuvoston kantaan koskevassa 68 artiklan 2 kohdassa, tarkistusta ei oteta käsiteltäväksi, jos

a)

se ei suoranaisesti liity tekstiin, jota sillä pyritään muuttamaan;

b)

sen tarkoituksena on poistaa tai korvata teksti kokonaisuudessaan;

c)

sen tarkoituksena on muuttaa useampaa kuin yhtä tekstin artiklaa tai kohtaa; tämä määräys ei koske kompromissitarkistuksia eikä tarkistuksia, joilla pyritään muuttamaan tietty sanamuoto samalla tavoin koko tekstissä;

d)

sen tarkoituksena on muuttaa ehdotusta unionin lainsäädännön kodifioimiseksi; edellä olevaa 109 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa sovelletaan kuitenkin soveltuvin osin;

e)

sen tarkoituksena on muuttaa unionin lainsäädännön uudelleenlaatimista koskevassa ehdotuksessa muuttumattomiksi jätettyjä osia; edellä olevaa 110 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa ja 110 artiklan 3 kohdan kolmatta alakohtaa sovelletaan kuitenkin soveltuvin osin;

f)

sillä pyritään vain varmistamaan tekstin kielellinen oikeellisuus tai terminologian yhtenäisyys kielellä, jolla tarkistus on jätetty käsiteltäväksi; tällöin puhemies etsii asianomaisten kanssa sopivan kielellisen ratkaisun asiaan.

2.

 Puhemies päättää tarkistusten ottamisesta käsiteltäväksi.

Puhemiehen 2 kohdan mukainen tarkistusten käsiteltäväksi ottamista koskeva päätös ei perustu ainoastaan tämän artiklan 1 kohdan määräyksiin vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä.

3.

 Poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi jättää vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen, jolla pyritään korvaamaan valiokunnan mietintöön sisältyvä päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön.

Tällöin ryhmä tai kyseiset jäsenet eivät saa jättää tarkistuksia asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesitykseen. Vaihtoehtoinen päätöslauselmaesitys ei saa olla pidempi kuin valiokunnan päätöslauselmaesitys. Vaihtoehtoisesta päätöslauselmaesityksestä äänestetään parlamentissa yhtenä kokonaisuutena ilman tarkistuksia.

Yhteisiä päätöslauselmaesityksiä koskevaa 132 artiklan 4 ja 5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

4.

 Tarkistuksia voidaan puhemiehen suostumuksella poikkeuksellisesti jättää käsiteltäväksi tarkistusten jättämisen määräajan päätyttyä, jos ne ovat kompromissitarkistuksia tai jos on ilmennyt teknisiä ongelmia. Puhemies päättää, voidaanko tällaiset tarkistukset ottaa käsiteltäväksi. Puhemiehen on saatava parlamentin suostumus ennen kuin hän voi toimittaa äänestyksen näistä tarkistuksista.

Kompromissitarkistusten käsiteltäväksi ottamista koskevaa päätöstä tehtäessä voidaan soveltaa seuraavia yleisiä arviointiperusteita:

—

kompromissitarkistukset liittyvät yleensä sellaisiin tekstin osiin, joihin on esitetty tarkistuksia ennen tarkistusten jättämisen määräajan päättymistä,

—

kompromissitarkistuksia jättävät käsiteltäväksi yleensä parlamentin enemmistöä edustavat poliittiset ryhmät, asianomaisten valiokuntien puheenjohtajat, esittelijät tai valmistelijat taikka muiden tarkistusten laatijat,

—

kompromissitarkistukset johtavat yleensä muiden samaa tekstikohtaa koskevien tarkistusten peruuttamiseen.

Ainoastaan puhemies voi ehdottaa, että kompromissitarkistus otetaan huomioon. Jotta kompromissitarkistuksesta voidaan äänestää, puhemiehen on saatava parlamentin suostumus tähän tiedustelemalla, vastustaako joku äänestyksen toimittamista. Jos äänestystä vastustetaan, parlamentti päättää asiasta annettujen äänten enemmistöllä.

182 artikla

Äänestysmenettely (36)

1.

 Parlamentille annetuista teksteistä äänestettäessä sovelletaan seuraavaa menettelyä, jollei tässä työjärjestyksessä erityisesti toisin määrätä:

a)

ensiksi äänestetään tarpeen mukaan mahdollisista tarkistuksista ehdotukseen oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi,

b)

seuraavaksi äänestetään tarpeen mukaan mahdollisesti muutetusta ehdotuksesta kokonaisuudessaan,

Jos tarkistettu tai muu esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi ei saa valiokunnassa annettujen äänten enemmistöä, valiokunta ehdottaa parlamentille esityksen hylkäämistä.

c)

tämän jälkeen äänestetään mahdollisista tarkistuksista päätöslauselmaesitykseen tai luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi,

d)

lopuksi äänestetään päätöslauselmaesityksestä kokonaisuudessaan (lopullinen äänestys).

Parlamentti ei äänestä mietinnön perusteluista.

2.

 Äänestettäessä ehdotuksista oikeudellisesti velvoittaviksi säädöksiksi sekä päätöslauselmaesityksistä, jotka eivät liity lainsäädäntöön, keskeisistä osista äänestetään ennen johdanto-osan viitteitä ja kappaleita.

3.

 Tarkistus raukeaa, jos se on ristiriidassa tekstistä saman äänestyksen aikana tehtyjen aikaisempien päätösten kanssa.

4.

 Äänestyksen yhteydessä puheenvuoron saa käyttää ainoastaan esittelijä tai hänen asemestaan valiokunnan puheenjohtaja. Tämä voi tuoda julki valiokuntansa kannan äänestettäviin tarkistuksiin.

183 artikla

Tarkistuksia koskeva äänestysjärjestys (37)

1.

 Tarkistukset ovat etusijalla siihen tekstiin nähden, jota ne koskevat, ja niistä äänestetään ennen kyseistä tekstiä.

2.

 Jos käsiteltäväksi on jätetty yksi tai useampi toisensa poissulkeva tarkistus samaan tekstin osaan, tarkistus, joka poikkeaa eniten alkuperäisestä tekstistä, on etusijalla, ja siitä äänestetään ensin. Jos se hyväksytään, muut tarkistukset katsotaan hylätyiksi; jos se hylätään, äänestetään seuraavalla sijalla olevasta tarkistuksesta ja jokaisen jäljellä olevan tarkistuksen kohdalla menetellään vastaavasti. Jos äänestysjärjestyksestä on epäselvyyttä, puhemies päättää siitä. Jos kaikki tarkistukset hylätään, alkuperäinen teksti katsotaan hyväksytyksi, ellei asetetun määräajan kuluessa ole pyydetty erillistä äänestystä.

3.

 Jos puhemies katsoo tämän helpottavan äänestystä, hän voi kuitenkin äänestyttää ensin alkuperäisestä tekstistä tai alkuperäisestä tekstistä vähiten poikkeavasta tarkistuksesta ennen alkuperäisestä tekstistä eniten poikkeavaa tarkistusta.

Jos jompikumpi näistä tarkistuksista saa enemmistön kannatuksen, muut samaa tekstin osaa koskevat tarkistukset raukeavat.

4.

 Kompromissitarkistuksista äänestetään ensin.

5.

 Kohta kohdalta -äänestystä ei voida toimittaa äänestettäessä kompromissitarkistuksesta.

6.

 Jos asiasta vastaava valiokunta on jättänyt käsiteltäviksi joukon tarkistuksia tekstiin, jota mietintö koskee, puhemies äänestyttää niistä yhtenä ryhmänä, jollei poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä ole pyytänyt tietyistä kohdista erillistä äänestystä tai kohta kohdalta -äänestystä tai jollei muita kilpailevia tarkistuksia ole jätetty käsiteltäviksi.

7.

 Puhemies voi äänestyttää muista tarkistuksista yhtenä ryhmänä, jos ne täydentävät toisiaan, jollei poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä ole pyytänyt erillistä äänestystä tai kohta kohdalta -äänestystä. Tarkistusten laatijat voivat myös ehdottaa, että heidän tarkistuksistaan äänestetään yhtenä ryhmänä.

8.

 Puhemies voi tarkistuksen hyväksymisen tai hylkäämisen jälkeen päättää, että useista muista samansisältöisistä tai samaa tarkoitusta varten esitetyistä tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä. Puhemies voi pyytää parlamentin suostumuksen tähän etukäteen.

Nämä yhtenä ryhmänä äänestettävät tarkistukset voivat koskea alkuperäisen tekstin eri osia.

9.

 Kun eri jäsenet ovat esittäneet identtisiä tarkistuksia, niistä äänestetään yhtenä tarkistuksena.

10.

 Tarkistuksista, joista on pyydetty nimenhuutoäänestystä, toimitetaan muista tarkistuksista erillinen äänestys.

184 artikla

Täysistuntotarkistusten esikäsittely valiokunnassa

Kun valiokunnan parlamentin käsiteltäväksi jättämään tekstiin on esitetty enemmän kuin 50 tarkistusta ja kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevaa pyyntöä, puhemies voi asianomaisen valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan pyytää tätä valiokuntaa kokoontumaan ja äänestämään kustakin kyseisestä tarkistuksesta ja pyynnöstä. Jos tarkistusta taikka kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevaa pyyntöä ei tässä vaiheessa kannata vähintään yksi kolmasosa valiokunnan jäsenistä, siitä ei äänestetä parlamentissa.

185 artikla

Kohta kohdalta -äänestys (38)

1.

 Poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi pyytää kohta kohdalta -äänestystä, jos äänestettävä teksti sisältää vähintään kaksi tekstikohtaa tai viittauksia vähintään kahteen aiheeseen tai se voidaan jakaa vähintään kahteen erilliseen osaan, joilla on oma merkityksensä ja/tai normatiivinen arvonsa.

2.

 Kohta kohdalta -äänestystä koskeva pyyntö on esitettävä viimeistään äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa. Puhemies päättää pyynnön hyväksymisestä.

186 artikla

Äänestysoikeus (39)

Äänestysoikeus on henkilökohtainen.

Jäsenet antavat äänensä kukin erikseen ja henkilökohtaisesti.

Tämän artiklan rikkomista pidetään 10 artiklan 3 kohdan vakavana rikkomisena.

187 artikla

Äänestäminen (40)

1.

 Parlamentissa äänestetään yleensä kättä nostamalla.

Puhemies voi kuitenkin koska tahansa päättää, että äänestykset toimitetaan koneäänestyksenä.

2.

 Puhemies julistaa äänestykset alkaneiksi ja päättyneiksi.

Puhemiehen julistettua äänestyksen alkaneeksi kukaan muu kuin puhemies ei saa käyttää puheenvuoroa ennen kuin äänestys on julistettu päättyneeksi.

3.

 Laskettaessa, onko teksti hyväksytty vai hylätty, huomioon otetaan ainoastaan puolesta ja vastaan annetut äänet, paitsi jos perussopimuksissa määrätään erityisestä enemmistöstä.

4.

 Jos puhemies katsoo, että kättä nostamalla toimitetun äänestyksen tulos on epäselvä, asiasta äänestetään uudelleen koneäänestyksenä, tai jos kyseinen järjestelmä on epäkunnossa, seisomaan nousten.

5.

 Puhemies toteaa äänestystuloksen ja julistaa sen.

6.

 Äänestystulos kirjataan.

188 artikla

Lopullinen äänestys

Kun parlamentti tekee päätöksen mietinnön pohjalta, toimitetaan kertaäänestys ja/tai lopullinen äänestys nimenhuutoäänestyksenä 190 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Äänestystä nimenhuutoäänestyksenä koskevia 188 artiklan säännöksiä ei sovelleta 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 4, 7 ja 9 kohdassa säädettyihin mietintöihin jäsenen koskemattomuutta koskevissa menettelyissä.

189 artikla

Tasan menevät äänestykset (41)

1.

 Äänten mennessä tasan 182 artiklan 1 kohdan b tai d alakohdan mukaisesti toimitetussa äänestyksessä teksti palautetaan kokonaisuudessaan valiokuntaan. Samaa menettelyä sovelletaan myös 3 ja 9 artiklan mukaisiin äänestyksiin.

2.

 Äänten mennessä tasan äänestettäessä 185 artiklan mukaisesti kohta kohdalta äänestettävästä tekstistä teksti katsotaan hyväksytyksi.

3.

 Kaikissa muissa tapauksissa teksti tai ehdotus katsotaan hylätyksi äänten mennessä tasan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta määräenemmistöä edellyttävien artiklojen soveltamista.

Työjärjestyksen 189 artiklan 3 kohdan on tulkittava tarkoittavan sitä, että kun äänet menevät tasan 149 artiklan 4 kohdan mukaisesta suosituksesta olla esiintymättä tuomioistuinkäsittelyssä Euroopan unionin tuomioistuimessa, tämä ei merkitse sitä, että annettaisiin suositus, että parlamentti esiintyy kyseisessä käsittelyssä. Tällaisessa tapauksessa on katsottava, ettei asiasta vastaava valiokunta ole antanut suositusta.

Puhemies voi äänestää, mutta hänen äänensä ei ole ratkaiseva.

190 artikla

Äänestys nimenhuudon mukaan (42)

1.

 Työjärjestyksen mukaisten tapausten lisäksi äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan, kun poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä pyytää sitä kirjallisesti viimeistään äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa.

Äänestystä nimenhuutoäänestyksenä koskevia 190 artiklan säännöksiä ei sovelleta 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 4, 7 ja 9 kohdassa säädettyihin mietintöihin jäsenen koskemattomuutta koskevissa menettelyissä.

2.

 Kukin poliittinen ryhmä voi esittää enintään sata nimenhuutoäänestystä koskevaa pyyntöä istuntojaksoa kohden.

3.

 Nimenhuutoäänestys toimitetaan koneäänestyksenä.

Jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa, nimenhuuto voidaan suorittaa aakkosjärjestyksessä ja äänestyksen aloittava jäsen ratkaistaan arvalla. Puhemies äänestää viimeisenä. Äänestys tapahtuu siten, että jäsen sanoo kuuluvalla äänellä ”puolesta”, ”vastaan” tai ”tyhjää”.

4.

 Äänestystulos esitetään istuntopöytäkirjassa poliittisten ryhmien mukaan jäsenten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä mainiten myös, miten kukin jäsen on äänestänyt.

191 artikla

Salainen äänestys (43)

1.

 Nimityksiä koskevat äänestykset toimitetaan salaisena äänestyksenä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan 1 kohdan ja 213 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamista.

Äänestystulosta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan äänestysliput, joissa on ehdokkaan nimi.

2.

 Äänestys toimitetaan salaisena äänestyksenä myös, jos vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä sitä pyytää. Pyyntö on esitettävä ennen äänestyksen aloittamista.

3.

 Salaista äänestystä koskeva pyyntö on etusijalla nimenhuutoäänestystä koskevaan pyyntöön nähden.

4.

 Kahdesta kahdeksaan arvalla valittua jäsentä laskee salaisessa äänestyksessä annetut äänet, paitsi jos toimitetaan koneäänestys.

Ehdokkaat eivät saa toimia ääntenlaskijoina tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa äänestyksissä.

Salaiseen äänestykseen osallistuneiden jäsenten nimet merkitään sen istunnon pöytäkirjaan, jossa äänestys toimitettiin.

192 artikla

Koneäänestysjärjestelmän käyttö (44)

1.

 Puhemiehistö antaa ohjeet äänestyskoneen käytöstä.

2.

 Koneäänestyksen tulos merkitään pöytäkirjaan ainoastaan lukuina, paitsi jos se koskee nimenhuutoäänestystä.

3.

 Puhemies voi milloin tahansa päättää, että vähimmäismäärä tarkistetaan koneäänestyksellä.

193 artikla

Äänestystä koskevat epäselvyydet (45)

1.

 Puhemiehen julistettua äänestyksen päättyneeksi voidaan käyttää työjärjestyspuheenvuoroja, joissa on kyse äänestyksen pätevyydestä.

2.

 Kun kädennostoäänestyksen tulos on julistettu, jäsen voi pyytää tuloksen tarkistamista koneäänestyksellä.

3.

 Puhemies päättää julistetun tuloksen pätevyydestä. Puhemiehen päätös on lopullinen.

194 artikla

Äänestysselitykset

1.

 Äänestyksen päätyttyä jäsen voi antaa enintään yhden minuutin pituisen suullisen selityksen parlamentin käsiteltäväksi jätetystä kohdasta toimitetusta kertaäänestyksestä ja/tai lopullisesta äänestyksestä. Kukin jäsen voi antaa enintään kolme suullista äänestysselitystä istuntojaksoa kohden.

Kuka tahansa jäsen voi antaa tällaisesta äänestyksestä enintään 200 sanan pituisen kirjallisen äänestysselityksen, joka lisätään jäsenen sivulle parlamentin verkkosivustolla.

Poliittinen ryhmä voi antaa enintään kahden minuutin pituisen äänestysselityksen.

Äänestysselityksiä koskevia pyyntöjä ei hyväksytä ensimmäisen käsiteltävän kohdan ensimmäisen äänestysselityksen alettua.

Äänestysselitys voidaan antaa mistä tahansa parlamentin käsiteltäväksi jätetystä kohdasta toimitetusta kertaäänestyksestä ja/tai lopullisesta äänestyksestä. Sovellettaessa tätä artiklaa ilmaisu ”lopullinen äänestys” ei viittaa äänestystyyppiin vaan tarkoittaa mistä tahansa käsiteltävästä kohdasta toimitettavaa viimeistä äänestystä.

2.

 Äänestysselityksiä ei sallita salaisen äänestyksen tai menettelyjä koskevien äänestysten yhteydessä.

3.

 Kun asia on otettu parlamentin esityslistalle ilman tarkistuksia tai keskustelua, jäsenet voivat antaa vain kirjallisia äänestysselityksiä 1 kohdan mukaisesti.

Suullisten tai kirjallisten äänestysselitysten on liityttävä suoraan parlamentin käsiteltäväksi jätettyyn kohtaan.

LUKU 6

Työjärjestyspuheenvuorot ja menettelyä koskevat puheenvuorot

195 artikla

Työjärjestyspuheenvuorot (46)

1.

 Jäsenelle voidaan myöntää puheenvuoro, kun hän haluaa kiinnittää puhemiehen huomion parlamentin työjärjestyksen määräysten rikkomiseen. Jäsenen on puheenvuoronsa alussa mainittava artikla, johon hän viittaa.

2.

 Työjärjestyspuheenvuoroa koskeva pyyntö on etusijalla kaikkiin muihin puheenvuoropyyntöihin tai menettelyä koskeviin esityksiin nähden.

3.

 Puheaika on enintään yksi minuutti.

4.

 Puhemies päättää viipymättä työjärjestyspuheenvuorojen aiheuttamista toimenpiteistä työjärjestyksen määräysten mukaisesti ja ilmoittaa päätöksestään heti työjärjestyspuheenvuoron esittämisen jälkeen. Puhemiehen päätöksestä ei äänestetä.

5.

 Puhemies voi poikkeuksellisesti ilmoittaa päätöksestään myöhemmin, mutta hänen on ilmoitettava päätöksestä viimeistään 24 tunnin kuluttua työjärjestyspuheenvuoron esittämisestä. Päätöksen lykkääminen ei johda käynnissä olevan keskustelun lykkäämiseen. Puhemies voi antaa kysymyksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

Työjärjestyspuheenvuoroa koskevan pyynnön on liityttävä käsiteltävänä olevaan esityslistan kohtaan. Puhemies voi myöntää muuta aihetta koskevan työjärjestyspuheenvuoron sopivaksi katsomanaan ajankohtana, esimerkiksi sen jälkeen kun kyseinen esityslistan kohta on saatu käsiteltyä tai ennen istunnon keskeyttämistä.

196 artikla

Menettelyä koskevat esitykset

1.

 Seuraavat menettelyä koskevat esitykset ovat etusijalla muihin puheenvuoropyyntöihin nähden:

a)

esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi (197 artikla)

b)

esitys valiokuntakäsittelyyn palauttamisesta (198 artikla)

c)

esitys keskustelun päättämisestä (199 artikla)

d)

esitys keskustelun tai äänestyksen lykkäämisestä (200 artikla) tai

e)

esitys istunnon keskeyttämisestä tai päättämisestä (201 artikla).

Esityksen tekijän lisäksi ainoastaan seuraavat jäsenet voivat käyttää näitä esityksiä koskevan puheenvuoron: yksi puhuja esitystä vastaan sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai esittelijä.

2.

 Puheaika on enintään yksi minuutti.

197 artikla

Esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi

1.

 Poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi esittää esityslistan kohtaa koskevan keskustelun alussa, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi. Esityksestä äänestetään heti.

Aikomuksesta jättää esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi, on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille.

2.

 Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy suoraan seuraavaan esityslistan kohtaan.

198 artikla

Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen

1.

 Poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi esityslistasta päättämisen yhteydessä tai ennen keskustelun alkamista esittää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn.

Aikomuksesta esittää valiokuntakäsittelyyn palauttamista on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille.

2.

 Myös poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi ennen äänestystä tai sen aikana esittää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn. Esityksestä äänestetään heti.

3.

 Tällainen esitys voidaan tehdä vain kerran kussakin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa menettelyvaiheessa.

4.

 Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen keskeyttää asian käsittelyn.

5.

 Parlamentti voi asettaa määräajan, johon mennessä valiokunnan on esitettävä päätelmänsä.

199 artikla

Keskustelun päättäminen

1.

 Keskustelu voidaan puhemiehen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä pyynnöstä päättää, ennen kuin kaikki puhujalistaan merkityt jäsenet ovat käyttäneet puheenvuoron. Ehdotuksesta tai pyynnöstä äänestetään heti.

2.

 Jos ehdotus tai pyyntö hyväksytään, puheenvuoron saa käyttää vain yksi jäsen kustakin poliittisesta ryhmästä, jolle ei vielä ole myönnetty puheenvuoroa keskustelun aikana.

3.

 Keskustelu päätetään 2 kohdassa tarkoitettujen puheenvuorojen jälkeen, ja parlamentti äänestää keskusteltavana olevasta asiasta, jollei äänestysajankohtaa ole määrätty etukäteen.

4.

 Jos ehdotus tai pyyntö hylätään, puhemiestä lukuun ottamatta kukaan ei voi esittää sitä uudelleen saman keskustelun aikana.

200 artikla

Keskustelun tai äänestyksen lykkääminen (47)

1.

 Poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi keskustelun alussa esittää esityslistan kohtaa koskevan keskustelun lykkäämistä määrättyyn ajankohtaan. Esityksestä äänestetään heti.

Aikomuksesta jättää tällainen esitys on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen. Puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille.

2.

 Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy seuraavaan esityslistan kohtaan. Lykättyä keskustelua jatketaan määrättynä ajankohtana.

3.

 Jos esitys hylätään, sitä ei voida esittää uudelleen saman istuntojakson aikana.

4.

 Poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi ennen äänestystä tai äänestyksen aikana esittää äänestyksen lykkäämistä. Esityksestä äänestetään heti.

201 artikla

Istunnon keskeyttäminen tai päättäminen (48)

Istunto voidaan keskeyttää tai päättää keskustelun tai äänestyksen aikana, jos parlamentti puhemiehen ehdotuksesta tai yhden tai useamman poliittisen ryhmän tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä pyynnöstä niin päättää. Ehdotuksesta tai pyynnöstä äänestetään heti.

Jos esitetään pyyntö keskeyttää tai päättää istunto, pyyntöä koskeva äänestysmenettely on käynnistettävä ilman aiheetonta viivytystä. Olisi käytettävä tavanomaisia keinoja, joilla ilmoitetaan täysistuntoäänestyksistä, ja nykyisen käytännön mukaisesti jäsenille olisi annettava riittävästi aikaa saapua istuntosaliin.

Sitä vastaavasti, mitä 158 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, jos pyyntö keskeyttää tai päättää istunto hylätään, samanlaista pyyntöä ei saa esittää uudelleen saman päivän aikana. Työjärjestyksen 174 artiklan mukaisesti puhemiehellä on toimivalta lopettaa tämän artiklan nojalla esitettyjen pyyntöjen kohtuuttoman runsas käyttäminen

LUKU 7

Istuntoasiakirjojen julkistaminen

202 artikla

Pöytäkirjat

1.

 Jokaisesta istunnosta asetetaan saataville vähintään puoli tuntia ennen seuraavan istunnon iltapäiväosuuden avaamista pöytäkirja, jossa esitetään istunnon kulku, puhujien nimet ja parlamentin päätökset, mukaan lukien mahdollisista tarkistuksista toimitettujen äänestysten tulokset.

2.

 Luettelo parlamentin keskustelujen ja päätösten pohjana olevista asiakirjoista julkaistaan pöytäkirjassa.

3.

 Puhemies antaa jokaisen istunnon iltapäiväosuuden alussa edellisen istunnon pöytäkirjan parlamentin hyväksyttäväksi.

4.

 Jos esitetään pöytäkirjaa koskevia vastalauseita, parlamentti päättää tarvittaessa esitettyjen muutosten ottamisesta huomioon. Jäsen saa käyttää aiheesta korkeintaan yhden minuutin puheenvuoron.

5.

 Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan, ja sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Pöytäkirja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

203 artikla

Hyväksytyt tekstit

1.

 Parlamentin hyväksymät tekstit julkaistaan viipymättä äänestyksen jälkeen. Ne annetaan parlamentin vahvistettavaksi yhdessä kyseisen istunnon pöytäkirjan kanssa ja säilytetään parlamentin arkistossa.

2.

 Parlamentin hyväksymät tekstit viimeistellään oikeudellisesti ja kielellisesti puhemiehen alaisuudessa. Jos teksti on hyväksytty parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen, kyseiset toimielimet tekevät viimeistelyn tiiviissä yhteistyössä ja keskinäisessä yhteisymmärryksessä.

3.

 Jos parlamentin ilmaiseman tahdon mukaisesti tekstin yhtenäisyys ja laatu edellyttävät mukautuksia, jotka ovat merkittävämpiä kuin kirjoitusvirheiden korjaaminen tai jotka ovat tarpeen kaikkien kieliversioiden yhdenmukaisuuden, niiden kielellisen oikeellisuuden ja terminologian yhtenäisyyden varmistamiseksi, noudatetaan 241 artiklassa määrättyä menettelyä.

4.

 Parlamentin tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen vahvistamat kannat esitetään konsolidoituna tekstinä. Jos parlamentin äänestys ei perustu neuvoston kanssa saavutettuun sopimukseen, konsolidoidussa tekstissä yksilöidään kaikki hyväksytyt tarkistukset.

5.

 Viimeistelyn jälkeen puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat hyväksytyt tekstit, ja ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

204 artikla

Sanatarkat istuntoselostukset (49)

1.

 Jokaisesta istunnosta laaditaan monikielisen asiakirjan muodossa sanatarkka istuntoselostus, jossa kaikki puheenvuorot esitetään alkuperäisellä virallisella kielellä.

2.

 Puhemies voi poistattaa sanatarkoista selostuksista puheenvuorot, jotka on pidetty ilman ennalta myönnettyä lupaa tai joiden kesto ylittää jäsenelle myönnetyn puheajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta puhemiehen muuta järjestyksenpidollista toimivaltaa.

3.

 Puhujat voivat tehdä oikaisuja kirjalliseen muotoon saatettuihin puheenvuoroihinsa viiden työpäivän kuluessa. Oikaisut on toimitettava tässä määräajassa pääsihteeristölle.

4.

 Monikieliset sanatarkat istuntoselostukset julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden liitteenä ja niitä säilytetään parlamentin arkistossa.

5.

 Ote sanatarkoista istuntoselostuksista käännetään mille tahansa viralliselle kielelle jäsenen pyynnöstä. Tarvittaessa käännös toimitetaan lyhyellä toimitusajalla.

205 artikla

Keskustelujen audiovisuaalinen tallenne

1.

 Parlamentin verkkosivustolla esitetään reaaliaikaisena lähetyksenä parlamentin keskustelut alkuperäisillä kielillä sekä monikielinen äänite, joka sisältää kaikki tulkkaukset.

2.

 Heti istunnon jälkeen keskusteluista tuotetaan ja asetetaan parlamentin verkkosivustolla saataville hakemistolla varustettu alkuperäiskielinen audiovisuaalinen tallenne, joka sisältää monikielisen äänitteen kaikista tulkkauksista. Tallenne on saatavilla verkkosivustolla vaalikauden jäljellä olevan ajan ja seuraavan vaalikauden ajan, minkä jälkeen sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Se linkitetään monikielisiin sanatarkkoihin istuntoselostuksiin heti, kun ne ovat saatavilla.

OSA VIII

VALIOKUNNAT JA VALTUUSKUNNAT

LUKU 1

Valiokunnat

206 artikla

Pysyvien valiokuntien asettaminen

Parlamentti asettaa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta pysyviä valiokuntia. Niiden toimivalta määritellään tämän työjärjestyksen liitteessä (50). Liite hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä. Valiokuntiin nimetään jäsenet uuden parlamentin vaalia seuraavan ensimmäisen istuntojakson aikana.

Pysyvän valiokunnan tehtävät voidaan määritellä uudelleen muulloinkin kuin valiokunnan asettamisen yhteydessä.

207 artikla

Erityisvaliokunnat

1.

 Parlamentti voi puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta milloin tahansa asettaa erityisvaliokuntia, joiden toimivalta, jäsenten määrä ja toimikausi määritellään samalla kun niiden asettamisesta päätetään.

2.

 Erityisvaliokuntien toimikausi saa olla korkeintaan 12 kuukautta, jollei parlamentti toimikauden päättyessä pidennä sitä. Jollei parlamentin päätöksessä erityisvaliokunnan asettamisesta toisin todeta, sen toimikausi alkaa kulua sen järjestäytymiskokouksen ajankohdasta.

3.

 Erityisvaliokunnilla ei ole oikeutta antaa lausuntoja muille valiokunnille.

208 artikla

Tutkintavaliokunnat

1.

 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY (51) 2 artiklan mukaisesti parlamentti voi tehtäviään suorittaessaan, jos neljäsosa sen jäsenistä sitä pyytää, asettaa väliaikaisen tutkintavaliokunnan tutkimaan epäilyjä unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta, Euroopan unionin toimielimen tai laitoksen, jäsenvaltion julkisen hallinnon tai sellaisten henkilöiden, joilla unionin oikeuden mukaisesti on soveltamisvaltuutus, aiheuttamasta rikkomuksesta tai epäkohdasta.

Tarkistuksia ei voida esittää tutkinnan kohteena olevaan aiheeseen, sellaisena kuin neljäsosa parlamentin jäsenistä sen on määritellyt, eikä 11 kohdassa asetettuun määräaikaan.

2.

 Päätös tutkintavaliokunnan asettamisesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä.

3.

 Tutkintavaliokunnan toimintatapaan sovelletaan työjärjestyksen valiokuntia koskevia määräyksiä, jollei tässä artiklassa ja päätöksessä 95/167/EY, Euratom, EHTY erityisesti toisin määrätä.

4.

 Tutkintavaliokunnan asettamista koskevassa pyynnössä on määriteltävä täsmällisesti tutkinnan kohde ja annettava yksityiskohtainen selvitys perusteluista tutkinnan suorittamiselle. Parlamentti tekee puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta päätöksen valiokunnan asettamisesta ja, jos tämä päätös on puoltava, se päättää myös valiokunnan jäsenten määrästä.

5.

 Tutkintavaliokunnilla ei ole oikeutta antaa lausuntoja muille valiokunnille.

6.

 Tutkintavaliokunnassa saavat missä tahansa sen menettelyn vaiheessa äänestää ainoastaan varsinaiset jäsenet tai heidän poissa ollessaan varajäsenet.

7.

 Tutkintavaliokunta valitsee itse puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä nimittää yhden tai useamman esittelijän. Valiokunta voi myös antaa jäsenilleen erityisiä vastuualueita, tehtäviä tai velvollisuuksia, joista nämä antavat yksityiskohtaisen selvityksen.

8.

 Kokousten välillä valiokunnan koordinaattorit käyttävät kiireellisissä tapauksissa tai tarvittaessa valiokunnan toimivaltuuksia, jotka tämän valiokunnan on vahvistettava seuraavassa kokouksessa.

9.

 Eri kielten käyttämisen osalta tutkintavaliokunta soveltaa 167 artiklan määräyksiä. Kuitenkin valiokunnan puheenjohtajisto

—

voi rajoittaa tulkkauspalvelut tutkintaan osallistuvien valiokunnan jäsenten virallisiin kieliin, jos se katsoo tämän olevan tarpeen asian luottamuksellisuuden säilyttämiseksi, ja

—

tekee päätöksen vastaanotettujen asiakirjojen käännättämisestä siten, että valiokunta voi saattaa tehtävänsä päätökseen tehokkaasti ja nopeasti ja varmistaa, että asianmukaista salassapitovelvollisuutta ja luottamuksellisuutta noudatetaan.

10.

 Jos epäilyt unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta rikkomuksesta tai epäkohdasta viittaavat siihen, että jäsenvaltion elin tai viranomainen saattaisi olla vastuussa, tutkintavaliokunta voi pyytää asianomaisen jäsenvaltion parlamenttia yhteistyöhön tutkinnassa.

11.

 Tutkintavaliokunnan työ päättyy sen esittäessä kertomuksensa työnsä tuloksista viimeistään 12 kuukauden kuluttua sen järjestäytymiskokouksesta. Parlamentti voi päättää pidentää tätä määräaikaa kahdesti kolmella kuukaudella. Kertomukseen voidaan tarvittaessa sisällyttää vähemmistöön jääneet mielipiteet 55 artiklassa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Kertomus julkaistaan.

Tutkintavaliokunnan pyynnöstä parlamentti järjestää kertomuksesta keskustelun sen antamista seuraavan istuntojakson aikana.

12.

 Valiokunta voi myös antaa parlamentille suositusluonnoksen, joka on osoitettu Euroopan unionin tai jäsenvaltioiden toimielimille tai laitoksille.

13.

 Puhemies kehottaa liitteen VI mukaista asiasta vastaavaa valiokuntaa valvomaan toimenpiteitä, joihin tutkintavaliokunnan työn tulosten perusteella on ryhdytty ja tarvittaessa laatimaan asiasta selvityksen. Puhemies huolehtii muulla tavoin asianmukaisesti siitä, että tutkinnan tulokset johtavat käytännön toimiin.

209 artikla

Valiokuntien kokoonpano

1.

 Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet nimittävät valiokuntien, erityisvaliokuntien ja tutkintavaliokuntien jäsenet.

Puheenjohtajakokous asettaa määräajan, jonka kuluessa poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet ilmoittavat nimityksistään puhemiehelle, joka sen jälkeen ilmoittaa niistä parlamentille.

2.

 Valiokuntien kokoonpano heijastaa mahdollisuuksien mukaan parlamentin kokoonpanoa. Poliittisten ryhmien osuudeksi valiokunnissa jaettavana olevista paikoista tulee suhteellisen laskutavan antamaa lukua lähin suurempi kokonaisluku tai lähin pienempi kokonaisluku.

Jos poliittiset ryhmät eivät pääse yhteisymmärrykseen suhteellisesta painotuksestaan yhdessä tai useammassa valiokunnassa, puheenjohtajakokous tekee asiasta päätöksen.

3.

 Jos poliittinen ryhmä päättää olla ottamatta paikkoja valiokunnassa tai ei nimitä jäseniään puheenjohtajakokouksen asettamassa määräajassa, kyseiset paikat jätetään vapaiksi. Poliittiset ryhmät eivät saa vaihtaa paikkoja keskenään.

4.

 Jos jäsenen poliittisen ryhmän vaihdosta seuraa, että paikat eivät jakaudu suhteellisesti valiokunnassa 2 kohdassa määritellyllä tavalla, eivätkä poliittiset ryhmät pääse yhteisymmärrykseen siitä, miten kyseisessä määräyksessä vahvistettujen periaatteiden noudattaminen voitaisiin varmistaa, puheenjohtajakokous tekee tarvittavat päätökset.

5.

 Kaikista päätetyistä muutoksista poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten nimityksiin ilmoitetaan puhemiehelle, joka ilmoittaa niistä parlamentille viimeistään seuraavan istunnon alussa. Kyseiset päätökset tulevat voimaan päivänä, jona niistä on ilmoitettu.

6.

 Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet voivat nimittää kuhunkin valiokuntaan enintään yhtä monta varajäsentä kuin poliittisella ryhmällä tai sitoutumattomilla jäsenillä on oikeus nimittää valiokuntaan varsinaisia jäseniä. Puhemiehelle ilmoitetaan asiasta. Varajäsenillä on oikeus osallistua valiokunnan kokouksiin, käyttää niissä puheenvuoroja sekä varsinaisen jäsenen poissa ollessa osallistua äänestykseen.

7.

 Tapauksissa, joissa varsinainen jäsen on poissa eikä varajäseniä ole nimitetty tai heidän poissa ollessaan varsinainen jäsen voi valita sijaisekseen jonkun muun poliittisen ryhmänsä jäsenen tai, jos jäsen on sitoutumaton, jonkun muun sitoutumattoman jäsenen, jolla on oikeus osallistua kokouksiin ja äänestää. Valiokunnan puheenjohtajalle ilmoitetaan asiasta äänestyksen alkamiseen mennessä.

Tämän artiklan 7 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettu ennakkoilmoitus on annettava ennen kuin keskustelu päättyy tai äänestys alkaa siitä kohdasta tai niistä kohdista, joissa varsinaista jäsentä edustaa sijainen.

Tämän artiklan mukaisesti

—

valiokunnan jäsenyys tai varajäsenyys edellyttää tietyn poliittisen ryhmän jäsenyyttä;

—

poliittisen ryhmän varsinaisten jäsenten määrän muuttuessa valiokunnassa muuttuu vastaavasti niiden pysyvien varajäsenten enimmäismäärä, jotka poliittinen ryhmä voi kyseiseen valiokuntaan nimittää;

—

poliittista ryhmää vaihtaessaan jäsen ei voi säilyttää alkuperäisessä ryhmässä saamaansa valiokunnan jäsenyyttä tai varajäsenyyttä;

—

valiokunnan jäsen ei saa missään tapauksessa olla toiseen poliittiseen ryhmään kuuluvan jäsenen varajäsen.

210 artikla

Valiokuntien tehtävät

1.

 Pysyvät valiokunnat käsittelevät parlamentin tai istuntokauden keskeytysten aikana puhemiehen puheenjohtajakokouksen puolesta niille lähettämiä asioita.

2.

 Jos kahdella tai useammalla valiokunnalla on toimivalta käsitellä asiaa, yksi valiokunnista nimetään asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja muilta pyydetään lausunto.

Asian saa kuitenkin lähettää samanaikaisesti enintään kolmeen valiokuntaan, jollei päätetä poiketa tästä säännöstä 1 kohdassa määrättyjen ehtojen mukaisesti.

3.

 Kaksi tai useampi valiokunta tai alivaliokunta voi käsitellä yhdessä niiden toimivaltaan kuuluvia asioita, mutta ne eivät voi tehdä päätöksiä yhdessä, paitsi jos sovelletaan 58 artiklan määräyksiä.

4.

 Valiokunta voi parlamentin asiaankuuluvien elinten suostumuksella antaa yhdelle tai useammalle jäsenistään tutkimus- tai tiedonhankintatehtävän.

211 artikla

Toimivaltakysymykset

1.

 Jos pysyvä valiokunta ilmoittaa, ettei se ole toimivaltainen käsittelemään kohtaa, tai jos kahden tai useamman pysyvän valiokunnan välille syntyy toimivaltaa koskeva kiista, toimivaltakysymys annetaan valiokuntien puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi neljän viikon kuluessa siitä, kun asian valiokuntaan lähettämisestä ilmoitettiin parlamentissa.

2.

 Puheenjohtajakokous tekee päätöksen kuuden viikon kuluessa toimivaltakysymyksen käsiteltäväksi antamisesta valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksen perusteella tai, jos tällaista suositusta ei esitetä, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan suosituksesta. Jos puheenjohtajakokous ei tee päätöstä tämän määräajan kuluessa, suositus katsotaan hyväksytyksi.

3.

 Valiokuntien puheenjohtajat voivat sopia toisten valiokuntien puheenjohtajien kanssa asian antamisesta tietyn valiokunnan käsiteltäväksi edellyttäen, että tarvittaessa saadaan lupa valiokuntien yhteistyömenettelyyn 57 artiklan perusteella.

212 artikla

Alivaliokunnat

1.

 Alivaliokuntia voidaan asettaa 206 artiklan mukaisesti. Pysyvä valiokunta tai erityisvaliokunta voi myös työskentelynsä sitä vaatiessa ja puheenjohtajakokouksen luvalla nimittää yhden tai useamman alivaliokunnan ja määritellä samalla niiden kokoonpanon 209 artiklassa vahvistettujen asiaa koskevien määräysten mukaisesti ja niiden vastuualueet, joiden on kuuluttava päävaliokunnan vastuualueisiin. Alivaliokunnat tekevät selkoa työskentelystään päävaliokunnalleen.

2.

 Alivaliokuntiin sovelletaan samoja menettelyjä kuin valiokuntiin, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

3.

 Alivaliokunnan varsinaiset jäsenet valitaan päävaliokuntaan kuuluvien jäsenten keskuudesta.

4.

 Varajäsenet voivat osallistua alivaliokuntien työskentelyyn samoin ehdoin kuin valiokuntien työskentelyyn.

5.

 Päävaliokunnan puheenjohtaja voi antaa alivaliokuntien puheenjohtajien osallistua koordinaattoreiden työskentelyyn tai antaa heidän johtaa päävaliokunnassa sellaisista asioista käytäviä keskusteluja, jotka kuuluvat erityisesti kyseisten alivaliokuntien toimialaan, edellyttäen, että tämä menettely saatetaan valiokunnan puheenjohtajiston harkittavaksi ja hyväksyttäväksi.

213 artikla

Valiokuntien puheenjohtajistot

1.

 Ensimmäisessä kokouksessa, jonka valiokunta pitää sen jälkeen kun sen jäsenet on nimitetty 209 artiklan mukaisesti, ja jälleen kahden ja puolen vuoden kuluttua valiokunta valitsee puheenjohtajiston, joka koostuu puheenjohtajasta sekä valiokuntaan kuuluvien varsinaisten jäsenten keskuudesta eri äänestyskierroksilla valittavista varapuheenjohtajista. Parlamentti päättää valittavien varapuheenjohtajien määrästä puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. Parlamentin moninaisuuden on näyttävä kunkin valiokunnan puheenjohtajistossa. Puheenjohtajistossa ei saa olla pelkästään naisia tai miehiä, eivätkä varapuheenjohtajat saa olla kaikki samasta jäsenvaltiosta.

2.

 Jos nimettyjä ehdokkaita ja täytettäviä paikkoja on yhtä monta, valinta vahvistetaan suosionosoituksin. Jos jollakin äänestyskierroksella on useampi kuin yksi ehdokas tai jos valiokunnassa vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä sitä pyytää, vaali toimitetaan kuitenkin salaisena äänestyksenä.

Jos ehdokkaita on ainoastaan yksi, valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö; huomioon otetaan ainoastaan äänet puolesta ja vastaan.

Jos ehdokkaita on useampi kuin yksi, ensimmäisellä äänestyskierroksella valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö. Toisella äänestyskierroksella julistetaan valituksi ehdokas, joka saa suurimman äänimäärän. Äänten mennessä tasan valitaan vanhin ehdokkaista.

3.

 Valiokuntiin sovelletaan soveltuvin osin seuraavia parlamentin toimihenkilöitä koskevia määräyksiä: 14 artikla (Väliaikainen puheenjohtajuus), 15 artikla (Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset määräykset), 16 artikla (Puhemiehen vaali – avauspuhe), 19 artikla (Toimihenkilöiden toimikausi) ja 20 artikla (Vapautuvat toimet).

214 artikla

Valiokunnan koordinaattorit

1.

 Poliittiset ryhmät voivat nimetä yhden jäsenistään kussakin valiokunnassa koordinaattoriksi.

2.

 Valiokunnan puheenjohtaja kutsuu tarvittaessa koolle valiokunnan koordinaattoreiden kokouksen valmistelemaan päätöksiä, jotka valiokunnan on määrä tehdä, erityisesti sovellettavasta menettelystä ja esittelijöiden ja valmistelijoiden nimittämisestä. Valiokunta voi valtuuttaa koordinaattorit tekemään tiettyjä päätöksiä, lukuun ottamatta mietintöjen, päätöslauselmaesitysten, lausuntojen ja tarkistusten hyväksymistä koskevia päätöksiä.

Varapuheenjohtajat voidaan kutsua valiokunnan koordinaattoreiden kokouksiin neuvonantajina.

Jos yksimielisyyteen ei päästä, koordinaattorit voivat toimia vain sellaisen enemmistön tuella, joka selvästi edustaa valiokunnan suurta enemmistöä, kun otetaan huomioon eri poliittisten ryhmien suhteellinen osuus.

Puheenjohtaja ilmoittaa valiokunnassa kaikista koordinaattoreiden päätöksistä ja suosituksista, ja ne katsotaan hyväksytyiksi, jollei niitä vastusteta. Ne mainitaan valiokunnan kokouksen pöytäkirjassa.

Sitoutumattomat jäsenet eivät muodosta 33 artiklan mukaista poliittista ryhmää eivätkä voi siten nimetä joukostaan koordinaattoreita, jotka ovat ainoita jäseniä, joilla on oikeus osallistua koordinaattoreiden kokouksiin.

Kaikissa tapauksissa sitoutumattomien jäsenten tiedonsaanti on taattava syrjimättömyyden periaatteen mukaisesti välittämällä tietoa ja asettamalla sitoutumattomia jäseniä edustava sihteeristön jäsen koordinaattoreiden kokouksiin.

215 artikla

Varjoesittelijät

Poliittiset ryhmät voivat nimetä kutakin mietintöä varten varjoesittelijän, joka seuraa mietinnön käsittelyn etenemistä ja pyrkii valiokunnassa sovitteluratkaisuihin ryhmän puolesta. Heidän nimensä on ilmoitettava valiokunnan puheenjohtajalle.

216 artikla

Valiokunnan kokoukset

1.

 Valiokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai puhemiehen sitä pyytäessä.

Puheenjohtaja toimittaa kokouskutsun yhteydessä kokouksen esityslistaluonnoksen. Valiokunta päättää esityslistasta kokouksen alussa.

2.

 Komissio, neuvosto ja muut unionin toimielimet voivat käyttää puheenvuoron valiokunnan kokouksissa, jos valiokunnan puheenjohtaja on valiokunnan puolesta kutsunut ne kokoukseen.

Muita henkilöitä voidaan valiokunnan päätöksestä kutsua kokoukseen ja käyttämään siellä puheenvuoro.

Asiasta vastaava valiokunta voi puhemiehistön suostumuksella kuulla asiantuntijoita, jos se katsoo tämän välttämättömäksi tietyn asian menestyksekkään käsittelyn kannalta.

3.

 Jäsenet, jotka ovat läsnä sellaisten valiokuntien kokouksissa, joihin he eivät kuulu, eivät saa ottaa osaa asioiden käsittelyyn, jollei kyseessä oleva valiokunta toisin päätä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 56 artiklan 8 kohdan soveltamista.

Valiokunta voi kuitenkin sallia heidän osallistumisensa kokouksiin neuvoa-antavasti.

4.

 Puheajan jakamista koskevaa 171 artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin.

5.

 Jos laaditaan sanatarkka selostus, 204 artiklan 2, 3 ja 5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

217 artikla

Valiokunnan kokouspöytäkirjat

Valiokunnan jokaisen kokouksen pöytäkirja asetetaan kaikkien valiokunnan jäsenten saataville ja annetaan valiokunnan hyväksyttäväksi.

218 artikla

Äänestys valiokunnassa

1.

 Asianomaisen valiokunnan varsinaisen jäsenen tai varajäsenen on aina allekirjoitettava valiokunnan käsiteltäväksi jätetyt tarkistukset tai luonnokset esityksiksi ehdotuksen hylkäämiseksi tai vähintään yhden allekirjoittajista on oltava valiokunnan varsinainen jäsen tai varajäsen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toista käsittelyä koskevan 65 artiklan 3 kohdan soveltamista.

2.

 Valiokunnan äänestys on pätevä, jos neljäsosa sen jäsenistä on äänestyksessä läsnä. Jos valiokunnassa vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä sitä ennen äänestyksen aloittamista pyytää, äänestys on pätevä ainoastaan, jos valiokunnan jäsenten enemmistö on osallistunut äänestykseen.

3.

 Mietintöä tai lausuntoa koskeva kertaäänestys tai lopullinen äänestys toimitetaan valiokunnassa nimenhuutoäänestyksenä 190 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti. Tarkistuksia koskevat äänestykset ja muut äänestykset toimitetaan kädennostoäänestyksinä, paitsi jos puheenjohtaja päättää toimittaa koneäänestyksen tai jos valiokunnassa vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä pyytää nimenhuutoäänestystä.

Äänestystä nimenhuutoäänestyksenä koskevia 218 artiklan 3 kohdan säännöksiä ei sovelleta 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 4, 7 ja 9 kohdassa tarkoitettuihin mietintöihin jäsenen koskemattomuutta koskevissa menettelyissä.

4.

 Käsiteltäväksi jätettyjen tarkistusten perusteella valiokunta voi äänestämisen sijasta pyytää esittelijää antamaan uuden luonnoksen, jossa otetaan huomioon mahdollisimman monta esitetyistä tarkistuksista. Tarkistuksille asetetaan uusi määräaika.

219 artikla

Valiokunnassa sovellettavat täysistuntoja koskevat määräykset

Valiokuntiin sovelletaan soveltuvin osin seuraavia äänestystä, työjärjestyspuheenvuoroja ja menettelyä koskevia puheenvuoroja koskevia määräyksiä: 174 artikla (Haitan aiheuttamisen estäminen), 179 artikla (Vähimmäismäärät), 180 artikla (Tarkistusten jättäminen ja esittely), 181 artikla (Tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi), 182 artikla (Äänestysmenettely), 183 artikla (Tarkistuksia koskeva äänestysjärjestys), 185 artiklan 1 kohta (Kohta kohdalta -äänestys), 186 artikla (Äänestysoikeus), 187 artikla (Äänestäminen), 189 artikla (Tasan menevät äänestykset), 190 artiklan 3 ja 4 kohta (Äänestys nimenhuudon mukaan), 191 artikla (Salainen äänestys), 192 artikla (Koneäänestys), 193 artikla (Äänestystä koskevat epäselvyydet), 195 artikla (Työjärjestyspuheenvuorot), 200 artikla (Keskustelun tai äänestyksen lykkääminen) ja 201 artikla (Istunnon keskeyttäminen tai päättäminen).

220 artikla

Kyselytunti valiokunnassa

Valiokunta voi päättää pitää kyselytunnin. Kukin valiokunta päättää omista kyselytunninjärjestämistä koskevista säännöistään.

221 artikla

Menettely, jota noudattaen valiokunta voi tutustua luottamuksellisiin tietoihin suljetuin ovin pidettävässä valiokunnan kokouksessa

1.

 Kun parlamentilla on oikeudellinen velvoite käsitellä saamiaan tietoja luottamuksellisina, asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja soveltaa ilman eri toimenpiteitä 3 kohdan mukaista luottamuksellista menettelyä.

2.

 Silloin kun ei ole oikeudellista velvoitetta saatujen tietojen käsittelemiseen luottamuksellisina, jokainen valiokunta voi soveltaa 3 kohdan mukaista luottamuksellista menettelyä omasta aloitteestaan jonkin tiedon tai asiakirjan suhteen jäsenensä sitä kirjallisesti tai suullisesti pyytäessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Päätökseen hyväksymiseen luottamuksellisen menettelyn soveltamisesta tällaisessa tapauksessa tarvitaan läsnä olevien jäsenten kahden kolmasosan enemmistö.

3.

 Kun valiokunnan puheenjohtaja on ilmoittanut, että sovelletaan luottamuksellista menettelyä, kokous pidetään suljetuin ovin ja siihen voivat osallistua vain valiokunnan jäsenet varajäsenet mukaan luettuina. Valiokunta voi päättää sovellettavia toimielinten välisiä oikeudellisia puitteita noudattaen, että muut jäsenet voivat osallistua kokoukseen 216 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kokoukseen voivat osallistua myös ne henkilöt, jotka puheenjohtaja on etukäteen nimennyt ja joilla on tiedonsaantitarve, ja tässä noudatetaan asianmukaisesti sovellettavia rajoituksia, jotka perustuvat luottamuksellisten tietojen käsittelyä parlamentissa koskeviin sääntöihin. Kun kyseessä on sellaisiin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin tutustuminen, joiden luokitus on vähintään CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL, tai jos toimielinten välisissä oikeudellisissa puitteissa määrätään tietoihin tutustumista koskevista erityisistä rajoituksista, voidaan soveltaa muitakin rajoituksia.

Asiakirjat jaetaan kokouksen alussa ja kerätään pois kokouksen päättyessä. Ne numeroidaan. Asiakirjoista ei saa tehdä muistiinpanoja eikä ottaa valokopioita.

Kokouksen pöytäkirjaan ei tehdä mainintoja luottamuksellisena käsitellystä asiasta käydystä keskustelusta. Vain asiaa koskeva päätös, jos sellainen on tehty, kirjataan pöytäkirjaan.

4.

 Rajoittamatta sovellettavien luottamuksellisuuden suojan rikkomista koskevien sääntöjen soveltamista yleensä valiokunnassa vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä voi pyytää luottamuksellisuuden suojan rikkomista koskevan tapauksen käsittelyä. Pyyntö voidaan ottaa valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistalle. Valiokunta voi jäsentensä enemmistöllä päättää antaa asian puhemiehen käsiteltäväksi jatkotarkastelua varten 10 ja 176 artiklan mukaisesti.

Tätä artiklaa sovelletaan siltä osin kuin luottamuksellisten tietojen käsittelyä koskevissa oikeudellisissa puitteissa annetaan mahdollisuus tutustua luottamuksellisiin tietoihin turvallisen alueen ulkopuolella suljetuin ovin pidettävässä kokouksessa.

222 artikla

Kansalaisaloitteita koskevat julkiset kuulemiset ja keskustelut

1.

 Kun komissio on julkaissut kansalaisaloitteen tarkoitukseen varatussa rekisterissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011 (52) 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, parlamentin puhemies valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan ehdotuksesta

a)

antaa liitteen VI nojalla asiasisällöstä vastaavan valiokunnan tehtäväksi järjestää asetuksen (EU) N:o 211/2011 11 artiklassa tarkoitettu julkinen kuuleminen; vetoomuksista vastaava valiokunta osallistuu automaattisesti yhteistyöhön työjärjestyksen 57 artiklan mukaisesti,

b)

voi siinä tapauksessa, että kaksi tai useampi tarkoitukseen varatussa rekisterissä asetuksen (EU) N:o 211/2011 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti julkaistua kansalaisaloitetta koskee samankaltaista aihetta, järjestäjiä kuultuaan päättää, että järjestetään yhteinen julkinen kuuleminen, jossa kaikkia asiaan liittyviä kansalaisaloitteita käsitellään tasapuolisesti.

2.

 Asiasisällöstä vastaava valiokunta

a)

tutkii, onko komissio vastaanottanut järjestäjät asianmukaisella tasolla asetuksen (EU) N:o 211/2011 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti,

b)

varmistaa tarvittaessa valiokuntien puheenjohtajakokouksen tuella, että komissio osallistuu asianmukaisesti julkisen kuulemisen järjestämiseen ja on siinä edustettuna asianmukaisella tasolla.

3.

 Asiasisällöstä vastaavan valiokunnan puheenjohtaja kutsuu julkisen kuulemisen koolle sopivana ajankohtana kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kansalaisaloite on toimitettu komissiolle asetuksen (EU) N:o 211/2011 9 artiklan mukaisesti.

4.

 Asiasisällöstä vastaava valiokunta järjestää julkisen kuulemisen Euroopan parlamentissa tarvittaessa yhdessä niiden muiden unionin toimielinten ja elinten kanssa, jotka saattavat haluta osallistua siihen. Se voi kutsua mukaan muita sidosryhmiä.

Asiasisällöstä vastaava valiokunta kutsuu järjestäjiä edustavan ryhmän, johon kuuluu ainakin yksi asetuksen (EU) N:o 211/2011 3 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuista yhteyshenkilöistä, esittelemään aloitteen kuulemistilaisuudessa.

5.

 Puhemiehistö hyväksyy komission kanssa sovittujen järjestelyjen mukaisesti säännöt aiheutuvien kulujen korvaamisesta.

6.

 Parlamentin puhemies voi siirtää tämän artiklan mukaiset valtuutensa varapuhemiehelle ja valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja jonkun muun valiokunnan puheenjohtajalle.

7.

 Jos 57 tai 58 artiklan mukaiset edellytykset täyttyvät, niiden määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös muissa valiokunnissa. Myös 210 ja 211 artiklaa sovelletaan.

Julkisiin kuulemisiin kansalaisaloitteista ei sovelleta 25 artiklan 9 kohtaa.

8.

 Parlamentti keskustelee kansalaisaloitteista, jotka on julkaistu asiaa koskevassa rekisterissä asetuksen (EU) N:o 211/2011 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, julkista kuulemista seuraavalla istuntojaksolla ja päättää ottaessaan keskustelun esityslistalle, esittääkö se keskustelun päätteeksi päätöslauselman vai ei. Keskustelun päätteeksi ei esitetä päätöslauselmaa, jos samaa tai samankaltaista aihetta koskeva mietintö on määrä käsitellä samalla tai seuraavalla istuntojaksolla, ellei puhemies poikkeuksellisin perustein ehdota toisin. Jos parlamentti päättää esittää keskustelun päätteeksi päätöslauselman, asiasisällöstä vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Päätöslauselmaesitysten käsiteltäväksi jättämistä ja niistä äänestämistä koskevia 132 artiklan 3–8 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

9.

 Sen jälkeen kun komissio on antanut tiedonannon, jossa se esittää oikeudelliset ja poliittiset johtopäätöksensä tietystä kansalaisaloitteesta, parlamentti arvioi komission tämän tiedonannon johdosta toteuttamia toimia. Siinä tapauksessa, että komissio ei anna asianmukaista ehdotusta kansalaisaloitteesta, asiasisällöstä vastaava valiokunta voi järjestää kuulemisen kansalaisaloitteen järjestäjien kanssa Lisäksi parlamentti voi päättää, käydäänkö asiasta täysistuntokeskustelu ja esittääkö se keskustelun päätteeksi päätöslauselman. Edellä 8 kohdassa määrättyä menettelyä sovelletaan soveltuvin osin. Parlamentti voi myös päättää käyttää sille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklassa annettua oikeutta ja käynnistää työjärjestyksen 47 artiklan mukaisen menettelyn.

LUKU 2

Parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat

223 artikla

Parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien asettaminen ja niiden tehtävät

1.

 Parlamentti asettaa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta pysyviä parlamenttien välisistä suhteista vastaavia valtuuskuntia ja päättää niiden luonteesta ja jäsenten lukumäärästä valtuuskunnan tehtävien perusteella. Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet nimittävät jäsenet uuden parlamentin valintaa seuraavan ensimmäisen tai toisen istuntojakson aikana parlamentin vaalikauden ajaksi.

2.

 Poliittisten ryhmien on mahdollisuuksien mukaan varmistettava jäsenvaltioiden ja poliittisten kantojen tasapuolinen edustus sekä tasapainoinen sukupuolijakauma. Valtuuskunnan jäsenistä yli kolmasosalla ei saa olla samaa kansalaisuutta. Työjärjestyksen 209 artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

3.

 Valtuuskuntien puheenjohtajistot asetetaan pysyville valiokunnille vahvistettuja menettelyjä noudattaen 213 artiklan mukaisesti.

4.

 Parlamentti määrittelee kunkin valtuuskunnan yleisen toimivallan. Parlamentti voi milloin tahansa päättää toimivallan laajentamisesta tai rajoittamisesta.

5.

 Puheenjohtajakokous hyväksyy valtuuskuntien tehtävien suorittamista koskevat täytäntöönpanomääräykset valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta.

6.

 Valtuuskunnan puheenjohtaja tekee ulkoasioista vastaavalle valiokunnalle säännöllisesti selkoa valtuuskunnan toiminnasta.

7.

 Valiokunta antaa valtuuskunnan puheenjohtajalle tilaisuuden tulla kuulluksi, kun esityslistalla on valtuuskunnan vastuualueeseen kuuluva asia. Samaa sovelletaan valtuuskunnan kokouksissa kyseisen valiokunnan puheenjohtajaan tai esittelijään.

224 artikla

Parlamentaariset sekavaliokunnat

1.

 Euroopan parlamentti voi asettaa parlamentaarisia sekavaliokuntia unioniin assosioituneiden valtioiden parlamenttien kanssa tai niiden valtioiden parlamenttien kanssa, joiden kanssa unioni on aloittanut liittymisneuvottelut.

Sekavaliokunnat voivat laatia suosituksia niihin osallistuville parlamenteille. Euroopan parlamentissa nämä suositukset lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka antaa toimenpide-ehdotuksia niiden suhteen.

2.

 Euroopan parlamentti määrittelee parlamentaaristen sekavaliokuntien yleiset velvollisuudet kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

3.

 Parlamentaarisia sekavaliokuntia koskevat kulloinkin kyseessä olevassa sopimuksessa määrätyt menettelyt. Menettelyt perustuvat Euroopan parlamentin valtuuskunnan ja toisena osapuolena olevan parlamentin valtuuskunnan välisen yhdenvertaisuuden periaatteeseen.

4.

 Parlamentaariset sekavaliokunnat laativat oman työjärjestyksensä ja antavat sen Euroopan parlamentissa puhemiehistön ja toisena osapuolena olevan kolmannen maan parlamentin asiaankuuluvan elimen hyväksyttäväksi.

5.

 Nimitettäessä jäseniä Euroopan parlamentin valtuuskuntiin parlamentaarisissa sekavaliokunnissa ja päätettäessä näiden valtuuskuntien puheenjohtajistojen kokoonpanosta noudatetaan samaa menettelyä kuin parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien osalta.

225 artikla

Yhteistyö Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa

1.

 Parlamentin elimet ja etenkin sen valiokunnat toimivat yhteistyössä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen vastaavien elinten kanssa niitä yhteisesti koskevissa asioissa erityisesti työnsä tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi.

2.

 Puheenjohtajakokous määrittelee yhdessä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toimivaltaisten elinten kanssa tällaista yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

OSA IX

VETOOMUKSET

226 artikla

Oikeus esittää vetoomus

1.

 Kaikilla Euroopan unionin kansalaisilla sekä niillä luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 227 artiklan mukaisesti oikeus yksin taikka yhdessä toisten kansalaisten tai henkilöiden kanssa esittää Euroopan parlamentille vetoomus asiassa, joka kuuluu Euroopan unionin toiminnan alaan ja koskee häntä välittömästi.

2.

 Parlamentille esitetyissä vetoomuksissa on oltava jokaisen vetoomuksen esittäjän nimi ja pysyvän asuinpaikan osoite.

3.

 Vetoomuksiksi ei kirjata parlamentille tehtyjä esityksiä, joita ei selvästi ole aiottu vetoomuksiksi; sen sijaan ne toimitetaan viipymättä asiaankuuluvalle yksikölle jatkokäsittelyä varten.

4.

 Kun vetoomuksen on allekirjoittanut usea luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, allekirjoittajien on nimettävä edustaja ja tämän sijaiset, jotka katsotaan vetoomuksen esittäjiksi sovellettaessa tätä työjärjestyksen osaa.

Jos edustajia ei ole nimetty, ensimmäistä allekirjoittajaa tai muuta sopivaksi katsottua henkilöä pidetään vetoomuksen esittäjänä.

5.

 Kukin vetoomuksen esittäjä voi milloin tahansa perua allekirjoituksensa vetoomuksesta.

Jos kaikki vetoomuksen esittäjät peruvat allekirjoituksensa, vetoomus raukeaa.

6.

 Vetoomukset on laadittava jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä.

Muilla kielillä laaditut vetoomukset otetaan huomioon ainoastaan, jos vetoomuksen esittäjä on liittänyt mukaan käännöksen jollekin viralliselle kielelle. Parlamentin yhteydenpidossa vetoomuksen esittäjään käytetään sitä virallista kieltä, jolla käännös on laadittu.

Puhemiehistö voi päättää, että vetoomukset voidaan laatia ja kirjeenvaihto vetoomusten esittäjien kanssa voidaan käydä muilla kielillä, joilla on kyseisten jäsenvaltioiden valtiosäännön mukaisesti virallinen asema koko niiden alueella tai osassa sitä.

7.

 Vetoomuksen voi esittää joko postitse tai parlamentin verkkosivustolla olevasta vetoomusportaalista, joka opastaa vetoomuksen esittäjää vetoomuksen laatimisessa 1 ja 2 kohdan mukaisella tavalla.

8.

 Jos samankaltaisesta aiheesta saadaan useita vetoomuksia, ne voidaan käsitellä yhdessä.

9.

 Vetoomukset merkitään luetteloon niiden vastaanottamisjärjestyksessä, jos ne ovat 2 kohdan vaatimusten mukaisia. Vetoomukset, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia, jätetään käsittelemättä ja vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan tähän johtaneista syistä.

10.

 Puhemies lähettää luetteloidut vetoomukset vetoomuksista vastaavaan valiokuntaan, joka määrittää ensin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 227 artiklan perusteella, voidaanko vetoomukset ottaa käsiteltäväksi.

Mikäli valiokunta ei pääse yksimielisyyteen vetoomuksen käsiteltäväksi ottamisesta, se otetaan käsiteltäväksi, jos vähintään kolmasosa valiokunnan jäsenistä sitä kannattaa.

11.

 Vetoomukset, joita valiokunta ei hyväksy käsiteltäväksi, arkistoidaan. Vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan päätöksestä ja siihen johtaneista syistä. Mahdollisuuksien mukaan voidaan suositella muita oikeussuojakeinoja.

12.

 Kun vetoomukset on merkitty luetteloon, niistä tulee julkisia asiakirjoja, ja parlamentti voi avoimuuden nimissä julkistaa vetoomuksen esittäjän nimen sekä mahdolliset allekirjoittajat ja tukijat ja vetoomuksen sisällön. Vetoomuksen esittäjälle, allekirjoittajille ja tukijoille ilmoitetaan asiasta.

13.

 Sen estämättä, mitä 12 kohdassa määrätään, vetoomuksen esittäjä, allekirjoittaja tai tukija voi pyytää nimensä salaamista yksityisyytensä suojelemiseksi, jolloin parlamentin on noudatettava pyyntöä.

Jos vetoomuksen esittäjän valitusta ei pystytä tutkimaan nimettömyyden vuoksi, vetoomuksen esittäjän kanssa neuvotellaan jatkotoimista.

14.

 Parlamentti voi kolmansien osapuolten oikeuksien suojelemiseksi omasta aloitteestaan tai asianomaisen kolmannen osapuolen pyynnöstä käsitellä vetoomuksen ja/tai muita siihen sisältyviä tietoja nimettöminä pitäessään tätä tarkoituksenmukaisena.

15.

 Sellaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, jotka eivät ole Euroopan unionin kansalaisia ja joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka ei ole missään jäsenvaltiossa, parlamentille esittämät vetoomukset kirjataan erikseen ja arkistoidaan sellaisenaan. Puhemies lähettää vetoomuksista vastaavalle valiokunnalle kuukausittain luettelon tällaisista edellisen kuukauden aikana vastaanotetuista vetoomuksista ilmoittaen samalla niiden aiheen. Valiokunta voi pyytää itselleen ne vetoomukset, jotka se haluaa ottaa tarkasteltavaksi.

227 artikla

Vetoomusten käsittely

1.

 Käsiteltäväksi hyväksytyt vetoomukset käsitellään vetoomuksista vastaavan valiokunnan tavanomaisen työn yhteydessä joko keskustelemalla niistä sääntömääräisessä kokouksessa tai soveltamalla kirjallista menettelyä. Vetoomuksen esittäjiä voidaan kutsua valiokunnan kokoukseen, jossa heidän vetoomustaan käsitellään, tai he voivat pyytää saada olla kokouksessa läsnä. Puheenjohtaja myöntää vetoomusten esittäjille puheenvuoroja harkintansa mukaan.

2.

 Valiokunta voi päättää antaa parlamentin käsiteltäväksi jo käsiteltäväksi hyväksyttyyn vetoomukseen liittyvän lyhyen päätöslauselmaesityksen edellyttäen, että asiasta ilmoitetaan ennalta valiokuntien puheenjohtajakokoukselle ja että puheenjohtajakokous ei sitä vastusta. Tällaiset päätöslauselmaesitykset otetaan esityslistaluonnokseen istuntojaksolle, joka pidetään viimeistään kahdeksan viikon kuluessa näiden päätöslauselmaesitysten hyväksymisestä valiokunnassa. Niistä äänestetään yhtenä kokonaisuutena. Puheenjohtajakokous voi ehdottaa, että sovelletaan 160 artiklaa, ja jos näin ei tehdä, näistä päätöslauselmaesityksistä äänestetään ilman keskustelua.

3.

 Jos valiokunta aikoo laatia käsiteltäväksi hyväksyttyyn vetoomukseen liittyvän valiokunta-aloitteisen mietinnön 54 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja mietinnössä käsitellään erityisesti unionin oikeuden soveltamista tai tulkintaa tai jos siinä ehdotetaan muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön, asiasisällöstä vastaava valiokunta osallistuu yhteistyöhön 56 ja 57 artiklan mukaisesti. Valiokunta hyväksyy ilman äänestystä päätöslauselmaesityksen osiksi ehdotukset, jotka se saa asiasisällöstä vastaavalta valiokunnalta, jos ehdotukset koskevat unionin oikeuden soveltamista tai tulkintaa taikka voimassa olevaan lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Jos valiokunta ei hyväksy näitä ehdotuksia, asiasisällöstä vastaava valiokunta voi jättää ne suoraan täysistunnon käsiteltäväksi.

4.

 Allekirjoittajat voivat tukea käsiteltäväksi hyväksyttyä vetoomusta tai perua tukensa vetoomusportaalin kautta. Vetoomusportaali on parlamentin verkkosivustolla.

5.

 Valiokunta voi pyytää komissiolta apua etenkin unionin oikeuden soveltamista tai noudattamista koskevien kysymysten selvittämiseksi sekä kaikkien vetoomukseen liittyvien tietojen ja asiakirjojen saamiseksi. Komission edustajia kutsutaan valiokunnan kokouksiin.

6.

 Valiokunta voi pyytää puhemiestä välittämään valiokunnan lausunnon tai suosituksen komissiolle, neuvostolle tai asianomaiselle jäsenvaltion viranomaiselle toimenpiteitä tai vastausta varten.

7.

 Valiokunta tekee parlamentille vuosittain selkoa työnsä tuloksista ja tarpeen mukaan toimenpiteistä, joihin neuvosto tai komissio on ryhtynyt parlamentin niille lähettämien vetoomusten suhteen.

Kun käsiteltäväksi hyväksytty vetoomus on loppuun käsitelty, vetoomuksen käsittelyn todetaan päättyneen valiokunnan päätöksellä.

8.

 Vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan kaikista valiokunnan tekemistä asiaa koskevista päätöksistä ja esitetään päätösten perustelut.

9.

 Vetoomus voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi valiokunnan päätöksellä, jos sen tietoon on tullut vetoomukseen liittyviä merkityksellisiä uusia tosiseikkoja ja vetoomuksen esittäjä niin pyytää.

10.

 Valiokunta hyväksyy jäsentensä enemmistöllä vetoomusten käsittelyä koskevia ohjeita työjärjestyksen mukaisesti.

228 artikla

Tiedonhankintamatkat

1.

 Vetoomuksia tutkiessaan, tietoja kerätessään ja ratkaisuja etsiessään valiokunta voi järjestää tiedonhankintamatkoja jäsenvaltioon tai alueelle, jota käsiteltäväksi hyväksytyt ja valiokunnassa jo käsitellyt vetoomukset koskevat. Tiedonhankintamatkoilla on yleensä käsiteltävä useissa vetoomuksissa esille tuotuja seikkoja. Valiokuntien valtuuskuntien matkoja Euroopan unionin alueelle koskevia puhemiehistön sääntöjä sovelletaan.

2.

 Kohdejäsenvaltiosta valitut jäsenet eivät voi olla osa valtuuskuntaa. Heidän voidaan sallia osallistua tiedonhankintamatkaan omasta aloitteestaan.

3.

 Valtuuskunnan viralliset jäsenet laativat kunkin tiedonhankintamatkan jälkeen raportin virkamatkasta. Valtuuskuntaa johtava jäsen koordinoi raportin laatimista ja pyrkii pääsemään yksimielisyyteen sen sisällöstä virallisten jäsenten kesken tasavertaisesti. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, raportissa on esitettävä eriävät arvioinnit.

Valtuuskuntaan omasta aloitteestaan osallistuvat jäsenet eivät osallistu raportin laatimiseen.

4.

 Matkasta laadittu raportti ja mahdolliset suositukset toimitetaan valiokunnalle. Jäsenet voivat jättää käsiteltäväksi tarkistuksia suosituksiin mutta eivät niihin raportin osiin, jotka koskevat valtuuskunnan havaitsemia tosiseikkoja.

Valiokunta äänestää ensin mahdollisista tarkistuksista suosituksiin ja sen jälkeen matkasta laaditusta raportista kokonaisuudessaan.

Jos matkasta laadittu raportti hyväksytään, se toimitetaan tiedoksi puhemiehelle.

229 artikla

Tiedonanto vetoomuksista

1.

 Täysistunnossa esitetään tiedonanto 226 artiklan 9 kohdassa tarkoitettuun luetteloon merkityistä vetoomuksista ja tärkeimmistä vetoomusten käsittelyssä noudatettavaa menettelyä koskevista päätöksistä. Tiedonannot merkitään istuntopöytäkirjaan.

2.

 Luetteloitujen vetoomusten otsikot ja yhteenvedot sekä niiden käsittelyn yhteydessä lähetetyt lausunnot ja tärkeimmät päätökset julkistetaan parlamentin verkkosivustolla olevassa vetoomusportaalissa.

230 artikla

Kansalaisaloite

1.

 Kun parlamentille ilmoitetaan, että komissiota on pyydetty tekemään ehdotus säädökseksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja asetuksen (EU) N:o 211/2011 nojalla, vetoomuksista vastaava valiokunta varmistaa, vaikuttaako tämä valiokunnan työhön, ja tiedottaa asiasta tarvittaessa niille, jotka ovat esittäneet vetoomuksen asiaan liittyvistä aiheista.

2.

 Asetuksen (EU) N:o 211/2011 4 artiklan mukaisesti rekisteröityjä ehdotettuja kansalaisaloitteita, joita ei voida toimittaa komissiolle asetuksen 9 artiklan mukaisesti, koska kaikkia säädettyjä asiaankuuluvia menettelyjä ja edellytyksiä ei ole noudatettu, voidaan käsitellä vetoomuksista vastaavassa valiokunnassa, jos tämä pitää seurantaa tarpeellisena. Edellä olevien 226, 227, 228 ja 229 artiklan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin.

OSA X

OIKEUSASIAMIES

231 artikla

Oikeusasiamiehen valitseminen

1.

 Vaalikauden alussa tai tapauksissa, joissa oikeusasiamies kuolee, hän eroaa virastaan tai hänet erotetaan, puhemies pyytää nimitysehdotuksia oikeusasiamiehen virkaan ja asettaa määräajan niiden esittämiselle. Asiasta julkaistaan ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.

 Nimitysehdotuksilla on oltava vähintään 40:n vähintään kahdesta jäsenvaltiosta olevan jäsenen kannatus.

Kukin jäsen voi kannattaa ainoastaan yhtä ehdokasta.

Nimitysehdotusten on sisällettävä kaikki asiakirjat, joista käy kiistatta ilmi, että ehdokas täyttää Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom (53) 6 artiklan 2 kohdassa vahvistetut ehdot.

3.

 Nimitysehdotukset lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. Täydellinen luettelo jäsenistä, jotka ovat antaneet tukensa ehdokkaille, julkistetaan hyvissä ajoin.

4.

 Asiasta vastaava valiokunta voi pyytää saada kuulla ehdokkaita. Kuulemistilaisuudet ovat avoimia kaikille jäsenille.

5.

 Tämän jälkeen parlamentin äänestettäväksi annetaan lista, johon hyväksytyt ehdokkaat on merkitty aakkosjärjestyksessä.

6.

 Oikeusasiamies valitaan annettujen äänten enemmistöllä.

Jollei kahdella ensimmäisellä äänestyskierroksella valita ketään ehdokkaista, seuraavalle kierrokselle pääsevät ainoastaan kaksi toisella äänestyskierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta.

Jos äänet menevät tasan, valitaan vanhin ehdokas.

7.

 Ennen äänestyksen aloittamista puhemies varmistaa, että vähintään puolet parlamentin jäsenistä on läsnä.

8.

 Oikeusasiamies hoitaa virkaa siihen asti, kunnes hänen seuraajansa astuu virkaan, paitsi kuolemantapauksessa tai jos hänet erotetaan.

232 artikla

Oikeusasiamiehen toiminta

1.

 Asiasta vastaava valiokunta tarkastelee hallinnollisia epäkohtia, joista oikeusasiamies on tiedottanut sille päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom 3 artiklan 6 ja 7 kohdan nojalla, ja voi laatia mietinnön työjärjestyksen 54 artiklan mukaisesti.

Asiasta vastaava valiokunta laatii mietinnön kertomuksesta, jonka oikeusasiamies on antanut tekemiensä tutkimusten tuloksista kunkin istuntokauden päättyessä, päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Asiasta vastaava valiokunta voi antaa parlamentille käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jos se katsoo, että parlamentin on otettava kantaa johonkin kertomuksen näkökohtaan.

2.

 Oikeusasiamies voi antaa tietoja myös asiasta vastaavalle valiokunnalle tämän sitä pyytäessä tai saapua omasta aloitteestaan kuultavaksi asiasta vastaavaan valiokuntaan.

233 artikla

Oikeusasiamiehen erottaminen

1.

 Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi pyytää oikeusasiamiehen erottamista, jos hän ei enää täytä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan virkavirheeseen. Jos erottamispyynnöstä on äänestetty kahden edeltävän kuukauden aikana, vain vähintään yksi viidesosa parlamentin jäsenistä voi jättää käsiteltäväksi uuden esityksen.

2.

 Pyyntö välitetään oikeusasiamiehelle ja asiasta vastaavaan valiokuntaan; jos valiokunnan jäsenten enemmistö pitää pyyntöä perusteltuna, valiokunta antaa parlamentille mietinnön. Jos oikeusasiamies sitä pyytää, häntä kuullaan ennen kuin mietinnöstä äänestetään. Keskustelun jälkeen parlamentti tekee päätöksensä salaisessa äänestyksessä.

3.

 Ennen äänestyksen toimittamista puhemies varmistaa, että vähintään puolet parlamentin jäsenistä on läsnä.

4.

 Jos äänestyksen tulos puoltaa oikeusasiamiehen erottamista, mutta tämä ei kuitenkaan luovu virastaan, puhemies saattaa viimeistään äänestystä seuraavan istuntojakson aikana unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi vaatimuksen oikeusasiamiehen erottamisesta; unionin tuomioistuinta pyydetään ratkaisemaan asia viipymättä.

Jos oikeusasiamies luopuu virastaan, menettely päättyy.

OSA XI

PARLAMENTIN PÄÄSIHTEERISTÖ

234 artikla

Parlamentin pääsihteeristö

1.

 Parlamenttia avustaa puhemiehistön nimittämä pääsihteeri.

Pääsihteeri vakuuttaa juhlallisesti puhemiehistön edessä suorittavansa tehtävänsä täysin puolueettomasti ja tunnollisesti.

2.

 Pääsihteeri johtaa pääsihteeristöä, jonka kokoonpanon ja organisaation puhemiehistö määrää.

3.

 Puhemiehistö päättää parlamentin pääsihteeristön hallintokaaviosta ja vahvistaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa koskevat säännöt.

Parlamentin puhemies ilmoittaa asiasta Euroopan unionin asianomaisille toimielimille.

OSA XII

EUROOPAN TASON POLIITTISIA PUOLUEITA JA EUROOPAN TASON POLIITTISIA SÄÄTIÖITÄ KOSKEVA TOIMIVALTA

235 artikla

Euroopan tason poliittisia puolueita ja Euroopan tason poliittisia säätiöitä koskeva toimivalta (54)

1.

 Jos parlamentti päättää varainhoitoasetuksen 65 artiklan 1 kohdan mukaisesti varata itselleen oikeuden hyväksyä menoja, se toimii puhemiehistönsä välityksellä.

Tällä perusteella puhemiehistö on toimivaltainen tekemään päätöksiä asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 (55) 17, 18 ja 24 artiklan, 27 artiklan 3 kohdan ja 30 artiklan nojalla.

Puhemies allekirjoittaa puhemiehistön puolesta sen tämän kohdan perusteella tekemät yksittäiset päätökset, jotka annetaan tiedoksi hakijalle tai edunsaajalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan mukaisesti. Yksittäiset päätökset perustellaan mainitun sopimuksen 296 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

Puhemiehistö voi missä tahansa vaiheessa pyytää puheenjohtajakokoukselta lausuntoa.

2.

 Parlamentin jäsenten neljäsosan, joka edustaa vähintään kolmea poliittista ryhmää, pyynnöstä parlamentti äänestää päätöksestä pyytää asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavaa viranomaista tarkistamaan, täyttääkö rekisteröity Euroopan tason poliittinen puolue tai rekisteröity Euroopan tason poliittinen säätiö asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 2 kohdan c alakohdassa säädetyt edellytykset.

3.

 Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 10 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla vähintään 50 kansalaisesta koostuva ryhmä voi esittää perustellun pyynnön, jossa parlamenttia kehotetaan pyytämään 2 kohdassa mainittua tarkistamista. Jäsenet eivät voi panna aloitetta perustellusta pyynnöstä vireille tai allekirjoittaa sitä. Siihen on sisällyttävä olennaista tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä siitä, että kyseinen Euroopan tason poliittinen puolue tai Euroopan tason poliittinen säätiö ei täytä 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä.

Puhemies toimittaa ne kansalaisten ryhmien esittämät pyynnöt, jotka voidaan ottaa käsiteltäväksi, edelleen asiasta vastaavalle valiokunnalle lähempää tarkastelua varten.

Asiasta vastaavan valiokunnan olisi tarkasteltava pyyntöä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun puhemies on sen sille toimittanut, ja tämän jälkeen se voi vähintään kolmea poliittista ryhmää edustavalla jäsentensä enemmistöllä antaa ehdotuksen jatkotoimista ja ilmoittaa tästä puhemiehelle.

Kansalaisten ryhmälle ilmoitetaan valiokuntatarkastelun lopputuloksesta.

Kun puhemies saa valiokunnan ehdotuksen, hän ilmoittaa pyynnöstä parlamentille.

Ilmoituksen jälkeen parlamentti päättää annettujen äänten enemmistöllä, esitetäänkö pyyntö Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavalle viranomaiselle.

Valiokunta hyväksyy tällaisten kansalaisten ryhmien esittämien pyyntöjen käsittelyä koskevat ohjeet.

4.

 Parlamentin jäsenten neljäsosan, joka edustaa vähintään kolmea poliittista ryhmää, pyynnöstä parlamentti äänestää ehdotuksesta perustelluksi päätökseksi vastustaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen päätöstä Euroopan tason poliittisen puolueen tai Euroopan tason poliittisen säätiön poistamisesta rekisteristä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi.

Asiasta vastaava valiokunta tekee ehdotuksen perustelluksi päätökseksi. Jos ehdotus hylätään, päinvastainen päätös katsotaan hyväksytyksi.

5.

 Puheenjohtajakokous nimittää asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta kaksi riippumattomista merkittävistä henkilöistä muodostuvan komitean jäsentä asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

OSA XIII

TYÖJÄRJESTYKSEN SOVELTAMINEN JA MUUTTAMINEN

236 artikla

Työjärjestyksen soveltaminen

1.

 Jos tämän työjärjestyksen soveltamisesta tai tulkitsemisesta syntyy epäselvyyttä, puhemies voi antaa kysymyksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

Valiokuntien puheenjohtajat voivat menetellä samoin, kun valiokunnan työskentelyn aikana syntyy asiaan liittyvää epäselvyyttä.

2.

 Valiokunta päättää, onko työjärjestykseen tarpeellista ehdottaa muutosta. Jos se päättää ehdottaa muutosta, se toimii 237 artiklan määräysten mukaisesti.

3.

 Jos valiokunta päättää, että riittää, että voimassa olevaan työjärjestykseen lisätään tulkinta, se lähettää tulkintansa puhemiehelle, joka ilmoittaa asiasta parlamentille seuraavan istuntojakson aikana.

4.

 Jos poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä esittää vastalauseen valiokunnan tulkinnasta 24 tunnin kuluessa asiaa koskevasta ilmoituksesta, asiasta äänestetään parlamentissa. Sanamuoto hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä vähintään yhden kolmasosan parlamentin jäsenistä ollessa läsnä äänestyksessä. Jos sanamuoto hylätään, asia palautetaan valiokuntaan.

5.

 Tulkinnat, joista ei ole esitetty vastalausetta, ja parlamentin hyväksymät tulkinnat lisätään kursiivilla painettuina selittävinä huomautuksina asianomaiseen artiklaan tai asianomaisiin artikloihin.

6.

 Tulkinnat on otettava huomioon kyseisten artiklojen myöhemmässä soveltamisessa ja tulkitsemisessa.

7.

 Työjärjestyksen määräyksiä ja tulkintoja tarkastellaan säännöllisesti asiasta vastaavassa valiokunnassa.

8.

 Parlamentin kokonaisjäsenmäärän muuttuessa, erityisesti Euroopan unionin laajenemisen seurauksena, muutetaan jäsenmäärää, jolla on tietyt oikeudet, ilman eri toimenpiteitä lähimpään kokonaislukuun siten, että prosenttiosuus parlamentin jäsenistä säilyy ennallaan.

237 artikla

Työjärjestyksen muuttaminen

1.

 Jäsenet voivat ehdottaa muutoksia työjärjestykseen ja sen liitteisiin. Muutosehdotuksiin voidaan tarvittaessa liittää lyhyet perustelut.

Asiasta vastaava valiokunta tutkii ne ja päättää niiden esittämisestä parlamentille.

Jos näiden ehdotusten käsittelyyn täysistunnossa sovelletaan 180, 181 ja 183 artiklan määräyksiä, näissä artikloissa käytettyjen viittausten ”alkuperäiseen tekstiin” tai oikeudellisesti velvoittavaan säädökseen katsotaan tarkoittavan kyseisenä ajankohtana voimassa olevaa määräystä.

2.

 Työjärjestystä koskevat muutokset hyväksytään parlamentin jäsenten enemmistöllä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 232 artiklan mukaisesti.

3.

 Jollei äänestyksen yhteydessä toisin määrätä, työjärjestystä sekä sen liitteitä koskevat muutokset tulevat voimaan niiden hyväksymistä seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä.

OSA XIV

MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

238 artikla

Euroopan unionin tunnukset

1.

 Parlamentti tunnustaa ja omaksuu seuraavat unionin tunnukset:

—

lippu, jossa on sinisellä pohjalla kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä,

—

hymni, jonka perustana on ”Oodi ilolle” Ludwig van Beethovenin yhdeksännestä sinfoniasta,

—

tunnuslause, joka on ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”.

2.

 Parlamentti viettää Eurooppa-päivää toukokuun 9 päivänä.

3.

 Lippua käytetään kaikissa parlamentin tiloissa ja virallisissa tilaisuuksissa. Lippua käytetään parlamentin jokaisessa kokoushuoneessa.

4.

 Hymni esitetään kunkin järjestäytymisistunnon ja muiden juhlaistuntojen alussa, erityisesti toivotettaessa tervetulleiksi valtion tai hallitusten päämiehiä taikka tervehdittäessä uusia jäseniä unionin laajentumisten jälkeen.

5.

 Tunnuslausetta käytetään parlamentin virallisissa asiakirjoissa.

6.

 Puhemiehistö tarkastelee tunnusten muuta käyttöä parlamentissa. Puhemiehistö antaa tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

239 artikla

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen

Puhemiehistö hyväksyy sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman, jolla pyritään sisällyttämään sukupuolinäkökulma kaikkeen parlamentin toimintaan kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa. Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevaa toimintasuunnitelmaa on seurattava kahden vuoden välein ja tarkistettava vähintään viiden vuoden välein.

240 artikla

Keskeneräiset asiat

Viimeisen vaaleja edeltävän istuntojakson päättyessä kaikki parlamentin käsiteltävänä olevat keskeneräiset asiat katsotaan rauenneiksi, jollei käsittelyä jatketa tämän artiklan toisen kohdan perusteella.

Kunkin vaalikauden alussa puheenjohtajakokous tekee parlamentin valiokuntien ja muiden toimielinten perusteltujen pyyntöjen pohjalta päätöksen keskeneräisten asioiden ottamisesta uudelleenkäsiteltäviksi tai niiden käsittelyn jatkamisesta.

Nämä määräykset eivät koske vetoomuksia, kansalaisaloitteita ja tekstejä, joista ei tehdä päätöksiä.

241 artikla

Oikaisut

1.

 Jos parlamentin hyväksymässä tekstissä havaitaan virhe, puhemies lähettää tarvittaessa luonnoksen oikaisuksi asiasta vastaavaan valiokuntaan.

2.

 Jos parlamentin hyväksymässä ja muiden toimielinten kanssa sovitussa tekstissä havaitaan virhe, puhemies pyytää mainittujen toimielinten suostumuksen tarvittaviin korjauksiin ennen 1 kohdassa tarkoitettuun menettelyyn ryhtymistä.

3.

 Asiasta vastaava valiokunta käsittelee luonnosta oikaisuksi ja saattaa sen parlamentin käsiteltäväksi, jos se katsoo, että virhe on tapahtunut ja että se voidaan korjata ehdotetulla tavalla.

4.

 Oikaisusta ilmoitetaan seuraavalla istuntojaksolla. Se katsotaan hyväksytyksi, ellei poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä pyydä 24 tunnin kuluessa ilmoituksesta, että asiasta äänestetään. Jos oikaisua ei hyväksytä, se palautetaan asiasta vastaavaan valiokuntaan. Asiasta vastaava valiokunta voi ehdottaa muutettua oikaisua tai päättää menettelyn.

5.

 Hyväksytyt oikaisut julkaistaan samalla tavoin kuin tekstit, joita ne koskevat. Edellä olevan 79 artiklan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin.

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(2)  Toimielinten välinen sopimus, tehty 20 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä, neuvoston arkaluonteisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietojen saamisesta Euroopan parlamentin tutustuttavaksi (EYVL C 298, 30.11.2002, s. 1).

Puitesopimus, tehty 20 päivänä lokakuuta 2010, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista (EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47).

Toimielinten välinen sopimus, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä neuvoston hallussa olevien, muita kysymyksiä kuin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa koskevien turvallisuusluokiteltujen tietojen toimittamisesta Euroopan parlamentille ja niiden käsittelemisestä Euroopan parlamentissa (EUVL C 95, 1.4.2014, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin päätös, tehty 23 päivänä lokakuuta 2002, neuvoston arkaluonteisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietojen saamista Euroopan parlamentin tutustuttavaksi koskevan toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpanosta (EYVL C 298, 30.11.2002, s. 4).

Euroopan parlamentin puhemiehistön päätös, tehty 15 päivänä huhtikuuta 2013, luottamuksellisten tietojen käsittelyä Euroopan parlamentissa koskevista säännöistä (EUVL C 96, 1.4.2014, s. 1).

(4)  Ks. liite II.

(5)  Ks. liite I.

(6)  Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välinen sopimus, tehty 16 päivänä huhtikuuta 2014, avoimuusrekisteristä unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja itsenäisille ammatinharjoittajille (EUVL L 277, 19.9.2014, s. 11).

(7)  Petosten, lahjonnan ja yhteisöjen etua vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjumista koskevien sisäisten tutkimusten edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä marraskuuta 1999 hyväksytty parlamentin päätös.

(8)  Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission tekemä toimielinten välinen sopimus, tehty 25 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15).

(9)  14 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 213 artiklan 3 kohta).

(10)  15 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 213 artiklan 3 kohta).

(11)  16 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 213 artiklan 3 kohta).

(12)  19 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 213 artiklan 3 kohta).

(13)  20 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 213 artiklan 3 kohta).

(14)  Ks. liite I.

(15)  Puitesopimus, tehty 20.10.2010, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista (EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47).

(16)  Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(17)  Paremmasta lainsäädännöstä tehty toimielinten välinen sopimus, 25 kohta.

(18)  Ks. asiaa koskeva puheenjohtajakokouksen päätös.

(19)  Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen yhteydessä käytävien neuvottelujen menettelysäännöt.

(20)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 2 päivänä joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(22)  Ks. liite V.

(23)  Toimielinten välinen sopimus, tehty 20 päivänä joulukuuta 1994, nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi (EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2), 4 kohta.

(24)  Toimielinten välinen sopimus, tehty 28 päivänä marraskuuta 2001, säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä (EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1), 9 kohta.

(25)  Neuvoston päätös 1999/468/EY, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23).

(26)  112 artiklan 4 kohta poistetaan työjärjestyksestä heti, kun valvonnan käsittävä sääntelymenettely on poistettu kaikesta voimassa olevasta lainsäädännöstä.

(27)  Ks. liite VII.

(28)  Ks. liite III.

(29)  Ks. liite III.

(30)  Voimassaoloa jatkettu parlamentin päätöksellä 12. maaliskuuta 2019.

(31)  171 artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 216 artiklan 4 kohta).

(32)  174 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(33)  179 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(34)  180 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(35)  181 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(36)  182 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(37)  183 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(38)  185 artiklan 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(39)  186 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(40)  187 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(41)  189 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(42)  190 artiklan 3 ja 4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(43)  191 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(44)  192 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(45)  193 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(46)  195 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(47)  200 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(48)  201 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin (ks. 219 artikla).

(49)  204 artiklan 2, 3 ja 5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin valiokuntiin joissa laaditaan sanatarkka istuntoselostus (ks. 216 artiklan 5 kohta).

(50)  Ks. liite VI.

(51)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätös 95/167/Euratom, EHTY, tehty 19 päivänä huhtikuuta 1995, Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 113, 19.5.1995, s. 1).

(52)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kansalaisaloitteesta (EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1).

(53)  Euroopan parlamentin päätös 94/262/EHTY, EY, Euratom, tehty 9 päivänä maaliskuuta 1994 oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (EYVL L 113, 4.5.1994, s. 15).

(54)  235 artiklaa sovelletaan ainoastaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 2 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin Euroopan tason poliittisiin puolueisiin ja Euroopan tason poliittisiin säätiöihin.

(55)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1141/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1).

LIITE I

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENTEN MENETTELYSÄÄNNÖT TALOUDELLISTEN SIDONNAISUUKSIEN JA ETURISTIRIITOJEN ALALLA

1 artikla

Pääperiaatteet

Edustajantointa hoitaessaan Euroopan parlamentin jäsenet

a)

noudattavat toiminnassaan seuraavia yleisiä toimintaperiaatteita: pyyteettömyys, nuhteettomuus, avoimuus, huolellisuus, rehellisyys, vastuullisuus ja parlamentin maineen varjeleminen,

b)

toimivat ainoastaan yleisen edun mukaisesti eivätkä saa tai pyri saamaan minkäänlaista suoraa tai epäsuoraa taloudellista etua tai muuta palkkiota.

2 artikla

Jäsenten tärkeimmät velvollisuudet

Edustajantoimessaan Euroopan parlamentin jäsenet

a)

eivät tee mitään sopimusta, joka saisi heidät toimimaan tai äänestämään kolmannen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön edun mukaisesti, mikä saattaisi vaarantaa heidän äänestysvapautensa sellaisena kuin se on heille annettu Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklassa sekä Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 2 artiklassa,

b)

eivät vaadi, hyväksy tai ota vastaan mitään suoraa tai epäsuoraa etua tai muuta palkkiota rahana tai luontoisetuna siitä, että he käyttäytyvät tietyllä tavalla työssään parlamentissa, ja välttävät huolellisesti tilanteita, jotka voivat viitata lahjontaan, korruptioon tai sopimattomaan vaikuttamiseen.

c)

eivät harjoita unionin päätöksentekoprosessiin suoraan liittyvää vastikkeellista ammattimaista edunvalvontatoimintaa.

3 artikla

Eturistiriidat

1.

 Eturistiriita vallitsee silloin, kun Euroopan parlamentin jäsenellä on henkilökohtainen intressi, joka saattaa vaikuttaa epäasianmukaisesti hänen edustajantoimensa hoitamiseen. Eturistiriitaa ei ole, jos jäsen hyötyy ainoastaan siitä, että hän kuuluu tiettyyn väestöön tai laajaan henkilöryhmään.

2.

 Jos jäsenen eturistiriita on ilmeinen, hänen on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi näiden menettelysääntöjen periaatteiden ja määräysten mukaisesti. Jos jäsen ei kykene ratkaisemaan eturistiriitaa, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti puhemiehelle. Epäselvässä tilanteessa jäsen voi luottamuksellisesti pyytää 7 artiklan mukaisesti perustetun jäsenten toimintaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausuntoa.

3.

 Jäsenten on ilmoitettava ennen puheenvuoroaan tai äänestystä täysistunnossa tai parlamentin elimissä tai kun heitä ehdotetaan esittelijöiksi, kaikki käsiteltävänä olevaan kysymykseen liittyvät todelliset tai mahdolliset eturistiriidat, elleivät ne käy ilmi 4 artiklan mukaisesti ilmoitetuista tiedoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista. Tämä ilmoitus tehdään kirjallisesti tai suullisesti puhemiehelle tai valiokunnan puheenjohtajalle kyseessä olevien parlamentaaristen menettelyjen aikana.

4 artikla

Jäsenen ilmoitus

1.

 Euroopan parlamentin jäsenet tekevät avoimuuden vuoksi omalla vastuullaan puhemiehelle ilmoituksen taloudellisista sidonnaisuuksistaan ennen Euroopan parlamentin vaaleja seuraavan ensimmäisen istuntojakson päättymistä (tai vaalikauden aikana 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen ryhtyy hoitamaan edustajantointa Euroopan parlamentissa) käyttäen puhemiehistön 9 artiklan mukaisesti hyväksymää lomaketta. He ilmoittavat puhemiehelle kaikista ilmoitukseensa vaikuttavista muutoksista kutakin muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

2.

 Taloudellisia sidonnaisuuksia koskevaan ilmoitukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot täsmällisesti esitettyinä:

a)

jäsenen ammatillinen toiminta kolmelta Euroopan parlamentin edustajantoimen vastaanottamista edeltäneeltä vuodelta sekä samalta ajanjaksolta hänen osallistumisensa yritysten, kansalaisjärjestöjen, yhdistysten tai muiden oikeushenkilöinä olemassa olevien elinten johtokuntiin tai hallituksiin,

b)

palkkiot, jotka jäsen saa edustajantoimen hoitamisesta jossain toisessa parlamentissa,

c)

jäsenen edustajantoimensa ohella harjoittama säännöllinen vastikkeellinen toiminta joko työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana,

d)

osallistuminen yritysten, kansalaisjärjestöjen, yhdistysten tai muiden oikeushenkilöinä olemassa olevien elinten johtokuntiin tai hallituksiin tai muun vastikkeellisen tai vastikkeettoman ulkopuolisen toiminnan harjoittaminen,

e)

muu satunnainen vastikkeellinen ulkopuolinen toiminta (kirjoitus-, konferenssi- ja asiantuntijatehtävät mukaan luettuina), jos kokonaiskorvaus kaikesta jäsenen satunnaisesta ulkopuolisesta toiminnasta ylittää 5 000 euroa kalenterivuoden aikana,

f)

osallistuminen yritykseen tai yhteenliittymään, jos tällä on mahdollisia seurauksia julkiselle politiikalle tai jos osallistuminen antaa jäsenelle merkittävää vaikutusvaltaa kyseisen elimen asioihin,

g)

poliittiseen toimintaan liittyvä kolmannen osapuolen jäsenelle myöntämä tuki, olipa se taloudellista taikka annettu työvoiman tai materiaalin muodossa, jonka hän saa Euroopan parlamentin myöntämän tuen lisäksi, sekä kyseisen kolmannen osapuolen nimi,

h)

kaikki muut taloudelliset sidonnaisuudet, jotka saattavat vaikuttaa jäsenen tehtävien hoitoon.

Jäsenen on tapauksen mukaan mainittava kunkin ensimmäisen alakohdan nojalla ilmoitettavan toiminnan osalta, onko se vastikkeellista; jäsenen on a, c, d, e ja f alakohdassa ilmoitettavan toiminnan osalta mainittava myös jokin seuraavista tuloluokista:

—

vastikkeeton;

—

1–499 euroa kuukaudessa;

—

500–1 000 euroa kuukaudessa;

—

1 001–5 000 euroa kuukaudessa;

—

5 001–10 000 euroa kuukaudessa;

—

yli 10 000 euroa kuukaudessa pyöristettynä lähimpään 10 000 euroon.

Kaikki muut jäsenen kustakin ensimmäisen alakohdan mukaan ilmoittamasta toiminnasta saamat epäsäännölliset tulot lasketaan vuositasolla, jaetaan kahdellatoista ja sijoitetaan johonkin toisessa alakohdassa vahvistetuista tuloluokista.

3.

 Puhemiehelle tämän artiklan mukaisesti toimitetut tiedot julkaistaan parlamentin verkkosivustolla helppokäyttöisellä tavalla.

4.

 Jäsentä ei voida valita uudelleen parlamentin tai sen elinten luottamustehtäviin, nimittää esittelijäksi tai valita osallistumaan viralliseen valtuuskuntaan tai toimielinten välisiin neuvotteluihin, jos hän ei ole esittänyt taloudellisia sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitustaan.

5.

 Jos puhemies saa tietoja, joiden perusteella hän katsoo, että jäsenen taloudellisia sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksessa on huomattavia virheitä tai se ei ole ajan tasalla, hän voi kuulla 7 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa komiteaa. Puhemies pyytää tarvittaessa jäsentä korjaamaan ilmoitusta 10 päivän kuluessa. Puhemiehistö voi hyväksyä päätöksen, jolla sovelletaan 4 kohtaa jäseniin, jotka eivät noudata puhemiehen pyyntöä korjata ilmoitus.

6.

 Esittelijät voivat vapaaehtoisesti luetella mietintönsä perusteluissa, mitä ulkopuolisia tahoja on kuultu mietinnön aiheeseen liittyvistä seikoista. (1)

5 artikla

Lahjat tai vastaavat etuisuudet

1.

 Euroopan parlamentin jäsenten on edustajantointa hoitaessaan kieltäydyttävä vastaanottamasta lahjoja tai vastaavia etuisuuksia lukuun ottamatta kohteliaisuussyistä annettuja lahjoja tai etuisuuksia, joiden likimääräinen arvo on alle 150 euroa, tai heille Euroopan parlamentin virallisina edustajina kohteliaisuussyistä annettuja lahjoja tai etuisuuksia.

2.

 Kaikki jäsenille heidän edustaessaan virallisesti Euroopan parlamenttia 1 kohdan mukaan annetut lahjat on toimitettava puhemiehelle ja niitä on käsiteltävä puhemiehistön vahvistamien täytäntöönpanosääntöjen 9 artiklan mukaisesti.

3.

 Edellä olevien 1 ja 2 kohdan määräyksiä ei sovelleta, kun korvataan jäsenten matka-, majoitus- tai oleskelukuluja tai kun kolmannet osapuolet maksavat nämä kulut suoraan, jäsenten osallistuessa kutsusta ja edustajantointa hoitaessaan kolmansien osapuolten järjestämiin tilaisuuksiin.

Tämän kohdan soveltamisala ja etenkin avoimuuden takaamiseen tähtäävät säännöt määritellään puhemiehistön 9 artiklan mukaisesti vahvistamissa täytäntöönpanosäännöissä.

6 artikla

Entisten jäsenten toiminta

Euroopan parlamentin entisten jäsenten, jotka harjoittavat unionin päätöksentekoprosessiin suoraan liittyvää ammattimaista edunvalvonta- tai edustustoimintaa, olisi ilmoitettava siitä Euroopan parlamentille, eivätkä he voi tällaista toimintaa harjoittaessaan hyödyntää puhemiehistön laatimien asiaa koskevien sääntöjen (2) mukaisia entisten jäsenten kulkuoikeuksia.

7 artikla

Jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea

1.

 Perustetaan jäsenten toimintaa käsittelevä neuvoa-antava komitea (”neuvoa-antava komitea”).

2.

 Neuvoa-antava komitea koostuu viidestä jäsenestä, jotka puhemies nimittää toimikautensa alussa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan jäsenten joukosta ottaen huomioon jäsenten kokemuksen ja poliittisen tasapainon.

Kukin neuvoa-antavan komitean jäsen toimii vuorollaan puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan.

3.

 Puhemies nimittää toimikautensa alussa myös neuvoa-antavan komitean varajäsenet eli yhden jokaisesta poliittisesta ryhmästä, joka ei ole edustettuna neuvoa-antavassa komiteassa.

Jos jonkin sellaisen poliittisen ryhmän, joka ei ole edustettuna neuvoa-antavassa komiteassa, jäsenen väitetään rikkoneen näitä menettelysääntöjä, kyseistä poliittista ryhmää edustavasta varajäsenestä tulee tämän väitteen tutkinnan ajaksi neuvoa-antavan komitean kuudes varsinainen jäsen.

4.

 Neuvoa-antava komitea antaa jäsenelle tämän pyynnöstä luottamuksellisesti ja 30 kalenteripäivän kuluessa ohjeita näiden menettelysääntöjen määräysten tulkitsemisesta ja soveltamisesta. Jäsenellä on oikeus luottaa saamiinsa ohjeisiin.

Neuvoa-antava komitea arvioi puhemiehen pyynnöstä myös näiden menettelysääntöjen väitetyt rikkomistapaukset ja antaa puhemiehelle mahdollisia toimenpiteitä koskevia neuvoja.

5.

 Neuvoa-antava komitea voi puhemiestä kuultuaan pyytää neuvoa ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

6.

 Neuvoa-antava komitea julkaisee vuosittaisen kertomuksen toiminnastaan.

8 artikla

Menettelysääntöjen mahdollista rikkomista koskeva menettely

1.

 Jos on syytä epäillä, että Euroopan parlamentin jäsen on ehkä syyllistynyt näiden menettelysääntöjen rikkomiseen, puhemies voi ilmoittaa tästä neuvoa-antavalle komitealle, paitsi jos kyseessä on selkeästi haitallinen tapaus.

2.

 Neuvoa-antava komitea tarkastelee väitetyn rikkomisen olosuhteita ja voi kuulla kyseistä jäsentä. Komitea tekee havaintojensa perusteella puhemiehelle mahdollista päätöstä koskevan suosituksen.

Jos neuvoa-antavan komitean pysyvän jäsenen tai varajäsenen väitetään rikkoneen menettelysääntöjä, kyseisen pysyvän jäsenen tai varajäsenen on pidättäydyttävä osallistumasta väitetyn rikkomisen käsittelyyn neuvoa-antavassa komiteassa.

3.

 Jos puhemies päätyy tämän suosituksen perusteella ja pyydettyään asianomaista jäsentä esittämään kirjallisia huomautuksia siihen johtopäätökseen, että kyseinen jäsen on toiminut vastoin menettelysääntöjä, hän tekee perustellun päätöksen seuraamuksesta. Puhemies ilmoittaa kyseessä olevalle jäsenelle perustellusta päätöksestä.

Seuraamus voi olla yksi tai useampi työjärjestyksen 176 artiklan 4–6 kohdassa luetelluista toimenpiteistä.

4.

 Työjärjestyksen 177 artiklassa määritellyt sisäiset oikeussuojakeinot ovat kyseisen jäsenen käytettävissä.

9 artikla

Täytäntöönpano

Puhemiehistö päättää näiden menettelysääntöjen täytäntöönpanotoimenpiteistä, kuten valvontamenettelystä, ja saattaa tarvittaessa 4 ja 5 artiklassa ilmoitetut määrät ajan tasalle.

Puhemiehistö voi tehdä ehdotuksia näiden menettelysääntöjen tarkistamiseksi.

(1)  Ks. 12. syyskuuta 2016 tehty puhemiehistön päätös avoimuusrekisteriä koskevan toimielinten sopimuksen täytäntöönpanosta.

(2)  12. huhtikuuta 1999 tehty puhemiehistön päätös parlamentin entisten jäsenten kulkuoikeuksista.

LIITE II

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENTEN ASIANMUKAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ EDUSTAJANTOIMENSA HOITAMISESSA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

1.   

Edustajantointa hoitaessaan Euroopan parlamentin jäsenten on käyttäydyttävä kaikkia Euroopan parlamentissa työskenteleviä kohtaan arvokkaasti, kohteliaasti, kunnioittavasti ja ilman ennakkoluuloja tai syrjintää.

2.   

Tehtäviään hoitaessaan jäsenten on toimittava ammattimaisesti ja suhteissaan henkilöstöön pidättäydyttävä erityisesti halventavasta, loukkaavasta, hyökkäävästä ja syrjivästä kielenkäytöstä tai muista epäeettisistä, arvoa alentavista tai laittomista toimista.

3.   

Jäsenet eivät saa toimillaan yllyttää tai kannustaa henkilöstöä rikkomaan, kiertämään tai laiminlyömään voimassa olevaa lainsäädäntöä, parlamentin sisäisiä sääntöjä tai näitä sääntöjä taikka suvaita tällaista käyttäytymistä vastuullaan olevalta henkilöstöltä.

4.   

Euroopan parlamentin tehokkaan toiminnan takaamiseksi jäsenten on asianmukaista vaitiolovelvollisuutta noudattaen pyrittävä varmistamaan, että kaikenlaiset erimielisyydet tai konfliktit, joissa heidän vastuullaan oleva henkilöstö on osallisena, käsitellään nopeasti, oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti.

5.   

Tarvittaessa jäsenten on toimittava viipymättä ja olemassa olevia menettelyjä täysimääräisesti noudattaen konfliktitilanteiden tai työpaikkakiusaamisen taikka sukupuolisen häirinnän käsittelemiseksi muun muassa vastaamalla nopeasti mahdollisiin häirintää koskeviin väitteisiin. Jäsenten olisi osallistuttava heille järjestettävään erikoiskoulutukseen konfliktien ja häirinnän ehkäisemisestä työpaikalla ja hyvästä toimiston johtamisesta.

6.   

Jäsenten on allekirjoitettava ilmoitus, jossa he vahvistavat sitoutuneensa noudattamaan näitä sääntöjä. Kaikki allekirjoitetut ja allekirjoittamattomat ilmoitukset julkaistaan parlamentin verkkosivustolla.

7.   

Jäseniä, jotka eivät ole allekirjoittaneet näihin sääntöihin liittyvää ilmoitusta, ei voida valita parlamentin tai sen elinten luottamustehtäviin, nimetä esittelijäksi tai valita osallistumaan viralliseen valtuuskuntaan tai toimielinten välisiin neuvotteluihin.

LIITE III

138, 140 JA 141 ARTIKLAN MUKAISIA KIRJALLISESTI VASTATTAVIA KYSYMYKSIÄ KOSKEVAT KRITEERIT

1.   

Kirjallisesti vastattavan kysymyksen

—

vastaanottaja, jolle kysymys välitetään tavanomaisia toimielinten välisiä kanavia pitkin, on ilmoitettava selvästi

—

on kuuluttava vastaanottajalle perussopimuksissa tai unionin säädöksissä annettuun toimivaltaan tai vastaanottajan toimialaan

—

on oltava sellainen, että sillä on yleistä merkitystä

—

on oltava tiivis ja sisällettävä ymmärrettävä kysymys

—

on oltava enintään 200 sanan pituinen

—

kieli ei saa olla loukkaavaa

—

ei pidä liittyä puhtaasti henkilökohtaisiin asioihin

—

ei pidä sisältää yli kolmea alakysymystä.

2.   

Neuvostolle osoitetut kysymykset eivät saa koskea vireillä olevan tavallisen lainsäätämismenettelyn aihetta tai budjettivallan käyttöön liittyviä neuvoston tehtäviä.

3.   

Sihteeristö antaa kysymyksen esittäjille pyynnöstä neuvoja siitä, miten 1 kohdassa vahvistettuja kriteerejä noudatetaan yksittäistapauksessa.

4.   

Jos kuuden edeltävän kuukauden aikana on esitetty sama tai samankaltainen kysymys ja siihen on vastattu, tai mikäli kysymyksessä ainoastaan pyydetään parlamentin tietyn päätöslauselman johdosta toteutettuja toimenpiteitä koskevia tietoja, jollaisia komissio on jo antanut täydentävässä kirjallisessa kannanotossa kuuden edeltävän kuukauden aikana, sihteeristö toimittaa kysymyksen esittäjälle jäljennöksen aikaisemmasta kysymyksestä ja vastauksesta tai täydentävästä kannanotosta. Uudelleen esitettyä kysymystä ei toimiteta vastaanottajalle, paitsi jos puhemies niin päättää merkittävien uusien tapahtumien valossa ja vastauksena kysymyksen esittäjän perusteltuun pyyntöön.

5.   

Jos kysymyksen tarkoituksena on saada sellaisia asiatietoja tai tilastotietoja, jotka ovat jo tutkimuspalveluja tarjoavien parlamentin yksiköiden saatavilla, sitä ei toimiteta vastaanottajalle vaan kyseisille yksiköille, ellei puhemies pyynnöstä toisin päätä.

6.   

Toisiinsa liittyviä asioita koskevat kysymykset voidaan yhdistää yhdeksi kysymykseksi sihteeristön toimesta ja niihin voidaan vastata yhteisesti.

LIITE IV

OHJEITA JA YLEISPERIAATTEITA, JOITA ON NOUDATETTAVA VALITTAESSA AIHEITA 144 ARTIKLAN MUKAISTEN, IHMISOIKEUKSIEN SEKÄ DEMOKRATIAN JA OIKEUSVALTION PERIAATTEIDEN LOUKKAUKSIA KOSKEVISTA TAPAUKSISTA KÄYTÄVIEN KESKUSTELUJEN ESITYSLISTALLE

Perusperiaatteet

1.

 Etusijalla ovat päätöslauselmaesitykset, joissa parlamentti ilmaisee ennalta kantansa tiettyyn tapahtumaan ja jotka on osoitettu neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille, muille valtioille tai kansainvälisille järjestöille, edellyttäen että kyseinen istuntojakso on ainoa Euroopan parlamentin istuntojakso, jonka aikana äänestys voidaan ajoissa toimittaa.

2.

 Päätöslauselmaesitykset saavat olla enintään 500 sanan pituisia.

3.

 Aiheet, jotka liittyvät Euroopan unionille perussopimuksissa määrättyihin velvollisuuksiin, on asetettava etusijalle, mikäli ne ovat erittäin tärkeitä.

4.

 Esityslistalle otetaan aiheita sen verran, että kustakin aiheesta voidaan käydä keskustelu, joka on suhteessa asian tärkeyteen. Aiheita tulisi olla enintään kolme, alakohdat mukaan lukien.

Soveltamista koskevat säännöt

5.

 Ensisijaisuutta koskevat periaatteet, joita sovelletaan laadittaessa luettelo aiheista, jotka otetaan ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävien keskustelujen esityslistalle, on ilmoitettava parlamentille ja poliittisille ryhmille.

Puheajan rajoittaminen ja jakaminen

6.

 Ajankäytön tehostamiseksi puhemies voi poliittisten ryhmien puheenjohtajia kuultuaan sopia neuvoston ja komission kanssa, että niiden mahdollista puheaikaa ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävässä keskustelussa voidaan rajoittaa.

Tarkistusten jättämisen määräaika

7.

 Tarkistusten jättämisen määräaika on asetettava niin, että jäsenillä ja poliittisilla ryhmillä on riittävästi aikaa käsitellä tarkistuksia asianmukaisesti ennen päätöslauselmaesityksistä käytävää keskustelua sen jälkeen, kun tarkistukset on jaettu virallisilla kielillä.

LIITE V

VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISPÄÄTÖSTEN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN

1 artikla

Asiakirjat

1.

 Seuraavat asiakirjat painetaan ja jaetaan:

a)

komission antama tulo- ja menoselvitys, varainhoitoselvitys ja tase,

b)

tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus ja erityiskertomukset sekä niihin liittyvät toimielinten vastaukset,

c)

tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antama tarkastuslausuma tilien luotettavuudesta sekä niiden perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta,

d)

neuvoston suositus.

2.

 Nämä asiakirjat lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. Valiokunnat, joita asia koskee, voivat antaa lausunnon.

3.

 Jos muut valiokunnat haluavat antaa asiasta lausunnon, puhemies asettaa määräajan, jonka kuluessa lausunto on toimitettava asiasta vastaavalle valiokunnalle.

2 artikla

Mietinnön käsittely

1.

 Parlamentti käsittelee asiasta vastaavan valiokunnan laatiman mietinnön vastuuvapaudesta tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen hyväksymistä seuraavan vuoden 30. päivään huhtikuuta mennessä varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2.

 Tarkistuksia ja äänestyksiä koskevia työjärjestyksen artikloita sovelletaan, jollei tässä liitteessä toisin määrätä.

3 artikla

Mietinnön sisältö

1.

 Asiasta vastaavan valiokunnan mietintö vastuuvapaudesta sisältää

a)

päätösehdotuksen vastuuvapauden myöntämisestä tai vastuuvapauspäätöksen lykkäämisestä (äänestys huhtikuun täysistunnossa) tai päätösehdotuksen vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä (äänestys lokakuun täysistunnossa),

b)

päätösehdotuksen, joka päättää unionin kaikkien tulojen, menojen, varojen ja velkojen tilit,

c)

päätöslauselmaesityksen, joka sisältää a alakohdassa tarkoitettuun päätösehdotukseen liittyvät huomautukset; päätöslauselmaesitykseen sisältyy sekä arvio komission budjettihallinnosta varainhoitovuoden aikana että huomioita menojen toteutuksesta tulevaisuudessa,

d)

liitteenä luettelon komissiolta saaduista asiakirjoista sekä siltä pyydetyistä asiakirjoista, joita ei ole saatu,

e)

asianomaisten valiokuntien lausunnot.

2.

 Jos asiasta vastaava valiokunta ehdottaa vastuuvapauspäätöksen lykkäämistä, asiaa koskevassa päätöslauselmaesityksessä on mainittava erityisesti myös

a)

lykkäämisen syyt,

b)

komissiolta odotettavat jatkotoimet sekä niiden määräajat,

c)

asiakirjat, jotka parlamentti tarvitsee voidakseen tehdä perustellun päätöksen.

4 artikla

Käsittely ja äänestykset parlamentissa

1.

 Asiasta vastaavan valiokunnan mietintö vastuuvapaudesta otetaan sen jättämistä seuraavan istuntojakson esityslistalle.

2.

 Tarkistuksia voidaan jättää vain 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti esitettyyn päätöslauselmaesitykseen.

3.

 Päätösehdotuksista ja päätöslauselmaesityksestä äänestetään 3 artiklassa esitetyssä järjestyksessä, ellei 5 artiklassa muuta edellytetä.

4.

 Parlamentti tekee päätöksen annettujen äänten enemmistöllä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 231 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Erilaiset menettelyt

1.

 Huhtikuun täysistuntoäänestys

Menettelyn ensimmäisessä vaiheessa vastuuvapautta koskevassa mietinnössä ehdotetaan joko vastuuvapauden myöntämistä tai vastuuvapauspäätöksen lykkäämistä.

a)

Jos vastuuvapauden myöntämistä koskeva ehdotus saa enemmistön, vastuuvapaus myönnetään. Tällöin myös tilit päätetään.

Jos vastuuvapauden myöntämistä koskeva ehdotus ei saa enemmistöä, vastuuvapauspäätöstä katsotaan lykätyn ja asiasta vastaava valiokunta esittää kuuden kuukauden kuluessa uuden mietinnön, johon sisältyy uusi ehdotus vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä.

b)

Jos vastuuvapauspäätöksen lykkäämistä koskeva ehdotus hyväksytään, asiasta vastaava valiokunta esittää kuuden kuukauden kuluessa uuden mietinnön, johon sisältyy uusi ehdotus vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä. Tässä tapauksessa myös tilien päättämistä lykätään ja sitä ehdotetaan uudestaan uudessa mietinnössä.

Jos vastuuvapauspäätöksen lykkäämistä koskeva ehdotus ei saa enemmistöä, vastuuvapaus katsotaan myönnetyksi. Tällöin päätös merkitsee myös tilien päättämistä. Päätöslauselmaesityksestä voidaan silti äänestää.

2.

 Lokakuun täysistuntoäänestys

Menettelyn toisessa vaiheessa vastuuvapausmietinnössä ehdotetaan joko vastuuvapauden myöntämistä tai epäämistä.

a)

Jos vastuuvapauden myöntämistä koskeva ehdotus saa enemmistön, vastuuvapaus myönnetään. Tällöin myös tilit päätetään.

Jos vastuuvapauden myöntämistä koskeva ehdotus ei saa enemmistöä, vastuuvapaus katsotaan evätyksi. Muodollinen ehdotus kyseisen vuoden tilien päättämisestä esitetään myöhemmällä istuntojaksolla, jolloin myös komissiolta pyydetään selvitys asiasta.

b)

Jos vastuuvapauden epäämistä koskeva ehdotus saa enemmistön, muodollinen esitys kyseisen vuoden tilien päättämisestä esitetään myöhemmällä istuntojaksolla, jolloin myös komissiolta pyydetään selvitys asiasta.

Jos vastuuvapauden epäämistä koskeva ehdotus ei saa enemmistöä, vastuuvapaus katsotaan myönnetyksi. Tällöin päätös merkitsee myös tilien päättämistä. Päätöslauselmaesityksestä voidaan silti äänestää.

3.

 Jos päätöslauselmaesitys tai ehdotus tilien päättämisestä sisältää määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa vastuuvapautta koskevan parlamentin äänestyksen tuloksen kanssa, puhemies voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan lykätä kyseistä äänestystä ja asettaa uuden määräajan tarkistusten jättämiselle.

6 artikla

Vastuuvapautta koskevien päätösten täytäntöönpano

1.

 Puhemies toimittaa kaikki parlamentin 3 artiklan mukaisesti hyväksymät päätökset ja päätöslauselmat komissiolle ja kaikille muille toimielimille. Puhemies huolehtii niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisen lehden sarjassa, jossa julkaistaan lainsäädäntöön kuuluvat säädökset.

2.

 Vähintään kerran vuodessa asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille selvityksen toimenpiteistä, joihin toimielimet ovat ryhtyneet vastuuvapauden myöntämispäätöksiin liittyvien huomautusten ja parlamentin päätöslauselmiin sisältyvien, menojen täytäntöönpanoa koskevien huomautusten johdosta.

3.

 Puhemies voi parlamentin puolesta, talousarvion valvonnasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 265 artiklan mukaisesti nostaa Euroopan unionin tuomioistuimessa kanteen asianomaista toimielintä vastaan niiden velvollisuuksien laiminlyönnistä, jotka aiheutuvat vastuuvapautta koskevaan päätökseen tai menojen toteutusta koskeviin muihin päätöslauselmiin liittyvistä huomautuksista.

LIITE VI

PYSYVIEN VALIOKUNTIEN TOIMIVALTA (1)

I.   Ulkoasiainvaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat unionin ulkopolitiikan edistämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevat asiat:

1.

yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) sekä yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP); valiokuntaa avustaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta;

2.

suhteet unionin muihin toimielimiin ja elimiin, Yhdistyneisiin kansakuntiin ja muihin kansainvälisiin järjestöihin sekä parlamenttien välisiin edustajakokouksiin valiokunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa;

3.

Euroopan ulkosuhdehallinnon valvonta;

4.

poliittisten suhteiden lujittaminen kolmansiin maihin ja erityisesti niihin, jotka sijaitsevat unionin välittömässä läheisyydessä, kattavien yhteistyö- ja avustusohjelmien tai kansainvälisten sopimusten kuten assosiaatio- ja kumppanuussopimusten avulla;

5.

Euroopan valtioiden unioniin liittymistä koskevien neuvottelujen käynnistäminen, seuranta ja päättäminen;

6.

demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen välineen, Euroopan naapuruuspolitiikan välineen, liittymistä valmistelevan tukivälineen, vakautta ja rauhaa edistävän välineen ja kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan kumppanuusvälineen mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä koskeva lainsäädäntö, ohjelmointi ja valvonta sekä niiden tukemiseen tähtäävä politiikka;

7.

muun muassa Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) ja erityisesti ENP:n vuotuisten seurantakertomusten seuranta ja valvonta;

8.

demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta, ihmisoikeuksia, myös vähemmistöjen oikeuksia, ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden edistämistä kolmansissa maissa koskevat kysymykset; valiokuntaa avustaa ihmisoikeuksien alivaliokunta, jonka olisi varmistettava kokonaisuudessaan unionin ulkopolitiikan ja ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuus; muiden tällä alalla toimivaltaisten valiokuntien tai elinten jäsenet kutsutaan alivaliokunnan kokouksiin, tämän kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskevien määräysten soveltamista;

9.

Euroopan parlamentin osallistuminen vaalitarkkailutehtäviin tarvittaessa yhteistyössä muiden asiasta vastaavien valiokuntien ja valtuuskuntien kanssa;

Valiokunta huolehtii poliittisesta valvonnasta ja toimivaltaansa kuuluvien parlamentaaristen sekavaliokuntien ja yhteistyövaliokuntien sekä parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien ja tilapäisten valtuuskuntien työskentelyn yhteensovittamisesta.

II.   Kehitysvaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikan edistäminen, toteuttaminen ja valvonta, erityisesti

a)

poliittinen vuoropuhelu kehitysmaiden kanssa sekä kahdenvälisesti että kansainvälisissä järjestöissä ja parlamenttien välisillä foorumeilla,

b)

kehitysapu ja yhteistyösopimukset kehitysmaiden kanssa ja erityisesti tehokkaan tuen valvonta ja tulosten arviointi, myös köyhyyden poistamisen osalta,

c)

jäsenvaltioiden politiikan ja unionin tasolla toteutettavan politiikan keskinäisen suhteen seuranta,

d)

demokraattisten arvojen, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien edistäminen kehitysmaissa,

e)

kehityspolitiikkaa koskevan toimintalinjan yhtenäisyyden toteuttaminen, seuranta ja edistäminen;

2.

kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI), Euroopan kehitysrahaston (EKR) ja humanitaarisen avun välineen mukaisesti tiiviissä yhteistyössä kansallisten parlamenttien kanssa toteutettuja toimenpiteitä koskeva lainsäädäntö, ohjelmointi ja tarkistaminen ja kaikki kehitysmaihin suuntautuvaa humanitaarista apua koskevat asiat ja niiden tukemiseen tähtäävä politiikka;

3.

AKT–EU-kumppanuussopimukseen liittyvät kysymykset ja suhteet asianomaisiin elimiin;

4.

merentakaisiin maihin ja alueisiin (MMA) liittyvät asiat;

5.

Euroopan parlamentin osallistuminen vaalitarkkailutehtäviin, tarvittaessa yhteistyössä muiden asiasta vastaavien valiokuntien ja valtuuskuntien kanssa.

Valiokunta huolehtii toimivaltaansa kuuluvien parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien ja tilapäisten valtuuskuntien työskentelyn yhteensovittamisesta.

III.   Kansainvälisen kaupan valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat Euroopan unionin yhteisen kauppapolitiikan laatiminen, toteuttaminen ja seuranta sekä unionin ulkoiset taloussuhteet, erityisesti

1.

rahoitus-, talous- ja kauppasuhteet kolmansiin maihin ja alueellisiin järjestöihin;

2.

yhteisen tullitariffin ja kaupan helpottaminen sekä tullisäännösten ja -hallinnon ulkoiset näkökohdat;

3.

talous-, kauppa- ja investointisuhteita kolmansien maiden ja paikallisten organisaatioiden kanssa sääteleviä kahden- ja monenvälisiä kauppasopimuksia koskevien neuvottelujen aloittaminen ja seuranta sekä sopimusten tekeminen ja valvonta;

4.

tekninen yhdenmukaistaminen tai standardointi kansainvälisen oikeuden välineiden kattamilla aloilla;

5.

suhteet kansainvälisiin järjestöihin ja kauppaa koskevia asioita käsitteleviin kansainvälisiin foorumeihin sekä järjestöihin, jotka edistävät taloudellista ja kaupallista yhdentymistä unionin ulkopuolella;

6.

suhteet Maailman kauppajärjestöön, mukaan lukien sen parlamentaarinen ulottuvuus.

Valiokunta on yhteydessä parlamenttien välisistä suhteista vastaaviin valtuuskuntiin ja tilapäisiin valtuuskuntiin kysymyksissä, jotka koskevat kolmansiin maihin ylläpidettävien suhteiden taloudellisia ja kaupallisia näkökohtia.

IV.   Budjettivaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

Euroopan unionin tulojen ja menojen monivuotinen rahoituskehys sekä unionin omien varojen järjestelmä;

2.

parlamentin budjettivalta, eritoten unionin talousarvioon liittyvät valtaoikeudet, sekä toimielinten välisten sopimusten neuvotteleminen ja soveltaminen tällä alalla;

3.

parlamentin ennakkoarvion vahvistaminen työjärjestyksessä määrätyn menettelyn mukaisesti;

4.

hajautettujen erillisvirastojen talousarvio;

5.

Euroopan investointipankin rahoitustoiminta, joka ei sisälly Euroopan talouden ohjausjärjestelmään;

6.

Euroopan kehitysrahaston budjetointi, tämän kuitenkaan rajoittamatta AKT–EU-kumppanuussopimuksesta vastaavan valiokunnan toimivaltaa;

7.

kaikkien unionin säädösten rahoitusvaikutukset ja yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa, tämän kuitenkaan rajoittamatta asiasta vastaavien valiokuntien toimivaltaa;

8.

kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisen seuranta ja arviointi, sen estämättä, mitä työjärjestyksen 98 artiklan 1 kohdassa määrätään, määrärahasiirrot, henkilöstötaulukoihin liittyvät menettelyt, hallintomäärärahat ja lausunnot kiinteistöihin liittyvistä hankkeista, joilla on huomattavaa taloudellista vaikutusta;

9.

varainhoitoasetus, lukuun ottamatta talousarvion toteuttamista, hallinnointia ja tarkastusta koskevia kysymyksiä.

V.   Talousarvion valvontavaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

Euroopan unionin ja Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisen valvonta sekä parlamentin tekemät vastuuvapauspäätökset, sisäinen vastuuvapausmenettely mukaan lukien, ja kyseisiin päätöksiin tai niiden täytäntöönpanoon liittyvät muut toimet;

2.

Euroopan unionin, sen toimielinten ja sen rahoittamien elinten tilien ja taseiden päättäminen, esittäminen ja tarkastus, mukaan lukien siirrettävien määrärahojen ja saldojen vahvistaminen;

3.

Euroopan investointipankin rahoitustoiminnan valvonta;

4.

unionin eri rahoitusmuotojen kustannustehokkuuden seuranta unionin politiikan toteutuksessa siten, että talousarvion valvontavaliokunnan pyynnöstä mukaan otetaan erityisvaliokunnat ja sen pyynnöstä tehdään niiden kanssa yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusten tarkastelemiseksi;

5.

suhteet Euroopan petostentorjuntavirastoon (OLAF), unionin talousarvion toteuttamiseen liittyvien petosten ja sääntöjenvastaisuuksien käsittely ja tällaisten tapausten torjumiseen ja niitä koskevaan syytteeseenpanoon liittyvät toimet sekä unionin taloudellisten etujen suojelu ja Euroopan syyttäjänviraston asiaankuuluvat toimet tällä alalla;

6.

suhteet tilintarkastustuomioistuimeen, sen jäsenten nimittäminen ja sen kertomusten käsittely;

7.

varainhoitoasetus talousarvion toteuttamista, hallinnointia ja tarkastusta koskevissa asioissa.

VI.   Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

unionin talous- ja rahapolitiikka, talous- ja rahaliiton sekä Euroopan valuutta- ja rahoitusjärjestelmän toiminta (mukaan lukien suhteet asiaankuuluviin instituutioihin tai järjestöihin);

2.

pääoman ja maksujen vapaa liikkuvuus (rajat ylittävät maksut, yhtenäinen maksualue, maksutase, pääoman liikkeet sekä otto- ja antolainauspolitiikka, kolmansista maista peräisin olevan pääoman liikkeiden valvonta, Euroopan unionin pääoman vientiin kannustavat toimet);

3.

kansainvälinen valuutta- ja rahoitusjärjestelmä (mukaan lukien suhteet rahoitus- ja rahalaitoksiin ja -järjestöihin);

4.

kilpailua ja valtiontukia sekä julkisia tukia koskevat säännöt;

5.

verosäännökset;

6.

rahoituspalvelujen, -laitosten ja -markkinoiden sääntely ja valvonta, mukaan lukien tilinpäätöstiedot, tilintarkastukset, tilinpitosäännöt, omistajaohjaus ja -valvonta ja muut yritysoikeuden piiriin kuuluvat asiat, jotka koskevat erityisesti rahoituspalveluja;

7.

Euroopan investointipankin asiaankuuluva rahoitustoiminta osana Euroopan talouden ohjausjärjestelmää euroalueella.

VII.   Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

työllisyyspolitiikka ja kaikki sosiaalipolitiikan osa-alueet, mukaan lukien työolot, sosiaaliturva, sosiaalinen osallisuus ja sosiaalinen suojelu;

2.

työntekijöiden oikeudet;

3.

työterveys- ja työturvallisuustoimet;

4.

Euroopan sosiaalirahasto;

5.

ammatillista koulutusta koskeva politiikka, mukaan lukien ammattipätevyys;

6.

työntekijöiden ja eläkeläisten vapaa liikkuvuus;

7.

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu;

8.

kaikenlainen syrjintä työssä ja työmarkkinoilla, lukuun ottamatta sukupuoleen perustuvaa syrjintää;

9.

suhteet

—

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskukseen (Cedefop)

—

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiöön

—

Euroopan koulutussäätiöön ja

—

Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirastoon

sekä suhteet muihin asiaankuuluviin unionin elimiin ja kansainvälisiin järjestöihin.

VIII.   Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

ympäristöpolitiikka ja ympäristönsuojelutoimet, erityisesti

a)

ilmastonmuutos,

b)

ilman, maaperän ja vesien pilaantuminen, jätehuolto ja kierrätys, vaaralliset aineet ja valmisteet, melurajat ja biologisen monimuotoisuuden suojelu,

c)

kestävä kehitys,

d)

ympäristönsuojelua koskevat kansainväliset ja alueelliset toimet ja sopimukset,

e)

ympäristövahinkojen korjaaminen,

f)

pelastuspalvelu,

g)

Euroopan ympäristökeskus,

h)

Euroopan kemikaalivirasto;

2.

kansanterveys, erityisesti

a)

kansanterveyden alan ohjelmat ja erityistoimet,

b)

lääketuotteet ja kosmetiikka,

c)

bioterrorismin terveysnäkökohdat,

d)

Euroopan lääkevirasto sekä tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus;

3.

elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat kysymykset, erityisesti

a)

elintarvikkeiden merkinnät ja elintarvikkeiden turvallisuus,

b)

ihmisten terveyden suojelua koskeva eläinlääkintälainsäädäntö; elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden tuotannon kansanterveydellinen valvonta,

c)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen sekä elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto.

IX.   Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

unionin teollisuuspolitiikka ja siihen liittyvät toimet sekä uuden tekniikan soveltaminen, mukaan lukien pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevat toimet;

2.

unionin tutkimus- ja innovaatiopolitiikka, mukaan lukien tiede ja tekniikka sekä tutkimustulosten levittäminen ja hyödyntäminen;

3.

Euroopan avaruuspolitiikka;

4.

yhteisen tutkimuskeskuksen, Euroopan tutkimusneuvoston, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja Vertailumateriaalien ja -mittausten tutkimuslaitoksen toiminta sekä JET, ITER ja muut saman alan hankkeet;

5.

unionin toimet, jotka liittyvät energiapolitiikkaan yleensä, ja energian sisämarkkinoiden perustamisen ja toiminnan yhteydessä myös toimet, jotka liittyvät

a)

energian toimitusvarmuuteen unionissa,

b)

energiatehokkuuden ja energiansäästön edistämiseen sekä uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiamuotojen kehittämiseen,

c)

energiaverkkojen yhteen liittämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseen ja kehittämiseen energian infrastruktuurien alalla;

6.

Euratomin perustamissopimus ja Euratomin hankintakeskus; ydinturvallisuus, ydinvoimaloiden käytöstäpoisto ja ydinjätehuolto;

7.

tietoyhteiskunta, tietotekniikka sekä viestintäverkot ja -palvelut, mukaan lukien teknologia- ja turvallisuusnäkökohdat ja Euroopan laajuisten verkkojen perustaminen ja kehittäminen teletoiminnan infrastruktuurien alalla sekä Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toiminta.

X.   Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

sisämarkkinoita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteensovittaminen unionin tasolla ja tulliliitto, erityisesti

a)

tavaroiden vapaa liikkuvuus, mukaan lukien teknisten standardien yhdenmukaistaminen,

b)

sijoittautumisoikeus,

c)

palvelujen tarjoamisen vapaus, lukuun ottamatta rahoitus- ja postialaa;

2.

sisämarkkinoiden toiminta, mukaan lukien toimet sisämarkkinoiden toimintaa haittaavien mahdollisten esteiden määrittämiseksi ja poistamiseksi sisämarkkinoiden, myös digitaalisten sisämarkkinoiden, toteuttamiseksi;

3.

kuluttajien taloudellisten etujen edistäminen ja suojelu sisämarkkinoiden toteuttamisessa, lukuun ottamatta kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia kysymyksiä;

4.

sisämarkkinoiden sääntöjen ja kuluttajaoikeuksien täytäntöönpanoa koskeva politiikka ja lainsäädäntö.

XI.   Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

yhteisen rautatie-, maantie-, sisävesi-, meri- ja lentoliikennepolitiikan kehittäminen, erityisesti

a)

liikenteeseen Euroopan unionissa sovellettavat yhteiset säännöt,

b)

Euroopan laajuisten verkkojen perustaminen ja kehittäminen liikenteen infrastruktuurien alalla,

c)

liikennepalvelujen tarjoaminen ja suhteet kolmansiin maihin liikenneasioissa,

d)

liikenneturvallisuus,

e)

suhteet kansainvälisiin liikennejärjestöihin,

f)

Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan unionin rautatievirasto, Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto ja SESAR-yhteisyritys;

2.

postipalvelut;

3.

matkailu.

XII.   Aluekehitysvaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

unionin aluekehitys- ja koheesiopolitiikan toiminta ja kehittäminen sellaisena kuin se on vahvistettu perussopimuksissa;

2.

Euroopan aluekehitysrahasto, koheesiorahasto ja muut unionin aluepolitiikan välineet;

3.

niiden vaikutusten arviointi, joita aiheutuu unionin muista politiikan aloista taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen;

4.

unionin rakennepoliittisten välineiden koordinointi;

5.

koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuus;

6.

syrjäisimmät alueet ja saaristoalueet sekä rajat ylittävä ja alueiden välinen yhteistyö;

7.

suhteet alueiden komiteaan, alueiden välisen yhteistyön järjestöihin sekä paikallisiin ja alueellisiin viranomaisiin.

XIII.   Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

yhteisen maatalouspolitiikan harjoittaminen ja kehittäminen;

2.

maaseudun kehittäminen, mukaan lukien asiaankuuluvien rahoitusvälineiden toiminta;

3.

seuraavia asioita koskeva lainsäädäntö:

a)

eläinlääkintä ja kasvien terveys sekä eläinrehu, lukuun ottamatta toimia ihmisten terveyden suojelemiseksi,

b)

karjanhoito ja eläinten hyvinvointi;

4.

maataloustuotteiden laadun parantaminen;

5.

maatalouden raaka-aineiden saanti;

6.

yhteisön kasvilajikevirasto;

7.

metsätalous ja peltometsätalous.

XIV.   Kalatalousvaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

yhteisen kalatalouspolitiikan harjoittaminen, kehittäminen ja hallinnointi;

2.

kalavarojen säilyttäminen, tällaisia resursseja hyödyntävien kalastusmuotojen ja -laivastojen hallinnointi sekä merentutkimus ja soveltava kalastustutkimus;

3.

kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden yhteinen markkinajärjestely sekä niiden jalostaminen ja markkinointi;

4.

kalataloutta ja vesiviljelyä koskeva rakennepolitiikka, mukaan lukien kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineet ja varat näiden alojen tukemiseksi;

5.

kalastustoimintaa koskeva yhdennetty meripolitiikka;

6.

kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset, paikalliset kalastusjärjestöt sekä kalastusalaa koskevien kansainvälisten velvoitteiden täyttäminen.

XV.   Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

Euroopan unionin kulttuurinäkökohdat ja erityisesti

a)

kulttuurin tuntemuksen ja kulttuuria koskevan tiedon levityksen parantaminen,

b)

kulttuurien ja kielellisen moninaisuuden suojaaminen ja edistäminen,

c)

kulttuuriperinnön säilyttäminen ja suojaaminen, kulttuurivaihto ja taiteellinen luova toiminta;

2.

Euroopan unionin koulutuspolitiikka, mukaan lukien eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kehittäminen sekä Eurooppa-koulujen järjestelmän ja elinikäisen oppimisen edistäminen;

3.

audiovisuaalialan toimintalinjat sekä tietoyhteiskunnan kulttuuri- ja koulutusnäkökohdat;

4.

nuorisopolitiikka;

5.

urheilua ja vapaa-aikaa koskevan politiikan kehittäminen;

6.

tiedotusta ja tiedotusvälineitä koskeva politiikka;

7.

kulttuuri- ja koulutusalan yhteistyö kolmansien maiden kanssa sekä suhteet asiaankuuluviin kansainvälisiin järjestöihin ja instituutioihin.

XVI.   Oikeudellisten asioiden valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

unionin oikeuden tulkinta, soveltaminen ja seuranta unionin säädösten yhdenmukaisuus primaarioikeuden kanssa, erityisesti säädösten oikeusperustan valinta sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen;

2.

kansainvälisen oikeuden tulkinta ja soveltaminen, siltä osin kuin se koskee Euroopan unionia;

3.

lainsäädännön parantaminen ja unionin oikeuden yksinkertaistaminen;

4.

parlamentin oikeuksien ja erivapauksien oikeudellinen suojaaminen, mukaan lukien parlamentin osallistuminen Euroopan unionin tuomioistuimessa käsiteltäviin kanteisiin;

5.

unionin säädökset, joilla on vaikutusta jäsenvaltion oikeusjärjestykseen, seuraavilla aloilla:

a)

siviili- ja kauppaoikeus,

b)

yritysoikeus,

c)

teollis- ja tekijänoikeudet,

d)

prosessioikeus;

6.

oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä yksityisoikeuden alalla koskevat toimet;

7.

ympäristövastuu ja ympäristörikoksista langetettavat seuraamukset;

8.

uuteen tekniikkaan liittyvät eettiset kysymykset soveltaen valiokuntien yhteistyömenettelyä asianomaisten valiokuntien kanssa;

9.

jäsenten asemaa koskevat säännöt ja Euroopan unionin henkilöstösäännöt;

10.

erioikeudet ja vapaudet sekä jäsenten valtakirjojen tarkastus;

11.

Euroopan unionin tuomioistuimen organisaatio ja perussääntö;

12.

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto.

XVII.   Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

perussopimuksissa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen kansalaisten oikeuksien, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelu, vähemmistöjen suojelu mukaan lukien, unionin alueella;

2.

tarvittavat toimet kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi, lukuun ottamatta sukupuoleen perustuvaa tai työssä ja työmarkkinoilla tapahtuvaa syrjintää;

3.

avoimuutta ja yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä koskeva lainsäädäntö;

4.

vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen perustaminen ja kehittäminen siten, että samalla noudatetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta, erityisesti

a)

henkilöiden maahantuloon ja liikkumiseen sekä turvapaikka- ja maahanmuuttoasioihin liittyvät toimenpiteet,

b)

ulkorajojen yhdennettyyn valvontaan liittyvät toimenpiteet,

c)

toimenpiteet, jotka liittyvät poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön rikosasioissa, terrorismi mukaan lukien, sekä konkreettiset ja menettelyjä koskevat toimet, jotka liittyvät nykyistä johdonmukaisemman rikosoikeutta koskevan unionin linjauksen kehittämiseen;

5.

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Europol, Eurojust, Cepol, Euroopan syyttäjänvirasto ja muut alalla toimivat elimet ja laitokset;

6.

sen toteaminen, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti jäsenvaltioille yhteisiä periaatteita.

XVIII.   Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

Euroopan yhdentymisen toimielimiä koskevat näkökohdat, erityisesti perussopimusten tavanomaisen tai yksinkertaistetun tarkistusmenettelyn valmistelussa, käynnistämisessä ja toteuttamisessa;

2.

perussopimusten täytäntöönpano ja niiden toiminnan arviointi;

3.

Euroopan unionin laajentumisneuvottelujen tai unionista eroamisen seuraukset toimielinten kannalta;

4.

toimielinten väliset suhteet, mukaan lukien työjärjestyksen 148 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimielinten välisten sopimusten käsittely;

5.

yhdenmukainen vaalimenettely;

6.

Euroopan tason poliittiset puolueet ja poliittiset säätiöt, tämän kuitenkaan rajoittamatta puhemiehistön toimivaltaa;

7.

sen toteaminen, että jokin jäsenvaltio on rikkonut vakavasti ja jatkuvasti jäsenvaltioille yhteisiä periaatteita;

8.

työjärjestyksen tulkinta ja soveltaminen sekä siihen esitettävät tarkistukset.

XIX.   Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

naisten oikeuksien määrittely, edistäminen ja suojelu unionissa sekä näihin liittyvät unionin toimet;

2.

naisten oikeuksien edistäminen kolmansissa maissa;

3.

yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävä politiikka, mukaan lukien miesten ja naisten tasa-arvon edistäminen asioissa, jotka koskevat heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla ja kohteluaan työssä;

4.

kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan ja syrjinnän poistaminen;

5.

sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen sisällyttäminen unionin kaikkeen politiikkaan ja sen kehittäminen;

6.

naisten oikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten seuranta ja täytäntöönpano;

7.

naisten oikeuksia koskevan tiedon lisääminen.

XX.   Vetoomusvaliokunta

Valiokunnan toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:

1.

vetoomukset;

2.

kansalaisaloitteita koskevien julkisten kuulemisten järjestäminen 222 artiklan mukaisesti;

3.

suhteet Euroopan oikeusasiamieheen.

(1)  Vahvistettu parlamentin päätöksellä 15. tammikuuta 2014.

LIITE VII

KOMISSION HYVÄKSYMINEN JA KUULEMISTEN AIKANA ANNETTUJEN SITOUMUSTEN SEURANTA

Osa I – Komission jäsenten koko kollegion hyväksyminen parlamentissa

1 artikla

Arviointiperusteet

1.

 Parlamentti arvioi komission jäsenehdokkaita heidän yleisen pätevyytensä, Euroopan asiaan sitoutumisensa ja henkilökohtaisen riippumattomuutensa perusteella. Arvioinnilla mitataan ehdokkaan tietämystä hänelle tarkoitetulla vastuualueella ja hänen viestintätaitojaan.

2.

 Parlamentti kiinnittää erityistä huomiota naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen. Se voi ilmaista näkemyksensä komission puheenjohtajaksi valitun esittämästä vastuualueiden jaosta.

3.

 Parlamentti voi pyytää mitä tahansa tietoa, jolla on merkitystä sen tehdessä päätöksen jäsenehdokkaiden sopivuudesta. Parlamentti edellyttää heidän taloudellisia sidonnaisuuksiaan koskevien täydellisten tietojen toimittamista. Jäsenehdokkaiden taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan tutkittaviksi.

2 artikla

Taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen tutkiminen

1.

 Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta tutkii taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja arvioi, onko komission jäsenehdokkaan antama ilmoitus luotettava ja täydellinen ja voidaanko sen perusteella todeta eturistiriita.

2.

 Oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan antama vahvistus siitä, että eturistiriitoja ei ole, on olennainen edellytys sille, että asiasisällöstä vastaava valiokunta järjestää kuulemisen. Jos vahvistusta ei anneta, komission jäsenehdokkaan nimitysprosessi keskeytetään, kunnes on toimittu 3 kohdan c alakohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

3.

 Oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan tekemässä taloudellisia sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten tutkinnassa sovelletaan seuraavia suuntaviivoja:

a)

jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo taloudellisia sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitusta tutkiessaan, että taloudellisia sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus on esitettyjen asiakirjojen perusteella luotettava ja täydellinen ja että se ei sisällä tietoja, joiden perusteella voidaan todeta olemassa oleva tai mahdollinen eturistiriita, joka liittyy komission jäsenehdokkaan vastuualueeseen, valiokunnan puheenjohtaja toimittaa kuulemisesta vastaaville valiokunnille tai komission jäsenen toimikauden aikana toteutettavaan menettelyyn osallistuville valiokunnille vahvistuskirjeen siitä, että eturistiriitaa ei ole;

b)

jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, että komission jäsenehdokkaan taloudellisia sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksessa on epätäydellisiä tai ristiriitaisia tietoja tai että tarvitaan lisäselvityksiä, valiokunta pyytää Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisiä suhteita koskevan puitesopimuksen perusteella komission jäsenehdokasta täydentämään vaadittuja tietoja ilman aiheetonta viivytystä ja tekee päätöksen tietojen vastaanottamisen ja asianmukaisen analyysin jälkeen; oikeudellisista asioista vastaava valiokunta voi tarvittaessa pyytää komission jäsenehdokasta kuultavaksi;

c)

jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta toteaa eturistiriidan taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen tai komission jäsenehdokkaan antamien lisäselvitysten nojalla, valiokunta antaa suosituksia, joiden tarkoituksena on saada eturistiriita ratkaistua; nämä suositukset voivat sisältää kyseisestä sidonnaisuudesta luopumisen tai komission puheenjohtajan tekemiä muutoksia komission jäsenehdokkaan vastuualueeseen; vakavammissa tapauksissa, kun eturistiriitaa ei kyetä ratkaisemaan, oikeudellisista asioista vastaava valiokunta voi viimeisenä keinona todeta päätelmänään, että komission jäsenehdokas ei kykene hoitamaan tehtäviään perussopimusten ja toimintasääntöjen mukaisesti; parlamentin puhemies kysyy tällöin komission puheenjohtajalta, mitä jatkotoimia tämä aikoo toteuttaa.

3 artikla

Kuulemiset

1.

 Kukin komission jäsenehdokas kutsutaan yhden kerran kuultavaksi asiasta vastaavassa valiokunnassa tai valiokunnissa. Kuulemiset ovat julkisia.

2.

 Puheenjohtajakokous järjestää kuulemiset valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksesta. Kunkin valiokunnan puheenjohtaja ja koordinaattorit vastaavat yksityiskohtaisista järjestelyistä. Esittelijöitä voidaan nimittää.

3.

 Jos vastuualueet ovat päällekkäisiä, asiasta vastaavien valiokuntien suhteen tehdään soveltuvia järjestelyjä. Vaihtoehtoja on kolme:

a)

jos komission jäsenehdokkaan tehtävät kuuluvat vain yhden valiokunnan toimialaan, ainoastaan kyseinen valiokunta kuulee jäsenehdokasta (asiasta vastaava valiokunta);

b)

jos komission jäsenehdokkaan tehtävät kuuluvat jokseenkin tasapuolisesti useamman kuin yhden valiokunnan toimialaan, nämä valiokunnat kuulevat yhdessä ehdokasta (ehdokasta yhdessä kuulevat valiokunnat); sekä

c)

jos komission jäsenehdokkaan tehtävät kuuluvat pääasiallisesti yhden valiokunnan toimialaan ja vain vähäisessä määrin yhden tai useamman muun valiokunnan toimialaan, se valiokunta, jonka toimialaan ehdokkaan tehtävät pääasiallisesti kuuluvat, vastaa ehdokkaan kuulemisesta ja toinen valiokunta tai muut valiokunnat osallistuvat kuulemiseen (kuulemiseen osallistuvat valiokunnat).

4.

 Komission puheenjohtajaksi valittua henkilöä kuullaan kaikista asiaa koskevista käytännön järjestelyistä.

5.

 Valiokunnat toimittavat kirjalliset kysymykset komission jäsenehdokkaille hyvissä ajoin ennen kuulemisia. Kutakin komission jäsenehdokasta kohti on kaksi valiokuntien puheenjohtajakokouksen laatimaa yhteistä kysymystä, joista ensimmäinen koskee yleistä pätevyyttä, sitoutumista Euroopan asiaan ja henkilökohtaista riippumattomuutta ja toinen vastuualueen hoitoa ja yhteistyötä parlamentin kanssa. Asiasta vastaava valiokunta toimittaa viisi muuta kysymystä; alakysymykset eivät ole sallittuja. Jos useampi valiokunta kuulee ehdokasta yhdessä, kullakin valiokunnalla on oikeus toimittaa kolme kysymystä.

Komission jäsenehdokkaiden ansioluettelot ja heidän vastauksensa kirjallisiin kysymyksiin julkaistaan parlamentin verkkosivustolla ennen kuulemista.

6.

 Kuhunkin kuulemiseen varataan kolme tuntia. Kuulemiset toimitetaan sellaisessa ympäristössä ja olosuhteissa, joissa komission jäsenehdokkailla on tasapuolinen ja oikeudenmukainen mahdollisuus esitellä itsensä ja mielipiteensä.

7.

 Komission jäsenehdokkaita pyydetään käyttämään enintään 15 minuuttia kestävä suullinen avauspuheenvuoro. Kuulemisen aikana esitetään enintään 25 kysymystä, jotka ryhmitellään mahdollisuuksien mukaan aiheen mukaan. Kysymykselle varattuna aikana voidaan esittää välittömästi yksi täydentävä kysymys. Merkittävä osa puheajasta myönnetään poliittisille ryhmille soveltuvin osin 171 artiklan mukaisesti. Kuulemistilaisuudessa pyritään komission jäsenehdokkaiden ja parlamentin jäsenten väliseen monipuoliseen poliittiseen vuoropuheluun. Ennen tilaisuuden päättymistä komission jäsenehdokkaille annetaan mahdollisuus käyttää lyhyt päätöspuheenvuoro.

8.

 Kuulemiset välitetään suorana ääni- ja kuvalähetyksenä. Hakemistolla varustettu taltiointi kuulemisista asetetaan yleisön saataville 24 tunnin kuluessa kuulemisen päättymisestä.

4 artikla

Arviointi

1.

 Valiokunnan puheenjohtaja ja koordinaattorit kokoontuvat viipymättä kuulemistilaisuuden jälkeen arvioimaan yksittäisiä komission jäsenehdokkaita. Kokoukset pidetään suljetuin ovin. Koordinaattoreita pyydetään ilmoittamaan, täyttävätkö jäsenehdokkaat koordinaattorien mielestä ne vaatimukset, joita sekä tehtävä kollegion jäsenenä että heille erityisesti osoitetut tehtävät edellyttävät. Valiokuntien puheenjohtajakokous laatii pro forma mallin arvioinnin tueksi.

2.

 Jos useampi valiokunta kuulee ehdokasta yhdessä, niiden puheenjohtajat ja koordinaattorit toimivat yhdessä koko menettelyn ajan.

3.

 Kustakin komission jäsenehdokkaasta laaditaan yksi arviointikirje. Siihen sisällytetään kaikkien kuulemiseen osallistuneiden valiokuntien lausunnot.

4.

 Koordinaattoreiden tekemään arviointiin sovelletaan seuraavia periaatteita:

a)

Jos koordinaattorit hyväksyvät komission jäsenehdokkaan yksimielisesti, puheenjohtaja lähettää heidän puolestaan hyväksymiskirjeen.

b)

Jos koordinaattorit hylkäävät komission jäsenehdokkaan yksimielisesti, puheenjohtaja lähettää heidän puolestaan hylkäämiskirjeen.

c)

Jos vähintään kahden kolmasosan enemmistöä valiokunnan jäsenistä edustavat koordinaattorit hyväksyvät komission jäsenehdokkaan, puheenjohtaja lähettää heidän puolestaan kirjeen, jossa ilmoitetaan, että suuri enemmistö hyväksyy ehdokkaan. Vähemmistöön jääneet mielipiteet ilmoitetaan pyynnöstä.

d)

Jos koordinaattorit eivät saavuta vähintään kahden kolmasosan enemmistöä valiokunnan jäsenistä ehdokkaan hyväksymiseksi, he

—

pyytävät ensin lisätietoja esittämällä lisää kirjallisia kysymyksiä;

—

jos he ovat vielä tyytymättömiä, pyytävät uutta 1,5 tunnin kuulemista, joka edellyttää puheenjohtajakokouksen hyväksyntää.

e)

Jos d alakohdan soveltamisen jälkeen vähintään kahden kolmasosan enemmistöä valiokunnan jäsenistä edustavat koordinaattorit hyväksyvät komission jäsenehdokkaan, puheenjohtaja lähettää heidän puolestaan kirjeen, jossa ilmoitetaan, että suuri enemmistö hyväksyy ehdokkaan. Vähemmistöön jääneet mielipiteet ilmoitetaan pyynnöstä.

f)

Jos d alakohdan soveltamisen jälkeenkään koordinaattorit eivät ole saavuttaneet vähintään kahden kolmasosan enemmistöä valiokunnan jäsenistä komission jäsenehdokkaan hyväksymiseksi, puheenjohtaja kutsuu koolle valiokunnan ja toimittaa äänestyksen 1 kohdassa mainituista kahdesta kysymyksestä. Puheenjohtaja lähettää kirjeen, jossa ilmoitetaan valiokunnan arviointi.

5.

 Valiokuntien arviointikirjeet toimitetaan 24 tunnin kuluessa arviointiprosessin loppuunsaattamisesta. Valiokuntien puheenjohtajakokous tarkastelee kirjeitä ja toimittaa ne sen jälkeen puheenjohtajakokoukselle. Keskustelun jälkeen puheenjohtajakokous julistaa kuulemiset päättyneiksi ja antaa luvan kaikkien arviointikirjeiden julkaisemiseen, jollei se päätä pyytää lisätietoja.

5 artikla

Kollegion esittely

1.

 Valittu komission puheenjohtaja kutsutaan esittelemään komission jäsenehdokkaiden koko kollegio ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa, johon kutsutaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja. Esittelyä seuraa keskustelu. Keskustelun päätteeksi poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Tällöin sovelletaan 132 artiklan 3–8 kohtaa.

2.

 Kun päätöslauselmaesityksestä on äänestetty, parlamentti äänestää siitä, hyväksyykö se valitun komission puheenjohtajan ja komission jäsenehdokkaiden nimittämisen yhtenä kokoonpanona. Parlamentti tekee päätöksensä nimenhuutoäänestyksellä annettujen äänten enemmistöllä. Se voi siirtää äänestyksen seuraavaan istuntoon.

6 artikla

Kuulemisten aikana annettujen sitoumusten seuranta

Asiasta vastaava valiokunta tarkastelee komission jäsenehdokkaiden kuulemisten aikana antamia sitoumuksia ja mainitsemia prioriteetteja koko heidän toimikautensa ajan Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen liitteessä IV olevan 1 kohdan mukaisesti vuosittain käytävän jäsennellyn vuoropuhelun yhteydessä.

Osa II – Merkittävä vastuualueen muutos tai muutos komission jäsenten kollegion kokoonpanossa sen toimikauden aikana

7 artikla

Avoimeksi tullut tehtävä

Jos täytetään eroamisen, erottamisen tai kuolemantapauksen johdosta avoimeksi tullut tehtävä, parlamentti kutsuu viipymättä komission jäsenehdokkaan kuultavaksi osassa I määrätyin edellytyksin.

8 artikla

Uuden jäsenvaltion liittyminen

Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio, parlamentti kutsuu kyseisen komission jäsenehdokkaan kuultavaksi osassa I määrätyin edellytyksin.

9 artikla

Merkittävä vastuualueen muutos

Jos jäsenten vastuualueet muuttuvat merkittävästi komission toimikauden aikana, asianomaiset komission jäsenet kutsutaan kuultavaksi osassa I määrätyin edellytyksin, ennen kuin he ryhtyvät hoitamaan uusia tehtäviään.

10 artikla

Äänestys täysistunnossa

Edellä 125 artiklan 7 kohdassa määrätystä menettelystä poiketen yhden komission jäsenen nimittämistä koskeva äänestys täysistunnossa toimitetaan salaisena äänestyksenä.

LIITE VIII

TAVALLISTA LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYSTÄ NOUDATTAEN ANNETTAVIEN SÄÄDÖSTEN LAATIMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1.   

Säädöksistä on ilmettävä säädöstyyppi, viitenumero, säädöksen antaneiden toimielinten nimet, niiden allekirjoituspäivä ja niiden kohde.

2.   

Säädöksissä on

a)

ilmaisu ”Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto, jotka”;

b)

ilmaisu ”ottavat huomioon”, jota seuraa viittaus määräyksiin tai säännöksiin, joiden perusteella säädös on annettu;

c)

johdanto-osan viitteet, joissa mainitaan saadut ehdotukset ja lausunnot sekä järjestetyt kuulemiset;

d)

ilmaisu ”sekä katsovat seuraavaa:”, jonka jälkeen esitetään säädöksen perustelut;

e)

ilmaisu ”ovat hyväksyneet tämän asetuksen:”, ”ovat hyväksyneet tämän direktiivin:”, ”ovat hyväksyneet tämän päätöksen:” tai muu vastaava ilmaisu, jota seuraavat säädöksen säännökset.

3.   

Säädös jakautuu artikloihin, jotka voidaan ryhmitellä osiin, osastoihin, lukuihin ja jaksoihin.

4.   

Säädöksen viimeisessä artiklassa vahvistetaan voimaantulopäivä, jos se on aikaisempi tai myöhempi kuin julkaisemista seuraava 20. päivä.

5.   

Säädöksen viimeistä artiklaa seuraa

—

perussopimusten asiaa koskevia määräyksiä vastaava asianmukainen ilmaisu sen soveltamisesta;

—

ilmaisu ”Tehty …”, jota seuraa säädöksen allekirjoittamispäivä;

—

ilmaisut ”Euroopan parlamentin puolesta Puhemies”, ”Neuvoston puolesta Puheenjohtaja”, joita seuraavat parlamentin puhemiehen nimi ja säädöksen antamisen hetkellä neuvoston puheenjohtajana toimineen henkilön nimi.

Oikaisuja

22.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 302/129

Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2019/1009, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 170, 25. kesäkuuta 2019 )

Sivulla 84, liitteessä III olevan III osan taulukossa ”TOIMINTOPERUSTEINEN TUOTELUOKKA (PFC) 3: MAANPARANNUSAINE” ensimmäisellä rivillä:

on:

”pH

± 1,0 % ilmoitetusta arvosta”

pitää olla:

”pH

± 1,0 ilmoitetusta arvosta”

Sivulla 85, liitteessä III olevan III osan taulukossa ”TOIMINTOPERUSTEINEN TUOTELUOKKA (PFC) 4: KASVUALUSTA” toisella rivillä:

on:

”pH

± 1,0 % ilmoitetusta arvosta”

pitää olla:

”pH

± 1,0 ilmoitetusta arvosta”