(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 15 päivänä helmikuuta 2019 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuontia unioniin koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan perusteella. Komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille, kun eurooppalainen ajoneuvojen pyörien valmistajia edustava järjestö Association of European Wheels Manufacturers, jäljempänä ’EUWA’ tai ’valituksen tekijä’, teki 3 päivänä tammikuuta 2019 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia ajoneuvojen teräspyörien tuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty näyttö polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta oli riittävä tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen komissiolle esitettiin useita kysymyksiä ja huomautuksia tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä. Komissio tarkensi tuotteen määritelmää vireillepanoilmoituksen muuttamista koskevassa ilmoituksessa (3).

(4)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti komissio kirjaa polkumyyntitutkimuksen kohteena olevan tuonnin ennakkoilmoituskaudella, ellei sillä ole riittävää näyttöä siitä, että tietyt vaatimukset eivät täyty. Kuten perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdassa mainitaan, yksi näistä edellytyksistä on se, että sellaisen tuonnin tason lisäksi, josta tutkimusajanjakson aikana aiheutui vahinkoa, tuonti on uudelleen huomattavasti kasvanut. Eurostatin tietojen mukaan Kiinasta peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuonti (kilogrammoina) laski ensimmäisten tutkimuksen vireillepanon jälkeisten neljän kuukauden aikana (maaliskuusta 2019 kesäkuuhun 2019) 72 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2018 ja 74 prosenttia verrattuna tutkimusajanjakson neljän kuukauden keskiarvoon (2018 – ks. 23 kappale). Komissio toteaa lisäksi, että Surveillance 2 -tietokannan mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärät osoittavat samankaltaista tuonnin voimakasta vähenemistä. Komissio ei velvoittanut kirjaamaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti, koska toinen 10 artiklan 4 kohdan olennaisista edellytyksistä ei täyttynyt eli tuonti ei kasvanut huomattavasti.

(5)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(6)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(7)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(8)

Vireillepanoilmoituksessa komissio ilmoitti, että se oli päättänyt rajata tutkimuksensa koskemaan kohtuullista määrää unionin tuottajia soveltamalla otantaa ja että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen vireillepanovaiheessa käytettävissään olevien tietojen perusteella. Otos perustui samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimääriin EU:ssa tutkimusajanjaksolla. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valitut unionin tuottajat sijaitsivat kolmessa eri jäsenvaltiossa, ja niiden osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta EU:n kokonaistuotannosta ja myyntimäärästä oli 35 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia esitti ainoastaan EUWA, joka pyysi vielä yhden yrityksen sisällyttämistä otokseen, jotta otoksen edustavuutta voitaisiin parantaa. Huomautusten jälkeen komissio päätti lisätä otokseen yhden yrityksen. Kyseinen unionin tuottaja kieltäytyi kuitenkin tekemästä yhteistyötä tutkimuksessa. Näin ollen vahvistettiin alkuperäinen otos, johon kuului kolme unionin tuottajaa. Otos on unionin tuotannonalaa edustava.

(9)

Otokseen valitut unionin tuottajat ja muut tähän tutkimukseen osallistuvat unionin tuottajat ovat pyytäneet komissiota pitämään niiden henkilöllisyyden luottamuksellisena koko menettelyn ajan perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti, koska ne pelkäävät joidenkin asiakkaidensa kostotoimenpiteitä. Pyynnössä esitetyn hyvän syyn perusteella komissio suostui käsittelemään unionin tuottajia anonyymisti.

(10)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(11)

Kaksi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot. Tuojien vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(12)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja muodostaakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(13)

Kaksikymmentäseitsemän asianomaisen maan yritystä toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio katsoi, että kaksikymmentä vientiä harjoittavaa tuottajaa tai tuottajaryhmää täytti otokseen hyväksymisen edellytykset. Seitsemän tuottajaa ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta EU:hun tutkimusajanjaksolla, eikä niitä tämän vuoksi voitu hyväksyä otokseen. Perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio valitsi otokseen kolme yritystä, jotka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otoksen valinta perustui unioniin suuntautuvan viennin suurimpiin määriin, mutta huomiota kiinnitettiin myös siihen, että otos kattaisi kaikki teräspyörien lajit (henkilö- ja kaupallisten ajoneuvojen teräspyörät).

(14)

Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

(15)

Yksi otokseen valituista yrityksistä kieltäytyi myöhemmin yhteistyöstä, ja se korvattiin seuraavaksi suurimmalla vientiä harjoittavalla tuottajalla.

(16)

Yhden otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan toimittamissa tiedoissa oli merkittäviä puutteita, minkä vuoksi komissio päätti tarkastuskäynnin jälkeen olla ottamatta niitä huomioon perusasetuksen (4) 18 artiklan 1 kohdan perusteella.

(17)

Koska tietyt tuotelajit jätettiin tämän tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, kuten 2.3 kohdassa todetaan, yksi yhteistyössä toimineista otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei enää kuulunut tämän tutkimuksen piiriin.

(18)

Tämän vuoksi otokseen kuului enää yksi yritys, jonka osuus tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä Kiinasta unioniin tutkimusajanjaksolla oli noin 20 prosenttia. Kun otetaan huomioon otokseen valittujen yritysten yhteistyöstä kieltäytymisen aste ja se, että uuden otoksen valintaan ei ollut riittävästi aikaa, komissio päätti alustavasti perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdan mukaisesti soveltaa perusasetuksen 18 artiklan asiaan liittyviä säännöksiä.

(19)

Alun perin otantalomakkeen palauttaneista vientiä harjoittavista tuottajista kymmenen pyysi yksilöllistä tarkastelua perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio asetti kyselylomakkeen saataville verkossa vireillepanopäivänä. Ilmoittaessaan otoksesta komissio ilmoitti lisäksi otokseen kuulumattomille vientiä harjoittaville tuottajille, että niiden oli vastattava kyselylomakkeeseen, jos ne halusivat, että niitä tarkastellaan yksilöllisesti. Yksikään yrityksistä ei kuitenkaan vastannut kyselyyn. Sen vuoksi yhtään yksilöllistä tarkastelua ei tehty.

(20)

Komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Unionin tuottajille, tuojille, käyttäjille ja vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetut kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (5) vireillepanopäivänä.

(21)

Kyselyvastaukset saatiin otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta ja kolmelta vientiä harjoittavalta tuottajalta. Yksi etuyhteydetön tuoja toimitti komissiolle kyselyvastauksen, joka oli kuitenkin puutteellinen, ja kyseinen osapuoli lopetti yhteistyön tutkimuksessa, kun sitä pyydettiin täydentämään kyselyvastaustaan. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta.

(22)

Komissio on hankkinut ja tarkastanut kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien osapuolten toimitiloihin:

Unionin tuottajat

Unionin tuottajien järjestö

Vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa

(23)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2018 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2015 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(24)

Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla oli riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(25)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten tarvittavien tietojen keräämiseksi komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa kaikkia asianomaisen maan vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksen liitteessä III pyydetyt tiedot ajoneuvojen teräspyörien tuottamiseen käyttämistään tuotantopanoksista. Kaksikymmentäkolme vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti tarvittavat tiedot.

(26)

Saadakseen tiedot, joita se piti tarpeellisina tutkimukselleen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen myös Kiinan viranomaisille. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti määrittäessään merkittävien vääristymien esiintymisen Kiinassa.

(27)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa myös kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan tietoja sekä asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta 37 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Yksi vientiä harjoittava tuottaja esitti huomautuksia merkittävien vääristymien esiintymisestä.

(28)

Lisäksi komissio täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta normaaliarvo voidaan määrittää vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(29)

Komissio julkaisi 6 päivänä maaliskuuta 2019 ensimmäisen asiakirja-aineistoon liitetyn muistion (6), jäljempänä ’6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätty muistio’, jossa pyydetään asianomaisten osapuolten näkemyksiä niistä lähteistä, joita komissio saattaa käyttää normaaliarvon muodostamiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa. Lisäksi komissio yksilöi mahdolliset edustavat maat vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella (nämä maat olivat Argentiina, Brasilia, Kolumbia, Malesia, Meksiko, Venäjä, Etelä-Afrikka, Thaimaa ja Turkki).

(30)

Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Komissio vastaanotti huomautuksia yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta ja valituksen tekijältä. Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia.

(31)

Komissio vastasi 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivättyyn muistioon saatuihin huomautuksiin toisessa, 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossa (7), jäljempänä ’16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätty muistio’, joka koski normaaliarvon määrittämisen lähteitä. Komissio laati myös tuotannontekijöiden luettelon ja katsoi, että tässä vaiheessa Brasilia oli asianmukaisin edustava maa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla. Tässä vaiheessa ei ollut mahdollista laatia lopullista luetteloa HS-koodeista, joihin tuotannontekijät olisi luokiteltava. Koska Brasiliaan ei tapahtunut tuontia kaikilla mahdollisilla HS-koodeilla, komissio totesi tässä vaiheessa, että myös Turkkia ja Etelä-Afrikkaa voitaisiin tarvittaessa pitää sopivina edustavina maina. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään asiasta huomautuksia. Komissio sai huomautuksia ainoastaan valituksen tekijältä. Huomautuksia käsitellään tässä asetuksessa.

(32)

Tarkasteltavana oleva tuote, sellaisena kuin se on muutettuna 3 kappaleessa mainitulla ilmoituksella, on Kiinasta peräisin olevat ajoneuvojen teräspyörät, myös lisälaitteilla tai renkailla varustetut, jotka on suunniteltu käytettäviksi

ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8708 70 10, ex 8708 70 99 ja ex 8716 90 90 (Taric-koodit 8708701080, 8708701085, 8708709920, 8708709980, 8716909095 ja 8716909097), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(33)

Soveltamisalaan eivät sisälly seuraavat tuotteet:

(34)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(35)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(36)

Yksi otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista väitti, että ajoneuvojen teräspyörät, jotka on suunniteltu käytettäväksi henkilöautojen perävaunuissa ja asuntovaunuissa, jotka luokitellaan CN-koodiin 8716 90 90 ja joiden vanteen halkaisija on enintään 16 tuumaa, olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska niitä ei valmisteta unionissa ja eikä niillä ole samoja teknisiä perusominaisuuksia kuin kaikilla muilla määritelmän piiriin kuuluvilla tuotteilla.

(37)

Kyseessä oleva yritys huomautti teknisistä ominaisuuksista, että henkilöautojen perävaunujen ja asuntovaunujen pyöriä koskevat vaatimukset, erityisesti lujuuden (ja näin ollen myös testauksen) osalta, ovat alhaisemmat kuin henkilöautojen pyöriä koskevat vaatimukset. Lisäksi niiden on täytettävä erityiset ominaisuudet, jotka liittyvät tällaisten unionissa myytäväksi tarkoitettujen pyörien suurempaa lastia ja alhaisempaa nopeutta koskeviin vaatimuksiin. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että henkilöautojen perävaunuissa ja asuntovaunuissa käyttäväksi tarkoitettuja teräspyöriä ei voida laillisesti myydä henkilöautoissa käytettäviksi tarkoitettuina teräspyörinä. Yritys väitti myös, että henkilöautojen perävaunuissa ja asuntovaunuissa käyttäväksi tarkoitetut teräspyörät olisi luokiteltava CN-koodiin 8716 90 90, kun taas henkilöautoissa käytettäväksi tarkoitetut teräspyörät olisi luokiteltava nimikkeeseen 8708.

(38)

Tutkimuksen aikana komissiolle esitettiin huomautuksia, jotka koskivat sellaisten maatalouden perävaunujen ja muun pelloilla käytettävän pyörillä varustetun maatalousvälineistön pyörien, joiden vanteen halkaisija on enintään 16 tuumaa, mahdollista tutkimuksen ulkopuolelle jättämistä. Vireillepanoilmoituksessa nimenomaisesti jätetään soveltamisalan ulkopuolelle ”sellaisten moottoriajoneuvojen pyörät, jotka on suunniteltu käytettäviksi muualla kuin julkisilla teillä (esimerkiksi maa- ja metsätaloustraktorien, haarukkatrukkien, pushback-traktoreiden ja muiden kuin teillä käytettävien dumppereiden pyörät)”. Sellaisten ajoneuvojen teräspyörät, joissa ei ole mekaanista kuljetuskoneistoa, kuten maatalouden perävaunujen ja muun pelloilla käytettävän pyörillä varustetun maatalousvälineistön pyörät, sisältyivät kuitenkin alun perin tuotteen määritelmään. Väitettiin, että henkilöautojen perävaunuissa ja asuntovaunuissa käyttäväksi tarkoitettujen teräspyörien tavoin myös tällaiset pyörät ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia eivätkä ne ole vaihdettavissa muiden soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden kanssa.

(39)

Komissio julkaisi 24 päivänä kesäkuuta 2019 asiakirja-aineistoon liitetyn muistion, jossa se pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia edellä mainituista tuotteen määritelmää koskevista väitteistä. Valituksen tekijä, kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa ja yksi unionin tuoja esittivät edellä tarkoitettua muistiota koskevia huomautuksia. Kaikki osapuolet kannattivat 36 ja 38 kappaleessa tiivistetysti esitettyä väitettä tuotteen jättämisestä tutkimuksen ulkopuolelle.

(40)

Tutkimus on osoittanut, että 36 ja 38 kappaleessa tarkoitetut pyörät ovat läpimitaltaan enintään 16 tuumaa ja että ne ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia kuin muut tuotteen määritelmän piiriin kuuluvat tuotteet, sillä niitä ole tarkoitettu asennettaviksi eikä niitä voida asentaa suoraan moottoriajoneuvoon. Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että kyseiset tuotteet olisi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle.

(41)

Edellä 40 kappaleessa kuvatun poissulkemisen jälkeen yhtä otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa, joka valmisti ja vei unioniin ainoastaan tutkimuksesta poissuljettuja tuotelajeja, ei katsota enää tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavaksi tuottajaksi.

(42)

Näin ollen tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä on alustavasti Kiinasta peräisin olevat ajoneuvojen teräspyörät, myös lisälaitteilla tai renkailla varustetut, jotka on suunniteltu käytettäviksi

jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8708 70 10, ex 8708 70 99 ja ex 8716 90 90 (Taric-koodit 8708701080, 8708701085, 8708709920, 8708709980, 8716909095 ja 8716909097), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

Soveltamisalaan eivät sisälly seuraavat tuotteet:

(43)

Kuten 17 kappaleessa selitetään, otokseen jäi vain kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka tarkistettiin myöhemmin.

(44)

Näistä yrityksistä toisen osalta komissio päätti soveltaa perusasetuksen 18 artiklan säännöksiä ja etenkin 18 artiklan 1 kohdan ensimmäistä virkettä ja jätti toimitetut tiedot huomiotta. Päätös tehtiin sen perusteella, että ilmoitettuja vientimyyntitietoja ei pidetty luotettavina, koska niitä ei voitu täsmäyttää yrityksen tarkastetun tilinpäätöksen kanssa. Tästä syystä komissio ei saanut tarvittavia tietoja polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi kyseiselle yritykselle.

(45)

Perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti asianomaiselle osapuolelle ilmoitettiin, miksi toimitettuja tietoja ei otettu huomioon, ja sille annettiin tilaisuus antaa lisäselvityksiä.

(46)

Yritys esitti huomautuksia komission aikomuksesta soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa, ja sen pyynnöstä sille järjestettiin kuuleminen kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Hylättyjen tietojen ja yrityksen toimittamissa huomautuksissa ja myöhemmin pidetyssä kuulemisessa tehtyjen huomautusten luottamuksellisuuden ja yrityskohtaisuuden vuoksi komission asiaa koskevat alustavat yksityiskohtaiset päätelmät ilmoitettiin kyseessä olevalle yritykselle erillisesti.

(47)

Koska yrityksen toimittamissa huomautuksissa ja kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan kanssa pidetyssä kuulemisessa esitetyt huomautukset eivät muuttaneet niitä tosiseikkoja ja päätelmiä, jotka komissio oli vahvistanut yrityksen toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana, komissio vahvisti alustavasti käytettävissä olevien tietojen käytön kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla.

(48)

Näin ollen jäljempänä kuvattu polkumyyntimarginaalilaskelma viittaa ainoaan otoksessa jäljellä olevaan yritykseen.

(49)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(50)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(51)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan määritelmän mukaan ”[m]erkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

(52)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a alakohdan b alakohdan mukaan 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymisen arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa b alakohdassa esitettyyn ohjeelliseen luetteloon sisältyvät tekijät. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti merkittäviä vääristymiä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla tällaisista tekijöistä mahdollisesti on tarkasteltavana olevan tuotteen hintoihin ja kustannuksiin viejämaassa. Koska luettelo ei ole kumulatiivinen, kaikkia tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon, jotta todettaisiin merkittävien vääristymien esiintyminen. Samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan lisäksi käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on joka tapauksessa tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät johdu markkinavoimien vapaasta kehityksestä.

(53)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(54)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (8), jäljempänä ’raportti’, jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityiset vääristymät monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja tietyillä sektoreilla (kuten teräs- ja kemikaalisektoreilla). Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa. Myös valitukseen sisältyi merkityksellistä näyttöä, joka täydensi raporttia. Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin kyseenalaistamaan tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvää näyttöä, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä.

(55)

Valitus sisälsi päivitettyä tietoa terästuotannon ylikapasiteetista; teräs on tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon pääraaka-aine, jonka osuus valmistuskustannuksista on yli 60 prosenttia. Valituksessa viitattiin Euroopan unionin Kiinassa toimivan kauppakamarin raporttiin (9), jonka mukaan Kiina ei ole lunastanut lupauksiaan leikata tuotantokapasiteettia realistisemmalle tasolle. Tilanteeseen vaikuttivat erityisesti seuraavat:

(56)

Valituksen tekijä väitti myös, että Kiinan kotimainen kysyntä ei pysty kattamaan terästuotannon kohonnutta tasoa. Tältä osin valituksessa viitattiin World Steel Associationiin, jonka mukaan Kiinan kuukausittaiset tuotantomäärät kasvoivat 9,1 prosenttia lokakuusta 2017 lokakuuhun 2018, kun muissa 64 maassa, jotka raportoivat kyseiselle järjestölle, kasvu oli keskimäärin vain 5,8 prosenttia.

(57)

Valituksen tietojen mukaan teräksen lisääntynyt tuotanto Kiinassa yhdistettynä viennin vähenemiseen, joka johtuu Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen hiljattain käyttöön ottamista kaupan suojatoimista, voi johtaa teräksen hintojen laskuun.

(58)

Lisäksi valituksessa viitattiin vielä muihin käytäntöihin, jotka vaikuttavat raaka-aineiden hintoihin:

(59)

Kuten 26 ja 27 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös raportissa, olevaa näyttöä tai valituksen tekijän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa, tai kumonnut tämän näytön.

(60)

Tähän liittyviä huomautuksia saatiin vain yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta, joka väitti, että normaaliarvon laskeminen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti on ristiriidassa WTO:n sopimusten kanssa, mukaan lukien Kiinan WTO:hon liittymistä koskeva pöytäkirja, jäljempänä ’pöytäkirja’, ja WTO:n polkumyynnin vastainen sopimus, jäljempänä ’polkumyyntisopimus’.

(61)

Vientiä harjoittava tuottaja väitti, että pöytäkirjan 15 jakson voimassaolon päättymisen jälkeen EU:n ei pitäisi poiketa vakiomenetelmästä (eli käyttää vain vientiä harjoittavan maan kotimarkkinahintoja ja -kustannuksia) normaaliarvon laskemiseksi, ellei polkumyyntisopimus salli muuta. Edellä esitetyn perusteella EU:n pitäisi noudattaa polkumyyntisopimuksen 2 artiklan mukaista vakiomenetelmää. Asianomainen osapuoli väitti myös, että merkittävien vääristymien käsitettä ei edes esiinny polkumyyntisopimuksessa. Koska polkumyyntisopimuksessa tai vuoden 1994 GATT-sopimuksessa ei ole oikeusperustaa tällaisille toimille, merkittävien vääristymien esiintymistä koskevat päätelmät ja tämän tuloksena normaaliarvon laskennallinen muodostaminen eivät ole johdonmukaisia polkumyyntisopimuksen 1, 2, 6.1 ja 18.1 artiklan kanssa.

(62)

Tämän tutkimuksen osalta komissio toteaa 112 kappaleessa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista. Komissio ei ole asianomaisen osapuolen kanssa yhtä mieltä siitä, että komission ei pitäisi soveltaa 2 artiklan 6 a kohtaa. Päinvastoin komissio katsoo, että 2 artiklan 6 a kohtaa voidaan soveltaa ja että sitä on sovellettava tämän tapauksen kaltaisissa olosuhteissa. Lisäksi komissio katsoo, että kyseisen säännös on yhdenmukainen Euroopan unionin WTO-velvoitteiden kanssa. Komissio on sitä mieltä, kuten asiassa DS473 EU-biodiesel (Argentiina) todettiin, että perusasetuksen säännökset, joita sovelletaan yleisesti kaikkiin WTO:n jäseniin, etenkin 2 artiklan 5 kohdan toinen alakohta, sallivat kolmannen maan tietojen käytön asianmukaisesti oikaistuna silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Kiinasta peräisin olevia tuotteita koskevissa polkumyynnin vastaisissa menettelyissä Kiinan liittymispöytäkirjan jakson 15 niitä osia, joiden voimassaolo ei ole päättynyt, sovelletaan edelleen normaaliarvon määrittämiseen sekä markkinatalousnormien että sellaisen menetelmän käytön osalta, joka ei perustu tiukkaan vertailuun Kiinan hintojen ja kustannusten kanssa.

(63)

Vientiä harjoittava tuottaja väitti vielä, että valituksen tekijä ei esittänyt näyttöä merkittävistä vääristymistä teräspyörien markkinoilla sinänsä vaan perusti väitteensä Kiinan teräsmarkkinoiden vääristymiin.

(64)

Komissio totesi, että kaikki Kiinan teräsmarkkinoiden tilannetta koskevat huomautukset ovat merkityksellisiä tarkasteltavana olevan tuotteen kannalta, koska terästuotteena sitä voidaan pitää osana terästeollisuutta. Teräksen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuskustannuksista on yli 60 prosenttia. Lisäksi ajoneuvojen teräspyörien valmistuksen tärkein raaka-aine on kuumavalssattu teräslevy, jonka osuus kokonaiskustannuksista on yli 50 prosenttia, jota niin ikään tuotetaan Kiinan teräsmarkkinoilla ja jonka osalta aiemmissa kaupan suojatoimenpiteitä koskevissa tutkimuksissa (11) on vahvistettu esiintyvän vääristymiä.

(65)

Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan luettuna julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan raporttiin sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkasteltavana oleva tuote mukaan luettuna.

(66)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu nk. sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrää Kiinan talouden hallinnointia. Perusperiaatteena on tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään kansantalouden johtavana voimana, ja valtion tehtävänä on varmistaa sen lujittaminen ja kasvu (12). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on nimenomainen toimeksianto. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (13).

(67)

Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat superrakenteen, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema.” (14) Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä johtoasema ja määräysvalta ovat olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menevät selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta, jonka rajoissa vapaat markkinavoimat toimivat.

(68)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (15). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(69)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Provinssitason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita, joskin tämä oli yleisempää aiemmilla suunnitelmakierroksilla. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden päivittäminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.2.1.5 jakso) (16).

(70)

Toiseksi rahoitusresurssien tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.2.1.8 jakso) (17). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkovelkakirjamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä muut rahoitussektorin osat kuin pankkisektori on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (18).

(71)

Kolmanneksi sääntely-ympäristön tasolla valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (19). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemiseksi, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (20).

(72)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (21).

(73)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta.

(74)

Kiinan viranomaiset ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan yrityksiin ja erityisesti valtion omistamiin yrityksiin. Valtio (ja monilta osin myös Kiinan kommunistinen puolue) muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua valtion omistamien yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistuksessa olevien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin (ks. myös 3.2.1.4 jakso) sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistuksessa olevien yritysten sektorilla (22). Vastavuoroisesti valtion omistamilla yrityksillä on Kiinan taloudessa erityisasema, joka tuo mukanaan useita taloudellisia etuja, muun muassa suojan kilpailulta ja etuuskohtelun mukaiset tuotantopanokset ja rahoituksen (23).

(75)

Etenkin terässektorilla Kiinan valtion omistusosuus on merkittävä. Nimellisesti valtion omistuksessa ja yksityisomistuksessa olevien yritysten lukumäärän arvioidaan olevan lähes tasoissa, mutta Kiinan viidestä teräksentuottajasta, jotka kuuluvat maailman 10 suurimman teräksentuottajan joukkoon, neljä on valtion omistuksessa olevia yrityksiä (24). Kymmenen suurimman tuottajan osuus tuotannonalan koko tuotoksesta vuonna 2016 oli vain noin 36 prosenttia, mutta Kiinan viranomaiset asettivat samana vuonna tavoitteeksi konsolidoida raudan ja teräksen tuotannosta 60–70 prosenttia noin kymmenelle suurelle yrityksille vuoteen 2025 mennessä (25). Kiinan viranomaiset toistivat tämän aikomuksen huhtikuussa 2019 julkistaessaan terästeollisuuden konsolidointia koskevat ohjeet (26). Tällaiseen konsolidointiin voi liittyä kannattavien yksityisten yritysten pakotettuja yhteenliittymiä heikosti suoriutuvien valtion omistuksessa olevien yritysten kanssa (27).

(76)

Koska valtio puuttuu voimakkaasti toimintaan ja valtion omistamia yrityksiä on paljon terästeollisuuden alalla, myöskään yksityisessä omistuksessa olevat teräksen tuottajat eivät voi toimia markkinaolosuhteissa. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin terässektorilla kohdistetaan 3.2.1.5 jaksossa tarkoitettua poliittista valvontaa ja ohjausta.

(77)

Vaikka kiinalaiset ajoneuvojen teräspyörien tuottajat ovat pääasiassa yksityisomistuksessa olevia yrityksiä, valtion määräysvalta ja puuttuminen toimintaan ajoneuvojen teräspyörien pääraaka-aineen eli kuumavalssatun teräslevyn markkinoilla vaikuttaa edellä kuvattuihin yleisiin puitteisiin.

(78)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että tarkastetut ajoneuvojen teräspyörien tuottajat hankkivat kuumavalssattua teräslevyä sekä valtion omistamilta yrityksiltä että yksityisiltä tavarantoimittajilta. Useiden kiinalaisia kuumavalssattuja terästuotteita tai muita terästuotteita, joiden raaka-aineena käytetään kuumavalssattua teräslevyä, koskevien tukien vastaisten tutkimusten (joista viimeisin oli orgaanisella aineella pinnoitettuja teräslevyjä koskeva tutkimus (28)) tulosten perusteella kuumavalssattua teräslevyä tuottavien yritysten omistusmuoto ei ole ratkaiseva vääristymiä koskevien päätelmien kannalta.

(79)

Komissio vahvisti edellä mainitussa orgaanisella aineella pinnoitettuja teräslevyjä koskevassa tutkimuksessa, että orgaanisella aineella pinnoitettujen teräslevyjen tuottajille kuumavalssattua terästä toimittavat valtion omistamat yritykset olivat julkisia elimiä WTO:n valituselimen kriteereiden perusteella, koska ne suorittivat viranomaistehtäviä ja harjoittivat näin ollen viranomaisten toimivaltaa. Komissio vahvisti myös, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat ja määräävät kuumavalssatun teräslevyn yksityisiä tuottajia Kiinassa tarjoamaan tavaroita tukien vastaisen perusasetuksen (29) 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii ja iv alakohdan mukaisesti ja että ne toimivat samoin kuin valtion omistamat teräsyritykset. Lisäksi vahvistettiin, että kuumavalssatun teräslevyn hinnat olivat Kiinassa vääristyneitä. Tämä johtui valtion omistamien yritysten hallitsevasta asemasta kuumavalssatun teräslevyn markkinoilla Kiinassa ja siitä, että kuumavalssatun teräslevyn yksityisten toimittajien hinnat olivat samassa linjassa valtion omistamien yritysten hintojen kanssa.

(80)

Lisäksi useimmat autonvalmistusyritykset ovat edelleen (osittain) valtion omistuksessa. Ulkomaiset autonvalmistajat ovat muodostaneet yhteisyrityksiä suurempien valtion omistuksessa olevien yritysten kanssa, koska ulkomaalaisomistusta on rajoitettu vuodesta 1994 lähtien (30).

(81)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että ajoneuvojen teräspyörien markkinoista Kiinassa vastasivat merkittävässä määrin yritykset, jotka olivat Kiinan valtion omistuksessa tai joihin kohdistui valtion määräysvaltaa tai poliittista valvontaa tai ohjausta.

(82)

Sen lisäksi, että Kiinan valtio harjoittaa määräysvaltaa talouselämään valtion yritysten omistajuuden ja muiden välineiden kautta, se voi myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä Kiinan lainsäädännön mukaan, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (31), ja Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen merkityksellinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen perustamisasiakirjan (32) mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä), ja yrityksen on tarjottava tarpeelliset puitteet puolueyksikön toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Vuodesta 2016 lähtien Kiinan kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (33). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (34). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös ajoneuvojen teräspyöriä valmistava sektori ja niiden raaka-aineiden toimittajat.

(83)

Etenkin terässektorilla monet suuret teräksentuottajat (myös kuumavalssatun levyn tuottajat) ovat valtion omistuksessa, kuten jo todettiin. Joihinkin viitataan nimenomaisesti terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelmassa (2016–2020) (35) esimerkkeinä 12. viisivuotissuunnitelmakauden saavutuksista (esim. Baosteel, Anshan Iron and Steel ja Wuhan Iron and Steel). Valtion omistamien kuumavalssattujen teräslevyjen tuottajien julkisissa asiakirjoissa korostetaan toisinaan yhteyttä Kiinan viranomaisiin. Esimerkiksi Baoshan Iron & Steel (tai Baosteel) totesi vuoden 2016 puolivuotisraportissaan, että yritys on sitoutunut alueelliseen 13. viisivuotissuunnitelmaan ja laajaan yhteisymmärrykseen paikallishallinnon kanssa resurssien jakamisesta, urbaanien tuotannonalojen yhteenliittämisestä ja ekologisen ympäristön rakentamisesta (36). Hiljattaisessa tiettyjä Kiinasta peräisin olevia raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (37) komissio vahvisti, että kolme neljästä otokseen valitusta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmästä oli valtion omistamia yrityksiä. Kaikissa näissä kolmessa ryhmässä yrityksen hallituksen puheenjohtaja toimi myös ryhmän kommunistisen puolueen organisaation puoluekomitean sihteerinä.

(84)

Kiinan viranomaiset puuttuvat myös autoteollisuuden toimintaan. Esimerkiksi autoteollisuuden valtionyhtiön SAICin vuosikertomuksessa 2018 todetaan, että valtion viranomaisten voimakkaiden edistämistoimien ja autoalan yritysten jatkuvien ponnistelujen ansioista Kiinasta on tullut suurin globaali uusia energialähteitä hyödyntävä automarkkina, jonka uudet teknologiat ja uudet mallit (esimerkiksi älykkäät ja verkottuneet ajoneuvot sekä ajoneuvojen yhteiskäyttö) ovat menestyviä globaaleja johtajia ja joka siirtyy autoteollisuuden uuden aikakauden kärkeen (38).

(85)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös 3.2.1.8 jakso) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta ajoneuvojen teräspyörien markkinoihin (39). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä, myös valtion omistamissa yrityksissä, terässektorilla, autoteollisuudessa ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

(86)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia, ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (40).

(87)

Kiinan viranomaiset pitävät terästeollisuutta ja siten myös ajoneuvojen teräspyörien tuotantoa keskeisenä teollisuudenalana (41). Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla, esimerkiksi terästeollisuuden mukauttamis- ja päivittämissuunnitelmassa (2016–2020). Suunnitelmassa todetaan, että terästeollisuus on Kiinan taloudelle merkittävä perustuotannonala, kansallinen kulmakivi (42). Suunnitelmassa esitetyt päätehtävät ja -tavoitteet kattavat tuotannonalan kehittämisen kaikki näkökohdat (43).

(88)

Taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelmassa (44) ehdotetaan korkealuokkaisia terästuotteita tuottavien yritysten tukemista (45). Siinä käsitellään myös tuotteiden laadun, kestävyyden ja luotettavuuden saavuttamista tukemalla yrityksiä, jotka käyttävät puhtaaseen teräksen tuotantoon, tarkkuusvalssaukseen ja laadunparannukseen liittyvää teknologiaa (46).

(89)

Teollisuuden rakennemuutoksia koskevassa ohjeistavassa luettelossa (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos) (47), jäljempänä ’luettelo’, mainitaan rauta ja teräs kannustettavina tuotannonaloina. Luettelon sovellettavuus vahvistettiin hiljattaisessa tiettyjä Kiinasta peräisin olevia raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (48).

(90)

Kiinan viranomaiset ohjeistavat alan kehittämistä erilaisilla poliittisilla välineillä ja ohjeilla, jotka liittyvät esimerkiksi seuraaviin: markkinoiden koostumus ja rakenneuudistus, raaka-aineet, sijoitukset, kapasiteetin poistaminen, tuotevalikoima, tuotannon siirtäminen ja päivittäminen. Kiinan viranomaiset ohjaavat ja määräävät näillä ja muilla keinoilla lähes kaikkia näkökohtia alan (myös ajoneuvojen teräspyörien) kehittämisessä ja toiminnassa (49). Tämänhetkinen ylikapasiteettiongelma on kiistatta selvin osoitus Kiinan viranomaisten politiikan vaikutuksista ja siitä seuraavista vääristymistä.

(91)

Autoteollisuuden kehittämistä koskevalla politiikalla, joka oli yhä voimassa tutkimusajanjaksolla, rajoitettiin ulkomaista osakkeenomistusta autoteollisuuden yhteisyrityksissä. Näin ollen myös ajoneuvojen teräspyörien tuottajien asiakkaisiin sovellettiin syrjiviä toimenpiteitä, joilla suosittiin kotimaisia tuottajia.

(92)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa käytettävän pääraaka-aineen eli kuumavalssatun teräslevyn tuotanto sekä ajoneuvojen teräspyörät osana kannustettavaa terästeollisuutta. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta normaalisti.

(93)

Asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen mukaan Kiinan konkurssijärjestelmä ei toteuta riittävästi omia päätavoitteitaan eli selvitä oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja eikä turvaa velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. Konkurssien määrä on edelleen tunnetusti alhainen verrattuna maan talouden kokoon, eikä vähiten siksi, että maksukyvyttömyysmenettelyissä on useita puutteita, jotka hankaloittavat käytännössä konkurssi-ilmoitusten tekemistä. Lisäksi valtiolla on maksukyvyttömyysmenettelyissä edelleen vahva ja aktiivinen rooli, ja se vaikuttaa usein suoraan menettelyn tulokseen (50).

(94)

Lisäksi Kiinan omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeiset maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien suhteen (51). Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. On olemassa säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeudet avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyllä. Nämä säännökset jätetään kuitenkin säännöllisesti huomiotta, ja tietyt ostajat saavat maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (52). Lisäksi viranomaisilla on maata jakaessaan usein poliittisia tavoitteita, esimerkiksi taloudellisten suunnitelmien täytäntöönpano (53).

(95)

Kiinan talouden muiden alojen tapaan ajoneuvojen teräspyörien tuotantosektorilla noudatetaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi kyseiset havainnot kyseenalaisiksi. Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että Kiinan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavan koskevan täysin myös terässektoria ja erityisesti kuumavalssattua teräslevyä (joka on tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksen pääraaka-aine) sekä ajoneuvojen teräspyöriä osana terässektoria. Komissio totesi erityisesti, että kuumavalssatun teräksen tuottajat (54) hyötyivät maankäyttöoikeuksien myöntämisestä riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(96)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja omaisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista terässektorilla, myös tarkasteltavana olevan tuotteen osalta.

(97)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä täysin Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina on jättänyt ratifioimatta useita Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, yleissopimuksia, erityisesti järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevat yleissopimukset (55). Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen yhdistys ei kuitenkaan ole riippumaton viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on vähäistä (56). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaille. Tämän tuloksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (57). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(98)

Siitä, että terässektoriin, mukaan luettuna ajoneuvojen teräspyörien ja kuumavalssatun teräslevyn tuotanto, ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten ajoneuvojen teräspyöriin ja kuumavalssattuun teräslevyyn osana terässektoria sekä suoraan (tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun ne saavat pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädännön järjestelmää).

(99)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(100)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista valtion omistamien pankkien (58) vahva asema; rahoitusta myöntäessään nämä pankit ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien rahoituslaitosten johtajat) (59), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yrityksetkin. Näin tehdessään pankit noudattavat nimenomaista oikeudellista velvoitetta hoitaa liiketoimintaansa kansantalouden ja sosiaalisen kehittämisen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (60). Tähän yhdistyy täydentäviä sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta aloille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi aloiksi (61).

(101)

Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta esimerkiksi kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(102)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä eri syistä, esimerkiksi siksi, että riskinarviointiin vaikuttaa yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus. Vaikuttaa voimakkaasti siltä, että Kiinan luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alempia kansainvälisiä luokituksia (62).

(103)

Tähän yhdistyy täydentäviä sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta aloille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi aloiksi (63). Tämän tuloksena lainananto painottuu valtion omistuksessa oleville yrityksille, suurille yksityisille yrityksille, joilla on hyvät suhteet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimiville yrityksille, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(104)

Toiseksi, lainanoton kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina sijoitusten kasvun kannustamiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön, ja sijoitusten tuotot ovat yhä pienempiä. Tästä osoituksena on yritysten velkaantumisasteen hiljattainen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä putoamisesta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmän mekanismit eivät seuraile normaaleja kaupallisia reaktioita.

(105)

Kolmanneksi, vaikka korkoprosentit vapautettiin nimellisesti lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään ole tulosta vapaista markkinavoimista, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus on edelleen 45 prosenttia kaikesta lainanannosta, ja kohdennettu lainananto vaikuttaa olevan kasvussa, sillä sen osuus on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2015 lähtien heikentyneistä taloudellisista olosuhteista huolimatta. Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja sitä kautta pääoman liikakäyttöön.

(106)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa osoittaa pääoman kohdentamisen heikkenevää tehokkuutta, eikä nähtävissä ole luotonannon kiristymistä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Velkariskin kasvaessa Kiinan valtio on päättänyt välttää maksukyvyttömyystapauksia. Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla nk. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (esim. yhteenliittymien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin.

(107)

Markkinoiden vapauttamiseksi viime aikoina toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(108)

Siitä, että terässektoriin, mukaan luettuna ajoneuvojen teräspyörien ja kuumavalssatun teräslevyn tuotanto, ei kohdistuisi edellä kuvattu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan, ei esitetty mitään näyttöä. Komissio on myös todennut, että raaka-aineen eli kuumavalssatun teräslevyn tuotanto (64) hyötyi etuuskohteluun perustuvasta luotonannosta, joka katsotaan tueksi. Sen vuoksi rahoitusjärjestelmään liittyvät valtion toimet vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(109)

Komissio totesi, että raportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että 3.2.1.1.–3.2.1.5. kohdassa ja raportin A osassa kuvatut tosiseikat ja Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään 3.2.1.6–3.2.1.8 kohdassa ja raportin B osassa.

(110)

Komissio muistuttaa, että ajoneuvojen teräspyörien tuotantoon tarvitaan laaja valikoima tuotantopanoksia. Asiakirja-aineiston sisältämän näytön mukaan kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat hankkivat kaikki tuotantopanoksensa Kiinassa. Kun ajoneuvojen teräspyörien tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Tuotantopanosten toimittajat esimerkiksi työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(111)

Tämän seurauksena sen lisäksi, että ajoneuvojen teräspyörien kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maahan, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä, kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(112)

Edellä 3.2.1.2–3.2.1.9 kohdassa esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja terässektorilla ja autoteollisuudessa erityisesti, osoitettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(113)

Näin ollen komissio määritti laskennallisen normaaliarvon pelkästään vääristymättömiin hintoihin tai viitearvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella, kuten seuraavassa kohdassa esitetään.

(114)

Edustava maa valittiin seuraavien kriteereiden perusteella:

(115)

Kuten 29–31 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä.

(116)

Komissio yksilöi 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossa seuraavat yhdeksän maata eli Argentiinan, Brasilian, Kolumbian, Malesian, Meksikon, Venäjän, Etelä-Afrikan, Thaimaan ja Turkin, joita Maailmanpankki pitää maina, joiden taloudellinen kehitys vastaa Kiinan tasoa ja jotka on luokiteltu ”ylemmän keskitulotason” maiksi bruttokansantulon, jäljempänä ’BKTL’, perusteella.

(117)

Valituksen tekijä väitti 11 päivänä maaliskuuta 2019 toimittamissaan huomautuksissa, että Meksikoa ei pitäisi valita edustavaksi maaksi, koska meksikolaiset tuottajat toimittivat yksinomaan Nafta-sopimuksen piiriin kuuluvalle alueelle. Valituksen tekijä ei kuitenkaan esittänyt mitään näyttöä siitä, minkä vuoksi tuotettujen tavaroiden määränpää olisi merkityksellinen edustavan maan valinnan kannalta ja mikä vaikutus sillä olisi asianomaisten tuotantotekijöiden edustavuuteen. Tästä syystä väite hylättiin.

(118)

Komissio totesi 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossa, että Argentiina oli luokiteltu korkean tulotason maaksi tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi komissio katsoi, että alkuperäisistä ylemmän keskitulotason maiksi luokitelluista maista ainoastaan kahdeksaa voitiin pitää mahdollisina edustavina maina.

(119)

Taloudellisen kehityksen tasosta ei saatu muita huomautuksia16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyn muistion antamisen jälkeen.

(120)

Komissio ilmoitti 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossa, että tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotetaan tiettävästi Argentiinassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Malesiassa, Meksikossa, Venäjällä, Etelä-Afrikassa, Thaimaassa ja Turkissa.

(121)

Komissio totesi myös, että argentiinalaisen ajoneuvojen teräspyörien tuottajan rahoitustiedot eivät olleet julkisesti saatavilla. Valituksen tekijä vahvisti 11 päivänä maaliskuuta 2019 esittämissään huomautuksissa, että argentiinalaisen tuottajan toiminta oli lopetettu. Tämän ja 118 kappaleessa selitetyn seikan vuoksi komissio ei pitänyt Argentiinaa mahdollisena edustavana maana.

(122)

Komissio totesi lisäksi, että tutkimusajanjakson kannalta merkitykselliset rahoitustiedot eivät olleet saatavilla yhdenkään mahdollisena pidettyjen maiden tuottajan osalta, kun 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätty muistio julkaistiin.

(123)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti 18 päivänä maaliskuuta 2019 esittämissään huomautuksissa, että edustavaksi maaksi olisi valittava Intia. Kyseisen yrityksen mukaan Intiassa oli ainakin kaksi tuottajaa, jotka valmistivat tiettyä kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan tuottamaa tuotelajia. Yritys väitti vielä, että bruttokansantulo (BKTL), jota Maailmanpankki käytti maiden luokittelussa, ei ole asianmukainen indikaattori maan taloudellisen kehityksen tason arvioimiseksi, sillä BKTL ei kuvasta riittävällä tavalla maan kehityksen tasoa tai mittaa hyvinvointia. Yrityksen mukaan sen sijaan olisi käytettävä BKT:tä.

(124)

Tältä osin komissio huomautti, että perusasetuksessa vahvistetaan, että edustavan maan kehityksen tason olisi oltava samanlainen kuin viejämaan kehityksen tason. Se ei kuitenkaan sisällä muita asianmukaisen edustavan maan valintaa koskevia vaatimuksia. Komissio päätti, että näiden tietojen paras lähde on Maailmanpankin tietokanta. Tietokannan ansiosta komissiolla oli käytettävissään riittävä määrä mahdollisesti asianmukaisia, kehityksen tasoltaan samanlaisia edustavia maita, joista se voi valita sopivimman vääristymättömien kustannusten ja hintojen lähteeksi. Lisäksi tämä luokittelu perustuu objektiivisiin kriteereihin, sitä käytetään johdonmukaisesti kaikissa tapauksissa, joissa normaaliarvo määritetään perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännösten perusteella, ja sillä varmistetaan yhdenmukaisuus ja yhdenvertainen kohtelu kaikissa eri menettelyissä. Maailmanpankki käyttää BKTL:ää talouksien luokittelussa tuloryhmiin, sillä se noudattaa Maailmanpankin operatiivisessa lainanantopolitiikassa käytettyä menetelmää. BKTL kuvastaa riittävästi koko maan sisäistä taloudellista toimintaa, koska siinä otetaan huomioon kaikki kansantalouteen maksettavat tulot niiden alkuperästä riippumatta.

(125)

Samaan aikaan komissio totesi, että Intia on sisällytetty Maailmanpankin luetteloon ”matalan ja keskitulotason” maana ja että sen vuoksi sen kehityksen taso ei ollut samanlainen kuin Kiinassa. Tämän vuoksi Intiaa ei voitu pitää Kiinan osalta asianmukaisena edustavana maana. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(126)

EUWA ja yksi vientiä harjoittava tuottaja esittivät 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätystä muistiosta esittämissään huomautuksissa useita väitteitä, jotka koskivat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannon olemassaoloa joissakin tätä varten huomioon otetuissa maissa, tarpeeksi merkityksellisten, kansainvälisten konsernien konsolidoituja tilinpäätöksiä koskevien rahoitustietojen saatavuutta kyseisissä maissa ja tutkimusajanjaksoon liittyvien rahoitustietojen saatavuutta.

(127)

Komissio tutki kyseiset väitteet ja totesi 16 päivänä huhtikuuta päivätyssä muistiossaan, että Kolumbiaa, Malesiaa, Meksikoa, Venäjää ja Thaimaata ei enää voitu pitää mahdollisina edustavina maina, koska Kolumbiassa, Malesiassa, Venäjällä ja Thaimaassa toimivien tuottajien rahoitustiedot eivät olleet saatavissa tutkimusajanjaksolta. Lisäksi Meksikossa toimivaa tuottajaa koskevat konsolidoidut rahoitustiedot koskivat yritysryhmää, johon kuuluvat yritykset sijaitsevat ja toimivat eri maissa eikä Meksikon tuotannon ja myynnin osuutta rahoitustuloksiin voitu eritellä. Komissio totesi alustavasti myös, että yksi brasilialaisista tuottajista valmisti vain alumiinipyöriä eikä sitä siksi voitu ottaa huomioon myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton laskemisessa.

(128)

Komissio totesi 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossaan, että Brasiliassa ja Turkissa (ja muissa maissa) toimivan kansainvälisen konsernin rahoitustiedot olivat helposti saatavilla tutkimusajanjaksolta. Vuosikertomus sisälsi paitsi tietoja konsernin konsolidoiduista tuloksista myös yksityiskohtaisia tietoja Brasiliassa sijaitsevan emoyhtiön (joka oli myös teräspyörien tuottaja) yksittäisistä tuloksista ja vähemmän yksityiskohtaisia tietoja kahden Turkissa toimivan tytäryhtiön tuloksista. Turkissa toimivia tytäryhtiöitä koskevat tiedot koskivat ainoastaan nettomyyntituloja, myyntikustannuksia, toimintakuluja, tuloveroa ja voittoa. Näin ollen niiden perusteella ei voitu arvioida toimintakulujen luokkaan kuuluvien kustannusten merkitystä.

(129)

Komissio totesi 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossaan myös, että voitiin kohtuudella olettaa, että Etelä-Afrikassa toimiva tuottaja julkaisisi tutkimusajanjaksoa koskevan vuosikertomuksensa riittävän ajoissa, jotta sitä voitaisiin käyttää laskelmassa. Vaikka eteläafrikkalainen tuottaja kuuluu kansainväliseen konserniin, komissio pystyisi mahdollisesti pitämään konsolidoituja rahoitustietoja merkityksellisinä kyseisen eteläafrikkalaisen tuottajan kannalta, sillä Etelä-Afrikassa syntyneen liikevaihdon osuus koko konsernin liikevaihdosta ei ole vähäinen.

(130)

Edellä todetusta huolimatta 128 kappaleessa tarkoitetut brasilialaisesta tuottajasta saatavilla olevat tiedot katsottiin kattavimmiksi tiedoiksi edustavien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton määrittämistä varten.

(131)

Valituksen tekijä toisti 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätystä muistiosta esittämissään huomautuksissa pitävänsä Turkkia sopivampana edustavana maana; se ei kuitenkaan vastustanut komission ehdotusta käyttää Brasiliaa edustavana maana.

(132)

Näin ollen komissio päätteli, että Brasilia oli soveltuva edustava maa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannon sekä tutkimusajanjaksoon liittyvien rahoitustietojen saatavuuden ja laadun osalta, kuten 128 kappaleessa selitetään.

(133)

Kiinalaisiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien, joiden aikana komissio laati lopullisen luettelon raaka-aineista ja niitä vastaavista HS- ja tariffikoodeista, jälkeen voitiin vahvistaa, että Brasiliasta saatiin kattavimmat tiedot vääristymättömien hintojen ja vertailuarvojen määrittämiseksi laskennallisen normaaliarvon laskemista varten.

(134)

Kun oli vahvistettu, että Brasilia on asianmukaisin edustava maa, ei ollut tarpeen tehdä arviointia sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(135)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Brasilia täyttää kaikki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, joiden perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana. Brasiliassa on etenkin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen merkittävää tuotantoa, ja saatavilla on kattavat tiedot kaikista tuotannontekijöistä, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voitosta tutkimusajanjaksolla.

(136)

Komissio totesi 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossaan, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää Global Trade Atlas -tietokantaa, jäljempänä ’GTA’, määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden vääristymättömät kustannukset, Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, tilastoja ja kansallisia tilastoja muodostaakseen työvoiman vääristymättömät kustannukset ja valitusta edustavasta maasta riippuen muita lähteitä muodostaakseen vääristymättömät energiakustannukset (esim. sähkö, maakaasu ja vesi).

(137)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja totesi 18 päivänä maaliskuuta 2019 esittämissään huomautuksissa, että Brasiliaa ei pitäisi pitää asianmukaisena edustavana maana OECD:n tietokannassa (67)”Inventory on export restrictions on industrial raw materials” esitettyjen valssattuja levyvalmisteita koskevien Brasilian vientirajoitusten vuoksi, jotka voivat vaikuttaa paitsi kotimarkkinahintoihin myös kyseisten tuotantopanosten tuontihintoihin. Vientiä harjoittava tuottaja huomautti erityisesti, että kuumavalssattu teräs on tärkein raaka-aine, jonka osuus kokonaistuotantokustannuksista on 40–60 prosenttia.

(138)

Komissio tutki, onko Brasiliassa voimassa vientirajoituksia, ja vahvisti 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossaan, että tiettyjen teräslevytuotteiden vientiin sovellettiin vientilupaa arkojen tavaroiden ja niihin liittyvien palvelujen viennistä 10 päivänä lokakuuta 1995 annetun lain (68) nro 9.112 nojalla. Tässä vaiheessa komissio totesi, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät käyttäneet tuotannossaan sellaisiin HS-koodeihin kuuluvia valssattuja levytuotteita, joihin sovellettiin vientirajoituksia Brasiliassa.

(139)

Tarkastuskäynnin jälkeen komissio totesi kuitenkin, että ainoa tarkistettu vientiä harjoittava tuottaja tosiaankin käytti tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa sellaisiin HS-koodeihin eli HS -alanimikkeeseen 7228 70 (”profiilit”) kuuluvia valssattuja levytuotteita, joihin sovellettiin 138 kappaleessa mainittuja vientirajoituksia Brasiliassa.

(140)

Sen vuoksi komissio päätti korvata kyseisen tuotannontekijän vääristyneet kustannukset Brasilian tuontihinnan sijasta kansainvälisellä vertailuarvolla. Vertailuarvoa kuvataan 158 kappaleessa.

(141)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti 18 päivänä maaliskuuta 2019 esittämissään huomautuksissa, että kulutushyödykkeitä ei pitäisi sisällyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tuotannontekijöihin, koska perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa viitataan raaka-aineisiin ja energiaan, ei kulutushyödykkeisiin.

(142)

Komissio totesi 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossaan, että kulutushyödykkeet sisällytetään perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan soveltamisalaan, koska kyseinen säännös kattaa kaikki normaaliarvon laskemista varten tarvittavat tuotanto- ja myyntikustannukset ilman poikkeuksia. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa selvennetään ”merkittävien vääristymien” käsitettä, joka käynnistää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännösten käyttämisen normaaliarvon laskemisessa, mutta siinä mainitaan ilmoitetut hinnat ja kustannukset (mukaan luettuna muttei yksinomaisesti raaka-aineet ja energia) tässä eri yhteydessä. Komissio katsoi siksi, että vientiä harjoittavien tuottajien on ilmoitettava kaikki tuotanto- ja myyntikustannukset, myös kulutushyödykkeet, riippumatta niiden osuudesta kokonaistuotantokustannuksista, ja ne on otettava huomioon normaaliarvoa laskettaessa. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(143)

Tehtyään päätöksen käyttää Brasiliaa edustavana maana komissio tiedotti 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossaan asianomaisille osapuolille, että se käyttää GTA:ta määrittääkseen tuotannontekijöiden vääristymättömät kustannukset, ILOn tilastoja ja muita julkisia lähteitä (69) muodostaakseen työvoiman vääristymättömät kustannukset ja brasilialaisten sähkön, maakaasun ja veden toimittajien perimiä tariffeja muodostaakseen näiden energiatyyppien vääristymättömät kustannukset.

(144)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille myös, että vääristymättömien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton määrittämiseen se käyttäisi Iochpe Maxion ‐konsernin ja etenkin sen Brasiliassa toimivan emoyhtiön rahoitustietoja, jotka ovat saatavilla konsernin tilinpäätöksessä ”Individual and Consolidated Financial Statements for the Year Ended December 31, 2018 and Independent Auditor’s Report” (70).

(145)

Komissio ei saanut 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyn muistionsa jälkeen enää lisähuomautuksia vääristymättömiä kustannuksia ja vertailuarvoja koskevista lähteistä. Sen vuoksi 143 ja 144 kappaleessa mainitut lähteet vahvistettiin alustavasti.

(146)

Kuten 29 kappaleessa jo todetaan, komissio totesi 6 päivänä maaliskuuta 2019 päivätyssä muistiossaan määrittävänsä tuotannontekijöiden ja lähteiden alustavan luettelon, jota on tarkoitus käyttää kaikkien niiden tuotannontekijöiden, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman, osalta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttivät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(147)

Komissio ei saanut 6 päivänä maaliskuuta 2019 ja 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivättyjen muistioidensa jälkeen huomautuksia tuotannontekijöiden luettelosta.

(148)

Asianomaisilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella komissio laati 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossa luettelon 60 mahdollisesta HS-koodista, jotka vastaavat tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa käytettyjä tuotannontekijöitä.

(149)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien jälkeen komissio laati lopullisen luettelon tuotannontekijöistä ja niitä vastaavista HS-koodeista.

(150)

Asianomaisten osapuolten toimittamien ja tarkastuskäynneillä kerättyjen tietojen perusteella on yksilöity seuraavat tuotannontekijät ja tarvittaessa HS-koodit:

Taulukko 1

(151)

Tarkastuskäynneillä komissio tarkasti käytetyt raaka-aineet ja tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa syntyvän teräsromun.

(152)

Koska edustavan maan markkinoista ei ollut tietoja, komissio käytti kaikkien muiden raaka-aineiden kuin valssatun teräksen osalta tuontihintoja. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista, Kiinaa lukuun ottamatta, tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli 112 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että samat vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi, että samat vääristymät vaikuttivat vientihintoihin. Itse asiassa vaikuttaa siltä, että monien Kiinan Brasiliaan viemien raaka-aineiden tuontihinnat ovat alhaisemmat kuin muun tuonnin hinnat. Muista kolmansista maista tuleva tuonti oli edustavaa myös ilman Kiinaa, ja sen osuus Brasiliaan tuoduista kokonaismääristä oli 40–100 prosenttia.

(153)

Komissio totesi, että argonin tuontimäärät Brasiliassa olivat vähäiset, minkä vuoksi sen vertailuarvoa ei voitu pitää luotettavana. Romuteräksen osalta komissio totesi, että tuontihinta oli Brasiliassa huomattavasti korkeampi kuin kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tuontihinta, minkä vuoksi myöskään sitä ei pidetty luotettavana.

(154)

Koska yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle argonista aiheutuneiden tosiasiallisten kustannusten osuus raaka-aineen kokonaiskustannuksista oli tutkimusajanjaksolla vähäinen (alle 0,005 %) ja koska riippumatta siitä, mitä lähdettä niiden sijasta käytettäisiin, niillä ei ollut minkäänlaista vaikutusta polkumyyntimarginaalilaskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset tuotannollisiin yleiskuluihin.

(155)

Romuteräksen vääristymättömän hinnan määrittämiseen komissio käytti Brasilian vientitilastoja. Romuteräksen vientihinnan laskemisessa sovelletaan 152 kappaleen säännöksiä. Lisäksi komissio totesi, että Brasiliasta ei viety Kiinaan romuterästä.

(156)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat (tuottajan tehtaalle toimitettuna) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio lisäsi tuontihintaan kansainväliset kuljetus- ja vakuutuskustannukset (71), edustavan maan tuontitullin ja kotimaan kuljetuskustannukset. Kansainväliset ja kotimaiset kuljetuskustannukset sekä vakuutuskustannukset arvioitiin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien tarkistettujen tietojen perusteella.

(157)

Kun raaka-aineiden vääristymättömän hinnan määrittämiseen käytettiin vientihintaa (72), GTA:n tietoja ei oikaistu enempää. Komissio katsoi, että brasilialaisen toimittajan ja kansainvälisen sataman väliset kustannukset muodostivat tällaisen toimittajan ja sen brasilialaisen asiakkaan väliset kustannukset. Sen vuoksi GTA:sta saatu hinta voitiin hyväksyä raaka-aineen hinnaksi vientiä harjoittavan tuottajan tehtaalle toimitettuna.

(158)

Edellä 137–140 kappaleessa esitetyistä syistä komissio käytti valssatun teräksen vääristymättömien kustannusten määrittämiseen kansainvälisiä vertailuarvoja. Käytetty vääristymätön kansainvälinen vertailuarvo on rakenneteräksen ja teräspalkkien latinalaisamerikkalainen noudettuna lähettäjältä -hinta (73). Tätä vertailuarvoa pidettiin vääristymättömänä, koska se perustui Brasiliassa ja Meksikossa tehtyjen liiketoimien aritmeettiseen keskiarvoon, minkä vuoksi sen katsottiin heijastavan kyseisen alueen kilpailuun perustuvia markkinaolosuhteita. Vertailuarvon mukaan hinnat vaihtelivat 4,55 CNY:n/kg ja 5,61 CNY:n/kg välillä tutkimusajanjaksolla.

(159)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan asiakirjoissa ei pystytty määrittämään kaikkien raaka-aineiden kulutusmääriä. Tällaisten raaka-aineiden tosiasialliset kustannukset muodostivat vähäisen, alle 0,5 prosentin osuuden tosiasiallisista kokonaistuotantokustannuksista. Nämä kustannukset sisällytettiin tuotannollisiin yleiskuluihin, kuten 169 kappaleessa selitetään.

(160)

Työvoimakustannusten vertailuarvon määrittämiseen komissio käytti ILOn tilastoja sekä julkisesti saatavilla olevia tietoja työnantajille Brasiliassa aiheutuvista muista työvoimakustannuksista.

(161)

ILOn tilastoista (74) saatiin tietoa valmistuksessa työskentelevien viikoittaisista keskimääräisistä työtunneista ja kuukausiansioista tutkimusajanjaksolla. Näiden tietojen perusteella komissio laski valmistuksen tuntipalkan, johon lisättiin työhön liittyviä lisäkuluja (75) (työnantajan sosiaaliturvamaksut ja työttömyysmaksut).

(162)

Yhden Brasilian suurimmista sähköntoimittajista, yrityksen EDP Brasil, veloittamat sähköhinnat olivat helposti saatavilla (76). Tiedot olivat riittävän yksityiskohtaisia, jotta voitiin määrittää teollisen käyttäjän maksama sähkön hinta sekä jakeluverkoston käyttöhinta (modalidade tarifaria azul).

(163)

On syytä huomata, että Brasilian sääntelyviranomainen Agência Nacional de Energia Elétrica (77), jäljempänä ’ANEEL’, velvoittaa sähköntoimittajansa nostamaan tariffejaan tietyllä prosenttiosuudella, jotta sähkön kulutusta voidaan säännellä maan sisällä. ANEEL käyttää lippujärjestelmää (78) (vihreä, keltainen, punainen 1, punainen 2) ilmaisemaan, olisiko sähkön hinnan olisi pysyttävä toimittajan ehdottamana (vihreä) vai olisiko sitä nostettava 0,010 BRL:llä/kWh (keltainen), 0,030 BRL:llä/kWh (punainen 1) tai 0,050 BRL:llä/kWh (punainen 2). ANEEL julkaisee liputukset kuukausittain, ja ne olivat tutkimusajanjaksolta helposti saatavilla EDP Brasilin verkkosivustolta (79). Määrittäessään sähkön vääristymättömiä kustannuksia komissio otti huomioon tutkimusajanjaksolla käytetyt liputukset ja mukautti hintaa vastaavasti.

(164)

Sähkön vääristymättömät kustannukset esitetään taulukossa 1 vaihteluväleinä, koska yksittäisiin kuluttajiin sovelletaan eri tariffeja kulutuksesta riippuen.

(165)

Vientiä harjoittava tuottaja käytti lämmön tuottamiseen maakaasua tai puupellettejä. Maakaasun keskimääräinen hinta teollisille käyttäjille Brasiliassa tutkimusajanjaksolla oli helposti saatavilla kaivos- ja energiaministeriön kuukausittaisesta julkaisusta (80). Puupellettien vääristymättömät kustannukset määritettiin Brasilian tuontihinnan perusteella, kuten 152 kappaleessa selitetään.

(166)

Maakaasun vääristymättömät kustannukset esitetään taulukossa 1 vaihteluväleinä, koska yksittäisiin kuluttajiin sovelletaan eri tariffeja kulutuksesta riippuen.

(167)

Vesi- ja jätehuollosta sekä veden käsittelystä Sao Paulon osavaltiossa vastaavan yrityksen Sabesp veloittama vesitariffi oli helposti saatavilla. Tiedot käsittivät yksityiskohtaiset tiedot teollisiin käyttäjiin vuonna 2018 sovelletuista tariffeista (81) Sao Paulon osavaltion eri alueilla ja kunnissa (82). Komissio käytti vesi- ja jätevesihuollon vääristymättömien kustannusten määrittämisessä suurkaupunkialueella teollisiin käyttäjiin tutkimusajanjaksolla sovellettua tariffia.

(168)

Veden vääristymättömät kustannukset esitetään taulukossa 1 vaihteluväleinä, koska yksittäisiin kuluttajiin sovelletaan eri tariffeja kulutuksesta riippuen.

(169)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan valmistuksen tuotannollisia yleiskuluja kasvattivat niiden raaka-aineiden kustannukset, joiden kulutusmääriä ei voitu yksilöidä vientiä harjoittavan tuottajan asiakirjoista (sekä argonin kustannukset, kuten 153 ja 154 kappaleessa selitetään) ja jotka ilmoitettiin osuutena vientiä harjoittavalle tuottajalle tosiasiallisesti valmistuksesta aiheutuneista kustannuksista. Prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(170)

Myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton osalta komissio käytti Iochpe Maxion -konsernin Brasiliassa sijaitsevan emoyhtiön rahoitustietoja, koska emoyhtiö toimii Brasiliassa ja tuottaa tarkasteltavana olevaa tuotetta (83), kuten 16 päivänä huhtikuuta 2019 päivätyssä muistiossa ilmoitettiin.

(171)

Myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskevassa laskelmassa komissio jätti huomiomatta kohdan ”tytäryhtiöiden voiton (tappion) osuus”, koska kyseiset kustannukset (tai tulot) eivät liittyneet tarkasteltavana olevaan tuotteeseen ja johtuivat konsernin kansainvälisestä rakenteesta. Vuonna 2018 emoyhtiö sai osuuden tytäryhtiöiden voitosta. Oikaisu johti korkeampaan myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten osuuteen mutta pienempään voittoon. Sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton yhteisosuuteen.

(172)

Komissio suoritti seuraavat vaiheet laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi.

(173)

Ensin komissio vahvisti vääristymättömät valmistuskustannukset. Se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia vientiä harjoittavan tuottajan yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen.

(174)

Toiseksi komissio korotti vääristymättömiä valmistuskustannuksia lisäämällä niihin 169 kappaleessa kuvatulla tavalla määritetyt tuotannolliset yleiskulut saadakseen vääristymättömät tuotantokustannukset.

(175)

Lopuksi komissio lisäsi 174 kappaleessa kuvatulla tavalla määritettyihin tuotantokustannuksiin Iochpe Maxion -konsernin emoyhtiön myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton (ks. 170 ja 171 kappale).

(176)

Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ilmaistaan prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista, ja niiden määrä 11,21 prosenttia lisätään vääristymättömiin tuotantokustannuksiin.

(177)

Voitto ilmaistaan prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista, ja sen määrä 5,06 prosenttia lisätään vääristymättömiin tuotantokustannuksiin.

(178)

Tällä perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Koska otoksessa oli lopulta vain yksi vientiä harjoittava tuottaja, komissio muodosti normaaliarvon tuotelajikohtaisesti ainoastaan kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

(179)

Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja harjoitti vientiä unioniin suoraan riippumattomille asiakkaille. Tämän vuoksi vientihinnaksi määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(180)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(181)

Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja, jotka perustuivat yhteistyössä toimineen yrityksen tosiasiallisiin lukuihin, tehtiin käsittely- ja kotimaan rahtikustannusten, pakkauskustannusten, luottokustannusten ja pankkimaksujen huomioon ottamiseksi.

(182)

Komissio vertasi otokseen valitun, yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(183)

Tällä perusteella väliaikainen painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – on seuraava:

(184)

Kuten 18 kappaleessa selitetään, koska kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa ei toiminut yhteistyössä ja koska yksi vientiä harjoittava tuottaja jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle tuotteen määritelmän muututtua, otokseen jäi jäljelle ainoastaan yksi yritys eli Xingmin-konserni. Sen vuoksi ei ollut mahdollista määrittää painotettua keskimääräistä polkumyyntimarginaalia otokseen kuulumattomille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Kun otetaan huomioon otokseen valittujen yritysten yhteistyöstä kieltäytymisen aste ja se, että uuden otoksen valintaan myöhemmässä vaiheessa ei ollut riittävästi aikaa, komissio päätti soveltaa otokseen parhaita käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti.

(185)

Tästä syystä komissio päätti poikkeuksellisesti vahvistaa otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin samalle tasolle ainoan otoksessa jäljellä olevan vientiä harjoittavan tuottajan marginaalin kanssa. Tämä johtuu siitä, että komissio katsoi, että otoksen epäonnistumisen syynä oli myös tiettyjen tuotelajien jättäminen tuotemääritelmän ulkopuolelle, mikä vaikutti suoraan otokseen, koska toinen kahdesta otokseen vielä kuuluneesta vientiä harjoittavasta tuottajasta jäi otoksen ulkopuolelle. Komissio otti huomioon myös sen, että otoksessa jäljellä olevan yrityksen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista oli noin 20 prosenttia ja että se vei unioniin useita eri tuotelajeja.

(186)

Komissio päätti asettaa jäännöspolkumyyntimarginaalin kaikille muille vientiä harjoittaville tuottajille samalle tasolle kuin se painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali, joka määritettiin otokseen kuuluneelle yritykselle kahdeksan sellaisen tuotelajin osalta, joiden yksittäinen polkumyyntimarginaali oli suurin. Näiden tuotelajien viennin osuus oli noin 29 prosenttia kyseisen yrityksen unioniin viemästä kokonaismäärästä, mikä katsotaan riittävän edustavaksi.

(187)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(188)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjaksolla 11 tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(189)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 35 miljoonaa ajoneuvojen teräspyörää. Komissio vahvisti luvun EUWAn tarkistetun kyselyvastauksen perusteella, joka ristiintarkastettiin otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistettujen kyselyvastausten kanssa ja tarvittaessa päivitettiin. Kuten 8 kappaleessa todetaan, otokseen kuului kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli yli 35 prosenttia.

(190)

Teräspyörien markkinat kattavat monenlaisia tuotelajeja riippuen pääasiassa niiden ajoneuvojen tyypistä, joihin ne asennetaan. Tuotelajit vaihtelevat pääosin kooltaan; pienemmät koot on tarkoitettu henkilöautoihin ja läpimitaltaan suuret koot raskaisiin kuorma-autoihin ja erikoismoottoriajoneuvoihin. Teollisuus luokittelee nämä tuotelajit yleensä kahteen luokkaan: henkilöautojen pyörät (enintään 8-paikkaisia ajoneuvoja varten) ja kaupallisten ajoneuvojen pyörät (kaikki muut). Kaikilla näillä eri tuotelajeilla on samat fyysiset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä pidetään tässä tutkimuksessa yhtenä tuotteena.

(191)

Tutkimuksessa vahvistui, että sekä kiinalaiset että unionin tuottajat valmistavat sekä henkilöautojen pyöriä että kaupallisten ajoneuvojen pyöriä. Valituksen tekijän toimittamien tietojen perusteella noin 45 prosenttia kiinalaisesta tuonnista tutkimusajanjaksolla oli henkilöautojen pyörien tuontia ja 55 prosenttia kaupallisten ajoneuvojen pyöriä. Unionissa noin 65 prosenttia myydyistä pyöristä on tarkoitettu henkilöautoihin ja 35 prosenttia kaupallisiin ajoneuvoihin.

(192)

Teräspyöriä myydään unionissa kahden pääasiallisen jakelukanavan kautta: joko suoraan autonvalmistajille (alkuperäiset laitevalmistajat) tai riippumattomille yrityksille, jotka kehittelevät ajoneuvojen teräspyöriä ja luovat niille tuotemerkkejä ja jotka myyvät ne sitten tukku- tai vähittäiskauppiaille. Vaikka ajoneuvovalmistajien ominaisuusvaatimukset ovatkin varsin tiukat, kaikilla pyörillä on samat/vertailukelpoiset ominaisuudet jakelukanavista riippumatta, ja loppujen lopuksi kaikki ajoneuvojen teräspyörien tuotelajit muodostavat yhden homogeenisen tyypin. On myös syytä huomata, että näiden kahden jakelukanavan välillä on selkeä yhteys, sillä yhden jakelukanavan hinnat voivat luoda hintapainetta toisessa.

(193)

Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin sekä kaikista kolmansista maista unioniin tulevan tuonnin perusteella.

(194)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus

(195)

Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 2 prosenttia.

(196)

CN-koodeihin ex 8708 70 10, ex 8708 70 99 ja ex 8716 90 90 kuuluu muitakin tuotteita kuin ajoneuvojen teräspyörät. Lisäksi ainoa Eurostatin käytettävissä oleva mittayksikkö on paino, mikä ei välttämättä mahdollista riittävää tietojen vertailua eri tuontilähteiden välillä, kun otetaan huomioon ajoneuvojen teräspyörien eri lajit, jolloin läpimitaltaan erilaisten pyörien painot ovat erilaiset, ja mahdollisesti erilainen ja/tai vaihtuva tuotevalikoima (henkilöautojen pyörät ja kaupallisten ajoneuvon pyörät, mukaan lukien muut traktorien pyörät ja perävaunujen pyörät). EUWA otti tämän kysymyksen esiin valituksessaan ja esitti valituksessa esitettyjen lukujen lisäksi omat arvionsa Kiinasta, Turkista ja muista maista tulevan tuonnin määristä, jotka komissio on tarkastanut. Komissio ilmoitti asiasta asianomaisille osapuolille ja antoi niille mahdollisuuden esittää huomautuksia eri tietolähteistä, mukaan lukien EUWAn tutkimuksen aikana toimittamat tuontimääriä koskevat arviot sekä Eurostatin tietoihin perustuvat tuontimäärät ja -hinnat. Yksikään osapuoli ei vastustanut tuontimääristä annettuja arvioita, jotka katsottiin siksi parhaaksi käytettävissä olevaksi tiedonlähteeksi. Vaikka EUWA ilmaisi epäilevänsä Eurostatin ilmoittamien hintojen tasoa, komissio käytti muiden tietolähteiden puuttuessa Eurostatin tietoja määrittääkseen ainakin hintakehityksen. Komissio käytti kuitenkin otokseen valituilta osapuolilta saamiaan hintoja verratakseen hintatasoja, kun se tarkasteli hinnan alittavuutta ja vahinkomarginaaleja.

(197)

Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuonnin määrää unionin kulutukseen.

(198)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(199)

Kiinasta tuleva tuonti ja sen markkinaosuus kaksinkertaistuivat tarkastelujaksolla. Tuonti kasvoi noin 1 miljoonasta 2 miljoonaan kappaleeseen, mikä vastaa markkinaosuuden kasvua tutkimusajanjaksolla 2,6 prosentista 5,3 prosenttiin. Kiinasta tulevan tuonnin osuus koko tuonnista tutkimusajanjaksolla oli noin 25 prosenttia. On syytä huomata, että käytettävissä olevien tietojen perusteella Kiinasta tuleva tuonti koski sekä henkilöautojen että kaupallisten ajoneuvojen pyöriä ja että tuonti kasvoi molempien tuotelajien osalta mutta kasvu oli paljon merkittävämpää henkilöautojen pyörien osalta.

(200)

Komissio määritti tuontihintojen suuntaukset (ks. 196 kappale) Eurostatin tietojen perusteella, kuten se tutkimuksen kuluessa asianomaisille osapuolille ilmoitti. On muistettava, että vaikka Eurostatin tiedot eivät antaneet tarkkaa kuvaa tuonnin absoluuttisesta tasosta – tai yksikköhinnoista – Eurostat oli kuitenkin ainoa käytettävissä oleva tietolähde, jonka perusteella voitiin määrittää ainakin hintakehitys. Jäljempänä olevia tietoja tarkasteltiin siksi tässä valossa, eikä niitä käytetty hintatasojen vertailuun.

(201)

Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/kilo)

(202)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat tarkastelujaksolla keskimäärin 7 prosenttia.

(203)

Komissio määritti myös hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(204)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Se osoitti merkittävää hintojen alittavuutta, joka vaihteli 8,7–42,6 prosentin välillä ja johti 26,2 prosentin painotettuun keskimääräiseen marginaaliin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta.

(205)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(206)

Kuten 8 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää.

(207)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit EUWAn tarkistettuun kyselyvastaukseen sisältyvien tietojen perusteella. Tiedot koskivat kaikkia unionin tuottajia, ja niitä päivitettiin tarvittaessa otokseen valittujen unioin tuottajien tarkastamisen jälkeen. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistettuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(208)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus ja polkumyyntimarginaalin suuruus.

(209)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, keskimääräiset työvoimakustannukset, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(210)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(211)

Unionin tuotannonalan kokonaistuotanto vaihteli mutta laski tarkastelujaksolla 4 prosenttia. Koska tuotantokapasiteetti säilytettiin lähes samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan, kapasiteetin käyttöaste laski 69,9 prosentista 66,9 prosenttiin.

(212)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(213)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä laski tarkastelujaksolla 4 prosenttia, kun taas tuonti Kiinasta kaksinkertaistui. Näin ollen unionin tuotannonalan markkinaosuus laski tarkastelujaksolla 6 prosenttia (84,9 prosentista 79,8 prosenttiin).

(214)

Edellä esitetyt tuotantoa, myyntimääriä ja markkinaosuutta koskevat luvut osoittavat, että unionin tuotannonala ei pystynyt tarkastelujaksolla kasvamaan sen enempää absoluuttisesti kuin suhteessa kulutukseenkaan.

(215)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(216)

Työllisyys pysyi unionissa vakaana tarkastelujaksolla. Kulutuksen kasvu ei aiheuttanut vastaavaa työllisyyden kasvua, sillä myynti- ja tuotantomäärät laskivat. Tarkastelujaksolla tuotanto pieneni 4 prosenttia, ja samalla tuottavuus laski 5 prosenttia.

(217)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien suuruuden vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(218)

Kyseessä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Käytettävissä ei näin ollen ollut tietoja, joiden pohjalta olisi voitu arvioida mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia.

(219)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräinen myyntihinta unionissa (euroa)

(220)

Vaikka unionin tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla 28 prosenttia lähinnä keskeisen raaka-aineen eli kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden kustannusten voimakkaasta noususta johtuen, unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kasvoi vain 21 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Tämä on osoitus siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen voimakkaasti kasvava tuonti aiheutti kovaa hintapainetta. Kuten 4.4.3.4 kohdassa selitetään, tällä oli huomattava vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen, joka muuttui tutkimusajanjaksolla tappiolliseksi.

(221)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

(222)

Vuoden 2015 ja tutkimusajanjakson välillä otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat hiukan 3 prosentilla. Työvoimakustannukset nousivat etenkin vuonna 2017 yhden otokseen kuuluneen tuottajan jäsenvaltiossa tehdyn oikeudellisen muutoksen vuoksi.

(223)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(224)

Varastoja ei voida pitää merkittävänä vahinkoindikaattorina, koska ajoneuvojen teräspyörien tuotanto tapahtuu suurelta osin tilausten perusteella. Varastot tiettynä ajankohtana ovat suurimmaksi osaksi hyödykkeitä, jotka on myyty muttei vielä toimitettu. Siksi varastoja koskeva kehitys esitetään vain tiedoksi.

(225)

Kaiken kaikkiaan loppuvarastot pienenivät tarkastelujaksolla 30 prosenttia. Loppuvarastojen prosenttiosuus tuotannosta laski 27 prosenttia vuoden 2015 tasolta 6,4 prosentista tutkimusajanjakson 4,7 prosenttiin.

(226)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(227)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosenttiosuutena tällaisen myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus oli tarkastelujaksolla vaihtelevaa mutta yleinen suuntaus oli vuodesta 2016 alkaen laskeva ja muuttui negatiiviseksi tutkimusajanjaksolla.

(228)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirran suuntaus kehittyi tarkastelujaksolla negatiivisesti, joskin se heikkeni hillitymmin kuin kannattavuus etenkin tutkimusajanjakson lopulla.

(229)

Investoinnit lisääntyivät tarkastelujaksolla 87 prosenttia. Lähes puolet investoinneista liittyi tuotantolinjojen ylläpitoon. Merkittäviä investointeja tehtiin kuitenkin myös linjojen uuteen kapasiteettiin, koska halkaisijaltaan suurempien pyörien kysynnän ajateltiin kasvavan tulevina vuosina ja edellyttävän lisää laite- ja maalauskapasiteettia.

(230)

Investointien tuotto on voitto ilmaistuna prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Vaikka kokonaisinvestoinnit kasvoivat vuonna 2016, niiden tuotto kehittyi tarkastelujaksolla negatiivisesti edellä kuvattujen kannattavuuden ja kassavirran suuntausten mukaisesti.

(231)

Myyntihinnat nousivat tarkastelujaksolla 21 prosenttia, mikä ei riittänyt kattamaan tuotantokustannusten nousua (28 prosenttia) tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan vuoden 2015 voittotaso (2,3 %) muuttui tappioksi (−1,1 prosenttia) tutkimusajanjaksolla. Tämä suuntaus johti vastaavaan laskuun kassavirrassa (–22 prosenttia) ja investointien tuotossa (–134 prosenttia).

(232)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotanto ja myyntimäärä laskivat 4 prosenttia ja markkinaosuus laski 84,9 prosentista 79,8 prosenttiin, vaikka kulutus kasvoi 2 prosenttia. On syytä huomata, että samalla ajanjaksolla Kiina onnistui kaksinkertaistamaan markkinaosuutensa. Unionin tuotannonala oli näiden muutosten jäljiltä haavoittuvassa asemassa.

(233)

Vain muutaman tarkastellun indikaattorin kehityssuuntaus oli tarkastelujaksolla positiivinen. Investoinnit lisääntyivät 87 prosenttia, mutta ne koskivat lähinnä koneiden korvaamista ja päivittämistä. Myös varastot ovat pienentyneet koko tarkastelujakson ajan, mitä ei kuitenkaan voida nähdä myönteisenä kehityksenä, koska tuotetta valmistetaan pääasiassa kysynnän mukaan.

(234)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(235)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Lisäksi komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei muiden tekijöiden kuin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Näitä tekijöitä ovat tuonti kolmansista maista, unionin tuotannonalan vientitulos ja raaka-aineiden kustannuskehitys.

(236)

Kiinasta tuleva tuonti kasvoi 108 prosenttia tarkastelujaksolla, ja sen markkinaosuus kaksinkertaistui. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvu vastaa suurelta osin unionin tuotannonalan menettämää osaa markkinaosuudesta. Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat keskimäärin 7 prosenttia, ja parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella sen hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla keskimäärin 26,2 prosentilla. Halpatuonti Kiinasta aiheutti merkittävää hintapainetta tutkimusajanjaksolla, mikä johti siihen, että unionin tuotannonala teki tappiota, koska se ei kyennyt nostamaan hintojaan tuotantokustannuksia suuremmiksi.

(237)

Vahinkoindikaattoreiden analyysi (ks. 186–211 kappale) osoittaa, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne on heikentynyt ja että heikentyminen osuu samaan ajankohtaan Kiinasta polkumyynnillä ja unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla tulevan tuonnin kasvun kanssa. Unionin tuotannonala menetti markkinaosuuksiaan Kiinasta halvemmalla polkumyyntihintaan tulevalle tuonnille, ja jotkin otokseen valitut unionin tuottajat vahvistivat myös sen – kuten alumiinipyöriä koskevassa tutkimuksessa (85) jo todettiin – että autonvalmistajat käyttävät Kiinan tarjoamia hintoja edelleen vertailuarvona hintojen alas painamiseksi. Tämä on aiheuttanut merkittävää hintapainetta unionin tuotannonalalle, joka ei ole pystynyt siirtämään kustannusten nousua eteenpäin. Juuri tuonnin lisääntyminen ja merkittävän alhaiset hinnat ovat ne päätekijät, jotka tässä tapauksessa on otettava huomioon. Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttama hintapaine laski unionin tuotannonalan hintoja. Unionin tuotannonala ei pystynyt siirtämään kustannusten nousua kokonaisuudessaan myyntihintoihin etenkään vuonna 2017 ja tutkimusajanjaksolla, kun korkeat teräksen hinnat nostivat tuotannon yksikkökustannuksia. Tämä heikensi unionin tuotannonalan suorituskykyindikaattoreita ja johti tappioihin tutkimusajanjaksolla.

(238)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(239)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Tuonti kolmansista maista

(240)

Vaikka tuonti Turkista kasvoi tutkimusajanjaksolla, sen kehitys oli paljon vähäisempää kuin Kiinasta tulevan tuonnin.

(241)

Määrinä ilmaistuna tuonti Turkista kasvoi 360 000 yksiköllä tutkimusajanjaksolla, kun taas Kiinan tuonti unioniin kaksinkertaistui ja kasvoi miljoonalla yksiköllä saman ajanjakson aikana. Näin ollen Kiinan markkinaosuus kasvoi 2,7 prosenttiyksikköä (2,6 %:sta 5,3 %:iin), kun taas Turkin osalta kasvu pysyi vaatimattomampana (0,7 prosenttiyksikköä). Kuten edellä todetaan, Eurostatin tiedot eivät mahdollista täsmällistä hintavertailua. Valituksessaan EUWA kuitenkin toimitti tietoja, jotka osoittavat – kuuden edustavan pyörälajin perusteella – että Turkin hinnat olivat huomattavasti korkeammat kuin Kiinan hinnat eli keskimäärin noin 25 prosenttia korkeammat, mikä on verrattavissa 204 kappaleessa vahvistettuun hinnan alittavuuden marginaaliin. Näin olleen käytettävissä olevan näytön perusteella Turkin tuonnin ei voida katsoa tapahtuneen vahinkoa aiheuttavalla hinnalla.

(242)

Yhteenlaskettuna muista maista tuleva tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla 48 prosenttia, ja sen markkinaosuus kasvoi 3,6 prosentista 5,2 prosenttiin. Käytettävissä olevien tietojen perusteella muista maista tulevan tuonnin hinnat olivat tästä huolimatta noin 50 prosenttia korkeammat kuin Kiinan polkumyyntihinnat.

(243)

Sen vuoksi pääteltiin alustavasti, että muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti ei poista syy-yhteyttä polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

(244)

Unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(245)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan viennin osuus sen kokonaistuotannosta oli alle 3 prosenttia. Näin ollen vaikka vienti kasvoi 40 prosenttia eli noin 300 000 yksikköä, sen osuus tuotannon vähenemisestä on vähäinen. Unionin markkinat olivat edelleen unionin tuotannonalan tärkein markkina-alue, jonka osuus sen myynnistä tutkimusajanjaksolla oli 95,8 prosenttia, ja tämä myynti väheni tarkastelujaksolla sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna.

(246)

Näin ollen katsotaan, että vientimyynti lievitti jonkin verran polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa vahinkoa.

(247)

Tämän vuoksi pääteltiin alustavasti, että unionin vientitoiminta ei myötävaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(248)

Valituksessa mainittiin, että tarkastelujaksolla teräksen hinta oli noussut merkittävästi unionissa, ja tämä vahvistettiin otokseen valittujen unionin toimitiloihin tehdyillä tarkastuskäynneillä. Otokseen valittujen tuottajien kuumavalssatuista keloista maksama keskimääräinen ostohinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 14

Yhden pyörän tuottamiseen käytetyn kuumavalssatun kelan keskimääräiset kustannukset

(249)

Tarkastelujaksolla yhden pyörän tuottamiseen käytetyn kuumavalssatun kelan keskimääräiset kustannukset kasvoivat 33 prosenttia. Kuumavalssattujen kelojen osuus tuotantokustannuksista on noin 50 prosenttia. Tavanomaisissa olosuhteissa tuotannonala siirtäisi kustannusten nousun asiakkailleen, varsinkin jos sen kannattavuus on alhainen. Nykyisissä olosuhteissa, joissa Kiinasta epätavanomaisen alhaiseen hintaan ja suurina määrinä tuleva tuonti kasvaa jatkuvasti, unionin tuotannonala ei kyennyt mukauttamaan myyntihintojaan.

(250)

Sen vuoksi pääteltiin alustavasti, että vahingon syy ei ollut raaka-ainekustannusten nousu vaan pikemminkin se (ks. 249 kappale), että Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt huomioimaan tätä kasvua hinnoissaan, mikä johti kannattavuuden laskuun.

(251)

Tarkastelujaksolla Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja sen markkinaosuus kasvoivat merkittävästi, kun taas Kiinan hinnat laskivat keskimäärin 9 prosenttia. Lisäksi Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin hinnat alittivat merkittävästi kyseisen hintaherkän tuotteen unionin hinnat. Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttama hintapaine vähensi myös unionin tuotannonalan myyntimääriä ja laski myyntihintoja koko tarkastelujakson ajan, ja erityisen haitallista tämä oli vuonna 2017 ja tutkimusajanjaksolla, kun kustannukset olivat nousussa. Tällainen hintapaine aiheutti vakavia tuotanto-, myynti- ja kannattavuustappioita tutkimusajanjaksolla.

(252)

Edellä 236–250 kappaleessa esitetyn analyysin perusteella komissio katsoi tässä vaiheessa, että yksikään muista tekijöistä yksin tai yhdessä tarkasteltuina ei poistanut syy-yhteyttä unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin väliltä.

(253)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selkeästi todeta toimenpiteiden käyttöönoton unionin edun vastaiseksi tässä tapauksessa siitä huolimatta, että vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin esiintyminen on todettu. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, käyttäjien ja muiden asianomaisten talouden toimijoiden edut.

(254)

Tutkimus osoitti, että polkumyynnillä ja unionin hinnat alittavaan hintaan tuleva tuonti on laskenut hintoja ja aiheuttanut unionin tuotannonalalle merkittävää vahinkoa, ja unionin tuotannonala on menettänyt markkinaosuuttaan ja tehnyt tappiota tutkimusajanjaksolla, kuten edellä 4 ja 5 kohdassa todetaan.

(255)

Unionin tuotannonalan uskotaan hyötyvän toimenpiteistä, joilla todennäköisesti estettäisiin Kiinasta erittäin alhaisin hinnoin tulevan tuonnin lisääntyminen entisestään. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, tällaisen tuonnin uskotaan jatkuvan ja jopa kasvavan ja aiheuttavan lisävahinkoa EU:n tuotannonalalle.

(256)

Vireillepanon yhteydessä otettiin yhteyttä 72 tuojaan ja käyttäjään sekä niiden järjestöihin.

(257)

Vain kaksi tuojaa vastasi toimittamalla otantavastauksen. Lopulta molemmat kieltäytyivät yhteistyöstä tutkimuksessa, eivätkä tuojat toimineet yhteistyössä komission kanssa.

(258)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kahdelle autonvalmistajaryhmälle, jotka ilmoittautuivat vireillepanon jälkeen, mutta huomautuksia tai vastauksia kyselomakkeeseen ei saatu.

(259)

Tutkimuksessa todettiin, että ajoneuvojen teräspyöriä koskevien toimenpiteiden vaikutus autonvalmistajiin on rajallinen. Päätelmä perustuu yhden otokseen valitun unionin tuottajan tekemään arvioon, jonka mukaan ajoneuvon koko teräspyöräsarjan osuus on noin 0,6 prosenttia pienen henkilöauton valmistuskustannuksista ja 0,7 prosenttia kuorma-auton valmistuskustannuksista (86). Asiakirja-aineistossa ei ole muita tietoja, joiden perusteella toimenpiteillä olisi niin huomattava negatiivinen vaikutus käyttäjiin, että se olisi merkittävämpi kuin toimenpiteiden myönteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Sama päätelmä tehtiin viimeisimmässä samankaltaista tuotetta koskevassa tutkimuksessa (87).

(260)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että tässä vaiheessa tutkimusta ei ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuonnissa.

(261)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(262)

Toimenpiteiden tason määrittämiseksi komissio määritti ensin unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon poistamiseksi tarvittavan tullin määrän.

(263)

Tässä tapauksessa vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa, mukaan lukien kustannukset, jotka johtuvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä perusasetuksen liitteessä I a luetelluista ILOn yleissopimuksista, ja saamaan kohtuullisen voiton, jäljempänä ’tavoitevoitto’.

(264)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti vähimmäistavoitevoitoksi asetetaan 6 prosenttia. Kyseisen artiklan nojalla komissio otti tavoitevoiton määrittämisessä huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen Kiinasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen täysin, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa.

(265)

Kuten taulukosta 3 käy ilmi, Kiinasta tuleva tuonti kasvoi johdonmukaisesti koko tarkastelujakson ajan. Sen vuoksi mitään näistä vuosista ei voida käyttää tavoitevoiton määrittelemiseen perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti. Yksikään otokseen valituista tuottajista ei esittänyt perusteltua väitettä menetetyistä investoinneista tai T&K- ja innovaatiokustannuksista. Edellä esitetyn perusteella komissio päätti käyttää 6 prosentin vähimmäistavoitevoittoa, joka lisättiin unionin tuotannonalan tosiasiallisiin tuotantokustannuksiin vahinkoa aiheuttamattoman hinnan määrittämiseksi.

(266)

Koska 7 artiklan 2 d kohdassa tarkoitettuja monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista tai ILOn yleissopimuksista aiheutuvia nykyisiä tai tulevia kustannuksia koskevia huomautuksia ei esitetty, näin määritettyyn vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan ei lisätty muita kustannuksia.

(267)

Tämän jälkeen komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla kiinalaisen otokseen valitun yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan painotettua keskimääräistä tuontihintaa ja otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamatonta keskimääräistä hintaa tutkimusajanjaksolla. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. Hinnan alittavuuden marginaaliksi saatiin 50,3 prosenttia.

(268)

Liitteessä 1 lueteltujen ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” vahingon korjaava taso oli otoksen keskiarvo eli 50,3 prosenttia.

(269)

”Kaikkien muiden yritysten” vahingon korjaava taso määritetään jäännöspolkumyyntimarginaalin määrittämiseen käytettävän menetelmän mukaisesti (ks. 185 kappale) laskemalla otokseen valitun yrityksen painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali niiden kahdeksan tuotelajin osalta, joiden yksittäinen polkumyyntimarginaali oli suurin. Näiden tuotelajien osuus yhteistyössä toimineen kiinalaisen viejän tuonnista oli 15 prosenttia. Hinnan alittavuuden jäännösmarginaaliksi saatiin näin 66,4 prosenttia.

(270)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(271)

Kiinasta peräisin olevien ajoneuvojen teräspyörien tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja ja otti huomioon myös 18 ja 184 kappaleessa kuvatut olosuhteet. Tullien määrä olisi asetettava polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(272)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(273)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(274)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (88). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(275)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä 1 artiklan 3 kohdassa asetetut vaatimukset. Tuontiin, jonka mukana ei ole tällaista laskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(276)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(277)

Ajoneuvojen teräspyöriä koskevat tilastot ilmoitetaan usein kappalemääränä. Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (89) liitteessä I vahvistetussa yhdistetyssä nimikkeistössä ei kuitenkaan määritellä ajoneuvojen teräspyörille tällaista lisäyksikköä. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen merkitään kilogrammoina tai tonneina ilmoitetun painon lisäksi kappalemäärä. Hinnat olisi ilmoitettava Taric-koodeista 8708701080, 8708701085, 8708709920, 8708709980, 8716909095 ja 8716909097.

(278)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(279)

Laskelmien tarkkuudesta ei saatu huomautuksia.

(280)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia 15 päivän kuluessa ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kuulemaksi 5 päivän kuluessa.

(281)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,