1.   Kunkin jäsenvaltion on mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2020 nimettävä kansallinen valtion viranomainen tai sääntelyviranomainen toimivaltaiseksi viranomaisekseen. Toimivaltaiset viranomaiset vastaavat tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien suorittamisesta, ja niiden on tehtävä tässä keskenään yhteistyötä. Sähkön toimitusvarmuudesta vastaavat kansalliset tahot hoitavat tarvittaessa tämän asetuksen mukaiset toimivaltaisen viranomaisen tehtävät siihen saakka, että toimivaltainen viranomainen on nimetty.

2.   Jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja sähköalan koordinointiryhmälle ja julkistettava 1 kohdan nojalla nimettyjen toimivaltaisten viranomaistensa nimi ja yhteystiedot sekä niiden nimen tai yhteystietojen mahdolliset muutokset.

3.   Jäsenvaltiot voivat sallia, että toimivaltainen viranomainen siirtää tässä asetuksessa säädetyt riskeihin varautumisen suunnittelua ja riskinhallintaa koskevat operatiiviset tehtävät muille elimille. Siirretyt tehtävät on suoritettava toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa ja täsmennettävä riskeihinvarautumissuunnitelmassa 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

1.   Sähkö-ENTSOn on viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2020 annettava ACERille ehdotus menetelmäksi, jolla voidaan määrittää merkityksellisimmät alueelliset sähkökriisiskenaariot.

2.   Ehdotetulla menetelmällä on määritettävä verkon riittävyyteen, verkon käyttövarmuuteen ja energian huoltovarmuuteen liittyviä sähkökriisiskenaarioita vähintään seuraavien riskien perusteella:

3.   Ehdotettuun menetelmään on sisällyttävä vähintään seuraavat osatekijät:

4.   Sähkö-ENTSOn on tarkastellessaan kaasun toimitushäiriön riskejä tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen riskien määrittämisen yhteydessä käytettävä Kaasu-ENTSOn asetuksen (EU) 2017/1938 7 artiklan nojalla kehittämiä maakaasun toimituksen ja infrastruktuurin häiriöiden skenaarioita.

5.   Sähkö-ENTSOn on ennen ehdotetun menetelmän esittämistä ACERille toteutettava kuuleminen, johon osallistuu vähintään alueellisia koordinointikeskuksia, toimiala- ja kuluttajajärjestöjä, tuottajia tai niiden toimialajärjestöjä, siirtoverkonhaltijoita ja asiaankuuluvia jakeluverkonhaltijoita, toimivaltaisia viranomaisia, sääntelyviranomaisia ja muita asiaankuuluvia kansallisia viranomaisia. Sähkö-ENTSOn on otettava kuulemisen tulokset asianmukaisesti huomioon ja esitettävä ne yhdessä ehdotetun menetelmän kanssa sähköalan koordinointiryhmän kokouksessa.

6.   ACERin on kahden kuukauden kuluessa ehdotetun menetelmän vastaanottamisesta ja ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuvaa sähköalan koordinointiryhmää kuultuaan hyväksyttävä ehdotus tai muutettava sitä. Sähkö-ENTSOn ja ACERin on julkaistava menetelmän lopullinen versio verkkosivustoillaan.

7.   Sähkö-ENTSOn on päivitettävä menetelmä ja parannettava sitä 1–6 kohdan mukaisesti, kun saadaan merkittävää uutta tietoa. Ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuva sähköalan koordinointiryhmä voi suosittaa ja ACER tai komissio voi pyytää tällaisia päivityksiä ja parannuksia esittäen asianmukaiset perustelut. Sähkö-ENTSOn on esitettävä ACERille luonnos ehdotetuiksi muutoksiksi kuuden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. ACERin on kahden kuukauden kuluessa tällaisen luonnoksen vastaanottamisesta ja ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuvaa sähköalan koordinointiryhmää kuultuaan hyväksyttävä ehdotetut muutokset tai muutettava niitä. Sähkö-ENTSOn ja ACERin on julkaistava päivitetyn menetelmän lopullinen versio verkkosivustoillaan.

1.   Sähkö-ENTSOn on kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun menetelmä on 5 artiklan 6 kohdan nojalla hyväksytty, määritettävä kyseisen menetelmän perusteella ja tiiviissä yhteistyössä sähköalan koordinointiryhmän, alueellisten koordinointikeskusten, toimivaltaisten viranomaisten ja sääntelyviranomaisten kanssa kullekin alueelle merkityksellisimmät sähkökriisiskenaariot. Se voi siirtää alueellisten sähkökriisiskenaarioiden määrittämiseen liittyviä tehtäviä alueellisille koordinointikeskuksille.

2.   Sähkö-ENTSOn on toimitettava alueelliset sähkökriisiskenaariot asiaankuuluville siirtoverkonhaltijoille, alueellisille koordinointikeskuksille, toimivaltaisille viranomaisille ja sääntelyviranomaisille sekä sähköalan koordinointiryhmälle. Sähköalan koordinointiryhmä voi suosittaa muutoksia.

3.   Sähkö-ENTSOn on päivitettävä alueelliset sähkökriisiskenaariot joka neljäs vuosi, paitsi jos niitä on olosuhteiden vuoksi päivitettävä useammin.

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on neljän kuukauden kuluessa siitä, kun alueelliset sähkökriisiskenaariot on 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetty, määritettävä merkityksellisimmät kansalliset sähkökriisiskenaariot.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on kansallisia sähkökriisiskenaarioita määrittäessään kuultava siirtoverkonhaltijoita, toimivaltaisen viranomaisen asiaankuuluvina pitämiä jakeluverkonhaltijoita, asiaankuuluvia tuottajia tai niiden toimialajärjestöjä sekä sääntelyviranomaista silloin, kun se ei ole toimivaltainen viranomainen.

3.   Kansalliset sähkökriisiskenaariot on määritettävä vähintään 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen riskien perusteella, ja niiden on oltava johdonmukaisia 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettyjen alueellisten sähkökriisiskenaarioiden kanssa. Jäsenvaltioiden on päivitettävä kansalliset sähkökriisiskenaariot joka neljäs vuosi, paitsi jos niitä on olosuhteiden vuoksi päivitettävä useammin.

4.   Jäsenvaltioiden on neljän kuukauden kuluessa siitä, kun alueelliset sähkökriisiskenaariot on 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetty, ilmoitettava sähköalan koordinointiryhmälle ja komissiolle arvioinnistaan, joka koskee sähkön toimitusvarmuuden kannalta merkityksellisen infrastruktuurin omistukseen liittyviä riskejä, sekä toimenpiteistä, joita on toteutettu tällaisten riskien ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi, ja ilmoitettava, miksi tällaisia toimenpiteitä pidetään tarpeellisina ja oikeasuhteisina.

1.   Sähkö-ENTSOn on viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2020 esitettävä ACERille ehdotus menetelmäksi, jolla arvioidaan kausittaista ja lyhyen aikavälin riittävyyttä eli kuukausittaista, seuraavaa viikkoa tai vähintään seuraavaa vuorokautta koskevaa riittävyyttä ja jonka on katettava vähintään seuraavat näkökohdat:

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa menetelmässä on oltava tilastomatemaattinen lähestymistapa, mukaan lukien useita skenaarioita, ja siinä on otettava huomioon kansallinen, alueellinen ja unionin laajuinen toimintaympäristö, mukaan lukien jäsenvaltioiden välinen yhteenliitäntäaste ja mahdollisuuksien mukaan unionin synkronialueisiin kuuluvat kolmannet maat. Menetelmässä on otettava huomioon kunkin jäsenvaltion energia-alan erityispiirteet, mukaan lukien erityiset sääolot ja ulkoiset olosuhteet.

3.   Sähkö-ENTSOn on ennen ehdotetun menetelmän esittämistä toteutettava kuuleminen, johon osallistuu vähintään alueellisia koordinointikeskuksia, toimiala- ja kuluttajajärjestöjä, tuottajia tai niiden toimialajärjestöjä, siirtoverkonhaltijoita ja asiaankuuluvia jakeluverkonhaltijoita, toimivaltaisia viranomaisia, sääntelyviranomaisia ja muita asiaankuuluvia kansallisia viranomaisia. Sähkö-ENTSOn on otettava kuulemisen tulokset asianmukaisesti huomioon ja esitettävä ne yhdessä ehdotetun menetelmän kanssa sähköalan koordinointiryhmän kokouksessa.

4.   ACERin on kahden kuukauden kuluessa ehdotetun menetelmän vastaanottamisesta ja ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuvaa sähköalan koordinointiryhmää kuultuaan hyväksyttävä ehdotus tai muutettava sitä. Sähkö-ENTSOn ja ACERin on julkaistava menetelmän lopullinen versio verkkosivustoillaan.

5.   Sähkö-ENTSOn on päivitettävä menetelmä ja parannettava sitä 1–4 kohdan mukaisesti, kun saadaan merkittävää uutta tietoa. Ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuva sähköalan koordinointiryhmä voi suosittaa ja ACER tai komissio voi pyytää tällaisia päivityksiä ja parannuksia esittäen asianmukaiset perustelut. Sähkö-ENTSOn on esitettävä ACERille luonnos ehdotetuiksi muutoksiksi kuuden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. ACERin on kahden kuukauden kuluessa tällaisen luonnoksen vastaanottamisesta ja ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuvaa sähköalan koordinointiryhmää kuultuaan hyväksyttävä ehdotetut muutokset tai muutettava niitä. Sähkö-ENTSOn ja ACERin on julkaistava päivitetyn menetelmän lopullinen versio verkkosivustoillaan.

1.   Kaikki lyhyen aikavälin riittävyysarvioinnit niin kansallisella, alueellisella kuin unioninkin tasolla on toteutettava noudattaen 8 artiklan mukaisesti kehitettyä menetelmää.

2.   Sähkö-ENTSOn on toteutettava kausittaiset riittävyysarvioinnit noudattaen 8 artiklan mukaisesti kehitettyä menetelmää. Sen on julkaistava talvikauden riittävyysarvioinnin tulokset viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä joulukuuta ja kesäkauden riittävyysarvioinnin tulokset viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä kesäkuuta. Se voi siirtää riittävyysarviointeihin liittyviä tehtäviä alueellisille koordinointikeskuksille. Sen on esitettävä riittävyysarvioinnit sähköalan koordinointiryhmän kokouksessa, ja sähköalan koordinointiryhmä voi tapauksen mukaan antaa suosituksia.

3.   Alueellisten koordinointikeskusten on toteutettava asetuksen (EU) 2017/1485 mukaiset seuraavaa viikkoa tai vähintään seuraavaa vuorokautta koskevat riittävyysarvioinnit noudattaen tämän asetuksen 8 artiklan mukaisesti hyväksyttyä menetelmää.

1.   Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 6 ja 7 artiklan mukaisesti määritettyjen alueellisten ja kansallisten sähkökriisiskenaarioiden perusteella laadittava riskeihinvarautumissuunnitelma kuultuaan toimivaltaisen viranomaisen asiaankuuluvina pitämiä jakeluverkonhaltijoita, siirtoverkonhaltijoita, asiaankuuluvia tuottajia tai niiden toimialajärjestöjä, sähkö- ja maakaasualan yrityksiä, sähkön teollisuusasiakkaiden ja muiden kuin teollisuusasiakkaiden asiaankuuluvia etujärjestöjä sekä kansallista sääntelyviranomaista, jos se ei ole toimivaltainen viranomainen.

2.   Riskeihinvarautumissuunnitelmaan on sisällyttävä 11 artiklassa säädettyjä kansallisia toimenpiteitä sekä 12 artiklassa säädettyjä alueellisia ja tarvittaessa kahdenvälisiä toimenpiteitä. Kaikkien toimenpiteiden, joita suunnitellaan tai toteutetaan sähkökriisien ehkäisemiseksi, niihin varautumiseksi ja niiden lieventämiseksi, on oltava kaikilta osin sähkön sisämarkkinoita ja verkon käyttöä koskevien sääntöjen mukaisia 16 artiklan mukaisesti. Näiden toimenpiteiden on oltava selkeästi määriteltyjä, läpinäkyviä, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä.

3.   Riskeihinvarautumissuunnitelma on muodostettava 11 ja 12 artiklan sekä liitteessä vahvistetun mallin mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa sisällyttää riskeihinvarautumissuunnitelmaan lisätietoja.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on riskeihinvarautumissuunnitelmien johdonmukaisuuden varmistamiseksi ennen riskeihinvarautumissuunnitelmiensa hyväksymistä toimitettava suunnitelmaluonnokset kuulemista varten kyseisen alueen asiaankuuluvien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja, jos ne eivät ole samalla alueella, suoraan yhteenliitettyjen jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä sähköalan koordinointiryhmälle.

5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset ja sähköalan koordinointiryhmä voivat kuuden kuukauden kuluessa riskeihinvarautumissuunnitelmien luonnoksen vastaanottamisesta antaa 4 kohdan mukaisesti toimitettuihin suunnitelmaluonnoksiin liittyviä suosituksia.

6.   Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on yhdeksän kuukauden kuluessa suunnitelmaluonnostensa toimittamisesta hyväksyttävä riskeihinvarautumissuunnitelmansa ottaen huomioon 4 kohdan mukaisen kuulemisen tulokset ja mahdolliset 5 kohdan nojalla annetut suositukset. Niiden on ilmoitettava riskeihinvarautumissuunnitelmansa komissiolle viipymättä.

7.   Toimivaltaiset viranomaiset ja komissio julkaisevat riskeihinvarautumissuunnitelmat verkkosivustoillaan varmistaen samalla arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuuden, erityisesti niitä toimenpiteitä koskevien tietojen osalta, jotka liittyvät vihamielisten hyökkäysten seurausten ehkäisemiseen tai lieventämiseen. Arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus on suojattava 19 artiklan mukaisesti määritettyjä periaatteita noudattaen.

8.   Toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä ja julkaistava ensimmäiset riskeihinvarautumissuunnitelmansa viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2022. Niiden on päivitettävä ne joka neljäs vuosi sen jälkeen, paitsi jos niitä on olosuhteiden vuoksi päivitettävä useammin.

1.   Kunkin jäsenvaltion riskeihinvarautumissuunnitelmassa on esitettävä kaikki kansalliset toimenpiteet, joita suunnitellaan tai toteutetaan 6 ja 7 artiklan mukaisesti määritettyjen sähkökriisien ehkäisemiseksi, niihin varautumiseksi ja niiden lieventämiseksi. Siinä on vähintään

2.   Kansallisissa toimenpiteissä on otettava kaikilta osin huomioon 12 artiklan nojalla sovitut alueelliset ja tarvittaessa kahdenväliset toimenpiteet, eivätkä ne saa vaarantaa siirtoverkon käyttövarmuutta tai -turvallisuutta eivätkä sähkön toimitusvarmuutta muissa jäsenvaltioissa.

1.   Edellä 11 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimenpiteiden lisäksi kunkin jäsenvaltion riskeihinvarautumissuunnitelmaan on sisällyttävä alueellisia ja soveltuvin osin kahdenvälisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan sellaisten sähkökriisien asianmukainen ennaltaehkäisy tai hallinta, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Alueellisista toimenpiteistä on sovittava kyseisellä alueella sellaisten jäsenvaltioiden kesken, joilla on tekninen kyky antaa toisilleen apua 15 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat tätä varten myös muodostaa alaryhmiä tietylle alueelle. Kahdenvälisistä toimenpiteistä on sovittava sellaisten jäsenvaltioiden kesken, jotka ovat suoraan yhteenliitettyjä mutta eivät ole samalla alueella. Jäsenvaltioiden on varmistettava alueellisten ja kahdenvälisten toimenpiteiden välinen johdonmukaisuus. Alueellisiin ja kahdenvälisiin toimenpiteisiin on sisällyttävä vähintään

2.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on asiaankuuluvia alueellisia koordinointikeskuksia kuultuaan sovittava riskeihinvarautumissuunnitelmiin sisällytettävistä alueellisista ja kahdenvälisistä toimenpiteistä. Komissio voi toimia välittäjänä alueellisia ja kahdenvälisiä toimenpiteitä koskevan sopimuksen valmistelussa. Komissio voi pyytää ACERia ja Sähkö-ENTSOa antamaan jäsenvaltioille teknistä apua tällaiseen sopimukseen pääsemisen helpottamiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten on raportoitava tehdyistä sopimuksista sähköalan koordinointiryhmälle vähintään kahdeksan kuukautta ennen riskeihinvarautumissuunnitelman hyväksymisen tai päivittämisen määräaikaa. Jos jäsenvaltiot eivät pääse sopimukseen, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle syyt tähän. Tällaisessa tapauksessa komissio ehdottaa toimenpiteitä, kuten yhteistyömekanismia alueellisia ja kahdenvälisiä toimenpiteitä koskevan sopimuksen tekemiseksi.

3.   Kunkin alueen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa määräajoin testattava riskeihinvarautumissuunnitelmissa kehitettyjen menettelyjen, mukaan lukien 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut mekanismit, toimivuus sähkökriisien ehkäisemiseksi ja toteutettava kahden vuoden välein sähkökriisien simulaatioita, joissa testataan erityisesti kyseisiä mekanismeja.

1.   Komissio arvioi hyväksytyn riskeihinvarautumissuunnitelman neljän kuukauden kuluessa toimivaltaisen viranomaisen sitä koskevasta ilmoituksesta ottaen asianmukaisesti huomioon sähköalan koordinointiryhmän esittämät näkemykset.

2.   Komissio antaa sähköalan koordinointiryhmää kuultuaan ei-sitovan lausunnon, jossa esitetään yksityiskohtaiset perustelut, ja toimittaa sen toimivaltaiselle viranomaiselle sekä antaa sille suosituksen sen riskeihinvarautumissuunnitelman tarkistamisesta, jos

3.   Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun komission lausunnon vastaanottamisesta otettava komission suositus kaikilta osin huomioon ja joko ilmoitettava muutettu riskeihinvarautumissuunnitelma komissiolle tai ilmoitettava komissiolle syyt, joiden vuoksi se vastustaa suositusta.

4.   Jos toimivaltainen viranomainen vastustaa komission suositusta, komissio voi neljän kuukauden kuluessa toimivaltaisen viranomaisen vastustamisen syitä koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta luopua suosituksestaan tai kutsua toimivaltaisen viranomaisen ja, mikäli komissio katsoo sen tarpeelliseksi, sähköalan koordinointiryhmän kokoukseen arvioimaan asiaa. Komissio perustelee riskeihinvarautumissuunnitelmaa koskevat mahdolliset muutospyyntönsä yksityiskohtaisesti. Jos asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen lopullinen kanta eroaa komission yksityiskohtaisista perusteluista, kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava komissiolle kantaansa tukeva perustelu kahden kuukauden kuluessa komission yksityiskohtaisten perustelujen vastaanottamisesta.

1.   Jos kausittaisesta riittävyysarvioinnista tai muusta pätevästä lähteestä saadaan konkreettista, vakavasti otettavaa ja luotettavaa tietoa, jonka mukaan sähkökriisi on mahdollinen jossakin jäsenvaltiossa, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä annettava ennakkovaroitus komissiolle, saman alueen jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja, jos ne eivät ole samalla alueella, suoraan yhteenliitettyjen jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on myös annettava tietoja mahdollisen sähkökriisin syistä, sähkökriisin ehkäisemiseksi suunnitelluista tai toteutetuista toimenpiteistä ja mahdollisesta muiden jäsenvaltioiden avunannon tarpeesta. Näihin tietoihin on sisällyttävä tiedot toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista sähkön sisämarkkinoihin. Komissio toimittaa kyseiset tiedot sähköalan koordinointiryhmälle.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on sähkökriisin sattuessa asianomaista siirtoverkonhaltijaa kuultuaan julistettava sähkökriisi ja ilmoitettava asiasta saman alueen jäsenvaltioiden ja, jos ne eivät ole samalla alueella, suoraan yhteenliitettyjen jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä komissiolle ilman aiheetonta viivytystä. Näihin tietoihin on sisällyttävä tiedot sähkön toimitustilanteen heikentymisen syistä, sähkökriisin julistamisen syistä, sähkökriisin lieventämiseksi suunnitelluista tai toteutetuista toimenpiteistä ja mahdollisesta muiden jäsenvaltioiden avunannon tarpeesta.

3.   Jos komissio, sähköalan koordinointiryhmä tai saman alueen jäsenvaltioiden ja, jos ne eivät ole samalla alueella, suoraan yhteenliitettyjen jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset pitävät 1 tai 2 kohdan nojalla annettuja tietoja riittämättöminä, ne voivat pyytää asianomaiselta jäsenvaltiolta lisätietoja.

4.   Jos toimivaltainen viranomainen antaa ennakkovaroituksen tai julistaa sähkökriisin, riskeihinvarautumissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on toteutettava niin pitkälti kuin mahdollista.

1.   Jäsenvaltioiden on toimittava ja tehtävä yhteistyötä yhteisvastuun hengessä sähkökriisien ehkäisemiseksi tai hallitsemiseksi.

2.   Jos jäsenvaltioilla on tarvittava tekninen kyky, niiden on tarjottava toisilleen apua tämän artiklan ja 12 artiklan mukaisesti ennen avun tarjoamista sovituilla alueellisilla tai kahdenvälisillä toimenpiteillä. Tätä varten sekä yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelun varmistamiseksi jäsenvaltioiden on sovittava haluamistaan alueellisista tai kahdenvälisistä toimenpiteistä sähkön toimittamiseksi koordinoidusti.

3.   Jäsenvaltioiden on sovittava tarvittavista teknisistä, oikeudellisista ja rahoitusta koskevista järjestelyistä alueellisten tai kahdenvälisten toimenpiteiden toteuttamiseksi ennen avun tarjoamista. Tällaisissa järjestelyissä on täsmennettävä muun muassa alueellisella tai kahdenvälisellä tasolla toimitettavan sähkön enimmäismäärä, mahdollisen avunannon ja avunannon keskeyttämisen käynnistysmekanismi, sähkön toimitustapa ja 4, 5 ja 6 kohdan mukaista jäsenvaltioiden välistä kohtuullista korvausta koskevat määräykset.

4.   Avunannon yhteydessä on tehtävä asianomaisten jäsenvaltioiden välillä ennalta sopimus kohtuullisesta korvauksesta, jonka on katettava ainakin seuraavat:

5.   Edellä olevan 4 kohdan nojalla suoritettavaan kohtuulliseen korvaukseen kuuluvat muun muassa kaikki kohtuulliset kustannukset, joita aiheutuu apua antavan jäsenvaltion velvoitteesta maksaa korvaus unionin oikeudessa taattujen perusoikeuksien nojalla ja niiden kansainvälisten velvoitteiden nojalla, joita sovelletaan pantaessa täytäntöön avunantoa koskevat tämän asetuksen säännökset, sekä muut kohtuulliset kustannukset, joita aiheutuu kansallisten korvaussääntöjen nojalla maksettavasta korvauksesta.

6.   Apua pyytävän jäsenvaltion on maksettava apua antavalle jäsenvaltiolle kohtuullinen korvaus viipymättä tai varmistettava sen maksaminen viipymättä.

7.   Komissio antaa viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2020 sähköalan koordinointiryhmää ja ACERia kuultuaan ei-sitovia ohjeita 3–6 kohdassa tarkoitetun kohtuullisen korvauksen keskeisistä seikoista ja 3 kohdassa tarkoitettujen teknisten, oikeudellisten ja rahoitukseen liittyvien järjestelyjen muista keskeisistä seikoista sekä 2 kohdassa tarkoitetun vastavuoroisen avunannon yleisistä periaatteista.

8.   Jos jäsenvaltiot eivät ole sähkökriisin sattuessa vielä sopineet alueellisista tai kahdenvälisistä toimenpiteistä ja teknisistä, oikeudellisista ja rahoitusta koskevista järjestelyistä tämän artiklan mukaisesti, jäsenvaltioiden on sovittava tilapäisistä toimenpiteistä ja järjestelyistä tämän artiklan soveltamiseksi, myös 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun kohtuullisen korvauksen osalta. Jos jäsenvaltio pyytää apua ennen kuin tällaisista tilapäisistä toimenpiteistä ja järjestelyistä on sovittu, sen on ennen avun saamista sitouduttava maksamaan kohtuullinen korvaus 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

9.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että avunantoa koskevat tämän asetuksen säännökset pannaan täytäntöön perussopimusten, Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja muiden sovellettavien kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Niiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sitä varten.

1.   Toimenpiteiden, joita toteutetaan sähkökriisien ehkäisemiseksi tai niiden lieventämiseksi, on oltava sähkön sisämarkkinoita ja verkon käyttöä koskevien sääntöjen mukaisia.

2.   Muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä saa sähkökriisin sattuessa aktivoida vain viimeisenä keinona, jos kaikki markkinoiden tarjoamat vaihtoehdot on käytetty tai jos on selvää, että markkinapohjaiset toimenpiteet eivät yksin riitä estämään sähkön toimitustilanteen heikentymistä entisestään. Muut kuin markkinapohjaiset toimenpiteet eivät saa perusteettomasti vääristää kilpailua ja sähkön sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa. Niiden on oltava tarpeellisia, oikeasuhteisia, syrjimättömiä ja tilapäisiä. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiaankuuluville sidosryhmille jäsenvaltiossaan muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden soveltamisesta.

3.   Toimitusrajoituksia, mukaan lukien jo jaetun alueiden välisen kapasiteetin rajoittaminen, alueiden välisen kapasiteetin rajoittaminen kapasiteetin jakamisessa tai suunnitelmien laatimisen rajoittaminen, saa ottaa käyttöön ainoastaan asetuksen (EU) 2019/943 16 artiklan 2 kohdan ja kyseisen säännöksen täytäntöönpanemiseksi annettujen sääntöjen mukaisesti.

1.   Sähkökriisin julistaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa sähkökriisin päättymisestä annettava sähköalan koordinointiryhmälle ja komissiolle jälkiarviointikertomus kuultuaan sääntelyviranomaista, jos sääntelyviranomainen ei ole toimivaltainen viranomainen.

2.   Jälkiarviointikertomukseen on sisällyttävä vähintään

3.   Jos sähköalan koordinointiryhmä ja komissio eivät pidä jälkiarviointikertomuksessa annettuja tietoja riittävinä, ne voivat pyytää asianomaiselta toimivaltaiselta viranomaiselta lisätietoja.

4.   Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on esitettävä jälkiarvioinnin tulokset sähköalan koordinointiryhmän kokouksessa. Tulokset on otettava huomioon päivitetyssä riskeihinvarautumissuunnitelmassa.

1.   Muiden tässä asetuksessa vahvistettujen tehtävien hoitamisen lisäksi sähköalan koordinointiryhmä keskustelee seuraavista:

2.   Sähköalan koordinointiryhmä voi antaa jäsenvaltioille ja Sähkö-ENTSOlle 1 kohdassa tarkoitettuja asioita koskevia suosituksia.

3.   ACER seuraa jatkuvasti sähkön toimitusvarmuutta koskevia toimenpiteitä ja raportoi siitä säännöllisesti sähköalan koordinointiryhmälle.

4.   Komissio arvioi viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2025 tämän asetuksen soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella mahdollisia tapoja parantaa sähkön toimitusvarmuutta unionin tasolla ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja tarvittaessa myös lainsäädäntöehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

1.   Jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten viranomaisten on pantava täytäntöön tässä asetuksessa tarkoitetut menettelyt sovellettavien sääntöjen mukaisesti, mukaan lukien kansalliset säännöt, jotka koskevat luottamuksellisten tietojen ja prosessien käsittelyä. Jos näiden sääntöjen täytäntöönpano johtaa siihen, että tietoja ei luovuteta, muun muassa osana riskeihinvarautumissuunnitelmia, jäsenvaltio tai viranomainen voi antaa niistä ei-luottamuksellisen tiivistelmän ja sen on tehtävä niin pyydettäessä.

2.   Komissio, ACER, sähköalan koordinointiryhmä, Sähkö-ENTSO, jäsenvaltiot, toimivaltaiset viranomaiset, sääntelyviranomaiset ja muut asiaankuuluvat elimet, tahot tai henkilöt, jotka saavat tämän asetuksen nojalla luottamuksellisia tietoja, varmistavat arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuuden.

1.   Tällä asetuksella perustetaan Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, jäljempänä ’ACER’.

2.   ACERin tarkoituksena on avustaa direktiivin (EU) 2019/944 57 artiklassa ja direktiivin 2009/73/EY 39 artiklassa tarkoitettuja sääntelyviranomaisia jäsenvaltioissa suoritettavien sääntelytehtävien suorittamisessa unionin tasolla ja tarvittaessa koordinoida niiden toimintaa sekä sovitella ja ratkaista niiden välisiä erimielisyyksiä tämän asetuksen 6 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Lisäksi ACER edistää korkealaatuisten yhteisten sääntely- ja valvontakäytäntöjen laatimista ja myötävaikuttaa siten unionin oikeuden johdonmukaiseen, tehokkaaseen ja tosiasialliseen soveltamiseen unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi.

3.   ACER toimii tehtäviään suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja unionin edun mukaisesti. ACER tekee itsenäisiä päätöksiä yksityisistä ja yritysten eduista riippumatta.

1.   ACER voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle tai komissiolle lausunnon tai suosituksen kaikista kysymyksistä, jotka liittyvät tarkoitukseen, jota varten se on perustettu.

2.   ACERin pyynnöstä sääntelyviranomaisten, Sähkö-ENTSOn, Kaasu-ENTSOn, alueellisten koordinointikeskusten, EU DSO -elimen, siirtoverkonhaltijoiden ja nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattoreiden on annettava ACERille sen tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi tarvittavat tiedot, paitsi jos ACER on jo pyytänyt tällaisia tietoja ja saanut ne.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietopyyntöjä varten ACERilla on valtuudet antaa päätöksiä. Päätöksissään ACER täsmentää pyyntönsä tarkoituksen, mainitsee oikeusperustan, jonka mukaisesti tiedot pyydetään, ja ilmoittaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on annettava. Määräajan on oltava oikeasuhteinen pyyntöön nähden.

ACER käyttää tämän asetuksen nojalla saamiaan luottamuksellisia tietoja ainoastaan sille tässä asetuksessa osoitettujen tehtävien hoitamiseen. ACER varmistaa kaikkien tietojen asianmukaisen tietosuojan 41 artiklan mukaisesti.

1.   ACER antaa Sähkö-ENTSOn osalta asetuksen (EU) 2019/943 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti, Kaasu-ENTSOn osalta asetuksen (EY) N:o 715/2009 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja EU DSO -elimen osalta asetuksen (EU) 2019/943 53 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle lausunnon kunkin perussääntöluonnoksesta, jäsenluettelosta ja työjärjestysluonnoksesta.

2.   ACER seuraa Sähkö-ENTSOn osalta asetuksen (EU) 2019/943 32 artiklan mukaisesti, Kaasu-ENTSOn osalta asetuksen (EY) N:o 715/2009 9 artiklan mukaisesti ja EU DSO -elimen osalta asetuksen (EU) 2019/943 55 artiklassa säädetyllä tavalla kunkin tehtävien suorittamista.

3.   ACER voi antaa lausunnon

4.   Pyydettyään tapauksen mukaan päivityksiä siirtoverkonhaltijoiden toimittamiin luonnoksiin ACER hyväksyy menetelmän, joka koskee asetuksen (EU) 2019/943 19 artiklan 4 kohdan mukaista pullonkaulatuloista saatujen tulojen käyttöä.

5.   ACER antaa tosiseikkoihin perustuvan, asianmukaisesti perustellun lausunnon sekä suosituksia Sähkö-ENTSOlle, Kaasu-ENTSOlle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle, jos se katsoo, että sille asetuksen (EU) 2019/943 32 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 9 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti toimitettu vuotuisen työohjelman luonnos tai unionin laajuisen verkon kehittämissuunnitelman luonnos ei edistä syrjimättömyyttä, toimivaa kilpailua ja markkinoiden tehokasta toimintaa tai kolmansien osapuolten pääsylle avoimen rajat ylittävän yhteenliittämisen riittävää tasoa taikka ei ole asetuksen (EU) 2019/943 ja direktiivin (EU) 2019/944 tai asetuksen (EY) N:o 715/2009 ja direktiivin 2009/73/EY asiaa koskevien säännösten mukainen.

6.   Asiaankuuluvien sääntelyviranomaisten on koordinoitava toimintaansa määrittääkseen yhdessä, onko kyse tilanteesta, jossa EU DSO -elin, Sähkö-ENTSO tai alueelliset koordinointikeskukset eivät noudata unionin oikeuden mukaisia velvoitteitaan, ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin direktiivin (EU) 2019/944 59 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 62 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti.

ACER antaa yhden tai useamman sääntelyviranomaisen pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan perustellun lausunnon sekä suosituksen Sähkö-ENTSOlle, EU DSO -elimelle tai alueellisille koordinointikeskuksille niiden velvoitteiden noudattamisen osalta.

7.   Jos ACERin perustellussa lausunnossa määritetään tapaus, jossa Sähkö-ENTSO, EU DSO -elin tai alueellinen koordinointikeskus ei mahdollisesti noudata velvoitteitaan, asianomaisten sääntelyviranomaisten on yksimielisesti tehtävä koordinoituja päätöksiä, joissa todetaan, onko asiaankuuluvia velvoitteita rikottu, ja tapauksen mukaan määritetään toimenpiteet, joita Sähkö-ENTSOn, EU DSO -elimen tai alueellisen koordinointikeskuksen on toteutettava kyseisen rikkomisen korjaamiseksi. Jos sääntelyviranomaiset eivät tee tällaisia koordinoituja päätöksiä yksimielisesti neljän kuukauden kuluessa päivästä, jona sääntelyviranomaiset ovat vastaanottaneet ACERin perustellun lausunnon, asia on saatettava ACERin käsiteltäväksi päätöksen tekemistä varten 6 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

8.   Jos tämän artiklan 6 tai 7 kohdan mukaisesti määritettyä Sähkö-ENTSOn, EU DSO -elimen tai alueellisen koordinointikeskuksen velvoitteiden noudattamatta jättämistä ei ole korjattu kolmen kuukauden kuluessa tai jos elimen kotipaikkana olevan jäsenvaltion sääntelyviranomainen ei ole ryhtynyt toimiin noudattamisen varmistamiseksi, ACER antaa sääntelyviranomaiselle suosituksen ryhtyä toimiin direktiivin (EU) 2019/944 59 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 62 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että Sähkö-ENTSO, EU DSO -elin tai alueellinen koordinointikeskus noudattaa velvoitteitaan, ja ilmoittaa tästä komissiolle.

1.   ACER osallistuu verkkosääntöjen kehittämiseen asetuksen (EU) 2019/943 59 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 6 artiklan mukaisesti ja suuntaviivojen kehittämiseen asetuksen (EU) 2019/943 61 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Erityisesti se

2.   Kun jossakin seuraavista säädöksistä säädetään ehdotusten laatimisesta sellaisten verkkosääntöjen ja suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskeviksi yhteisiksi ehdoiksi tai menetelmiksi, jotka edellyttävät kaikkien sääntelyviranomaisten hyväksyntää, kyseiset ehdotukset yhteisiksi ehdoiksi tai menetelmiksi on toimitettava ACERin tarkistettaviksi ja hyväksyttäviksi:

3.   Kun jossakin seuraavista säädöksistä säädetään ehdotusten laatimisesta sellaisten verkkosääntöjen ja suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskeviksi ehdoiksi tai menetelmiksi, jotka edellyttävät asianomaisen alueen kaikkien sääntelyviranomaisten hyväksyntää, kyseisten sääntelyviranomaisten on päästävä asiasta sopimukseen yksimielisesti:

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut ehdotukset on ilmoitettava ACERille viikon kuluessa niiden toimittamisesta kyseisille sääntelyviranomaisille. Sääntelyviranomaiset voivat toimittaa ehdotukset ACERille hyväksyttäviksi 6 artiklan 10 kohdan toisen alakohdan b alakohdan nojalla, ja niiden on toimittava näin 6 artiklan 10 kohdan toisen alakohdan a alakohdan nojalla, jos ne eivät ole päässeet asiasta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuin tavoin sopimukseen yksimielisesti.

Johtaja tai sääntelyneuvosto voi omasta aloitteestaan taikka sääntelyneuvoston yhden tai useamman jäsenen ehdotuksesta vaatia asianomaisen alueen sääntelyviranomaisia toimittamaan ehdotuksen ACERille hyväksyttäväksi. Tällainen pyyntö koskee ainoastaan tapauksia, joissa alueellisesti sovitulla ehdotuksella olisi konkreettinen vaikutus energian sisämarkkinoihin tai toimitusvarmuuteen asianomaisen alueen ulkopuolella.

4.   ACERilla on toimivalta tehdä päätös 6 artiklan 10 kohdan mukaisesti, jos toimivaltaiset sääntelyviranomaiset eivät pääse sopimukseen delegoituina säädöksinä 4 päivänä heinäkuuta 2019 jälkeen hyväksyttyjen uusien verkkosääntöjen ja suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevista ehdoista tai menetelmistä, jos kyseiset ehdot tai menetelmät edellyttävät kaikkien sääntelyviranomaisten tai kaikkien asianomaisen alueen sääntelyviranomaisten hyväksyntää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 ja 3 kohdan soveltamista.

5.   Komissio antaa viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2023 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen mahdollisesta tarpeesta lisätä ACERin osallistumista delegoituina säädöksinä 4 päivän heinäkuuta 2019 jälkeen hyväksyttyjen verkkosääntöjen ja suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevien ehtojen tai menetelmien kehittämiseen ja hyväksymiseen. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tarvittavien valtuuksien siirtämisestä ACERille tai niiden muuttamisesta.

6.   Ennen 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen ehtojen tai menetelmien hyväksymistä sääntelyviranomaiset tarkistavat ne tai ACER, silloin kun se on toimivaltainen, tarkistaa ne tarvittaessa Sähkö-ENTSOa, Kaasu-ENTSOa tai EU DSO -elintä kuullen sen varmistamiseksi, että ehdot tai menetelmät ovat yhdenmukaisia verkkosäännön tai suuntaviivojen tarkoituksen kanssa ja edistävät markkinoiden yhdentymistä, syrjimättömyyttä, toimivaa kilpailua ja markkinoiden asianmukaista toimintaa. ACER tekee päätöksen hyväksymisestä asiaankuuluvissa verkkosäännöissä ja suuntaviivoissa täsmennetyn ajanjakson kuluessa. Ajanjakso alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona ehdotus saatettiin ACERin käsiteltäväksi.

7.   ACER hoitaa tarjousalueiden arviointiin liittyvät tehtävänsä asetuksen (EU) 2019/943 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

8.   ACER seuraa asetuksen (EU) 2019/943 34 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 12 artiklassa tarkoitettua siirtoverkonhaltijoiden alueellista yhteistyötä ja ottaa tämän yhteistyön tulokset huomioon laatiessaan lausuntojaan, suosituksiaan ja päätöksiään.

1.   ACER antaa teknisiä kysymyksiä koskevat yksittäiset päätökset, kun päätöksistä säädetään asetuksessa (EU) 2019/943, asetuksessa (EY) N:o 715/2009, direktiivissä (EU) 2019/944 tai direktiivissä 2009/73/EY.

2.   ACER voi työohjelmansa mukaisesti komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan antaa suosituksia auttaakseen sääntelyviranomaisia ja markkinaosapuolia hyvien käytäntöjen vaihtamisessa.

3.   Komissio toimittaa viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2022 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sääntelyviranomaisten direktiivin (EU) 2019/944 57 artiklan 7 kohdan mukaisesta riippumattomuudesta.

4.   ACER luo puitteet sääntelyviranomaisten yhteistyölle, jotta varmistetaan tehokas päätöksenteko kysymyksissä, joilla on rajat ylittävää merkitystä. Se edistää yhteistyötä sääntelyviranomaisten välillä sekä sääntelyviranomaisten välillä alueellisella ja unionin tasolla ja ottaa tämän yhteistyön tulokset huomioon laatiessaan lausuntojaan, suosituksiaan ja päätöksiään. Jos ACER katsoo, että kyseistä yhteistyötä varten tarvitaan sitovia sääntöjä, se antaa tarvittavat suositukset komissiolle.

5.   ACER antaa yhden tai useamman sääntelyviranomaisen tai komission pyynnöstä tosiseikkoihin perustuvan lausunnon siitä, onko sääntelyviranomaisen tekemä päätös asetuksessa (EU) 2019/943, asetuksessa (EY) N:o 715/2009, direktiivissä (EU) 2019/944 tai direktiivissä 2009/73/EY tarkoitettujen verkkosääntöjen ja suuntaviivojen tai kyseisten direktiivien tai asetusten muiden asiaa koskevien säännösten mukainen.

6.   Jos sääntelyviranomainen ei noudata 5 kohdassa tarkoitettua ACERin lausuntoa neljän kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta, ACER ilmoittaa asiasta komissiolle ja jäsenvaltiolle, jota asia koskee.

7.   Jos sääntelyviranomaisella on yksittäisessä tapauksessa vaikeuksia asetuksessa (EU) 2019/943, asetuksessa (EY) N:o 715/2009, direktiivissä (EU) 2019/944 tai direktiivissä 2009/73/EY tarkoitettujen verkkosääntöjen ja suuntaviivojen soveltamisessa, se voi pyytää ACERilta lausuntoa. ACER antaa komissiota kuultuaan lausuntonsa kolmen kuukauden kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta.

8.   ACER voi sääntelyviranomaisen pyynnöstä tarjota kyseiselle sääntelyviranomaiselle operatiivista apua asetuksen (EU) N:o 1227/2011 mukaisessa tutkinnassa.

9.   ACER antaa lausuntoja asiaankuuluvalle sääntelyviranomaiselle ja komissiolle asetuksen (EU) 2019/943 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

10.   ACERilla on toimivalta antaa yksittäisiä päätöksiä sääntelykysymyksistä, joilla on vaikutuksia rajat ylittävään kauppaan tai rajat ylittävän verkon varmuuteen ja jotka edellyttävät vähintään kahden sääntelyviranomaisen yhteistä päätöstä, jos sääntelyviranomaisille on annettu tällainen toimivalta jossakin seuraavista säädöksistä:

ACERilla on toimivalta antaa yksittäisiä päätöksiä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tavalla seuraavissa tilanteissa:

Toimivaltaiset sääntelyviranomaiset voivat yhdessä pyytää tämän kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun määräajan jatkamista enintään kuudella kuukaudella lukuun ottamatta tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdan tai direktiivin (EU) 2019/944 59 artiklan 1 kohdan c alakohdan tai 62 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisia tapauksia.

Jos toimivalta päättää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista rajat ylittävistä kysymyksistä on siirretty sääntelyviranomaisille delegoituina säädöksinä 4 päivän heinäkuuta 2019 jälkeen hyväksytyissä uusissa verkkosäännöissä tai suuntaviivoissa, ACERilla on toimivalta ainoastaan vapaaehtoiselta pohjalta tämän kohdan toisen alakohdan b alakohdan nojalla sellaisen pyynnön perusteella, jonka ovat esittäneet vähintään 60 prosenttia toimivaltaisista sääntelyviranomaisista. Jos asiaan liittyy vain kaksi sääntelyviranomaista, kumpikin niistä voi saattaa asian ACERin käsiteltäväksi.

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2023 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä, onko mahdollisesti tarpeen lisätä ACERin osallistumista sellaisten sääntelyviranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaisemiseen, jotka koskevat yhteisiä päätöksiä asioista, joiden osalta kyseisille sääntelyviranomaisille on siirretty toimivalta 4 päivän heinäkuuta 2019 jälkeen delegoidulla säädöksellä. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tarvittavien valtuuksien siirtämisestä ACERille tai niiden muuttamisesta.

11.   Valmistellessaan 10 kohdan mukaista päätöstään ACER kuulee sääntelyviranomaisia ja siirtoverkonhaltijoita, joita asia koskee, ja sille annetaan tieto kaikkien asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden ehdotuksista ja huomautuksista.

12.   Jos asia on saatettu ACERin käsiteltäväksi 10 kohdan nojalla, ACER

13.   Jos 10 kohdassa tarkoitetut sääntelykysymykset kattavat asetuksen (EU) 2019/943 63 artiklassa tai direktiivin 2009/73/EY 36 artiklassa tarkoitetut vapautukset, tässä asetuksessa asetetut määräajat eivät kumuloidu kyseisissä säännöksissä asetettujen määräaikojen kanssa.

1.   ACER seuraa ja analysoi tiiviissä yhteistyössä sääntelyviranomaisten ja Sähkö-ENTSOn kanssa alueellisten koordinointikeskusten suoritustasoa ottaen huomioon asetuksen (EU) 2019/943 46 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kertomukset.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tehokkaasti ja joutuisasti ACER erityisesti

1.   ACER hyväksyy ja muuttaa tarvittaessa

2.   ACER antaa asetuksen (EU) 2019/941 24 artiklan 3 kohdan nojalla lausunnon siitä, ovatko kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin ja eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin väliset erot perusteltuja.

3.   ACER hyväksyy ja muuttaa tarvittaessa menetelmiä, jotka koskevat

4.   ACER on kaasun toimitusvarmuuden osalta asetuksen (EU) 2017/1938 4 artiklan mukaisesti edustettuna kaasualan koordinointiryhmässä ja huolehtii asetuksen (EU) 2017/1938 liitteen III mukaisista velvoitteistaan, jotka koskevat kaasun yhteenliitäntöjen pysyvää kaksisuuntaista kapasiteettia.

1.   Hoitaessaan tehtäviään ja etenkin kehittäessään puiteohjeita asetuksen (EU) 2019/943 59 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 715/2009 6 artiklan mukaisesti sekä ehdottaessaan muutoksia asetuksen (EU) 2019/943 60 artiklassa tai asetuksen (EY) N:o 715/2009 7 artiklassa tarkoitettuihin verkkosääntöihin ACER kuulee laajasti varhaisessa vaiheessa markkinaosapuolia, siirtoverkonhaltijoita, kuluttajia, loppukäyttäjiä ja tarvittaessa kilpailuviranomaisia, niiden toimivaltaa kuitenkaan rajoittamatta, avoimesti ja läpinäkyvästi, erityisesti silloin kun tehtävät koskevat siirtoverkonhaltijoita.

2.   ACER varmistaa, että yleisölle ja kaikille asianosaisille annetaan tapauksen mukaan puolueetonta, luotettavaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa erityisesti sen työn tuloksista.

Kaikki asiakirjat ja kokouspöytäkirjat, jotka on laadittu asetuksen (EU) 2019/943 59 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 715/2009 6 artiklan mukaisen puiteohjeiden kehittämisen taikka 1 kohdassa tarkoitetun verkkosääntöjen muuttamisen aikana järjestetyissä kuulemisissa, on julkistettava.

3.   ACER ilmoittaa ennen puiteohjeiden hyväksymistä tai 1 kohdassa tarkoitettua muutosten ehdottamista verkkosääntöihin, miten kuulemisen aikana saadut huomautukset on otettu huomioon, ja perustelee tapaukset, joissa huomautuksia ei ole otettu huomioon.

4.   ACER julkistaa verkkosivustollaan ainakin johtokunnan, sääntelyneuvoston ja valituslautakunnan kokousten esityslistat ja tausta-asiakirjat sekä tapauksen mukaan pöytäkirjat.

5.   ACER vahvistaa ja julkaisee asianmukaisen ja oikeasuhteisen työjärjestyksen 19 artiklan 1 kohdan t alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Työjärjestykseen on sisällyttävä vähintään määräyksiä, joilla varmistetaan avoin ja kohtuullinen päätöksentekomenettely, jolla taataan oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvat prosessuaaliset perusoikeudet, mukaan lukien oikeus tulla kuulluksi, oikeus tutustua asiakirjoihin ja 6, 7 ja 8 kohdassa täsmennetyt vaatimukset.

6.   Ennen tässä asetuksessa säädettyjen yksittäisten päätösten tekemistä ACER ilmoittaa jokaiselle osapuolelle, jota asia koskee, aikomuksestaan tehdä kyseinen päätös ja asettaa määräajan, jonka kuluessa osapuoli, jota asia koskee, voi esittää näkemyksensä asiasta, ottaen kaikilta osin huomioon asian kiireellisyyden, monitahoisuuden ja mahdolliset seuraukset.

7.   ACERin yksittäisissä päätöksissä on esitettävä päätösten perustelut, jotta niistä voidaan valittaa.

8.   Osapuolille, joita yksittäiset päätökset koskevat, on ilmoitettava tämän asetuksen nojalla saatavilla olevista oikeussuojakeinoista.

1.   ACER seuraa tiiviissä yhteistyössä komission, jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien viranomaisten kanssa, sääntelyviranomaiset mukaan lukien, ja rajoittamatta kilpailuviranomaisten toimivaltaa, sähkön ja maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoita ja erityisesti sähkön ja maakaasun vähittäishintoja, direktiivissä (EU) 2019/944 ja direktiivissä 2009/73/EY säädettyjen kuluttajien oikeuksien noudattamista, markkinakehityksen vaikutusta kotitalousasiakkaisiin, verkkoihin pääsyä, uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön pääsy mukaan lukien, rajayhdysjohdoissa tapahtunutta edistymistä, mahdollisia rajat ylittävän kaupan esteitä, uusien markkinatulokkaiden ja pienempien toimijoiden, kansalaisten energiayhteisöt mukaan lukien, sääntelyesteitä, valtion toimia, jotka estävät saatavuuspulan heijastumista hintoihin, kuten asetuksen (EU) 2019/943 10 artiklan 4 kohdassa säädetään, ja jäsenvaltioiden suoritustasoa sähkön toimitusvarmuuden alalla kyseisen asetuksen 23 artiklassa tarkoitetun eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin tulosten perusteella ottaen erityisesti huomioon asetuksen (EU) 2019/941 17 artiklassa tarkoitetun jälkiarvioinnin.

2.   ACER julkaisee vuosittain kertomuksen 1 kohdassa tarkoitetun seurannan tuloksista. Se yksilöi kyseisessä kertomuksessa sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden toteuttamisen esteitä.

3.   ACER voi vuotuisen kertomuksensa julkaisemisen yhteydessä antaa Euroopan parlamentille ja komissiolle lausunnon mahdollisista toimenpiteistä 2 kohdassa tarkoitettujen esteiden poistamiseksi.

4.   ACER antaa parhaita käytäntöjä koskevan kertomuksen siirto- ja jakelutariffeja koskevista menetelmistä asetuksen (EU) 2019/943 18 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

1.   ACER on unionin elin, jolla on oikeushenkilön asema.

2.   ACERilla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.   ACERia edustaa sen johtaja.

4.   ACERin kotipaikka on Ljubljana, Slovenia.

1.   Johtokunta koostuu yhdeksästä jäsenestä. Kullakin jäsenellä on yksi varajäsen. Komissio nimittää kaksi jäsentä ja heidän varajäsenensä, Euroopan parlamentti kaksi jäsentä ja heidän varajäsenensä ja neuvosto viisi jäsentä ja heidän varajäsenensä. Euroopan parlamentin jäsen ei voi samalla olla johtokunnan jäsen. Johtokunnan jäsen ei voi olla sääntelyneuvoston jäsen.

2.   Johtokunnan jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Ensimmäinen toimikausi on kuusi vuotta puolella jäsenistä ja näiden varajäsenillä.

3.   Johtokunta valitsee kahden kolmasosan enemmistöllä jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään puheenjohtajana toimii viran puolesta varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy, kun heidän jäsenyytensä johtokunnassa päättyy.

4.   Johtokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Sääntelyneuvoston puheenjohtaja tai sääntelyneuvoston nimeämä sääntelyneuvoston jäsen ja johtaja osallistuvat kokouksiin ilman äänioikeutta, jollei johtokunta toisin päätä johtajan osalta. Johtokunta pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai komission pyynnöstä tai jos vähintään kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää. Johtokunta voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden näkemyksellä saattaa olla merkitystä. Johtokunnan jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajiaan tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. ACER vastaa johtokunnan sihteeristön tehtävistä.

5.   Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, johtokunta tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Kullakin johtokunnan jäsenellä tai hänen varajäsenellään on yksi ääni.

6.   Työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaisemmin

7.   Johtokunnan jäsenet sitoutuvat toimimaan riippumattomasti ja puolueettomasti koko unionin edun mukaisesti, eivätkä he saa pyytää ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, minkään jäsenvaltion hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä eivätkä noudattaa tällaisia ohjeita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission nimittämien jäsenten roolia. Tätä varten kukin jäsen tekee sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan kirjalliset ilmoitukset, joissa hän joko ilmoittaa, että etunäkökohtia, joiden voitaisiin katsoa heikentävän hänen riippumattomuuttaan, ei ole, tai mainitsee sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voitaisiin katsoa heikentävän hänen riippumattomuuttaan. ACER julkaisee kyseiset ilmoitukset vuosittain.

1.   Johtokunta

2.   Johtokunta tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta johtajalle ja määritetään olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Johtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

3.   Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, johtokunta voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron johtajalle ja hänen toteuttamansa nimittävän viranomaisen toimivallan edelleen siirron ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin johtaja. Poikkeuksellisten olosuhteiden on ehdottomasti rajoituttava hallintoa, talousarviota tai johtamista koskeviin asioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta johtajan täyttä riippumattomuutta 24 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisissa tehtävissään.

1.   Johtaja laatii vuosittain luonnoksen vuotuisen ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun sisältäväksi ohjelma-asiakirjaksi ja toimittaa kyseisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen johtokunnalle ja sääntelyneuvostolle.

Johtokunta hyväksyy ohjelma-asiakirjan luonnoksen saatuaan sääntelyneuvostolta puoltavan lausunnon ja toimittaa kyseisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta.

Ohjelma-asiakirjan luonnoksen on oltava 33 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti laaditun alustavan ennakkoarvion mukainen.

Johtokunta hyväksyy ohjelma-asiakirjan ottaen huomioon komission lausunnon ja saatuaan sääntelyneuvostolta puoltavan lausunnon sekä johtajan esitettyä ohjelma-asiakirjan Euroopan parlamentille. Johtokunta toimittaa ohjelma-asiakirjan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta.

Ohjelma-asiakirjan hyväksyminen ei vaikuta vuotuiseen talousarviomenettelyyn, ja ohjelma-asiakirja julkistetaan.

Ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu, ja sitä on tarvittaessa mukautettava talousarviota vastaavasti.

2.   Ohjelma-asiakirjaan sisältyvässä vuotuisessa ohjelmasuunnittelussa on esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, suoritusindikaattorit mukaan lukien. Siinä on myös esitettävä kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit, mukaan lukien viittaus ACERin työryhmiin, joiden tehtävänä on osallistua asiakirjojen laatimiseen, toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen ohjelmasuunnittelun on oltava yhdenmukainen 4 kohdassa tarkoitetun monivuotisen ohjelmasuunnittelun kanssa. Siinä on selkeästi ilmoitettava, mitkä tehtävät on lisätty tai poistettu tai mitä tehtäviä on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

3.   Johtokunta muuttaa hyväksyttyä ohjelma-asiakirjaa, jos ACERille osoitetaan uusi tehtävä.

Ohjelma-asiakirjaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen ohjelma-asiakirja. Johtokunta voi siirtää johtajalle valtuudet tehdä ohjelma-asiakirjaan muita kuin olennaisia muutoksia.

4.   Ohjelma-asiakirjaan sisältyvässä monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa on esitettävä yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on esitettävä myös resursseja koskeva ohjelmasuunnittelu, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma.

Resursseja koskeva ohjelmasuunnittelu on saatettava ajan tasalle vuosittain. Strateginen ohjelma on saatettava ajan tasalle tarvittaessa ja erityisesti 45 artiklassa tarkoitetun arvioinnin tulosten huomioon ottamiseksi.

1.   Sääntelyneuvosto koostuu seuraavista:

Sääntelyneuvostossa saa olla ainoastaan yksi edustaja kunkin jäsenvaltion sääntelyviranomaisesta.

2.   Sääntelyneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi ja puoli vuotta, ja se voidaan uusia. Joka tapauksessa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi kuitenkin päättyy, kun heidän jäsenyytensä sääntelyneuvostossa päättyy.

1.   Sääntelyneuvosto tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä siten, että kullakin jäsenellä on yksi ääni.

2.   Sääntelyneuvosto vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä, jossa vahvistetaan yksityiskohtaisemmin äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat säännöt. Työjärjestyksessä voidaan määrätä erityisistä työmenetelmistä alueellista yhteistyötä koskevien aloitteiden yhteydessä esiin nousevien kysymysten käsittelyä varten.

3.   Sääntelyneuvosto toimii sille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, eikä se saa pyytää ohjeita minkään jäsenvaltion hallitukselta, komissiolta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä eikä noudattaa tällaisia ohjeita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen jäsenten toimimista edustamansa sääntelyviranomaisen puolesta.

4.   ACER vastaa sääntelyneuvoston sihteeristön tehtävistä.

5.   Sääntelyneuvosto

6.   Euroopan parlamentille annetaan tiedoksi sääntelyneuvoston tulevien kokousten esityslistaluonnos vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Euroopan parlamentille lähetetään pöytäkirjaluonnokset kahden viikon kuluessa kyseisistä kokouksista. Euroopan parlamentti voi kutsua sääntelyneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan antamaan lausunnon parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan tämän valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin kunnioittaen kuitenkin täysin kutsutun henkilön riippumattomuutta.

1.   ACERia johtaa sen johtaja, joka toimii 22 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ohjeiden ja, siltä osin kuin tässä asetuksessa niin säädetään, sääntelyneuvoston lausuntojen mukaisesti. Johtaja ei saa pyytää ohjeita miltään hallitukselta, unionin toimielimeltä taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä tai henkilöltä eikä noudattaa tällaisia ohjeita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta johtokunnan ja sääntelyneuvoston roolia johtajan tehtävien yhteydessä. Johtaja vastaa toiminnastaan johtokunnalle hallintoa, talousarviota ja johtamista koskevissa asioissa mutta on edelleen täysin riippumaton 24 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisissa tehtävissään. Johtaja voi osallistua sääntelyneuvoston kokouksiin tarkkailijana.

2.   Johtokunta nimittää johtajan sääntelyneuvoston puoltavan lausunnon saatuaan ansioiden sekä energia-alan kannalta merkityksellisen osaamisen ja kokemuksen perusteella komission avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen laatimasta vähintään kolmen ehdokkaan luettelosta. Johtokunnan valitsema ehdokas antaa ennen nimittämistä lausunnon Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaa sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Johtajan työsopimusta tehtäessä ACERia edustaa johtokunnan puheenjohtaja.

3.   Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättymistä edeltävien yhdeksän kuukauden aikana komissio toteuttaa arvioinnin. Arvioinnissa komissio tarkastelee erityisesti

4.   Johtokunta voi komission ehdotuksesta sääntelyneuvostoa kuultuaan ja ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon arvioinnin ja sääntelyneuvoston lausunnon ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tämä on ACERin tehtävien ja velvoitteiden kannalta perusteltua, jatkaa johtajan toimikautta kerran enintään viidellä vuodella. Johtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua saman toimen valintamenettelyyn.

5.   Johtokunnan on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikomuksestaan jatkaa johtajan toimikautta. Johtaja voidaan kutsua kuukautta ennen toimikauden jatkamista antamaan lausunto Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

6.   Jos toimikautta ei jatketa, johtaja jatkaa tehtävässään, kunnes seuraaja on nimitetty.

7.   Johtaja voidaan erottaa ainoastaan johtokunnan päätöksellä tämän saatua sääntelyneuvostolta puoltavan lausunnon. Johtokunta tekee päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

8.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat pyytää johtajaa esittämään kertomuksen tehtäviensä suorittamisesta. Euroopan parlamentti voi myös kutsua johtajan antamaan lausunnon parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan tämän valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

1.   Johtaja

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan k alakohtaa johtaja pyytää ennen päätöksen tekemistä paikallistoimiston perustamisesta lausuntoa asianomaisilta jäsenvaltioilta, mukaan lukien jäsenvaltio, jossa ACERin kotipaikka sijaitsee, ja hankkii ennakkosuostumuksen komissiolta ja johtokunnalta. Päätöksen on perustuttava asianmukaiseen kustannus–hyötyanalyysiin ja siinä on täsmennettävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja ACERin hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä.

2.   Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohdan c alakohtaa 3 artiklan 1 kohdassa, 4–8 artiklassa, 9 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 10 artiklassa, 11 artiklan c alakohdassa, 13 artiklassa, 15 artiklan 4 kohdassa sekä 30 ja 43 artiklassa tarkoitetut lausunnot, suositukset ja päätökset hyväksytään ainoastaan, kun sääntelyneuvosto on antanut niistä puoltavan lausunnon.

Ennen kuin johtaja toimittaa lausunto-, suositus- tai päätösluonnokset sääntelyneuvostolle äänestystä varten, johtajan on toimitettava lausunto-, suositus- tai päätösluonnoksia koskevat ehdotukset asiaankuuluvalle työryhmälle, jotta sitä voidaan kuulla riittävän hyvissä ajoin.

Johtaja

Siinä tapauksessa, että lausunto-, suositus- tai päätösluonnos perutaan, johtaja antaa uuden lausunto-, suositus- tai päätösluonnoksen 22 artiklan 5 kohdan a alakohdassa ja tämän kohdan toisessa alakohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Jos tämän kohdan kolmannen alakohdan a alakohtaa sovellettaessa johtaja poikkeaa sääntelyneuvostolta saaduista huomautuksista ja muutoksista tai hylkää ne, hänen on myös esitettävä asiaankuuluva kirjallinen selitys.

Jos sääntelyneuvosto ei anna puoltavaa lausuntoa uudelleen toimitetusta lausunto-, suositus- tai päätösluonnoksen tekstistä siksi, että sen huomautuksia ja muutoksia ei otettu uudelleen toimitetussa tekstissä riittävästi huomioon, johtaja voi tarkistaa lausunto-, suositus- tai päätösluonnoksen tekstiä edelleen sääntelyneuvoston esittämien huomautusten ja muutosten mukaisesti saadakseen siltä puoltavan lausunnon ilman, että hänen tarvitsee kuulla asiaankuuluvaa työryhmää uudelleen tai esittää kirjallisia lisäperusteluja.

1.   ACER perustaa valituslautakunnan.

2.   Valituslautakunta koostuu kuudesta jäsenestä ja kuudesta varajäsenestä, jotka on valittu sääntelyviranomaisten, kilpailuviranomaisten tai muiden unionin tai kansallisten elinten nykyisistä tai entisistä korkeassa asemassa olevista henkilöstön jäsenistä, joilla on energia-alan kannalta merkityksellinen kokemus. Valituslautakunta nimeää puheenjohtajansa.

Johtokunta nimittää valituslautakunnan jäsenet virallisesti komission ehdotuksesta julkisen kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen ja kuultuaan sääntelyneuvostoa.

3.   Valituslautakunta vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä. Työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaisesti valituslautakunnan organisaatiota ja toimintaa koskevat järjestelyt sekä valituslautakunnalle 28 artiklan mukaisesti tehtyihin valituksiin sovellettavat säännöt. Valituslautakunta antaa komissiolle tiedoksi sen työjärjestyksen luonnoksen sekä kyseisen työjärjestyksen merkittävät muutokset. Komissio voi antaa lausunnon työjärjestyksestä kolmen kuukauden kuluessa tiedoksiannon vastaanottamisesta.

ACERin talousarviossa on erillinen budjettikohta valituslautakunnan rekisterin rahoittamista varten.

4.   Valituslautakunta tekee päätöksensä määräenemmistöllä, jonka muodostaa vähintään neljä sen kuudesta jäsenestä. Valituslautakunta kutsutaan koolle tarpeen mukaan.

1.   Valituslautakunnan jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Toimikausi voidaan uusia kerran.

2.   Valituslautakunnan jäsenet ovat päätöksenteossaan riippumattomia. Heitä eivät sido mitkään ohjeet. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä ACERissa, sen johtokunnassa tai sen sääntelyneuvostossa eivätkä missään sen työryhmissä. Valituslautakunnan jäsen voidaan erottaa toimikautensa aikana ainoastaan, jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan rikkomukseen, ja johtokunta tekee tätä koskevan päätöksen sääntelyneuvostoa kuultuaan.

1.   Valituslautakunnan jäsen ei voi osallistua muutoksenhakumenettelyyn, jos asia koskee hänen omaa etuaan, jos hän on aikaisemmin edustanut jompaakumpaa menettelyn osapuolista tai jos hän on osallistunut sen päätöksen tekemiseen, jota muutoksenhaku koskee.

2.   Jos valituslautakunnan jäsen katsoo jostakin 1 kohdassa tarkoitetusta tai muusta syystä, ettei jonkin valituslautakunnan jäsenen pitäisi osallistua muutoksenhakumenettelyyn, hänen on ilmoitettava asiasta valituslautakunnalle. Muutoksenhakumenettelyn osapuoli voi jäävätä valituslautakunnan jäsenen jollakin 1 kohdassa tarkoitetuista perusteista tai siinä tapauksessa, että kyseistä jäsentä epäillään puolueellisuudesta. Tällaista jääväystä ei voida hyväksyä, jos sen perusteena on jäsenen kansalaisuus tai jos menettelyn osapuoli on jo toteuttanut menettelyyn liittyvän toimen, lukuun ottamatta valituslautakunnan kokoonpanon vastustamista, vaikka jääväysperuste on ollut hänen tiedossaan.

3.   Valituslautakunta päättää, miten 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on meneteltävä, mutta asianomainen jäsen ei osallistu päätöksen tekemiseen. Kyseisen päätöksen tekemiseksi asianomainen jäsen korvataan valituslautakunnassa hänen varajäsenellään. Jos varajäsen katsoo olevansa samalla tavoin esteellinen, puheenjohtaja nimeää sijaisen muista varajäsenistä.

4.   Valituslautakunnan jäsenet sitoutuvat toimimaan riippumattomasti ja yleisen edun mukaisesti. Tätä varten he tekevät sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan kirjalliset ilmoitukset, joissa he joko ilmoittavat, että etunäkökohtia, joiden voitaisiin katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan, ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voitaisiin katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan. Nämä ilmoitukset julkaistaan vuosittain.

1.   Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, sääntelyviranomaiset mukaan lukien, voivat hakea muutosta 2 artiklan d alakohdassa tarkoitettuun päätökseen, joka on osoitettu näille tai joka koskee näitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle.

2.   Muutoksenhakuun on sisällytettävä sen perusteet, ja se on toimitettava ACERille kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi asianomaiselle henkilölle, tai jos henkilölle ei ole ilmoitettu päätöksestä, kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona ACER on julkaissut päätöksen. Valituslautakunta ratkaisee asian neljän kuukauden kuluessa valituksen tekemisestä.

3.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti tehdyllä muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta. Jos valituslautakunta katsoo, että olosuhteet sitä edellyttävät, se voi kuitenkin päättää lykätä sellaisen päätöksen soveltamista, johon on haettu muutosta.

4.   Jos muutoksenhaku voidaan ottaa tutkittavaksi, valituslautakunta tutkii, onko se perusteltu. Se kehottaa muutoksenhakumenettelyn osapuolia aina tarvittaessa esittämään asetettuja määräaikoja noudattaen huomautuksensa tiedoksi antamistaan asioista tai muiden muutoksenhakumenettelyn osapuolten antamista huomioista. Muutoksenhakumenettelyn osapuolilla on oikeus esittää suullinen lausuma.

5.   Valituslautakunta voi vahvistaa päätöksen tai saattaa asian ACERin toimivaltaisen elimen käsiteltäväksi. Valituslautakunnan päätös on viimeksi mainittua elintä sitova.

6.   ACER julkaisee valituslautakunnan tekemät päätökset.

1.   Perustelluissa tapauksissa ja erityisesti johtajan ja sääntelyneuvoston työn tukemiseksi sääntelykysymyksissä ja 3 artiklan 1 kohdassa, 4–8 artiklassa, 9 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 10 artiklassa, 11 artiklan c alakohdassa, 13 artiklassa, 15 artiklan 4 kohdassa sekä 30 ja 43 artiklassa tarkoitettujen lausuntojen, suositusten ja päätösten valmistelemiseksi johtokunta perustaa tai lakkauttaa työryhmiä johtajan ja sääntelyneuvoston yhteisestä ehdotuksesta.

Työryhmän perustamiseen ja lakkauttamiseen vaaditaan sääntelyneuvoston puoltava lausunto.

2.   Työryhmät koostuvat ACERin ja sääntelyviranomaisten henkilöstöön kuuluvista asiantuntijoista. Komission asiantuntijat voivat osallistua työryhmiin. ACER ei vastaa kustannuksista, joita aiheutuu sääntelyviranomaisten henkilöstöön kuuluvien asiantuntijoiden osallistumisesta ACERin työryhmiin. Työryhmien on otettava huomioon muiden asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten asiantuntijoiden näkemykset, jos kyseiset viranomaiset ovat toimivaltaisia.

3.   Johtokunta vahvistaa ja julkaisee sisäisen työjärjestyksen työryhmien toimintaa varten johtajan ehdotuksesta ja kuultuaan sääntelyneuvostoa ja saatuaan siltä puoltavan lausunnon.

4.   ACERin työryhmät hoitavat niille 20 artiklan mukaisesti hyväksytyssä ohjelma-asiakirjassa osoitetut tehtävät sekä sääntelyneuvoston ja johtajan niille tämän asetuksen mukaisesti osoittamat tehtävät.

1.   Sulkematta pois muita tulonlähteitä ACERin tulot koostuvat seuraavista:

2.   ACERin menoihin kuuluvat henkilöstö-, hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenot.

3.   ACERin tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

4.   ACERin kaikista tuloista ja menoista laaditaan kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten ennuste, jonka perusteella tulot ja menot otetaan sen talousarvioon.

5.   ACERin saamat tulot eivät saa vaarantaa sen neutraaliutta, riippumattomuutta ja puolueettomuutta.

1.   ACER perii maksun seuraavista:

2.   Komissio vahvistaa 1 kohdassa tarkoitetut maksut ja niiden maksutavan toteutettuaan julkisen kuulemisen ja kuultuaan johtokuntaa ja sääntelyneuvostoa. Maksujen on oltava oikeassa suhteessa kustannustehokkaasti tuotetuista asiaankuuluvista palveluista aiheutuviin kustannuksiin ja riittäviä kyseisten kustannusten kattamiseksi. Kyseiset maksut on vahvistettava tasolle, jolla varmistetaan, että ne ovat syrjimättömiä ja että vältetään asettamasta tarpeetonta taloudellista tai hallinnollista rasitetta markkinaosapuolille tai niiden puolesta toimiville tahoille.

Komissio tarkastelee säännöllisesti kyseisten maksujen tasoa arvioinnin perusteella ja tarvittaessa mukauttaa kyseisten maksujen tasoa ja maksutapaa.

1.   Johtaja laatii vuosittain alustavan ennakkoarvion, joka käsittää seuraavan varainhoitovuoden suunnitellut toimintamenot ja työohjelman, ja toimittaa tämän alustavan ennakkoarvion sekä alustavan henkilöstötaulukon johtokunnalle.

2.   Alustava ennakkoarvio perustuu 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan tavoitteisiin ja odotettuihin tuloksiin, ja siinä on otettava huomioon näiden tavoitteiden ja odotettujen tulosten saavuttamiseksi tarvittavat taloudelliset resurssit.

3.   Johtokunta hyväksyy vuosittain johtajan laatiman alustavan ennakkoarvion perusteella ACERin seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan alustavan ennakkoarvion.

4.   Johtokunta toimittaa alustavan ennakkoarvion, johon sisältyy alustava henkilöstötaulukko, komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta. Johtajan laatima alustava ennakkoarvio toimitetaan ennen ennakkoarvion vahvistamista sääntelyneuvostolle, joka voi antaa siitä perustellun lausunnon.

5.   Komissio toimittaa 3 kohdassa tarkoitetun ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhdessä unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa.

6.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää unionin yleistä talousarviota koskevaan esitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä unionin yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313–316 artiklan mukaisesti.

7.   Neuvosto vahvistaa budjettivallan käyttäjänä ACERin henkilöstötaulukon.

8.   Johtokunta vahvistaa ACERin talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

9.   Muutokset talousarvioon ja henkilöstötaulukkoon hyväksytään samaa menettelyä noudattaen.

10.   Komissio arvioi viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2020, voiko ACER käytettävissään olevien taloudellisten ja henkilöresurssien avulla täyttää tämän asetuksen mukaisen tehtävänsä eli pyrkiä kohti energian sisämarkkinoiden toteuttamista ja energiaturvallisuuden edistämistä unionin kuluttajien hyödyksi.

11.   Johtokunta ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle viipymättä aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta ACERin talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita. Johtokunta ilmoittaa aikomuksestaan myös komissiolle. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä aikoo antaa lausunnon, se ilmoittaa ACERille tästä aikomuksestaan kahden viikon kuluessa siitä, kun se on saanut tiedon hankkeesta. Jos se ei tee tällaista ilmoitusta, ACER voi käynnistää suunnitellun hankkeen.

1.   Johtaja toimii tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa ACERin talousarvion.

2.   ACERin tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. ACERin tilinpitäjä toimittaa selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi tämän jälkeen toimielinten ja erillisvirastojen alustavat tilinpäätökset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (22), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 245 artiklan mukaisesti.

1.   ACERin tilinpitäjä toimittaa varainhoitovuoden (vuosi N) alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden (vuosi N + 1) maaliskuun 1 päivänä.

2.   ACER toimittaa selvityksen vuoden N talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta vuonna N + 1.

Komission tilinpitäjä toimittaa ACERin alustavan tilinpäätöksen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta vuonna N + 1. Komissio toimittaa varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskevan selvityksen myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Saatuaan vuodelta N ACERin alustavaa tilinpäätöstä koskevat tilintarkastustuomioistuimen huomautukset varainhoitoasetuksen 246 artiklan mukaisesti tilinpitäjä laatii ACERin lopullisen tilinpäätöksen kyseiseltä vuodelta omalla vastuullaan. Johtaja toimittaa sen johtokunnalle lausuntoa varten.

4.   Johtokunta antaa lausunnon ACERin lopullisesta tilinpäätöksestä vuodelta N.

5.   ACERin tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen vuodelta N ja johtokunnan lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään heinäkuun 1 päivänä vuonna N + 1.

6.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään marraskuun 15 päivänä vuonna N + 1.

7.   Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään syyskuun 30 päivänä vuonna N + 1. Johtaja toimittaa jäljennöksen vastauksesta myös johtokunnalle ja komissiolle.

8.   Johtaja toimittaa delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 109 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan vastuuvapauden myöntämiseksi talousarvion toteuttamisesta vuodelta N.

9.   Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta ennen 15 päivää toukokuuta vuonna N + 2 johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

1.   Helpottaakseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (23) soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaa ACER liittyy 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista (24) ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan ACERin kaikkeen henkilöstöön.

2.   Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien ACERilta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

3.   OLAF voi asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (25) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko ACERin rahoittamaan avustukseen tai sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.   ACERin yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tässä artiklassa tarkoitettuja tarkastuksia ja tutkimuksia kumpikin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

1.   ACERiin ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa N:o 7.

2.   Isäntäjäsenvaltion ACERille tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä johtajaan, johtokunnan jäseniin, ACERin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä isäntäjäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan ACERin ja sen kotipaikkana olevan jäsenvaltion välisessä päätoimipaikkaa koskevassa sopimuksessa. Sopimus tehdään sen jälkeen, kun johtokunta on sen hyväksynyt.

1.   ACERin koko henkilöstöön, mukaan lukien sen johtaja, sovelletaan henkilöstösääntöjä ja palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2.   Johtokunta hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

3.   ACER käyttää henkilöstönsä suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia.

4.   Johtokunta voi antaa määräyksiä, joilla sallitaan kansallisten asiantuntijoiden tilapäinen siirto jäsenvaltioista ACERin palvelukseen.

1.   Sopimussuhteeseen perustuva ACERin vastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

Unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu ACERin tekemässä sopimuksessa välityslausekkeen nojalla.

2.   Jos kyseessä on sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu, ACER korvaa jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti vahingon, jonka se tai henkilöstö on tehtäviään hoitaessaan aiheuttanut.

3.   Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 2 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

4.   ACERin henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta taloudellisesta vastuusta ja kurinpidollisesta vastuusta ACERia kohtaan määrätään ACERin henkilöstöön sovellettavissa asiaa koskevissa määräyksissä.

1.   ACERin hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (26).

2.   Johtokunta hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön toimenpiteet.

3.   ACERin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa esitetyin edellytyksin tai nostaa kanne unionin tuomioistuimessa mainitun sopimuksen 263 artiklassa esitetyin edellytyksin.

4.   ACERissa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (27). Johtokunta vahvistaa toimenpiteet, joiden mukaisesti ACER soveltaa asetusta (EU) 2018/1725, ACERin tietosuojavastaavan nimittämistä koskevat toimenpiteet mukaan lukien. Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultava ennen kyseisten toimenpiteiden vahvistamista.

5.   ACER voi toteuttaa tiedotustoimia omasta aloitteestaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Resurssien osoittaminen tiedotustoimiin ei saa haitata 3–13 artiklassa tarkoitettujen tehtävien tehokasta hoitamista. Tiedotustoimet on toteutettava johtokunnan hyväksymien asiaankuuluvien viestintä- ja tiedotussuunnitelmien mukaisesti.

1.   ACER hyväksyy omat turvallisuussääntönsä, jotka vastaavat Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskevia komission turvallisuussääntöjä, mukaan lukien tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja säilyttämistä koskevat säännöt, jotka vahvistetaan komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 (28) ja (EU, Euratom) 2015/444 (29).

2.   ACER voi myös tehdä päätöksen soveltaa 1 kohdassa tarkoitettuja komission päätöksiä soveltuvin osin. ACERin turvallisuussääntöjen on katettava muun muassa Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen vaihtamista, käsittelyä ja säilyttämistä koskevat säännökset.

1.   ACERin toimintaan voivat osallistua kolmannet maat, jotka ovat tehneet sopimuksen unionin kanssa ja ovat ottaneet käyttöön ja soveltavat unionin oikeuden asiaa koskevia sääntöjä energian alalla, mukaan lukien erityisesti säännöt, jotka koskevat riippumattomia sääntelyviranomaisia, kolmansien osapuolten pääsyä infrastruktuuriin ja eriyttämistä, energian kauppaa ja verkon käyttöä sekä kuluttajien osallistumista ja kuluttajansuojaa, sekä asiaa koskevia sääntöjä ympäristön ja kilpailun alalla.

2.   Edellyttäen, että tästä tehdään 1 kohdassa tarkoitettu sopimus unionin ja kolmansien maiden välillä, ACER voi hoitaa 3–13 artiklan mukaisia tehtäviään myös kolmansien maiden osalta, jos kyseiset kolmannet maat ovat 1 kohdan mukaisesti hyväksyneet asiaa koskevia sääntöjä ja soveltavat niitä sekä ovat valtuuttaneet ACERin koordinoimaan sääntelyviranomaistensa toimintaa jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten toiminnan kanssa. Ainoastaan tällaisissa tapauksissa viittaukset kysymyksiin, joilla on rajat ylittävä luonne, koskevat rajoja unionin ja kolmansien maiden väillä eivätkä rajoja kahden jäsenvaltion välillä.

3.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa määrätään järjestelyistä, joissa erityisesti määritetään kyseisten maiden ACERin toimintaan osallistumisen luonne ja laajuus sekä menettelyyn liittyvät näkökohdat, mukaan lukien määräykset rahoitusosuuksista ja henkilöstöstä.

4.   Saatuaan sääntelyneuvostolta puoltavan lausunnon johtokunta vahvistaa työjärjestyksen, joka koskee suhteita 1 kohdassa tarkoitettuihin kolmansiin maihin. Komissio varmistaa, että ACER toimii toimeksiantonsa ja olemassa olevien institutionaalisten puitteiden mukaisesti, sopimalla asianmukaisesta työjärjestelystä ACERin johtajan kanssa.

1.   ACERiin sovelletaan neuvoston asetuksen N:o 1 (30) säännöksiä.

2.   Johtokunta päättää ACERin sisäisistä kielijärjestelyistä.

3.   Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii ACERin toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.

1.   Komissio tekee viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi riippumattoman ulkopuolisen asiantuntijan avustamana arvioinnin, jossa arvioidaan ACERin suoritustasoa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin. Arvioinnissa on käsiteltävä erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa ACERin toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

2.   Jos komissio katsoo, ettei ACERin olemassaolon jatkuminen ole enää perusteltua sille asetettuihin tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin nähden, se voi toteutettuaan sidosryhmien ja sääntelyneuvoston asianmukaisen kuulemisen ehdottaa, että tätä asetusta muutetaan vastaavasti tai että se kumotaan.

3.   Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulokset sekä päätelmänsä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja ACERin sääntelyneuvostolle. Arvioinnin tulokset on julkistettava.

4.   Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2025 ja sen jälkeen vähintään joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tätä asetusta ja erityisesti ACERin tehtäviä, joihin liittyy yksittäisiä päätöksiä. Kyseisessä kertomuksessa on tapauksen mukaan otettava huomioon asetuksen (EU) 2019/943 69 artiklan 1 kohdan mukaisen arvioinnin tulokset.

Komissio toimittaa yhdessä arviointinsa kanssa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

1.   Kaikki markkinaosapuolet ovat vastuussa sähköjärjestelmässä aiheuttamistaan tasepoikkeamista, jäljempänä ’tasevastuu’. Tätä varten markkinaosapuolten on joko itse toimittava tasevastaavina tai sopimusperusteisesti siirrettävä vastuunsa valitsemalleen tasevastaavalle. Kukin tasevastaava on taloudellisesti vastuussa tasepoikkeamistaan, ja sen on pyrittävä olemaan tasapainossa tai autettava sähköjärjestelmää olemaan tasapainossa.

2.   Jäsenvaltiot voivat säätää tasevastuuta koskevista poikkeuksista ainoastaan:

Jäsenvaltiot voivat tarjota tasevastuusta kokonaan tai osittain vapautetuille markkinaosapuolille kannustimia ottaa täysi tasevastuu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista.

3.   Kun jäsenvaltio päättää säätää 2 kohdan mukaisesta poikkeuksesta, sen on varmistettava, että jokin muu markkinaosapuoli ottaa taloudellisen vastuun tasepoikkeamista.

4.   Voimalaitoksista, jotka on otettu käyttöön 1 päivästä tammikuuta 2026, 2 kohdan b alakohtaa sovelletaan ainoastaan uusiutuvia energialähteitä käyttäviin voimalaitoksiin, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 200 kW.

1.   Tasehallintamarkkinat, esivalintaprosessit mukaan lukien, on järjestettävä siten, että

2.   Tasesähkön hintaa ei saa määrittää ennalta tasehallintakapasiteettia koskevassa sopimuksessa. Hankintaprosessien on oltava läpinäkyviä direktiivin (EU) 2019/944 40 artiklan 4 kohdan mukaisesti samalla, kun suojataan kaupallisesti arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus.

3.   Tasehallintamarkkinoilla on varmistettava käyttövarmuus ja sallittava samalla alueiden välisen kapasiteetin mahdollisimman laaja käyttö ja tehokas jakaminen eri aikaväleillä 17 artiklan mukaisesti.

4.   Tasesähkön selvityksen on tasehallinnan standardituotteissa ja tasehallinnan erityistuotteissa perustuttava marginaalihinnoitteluun (maksetaan selvitettynä), paitsi jos kaikki sääntelyviranomaiset ovat hyväksyneet vaihtoehtoisen hinnoittelumenetelmän kaikkien siirtoverkonhaltijoiden yhteisestä ehdotuksesta sellaisen analyysin jälkeen, joka osoittaa, että vaihtoehtoinen hinnoittelumenetelmä on tehokkaampi.

Markkinaosapuolten on voitava tehdä tarjouksia mahdollisimman lähellä reaaliaikaa, eivätkä tasesähkökaupan sulkeutumisajankohdat saa olla ennen päivänsisäisen alueiden välisen kapasiteetin jakamisen sulkeutumisajankohtaa.

Siirtoverkonhaltijat, jotka soveltavat keskitetyn ajojärjestyksen määrittelyn mallia, voivat vahvistaa lisäsääntöjä asetuksen (EY) 714/2009 6 artiklan 11 kohdan perusteella hyväksyttyjen tasesähköä koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

5.   Tasepoikkeamat on selvitettävä hinnalla, joka vastaa sähkön reaaliaikaista arvoa.

6.   Tasepoikkeamahinta-alueen on vastattava tarjousaluetta, lukuun ottamatta keskitetyn ajojärjestyksen määrittelyn mallin tapausta, jossa tasepoikkeamahinta-alue voi muodostaa osan tarjousalueesta.

7.   Siirtoverkonhaltijoiden on toteutettava reservikapasiteetin mitoitus, ja sitä on helpotettava alueellisella tasolla.

8.   Siirtoverkonhaltijan on toteutettava tasehallintakapasiteetin hankinta, ja sitä voidaan helpottaa alueellisella tasolla. Rajat ylittävän kapasiteetin varausta tätä varten voidaan rajoittaa. Tasehallintakapasiteetin hankinnan on oltava markkinapohjaista, ja se on järjestettävä siten, ettei markkinaosapuolten välillä esiinny syrjintää esivalintaprosessissa direktiivin (EU) 2019/944 40 artiklan 4 kohdan mukaisesti, riippumatta siitä, osallistuvatko markkinaosapuolet siihen yksittäin tai aggregoinnin välityksellä

Tasehallintakapasiteetin hankinnan on perustuttava ensimarkkinoihin, paitsi jos ja siltä osin kuin sääntelyviranomainen on myöntänyt poikkeuksen, jolla sallitaan muiden markkinapohjaisen hankinnan muotojen käytön sillä perusteella, että tasehallintapalvelujen markkinoilla ei ole kilpailua. Poikkeuksia velvollisuudesta käyttää ensimarkkinoita tasehallintakapasiteetin hankinnan perusteena on tarkasteltava uudelleen joka kolmas vuosi.

9.   Ylös- ja alassäädön tasehallintakapasiteetin hankinta on toteutettava erikseen, paitsi jos sääntelyviranomainen hyväksyy tästä periaatteesta tehtävän poikkeuksen sillä perusteella, että osoitetaan siirtoverkonhaltijan tekemällä arvioinnilla, että tämä johtaisi parempaan taloudelliseen tehokkuuteen. Sopimus tasehallintakapasiteetista saadaan tehdä aikaisintaan yksi päivä ennen tasehallintakapasiteetin tarjoamista ja sopimuskauden kesto on enintään yksi päivä, paitsi jos ja siltä osin kuin sääntelyviranomainen on hyväksynyt sopimuksen tekemisen aiemmin tai pidemmän sopimuskauden toimitusvarmuuden takaamiseksi tai taloudellisen tehokkuuden parantamiseksi.

Jos poikkeus myönnetään, vähintään 40 prosentissa tasehallintakapasiteetissa käytettävistä tasehallinnan standardituotteista ja vähintään 30 prosentissa kaikista tuotteista sopimukset tasehallintakapasiteetista on tehtävä viimeistään yksi päivä ennen tasehallintakapasiteetin tarjoamista ja sopimuskauden kesto on enintään yksi päivä. Sopimus tasehallintakapasiteetin jäljelle jäävästä osasta on tehtävä viimeistään yksi kuukausi ennen tasehallintakapasiteetin tarjoamista, ja sopimuskauden keston on oltava enintään yksi kuukausi.

10.   Sääntelyviranomainen voi siirtoverkonhaltijan pyynnöstä päättää pidentää 9 kohdassa tarkoitettua sopimuskauden kestoa tasehallintakapasiteetin jäljelle jäävässä osassa enintään 12 kuukauteen edellyttäen, että tällainen päätös on kestoltaan rajoitettu ja että loppukäyttäjille kustannusten alenemisen muodossa kohdistuvat myönteiset vaikutukset ylittävät markkinoihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Pyyntöön on sisällyttävä

11.   Sen estämättä, mitä 10 kohdassa säädetään, sopimuskauden kesto ei 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen saa olla pidempi kuin kuusi kuukautta.

12.   Sääntelyviranomaisten on viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2028 annettava komissiolle ja ACERille kertomus sellaisten sopimusten kattamasta kokonaiskapasiteetista, joiden kesto tai hankintajakso on pidempi kuin yksi päivä.

13.   Siirtoverkonhaltijoiden tai niiden delegoitujen operaattoreiden on julkaistava mahdollisimman reaaliaikaisesti mutta enintään 30 minuutin viiveellä toimituksen jälkeen suunnittelualueidensa kulloinenkin järjestelmän tasapaino, arvioidut tasepoikkeamahinnat ja arvioidut tasesähkön hinnat.

14.   Jos tasehallinnan standardituotteet eivät riitä käyttövarmuuden varmistamiseen tai jos jotkin tasehallintaresurssit eivät voi osallistua tasehallintamarkkinoille tasehallinnan standardituotteilla, siirtoverkonhaltijat voivat ehdottaa ja sääntelyviranomaiset voivat hyväksyä 2 ja 4 kohdasta tehtäviä poikkeuksia tasehallinnan erityistuotteille, jotka aktivoidaan paikallisesti vaihtamatta niitä muiden siirtoverkonhaltijoiden kanssa.

Poikkeusehdotuksiin on sisällyttävä kuvaus toimenpiteistä, joita on ehdotettu erityistuotteiden käytön minimoimiseksi siten, että niitä käytetään ainoastaan silloin kuin se on taloudellisesti tehokasta, osoitus siitä, että erityistuotteet eivät luo merkittävää tehottomuutta ja vääristymiä tasahallintamarkkinoilla suunnittelualueen sisä- tai ulkopuolella, sekä tarvittaessa säännöt, joiden mukaisesti tasehallinnan erityistuotteiden tasesähkötarjoukset muunnetaan tasehallinnan standardituotteiden tasesähkötarjouksiksi, ja tiedot tästä prosessista.

1.   Siirtoverkonhaltijoiden ja nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattoreiden on yhdessä järjestettävä asetuksen (EU) 2015/1222 mukaisesti integroitujen vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden hallinnointi. Siirtoverkonhaltijoiden ja nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattoreiden on tehtävä yhteistyötä unionin tasolla tai, jos se on tarkoituksenmukaisempaa, alueellisella tasolla, jotta unionin vuorokautinen ja päivänsisäinen sähkökauppa toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Yhteistyövelvoite ei rajoita unionin kilpailuoikeuden soveltamista. Siirtoverkonhaltijoihin ja nimitettyihin sähkömarkkinaoperaattoreihin on niiden sähkökauppaan liittyvissä tehtävissä sovellettava sääntelyviranomaisten viranomaisvalvontaa direktiivin (EU) 2019/944 59 artiklan mukaisesti ja ACERin viranomaisvalvontaa asetuksen (EU) 2019/942 4 ja 8 artiklan mukaisesti.

2.   Vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1.   Nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattoreiden on annettava markkinaosapuolten käydä sähkökauppaa mahdollisimman lähellä reaaliaikaa ja vähintään päivänsisäisen alueiden välisen kapasiteetin jakamisen sulkeutumisajankohtaan saakka.

2.   Nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattoreiden on annettava markkinaosapuolille mahdollisuus käydä sähkökauppaa aikaväleillä, jotka ovat vähintään yhtä lyhyitä kuin taseselvitysjakso, sekä vuorokausimarkkinoilla että päivänsisäisillä markkinoilla.

3.   Nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattoreiden on tarjottava vuorokausimarkkinoilla ja päivänsisäisillä markkinoilla kaupattavaksi tuotteita, jotka ovat kooltaan riittävän pieniä, eli tarjousten vähimmäiskoko on 500 kilowattia tai vähemmän, jotta mahdollistetaan kulutusjouston, energian varastoinnin ja pienimuotoisten uusiutuvien energialähteiden ja myös asiakkaiden suora osallistuminen.

4.   Taseselvitysjakson on viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2021 oltava 15 minuuttia kaikilla suunnittelualueilla, paitsi jos sääntelyviranomaiset ovat myöntäneet poikkeuksen. Poikkeuksia voidaan myöntää ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2024.

Taseselvitysjakso ei saa olla pidempi kuin 30 minuuttia 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen, kun synkronialueen kaikki sääntelyviranomaiset ovat myöntäneet poikkeuksen.

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on asetuksen (EU) 2016/1719 mukaisesti myönnettävä pitkän aikavälin siirto-oikeuksia tai niillä on oltava käytössä vastaavia toimenpiteitä, jotta markkinaosapuolet, mukaan lukien uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten omistajat, voivat suojautua hintariskeiltä yli tarjousalueiden rajojen, paitsi jos toimivaltaisten sääntelyviranomaisten tekemä tarjousalueen rajoja koskeva termiinimarkkinoiden arviointi osoittaa, että kyseisillä tarjousalueilla on tarjolla riittävästi suojausmahdollisuuksia.

2.   Pitkän aikavälin siirto-oikeudet on jaettava avoimella, markkinapohjaisella ja syrjimättömällä tavalla keskitetyn kauppapaikan kautta.

3.   Markkinaoperaattorit voivat unionin kilpailuoikeutta noudattaen vapaasti kehittää termiinimarkkinoille suojausinstrumentteja, myös pitkän aikavälin suojausinstrumentteja, tarjotakseen markkinaosapuolille, mukaan lukien uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten omistajat, asianmukaiset mahdollisuudet suojautua hintojen vaihtelusta aiheutuvilta taloudellisilta riskeiltä. Jäsenvaltiot eivät saa edellyttää, että tällaiset suojaustoimet rajoittuvat jäsenvaltion tai tarjousalueen sisäisiin kauppoihin.

1.   Sähkön tukkuhinnalla ei saa olla ylä- eikä alarajaa. Tätä säännöstä sovelletaan muun muassa tarjousten tekemiseen ja selvitykseen kaikilla aikaväleillä, ja se koskee myös tasesähkön hintoja ja tasepoikkeamahintoja. Tämä ei kuitenkaan vaikuta teknisiin hintarajoihin, joita voidaan soveltaa tasehallinnan aikavälillä sekä vuorokautisilla ja päivänsisäisillä aikaväleillä 2 kohdan mukaisesti.

2.   Nimitetyt sähkömarkkinaoperaattorit voivat soveltaa yhdenmukaistettuja rajoja enimmäis- ja vähimmäisselvityshintoihin vuorokautisilla ja päivänsisäisillä aikaväleillä. Näiden rajojen on oltava riittävän korkeita, jotta ne eivät tarpeettomasti rajoita kauppaa, ne on yhdenmukaistettava sisämarkkinoilla, ja niissä on otettava huomioon toimittamatta jääneen sähkön enimmäisarvo. Nimitettyjen markkinaoperaattoreiden on otettava käyttöön avoin mekanismi tarjousten teknisten rajojen mukauttamiseksi automaattisesti hyvissä ajoin, jos on odotettavissa, että asetetut rajat saavutetaan. Mukautettuja korkeampia rajoja sovelletaan siihen saakka, että tämän mekanismin mukaiset lisäkorotukset ovat tarpeen.

3.   Siirtoverkonhaltijat eivät saa toteuttaa mitään toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukkuhintojen muuttaminen.

4.   Sääntelyviranomaisten tai, kun jäsenvaltio on nimennyt muun toimivaltaisen viranomaisen tätä tarkoitusta varten, tällaisten muiden toimivaltaisten viranomaisten on yksilöitävä niiden alueella sovellettavat politiikat ja toimenpiteet, jotka voisivat osaltaan välillisesti rajoittaa tukkutason hinnanmuodostusta, mukaan lukien tasesähkön aktivointiin liittyvien tarjousten rajoittaminen, kapasiteettimekanismit, siirtoverkonhaltijoiden toimenpiteet sekä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on markkinatulosten kyseenalaistaminen tai määräävän aseman väärinkäytön tai tehottomasti määriteltyjen tarjousalueiden estäminen.

5.   Jos sääntelyviranomainen tai nimetty toimivaltainen viranomainen on yksilöinyt politiikan tai toimenpiteen, joka voisi rajoittaa tukkuhinnanmuodostusta, sen on toteutettava kaikki asianmukaiset toimet kyseisen politiikan tai toimenpiteen poistamiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, kyseisen politiikan tai toimenpiteen tarjouskäyttäytymiseen kohdistuvan vaikutuksen rajoittamiseksi. Jäsenvaltioiden on viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2020 esitettävä komissiolle kertomus, jossa täsmennetään toimenpiteet ja toimet, joita ne ovat toteuttaneet tai aikovat toteuttaa.

1.   Jos se on tarpeen luotettavuusstandardin vahvistamiseksi 25 artiklan mukaisesti, sääntelyviranomaisten tai, kun jäsenvaltio on nimennyt muun toimivaltaisen viranomaisen tätä tarkoitusta varten, tällaisten muiden toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään 5 päivänä .heinäkuuta 2020 vahvistettava yksi arvio toimittamatta jääneen sähkön arvosta alueellaan. Tämä arvio on julkistettava. Sääntelyviranomaiset tai muut nimetyt toimivaltaiset viranomaiset voivat vahvistaa eri arvion kullakin tarjousalueella, jos niiden alueella on enemmän kuin yksi tarjousalue. Jos tarjousalue koostuu useamman kuin yhden jäsenvaltion alueista, asianomaisten sääntelyviranomaisten tai muiden nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava yksi arvio toimittamatta jääneen sähkön arvosta kyseisellä tarjousalueella. Sääntelyviranomaisten tai nimettyjen muiden toimivaltaisten viranomaisten on vahvistaessaan yhtä arviota toimittamatta jääneen sähkön arvosta sovellettava 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua menetelmää.

2.   Sääntelyviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten on saatettava arvionsa toimittamatta jääneen sähkön arvosta ajan tasalle vähintään joka viides vuosi tai aiemmin, kun ne havaitsevat merkittävän muutoksen.

1.   Voimalaitosten ja kulutusjouston ajojärjestyksen määrittelyn on tapahduttava syrjimättömästi, avoimesti ja, jollei 2–6 kohdassa toisin säädetä, markkinapohjaisesti.

2.   Rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklan soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että verkonhaltijat asettavat etusijalle uusiutuvia energialähteitä käyttävät voimalaitokset, siinä määrin kuin kansallisen sähköjärjestelmän varma käyttö sen sallii, avointen ja syrjimättömien kriteerien perusteella, ja kun tällaiset voimalaitokset ovat joko

3.   Jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta ajojärjestyksessä etusijalle asettamista 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin voimalaitoksiin, jotka otetaan käyttöön vähintään kuuden kuukauden kuluttua kyseisestä päätöksestä, tai soveltaa 2 kohdan a alakohdassa säädettyä alempaa vähimmäiskapasiteettia sillä edellytyksellä, että

Poikkeuksissa on vältettävä takautuvia muutoksia voimalaitoksille, jotka jo voidaan asettaa ajojärjestyksessä etusijalle, sen estämättä, mitä jäsenvaltion ja voimalaitoksen vapaaehtoiselta pohjalta tekemissä sopimuksissa määrätään.

Jäsenvaltiot voivat tarjota kannustimia vapaaehtoiseen etusijasta luopumiseen laitoksille, jotka voidaan asettaa ajojärjestyksessä etusijalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklan soveltamista.

4.   Jäsenvaltiot voivat säätää sellaisissa tehokasta yhteistuotantoa käyttävissä voimalaitoksissa tuotetun sähkön asettamisesta ajojärjestyksessä etusijalle, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 400 kW, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklan soveltamista.

5.   Voimalaitoksista, jotka on otettu käyttöön 1 päivän tammikuuta 2026 jälkeen, 2 kohdan a alakohtaa sovelletaan ainoastaan uusiutuvia energialähteitä käyttäviin voimalaitoksiin, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 200 kW.

6.   Uusiutuvia energialähteitä tai tehokasta yhteistuotantoa käyttävät voimalaitokset, jotka on otettu käyttöön ennen 4 päivää heinäkuuta 2019 ja jotka käyttöönottonsa jälkeen asetettiin ajojärjestyksessä etusijalle direktiivin 2012/27/EU 15 artiklan 5 kohdan tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (20) 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on edelleen voitava asettaa ajojärjestyksessä etusijalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ennen 4 päivää .heinäkuuta 2019 tehtyjen sopimusten soveltamista. Ajojärjestyksessä etusijalle asettamista ei enää sovelleta tällaisiin voimalaitoksiin ajankohdasta, jolloin voimalaitokseen tehdään merkittäviä muutoksia, mistä katsotaan olevan kyse ainakin silloin, kun tarvitaan uusi liittymissopimus tai kun lisätään voimalaitoksen tuotantokapasiteettia.

7.   Ajojärjestyksessä etusijalle asettaminen ei saa vaarantaa sähköjärjestelmän varmaa käyttöä, sitä ei saa käyttää perusteluna alueiden välisen kapasiteetin rajoittamiselle 16 artiklassa säädettyä pidemmälle, ja sen on perustuttava avoimiin ja syrjimättömiin kriteereihin.

1.   Tuotannon ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn ja kulutusjouston ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn on perustuttava objektiivisiin, avoimiin ja syrjimättömiin kriteereihin. Sen on oltava avointa kaikille tuotantotekniikoille, kaikelle energian varastoinnille ja kaikelle kulutusjoustolle, mukaan lukien niille, jotka sijaitsevat muissa jäsenvaltioissa, paitsi jos se ei ole teknisesti mahdollista.

2.   Resurssit, joiden ajojärjestys määritellään uudelleen, on valittava voimalaitoksista, energiavarastoista tai kulutusjoustosta käyttäen markkinapohjaisia mekanismeja, ja niille on maksettava taloudellinen korvaus. Ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyssä käytettävät tasesähkötarjoukset eivät saa asettaa tasesähkön hintaa.

3.   Muuta kuin markkinapohjaista tuotannon, energian varastoinnin ja kulutusjouston ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä voi käyttää ainoastaan, jos

4.   Siirtoverkonhaltijoiden ja jakeluverkonhaltijoiden on toimitettava kertomus vähintään vuosittain toimivaltaiselle sääntelyviranomaiselle seuraavista:

Asiaankuuluvan sääntelyviranomaisen on toimitettava kertomus ACERille ja julkaistava yhteenveto ensimmäisen kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista tiedoista tarvittaessa yhdessä parannussuositusten kanssa.

5.   Jollei verkon luotettavuuden ja turvallisuuden ylläpitämistä koskevista vaatimuksista, jotka perustuvat sääntelyviranomaisten vahvistamiin avoimiin ja syrjimättömiin kriteereihin, muuta johdu, siirtoverkonhaltijoiden ja jakeluverkonhaltijoiden on

6.   Jos käytetään muuta kuin markkinapohjaista ajojärjestyksen alaspäin muuttamista, on sovellettava seuraavia periaatteita:

7.   Jos käytetään muuta kuin markkinapohjaista ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä, ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä pyytävän verkonhaltijan on maksettava siitä taloudellinen korvaus sen voimalaitoksen, energiavaraston tai kulutusjoustokohteen haltijalle, johon ajojärjestyksen uudelleenmäärittely kohdistuu, paitsi jos tuottajat hyväksyvät liittymissopimuksen, jossa sitovaa energianjakelua ei taata. Tällaisen taloudellisen korvauksen on oltava vähintään yhtä suuri kuin suurempi seuraavista osatekijöistä tai niiden yhdistelmä, jos ainoastaan yhden osatekijän soveltaminen johtaisi perusteettoman pieneen tai perusteettoman suureen korvaukseen:

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet siirtorajoituksen käsittelemiseksi. Tarjousalueiden rajojen on perustuttava pitkäaikaisiin, rakenteellisiin siirtorajoituksiin siirtoverkossa. Tarjousalueilla ei saa esiintyä tällaisia rakenteellisia siirtorajoituksia, paitsi jos niillä ei ole vaikutusta viereisiin tarjousalueisiin tai jos väliaikaisena poikkeuksena niiden vaikutusta viereisiin tarjousalueisiin lievennetään käyttämällä korjaavia toimenpiteitä ja nämä rakenteelliset siirtorajoitukset eivät johda alueiden välisessä kaupankäynnissä kapasiteetin pienentämiseen 16 artiklan vaatimusten mukaisesti. Tarjousalueiden konfiguraatio unionissa on suunniteltava siten, että maksimoidaan taloudellinen tehokkuus ja maksimoidaan alueiden välisen kaupankäynnin mahdollisuudet 16 artiklan mukaisesti sekä ylläpidetään samalla toimitusvarmuutta.

2.   Sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston, jäljempänä ’Sähkö-ENTSO’, on joka kolmas vuosi laadittava kertomus rakenteellisista siirtorajoituksista ja muista merkittävistä fyysisistä siirtorajoituksista tarjousalueiden välillä ja sisällä, mukaan lukien siirtorajoitusten esiintymispaikka ja -tiheys asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan 5 kohdan perusteella hyväksyttyjen kapasiteetin jakamista ja siirtorajoituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti. Kertomuksen on sisällettävä arvio siitä, onko alueiden välisessä kaupankäynnissä käytettävissä oleva kapasiteetti saavuttanut 15 artiklan mukaisen lineaarisen kehityskulun tai tämän asetuksen 16 artiklan mukaisen vähimmäiskapasiteetin.

3.   Jotta voidaan varmistaa tarjousalueiden optimaalinen konfiguraatio, on toteutettava tarjousalueen uudelleentarkastelu. Uudelleentarkastelussa on määritettävä kaikki rakenteelliset siirtorajoitukset, ja siihen on sisällyttävä tarjousalueen eri konfiguraatioiden analyysi, joka toteutetaan koordinoidusti siten, että siihen osallistuvat asianomaiset sidosryhmät kaikista asiaankuuluvista jäsenvaltioista, asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan 5 kohdan perusteella hyväksyttyjen kapasiteetin jakamista ja siirtorajoituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti. Käytössä olevia tarjousalueita on arvioitava sen mukaan, miten niillä kyetään luomaan luotettava markkinaympäristö, myös joustavan tuotannon ja joustavien kuormien kapasiteettia varten, mikä on välttämätöntä vältettäessä verkon pullonkauloja, tasapainotettaessa sähkön kysyntä ja tarjonta ja turvattaessa verkkoinfrastruktuuriin tehdyt investoinnit pitkällä aikavälillä.

4.   Tämän artiklan ja tämän asetuksen 15 artiklan soveltamiseksi asiaankuuluvilla jäsenvaltioilla, siirtoverkonhaltijoilla tai sääntelyviranomaisilla tarkoitetaan niitä jäsenvaltioita, siirtoverkonhaltijoita tai sääntelyviranomaisia, jotka osallistuvat tarjousalueen konfiguraation uudelleentarkasteluun, ja myös niitä, jotka ovat samalla kapasiteetin laskenta-alueella asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan 5 kohdan perusteella hyväksyttyjen kapasiteetin jakamista ja siirtorajoituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

5.   Kaikkien asiaankuuluvien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään 5 päivänä lokakuuta 2019 esitettävä ehdotus menetelmäksi ja oletuksiksi, joita on käytettävä tarjousalueen uudelleentarkasteluprosessissa, sekä tarkasteltaviksi vaihtoehtoisiksi tarjousalueen konfiguraatioiksi asiaankuuluville sääntelyviranomaisille hyväksyntää varten. Asiaankuuluvien sääntelyviranomaisten on tehtävä yksimielinen päätös ehdotuksesta kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen esittämisestä. Jos sääntelyviranomaiset eivät kykene tekemään yksimielistä päätöstä ehdotuksesta tässä määräajassa, ACER tekee kolmen kuukauden mittaisen lisäajan kuluessa päätöksen menetelmästä ja oletuksista sekä tarkasteltavista vaihtoehtoisista tarjousalueen konfiguraatioista. Menetelmän on perustuttava rakenteellisiin siirtorajoituksiin, joita ei odoteta poistettavan seuraavien kolmen vuoden aikana, kun otetaan asianmukaisesti huomioon konkreettinen edistyminen infrastruktuurin kehittämishankkeissa, jotka odotetaan toteutettavan seuraavien kolmen vuoden kuluessa.

6.   Tarjousalueen uudelleentarkasteluun osallistuvien siirtoverkonhaltijoiden on 5 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen menetelmän ja oletusten perusteella esitettävä asiaankuuluville jäsenvaltioille tai niiden nimetyille toimivaltaisille viranomaisille yhteinen ehdotus tarjousalueen konfiguraation muuttamisesta tai säilyttämisestä viimeistään 12 kuukauden kuluttua 5 kohdan mukaisesta menetelmän ja oletusten hyväksymisestä. Muut jäsenvaltiot, energiayhteisön sopimuspuolet tai muut kolmannet maat, joilla on sama synkronialue minkä tahansa asiaankuuluvan jäsenvaltion kanssa, voivat esittää huomautuksia.

7.   Jos tämän artiklan 2 kohdan mukaisessa kertomuksessa tai tämän artiklan mukaisessa tarjousalueen uudelleentarkastelussa on määritetty rakenteellisia siirtorajoituksia tai jos yksi tai useampi siirtoverkonhaltija on määrittänyt rakenteellisia siirtorajoituksia vastuualueellaan asiaankuuluvien toimivaltaisten sääntelyviranomaisten hyväksymässä kertomuksessa, sen jäsenvaltion, jolla on rakenteellisia siirtorajoituksia, on yhteistyössä siirtoverkonhaltijoidensa kanssa tehtävä kuuden kuukauden kuluessa kertomuksen vastaanottamisesta päätös joko kansallisten tai monikansallisten toimintasuunnitelmien määrittelystä 15 artiklan mukaisesti tai tarjousalueensa konfiguraation uudelleentarkastelusta ja muuttamisesta. Näistä päätöksistä on ilmoitettava komissiolle ja ACERille välittömästi.

8.   Jos kyseiset jäsenvaltiot ovat valinneet tarjousalueen konfiguraation muuttamisen 7 kohdan nojalla, asiaankuuluvien jäsenvaltioiden on tehtävä yksimielinen päätös kuuden kuukauden kuluessa 7 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta. Muut jäsenvaltiot voivat esittää huomautuksia asiaankuuluville jäsenvaltioille, joiden olisi otettava nämä huomautukset huomioon päätöstä tehdessään. Päätös on perusteltava, ja siitä on ilmoitettava komissiolle ja ACERille. Jos asiaankuuluvat jäsenvaltiot eivät saa aikaan yksimielistä päätöstä mainitussa kuuden kuukauden määräajassa, niiden on välittömästi ilmoitettava tästä komissiolle. Viimeisenä keinona komissio antaa ACERia kuultuaan päätöksen tarjousalueen konfiguraation muuttamisesta tai säilyttämisestä kyseisissä jäsenvaltioissa ja niiden välillä kuuden kuukauden kuluessa tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

9.   Jäsenvaltiot ja komissio kuulevat asianomaisia sidosryhmiä ennen tämän artiklan mukaisen päätöksen antamista.

10.   Tämän artiklan nojalla tehtävissä päätöksissä on mainittava muutosten toteuttamisajankohta. Toteuttamisajankohdassa on sovitettava yhteen tarkoituksenmukaisuus ja käytännön näkökohdat, mukaan lukien sähkön termiinikauppa. Päätöksessä voidaan määrittää asianmukaisia siirtymäjärjestelyjä.

11.   Jos asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan 5 kohdan perusteella hyväksyttyjen kapasiteetin jakamista ja siirtorajoituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti käynnistetään uusia tarjousalueen uudelleentarkasteluja, sovelletaan tätä artiklaa.

1.   Jäsenvaltion, jolla on rakenteellisia siirtorajoituksia, on 14 artiklan 7 kohdan mukaisen päätöksen tekemisen jälkeen laadittava toimintasuunnitelma yhteistyössä sääntelyviranomaistensa kanssa. Kyseiseen toimintasuunnitelmaan on sisällyttävä konkreettinen aikataulu toimenpiteiden hyväksymiseksi määritettyjen rakenteellisten siirtorajoitusten vähentämiseksi neljän vuoden kuluessa 14 artiklan 7 kohdan mukaisen päätöksen tekemisestä.

2.   Toimintasuunnitelman konkreettisesta edistymisestä riippumatta jäsenvaltioiden on varmistettava, että alueiden välisen kaupankäynnin kapasiteettia lisätään vuosittain siihen saakka kunnes saavutetaan 16 artiklan 8 kohdassa säädetty vähimmäiskapasiteetti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan 9 kohdan nojalla myönnettyjen poikkeusten tai 16 artiklan 3 kohdan nojalla myönnettyjen poikkeusten soveltamista. Kyseinen vähimmäiskapasiteetti on saavutettava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Nämä vuotuiset lisäykset on saavutettava lineaarisen kehityskulun kautta. Tämän kehityskulun lähtökohtana on oltava joko rajalla tai kriittisellä verkkoelementillä toimintasuunnitelman hyväksymistä edeltävänä vuonna jaettu kapasiteetti tai toimintasuunnitelman hyväksymistä edeltävien kolmen vuoden keskiarvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Jäsenvaltioiden on toimintasuunnitelmiensa täytäntöönpanon ajan varmistettava, että alueiden välisen kaupan käyttöön 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti asetettava kapasiteetti on vähintään yhtä suuri kuin lineaarisen kehityskulun arvot, myös käyttämällä korjaavia toimenpiteitä kapasiteetin laskenta-alueella.

3.   Toimintasuunnitelmaa toteuttava jäsenvaltio vastaa tai toteuttavat jäsenvaltiot vastaavat niiden korjaavien toimenpiteiden kustannuksista, joita tarvitaan 2 kohdassa tarkoitetun lineaarisen kehityskulun saavuttamiseksi tai alueiden välisen kapasiteetin asettamiseksi käyttöön asiaankuuluvilla rajoilla tai kriittisillä verkkoelementeillä, joita toimintasuunnitelma koskee.

4.   Asiaankuuluvien siirtoverkonhaltijoiden on vuosittain toimintasuunnitelman toteuttamisen aikana ja kuuden kuukauden kuluessa sen päättymisestä arvioitava, onko viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana käytettävissä oleva rajat ylittävä kapasiteetti saavuttanut lineaarisen kehityskulun, tai 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen arvioitava, onko 16 artiklan 8 kohdassa säädetty vähimmäiskapasiteetti saavutettu. Niiden on toimitettava arviointiraporttinsa ACERille ja asiaankuuluville sääntelyviranomaisille. Kunkin siirtoverkonhaltijan on ennen raportin laatimista toimitettava omat osuutensa raporttiin, mukaan lukien kaikki asiaa koskevat tiedot, sääntelyviranomaisilleen hyväksymistä varten.

5.   Jos 4 kohdassa tarkoitettu arviointi jäsenvaltioiden osalta osoittaa, että siirtoverkonhaltija ei ole noudattanut lineaarista kehityskulkua, asiaankuuluvien jäsenvaltioiden on kuuden kuukauden kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun arviointikertomuksen vastaanottamisesta päätettävä yksimielisesti tarjousalueen konfiguraation muuttamisesta tai säilyttämisestä jäsenvaltioiden kesken tai niiden välillä. Päätöksessään asiaankuuluvien jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon muiden jäsenvaltioiden esittämät huomautukset. Asiaankuuluvien jäsenvaltioiden päätös on perusteltava, ja siitä on ilmoitettava komissiolle ja ACERille.

Jos asiaankuuluvat jäsenvaltiot eivät saa aikaan yksimielistä päätöstä säädetyn määräajan kuluessa, niiden on välittömästi ilmoitettava tästä komissiolle. Viimeisenä keinona komissio tekee ACERia ja asiaankuuluvia sidosryhmiä kuultuaan päätöksen tarjousalueen konfiguraation muuttamisesta tai säilyttämisestä kyseisissä jäsenvaltioissa.

6.   Jäsenvaltion, jolla on rakenteellisia siirtorajoituksia, on kuusi kuukautta ennen toimintasuunnitelman päättymistä tehtävä päätös siitä, ratkaiseeko se jäljellä olevan siirtorajoituksen muuttamalla tarjousaluettaan vai ratkaiseeko se jäljellä olevan sisäisen siirtorajoituksen käyttämällä korjaavia toimenpiteitä, joiden kustannukset sen on katettava.

7.   Jos toimintasuunnitelmaa ei ole laadittu kuuden kuukauden kuluessa rakenteellisen siirtorajoituksen määrittämisestä 14 artiklan 7 kohdan mukaisesti, asiaankuuluvien siirtoverkonhaltijoiden on 12 kuukauden kuluessa tällaisen rakenteellisen siirtorajoituksen määrittämisestä arvioitava, onko käytettävissä oleva rajat ylittävä kapasiteetti saavuttanut 16 artiklan 8 kohdassa säädetyn vähimmäiskapasiteetin viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, ja toimitettava arviointiraportti asiaankuuluville sääntelyviranomaisille ja ACERille.

Siirtoverkonhaltijan on ennen raporttinsa laatimista lähetettävä oma osuutensa raporttiin, mukaan lukien kaikki asiaa koskevat tiedot, sääntelyviranomaiselleen hyväksymistä varten. Jos arviointi osoittaa, että siirtoverkonhaltija ei ole noudattanut vähimmäiskapasiteettia, sovelletaan tämän artiklan 5 kohdassa säädettyä päätöksentekomenettelyä.

1.   Verkon siirtorajoitusongelmiin on puututtava syrjimättömin markkinapohjaisin ratkaisuin, jotka antavat markkinaosapuolille ja siirtoverkonhaltijoille tehokkaita taloudellisia signaaleja. Verkon siirtorajoitusongelmat on ratkaistava liiketoimiin perustumattomilla menetelmillä eli menetelmillä, joihin ei liity valintaa yksittäisten markkinaosapuolten tekemien sopimusten välillä. Kun siirtoverkonhaltija toteuttaa operatiivisia toimenpiteitä varmistaakseen, että sen siirtoverkko pysyy normaalitilassa, sen on otettava huomioon näiden toimenpiteiden vaikutus viereisiin vastuualueisiin ja koordinoitava näitä toimenpiteitä muiden asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden kanssa asetuksessa (EU) 2015/1222 säädetyllä tavalla.

2.   Toimitusrajoituksia saa käyttää ainoastaan hätätapauksissa silloin, kun siirtoverkonhaltijan on toimittava kiireellisesti ja ajojärjestyksen uudelleenmäärittely tai vastakaupankäynti ei ole mahdollista. Kaikkia tällaisia menettelyjä on sovellettava syrjimättömästi. Jollei kyseessä ole ylivoimainen este, tällainen kapasiteetin rajoittaminen on korvattava markkinaosapuolille, joille kapasiteettia on jaettu.

3.   Alueellisten koordinointikeskusten on toteutettava koordinoitu kapasiteetin laskenta tämän artiklan 4 ja 8 kohdan mukaisesti, siten kuin 37 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 42 artiklan 1 kohdassa säädetään.

Alueellisten koordinointikeskusten on laskettava alueiden välinen kapasiteetti noudattaen käyttövarmuusrajoja ja käyttäen siirtoverkonhaltijoilta saatuja tietoja, mukaan lukien tietoja korjaavien toimenpiteiden teknisestä saatavuudesta, kuormien irtikytkentää lukuun ottamatta. Kun alueelliset koordinointikeskukset toteavat, että kyseiset kapasiteetin laskenta-alueella tai kapasiteetin laskenta-alueiden välillä käytettävissä olevat korjaavat toimenpiteet eivät riitä saavuttamaan 15 artiklan 2 kohdan mukaista lineaarista kehityskulkua tai tämän artiklan 8 kohdassa säädettyä vähimmäiskapasiteettia käyttövarmuusrajoja noudattaen, ne voivat viimeisenä keinona esittää koordinoituja toimia, joilla alueiden välistä kapasiteettia vähennetään vastaavasti. Siirtoverkonhaltijat voivat poiketa koordinoiduista toimista koordinoidun kapasiteetin laskennan ja koordinoidun käyttövarmuusanalyysin osalta ainoastaan 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Siitä alkaen, kun on kulunut kolme kuukautta alueellisten koordinointikeskusten tämän asetuksen 35 artiklan 2 kohdan mukaisesta toiminnan aloittamisesta, ja joka kolmas kuukausi sen jälkeen, alueellisten koordinointikeskusten on toimitettava asiaankuuluville sääntelyviranomaisille ja ACERille raportti kapasiteetin vähennyksistä tai toisen alakohdan mukaisesta koordinoiduista toimista poikkeamisista ja arvioitava tapahtumat sekä annettava tarvittaessa suosituksia siitä, miten tällaiset poikkeamat voidaan tulevaisuudessa välttää. Jos ACER toteaa, että tämän kohdan mukaisen poikkeaman edellytykset eivät täyty tai poikkeama on luonteeltaan rakenteellinen, ACER antaa lausunnon asiaankuuluville sääntelyviranomaisille ja komissiolle. Toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on toteutettava asianmukaisia toimia siirtoverkonhaltijoita tai alueellisia koordinointikeskuksia vastaan direktiivin (EU) 2019/944 59 tai 62 artiklan nojalla, jos tämän kohdan mukaiset poikkeamisen edellytykset eivät täyty.

Luonteeltaan rakenteelliset poikkeamat on käsiteltävä 14 artiklan 7 kohdassa tarkoitetussa toimintasuunnitelmassa tai jo olemassa olevan toimintasuunnitelman päivityksessä.

4.   Yhteenliitäntöjen enimmäiskapasiteetti ja siirtoverkot, joihin rajat ylittävä kapasiteetti vaikuttaa, on asetettava markkinaosapuolten käyttöön verkon käyttövarmuuden turvallisuusvaatimuksia noudattaen. Vastakaupankäynnillä ja ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyllä, mukaan lukien ajojärjestyksen uudelleenmäärittely rajojen yli, on maksimoitava käytettävissä oleva kapasiteetti 8 kohdassa säädetyn vähimmäiskapasiteetin saavuttamiseksi. Tällaista maksimoimista varten rajat ylittävissä korjaavissa toimenpiteissä on sovellettava koordinoitua ja syrjimätöntä menettelyä, kun on otettu käyttöön ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn ja vastakaupankäynnin kustannustenjakomenetelmä.

5.   Kapasiteetti on jaettava eksplisiittisissä kapasiteettihuutokaupoissa tai sellaisissa implisiittisissä huutokaupoissa, joihin sisältyvät sekä kapasiteetti että energia. Saman yhteenliitännän osalta voidaan soveltaa kumpaakin menetelmää. Päivänsisäisessä kaupankäynnissä, jota voidaan täydentää huutokaupoilla, on käytettävä jatkuvaa kaupankäyntiä.

6.   Siirtorajoitustilanteessa korkeimmat voimassa olevat verkkokapasiteetista annetut tarjoukset, jotka voivat olla joko eksplisiittisiä tai implisiittisiä ja jotka tarjoavat parhaan vastineen niukasta siirtokapasiteetista tietyllä aikavälillä, on hyväksyttävä. Lukuun ottamatta uusia rajayhdysjohtoja, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1228/2003 7 artiklan, asetuksen (EY) N:o 714/2009 17 artiklan tai tämän asetuksen 63 artiklan mukaista poikkeusta, kapasiteetinjakomenetelmissä ei saa vahvistaa rajahintoja.

7.   Kapasiteetin on oltava vapaasti kaupattavissa jälkimarkkinoilla sillä edellytyksellä, että siirtoverkonhaltijalle ilmoitetaan kaupasta riittävän ajoissa. Jos siirtoverkonhaltija ei hyväksy jälkimarkkinakauppaa, sen on ilmoitettava ja selitettävä tämä selkeästi ja avoimesti kaikille markkinaosapuolille ja ilmoitettava tästä sääntelyviranomaiselle.

8.   Siirtoverkonhaltijat eivät saa rajoittaa markkinaosapuolten käyttöön annettavan yhteenliittämiskapasiteetin määrää siirtorajoituksen ratkaisemiseksi omalla tarjousalueellaan tai keinona hallita tarjousalueiden sisäisistä liiketoimista johtuvia sähkönsiirtoja. Rajoittamatta tämän artiklan 3 ja 9 kohdan mukaisten poikkeusten ja 15 artiklan 2 kohdan soveltamista tämän kohdan vaatimusten katsotaan täyttyvän, jos alueiden välisessä kaupankäynnissä saavutetaan seuraavat käytettävissä olevan kapasiteetin vähimmäistasot:

Yhteensä 30 prosenttia voidaan käyttää luotettavuusmarginaaleihin, kiertovirtoihin ja sisäisiin siirtoihin kussakin kriittisessä verkkoelementissä.

9.   Asiaankuuluvat sääntelyviranomaiset voivat tietyn kapasiteetin laskenta-alueen siirtoverkonhaltijoiden pyynnöstä myöntää poikkeuksen 8 kohdasta ennakoitavissa olevista syistä, jos se on tarpeen käyttövarmuuden ylläpitämiseksi. Tällaiset poikkeukset, jotka eivät saa liittyä 2 kohdan mukaisesti jo jaetun kapasiteetin rajoittamiseen, myönnetään kerrallaan korkeintaan yhdeksi vuodeksi tai enintään kahdeksi vuodeksi, jos poikkeusta sovelletaan ensimmäisen vuoden jälkeen huomattavasti suppeammin. Tällaisten poikkeusten soveltamisala on tiukasti rajoitettu siihen, mikä on tarpeen käyttövarmuuden ylläpitämiseksi, ja niissä on vältettävä syrjintää sisäisten ja alueiden välisten siirtojen välillä.

Asiaankuuluvan sääntelyviranomaisen on ennen poikkeuksen myöntämistä kuultava muiden sellaisten jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisia, jotka ovat osa kapasiteetin laskenta-aluetta, johon vaikutus kohdistuu. Jos sääntelyviranomainen on eri mieltä ehdotetusta poikkeuksesta, ACER tekee päätöksen poikkeuksen myöntämisestä asetuksen (EU) 2019/942 6 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti. Poikkeuksen syyt ja perustelut on julkaistava.

Jos poikkeus myönnetään, asiaankuuluvien siirtoverkonhaltijoiden on kehitettävä ja julkaistava menetelmä ja hankkeet, jotka tarjoavat pitkän aikavälin ratkaisun ongelmaan, johon poikkeuksella pyritään puuttumaan. Poikkeuksen voimassaolo päättyy, kun poikkeuksen määräaika saavutetaan tai kun ratkaisua sovelletaan, sen mukaan, kumpi tapahtuu aikaisemmin.

10.   Markkinaosapuolten on ilmoitettava asianomaisille siirtoverkonhaltijoille hyvissä ajoin ennen asianomaista käyttöajankohtaa, aikovatko ne käyttää jaettua kapasiteettia. Jaettu kapasiteetti, jota ei aiota käyttää, on palautettava markkinoille avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla.

11.   Siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista, siirtoverkonhaltijoiden on netotettava ylikuormitettua yhdysjohtoa vastakkaiseen suuntaan kulkevien sähkövirtausten kapasiteettivaatimukset, jotta johdon koko kapasiteetti voidaan käyttää hyväksi. Ottaen täysimääräisesti huomioon verkon käyttövarmuus siirtorajoitusta keventävistä toimituksista ei saa kieltäytyä.

12.   Kapasiteetin jakamiseen liittyvien velvoitteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvat taloudelliset seuraukset on osoitettava siirtoverkonhaltijoille tai nimitetyille sähkömarkkinaoperaattoreille, jotka ovat vastuussa velvoitteiden noudattamatta jättämisestä. Jos markkinaosapuolet eivät käytä kapasiteettia, jonka käyttöön ne ovat sitoutuneet, tai, kun on kyse eksplisiittisessä huutokaupassa jaetusta kapasiteetista, eivät myy kapasiteettia jälkimarkkinoilla tai palauta sitä ajoissa, näiden markkinaosapuolten on menetettävä oikeutensa kyseiseen kapasiteettiin ja maksettava kustannuksia vastaava maksu. Kapasiteetin käyttämättä jättämisestä perittävien kustannuksia vastaavien maksujen on oltava perusteltuja ja oikeasuhteisia. Jos siirtoverkonhaltija ei täytä vakaan siirtokapasiteetin tarjoamisvelvoitettaan, sen on suoritettava markkinaosapuolelle korvaus kapasiteettioikeuksien menetyksestä. Välillisiä menetyksiä ei oteta huomioon tätä tarkoitusta varten. Velvoitteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvan vastuuvelvollisuuden määrittämiseen käytettävät perusperiaatteet ja -menetelmät on taloudellisten seurausten osalta määriteltävä ennakolta, ja ne on tarkistutettava asiaankuuluvalla sääntelyviranomaisella.

13.   Sääntelyviranomaisten on kohdentaessaan korjaavien toimenpiteiden kustannuksia siirtoverkonhaltijoiden kesken analysoitava, missä määrin tarjousalueiden sisäisistä liiketoimista aiheutuvat siirrot vaikuttavat siirtorajoitukseen kahden tarkkaillun tarjousalueen välillä, ja kohdennettava kustannukset siirtorajoitukseen kohdistuvan vaikutuksen perusteella tällaisten siirtojen toteuttamisesta vastuussa olevien tarjousalueiden siirtoverkonhaltijoille, lukuun ottamatta tarjousalueiden sisäisistä liiketoimista johtuvista siirroista aiheutuvia kustannuksia, jotka alittavat tason, joka ilman rakenteellista siirtorajoitusta olisi odotettavissa tarjousalueella.

Kapasiteetin laskenta-alueen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on yhdessä analysoitava ja määriteltävä kullekin yksittäiselle tarjousalueen rajalle tämä taso, joka kapasiteetin laskenta-alueen kaikkien sääntelyviranomaisten on sen jälkeen hyväksyttävä.

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on laskettava uudelleen käytettävissä oleva alueiden välinen kapasiteetti ainakin vuorokautisen sulkeutumisajankohtien ja päivänsisäisen alueiden välisen kapasiteetin jakamisen sulkeutumisajankohtien jälkeen. Siirtoverkonhaltijoiden on jaettava käytettävissä oleva alueiden välinen kapasiteetti sekä mahdollinen jäljelle jäävä alueiden välinen kapasiteetti, jota ei ole aiemmin jaettu, ja mahdollinen fyysisten siirto-oikeuksien haltijoiden edellisistä jaoista luovuttama alueiden välinen kapasiteetti seuraavassa alueiden välisen kapasiteetin jakamisprosessissa.

2.   Siirtoverkonhaltijoiden on ehdotettava asianmukaista rakennetta alueiden välisen kapasiteetin jakamiseksi eri aikaväleillä, mukaan lukien vuorokautinen, päivänsisäinen ja tasehallinnan aikaväli. Tämä jakamisrakenne on tarkistutettava asiaankuuluvilla sääntelyviranomaisilla. Ehdotustaan laatiessaan siirtoverkonhaltijoiden on otettava huomioon

3.   Kun alueiden välistä kapasiteettia on käytettävissä päivänsisäisen alueiden välisen kapasiteetin jakamisen sulkeutumisajankohdan jälkeen, siirtoverkonhaltijoiden on käytettävä alueiden välistä kapasiteettia tasesähkön vaihtoon tai epätasapainon netotusprosessin toteutukseen.

4.   Kun alueiden välistä kapasiteettia jaetaan tasehallintakapasiteetin vaihtoon tai reservien jakamiseen tämän asetuksen 6 artiklan 8 kohdan mukaisesti, siirtoverkonhaltijoiden on käytettävä asetuksen (EY) N:o 714/2009 6 artiklan 11 kohdan perusteella hyväksytyissä tasesähköä koskevissa suuntaviivoissa kehitettyjä menetelmiä.

5.   Siirtoverkonhaltijat eivät saa kasvattaa asetuksen (EU) 2015/1222 mukaisesti laskettua luotettavuusmarginaalia tasehallintakapasiteetin vaihdon tai reservien jakamisen vuoksi.

1.   Verkonhaltijoiden verkkoon pääsystä perimien maksujen, mukaan lukien verkkoon liittämisestä perittävät maksut, verkon käyttömaksut ja soveltuvin osin verkon vahvistamiseen liittyvät maksut, on oltava kustannuksia vastaavia ja avoimia, niissä on otettava huomioon tarve turvata verkon käyttövarmuus ja joustavuus, niiden on vastattava todellisia kustannuksia, sikäli kuin nämä ovat verrattavissa tehokkaan ja rakenteeltaan vastaavan verkonhaltijan kustannuksiin, ja niitä on sovellettava syrjimättömästi. Maksut eivät saa sisältää asiaan liittymättömiä kustannuksia, joilla tuetaan niihin liittymättömiä toimintapoliittisia tavoitteita.

Verkkomaksujen määrittämiseksi käytetyllä menetelmällä on neutraalisti tuettava koko järjestelmän tehokkuutta pitkällä aikavälillä asiakkaille ja tuottajille annettavien hintasignaalien kautta, ja sitä on erityisesti sovellettava tavalla, joka ei aiheuta myönteistä tai kielteistä syrjintää jakelutasolla ja siirtotasolla verkkoon liitetyn tuotannon välillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2012/27/EU 15 artiklan 1 ja 6 kohdan ja kyseisen direktiivin liitteessä XI säädettyjen perusteiden soveltamista. Verkkomaksut eivät saa syrjiä myönteisesti tai kielteisesti energian varastointia tai aggregointia, eivätkä ne saa luoda pidäkkeitä omalle tuotannolle, omalle kulutukselle eivätkä kulutusjoustoon osallistumiselle. Maksut eivät saa olla sidoksissa etäisyyteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdan soveltamista.

2.   Tariffeihin sovellettavien menetelmien on vastattava siirtoverkonhaltijoiden ja jakeluverkonhaltijoiden kiinteitä kustannuksia ja tarjottava siirtoverkonhaltijoille ja jakeluverkonhaltijoille asianmukaisia kannustimia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, jotta parannetaan tehokkuutta, mukaan lukien energiatehokkuus, edistetään markkinoiden yhdentymistä ja toimitusvarmuutta, tuetaan tehokkaita investointeja, tuetaan asiaan liittyvää tutkimustoimintaa ja helpotetaan kuluttajan edun mukaista innovointia esimerkiksi digitalisoinnin, joustopalvelujen ja yhteenliittämisen alalla.

3.   Tuottajiin tai loppuasiakkaisiin tai molempiin sovellettavien tariffien tason avulla on tarvittaessa annettava sijaintia koskevia signaaleja unionin tasolla ja otettava huomioon verkon häviöt ja aiheutunut siirtorajoitus sekä infrastruktuurin investointikustannukset.

4.   Verkkoon pääsystä perittäviä maksuja asetettaessa on otettava huomioon

5.   Verkkoon pääsystä perittävien maksujen asettaminen tämän artiklan mukaisesti ei rajoita maksuja, jotka aiheutuvat 16 artiklassa tarkoitetusta siirtorajoituksen hallinnasta.

6.   Alueiden väliseen sähkökauppaan liittyvistä yksittäisistä liiketoimista ei saa periä erillisiä verkkomaksuja.

7.   Jakelutariffien on vastattava kustannuksia, niissä on otettava huomioon verkon käyttäjien, myös aktiivisten asiakkaiden, jakeluverkon käyttö. Jakelutariffit voivat sisältää verkkoliitäntäkapasiteettiin liittyviä osatekijöitä, ja ne voidaan eriyttää verkon käyttäjien kulutus- tai tuotantoprofiilien mukaan. Jos jäsenvaltiot ovat toteuttaneet älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönoton, sääntelyviranomaisten on harkittava ajan mukaan eriytettyjä verkkotariffeja asettaessaan tai hyväksyessään siirtotariffeja ja jakelutariffeja tai niiden menetelmiä direktiivin (EU) 2019/944 59 artiklan mukaisesti, ja ajan mukaan eriytettyjä verkkotariffeja voidaan tapauksen mukaan ottaa käyttöön siten, että niissä otetaan huomioon verkon käyttö, loppukäyttäjien kannalta avoimella, kustannustehokkaalla ja ennakoitavissa olevalla tavalla.

8.   Jakelutariffeihin sovellettavien menetelmien on tarjottava jakeluverkonhaltijoille kannustimia verkkojensa mahdollisimman kustannustehokasta käyttöä ja kehittämistä varten, myös palvelujen hankinnan kautta. Tätä varten sääntelyviranomaisten on tunnustettava asiaan liittyvät kustannukset hyväksyttäviksi, sisällytettävä kyseiset kustannukset jakelutariffeihin, ja ne voivat ottaa käyttöön suorituskykytavoitteita, jotta jakeluverkonhaltijoille tarjotaan kannustimia parantaa verkkojensa tehokkuutta, myös edistämällä energiatehokkuutta, joustavuutta ja älykkäiden verkkojen ja älykkäiden mittausjärjestelmien kehittämistä.

9.   Markkinoiden hajanaisuutta koskevan riskin lieventämiseksi ACER antaa viimeistään 5 päivänä lokakuuta 2019 parhaita käytäntöjä koskevan kertomuksen siirto- ja jakelutariffeihin sovellettavista menetelmistä ottaen kuitenkin huomioon kansalliset erityispiirteet. Parhaita käytäntöjä koskevassa kertomuksessa on käsiteltävä vähintään seuraavia:

ACER saattaa parhaita käytäntöjä koskevan kertomuksen ajan tasalle vähintään joka toinen vuosi.

10.   Sääntelyviranomaisten on otettava parhaita käytäntöjä koskeva kertomus asianmukaisesti huomioon asettaessaan tai hyväksyessään siirtotariffeja ja jakelutariffeja tai niihin sovellettavia menetelmiä direktiivin (EU) 2019/944 59 artiklan mukaisesti.

1.   Ennakkoon määriteltyyn aikaväliin liittyvät siirtorajoituksen hallintamenettelyt saavat tuottaa tuloja vain kyseiseen aikaväliin liittyvässä siirtorajoitustilanteessa, lukuun ottamatta uusia rajayhdysjohtoja, joihin sovelletaan tämän asetuksen 63 artiklan, asetuksen (EY) N:o 714/2009 17 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 1228/2003 7 artiklan mukaista poikkeusta. Sääntelyviranomaisten on arvioitava kyseisten tulojen jakomenettely, eikä se saa vääristää jakamisprosessia minkään kapasiteettia tai energiaa pyytävän osapuolen hyväksi eikä toimia pidäkkeenä siirtorajoituksen vähentämiselle.

2.   Seuraavat tavoitteet ovat etusijalla alueiden välisen kapasiteetin jakamisesta saatavien tulojen jakamisessa:

3.   Kun 2 kohdassa vahvistetut ensisijaiset tavoitteet on riittävässä määrin saavutettu, tuloja voidaan käyttää tulona, joka sääntelyviranomaisten on otettava huomioon hyväksyessään verkkotariffien laskentamenetelmä tai asettaessaan verkkotariffeja taikka molemmissa. Jäännöstulot on talletettava erilliselle sisäiselle tilille siihen saakka, että ne voidaan käyttää 2 kohdassa vahvistettuihin tarkoituksiin.

4.   Edellä olevan 2 kohdan a tai b alakohdan mukaisessa tulojen käytössä on sovellettava menetelmää, jota siirtoverkonhaltijat ehdottavat kuultuaan sääntelyviranomaisia ja asiaankuuluvia sidosryhmiä ja ACERin annettua hyväksyntänsä. Siirtoverkonhaltijoiden on toimitettava menetelmää koskeva ehdotus ACERille viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2020, ja ACER tekee menetelmää koskevasta ehdotuksesta päätöksen kuuden kuukauden kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta.

ACER voi pyytää siirtoverkonhaltijoita muuttamaan tai päivittämään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun menetelmän. ACER hyväksyy muutetun tai päivitetyn menetelmän viimeistään kuuden kuukauden kuluttua sen toimittamisesta.

Menetelmässä on täsmennettävä vähintään ehdot, joiden mukaisesti tuloja voidaan käyttää 2 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin, sekä ehdot, joiden mukaisesti kyseiset tulot voidaan tallettaa erilliselle sisäiselle tilille käytettäviksi tulevaisuudessa näihin tarkoituksiin, ja se, miten pitkäksi aikaa nämä tulot voidaan tallettaa tällaiselle tilille.

5.   Siirtoverkonhaltijoiden on vahvistettava selvästi ennalta, miten mahdolliset pullonkaulatulot käytetään, ja raportoitava sääntelyviranomaisille näiden tulojen tosiasiallisesta käytöstä. Sääntelyviranomaisten on vuosittain ja viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä maaliskuuta ilmoitettava asiasta ACERille ja julkaistava kertomus, jossa ilmoitetaan

Jos osa pullonkaulatuloista käytetään laskettaessa verkkotariffeja, kertomuksessa on soveltuvin osin ilmoitettava, miten siirtoverkonhaltijat ovat täyttäneet 2 kohdassa säädetyt ensisijaiset tavoitteet.

1.   Jäsenvaltioiden on seurattava resurssien riittävyyttä alueellaan 23 artiklassa tarkoitetun eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin pohjalta. Jäsenvaltiot voivat eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin täydentämiseksi toteuttaa myös kansallisia resurssien riittävyysarviointeja 24 artiklan mukaisesti.

2.   Jos 23 artiklassa tarkoitetussa eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa tai 24 artiklassa tarkoitetussa kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa määritetään jokin resurssien riittävyyteen liittyvä huolenaihe, asianomaisen jäsenvaltion on määritettävä mahdolliset sääntelyvääristymät tai markkinoiden toimintapuutteet, jotka aiheuttivat ongelman tai edesauttoivat sen syntymistä.

3.   Jäsenvaltioiden, joilla on määritettyjä resurssien riittävyyteen liittyviä huolenaiheita, on laadittava ja julkaistava täytäntöönpanosuunnitelma, johon sisältyy aikataulu sellaisten toimenpiteiden hyväksymiselle, joilla poistetaan mahdollisesti määritetyt sääntelyvääristymät tai markkinoiden toimintapuutteet osana valtiontukimenettelyä. Jäsenvaltioiden on resurssien riittävyyteen liittyviä huolenaiheita käsitellessään erityisesti otettava huomioon 3 artiklassa vahvistetut periaatteet ja harkittava

4.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava täytäntöönpanosuunnitelmansa komissiolle arviointia varten.

5.   Komissio antaa neljän kuukauden kuluessa täytäntöönpanosuunnitelman vastaanottamisesta lausunnon siitä, ovatko toimenpiteet riittäviä 2 kohdan nojalla määritettyjen sääntelyvääristymien tai markkinoiden toimintapuutteiden poistamiseksi, ja voi pyytää jäsenvaltioita muuttamaan täytäntöönpanosuunnitelmiaan vastaavasti.

6.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on seurattava täytäntöönpanosuunnitelmiensa soveltamista ja julkaistava seurannan tulokset vuotuisessa kertomuksessa ja toimitettava kyseinen kertomus komissiolle.

7.   Komissio antaa lausunnon siitä, onko täytäntöönpanosuunnitelmat pantu riittävässä määrin täytäntöön ja onko resurssien riittävyyteen liittyvä huolenaihe ratkaistu.

8.   Jäsenvaltioiden on noudatettava täytäntöönpanosuunnitelmaa senkin jälkeen, kun määritetty resurssien riittävyyteen liittyvä huolenaihe on ratkaistu.

1.   Jäsenvaltiot voivat muiden resurssien riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden poistamiseksi viimeisenä keinona toteuttaessaan tämän asetuksen 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklan mukaisesti ottaa käyttöön kapasiteettimekanismeja.

2.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on ennen kapasiteettimekanismien käyttöönottoa tehtävä kattava selvitys tällaisten mekanismien mahdollisista vaikutuksista naapurijäsenvaltioihin kuulemalla ainakin niitä naapurijäsenvaltioitaan, joihin niillä on suora verkkoyhteys, ja näiden jäsenvaltioiden sidosryhmiä.

3.   Jäsenvaltioiden on arvioitava, voidaanko resurssien riittävyyteen liittyvät huolenaiheet käsitellä strategisen reservin muodossa olevalla kapasiteettimekanismilla. Jos ei voida, jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön muunlaisen kapasiteettimekanismin.

4.   Jäsenvaltiot eivät saa ottaa käyttöön kapasiteettimekanismeja, jos sekä eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa että kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa tai kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin puuttuessa eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa ei ole määritetty yhtään resurssien riittävyyteen liittyvää huolenaihetta.

5.   Jäsenvaltiot eivät saa ottaa käyttöön kapasiteettimekanismeja, jos komissio ei ole antanut 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua lausuntoa 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta täytäntöönpanosuunnitelmasta.

6.   Jos jäsenvaltio soveltaa kapasiteettimekanismia, sen on arvioitava kyseinen kapasiteettimekanismi ja varmistettava, että kyseisen mekanismin nojalla ei tehdä uusia sopimuksia, jos sekä eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa että kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa tai kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin puuttuessa eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa ei ole määritetty yhtään resurssien riittävyyteen liittyvää huolenaihetta tai jos komissio ei ole antanut 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua lausuntoa 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta täytäntöönpanosuunnitelmasta.

7.   Jäsenvaltioiden on kapasiteettimekanismeja suunnitellessaan sisällytettävä niihin määräys, joka mahdollistaa kapasiteettimekanismin tehokkaan hallinnollisen käytöstä poistamisen asteittain, jos 6 kohdan mukaisia uusia sopimuksia ei tehdä kolmena peräkkäisenä vuonna.

8.   Kapasiteettimekanismien on oltava väliaikaisia. Komissio hyväksyy kapasiteettimekanismit enintään kymmeneksi vuodeksi. Ne on poistettava käytöstä asteittain tai sidottua kapasiteettia on pienennettävä 20 artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanosuunnitelmien perusteella. Jäsenvaltioiden on sovellettava täytäntöönpanosuunnitelmaa senkin jälkeen, kun kapasiteettimekanismi on otettu käyttöön.

1.   Kapasiteettimekanismien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

2.   Strategisia reservejä koskevien suunnitelmien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu vaatimus ei vaikuta resurssien käynnistämiseen ennen varsinaista ajoa resurssien muutosnopeusrajoitusten ja käyttövaatimusten mukaisesti. Strategisen reservin tuotantoa ei saa osoittaa tasehallintaa tarjoaville ryhmille tukkumarkkinoiden kautta, eikä niillä saa muuttaa niiden tasepoikkeamia.

3.   Muiden kapasiteettimekanismien kuin strategisten reservien on 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset:

4.   Kapasiteettimekanismien on täytettävä seuraavat hiilidioksidipäästörajoja koskevat vaatimukset:

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut päästöraja, joka on 550 grammaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia tuotettua kilowattituntia sähköä kohti, ja raja, joka on vuosittain keskimäärin 350 kilogrammaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia asennettua kilowattia sähköntuotantoa kohti, lasketaan tuotantoyksikön suunnitellun hyötysuhteen eli nimelliskapasiteetin avulla Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) asiaankuuluvan standardin mukaisissa olosuhteissa saavutettavan nettohyötysuhteen perusteella.

ACER julkaisee viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2020 lausunnon, jossa annetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen arvojen laskentaan liittyviä teknisiä ohjeita.

5.   Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat kapasiteettimekanismeja 4 päivänä heinäkuuta 2019, on mukautettava mekanisminsa 4 luvun vaatimusten mukaisiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ennen 31 päivää joulukuuta 2019 tehtyjen sitoumusten tai sopimusten soveltamista.

1.   Eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa on määritettävä resurssien riittävyyteen liittyvät huolenaiheet arvioimalla sähköjärjestelmän yleinen riittävyys nykyisen ja arvioidun sähkön kysynnän kattamiseksi unionin tasolla, jäsenvaltioiden tasolla ja tarvittaessa yksittäisillä tarjousalueilla. Eurooppalainen resurssien riittävyysarviointi kattaa jokaisen vuoden mainittua arviointia seuraavalla kymmenvuotisjaksolla.

2.   Sähkö-ENTSO toteuttaa eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin.

3.   Sähkö-ENTSO esittää viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2020 komission 15 päivänä marraskuuta 2012 antaman päätöksen (21) 1 artiklassa perustetulle sähköalan koordinointiryhmälle ja ACERille luonnoksen eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa sovellettavaksi menetelmäksi tämän artiklan 5 kohdassa säädettyjen periaatteiden pohjalta.

4.   Siirtoverkonhaltijoiden on annettava Sähkö-ENTSOlle eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin toteuttamisessa tarvittavat tiedot.

Sähkö-ENTSO toteuttaa eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin vuosittain. Tuottajien ja muiden markkinaosapuolten on annettava siirtoverkonhaltijoille tietoja tuotantoresurssien odotettavissa olevasta käytöstä, kun otetaan huomioon primaariresurssien saatavuus sekä ennustettua kysyntää ja tarjontaa koskevat asianmukaiset skenaariot.

5.   Eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin on perustuttava avoimeen menetelmään, jonka on varmistettava, että arviointi täyttää seuraavat vaatimukset:

6.   Sähkö-ENTSO esittää viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2020 ACERille luonnoksen menetelmäksi, jolla lasketaan

Menetelmän on perustuttava avoimiin, objektiivisiin ja todennettavissa oleviin kriteereihin.

7.   Edellä 3 ja 6 kohdassa tarkoitetuista ehdotuksista, jotka koskevat luonnosta menetelmäksi, niiden perustana olevista skenaarioista, herkkyystekijöistä ja oletuksista sekä 4 kohdan mukaisen eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin tuloksista on järjestettävä ennalta jäsenvaltioiden, sähköalan koordinointiryhmän ja asiaankuuluvien sidosryhmien kuuleminen, ja ACER hyväksyy ne 27 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

1.   Kansallisten resurssien riittävyysarviointien on oltava laajuudeltaan alueellisia ja perustuttava 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun menetelmään erityisesti 23 artiklan 5 kohdan b–m alakohdassa.

Kansallisten resurssien riittävyysarviointien on sisällettävä 23 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetut keskeiset vertailuskenaariot.

Kansallisissa resurssien riittävyysarvioinneissa voidaan ottaa huomioon myös muita kuin 23 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja herkkyyksiä. Tällöin kansallisissa resurssien riittävyysarvioinneissa voidaan

Kun kansallisissa resurssien riittävyysarvioinneissa arvioidaan toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevien kapasiteetin tarjoajien panosta niiden kattamien tarjousalueiden toimitusvarmuuteen, niissä on lisäksi käytettävä 26 artiklan 11 kohdan a alakohdassa säädettyä menetelmää.

2.   Kansalliset resurssien riittävyysarvioinnit ja soveltuvin osin eurooppalainen resurssien riittävyysarviointi sekä 3 kohdan mukainen ACERin lausunto on asetettava julkisesti saataville.

3.   Jos kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa määritetään tiettyyn tarjousalueeseen liittyvä riittävyyttä koskeva huolenaihe, jota ei ollut määritetty eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa, kansallista resurssien riittävyysarviointia hallinnoivan elimen on sisällytettävä perustelut näiden kahden arvioinnin väliselle erolle, mukaan lukien tiedot käytetystä herkkyyksistä ja perustana olevista oletuksista. Jäsenvaltioiden on julkaistava kyseinen arviointi ja toimitettava se ACERille.

ACER antaa kahden kuukauden kuluessa kertomuksen vastaanottamisesta lausunnon siitä, ovatko kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin ja eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin väliset erot perusteltuja.

Kansallisesta resurssien riittävyysarvioinnista vastuussa olevan elimen on otettava ACERin lausunto asianmukaisesti huomioon ja tarvittaessa muutettava lopullista arviointiaan. Jos se päättää olla ottamatta kaikilta osin huomioon ACERin lausuntoa, kansallisesta resurssien riittävyysarvioinnista vastuussa olevan elimen on julkaistava kertomus, jossa on yksityiskohtaiset perustelut.

1.   Jäsenvaltioilla on kapasiteettimekanismeja soveltaessaan oltava käytössään luotettavuusstandardi. Luotettavuusstandardista on käytävä avoimella tavalla ilmi jäsenvaltion tarvittava toimitusvarmuuden taso. Rajat ylittävien tarjousalueiden tapauksessa asiaankuuluvien viranomaisten on yhdessä vahvistettava tällaiset luotettavuusstandardit.

2.   Jäsenvaltion tai jäsenvaltion nimeämän toimivaltaisen viranomaisen on sääntelyviranomaisten ehdotuksesta vahvistettava luotettavuusstandardi. Luotettavuusstandardin on perustuttava 23 artiklan 6 kohdassa säädettyyn menetelmään.

3.   Luotettavuusstandardi on laskettava käyttäen vähintään toimittamatta jääneen sähkön arvoa ja markkinoille tulon kustannuksia tietyllä aikavälillä ja ilmaistava ”energiavajeen odotusarvona” ja ”tehovajeen odotusarvona”.

4.   Kapasiteettimekanismeja sovellettaessa jäsenvaltion tai jäsenvaltion nimeämän toimivaltaisen viranomaisen on sääntelyviranomaisen ehdotuksesta hyväksyttävä parametrit, joilla määritetään kapasiteettimekanismissa hankitun kapasiteetin määrä.

1.   Muiden kapasiteettimekanismien kuin strategisten reservien ja, jos se on teknisesti mahdollista, strategisten reservien on oltava avoimia toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevien kapasiteetin tarjoajien suoralle rajat ylittävälle osallistumiselle tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ulkopuolisella kapasiteetilla, joka pystyy tarjoamaan vastaavan teknisen suorituskyvyn kuin sisäinen kapasiteetti, on mahdollisuus osallistua samaan kilpailuun perustuvaan menettelyyn kuin sisäinen kapasiteetti. Kun kyse on kapasiteettimekanismeista, jotka olivat käytössä 4 päivänä heinäkuuta 2019, jäsenvaltiot voivat sallia sen, että rajayhdysjohdot osallistuvat suoraan samaan kilpailuun perustuvaan menettelyyn kuin ulkopuolinen kapasiteetti enintään neljän vuoden ajan 4 päivästä heinäkuuta 2019 tai kahden vuoden ajan 11 kohdassa tarkoitettujen menetelmien hyväksymisestä, sen mukaan, kumpi ajankohta on aiempi.

Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että ulkopuolinen kapasiteetti sijaitsee jäsenvaltiossa, jolla on suora verkkoliitäntä mekanismia soveltavan jäsenvaltion välillä.

3.   Jäsenvaltiot eivät saa estää alueellaan sijaitsevan kapasiteetin osallistumista toisten jäsenvaltioiden kapasiteettimekanismeihin.

4.   Rajat ylittävä osallistuminen kapasiteettimekanismeihin ei saa muuttaa alueiden välisiä suunnitelmia eikä fyysisiä virtauksia jäsenvaltioiden välillä tai muulla tavoin vaikuttaa näihin suunnitelmiin tai fyysisiin virtauksiin. Nämä suunnitelmat ja virtaukset on määritettävä pelkästään 16 artiklan mukaisen kapasiteetin jakamisen tulosten perusteella.

5.   Kapasiteetin tarjoajien on voitava osallistua useampaan kuin yhteen kapasiteettimekanismiin.

Jos kapasiteetin tarjoajat osallistuvat useampaan kuin yhteen kapasiteettimekanismiin samalla toimitusjaksolla, niiden on osallistuttava siinä määrin, että voidaan ottaa huomioon yhteenliitännän odotettavissa oleva käytettävyys ja järjestelmän niukkuustilanteen todennäköisyys mekanismia soveltavan sähköjärjestelmän ja sellaisen sähköjärjestelmän välillä, jossa ulkopuolinen kapasiteetti sijaitsee, 11 kohdan a alakohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti.

6.   Kapasiteetin tarjoajia on vaadittava suorittamaan epäkäytettävyysmaksuja, jos niiden kapasiteetti ei ole käytettävissä.

Jos kapasiteetin tarjoajat osallistuvat useampaan kuin yhteen kapasiteettimekanismiin samalla toimitusjaksolla, niitä on vaadittava suorittamaan useampia moninkertaisia epäkäytettävyysmaksuja, elleivät ne kykene täyttämään useampia moninkertaisia sitoumuksia.

7.   Antaessaan suosituksen siirtoverkonhaltijoille 35 artiklan nojalla perustettujen alueellisten koordinointikeskusten on vuosittain laskettava ulkopuolisen kapasiteetin osallistumiseen käytettävissä oleva tarjousalueen ulkopuolinen enimmäiskapasiteetti. Tässä laskelmassa on otettava huomioon yhteenliitännän odotettavissa oleva käytettävyys ja järjestelmän niukkuustilanteen todennäköisyys mekanismia soveltavan sähköjärjestelmän ja sellaisen sähköjärjestelmän välillä, jossa ulkopuolinen kapasiteetti sijaitsee. Laskelma on tehtävä kullekin tarjousalueen rajalle.

Siirtoverkonhaltijoiden on vuosittain vahvistettava ulkopuolisen kapasiteetin osallistumiseen käytettävissä oleva tarjousalueen ulkopuolinen enimmäiskapasiteetti alueellisen koordinointikeskuksen suositukseen perustuen.

8.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 7 kohdassa tarkoitettu tarjousalueen ulkopuolinen kapasiteetti jaetaan osallistumiskelpoisille kapasiteetin tarjoajille avoimella, syrjimättömällä ja markkinapohjaisella tavalla.

9.   Jos rajat ylittävä osallistuminen kahdessa naapurijäsenvaltiossa on mahdollista kapasiteettimekanismeissa, mahdolliset tulot, joita saadaan 8 kohdassa tarkoitetusta jakamisesta, kuuluvat asianomaisille siirtoverkonhaltijoille ja ne on jaettava niiden kesken tämän artiklan 11 kohdan b alakohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti tai kummankin asiaankuuluvan sääntelyviranomaisen hyväksymän yhteisen menetelmän mukaisesti. Jos naapurijäsenvaltio ei sovella kapasiteettimekanismia tai se soveltaa kapasiteettimekanismia, joka ei ole avoin rajat ylittävälle osallistumiselle, kapasiteettimekanismia soveltavan jäsenvaltion toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on hyväksyttävä tulojen jakaminen sen jälkeen, kun se on pyytänyt lausunnon naapurijäsenvaltioiden sääntelyviranomaisilta. Siirtoverkonhaltijoiden on käytettävä tällaiset tulot 19 artiklan 2 kohdassa säädettyihin tarkoituksiin.

10.   Siirtoverkonhaltijaa, jonka alueella ulkopuolinen kapasiteetti sijaitsee, koskevat seuraavat vaatimukset:

Asiaankuuluvan kapasiteetin tarjoajan on viipymättä ilmoitettava siirtoverkonhaltijalle osallistumisestaan ulkopuoliseen kapasiteettimekanismiin.

11.   Sähkö-ENTSO esittää viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2020 ACERille seuraavat:

Ehdotuksesta on järjestettävä ennakolta kuuleminen, ja ACER hyväksyy sen 27 artiklan mukaisesti.

12.   Asianomaisten sääntelyviranomaisten on tarkistettava, onko kapasiteetti laskettu 11 kohdan a alakohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti.

13.   Sääntelyviranomaisten on varmistettava, että rajat ylittävä osallistuminen kapasiteettimekanismeihin järjestetään tehokkaalla ja syrjimättömällä tavalla. Niiden on erityisesti toteutettava riittävät hallinnolliset järjestelyt yli rajojen tapahtuvaa epäkäytettävyysmaksujen pakkotäytäntöönpanoa varten.

14.   Edellä olevan 8 kohdan mukaisesti jaettua kapasiteettia on voitava siirtää osallistumiskelpoisten kapasiteetin tarjoajien välillä. Osallistumiskelpoisten kapasiteetin tarjoajien on ilmoitettava rekisteriin kaikki tällaiset siirrot 10 kohdan a alakohdan mukaisesti.

15.   Sähkö-ENTSOn on viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2021 perustettava 10 kohdan a alakohdassa tarkoitettu rekisteri ja huolehdittava sen toiminnasta. Rekisterin on oltava avoin kaikille osallistumiskelpoisille kapasiteetin tarjoajille, mekanismeja soveltaville sähköjärjestelmille ja niiden siirtoverkonhaltijoille.

1.   Kun viitataan tähän artiklaan, Sähkö-ENTSOn esittämien ehdotusten hyväksymiseen sovelletaan 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyä menettelyä.

2.   Sähkö-ENTSOn on ennen ehdotuksen esittämistä kuultava kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, myös sääntelyviranomaisia ja muita kansallisia viranomaisia. Sen on otettava tämän kuulemisprosessin tulokset asianmukaisesti huomioon ehdotuksessaan.

3.   Kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun ehdotuksen vastaanottamisesta ACER joko hyväksyy sen tai muuttaa sitä. Jos ACER muuttaa ehdotusta, se kuulee Sähkö-ENTSOa ennen muutetun ehdotuksen hyväksymistä. ACER julkaisee hyväksytyn ehdotuksen verkkosivustollaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ehdotettujen asiakirjojen vastaanottamisesta.

4.   ACER voi milloin tahansa pyytää muutoksia hyväksyttyyn ehdotukseen. Sähkö-ENTSOn on kuuden kuukauden kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamispäivästä esitettävä ACERille luonnos ehdotetuiksi muutoksiksi. ACER muuttaa muutoksia tai hyväksyy ne kolmen kuukauden kuluessa luonnoksen vastaanottamisesta ja julkaisee nämä muutokset verkkosivustollaan.

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä unionin tasolla yhteistyötä Sähkö-ENTSOn puitteissa, jotta voidaan edistää sähkön sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa ja alueiden välistä kauppaa sekä turvata Euroopan sähkönsiirtoverkon optimaalinen hallinta, koordinoitu käyttö ja vakaa tekninen kehitys.

2.   Sähkö-ENTSOn on unionin oikeuden mukaisia tehtäviään suorittaessaan toimittava hyvin toimivien ja yhdennettyjen sähkön sisämarkkinoiden perustamiseksi ja edistettävä vuodet 2020–2030 kattavissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa asetettujen tavoitteiden tehokasta ja kestävää saavuttamista, erityisesti edistämällä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tehokasta integrointia ja energiatehokkuuden parantamista ja ylläpitämällä samalla verkon käyttövarmuutta. Sähkö-ENTSOlla on oltava tehtäviensä hoitamiseksi riittävät henkilöstövoimavarat ja rahoitukselliset voimavarat.

1.   Sähkön siirtoverkonhaltijoiden on toimitettava komissiolle ja ACERille luonnos muutoksista, jotka koskevat Sähkö-ENTSOn perussääntöä, jäsenluetteloa tai työjärjestystä.

2.   Kuultuaan virallisesti organisaatioita, jotka edustavat kaikkia sidosryhmiä, erityisesti verkon käyttäjiä, asiakkaat mukaan lukien, ACER antaa komissiolle lausunnon luonnoksesta muutoksiksi, jotka koskevat perussääntöä, jäsenluetteloa tai työjärjestystä, kahden kuukauden kuluessa perussääntöä, jäsenluetteloa tai työjärjestystä koskevan muutosluonnoksen luonnoksen vastaanottamisesta.

3.   Komissio antaa lausunnon luonnoksesta muutoksiksi, jotka koskevat perussääntöä, jäsenluetteloa tai työjärjestystä, ottaen huomioon 2 kohdassa tarkoitetun ACERin lausunnon ja kolmen kuukauden kuluessa ACERin lausunnon vastaanottamisesta.

4.   Siirtoverkonhaltijoiden on kolmen kuukauden kuluessa komission puoltavan lausunnon vastaanottamisesta vahvistettava ja julkaistava muutettu perussääntö tai työjärjestys.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat on toimitettava komissiolle ja ACERille, jos niitä muutetaan, tai jommankumman perustellusta pyynnöstä. Komissio ja ACER antavat lausunnon 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

1.   Sähkö-ENTSOn on

2.   Sähkö-ENTSOn on raportoitava ACERille alueellisten koordinointikeskusten perustamisessa ja suorituskyvyssä havaituista puutteista.

3.   Sähkö-ENTSOn on julkaistava yleiskokoustensa, hallintoneuvostonsa kokousten ja komiteoidensa kokousten pöytäkirjat ja tiedotettava yleisölle säännöllisesti päätöksenteostaan ja toiminnastaan.

4.   Edellä 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetussa vuotuisessa työohjelmassa on oltava luettelo ja kuvaus laadittavista verkkosäännöistä, verkon käytön koordinointia koskeva suunnitelma ja kyseisenä vuonna toteutettavat tutkimus- ja kehittämistoimet sekä alustava aikataulu.

5.   Sähkö-ENTSOn on annettava ACERin käyttöön tiedot, joita ACER tarvitsee 32 artiklan 1 kohdan mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi. Jotta Sähkö-ENTSO voi täyttää tämän vaatimuksen, siirtoverkonhaltijoiden on annettava Sähkö-ENTSOn käyttöön tarvittavat tiedot.

6.   Sähkö-ENTSOn on esitettävä komissiolle sen pyynnöstä näkemyksensä 61 artiklassa säädettyjen suuntaviivojen hyväksymisestä.

1.   Sähkö-ENTSOn on laatiessaan ehdotuksia 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtäviensä mukaisesti toteutettava laaja kuulemisprosessi. Kuulemisprosessin on oltava rakenteeltaan sellainen, että sidosryhmien huomautukset voidaan ottaa huomioon ennen ehdotuksen lopullista hyväksymistä, ja sen on oltava avoin ja läpinäkyvä ja siihen osallistuvat kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät ja erityisesti tällaisia sidosryhmiä edustavat organisaatiot 29 artiklassa tarkoitettujen menettelytapasääntöjen mukaisesti. Kuultavia tahoja ovat myös sääntelyviranomaiset ja muut kansalliset viranomaiset, toimitus- ja tuotantoyritykset, verkon käyttäjät, asiakkaat mukaan lukien, jakeluverkonhaltijat, mukaan lukien asiaankuuluvat toimialajärjestöt, tekniset elimet ja sidosryhmien foorumit. Kuulemisessa on pyrittävä määrittämään päätöksentekoprosessin kaikkien asiaankuuluvien osapuolten näkemykset ja ehdotukset.