ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 146

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

62. vuosikerta
5. kesäkuu 2019


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/911, annettu 24 päivänä toukokuuta 2019, erään suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän eritelmän muutoksen hyväksymisestä (Costers del Segre (SAN))

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/912, annettu 28 päivänä toukokuuta 2019, toimivaltaisten viranomaisten julkistettavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU mukaisesti kuuluvien tietojen muotoa, rakennetta, sisällysluetteloa ja vuotuista julkistamisajankohtaa koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 650/2014 muuttamisesta ( 1 )

3

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/913, annettu 29 päivänä toukokuuta 2019, lantaanikarbonaattioktahydraatin hyväksynnän uusimisesta kissojen rehun lisäaineena ja asetuksen (EY) N:o 163/2008 kumoamisesta (hyväksynnän haltija Bayer HealthCare AG) ( 1 )

57

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/914, annettu 29 päivänä toukokuuta 2019, Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävän valmisteen hyväksymisestä lihakalkkunoiden, siitoseläimiksi kasvatettavien kalkkunoiden ja lihan- ja munantuotantoa varten kasvatettavien toissijaisten siipikarjalajien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Huvepharma NV) ( 1 )

60

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/915, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

63

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/916, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2019, suorien tukien mukauttamisasteesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 nojalla kalenterivuoden 2019 osalta

98

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/917, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2019, maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmää varten vaadittavien teknisten eritelmien, toimenpiteiden ja muiden vaatimusten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/848 25 artiklan mukaisesti

100

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös (EU, Euratom) 2019/918, annettu 29 päivänä toukokuuta 2019, unionin yleisen tuomioistuimen tuomarien nimittämisestä

104

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/919, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/53/EU tueksi laadituista huviveneitä ja vesiskoottereita koskevista yhdenmukaistetuista standardeista

106

 

 

KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

 

*

AKT–EU-ministerineuvoston päätös N:o 1/2019, annettu 23 päivänä toukokuuta 2019, toimivallan siirtämisestä AKT–EU-suurlähettiläskomitealle tehdä päätös siirtymävaiheen toimenpiteiden hyväksymisestä AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan nojalla [2019/920]

114

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu komission delegoituun asetukseen (EU) 2019/897, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 748/2012 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse riskiperusteisen vaatimustenmukaisuuden todentamisen sisällyttämisestä liitteeseen I ja ympäristönsuojeluvaatimusten täytäntöönpanosta ( EUVL L 144, 3.6.2019 )

116

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

5.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/911,

annettu 24 päivänä toukokuuta 2019,

erään suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän eritelmän muutoksen hyväksymisestä (Costers del Segre (SAN))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 99 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on tutkinut suojatun alkuperänimityksen ”Costers del Segre” eritelmän muutoksen hyväksymistä koskevan pyynnön, jonka Espanja on esittänyt asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artiklan mukaisesti.

(2)

Komissio on julkaissut eritelmän muutoksen hyväksymistä koskevan pyynnön asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2).

(3)

Komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 98 artiklan mukaisesti.

(4)

Eritelmän muutos olisi hyväksyttävä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään nimitystä ”Costers del Segre” (SAN) koskevan eritelmän muutos, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)   EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)   EUVL C 38, 31.1.2019, s. 6.


5.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/3


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/912,

annettu 28 päivänä toukokuuta 2019,

toimivaltaisten viranomaisten julkistettavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU mukaisesti kuuluvien tietojen muotoa, rakennetta, sisällysluetteloa ja vuotuista julkistamisajankohtaa koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 650/2014 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (1) ja erityisesti sen 143 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 650/2014 (2) täsmennetään toimivaltaisten viranomaisten julkistettavaksi direktiivin 2013/36/EU 143 artiklan mukaisesti kuuluvien tietojen muoto, rakenne, sisällysluettelo ja vuotuinen julkistamisajankohta. Tiedot, jotka toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava mainitun täytäntöönpanoasetuksen mukaisesti, olisi nyt saatettava ajan tasalle, jotta varmistetaan johdonmukaisuus laitosten vakavaraisuusvalvonnan kehykseen tehtyjen muutosten kanssa.

(2)

On tärkeää, että toimivaltaisten viranomaisten julkistamat tiedot ovat laadukkaita ja helposti vertailtavissa. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 650/2014 5 artiklaa olisi muutettava sen selventämiseksi, että toimivaltaisten viranomaisten olisi tuotettava koostetut tilastotiedot ainoastaan valvontansa piiriin kuuluvista laitoksista, ja sen selventämiseksi, minkä ajanjakson tiedot olisi ilmoitettava.

(3)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 650/2014 liitteessä I vahvistetaan lomakkeet kussakin jäsenvaltiossa annettuja lakeja, asetuksia, hallinnollisia määräyksiä ja yleisohjeita koskevien tietojen julkistamista varten. Kyseistä liitettä olisi muutettava siten, että saadaan hyödyllisempää ja tarkoituksenmukaisempaa tietoa siitä, miten toimivaltaiset viranomaiset harjoittavat valvontaa lainkäyttöalueellaan.

(4)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 650/2014 liitteessä II vahvistetaan lomakkeet tietojen julkistamista varten unionin lainsäädännön mukaisista vaihtoehdoista ja harkintavallasta. Kyseistä liitettä olisi muutettava, jotta se kattaisi komission delegoidusta asetuksesta (EU) 2015/61 (3) johtuvat lisävaihtoehdot ja lisäharkintavallan. Sitä olisi muutettava myös siten, että voidaan tehdä ero sen mukaan, sovelletaanko kyseisiä vaihtoehtoja ja kyseistä harkintavaltaa pysyvästi vai väliaikaisesti ja sovelletaanko kyseisiä vaihtoehtoja ja kyseistä harkintavaltaa luottolaitoksiin vai sijoituspalveluyrityksiin.

(5)

Vakavaraisuuden arviointiprosessia (SREP) koskevien Euroopan pankkiviranomaisen ohjeiden (4) täytäntöönpanon olisi oltava avoimempaa. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 650/2014 liitettä III olisi muutettava siten, että siihen lisätään kuvaus sisäisen likviditeetin riittävyyden arviointimenettelyyn (ILAAP) sovellettavasta valvontatavasta.

(6)

Päällekkäisyyksiä olisi vältettävä ja toimivaltaisten viranomaisten julkistamien koostettujen tilastotietojen vertailukelpoisuutta olisi parannettava. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 650/2014 liitettä IV olisi muutettava, jotta otetaan huomioon se varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin taso, jota laitokset soveltavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (5) ensimmäisen osan II osaston 2 luvun mukaisesti.

(7)

Julkistettujen tietojen laadun parantamiseksi ja näiden tietojen mielekkäämmän vertailun mahdollistamiseksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 650/2014 liitteissä olevien lomakkeiden olisi sisällettävä yksityiskohtaisia ohjeita.

(8)

Tämä asetus perustuu teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin, jotka Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä ’EPV’, on toimittanut komissiolle.

(9)

EPV on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia niistä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (6) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä.

(10)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 650/2014 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 650/2014 seuraavasti:

1)

Korvataan 5 artiklan toinen ja kolmas kohta seuraavasti:

”Toimivaltaisten viranomaisten on ajantasaistettava kyseisen direktiivin 143 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tiedot vuosittain viimeistään 31 päivänä heinäkuuta. Näiden tietojen on katettava edellinen kalenterivuosi.

Toimivaltaisten viranomaisten on ajantasaistettava vakavaraisuusvalvontansa piiriin kuuluvien laitosten osalta kyseisen direktiivin 143 artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa tarkoitetut tiedot säännöllisesti ja joka tapauksessa vuosittain viimeistään 31 päivänä heinäkuuta, paitsi jos viimeksi julkistetut tiedot eivät ole muuttuneet.”

2)

Korvataan liite I tämän asetuksen liitteessä I olevalla tekstillä.

3)

Korvataan liite II tämän asetuksen liitteessä II olevalla tekstillä.

4)

Korvataan liite III tämän asetuksen liitteessä III olevalla tekstillä.

5)

Korvataan liite IV tämän asetuksen liitteessä IV olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)   EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 650/2014, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2014, toimivaltaisten viranomaisten julkistettavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU mukaisesti kuuluvien tietojen muotoa, rakennetta, sisällysluetteloa ja vuotuista julkistamisajankohtaa koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 185, 25.6.2014, s. 1).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/61, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta (EUVL L 11, 17.1.2015, s. 1).

(4)  Ohjeet yhteisistä menettelyistä ja menetelmistä vakavaraisuuden arviointiprosessia (SREP) varten, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, EBA/GL/2014/13.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).


LIITE I

SÄÄNNÖT JA OHJEET

Lomakeluettelo

Osa 1

Direktiivin 2013/36/EU saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Osa 2

Mallin hyväksyminen

Osa 3

Erityisrahoitusvastuut

Osa 4

Luottoriskien vähentäminen

Osa 5

Laitoksiin sovellettavat erityiset tiedonantovaatimukset

Osa 6

Vapautukset vakavaraisuusvaatimusten soveltamisesta

Osa 7

Määräosuudet luottolaitoksesta

Osa 8

Sääntelyn edellyttämä ja taloudellinen raportointi

Yleisiä huomautuksia liitteessä I olevien lomakkeiden täyttämisestä

Kun toimivaltaiset viranomaiset julkistavat tietoja yleisistä kriteereistä ja menetelmistä, ne eivät saa paljastaa tiettyihin laitoksiin, joko yksittäisiin laitoksiin tai laitosryhmiin, kohdistettuja valvontatoimenpiteitä.

OSA 1

Direktiivin 2013/36/EU saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

 

Direktiivin 2013/36/EU säännösten saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Direktiivin 2013/36/EU säännökset

Linkit kansalliseen tekstiin (1)

Viite (viitteet) kansallisiin säännöksiin (2)

Saatavissa englanniksi [Kyllä/Ei]

010

Tämän lomakkeen tiedot päivitetty viimeksi

 

(pp/kk/vvvv)

020

I

Kohde, soveltamisala ja määritelmät

1–3 artikla

 

 

 

030

II

Toimivaltaiset viranomaiset

4–7 artikla

 

 

 

040

III

Luottolaitosten liiketoiminnan harjoittamista koskevat vaatimukset

8–27 artikla

 

 

 

050

1.

Luottolaitoksen liiketoiminnan harjoittamista koskevat yleiset vaatimukset

8–21 artikla

 

 

 

060

2.

Määräosuus luottolaitoksesta

22–27 artikla

 

 

 

070

IV

Sijoituspalveluyritysten perustamispääoma

28–32 artikla

 

 

 

080

V

Sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen liittyvät säännökset

33–46 artikla

 

 

 

090

1.

Yleiset periaatteet

33–34 artikla

 

 

 

100

2.

Luottolaitosten sijoittautumisoikeus

35–38 artikla

 

 

 

110

3.

Palvelujen tarjoamisen vapauden käyttö

39 artikla

 

 

 

120

4.

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten valtuudet

40–46 artikla

 

 

 

130

VI

Suhteet kolmansiin maihin

47–48 artikla

 

 

 

140

VII

Vakavaraisuusvalvonta

49–142 artikla

 

 

 

150

1.

Vakavaraisuusvalvonnan periaatteet

49–72 artikla

 

 

 

160

1.1

Kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivalta ja tehtävät

49–52 artikla

 

 

 

170

1.2

Tietojenvaihto ja salassapitovelvollisuus

53–62 artikla

 

 

 

180

1.3.

Tilinpäätöksen ja konsolidoidun tilinpäätöksen lakisääteisestä tarkastuksesta vastuussa olevien henkilöiden velvollisuudet

63 artikla

 

 

 

190

1.4

Valvontavaltuudet, valtuudet määrätä seuraamuksia ja muutoksenhakuoikeus

64–72 artikla

 

 

 

200

2.

Tarkasteluprosessit

73–110 artikla

 

 

 

210

2.1

Sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettely

73 artikla

 

 

 

220

2.2

Laitosten järjestelmät, menettelyt ja menetelmät

74–96 artikla

 

 

 

230

2.3

Vakavaraisuuden arviointiprosessi

97–101 artikla

 

 

 

240

2.4

Valvontatoimenpiteet ja -valtuudet

102–107 artikla

 

 

 

250

2.5

Soveltamistaso

108–110 artikla

 

 

 

260

3.

Konsolidoitu valvonta

111–127 artikla

 

 

 

270

3.1

Konsolidoidun valvonnan toteuttamisperiaatteet

111–118 artikla

 

 

 

280

3.2

Rahoitusalan holdingyhtiöt, rahoitusalan sekaholdingyhtiöt ja monialan holdingyhtiöt

119–127 artikla

 

 

 

290

4.

Pääomapuskurit

128–142 artikla

 

 

 

300

4.1

Puskurit

128–134 artikla

 

 

 

310

4.2

Vastasyklisten pääomapuskureiden asettaminen ja laskeminen

135–140 artikla

 

 

 

320

4.3

Pääoman ylläpitämistoimenpiteet

141–142 artikla

 

 

 

330

VIII

Toimivaltaisten viranomaisten tiedonantovelvollisuus

143–144 artikla

 

 

 

340

IX

Direktiivin 2002/87/EY muuttaminen

150 artikla

 

 

 

350

X

Siirtymä- ja loppusäännökset

151–165 artikla

 

 

 

360

1.

Siirtymäsäännökset sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta käyttävien laitosten valvonnasta

151–159 artikla

 

 

 

370

2.

Pääomapuskureita koskevat siirtymäsäännökset

160 artikla

 

 

 

380

3.

Loppusäännökset

161–165 artikla

 

 

 


OSA 2

Mallin hyväksyminen

010

Tämän lomakkeen tiedot päivitetty viimeksi

(pp/kk/vvvv)

 

Lähestymistavan kuvaus

 

Valvojan lähestymistapa sisäisten luottoluokitusten menetelmän (IRB) käytön hyväksymiseen luottoriskin vähimmäispääomavaatimusten laskennassa

020

Minimidokumentaatio, joka IRB-menetelmän käyttöä hakevien laitosten on toimitettava

[vapaa teksti]

030

Kuvaus toimivaltaisen viranomaisen suorittamasta arviointiprosessista (itsearvioinnin käyttö, ulkoisiin tarkastajiin ja paikalla tehtäviin tarkastuksiin tukeutuminen) sekä tärkeimmät arviointiperusteet

[vapaa teksti]

040

Toimivaltaisen viranomaisen tekemien päätösten muoto ja päätösten antaminen tiedoksi hakijoille

[vapaa teksti]

 

Valvojan lähestymistapa sisäisten mallien menetelmän käytön hyväksymiseen markkinariskin vähimmäispääomavaatimusten laskennassa

050

Minimidokumentaatio, joka sisäisten mallien menetelmän käyttöä hakevien laitosten on toimitettava

[vapaa teksti]

060

Kuvaus toimivaltaisen viranomaisen suorittamasta arviointiprosessista (itsearvioinnin käyttö, ulkoisiin tarkastajiin ja paikalla tehtäviin tarkastuksiin tukeutuminen) sekä tärkeimmät arviointiperusteet

[vapaa teksti]

070

Toimivaltaisen viranomaisen tekemien päätösten muoto ja päätösten antaminen tiedoksi hakijoille

[vapaa teksti]

 

Valvojan lähestymistapa sisäisen mallin menetelmän käytön hyväksymiseen vastapuoliriskin vähimmäispääomavaatimusten laskennassa

080

Minimidokumentaatio, joka sisäisen mallin menetelmän käyttöä hakevien laitosten on toimitettava

[vapaa teksti]

090

Kuvaus toimivaltaisen viranomaisen suorittamasta arviointiprosessista (itsearvioinnin käyttö, ulkoisiin tarkastajiin ja paikalla tehtäviin tarkastuksiin tukeutuminen) sekä tärkeimmät arviointiperusteet

[vapaa teksti]

100

Toimivaltaisen viranomaisen tekemien päätösten muoto ja päätösten antaminen tiedoksi hakijoille

[vapaa teksti]

 

Valvojan lähestymistapa kehittyneen mittausmenetelmän (AMA) käytön hyväksymiseen operatiivisen riskin vähimmäispääomavaatimusten laskennassa

110

Minimidokumentaatio, joka AMA-menetelmän käyttöä hakevien laitosten on toimitettava

[vapaa teksti]

120

Kuvaus toimivaltaisen viranomaisen suorittamasta arviointiprosessista (itsearvioinnin käyttö, ulkoisiin tarkastajiin ja paikalla tehtäviin tarkastuksiin tukeutuminen) sekä tärkeimmät arviointiperusteet

[vapaa teksti]

130

Toimivaltaisen viranomaisen tekemien päätösten muoto ja päätösten antaminen tiedoksi hakijoille

[vapaa teksti]


OSA 3

Erityisrahoitusvastuut

 

Asetus (EU) N:o 575/2013

Säännökset

Tiedot, jotka toimivaltaisen viranomaisen on annettava

010

Tämän lomakkeen tiedot päivitetty viimeksi

(pp/kk/vvvv)

020

153 artiklan 5 kohta

Onko toimivaltainen viranomainen julkaissut ohjeet siitä, miten laitosten on otettava huomioon 153 kohdan 5 kohdassa tarkoitetut tekijät soveltaessaan riskipainoja erityisrahoitusvastuisiin?

[Kyllä / Ei]

030

Jos vastaus on kyllä, ilmoitetaan kansallisten ohjeiden viitetiedot

[viittaus kansalliseen tekstiin]

040

Ovatko kansalliset ohjeet saatavissa englanniksi?

[Kyllä / Ei]


OSA 4

Luottoriskien vähentäminen

 

Asetus (EU) N:o 575/2013

Säännökset

Kuvaus

Tiedot, jotka toimivaltaisen viranomaisen on annettava

010

Tämän lomakkeen tiedot päivitetty viimeksi

(pp/kk/vvvv)

020

201 artiklan 2 kohta

Luettelon julkaiseminen rahoituslaitoksista, jotka ovat hyväksyttäviä takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajia, tai peruskriteerit, joilla tällaiset rahoituslaitokset tunnistetaan

Toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava luettelo rahoituslaitoksista, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 575/2013 201 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti hyväksyttäviä takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajia, tai peruskriteerit, joilla tällaiset hyväksyttävät tarjoajat tunnistetaan, ja niiden on pidettävä yllä kyseistä luetteloa tai peruskriteereitä.

Luettelo rahoituslaitoksista tai peruskriteerit, joilla ne tunnistetaan

[vapaa teksti – mahdollisesti hyperlinkki toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolla olevaan luetteloon tai peruskriteereihin]

030

Kuvaus sovellettavista vakavaraisuus-vaatimuksista

Toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava kuvaus sovellettavista vakavaraisuusvaatimuksista sekä luettelo hyväksyttävistä rahoituslaitoksista tai peruskriteerit, joilla tällaiset rahoituslaitokset tunnistetaan

Kuvaus toimivaltaisen viranomaisen soveltamista vakavaraisuus-vaatimuksista

[vapaa teksti]

040

227 artiklan 2 kohdan e alakohta

Nollan prosentin volatiliteetti-korjauksen soveltamisedellytys

Rahoitusvakuuksia koskevan kattavan menetelmän mukaan laitokset voivat soveltaa 0 prosentin volatiliteettikorjausta, jos liiketoimi selvitetään kyseiselle liiketoimityypille hyväksytyssä selvitysjärjestelmässä.

Yksityiskohtainen kuvaus siitä, miten toimivaltainen viranomainen päättelee, että selvitysjärjestelmä on hyväksytty järjestelmä.

[vapaa teksti]

050

227 artiklan 2 kohdan f alakohta

Nollan prosentin volatiliteetti-korjauksen soveltamisedellytys

Rahoitusvakuuksia koskevan kattavan menetelmän mukaan laitokset voivat soveltaa 0 prosentin volatiliteettikorjausta, jos sopimukseen tai liiketoimeen kuuluva dokumentaatio on kyseisellä arvopaperityypillä toteutettavissa takaisinostotransaktioissa tai arvopaperien lainaksiantamiseen tai -ottamiseen liittyvissä liiketoimissa käytettävä vakiomuotoinen markkinadokumentaatio.

Eritelmä dokumentaatiosta, joka katsotaan vakiomuotoiseksi markkinadokumen-taatioksi

[vapaa teksti]

060

229 artiklan 1 kohta

Kiinteistövakuuksia koskevat arvostusperiaatteet IRB-menetelmää sovellettaessa

Riippumaton arvioija voi arvostaa kiinteistön sen kiinnitysluottoarvoon tai sitä alhaisempaan arvoon niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat säätäneet säädösperusteisesti tiukoista kiinteistön kiinnitysluottoarvon arviointiperusteista

Kansallisessa lainsäädännössä säädetyt kiinnitysluottoarvon arviointiperusteet

[vapaa teksti]


OSA 5

Laitoksiin sovellettavat erityiset tiedonantovaatimukset

 

Direktiivi 2013/36/EU

Asetus (EU) N:o 575/2013

Säännös

Tiedot, jotka toimivaltaisen viranomaisen on annettava

 

010

Tämän lomakkeen tiedot päivitetty viimeksi

(pp/kk/vvvv)

020

106 artiklan 1 kohdan a alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia laitoksia julkistamaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 kahdeksannessa osassa tarkoitetut tiedot useammin kuin kerran vuodessa ja asettamaan julkistamiselle määräajat

Julkistamistiheys ja julkistamisen määräajat, joita laitoksiin sovelletaan

[vapaa teksti]

030

106 artiklan 1 kohdan b alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia laitoksia käyttämään julkistamiseen tiettyjä muita viestintäkanavia ja paikkoja kuin tilinpäätösasiakirjoja

Laitosten käyttämien viestintäkanavien tyypit

[vapaa teksti]

040

 

13 artiklan 1 ja 2 kohta

Merkittävien tytäryritysten ja tytäryritysten, joilla on olennaista merkitystä paikallisten markkinoidensa kannalta, on julkistettava asetuksen (EU) N:o 575/2013 kahdeksannessa osassa tarkoitetut tiedot yksittäisinä yrityksinä tai alakonsolidointiryhmän tasolla

Perusteet, joilla toimivaltainen viranomainen arvioi tytäryrityksen merkityksen

[vapaa teksti]


OSA 6

Vapautukset vakavaraisuusvaatimusten soveltamisesta

 

Asetus (EU) N:o 575/2013

Säännökset

Kuvaus

Tiedot, jotka toimivaltaisen viranomaisen on annettava

 

010

Tämän lomakkeen tiedot päivitetty viimeksi

(pp/kk/vvvv)

020

7 artiklan 1 ja 2 kohta

(Yksittäiset vapautukset tytäryrityksille)

Vapautus asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja kahdeksannessa osassa säädettyjen vakavaraisuus-vaatimusten soveltamisesta yksittäiseen laitokseen

Vapautus voidaan myöntää mille tahansa tytäryritykselle, jos emoyrityksen nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle ei ole 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sillä hetkellä tai ennakoitavissa olevia olennaisia käytännön tai oikeudellisia esteitä.

Perusteet, joilla toimivaltainen viranomainen arvioi, ettei nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle ole esteitä

[vapaa teksti]

030

7 artiklan 3 kohta

(Yksittäiset vapautukset emoyrityksinä toimiville laitoksille)

Vapautus asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja kahdeksannessa osassa säädettyjen vakavaraisuus-vaatimusten soveltamisesta yksittäiseen laitokseen

Vapautus voidaan myöntää emoyrityksenä toimivalle laitokselle, jos nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle kyseiselle emoyrityksenä toimivalle laitokselle ei ole 7 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti sillä hetkellä tai ennakoitavissa olevia olennaisia käytännön esteitä tai oikeudellisia esteitä.

Perusteet, joilla toimivaltainen viranomainen arvioi, ettei nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle ole esteitä

[vapaa teksti]

040

8 artikla

(Tytäryrityksiä koskevat vapautukset, jotka liittyvät maksuvalmiuteen)

Vapautus asetuksen (EU) N:o 575/2013 kuudennessa osassa asetettujen maksuvalmius-vaatimusten soveltamisesta yksittäiseen laitokseen

Vapautus voidaan myöntää alaryhmään kuuluville laitoksille, jos kyseiset laitokset ovat 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tehneet toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät sopimukset, jotka mahdollistavat varojen vapaan liikkuvuuden niiden välillä, jotta kyseiset laitokset voivat täyttää laitoskohtaiset ja yhteiset velvoitteensa niiden erääntyessä.

Perusteet, joilla toimivaltainen viranomainen arvioi, mahdollistavatko sopimukset varojen vapaan liikkuvuuden maksuvalmiusala-ryhmään kuuluvien laitosten välillä

[vapaa teksti]

050

9 artiklan 1 kohta

(Yksilöllinen konsolidointimenetelmä)

Emoyrityksille myönnetty lupa sisällyttää tytäryritykset asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja kahdeksannessa osassa säädettyjen vakavaraisuus-vaatimustensa laskentaan

Lupa myönnetään vain, jos emoyrityksenä toimiva laitos osoittaa toimivaltaisille viranomaisille 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti aukottomasti, ettei ole olemassa olennaisia käytännön esteitä tai oikeudellisia esteitä sille, että tytäryritys, joka sisällytetään laskemiseen, siirtää nopeasti omia varoja tai maksaa eräpäivänä velkoja takaisin emoyrityksenä toimivalle laitokselle, eikä tällaisia esteitä ole myöskään ennakoitavissa.

Perusteet, joilla toimivaltainen viranomainen arvioi, ettei nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle ole esteitä

[vapaa teksti]

060

10 artikla

(Pysyvästi keskuslaitokseen liittyneet luottolaitokset)

Vapautus asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennessä, kuudennessa, seitsemännessä ja kahdeksannessa osassa asetettujen vakavaraisuus-vaatimusten soveltamisesta yksittäiseen laitokseen

Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa ja käyttää vapautuksen soveltamista koskevaa voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä, kunhan se ei ole ristiriidassa asetuksen (EU) N:o 575/2013 tai direktiivin 2013/36/EU kanssa.

Sovellettava kansallisen lainsäädäntö tai sääntely, joka koskee poikkeuksen soveltamista

[viittaus kansalliseen tekstiin]


OSA 7

Määräosuudet luottolaitoksesta

 

Direktiivi 2013/36/EU

Arviointiperusteet ja tiedot, jotka tarvitaan arvioitaessa luottolaitosta tavoittelevan hankkijaehdokkaan sopivuutta ja ehdotetun hankinnan taloudellista järkevyyttä

Tiedot, jotka toimivaltaisen viranomaisen on annettava

 

010

Tämän lomakkeen tiedot päivitetty viimeksi

(pp/kk/vvvv)

020

23 artiklan 1 kohdan a alakohta

Hankkijaehdokkaan maine

Kuvaus siitä, miten toimivaltainen viranomainen arvioi hankkijaehdokkaan rehellisyyden

[vapaa teksti]

030

Kuvaus siitä, miten toimivaltainen viranomainen arvioi hankkijaehdokkaan ammattipätevyyden

[vapaa teksti]

040

Käytännön tiedot direktiivin 2013/36/EU 24 artiklan mukaisesta toimivaltaisten viranomaisten välisestä yhteistyöprosessista

[vapaa teksti]

050

23 artiklan 1 kohdan b alakohta

Niiden ylimmän hallintoelimen tai toimivan johdon jäsenten maine, tietämys, taidot ja kokemus, jotka tulevat johtamaan luottolaitoksen liiketoimintaa

Kuvaus siitä, miten toimivaltainen viranomainen arvioi ylimmän hallintoelimen tai toimivan johdon jäsenten maineen, tietämyksen, taidot ja kokemuksen

[vapaa teksti]

060

23 artiklan 1 kohdan c alakohta

Hankkijaehdokkaan taloudellinen vakaus

Kuvaus siitä, miten toimivaltainen viranomainen arvioi hankkijaehdokkaan taloudellisen vakauden

[vapaa teksti]

070

Käytännön tiedot direktiivin 2013/36/EU 24 artiklan mukaisesta toimivaltaisten viranomaisten välisestä yhteistyöprosessista

[vapaa teksti]

080

23 artiklan 1 kohdan d alakohta

Luottolaitoksen vakavaraisuusvaatimusten noudattaminen

Kuvaus siitä, miten toimivaltainen viranomainen arvioi, kykeneekö luottolaitos noudattamaan vakavaraisuusvaatimuksia

[vapaa teksti]

090

23 artiklan 1 kohdan e alakohta

Epäily rahanpesusta sekä terrorismin rahoituksesta

Kuvaus siitä, miten toimivaltainen viranomainen arvioi, onko perusteltua syytä epäillä rahanpesua tai terrorismin rahoitusta

[vapaa teksti]

100

Käytännön tiedot direktiivin 2013/36/EU 24 artiklan mukaisesta toimivaltaisten viranomaisten välisestä yhteistyöprosessista

[vapaa teksti]

110

23 artiklan 4 kohta

Luettelo tiedoista, jotka on annettava toimivaltaisille viranomaisille ilmoitusajankohtana

Luettelo tiedoista, jotka hankkijaehdokkaan on toimitettava antaessaan ilmoituksen, jotta toimivaltainen viranomainen voisi arvioida hankkijaehdokkaan ja ehdotetun hankinnan

[vapaa teksti]


OSA 8

Sääntelyn edellyttämä ja taloudellinen raportointi

010

Tämän lomakkeen tiedot päivitetty viimeksi

(pp/kk/vvvv)

020

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 mukaisen rahoitustietojen ilmoittamisen täytäntöönpano

030

Sovelletaanko asetuksen (EU) N:o 575/2013 99 artiklan 2 kohdan vaatimusta myös niihin laitoksiin, jotka eivät sovella asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja?

[Kyllä / Ei]

040

Jos sovelletaan, mitä tilinpäätössäännöstöjä näihin laitoksiin sovelletaan?

[vapaa teksti]

050

Jos sovelletaan, millä tasolla raportointia sovelletaan? (yksilöllisesti / konsolidoidulla tasolla / alakonsolidointiryhmän tasolla)?

[vapaa teksti]

060

Sovelletaanko asetuksen (EU) N:o 575/2013 99 artiklan 2 kohdan vaatimuksia muihin rahoitusalan yhteisöihin kuin luottolaitoksiin tai sijoituspalveluyrityksiin?

[Kyllä / Ei]

070

Jos sovelletaan, minkätyyppisiin rahoitusalan yhteisöihin (kuten rahoitusalan yrityksiin) kyseisiä raportointivaatimuksia sovelletaan?

[vapaa teksti]

080

Jos sovelletaan, kuinka suuria nämä rahoitusalan yhteisöt ovat taseen loppusumman perusteella (yksilöllisesti tarkasteltuina)?

[vapaa teksti]

090

Käytetäänkö rahoitustietojen ilmoittamisessa toimivaltaiselle viranomaiselle XBRL-standardeja?

[Kyllä / Ei]

100

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 mukaisen omien varojen ja omien varojen vaatimusten ilmoittamisen täytäntöönpano

110

Sovelletaanko asetuksen (EU) N:o 575/2013 99 artiklan 1 kohdan vaatimuksia muihin rahoitusalan yhteisöihin kuin luottolaitoksiin tai sijoituspalveluyrityksiin?

[Kyllä / Ei]

120

Jos sovelletaan, mitä tilinpäätössäännöstöjä näihin laitoksiin sovelletaan?

[vapaa teksti]

130

Jos sovelletaan, minkätyyppisiin rahoitusalan yhteisöihin (kuten rahoitusalan yrityksiin) kyseisiä raportointivaatimuksia sovelletaan?

[vapaa teksti]

140

Jos sovelletaan, kuinka suuria nämä rahoitusalan yhteisöt ovat taseen loppusumman perusteella (yksilöllisesti tarkasteltuina)?

[vapaa teksti]

150

Käytetäänkö rahoitustietojen ilmoittamisessa toimivaltaiselle viranomaiselle XBRL-standardeja?

[Kyllä / Ei]


(1)  Hyperlinkki(-linkit) verkkosivustolle, joka sisältää kansallisen tekstin, jolla kyseinen unionin säännös on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(2)  Yksityiskohtaiset viitteet kansallisiin säännöksiin, kuten asiaa koskeva osasto, luku, kohta jne.


LIITE II

VAIHTOEHDOT JA HARKINTAVALTA

Lomakeluettelo

Osa 1

Direktiivissä 2013/36/EU, asetuksessa (EU) N:o 575/2013 ja maksuvalmiusvaatimusta koskevassa delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/61 tarkoitetut vaihtoehdot ja harkintavalta

Osa 2

Direktiivissä 2013/36/EU ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 tarkoitetut siirtymävaiheen vaihtoehdot ja harkintavalta

Osa 3

Palkitsemisen muuttuvat osat (direktiivin 2013/36/EU 94 artikla)

Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa paljastaa tiettyihin laitoksiin kohdistettuja valvontatoimenpiteitä tai -päätöksiä. Kun toimivaltaiset viranomaiset julkistavat tietoja yleisistä kriteereistä ja menetelmistä, ne eivät saa paljastaa tiettyihin laitoksiin, joko yksittäisiin laitoksiin tai laitosryhmiin, kohdistettuja valvontatoimenpiteitä.

OSA 1

Direktiivissä 2013/36/EU, asetuksessa (EU) N:o 575/2013 ja maksuvalmiusvaatimusta koskevassa delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/61 tarkoitetut vaihtoehdot ja harkintavalta

 

Direktiivi 2013/36/EU

Asetus (EU) N:o 575/2013

Delegoitu asetus (EU) 2015/61

Osoitus

Soveltamisala

Nimitys

Vaihtoehdon tai harkintavallan kuvaus

Käytetty (kyllä / ei / ei saatavilla) (1)

Kansallinen teksti (2)

Viite (viitteet) (3)

Saatavana englanniksi (kyllä/ei)

Yksityiskohtaiset tiedot / Huomautukset

010

Tämän lomakkeen tiedot päivitetty viimeksi

(pp/kk/vvvv)

 

020

9 artiklan 2 kohta

 

 

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset

Poikkeus muita henkilöitä tai yrityksiä kuin luottolaitoksia koskevasta kiellosta vastaanottaa yleisöltä talletuksia tai muita takaisin maksettavia varoja

Muita henkilöitä tai yrityksiä kuin luottolaitoksia koskevaa kieltoa vastaanottaa yleisöltä talletuksia tai muita takaisin maksettavia varoja ei sovelleta jäsenvaltioon, jäsenvaltion alueellisiin tai paikallisiin viranomaisiin, julkisiin kansainvälisiin elimiin, joissa yksi tai useampi jäsenvaltio on jäsenenä, eikä kansallisessa tai unionin oikeudessa nimenomaisesti säänneltyihin tapauksiin edellyttäen, että kyseiseen toimintaan sovelletaan tallettajien ja sijoittajien suojaamiseksi tarkoitettuja säännöksiä ja valvontaa.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

030

12 artiklan 3 kohta

 

 

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset

Perustamispääoma

Jäsenvaltiot voivat päättää, että luottolaitokset, jotka eivät täytä erillisten omien varojen vaatimuksia ja jotka olivat olemassa 15 päivänä joulukuuta 1979, voivat jatkaa liiketoimintaansa.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

040

12 artiklan 3 kohta

 

 

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset

Perustamispääoma

Jäsenvaltiot voivat vapauttaa direktiivin 2013/36/EU 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan vaatimuksista luottolaitokset, joiden osalta jäsenvaltiot ovat päättäneet, että ne voivat jatkaa liiketoimintaansa direktiivin 2013/36/EU 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

050

12 artiklan 4 kohta

 

 

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset

Perustamispääoma

Jäsenvaltiot voivat myöntää toimiluvan tietyille luottolaitosryhmille, joiden perustamispääoma on alle 5 miljoonaa euroa, jos perustamispääoma on vähintään 1 miljoona euroa ja asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle ja EPV:lle perusteensa tämän mahdollisuuden käyttämiselle.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

060

21 artiklan 1 kohta

 

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset

Keskuslaitokseen pysyvästi liittyneitä luottolaitoksia koskevat vapautukset

Toimivaltaiset viranomaiset voivat vapauttaa keskuslaitokseen pysyvästi liittyneet luottolaitokset direktiivin 2013/36/EU 10 ja 12 artiklan ja 13 artiklan 1 kohdan soveltamisesta.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

070

29 artiklan 3 kohta

 

 

Jäsenvaltiot

Sijoituspalveluyritykset

Tietyntyyppisten sijoituspalveluyritysten perustamispääoma

Jäsenvaltiot voivat alentaa perustamispääoman 125 000 euron vähimmäismäärän 50 000 euroon silloin, kun yrityksen toimilupa ei kata asiakkaiden varojen tai arvopapereiden hallussapitoa, kaupankäyntiä omaan lukuun tai emissiontakaamista.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

080

32 artiklan 1 kohta

 

 

Jäsenvaltiot

Sijoituspalveluyritykset

Sijoituspalveluyritysten perustamispääomaa koskevat siirtymäsäännökset

Jäsenvaltiot voivat jatkaa toimilupaa sellaisten sijoituspalveluyritysten ja direktiivin 2013/36/EU 30 artiklassa tarkoitettujen yritysten osalta, jotka ovat olleet olemassa 31 päivänä joulukuuta 1995 tai sitä ennen ja joiden omat varat ovat mainitun direktiivin 28 artiklan 2 kohdassa, 29 artiklan 1 tai 3 kohdassa tai 30 artiklassa säädettyjä perustamispääomia pienemmät.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

090

40 artikla

 

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille raportointia koskevat vaatimukset

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat tiedonsaanti-, tilastointi- tai valvontatarkoituksia varten vaatia, että kaikki kyseisen jäsenvaltion alueella sivuliikkeitä pitävät luottolaitokset antavat määräajoin kertomuksen sen alueella harjoittamistaan toimista tämän valtion toimivaltaisille viranomaisille, erityisesti sen arvioimiseksi, onko sivuliike direktiivin 2013/36/EU 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkittävä.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

100

129 artiklan 2 kohta

 

 

Jäsenvaltiot

Sijoituspalveluyritykset

Yleisen pääomapuskurin ylläpitämistä koskevasta vaatimuksesta pienille ja keskisuurille sijoituspalveluyrityksille myönnettävä vapautus

Poiketen siitä, mitä 129 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi vapauttaa pienet ja keskisuuret sijoituspalveluyritykset mainitussa kohdassa säädetyistä vaatimuksista, jos tällainen vapautus ei uhkaa kyseisen jäsenvaltion rahoitusjärjestelmän vakautta.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

110

130 artiklan 2 kohta

 

 

Jäsenvaltiot

Sijoituspalveluyritykset

Vastasyklisen pääomapuskurin ylläpitämistä koskevasta vaatimuksesta pienille ja keskisuurille sijoituspalveluyrityksille myönnettävä vapautus

Poiketen siitä, mitä 130 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi vapauttaa pienet ja keskisuuret sijoituspalveluyritykset mainitussa kohdassa säädetyistä vaatimuksista, jos tällainen vapautus ei uhkaa kyseisen jäsenvaltion rahoitusjärjestelmän vakautta.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

120

133 artiklan 18 kohta

 

 

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vaatimus pitää yllä järjestelmäriskipuskuria

Jäsenvaltiot voivat soveltaa järjestelmäriskipuskuria kaikkiin vastuisiin.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

130

134 artiklan 1 kohta

 

 

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Järjestelmäriskipuskurikannan virallinen hyväksyminen

Muut jäsenvaltiot voivat hyväksyä virallisesti 133 artiklan mukaisesti asetetun järjestelmäriskipuskurikannan ja soveltaa tätä puskurikantaa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden laitosten niihin vastuisiin, jotka sijaitsevat tämän puskurikannan asettaneessa jäsenvaltiossa.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

140

152 artiklan ensimmäinen kohta

 

 

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille raportointia koskevat vaatimukset

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat tilastotarkoituksia varten vaatia, että kaikki sen alueella sivuliikkeitä pitävät luottolaitokset antavat määräajoin kertomuksen vastaanottavan jäsenvaltion alueella suorittamistaan toimista tämän valtion toimivaltaisille viranomaisille.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

150

152 artiklan toinen kohta

 

 

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille raportointia koskevat vaatimukset

Vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia, että toisista jäsenvaltioista olevien luottolaitosten sivuliikkeet antavat samat tiedot, joita se vaatii tässä tarkoituksessa kansallisilta luottolaitoksilta.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

160

160 artiklan 6 kohta

 

 

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Pääomapuskureita koskevat siirtymäsäännökset

Jäsenvaltiot voivat asettaa pääomapuskureille 160 artiklan 1–4 kohdassa määritettyä lyhyemmän siirtymäkauden. Muut jäsenvaltiot voivat hyväksyä tällaisen lyhyemmän siirtymäkauden.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

170

 

4 artiklan 2 kohta

 

Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Välillinen omistusosuus kiinteistössä

Jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia vastaavan välillisen omistusosuuden kiinteistössä muodostavat osakkeet edellyttäen, että tällaisesta välillisestä omistusosuudesta on nimenomaisesti säädetty kyseisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä ja että vakuudeksi pantattuna se antaa vastaavan suojan velkojalle.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

180

 

6 artiklan 4 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Sijoituspalveluyritykset

Vaatimusten soveltaminen yksittäiseen laitokseen

Toimivaltaiset viranomaiset voivat siihen saakka, kun komission 508 artiklan 3 kohdan mukaisesti antama kertomus on saatu, vapauttaa sijoituspalveluyritykset kuudennessa osassa (maksuvalmius) säädettyjen velvoitteiden noudattamisesta ottaen huomioon sijoituspalveluyritysten toiminnan luonteen, laajuuden ja monimuotoisuuden.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

190

 

24 artiklan 2 kohta

 

 

 

Raportointi ja IFRS-standardien pakollinen käyttö

Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia, että laitokset arvostavat omaisuuserät ja taseen ulkopuoliset erät sekä määrittävät omat varat kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, sellaisina kuin niitä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1606/2002 nojalla.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

200

 

89 artiklan 3 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Rahoitusalan ulkopuolisten huomattavien omistusosuuksien riskipainottaminen ja kieltäminen

Toimivaltaiset viranomaiset soveltavat seuraavia vaatimuksia 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin laitosten huomattaviin omistusosuuksiin:

laskettaessa pääomavaatimusta tämän asetuksen kolmannen osan mukaisesti laitosten on sovellettava 1 250 prosentin riskipainoa suurempaan seuraavista:

i)

sellaisten 1 kohdassa tarkoitettujen huomattavien omistusosuuksien määrään, joka on yli 15 prosenttia hyväksyttävästä pääomasta;

ii)

sellaisten 2 kohdassa tarkoitettujen huomattavien omistusosuuksien kokonaismäärään, joka on yli 60 prosenttia laitoksen hyväksyttävästä pääomasta.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

201

 

89 artiklan 3 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Rahoitusalan ulkopuolisten huomattavien omistusosuuksien riskipainottaminen ja kieltäminen

Toimivaltaiset viranomaiset soveltavat seuraavia vaatimuksia 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin laitosten huomattaviin omistusosuuksiin:

toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä laitoksia pitämästä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja huomattavia omistusosuuksia, joiden määrä ylittää mainituissa kohdissa säädetyt prosenttiosuudet hyväksyttävästä pääomasta.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

210

 

95 artiklan 2 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Sijoituspalveluyritykset

Niihin sijoituspalveluyrityksiin sovellettavat omien varojen vaatimukset, joilla on rajoitettu toimilupa sijoituspalveluiden tarjoamiseen

Toimivaltaiset viranomaiset voivat säätää, että sellaisiin sijoituspalveluyrityksiin sovellettavat omien varojen vaatimukset, joilla on rajoitettu toimilupa sijoituspalveluiden tarjoamiseen, sitovat kyseisiä yrityksiä direktiivin 2006/49/EY ja 2006/48/EY osalta 31 päivänä joulukuuta 2013 voimassa olevien kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

220

 

99 artiklan 3 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset

Omien varojen vaatimuksista annettavat ilmoitukset ja rahoitustiedot

Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia luottolaitoksia, jotka soveltavat kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, sellaisina kuin niitä sovelletaan asetuksen (EY) No 1606/2002 nojalla, omien varojen ilmoittamiseen konsolidoidusti tämän asetuksen 24 artiklan 2 kohdan nojalla, ilmoittamaan myös rahoitustiedot tämän artiklan 2 kohdassa säädetyn mukaisesti.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

230

 

124 artiklan 2 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Kiinteistövakuudellisiin vastuisiin sovellettavat riskipainot ja kriteerit

Toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa vahvistaa 125 artiklan 2 kohdassa ja 126 artiklan 2 kohdassa säädettyä korkeamman riskipainon tai kyseisissä kohdissa säädettyjä tiukempia kriteereitä rahoitusvakauteen liittyvien näkökohtien perusteella.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

240

 

129 artiklan 1 kohta

 

 

 

Katetut joukkolainat

Kuultuaan EPV:tä toimivaltaiset viranomaiset voivat olla osittain soveltamatta ensimmäisen alakohdan c alakohtaa ja hyväksyä sen, että luottoluokkaan 2 sijoittuvan saamisen kokonaismäärä liikkeeseen laskevan luottolaitoksen liikkeessä olevien katettujen joukkolainojen nimellismäärästä on enintään 10 prosenttia, edellyttäen, että kyseisissä jäsenvaltioissa voidaan todeta mittavia potentiaalisia keskittymäongelmia, jotka johtuvat mainitussa alakohdassa tarkoitetun luottoluokkaa 1 koskevan vaatimuksen soveltamisesta.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

250

 

164 artiklan 5 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Kiinteistövakuudellisille vastuille asetetut vastuilla painotetut keskimääräiset LGD-vähimmäisluvut

Toimivaltaisten viranomaisten on 101 artiklan nojalla koottujen tietojen perusteella ja ottaen huomioon kiinteistömarkkinoiden tulevat kehitysnäkymät ja muut oleelliset tekijät arvioitava säännöllisin väliajoin ja vähintään kerran vuodessa, ovatko tämän artiklan 4 kohdassa esitetyt LGD-vähimmäisluvut asianmukaisia niiden alueen asunto- tai liikekiinteistövakuudellisiin vastuisiin nähden. Toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa rahoitusvakauteen liittyvien näkökohtien perusteella korottaa omalla alueellaan kiinteistövakuudellisille vastuille asetettuja vastuilla painotettuja keskimääräisiä LGD-vähimmäislukuja.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

260

 

178 artiklan 1 kohdan b alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vastapuolen maksukyvyttömyys

Toimivaltaiset viranomaiset voivat korvata 90 päivän lukumäärän 180 päivällä asuinkiinteistövakuudellisten saamisten tai pk-yrityksiä koskevien liikekiinteistövakuudellisten saamisten tapauksessa vähittäisvastuuryhmässä sekä julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia koskevien saamisten tapauksessa.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

270

 

284 artiklan 4 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vastuuarvo

Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia suurempaa alfaa kuin 1,4 tai antaa laitoksille luvan käyttää omia estimaattejaan 284 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

280

 

284 artiklan 9 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vastuuarvo

Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että laitokset käyttävät omia alfan estimaattejaan

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

290

 

327 artiklan 2 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vaihtovelkakirjan ja sen kohde-etuutena olevan rahoitusvälineen vastakkaismerkkisen position välinen nettouttaminen

Toimivaltaiset viranomaiset voivat valita menetelmän, jossa otetaan huomioon todennäköisyys, että tietty vaihtovelkakirja vaihdetaan, tai asettaa omien varojen vaatimuksen, joka kattaa vaihdosta mahdollisesti aiheutuvat tappiot.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

300

 

395 artiklan 1 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Toimivaltaiset viranomaiset

Suurten asiakasriskien rajoittaminen laitoksilta olevien saamisten osalta

Toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa suurille asiakasriskeille rajan, joka alittaa 150 miljoonaa euroa laitoksilta olevien saamisten osalta.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

310

 

400 artiklan 2 kohdan a alakohta 493 artiklan 3 kohdan a alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Toimivaltaiset viranomaiset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista 129 artiklan 1, 3 ja 6 kohdan soveltamisalaan kuuluvat katetut joukkolainat.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

320

 

400 artiklan 2 kohdan b alakohta 493 artiklan 3 kohdan b alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Toimivaltaiset viranomaiset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista omaisuuserät, jotka ovat saamisia jäsenvaltioiden aluehallinnoilta tai paikallisviranomaisilta.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

330

 

400 artiklan 2 kohdan c alakohta 493 artiklan 3 kohdan c alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Toimivaltaiset viranomaiset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista vastuut, jotka liittyvät sen emoyritykseen tai emoyrityksen muihin tytäryrityksiin.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

340

 

400 artiklan 2 kohdan d alakohta 493 artiklan 3 kohdan d alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Toimivaltaiset viranomaiset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista saamiset sellaisilta alueellisilta tai keskusluottolaitoksilta, joiden ryhmään luottolaitos on liittynyt osaksi ja joiden tehtävänä on suorittaa käteismaksujen selvitystä ryhmän sisällä.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

350

 

400 artiklan 2 kohdan e alakohta 493 artiklan 3 kohdan e alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Toimivaltaiset viranomaiset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista sellaisten luottolaitosten saamiset luottolaitoksilta, joista yhden toiminta ei perustu kilpailuun ja joka lakisääteisten ohjelmien tai yhtiöjärjestyksensä nojalla antaa tai takaa lainoja edistääkseen tiettyjä talouden toimialoja ja joita koskee valtion valvonta jossain muodossa ja lainojen käyttörajoitukset, edellyttäen, että asianomaiset vastuut perustuvat sellaisiin lainoihin, jotka siirretään tuensaajille luottolaitosten välityksellä, tai näiden lainojen takauksiin.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

360

 

400 artiklan 2 kohdan f alakohta 493 artiklan 3 kohdan f alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Toimivaltaiset viranomaiset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista saamiset laitoksilta, edellyttäen, että nämä vastuut eivät muodosta tällaisten laitosten omia varoja, kestävät korkeintaan seuraavaan pankkipäivään eivätkä ole merkittävän kaupankäyntivaluutan määräisiä.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

370

 

400 artiklan 2 kohdan g alakohta 493 artiklan 3 kohdan g alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Toimivaltaiset viranomaiset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista sellaiset kansallisen valuutan määräiset saamiset keskuspankeilta, jotka ovat niissä pidettävien vähimmäisvarantojen muodossa.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

380

 

400 artiklan 2 kohdan h alakohta 493 artiklan 3 kohdan h alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Toimivaltaiset viranomaiset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista sellaiset kansallisen valuutan määräiset ja kansallisessa valuutassa rahoitetut saamiset keskushallinnoilta, jotka ovat valtion arvopapereissa säilytettävien lakisääteisten maksuvalmiusvaatimusten muodossa, edellyttäen että toimivaltaisten viranomaisten harkinnan mukaan valitun luottoluokituslaitoksen näille keskushallinnoille antama luottoluokitus on sijoitusluokka.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

390

 

400 artiklan 2 kohdan i alakohta 493 artiklan 3 kohdan i alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Toimivaltaiset viranomaiset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista 50 prosenttia liitteessä I tarkoitetuista taseen ulkopuolisista rembursseista, joiden riski on keskimääräinen/alhainen, ja taseen ulkopuolisista käyttämättömistä luottojärjestelyistä, joiden riski on keskimääräinen/alhainen, ja toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella 80 prosenttia muista kuin myönnetyille luotoille annetuista takauksista, jotka perustuvat lakiin tai asetukseen ja joita ovat jäsenilleen antaneet keskinäiset yhtiöt, joilla on luottolaitoksen asema.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

400

 

400 artiklan 2 kohdan j alakohta 493 artiklan 3 kohdan j alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Toimivaltaiset viranomaiset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista lakisääteisesti vaadittavat takaukset, joita käytetään silloin, kun asunto-obligaatioita liikkeeseen laskemalla rahoitettu kiinnitysluotto maksetaan kiinnitysluoton ottajalle ennen kiinnitysluoton lopullista rekisteröintiä maarekisteriin, edellyttäen, ettei takausta käytetä riskin vähentämiseen riskipainotettujen vastuuerien laskennassa.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

410

 

400 artiklan 2 kohdan k alakohta 493 artiklan 3 kohdan k alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Toimivaltaiset viranomaiset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista omaisuuserät, jotka ovat virallisesti hyväksyttyihin pörsseihin kohdistuvia saamisia tai muita niihin liittyviä vastuita.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

420

 

412 artiklan 5 kohta

 

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset

Maksuvalmiusvaatimus

Jäsenvaltiot voivat säilyttää tai ottaa käyttöön maksuvalmiusvaatimuksia koskevia kansallisia säännöksiä, ennen kuin unionissa määritellään ja otetaan täysimääräisesti käyttöön 460 artiklan mukaiset maksuvalmiusvaatimuksia koskevat sitovat vähimmäisvaatimukset.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

430

 

412 artiklan 5 kohta

 

Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset

Maksuvalmiusvaatimus

Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia jäsenvaltiossa toimiluvan saaneita laitoksia tai näiden laitosten osia pitämään korkeamman maksuvalmiusvaatimuksen enintään 100 prosenttina, kunnes sitova vähimmäisvaatimus on otettu täysimääräisesti käyttöön 100 prosentin tasolla 460 artiklan mukaisesti.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

440

 

413 artiklan 3 kohta

 

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset

Pysyvän varainhankinnan vaatimus

Jäsenvaltiot voivat säilyttää tai ottaa käyttöön kansallisia säännöksiä pysyvää varainhankintaa koskevien vaatimusten alalla, ennen kuin unionissa määritetään ja otetaan käyttöön 510 artiklan mukaiset pysyvän varainhankinnan vaatimuksia koskevat sitovat vähimmäisvaatimukset.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

450

 

415 artiklan 3 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset

Maksuvalmiusraportointi-vaatimukset

Siihen asti, kun sitovat maksuvalmiusvaatimukset otetaan täysimääräisesti käyttöön, toimivaltaiset viranomaiset voivat edelleen kerätä tietoja kartoittamalla valvontavälineitä nykyisten kansallisten maksuvalmiusstandardien noudattamisen valvomiseksi.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

460

 

420 artiklan 2 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset

Likviditeetin ulosvirtauksen taso

Toimivaltaiset viranomaiset voivat soveltaa tasoltaan enintään 5 prosentin ulosvirtausta sellaisten ulkomaankaupan rahoitukseen liittyvien taseen ulkopuolisten tuotteiden osalta, joita tarkoitetaan 429 artiklassa ja liitteessä I.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

470

 

467 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Käypään arvoon arvostettuja realisoitumattomia tappioita koskeva siirtymäkauden kohtelu

Poiketen siitä, mitä 467 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia sen, että laitokset eivät sisällytä omien varojen osatekijöihin realisoitumattomia voittoja ja tappioita, jotka liittyvät saamisiin valtiolta ja jotka on luokiteltu EU:n hyväksymässä IAS-standardissa 39 myytävissä oleviksi, jos tällaista kohtelua on sovellettu ennen 1 päivää tammikuuta 2014.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

480

 

467 artiklan 3 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Käypään arvoon arvostettuja realisoitumattomia tappioita koskeva siirtymäkauden kohtelu

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä sovellettava prosenttiosuus 467 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa mainituissa vaihteluväleissä.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

490

 

468 artiklan 2 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Käypään arvoon arvostettuja realisoitumattomia voittoja koskeva siirtymäkauden kohtelu

Kun laitoksia vaaditaan 467 artiklan nojalla sisällyttämään ydinpääomaa (CET1) koskevaan laskelmaan käypään arvoon arvostetut realisoitumattomat tappionsa, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia laitosten sisällyttää kyseiseen laskelmaan 100 prosenttia käypään arvoon arvostetuista realisoitumattomista voitoistaan.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

500

 

468 artiklan 3 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Käypään arvoon arvostettuja realisoitumattomia voittoja koskeva siirtymäkauden kohtelu

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä ja julkaistava realisoitumattomiin voittoihin sovellettava prosenttiosuus, joka poistetaan ydinpääomasta (CET1), 468 artiklan 2 kohdan a–c alakohdassa mainituissa vaihteluväleissä.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

510

 

471 artiklan 1 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Poikkeukset ydinpääoman (CET1) eristä tehtävistä vakuutusyrityksissä olevien omistusosuuksien vähennyksistä

Poiketen siitä, mitä 49 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana antaa laitoksille luvan olla vähentämättä vakuutusyrityksissä, jälleenvakuutusyrityksissä ja vakuutusholdingyhtiöissä olevia omistusosuuksia, kun 471 artiklan 1 kohdan ehdot täyttyvät.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

520

 

473 artiklan 1 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

IAS-standardiin 19 tehtävät muutokset

Poiketen siitä, mitä 481 artiklassa säädetään, 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2018 välisenä aikana toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa laitoksille, jotka laativat tilinpäätöksensä asetuksen (EY) N:o 1606/2002 6 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, luvan lisätä ydinpääomaansa (CET1) tapauksen mukaan 473 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti sovellettava määrä kerrottuna 473 artiklan 4 kohdan mukaisesti sovellettavalla kertoimella.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

530

 

478 artiklan 3 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) eristä tehtävät vähennykset (siirtymävaihe)

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä ja julkaistava sovellettava prosenttiosuus 478 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä kullekin seuraavista vähennyksistä:

a)

36 artiklan 1 kohdan a–h alakohdassa edellytetyt yksittäiset vähennykset, lukuun ottamatta tulevista veronalaisista voitoista riippuvia ja väliaikaisten erojen seurauksena syntyviä laskennallisia verosaamisia;

b)

tulevista veronalaisista voitoista riippuvien ja väliaikaisten erojen seurauksena syntyvien laskennallisten verosaamisten sekä 36 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettujen erien kokonaismäärä, joka on vähennettävä 48 artiklan mukaan;

c)

kukin 56 artiklan b–d kohdassa edellytetty vähennys;

d)

kukin 66 artiklan b–d kohdassa edellytetty vähennys.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

540

 

479 artiklan 4 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Sellaisten instrumenttien ja erien, joita ei katsota vähemmistöosuuksiksi, sisällyttäminen konsolidoituun ydinpääomaan (CET1) (siirtymävaihe)

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä ja julkaistava sovellettava prosenttiosuus 479 artiklan 3 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

550

 

480 artiklan 3 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vähemmistöosuuksien ja ehdot täyttävän ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) sisällyttäminen konsolidoituihin omiin varoihin (siirtymävaihe)

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä ja julkaistava sovellettavan kertoimen suuruus 480 artiklan 2 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

560

 

481 artiklan 5 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Ylimääräiset suodattimet ja vähennykset (siirtymävaihe)

Toimivaltaisten viranomaisten on kunkin 481 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun suodattimen tai vähennyksen osalta määritettävä ja julkaistava sovellettavat prosenttiosuudet mainitun artiklan 3 ja 4 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

570

 

486 artiklan 6 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Rajoitukset ydinpääoman (CET1) erien, ensisijaisen lisäpääoman (AT1) erien ja toissijaisen pääoman (T2) erien määräaikaiseen vapauttamiseen uusista säännöksistä

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä ja julkaistava sovellettavat prosenttiosuudet 486 artiklan 5 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

580

 

495 artiklan 1 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Oman pääoman ehtoisten vastuiden käsittely IRB-menetelmän mukaisesti (siirtymävaihe)

Poiketen siitä, mitä kolmannen osan 3 luvussa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat 31 päivään joulukuuta 2017 asti vapauttaa IRB-menetelmän mukaisesta käsittelystä tietyt 31 päivänä joulukuuta 2007 voimassa olleet, kyseisen jäsenvaltion laitosten ja niiden EU:ssa toimivien tytäryritysten oman pääoman ehtoisten vastuiden alaryhmät.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

590

 

496 artiklan 1 kohta

 

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Katettuihin joukkolainoihin liittyvien omien varojen vaatimusten laskentaa koskeva siirtymäsäännös

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain olla soveltamatta 129 artiklan 1 kohdan d ja f alakohdassa vahvistettua, ranskalaisten Fonds communs de Créances -rahastojen tai niitä vastaavien arvopaperistamisyhteisöjen liikkeeseen laskemiin etuoikeusasemaltaan parhaimpiin osuuksiin sovellettavaa 10 prosentin rajoitusta 31 päivään joulukuuta 2017 asti, edellyttäen että 496 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

600

 

 

10 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohta

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset

Maksuvalmiusvaatimus – likvidit varat

Maksuvalmiusvaranto, joka luottolaitoksella on keskuspankissa, voidaan hyväksyä tason 1 varoiksi edellyttäen, että se voidaan nostaa stressikausien aikana. Tarkoitukset, joihin keskuspankkivarantoja voidaan nostaa tätä artiklaa sovellettaessa, on täsmennettävä toimivaltaisen viranomaisen ja EKP:n tai keskuspankin välisessä sopimuksessa.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

610

 

 

10 artiklan 2 kohta

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset

Maksuvalmiusvaatimus – likvidit varat

Artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen erittäin laadukkaiden katettujen joukkolainojen markkina-arvosta on tehtävä vähintään 7 prosentin arvonleikkaus. Lukuun ottamatta 15 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa mainittuja yhteissijoitusyritysten osakkeita ja osuuksia muiden tason 1 varojen arvosta ei vaadita arvonleikkausten tekemistä.

Tapaukset, joissa kokonaiselle omaisuuslajille asetettiin suuremmat arvonleikkaukset (kaikki varat, joihin sovelletaan erityistä ja eriytettyä arvonleikkausta maksuvalmiusvaatimusta koskevassa delegoidussa asetuksessa) (esim. kaikkiin tason 1 katettuihin joukkolainoihin jne.).

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

620

 

 

12 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohta

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset

Maksuvalmiusvaatimus – tason 2B varat

Osakkeet voivat olla tason 2B varoja, jos ne ovat osa jäsenvaltion tai kolmannen maan keskeistä osakeindeksiä, jonka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai kolmannen maan asianomainen viranomainen on määrittänyt tällaiseksi indeksiksi.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

630

 

 

12 artiklan 3 kohta

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset

Maksuvalmiusvaatimus – tason 2B varat

Niiden luottolaitosten osalta, jotka eivät sääntöjensä mukaan pysty uskonnon harjoittamiseen liittyvistä syistä pitämään hallussaan korkoa tuottavia varoja, toimivaltainen viranomainen voi sallia poikkeamisen tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan ii ja iii alakohdista edellyttäen, että on näyttöä siitä, ettei saatavilla ole riittävästi korkoa tuottamattomia varoja, jotka täyttävät kyseiset vaatimukset, ja asianomaiset korkoa tuottamattomat varat ovat riittävän likvidejä yksityisillä markkinoilla.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 

640

 

 

24 artiklan 6 kohta

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset

Maksuvalmiusvaatimus – ulosvirtaukset kolmannessa maassa olevista stabiileista talletuksista, joihin voidaan soveltaa 3 prosentin ulosvirtausastetta

Toimivaltaisen viranomaisensa luvalla luottolaitokset voivat kertoa 3 prosentilla 1 kohdassa tarkoitettua järjestelmää vastaavan kolmannessa maassa sijaitsevan talletusten vakuusjärjestelmän piiriin kuuluvien vähittäistalletusten määrän, jos kyseinen kolmas maa sallii tämän kohtelun.

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

 


OSA 2

Direktiivissä 2013/36/EU ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 tarkoitetut siirtymävaiheen vaihtoehdot ja harkintavalta

 

Direktiivi 2013/36/EU

Asetus (EU) N:o 575/2013

Osoitus

Soveltamisala

Nimitys

Vaihtoehdon tai harkintavallan kuvaus

Soveltamisvuosi (-vuodet) ja arvo (%) (tapauksen mukaan)

Käytetty (kyllä / ei / ei saatavilla)

Kansallinen teksti

Viitteet

Saatavissa englanniksi [Kyllä/Ei]

Yksityiskohtaiset tiedot / Huomautukset

010

Tämän lomakkeen tiedot päivitetty viimeksi

(pp/kk/vvvv)

 

011

160 artiklan 6 kohta

 

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Pääomapuskureita koskevat siirtymäsäännökset

Jäsenvaltiot voivat asettaa pääomapuskureille 160 artiklan 1–4 kohdassa määritettyä lyhyemmän siirtymäkauden. Muut jäsenvaltiot voivat hyväksyä tällaisen lyhyemmän siirtymäkauden.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

012

 

493 artiklan 3 kohdan a alakohta

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista 129 artiklan 1, 3 ja 6 kohdan soveltamisalaan kuuluvat katetut joukkolainat.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

013

 

493 artiklan 3 kohdan b alakohta

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista omaisuuserät, jotka ovat saamisia jäsenvaltioiden aluehallinnoilta tai paikallisviranomaisilta.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

014

 

493 artiklan 3 kohdan c alakohta

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista vastuut, jotka liittyvät sen emoyritykseen tai emoyrityksen muihin tytäryrityksiin.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

015

 

493 artiklan 3 kohdan d alakohta

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista saamiset sellaisilta alueellisilta tai keskusluottolaitoksilta, joiden ryhmään luottolaitos on liittynyt osaksi ja joiden tehtävänä on suorittaa käteismaksujen selvitystä ryhmän sisällä.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

016

 

493 artiklan 3 kohdan e alakohta

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista sellaisten luottolaitosten saamiset luottolaitoksilta, joista yhden toiminta ei perustu kilpailuun ja joka lakisääteisten ohjelmien tai yhtiöjärjestyksensä nojalla antaa tai takaa lainoja edistääkseen tiettyjä talouden toimialoja ja joita koskee valtion valvonta jossain muodossa ja lainojen käyttörajoitukset, edellyttäen, että asianomaiset vastuut perustuvat sellaisiin lainoihin, jotka siirretään tuensaajille luottolaitosten välityksellä, tai näiden lainojen takauksiin.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

017

 

493 artiklan 3 kohdan f alakohta

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista saamiset laitoksilta, edellyttäen, että nämä vastuut eivät muodosta tällaisten laitosten omia varoja, kestävät korkeintaan seuraavaan pankkipäivään eivätkä ole merkittävän kaupankäyntivaluutan määräisiä.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

018

 

493 artiklan 3 kohdan g alakohta

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista sellaiset kansallisen valuutan määräiset saamiset keskuspankeilta, jotka ovat niissä pidettävien vähimmäisvarantojen muodossa.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

019

 

493 artiklan 3 kohdan h alakohta

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista sellaiset kansallisen valuutan määräiset ja kansallisessa valuutassa rahoitetut saamiset keskushallinnoilta, jotka ovat valtion arvopapereissa säilytettävien lakisääteisten maksuvalmiusvaatimusten muodossa, edellyttäen että toimivaltaisten viranomaisten harkinnan mukaan valitun luottoluokituslaitoksen näille keskushallinnoille antama luottoluokitus on sijoitusluokka.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

020

 

493 artiklan 3 kohdan i alakohta

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista 50 prosenttia liitteessä I tarkoitetuista taseen ulkopuolisista rembursseista, joiden riski on keskimääräinen/alhainen, ja taseen ulkopuolisista käyttämättömistä luottojärjestelyistä, joiden riski on keskimääräinen/alhainen, ja toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella 80 prosenttia muista kuin myönnetyille luotoille annetuista takauksista, jotka perustuvat lakiin tai asetukseen ja joita ovat jäsenilleen antaneet keskinäiset yhtiöt, joilla on luottolaitoksen asema.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

021

 

493 artiklan 3 kohdan j alakohta

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista lakisääteisesti vaadittavat takaukset, joita käytetään silloin, kun asunto-obligaatioita liikkeeseen laskemalla rahoitettu kiinnitysluotto maksetaan kiinnitysluoton ottajalle ennen kiinnitysluoton lopullista rekisteröintiä maarekisteriin, edellyttäen, ettei takausta käytetä riskin vähentämiseen riskipainotettujen vastuuerien laskennassa.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

022

 

493 artiklan 3 kohdan k alakohta

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vapautukset tai osittaiset vapautukset suurten asiakasriskien rajoituksista

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain vapauttaa rajoituksista omaisuuserät, jotka ovat virallisesti hyväksyttyihin pörsseihin kohdistuvia saamisia tai muita niihin liittyviä vastuita.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

023

 

412 artiklan 5 kohta

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset

Maksuvalmiusvaatimus

Jäsenvaltiot voivat säilyttää tai ottaa käyttöön maksuvalmiusvaatimuksia koskevia kansallisia säännöksiä, ennen kuin unionissa määritellään ja otetaan täysimääräisesti käyttöön 460 artiklan mukaiset maksuvalmiusvaatimuksia koskevat sitovat vähimmäisvaatimukset.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

024

 

412 artiklan 5 kohta

Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset

Maksuvalmiusvaatimus

Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia jäsenvaltiossa toimiluvan saaneita laitoksia tai näiden laitosten osia pitämään korkeamman maksuvalmiusvaatimuksen enintään 100 prosenttina, kunnes sitova vähimmäisvaatimus on otettu täysimääräisesti käyttöön 100 prosentin tasolla 460 artiklan mukaisesti.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

025

 

413 artiklan 3 kohta

Jäsenvaltiot

Luottolaitokset

Pysyvän varainhankinnan vaatimus

Jäsenvaltiot voivat säilyttää tai ottaa käyttöön kansallisia säännöksiä pysyvää varainhankintaa koskevien vaatimusten alalla, ennen kuin unionissa määritetään ja otetaan käyttöön 510 artiklan mukaiset pysyvän varainhankinnan vaatimuksia koskevat sitovat vähimmäisvaatimukset.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

026

 

415 artiklan 3 kohta

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset

Maksuvalmiusraportointivaatimukset

Siihen asti, kun sitovat maksuvalmiusvaatimukset otetaan täysimääräisesti käyttöön, toimivaltaiset viranomaiset voivat edelleen kerätä tietoja kartoittamalla valvontavälineitä nykyisten kansallisten maksuvalmiusstandardien noudattamisen valvomiseksi.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

027

 

467 artiklan 2 kohta

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Käypään arvoon arvostettuja realisoitumattomia tappioita koskeva siirtymäkauden kohtelu

Poiketen siitä, mitä 467 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia sen, että laitokset eivät sisällytä omien varojen osatekijöihin realisoitumattomia voittoja ja tappioita, jotka liittyvät saamisiin valtiolta ja jotka on luokiteltu EU:n hyväksymässä IAS-standardissa 39 myytävissä oleviksi, jos tällaista kohtelua on sovellettu ennen 1 päivää tammikuuta 2014.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

028

 

467 artiklan 3 kohta

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Käypään arvoon arvostettuja realisoitumattomia tappioita koskeva siirtymäkauden kohtelu

Ydinpääoman (CET1) eriä koskevaan laskelmaan 467 artiklan 1 kohdan mukaisesti sisällytettävien realisoitumattomien tappioiden sovellettava prosenttiosuus (mainitun artiklan 2 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä)

2014 (20–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

029

2015 (40–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

030

2016 (60–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

031

2017 (80–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

032

 

468 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Käypään arvoon arvostettuja realisoitumattomia voittoja koskeva siirtymäkauden kohtelu

Kun laitoksia vaaditaan 467 artiklan nojalla sisällyttämään ydinpääomaa (CET1) koskevaan laskelmaan käypään arvoon arvostetut realisoitumattomat tappionsa, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia laitosten sisällyttää kyseiseen laskelmaan 100 prosenttia käypään arvoon arvostetuista realisoitumattomista voitoistaan.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

033

 

468 artiklan 3 kohta

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Käypään arvoon arvostettuja realisoitumattomia voittoja koskeva siirtymäkauden kohtelu

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä ja julkaistava realisoitumattomiin voittoihin sovellettava prosenttiosuus, joka poistetaan ydinpääomasta (CET1), 468 artiklan 2 kohdan a–c alakohdassa mainituissa vaihteluväleissä.

2015 (60–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

034

2016 (40–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

035

2017 (20–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

036

 

471 artiklan 1 kohta

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Poikkeukset ydinpääoman (CET1) eristä tehtävistä vakuutusyrityksissä olevien omistusosuuksien vähennyksistä

Poiketen siitä, mitä 49 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana antaa laitoksille luvan olla vähentämättä vakuutusyrityksissä, jälleenvakuutusyrityksissä ja vakuutusholdingyhtiöissä olevia omistusosuuksia, kun 471 artiklan 1 kohdan ehdot täyttyvät.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

037

 

473 artiklan 1 kohta

Toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

IAS-standardiin 19 tehtävät muutokset

Poiketen siitä, mitä 481 artiklassa säädetään, 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2018 välisenä aikana toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa laitoksille, jotka laativat tilinpäätöksensä asetuksen (EY) N:o 1606/2002 6 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, luvan lisätä ydinpääomaansa (CET1) tapauksen mukaan 473 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti sovellettava määrä kerrottuna 473 artiklan 4 kohdan mukaisesti sovellettavalla kertoimella.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

038

 

478 artiklan 2 kohta

 

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Ydinpääoman (CET 1) eristä tehtävät vähennykset sellaisten laskennallisten verosaamisten osalta, jotka olivat olemassa ennen 1 päivää tammikuuta 2014

Sovellettava prosenttiosuus, jos käytetään vaihtoehtoista prosenttiosuutta (478 artiklan 2 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä).

2014 (0–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

039

2015 (10–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

040

2016 (20–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

041

2017 (30–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

042

2018 (40–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

043

2019 (50–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

044

2020 (60–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

045

2021 (70–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

046

2022 (80–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

047

2023 (90–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

048

 

478 artiklan 3 kohdan a alakohta

 

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) eristä tehtävät vähennykset (siirtymävaihe)

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä ja julkaistava sovellettava prosenttiosuus 478 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä a) 36 artiklan 1 kohdan a–h alakohdassa edellytetyille yksittäisille vähennyksille, lukuun ottamatta tulevista veronalaisista voitoista riippuvia ja väliaikaisten erojen seurauksena syntyviä laskennallisia verosaamisia;

2014 (20–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

049

2015 (40–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

050

2016 (60–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

051

2017 (80–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

052

 

478 artiklan 3 kohdan b alakohta

 

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) eristä tehtävät vähennykset (siirtymävaihe)

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä ja julkaistava sovellettava prosenttiosuus 478 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä b) tulevista veronalaisista voitoista riippuvien ja väliaikaisten erojen seurauksena syntyvien laskennallisten verosaamisten sekä 36 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettujen erien kokonaismäärälle, joka on vähennettävä 48 artiklan mukaan;

2014 (20–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

053

2015 (40–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

054

2016 (60–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

055

2017 (80–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

056

 

478 artiklan 3 kohdan c alakohta

 

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) eristä tehtävät vähennykset (siirtymävaihe)

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä ja julkaistava sovellettava prosenttiosuus 478 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä c) kullekin 56 artiklan b–d kohdassa edellytetylle vähennykselle;

2014 (20–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

057

2015 (40–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

058

2016 (60–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

059

2017 (80–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

060

 

478 artiklan 3 kohdan d alakohta

 

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) eristä tehtävät vähennykset (siirtymävaihe)

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä ja julkaistava sovellettava prosenttiosuus 478 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä d) kullekin 66 artiklan b–d kohdassa edellytetylle vähennykselle.

2014 (20–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

061

2015 (40–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

062

2016 (60–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

063

2017 (80–100 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

064

 

479 artiklan 4 kohta

 

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Sellaisten instrumenttien ja erien, joita ei katsota vähemmistöosuuksiksi, sisällyttäminen konsolidoituun ydinpääomaan (CET1) (siirtymävaihe)

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä ja julkaistava sovellettava prosenttiosuus 479 artiklan 3 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä.

2014 (0–80 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

065

2015 (0–60 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

066

2016 (0–40 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

067

2017 (0–20 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

068

 

480 artiklan 3 kohta

 

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Vähemmistöosuuksien ja ehdot täyttävän ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) sisällyttäminen konsolidoituihin omiin varoihin (siirtymävaihe)

Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä ja julkaistava sovellettavan kertoimen suuruus 480 artiklan 2 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä.

2014 (0,2–1,0)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

069

2015 (0,4–1,0)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

070

2016 (0,6–1,0)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

071

2017 (0,8–1,0)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

072

 

481 artiklan 1 kohta

 

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

 

Sovellettava prosenttiosuus, jos käytetään yhtenäistä prosenttiosuutta (481 artiklan 3 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä).

2014 (0–80 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

073

2015 (0–60 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

074

2016 (0–40 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

075

2017 (0–20 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

076

 

481 artiklan 5 kohta

 

 

Ylimääräiset suodattimet ja vähennykset (siirtymävaihe)

Toimivaltaisten viranomaisten on kunkin 481 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun suodattimen tai vähennyksen osalta määritettävä ja julkaistava sovellettavat prosenttiosuudet mainitun artiklan 3 ja 4 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä.

2014 (0–80 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

077

2015 (0–60 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

078

2016 (0–40 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

079

2017 (0–20 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

080

 

486 artiklan 6 kohta

 

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Rajoitukset ydinpääoman (CET1) erien, ensisijaisen lisäpääoman (AT1) erien ja toissijaisen pääoman (T2) erien määräaikaiseen vapauttamiseen uusista säännöksistä

Sovellettava prosenttiosuus, jolla määritetään rajoitukset ydinpääoman (CET1) erien määräaikaiseen vapauttamiseen uusista säännöksistä 486 artiklan 2 kohdan mukaisesti (mainitun artiklan 5 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä)

2014 (60–80 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

081

2015 (40–70 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

082

2016 (20–60 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

083

2017 (0–50 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

084

2018 (0–40 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

085

2019 (0–30 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

086

2020 (0–20 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

087

2021 (0–10 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

088

Sovellettava prosenttiosuus, jolla määritetään rajoitukset ensisijaisen lisäpääoman (AT1) erien määräaikaiseen vapauttamiseen uusista säännöksistä 486 artiklan 3 kohdan mukaisesti (mainitun artiklan 5 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä)

2014 (60–80 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

089

2015 (40–70 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

090

2016 (20–60 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

091

2017 (0–50 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

092

2018 (0–40 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

093

2019 (0–30 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

094

2020 (0–20 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

095

2021 (0–10 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

096

Sovellettava prosenttiosuus, jolla määritetään rajoitukset toissijaisen pääoman (T2) erien määräaikaiseen vapauttamiseen uusista säännöksistä 486 artiklan 4 kohdan mukaisesti (mainitun artiklan 5 kohdassa mainituissa vaihteluväleissä)

2014 (60–80 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

097

2015 (40–70 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

098

2016 (20–60 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

099

2017 (0–50 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

100

2018 (0–40 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

101

2019 (0–30 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

102

2020 (0–20 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

103

2021 (0–10 %)

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

104

 

495 artiklan 1 kohta

 

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Oman pääoman ehtoisten vastuiden käsittely IRB-menetelmän mukaisesti (siirtymävaihe)

Poiketen siitä, mitä kolmannen osan 3 luvussa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat 31 päivään joulukuuta 2017 asti vapauttaa IRB-menetelmän mukaisesta käsittelystä tietyt 31 päivänä joulukuuta 2007 voimassa olleet, kyseisen jäsenvaltion laitosten ja niiden EU:ssa toimivien tytäryritysten oman pääoman ehtoisten vastuiden alaryhmät.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

105

 

496 artiklan 1 kohta

 

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Katettuihin joukkolainoihin liittyvien omien varojen vaatimusten laskentaa koskeva siirtymäsäännös

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kokonaan tai osittain olla soveltamatta 129 artiklan 1 kohdan d ja f alakohdassa vahvistettua, ranskalaisten Fonds communs de Créances -rahastojen tai niitä vastaavien arvopaperistamisyhteisöjen liikkeeseen laskemiin etuoikeusasemaltaan parhaimpiin osuuksiin sovellettavaa 10 prosentin rajoitusta 31 päivään joulukuuta 2017 asti, edellyttäen että 496 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

[Vuosi]

(kyllä / ei / ei saatavilla)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 


OSA 3

Palkitsemisen muuttuvat osat (direktiivin 2013/36/EU 94 artikla)

 

Direktiivi 2013/36/EU

Osoitus

Soveltamisala

Säännökset

Ilmoitettavat tiedot

Käytetty (kyllä /ei / ei saatavilla)

Viitteet

Saatavissa englanniksi [Kyllä/Ei]

Yksityiskohtaiset tiedot / Huomautukset

010

Tämän lomakkeen tiedot päivitetty viimeksi

(pp/kk/vvvv)

 

020

94 artiklan 1 kohdan g alakohdan i alakohta

Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Palkitsemisen muuttuvien ja kiinteiden osien välisen suhteen enimmäistaso (kansallisessa lainsäädännössä vahvistettu prosenttiosuus, joka lasketaan jakamalla palkitsemisen muuttuva osa palkitsemisen kiinteällä osalla)

[Arvo prosentteina]

(Kyllä/Ei)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

030

94 artiklan 1 kohdan g alakohdan ii alakohta

Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Palkitsemisen muuttuvien ja kiinteiden osien välisen suhteen enimmäistaso, jonka laitoksen osakkeenomistajat, omistajat tai jäsenet voivat hyväksyä (kansallisessa lainsäädännössä vahvistettu prosenttiosuus, joka lasketaan jakamalla palkitsemisen muuttuva osa palkitsemisen kiinteällä osalla)

[Arvo prosentteina]

(Kyllä/Ei)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

040

94 artiklan 1 kohdan g alakohdan iii alakohta

Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Muuttuvan palkkion kokonaismäärän enimmäisosa, johon diskonttokorkoa voidaan soveltaa (prosentteina muuttuvan palkkion kokonaismäärästä)

[Arvo prosentteina]

(Kyllä/Ei)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 

050

94 artiklan 1 kohdan l alakohta

Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset

Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset

Kuvaus mahdollisista rajoituksista, jotka koskevat muuttuvan palkkion myöntämiseen käytettävien välineiden tyyppiä ja rakennetta tai tiettyjen välineiden kieltämistä

[Vapaa teksti/arvo]

(Kyllä/Ei)

Pakollinen, jos kyllä

Pakollinen, jos kyllä

 


(1)   ”Kyllä” tarkoittaa, että toimivaltainen viranomainen tai jäsenvaltio, jolla on valtuudet käyttää kyseistä vaihtoehtoa tai harkintavaltaa, on käyttänyt sitä.

”Ei” tarkoittaa, että toimivaltainen viranomainen tai jäsenvaltio, jolla on valtuudet käyttää kyseistä vaihtoehtoa tai harkintavaltaa, ei ole käyttänyt sitä.

”Ei saatavilla” tarkoittaa, että vaihtoehdon käyttö ei ole mahdollista tai harkintavaltaa ei ole.

(2)  Säännöksen teksti kansallisessa lainsäädännössä.

(3)  Viite kansallisessa lainsäädännössä ja hyperlinkki(-linkit) verkkosivustolle, joka sisältää kansallisen tekstin, jolla kyseinen unionin säännös on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.


LIITE III

Vakavaraisuuden arviointiprosessi (SREP)  (1)

010

Tämän lomakkeen tiedot päivitetty viimeksi

(pp/kk/vvvv)

020

Vakavaraisuuden arviointiprosessin soveltamisala

(Vakavaraisuusdirektiivin 108–110 artikla)

Kuvaus vakavaraisuuden arviointiprosessin soveltamisalaa koskevasta toimivaltaisen viranomaisen lähestymistavasta, seuraavat mukaan luettuina:

millaiset laitokset kuuluvat vakavaraisuuden arviointiprosessin soveltamisalaan ja millaiset laitokset jäävät sen ulkopuolelle, erityisesti jos soveltamisala poikkeaa asetuksessa (EU) N:o 575/2013 ja direktiivissä 2013/36/EU säädetystä;

yleiskatsaus siitä, miten toimivaltainen viranomainen ottaa huomioon suhteellisuusperiaatteen määrittäessään vakavaraisuuden arviointiprosessin soveltamisalan ja vakavaraisuuden arviointiprosessin eri osatekijöiden arviointitiheyden (2).

[vapaa teksti tai viite tai linkki ohjeisiin]

030

SREP-osatekijöiden arviointi

(Vakavaraisuusdirektiivin 74–96 artikla)

Kuvaus toimivaltaisen viranomaisen lähestymistavasta (valvojan arviointiprosessin (SREP) yhteisistä menettelyistä ja menetelmistä annetuissa EPV:n ohjeissa (EBA/GL/2014/13) tarkoitettujen) yksittäisten SREP-osatekijöiden arviointiin, seuraavat mukaan luettuina:

yleiskatsaus SREP-osatekijöiden arviointiprosessista ja niiden arvioinnissa käytetyistä menetelmistä, seuraavat mukaan luettuina: 1) liiketoimintamallianalyysi, 2) sisäisen hallinnon ja laitoksen laajuisten valvontajärjestelyjen arviointi, 3) pääomaan kohdistuvien riskien arviointi ja 4) likviditeettiin ja rahoitukseen kohdistuvien riskien arviointi;

yleiskatsaus siitä, miten toimivaltainen viranomainen ottaa huomioon suhteellisuusperiaatteen arvioidessaan yksittäisiä SREP-osatekijöitä ja miten laitosten luokittelua on sovellettu (3).

[vapaa teksti tai viite tai linkki ohjeisiin]

040

Sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyn (ICAAP) ja sisäisen likviditeetin riittävyyden arviointimenettelyn (ILAAP) arviointi

(Vakavaraisuusdirektiivin 73, 86, 97, 98 ja 103 artikla)

Kuvaus toimivaltaisen viranomaisen lähestymistavasta vakavaraisuuden arviointiprosessin yhteydessä suoritettavaan sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyn (ICAAP) ja sisäisen likviditeetin riittävyyden arviointimenettelyn (ICAAP) arviointiin ja erityisesti omien varojen lisävaatimusten ja määrällisten likviditeettivaatimusten määrittämisessä käytettävien pääomaa ja likviditeettiä koskevien ICAAP- ja ILAAP-laskelmien luotettavuuden arvioimiseen. Kuvaukseen on sisällyttävä (4):

yleiskatsaus menetelmästä, jolla toimivaltainen viranomainen arvioi laitosten ICAAP- ja ILAAP-menettelyt;

tiedot toimivaltaisen viranomaisen vaatimuksista tai viittaus vaatimuksiin, jotka koskevat ICAAP- ja ILAAP-tietojen toimittamista, erityisesti sitä, mitä tietoja on toimitettava;

tiedot siitä, vaaditaanko laitokselta ICAAP- ja ILAAP-menettelyn riippumatonta arviointia.

[vapaa teksti tai viite tai linkki ohjeisiin]

050

Vakavaraisuuden kokonaisarvio sekä valvontatoimenpiteet

(Vakavaraisuusdirektiivin 102 ja 104 artikla)

Kuvaus toimivaltaisen viranomaisen lähestymistavasta, joka koskee vakavaraisuuden kokonaisarviota (yhteenveto) sekä vakavaraisuuden kokonaisarvion perusteella toteutettavia valvontatoimenpiteitä (5).

Kuvaus siitä, miten SREP-tulokset liittyvät direktiivin 2014/59/EU 27 artiklan mukaisten varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden soveltamiseen ja niiden kyseisen direktiivin 32 artiklan mukaisten edellytysten määrittämiseen, joiden täyttyessä laitoksen voidaan katsoa olevan lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuvan (6).

[vapaa teksti tai viite tai linkki ohjeisiin]


(1)  Toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava riveillä 020–040 ja kokonaisarvioinnissa rivillä 050 käytettävät kriteerit ja menetelmät. Toisessa sarakkeessa kuvaillaan, millaisia tietoja on esitettävä selvennyksenä.

(2)  Vakavaraisuuden arviointiprosessin soveltamisala sekä laitoksen tasolla että sen omien varojen osalta.

Toimivaltaisen viranomaisen on selitettävä menetelmä, jota käytetään laitosten luokittelemiseksi eri luokkiin vakavaraisuuden arviointiprosessia varten, ja kuvattava määrällisten ja laadullisten kriteerien käyttöä ja sitä, miten tällainen luokitus vaikuttaa rahoitusvakauteen tai muihin yleisiin valvontatavoitteisiin.

Toimivaltaisen viranomaisen on myös selitettävä, miten luokitusta sovelletaan käytännössä, jotta voidaan varmistaa ainakin SREP-arviointien vähimmäistaso, mukaan lukien kuvaus kaikkien SREP-osatekijöiden arviointitiheydestä eri laitosluokkien osalta.

(3)  Mukaan lukien työvälineet, kuten paikalla tehtävät tarkastukset ja muualla tehtävät tarkastukset, laadulliset ja määrälliset kriteerit sekä arvioinneissa käytetyt tilastotiedot. On suositeltavaa antaa hyperlinkit kaikkiin verkkosivustolla oleviin ohjeisiin.

(4)  Toimivaltaisten viranomaisten on myös selitettävä, miten varmistetaan, että ICAAP- ja ILAAP-menettelyjen arvioinnissa noudatetaan SREP-luokkiin perustuvaa valvonnan vähimmäistason mallia suhteellisuuden varmistamiseksi, sekä miten suhteellisuusperiaatetta sovelletaan määritettäessä ICAAP- ja ILAAP-menettelyjä koskevia valvontaodotuksia; erityisesti on mainittava toimivaltaisten viranomaisten mahdollisesti antamat ohjeet tai vähimmäisvaatimukset ICAAP- ja ILAAP-menettelyille.

(5)  Lähestymistapa, jota toimivaltaiset viranomaiset soveltavat tehdessään vakavaraisuuden kokonaisarvion ja ilmoittaessaan siitä laitoksille. Toimivaltaisten viranomaisten kokonaisarvio perustuu kaikkien riveillä 020–040 tarkoitettujen tekijöiden tarkasteluun sekä kaikkiin muihin laitosta koskeviin merkityksellisiin tietoihin, joita toimivaltainen viranomainen voi saada.

(6)  Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös antaa tietoa toimintalinjoista, jotka ohjaavat niiden tekemiä päätöksiä (vakavaraisuusdirektiivin 102 ja 104 artiklassa tarkoitettujen) valvontatoimenpiteiden ja (pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin 27 artiklassa tarkoitettujen) varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteiden toteuttamisesta silloin, kun niiden laitoksesta tekemässä arvioinnissa havaitaan valvontatoimia edellyttäviä puutteita. Ne voisivat esimerkiksi julkistaa sisäisiä ohjeita tai muita asiakirjoja, joissa kuvataan yleisiä valvontakäytäntöjä. Luottamuksellisuuden periaatteen noudattamiseksi yksittäisiä laitoksia koskevien päätösten osalta ei kuitenkaan edellytetä tietojen julkistamista.

Lisäksi toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa tietoja siitä, mitä seurauksia laitokselle aiheutuu, jos se rikkoo asiaankuuluvia säännöksiä tai jos se ei noudata SREP-tulosten perusteella käyttöön otettuja valvontatoimenpiteitä tai varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteitä; esimerkiksi luettelemalla käytössä olevat täytäntöönpanomenettelyt (soveltuvin osin).


LIITE IV

KOOSTETUT TILASTOTIEDOT

Lomakeluettelo

Osa 1

Konsolidoidut tiedot kunkin toimivaltaisen viranomaisen osalta

Osa 2

Luottoriskiä koskevat tiedot

Osa 3

Markkinariskiä koskevat tiedot

Osa 4

Operatiivista riskiä koskevat tiedot

Osa 5

Valvontatoimenpiteitä ja hallinnollisia seuraamuksia koskevat tiedot

Osa 6

Vapautuksia koskevat tiedot

Yleisiä huomautuksia liitteessä IV olevien lomakkeiden täyttämisestä

Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa paljastaa tiettyihin laitoksiin kohdistettuja valvontatoimenpiteitä tai -päätöksiä. Kun toimivaltaiset viranomaiset julkistavat tietoja yleisistä kriteereistä ja menetelmistä, ne eivät saa paljastaa tiettyihin laitoksiin, joko yksittäisiin laitoksiin tai laitosryhmiin, kohdistettuja valvontatoimenpiteitä.

Numerosolut saavat sisältää ainoastaan numeroita. Viittauksia kansallisiin valuuttoihin ei saa olla. Käytetty valuutta on euro, ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden on muunnettava kansalliset valuuttansa euroiksi käyttämällä EKP:n vaihtokursseja (yhteiseltä viitepäivältä eli tarkasteluvuoden viimeiseltä päivältä), yhden desimaalin tarkkuudella, kun tiedot on esitetty miljoonina.

Rahamäärät on ilmoitettava miljoonina euroina.

Prosenttiosuudet on ilmoitettava kahden desimaalin tarkkuudella.

Jos tietoja ei anneta, syy siihen on ilmoitettava käyttäen EPV:n nimikkeistöä, toisin sanoen N/A (ei saatavilla) tai C (luottamuksellinen).

Tiedot on esitettävä koostetusti yksilöimättä yksittäisiä luottolaitoksia tai sijoituspalveluyrityksiä.

Viitteet komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 mukaisiin COREP-lomakkeisiin annetaan 1–4 osassa, jos ne ovat saatavilla.

Toimivaltaisten viranomaisten on kerättävä tiedot XXXX vuodesta eteenpäin konsolidoidusti. Näin varmistetaan kerättyjen tietojen johdonmukaisuus.

Tämän liitteen lomakkeita on tarkasteltava yhdessä tässä määritellyn konsolidoinnin raportointilaajuuden kanssa. Jotta voidaan varmistaa tietojen tehokas kerääminen, luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevat tiedot on raportoitava erikseen, mutta kummassakin tapauksessa on sovellettava samaa konsolidoinnin tasoa.

Ilmoitettujen tietojen johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi EKP julkaisee koostettuja tilastotietoja ainoastaan sellaisista valvottavista yhteisöistä, joiden osalta se harjoittaa suoraa valvontaa julkistamisen viiteajankohtana, ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset puolestaan julkaisevat koostettuja tilastotietoja ainoastaan sellaisten luottolaitosten osalta, joita EKP ei suoraan valvo.

Tiedot kerätään ainoastaan vakavaraisuusdirektiivin soveltamisalaan kuuluvista sijoituspalveluyrityksistä. Sijoituspalveluyritykset, jotka eivät kuulu vakavaraisuusdirektiivin soveltamisalaan, eivät kuulu tiedonkeruun piiriin.

OSA 1

Konsolidoidut tiedot kunkin toimivaltaisen viranomaisen osalta (vuosi XXXX)

 

Viite COREP-lomakkeeseen

Tiedot

 

Luottolaitosten lukumäärä ja koko

 

 

010

Luottolaitosten lukumäärä

 

[Arvo]

020

Lainkäyttöalueen varat yhteensä (miljoonina euroina) (1)

 

[Arvo]

030

Lainkäyttöalueen varat yhteensä (1), % suhteessa BKT:hen (2)

 

[Arvo]

 

Ulkomaisten luottolaitosten lukumäärä ja koko (3)

 

 

040

Kolmansista maista

Sivuliikkeiden lukumäärä (4)

 

[Arvo]

050

Sivuliikkeiden varat yhteensä (miljoonina euroina)

 

[Arvo]

060

Tytäryritysten lukumäärä (5)

 

[Arvo]

070

Tytäryritysten varat yhteensä (miljoonina euroina)

 

[Arvo]

 

Luottolaitosten kokonaispääoma ja pääomavaatimukset

 

 

080

Koko ydinpääoma (CET1) prosentteina kokonaispääomasta (6)

CA1 (rivi 020 / rivi 010)

[Arvo]

090

Koko ensisijainen lisäpääoma (AT1) prosentteina kokonaispääomasta (7)

CA1 (rivi 530 / rivi 010)

[Arvo]

100

Koko toissijainen pääoma (T2) prosentteina kokonaispääomasta (8)

CA1 (rivi 750 / rivi 010)

[Arvo]

110

Kokonaispääomavaatimukset (miljoonina euroina) (9)

CA2 (rivi 010) * 8 %

[Arvo]

120

Kokonaispääomaosuus (10)

CA3 (rivi 050)

[Arvo]

 

Sijoituspalveluyritysten lukumäärä ja koko

 

 

130

Sijoituspalveluyritysten lukumäärä

 

[Arvo]

140

Varat yhteensä (miljoonina euroina) (1)

 

[Arvo]

150

Varat yhteensä prosentteina BKT:stä

 

[Arvo]

 

Sijoituspalveluyritysten kokonaispääoma ja pääomavaatimukset

 

 

160

Koko ydinpääoma (CET1) prosentteina kokonaispääomasta (6)

CA1 (rivi 020 / rivi 010)

[Arvo]

170

Koko ensisijainen lisäpääoma (AT1) prosentteina kokonaispääomasta (7)

CA1 (rivi 530 / rivi 010)

[Arvo]

180

Koko toissijainen pääoma (T2) prosentteina kokonaispääomasta (8)

CA1 (rivi 750 / rivi 010)

[Arvo]

190

Kokonaispääomavaatimukset (miljoonina euroina) (9)

CA2 (rivi 010) * 8 %

[Arvo]

200

Kokonaispääomaosuus (10)

CA3 (rivi 050)

[Arvo]


OSA 2

Luottoriskiä koskevat tiedot (vuosi XXXX)

 

Luottoriskiä koskevat tiedot

Viite COREP-lomakkeeseen

tiedot

 

Luottolaitokset: Luottoriskin omien varojen vaatimukset

 

 

010

Luottolaitokset: luottoriskin omien varojen vaatimukset

% yhteenlasketuista omien varojen vaatimuksista  (11)

CA2 (rivi 040) / (rivi 010)

[Arvo]

020

Luottolaitokset: menetelmän mukainen jaottelu

% luottolaitosten kokonaismäärän perusteella  (12)

Standardimenetelmä (SA)

 

[Arvo]

030

IRB-menetelmä, kun ei käytetä omia tappio-osuusestimaatteja eikä luottovasta-arvokertoimia

 

[Arvo]

040

IRB-menetelmä, kun käytetään omia tappio-osuusestimaatteja ja/tai luottovasta-arvokertoimia

 

[Arvo]

050

% luottoriskiin liittyvien yhteenlaskettujen omien varojen vaatimusten perusteella

SA

CA2 (rivi 050) / (rivi 040)

[Arvo]

060

IRB-menetelmä, kun ei käytetä omia tappio-osuusestimaatteja eikä luottovasta-arvokertoimia

CR IRB, perus-IRB (rivi 010, sarake 260) / CA2 (rivi 040)

[Arvo]

070

IRB-menetelmä, kun käytetään omia tappio-osuusestimaatteja ja/tai luottovasta-arvokertoimia

CR IRB, edistynyt IRB (rivi 010, sarake 260) / CA2 (rivi 040)

[Arvo]

080

Luottolaitokset: IRB-vastuuryhmän mukainen jaottelu

% IRB-menetelmällä laskettujen riskipainotettujen vastuuerien kokonaismäärän perusteella

IRB-menetelmä, kun ei käytetä omia tappio-osuusestimaatteja eikä luottovasta-arvokertoimia

CA2 (rivi 250 / rivi 240)

[Arvo]

090

Valtiot ja keskuspankit

CA2 (rivi 260 / rivi 240)

[Arvo]

100

Laitokset

CA2 (rivi 270 / rivi 240)

[Arvo]

110

Yritykset – pk-yritykset

CA2 (rivi 280 / rivi 240)

[Arvo]

120

Yritykset – erityiskohteiden rahoitus

CA2 (rivi 290 / rivi 240)

[Arvo]

130

Yritykset – muut

CA2 (rivi 300 / rivi 240)

[Arvo]

140

IRB-menetelmä, kun käytetään omia tappio-osuusestimaatteja ja/tai luottovasta-arvokertoimia

CA2 (rivi 310 / rivi 240)

[Arvo]

150

Valtiot ja keskuspankit

CA2 (rivi 320 / rivi 240)

[Arvo]

160

Laitokset

CA2 (rivi 330 / rivi 240)

[Arvo]

170

Yritykset – pk-yritykset

CA2 (rivi 340 / rivi 240)

[Arvo]

180

Yritykset – erityiskohteiden rahoitus

CA2 (rivi 350 / rivi 240)

[Arvo]

190

Yritykset – muut

CA2 (rivi 360 / rivi 240)

[Arvo]

200

Vähittäisvastuut – kiinteistövakuudelliset (pk-yritykset)

CA2 (rivi 370 / rivi 240)

[Arvo]

210

Vähittäisvastuut – kiinteistövakuudelliset (muut kuin pk-yritykset)

CA2 (rivi 380 / rivi 240)

[Arvo]

220

Vähittäisvastuut – uudistettavat vähittäisvastuut

CA2 (rivi 390 / rivi 240)

[Arvo]

230

Vähittäisvastuut – muut (pk-yritykset)

CA2 (rivi 400 / rivi 240)

[Arvo]

240

Vähittäisvastuut – muut (muut kuin pk-yritykset)

CA2 (rivi 410 / rivi 240)

[Arvo]

250

Oman pääoman ehtoiset vastuut (IRB-menetelmä)

CA2 (rivi 420 / rivi 240)

[Arvo]

260

Arvopaperistamispositiot (IRB-menetelmä)

CA2 (rivi 430 / rivi 240)

[Arvo]

270

Muut luottovelvoitteisiin kuulumattomat omaisuuserät

CA2 (rivi 450 / rivi 240)

[Arvo]

 

Luottoriskiä koskevat tiedot

Viite COREP-lomakkeeseen

tiedot

280

Luottolaitokset: Luottoriskin omien varojen vaatimukset

 

 

290

Luottolaitokset: SA-vastuuryhmän mukainen jaottelu*

% standardimenetelmällä laskettujen riskipainotettujen vastuuerien kokonaismäärän perusteella

Valtiot tai keskuspankit

CA2 (rivi 070 / rivi 050)

[Arvo]

300

Aluehallinnot tai paikallisviranomaiset

CA2 (rivi 080 / rivi 050)

[Arvo]

310

Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset

CA2 (rivi 090 / rivi 050)

[Arvo]

320

Kansainväliset kehityspankit

CA2 (rivi 100 / rivi 050)

[Arvo]

330

Kansainväliset organisaatiot

CA2 (rivi 110 / rivi 050)

[Arvo]

340

Laitokset

CA2 (rivi 120 / rivi 050)

[Arvo]

350

Yritykset

CA2 (rivi 130 / rivi 050)

[Arvo]

360

Vähimmäisvastuut

CA2 (rivi 140 / rivi 050)

[Arvo]

370

Kiinteistövakuudelliset vastuut

CA2 (rivi 150 / rivi 050)

[Arvo]

380

Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut

CA2 (rivi 160 / rivi 050)

[Arvo]

390

Erityisen suuren riskin sisältävät erät

CA2 (rivi 170 / rivi 050)

[Arvo]

400

Katetut joukkolainat

CA2 (rivi 180 / rivi 050)

[Arvo]

410

Saamiset laitoksilta ja yrityksiltä, joista on käytettävissä lyhyen aikavälin luottoluokitus

CA2 (rivi 190 / rivi 050)

[Arvo]

420

Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset

CA2 (rivi 200 / rivi 050)

[Arvo]

430

Oman pääoman ehtoiset vastuut

CA2 (rivi 210 / rivi 050)

[Arvo]

440

Muut erät

CA2 (rivi 211 / rivi 050)

[Arvo]

450

Arvopaperistamispositiot (standardimenetelmä)

CA2 (rivi 220 / rivi 050)

[Arvo]

460

Luottolaitokset: luottoriskin vähentämismenetelmän mukainen jaottelu

% luottolaitosten kokonaismäärän perusteella  (13)

Rahoitusvakuuksia koskeva yksinkertainen menetelmä

 

[Arvo]

470

Rahoitusvakuuksia koskeva kattava menetelmä

 

[Arvo]

 

Sijoituspalveluyritykset: Luottoriskin omien varojen vaatimukset

 

 

480

Sijoituspalveluyritykset: luottoriskin omien varojen vaatimukset

% yhteenlasketuista omien varojen vaatimuksista  (14)

CA2 (rivi 040) / (rivi 010)

[Arvo]

490

Sijoituspalveluyritykset: menetelmän mukainen jaottelu

% sijoituspalveluyritysten kokonaismäärän perusteella  (12)

SA

 

[Arvo]

500

IRB

 

[Arvo]

510

% luottoriskiin liittyvien yhteenlaskettujen omien varojen vaatimusten perusteella  (15)

SA

CA2 (rivi 050) / (rivi 040)

[Arvo]

520

IRB

CA2 (rivi 240) / (rivi 040)

[Arvo]

 

 

 

 

 

 

 

Arvopaperistamista koskevat lisätiedot (miljoonina euroina)

Viite COREP-lomakkeeseen

tiedot

 

Luottolaitokset: alullepanija

 

 

530

Taseeseen sisältyvät ja taseen ulkopuoliset itse alullepannut arvopaperistetut vastuut yhteensä

CR SEC SA (rivi 030, sarake 010) + CR SEC IRB (rivi 030, sarake 010)

[Arvo]

540

Taseeseen sisältyvät ja taseen ulkopuoliset säilytetyt arvopaperistamispositiot yhteensä (arvopaperistamispositiot – alkuperäinen vastuu ennen luottovasta-arvokerrointen soveltamista)

CR SEC SA (rivi 030, sarake 050) + CR SEC IRB (rivi 030, sarake 050)

[Arvo]

 

 

 

 

 

 

 

Kiinteistövakuudellisesta luotonannosta aiheutuvat vastuut ja tappiot (miljoonina euroina) (16)

Viite COREP-lomakkeeseen

tiedot

550

Vakuutena on: asuinkiinteistö

Asuinkiinteistövakuudellisten vastuiden summa  (17)

CR IP Losses (rivi 010, sarake 050)

[Arvo]

560

Luotonannosta aiheutuvat kokonaistappiot viiteprosenttimääriin asti  (18)

CR IP Losses (rivi 010, sarake 010)

[Arvo]

570

josta kiinteistö arvioitu kiinnitysluottoarvolla  (19)

CR IP Losses (rivi 010, sarake 020)

[Arvo]

580

Kokonaistappiot yhteensä  (20)

CR IP Losses (rivi 010, sarake 030)

[Arvo]

590

josta kiinteistö arvioitu kiinnitysluottoarvolla  (19)

CR IP Losses (rivi 010, sarake 040)

[Arvo]

600

Vakuutena on: liikekiinteistö

Liikekiinteistövakuudellisten vastuiden summa  (17)

CR IP Losses (rivi 020, sarake 050)

[Arvo]

610

Luotonannosta aiheutuvat kokonaistappiot viiteprosenttimääriin asti  (18)

CR IP Losses (rivi 020, sarake 010)

[Arvo]

620

josta kiinteistö arvioitu kiinnitysluottoarvolla  (19)

CR IP Losses (rivi 020, sarake 020)

[Arvo]

630

Kokonaistappiot yhteensä  (20)

CR IP Losses (rivi 020, sarake 030)

[Arvo]

640

josta kiinteistö arvioitu kiinnitysluottoarvolla  (19)

CR IP Losses (rivi 020, sarake 040)

[Arvo]


OSA 3

Markkinariskiä koskevat tiedot  (21) (vuosi XXXX)

 

Markkinariskiä koskevat tiedot

Viite COREP-lomakkeeseen

tiedot

 

Luottolaitokset: Markkinariskin omien varojen vaatimukset

 

 

010

Luottolaitokset: markkinariskin omien varojen vaatimukset

% yhteenlasketuista omien varojen vaatimuksista  (22)

CA2 (rivi 520) / (rivi 010)

[Arvo]

020

Luottolaitokset: menetelmän mukainen jaottelu

% luottolaitosten kokonaismäärän perusteella  (23)

Standardimenetelmä

 

[Arvo]

030

Sisäiset mallit

 

[Arvo]

040

% markkinariskiin liittyvien yhteenlaskettujen omien varojen vaatimusten perusteella

Standardimenetelmä

CA2 (rivi 530) / (rivi 520)

[Arvo]

050

Sisäiset mallit

CA2 (rivi 580) / (rivi 520)

[Arvo]

 

Sijoituspalveluyritykset: Markkinariskin omien varojen vaatimukset

 

 

060

Sijoituspalveluyritykset: markkinariskin omien varojen vaatimukset

% yhteenlasketuista omien varojen vaatimuksista  (22)

CA2 (rivi 520) / (rivi 010)

[Arvo]

070

Sijoituspalveluyritykset: menetelmän mukainen jaottelu

% sijoituspalveluyritysten kokonaismäärän perusteella  (23)

Standardimenetelmä

 

[Arvo]

080

Sisäiset mallit

 

[Arvo]

090

% markkinariskiin liittyvien yhteenlaskettujen omien varojen vaatimusten perusteella

Standardimenetelmä

CA2 (rivi 530) / (rivi 520)

[Arvo]

100

Sisäiset mallit

CA2 (rivi 580) / (rivi 520)

[Arvo]


OSA 4

Operatiivista riskiä koskevat tiedot (vuosi XXXX)

 

Operatiivista riskiä koskevat tiedot

Viite COREP-lomakkeeseen

tiedot

 

Luottolaitokset: Operatiivisen riskin omien varojen vaatimukset

 

 

010

Luottolaitokset: operatiivisen riskin omien varojen vaatimukset

% yhteenlasketuista omien varojen vaatimuksista  (24)

CA2 (rivi 590) / (rivi 010)

[Arvo]

020

Luottolaitokset: menetelmän mukainen jaottelu

% luottolaitosten kokonaismäärän perusteella  (25)

Perusmenetelmä (BIA)

 

[Arvo]

030

Standardimenetelmä (TSA) /

Vaihtoehtoinen standardimenetelmä (ASA)

 

[Arvo]

040

Kehittynyt mittausmenetelmä (AMA)

 

[Arvo]

050

% operatiiviseen riskiin liittyvien yhteenlaskettujen omien varojen vaatimusten perusteella

BIA

CA2 (rivi 600) / (rivi 590)

[Arvo]

060

TSA/ASA

CA2 (rivi 610) / (rivi 590)

[Arvo]

070

AMA

CA2 (rivi 620) / (rivi 590)

[Arvo]

 

Luottolaitokset: Operatiivisesta riskistä johtuvat tappiot

 

 

080

Luottolaitokset: bruttotappiot yhteensä

Bruttotappiot yhteensä %:eina kaikista bruttotuloista  (26)

OPR Details (rivi 920, sarake 080) / OPR ((summa (riviltä 010 riville 130), sarake 030)

[Arvo]

 

Sijoituspalveluyritykset: Operatiivisen riskin omien varojen vaatimukset

 

 

090

Sijoituspalveluyritykset: operatiivisen riskin omien varojen vaatimukset

% yhteenlasketuista omien varojen vaatimuksista  (24)

CA2 (rivi 590) / (rivi 010)

[Arvo]

100

Sijoituspalveluyritykset: menetelmän mukainen jaottelu

% sijoituspalveluyritysten kokonaismäärän perusteella  (25)

BIA

 

[Arvo]

110

TSA/ASA

 

[Arvo]

120

AMA

 

[Arvo]

130

% operatiiviseen riskiin liittyvien yhteenlaskettujen omien varojen vaatimusten perusteella

BIA

CA2 (rivi 600) / (rivi 590)

[Arvo]

140

TSA/ASA

CA2 (rivi 610) / (rivi 590)

[Arvo]

150

AMA

CA2 (rivi 620) / (rivi 590)

[Arvo]

 

Sijoituspalveluyritykset: Operatiivisesta riskistä johtuvat tappiot

 

 

160

Sijoituspalveluyritykset: bruttotappiot yhteensä

Bruttotappiot yhteensä %:eina kaikista bruttotuloista  (26)

OPR Details (rivi 920, sarake 080) / OPR ((summa (riviltä 010 riville 130), sarake 030)

[Arvo]


OSA 5

Valvontatoimenpiteitä ja hallinnollisia seuraamuksia koskevat tiedot  (27) (vuosi XXXX)

 

Valvontatoimenpiteet

tiedot

 

Luottolaitokset

 

010

102 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti toteutetut valvonta-toimenpiteet

Direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutettuja valvontatoimenpiteitä yhteensä:

[Arvo]

011

vähimmäispääomavaatimukset ylittävien omien varojen pitäminen [104 artiklan 1 kohdan a alakohta]

[Arvo]

012

hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien sekä sisäisen pääomahallinnan tehostaminen [104 artiklan 1 kohdan b alakohta]

[Arvo]

013

valvontavaatimusten noudattamista koskevan suunnitelman esittäminen [104 artiklan 1 kohdan c alakohta]

[Arvo]

014

erityisen politiikan soveltaminen riskeiltä suojautumiseksi tai erityinen taseen varojen käsittely [104 artiklan 1 kohdan d alakohta]

[Arvo]

015

liiketoiminnan tai toimintojen rajoittaminen tai supistaminen [104 artiklan 1 kohdan e alakohta]

[Arvo]

016

toimintaan, tuotteisiin ja järjestelmiin sisältyvän riskin vähentäminen [104 artiklan 1 kohdan f alakohta]

[Arvo]

017

muuttuvan palkkion määrän rajoittaminen [104 artiklan 1 kohdan g alakohta]

[Arvo]

018

omien varojen vahvistaminen käyttämällä nettovoittoja [104 artiklan 1 kohdan h alakohta]

[Arvo]

019

voitonjaon tai koronmaksun rajoittaminen tai kieltäminen [104 artiklan 1 kohdan i alakohta]

[Arvo]

020

lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia koskevien vaatimusten asettaminen [104 artiklan 1 kohdan j alakohta]

[Arvo]

021

erityisten maksuvalmiusvaatimusten asettaminen [104 artiklan 1 kohdan k alakohta]

[Arvo]

022

lisätietojen antamista koskevien vaatimusten asettaminen [104 artiklan 1 kohdan l alakohta]

[Arvo]

023

Muiden (kuin direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdassa lueteltujen) toteutettujen valvontatoimenpiteiden määrä ja luonne

[Arvo]

024

Direktiivin 2013/36/EU 102 artiklan 1 kohdan b alakohdan sekä kyseisen direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 muiden säännösten mukaisesti toteutetut valvonta-toimenpiteet

Direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutettuja valvontatoimenpiteitä yhteensä:

[Arvo]

025

vähimmäispääomavaatimukset ylittävien omien varojen pitäminen [104 artiklan 1 kohdan a alakohta]

[Arvo]

026

hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien sekä sisäisen pääomahallinnan tehostaminen [104 artiklan 1 kohdan b alakohta]

[Arvo]

027

valvontavaatimusten noudattamista koskevan suunnitelman esittäminen [104 artiklan 1 kohdan c alakohta]

[Arvo]

028

erityisen politiikan soveltaminen riskeiltä suojautumiseksi tai erityinen taseen varojen käsittely [104 artiklan 1 kohdan d alakohta]

[Arvo]

029

liiketoiminnan tai toimintojen rajoittaminen tai supistaminen [104 artiklan 1 kohdan e alakohta]

[Arvo]

030

toimintaan, tuotteisiin ja järjestelmiin sisältyvän riskin vähentäminen [104 artiklan 1 kohdan f alakohta]

[Arvo]

031

muuttuvan palkkion määrän rajoittaminen [104 artiklan 1 kohdan g alakohta]

[Arvo]

032

omien varojen vahvistaminen käyttämällä nettovoittoja [104 artiklan 1 kohdan h alakohta]

[Arvo]

033

voitonjaon tai koronmaksun rajoittaminen tai kieltäminen [104 artiklan 1 kohdan i alakohta]

[Arvo]

034

lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia koskevien vaatimusten asettaminen [104 artiklan 1 kohdan j alakohta]

[Arvo]

035

erityisten maksuvalmiusvaatimusten asettaminen [104 artiklan 1 kohdan k alakohta]

[Arvo]

036

lisätietojen antamista koskevien vaatimusten asettaminen [104 artiklan 1 kohdan l alakohta]

[Arvo]

037

Muiden (kuin direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdassa lueteltujen) toteutettujen valvontatoimenpiteiden määrä ja luonne

[Arvo]

 

 

 

 

 

Valvontatoimenpiteet

tiedot

 

Sijoituspalveluyritykset

 

037

102 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti toteutetut valvonta-toimenpiteet

Direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutettuja valvontatoimenpiteitä yhteensä:

[Arvo]

038

vähimmäispääomavaatimukset ylittävien omien varojen pitäminen [104 artiklan 1 kohdan a alakohta]

[Arvo]

039

hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien sekä sisäisen pääomahallinnan tehostaminen [104 artiklan 1 kohdan b alakohta]

[Arvo]

040

valvontavaatimusten noudattamista koskevan suunnitelman esittäminen [104 artiklan 1 kohdan c alakohta]

[Arvo]

041

erityisen politiikan soveltaminen riskeiltä suojautumiseksi tai erityinen taseen varojen käsittely [104 artiklan 1 kohdan d alakohta]

[Arvo]

042

liiketoiminnan tai toimintojen rajoittaminen tai supistaminen [104 artiklan 1 kohdan e alakohta]

[Arvo]

043

toimintaan, tuotteisiin ja järjestelmiin sisältyvän riskin vähentäminen [104 artiklan 1 kohdan f alakohta]

[Arvo]

044

muuttuvan palkkion määrän rajoittaminen [104 artiklan 1 kohdan g alakohta]

[Arvo]

045

omien varojen vahvistaminen käyttämällä nettovoittoja [104 artiklan 1 kohdan h alakohta]

[Arvo]

046

voitonjaon tai koronmaksun rajoittaminen tai kieltäminen [104 artiklan 1 kohdan i alakohta]

[Arvo]

047

lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia koskevien vaatimusten asettaminen [104 artiklan 1 kohdan j alakohta]

[Arvo]

048

erityisten maksuvalmiusvaatimusten asettaminen [104 artiklan 1 kohdan k alakohta]

[Arvo]

049

lisätietojen antamista koskevien vaatimusten asettaminen [104 artiklan 1 kohdan l alakohta]

[Arvo]

050

Muiden (kuin direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdassa lueteltujen) toteutettujen valvontatoimenpiteiden määrä ja luonne

[Arvo]

051

Direktiivin 2013/36/EU 102 artiklan 1 kohdan b alakohdan sekä kyseisen direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 muiden säännösten mukaisesti toteutetut valvonta-toimenpiteet

Direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutettuja valvontatoimenpiteitä yhteensä:

[Arvo]

052

vähimmäispääomavaatimukset ylittävien omien varojen pitäminen [104 artiklan 1 kohdan a alakohta]

[Arvo]

053

hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien sekä sisäisen pääomahallinnan tehostaminen [104 artiklan 1 kohdan b alakohta]

[Arvo]

054

valvontavaatimusten noudattamista koskevan suunnitelman esittäminen [104 artiklan 1 kohdan c alakohta]

[Arvo]

055

erityisen politiikan soveltaminen riskeiltä suojautumiseksi tai erityinen taseen varojen käsittely [104 artiklan 1 kohdan d alakohta]

[Arvo]

056

liiketoiminnan tai toimintojen rajoittaminen tai supistaminen [104 artiklan 1 kohdan e alakohta]

[Arvo]

057

toimintaan, tuotteisiin ja järjestelmiin sisältyvän riskin vähentäminen [104 artiklan 1 kohdan f alakohta]

[Arvo]

058

muuttuvan palkkion määrän rajoittaminen [104 artiklan 1 kohdan g alakohta]

[Arvo]

059

omien varojen vahvistaminen käyttämällä nettovoittoja [104 artiklan 1 kohdan h alakohta]

[Arvo]

060

voitonjaon tai koronmaksun rajoittaminen tai kieltäminen [104 artiklan 1 kohdan i alakohta]

[Arvo]

061

lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia koskevien vaatimusten asettaminen [104 artiklan 1 kohdan j alakohta]

[Arvo]

062

erityisten maksuvalmiusvaatimusten asettaminen [104 artiklan 1 kohdan k alakohta]

[Arvo]

063

lisätietojen antamista koskevien vaatimusten asettaminen [104 artiklan 1 kohdan l alakohta]

[Arvo]

064

Muiden (kuin direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdassa lueteltujen) toteutettujen valvontatoimenpiteiden määrä ja luonne

[Arvo]

 

 

 

 

 

Hallinnolliset seuraamukset (28)

tiedot

 

Luottolaitokset

 

065

Hallinnolliset seuraamukset (toimilupa-vaatimusten tai määräosuuksien hankkimista koskevien vaatimusten rikkomisesta)

Direktiivin 2013/36/EU 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti sovellettujen hallinnollisten seuraamusten kokonaismäärä:

[Arvo]

066

julkiset ilmoitukset, joissa yksilöidään rikkomisesta vastuussa oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö sekä rikkomisen luonne [66 artiklan 2 kohdan a alakohta]

[Arvo]

067

määräykset, joissa vastuussa olevaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä [66 artiklan 2 kohdan b alakohta]

[Arvo]

068

oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle määrätyt h allinnolliset taloudelliset seuraamukset [66 artiklan 2 kohdan c–e alakohta]

[Arvo]

069

osakkaiden äänioikeuksien käytön estäminen [66 artiklan 2 kohdan f alakohta]

[Arvo]

070

Muiden (kuin direktiivin 2013/36/EU 66 artiklan 2 kohdassa yksilöityjen) sovellettujen hallinnollisten seuraamusten määrä ja luonne

[vapaa teksti]

071

Hallinnolliset seuraamukset (muiden direktiivissä 2013/36/EU tai asetuksessa (EU) N:o 575/2013 asetettujen vaatimusten rikkomisesta)

Direktiivin 2013/36/EU 67 artiklan 2 kohdan mukaisesti sovellettujen hallinnollisten seuraamusten kokonaismäärä:

[Arvo]

072

julkiset ilmoitukset, joissa yksilöidään rikkomisesta vastuussa oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö sekä rikkomisen luonne [67 artiklan 2 kohdan a alakohta]

[Arvo]

073

määräykset, joissa vastuussa olevaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä [67 artiklan 2 kohdan b alakohta]

[Arvo]

074

luottolaitoksen toimiluvan peruuttaminen [67 artiklan 2 kohdan c alakohta]

[Arvo]

075

väliaikaiset kiellot, joilla kielletään luonnollisia henkilöitä hoitamasta tehtäviä luottolaitoksissa [67 artiklan 2 kohdan d alakohta]

[Arvo]

076

oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle määrätyt hallinnolliset taloudelliset seuraamukset [67 artiklan 2 kohdan e–g alakohta]

[Arvo]

077

Muiden (kuin direktiivin 2013/36/EU 67 artiklan 2 kohdassa yksilöityjen) sovellettujen hallinnollisten seuraamusten määrä ja luonne

[vapaa teksti]

 

Sijoituspalveluyritykset

 

078

Hallinnolliset seuraamukset (toimilupa-vaatimusten tai määräosuuksien hankkimista koskevien vaatimusten rikkomisesta)

Direktiivin 2013/36/EU 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti sovellettujen hallinnollisten seuraamusten kokonaismäärä:

[Arvo]

079

julkiset ilmoitukset, joissa yksilöidään rikkomisesta vastuussa oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö sekä rikkomisen luonne [66 artiklan 2 kohdan a alakohta]

[Arvo]

080

määräykset, joissa vastuussa olevaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä [66 artiklan 2 kohdan b alakohta]

[Arvo]

081

oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle määrätyt hallinnolliset taloudelliset seuraamukset [66 artiklan 2 kohdan c–e alakohta]

[Arvo]

082

osakkaiden äänioikeuksien käytön estäminen [66 artiklan 2 kohdan f alakohta]

[Arvo]

083

Muiden (kuin direktiivin 2013/36/EU 66 artiklan 2 kohdassa yksilöityjen) sovellettujen hallinnollisten seuraamusten määrä ja luonne

[Arvo]

084

Hallinnolliset seuraamukset (muiden direktiivissä 2013/36/EU tai asetuksessa (EU) N:o 575/2013 asetettujen vaatimusten rikkomisesta)

Direktiivin 2013/36/EU 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti sovellettujen hallinnollisten seuraamusten kokonaismäärä:

[Arvo]

085

julkiset ilmoitukset, joissa yksilöidään rikkomisesta vastuussa oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö sekä rikkomisen luonne [67 artiklan 2 kohdan a alakohta]

[Arvo]

086

määräykset, joissa vastuussa olevaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä [67 artiklan 2 kohdan b alakohta]

[Arvo]

087

sijoituspalveluyritysten toimilupien peruuttaminen [67 artiklan 2 kohdan c alakohta]

[Arvo]

088

väliaikaiset kiellot, joilla kielletään luonnollisia henkilöitä hoitamasta tehtäviä sijoituspalveluyrityksissä [67 artiklan 2 kohdan d alakohta]

[Arvo]

089

oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle määrätyt hallinnolliset taloudelliset seuraamukset [67 artiklan 2 kohdan e–g alakohta]

[Arvo]

090

Muiden (kuin direktiivin 2013/36/EU 67 artiklan 2 kohdassa yksilöityjen) sovellettujen hallinnollisten seuraamusten määrä ja luonne

[vapaa teksti]

Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa paljastaa tiettyihin laitoksiin kohdistettuja valvontatoimenpiteitä tai -päätöksiä. Kun toimivaltaiset viranomaiset julkistavat tietoja yleisistä kriteereistä ja menetelmistä, ne eivät saa paljastaa tiettyihin laitoksiin, joko yksittäisiin laitoksiin tai laitosryhmiin, kohdistettuja valvontatoimenpiteitä.


OSA 6

Vapautuksia koskevat tiedot  (29) (vuosi XXXX)

 

Vapautus asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennessä, seitsemännessä ja kahdeksannessa osassa asetettujen vakavaraisuusvaatimusten soveltamisesta yksittäiseen laitokseen

 

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 säännös

7 artiklan 1 ja 2 kohta

(tytäryrityksiä koskevat vapautukset) (30)

7 artiklan 3 kohta

(emoyrityksiä koskevat vapautukset)

010

Myönnettyjä vapautuksia yhteensä

[Arvo]

[Arvo]

011

Sellaisille emoyrityksille myönnettyjen vapautusten määrä, joilla on kolmansiin maihin sijoittautuneita tytäryrityksiä tai omistusyhteyksiä tällaisiin tytäryrityksiin

N/A

[Arvo]

012

Kolmansiin maihin sijoittautuneiden tytäryrityksisä pidetyt konsolidoidut omat varat yhteensä (miljoonina euroina)

N/A

[Arvo]

013

Prosenttiosuus kolmansiin maihin sijoittautuneissa tytäryrityksissä pidetyistä konsolidoiduista omista varoista (prosentteina)

N/A

[Arvo]

014

Prosenttiosuus kolmansiin maihin sijoittautuneisiin tytäryrityksiin allokoiduista konsolidoiduista omien varojen vaatimuksista (prosentteina)

N/A

[Arvo]

 

Emoyrityksille myönnetty lupa sisällyttää tytäryritykset asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja kahdeksannessa osassa säädettyjen vakavaraisuusvaatimustensa laskentaan

 

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 säännös

9 artiklan 1 kohta

(Yksilöllinen konsolidointimenetelmä)

015

Myönnettyjä lupia yhteensä

[Arvo]

016

Niiden lupien määrä, joilla emoyritysten sallitaan sisällyttää kolmansiin maihin sijoittautuneet tytäryritykset vaatimuksensa laskentaan

[Arvo]

017

Kolmansiin maihin sijoittautuneiden tytäryrityksisä pidetyt konsolidoidut omat varat yhteensä (miljoonina euroina)

[Arvo]

018

Prosenttiosuus kolmansiin maihin sijoittautuneissa tytäryrityksissä pidetyistä konsolidoiduista omista varoista (prosentteina)

[Arvo]

019

Prosenttiosuus kolmansiin maihin sijoittautuneisiin tytäryrityksiin allokoiduista konsolidoiduista omien varojen vaatimuksista (prosentteina)

[Arvo]

 

Vapautus asetuksen (EU) N:o 575/2013 kuudennessa osassa asetettujen maksuvalmiusvaatimusten soveltamisesta yksittäiseen laitokseen

 

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 säännös

8 artikla

(Tytäryrityksiä koskevat vapautukset, jotka liittyvät maksuvalmiuteen)

020

Myönnettyjä vapautuksia yhteensä

[Arvo]

021

8 artiklan 2 kohdan nojalla myönnettyjen vapautusten määrä, kun kaikille samaan maksuvalmiusalaryhmään kuuluville laitoksille on myönnetty toimilupa samassa jäsenvaltiossa

[Arvo]

022

8 artiklan 1 kohdan nojalla myönnettyjen vapautusten määrä, kun kaikille samaan maksuvalmiusalaryhmään kuuluville laitoksille on myönnetty toimilupa monessa jäsenvaltiossa

[Arvo]

023

Samaan laitosten suojajärjestelmään kuuluville laitoksille 8 artiklan 3 kohdan nojalla myönnettyjen vapautusten määrä

[Arvo]

 

Vapautus asetuksen (EU) N:o 575/2013 toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennessä, kuudennessa, seitsemännessä ja kahdeksannessa osassa asetettujen vakavaraisuusvaatimusten soveltamisesta yksittäiseen laitokseen

 

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 säännös

10 artikla

(Pysyvästi keskuslaitokseen liittyneet luottolaitokset)

024

Myönnettyjä vapautuksia yhteensä

[Arvo]

025

Pysyvästi keskuslaitokseen liittyneille luottolaitoksille myönnettyjen vapautusten määrä

[Arvo]

026

Keskuslaitoksille myönnettyjen vapautusten määrä

[Arvo]


(1)  Varat yhteensä -luku on maan kaikkien varojen arvo toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tapauksessa, ainoastaan riveillä 020 ja 030, ja EKP:n tapauksessa merkittävien laitosten kaikkien varojen arvo koko yhteisen valvontamekanismin osalta.

(2)  BKT markkinahintaan; ehdotettu lähde – Eurostat/EKP.

(3)  Ei sisällä ETA-maita.

(4)  Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyjen sivuliikkeiden lukumäärä. Jos luottolaitos on perustanut samaan maahan useita liiketoimipaikkoja ja sen oma pääkonttori on kolmannessa maassa, kaikki nämä liiketoimipaikat lasketaan yhdeksi sivuliikkeeksi.

(5)  Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 16 alakohdassa määriteltyjen sivuliikkeiden lukumäärä. Tytäryrityksen tytäryritys katsotaan kyseisten yritysten johdossa olevan emoyrityksen tytäryritykseksi.

(6)  Vakavaraisuusasetuksen 50 artiklassa määritelty ydinpääoma (CET1) suhteessa vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 118 alakohdassa ja 72 artiklassa määriteltyihin omiin varoihin ilmaistuna prosenttiosuutena (%).

(7)  Vakavaraisuusasetuksen 61 artiklassa määritelty ensisijainen lisäpääoma (AT1) suhteessa vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 118 alakohdassa ja 72 artiklassa määriteltyihin omiin varoihin ilmaistuna prosenttiosuutena (%).

(8)  Vakavaraisuusasetuksen 71 artiklassa määritelty toissijainen pääoma (T2) suhteessa vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 118 alakohdassa ja 72 artiklassa määriteltyihin omiin varoihin ilmaistuna prosenttiosuutena (%).

(9)  8 prosenttia vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdassa ja 95, 96 ja 98 artiklassa määritellystä kokonaisriskin määrästä.

(10)  Omat varat suhteessa vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyyn kokonaisriskin määrään ilmaistuna prosenttiosuutena (%).

(11)  Tässä tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan a ja f alakohdassa määriteltyjen luottoriskin omien varojen vaatimusten suhdetta saman asetuksen 92 artiklan 3 kohdassa ja 95, 96 ja 98 artiklassa määriteltyihin yhteenlaskettuihin omiin varoihin.

(12)  Jos laitos käyttää useampaa kuin yhtä menetelmää, se on otettava huomioon kussakin näistä menetelmistä. Kolmen menetelmän osalta ilmoitettujen prosenttiosuuksien summa voi näin ollen olla yli 100 prosenttia.

(13)  Niissä poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa laitos käyttää useampaa kuin yhtä menetelmää, se on otettava huomioon kussakin näistä menetelmistä. Ilmoitettujen prosenttiosuuksien summa voi näin ollen olla yli 100 prosenttia.

(14)  Tässä tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan a ja f alakohdassa määriteltyjen luottoriskin omien varojen vaatimusten suhdetta saman asetuksen 92 artiklan 3 kohdassa ja 95, 96 ja 98 artiklassa määriteltyihin yhteenlaskettuihin omiin varoihin.

(15)  Tässä tarkoitetaan niiden sijoituspalveluyritysten omien varojen vaatimusten prosenttiosuutta, jotka soveltavat standardimenetelmää vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ja IRB-menetelmää saman artiklan f alakohdassa määriteltyjen luottoriskin kokonaisvaatimusten osalta.

(16)  Arvioitujen tappioiden määrä on ilmoitettava raportoinnin viitepäivältä.

(17)  Vakavaraisuusasetuksen 101 artiklan 1 kohdan c ja f alakohdan määritelmän mukaisesti; markkina-arvo ja kiinnitysluottoarvo 4 artiklan 1 kohdan 74 ja 76 alakohdan mukaisesti; ainoastaan siltä vastuun osalta, jolla on täysimääräinen kiinteistövakuus vakavaraisuusasetuksen 124 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(18)  Vakavaraisuusasetuksen 101 artiklan 1 kohdan a ja f alakohdan määritelmän mukaisesti; markkina-arvo ja kiinnitysluottoarvo 4 artiklan 1 kohdan 74 ja 76 alakohdan mukaisesti.

(19)  Kun vakuuden arvo on laskettu kiinnitysluottoarvona.

(20)  Vakavaraisuusasetuksen 101 artiklan 1 kohdan b ja e alakohdan määritelmän mukaisesti; markkina-arvo ja kiinnitysluottoarvo 4 artiklan 1 kohdan 74 ja 76 alakohdan mukaisesti.

(21)  Lomakkeen on sisällettävä tiedot kaikista laitoksista eikä ainoastaan niistä, joilla on markkinariskipositioita.

(22)  Vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohdan i alakohdassa ja c alakohdan i ja iii alakohdassa ja 92 artiklan 4 kohdan b alakohdassa määritellyn positio-, valuuttakurssi- ja hyödykeriskien kokonaismäärän suhde vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdassa ja 95, 96 ja 98 artiklassa määriteltyyn kokonaisriskin määrään (prosentteina).

(23)  Jos laitos käyttää useampaa kuin yhtä menetelmää, se on otettava huomioon kussakin näistä menetelmistä. Näin ollen ilmoitettujen prosenttiosuuksien summa voi olla yli 100 prosenttia, mutta myös alle 100 prosenttia, koska yhteisöjen, joiden kaupankäyntisalkut ovat pieniä, ei ole pakko määrittää markkinariskiä.

(24)  Tässä tarkoitetaan vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdassa määritellyn operatiivisen kokonaisriskin määrän suhdetta vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdassa ja 95, 96 ja 98 artiklassa määriteltyyn kokonaisriskin määrään (prosentteina).

(25)  Jos laitos käyttää useampaa kuin yhtä menetelmää, se on otettava huomioon kussakin näistä menetelmistä. Näin ollen ilmoitettujen prosenttiosuuksien summa voi olla yli 100 prosenttia, mutta myös alle 100 prosenttia, koska joidenkin sijoituspalveluyritysten ei ole pakko laskea operatiivisen riskin pääomavaatimusta.

(26)  Ainoastaan sellaisten yhteisöjen osalta, jotka käyttävät AMA-menetelmää tai TSA/ASA-menetelmää; kaikkien liiketoiminta-alueiden kokonaistappion määrän suhde TSA/ASA-menetelmän ja AMA-menetelmän piiriin kuuluvan pankkitoiminnan relevantin indikaattorin summaan viime vuonna (prosentteina).

(27)  Tiedot on ilmoitettava päätöksen tekopäivän perusteella.

Koska kansallisissa säännöksissä ja valvontakäytännöissä ja -tavoissa on eroja toimivaltaisten viranomaisten välillä, eri lainkäyttöalueita ei välttämättä voida verrata toisiinsa taulukossa esitettyjen lukujen perusteella. Mahdolliset päätelmät, joissa näitä eroja ei oteta tarkoin huomioon, voivat olla harhaanjohtavia.

(28)  Toimivaltaisten viranomaisten määräämät hallinnolliset seuraamukset. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava kaikki hallinnolliset seuraamukset, joihin ei ole mahdollista hakea muutosta niiden lainkäyttöalueella tietojen ilmoittamisen viitepäivään mennessä. Niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joissa on sallittua julkistaa muutoksenhaun kohteena olevat hallinnolliset seuraamukset, on ilmoitettava nämä hallinnolliset seuraamukset, paitsi jos hallinnollinen seuraamus peruutetaan muutoksenhaun johdosta.

(29)  Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vapautuskäytännöistä tiedot, jotka perustuvat toimivaltaisen viranomaisen myöntämien edelleen voimassa olevien vapautusten kokonaismäärään. Ilmoitettavat tiedot on rajattava niihin yhteisöihin, joille on myönnetty vapautus. Jos tietoja ei ole saatavilla, eli ne eivät sisälly säännölliseen raportointiin, kohtaan on merkittävä ”N/A”.

(30)  Vapautusten laskemisen perustana on käytettävä niiden laitosten lukumäärää, joille on myönnetty vapautus.


5.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/57


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/913,

annettu 29 päivänä toukokuuta 2019,

lantaanikarbonaattioktahydraatin hyväksynnän uusimisesta kissojen rehun lisäaineena ja asetuksen (EY) N:o 163/2008 kumoamisesta (hyväksynnän haltija Bayer HealthCare AG)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle ja uusimiselle.

(2)

Lantaanikarbonaattioktahydraatti hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi kissojen rehun lisäaineena komission asetuksella (EY) N:o 163/2008 (2).

(3)

Kyseisen hyväksynnän haltija on toimittanut asetuksen (EY) N:o 1831/2003 14 artiklan mukaisesti hakemuksen, joka koskee lantaanikarbonaattioktahydraatin hyväksymisen uusimista kissojen rehun lisäaineena, ja pyytänyt kyseisen lisäaineen luokittelua lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”. Hakemuksen mukana on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1831/2003 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 29 päivänä marraskuuta 2018 antamassaan lausunnossa (3), että hakijan toimittamat tiedot osoittavat, että kyseinen lisäaine täyttää hyväksymisen edellytykset.

(5)

Lantaanikarbonaattioktahydraatin arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen lisäaineen hyväksyminen tämän asetuksen liitteessä esitetyn mukaisesti olisi uusittava.

(6)

Sen seurauksena, että lantaanikarbonaattioktahydraatin hyväksyminen rehun lisäaineena tämän asetuksen liitteessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti uusitaan, asetus (EY) N:o 163/2008 olisi kumottava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Uusitaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”muut eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” kuuluvan liitteessä tarkoitetun lisäaineen hyväksyminen kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 163/2008.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)   EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 163/2008, tehty 22 päivänä helmikuuta 2008, lantaanikarbonaattioktahydraatti-valmisteen (Lantharenol) hyväksymisestä rehun lisäaineena (EUVL L 50, 23.2.2008, s. 3).

(3)   EFSA Journal 2018;16(12):5542.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Vähimmäis pitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut säännökset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

mg lisäainetta/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: muut eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet (vähentää fosforin erittymistä virtsan kautta)

4d1

Bayer HealthCare AG

Lantaanikarbonaattioktahydraatti

Lisäaineen koostumus

Lantaanikarbonaattioktahydraatti-valmiste

Vähintään 85 % lantaanikarbonaattioktahydraattia tehoaineena.

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

Lantaanikarbonaattioktahydraatti

La2(CO3)3*8H2O

CAS-numero: 6487-39-4

Analyysimenetelmä  (1)

Karbonaatin määrittäminen rehun lisäaineesta:

yhteisömenetelmä (asetus (EY) 152/2009 – liite III-O)

Lantaanin määrittäminen rehun lisäaineesta ja rehusta:

induktiivisesti kytketty plasma-atomiemissiospektrometria (ICP-AES)

Kissat

1 500

7 500

1.

Lisäaineen ja esiseosten käyttöohjeissa on mainittava varastointia koskevat edellytykset sekä stabiilisuus lämpökäsittelyssä.

2.

Rehualan toimijoiden on vahvistettava lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, hengityssuoja mukaan lukien.

3.

Lisäaineen käyttöohjeissa on oltava seuraavat tiedot:

”vältettävä samanaikaista käyttöä rehun kanssa, jonka fosforipitoisuus on suuri.”

25. kesäkuuta 2029


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports


5.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/60


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/914,

annettu 29 päivänä toukokuuta 2019,

Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävän valmisteen hyväksymisestä lihakalkkunoiden, siitoseläimiksi kasvatettavien kalkkunoiden ja lihan- ja munantuotantoa varten kasvatettavien toissijaisten siipikarjalajien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Huvepharma NV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on toimitettu hakemus Bacillus licheniformis (DSM 28710) -organismia sisältävän valmisteen hyväksymiseksi. Hakemuksen mukana on toimitettu kyseisen asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävän valmisteen hyväksymistä lihakalkkunoiden, siitoseläimiksi kasvatettavien kalkkunoiden ja lihan- ja munantuotantoa varten kasvatettavien toissijaisten siipikarjalajien rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävän valmisteen, joka kuuluu lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”, käyttö broilerien ja kananuorikoiden rehun lisäaineena hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1904 (2).

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 28 päivänä marraskuuta 2018 antamassaan lausunnossa (3), että Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävällä valmisteella ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallisia vaikutuksia eläinten terveyteen eikä ympäristöön. Se totesi myös, että lisäainetta pidetään mahdollisena hengitysteitä herkistävänä aineena eikä ihon tai silmien herkistymisestä lisäaineelle tai sen aiheuttamasta iho- tai silmä-ärsytyksestä voida tehdä päätelmiä. Sen vuoksi komissio katsoo, että olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimenpiteitä ihmisten terveydelle aiheutuvien haittavaikutusten estämiseksi erityisesti lisäaineen käyttäjien osalta. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että lisäaineen käyttö suositeltuna annoksena voi parantaa rehun hyötysuhdetta lihakalkkunoiden osalta ja että päätelmä voidaan ulottaa koskemaan siitoseläimiksi kasvatettavia kalkkunoita ja lihan- ja munantuotantoa varten kasvatettavia toissijaisia siipikarjalajeja. Elintarviketurvallisuusviranomainen ei katso erityisten markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevien vaatimusten olevan tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(6)

Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävän valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet” kuuluva, liitteessä kuvattu valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)   EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1904, annettu 18 päivänä lokakuuta 2017, Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävän valmisteen hyväksymisestä broilerien ja kananuorikoiden rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Huvepharma NV) (EUVL L 269, 19.10.2017, s. 27).

(3)   EFSA Journal 2019;17(1):5536.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai –ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut säännökset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

PMY/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet

4b1828

Huvepharma NV

Bacillus licheniformis DSM 28710

Lisäaineen koostumus

Bacillus licheniformis DSM 28710 -organismia sisältävä valmiste, joka sisältää vähintään

3,2 × 109 PMY/g lisäainetta

Kiinteä muoto

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

Elinkykyiset Bacillus licheniformis DSM 28710 -itiöt

Analyysimenetelmä  (1)

Bacillus licheniformis DSM 28710:n lukumäärän määrittäminen rehun lisäaineessa ja rehussa:

pintaviljelymenetelmä EN 15784

Bacillus licheniformis DSM 28710:n tunnistaminen:

pulssikenttägeelielektroforeesi (PFGE)

Lihakalkkunat

Siitoseläimiksi kasvatettavat kalkkunat

Lihan- ja munantuotantoa varten kasvatettavat toissijaiset siipikarjalajit

1,6 × 109

1.

Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on mainittava varastointia koskevat edellytykset sekä stabiilisuus kuumennettaessa.

2.

Käyttö on sallittu jotakin seuraavaa sallittua kokkidiostaattia sisältävässä kalkkunoiden rehussa: diklatsuriili, halofuginoni, robenidiini, lasalosidi, maduramisiini tai monensiini.

3.

Käyttö on sallittu jotakin seuraavaa sallittua kokkidiostaattia sisältävässä siitoseläimiksi kasvatettavien kalkkunoiden ja lihan- ja munantuotantoa varten kasvatettavien toissijaisten siipikarjalajien rehussa: diklatsuriili tai lasalosidi.

4.

Rehualan toimijoiden on vahvistettava lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- ja silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien vaaratekijöiden varalta. Jos hengitysteitse tai iho- ja silmäkosketuksesta aiheutuvaa altistusta ei voida näiden järjestelyiden ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseosta käsiteltäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

25. kesäkuuta 2029


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports.


5.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/63


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/915,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 2019,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti maaliskuussa 2013 polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 217/2013 (2), jäljempänä ’lopullista tullia koskeva asetus’, käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7607 11 11 ja ex 7607 19 10 luokiteltavien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa.

(2)

Lopullista tullia koskevalla asetuksella otettiin käyttöön polkumyyntitulli, joka on 14,2–15,6 prosenttia yhteistyössä toimineiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuonnin osalta, 14,6 prosenttia otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden yritysten osalta ja 35,6 prosenttia kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(3)

Komissio julkaisi 14 päivänä kesäkuuta 2017Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (3) tiettyjen Kiinasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä.

(4)

Kahdeksan unionin tuottajaa (ALEURO Converting Sp. Z o.o., CeDo Sp. z o.o., Cuki Cofresco SpA, Fora Folienfabrik GmbH, ITS BV, Rul-Let A/S, SPHERE SA ja Wrapex Ltd), jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, joiden osuus tiettyjen alumiinifoliorullien kokonaistuotannosta Euroopan unionissa, jäljempänä ’unioni’, on yli 40 prosenttia, esitti 14 päivänä joulukuuta 2017 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(5)

Pyynnön esittäjien mukaan toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(6)

Kun komissio oli todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se julkaisi 13 päivänä maaliskuuta 2018Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (4) tarkastelun vireillepanosta, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

1.3   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(7)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2017 ja 31 päivän joulukuuta 2017 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(8)

Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2014 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.4   Asianomaiset osapuolet

(9)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta erikseen pyynnön esittäjille, tiedossa oleville unionin tuottajille ja niiden järjestöille, tiedossa oleville tiettyjen alumiinifoliorullien tuojille unionissa, Kiinan viranomaisille ja tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa ja kehotti niitä toimimaan yhteistyössä.

(10)

Kaikilla asianomaisilla osapuolilla oli tilaisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää saada tulla komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kuulemiksi. Yksikään asianomainen osapuoli ei pyytänyt kuulemista.

1.5   Otanta

(11)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

1.5.1   Unionin tuottajia koskeva otanta

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajia edustavan otoksen.

(13)

Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti otoksen, joka perustui samankaltaisen tuotteen suurimpaan edustavaan tuotantomäärään, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(14)

Alustavasti valittuun otokseen kuului kolme unionin tuottajaa, joiden osuus yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien kokonaistuotannosta oli noin 66 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta ja sai huomautuksia vain yritykseltä Sphere SA, joka halusi vahvistuksen sille, että ainoastaan sen tuotantoyritys Sphere France SAS sisällytettäisiin otokseen. Otoksen katsottiin siten edustavan unionin tuotannonalaa.

1.5.2   Etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta

(15)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa tuojia ja niitä edustavia järjestöjä ilmoittautumaan ja toimittamaan tarvittavat tiedot, jotta se voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen.

(16)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Yksi yritys vastasi, että se ei ole tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuoja eikä käyttäjä.

1.5.3   Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(17)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia kiinalaisia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa Euroopan unionissa toimimaan yhteistyössä ja yksilöimään muita mahdollisia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(18)

Neljä kiinalaisten tuottajien ryhmää toimitti otantavastaukset. Koska vastauksia saatiin vain vähän, komissio päätti, että otanta ei ollut tarpeen, ja pyysi kaikkia otantaan vastauksen antaneita kiinalaisia tuottajia täyttämään kyselylomakkeen.

1.5.4   Käyttäjät

(19)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa käyttäjiä ja niitä edustavia järjestöjä sekä kuluttajia edustavia järjestöjä ilmoittautumaan ja toimimaan yhteistyössä. Yksikään unionin käyttäjä tai niiden järjestö ei ilmoittautunut.

1.5.5   Kyselylomakkeet ja tarkastuskäynnit

(20)

Komissio lähetti otokseen valituille kolmelle unionin tuottajalle kyselylomakkeet. Kuten 18 kappaleessa todetaan, kyselylomakkeet lähetettiin myös neljälle kiinalaiselle tuottajien ryhmälle.

(21)

Kyselyyn saatiin vastaukset kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta. Yksikään niistä kiinalaisista tuottajista, jotka olivat toimittaneet otantaa koskevan vastauksen, ei kuitenkaan toimittanut täytettyä kyselylomaketta. Komissio tiedotti vientiä harjoittaville tuottajille yhteistyöstä kieltäytymisen seurauksista; siitä huolimatta yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä.

(22)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien unionin tuottajien toimitiloihin:

CeDo Sp. z o.o., Katy Wrocławskie, Puola;

ITS BV, Apeldoorn, Alankomaat;

SPHERE SA, Pariisi, Ranska.

1.6   Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti

(23)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävä näyttö perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien todennäköisestä esiintymisestä, komissio katsoi aiheelliseksi panna tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(24)

Näin ollen tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksen liitteessä III pyydetyt tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytetyistä tuotantopanoksista. Neljä kiinalaisten tuottajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot.

(25)

Saadakseen tarpeelliseksi katsomansa tiedot perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja väitettyjä merkittäviä vääristymiä koskevaa tutkimustaan varten komissio lähetti lisäksi kyselylomakkeen Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta.

(26)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa myös kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta tai vientiä harjoittavilta tuottajilta ei saatu huomautuksia tai lisänäyttöä.

(27)

Vireillepanoilmoituksessa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se voi valita asianmukaisen edustavan maan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin ja vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon.

(28)

Komissio julkaisi 19 päivänä huhtikuuta 2018 ensimmäisen ilmoituksen, jäljempänä ’19 päivänä huhtikuuta 2018 annettu ilmoitus’, jolla pyydettiin asianomaisten osapuolten näkemyksiä lähteistä, joita komissio voi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Mainitussa 19 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa ilmoituksessa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttivät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Lisäksi, ottaen huomioon vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavat kriteerit, komissio nimesi tässä vaiheessa Turkin mahdolliseksi edustavaksi maaksi. Komissio ilmoitti myös, että se oli löytänyt tuottajan, yrityksen Sedat Tahir A.S., jonka tilinpäätös oli julkisesti saatavilla ja joka tuotti tarkastelun kohteena olevaa tuotetta kyseisessä mahdollisessa edustavassa maassa.

(29)

Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille 10 päivää aikaa huomautusten esittämiseen, mutta huomautuksia ei esitetty.

(30)

Toisessa, 3 päivänä lokakuuta 2018 annetussa, normaaliarvon määrittämiseen liittyviä lähteitä koskevassa ilmoituksessa, jäljempänä ’3 päivänä lokakuuta 2018 annettu ilmoitus’, komissio vahvisti aikomuksensa käyttää Turkkia edustavana maana, erityiset tullikoodit ja tuotantotekijöitä koskevat tietolähteet sekä turkkilaisen yrityksen Sedat Tahir A.S. myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voittoluvut, joita se aikoi tarkoitus käyttää normaaliarvon muodostamiseen.

(31)

Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille 10 päivää aikaa huomautusten esittämiseen, mutta huomautuksia ei esitetty.

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(32)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli vahvistamaton alumiinifolio, jonka paksuus on vähintään 0,007 mm mutta alle 0,021 mm ja jota ei ole enempää valmisteltu kuin valssattu ja joka on kohokuvioitu tai kohokuvioimaton ja jonka rullapaino on alhainen, enintään 10 kg, ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7607 11 11 ja ex 7607 19 10 (Taric-koodit 7607111110 ja 7607191010), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(33)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta käytetään tavallisesti kulutustavarana pakkaamiseen ja muuhun kotitalous- tai ruokahuoltokäyttöön, jäljempänä ’kotitalousfolio’.

2.2   Samankaltainen tuote

(34)

Katsottiin, että Kiinassa tuotetulla ja unioniin viedyllä tarkastelun kohteena olevalla tuotteella, edustavassa maassa Turkissa tuotetulla tuotteella ja unionin tuotannonalan unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia samankaltaisen tuotteen määrittämisestä.

(35)

Komissio päätti, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.3   Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(36)

Komissiolle ei toimitettu tuotteen määritelmää koskevia väitteitä.

3.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

3.1   Alustavat huomautukset

(37)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(38)

Kuten 21 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät siis toimittaneet kyselyvastauksia, esimerkiksi tietoja vientihinnoista ja kustannuksista, kotimarkkinahinnoista ja kustannuksista, kapasiteetista, tuotannosta ja investoinneista. Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään kommentoineet asiakirja-aineistossa esitettyä näyttöä, kuten komission laatimaan raporttia ”Commission Staff Working Document on Significant Distortions in the Economy of the People's Republic of China for the Purposes of Trade Defense Investigations” (5), jäljempänä ’raportti’, ja pyynnön esittäjien toimittamaa lisänäyttöä, jotka osoittavat valtion merkittävän puuttumisen vaikuttaneen mainittuihin hintoihin ja kustannuksiin. Sen vuoksi komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja.

(39)

Komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille ja 18 kappaleessa tarkoitetuille vientiä harjoittaville tuottajille perusasetuksen 18 artiklan soveltamisesta ja antoi niille tilaisuuden esittää huomautuksia. Komissio ei saanut huomautuksia. Näin ollen perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäljempänä esitetyt polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin, etenkin voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä annettuihin tietoihin, asianomaisten osapuolten toimittamiin huomautuksiin ja 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan (Eurostat) tilastoihin.

3.2   Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin jatkuminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

(40)

Eurostatin tilastotiedot osoittavat, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Kiinasta unioniin jatkui. Tuonnin määrä oli 1 519 tonnia ja vastasi 1,8:aa prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tältä osin komissio totesi, että tällainen taso ei ole epätavallisen alhainen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen yhteydessä, sillä tehokkaiden toimenpiteiden, joilla pyritään torjumaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahingollisia vaikutuksia, odotetaankin vähentävän tuontia aiemmasta vahinkoa tuottavasta tasosta. Itse asiassa Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 22,9 prosenttia kokonaistuonnista. Lisäksi, kuten 165 kappaleessa todetaan, polkumyynnin laskeminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen perusteella osoittaa samanlaista polkumyynnin tasoa. Tämä vahvistaa sen, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla EU:hun tulleen tuonnin määrän perusteella tehdyt päätelmät ovat edustavia. Näin ollen komissio katsoi, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson tosiasiallinen tuonti oli edustavaa, ja tutki sen vuoksi, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.3   Normaaliarvo

(41)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(42)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan kuitenkin ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Kuten jäljempänä selitetään, koska Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli käytettävissä olevan näytön perusteella, että tässä tutkimuksessa on aiheellista soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa.

3.3.1   Merkittävien vääristymien esiintyminen

3.3.1.1   Johdanto

(43)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa todetaan, että ”merkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin”. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat;

valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin;

syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin;

konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano;

palkkakustannusten vääristyminen;

mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia ”.

(44)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa säädetään, että ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(45)

Vireillepanovaiheessa asianomaisia osapuolia pyydettiin kiistämään tutkimuksen asiakirja-aineistossa esitetty näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Asiakirja-aineisto sisälsi muun muassa pyynnön esittäjien väitteet ja näytön, jotka koskivat merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinan alumiinimarkkinoilla. Se sisälsi myös kopion komission laatimasta raportista, jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen monilla talouden tasoilla, mukaan lukien moniin keskeisiin tuotannontekijöihin (kuten maahan, energiaan, pääomaan, raaka-aineisiin ja työvoimaan) ja tiettyihin tuotannonaloihin (kuten alumiinisektoriin) liittyvät vääristymät. Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa.

(46)

Asiakirja-aineistossa olevan näytön, mukaan lukien raportin sisältämä näyttö, perusteella komissio päätti tutkia, onko perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi aiheellista käyttää Kiinan kotimarkkinahintoja ja kustannuksia. Kyseisessä analyysissä tarkasteltiin sekä valtion merkittävää puuttumista talouteen yleensä että erityisesti kyseisen tuotannonalan eli alumiinisektorin markkinatilanteeseen, mukaan lukien tarkastelun kohteena oleva tuote.

(47)

Kuten 25 ja 26 kappaleessa täsmennetään, Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät esittäneet huomautuksia tutkimuksen asiakirja-aineistossa ja edellä mainitussa raportissa esitetystä näytöstä, pyynnön esittäjien toimittamasta merkittävien vääristymien esiintymistä koskevasta lisänäytöstä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta käsillä olevassa tapauksessa, esittäneet niitä tukevaa näyttöä tai kiistäneet niitä.

3.3.1.2   Pyynnön esittäjien väitteet ja väitteiden tueksi esitetty näyttö

(48)

Pyynnössä esitettiin oleellista näyttöä, joka tukee väitteitä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja täydentää raporttia.

(49)

Ensinnäkin pyynnön esittäjät ilmoittavat pyynnön III jakson A.1.a kohdassa, että komissio oli todennut jo alkuperäisen asetuksen (6) antamiseen johtaneessa tutkimuksessa, että ”tuotantoketjun alkupään perusraaka-aineen eli alumiinin hinta oli vääristynyt” ja että ”myös välituoteraaka-aineen eli alumiinifoliokonerullien hinnassa havaittiin vääristymiä”.

(50)

Tältä osin komissio totesi alkuperäisen asetuksen antamiseen johtaneessa tutkimuksessa ensinnäkin, että primaarialumiinin osuus tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantokustannuksista on noin 60–70 prosenttia eli se on siten merkittävin tuotannon kustannustekijä. Toiseksi komissio totesi, että alumiinin hinnat Kiinan markkinoilla (nk. SHFE-hinta (7)) poikkesivat suuresti LME-hinnasta (8), joka on maailmanlaajuinen viitehinta. Kolmanneksi komissio katsoi, että tilannetta voitaisiin selittää ”useilla valtiolähtöisillä tekijöillä ja valtion merkittävällä puuttumisella kotimarkkinoiden toimintaan useiden eri välineiden kautta” (9). Edellä esitetyn mukaisesti komissio päätteli alkuperäisessä asetuksessa tältä osin, että nämä tekijät ovat olennaisesti johtaneet tilanteeseen, jossa Kiinan primaarialumiinin hinnat ja alumiinin jatkojalostustuotteiden hinnat ovat seurausta valtion puuttumisesta eivätkä ole riippuvaista kansainvälisten markkinoiden hintavaihteluista.

(51)

Toiseksi, sen lisäksi että pyynnön esittäjät viittasivat raportissa esitettyyn näyttöön, ne totesivat tarkastelua koskevan pyynnön III jakson A.1.b kohdassa, että komission alkuperäisessä asetuksessa esiin tuomat vääristymät ovat edelleen olemassa. Ne toteavat, että Kiinan muiden metallien kuin rautametallien alan markkinavääristymät tuotiin esiin WV Metallen eli Saksan muiden metallien kuin rautametallien alan järjestön 24 päivänä huhtikuuta 2017 päivätyssä raportissa, jäljempänä ’WV Metalle -raportti’, (pyynnön liite 5). WV Metalle -raportissa vahvistettiin erityisesti, että muiden metallien kuin rautametallien ala on keskeinen osa valtion suunnitelmia, jotka liittyvät strategisia kehittymässä olevia teollisuudenaloja koskevaan aloitteeseen, Made in China 2025 -suunnitelmaan ja muihin korkean tason ohjelmiin. Siinä osoitetaan, että Kiinan viranomaiset puuttuvat suoraan pääoman, työvoiman, maan, raaka-aineiden ja tuotantoprosessin perustuotantopanoksien hinnoitteluun.

(52)

Pyynnön esittäjien mukaan WV Metalle -raportissa todetaan lisäksi, että nykyinen aloite velan muuntamiseksi osakkeiksi ei ole markkinalähtöinen, että muiden metallien kuin rautametallien ala on saanut jatkuvasti ja saa edelleen runsaasti taloudellista ja ei-rahallista tukea, että Kiinan muiden metallien kuin rautametallien ala on saanut huomattavia tukia, mukaan lukien energiatuet, jotka on suunnattu erityisesti valtion omistamille yrityksille, ja että Kiinan viranomaiset ohjaavat tiukasti muiden metallien kuin rautametallien alan tuotteiden määriä ja hintoja esimerkiksi vientitulleilla, kiintiöillä, lisensseillä, vientirajoituksilla, edistämistuella, veroilla ja veroalennuksilla.

(53)

Kolmanneksi pyynnön esittäjät totesivat pyynnön liitteessä 6, että Yhdysvaltojen kauppaministeriön suorittaman, tiettyä Kiinasta peräisin olevaa alumiinia koskevan tasoitustullitutkimuksen alustavien huomioiden mukaan valtion omistamien yritysten osuus Kiinan kotimaisesta alumiinin kulutuksesta on 37 prosenttia ja että Kiinan viranomaiset soveltavat primaarialumiiniin 30 prosentin vientitullia, mikä vääristää alumiinin jatkojalostustuotteiden kotimarkkinoita Kiinassa. Yhdysvaltojen kauppaministeriö vahvisti alustavat päätelmät 5 päivänä maaliskuuta 2018 lopullisissa päätelmissä.

(54)

Lisäksi pyynnön esittäjien mukaan Yhdysvaltojen kauppaministeriö vahvisti, että kiinalaiset alumiinifolion tuottajat hyötyivät useista tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavista tuista, minkä vuoksi pyynnön esittäjät katsoivat, että kiinalaiset alumiinimarkkinat ovat pitkälti sellaisten yritysten hallussa, jotka toimivat kyseisen viejämaan viranomaisten omistajuuden, määräysvallan ja poliittisen valvonnan ja ohjauksen alaisina, että julkinen politiikka vaikuttaa ja vääristää vapaita markkinavoimia Kiinan alumiinimarkkinoilla ja että kiinalaiset tuottajat voivat saada rahoitusta laitoksilta, jotka panevat täytäntöön julkisen politiikan tavoitteita tai ovat muutoin riippuvaisia valtiosta. Tämän väitetään vääristävän SHFE-hintoja.

3.3.1.3   Kiinan kansantasavallan kotimarkkinahintoihin ja kustannuksiin vaikuttavat merkittävät vääristymät

(55)

Kiinan talousjärjestelmän peruskäsite eli nk. sosialistinen markkinatalous ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien kanssa. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrää Kiinan talouden hallinnointia. Järjestelmän perusperiaatteena on ”sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus”. Valtio-omisteinen talous katsotaan ”kansallisen talouden johtavaksi voimaksi” ja valtion tehtävänä on ”varmistaa valtion talouden lujittaminen ja kasvu” (10). Näin ollen Kiinan talouden yleinen rakenne ei pelkästään mahdollista valtion huomattavaa puuttumista talouteen vaan se on nimenomaisesti annettu sille tehtäväksi. Julkisen omistuksen ensisijaisuus verrattuna yksityiseen omistukseen näkyy koko oikeusjärjestelmässä, ja se on kaikkien keskeisten säädösten yleinen periaate. Kiinan omaisuuslainsäädäntö on hyvä esimerkki tästä syy-yhteydestä: siinä viitataan sosialismin alkuvaiheeseen ja annetaan valtion tehtäväksi ylläpitää sellaista talouden perusjärjestelmää, jossa julkinen omistus on määräävässä asemassa. Muita omistusmuotoja siedetään, ja lainsäädäntö sallii niiden kehittymisen valtion omistuksen rinnalla (11).

(56)

Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen, jäljempänä ’kommunistinen puolue’, johdolla. Kiinan valtion ja kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat superrakenteen, jossa kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kun Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Säännöksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (12). Tämä kuvaa kommunistisen puolueen kiistatonta ja koko ajan kasvavaa määräysvaltaa Kiinan taloudellisessa järjestelmässä. Tämä määräysvalta on olennainen osa Kiinan järjestelmää ja menee paljon pidemmälle kuin muissa maissa, joissa valtio harjoittaa laajaa makrotaloudellista valvontaa vapaiden markkinavoimien rajoissa.

(57)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (13). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja erilaisia sääntely-ympäristöön liittyviä keinoja.

(58)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Maakuntien tasolla suunnitelmat ovat yleensä melko yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös välinevalikoima teollisuudenalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita, joskin tämä oli yleisempää aiemmilla suunnitelmakierroksilla. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden nykyaikaistaminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä ei johdu ainoastaan suunnitelmien virallisesti sitovasta luonteesta. Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.3.1.5 kohta) (14).

(59)

Toiseksi rahoitusresurssien tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Näiden pankkien on lainapolitiikkaansa laatiessaan ja toteuttaessaan otettava huomioon valtion teollisuuspolitiikan tavoitteet sen sijaan, että ne arvioisivat tietyn hankkeen taloudellisia ansioita (ks. 3.3.1.8 kohta) (15). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkovelkakirjamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Nämä rahoitussektorin osat ovat vähemmän merkityksellisiä kuin pankkisektori, mutta ne on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (16).

(60)

Kolmanneksi valtio puuttuu talouteen monin eri tavoin sääntely-ympäristön tasolla. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä säädetään erityisesti, että julkisia hankintoja on toteutettava niin, että helpotetaan valtion politiikkojen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, mikä jättää päätöksentekoelimille laajan harkintavallan (17). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Investointien seulonta ja niihin liittyvät erilaiset kannustimet, rajoitukset ja estot ovat viranomaisille tärkeitä välineitä, joilla ne tukevat teollisuuspolitiikan tavoitteita, kuten valtion määräysvallan säilyttämistä keskeisillä aloilla, tai pönkittävät kotimaista teollisuutta (18).

(61)

Kiinan talousmalli perustuu siis tiettyihin perusperiaatteisiin, jotka edellyttävät ja rohkaisevat valtion puuttumista toimintaan. Tällainen valtion huomattava puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen markkinavoimien vapauden kanssa, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (19).

3.3.1.4   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetut merkittävät vääristymät: kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat

(62)

Sen perusteella, mitä edellä esitettiin valtion omistuksen määräävyydestä Kiinan talousmallissa, valtion omistamat yritykset ovat olennainen osa Kiinan taloutta. Viranomaiset ja kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, joilla varmistetaan niiden vaikutusvalta valtion omistamissa yrityksissä jatkossakin. Valtio-osapuoli ei ainoastaan aktiivisesti muotoile ja valvo yksittäisten valtion omistamien yritysten yleistä talouspolitiikkaa, vaan se myös käyttää oikeuttaan osallistua niiden operatiivisten päätösten tekemiseen. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, puoleen jäsenten läsnäololla valtion omistamien yritysten toimeenpanevissa elimissä ja puoluesoluilla yrityksissä (ks. 3.3.1.4 kohta) sekä valtion omistamien yritysten yritysrakenteen muovaamisella (20). Vastavuoroisesti valtion omistamilla yrityksillä on Kiinan taloudessa erityisasema, joka tuo mukanaan useita taloudellisia etuja, muun muassa suojan kilpailulta ja etuuskohtelun mukaiset tuotantopanokset ja rahoituksen (21).

(63)

Tältä osin tammikuussa 2019 julkaistussa OECD:n tutkimuksessa (22), jäljempänä ’OECD:n tutkimus’, viitataan valtion omistamiin alumiinisektorin yrityksiin, jotka korostavat säännönmukaisissa asiakirjoissaan sitä, että valtion omistajuus vaikuttaa teollisuuspolitiikkoihin ja että valtion omistajuus tarkoittaa valtion tukea. Muun muassa yksi valtion omistama yritys mainitsee vuoden 2016 joukkolainaesitteessään, että se on yksi 52:sta keskeisestä valtion omistamasta yrityksestä, että sillä on keskeinen rooli energia-alan politiikkojen muotoilussa ja täytäntöönpanossa ja että se saa Kiinan viranomaisilta kattavaa ja kestävää tukea. Toinen valtion omistama yritys viittaa vuoden 2017 joukkolainaesitteessään maakuntahallituksen merkittävään vaikutusvaltaan konsernissa (23).

(64)

Tämän merkitystä lisää se, että Kiina on maailman suurin alumiinintuottaja ja merkittävimpien yksittäisten tuottajien joukossa on useita suuria valtion omistamia yrityksiä. Arvioiden mukaan valtion omistamien yritysten osuus Kiinan primaarialumiinin kokonaistuotannosta on yli 50 prosenttia (24). Myös Kiinan muiden metallien kuin rautametallien alaa koskevassa äskettäisessä tutkimuksessa viitattiin siihen, että valtion omistamilla yrityksillä on määräävä osuus kotimarkkinoilla (25). Vaikka viime vuosien kapasiteetin kasvu johtuukin osittain yksityisessä omistuksessa olevien yritysten toiminnasta, tällainen kapasiteetin lisäys edellyttäisi yleensä jonkin asteista (paikallisten) viranomaisten osallisuutta, kuten kapasiteetin laittoman kasvun hyväksymistä (26). Myös valtion omistamien yritysten alumiinintuotannon kapasiteetti on kasvanut, joskin vähäisemmässä määrin (27).

(65)

Koska valtio puuttuu alumiiniteollisuuden toimintaan laajasti ja alalla toimii lukuisia valtion omistamia yrityksiä, myös yksityisessä omistuksessa olevia yrityksiä estetään toimimasta markkinaehtojen mukaisesti. Poliittinen valvonta ja ohjaus koskevat sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa olevia alumiinisektorin yrityksiä, kuten jäljempänä 3.3.1.5 kohdassa todetaan.

(66)

Valtion määräysvalta ja valtion puuttuminen tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon (kotitalousfolio) tapahtuvat edellä kuvatuissa yleisissä puitteissa. Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan monet tarkastelun kohteena olevan tuotteen suurimmista tuottajista ovat valtion omistamia. Käytettävissä oleva näyttö viittaa siihen, että kiinalaiset alumiinifolion tuottajat toimivat Kiinan viranomaisten omistuksessa tai määräysvallassa taikka niiden poliittisessa valvonnassa ja ohjauksessa eivätkä siksi toimi markkinaperiaatteiden mukaisesti.

3.3.1.5   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut merkittävät vääristymät: valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin

(67)

Sen lisäksi, että Kiinan valtio käyttää määräysvaltaa talouselämässä valtion omistaminen yritysten kautta, se voi myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin olemalla läsnä yrityksissä. Kiinan lainsäädännön mukaan valtion viranomaisilla on oikeus nimittää ja irtisanoa johtoon kuuluvia avainhenkilöitä valtion omistamissa yrityksissä, minkä voidaan katsoa heijastavan omistukseen liittyviä oikeuksia (28), ja sen lisäksi kommunistisen puolueen solut niin valtion omistamissa kuin yksityisissä yrityksissä muodostavat toisen kanavan, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen perustamisasiakirjan (29) mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä), ja yrityksen on tarjottava tarpeelliset puitteet puolueyksikön toiminnalle. Aiemmin tätä vaatimusta ei ilmeisesti aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kommunistisen puoleen on sanottu painostavan myös yksityisiä yrityksiä asettamaan ”isänmaallisuuden” etusijalle ja noudattamaan puoluekuria (30). Vuonna 2017 raportoitiin, että 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisessä omistuksessa olevasta yrityksestä oli puoluesolu, ja kommunistisen puolueen yritysyksiköt lisäävät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksissä (31). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan talouselämässä, ja niitä sovelletaan myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajiin ja niiden tuotantopanosten toimittajiin.

(68)

Seuraavasta esimerkistä käy hyvin ilmi Kiinan viranomaisten lisääntyvä puuttuminen alumiinisektorin toimintaan.

(69)

Vuonna 2017 kiinalainen valtion omistama alumiinin tuottaja, Aluminium International Engineering Corporation Limited, jäljempänä ’Chalieco’, muutti yhtiöjärjestystään siten, että puoluesolujen asemaa yrityksen sisällä vahvistettiin. Siihen sisällytettiin kokonainen puoluekomiteaa koskeva luku, ja sen 113 artiklassa todetaan, että ”tärkeistä yritykseen liittyvistä asioista päätettäessä hallitus kuulee etukäteen yrityksen puoluekomiteaa” (32). Lisäksi vuonna 2017 Aluminum Corporation of China, jäljempänä ’Chalco’, totesi vuosikertomuksessaan (33), että useat sen johtajista, valvojista ja ylemmistä johtohenkilöistä – mukaan lukien puheenjohtaja ja pääjohtaja sekä valvontakomitean puheenjohtaja – ovat kommunistisen puoleen jäseniä.

(70)

Valtion läsnäolo ja toiminta finanssimarkkinoilla (ks. 3.3.1.8 kohta) sekä raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjonnassa vääristävät entisestään markkinoita. Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä, myös valtion omistamissa yrityksissä, alumiinisektorilla ja muilla sektoreilla (kuten finanssimarkkinoilla ja tuotantopanossektorilla) antaa viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

3.3.1.6   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetut merkittävät vääristymät: syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin

(71)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetit ja tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Suunnitelmia tehdään kaikilla hallinnon tasoilla, ja ne kattavat käytännössä kaikki talouden sektorit, suunnitteluasiakirjoissa asetetut tavoitteet ovat luonteeltaan sitovia ja eri tasojen viranomaiset valvovat, että ne pannaan täytäntöön vastaavalla alemmalla hallintotasolla. Kaiken kaikkiaan Kiinan suunnittelujärjestelmä johtaa siihen, että resurssit suunnataan strategisiksi tai muuten poliittisesti tärkeiksi määritellyille sektoreille eikä niinkään markkinavoimien perusteella (34).

(72)

Viranomaisilla on keskeinen rooli myös Kiinan alumiinisektorin kehittämisessä (tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien). On olemassa lukuisia alumiiniin liittyviä suunnitelmia, ohjeistuksia ja muita asiakirjoja, jotka on laadittu kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla ja jotka osoittavat selvästi Kiinan viranomaisten merkittävän puuttumisen toimintaan. Näillä ja muilla välineillä valtio ohjaa ja määrää käytännössä katsoen koko alumiinisektorin kehitystä ja toimintaa.

(73)

Näillä alumiinisektoria koskevilla politiikoilla ja tavoitteilla on huomattava suora ja epäsuora vaikutus tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantokustannuksiin.

(74)

Vaikka talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelma (35) ei sisällä erityisiä alumiinia koskevia määräyksiä, siinä hahmotellaan muiden metallien kuin rautametallien alan osalta yleistä strategiaa, jolla edistetään kansainvälistä tuotantokapasiteettia ja laitteiden valmistusta koskevaa yhteistyötä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelmalla pyritään parantamaan verotukseen, rahoitukseen, vakuutuksiin, investointeihin ja rahoitusjärjestelmiin liittyviä tukijärjestelyitä (36).

(75)

Vastaavassa toimialasuunnitelmassa, muiden metallien kuin rautametallien alan suunnitelmassa (Non-Ferrous Metal Industry Development Plan) (2016–2020), jäljempänä ’suunnitelma’, vahvistetaan erityiset toimintalinjat ja tavoitteet, joihin valtio pyrkii useilla muiden metallien kuin rautametallien aloilla (37), myös alumiinisektorilla.

(76)

Suunnitelmalla pyritään päivittämään Kiinan alumiiniteollisuuden tuottamat tuotelajit muun muassa tukemalla innovointia. Siinä kannustetaan sekaomistusjärjestelmän ripeään kehittämiseen ja tuetaan valtion omistamien yritysten elinkelpoisuutta. Lisäksi siinä määrätään mahdollisuudesta lisätä muiden metallien kuin rautametallien varastoja ja parantaa (myös alumiinin) resurssivarmuutta sekä asetetaan määrällisiä tavoitteita energiankulutuksen vähentämiseksi, tuotannossa käytettävän kierrätetyn alumiinin osuuden lisäämiseksi ja kapasiteetin käyttöasteen tehostamiseksi (38).

(77)

Lisäksi suunnitelmassa määrätään rakenteellisista mukautuksista, jotka koskevat uusien valimojen tiukempaa valvontaa ja vanhentuneen kapasiteetin poistamista. Siinä määrätään tuotantolaitosten maantieteellisestä jakaumasta, tuetaan hankkeita bauksiitti- ja alumiinioksidiresurssien hyödyntämisen tehostamiseksi ja käsitellään sähkön toimittamista ja hintapolitiikkaa (39).

(78)

Näiden toimenpiteiden ja toimintalinjojen myötä suunnitelma on jatkoa vuoden 2009 muiden metallien kuin rautametallien alan mukautus- ja elvytyssuunnitelmalle, jolla pyrittiin lievittämään finanssikriisiin muiden metallien kuin rautametallien alalle aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia. Suunnitelman keskeisiä osia ovat muun muassa tuotantomäärien valvonta, rakenneuudistus, raaka-aineiden hankinta, vientiverotus, resurssivarmuus, varastojen lisääminen, tekninen innovointi, finanssipolitiikka sekä suunnittelu ja täytäntöönpano (40).

(79)

Toisen alumiinisektoria koskevan poliittisen asiakirjan muodostavat teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön, jäljempänä ’MIIT’, 18 päivänä heinäkuuta 2013 laatimat alumiiniteollisuuteen sovellettavat standardiehdot, joilla pyritään nopeuttamaan rakenneuudistusta ja hillitsemään alumiinivalimoiden kapasiteetin hallitsematonta kasvua. Standardiehdoilla otetaan käyttöön uusien laitosten vähimmäistuotantomäärät, laatustandardit ja sekä tuodun että kotimaisen bauksiitin ja alumiinioksidin toimitusvarmuus. Standardiehdoista voi päätellä, että MIIT on alumiiniteollisuuden standardoinnista ja hallinnoinnista sekä alumiinisektorilla toimiluvan saaneiden yritysten luettelon julkaisemisesta vastaava viranomainen (41).

(80)

Myös kansallisen kehitys- ja uudistuskomission, jäljempänä ’NDRC’, lokakuussa 2007 laatimien alumiiniteollisuuteen sovellettavien markkinoillepääsyedellytysten, jotka olivat virallisesti voimassa vuoteen 2016 asti, päätavoitteena oli edistää alumiiniteollisuuden kehitystä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä (42).

(81)

NDRC:n huhtikuussa 2006 laatimissa alumiiniteollisuuden rakenneuudistuksen nopeuttamista koskevissa suuntaviivoissa (43), jäljempänä ’rakenneuudistuksen suuntaviivat’, alumiini katsotaan perustavanlaatuiseksi tuotteeksi kansantalouden kehittämisen kannalta.

(82)

Rakenneuudistuksen suuntaviivoissa todetaan, että hallituksen hyväksymän teollisuuden kehittämispolitiikan täytäntöönpano edellyttää tiettyjen tavoitteiden saavuttamista tietyillä aloilla. Näitä aloja ovat:

teollisuuden keskittymisen lisääminen

rahoituspääoman saanti (ks. myös 3.3.1.8 kohta)

teollisuuden organisointi

alumiinielektrolyyttien viennin tiukka valvonta ja

vanhentuneen kapasiteetin poistaminen

(83)

Teollisuuden organisoinnin ja vanhentuneen kapasiteetin poistamisen osalta tavoitteissa todettiin, että rakenneuudistuksen suuntaviivoja on noudatettu myös uudemmissa toimintalinjoissa, kuten suunnitelmassa, jolla kannustetaan muiden metallien kuin rautametallien alan yrityksiä muodostamaan alku- ja jatkojalostusta koskevia liittoutumia ja uudistamaan rakenteita niin sektorin sisällä kuin sektorien välillä, lisäämään sektorin keskittymisen tasoa ja vahvistamaan yritysten integroitumista ja prosessien uudistamista (ks. 74–76 kappale).

(84)

Lukuisat alumiiniin liittyvät suunnitelmat, ohjeistukset ja muut asiakirjat, jotka on laadittu kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla, osoittavatkin selvästi Kiinan viranomaisten merkittävän puuttumisen alumiinisektorin toimintaan (44). Näillä ja muilla välineillä valtio ohjaa ja määrää käytännössä katsoen koko sektorin kehitystä ja toimintaa.

(85)

Suunnitelmien lisäksi viranomaiset puuttuvat sektorin toimintaan muun muassa vientiin liittyvillä toimenpiteillä, kuten alumiinin eri raaka-aineita koskevilla vientitulleilla, vientikiintiöillä, vientisuoritukseen liittyvillä vaatimuksilla ja vähimmäisvientihinnoilla.

(86)

Kiinan viranomaiset jarruttavat edelleen primaarialumiinin ja sen tuotantopanosten vientiä ja pyrkivät edistämään korkeamman lisäarvon alumiinituotteita. Tähän tavoitteeseen pyritään myöntämällä täydellisiä tai osittaisia alv-hyvityksiä alumiinin jatkojalostustuotteille, kun samaan aikaan primaarialumiinin alv-hyvitykset ovat vähäisempiä ja siihen sovelletaan vientiveroja (45).

(87)

Viranomaisten toimenpiteillä vaikutetaan myös keskeisten tuotantopanosten, kuten energian ja sähkön, hintaan (46). Muita viranomaisten toimenpiteitä, jotka vääristävät markkinoita, ovat esimerkiksi varastojen lisääminen Reserve Bureau -viraston kautta ja SHFE:n rooli (47). Lisäksi monissa kaupan suojatoimia koskevissa tutkimuksissa on todettu, että Kiinan viranomaiset ovat säännönmukaisesti myöntäneet erilaisia valtion tukia alumiinin tuottajille (48). Kiinan viranomaisten laajamuotoinen puuttuminen alumiiniteollisuuden toimintaan on johtanut ylikapasiteettiin (49), mikä on kiistatta selvin esimerkki Kiinan viranomaisten politiikasta ja sen aiheuttamista vääristymistä.

(88)

OECD:n tutkimuksessa todettiin lisäksi, että viranomaiset ovat antaneet myös muuta tukea, joka vaikuttaa markkinavoimiin alumiinisektorilla. Tällainen tuki toteutuu tyypillisesti siten, että tuotantopanoksia, etenkin sähköä (50) ja primaarialumiinioksidia, myydään alle markkinahintojen (51). OECD:n tutkimuksessa kuvataan myös, miten Kiinan viranomaisten alumiinisektoria koskevat tavoitteet muuntuvat teollisuuspolitiikaksi ja maakunta- ja paikallistason erityistoimiksi, kuten esimerkiksi pääomanlisäyksiksi, kivennäisresurssien ensisijaisiksi käyttöoikeuksiksi, valtion avustuksiksi ja tueksi sekä verokannustimiksi (52).

(89)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotanto ja sen tuotannossa käytettävät raaka-aineet. Tällaiset toimenpiteet estävät markkinavoimien tavanomaisen toiminnan.

3.3.1.7   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetut merkittävät vääristymät: konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano

(90)

Kiinan konkurssijärjestelmä vaikuttaa riittämättömältä, jotta se voisi saavuttaa päätavoitteensa, kuten saatavien ja velkojen oikeudenmukaisen kuittaamisen ja velkojien ja velallisten laillisten oikeuksien ja etujen turvaamisen. Tämä vaikuttaa johtuvan siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö perustuu virallisesti samanlaisiin periaatteisiin kuin vastaavat lait muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista se, että täytäntöönpano on järjestelmällisesti liian heikkoa. Konkurssien määrä on edelleen tunnetusti alhainen verrattuna maan talouden kokoon, eikä vähiten siksi, että maksukyvyttömyysmenettelyissä on useita puutteita, jotka hankaloittavat tehokkaasti konkurssi-ilmoitusten tekemistä. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (53).

(91)

Lisäksi Kiinan omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeiset maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien suhteen (54). Valtio omistaa kaikki maa-alueet (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Oikeuksien jakaminen riippuu täysin valtiosta. On olemassa säännöksiä, joilla pyritään maankäyttöoikeuksien jakamiseen avoimesti ja markkinahintaan esimerkiksi ottamalla käyttöön tarjousmenettelyjä. Näitä säännöksiä ei kuitenkaan noudateta säännöllisesti, ja jotkin ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (55). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (56).

(92)

Kiinan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö eivät vaikuta toimivan asianmukaisesti, mikä johtaa vääristymiin maan tarjonnan ja hankinnan osalta ja silloin, kun maksukyvyttömiä yrityksiä pidetään toiminnassa. Käytettävissä olevien tietojen perusteella nämä havainnot koskevat myös alumiinisektoria ja tarkastelun kohteena olevaa tuotetta.

(93)

Tätä havaintoa tukee Yhdysvaltojen kauppaministeriön suorittaman, tiettyä Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa alumiinifoliota koskevan tasoitustullitutkimuksen alustavat huomiot, joiden mukaan käytettävissä olevien haitallisten tietojen perusteella se, että Kiinan viranomaiset tarjoavat maata riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, on vuoden 1930 tullilain, sellaisena kuin se on muutettuna, 771 §:n 5 momentin D kohdassa tarkoitettua taloudellista tukea (57).

3.3.1.8   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut merkittävät vääristymät: palkkakustannusten vääristyminen

(94)

Markkinaperusteisten palkkojen järjestelmä ei voi täysin kehittyä Kiinassa, koska työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ovat vähäpätöisempiä kuin organisaatioiden oikeudet. Kiina on jättänyt ratifioimatta useita Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, yleissopimuksia, erityisesti järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevat yleissopimukset (58). Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen järjestö ei kuitenkaan ole täysin riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleen vähäistä (59). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaille. Tämän tuloksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (60). Tämä vääristää Kiinan työvoimakustannuksia.

(95)

Komissio ei saanut mitään näyttöä siitä, että alumiinisektoriin, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien, ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädännön järjestelmää. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten alumiinisektoriin sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta valmistettaessa) että välillisesti (kun ne saavat pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädännön järjestelmää).

3.3.1.9   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitetut merkittävät vääristymät: mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia

(96)

Erilaiset vääristymät vaikuttavat yritystoimijoiden mahdollisuuteen saada rahoitusta Kiinassa.

(97)

Ensinnäkin Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ominaista valtion omistamien pankkien vahva markkina-asema (61), ja ne ottavat rahoitusta myöntäessään huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Muiden kuin rahoitusalalla toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankeilla on sidoksia valtioon omistajuuden lisäksi henkilötasolla (kommunistinen puolue nimittää rahoituslaitosten ylimmät johtohenkilöt) (62) ja muiden kuin rahoitusalalla toimivien valtion omistamien yritysten tavoin nekin toteuttavat säännöllisesti valtion julkista politiikkaa. Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (63). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (64).

(98)

Vaikka erinäisissä säännöksissä otetaankin huomioon tarve noudattaa tavanomaisia pankkitoiminnan käytäntöjä ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarkistaa lainanottajan luottokelpoisuus, on runsaasti (myös kaupan suojatoimiin liittyvissä tutkimuksissa saatua) näyttöä siitä, että näillä säännöksillä on toissijainen asema eri säädösten soveltamisessa.

(99)

Lisäksi joukkovelkakirjojen ja luottojen luokitusta vääristellään usein monista eri syistä, esimerkiksi siksi, että riskinarviointiin vaikuttavat yrityksen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion antaman implisiittisen takauksen vahvuus. Arvioiden mukaan kiinalaiset luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alhaisempia kansainvälisiä luokituksia.

(100)

Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (65). Rakenneuudistuksen suuntaviivoissa alumiinisektorin lainarahoitusta ohjataan yrityksille, jotka noudattavat asiaan liittyviä valtion politiikoita (66). Tällainen puuttuminen pääoman kohdentamiseen johtaa valtion omistamien yritysten, hyvät suhteet omaavien suurten yksityisyritysten ja keskeisillä teollisuudenaloilla toimivien yritysten suosimiseen lainanannossa, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille. On tosiasiallista näyttöä siitä, että alumiinisektorilla valtion omistamat yritykset saavat etuoikeutettua kohtelua pankeilta lainojen koroissa, määrissä ja ehdoissa, mistä ne saavat kilpailuetua (67).

(101)

Toiseksi lainojen kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut valtavaan määrään pääomainvestointeja, joiden tuotto pienenee koko ajan. Tätä kuvaa valtion sektorin viimeaikainen velkaantumisasteen kasvu kannattavuuden huomattavasta laskusta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmän mekanismit eivät noudata tavanomaisia kaupallisia ratkaisuja.

(102)

Tältä osin OECD:n tutkimuksessa viitataan yksittäistapausten näyttöön siitä, että tietyt kiinalaiset alumiinituottajat ovat saaneet etuuskohtelun mukaista rahoitusta, jossa rahoituksen kustannukset vaikuttavat irrotetun yritysten velkaantumisasteesta. Tutkimuksen mukaan yksi valtion omistama alumiinituottaja nimenomaan mainitsi joukkovelkakirjaesitteessään vuonna 2016, että yritys saa huomattavaa rahoitustukea poliittisin perustein toimivilta Kiinan pankeilta, mikä pitää korot viitekorkoja alhaisempina. Myös toisen valtion omistaman tuottajan vuoden 2017 joukkovelkakirjaesitteessä viitataan vahvoihin siteisiin kiinalaisten pankkien kanssa, myös poliittisin perustein toimivien pankkien kanssa, jotka ovat tarjonneet yritykselle edullisia rahoituslähteitä. OECD:n tutkimuksessa todetaan tässä yhteydessä, että vaikka näiden yritysten matalille koroille voi olla monia syitä, heikkojen taloudellisten indikaattoreiden ja matalien korkojen välinen kontrasti voi viitata siihen, että kyseiset lainanantajat saattavat aliarvioida riskit (68).

(103)

Kolmanneksi vaikka nimelliskorot vapautettiin lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan vaan valtion aiheuttamat vääristymät vaikuttavat niihin. Kaikista lainoista edelleen 45 prosenttia myönnetään viitekorolla tai sitä matalammalla korolla ja kohdennetun lainanannon resurssit vaikuttavat kasvaneen, sillä sen osuus on kasvanut huomattavasti vuodesta 2015 taloudellisten olosuhteiden heikkenemisestä huolimatta. Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja sitä kautta pääoman liikakäyttöön.

(104)

Kiinan luotonannon kokonaiskasvu osoittaa, että pääoman kohdentaminen ei ole enää yhtä tehokasta, mutta luotonantoa ei ole kuitenkaan tiukennettu, minkä tästä odotettaisiin seuraavan vääristymättömässä markkinaympäristössä. Näin ollen järjestämättömien lainojen määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Velkariskin kasvaessa Kiinan valtio on päättänyt välttää maksukyvyttömyystapauksia. Sen seurauksena luottotappioita on käsitelty siirtämällä velkoja ja luomalla siten nk. zombie-yrityksiä tai vaihtamalla velallista (esimerkiksi sulautumilla tai muuntamalla velkoja osakkeiksi) poistamatta kuitenkaan kokonaisvelkaongelmaa tai puuttumatta ongelman syyhyn.

(105)

Näin ollen huolimatta viimeaikaisista toimista markkinoiden vapauttamiseksi Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät järjestelmään liittyvät ongelmat ja vääristymät, jotka johtuvat valtion jatkuvasta laajasta roolista pääomamarkkinoilla.

(106)

Siitä, että edellä kuvattuja rahoitusjärjestelmään liittyviä valtion toimia ei sovellettaisi alumiinisektoriin ja tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen, ei toimitettu mitään näyttöä. Sen vuoksi rahoitusjärjestelmään liittyvät valtion toimet vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

3.3.1.10   Kuvattujen vääristymien systeeminen luonne

(107)

Komissio totesi, että raportissa kuvatut vääristymät eivät koske vain alumiinisektoria yleensä tai tarkastelun kohteena olevaa tuotetta erityisesti. Käytettävissä oleva näyttö päinvastoin osoittaa, että edellä 3.3.1.1.–3.3.1.5. kohdassa ja raportin I osassa kuvatut tosiseikat ja Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama pätee 3.3.1.6.–3.3.1.8. kohdassa ja raportin II osassa kuvattuihin tuotannontekijöihin.

(108)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistusta varten tarvitaan useita tuotantopanoksia. Asiakirja-aineistossa ei ole näyttöä siitä, että tuotantopanoksia ei hankittaisi Kiinasta. Kun kiinalaiset alumiinifolion tuottajat hankkivat/ostavat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamiin (ja niiden kirjanpitoon kirjattuihin) hintoihin sovelletaan samoja edellä mainittuja systeemisiä vääristymiä. Esimerkiksi tuotantopanosten toimittajat palkkaavat työvoimaa, joihin vääristymät vaikuttavat; kiinalaiset toimittajat voivat saada lainaa, johon vaikuttavat rahoitusalan vääristymät tai pääoman kohdentamisen vääristymät; niihin sovelletaan maankäyttöoikeuksien järjestelmää, joka vääristää maan käytön kustannuksia; ja ennen kaikkea ne kuuluvat suunnittelujärjestelmään, jota sovelletaan kaikilla hallinnon tasoilla ja kaikilla toimialoilla ja joka siten ulottuu niiden tuotantoprosessiin suoraan ja välillisesti.

(109)

Tämän seurauksena ei pelkästään tarkastelun kohteena olevan tuotteen myyntihinta ole käyttökelvoton vaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaiset merkittävät vääristymät vääristävät myös tuotantopanosten kustannukset (mukaan lukien raaka-aineet, energia, maa, rahoitus, työvoima jne.), koska valtion huomattava puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen, kuten raportin I ja II osassa kuvataan. Valtion puuttuminen pääoman, maan, työvoiman, energian ja raaka-aineiden käyttöön koskee koko Kiinaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaiset merkittävät vääristymät todennäköisesti vaikuttavat Kiinassa eri tuotannontekijöitä yhdistämällä tuotettuun tuotantopanokseen. Komissio ei saanut mitään näyttöä, joka kiistäisi tämän tosiseikan, eikä se myöskään havainnut päinvastaista näyttöä. Sama pätee myös tuotantopanosten tuotantopanoksiin ja niin edelleen. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa vastakkaista näyttöä tai vastaväitteitä.

3.3.1.11   Päätelmät

(110)

Edellä 3.3.1.2–3.3.1.9 kohdassa esitetty analyysi, joka sisältää kaiken käytettävissä olevan näytön Kiinan valtion puuttumisesta talouteen yleisesti ja alumiinisektorilla (tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien) erityisesti, osoittaa, että hinnat ja kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaisesti, koska niihin vaikuttaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettu valtion merkittävä puuttuminen toimintaan. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimaisia hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen.

(111)

Näin ollen komissio määritti laskennallisen normaaliarvon pelkästään vääristymättömiin hintoihin ja viitearvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella. Komissio muistutti, että yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä otantalomakkeiden toimittamisen jälkeen ja että sellaisia väitteitä, joiden mukaan jotkin kotimaiset kustannukset eivät olisi vääristyneitä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, ei esitetty.

3.3.2   Edustava maa

3.3.2.1   Yleisiä huomioita

(112)

Normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti asianmukaisen edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella.

(113)

Edustava maa valittiin seuraavin perustein:

taloudellisen kehityksen taso samanlainen kuin Kiinassa. Tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo (BKTL) oli Maailmanpankin tietokannan perusteella samankaltainen kuin Kiinassa;

kyseisessä maassa tuotetaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta (69);

julkisesti käytettävissä olevien olennaisten tietojen saatavuus kyseisessä maassa;

jos mahdollisia edustavia kolmansia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetetaan tarvittaessa maa, jossa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(114)

Kuten 28 ja 29 kappaleessa selitetään, 19 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa ilmoituksessa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että se piti Turkkia mahdollisena edustavana maana ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan muita maita. Huomautuksia ei esitetty.

(115)

Kuten 30 ja 31 kappaleessa todetaan, komissio vahvisti 3 päivänä lokakuuta 2018 annetussa ilmoituksessa aikomuksensa käyttää Turkkia mahdollisena edustavana maana ja pyysi esittämään huomautuksia. Myöskään tältä osin ei esitetty huomautuksia.

3.3.2.2   Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso

(116)

Maailmanpankki pitää Turkkia maana, jonka taloudellinen kehitys vastaa Kiinan tasoa, eli se on Kiinan tavoin luokiteltu ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon, jäljempänä ’BKTL’ (70), perusteella.

3.3.2.3   Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotanto edustavassa maassa

(117)

Komissio ilmoitti 19 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa ilmoituksessa, että se oli löytänyt tuottajan, yrityksen Sedat Tahir A.S., joka tuotti tarkastelun kohteena olevaa tuotetta Turkissa. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia ja ehdottamaan muita edustavassa maassa toimivia tuottajia, jotka täyttäisivät perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan vaatimukset. Edustavan maan asianmukaisuudesta ei esitetty huomautuksia eikä edustavaksi maaksi ehdotettu muita maita Turkin lisäksi.

3.3.2.4   Asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa

(118)

Komissio ilmoitti 19 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa ilmoituksessa, että sekä pääraaka-aine (alumiinifolio nk. yli 10 kg painavina konerullina) ja tarkastelun kohteena oleva tuote (alumiinifolio enintään 10 kg painavina pieninä rullina) luokitellaan samoihin HS-nimikkeisiin: 7607 11 ja 7607 19. Jotta tuotantopanos tunnistetaan oikein ja normaaliarvo voidaan laskea asianmukaisesti, edustaviksi maiksi voidaan harkita vain sellaisia maita, joissa pääasiallisen tuotantopanos ja tarkastelun kohteena oleva tuote erotetaan toisistaan. Tässä vaiheessa katsottiin, että ainoastaan Turkissa pääasiallinen tuotantopanos luokitellaan eri koodiin kuin tarkastelun kohteena oleva tuote ja että siellä on saatavilla kokonaisvaltaiset julkiset tiedot.

(119)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia Turkin asianmukaisuudesta muun muassa edellä mainittujen kriteerien perusteella. Huomautuksia ei saatu.

a)   Tuotannontekijöitä koskevat tiedot

(120)

Turkissa tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytettyjä pääasiallisia tuotantopanoksia koskevat tuontitiedot olivat helposti saatavilla Global Trade Atlas -tietokannasta ja tiedot muista merkittävistä tuotannontekijöistä, kuten työvoimasta ja sähkön kustannuksista, olivat helposti saatavilla Turkin tilastolaitoksen verkkosivuilta.

b)   Taloudelliset tiedot (tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto)

(121)

Tutkimus osoitti, että turkkilaisen tuottajan Sedat Tahir A.Ș.:n taloudelliset tiedot vuodelta 2017 ovat julkisesti saatavilla.

3.3.2.5   Päätelmät

(122)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen alakohdan mukaan tavoitteena on löytää niin paljon vääristymätöntä tietoa kaikista tai mahdollisimman monesta sellaisesta tuotannontekijästä, joita yhteistyössä toimineet kiinalaiset tuottajat käyttävät, ja tuotannollisten yleiskulujen, myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton vääristymättömistä määristä kuin mahdollista.

(123)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Turkki täyttää kaikki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, jotta sitä voitaisiin pitää asianmukaisena edustavana maana. Turkissa muun muassa on tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoa, ja kaikista tuotannontekijöistä, tuotannollisista yleiskuluista, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voitosta on saatavilla kattavat tiedot.

(124)

Kun oli todettu, että Turkki on tässä tapauksessa asianmukainen edustava maa, Turkin sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen analysoida tarkemmin.

3.3.3   Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto

(125)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan neljännen alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(126)

Kuten 28–31 kappaleessa todetaan, komissio ilmoitti, että se oli löytänyt tuottajan, yrityksen Sedat Tahir A.S., jonka tilinpäätös oli julkisesti saatavilla ja joka tuotti tarkastelun kohteena olevaa tuotetta suunnitellussa edustavassa maassa. Se ilmoitti myös aikovansa käyttää Sedat Tahir A.Ș.:n tuloslaskelman vuotta 2017 koskevia lukuja myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton perustana normaaliarvoa määritettäessä. Huomautuksia ei esitetty säädetyssä 10 päivän määräajassa.

(127)

Tuotannolliset yleiskulut eivät käy erikseen ilmi Sedat Tahir A.Ș.:n tuloslaskelman luvuista, ja komissio katsoi niiden siksi sisältyvän myytyjen tavaroiden kustannuksiin tai valmistuskustannuksiin.

(128)

Komissio käytti tämän jälkeen Sedat Tahir A.Ș.:n tuloslaskelman vuotta 2017 koskevia lukuja perustana myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton prosenttiosuuksien määrittämiseksi tuotantokustannuksista ja sovellettavaksi laskennallisiin valmistuskustannuksiin laskennallista normaaliarvoa määritettäessä.

3.3.4   Vääristymättömien kustannusten määrittämiseen käytetyt lähteet

(129)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(130)

Komissio totesi 19 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa ilmoituksessa aikovansa käyttää Global Trade Atlas-tietokantaa, jäljempänä ’GTA’, määrittäessään jäljempänä taulukossa 1 esitettyjen viiden ensimmäisen tuotantopanosraaka-aineen vääristymättömät kustannukset. Komissio totesi myös, että se aikoi käyttää Turkin tilastolaitosta työvoimakustannusten ja sähkökustannusten lähteenä. Komissio totesi lisäksi aikovansa käyttää Orbis-tietokantaa julkisesti saatavilla olevien tilinpäätöstietojen lähteenä määrittäessään kohtuulliset hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton.

3.3.4.1   Tuotannontekijät

(131)

Kuten 28 kappaleessa jo todetaan, komissio esitti 19 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa ilmoituksessa alustavan luettelon tuotannontekijöistä ja turkkilaisista lähteistä, joita aiottiin käyttää kaikkien tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytettyjen tuotannontekijöiden osalta, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman, osalta.

(132)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti tuotantokustannusten määrittämiseen tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytettyjen eri tuotannontekijämäärien kulutusmääriä, jotka se oli saanut yhdeltä suurelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, ja sovelsi niitä Turkin yksikkökustannuksiin, jotka tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytettyjen tuotannontekijöiden osalta oli saatu 130–144 kappaleessa tarkoitetuista eri lähteistä. Alkuperäisestä tutkimuksesta käytettävissä olevien tietojen perusteella kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotantoprosessi ja käytettävät raaka-aineet vaikuttavat vastaavan kyseessä olevan unionin tuottajan prosessia.

(133)

Kun otetaan huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat tiedot ja yhden pyynnön esittäjän tiloihin tehdyn tarkastuskäynnin tulokset, yksilöitiin seuraavat tuotannontekijät, HS-nimikkeet ja soveltuvin osin 12-numeroiset Turkin tullinimikkeet.

Taulukko 1

Tuotannontekijä

Tullinimike

Yksikkökohtainen tuontiarvo

Alumiinifolio, vahvistamaton, valssattu mutta ei enempää valmistettu (konerullat)

7607 11 19 00 11

7607 11 19 00 12

3,83 euroa/kg

Yksittäisen rullan värillinen/pahvinen pakkauslaatikko

4819 20

3,20 euroa/kg

Paperinen hylsy

4822 90

1,25 euroa/kg

Ulkopakkaus 24 rullalle

4819 20

3,20 euroa/kg

Työvoima (suorat ja välilliset kustannukset)

Valmistussektorin palkat

[ei saatavilla]

8,15 euroa/työtunti

Sähkö

[ei saatavilla]

0,06 euroa/kWh

3.3.4.2   Raaka-aineet

(134)

Alumiinifolion osalta hakijat ilmoittivat, että tavanomaisesti käytetty raaka-aine on HS-koodiin 7607 11 kuuluva vahvistamaton, valssattu mutta ei enempää valmistettu alumiinifolio. Tämän vahvisti kaksi neljästä kiinalaisesta tuottajasta, jotka vastasivat vireillepanoilmoituksen liitteeseen III. Yksi pyynnön esittäjistä ilmoitti vielä, että konerullien 12-numeroiset tullikoodit Turkissa ovat 7607 11 19 00 11 ja 7607 11 19 00 12. Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimittaneet muita tietoja ja muut asianomaiset osapuolet eivät esittäneet huomautuksia, komissio päätti käyttää ilmoitettuja 12-numeroisia tullinimikkeitä normaaliarvon muodostamiseen.

(135)

Yksittäisen rullan värillisen/pahvisen pakkauslaatikon osalta pyynnön esittäjät ilmoittivat HS-nimikkeeksi 4819 10, kun taas yksi kiinalainen tuottaja ilmoitti HS-nimikkeeksi 4819 20. HS-nimike 4819 10 sisältää ”…laatikot, aaltopaperia, -kartonkia tai -pahvia” ja HS-nimike 4819 20”…laatikot, aallotonta paperia, kartonkia tai pahvia”. Koska kyseessä olevat pakkauslaatikot ovat aallottomasta materiaalista, komissio päätti tarkastella HS-nimikettä 4819 20. Turkin nimikkeistöä tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin mainitun HS-nimikkeen osalta, mutta tarkempaa asianmukaista kuvausta ei määritetty. Sen vuoksi komissio päätti käyttää ilmoitettua 6-numeroista HS-nimikettä määrittäessään kyseisen tekijän osuuden tuotantokustannuksista normaaliarvon muodostamista varten.

(136)

Paperisen hylsyn osalta pyynnön esittäjät ilmoittivat saman HS-nimikkeen 4819 10 kuin värillisille/pahviselle pakkauslaatikolle. Sen kuvausta tarkastellessaan komissio päätteli, tuote olisi luokiteltava HS-nimikkeeseen 4822 90 kuuluvaksi ”kartonkia olevaksi kelaksi”. Turkin nimikkeistöä tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin mainitun HS-nimikkeen osalta, mutta tarkempaa asianmukaista kuvausta ei määritetty, minkä vuoksi komissio päätti käyttää 6-numeroista HS-nimikettä 4822 90 määrittäessään kyseisen tekijän osuuden tuotantokustannuksista normaaliarvon muodostamista varten.

(137)

Yksi pyynnön esittäjistä ilmoitti, että ulkoinen pakkaus (jota käytetään 24 alumiinifoliorullan pakkaamiseen) on tarpeen sisällyttää tuotannontekijöihin. Sen kuvausta tarkastellessaan komissio päätteli, tuote olisi luokiteltava niin ikään HS-nimikkeeseen 4819 20. Turkin nimikkeistöä tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin mainitun HS-nimikkeen osalta, mutta tarkempaa asianmukaista kuvausta ei määritetty, minkä vuoksi komissio päätti käyttää 6-numeroista HS-nimikettä 4819 20 määrittäessään kyseisen tekijän osuuden tuotantokustannuksista normaaliarvon muodostamista varten.

(138)

Komissio määritti alumiinifolion tuontiarvon (euroa) ja määrän (kg) muualta maailmasta, Kiina pois lukien, Turkkiin vuonna 2017 Turkin tariffinimikkeiden 7607 11 19 00 11 ja 7607 11 19 00 12 osalta. Näiden lukujen perusteella komissio laski konerullien painotetun keskimääräisen tuontiarvon euroina/kg käytettäväksi olennaisena tuotantokustannusten raaka-ainekustannuksena.

(139)

Komissio määritti värillisen/pahvisen pakkauslaatikon ja ulkopakkauksen tuontiarvon (euroa) ja määrän (kg) muualta maailmasta, Kiina pois lukien, Turkkiin vuonna 2017 HS-nimikkeen 4819 20 osalta. Näiden lukujen perusteella komissio laski värillisten/pahvisten pakkauslaatikoiden ja ulkopakkausten painotetun keskimääräisen tuontiarvon käytettäväksi olennaisena tuotantokustannusten raaka-ainekustannuksena.

(140)

Komissio määritti paperisen hylsyn tuontiarvon (euroa) ja määrän (kg) muualta maailmasta, Kiina pois lukien, Turkkiin vuonna 2017 HS-nimikkeen 4822 90 osalta. Näiden lukujen perusteella komissio laski paperisen hylsyn painotetun keskimääräisen tuontiarvon euroina/kg käytettäväksi olennaisena tuotantokustannusten raaka-ainekustannuksena.

(141)

Yhden pyynnön esittäjän mukaan voidaan katsoa, että alumiinifoliojätteen määrä on nolla, ja siksi sille ei pitäisi laskea mitään arvoa tuotantokustannuksissa. Koska muita huomautuksia ei esitetty, komissio päätti soveltaa kyseistä lähestymistapaa.

(142)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömän hinnan (vientiä harjoittavan tuottajan tehtaalle toimitettuna) komissio tarkasteli, onko asianmukaista lisätä tuontihintaan edustavan maan (Turkin) tuontitulli ja materiaalien kotimaan kuljetusten kustannukset. Komissio totesi, että Turkki ei soveltanut tuontitullia pääraaka-aineen eli konerullina olevan alumiinifolion tuontiin muista maista kuin Kiinasta, josta suurin osa tuonnista oli peräisin. Materiaalien kotimaan kuljetusten osalta tällaisia tietoja ei ole helposti saatavilla, koska yksikään kiinalainen tuottaja ei toiminut yhteistyössä. Kuten 153 kappaleessa kuitenkin todetaan, jo normaaliarvosta, jota ei ole mukautettu tällaisten tuontitullien ja kuljetuskustannusten huomioon ottamiseksi, käy ilmi, että polkumyynnin taso vientimyynnissä on erittäin korkea. Sen vuoksi materiaalien kotimaan kuljetusten ja tuontitullien tarkastelu sillä seurauksella, että normaaliarvoa olisi mukautettava ylöspäin tällaisten kustannusten huomioon ottamiseksi, olisi voinut johtaa ainoastaan normaaliarvon nousuun ja siten polkumyyntimarginaalin nousuun. Edellä esitetyn perusteella komissio ei katsonut tässä tapauksessa tarpeelliseksi mukauttaa raaka-ainekustannuksia tuontitullin ja kotimaan kuljetuskustannusten huomioon ottamiseksi.

3.3.4.3   Työvoima

(143)

Komissio ilmoitti 3 päivänä lokakuuta 2018 annetussa ilmoituksessa aikovansa käyttää työvoimakustannusten osalta Turkin tilastolaitoksen julkaisemia tietoja. Komissio ilmoitti aikovansa käyttää valmistusteollisuuden (NACE Rev. 2 (71), talouden toimiala C.24 – perusmetallien valmistus (72)) vuoden 2016 tuntikohtaisia työvoimakustannuksia; kyseiset tiedot ovat tuoreimmat käytettävissä olevat tilastot (73). Lisäksi se ilmoitti, että arvoja mukautetaan asianmukaisesti inflaation huomioon ottamiseksi Turkin tilastolaitoksen julkaiseman kotimaan tuottajahintaindeksin (74) perusteella. Koska muita huomautuksia ei esitetty, komissio sovelsi kyseistä lähestymistapaa.

3.3.4.4   Sähkö

(144)

Koska Kiinan sähkönkulutuksen tasosta ei ollut tietoa, komissio ilmoitti 3 päivänä lokakuuta 2018 annetussa ilmoituksessa aikovansa käyttää sähkökustannusten osalta teollisuuskäyttäjien keskimääräistä sähkön yksikköhintaa, joka esitetään Turkin tilastolaitoksen lehdistötiedotteessa (75). Koska muita huomautuksia ei esitetty, komissio sovelsi kyseistä lähestymistapaa.

3.3.5   Laskelmat

(145)

Komissio toteutti seuraavat kaksi vaihetta laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi.

(146)

Ensiksi komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio kertoi tämän jälkeen pyynnön esittäjien tuotantoprosessissa raaka-aineiden, työvoiman, energian ja veden osalta vahvistetut käyttötekijät edustavassa maassa Turkissa määritetyillä vääristymättömillä yksikkökustannuksilla.

(147)

Toiseksi komissio sovelsi edellä määritettyihin valmistuskustannuksiin Sedat Tahir A.Ș.:n tuotannollisia yleiskuluja, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Ne todennettiin Sedat Tahir A.Ș.:n vuosikertomuksen 2017 perusteella.

(148)

Tällä perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Koska yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, normaaliarvo vahvistettiin koskemaan koko maata eikä erikseen kutakin viejää ja tuottajaa kohti.

3.4   Vientihinta

(149)

Kuten 21 kappaleessa todetaan, komissio ei saanut yhtään kyselyvastausta kiinalaisilta tuottajilta. Sen vuoksi komissio määritti yhden painotetun keskimääräisen vientihinnan kaiken tyyppisille kotitalousfolioille Eurostatin tuontitilastojen (COMEXT) perusteella.

3.5   Vertailu

(150)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(151)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja vientihintaa hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Normaaliarvoon tehtiin 2 prosentin oikaisu ylöspäin ei-palautettavien arvonlisäverokustannusten huomioon ottamiseksi, ja vientihintaan tehtiin 1–3 prosentin oikaisu alaspäin kansainvälisten rahtikustannusten, vakuutusten ja kotimaisten kuljetuskustannusten huomioon ottamiseksi.

3.6   Polkumyyntimarginaali

(152)

Komissio vertasi samankaltaisen tuotteen painotettua keskimääräistä normaaliarvoa kaiken unioniin suuntautuneen viennin painotettuun keskimääräiseen hintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(153)

Tällä perusteella komissio päätyi yli 150 prosentin suuruiseen polkumyyntimarginaaliin – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana. Näin ollen komissio totesi, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.7   Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan

(154)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintynyttä polkumyyntiä koskevien havaintojen lisäksi komissio analysoi, onko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan.

(155)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, tarkastelu perustui komission käytettävissä oleviin tietoihin eli tarkastelupyynnössä toimitettuihin tietoihin ja muista riippumattomista lähteistä saatuihin tietoihin, kuten virallisiin tuontitilastoihin ja asianomaisilta osapuolilta tutkimuksen aikana saatuihin tietoihin.

(156)

Voidakseen arvioida tuonnin todennäköistä kehitystä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, komissio analysoi Kiinan käyttämätöntä kapasiteettia ja unionin markkinoiden houkuttelevuutta.

3.7.1   Käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(157)

Tarkastelupyynnössä pyynnön esittäjät muistuttivat, että alumiinikonerullien muuttamiseksi tarkastelun kohteena olevaksi tuotteeksi ne on yksinkertaisesti leikattava, joten Kiinan liikakapasiteetti alumiinikonerullien tuotannossa on olennaista määritettäessä liikakapasiteettia tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta.

(158)

Kuten tarkastelupyynnössä todetaan, 17 päivänä joulukuuta 2015 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa, jolla pidennettiin alumiinifoliokonerullia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun (76) jälkeen, arvioitiin, että Kiinan tuotantokapasiteetti kaiken tyyppisen alumiinifolion tuotannossa on 450 000 tonnia enemmän kuin Kiinan kotimainen kokonaiskysyntä. Lisäksi arvioitiin, että tuotantokapasiteetti kasvaisi vuoden 2014 2,5 miljoonasta tonnista 2,8 miljoonaan tonniin vuonna 2018 ja että kotimarkkinakulutuksen kasvu ei todennäköisesti riitä ottamaan kokonaan vastaan kasvanutta kapasiteettia (77). Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kulutus unionissa on noin 85 600 tonnia.

(159)

Laatiessaan alumiinikonerullia koskevien polkumyynnin ja tukien vastaisten tutkimusten lopullisia päätelmiä, jotka perustuivat kiinalaisten viejien ja tuottajien antamiin vastauksiin, Yhdysvaltojen kansainvälisen kaupan komissio ilmoitti alumiinifolion tuotannon käyttämättömäksi kapasiteetiksi Kiinassa 161 233 tonnia vuonna 2017 ja 157 305 tonnia vuonna 2018 (78), mikä on huomattavasti suurempi kuin EU:n kysyntä.

(160)

Lisäksi neljältä otantalomakkeeseen vastanneelta kiinalaiselta tuottajaryhmältä saaduissa vastauksissa vahvistettiin, että niiden käyttämätön kapasiteetti on keskimäärin 25 prosenttia.

(161)

Tämän perusteella komissio totesi, että Kiinassa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia, minkä vuoksi on erittäin todennäköistä, että tuontimäärät kasvavat huomattavasti ja aiheuttavat lisää hintapainetta, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

(162)

Asianomaiset osapuolet eivät kiistäneet pyynnön esittäjien tästä asiasta toimittamia tietoja. Komissio ei löytänyt näyttöä, joka olisi ollut ristiriidassa näiden tietojen kanssa.

3.7.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(163)

Voidakseen määrittää tuonnin mahdollisen kehityksen siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, komissio tarkasteli unionin markkinoiden houkuttelevuutta hintojen osalta.

(164)

Tältä osin Kiinan vientihintatilastojen analyysi ei ole hyödyllistä, koska Kiinassa sekä raaka-aine että lopullinen tuote on kirjattu samaan HS-nimikkeeseen.

(165)

Kiinalaisten tuottajien toimittamien otantavastausten analyysi osoitti kuitenkin, että niiden veloittamat hinnat ovat voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta EU:n markkinoilla – keskimäärin – korkeammat kuin muilla kolmansien maiden markkinoilla ja kotimaan markkinoilla. Hinnat EU:n markkinoilla olivat tosiaan keskimäärin 5–10 prosenttia korkeammat kuin muiden kolmansien maiden hinnat ja keskimäärin 20–25 prosenttia korkeammat kuin kotimarkkinoiden hinnat.

(166)

Kuten tarkastelupyynnössä todetaan, sekä Turkki että Intia ovat soveltaneet polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevaan alumiinifolioon, Turkki vuodesta 2014 ja Intia vuodesta 2017 lähtien. Jos kotitalousfoliota koskevien EU:n toimenpiteiden annetaan raueta, olisi erittäin todennäköistä, että muilla markkinoilla sovellettavien toimenpiteiden ja EU:n markkinoiden houkuttelevien hintojen vuoksi myyntiä ohjattaisiin EU:n markkinoille.

(167)

Koska Kiinan vientimäärät ( 12 994 tonnia) ja sen markkinaosuus (13,4 %) alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla olivat merkittävät ja koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen vienti Kiinasta unionin markkinoille jatkui tarkastelujaksolla (vientimäärä 1 519 tonnia ja markkinaosuus 1,8 %), komissio päätteli, että unionin markkinat ovat houkuttelevat tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaisille tuottajille.

(168)

Näin ollen jos toimenpiteiden annetaan raueta, tuonti Kiinasta unioniin todennäköisesti lisääntyy merkittävästi ja tapahtuu polkumyyntihinnoin.

3.7.3   Päätelmä polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä

(169)

Edellä esitetyn perusteella ja erityisesti ottaen huomioon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettu polkumyyntimarginaali, Kiinan merkittävä käyttämätön kapasiteetti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus komissio olettaa, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja että unionin markkinoille suuntautuisi merkittäviä määriä polkumyynnillä tapahtuvaa vientiä. Näin ollen katsotaan, että polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä, jos nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta.

3.7.4   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys

(170)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tuonti Kiinasta unionin markkinoille jatkui polkumyyntihinnoin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vaikka tuontimäärät olivat suhteellisen pieniä verrattuna unionin kulutukseen, muihin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen analyysi vahvistaa todetut polkumyyntimarginaalit, ja kyseiset hinnat vaikuttavat olevan vielä alhaisemmat kuin 165 kappaleessa kuvataan. Ottaen huomioon 3.7.1 ja 3.7.2 kohdassa tarkastellut tekijät komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat veisivät merkittäviä määriä kotitalousfoliota unioniin polkumyyntihinnoilla, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Näin ollen on näyttöä siitä, että polkumyynti todennäköisesti jatkuu ja ainakin toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

4.   VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(171)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti unionissa ainakin 20 tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”unionin tuotannonalan”.

4.2   Alustavat huomautukset

(172)

Komissio teki vahinkoa koskevan arvion tuotantoa, tuotantokapasiteettia, kapasiteetin käyttöastetta, myyntiä, markkinaosuutta, työllisyyttä, tuottavuutta ja kasvua koskevien suuntausten perusteella koko unionin tuotannonalalta kerättyjen tietojen pohjalta sekä hintoja, kannattavuutta, kassavirtaa, pääoman saantimahdollisuuksia, investointeja, varastoja, investointien tuottoa ja palkkoja koskevien suuntausten perusteella otokseen valituilta unionin tuottajilta kerättyjen tietojen pohjalta.

4.3   Unionin kulutus

(173)

Komissio määritti unionin kulutuksen laskemalla yhteen unionin tuotannonalan myyntimäärät unionissa ja Eurostatin ilmoittaman unioniin suuntautuvan kokonaistuonnin.

(174)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kulutus unionissa kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kokonaiskulutus

104 521

93 058

88 707

85 666

Indeksi (2014 = 100)

100

89

85

82

Lähde: Eurostat, unionin tuotannonalan toimittamat tiedot ja otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistetut kyselyvastaukset.

(175)

Unionin kulutus pieneni asteittain 18 prosenttia tarkastelujakson aikana. Vuosikohtainen analyysi osoittaa tämän asteittaisen pienenemisen koko jakson aikana; se oli nopeampaa vuosien 2014 ja 2015 välillä ja tasoittui sitten vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

4.4   Tuonti Kiinasta

4.4.1   Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(176)

Komissio määritti Kiinasta unioniin suuntautuvan tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella Taric-tasolla ja tuonnin markkinaosuuden vertaamalla tätä tuontimäärää unionin kulutukseen (ks. taulukko 2).

(177)

Kiinasta tuleva tuonti ja sen markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

3 510

2 549

2 650

1 519

Indeksi (2014 = 100)

100

73

75

43

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus (%)

3,4

2,7

3,0

1,8

Indeksi (2014 = 100)

100

82

89

53

Lähde: Eurostat.

(178)

Tuonti Kiinasta oli huipussaan vuonna 2014, laski merkittävästi vuonna 2015 ja elpyi hieman vuonna 2016 kunnes laski toisen kerran merkittävästi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä johti 57 prosentin kokonaislaskuun tarkastelujaksolla. Tuonnin markkinaosuus laski 3,4 prosentista 1,8 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(179)

Vahingon analysoinnin kannalta on syytä huomata, että Kiinasta unioniin tuleva tuonti jatkui – tullit maksettuina – koko tarkastelujakson ajan.

4.4.2   Kiinasta tulevan tuonnin hinnat

(180)

Komissio käytti Eurostatin ilmoittamia Kiinasta tulevan tuonnin hintoja.

(181)

Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

2 340

2 934

2 827

2 413

Indeksi (2014 = 100)

100

125

121

103

Lähde: Eurostat.

(182)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat nousivat 25 prosenttia vuosien 2014 ja 2015 välillä, laskivat hieman vuonna 2016 ja laskivat sen jälkeen edelleen lähes vuoden 2014 tasolle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(183)

Tarkastelujaksolla Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta tonnia kohti pysyi huomattavasti alhaisempana kuin sekä unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta tonnia kohti että unionin tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset tonnia kohti (ks. taulukko 10).

4.4.3   Hinnan alittavuus

(184)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamia painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, Eurostatin ilmoittamaan, Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen CIF-tasolla ilmaistuun tuontihintaan, joka oli oikaistu tulohintaan sopimustulli huomioon otettuna.

(185)

Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräisestä hinnasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(186)

Vertailu osoitti, että Kiinasta tulevan tuonnin osalta keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali unionin markkinoilla oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 29,3 prosenttia.

4.5   Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti

(187)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin määrä sekä sen markkinaosuus ja hintasuuntaukset esitetään taulukossa 5. Määrät ja hintoja koskevat suuntaukset perustuvat Eurostatin tietoihin.

Taulukko 5

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonnin määrä (tonnia)

4 011

2 525

4 029

5 119

Indeksi (2014 = 100)

100

63

100

128

Markkinaosuus (%)

3,8

2,7

4,5

6,0

Indeksi (2014 = 100)

100

71

118

156

Keskimääräinen tuontihinta (euroa/tonni)

2 621

2 685

2 653

2 888

Indeksi (2014 = 100)

100

102

101

110

Lähde: Eurostat.

(188)

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä vaihteli tarkastelujaksolla. Määrä laski 37 prosenttia vuosien 2014 ja 2015 välillä mutta kaksinkertaistui sen jälkeen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kasvaen tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 28 prosenttia.

(189)

Koska unionin kokonaiskulutus pieneni tarkastelujaksolla, mainittu kasvu tarkoitti kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvua samana ajanjaksona 3,8 prosentista vuonna 2014 6,0 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(190)

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat nousivat tarkastelujaksolla 10 prosenttia mutta pysyivät kuitenkin selvästi unionin tuotannonalan hintatason alapuolella (ks. taulukko 10).

(191)

Tarkastelujaksolla muista kolmansista maista tuleva tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti oli peräisin pääasiassa Turkista, Norjasta ja Thaimaasta.

(192)

Pyynnön esittäjät väittivät tarkastelupyynnössään, että tuonti Norjasta lisääntyi huomattavasti tarkastelujaksolla, vaikka siellä ei niiden markkinatuntemuksen mukaan tuoteta tarkastelun kohteena olevaa tuotetta lainkaan. Pyynnön esittäjät väittivät myös, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta jälleenlaivataan Thaimaassa ja Indonesiassa ja että kyseiset tuotteet ovat peräisin Kiinasta.

(193)

Komissio analysoi kyseistä tuontia koskevia Eurostatin tietoja. Tuonti Norjasta, Thaimaasta ja Indonesiasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 6

Tuonti Norjasta, Thaimaasta ja Indonesiasta

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Norjasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

233

86

790

1 186

Indeksi (2014 = 100)

100

37

339

509

Thaimaasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

0

0

70

654

Indeksi (2016 = 100)

0

0

100

934

Indonesiasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

0

0

0

196

Lähde: Eurostat.

(194)

Komissio ei ole tietoinen siitä, että Norjassa olisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoa. Komissio totesi myös, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuonti Norjasta, Thaimaasta ja Indonesiasta kattoi kokonaan Kiinasta tulevan tuonnin vähenemisen. Pyynnön esittäjät väittivät, että Kiinasta tulevaan tuontiin tällä hetkellä sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä mahdollisesti kierretään Norjassa, Thaimaassa ja Indonesiassa tapahtuvilla jälleenlaivauskäytännöillä. Komissio ei kuitenkaan pystynyt todentamaan väitteen tueksi saatuja todisteita.

4.6   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.6.1   Yleisiä huomioita

(195)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia merkityksellisiä taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, joilla oli vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(196)

Kuten 12 kappaleessa mainitaan, komissio käytti unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen otantamenetelmää.

(197)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit.

(198)

Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit unionin tuotannonalan toimittamien tietojen ja otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen tarkastettujen kyselyvastausten perusteella. Tiedot koskevat kaikkia unionin tuottajia.

(199)

Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tarkastettujen tietojen perusteella.

(200)

Komissio katsoi kummankin tietojoukon edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(201)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys ja tuottavuus.

(202)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, keskimääräiset yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

4.6.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.6.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(203)

Unionin tuotannonalan kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Unionin tuottajien tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

104 344

96 478

89 070

86 254

Indeksi (2014 = 100)

100

92

85

83

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

160 145

163 178

144 653

147 950

Indeksi (2014 = 100)

100

102

90

92

Kapasiteetin käyttöaste (%)

65

59

62

58

Indeksi (2014 = 100)

100

91

95

89

Lähde: Unionin tuotannonalan toimittamat tiedot ja otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistetut kyselyvastaukset.

(204)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä laski tarkastelujaksolla 17 prosenttia ja myötäili siten unionin kulutuksen laskua. Lasku oli vähäisempi vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana.

(205)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti pieneni 8 prosenttia tarkastelujakson aikana, mikä osoittaa, että unionin tuotannonala ei kyennyt täysin vähentämään kapasiteettia selvitäkseen tuotannon vähenemisestä tarkastelujaksolla.

(206)

Kapasiteetin käyttöaste vaihteli tarkastelujaksolla mutta oli alhaisimmillaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2014. Kapasiteetin käyttöaste pieneni tarkastelujakson aikana kaikkiaan 11 prosenttia.

4.6.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(207)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionissa ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Unionin tuottajien myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myyntimäärä unionissa (tonnia)

97 000

87 984

82 028

79 028

Indeksi (2014 = 100)

100

91

85

81

Markkinaosuus (%)

92,8

94,5

92,5

92,3

Lähde: Unionin tuotannonalan toimittamat tiedot ja otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistetut kyselyvastaukset.

(208)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla laski tarkastelujaksolla 19 prosenttia. Lasku myötäili unionin kulutuksen laskua.

(209)

Unionin tuotannonala kykeni kasvattamaan markkinaosuuttaan vuosien 2014 ja 2015 välillä mutta markkinaosuus laski taas vuonna 2016. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana unionin tuotannonalan markkinaosuus oli jopa hieman alhaisempi kuin tarkastelujakson alussa.

4.6.2.3   Kasvu

(210)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotanto pieneni 17 prosenttia, kun unionin kulutus laski 18 prosenttia, ja unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla laski 19 prosenttia. Unionin tuotannonalan myyntimäärän laskua tarkastelujaksolla olisi tarkasteltava suhteessa samalla ajanjaksolla tapahtuneeseen kulutuksen laskuun. Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni hieman.

4.6.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(211)

Unionin tuotannonalan työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Unionin tuottajien työllisyys ja tuottavuus

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä (kokoaikaiseksi muutettuna eli FTE)

1 048

1 033

1 015

977

Indeksi (2014 = 100)

100

99

97

93

Tuottavuus (tonnia työntekijää kohti)

100

93

88

88

Indeksi (2014 = 100)

100

94

88

89

Lähde: Unionin tuotannonalan toimittamat tiedot ja otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistetut kyselyvastaukset.

(212)

Tuotannon vähentymisen johdosta myös unionin tuotannonalan työllisyys laski 7 prosenttia tarkastelujaksolla. Työllisyyden lasku on kuitenkin pienempi kuin 17 prosentin tuotannon väheneminen tarkastelujaksolla. Tämä vaikutti unionin tuottajien tuottavuuteen, joka laski 11 prosenttia tarkastelujaksolla.

4.6.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.6.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(213)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja tuotantokustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset myyntihinnat unionissa ja yksikkökustannukset

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen myyntihinta (euroa/tonni)

3 723

3 844

3 596

3 703

Indeksi (2014 = 100)

100

103

97

99

Keskimääräiset tuotantokustannukset (euroa/tonni)

3 539

3 719

3 549

3 802

Indeksi (2014 = 100)

100

105

100

107

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset.

(214)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta tonnia kohti etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laski hieman (1 %) tarkastelujaksolla, mutta sen tuotantokustannukset tonnia kohti kasvoivat 7 prosenttia.

4.6.3.2   Työvoimakustannukset

(215)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa/kokopäiväinen työntekijä)

26 187

26 509

26 383

25 348

Indeksi (2014 = 100)

100

101

101

97

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset.

(216)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti laskivat tarkastelujaksolla hieman.

4.6.3.3   Varastot

(217)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Varastot

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

1 378

1 321

1 598

1 285

Indeksi (2014 = 100)

100

96

116

93

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset.

(218)

Loppuvarastojen taso vaihteli tarkastelujaksolla. Kaiken kaikkiaan ne pienenivät kyseisellä ajanjaksolla 7 prosenttia.

4.6.3.4   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(219)

Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun voiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(220)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuneen myynnin kannattavuus (% myynnin liikevaihdosta)

5,1

5,5

1,4

– 2,8

Indeksi (2014 = 100)

100

109

27

– 55

Kassavirta (tuhatta euroa)

3 306

6 758

2 085

612

Indeksi (2014 = 100)

100

204

63

19

Investoinnit (tuhatta euroa)

1 818

2 068

2 074

1 887

Indeksi (2014 = 100)

100

114

114

104

Investointien tuotto (%)

256

254

78

– 115

Indeksi (2014 = 100)

100

99

30

– 45

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset.

(221)

Kaikkiaan unionin tuotannonalan kannattavuus laski voimakkaasti 155 prosenttia tarkastelujaksolla. Vaikka kannattavuus parani 9 prosenttia vuosien 2014 ja 2015 välillä, se romahti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tappiolliselle tasolle.

(222)

Nettokassavirta eli unionin tuotannonalan kyky rahoittaa itse toimintaansa heikkeni 81 prosentilla tarkastelujaksolla. Se kaksinkertaistui vuosien 2014 ja 2015 välillä mutta laski jyrkästi vuonna 2016 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(223)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan vuotuiset investoinnit samankaltaiseen tuotteeseen vähenivät 4 prosenttia.

(224)

Unionin tuotannonalan investointien tuotto, voitto prosentteina varojen nettokirjanpitoarvosta, laski tarkastelujaksolla 145 prosenttia ja muuttui negatiiviseksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.6.4   Unionin tuotannonalan tilannetta koskevat päätelmät

(225)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että useimmat vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti ja unionin tuotannonalan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne heikkeni tarkastelujaksolla.

(226)

Toimenpiteiden ollessa voimassa unionin tuotannonala pystyi säilyttämään hintatasonsa ja markkinaosuutensa taantuvilla markkinoilla.

(227)

Unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärät myötäilivät unionin kulutuksen negatiivista kehitystä. Tuotannonalan kannattavuuden, kassavirran ja investointien tuoton negatiivinen kehitys ei kuitenkaan ole yhteydessä kulutuksen vähenemiseen. Kyseiset indikaattorit kehittyivät myönteisesti tarkastelujakson alussa toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen mutta alkoivat heikentyä nopeasti kulutuksen laskiessa merkittävästi ja tuotantokustannusten noustessa. Unionin tuotannonala muuttui tappiolliseksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(228)

Samaan aikaan tuonti kolmansista maista kasvoi tarkastelujaksolla sekä absoluuttisina määrinä että markkinaosuudella mitattuna, kuten 194 kappaleessa selitetään, ja kattoi kokonaisuudessaan Kiinasta tulevan tuonnin vähentymisen. Vaikka kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat alemmat kuin unionin tuotannonalan, komissio ei pystynyt päättelemään, aiheuttiko tämä tuonti vahinkoa unionin tuotannonalalle, koska kyseisen tuonnin tuotevalikoima ei ollut tiedossa. Kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräinen yksikköhinta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuitenkin paljon korkeampi kuin Kiinasta unioniin tulleen tuonnin hinnat. Näin ollen unionin tuotannonalan taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen heikkeneminen osuu yhteen Kiinasta unionin markkinoille edustavassa määrin tulevan polkumyynnin jatkumisen kanssa, ja tämä myynti alittaa edelleen unionin tuotannonalan hinnat ja aiheuttaa siksi epäreilua kilpailupainetta unionin tuotannonalalle.

(229)

Komissio katsoi, että vahinkoon vaikuttavien tekijöiden yleisen arvioinnin perusteella unionin tuotannonalan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne ei ole parantunut eikä se ole toipunut komission alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistamasta merkittävästä vahingosta.

4.7   Vahingon jatkumisen todennäköisyys

(230)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jatkuisiko Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttama merkittävä vahinko, jos Kiinaa koskevien toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että Kiinasta tuleva tuonti tapahtui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana polkumyyntihinnoilla (153 kappale) ja että polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta (169 kappale).

(231)

Vahingon jatkumisen todennäköisyyden määrittämiseksi siinä tapauksessa, että Kiinaan kohdistuvat toimenpiteet kumottaisiin, komissio analysoi i) käyttämätöntä kapasiteettia Kiinassa, ii) unionin markkinoiden houkuttelevuutta sekä iii) Kiinasta tulevan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

i)   Käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(232)

Kuten 157–162 kappaleessa selitetään, Kiinassa oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia, jonka määrä on suurempi kuin unionin koko kulutus. Tutkimuksessa ei myöskään havaittu mitään merkkejä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen kotimainen kysyntä Kiinassa tai millään muiden kolmansien maiden markkinoilla kasvaisi lähitulevaisuudessa. Sen vuoksi komissio päätteli, että kysyntä Kiinan kotimarkkinoilla tai muiden kolmansien maiden markkinoilla ei kykene ottamaan vastaan Kiinan käytettävissä olevaa kapasiteettia.

ii)   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(233)

Kuten 165–167 kappaleessa selitetään, unionin markkinat ovat houkuttelevat kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli 13,4 prosenttia alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana (vuosina 2010–2011), mikä osoittaa Kiinasta tulevan tuonnin mahdollisen tason, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(234)

Kiinasta tuleva tuonti ilman polkumyyntitullia olisi alittanut unionin tuotannonalan myyntihinnat 29,3 prosentilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä osoittaa Kiinasta tulevan tuonnin todennäköisen hintatason siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin. Tämän perusteella on todennäköistä, että hintapaine unionin markkinoilla lisääntyisi, jos toimenpiteet kumottaisiin, mikä johtaisi siihen, että unionin tuotannonalalle aiheutuisi jälleen merkittävää vahinkoa.

(235)

Tämän perusteella voidaan todeta, että jos toimenpiteet eivät ole käytössä, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat kasvattavat todennäköisesti tuontimääriään ja markkinaosuuksiaan unionin markkinoilla unionin tuotannonalan myyntihinnat merkittävästi alittavilla polkumyyntihinnoilla.

iii)   Vaikutus unionin tuotannonalaan

(236)

Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti unionin markkinoille ja siihen liittyvät matalat hinnat ovat estäneet unionin tuotannonalaa hyötymästä täysin voimassa olleista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä ja elpymästä aiemmasta vahingollisesta polkumyynnistä. Tällaisen polkumyynnin esiintymisen vuoksi unionin tuotannonala ei ole kyennyt siirtämään lisääntyneitä kustannuksiaan myyntihintoihin, mikä on merkittävästi heikentänyt sen kannattavuutta ja muuttanut toiminnan tappiolliseksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(237)

Jos toimenpiteet kumotaan, unionin tuotannonala ei kykenisi pitämään yllä myyntimääriään eikä markkinaosuuttaan Kiinasta tulevan alhaiseksi hinnoitellun tuonnin vuoksi. On erittäin todennäköistä, että Kiinan markkinaosuus kasvaisi nopeasti, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Myyntimäärän menettäminen johtaisi vieläkin alempaan käyttöasteeseen ja kohottaisi keskimääräisiä tuotantokustannuksia. Yhdessä kasvavan hintapaineen kanssa tämä johtaisi unionin tuotannonalan jo ennestään epävarman taloudellisen tilanteen heikkenemiseen entisestään ja lopulta tuotantolaitosten sulkemiseen ja siten koko tuotannonalan katoamiseen.

(238)

Sen vuoksi komissio katsoi, että voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi erittäin todennäköisesti Kiinasta peräisin olevan tuonnin aiheuttaman vahingon jatkumiseen ja että unionin tuotannonalan jo nyt epävarma tilanne heikkenisi todennäköisesti edelleen.

4.8   Päätelmät

(239)

Toimenpiteiden kumoaminen johtaisi mitä todennäköisimmin siihen, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti lisääntyisi merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla. Komissio katsoi siksi, että vahingon jatkuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan.

4.9   Vahingon toistumisen todennäköisyys

(240)

Lisäksi komissio totesi, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi erittäin todennäköisesti vahingon toistumiseen. Vaikka unionin tuotannonalalle aiheutunut jatkuva vahinko ei johtuisi kyseisestä tuonnista, komissio totesi, että vahingon toistuminen on silti erittäin todennäköistä, kun otetaan huomioon kolmansiin maihin suuntautuvan viennin alhaiset hinnat (ks. 165 kappale), Kiinan käyttämättömän kapasiteetin huomattava määrä ja EU:n markkinoiden houkuttelevuus (ks. 4.7 kohta).

5.   UNIONIN ETU

(241)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista.

(242)

Unionin etua määritettäessä komissio arvioi kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(243)

Tämän perusteella komissio tutki, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti ja vahinko todennäköisesti jatkuvat.

5.1   Unionin tuotannonalan etu

(244)

Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että jos toimenpiteet kumotaan, unionin tuotannonalan epävarma tilanne erittäin todennäköisesti heikentyy entisestään.

(245)

Sen vuoksi komissio päätteli, että Kiinan vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

5.2   Tuojien ja käyttäjien etu

(246)

Kuten 16 ja 19 kappaleessa todetaan, yksikään tuoja tai käyttäjä ei ilmoittautunut ja tehnyt yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa, joissa on kieltäydytty yhteistyöstä, komissio katsoi, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei vaikuttaisi haitallisesti unionin tuojiin ja käyttäjiin.

5.3   Unionin etua koskevat päätelmät

(247)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, ettei ole olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista jatkaa nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnissa.

6.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(248)

Kaikille asianomaisille osapuolille on ilmoitettu ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella polkumyyntitoimenpiteet on tarkoitus pitää voimassa. Niille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia näistä päätelmistä ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Mitään huomautuksia tai tietoja tai kuulemispyyntöjä ei saatu.

(249)

Edellä esitetystä seuraa, että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa lopullista tullia koskevalla asetuksella käyttöönotetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(250)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yrityskohtaisia polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan näiden yritysten eli erikseen mainittujen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen (erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina) nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, sen valmistaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(251)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimen muutoksesta tai uuden tuotanto- tai myyntiyksikön perustamisesta johtuvat) on toimitettava viipymättä komissiolle (79), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot. Mukana on oltava erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkina- ja vientimyynnin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(252)

Asetuksen (EU) 2018/1046 (80) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(253)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa vahvistamatonta alumiinifoliota, jonka paksuus on vähintään 0,007 mm mutta alle 0,021 mm ja jota ei ole enempää valmisteltu kuin valssattu ja joka on kohokuvioitu tai kohokuvioimaton ja jonka rullapaino on alhainen, enintään 10 kg, ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7607 11 11 ja ex 7607 19 10 (Taric-koodit 7607111110 ja 7607191010).

2.   Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien, 1 kohdassa kuvatun tuotteen vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Yritys

Tulli

Taric-lisäkoodi

CeDo (Shanghai) Ltd, Shanghai

14,2 %

B299

Ningbo Favored Commodity Co. Ltd, Yuyao City

14,6 %

B301

Ningbo Times Aluminium Foil Technology Co. Ltd, Ningbo

15,6 %

B300

Able Packaging Co. Ltd, Shanghai

14,6 %

B302

Guangzhou Chuanlong Aluminium Foil Product Co. Ltd, Guangzhou

14,6 %

B303

Ningbo Ashburn Aluminium Foil Products Co. Ltd, Yuyao City

14,6 %

B304

Shanghai Blue Diamond Aluminium Foil Manufacturing Co. Ltd, Shanghai

14,6 %

B305

Weifang Quanxin Aluminium Foil Co. Ltd, Linqu

14,6 %

B306

Zhengzhou Zhuoshi Tech Co. Ltd, Zhengzhou City

14,6 %

B307

Zhuozhou Haoyuan Foil Industry Co. Ltd, Zhouzhou City

14,6 %

B308

Zibo Hengzhou Aluminium Plastic Packing Material Co. Ltd, Zibo

14,6 %

B309

Yuyao Caelurn Aluminium Foil Products Co. Ltd, Yuyao

14,6 %

B310

Kaikki muut yritykset

35,6 %

B999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yrityskohtaisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää sellaisen pätevän kauppalaskun esittämistä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä esitetyt vaatimukset. Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Kun jokin uusi Kiinan kansantasavallassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävän näytön siitä, että

a)

se ei vienyt unioniin 1 artiklan 1 kohdassa kuvattua tuotetta 1 päivän lokakuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2011 välisenä aikana,

b)

se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinan kansantasavallassa toimivaan viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä,

c)

se on tosiasiallisesti vienyt 1 artiklan 1 kohdassa kuvattua tuotetta unioniin tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen,

komissio voi muuttaa 1 artiklan 2 kohtaa lisäämällä kyseisen uuden vientiä harjoittavan tuottajan niiden yhteistyössä toimivien yritysten joukkoon, jotka eivät sisälly alkuperäisen tutkimuksen otokseen ja joihin sovelletaan 14,6 prosentin suuruista painotettua keskimääräistä tullia.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä kesäkuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)   EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 217/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien alumiinifoliorullien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 69, 13.3.2013, s. 11).

(3)   EUVL C 188, 14.6.2017, s. 21.

(4)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 95, 13.3.2018, s. 8).

(5)  SWD(2017) 483 final/2.

(6)  Lopullista tullia koskevan asetuksen 13 kappale, jossa vahvistetaan väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien alumiinifoliorullien tuonnissa 17 päivänä syyskuuta 2012 annetun komission asetuksen (EU) N:o 833/2012, jäljempänä ’alkuperäisen asetus’, johdanto-osan 27–53 kappale (EUVL L 251, 18.9.2012, s. 29). Ks. erityisesti johdanto-osan 31 kappale.

(7)  Shanghai Futures Exchanges (http://www.shfe.com.cn/en/).

(8)  Alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 33 kappale.

(9)  Ks. edellinen alaviite, johdanto-osan 34 kappale.

(10)  Raportti – 2 luku, s. 6–7.

(11)  Raportti – 2 luku, s. 10.

(12)  http://en.pkulaw.cn/display.aspx?cgid=311950&lib=law, sivustolla käyty 25. tammikuuta 2019.

(13)  Raportti – 2 luku, s. 20–21.

(14)  Raportti – 3 luku, s. 41, 73–74.

(15)  Raportti – 6 luku, s. 120–121.

(16)  Raportti – 6 luku, s. 122–135.

(17)  Raportti – 7 luku, s. 167–168.

(18)  Raportti – 8 luku, s. 169–170, 200–201.

(19)  Raportti – 2 luku, s. 15–16, raportti – 4 luku, s. 50, s. 84, raportti – 5 luku, s. 108–109.

(20)  Raportti – 3 luku, s. 22–24 ja luku 5, s. 97–108.

(21)  Raportti – 5 luku, s. 104–9.

(22)  OECD (2019), ”Measuring distortions in international markets: the aluminium value chain”, OECD Trade Policy Papers, No. 218, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/c82911ab-en.

(23)  OECD:n tutkimus, s. 29.

(24)  Australian Anti-Dumping Commission, Aluminium Extrusions from China, REP 248, s. 79 (13.7.2015).

(25)  Taube, M. (2017). Analysis of Market Distortions in the Chinese Non-Ferrous Metals Industry, Think!Desk, 24.4.2017, s. 51.

(26)  Ks. esimerkiksi raportti Shandongin maakuntaviranomaisten epäonnistumisesta supistaa alumiinin tuotantokapasiteetin kasvua: https://mp.weixin.qq.com/s?__biz=MzI2OTUyMzA0Nw==&mid=2247494318&idx=1&sn=9690ca50845c19f38eafff659516817a&chksm=eaddaba6ddaa22b071a5e2588aa787ed6f6a1a964ccae55c4d85c6f7ccbfcb5cedd3cdceac9d&scene=0&pass_ticket=JFplYZoDqNTFmOPYUGJbMwF0XlC1N3hAJ3EYPpsKx6rkt4fSeZ4TwIvB5BffX4du#rd (sivustolla käyty 22. helmikuuta 2019).

(27)  Raportti – 15 luku, s. 387–388.

(28)  Raportti – 5 luku, s. 100–1.

(29)  Raportti – 2 luku, s. 26.

(30)  Raportti – 2 luku, s. 31–32.

(31)  Ks. https://www.reuters.com/article/us-china-congress-companies-idUSKCN1B40JU, sivustolla käyty 25. tammikuuta 2019.

(32)  Raportti – 15 luku, s. 388.

(33)  http://www.chalco.com.cn/chalcoen/rootfiles/2018/04/19/1524095189602052-1524095189604257.pdf, sivustolla käyty 8. maaliskuuta 2019

(34)  Raportti – 4 luku, s. 41–42, 83.

(35)  Kiinan kansantasavallan talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelma (the 13th Five-Year Plan for Economic and Social Development of the People's Republic of China) (2016–2020), http://en.ndrc.gov.cn/newsrelease/201612/P020161207645765233498.pdf.

(36)  Raportti – 15 luku, s. 377.

(37)  Raportti – 12 luku, s. 275–282 ja luku 15, s. 378–382.

(38)  Raportti – 12 luku, s. 275–282.

(39)  Raportti – 15 luku, s. 378–382, 390.

(40)  Raportti – 15 luku, s. 384–385.

(41)  Raportti – 15 luku, s. 382–383.

(42)  Raportti – 15 luku, s. 385–386.

(43)  Raportti – 15 luku, s. 386.

(44)  Raportti – 15 luku, s. 377–387.

(45)  Raportti – 15 luku, s. 378 ja 389; OECD:n tutkimus, s. 25–26.

(46)  Raportti – 15 luku, s. 390–391.

(47)  Raportti – 15 luku, s. 392–393.

(48)  Raportti – 15 luku, s. 393–394.

(49)  Raportti – 15 luku, s. 395–396.

(50)  Myös muut lähteet raportoivat sähkön toimittamisesta alennettuun hintaan. Ks. esimerkiksi seuraavat: Economic Information Daily: Worrying over growth downturns, western region releasing preferential policies to support high energy consumption industries http://jjckb.xinhuanet.com/2012-07/24/content_389459.htm (sivustolla käyty 22. helmikuuta 2019), raportti siitä, miten Kiinan läntiset maakunnat, kuten Shaanxi, Ningxia, Qinghai ja Gansu, ovat edelleen tarjonneet halpaa sähköä houkutellakseen lisäinvestointeja.

(51)  Ks. edellinen alaviite, s. 16, s. 30. Kiinan viranomaiset toteuttavat kuitenkin myös muita tuotantopanoksia koskevia toimia. Tyypillinen esimerkki on hiili, jonka osalta viranomaiset pidättävät itsellään oikeuden estää hinnan nousun. Ks.: https://policycn.com/policy_ticker/coal-price-unlikely-to-jump-during-heating-season/?iframe=1&secret=c8uthafuthefra4e (sivulla käyty 22. helmikuuta 2019).

(52)  Ks. edellinen alaviite, s. 16–18.

(53)  Raportti – 6 luku, s. 138–149.

(54)  Raportti – 9 luku, s. 216.

(55)  Raportti – 9 luku, s. 213–215.

(56)  Raportti – 9 luku, s. 209–211.

(57)  Alustavia huomioita koskeva päätösmuistio: Countervailing Duty Investigation of certain Aluminium Foil from The People's Republic of China, published by the International Trade Administration, Department of Commerce, 7. elokuuta 2017, IX.E. s. 30, saatavilla osoitteessa https://enforcement.trade.gov/frn/summary/prc/2017-17113-1.pdf (sivustolla käyty viimeksi 11. maaliskuuta 2019).

(58)  Raportti – 13 luku, s. 332–337.

(59)  Raportti – 13 luku, s. 336.

(60)  Raportti – 13 luku, s. 337–341.

(61)  Raportti – 6 luku, s. 114–117.

(62)  Raportti – 6 luku, s. 119.

(63)  Raportti – 6 luku, s. 120.

(64)  Raportti – 6 luku, s. 121–122, 126–128, 133–135.

(65)  Raportti – 6 luku, s. 121–122, 126–128, 133–135.

(66)  Raportti – 15 luku, s. 386.

(67)  Ks. esimerkiksi seuraavat: China Economic Daily: Chinese Academy of Fiscal Sciences reports indicates SOEs are getting loans at rates 1.5 percent lower than private companies http://www.ce.cn/xwzx/gnsz/gdxw/201708/01/t20170801_24724804.shtml (sivustolla käyty 22. helmikuuta 2019).

(68)  OECD:n tutkimus, s. 21.

(69)  Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta yhdessäkään maassa, jossa kehityksen taso on vastaava, voidaan harkita tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille kuuluvan tuotteen tuotantoa.

(70)  https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income, sivustolla käyty 25. tammikuuta 2019.

(71)  NACE-koodit ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/index/nace_all.html.

(72)  Luokka ”perusmetallit” sisältää alumiinin (C24.4.2).

(73)  Työvoimakustannukset ovat saatavilla osoitteessa http://www.turkstat.gov.tr/PreIstatistikTablo.do?istab_id=2088.

(74)  Lehdistötiedote valmistussektorin kotimaan tuottajahintaindeksin vuotuisesta muutoksesta on saatavilla osoitteessa http://www.turkstat.gov.tr/PreTabloArama.do?metod=search&araType=hb_x.

(75)  Lehdistötiedote Turkin sähkön hinnoista on saatavilla osoitteessa http://www.turkstat.gov.tr/PreHaberBultenleri.do?id=27665.

(76)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2384, annettu 17 päivänä joulukuuta 2015, tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien alumiinifolioiden tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta ja tiettyjen Brasiliasta peräisin olevien alumiinifolioiden tuontia koskevan menettelyn päättämisestä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen, johdanto-osan 31 kappale (EUVL L 332, 18.12.2015, s. 63).

(77)  Ks. edellinen alaviite, johdanto-osan 83 ja 84 kappale.

(78)  US International Trade Commission, Aluminium Foil from China, Investigation Nos. 701-TA-570 and 731-TA-1346 (Final), huhtikuu 2018, taulukko VII-4.

(79)   European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, B-1049 Brussels, Belgium.

(80)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).


LIITE

Tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa pätevässä kauppalaskussa on oltava kauppalaskun laatineen tahon asiasta vastaavan henkilön allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa:

1)

kauppalaskun laatineen tahon asiasta vastaavan henkilön nimi ja tehtävänimike;

2)

seuraava vakuutus:

”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt tietyt alumiinifoliorullat, (määrä), on valmistanut (yrityksen nimi ja rekisteröity kotipaikka), (Taric-lisäkoodi), Kiinan kansantasavallassa. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.

Päiväys ja allekirjoitus”.


5.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/98


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/916,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 2019,

suorien tukien mukauttamisasteesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 nojalla kalenterivuoden 2019 osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 3 kohdan,

on kuullut maatalousrahastojen komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 25 artiklan mukaan on muodostettava varaus, josta on tarkoitus tarjota maatalousalalle lisätukea maataloustuotteiden tuotantoon tai jakeluun vaikuttavissa merkittävissä kriiseissä, tekemällä kunkin vuoden alussa suoriin tukiin vähennys mainitun asetuksen 26 artiklassa tarkoitetun rahoituskurimenetelmän avulla.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 1 kohdassa säädetään, että sen varmistamiseksi, että markkinoihin liittyvien menojen ja suorien tukien rahoittamiseksi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) vahvistettuja vuotuisia enimmäismääriä noudatetaan, on määrättävä mukautusaste, jota sovelletaan suoriin tukiin, jos asianomaisen enimmäismäärän puitteissa rahoitettavia toimenpiteitä koskevat rahoitusennusteet osoittavat jonkin varainhoitovuoden osalta, että vuotuiset enimmäismäärät tulevat ylittymään.

(3)

Komission tekemään vuoden 2020 talousarvioesitykseen sisällytetyn maatalousalan kriisivarauksen määrä on 478 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Tämän määrän kattamiseksi olisi kalenterivuoden 2019 osalta sovellettava rahoituskurimenetelmää suoriin tukiin tukijärjestelmissä, jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (3) liitteessä I.

(4)

Komission tekemässä vuoden 2020 talousarvioesityksessä suorien tukien ja markkinoihin liittyvien menojen osalta vahvistetut ennusteet osoittavat, ettei rahoituskurin lisäsoveltamiseen ole tarvetta.

(5)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti mukautusaste olisi vahvistettava viimeistään sen kalenterivuoden kesäkuun 30 päivänä, jota kyseinen mukautusaste koskee.

(6)

Pääsääntöisesti viljelijälle, joka jättää suoria tukia koskevan tukihakemuksen tietylle kalenterivuodelle N, maksetaan tuet tiettynä varainhoitovuodelle N + 1 sijoittuvana maksuaikana. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tietyin rajoituksin suorittaa viljelijöille maksuja kyseisen maksuajan päätyttyä. Tällaisia myöhäisempiä maksuja voidaan suorittaa seuraavana varainhoitovuonna. Kun rahoituskuria sovelletaan tiettyyn kalenterivuoteen, mukautusastetta ei tulisi soveltaa maksuihin, joita koskevat tukihakemukset on jätetty muina kalenterivuosina kuin kalenterivuonna, johon rahoituskuria sovelletaan. Viljelijöiden tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi on sen vuoksi aiheellista säätää, että mukautusastetta sovelletaan ainoastaan maksuihin, joista on jätetty tukihakemus sinä kalenterivuonna, johon rahoituskuria sovelletaan, riippumatta siitä, milloin maksu viljelijälle suoritetaan.

(7)

Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 8 artiklan 1 kohdassa säädetään, että asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan mukaisesti vahvistettua suoriin tukiin sovellettavaa mukautusastetta sovelletaan ainoastaan yli 2 000 euron suuruisiin suoriin tukiin, jotka myönnetään viljelijöille vastaavana kalenterivuonna. Lisäksi asetuksen (EU) N:o 1307/2013 8 artiklan 2 kohdassa säädetään, että suorien tukien asteittaisen käyttöönoton seurauksena mukautusastetta sovelletaan Kroatiaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2022. Tässä asetuksessa vahvistettua mukautusastetta ei näin ollen tulisi soveltaa viljelijöille kyseisessä jäsenvaltiossa maksettaviin tukiin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Mukautusasteen vahvistamiseksi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 25 ja 26 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1307/2013 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti sellaisten asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä I luetelluissa tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettävien suorien tukien määriä, jotka ylittävät 2 000 euroa ja joista on jätetty tukihakemus kalenterivuoden 2019 osalta, alennetaan 1,441101 prosentin mukautusasteella.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyä vähennystä ei sovelleta Kroatiaan.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä kesäkuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)   EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).


5.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/100


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/917,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 2019,

maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmää varten vaadittavien teknisten eritelmien, toimenpiteiden ja muiden vaatimusten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/848 25 artiklan mukaisesti

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maksukyvyttömyysmenettelyistä 20 päivänä toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/848 (1) ja erityisesti sen 25 artiklan 2 kohdan a–f alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta voidaan perustaa maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmä, on määriteltävä ja hyväksyttävä tekniset eritelmät, toimenpiteet ja muut vaatimukset, joilla varmistetaan yhdenmukaiset edellytykset järjestelmän täytäntöönpanemiseksi.

(2)

Tässä asetuksessa säädetyt tekniset eritelmät, toimenpiteet ja muut vaatimukset ovat maksukyvyttömyysmenettelykomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tekniset eritelmät, toimenpiteet ja muut vaatimukset, joilla varmistetaan yhdenmukaiset edellytykset maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmän täytäntöönpanolle asetuksen (EU) 2015/848 25 artiklan 2 kohdan a–f alakohdan mukaisesti, esitetään liitteessä.

Maksukyvyttömyysrekisterit on liitettävä toisiinsa näiden teknisten eritelmien, toimenpiteiden ja muiden vaatimusten mukaisesti viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2021.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 4 päivänä kesäkuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)   EUVL L 141, 5.6.2015, s. 19.


LIITE

1 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN TEKNISTEN ERITELMIEN, TOIMENPITEIDEN JA MUIDEN VAATIMUSTEN VAHVISTAMINEN

1.   Kohde

Maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmä on kansalliset rekisterit ja Euroopan oikeusportaalin yhteen liittävä hajautettu järjestelmä. Maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmä toimii keskushakupalveluna, jonka kautta voi tutustua kaikkiin asetuksen (EU) 2015/848 mukaisiin maksukyvyttömyyttä koskeviin pakollisiin tietoihin sekä kaikkiin muihin tietoihin tai asiakirjoihin, jotka on sisällytetty kansallisiin rekistereihin.

2.   Määritelmät

a)

”Https-protokollalla” tai ”https:llä” tarkoitetaan salattuja ja suojattuja yhteyskanavia.

b)

”Maksukyvyttömyystietueella” tarkoitetaan asetuksen (EU) 2015/848 24 artiklan mukaisia, velallisen maksukyvyttömyysmenettelyitä koskevia tietoja, jotka on julkaistava kansallisissa sähköisissä maksukyvyttömyysrekistereissä ja jotka ovat saatavilla julkisen sähköisen keskusyhteyspisteen (Euroopan oikeusportaalin) kautta asetuksen (EU) 2015/848 25 artiklan mukaisesti.

c)

”Jäsenvaltion maksukyvyttömyysrekisterin päätepisteellä” tarkoitetaan maksukyvyttömyysrekisteritietojen lähdettä; se toimii myös tiedon haltijana, jota Euroopan oikeusportaali käyttää ja jonka kautta pyydetyt tiedot toimitetaan.

d)

”Kansallisella rekisterinumerolla” tarkoitetaan oikeushenkilön numeroa kaupparekisterissä tai vastaavassa rekisterissä tai yksityishenkilöiden osalta henkilökohtaista tunnistenumeroa tai vastaavaa numeroa.

e)

”Alkuperän kiistattomuudella” tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla todistetaan tietojen eheys ja alkuperä digitaalisen varmentamisen, julkisen avaimen menetelmän ja sähköisten allekirjoitusten kaltaisilla menetelmillä.

f)

”Vastaanottamisen kiistattomuudella” tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tietojen aiottu vastaanottaja todistaa tietojen luovuttajalle tietojen saannin käyttämällä digitaalisen varmentamisen, julkisen avaimen menetelmän ja sähköisten allekirjoitusten kaltaisia menetelmiä.

g)

”Keskusjärjestelmällä” tarkoitetaan Euroopan oikeusportaalin keskushakujärjestelmää.

h)

”Rekistereillä” tarkoitetaan asetuksen (EU) 2015/848 24 artiklan mukaisia maksukyvyttömyysrekistereitä.

i)

”SOAP-yhteyskäytännöllä” (Simple Object Access Protocol) tarkoitetaan World Wide Web Consortium -standardien mukaisesti sanomaprotokollakuvausta jäsenneltyjen tietojen vaihtamista varten verkkopalveluiden toteuttamisessa tietoverkoissa.

j)

”Verkkopalvelulla” tarkoitetaan ohjelmistopohjaista järjestelmää, joka on suunniteltu tukemaan verkon kautta tapahtuvaa yhteentoimivaa vuorovaikutusta tietokoneiden välillä ja jossa on koneellisesti käsiteltävässä muodossa kuvattu rajapinta.

3.   Viestintämenetelmät

3.1   Maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmässä rekistereiden yhteenliittämiseen on käytettävä sähköisen viestinnän palvelupohjaisia menetelmiä, kuten verkkopalveluja tai uudelleenkäytettävissä olevia digitaalipalvelujen infrastruktuureja.

3.2   Euroopan oikeusportaalin ja keskusjärjestelmän välisen viestinnän sekä jäsenvaltion maksukyvyttömyysrekisterin päätepisteen ja keskusjärjestelmän välisen viestinnän on oltava kahdenvälistä. Keskusjärjestelmästä rekistereihin tapahtuva viestintä voi olla kahdenvälistä viestintää tai viestintää useammalle vastaanottajalle.

4.   Viestintäprotokollat

4.1   Euroopan oikeusportaalin, keskusjärjestelmän, rekistereiden ja valinnaisten yhteyspisteiden väliseen viestintään on käytettävä suojattuja internet-protokollia, kuten https-protokollaa.

4.2   Jäsennellyn datan ja metadatan siirtämiseen on käytettävä vakiomuotoisia viestintäprotokollia, kuten SOAP-yhteyskäytäntöä.

5.   Turvallisuusstandardit

Teknisiin toimenpiteisiin, joilla taataan tietoteknisten vähimmäisturvallisuusstandardien noudattaminen välitettäessä ja levitettäessä tietoja maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmän kautta, on kuuluttava muun muassa seuraavat:

a)

toimenpiteet, joilla varmistetaan tietojen luottamuksellisuus muun muassa suojattuja kanavia (https-protokollaa) käyttämällä;

b)

toimenpiteet, joilla varmistetaan tietojen eheys niitä vaihdettaessa;

c)

toimenpiteet, joilla varmistetaan tietojen lähettäjän alkuperän kiistämättömyys maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämisjärjestelmässä ja tietojen vastaanottamisen kiistämättömyys;

d)

toimenpiteet, joilla varmistetaan turvallisuushäiriöiden kirjaaminen tietoteknisiä turvallisuusstandardeja koskevien tunnustettujen kansainvälisten suositusten mukaisesti;

e)

toimenpiteet, joilla varmistetaan rekisteröityjen käyttäjien tunnistaminen ja valtuuttaminen, ja toimenpiteet, joilla todennetaan maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämisjärjestelmässä Euroopan oikeusportaaliin, keskusjärjestelmään tai rekistereihin kytkettyjen järjestelmien identiteetti;

f)

toimenpiteet, joilla suojataan automaattisia hakuja, esimerkiksi käyttämällä kuvavarmennetta (captcha) ja kopioimalla rekisterit, esimerkiksi kunkin rekisterin antamien tulosten rajoittaminen enimmäismäärään.

6.   Rekisterien ja maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän välillä vaihdettavat tiedot

6.1   Yhteisiin tietoihin, jotka ovat rakenteeltaan ja tyypiltään samanlaisia kaikkien jäsenvaltioiden rekistereiden osalta, viitattaan ilmaisulla ”keskeinen maksukyvyttömyysrekisteri”.

Kullakin jäsenvaltiolla on oltava mahdollisuus laajentaa keskeistä maksukyvyttömyysrekisteriä erityisillä tiedoilla. Keskeisestä maksukyvyttömyysrekisteristä saatavat tiedot on mallinnettava vahvistetun rajapintamäärittelyn perusteella.

6.2   Tietojenvaihtoon on sisällyttävä myös viestit, jotka ovat tarpeen vastaanottotodistusta sekä kirjaamista ja raportointia varten.

7.   Vakiomuotoisen viestin rakenne

Rekistereiden, keskusjärjestelmän ja Euroopan oikeusportaalin välisen tietojenvaihdon on perustuttava vakiomuotoisiin tietorakennemenetelmiin, ja se on esitettävä vakiomuotoisena viestinä, kuten XML:nä.

8.   Keskusjärjestelmään toimitettavat tiedot

8.1   Yhteentoimivuutta koskevien vaatimusten mukaan kussakin rekisterissä esillä olevat tiedot ovat yhtenäisiä ja niillä on sama rajapinta niin, että hakusovelluksen, kuten Euroopan oikeusportaalin, on oltava vuorovaikutuksessa ainoastaan yhdenlaisen yhteisiä tietoja tarjoavan rajapinnan kanssa. Tämän toimintaperiaatteen edellytyksenä on, että jäsenvaltiot yhdenmukaistavat sisäisen tietorakenteensa vastaamaan komission esittämiä rajapintamäärittelyjä.

8.2   Jotta keskusjärjestelmä voi suoriutua toiminnoistaan, sinne on toimitettava seuraavantyyppiset tiedot:

a)

tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa keskusjärjestelmään yhteydessä olevat järjestelmät. Nämä tiedot voivat koostua URL-osoitteista, jotka yksilöivät kunkin järjestelmän maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämisjärjestelmässä;

b)

kaikki muut operatiiviset tiedot, jotka ovat keskusjärjestelmässä tarpeen hakupalvelun asianmukaisen ja tehokkaan toiminnan ja rekistereiden yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Kyseisiin tietoihin voi kuulua koodiluetteloja, viitetietoja, määritteleviä sanastoja ja asiaan liittyviä kyseisten metatietojen käännöksiä sekä lokitietoja ja raportointitietoja.

8.3   Keskusjärjestelmässä käsitellyt tiedot ja metatiedot on käsiteltävä ja säilytettävä tämän liitteen 5 jaksossa esitettyjen turvallisuusstandardien mukaisesti.

9.   Järjestelmän ja keskusjärjestelmän tarjoamien tietoteknisten palvelujen toimintamenetelmät

9.1   Järjestelmän on perustuttava tietojen jakelun ja vaihdon osalta seuraavaan tekniseen toimintamenetelmään:

a)

Viestien toimittamiseksi asianomaisena kieliversiona keskusjärjestelmän on tarjottava käyttöön viitetietoartefakteja, kuten koodiluetteloja, kontrolloituja sanastoja ja määritteleviä sanastoja.

b)

Sanastot ja määrittelevät sanastot on tarvittaessa käännettävä EU:n virallisille kielille; mahdollisuuksien mukaan on käytettävä tunnustettuja standardeja ja vakiomuotoisia viestejä.

9.2   Komissio toimittaa jäsenvaltioille tiedot teknisestä toimintamenetelmästä ja keskusjärjestelmän tarjoamien tietoteknisten palvelujen toteutuksesta.

10.   Hakuperusteet

10.1   Kun suoritetaan haku maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmästä, on valittava vähintään yksi maa.

10.2   Euroopan oikeusportaalin on tarjottava käyttöön seuraavat yhdenmukaiset hakukriteerit:

a)

nimi; ja

b)

kansallinen rekisterinumero.

Näitä kahta kriteeriä voidaan käyttää myös vaihtoehtona tai lisätietoina.

10.3   Euroopan oikeusportaalissa voi olla käytettävissä muitakin hakukriteerejä.

11.   Maksuja koskevat säännöt

11.1   Kun kyseessä ovat asiakirjat ja tiedot, joista jäsenvaltiot perivät maksuja ja jotka asetetaan saataville Euroopan oikeusportaalissa maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta, järjestelmän on annettava käyttäjille mahdollisuus suorittaa maksu verkossa käyttäen yleisesti käytössä olevia maksuvälineitä, kuten luotto- ja maksukortteja.

11.2.   Järjestelmässä voidaan myös tarjota mahdollisuutta käyttää vaihtoehtoisia verkkomaksumenetelmiä, kuten pankkisiirtoa tai verkkokukkaroa (talletettuja varoja).

12.   Palvelujen saatavuus

12.1   Palvelun ajallisen kattavuuden on oltava ympärivuorokautista seitsemänä päivänä viikossa, ja järjestelmän käytettävyysasteen on oltava vähintään 98 prosenttia määräaikaishuolto pois lukien.

12.2   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle huoltotoimista seuraavasti:

a)

viisi työpäivää etukäteen, jos kyseessä on huoltotoimi, joka voi aiheuttaa enintään neljän tunnin käyttökeskeytyksen;

b)

kymmenen työpäivää etukäteen, jos kyseessä on huoltotoimi, joka voi aiheuttaa enintään 12 tunnin käyttökeskeytyksen;

c)

30 työpäivää etukäteen, jos kyseessä on tietokonehuoneen infrastruktuurin huolto, joka voi aiheuttaa enintään kuuden päivän käyttökeskeytyksen vuodessa.

Huoltotoimet on mahdollisuuksien mukaan suunniteltava suoritettaviksi virka-ajan ulkopuolella (klo 19.00–8.00 Keski-Euroopan aikaa).

12.3   Jos jäsenvaltiot ovat määrittäneet kiinteitä viikoittaisia huoltoajankohtia, niiden on ilmoitettava komissiolle tällaisten suunniteltujen huoltoajankohtien viikonpäivä ja kellonaika. Jos jäsenvaltioiden järjestelmät eivät ole käytettävissä tällaisen kiinteän huoltoajankohdan aikana, jäsenvaltioiden ei tarvitse ilmoittaa asiasta komissiolle joka kerta erikseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä 12.2. kohdan a–c alakohdassa esitettyjä velvoitteita.

12.4   Jos jäsenvaltioiden järjestelmissä ilmenee odottamaton tekninen häiriö, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä järjestelmänsä käytettävyyden estymisestä ja palvelun ennakoidusta käynnistymisestä uudelleen, jos se on tiedossa.

12.5   Jos ilmenee muutoksia, jotka voivat vaikuttaa keskusjärjestelmän väliseen yhteyteen, jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle etukäteen, heti kun muutoksesta on saatavilla riittävästi teknisiä yksityiskohtia.

12.6   Jos keskusjärjestelmään tai Euroopan oikeusportaaliin tulee odottamaton häiriö, komissio ilmoittaa jäsenvaltioille viipymättä keskusjärjestelmän tai portaalin käytettävyyden estymisestä ja palvelun ennakoidusta käynnistymisestä uudelleen, jos se on tiedossa.

13.   Transkriptiota tai translitterointia koskevat säännöt

Kunkin jäsenvaltion on täytäntöönpanossa tuettava transkriptiota, latinalaistamista ja translitterointia koskevia kansallisia standardeja erikoismerkkien käytössä sekä hakutietojen ja -tulosten osalta.


PÄÄTÖKSET

5.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/104


JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2019/918,

annettu 29 päivänä toukokuuta 2019,

unionin yleisen tuomioistuimen tuomarien nimittämisestä

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 19 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 254 ja 255 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan 1 kohdan,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unionin yleisen tuomioistuimen 23 tuomarin toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2019.

(2)

Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2015/2422 (1), 48 artiklassa määrätään, että unionin yleisessä tuomioistuimessa on kaksi tuomaria jäsenvaltiota kohti 1 päivästä syyskuuta 2019. Mainitun asetuksen 2 artiklan c alakohdassa säädetään, että yhdeksästä 1 päivästä syyskuuta 2019 nimitettävästä uudesta tuomarista viiden toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2025.

(3)

Nimitykset näihin paikkoihin olisi tehtävä 1 päivänä syyskuuta 2019 alkavaksi ja 31 päivänä elokuuta 2025 päättyväksi kaudeksi.

(4)

Eugène BUTTIGIEGin, Anthony COLLINSin, Ramona FRENDOn, Colm MAC EOCHAIDHin, Jan PASSERin ja Vesna TOMLJENOVIĆin toimikautta on ehdotettu uusittavaksi.

(5)

Petra ŠKVAŘILOVÁ-PELZLia, Johannes LAITENBERGERia, Gabriele STEINFATTia, José MARTIN Y PÉREZ DE NANCLARESia, Miguel SAMPOL PUCURULLia, Tamara PERIŠINia ja Rimvydas NORKUSia on ehdotettu unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiksi ensimmäiselle toimikaudelle, joista viimeksi mainittua on ehdotettu vuonna 2013 tapahtuneen unionin yleisen tuomioistuimen osan tuomareista vaihtumisen yhteydessä Liettuan tasavallan ehdottaman tuomarin Egidijus BIELIŪNASin tilalle.

(6)

Kyseiset ehdokkaat olisi nimitettävä unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiksi ensimmäiselle toimikaudelle Alfred DITTRICHin, Ignacio ULLOA RUBIOn, Leopoldo CALVO-SOTELO IBÁÑEZ-MARTÍNin ja Egidijus BIELIŪNASin tilalle ja asetuksen (EU, Euratom) 2015/2422 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuihin ylimääräisiin tuomarin virkoihin.

(7)

Lisäksi asetuksen (EU, Euratom) 2015/2422 2 artiklan c alakohdassa säädetään, että yhdeksästä 1 päivästä syyskuuta 2019 nimitettävästä uudesta tuomarista neljän toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2022.

(8)

Iko NÕMMia on ehdotettu unionin yleisen tuomioistuimen tuomariksi.

(9)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 255 artiklalla perustettu komitea on antanut lausuntonsa Eugène BUTTIGIEGin, Anthony COLLINSin, Ramona FRENDOn, Johannes LAITENBERGERin, Colm MAC EOCHAIDHin, José MARTÍN Y PÉREZ DE NANCLARESin, Iko NÕMMin, Rimvydas NORKUSin, Jan PASSERin, Tamara PERIŠINin, Miguel SAMPOL PUCURULLin, Petra ŠKVAŘILOVÁ-PELZLin, Gabriele STEINFATTin ja Vesna TOMLJENOVIĆin soveltuvuudesta unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin tehtäviin,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Nimitetään seuraavat henkilöt unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiksi 1 päivänä syyskuuta 2019 alkavaksi ja 31 päivänä elokuuta 2025 päättyväksi kaudeksi:

Eugène BUTTIGIEG,

Anthony COLLINS,

Ramona FRENDO,

Johannes LAITENBERGER,

Colm MAC EOCHAIDH,

José MARTÍN Y PÉREZ DE NANCLARES,

Rimvydas NORKUS,

Jan PASSER,

Tamara PERIŠIN,

Miguel SAMPOL PUCURULL,

Petra ŠKVAŘILOVÁ-PELZL,

Gabriele STEINFATT,

Vesna TOMLJENOVIĆ.

2.   Nimitetään Iko NÕMM unionin yleisen tuomioistuimen tuomariksi 1 päivänä syyskuuta 2019 alkavaksi ja 31 päivänä elokuuta 2022 päättyväksi kaudeksi.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2019.

Puheenjohtaja

L. ODOBESCU


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/2422, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta (EUVL L 341, 24.12.2015, s. 14).


5.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/106


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/919,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/53/EU tueksi laadituista huviveneitä ja vesiskoottereita koskevista yhdenmukaistetuista standardeista

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/53/EU (2) 14 artiklan mukaisesti tuotteita, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukaisia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on pidettävä niiden mainitun direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I esitettyjen vaatimusten mukaisina, jotka kuuluvat näiden standardien tai niiden osien piiriin.

(2)

Komissio esitti täytäntöönpanopäätöksessään C(2015) 8736 (3) pyynnön CENille/Cenelecille, että nämä laativat, tarkistavat ja saattavat päätökseen direktiiviä 2013/53/EU tukevia yhdenmukaistettuja standardeja koskevan työn mainitun direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa ja I liitteessä esitettyjen sellaisten olennaisten vaatimusten käsittelemiseksi, jotka ovat tiukempia kuin kumotussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/25/EY (4) esitetyt olennaiset vaatimukset.

(3)

CENiä/Ceneleciä pyydettiin etenkin ottamaan käyttöön uusia standardeja, jotka koskevat sähköjärjestelmiä, laidan yli putoamisen ehkäisemistä, päästöjen torjuntaa, valmistajan kilpeä, omistajan käsikirjaa, näkyvyyttä pääasiallisesta ohjauspaikasta, monirunkoisten alusten kantokykyä ja poistumisteitä, kaasujärjestelmiä, pakokaasupäästöjä ja vesikulkuneuvojen tunnusnumeroja, sekä tarkistamaan nykyisiä ja kehitteillä olevia standardeja.

(4)

Täytäntöönpanopäätöksessä C(2015) 8736 esitetyn pyynnön perusteella CEN/Cenelec tarkisti useita pienaluksia ja ilmatäytteisiä veneitä koskevia yhdenmukaistettuja standardeja.

(5)

CEN/Cenelec tarkisti yhdenmukaistettujen standardien liitteet, niin että niissä mainitaan direktiivin 2013/53/EU koko nimi ja osoitetaan selvästi ja yksityiskohtaisesti standardien lausekkeiden ja asiaankuuluvien olennaisten vaatimusten vastaavuudet.

(6)

Täytäntöönpanopäätöksessä C(2015) 8736 esitetyn pyynnön perusteella CEN/Cenelec laati standardin EN ISO 8666:2018. Se on vertailustandardi veneen pääasiallisten mittojen ja niihin liittyvien tietojen sekä massaa koskevien eritelmien ja erilaisten kuormitusolosuhteiden osalta. Standardissa vahvistetaan tekniset eritelmät direktiivin 2013/53/EU 3 artiklan 10 kohdassa tarkoitetun rungon pituuden määritelmän osalta.

(7)

Komissio on arvioinut yhdessä CENin/Cenelecin kanssa, ovatko CENin/Cenelecin laatimat pienaluksia ja ilmatäytteisiä veneitä koskevat standardit täytäntöönpanopäätöksessä C(2015) 8736 esitetyn pyynnön mukaisia.

(8)

Pienaluksia ja ilmatäytteisiä veneitä koskevat standardit vastaavat vaatimuksia, jotka niillä on tarkoitus kattaa ja jotka esitetään direktiivin 2013/53/EU 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I. Sen vuoksi on aiheellista julkaista näiden standardien viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(9)

Sen vuoksi on tarpeen poistaa niiden standardien viitetiedot, jotka korvataan CENin/Cenelecin laatimilla uusilla standardeilla.

(10)

Yhdenmukaistetun standardin noudattaminen luo olettamuksen vastaavien unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen olennaisten vaatimuksien täyttymisestä siitä päivästä alkaen, jona standardin viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sen vuoksi tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Direktiivin 2013/53/EU tueksi laadittujen huviveneitä ja vesiskoottereita koskevien yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka esitetään tämän päätöksen liitteessä I, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artikla

Direktiivin 2013/53/EU tueksi laadittujen huviveneitä ja vesiskoottereita koskevien yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka esitetään tämän päätöksen liitteessä II, poistetaan Euroopan unionin virallisesta lehdestä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 4 päivänä kesäkuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)   EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/53/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, huviveneistä ja vesiskoottereista sekä direktiivin 94/25/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 90).

(3)  Komission täytäntöönpanopäätös C(2015) 8736, annettu 15 päivänä joulukuuta 2015, huviveneitä ja vesiskoottereita koskevasta standardointipyynnöstä Euroopan standardointikomitealle ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitealle huviveneistä ja vesiskoottereista sekä direktiivin 94/25/EY kumoamisesta 20 päivänä marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/53/EU tueksi.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/25/EY, annettu 16 päivänä kesäkuuta 1994, huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 164, 30.6.1994, s. 15).


LIITE I

N:o

Standardin viitetiedot

1.

EN ISO 6185-1:2018

 

Ilmatäytteiset veneet – Osa 1: veneet, joiden suurin moottoriteho on 4,5 kW (ISO 6185-1:2001)

2.

EN ISO 6185-2:2018

 

Ilmatäytteiset veneet – Osa 2: veneet, joiden suurin moottoriteho on vähintään 4,5 kW ja enintään 15 kW (ISO 6185-2:2001)

3.

EN ISO 6185-3:2018

 

Ilmatäytteiset veneet – Osa 3: veneet, joiden runkopituus on alle 8 m ja moottoriteho 15 kW tai enemmän (ISO 6185-3:2014)

4.

EN ISO 6185-4:2018

 

Ilmatäytteiset veneet – Osa 4: veneet, joiden runkopituus on 8 m – 24 m ja suurin moottoriteho 15 kW tai enemmän (ISO 6185-4:2011, korjattu versio 2014-08-01)

5.

EN ISO 7840:2018

 

Veneet – Palonkestävät polttoaineletkut (ISO 7840:2013)

6.

EN ISO 8469:2018

 

Veneet – Ei-palonkestävät polttoaineletkut (ISO 8469:2013)

7.

EN ISO 8666:2018

 

Veneet – Perustiedot (ISO 8666:2016)

8.

EN ISO 8849:2018

 

Veneet – Tasasähkökäyttöiset pilssipumput (ISO 8849:2003)

9.

EN ISO 9093-1:2018

 

Veneet – Pohjaventtiilit ja runkoläpiviennit – Osa 1: metalliset (ISO 9093-1:1994)

10.

EN ISO 9093-2:2018

 

Veneet – Pohjaventtiilit ja runkoläpiviennit – Osa 2: ei-metalliset (ISO 9093-2:2002)

11.

EN ISO 11192:2018

 

Veneet – Graafiset symbolit (ISO 11192:2005)

12.

EN ISO 11547:2018

 

Veneet – Ulkolaitamoottorin käynnistämisen esto (ISO 11547:1994)

13.

EN ISO 11812:2018

 

Veneet – Vesitiiviit istuinkaukalot ja nopeasti tyhjentyvät istuinkaukalot (ISO 11812:2001)

14.

EN ISO 12215-1:2018

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 1: materiaalit: kertamuovit, lasikuitulujitteet, vertailulaminaatti (ISO 12215-1:2000)

15.

EN ISO 12215-2:2018

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 2: materiaalit: kerrosrakenteen sisusmateriaalit, sisäänvaletut materiaalit (ISO 12215-2:2002)

16.

EN ISO 12215-3:2018

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 3: materiaalit: teräs, alumiiniseokset, puu, muut materiaalit (ISO 12215-3:2002)

17.

EN ISO 12215-4:2018

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 4: valmistusolosuhteet (ISO 12215-4:2002)

18.

EN ISO 12215-5:2018

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 5: yksirunkoisten veneiden mitoituspaineet, mitoitusjännitykset, mitoituksen määrittely (ISO 12215-5:2008 sekä sen muutos 1:2014)

19.

EN ISO 12215-6:2018

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 6: rakennejärjestelyt ja niiden yksityiskohdat (ISO 12215-6:2008)

20.

EN ISO 12215-8:2018

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 8: peräsimet (ISO 12215-8:2009, sekä sen korjaus 1:2010)

21.

EN ISO 12215-9:2018

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 9: purjeveneiden lisävarusteet (ISO 12215-9:2012)

22.

EN ISO 12216:2018

 

Veneet – Ikkunat, valoventtiilit, kansiluukut, aukot ja ovet – Lujuus- ja tiiviysvaatimukset (ISO 12216:2002)

23.

EN ISO 13297:2018

 

Veneet – Sähköjärjestelmät – Vaihtovirta-asennukset (ISO 13297:2014)

24.

EN ISO 13590:2018

 

Veneet – Henkilökohtaiset vesikulkuneuvot – Rakenne- ja järjestelmäasennuksia koskevat vaatimukset (ISO 13590:2003)

25.

EN ISO 14509-1:2018

 

Veneet – Moottoriveneiden aiheuttama ilmaääni – Osa 1: mittaukset ohi ajettaessa (ISO 14509-1:2008)

26.

EN ISO 14509-3:2018

 

Veneet – Moottoriveneiden aiheuttama ilmaääni – Osa 3: äänen arviointi laskelmien ja mittausten avulla (ISO 14509-3:2009)

27.

EN ISO 15083:2018

 

Veneet – Pilssipumppausjärjestelmät (ISO 15083:2003)

28.

EN ISO 15084:2018

 

Veneet – Ankkurointi, kiinnitys ja hinaus – Kiinnityshelat (ISO 15084:2003)

29.

EN ISO 16180:2018

 

Veneet – Navigointivalot – Asennus ja sijoittaminen (ISO 16180:2013)

30.

EN ISO 21487:2018

 

Veneet – Kiinteästi asennetut polttoainesäiliöt bensiinille ja dieselöljylle (ISO 21487:2012, sekä sen muutokset 1:2014 ja 2:2015)

31.

EN ISO 25197:2018

 

Veneet – Sähkökäyttöinen/sähköinen ohjausjärjestelmä, vaihteisto ja kaasu (ISO 25197:2012, sekä sen muutos 1:2014)


LIITE II

N:o

Standardin viitetiedot

1.

EN ISO 6185-1:2001

 

Ilmatäytteiset veneet – Osa 1: veneet, joiden suurin moottoriteho on 4,5 kW (ISO 6185-1:2001)

2.

EN ISO 6185-2:2001

 

Ilmatäytteiset veneet – Osa 2: veneet moottorilla, jonka suurin moottoriteho on yli 4,5 kW ja enintään 15 kW (ISO 6185-2:2001)

3.

EN ISO 6185-3:2014

 

Ilmatäytteiset veneet – Osa 3: veneet, joiden runkopituus on alle 8 m ja moottoriteho 15 kW tai enemmän (ISO 6185-3:2014)

4.

EN ISO 6185-4:2011

 

Ilmatäytteiset veneet – Osa 4: veneet, joiden runkopituus on 8 m – 24 m ja suurin moottoriteho 15 kW tai enemmän (ISO 6185-4:2011, korjattu versio 2014-08-01)

5.

EN ISO 7840:2013

 

Veneet – Palonkestävät polttoaineletkut (ISO 7840:2013)

6.

EN ISO 8469:2013

 

Veneet – Ei-palonkestävät polttoaineletkut (ISO 8469:2013)

7.

EN ISO 8849:2003

 

Veneet – Tasasähkökäyttöiset pilssipumput (ISO 8849:2003)

8.

EN ISO 9093-1:1997

 

Veneet – Pohjaventtiilit ja runkoläpiviennit – Osa 1: metalliset (ISO 9093-1:1994)

9.

EN ISO 9093-2:2002

 

Veneet – Pohjaventtiilit ja runkoläpiviennit – Osa 2: ei-metalliset (ISO 9093-2:2002)

10.

EN ISO 11192:2005

 

Veneet – Graafiset symbolit (ISO 11192:2005)

11.

EN ISO 11547:1995

 

Veneet – Ulkolaitamoottorin käynnistämisen esto (ISO 11547:1994)

 

EN ISO 11547:1995/A1:2000

12.

EN ISO 11812:2001

 

Veneet – Vesitiiviit istuinkaukalot ja nopeasti tyhjentyvät istuinkaukalot (ISO 11812:2001)

13.

EN ISO 12215-1:2000

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 1: materiaalit: kertamuovit, lasikuitulujitteet, vertailulaminaatti (ISO 12215-1:2000)

14.

EN ISO 12215-2:2002

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 2: materiaalit: kerrosrakenteen sisusmateriaalit, sisäänvaletut materiaalit (ISO 12215-2:2002)

15.

EN ISO 12215-3:2002

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 3: materiaalit: teräs, alumiiniseokset, puu, muut materiaalit (ISO 12215-3:2002)

16.

EN ISO 12215-4:2002

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 4: valmistusolosuhteet (ISO 12215-4:2002)

17.

EN ISO 12215-5:2008

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 5: yksirunkoisten veneiden mitoituspaineet, mitoitusjännitykset, mitoituksen määrittely (ISO 12215-5:2008)

 

EN ISO 12215-5:2008/A1:2014

18.

EN ISO 12215-6:2008

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 6: rakennejärjestelyt ja niiden yksityiskohdat (ISO 12215-6:2008)

19.

EN ISO 12215-8:2009

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 8: peräsimet (ISO 12215-8:2009)

 

EN ISO 12215-8:2009/AC:2010

20.

EN ISO 12215-9:2012

 

Veneet – Rungon rakenne ja mitoitus – Osa 9: purjeveneiden lisävarusteet (ISO 12215-9:2012)

21.

EN ISO 12216:2002

 

Veneet – Ikkunat, valoventtiilit, kansiluukut, aukot ja ovet – Lujuus- ja tiiviysvaatimukset (ISO 12216:2002)

22.

EN ISO 13297:2014

 

Veneet – Sähköjärjestelmät – Vaihtovirta-asennukset (ISO 13297:2014)

23.

EN ISO 13590:2003

 

Veneet – Henkilökohtaiset vesikulkuneuvot – Rakenne- ja järjestelmäasennuksia koskevat vaatimukset (ISO 13590:2003)

 

EN ISO 13590:2003/AC:2004

24.

EN ISO 14509-1:2008

 

Veneet – Moottoriveneiden aiheuttama ilmaääni – Osa 1: mittaukset ohi ajettaessa (ISO 14509-1:2008)

25.

EN ISO 14509-3:2009

 

Veneet – Moottoriveneiden aiheuttama ilmaääni – Osa 3: äänen arviointi laskelmien ja mittausten avulla (ISO 14509-3:2009)

26.

EN ISO 15083:2003

 

Veneet – Pilssipumppausjärjestelmät (ISO 15083:2003)

27.

EN ISO 15084:2003

 

Veneet – Ankkurointi, kiinnitys ja hinaus – Kiinnityshelat (ISO 15084:2003)

28.

EN ISO 16180:2013

 

Veneet – Navigointivalot – Asennus ja sijoittaminen (ISO 16180:2013)

29.

EN ISO 21487:2012

 

Veneet – Kiinteästi asennetut polttoainesäiliöt bensiinille ja dieselöljylle (ISO 21487:2012)

 

EN ISO 21487:2012/A1:2014

 

EN ISO 21487:2012/A2:2015

30.

EN ISO 25197:2012

 

Veneet – Sähkökäyttöinen/sähköinen ohjausjärjestelmä, vaihteisto ja kaasu (ISO 25197:2012)

 

EN ISO 25197:2012/A1:2014


KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

5.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/114


AKT–EU-MINISTERINEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1/2019,

annettu 23 päivänä toukokuuta 2019,

toimivallan siirtämisestä AKT–EU-suurlähettiläskomitealle tehdä päätös siirtymävaiheen toimenpiteiden hyväksymisestä AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan nojalla [2019/920]

AKT–EU-MINISTERINEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten (AKT) sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välistä kumppanuussopimusta, jäljempänä ’AKT–EU-kumppanuussopimus’, on määrä soveltaa 29 päivään helmikuuta 2020.

(2)

AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti neuvottelut uuden AKT–EU-kumppanuussopimuksen solmimiseksi aloitettiin syyskuussa 2018. Sen varalta, että uusi sopimus ei ole valmis sovellettavaksi siihen mennessä, kun nykyisen oikeudellisen kehyksen voimassaolo päättyy, on hyväksyttävä siirtymävaiheen toimenpiteitä.

(3)

AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, että ministerineuvosto hyväksyy siirtymävaiheen toimenpiteet, joita mahdollisesti tarvitaan ennen kuin uusi sopimus on tullut voimaan.

(4)

AKT–EU-kumppanuussopimuksen 15 artiklan 4 kohdan nojalla AKT–EU-ministerineuvosto voi tehdä päätöksen, jonka nojalla sen toimivaltaa siirretään AKT–EU-suurlähettiläskomitealle, mukaan lukien toimivalta tehdä päätös siirtymävaiheen toimenpiteiden hyväksymisestä.

(5)

AKT–EU-ministerineuvoston vuotuinen sääntömääräinen kokous on määrä pitää Brysselissä 23–24 päivänä toukokuuta 2019. Siirtymävaiheen toimenpiteistä ei ole sovittu, eikä AKT–EU-ministerineuvosto voi näin ollen hyväksyä niitä sääntömääräisessä kokouksessaan. Koska suunnitteilla ei ole muita AKT–EU-ministerineuvoston kokouksia ennen AKT–EU-kumppanuussopimuksen voimassaolon päättymistä, toimivalta hyväksyä AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan nojalla siirtymävaiheen toimenpiteitä on siirrettävä AKT–EU-suurlähettiläskomitealle, jotta voidaan varmistaa, että päätös siirtymävaiheen toimenpiteistä tehdään ajoissa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

AKT–EU-ministerineuvosto siirtää täten AKT–EU-kumppanuussopimuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti AKT–EU-suurlähettiläskomitealle toimivallan tehdä päätös sellaisten siirtymävaiheen toimenpiteiden hyväksymisestä AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan nojalla, joita mahdollisesti tarvitaan ennen kuin uusi sopimus on tullut voimaan.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 23 päivänä toukokuuta 2019.

AKT–EU-ministerineuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Tjekero TWEYA


(1)   EUVL L 317, 15.12.2000, s. 3.


Oikaisuja

5.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/116


Oikaisu komission delegoituun asetukseen (EU) 2019/897, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 748/2012 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse riskiperusteisen vaatimustenmukaisuuden todentamisen sisällyttämisestä liitteeseen I ja ympäristönsuojeluvaatimusten täytäntöönpanosta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 144, 3. kesäkuuta 2019 )

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 23 päivästä maaliskuuta 2020, lukuun ottamatta 1 artiklan 2 kohtaa ja liitteessä olevaa 11, 13, 14, 23–26, 28 ja 30 kohtaa, 40 kohdan 21.B.85 alakohtaa ja 43 kohtaa, joita sovelletaan 23 päivästä kesäkuuta 2019.”