ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 140

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

62. vuosikerta
28. toukokuu 2019


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/855, annettu 27 päivänä toukokuuta 2019, Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta

1

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/856, annettu 26 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä innovaatiorahaston toiminnan osalta ( 1 )

6

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/857, annettu 27 päivänä toukokuuta 2019, Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1077 -valmisteen hyväksymisen uusimisesta lypsyuuhien ja lypsykuttujen rehun lisäaineena sekä asetuksen (EY) N:o 226/2007 kumoamisesta (hyväksynnän haltija Danstar Ferment AG, jota edustaa Lallemand SAS) ( 1 )

18

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/858, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja SIOFA:n osapuolten kokouksessa esitettävästä unionin kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen kumoamisesta

21

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/859, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Etelä-Tyynenmeren alueellisessa kalastusjärjestössä (SPRFMO) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja SPRFMO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen kumoamisesta

27

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/860, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja IOTC:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 19 päivänä toukokuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

33

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/861, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Kaakkois-Atlantin kalastusjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja SEAFO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

38

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/862, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissiossa (WCPFC) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoitamisesta vastaavassa WCPFC:ssa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

44

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/863, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Luoteis-Atlantin kalastusjärjestössä (NAFO) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja NAFO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

49

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/864, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestössä (NASCO) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja NASCO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

54

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/865, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Koillis-Atlantin kalastuskomissiossa (NEAFC) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja NEAFC:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

60

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/866, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, seitivarojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista keskisellä Beringinmerellä tehdyn yleissopimuksen osapuolten vuosikokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja kyseisessä vuosikokouksessa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen kumoamisesta

66

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/867, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevässä toimikunnassa (CCAMLR) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja CCAMLR:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 24 päivänä kesäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

72

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/868, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Kansainvälisessä Atlantin tonnikalojen suojelukomissiossa (ICCAT) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja ICCAT:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 8 päivänä heinäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

78

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2019/869, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Välimeren yleisessä kalastuskomissiossa (GFCM) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja GFCM:ssä unionin puolesta esitettävästä kannasta 19 päivänä toukokuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

84

 

*

Neuvoston päätös (YUTP) 2019/870, annettu 27 päivänä toukokuuta 2019, Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta

90

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/871, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) rahoitettaviin menoihin liittyvien Yhdistyneen kuningaskunnan maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuoden 2018 osalta (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 2357)

94

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/872, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettaviin menoihin liittyvien Yhdistyneen kuningaskunnan maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuoden 2018 osalta (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 2358)

98

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/873, annettu 22 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta) rahoitettaviin menoihin liittyvien jäsenvaltioiden maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuoden 2018 osalta (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 3817)

103

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/874, annettu 22 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahastosta) rahoitettaviin menoihin liittyvien jäsenvaltioiden maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuoden 2018 osalta (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 3820)

115

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/875, annettu 27 päivänä toukokuuta 2019, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 4045)  ( 1 )

123

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/1


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/855,

annettu 27 päivänä toukokuuta 2019,

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 961/2010 kumoamisesta 23 päivänä maaliskuuta 2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 267/2012 (1) ja erityisesti sen 46 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 23 päivänä maaliskuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 267/2012.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 267/2012 46 artiklan 7 kohdan mukaisesti neuvosto on tarkastellut uudelleen kyseisen asetuksen liitteissä IX ja XIV olevia nimettyjen henkilöiden ja yhteisöjen luetteloita.

(3)

Neuvosto on todennut, että asetuksen (EU) N:o 267/2012 liitteeseen IX sisältyvät 17 merkintää olisi saatettava ajan tasalle.

(4)

Asetus (EU) N:o 267/2012 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 267/2012 liite IX tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. HURDUC


(1)  EUVL L 88, 24.3.2012, s. 1.


LIITE

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 267/2012 liite IX seuraavasti:

1)

Korvataan kohdan ”I Ydinalaan tai ballistisiin ohjuksiin liittyvään toimintaan osallistuvat henkilöt ja yhteisöt sekä Iranin hallitukselle tukea antavat henkilöt ja yhteisöt” alakohdassa ”A. Henkilöt” olevassa luettelossa olevat merkinnät seuraavilla merkinnöillä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”14.

Prikaatikenraali Mohammad NADERI

 

Iranin Aviation Industries Organisationin (IAIO) johtaja. Iranin Aerospace Industries Organisationin (AIO) entinen johtaja. AIO on osallistunut Iranin arkaluontoisiin ohjelmiin.

23.6.2008

23.

Davoud BABAEI

 

Puolustus- ja asevoimien logistiikkaministeriön Organisation of Defensive Innovation and Research -tutkimuslaitoksen (SPND) nykyinen turvallisuuspäällikkö; laitosta johtaa YK:n nimeämä Mohsen Fakhrizadeh-Mahabadi. IAEA on yksilöinyt SPND:n niiden huolien yhteydessä, jotka koskevat Iranin ydinohjelman mahdollisia sotilaallisia ulottuvuuksia, joiden osalta Iran kieltäytyy yhteistyöstä. Turvallisuuspäällikkönä Babaei on vastuussa tietojen toimittamisen estämisestä, mukaan lukien IAEA:lle.

1.12.2011

25.

Sayed Shamsuddin BORBORUDI

alias Seyed Shamseddin BORBOROUDI

Synt. 21.9.1969

YK:n nimeämän Iranin atomienergiajärjestön Atomic Energy Organisation of Iran varajohtaja YK:n nimeämän Feridun Abbasi Davanin alaisena. Osallistunut Iranin ydinohjelmaan ainakin vuodesta 2002 lähtien, mukaan lukien AMADin entisenä hankinta- ja logistiikkapäällikkönä; tuolloin hän oli vastuussa Kimia Madanin kaltaisten peiteyhtiöiden käyttämisestä laitteiston ja materiaalin hankkimiseksi Iranin ydinaseohjelmaa varten.

1.12.2011

27.

Kamran DANESHJOO (alias DANESHJOU)

 

Entinen tiede-, tutkimus- ja teknologiaministeri. Tukenut Iranin joukkotuhoaseiden leviämisen kannalta arkaluontoista ydinalan toimia.

1.12.2011”

2)

Korvataan kohdan ”I Ydinalaan tai ballistisiin ohjuksiin liittyvään toimintaan osallistuvat henkilöt ja yhteisöt sekä Iranin hallitukselle tukea antavat henkilöt ja yhteisöt” alakohdassa ”B. Yhteisöt” olevassa luettelossa olevat merkinnät seuraavilla merkinnöillä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”12.

Fajr Aviation Composite Industries

Mehrabad Airport, PO Box 13445-885, Tehran, Iran

MODAFL:ään kuuluva IAIO:n tytäryhtiö (molemmat EU:n nimeämiä), joka tuottaa ensisijaisesti komposiittimateriaaleja ilmailuteollisuudelle.

26.7.2010

95.

Samen Industries

2nd km of Khalaj Road End of Seyyedi St., P.O.Box 91735-549, 91735 Mashhad, Iran, Puh. +98 511 3853008, +98 511 3870225

YK:n nimeämän Khorasan Metallurgy Industries -yhtiön peitenimi, Ammunition Industries Groupin (AMIG) tytäryhtiö.

1.12.2011

153.

Organisation of Defensive Innovation and Research (SPND)

 

Organisation of Defensive Innovation and Research (SPND) tukee suoraan Iranin joukkotuhoaseiden leviämisen kannalta arkaluontoisia ydinalan toimia. IAEA on yksilöinyt SPND:n niiden huolenaiheidensa yhteydessä, jotka koskevat Iranin ydinohjelman mahdollisia sotilaallisia ulottuvuuksia. SPND:tä johtaa YK:n nimeämä Mohsen Fakhrizadeh-Mahabadi, ja se on osa EU:n nimeämää puolustus- ja asevoimien logistiikkaministeriötä (MODAFL).

22.12.2012”

3)

Korvataan II kohdan alakohdassa ”A. Henkilöt” olevassa luettelossa olevat merkinnät seuraavilla merkinnöillä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”1.

IRGC:n prikaatikenraali Javad DARVISH-VAND

 

MODAFL:n entinen apulaisministeri ja ylitarkastaja.

23.6.2008

3.

Parviz FATAH

synt. 1961

IRGC:n jäsen. Entinen energiaministeri.

26.7.2010

4.

IRGC:n prikaatikenraali Seyyed Mahdi FARAHI

 

Iranin Aerospace Industries Organisationin (AIO) entinen johtaja ja YK:n nimeämän Defence Industries Organisationin (DIO) entinen toimitusjohtaja. IRGC:n jäsen ja Iranin puolustus- ja asevoimien logistiikkaministeriön (MODALF) apulaispäällikkö.

23.6.2008

5.

IRGC:n prikaatikenraali Ali HOSEYNITASH

 

IRGC:n jäsen. Ylimmän turvallisuusneuvoston jäsen, osallistuu ydinalaa koskevan politiikan suunnitteluun.

23.6.2008

12.

IRGC:n prikaatikenraali Ali SHAMSHIRI

 

IRGC:n jäsen. On toiminut johtotehtävissä MODALF:ssä.

23.6.2008

13.

IRGC:n prikaatikenraali Ahmad VAHIDI

 

Entinen MODAFL:n ministeri.

23.6.2008

15.

Abolghassem Mozaffari SHAMS

 

Khatam Al-Anbiya Construction Headquarters -yhtiön entinen johtaja.

1.12.2011”

4)

Korvataan II kohdan alakohdassa ”B. Yhteisöt” olevassa luettelossa oleva merkintä seuraavalla merkinnällä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”11.

Behnam Sahriyari Trading Company

Postiosoite: Ziba Building, 10th Floor, Northern Sohrevardi Street, Tehran, Iran

Osallistunut asekuljetuksiin IRGC:n puolesta.

23.1.2012”

5)

Lisätään kohdan ”I Ydinalaan tai ballistisiin ohjuksiin liittyvään toimintaan osallistuvat henkilöt ja yhteisöt sekä Iranin hallitukselle tukea antavat henkilöt ja yhteisöt” alakohtaan ”B. Yhteisöt” seuraava merkintä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”20.

b)

Iran Communications Industries (ICI)

PO Box 19295-4731, Pasdaran Avenue, Tehran, Iran; vaihtoehtoinen osoite: PO Box 19575-131, 34 Apadana Avenue, Tehran, Iran; vaihtoehtoinen osoite: Shahid Langary Street, Nobonyad Square Ave, Pasdaran, Tehran

Iran Communications Industries on Iran Electronics Industries -yhtiön (EU:n luetteloon merkitty) tytäryhtiö, joka valmistaa erilaisia tuotteita, mukaan lukien viestintäjärjestelmät, lentoelektroniikka, optiset ja elektro-optiset laitteet, mikroelektroniikka, tietotekniikka, testaus- ja mittauslaitteet, televiestintäturvallisuuslaitteet, sähköisen sodankäynnin laitteet, tutkaputkien valmistus ja kunnostaminen ja ohjuksen laukaisulaitteet.

26.7.2010”

6)

Poistetaan kohdan ”I Ydinalaan tai ballistisiin ohjuksiin liittyvään toimintaan osallistuvat henkilöt ja yhteisöt sekä Iranin hallitukselle tukea antavat henkilöt ja yhteisöt” alakohdasta ”B. Yhteisöt” seuraava merkintä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”19.

Iran Communications Industries (ICI)

PO Box 19295-4731, Pasdaran Avenue, Tehran, Iran; Vaihtoeht. osoite: PO Box 19575-131, 34 Apadana Avenue, Tehran, Iran; Vaihtoeht. osoite: Shahid Langary Street, Nobonyad Square Ave, Pasdaran, Tehran

Iran Communications Industries on Iran Electronics Industries -yhtiön (ks. nro 20) tytäryhtiö, joka valmistaa erilaisia tuotteita, mukaan lukien viestintäjärjestelmät, lentoelektroniikka, optiset ja elektro-optiset laitteet, mikroelektroniikka, tietotekniikka, testaus- ja mittauslaitteet, televiestintäturvallisuuslaitteet, sähköisen sodankäynnin laitteet, tutkaputkien valmistus ja kunnostaminen ja ohjuksen laukaisulaitteet. Näitä tuotteita voidaan käyttää ohjelmissa, joita koskevia pakotteita on määrätty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1737.

26.7.2010”

7)

Lisätään II kohdan alakohtaan ”B. Yhteisöt” seuraava merkintä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”12.

Etemad Amin Invest Co Mobin

Pasadaran Avenue Tehran, Iran

IRGC:n omistuksessa tai määräysvallassa oleva yritys, joka osallistuu hallinnon strategisten etujen rahoitukseen.

26.7.2010”

8)

Poistetaan kohdan ”I Ydinalaan tai ballistisiin ohjuksiin liittyvään toimintaan osallistuvat henkilöt ja yhteisöt sekä Iranin hallitukselle tukea antavat henkilöt ja yhteisöt” alakohdasta ”B. Yhteisöt” seuraava merkintä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”10.

Etemad Amin Invest Co Mobin

Pasadaran Av. Tehran, Iran

Naftariin ja Bonyad-e Mostazafaniin läheisesti liittyvä Etemad Amin Invest Co Mobin osallistuu hallinnon ja Iranin valtion strategisten etujen rahoitukseen.

26.7.2010”


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/6


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/856,

annettu 26 päivänä helmikuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä innovaatiorahaston toiminnan osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) ja erityisesti sen 10 a artiklan 8 kohdan neljännen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt innovaatiorahaston toiminnasta ottaen huomioon kokemukset, jotka on saatu direktiivin 2003/87/EY nojalla perustetusta ja komission päätöksen 2010/670/EU (2) perusteella toteutetusta NER300-ohjelmasta, ja erityisesti tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen (3) päätelmät.

(2)

Jotta voidaan kompensoida tukikelpoisten hankkeiden alhaisempaa kannattavuutta tavanomaisiin teknologioihin verrattuna ja kattaa niihin liittyvät suuremmat teknologiset riskit, merkittävä osa innovaatiorahastosta annettavasta rahoituksesta olisi annettava avustuksina. Sen vuoksi olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt avustusten maksamisesta.

(3)

Koska tukikelpoisten hankkeiden riskit ja kannattavuus voivat vaihdella eri alojen ja toimien mukaan ja muuttua myös ajan myötä, on asianmukaista sallia, että osa innovaatiorahaston tuesta annetaan rahoitusosuuksina unionin investointivälineen alaisiin rahoitusta yhdistäviin toimiin sekä muissa muodoissa, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (4), jäljempänä ’varainhoitoasetus’.

(4)

Kun innovaatiorahastosta myönnetään rahoitusta, on asianmukaista ottaa huomioon tukikelpoisen hankkeen kokonaiskustannusten ja vastaavan tavanomaista teknologiaa hyödyntävän hankkeen kokonaiskustannusten välinen ero asiaankuuluvina kustannuksina. Pienimuotoisen hankkeen yhteydessä asiaankuuluvien kustannusten olisi kuitenkin oltava hankkeen yhteenlasketut pääomamenot, jotta pienimuotoisille hankkeille ei koituisi kohtuutonta hallinnollista rasitusta ja jotta voidaan ottaa huomioon erityiset vaikeudet hankkia rahoitusta tällaisiin hankkeisiin.

(5)

Jotta tukikelpoisiin hankkeisiin saataisiin ajoissa riittävästi rahoitusta, avustusten maksamisen olisi perustuttava välitavoitteiden saavuttamiseen. Kaikissa hankkeissa välitavoitteisiin olisi kuuluttava maksuedellytysten täyttyminen ja käyttöönotto. Koska jotkin hankkeet saattavat tarvita tukea eri ajankohtana, on aiheellista säätää mahdollisuudesta määrittää sopimusasiakirjoissa myös muita välitavoitteita.

(6)

Jotta voidaan parantaa hankkeiden onnistumisen todennäköisyyttä, olisi säädettävä mahdollisuudesta maksaa osa avustuksesta ennen hankkeen käyttöönottoa. Avustusten maksamisen olisi periaatteessa käynnistyttävä maksuedellytysten täyttyessä ja jatkuttava hankkeen kehittämisen ja toiminnan aikana.

(7)

Valtaosan innovaatiorahaston tuesta olisi oltava riippuvaista todennetusta kasvihuonekaasupäästöjen välttämisestä. Sen vuoksi kasvihuonekaasupäästöjen välttämisestä riippuvan tuen määrää olisi vähennettävä ja tukea olisi perittävä takaisin, jos kasvihuonekaasupäästöjen välttämisessä saavutetut tulokset ovat huomattavasti suunniteltua heikompia. Vähentämis- ja takaisinperintämekanismin olisi kuitenkin oltava niin joustava, että siinä voidaan ottaa huomioon innovaatiorahastosta tuettavien hankkeiden innovatiivinen luonne.

(8)

Innovaatiorahastosta olisi myönnettävä avustuksia sellaisen kilpailuun pohjautuvan valintamenettelyn perusteella, jossa järjestetään ehdotuspyyntöjä. Hanke-ehdotusten tekijöiden hallinnollisen rasituksen keventämiseksi olisi otettava käyttöön kaksivaiheinen hakumenettely, joka koostuu kiinnostuksenilmaisusta ja täydellisestä hakemuksesta.

(9)

Hankkeita, joihin haetaan innovaatiorahaston tukea, olisi arvioitava laadullisilla ja määrällisillä perusteilla. Yhdistämällä tällaisia perusteita olisi varmistettava, että hankkeen teknologiset ja liiketoimintamahdollisuudet arvioidaan kattavasti. Oikeudenmukaisen ja ansioihin perustuvan valinnan varmistamiseksi hankkeet olisi valittava samoilla valintaperusteilla, mutta ne olisi arvioitava ja asetettava paremmuusjärjestykseen vertaamalla niitä ensin muihin saman alan hankkeisiin ja sen jälkeen eri alojen hankkeisiin.

(10)

Innovaatiorahaston tuen kohteeksi ei pitäisi valita hankkeita, joiden suunnittelu, liiketoimintamalli, rahoitusrakenne ja oikeudellinen rakenne eivät vaikuta riittävän kypsiltä, erityisesti siitä syystä, että hankkeisiin ei välttämättä saada tukea asianomaisilta jäsenvaltioilta tai tarvittavia kansallisia lupia. Tällaiset hankkeet voivat kuitenkin olla lupaavia. Sen vuoksi olisi säädettävä mahdollisuudesta antaa tällaisiin hankkeisiin hankekehitystukea. Hankekehitystuen olisi erityisesti hyödytettävä pienimuotoisia hankkeita ja hankkeita alemman tulotason jäsenvaltioissa, jotta innovaatiorahaston tuen jakautuminen olisi maantieteellisesti tasapainoista.

(11)

On tärkeää, että innovaatiorahaston tuen jakautumisessa saavutetaan maantieteellinen tasapaino. Jotta vältetään tilanne, jossa tukea ei myönnetä riittävästi joihinkin jäsenvaltioihin, olisi säädettävä mahdollisuudesta vahvistaa toisessa tai myöhemmissä ehdotuspyynnöissä täydentäviä valintaperusteita, joilla pyritään maantieteellisen tasapainon saavuttamiseen.

(12)

Komissiolla olisi oltava vastuu innovaatiorahaston täytäntöönpanosta. Komissiolle olisi kuitenkin annettava mahdollisuus siirtää täytäntöönpanoelimille joitakin täytäntöönpanotoimia, kuten ehdotuspyyntöjen järjestäminen, hankkeiden esivalinta tai avustussopimusten hallinnointi.

(13)

Innovaatiorahaston tuloja, mukaan luettuina tulot, jotka saadaan yhteisessä huutokauppapaikassa rahaksi muunnetuista päästöoikeuksista komission asetuksen (EU) N:o 1031/2010 (5) mukaisesti, olisi hallinnoitava direktiivin 2003/87/EY tavoitteiden mukaisesti. Sen vuoksi tämän tehtävän hoitamisen olisi kuuluttava komissiolle, jolle olisi kuitenkin annettava mahdollisuus siirtää tehtävä Euroopan investointipankille.

(14)

Komission olisi sovellettava eri sääntöjä innovaatiorahaston täytäntöönpanotavan mukaan. Jos innovaatiorahasto pannaan täytäntöön käyttämällä suoraa hallinnointia, tämän asetuksen säännökset olisi mukautettava täysin varainhoitoasetuksen säännöksiin.

(15)

Jäsenvaltioilla täytyisi olla merkittävä rooli innovaatiorahaston täytäntöönpanossa. Komission olisi erityisesti kuultava jäsenvaltioita keskeisistä täytäntöönpanopäätöksistä sekä innovaatiorahaston kehittämisestä.

(16)

Innovaatiorahasto olisi pantava täytäntöön varainhoitoasetuksessa vahvistettujen moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.

(17)

Olisi säädettävä raportointia, vastuuvelvollisuutta ja varainhoitoa koskevista selkeistä järjestelyistä sen varmistamiseksi, että komissio saa täydellisiä ja ajantasaisia tietoja innovaatiorahastosta tuettujen hankkeiden edistymisestä ja että innovaatiorahastoa hallinnoivat yhteisöt soveltavat moitteettoman varainhoidon periaatteita ja jäsenvaltioille tiedotetaan oikea-aikaisesti innovaatiorahaston täytäntöönpanosta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, joilla täydennetään direktiiviä 2003/87/EY seuraavilta osin:

a)

direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdalla perustetun innovaatiorahaston toimintatavoitteet;

b)

innovaatiorahastosta myönnettävän tuen muodot;

c)

innovaatiorahaston tuen hakumenettely;

d)

innovaatiorahaston piiriin kuuluvien hankkeiden valintamenettely ja -perusteet;

e)

innovaatiorahaston tuen maksaminen;

f)

innovaatiorahaston hallinnointi;

g)

innovaatiorahaston toimintaa koskeva raportointi, seuranta, arviointi, valvonta ja julkisuus.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)

’maksuedellytysten täyttymisellä’ hankkeen kehityssyklin ajankohtaa, jona kaikki hanke- ja rahoitussopimukset on allekirjoitettu ja kaikki niihin sisältyvät edellytykset on täytetty;

(2)

’käyttöönotolla’ hankkeen kehityssyklin ajankohtaa, jona kaikki hankkeen käyttöön tarvittavat osatekijät ja järjestelmät on testattu ja tosiasialliseen kasvihuonekaasupäästöjen välttämiseen johtavat toimet ovat alkaneet;

(3)

’pienimuotoisella hankkeella’ hanketta, jonka yhteenlasketut pääomamenot ovat enintään 7 500 000 euroa.

3 artikla

Toimintatavoitteet

Innovaatiorahastolla on seuraavat toimintatavoitteet:

a)

tukea hankkeita, joissa esitellään erittäin innovatiivisia teknologioita, prosesseja tai tuotteita, jotka ovat riittävän pitkälle kehitettyjä ja joilla on merkittävät mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä;

b)

tarjota markkinatarpeisiin ja tukikelpoisten hankkeiden riskiprofiileihin räätälöityä rahoitustukea ja houkutella täydentäviä julkisia ja yksityisiä varoja;

c)

varmistaa, että innovaatiorahaston tuloja hallinnoidaan direktiivin 2003/87/EY tavoitteiden mukaisesti.

4 artikla

Innovaatiorahaston tuen muodot

Innovaatiorahastosta voidaan myöntää tukea hankkeeseen seuraavissa muodoissa:

a)

avustukset;

b)

rahoitusosuudet unionin investointitukivälineen alaisiin rahoitusta yhdistäviin toimiin;

c)

tarvittaessa direktiivin 2003/87/EY tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitus missä tahansa muussa muodossa, joka vahvistetaan asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, erityisesti palkintoina ja hankintoina.

II LUKU

Avustuksiin sovellettavat erityissäännökset

5 artikla

Asiaankuuluvat kustannukset

1.   Asiaankuuluvat kustannukset ovat direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdan kolmannen alakohdan neljättä virkettä sovellettaessa lisäkustannuksia, jotka hanke-ehdotuksen tekijä maksaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tai välttämiseen liittyvän innovatiivisen teknologian soveltamisen vuoksi. Asiaankuuluvat kustannukset saadaan laskemalla paras arvio yhteenlasketuista pääomamenoista ja toimintakustannusten ja toiminnan tuottojen nettonykyarvosta kymmenen vuoden ajalta hankkeen käyttöönoton jälkeen ja vähentämällä kyseisestä arviosta saman laskelman tulos, joka on laskettu sellaiselle tavanomaiselle tuotannolle, jossa lopputuote tosiasiallisesti tuotetaan samalla kapasiteetilla.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tavanomaista tuotantoa ei ole, asiaankuuluvat kustannukset ovat paras arvio yhteenlasketuista pääomamenoista ja toimintakustannusten ja toiminnan tuottojen nettonykyarvosta kymmenen vuoden ajalta hankkeen käyttöönoton jälkeen.

2.   Pienimuotoisen hankkeen asiaankuuluvat kustannukset ovat kyseisen hankkeen yhteenlasketut pääomamenot.

6 artikla

Avustusten maksaminen

1.   Avustuksen muodossa oleva innovaatiorahaston tuki maksetaan, kun ennalta määritetyt välitavoitteet on saavutettu.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut välitavoitteet perustuvat kaikissa hankkeissa hankkeen kehityssykliin ja ovat vähintään seuraavat:

a)

maksuedellytysten täyttyminen;

b)

käyttöönotto.

3.   Sopimusasiakirjoissa voidaan määrittää täydentäviä välitavoitteita ottaen huomioon käytetty teknologia ja erityisolosuhteet alalla tai aloilla, joilla kyseistä teknologiaa käytetään.

4.   Kun maksuedellytykset ovat täyttyneet tai kun on saavutettu tietty 3 kohdan mukaisesti määritetty välitavoite ennen maksuedellytysten täyttymistä, maksetaan enintään 40 prosenttia innovaatiorahastosta tiettyyn hankkeeseen myönnetyn tuen kokonaismäärästä.

5.   Jos innovaatiorahastosta tiettyyn hankkeeseen myönnetyn tuen kokonaismäärää ei ole maksettu 4 kohdan mukaisesti, se maksetaan maksuedellytysten täyttymisen jälkeen. Kyseinen määrä voidaan maksaa osittain ennen käyttöönottoa ja vuotuisina erinä käyttöönoton jälkeen.

6.   Innovaatiorahastosta tiettyyn hankkeeseen myönnetyn tuen kokonaismäärä sisältää tämän artiklan 4 ja 5 kohtaa sovellettaessa innovaatiorahastosta kyseiseen hankkeeseen 13 artiklan mukaisena hankekehitystukena myönnetyn tuen määrän.

7 artikla

Yleiset takaisinperintäsäännöt

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa innovaatiorahaston taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä käyttämällä tarvittaessa tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.   Takaisinperinnät pannaan täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti.

3.   Takaisinperintäperusteet ja -menettelyt määritetään tarkemmin sopimusasiakirjoissa.

8 artikla

Erityiset takaisinperintäsäännöt

1.   Innovaatiorahaston tuen määrä, joka maksetaan 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti maksuedellytysten täyttymisen jälkeen, riippuu kasvihuonekaasupäästöjen välttämisestä, joka todennetaan niiden vuosiraporttien perusteella, joita hanke-ehdotuksen tekijä toimittaa 3–10 vuoden ajan käyttöönoton jälkeen. Hanke-ehdotuksen tekijän toimittamassa lopullisessa vuosiraportissa on ilmoitettava koko raportointikauden aikana vältettyjen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä.

2.   Jos koko raportointikauden aikana vältettyjen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä on alle 75 prosenttia suunnitellusta vältettyjen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä, hanke-ehdotuksen tekijälle 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti maksettua tai maksettavaa määrää vähennetään suhteellisesti tai siitä peritään suhteellinen osuus takaisin.

3.   Jos hanke ei käynnisty määräaikaan mennessä tai jos hanke-ehdotuksen tekijä ei pysty osoittamaan todellista kasvihuonekaasupäästöjen välttämistä, 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti maksuedellytysten täyttymisen jälkeen maksettu määrä peritään kokonaan takaisin.

4.   Jos 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tilanteet johtuvat poikkeuksellisista olosuhteista, joihin hanke-ehdotuksen tekijä ei pysty vaikuttamaan, ja hanke-ehdotuksen tekijä osoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjä voidaan välttää hankkeen avulla suurempi määrä kuin on raportoitu, tai jos hanke-ehdotuksen tekijä osoittaa, että hankkeella voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä vähähiilisten innovaatioiden alalla, komissio voi päättää olla soveltamatta 2 ja 3 kohdan mukaisia takaisinperintämekanismeja.

5.   Takaisinperinnän peruste ja takaisinperintämenettelyt määritetään tarkemmin sopimusasiakirjoissa.

6.   Tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistetut säännöt eivät rajoita 7 artiklan mukaisten yleisten takaisinperintäsääntöjen soveltamista.

9 artikla

Ehdotuspyynnöt

1.   Hanke-ehdotusten tekijöitä pyydetään hakemaan innovaatiorahaston tukea komission käynnistämillä avoimilla ehdotuspyynnöillä.

Ennen kuin komissio antaa ehdotuspyynnön käynnistämistä koskevan päätöksen, se kuulee päätösluonnoksesta jäsenvaltioita.

2.   Ehdotuspyynnön käynnistämistä koskeva komission päätös sisältää ainakin seuraavat tiedot:

a)

innovaatiorahaston tuen kokonaismäärä, joka on käytettävissä ehdotuspyyntöön;

b)

innovaatiorahaston tuen enimmäismäärä, joka on käytettävissä hankekehitystukeen;

c)

pyynnön kohteina olevat hanketyypit tai alat;

d)

hakumenettelyn kuvaus ja yksityiskohtainen luettelo tiedoista ja asiakirjoista, jotka on toimitettava hakumenettelyn eri vaiheissa;

e)

yksityiskohtaiset tiedot valintamenettelystä, mukaan luettuna menetelmä, jolla hankkeet arvioidaan ja asetetaan paremmuusjärjestykseen;

f)

erityisiä haku- ja valintamenettelyjä koskevat säännöt, jos tällaisia menettelyjä sovelletaan pienimuotoisiin hankkeisiin 10 artiklan 4 kohdan ja 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

g)

jos komissio varaa pienimuotoisille hankkeille osan innovaatiorahaston tuen kokonaismäärästä, kyseiseen osaan sisältyvä määrä;

h)

täydentävät valintaperusteet, jos sellaisia sovelletaan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jotta saavutetaan innovaatiorahaston tuen maantieteellisesti tasapainoinen jakautuminen.

10 artikla

Hakumenettely

1.   Täytäntöönpanoelin kerää hakemukset ja järjestää hakemusmenettelyn, jossa on kaksi peräkkäistä vaihetta:

a)

kiinnostuksenilmaisu;

b)

täydellinen hakemus.

2.   Kiinnostuksenilmaisuvaiheessa hanke-ehdotuksen tekijä toimittaa kuvauksen hankkeen keskeisistä ominaisuuksista asiaa koskevassa ehdotuspyynnössä asetettujen vaatimusten mukaisesti, mukaan luettuna kuvaus hankkeen tehokkuudesta, innovatiivisuusasteesta ja valmiusasteesta 11 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

3.   Täydellisen hakemuksen jättövaiheessa hanke-ehdotuksen tekijä toimittaa hankkeesta yksityiskohtaisen kuvauksen ja kaikki liiteasiakirjat, mukaan luettuna tietämyksenjakosuunnitelma.

4.   Pienimuotoisiin hankkeisiin voidaan soveltaa yksinkertaistettua hakumenettelyä.

11 artikla

Valintaperusteet

1.   Hankkeet, joille myönnetään innovaatiorahaston tukea, valitaan seuraavilla perusteilla:

a)

soveltuvin osin se, miten tehokkaasti hankkeella voidaan välttää kasvihuonekaasupäästöt, verrattuna direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin vertailuarvoihin;

b)

hankkeiden innovatiivisuusaste verrattuna nykytasoon;

c)

hankkeen valmiusaste, jossa otetaan huomioon suunnittelu, liiketoimintamalli, rahoitusrakenne ja oikeudellinen rakenne sekä mahdollisuudet täyttää maksuedellytykset ennalta määritettynä ajanjaksona, joka saa olla enintään neljä vuotta myöntämispäätöksen jälkeen;

d)

tekninen potentiaali ja markkinamahdollisuudet, kun tavoitteena on laajamittainen käyttö tai toistaminen tai kustannusten säästäminen;

e)

tehokkuus, joka määritetään vähentämällä hankkeen asiaankuuluvista kustannuksista hanke-ehdotuksen tekijän rahoitusosuus kyseisistä kustannuksista ja jakamalla erotus ennakoidulla kokonaismäärällä, joka kattaa kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana vältettävät kasvihuonekaasupäästöt, tuotettavan tai varastoitavan energian tai varastoidun hiilidioksidin.

2.   Hankkeiden valinnassa voidaan myös käyttää täydentäviä perusteita, joilla pyritään saavuttamaan innovaatiorahaston tuen maantieteellisesti tasapainoinen jakautuminen.

12 artikla

Valintamenettely

1.   Täytäntöönpanoelin arvioi kiinnostuksenilmaisuvaiheessa saatujen hakemusten perusteella kunkin hankkeen tukikelpoisuuden direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdan mukaisesti. Sen jälkeen täytäntöönpanoelin valitsee tukikelpoiset hankkeet tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

2.   Täytäntöönpanoelin laatii kiinnostuksenilmaisuvaiheessa saatujen hakemusten perusteella luettelon hankkeista, jotka täyttävät 11 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa säädetyt valintaperusteet, ja pyytää kyseisten hanke-ehdotusten tekijöitä toimittamaan täydellisen hakemuksen.

Jos täytäntöönpanoelin toteaa, että hanke täyttää 11 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt valintaperusteet muttei täytä 11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä perustetta, täytäntöönpanoelin arvioi, voiko hanke täyttää kaikki valintaperusteet, jos sitä kehitetään edelleen. Jos hankkeella on tällaista potentiaalia, täytäntöönpanoelin voi myöntää hankkeeseen hankekehitystukea tai, jos komissio hoitaa tätä tehtävää, ehdottaa komissiolle, että tämä myöntää hankkeeseen hankekehitystukea.

3.   Tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti saatujen täydellisten hakemusten perusteella täytäntöönpanoelin arvioi hankkeet ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen käyttämällä kaikkia 11 artiklassa säädettyjä valintaperusteita. Arvioidessaan hankkeita täytäntöönpanoelin vertaa niitä saman alan ja muiden alojen hankkeisiin ja laatii luettelon esivalituista hankkeista.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettu esivalittujen hankkeiden luettelo ja tarvittaessa 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu ehdotus toimitetaan komissiolle, ja ne sisältävät ainakin seuraavat tiedot:

a)

vahvistus tukikelpoisuus- ja valintaperusteiden täyttymisestä;

b)

yksityiskohtaiset tiedot hankkeiden arvioinnista ja paremmuusjärjestyksestä;

c)

5 artiklassa tarkoitetut hankkeen kokonaiskustannukset ja asiaankuuluvat kustannukset euroina;

d)

innovaatiorahastosta pyydetyn tuen kokonaismäärä euroina,

e)

vältettävien kasvihuonekaasupäästöjen ennakoitu määrä;

f)

tuotettavan tai varastoitavan energian ennakoitu määrä;

g)

varastoitavan hiilidioksidin ennakoitu määrä;

h)

tiedot hanke-ehdotuksen tekijän innovaatiorahastosta pyytämän tuen oikeudellisesta muodosta.

5.   Kuultuaan jäsenvaltioita 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio antaa tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella myöntämispäätöksen, jossa vahvistetaan valittuihin hankkeisiin myönnettävä tuki, ja laatii tarvittaessa varallaololuettelon.

6.   Pienimuotoisiin hankkeisiin voidaan soveltaa erityistä valintamenettelyä.

13 artikla

Hankekehitystuki

1.   Kuultuaan jäsenvaltioita 21 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti komissio vahvistaa innovaatiorahaston tuen enimmäismäärän, joka on käytettävissä hankekehitystukeen.

2.   Komissio tai täytäntöönpanoelin myöntää hankekehitystuen 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustuksen muodossa.

3.   Hankekehitystuella voidaan rahoittaa seuraavia toimia:

a)

hankedokumentaation tai hankesuunnitelman osien parantaminen ja kehittäminen, jotta voidaan varmistaa hankkeen riittävä valmiusaste;

b)

hankkeen toteutettavuuden arviointi, tekniset ja taloudelliset tutkimukset mukaan luettuina;

c)

hankkeen rahoitusrakennetta ja oikeudellista rakennetta koskeva neuvonta;

d)

hanke-ehdotuksen tekijän valmiuksien kehittäminen.

4.   Asiaankuuluvia kustannuksia ovat hankekehitystuen yhteydessä kaikki hankkeen kehittämiseen liittyvät kustannukset. Innovaatiorahastosta voidaan rahoittaa enintään 100 prosenttia asiaankuuluvista kustannuksista.

III LUKU

Erityissäännökset, joita sovelletaan innovaatiorahaston muihin tukimuotoihin kuin avustuksiin

14 artikla

Innovaatiorahaston tuen antaminen rahoitusosuuksina unionin investointivälineen alaisiin rahoitusta yhdistäviin toimiin

1.   Jos komissio päättää maksaa innovaatiorahaston tukea rahoitusosuuksina unionin investointivälineen alaisiin rahoitusta yhdistäviin toimiin, innovaatiorahaston tuki pannaan täytäntöön unionin investointitukivälineeseen sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Hankkeiden tukikelpoisuus arvioidaan kuitenkin direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdan mukaisesti.

2.   Komissio antaa jäsenvaltioita kuultuaan päätöksen siitä, onko rahoitusosuus rahoitusta yhdistäviin toimiin tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin, tukea, joka on maksettava takaisin, vai kumpaakin, sekä ilmoittaa innovaatiorahaston tuen määrän, joka voidaan maksaa käyttämällä unionin investointitukivälinettä.

15 artikla

Innovaatiorahaston tuen antaminen muussa varainhoitoasetuksen mukaisessa muodossa

1.   Jos komissio päättää maksaa innovaatiorahaston tukea muussa varainhoitoasetuksen mukaisessa muodossa kuin avustuksina, se antaa jäsenvaltioita kuultuaan päätöksen, jossa ilmoitetaan innovaatiorahaston tuen määrä, joka voidaan maksaa kyseisessä muodossa, ja säännöt, joita sovelletaan tällaisen tuen hakemiseen, hankkeiden valintaan ja tuen maksamiseen.

2.   Hankkeiden, jotka saavat tämän artiklan mukaista innovaatiorahaston tukea, on oltava unionin valtiontukisääntöjen mukaisia.

IV LUKU

Hallinnointi

16 artikla

Innovaatiorahaston täytäntöönpano

1.   Komissio panee innovaatiorahaston täytäntöön käyttämällä suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen 125–153 artiklan asiaankuuluvien säännösten mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten välityksellä.

2.   Innovaatiorahaston täytäntöönpanotoimista aiheutuneet kustannukset rahoitetaan innovaatiorahastosta, hallinto- ja hallinnointikustannukset mukaan luettuina.

17 artikla

Täytäntöönpanoelinten nimeäminen

1.   Jos komissio päättää siirtää tiettyjä innovaatiorahaston täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä täytäntöönpanoelimelle, se antaa päätöksen tällaisen täytäntöönpanoelimen nimeämisestä.

Komissio ja nimetty täytäntöönpanoelin tekevät sopimuksen erityisehdoista, joita täytäntöönpanoelimen on noudatettava suorittaessaan tehtäviään.

2.   Jos komissio panee innovaatiorahaston täytäntöön käyttämällä suoraa hallinnointia ja päättää siirtää tiettyjä täytäntöönpanotehtäviä täytäntöönpanoelimelle, komissio nimeää toimeenpanoviraston täytäntöönpanoelimeksi.

3.   Jos komissio panee innovaatiorahaston täytäntöön käyttämällä välillistä hallinnointia, se nimeää varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun elimen täytäntöönpanoelimeksi.

4.   Komissio hoitaa itse sellaiset innovaatiorahaston täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät, joita ei siirretä täytäntöönpanoelimelle.

18 artikla

Täytäntöönpanoelimen tehtävät

Edellä olevan 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle täytäntöönpanoelimelle voidaan antaa tehtäväksi hallinnoida yleisesti ehdotuspyyntöjä, maksaa tukea innovaatiorahastosta ja seurata valittujen hankkeiden toteuttamista. Tätä varten täytäntöönpanoelimelle voidaan antaa seuraavat tehtävät:

a)

ehdotuspyynnön järjestäminen;

b)

hakumenettelyn järjestäminen, mukaan luettuina hakemusten kerääminen ja kaikkien liiteasiakirjojen analysointi;

c)

hankkeiden valinnan järjestäminen, mukaan luettuina hankkeiden yleinen tai due diligence -arviointi ja paremmuusjärjestykseen asettaminen;

d)

neuvojen antaminen komissiolle innovaatiorahastosta tuettavista hankkeista sekä varallaololuetteloon sisällytettävistä hankkeista;

e)

hankekehitystuen myöntäminen tai antaminen;

f)

avustussopimusten ja muiden sopimusten allekirjoittaminen innovaatiorahaston tuen muodosta riippuen;

g)

rahoitusta saavia hankkeita koskevien sopimusasiakirjojen valmistelu ja hallinnointi;

h)

rahoitusehtojen täyttymisen tarkistaminen ja innovaatiorahaston tulojen maksaminen hanke-ehdotusten tekijöille;

i)

hankkeiden toteutuksen seuranta;

j)

viestintä hanke-ehdotusten tekijöiden kanssa;

k)

raportointi komissiolle, mukaan luettuna raportointi yleisistä suuntaviivoista innovaatiorahaston jatkokehittämistä varten;

l)

tilinpäätösraportointi;

m)

tiedotus-, viestintä- ja edistämistoimet, mukaan luettuina edistämisaineistojen tuottaminen, sekä innovaatiorahaston logon kehittäminen;

n)

tietämyksen jaon hallinnointi;

o)

jäsenvaltioiden tukeminen niiden pyrkimyksissä tehdä innovaatiorahastoa tunnetuksi ja pitää yhteyttä hanke-ehdotusten tekijöihin;

p)

muut innovaatiorahaston täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät.

19 artikla

Erityissäännökset, joita sovelletaan suoralla hallinnoinnilla tapahtuvaan innovaatiorahaston täytäntöönpanoon

1.   Jos komissio nimeää toimeenpanoviraston täytäntöönpanoelimeksi tämän asetuksen 17 artiklan 1 kohdan nojalla, kyseisessä komission päätöksessä otetaan huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (6) 3 artiklassa tarkoitetun kustannusvaikuttavuustutkimuksen tulos ja tämän asetuksen 17 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu sopimus tehdään asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti valtuutuksen muodossa.

2.   Kun suoran hallinnoinnin yhteydessä maksettuja määriä peritään takaisin tämän asetuksen 7 ja 8 artiklan nojalla, takaisin perityt määrät ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varainhoitoasetuksen 21 artiklan mukaisesti, ja niitä käytetään innovaatiorahaston toimien rahoittamiseen.

3.   Kaikissa komission suorittamissa täytäntöönpanotehtävissä, toimeenpanoviraston välityksellä suoritettavat tehtävät mukaan luettuina, innovaatiorahaston tulot ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 1 ja 5 kohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katetaan myös kaikki innovaatiorahaston täytäntöönpanoon liittyvät hallintokustannukset. Komissio voi käyttää enintään 5 prosenttia innovaatiorahaston määrärahoista hallinnointikustannusten kattamiseen.

4.   Hanke, joka on saanut innovaatiorahaston tukea, voi saada rahoitusta myös muista unionin ohjelmista, yhteistyössä hallinnoitavat rahastot mukaan luettuina, edellyttäen, että rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin hankkeen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea määräsuhteessa.

20 artikla

Innovaatiorahaston tulojen hallinnointi

1.   Komissio varmistaa, että innovaatiorahastolle tarkoitetut päästöoikeudet huutokaupataan direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 4 kohdassa säädettyjen periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti, ja hallinnoi innovaatiorahaston tuloja direktiivin 2003/87/EY tavoitteiden mukaisesti.

2.   Komissio varmistaa, että 1 kohdassa tarkoitetut tulot siirretään täytäntöönpanoelimelle oikea-aikaisesti täytäntöönpanotoimiin liittyvien kustannusten ja rahoitusta saaville hankkeille suoritettavien maksujen rahoittamiseksi.

3.   Komissio voi siirtää päästöoikeuksien rahaksi muuntamisen ja innovaatiorahaston tulojen hallinnoinnin Euroopan investointipankille, jäljempänä ’EIP’. Jos siirto tapahtuu, komissio ja EIP tekevät sopimuksen erityisehdoista, joita EIP noudattaa suorittaessaan innovaatiorahaston tulojen hallinnointiin liittyviä tehtäviään.

4.   Jollei direktiivin 2003/87/EY säännöksistä muuta johdu, innovaatiorahaston tulot, jotka jäävät jäljelle tuettujen hankkeiden tukikelpoisuuskauden päättyessä, käytetään sellaisten uusien hankkeiden tukemiseen, jotka täyttävät direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdassa säädetyt tukikelpoisuusperusteet, kunnes kaikki tulot on käytetty innovaatiorahaston tavoitteiden saavuttamiseen. Tällaiset uudet hankkeet valitaan uusien ehdotuspyyntöjen perusteella 9 artiklan mukaisesti tai niitä tuetaan 14 tai 15 artiklan mukaisesti.

21 artikla

Jäsenvaltioiden rooli

1.   Pannessaan innovaatiorahastoa täytäntöön komissio kuulee jäsenvaltioita ja saa niiltä apua.

2.   Jäsenvaltioita kuullaan seuraavista seikoista:

a)

esivalittujen hankkeiden luettelo, varallaololuettelo mukaan luettuna, ja luettelo hankkeista, joille ehdotetaan hankekehitystukea 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ennen tuen myöntämistä;

b)

9 artiklan 1 kohdassa, 14 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen komission päätösten luonnokset;

c)

innovaatiorahaston tuen enimmäismäärä, joka annetaan käytettäväksi hankekehitystukeen.

3.   Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä neuvottava ja avustettava tätä seuraavissa kysymyksissä:

a)

innovaatiorahaston yleisten suuntaviivojen vahvistaminen;

b)

puuttuminen hankkeiden toteutuksessa esiintyviin tai esiin tuleviin ongelmiin;

c)

hankkeiden toteuttamiseen liittyvien muiden kysymysten käsittely.

4.   Komissio raportoi jäsenvaltioille tämän asetuksen täytäntöönpanon edistymisestä, erityisesti 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen myöntämispäätösten täytäntöönpanosta.

22 artikla

Sidosryhmien rooli

Komissio voi ottaa sidosryhmät mukaan innovaatiorahaston täytäntöönpanoa koskeviin keskusteluihin, 21 artiklan 3 kohdassa luetellut kysymykset mukaan luettuina.

V LUKU

Seuranta, raportointi ja arviointi

23 artikla

Seuranta ja raportointi

1.   Täytäntöönpanoelin seuraa innovaatiorahaston toimintaa, rahastosta maksetun tuen määrät mukaan luettuina.

2.   Sen varmistamiseksi, että 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ja tulokset kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti, hanke-ehdotusten tekijöille voidaan asettaa oikeasuhteisia raportointivaatimuksia. Hanke-ehdotusten tekijöiden laatimissa raporteissa on oltava tiedot 27 artiklan mukaisesti toteutetuista tietämyksenjakotoimista.

3.   Täytäntöönpanoelin raportoi komissiolle säännöllisesti tehtäviensä suorittamisesta.

4.   Täytäntöönpanoelin raportoi komissiolle tuen maksamisen koko syklistä ja erityisesti ehdotuspyyntöjen järjestämisestä ja sopimusten allekirjoittamisesta hanke-ehdotusten tekijöiden kanssa.

5.   Kun ehdotuspyyntö on saatettu päätökseen, komissio raportoi sen täytäntöönpanosta jäsenvaltioille.

6.   Komissio raportoi vuosittain neuvostolle ja Euroopan parlamentille edistymisestä innovaatiorahaston täytäntöönpanossa.

7.   Muiden täytäntöönpanoelinten kuin toimeenpanovirastojen sekä sellaisten yhteisöjen, joille on siirretty innovaatiorahaston tulojen hallinnointi 20 artiklan 3 kohdan nojalla, on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot:

a)

viimeistään 15 päivänä helmikuuta tarkastamattomat tilinpäätöslaskelmat, jotka kattavat tammikuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisen ajan, kyseisille täytäntöönpanoelimille ja yhteisöille siirrettyjen toimien osalta;

b)

viimeistään 15 päivänä sen vuoden maaliskuuta, jona tarkastamattomat tilinpäätöslaskelmat toimitetaan, edellisen tilikauden tarkastetut tilinpäätöslaskelmat, jotka kattavat tammikuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisen ajan, kyseisille täytäntöönpanoelimille ja yhteisöille siirrettyjen toimien osalta.

Komissio laatii innovaatiorahaston vuotuisen tilinpäätöksen kullekin tilikaudelle, joka kattaa tammikuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisen ajan, ensimmäisen alakohdan mukaisesti toimitettujen tilinpäätöslaskelmien perusteella. Tilinpäätökselle tehdään riippumaton ulkoinen tarkastus.

Tässä kohdassa säädetyt tilinpäätöslaskelmat ja tilinpäätökset on laadittava varainhoitoasetuksen 80 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

24 artikla

Arviointi

1.   Komissio tekee vuonna 2025 ja sen jälkeen viiden vuoden välein arvioinnin innovaatiorahaston toiminnasta. Arvioinnissa keskitytään arvioimaan innovaatiorahaston ja muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien välisiä synergioita sekä innovaatiorahaston tuen maksamismenettelyä rajoittumatta kuitenkaan niiden arviointiin.

2.   Tarvittaessa komissio tekee tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen arviointien tulosten perusteella ehdotuksia sen varmistamiseksi, että innovaatiorahasto edistyy direktiivissä 2003/87/EY ja tämän asetuksen 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa.

3.   Komissio tekee loppuarvioinnin innovaatiorahaston toiminnasta innovaatiorahaston täytäntöönpanon päätyttyä, kuitenkin viimeistään vuonna 2035.

4.   Komissio asettaa 1, 2 ja 3 kohdan mukaisten arviointien tulokset julkisesti saataville.

VI LUKU

Tarkastukset, julkisuus ja tietämyksen jakaminen

25 artikla

Tarkastukset

1.   Innovaatiorahaston tuen käyttöä koskevat tarkastukset, joita tekevät riippumattomat ulkoiset tarkastajat, muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat tarkastajat mukaan luettuina, muodostavat yleisen varmuuden perustan 26 artiklan mukaisesti.

2.   Innovaatiorahastosta tukea saavien henkilöiden tai yhteisöjen on annettava kirjallinen suostumuksensa tarvittavien valtuuksien myöntämiseen varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti.

26 artikla

Tarkastusten vastavuoroinen hyödyntäminen

Rajoittamatta olemassa olevia mahdollisuuksia suorittaa lisätarkastuksia silloin, kun riippumaton tarkastaja on tarkastanut unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tilinpäätöslaskelmat ja -kertomukset kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti ja tarkastus tarjoaa kohtuullisen varmuuden, kyseinen tarkastus muodostaa yleisen varmuuden perustan, mistä voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin alakohtaisissa säännöissä edellyttäen, että tarkastajan riippumattomuudesta ja pätevyydestä on olemassa riittävästi näyttöä. Riippumattoman tarkastajan kertomus ja siihen liittyvät tarkastusasiakirjat annetaan pyynnöstä Euroopan parlamentin, komission, tilintarkastustuomioistuimen ja jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten käyttöön.

27 artikla

Viestintä, tietämyksen jakaminen ja julkisuus

1.   Hanke-ehdotusten tekijöiden on ennakoivasti ja järjestelmällisesti julkaistava verkkosivustoillaan tietoja tämän asetuksen nojalla tuetuista hankkeista. Tietoihin on sisällyttävä nimenomainen viittaus innovaatiorahastosta saatuun tukeen.

2.   Hanke-ehdotusten tekijöiden on varmistettava, että innovaatiorahaston tuesta annetaan johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan luettuina.

3.   Innovaatiorahaston logoa tai muuta sopimusasiakirjoissa vaadittua tunnetuksi tekemiseen tarkoitettua aineistoa on käytettävä kaikissa viestintä- ja tietämyksenjakotoimissa, ja sen on oltava näkyvästi esillä mainostauluilla strategisesti merkittävissä paikoissa.

4.   Hanke-ehdotusten tekijöiden on annettava yksityiskohtaiset tiedot tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti suunnitelluista toimista 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitetuissa tietämyksenjakosuunnitelmissa.

5.   Täytäntöönpanoelin toteuttaa innovaatiorahaston tukeen ja tuloksiin liittyviä tiedotus-, viestintä- ja edistämistoimia. Täytäntöönpanoelin järjestää myös erityisiä seminaareja, työpajoja tai tarvittaessa muun tyyppisiä toimia, joilla helpotetaan kokemusten, tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa hankkeiden suunnittelusta, valmistelusta ja toteutuksesta sekä hankekehitystukena hankkeisiin myönnetyn rahoituksen tuloksellisuudesta.

VII LUKU

Loppusäännökset

28 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä helmikuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.

(2)  Komission päätös 2010/670/EU, annettu 3 päivänä marraskuuta 2010, sellaisten kaupallisten demonstrointihankkeiden, joiden tavoitteena on ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenotto ja geologinen varastointi, ja innovatiivisia uusiutuviin energialähteisiin liittyviä teknologioita käsittelevien demonstrointihankkeiden rahoittamista koskevista perusteista ja toimenpiteistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY perustetun yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän yhteydessä (EUVL L 290, 6.11.2010, s. 39).

(3)  Syyskuun 5 päivänä 2018 annettu erityiskertomus nro 24/2018: ”Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä innovatiivisten uusiutuvien energialähteiden kaupallisen mittakaavan demonstrointi EU:ssa: kuluneella vuosikymmenellä ei ole saavutettu suunniteltua edistymistä”, joka on saatavissa tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla osoitteessa https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR18_24/SR_CCS_FI.pdf

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(5)  Komission asetus (EU) N:o 1031/2010, annettu 12 päivänä marraskuuta 2010, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista (EUVL L 302, 18.11.2010, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 58/2003, annettu 19 päivänä joulukuuta 2002, tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta (EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1).


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/18


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/857,

annettu 27 päivänä toukokuuta 2019,

Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1077 -valmisteen hyväksymisen uusimisesta lypsyuuhien ja lypsykuttujen rehun lisäaineena sekä asetuksen (EY) N:o 226/2007 kumoamisesta (hyväksynnän haltija Danstar Ferment AG, jota edustaa Lallemand SAS)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle ja uusimiselle.

(2)

Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1077 -valmiste hyväksyttiin 10 vuodeksi lypsykuttujen ja lypsyuuhien rehun lisäaineena komission asetuksella (EY) N:o 226/2007 (2).

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 14 artiklan mukaisesti kyseisen hyväksynnän haltija on toimittanut hakemuksen, joka koskee Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1077 -valmisteen hyväksymisen uusimista lypsyuuhien ja lypsykuttujen rehun lisäaineena, ja pyytänyt kyseisen lisäaineen luokittelua lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”. Hakemuksen mukana on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1831/2003 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 5 päivänä heinäkuuta 2018 antamassaan lausunnossa (3), että hakijan toimittamat tiedot osoittavat, että kyseinen lisäaine täyttää hyväksymisen edellytykset.

(5)

Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1077 -valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen lisäaineen hyväksyminen tämän asetuksen liitteessä esitetyn mukaisesti olisi uusittava.

(6)

Koska Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1077 -valmisteen hyväksyminen rehun lisäaineena uusitaan tämän asetuksen liitteessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti, asetus (EY) N:o 226/2007 olisi kumottava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Uusitaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet” kuuluvan, liitteessä tarkoitetun lisäaineen hyväksyminen kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 226/2007.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 226/2007, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2007, Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1077 -valmisteen (Levucell SC20 ja Levucell SC10 ME) hyväksymisestä rehun lisäaineena (EUVL L 64, 2.3.2007, s. 26).

(3)  EFSA Journal 2018; 16(7):5385.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

PMY/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet

4b1711

Danstar Ferment AG, jota edustaa Lallemand SAS

Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1077

Lisäaineen koostumus

Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1077 -valmiste, joka sisältää vähintään:

1 × 1010 PMY/g lisäainetta (päällystetty muoto)

2 × 1010 PMY/g lisäainetta (ei-päällystetty muoto)

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

Saccharomyces cerevisiae CNCM I-1077 -organismin elinkykyisiä kuivattuja soluja

Analyysimenetelmä  (1)

Lukumäärän määrittäminen: maljamenetelmä, jossa käytetään kloramfenikolidekstroosihiivauuteagaria (EN15789:2009)

Tunnistaminen: polymeraasiketjureaktiomenetelmä (PCR) CEN/TS 15790:2008

Lypsykutut

5 × 108

1.

Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on mainittava varastointia koskevat edellytykset sekä stabiilisuus lämpökäsittelyssä.

2.

Rehun lisäaineen etiketissä on oltava seuraavat tiedot: ”Suositeltava annos lypsykutuille ja lypsyuuhille: 4 × 109 PMY/eläin/päivä”

3.

Rehualan toimijoiden on vahvistettava lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen ja esiseosten käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, silmä-, iho- ja hengityssuojat mukaan lukien.

17. kesäkuuta 2029

Lypsyuuhet

1,2 × 109


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta rehun lisäaineita käsittelevän Euroopan unionin vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports


PÄÄTÖKSET

28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/21


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/858,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja SIOFA:n osapuolten kokouksessa esitettävästä unionin kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni hyväksyi neuvoston päätöksellä 2008/780/EY (1) Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (2), jäljempänä ’SIOFA’, jolla perustettiin SIOFA:n osapuolten kokous.

(2)

SIOFA:n osapuolten kokous vastaa SIOFA:n alueen kalavarojen säilyttämisestä ja hoidosta. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(4)

Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” ja neuvoston kyseisestä yhteisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.

(5)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.

(6)

On aiheellista vahvistaa vuosiksi 2019–2023 SIOFA:n osapuolten kokouksessa unionin puolesta otettava kanta, koska SIOFA:n osapuolten vuosikokouksen hyväksymät säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteet tulevat olemaan unionia sitovia ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetukset (EY) N:o 1005/2008 (4) ja (EY) N:o 1224/2009 (5) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 (6).

(7)

SIOFA:n osapuolten kokouksessa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetussa neuvoston päätöksessä ei säädetä, että unionin kantaa tarkastellaan uudelleen SIOFA:n osapuolten kokouksessa ennen vuoden 2022 vuosikokousta. Kuitenkin valtaosaa neuvoston päätöksistä, joissa vahvistetaan niissä eri alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä esitettävä unionin kanta, joiden sopimuspuoli unioni on, on määrä tarkistaa ennen kyseisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuoden 2019 vuosikokouksia. Kaikissa eri alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä esitettävien unionin kantojen keskinäisen johdonmukaisuuden lisäämiseksi ja tarkistusprosessin keventämiseksi on sen vuoksi aiheellista tehdä ehdotus 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen tarkistamisesta ja kumota ja korvata se uudella päätöksellä, joka kattaa vuodet 2019–2023.

(8)

Ottaen huomioon, että SIOFA:n alueella kalavarat ovat muutostilassa ja että näin ollen unionin kannassa on otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan lukien ennen SIOFA:n osapuolten kokouksen kokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, olisi vuosiksi 2019–2023 vahvistettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa unionin puolesta otettava kanta esitetään liitteessä I.

2 artikla

SIOFA:n osapuolten kokouksessa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen suoritetaan liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I esitettyä unionin kantaa viimeistään ennen vuonna 2024 pidettävää vuosittaista SIOFA:n osapuolten kokousta.

4 artikla

Kumotaan Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ja Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) puitteissa määriteltävästä unionin kannasta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen kumoamisesta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annettu neuvoston päätös.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Neuvoston päätös 2008/780/EY, tehty 29 päivänä syyskuuta 2008, Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 268, 9.10.2008, s. 27).

(2)  EUVL L 196, 18.7.2006, s. 15.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).


LIITE I

Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksessa (SIOFA) sopimuspuolten kokouksessa unionin puolesta otettava kanta

1.   PERIAATTEET

SIOFA:n puitteissa unioni

a)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;

b)

pyrkii siihen, että sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti SIOFA:n toimenpiteiden valmisteluvaiheeseen, ja varmistaa, että SIOFA:n puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat SIOFA-sopimuksen mukaisia;

c)

varmistaa, että SIOFA:n puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan YK:n sopimuksen sekä aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen määräysten, mukaisia; sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen mukaisia;

d)

tukee kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella soveltamia parhaita käytäntöjä;

e)

pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

f)

varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;

g)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien (1) mukaisesti;

h)

pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle SIOFA-sopimusalueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön mukaan, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista soveltamista;

i)

noudattaa neuvoston päätelmiä (2), jotka on annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisestä tiedonannosta Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon (3), ja edistää toimenpiteitä SIOFA:n tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (erityisesti tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;

j)

edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa;

k)

edistää muiden kuin tonnikalaan liittyvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kesken samanlaisia yhteistyömekanismeja kuin niin kutsuttu Koben prosessi tonnikalaan liittyvillä alueellisilla kalastuksenhoitojärjestöillä.

2.   SUUNTAVIIVAT

Unioni pyrkii tapauksen mukaan tukemaan sitä, että SIOFA toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet sopimusalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella; mukaan lukien sellaiset SIOFA:n vastuualueeseen kuuluviin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyvät suurimpia sallittuja saaliita (TACit) ja kiintiöitä, pyyntiponnistuksen tai kalastuskapasiteetin säätelyä koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa on harkittava liikakalastuksesta kärsivien kantojen osalta erityistoimenpiteitä kalastuspaineen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena;

b)

toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi SIOFA-sopimusalueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi;

c)

toimenpiteet, joiden avulla voidaan tehostaa kalastusalan tieteellisen tiedon keräämistä ja parantaa kalastusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä;

d)

seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet SIOFA-sopimusalueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus SIOFA:n puitteissa toteutettujen toimenpiteiden kanssa;

e)

toimenpiteet kalastustoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, SIOFA-sopimusalueella olevia haavoittuvia meriekosysteemejä koskevat suojelutoimenpiteet SIOFA-sopimuksen ja valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien FAO:n kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;

f)

toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi;

g)

toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että evät ovat niissä luonnollisesti kiinni;

h)

tapauksen mukaan yhteiset toimintamallit muiden, erityisesti samalla alueella kalastuksenhoitoa harjoittavien, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa;

i)

suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

j)

muut tekniset toimenpiteet SIOFA:n alaisten elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella.


(1)  7087/12 REV 1 ADD 1 COR 1.

(2)  7348/1/17 REV 1, 24.3.2017.

(3)  JOIN(2016) 49 final, 10.11.2016.


LIITE II

Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen sopimuspuolten kokouksen kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen

Ennen jokaista SIOFA:n sopimuspuolten kokouksen kokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten komissio toimittaa neuvostolle riittävän aikaisin ennen kutakin SIOFA:n sopimuspuolten kokouksen kokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.

Jos jossakin sopimuspuolten kokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/27


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/859,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

Etelä-Tyynenmeren alueellisessa kalastusjärjestössä (SPRFMO) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja SPRFMO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni hyväksyi neuvoston päätöksellä 2012/130/EU (1) aavan meren kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa Etelä-Tyynellämerellä koskevan yleissopimuksen (2), jäljempänä ’SPRFMO-yleissopimus’, jolla perustettiin SPRFMO-komissio.

(2)

SPRFMO-komissio vastaa SPRFMO-yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden hyväksymisestä. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain poisheittämiset ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(4)

Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” ja neuvoston kyseisestä yhteisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.

(5)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.

(6)

On aiheellista vahvistaa vuosiksi 2020–2024 SPRFMO-komissiossa unionin puolesta otettava kanta, koska SPRFMO:n säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteet tulevat olemaan unionia sitovia ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetukset (EY) N:o 1005/2008 (4) ja (EY) N:o 1224/2009 (5) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 (6).

(7)

SPRFMO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetussa neuvoston päätöksessä ei säädetä, että unionin kantaa tarkastellaan uudelleen SPRFMO-komissiossa ennen vuoden 2022 vuosikokousta. Kuitenkin valtaosaa neuvoston päätöksistä, joissa vahvistetaan niissä eri alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä esitettävä unionin kanta, joiden sopimuspuoli unioni on, on määrä tarkistaa ennen kyseisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuoden 2019 vuosikokouksia. Kaikissa eri alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä esitettävien unionin kantojen keskinäisen johdonmukaisuuden lisäämiseksi ja tarkistusprosessin keventämiseksi on sen vuoksi aiheellista tehdä ehdotus 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen tarkistamisesta ja kumota ja korvata se uudella päätöksellä, joka kattaa vuodet 2020–2024.

(8)

Ottaen huomioon, että SPRFMO-yleissopimusalueen kalavarat ovat muutostilassa ja että näin ollen unionin kannassa on otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan lukien ennen SPRFMO-komission kokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, olisi vuosiksi 2020–2024 vahvistettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Etelä-Tyynenmeren alueellisen kalastusjärjestön (SPRFMO) komission kokouksissa unionin puolesta otettava kanta esitetään liitteessä I.

2 artikla

SPRFMO-komission kokouksissa unionin puolesta otettavan kannan vuosittain tehtävä tarkennus suoritetaan liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I esitettyä unionin kantaa viimeistään vuonna 2025 pidettävää SPRFMO-komission vuosikokousta varten.

4 artikla

Kumotaan Eteläisen Tyynenmeren alueellisessa kalastusjärjestössä (SPRFMO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ja Eteläisen Tyynenmeren alueellisen kalastusjärjestön puitteissa määriteltävästä unionin kannasta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen kumoamisesta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annettu neuvoston päätös.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Neuvoston päätös 2012/130/EU, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, aavan meren kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa Etelä-Tyynellämerellä koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 67, 6.3.2012, s. 1).

(2)  EUVL L 67, 6.3.2012, s. 3.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).


LIITE I

Etelä-Tyynenmeren alueellisessa kalastusjärjestössä (SPRFMO) unionin puolesta otettava kanta

1.   PERIAATTEET

SPRFMO:n puitteissa unioni

a)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;

b)

pyrkii siihen, että sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti SPRFMO:n toimenpiteiden valmisteluvaiheeseen, ja varmistaa, että SPRFMO:n puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat SPRFMO-yleissopimuksen mukaisia;

c)

varmistaa, että SPRFMO:n puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan YK:n sopimuksen sekä aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen määräysten mukaisia;

d)

pyrkii ottamaan kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella soveltamia parhaita käytäntöjä;

e)

pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

f)

varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;

g)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien (1) mukaisesti;

h)

pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle SPRFMO-yleissopimusalueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön mukaan, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista soveltamista;

i)

noudattaa neuvoston päätelmiä (2), jotka on annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisestä tiedonannosta Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon (3), ja edistää toimenpiteitä SPRFMO:n tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (erityisesti tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;

j)

edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa;

k)

edistää muiden kuin tonnikalaan liittyvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kesken samanlaisia yhteistyömekanismeja kuin Koben prosessi tonnikalaan liittyvillä alueellisilla kalastuksenhoitojärjestöillä.

2.   SUUNTAVIIVAT

Unioni pyrkii tapauksen mukaan tukemaan sitä, että SPRFMO toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet yleissopimusalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella; mukaan lukien sellaiset SPRFMO:n säätelemiin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyvät suurimpia sallittuja saaliita (TACit) ja kiintiöitä tai pyyntiponnistuksen säätelyä koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa kyseisiin säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin on sisällyttävä erityistoimenpiteitä liikakalastuksesta kärsiviä kalakantoja varten pyyntiponnistuksen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena;

b)

toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi yleissopimusalueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi;

c)

toimenpiteet, joiden avulla voidaan tehostaa kalastusalan tieteellisen tiedon keräämistä sekä lisätä ja parantaa kalastusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä;

d)

seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet yleissopimusalueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus SPRFMO:n hyväksymien toimenpiteiden kanssa;

e)

toimenpiteet kalastustoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, SPRFMO-yleissopimusalueella olevia haavoittuvia meriekosysteemejä koskevat suojelutoimenpiteet SPRFMO-yleissopimuksen ja valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien FAO:n kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;

f)

toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi;

g)

toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että jokainen evä on niissä luonnollisesti kiinni;

h)

suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

i)

tapauksen mukaan yhteiset toimintamallit muiden, erityisesti samalla alueella kalastuksenhoitoa harjoittavien, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa;

j)

muut tekniset toimenpiteet SPRFMO:n alaisten elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella.


(1)  7087/12 REV 1 ADD 1 COR 1.

(2)  7348/1/17 REV 1, 24.3.2017.

(3)  JOIN(2016) 49 final, 10.11.2016.


LIITE II

Etelä-Tyynenmeren alueellisen kalastusjärjestön kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen

Ennen jokaista SPRFMO-komission kokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat Euroopan komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten Euroopan komissio toimittaa neuvostolle riittävän aikaisin ennen kutakin SPRFMO-komission kokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.

Jos jossakin SPRFMO-komission kokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/33


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/860,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja IOTC:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 19 päivänä toukokuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni hyväksyi neuvoston päätöksellä 95/399/EY (1) Intian valtameren tonnikalatoimikunnan perustamista koskevan sopimuksen (2), jäljempänä ’IOTC-sopimus’.

(2)

IOTC vastaa IOTC-sopimusalueen kalavarojen säilyttämisestä ja hoidosta. IOTC hyväksyy säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä IOTC-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien kalakantojen säilyttämisen turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että niitä hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(4)

Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” ja neuvoston kyseisestä yhteisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.

(5)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.

(6)

On aiheellista vahvistaa vuosiksi 2019–2023 IOTC:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta, koska IOTC:n säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteet tulevat olemaan unionia sitovia ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetukset (EY) N:o 1005/2008 (4) ja (EY) N:o 1224/2009 (5) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 (6).

(7)

IOTC:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta on nyt vahvistettu IOTC:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 19 päivänä toukokuuta 2014 annetulla neuvoston päätöksellä. On aiheellista kumota kyseinen päätös ja korvata se uudella päätöksellä, joka kattaa vuodet 2019–2023.

(8)

Ottaen huomioon, että IOTC-sopimusalueen kalavarat ovat muutostilassa ja että näin ollen unionin kannassa on otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan lukien ennen IOTC:n kokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, olisi vuosiksi 2019–2023 vahvistettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Intian valtameren tonnikalatoimikunnan (IOTC) kokouksissa unionin puolesta otettava kanta esitetään liitteessä I.

2 artikla

IOTC:n kokouksissa unionin puolesta otettavan kannan vuosittain tehtävä tarkennus suoritetaan liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I esitettyä unionin kantaa viimeistään vuonna 2024 pidettävää IOTC:n vuosikokousta varten.

4 artikla

Kumotaan Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta 19 päivänä toukokuuta 2014 annettu neuvoston päätös.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Neuvoston päätös 95/399/EY, tehty 18 päivänä syyskuuta 1995, yhteisön liittymisestä Intian valtameren tonnikalatoimikunnan perustamista koskevaan sopimukseen (EYVL L 236, 5.10.1995, s. 24).

(2)  EYVL L 236, 5.10.1995, s. 25.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).


LIITE I

Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) unionin puolesta otettava kanta

1.   PERIAATTEET

IOTC:n puitteissa unioni

a)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;

b)

pyrkii siihen, että sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti IOTC:n toimenpiteiden valmisteluvaiheeseen, ja varmistaa, että IOTC:n puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat IOTC-sopimuksen mukaisia;

c)

varmistaa, että IOTC:n puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan YK:n sopimuksen, aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen määräysten, mukaisia;

d)

pyrkii ottamaan kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella soveltamia parhaita käytäntöjä;

e)

pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

f)

varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;

g)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien (1) mukaisesti;

h)

pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle IOTC-sopimusalueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön mukaan, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista soveltamista;

i)

noudattaa neuvoston päätelmiä (2), jotka on annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisestä tiedonannosta Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon (3), ja edistää toimenpiteitä IOTC:n tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (erityisesti tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;

j)

edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa;

k)

edistää koordinointia ja yhteistyötä muiden tonnikalan alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa, esimerkiksi aktivoimalla uudelleen niin kutsutun Koben prosessin tonnikalan alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen osalta ja laajentamalla sitä niin, että se koskee kaikkia alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä.

2.   SUUNTAVIIVAT

Unioni pyrkii tapauksen mukaan tukemaan sitä, että IOTC toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet IOTC-sopimusalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella; mukaan lukien sellaiset IOTC:n säätelemiin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyvät suurimpia sallittuja saaliita (TACit) ja kiintiöitä tai pyyntiponnistuksen säätelyä koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa on harkittava liikakalastuksesta kärsivien kantojen osalta erityistoimenpiteitä pyyntiponnistuksen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena;

b)

toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi IOTC-sopimusalueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi;

c)

toimenpiteet, joiden avulla voidaan tehostaa kalastusalan tieteellisen tiedon keräämistä sekä lisätä ja parantaa kalastusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä;

d)

seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet IOTC-sopimusalueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus IOTC:n puitteissa toteutettujen toimenpiteiden kanssa;

e)

toimenpiteet kalastustoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, IOTC-sopimusalueella olevia herkkiä meriekosysteemejä koskevat suojelutoimenpiteet YK:n yleiskokouksen päätöslauselmien mukaisesti sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;

f)

toimenpiteet kalojen yhteenkokoamiseen käytettävien välineiden (FAD) käytön hallinnoimiseksi erityisesti tietojenkeruun parantamiseksi, käytön määrän arvioimiseksi tarkasti ja käytön jäljittämiseksi ja seuraamiseksi, vaarantuneiden tonnikalalajien kantoihin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi, kohde- ja muihin lajeihin ja ekosysteemiin kohdistuvien vaikutusten pienentämiseksi;

g)

toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi sekä meren roskaantumisen vähentämiseksi;

h)

toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että evät ovat niissä luonnollisesti kiinni;

i)

suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

j)

muut tekniset toimenpiteet IOTC:n elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella.


(1)  7087/12 REV 1 ADD 1 COR 1.

(2)  7348/1/17 REV 1, 24.3.2017.

(3)  JOIN(2016) 49 final, 10.11.2016.


LIITE II

Intian valtameren tonnikalatoimikunnan kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen

Ennen jokaista IOTC:n kokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat Euroopan komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten komissio toimittaa neuvostolle riittävän aikaisin ennen kutakin IOTC:n kokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.

Jos jossakin IOTC:n kokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/38


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/861,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

Kaakkois-Atlantin kalastusjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja SEAFO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni hyväksyi neuvoston päätöksellä 2002/738/EY (1) kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa Kaakkois-Atlantilla koskevan yleissopimuksen (2), jäljempänä ’SEAFO-yleissopimu’, jolla perustettiin Kaakkois-Atlantin kalastusjärjestö (SEAFO).

(2)

SEAFO-komission vastuulla on hyväksyä toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan kalavarojen pitkän aikavälin säilyttäminen ja kestävä käyttö SEAFO-yleissopimusalueella. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(4)

Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” ja neuvoston kyseisestä yhteisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.

(5)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.

(6)

On aiheellista vahvistaa vuosiksi 2019–2023 SEAFO-komission kokouksissa unionin puolesta otettava kanta, koska SEAFO:n säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteet tulevat olemaan unionia sitovia ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetukset (EY) N:o 1005/2008 (4) ja (EY) N:o 1224/2009 (5) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 (6).

(7)

SEAFO-komission kokouksissa unionin puolesta otettava kanta on nyt vahvistettu SEAFO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2014 annetulla neuvoston päätöksellä. On aiheellista kumota kyseinen päätös ja korvata se uudella päätöksellä, joka kattaa vuodet 2019–2023.

(8)

Ottaen huomioon, että SEAFO-yleissopimusalueen kalavarat ovat muutostilassa ja että näin ollen unionin kannassa on otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan lukien ennen SEAFO:n kokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, olisi vuosiksi 2019–2023 vahvistettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kaakkois-Atlantin kalastusjärjestön (SEAFO) kokouksissa unionin puolesta otettava kanta esitetään liitteessä I.

2 artikla

SEAFO-komission kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittain tehtävä tarkennus suoritetaan liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I esitettyä unionin kantaa viimeistään vuonna 2024 pidettävää SEAFO-komission vuosikokousta varten.

4 artikla

Kumotaan Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2014 annettu neuvoston päätös.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Neuvoston päätös 2002/738/EY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2002, kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa Kaakkois-Atlantilla koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisöjen puolesta (EYVL L 234, 31.8.2002, s. 39).

(2)  EYVL L 234, 31.8.2002, s. 40.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).


LIITE I

Kaakkois-Atlantin kalatalousjärjestössä (SEAFO) unionin puolesta otettava kanta

1.   PERIAATTEET

SEAFO:n puitteissa unioni

a)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;

b)

pyrkii siihen, että sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti SEAFO:n toimenpiteiden valmisteluvaiheeseen, ja varmistaa, että SEAFO:n puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat SEAFO-yleissopimuksen mukaisia;

c)

varmistaa, että SEAFO:n puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan YK:n sopimuksen, aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen määräysten, mukaisia;

d)

pyrkii ottamaan kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella soveltamia parhaita käytäntöjä;

e)

pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

f)

varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;

g)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien (1) mukaisesti;

h)

pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle SEAFO-yleissopimusalueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön mukaan, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista soveltamista;

i)

noudattaa neuvoston päätelmiä (2), jotka on annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisestä tiedonannosta Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon (3), ja edistää toimenpiteitä SEAFO:n tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (erityisesti tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;

j)

edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa;

k)

edistää muiden kuin tonnikalaan liittyvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kesken samanlaisia yhteistyömekanismeja kuin niin kutsuttu Koben prosessi tonnikalaan liittyvillä alueellisilla kalastuksenhoitojärjestöillä.

2.   SUUNTAVIIVAT

Unioni pyrkii tapauksen mukaan tukemaan sitä, että SEAFO toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet yleissopimusalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella; mukaan lukien sellaiset SEAFO:n säätelemiin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyvät suurimpia sallittuja saaliita (TACit) ja kiintiöitä tai pyyntiponnistuksen säätelyä koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa on harkittava liikakalastuksesta kärsivien kantojen osalta erityistoimenpiteitä pyyntiponnistuksen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena;

b)

toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi yleissopimusalueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi;

c)

toimenpiteet, joiden avulla voidaan tehostaa kalastusalan tieteellisen tiedon keräämistä sekä lisätä ja parantaa kalastusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä;

d)

seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet yleissopimusalueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus SEAFO:n hyväksymien toimenpiteiden kanssa;

e)

toimenpiteet kalastustoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia SEAFO-yleissopimusalueella valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien FAO:n kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti, sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;

f)

toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi;

g)

toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että jokainen evä on niissä luonnollisesti kiinni;

h)

suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

i)

tapauksen mukaan yhteiset toimintamallit muiden, erityisesti samalla alueella kalastuksenhoitoa harjoittavien, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa;

j)

muut tekniset toimenpiteet SEAFO:n alaisten elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella.


(1)  7087/12 REV 1 ADD 1 COR 1.

(2)  7348/1/17 REV 1, 24.3.2017.

(3)  JOIN(2016) 49 final, 10.11.2016.


LIITE II

Kaakkois-Atlantin kalatalousjärjestön kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen

Ennen jokaista SEAFO-komission kokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten komissio toimittaa neuvostolle riittävän aikaisin ennen kutakin SEAFO-komission kokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.

Jos jossakin SEAFO-komission kokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/44


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/862,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissiossa (WCPFC) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoitamisesta vastaavassa WCPFC:ssa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni hyväksyi neuvoston päätöksellä 2005/75/EY (1) laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevan yleissopimuksen (2), jäljempänä ’WCPF-yleissopimus’, jolla perustettiin Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissio (WCPFC).

(2)

WCPFC vastaa kalavarojen säilyttämisestä ja hoidosta WCPF-yleissopimusalueella. WCPFC hyväksyy säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä laajasti vaeltavien kalakantojen pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi WCPF-yleissopimusalueella ja sen varmistamiseksi, että niitä hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(4)

Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” ja neuvoston kyseisestä yhteisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.

(5)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.

(6)

On aiheellista vahvistaa vuosiksi 2019–2023 WCPFC:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta, koska WCPFC:n säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteet sitovat unionia ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetukset (EY) N:o 1005/2008 (4) ja (EY) N:o 1224/2009 (5) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 (6).

(7)

WCPFC:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta on nyt vahvistettu laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoitamisesta vastaavassa WCPFC:ssa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2014 annetulla neuvoston päätöksellä. On aiheellista kumota kyseinen päätös ja korvata se uudella päätöksellä, joka kattaa vuodet 2019–2023.

(8)

Ottaen huomioon, että WCPF-yleissopimuksen alueen kalavarat ovat muutostilassa ja että näin ollen unionin kannassa on otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan lukien ennen WCPFC:n kokousta tai sen aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, olisi vuosiksi 2019–2023 vahvistettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomission (WCPFC) kokouksissa unionin puolesta otettava kanta esitetään liitteessä I.

2 artikla

WCPFC:n kokouksissa unionin puolesta otettavan kannan vuosittain tehtävä tarkennus suoritetaan liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I esitettyä unionin kantaa viimeistään vuonna 2024 pidettävää WCPFC:n vuosikokousta varten.

4 artikla

Kumotaan Länsi- ja Keski-Tyynenmeren laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoitamisesta vastaavassa suojelukomissiossa (WCPFC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2014 hyväksytty neuvoston päätös.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Neuvoston päätös 2005/75/EY, tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön liittymisestä laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevaan yleissopimukseen (EUVL L 32, 4.2.2005, s. 1).

(2)  EUVL L 32, 4.2.2005, s. 3.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).


LIITE I

Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissiossa (WCPFC) unionin puolesta otettava kanta

1.   PERIAATTEET

WCPFC:n puitteissa unioni

a)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;

b)

pyrkii siihen, että sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti WCPFC:n toimenpiteiden valmisteluvaiheeseen, ja varmistaa, että WCPFC:n puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat WCPF-yleissopimuksen mukaisia;

c)

varmistaa, että WCPFC:n puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan YK:n sopimuksen, aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen määräysten, mukaisia;

d)

pyrkii ottamaan kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella soveltamia parhaita käytäntöjä;

e)

pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

f)

varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;

g)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien (1) mukaisesti;

h)

pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle yleissopimusalueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön mukaan, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista soveltamista;

i)

noudattaa neuvoston päätelmiä (2), jotka on annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisestä tiedonannosta Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon (3), ja edistää toimenpiteitä WCPFC:n tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (erityisesti tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;

j)

edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa;

k)

kehittää tarvittaessa yhteisiä toimintamalleja muiden, erityisesti samalla alueella kalastuksenhoitoa harjoittavien, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa;

l)

edistää koordinointia ja yhteistyötä muiden tonnikalan alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa, esimerkiksi aktivoimalla uudelleen niin kutsutun Koben prosessin tonnikalan alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen osalta ja laajentamalla sitä niin, että se koskee kaikkia alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä.

2.   SUUNTAVIIVAT

Unioni pyrkii tapauksen mukaan tukemaan sitä, että WCPFC toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet WCPF-yleissopimusalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella; mukaan lukien sellaiset WCPFC:n säätelemiin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyvät suurimpia sallittuja saaliita (TACit) ja kiintiöitä, pyyntiponnistusta tai kalastuskapasiteettia koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa kyseisiin säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin on sisällyttävä erityistoimenpiteitä liikakalastuksesta kärsiviä kantoja varten kalastuspaineen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena;

b)

toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi yleissopimusalueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi;

c)

toimenpiteet, joiden avulla voidaan tehostaa kalastusalan tieteellisen tiedon keräämistä sekä lisätä ja parantaa kalastusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä;

d)

seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet WCPF-yleissopimusalueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus WCPFC:n hyväksymien toimenpiteiden kanssa;

e)

toimenpiteet kalastustoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, WCPF-yleissopimusalueella olevia herkkiä meriekosysteemejä koskevat suojelutoimenpiteet WCPF-yleissopimuksen mukaisesti sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;

f)

toimenpiteet kalojen yhteenkokoamiseen käytettävien välineiden (FAD) käytön hallinnoimiseksi erityisesti tietojenkeruun parantamiseksi, käytön määrän arvioimiseksi tarkasti ja käytön jäljittämiseksi ja seuraamiseksi, vaarantuneiden tonnikalalajien kantoihin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi, kohde- ja muihin lajeihin ja ekosysteemiin kohdistuvien vaikutusten pienentämiseksi;

g)

toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi sekä meren roskaantumisen vähentämiseksi;

h)

toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että evät ovat niissä luonnollisesti kiinni;

i)

suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

j)

muut tekniset toimenpiteet WCPFC:n alaisten elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella.


(1)  7087/12 REV 1 ADD 1 COR 1.

(2)  7348/1/17 REV 1, 24.3.2017.

(3)  JOIN(2016) 49 final, 10.11.2016.


LIITE II

Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomission kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen

Ennen jokaista WCPFC:n kokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat Euroopan komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten Euroopan komissio toimittaa neuvostolle riittävän aikaisin ennen kutakin WCPFC:n kokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.

Jos jossakin WCPFC:n kokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/49


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/863,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

Luoteis-Atlantin kalastusjärjestössä (NAFO) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja NAFO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni hyväksyi neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3179/78 (1) Luoteis-Atlantin kalastusyhteistyötä koskevan yleissopimuksen (2), jäljempänä ’NAFO-yleissopimus’, jolla perustettiin Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö (NAFO). Unioni hyväksyi neuvoston päätöksen 2010/717/EU (3) nojalla neljännen muutoksen NAFO-yleissopimukseen, jolla perustettiin Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön komissio (4), jäljempänä ’NAFO-komissio’.

(2)

NAFO-komissio vastaa sellaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, joiden tarkoituksena on varmistaa kalavarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö pitkällä aikavälillä NAFO-yleissopimusalueella sekä sellaisten meriekosysteemien suojelu, joissa kyseisiä kalavaroja esiintyy. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (5) edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(4)

Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” ja neuvoston kyseisestä yhteisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.

(5)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.

(6)

On aiheellista vahvistaa vuosiksi 2019–2023 NAFO-komission kokouksissa unionin puolesta otettava kanta ja kumota NAFO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annettu neuvoston päätös, koska NAFO:n säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteet tulevat olemaan unionia sitovia ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetukset (EY) N:o 1005/2008 (6) ja (EY) N:o 1224/2009 (7) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 (8).

(7)

Ottaen huomioon, että NAFO-yleissopimusalueen kalavarat ovat muutostilassa ja että näin ollen unionin kannassa on otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan lukien ennen NAFO-komission kokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, olisi vuosiksi 2019–2023 vahvistettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) komission kokouksissa unionin puolesta otettava kanta esitetään liitteessä I.

2 artikla

NAFO-komission kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittain tehtävä tarkennus suoritetaan liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I esitettyä unionin kantaa viimeistään vuonna 2024 pidettävää NAFO-komission vuosikokousta varten.

4 artikla

Kumotaan Luoteis-Atlantin kalastusjärjestössä (NAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annettu neuvoston päätös.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 3179/78, annettu 28 päivänä joulukuuta 1978, Euroopan talousyhteisön tekemästä Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevasta yleissopimuksesta (EYVL L 378, 30.12.1978, s. 1).

(2)  EYVL L 378, 30.12.1978, s. 16.

(3)  Neuvoston päätös 2010/717/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2010, Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevaan yleissopimukseen tehdyn muutoksen hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 321, 7.12.2010, s. 1).

(4)  EUVL L 321, 7.12.2010, s. 2.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).


LIITE I

Luoteis-Atlantin kalastusjärjestössä (NAFO) unionin puolesta otettava kanta

1.   PERIAATTEET

NAFO:n puitteissa unioni

a)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa ja kalastustoiminnan ympäristövaikutusten rajoittamiseksi, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;

b)

pyrkii siihen, että sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti NAFO:n toimenpiteiden valmisteluvaiheeseen, ja varmistaa, että NAFO-komission puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat NAFO-yleissopimuksen mukaisia;

c)

varmistaa, että NAFO-komission puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan YK:n sopimuksen, aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen määräysten, mukaisia;

d)

tukee kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella soveltamia parhaita käytäntöjä;

e)

pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

f)

varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;

g)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien (1) mukaisesti;

h)

pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle NAFO-sääntelyalueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön mukaan, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista soveltamista;

i)

noudattaa neuvoston päätelmiä (2), jotka on annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisestä tiedonannosta Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon (3), ja edistää toimenpiteitä NAFO:n tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (erityisesti tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;

j)

edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa;

k)

edistää muiden kuin tonnikalaan liittyvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kesken samanlaisia yhteistyömekanismeja kuin niin kutsuttu Koben prosessi tonnikalaan liittyvillä alueellisilla kalastuksenhoitojärjestöillä.

2.   SUUNTAVIIVAT

Unioni pyrkii tapauksen mukaan tukemaan sitä, että NAFO toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet NAFO:n sääntelyalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella sekä ennalta varautuva lähestymistapa mukaan lukien sellaiset NAFO:n säätelemiin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyvät suurimpia sallittuja saaliita (TACit) ja kiintiöitä tai pyyntiponnistuksen säätelyä koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa on harkittava liikakalastuksesta kärsivien kantojen osalta erityistoimenpiteitä pyyntiponnistuksen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena;

b)

toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi sääntelyalueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi;

c)

toimenpiteet, joiden avulla voidaan tehostaa kalastusalan tieteellisen tiedon keräämistä sekä lisätä ja parantaa kalastusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä;

d)

seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet NAFO:n sääntelyalueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus NAFO:n puitteissa toteutettujen toimenpiteiden kanssa;

e)

toimenpiteet kalastustoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, sääntelyalueella olevia haavoittuvia meriekosysteemejä koskevat suojelutoimenpiteet NAFO-yleissopimuksen ja valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien FAO:n kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;

f)

toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi;

g)

toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että jokainen evä on niissä luonnollisesti kiinni;

h)

tapauksen mukaan yhteiset toimintamallit muiden, erityisesti samalla alueella kalastuksenhoitoa harjoittavien, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa;

i)

kehitetään toimintamalleja sille, kuinka käsitellä muusta kuin kalastustoiminnasta meren elollisiin luonnonvaroihin kohdistuvia vaikutuksia sääntelyalueella;

j)

suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

k)

muut tekniset toimenpiteet NAFO:n alaisten elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella.


(1)  7087/12 REV 1 ADD 1 COR 1.

(2)  7348/1/17 REV 1, 24.3.2017.

(3)  JOIN(2016) 49 final, 10.11.2016.


LIITE II

Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen

Ennen jokaista NAFO-komission kokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten komissio toimittaa neuvostolle riittävän aikaisin ennen kutakin NAFO-komission kokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.

Jos jossakin NAFO-komission kokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/54


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/864,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestössä (NASCO) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja NASCO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni hyväksyi neuvoston päätöksellä 82/886/ETY (1) lohen suojelua Pohjois-Atlantilla koskevan yleissopimuksen (2), jäljempänä ’NASCO-yleissopimus’, jolla perustettiin Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestö (NASCO).

(2)

NASCO:n neuvosto, jonka tukena on kolme komissiota (Pohjois-Amerikan komissio, Koillis-Atlantin komissio ja Länsi-Grönlannin komissio), on elin, joka on perustettu NASCO-yleissopimuksella suojelemaan, elvyttämään, lisäämään ja järkevästi hoitamaan merilohta kansainvälisen yhteistyön kautta. NASCO:n neuvosto hyväksyy säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet vastuualueeseensa kuuluvien kalavarojen hoitamiseksi. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(4)

Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” ja neuvoston kyseisestä yhteisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.

(5)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.

(6)

On aiheellista vahvistaa NASCO:n neuvoston kokouksissa unionin puolesta otettava kanta, koska NASCO:n säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteet sitovat unionia ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetukset (EY) N:o 1005/2008 (4) ja (EY) N:o 1224/2009 (5) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 (6).

(7)

NASCO:n neuvoston kokouksissa unionin puolesta otettava kanta on nyt vahvistettu NASCO:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annetulla neuvoston päätöksellä. On aiheellista kumota kyseinen päätös ja korvata se uudella päätöksellä, joka kattaa vuodet 2019–2023.

(8)

Ottaen huomioon, että NASCO-yleissopimusalueen kalavarat ovat muutostilassa ja että näin ollen unionin kannassa on otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan lukien ennen NASCO:n kokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, olisi vuosiksi 2019–2023 vahvistettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestön (NASCO) neuvoston kokouksissa unionin puolesta otettava kanta esitetään liitteessä I.

2 artikla

NASCO:n neuvoston kokouksissa unionin puolesta otettavan kannan vuosittain tehtävä tarkennus suoritetaan liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I esitettyä unionin kantaa viimeistään vuonna 2024 pidettävää NASCO:n neuvoston vuosikokousta varten.

4 artikla

Kumotaan Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestössä (NASCO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annettu neuvoston päätös.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Neuvoston päätös 82/886/ETY, tehty 13 päivänä joulukuuta 1982, yleissopimuksen tekemisestä lohen suojelusta Pohjois-Atlantilla (EYVL L 378, 31.12.1982, s. 24).

(2)  EYVL L 378, 31.12.1982, s. 25.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).


LIITE I

Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestössä (NASCO) unionin puolesta otettava kanta

1.   PERIAATTEET

NASCO:n puitteissa unioni

a)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa ja kalastustoiminnan ympäristövaikutusten rajoittamiseksi, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;

b)

varmistaa, että NASCO:n puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat NASCO-yleissopimuksen mukaisia;

c)

varmistaa, että NASCO:n puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti YK:n merioikeusyleissopimuksen ja sen 66 artiklan, aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä tehdyn sopimuksen sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen määräysten, mukaisia;

d)

pyrkii ottamaan kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella soveltamia parhaita käytäntöjä;

e)

pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

f)

varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;

g)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien (1) mukaisesti;

h)

pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle yleissopimusalueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön mukaan, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista soveltamista;

i)

noudattaa neuvoston päätelmiä (2), jotka on annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisestä tiedonannosta Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon (3), ja edistää toimenpiteitä NASCO:n tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (esimerkiksi tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;

j)

edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa ja edistää erityisesti koordinointia OSPAR:n kanssa, jonka sopimuspuoli unioni myös on;

k)

edistää muiden kuin tonnikalaan liittyvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kesken samanlaisia yhteistyömekanismeja kuin niin kutsuttu Koben prosessi tonnikalaan liittyvillä alueellisilla kalastuksenhoitojärjestöillä.

2.   SUUNTAVIIVAT

Unioni pyrkii tapauksen mukaan tukemaan sitä, että NASCO toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet yleissopimusalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella; mukaan lukien sellaiset NASCO:n säätelemiin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyvät suurimpia sallittuja saaliita (TACit) ja kiintiöitä tai pyyntiponnistuksen säätelyä koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa on harkittava liikakalastuksesta kärsivien kantojen osalta erityistoimenpiteitä pyyntiponnistuksen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena;

b)

toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi yleissopimusalueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi;

c)

toimenpiteet, joiden avulla voidaan tehostaa kalastusalan tieteellisen tiedon keräämistä sekä lisätä ja parantaa kalastusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä;

d)

seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet NASCO-yleissopimusalueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus NASCO:n hyväksymien toimenpiteiden kanssa;

e)

toimenpiteet kalastus- ja vesiviljelytoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, NASCO-yleissopimusalueella oleviin haavoittuviin meriekosysteemeihin liittyvät suojelutoimenpiteet valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien FAO:n kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;

f)

toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi;

g)

toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että jokainen evä on niissä luonnollisesti kiinni;

h)

tapauksen mukaan yhteiset toimintamallit muiden, erityisesti samalla alueella kalastuksenhoitoa harjoittavien, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa;

i)

suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

j)

muut tekniset toimenpiteet NASCO:n alaisten elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella.


(1)  7087/12 REV 1 ADD 1 COR 1.

(2)  7348/1/17 REV 1, 24.3.2017.

(3)  JOIN(2016) 49 final, 10.11.2016.


LIITE II

Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestön kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen

Ennen jokaista NASCO:n neuvoston kokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten komissio toimittaa neuvostolle riittävän aikaisin ennen kutakin NASCO:n neuvoston kokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.

Jos jossakin NASCO:n neuvoston kokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/60


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/865,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

Koillis-Atlantin kalastuskomissiossa (NEAFC) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja NEAFC:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni hyväksyi neuvoston päätöksellä 81/608/ETY (1) Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen (2), jäljempänä ’NEAFC-yleissopimus’, jolla perustettiin Koillis-Atlantin kalastuskomissio (NEAFC). Vuosina 2004 ja 2006 tehdyt NEAFC-yleissopimuksen muutokset hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 2009/550/EY (3). Muutokset tulivat voimaan virallisesti 29 päivänä lokakuuta 2013, vaikka 18 päivänä lokakuuta 2005 annetun Lontoon julistuksen mukaisesti sovittiin, että muutoksia sovelletaan ennen niiden voimaantuloa väliaikaisesti niiden hyväksymisestä alkaen.

(2)

NEAFC:n vastuulla on hyväksyä toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan kalavarojen pitkän aikavälin säilyttäminen ja mahdollisimman tarkoituksenmukainen käyttö NEAFC-yleissopimusalueella, jäljempänä ’yleissopimusalue’. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (4) edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(4)

Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” ja neuvoston kyseisestä yhteisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.

(5)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.

(6)

On aiheellista vahvistaa vuosiksi 2019–2023 NEAFC:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta ja kumota NEAFC:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annettu neuvoston päätös, koska NEAFC:n säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteet tulevat olemaan unionia sitovia ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetukset (EY) N:o 1005/2008 (5) ja (EY) N:o 1224/2009 (6) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 (7).

(7)

NEAFC:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta on nyt vahvistettu NEAFC:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annetulla päätöksellä. On aiheellista kumota kyseinen päätös ja korvata se uudella päätöksellä, joka kattaa vuodet 2019–2023.

(8)

Ottaen huomioon, että yleissopimusalueen kalavarat ovat muutostilassa ja että näin ollen unionin kannassa on otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan lukien ennen NEAFC:n kokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, olisi vuosiksi 2019–2023 vahvistettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Koillis-Atlantin kalastuskomission (NEAFC) kokouksissa unionin puolesta otettava kanta esitetään liitteessä I.

2 artikla

NEAFC:n kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittain tehtävä tarkennus suoritetaan liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I esitettyä unionin kantaa viimeistään vuonna 2024 pidettävää NEAFC:n vuosikokousta varten.

4 artikla

Kumotaan Koillis-Atlantin kalastuskomissiossa (NEAFC) unionin puolesta esitettävästä kannasta 26 päivänä toukokuuta 2014 annettu neuvoston päätös.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Neuvoston päätös 81/608/ETY, tehty 13 päivänä heinäkuuta 1981, Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL L 227, 12.8.1981, s. 21).

(2)  EYVL L 227, 12.8.1981, s. 22.

(3)  Neuvoston päätös 2009/550/EY, tehty 5 päivänä maaliskuuta 2009, Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevaan yleissopimukseen tehtävien muutosten hyväksymisestä riitojenratkaisumenettelyjen luomiseksi, yleissopimuksen soveltamisalan laajentamiseksi ja sen tavoitteiden tarkistamiseksi (EUVL L 184, 16.7.2009, s. 12).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).


LIITE I

Koillis-Atlantin kalastuskomissiossa (NEAFC) unionin puolesta otettava kanta

1.   PERIAATTEET

NEAFC:n puitteissa unioni

a)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;

b)

varmistaa, että NEAFC:n puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat NEAFC-yleissopimuksen mukaisia;

c)

varmistaa, että NEAFC:n puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan YK:n sopimuksen, aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen määräysten, mukaisia;

d)

pyrkii ottamaan kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella soveltamia parhaita käytäntöjä;

e)

pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

f)

varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;

g)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien (1) mukaisesti;

h)

pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle NEAFC:n sääntelyalueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön nojalla, sekä edistämään suositusten yhdenmukaista täytäntöönpanoa;

i)

noudattaa neuvoston päätelmiä (2), jotka on annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisestä tiedonannosta Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon (3), ja edistää toimenpiteitä NEAFC:n tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (erityisesti tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;

j)

edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa ja edistää erityisesti koordinointia OSPAR:n kanssa, jonka sopimuspuoli unioni myös on;

k)

edistää muiden kuin tonnikalaan liittyvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kesken samanlaisia yhteistyömekanismeja kuin niin kutsuttu Koben prosessi tonnikalaan liittyvillä alueellisilla kalastuksenhoitojärjestöillä.

2.   SUUNTAVIIVAT

Unioni pyrkii, tapauksen mukaan, tukemaan sitä, että NEAFC toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet sääntelyalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella; mukaan lukien sellaiset NEAFC:n säätelemiin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyvät suurimpia sallittuja saaliita (TACit) ja kiintiöitä tai pyyntiponnistuksen säätelyä koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa kyseisiin säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin on sisällyttävä erityistoimenpiteitä liikakalastuksesta kärsiviä kantoja varten pyyntiponnistuksen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena;

b)

toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi sääntelyalueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi;

c)

toimenpiteet, joiden avulla voidaan tehostaa kalastusalan tieteellisen tiedon keräämistä sekä lisätä ja parantaa kalastusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä;

d)

seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet sääntelyalueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus NEAFC:n hyväksymien toimenpiteiden kanssa;

e)

toimenpiteet kalastustoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, sääntelyalueella olevia haavoittuvia meriekosysteemejä koskevat suojelutoimenpiteet valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien FAO:n kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti, sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;

f)

toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi;

g)

toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että jokainen evä on niissä luonnollisesti kiinni;

h)

suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

i)

tapauksen mukaan yhteiset toimintamallit muiden, erityisesti samalla alueella kalastuksenhoitoa harjoittavien, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa;

j)

muut tekniset toimenpiteet NEAFC:n alaisten elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella.


(1)  7087/12 REV 1 ADD 1 COR 1.

(2)  7348/1/17 REV 1, 24.3.2017.

(3)  JOIN(2016) 49 final, 10.11.2016.


LIITE II

Koillis-Atlantin kalastuskomission kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen

Ennen jokaista NEAFC:n kokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten komissio toimittaa neuvostolle riittävän aikaisin ennen kutakin NEAFC:n komission kokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.

Jos jossakin NEAFC:n kokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/66


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/866,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

seitivarojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista keskisellä Beringinmerellä tehdyn yleissopimuksen osapuolten vuosikokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja kyseisessä vuosikokouksessa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Puola on sopimuspuolena seitivarojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista keskisellä Beringinmerellä tehdyssä yleissopimuksessa, jäljempänä ’Beringinmeren yleissopimus’. Unioni ei ole kyseisen yleissopimuksen osapuoli. Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 6 artiklan 9 kohdan mukaan unioni hoitaa jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa tekemiä kalastussopimuksia, ja unionin olisi pantava täytäntöön kaikki Beringinmeren yleissopimuksen nojalla tehtävät päätökset.

(2)

Luvan antamisesta Puolan tasavallalle aloittaa Euroopan unionin edun mukaisesti neuvottelut seitivarojen säilyttämistä ja hoitoa keskisellä Beringinmerellä koskevan yleissopimuksen muuttamiseksi niin, että sen osapuolina voisivat olla Euroopan unionin kaltaiset alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt 11 päivänä huhtikuuta 2016 annetulla neuvoston päätöksellä Puola valtuutettiin neuvottelemaan unionin edun mukaisesti Beringinmeren yleissopimuksen muuttamisesta siten, että unionista voisi tulla kyseisen yleissopimuksen sopimuspuoli. Tätä valtuutusta toteutetaan parhaillaan. Kun unioni hyväksytään Beringinmeren yleissopimuksen täysivaltaiseksi sopimuspuoleksi, Puola luopuu jäsenyydestään yleissopimuksessa.

(3)

Beringinmeren yleissopimuksen osapuolten vuosikokous, jäljempänä ’osapuolten vuosikokous’, vastaa seitivarojen hoito- ja säilyttämistoimenpiteistä Beringinmeren yleissopimusalueella. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (1) edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi siinä edellytetään, että unioni toteuttaa parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain poisheittämiset ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(5)

Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” ja neuvoston kyseisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.

(6)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.

(7)

On aiheellista määrittää unionin puolesta vuosina 2019–2023 osapuolten vuosikokouksessa otettava kanta, koska osapuolten vuosikokouksen hyväksymät säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteet ovat unionia sitovia ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetukset (EY) N:o 1005/2008 (2) ja (EY) N:o 1224/2009 (3) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 (4).

(8)

Seitivarojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista keskisellä Beringinmerellä tehdyn yleissopimuksen osapuolten vuosikokouksessa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetussa neuvoston päätöksessä ei edellytetä unionin kannan uudelleentarkastelua osapuolten vuosikokouksessa ennen vuoden 2022 vuosikokousta. Kuitenkin valtaosaa neuvoston päätöksistä, joissa otetaan unionin kanta niissä alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä, joiden sopimuspuoli unioni on, on määrä tarkastella uudelleen ennen kyseisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuoden 2019 vuosikokouksia. Kaikissa eri alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä otettavien unionin kantojen keskinäisen johdonmukaisuuden lisäämiseksi ja tarkistusprosessin sujuvoittamiseksi on sen vuoksi aiheellista ehdottaa 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen tarkistamista ja kumota ja korvata se uudella päätöksellä, joka kattaa vuodet 2019–2023.

(9)

Ottaen huomioon, että Beringinmeren yleissopimusalueen kalavarat ovat muutostilassa ja että unionin kannassa on siksi otettava huomioon viimeaikainen kehitys, ennen osapuolten vuosikokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot mukaan lukien, olisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa vahvistettua unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatetta noudattaen vahvistettava menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkentamista varten vuosiksi 2019–2023,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Beringinmeren yleissopimuksen osapuolten vuosikokouksissa unionin puolesta otettava kanta esitetään liitteessä I.

2 artikla

Beringinmeren yleissopimuksen osapuolten vuosikokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen suoritetaan liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I esitettyä unionin kantaa viimeistään vuonna 2024 ennen Beringinmeren yleissopimuksen osapuolten vuosikokousta.

4 artikla

Kumotaan seitivarojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista keskisellä Beringinmerellä tehdyn yleissopimuksen osapuolten vuosikokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ja seitivarojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista keskisellä Beringinmerellä tehdyn yleissopimuksen puitteissa Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta 10 päivänä heinäkuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen kumoamisesta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annettu neuvoston päätös.

5 artikla

1.   Jos unioni liittyy Beringinmeren yleissopimukseen, komissio edustaa unionia Beringinmeren yleissopimuksen osapuolten vuosikokouksissa.

2.   Ennen tällaista liittymistä Puola esittää unionin kannan Beringinmeren yleissopimuksen osapuolten vuosikokouksissa.

3.   Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).


LIITE I

Beringinmeren yleissopimuksen osapuolten vuosikokouksessa unionin puolesta otettava kanta

1.   PERIAATTEET

Beringinmeren yleissopimuksen puitteissa unioni

a)

toimii niiden tavoitteiden mukaisesti, joihin unioni pyrkii yhteisellä kalastuspolitiikalla (YKP) erityisesti soveltamalla ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;

b)

varmistaa, että osapuolten vuosikokouksessa hyväksytyt toimenpiteet ovat Beringinmeren yleissopimuksen mukaisia;

c)

varmistaa, että osapuolten vuosikokouksessa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden mukaisia, erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoidosta vuonna 1995 tehdyn YK:n sopimuksen, aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen mukaisia;

d)

pyrkii ottamaan kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella soveltamia parhaita käytäntöjä;

e)

pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

f)

varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;

g)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien (1) mukaisesti;

h)

pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle Beringinmeren yleissopimusalueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön mukaan, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista soveltamista;

i)

noudattaa neuvoston päätelmiä (2), jotka on annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisestä tiedonannosta Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon (3), ja edistää toimenpiteitä osapuolten vuosikokouksen tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (erityisesti tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;

j)

edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa;

k)

edistää muiden kuin tonnikalaan liittyvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kesken samanlaisia yhteistyömekanismeja kuin niin kutsuttu Koben prosessi tonnikalaan liittyvillä alueellisilla kalastuksenhoitojärjestöillä.

2.   SUUNTAVIIVAT

Unioni pyrkii tapauksen mukaan tukemaan sitä, että osapuolten vuosikokous hyväksyy seuraavat toimet:

a)

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet sopimusalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella; mukaan lukien osapuolten vuosikokouksen säätelemiin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyviä sallittuja pyyntimääriä (AHL) ja yksittäisiä kansallisia kiintiöitä tai pyyntiponnistuksen säätelyä koskevat toimenpiteet kuten Beringinmeren yleissopimuksen liitteen muuttaminen, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa kyseisiin säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin on sisällyttävä erityistoimenpiteitä liikakalastuksesta kärsiviä kantoja varten pyyntiponnistuksen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena;

b)

toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen ehkäisemiseksi, torjumiseksi ja poistamiseksi Beringinmeren yleissopimuksen alueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi;

c)

toimenpiteet, joiden avulla voidaan tehostaa kalastusalan tieteellisen tiedon keräämistä sekä lisätä ja parantaa kalastusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä;

d)

seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet yleissopimusalueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus osapuolten vuosikokouksessa hyväksyttyjen toimenpiteiden kanssa;

e)

toimenpiteet kalastustoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, Beringinmeren yleissopimusalueella olevia haavoittuvia meriekosysteemejä koskevat suojelutoimenpiteet valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien FAO:n kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti, sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;

f)

toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi;

g)

toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että evät ovat niissä luonnollisesti kiinni;

h)

suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

i)

tapauksen mukaan yhteiset toimintamallit muiden, erityisesti samalla alueella kalastuksenhoitoa harjoittavien, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa;

j)

muut tekniset toimenpiteet osapuolten vuosikokouksen alaisten elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella.


(1)  7087/12REV 1 ADD 1 COR 1.

(2)  7348/1/17 REV 1, 24.3.2017.

(3)  JOIN(2016) 49 final, 10.11.2016.


LIITE II

Osapuolten vuosikokouksessa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen

Ennen jokaista osapuolten vuosikokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, toteutetaan tarvittavat toimet, jotta unionin puolesta otettavassa kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat Euroopan komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut merkitykselliset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten Euroopan komissio toimittaa neuvostolle riittävän aikaisin ennen kutakin osapuolten vuosikokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.

Jos jossakin osapuolten vuosikokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/72


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/867,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevässä toimikunnassa (CCAMLR) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja CCAMLR:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 24 päivänä kesäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni hyväksyi neuvoston päätöksellä 81/691/ETY (1) Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen (2), jäljempänä ’CAMLR-yleissopimus’, joka tuli voimaan 7 päivänä huhtikuuta 1982 ja jolla perustettiin Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevä toimikunta (CCAMLR). Belgia, Espanja, Ranska, Saksa, Italia, Puola, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat myös CAMLR-yleissopimuksen sopimuspuolia. Kreikka, Alankomaat ja Suomi ovat CAMLR-yleissopimuksen sopimuspuolia mutta eivät CCAMLR:n jäseniä.

(2)

CAMLR-yleissopimuksen IX artiklan 1 kohdan nojalla CCAMLR:n vastuulla on hyväksyä vuosikokouksissaan säilyttämistoimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen, mukaan lukien niiden järkiperäinen käyttö. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(4)

Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” ja neuvoston kyseisestä yhteisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.

(5)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.

(6)

On aiheellista vahvistaa vuosiksi 2019–2023 CCAMLR:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta, koska CCAMLR:n säilyttämistoimenpiteet sitovat unionia ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetukset (EY) N:o 1035/2001 (4), (EY) N:o 600/2004 (5), (EY) N:o 601/2004 (6), (EY) N:o 1005/2008 (7) ja (EY) N:o 1224/2009 (8) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 (9).

(7)

Kannan tulisi koskea unionin jaetun toimivallan piiriin kuuluvia asioita vain siltä osin kuin ne vaikuttavat yhteisiin unionin sääntöihin. Euroopan unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-626/15 ja C-659/16 (10) antaman tuomion mukaisesti unionin tulisi tukea merellisten suojelualueiden (MPA) perustamista CCAMLR-alueelle ainoastaan yhdessä sen jäsenvaltioiden kanssa. Tämän päätöksen ei tulisi vaikuttaa unionin ja sen jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon.

(8)

CCAMLR:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta on nyt vahvistettu CCAMLR:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 24 päivänä kesäkuuta 2014 annetulla neuvoston päätöksellä. On aiheellista kumota kyseinen päätös ja korvata se uudella päätöksellä, joka kattaa vuodet 2019–2023.

(9)

Ottaen huomioon, että CAMLR-yleissopimuksen alueen kalavarat ovat muutostilassa ja että näin ollen unionin kannassa on otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan lukien ennen CCAMLR:n kokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, olisi vuosiksi 2019–2023 vahvistettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevän toimikunnan (CCAMLR) kokouksissa unionin puolesta otettava kanta esitetään liitteessä I. Kyseinen kanta koskee unionin jaetun toimivallan piiriin kuuluvia asioita vain siltä osin kuin ne vaikuttavat yhteisiin unionin sääntöihin.

2 artikla

CCAMLR:n kokouksissa unionin puolesta otettavan kannan vuosittain tehtävä tarkennus suoritetaan liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I esitettyä unionin kantaa viimeistään vuonna 2024 pidettävää CCAMLR:n vuosikokousta varten.

4 artikla

Kumotaan Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevässä toimikunnassa (CCAMLR) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta 24 päivänä kesäkuuta 2014 annettu neuvoston päätös.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Neuvoston päätös 81/691/ETY, tehty 4 päivänä syyskuuta 1981, Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL L 252, 5.9.1981, s. 26).

(2)  EYVL L 252, 5.9.1981, s. 27.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1035/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, Dissostichus spp. -lajien saaliiden dokumentointijärjestelystä (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 600/2004, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2004, Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen alueella tapahtuvaan kalastustoimintaan sovellettavista teknisistä toimenpiteistä (EUVL L 97, 1.4.2004, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 601/2004, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2004 kalastustoimintaan sovellettavista valvontatoimenpiteistä Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen alueella (EUVL L 97, 1.4.2004, s. 16).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(8)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).

(10)  ECLI:EU:C:2018:925.


LIITE I

Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevässä toimikunnassa (CCAMLR) unionin puolesta otettava kanta

1.   PERIAATTEET

CCAMLR:n puitteissa unioni

a)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;

b)

pyrkii siihen, että sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti CCAMLR:n toimenpiteiden valmisteluvaiheeseen, ja varmistaa, että CCAMLR:n puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat CAMLR-yleissopimuksen mukaisia;

c)

varmistaa, että CCAMLR:n puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan YK:n sopimuksen, aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen määräysten, mukaisia;

d)

pyrkii ottamaan kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella esittämiä kantoja;

e)

pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

f)

varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;

g)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien (1) mukaisesti;

h)

pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle CAMLR-yleissopimuksen alueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön mukaan, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista soveltamista;

i)

noudattaa neuvoston päätelmiä (2), jotka on annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisestä tiedonannosta Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon (3), ja edistää toimenpiteitä CCAMLR:n tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (erityisesti tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;

j)

yhdessä jäsenvaltioiden kanssa aktiivisesti tukee suojeltujen merialueiden edustavan verkoston perustamista Eteläiselle jäämerelle, myös esittämällä CCAMLR:lle unionin ja sen jäsenvaltioiden toimesta erityisehdotuksia suojelluiksi merialueiksi;

k)

edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa;

l)

edistää muiden kuin tonnikalaan liittyvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kesken samanlaisia yhteistyömekanismeja kuin niin kutsuttu Koben prosessi tonnikalaan liittyvillä alueellisilla kalastuksenhoitojärjestöillä.

2.   SUUNTAVIIVAT

Unioni pyrkii, tapauksen mukaan, tukemaan sitä, että CCAMLR toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet CAMLR-yleissopimusalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella; mukaan lukien sellaiset CCAMLR:n säätelemiin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyvät suurimpia sallittuja saaliita (TACit) ja kiintiöitä tai pyyntiponnistuksen säätelyä koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa kyseisiin säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin on sisällyttävä erityistoimenpiteitä liikakalastuksesta kärsiviä kantoja varten pyyntiponnistuksen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena;

b)

toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi CAMLR-yleissopimuksen alueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi sekä tietojenvaihdon lisääminen muiden alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa, ristiinluettelointi muiden alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa ja kohdennetut toimet kansallisuudettomia aluksia vastaan;

c)

toimenpiteet, joiden avulla voidaan tehostaa kalastusalan tieteellisen tiedon keräämistä sekä lisätä ja parantaa kalastusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä;

d)

seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet CAMLR-yleissopimuksen alueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus CCAMLR:n hyväksymien toimenpiteiden kanssa, mukaan lukien CCAMLR:n hoitamia luonnonvaroja koskevien jälleenlaivaustoimien valvonta ja CCAMLR:n Dissostichus spp. -lajeja koskevan dokumentointijärjestelyn tarkistaminen kyseisten lajien kaupan mahdollisten puutteiden korjaamiseksi ja yhteyksien luomiseksi viereisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa, jotta ne toimisivat CCAMLR:n dokumentointijärjestelyn kanssa yhteistyössä;

e)

toimenpiteet kalastustoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, CAMLR-yleissopimuksen alueella olevia haavoittuvia meriekosysteemejä koskevat suojelutoimenpiteet valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien FAO:n kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti, sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;

f)

toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi;

g)

toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että jokainen evä on niissä luonnollisesti kiinni;

h)

suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

i)

tapauksen mukaan yhteiset toimintamallit muiden, erityisesti samalla alueella kalastuksenhoitoa harjoittavien, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa;

j)

muut tekniset toimenpiteet CCAMLR:n alaisten elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella;

k)

yhdessä jäsenvaltioiden kanssa suojeltujen merialueiden perustaminen parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen ja meriluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä haavoittuvien ekosysteemien ja ympäristöllisten erityispiirteiden suojelemiseksi.


(1)  7087/12 REV 1 ADD 1 COR 1.

(2)  7348/1/17 REV 1, 24.3.2017.

(3)  JOIN(2016) 49 final, 10.11.2016.


LIITE II

Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevän toimikunnan kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen

Ennen jokaista CCAMLR:n vuosikokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat Euroopan komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten komissio toimittaa neuvostolle riittävän aikaisin ennen kutakin CCAMLR:n vuosikokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.

Jos jossakin CCAMLR:n kokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/78


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/868,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

Kansainvälisessä Atlantin tonnikalojen suojelukomissiossa (ICCAT) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja ICCAT:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 8 päivänä heinäkuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni hyväksyi neuvoston päätöksellä 86/238/ETY (1) Atlantin tonnikalojen suojelua koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (2), jäljempänä ’ICCAT-yleissopimus’, jolla perustettiin Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT).

(2)

ICCAT vastaa sellaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, joiden tarkoituksena on kalavarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö pitkällä aikavälillä ICCAT-yleissopimuksen alueella sekä sellaisten meriekosysteemien suojelu, joissa kyseisiä kalavaroja esiintyy. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi siinä edellytetään, että unioni toteuttaa parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen sekä tukee sellaisia kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät valikoivampaa kalastusta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita niin pitkälle kuin mahdollista, ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(4)

Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” ja neuvoston kyseisestä yhteisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.

(5)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja meren pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.

(6)

On aiheellista vahvistaa vuosiksi 2019–2023 ICCAT:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta, koska ICCAT:n säilyttämistoimenpiteet tulevat olemaan unionia sitova ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetukset (EY) N:o 1936/2001 (4), (EY) N:o 1984/2003 (5), (EY) N:o 520/2007 (6), (EY) N:o 1005/2008 (7) ja (EY) N:o 1224/2009 (8) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) 2016/1627 (9) ja (EU) 2017/2403 (10).

Tämä johtuu siitä, että ICCAT:n suositukset voivat täydentää, muuttaa tai korvata voimassa olevassa unionin lainsäädännössä säädettyjä velvoitteita.

(7)

ICCAT:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta on nyt vahvistettu ICCAT:ssa unionin puolesta esitettävästä kannasta 8 päivänä heinäkuuta 2014 annetulla neuvoston päätöksellä. On aiheellista kumota kyseinen päätös ja korvata se uudella päätöksellä, joka kattaa vuodet 2019–2023.

(8)

Ottaen huomioon, että ICCAT-yleissopimuksen alueen kalavarat ovat muutostilassa ja että näin ollen unionin kannassa on otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan luettuina ennen ICCAT:n kokouksia tai sen aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut merkitykselliset tiedot, olisi vuosiksi 2019–2023 vahvistettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa vahvistettua unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) kokouksissa unionin puolesta otettava kanta esitetään liitteessä I.

2 artikla

ICCAT:n kokouksissa esitettävän unionin kannan vuosittainen tarkentaminen suoritetaan liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I esitettyä unionin kantaa viimeistään vuonna 2024 pidettävää ICCAT:n vuosikokousta varten.

4 artikla

Kumotaan Kansainvälisessä Atlantin tonnikalojen suojelukomissiossa (ICCAT) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta 8 päivänä heinäkuuta 2014 annettu neuvoston päätös.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Neuvoston päätös 86/238/ETY, tehty 9 päivänä kesäkuuta 1986, yhteisön liittymisestä kansainväliseen yleissopimukseen Atlantin tonnikalojen suojelusta, sellaisena kuin se on muutettuna yleissopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden täysivaltaisten edustajien konferenssin päätösasiakirjaan liitetyllä, Pariisissa 10 päivänä heinäkuuta 1984 allekirjoitetulla pöytäkirjalla (EYVL L 162, 18.6.1986, s. 33).

(2)  EYVL L 162, 18.6.1986, s. 34.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1936/2001, annettu 27 päivänä syyskuuta 2001, eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen pyyntiin sovellettavien valvontatoimenpiteiden vahvistamisesta (EYVL L 263, 3.10.2001, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1984/2003, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2003, miekkakalaa ja isosilmätonnikalaa koskevan yhteisön tilastointijärjestelmän perustamisesta (EUVL L 295, 13.11.2003, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 520/2007, annettu 7 päivänä toukokuuta 2007, eräiden laajalti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 973/2001 kumoamisesta (EUVL L 123, 12.5.2007, s. 3).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(8)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1627, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).


LIITE I

Kansainvälisessä Atlantin tonnikalojen suojelukomissiossa (ICCAT) unionin puolesta otettava kanta

1.   PERIAATTEET

ICCAT:n puitteissa unioni

a)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;

b)

pyrkii siihen, että sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti ICCAT:n toimenpiteiden valmisteluvaiheeseen, ja varmistaa, että ICCAT:n puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat ICCAT-yleissopimuksen mukaisia;

c)

varmistaa, että ICCAT:n puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan YK:n sopimuksen, aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen määräysten mukaisia;

d)

pyrkii ottamaan kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella soveltamia parhaita käytäntöjä;

e)

pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

f)

varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;

g)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien (1) mukaisesti;

h)

pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle yleissopimusalueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön nojalla, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista täytäntöönpanoa;

i)

noudattaa neuvoston päätelmiä (2), jotka on annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisestä tiedonannosta Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon (3), ja edistää toimenpiteitä ICCAT:n tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (erityisesti tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;

j)

edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiantojen puitteissa ja edistää erityisesti koordinointia OSPAR:n, HELCOM:n ja Barcelonan yleissopimuksen kanssa, joiden sopimuspuoli unioni myös on;

k)

edistää koordinointia ja yhteistyötä muiden tonnikalan alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa, esimerkiksi aktivoimalla uudelleen niin kutsutun Koben prosessin tonnikalan alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen osalta ja laajentamalla sitä niin, että se koskee kaikkia alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä.

2.   SUUNTAVIIVAT

Unioni pyrkii tapauksen mukaan tukemaan sitä, että ICCAT toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet ICCAT-yleissopimusalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella; mukaan lukien sellaiset ICCAT:n säätelemiin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyvät suurimpia sallittuja saaliita (TACit) ja kiintiöitä tai pyyntiponnistuksen säätelyä koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa kyseisiin säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin on sisällyttävä erityistoimenpiteitä liikakalastuksesta kärsiviä kantoja varten pyyntiponnistuksen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena;

b)

toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi yleissopimusalueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi;

c)

toimenpiteet, joiden avulla voidaan tehostaa kalastusalan tieteellisen tiedon keräämistä sekä lisätä ja parantaa kalastusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä;

d)

seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet yleissopimusalueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus ICCAT:n puitteissa toteutettujen toimenpiteiden kanssa;

e)

toimenpiteet kalastustoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, ICCAT-yleissopimusalueella olevia haavoittuvia meriekosysteemejä koskevat suojelutoimenpiteet YK:n yleiskokouksen päätöslauselmien mukaisesti sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;

f)

toimenpiteet kalojen yhteenkokoamiseen käytettävien välineiden (FAD) käytön hallinnoimiseksi erityisesti tietojenkeruun parantamiseksi, käytön määrän arvioimiseksi tarkasti ja käytön jäljittämiseksi ja seuraamiseksi, vaarantuneiden tonnikalalajien kantoihin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi, kohde- ja muihin lajeihin ja ekosysteemiin kohdistuvien vaikutusten pienentämiseksi;

g)

toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi sekä meren roskaantumisen vähentämiseksi;

h)

toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että kaikki evät ovat niissä luonnollisesti kiinni;

i)

suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

j)

muut tekniset toimenpiteet ICCAT:n alaisten elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella.


(1)  7087/12 REV 1 ADD 1 COR 1.

(2)  7348/1/17 REV 1, 24.3.2017.

(3)  JOIN(2016) 49 final, 10.11.2016.


LIITE II

Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen

Ennen jokaista ICCAT:n kokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joista voi tulla unionia sitovia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat Euroopan komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten Euroopan komissio toimittaa neuvostolle riittävän aikaisin ennen kutakin ICCAT:n kokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.

Jos jossakin ICCAT:n kokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/84


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/869,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

Välimeren yleisessä kalastuskomissiossa (GFCM) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja GFCM:ssä unionin puolesta esitettävästä kannasta 19 päivänä toukokuuta 2014 annetun päätöksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni hyväksyi Välimeren yleisen kalastuskomission perustamista koskevan sopimuksen, jäljempänä ’GFCM-sopimus’, neuvoston päätöksellä 98/416/EY (1). Bulgaria, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Malta, Romania ja Slovenia ovat myös GFCM-sopimuksen sopimuspuolia.

(2)

Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) vastuulla on hyväksyä toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan kalavarojen pitkän aikavälin säilyttäminen ja kestävä käyttö ja vesiviljelyn kestävä kehitys GFCM-sopimuksen alueella. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (2) edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(4)

Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” ja neuvoston kyseisestä yhteisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.

(5)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.

(6)

Kuten Välimeren kalastuksen kestävyyttä käsitellyn ministerikokouksen, joka antoi 30 päivänä maaliskuuta 2017 Maltan MedFish4Ever -ministerijulistuksen, ja Mustanmeren kalastusta ja vesiviljelyä käsitellyn korkean tason konferenssin, joka antoi 7 päivänä kesäkuuta 2018 Sofian ministerijulistuksen, päätelmissä todettiin, toimenpiteiden edistäminen tietojenkeruun ja tieteellisen arvioinnin, ekosysteemilähtöisen kalastuksenhoidon, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen poistamiseen liittyvien määräysten noudattamisen, kestävän pienimuotoisen kalastuksen ja vesiviljelyn sekä laajemman yhteisvastuun ja koordinoinnin tukemiseksi ja lisäämiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa GFCM:ssä.

(7)

On aiheellista vahvistaa vuosiksi 2019–2023 GFCM:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta, koska GFCM:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet tulevat olemaan unionia sitovia ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetukset (EY) N:o 1005/2008 (3) ja (EY) N:o 1224/2009 (4) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 (5).

(8)

GFCM:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta on nyt vahvistettu GFCM:ssä unionin puolesta esitettävästä kannasta 19 toukokuuta 2014 annetulla neuvoston päätöksellä. On aiheellista kumota kyseinen päätös ja korvata se uudella päätöksellä, joka kattaa vuodet 2019–2023.

(9)

Ottaen huomioon, että GFCM-sopimuksen alueen kalavarat ovat muutostilassa ja että näin ollen unionin kannassa on otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan lukien ennen GFCM:n kokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, olisi vuosiksi 2019–2023 vahvistettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) kokouksissa unionin puolesta otettava kanta esitetään liitteessä I.

2 artikla

GFCM:n kokouksissa unionin puolesta otettavan kannan vuosittain tehtävä tarkennus suoritetaan liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I esitettyä unionin kantaa viimeistään vuonna 2024 pidettävää GFCM:n vuosikokousta varten.

4 artikla

Kumotaan Välimeren yleisessä kalastuskomissiossa (GFCM) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta 19 päivänä toukokuuta 2014 annettu neuvoston päätös.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Neuvoston päätös 98/416/EY, tehty 16 päivänä kesäkuuta 1998, Euroopan yhteisön liittymisestä Välimeren yleiseen kalastuskomissioon (EYVL L 190, 4.7.1998, s. 34).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).


LIITE I

Välimeren yleisessä kalastuskomissiossa (GFCM) unionin puolesta otettava kanta

1.   PERIAATTEET

GFCM:n puitteissa unioni

a)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;

b)

pyrkii siihen, että sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti GFCM:n toimenpiteiden valmisteluvaiheeseen, ja varmistaa, että GFCM:n puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat GFCM-sopimuksen mukaisia;

c)

varmistaa, että GFCM:n puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan YK:n sopimuksen, aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen määräysten, mukaisia;

d)

pyrkii panemaan täytäntöön 30 päivänä maaliskuuta 2017 Maltalla allekirjoitetussa MedFish4Ever -ministerijulistuksessa ja 7 päivänä kesäkuuta 2018 allekirjoitetussa Sofian ministerijulistuksessa esitetyt toimet ja sitoumukset, joiden tarkoituksena on erityisesti lisätä tietojenkeruuta ja tieteellistä arviointia, vakiinnuttaa ekosysteemilähtöinen kalastuksenhoito, kehittää määräysten noudattamisen kulttuuri laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen poistamisen osalta, tukea kestävää pienimuotoista kalastusta ja vesiviljelyä sekä varmistaa laajempi yhteisvastuu ja koordinointi Välimerellä;

e)

pyrkii ottamaan kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella soveltamia parhaita käytäntöjä;

f)

pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

g)

varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;

h)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien (1) mukaisesti;

i)

pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle GFCM-sopimuksen alueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön mukaan, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista soveltamista;

j)

noudattaa neuvoston päätelmiä (2), jotka on annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisestä tiedonannosta Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon (3), ja edistää toimenpiteitä GFCM:n tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (erityisesti tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;

k)

edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa;

l)

edistää muiden kuin tonnikalaan liittyvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kesken samanlaisia yhteistyömekanismeja kuin Koben prosessi tonnikalaan liittyvillä alueellisilla kalastuksenhoitojärjestöillä.

2.   SUUNTAVIIVAT

Unioni pyrkii tapauksen mukaan tukemaan sitä, että GFCM toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet GFCM-sopimuksen alueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella; mukaan lukien sellaiset GFCM:n säätelemiin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyvät, alueellisesti ja ajallisesti määriteltyjä kalastuskieltoja, valikoivuutta tai kalastusmahdollisuuksia koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa kyseisiin säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin on sisällyttävä erityistoimenpiteitä liikakalastuksesta kärsiviä kantoja varten pyyntiponnistuksen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 29 artiklan pohjalta silloin, kun Välimeren joidenkin kantojen tai kantaryhmien monivuotiset suunnitelmat on hyväksytty EU:n tasolla, ne olisi otettava huomioon, kun ne ovat yhteydessä mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa säädetyn, kestävän enimmäistuoton saavuttamista koskevan tavoitteen täytäntöönpanoon.

b)

toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi GFCM-sopimuksen alueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi;

c)

toimenpiteet, joiden avulla voidaan tehostaa kalastusalan tieteellisen tiedon keräämistä sekä lisätä ja parantaa kalastusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä;

d)

seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet GFCM-sopimuksen alueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus GFCM:n puitteissa toteutettujen toimenpiteiden kanssa;

e)

toimenpiteet kalastus- ja vesiviljelytoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, GFCM-sopimuksen alueella oleviin haavoittuviin meriekosysteemeihin liittyvät suojelutoimenpiteet valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien FAO:n kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;

f)

toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi;

g)

toimet, joilla edistetään kestävän vesiviljelyn kehittämistä asiaankuuluvan unionin oikeuden mukaisesti;

h)

tapauksen mukaan yhteiset toimintamallit muiden, erityisesti samalla alueella kalastuksenhoitoa harjoittavien, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa;

i)

muut tekniset toimenpiteet GFCM:n elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella.

j)

suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

k)

MedFish4Ever -ministerijulistuksen ja Sofian ministerijulistuksen mukaiset toimenpiteet.


(1)  7087/12 REV 1 ADD 1 COR 1.

(2)  7348/1/17 REV 1, 24.3.2017.

(3)  JOIN(2016) 49 final, 10.11.2016.


LIITE II

Välimeren yleisen kalastuskomission kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen

Ennen jokaista GFCM:n kokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat Euroopan komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten komissio toimittaa neuvostolle riittävän aikaisin ennen kutakin GFCM:n kokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.

Jos jossakin GFCM:n kokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/90


NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2019/870,

annettu 27 päivänä toukokuuta 2019,

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,

ottaa huomioon Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP (1) ja erityisesti sen 23 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä heinäkuuta 2010 päätöksen 2010/413/YUTP.

(2)

Päätöksen 2010/413/YUTP 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvosto on tarkastellut uudelleen kyseisen päätöksen liitteessä II olevaa nimettyjen henkilöiden ja yhteisöjen luetteloa.

(3)

Neuvosto on todennut, että päätöksen 2010/413/YUTP liitteeseen II sisältyvät 17 merkintää olisi saatettava ajan tasalle.

(4)

Päätös 2010/413/YUTP olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 2010/413/YUTP liite II tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 27 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. HURDUC


(1)  EUVL L 195, 27.7.2010, s. 39.


LIITE

Muutetaan päätöksen 2010/413/YUTP liite II seuraavasti:

1)

Korvataan kohdan ”I Ydin- tai ballistisiin aseisiin liittyvään toimintaan osalliset henkilöt ja yhteisöt sekä Iranin hallitukselle tukea antavat henkilöt ja yhteisöt” alakohdassa ”A. Henkilöt” olevassa luettelossa olevat merkinnät seuraavilla merkinnöillä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”14.

Prikaatikenraali Mohammad NADERI

 

Iranin Aviation Industries Organisationin (IAIO) johtaja. Iranin Aerospace Industries Organisationin (AIO) entinen johtaja. AIO on osallistunut Iranin arkaluontoisiin ohjelmiin.

23.6.2008

23.

Davoud BABAEI

 

Puolustus- ja asevoimien logistiikkaministeriön Organisation of Defensive Innovation and Research -tutkimuslaitoksen (SPND) nykyinen turvallisuuspäällikkö; laitosta johtaa YK:n nimeämä Mohsen Fakhrizadeh-Mahabadi. IAEA on yksilöinyt SPND:n niiden huolien yhteydessä, jotka koskevat Iranin ydinohjelman mahdollisia sotilaallisia ulottuvuuksia, joiden osalta Iran kieltäytyy yhteistyöstä. Turvallisuuspäällikkönä Babaei on vastuussa tietojen toimittamisen estämisestä, mukaan lukien IAEA:lle.

1.12.2011

25.

Sayed Shamsuddin BORBORUDI

alias Seyed Shamseddin BORBOROUDI

Synt. 21.9.1969

YK:n nimeämän Iranin atomienergiajärjestön Atomic Energy Organisation of Iran varajohtaja YK:n nimeämän Feridun Abbasi Davanin alaisena. Osallistunut Iranin ydinohjelmaan ainakin vuodesta 2002 lähtien, mukaan lukien AMADin entisenä hankinta- ja logistiikkapäällikkönä; tuolloin hän oli vastuussa Kimia Madanin kaltaisten peiteyhtiöiden käyttämisestä laitteiston ja materiaalin hankkimiseksi Iranin ydinaseohjelmaa varten.

1.12.2011

27.

Kamran DANESHJOO (alias DANESHJOU)

 

Entinen tiede-, tutkimus- ja teknologiaministeri. Tukenut Iranin joukkotuhoaseiden leviämisen kannalta arkaluontoista ydinalan toimia.

1.12.2011”

2)

Korvataan kohdan ”I Ydin- tai ballistisiin aseisiin liittyvään toimintaan osalliset henkilöt ja yhteisöt sekä Iranin hallitukselle tukea antavat henkilöt ja yhteisöt” alakohdassa ”B. Yhteisöt” olevassa luettelossa olevat merkinnät seuraavilla merkinnöillä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”12.

Fajr Aviation Composite Industries

Mehrabad Airport, PO Box 13445-885, Tehran, Iran

MODAFL:ään kuuluva IAIO:n tytäryhtiö (molemmat EU:n nimeämiä), joka tuottaa ensisijaisesti komposiittimateriaaleja ilmailuteollisuudelle.

26.7.2010

95.

Samen Industries

2nd km of Khalaj Road End of Seyyedi St., P.O.Box 91735-549, 91735 Mashhad, Iran, Puh. +98 511 3853008, +98 511 3870225

YK:n nimeämän Khorasan Metallurgy Industries -yhtiön peitenimi, Ammunition Industries Groupin (AMIG) tytäryhtiö.

1.12.2011

153.

Organisation of Defensive Innovation and Research (SPND)

 

Organisation of Defensive Innovation and Research (SPND) tukee suoraan Iranin joukkotuhoaseiden leviämisen kannalta arkaluontoisia ydinalan toimia. IAEA on yksilöinyt SPND:n niiden huolenaiheidensa yhteydessä, jotka koskevat Iranin ydinohjelman mahdollisia sotilaallisia ulottuvuuksia. SPND:tä johtaa YK:n nimeämä Mohsen Fakhrizadeh-Mahabadi, ja se on osa EU:n nimeämää puolustus- ja asevoimien logistiikkaministeriötä (MODAFL).

22.12.2012”

3)

Korvataan kohdan ”II Islamilainen vallankumouskaarti (IRGC)” alakohdassa ”A. Luonnolliset henkilöt” olevassa luettelossa olevat merkinnät seuraavilla merkinnöillä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”1.

IRGC:n prikaatikenraali Javad DARVISH-VAND

 

MODAFL:n entinen apulaisministeri ja ylitarkastaja.

23.6.2008

3.

Parviz FATAH

synt. 1961

IRGC:n jäsen. Entinen energiaministeri.

26.7.2010

4.

IRGC:n prikaatikenraali Seyyed Mahdi FARAHI

 

Iranin Aerospace Industries Organisationin (AIO) entinen johtaja ja YK:n nimeämän Defence Industries Organisationin (DIO) entinen toimitusjohtaja. IRGC:n jäsen ja Iranin puolustus- ja asevoimien logistiikkaministeriön (MODALF) apulaispäällikkö.

23.6.2008

5.

IRGC:n prikaatikenraali Ali HOSEYNITASH

 

IRGC:n jäsen. Ylimmän turvallisuusneuvoston jäsen, osallistuu ydinalaa koskevan politiikan suunnitteluun.

23.6.2008

12.

IRGC:n prikaatikenraali Ali SHAMSHIRI

 

IRGC:n jäsen. On toiminut johtotehtävissä MODALF:ssä.

23.6.2008

13.

IRGC:n prikaatikenraali Ahmad VAHIDI

 

Entinen MODAFL:n ministeri.

23.6.2008

15.

Abolghassem Mozaffari SHAMS

 

Khatam Al-Anbiya Construction Headquarters -yhtiön entinen johtaja.

1.12.2011”

4)

Korvataan kohdan ”II Islamilainen vallankumouskaarti (IRGC)” alakohdassa ”B. Yhteisöt” olevassa luettelossa oleva merkintä seuraavalla merkinnällä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”11.

Behnam Sahriyari Trading Company

Postiosoite: Ziba Building, 10th Floor, Northern Sohrevardi Street, Tehran, Iran

Osallistunut asekuljetuksiin IRGC:n puolesta.

23.1.2012”

5)

Lisätään kohdan ”I Ydin- tai ballistisiin aseisiin liittyvään toimintaan osalliset henkilöt ja yhteisöt sekä Iranin hallitukselle tukea antavat henkilöt ja yhteisöt” alakohtaan ”B. Yhteisöt” seuraava merkintä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”20.

b) Iran Communications Industries (ICI)

PO Box 19295-4731, Pasdaran Avenue, Tehran, Iran; vaihtoehtoinen osoite: PO Box 19575-131, 34 Apadana Avenue, Tehran, Iran; vaihtoehtoinen osoite: Shahid Langary Street, Nobonyad Square Ave, Pasdaran, Tehran

Iran Communications Industries on Iran Electronics Industries -yhtiön (EU:n luetteloon merkitty) tytäryhtiö, joka valmistaa erilaisia tuotteita, mukaan lukien viestintäjärjestelmät, lentoelektroniikka, optiset ja elektro-optiset laitteet, mikroelektroniikka, tietotekniikka, testaus- ja mittauslaitteet, televiestintäturvallisuuslaitteet, sähköisen sodankäynnin laitteet, tutkaputkien valmistus ja kunnostaminen ja ohjuksen laukaisulaitteet.

26.7.2010”

6)

Poistetaan kohdan ”I Ydin- tai ballistisiin aseisiin liittyvään toimintaan osalliset henkilöt ja yhteisöt sekä Iranin hallitukselle tukea antavat henkilöt ja yhteisöt” alakohdasta ”B. Yhteisöt” seuraava merkintä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”19.

Iran Communications Industries (ICI)

PO Box 19295-4731, Pasdaran Avenue, Tehran, Iran; Vaihtoeht. osoite: PO Box 19575-131, 34 Apadana Avenue, Tehran, Iran; Vaihtoeht. osoite: Shahid Langary Street, Nobonyad Square Ave, Pasdaran, Tehran

Iran Communications Industries on Iran Electronics Industries -yhtiön (ks. nro 20) tytäryhtiö, joka valmistaa erilaisia tuotteita, mukaan lukien viestintäjärjestelmät, lentoelektroniikka, optiset ja elektro-optiset laitteet, mikroelektroniikka, tietotekniikka, testaus- ja mittauslaitteet, televiestintäturvallisuuslaitteet, sähköisen sodankäynnin laitteet, tutkaputkien valmistus ja kunnostaminen ja ohjuksen laukaisulaitteet. Näitä tuotteita voidaan käyttää ohjelmissa, joita koskevia pakotteita on määrätty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1737.

26.7.2010”

7)

Lisätään kohdan ”II Islamilainen vallankumouskaarti (IRGC)” alakohtaan ”B. Yhteisöt” seuraava merkintä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”12.

Etemad Amin Invest Co Mobin

Pasadaran Avenue Tehran, Iran

IRGC:n omistuksessa tai määräysvallassa oleva yritys, joka osallistuu hallinnon strategisten etujen rahoitukseen.

26.7.2010”

8)

Poistetaan kohdan ”I Ydin- tai ballistisiin aseisiin liittyvään toimintaan osalliset henkilöt ja yhteisöt sekä Iranin hallitukselle tukea antavat henkilöt ja yhteisöt” alakohdasta ”B. Yhteisöt” seuraava merkintä:

 

Nimi

Tunnistetiedot

Perusteet

Luetteloon merkitsemisen päivämäärä

”10.

Etemad Amin Invest Co Mobin

Pasadaran Av. Tehran, Iran

Naftariin ja Bonyad-e Mostazafaniin läheisesti liittyvä Etemad Amin Invest Co Mobin osallistuu hallinnon ja Iranin valtion strategisten etujen rahoitukseen.

26.7.2010”


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/94


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/871,

annettu 26 päivänä maaliskuuta 2019,

Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) rahoitettaviin menoihin liittyvien Yhdistyneen kuningaskunnan maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuoden 2018 osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 2357)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 51 artiklan,

on kuullut maatalousrahastojen komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaan komissio tarkastaa ja hyväksyy mainitun asetuksen 7 artiklassa tarkoitettujen maksajavirastojen tilit jäsenvaltioiden toimittamien tilinpäätösten sekä niiden liitteenä toimitettujen tarkastamiseen ja hyväksymiseen tarvittavien tietojen ja tilien täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä koskevan tarkastuslausunnon sekä todentamisviranomaisten laatimien kertomusten perusteella ennen kyseessä olevaa varainhoitovuotta seuraavan vuoden toukokuun 31 päivää.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 39 artiklan mukaisesti maatalouden varainhoitovuosi alkaa 16 päivänä lokakuuta vuonna N-1 ja päättyy 15 päivänä lokakuuta vuonna N. Varainhoitovuoden 2018 tilejä tarkastettaessa ja hyväksyttäessä olisi otettava huomioon Yhdistyneelle kuningaskunnalle 16 päivän lokakuuta 2017 ja 15 päivän lokakuuta 2018 välisenä aikana aiheutuneet menot, kuten komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 (2) 11 artiklan 1 kohdassa säädetään.

(3)

Koska Yhdistynyt kuningaskunta on jo ilmoittanut komissiolle tarvittavat tilitiedot, on aiheellista hyväksyä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan nojalla.

(4)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 33 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella kultakin jäsenvaltiolta perittävät määrät tai sille maksettavat määrät vahvistetaan vähentämällä kyseisen varainhoitovuoden osalta maksetut kuukausimaksut samalle vuodelle 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä menoista.

(5)

Yhdistynyt kuningaskunta on toimittanut asianomaiset tiedot ja kaikki tarvittavat tarkastukset ja muutokset on tehty, joten komissio voi antaa päätöksen seuraavien maksajavirastojen tilien täydellisyydestä, tarkkuudesta ja todenperäisyydestä: ”Department of Agriculture, Environment and Rural Affairs”, ”The Scottish Government Rural Payments and Inspections Directorate”, ”Welsh Government” ja ”Rural Payments Agency” Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) rahoitettujen menojen osalta. Komissio tarkasti Yhdistyneen kuningaskunnan sille toimittamat tiedot ja ilmoitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle tarkastusten tulokset sekä tarvittavat muutokset ennen tämän päätöksen hyväksymispäivää.

(6)

Komissio voi tilinpäätösten ja liiteasiakirjojen perusteella antaa asianomaisten maksajavirastojen osalta päätöksen toimitettujen tilinpäätösten täydellisyydestä, täsmällisyydestä ja todenperäisyydestä.

(7)

Elo-, syys- ja lokakuun aikana tapahtuneet määräaikojen mahdolliset ylittämiset otetaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 (3) 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa päätöksessä. Osa Yhdistyneen kuningaskunnan kyseisinä kuukausina vuonna 2018 ilmoittamista menoista oli toteutettu sovellettavien määräaikojen jälkeen. Tässä päätöksessä olisi sen vuoksi vahvistettava asianmukaiset vähennykset.

(8)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan nojalla jo vähentänyt joitakin Yhdistyneen kuningaskunnan kuukausimaksuja varainhoitovuoden 2018 osalta maksumääräaikojen noudattamatta jättämisen vuoksi. Komission olisi tässä päätöksessä otettava huomioon tällaiset alennetut määrät, jottei suoritettaisi aiheettomasti tai väärään aikaan maksuja tai korvauksia, joihin voidaan myöhemmin soveltaa rahoitusoikaisua. Kyseisiä määriä voidaan tarvittaessa tarkastella sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukaisesti.

(9)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos sääntöjenvastaisuuksien vuoksi tehtävää takaisinperintää ei toteuteta neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivämäärästä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos perintäasia on viety kansalliseen tuomioistuimeen, takaisin perimättä olevasta tuesta aiheutuvista taloudellisista seurauksista vastaa 50 prosentin osalta asianomainen jäsenvaltio. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on liitettävä komissiolle täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 29 artiklan mukaisesti toimitettavaan vuotuiseen tilinpäätökseen todennettu taulukko, jossa ilmoitetaan niille asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan soveltamisesta aiheutuneet määrät. Säännöt jäsenvaltioiden ilmoitusvelvollisuudesta, joka koskee takaisin perittäviä määriä, annetaan täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 908/2014. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 liitteessä II esitetään mallitaulukko, jota jäsenvaltioiden on käytettävä toimittaessaan takaisinperittäviä määriä koskevia tietoja. Komissio päättää jäsenvaltioiden toimittamien taulukoiden perusteella taloudellisista seurauksista, joita sovelletaan, kun sääntöjenvastaisuuksien vuoksi tehtävää takaisinperintää ei ole toteutettu neljän tai kahdeksan vuoden kuluessa.

(10)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 3 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää jättää takaisinperinnän suorittamatta. Tällainen päätös voidaan tehdä vain, jos takaisinperinnästä aiheutuneet ja todennäköisesti aiheutuvat kustannukset ovat yhteensä suuremmat kuin takaisin perittävä määrä tai jos takaisinperintä osoittautuu mahdottomaksi velallisen tai sääntöjenvastaisuudesta oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden maksukyvyttömyyden vuoksi, kun se on todettu ja tunnustettu asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos tällainen päätös on tehty neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivämäärästä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos takaisinperintää käsitellään kansallisessa tuomioistuimessa, takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat taloudelliset seuraukset olisi katettava 100-prosenttisesti unionin talousarviosta. Määrät, joiden osalta Yhdistynyt kuningaskunta on päättänyt olla suorittamatta takaisinperintää, sekä kyseisen päätöksen perustelut esitetään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 4 kohdassa ja 102 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdassa tarkoitetussa yhteenvetokertomuksessa. Nämä määrät eivät siten jää Yhdistyneen kuningaskunnan vastattaviksi, vaan ne katetaan unionin talousarviosta.

(11)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaisesti tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten päätösten soveltamista, jotka komissio voi myöhemmin hyväksyä unionin sääntöjen vastaisesti toteutettujen menojen jättämiseksi unionin rahoituksen ulkopuolelle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yhdistyneen kuningaskunnan maksajavirastojen ”Department of Agriculture, Environment and Rural Affairs”, ”The Scottish Government Rural Payments and Inspections Directorate”, ”Welsh Government” ja ”Rural Payments Agency” varainhoitovuoden 2018 tilit, jotka koskevat Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) rahoitettuja menoja, tarkastetaan ja hyväksytään.

Tämän päätöksen liitteessä vahvistetaan Yhdistyneeltä kuningaskunnalta tämän päätöksen nojalla perittävät tai sille maksettavat määrät, asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan soveltamisesta johtuvat määrät mukaan luettuina.

2 artikla

Tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyyn liittyvien myöhempien päätösten soveltamista, jotka komissio voi antaa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan nojalla unionin sääntöjen vastaisesti toteutettujen menojen jättämiseksi unionin rahoituksen ulkopuolelle.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 26 päivänä maaliskuuta 2019.

Komission puolesta

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 908/2014, annettu 6 päivänä elokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastuksia koskevien sääntöjen, vakuuksien ja avoimuuden osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 59).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 18).


LIITE

MAKSAJAVIRASTOJEN TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

VARAINHOITOVUOSI 2018

Jäsenvaltiolta perittävä tai sille maksettava määrä

JV

 

2018 – Maksajavirastojen menot/käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joita koskevat tilit on

a + b yhteensä

Maksujen vähennykset ja keskeyttämiset koko varainhoitovuodelta (1)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltion vastattaviksi jäävät määrät

Määrä yhteensä, vähennykset ja keskeytykset mukaan lukien

Jäsenvaltiolle varainhoitovuodelta suoritetut maksut

Jäsenvaltiolta perittävä (–) tai sille maksettava määrä (+) (2)

tarkastettu ja hyväksytty

jätetty päätöksen ulkopuolelle

= vuosi-ilmoituksessa ilmoitetut menot/käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

= kuukausi-ilmoituksissa ilmoitetut menot /käyttötarkoitukseensa sidotut tulot yhteensä

 

 

a

b

c = a + b

d

e

f = c + d + e

g

h = f – g

UK

GBP

0,00

0,00

0,00

0,00

– 81 567,52

– 81 567,52

0,00

– 81 567,52

UK

euro

3 134 431 581,76

0,00

3 134 431 581,76

– 7 568 165,96

0,00

3 126 863 415,80

3 131 942 681,20

– 5 079 265,40

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

JV

 

Menot (3)

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (3)

54 artiklan 2 kohta (= e)

Yhteensä (= h)

 

05 07 01 06

6701

6702

i

j

k

l = i+j+k

UK

GBP

0,00

0,00

– 81 567,52

– 81 567,52

UK

euro

0,00

– 5 079 265,40

0,00

– 5 079 265,40

HUOM.:

Vuoden 2019 nimikkeistö: 05 07 01 06, 6701, 6702


(1)  Näillä tarkoitetaan maksujärjestelmässä huomioon otettuja vähennyksiä ja keskeyttämisiä, joihin lisätään erityisesti elo-, syys- ja lokakuussa 2018 todetuista maksumääräaikojen noudattamatta jättämisistä johtuvat oikaisut sekä muut asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan mukaiset vähennykset.

(2)  Jäsenvaltiolta perittävää tai sille maksettavaa määrää laskettaessa otetaan huomioon joko vuosi-ilmoituksessa ilmoitetut tarkastetut ja hyväksytyt menot yhteensä (sarake a) tai kuukausi-ilmoituksissa ilmoitetut, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen ulkopuolelle jätetyt menot yhteensä (sarake b). Sovellettava valuuttakurssi: delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen virke.

(3)  Budjettikohta 05 07 01 06 jaetaan negatiivisiin oikaisuihin, joista tulee käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja budjettikohdassa 67 01, ja jäsenvaltioiden kannalta positiivisiin oikaisuihin, jotka sisällytetään kohdan 05 07 01 06 menopuolelle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklan nojalla.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/98


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/872,

annettu 26 päivänä maaliskuuta 2019,

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettaviin menoihin liittyvien Yhdistyneen kuningaskunnan maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuoden 2018 osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 2358)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 51 artiklan,

on kuullut maatalousrahastojen komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaan komissio tarkastaa ja hyväksyy mainitun asetuksen 7 artiklassa tarkoitettujen maksajavirastojen tilit jäsenvaltioiden toimittamien tilinpäätösten sekä niiden liitteenä toimitettujen tarkastamiseen ja hyväksymiseen tarvittavien tietojen ja tilien täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä koskevan tarkastuslausunnon sekä todentamisviranomaisten laatimien kertomusten perusteella ennen kyseessä olevaa varainhoitovuotta seuraavan vuoden toukokuun 31 päivää.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 39 artiklan mukaisesti maatalouden varainhoitovuosi alkaa 16 päivänä lokakuuta vuonna N-1 ja päättyy 15 päivänä lokakuuta vuonna N. Jotta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston viitejakso olisi sama kuin Euroopan maatalouden tukirahastolla, varainhoitovuoden 2018 tilejä tarkastettaessa ja hyväksyttäessä olisi otettava huomioon Yhdistyneelle kuningaskunnalle 16 päivän lokakuuta 2017 ja 15 päivän lokakuuta 2018 välisenä aikana aiheutuneet menot, kuten komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 (2) 11 artiklan 1 kohdassa säädetään.

(3)

Koska Yhdistynyt kuningaskunta on jo ilmoittanut komissiolle tarvittavat tilitiedot, on aiheellista hyväksyä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan nojalla.

(4)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 33 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella kultakin jäsenvaltiolta perittävät määrät tai sille maksettavat määrät vahvistetaan vähentämällä kyseisen varainhoitovuoden osalta maksetut välimaksut samalle vuodelle 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä menoista.

(5)

Yhdistynyt kuningaskunta on toimittanut asianomaiset tiedot ja kaikki tarvittavat tarkastukset ja muutokset on tehty, joten komissio voi antaa päätöksen seuraavien maksajavirastojen tilien täydellisyydestä, tarkkuudesta ja todenperäisyydestä: ”Department of Agriculture, Environment and Rural Affairs”, ”The Scottish Government Rural Payments and Inspections Directorate” ja ”Rural Payments Agency” maaseuturahastosta rahoitettujen menojen osalta. Komissio tarkasti Yhdistyneen kuningaskunnan sille toimittamat tiedot ja ilmoitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle tarkastusten tulokset sekä tarvittavat muutokset ennen tämän päätöksen hyväksymispäivää.

(6)

Komissio voi tilinpäätösten ja liiteasiakirjojen perusteella antaa asianomaisten maksajavirastojen osalta päätöksen toimitettujen tilinpäätösten täydellisyydestä, täsmällisyydestä ja todenperäisyydestä.

(7)

Yhdistyneen kuningaskunnan maksajaviraston ”Welsh Government” toimittamat tiedot edellyttävät lisäselvityksiä, eikä kyseisen viraston tilejä voida sen vuoksi tarkastaa ja hyväksyä tällä päätöksellä.

(8)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos sääntöjenvastaisuuksien vuoksi tehtävää takaisinperintää ei toteuteta neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivämäärästä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos perintäasia on viety kansalliseen tuomioistuimeen, takaisin perimättä olevasta tuesta aiheutuvista taloudellisista seurauksista vastaa 50 prosentin osalta asianomainen jäsenvaltio. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on liitettävä komissiolle täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 29 artiklan mukaisesti toimitettavaan vuotuiseen tilinpäätökseen todennettu taulukko, jossa ilmoitetaan niille asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan soveltamisesta aiheutuneet määrät. Säännöt jäsenvaltioiden ilmoitusvelvollisuudesta, joka koskee takaisin perittäviä määriä, annetaan täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 908/2014. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 liitteessä II esitetään mallitaulukko, jota jäsenvaltioiden on käytettävä toimittaessaan takaisinperittäviä määriä koskevia tietoja. Komissio päättää jäsenvaltioiden toimittamien taulukoiden perusteella taloudellisista seurauksista, joita sovelletaan, kun sääntöjenvastaisuuksien vuoksi tehtävää takaisinperintää ei ole toteutettu neljän tai kahdeksan vuoden kuluessa.

(9)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 3 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää jättää takaisinperinnän suorittamatta. Tällainen päätös voidaan tehdä vain, jos takaisinperinnästä aiheutuneet ja todennäköisesti aiheutuvat kustannukset ovat yhteensä suuremmat kuin takaisin perittävä määrä tai jos takaisinperintä osoittautuu mahdottomaksi velallisen tai sääntöjenvastaisuudesta oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden maksukyvyttömyyden vuoksi, kun se on todettu ja tunnustettu asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos tällainen päätös on tehty neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivämäärästä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos takaisinperintää käsitellään kansallisessa tuomioistuimessa, takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat taloudelliset seuraukset olisi katettava 100-prosenttisesti unionin talousarviosta. Määrät, joiden osalta Yhdistynyt kuningaskunta on päättänyt olla suorittamatta takaisinperintää, sekä kyseisen päätöksen perustelut esitetään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 4 kohdassa ja 102 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdassa tarkoitetussa yhteenvetokertomuksessa. Nämä määrät eivät siten jää Yhdistyneen kuningaskunnan vastattaviksi, vaan ne katetaan unionin talousarviosta.

(10)

Päätöksessä olisi otettava huomioon myös määrät, jotka jäävät edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan vastattaviksi ja jotka johtuvat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan soveltamisesta maaseuturahaston ohjelmakauden 2007–2013 menoihin.

(11)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 36 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetään, että välimaksut on suoritettava siten, ettei maaseuturahastosta myönnettävän rahoituksen kokonaismäärää ylitetä. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 23 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos menoilmoitusten yhteenlaskettu määrä ylittää maaseudun kehittämisohjelmalle varatun kokonaismäärän, maksettava määrä rajoitetaan kyseiseen varattuun määrään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 34 artiklan 2 kohdassa säädetyn enimmäismäärän soveltamista. Komissio korvaa rahoituksen ulkopuolelle jääneen määrän myöhemmin, kun muutettu rahoitussuunnitelma on hyväksytty tai kun ohjelmakausi päättyy.

(12)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaisesti tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten päätösten soveltamista, jotka komissio voi myöhemmin hyväksyä unionin sääntöjen vastaisesti toteutettujen menojen jättämiseksi unionin rahoituksen ulkopuolelle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yhdistyneen kuningaskunnan maksajavirastojen ”Department of Agriculture, Environment and Rural Affairs”, ”The Scottish Government Rural Payments and Inspections Directorate” ja ”Rural Payments Agency” varainhoitovuoden 2018 tilit, jotka koskevat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettuja menoja, tarkastetaan ja hyväksytään.

Liitteessä I vahvistetaan Yhdistyneeltä kuningaskunnalta tämän päätöksen nojalla kunkin maaseudun kehittämisohjelman osalta perittävät tai Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettavat määrät.

2 artikla

Yhdistyneen kuningaskunnan maksajaviraston ”Welsh Government” varainhoitovuoden 2018 tilit, jotka koskevat liitteessä II esitettyjä maaseuturahastosta rahoitettuja maaseudun kehittämisohjelmien ohjelmakauden 2014–2020 menoja, jätetään tämän päätöksen ulkopuolelle, ja niistä annetaan tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös myöhemmin.

3 artikla

Tämän päätöksen liitteessä III esitetään Yhdistyneeltä kuningaskunnalta veloitettavat määrät, jotka johtuvat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan soveltamisesta maatalousrahaston ohjelmakauteen 2014–2020 ja ohjelmakauteen 2007–2013.

4 artikla

Tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyyn liittyvien myöhempien päätösten soveltamista, jotka komissio voi antaa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan nojalla unionin sääntöjen vastaisesti toteutettujen menojen jättämiseksi unionin rahoituksen ulkopuolelle.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 26 päivänä maaliskuuta 2019.

Komission puolesta

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 908/2014, annettu 6 päivänä elokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastuksia koskevien sääntöjen, vakuuksien ja avoimuuden osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 59).


LIITE I

TARKASTETUT JA HYVÄKSYTYT MAASEUTURAHASTON MENOT MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAA KOHDEN VARAINHOITOVUONNA 2018

JÄSENVALTIOLTA PERITTÄVÄ TAI SILLE MAKSETTAVA MÄÄRÄ OHJELMAA KOHDEN

Hyväksytyt ohjelmat, joissa on maaseuturahaston ohjelmakaudelle 2014–2020 ilmoitettuja menoja

(Euroina)

JV

CCI

Menot 2018

Oikaisut

Yhteensä

Määrät, joita ei voida käyttää uudelleen

Varainhoitovuodelta 2018 tarkastettu ja hyväksytty määrä

Jäsenvaltiolle varainhoitovuodelta korvatut välimaksut

Jäsenvaltiolta perittävä (-) tai sille maksettava (+) määrä

 

 

i

ii

iii = i + ii

iv

v = iii – iv

vi

vii = v – vi

UK

2014UK06RDRP001

341 029 324,58

0,00

341 029 324,58

0,00

341 029 324,58

340 987 294,18

42 030,40

UK

2014UK06RDRP002

17 901 684,45

0,00

17 901 684,45

0,00

17 901 684,45

17 901 330,80

353,65

UK

2014UK06RDRP003

127 217 147,23

0,00

127 217 147,23

0,00

127 217 147,23

127 388 490,41

– 171 343,18


LIITE II

MAKSAJAVIRASTOJEN TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

VARAINHOITOVUOSI 2018 – MAASEUTURAHASTO

Maksajavirastot ja ohjelmat, joiden tilit jätetään tilien tarkastamisen ja hyväksymisen ulkopuolelle ja joiden tileistä annetaan tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös myöhemmin

Jäsenvaltio

Maksajavirasto

Ohjelma

Yhdistynyt kuningaskunta

Welsh Government

2014UK06RDRP004


LIITE III

MAKSAJAVIRASTOJEN TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

VARAINHOITOVUOSI 2018 – MAASEUTURAHASTO

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan mukaiset oikaisut

 

 

Ohjelmakauteen 2014–2020 liittyvät oikaisut

Ohjelmakauteen 2007–2013 liittyvät oikaisut

Jäsenvaltio

Valuutta

Kansallisena valuuttana

Euroina

Kansallisena valuuttana

Euroina

UK (*1)

GBP

48 141,99


(*1)  Niiden maksajavirastojen osalta, joiden tilit jätetään tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen ulkopuolelle, 54 artiklan 2 kohdassa säädettyä vähennystä sovelletaan sen jälkeen kun tilit on ehdotettu hyväksyttäviksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/103


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/873,

annettu 22 päivänä toukokuuta 2019,

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta) rahoitettaviin menoihin liittyvien jäsenvaltioiden maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuoden 2018 osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 3817)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 51 artiklan,

on kuullut maatalousrahastojen komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaan komissio tarkastaa ja hyväksyy mainitun asetuksen 7 artiklassa tarkoitettujen maksajavirastojen tilit jäsenvaltioiden toimittamien tilinpäätösten sekä niiden liitteenä toimitettujen tarkastamiseen ja hyväksymiseen tarvittavien tietojen ja tilien täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä koskevan tarkastuslausunnon sekä todentamisviranomaisten laatimien kertomusten perusteella ennen kyseessä olevaa varainhoitovuotta seuraavan vuoden toukokuun 31 päivää.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 39 artiklan mukaisesti maatalouden varainhoitovuosi alkaa 16 päivänä lokakuuta vuonna ”N-1” ja päättyy 15 päivänä lokakuuta vuonna ”N”. Jotta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston viitejakso olisi sama kuin Euroopan maatalouden tukirahastolla, varainhoitovuoden 2018 tilejä tarkastettaessa ja hyväksyttäessä olisi otettava huomioon jäsenvaltioille 16 päivän lokakuuta 2017 ja 15 päivän lokakuuta 2018 välisenä aikana aiheutuneet menot, kuten komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 (2) 11 artiklan 1 kohdassa säädetään.

(3)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 33 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella kultakin jäsenvaltiolta perittävät määrät tai sille maksettavat määrät vahvistetaan vähentämällä kyseisen varainhoitovuoden osalta maksetut välimaksut samalle vuodelle 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä menoista. Komissio vähentää tämän määrän seuraavasta välimaksusta tai lisää sen siihen.

(4)

Komissio on tarkastanut jäsenvaltioiden sille toimittamat tiedot ja ilmoittanut jäsenvaltioille tarkastusten tulokset sekä tarvittavat muutokset ennen 30 päivää huhtikuuta 2019.

(5)

Komissio voi tilinpäätösten ja liiteasiakirjojen perusteella antaa eräiden maksajavirastojen osalta päätöksen toimitettujen tilinpäätösten täydellisyydestä, täsmällisyydestä ja todenperäisyydestä.

(6)

Eräiden muiden maksajavirastojen toimittamat tiedot edellyttävät lisäselvityksiä, eikä näiden virastojen tilejä voida sen vuoksi tarkastaa ja hyväksyä tällä päätöksellä.

(7)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 83 artiklan mukaisesti asetuksen (EU) N:o 1306/2013 36 artiklan 5 kohdassa säädetyn välimaksujen maksumääräajan kuluminen voidaan keskeyttää enintään kuudella kuukaudella, jos on tehtävä lisätarkistuksia sellaisten saatujen tietoja perusteella, joiden mukaan kyseisiin maksuihin liittyy sääntöjenvastaisuus, jolla on vakavia taloudellisia seurauksia. Komission olisi tässä päätöksessä otettava huomioon keskeytetyt määrät, jottei maksuja suoritettaisi aiheettomasti tai väärään aikaan.

(8)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos sääntöjenvastaisuuksien vuoksi tehtävää takaisinperintää ei toteuteta neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivämäärästä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos perintäasia on viety kansalliseen tuomioistuimeen, takaisin perimättä olevasta tuesta aiheutuvista taloudellisista seurauksista vastaa 50 prosentin osalta asianomainen jäsenvaltio. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on liitettävä komissiolle täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 29 artiklan mukaisesti toimitettavaan vuotuiseen tilinpäätökseen todennettu taulukko, jossa ilmoitetaan niille asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan soveltamisesta aiheutuneet määrät. Säännöt jäsenvaltioiden ilmoitusvelvollisuudesta, joka koskee takaisin perittäviä määriä, annetaan täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 908/2014. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 liitteessä II esitetään mallitaulukko, jota jäsenvaltioiden on käytettävä toimittaessaan takaisin perittäviä määriä koskevia tietoja. Komissio päättää jäsenvaltioiden toimittamien taulukoiden perusteella taloudellisista seurauksista, joita sovelletaan, kun sääntöjenvastaisuuksien vuoksi tehtävää takaisinperintää ei ole toteutettu neljän tai kahdeksan vuoden kuluessa.

(9)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 3 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää jättää takaisinperinnän suorittamatta. Tällainen päätös voidaan tehdä vain, jos takaisinperinnästä aiheutuneet ja todennäköisesti aiheutuvat kustannukset ovat yhteensä suuremmat kuin takaisin perittävä määrä tai jos takaisinperintä osoittautuu mahdottomaksi velallisen tai sääntöjenvastaisuudesta oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden maksukyvyttömyyden vuoksi, kun se on todettu ja tunnustettu asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos tällainen päätös on tehty neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivämäärästä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos takaisinperintää käsitellään kansallisessa tuomioistuimessa, takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat taloudelliset seuraukset olisi katettava 100-prosenttisesti unionin talousarviosta. Määrät, joiden osalta jäsenvaltio on päättänyt olla suorittamatta takaisinperintää, sekä päätöksen perustelut esitetään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 4 kohdassa ja 102 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdassa tarkoitetussa yhteenvetokertomuksessa. Sen vuoksi nämä määrät eivät jää asianomaisten jäsenvaltioiden vastattaviksi, vaan ne katetaan unionin talousarviosta.

(10)

Päätöksessä olisi otettava huomioon myös määrät, jotka jäävät edelleen jäsenvaltioiden vastattaviksi ja jotka johtuvat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan soveltamisesta maaseuturahaston ohjelmakauden 2007–2013 menoihin.

(11)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan mukaisesti jo alentanut tiettyjä varainhoitovuoden 2018 välimaksuja tai keskeyttänyt niiden maksamisen, koska menoja ei ole toteutettu unionin sääntöjen mukaisesti. Komission olisi tässä päätöksessä otettava huomioon asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan perusteella tällaiset alennetut tai keskeytetyt määrät, jottei suoritettaisi aiheettomasti tai väärään aikaan maksuja tai korvauksia, joihin voidaan myöhemmin soveltaa rahoitusoikaisua.

(12)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaisesti tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten päätösten soveltamista, jotka komissio voi myöhemmin hyväksyä unionin sääntöjen vastaisesti toteutettujen menojen jättämiseksi unionin rahoituksen ulkopuolelle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden maksajavirastojen, 2 artiklassa tarkoitettuja maksajavirastoja lukuun ottamatta, varainhoitovuoden 2018 tilit, jotka koskevat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettuja ohjelmakauden 2014–2020 menoja, tarkastetaan ja hyväksytään.

Liitteessä I vahvistetaan asianomaisilta jäsenvaltioilta tämän päätöksen nojalla kunkin maaseudun kehittämisohjelman osalta perittävät tai niille maksettavat määrät.

2 artikla

Jäsenvaltioiden maksajavirastojen varainhoitovuoden 2018 tilit, jotka koskevat liitteessä II esitettyjä maaseuturahastosta rahoitettuja maaseudun kehittämisohjelmien ohjelmakauden 2014–2020 menoja, jätetään tämän päätöksen ulkopuolelle, ja niistä annetaan tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös myöhemmin.

3 artikla

Tämän päätöksen liitteessä III esitetään jäsenvaltioilta veloitettavat määrät, jotka johtuvat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan soveltamisesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) ohjelmakauteen 2014–2020 ja ohjelmakauteen 2007–2013.

4 artikla

Tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyyn liittyvien myöhempien päätösten soveltamista, jotka komissio voi antaa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan nojalla unionin sääntöjen vastaisesti toteutettujen menojen jättämiseksi unionin rahoituksen ulkopuolelle.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 22 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 908/2014, annettu 6 päivänä elokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastuksia koskevien sääntöjen, vakuuksien ja avoimuuden osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 59).


LIITE I

TARKASTETUT JA HYVÄKSYTYT MAASEUTURAHASTON MENOT MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAA KOHDEN VARAINHOITOVUONNA 2018

JÄSENVALTIOLTA PERITTÄVÄ TAI SILLE MAKSETTAVA MÄÄRÄ OHJELMAA KOHDEN

Hyväksytyt ohjelmat, joissa on maaseuturahaston ohjelmakaudelle 2014–2020 ilmoitettuja menoja

(Euroina)

JV

CCI

Menot 2018

Oikaisut

Yhteensä

Määrät, joita ei voida käyttää uudelleen

Varainhoitovuodelta 2018 tarkastettu ja hyväksytty määrä

Jäsenvaltiolle varainhoitovuodelta korvatut välimaksut

Jäsenvaltiolta perittävä (–) tai sille maksettava määrä (+)

 

 

i

ii

iii = i + ii

iv

v = iii – iv

vi

vii = v – vi

AT

2014AT06RDNP001

522 020 035,12

0,00

522 020 035,12

0,00

522 020 035,12

512 890 738,99

9 129 296,13

BE

2014BE06RDRP001

38 520 111,32

0,00

38 520 111,32

0,00

38 520 111,32

38 520 095,94

15,38

BE

2014BE06RDRP002

30 294 877,02

0,00

30 294 877,02

0,00

30 294 877,02

30 319 674,43

– 24 797,41

BG

2014BG06RDNP001

205 686 970,07

0,00

205 686 970,07

0,00

205 686 970,07

206 442 232,26

– 755 262,19

CY

2014CY06RDNP001

14 520 014,26

0,00

14 520 014,26

0,00

14 520 014,26

14 520 014,26

0,00

CZ

2014CZ06RDNP001

323 611 581,76

0,00

323 611 581,76

0,00

323 611 581,76

323 613 468,79

– 1 887,03

DE

2014DE06RDRN001

676 761,19

0,00

676 761,19

0,00

676 761,19

676 761,19

0,00

DE

2014DE06RDRP003

85 593 723,78

0,00

85 593 723,78

0,00

85 593 723,78

85 594 307,99

– 584,21

DE

2014DE06RDRP004

192 663 260,91

0,00

192 663 260,91

0,00

192 663 260,91

192 663 260,91

0,00

DE

2014DE06RDRP007

107 756 134,37

0,00

107 756 134,37

0,00

107 756 134,37

107 756 187,14

– 52,77

DE

2014DE06RDRP010

37 547 775,80

0,00

37 547 775,80

0,00

37 547 775,80

37 547 775,80

0,00

DE

2014DE06RDRP011

106 103 576,84

0,00

106 103 576,84

0,00

106 103 576,84

106 103 576,84

0,00

DE

2014DE06RDRP012

159 980 251,69

0,00

159 980 251,69

0,00

159 980 251,69

159 980 251,69

0,00

DE

2014DE06RDRP015

74 846 524,24

0,00

74 846 524,24

0,00

74 846 524,24

74 863 576,45

– 17 052,21

DE

2014DE06RDRP017

28 525 458,51

0,00

28 525 458,51

0,00

28 525 458,51

28 525 458,51

0,00

DE

2014DE06RDRP018

5 712 422,22

0,00

5 712 422,22

0,00

5 712 422,22

5 712 422,22

0,00

DE

2014DE06RDRP019

96 236 434,91

0,00

96 236 434,91

0,00

96 236 434,91

96 236 434,91

0,00

DE

2014DE06RDRP020

82 615 965,52

0,00

82 615 965,52

0,00

82 615 965,52

82 615 967,05

– 1,53

DE

2014DE06RDRP021

50 602 977,48

0,00

50 602 977,48

0,00

50 602 977,48

50 602 995,25

– 17,77

DE

2014DE06RDRP023

88 724 913,44

0,00

88 724 913,44

0,00

88 724 913,44

88 789 431,82

– 64 518,38

DK

2014DK06RDNP001

88 173 489,16

0,00

88 173 489,16

0,00

88 173 489,16

90 286 808,00

– 2 113 318,84

EE

2014EE06RDNP001

128 116 444,94

0,00

128 116 444,94

0,00

128 116 444,94

128 116 573,13

– 128,19

ES

2014ES06RDNP001

17 496 370,85

0,00

17 496 370,85

0,00

17 496 370,85

17 496 370,83

0,02

ES

2014ES06RDRP001

159 160 971,25

0,00

159 160 971,25

0,00

159 160 971,25

159 160 882,11

89,14

ES

2014ES06RDRP002

59 746 787,83

0,00

59 746 787,83

0,00

59 746 787,83

59 746 781,59

6,24

ES

2014ES06RDRP003

29 251 334,24

0,00

29 251 334,24

0,00

29 251 334,24

29 257 571,77

– 6 237,53

ES

2014ES06RDRP004

11 807 069,47

0,00

11 807 069,47

0,00

11 807 069,47

11 826 785,09

– 19 715,62

ES

2014ES06RDRP005

27 976 434,37

0,00

27 976 434,37

0,00

27 976 434,37

27 976 434,38

– 0,01

ES

2014ES06RDRP006

14 557 450,46

0,00

14 557 450,46

0,00

14 557 450,46

14 557 451,27

– 0,81

ES

2014ES06RDRP007

113 236 476,41

0,00

113 236 476,41

0,00

113 236 476,41

113 221 366,35

15 110,06

ES

2014ES06RDRP008

97 338 070,90

0,00

97 338 070,90

0,00

97 338 070,90

97 335 793,72

2 277,18

ES

2014ES06RDRP009

43 693 511,34

0,00

43 693 511,34

0,00

43 693 511,34

43 693 511,02

0,32

ES

2014ES06RDRP010

89 910 498,20

0,00

89 910 498,20

0,00

89 910 498,20

89 910 463,71

34,49

ES

2014ES06RDRP011

131 571 942,91

0,00

131 571 942,91

0,00

131 571 942,91

131 571 922,68

20,23

ES

2014ES06RDRP012

4 328 278,65

0,00

4 328 278,65

0,00

4 328 278,65

4 328 277,55

1,10

ES

2014ES06RDRP013

31 330 225,16

0,00

31 330 225,16

0,00

31 330 225,16

31 330 220,23

4,93

ES

2014ES06RDRP015

17 357 722,06

0,00

17 357 722,06

0,00

17 357 722,06

17 357 732,12

– 10,06

ES

2014ES06RDRP016

9 152 786,14

0,00

9 152 786,14

0,00

9 152 786,14

9 152 782,54

3,60

ES

2014ES06RDRP017

23 179 771,16

0,00

23 179 771,16

0,00

23 179 771,16

23 179 771,15

0,01

FI

2014FI06RDRP001

348 074 461,43

0,00

348 074 461,43

0,00

348 074 461,43

348 076 443,41

– 1 981,98

FI

2014FI06RDRP002

3 711 545,03

0,00

3 711 545,03

0,00

3 711 545,03

3 711 545,03

0,00

FR

2014FR06RDNP001

197 685 587,50

0,00

197 685 587,50

0,00

197 685 587,50

197 685 587,50

0,00

FR

2014FR06RDRN001

1 833 799,23

0,00

1 833 799,23

0,00

1 833 799,23

1 833 799,23

0,00

FR

2014FR06RDRP001

24 153 447,95

0,00

24 153 447,95

0,00

24 153 447,95

24 153 456,07

– 8,12

FR

2014FR06RDRP002

6 561 044,21

0,00

6 561 044,21

0,00

6 561 044,21

6 561 044,19

0,02

FR

2014FR06RDRP003

5 760 322,88

0,00

5 760 322,88

0,00

5 760 322,88

5 760 322,88

0,00

FR

2014FR06RDRP004

37 876 388,14

0,00

37 876 388,14

0,00

37 876 388,14

37 876 380,02

8,12

FR

2014FR06RDRP006

4 879 050,25

0,00

4 879 050,25

0,00

4 879 050,25

4 879 050,25

0,00

FR

2014FR06RDRP011

7 620 346,22

0,00

7 620 346,22

0,00

7 620 346,22

7 620 346,23

– 0,01

FR

2014FR06RDRP021

22 926 000,33

0,00

22 926 000,33

0,00

22 926 000,33

22 926 000,32

0,01

FR

2014FR06RDRP022

8 204 484,56

0,00

8 204 484,56

0,00

8 204 484,56

8 204 484,58

– 0,02

FR

2014FR06RDRP023

8 862 307,25

0,00

8 862 307,25

0,00

8 862 307,25

8 862 307,25

0,00

FR

2014FR06RDRP024

48 604 047,72

0,00

48 604 047,72

0,00

48 604 047,72

48 604 047,72

0,00

FR

2014FR06RDRP025

44 564 654,55

0,00

44 564 654,55

0,00

44 564 654,55

44 564 654,56

– 0,01

FR

2014FR06RDRP026

79 594 052,61

0,00

79 594 052,61

0,00

79 594 052,61

79 594 052,60

0,01

FR

2014FR06RDRP031

12 002 300,22

0,00

12 002 300,22

0,00

12 002 300,22

12 002 300,22

0,00

FR

2014FR06RDRP041

41 062 964,63

0,00

41 062 964,63

0,00

41 062 964,63

41 062 964,64

– 0,01

FR

2014FR06RDRP042

12 973 287,27

0,00

12 973 287,27

0,00

12 973 287,27

12 973 287,25

0,02

FR

2014FR06RDRP043

60 350 115,32

0,00

60 350 115,32

0,00

60 350 115,32

60 350 115,31

0,01

FR

2014FR06RDRP052

65 791 635,41

0,00

65 791 635,41

0,00

65 791 635,41

65 791 635,39

0,02

FR

2014FR06RDRP053

59 541 153,53

0,00

59 541 153,53

0,00

59 541 153,53

59 541 153,54

– 0,01

FR

2014FR06RDRP054

60 363 799,95

0,00

60 363 799,95

0,00

60 363 799,95

60 363 799,96

– 0,01

FR

2014FR06RDRP072

84 473 332,28

0,00

84 473 332,28

0,00

84 473 332,28

84 473 332,28

0,00

FR

2014FR06RDRP073

213 889 042,17

0,00

213 889 042,17

0,00

213 889 042,17

213 889 042,15

0,02

FR

2014FR06RDRP074

88 417 755,10

0,00

88 417 755,10

0,00

88 417 755,10

88 417 755,09

0,01

FR

2014FR06RDRP082

150 503 849,61

0,00

150 503 849,61

0,00

150 503 849,61

150 503 849,60

0,01

FR

2014FR06RDRP083

174 012 973,41

0,00

174 012 973,41

0,00

174 012 973,41

174 012 973,41

0,00

FR

2014FR06RDRP091

89 559 508,54

0,00

89 559 508,54

0,00

89 559 508,54

89 559 508,48

0,06

FR

2014FR06RDRP093

78 272 207,24

0,00

78 272 207,24

0,00

78 272 207,24

78 272 207,23

0,01

EL

2014GR06RDNP001

579 944 680,26

0,00

579 944 680,26

0,00

579 944 680,26

579 944 679,97

0,29

HR

2014HR06RDNP001

206 317 522,64

0,00

206 317 522,64

0,00

206 317 522,64

206 367 510,78

– 49 988,14

HU

2014HU06RDNP001

385 929 543,71

0,00

385 929 543,71

0,00

385 929 543,71

385 929 564,57

– 20,86

IE

2014IE06RDNP001

318 665 239,75

0,00

318 665 239,75

0,00

318 665 239,75

318 693 515,27

– 28 275,52

IT

2014IT06RDNP001

112 491 724,71

0,00

112 491 724,71

0,00

112 491 724,71

112 491 671,79

52,92

IT

2014IT06RDRN001

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

IT

2014IT06RDRP001

10 085 080,90

0,00

10 085 080,90

0,00

10 085 080,90

10 086 920,19

– 1 839,29

IT

2014IT06RDRP002

31 172 695,15

0,00

31 172 695,15

0,00

31 172 695,15

31 173 334,82

– 639,67

IT

2014IT06RDRP003

55 799 478,01

0,00

55 799 478,01

0,00

55 799 478,01

55 716 038,08

83 439,93

IT

2014IT06RDRP004

14 395 930,94

0,00

14 395 930,94

0,00

14 395 930,94

14 395 931,16

– 0,22

IT

2014IT06RDRP005

37 431 739,83

0,00

37 431 739,83

0,00

37 431 739,83

37 432 438,25

– 698,42

IT

2014IT06RDRP006

7 876 005,89

0,00

7 876 005,89

0,00

7 876 005,89

7 876 005,97

– 0,08

IT

2014IT06RDRP007

41 819 104,69

0,00

41 819 104,69

0,00

41 819 104,69

41 823 648,02

– 4 543,33

IT

2014IT06RDRP008

16 380 168,96

0,00

16 380 168,96

0,00

16 380 168,96

16 380 168,83

0,13

IT

2014IT06RDRP009

63 175 360,10

0,00

63 175 360,10

0,00

63 175 360,10

63 175 359,91

0,19

IT

2014IT06RDRP010

39 645 804,71

0,00

39 645 804,71

0,00

39 645 804,71

39 645 804,22

0,49

IT

2014IT06RDRP011

16 604 563,71

0,00

16 604 563,71

0,00

16 604 563,71

16 604 563,76

– 0,05

IT

2014IT06RDRP012

35 345 143,27

0,00

35 345 143,27

0,00

35 345 143,27

35 354 956,27

– 9 813,00

IT

2014IT06RDRP013

9 687 512,97

0,00

9 687 512,97

0,00

9 687 512,97

9 687 512,88

0,09

IT

2014IT06RDRP014

63 566 185,57

0,00

63 566 185,57

0,00

63 566 185,57

63 566 205,10

– 19,53

IT

2014IT06RDRP015

14 815 565,50

0,00

14 815 565,50

0,00

14 815 565,50

14 815 565,50

0,00

IT

2014IT06RDRP016

64 784 415,43

0,00

64 784 415,43

0,00

64 784 415,43

64 785 375,84

– 960,41

IT

2014IT06RDRP017

29 206 933,27

0,00

29 206 933,27

0,00

29 206 933,27

29 206 933,08

0,19

IT

2014IT06RDRP018

91 232 709,95

0,00

91 232 709,95

0,00

91 232 709,95

91 232 707,48

2,47

IT

2014IT06RDRP019

127 792 613,65

0,00

127 792 613,65

0,00

127 792 613,65

127 792 612,64

1,01

IT

2014IT06RDRP020

61 337 381,19

0,00

61 337 381,19

0,00

61 337 381,19

61 420 145,93

– 82 764,74

IT

2014IT06RDRP021

101 184 836,76

0,00

101 184 836,76

0,00

101 184 836,76

101 185 876,24

– 1 039,48

LT

2014LT06RDNP001

217 968 916,81

0,00

217 968 916,81

0,00

217 968 916,81

217 968 915,16

1,65

LU

2014LU06RDNP001

14 421 021,16

0,00

14 421 021,16

0,00

14 421 021,16

14 423 917,80

– 2 896,64

LV

2014LV06RDNP001

192 664 100,71

0,00

192 664 100,71

0,00

192 664 100,71

192 664 100,71

0,00

MT

2014MT06RDNP001

9 391 258,52

0,00

9 391 258,52

0,00

9 391 258,52

9 391 233,59

24,93

NL

2014NL06RDNP001

78 454 999,06

0,00

78 454 999,06

0,00

78 454 999,06

78 872 015,79

– 417 016,73

PL

2014PL06RDNP001

944 566 130,00

0,00

944 566 130,00

0,00

944 566 130,00

944 571 175,78

– 5 045,78

PT

2014PT06RDRP001

42 549 866,78

0,00

42 549 866,78

0,00

42 549 866,78

42 549 858,14

8,64

PT

2014PT06RDRP002

440 013 783,91

0,00

440 013 783,91

0,00

440 013 783,91

440 007 910,96

5 872,95

PT

2014PT06RDRP003

20 033 947,26

0,00

20 033 947,26

0,00

20 033 947,26

20 033 941,68

5,58

RO

2014RO06RDNP001

1 151 317 715,84

– 5 183 398,75

1 146 134 317,09

0,00

1 146 134 317,09

1 146 256 355,04

– 122 037,95

SE

2014SE06RDNP001

195 643 074,19

0,00

195 643 074,19

0,00

195 643 074,19

195 664 681,71

– 21 607,52

SI

2014SI06RDNP001

111 078 221,00

0,00

111 078 221,00

0,00

111 078 221,00

111 078 257,04

– 36,04

SK

2014SK06RDNP001

200 198 632,37

0,00

200 198 632,37

0,00

200 198 632,37

200 196 935,13

1 697,24


LIITE II

MAKSAJAVIRASTOJEN TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

VARAINHOITOVUOSI 2018 – MAASEUTURAHASTO

Maksajavirastot ja ohjelmat, joiden tilit jätetään tilien tarkastamisen ja hyväksymisen ulkopuolelle ja joiden tileistä annetaan tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös myöhemmin

Jäsenvaltio

Maksajavirasto

Ohjelma

ES

Departamento de Desarrollo Rural, Medio Ambiente y Administración Local del Gobierno de Navarra

2014ES06RDRP014

FR

Office du Développement Agricole et Rural de Corse

2014FR06RDRP094


LIITE III

MAKSAJAVIRASTOJEN TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

VARAINHOITOVUOSI 2018 – MAASEUTURAHASTO

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan mukaiset oikaisut  (*1)

 

 

Ohjelmakauteen 2014–2020 liittyvät oikaisut

Ohjelmakauteen 2007–2013 liittyvät oikaisut

Jäsenvaltio

Valuutta

Kansallisena valuuttana

Euroina

Kansallisena valuuttana

Euroina

AT

EUR

BE

EUR

651,26

BG

BGN

443 050,55

CY

EUR

CZ

CZK

838 197,75

DE

EUR

287 200,70

DK

DKK

721 265,67

EE

EUR

148 651,02

ES (*1)

EUR

992 954,85

FI

EUR

34 956,43

FR (*1)

EUR

728,90

1 877 775,76

EL

EUR

480 848,59

HR

HRK

HU

HUF

582 882 245,00

IE

EUR

364,95

409 240,92

IT

EUR

422 224,89

LT

EUR

56 868,65

LU

EUR

LV

EUR

34 361,54

MT

EUR

14 557,28

NL

EUR

6 180,20

PL

PLN

1 961 962,42

PT

EUR

1 226 109,23

RO

RON

664 129,21

SE

SEK

151 557,03

SI

EUR

25 660,59

SK

EUR

309 851,55


(*1)  Niiden maksajavirastojen osalta, joiden tilit jätetään tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen ulkopuolelle, 54 artiklan 2 kohdassa säädettyä vähennystä sovelletaan sen jälkeen kun tilit on ehdotettu hyväksyttäviksi.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/115


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/874,

annettu 22 päivänä toukokuuta 2019,

Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahastosta) rahoitettaviin menoihin liittyvien jäsenvaltioiden maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuoden 2018 osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 3820)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 51 artiklan,

on kuullut maatalousrahastojen komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaan komissio tarkastaa ja hyväksyy mainitun asetuksen 7 artiklassa tarkoitettujen maksajavirastojen tilit jäsenvaltioiden toimittamien tilinpäätösten sekä niiden liitteenä toimitettujen tarkastamiseen ja hyväksymiseen tarvittavien tietojen ja tilien täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä koskevan tarkastuslausunnon sekä todentamisviranomaisten laatimien kertomusten perusteella ennen kyseessä olevaa varainhoitovuotta seuraavan vuoden toukokuun 31 päivää.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 39 artiklan mukaisesti maatalouden varainhoitovuosi alkaa 16 päivänä lokakuuta vuonna ”N-1” ja päättyy 15 päivänä lokakuuta vuonna ”N”. Varainhoitovuoden 2018 tilejä tarkastettaessa ja hyväksyttäessä olisi otettava huomioon jäsenvaltioille 16 päivän lokakuuta 2017 ja 15 päivän lokakuuta 2018 välisenä aikana aiheutuneet menot, kuten komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 (2) 11 artiklan 1 kohdassa säädetään.

(3)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 33 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella kultakin jäsenvaltiolta perittävät määrät tai sille maksettavat määrät vahvistetaan vähentämällä kyseisen varainhoitovuoden osalta maksetut kuukausimaksut samalle vuodelle 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä menoista. Komissio vähentää tämän määrän siitä kuukausimaksusta tai lisää sen siihen kuukausimaksuun, joka liittyy tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen antamista seuraavana toisena kuukautena toteutuneisiin menoihin.

(4)

Komissio on tarkastanut jäsenvaltioiden sille toimittamat tiedot ja ilmoittanut jäsenvaltioille tarkastusten tulokset sekä tarvittavat muutokset ennen 30 päivää huhtikuuta 2019.

(5)

Komissio voi tilinpäätösten ja liiteasiakirjojen perusteella antaa kaikkien asianomaisten maksajavirastojen osalta päätöksen toimitettujen tilinpäätösten täydellisyydestä, täsmällisyydestä ja todenperäisyydestä.

(6)

Elo-, syys- ja lokakuun aikana tapahtuneet määräaikojen ylittämiset otetaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 (3) 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa päätöksessä. Osa eräiden jäsenvaltioiden kyseisinä kuukausina vuonna 2018 ilmoittamista menoista oli toteutettu sovellettavien määräaikojen jälkeen. Tässä päätöksessä olisi sen vuoksi vahvistettava asianmukaiset vähennykset.

(7)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan mukaisesti jo alentanut tiettyjä varainhoitovuoden 2018 kuukausimaksuja tai keskeyttänyt niiden maksamisen enimmäismäärien tai maksumääräaikojen noudattamatta jättämisen taikka valvontajärjestelmissä ilmenneiden puutteiden vuoksi. Komission olisi tässä päätöksessä otettava huomioon tällaiset alennetut tai keskeytetyt määrät, jottei suoritettaisi aiheettomasti tai väärään aikaan maksuja tai korvauksia, joihin voidaan myöhemmin soveltaa rahoitusoikaisua. Kyseisiä määriä voidaan tarvittaessa tarkastella sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukaisesti.

(8)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos sääntöjenvastaisuuksien vuoksi tehtävää takaisinperintää ei toteuteta neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivämäärästä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos perintäasia on viety kansalliseen tuomioistuimeen, takaisin perimättä olevasta tuesta aiheutuvista taloudellisista seurauksista vastaa 50 prosentin osalta asianomainen jäsenvaltio. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on liitettävä komissiolle täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 29 artiklan mukaisesti toimitettavaan vuotuiseen tilinpäätökseen todennettu taulukko, jossa ilmoitetaan niille asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan soveltamisesta aiheutuneet määrät. Säännöt jäsenvaltioiden ilmoitusvelvollisuudesta, joka koskee takaisin perittäviä määriä, annetaan täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 908/2014. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 liitteessä II esitetään mallitaulukko, jota jäsenvaltioiden on käytettävä toimittaessaan takaisin perittäviä määriä koskevia tietoja. Komissio päättää jäsenvaltioiden toimittamien taulukoiden perusteella taloudellisista seurauksista, joita sovelletaan, kun sääntöjenvastaisuuksien vuoksi tehtävää takaisinperintää ei ole toteutettu neljän tai kahdeksan vuoden kuluessa.

(9)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 3 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää jättää takaisinperinnän suorittamatta. Tällainen päätös voidaan tehdä vain, jos takaisinperinnästä aiheutuneet ja todennäköisesti aiheutuvat kustannukset ovat yhteensä suuremmat kuin takaisin perittävä määrä tai jos takaisinperintä osoittautuu mahdottomaksi velallisen tai sääntöjenvastaisuudesta oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden maksukyvyttömyyden vuoksi, kun se on todettu ja tunnustettu asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos tällainen päätös on tehty neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivämäärästä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos takaisinperintää käsitellään kansallisessa tuomioistuimessa, takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat taloudelliset seuraukset olisi katettava 100-prosenttisesti unionin talousarviosta. Määrät, joiden osalta jäsenvaltio on päättänyt olla suorittamatta takaisinperintää, sekä päätöksen perustelut esitetään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 4 kohdassa ja 102 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdassa tarkoitetussa yhteenvetokertomuksessa. Sen vuoksi nämä määrät eivät jää asianomaisten jäsenvaltioiden vastattaviksi, vaan ne katetaan unionin talousarviosta.

(10)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan mukaiset vähennykset, jotka esitetään liitteessä I (sarake e), liittyvät Euroopan maatalouden tukirahastoon (maataloustukirahasto). Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (4) 54 artiklan 2 kohdan soveltamisen seurauksena jäsenvaltioiden vastattaviksi jäävät määrät, jotka liittyvät Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) rahoitettuun maaseudun väliaikaiseen kehittämisvälineeseen, esitetään liitteessä II.

(11)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaisesti tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten päätösten soveltamista, jotka komissio voi myöhemmin hyväksyä unionin sääntöjen vastaisesti toteutettujen menojen jättämiseksi unionin rahoituksen ulkopuolelle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden maksajavirastojen varainhoitovuoden 2018 tilit, jotka koskevat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettuja menoja, tarkastetaan ja hyväksytään.

Tämän päätöksen liitteissä I ja II vahvistetaan asianomaisilta jäsenvaltioilta tämän päätöksen nojalla perittävät tai niille maksettavat määrät, asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan soveltamisesta johtuvat määrät mukaan luettuina.

2 artikla

Tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyyn liittyvien myöhempien päätösten soveltamista, jotka komissio voi antaa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan nojalla unionin sääntöjen vastaisesti toteutettujen menojen jättämiseksi unionin rahoituksen ulkopuolelle.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 22 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 908/2014, annettu 6 päivänä elokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastuksia koskevien sääntöjen, vakuuksien ja avoimuuden osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 59).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 18).

(4)  Komission asetus (EY) N:o 27/2004, annettu 5 päivänä tammikuuta 2004, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista siirtymäkauden säännöistä Tšekissä, Virossa, Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Maltassa, Puolassa, Sloveniassa ja Slovakiassa EMOTR: n tukiosastosta rahoitettavien maaseudun kehittämistoimenpiteiden osalta (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 36).


LIITE I

MAKSAJAVIRASTOJEN TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

VARAINHOITOVUOSI 2018

Jäsenvaltiolta perittävä tai sille maksettava määrä

JV

 

2018 – Maksajavirastojen menot / käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joita koskevat tilit on

a + b yhteensä

Maksujen vähennykset ja keskeyttämiset koko varainhoitovuodelta (1)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden vastattaviksi jäävät määrät

Määrä yhteensä, vähennykset ja keskeytykset mukaan lukien

Jäsenvaltiolle varainhoitovuodelta suoritetut maksut

Jäsenvaltiolta perittävä (–) tai sille maksettava määrä (+) (2)

tarkastettu ja hyväksytty

jätetty päätöksen ulkopuolelle

= vuosi-ilmoituksessa ilmoitetut menot / käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

= kuukausi-ilmoituksissa ilmoitetut menot / käyttötarkoitukseensa sidotut tulot yhteensä

 

 

a

b

c = a + b

d

e

f = c + d + e

g

h = f – g

AT

EUR

716 420 978,95

0,00

716 420 978,95

– 37 170,38

0,00

716 383 808,57

715 609 830,36

773 978,21

BE

EUR

601 303 115,40

0,00

601 303 115,40

– 114 596,75

– 1 626,78

601 186 891,87

601 394 318,15

– 207 426,28

BG

BGN

0,00

0,00

0,00

0,00

– 1 063 919,18

– 1 063 919,18

0,00

– 1 063 919,18

BG

EUR

807 146 800,18

0,00

807 146 800,18

– 334 145,99

0,00

806 812 654,19

807 673 988,10

– 861 333,91

CY

EUR

56 393 523,10

0,00

56 393 523,10

0,00

0,00

56 393 523,10

56 387 865,72

5 657,38

CZ

CZK

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

CZ

EUR

838 161 503,79

0,00

838 161 503,79

0,00

0,00

838 161 503,79

838 147 041,76

14 462,03

DE

EUR

4 985 090 101,50

0,00

4 985 090 101,50

0,00

– 33 688,08

4 985 056 413,42

4 985 034 668,19

21 745,23

DK

DKK

0,00

0,00

0,00

0,00

– 125 077,44

– 125 077,44

0,00

– 125 077,44

DK

EUR

840 515 032,68

0,00

840 515 032,68

– 26 565,01

0,00

840 488 467,67

840 392 409,55

96 058,12

EE

EUR

125 125 241,18

0,00

125 125 241,18

0,00

0,00

125 125 241,18

125 117 498,73

7 742,45

ES

EUR

5 470 755 305,48

0,00

5 470 755 305,48

– 2 766 915,88

– 621 928,73

5 467 366 460,87

5 466 953 232,06

413 228,81

FI

EUR

528 528 562,98

0,00

528 528 562,98

– 161 352,27

– 28 687,91

528 338 522,80

528 456 887,44

– 118 364,64

FR

EUR

7 648 093 429,39

0,00

7 648 093 429,39

– 6 120 649,32

– 460 572,15

7 641 512 207,92

7 656 033 220,25

– 14 521 012,33

EL

EUR

2 011 103 975,47

0,00

2 011 103 975,47

– 3 028 436,21

– 1 638 086,99

2 006 437 452,27

2 008 075 711,50

– 1 638 259,23

HR

HRK

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

HR

EUR

247 188 806,71

0,00

247 188 806,71

– 6 040,18

0,00

247 182 766,53

247 212 246,42

– 29 479,89

HU

HUF

0,00

0,00

0,00

0,00

– 135 165 891,00

– 135 165 891,00

0,00

– 135 165 891,00

HU

EUR

1 295 635 431,84

0,00

1 295 635 431,84

– 6 020 231,35

0,00

1 289 615 200,49

1 289 615 200,46

0,03

IE

EUR

1 223 596 530,54

0,00

1 223 596 530,54

– 62 608,10

– 21 661,81

1 223 512 260,63

1 222 580 002,15

932 258,48

IT

EUR

4 103 975 978,84

0,00

4 103 975 978,84

– 28 260 620,76

– 2 680 831,62

4 073 034 526,46

4 073 733 454,03

– 698 927,57

LT

EUR

486 858 049,12

0,00

486 858 049,12

– 15 736,20

– 360,43

486 841 952,49

486 843 109,25

– 1 156,76

LU

EUR

33 289 659,49

0,00

33 289 659,49

0,00

– 3 565,63

33 286 093,86

33 238 794,75

47 299,11

LV

EUR

236 722 594,21

0,00

236 722 594,21

– 25,73

– 5 168,56

236 717 399,92

236 722 568,48

– 5 168,56

MT

EUR

5 242 305,77

0,00

5 242 305,77

0,00

– 188,03

5 242 117,74

5 242 197,66

– 79,92

NL

EUR

771 773 154,17

0,00

771 773 154,17

– 598 043,02

– 30 577,93

771 144 533,22

771 207 737,79

– 63 204,57

PL

PLN

0,00

0,00

0,00

0,00

– 404 820,57

– 404 820,57

0,00

– 404 820,57

PL

EUR

3 307 605 902,16

0,00

3 307 605 902,16

– 1 032 358,05

0,00

3 306 573 544,11

3 306 631 578,16

– 58 034,05

PT

EUR

741 596 343,22

0,00

741 596 343,22

– 357 889,15

– 1 149 963,88

740 088 490,19

740 070 095,58

18 394,61

RO

RON

0,00

0,00

0,00

0,00

– 1 046 041,22

– 1 046 041,22

0,00

– 1 046 041,22

RO

EUR

1 766 218 852,60

0,00

1 766 218 852,60

– 10 850 789,64

0,00

1 755 368 062,96

1 768 957 065,95

– 13 589 002,99

SE

SEK

0,00

0,00

0,00

0,00

– 142 754,87

– 142 754,87

0,00

– 142 754,87

SE

EUR

697 300 129,50

0,00

697 300 129,50

– 339 025,48

0,00

696 961 104,02

696 962 292,44

– 1 188,42

SI

EUR

141 823 320,05

0,00

141 823 320,05

0,00

0,00

141 823 320,05

141 823 320,05

0,00

SK

EUR

445 619 721,44

0,00

445 619 721,44

– 2 527 026,73

0,00

443 092 694,71

443 092 226,31

468,40

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

JV

 

Menot (3)

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (3)

54 artiklan 2 kohta (= e)

Yhteensä (= h)

 

05 07 01 06

6701

6702

i

j

k

l = i+j+k

AT

EUR

773 978,21

0,00

0,00

773 978,21

BE

EUR

0,00

– 205 799,50

– 1 626,78

– 207 426,28

BG

BGN

0,00

0,00

– 1 063 919,18

– 1 063 919,18

BG

EUR

0,00

– 861 333,91

0,00

– 861 333,91

CY

EUR

17 353,45

– 11 696,07

0,00

5 657,38

CZ

CZK

0,00

0,00

0,00

0,00

CZ

EUR

14 462,03

0,00

0,00

14 462,03

DE

EUR

57 166,41

– 1 733,10

– 33 688,08

21 745,23

DK

DKK

0,00

0,00

– 125 077,44

– 125 077,44

DK

EUR

96 058,12

0,00

0,00

96 058,12

EE

EUR

7 742,45

0,00

0,00

7 742,45

ES

EUR

1 035 157,54

0,00

– 621 928,73

413 228,81

FI

EUR

0,00

– 89 676,73

– 28 687,91

– 118 364,64

FR

EUR

0,00

– 14 060 440,18

– 460 572,15

– 14 521 012,33

EL

EUR

0,00

– 172,24

– 1 638 086,99

– 1 638 259,23

HR

HRK

0,00

0,00

0,00

0,00

HR

EUR

0,00

– 29 479,89

0,00

– 29 479,89

HU

HUF

0,00

0,00

– 135 165 891,00

– 135 165 891,00

HU

EUR

0,03

0,00

0,00

0,03

IE

EUR

953 920,29

0,00

– 21 661,81

932 258,48

IT

EUR

1 981 904,05

0,00

– 2 680 831,62

– 698 927,57

LT

EUR

0,00

– 796,33

– 360,43

– 1 156,76

LU

EUR

50 864,74

0,00

– 3 565,63

47 299,11

LV

EUR

0,00

0,00

– 5 168,56

– 5 168,56

MT

EUR

108,13

– 0,02

– 188,03

– 79,92

NL

EUR

0,00

– 32 626,64

– 30 577,93

– 63 204,57

PL

PLN

0,00

0,00

– 404 820,57

– 404 820,57

PL

EUR

0,00

– 58 034,05

0,00

– 58 034,05

PT

EUR

1 168 358,49

0,00

– 1 149 963,88

18 394,61

RO

RON

0,00

0,00

– 1 046 041,22

– 1 046 041,22

RO

EUR

0,00

– 13 589 002,99

0,00

– 13 589 002,99

SE

SEK

0,00

0,00

– 142 754,87

– 142 754,87

SE

EUR

0,00

– 1 188,42

0,00

– 1 188,42

SI

EUR

0,00

0,00

0,00

0,00

SK

EUR

468,40

0,00

0,00

468,40

Huom.

Vuoden 2019 nimikkeistö: 05 07 01 06, 6701, 6702


(1)  Näillä tarkoitetaan maksujärjestelmässä huomioon otettuja vähennyksiä ja keskeyttämisiä, joihin lisätään erityisesti elo-, syys- ja lokakuussa 2018 todetuista maksumääräaikojen noudattamatta jättämisistä johtuvat oikaisut sekä muut asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan mukaiset vähennykset.

(2)  Jäsenvaltiolta perittävää tai sille maksettavaa määrää laskettaessa otetaan huomioon joko vuosi-ilmoituksessa ilmoitetut tarkastetut ja hyväksytyt menot yhteensä (sarake a) tai kuukausi-ilmoituksissa ilmoitetut, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen ulkopuolelle jätetyt menot yhteensä (sarake b).

Sovellettava valuuttakurssi: komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen virke.

(3)  Budjettikohta 05 07 01 06 jaetaan negatiivisiin oikaisuihin, joista tulee käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja budjettikohdassa 67 01, ja jäsenvaltioiden kannalta positiivisiin oikaisuihin, jotka sisällytetään kohdan 05 07 01 06 menopuolelle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklan nojalla.


LIITE II

MAKSAJAVIRASTOJEN TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

VARAINHOITOVUOSI 2018 – MAATALOUSTUKIRAHASTO

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan mukaiset oikaisut  (1)

Jäsenvaltio

Valuutta

Kansallisena valuuttana

Euroina

AT

EUR

 

 

BE

EUR

 

 

BG

BGN

 

 

CY

EUR

CZ

CZK

3 149 709,47

DE

EUR

 

 

DK

DKK

 

 

EE

EUR

ES

EUR

 

 

FI

EUR

 

 

FR

EUR

 

 

EL

EUR

 

 

HR

HRK

 

 

HU

HUF

11 329 127,00

IE

EUR

 

 

IT

EUR

 

 

LT

EUR

79 900,38

LU

EUR

 

 

LV

EUR

64 214,94

MT

EUR

NL

EUR

 

 

PL

PLN

614 231,29

PT

EUR

 

 

RO

RON

 

 

SE

SEK

 

 

SI

EUR

SK

EUR

164 867,37


(1)  Tässä liitteessä esitetään ainoastaan maaseudun väliaikaiseen kehittämisvälineeseen liittyvät oikaisut.


28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/123


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/875,

annettu 27 päivänä toukokuuta 2019,

eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 4045)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista unionin sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (3) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU (4) säädetään eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi tietyissä jäsenvaltioissa, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’, joissa on vahvistettu kyseisen taudin tapauksia kotieläiminä pidettävissä tai luonnonvaraisissa sioissa. Kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä olevissa I–IV osassa määritetään ja luetellaan asianomaisten jäsenvaltioiden tiettyjä alueita, jotka on eritelty taudin epidemiologiseen tilanteeseen perustuvan riskitason mukaan. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on muutettu useita kertoja, jotta on voitu ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton epidemiologisessa tilanteessa unionissa tapahtuneet muutokset, jotka on huomioitava kyseisessä liitteessä. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2019/793 (5) Unkarissa ja Puolassa esiintyneiden afrikkalaisen sikaruton tautitapausten vuoksi.

(2)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/793 hyväksymisen jälkeen kotieläiminä pidettävissä sioissa on Puolassa ilmennyt lisää afrikkalaisen sikaruton tautitapauksia, jotka on myös otettava huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä.

(3)

Toukokuussa 2019 Puolassa Giżyckin piirikunnassa sijaitsevalla alueella, joka mainitaan nykyisin täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa II osassa, ilmeni afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kotieläiminä pidettävissä sioissa. Tämä afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kotieläiminä pidettävissä sioissa merkitsee riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Tämä afrikkalaisen sikaruton tautialue Puolassa olisi näin ollen nyt lueteltava täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevan II osan sijasta liitteessä olevassa III osassa.

(4)

Jotta voidaan ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton viimeaikainen epidemiologinen kehitys unionissa ja torjua ennakoivasti taudin leviämiseen liittyviä riskejä, olisi määritettävä riittävän suuri uusi korkean riskin alue Puolan osalta ja sisällytettävä se täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevan III osan luetteloon. Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä olisi muutettava.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 27 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(4)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/709/EU, annettu 9 päivänä lokakuuta 2014, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/178/EU kumoamisesta (EUVL L 295, 11.10.2014, s. 63).

(5)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/793, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (EUVL L 129, 17.5.2019, s. 5).


LIITE

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite seuraavasti:

”LIITE

I OSA

1.   Belgia

Seuraavat Belgian alueet:

in Luxembourg province:

the area is delimited clockwise by:

Frontière avec la France,

Rue Mersinhat,

La N818jusque son intersection avec la N83,

La N83 jusque son intersection avec la N884,

La N884 jusque son intersection avec la N824,

La N824 jusque son intersection avec Le Routeux,

Le Routeux,

Rue d'Orgéo,

Rue de la Vierre,

Rue du Bout-d'en-Bas,

Rue Sous l'Eglise,

Rue Notre-Dame,

Rue du Centre,

La N845 jusque son intersection avec la N85,

La N85 jusque son intersection avec la N40,

La N40 jusque son intersection avec la N802,

La N802 jusque son intersection avec la N825,

La N825 jusque son intersection avec la E25-E411,

La E25-E411jusque son intersection avec la N40,

N40: Burnaimont, Rue de Luxembourg, Rue Ranci, Rue de la Chapelle,

Rue du Tombois,

Rue Du Pierroy,

Rue Saint-Orban,

Rue Saint-Aubain,

Rue des Cottages,

Rue de Relune,

Rue de Rulune,

Route de l'Ermitage,

N87: Route de Habay,

Chemin des Ecoliers,

Le Routy,

Rue Burgknapp,

Rue de la Halte,

Rue du Centre,

Rue de l'Eglise,

Rue du Marquisat,

Rue de la Carrière,

Rue de la Lorraine,

Rue du Beynert,

Millewée,

Rue du Tram,

Millewée,

N4: Route de Bastogne, Avenue de Longwy,Route de Luxembourg,

Frontière avec le Grand-Duché de Luxembourg,

Frontière avec la France,

La N87 jusque son intersection avec la N871 au niveau de Rouvroy,

La N871 jusque son intersection avec la N88,

La N88 jusque son intersection avec la rue Baillet Latour,

La rue Baillet Latour jusque son intersection avec la N811,

La N811 jusque son intersection avec la N88,

La N88 jusque son intersection avecla N883 au niveau d'Aubange,

La N883 jusque son intersection avec la N81 au niveau d'Aubange,

La N81 jusque son intersection avec la E25-E411,

La E25-E411 jusque son intersection avec la N40,

La N40 jusque son intersection avec la rue du Fet,

Rue du Fet,

Rue de l'Accord jusque son intersection avec la rue de la Gaume,

Rue de la Gaume jusque son intersection avec la rue des Bruyères,

Rue des Bruyères,

Rue de Neufchâteau,

Rue de la Motte,

La N894 jusque son intersection avec laN85,

La N85 jusque son intersection avec la frontière avec la France.

2.   Bulgaria

Seuraavat Bulgarian alueet:

in Varna the whole region excluding the villages covered in Part II;

in Silistra region:

whole municipality of Glavinitza,

whole municipality of Tutrakan,

whithinmunicipality of Dulovo:

Boil,

Vokil,

Grancharovo,

Doletz,

Oven,

Okorsh,

Oreshene,

Paisievo,

Pravda,

Prohlada,

Ruyno,

Sekulovo,

Skala,

Yarebitsa,

within municipality of Sitovo:

Bosna,

Garvan,

Irnik,

Iskra,

Nova Popina,

Polyana,

Popina,

Sitovo,

Yastrebna,

within municipality of Silistra:

Vetren,

in Dobrich region:

whole municipality of Baltchik,

wholemunicipality of General Toshevo,

whole municipality of Dobrich,

whole municipality of Dobrich-selska (Dobrichka),

within municipality of Krushari:

Severnyak,

Abrit,

Dobrin,

Alexandria,

Polkovnik Dyakovo,

Poruchik Kardzhievo,

Zagortzi,

Zementsi,

Koriten,

Krushari,

Bistretz,

Efreytor Bakalovo,

Telerig,

Lozenetz,

Krushari,

Severnyak,

Severtsi,

within municipality of Kavarna:

Krupen,

Belgun,

Bilo,

Septemvriytsi,

Travnik,

whole municipality of Tervel, except Brestnitsa and Kolartzi,

in Ruse region:

within municipality of Slivo pole:

Babovo,

Brashlen,

Golyamo vranovo,

Malko vranovo,

Ryahovo,

Slivo pole,

Borisovo,

within municipality of Ruse:

Sandrovo,

Prosena,

Nikolovo,

Marten,

Dolno Ablanovo,

Ruse,

Chervena voda,

Basarbovo,

within municipality of Ivanovo:

Krasen,

Bozhichen,

Pirgovo,

Mechka,

Trastenik,

within municipality of Borovo:

Batin,

Gorno Ablanovo,

Ekzarh Yosif,

Obretenik,

Batin,

within municipality of Tsenovo:

Krivina,

Belyanovo,

Novgrad,

Dzhulyunitza,

Beltzov,

Tsenovo,

Piperkovo,

Karamanovo,

in Veliko Tarnovo region:

within municipality of Svishtov:

Sovata,

Vardim,

Svishtov,

Tzarevets,

Bulgarsko Slivovo,

Oresh,

in Pleven region:

within municipality of Belene:

Dekov,

Belene,

Kulina voda,

Byala voda,

within municipality of Nikopol:

Lozitza,

Dragash voyvoda,

Lyubenovo,

Nikopol,

Debovo,

Evlogievo,

Muselievo,

Zhernov,

Cherkovitza,

within municipality of Gulyantzi:

Somovit,

Dolni vit,

Milkovitsa,

Shiyakovo,

Lenkovo,

Kreta,

Gulyantzi,

Brest,

Dabovan,

Zagrazhdan,

Gigen,

Iskar,

within municipality of Dolna Mitropoliya:

Komarevo,

Baykal,

Slavovitsa,

Bregare,

Orehovitsa,

Krushovene,

Stavertzi,

Gostilya,

in Vratza region:

within municipality of Oryahovo:

Dolni vadin,

Gorni vadin,

Ostrov,

Galovo,

Leskovets,

Selanovtsi,

Oryahovo,

within municipality of Miziya:

Saraevo,

Miziya,

Voyvodovo,

Sofronievo,

within municipality of Kozloduy:

Harlets,

Glozhene,

Butan,

Kozloduy,

in Montana region:

within municipality of Valtchedram:

Dolni Tzibar,

Gorni Tzibar,

Ignatovo,

Zlatiya,

Razgrad,

Botevo,

Valtchedram,

Mokresh,

within municipality Lom:

Kovatchitza,

Stanevo,

Lom,

Zemphyr,

Dolno Linevo,

Traykovo,

Staliyska mahala,

Orsoya,

Slivata,

Dobri dol,

within municipality of Brusartsi:

Vasilyiovtzi,

Dondukovo,

in Vidin region:

within municipality of Ruzhintsi:

Dinkovo,

Topolovets,

Drenovets,

within municipality of Dimovo:

Artchar,

Septemvriytzi,

Yarlovitza,

Vodnyantzi,

Shipot,

Izvor,

Mali Drenovetz,

Lagoshevtzi,

Darzhanitza,

within municipality of Vidin:

Vartop,

Botevo,

Gaytantsi,

Tzar Simeonovo,

Ivanovtsi,

Zheglitza,

Sinagovtsi,

Dunavtsi,

Bukovets,

Bela Rada,

Slana bara,

Novoseltsi,

Ruptzi,

Akatsievo,

Vidin,

Inovo,

Kapitanovtsi,

Pokrayna,

Antimovo,

Kutovo,

Slanotran,

Koshava,

Gomotartsi.

3.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Hiiu maakond.

4.   Unkari

Seuraavat Unkarin alueet:

Borsod-Abaúj-Zemplén megye 651100, 651300, 651400, 651500, 651610, 651700, 651801, 651802, 651803, 651900, 652000, 652200, 652300, 652601, 652602, 652603, 652700, 652900, 653000, 653100, 653200, 653300, 653401, 653403, 653500, 653600, 653700, 653800, 653900, 654000, 654201, 654202, 654301, 654302, 654400, 654501, 654502, 654600, 654700, 654800, 654900, 655000, 655100, 655200, 655300, 655500, 655600, 655700, 655800, 655901, 655902, 656000, 656100, 656200, 656300, 656400, 656600, 657300, 657400, 657500, 657600, 657700, 657800, 657900, 658000, 658201, 658202 és 658403 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Hajdú-Bihar megye 900750, 901250, 901260, 901270, 901350, 901551, 901560, 901570, 901580, 901590, 901650, 901660, 901750, 901950, 902050, 902150, 902250, 902350, 902450, 902550, 902650, 902660, 902670, 902750, 903250, 903650, 903750, 903850, 904350, 904750, 904760, 904850, 904860, 905360, 905450 és 905550 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Heves megye 702550, 703350, 703360, 703450, 703550, 703610, 703750, 703850, 703950, 704050, 704150, 704250, 704350, 704450, 704550, 704650, 704750, 704850, 704950, 705050, és 705350 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Jász-Nagykun-Szolnok megye 750150, 750160, 750250, 750260, 750350, 750450, 750460, 750550, 750650, 750750, 750850, 750950, 751150, 752150 és755550 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Nógrád megye 552010, 552150, 552250, 552350, 552450, 552460, 552520, 552550, 552610, 552620, 552710, 552850, 552860, 552950, 552960, 552970, 553050, 553110, 553250, 553260, 553350, 553650, 553750, 553850, 553910 és 554050 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Pest megye 571250, 571350, 571550, 571610, 571750, 571760, 572250, 572350, 572550, 572850, 572950, 573360, 573450, 580050 és 580450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Szabolcs-Szatmár-Bereg megye 851950, 852350, 852450, 852550, 852750, 853560, 853650, 853751, 853850, 853950, 853960, 854050, 854150, 854250, 854350, 855350, 855450, 855550, 855650, 855660 és 855850 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe.

5.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Aizputes novada Aizputes, Cīravas, Lažas, Kazdangas pagasts un Aizputes pilsēta,

Alsungas novads,

Durbes novada Dunalkas un Tadaiķu pagasts,

Kuldīgas novada Gudenieku pagasts,

Pāvilostas novada Sakas pagasts un Pāvilostas pilsēta,

Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz rietumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

Ventspils novada Jūrkalnes pagasts,

Grobiņas novada Bārtas un Gaviezes pagasts,

Rucavas novada Dunikas pagasts.

6.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Jurbarko rajono savivaldybė: Smalininkų ir Viešvilės seniūnijos,

Kelmės rajono savivaldybė: Kelmės, Kelmės apylinkių, Kražių, Kukečių seniūnijos dalis į pietus nuo kelio Nr. 2128 ir į vakarus nuo kelio Nr. 2106, Liolių, Pakražančio seniūnijos, Tytuvėnų seniūnijos dalis į vakarus ir šiaurę nuo kelio Nr. 157 ir į vakarus nuo kelio Nr. 2105 ir Tytuvėnų apylinkių seniūnijos dalis į šiaurę nuo kelio Nr. 157 ir į vakarus nuo kelio Nr. 2105, ir Vaiguvos seniūnijos,

Pagėgių savivaldybė,

Plungės rajono savivaldybė,

Raseinių rajono savivaldybė: Girkalnio ir Kalnujų seniūnijos dalis į šiaurę nuo kelio Nr A1, Nemakščių, Paliepių, Raseinių, Raseinių miesto ir Viduklės seniūnijos,

Rietavo savivaldybė,

Skuodo rajono savivaldybė,

Šilalės rajono savivaldybė,

Šilutės rajono savivaldybė: Juknaičių, Kintų, Šilutės ir Usėnų seniūnijos,

Tauragės rajono savivaldybė: Lauksargių, Skaudvilės, Tauragės, Mažonų, Tauragės miesto ir Žygaičių seniūnijos.

7.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gmina Ruciane – Nida i część gminy Pisz położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 58 oraz miasto Pisz w powiecie piskim,

część gminy Miłki położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63, część gminy Ryn położona na południe od linii kolejowej łączącej miejscowości Giżycko i Kętrzyn, część gminy wiejskiej Giżycko położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 59 biegnącą od zachodniej granicy gminy do granicy miasta Giżycko, na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od południowej granicy gminy do granicy miasta Giżycko i na południe od granicy miasta Giżycko w powiecie giżyckim,

gminy Mikołajki, Piecki, część gminy Sorkwity położona na południe od drogi nr 16 i część gminy wiejskiej Mrągowo położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 16 biegnącą od zachodniej granicy gminy do granicy miasta Mrągowo oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 59 biegnącą od wschodniej granicy gminy do granicy miasta Mrągowo w powiecie mrągowskim,

gminy Dźwierzuty i Świętajno w powiecie szczycieńskim,

gminy Gronowo Elbląskie, Markusy, Rychliki, część gminy Elbląg położona na wschód i na południe od granicy powiatu miejskiego Elbląg i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr S7 biegnącą od granicy powiatu miejskiego Elbląg do wschodniej granicy gminy Elbląg i część gminy Tolkmicko niewymieniona w części II załącznika w powiecie elbląskim oraz strefa wód przybrzeżnych Zalewu Wiślanego i Zatoki Elbląskiej,

gminy Barczewo, Biskupiec, Dobre Miasto, Dywity, Jonkowo, Świątki i część gminy Jeziorany położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 593 w powiecie olsztyńskim,

gminy Łukta, Miłakowo, Małdyty, Miłomłyn i Morąg w powiecie ostródzkim,

gmina Zalewo w powiecie iławskim,

w województwie podlaskim:

gminy Rudka, Wyszki, część gminy Brańsk położona na północ od linii od linii wyznaczonej przez drogę nr 66 biegnącą od wschodniej granicy gminy do granicy miasta Brańsk i miasto Brańsk w powiecie bielskim,

gmina Perlejewo w powiecie siemiatyckim,

gminy Kolno z miastem Kolno, Mały Płock i Turośl w powiecie kolneńskim,

gmina Poświętne w powiecie białostockim,

gminy Kulesze Kościelne, Nowe Piekuty, Szepietowo, Klukowo, Ciechanowiec, Wysokie Mazowieckie z miastem Wysokie Mazowieckie, Czyżew w powiecie wysokomazowieckim,

gminy Miastkowo, Nowogród, Śniadowo i Zbójna w powiecie łomżyńskim,

powiat zambrowski;

w województwie mazowieckim:

gminy Ceranów, Kosów Lacki, Sabnie, Sterdyń, część gminy Bielany położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 i część gminy wiejskiej Sokołów Podlaskipołożona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 w powiecie sokołowskim,

gminy Grębków, Korytnica, Liw, Łochów, Miedzna, Sadowne, Stoczek, Wierzbno i miasto Węgrów w powiecie węgrowskim,

gminy Rzekuń, Troszyn, Lelis, Czerwin i Goworowo w powiecie ostrołęckim,

powiat miejski Ostrołęka,

powiat ostrowski,

gminy Karniewo, Maków Mazowiecki, Rzewnie i Szelków w powiecie makowskim,

gmina Krasne w powiecie przasnyskim,

gminy Mała Wieś i Wyszogród w powiecie płockim,

gminy Ciechanów z miastem Ciechanów, Glinojeck, Gołymin – Ośrodek, Ojrzeń, Opinogóra Górna i Sońsk w powiecie ciechanowskim,

gminy Baboszewo, Czerwińsk nad Wisłą, Naruszewo, Płońsk z miastem Płońsk, Sochocin i Załuski w powiecie płońskim,

gminy Gzy, Obryte, Zatory, Pułtusk i część gminy Winnica położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Bielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

gminy Brańszczyk, Długosiodło, Rząśnik, Wyszków, Zabrodzie i część gminy Somianka położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

gminy Jadów, Klembów, Poświętne, Strachówka i Tłuszcz w powiecie wołomińskim,

gminy Dobre, Stanisławów, część gminy Jakubów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92, część gminy Kałuszyn położona na północ od linii wyznaczonej przez drogi nr 2 i 92 i część gminy Mińsk Mazowiecki położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr A2 w powiecie mińskim,

gminy Garbatka Letnisko, Gniewoszów i Sieciechów w powiecie kozienickim,

gminy Baranów i Jaktorów w powiecie grodziskim,

powiat żyrardowski,

gminy Belsk Duży, Błędów, Goszczyn i Mogielnica w powiecie grójeckim,

gminy Białobrzegi, Promna, Stara Błotnica, Wyśmierzyce i część gminy Stromiec położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 48 w powiecie białobrzeskim,

gminy Jedlińsk, Jastrzębia i Pionki z miastem Pionki w powiecie radomskim,

gminy Iłów, Nowa Sucha, Rybno, część gminy Teresin położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 92, część gminy wiejskiej Sochaczew położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 i część miasta Sochaczew położona na południowy zachód od linii wyznaczonej przez drogi nr 50 i 92 w powiecie sochaczewskim,

gmina Policzna w powiecie zwoleńskim,

gmina Solec nad Wisłą w powiecie lipskim;

w województwie lubelskim:

gminy Bełżyce, Borzechów, Bychawa, Niedrzwica Duża, Jastków, Konopnica, Głusk, Strzyżewice, Wysokie, Wojciechów i Zakrzew w powiecie lubelskim,

gminy Miączyn, Nielisz, Sitno, Komarów-Osada, Sułów, część gminy Szczebrzeszyn położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 biegnącą od wschodniej granicy gminy do granicy miasta Szczebrzesyzn i część gminy wiejskiej Zamość położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 w powiecie zamojskim,

powiat miejski Zamość,

gmina Jeziorzany i część gminy Kock położona na zachód od linii wyznaczonej przez rzekę Czarną w powiecie lubartowskim,

gminy Adamów i Serokomla w powiecie łukowskim,

gminy Nowodwór, Ryki, Ułęż i miasto Dęblin w powiecie ryckim,

gminy Janowiec, i część gminy wiejskiej Puławy położona na zachód od rzeki Wisły w powiecie puławskim,

gminy Chodel, Karczmiska, Łaziska, Opole Lubelskie, Poniatowa i Wilków w powiecie opolskim,

miasto Świdnik w powiecie świdnickim;

gminy Rudnik i Żółkiewkaw powiecie krasnostawskim,

gminy Bełżec, Jarczów, Lubycza Królewska, Rachanie, Susiec, Ulhówek i część gminy Łaszczów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 852 w powiecie tomaszowskim,

gminy Łukowa i Obsza w powiecie biłgorajskim,

powiat miejski Lublin,

gminy Kraśnik z miastem Kraśnik, Szastarka, Trzydnik Duży, Urzędów, Wilkołaz i Zakrzówek w powiecie kraśnickim,

gminy Modliborzyce i Potok Wielki w powiecie janowskim;

w województwie podkarpackim:

powiat lubaczowski,

gminy Laszki i Wiązownica w powiecie jarosławskim,

gminy Pysznica, Zaleszany i miasto Stalowa Wola w powiecie stalowowolskim,

gmina Gorzyce w powiecie tarnobrzeskim;

w województwie świętokrzyskim:

gminy Tarłów i Ożarów w powiecie opatowskim,

gminy Dwikozy, Zawichost i miasto Sandomierz w powiecie sandomierskim.

8.   Romania

Seuraavat Romanian alueet:

Județul Alba,

Județul Cluj,

Județul Harghita,

Județul Hunedoara,

Județul Iași,

Județul Neamț,

Județul Vâlcea,

Restul județului Mehedinți care nu a fost inclus în Partea III cu următoarele comune:

Comuna Garla Mare,

Hinova,

Burila Mare,

Gruia,

Pristol,

Dubova,

Municipiul Drobeta Turnu Severin,

Eselnița,

Salcia,

Devesel,

Svinița,

Gogoșu,

Simian,

Orșova,

Obârșia Closani,

Baia de Aramă,

Bala,

Florești,

Broșteni,

Corcova,

Isverna,

Balta,

Podeni,

Cireșu,

Ilovița,

Ponoarele,

Ilovăț,

Patulele,

Jiana,

Iyvoru Bârzii,

Malovat,

Bălvănești,

Breznița Ocol,

Godeanu,

Padina Mare,

Corlățel,

Vânju Mare,

Vânjuleț,

Obârșia de Câmp,

Vânători,

Vladaia,

Punghina,

Cujmir,

Oprișor,

Dârvari,

Căzănești,

Husnicioara,

Poroina Mare,

Prunișor,

Tămna,

Livezile,

Rogova,

Voloiac,

Sisești,

Sovarna,

Bălăcița,

Județul Gorj,

Județul Suceava,

Județul Mureș,

Județul Sibiu,

Județul Caraș-Severin.

II OSA

1.   Belgia

Seuraavat Belgian alueet:

in Luxembourg province:

the area is delimited clockwise by:

La frontière avec la France au niveau de Florenville,

La N85 jusque son intersection avec la N894au niveau de Florenville,

La N894 jusque son intersection avec larue de la Motte,

La rue de la Motte jusque son intersection avec la rue de Neufchâteau,

La rue de Neufchâteau,

La rue des Bruyères jusque son intersection avec la rue de la Gaume,

La rue de la Gaume jusque son intersection avec la rue de l'Accord,

La rue de l'Accord,

La rue du Fet,

La N40 jusque son intersection avec la E25-E411,

La E25-E411 jusque son intersection avec la N81 au niveau de Weyler,

La N81 jusque son intersection avec la N883 au niveau d'Aubange,

La N883 jusque son intersection avec la N88 au niveau d'Aubange,

La N88 jusque son intersection avec la N811,

La N811 jusque son intersection avec la rue Baillet Latour,

La rue Baillet Latour jusque son intersection avec la N88,

La N88 jusque son intersection avec la N871,

La N871 jusque son intersection avec la N87 au niveau de Rouvroy,

La N87 jusque son intersection avec la frontière avec la France.

2.   Bulgaria

Seuraavat Bulgarian alueet:

in Varna region:

within municipality of Beloslav:

Razdelna,

within municipalty of Devnya:

Devnya,

Povelyanovo,

Padina,

within municipality of Vetrino:

Gabarnitsa,

within municipality of Provadiya:

Staroselets,

Petrov dol,

Provadiya,

Dobrina,

Manastir,

Zhitnitsa,

Tutrakantsi,

Bozveliysko,

Barzitsa,

Tchayka,

within municipality of Avren:

Trastikovo,

Sindel,

Avren,

Kazashka reka,

Yunak,

Tsarevtsi,

Dabravino,

within municipality of Dalgopol:

Tsonevo,

Velichkovo,

within municipality of Dolni chiflik:

Nova shipka,

Goren chiflik,

Pchelnik,

Venelin,

in Silistra region:

within municipality of Kaynardzha:

Voynovo,

Kaynardzha,

Kranovo,

Zarnik,

Dobrudzhanka,

Golesh,

Svetoslav,

Polkovnik Cholakovo,

Kamentzi,

Gospodinovo,

Davidovo,

Sredishte,

Strelkovo,

Poprusanovo,

Posev,

within municipality of Alfatar:

Alfatar,

Alekovo,

Bistra,

Kutlovitza,

Tzar Asen,

Chukovetz,

Vasil Levski,

within municipality of Silistra:

Glavan,

Silistra,

Aydemir,

Babuk,

Popkralevo,

Bogorovo,

Bradvari,

Sratzimir,

Bulgarka,

Tsenovich,

Sarpovo,

Srebarna,

Smiletz,

Profesor Ishirkovo,

Polkovnik Lambrinovo,

Kalipetrovo,

Kazimir,

Yordanovo,

within municipality of Sitovo:

Dobrotitza,

Lyuben,

Slatina,

within municipality of Dulovo:

Varbino,

Polkovnik Taslakovo,

Kolobar,

Kozyak,

Mezhden,

Tcherkovna,

Dulovo,

Razdel,

Tchernik,

Poroyno,

Vodno,

Zlatoklas,

Tchernolik,

in Dobrich region:

within municipality of Krushari:

Kapitan Dimitrovo,

Ognyanovo,

Zimnitza,

Gaber,

within municipality of Dobrich-selska:

Altsek,

Vodnyantsi,

Feldfebel Denkovo,

Hitovo,

within municipality of Tervel:

Brestnitza,

Kolartzi,

Angelariy,

Balik,

Bezmer,

Bozhan,

Bonevo,

Voynikovo,

Glavantsi,

Gradnitsa,

Guslar,

Kableshkovo,

Kladentsi,

Kochmar,

Mali izvor,

Nova Kamena,

Onogur,

Polkovnik Savovo,

Popgruevo,

Profesor Zlatarski,

Sartents,

Tervel,

Chestimenstko,

within municipality Shabla:

Shabla,

Tyulenovo,

Bozhanovo,

Gorun,

Gorichane,

Prolez,

Ezeretz,

Zahari Stoyanovo,

Vaklino,

Granichar,

Durankulak,

Krapetz,

Smin,

Staevtsi,

Tvarditsa,

Chernomortzi,

within municipality of Kavarna:

Balgarevo,

Bozhurets,

Vranino,

Vidno,

Irechek,

Kavarna,

Kamen briag,

Mogilishte,

Neykovo,

Poruchik Chunchevo,

Rakovski,

Sveti Nikola,

Seltse,

Topola,

Travnik,

Hadzhi Dimitar,

Chelopechene.

3.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Eesti Vabariik (välja arvatud Hiiu maakond).

4.   Unkari

Seuraavat Unkarin alueet:

Heves megye 700150, 700250, 700260, 700350, 700450, 700460, 700550, 700650, 700750, 700850, 700860, 700950, 701050, 701111, 701150, 701250, 701350, 701550, 701560, 701650, 701750, 701850, 701950, 702050, 702150, 702250, 702260, 702350, 702450, 702750, 702850, 702950, 703050, 703150, 703250, 703370, 705150,705250, 705450,705510 és 705610 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Szabolcs-Szatmár-Bereg megye 850950, 851050, 851150, 851250, 851350, 851450, 851550, 851560, 851650, 851660, 851751, 851752, 852850, 852860, 852950, 852960, 853050, 853150, 853160, 853250, 853260, 853350, 853360, 853450, 853550, 854450, 854550, 854560, 854650, 854660, 854750, 854850, 854860, 854870, 854950, 855050, 855150, 855250, 855460, 855750, 855950, 855960, 856051, 856150, 856250, 856260, 856350, 856360, 856450, 856550, 856650, 856750, 856760, 856850, 856950, 857050, 857150, 857350, 857450, 857650, valamint 850150, 850250, 850260, 850350, 850450, 850550, 852050, 852150, 852250 és 857550, továbbá 850650, 850850, 851851 és 851852 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Nógrád megye 550110, 550120, 550130, 550210, 550310, 550320, 550450, 550460, 550510, 550610, 550710, 550810, 550950, 551010, 551150, 551160, 551250, 551350, 551360, 551450, 551460, 551550, 551650, 551710, 551810, 551821 és 552360 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Borsod-Abaúj-Zemplén megye 650100, 650200, 650300, 650400, 650500, 650600, 650700, 650800, 650900, 651000, 651200, 652100, 655400, 656701, 656702, 656800, 656900, 657010, 657100, 658100, 658310, 658401, 658402, 658404, 658500, 658600, 658700, 658801, 658802, 658901, 658902, 659000, 659100, 659210, 659220, 659300, 659400, 659500, 659601, 659602, 659701, 659800, 659901, 660000, 660100, 660200, 660400, 660501, 660502, 660600 és 660800, valamint 652400, 652500 és 652800 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Hajdú-Bihar megye 900150, 900250, 900350, 900450, 900550, 900650, 900660, 900670, 901850, 900850, 900860, 900930, 900950, 901050, 901150, 901450, 902850, 902860, 902950, 902960, 903050, 903150, 903350, 903360, 903370, 903450, 903550, 904450, 904460, 904550, 904650 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe.

5.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Ādažu novads,

Aizputes novada Kalvenes pagasts,

Aglonas novads,

Aizkraukles novads,

Aknīstes novads,

Alojas novads,

Alūksnes novads,

Amatas novads,

Apes novads,

Auces novads,

Babītes novads,

Baldones novads,

Baltinavas novads,

Balvu novads,

Bauskas novads,

Beverīnas novads,

Brocēnu novada Blīdenes pagasts, Remtes pagasta daļa uz austrumiem no autoceļa 1154 un P109,

Burtnieku novads,

Carnikavas novads,

Cēsu novads,

Cesvaines novads,

Ciblas novads,

Dagdas novads,

Daugavpils novads,

Dobeles novads,

Dundagas novads,

Durbes novada Durbes un Vecpils pagasts,

Engures novads,

Ērgļu novads,

Garkalnes novads,

Gulbenes novads,

Iecavas novads,

Ikšķiles novads,

Ilūkstes novads,

Inčukalna novads,

Jaunjelgavas novads,

Jaunpiebalgas novads,

Jaunpils novads,

Jēkabpils novads,

Jelgavas novads,

Kandavas novads,

Kārsavas novads,

Ķeguma novads,

Ķekavas novads,

Kocēnu novads,

Kokneses novads,

Krāslavas novads,

Krimuldas novads,

Krustpils novads,

Kuldīgas novada Ēdoles, Īvandes, Padures, Rendas, Kabiles, Rumbas, Kurmāles, Pelču, Snēpeles, Turlavas, Laidu un Vārmes pagasts, Kuldīgas pilsēta,

Lielvārdes novads,

Līgatnes novads,

Limbažu novads,

Līvānu novads,

Lubānas novads,

Ludzas novads,

Madonas novads,

Mālpils novads,

Mārupes novads,

Mazsalacas novads,

Mērsraga novads,

Naukšēnu novads,

Neretas novads,

Ogres novads,

Olaines novads,

Ozolnieku novads,

Pārgaujas novads,

Pļaviņu novads,

Preiļu novads,

Priekules novads,

Priekuļu novads,

Raunas novads,

republikas pilsēta Daugavpils,

republikas pilsēta Jelgava,

republikas pilsēta Jēkabpils,

republikas pilsēta Jūrmala,

republikas pilsēta Rēzekne,

republikas pilsēta Valmiera,

Rēzeknes novads,

Riebiņu novads,

Rojas novads,

Ropažu novads,

Rugāju novads,

Rundāles novads,

Rūjienas novads,

Salacgrīvas novads,

Salas novads,

Salaspils novads,

Saldus novada Novadnieku, Kursīšu, Zvārdes, Pampāļu, Šķēdes, Nīgrandes, Zaņas, Ezeres, Rubas, Jaunauces un Vadakstes pagasts,

Saulkrastu novads,

Sējas novads,

Siguldas novads,

Skrīveru novads,

Skrundas novads,

Smiltenes novads,

Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz austrumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

Strenču novads,

Talsu novads,

Tērvetes novads,

Tukuma novads,

Vaiņodes novads,

Valkas novads,

Varakļānu novads,

Vārkavas novads,

Vecpiebalgas novads,

Vecumnieku novads,

Ventspils novada Ances, Tārgales, Popes, Vārves, Užavas, Piltenes, Puzes, Ziru, Ugāles, Usmas un Zlēku pagasts, Piltenes pilsēta,

Viesītes novads,

Viļakas novads,

Viļānu novads,

Zilupes novads.

6.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Alytaus miesto savivaldybė,

Alytaus rajono savivaldybė,

Anykščių rajono savivaldybė,

Akmenės rajono savivaldybė: Ventos ir Papilės seniūnijos,

Biržų miesto savivaldybė,

Biržų rajono savivaldybė,

Birštono savivaldybė,

Druskininkų savivaldybė,

Elektrėnų savivaldybė,

Ignalinos rajono savivaldybė,

Jonavos rajono savivaldybė,

Joniškio rajono savivaldybė: Kepalių, Kriukų, Saugėlaukio ir Satkūnų seniūnijos,

Jurbarko rajono savivaldybė,

Kaišiadorių rajono savivaldybė,

Kalvarijos savivaldybė,

Kauno miesto savivaldybė,

Kauno rajono savivaldybė,

Kazlų Rūdos savivaldybė,

Kelmės rajono savivaldybė: Tytuvėnų seniūnijos dalis į rytus ir pietus nuo kelio Nr. 157 ir į rytus nuo kelio Nr. 2105 ir Tytuvėnų apylinkių seniūnijos dalis į pietus nuo kelio Nr. 157 ir į rytus nuo kelio Nr. 2105, Užvenčio, Kukečių dalis į šiaurę nuo kelio Nr. 2128 ir į rytus nuo kelio Nr. 2106, ir Šaukėnų seniūnijos,

Kėdainių rajono savivaldybė,

Kupiškio rajono savivaldybė,

Lazdijų rajono savivaldybė: Būdviečio, Kapčiamieščio, Krosnos, Kučiūnų ir Noragėlių seniūnijos,

Marijampolės savivaldybė,

Mažeikių rajono savivaldybė: Šerkšnėnų, Sedos ir Židikų seniūnijos,

Molėtų rajono savivaldybė,

Pakruojo rajono savivaldybė,

Panevėžio rajono savivaldybė,

Panevėžio miesto savivaldybė,

Pasvalio rajono savivaldybė,

Radviliškio rajono savivaldybė,

Prienų rajono savivaldybė,

Raseinių rajono savivaldybė: Ariogalos, Betygalos, Pagojukų, Šiluvos,Kalnujų seniūnijos ir Girkalnio seniūnijos dalis į pietus nuo kelio Nr. A1,

Rokiškio rajono savivaldybė,

Šakių rajono savivaldybė,

Šalčininkų rajono savivaldybė,

Šiaulių miesto savivaldybė,

Šiaulių rajono savivaldybė: Šiaulių kaimiškoji seniūnija,

Šilutės rajono savivaldybė: Rusnės seniūnija,

Širvintų rajono savivaldybė,

Švenčionių rajono savivaldybė,

Tauragės rajono savivaldybė: Batakių ir Gaurės seniūnijos,

Telšių rajono savivaldybė,

Trakų rajono savivaldybė,

Ukmergės rajono savivaldybė,

Utenos rajono savivaldybė,

Varėnos rajono savivaldybė,

Vilniaus miesto savivaldybė,

Vilniaus rajono savivaldybė,

Vilkaviškio rajono savivaldybė,

Visagino savivaldybė,

Zarasų rajono savivaldybė.

7.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gminy Kalinowo, Prostki, Stare Juchy i gmina wiejska Ełk w powiecie ełckim,

gminy Godkowo, Milejewo, Młynary, Pasłęk, część gminy Elbląg położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr S7 biegnącą od granicy powiatu miejskigo Elbląg do wschodniej granicy gminy Elbląg, i część obszaru lądowego gminy Tolkmicko położona na południe od linii brzegowej Zalewu Wiślanego i Zatoki Elbląskiej do granicy z gminą wiejską Elbląg w powiecie elbląskim,

powiat miejski Elbląg,

gmina Wydminy, część gminy Miłki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63, część gminy Ryn położona na północ od linii kolejowej łączącej miejscowości Giżycko i Kętrzyn, część gminy wiejskiej Giżycko położona na północ od linii kolejowej łączącej miejscowości Giżycko i Kętrzyn, część gminy wiejskiej Giżycko położona na zachód od zachodniej linii brzegowej jeziora Kisajno, w kierunku południowym od granicy miasta Giżycko i od południa ograniczona drogą nr 59 w powiecie giżyckim,

powiat gołdapski,

gmina Pozezdrze i część gminy Węgorzewo położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od południowo-wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 650, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 650 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 63 do skrzyżowania z drogą biegnącą do miejscowości Przystań i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Przystań, Pniewo, Kamionek Wielki, Radzieje, Dłużec w powiecie węgorzewskim,

powiat olecki,

gminy Orzysz, Biała Piska i część gminy Pisz położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 58 w powiecie piskim,

gminy Górowo Iławeckie z miastem Górowo Iławeckie, Bisztynek, część gminy wiejskiej Bartoszyce położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 51 biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 57 i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 57 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 51 do południowej granicy gminy i miasto Bartoszyce w powiecie bartoszyckim,

gmina Kolno i część gminy Jeziorany położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 593 w powiecie olsztyńskim,

powiat braniewski,

gminy Kętrzyn z miastem Kętrzyn, Reszel i część gminy Korsze położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy łączącą miejscowości Krelikiejmy i Sątoczno i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Sątoczno, Sajna Wielka biegnącą do skrzyżowania z drogą nr 590 w miejscowości Glitajny, a następnie na wschód od drogi nr 590 do skrzyżowania z drogą nr 592 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 592 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 590 w powiecie kętrzyńskim,

powiat lidzbarski,

część gminy Sorkwity położona na północ od drogi nr 16 i część gminy wiejskiej Mrągowo położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 16 biegnącą od zachodniej granicy gminy do granicy miasta Mrągowo oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 59 biegnącą od wschodniej granicy gminy do granicy miasta Mrągowo w powiecie mrągowskim;

w województwie podlaskim:

powiat grajewski,

powiat moniecki,

powiat sejneński,

gminy Łomża, Piątnica, Jedwabne, Przytuły i Wizna w powiecie łomżyńskim,

powiat miejski Łomża,

gminy Mielnik, Nurzec – Stacja, Grodzisk, Drohiczyn, Dziadkowice, Milejczyce i Siemiatycze z miastem Siemiatyczew powiecie siemiatyckim,

powiat hajnowski,

gminy Kobylin-Borzymyi Sokoły w powiecie wysokomazowieckim,

gminy Grabowo i Stawiski w powiecie kolneńskim,

gminy Czarna Białostocka, Dobrzyniewo Duże, Gródek, Juchnowiec Kościelny, Łapy, Michałowo, Supraśl, Suraż, Turośń Kościelna, Tykocin, Wasilków, Zabłudów, Zawady i Choroszcz w powiecie białostockim,

gminy Boćki, Orla, Bielsk Podlaski z miastem Bielsk Podlaski i część gminy Brańsk położona na południe od linii od linii wyznaczonej przez drogę nr 66 biegnącą od wschodniej granicy gminy do granicy miasta Brańsk w powiecie bielskim,

powiat suwalski,

powiat miejski Suwałki,

powiat augustowski,

powiat sokólski,

powiat miejski Białystok;

w województwie mazowieckim:

gminy Korczew, Kotuń, Paprotnia, Przesmyki, Wodynie, Skórzec, Mokobody, Mordy, Siedlce, Suchożebry i Zbuczyn w powiecie siedleckim,

powiat miejski Siedlce,

gminy Repki, Jabłonna Lacka, część gminy Bielany położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 i część gminy wiejskiej Sokołów Podlaski położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 w powiecie sokołowskim,

powiat łosicki,

gminy Brochów, Młodzieszyn, część gminy Teresin położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92, część gminy wiejskiej Sochaczew położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 i część miasta Sochaczew położona na północny wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr 50 i 92 w powiecie sochaczewskim,

powiat nowodworski,

gminy Joniec i Nowe Miasto w powiecie płońskim,

gminy Pokrzywnica, Świercze i część gminy Winnica położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Bielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

gminy Dąbrówka, Kobyłka, Marki, Radzymin, Wołomin, Zielonka i Ząbki w powiecie wołomińskim,

część gminy Somianka położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

gminy Cegłów, Dębe Wielkie, Halinów, Latowicz, Mrozy, Siennica, Sulejówek, część gminy Jakubów położona na południe od linii wyznaczoenj przez drogę nr 92, część gminy Kałuszyn położona na południe od linii wyznaczonej przez drogi nr 2 i 92 i część gminy Mińsk Mazowiecki położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr A2 i miasto Mińsk Mazowiecki w powiecie mińskim,

powiat garwoliński,

powiat otwocki,

powiat warszawski zachodni,

powiat legionowski,

powiat piaseczyński,

powiat pruszkowski,

gminy Chynów, Grójec, Jasieniec, Pniewy i Warkaw powiecie grójeckim,

gminy Milanówek, Grodzisk Mazowiecki, Podkowa Leśna i Żabia Wola w powiecie grodziskim,

gminy Grabów nad Pilicą, Magnuszew, Głowaczów, Kozienice w powiecie kozienickim,

część gminy Stromiec położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 48 w powiecie białobrzeskim,

powiat miejski Warszawa;

w województwie lubelskim:

gminy Borki, Czemierniki, Kąkolewnica, Komarówka Podlaska, Wohyń i Radzyń Podlaski z miastem Radzyń Podlaski w powiecie radzyńskim,

gminy Stoczek Łukowski z miastem Stoczek Łukowski, Wola Mysłowska, Trzebieszów, Krzywda, Stanin, część gminy wiejskiej Łuków położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od północnej granicy gminy do granicy miasta Łuków i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 806 biegnącą od wschodniej granicy miasta Łuków do wschodniej granicy gminy wiejskiej Łuków i miasto Łuków w powiecie łukowskim,

gminy Janów Podlaski, Kodeń, Tuczna, Leśna Podlaska, Rossosz, Łomazy, Konstantynów, Piszczac, Rokitno, Biała Podlaska, Zalesie, Terespol z miastem Terespol, Drelów, Międzyrzec Podlaski z miastem Międzyrzec Podlaski w powiecie bialskim,

powiat miejski Biała Podlaska,

gmina Łęczna i część gminy Spiczyn położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 829 w powiecie łęczyńskim,

część gminy Siemień położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 815 i część gminy Milanów położona na zachód od drogi nr 813 w powiecie parczewskim,

gminy Niedźwiada, Ostrówek, Abramów, Firlej, Kamionka, Michów, Lubartów z miastem Lubartów i część gminy Kock położona na wschód od linii wyznaczonej przez rzekę Czarną, w powiecie lubartowskim,

gminy Jabłonna, Krzczonów, Niemce, Garbów i Wólka w powiecie lubelskim,

gminy Mełgiew, Rybczewice i Piaski w powiecie świdnickim,

gminy Fajsławice, Gorzków, Izbica, Kraśniczyn, część gminy Krasnystaw położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 biegnącą od północno – wschodniej granicy gminy do granicy miasta Krasnystaw, miasto Krasnystaw i część gminy Łopiennik Górny położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 w powiecie krasnostawskim,

gminy Dołhobyczów, Mircze, Trzeszczany, Werbkowice i część gminy wiejskiej Hrubieszów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 844 oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 i miasto Hrubieszów w powiecie hrubieszowskim,

gmina Telatyn, Tyszowce i część gminy Łaszczów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 852 w powiecie tomaszowskim,

część gminy Wojsławice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy przez miejscowość Wojsławice do południowej granicy gminy w powiecie chełmskim,

gminy Grabowiec, Skierbieszów i Stary Zamość w powiecie zamojskim,

gminy Markuszów, Nałęczów, Kazimierz Dolny, Końskowola, Kurów, Wąwolnica, Żyrzyn, Baranów, część gminy wiejskiej Puławy położona na wschód od rzeki Wisły i miasto Puławy w powiecie puławskim,

gminy Annopol, Dzierzkowice i Gościeradów w powiecie kraśnickim,

gmina Józefów nad Wisłą w powiecie opolskim,

gminy Kłoczew i Stężyca w powiecie ryckim;

w województwie podkarpackim:

gminy Radomyśl nad Sanem i Zaklików w powiecie stalowowolskim.

8.   Romania

Seuraavat Romanian alueet:

Restul județului Maramureș care nu a fost inclus în Partea III cu următoarele comune:

Comuna Vișeu de Sus,

Comuna Moisei,

Comuna Borșa,

Comuna Oarța de Jos,

Comuna Suciu de Sus,

Comuna Coroieni,

Comuna Târgu Lăpuș,

Comuna Vima Mică,

Comuna Boiu Mare,

Comuna Valea Chioarului,

Comuna Ulmeni,

Comuna Băsești,

Comuna Baia Mare,

Comuna Tăuții Magherăuș,

Comuna Cicărlău,

Comuna Seini,

Comuna Ardusat,

Comuna Farcasa,

Comuna Salsig,

Comuna Asuaju de Sus,

Comuna Băița de sub Codru,

Comuna Bicaz,

Comuna Grosi,

Comuna Recea,

Comuna Baia Sprie,

Comuna Sisesti,

Comuna Cernesti,

Copalnic Mănăstur,

Comuna Dumbrăvița,

Comuna Cupseni,

Comuna Șomcuța Mare,

Comuna Sacaleșeni,

Comuna Remetea Chioarului,

Comuna Mireșu Mare,

Comuna Ariniș,

Județul Bistrița-Năsăud.

III OSA

1.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Brocēnu novada Cieceres un Gaiķu pagasts, Remtes pagasta daļa uz rietumiem no autoceļa 1154 un P109, Brocēnu pilsēta,

Saldus novada Saldus, Zirņu, Lutriņu un Jaunlutriņu pagasts, Saldus pilsēta.

2.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Akmenės rajono savivaldybė: Akmenės, Kruopių, Naujosios Akmenės kaimiškoji ir Naujosios Akmenės miesto seniūnijos,

Joniškio rajono savivaldybė: Gaižaičių, Gataučių, Joniškio, Rudiškių, Skaistgirio, Žagarės seniūnijos,

Lazdijų rajono savivaldybė: Lazdijų miesto, Lazdijų, Seirijų, Šeštokų, Šventežerio ir Veisiejų seniūnijos,

Mažeikių rajono savivaldybės: Laižuvos, Mažeikių apylinkės, Mažeikių, Reivyčių, Tirkšlių ir Viekšnių seniūnijos,

Šiaulių rajono savivaldybės: Bubių, Ginkūnų, Gruzdžių, Kairių, Kuršėnų kaimiškoji, Kuršėnų miesto, Kužių, Meškuičių, Raudėnų ir Šakynos seniūnijos.

3.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gmina Sępopol i część gminy wiejskiej Bartoszyce położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 51 biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 57 i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 57 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 51 do południowej granicy gminy w powiecie bartoszyckim,

gminy Srokowo, Barciany i część gminy Korsze położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy łączącą miejscowości Krelikiejmy i Sątoczno i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Sątoczno, Sajna Wielka biegnącą do skrzyżowania z drogą nr 590 w miejscowości Glitajny, a następnie na zachód od drogi nr 590 do skrzyżowania z drogą nr 592 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 592 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 590 w powiecie kętrzyńskim,

gmina Budry i część gminy Węgorzewo położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od południowo-wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 650, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 650 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 63 do skrzyżowania z drogą biegnącą do miejscowości Przystań i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Przystań, Pniewo, Kamionek Wielki, Radzieje, Dłużec w powiecie węgorzewskim,

gmina Pozezdrze w powiecie węgorzewskim,

gmina Kruklanki, część gminy Giżycko położona na wschód od zachodniej linii brzegowej jeziora Kisajno do granic miasta Giżycko oraz na wschód od fragmentu drogi nr 63 biegnącej od południowo-wchodniej granicy miasta Giżycko do granicy gminy Giżycko, miasto Giżycko,

w województwie mazowieckim:

gminy Domanice i Wiśniew w powiecie siedleckim,

w województwie lubelskim:

gminy Białopole, Dubienka, Chełm, Leśniowice, Wierzbica, Sawin, Ruda Huta, Dorohusk, Kamień, Rejowiec, Rejowiec Fabryczny z miastem Rejowiec Fabryczny, Siedliszcze, Żmudź i część gminy Wojsławice położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Wojsławice do południowej granicy gminy w powiecie chełmskim,

powiat miejski Chełm,

gmina Siennica Różana część gminy Łopiennik Górny położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 i część gminy Krasnystaw położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 biegnącą od północno – wschodniej granicy gminy do granicy miasta Krasnystaw w powiecie krasnostawskim,

gminy Hanna, Hańsk, Wola Uhruska, Urszulin, Stary Brus, Wyryki i gmina wiejska Włodawa w powiecie włodawskim,

gminy Cyców, Ludwin, Puchaczów, Milejów i część gminy Spiczyn położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 829 w powiecie łęczyńskim,

gmina Trawniki w powiecie świdnickim,

gminy Jabłoń, Podedwórze, Dębowa Kłoda, Parczew, Sosnowica, część gminy Siemień położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 815 i część gminy Milanów położona na wschód od drogi nr 813 w powiecie parczewskim,

gminy Sławatycze, Sosnówka, i Wisznice w powiecie bialskim,

gmina Ulan Majorat w powiecie radzyńskim,

gminy Ostrów Lubelski, Serniki i Uścimów w powiecie lubartowskim,

gmina Wojcieszków i część gminy wiejskiej Łuków położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od północnej granicy gminy do granicy miasta Łuków, a następnie na północ, zachód, południe i wschód od linii stanowiącej północną, zachodnią, południową i wschodnią granicę miasta Łuków do jej przecięcia się z drogą nr 806 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 806 biegnącą od wschodniej granicy miasta Łuków do wschodniej granicy gminy wiejskiej Łuków w powiecie łukowskim,

gminy Horodło, Uchanie i część gminy wiejskiej Hrubieszów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 844 biegnącą od zachodniej granicy gminy wiejskiej Hrubieszów do granicy miasta Hrubieszów oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 biegnącą od wschodniej granicy miasta Hrubieszów do wschodniej granicy gminy wiejskiej Hrubieszów w powiecie hrubieszowskim,

4.   Romania

Seuraavat Romanian alueet:

Zona orașului București,

Județul Constanța,

Județul Satu Mare,

Județul Tulcea,

Județul Bacău,

Județul Bihor,

Județul Brăila,

Județul Buzău,

Județul Călărași,

Județul Dâmbovița,

Județul Galați,

Județul Giurgiu,

Județul Ialomița,

Județul Ilfov,

Județul Prahova,

Județul Sălaj,

Județul Vaslui,

Județul Vrancea,

Județul Teleorman,

Partea din județul Maramureș cu următoarele delimitări:

Comuna Petrova,

Comuna Bistra,

Comuna Repedea,

Comuna Poienile de sub Munte,

Comuna Vișeu e Jos,

Comuna Ruscova,

Comuna Leordina,

Comuna Rozavlea,

Comuna Strâmtura,

Comuna Bârsana,

Comuna Rona de Sus,

Comuna Rona de Jos,

Comuna Bocoiu Mare,

Comuna Sighetu Marmației,

Comuna Sarasau,

Comuna Câmpulung la Tisa,

Comuna Săpânța,

Comuna Remeti,

Comuna Giulești,

Comuna Ocna Șugatag,

Comuna Desești,

Comuna Budești,

Comuna Băiuț,

Comuna Cavnic,

Comuna Lăpuș,

Comuna Dragomirești,

Comuna Ieud,

Comuna Saliștea de Sus,

Comuna Săcel,

Comuna Călinești,

Comuna Vadu Izei,

Comuna Botiza,

Comuna Bogdan Vodă,

Localitatea Groșii Țibileșului, comuna Suciu de Sus,

Localitatea Vișeu de Mijloc, comuna Vișeu de Sus,

Localitatea Vișeu de Sus, comuna Vișeu de Sus.

Partea din județul Mehedinți cu următoarele comune:

Comuna Strehaia,

Comuna Greci,

Comuna Brejnita Motru,

Comuna Butoiești,

Comuna Stângăceaua,

Comuna Grozesti,

Comuna Dumbrava de Jos,

Comuna Băcles,

Comuna Bălăcița,

Județul Argeș,

Județul Olt,

Județul Dolj,

Județul Arad,

Județul Timiș,

Județul Covasna,

Județul Brașov,

Județul Botoșani.

IV OSA

Italia

Seuraavat Italian alueet:

tutto il territorio della Sardegna.