ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 131
European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

62. vuosikerta
17. toukokuu 2019

Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/624, annettu 8 päivänä helmikuuta 2019, lihantuotantoa koskevan virallisen valvonnan suorittamista sekä elävien simpukoiden tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita koskevista erityissäännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti ( 1 )

1

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/625, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 täydentämisestä siltä osin kuin on kyse tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden lähetysten unioniin tuloa koskevista vaatimuksista ( 1 )

18

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/626, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2019, niiden kolmansien maiden tai kolmansien maiden alueiden luetteloista, joista tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden tulo Euroopan unioniin on sallittua, ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/759 muuttamisesta näiden luetteloiden osalta ( 1 )

31

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/627, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2019, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan suorittamista koskevista yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti ja komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttamisesta virallisen valvonnan osalta ( 1 )

51

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/628, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2019, virallisten todistusten malleista tietyille eläimille ja tavaroille sekä asetuksen (EY) N:o 2074/2005 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/759 muuttamisesta näiden todistusmallien osalta ( 1 )

101

 

 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.

II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

17.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 131/1

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/624,

annettu 8 päivänä helmikuuta 2019,

lihantuotantoa koskevan virallisen valvonnan suorittamista sekä elävien simpukoiden tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita koskevista erityissäännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (1) (virallista valvontaa koskeva asetus) ja erityisesti sen 18 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2017/625 vahvistetaan säännöt sellaista virallista valvontaa ja sellaisia muita virallisia toimia varten, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset suorittavat tarkastaakseen, että elintarvikkeiden turvallisuus ja vastaavat seikat ovat unionin lainsäädännön mukaisia tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikissa vaiheissa. Erityisesti siinä säädetään virallisesta valvonnasta, joka on suoritettava ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden osalta sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (2), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (3), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (4) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 (5) vaatimuksia noudatetaan.

(2)

Asetuksella (EU) 2017/625 kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004 (6)14 päivänä joulukuuta 2019. Asetuksessa (EY) N:o 854/2004 vahvistetaan nyt ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevat erityissäännöt sen varmistamiseksi, että asetusten (EY) N:o 852/2004, (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 1069/2009 vaatimuksia noudatetaan. Siinä säädetään myös mahdollisuudesta myöntää tiettyjä poikkeuksia kyseisistä vaatimuksista.

(3)

Tässä asetuksessa vahvistettavilla säännöillä olisi varmistettava nyt voimassa olevien, asetuksessa (EY) N:o 854/2004 vahvistettujen sääntöjen jatko ottaen huomioon mainitun säädöksen hyväksymisen jälkeen kertynyt kokemus sekä uusi tieteellinen näyttö ja ilmoitetut kansalliset säännöt, jotta taataan perinteisten menetelmien käytön jatkuminen elintarvikkeiden tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikissa vaiheissa.

(4)

Asetuksessa (EU) 2017/625 säädetään, että annetaan delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan perusteet ja edellytykset poikkeuksille tietyistä mainitun asetuksen vaatimuksista siten, että ante mortem- ja post mortem -tarkastukset voidaan tehdä virkaeläinlääkärin vastuulla sen sijaan, että virkaeläinlääkärin olisi tehtävä kyseiset tarkastukset tai ne olisi tehtävä virkaeläinlääkärin valvonnassa. Delegoiduissa säädöksissä olisi myös vahvistettava perusteet ja edellytykset sille, että virallista valvontaa voi leikkaamoissa suorittaa muu toimivaltaisten viranomaisten nimeämä henkilöstö.

(5)

Ante mortem -tarkastus on välttämätön ihmisten terveyden, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin suojelemiseksi, minkä vuoksi se kuuluu jatkossakin virkaeläinlääkärin vastuulle. Tietyt ante mortem -tarkastukseen sisältyvät rutiinitehtävät voisi kuitenkin suorittaa virallinen avustaja asetuksen (EU) 2017/625 tavoitteiden saavuttamista vaarantamatta edellyttäen, että tietyt perusteet ja edellytykset täyttyvät.

(6)

Etenkin silloin, kun virkaeläinlääkäri on tehnyt ante mortem -tarkastuksen alkuperätilalla, teurastamoon saapumisen yhteydessä tehtävän ante mortem -tarkastuksen osalta olisi sallittava enemmän joustoa ja se voitaisiin tehdä virkaeläinlääkärin vastuulla. Jos alkuperätilalla ei kuitenkaan ole tehty ante mortem -tarkastusta, tehtävien siirto olisi sallittava vain siinä tapauksessa, että virkaeläinlääkäri valvoo tarkastuksia, ja edellyttäen muiden lajien kuin siipikarjaan tai jäniseläimiin kuuluvien lajien osalta, että tietyt perusteet ja edellytykset täyttyvät.

(7)

Hätäteurastuksen yhteydessä ante mortem -tarkastusta ei voida tehdä teurastamossa. Jotta vältettäisiin aiheuttamasta eläimelle tarpeetonta kärsimystä siirtämällä se teurastamoon sekä rajoitettaisiin toimijoille aiheutuvia taloudellisia tappioita ja vähennettäisiin elintarvikejätettä, olisi vahvistettava perusteet ja edellytykset sille, että hätäteurastuksen yhteydessä ante mortem -tarkastus voidaan tehdä teurastamon ulkopuolella. Hätäteurastetut eläimet voivat edelleen soveltua ihmisravinnoksi, jos niille tehdyn lihantarkastuksen tulos on hyväksyvä. Kyseisten tarkastusten olisi annettava mahdollisimman hyvät takeet soveltuvuudesta kulutukseen silloin, kun niiden perusteella sallitaan hätäteurastus teurastamon ulkopuolella.

(8)

Ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvien vaatimusten noudattamisen arviointi voidaan ehkä suorittaa tehokkaammin, jos ante mortem -tarkastukset tehdään alkuperätilalla eikä teurastamossa. Poikkeukset teurastamossa suoritettavista ante mortem -tarkastuksista olisi sen vuoksi sallittava kaikilla lajeilla tietyin perustein.

(9)

Vaikka post mortem -tarkastukset ja auditointitoimet ovat ihmisten terveyden, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin suojelun kannalta välttämättömiä ja niiden olisi sen vuoksi oltava edelleen virkaeläinlääkärin vastuulla, virallinen avustaja voi suorittaa tiettyjä tehtäviä tiettyjen perusteiden ja edellytysten täyttyessä edellyttäen, että kyseisten tavoitteiden osalta on olemassa riittävät takeet. Kyseisten perusteiden ja edellytysten mukaisesti olisi erityisesti oltava mahdollista jatkaa nykyisiä käytäntöjä ajoittain toimivissa pienteurastamoissa ja pienissä riistan käsittelylaitoksissa.

(10)

Olisi määriteltävä perusteet ja edellytykset teurastamoissa ja riistan käsittelylaitoksissa suoritettavia ante mortem- ja post mortem -tarkastuksia koskevista perusvaatimuksista poikkeamiselle. Tuotantomäärän kynnysarvo on syrjimätön peruste, jonka osalta otetaan huomioon erityisesti pienimmät laitokset asetuksen (EU) 2017/625 16 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti. Koska kyseisten laitosten rakenne on erilainen eri jäsenvaltioissa, kynnysarvon olisi perustuttava teurastettujen tai käsiteltyjen eläinten lukumäärään tai siihen, että sen voidaan osoittaa edustavan vähäistä kiinteää prosenttiosuutta markkinoille saatetun lihan määrästä. Asetuksessa (EY) N:o 1099/2009 määritellään eläinyksiköt (karjayksiköt) ja vahvistetaan muuntokertoimet tiettyjen lajien eläinten lukumäärän ilmaisemiseksi eläinyksikköinä. Kyseisiä säännöksiä olisi käytettävä, kun vahvistetaan kynnysarvoja ja yhdenmukaistetaan tiettyihin vaatimuksiin teurastamon koon perusteella tehtäviä poikkeuksia.

(11)

Leikkaamoissa tiettyjä tehtäviä voi suorittaa toimivaltaisten viranomaisten nimeämä henkilöstö ihmisten terveyden, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin suojelun tavoitteiden saavuttamista vaarantamatta, jos tietyt perusteet ja edellytykset täyttyvät.

(12)

Elävien simpukoiden tuotannon virallinen valvonta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa tuotannon olevan unionin lainsäädännössä vahvistettujen perusteiden ja tavoitteiden mukaista. Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson II luvun A osan mukaan elävät simpukat on pyydettävä tuotantoalueilta, jotka toimivaltainen viranomainen on luokitellut ja joilla ne sallivat pyynnin. Asetuksessa (EU) 2017/625 säädetään sellaisten delegoitujen säädösten antamisesta, joissa vahvistetaan perusteet ja edellytykset sille, kuinka määritellään, milloin kampasimpukoiden (Pectinidae), merikotiloiden ja varsinaisten merimakkaroiden (Holothuroidea) tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita ei tarvitse luokitella.

(13)

Olisi myös vahvistettava paikka, jossa kyseisten kampasimpukoiden (Pectinidae), merikotiloiden ja varsinaisten merimakkaroiden (Holothuroidea), jotka eivät ota ravintoaan siivilöimällä, tuotantoa koskeva virallinen valvonta suoritetaan.

(14)

Asetuksessa (EU) 2017/625 säädetään myös mahdollisuudesta vahvistaa erityispoikkeuksia poroja (Rangifer tarandus tarandus), riekkoja (Lagopus lagopus) ja kiirunoita (Lagopus mutus) koskevan virallisen valvonnan osalta, jotta pitkäaikaisia paikallisia ja perinteisiä tapoja ja käytäntöjä voidaan jatkaa.

(15)

Asetuksen (EY) N:o 854/2004 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat toteuttaa kansallisia toimenpiteitä, joilla pyritään mahdollistamaan perinteisten menetelmien käytön jatkaminen tai vastaamaan sellaisten elintarvikealan yritysten tarpeisiin, joiden tuotanto on vähäinen tai jotka sijaitsevat erityisten maantieteellisten rajoitteiden alaisilla alueilla. Tämän perusteella Ruotsi ja Suomi ovat antaneet komissiolle ja muille jäsenvaltioille ilmoituksen kansallisista toimenpiteistä, joihin liittyy erityispoikkeuksia tietyistä poronlihaa ja metsäkanojen lihaa koskevan virallisen valvonnan vaatimuksista. Koska asetus (EU) 2017/625 ei enää mahdollista mainitunlaista kansallisilla toimenpiteillä tehtävää mukautusta, tässä asetuksessa olisi vahvistettava poroa ja metsäkanoja koskevan virallisen valvonnan osalta sovellettavat poikkeukset, jotta on mahdollista jatkaa sellaisia pitkäaikaisia paikallisia ja perinteisiä tapoja ja käytäntöjä, jotka eivät vaikuta asetuksen (EU) 2017/625 tavoitteiden saavuttamiseen.

(16)

Asetuksessa (EU) 2017/625 vahvistetaan toimivaltaisten viranomaisten nimeämää henkilöstöä ja virkaeläinlääkäreitä sekä viralliseen valvontaan ja tiettyihin muihin virallisiin toimiin osallistuvia virallisia avustajia koskevat vähimmäisvaatimukset. Lisäksi vahvistetaan viralliseen valvontaan ja tiettyihin muihin virallisiin toimiin osallistuvan teurastamohenkilöstön koulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset.

(17)

Olisi vahvistettava virkaeläinlääkäreitä, virallisia avustajia ja toimivaltaisten viranomaisten nimeämää muuta henkilöstöä koskevat vähimmäisvaatimukset, jotta he hoitaisivat tehtävänsä tehokkaasti ja asianmukaisesti ja varmistaisivat näin kuluttajien, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin korkeatasoisen suojelun. Niihin olisi sisällyttävä erityiset koulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset. Olisi tarjottava mahdollisuus mukauttaa vaatimus riittävän joustavasti suoritettaviin tehtäviin, työkokemus huomioon ottaen.

(18)

Jotta virallinen valvonta ja muut viralliset valvontatoimet suoritettaisiin tehokkaasti ja asianmukaisesti, olisi myös vahvistettava tarkoituksenmukaiset koulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset viralliseen valvontaan ja muihin virallisiin valvontatoimiin liittyvien tehtävien suorittamisessa avustavaa teurastamohenkilöstöä varten.

(19)

Koska asetuksella (EU) 2017/625 kumotaan 14 päivänä joulukuuta 2019 asetus (EY) N:o 854/2004, tätä asetusta olisi sovellettava kyseisestä päivästä alkaen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan erityiset säännöt asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun eläinperäisiä tuotteita koskevan virallisen valvonnan suorittamiselle.

Erityiset säännöt koskevat seuraavia:

a)

perusteet ja edellytykset, joilla määritetään

i)

milloin ante mortem -tarkastus voidaan suorittaa tietyissä teurastamoissa virkaeläinlääkärin valvonnassa tai vastuulla;

ii)

milloin ante mortem -tarkastus voidaan suorittaa muualla kuin teurastamossa hätäteurastetuksen yhteydessä;

iii)

milloin ante mortem -tarkastus voidaan suorittaa alkuperätilalla;

iv)

minkälaiset takeet on annettava sille, että virkaeläinlääkärin vastuulla suoritetaan post mortem -tarkastukset ja auditoinnit, kuten asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdassa säädetään;

v)

poikkeukset asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 6 kohdasta kampasimpukoiden (Pectinidae), merikotiloiden ja varsinaisten merimakkaroiden (Holothuroidea) tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden luokittelun osalta;

vi)

milloin toimivaltaisten viranomaisten tätä tarkoitusta varten nimeämä ja asianmukaisesti koulutettu henkilöstö voi suorittaa virallisen valvonnan leikkaamoissa;

b)

erityispoikkeusten vahvistaminen porojen (Rangifer tarandus tarandus), riekkojen (Lagopus lagopus) ja kiirunoiden (Lagopus mutus) osalta, jotta voidaan jatkaa pitkäaikaisia paikallisia ja perinteisiä tapoja ja käytäntöjä;

c)

virkaeläinlääkäriä, virallista avustajaa ja toimivaltaisten viranomaisten nimeämää henkilöstöä koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistaminen, mukaan lukien koulutusta koskevat vaatimukset, asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklassa kuvattujen tehtävien asianmukaisen suorittamisen varmistamiseksi;

d)

tarkoituksenmukaisten koulutusta koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistaminen teurastamohenkilöstölle, joka avustaa asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 3 kohdassa kuvattujen tehtävien suorittamisessa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’teurastamolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.16 kohdassa määriteltyä teurastamoa;

2)

’alkuperätilalla’ tilaa, jolla eläimiä viimeksi kasvatettiin. Jos kyseessä ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (7) liitteessä I olevan 2 kohdan q alakohdassa määritellyt puolikesyt hirvieläimet, tähän kuuluvat myös teurastettavien eläinten valintaan tarkoitetut erotukset;

3)

’tuotantoalueella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.5 kohdassa määriteltyä tuotantoaluetta;

4)

’uudelleensijoitusalueella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.6 kohdassa määriteltyä uudelleensijoitusaluetta;

5)

’toimivaltaisten viranomaisten nimeämällä henkilöstöllä’ henkilöä, joka ei ole virallinen avustaja eikä virkaeläinlääkäri ja joka on tämän asetuksen mukaisesti kelpoinen toimimaan sellaisessa ominaisuudessa leikkaamoissa ja jolle toimivaltaiset viranomaiset osoittavat tiettyjen toimien suorittamisen;

6)

’riskianalyysillä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (8) 3 artiklan 10 kohdassa määriteltyä riskianalyysiä;

7)

’leikkaamolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.17 kohdassa määriteltyä leikkaamoa;

8)

’siipikarjalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.3 kohdassa määriteltyä siipikarjaa;

9)

’jäniseläimillä’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.4 kohdassa määriteltyjä jäniseläimiä;

10)

’elintarvikealan toimijalla’ asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyä elintarvikealan toimijaa;

11)

’kotieläiminä pidetyillä sorkka- ja kavioeläimillä’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.2 kohdassa määriteltyjä kotieläiminä pidettyjä sorkka- ja kavioeläimiä;

12)

’lihalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa määriteltyä lihaa;

13)

’tarhatulla riistalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.6 kohdassa määriteltyä tarhattua riistaa;

14)

’lopullisella kuluttajalla’ asetuksen (EU) N:o 178/2002 3 artiklan 18 kohdassa määriteltyä lopullista kuluttajaa;

15)

’vähittäiskaupalla’ asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 7 kohdassa määriteltyä vähittäiskauppaa;

16)

’laitoksella’ asetuksen (EY) N:o 852/2004 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määriteltyä laitosta;

17)

’pienteurastamolla’ toimivaltaisten viranomaisten riskianalyysin perusteella nimeämää teurastamoa, jossa teurastusta harjoitetaan ainoastaan osan työpäivää tai koko työpäivän ajan mutta ei viikon jokaisena työpäivänä;

18)

’pienellä riistan käsittelylaitoksella’ toimivaltaisten viranomaisten riskianalyysin perusteella nimeämää riistan käsittelylaitosta, jossa riistaa käsitellään ainoastaan osan työpäivää tai koko työpäivän ajan mutta ei viikon jokaisena työpäivänä;

19)

’eläinyksiköllä’ asetuksen (EY) N:o 1099/2009 17 artiklan 6 kohdassa määriteltyä karjayksikköä;

20)

’luonnonvaraisella pienriistalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.7 kohdassa määriteltyä luonnonvaraista pienriistaa;

21)

’riistan käsittelylaitoksella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.18 kohdassa määriteltyä riistan käsittelylaitosta;

22)

’lähettämöllä’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.7 kohdassa määriteltyä lähettämöä;

23)

’simpukoilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa määriteltyjä simpukoita;

24)

’jalostamisella’ asetuksen (EY) N:o 852/2004 2 artiklan 1 kohdan m alakohdassa määriteltyä jalostamista;

25)

’sisäelimillä’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.12 kohdassa määriteltyjä sisäelimiä;

26)

’alkutuotannolla’ asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 17 kohdassa määriteltyä alkutuotantoa;

27)

’maitotilalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 4.2 kohdassa määriteltyä maitotilaa.

3 artikla

Perusteet ja edellytykset sille, että virallinen avustaja voi suorittaa ante mortem -tarkastukset tietyissä teurastamoissa

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, virallinen avustaja voi suorittaa virkaeläinlääkärin valvonnassa ante mortem -tarkastuksen muille lajeille kuin siipikarjaan tai jäniseläimiin kuuluville lajeille edellyttäen, että kyseisessä teurastamossa sovellettavat menettelyt täyttävät seuraavat perusteet ja edellytykset:

a)

ante mortem -tarkastuksiin sisältyvät tehtävät ovat luonteeltaan puhtaasti käytännöllisiä ja koskevat ainoastaan yhtä tai useampaa seuraavista:

i)

todennetaan, että elintarvikealan toimija täyttää elintarvikeketjua koskeviin tietoihin ja eläinten tunnistustarkastukseen liittyvät vaatimukset;

ii)

esivalitaan eläimet, joissa ilmenee mahdollisia poikkeamia ihmisten terveyttä, eläinten terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten suhteen;

b)

jos mahdollisia poikkeamia havaitaan tai epäillään, virallinen avustaja ilmoittaa asiasta viipymättä virkaeläinlääkärille, minkä jälkeen virkaeläinlääkäri suorittaa itse ante mortem -tarkastuksen; ja

c)

virkaeläinlääkäri todentaa säännöllisesti, että virallinen avustaja suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti.

2   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, virallinen avustaja voi suorittaa teurastamossa ante mortem -tarkastuksen kaikille lajeille virkaeläinlääkärin vastuulla edellyttäen, että seuraavat perusteet ja edellytykset täyttyvät:

a)

virkaeläinlääkäri on jo tehnyt ante mortem -tarkastuksen alkuperätilalla 5 artiklan mukaisesti;

b)

tarkastuksen suorittava virallinen avustaja ilmoittaa viipymättä virkaeläinlääkärille, jos mahdollisia poikkeamia havaitaan tai epäillään, ja virkaeläinlääkäri suorittaa sen jälkeen itse ante mortem -tarkastuksen;

ja

c)

virkaeläinlääkäri todentaa säännöllisesti, että virallinen avustaja suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa mainittuja poikkeuksia ei sovelleta

a)

eläimiin, joille tehdään asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan I jakson VI luvussa tarkoitettu hätäteurastus;

b)

eläimiin, joilla epäillään olevan jokin tauti tai tila, joka voi vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen;

c)

nautaeläimiin, jotka tulevat karjoista, joita ei ole julistettu virallisesti tuberkuloosista vapaiksi tai joiden asema virallisesti taudista vapaana on peruutettu;

d)

nautaeläimiin, jotka tulevat sellaisista karjoista, ja lampaisiin ja vuohiin, jotka tulevat sellaisilta tiloilta, joita ei ole julistettu virallisesti luomistaudista vapaiksi tai joiden asema virallisesti taudista vapaana on peruutettu;

e)

taudinpurkaustapauksessa eläimiin, jotka tulevat joltakin neuvoston direktiivin 64/432/ETY (9) 2 artiklassa määritellyltä alueelta, jolla sovelletaan eläinten terveyteen liittyviä rajoituksia unionin lainsäädännön mukaisesti;

f)

eläimiin, joihin sovelletaan tiukempaa valvontaa uusien tautien tai tiettyjen Maailman eläintautijärjestön (OIE) luetteloimien tautien leviämisen vuoksi.

4 artikla

Perusteet ja edellytykset sille, että ante mortem -tarkastukset voidaan suorittaa muualla kuin teurastamossa hätäteurastuksen yhteydessä

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, virkaeläinlääkäri voi suorittaa hätäteurastuksen yhteydessä ante mortem -tarkastuksia muualla kuin teurastamossa ainoastaan kotieläiminä pidetyille sorkka- ja kavioeläimille edellyttäen, että hätäteurastusta varten asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan I jakson VI luvun 1, 2 ja 6 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät.

Teurastettavaksi soveltuvista eläimistä on annettava komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/628 (10) liitteessä V esitetyn mallin mukainen terveystodistus. Terveystodistukset on toimitettava eläinten mukana teurastamoon tai lähetettävä etukäteen missä tahansa muodossa. Terveystodistukseen on kirjattava kaikki myöhemmän lihantarkastuksen kannalta merkitykselliset havainnot.

5 artikla

Yleiset perusteet ja edellytykset sille, että ante mortem -tarkastukset voidaan suorittaa alkuperätilalla

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia, että teurastettaviksi tarkoitetuille eläimille tehdään ante mortem -tarkastukset alkuperätilalla 2 kohdassa ja 6 artiklassa vahvistettujen perusteiden ja edellytysten mukaisesti.

2.   Seuraavia perusteita ja edellytyksiä sovelletaan kaikkiin lajeihin:

a)

alkuperätilalla suoritetaan tietojen tai asiakirjojen tarkastus, mukaan lukien elintarvikeketjua koskevien tietojen todentaminen;

b)

elintarvikealan toimija helpottaa tarvittaessa yksittäisten eläinten tutkimista;

c)

alkuperätilalla tehtäviin ante mortem -tarkastuksiin sisältyy eläinten fyysinen tarkastus sen määrittämiseksi,

i)

onko niillä tautia tai tilaa, joka voi tarttua eläimiin tai ihmisiin kyseisten eläinten lihaa käsiteltäessä tai kulutettaessa, tai käyttäytyvätkö ne yksilöllisesti tai yhdessä tavalla, joka viittaa siihen, että mainitunlaista tautia on esiintynyt;

ii)

ilmeneekö niillä yleistä käytöshäiriötä, merkkejä taudista tai poikkeamia, joiden vuoksi kyseisten eläinten liha ei sovellu ihmisravinnoksi;

iii)

onko näyttöä tai aihetta epäillä, että eläimissä voi olla kemikaalijäämiä määrinä, jotka ylittävät unionin lainsäädännössä vahvistetut tasot, tai kiellettyjen aineiden jäämiä;

iv)

ilmeneekö niissä merkkejä eläinten hyvinvointiin liittyvistä ongelmista, kuten liiallisesta likaisuudesta;

v)

soveltuvatko ne kuljetettaviksi;

d)

a, b ja c alakohdassa tarkoitetut alkuperätilalla suoritettavat tarkastukset ja ante mortem -tarkastuksen tekee virkaeläinlääkäri;

e)

teurastettavaksi soveltuvat eläimet on merkittävä asianmukaisesti, erotettava muista eläimistä ja lähetettävä teurastamoon suoraan alkuperätilalta;

f)

teurastettavaksi soveltuvista eläimistä on annettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/628 liitteessä IV olevassa I osassa esitetty terveystodistus. Terveystodistus on toimitettava eläinten mukana teurastamoon tai lähetettävä etukäteen missä tahansa muodossa. Terveystodistukseen on kirjattava kaikki myöhemmän lihantarkastuksen kannalta merkitykselliset havainnot.

3.   Teurastamossa tehdään seuraavat lisätarkastukset asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan ja tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti:

a)

todennetaan säännöllisesti, onko elintarvikealan toimija täyttänyt velvollisuutensa varmistaa, että eläimet on merkitty asianmukaisesti;

b)

todennetaan säännöllisesti, että eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä on noudatettu kuljetuksen ja teurastamoon saapumisen aikana sekä se, onko havaittavissa merkkejä sellaisesta tilasta, joka voi vaikuttaa haitallisesti ihmisten tai eläinten terveyteen.

4.   Jos eläimiä ei teurasteta kolmen päivän kuluessa, tai 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 28 päivän kuluessa, 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetun terveystodistuksen antamispäivämäärästä ja

a)

jos eläimiä ei ole lähetetty alkuperätilalta teurastamoon, on suoritettava täydentävä ante mortem -tarkastus ja annettava uusi terveystodistus;

b)

jos eläimet ovat jo matkalla teurastamoon tai ovat jo saapuneet sinne, teurastus voidaan sallia niin pian kuin viivästyksen syy on arvioitu edellyttäen, että eläimille tehdään täydentävä ante mortem -tarkastus komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/627 (11) 11 artiklan mukaisesti.

6 artikla

Lajikohtaiset perusteet ja edellytykset sille, että ante mortem -tarkastukset voidaan suorittaa alkuperätilalla

1.   Toimivaltaiset viranomaiset soveltavat tässä artiklassa säädettyjä erityisiä perusteita ja edellytyksiä soveltuvissa siipikarjaan ja tarhattuun riistaan liittyvissä tapauksissa.

2.   Rasvaisen maksan (foie gras) tuotantoa varten kasvatettavan siipikarjan sekä alkuperätilalla teurastetun siipikarjan, jonka sisäelinten poistamista on lykätty, ollessa kyseessä teurastamoon tai leikkaamoon toimitetaan ruhojen, joista ei ole poistettu sisäelimiä, mukana tai lähetetään etukäteen missä tahansa muodossa 5 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetun todistuksen sijasta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/628 liitteessä IV olevassa II osassa esitetyn terveystodistuksen mallin mukaisesti täytetty todistus.

3.   Alkuperätilalla asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan III jakson 3 kohdan mukaisesti teurastetun tarhatun riistan ollessa kyseessä teurastamoon toimitetaan eläinten mukana tai lähetetään etukäteen missä tahansa muodossa 5 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetun todistuksen sijasta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/628 liitteessä IV olevassa III osassa esitetyn terveystodistuksen mallin mukaisesti täytetty todistus.

4.   Alkuperätilalla asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan III jakson 3 kohdan a alakohdan mukaisesti teurastetun tarhatun riistan ollessa kyseessä

a)

teurastamoon toimitetaan eläinten mukana tai lähetetään etukäteen missä tahansa muodossa 5 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetun todistuksen sijasta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/628 liitteessä IV olevassa IV osassa esitetyn terveystodistuksen mallin mukaisesti täytetty todistus;

b)

virkaeläinlääkäri todentaa säännöllisesti, että teurastuksen ja verenlaskun tekevät henkilöt suorittavat tehtävänsä asianmukaisesti.

5.   Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia tarhatun riistan teurastuksen 28 päivän ajan 5 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetun terveystodistuksen antamispäivästä, jos

a)

tuottaja toimittaa ainoastaan pieniä määriä tarhatun riistan lihaa joko suoraan lopulliselle kuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, jotka toimittavat lihan suoraan lopulliselle kuluttajalle; ja

b)

vuodessa teurastetaan enintään 50 eläintä alkuperätilaa kohden.

7 artikla

Perusteet ja edellytykset asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja virkaeläinlääkärin vastuulla suoritettavia post mortem -tarkastuksia varten

1.   Asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja post mortem -tarkastuksia voi suorittaa tämän asetuksen liitteessä II olevan II luvussa esitetyt vaatimukset täyttävä virallinen avustaja virkaeläinlääkärin vastuulla, jos seuraavat perusteet ja edellytykset täyttyvät:

a)

teurastus- tai riistankäsittelytoimet toteutetaan pienteurastamossa tai pienessä riistan käsittelylaitoksessa, jossa teurastetaan tai käsitellään

i)

alle 1 000 eläinyksikköä vuodessa; tai

ii)

alle 150 000 siipikarjaan, jäniseläimiin tai luonnonvaraiseen pienriistaan kuuluvaa yksilöä vuodessa;

b)

toimivaltainen viranomainen voi korottaa a alakohdassa säädettyjä kynnysarvoja varmistaen, että poikkeusta sovelletaan pienimpiin teurastamoihin ja riistan käsittelylaitoksiin, jotka ovat pienteurastamon tai pienen riistan käsittelylaitoksen määritelmän mukaisia, ja edellyttäen, että kyseisten laitosten yhteenlaskettu vuosituotanto on enintään 5 prosenttia jäsenvaltiossa tuotetun tuoreen lihan kokonaismäärästä

i)

kyseessä olevien lajien osalta;

ii)

kaikkien sorkka- ja kavioeläinten osalta;

iii)

kaiken siipikarjan osalta; tai

iv)

kaikkien lintujen ja jäniseläinten osalta;

tällaisessa tapauksessa toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat poikkeuksesta ja sitä tukevasta näytöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/1535 (12) säädettyä menettelyä noudattaen;

c)

asianomaisella laitoksella on riittävät tilat siihen, että se voi varastoida lihan, jossa on poikkeavuuksia, erillään muusta lihasta siihen asti kun virkaeläinlääkäri voi itse tarkastaa kyseisen poikkeavan lihan;

d)

virkaeläinlääkäri on laitoksessa paikalla vähintään kerran päivässä, säännöllisesti myös teurastustoimien aikana;

e)

toimivaltainen viranomainen on ottanut käyttöön menettelyn arvioidakseen säännöllisesti virallisten avustajien suoritusta kyseisissä laitoksissa, muun muassa seuraavin toimin:

i)

yksilöllisen suorituksen seuranta,

ii)

tarkastuksessa tehtyjen kirjausten todentaminen ja vertaaminen niitä vastaaviin ruhoihin;

iii)

ruhojen tarkastukset varastotiloissa;

f)

toimivaltainen viranomainen on tehnyt riskianalyysin ottaen huomioon ainakin seuraavat tekijät:

i)

teurastettujen tai käsiteltyjen eläinten lukumäärä tunnissa tai päivässä;

ii)

teurastettujen tai käsiteltyjen eläinten laji ja luokka;

iii)

laitoksen tuotantomäärä;

iv)

teurastus- tai käsittelytoimien aiemmat tulokset;

v)

sellaisten mahdollisten lisätoimenpiteiden vaikuttavuus, joita elintarvikeketjussa on toteutettu tavoitteena taata teurastettavaksi tarkoitettujen eläinten turvallisuus elintarvikkeena;

vi)

vaara-analyysin ja kriittisten hallintapisteiden järjestelmän (HACCP-järjestelmän) periaatteisiin perustuvien menettelyjen vaikuttavuus;

vii)

auditointikirjaukset;

viii)

toimivaltaisen viranomaisen aiemmat kirjaukset ante mortem- ja post mortem -tarkastuksista.

2.   Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan i alakohtaa sovellettaessa käytetään asetuksen (EY) N:o 1099/2009 17 artiklan 6 kohdassa vahvistettuja muuntokertoimia. Kuitenkin lampailla ja vuohilla sekä pienillä hirvieläimillä (Cervidae) (elopaino alle 100 kg) käytettävä muuntokerroin on 0,05 eläinyksikköä ja muulla suurriistalla 0,2 eläinyksikköä.

8 artikla

Virkaeläinlääkärin suorittamat post mortem -tarkastukset

Post mortem -tarkastuksen suorittaa virkaeläinlääkäri seuraavissa tapauksissa:

a)

eläimet, joille tehdään asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan I jakson VI luvussa tarkoitettu hätäteurastus;

b)

eläimet, joilla epäillään olevan jokin tauti tai tila, joka voi vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen;

c)

nautaeläimet, jotka ovat peräisin karjoista, joita ei ole todettu virallisesti tuberkuloosista vapaiksi;

d)

nautaeläimet, lampaat ja vuohet, jotka ovat peräisin karjoista, joita ei ole todettu virallisesti luomistaudista vapaiksi;

e)

sellaisten eläintautien taudinpurkaus, joiden osalta unionin lainsäädännössä vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat säännöt. Tämä koskee eläimiä, jotka ovat alttiita kyseiselle taudille ja jotka tulevat tietyltä neuvoston direktiivin 64/432/ETY 2 artiklan 2 kohdan p alakohdassa määritellyltä alueelta;

f)

jos tiukempi valvonta on tarpeen uusien tautien tai tiettyjen Maailman eläintautijärjestön (OIE) luetteloimien tautien vuoksi;

g)

jos kyseessä on poikkeaminen post mortem -tarkastuksen ajankohdasta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/627 13 artiklan mukaisesti.

9 artikla

Perusteet ja edellytykset auditointien suorittamiselle teurastamoissa ja riistan käsittelylaitoksissa

Asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan d alakohdan iii alakohdassa tarkoitettuja auditointeja voivat teurastamoissa ja riistan käsittelylaitoksissa suorittaa viralliset avustajat virkaeläinlääkärin vastuulla vain hyviä hygieniakäytäntöjä ja HACCP-järjestelmään perustuvia menettelyjä koskevien tietojen keruun osalta ja edellyttäen, että tämän asetuksen liitteessä II olevassa II luvussa esitetyt vaatimukset täyttyvät.

10 artikla

Perusteet ja edellytykset virallisen valvonnan, mukaan lukien auditoinnit, suorittamiselle leikkaamoissa

Leikkaamoissa asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettua virallista valvontaa, mukaan lukien auditoinnit, voi suorittaa myös muu toimivaltaisten viranomaisten nimeämä henkilöstö 18 artiklan 2 kohdan d alakohdassa vahvistetuista vaatimuksista poiketen edellyttäen, että toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat säännöllisesti tällaisen henkilöstön työn. Kyseisten toimien suorittaminen edellyttää, että tämän asetuksen liitteessä II olevan III luvun vaatimukset täyttyvät.

11 artikla

Tuotantoalueilta, joita ei luokitella asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti, pyydettyjä kampasimpukoita (Pectinidae), merikotiloita ja varsinaisia merimakkaroita (Holothuroidea), jotka eivät ota ravintoaan siivilöimällä, koskeva virallinen valvonta

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 6 kohdassa säädetään, tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden luokittelua ei edellytetä kampasimpukoiden (Pectinidae), merikotiloiden ja varsinaisten merimakkaroiden (Holothuroidea), jotka eivät ota ravintoaan siivilöimällä, osalta, jos toimivaltaiset viranomaiset suorittavat kyseisten eläinten virallista valvontaa kalahuutokaupoissa, lähettämöissä ja jalostuslaitoksissa.

Tällä virallisella valvonnalla tarkistetaan, täyttyvätkö

a)

asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson V luvussa esitetyt terveysvaatimukset;

b)

luokiteltujen tuotantoalueiden ulkopuolelta pyydettyjä kampasimpukoita (Pectinidae), merikotiloita ja varsinaisia merimakkaroita (Holothuroidea), jotka eivät ota ravintoaan siivilöimällä, koskevat erityisvaatimukset, jotka esitetään saman jakson IX luvussa.

12 artikla

Poroa (Rangifer tarandus tarandus), riekkoa (Lagopus lagopus) ja kiirunaa (Lagopus mutus) koskeva erityispoikkeukset, joista säädetään asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 7 kohdan h alakohdassa

1.   Asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 7 kohdan h alakohdan mukaisesti Ruotsi ja Suomi voivat mainitun asetuksen tavoitteiden saavuttamista vaikeuttamatta myöntää tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen alueidensa osalta seuraavia poroa (Rangifer tarandus tarandus) koskevia erityispoikkeuksia virallista valvontaa koskevista vaatimuksista:

a)

poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 1 kohdassa säädetään, virallista valvontaa ei edellytetä porosta (Rangifer tarandus tarandus) saadun lihan osalta, jos tuottaja toimittaa sitä pieninä määrinä suoraan lopulliselle kuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, jotka toimittavat sen suoraan lopulliselle kuluttajalle;

b)

poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdassa säädetään, ante mortem -tarkastus ei ole pakollinen laumasta irrallaan olevalla porolla, joka teurastetaan yksittäistapauksena 1 päivän toukokuuta ja 30 päivän syyskuuta välisenä aikana;

c)

poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja 3 kohdassa säädetään, teurastamohenkilöstö, joka on saanut tehtävään soveltuvan koulutuksen 14 artiklan mukaisesti, voi tarkastaa seuraavat:

i)

vatsaontelon elimet, pois lukien maksa ja munuaiset;

ii)

sukuelimet;

iii)

utare.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 1 kohdassa säädetään, virallista valvontaa ei edellytetä riekosta (Lagopus lagopus) ja kiirunasta (Lagopus mutus) saadun lihan osalta, jos lintujen lopetus tapahtuu ansapyynnillä talven metsästyskauden aikana Ruotsissa Norrbottenin, Västerbottenin tai Jämtlandin läänissä tai Älvdalenin kunnassa Taalainmaan läänissä.

13 artikla

Virkaeläinlääkäriä, virallista avustajaa ja toimivaltaisten viranomaisten nimeämää henkilöstöä koskevat vähimmäisvaatimukset

1.   Virkaeläinlääkäreiden, jotka suorittavat asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklassa säädettyjä tehtäviä, on täytettävä tämän asetuksen liitteessä II olevassa I luvussa esitetyt vähimmäisvaatimukset.

Liitteessä II olevan I luvun 1–6 kohdassa vahvistetuista säännöistä poiketen jäsenvaltiot voivat vahvistaa erityisiä sääntöjä

a)

osa-aikaisesti työskenteleville virkaeläinlääkäreille, jotka vastaavat pienten yritysten tarkastamisesta tai suorittavat virallista valvontaa ainoastaan alkutuotannossa, mikä tarkoittaa erityisesti tarkastuksia maitotiloilla sekä ante mortem -tarkastuksia muualla kuin teurastamoissa; ja

b)

eläinlääketieteen opiskelijoille, jotka ovat läpäisseet kokeen liitteessä II olevan I luvun 3 kohdassa tarkoitetuissa aineissa ja jotka työskentelevät tilapäisesti teurastamossa, jossa on paikalla virkaeläinlääkäri.

2.   Eläinlääkäreillä, jotka on jo nimitetty virkaeläinlääkäreiksi ennen tämän asetuksen soveltamispäivää, on oltava riittävä tietämys tämän asetuksen liitteessä II olevan I luvun 3 kohdassa tarkoitetuista aihealueista. Tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseinen tietämys hankitaan jatkuvan koulutuksen kautta.

3.   Virallisten avustajien, jotka suorittavat asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklassa säädettyjä tehtäviä, on täytettävä tämän asetuksen liitteessä II olevassa II luvussa esitetyt vähimmäisvaatimukset.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten nimeämän henkilöstön, joka suorittaa asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklassa säädettyjä tehtäviä, on täytettävä tämän asetuksen liitteessä II olevassa III luvussa esitetyt vähimmäisvaatimukset.

14 artikla

Teurastamohenkilöstön koulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset

Teurastamohenkilöstö, joka avustaa viralliseen valvontaan ja muihin virallisiin valvontatoimiin liittyvien tehtävien suorittamisessa asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti, on koulutettava toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla. Heidän on myös täytettävä tämän asetuksen liitteessä II olevassa II luvussa esitetyt koulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset siinä määrin kuin heidän avustustehtäviensä kannalta on tarkoituksenmukaista.

15 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 14 päivästä joulukuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä helmikuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)  EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009, annettu 24 päivänä syyskuuta 2009, eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä (EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(9)  Neuvoston direktiivi 64/432/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1964, eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa (EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977).

(10)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/628, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2019, tiettyjä eläimiä ja tavaroita koskevien virallisten todistusten mallista sekä asetuksen (EY) N:o 2074/2005 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/759 muuttamisesta mallitodistusten osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 101).

(11)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/627, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2019, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan suorittamista koskevista yhtenäisistä käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti sekä komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttamisesta virallisen valvonnan osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 51).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).

LIITE I

POROSTA (RANGIFER TARANDUS TARANDUS) SAADUN LIHAN TARKASTUSTA KOSKEVAT ERITYISPOIKKEUKSET

Asetuksen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityispoikkeuksia sovelletaan ainoastaan seuraavilla alueilla:

a)

Ruotsissa:

i)

Norrbottenin lääni,

ii)

Västerbottenin lääni,

iii)

Jämtlandin lääni,

iv)

Västernorrlandin lääni,

v)

Älvdalenin kunta Taalainmaan läänissä,

vi)

Nordanstigin, Hudiksvallin ja Söderhamnin kunnat Gävleborgin läänissä;

b)

Suomessa, sellaisina kuin ne sallittiin 31 päivänä joulukuuta 2014:

i)

Lapin maakunta lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan ja Tornion kuntia,

ii)

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat:

—

Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Suomussalmen ja Hyrynsalmen kunnat;

—

Oulun kaupungissa: entisen Yli-Iin kunnan alue sekä Kiiminkijoen pohjoispuolinen alue entisessä Ylikiimingin kunnassa,

—

Iin kunnassa: entisen Kuivaniemen kunnan alue,

—

Puolangan ja Utajärven kunnissa: Kiiminkijoen sekä seututien 891 (Hyrynsalmi-Puolanka) pohjoispuoliset alueet.

LIITE II

VIRKAELÄINLÄÄKÄRIÄ, VIRALLISTA AVUSTAJAA JA MUUTA TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN NIMEÄMÄÄ HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

I LUKU

VIRKAELÄINLÄÄKÄRIT

1.

 Toimivaltaiset viranomaiset voivat nimittää virkaeläinlääkäreiksi ainoastaan eläinlääkäreitä, jotka ovat läpäisseet 3 kohdassa esitetyt vaatimukset täyttävän kokeen.

2.

 Toimivaltaisten viranomaisten on järjestettävä koe ehdokkaille, jotka hakevat nimittämistä virkaeläinlääkäriksi.

3.

 Kokeella on osoitettava tiedot seuraavista aihealueista kohdennettuna erityisesti virkaeläinlääkärin tehtäviin ja siinä laajuudessa kuin eläinlääkärin tausta ja pätevyys huomioon ottaen on tarpeen, ja samalla on vältettävä kaikenlainen päällekkäisyys Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (1) 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja eläinlääkärin tietoja ja taitoja selvittävien kokeiden kanssa:

a)

ihmisten terveyttä, elintarvikkeiden turvallisuutta, eläinten terveyttä, eläinten hyvinvointia ja lääkeaineita koskeva kansallinen ja unionin lainsäädäntö;

b)

yhteisen maatalouspolitiikan periaatteet, markkinatoimet, vientituet ja petosten paljastaminen, mukaan lukien maailmanlaajuinen sääntely: Maailman kauppajärjestön sopimus terveys- ja kasvinsuojelutoimista, Codex Alimentarius, Maailman eläintautijärjestö;

c)

elintarvikkeiden jalostamisen ja elintarviketeknologian perusteet;

d)

hyvien valmistustapojen ja laadunhallinnan periaatteet, käsitteet ja menetelmät;

e)

korjuuta edeltävä laadunhallinta (hyvä maatalouskäytäntö);

f)

elintarvikehygienian ja elintarvikkeiden turvallisuuden edistäminen ja käyttö (hyvät hygieniakäytännöt);

g)

riskianalyysin periaatteet, käsitteet ja menetelmät;

h)

HACCP-järjestelmän periaatteet, käsitteet ja menetelmät, HACCP-järjestelmän käyttö elintarvikkeiden tuotantoketjun kaikissa vaiheissa;

i)

a–h alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten auditointi ja noudattamisen todentaminen;

j)

ihmisten terveyteen liittyvien elintarvikevälitteisten vaarojen torjuminen ja valvonta;

k)

tartuntojen ja myrkytysten populaatiodynamiikka;

l)

diagnostinen epidemiologia;

m)

seuranta- ja valvontajärjestelmät;

n)

nykyaikaisten testausmenetelmien periaatteet ja diagnostiset sovellukset;

o)

tieto- ja viestintäteknologia, jos sillä on merkitystä työvälineenä;

p)

tietojenkäsittely ja biostatistiikan sovellukset;

q)

ihmisten ruokamyrkytysten epidemiologiset selvitykset;

r)

asiaankuuluvat tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita (TSE) koskevat näkökohdat;

s)

eläinten hyvinvointi kasvatuksen, kuljetuksen ja teurastuksen aikana;

t)

elintarvikkeiden tuotantoon liittyvät ympäristöseikat (jätehuolto mukaan lukien);

u)

ennalta varautumisen periaate ja kuluttajien odotukset;

v)

elintarvikkeiden tuotantoketjussa työskentelevälle henkilökunnalle annettavan koulutuksen periaatteet;

w)

eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita koskevat terveyssäännöt;

x)

petoksiin liittyvät näkökohdat.

Ehdokkaat voivat hankkia tarvittavat tiedot osana eläinlääkärin peruskoulutustaan tai eläinlääkäriksi pätevöitymisen jälkeisen koulutuksen tai ammattikokemuksen avulla.

Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että ehdokas on hankkinut kaiken tarvittavan tiedon osana ylempää korkeakoulututkintoa tai tutkintoon johtaneiden jatko-opintojen kautta, ne voivat olla vaatimatta kokeen suorittamista. Jos ehdokas on hankkinut vain osan tarvittavista tiedoista, toimivaltaisten viranomaisten on järjestettävä 2 kohdassa tarkoitetuista kokeista poikkeavat kokeet siten, että ehdokkaan tausta otetaan huomioon.

4.

 Virkaeläinlääkärillä on oltava kyky monialaiseen yhteistyöhön.

5.

 Jokaisen virkaeläinlääkärin on ennen itsenäisen toiminnan aloittamista suoritettava koeaika, joka käsittää vähintään 200 tuntia käytännön opintoja. Eläinlääkäriopintojen aikana hankittu soveltuva koulutus voidaan lukea koeaikaan. Koeaikanaan eläinlääkärin on työskenneltävä ammatissa toimivien virkaeläinlääkärien valvonnassa teurastamoissa, leikkaamoissa ja tiloilla. Koulutuksen aiheena on oltava hyvien hygieniakäytäntöjen sekä HACCP-periaatteiden mukaisten menettelyjen auditointi.

6.

 Virkaeläinlääkärin on pidettävä tietonsa ajan tasalla ja seurattava alan kehitystä säännöllisen täydennyskoulutuksen ja ammattikirjallisuuden avulla 3 kohdassa tarkoitetuilla aloilla. Virkaeläinlääkärin on mahdollisuuksien mukaan osallistuttava vuosittain täydennyskoulutukseen.

7.

 Virkaeläinlääkäreiden kokeet on tunnustettava vastavuoroisesti jäsenvaltioissa, kun ammattihenkilöt liikkuvat rajan yli tai haluavat sijoittautua toiseen jäsenvaltioon. Tällaisessa tapauksessa kokeet on rajattava aiheisiin, jotka ovat olennaisen tärkeitä ihmisten ja eläinten terveyden suojelulle työskentelyjäsenvaltiossa mutta joita ei käsitellä alkuperäjäsenvaltiossa järjestettävissä kokeissa.

II LUKU

VIRALLINEN AVUSTAJA

1.

 Virallisen avustajan tehtäviä saavat suorittaa ainoastaan henkilöt, jotka ovat suorittaneet koulutuksen ja läpäisset kokeen 5 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

2.

 Toimivaltaiset viranomaiset järjestävät 1 kohdassa tarkoitetut kokeet. Voidakseen osallistua kokeeseen ehdokkaiden on osoitettava, että he ovat saaneet

a)

vähintään 500 tuntia opetusta, josta vähintään 400 tuntia käytännön opetusta 5 kohdassa tarkoitetuilla aloilla; ja

b)

tarvittavan lisäkoulutuksen virallisen avustajan tehtävien hoitamiseksi pätevästi.

3.

 Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu käytännön opetus on järjestettävä teurastamoissa, riistan käsittelylaitoksissa ja/tai leikkaamoissa virkaeläinlääkärin valvonnassa.

4.

 Koulutuksen ja kokeiden on liityttävä ensi sijassa punaiseen lihaan tai siipikarjanlihaan. Kuitenkin niiltä henkilöiltä, jotka ovat saaneet koulutuksen jommankumman edellä mainitun kategorian osalta ja läpäisseet kokeen, on edellytettävä ainoastaan suppeaa koulutusta toista kategoriaa koskevan kokeen läpäisemiseksi. Koulutuksen ja kokeiden on tarpeen mukaan katettava luonnonvarainen riista, tarhattu riista ja jäniseläimet.

5.

 Virallisen avustajan koulutuksen on katettava seuraavat aihealueet, ja kokeilla on vahvistettava niiden osaaminen:

a)

tuotantotilat:

i)

teoreettinen osa:

—

maatalousalan yleinen kehys (organisaatio, tuotantomenetelmät, eläinten kansainvälisen kaupan standardit);

—

tuotantoeläinkasvatuksen hyvät toimintatavat;

—

perustiedot taudeista, erityisesti virusten, bakteerien ja loisten aiheuttamista zoonooseista;

—

tautien seuranta, lääkkeiden ja rokotteiden käyttö, jäämien testaus;

—

hygienia- ja terveysvalvonta;

—

eläinten hyvinvointi tilalla ja kuljetuksen aikana;

—

ympäristövaatimukset rakennuksissa, maatiloilla ja yleisesti;

—

asiaankuuluvat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset,

—

kuluttaja-asiat ja laadunvalvonta;

ii)

käytännöllinen osa:

—

käynnit erityyppisillä tiloilla, joilla käytetään erilaisia kasvatusmenetelmiä;

—

käynnit tuotantolaitoksissa;

—

eläinten lastauksen ja purkamisen tarkkailu;

—

laboratoriodemonstraatiot;

—

eläinlääkärintarkastukset;

—

asiakirjat;

b)

teurastamot, riistan käsittelylaitokset ja leikkaamot:

i)

teoreettinen osa:

—

lihateollisuuden yleinen kehys (organisaatio, tuotantomenetelmät, elintarvikkeisiin sekä teurastus- ja leikkuutekniikoihin liittyvät kansainvälisen kaupan standardit);

—

perustiedot hygieniasta ja hyvästä hygieniakäytännöstä ja erityisesti teollisuushygieniasta, teurastus-, leikkuu- ja varastohygieniasta sekä työskentelyhygieniasta;

—

perustiedot HACCP-järjestelmästä ja siihen perustuvien menettelyjen auditoinnista;

—

eläinten hyvinvointi purettaessa eläimiä kuljetuksen jälkeen ja teurastamossa;

—

perustiedot teurastettujen eläinten anatomiasta ja fysiologiasta;

—

perustiedot teurastettujen eläinten patologiasta;

—

perustiedot teurastettujen eläinten patologisesta anatomiasta;

—

tarvittavat tiedot spongiformisista enkefalopatioista (TSE) ja muista merkittävistä zoonooseista ja zoonoosien aiheuttajista sekä merkittävistä eläintaudeista;

—

tiedot tuoretta lihaa koskevista teurastus-, tarkastus-, valmistus-, käärimis-, pakkaus- ja kuljetusmenetelmistä ja -menettelyistä;

—

perustiedot mikrobiologiasta;

—

ante mortem -tarkastus;

—

näytteenotto ja analyysit Trichinellan (trikiini) osalta;

—

post mortem -tarkastus;

—

hallinnolliset tehtävät,

—

tiedot asiaankuuluvista laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä;

—

näytteenottomenettely;

—

petoksiin liittyvät näkökohdat;

ii)

käytännöllinen osa:

—

eläimen tunnistaminen;

—

iän tarkistaminen;

—

teurastettujen eläinten tarkastus ja arviointi;

—

ante mortem -tarkastus teurastamossa;

—

post mortem -tarkastus teurastamossa tai riistan käsittelylaitoksessa;

—

näytteenotto ja analyysit Trichinellan (trikiini) osalta;

—

eläinlajin tunnistus lajityypillisiä osia tutkimalla;

—

teurastettujen eläinten muuttuneiden osien tunnistus ja arviointi;

—

hygienian valvonta, mukaan lukien hyvien hygieniakäytäntöjen ja HACCP-järjestelmään perustuvien menetelmien auditointi;

—

ante mortem -tarkastusten tulosten kirjaaminen;

—

näytteenotto;

—

lihan jäljitettävyys;

—

dokumentointi, kuten elintarvikeketjua koskevien tietojen arviointi ja kirjausten tarkastelu..

6.

 Toimivaltaiset viranomaiset voivat vähentää koulutusta ja kokeita

a)

teoreettisesta osasta, jos virallinen avustaja osoittaa saaneensa riittävästi koulutusta joidenkin tämän luvun 5 kohdan a alakohdan i alakohdan tai b alakohdan i alakohdan luetelmakohtien osalta;

b)

käytännöllisestä osasta, jos virallinen avustaja osoittaa saaneensa riittävästi työkokemusta joidenkin tämän luvun 5 kohdan a alakohdan ii alakohdan tai b alakohdan ii alakohdan luetelmakohtien osalta.

7.

 Virallisella avustajalla on oltava kyky monialaiseen yhteistyöhön.

8.

 Virallisten avustajien on pidettävä tietonsa ajan tasalla ja seurattava alan kehitystä säännöllisen täydennyskoulutuksen ja ammattikirjallisuuden avulla. Virallisen avustajan on mahdollisuuksien mukaan osallistuttava vuosittain täydennyskoulutukseen.

9.

 Mikäli viralliset avustajat vain ottavat näytteitä ja tekevät analyysejä Trichinellan ja mikrobiologisten vaatimusten osalta, toimivaltaisten viranomaisten on ainoastaan varmistettava, että he saavat asianmukaisen koulutuksen kyseisiin tehtäviin.

10.

 Virallisten avustajien kokeet on tunnustettava vastavuoroisesti jäsenvaltioissa, kun ammattihenkilöt liikkuvat rajan yli tai haluavat sijoittautua toiseen jäsenvaltioon. Tällaisessa tapauksessa kokeet on rajattava aiheisiin, jotka ovat olennaisen tärkeitä ihmisten ja eläinten terveyden suojelulle työskentelyjäsenvaltiossa mutta joita ei käsitellä alkuperäjäsenvaltiossa järjestettävissä kokeissa.

III LUKU

TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN NIMEÄMÄ HENKILÖSTÖ

1.

 Toimivaltaiset viranomaiset voivat nimittää vain sellaista henkilöstöä, joka on suorittanut koulutuksen ja läpäissyt kokeen tämän luvun 5 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

2.

 Toimivaltaiset viranomaiset järjestävät 1 kohdassa tarkoitetun kokeen. Voidakseen osallistua kokeeseen ehdokkaiden on osoitettava, että he ovat saaneet

a)

vähintään 500 tuntia opetusta, josta vähintään 400 tuntia käytännön opetusta 5 kohdassa tarkoitetuilla aloilla; ja

b)

tarvittavan lisäkoulutuksen toimivaltaisten viranomaisten nimeämän henkilöstön tehtävien hoitamiseksi pätevästi.

3.

 Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu käytännön opetus on järjestettävä leikkaamoissa virkaeläinlääkärin valvonnassa.

4.

 Koulutuksen ja kokeiden on liityttävä ensisijassa punaiseen lihaan tai siipikarjanlihaan. Kuitenkin niiltä henkilöiltä, jotka ovat saaneet koulutuksen jommankumman edellä mainitun kategorian osalta ja läpäisseet kokeen, on edellytettävä ainoastaan suppeaa koulutusta toista kategoriaa koskevan kokeen läpäisemiseksi. Koulutuksen ja kokeiden on tarpeen mukaan katettava luonnonvarainen riista, tarhattu riista ja jäniseläimet.

5.

 Toimivaltaisten viranomaisten nimeämän henkilöstön koulutuksen on katettava seuraavat aihealueet, ja kokeilla on vahvistettava niiden osaaminen:

i)

teoreettinen osa:

—

lihateollisuuden yleinen kehys (organisaatio, tuotantomenetelmät, elintarvikkeisiin sekä leikkuutekniikoihin liittyvät kansainvälisen kaupan standardit);

—

perusteelliset tiedot hygieniasta ja hyvästä hygieniakäytännöstä ja erityisesti teollisuushygieniasta, leikkuu- ja varastohygieniasta sekä työskentelyhygieniasta;

—

perusteelliset tiedot HACCP-järjestelmästä ja siihen perustuvien menettelyjen auditoinnista;

—

tarvittavat tiedot spongiformisista enkefalopatioista (TSE) ja muista merkittävistä zoonooseista ja zoonoosien aiheuttajista;

—

tiedot tuoreen lihan valmistus-, käärimis-, pakkaus- ja kuljetusmenetelmistä ja -menettelyistä;

—

perustiedot mikrobiologiasta;

—

hallinnolliset tehtävät,

—

tiedot asiaankuuluvista laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä;

—

näytteenottomenettely;

—

petoksiin liittyvät näkökohdat;

ii)

käytännöllinen osa:

—

teurastettujen eläinten tarkastus ja arviointi;

—

hygienian valvonta, myös hyvien hygieniakäytäntöjen ja HACCP-järjestelmään perustuvien menetelmien auditointi;

—

näytteenotto;

—

lihan jäljitettävyys;

—

dokumentointi.

6.

 Toimivaltaiset viranomaiset voivat vähentää koulutusta ja kokeita

a)

teoreettisesta osasta, jos toimivaltaisten viranomaisten nimeämä henkilöstö osoittaa saaneensa riittävästi koulutusta joidenkin tämän luvun 5 kohdan i alakohdan luetelmakohdan osalta;

b)

käytännöllisestä osasta, jos toimivaltaisten viranomaisten nimeämä henkilöstö osoittaa saaneensa riittävästi työkokemusta joidenkin tämän luvun 5 kohdan ii alakohdan luetelmakohdan osalta;

7.

 Toimivaltaisten viranomaisten nimeämällä henkilöstöllä on oltava kyky monialaiseen yhteistyöhön.

8.

 Toimivaltaisen viranomaisen nimeämän henkilöstön on pidettävä tietonsa ajan tasalla ja seurattava alan kehitystä säännöllisen täydennyskoulutuksen ja ammattikirjallisuuden avulla. Toimivaltaisten viranomaisten nimeämän henkilöstön on mahdollisuuksien mukaan osallistuttava vuosittain täydennyskoulutukseen.

9.

 Toimivaltaisen viranomaisen nimeämän henkilöstön kokeet on tunnustettava vastavuoroisesti jäsenvaltioissa, kun ammattihenkilöt liikkuvat rajan yli tai haluavat sijoittautua toiseen jäsenvaltioon. Tällaisessa tapauksessa kokeet on rajattava aiheisiin, jotka ovat olennaisen tärkeitä ihmisten ja eläinten terveyden suojelulle työskentelyjäsenvaltiossa mutta joita ei käsitellä alkuperäjäsenvaltiossa järjestettävissä kokeissa.

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

17.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 131/18

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/625,

annettu 4 päivänä maaliskuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 täydentämisestä siltä osin kuin on kyse tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden lähetysten unioniin tuloa koskevista vaatimuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (virallista valvontaa koskeva asetus) (1) ja erityisesti sen 126 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2017/625 säädetään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamien virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien suorittamisesta, mukaan luettuina säännöt niiden vaatimusten vahvistamisesta, jotka kolmansista maista tai niiden alueilta peräisin olevien eläinten ja tavaroiden lähetysten on täytettävä niiden tullessa unioniin, sekä tällaisille ihmisravinnoksi tarkoitetuille lähetyksille suoritettavan virallisen valvonnan vahvistamisesta sen varmistamiseksi, että ne ovat elintarvikkeiden ja elintarviketurvallisuuden alalla annetun unionin lainsäädännön mukaisia.

(2)

Asetus (EU) 2017/625 muodostaa oikeusperustan niille delegoiduille säädöksille, joita on annettava kyseisessä asetuksessa vahvistettujen edellytysten täydentämiseksi tiettyjen eläinten ja tavaroiden unioniin tulon osalta. Näihin lisävaatimuksiin sisältyy takeita, joilla pyritään todentamaan seuraavien noudattaminen:

—

toimenpiteet aineiden ja jäämäryhmien valvomiseksi ihmisravinnoksi tarkoitetuissa eläimissä ja tavaroissa neuvoston direktiivin 96/23/EY (2) mukaisesti;

—

tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä elävissä eläimissä ja eläinperäisissä tuotteissa koskevat säännöt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (3) mukaisesti;

—

yleiset periaatteet ja vaatimukset, jotka koskevat yleisesti elintarvikkeita ja varsinkin elintarvikkeiden turvallisuutta unionin tasolla ja kansallisella tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (4) mukaisesti;

—

elintarvikkeiden yleiset hygieniasäännöt elintarvikealan toimijoille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (5) mukaisesti;

—

eläinperäisten elintarvikkeiden erityiset hygieniasäännöt elintarvikealan toimijoille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (6) mukaisesti;

—

toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa virallista valvontaa ja niiden toteuttamia muita valvontatoimia ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotannossa koskevat erityiset säännöt komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 (7) ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/627 (8) mukaisesti.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 854/2004 (9) säädetään ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden unioniin tuloa koskevia erityisiä edellytyksiä, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 (10) vahvistetaan elintarvikkeiden unioniin tuloa koskevat yleiset edellytykset. Asetuksessa (EU) 2017/625 vahvistetaan sääntöjä aloilla, jotka nykyisin kuuluvat kyseisten kahden asetuksen soveltamisalaan, ja kumotaan ja korvataan ne 14 päivästä joulukuuta 2019 alkaen.

(4)

Tässä asetuksessa vahvistetuilla vaatimuksilla olisi varmistettava asetuksissa (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 vahvistettujen vaatimusten jatkuvuus, jotta varmistetaan terveyden suojelun korkea taso ja vältetään häiriöt tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden lähetysten tulossa unioniin. Kyseisissä kahdessa asetuksessa vahvistettujen sääntöjen soveltamisesta saatu kokemus olisi samalla otettava huomioon soveltaen riskiperusteista lähestymistapaa.

(5)

Asetuksessa (EY) N:o 853/2004 vahvistetaan eläinperäisiä tuotteita unioniin tuovia elintarvikealan toimijoita koskevia vaatimuksia. Näin ollen tässä asetuksessa vahvistettavien virallista valvontaa koskevien lisävaatimusten olisi oltava johdonmukaiset asetuksessa (EY) N:o 853/2004 jo vahvistettujen vaatimusten kanssa.

(6)

Komission asetuksessa (EU) 2017/185 (11) säädetään asetuksen (EY) N:o 854/2004 säännöksiä koskevista poikkeuksista siltä osin kuin on kyse tiettyjen eläinperäisten tuotteiden (kuten hyönteisten ja matelijoiden lihan) samoin kuin niin kasviperäisiä tuotteita kuin jalostettuja eläinperäisiä tuotteita sisältävien elintarvikkeiden (elintarvikesekoitukset) tuontia koskevista kansanterveysvaatimuksista 31 päivään joulukuuta 2020 saakka. Terveyden suojelun korkean tason varmistamiseksi tällaisten tuotteiden unioniin tuloa koskevia vaatimuksia olisi vahvistettava ennen siirtymätoimenpiteiden päättymistä, jotta voidaan todentaa näitä tuotteita koskevien unionin sääntöjen noudattaminen.

(7)

Hyönteisiä tuotetaan yhä enemmän ihmisravinnoksi. Olisi varmistettava, että tuodut hyönteiset ovat elintarvikkeita ja elintarviketurvallisuutta koskevien unionin vaatimusten mukaisia. Eläinperäisten tuotteiden lähetysten unioniin tuloa varten tässä asetuksessa vahvistettuja lisävaatimuksia olisi tämän vuoksi sovellettava myös hyönteisiin. Hyönteiset saattavat myös kuulua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 (12) mukaisen uuselintarvikkeiden hyväksynnän piiriin.

(8)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen antoi 18 päivänä lokakuuta 2007 lausunnon matelijoiden lihan käyttöön ihmisravintona liittyvistä kansanterveysriskeistä (13). Siinä yksilöitiin useita vaaroja, kuten salmonella ja trikiini. Unioniin tuloa koskeviin vaatimuksiin olisi sisällyttävä unionin vaatimusten noudattamisen todentaminen, jotta pienennetään näihin vaaroihin liittyvää riskiä matelijoiden lihan lähetyksissä.

(9)

Elintarvikesekoitusten koostumus vaikuttaa tällaisten elintarvikkeiden fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin, mistä on seurauksena erilaisia riskejä. Tästä syystä ainoastaan sellaisten elintarvikesekoitusten lähetysten tulo unioniin olisi sallittava, jotka täyttävät sovellettavat vaatimukset eli lähinnä niiden jalostettujen eläinperäisten tuotteiden, joista tällaiset elintarvikkeet koostuvat, alkuperää, itse elintarvikkeiden alkuperää tai elintarvikesekoitusten lähetyksiin liitettyjä takeita koskevat vaatimukset. Tässä asetuksessa olisi säädettävä rajatarkastusasemalla suoritettaviin tarkastuksiin liittyviä poikkeuksia sellaisten elintarvikesekoitusten osalta, joista aiheutuu vähäinen riski ihmisten terveydelle.

(10)

Vahvistettaessa tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden lähetysten unioniin tuloa koskevia vaatimuksia olisi viitattava neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (14) mukaisiin yhdistetyn nimikkeistön koodeihin näiden tavaroiden ja eläinten yksilöimiseksi selvästi.

(11)

Tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden lähetysten tulo unioniin olisi riskianalyysin perusteella sallittava ainoastaan silloin, kun ne kolmannet maat tai niiden alueet, joista kyseiset eläimet ja tavarat ovat peräisin, voivat varmistaa kyseisten ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden turvallisuutta koskevien vaatimusten noudattamisen, ja ne luetellaan asianmukaisesti komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/626 (15).

(12)

Asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi olisi vahvistettava erityisiä vaatimuksia tietyille ihmisravinnoksi tarkoitetuille eläimille ja tavaroille takeiden antamiseksi kolmansissa maissa tai niiden alueilla elintarviketurvallisuuden alalla suoritetun virallisen valvonnan tehokkuudesta. Kolmannet maat tai niiden alueet saisi sisällyttää luetteloihin vasta sen jälkeen, kun on esitetty näyttöä ja takeet siitä, että asianomaiset kolmansista maista tai niiden alueilta tulevat eläimet ja tavarat ovat sellaisten elintarviketurvallisuutta koskevien unionin vaatimusten, jotka vahvistetaan direktiivissä 96/23/EY, asetuksissa (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 852/2004, (EY) N:o 853/2004 ja (EU) 2017/625 sekä delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/624 ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/627, tai niitä vastaaviksi todettujen vaatimusten mukaiset.

(13)

Tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen tavaroiden lähetysten tulo unioniin olisi sallittava ainoastaan, jos kyseiset tavarat on lähetetty ja saatu laitoksista tai valmistettu laitoksissa, jotka mainitaan asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti laadituissa ja ajan tasalla pidetyissä luetteloissa. Unionin elintarvikehygieniasääntöjen tai vähintään niitä vastaaviksi todettujen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi on lisäksi aiheellista säätää, että asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja laitosten luetteloita laadittaessa ja ajan tasalla pidettäessä kyseisen kolmannen maan olisi annettava asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan i ja iv alakohdassa tarkoitettujen takeiden lisäksi muita takeita.

(14)

Komission olisi asetettava asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklassa säädetyt laitosten luettelot julkisesti saataville, jotta elintarvikealan toimijoille ja kuluttajille olisi selvää, mistä laitoksista kyseisiä tavaroita saa tulla unioniin markkinoille saatettaviksi. Näiden vaatimusten tehokkuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava tällaisten tavaroiden lähetysten tulo, edellyttäen että kyseisen kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset myöntävät viralliset todistukset, joiden on sovellettavien unionin sääntöjen nojalla oltava tällaisten lähetysten mukana, siitä päivästä lähtien, jona komissio julkaisee luettelot.

(15)

Tällaisia laitoksiin liittyviä vaatimuksia ei pitäisi vahvistaa kauttakuljetettaviksi tarkoitettujen tavaroiden osalta, koska niistä aiheutuu elintarviketurvallisuuden näkökulmasta vähäinen riski eikä niihin liity eläinten ja tavaroiden saattamista unionin markkinoille. Tällaisia vaatimuksia ei pitäisi myöskään vahvistaa laitoksille, jotka harjoittavat vain alkutuotantotoimia, kuljetustoimintaa, sellaisten eläinperäisten tuotteiden varastointia, jotka eivät edellytä lämpötilasäädettyjä varastointiolosuhteita, tai asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa XVI jaksossa tarkoitettujen pitkälle jalostettujen kondroitiinisulfaatin, hyaluronihapon, muiden hydroloitujen rustotuotteiden, kitosaanin, glukosamiinin, juoksutteen, kalanrakkoselvikkeiden ja aminohappojen tuotantoa.

(16)

Komission asetuksessa (EU) N:o 210/2013 (16) edellytetään, että toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät iduntuotantolaitokset asetuksen (EY) N:o 852/2004 6 artiklan mukaisesti. Unionin elintarvikehygieniasääntöjen tai vähintään niitä vastaaviksi todettujen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi itujen tulo unioniin olisi sallittava ainoastaan, jos ne on tuotettu laitoksissa, jotka mainitaan tämän asetuksen mukaisesti laadituissa ja ajan tasalla pidetyissä luetteloissa.

(17)

Unionin elintarvikehygieniasääntöjen tai vähintään niitä vastaaviksi todettujen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi tuoretta lihaa, jauhelihaa, raakalihavalmisteita, lihavalmisteita, mekaanisesti erotettua lihaa ja gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettuja raaka-aineita valmistavista laitoksista peräisin olevien tuotteiden tulo unioniin olisi sallittava ainoastaan, jos nämä laitokset mainitaan asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti laadituissa ja ajan tasalla pidetyissä luetteloissa, jotka komissio julkaisee. Lisäksi niiden raaka-aineiden, joista nämä tuotteet valmistetaan, olisi tultava laitoksista (teurastamot, riistan käsittelylaitokset, leikkaamot ja kalastustuotteita käsittelevät laitokset), jotka mainitaan asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti laadituissa ja ajan tasalla pidetyissä luetteloissa, jotka komissio julkaisee.

(18)

Elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden lähetysten tulo unioniin olisi sallittava ainoastaan sellaisissa kolmansissa maissa tai niiden alueilla sijaitsevilta tuotantoalueilta, jotka mainitaan asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti laadituissa ja ajan tasalla pidetyissä luetteloissa, jotka komissio julkaisee, jotta varmistetaan asetuksessa (EY) N:o 853/2004 ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/627 vahvistettujen näitä tuotteita koskevien sovellettavien erityisvaatimusten tai vähintään niitä vastaaviksi todettujen sääntöjen noudattaminen. Näiden luetteloiden julkaisemisella olisi varmistettava, että elintarvikealan toimijat ja kuluttajat ovat selvillä, miltä tuotantoalueilta eläviä simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita saa tulla unioniin.

(19)

Kalastustuotteiden lähetysten tulo unioniin olisi sallittava ainoastaan silloin, kun lähetykset lähetetään tai on saatu maalla sijaitsevasta laitoksesta, kylmäkuljetusalukselta, uivalta jalostamolta tai pakastusalukselta tai valmistettu tällaisessa laitoksessa tai tällaisella aluksella, joka purjehtii sellaisen kolmannen maan lipun alla, joka mainitaan asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti laadituissa ja ajan tasalla pidetyissä luetteloissa, jotka komissio julkaisee, jotta varmistetaan unionin vaatimusten ja erityisesti asetuksessa (EY) N:o 853/2004 ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/627 vahvistettujen kalastustuotteita koskevien erityisvaatimusten tai vähintään niitä vastaaviksi todettujen sääntöjen noudattaminen. Näiden luetteloiden julkaisemisella olisi varmistettava, että elintarvikealan toimijat ja kuluttajat ovat selvillä, miltä aluksilta kalastustuotteita saa tulla unioniin.

(20)

Asetuksessa (EY) N:o 853/2004 vahvistettuja eläinperäisten tuotteiden unioniin tuloa koskevia edellytyksiä ei sovelleta elintarvikesekoituksiin. Kyseisessä asetuksessa edellytetään kuitenkin, että elintarvikesekoituksia tuovien elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että tällaisiin elintarvikkeisiin sisältyvät jalostetut eläinperäiset tuotteet täyttävät kyseisessä asetuksessa vahvistetut vaatimukset.

(21)

Elintarvikesekoituksiin liittyvä riski riippuu ainesosien tyypistä ja niiden varastointiolosuhteista. Elintarvikesekoitusten lähetyksiä koskevia vaatimuksia olisi tämän vuoksi vahvistettava sen varmistamiseksi, että riskin aiheuttavia elintarvikesekoituksia viedään maista, joista vienti unioniin on sallittua komission päätöksen 2007/777/EY (17), komission päätöksen 2006/766/EY (18), komission asetuksen (EY) N:o 798/2008 (19), komission asetuksen (EU) N:o 605/2010 (20) ja komission päätöksen 2011/163/EU (21) nojalla.

(22)

Asetuksella (EY) N:o 178/2002 perustetussa elintarvikkeita ja rehuja koskevassa nopeassa hälytysjärjestelmässä vastaanotettujen ilmoitusten määrän perusteella tiettyjen markkinoille ihmisravinnoksi saatettujen eläinten ja tavaroiden lähetyksiin liittyy suurempi riski siitä, ettei elintarviketurvallisuutta koskevia unionin vaatimuksia noudateta. Jokaisesta tällaisesta markkinoille ihmisravinnoksi saatetusta eläinten ja tavaroiden lähetyksestä olisi tämän vuoksi esitettävä erillinen todistus, kun ne saapuvat unioniin markkinoille saatettaviksi. Unionin vaatimusten noudattamisen sertifiointi saattaa myös auttaa muistuttamaan elintarvikealan toimijoita ja kolmansien maiden tai niiden alueiden toimivaltaisia viranomaisia sovellettavista unionin vaatimuksista. Kun on kyse kauttakuljetuksesta, olisi käytettävä edelleen nykyisiä kauttakuljetukseen tarkoitettuja todistuksia, joissa on eläinten terveyttä koskeva vakuutus.

(23)

Koska asetusta (EU) 2017/625 sovelletaan 14 päivästä joulukuuta 2019, tätä asetusta olisi myös sovellettava kyseisestä päivästä. Siirtymätoimenpiteitä, joilla säädetään poikkeuksista asetuksiin (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 ja jotka koskevat elintarvikesekoitusten tuontia koskevia kansanterveysvaatimuksia, on vahvistettu asetuksessa (EU) 2017/185, ja niitä jatketaan 20 päivään huhtikuuta 2021 komission asetuksen (EU) 2019/759 (22) mukaisesti. Tässä asetuksessa vahvistettuja tuontivaatimuksia olisi tämän vuoksi sovellettava elintarvikesekoituksiin 20 päivästä huhtikuuta 2021 kitkattoman siirtymisen varmistamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tällä asetuksella täydennetään asetusta (EU) 2017/625, siltä osin kuin on kyse vaatimuksista, jotka koskevat tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden lähetysten tuloa unioniin kolmansista maista tai niiden alueilta, sen varmistamiseksi, että ne ovat asetuksen (EU) 2017/625 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistettujen sovellettavien vaatimusten tai vähintään niitä vastaaviksi todettujen vaatimusten mukaisia.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset kattavat

a)

eläinten ja tavaroiden tunnistamisen seuraavien vaatimusten mukaisesti niiden unioniin tulon yhteydessä:

i)

vaatimus, jonka mukaan kyseisten eläinten ja tavaroiden on tultava sellaisesta kolmannesta maasta tai sen alueelta, joka sisältyy asetuksen (EU) 2017/625 126 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaiseen luetteloon;

ii)

vaatimus, jonka mukaan kyseiset eläimet ja tavarat on lähetettävä laitoksista ja oltava saatu laitoksista tai valmistettu laitoksissa, jotka täyttävät asetuksen (EU) 2017/625 126 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sovellettavat vaatimukset tai vähintään niitä vastaaviksi todetut vaatimukset ja jotka sisältyvät luetteloihin, jotka on laadittu ja joita pidetään ajan tasalla asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan ii ja iii alakohdan mukaisesti;

iii)

vaatimus, jonka mukaan kunkin eläinten ja tavaroiden lähetyksen mukana on oltava virallinen todistus tai virallinen varmennus tai jokin muu todiste siitä, että asetuksen (EU) 2017/625 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut säännöt täyttyvät, kuten yksityinen varmennus, asetuksen (EU) 2017/625 126 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti;

b)

vaatimukset, jotka koskevat tiettyjen eläinten ja tavaroiden tuloa unioniin jostakin kolmannesta maasta tai sen alueelta, joka sisältyy asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 2 kohdan mukaiseen luetteloon;

c)

vaatimukset, joiden mukaan tiettyjen tavaroiden lähetykset kolmansista maista on lähetettävä laitoksista ja oltava saatu laitoksista tai valmistettu laitoksissa, jotka täyttävät asetuksen (EU) 2017/625 126 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sovellettavat vaatimukset tai vähintään niitä vastaaviksi todetut vaatimukset ja jotka sisältyvät luetteloihin, jotka on laadittu ja joita pidetään ajan tasalla asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan ii ja iii alakohdan mukaisesti;

d)

asetuksen (EU) 2017/625 126 artiklan mukaisesti vahvistettujen vaatimusten lisäksi vaatimukset, jotka koskevat seuraavien erityisten hyödykkeiden unioniin tuloa niiden saattamiseksi markkinoille:

i)

tuore liha, jauheliha, raakalihavalmisteet, lihavalmisteet, mekaanisesti erotettu liha ja gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitetut raaka-aineet;

ii)

elävät simpukat, piikkinahkaiset, vaippaeläimet ja merikotilot;

iii)

kalastustuotteet;

iv)

elintarvikesekoitukset;

e)

niitä virallisia todistuksia, virallisia varmennuksia ja yksityisiä varmennuksia koskevat lisävaatimukset, joiden on oltava tiettyjen eläinten ja tavaroiden mukana niiden tullessa unioniin.

3.   Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

a)

muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitetut eläimet ja tavarat – jos kyseisten eläinten ja tavaroiden määränpäästä ei ole päätetty niiden saapuessa unioniin, tätä asetusta kuitenkin sovelletaan;

b)

ihmisravinnoksi tarkoitetut eläimet ja tavarat, jotka vain kuljetetaan unionin kautta ilman, että ne saatettaisiin markkinoille.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’vastaavalla’ asetuksen (EY) N:o 852/2004 2 artiklan 1 kohdan e alakohdassa määriteltyä vastaavaa;

2)

’markkinoille saattamisella’ asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä markkinoille saattamista;

3)

’laitoksella’ asetuksen (EY) N:o 852/2004 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määriteltyä laitosta;

4)

’yksityisellä varmennuksella’ maahantuovan elintarvikealan toimijan allekirjoittamaa varmennusta;

5)

’tuoreella lihalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.10 kohdassa määriteltyä tuoretta lihaa;

6)

’jauhelihalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.13 kohdassa määriteltyä jauhelihaa;

7)

’raakalihavalmisteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.15 kohdassa määriteltyjä raakalihavalmisteita;

8)

’lihavalmisteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.1 kohdassa määriteltyjä lihavalmisteita;

9)

’mekaanisesti erotetulla lihalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.14 kohdassa määriteltyä mekaanisesti erotettua lihaa;

10)

’gelatiinilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.7 kohdassa määriteltyä gelatiinia;

11)

’kollageenilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.8 kohdassa määriteltyä kollageenia;

12)

’simpukoilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa määriteltyjä simpukoita;

13)

’kalastustuotteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 3.1 kohdassa määriteltyjä kalastustuotteita;

14)

’elintarvikesekoituksilla’ elintarvikkeita, jotka sisältävät sekä kasviperäisiä tuotteita että jalostettuja eläinperäisiä tuotteita;

15)

’matelijoilla’ eläimiä, jotka kuuluvat lajeihin Alligator mississippiensis, Crocodylus johnstoni, Crocodylus niloticus, Crocodylus porosus, Timon Lepidus, Python reticulatus, Python molurus bivittatus tai Pelodiscus sinensis;

16)

’matelijoiden lihalla’ tarhatuista matelijoista saatuja – jalostamattomia tai jalostettuja – syötäviä osia, jotka on tarvittaessa hyväksytty asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti ja sisällytetty komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/2470 (23) olevaan luetteloon;

17)

’hyönteisillä’ elintarvikkeita, jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu hyönteisistä tai niiden osista, mukaan luettuina hyönteisten elävät vaiheet, jotka on tarkoitettu ihmisravinnoksi, jotka on tarvittaessa hyväksytty asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti ja jotka on sisällytetty täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/2470 olevaan luetteloon;

18)

’iduilla’ komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 208/2013 (24) 2 artiklan a alakohdassa määriteltyjä ituja;

19)

’alkutuotannolla’ asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 17 alakohdassa määriteltyä alkutuotantoa;

20)

’teurastamolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.16 kohdassa määriteltyä teurastamoa;

21)

’riistan käsittelylaitoksella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.18 kohdassa määriteltyä riistan käsittelylaitosta;

22)

’leikkaamolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.17 kohdassa määriteltyä leikkaamoa;

23)

’tuotantoalueella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.5 kohdassa määriteltyä tuotantoaluetta;

24)

’uivalla jalostamolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 3.2 kohdassa määriteltyä uivaa jalostamoa;

25)

’pakastusaluksella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 3.3 kohdassa määriteltyä pakastusalusta;

26)

’kylmäkuljetusaluksella’ alusta, jossa voidaan säilyttää ja kuljettaa tavaroita kuormalavoille pakattuina tai irtolastina tiloissa, joiden lämpötila on vakioitu;

27)

’elintarvikealan toimijalla’ asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 3 alakohdassa määriteltyä elintarvikealan toimijaa.

3 artikla

Eläimet ja tavarat, joiden edellytetään tulevan kolmansista maista tai niiden alueilta, jotka sisältyvät asetuksen (EU) 2017/625 126 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun luetteloon

Seuraavien ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan kolmansista maista tai niiden alueilta, jotka sisältyvät täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/626 3–22 artiklassa vahvistettuun kyseisten eläinten ja tavaroiden luetteloon:

a)

eläinperäiset tuotteet, mukaan luettuina matelijoiden liha ja kuolleet kokonaiset hyönteiset, hyönteisten osat tai jalostetut hyönteiset, joita varten on vahvistettu asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan toisen osan 2–5, 15 ja 16 ryhmässä yhdistetyn nimikkeistön koodit, jäljempänä ’CN-koodit’, ja harmonoidun järjestelmän koodit, jäljempänä ’HS-koodit’, nimikkeissä 1702, 1806, 2102, 2103, 2105, 2106, 2202, 2301, 2822, 2932, 3001, 3002, 3501, 3502, 3503, 3504, 3507, 3913, 4101, 4102, 4103, 4110 ja 9602, kun nämä tuotteet on tarkoitettu ihmisravinnoksi;

b)

asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan toisen osan CN-koodiin 0106 49 00 kuuluvat elävät hyönteiset.

4 artikla

Tiettyjen eläinten ja tavaroiden tuloa unioniin kolmannesta maasta tai sen alueelta koskevat lisävaatimukset

Komissio päättää asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten lisäksi kolmansien maiden tai niiden alueiden sisällyttämisestä kyseisen asetuksen 126 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun luetteloon ainoastaan, jos komissio toteaa seuraavat vaatimukset vähintään 3 artiklassa tarkoitettuja eläimiä ja tavaroita koskevia asiaankuuluvia unionin vaatimuksia vastaaviksi:

a)

kolmannen maan lainsäädäntö

i)

eläinperäisten elintarvikkeiden tuotannosta;

ii)

eläinlääkkeiden käytöstä, mukaan luettuina niiden kieltämistä tai sallimista, niiden jakelua ja markkinoille saattamista koskevat säännöt sekä hallintoa ja tarkastusta koskevat säännöt;

iii)

rehujen valmistuksesta ja käytöstä, mukaan luettuina lisäaineiden käyttömenetelmät ja lääkerehujen valmistus ja käyttö sekä rehujen valmistukseen käytettävien raaka-aineiden ja itse lopputuotteen hygieniataso;

b)

unioniin tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotannossa, valmistuksessa, käsittelyssä, varastoinnissa ja lähettämisessä nykyisin vallitsevat hygieniaolosuhteet;

c)

kolmannesta maasta peräisin olevien eläinperäisten tuotteiden kaupan pitämisestä saatu kokemus ja unioniin saavuttaessa suoritetun virallisen valvonnan tulokset;

d)

jos saatavilla, komission kolmannessa maassa sellaisten muiden eläinten ja tavaroiden, joiden osalta kyseinen kolmas maa sisältyy jo asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 2 kohdan mukaiseen luetteloon, osalta suorittaman valvonnan tulokset, erityisesti tarkastuksen kohteena olevan kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten arvioinnin tulokset ja toimet, joita toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet komission tällaisten tarkastusten jälkeen niille antamien suositusten perusteella;

e)

tarvittaessa komission hyväksymän zoonoosien torjuntaohjelman olemassaolo, sen täytäntöönpano ja siitä tiedottaminen;

f)

tarvittaessa direktiivin 96/23/EY mukaisesti hyväksymän jäämien valvontaohjelman olemassaolo, sen täytäntöönpano ja siitä tiedottaminen.

5 artikla

Tiettyjen tavaroiden tuloa unioniin kolmannesta maasta koskevat vaatimukset laitosten osalta

1.   Seuraavien tavaroiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan, jos kyseiset lähetykset on lähetetty ja saatu laitoksista tai valmistettu laitoksissa, jotka mainitaan asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan ii ja iii alakohdan mukaisesti laadituissa ja ajan tasalla pidetyissä luetteloissa:

a)

eläinperäiset tuotteet, joita koskevat vaatimukset on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III ja joita varten on vahvistettu asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan toisen osan 2–5, 15 ja 16 ryhmässä CN-koodit ja HS-koodit nimikkeissä 2102, 2103, 2105, 2106, 2202, 2301, 2822, 2932, 3001, 3002, 3501, 3502, 3503, 3504, 3507, 3913, 4101, 4102, 4103 ja 4110;

b)

seuraaviin HS-koodeihin kuuluvat idut: asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan toisen osan koodit 0704 90, 0706 90, 0708 10, 0708 20, 0708 90 tai 1214 90.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut laitokset voidaan sisällyttää asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin luetteloihin ainoastaan, jos kolmas maa antaa asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan ii ja iv alakohdassa vahvistettujen takeiden lisäksi seuraavat takeet:

a)

tällaiset laitokset samoin kuin kyseisten eläinperäisten tuotteiden valmistuksessa käytettyjä eläinperäisiä raaka-aineita käsittelevät laitokset täyttävät asetuksen (EU) 2017/625 126 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sovellettavat vaatimukset, erityisesti asetuksen (EY) N:o 853/2004 vaatimukset, tai vähintään niitä vastaaviksi todetut vaatimukset;

b)

laitokset käsittelevät tarvittaessa vain sellaisia eläinperäisiä raaka-aineita, jotka tulevat kolmansista maista, joilla on direktiivin 96/23/EY mukaisesti hyväksytty jäämien valvontasuunnitelma kyseisen tuoteryhmän osalta, tai jäsenvaltioista;

c)

sillä on todelliset valtuudet estää laitoksia harjoittamasta vientiä unioniin siinä tapauksessa, että kyseiset laitokset eivät täytä asiaankuuluvia unionin vaatimuksia tai vähintään niitä vastaaviksi todettuja vaatimuksia.

3.   Komissio toimittaa jäsenvaltioille uudet ja ajan tasalle saatetut luettelot, jotka se vastaanottaa kolmannen maan toimivaltaisilta viranomaisilta asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan iii alakohdan mukaisesti, ja julkaisee nämä luettelot verkkosivustollaan.

4.   Jäsenvaltioiden on sallittava 1 kohdassa tarkoitettujen lähetysten tulo unioniin edellyttäen, että kyseisen kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset myöntävät viralliset todistukset, joiden on sovellettavien unionin sääntöjen nojalla oltava tällaisten lähetysten mukana, siitä päivästä lähtien, jona komissio julkaisee 1 kohdassa tarkoitetut luettelot.

6 artikla

Laitokset, joihin ei sovelleta 5 artiklan 1 kohdan vaatimuksia

Edellä 5 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta laitoksiin, jotka harjoittavat vain seuraavia toimintoja:

a)

alkutuotanto;

b)

kuljetustoiminta;

c)

sellaisten eläinperäisten tuotteiden varastointi, jotka eivät edellytä lämpötilasäädettyjä varastointiolosuhteita;

d)

asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa XVI jaksossa tarkoitettujen ja asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan toisen osan nimikkeen 2833, ex 3913, 2930, ex 2932, 3507 tai 3503 CN-koodeihin kuuluvien pitkälle jalostettujen kondroitiinisulfaatin, hyaluronihapon, muiden hydroloitujen rustotuotteiden, kitosaanin, glukosamiinin, juoksutteen, kalanrakkoselvikkeiden ja aminohappojen tuotanto.

7 artikla

Tuoreen lihan, jauhelihan, raakalihavalmisteiden, lihavalmisteiden, mekaanisesti erotetun lihan ja gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen raaka-aineiden lähetyksiä koskevat vaatimukset

Seuraavien eläinperäisten tuotteiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan, jos ne on valmistettu raaka-aineista, jotka on saatu teurastamoista, riistan käsittelylaitoksista, leikkaamoista ja kalastustuotteita käsittelevistä laitoksista, jotka mainitaan asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti laadituissa ja ajan tasalla pidetyissä luetteloissa:

a)

tuore liha;

b)

jauheliha;

c)

raakalihavalmisteet;

d)

lihavalmisteet ja mekaanisesti erotettu liha;

e)

gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitetut raaka-aineet, joita tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan XIV jakson I luvun 4 kohdan a alakohdassa ja XV jakson I luvun 4 kohdan a alakohdassa.

8 artikla

Elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden lähetyksiä koskevat vaatimukset

1.   Sen estämättä, mitä 6 artiklassa säädetään, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden, joita varten on vahvistettu CN-koodit asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan toisen osan nimikkeessä 0307, lähetyksiä saa tulla unioniin ainoastaan sellaisissa kolmansissa maissa sijaitsevilta tuotantoalueilta, jotka mainitaan kyseisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti laatimissa luetteloissa, jotka komissio julkaisee.

2.   Seuraavia tuotteita saa tulla unioniin tuotantoalueilta, joita kolmannen maan toimivaltainen viranomainen ei ole luokitellut asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti:

a)

kampasimpukat (Pectinidae), paitsi kun toimivaltaiset viranomaiset voivat täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/627 57 artiklalla perustetuista virallisista valvontaohjelmista saatujen tietojen perusteella luokitella asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson IX luvun 2 kohdassa esitetyt pyyntialueet;

b)

merikotilot, jotka eivät ole siivilöijiä, ja varsinaiset merimakkarat (Holothuroidea), jotka eivät ole siivilöijiä.

9 artikla

Tuotantoalueiden luetteloiden laatiminen

1.   Ennen kuin kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset laativat 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut luettelot, on otettava erityisesti huomioon ne takeet, jotka kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/627 52 artiklan vaatimusten noudattamisesta tuotantoalueiden luokittelun ja valvonnan osalta.

Komissio toteuttaa paikalla tehtävän valvontakäynnin ennen tällaisten luetteloiden laatimista.

2.   Kun 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut luettelot on laadittu ja kun kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset tarjoavat riittävät takeet vastuullaan olevien tuotantoalueiden hallinnasta ja valvonnasta, komission ei tarvitse tehdä paikalla tapahtuvaa valvontakäyntiä ennen kuin uusi tuotantoalue lisätään 5 artiklan mukaisesti laadittuun olemassa olevaan luetteloon.

10 artikla

Kalastustuotteita koskevat erityisvaatimukset

Sellaisten kalastustuotteiden lähetyksiä, joita varten on vahvistettu CN-koodit asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan toisen osan nimikkeessä 0301, 0302, 0303, 0304, 0305, 0306, 0307, 0308, 1504, 1516, 1603, 1604, 1605 tai 2106, saa tulla unioniin markkinoille saatettaviksi ainoastaan, jos ne on missä tahansa tuotantovaiheessaan saatu maalla sijaitsevasta tuotantolaitoksesta, uivasta jalostamosta tai pakastusalukselta tai valmistettu tällaisessa laitoksessa tai tällaisella aluksella tai varastoitu kylmävarasto- tai kylmäkuljetusaluksella, joka mainitaan asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti laaditussa ja ajan tasalla pidetyssä luettelossa, jonka komissio julkaisee.

11 artikla

1.   Alus voidaan sisällyttää asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan e alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin laitosten luetteloihin edellyttäen, että aluksen lippuvaltiona olevan kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset ja sellaisen toisen kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset, jolle aluksen lippuvaltiona olevan kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet vastuun kyseisen aluksen tarkastamisesta, toimittavat komissiolle yhteisen tiedonannon siitä, että kaikki seuraavat neljä vaatimusta täyttyvät:

a)

molemmat kolmannet maat mainitaan asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditussa sellaisten kolmansien maiden tai niiden alueiden luettelossa, joista kalastustuotteiden tulo unioniin on sallittua;

b)

kaikki kyseisestä aluksesta peräisin olevat kalastustuotteet, jotka on määrä saattaa unionin markkinoille, tuodaan maihin suoraan siihen kolmanteen maahan, jolle aluksen lippuvaltiona oleva kolmas maa on siirtänyt kyseisten alusten tarkastamista koskevan vastuun;

c)

toimivaltaiset viranomaiset, joille tarkastusvastuu on siirretty, ovat tarkastaneet aluksen ja ilmoittaneet sen olevan sovellettavien unionin vaatimusten mukainen;

d)

toimivaltaiset viranomaiset, joille tarkastusvastuu on siirretty, ovat ilmoittaneet tarkastavansa aluksen säännöllisesti varmistaakseen, että alus on jatkuvasti sovellettavien unionin vaatimusten mukainen.

2.   Alus voidaan sisällyttää asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin laitosten luetteloihin aluksen lippuvaltiona olevan kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten ja sellaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, jolle aluksen lippuvaltiona olevan kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet vastuun kyseisen aluksen tarkastamisesta, annettua yhteisen tiedonannon siitä, että kaikki seuraavat kolme vaatimusta täyttyvät:

a)

kaikki asianomaisesta aluksesta tulevat kalastustuotteet, jotka on määrä saattaa unionin markkinoille, tuodaan maihin suoraan kyseiseen jäsenvaltioon;

b)

kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tarkastaneet aluksen ja ilmoittaneet sen olevan sovellettavien unionin vaatimusten mukainen;

c)

kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet tarkastavansa aluksen säännöllisesti varmistaakseen, että alus on jatkuvasti sovellettavien unionin vaatimusten mukainen.

3.   Kun kalastustuotteiden lähetyksiä tulee unioniin suoraan kolmannen maan lipun alla purjehtivalta kylmäkuljetusalukselta, uivalta jalostamolta tai pakastusalukselta, kapteeni voi allekirjoittaa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/628 (25) 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun virallisen todistuksen.

12 artikla

Elintarvikesekoitusten lähetyksiä koskevat vaatimukset

1.   Sellaisten elintarvikesekoitusten lähetyksiä, joihin viitataan asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan toisen osan nimikkeiden 1601, 1602, 1603, 1604, 1605, 1901, 1902, 1905, 2004, 2005, 2103, 2104, 2105 ja 2106 HS-koodeilla, saa tulla unioniin markkinoille saatettaviksi ainoastaan, jos kukin elintarvikesekoitukseen sisältyvä jalostettu eläinperäinen tuote on joko tuotettu laitoksissa, jotka sijaitsevat kolmansissa maissa tai niiden alueilla ja joiden on sallittua viedä kyseisiä jalostettuja eläinperäisiä tuotteita unioniin 5 artiklan mukaisesti, tai jäsenvaltioissa sijaitsevissa laitoksissa.

2.   Kunnes komissio on laatinut sellaisten kolmansien maiden tai niiden alueiden luettelon, joista on sallittua viedä elintarvikesekoituksia unioniin, kolmansista maista tai niiden alueilta peräisin olevien elintarvikesekoitusten lähetyksiä saa tulla unioniin, edellyttäen että noudatetaan seuraavia sääntöjä:

a)

edellä 1 kohdassa tarkoitettujen elintarvikesekoitusten, jotka on kuljetettava tai varastoitava valvotussa lämpötilassa, on oltava peräisin kolmansista maista tai niiden alueilta, joista jokaisen lopputuotteeseen sisältyvän jalostetun eläinperäisen tuotteen vienti unioniin on sallittua päätöksen 2007/777/EY, asetuksen (EU) N:o 605/2010, päätöksen 2006/766/EY, asetuksen (EY) N:o 798/2008 ja päätöksen 2011/163/EU nojalla;

b)

edellä 1 kohdassa tarkoitettujen elintarvikesekoitusten, joita ei tarvitse kuljettaa tai varastoida valvotussa lämpötilassa ja jotka sisältävät minkä tahansa määrän lihajalostetta, on oltava peräisin kolmansista maista tai niiden alueilta, joista elintarvikesekoitukseen sisältyvien lihavalmisteiden vienti unioniin on sallittua päätöksen 2007/777/EY ja päätöksen 2011/163/EU nojalla;

c)

edellä 1 kohdassa tarkoitettujen elintarvikesekoitusten, joita ei tarvitse kuljettaa tai varastoida valvotussa lämpötilassa ja jotka sisältävät muita jalostettuja eläinperäisiä tuotteita kuin lihajalosteita, joita koskevat vaatimukset vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III, on oltava peräisin kolmansista maista tai niiden alueilta, joista lihavalmisteiden, meijerituotteiden, ternimaitotuotteiden, kalastustuotteiden tai munatuotteiden vienti unioniin on sallittua eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevien unionin vaatimusten pohjalta ja jotka sisältyvät kyseisistä eläinperäisistä tuotteista vähintään yhden osalta päätöksen 2007/777/EY, asetuksen (EU) N:o 605/2010, päätöksen 2006/766/EY ja asetuksen (EY) N:o 798/2008 mukaisiin ja direktiivin 96/23/EY mukaisesti hyväksytyn jäämien valvontasuunnitelman perusteella päätöksen 2011/163/EU liitteessä oleviin luetteloihin.

13 artikla

Viralliset todistukset

1.   Kunkin seuraavien tuotteiden lähetyksen tulo unioniin on sallittua ainoastaan, jos kyseisen lähetyksen mukana on virallinen todistus:

a)

eläinperäiset tuotteet, joita varten on vahvistettu CN-koodit asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan toisen osan 2–5, 15 ja 16 ryhmässä ja HS-koodit nimikkeissä 1506, 1521, 1601, 1602, 1603, 1604, 1605, 2102, 2103, 2105, 2106, 2202, 2301, 2932, 3001, 3002, 3501, 3502, 3503, 3504, 3507, 3913, 4101, 4102, 4103, 4110 ja 9602, kun nämä tuotteet on tarkoitettu ihmisravinnoksi;

b)

asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan toisen osan CN-koodiin 0106 49 00 kuuluvat elävät hyönteiset;

c)

seuraaviin HS-koodeihin kuuluvat idut ja itujen tuotantoon tarkoitetut siemenet: asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan toisen osan koodit 0704 90, 0706 90, 0708 10, 0708 20, 0708 90, 0713 10, 0713 33, 0712 34, 0712 35, 0713 39, 0713 40, 0712 50, 0712 60, 0713 90, 0910 99, 1201 10, 1201 90, 1207 50, 1207 99, 1209 10, 1209 21, 1209 91 tai 1214 90.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa virallisissa todistuksissa on todistettava, että tuotteet ovat seuraavien vaatimusten mukaisia:

a)

asetuksissa (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 852/2004 ja (EY) N:o 853/2004 vahvistetut vaatimukset tai kyseisiä vaatimuksia vastaaviksi todetut säännökset;

b)

tässä asetuksessa esitetyt unioniin tuloa koskevat erityiset vaatimukset.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin virallisiin todistuksiin voi sisältyä muun kansanterveyttä ja eläinten terveyttä koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti edellytettyjä tietoja.

4.   Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja ituja ja itujen tuotantoon tarkoitettuja siemeniä koskevan virallisen todistuksen on oltava lähetyksen mukana siihen saakka, kunnes se saapuu virallisessa todistuksessa ilmoitettuun määränpäähän. Jos lähetys jaetaan osiin, virallisen todistuksen jäljennöksen on seurattava kunkin lähetyksen osan mukana.

14 artikla

Yksityinen varmennus

1.   Edellä 12 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elintarvikesekoitusten lähetysten mukana on oltava maahantuovan elintarvikealan toimijan laatima ja allekirjoittama yksityinen varmennus, jossa vahvistetaan, että lähetykset ovat asetuksen (EU) 2017/625 126 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sovellettavien vaatimusten mukaisia.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, rajatarkastusasemilla suoritettavasta virallisesta valvonnasta asetuksen (EU) 2017/625 48 artiklan h alakohdan mukaisesti vapautettujen tuotteiden osalta yksityisen varmennuksen on oltava tuotteiden mukana markkinoille saattamisen ajankohtana.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla yksityisellä varmennuksella on varmistettava lähetyksen jäljitettävyys, ja siihen on sisällyttävä

a)

tiedot kyseisten maahantuotujen tavaroiden lähettäjästä ja vastaanottajasta;

b)

elintarvikesekoitukseen sisältyvien kasviperäisten tuotteiden ja jalostettujen eläinperäisten tuotteiden luettelo painon mukaan alenevassa elintarvikesekoituksen valmistusajankohdan mukaisessa järjestyksessä;

c)

maahantuovan elintarvikealan toimijan ilmoittama elintarvikesekoitukseen sisältyviä jalostettuja eläinperäisiä tuotteita valmistavien laitosten hyväksyntänumero, siten kuin asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan 2 kohdassa säädetään.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa yksityisessä varmennuksessa on vakuutettava, että

a)

elintarvikesekoituksen tuottava kolmas maa tai sen alue sisältyy luetteloihin vähintään yhden seuraavassa mainitun eläinperäisten tuotteiden ryhmän osalta:

i)

lihavalmisteet;

ii)

meijerituotteet tai ternimaitotuotteet;

iii)

kalastustuotteet;

iv)

munatuotteet;

b)

elintarvikesekoituksia tuottava laitos täyttää asetuksessa (EY) N:o 852/2004 edellytettyjä vaatimuksia vastaaviksi todetut hygieniavaatimukset;

c)

elintarvikesekoitusta ei tarvitse varastoida tai kuljettaa valvotussa lämpötilassa;

d)

elintarvikesekoitukseen sisältyvät jalostetut eläinperäiset tuotteet ovat peräisin kolmansista maista tai niiden alueilta, joista kunkin jalostetun eläinperäisen tuotteen vienti unioniin on sallittua, tai unionista, ja on hankittu luetteloon sisältyvistä laitoksista;

e)

elintarvikesekoituksessa käytetyille jalostetuille eläinperäisille tuotteille on tehty vähintään sellainen käsittely, jota tällaisilta tuotteilta edellytetään päätöksen 2007/777/EY ja asetuksen (EU) N:o 605/2010 nojalla, ja tuotteelle tehdyistä prosesseista ja siihen kohdistetuista lämpötiloista on esitetty lyhyt kuvaus.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 14 päivästä joulukuuta 2019. Edellä olevassa 12 artiklassa ja 14 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia sovelletaan kuitenkin 21 päivästä huhtikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä maaliskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)  EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.

(2)  Neuvoston direktiivi 96/23/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja direktiivien 85/358/ETY ja 86/469/ETY sekä päätösten 89/187/ETY ja 91/664/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 10).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55).

(7)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/624, annettu 8 päivänä helmikuuta 2018, lihantuotantoa koskevan virallisen valvonnan suorittamista sekä elävien simpukoiden tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita koskevista erityissäännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(8)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/627, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2019, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan suorittamista koskevista yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti ja komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttamisesta virallisen valvonnan osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 51).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).

(11)  Komission asetus (EU) 2017/185, annettu 2 päivänä helmikuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 tiettyjen säännösten soveltamista koskevista siirtymätoimenpiteistä (EUVL L 29, 3.2.2017, s. 21).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2283, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, uuselintarvikkeista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 ja komission asetuksen (EY) N:o 1852/2001 kumoamisesta (EUVL L 327, 11.12.2015, s. 1).

(13)  http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/578

(14)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(15)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/626, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2019, niiden kolmansien maiden tai kolmansien maiden alueiden luetteloista, joista tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden tulo Euroopan unioniin on sallittua, ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/759 muuttamisesta näiden luetteloiden osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 31).

(16)  Komission asetus (EU) N:o 210/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, iduntuotantolaitosten hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 mukaisesti (EUVL L 68, 12.3.2013, s. 24).

(17)  Komission päätös 2007/777/EY, tehty 29 päivänä marraskuuta 2007, eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevista edellytyksistä ja todistusmalleista ihmisravinnoksi tarkoitettujen tiettyjen lihavalmisteiden ja käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten tuonnissa kolmansista maista sekä päätöksen 2005/432/EY kumoamisesta (EUVL L 312, 30.11.2007, s. 49).

(18)  Komission päätös 2006/766/EY, tehty 6 päivänä marraskuuta 2006, sellaisia kolmansia maita ja alueita, joista simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten, merikotiloiden ja kalastustuotteiden tuonti on sallittua, koskevien luetteloiden vahvistamisesta (EUVL L 320, 18.11.2006, s. 53).

(19)  Komission asetus (EY) N:o 798/2008, annettu 8 päivänä elokuuta 2008, sellaisten kolmansien maiden ja niiden alueiden, vyöhykkeiden tai erillisalueiden luettelon vahvistamisesta, joista saa tuoda yhteisöön tai kuljettaa yhteisön kautta siipikarjaa ja siipikarjatuotteita, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista (EUVL L 226, 23.8.2008, s. 1).

(20)  Komission asetus (EU) N:o 605/2010, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2010, eläinten terveyttä ja kansanterveyttä sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista ihmisravinnoksi tarkoitettujen raakamaidon, maitotuotteiden, ternimaidon ja ternimaitotuotteiden Euroopan unionin alueelle tuontia varten (EUVL L 175, 10.7.2010, s. 1).

(21)  Komission päätös 2011/163/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2011, kolmansien maiden neuvoston direktiivin 96/23/EY 29 artiklan mukaisesti toimittamien suunnitelmien hyväksymisestä (EUVL L 70, 17.3.2011, s. 40).

(22)  Komission asetus (EU) 2019/759, annettu 13 päivänä toukokuuta 2019, sekä kasviperäisiä tuotteita että jalostettuja eläinperäisiä tuotteita sisältävien elintarvikkeiden (elintarvikesekoitukset) tuonnille asetettujen kansanterveysvaatimusten soveltamista koskevista siirtymätoimenpiteistä (EUVL L 125, 14.5.2019, s. 11).

(23)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2470, annettu 20 päivänä joulukuuta 2017, unionin uuselintarvikeluettelon laatimisesta uuselintarvikkeista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti (EUVL L 351, 30.12.2017, s. 72).

(24)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 208/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, ituihin ja itujen tuotantoon tarkoitettuihin siemeniin sovellettavista jäljitettävyysvaatimuksista (EUVL L 68, 12.3.2013, s. 16).

(25)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/628, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2019, virallisten todistusten malleista tietyille eläimille ja tavaroille sekä asetuksen (EY) N:o 2074/2005 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/759 muuttamisesta näiden todistusmallien osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 101).

17.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 131/31

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/626,

annettu 5 päivänä maaliskuuta 2019,

niiden kolmansien maiden tai kolmansien maiden alueiden luetteloista, joista tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden tulo Euroopan unioniin on sallittua, ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/759 muuttamisesta näiden luetteloiden osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (virallista valvontaa koskeva asetus) (1) ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan,

on kuullut pysyvää kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2017/625 vahvistetaan säännöt sellaista virallista valvontaa ja sellaisia muita virallisia toimia varten, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset suorittavat tarkastaakseen, että unionin lainsäädäntöä noudatetaan muun muassa elintarvikkeiden turvallisuuden alalla tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikissa vaiheissa. Siinä säädetään erityisesti, että tiettyjä eläimiä ja tavaroita saa tulla unioniin ainoastaan komission tätä tarkoitusta varten laatimaan luetteloon sisältyvästä kolmannesta maasta tai sen alueelta.

(2)

Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2019/625 (2) täydennetään asetusta (EU) 2017/625 siltä osin kuin on kyse tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden lähetysten tuloa unioniin kolmansista maista tai niiden alueilta koskevista edellytyksistä sen varmistamiseksi, että ne ovat asetuksen (EU) 2017/625 (elintarviketurvallisuus) 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistettujen vaatimusten tai vähintään niitä vastaaviksi todettujen vaatimusten mukaiset. Näihin edellytyksiin sisältyy niiden ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden yksilöiminen, joihin sovelletaan vaatimusta, jonka mukaan niiden on tultava asetuksen (EU) 2017/625 126 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti luetellusta kolmannesta maasta tai sen alueelta.

(3)

Niiden kolmansien maiden tai kolmansien maiden alueiden luettelot, joista tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden lähetysten tulo unioniin on sallittua, vahvistetaan, jotta voidaan varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (3), joka kumotaan 14 päivänä joulukuuta 2019 asetuksella (EU) 2017/625, 11 artiklan 1 kohdan mukaisten elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien vaatimusten ja neuvoston direktiivin 2002/99/EY (4) 8 artiklan 1 kohdan mukaisten eläinten terveyttä koskevien vaatimusten noudattaminen. Kun on katsottu olevan välttämätöntä noudattaa sekä ihmisten että eläinten terveyttä koskevia vaatimuksia, nämä molemmat näkökohdat huomioivia yhteisiä luetteloita on vahvistettu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/759 (5), komission asetuksella (EU) N:o 206/2010 (6), komission asetuksella (EY) N:o 119/2009 (7), komission päätöksellä 2007/777/EY (8), komission päätöksellä 2003/779/EY (9) ja komission asetuksella (EU) N:o 605/2010 (10).

(4)

Sellaisia kolmansia maita tai niiden alueita koskevia luetteloita, joista simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten, merikotiloiden ja kalastustuotteiden tulo unioniin on sallittua kansanterveyteen liittyvien näkökohtien perusteella, on lisäksi vahvistettu komission päätöksessä 2006/766/EY (11), joka on tehty asetuksen (EY) N:o 854/2004 11 artiklan 1 kohdan nojalla.

(5)

Koska asetus (EY) N:o 854/2004 korvataan asetuksella (EU) 2017/625 14 päivästä joulukuuta 2019 alkaen ja jotta käytössä olisi yksi ainoa säädös, johon on koottu yhteen kaikki kolmannet maat tai niiden alueet, jotka on elintarvikkeiden tai elintarviketurvallisuuden näkökulmasta mainittava luetteloissa, jotta niistä saa tulla tiettyjä eläimiä ja tavaroita unionin markkinoille, tässä asetuksessa on aiheellista vahvistaa kyseisten eläinten ja tavaroiden luettelot.

(6)

Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (12) täytäntöönpanon yhteydessä on käynnissä keskustelu sellaisten kolmansien maiden tai niiden alueiden luettelon laatimista koskevista vaatimuksista, joista tiettyjen eläinperäisten tuotteiden tulo unioniin sallitaan eläinten terveyteen liittyvistä syistä, on myös aiheellista säätää näiden eläinperäisten tuotteiden luetteloista vahvistamalla ristiviittaukset olemassa oleviin, eläinten terveyteen liittyvistä syistä laadittuihin luetteloihin, jotta vältetään päällekkäiset luettelot. Nämä luettelot on laadittu asetuksen (EY) N:o 854/2004 ja neuvoston direktiivin 2002/99/EY perusteella kyseisten kolmansien maiden pyynnöstä. Kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset toimittivat – saadakseen maansa sisällytettyä näihin luetteloihin – asianmukaiset takeet erityisesti unionin elintarvikelainsäädännön noudattamisen tai vastaavuuden sekä kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten organisaation osalta. Asetuksen (EU) 2017/625 mukainen näiden edellytysten noudattamisen uudelleenarviointi ei siten ole tarpeen.

(7)

Asetuksen (EU) 2017/625 panemiseksi täytäntöön on aiheellista pitää yllä yhteisiä elintarvikkeisiin ja elintarviketurvallisuuteen liittyviä luetteloita sekä eläinten terveyteen liittyvistä syistä jo laadittuja, voimassa olevia luetteloita, ja noudattaa koordinoitua lähestymistapaa siten, että kolmannet maat ja niiden alueet sisällytetään luetteloon ainoastaan, jos jäämien valvontasuunnitelma on tarvittaessa hyväksytty neuvoston direktiivin 96/23/EY (13) mukaisesti.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (14) vahvistetaan eläinperäisiä tuotteita ja elintarvikesekoituksia tuovia elintarvikealan toimijoita koskevat vaatimukset. Siinä säädetään erityisesti, että eläinperäisiä tuotteita kolmansista maista tai niiden alueilta tuovien elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että lähettäjämaana toimiva kolmas maa sisältyy sellaisten kolmansien maiden luetteloon, joista kyseisten tuotteiden tuonti on sallittua.

(9)

Komission asetuksessa (EU) 2017/185 (15) säädetään siirtymätoimenpiteistä, joilla vahvistetaan poikkeuksia asetuksessa (EY) N:o 853/2004 säädetyistä tuontiedellytyksistä ja joita sovelletaan tiettyihin eläinperäisiin tuotteisiin 31 päivään joulukuuta 2020 saakka.

(10)

Kolmansien maiden tai niiden alueiden lisäluetteloita on näin ollen vahvistettava viimeistään ennen asetuksessa (EU) 2017/185 vahvistettujen siirtymätoimenpiteiden umpeutumista, jotta kyseisten eläinperäisten tuotteiden lähetysten tulo unioniin ei keskeytyisi. Luettelot olisi vahvistettava erityisesti sulatetun eläinrasvan ja proteiinijäännöksen, matelijoiden lihan, hyönteisten sekä eläinten suolien osalta.

(11)

Elintarvikkeet, jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu hyönteisistä tai niiden osista, elävät hyönteiset mukaan luettuina, kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 (16) mukaisen uuselintarvikkeiden hyväksynnän piiriin. Tämän vuoksi on aiheellista vahvistaa näiden tuoteryhmien luettelo.

(12)

Ennen asetuksessa (EU) 2017/185 säädettyjen siirtymätoimenpiteiden päättymistä on tässä asetuksessa tarpeen vahvistaa luettelo muista eläinperäisistä tuotteista kuin niistä, joita varten on jo vahvistettu omat luettelonsa, jotta ei vaarannettaisi sellaisten nykyisin tuotavien eläinperäisten tuotteiden tuloa unioniin, jotka ovat eurooppalaisille elintarvikealan toimijoille välttämättömiä.

(13)

Asetuksessa (EU) 2017/185 tietyille eläinperäisille tuotteille ja elintarvikesekoituksille vahvistetut siirtymätoimenpiteet otettiin käyttöön, koska kyseisistä tuotteista aiheutuu ihmisten terveydelle vain vähäinen riski joko siksi, että niitä nautitaan hyvin vähäisiä määriä, tai siksi, että kyseisten tuotteiden valmistuksella suljetaan suurelta osin pois ihmisten terveydelle aiheutuva riski. Tämän vuoksi on kohtuutonta vaatia kolmansilta mailta kaikki asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan 3 kohdan ja delegoidun asetuksen (EU) 2019/625 4 artiklan mukaiset todisteet ja takeet.

(14)

Luettelot olisi vahvistettava tässä asetuksessa ja poistettava täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2016/759 ja päätöksestä 2006/766/EY. Täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/759 olisi sen vuoksi muutettava ja päätös 2006/766/EY kumottava.

(15)

Koska asetusta (EU) 2017/625 sovelletaan 14 päivästä joulukuuta 2019, myös tätä asetusta olisi sovellettava kyseisestä päivästä.

(16)

Luettelot kolmansista maista tai niiden alueista, joista eläinten suolia sisältävien lähetysten tulo unioniin on näiden maiden tai alueiden eläinten terveystilanteen pohjalta sallittua, vahvistetaan asetuksen (EU) 2016/429 mukaisesti vasta 21 päivästä huhtikuuta 2021 alkaen. On aiheellista, että niiden kolmansien maiden tai kolmansien maiden alueiden luetteloa, joista ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläinten suolia sisältävien lähetysten tulo unioniin on sallittua, sovelletaan vasta samasta päivästä alkaen. Siirtymätoimenpiteitä, joilla vahvistetaan poikkeuksia kansanterveysvaatimuksista eläinten suolia sisältävien lähetysten unioniin tulon osalta, olisi tämän vuoksi jatkettava 20 päivään huhtikuuta 2021 saakka.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tämä asetus koskee sellaisten kolmansien maiden tai niiden alueiden luetteloita, joista tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden lähetysten tulo unioniin on elintarviketurvallisuuden näkökulmasta sallittua asetuksen (EU) 2017/625 126 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’tuoreella lihalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.10 kohdassa määriteltyä tuoretta lihaa;

2)

’raakalihavalmisteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.15 kohdassa määriteltyjä raakalihavalmisteita;

3)

’lihalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa määriteltyä lihaa;

4)

’siipikarjalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.3 kohdassa määriteltyä siipikarjaa;

5)

’luonnonvaraisella riistalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.5 kohdassa määriteltyä luonnonvaraista riistaa;

6)

’munilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 5.1 kohdassa määriteltyjä munia;

7)

’munatuotteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.3 kohdassa määriteltyjä munatuotteita;

8)

’lihavalmisteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.1 kohdassa määriteltyjä lihavalmisteita;

9)

’käsitellyillä mahoilla, rakoilla ja suolilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.9 kohdassa määriteltyjä käsiteltyjä mahoja, rakkoja ja suolia;

10)

’simpukoilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa määriteltyjä simpukoita;

11)

’kalastustuotteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 3.1 kohdassa määriteltyjä kalastustuotteita;

12)

’raakamaidolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 4.1 kohdassa määriteltyä raakamaitoa;

13)

’meijerituotteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.2 kohdassa määriteltyjä meijerituotteita;

14)

’ternimaidolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson 1 kohdassa määriteltyä ternimaitoa;

15)

’ternimaitotuotteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson 2 kohdassa määriteltyjä ternimaitotuotteita;

16)

’sammakonreisillä’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 6.1 kohdassa määriteltyjä sammakonreisiä;

17)

’etanoilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 6.2 kohdassa määriteltyjä etanoita;

18)

’sulatetulla eläinrasvalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.5 kohdassa määriteltyä sulatettua eläinrasvaa;

19)

’proteiinijäännöksellä’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.6 kohdassa määriteltyä proteiinijäännöstä;

20)

’gelatiinilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.7 kohdassa määriteltyä gelatiinia;

21)

’kollageenilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.8 kohdassa määriteltyä kollageenia;

22)

’hunajalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (17) liitteessä II olevan IX osan 1 kohdassa määriteltyä hunajaa;

23)

’mehiläistuotteilla’ asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä II olevan IX osan 2 kohdassa määriteltyjä mehiläistuotteita;

24)

’matelijoiden lihalla’ asetuksen (EU) 2019/625 2 artiklan 16 kohdassa määriteltyä matelijoiden lihaa;

25)

’hyönteisillä’ asetuksen (EU) 2019/625 2 artiklan 17 kohdassa määriteltyjä hyönteisiä.

3 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista sorkka- ja kavioeläinten tuoreen lihan ja raakalihavalmisteiden tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen sorkka- ja kavioeläinten tuoreen lihan ja raakalihavalmisteiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, joista niiden tuonti unioniin on sallittua asetuksen (EU) N:o 206/2010 14 artiklan a alakohdan mukaisesti.

4 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista siipikarjan, sileälastaisten lintujen ja luonnonvaraisten riistalintujen lihan, siipikarjasta saatujen raakalihavalmisteiden, munien ja munatuotteiden tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen siipikarjan, sileälastaisten lintujen ja luonnonvaraisten riistalintujen lihan, siipikarjasta saatujen raakalihavalmisteiden, munien ja munatuotteiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, joista niiden tuonti unioniin on sallittua asetuksen (EY) N:o 798/2008 (18) 3 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista luonnonvaraisten jäniseläinten, muiden luonnonvaraisten maanisäkkäiden kuin sorkka- ja kavioeläinten tai jäniseläinten, sekä tarhattujen kanien lihan tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen luonnonvaraisten jäniseläinten, muiden luonnonvaraisten maanisäkkäiden kuin sorkka- ja kavioeläinten tai jäniseläinten, sekä tarhattujen kanien lihan lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, joista niiden tuonti unioniin on sallittua asetuksen (EY) N:o 119/2009 3 artiklan mukaisesti.

6 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista lihavalmisteiden ja käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolien, muiden kuin eläinten suolien (casings), tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen lihavalmisteiden ja käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolien, muiden kuin eläinten suolien (casings), lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, joista niiden tuonti unioniin on sallittua päätöksen 2007/777/EY 3 artiklan b alakohdan mukaisesti.

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen kuivatun lihan ja pastöroitujen lihavalmisteiden lähetyksiä saa kuitenkin tulla unioniin ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, joista niiden tuonti unioniin on sallittua päätöksen 2007/777/EY liitteessä II olevan 3 osan mukaisesti.

7 artikla

Kolmannet maat tai alueet, joista eläinten suolien tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläinten suolia sisältävien lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, joista niiden tuonti unioniin on sallittua päätöksen 2003/779/EY 1 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista elävien, jäähdytettyjen, pakastettujen tai jalostettujen simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen elävien, jäähdytettyjen, pakastettujen tai jalostettujen simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, jotka luetellaan liitteessä I. Muiden kuin vesiviljeltyjen kampasimpukoiden (Pectinidae), joista sisälmykset ja sukurauhaset on kokonaan poistettu, lähentäjälihasten tulo unioniin on sallittava myös sellaisista kolmansista maista, jotka eivät sisälly tällaiseen luetteloon.

9 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista muiden kuin 8 artiklassa tarkoitettujen kalastustuotteiden tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen muiden kuin 8 artiklassa tarkoitettujen kalastustuotteiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, jotka luetellaan liitteessä II.

10 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista raakamaidon, ternimaidon, meijerituotteiden ja ternimaitotuotteiden lähetysten tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen raakamaidon, ternimaidon, meijerituotteiden ja ternimaitotuotteiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, joista niiden tuonti unioniin on sallittua asetuksen (EU) N:o 605/2010 2 artiklan mukaisesti.

11 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista sammakonreisien tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen sammakonreisien lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, jotka luetellaan liitteessä III.

12 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan XI jakson mukaisesti valmistettujen etanoiden tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan XI jakson mukaisesti valmistettujen etanoiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, jotka luetellaan tämän asetuksen liitteessä III.

13 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista sulatetun eläinrasvan ja proteiinijäännöksen tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen sulatetun eläinrasvan ja proteiinijäännöksen lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, joista lihavalmisteiden tuonti unioniin on sallittua päätöksen 2007/777/EY 3 artiklan b alakohdan i alakohdan mukaisesti.

14 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista gelatiinin ja kollageenin tulo unioniin on sallittua

1.   Ihmisravinnoksi tarkoitetun nauta-, lammas-, vuohi- ja sika- sekä hevoseläimistä saadun gelatiinin ja kollageenin lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, joista tiettyjen sorkka- ja kavioeläinten tuoreen lihan lähetysten tuonti unioniin on sallittua asetuksen (EU) N:o 206/2010 14 artiklan a alakohdan mukaisesti, tai Etelä-Koreasta, Malesiasta, Pakistanista tai Taiwanista.

2.   Ihmisravinnoksi tarkoitetun siipikarjasta saatavan gelatiinin ja kollageenin lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 1 luetelluista kolmansista maista tai niiden alueilta, joista kyseisten lajien siipikarjanlihan tuonti unioniin on mainitun liitteen kyseisen osan mukaisesti sallittua, tai Taiwanista.

3.   Ihmisravinnoksi tarkoitetun kalastustuotteista saatavan gelatiinin ja kollageenin lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, jotka luetellaan liitteessä II.

4.   Ihmisravinnoksi tarkoitetun jäniseläimistä ja muista luonnonvaraisista maanisäkkäistä kuin sorkka- ja kavioeläimistä saatavan gelatiinin ja kollageenin lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, jotka luetellaan asetuksen (EY) N:o 119/2009 liitteessä I olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 1.

15 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen raaka-aineiden tulo unioniin on sallittua

1.   Ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen nauta-, lammas-, vuohi- ja sika- sekä hevoseläimistä saatavien raaka-aineiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, joista tiettyjen sorkka- ja kavioeläinten tuoreen lihan lähetysten tuonti unioniin on sallittua asetuksen (EU) N:o 206/2010 14 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.   Ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen siipikarjasta saatavien raaka-aineiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa luetelluista kolmansista maista tai niiden alueilta, joista kyseisten lajien siipikarjanlihan tuonti unioniin on mainitun liitteen kyseisen osan mukaisesti sallittua.

3.   Ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen kalastustuotteista saatavien raaka-aineiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, jotka luetellaan liitteessä II.

4.   Ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen jäniseläimistä ja muista luonnonvaraisista maanisäkkäistä kuin sorkka- ja kavioeläimistä saatavien raaka-aineiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, jotka luetellaan asetuksen (EY) N:o 119/2009 liitteessä I olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 1.

16 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen käsiteltyjen raaka-aineiden tulo unioniin on sallittua

1.   Ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen nauta-, lammas-, vuohi- ja sika- sekä hevoseläimistä saatavien käsiteltyjen raaka-aineiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista, jotka luetellaan asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 1, tai Etelä-Koreasta, Malesiasta, Pakistanista tai Taiwanista.

2.   Ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen siipikarjasta saatavien käsiteltyjen raaka-aineiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista, jotka luetellaan asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 1, tai Taiwanista.

3.   Ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen kalastustuotteista saatavien käsiteltyjen raaka-aineiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, jotka luetellaan liitteessä II.

4.   Ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen jäniseläimistä ja muista luonnonvaraisista maanisäkkäistä kuin sorkka- ja kavioeläimistä saatavien käsiteltyjen raaka-aineiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, jotka luetellaan asetuksen (EY) N:o 119/2009 liitteessä I olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 1.

5.   Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan XIV jakson I luvun 4 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitettujen gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen käsiteltyjen raaka-aineiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista tai niiden alueilta, joista kyseisistä hyödykkeistä saatujen raaka-aineiden tulo on sallittua tämän asetuksen 15 artiklan mukaisesti.

17 artikla

Luettelo kolmansista maista, joista hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen hunajan ja muiden mehiläistuotteiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan sellaisista kolmansista maista, jotka luetellaan komission päätöksen 2011/163/EU (19) liitteessä olevassa sarakkeessa ”Maa” ja joiden kohdalla on merkintä ”X” kyseisen liitteen sarakkeessa ”Hunaja”.

18 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista tiettyjen pitkälle jalostettujen tuotteiden tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen pitkälle jalostettujen kondroitiinisulfaatin, hyaluronihapon, muiden hydroloitujen rustotuotteiden, kitosaanin, glukosamiinin, juoksutteen, kalanrakkoselvikkeiden ja aminohappojen lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan seuraavista kolmansista maista tai niiden alueilta:

1.

kun kyse on sorkka- ja kavioeläimistä saaduista raaka-aineista, asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 1 luetellut kolmannet maat sekä Etelä-Korea, Malesia, Pakistan tai Taiwan;

2.

kun kyse on kalastustuotteista saaduista raaka-aineista, kaikki liitteessä II luetellut kolmannet maat tai niiden alueet;

3.

kun kyse on siipikarjasta saaduista raaka-aineista, asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 1 luetellut kolmannet maat ja alueet.

19 artikla

Luettelo kolmansista maista, joista matelijoiden lihan tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitetun matelijoiden lihan lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan Sveitsistä (20), Botswanasta, Vietnamista, Etelä-Afrikasta tai Zimbabwesta.

20 artikla

Kolmannet maat tai alueet, joista hyönteisten tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen hyönteisten lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan, jos tällaiset elintarvikkeet ovat peräisin ja on lähetetty kolmannesta maasta tai sen alueelta, josta hyönteiset on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti, ja ne luetellaan komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/2470 (21).

21 artikla

Luettelo kolmansista maista tai niiden alueista, joista muiden eläinperäisten tuotteiden tulo unioniin on sallittua

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen muiden kuin 3–20 artiklassa tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden lähetysten tulo unioniin on sallittua ainoastaan seuraavista kolmansista maista tai niiden alueilta:

1.

jos ne on saatu sorkka- ja kavioeläimistä, asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 1 luetellut kolmannet maat sekä Etelä-Korea, Malesia, Pakistan tai Taiwan;

2.

jos ne on saatu siipikarjasta, asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 1 luetellut kolmannet maat tai Taiwan;

3.

jos ne on saatu kalastustuotteista, liitteessä II luetellut kolmannet maat tai niiden alueet;

4.

jos ne on saatu jäniseläimistä ja muista luonnonvaraisista maanisäkkäistä kuin sorkka- ja kavioeläimistä, asetuksen (EY) N:o 119/2009 liitteessä I olevan 1 osan taulukon sarakkeessa 1 luetellut kolmannet maat tai niiden alueet;

5.

jos ne on saatu eri lajeista, tämän artiklan 1–4 alakohdassa luetellut kolmannet maat tai niiden alueet kunkin eläinperäisen tuotteen osalta.

22 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/759 muuttaminen

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/759 seuraavasti:

1.

Kumotaan 1 artikla.

2.

Poistetaan liite I.

23 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2006/766/EY. Viittauksia päätökseen 2006/766/EY pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

24 artikla

Siirtymäsäännökset

Jäsenvaltioiden on sallittava edelleen 20 päivään huhtikuuta 2021 saakka 7 artiklassa tarkoitettujen eläinten suolia sisältävien lähetysten tulo alueelleen kolmansista maista tai niiden alueilta, joista tällaisten lähetysten tuonti unioniin on sallittua päätöksen 2003/779/EY 1 artiklan mukaisesti.

25 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 14 päivästä joulukuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä maaliskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)  EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/625, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 täydentämisestä siltä osin kuin on kyse tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden lähetysten unioniin tuloa koskevista vaatimuksista (katso tämän virallisen lehden sivu 18).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206).

(4)  Neuvoston direktiivi 2002/99/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä (EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/759, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2016, niiden kolmansien maiden, kolmansien maiden osien ja alueiden luettelojen laatimisesta, joista jäsenvaltioiden on sallittava tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuonti unioniin, todistuksia koskevien vaatimusten vahvistamisesta, asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttamisesta ja päätöksen 2003/812/EY kumoamisesta (EUVL L 126, 14.5.2016, s. 13).

(6)  Komission asetus (EU) N:o 206/2010, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2010, sellaisten kolmansien maiden ja alueiden tai niiden osien luetteloiden vahvistamisesta, joista on sallittua tuoda Euroopan unionin alueelle tiettyjä eläimiä ja tuoretta lihaa, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista (EUVL L 73, 20.3.2010, s. 1).

(7)  Komission asetus (EY) N:o 119/2009, annettu 9 päivänä helmikuuta 2009, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista tai niiden osista, joista saa tuoda yhteisöön tai kuljettaa yhteisön kautta luonnonvaraisten jäniseläinten, tiettyjen luonnonvaraisten maanisäkkäiden ja tarhattujen kanien lihaa, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista (EUVL L 39, 10.2.2009, s. 12).

(8)  Komission päätös 2007/777/EY, tehty 29 päivänä marraskuuta 2007, eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevista edellytyksistä ja todistusmalleista ihmisravinnoksi tarkoitettujen tiettyjen lihavalmisteiden ja käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten tuonnissa kolmansista maista sekä päätöksen 2005/432/EY kumoamisesta (EUVL L 312, 30.11.2007, s. 49).

(9)  Komission päätös 2003/779/EY, tehty 31 päivänä lokakuuta 2003, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja eläinlääkärintodistuksista eläinten suolien tuonnissa kolmansista maista (EUVL L 285, 1.11.2003, s. 38).

(10)  Komission asetus (EU) N:o 605/2010, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2010, eläinten terveyttä ja kansanterveyttä sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista ihmisravinnoksi tarkoitettujen raakamaidon, maitotuotteiden, ternimaidon ja ternimaitotuotteiden Euroopan unionin alueelle tuontia varten (EUVL L 175, 10.7.2010, s. 1).

(11)  Komission päätös 2006/766/EY, tehty 6 päivänä marraskuuta 2006, sellaisia kolmansia maita ja alueita, joista simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten, merikotiloiden ja kalastustuotteiden tuonti on sallittua, koskevien luetteloiden vahvistamisesta (EUVL L 320, 18.11.2006, s. 53).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).

(13)  Neuvoston direktiivi 96/23/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja direktiivien 85/358/ETY ja 86/469/ETY sekä päätösten 89/187/ETY ja 91/664/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 10).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55).

(15)  Komission asetus (EU) 2017/185, annettu 2 päivänä helmikuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 tiettyjen säännösten soveltamista koskevista siirtymätoimenpiteistä (EUVL L 29, 3.2.2017, s. 21).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2283, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, uuselintarvikkeista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 ja komission asetuksen (EY) N:o 1852/2001 kumoamisesta (EUVL L 327, 11.12.2015, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(18)  Komission asetus (EY) N:o 798/2008, annettu 8 päivänä elokuuta 2008, sellaisten kolmansien maiden ja niiden alueiden, vyöhykkeiden tai erillisalueiden luettelon vahvistamisesta, joista saa tuoda yhteisöön tai kuljettaa yhteisön kautta siipikarjaa ja siipikarjatuotteita, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista (EUVL L 226, 23.8.2008, s. 1).

(19)  Komission päätös 2011/163/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2011, kolmansien maiden neuvoston direktiivin 96/23/EY 29 artiklan mukaisesti toimittamien suunnitelmien hyväksymisestä (EUVL L 70, 17.3.2011, s. 40).

(20)  Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä 21 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen mukaisesti (EYVL L 114, 30.4.2002, s. 132).

(21)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2470, annettu 20 päivänä joulukuuta 2017, unionin uuselintarvikeluettelon laatimisesta uuselintarvikkeista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti (EUVL L 351, 30.12.2017, s. 72).

LIITE I

LUETTELO KOLMANSISTA MAISTA TAI NIIDEN ALUEISTA, JOISTA ELÄVIEN, JÄÄHDYTETTYJEN, PAKASTETTUJEN TAI JALOSTETTUJEN SIMPUKOIDEN, PIIKKINAHKAISTEN, VAIPPAELÄINTEN JA MERIKOTILOIDEN TULO UNIONIIN IHMISRAVINNOKSI ON SALLITTUA  (1)

MAAN ISO-KOODI

KOLMAS MAA TAI SEN ALUE

HUOMAUTUKSET

AU

Australia

 

CA

Kanada

 

CH

Sveitsi (2)

 

CL

Chile

 

GL

Grönlanti

 

JM

Jamaika

Ainoastaan merikotilot

JP

Japani

Ainoastaan pakastetut tai jalostetut simpukat, piikkinahkaiset, vaippaeläimet ja merikotilot

KR

Etelä-Korea

Ainoastaan pakastetut tai jalostetut simpukat, piikkinahkaiset, vaippaeläimet ja merikotilot

MA

Marokko

Acanthocardia tuberculatum -lajiin kuuluvien jalostettujen simpukoiden mukana on oltava: a) komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005 (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 27) liitteen VI lisäyksessä V olevassa B osassa vahvistetun mallin mukainen terveyttä koskeva lisävakuutus ja b) analyysitulokset testeistä, jotka osoittavat, että simpukoissa ei ole biologisella määritysmenetelmällä havaittavaa määrää PSP-toksiinia (paralyyttistä simpukkamyrkkyä).

NZ

Uusi-Seelanti

 

PE

Peru

Ainoastaan vesiviljelystä peräisin olevat kampasimpukat (Pectinidae), joista on poistettu sisälmykset

TH

Thaimaa

Ainoastaan pakastetut tai jalostetut simpukat, piikkinahkaiset, vaippaeläimet ja merikotilot

TN

Tunisia

 

TR

Turkki

 

US

Amerikan yhdysvallat

Washington State ja Massachusetts

UY

Uruguay

 

VN

Vietnam

Ainoastaan pakastetut tai jalostetut simpukat, piikkinahkaiset, vaippaeläimet ja merikotilot

(1)  Mukaan lukien ne, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55) liitteessä I olevassa 3.1 kohdassa määriteltyihin kalastustuotteisiin.

(2)  Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä 21 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen mukaisesti (EYVL L 114, 30.4.2002, s. 132).

LIITE II

LUETTELO KOLMANSISTA MAISTA TAI NIIDEN ALUEISTA, JOISTA MUIDEN KUIN LIITTEESSÄ I MAINITTUJEN KALASTUSTUOTTEIDEN TULO UNIONIIN ON SALLITTUA

MAAN ISO-KOODI

KOLMAS MAA TAI SEN ALUE

RAJOITUKSET

AE

Arabiemiirikunnat

 

AG

Antigua ja Barbuda

Ainoastaan elävät hummerit

AL

Albania

 

AM

Armenia

Ainoastaan elävät ravut, lämpökäsitellyt muut kuin viljellyt ravut ja pakastetut muut kuin viljellyt ravut

AO

Angola

 

AR

Argentiina

 

AU

Australia

 

AZ

Azerbaidžan

Ainoastaan kaviaari

BA

Bosnia ja Hertsegovina

 

BD

Bangladesh

 

BJ

Benin

 

BN

Brunei

Ainoastaan vesiviljelytuotteet

BR

Brasilia

 

BQ

Bonaire, Sint Eustatius ja Saba

 

BS

Bahama

 

BY

Valko-Venäjä

 

BZ

Belize

 

CA

Kanada

 

CG

Kongo

Ainoastaan merellä pyydetyt, peratut (tarvittaessa), jäädytetyt ja lopulliseen pakkaukseen pakatut kalastustuotteet

CH

Sveitsi (1)

 

CI

Norsunluurannikko

 

CL

Chile

 

CN

Kiina

 

CO

Kolumbia

 

CR

Costa Rica

 

CU

Kuuba

 

CV

Kap Verde

 

CW

Curaçao

 

DZ

Algeria

 

EC

Ecuador

 

EG

Egypti

 

ER

Eritrea

 

FJ

Fidži

 

FK

Falklandinsaaret

 

GA

Gabon

 

GD

Grenada

 

GE

Georgia

 

GH

Ghana

 

GL

Grönlanti

 

GM

Gambia

 

GN

Guinea

Ainoastaan kalat, joita ei ole valmistettu tai jalostettu muulla tavoin kuin poistamalla pää, perkaamalla, jäähdyttämällä tai pakastamalla. Komission päätöksellä 94/360/EY (EYVL L 158, 25.6.1994, s. 41) säädettyä fyysisten tarkastusten harventamista ei sovelleta.

GT

Guatemala

 

GY

Guyana

 

HK

Hongkong

 

HN

Honduras

 

ID

Indonesia

 

IL

Israel

 

IN

Intia

 

IR

Iran

 

JM

Jamaika

 

JP

Japani

 

KE

Kenia

 

KI

Kiribatin tasavalta

 

KR

Etelä-Korea

 

KZ

Kazakstan

 

LK

Sri Lanka

 

MA

Marokko

 

MD

Moldova

Ainoastaan kaviaari

ME

Montenegro

 

MG

Madagaskar

 

MK

Pohjois-Makedonia

 

MM

Myanmar/Burma

 

MR

Mauritania

 

MU

Mauritius

 

MV

Malediivit

 

MX

Meksiko

 

MY

Malesia

 

MZ

Mosambik

 

NA

Namibia

 

NC

Uusi-Kaledonia

 

NG

Nigeria

 

NI

Nicaragua

 

NZ

Uusi-Seelanti

 

OM

Oman

 

PA

Panama

 

PE

Peru

 

PF

Ranskan Polynesia

 

PG

Papua-Uusi-Guinea

 

PH

Filippiinit

 

PM

Saint-Pierre ja Miquelon

 

PK

Pakistan

 

RS

Serbia

Lukuun ottamatta Kosovoa, sellaisena kuin se määritellään 10 päivänä kesäkuuta 1999 annetussa Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244

 

RU

Venäjä

 

SA

Saudi-Arabia

 

SB

Salomonsaaret

 

SC

Seychellit

 

SG

Singapore

 

SH

Saint Helena

Lukuun ottamatta Tristan da Cunhan ja Ascensionin saaria

 

Tristan da Cunha

Lukuun ottamatta Saint Helenan ja Ascensionin saaria

Ainoastaan hummerit (tuoreet tai jäädytetyt)

SN

Senegal

 

SR

Suriname

 

SV

El Salvador

 

SX

Sint Maarten

 

TG

Togo

 

TH

Thaimaa

 

TN

Tunisia

 

TR

Turkki

 

TW

Taiwan

 

TZ

Tansania

 

UA

Ukraina

 

UG

Uganda

 

US

Amerikan yhdysvallat

 

UY

Uruguay

 

VE

Venezuela

 

VN

Vietnam

 

YE

Jemen

 

ZA

Etelä-Afrikka

 

ZW

Zimbabwe

 

(1)  Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä 21 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen mukaisesti (EYVL L 114, 30.4.2002, s. 132).

LIITE III

LUETTELO KOLMANSISTA MAISTA TAI NIIDEN ALUEISTA, JOISTA ASETUKSEN (EY) N:o 853/2004 LIITTEESSÄ III OLEVAN XI JAKSON MUKAISESTI VALMISTETTUJEN SAMMAKONREISIEN JA ETANOIDEN TULO UNIONIIN IHMISRAVINNOKSI ON SALLITTUA

MAAN ISO-KOODI

KOLMAS MAA TAI SEN ALUE

RAJOITUKSET

AE

Arabiemiirikunnat

 

AL

Albania

 

AO

Angola

 

AR

Argentiina

 

AU

Australia

 

AZ

Azerbaidžan

 

BA

Bosnia ja Hertsegovina

 

BD

Bangladesh

 

BJ

Benin

 

BR

Brasilia

 

BQ

Bonaire, Sint Eustatius ja Saba

 

BS

Bahama

 

BY

Valko-Venäjä

 

BZ

Belize

 

CA

Kanada

 

CH

Sveitsi (1)

 

CI

Norsunluurannikko

 

CL

Chile

 

CN

Kiina

 

CO

Kolumbia

 

CR

Costa Rica

 

CU

Kuuba

 

CV

Kap Verde

 

CW

Curaçao

 

DZ

Algeria

 

EC

Ecuador

 

EG

Egypti

 

ER

Eritrea

 

FJ

Fidži

 

FK

Falklandinsaaret

 

GA

Gabon

 

GD

Grenada

 

GE

Georgia

 

GH

Ghana

 

GL

Grönlanti

 

GM

Gambia

 

GT

Guatemala

 

GY

Guyana

 

HK

Hongkong

 

HN

Honduras

 

ID

Indonesia

 

IL

Israel

 

IN

Intia

 

IR

Iran

 

JM

Jamaika

 

JP

Japani

 

KE

Kenia

 

KI

Kiribatin tasavalta

 

KR

Etelä-Korea

 

KZ

Kazakstan

 

LK

Sri Lanka

 

MA

Marokko

 

MD

Moldova

Ainoastaan etanat

ME

Montenegro

 

MG

Madagaskar

 

MK

Pohjois-Makedonia

 

MM

Myanmar/Burma

 

MR

Mauritania

 

MU

Mauritius

 

MV

Malediivit

 

MX

Meksiko

 

MY

Malesia

 

MZ

Mosambik

 

NA

Namibia

 

NC

Uusi-Kaledonia

 

NG

Nigeria

 

NI

Nicaragua

 

NZ

Uusi-Seelanti

 

OM

Oman

 

PA

Panama

 

PE

Peru

 

PF

Ranskan Polynesia

 

PG

Papua-Uusi-Guinea

 

PH

Filippiinit

 

PM

Saint-Pierre ja Miquelon

 

PK

Pakistan

 

RS

Serbia

Lukuun ottamatta Kosovoa, sellaisena kuin se määritellään 10 päivänä kesäkuuta 1999 annetussa Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244

 

RU

Venäjä

 

SA

Saudi-Arabia

 

SB

Salomonsaaret

 

SC

Seychellit

 

SG

Singapore

 

SH

Saint Helena

Lukuun ottamatta Tristan da Cunhan ja Ascensionin saaria

 

SN

Senegal

 

SR

Suriname

 

SV

El Salvador

 

SX

Sint Maarten

 

SY

Syyria

Ainoastaan etanat

TG

Togo

 

TH

Thaimaa

 

TN

Tunisia

 

TR

Turkki

 

TW

Taiwan

 

TZ

Tansania

 

UA

Ukraina

 

UG

Uganda

 

US

Amerikan yhdysvallat

 

UY

Uruguay

 

VE

Venezuela

 

VN

Vietnam

 

YE

Jemen

 

ZA

Etelä-Afrikka

 

ZW

Zimbabwe

 

(1)  Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä 21 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen mukaisesti (EYVL L 114, 30.4.2002, s. 132).

LIITE IV

23 ARTIKLASSA TARKOITETTU VASTAAVUUSTAULUKKO

Päätös 2006/766/EY

Tämä asetus

1 artikla

8 artikla

2 artikla

9 artikla

3 artikla

—

4 artikla

—

Liite I

Liite I

Liite II

Liite II

17.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 131/51

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/627,

annettu 15 päivänä maaliskuuta 2019,

ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan suorittamista koskevista yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti ja komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttamisesta virallisen valvonnan osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (virallista valvontaa koskeva asetus) (1) ja erityisesti sen 18 artiklan 8 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2017/625 vahvistetaan säännöt sellaista virallista valvontaa ja sellaisia muita virallisia toimia varten, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset suorittavat todentaakseen, että unionin lainsäädäntöä noudatetaan muun muassa elintarvikkeiden turvallisuuden alalla tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikissa vaiheissa. Siinä säädetään erityisesti ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläinperäisiä tuotteita koskevasta virallisesta valvonnasta. Lisäksi sillä kumotaan asetus (EY) N:o 854/2004 (2)14 päivästä joulukuuta 2019. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan tällä hetkellä ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallista valvontaa koskevat erityissäännöt, mukaan lukien valvonnan suorittamista koskevat yhdenmukaiset käytännön järjestelyt.

(2)

Tässä asetuksessa vahvistetuilla säännöillä olisi varmistettava vaatimusten pysyminen voimassa, jotta voidaan todentaa, että elintarvikealan toimijat noudattavat eläinperäisten tuotteiden turvallista käsittelyä koskevia sääntöjä, jotka vahvistetaan muun muassa

—

neuvoston direktiivissä 96/23/EY (3) tiettyjen aineiden ja jäämien osalta suoritettavien tarkastustoimenpiteiden osalta;

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 999/2001 (4) tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden valvonnan osalta;

—

neuvoston direktiivissä 2002/99/EY (5) eläinperäisiin tuotteisiin liittyvien eläinten terveyttä koskevien sääntöjen osalta;

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (6) elintarvikelainsäädäntöä koskevien yleisten periaatteiden ja vaatimusten osalta;

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/99/EY (7) tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannan osalta;

—

komission päätöksessä 2003/467/EY (8) tuberkuloosin, luomistaudin ja naudan tarttuvan leukoosin torjunnan osalta;

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2160/2003 (9) salmonellan valvonnan osalta;

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (10) elintarvikehygienian osalta;

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (11) eläinperäisiä elintarvikkeita koskevien erityisten hygieniasääntöjen osalta;

—

neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2005 (12) siltä osin kuin on kyse eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana;

—

komission asetuksessa (EY) N:o 2073/2005 (13) elintarvikkeiden mikrobiologisten vaatimusten osalta;

—

komission asetuksissa (EY) N:o 1881/2006 (14) ja (EY) N:o 124/2009 (15) tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien osalta;

—

neuvoston direktiivissä 2007/43/EY (16) kanojen suojelun osalta;

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 (17) eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen osalta;

—

neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1099/2009 (18) siltä osin kuin on kyse eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä;

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/63/EU (19) tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun osalta;

—

komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 636/2014 (20) nylkemättömän luonnonvaraisen suurriistan kaupan osalta;

—

komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1375 (21) virallisten lihan trikiinitarkastusten osalta; ja

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/429 (22) eläinterveyttä koskevien sääntöjen osalta.

(3)

Eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan suorittamista koskevia yhdenmukaisia käytännön järjestelyjä olisi harkittava, jos virallisen valvonnan vähimmäistaso on tarpeen, jotta voidaan reagoida tunnistettuihin yhdenmukaisiin vaaroihin ja riskeihin, joita eläinperäiset tuotteet saattavat aiheuttaa, ja järjestelyjen olisi katettava kaikki seikat, joilla on merkitystä ihmisten terveyden ja tapauksen mukaan eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin suojelemisessa. Niiden olisi perustuttava asiaan liittyviin tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, lausunnoista saatuun tieteelliseen näyttöön.

(4)

EFSA antoi 31 päivänä elokuuta 2011 tieteellisen lausunnon ihmisten terveyteen liittyvistä vaaroista, jotka on otettava huomioon (sian)lihantarkastuksessa (23). Kyseisen lausunnon suositukset otettiin huomioon asetuksessa (EY) N:o 854/2004 säädetyissä sianlihantarkastuksia koskevissa vaatimuksissa, ja ne olisi otettava huomioon myös tässä asetuksessa säädetyissä vaatimuksissa.

(5)

EFSA antoi 23 päivänä toukokuuta 2012 tieteellisen lausunnon ihmisten terveyteen liittyvistä vaaroista, jotka on otettava huomioon (siipikarjan)lihantarkastuksessa (24). Kyseisessä lausunnossa todetaan, että pääasiallisen vaaran, joka on otettava huomioon siipikarjanlihantarkastuksissa, aiheuttavat Campylobacter spp. ja Salmonella spp. ja että niitä varten on otettava käyttöön yhdennetty elintarviketurvallisuuden varmistusjärjestelmä, joka on mahdollista toteuttaa parantamalla elintarvikeketjuinformaatiota ja riskiin perustuvia toimenpiteitä.

(6)

EFSA antoi 6 päivänä kesäkuuta 2013 tieteellisen lausunnon ihmisten terveyteen liittyvistä vaaroista, jotka on otettava huomioon (nautaeläinten) lihan tarkastuksessa (25). Kyseisessä lausunnossa todetaan, että merkittävimmän vaaran nautaeläinten lihan tarkastusten kannalta aiheuttavat Salmonella spp. ja patogeenista verotoksiinia tuottava Escherichia coli (E. coli). Siinä suositellaan, että eläinten normaaliteurastuksen yhteydessä tehtävästä post mortem -tarkastuksesta jätetään pois tunnustelu ja viiltäminen, sillä näin voidaan vähentää merkittävimpinä pidettyjen biologisten vaaranaiheuttajien leviämistä ja niiden aiheuttamaa ristisaastumista. Post mortem -tarkastuksessa tehtävät tunnustelut ja viillot, jotka ovat tarpeen tuberkuloosin ja Taenia saginata (kapea väkäsetön heisimato) -kystikerkoosin esiintymisen tutkimiseksi, on kuitenkin säilytettävä.

(7)

EFSA antoi samoin 6 päivänä kesäkuuta 2013 tieteellisen lausunnon ihmisten terveyteen liittyvistä vaaroista, jotka on otettava huomioon lampaiden ja vuohien lihan tarkastuksessa (26). Kyseisessä lausunnossa todetaan, että merkittävimmän vaaran lampaiden ja vuohien lihan tarkastusten kannalta aiheuttaa patogeenista verotoksiinia tuottava E. coli. Lisäksi siinä suositellaan, että lampaiden ja vuohien normaaliteurastuksen yhteydessä tehtävästä post mortem -tarkastuksesta jätetään mahdollisuuksien mukaan pois tunnustelu ja viillot. Vanhemmilla eläimillä tunnustelu ja viillot tuberkuloosin ja distomatoosin seurantaa varten olisi kuitenkin säilytettävä eläinten ja ihmisten terveyden seurantaan liittyvistä syistä.

(8)

EFSA antoi samoin 6 päivänä kesäkuuta 2013 tieteellisen lausunnon ihmisten terveyteen liittyvistä vaaroista, jotka on otettava huomioon (kavioeläinten) lihan tarkastuksessa (27). Lausunnossa suositellaan, että kavioeläinten kohdalla käytetään pelkkää silmämääräistä tarkastusta, millä saattaa olla huomattavan suotuisa vaikutus kavioeläinten ruhon lihan mikrobiologiseen statukseen. Tällaisella tarkastuksella ei katsota todennäköisesti olevan vaikutusta eläintautien yleiseen seurantaan.

(9)

EFSA antoi samoin 6 päivänä kesäkuuta 2013 tieteellisen lausunnon tarhatun riistan lihan tarkastuksesta. Kyseisessä lausunnossa suositellaan, että tunnustelu ja viiltäminen jätetään pois, ellei poikkeavuuksia havaita, ja samalla korostetaan, että tällaisella pois jättämisellä saattaa olla vaikutuksia tuberkuloosin yleiseen seurantaan.

(10)

Mainituissa EFSAn lausunnoissa esitetyt suositukset olisi otettava huomioon säädettäessä ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan suorittamista koskevista yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä. Huomioon olisi otettava myös mahdollinen vaikutus kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan. Samalla olisi varmistettava, että siirtyminen asetuksessa (EY) N:o 854/2004 säädetyistä nykyisistä vaatimuksista uusiin vaatimuksiin tapahtuu sujuvasti.

(11)

Näitä käytännön järjestelyjä olisi sovellettava eläinperäisten tuotteiden viralliseen valvontaan, josta säädetään asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklassa ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/624 (28). Näiden virallisen valvonnan suorittamista koskevien käytännön järjestelyjen olisi oltava yhdenmukaisia, ja niiden olisi helpotettava virallisen valvonnan vähimmäistasoa koskevien vaatimusten soveltamista ottaen asetuksen (EU) 2017/625 16 artiklan mukaisesti huomioon pienten yritysten koko siten, että kynnysarvoa käytetään syrjimättömällä tavalla.

(12)

Koska teurastamojen ja riistankäsittelylaitosten rakenne on erilainen eri jäsenvaltioissa, kynnysarvon olisi perustuttava teurastettujen tai käsiteltyjen eläinten lukumäärään tai siihen, että sen voidaan osoittaa edustavan rajallista kiinteää prosenttiosuutta markkinoille saatetun lihan määrästä. Asetuksen (EY) N:o 1099/2009 17 artiklan 6 kohdassa määritellään eläinyksiköt (karjayksiköt) ja vahvistetaan muuntokertoimet tiettyjen lajien eläinten lukumäärän ilmaisemiseksi eläinyksikköinä. Kyseisiä säännöksiä olisi käytettävä, kun vahvistetaan kynnysarvoja ja yhdenmukaistetaan mahdollisuuksien mukaan tiettyihin vaatimuksiin teurastamon koon perusteella tehtäviä poikkeuksia.

(13)

Toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa auditointia koskevat erityisvaatimukset olisi myös säilytettävä, jotta voidaan varmistaa, että eläinperäisiä tuotteita koskevien unionin vaatimusten noudattamisen todentaminen tapahtuu käytännössä yhdenmukaisella tavalla. Auditointi on erityisen tärkeää, kun on kyse yleisten ja erityisten hygieniavaatimusten todentamisesta sekä vaara-analyysin ja kriittisten hallintapisteiden järjestelmään (HACCP) perustuvien menettelyjen soveltamisesta.

(14)

Jotta eläinten jäljittäminen olisi mahdollista, olisi edelleen todennettava asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevassa I jaksossa vahvistettujen tunnistusmerkintää koskevien vaatimusten noudattaminen, mistä säädetään nykyisin asetuksessa (EY) N:o 854/2004.

(15)

Ante mortem- ja post mortem -tarkastukset ovat välttämättömiä, jotta voidaan todentaa ihmisten ja eläinten terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattaminen. Jotta varmistetaan, että ihmisten ja eläinten terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskeva suoja on vähintään samantasoinen kuin asetuksessa (EY) N:o 854/2004 säädetään ja että kauppa avoimilla markkinoilla on oikeudenmukaista, on tarpeen vahvistaa yhdenmukaiset käytännön vaatimukset tällaisia tarkastuksia varten, mukaan lukien tapaukset, joissa virallinen valvonta suoritetaan virkaeläinlääkärin vastuulla. Tuoreen lihan virallisen valvonnan osalta näitä tarkastuksia olisi täydennettävä asianmukaisilla asiakirjatarkastuksilla, asetuksen (EY) N:o 999/2001 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetun erikseen määritellyn riskiaineksen ja muiden eläimistä saatavien sivutuotteiden turvalliseen hävittämiseen kohdistuvalla valvonnalla sekä tarvittaessa laboratoriokokeilla.

(16)

On tärkeää tunnistaa tapaukset, joissa epäillään tai on todettu vaatimustenvastaisuutta ja joissa toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava toimenpiteitä tiettyjen eläinperäisten tuotteiden osalta. Jos hyviä hygieniakäytäntöjä jätetään noudattamatta, toimivaltaisten viranomaisten olisi toteutettava myös korjaavia toimenpiteitä.

(17)

Asetuksen (EU) 2017/625 3 artiklan 51 kohdassa määritelty terveysmerkki koskee tiettyjen lajien lihaa, ja sillä osoitetaan, että liha on ihmisravinnoksi kelpaavaa. Terveysmerkkiä koskevista teknisistä vaatimuksista ja merkinnän tekemistä koskevista käytännön järjestelyistä olisi annettava erityiset ja yhdenmukaiset säännökset, jotta voidaan osoittaa lihan soveltuvuus ihmisravinnoksi ja estää mahdolliset kaupan häiriöt.

(18)

Komission asetuksessa (EY) N:o 2074/2005 (29) vahvistetaan muun muassa asetuksen (EY) N:o 854/2004 mukaisen virallisen valvonnan järjestämistä koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet siltä osin kuin on kyse elävissä simpukoissa olevien merellisten biotoksiinien hyväksytyistä testausmenetelmistä, raakamaidon ja lämpökäsitellyn maidon testausmenetelmistä, kalastustuotteiden virallisesta valvonnasta ja lihantarkastuksesta. On aiheellista yhdistää kaikki virallisen valvonnan järjestämistä koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet ja sisällyttää tähän asetukseen toimenpiteet, jotka sisältyvät asetukseen (EY) N:o 2074/2005. Ne olisi poistettava asetuksesta (EY) N:o 2074/2005.

(19)

Nykyiset elävien simpukoiden luokiteltujen tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden luokittelu- ja valvontaedellytykset ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja varmistavat kuluttajien korkeatasoisen suojelun. Ne olisi sen vuoksi säilytettävä.

(20)

Eläviä simpukoita koskeva E. coli -analyysin vertailumenetelmä, josta säädetään nykyisin asetuksessa (EY) N:o 854/2004, olisi säilytettävä.

(21)

Merellisten biotoksiinien raja-arvot vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 853/2004. Kyseisen asetuksen liitteessä III olevan VII jakson V luvun 2 kohdassa säädetään, että elävien simpukoiden sisältämien merellisten biotoksiinien kokonaismäärät (mitattuna koko simpukasta tai mistä tahansa erikseen syötävästä osasta) eivät saa ylittää kyseisessä luvussa vahvistettuja rajoja.

(22)

Jotta voidaan varmistaa kuluttajien korkeatasoinen suojelu ja oikeudenmukainen kilpailu elintarvikealan toimijoiden välillä, olisi vahvistettava raakamaidon ja meijerituotteiden virallisen valvonnan suorittamista ja sen yhdenmukaista vähimmäistiheyttä koskevat erityiset vaatimukset.

(23)

Jotta voidaan varmistaa kuluttajien korkeatasoinen suojelu ja oikeudenmukainen kilpailu elintarvikealan toimijoiden välillä, olisi vahvistettava kalastustuotteiden virallisen valvonnan suorittamista ja sen yhdenmukaista vähimmäistiheyttä koskevat erityiset vaatimukset. Valvontaan olisi sisällyttävä vähintään saaliin purkamisen ja ensimmäisen myynnin hygieniaolosuhteiden säännöllinen tarkastaminen, alusten ja laitosten säännöllinen tarkastaminen, kalahuutokaupat ja tukkutorit mukaan lukien, sekä varastoinnin ja kuljetuksen tarkastaminen. Lisäksi olisi vahvistettava alusten valvontaa koskevat erityisvaatimukset.

(24)

Valvonnan olisi sisällettävä myös käytännön järjestelyt aistinvaraisten tutkimusten, tuoreusindikaattorien, histamiinin, jäämien ja vierasaineiden valvonnan sekä mikrobiologisten tarkastusten osalta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä loisiin ja myrkyllisiin kalastustuotteisiin kohdistuviin tarkastuksiin. Kalastustuotteet, jotka eivät täytä kyseisiä hygieniavaatimuksia, olisi todettava ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi.

(25)

Lisäksi olisi vahvistettava jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla aluksilla pyydettyjen ja unioniin sen jälkeen, kun ne on siirretty varastoinnin jälkeen tai ilman varastointia kolmannen maan kautta, tulevien kalastustuotteiden virallista valvontaa koskevat erityiset vaatimukset.

(26)

Kiinnostus matelijoiden lihan tuotantoon ja markkinoille saattamiseen on lisääntynyt. Matelijoiden lihan turvallisuuden varmistamiseksi on aiheellista ottaa käyttöön erityisiä teurastuksen yhteydessä tehtäviä virallisia tarkastuksia asetuksessa (EY) N:o 852/2004 vahvistettujen nykyisten yleisten hygieniasääntöjen ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1375 säädettyjen trikiinitarkastusten lisäksi.

(27)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 2074/2005 olisi muutettava.

(28)

Koska asetuksella (EU) 2017/625 kumotaan 14 päivästä joulukuuta 2019 asetus (EY) N:o 854/2004, tätä asetusta olisi sovellettava kyseisestä päivästä alkaen.

(29)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään virallisen valvonnan suorittamista ja virallisten toimien toteuttamista koskevista yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotannossa. Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava virallinen valvonta ja toteutettava viralliset toimet ottaen huomioon asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2, 3 ja 5 kohdan sekä delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 vaatimukset.

Erityissäännöt koskevat seuraavia:

a)

kaikkien eläinperäisten tuotteiden virallista valvontaa koskevat erityisvaatimukset ja yhdenmukainen vähimmäistiheys auditointien ja tunnistusmerkinnän osalta;

b)

tuoreen lihan virallista valvontaa koskevat erityisvaatimukset ja yhdenmukainen vähimmäistiheys, mukaan lukien auditointeja koskevat erityisvaatimukset ja tuoreen lihan valvontaa koskevat erityistehtävät;

c)

toimenpiteet, jotka on toteutettava, jos tuore liha ei täytä ihmisten terveyden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin suojelua koskevia unionin vaatimuksia;

d)

asetuksen (EY) N:o 853/2004 5 artiklassa tarkoitettua terveysmerkkiä koskevat tekniset vaatimukset ja käytännön järjestelyt;

e)

maidon, ternimaidon, meijerituotteiden ja ternimaitotuotteiden virallista valvontaa koskevat erityisvaatimukset ja yhdenmukainen vähimmäistiheys;

f)

elävien simpukoiden luokiteltujen tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden luokittelu- ja valvontaedellytykset, mukaan lukien luokiteltujen tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden valvonnan jälkeen tehtävät päätökset;

g)

kalastustuotteiden virallista valvontaa koskevat erityisvaatimukset ja yhdenmukainen vähimmäistiheys.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’tuoreella lihalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.10 kohdassa määriteltyä tuoretta lihaa;

2)

’ternimaidolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson 1 kohdassa määriteltyä ternimaitoa;

3)

’meijerituotteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.2 kohdassa määriteltyjä meijerituotteita;

4)

’ternimaitotuotteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson 2 kohdassa määriteltyjä ternimaitotuotteita;

5)

’tuotantoalueella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.5 kohdassa määriteltyä tuotantoaluetta;

6)

’uudelleensijoitusalueella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.6 kohdassa määriteltyä uudelleensijoitusaluetta;

7)

’simpukoilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa määriteltyjä simpukoita;

8)

’kalastustuotteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 3.1 kohdassa määriteltyjä kalastustuotteita;

9)

’laitoksella’ asetuksen (EY) N:o 852/2004 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määriteltyä laitosta;

10)

’elintarvikealan toimijalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (30) 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyä elintarvikealan toimijaa;

11)

’mikrobiologisella vaatimuksella’ asetuksen (EY) N:o 2073/2005 2 artiklan b alakohdassa määriteltyä mikrobiologista vaatimusta;

12)

’teurastamolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.16 kohdassa määriteltyä teurastamoa;

13)

’jäljitettävyydellä’ asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 15 kohdassa määriteltyä jäljitettävyyttä;

14)

’erikseen määritellyllä riskiaineksella’ asetuksen (EY) N:o 999/2001 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa määriteltyä erikseen määriteltyä riskiainesta;

15)

’saastumisella’ asetuksen (EY) N:o 852/2004 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa määriteltyä saastumista;

16)

’alkuperätilalla’ delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 2 artiklan 2 kohdassa määriteltyä alkuperätilaa;

17)

’alkutuotannolla’ asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 17 kohdassa määriteltyä alkutuotantoa;

18)

’kotieläiminä pidetyillä sorkka- ja kavioeläimillä’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.2 kohdassa määriteltyjä kotieläiminä pidettyjä sorkka- ja kavioeläimiä;

19)

’riistankäsittelylaitoksella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.18 kohdassa määriteltyä riistankäsittelylaitosta;

20)

’luonnonvaraisella suurriistalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.8 kohdassa määriteltyä luonnonvaraista suurriistaa;

21)

’parvella’ asetuksen (EY) N:o 2160/2003 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa määriteltyä parvea;

22)

’jäniseläimillä’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.4 kohdassa määriteltyjä jäniseläimiä;

23)

’ruholla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.9 kohdassa määriteltyä ruhoa;

24)

’muilla eläimenosilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.11 kohdassa määriteltyjä muita eläimen osia;

25)

’pienteurastamolla’ delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 2 artiklan 17 kohdassa määriteltyä pienteurastamoa;

26)

’pienellä riistankäsittelylaitoksella’ delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 2 artiklan 18 kohdassa määriteltyä pientä riistankäsittelylaitosta;

27)

’eläinyksiköllä’ asetuksen (EY) N:o 1099/2009 17 artiklan 6 kohdassa määriteltyä karjayksikköä;

28)

’luonnonvaraisella pienriistalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.7 kohdassa määriteltyä luonnonvaraista pienriistaa;

29)

’siipikarjalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.3 kohdassa määriteltyä siipikarjaa;

30)

’leikkaamolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.17 kohdassa määriteltyä leikkaamoa;

31)

’sisäelimillä’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.12 kohdassa määriteltyjä sisäelimiä;

32)

’lihalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa määriteltyä lihaa;

33)

’tarhatulla riistalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.6 kohdassa määriteltyä tarhattua riistaa;

34)

’luonnonvaraisella riistalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.5 kohdassa määriteltyä luonnonvaraista riistaa;

35)

’maitotilalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 4.2 kohdassa määriteltyä maitotilaa;

36)

’raakamaidolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 4.1 kohdassa määriteltyä raakamaitoa;

37)

’puhdistamolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.8 kohdassa määriteltyä puhdistamoa;

38)

’merellisillä biotoksiineilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.2 kohdassa määriteltyjä merellisiä biotoksiineja;

39)

’tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheilla’ asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 16 kohdassa määriteltyjä tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheita;

40)

’lähettämöllä’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.7 kohdassa määriteltyä lähettämöä;

41)

’markkinoille saattamisella’ asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 8 kohdassa määriteltyä markkinoille saattamista;

42)

’uivalla jalostamolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 3.2 kohdassa määriteltyä uivaa jalostamoa;

43)

’pakastusaluksella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 3.3 kohdassa määriteltyä pakastusalusta;

44)

’matelijoilla’ komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/625 (31) 2 artiklan 15 kohdassa määriteltyjä matelijoita;

45)

’matelijoiden lihalla’ delegoidun asetuksen (EU) 2019/625 2 artiklan 16 alakohdassa määriteltyä matelijoiden lihaa;

46)

’tuoreella kalastustuotteella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 3.5 kohdassa määriteltyä tuoretta kalastustuotetta;

47)

’raakavalmisteella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 3.6 kohdassa määriteltyä raakavalmistetta;

48)

’jalostetuilla kalastustuotteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.4 kohdassa määriteltyjä jalostettuja kalastustuotteita.

II OSASTO

ELÄINPERÄISIIN TUOTTEISIIN KOHDISTUVAN VIRALLISEN VALVONNAN SUORITTAMISTA JA YHDENMUKAISTA VÄHIMMÄISTIHEYTTÄ KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET

I LUKU

Toimivaltaisten viranomaisten suorittamia auditointeja koskevat erityisvaatimukset eläinperäisiä tuotteita käsittelevien laitosten osalta

3 artikla

Vaatimukset, joihin auditointia sovelletaan

1.   Kun auditoinnin kohteena ovat laitosten hyvät hygieniakäytännöt, toimivaltaisten viranomaisten on todennettava, että eläinperäisiä tuotteita käsittelevät elintarvikealan toimijat soveltavat jatkuvasti ja asianmukaisesti menettelyjä, jotka koskevat ainakin seuraavia:

a)

laitosten ja laitteistojen suunnittelu ja kunnossapito;

b)

toimintojen hygienia, joka kattaa vaiheet ennen toimintojen aloittamista, toimintojen aikana ja toimintojen jälkeen;

c)

henkilökohtainen hygienia;

d)

hygieniaa ja työmenetelmiä koskeva koulutus;

e)

tuhoeläinten torjunta;

f)

veden laatu;

g)

lämpötilan valvonta;

h)

laitokseen tulevien ja sieltä lähtevien eläinten tai elintarvikkeiden valvonta ja mukana toimitettavat asiakirjat.

2.   Kun auditoinnin kohteena ovat vaara-analyysin ja kriittisten hallintapisteiden järjestelmään (HACCP) perustuvat menettelyt, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 852/2004 5 artiklassa, toimivaltaisten viranomaisten on todennettava, että eläinperäisiä tuotteita käsittelevät elintarvikealan toimijat soveltavat näitä menettelyjä jatkuvasti ja asianmukaisesti.

3.   Erityisesti on määritettävä, taataanko menettelyillä siinä määrin kuin mahdollista, että eläinperäiset tuotteet:

a)

ovat asetuksen (EY) N:o 2073/2005 3 artiklan mukaisia mikrobiologisten vaatimusten osalta;

b)

vastaavat seuraavia unionin säädöksiä:

—

neuvoston direktiivi 96/23/EY ja komission päätös 97/747/EY (32) kemikaalijäämien valvonnan osalta;

—

komission asetus (EU) N:o 37/2010 (33) ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/470 (34) farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien osalta;

—

komission asetus (EU) N:o 37/2010, neuvoston direktiivi 96/22/EY (35) ja komission päätös 2005/34/EY (36) sellaisten aineiden osalta, jotka ovat kiellettyjä tai joiden käyttöä ei ole sallittu;

—

tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamista koskevat komission asetukset (EY) N:o 1881/2006 ja (EY) N:o 124/2009 vierasaineiden osalta;

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005 (37) torjunta-ainejäämien osalta;

c)

eivät sisällä fysikaalisia vaaratekijöitä kuten vierasesineitä.

4.   Jos elintarvikealan toimija asetuksen (EY) N:o 852/2004 5 artiklan 5 kohtaa noudattaen käyttää HACCP-periaatteiden soveltamiseksi laadituissa ohjeissa määrättyjä menettelyjä, auditointiin on kuuluttava kyseisten ohjeiden asianmukainen käyttö.

5.   Suorittaessaan auditointitehtäviä toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti:

a)

määritettävä, noudattaako laitoksen henkilökunta kaikkiin tuotantoprosessin vaiheisiin liittyvässä toiminnassaan asetuksen (EY) N:o 2073/2005 3 artiklassa, asetuksen (EY) N:o 852/2004 4 ja 5 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 853/2004 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia siltä osin kuin on kyse hyvistä hygieniakäytännöistä ja HACCP-järjestelmästä. Auditoinnin täydentämiseksi toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä suorituskykytestejä sen varmistamiseksi, että henkilökunnalla on riittävät taidot;

b)

todennettava elintarvikealan toimijan asiaankuuluva kirjanpito;

c)

otettava tarvittaessa näytteitä laboratoriomäärityksiä varten;

d)

dokumentoitava huomioon otetut seikat ja auditoinnin tulokset.

4 artikla

Auditoinnin luonne ja tiheys

1.   Auditointitehtävien luonne ja tiheys yksittäisten laitosten osalta riippuu arvioidusta riskistä. Tätä varten toimivaltaisten viranomaisten on säännöllisesti arvioitava:

a)

ihmisten ja tarvittaessa eläinten terveyttä uhkaavia riskejä;

b)

teurastamojen osalta eläinten hyvinvointiin liittyviä näkökohtia;

c)

harjoitetun toiminnan lajia ja tuotantomäärää;

d)

tietoja elintarvikelainsäädännön noudattamisesta kyseisen elintarvikealan toimijan aiemmassa toiminnassa.

2.   Kun elintarvikeketjussa toimivat elintarvikealan toimijat toteuttavat lisätoimenpiteitä elintarvikkeiden turvallisuuden takaamiseksi ottamalla käyttöön integroituja järjestelmiä tai yksityisiä hallintajärjestelmiä taikka käyttämällä riippumattoman kolmannen osapuolen suorittamaa todentamista tai muita keinoja ja kun nämä toimenpiteet kirjataan asiakirjoihin ja kyseisten järjestelmien kattamat eläimet ovat selkeästi tunnistettavissa, toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa tällaiset toimenpiteet huomioon suorittaessaan auditointeja hyvien hygieniakäytäntöjen ja HACCP-järjestelmään perustuvien menettelyjen tarkistamiseksi.

II LUKU

Tunnistusmerkintää koskevat erityisvaatimukset

5 artikla

On todennettava tunnistusmerkkien käyttöä koskevien asetuksen (EY) N:o 853/2004 vaatimusten noudattaminen kaikissa mainitun asetuksen mukaisesti hyväksytyissä laitoksissa sekä asetuksen (EY) N:o 178/2002 18 artiklan mukaisten muiden jäljitettävyyttä koskevien vaatimusten noudattaminen.

III LUKU

Tieteen ja tekniikan kehitys

6 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille asetuksen (EU) 2017/625 16 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta tieteen ja tekniikan kehityksestä asian tarkastelua ja tarvittaessa jatkotoimenpiteitä varten.

III OSASTO

TUOREESEEN LIHAAN KOHDISTUVAN VIRALLISEN VALVONNAN SUORITTAMISTA JA YHDENMUKAISTA VÄHIMMÄISTIHEYTTÄ KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET

I LUKU

Auditoinnit

7 artikla

Tuoretta lihaa käsittelevien laitosten auditointeja koskevat lisävaatimukset

1.   Edellä 3 ja 4 artiklassa vahvistettujen auditointeja koskevien vaatimusten lisäksi toimivaltaisten viranomaisten on tuoretta lihaa käsittelevissä laitoksissa auditointia tehdessään todennettava, että elintarvikealan toimijoiden omia menettelyjä noudatetaan jatkuvasti elintarvikealan toimijoiden vastuulla olevan tuoreen lihan keräämisen, kuljetuksen, varastoinnin ja käsittelyn sekä niiden vastuulla olevien eläinperäisten sivutuotteiden, erikseen määritelty riskiaines mukaan luettuna, käytön tai hävittämisen osalta.

2.   Teurastamoissa tehtävien tarkastusten aikana toimivaltaisten viranomaisten on todennettava asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevan III jakson mukainen elintarvikeketjua koskevien tietojen arviointi.

3.   Tehdessään HACCP-järjestelmään perustuvien menettelyjen auditointeja toimivaltaisten viranomaisten on tarkistettava, että asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevassa II jaksossa vahvistetut menettelyt otetaan asianmukaisesti huomioon ja että elintarvikealan toimijoiden menettelyillä taataan, siinä määrin kuin mahdollista, seuraavien vaatimusten täyttyminen tuoreen lihan osalta:

a)

siinä ei ole patologisia poikkeavuuksia tai muutoksia;

b)

siinä ei esiinny

i)

ulosteperäistä saastumista; tai,

ii)

mitään muuta saastumista, jonka katsotaan aiheuttavan ihmisten terveydelle riskin, jota ei voida hyväksyä;

c)

se täyttää asetuksen (EY) N:o 2073/2005 3 artiklan mukaiset mikrobiologiset vaatimukset;

d)

se ei sisällä erikseen määriteltyä riskiainesta asetuksen (EY) N:o 999/2001 vaatimusten mukaisesti.

II LUKU

Tuoreen lihan virallinen valvonta

8 artikla

Auditoinnin tulosten merkitys

Suorittaessaan tämän luvun mukaista virallista valvontaa virkaeläinlääkärin on otettava huomioon I luvun mukaisesti tehtyjen auditointien tulokset. Tarvittaessa virkaeläinlääkärin on kohdistettava virallinen valvonta aiemmissa auditoinneissa havaittuihin puutteisiin.

1 jakso

Asiakirjatarkastukset

9 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten velvoitteet asiakirjatarkastusten osalta

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava alkuperätilalla toimivalle elintarvikealan toimijalle elintarvikeketjua koskevista vähimmäistiedoista, jotka on toimitettava teurastamolle asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevan III jakson mukaisesti.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tarvittavat asiakirjatarkastukset todentaakseen, että:

a)

elintarvikeketjua koskevat tiedot välitetään johdonmukaisesti ja tehokkaasti eläimiä ennen lähettämistä kasvattaneen tai pitäneen elintarvikealan toimijan ja teurastamotoiminnan harjoittajan välillä;

b)

elintarvikeketjua koskevat tiedot ovat todenmukaiset ja luotettavat;

c)

alkuperätilalle annetaan tarvittaessa palautetta asiaan liittyvistä tiedoista 39 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3.   Jos eläimet lähetetään teurastettavaksi toiseen jäsenvaltioon, alkuperätilan ja teurastuspaikan valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä varmistaakseen, että alkuperätilalla toimivan elintarvikealan toimijan antamat elintarvikeketjua koskevat tiedot ovat helposti tiedot vastaanottavan teurastamotoiminnan harjoittajan saatavilla.

10 artikla

Virkaeläinlääkärin velvoitteet asiakirjatarkastusten osalta

1.   Virkaeläinlääkärin on todennettava teurastamotoiminnan harjoittajan toimittamat elintarvikeketjua koskevien tietojen tarkastusten ja arviointien tulokset asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevan III jakson mukaisesti. Virkaeläinlääkärin on ante mortem- ja post mortem -tarkastuksia suorittaessaan otettava kyseiset tarkastukset ja arvioinnit huomioon yhdessä eläinten alkuperätilan kirjanpidosta saatujen muiden asiaankuuluvien tietojen kanssa.

2.   Ante mortem- ja post mortem -tarkastuksia suorittaessaan virkaeläinlääkärin on otettava huomioon komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/628 (38) 29 artiklan mukaisesti toimitetut viralliset todistukset sekä kaikki alkutuotannon virallista valvontaa tai muita tarkastuksia suorittavien eläinlääkärien tekemät ilmoitukset.

3.   Kun on kyse kotieläiminä pidettävien sorkka- ja kavioeläinten hätäteurastuksesta muualla kuin teurastamossa, teurastamon virkaeläinlääkärin on tarkastettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/628 29 artiklan mukaisesti toimitettu todistus, jonka on antanut asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan I jakson VI luvun 6 kohdan mukaisen ante mortem -tarkastuksen tehnyt virkaeläinlääkäri, sekä elintarvikealan toimijan toimittamat muut asiaankuuluvat tiedot.

4.   Kun on kyse luonnonvaraisesta suurriistasta, riistankäsittelylaitoksen virkaeläinlääkärin on tarkastettava ja otettava huomioon eläimen ruhon mukana toimitettava ilmoitus, jonka on antanut koulutettu henkilö asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IV jakson II luvun 4 kohdan a alakohdan mukaisesti.

2 jakso

Ante mortem -tarkastus

11 artikla

Teurastamossa tehtävää ante mortem -tarkastusta koskevat vaatimukset

1.   Kaikille eläimille on tehtävä ante mortem -tarkastus ennen teurastusta. Tarkastus voidaan kuitenkin rajoittaa kunkin parven lintujen edustavaan otokseen ja kunkin jäniseläinten alkuperätilan jäniseläinten edustavaan otokseen.

2.   Ante mortem -tarkastus on tehtävä 24 tunnin kuluessa eläinten saapumisesta teurastamoon ja alle 24 tuntia ennen teurastusta. Virkaeläinlääkäri voi milloin tahansa vaatia täydentävää ante mortem -tarkastusta.

3.   Ante mortem -tarkastuksissa on määritettävä, onko tarkastettavassa eläimessä merkkejä:

a)

siitä, että eläimen terveys ja hyvinvointi on vaarantunut;

b)

tilasta, poikkeavuuksista tai taudeista, joiden vuoksi tuore liha ei kelpaa ihmisravinnoksi tai jotka saattavat vaikuttaa haitallisesti eläimen terveyteen, ja kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisten zoonoosien ja eläintautien havaitsemiseen, joihin liittyvät eläinterveyttä koskevat säännöt vahvistetaan asetuksessa (EU) 2016/429;

c)

sellaisten aineiden käytöstä, jotka ovat kiellettyjä tai joiden käyttöä ei ole sallittu, eläinlääkkeiden väärinkäytöstä taikka kemikaalijäämistä tai vierasaineista.

4.   Ante mortem -tarkastukseen on sisällyttävä sen todentaminen, että elintarvikealan toimijat noudattavat velvoitettaan varmistaa eläinten nahan tai karvan puhtaus, jotta vältetään tuoreen lihan liian korkea saastumisriski teurastuksen aikana.

5.   Virkaeläinlääkärin on tehtävä kliininen tarkastus kaikille eläimille, jotka elintarvikealan toimija tai virallinen avustaja on mahdollisesti siirtänyt erilleen perusteellisempaa ante mortem -tarkastusta varten.

6.   Jos ante mortem -tarkastus tehdään delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 5 artiklan mukaisesti alkuperätilalla, teurastamon virkaeläinlääkärin on suoritettava ante mortem -tarkastus ainoastaan siltä osin kuin on erikseen täsmennetty.

3 jakso

Post mortem -tarkastus

12 artikla

Post mortem -tarkastusta koskevat vaatimukset

1.   Jollei asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IV jakson II luvun 4 kohdassa säädetystä poikkeuksesta muuta johdu, ruhoille ja niiden mukana toimitettaville muille eläimenosille on tehtävä post mortem -tarkastus:

a)

viipymättä teurastuksen jälkeen, tai

b)

mahdollisimman pian riistankäsittelylaitokseen saapumisen jälkeen.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat edellyttää, että elintarvikealan toimija toteuttaa teknisiä erityisjärjestelyjä ja antaa käyttöön riittävät tilat muiden eläimenosien tarkastamiseksi.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on:

a)

tarkastettava kaikki ulkopinnat, myös ruhoissa olevien ruumiinonteloiden sekä muiden eläimenosien ulkopinnat;

b)

kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisten zoonoosien ja eläintautien havaitsemiseen, joihin liittyvät eläinterveyttä koskevat säännöt vahvistetaan asetuksessa (EU) 2016/429.

4.   Teurastuslinjan nopeuden ja läsnä olevan tarkastushenkilöstön määrän on oltava sellaiset, että tarkastus voidaan suorittaa asianmukaisesti.

13 artikla

Poikkeaminen post mortem -tarkastuksen ajankohdasta

1.   Poiketen siitä, mitä 12 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat siinä tapauksessa, ettei riistankäsittelylaitoksessa tai teurastamossa ole teurastuksen ja käsittelyn aikana läsnä virkaeläinlääkäriä eikä virallista avustajaa, sallia post mortem -tarkastuksen lykkäämisen enintään 24 tunnilla teurastuksesta tai saapumisesta riistankäsittelylaitokseen edellyttäen, että:

a)

kyseessä olevat eläimet teurastetaan pienteurastamossa tai käsitellään pienessä riistankäsittelylaitoksessa, jossa teurastetaan tai käsitellään:

i)

alle 1 000 eläinyksikköä vuodessa; tai

ii)

alle 150 000 siipikarjaan, jäniseläimiin tai luonnonvaraiseen pienriistaan kuuluvaa yksilöä vuodessa;

b)

laitoksessa on riittävät tilat tuoreen lihan ja muiden eläimenosien varastoimiseksi tarkastamista varten;

c)

post mortem -tarkastuksen suorittaa virkaeläinlääkäri.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat korottaa 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa säädettyjä kynnysarvoja varmistaen, että poikkeusta sovelletaan pienimpiin teurastamoihin ja riistankäsittelylaitoksiin, jotka ovat pienteurastamon tai pienen riistankäsittelylaitoksen määritelmän mukaisia, ja edellyttäen, että kyseisten laitosten yhteenlaskettu vuosituotanto on enintään 5 prosenttia jäsenvaltiossa tuotetun tuoreen lihan kokonaismäärästä

a)

kyseessä olevien lajien osalta;

b)

tai kaikkien sorkka- ja kavioeläinten osalta;

c)

kaiken siipikarjan osalta; tai

d)

kaikkien lintujen ja jäniseläinten osalta.

Tällaisessa tapauksessa toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat poikkeuksesta ja sitä tukevasta näytöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/1535 (39) säädettyä menettelyä noudattaen.

3.   Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan i alakohtaa sovellettaessa käytetään asetuksen (EY) N:o 1099/2009 17 artiklan 6 kohdassa vahvistettuja muuntokertoimia. Kuitenkin lampailla ja vuohilla sekä pienillä hirvieläimillä (Cervidae) (elopaino alle 100 kg) käytettävä muuntokerroin on 0,05 eläinyksikköä ja muulla suurriistalla 0,2 eläinyksikköä.

14 artikla

Post mortem -tarkastuksessa tehtäviä lisätutkimuksia koskevat vaatimukset

1.   Lisätutkimuksia, kuten ruhon osien ja muiden eläimenosien tunnustelu ja viiltäminen sekä laboratoriokokeet, on tehtävä, jos se on tarpeen:

a)

lopullisen diagnoosin tekemiseksi epäillystä vaarasta; tai

b)

seuraavien havaitsemiseksi:

i)

sellainen eläintauti, johon liittyvät eläinterveyttä koskevat säännöt vahvistetaan asetuksessa (EU) 2016/429;

ii)

direktiivissä 96/23/EY ja päätöksessä 97/747/EY tarkoitetut kemikaalijäämät tai kontaminantit, erityisesti:

—

kemikaalijäämät, joiden määrä ylittää asetuksissa (EU) N:o 37/2010 ja (EY) N:o 396/2005 vahvistetut määrät;

—

vierasaineet, joiden määrä ylittää asetuksissa (EY) N:o 1881/2006 ja (EY) N:o 124/2009 vahvistetut määrät; tai

—

sellaisten aineiden jäämät, jotka on kielletty tai joita ei ole hyväksytty asetuksen (EU) N:o 37/2010 tai direktiivin 96/22/EY mukaisesti;

iii)

asetuksen (EY) N:o 2073/2005 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen mikrobiologisten vaatimusten noudattamatta jättäminen tai mahdollinen sellaisten muiden mikrobiologisten vaarojen esiintyminen, joiden vuoksi tuore liha ei kelpaa ihmisravinnoksi;

iv)

muut tekijät, joiden perusteella tuore liha saatetaan todeta ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi tai sen käytölle on asetettava rajoituksia.

2.   Post mortem -tarkastuksen aikana on toteutettava varotoimia sen varmistamiseksi, että esimerkiksi tunnustelusta, leikkaamisesta tai viiltämisestä aiheutuva tuoreen lihan saastuminen on mahdollisimman vähäistä.

15 artikla

Kotieläiminä pidettävien kavioeläinten, yli kahdeksan kuukauden ikäisten nautaeläinten ja yli viiden viikon ikäisten kotieläiminä pidettävien sikojen sekä luonnonvaraisen suurriistan post mortem -tarkastusta koskevat vaatimukset

1.   Tämän artiklan vaatimuksia sovelletaan 12 ja 14 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi.

2.   Virkaeläinlääkärin on edellytettävä, että kotieläiminä pidettävien kavioeläinten, yli kahdeksan kuukauden ikäisten nautaeläinten ja yli viiden viikon ikäisten kotieläiminä pidettävien sikojen ruhot esitetään post mortem -tarkastusta varten pituussuunnassa selkärankaa pitkin puoliruhoiksi halkaistuina.

3.   Virkaeläinlääkäri voi edellyttää minkä tahansa eläimen pään tai ruhon halkaisemista pituussuunnassa, jos se on post mortem -tarkastuksen vuoksi tarpeen. Erityisten ruokailutottumusten, teknologisen kehityksen ja erityisten terveystilanteiden huomioon ottamiseksi virkaeläinlääkäri voi sallia kotieläiminä pidettävien kavioeläinten, yli kahdeksan kuukauden ikäisten nautaeläinten ja yli viiden viikon ikäisten kotieläiminä pidettävien sikojen puoliruhoiksi halkaisemattomien ruhojen esittämisen post mortem -tarkastusta varten.

4.   Pienteurastamoissa tai pienissä riistankäsittelylaitoksissa, joissa käsitellään alle 1 000 eläinyksikköä vuodessa, virkaeläinlääkäri voi terveyssyistä sallia täysikasvuisten kotieläiminä pidettävien kavioeläinten, täysikasvuisten nautaeläinten ja täysikasvuisen luonnonvaraisen suurriistan leikkaamisen neljännesruhoiksi ennen post mortem -tarkastusta.

16 artikla

Post mortem -tarkastusta koskevat lisävaatimukset hätäteurastuksen yhteydessä

Jos suoritetaan hätäteurastus, ruholle on tehtävä mahdollisimman nopeasti post mortem -tarkastus 12, 13, 14 ja 15 artiklan mukaisesti, ennen kuin se luovutetaan käytettäväksi ihmisravintona.

17 artikla

Kotieläiminä pidettävien nautaeläinten, kotieläiminä pidettävien lampaiden ja vuohien, kotieläiminä pidettävien kavioeläinten ja kotieläiminä pidettävien sikojen post mortem -tarkastusta koskevat käytännön järjestelyt

Jos post mortem -tarkastuksen suorittaa virkaeläinlääkäri tai jos se suoritetaan virkaeläinlääkärin valvonnassa taikka, jos riittävät takeet on annettu, virkaeläinlääkärin vastuulla asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 7 artiklan mukaisesti, toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että 18–24 artiklassa säädettyjä käytännön järjestelyjä noudatetaan kotieläiminä pidettävien nautaeläinten, kotieläiminä pidettävien lampaiden ja vuohien, kotieläiminä pidettävien kavioeläinten ja kotieläiminä pidettävien sikojen tapauksessa 12, 14 ja 15 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi.

18 artikla

Nuoret nautaeläimet

1.   Seuraavien nautaeläinten ruhoille ja muille eläimenosille on tehtävä 2 kohdassa säädetyt post mortem -tarkastusmenettelyt:

a)

alle kahdeksan kuukauden ikäiset eläimet; ja

b)

alle 20 kuukauden ikäiset eläimet, jos ne on kasvatettu niitä laidunmaalle koko niiden elinaikana päästämättä päätöksen 2003/467/EY 1 artiklan mukaan virallisesti tuberkuloosista vapaassa jäsenvaltiossa tai jäsenvaltion alueella.

2.   Post mortem -tarkastusmenettelyihin on sisällyttävä vähintään silmämääräinen tarkastus seuraavien osalta:

a)

pää ja kurkku; yhdistettynä nieluntakaisten imusolmukkeiden (Lnn. retropharyngiales) tunnusteluun ja tutkimiseen, minkä lisäksi jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää suorittaa lisätutkimuksia tuberkuloosista virallisesti vapaan aseman seurannan varmistamiseksi; suun ja nielun tarkastus;

b)

keuhkot, henkitorvi ja ruokatorvi; keuhkojen tunnustelu; keuhkotyven ja välikarsinan imusolmukkeiden (Lnn. bifurcationes, eparteriales ja mediastinales) tunnustelu ja tutkiminen;

c)

sydänpussi ja sydän;

d)

pallea;

e)

maksa sekä maksaportin ja haiman imusolmukkeet (Lnn. portales);

f)

ruoansulatuskanava, suolilieve sekä mahaimusolmukkeet ja suoliliepeen imusolmukkeet (Lnn. gastrici, mesenterici, craniales ja caudales);

g)

perna;

h)

munuaiset;

i)

rintakalvo ja vatsakalvo;

j)

nuorten eläinten navan alue ja nivelet.

3.   Kun todetaan 24 artiklan mukaisesti viitteitä mahdollisesta riskistä ihmisten terveydelle taikka eläinten terveydelle tai hyvinvoinnille, virkaeläinlääkärin on noudatettava seuraavia post mortem -tarkastusmenettelyjä, joissa käytetään ruhon ja muiden eläimenosien viiltämistä ja tunnustelua:

a)

nieluntakaisten imusolmukkeiden (Lnn. retropharyngiales) viiltäminen; kielen tunnustelu;

b)

keuhkotyven ja välikarsinan imusolmukkeiden (Lnn. bifurcationes, eparteriales ja mediastinales) viiltäminen; henkitorven ja keuhkoputkien päähaarojen avaaminen pituussuunnassa; keuhkot on viillettävä niiden alimmassa kolmanneksessa kohtisuoraan keuhkoputkiin nähden; nämä viillot eivät kuitenkaan ole tarpeen, jos keuhkoja ei käytetä ihmisravinnoksi;

c)

sydämen viiltäminen pituussuunnassa siten, että kammiot avautuvat ja kammioiden väliseinä halkaistaan;

d)

mahaimusolmukkeiden ja suoliliepeen imusolmukkeiden viiltäminen;

e)

pernan tunnustelu;

f)

munuaisten ja munuaisimusolmukkeiden (Lnn. renales) viiltäminen;

g)

navan alueen ja nivelten tunnustelu. Navan alue on viillettävä ja nivelet avattava; nivelneste on tutkittava.

19 artikla

Muut nautaeläimet

1.   Muiden kuin 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen nautaeläinten ruhoille ja muille eläimenosille on tehtävä seuraavat post mortem -tarkastusmenettelyt:

a)

pään ja kurkun silmämääräinen tarkastus; nieluntakaisten imusolmukkeiden (Lnn. retropharyngiales) viiltäminen ja tutkiminen; ulompien puremalihasten, joihin on tehtävä kaksi alaleuan kanssa yhdensuuntaista viiltoa, sekä sisäpuolisten puremalihasten (sisäpuoliset pterygoid-lihakset), joihin on tehtävä yksi viilto, tutkiminen. Suun ja nielun yksityiskohtaista silmämääräistä tarkastusta varten kieli on irrotettava sitä ympäröivästä kudoksesta;

b)

henkitorven ja ruokatorven tarkastus; keuhkojen silmämääräinen tarkastus ja tunnustelu; keuhkotyven ja välikarsinan imusolmukkeiden (Lnn. bifurcationes, eparteriales ja mediastinales) viiltäminen ja tutkiminen;

c)

sydänpussin ja sydämen silmämääräinen tarkastus, kun sydän on viilletty pituussuunnassa siten, että kammiot avautuvat ja kammioiden väliseinä halkaistaan;

d)

pallean silmämääräinen tarkastus;

e)

maksan sekä maksaportin ja haiman imusolmukkeiden (Lnn. portales) silmämääräinen tarkastus;

f)

ruoansulatuskanavan, suoliliepeen, mahaimusolmukkeiden ja suoliliepeen imusolmukkeiden (Lnn. gastrici, mesenterici, craniales ja caudales) silmämääräinen tarkastus; mahaimusolmukkeiden ja suoliliepeen imusolmukkeiden tunnustelu;

g)

pernan silmämääräinen tarkastus;

h)

munuaisten silmämääräinen tarkastus;

i)

rintakalvon ja vatsakalvon silmämääräinen tarkastus;

j)

sukuelinten (lukuun ottamatta siitintä, jos se on jo poistettu) silmämääräinen tarkastus;

k)

utareiden ja utareimusolmukkeiden (Lnn. supramammarii) silmämääräinen tarkastus.

2.   Kun todetaan 24 artiklan mukaisesti viitteitä mahdollisesta riskistä ihmisten terveydelle taikka eläinten terveydelle tai hyvinvoinnille, virkaeläinlääkärin on noudatettava seuraavia post mortem -tarkastusmenettelyjä, joissa käytetään ruhon ja muiden eläimenosien viiltämistä ja tunnustelua:

a)

alaleuan ja korvasylkirauhasen imusolmukkeiden (Lnn. mandibulares ja parotidei) viiltäminen ja tutkiminen; kielen ja nielun tunnustelu;

b)

keuhkotyven ja välikarsinan imusolmukkeiden (Lnn. bifurcationes, eparteriales ja mediastinales) viiltäminen; henkitorven ja keuhkoputkien päähaarojen avaaminen pituussuunnassa; keuhkot on viillettävä niiden alimmassa kolmanneksessa kohtisuoraan keuhkoputkiin nähden; nämä viillot eivät kuitenkaan ole tarpeen, jos keuhkoja ei käytetä ihmisravinnoksi;

c)

maksan sekä maksaportin ja haiman imusolmukkeiden (Lnn. portales) tunnustelu; maksan viskeraalipuolen ja lobus caudatuksen tyven viiltäminen sappitiehyiden tutkimusta varten;

d)

mahaimusolmukkeiden ja suoliliepeen imusolmukkeiden viiltäminen;

e)

pernan tunnustelu;

f)

munuaisten ja munuaisimusolmukkeiden (Lnn. renales) viiltäminen;

g)

lehmien utareiden ja utareimusolmukkeiden (Lnn. supramammarii) tunnustelu. Utarepuoliskot on avattava pitkällä syvällä viillolla maitopoukamiin (sinus lactiferes) asti, ja utareimusolmukkeet on viillettävä, paitsi jos utareita ei käytetä ihmisravinnoksi.

20 artikla

Nuoret kotieläiminä pidettävät lampaat ja vuohet sekä lampaat, joiden ikenistä ei ole puhjennut pysyviä etuhampaita

1.   Sellaisten lampaiden, joiden ikenistä ei ole puhjennut yhtään pysyvää etuhammasta tai jotka ovat alle 12 kuukauden ikäisiä, sekä alle kuuden kuukauden ikäisten vuohien ruhoille ja muille eläimenosille on tehtävä seuraavat post mortem -tarkastusmenettelyt:

a)

pään silmämääräinen tarkastus, mukaan lukien kurkku, suu, kieli sekä korvasylkirauhaset ja nieluntakaiset imusolmukkeet. Nämä tutkimukset eivät ole tarpeen, jos toimivaltaiset viranomaiset pystyvät takaamaan, että päätä, mukaan lukien kieli ja aivot, ei käytetä ihmisravinnoksi;

b)

keuhkojen, henkitorven ja ruokatorven sekä keuhkotyven ja välikarsinan imusolmukkeiden (Lnn. bifurcationes, eparteriales ja mediastinales) silmämääräinen tarkastus;

c)

sydänpussin ja sydämen silmämääräinen tarkastus;

d)

pallean silmämääräinen tarkastus;

e)

maksan sekä maksaportin ja haiman imusolmukkeiden (Lnn. portales) silmämääräinen tarkastus;

f)

ruoansulatuskanavan, suoliliepeen sekä mahaimusolmukkeiden ja suoliliepeen imusolmukkeiden (Lnn. gastrici, mesenterici, craniales ja caudales) silmämääräinen tarkastus;

g)

pernan silmämääräinen tarkastus;

h)

munuaisten silmämääräinen tarkastus;

i)

rintakalvon ja vatsakalvon silmämääräinen tarkastus;

j)

navan alueen ja nivelten silmämääräinen tarkastus.

2.   Kun todetaan 24 artiklan mukaisesti viitteitä mahdollisesta riskistä ihmisten terveydelle taikka eläinten terveydelle tai hyvinvoinnille, virkaeläinlääkärin on noudatettava seuraavia post mortem -tarkastusmenettelyjä, joissa käytetään ruhon ja muiden eläimenosien viiltämistä ja tunnustelua:

a)

kurkun, suun, kielen ja korvasylkirauhasen imusolmukkeiden tunnustelu. Jollei eläinten terveyttä koskevissa säännöissä toisin määrätä, nämä tutkimukset eivät ole tarpeen, jos toimivaltaiset viranomaiset pystyvät takaamaan, että päätä, mukaan lukien kieli ja aivot, ei käytetä ihmisravinnoksi;

b)

keuhkojen tunnustelu; keuhkojen, henkitorven, ruokatorven, sekä keuhkotyven ja välikarsinan imusolmukkeiden viiltäminen;

c)

sydämen viiltäminen;

d)

maksan ja sen imusolmukkeiden tunnustelu; maksan viskeraalipuolen viiltäminen sappitiehyiden tutkimusta varten;

e)

pernan tunnustelu;

f)

munuaisten ja munuaisimusolmukkeiden (Lnn. renales) viiltäminen;

g)

navan alueen ja nivelten tunnustelu. Navan alue on viillettävä ja nivelet avattava; nivelneste on tutkittava.

21 artikla

Muut kotieläiminä pidettävät lampaat ja vuohet

1.   Sellaisten lampaiden, joiden ikenistä on puhjennut pysyvä etuhammas tai jotka ovat 12 kuukauden ikäisiä tai sitä vanhempia, sekä kuuden kuukauden ikäisten tai sitä vanhempien vuohien ruhoille ja muille eläimenosille on tehtävä seuraavat post mortem -tarkastusmenettelyt:

a)

pään silmämääräinen tarkastus, mukaan lukien kurkku, suu, kieli ja korvasylkirauhasen imusolmukkeet, sekä nieluntakaisten imusolmukkeiden tunnustelu. Nämä tutkimukset eivät ole tarpeen, jos toimivaltaiset viranomaiset pystyvät takaamaan, että päätä, mukaan lukien kieli ja aivot, ei käytetä ihmisravinnoksi;

b)

keuhkojen, henkitorven ja ruokatorven silmämääräinen tarkastus; keuhkojen sekä keuhkotyven ja välikarsinan imusolmukkeiden (Lnn. bifurcationes, eparteriales ja mediastinales) tunnustelu;

c)

sydänpussin ja sydämen silmämääräinen tarkastus;

d)

pallean silmämääräinen tarkastus;

e)

maksan sekä maksaportin ja haiman imusolmukkeiden (Lnn. portales) silmämääräinen tarkastus; maksan ja sen imusolmukkeiden tunnustelu; maksan viskeraalipuolen viiltäminen sappitiehyiden tutkimusta varten;

f)

ruoansulatuskanavan, suoliliepeen sekä mahaimusolmukkeiden ja suoliliepeen imusolmukkeiden (Lnn. gastrici, mesenterici, craniales ja caudales) silmämääräinen tarkastus;

g)

pernan silmämääräinen tarkastus;

h)

munuaisten silmämääräinen tarkastus;

i)

rintakalvon ja vatsakalvon silmämääräinen tarkastus;

j)

sukuelinten (lukuun ottamatta siitintä, jos se on jo poistettu) silmämääräinen tarkastus;

k)

utareiden ja utareimusolmukkeiden silmämääräinen tarkastus.

2.   Kun todetaan 24 artiklan mukaisesti viitteitä mahdollisesta riskistä ihmisten terveydelle taikka eläinten terveydelle tai hyvinvoinnille, virkaeläinlääkärin on noudatettava seuraavia post mortem -tarkastusmenettelyjä, joissa käytetään ruhon ja muiden eläimenosien viiltämistä ja tunnustelua:

a)

kurkun, suun, kielen ja korvasylkirauhasen imusolmukkeiden tunnustelu. Jollei eläinten terveyttä koskevissa säännöissä toisin määrätä, nämä tutkimukset eivät ole tarpeen, jos toimivaltaiset viranomaiset pystyvät takaamaan, että päätä, mukaan lukien kieli ja aivot, ei käytetä ihmisravinnoksi;

b)

keuhkojen, henkitorven, ruokatorven, sekä keuhkotyven ja välikarsinan imusolmukkeiden viiltäminen;

c)

sydämen viiltäminen;

d)

pernan tunnustelu;

e)

munuaisten ja munuaisimusolmukkeiden (Lnn. renales) viiltäminen.

22 artikla

Kotieläiminä pidettävät kavioeläimet

1.   Kotieläiminä pidettävien kavioeläinten ruhoille ja muille eläimenosille on tehtävä seuraavat post mortem -tarkastusmenettelyt:

a)

pään silmämääräinen tarkastus ja kielen ympäröivästä kudoksesta irrottamisen jälkeen kurkun silmämääräinen tarkastus; suun ja nielun yksityiskohtaista silmämääräistä tarkastusta varten kieli on irrotettava sitä ympäröivästä kudoksesta ja myös kieli on tarkastettava silmämääräisesti;

b)

keuhkojen, henkitorven ja ruokatorven sekä keuhkotyven ja välikarsinan imusolmukkeiden (Lnn. bifurcationes, eparteriales ja mediastinales) silmämääräinen tarkastus;

c)

sydänpussin ja sydämen silmämääräinen tarkastus;

d)

pallean silmämääräinen tarkastus;

e)

maksan sekä maksaportin ja haiman imusolmukkeiden (Lnn. portales) silmämääräinen tarkastus;

f)

ruoansulatuskanavan, suoliliepeen sekä mahaimusolmukkeiden ja suoliliepeen imusolmukkeiden (Lnn. gastrici, mesenterici, craniales ja caudales) silmämääräinen tarkastus;

g)

pernan silmämääräinen tarkastus;

h)

munuaisten silmämääräinen tarkastus;

i)

rintakalvon ja vatsakalvon silmämääräinen tarkastus;

j)

oriiden sukuelinten (lukuun ottamatta siitintä, jos se on jo poistettu) ja tammojen sukuelinten silmämääräinen tarkastus;

k)

utareiden ja utareimusolmukkeiden (Lnn. supramammarii) silmämääräinen tarkastus;

l)

nuorten eläinten navan alueen ja nivelten silmämääräinen tarkastus;

m)

harmaat hevoset on tutkittava melanoosin ja melanoomien varalta olkanivelen alapuolisten lavan lihasten ja imusolmukkeiden (Lnn. subrhomboidei) osalta irrottamalla yksi lapa. Munuaiset on paljastettava.

2.   Kun todetaan 24 artiklan mukaisesti viitteitä mahdollisesta riskistä ihmisten terveydelle taikka eläinten terveydelle tai hyvinvoinnille, virkaeläinlääkärin on noudatettava seuraavia post mortem -tarkastusmenettelyjä, joissa käytetään ruhon ja muiden eläimenosien viiltämistä ja tunnustelua:

a)

alaleuan, nieluntakaisten ja korvasylkirauhasen imusolmukkeiden (Lnn. retropharyngiales, mandibulares ja parotidei) tunnustelu ja viiltäminen; kielen tunnustelu;

b)

keuhkojen tunnustelu; keuhkotyven ja välikarsinan imusolmukkeiden tunnustelu ja viiltäminen. Henkitorvi ja keuhkoputkien päähaarat on avattava pituussuunnassa, ja keuhkot on viillettävä niiden alimmassa kolmanneksessa kohtisuoraan keuhkoputkiin nähden; nämä viillot eivät kuitenkaan ole tarpeen, jos keuhkoja ei käytetä ihmisravinnoksi;

c)

sydämen viiltäminen pituussuunnassa siten, että kammiot avautuvat ja kammioiden väliseinä halkaistaan;

d)

maksan sekä maksaportin ja haiman imusolmukkeiden (Lnn. portales) tunnustelu ja viiltäminen;

e)

mahaimusolmukkeiden ja suoliliepeen imusolmukkeiden viiltäminen;

f)

pernan tunnustelu;

g)

munuaisten tunnustelu ja munuaisten ja munuaisimusolmukkeiden (Lnn. renales) viiltäminen;

h)

utareimusolmukkeiden viiltäminen;

i)

nuorten eläinten navan alueen ja nivelten tunnustelu. Epäilyttävissä tapauksissa navan alue on viillettävä ja nivelet avattava; nivelneste on tutkittava;

j)

koko munuaisen viiltäminen harmaiden hevosten tapauksessa.

23 artikla

Kotieläiminä pidettävät siat

1.   Kotieläiminä pidettävien sikojen ruhoille ja muille eläimenosille on tehtävä seuraavat post mortem -tarkastusmenettelyt:

a)

pään ja kurkun silmämääräinen tarkastus;

b)

suun, nielun ja kielen silmämääräinen tarkastus;

c)

keuhkojen, henkitorven ja ruokatorven silmämääräinen tarkastus;

d)

sydänpussin ja sydämen silmämääräinen tarkastus;

e)

pallean silmämääräinen tarkastus;

f)

maksan sekä maksaportin ja haiman imusolmukkeiden (Lnn. portales) silmämääräinen tarkastus; ruoansulatuskanavan, suoliliepeen, mahaimusolmukkeiden ja suoliliepeen imusolmukkeiden (Lnn. gastrici, mesenterici, craniales ja caudales) silmämääräinen tarkastus;

g)

pernan silmämääräinen tarkastus; munuaisten silmämääräinen tarkastus; rintakalvon ja vatsakalvon silmämääräinen tarkastus;

h)

sukuelinten (lukuun ottamatta siitintä, jos se on jo poistettu) silmämääräinen tarkastus;

i)

utareiden ja utareimusolmukkeiden (Lnn. supramammarii) silmämääräinen tarkastus;

j)

nuorten eläinten navan alueen ja nivelten silmämääräinen tarkastus.

2.   Kun todetaan 24 artiklan mukaisesti viitteitä mahdollisesta riskistä ihmisten terveydelle taikka eläinten terveydelle tai hyvinvoinnille, virkaeläinlääkärin on noudatettava seuraavia post mortem -tarkastusmenettelyjä, joissa käytetään ruhon ja muiden eläimenosien viiltämistä ja tunnustelua:

a)

alaleuan imusolmukkeiden (Lnn. mandibulares) viiltäminen ja tutkiminen;

b)

keuhkojen sekä keuhkotyven ja välikarsinan imusolmukkeiden (Lnn. bifurcationes, eparteriales ja mediastinales) tunnustelu. Henkitorvi ja keuhkoputkien päähaarat on avattava pituussuunnassa, ja keuhkot on viillettävä niiden alimmassa kolmanneksessa kohtisuoraan keuhkoputkiin nähden; kyseiset viillot eivät kuitenkaan ole tarpeen, jos keuhkoja ei käytetä ihmisravinnoksi;

c)

sydämen viiltäminen pituussuunnassa siten, että kammiot avautuvat ja kammioiden väliseinä halkaistaan;

d)

maksan ja sen imusolmukkeiden tunnustelu;

e)

mahaimusolmukkeiden ja suoliliepeen imusolmukkeiden tunnustelu ja tarvittaessa viiltäminen;

f)

pernan tunnustelu;

g)

munuaisten ja munuaisimusolmukkeiden (Lnn. renales) viiltäminen;

h)

utareimusolmukkeiden viiltäminen;

i)

nuorten eläinten navan alueen ja nivelten tunnustelu ja tarvittaessa navan alueen viiltäminen ja nivelten avaaminen.

24 artikla

Viitteet kotieläiminä pidettävien nautaeläinten, kotieläiminä pidettävien lampaiden ja vuohien, kotieläiminä pidettävien kavioeläinten ja kotieläiminä pidettävien sikojen aiheuttamista mahdollisista riskeistä ihmisten terveydelle, eläinten terveydelle tai eläinten hyvinvoinnille

Virkaeläinlääkärin on tehtävä 18 artiklan 3 kohdassa, 19 artiklan 2 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa, 21 artiklan 2 kohdassa 22 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ylimääräiset post mortem -tarkastusmenettelyt, joissa käytetään ruhon ja muiden eläimenosien viiltämistä ja tunnustelua, jos jokin seuraavista seikoista hänen mielestään viittaa mahdolliseen riskiin ihmisten terveydelle, eläinten terveydelle tai eläinten hyvinvoinnille:

a)

9 ja 10 artiklan mukaisesti suoritetut asiakirjatarkastusten tarkastukset ja analysointi;

b)

11 artiklan mukaisesti suoritetun ante mortem -tarkastuksen tulokset;

c)

38 artiklan mukaisesti suoritetun eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden todentamisen tulokset;

d)

12–24 artiklan mukaisesti suoritetun post mortem -tarkastuksen tulokset;

e)

muut epidemiologiset tiedot tai muut eläinten alkuperätilalta saadut tiedot.

25 artikla

Siipikarjan post mortem -tarkastusta koskevat käytännön järjestelyt

1.   Kaikelle siipikarjalle on tehtävä post mortem -tarkastus, ja myös teurastamon henkilöstö voi avustaa tarkastuksessa asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Virkaeläinlääkärin tai virallisen avustajan on mainitun asetuksen 18 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla tehtävä henkilökohtaisesti seuraavat tarkastukset:

a)

kunkin parven edustavan otoksen sisäelimien ja ruumiinonteloiden päivittäinen tarkastus;

b)

satunnaisesti kustakin parvesta valittujen, post mortem tarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi todettujen linnun osien tai kokonaisten lintujen perusteellinen tarkastus;

c)

muut tutkimukset, jos on syytä epäillä, että kyseisistä linnuista saatu liha saattaa olla ihmisravinnoksi kelpaamatonta.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää, että kustakin siipikarjaparvesta tehdään post mortem -tarkastus vain edustavasta otoksesta, jos:

a)

elintarvikealan toimijoilla on virkaeläinlääkärin hyväksymä järjestelmä, jonka avulla voidaan havaita ja siirtää erilleen linnut, joissa on poikkeavuuksia tai jotka ovat saastuneita tai vioittuneita;

b)

teurastamo on jo pitkään toiminut vaatimusten mukaisesti siltä osin kuin on kyse:

i)

asetuksen (EY) N:o 852/2004 4 artiklan mukaisista yleisistä ja erityisistä vaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteessä I olevassa 1.28 ja 2.1.5 kohdassa tarkoitetuista sovellettavista mikrobiologisista vaatimuksista;

ii)

asetuksen (EY) N:o 852/2004 5 artiklan mukaisista HACCP-periaatteisiin perustuvista menettelyistä; ja

iii)

asetuksen (EY) N:o 853/2004 5 artiklan ja liitteessä III olevan II jakson mukaisista erityisistä hygieniasäännöistä;

c)

ante mortem -tarkastuksen ja elintarvikeketjua koskevien tietojen todentamisen yhteydessä ei ole havaittu poikkeavuuksia, jotka voivat viitata ihmisten tai eläinten terveyteen liittyvään vakavaan ongelmaan, jonka vuoksi 40–44 artiklassa säädetyt toimenpiteet saattavat olla tarpeen.

3.   Kun kyse on asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan II jakson VI luvun 8 ja 9 kohdan mukaisesta siipikarjan rasvaisen maksan (”foie gras”) tuotantoon tarkoitetusta siipikarjasta ja alkuperätilalta saadusta siipikarjasta, jonka sisäelinten poistamista on lykätty, post mortem -tarkastus on tehtävä leikkaamossa, johon kyseiset ruhot kuljetetaan suoraan alkuperätilalta.

26 artikla

Tarhattujen jäniseläinten post mortem -tarkastusta koskevat käytännön järjestelyt

Tarhattuihin jäniseläimiin sovelletaan 25 artiklan mukaisia siipikarjan post mortem -tarkastusta koskevia käytännön järjestelyjä. Yksittäiseen siipikarjaparveen sovellettavia 25 artiklassa vahvistettuja säännöksiä sovelletaan tarhattuihin jäniseläimiin, jotka on teurastettu samana päivänä ja jotka tulevat samalta alkuperätilalta.

27 artikla

Tarhatun riistan post mortem -tarkastusta koskevat käytännön järjestelyt

1.   Tarhattuun riistaan sovelletaan seuraavia post mortem -tarkastusmenettelyjä:

a)

pienten Cervidae-heimon lajien (< 100 kg) osalta 21 artiklassa vahvistetut lampaita koskevat post mortem -menettelyt, kuitenkin porojen osalta sovelletaan 20 artiklassa vahvistettuja lampaita koskevia post mortem -menettelyjä ja kieli voidaan käyttää ihmisravinnoksi ilman että tehdään pään tarkastus;

b)

Suidae-heimon lajeihin kuuluvan riistan osalta 23 artiklassa vahvistetut kotieläiminä pidettäviä sikoja koskevat post mortem -menettelyt;

c)

Cervidae-heimon lajeihin kuuluvan ja muun suurriistan, joka ei kuulu a alakohdan soveltamisalaan, sekä Suidae-heimon lajeihin kuuluvan suurriistan, joka ei kuulu b alakohdan soveltamisalaan, osalta 19 artiklassa vahvistetut nautaeläimiä koskevat post mortem -menettelyt;

d)

sileälastaisten lintujen osalta 25 artiklan 1 kohdassa vahvistetut siipikarjaa koskevat post mortem -menettelyt.

2.   Jos eläimet on teurastettu muualla kuin teurastamossa, teurastamon virkaeläinlääkärin on varmennettava todistus.

28 artikla

Luonnonvaraisen riistan post mortem -tarkastusta koskevat käytännön järjestelyt

1.   Virkaeläinlääkärin on tarkistettava, että nylkemättömän luonnonvaraisen suurriistan mukana, kun se kuljetetaan toisen jäsenvaltion alueelta riistankäsittelylaitokseen, on asetuksen (EU) N:o 636/2014 liitteessä olevaa mallia vastaava terveystodistus tai asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IV jakson II luvun 8 kohdan b alakohdan mukainen ilmoitus (ilmoitukset). Virkaeläinlääkärin on otettava huomioon kyseisen todistuksen tai ilmoituksen (ilmoitusten) sisältö.

2.   Post mortem -tarkastuksen aikana virkaeläinlääkärin on suoritettava:

a)

ruhon, sen onteloiden ja tapauksen mukaan elinten silmämääräinen tarkastus, jonka tarkoituksena on

i)

havaita muusta kuin metsästyksestä aiheutuneet poikkeavuudet. Tässä tarkoituksessa diagnoosi voi perustua tietoihin, jotka koulutettu henkilö on antanut eläimen käyttäytymisestä ennen sen tappamista;

ii)

tarkistaa, että kuolema ei johdu muista syistä kuin metsästyksestä;

b)

aistinvaraisten poikkeavuuksien tarkastelu;

c)

tapauksen mukaan elinten tunnustelut ja viillot;

d)

jos on vakavia perusteita epäillä jäämien tai vierasaineiden esiintymistä, tutkimus ottamalla näytteitä muusta kuin metsästyksestä aiheutuneista jäämistä, ympäristösaasteet mukaan luettuina. Kun tällaisten epäilyjen perusteella tehdään laajempi tarkastus, eläinlääkärin on odotettava, että tutkimus on saatettu päätökseen, ennen kuin hän arvioi kaiken saman metsästyskerran yhteydessä tapetun luonnonvaraisen riistan tai ne osat, joiden epäillään olevan samalla tavalla poikkeavia;

e)

sellaisten ominaisuuksien tutkiminen, jotka viittaavat siihen, että liha muodostaa riskin terveydelle, mukaan luettuina:

i)

elävän eläimen epänormaali käyttäytyminen tai yleisen tilan häiriö metsästäjän ilmoituksen mukaan;

ii)

kasvaimet tai paiseet, jos niitä on lukuisia tai jos niitä esiintyy eri sisäelimissä tai lihaksissa;

iii)

niveltulehdus, kivestulehdus, maksan tai pernan patologiset muutokset, suoliston tai navan alueen tulehdukset;

iv)

ruumiinonteloissa, vatsassa tai suolistossa tai virtsassa olevat, muusta kuin metsästyksestä peräisin olevat vierasesineet, kun rintakalvo tai vatsakalvo on värjäytynyt (kun kyseiset sisäelimet ovat jäljellä);

v)

loiset;

vi)

huomattava kaasujen muodostuminen ruuansulatusjärjestelmässä ja sisäelinten värjäytyminen (kun nämä sisäelimet ovat jäljellä);

vii)

lihaskudosten tai elinten värin, koostumuksen tai hajun huomattavat poikkeamat;

viii)

vanhat avomurtumat;

ix)

kuihtuminen ja/tai yleinen tai paikallinen ödeema;

x)

merkit tuoreista rintakalvon tai vatsakalvon kiinnikkeistä;

xi)

muut ilmeiset laajamittaiset muutokset kuten mätäneminen.

3.   Jos virkaeläinlääkäri sitä vaatii, selkäranka ja pää on halkaistava pituussuunnassa.

4.   Jos on kyse luonnonvaraisesta pienriistasta, jonka sisälmyksiä ei ole poistettu heti tappamisen jälkeen, virkaeläinlääkärin on suoritettava post mortem -tarkastus samaa alkuperää olevien eläinten edustavasta otoksesta. Jos tarkastuksessa todetaan ihmisiin tarttuva tauti tai jokin 2 kohdan e alakohdassa luetelluista ominaisuuksista, virkaeläinlääkärin on tehtävä lisätarkastuksia koko erälle sen määrittämiseksi, onko koko erä todettava ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi vai onko jokainen ruho tarkastettava erikseen.

5.   Virkaeläinlääkäri voi tehdä eläinten asianomaisten osien lisäviiltoja ja lisätarkastuksia lopullisen diagnoosin tekemistä varten. Jos arviointia ei voida tehdä 2 kohdassa vahvistettujen käytännön järjestelyjen perusteella, on suoritettava lisätutkimuksia laboratoriossa.

6.   Jäljempänä 45 artiklassa tarkoitettujen tapausten lisäksi liha, jossa post mortem -tarkastuksen aikana todetaan jokin 2 kohdan e alakohdassa luetelluista ominaisuuksista, on todettava ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi.

4 jakso

Erityisiä vaaroja ja laboratoriokokeita koskeva virallinen valvonta

29 artikla

Tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE:t) virallista valvontaa koskevat käytännön järjestelyt

1.   Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 säädettyjen, tarttuviin spongiformisiin enkefalopatioihin liittyvän virallisen valvonnan suorittamista koskevien vaatimusten lisäksi virkaeläinlääkärin on tarkistettava, että erikseen määritelty riskiaines poistetaan, pidetään erillään ja tarvittaessa merkitään mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa ja eläimistä saatavia sivutuotteita koskevan asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

2.   Virkaeläinlääkärin on varmistettava, että elintarvikealan toimija toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei erikseen määritelty riskiaines saastuta lihaa teurastuksen aikana, tainnutus mukaan luettuna. Tähän kuuluu erikseen määritellyn riskiaineksen poistaminen.

30 artikla

Kystikerkoosin virallista valvontaa koskevat käytännön järjestelyt kotieläiminä pidettävien nautaeläinten ja Suidae-heimoon kuuluvien eläinten post mortem -tarkastuksen aikana

1.   Vähimmäisvaatimuksena nautaeläinten ja Suidae-heimoon kuuluvien eläinten (kotieläiminä pidettävät siat, tarhattu riista ja luonnonvarainen riista) tutkimiseksi kystikerkoosin varalta ovat 18, 19 ja 23 artiklassa kuvatut post mortem -tarkastusmenettelyt. Edellä 19 artiklassa tarkoitettujen nautaeläinten osalta toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää, ettei puremalihasten viiltäminen post mortem -tarkastuksessa ole pakollista, jos:

a)

käytetään erityistä serologista koetta;

b)

eläimet on kasvatettu virallisesti kystikerkoosista vapaaksi todetulla alkuperätilalla; tai

c)

direktiivin 2003/99/EY 9 artiklan 1 kohdan mukaisiin kertomuksiin sisältyvien tietojen perusteella esiintyvyys alkuperäpopulaatiossa tai selkeästi määritellyssä alapopulaatiossa on pienempi kuin yksi miljoonasta, esiintyvyys on osoitettu 95 prosentin varmuudella taikka viimeisten viiden vuoden aikana (tai kahden vuoden aikana, jos tämä on perusteltua toimivaltaisten viranomaisten riskianalyysin perusteella) teurastetuissa eläimissä ei ole havaittu yhtään tapausta.

2.   Kystikerkuksen saastuttama liha on todettava ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Jos eläin ei ole kuitenkaan saanut yleistä kystikerkus-tartuntaa, muut kuin saastuneet eläimenosat voidaan todeta ihmisravinnoksi kelpaaviksi sen jälkeen, kun niille on suoritettu kylmäkäsittely.

31 artikla

Trikiinin virallista valvontaa koskevat käytännön järjestelyt post mortem -tarkastuksen aikana

1.   Suidae-heimoon kuuluvien eläinten, kavioeläinten sekä muiden trikiinitartunnalle alttiiden lajien ruhot on tutkittava trikiinin varalta asetuksen (EU) 2015/1375 mukaisesti, ellei sovelleta jotakin kyseisen asetuksen 3 artiklassa säädetyistä poikkeuksista.

2.   Trikiinitartunnan saaneiden eläinten liha on todettava ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi.

32 artikla

Räkätaudin virallista valvontaa koskevat käytännön järjestelyt kavioeläinten post mortem -tarkastuksen aikana

1.   Kavioeläinten tuoretta lihaa saa saattaa markkinoille ainoastaan, jos se on saatu kavioeläimistä, joita on ennen teurastuspäivää pidetty vähintään 90 päivän ajan jäsenvaltiossa tai sellaisessa kolmannessa maassa tai sen alueella, josta on sallittua tuoda kavioeläimiä unioniin.

2.   Jos jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta tai sen alueelta peräisin olevat kavioeläimet eivät täytä räkätaudista vapaata maata koskevia Maailman eläintautijärjestön vaatimuksia, kavioeläimet on tarkastettava räkätaudin varalta tutkimalla huolellisesti henkitorven, kurkunpään, nenäonteloiden, sivuonteloiden ja niiden haarautumien limakalvot sen jälkeen, kun pää on halkaistu pituussuunnassa ja sierainten väliseinä poistettu.

3.   Kavioeläimistä, joilla on todettu räkätauti, saatu liha on todettava ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi.

33 artikla

Tuberkuloosin virallista valvontaa koskevat käytännön järjestelyt post mortem -tarkastuksen aikana

1.   Jos eläimen tuberkuliinikoereaktio on positiivinen tai epäselvä tai on muita syitä epäillä tartuntaa, se on teurastettava muista eläimistä erillään noudattaen varotoimia, jotta vältetään muiden ruhojen ja teurastuslinjan saastumisvaara sekä teurastamossa läsnä olevan henkilökunnan tartuntavaara.

2.   Kaikki sellaisten eläinten liha, joiden post mortem -tarkastuksessa on ilmennyt useissa elimissä tai useissa ruhon osissa tuberkuloidimuutosten kaltaisia paikallisia muutoksia, on todettava ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Jos tuberkuloidimuutos on kuitenkin todettu vain yhden elimen tai ruhon osan imusolmukkeissa, ainoastaan kyseinen elin tai ruhon osa ja siihen liittyvät imusolmukkeet on todettava ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi.

34 artikla

Luomistaudin virallista valvontaa koskevat käytännön järjestelyt post mortem -tarkastuksen aikana

1.   Jos eläimelle luomistaudin varalta tehty testi on positiivinen tai epäselvä tai on muita syitä epäillä tartuntaa, se on teurastettava muista eläimistä erillään noudattaen varotoimia, jotta vältetään muiden ruhojen ja teurastuslinjan saastumisvaara sekä teurastamossa läsnä olevan henkilökunnan tartuntavaara.

2.   Sellaisten eläinten liha, joiden post mortem -tarkastuksessa on tullut ilmi muutoksia, jotka viittaavat akuuttiin luomistautiin, on todettava ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Jos eläimelle luomistaudin varalta tehty testi on positiivinen tai epäselvä, utareet, sukuelimet ja veri on todettava ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi, vaikka tällaisia muutoksia ei todettaisi.

35 artikla

Salmonellan virallista valvontaa koskevat käytännön järjestelyt

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on todennettava, että elintarvikealan toimijat panevat asianmukaisesti täytäntöön asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteessä I olevan 2 luvun 2.1.3, 2.1.4 ja 2.1.5 kohdan toteuttamalla yhden tai useamman seuraavista toimenpiteistä:

a)

virallinen näytteenotto käyttäen samaa menetelmää ja näytteenottoaluetta kuin elintarvikealan toimijat. Kussakin teurastamossa on otettava vähintään 49 satunnaisnäytettä (40) joka vuosi. Näytteiden määrää voidaan vähentää pienissä teurastamoissa riskinarvioinnin perusteella;

b)

kaikkien tietojen kerääminen elintarvikealan toimijoiden asetuksen (EY) N:o 2073/2005 5 artiklan mukaisesti sen liitteessä I olevan 2 luvun 2.1.3, 2.1.4 ja 2.1.5 kohdan puitteissa ottamien näytteiden kokonaismäärästä ja positiivisten salmonellanäytteiden määrästä;

c)

kaikkien tietojen kerääminen kansallisten valvontaohjelmien puitteissa otettujen näytteiden kokonaismäärästä ja positiivisten salmonellanäytteiden määrästä jäsenvaltioissa tai jäsenvaltioiden alueilla, joiden osalta on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 853/2004 8 artiklan mukaisesti erityistakuut märehtijöiden, hevoseläinten, sikojen ja siipikarjan tuotannon osalta.

2.   Jos elintarvikealan toimija laiminlyö useita kertoja prosessin hygieniavaatimusten noudattamisen, toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava sitä esittämään toimintasuunnitelma ja valvottava tiukasti sen tuloksia.

3.   Näytteiden kokonaismäärää ja positiivisten salmonellanäytteiden määrää koskevat tiedot, joissa eritellään tarvittaessa toisistaan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti otetut näytteet, on ilmoitettava direktiivin 2003/99/EY 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

36 artikla

Kampylobakteerin virallista valvontaa koskevat käytännön järjestelyt

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on todennettava, että elintarvikealan toimijat panevat asianmukaisesti täytäntöön asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteessä I olevan 2 luvun 2.1.9 kohdan (kampylobakteeria koskeva hygieniavaatimus broilerien ruhojen osalta) toteuttamalla seuraavat toimenpiteet:

a)

virallinen näytteenotto käyttäen samaa menetelmää ja näytteenottoaluetta kuin elintarvikealan toimijat. Kussakin teurastamossa on otettava vähintään 49 satunnaisnäytettä joka vuosi. Näytteiden määrää voidaan vähentää pienissä teurastamoissa riskinarvioinnin perusteella; tai

b)

kaikkien tietojen kerääminen elintarvikealan toimijoiden asetuksen (EY) N:o 2073/2005 5 artiklan mukaisesti sen liitteessä I olevan 2 luvun 2.1.9 kohdan puitteissa ottamien näytteiden kokonaismäärästä ja kampylobakteereja yli 1 000 pmy/g sisältävien näytteiden määrästä.

2.   Jos elintarvikealan toimija laiminlyö useita kertoja prosessin hygieniavaatimusten noudattamisen, toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava sitä esittämään toimintasuunnitelma ja valvottava tiukasti sen tuloksia.

3.   Näytteiden kokonaismäärää ja kampylobakteereja yli 1 000 pmy/g sisältävien näytteiden määrää koskevat tiedot, joissa erotetaan toisistaan tapauskohtaisesti 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti otetut näytteet, on ilmoitettava direktiivin 2003/99/EY 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

37 artikla

Laboratoriokokeita koskevat erityisvaatimukset

1.   Kun tehdään laboratoriokokeita asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii ja iv alakohdan mukaisesti, virkaeläinlääkärin on varmistettava, että näytteet yksilöidään asianmukaisesti näytteenoton yhteydessä, käsitellään asianmukaisesti ja lähetetään asianmukaiseen laboratorioon seuraavien toimien puitteissa:

a)

zoonoosien ja zoonoosien aiheuttajien seuranta ja valvonta;

b)

asetuksen (EY) N:o 999/2001 6 artiklan mukainen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden vuotuinen seurantaohjelma;

c)

sellaisten farmakologisesti vaikuttavien aineiden tai valmisteiden osoittaminen, jotka on kielletty tai joita ei ole hyväksytty, sekä säänneltyihin farmakologisesti vaikuttaviin aineisiin, torjunta-aineisiin, rehun lisäaineisiin ja vierasaineisiin unionissa sovellettavien enimmäismäärien ylittymisen valvonta, erityisesti asetuksen (EU) 2017/625 110 artiklan 2 kohdassa ja direktiivin 96/23/EY 5 artiklassa tarkoitettujen, jäämien tai aineiden osoittamista koskevien kansallisten suunnitelmien puitteissa;

d)

sellaisen eläintaudin havaitseminen, johon liittyvät eläinterveyttä koskevat säännöt vahvistetaan asetuksessa (EU) 2016/429.

2.   Virkaeläinlääkärin on varmistettava, että kaikki sellaiset ylimääräiset laboratoriokokeet, jotka katsotaan tarpeellisiksi asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi, suoritetaan vaaditulla tavalla.

5 jakso

Eläinten hyvinvointia koskeva virallinen valvonta

38 artikla

Eläinten hyvinvointia kuljetuksen ja teurastuksen yhteydessä koskeva virallinen valvonta

Virkaeläinlääkärin on todennettava, että asetuksen (EY) N:o 1/2005 mukaisia eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevia sääntöjä, asetuksen (EY) N:o 1099/2009 mukaisia eläinten suojelua teurastuksen yhteydessä koskevia sääntöjä sekä eläinten hyvinvointia koskevia kansallisia sääntöjä noudatetaan.

III LUKU

Tarkastustuloksista ilmoittaminen ja toimenpiteet, jotka toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava tapauksissa, joissa erityisiä tuoretta lihaa ja eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia ei noudateta

39 artikla

Virallisen valvonnan tulosten ilmoittamista koskevat toimenpiteet

1.   Virkaeläinlääkärin on kirjattava ja arvioitava 7–38 artiklan mukaisesti suoritetun virallisen valvonnan tulokset.

2.   Virkaeläinlääkärin on toteutettava seuraavat toimenpiteet, jos tarkastuksissa ilmenee jokin tauti tai tila, joka voi vaikuttaa ihmisten tai eläinten terveyteen tai vaarantaa eläinten hyvinvoinnin:

a)

virkaeläinlääkärin on ilmoitettava asiasta teurastamotoiminnan harjoittajalle;

b)

jos tässä kohdassa tarkoitettu ongelma on ilmennyt alkutuotannon aikana ja liittyy ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen, eläinten hyvinvointiin tai eläinlääkkeiden jäämiin, ei-sallittuihin tai kiellettyihin aineisiin, torjunta-ainejäämiin, rehun lisäaineisiin tai vierasaineisiin, virkaeläinlääkärin on ilmoitettava asiasta:

i)

alkuperätilan hoitavalle eläinlääkärille;

ii)

virkaeläinlääkärille, joka on tehnyt ante mortem -tarkastuksen alkuperätilalla, jos eri kuin i alakohdassa;

iii)

alkuperätilasta vastaavalle elintarvikealan toimijalle (edellyttäen, että tällaisilla tiedoilla ei ole vaikutusta myöhempiin oikeudenkäynteihin); ja

iv)

alkuperätilan tai metsästysalueen valvonnasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille;

c)

jos kyseiset eläimet on kasvatettu toisessa maassa, virkaeläinlääkärin on varmistettava, että asiasta ilmoitetaan kyseisen maan toimivaltaisille viranomaisille.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on kirjattava virallisen valvonnan tulokset asiaankuuluviin tietokantoihin vähintään silloin, kun kyseisten tietojen keruuta edellytetään direktiivin 2003/99/EY 4 artiklassa, neuvoston direktiivin 64/432/ETY (41) 8 artiklassa ja direktiivin 2007/43/EY liitteessä III.

4.   Jos virkaeläinlääkäri ante mortem- tai post mortem -tarkastusta tai muuta virallista valvontaa suorittaessaan epäilee sellaisen eläintaudin esiintymistä, johon liittyvistä eläinterveyttä koskevista säännöistä säädetään asetuksessa (EU) 2016/429, hänen on ilmoitettava tästä toimivaltaisille viranomaisille. Virkaeläinlääkärin ja toimivaltaisten viranomaisten on toimivaltaansa kuuluvissa asioissa toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ja varotoimet taudinaiheuttajan mahdollisen leviämisen estämiseksi.

5.   Virkaeläinlääkäri voi käyttää liitteessä I esitettyä asiakirjamallia ilmoittaessaan ante mortem- ja post mortem -tarkastusten asiaankuuluvista tuloksista alkuperätilalle, jolla eläimiä pidettiin ennen teurastusta.

6.   Jos eläimiä on pidetty alkuperätilalla toisessa jäsenvaltiossa, sen jäsenvaltion, jossa eläimet teurastettiin, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava ante mortem- ja post mortem -tarkastusten asiaankuuluvat tulokset alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Tässä yhteydessä on käytettävä liitteessä I esitettyä asiakirjamallia molempien kyseessä olevien jäsenvaltioiden virallisella kielellä tai näiden kahden jäsenvaltion yhteisesti sopimalla kielellä.

40 artikla

Toimenpiteet tapauksissa, joissa elintarvikeketjua koskeviin tietoihin sovellettavia vaatimuksia ei ole noudatettu

1.   Virkaeläinlääkärin on varmistettava, ettei eläimiä teurasteta ilman, että teurastamotoiminnan harjoittajalle on toimitettu asiaankuuluvat elintarvikeketjua koskevat tiedot ja että tämä on tarkistanut ja arvioinut ne 9 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, virkaeläinlääkäri voi sallia eläinten teurastamisen teurastamossa, vaikka asiaankuuluvia elintarvikeketjua koskevia tietoja ei ole saatavilla. Tällaisissa tapauksissa tiedot on toimitettava ennen kuin liha todetaan ihmisravinnoksi kelpaavaksi, ja ruhot ja muut eläimenosat on varastoitava erillään muusta lihasta, kunnes tätä koskeva ilmoitus on tehty.

3.   Jos asiaankuuluvia elintarvikeketjua koskevia tietoja ei ole saatavilla 24 tunnin kuluessa eläimen saapumisesta teurastamoon, virkaeläinlääkärin on todettava kaikki eläimestä saatava liha ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Jos eläintä ei ole vielä teurastettu, se on lopetettava erillään muista eläimistä toteuttaen kaikki tarvittavat varotoimet eläinten ja ihmisten terveyden suojelemiseksi.

41 artikla

Toimenpiteet tapauksissa, joissa vaatimusten noudattamatta jättäminen käy ilmi elintarvikeketjua koskevista tiedoista

1.   Virkaeläinlääkärin on todennettava, ettei teurastamotoiminnan harjoittaja hyväksy eläimiä teurastettavaksi, jos elintarvikeketjua koskevista tiedoista tai muista niiden mukana olevista tiedoista, kirjanpidosta tai asiakirjoista ilmenee, että:

a)

eläimet tulevat alkuperätilalta tai alueelta, jolta eläinten kuljettaminen on kielletty tai jota koskee muu rajoitus eläinten tai ihmisten terveyteen liittyvistä syistä;

b)

eläinlääkkeiden käyttöä koskevia sääntöjä ei ole noudatettu, eläimiä on hoidettu kielletyillä tai ei-sallituilla aineilla tai kemikaalijäämiä tai vierasaineita koskevia lakisääteisiä raja-arvoja ei ole noudatettu; tai

c)

on olemassa muita seikkoja, jotka saattavat vaikuttaa kielteisesti ihmisten tai eläinten terveyteen.

2.   Jos eläimet ovat jo teurastamossa, ne on lopetettava muista erillään ja todettava ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi, ja eläinten ja ihmisten terveyden suojelemiseksi on toteutettava varotoimia. Alkuperätilalla on tehtävä virallisia tarkastuksia, jos virkaeläinlääkäri katsoo ne tarpeellisiksi.

42 artikla

Toimenpiteet tapauksissa, joissa elintarvikeketjua koskevat tiedot ovat harhaanjohtavia

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava asianmukaisia toimia, jos ne havaitsevat, että toimitettavien tietojen mukana oleva kirjanpito, asiakirjat tai muut tiedot eivät vastaa alkuperätilan todellista tilannetta tai eläinten todellista tilaa tai että niillä pyritään tarkoituksellisesti johtamaan virkaeläinlääkäriä harhaan.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava toimia eläinten alkuperätilasta vastaavan elintarvikealan toimijan tai muun asiassa osallisena olevan henkilön suhteen, teurastamotoiminnan harjoittaja mukaan luettuna. Nämä toimet voivat olla muun muassa ylimääräisiä tarkastuksia. Tällaisten ylimääräisten tarkastusten kustannuksista vastaa alkuperätilasta vastaava elintarvikealan toimija tai muu asiassa osallisena oleva henkilö.

43 artikla

Toimenpiteet tapauksissa, joissa eläviä eläimiä koskevia vaatimuksia ei ole noudatettu

1.   Virkaeläinlääkärin on todennettava, että elintarvikealan toimija noudattaa asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan I jakson IV luvun 3 kohdan mukaista velvollisuuttaan varmistaa, että ihmisravinnoksi teurastettaviksi hyväksyttävät eläimet tunnistetaan asianmukaisesti. Virkaeläinlääkärin on varmistettava, että eläimet, joita ei voida tunnistaa, lopetetaan muista erillään ja todetaan ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi. Alkuperätilalla on tehtävä virallisia tarkastuksia, jos virkaeläinlääkäri katsoo ne tarpeellisiksi.

2.   Virkaeläinlääkärin on varmistettava, että eläimiä, joista voi aiheutua teurastuksen aikana 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu lihan liian korkea saastumisriski, ei teurasteta ihmisravinnoksi, jollei niitä ole ensin puhdistettu.

3.   Virkaeläinlääkärin on varmistettava, ettei ihmisravinnoksi teurasteta eläimiä, joilla on jokin tauti tai tila, joka voi tarttua eläimiin tai ihmisiin lihan käsittelyn tai syönnin välityksellä, eikä yleensäkään eläimiä, joilla ilmenee systeemisen sairauden tai kuihtumisen kliinisiä oireita tai muita seikkoja, jotka tekevät lihan ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Tällaiset eläimet on lopetettava muista erillään noudattaen sellaisia menettelyjä, joissa muut eläimet tai ruhot eivät voi saastua, ja todettava ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi.

4.   Virkaeläinlääkärin on lykättävä sellaisten eläinten teurastusta, joilla epäillään olevan jokin tauti tai tila, joka voi vaikuttaa haitallisesti ihmisten tai eläinten terveyteen. Virkaeläinlääkärin on tehtävä tällaisille eläimille perusteellinen ante mortem -tarkastus diagnoosin tekemiseksi. Lisäksi virkaeläinlääkäri voi päättää, että post mortem -tarkastusta täydennetään näytteenotolla ja laboratoriokokeilla. Muun lihan saastumisen välttämiseksi kyseiset eläimet on tarvittaessa teurastettava muista erillään tai tavanomaisen teurastuksen päätteeksi noudattaen kaikkia tarvittavia varotoimia.

5.   Virkaeläinlääkärin on varmistettava, että sellaisten eläinten, jotka saattavat sisältää kiellettyjen tai ei-sallittujen farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämiä taikka sallittujen farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämiä, torjunta-aineiden jäämiä tai vierasaineiden jäämiä, jotka ylittävät unionin lainsäädännössä vahvistetut enimmäismäärät, osalta toimitaan direktiivin 96/23/EY 16–19 artiklan mukaisesti.

6.   Virkaeläinlääkärin on määrättävä menettelyt, joita noudattaen eläimiä on käsiteltävä hänen välittömässä valvonnassaan jonkin tietyn eläintaudin, kuten luomistaudin tai tuberkuloosin, taikka zoonoosien aiheuttajien, kuten salmonellan, hävittämiseksi tai torjumiseksi laaditun ohjelman mukaisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä, millaisin edellytyksin tällaiset eläimet voidaan teurastaa. Näitä edellytyksiä määritettäessä on pyrittävä minimoimaan muiden eläinten tartuntavaara ja muiden eläinten lihan saastumisvaara.

Eläimet on yleensä teurastettava siinä teurastamossa, johon ne on tuotu teurastettaviksi. Poikkeuksellisissa olosuhteissa, esimerkiksi jos teurastamon laitteiston toiminnassa on vakavia häiriöitä, virkaeläinlääkäri voi kuitenkin sallia kuljetukset suoraan toiseen teurastamoon.

Jos alkuperätilalla havaitaan ante mortem -tarkastuksen aikana, ettei vaatimuksia ole noudatettu ja että tästä aiheutuu riski eläinten tai ihmisten terveydelle tai eläinten hyvinvoinnille, virkaeläinlääkäri ei saa sallia eläinten kuljettamista teurastamoon ja on toteutettava tarkastuksen tulosten ilmoittamista koskevat asianmukaiset toimenpiteet 39 artiklan 2 kohdan b alakohdan i ja iii alakohdan mukaisesti.

44 artikla

Toimenpiteet tapauksissa, joissa eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia ei ole noudatettu

1.   Jos neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 3–9 artiklassa, 14–17 artiklassa, 19 artiklassa ja 22 artiklassa säädettyjä eläinten suojelua teurastuksen tai lopetuksen yhteydessä koskevia sääntöjä ei ole noudatettu, virkaeläinlääkärin on todennettava, että elintarvikealan toimija toteuttaa välittömästi tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja estää tilanteen toistumisen.

2.   Virkaeläinlääkärin on käytettävä ongelman luonteen ja vakavuuden suhteen oikein mitoitettuja ja asteittaisia täytäntöönpanotoimia, joita voivat olla ohjeiden antaminen, tuotannon hidastaminen tai tuotannon pysäyttäminen.

3.   Tarvittaessa virkaeläinlääkärin on ilmoitettava eläinten hyvinvointia koskevista ongelmista muille toimivaltaisille viranomaisille.

4.   Jos virkaeläinlääkäri toteaa, ettei asetuksessa (EY) N:o 1/2005 säädettyjä eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevia sääntöjä ole noudatettu, hänen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet asiaankuuluvan unionin lainsäädännön mukaisesti.

5.   Jos virallinen avustaja tekee eläinten hyvinvointia koskevia tarkastuksia ja kyseisissä tarkastuksissa käy ilmi, ettei eläinten suojelua koskevia sääntöjä ole noudatettu, hänen on välittömästi ilmoitettava asiasta virkaeläinlääkärille. Kiireellisissä tapauksissa hänen on tarvittaessa toteutettava 1–4 kohdassa tarkoitetut tarvittavat toimenpiteet ennen virkaeläinlääkärin saapumista.

45 artikla

Toimenpiteet tapauksissa, joissa tuoretta lihaa koskevia vaatimuksia ei ole noudatettu

Virkaeläinlääkärin on todettava tuore liha ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi, jos:

a)

se on peräisin eläimistä, joille ei ole tehty asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan a tai b alakohdan mukaista ante mortem -tarkastusta, paitsi jos on kyse luonnonvaraisesta riistasta ja delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta laumasta irrallaan olevasta porosta;

b)

se on peräisin eläimistä, joille ei muiden eläimenosien osalta ole tehty post mortem -tarkastusta asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, paitsi jos kyse on luonnonvaraisen suurriistan sisäelimistä, joita ei asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IV jakson II luvun 4 kohdan mukaan tarvitse toimittaa ruhon mukana riistankäsittelylaitokseen;

c)

se on peräisin ennen teurastusta kuolleista, kuolleena syntyneistä, syntymättömistä tai alle 7 päivän ikäisinä teurastetuista eläimistä;

d)

se on peräisin pistokohdan alueelta;

e)

se on peräisin sellaista eläintautia sairastaneista eläimistä, johon liittyvistä eläinterveyttä koskevista säännöistä säädetään direktiivin 2002/99/EY liitteessä I luetelluissa unionin säädöksissä, paitsi jos se on saatu kyseisessä direktiivissä vahvistettujen erityisvaatimusten mukaisesti; tätä poikkeusta sovelletaan vain siinä tapauksessa, ettei tämän asetuksen 33 ja 34 artiklassa vahvistetuista tuberkuloosin ja luomistaudin virallista valvontaa koskevista vaatimuksista muuta johdu;

f)

se on peräisin eläimistä, jotka sairastivat yleistynyttä tautia, kuten yleistynyttä septikemiaa, pyemiaa, toksemiaa tai viremiaa;

g)

se ei täytä asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteessä I olevassa I luvussa vahvistettuja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia vaatimuksia, joissa määritetään, voidaanko elintarvike saattaa markkinoille;

h)

siinä ilmenee loistartunta, jollei 30 artiklassa vahvistetuista kystikerkoosin virallista valvontaa koskevista vaatimuksista muuta johdu;

i)

se sisältää kemikaalijäämiä tai vierasaineita määrinä, jotka ylittävät asetuksissa (EU) N:o 37/2010, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1881/2006 ja (EY) N:o 124/2009 vahvistetut raja-arvot, tai sellaisten aineiden jäämiä, jotka on kielletty tai joita ei ole hyväksytty asetuksen (EU) N:o 37/2010 tai direktiivin 96/22/EY nojalla;

j)

kyseessä ovat maksa ja munuaiset yli kahden vuoden ikäisiltä eläimiltä, jotka ovat peräisin alueilta, joilla on direktiivin 96/23/EY 5 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä suunnitelmia toteutettaessa todettu esiintyvän yleisesti raskasmetalleja ympäristössä;

k)

se on laittomasti käsitelty dekontaminoivilla aineilla;

l)

se on laittomasti käsitelty ionisoivalla säteilyllä, mukaan lukien UV-säteily;

m)

se sisältää vierasesineitä, lukuun ottamatta luonnonvaraisen riistan metsästyksessä käytettyä materiaalia;

n)

sen radioaktiivisuus ylittää unionin lainsäädännössä vahvistetut sallitut enimmäistasot tai, jos unionin lainsäädäntöä ei ole, kansallisten sääntöjen mukaiset enimmäistasot;

o)

siinä on patologisia tai aistinvaraisia muutoksia, etenkin korostunut sukupuolihaju tai puutteellinen verenlasku (lukuun ottamatta luonnonvaraista riistaa);

p)

se on peräisin kuihtuneista eläimistä;

q)

se sisältää erikseen määriteltyä riskiainesta, paitsi jos sen poistaminen toisessa laitoksessa on sallittu asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä V olevan 4.3 kohdan mukaisesti ja tuore liha pysyy toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa;

r)

siinä näkyy likaa taikka ulosteperäistä tai muuta saastumista;

s)

kyseessä on veri, josta voi aiheutua riski ihmisten tai eläinten terveydelle sen eläimen, josta veri on peräisin, terveystilanteen tai teurastuksen yhteydessä tapahtuneen saastumisen vuoksi;

t)

siitä voi virkaeläinlääkärin näkemyksen mukaan kaikkien asiaankuuluvien tietojen tarkastelun perusteella aiheutua riski ihmisten tai eläinten terveydelle tai se ei jostakin muusta syystä sovellu ihmisravinnoksi;

u)

siitä aiheutuu erityisiä vaaroja 29–36 artiklan mukaisesti.

46 artikla

Toimenpiteet tapauksissa, joissa hyviä hygieniakäytäntöjä koskevia vaatimuksia ei ole noudatettu

1.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat ohjeistaa elintarvikealan toimijaa toteuttamaan välittömästi korjaavia toimenpiteitä, mukaan lukien teurastusnopeuden hidastaminen, jos läsnä oleva virkamies katsoo sen tarpeelliseksi seuraavissa tapauksissa:

a)

ruhon ulkopinnoilla tai sen onteloissa on havaittu saastumista eikä elintarvikealan toimija toteuta asianmukaisia toimia tilanteen korjaamiseksi; tai

b)

toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että hyvät hygieniakäytännöt vaarantuvat.

2.   Tällaisissa tapauksissa toimivaltaisten viranomaisten on tehostettava tarkastuksia, kunnes ne ovat vakuuttuneita siitä, että elintarvikealan toimija on saanut prosessin jälleen hallintaansa.

IV LUKU

Rajoitukset

47 artikla

Tiettyä tuoretta lihaa koskevat rajoitukset

Virkaeläinlääkäri voi asettaa vaatimuksia, jotka koskevat seuraavista eläimistä peräisin olevan tuoreen lihan käyttöä:

a)

muualla kuin teurastamossa hätäteurastetut eläimet; tai

b)

sellaisista parvista peräisin olevat eläimet, joiden liha käsitellään asetuksen (EY) N:o 2160/2003 liitteessä II olevan E osan mukaisesti ennen markkinoille saattamista.

V LUKU

Ihmisravinnoksi kelpaavan lihan terveysmerkintä ante mortem- ja post mortem -tarkastuksen jälkeen

48 artikla

Terveysmerkkiä koskevat tekniset vaatimukset ja merkinnän tekemistä koskevat käytännön järjestelyt

1.   Virkaeläinlääkärin on valvottava terveysmerkinnän tekemistä ja käytettäviä merkkejä.

2.   Virkaeläinlääkärin on varmistettava erityisesti, että:

a)

terveysmerkintä tehdään ainoastaan kotieläiminä pidettäviin sorkka- ja kavioeläimiin ja tarhattuihin riistanisäkkäisiin, jäniseläimiä lukuun ottamatta, joille on tehty ante mortem- ja post mortem -tarkastus, ja luonnonvaraiseen suurriistaan, jolle on tehty post mortem -tarkastus, jos ei ole aihetta todeta lihaa ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi; kyseiset tarkastukset on tehtävä asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti. Merkintä voidaan kuitenkin tehdä ennen kuin trikiinitutkimuksen ja/tai TSE-testin tulokset ovat saatavilla edellyttäen, että toimivaltaiset viranomaiset ovat ottaneet teurastamossa tai riistankäsittelylaitoksessa käyttöön järjestelmän, jolla varmistetaan, että kaikki eläimen osat voidaan jäljittää ja ettei yhtään merkillä varustettujen tarkastettujen eläinten osaa viedä teurastamosta tai riistankäsittelylaitoksesta ennen negatiivisen tuloksen saamista, lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2015/1375 2 artiklan 3 kohdassa säädettyjä tapauksia;

b)

terveysmerkintä tehdään ruhon ulkopintaan musteella leimaamalla tai polttomerkitsemällä ja siten, että jos ruhot leikataan teurastamossa puoliruhoiksi tai neljännesruhoiksi tai jos puoliruhot leikataan kolmeen osaan, kussakin osassa on terveysmerkki.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että terveysmerkkiä koskevia käytännön järjestelyjä sovelletaan liitteen II mukaisesti.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, ettei nylkemättömästä luonnonvaraisesta riistasta peräisin olevassa lihassa ole terveysmerkkiä, ennen kuin sille on riistankäsittelylaitoksessa tapahtuneen nylkemisen jälkeen tehty post mortem -tarkastus ja se on todettu ihmisravinnoksi kelpaavaksi.

IV OSASTO

RAAKAMAITOON, TERNIMAITOON, MEIJERITUOTTEISIIN JA TERNIMAITOTUOTTEISIIN KOHDISTUVAA VIRALLISTA VALVONTAA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET JA SEN YHDENMUKAINEN VÄHIMMÄISTIHEYS, KUN ON TARPEEN REAGOIDA TUNNISTETTUIHIN YHDENMUKAISIIN VAAROIHIN JA RISKEIHIN

49 artikla

Maito- ja ternimaitotilojen valvonta

1.   Virkaeläinlääkärin on todennettava, että asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson I luvun I osassa vahvistettuja raakamaidon ja ternimaidon tuotannossa noudatettavia terveysvaatimuksia noudatetaan. Virkaeläinlääkärin on erityisesti todennettava seuraavaa:

a)

eläinten terveystilanne;

b)

käytössä ei ole kiellettyjä tai ei-sallittuja farmakologisesti vaikuttavia aineita; ja

c)

sallittujen farmakologisesti vaikuttavien aineiden tai torjunta-aineiden tai vierasaineiden mahdollisten jäämien määrät eivät ylitä asetuksissa (EU) N:o 37/2010, (EY) N:o 396/2005 tai (EY) N:o 1881/2006 vahvistettuja määriä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu virallinen valvonta voidaan suorittaa eläinten tai ihmisten terveyttä tai eläinten hyvinvointia koskevien unionin säännösten nojalla tehtävien eläinlääkärintarkastusten yhteydessä.

3.   Jos on syytä epäillä, että 1 kohdassa tarkoitettuja terveysvaatimuksia ei noudateta, virkaeläinlääkärin on tarkastettava eläinten yleinen terveystilanne.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava maito- ja ternimaitotiloilla virallista valvontaa sen todentamiseksi, että asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson I luvun II osassa vahvistettuja hygieniavaatimuksia noudatetaan. Tällaiseen valvontaan voi kuulua tarkastuksia ja ammattialajärjestöjen suorittaman valvonnan seurantaa. Jos hygienia osoittautuu riittämättömäksi, toimivaltaisten viranomaisten on todennettava, että tilanteen korjaamiseksi toteutetaan asianmukaiset toimet.

50 artikla

Maidon ja ternimaidon valvonta

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on raakamaidon ja ternimaidon osalta valvottava asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson I luvun III osan mukaisesti tehtäviä tarkastuksia. Testejä tehtäessä toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä tämän asetuksen liitteessä III esitettyjä analyysimenetelmiä tarkistaakseen, että asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson I luvun III osassa vahvistettuja raakamaitoa ja ternimaitoa koskevia raja-arvoja noudatetaan.

2.   Jos tuotantotilasta vastaava elintarvikealan toimija ei ole korjannut tilannetta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettu ensimmäisen kerran, etteivät pesäkemäärää ja/tai somaattisten solujen määrää koskevat vaatimukset raakamaidon ja ternimaidon osalta ole täyttyneet, toimivaltaisten viranomaisten on todennettava, että:

a)

raakamaidon ja ternimaidon toimittaminen tuotantotilalta keskeytetään tai

b)

raakamaitoon ja ternimaitoon sovelletaan niiden käsittelyä ja käyttöä koskevia, ihmisten terveyden suojelemisen edellyttämiä vaatimuksia toimivaltaisten viranomaisten erityisluvan tai yleisohjeiden mukaisesti.

Toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä keskeytys tai vaatimukset voimassa, kunnes elintarvikealan toimija on osoittanut, että raakamaito ja ternimaito täyttävät jälleen vaatimukset.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä tämän asetuksen liitteessä III esitettyjä analyysimenetelmiä todentaakseen, että meijerituotteisiin sovelletaan asianmukaisesti asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson II luvun II osassa tarkoitettua pastörointimenettelyä.

V OSASTO

LUOKITELLUILTA TUOTANTO- JA UUDELLEENSIJOITUSALUEILTA PERÄISIN OLEVIEN ELÄVIEN SIMPUKOIDEN VIRALLISTA VALVONTAA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET

51 artikla

Rajaus

Tätä osastoa sovelletaan eläviin simpukoihin. Sitä sovelletaan myös eläviin piikkinahkaisiin, eläviin vaippaeläimiin ja eläviin merikotiloihin. Tätä osastoa ei sovelleta sellaisiin eläviin merikotiloihin eikä sellaisiin eläviin merimakkaroihin (Holothuroidea), jotka eivät ole siivilöijiä.

52 artikla

Elävien simpukoiden tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden luokittelu

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava luokittelemiensa tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden sijainti ja rajat asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tarvittaessa ne voivat tehdä tämän yhteistyössä elintarvikealan toimijan kanssa.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on luokiteltava tuotanto- ja uudelleensijoitusalueet, joilta ne sallivat elävien simpukoiden pyynnin, A-luokan, B-luokan ja C-luokan alueisiin ulosteperäisen saastumisen tason mukaisesti. Tarvittaessa ne voivat tehdä tämän yhteistyössä elintarvikealan toimijan kanssa.

3.   Tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden luokittelua varten toimivaltaisten viranomaisten on määrättävä kunkin tuotanto- ja uudelleensijoitusalueen näytteenottotietoja koskeva tarkasteluajanjakso sen määrittämiseksi, vastaako tilanne 53, 54 ja 55 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia.

I LUKU

Elävien simpukoiden tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden luokittelua koskevat erityisvaatimukset

53 artikla

A-luokan alueita koskevat vaatimukset

1.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat luokitella A-luokan alueiksi alueet, joilta eläviä simpukoita voidaan pyytää suoraan ihmisravintona käytettäväksi.

2.   Tällaisilta alueilta markkinoille saatettujen elävien simpukoiden on täytettävä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson V luvussa esitetyt elävien simpukoiden terveysvaatimukset.

3.   A-luokan alueilta otetuissa elävien simpukoiden näytteissä E. coli -bakteeripitoisuus ei 80 prosentissa tarkasteluajanjakson aikana kerätyistä näytteistä saa ylittää raja-arvoa, joka on 230 kolibakteeria 100 gramman suuruista liha- ja vaippaonteloneste-erää kohti.

4.   Lopuissa 20 prosentissa näytteistä pitoisuus ei saa ylittää raja-arvoa, joka on 700 kolibakteeria 100 gramman suuruista liha- ja vaippaonteloneste-erää kohti.

5.   Arvioitaessa määrätyn tarkasteluajanjakson tuloksia A-luokan alueen aseman säilyttämiseksi toimivaltaiset viranomaiset voivat tutkimukseen perustuvan riskinarvioinnin perusteella päättää jättää ottamatta huomioon tavallisesta poikkeavan tuloksen, joka ylittää raja-arvon 700 kolibakteeria 100 gramman suuruista liha- ja vaippaonteloneste-erää kohti.

54 artikla

B-luokan alueita koskevat vaatimukset

1.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat luokitella B-luokan alueiksi alueet, joilta eläviä simpukoita voidaan pyytää mutta saattaa markkinoille ihmisravintona käytettäväksi vasta sen jälkeen, kun ne on käsitelty puhdistamossa tai kun ne ovat olleet uuteen paikkaan sijoitettuina, niin että ne täyttävät 53 artiklassa tarkoitetut terveysvaatimukset.

2.   B-luokan alueilta peräisin olevien elävien simpukoiden osalta E. coli -bakteeripitoisuus ei 90 prosentissa näytteistä saa ylittää raja-arvoa, joka on 4 600 kolibakteeria 100 gramman suuruista liha- ja vaippaonteloneste-erää kohti.

3.   Lopuissa 10 prosentissa näytteistä pitoisuus ei saa ylittää raja-arvoa, joka on 46 000 kolibakteeria 100 gramman suuruista liha- ja vaippaonteloneste-erää kohti.

55 artikla

C-luokan alueita koskevat vaatimukset

1.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat luokitella C-luokan alueiksi alueet, joilta eläviä simpukoita voidaan pyytää mutta saattaa markkinoille vasta sen jälkeen, kun ne ovat olleet uuteen paikkaan sijoitettuina pitkän ajanjakson, niin että ne täyttävät 53 artiklassa tarkoitetut terveysvaatimukset.

2.   C-luokan alueilta peräisin olevien elävien simpukoiden osalta E. coli -bakteeripitoisuus ei saa ylittää raja-arvoa, joka on 46 000 kolibakteeria 100 gramman suuruista liha- ja vaippaonteloneste-erää kohti.

56 artikla

Terveyskartoitusta koskevat vaatimukset

1.   Ennen tuotanto- tai uudelleensijoitusalueen luokittelua toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä terveyskartoitus, jossa on:

a)

kartoitettava kaikki ihmis- tai eläinperäiset epäpuhtauksien lähteet, jotka voivat olla saastumisen lähteitä tuotantoalueella;

b)

tutkittava sellaisten orgaanisten epäpuhtauksien määrät, joita eri vuodenaikoina esiintyy, ottaen huomioon kausivaihtelut valuma-alueen ihmis- ja eläinpopulaatioissa, sademäärälukemat, jäteveden käsittelyn jne.;

c)

määritettävä epäpuhtauksien luonteenomaiset liikkeet tuotantoalueen virtausmallien, batymetrian ja vuorovesikierron avulla.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä 1 kohdassa esitetyt vaatimukset täyttävä terveyskartoitus kaikilla luokitelluilla tuotanto- ja uudelleensijoitusalueilla, jollei sitä ole tehty aiemmin.

3.   Toimivaltaisia viranomaisia voivat kyseisen kartoituksen suorittamisessa avustaa muut viralliset elimet tai elintarvikealan toimijat toimivaltaisten viranomaisten vahvistamin edellytyksin.

57 artikla

Seurantaohjelma

Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava elävien simpukoiden tuotantoalueita koskeva seurantaohjelma, joka perustuu 56 artiklassa tarkoitetun terveyskartoituksen tarkasteluun. On varmistettava näytteiden lukumäärän, näytteenottopaikkojen maantieteellisen jakauman ja näytteenottotiheyden avulla, että analyysin tulokset ovat tutkittavan alueen osalta edustavia.

58 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön menettely sen varmistamiseksi, että 56 artiklassa tarkoitettu terveyskartoitus ja 57 artiklassa tarkoitettu seurantaohjelma ovat tarkasteltavana olevan alueen osalta edustavia.

II LUKU

Elävien simpukoiden luokiteltujen tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden seurantaa koskevat edellytykset

59 artikla

Luokiteltujen tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden seuranta

Toimivaltaisten viranomaisten on määräajoin seurattava asetuksen (EU) 2017/625 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti luokiteltuja tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita tarkistaakseen,

a)

ettei elävien simpukoiden alkuperän, lähtöpaikan eikä määräpaikan suhteen esiinny väärinkäytöksiä;

b)

elävien simpukoiden mikrobiologisen laadun suhteessa luokiteltuihin tuotanto- ja uudelleensijoitusalueisiin;

c)

esiintyykö tuotantovesissä ja uudelleensijoitusalueiden vesissä toksiineja tuottavaa planktonia ja esiintyykö elävissä simpukoissa merellisiä biotoksiineja;

d)

esiintyykö elävissä simpukoissa kemiallisia vierasaineita.

60 artikla

Tunnustetut menetelmät merellisten biotoksiinien osoittamiseksi elävissä simpukoissa

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä liitteessä V vahvistettuja analyysimenetelmiä tarkistaakseen, että asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson V luvun 2 kohdassa vahvistettuja rajoja noudatetaan, ja tarvittaessa todentaakseen, että elintarvikealan toimijat noudattavat vaatimuksia. Elintarvikealan toimijoiden on tarvittaessa käytettävä näitä menetelmiä.

2.   Direktiivin 2010/63/EU 4 artiklan mukaisesti on käytettävä aina kun se on mahdollista tieteellisesti luotettavaa menetelmää tai testausstrategiaa, johon ei liity elävien eläinten käyttöä, mainitun direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa määritellyn toimenpiteen sijasta.

3.   Direktiivin 2010/63/EU 4 artiklan mukaisesti on otettava huomioon korvaamiseen, parantamiseen ja vähentämiseen liittyvät osatekijät käytettäessä biologisia menetelmiä.

61 artikla

Näytteenottosuunnitelmat

1.   Edellä 59 artiklan b, c ja d alakohdassa säädettyjä tarkastuksia varten toimivaltaisten viranomaisten on laadittava näytteenottosuunnitelmat, joissa edellytetään tällaisten tarkastusten tekemistä säännöllisin väliajoin tai tapauskohtaisesti, jos pyyntikaudet ovat epäsäännöllisiä. On varmistettava näytteenottopaikkojen maantieteellisen jakauman ja näytteenottotiheyden avulla, että analyysin tulokset ovat kyseessä olevan luokitellun tuotanto- ja uudelleensijoitusalueen osalta edustavia.

2.   Elävien simpukoiden mikrobiologisen laadun tarkistamiseksi toteutettavissa näytteenottosuunnitelmissa on erityisesti otettava huomioon:

a)

ulosteperäisen saastumisen todennäköiset vaihtelut,

b)

56 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

3.   Näytteenottosuunnitelmissa, joiden tarkoituksena on tarkistaa, esiintyykö luokiteltujen tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden vesissä toksiineja tuottavaa planktonia ja esiintyykö elävissä simpukoissa merellisiä biotoksiineja, on otettava erityisesti huomioon mahdolliset vaihtelut merellisiä biotoksiineja sisältävän planktonin esiintymisessä. Näytteenoton on sisällettävä:

a)

säännöllinen näytteenotto toksiineja sisältävän planktonin koostumuksessa tapahtuvien muutosten ja niiden maantieteellisen jakauman havaitsemiseksi. Jos elävien simpukoiden lihassa todetaan toksiinien kertymistä, tuloksia on seurattava tehostetulla näytteenotolla;

b)

säännölliset toksisuustutkimukset, joissa käytetään kohdealueelta saatuja saastumiselle herkimpiä eläviä simpukoita.

4.   Näytteet elävissä simpukoissa olevien toksiinien määrittämiseksi on otettava viikoittain pyyntikausien aikana, lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia:

a)

näytteenottotiheyttä voidaan harventaa tietyillä luokitelluilla uudelleensijoitus- tai tuotantoalueilla tai tietyntyyppisten elävien simpukoiden osalta, jos toksiinien tai kasviplanktonin esiintymistä koskevan riskinarvioinnin perusteella voidaan olettaa, että toksisten jaksojen riski on erittäin pieni;

b)

näytteenottotiheyttä on lisättävä, jos riskinarvioinnin perusteella voidaan olettaa, ettei viikoittainen näytteenotto riitä.

5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitettua riskinarviointia on tarkasteltava uudelleen määräajoin, jotta voidaan arvioida toksiinien esiintymisriski kyseisiltä alueilta peräisin olevissa elävissä simpukoissa.

6.   Kun tiedot toksiinien kertymisasteista samalla luokitellulla tuotanto- tai uudelleensijoitusalueella kasvavan lajiryhmän osalta ovat saatavilla, indikaattorilajina voidaan käyttää lajia, jonka osalta kertymisaste on korkein. Näin on mahdollista hyödyntää ryhmän kaikkia lajeja, jos indikaattorilajin toksiinitasot ovat säännösten mukaisia rajoja alhaisemmat. Jos indikaattorilajin toksiinitasot ylittävät säännösten mukaiset rajat, muiden lajien pyynti voidaan sallia ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseisten lajien lisäanalyysit osoittavat niiden toksiinitasojen alittavan kyseiset rajat.

7.   Planktonin seurannan osalta näytteiden on oltava kyseisen luokitellun tuotanto- tai uudelleensijoitusalueen vesialueen osalta edustavia, ja niistä on saatava tietoa toksisten lajien esiintymisestä ja populaatiosuuntauksista. Jos toksisissa populaatioissa havaitaan muutoksia, jotka voivat johtaa toksiinien kertymiseen, elävien simpukoiden näytteenottotiheyttä on lisättävä tai alueet on suljettava varotoimena toksiinimääritysten tulosten saamiseen saakka.

8.   Kemiallisten vierasaineiden esiintymisen tarkistamiseksi toteutettavien näytteenottosuunnitelmien avulla on voitava havaita, ylittyvätkö asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 vahvistetut määrät.

III LUKU

Luokiteltujen tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden hallinta seurannan jälkeen

62 artikla

Seurannan perusteella tehtävät päätökset

1.   Jos 59 artiklassa säädetyn seurannan tulokset osoittavat, että elävien simpukoiden terveysvaatimukset eivät täyty tai että simpukat voivat muutoin aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle, toimivaltaisten viranomaisten on suljettava kyseinen luokiteltu tuotanto- tai uudelleensijoitusalue ja estettävä elävien simpukoiden pyynti. Toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin luokitella tuotanto- tai uudelleensijoitusalueen uudelleen B- tai C-luokan alueeksi, jos se täyttää 54 ja 55 artiklassa esitetyt asiaankuuluvat perusteet eikä siitä aiheudu muuta riskiä ihmisten terveydelle.

2.   Jos mikrobiologisen seurannan tulokset osoittavat, että 53 artiklassa tarkoitetut elävien simpukoiden terveysvaatimukset eivät täyty, toimivaltaiset viranomaiset voivat riskinarvioinnin perusteella mutta ainoastaan tilapäisesti ja kertaluonteisesti sallia pyynnin jatkamisen ilman sulkemista tai uudelleen luokittelemista seuraavin edellytyksin:

a)

kyseinen luokiteltu tuotantoalue ja kaikki sen eläviä simpukoita vastaanottavat hyväksytyt laitokset kuuluvat samojen toimivaltaisten viranomaisten virallisen valvonnan piiriin;

b)

kyseisiin eläviin simpukoihin sovelletaan asianmukaisia rajoittavia toimenpiteitä, kuten puhdistus, uudelleensijoitus tai jalostus.

3.   Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson I luvussa tarkoitetussa erän mukana toimitettavassa rekisteröintiasiakirjassa on oltava kaikki 2 kohdan soveltamiseen liittyvät tiedot.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava edellytykset, joiden täyttyessä 2 kohtaa voidaan soveltaa, jotta voidaan varmistaa, että 53 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia noudatetaan edelleen kyseisen tuotantoalueen osalta.

63 artikla

Tuotantoalueiden avaaminen uudelleen

1.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat avata suljetun tuotanto- tai uudelleensijoitusalueen uudelleen ainoastaan, jos elävien simpukoiden terveystaso täyttää jälleen asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson V luvun asiaankuuluvat vaatimukset eikä aiheuta muita riskejä ihmisten terveydelle.

2.   Jos toimivaltaiset viranomaiset ovat sulkeneet tuotanto- tai uudelleensijoitusalueen planktonin esiintymisen vuoksi tai siitä syystä, että toksiinien määrä elävissä simpukoissa ylittää merellisten biotoksiinien määrille asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson V luvun 2 kohdassa vahvistetut rajat, ne voivat avata alueen uudelleen ainoastaan, jos vähintään kaksi peräkkäistä vähintään 48 tunnin välein saatua analyysitulosta alittaa säännösten mukaisen rajan.

3.   Tehdessään päätöstä tuotanto- tai uudelleensijoitusalueen avaamisesta uudelleen toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa huomioon kasviplanktonin kehityssuuntauksia koskevat tiedot.

4.   Jos tietyn alueen toksisuuden muutoksista on olemassa luotettavat tiedot ja saatavilla on tuoreita tietoja toksisuuden vähenemissuuntauksesta, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää avata uudelleen alueen, jonka osalta yhden näytteenoton perusteella saadut tulokset alittavat asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson V luvun 2 kohdassa vahvistetun rajan.

64 artikla

Valvontajärjestelmä

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on perustettava valvontajärjestelmä sen varmistamiseksi, ettei markkinoille saateta ihmisten terveydelle haitallisia eläinperäisiä tuotteita. Valvontajärjestelmän on sisällettävä laboratoriokokeita, jotta voidaan todentaa lopputuotetta, mukaan lukien elävät simpukat ja kaikki niistä saadut tuotteet, koskevien vaatimusten täyttyminen elintarvikealan toimijoiden osalta tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikissa vaiheissa.

2.   Kyseisen valvontajärjestelmän avulla on tarvittaessa todennettava, ettei merellisten biotoksiinien ja vierasaineiden määrä ylitä turvallisuusrajoja ja ettei simpukoiden mikrobiologinen laatu aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle.

65 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten päätös

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on toimittava viipymättä, jos tuotantoalue on suljettava tai luokiteltava uudelleen tai jos se voidaan avata uudelleen taikka jos eläviin simpukoihin sovelletaan 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.

2.   Päättäessään 52, 62 ja 63 artiklan mukaisesti tuotantoalueiden luokittelusta, uudelleenluokittelusta, avaamisesta tai sulkemisesta toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa huomioon elintarvikealan toimijoiden tai elintarvikealan toimijoita edustavien organisaatioiden tekemien tarkistusten tulokset ainoastaan, jos analysoinnista vastaava laboratorio on toimivaltaisten viranomaisten nimeämä ja näytteenotto ja analyysit suoritetaan toimivaltaisten viranomaisten ja elintarvikealan toimijoiden tai kyseisen organisaation yhdessä sopiman menettelyn mukaisesti.

IV LUKU

Muut vaatimukset

66 artikla

Kirjaaminen ja tietojenvaihto

Toimivaltaisten viranomaisten on:

a)

laadittava ja pidettävä ajan tasalla niiden luokiteltujen tuotantoalueiden ja uudelleensijoitusalueiden luettelo, joilta eläviä simpukoita saa kerätä 52 artiklan vaatimusten mukaisesti; luettelossa on ilmoitettava yksityiskohtaisesti alueiden sijainti ja rajat sekä mainittava, mihin luokkaan alue on luokiteltu. Kyseinen luettelo on annettava tiedoksi niille, joita tämä asetus koskee, kuten tuottajille, kerääjille sekä puhdistamojen ja lähettämöjen toiminnanharjoittajille;

b)

ilmoitettava välittömästi asianomaisille osapuolille, kuten tuottajille, kerääjille ja puhdistamojen ja lähettämöjen toiminnanharjoittajille, kaikista tuotantoalueen sijaintipaikan, rajojen tai luokan muutoksista, sen tilapäisestä tai lopullisesta sulkemisesta taikka 60 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamisesta.

VI OSASTO

KALASTUSTUOTTEIDEN VIRALLISTA VALVONTAA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET JA YHDENMUKAINEN VÄHIMMÄISTIHEYS

67 artikla

Tuotannon ja markkinoille saattamisen virallinen valvonta

Kalastustuotteiden tuotannon ja markkinoille saattamisen viralliseen valvontaan on kuuluttava asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa VIII jaksossa vahvistettujen vaatimusten noudattamisen todentaminen ja erityisesti:

a)

saaliin purkamisen ja ensimmäisen myynnin hygieniaolosuhteiden säännöllinen tarkistaminen;

b)

alusten ja maalla sijaitsevien laitosten säännöllinen tarkastaminen, kalahuutokaupat ja tukkukaupat mukaan lukien, erityisesti seuraavien tarkistamiseksi:

i)

täyttyvätkö hyväksymisen edellytykset edelleen;

ii)

käsitelläänkö kalastustuotteita asianmukaisesti;

iii)

noudatetaanko hygienia- ja lämpötilavaatimuksia;

iv)

laitosten, myös alusten, ja niiden tilojen ja laitteiden puhtaus sekä henkilökunnan hygienia;

c)

varastointi- ja kuljetusolosuhteiden tarkistukset.

68 artikla

Virallisen valvonnan toteutuspaikka

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava alusten virallinen valvonta niiden käydessä jäsenvaltion satamassa. Valvonta koskee kaikkia aluksia, jotka purkavat kalastustuotteita EU:n satamissa, riippumatta siitä, minkä lipun alla ne purjehtivat.

2.   Lippuvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat suorittaa virallista valvontaa lippunsa alla purjehtivalla aluksella aluksen ollessa merellä taikka jonkin muun jäsenvaltion tai kolmannen maan satamassa.

69 artikla

Uivan jalostamon, pakastusaluksen tai kylmäkuljetusaluksen hyväksyntä

1.   Jos jäsenvaltion lipun alla purjehtiva uiva jalostamo, pakastusalus tai kylmäkuljetusalus tarkastetaan hyväksynnän myöntämiseksi kyseiselle alukselle, lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava virallinen valvonta asetuksen (EU) 2017/625 148 artiklan mukaisesti, erityisesti 148 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen osalta. Kyseiset toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa tarkastaa aluksen merellä tai muun jäsenvaltion tai kolmannen maan satamassa.

2.   Jos lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat myöntäneet alukselle ehdollisen hyväksynnän asetuksen (EU) 2017/625 148 artiklan mukaisesti, ne voivat antaa toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille luvan toteuttaa seurantatarkastuksia lopullisen hyväksynnän myöntämiseksi, ehdollisen hyväksynnän voimassaolon jatkamiseksi tai pitääkseen hyväksynnän uudelleentarkastelun kohteena, edellyttäen kolmannen maan osalta, että kyseinen maa sisältyy asetuksen (EU) 2017/625 127 artiklan mukaisesti niiden kolmansien maiden luetteloon, joista kalastustuotteiden tuonti on sallittu. Kyseiset toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa tarkastaa aluksen merellä tai muun jäsenvaltion tai kolmannen maan satamassa.

3.   Jos jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset valtuuttavat toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset suorittamaan tarkastuksia puolestaan tämän artiklan mukaisesti, näiden kahden maan toimivaltaisten viranomaisten on sovittava tarkastusten edellytyksistä. Edellytyksillä on erityisesti varmistettava, että lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset saavat raportit tarkastusten tuloksista ja epäillyistä vaatimustenvastaisuuksista viipymättä, jotta ne voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

70 artikla

Kalastustuotteiden virallinen valvonta

Kalastustuotteiden viralliseen valvontaan on kuuluttava ainakin liitteessä VI vahvistetut käytännön järjestelyt seuraavilta osin:

a)

aistinvaraiset tutkimukset;

b)

tuoreusindikaattorit;

c)

histamiini;

d)

jäämät ja vierasaineet;

e)

mikrobiologiset kokeet;

f)

loiset;

g)

myrkylliset kalastustuotteet.

71 artikla

Valvonnan perusteella tehtävät päätökset

Toimivaltaisten viranomaisten on todettava kalastustuotteet ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi, jos:

a)

edellä olevan 70 artiklan mukaisesti suoritetussa virallisessa valvonnassa ilmenee, etteivät ne vastaa asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa VII jaksossa ja/tai asetuksessa (EY) N:o 2073/2005 vahvistettuja vaatimuksia aistinvaraisten, kemiallisten, fyysisten tai mikrobiologisten ominaisuuksiensa tai loisia koskevien vaatimusten osalta;

b)

ne sisältävät syötävissä osissaan kemikaalijäämiä tai vierasaineita määrinä, jotka ylittävät asetuksissa (EU) N:o 37/2010, (EY) N:o 396/2005 tai (EY) N:o 1881/2006 vahvistetut määrät, tai sellaisten aineiden jäämiä, jotka on kielletty tai joita ei ole hyväksytty asetuksen (EU) N:o 37/2010 tai direktiivin 96/22/EY nojalla, tai jos ne eivät ole muiden asiaankuuluvien, farmakologisesti vaikuttavia aineita koskevien unionin säännösten mukaisia;

c)

ne ovat peräisin:

i)

myrkyllisistä kaloista;

ii)

kalastustuotteista, jotka eivät ole merellisiä biotoksiineja koskevien vaatimusten mukaisia;

iii)

elävistä simpukoista, piikkinahkaisista, vaippaeläimistä tai merikotiloista, joiden sisältämien merellisten biotoksiinien kokonaismäärät ylittävät asetuksessa (EY) N:o 853/2004 säädetyt raja-arvot; tai

d)

toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että ne voivat aiheuttaa riskin ihmisten tai eläinten terveydelle tai eivät jostakin muusta syystä sovellu ihmisravinnoksi.

72 artikla

Jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla aluksilla pyydettyjen ja unioniin sen jälkeen, kun ne on siirretty varastoinnin jälkeen tai ilman varastointia kolmansien maiden kautta, tulevien kalastustuotteiden virallista valvontaa koskevat vaatimukset

1.   Ihmisravinnoksi tarkoitettujen kalastustuotteiden, jotka on pyydetty jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla aluksilla ja purettu asetuksen (EU) 2017/625 126 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaiseen luetteloon sisältyvässä kolmannessa maassa varastoinnin jälkeen tai ilman varastointia ennen kuin ne tuodaan unioniin eri kuljetusvälineellä, mukana on oltava kyseisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten myöntämä terveystodistus, joka on täytetty täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/628 liitteessä III olevan II osan B luvussa olevan terveystodistuksen mallin mukaisesti.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut kalastustuotteet puretaan ja kuljetetaan kyseisessä kohdassa tarkoitetussa kolmannessa maassa sijaitsevaan varastoon, kyseisen varaston on sisällyttävä delegoidun asetuksen (EU) 2019/625 5 artiklassa tarkoitettuun luetteloon.

3.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut kalastustuotteet lastataan kolmannen maan lipun alla purjehtivaan alukseen, kyseisen kolmannen maan on sisällyttävä delegoidun asetuksen (EU) 2019/625 3 artiklassa tarkoitettuun luetteloon ja aluksen on sisällyttävä delegoidun asetuksen (EU) 2019/625 5 artiklassa tarkoitettuun luetteloon.

4.   Tätä vaatimusta ei sovelleta konttialuksiin, joita käytetään konteissa olevien kalastustuotteiden kuljettamiseen.

VII OSASTO

MATELIJOIDEN LIHAAN KOHDISTUVAN VIRALLISEN VALVONNAN SUORITTAMISTA JA YHDENMUKAISTA VÄHIMMÄISTIHEYTTÄ KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET

73 artikla

Matelijoiden ante mortem- ja post mortem -tarkastukset

Matelijoiden ante mortem -tarkastukseen sovelletaan 11 artiklaa.

Matelijoiden post mortem -tarkastukseen sovelletaan 12, 13 ja 14 artiklaa. Sovellettaessa 13 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohtaa matelija katsotaan 0,5 eläinyksiköksi.

VIII OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

74 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 2074/2005 seuraavasti:

1.

Kumotaan 5, 6 b ja 6 c artikla.

2.

Poistetaan liitteessä I oleva II jakso ja lisäys.

3.

Poistetaan liitteessä II oleva II jakso.

4.

Poistetaan liitteet III ja V.

5.

Poistetaan liite VI a.

6.

Poistetaan liite VI b ja siinä oleva lisäys.

75 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 14 päivästä joulukuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä maaliskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)  EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206).

(3)  Neuvoston direktiivi 96/23/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja direktiivien 85/358/ETY ja 86/469/ETY sekä päätösten 89/187/ETY ja 91/664/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 10).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1).

(5)  Neuvoston direktiivi 2002/99/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä (EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/99/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannasta, neuvoston päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 92/117/ETY kumoamisesta (EUVL L 325, 12.12.2003, s. 31).

(8)  Komission päätös 2003/467/EY, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2003, nautakarjojen tuberkuloosista, luomistaudista ja naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaan aseman vahvistamisesta tiettyjen jäsenvaltioiden ja jäsenvaltioiden alueiden osalta (EUVL L 156, 25.6.2003, s. 74).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2160/2003, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta (EUVL L 325, 12.12.2003, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55).

(12)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta (EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1).

(13)  Komission asetus (EY) N:o 2073/2005, annettu 15 päivänä marraskuuta 2005, elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 1).

(14)  Komission asetus (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5).

(15)  Komission asetus (EY) N:o 124/2009, annettu 10 päivänä helmikuuta 2009, enimmäispitoisuuksien asettamisesta kokkidiostaattien tai histomonostaattien väistämättömästä siirtymisestä muihin kuin kohderehuihin johtuvalle esiintymiselle elintarvikkeissa (EUVL L 40, 11.2.2009, s. 7).

(16)  Neuvoston direktiivi 2007/43/EY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 182, 12.7.2007, s. 19).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).

(18)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009, annettu 24 päivänä syyskuuta 2009, eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä (EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33).

(20)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 636/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, todistusmalli nylkemättömän luonnonvaraisen suurriistan kauppaa varten (EUVL L 175, 14.6.2014, s. 16).

(21)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1375, annettu 10 päivänä elokuuta 2015, virallisia lihan trikiinitarkastuksia koskevista erityissäännöistä (EUVL L 212, 11.8.2015, s. 7).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).

(23)  EFSA Journal 2011;9(10):2351

(24)  EFSA Journal 2012;10(6):2741.

(25)  EFSA Journal 2013;11(6):3266.

(26)  EFSA Journal 2013;11(6):3265.

(27)  EFSA Journal 2013;11(6):3263.

(28)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/624, annettu 8 päivänä helmikuuta 2019, lihantuotantoa koskevan virallisen valvonnan suorittamista sekä elävien simpukoiden tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita koskevista erityissäännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(29)  Komission asetus (EY) N:o 2074/2005, annettu 5 päivänä joulukuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 soveltamisalaan kuuluvia tuotteita sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 mukaisen virallisen valvonnan järjestämistä koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden vahvistamisesta, poikkeuksen tekemisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 852/2004 sekä asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 muuttamisesta (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 27).

(30)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(31)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/625, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 täydentämisestä siltä osin kuin on kyse tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden lähetysten unioniin tuloa koskevista vaatimuksista (katso tämän virallisen lehden sivu 18).

(32)  Komission päätös 97/747/EY, tehty 27 päivänä lokakuuta 1997, neuvoston direktiivissä 96/23/EY säädettyjen näytteenottotasojen ja -taajuuksien vahvistamisesta tiettyjen aineiden ja niiden jäämien valvomiseksi tietyissä eläintuotteissa (EYVL L 303, 6.11.1997, s. 12).

(33)  Komission asetus (EU) N:o 37/2010, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, farmakologisesti vaikuttavista aineista ja niiden eläinperäisissä elintarvikkeissa esiintyvien jäämien enimmäismääriä koskevasta luokituksesta (EUVL L 15, 20.1.2010, s. 1).

(34)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/470, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2018, sellaisia jäämien enimmäismääriä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka on otettava huomioon direktiivin 2001/82/EY 11 artiklan nojalla EU:ssa hoidetuista eläimistä saatujen elintarvikkeiden valvontaa varten (EUVL L 79, 22.3.2018, s. 16).

(35)  Neuvoston direktiivi 96/22/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, tiettyjen hormonaalista tai tyrostaattista vaikutusta omaavien aineiden ja beta-agonistien käytön kieltämisestä kotieläintuotannossa ja direktiivien 81/602/ETY, 88/146/ETY ja 88/299/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 3).

(36)  Komission päätös 2005/34/EY, tehty 11 päivänä tammikuuta 2005, kolmansista maista tuotavissa eläinperäisissä tuotteissa olevien tiettyjen jäämien testaamiseen sovellettavista yhdenmukaistetuista standardeista (EUVL L 16, 20.1.2005, s. 61).

(37)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23 päivänä helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1).

(38)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/628, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2019, virallisten todistusten malleista tietyille eläimille ja tavaroille sekä asetuksen (EY) N:o 2074/2005 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/759 muuttamisesta näiden todistusmallien osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 101).

(39)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).

(40)  Jos kaikki ovat negatiivisia, tämä tarkoittaa 95 prosentin tilastollisella varmuudella, että esiintyvyys on alle 6 prosenttia.

(41)  Neuvoston direktiivi 64/432/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1964, eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa (EYVL L 121, 29.7.1964, s. 1977).

LIITE I

39 ARTIKLAN 5 KOHDASSA TARKOITETTU ASIAKIRJAMALLI ALKUPERÄTILALLE TEHTÄVÄÄ ILMOITUSTA VARTEN

1.   Tunnistetiedot

1.1   Alkuperätila (omistaja tai hoitaja)

Nimi/numero

Täydellinen osoite

Puhelinnumero

Sähköpostiosoite, jos käytössä

1.2   Tunnistenumerot … [täsmennettävä] tai liitetään luettelo

Eläinten kokonaismäärä (lajeittain)

(Mahdolliset) tunnistamiseen liittyvät ongelmat

1.3   Karjan/parven/häkin tunnistenumero (tapauksen mukaan)

1.4   Eläinlaji

1.5   Terveystodistuksen viitenumero (tapauksen mukaan)

2.   Ante mortem -tarkastuksen tulokset

2.1   Hyvinvointi

Sairaiden eläinten lukumäärä

Tyyppi/luokka/ikä

Havainnot

2.2   Eläimet toimitettiin likaisina

2.3   Kliiniset havainnot taudista

Sairaiden eläinten lukumäärä

Tyyppi/luokka/ikä

Havainnot

Tarkastuspäivä

2.4   Laboratoriotutkimusten tulokset (1)

3.   Post mortem -tarkastuksen tulokset

3.1   Makroskooppiset havainnot

Sairaiden eläinten lukumäärä

Tyyppi/luokka/ikä

Eläimen osa tai elin, jota havainnot koskevat

Teurastuspäivä

3.2   Tauti (voidaan käyttää koodeja (2))

Sairaiden eläinten lukumäärä

Tyyppi/luokka/ikä

Eläimen osa tai elin, jota havainnot koskevat

Osittain tai kokonaan hylätty ruho (esitettävä perustelut)

Teurastuspäivä

3.3   Laboratoriotutkimusten tulokset (3)

3.4   Muut tulokset

3.5   Hyvinvointia koskevat havainnot

4.   Lisätiedot

5.   Teurastamon yhteystiedot (hyväksyntänumero)

Nimi

Täydellinen osoite

Puhelinnumero

Sähköpostiosoite, jos käytössä

6.   Virkaeläinlääkäri (nimi tekstaten)

Allekirjoitus ja leima

7.   Päivämäärä

8.   Lomakkeen liitesivujen lukumäärä:

(1)  Mikrobiologiset, kemialliset, serologiset jne. (tulokset liitettävä mukaan).

(2)  Toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää seuraavia koodeja: koodi A – OIE:n eläintautiluettelossa luetellut taudit, koodit B100 ja B200 – hyvinvointia koskevat seikat ja koodit C100–C290 – lihaa koskevat päätökset. Koodijärjestelmään voidaan tarvittaessa sisällyttää lisäkohtia (esim. C141 – lievä yleistynyt tauti, C142 – vakavampi tauti jne.). Jos koodeja käytetään, niiden on oltava helposti elintarvikealan toimijan saatavilla ja niiden yhteydessä on oltava asianmukaiset selitykset niiden merkityksestä.

(3)  Mikrobiologiset, kemialliset, serologiset jne. (tulokset liitettävä mukaan).

LIITE II

48 ARTIKLASSA TARKOITETUT TERVEYSMERKKIÄ KOSKEVAT KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT

1.

 Terveysmerkin on oltava soikea merkki, jonka leveys on vähintään 6,5 cm ja korkeus vähintään 4,5 cm ja jossa on seuraavat tiedot selvästi luettavassa muodossa:

a)

laitoksen sijaintimaan nimi, joka voi olla kirjoitettu kokonaan suuraakkosin tai ilmaistu kaksikirjaimisella lyhenteellä käyttäen asianomaista ISO-koodia. Jäsenvaltioiden osalta kyseiset lyhenteet ovat kuitenkin BE, BG, CZ, DK, DE, EE, IE, GR, ES, FR, HR, IT, CY, LV, LT, LU, HU, MT, NL, AT, PL, PT, RO, SI, SK, FI, SE ja UK;

b)

teurastamon hyväksyntänumero; ja

c)

(kun merkintä tehdään unionissa sijaitsevassa laitoksessa), lyhenne CE, EC, EF, EG, EK, EO, EY, ES, EÜ, EB, EZ, KE tai WE. Lyhenteitä ei tarvitse käyttää sellaisen lihan merkeissä, joka tuodaan unioniin unionin ulkopuolella sijaitsevista teurastamoista.

2.

 Kirjainten on oltava vähintään 0,8 cm:n korkuisia ja numeroiden vähintään 1 cm:n korkuisia. Kirjasinkokoa ja merkkiä voidaan pienentää karitsojen, vohlien ja porsaiden terveysmerkintää varten.

3.

 Terveysmerkinnässä on käytettävä elintarvikkeiden väriaineiden käyttöä koskevien unionin sääntöjen mukaisesti sallittua mustetta.

4.

 Terveysmerkissä voi olla myös maininta lihan terveystarkastuksen tehneestä virkaeläinlääkäristä.

LIITE III

50 ARTIKLAN MUKAISET RAAKAMAIDON JA LÄMPÖKÄSITELLYN LEHMÄNMAIDON TESTAUSMENETELMÄT

I LUKU

PESÄKEMÄÄRÄN JA SOMAATTISTEN SOLUJEN MÄÄRÄN MÄÄRITTÄMINEN

A.

 Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson I luvun III osassa vahvistettujen vaatimusten noudattamisen todentamisessa on käytettävä vertailumenetelminä seuraavia standardeja:

1.

EN ISO 4833–1 pesäkemäärän määrittämisessä 30 °C:n lämpötilassa;

2.

EN ISO 13366–1 somaattisten solujen määrän määrittämisessä.

B.

 Vaihtoehtoisten analyysimenetelmien käyttö on sallittu:

1.

pesäkemäärän määrittämisessä 30 °C:n lämpötilassa, jos menetelmät on validoitu A osan 1 kohdassa mainitun vertailumenetelmän avulla noudattaen standardin EN ISO 16140–2 mukaista menettelyä, jota täydennetään standardilla EN ISO 16297, kun kyseessä on raakamaidon pesäkemäärä.

Vaihtoehtoisen menetelmän ja A osan 1 kohdassa mainitun vertailumenetelmän välinen muuntosuhde vahvistetaan standardin EN ISO 21187 mukaisesti.

2.

somaattisten solujen lukumäärän määrittämisessä, jos menetelmät on validoitu A osan 2 kohdassa mainitun vertailumenetelmän avulla noudattaen standardin ISO 8196–3 mukaista menettelyä ja määritys tehdään standardin EN ISO 13366–2 tai muun vastaavan kansainvälisesti hyväksytyn protokollan mukaisesti.

II LUKU

LEHMÄNMAIDON ALKALISEN FOSFATAASIN AKTIIVISUUDEN MÄÄRITTÄMINEN

A.

 Määritettäessä lehmänmaidon alkalisen fosfataasin aktiivisuutta on käytettävä vertailumenetelmänä standardia EN ISO 11816–1.

B.

 Pastöroidun lehmänmaidon alkalisen fosfataasin aktiivisuus ilmaistaan entsyymiaktiivisuuden milliyksikköinä litrassa (mU/l). Alkalisen fosfataasin aktiivisuuden yksikkö on se alkalisen fosfataasientsyymin määrä, joka katalysoi reaktiota, jossa 1 mikromooli substraattia muuntuu minuutissa.

C.

 Alkalisen fosfataasitestin katsotaan antavan negatiivisen tuloksen, jos mitattu aktiivisuus lehmänmaidossa on enintään 350 mU/l.

D.

 Vaihtoehtoisten analyysimenetelmien käyttö on sallittu, jos ne on validoitu A osassa mainittujen vertailumenetelmien avulla kansainvälisesti hyväksytyn protokollan ja hyvän laboratoriokäytännön sääntöjen mukaisesti.

LIITE IV

ELÄVIÄ SIMPUKOITA KOSKEVA E. COLI -ANALYYSIN VERTAILUMENETELMÄ TUOTANTO- JA UUDELLEENSIJOITUSALUEIDEN LUOKITTELEMISEKSI 52 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISESTI

Eläviä simpukoita koskevan E. coli -analyysin vertailumenetelmänä on standardissa ISO 16649–3 määritelty MPN-menetelmä (Most Probable Number, todennäköisin lukumäärä). Vaihtoehtoisia menetelmiä voidaan käyttää, jos ne on validoitu tämän vertailumenetelmän avulla standardin ISO 16140 kriteerien mukaisesti.

LIITE V

60 ARTIKLASSA TARKOITETUT TUNNUSTETUT MENETELMÄT MERELLISTEN BIOTOKSIINIEN OSOITTAMISEKSI

I LUKU

HALVAANNUTTAVAN SIMPUKKAMYRKYN OSOITTAMISMENETELMÄ

A.

 Halvaannuttavan simpukkamyrkyn (PSP) pitoisuus kokonaisissa elävissä simpukoissa tai niiden missä tahansa erikseen syötävässä osassa määritetään käyttäen julkaisussa AOAC International Journal 88(6), 1714–1732, julkaistua AOAC:n virallista menetelmää OMA 2005.06 (Lawrence-menetelmä), hiirillä tehtävää biologista määritystä tai muuta kansainvälisesti tunnustettua validoitua menetelmää.

B.

 Jos tulokset ovat kiistanalaisia, vertailumenetelmänä on käytettävä A osassa tarkoitettua AOAC:n virallista menetelmää OMA 2005.06.

II LUKU

MUISTINMENETYSTÄ AIHEUTTAVAN SIMPUKKAMYRKYN OSOITTAMISMENETELMÄ

A.

 Muistinmenetystä aiheuttavan simpukkamyrkyn (ASP) pitoisuus kokonaisissa elävissä simpukoissa tai niiden missä tahansa erikseen syötävässä osassa määritetään käyttäen menetelmänä korkean suorituskyvyn nestekromatografiaa yhdessä ultraviolettidetektoinnin kanssa (HPLC/UV) tai muuta kansainvälisesti tunnustettua validoitua menetelmää.

B.

 Seulontaa varten voidaan kuitenkin käyttää myös julkaisussa AOAC International Journal 90, 1011–1027, julkaistua AOAC:n virallista menetelmää 2006.02 (ASP:n entsyymi-immunologinen määritys (ELISA)) tai muuta kansainvälisesti tunnustettua validoitua menetelmää.

C.

 Jos tulokset ovat kiistanalaisia, vertailumenetelmänä on käytettävä HPLC/UV-menetelmää.

III LUKU

LIPOFIILISTEN TOKSIINIEN OSOITTAMISMENETELMÄT

A.

 Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson V luvun 2 kohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitettujen merellisten toksiinien osoittamisen vertailumenetelmänä on käytettävä EU:n vertailulaboratorion nestekromatografia-massaspektrometriaa / massaspektrometriaa (EURL LC-MS/MS). Tällä menetelmällä on määritettävä vähintään seuraavat yhdisteet:

a)

okadahappojen ryhmään kuuluvat toksiinit: OA, DTX1 ja DTX2, mukaan lukien niiden esterit (DTX3);

b)

pektenotoksiinien ryhmään kuuluvat toksiinit: PTX1 ja PTX2;

c)

jessotoksiinien ryhmään kuuluvat toksiinit: YTX, 45 OH YTX, homo YTX ja 45 OH homo YTX;

d)

atsaspirasidien ryhmään kuuluvat toksiinit: AZA 1, AZA 2 ja AZA 3.

Jos ilmenee edellä mainittujen toksiinien analogeja, joiden osalta on vahvistettu toksisuusekvivalenttikerroin (TEF), ne on sisällytettävä analyysiin.

Kokonaistoksisuusekvivalenssi on laskettava käyttäen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) suosittelemia toksisuusekvivalenttikertoimia (TEF) (Journal (2008) 589, 1–62) tai päivitettyä EFSAn ohjeistusta.

B.

 Muita kuin A osassa tarkoitettuja menetelmiä, kuten LC-MS-menetelmää, HPLC:tä asianmukaista detektoria käyttäen, immunomäärityksiä ja funktionaalisia määrityksiä kuten fosfaatti-inhibitiomääritystä, voidaan käyttää EU:n vertailulaboratorion LC-MS/MS -menetelmän vaihtoehtoina tai sen lisäksi edellyttäen, että:

a)

niillä voidaan joko yksin tai yhdessä osoittaa vähintään A osassa tarkoitetut analogit; tarkemmat kriteerit on määriteltävä tarvittaessa;

b)

ne täyttävät EU:n vertailulaboratorion määrittämät LC-MS/MS-menetelmän suorituskriteerit. Tällaisten menetelmien on oltava laboratorion sisäisesti validoituja ja tunnustetulla pätevyyskoejärjestelmällä onnistuneesti testattuja. Merellisiä biotoksiineja tutkivan EU:n vertailulaboratorion on tuettava laboratorioiden väliseen tekniikan validointiin tähtäävää toimintaa, jolla mahdollistetaan virallinen standardointi;

c)

niitä käytettäessä saavutetaan vastaava kansanterveyden suojelun taso.

IV LUKU

UUSIEN JA KEHITTYMÄSSÄ OLEVIEN MERELLISTEN TOKSIINIEN OSOITTAMINEN

Tuotantoalueiden ja uudelleensijoitusalueiden määräaikaisseurannassa voidaan käyttää kemiallisia menetelmiä, vaihtoehtoisia menetelmiä asianmukaista detektoria käyttäen ja hiirillä tehtävää biologista määritystä uusien tai kehittymässä olevien merellisten toksiinien osoittamiseksi jäsenvaltioiden laatimien kansallisten valvontaohjelmien perusteella.

LIITE VI

70 ARTIKLASSA TARKOITETUT KALASTUSTUOTTEIDEN VIRALLISTA VALVONTAA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

A.   Aistinvaraiset tutkimukset

Tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikissa vaiheissa on tehtävä aistinvaraisia pistokoetarkastuksia. Tarkastusten yhtenä tavoitteena on todentaa, että tässä asetuksessa vahvistetut tuoreutta koskevat vaatimukset täyttyvät. Tähän sisältyy erityisesti sen todentaminen, että kalastustuotteet täyttävät tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikissa vaiheissa vähintään neuvoston asetuksen (EY) N:o 2406/96 (1) mukaisesti vahvistetut tuoreuden perusvaatimukset.

B.   Tuoreusindikaattorit

Jos aistinvarainen tutkimus antaa aihetta epäillä kalastustuotteiden tuoreutta, voidaan ottaa näytteitä ja tehdä laboratoriokokeet emäksisen haihtuvan kokonaistypen (TVB-N) ja trimetyyliamiinitypen (TMA-N) määrien kartoittamiseksi II luvussa esitettyjen teknisten järjestelyjen mukaisesti.

Toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä tässä asetuksessa vahvistettuja kriteerejä.

Jos aistinvaraisen tutkimuksen perusteella on aihetta epäillä muiden sellaisten seikkojen olemassaoloa, jotka voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen, on asian todentamiseksi otettava asianmukaiset näytteet.

C.   Histamiini

Histamiinin esiintymistä koskevat pistokokeet on tehtävä asetuksessa (EY) N:o 2073/2005 vahvistettujen sallittujen tasojen noudattamisen todentamiseksi.

D.   Jäämät ja vierasaineet

On vahvistettava valvontajärjestelyt direktiivin 96/23/EY ja päätöksen 97/747/EY mukaisesti, jotta voidaan valvoa seuraavien EU:n säädösten noudattamista:

—

asetukset (EU) N:o 37/2010 ja (EU) 2018/470 farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien osalta;

—

asetus (EU) N:o 37/2010, direktiivi 96/22/EY ja päätös 2005/34/EY sellaisten aineiden osalta, jotka ovat kiellettyjä tai joiden käyttöä ei ole sallittu;

—

tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamista koskeva asetus (EY) N:o 1881/2006 vierasaineiden osalta; ja

—

asetus (EY) N:o 396/2005 torjunta-ainejäämien osalta.

E.   Mikrobiologiset kokeet

Tarvittaessa on tehtävä mikrobiologisia kokeita asetuksessa (EY) N:o 2073/2005 vahvistettujen asiaa koskevien sääntöjen ja perusteiden mukaisesti.

F.   Loiset

On tehtävä riskeihin perustuvia tarkastuksia asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VIII jakson III luvun D osan ja asetuksen (EY) N:o 2074/2005 liitteessä II olevan I jakson noudattamisen todentamiseksi.

G.   Myrkylliset kalastustuotteet

On suoritettava tarkastuksia sen varmistamiseksi, että:

1.

seuraavien heimojen myrkyllisistä kaloista saatuja kalastustuotteita ei saateta markkinoille: Tetraodontidae, Molidae, Diodontidae ja Canthigasteridae;

2.

Gempylidae-heimoon, erityisesti Ruvettus pretiosus- ja Lepidocybium flavobrunneum -lajeihin, kuuluvia tuoreita, valmistettuja, jäädytettyjä ja jalostettuja kalastustuotteita voidaan saattaa markkinoille ainoastaan käärityssä tai pakatussa muodossa ja niihin tehdään asianmukaiset pakkausmerkinnät, joissa kuluttajalle annetaan tietoa valmistus- tai kypsentämismenetelmistä ja riskistä, joka koskee sellaisten aineiden esiintymistä, joilla voi olla gastrointestinaalisia haittavaikutuksia. Etiketissä on oltava kalastustuotteiden tieteelliset nimet ja yleisesti käytetyt nimet.

3.

biotoksiineja, kuten ciguateraa, tai muita ihmisten terveydelle vaarallisia myrkkyjä sisältäviä kalastustuotteita ei saateta markkinoille. Elävistä simpukoista, piikkinahkaisista, vaippaeläimistä ja merikotiloista saatuja kalastustuotteita voidaan kuitenkin saattaa markkinoille, jos ne on tuotettu asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson säännösten mukaisesti ja jos ne täyttävät mainitun jakson V luvun 2 kohdan vaatimukset.

II LUKU

EMÄKSISTÄ HAIHTUVAA KOKONAISTYPPEÄ (TVB-N) KOSKEVAT TARKASTUKSET

A.   TVB-N:n raja-arvot tiettyjä kalastustuotteiden luokkia varten sekä käytettävät analyysimenetelmät

1.

 Jalostamattomia kalastustuotteita on pidettävä ihmisravinnoksi kelpaamattomina, jos aistinvarainen arviointi antaa aihetta epäillä niiden tuoreutta ja kemialliset tarkastukset osoittavat, että seuraavat TVB-N:n raja-arvot ylittyvät:

a)

25 mg typpeä / 100 g lihaa, kun kyse on tämän luvun B osan 1 kohdassa tarkoitetuista lajeista;

b)

30 mg typpeä / 100 g lihaa, kun kyse on tämän luvun B osan 2 kohdassa tarkoitetuista lajeista;

c)

35 mg typpeä / 100 g lihaa, kun kyse on tämän luvun B osan 3 kohdassa tarkoitetuista lajeista;

d)

60 mg typpeä / 100 g kokonaisesta kalastustuotteesta, joka käytetään suoraan asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VIII jakson IV luvun B osan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ihmisravinnoksi tarkoitetun kalaöljyn valmistukseen; jos raaka-aine kuitenkin täyttää kyseisen kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdan vaatimukset, jäsenvaltiot voivat asettaa tietyille lajeille korkeampia raja-arvoja, kunnes asiasta on annettu unionissa erityissäädös.

TVB-N:n raja-arvotarkastuksessa käytettävään vertailumenetelmään sisältyy perkloorihapolla proteiinittomaksi tehdyn uutteen tislaaminen jäljempänä C osassa esitetyllä tavalla.

2.

 Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tislaus on tehtävä laitteistolla, joka on D osassa esitetyn kaavion mukainen.

3.

 TVB-N:n raja-arvotarkastuksessa voidaan käyttää seuraavia rutiinimenetelmiä:

a)

Conwayn ja Byrnen esittämä mikrodiffuusiomenetelmä (1933);

b)

Antonacopoulosin esittämä suora tislausmenetelmä (1968);

c)

trikloorietikkahapolla proteiinittomaksi tehdyn uutteen tislaukseen perustuva menetelmä (kaloja ja kalastustuotteita käsittelevä Codex Alimentarius -komitea, 1968).

4.

 Näytteen on koostuttava noin 100 grammasta lihaa, joka on otettu vähintään kolmesta eri kohdasta ja sekoitettu jauhamalla.

Jäsenvaltioiden on suositeltava, että viralliset laboratoriot käyttävät rutiininomaisesti edellä tarkoitettuja menetelmiä. Jos jollakin rutiinimenetelmällä saadun analyysin tulos on epävarma tai kiistanalainen, tulosten varmentamiseen voidaan käyttää ainoastaan kyseistä vertailumenetelmää.

B.   Lajiluokat, joille on vahvistettu TVB-N:n raja-arvot

TVB-N:n raja-arvot on vahvistettu seuraaville lajeille:

1.

Sebastes spp., Helicolenus dactylopterus, Sebastichthys capensis;

2.

Pleuronectidae-heimoon kuuluvat lajit (lukuun ottamatta pallaksia: Hippoglossus spp.);

3.

Salmo salar, Merlucciidae-heimoon kuuluvat lajit, Gadidae-heimoon kuuluvat lajit.

C.   Vertailumenetelmä TVB-N:n pitoisuuden määrittämiseen kaloista ja kalastustuotteista

1.   Tarkoitus ja soveltamisala

Tässä esitetään vertailumenetelmä, jolla voidaan määrittää TVB-N-pitoisuus kaloista ja kalastustuotteista. Menetelmää sovelletaan TVB-N:n pitoisuusalueelle, jonka alaraja on 5 mg/100 g ja yläraja vähintään 100 mg/100 g.

2.   Määritelmät

’TVB-N-pitoisuudella’ tarkoitetaan kuvatulla vertailumenetelmällä määritettyä haihtuvien typpipitoisten emästen kokonaispitoisuutta.

’Liuoksella’ tarkoitetaan vesiliuosta seuraavasti:

a)

perkloorihappoliuos 6 g/100 ml;

b)

natriumhydroksidiliuos 20 g/100 ml;

c)

kloorivetyhapon standardiliuos 0,05 mol/l (0,05 N). Jos käytetään automaattista tislauslaitteistoa, titrauksessa on käytettävä kloorivetyhapon standardiliuosta 0,01 mol/l (0,01 N);

d)

boorihappoliuos 3 g/100 ml;

e)

silikonipohjainen vaahtoutumisen estoaine;

f)

fenoliftaleiiniliuos 1 g/100 ml:ssa 95-prosenttista etanolia;

g)

indikaattoriliuos (Tashiro mixed indicator), 2 g metyylipunaista ja 1 g metyleenisinistä liuotettuna 1 000 ml:aan 95-prosenttista etanolia.

3.   Lyhyt kuvaus

Haihtuvat typpipitoiset emäkset uutetaan näytteestä käyttäen perkloorihapon liuosta 0,6 mol/l. Alkaloinnin jälkeen uute tislataan höyrytislauksella ja haihtuvat emäksiset aineosat absorboituvat happamaan keruuliuokseen. TVB-N-pitoisuus määritetään titraamalla absorboituneet emäkset. Pitoisuus ilmaistaan milligrammoina 100 grammassa.

4.   Kemikaalit

Ellei toisin mainita, on käytettävä reagenssilaatuisia kemikaaleja. Käytettävän veden on oltava tislattua tai vähintään vastaavaa puhtausastetta olevaa demineralisoitua vettä.

5.   On käytettävä seuraavia välineitä ja tarvikkeita:

a)

lihamylly, joka hienontaa kalanlihan riittävän homogeeniseksi;

b)

erittäin nopea sekoitin, jonka pyörimisnopeus on 8 000–45 000 kierrosta minuutissa;

c)

laskostettu 150 mm:n läpimittainen suodatin nopeaa suodatusta varten;

d)

byretti, 5 ml, jakoväli 0,01 ml;

e)

höyrytislauslaitteisto. Laitteiston höyryntuoton on oltava säädettävissä, ja laitteiston on tuotettava tasainen määrä höyryä tiettynä aikana. Laitteiston on oltava sellainen, etteivät alkaloivien aineiden lisäämisen aikana vapautuvat emäkset pääse karkaamaan.

6.   Vertailumenetelmän toteutus

Perkloorihappo on erittäin syövyttävää, ja sitä käsiteltäessä on huolehdittava tarvittavista suojatoimenpiteistä. Näytteet on valmisteltava mahdollisimman pian niiden saapumisen jälkeen seuraavien ohjeiden mukaisesti:

a)

Näytteen valmistelu

Jauhetaan analysoitava näyte huolellisesti 5 kohdan a alakohdan mukaisessa lihamyllyssä. Punnitaan 10 g ± 0,1 g jauhettua näytettä sopivaan astiaan. Lisätään näytteeseen 90,0 ml perkloorihappoliuosta, homogenoidaan näytettä 5 kohdan b alakohdan mukaisella sekoittimella kahden minuutin ajan ja suodatetaan.

Näin saatua uutetta voidaan säilyttää enintään seitsemän päivää 2–6 °C:n lämpötilassa;

b)

Höyrytislaus

Pannaan 50,0 ml a alakohdan mukaisesti saatua uutetta 5 kohdan e alakohdan mukaiseen höyrytislauslaitteistoon. Lisätään useita tippoja fenoliftaleiiniliuosta, jotta uutteen emäksisyys voidaan myöhemmin tarkistaa. Lisätään uutteeseen muutama tippa silikonipohjaista vaahtoutumisen estoainetta ja lisätään sen jälkeen 6,5 ml natriumhydroksidiliuosta, minkä jälkeen höyrytislaus aloitetaan välittömästi.

Säädetään höyrytislaus siten, että kymmenessä minuutissa muodostuu noin 100 ml tislettä. Upotetaan tisleen poistoputki astiaan, jossa on 100 ml boorihappoliuosta, johon on lisätty 3–5 tippaa indikaattoriliuosta. Lopetetaan tislaus täsmälleen 10 minuutin kuluttua. Nostetaan tisleen poistoputki pois astiasta ja huuhdotaan se vedellä. Määritetään astiassa olevan keruuliuoksen sisältämät haihtuvat emäkset titraamalla kloorivetyhapon standardiliuoksella.

Lopetettaessa pH-arvon on oltava 5,0 ± 0,1;

c)

Titraus

On tehtävä rinnakkaismääritykset. Käytetty menetelmä on kelvollinen, jos kahden määrityksen tulosten ero on enintään 2 mg/100 g;

d)

Sokeakoe

Suoritetaan sokeakoe b alakohdassa kuvatulla tavalla. Uutteen sijasta käytetään 50,0 ml perkloorihappoliuosta.

7.   TVB-N:n pitoisuuden laskeminen

Keruuliuos titrataan kloorivetyhapon standardiliuoksella, ja TVB-N-pitoisuus lasketaan käyttämällä seuraavaa kaavaa:

Formula

jossa:

V1

=

näytteen titraukseen käytetyn kloorivetyhapon standardiliuoksen 0,01 mol määrä millilitroina;

V0

=

sokeakokeessa titraukseen käytetyn kloorivetyhapon standardiliuoksen 0,01 mol määrä millilitroina;

M

=

näytteen massa grammoina.

Lisäksi edellytetään seuraavaa:

a)

rinnakkaismääritykset. Käytetty menetelmä on kelvollinen, jos kahden määrityksen tulosten ero on enintään 2 mg/100 g;

b)

laitteiston tarkistus. Laitteisto tarkistetaan tislaamalla NH4Cl:n liuokset, jotka vastaavat 50 mg:aa TVB-N:ää 100 grammassa;

c)

keskihajonnat. Lasketaan toistettavuuden keskihajonta Sr = 1,20 mg/100 g ja uusittavuuden keskihajonta SR = 2,50 mg/100 g.

D.   TVB-N-höyrytislauslaitteisto

Image 1

Erlenmeyerpullot tai dekantterilasi

(boorihappo)

Näyteliuos

Höyryn puhallusputki

Tislausputki

Höyrynkehitin

Tisleen poistoputki

Kylmä vesi

Lauhdutin

(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2406/96, annettu 26 päivänä marraskuuta 1996, tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta (EYVL L 334, 23.12.1996, s. 1).

17.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 131/101

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/628,

annettu 8 päivänä huhtikuuta 2019,

virallisten todistusten malleista tietyille eläimille ja tavaroille sekä asetuksen (EY) N:o 2074/2005 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/759 muuttamisesta näiden todistusmallien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (virallista valvontaa koskeva asetus) (1) ja erityisesti sen 90 artiklan ensimmäisen kohdan a, c ja e alakohdan ja 126 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2017/625 vahvistetaan säännöt sellaista virallista valvontaa ja sellaisia muita virallisia toimia varten, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset suorittavat tarkastaakseen, että unionin lainsäädäntöä noudatetaan muun muassa elintarvikkeiden turvallisuuden alalla tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikissa vaiheissa. Siinä säädetään erityisesti virallisesta sertifioinnista, kun tämä katsotaan aiheelliseksi eläimiä ja tavaroita koskevien EU:n sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi.

(2)

Asetuksen (EU) 2017/625 90 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa valtuutetaan komissio vahvistamaan täytäntöönpanosäädöksillä säännöt virallisten todistusten malleista ja tällaisten todistusten myöntämissäännöt, jollei vaatimuksia ole asetettu kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä.

(3)

Eläinten ja tavaroiden lähetysten mukana on oltava joko paperilla tai sähköisesti annettu virallinen todistus. Tämän vuoksi on aiheellista vahvistaa yhteisiä vaatimuksia virallisten todistusten myöntämisestä molemmissa tapauksissa niiden vaatimusten lisäksi, jotka vahvistetaan asetuksen (EU) 2017/625 II osaston VII luvussa.

(4)

Todistusmallit sisältyvät sähköiseen Traces-järjestelmään, joka on perustettu komission päätöksellä 2003/623/EY (2) helpottamaan ja nopeuttamaan hallintomenettelyjä unionin rajoilla ja mahdollistamaan toimivaltaisten viranomaisten välinen sähköinen viestintä, joka auttaa estämään virallisiin todistuksiin liittyviä mahdollisia petollisia tai vilpillisiä käytäntöjä.

(5)

Tietotekniikka on kehittynyt melkoisesti sitten vuoden 2003, ja Traces-järjestelmää on muutettu tiedonvaihdon laadun, prosessoinnin ja turvallisuuden parantamiseksi. Tämän seurauksena todistusmallien muoto ja tässä asetuksessa niiden täyttämisestä vahvistettavat huomautukset olisi mukautettava Traces-järjestelmään esimerkiksi ottamalla huomioon useiden yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodien käyttö tai varmistamalla jäljitettävyys kolmikantakaupassa, jossa lähetysmaa ei ole lähetyksen alkuperämaa.

(6)

Asetuksen (EU) 2017/625 133 artiklan 4 kohdan mukaisesti Traces-järjestelmä integroidaan virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmään (IMSOC). Tässä asetuksessa vahvistettavat terveystodistusten mallit olisi tämän vuoksi mukautettava IMSOC:iin.

(7)

Asetuksen (EU) 2017/625 90 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa valtuutetaan komissio vahvistamaan täytäntöönpanosäädöksillä säännöt menettelyistä, joita noudatetaan korvaavien todistusten myöntämiseksi.

(8)

Väärin- tai hyväksikäytön välttämiseksi on tärkeää määritellä tapaukset, joissa korvaava todistus voidaan myöntää, ja vaatimukset, jotka tällaisten todistusten on täytettävä. Tällaiset tapaukset olisi rajattava ilmeisiin hallinnollisiin virheisiin, kuten paikkaa vaihtaneet numerot kontin tai sinetin numerossa tai kirjoitusvirheet osoitteissa tai tuotekuvauksissa.

(9)

Asetuksen (EU) 2017/625 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistetaan vaatimus, jonka mukaan tiettyjen eläinten ja tavaroiden lähetysten mukana on oltava virallinen todistus, virallinen varmennus tai jokin muu todiste siitä, että lähetykset täyttävät kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut sovellettavat säännöt.

(10)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/625 (3) säädetään sellaisten ihmisravinnoksi tarkoitettujen tavaroiden ja eläinten – erityisesti eläinperäisten tuotteiden, elävien hyönteisten sekä itujen ja itujen tuotantoon tarkoitettujen siementen – luettelosta, joiden mukana on unioniin saavuttaessa oltava virallinen todistus, jos ne on tarkoitettu saatettaviksi markkinoille. Jotta helpotettaisiin virallista valvontaa unioniin saapumisen yhteydessä, virallisten todistusten mallit tällaisille ihmisravinnoksi tarkoitetuille tavaroille ja eläimille olisi vahvistettava asetuksen (EU) 2017/625 90 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan ja 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(11)

Kansanterveyssyistä edellytettäviä todistusmalleja on vahvistettu useissa säädöksissä. On aiheellista koota nämä todistusmallit yhteen säädökseen tekemällä ristiviittauksia kyseisiin säädöksiin.

(12)

Kun on kyse eläinten terveyteen liittyvistä syistä annetuista tiettyjä eläinperäisiä tuotteita koskevista todistuksista, käytetään yhteisiä todistusmalleja. Eläinten terveyteen liittyvistä syistä annettavia todistuksia koskevat vaatimukset olisi tarkistettava viimeistään 21 päivänä huhtikuuta 2021, jolloin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/429 (4) aletaan soveltaa. Yhteiset todistusmallit olisi säilytettävä kyseiseen tarkistukseen saakka.

(13)

Yhdenmukaisuuden ja selkeyden vuoksi komission asetuksessa (EY) N:o 2074/2005 (5), komission asetuksessa (EU) N:o 211/2013 (6) ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/759 (7) vahvistetut todistusmallit olisi sisällytettävä tähän asetukseen. Tämän seurauksena asetusta (EY) N:o 2074/2005 ja täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/759 olisi muutettava ja asetus (EU) N:o 211/2013 olisi kumottava.

(14)

EU:n vaatimusten noudattamisen todentamisen helpottamiseksi näyttää olevan aiheellista ottaa käyttöön uudet terveystodistusten mallit markkinoille saatettaviksi tarkoitettujen sulatetun eläinrasvan ja proteiinijäännöksen, hyönteisten ja matelijoiden lihan tuloa varten. Kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten on tällaisten todistusmallien ansiosta lisäksi helpompi ymmärtää EU:n vaatimuksia, ja ne helpottavat näin sulatetun eläinrasvan ja proteiinijäännöksen, hyönteisten ja matelijoiden lihan tuloa unioniin.

(15)

Asetuksen (EU) 2017/625 90 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdassa valtuutetaan komissio vahvistamaan täytäntöönpanosäädöksillä säännöt niiden asiakirjojen muodosta, joiden on oltava eläinten ja tavaroiden mukana virallisen valvonnan suorittamisen jälkeen. Komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 (8) 5 artiklan mukaisesti tällaisten terveystodistusten on oltava eläinten mukana teurastamoon saavuttaessa, kun ante mortem -tarkastus on suoritettu alkuperätilalla. Näiden todistusten muoto olisi tämän vuoksi vahvistettava tässä asetuksessa.

(16)

Kun on kyse hätäteurastuksesta teurastamon ulkopuolella, on yhdenmukaisuuden ja selkeyden vuoksi aiheellista vahvistaa tässä asetuksessa todistusmalli ilmoitukselle, joka (virka)eläinlääkärin on annettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (9) liitteessä III olevan I jakson VI luvun 6 kohdan mukaisesti.

(17)

Koska asetusta (EU) 2017/625 sovelletaan 14 päivästä joulukuuta 2019, myös tätä asetusta olisi sovellettava kyseisestä päivästä.

(18)

On aiheellista ottaa käyttöön siirtymäkausi, jotta voidaan ottaa huomioon ne eläinten ja tavaroiden lähetykset, jotka on lähetetty ja joille on myönnetty todistus, jos tätä edellytetään, ennen tämän asetuksen soveltamispäivää.

(19)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan

a)

säännöt asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklan yhdenmukaista soveltamista varten virallisten todistusten allekirjoittamisen ja myöntämisen ja virallisiin todistuksiin liittyvien luotettavuustakeiden osalta kyseisen asetuksen 126 artiklan 2 kohdan c alakohdan vaatimusten täyttämiseksi;

b)

sellaisten virallisten todistusten malleja koskevat vaatimukset, joita ei toimiteta IMSOC:iin;

c)

sellaisten virallisten todistusten malleja koskevat vaatimukset, jotka toimitetaan IMSOC:iin;

d)

korvaavia todistuksia koskevat vaatimukset.

2.   Tässä asetuksessa esitetään lisäksi

a)

virallisten todistusten mallit eläinten, eläinperäisten tuotteiden, elintarvikesekoitusten, sukusolujen ja alkioiden sekä eläimistä saatavien sivutuotteiden unioniin tuloa varten sekä huomautukset niiden täyttämistä varten;

b)

erityiset virallisten todistusten mallit seuraavien ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille:

i)

eläinperäiset tuotteet, joista tällaista todistusta edellytetään delegoidun asetuksen (EU) 2019/625 13 artiklan mukaisesti;

ii)

elävät hyönteiset;

iii)

idut ja itujen tuotantoon tarkoitetut siemenet;

c)

virallisten todistusten mallit, kun on kyse ante mortem -tarkastuksesta alkuperätilalla tai hätäteurastuksesta teurastamon ulkopuolella.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’markkinoille saattamisella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (10) 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä markkinoille saattamista;

2)

’iduilla’ komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 208/2013 (11) 2 artiklan a alakohdassa määriteltyjä ituja;

3)

’teurastamolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.16 kohdassa määriteltyä teurastamoa;

4)

’tuoreella lihalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.10 kohdassa määriteltyä tuoretta lihaa;

5)

’lihalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa määriteltyä lihaa;

6)

’siipikarjalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.3 kohdassa määriteltyä siipikarjaa;

7)

’luonnonvaraisella riistalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.5 kohdassa määriteltyä luonnonvaraista riistaa;

8)

’munilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 5.1 kohdassa määriteltyjä munia;

9)

’munatuotteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.3 kohdassa määriteltyjä munatuotteita;

10)

’raakalihavalmisteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.15 kohdassa määriteltyjä raakalihavalmisteita;

11)

’lihavalmisteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.1 kohdassa määriteltyjä lihavalmisteita;

12)

’käsitellyillä mahoilla, rakoilla ja suolilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.9 kohdassa määriteltyjä käsiteltyjä mahoja, rakkoja ja suolia;

13)

’simpukoilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa määriteltyjä simpukoita;

14)

’kalastustuotteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 3.1 kohdassa määriteltyjä kalastustuotteita;

15)

’raakamaidolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 4.1 kohdassa määriteltyä raakamaitoa;

16)

’meijerituotteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.2 kohdassa määriteltyjä meijerituotteita;

17)

’ternimaidolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson 1 kohdassa määriteltyä ternimaitoa;

18)

’ternimaitotuotteilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson 2 kohdassa määriteltyjä ternimaitotuotteita;

19)

’sammakonreisillä’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 6.1 kohdassa määriteltyjä sammakonreisiä;

20)

’etanoilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 6.2 kohdassa määriteltyjä etanoita;

21)

’sulatetulla eläinrasvalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.5 kohdassa määriteltyä sulatettua eläinrasvaa;

22)

’proteiinijäännöksellä’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.6 kohdassa määriteltyä proteiinijäännöstä;

23)

’gelatiinilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.7 kohdassa määriteltyä gelatiinia;

24)

’kollageenilla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.8 kohdassa määriteltyä kollageenia;

25)

’hunajalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (12) liitteessä II olevan IX osan 1 kohdassa määriteltyä hunajaa;

26)

’mehiläistuotteilla’ asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä II olevan IX osan 2 kohdassa määriteltyjä mehiläistuotteita;

27)

’matelijoiden lihalla’ delegoidun asetuksen (EU) 2019/625 2 artiklan 16 kohdassa määriteltyä matelijoiden lihaa;

28)

’hyönteisillä’ delegoidun asetuksen (EU) 2019/625 2 artiklan 17 kohdassa määriteltyjä hyönteisiä;

29)

’kylmäkuljetusaluksella’ delegoidun asetuksen (EU) 2019/625 2 artiklan 26 kohdassa määriteltyä kylmäkuljetusalusta;

30)

’pakastusaluksella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 3.3 kohdassa määriteltyä pakastusalusta;

31)

’uivalla jalostamolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 3.2 kohdassa määriteltyä uivaa jalostamoa;

32)

’tuotantoalueella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.5 kohdassa määriteltyä tuotantoaluetta;

33)

’lähettämöllä’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.7 kohdassa määriteltyä lähettämöä;

34)

’mekaanisesti erotetulla lihalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.14 kohdassa määriteltyä mekaanisesti erotettua lihaa;

35)

’riistan käsittelylaitoksella’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.18 kohdassa määriteltyä riistan käsittelylaitosta;

36)

’leikkaamolla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.17 kohdassa määriteltyä leikkaamoa;

37)

’tarhatulla riistalla’ asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.6 kohdassa määriteltyä tarhattua riistaa.

3 artikla

Sellaisten virallisten todistusten malleja koskevat vaatimukset, joita ei toimiteta IMSOC:iin

Kolmansista maista tai niiden alueilta peräisin olevia eläimiä, eläinperäisiä tuotteita, elintarvikesekoituksia, sukusoluja ja alkioita, eläimistä saatavia sivutuotteita sekä ituja ja itujen tuotantoon tarkoitettuja siemeniä koskevien sellaisten virallisten todistusten mallien, joita unionin lainsäädännössä edellytetään unioniin tulon yhteydessä ja joita ei toimiteta IMSOC:iin, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1)

Todistuksen myöntävän virkamiehen allekirjoituksen lisäksi todistuksessa on oltava virallinen leima. Allekirjoituksen värin on oltava eri kuin painoväri. Tämä vaatimus koskee myös leimoja, jotka eivät ole kohopainettuja tai vesileimoja.

2)

Todistuksen myöntävän virkamiehen on viivattava yli mallitodistukseen sisältyvät väittämät, joilla ei ole merkitystä, ja merkittävä ne nimikirjaimillaan ja leimalla, tai poistettava ne täysin todistuksesta.

3)

Todistus koostuu

a)

yhdestä ainoasta paperiarkista; tai

b)

useasta paperiarkista, jotka ovat osa yhtenäistä ja jakamatonta kokonaisuutta; tai

c)

useasta peräkkäisestä sivusta, jotka on numeroitu niin, että numeroinnista käy ilmi, että sivu on yksi rajallisesta määrästä peräkkäisiä sivuja.

4)

Jos todistuksessa on useita peräkkäisiä sivuja, kullakin sivulla on oltava asetuksen (EU) 2017/625 89 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu yksilöllinen koodi, ja niissä on oltava todistuksen myöntävän virkamiehen allekirjoitus ja virallinen leima.

5)

Todistus on myönnettävä, ennen kuin lähetys, johon se liittyy, lähtee todistuksen myöntävän kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten valvonnasta.

4 artikla

Sellaisten virallisten todistusten malleja koskevat vaatimukset, jotka toimitetaan IMSOC:iin

1.   Kolmansista maista tai niiden alueilta peräisin olevia eläimiä, eläinperäisiä tuotteita, elintarvikesekoituksia, sukusoluja ja alkioita ja eläimistä saatavia sivutuotteita koskevien sellaisten virallisten todistusten mallien, joita edellytetään unioniin tulon yhteydessä ja jotka toimitetaan IMSOC:iin, on perustuttava liitteessä I vahvistettuun virallisen todistuksen malliin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen virallisten todistusten mallien II osaan on sisällyttävä kolmansista maista tai niiden alueilta peräisin olevia eläimiä, eläinperäisiä tuotteita, elintarvikesekoituksia, sukusoluja ja alkioita ja eläimistä saatavia sivutuotteita koskevien kyseisten virallisten todistusten mallien II osassa edellytetyt erityiset terveystakeet ja tiedot, joita unionin lainsäädännössä edellytetään unioniin tulon yhteydessä.

3.   Virallinen todistus on toimitettava IMSOC:iin, ennen kuin lähetys, johon se liittyy, lähtee todistuksen myöntävän kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten valvonnasta.

4.   Tässä artiklassa vahvistetut vaatimukset eivät vaikuta asetuksen (EU) 2017/625 73 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa ja 129 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin virallisten todistusten tai varmennusten luonteeseen, sisältöön ja muotoon.

5 artikla

Korvaavat todistukset

1.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää korvaavan todistuksen ainoastaan, jos alkuperäisessä todistuksessa on hallinnollisia virheitä tai alkuperäinen todistus on vahingoittunut tai kadonnut.

2.   Korvaavalla todistuksella ei saa muuttaa alkuperäiseen todistukseen sisältyviä tietoja lähetysten tunnistamisen, jäljittämisen eikä terveystakeiden osalta.

3.   Korvaavalta todistukselta edellytetään lisäksi seuraavaa:

a)

siinä on viitattava selkeästi asetuksen (EU) 2017/625 89 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun yksilölliseen koodiin ja alkuperäisen todistuksen myöntämispäivään ja siinä on mainittava selkeästi, että se korvaa alkuperäisen todistuksen;

b)

sillä on oltava uusi todistuksen numero, joka on eri kuin alkuperäisen todistuksen numero;

c)

siinä on ilmoitettava sen myöntämispäivä alkuperäisen todistuksen myöntämispäivän sijasta; ja

d)

sen alkuperäiskappale on esitettävä toimivaltaisille viranomaisille, lukuun ottamatta sähköisiä korvaavia todistuksia, jotka toimitetaan IMSOC:iin.

6 artikla

Virallisten todistusten mallien täyttämistä koskevat huomautukset

Jäljempänä 12, 13 ja 15–27 artiklassa tarkoitettujen virallisten todistusten mallit on täytettävä liitteessä II esitettyjen huomautusten perusteella.

7 artikla

Virallisten todistusten mallit sorkka- ja kavioeläinten tuoreen lihan unioniin tuloa varten sen saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi komission asetuksen (EU) N:o 206/2010 (13) liitteessä II olevassa 2 osassa esitettyjä virallisten todistusten ”BOV”, ”OVI”, ”POR”, ”EQU”, ”RUF”, ”RUW”, ”SUF”, ”SUW” ja ”EQW” malleja on käytettävä, kun sorkka- ja kavioeläinten tuoretta lihaa tulee unioniin markkinoille saatettavaksi.

8 artikla

Virallisten todistusten mallit siipikarjan, sileälastaisten lintujen ja luonnonvaraisten riistalintujen lihan, munien ja munatuotteiden unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi komission asetuksen (EY) N:o 798/2008 (14) liitteessä I olevassa 2 osassa esitettyjä virallisten todistusten ”POU”, ”POU-MI/MSM”, ”RAT”, ”RAT-MI/MSM”, ”WGM”, ”WGM-MI/MSM”, ”E” ja ”EP” malleja on käytettävä, kun siipikarjan, sileälastaisten lintujen ja luonnonvaraisten riistalintujen lihaa, munia ja munatuotteita tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

9 artikla

Virallisten todistusten mallit luonnonvaraisten jäniseläinten, tiettyjen luonnonvaraisten maanisäkkäiden ja tarhattujen kanien lihan unioniin tuloa varten sen saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi komission asetuksen (EY) N:o 119/2009 (15) liitteessä II esitettyjä virallisten todistusten ”WL”, ”WM” ja ”RM” malleja on käytettävä, kun luonnonvaraisten jäniseläinten, tiettyjen luonnonvaraisten maanisäkkäiden ja tarhattujen kanien lihaa tulee unioniin markkinoille saatettavaksi.

10 artikla

Virallisen todistuksen malli raakalihavalmisteiden unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi komission päätöksen 2000/572/EY (16) liitteessä II esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun raakalihavalmisteita tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

11 artikla

Virallisten todistusten mallit tiettyjen lihavalmisteiden ja käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi komission päätöksen 2007/777/EY (17) liitteessä III esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun tiettyjä lihavalmisteita ja käsiteltyjä mahoja, rakkoja ja suolia tulee unioniin markkinoille saatettaviksi. Kun on kuitenkin kyse eläinten suolien (casings) tulosta unioniin markkinoille saatettaviksi, on käytettävä komission päätöksen 2003/779/EY (18) liitteessä I A olevaa eläinten terveystodistusta.

12 artikla

Virallisten todistusten mallit elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevan I osan A luvussa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun eläviä simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita tulee unioniin markkinoille saatettaviksi. Kun on kyse Acanthocardia tuberculatum -lajiin kuuluvien jalostettujen simpukoiden tulosta unioniin ja niiden saattamisesta markkinoille, tämän asetuksen liitteessä III olevan I osan B luvussa esitetty virallisen todistuksen malli on lisättävä ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuun todistukseen.

13 artikla

Virallisten todistusten mallit kalastustuotteiden unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

1.   Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevan II osan A luvussa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun kalastustuotteita tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

2.   Kun on kyse kalastustuotteista, jotka jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivat alukset ovat pyytäneet ja jotka on siirretty kolmansien maiden kautta varastoinnin jälkeen tai ilman varastointia, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä III olevan II osan B luvussa esitettyä todistusmallia.

3.   Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevan II osan C luvussa esitettyä kapteenin allekirjoittaman virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun kalastustuotteita tuodaan suoraan kylmäkuljetusalukselta, pakastusalukselta tai uivasta jalostamosta, kuten delegoidun asetuksen (EU) 2019/625 11 artiklan 3 kohdassa säädetään.

14 artikla

Virallisten todistusten mallit raakamaidon, ternimaidon, meijerituotteiden ja ternimaitotuotteiden unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi komission asetuksen (EU) N:o 605/2010 (19) liitteessä II olevassa 2 osassa esitettyjä virallisten todistusten ”Milk-RM”, ”Milk-RMP”, ”Milk-HTB”, ”Milk-HTC” ja ”Colostrum-C/CPB” malleja on käytettävä, kun raakamaitoa, ternimaitoa, meijerituotteita ja ternimaitotuotteita tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

15 artikla

Virallisen todistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitettujen jäähdytettyjen, pakastettujen tai valmistettujen sammakonreisien unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa III osassa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun ihmisravinnoksi tarkoitettuja jäähdytettyjä, pakastettuja tai valmistettuja sammakonreisiä tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

16 artikla

Virallisen todistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitettujen jäähdytettyjen, pakastettujen, kuorittujen, keitettyjen, valmistettujen tai säilöttyjen etanoiden unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa IV osassa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun ihmisravinnoksi tarkoitettuja jäähdytettyjä, pakastettuja, kuorittuja, keitettyjä, valmistettuja tai säilöttyjä etanoita tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

17 artikla

Virallisen todistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitettujen sulatetun eläinrasvan ja proteiinijäännöksen unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa V osassa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun ihmisravinnoksi tarkoitettuja sulatettua eläinrasvaa ja proteiinijäännöstä tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

18 artikla

Virallisen todistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin unioniin tuloa varten sen saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa VI osassa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun ihmisravinnoksi tarkoitettua gelatiinia tulee unioniin markkinoille saatettavaksi.

19 artikla

Virallisen todistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitetun kollageenin unioniin tuloa varten sen saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa VII osassa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun ihmisravinnoksi tarkoitettua kollageenia tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

20 artikla

Virallisen todistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen raaka-aineiden unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa VIII osassa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettuja raaka-aineita tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

21 artikla

Virallisen todistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettujen käsiteltyjen raaka-aineiden unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa IX osassa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin ja kollageenin tuotantoon tarkoitettuja käsiteltyjä raaka-aineita tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

22 artikla

Virallisen todistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitettujen hunajan ja muiden mehiläistuotteiden unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa X osassa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun ihmisravinnoksi tarkoitettuja hunajaa ja muita mehiläistuotteita tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

23 artikla

Virallisen todistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitettujen pitkälle jalostettujen kondroitiinisulfaatin, hyaluronihapon, muiden hydroloitujen rustotuotteiden, kitosaanin, glukosamiinin, juoksutteen, kalanrakkoselvikkeiden ja aminohappojen unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa XI osassa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun ihmisravinnoksi tarkoitettuja pitkälle jalostettuja kondroitiinisulfaattia, hyaluronihappoa, muita hydroloituja rustotuotteita, kitosaania, glukosamiinia, juoksutetta, kalanrakkoselvikkeitä ja aminohappoja tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

24 artikla

Virallisen todistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitetun matelijoiden lihan unioniin tuloa varten sen saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa XII osassa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun ihmisravinnoksi tarkoitettua matelijoiden lihaa tulee unioniin markkinoille saatettavaksi.

25 artikla

Virallisen todistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitettujen hyönteisten unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa XIII osassa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun ihmisravinnoksi tarkoitettuja hyönteisiä tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

26 artikla

Virallisen todistuksen malli ihmisravinnoksi tarkoitettujen muiden kuin 7–25 artiklassa mainittujen eläinperäisten tuotteiden unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa XIV osassa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun ihmisravinnoksi tarkoitettuja muita kuin tämän asetuksen 7–25 artiklassa mainittuja eläinperäisiä tuotteita tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

27 artikla

Virallisen todistuksen malli itujen ja itujen tuotantoon tarkoitettujen siementen unioniin tuloa varten niiden saattamiseksi markkinoille

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa XV osassa esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun ituja ja itujen tuotantoon tarkoitettuja siemeniä tulee unioniin markkinoille saatettaviksi.

28 artikla

Virallisten todistusten mallit alkuperätilalla suoritettavan ante mortem -tarkastuksen yhteydessä

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä IV esitettyjä virallisten todistusten malleja on käytettävä, kun on kyse ante mortem -tarkastuksesta alkuperätilalla delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 5 ja 6 artiklan mukaisesti.

29 artikla

Virallisen todistuksen malli muualla kuin teurastamossa suoritettavan hätäteurastuksen yhteydessä

Asetuksen (EU) 2017/625 88 ja 89 artiklassa ja 126 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen sertifiointivaatimusten täyttämiseksi tämän asetuksen liitteessä V esitettyä virallisen todistuksen mallia on käytettävä, kun on kyse hätäteurastuksesta muualla kuin teurastamossa delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 4 artiklan mukaisesti.

30 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 2074/2005 seuraavasti:

1)

Kumotaan 6 artikla.

2)

Poistetaan liite VI.

31 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/759 muuttaminen

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/759 seuraavasti:

1)

Kumotaan 2 artikla.

2)

Poistetaan liite II.

32 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 211/2013. Viittauksia asetukseen (EU) N:o 211/2013 pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä VI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

33 artikla

Siirtymäsäännökset

Sellaisia eläinperäisiä tuotteita sisältävien lähetysten, joiden mukana on asetuksen (EY) N:o 2074/2005, asetuksen (EU) N:o 211/2013 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/759 mukaisesti myönnetyt asiaan liittyvät todistukset, tulo unioniin voidaan hyväksyä 13 päivään maaliskuuta 2020 saakka, edellyttäen että kyseinen todistus on allekirjoitettu ennen 14 päivää joulukuuta 2019.

Maaliskuun 13 päivään 2020 saakka sulatettua eläinrasvaa ja proteiinijäännöstä sisältäviä lähetyksiä saa tulla unioniin, kun käytetään päätöksen 2007/777/EY liitteessä III esitettyä lihavalmisteita koskevaa todistusta, ja matelijoiden lihaa, hyönteisiä ja 26 artiklassa tarkoitettuja muita eläinperäisiä tuotteita sisältäviä lähetyksiä saa tulla unioniin ilman tämän asetuksen liitteessä III esitettyä todistusta.

34 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 14 päivästä joulukuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä huhtikuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)  EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.

(2)  Komission päätös 2003/623/EY, tehty 19 päivänä elokuuta 2003, yhdennetyn eläinlääkinnällisen Traces-tietojärjestelmän kehittämisestä (EUVL L 216, 28.8.2003, s. 58).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/625, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 täydentämisestä siltä osin kuin on kyse tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ja tavaroiden lähetysten unioniin tuloa koskevista vaatimuksista (katso tämän virallisen lehden sivu 18).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).

(5)  Komission asetus (EY) N:o 2074/2005, annettu 5 päivänä joulukuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 soveltamisalaan kuuluvia tuotteita sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 mukaisen virallisen valvonnan järjestämistä koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden vahvistamisesta, poikkeuksen tekemisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 852/2004 sekä asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 muuttamisesta (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 27).

(6)  Komission asetus (EU) N:o 211/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, todistuksia koskevista vaatimuksista itujen ja itujen tuotantoon tarkoitettujen siementen tuonnissa unioniin (EUVL L 68, 12.3.2013, s. 26).

(7)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/759, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2016, niiden kolmansien maiden, kolmansien maiden osien ja alueiden luettelojen laatimisesta, joista jäsenvaltioiden on sallittava tiettyjen ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuonti unioniin, todistuksia koskevien vaatimusten vahvistamisesta, asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttamisesta ja päätöksen 2003/812/EY kumoamisesta (EUVL L 126, 14.5.2016, s. 13).

(8)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/624, annettu 8 päivänä helmikuuta 2019, lihantuotantoa koskevan virallisen valvonnan suorittamista sekä elävien simpukoiden tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita koskevista erityissäännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(11)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 208/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, ituihin ja itujen tuotantoon tarkoitettuihin siemeniin sovellettavista jäljitettävyysvaatimuksista (EUVL L 68, 12.3.2013, s. 16).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(13)  Komission asetus (EU) N:o 206/2010, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2010, sellaisten kolmansien maiden ja alueiden tai niiden osien luetteloiden vahvistamisesta, joista on sallittua tuoda Euroopan unionin alueelle tiettyjä eläimiä ja tuoretta lihaa, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista (EUVL L 73, 20.3.2010, s. 1).

(14)  Komission asetus (EY) N:o 798/2008, annettu 8 päivänä elokuuta 2008, sellaisten kolmansien maiden ja niiden alueiden, vyöhykkeiden tai erillisalueiden luettelon vahvistamisesta, joista saa tuoda yhteisöön tai kuljettaa yhteisön kautta siipikarjaa ja siipikarjatuotteita, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista (EUVL L 226, 23.8.2008, s. 1).

(15)  Komission asetus (EY) N:o 119/2009, annettu 9 päivänä helmikuuta 2009, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista tai niiden osista, joista saa tuoda yhteisöön tai kuljettaa yhteisön kautta luonnonvaraisten jäniseläinten, tiettyjen luonnonvaraisten maanisäkkäiden ja tarhattujen kanien lihaa, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista (EUVL L 39, 10.2.2009, s. 12).

(16)  Komission päätös 2000/572/EY, tehty 8 päivänä syyskuuta 2000, eläinten terveyttä ja kansanterveyttä sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista raakalihavalmisteiden tuonnissa yhteisöön kolmansista maista (EYVL L 240, 23.9.2000, s. 19).

(17)  Komission päätös 2007/777/EY, tehty 29 päivänä marraskuuta 2007, eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevista edellytyksistä ja todistusmalleista ihmisravinnoksi tarkoitettujen tiettyjen lihavalmisteiden ja käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten tuonnissa kolmansista maista sekä päätöksen 2005/432/EY kumoamisesta (EUVL L 312, 30.11.2007, s. 49).

(18)  Komission päätös 2003/779/EY, tehty 31 päivänä lokakuuta 2003, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja eläinlääkärintodistuksista eläinten suolien tuonnissa kolmansista maista (EUVL L 285, 1.11.2003, s. 38).

(19)  Komission asetus (EU) N:o 605/2010, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2010, eläinten terveyttä ja kansanterveyttä sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista ihmisravinnoksi tarkoitettujen raakamaidon, maitotuotteiden, ternimaidon ja ternimaitotuotteiden Euroopan unionin alueelle tuontia varten (EUVL L 175, 10.7.2010, s. 1).

LIITE I

VIRALLISTEN TODISTUSTEN MALLIT ELÄINTEN, ELÄINPERÄISTEN TUOTTEIDEN, ELINTARVIKESEKOITUSTEN, SUKUSOLUJEN JA ALKIOIDEN SEKÄ ELÄIMISTÄ SAATAVIEN SIVUTUOTTEIDEN UNIONIIN TULOA VARTEN

Image 2 Teksti kuva Image 3 Teksti kuva Image 4 Teksti kuva

LIITE II

HUOMAUTUKSET ELÄINTEN, ELÄINPERÄISTEN TUOTTEIDEN, ELINTARVIKESEKOITUSTEN, SUKUSOLUJEN JA ALKIOIDEN SEKÄ ELÄIMISTÄ SAATAVIEN SIVUTUOTTEIDEN UNIONIIN TULOA VARTEN MYÖNNETTÄVIEN VIRALLISTEN TODISTUSTEN MALLIEN TÄYTTÄMISEKSI

Yleistä

Vaihtoehto valitaan merkitsemällä rasti (X) asianmukaiseen ruutuun.

ISO-koodilla tarkoitetaan kansainvälisen standardin ISO 3166 alpha-2 (1) mukaista maan kaksikirjaimista koodia.

Kohdissa I.15, I.18, I.20 ja I.22 voidaan valita vain yksi vaihtoehdoista.

Jos vastaanottaja, rajatarkastusasema tai kuljetusta koskevat tiedot (eli kuljetusvälineet ja -päivä) muuttuvat todistuksen myöntämisen jälkeen, lähetyksestä vastaavan toimijan on ilmoitettava asiasta saapumisjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Tällainen muutos ei saa johtaa korvaavan todistuksen pyytämiseen.

Osa I: Lähetyksen tiedot

Maa:

 Todistuksen myöntäneen kolmannen maan nimi.

Kohta I.1

 Lähettäjä/Viejä: lähetyksen lähettäneen luonnollisen tai oikeushenkilön nimi ja osoite (katuosoite, kaupunki ja alue, maakunta tai valtio tapauksen mukaan); lähettäjän on sijaittava kolmannessa maassa, lukuun ottamatta Euroopan unionista peräisin olevien lähetysten takaisintuontia.

Kohta I.2

 Todistuksen viitenumero: kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen oman luokituksensa mukaisesti antama yksilöllinen pakollinen tunnus. Tämän kohdan täyttäminen on pakollista kaikille todistuksille, joita ei toimiteta IMSOC:iin.

Kohta I.2.a

 IMSOC-viitenumero: IMSOC-järjestelmän automaattisesti antama yksilöllinen viitekoodi, jos todistus kirjataan IMSOC:iin. Tätä kohtaa ei täytetä, jos todistusta ei toimiteta IMSOC:iin.

Kohta I.3

 Toimivaltainen keskusviranomainen: todistuksen kolmannessa maassa myöntävän keskusviranomaisen nimi.

Kohta I.4

 Toimivaltainen paikallishallintoviranomainen: todistuksen kolmannessa maassa myöntävän paikallisviranomaisen nimi tarvittaessa.

Kohta I.5

 Vastaanottaja/Tuoja: sen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimi ja osoite, jolle lähetys on määränpäämaana olevassa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa – kun on kyse kauttakuljetuksesta – osoitettu. Nämä tiedot eivät kuitenkaan ole pakollisia Euroopan unionin kautta kuljetettavien lähetysten tapauksessa.

Kohta I.6

 Lähetyksestä vastaava toimija:

 

sen Euroopan unionissa olevan henkilön nimi ja osoite, joka vastaa lähetyksestä, kun se esitetään rajatarkastusasemalla, ja tekee tarvittavat ilmoitukset toimivaltaisille viranomaisille joko tuojana tai tuojan puolesta.

 

Euroopan unionin kautta kuljetettavat tuotteet: nimi ja osoite ovat pakollisia.

 

Tietyt eläimet: nimi ja osoite ovat pakollisia, jos niitä edellytetään asiaa koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä.

 

Markkinoille saatettaviksi tarkoitetut eläimet ja tuotteet: nimi ja osoite ovat vapaaehtoisia.

Kohta I.7

 Alkuperämaa:

 

Tuotteet: sen maan nimi ja ISO-koodi, jossa tavarat on tuotettu, valmistettu ja pakattu (merkitty tunnistusmerkinnällä).

 

Eläimet: maa, jossa eläimet ovat olleet kyseeseen tulevassa Euroopan unionin terveystodistuksessa vaaditun ajan. Euroopan unioniin takaisintuotavien rekisteröityjen hevosten tapauksessa alkuperämaalla tarkoitetaan maata, josta ne on viimeksi lähetetty.

Kun on kyse kaupasta, jossa on mukana useampi kuin yksi kolmas maa (kolmikantakauppa), jokaisesta alkuperämaasta on täytettävä erillinen todistus.

Kohta I.8

 Alkuperäalue: tarvittaessa sellaisten eläinten tai tuotteiden osalta, joihin sovelletaan aluejakotoimenpiteitä Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti. Hyväksyttyjen alueiden, vyöhykkeiden tai osastojen koodi on mainittava siten kuin se määritellään asiaa koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä.

Kohta I.9

 Määränpäämaa: sen Euroopan unioniin kuuluvan maan nimi ja ISO-koodi, joka on kyseisten eläinten tai tuotteiden määränpäämaa.

Jos tuotteet kuljetetaan unionin kautta, edellytetään määränpäämaana olevan kolmannen maan nimeä ja ISO-koodia.

Kohta I.10

 Määränpääalue: ks. kohta I.8.

Kohta I.11

 Lähetyspaikka: niiden tilojen tai laitosten nimi, osoite ja hyväksyntänumero – jos näitä edellytetään Euroopan unionin lainsäädännössä – joilta/joista eläimet tai tuotteet tulevat.

Eläimet: tila tai muu virallisesti valvottu maatalous-, teollisuus- tai kaupallinen yritys, myös eläintarhat, huvipuistot, villieläin- ja metsästysalueet, joissa eläimiä yleensä pidetään tai jalostetaan.

Sukusolut ja alkiot: spermankeräysasemat tai spermavarastot tai alkionkeräys- tai alkiontuotantoryhmät.

Muut tuotteet: mikä tahansa elintarvikkeiden tai eläinten sivutuotteiden alalla toimivan yrityksen yksikkö. Riittää, että mainitaan tuotteet lähettävä laitos. Kun on kyse kaupasta, jossa on mukana useampi kuin yksi kolmas maa (kolmikantakauppa), lähetyspaikka on vientiketjuun kuuluva viimeisin kolmannessa maassa sijaitseva laitos, josta lopullinen lähetys kuljetetaan Euroopan unioniin.

Kohta I.12

 Määräpaikka:

 

Nämä tiedot ovat vapaaehtoisia, lukuun ottamatta kauttakuljetettavien tuotteiden varastointia.

 

Markkinoille saattaminen: paikka, johon eläimet tai tuotteet lähetetään lopullista lastista purkua varten. Tarvittaessa ilmoitetaan määräpaikan tilojen tai laitosten nimi, osoite ja hyväksyntänumero.

 

Kauttakuljetettavien tuotteiden varastointi: vapaa-alueella sijaitsevan varaston, tullivaraston tai elintarvikemuonitusvaraston nimi, osoite ja hyväksyntänumero.

Kohta I.13

 Lastauspaikka:

 

Eläimet: sen kaupungin tai paikan nimi, jossa eläimet lastataan, ja jos ne kerätään etukäteen yhteen, virallisen keräyskeskuksen tiedot.

 

Tuotteet: sen kaupungin nimi ja sen lopullisen paikan tyyppi (esimerkiksi laitos, tila, satama tai lentoasema), josta tuotteet lastataan kuljetusvälineisiin Euroopan unioniin kuljetettaviksi. Kun kyseessä on kontti, ilmoitetaan, missä se sijoitetaan lopulliseen kuljetusvälineeseen Euroopan unioniin kuljetettavaksi. Kun kyseessä on lautta, ilmoitetaan paikka, jossa kuorma-auto nousi siihen.

Kohta I.14

 Lähtöpäivä ja -aika:

 

Eläimet: päivä ja kellonaika, jolloin eläinten on suunniteltu lähtevän kuljetusvälineellä (lentokone, laiva, junavaunu tai maantieajoneuvo).

 

Tuotteet: kuljetusvälineen (lentokone, laiva, junavaunu tai maantieajoneuvo) lähtöpäivä.

Kohta I.15

 Kuljetusväline: lähetysmaasta lähtevä kuljetusväline.

Kuljetusmuoto: lentokone, laiva, juna, maantieajoneuvo tai muu. ”Muulla” tarkoitetaan neuvoston asetukseen (EY) N:o 1/2005 (2) sisältymättömiä kuljetusmuotoja.

Kuljetusvälineen tunnistetiedot: lentokoneesta lennon numero, aluksesta laivan nimi/nimet, junasta junan tunnistetiedot ja vaunun numero, maantieajoneuvosta rekisterinumero ja mahdollisen perävaunun rekisterinumero.

Kun kyseessä on lautta, ilmoitetaan maantieajoneuvon tunnistetiedot ja rekisterinumero ja mahdollisen perävaunun rekisterinumero sekä suunnitellun lautan nimi.

Kohta I.16

 Saapumisrajatarkastusasema: ilmoitetaan rajatarkastusaseman nimi ja IMSOC:in sille antama tunnistuskoodi.

Kohta I.17

 Lähetyksen mukana seuraavat asiakirjat:

Asiakirjan tyyppi ja viitenumero on ilmoitettava, kun lähetyksen mukana on muita asiakirjoja, kuten CITES-lupa, haitallisia vieraslajeja koskeva lupa (IAS) tai kaupallinen asiakirja (esimerkiksi lentorahtikirjan numero, konossementin numero tai junan tai maantieajoneuvon kaupallinen numero).

Kohta I.18

 Kuljetusolosuhteet: tuotteiden kuljetuksen aikana vaadittu lämpötila (huoneenlämpö, jäähdytetty, pakastettu). Ainoastaan yksi vaihtoehto voidaan valita.

Kohta I.19

 Sinetin nro/Kontin nro: tarvittaessa vastaavat numerot.

Kontin numero on ilmoitettava, jos tavarat kuljetetaan suljetuissa säiliöissä.

Ainoastaan virallisen sinetin numero on mainittava. Virallinen sinetti on kyseessä, kun sinetti on kiinnitetty konttiin, kuorma-autoon tai junavaunuun todistuksen myöntävän toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa.

Kohta I.20

 Tavaralle annettu todistus seuraavaan tarkoitukseen: ilmoitetaan eläinten markkinoille saattamisen tarkoitus tai tuotteiden suunniteltu käyttö, kuten asiaa koskevassa Euroopan unionin terveystodistuksessa määritellään.

Eläinten rehuksi: koskee ainoastaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 (3) tarkoitettuja eläinten rehuksi käytettäviä eläimistä saatavia sivutuotteita.

Hyväksytty laitos: koskee eläinten kuljettamista neuvoston direktiivin 92/65/ETY (4) mukaisesti hyväksyttyyn yhteisöön, laitokseen tai keskukseen.

Keinollinen lisääntyminen: koskee ainoastaan sukusoluja ja alkioita.

Karjankasvatus/Tuotanto: koskee jalostukseen ja tuotantoon tarkoitettuja eläimiä, mukaan luettuina viljelyyn tarkoitetut vesiviljelyeläimet.

Säilyketeollisuus: koskee esimerkiksi säilyketeollisuuteen tarkoitettua tonnikalaa.

Sirkus/näyttely: koskee rekisteröityjä sirkus- ja näyttelyeläimiä ja vesieläimiä, jotka on tarkoitettu akvaarioihin tai vastaaviin laitoksiin, joista niitä ei myydä eteenpäin.

Lihotus: koskee ainoastaan lampaita ja vuohia.

Jatkokäsittelyyn: koskee ainoastaan tuotteita, joita on käsiteltävä lisää ennen markkinoille saattamista.

Riistatarhalle: koskee ainoastaan riistakannan lisäämiseen tarkoitettua riistaa.

Ihmisravinnoksi: koskee ainoastaan ihmisravinnoksi tarkoitettuja tuotteita, joista on Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti annettava terveys- tai eläinlääkärintodistus.

Muu: tarkoitukset, joita ei ole mainittu muualla tässä luokituksessa, mukaan luettuina istuta ja ongi -kalastuspaikoille tarkoitetut vesiviljelyeläimet.

Lemmikkieläimet: koskee koirien, kissojen, frettien ja lintujen kaupallisia kuljetuksia unioniin. Koskee koristevesieläimiä, jotka on tarkoitettu lemmikkieläinkauppoihin tai vastaaviin yrityksiin myöhempää myyntiä varten.

Farmaseuttiseen käyttöön: koskee asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 tarkoitettuja ihmis- tai eläinravinnoksi kelpaamattomia eläimistä saatavia sivutuotteita.

Karanteeni: ks. muiden lintujen kuin siipikarjan osalta komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 139/2013 (5), lihansyöjien, kädellisten ja lepakoiden osalta direktiivi 92/65/ETY ja vesiviljelyeläinten osalta neuvoston direktiivi 2006/88/EY (6).

Rekisteröidyt hevoseläimet: neuvoston direktiivin 2009/156/EY (7) mukaisesti.

Uudelleensijoitus: koskee ainoastaan vesiviljelyeläimiä.

Teurastus: koskee eläimiä, jotka on tarkoitettu vietäviksi teurastamoon suoraan tai keräyskeskuksen kautta.

Tekniseen käyttöön: koskee asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 tarkoitettuja ihmis- tai eläinravinnoksi kelpaamattomia eläimistä saatavia sivutuotteita.

Kaupalliset näytteet: siten kuin ne määritellään komission asetuksen (EU) N:o 142/2011 (8) liitteessä I olevassa 39 kohdassa.

Kohta I.21

 EU:n ulkopuoliseen maahan kauttakulkua varten: koskee ainoastaan eläinten tai tuotteiden kuljetusta Euroopan unionin kautta yhdestä kolmannesta maasta toiseen kolmanteen maahan tai jonkin kolmannen maan yhdestä osasta saman kolmannen maan toiseen osaan. On ilmoitettava määränpäämaana olevan kolmannen maan nimi ja ISO-koodi.

Kohta I.22

 EU:iin tuontia tai maahantuloa varten: koskee kaikkia Euroopan unionin markkinoille tarkoitettuja lähetyksiä.

Lopullinen tuonti: tätä vaihtoehtoa on käytettävä vain lähetyksistä, jotka on tarkoitus asettaa tullimenettelyyn ”luovutus vapaaseen liikkeeseen” Euroopan unionissa.

Joidenkin eläinten (esimerkiksi rekisteröidyt hevoseläimet) osalta on valittava vain yksi seuraavista vaihtoehdoista:

Takaisintuonti: tätä vaihtoehtoa on käytettävä eläimistä, joiden takaisintuonnille on annettu lupa, kuten raveja, kilpailuja ja kulttuuritapahtumia varten tapahtuneen tilapäisen maastaviennin jälkeen Euroopan unioniin takaisin tulevat rekisteröidyt hevoset.

Väliaikainen maahantulo: tätä vaihtoehtoa on käytettävä ainoastaan Euroopan unioniin suuntautuvaan väliaikaiseen maahantuloon hyväksyttyjen eläinten tulosta, kuten rekisteröityjen hevosten tulo alle 90 päivän ajaksi.

Kohta I.23

 Pakkausten kokonaislukumäärä: eläinten kuljetukseen käytettyjen laatikoiden, häkkien tai pilttuiden lukumäärä, sukusolujen ja alkioiden kuljetukseen käytettyjen kryogeenisten säiliöiden lukumäärä tai tuotepakettien lukumäärä. Irtotavaralähetyksen tapauksessa tämä kohta on valinnainen.

Kohta I.24

 Määrä:

 

Eläimet: eläinten tai olkien lukumäärä yhteensä yksikköinä ilmaistuna.

 

Sukusolut ja alkiot: olkien lukumäärä yhteensä yksikköinä ilmaistuna.

 

Vesiviljellyt tuotteet ja eläimet, paitsi akvaariokalat: kokonaisbruttopaino ja kokonaisnettopaino kilogrammoina.

Kokonaisnettopaino: tämä määritellään itse tavaroiden massaksi ilman tavaraa lähinnä olevia säiliöitä tai mitään pakkauksia.

Kokonaisbruttopaino: kokonaispaino kilogrammoina. Tämä määritellään tuotteiden ja tuotetta lähinnä olevan säiliön sekä kaikkien pakkauksien yhteenlasketuksi massaksi, kuitenkin ilman kuljetuskontteja ja muita kuljetuslaitteita.

Kohta I.25

 Tavaran kuvaus: ilmoitetaan harmonoidun järjestelmän koodi (HS-koodi) ja Maailman tullijärjestön määrittelemä nimike, siten kuin siihen viitataan neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 (9). Tätä tullikuvausta täydennetään tarpeen mukaan eläinten tai tuotteiden eläinlääkinnälliseen luokitteluun liittyvillä lisätiedoilla. Lisäksi ilmoitetaan eläimiä tai tuotteiden luonnetta/käsittelyä koskevat erityisvaatimukset, siten kuin ne on määritelty asiaan liittyvässä Euroopan unionin terveystodistus- tai eläinlääkärintodistusmallissa.

Vyöhyke: sellaisten eläinten tai tuotteiden osalta, joita koskee hyväksyttyjen vyöhykkeiden tai osastojen perustaminen Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti. Vyöhykkeet tai tuotantoalueet (esimerkiksi simpukoiden tapauksessa) on ilmoitettava sellaisina kuin ne on julkaistu Euroopan unionin luetteloissa hyväksytyistä laitoksista.

Eläimet: laji, rotu tai luokka, tunnistustapa, tunnistenumero, ikä, sukupuoli, määrä tai nettopaino, ja testi.

Sukusolut ja alkiot: keräys- tai tuotantopäivä, keskuksen tai ryhmän hyväksyntänumero, oljen tunniste ja määrä. Lisäksi luovuttajaeläinten laji, rotu tai luokka ja tunniste.

Tuotteet: laji, tuotetyypit, käsittelytapa, laitosten hyväksyntänumero ja maan ISO-koodi (teurastamo, jalostamo, kylmävarasto), pakkausten lukumäärä, pakkausten tyyppi, eränumero, nettopaino ja loppukuluttaja (tuotteet on pakattu loppukuluttajaa varten).

Laji: tieteellinen nimi tai siten kuin se on määritelty Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti.

Pakkausten tyyppi: yksilöidään pakkauksen tyyppi YK:n kaupan ja sähköisen liiketoiminnan kehittämiskeskuksen (United Nations Centre for Trade Facilitation and Electronic Business, UN/CEFACT) suosituksessa nro 21 (10) annetun määritelmän mukaisesti.

Osa II: Todistus

Virkaeläinlääkärin tai virallisen tarkastajan on täytettävä tämä osa.

Kohta II

 Terveyttä koskevat tiedot: tämä osa täytetään kyseiseen eläinlajiin tai tuotetyyppiin liittyvien erityisten Euroopan unionin terveysvaatimusten mukaisesti siten kuin ne on määritelty tiettyjen kolmansien maiden kanssa tehdyissä vastaavuussopimuksissa tai muussa esimerkiksi sertifiointia koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä.

Jos kyseisestä lähetyksestä ei ole olemassa eläinten terveyttä tai kansanterveyttä koskevia vakuutuksia, tämä koko kohta on poistettava tai mitätöitävä tai sitä ei pidä sisällyttää mukaan ollenkaan Euroopan unionin erityisten terveystodistusten osassa II olevien alaviitteiden mukaisesti.

Kohta II.a

 Todistuksen viitenumero: sama viitenumero kuin kohdassa I.2.

Kohta II.b

 IMSOC-viitenumero: sama viitenumero kuin kohdassa I.2.a.

Todistuksen myöntävä virkamies:

Asiaan liittyvässä Euroopan unionin lainsäädännössä määritelty virkaeläinlääkäri tai virallinen tarkastaja: nimi suuraakkosin, virka-asema ja -nimike, tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen tunnistenumero ja alkuperäinen leima ja allekirjoituspäivä.

(1)  Maiden nimien ja koodien luettelo on osoitteessa http://www.iso.org/iso/country_codes/iso-3166-1_decoding_table.htm

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta (EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).

(4)  Neuvoston direktiivi 92/65/ETY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 1992, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset (EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 139/2013, annettu 7 päivänä tammikuuta 2013, eläinten terveysvaatimuksista tuotaessa tiettyjä lintuja unioniin sekä lintujen tuontiin liittyvistä karanteenivaatimuksista (EUVL L 47, 20.2.2013, s. 1).

(6)  Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta (EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14).

(7)  Neuvoston direktiivi 2009/156/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista elävien hevoseläinten liikkuvuuden ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta (EUVL L 192, 23.7.2010, s. 1).

(8)  Komission asetus (EU) N:o 142/2011, annettu 25 päivänä helmikuuta 2011, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla (EUVL L 54, 26.2.2011, s. 1).

(9)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(10)  Viimeisin versio: Tarkistus 9, liitteet V ja VI julkaistu osoitteessa http://www.unece.org/tradewelcome/un-centre-for-trade-facilitation-and-e-business-uncefact/outputs/cefactrecommendationsrec-index/list-of-trade-facilitation-recommendations-n-21-to-24.html

LIITE III

VIRALLISTEN TODISTUSTEN MALLIT IHMISRAVINNOKSI TARKOITETTUJEN ELÄINTEN JA TAVAROIDEN UNIONIIN TULOA VARTEN NIIDEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

I OSA

A LUKU: VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI ELÄVIEN SIMPUKOIDEN, PIIKKINAHKAISTEN, VAIPPAELÄINTEN JA MERIKOTILOIDEN UNIONIIN TULOA VARTEN NIIDEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 5 Teksti kuva Image 6 Teksti kuva Image 7 Teksti kuva Image 8 Teksti kuva Image 9 Teksti kuva

B LUKU: TÄYDENTÄVÄ VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI ACANTHOCARDIA TUBERCULATUM -LAJIIN KUULUVILLE JALOSTETUILLE SIMPUKOILLE

Image 10 Teksti kuva

II OSA

A LUKU: VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI KALASTUSTUOTTEIDEN UNIONIIN TULOA VARTEN NIIDEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 11 Teksti kuva Image 12 Teksti kuva Image 13 Teksti kuva Image 14 Teksti kuva Image 15 Teksti kuva

B LUKU: VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI KALASTUSTUOTTEILLE, JOTKA ON PYYDETTY JÄSENVALTION LIPUN ALLA PURJEHTIVILLA ALUKSILLA JA SIIRRETTY KOLMANSIEN MAIDEN KAUTTA VARASTOINNIN JÄLKEEN TAI ILMAN VARASTOINTIA

Image 16 Teksti kuva Image 17 Teksti kuva Image 18 Teksti kuva Image 19 Teksti kuva

C LUKU: KAPTEENIN ALLEKIRJOITTAMA SELLAISEN VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI, JONKA ON SEURATTAVA PAKASTETTUJEN KALASTUSTUOTTEIDEN MUKANA NIIDEN TULLESSA UNIONIIN MARKKINOILLE SAATETTAVIKSI SUORAAN PAKASTUSALUKSESTA, KYLMÄKULJETUSALUKSESTA TAI UIVASTA JALOSTAMOSTA

Image 20 Teksti kuva Image 21 Teksti kuva Image 22 Teksti kuva Image 23 Teksti kuva

III OSA

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI IHMISRAVINNOKSI TARKOITETTUJEN JÄÄHDYTETTYJEN, PAKASTETTUJEN TAI VALMISTETTUJEN SAMMAKONREISIEN UNIONIIN TULOA VARTEN NIIDEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 24 Teksti kuva Image 25 Teksti kuva Image 26 Teksti kuva

IV OSA

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI IHMISRAVINNOKSI TARKOITETTUJEN JÄÄHDYTETTYJEN, PAKASTETTUJEN, KUORITTUJEN, KEITETTYJEN, VALMISTETTUJEN TAI SÄILÖTTYJEN ETANOIDEN UNIONIIN TULOA VARTEN NIIDEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 27 Teksti kuva Image 28 Teksti kuva Image 29 Teksti kuva

V OSA

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI IHMISRAVINNOKSI TARKOITETTUJEN SULATETUN ELÄINRASVAN JA PROTEIINIJÄÄNNÖKSEN UNIONIIN TULOA VARTEN NIIDEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 30 Teksti kuva Image 31 Teksti kuva Image 32 Teksti kuva Image 33 Teksti kuva

VI OSA

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI IHMISRAVINNOKSI TARKOITETUN GELATIININ UNIONIIN TULOA VARTEN SEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 34 Teksti kuva Image 35 Teksti kuva Image 36 Teksti kuva Image 37 Teksti kuva

VII OSA

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI IHMISRAVINNOKSI TARKOITETUN KOLLAGEENIN UNIONIIN TULOA VARTEN SEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 38 Teksti kuva Image 39 Teksti kuva Image 40 Teksti kuva Image 41 Teksti kuva

VIII OSA

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI IHMISRAVINNOKSI TARKOITETUN GELATIININ JA KOLLAGEENIN TUOTANTOON TARKOITETTUJEN RAAKA-AINEIDEN UNIONIIN TULOA VARTEN NIIDEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 42 Teksti kuva Image 43 Teksti kuva Image 44 Teksti kuva Image 45 Teksti kuva Image 46 Teksti kuva Image 47 Teksti kuva

IX OSA

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI IHMISRAVINNOKSI TARKOITETUN GELATIININ JA KOLLAGEENIN TUOTANTOON TARKOITETTUJEN KÄSITELTYJEN RAAKA-AINEIDEN UNIONIIN TULOA VARTEN NIIDEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 48 Teksti kuva Image 49 Teksti kuva Image 50 Teksti kuva Image 51 Teksti kuva Image 52 Teksti kuva Image 53 Teksti kuva

X OSA

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI IHMISRAVINNOKSI TARKOITETTUJEN HUNAJAN JA MUIDEN MEHILÄISTUOTTEIDEN UNIONIIN TULOA VARTEN NIIDEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 54 Teksti kuva Image 55 Teksti kuva Image 56 Teksti kuva

XI OSA

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI IHMISRAVINNOKSI TARKOITETTUJEN PITKÄLLE JALOSTETTUJEN KONDROITIINISULFAATIN, HYALURONIHAPON, MUIDEN HYDROLOITUJEN RUSTOTUOTTEIDEN, KITOSAANIN, GLUKOSAMIININ, JUOKSUTTEEN, KALANRAKKOSELVIKKEIDEN JA AMINOHAPPOJEN UNIONIIN TULOA VARTEN NIIDEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 57 Teksti kuva Image 58 Teksti kuva Image 59 Teksti kuva

XII OSA

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI IHMISRAVINNOKSI TARKOITETUN MATELIJOIDEN LIHAN UNIONIIN TULOA VARTEN SEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 60 Teksti kuva Image 61 Teksti kuva Image 62 Teksti kuva Image 63 Teksti kuva

XIII OSA

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI IHMISRAVINNOKSI TARKOITETTUJEN HYÖNTEISTEN UNIONIIN TULOA VARTEN NIIDEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 64 Teksti kuva Image 65 Teksti kuva Image 66 Teksti kuva

XIV OSA

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI IHMISRAVINNOKSI TARKOITETTUJEN MUIDEN KUIN KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUKSEN (EU) 2019/628 7–25 ARTIKLASSA MAINITTUJEN ELÄINPERÄISTEN TUOTTEIDEN UNIONIIN TULOA VARTEN NIIDEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 67 Teksti kuva Image 68 Teksti kuva Image 69 Teksti kuva

XV OSA

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI ITUJEN JA ITUJEN TUOTANTOON TARKOITETTUJEN SIEMENTEN UNIONIIN TULOA VARTEN NIIDEN SAATTAMISEKSI MARKKINOILLE

Image 70 Teksti kuva Image 71 Teksti kuva Image 72 Teksti kuva

LIITE IV

VIRALLISTEN TODISTUSTEN MALLIT ALKUPERÄTILALLA SUORITETTAVAN ANTE MORTEM -TARKASTUKSEN YHTEYDESSÄ

Osa I: VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI ELÄVILLE ELÄIMILLE

Image 73 Teksti kuva

Osa II: VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI SIIPIKARJALLE, JOKA ON TARKOITETTU RASVAISEN MAKSAN (FOIE GRAS) TUOTANTOON, JA SIIPIKARJALLE, JONKA SISÄELINTEN POISTAMISTA ON LYKÄTTY

Image 74 Teksti kuva

Osa III: VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI TARHATULLE RIISTALLE, JOKA ON TEURASTETTTU ALKUPERÄTILALLA

Image 75 Teksti kuva

Osa IV: VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI TILALLA TEURASTETULLE TARHATULLE RIISTALLE asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan III jakson 3 a kohdan mukaisesti

Image 76 Teksti kuva

LIITE V

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI, KUN ON KYSE HÄTÄTEURASTUKSESTA MUUALLA KUIN TEURASTAMOSSA KOMISSION DELEGOIDUN ASETUKSEN (EU) 2019/624 (1) 4 ARTIKLAN MUKAISESTI

VIRALLISEN TODISTUKSEN MALLI MUUALLA KUIN TEURASTAMOSSA SUORITETTAVAN HÄTÄTEURASTUKSEN YHTEYDESSÄ

Image 77 Teksti kuva

(1)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/624, annettu 8 päivänä helmikuuta 2019, lihantuotantoa koskevan virallisen valvonnan suorittamista sekä elävien simpukoiden tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita koskevista erityissäännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti (EUVL L 131, 17.5.2019, s. 1).

LIITE VI

32 ARTIKLASSA TARKOITETTU VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EU) N:o 211/2013

Tämä asetus

1 artikla

1 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohta

2 artikla

2 artiklan 2 kohta

3 artikla

27 artikla

4 artikla

—

5 artikla

—

Liite

Liite III, XV osa