(1)

Komissio on neuvotellut Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen lentoliikennesopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, noudattaen neuvoston päätöstä luvan antamisesta komissiolle aloittaa neuvottelut.

(2)

Sopimus allekirjoitettiin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksen 2010/417/EY (2) mukaisesti 17 ja 18 päivänä joulukuuta 2009 sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin.

(3)

Sopimuksen ovat ratifioineet kaikki jäsenvaltiot Kroatian tasavaltaa lukuun ottamatta. Kroatian tasavallan on tarkoitus liittyä sopimukseen vuoden 2011 liittymisasiakirjan 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(4)

Sopimus olisi nyt hyväksyttävä unionin puolesta.

(5)

Päätöksen 2010/417/EY 3 ja 4 artiklassa on säännöksiä päätöksenteosta ja edustuksesta useissa asioissa, joista sopimuksessa määrätään. Euroopan unionin tuomioistuimen 28 päivänä huhtikuuta 2015 asiassa C-28/12 antama tuomio huomioon ottaen kyseisiä säännöksiä ei pitäisi enää soveltaa. Kun otetaan huomioon perussopimukset, kyseisissä asioissa ei tarvita uusia säännöksiä eikä jäsenvaltioiden ilmoittamisvelvoitteita koskevia säännöksiä, kuten päätöksen 2010/417/EY 5 artiklan säännöksiä. Päätöksen 2010/417/EY 3, 4 ja 5 artiklan soveltaminen olisi sen vuoksi lopetettava tämän päätöksen voimaantulopäivänä,

(1)

Neuvosto valtuutti 14 päivänä syyskuuta 2012 komission aloittamaan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Kroatian tasavallan puolesta neuvottelut, joiden tuloksena tehtäisiin Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen lentoliikennesopimuksen (1) muuttamista Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi koskeva pöytäkirja, jäljempänä ’pöytäkirja’.

(2)

Neuvottelut saatiin onnistuneesti päätökseen 16 päivänä lokakuuta 2013.

(3)

Pöytäkirja olisi allekirjoitettava unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan myöhemmin päätökseen,

(1)

Neuvoston päätöksen (EU) 2019/703 (2) mukaisesti pöytäkirja, jolla muutetaan Kanadan sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välistä lentoliikennesopimusta (3) Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi, jäljempänä ’pöytäkirja’, on allekirjoitettu, sillä edellytyksellä, että sen tekeminen saatetaan päätökseen.

(2)

Pöytäkirja olisi hyväksyttävä,

(1)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (2) liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission direktiivillä 2008/44/EY (2) sisällytettiin karvoni tehoaineena neuvoston direktiivin 91/414/ETY (3) liitteeseen I.

(2)

Direktiivin 91/414/ETY liitteessä I olevia tehoaineita pidetään asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti hyväksyttyinä, ja ne luetellaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (4) liitteessä olevassa A osassa.

(3)

Tehoaineen karvoni hyväksyntä, sellaisena kuin se on esitettynä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevassa A osassa, päättyy 31 päivänä heinäkuuta 2019.

(4)

Hakemus, jossa pyydettiin uusimaan tehoaineen karvoni hyväksyntä, jätettiin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 (5) 1 artiklan mukaisesti kyseisessä artiklassa säädetyssä määräajassa.

(5)

Hakija on toimittanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 6 artiklassa vaaditut täydentävät asiakirja-aineistot. Esittelevä jäsenvaltio totesi hakemuksen täydelliseksi.

(6)

Esittelevä jäsenvaltio laati rinnakkaisesittelijänä toimivaa jäsenvaltiota kuullen uusimista koskevan arviointikertomuksen ja toimitti sen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, ja komissiolle 31 päivänä toukokuuta 2017.

(7)

Elintarviketurvallisuusviranomainen toimitti uusimista koskevan arviointikertomuksen hakijalle ja jäsenvaltioille kommentoitavaksi ja niiltä saamansa huomautukset edelleen komissiolle. Lisäksi elintarviketurvallisuusviranomainen asetti täydentävän asiakirja-aineiston tiivistelmän julkisesti saataville.

(8)

Elintarviketurvallisuusviranomainen ilmoitti 12 päivänä heinäkuuta 2018 komissiolle päätelmänsä (6) siitä, voidaanko karvonin olettaa täyttävän asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklassa säädetyt hyväksymiskriteerit. Komissio esitti karvoniin liittyvän uusimista koskevan kertomuksen alustavan luonnoksen pysyvälle kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitealle 24 päivänä tammikuuta 2019.

(9)

Hakijalle annettiin tilaisuus esittää huomautuksia uusimista koskevan kertomuksen luonnoksesta.

(10)

Mitä tulee komission asetuksella (EU) 2018/605 (7) käyttöön otettujen hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien tunnistamista koskeviin uusiin kriteereihin, elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmän mukaan on erittäin epätodennäköistä, että karvoni on estrogeeni-, androgeeni-, kilpirauhas- ja steroidivaikutuksia omaava hormonitoimintaa häiritsevä aine. Lisäksi saatavilla olevat tiedot ja elintarviketurvallisuusviranomaisen suorittama tieteellinen riskinarviointi osoittavat, että karvonilla ei todennäköisesti ole hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksia. Sen vuoksi komissio katsoo, että karvonilla ei pitäisi katsoa olevan hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklassa säädettyjen hyväksymiskriteerien täyttyminen on osoitettu vähintään yhden tehoainetta karvoni sisältävän kasvinsuojeluaineen yhden tai useamman edustavan käyttötarkoituksen osalta.

(12)

Karvonin hyväksynnän uusimiseen liittyvä riskinarviointi perustuu rajalliseen määrään edustavia käyttötarkoituksia, mikä ei kuitenkaan rajoita niitä käyttötarkoituksia, joita varten karvonia sisältäviä kasvinsuojeluaineita voidaan hyväksyä. Näin ollen ei ole asianmukaista pitää voimassa rajoitusta, jonka mukaan käyttötarkoituksena voi olla ainoastaan käyttö kasvien kasvunsäätelyaineena. Sen vuoksi on aiheellista uusia karvonin hyväksyntä.

(13)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 540/2011 olisi muutettava.

(14)

Tätä asetusta olisi sovellettava sitä päivää seuraavasta päivästä, jona tehoaineen karvoni hyväksyntä päättyy.

(15)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (2) liitteessä olevassa A osassa esitetään tehoaineet, joita pidetään asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla hyväksyttyinä.

(2)

Tehoaineiden famoksadoni, flumioksatsiini ja metalaksyyli-M hyväksynnän voimassaoloaikaa pidennettiin 30 päivään kesäkuuta 2019 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/917 (3). Tehoaineita famoksadoni, flumioksatsiini ja metalaksyyli-M koskevat hakemukset niiden neuvoston direktiivin 91/414/ETY (4) liitteeseen I sisällyttämisen uusimiseksi toimitettiin komission asetuksen (EU) N:o 1141/2010 (5) 4 artiklan mukaisesti.

(3)

Tehoaineiden alfa-sypermetriini, beflubutamidi, benalaksyyli, bentiavalikarbi, bifenatsaatti, boskalidi, bromoksyniili, kaptaani, syatsofamidi, desmedifami, dimetoaatti, dimetomorfi, etefoni, etoksatsoli, fenamifossi, fluoksastrobiini, folpetti, foramsulfuroni, formetanaatti, metiokarbi, metributsiini, milbemektiini, Paecilomyces lilacinus kanta 251, fenmedifaami, fosmetti, pirimifossi-metyyli, propamokarbi, protiokonatsoli ja S-metolaklori hyväksynnän voimassaoloaikaa pidennettiin 31 päivään heinäkuuta 2019 täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/917.

(4)

Tehoaineen diuroni hyväksynnän voimassaoloaikaa pidennettiin 30 päivään syyskuuta 2019 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/1262 (6).

(5)

Tehoaineen tebukonatsoli hyväksynnän voimassaoloaika päättyy 31 päivänä elokuuta 2019 (7).

(6)

Hakemukset johdanto-osan 3–5 kappaleessa lueteltujen tehoaineiden hyväksynnän uusimiseksi toimitettiin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 (8) mukaisesti.

(7)

Koska aineiden arviointi on viivästynyt hakijoista riippumattomista syistä, kyseisten tehoaineiden hyväksyntien voimassaolo todennäköisesti päättyy ennen kuin on tehty päätös niiden uusimisesta. Niiden hyväksynnän voimassaoloaikoja on siksi tarpeen pidentää.

(8)

Ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1107/2009 17 artiklan ensimmäisen kohdan tarkoituksen komissio vahvistaa niissä tapauksissa, joissa komissio antaa asetuksen, jossa säädetään, että tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun tehoaineen hyväksyntää ei uusita, koska hyväksymisperusteet eivät täyty, voimassaolon päättymispäiväksi saman päivän, joka oli voimassa ennen tätä asetusta, tai tehoaineen hyväksynnän uusimatta jättämisestä annetun asetuksen voimaantulopäivän, sen mukaan kumpi päivämäärä on myöhäisempi. Silloin kun komissio antaa asetuksen, jossa säädetään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun tehoaineen hyväksynnän uusimisesta, se pyrkii vahvistamaan tapauksen mukaan aikaisimman mahdollisen soveltamispäivän.

(9)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 540/2011 olisi muutettava.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Direktiivin 2003/87/EY mukaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokauppaaminen on perusperiaate kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevassa unionin järjestelmässä.

(2)

Lokakuussa 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto katsoi, että maksutta tapahtuvan jakamisen ei tulisi päättyä vaan nykyisiä toimenpiteitä olisi jatkettava vuoden 2020 jälkeen, jotta voidaan ehkäistä ilmastopolitiikasta johtuvan hiilivuodon riskiä niin kauan kuin muut suurimmat taloudet eivät toteuta vastaavia toimenpiteitä. Jotta voidaan säilyttää päästövähennyksistä saatava ympäristöhyöty unionissa, kun kolmansien maiden toimenpiteistä ei seuraa teollisuudelle samanlaisia kannustimia päästöjen vähentämiseksi, olisi jatkettava siirtymäajan maksutta jakamista laitoksille niillä toimialoilla ja toimialojen osilla, joilla vallitsee hiilivuodon riski.

(3)

EU:n päästökauppajärjestelmän toiminnan aikana saatu kokemus on osoittanut, että toimialat ja toimialojen osat ovat alttiita hiilivuodon riskille eriasteisesti ja että päästöoikeuksien jakaminen maksutta on estänyt hiilivuotoa. Samalla kun joidenkin toimialojen ja toimialojen osien voidaan katsoa olevan alttiita hiilivuodon riskille suuremmassa määrin, toiset pystyvät siirtämään merkittävän osuuden niiden päästöt kattavien päästöoikeuksien kustannuksista tuotteiden hintoihin menettämättä markkinaosuuttaan, jolloin niiden vastattavaksi jää vain jäljellä oleva osa kustannuksista ja niiden hiilivuotoriski on näin ollen alhaisempi. Hiilivuodon riskin torjumiseksi direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 5 kohdassa säädetään, että komissio määrittää luettelon niistä toimialoista ja toimialojen osista, joiden katsotaan olevan alttiita hiilivuotoriskille. Näiden toimialojen ja toimialojen osien on määrä saada ilmaisia päästöoikeuksia 100 prosenttia direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti määritetystä määrästä.

(4)

Komissio vahvisti päätöksellä 2014/746/EU (2) hiilivuotoluettelon vuosiksi 2015–2019. Hiilivuotoluettelon voimassaoloa jatkettiin 31 päivään joulukuuta 2020 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/410 (3).

(5)

Direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklassa vahvistetaan arviointiperusteet, jotka perustuvat kolmelta viimeisimmältä kalenterivuodelta saatavilla oleviin tietoihin. Tässä yhteydessä komissio käytti tietoja vuosilta 2013, 2014 ja 2015, koska arvioinnin aikaan tietoja vuodelta 2016 oli saatavilla ainoastaan joidenkin muuttujien osalta.

(6)

Jotta voidaan vahvistaa hiilivuotoluettelo vuoksiksi 2021–2030, komissio arvioi toimialojen ja toimialojen osien hiilivuodon riskin unionin yhteisen tilastollisen toimialaluokituksen, sellaisena kuin se on määritettynä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1893/2006 (4), NACE 4 -tasolla. NACE 4 on taso, jolla tietojen saatavuus on optimaalinen ja toimialat määritellään tarkkaan. Toimiala määritetään NACE-luokittelun 4-numerotasolla ja toimialan osa Prodcom-luokituksen 6- tai 8-numerotasolla. Prodcom on tavaroiden luokittelu, jota käytetään NACE-luokittelusta suoraan johdettavissa teollisuustuotantoa koskevissa tilastoissa.

(7)

Hiilivuodon arviointi tehtiin kahdessa vaiheessa: Määrällisessä ensimmäisen tason arvioinnissa NACE 4 -tasolla toimialaan katsotaan kohdistuvan hiilivuodon riski, jos ”hiilivuotoindikaattori” ylittää direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 1 kohdassa säädetyn kynnysarvon 0,2. Joissakin tapauksissa, jotka selvästi täyttivät direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 2 ja 3 kohdassa täsmennetyt kelpoisuusperusteet, tehtiin ”toisen tason arviointi” joko laadullisena arviointina yksilöidyillä perusteilla tai määrällisenä arviointina eriytetyllä tasolla.

(8)

Direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan mukaisesti hiilivuotoindikaattori laskettiin kertomalla toimialan kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti alan päästöintensiteetillä.

(9)

Direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan mukaisesti kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti laskettiin suhteena yhtäältä kolmansiin maihin kohdistuvan viennin kokonaisarvon ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin arvon summan sekä toisaalta Euroopan talousalueella olevien markkinoiden kokonaiskoon (vuosittainen liikevaihto sekä kokonaistuonti kolmansista maista) välillä. Komissio arvioi kunkin toimialan ja toimialan osan kaupan intensiteetin Eurostatin Comext-tietokannasta saatujen tietojen perusteella. Komissio katsoo näiden olevan kattavimmat ja luotettavimmat tiedot kolmansiin maihin suuntautuvan viennin ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kokonaisarvoista sekä vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta unionissa.

(10)

Päästöintensiteetti laskettiin asianomaisen alan suorien ja epäsuorien päästöjen summana jaettuna bruttoarvonlisäyksellä ja se mitataan kilogrammoina hiilidioksidia jaettuna euroilla. Komissio katsoo Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) olevan kaikkein täsmällisin ja läpinäkyvin lähde hiilidioksidipäästötiedoille laitostasolla, ja näitä tietoja on sen vuoksi käytetty laskettaessa toimialojen suoria päästöjä. Laitokset on jaettu NACE-4-tason toimialoihin niiden laitostason tietojen perusteella, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansallisissa täytäntöönpanotoimenpiteissään direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan ja komission päätöksen 2011/278/EU (5) mukaisesti. Toimialatason bruttoarvonlisäyksen arvioinnissa on käytetty Eurostatin yritystoiminnan rakennetilastoista saatuja tietoja, sillä niitä pidetään luotettavimpana lähteenä.

(11)

Epäsuorien päästöjen määrittämiseksi luotettavimpana lähteenä pidetään suoraan jäsenvaltioilta kerättyjä tietoja sähkönkulutuksesta, koska EU-28-maiden tasolla tietoja ei ole saatavilla. Sähkönkulutus muunnetaan epäsuoriksi päästöiksi sähkön päästökertoimella. Komissio käytti viitearvona EU:n keskimääräistä sähköntuotannon yhdistelmää. Se perustuu kaikista EU:n sähköntuotannon lähteistä peräisin olevien energia-alan päästöjen unionin vuotuiseen kokonaismäärään, joka on jaettu vastaavalla määrällä sähköntuotantoa. Sähkön päästökerroin on päivitetty ottamalla huomioon hiilen vähentäminen sähköjärjestelmässä ja uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä osuus. Uuden arvon olisi viitattava vuoteen 2015, joka on linjassa kolmen viimeisimmän kalenterivuoden (2013–2015) käytettävissä olevien tietojen kanssa. Päivitetyksi arvoksi vahvistetaan 376 grammaa hiilidioksidia kilowattituntia kohti.

(12)

Direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tiettyjen toimialojen ja toimialojen osien kelpoisuudesta toiseen arviointiin, jos ne eivät täytä tärkeimpiä hiilivuotoluetteloon sisällyttämistä koskevia perusteita. Jos hiilivuotoindikaattori on ollut välillä 0,15–0,2, toimiala on saattanut pyytää laadullista arviointia mainitun direktiivin 10 b artiklan 2 kohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti. Direktiivin 10 b artiklan 3 kohdan mukaisesti toimialat ja toimialojen osat, joiden päästöintensiteetti on yli 1,5, voivat pyytää joko laadullista arviointia tai määrällistä arviointia eriytetyllä tasolla (Prodcom-6- tai 8-numerotaso). Toimialat ja toimialojen osat, joiden osalta maksuttomat päästöoikeudet lasketaan jalostamojen vertailuarvojen perusteella, voivat myös hakea kumpaakin arviointia. Päätöksen 2014/746/EU liitteessä olevassa 1.2 kohdassa luetellut toimialat ja toimialojen osat olivat kelpoisia jättämään hakemuksia määrälliseksi arvioimiseksi eriytetyllä tasolla.

(13)

Marraskuusta 2017 helmikuuhun 2018 järjestettiin verkkokuuleminen, jossa sidosryhmiä pyydettiin esittämään näkemyksiä hiilivuotoluettelon määrittämiseen käytettävistä menetelmistä. Vastaajat kannattivat yleisesti toisen tason arviointeja, joilla olisi samantasoinen häiriönsieto, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja tasapuolisuus kuin ensimmäisen tason arvioinneissa, ja ilmaisivat tukensa yhdenmukaiselle arviointikehykselle, johon sidosryhmät osallistuvat. Helmikuun ja toukokuun 2018 välisenä aikana pidettiin neljä kokousta, joissa valmisteltiin hiilivuotoluetteloa ja jatkotoimia jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa toteutettavien arviointien osalta.

(14)

Vaikutustenarviointi (6) tehtiin sen varmistamiseksi, että hiilivuotoluettelon 2021–2030 ensimmäisen ja toisen tason arvioinnit tehdään vertailukelpoisella tavalla eli siten, että molemmilla arvioinneilla yksilöidään vain aloja, joilla on hiilivuodon riski. Vaikutustenarvioinnissa keskityttiin toisen tason arviointikehykseen liittyviin toiminnallisiin vaihtoehtoihin.

(15)

Alustava hiilivuotoluettelo vuosiksi 2021–2030 (7) julkaistiin 8 päivänä toukokuuta 2018 yhdessä komission puiteohjeasiakirjojen kanssa laadullisia ja eriytettyjä määrällisiä arviointeja varten (8).

(16)

Arviointeja, jotka perustuvat direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettuihin perusteisiin, on suoritettu useilla toimialoilla, joiden ei katsottu olevan alttiita hiilivuodon riskille, 10 b artiklan 1 kohdassa vahvistettujen määrällisten perusteiden mukaisesti.

(17)

Komissio arvioi yhteensä 245 teollisuuden toimialaa, jotka luokitellaan NACE-luokittelussa pääluokkiin ”Kaivostoiminta ja louhinta” ja ”Teollisuus”. Tämän päätöksen liitteessä olevassa 1 kohdassa luetellut toimialat ja toimialojen osat täyttävät direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 1 kohdassa vahvistetut perusteet, ja niiden olisi katsottava olevan alttiita hiilivuodon riskille.

(18)

Useilla toimialoilla on tehty direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen perusteiden mukaisia laadullisia arviointeja. Seuraavien toimialojen sisällyttämistä hiilivuotoluetteloon pidettiin perusteltuna: ”Suolan tuotanto” (NACE-koodi 0893), ”Tekstiilien viimeistely” (NACE-koodi 1330), ”Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus” (NACE-koodi 2110), ”Keraamisten talous- ja koriste-esineiden valmistus” (NACE-koodi 2341), ”Keraamisten saniteettikalusteiden valmistus” (NACE-koodi 2342) ja ”Poltettujen tiilien ja muun rakennuskeramiikan valmistus” (NACE-koodi 2332). Näiden toimialojen olisi sen vuoksi katsottava olevan alttiita hiilivuodon riskille vuosina 2021–2030.

(19)

Toimialan ”Ruskohiilen kaivu” (NACE-koodi 0520) tapauksessa laadullisessa arvioinnissa todettiin useita puutteita esimerkiksi sen osalta, että alaan ei voida katsoa kohdistuvan suoria päästökustannuksia, ja yhteys muiden polttoainelähteiden aiheuttaman unionin sisäisen kilpailun ja hiilivuodon välillä herätti epäilyksiä. Tässä yhteydessä voitiin osoittaa, että unionin ulkopuolisista ruskohiilivoimaloista aiheutuu jonkin verran alueellista kilpailua, mutta unionin laajuinen arviointi vahvistaa ulkoisen kilpailun olevan erittäin vähäistä. Sen vuoksi pääteltiin, ettei ole perusteltua lisätä tätä alaa niiden toimialojen ja toimialojen osien luetteloon, joiden katsotaan olevan alttiita hiilivuodon riskille.

(20)

Kolme hakemusta saatiin toimialoilta, joita ei ollut sisällytetty alustavaan hiilivuotoluetteloon: ”Maakaasun tuotanto” (NACE-koodi 0620), ”Kipsituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin” (NACE-koodi 2362) ja ”Kevytmetallien valu” (NACE-koodi 2453). Näiden hakemusten yhteydessä arvioitiin alojen kelpoisuutta tulla sisällytetyiksi hiilivuotoluetteloon määrällisellä ensimmäisen tason arvioinnilla NACE 4 -tasolla. Ensimmäisen tason arviointien suorittamisessa käytetyt viralliset tiedot toimitettiin sidosryhmille ja niitä pidettiin riittävän luotettavina alustavan hiilivuotoluettelon julkaisemiseksi. Komissio on tutkinut näiden kolmen alan hakemuksissaan esittämät lisätiedot ja katsoo, etteivät ne oikeuta alkuperäisen kannan muuttamiseen. Kyseisillä toimialoilla ei edelleenkään katsota olevan hiilivuodon riskiä, koska niiden hiilivuotoindikaattorit eivät ylitä direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 1 kohdassa vahvistettua kynnysarvoa 0,2. Lisäksi nämä alat eivät edelleenkään täytä direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 2 kohdassa ja 10 b (3) artiklassa säädettyjä lisäarviointien kelpoisuusperusteita.

(21)

Useilla toimialojen osilla on tehty direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 1 ja 3 kohdassa artiklassa säädettyihin perusteisiin perustuvia eriytettyjä laadullisia arviointeja. Seuraavien toimialojen osien sisällyttämistä hiilivuotoluetteloon pidettiin perusteltuna: ”Kaoliini ja muut kaoliinipitoiset savet” (Prodcom-koodi 08.12.21), ”Jäädytetyt perunat, valmistetut tai säilötyt, (mukaan lukien kokonaan tai osittain öljyssä kypsennetyt ja sen jälkeen jäädytetyt perunat, pois lukien etikan tai etikkahapon avulla säilötyt perunat)” (Prodcom-koodi 10.31.11.30), ”Kuivattu peruna hienona ja karkeana jauhona, hiutaleina, jyväsinä ja pelletteinä” (Prodcom-koodi 10.31.13.00), ”Tomaattisose ja -pyree, tiivistetty” (Prodcom-koodi 10.39.17.25), ”Rasvaton maitojauhe” (Prodcom-koodi 10.51.21), ”Täysmaitojauhe” (Prodcom-koodi 10.51.22), ”Kaseiini” (Prodcom-koodi 10.51.53), ”Laktoosi ja laktoosisiirappi” (Prodcom-koodi 10.51.54), ”Hera ja modifioitu hera, jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, tiivistetty tai tiivistämätön, lisättyä makeutusainetta sisältävä tai sisältämätön” (Prodcom-koodi 10.51.55.30), ”Leivontahiiva” (Prodcom-koodi 10.89.13.34), ”Lasiintuvat emalit ja lasitteet, enkopit ja niiden kaltaiset valmisteet, jollaisia käytetään keraamisessa, emaloimis- ja lasiteollisuudessa” (Prodcom-koodi 20.30.21.50), Nestemäiset lysterit ja niiden kaltaiset tuotteet, lasisulate (fritti) ja muu lasi jauheena, rakeina, suomuina tai hiutaleina (Prodcom-koodi 20.30.21.70) ja ”Voimansiirtoakselien, nokka-akselien ja kampiakselien, kampien jne.” osat, rautametallia, avoimessa muotissa taotut (Prodcom-koodi 25.50.11.34). Näiden toimialojen osien olisi sen vuoksi katsottava olevan alttiita hiilivuodon riskille vuosina 2021–2030.

(22)

Seuraavien toimialojen osien tapauksessa määrällisissä eriytetyissä arvioissa todettiin yhdenmukaistetuista menettelyistä joitakin poikkeamia, joista on seurauksena hiilivuotoindikaattorin merkittävän yliarvioinnin riski: ”Kaakaomassa, myös sellainen, josta rasva on poistettu” (Prodcom-koodi 10.82.11), ”Kaakaovoi, -rasva ja -öljy” (Prodcom-koodi 10.82.12) ja ”Kaakaojauhe, ei sisällä lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta” (Prodcom-koodi 10.82.13). Sen vuoksi kyseisten toimialojen lisäämistä hiilivuotoluetteloon ei pidetty perusteltuna.

(23)

Koska hiilivuotoluettelon on määrä olla voimassa vuosina 2021–2030, tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021,

(1)

Jäsenvaltiot antoivat asetuksen (EY) N:o 551/2004 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti ilmaliikennevirtojen säätelyn Eurocontrolin tehtäväksi toteuttamalla ilmaliikennevirtojen säätelykeskuksen.

(2)

Komissio nimitti 7 päivänä heinäkuuta 2011 antamallaan päätöksellä C(2011) 4130 final Eurocontrolin verkon hallinnoijaksi suorittamaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan verkkotoimintojen toteuttamisen kannalta tarpeelliset tehtävät heinäkuusta 2011 joulukuuhun 2019.

(3)

Komissio arvioi säännöllisesti tapaa, jolla Eurocontrol suoritti kyseiset tehtävät vuosina 2011–2016. Komissio tuli siihen tulokseen, että Eurocontrol on hoitanut tehtävät operatiivisesta näkökulmasta katsottuna tyydyttävällä tavalla.

(4)

Komissio tarkasteli vuonna 2017 ilmaliikenteen hallinnan verkkotoimintojen hallintoa, rahoitusjärjestelyjä ja kustannuspohjaa sekä kustannustehokkuusnäkökohtia ja tuli siihen tulokseen, että verkon hallinnoijan tulisi olla hallinnollisesti nykyistä itsenäisempi. Eurocontrolin pääjohtaja myönsi verkon hallinnoinnista vastaavalle johtajalle, joka suorittaa verkon hallinnoijan tehtävät Eurocontrolissa, tällaisen itsenäisyyden 1 päivänä marraskuuta 2017 tehdyllä päätöksellä N:o XI/91 (2017) (2).

(5)

Komissio totesi myös, että ilmaliikenteen hallinnan verkkotoiminnot olisi suoritettava laadukkaammin ja kustannustehokkaammin kuin vuosina 2011–2016, erityisesti välttäen päällekkäisiä toimintoja, jolloin kyseisten toimintojen suorittamiseen jäsenvaltioissa tarvittaisiin vähemmän tai enintään entinen määrä henkilöstöä ja taloudellisia resursseja.

(6)

Ottaen huomioon Eurocontrolin yleisesti ottaen myönteiseksi arvioidun tavan suorittaa verkon hallinnoijan tehtävät kustannustehokkaasti suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ensimmäisellä ja toisella viiteajanjaksolla, joista säädetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 (3) 8 artiklassa, sekä tarpeen varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus ilmaliikenteen hallinnan verkkotoimintojen toteuttamisessa, komissio pyysi 17 päivänä heinäkuuta 2018 Eurocontrolia tekemään ehdotuksen. Komissio pyysi Eurocontrolia täsmentämään, onko se halukas ja kykenevä tulemaan uudelleen nimetyksi verkon hallinnoijaksi asetuksen (EY) N:o 551/2004 6 artiklan 2 kohdassa säädettyjen perusteiden mukaisesti. Tältä osin se pyysi Eurocontrolia myös kuvaamaan, kuinka se täyttäisi komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 (4) 4 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset sekä esittämään, kuinka se nimetyksi tultuaan täyttäisi mainitun asetuksen 4 artiklan 4 kohdassa määritellyt vaatimukset.

(7)

Eurocontrol antoi 17 päivänä joulukuuta 2018 toimittamassaan ehdotuksessa tietoja, jotka koskivat täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

(8)

Komissio pyysi myöhemmin lisäselvityksiä, jotka Eurocontrol toimitti.

(9)

Komissio on arvioinut Eurocontrolin esittämät seikat ja tullut siihen tulokseen, että täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 4 artiklan 3 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.

(10)

Ehdotuksessaan Eurocontrol viittaa erityisesti ensimmäisellä ja toisella viiteajanjaksolla verkon hallinnoijana toimiessaan saavuttamiinsa tuloksiin ja käsittelee täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 4 artiklan 3 kohdan a alakohdassa mainitut seikat. Ehdotuksessa osoitetaan sen pätevyys ja kyky hoitaa mainitun asetuksen 7 artiklassa vahvistetut tehtävät.

(11)

Eurocontrol kuvaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 4 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti ehdotuksessaan laadullisesti ja määrällisesti tärkeimpiä tavoitteita, jotka se aikoo saavuttaa verkkotoimintojen hallinnassa, sekä sitä, kuinka se aikoo varmistaa operatiivisille sidosryhmilleen tarjoamiensa palvelujen korkean laadun.

(12)

Viitaten muun muassa ensimmäisestä ja toisesta viitejaksosta saamiinsa kokemuksiin Eurocontrol kuvaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti lähestymistapansa ja keinot, joita se aikoo verkon hallinnoijana käyttää.

(13)

Jos verkon hallinnoija harjoittaa myös muuta kuin verkkotoimintojen toteuttamiseen liittyvää toimintaa, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 4 artiklan 3 kohdan d alakohdassa vaaditaan osoittamaan, että muu toiminta tapahtuu erillään 7 artiklassa vahvistetuista verkon hallinnoijan tehtävistä. Ehdotuksessaan Eurocontrol ilmoittaa, että verkkotoimintojen toteuttamiseen liittyvät verkon hallinnoijan tehtävät suorittaisi verkon hallinnoinnista vastaava osasto ja että laitoksen kyseisen osan toiminnot olisivat riittävällä tavalla erillään sen muista toiminnoista.

(14)

Sen lisäksi, että Eurocontrol täyttää 4 artiklan 3 kohdan vaatimukset, se aikoo parantaa nimitysjaksolla kustannustehokkuuttaan verkon hallinnoijan tehtävien suorittamisessa.

(15)

Eurocontrol olisi sen vuoksi nimettävä verkon hallinnoijaksi.

(16)

Nimityksen olisi katettava sekä kolmas että neljäs viiteajanjakso, jotka on määritelty komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 (5) 7 artiklassa, koska ilmaliikenteen hallinnan verkkotoimintojen suorituskyvyn tueksi tarvittavan korkealuokkaisen järjestelmän käyttöönotto vaatii investointeja ja verkkotoimintojen vakaus ja jatkuvuus on varmistettava.

(17)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti verkon hallinnoijan olisi saatava Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston sertifiointi ennen kolmannen viiteajanjakson alkua.

(18)

Verkon hallinnoijaksi nimetyn organisaation toiminnot on tärkeää eriyttää riittävällä tavalla verkon hallinnoijan itsenäisyyden varmistamiseksi. Eurocontrolin olisi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/123 4 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettava verkon hallinnoijan tehtävät erillään muista toiminnoista, mukaan lukien toiminnot, jotka liittyvät kansainvälisten järjestöjen työhön.

(19)

Oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioita ja niitä kolmansia maita kohtaan, joille verkon hallinnoija tarjoaa palveluja, verkon hallinnoijalla olisi oltava riittävät rahoitus- ja varainkäyttöjärjestelyt ja sen olisi noudatettava sille vahvistettuja tilinhallintasääntöjä,

(1)

Sopimuksen 323 artiklan 1 kohdan mukaan kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa kokoontuva assosiaatiokomitea, jäljempänä ’kauppakomitea’, laatii kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen voimaantulosta luettelon henkilöistä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiehinä.

(2)

Unioni on ehdottanut viittä henkilöä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiehinä, kun taas Ukraina on ehdottanut neljää henkilöä. Unioni ja Ukraina ovat sopineet viidestä henkilöstä, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia ja jotka toimivat välimiespaneelin puheenjohtajana.

(3)

Jotta voidaan välttää lisäviivytyksiä sellaisten henkilöiden luettelon laatimisessa, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiehinä, ja siten varmistaa sopimuksen ja erityisesti sen IV osaston 14 luvun asianmukainen toiminta, kauppakomitean olisi hyväksyttävä kyseinen luettelo esitettyjen ehdotusten perusteella.

(4)

Ukrainan olisi toimitettava ehdotuksensa viidennestä ehdokkaasta kauppakomitealle mahdollisimman pian,