ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 116

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

62. vuosikerta
3. toukokuu 2019


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/686, annettu 16 päivänä tammikuuta 2019, neuvoston direktiivin 91/477/ETY mukaisista yksityiskohtaisista järjestelyistä unionissa tapahtuvaa ampuma-aseiden siirtoa koskevaa järjestelmällistä sähköistä tietojenvaihtoa varten ( 1 )

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/687, annettu 2 päivänä toukokuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

5

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/688, annettu 2 päivänä toukokuuta 2019, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

39

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/689, annettu 16 päivänä tammikuuta 2019, pilottihankkeesta tiettyjen direktiivissä 91/477/ETY säädettyjen hallinnollista yhteistyötä koskevien säännösten täytäntöönpanosta sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän avulla ( 1 )

75

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/690, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2019, Ruotsin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/42/EY nojalla toteuttamasta toimenpiteestä, jolla kielletään tuuliturbiinimallien SWT-2.3–101 ja SWT-3.0–113 markkinoille saattaminen ja poistetaan markkinoilta jo markkinoille saatetut kyseiset koneet (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 3118)  ( 1 )

78

 

*

Komission päätös (EU) 2019/691, annettu 2 päivänä toukokuuta 2019, luvan antamisesta talouden toimijoille täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti toisen tunnisteiden antajan palvelujen käyttämiseen ( 1 )

80

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

3.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/686,

annettu 16 päivänä tammikuuta 2019,

neuvoston direktiivin 91/477/ETY mukaisista yksityiskohtaisista järjestelyistä unionissa tapahtuvaa ampuma-aseiden siirtoa koskevaa järjestelmällistä sähköistä tietojenvaihtoa varten

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta 18 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 91/477/ETY 3 luvussa annetaan säännöt ampuma-aseiden siirtämisestä yhdestä jäsenvaltiosta toiseen ja vaaditaan jäsenvaltioita vaihtamaan merkitykselliset tiedot tällaisista siirroista.

(2)

Direktiivin 91/477/ETY 13 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että komissio huolehtii järjestelmän perustamisesta kyseisessä artiklassa mainittua järjestelmällistä tietojenvaihtoa varten. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat nykyään tällaisia tietoja sähköpostitse tai faksilla.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 (2) perustettu sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä, jäljempänä ’IMI’, saattaisi olla tehokas väline direktiivin 91/477/ETY 13 artiklassa annettujen hallinnollista yhteistyötä koskevien säännösten täytäntöönpanossa erityisesti, kun on kyse säännöksistä, jotka koskevat ampuma-aseiden siirtoa yhdestä jäsenvaltiosta toiseen. Tästä syystä on annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/689 (3), jotta ampuma-aseiden siirtoa koskevista säännöksistä voidaan tehdä asetuksen (EU) N:o 1024/2012 4 artiklan mukainen pilottihanke. Sen vuoksi on asianmukaista nimetä IMI järjestelmäksi, jota jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on määrä käyttää ampuma-aseiden siirtoa koskevien tietojen vaihtamiseksi, ja vahvistaa tällaisia vaihtoja koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt.

(4)

Jäsenvaltioilla voi direktiivin 91/477/ETY 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti olla useampi kuin yksi kansallinen viranomainen vastaamassa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tietojen lähettämisestä ja vastaanottamisesta. Jäsenvaltioiden välisen tehokkaan ja toimivan tiedonkulun helpottamiseksi olisi vaadittava, että jokainen jäsenvaltio, jolla on useampi kuin yksi tällainen kansallinen viranomainen, nimeää yhden kansallisista viranomaisistaan keskusviranomaiseksi, joka toimii keskitettynä yhteyspisteenä, kun tietoja lähetetään ja vastaanotetaan IMIn välityksellä tämän asetuksen mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltio voi antaa keskusviranomaiselle valtuudet lähettää kansallisilta viranomaisiltaan saamiaan tietoja toiselle jäsenvaltiolle IMIn välityksellä.

(5)

Direktiivin 91/477/ETY 11 artiklan mukaan ampuma-aseen siirtäminen jäsenvaltiosta toiseen edellyttää siltä jäsenvaltiolta saatua lupaa, jossa ampuma-ase on, jäljempänä ’lähtöjäsenvaltio’. Lisäksi jokaisen jäsenvaltion on toimitettava muille jäsenvaltioille luettelo ampuma-aseista, joiden siirtämiseen kyseisen jäsenvaltion alueelle voidaan antaa lupa ilman sen ennakkosuostumusta. Toisin sanoen sellaisten ampuma-aseiden tapauksessa, jotka eivät sisälly jäsenvaltion luetteloon, lähtöjäsenvaltion oletetaan tarkistavan, että ennakkosuostumus on annettu, ennen kuin se antaa luvan ampuma-aseen siirtämiseen kyseiseen jäsenvaltioon. Nykyään kuitenkin ainoastaan myyjä esittää ennakkosuostumusasiakirjan lähtöjäsenvaltiolle ajankohtana, jona myyjä pyytää siirtolupaa, tai asiakirja esitetään silloin, kun asekauppias ilmoittaa tietoja lähtöjäsenvaltiolle direktiivin 91/477/ETY 11 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan kuuluvassa tapauksessa. Sen varmistamiseksi, ettei siirtolupia myönnetä väärien asiakirjojen perusteella, olisi vaadittava, että jäsenvaltio, jonka alueelle ampuma-ase on määrä siirtää, jäljempänä ’määräjäsenvaltio’, lähettää ennakkosuostumusta koskevat tiedot lähtöjäsenvaltiolle IMIn välityksellä viimeistään seitsemän kalenteripäivän kuluttua siitä, kun se on antanut ennakkosuostumuksensa. Lisäksi ennakkosuostumusasiakirjasta olisi ladattava jäljennös IMIin samanaikaisesti, kun kyseiset tiedot lähetetään IMIn välityksellä, jotta voidaan taata ampuma-aseiden siirron parempi jäljitettävyys ja turvallisuus.

(6)

Niiden erityistietojen, jotka jäsenvaltioita olisi vaadittava toimittamaan erikseen IMIn välityksellä sen lisäksi, että ne lataavat IMIin jäljennöksen asiaankuuluvasta asiakirjasta, olisi rajoituttava tietoihin, jotka asianomaiset kansalliset viranomaiset tarvitsevat voidakseen helposti tunnistaa ja hakea tiettyä siirtoa koskevat tiedot, erityisesti myyjän ja ostajan tai omistajan (asekauppiaan tai muun henkilön) tunnistetiedot mukaan luettuina.

(7)

Avoimuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi jokaisen jäsenvaltion olisi ladattava IMIin luettelo ampuma-aseista, joiden siirtämiseen kyseisen jäsenvaltion alueelle voidaan antaa lupa ilman sen ennakkosuostumusta. Jos tällaisia ampuma-aseita ei ole eli jos ennakkosuostumus tarvitaan kaikkien ampuma-aseiden siirtoon, jäsenvaltio voi ilmoittaa tästä asiaankuuluvassa IMIn rekisterissä.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä on neuvoteltu jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan tietojenvaihtoa käsittelevän asiantuntijaryhmän kanssa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan seuraavien tietojen vaihtoon, joka tapahtuu direktiivin 91/477/ETY 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun järjestelmän välityksellä:

a)

kyseisen artiklan 2 kohdassa mainitut ampuma-aseiden siirtoa koskevat tiedot;

b)

kyseisen artiklan 4 kohdassa mainitut tiedot, lukuun ottamatta tietoja direktiivin 6 ja 7 artiklan mukaisista lupien epäämisistä.

2 artikla

Sähköinen vaihtojärjestelmä

Vaihdettaessa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tietoja direktiivin 91/477/ETY 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu järjestelmä on täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/689 mukaisesti sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä, jäljempänä ’IMI’.

3 artikla

Keskusviranomaisen nimeäminen jäsenvaltioissa

1.   Jos jäsenvaltiolla on useampi kuin yksi direktiivin 91/477/ETY 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kansallinen viranomainen vastaamassa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tietojen lähettämisestä ja vastaanottamisesta, jäsenvaltion on nimettävä yksi näistä viranomaisista toimimaan keskusviranomaisena, joka vastaa tällaisten tietojen vastaanottamisesta muiden jäsenvaltioiden kansallisilta viranomaisilta ja niiden lähettämisestä jäsenvaltion alueella toimivalle asianomaiselle kansalliselle viranomaiselle, joka vastaa kyseisistä tiedoista.

2.   Lisäksi jäsenvaltio voi antaa keskusviranomaisensa tehtäväksi lähettää tietoja kansallisilta viranomaisiltaan toisen jäsenvaltion kansalliselle tai keskusviranomaiselle IMIn välityksellä.

4 artikla

Ennakkosuostumus

1.   Jos jäsenvaltio, jäljempänä ’määräjäsenvaltio’, antaa ennakkosuostumuksensa toisessa jäsenvaltiossa, jäljempänä ’lähtöjäsenvaltio’, olevan ampuma-aseen siirtämiseen alueelleen, määräjäsenvaltion on ilmoitettava ennakkosuostumuksestaan lähtöjäsenvaltiolle lähettämällä sille seuraavat tiedot:

a)

määräjäsenvaltion ja lähtöjäsenvaltion nimet;

b)

ennakkosuostumusasiakirjan päivämäärä ja kansallinen viitenumero;

c)

ampuma-aseen ostajan tai hankkijan tai tarvittaessa omistajan tunnistetiedot;

d)

ampuma-aseen myyjän tai luovuttajan tunnistetiedot, jos sovellettavissa;

e)

ennakkosuostumusasiakirjan viimeinen voimassaolopäivä määräjäsenvaltion kansallisten sääntöjen mukaisesti.

2.   Määräjäsenvaltion on ladattava IMIin jäljennös ennakkosuostumusasiakirjasta ja lähetettävä jäljennös lähtöjäsenvaltiolle yhdessä 1 kohdan mukaisesti lähetettävien tietojen kanssa.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjan on oltava IMIssä niiden kansallisten viranomaisten saatavilla, jotka vastaavat kyseisistä tiedoista määräjäsenvaltiossa ja lähtöjäsenvaltiossa.

4.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirja on ladattava ja lähetettävä viimeistään seitsemän kalenteripäivän kuluttua ennakkosuostumusasiakirjan antamispäivästä.

5 artikla

Luettelo ampuma-aseista, joiden siirtoon ei tarvita ennakkosuostumusta

Muille jäsenvaltioille direktiivin 91/477/ETY 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettava luettelo ampuma-aseista on ladattava IMIin, ja sen on oltava siellä kaikkien jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten saatavilla.

6 artikla

Siirtolupien tai liiteasiakirjan ilmoittaminen

1.   Myöntäessään ampuma-asetta koskevaa siirtolupaa direktiivin 91/477/ETY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai antaessaan asiakirjan, jonka on kyseisen direktiivin 11 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti seurattava ampuma-asetta, jäljempänä ’liiteasiakirja’, sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jossa ampuma-ase on, jäljempänä ’lähtöjäsenvaltio’, on lähetettävä seuraavat tiedot jäsenvaltiolle, jonka alueelle ampuma-ase on määrä siirtää, jäljempänä ’määräjäsenvaltio’, sekä mahdollisille kauttakulkujäsenvaltioille:

a)

lähtöjäsenvaltion, määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden nimet;

b)

siirtoluvan tai liiteasiakirjan päivämäärä ja kansallinen viitenumero;

c)

ampuma-aseen ostajan tai hankkijan tai tarvittaessa omistajan tunnistetiedot;

d)

ampuma-aseen myyjän tai luovuttajan tunnistetiedot, jos sovellettavissa;

e)

siirrettävien ampuma-aseiden kokonaismäärä;

f)

siirtoluvan tapauksessa ampuma-aseen lähtöpäivä ja arvioitu saapumispäivä;

g)

siirtoluvan tai liiteasiakirjan viimeinen voimassaolopäivä lähtöjäsenvaltion kansallisten sääntöjen mukaisesti.

2.   Lähtöjäsenvaltion on ladattava siirtoluvasta tai liiteasiakirjasta jäljennös IMIin ja lähetettävä jäljennös määräjäsenvaltiolle ja mahdollisille kauttakulkujäsenvaltioille yhdessä 1 kohdan mukaisesti lähetettävien tietojen kanssa.

3.   Jos määräjäsenvaltio ei ole lähettänyt ennakkosuostumusta koskevia tietoja eikä jäljennöstä ennakkosuostumusasiakirjasta lähtöjäsenvaltiolle 4 artiklan mukaisesti, lähtöjäsenvaltion on ladattava IMIin jäljennös ennakkosuostumusasiakirjasta, jonka se on saanut muilla keinoin.

4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen on oltava IMIssä ainoastaan lähtöjäsenvaltion, määräjäsenvaltion ja mahdollisten kauttakulkujäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten saatavilla.

5.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat on ladattava ja lähetettävä viimeistään silloin, kun siirto ensimmäiseen kauttakulkujäsenvaltioon tai, jos kauttakulkujäsenvaltioita ei ole, määräjäsenvaltioon tapahtuu.

7 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 3 päivästä syyskuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä tammikuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EYVL L 256, 13.9.1991, s. 51.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä ja komission päätöksen 2008/49/EY kumoamisesta (IMI-asetus) (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1).

(3)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/689, annettu 16 päivänä tammikuuta 2019, pilottihankkeesta tiettyjen direktiivissä 91/477/ETY säädettyjen hallinnollista yhteistyötä koskevien säännösten täytäntöönpanosta sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän avulla (katso tämän virallisen lehden sivu 75).


3.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/5


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/687,

annettu 2 päivänä toukokuuta 2019,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) (jäljempänä ’perusasetus’) ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 214/2013 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa. Voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 0–26,1 prosenttia, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Tutkimukseen, joka johti alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon, viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 215/2013 (3) käyttöön myös tasoitustullin Kiinasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa. Voimassa olevat tasoitustullit ovat 13,7–44,7 prosenttia.

(3)

Yhdistettyjen tullien taso on 13,7–58,3 prosenttia.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(4)

Julkaistuaan polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) komissio vastaanotti 13 päivänä joulukuuta 2017 pyynnön näiden toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Pyynnön esitti Euroopan terästeollisuuden järjestö EUROFER, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kokonaistuotannosta unionissa on yli 70 prosenttia. Pyyntö perustui siihen, että lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

(5)

Komissio ilmoitti 14 päivänä maaliskuuta 2018Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(6)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä14 päivänä maaliskuuta 2018 julkaistulla ilmoituksella (6) myös Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa sovellettavien lopullisten tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (7) 18 artiklan mukaisesti.

1.3   Tutkimus

1.3.1   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(7)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattaa 1 päivän tammikuuta 2017 ja 31 päivän joulukuuta 2017 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin jaksolla, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2014 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.3.2   Asianomaiset osapuolet

(8)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti virallisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta seuraaville osapuolille: pyynnön esittäjä, tiedossa olevat tuottajat ja niiden järjestöt unionissa, tiedossa olevat vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa, tiedossa olevat etuyhteydettömät tuojat unionissa, unionin käyttäjät, joita asian tiedettiin koskevan, ja viejämaan viranomaiset.

(9)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisille osapuolille annettiin myös mahdollisuus pyytää kirjallista kuulemista tutkimuksesta vastaavien komission yksiköiden ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.3.3   Otanta

(10)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

1.3.3.1   Unionin tuottajia koskeva otanta

(11)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajien otoksen perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Ennen vireillepanoa 21 unionin tuottajaa oli toimittanut otoksen valintaa varten pyydetyt tiedot ja ilmaissut olevansa halukkaita yhteistyöhön komission kanssa. Komissio oli tämän perusteella valinnut otokseen alustavasti kolme tuottajaa, joiden todettiin olevan unionin tuotannonalaa edustavia samankaltaisen tuotteen tuotantomäärän ja myynnin osalta unionissa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus oli 28 prosenttia unionin tuotannonalan arvioidusta kokonaistuotannosta ja 27 prosenttia unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärästä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei saatu, joten alustava otos vahvistettiin. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

1.3.3.2   Tuojia koskeva otanta

(12)

Tutkimuksen vireillepanoa koskevassa pyynnössä yksilöitiin yhdeksän etuyhteydetöntä tuojaa, joita pyydettiin toimittamaan otantaa koskevia tietoja. Yksikään niistä ei ottanut yhteyttä.

1.3.3.3   Kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(13)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(14)

Otantalomakkeen palautti kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, mutta kumpikaan niistä ei tuottanut orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita, jotka määriteltiin vireillepanoilmoituksessa. Kolmas vientiä harjoittava tuottaja otti yhteyttä kuusi viikkoa otantalomakkeen palauttamiselle annetun määräajan jälkeen. Kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle annettiin asianomaisen osapuolen asema, mutta sen ei katsottu toimivan yhteistyössä, koska se ei vastannut otantalomakkeeseen eikä yrittänyt vastata vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettuun lomakkeeseen.

(15)

Sen vuoksi Kiinassa ei ollut yhteistyössä toimineita vientiä harjoittavia tuottajia.

1.3.4   Kyselylomakkeet ja tarkastuskäynnit

(16)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kolmelle otokseen valitulle unionin tuottajalle, pyynnön esittäjälle sekä Kiinan viranomaisille. Vastaukset saatiin kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta ja pyynnön esittäjältä.

(17)

Komissio tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien asianomaisten osapuolten toimitiloihin:

a)

Unionin tuottajat:

ArcelorMittal Belgium, Belgia

Marcegaglia Carbon Steel SpA, Italia

Tata Steel Maubeuge SA, Ranska

b)

Unionin tuottajien järjestö:

EUROFER, Belgia

1.3.5   Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti

(18)

Ottaen huomioon tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla olevan riittävän näytön perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(19)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten tarvittavien tietojen keräämiseksi komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa kaikkia asianomaisen maan vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksen liitteessä III pyydetyt tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen käytetyistä tuotantopanoksista. Samat kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka lähettivät otantavastauksen, toimittivat myös liitteessä III pyydetyt tiedot. Koska ne eivät tuottaneet tarkastelun kohteena olevaa tuotetta, tarkastelun kohteena olevan tuotteen kannalta merkityksellisiä vastauksia ei saatu.

(20)

Saadakseen tiedot, joita se pitää tarpeellisina tutkimukselleen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen myös Kiinan viranomaisille. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta.

(21)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa myös kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan tietoja sekä asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta 37 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät esittäneet asiasta näkökantojaan tai toimittaneet lisänäyttöä.

(22)

Lisäksi komissio täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(23)

Komissio julkaisi 13 päivänä huhtikuuta 2018 ensimmäisen asiakirja-aineistoon liitetyn muistion (8), jäljempänä ’13 päivänä huhtikuuta 2018 päivätty muistio’, jossa pyydettiin asianomaisten osapuolten näkökantoja merkityksellisistä lähteistä, joita komissio voi käyttää normaaliarvon määrittämiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan toisen alakohdan mukaisesti. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelevana olevan tuotteen tuotannossa. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio yksilöi kuusi mahdollista edustavaa maata: Argentiina, Etelä-Afrikka, Kolumbia, Malesia, Meksiko ja Thaimaa.

(24)

Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Komissio sai huomautuksia ainoastaan pyynnön esittäjältä. Huomautuksia ei saatu asianomaisen maan viranomaisilta eikä vientiä harjoittavilta tuottajilta.

(25)

Komissio käsitteli pyynnön esittäjältä 13 päivänä huhtikuuta 2018 päivättyyn muistioon saatuja huomautuksia 3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätyssä toisessa muistiossa, joka koski normaaliarvon määrittämistä (9), jäljempänä ’3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätty muistio’. Komissio laati myös tuotannontekijöiden luettelon ja päätteli, että tässä vaiheessa Meksiko oli asianmukaisin edustava maa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään asiasta huomautuksia. Komissio sai huomautuksia ainoastaan pyynnön esittäjältä. Näitä huomautuksia käsitellään tässä asetuksessa.

1.3.6   Myöhempi menettely

(26)

Komissio ilmoitti 22 päivänä helmikuuta 2019 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön polkumyyntitullit, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä.

(27)

Mikään osapuoli ei esittänyt huomautuksia lopullisista päätelmistä.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkasteltavana oleva tuote

(28)

Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli Kiinasta peräisin olevat tietyt orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet eli seostamattomasta teräksestä ja seosteräksestä (ruostumatonta terästä lukuun ottamatta) valmistetut levyvalmisteet, jotka on maalattu, lakattu tai muovipinnoitettu ainakin yhdeltä puolelta, lukuun ottamatta niin kutsuttuja kerroslevyjä, joita käytetään rakentamisessa ja jotka koostuvat kahdesta ulkopintana toimivasta metallilevystä, joiden välissä oleva eristemateriaali toimii vakauttajana, lukuun ottamatta tuotteita, joissa on sinkkipölyä sisältävä loppupinnoite (sinkkiä runsaasti sisältävä maali, jonka painosta vähintään 70 prosenttia on sinkkiä), ja lukuun ottamatta tuotteita, joissa on kromi- tai tinapinnoitettu substraatti, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7210 70 80, ex 7212 40 80, ex 7225 99 00 ja ex 7226 99 70 (Taric-koodit 7210708011, 7210708091, 7212408001, 7212408021, 7212408091, 7225990011, 7225990091, 7226997011 ja 7226997091), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’ tai ’orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet’.

(29)

Tarkastelun kohteena oleva tuote saadaan lisäämällä teräslevyvalmisteisiin orgaaninen pinnoite. Orgaaninen pinnoite sekä suojaa terästuotteita että antaa niille esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia.

(30)

Tarkastelun kohteena olevia tuotteita käytetään pääasiassa rakennussektorilla ja rakentamisessa käytettävien tuotteiden jatkojalostukseen. Muita käyttötarkoituksia ovat kodinkoneet.

2.2   Samankaltainen tuote

(31)

Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia samankaltaisesta tuotteesta. Alkuperäisen tutkimuksen tavoin tässä toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, että Kiinan ja edustavan maan Meksikon kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä tuotteella sekä unionin tuottajien unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

3.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

3.1   Alustavat huomautukset

(32)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(33)

Kuten 15 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät siis toimittaneet kyselyvastauksia, esimerkiksi tietoja vientihinnoista ja kustannuksista, kotimarkkinahinnoista ja kustannuksista, kapasiteetista, tuotannosta ja investoinneista. Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään ottaneet kantaa asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, kuten komission yksikköjen valmisteluasiakirjaan ”Significant Distortions in the Economy of the People's Republic of China for the Purposes of Trade Defense Investigations” (10), jäljempänä ’raportti’, eivätkä pyynnön esittäjän toimittamaan lisänäyttöön, joka osoitti, että valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikutti hintoihin ja kustannuksiin. Näin ollen komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja.

(34)

Komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille ja 14 kappaleessa mainitulle kolmannelle vientiä harjoittavalle tuottajalle perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan soveltamisesta ja antoi niille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Komissiolle ei esitetty huomautuksia.

(35)

Perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäljempänä esitettävät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät perustuvat käytettävissä oleviin tietoihin, erityisesti tarkastelun vireillepanoa koskevassa pyynnössä ja asianomaisten osapuolten huomautuksissa esitettyihin tietoihin sekä 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saataviin tilastotietoihin.

3.2   Polkumyyntituonnin jatkuminen tutkimusajanjakson aikana

(36)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saadut tilastotiedot osoittavat, että Kiinasta tuotiin unioniin orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita vain vähän eli 6 338 tonnia, joka on 0,1 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta. Orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita tuotiin kuitenkin 16 jäsenvaltioon, ja tuonti jakaantui koko tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle. Näin ollen komissio päätteli, että tosiasiallinen tuonti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli edustavaa, ja se tarkasteli, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

3.2.1   Normaaliarvo

(37)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(38)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

3.2.2   Merkittävien vääristymien esiintyminen

3.2.2.1   Johdanto

(39)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan määritelmän mukaan ”[m]erkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat;

valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin;

syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin;

konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano;

palkkakustannusten vääristyminen;

mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia.”

(40)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(41)

Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin kiistämään tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Komissio laati tätä varten raportin, jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityiset vääristymät monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) alalla ja tietyillä sektoreilla (kuten teräksen ja kemikaalien alalla). Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa. Myös pyyntöön sisältyi merkityksellistä näyttöä, joka täydensi raporttia.

(42)

Pyynnön esittäjä viittasi pyynnön 71 kappaleessa ja liitteessä 18 erääseen Yhdysvaltojen kauppaministeriön asiakirjaan (11), jäljempänä ’Yhdysvaltojen asiakirja’. Yhdysvaltojen asiakirjan mukaan terässektori on luokiteltu perus- ja pilarituotannonalaksi, jolla valtion on säilytettävä suhteellisen vahva määräysvalta. Yhdysvaltojen asiakirjassa viitataan SASAC-asiakirjaan (12), jossa jaetaan talouden sektorit kolmeen luokkaan ja niihin liittyviin alaluokkiin sen mukaan, miten tarpeellisena valtion määräysvaltaa pidetään: 1) strategiset tuotannonalat, jotka vaikuttavat kansalliseen turvallisuuteen ja ovat talouden elinehto ja joilla valtion on säilytettävä absoluuttinen määräysvalta; 2) perus- ja pilarituotannonalat, joilla valtion on säilytettävä suhteellisen vahva määräysvalta; ja 3) muut tuotannonalat, joilla valtion on säilytettävä vaikutusvalta. SASAC-asiakirjassa asetetaan myös yleinen tavoite, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä luodaan ryhmä keskeisiä yrityksiä, joilla on kohtalaisen vahva vaikutus tuotannonalan kehittämiseen ja jotka voimistavat tuotannonalan kehittämistä; tämän osana luodaan vahva perusta, jotta petrokemian, televiestinnän, sähkön, merenkulun ja rakennusteollisuuden alan merkittävät keskeiset yritykset kehittyvät ja niistä tulee globaalisti ensiluokkaisia yrityksiä ja auto- ja koneteollisuuden ja tietotekniikka-alan merkittävistä keskeisistä yrityksistä tulee globaalisti ensiluokkaisia yrityksiä.

(43)

Uudelleenvalssausprosessin edellyttämien kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen kustannusten osalta pyynnön esittäjä viittasi aiempiin EU:n asetuksiin (13), joilla otettiin käyttöön tasoitustulleja ja joissa komissio vahvisti, että sekä kuumavalssatut että kylmävalssatut levyvalmisteet ovat tuettuja. Pyynnön esittäjän mukaan tämä johti lopputuotteiden keinotekoisen alhaisiin kustannushintoihin. Lisäksi pyynnön esittäjä siteerasi ThinkDeskin (14) laatimaa raporttia ja väitti sen tarjoavan näyttöä siitä, että monet kiinalaiset tuottajat kykenivät tarjoamaan kuumavalssattuja levyvalmisteita Kiinan markkinoilla vääristyneillä hinnoilla.

(44)

Pyynnön esittäjä väitti myös, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen nykyiset kotimarkkinahinnat Kiinassa ovat edelleen alemmat kuin kansainväliset hinnat Global Plattsin (15) tietojen perusteella.

(45)

Sinkkiin ja valtion omistamien yritysten hallitsevaan asemaan kaivostoiminnan alalla liittyen pyynnön esittäjä toimitti raportissa esitetyn näytön lisäksi näyttöä, jonka mukaan Kiinassa sovelletaan sinkkiin 30 prosentin vientiveroa (ks. pyynnön 87–89 kohta ja liite 18).

(46)

Pyynnön esittäjä väitti vielä, että kemiallisiin komponentteihin liittyy merkittäviä vääristymiä, jotka puolestaan johtavat merkittäviin vääristymiin maaleissa ja muissa kemiallisissa pinnoitteissa, joita käytetään orgaanisilla aineilla pinnoitetun teräksen tuotannossa. Perustana ne käyttivät raporttiin (luku 16 ”Chemical Sector”) sisältyvää näyttöä. Raportissa mainitaan erityisesti Kiinan kemianteollisuuden yritysten hallintojärjestön tietoihin perustuen, että suurimmat kemian alan yritykset (vuonna 2015 myyntitulojen perusteella) Kiinassa ovat valtion omistamia yrityksiä, muun muassa kahdeksan kymmenestä suurimmasta kemian alan yrityksestä (16). Lisäksi pyynnön esittäjä viittasi KPMG-raporttiin (ks. pyynnön liite 18), jossa todetaan, että kymmenen suurinta kemian alan yritystä ovat valtion omistuksessa.

(47)

Sähkön osalta pyynnön esittäjä väitti – raportin lisäksi – että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat hyötyvät sähkön etuuskohteluhinnoista (17), ja Chongquing Wanda Steel Strip -yritys on sen mukaan hyötynyt sähkön hinnoista, jotka ovat alemmat kuin yleisesti suuriin teollisuusyrityksiin sovellettava hinta (18). Pyynnön esittäjä toimitti vielä julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden mukaan Shougang Group ja Inner Mongolia Baotou Steel Union hyötyivät tuetusta sähkönhinnasta (19).

(48)

Etuuskohteluun perustuvien lainojen ja muun taloudellisen tuen osalta pyynnön esittäjä viittasi raportin lisäksi hiljattaiseen lehdistötiedotteeseen, jossa väitettiin, että Kiinan viranomaisten määräysvaltaa paikallispankeissa on lujitettu entisestään uudella lainsäädännöllä vuonna 2017 (20). Pyynnön esittäjä siteerasi myös Yhdysvaltojen asiakirjaa, jonka mukaan ”ala on edelleen merkittävästi vääristynyt sekä riskihinnoittelun että resurssien jakamisen näkökulmasta. Lisäksi korkoprosenttien vaihtelun analyysi viittaa siihen, että korkoprosentit ovat edelleen tiukasti sidoksissa hallituksen julkaisemiin viitekorkoihin eivätkä määräydy markkinoiden mukaan. Löyhä budjettikuri, ei-markkinaehtoiset hinnat, implisiittiset valtion takuut ja valtion poliittinen ohjeistus vääristävät suoraan tai välillisesti pankkisektoria, pankkien välisiä markkinoita, joukkolainamarkkinoita ja varjopankkitoimintaa. Nämä vääristymät voidaan liittää suoraan valtion omistajuuteen ja valvontaan sekä valtion laajamittaiseen ja läpikotaiseen rooliin Kiinan rahoitusjärjestelmässä” (21).

(49)

Pyynnön esittäjä muistutti, että komissio on aiemmissa tutkimuksissaan vahvistanut orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden suurten tuottajien saavan erimuotoisia tukia, jollaisia ovat muun muassa etuuskohteluun perustuva lainananto, velan osakkeiksi muuntaminen, pääomanlisäykset ja vapautus osinkojen maksamisesta Kiinan valtiolle pääosakkeenomistajana (22). Lisäksi pyynnön esittäjä yksilöi vuosikertomusten perusteella muita orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajia, jotka olivat hyötyneet etuuskohteluun perustuvista lainoista (23).

(50)

Lopuksi pyynnön esittäjä siteerasi ThinkDeskin laatimaa raporttia, jossa yksilöitiin ainakin kuusi orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajaa, jotka hyötyivät valtion tukitoimenpiteistä (velkavivun purkaminen ja velan osakkeiksi muuntaminen Kiinan terästeollisuudessa vuosina 2016–2017). ThinkDesk yksilöi nämä toimenpiteet tukitoimenpiteiksi (24).

(51)

Pyynnössä tuotiin esiin joukko väitettyjä muita, raportissa jo todettuja vääristymiä Kiinassa verotuen ja alhaisten ympäristövaatimusten muodossa. Pyynnön esittäjä viittasi erityisesti komission aiempiin päätelmiin erilaisista välittömään verotukseen kohdistuvista vapautus- ja huojennusohjelmista, joilla vähennetään keinotekoisesti teräsyritysten verotettavaa tuloa, sekä välillistä verotusta (alv) ja tuontitariffeja koskevista ohjelmista ja erilaisista (tilapäisistä) avustusohjelmista (25). Pyynnön esittäjä väitti, että nämä ohjelmat ovat edelleen käytössä.

(52)

Ympäristövaatimusten osalta pyynnön esittäjä siteerasi OECD:n raporttia (26) (ks. pyynnön liite 18), jossa väitetysti osoitetaan, että Kiinan viranomaiset tarjoavat välillistä tukea teräksen valmistajille, koska ympäristöön liittyviä perusvaatimuksia ei panna täytäntöön, kun taas unionin tuottajiin sovelletaan paljon tiukempia ympäristövaatimuksia, etenkin ottaen huomioon REACH-asetuksen tuoreet muutokset, joilla kielletään kromaattien käyttö orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannon esikäsittelyvaiheessa (asiaa käsitellään pyynnön 12–16 kappaleessa).

(53)

Komissio tarkastelee, onko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suorittaa tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan luettuna julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan raporttiin sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkastellaan merkittävää valtion puuttumista maan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan luettuna. Kuten 16–20 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös raportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön hakijan toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön.

3.2.2.2   Kiinan kotimarkkinoiden hintoihin ja kustannuksiin vaikuttavat merkittävät vääristymät: yleinen taloudellinen ympäristö

(54)

Kiinan talousjärjestelmän perusta eli nk. sosialistinen markkinatalous ei sovi yhteen markkinavoimien vapaan toiminnan kanssa. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään kansantalouden johtavana voimana, ja valtion tehtävänä on varmistaa sen lujittaminen ja kasvu (27). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on nimenomaisena toimeksiantona. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (28).

(55)

Asiaa koskevan Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat superrakenteen, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (29). Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(56)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (30). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(57)

Yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelun järjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Provinssitason suunnitelmat ovat yleensä melko yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös välinevalikoima tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita, joskin tämä oli yleisempää aiemmilla suunnitelmakierroksilla. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden päivittäminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että suunnitelmat ovat luonteeltaan sitovia. Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.2.2.5 jakso) (31).

(58)

Taloudellisten resurssien jakamisen tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.2.2.8 jakso) (32). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkovelkakirjamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Nämä rahoitussektorin osat ovat vähemmän merkityksellisiä kuin pankkisektori, mutta ne on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (33).

(59)

Sääntely-ympäristön tasolla valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (34). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemiseksi, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (35).

(60)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (36).

3.2.2.3   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat

(61)

Kun otetaan huomioon valtion puuttuminen toimintaan ja valtion omistajuuden hallitseva asema Kiinan talousmallissa, valtion omistamat yritykset ovat olennainen osa Kiinan taloutta. Valtio ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan valtion omistamiin yrityksiin. Valtio muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua näiden yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistuksessa olevien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin (ks. myös 3.2.2.4 jakso) sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistuksessa olevien yritysten sektorilla (37). Vastineeksi valtion omistuksessa olevat yritykset saavat Kiinan taloudessa erityisen aseman, johon liittyy erilaisia taloudellisia etuuksia, etenkin suoja kilpailulta ja tuotantopanosten, myös rahoituksen, saaminen etuuskohtelun mukaisesti (38).

(62)

Erityisesti terässektorin yrityksistä Kiinan valtion omistuksessa on merkittävä osuus. Nimellisesti valtion omistuksessa ja yksityisomistuksessa olevien yritysten lukumäärän arvioidaan olevan lähes tasoissa, mutta Kiinan viidestä teräksentuottajasta, jotka kuuluvat maailman 10 suurimman teräksentuottajan joukkoon, neljä on valtion omistuksessa olevia yrityksiä (39). Kymmenen suurimman tuottajan osuus tuotannonalan koko tuotoksesta vuonna 2016 oli noin 36 prosenttia, mutta Kiinan valtio pyrkii konsolidoimaan raudan ja teräksen tuotannosta 60–70 prosenttia noin kymmenelle suurelle yrityksille vuoteen 2025 mennessä (40). Tällaiseen konsolidointiin voi liittyä kannattavien yksityisten yritysten pakotettuja yhteenliittymiä heikosti suoriutuvien valtion omistuksessa olevien yritysten kanssa (41).

(63)

Koska valtio puuttuu voimakkaasti toimintaan ja valtion omistamia yrityksiä on paljon terästeollisuuden alalla, myöskään yksityisessä omistuksessa olevat teräksen tuottajat eivät voi toimia markkinaolosuhteissa. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin terässektorilla kohdistetaan 3.2.2.5 jaksossa tarkoitettua poliittista valvontaa ja ohjausta.

(64)

Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotantoon kohdistuvaa valtion valvontaa ja ohjausta ei ole suljettu pois kuvatuista yleisistä puitteista. Useat suurimmista orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajista ovat valtion omistuksessa. Saatavilla olevan näytön perusteella vaikuttaa siltä, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajiin Kiinassa kohdistuu sama Kiinan valtion harjoittama omistajuus, valvonta, poliittinen valvonta tai ohjaus, eivätkä ne siten toimi markkinaperiaatteiden mukaisesti (42).

3.2.2.4   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin

(65)

Sen lisäksi, että Kiinan valtio harjoittaa määräysvaltaa talouselämään valtion yritysten omistajuuden ja muiden välineiden kautta, se voi myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä Kiinan lainsäädännön mukaan, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (43), mutta Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiöoikeuden mukaisesti jokaisessa yrityksessä on oltava Kiinan kommunistisen puolueen organisaatio ja yrityksen on tarjottava tarvittavat edellytykset puolueorganisaation toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Kiinan kommunistinen puolue on kuitenkin vahvistanut vaatimuksiaan valvoa liiketoimintapäätöksiä valtion omistamissa yrityksissä poliittisena periaatteena ainakin vuodesta 2016 lähtien. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (44). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen organisaatiot yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (45). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa, myös orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajiin ja niiden tuotantopanosten toimittajiin.

(66)

Erityisesti terässektorilla (mukaan luettuna tarkastelun kohteena oleva tuote ja tärkeimpien tuotantopanosten toimittajat) monet suurimmista teräksentuottajista (myös orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat) ovat valtion omistuksessa. Joihinkin viitataan nimenomaisesti terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelmassa (2016–2020) (46) esimerkkeinä 12. viisivuotissuunnitelmakauden saavutuksista (esim. Baosteel, Anshan Iron and Steel ja Wuhan Iron and Steel). Valtion omistamien orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajien julkisissa asiakirjoissa korostetaan toisinaan yhteyttä Kiinan valtioon. Esimerkiksi Baoshan Iron & Steel (tai Baosteel) totesi vuoden 2016 puolivuotisraportissaan, että yritys on sitoutunut alueelliseen 13. viisivuotissuunnitelmaan ja laajaan yhteisymmärrykseen paikallishallinnon kanssa resurssien jakamisesta, urbaanien tuotannonalojen yhteenliittämisestä ja ekologisen ympäristön rakentamisesta (47). Hiljattaisessa tiettyjä Kiinasta peräisin olevia raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja levyvalmisteita koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (48) komissio vahvisti, että kolme neljästä otokseen valitusta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmästä oli valtion omistamia yrityksiä. Kaikissa näissä kolmessa ryhmässä yrityksen hallituksen puheenjohtaja toimi myös ryhmän kommunistisen puolueen organisaation puoluekomitean sihteerinä.

(67)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös 3.2.2.8 jakso) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vaikuttaa vääristävästi markkinoihin (49). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä, myös valtion omistamissa yrityksissä, terässektorilla ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

3.2.2.5   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin

(68)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetit ja tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit, suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (50).

(69)

Kiinan valtio pitää terästeollisuutta, mukaan luettuna orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotanto korkealuokkaisena terästuotteena, keskeisenä tuotannonalana (51). Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla, esimerkiksi terästeollisuuden mukauttamis- ja päivittämissuunnitelmassa (2016–2020). Suunnitelmassa todetaan, että terästeollisuus on ”Kiinan taloudelle merkittävä perustuotannonala, kansallinen kulmakivi” (52). Suunnitelmassa esitetyt päätehtävät ja -tavoitteet kattavat tuotannonalan kehittämisen kaikki näkökulmat (53).

(70)

Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelmassa (54) ehdotetaan korkealuokkaisia terästuotteita tuottavien yritysten tukemista (55). Siinä käsitellään myös tuotteiden laadun, kestävyyden ja luotettavuuden saavuttamista tukemalla yrityksiä, jotka käyttävät puhtaaseen teräksen tuotantoon, tarkkuusvalssaukseen ja laadunparannukseen liittyvää teknologiaa (56).

(71)

Teollisuuden rakennemuutoksia koskevassa ohjeistavassa luettelossa (57) (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos), jäljempänä ’luettelo’, listataan rauta ja teräs kannustettavina tuotannonaloina. Luettelossa kannustetaan etenkin kehittämään ja käyttämään teknologiaa terästuotteiden suorituskyvyn ja laadun parantamiseksi ja niiden päivittämiseksi, mukaan luettuna muttei yksinomaisesti autoihin tarkoitetut erikoislujat teräslevyt, joiden vetolujuus on vähintään 600 MPa, korkean suorituskyvyn putkijohtoteräs öljyn ja kaasun siirtämiseen, erikoislujat leveät ja paksut teräslevyt laivoja varten, laivanrakennusteräs, keskipaksut levyt, joiden vetolujuus on vähintään 420 MPa, rakennuksia, siltoja ja muita rakenteita varten, teräs suurinopeuksisia ja raskaita lasteja varten tarkoitetuille rautateille, matalan ydinhäviön ja korkean magneettisen induktion piiteräs, korroosion- ja kulutuksenkestävä teräs, resursseja säästävä ruostumaton seosteräs (moderni ferriittinen ruostumaton teräs, ruostumaton dupleksiteräs ja typellä stabiloitu ruostumaton teräs), erityiset terästangot ja valssilangat korkean suorituskyvyn perusosiin (korkean suorituskyvyn pyörästöt, vähintään luokan 12.9 pultit, erikoislujat jouset ja pitkäikäiset laakerit) ja korkealaatuiset erikoisteräksestä taotut materiaalit (työkaluteräs ja muottiteräs, ruostumaton teräs ja teräs koneita varten). Luettelon sovellettavuus vahvistettiin hiljattaisessa tiettyjä Kiinasta peräisin olevia raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja levyvalmisteita koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (58).

(72)

Kiinan viranomaiset ohjeistavat alan kehittämistä erilaisilla poliittisilla välineillä ja ohjeilla, jotka liittyvät esimerkiksi seuraaviin: markkinoiden koostumus ja rakenneuudistus, raaka-aineet (59), sijoitukset, kapasiteetin poistaminen, tuotevalikoima, tuotannon siirtäminen ja päivittäminen. Kiinan viranomaiset ohjaavat ja määräävät näillä ja muilla keinoilla lähes kaikkia näkökohtia alan kehittämisessä ja toiminnassa (60). Tämänhetkinen ylikapasiteettiongelma on kiistatta selvin osoitus Kiinan viranomaisten politiikan vaikutuksista ja siitä seuraavista vääristymistä.

(73)

Kiinan viranomaisilla on siis käytettävissä toimenpiteitä, joilla kannustetaan toimijoita noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita ja tuetaan kannustettuja tuotannonaloja, mukaan luettuna orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotanto korkealuokkaisena terästuotteena ja sen tuottamiseen käytetyt raaka-aineet. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta normaalisti.

3.2.2.6   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano

(74)

Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon, eikä vähiten siksi, että maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyy lukuisia puutteita, jotka tosiasiassa estävät konkurssimenettelyn. Lisäksi valtiolla on maksukyvyttömyysmenettelyissä edelleen vahva ja aktiivinen rooli, ja se vaikuttaa usein suoraan menettelyn tulokseen (61).

(75)

Lisäksi omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeisiä suhteessa maan omistajuuteen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa (62). Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeudet avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyllä. Nämä säännökset jätetään kuitenkin säännöllisesti huomiotta, ja tietyt ostajat saavat maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (63). Lisäksi viranomaisilla on usein poliittisia tavoitteita, esimerkiksi taloudellisten suunnitelmien täytäntöönpano, kun ne jakavat maata (64).

(76)

Sen vuoksi Kiinan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö ei vaikuta toimivan asianmukaisesti, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maan tarjoamiseen ja hankintaan Kiinassa. Nämä seikat vaikuttavat käytettävissä olevan näytön perusteella pätevän myös terässektorilla ja erityisesti orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden osalta. Komissio on vahvistanut, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden (65) ja niiden raaka-aineen, kuumavalssatun teräksen (66), tuottajat saivat etua maankäyttöoikeuksien myöntämisestä riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

3.2.2.7   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: palkkakustannusten vääristyminen

(77)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä täysin Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (67). Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen yhdistys ei kuitenkaan ole riippumaton viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on vähäistä (68). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaille. Tämän tuloksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (69). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(78)

Siitä, että terässektoriin, mukaan luettuna orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotanto, ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siis orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotantoon sekä suoraan (tarkasteltavana olevan tuotteen valmistus) että välillisesti (pääoman tai tuotantopanosten hankkiminen yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa järjestelmää Kiinassa).

3.2.2.8   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia

(79)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(80)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista valtion omistamien pankkien (70) vahva asema; rahoitusta myöntäessään nämä pankit ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien rahoituslaitosten johtajat (71)) ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yritykset. Näin tehdessään pankit noudattavat nimenomaista oikeudellista velvoitetta hoitaa liiketoimintaansa kansantalouden ja sosiaalisen kehittämisen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (72). Tähän yhdistyy täydentäviä sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta aloille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi aloiksi (73).

(81)

Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta esimerkiksi kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(82)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä eri syistä, esimerkiksi siksi, että riskinarviointiin vaikuttaa yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus. Arvioiden mukaan vaikuttaa voimakkaasti siltä, että Kiinan luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alempia kansainvälisiä luokituksia.

(83)

Tähän yhdistyy täydentäviä sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta aloille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi aloiksi (74). Tämän tuloksena painottuu lainananto valtion omistuksessa oleville yrityksille, suurille yksityisille yrityksille, joilla on hyvät yhteydet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimiville yrityksille, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(84)

Toiseksi, lainanoton kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina sijoitusten kasvun kannustamiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön, ja sijoitusten tuotot ovat yhä pienempiä. Tästä on osoituksena yritysten velkaantumisasteen hiljattainen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä putoamisesta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei noudata normaaleja kaupallisia reaktioita.

(85)

Kolmanneksi, vaikka korkoprosentit vapautettiin nimellisesti lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään ole tulosta vapaista markkinavoimista, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus on edelleen 45 prosenttia kaikesta lainanannosta, ja kohdennettu lainananto vaikuttaa olevan kasvussa, koska sen osuus on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2015 lähtien heikentyneistä taloudellisista olosuhteista huolimatta. Keinotekoisen alhaiset lainankorot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(86)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa osoittaa pääoman kohdentamisen heikkenevää tehokkuutta, eikä nähtävissä ole luotonannon kiristymistä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Tilanteessa, jossa riskin aiheuttamat velat lisääntyvät, Kiinan valtio on valinnut maksukyvyttömyystilanteiden välttämisen. Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla ns. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (esim. yhteenliittymien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin.

(87)

Markkinoiden vapauttamiseksi viime aikoina toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät systeemiset ongelmat ja vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(88)

Siitä, että terässektoriin, mukaan luettuna orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotanto, ei kohdistuisi edellä kuvattu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan, ei esitetty mitään näyttöä. Pyynnön esittäjän toimittamassa ThinkDeskin raportissa päinvastoin todettiin, että monet orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kiinalaiset tuottajat olivat saaneet etua rahoitustoimista, jotka eivät olleet markkinoiden mukaisia. Komissio vahvisti lisäksi, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden (75) ja niiden raaka-aineen kuumavalssatun teräksen (76) tuottajat saivat etua etuuskohtelun mukaisesta lainanannosta, jota on pidettävä tukena. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan johti siihen, että markkinaolosuhteisiin kohdistui vakavia vaikutuksia kaikilla tasoilla.

3.2.2.9   Kuvattujen vääristymien systeeminen luonne

(89)

Komissio totesi, että raportissa kuvatut vääristymät eivät rajoitu yleisesti terästeollisuuteen tai erityisesti orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannonalaan. Käytettävissä oleva näyttö päinvastoin osoittaa, että Kiinan järjestelmää, sellaisena kuin se on kuvattuna 3.2.2.1–3.2.2.5 jaksossa ja raportin A osassa, koskevat tosiseikat ja ominaisuudet pätevät kaikkialla maassa ja kaikilla talouden sektoreilla. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään 3.2.2.6–3.2.2.8 jaksossa ja raportin B osassa.

(90)

Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden valmistamista varten tarvitaan monenlaisia tuotantopanoksia. Asiakirja-aineistoon ei sisälly mitään näyttöä siitä, että näitä tuotantopanoksia ei hankittaisi Kiinasta. Kun orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat ostavat/hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Tuotantopanosten toimittajat esimerkiksi työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista/pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(91)

Tämän seurauksena orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää, mutta myös kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maahan, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotantopanos on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä, joihin kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

3.2.2.10   Päätelmät

(92)

Edellä 3.2.2.2–3.2.2.9 esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja terässektorilla (mukaan luettuna tarkasteltavana oleva tuote), osoitettiin, että hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(93)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja heijastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavissa jaksoissa esitetään. Komissio muistuttaa, että yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä ja että mitään sellaisia väitteitä ei esitetty, joiden mukaan kotimarkkinoiden kustannukset olisivat vääristymättömiä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.2.3   Edustava maa

3.2.3.1   Yleisiä huomioita

(94)

Edustava maa valittiin seuraavien kriteereiden perusteella:

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso. Tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo on Maailmanpankin tietokannan (77) perusteella samanlainen kuin Kiinalla;

tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotanto kyseisessä maassa (78);

asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus maassa:

jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetettiin tarvittaessa maat, joissa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(95)

Kuten 13 päivänä huhtikuuta 2018 päivätyn muistion 24 ja 25 kappaleessa selitetään, komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että se oli yksilöinyt kuusi mahdollista edustavaa maata (Argentiina, Etelä-Afrikka, Kolumbia, Malesia, Meksiko ja Thaimaa) ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan muita maita.

3.2.3.2   Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso

(96)

Maailmanpankki pitää Argentiinaa, Etelä-Afrikkaa, Kolumbiaa, Malesiaa, Meksikoa ja Thaimaata maina, joiden taloudellinen kehitys vastaa Kiinan tasoa, eli ne kaikki on luokiteltu ”ylemmän keskitulotason” maiksi bruttokansantulon, jäljempänä ’BKTL’, perusteella.

(97)

Pyynnön esittäjä väitti, että Meksiko kuuluu NAFTA-jäsenyytensä ansiosta Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueeseen ja sen taloudellisen kehityksen taso on paljon korkeampi kuin Kiinan, mikä vaikuttaa mahdollisesti kustannuksiin Meksikossa. Komissio analysoi mahdollisten edustavien maiden asianmukaisuutta Maailmanpankin BKTL-tietokannan perusteella. Sen mukaan Meksiko on ylemmän keskitulotason maa, jonka kehityksen taso on näin ollen vastaava kuin Kiinan. Tähän maaluokkaan kuuluu maita, joiden BKTL henkeä kohti oli 3 896–12 055 USD vuonna 2017, jolta tuoreimmat kauppatiedot ovat saatavilla. Luokitusta sovelletaan kuhunkin yksittäiseen maahan eikä maaryhmiin, jotka kuuluvat vapaakauppa-alueisiin tai tulliliittoihin tai vastaaviin. Komissio katsoi, että kaikki yksilöidyt kuusi mahdollista edustavaa maata olivat yhtäläisesti vertailukelpoisia Kiinan kanssa taloudellisen kehityksen osalta. Näin ollen tämä väite hylättiin.

3.2.3.3   Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotanto ja asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa

(98)

Komissio ilmoitti 13 päivänä huhtikuuta 2018 päivätyssä muistiossa, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotetaan tiettävästi Argentiinassa, Etelä-Afrikassa, Kolumbiassa, Malesiassa, Meksikossa ja Thaimaassa.

(99)

Komissio totesi, että näistä maista kolmen eli Argentiinan, Kolumbian ja Thaimaan osalta on vielä todennettava julkisten tietojen saatavuus siltä osin kuin on kyse tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajan julkisista taloudellisista tiedoista.

(100)

Kolumbian ja Thaimaan osalta ei löydetty julkisesti saatavilla olevia taloudellisia tietoja tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajasta. Argentiinan osalta julkisesti saatavilla olevat taloudelliset tiedot koskivat Ternium-konsernia, joka tuotti tarkastelun kohteena olevaa tuotetta kyseisessä maassa. Konsernin osalta saatavilla olevista taloudellisista tiedoista ei kuitenkaan käynyt selvästi ilmi, mikä osa tiedoista liittyi konsernin toimintaan Argentiinassa, koska sen tietojen ilmoitettiin liittyvän Argentiinaan yhdessä muiden maiden kuten Bolivian, Chilen, Paraguayn ja Uruguayn kanssa. Sen vuoksi tiedot eivät olleet riittävän täsmällisiä, jotta niitä olisi voitu käyttää asianmukaisina vertailuarvoina.

(101)

Pyynnön esittäjä toisti 13 päivänä huhtikuuta 2018 päivätystä muistiosta esittämissään huomautuksissa pyynnön, jonka mukaan Etelä-Afrikka olisi asianmukaisin edustava maa. Maassa on kaksi tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajaa. Yhden tuottajan eli Safal Steel (Pty) Ltd.:n taloudelliset tiedot eivät olleet julkisesti saatavilla. Vaikkakin toisen yrityksen (ArcelorMittal South Africa) taloudelliset tiedot olivat saatavilla, sen toiminta oli tappiollista tutkimusajanjakson samoin kuin koko tarkastelujakson aikana. Tämän vuoksi sitä ei voitu valita, koska tappiollisen yrityksen rahoitustietoihin ei sisälly korvattavaa voittotekijää. Koska komissio ei löytänyt Etelä-Afrikasta muita tarkastelun kohteena olevia tuottajia, joiden taloudelliset tiedot olisivat olleet julkisesti saatavilla, komissio katsoi, että maa ei sovellu edustavaksi maaksi.

(102)

Pyynnön esittäjä väitti 3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätystä muistiosta esittämissään huomautuksissa, että komissio oli hylännyt virheellisesti Etelä-Afrikan edustavana maana, koska se, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajan toiminta on tappiollista yhtenä vuotena, ei voi olla ratkaiseva tekijä edustavan maan valinnassa.

(103)

Koska komissiolla oli runsaasti valinnanvaraa edustavan maan valinnassa, se päätti valita maan, jossa maassa toimivan yrityksen julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella voitiin määrittää kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan viimeisen alakohdan mukaisesti.

(104)

Sen vuoksi se, että ArcelorMittal South Africa tuotti tappiota, oli ratkaiseva tekijä komission arviossa, kun se valitsi edustavaa maata, ja pyynnön esittäjän väite hylättiin.

(105)

Malesiassa taloudelliset tiedot olivat julkisesti saatavilla yrityksestä CSC Steel Holdings Berhad, joka on taiwanilaisen yrityksen China Steel Corporation tytäryhtiö. CSC Steel Holdings Berhad tuotti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja se tuotti voittoa.

(106)

Pyynnön esittäjä väitti, että julkisesti saatavilla oleviin tietoihin nojautuminen ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten osalta saattaa johtaa epäluotettaviin tietoihin. Komissio katsoi, että julkisesti saatavilla olevien tietojen luotettavuutta on analysoitava tapauskohtaisesti. Tässä tapauksessa komission käytettävissä ei ollut tai pyynnön esittäjä ei toimittanut näyttöä, jonka perusteella SCS Steel Holdings Berhardin taloudelliset tiedot olisi jätettävä huomiotta. Näin ollen väite hylättiin.

(107)

Meksikossa komissio löysi julkisesti saatavilla olevia tietoja Ternium-konsernista, etenkin sen vuoden 2017 vuosikertomuksesta. Konserni tuottaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta Meksikossa, ja Meksikon osuus tuotteen konsolidoidusta myynnistä – joka raportoidaan erikseen muilta maantieteellisiltä alueilta – on yli 55 prosenttia. Lisäksi Ternium-konserni tuotti voittoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(108)

Näin ollen komissio katsoi, että edustavan maan lopullinen valinta tehdään Malesian ja Meksikon välillä.

(109)

Pyynnön esittäjä viittasi huomautuksissaan Yhdysvaltojen käytäntöön käyttää metallisektorilla toimivien yritysten, kuten alumiinintuottajien, koria. Komissio kuitenkin pitää aina mahdollisuuksien mukaan parhaana vaihtoehtona julkisesti saatavilla olevia tietoja yrityksistä, jotka tosiasiallisesti tuottavat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta. Komissio harkitsee muiden soveltuvien vaihtoehtojen käyttöä vain, jos tällaista tuotantoa ei ole tai muiden tekijöiden vuoksi ei ole mahdollista käyttää yrityksiä, jotka tuottavat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta jossakin taloudelliselta kehitykseltään vastaavantasoisessa maassa. Tässä tapauksessa tämä ei ollut tarpeen, koska olemassa on orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajia, joiden tiedot ovat julkisesti saatavilla. Näin ollen väite hylättiin.

3.2.3.4   Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso

(110)

Vahvistettuaan, että edustavan maan valintaa varten oli kaksi soveltuvaa maata, Malesia ja Meksiko, komissio arvioi niiden sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa voidakseen asettaa niistä toisen etusijalle perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(111)

Komissio vahvisti, että Malesia on jäljessä kansainvälisten työnormien noudattamisessa ja perusasetuksen liitteessä I a tarkoitettujen ILOn yleissopimusten ratifioinnissa. Malesia ei ole varsinkaan ratifioinut kolmea ILOn kahdeksasta perusyleissopimuksesta (järjestäytymisvapaus, pakkotyön poistaminen ja syrjimättömyys). Lisäksi Malesia on allekirjoittanut yhden merkittävistä ympäristösopimuksista (79) muttei ole ratifioinut sitä.

(112)

Meksikossa sitä vastoin noudatetaan ILOn työnormeja, koska se on ratifioinut kaikki perusyleissopimukset, järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevia yleissopimuksia lukuun ottamatta. Lisäksi se on allekirjoittanut ja ratifioinut kaikki merkittävät ympäristöalan yleissopimukset.

3.2.3.5   Päätelmät

(113)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Meksiko täyttää kaikki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, jotta sitä voitaisiin pitää asianmukaisena edustavana maana. Erityisesti Meksikossa on tarkastelun kohteena olevan tuotteen merkittävää tuotantoa ja kattavat tiedot saatavilla kaikista tuotannontekijöistä, tuotannollisista yleiskuluista, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voitosta. Lisäksi Meksikon sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso on korkeampi.

3.2.4   Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto

(114)

Komissio ilmoitti 3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätyllä muistiolla asianomaisille osapuolille, että se sisällyttää normaaliarvon muodostamiseen yrityksen Ternium SA Mexico myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan neljännen alakohdan mukaisesti. Komissio sisällyttää laskelmiin lisäksi saman yrityksen tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin.

(115)

Pyynnön esittäjä väitti 3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätystä muistiosta esittämissään huomautuksissa, että olisi parempi käyttää ArcelorMittal South African (paikallinen yritys) konsolidoimattomia tietoja kuin Ternium-konsernin (globaali konserni) konsolidoituja tietoja; Terniumin tuotannon osuus Meksikossa on yli 55 prosenttia konsolidoidusta myynnistä. Väite perustui siihen, että konsolidoimattomat tiedot edustavat paikallisen yrityksen eivätkä globaalin konsernin tuloksia ja heijastavat näin väitteen mukaan paremmin edustavan maan kiinteitä tuotannollisia yleiskuluja, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa. ArcelorMittal South African tietoja ei kuitenkaan voitu käyttää, koska yrityksen toiminta on tappiollista, joten väite oli perusteeton, ja se hylättiin sen vuoksi.

(116)

Pyynnön esittäjä väitti 3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätystä muistiosta esittämissään huomautuksissa myös, että vaikka Meksiko on asianmukainen edustava maa, Ternium SA Mexico on osa kansainvälistä yritystä, Ternium-konsernia, jonka taloudelliset tiedot heijastavat toimintaa maissa, joissa on erilainen taloudellisen kehityksen taso.

(117)

Siitä huolimatta, että Ternium-konserni on kansainvälinen yritys, komissio päätteli, että Ternium SA Mexicosta julkisesti saatavilla olevat tiedot ovat riittävän tarkkoja tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannosta Meksikossa, ja hylkäsi tämän vuoksi väitteen. Ottaen huomioon 3.2.3 jaksossa esitetyn analyysin komissio päätti käyttää Ternium SA Mexicon taloudellisia tietoja, jotka ovat saatavilla vuoden 2017 osalta ja kattavat näin ollen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson.

3.2.5   Vääristymättömien kustannusten määrittämiseen käytetyt lähteet

(118)

Komissio totesi 3 päivänä heinäkuuta 2018 päivätyssä muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää Global Trade Atlas -tietokantaa, jäljempänä ’GTA’, määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden vääristymättömät kustannukset. Komissio käytti vuoden 2018 Doing Business -tietoja sähkökustannusten osalta, kansallisia tilastoja maakaasun osalta, liittovaltion verolakia vesikustannusten osalta sekä Ternium SA Mexicon taloudellisia tietoja määrittääkseen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset, voiton sekä tuotannolliset yleiskulut.

3.2.6   Tuotannontekijät

(119)

Kuten 23 kappaleessa jo todetaan, komissio totesi 13 päivänä huhtikuuta 2018 päivätyssä muistiossaan määrittävänsä tuotannontekijöiden ja lähteiden alustavan luettelon, jota on tarkoitus käyttää kaikkien niiden tuotannontekijöiden, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman, osalta, joita yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja käytti tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(120)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tietoja määrittääkseen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannossa käytetyt tuotannontekijät. Kiinalaisten orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajien verkkosivustoilla julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella niiden tuotantoprosessit ja raaka-aineet vaikuttavat olevan täysin samat kuin pyynnön esittäjän toimittamat.

(121)

Tuotantoprosessin lähtöpisteeksi otettiin substraatti tai peruskela, koska pyynnön esittäjän tuotantoprosessi alkoi tästä perustasta. Lisäksi alkuperäisessä tutkimuksessa saatujen tietojen (paras käytettävissä oleva näyttö) perusteella komissio vahvisti, että myös vientiä harjoittavat tuottajat aloittivat orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannon substraatista. Alkuperäisessä tapauksessa yksikään integroitunut tuottaja ei toiminut yhteistyössä.

(122)

Ilman yhteistyössä toimineita tuottajia komissiolla ei ollut tarkempia tullikoodeja kuin kuusinumeroiset HS-koodit, jotka pyynnön esittäjä toimitti. HS-koodit vastasivat täysin Meksikon tullikoodeja.

(123)

Kaikki pyynnön esittäjän toimittamat tiedot huomioon ottaen on yksilöity seuraavat tuotannontekijät ja HS-koodit:

Taulukko 1

Tuotannontekijä

HS-koodi

Yksikkökohtainen tuontiarvo

Raaka-aineet

Substraatti – kuumasinkityt teräskelat:

 

 

sinkillä pleteroitu tai pinnoitettu

7210 49

0,84 euroa/kg

sinkkiseoksella pleteroitu tai pinnoitettu

7210 49

0,84 euroa/kg

Metallipinnoite – Sinkkiharkko (sinkkipinnoite):

 

 

< 99,99 % sinkkiä

7901 12

Ei sovelleta

sinkkiseokset

7901 20

Ei sovelleta

Orgaaninen pinnoite

 

 

polyesterimaali

3208 10

4,33 euroa/kg

polyuretaanimaali

3208 90

4,91 euroa/kg

polyvinylideenifluoridimaali

3209 90

3,36 euroa/kg

Työvoima

Palkat valmistussektorilla

[ei saatavilla]

1,37 euroa/tunti

Energia

Sähkö

[ei saatavilla]

0,06 euroa/kWh

Maakaasu

[ei saatavilla]

0,0034 euroa/MJ

Paineilma

2853 90

Ei sovelleta

Vesi

[ei saatavilla]

3,81 euroa/m3

Sivutuotteet/jäte

Sinkitty teräsromu

7204 29

0,18 euroa/kg

3.2.6.1   Raaka-aineet

(124)

Pyynnön esittäjä vahvisti, että kuumasinkittyjä teräskeloja käytetään tarkastelun kohteena olevan tuotteen edustavimman lajin ensisijaisena substraattina. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä asianomaisilta osapuolilta saatu huomautuksia, komissio ei kerännyt tietoja muista mahdollisista substraateista, kuten kuumavalssatuista tai kylmävalssatuista teräskeloista.

(125)

Metallipinnoituksen osalta pyynnön esittäjä vahvisti, että sinkkipinnoituksen käyttö on vallitsevaa. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä asianomaisilta osapuolilta saatu huomautuksia, komissio ei pitänyt tarpeellisena kerätä tietoja alumiinilla tapahtuvasta metallipinnoituksesta.

(126)

On syytä huomata, että kuumasinkitystä teräskelasta muodostuvaan substraattiin sisältyy jo metallipinnoite (joko sinkki tai sinkkiseos). Metallipinnoitteen käyttöä koskevia tietoja kerättiin vain siksi, että voitiin tehdä oikaisuja normaaliarvoa koskeviin laskelmiin eri tuotelajien metallipinnoitteessa käytetyn sinkin tai sinkkiseosten eri määrien osalta.

(127)

Pyynnön esittäjän tietojen perusteella ei pystytty määrittämään apuaineiden käyttöä tarkastelun kohteena olevan tuotteen yksikköä kohti. Pyynnön esittäjä käsitteli apuaineita tuotannollisina yleiskuluina. Näiden tietojen puuttuessa komissio ei näin ollen kyennyt vahvistamaan käytettyjen apuaineiden käyttösuhteita ja vääristymättömiä arvoja. Komissio kuitenkin vahvisti, että kaikki apuaineet yhdessä muodostivat merkityksettömän osuuden valmiin tuotteen valmistuskustannuksista tonnia kohti. Voidakseen ottaa asianmukaisesti huomioon nämä kustannukset muodostetun normaaliarvon laskemisessa komissio korotti Meksikon vääristymättömiä valmistuskustannuksia (raaka-aineet, työvoima, energia ja vesi) prosenttiosuudella, joka vastaa apuaineiden osuutta pyynnön esittäjän toimittamissa valmistuskustannuksissa. Komissio katsoi, että tällä menetelmällä otetaan asianmukaisesti huomioon apuaineiden osuus valmistuskustannusten kokonaismäärässä laskennallisesti muodostetussa normaaliarvossa.

(128)

Pyynnön esittäjä ei ilmoittanut nestekaasun, vedyn tai typen käytöstä. Sen vuoksi näitä alun perin yksilöityjä tuotannontekijöitä ei käytetty normaaliarvon muodostamiseen.

(129)

Pyynnön esittäjä ilmoitti vielä, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotantoprosessissa syntynyt romu olisi otettava huomioon. Tätä varten oli yksilöitävä romun luonne ja vastaava HS-koodi. Tässä tapauksessa yksilöitiin sinkitty teräsromu (ks. taulukko 123 kappaleessa).

(130)

Komissio käytti tuontihintoja, koska Meksikon markkinoilta ei ollut saatavilla tietoja raaka-aineista ja romusta. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista, Kiinaa lukuun ottamatta, tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli 92 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Käytettävissä olevan näytön perusteella ja koska asianomaiset osapuolet eivät toimittaneet vastaväitteitä, komissio katsoi, että samat vääristymät vaikuttavat vientihintoihin. Muista kolmansista maista – ilman Kiinaa – tuleva tuonti oli edelleen edustavaa ja sen osuus Meksikoon tuoduista kokonaismääristä oli 94–100 prosenttia.

(131)

Voidakseen määrittää 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti raaka-aineiden vääristymättömän hinnan (vientiä harjoittavan tuottajan tehtaalle toimitettuna) komissio sovelsi edustavan maan (Meksikon) tuontitullia tuontihintaan ja lisäsi kotimaan kuljetuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän toimittamia tietoja kotimaan kuljetuskustannuksista.

3.2.6.2   Työvoima

(132)

ILOn tilastoista saatiin tietoja kuukausipalkoista valmistussektorilla ja viikoittaisista työtunneista Meksikossa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Pyynnön esittäjä väitti, että Etelä-Afrikkaa koskevia tietoja voitaisiin oikaista inflaation huomioon ottamiseksi käyttämällä kuluttajahintaindeksiä tai South African Reserve Bank -pankin julkaisemia valmistussektorin työvoimakustannusindeksejä. Koska komissio päätti käyttää Meksikoa asianmukaisena edustavana maana, josta nämä tiedot ovat saatavilla, väite oli kuitenkin perusteeton.

3.2.6.3   Sähkö

(133)

Sähkön hinnat saatiin suoraan vuoden 2018 Doing Business -raportista. Raportissa käytetään standardoitua menetelmää kWh-kohtaisen hinnan määrittämiseksi Meksikossa.

(134)

Vaihtoehtoisesti komissio harkitsi Meksikon sähkön tuottajien ja jakelijoiden julkaisemien sähkötariffien käyttämistä. Meksikossa hallitseva sähkön toimittaja on valtion omistama yritys CFE (Comisión Federal de Electricidad).

(135)

Pyynnön esittäjä väitti, että vuoden 2018 Doing Business -raportissa esitetyt sähkökustannukset vaikuttivat keinotekoisen alhaisilta verrattuna useimpiin maihin, minkä vuoksi se ehdotti sen alueen hintojen käyttämistä, jolla tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotetaan, ottaen huomioon mahdolliset oikaisut toimituskanavan, erityismaksujen ja alv:n osalta.

(136)

Pyynnön esittäjä ei toimittanut riittävää näyttöä, joka olisi osoittanut, että alv:a, erityismaksuja ja toimituskanavia koskevat oikaisut olisivat tarpeellisia ja sovellettavissa kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin. Näin ollen komissio hylkäsi väitteen ja päätti käyttää vuoden 2018 Doing Business -raportin tietoja, jotka ovat kattavimpia ja yksiselitteisimpiä.

3.2.6.4   Maakaasu

(137)

Maakaasun hinta Meksikossa on saatavilla tilastotietokannasta, jota pitää yllä energiansääntelykomissio (Comisión Reguladora de Energía). Saadut tiedot kattavat heinäkuun ja joulukuun 2017 välisen kauden.

(138)

Pyynnön esittäjä väitti, että Etelä-Afrikan osalta voitaisiin käyttää GTA-tietokannasta saatua nesteytetyn maakaasun (HS-koodi 2711 11) tuontihintaa tonnia kohti, ja se voitaisiin muuntaa hinnaksi gigajoulea kohti. Koska komissio päätti käyttää Meksikoa asianmukaisena edustavana maana, josta nämä tiedot ovat saatavilla, se hylkäsi väitteen.

3.2.6.5   Paineilma

(139)

Pyynnön esittäjä ilmoitti komissiolle, että 13 päivänä huhtikuuta 2018 päivätyssä muistiossa yksilöityjen tuotannontekijöiden lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetään paineilmaa. Paineilma ostetaan nestemäisen ilman muodossa.

(140)

Komissio määritti nestemäisen ilman asianmukaiseksi HS-koodiksi 2853 90. Kyseiseen HS-koodiin kuuluu kuitenkin muitakin kemikaaleja. Meksikon kansallisen tariffiluokittelun mukaan tarkempaa luokitusta ei ole. Sen vuoksi GTA-tietokannasta hankitut tiedot sisältäisivät muidenkin epäorgaanisten yhdisteiden (mukaan luettuna tislattu vesi, vesi sähkön- tai lämmönjohtokyvyn mittaamista varten ja puhtaudeltaan sitä vastaava vesi) ja amalgaamien (muiden kuin jalometallien amalgaamien) tuonnin.

(141)

Edellisessä kappaleessa kuvatuista syistä komissio piti GTA-tietokannan käyttämistä epätarkoituksenmukaisena. On syytä huomata, että paineilma muodosti merkityksettömän osuuden valmiin tuotteen valmistuskustannuksista tonnia kohti. Voidakseen ottaa huomioon nämä kustannukset vääristymättömän normaaliarvon laskemisessa komissio korotti vääristymättömiä valmistuskustannuksia (raaka-aineet, työvoima, energia ja vesi) prosenttiosuudella, joka vastaa paineilman osuutta pyynnön esittäjän toimittamissa valmistuskustannuksissa. Komissio katsoi, että tällä menetelmällä otetaan asianmukaisesti huomioon paineilman osuus valmistuskustannusten kokonaismäärässä laskennallisesti muodostetussa normaaliarvossa.

3.2.6.6   Vesi

(142)

Meksikossa veden hinta määrätään kuntien tasolla. Lisäksi veden sääntelystä vastaava Meksikon viranomainen CONAGUA (Comisión Nacional del Agua) julkaisee vettä koskevia tilastotietoja, joista näkyy myös teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden hinta tietyissä kunnissa. Tuorein laitos on vuodelta 2016 ja se kattaa vuoden 2015.

(143)

Voidakseen käyttää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sovellettuja hintoja komissio käytti veden hintoja Méxicossa. Ne olivat saatavilla liittovaltion verolaissa, sellaisena kuin se on muutettuna joulukuussa 2016, ja niitä sovellettiin 1 päivästä tammikuuta 2017.

3.2.6.7   Laskelmat

(144)

Komissio noudatti seuraavia kahta vaihetta laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi.

(145)

Ensin komissio vahvisti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio kertoi tämän jälkeen käyttötekijät, jotka todettiin pyynnön esittäjän tuotantoprosessissa raaka-aineiden, työvoiman, energian ja veden osalta, vääristymättömillä yksikkökustannuksilla, jotka todettiin edustavassa maassa Meksikossa. Lisäksi niiden tuotannontekijöiden osalta, joista pyynnön esittäjä ei toimittanut tarkkoja käyttötekijöitä (etenkin apuaineet ja paineilma), komissio sovelsi vääristymättömiin välittömiin valmistuskustannuksiin prosenttiosuutta, joka vastasi näiden tuotannontekijöiden osuutta pyynnön esittäjän ilmoittamista valmistuskustannuksista.

(146)

Toiseksi komissio sovelsi edellä yksilöityihin valmistuskustannuksiin Ternium SA Mexicon tuotannollisia yleiskuluja, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Ne yksilöitiin Ternium SA Mexicon vuoden 2017 vuosikertomuksen perusteella ja ilmaistiin seuraavina prosenttiosuuksina:

(147)

14,12 prosentin tuotannolliset yleiskulut (80), joita sovellettiin valmistuskustannuksiin (raaka-aineet, työvoima, energia ja vesi);

(148)

12,56 prosentin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset (81), joita sovellettiin valmistuskustannusten ja tuotannollisten yleiskulujen summaan;

(149)

15,09 prosentin voitto (82), jota sovellettiin valmistuskustannusten, tuotannollisten yleiskulujen ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten summaan.

(150)

Tällä perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Koska yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, normaaliarvo vahvistettiin koskemaan koko maata eikä kutakin viejää ja tuottajaa erikseen.

3.2.7   Vientihinta

(151)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin Eurostatin CIF-hintoja koskevien tietojen perusteella ja oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle.

3.2.8   Vertailu ja polkumyyntimarginaalit

(152)

Komissio vertasi laskennallista normaaliarvoa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti vientihintaan (noudettuna lähettäjältä -tasolla).

3.2.9   Päätelmät

(153)

Tähän perustuva painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana oli 134 prosenttia.

(154)

Näin ollen komissio totesi, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.3   Kiinasta tulevan polkumyynnin toistumisen todennäköisyys

(155)

Kuten edellä on vahvistettu, Kiinasta peräisin olevaa orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteita tuotiin polkumyynnillä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta tuonti oli suhteellisen vähäistä. Jotta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, komissio tutki myös polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin. Tätä varten analysoitiin seuraavia seikkoja: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytännöt muilla markkinoilla, muiden markkinoiden saavutettavuus ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

3.3.1   Vienti kolmansiin maihin

(156)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonti Kiinasta unioniin oli määrältään melko vähäistä (noin 0,1 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta), joskin sitä pidettiin edustavana (ks. 36 kappale). Sen vuoksi komissio päätti analysoida myös tiedot, jotka koskivat orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden myyntiä Kiinasta kolmansiin maihin, vahvistaakseen polkumyynnin jatkumista koskevat päätelmänsä. Polkumyyntilaskelmissa käytettiin kolmansiin maihin suuntautuvan myynnin hintoja Kiinan vientitilastojen perusteella.

3.3.1.1   Normaaliarvo

(157)

Normaaliarvo Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan polkumyynnin arvioimiseksi määritettiin 37–150 kappaleen mukaisesti.

3.3.1.2   Vientihinta

(158)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinta määritettiin pyynnön esittäjän toimittaman Kiinan vientitietokannan tietojen perusteella. Nämä tiedot esitettiin vapaasti aluksessa (FOB) -tasolla, ja komissio vähensi niistä satamapalvelukustannukset ja kotimaan kuljetuskustannukset Kiinassa pyynnön esittäjän arvion mukaisesti ja laski vientihinnan noudettuna lähettäjältä -tasolla.

3.3.1.3   Vertailu

(159)

Komissio vertasi laskennallista normaaliarvoa ja muihin maihin kuin unioniin suuntautuvan viennin hintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

3.3.1.4   Polkumyyntimarginaali

(160)

Edellä esitetty vertailu osoitti, että koko maata koskeva polkumyyntimarginaali kaikkiin kolmansiin maihin (unionia lukuun ottamatta) suuntautuvan viennin osalta oli 118 prosenttia ja viiteen merkittävimpään vientikohteeseen (Filippiinit, Etelä-Korea, Intia, Venäjä ja Vietnam) suuntautuvan viennin osalta 112–160 prosenttia. Tämä vahvisti päätelmää, jonka mukaan unioniin suuntautuvalle viennille määritetty polkumyyntimarginaali oli kohtuullinen erittäin vähäisestä myyntimäärästä huolimatta.

3.3.2   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(161)

Koska yhteistyössä toimineita tuottajia ei ollut, Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti vahvistettiin käytettävissä olevien tietojen ja erityisesti pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(162)

Kiinan tuotantokapasiteetti ylitti merkittävästi tämänhetkiset tuotantomäärät. Kiinan rauta- ja terästeollisuuden järjestön CISAn mukaan väripinnoitetun teräksen tuotantokapasiteetti oli 40 miljoonaa tonnia vuonna 2013. Tuotantomäärä oli 7,5 miljoonaa tonnia, joten kapasiteetin käyttöaste oli vain noin 20 prosenttia. Jos toimenpiteet kumotaan, kiinalaisilla tuottajilla on riittävästi käyttämätöntä kapasiteettia (arviolta 32,5 miljoonaa tonnia), jotta ne voivat täyttää orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden polkumyyntituonnilla unionin markkinat, joilla kulutus on 4,5 miljoonaa tonnia.

(163)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jonka ne voisivat käyttää tuottaakseen orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita unionin markkinoille vietäväksi, jos toimenpiteet kumottaisiin.

3.3.3   Muiden markkinoiden saavutettavuus

(164)

Intiassa, Malesiassa, Pakistanissa, Turkissa ja Vietnamissa on voimassa Kiinasta peräisin olevien orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiin kohdistuvia kaupan suojatoimenpiteitä, mikä osoittaa samantyyppistä hinnoittelukäytäntöä kuin Kiinasta unioniin suuntautuvassa viennissä.

(165)

Sen vuoksi komissio katsoi, että jos nykyiset toimenpiteet kumotaan, on todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat suuntaisivat vientiä unioniin polkumyyntihinnoin.

3.3.4   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(166)

Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden unionin myyntihinta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 194–338 euroa (tai 28–59 prosenttia) tonnia kohti korkeampi kuin Kiinan CIF-vientihinta sen suurimmille vientimarkkinoille (ks. 160 kappale). Se oli myös 211–226 euroa (tai 31–33 prosenttia) tonnia kohti korkeampi kuin Kiinan keskimääräinen CIF-vientihinta kaikkiin kolmansiin maihin (unionia lukuun ottamatta). Kiinan vienti viisille suurimmille vientimarkkinoille oli 48 prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(167)

Jos toimenpiteet kumotaan, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat näin ollen suunnata mahdollisesti orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiä merkittäviä määriä kolmansista maista unionin markkinoille.

3.3.5   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(168)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että riippumatta siitä, esiintyikö tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana polkumyyntiä, on erittäin todennäköistä, että polkumyynti toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

3.4   Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat yleiset päätelmät

(169)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinasta peräisin oleva tuonti unionin markkinoille jatkui polkumyyntihinnoin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Pienistä tuontimääristä huolimatta todetut polkumyyntimarginaalit vastaavat polkumyyntimarginaaleja, jotka todettiin Kiinan viennissä kolmansiin maihin. Ottaen huomioon 3.3.2–3.3.4 jaksossa tarkastellut tekijät komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat veisivät merkittäviä määriä orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita unioniin polkumyyntihinnoilla, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Näin ollen polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä on näyttöä.

(170)

Komissio totesi myös näyttöä siitä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, polkumyynti todennäköisesti toistuu. Kiinan käyttämätön kapasiteetti oli erittäin merkittävä unionin kulutukseen nähden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi muilla markkinoilla oli voimassa Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytäntö kolmansilla markkinoilla tukee havaintoa polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Unionin markkinoiden houkuttelevuus kokonsa ja hintojensa vuoksi ja se, että muut markkinat ovat suljettuja polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi, osoittivat, että Kiinasta peräisin oleva vienti ja Kiinan ylikapasiteetti todennäköisesti suunnattaisiin unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Näin ollen komissio katsoi, että oli erittäin todennäköistä, että polkumyyntitoimenpiteiden kumoaminen johtaisi siihen, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vienti Kiinasta unioniin lisääntyisi polkumyyntihinnoilla.

(171)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja joka tapauksessa toistumiseen.

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotanto ja unionin tuotannonala

(172)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita valmisti unionissa yli 20 tiedossa olevaa tuottajaa, joista jotkin olivat toisiinsa etuyhteydessä. Useat näistä tuottajista kuuluvat teräksentuottajakonserneihin.

(173)

Unionin kokonaistuotannon määräksi arvioitiin 4 752 003 tonnia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana otokseen valittujen tuottajien toimittamien kyselyvastausten ja pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella. Unionin tuottajat, jotka vastasivat koko unionin tuotannosta, muodostavat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.2   Kulutus unionissa

(174)

Tutkimuksessa todettiin, että osa unionin tuotannonalasta käyttää tuotantoaan kytkösmarkkinoilla eli se siirretään (ilman laskua) ja/tai toimitetaan siirtohinnalla saman yrityksen tai yritysryhmän sisällä jatkojalostusta varten. Jotta unionin tuotannonalan tilanteesta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, kaikesta orgaanisella aineella pinnoitettuihin terästuotteisiin liittyvästä toiminnasta hankittiin tietoja, jotka analysoitiin.

(175)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin (sitä koskevan asetuksen johdanto-osan 68 ja 69 kappale) tässäkin katsottiin, että taloudelliset indikaattorit, kuten tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat ja kyky hankkia pääomaa, riippuvat koko toiminnasta huolimatta siitä, onko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai myydäänkö se vapailla markkinoilla. Unionin markkinoiden myyntimäärän ja myyntihintojen, markkinaosuuden, kasvun, vientimäärän ja hintojen tarkastelussa keskitytään kuitenkin tilanteeseen vapailla markkinoilla (eikä näin ollen oteta huomioon kytkösmarkkinoiden toimintaa). Vahinkoindikaattoreita oikaistiin näin ollen unionin tuotannonalan tiedossa olleen kytkösmarkkinakäytön ja -myynnin osalta ja niitä arvioitiin erikseen.

(176)

Unionin kulutus vahvistettiin seuraavien perusteella: i) tuontitilastot Taric-tasolla käyttämällä perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan perusteella kerättyjä tietoja ja ii) unionin tuotannonalan myyntimäärä (mukaan luettuna kytkösmarkkinoiden liiketoimet) unionissa pyynnön esittäjän toimittamien tietojen mukaan. Myyntimäärille tehtiin ristiintarkistus ja niitä päivitettiin tarvittaessa otokseen valittujen unionin tuottajien toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien tulosten perusteella.

(177)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin kulutus (tonnia)

3 840 088

3 965 150

4 375 791

4 525 677

Indeksi (2014 = 100)

100

103

114

118

Lähde: tarkastetut kyselyvastaukset ja 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta

(178)

Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 18 prosenttia.

4.3   Tuonti Kiinasta unioniin

(179)

Komissio määritti tuonnin määrän ja hinnat Taric-tason tuontitilastojen perusteella käyttämällä perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan nojalla kerättyjä tietoja.

4.3.1   Määrä ja markkinaosuus

(180)

Tarkastelujakson aikana tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuonti Kiinasta

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonnin määrä (tonnia)

5 619

4 217

2 958

6 338

Indeksi (2014 = 100)

100

75

53

113

Markkinaosuus (%)

0,1

0,1

0,1

0,1

Lähde: 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta

(181)

Tarkastelujakson aikana tuonnin määrä Kiinasta oli vähäinen. Kiinan markkinaosuus vaihteli hieman tarkastelujaksolla ja oli 0,1 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(182)

Tuonti on pysytellyt alhaisella tasolla siitä lähtien, kun väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön syyskuussa 2012. Alhaisen tason oletetaan olevan tulosta voimassa olevista toimenpiteistä.

4.3.2   Hinnat ja hintojen alittavuus

(183)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuonti Kiinasta

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen tuontihinta (euroa/tonni)

341

747

697

637

Indeksi (2014 = 100)

100

219

204

187

Lähde: 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta

(184)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kohosivat tarkastelujakson aikana 87 prosenttia. Voidaan olettaa, että tämä suuntaus johtuu ainakin osittain raaka-aineiden kohonneista hinnoista.

(185)

Yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien keskimääräistä myyntihintaa etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla verrattiin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisiin hintoihin. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, luotettavaa tuotelajikohtaista vertailua ei voitu tehdä, ja Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisen hinnan määrittämiseen käytettiin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontitilastoja. Koska etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, tuonnin jälkeisten kustannusten oikaisujen tason määrittämiseen käytettiin pyyntöön sisältyneitä arvioita.

(186)

Tämän menetelmän perusteella vertailu osoitti, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti alitti unionin tuotannonalan hinnat 27,8 prosentilla (eli hyvin saman tasoisesti kuin alkuperäisessä tutkimuksessa).

(187)

Kiinasta muille kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hintojen analyysi osoitti lisäksi, että Kiina myi joillakin pääasiallisilla vientimarkkinoillaan samankaltaisilla tai joskus jopa alhaisemmilla hinnoilla kuin unionin markkinoilla, mikä vahvistaa päätelmää, että Kiinan nykytasoiset hinnat alittaisivat unionin tuotannonalan myyntihinnat unionin markkinoilla.

4.4   Tuonti kolmansista maista unioniin

(188)

Kolmansista maista tarkastelujaksolla unioniin tulleen tuonnin määrän ja markkinaosuuden kehitys sekä keskimääräiset tuontihinnat esitetään taulukossa 5.

Taulukko 5

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Intiasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

191 015

136 208

152 511

247 237

Indeksi (2014 = 100)

100

71

80

129

Markkinaosuus (%)

5,0

3,4

3,5

5,5

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

755

770

680

818

Korean tasavallasta peräisin olevan tuonnin määrä (tonnia)

155 634

131 959

184 637

222 448

Indeksi (2014 = 100)

100

85

119

143

Markkinaosuus (%)

4,0

3,3

4,2

4,9

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

899

934

785

925

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä

117 938

113 679

134 352

201 981

Indeksi (2014 = 100)

100

96

114

171

Markkinaosuus (%)

3,1

2,9

3,1

4,5

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

793

798

714

838

Lähde: 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta

(189)

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä lisääntyi tarkastelujakson aikana niin, että sen markkinaosuus oli 14,8 prosenttia. Suurin osa tästä tuonnista tuli Intiasta ja Koreasta, ja seuraavaksi suurin osa tuli Turkista ja Taiwanista.

(190)

Yleisesti ottaen kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat korkeammat kuin Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat. Vuodesta riippuen kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat joko korkeammat tai alemmat kuin unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat unionissa.

4.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

(191)

Polkumyyntituonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan koskevan tarkastelun yhteydessä arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(192)

Makrotaloudellisia indikaattoreita (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, kasvu, polkumyyntimarginaalien suuruus ja aiemman polkumyynnin vaikutuksista toipuminen) arvioitiin koko unionin tuotannonalan tasolla. Arviointi perustui pyynnön esittäjän toimittamiin tietoihin, joita verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettuihin kyselyvastauksiin.

(193)

Mikrotaloudelliset indikaattorit (varastot, myyntihinnat, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti ja palkat) analysoitiin otokseen valittujen unionin tuottajien tasolla. Arvio perustui niiden antamiin tietoihin, jotka todennettiin paikalla tehtävän tarkastuskäynnin aikana.

(194)

Koska pyynnön esittäjä ei edusta yhtä kolmesta otokseen valitusta yrityksestä, taulukoissa 9–14 olevat tiedot esitetään perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti vaihteluväleinä yritysten arkaluonteisten tietojen suojaamiseksi.

4.5.1   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.5.1.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(195)

Unionin tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotanto (tonnia)

4 402 079

4 404 178

4 769 698

4 752 003

Indeksi (2014 = 100)

100

100

108

108

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

5 076 892

5 113 417

5 361 693

5 339 200

Indeksi (2014 = 100)

100

101

106

105

Kapasiteetin käyttöaste (%)

87

86

89

89

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(196)

Tarkastelujakson aikana esiintyi vähäistä kasvua tuotantomäärässä (+ 8 %) ja kapasiteetissa (+ 5 %) ja kapasiteetin käyttöaste kohosi 2 prosenttia niin, että se oli 89 prosenttia.

4.5.1.2   Myyntimäärät ja markkinaosuus unionissa

(197)

Unionin tuotannonalan myynti unionissa (kytkösmarkkinamyynti mukaan luettuna) kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myyntimäärä (tonnia)

3 369 883

3 579 087

3 901 334

3 847 673

Indeksi (2014 = 100)

100

106

116

114

Markkinaosuus (unionin kulutuksesta) (%)

87,6

90,2

89,1

84,9

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(198)

Unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla lisääntyi 14 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(199)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni tarkastelujakson aikana 84,9 prosenttiin.

4.5.1.3   Työllisyys ja tuottavuus

(200)

Unionin tuotannonalan työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä (kokoaikaiseksi muutettuna)

5 667

5 685

5 938

6 021

Indeksi (2014 = 100)

100

100

105

106

Tuottavuus (tonnia työntekijää kohti)

777

775

803

789

Indeksi (2014 = 100)

100

100

103

102

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(201)

Unionin tuottajien työllisyys ja työvoiman tuottavuus, mitattuna tuotoksena (tonnia) työntekijää ja vuotta kohti, lisääntyivät tarkastelujaksolla. Lisääntyminen heijastaa yleistä tuotannon ja myyntimäärän kasvua.

4.5.1.4   Kasvu

(202)

Unionin tuotannonala sai etua unionin markkinoiden kasvusta, vaikkakin ne tuotantolaitokset, joihin alhainen kapasiteetin käyttöaste vaikutti enemmän alkuperäisen tutkimuksena aikana, olivat edelleen elpymisvaiheessa. Unionin tuotannonala säilytti merkittävän markkinaosuuden koko tarkastelujakson ajan.

4.5.1.5   Polkumyynnin laajuus ja elpyminen aiemmasta polkumyynnistä

(203)

Polkumyynti jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana merkittävällä tasolla, kuten 3 jaksossa selitetään. Kiinalaisten tuottajien myyntihinnat alittivat unionin tuotannonalan myyntihinnat merkittävästi, ja unionin tuotannonala on edelleen haavoittuvassa tilanteessa.

(204)

Koska Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä oli paljon pienempi kuin alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana, komissio päätteli, että polkumyyntimarginaalin merkittävyyden vaikutus unionin tuotannonalaan oli huomattavasti vähäisempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

4.5.2   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.5.2.1   Varastot

(205)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Varastot (tonnia)

68 500 –71 500

52 000 –55 000

72 000 –75 000

83 000 –86 000

Indeksi (2014 = 100)

100

77

106

120

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(206)

Unionin tuottajien varastot kasvoivat tarkastelujakson aikana. Tätä indikaattoria ei kuitenkaan pidetä kovin merkityksellisenä unionin tuottajien taloudellisen tilanteen arvioinnin kannalta. Orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita tuotetaan enimmäkseen tilausten perusteella. Varastojen osuus kokonaismyynnistä oli joka tapauksessa noin 2 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.5.2.2   Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa

(207)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja tuotannon yksikkökustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille osapuolille (euroa/tonni)

805–820

760–775

740–755

895–910

Indeksi (2014 = 100)

100

94

92

111

Yksikkökohtainen tuotantokustannus (euroa/tonni)

800–850

750–800

650–730

850–900

Indeksi (2014 = 100)

100

94

87

106

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(208)

Unionin tuotannonala pystyi nostamaan myyntihintojaan tarkastelujakson aikana 11 prosentilla. Hinnat laskivat vuosina 2014–2015 ja 2015–2016 mutta kohosivat jälleen vuosina 2016–2017. Sekä hintojen laskeminen että kohoaminen liittyvät tiiviisti raaka-ainehintojen muutoksiin.

4.5.2.3   Kannattavuus ja kassavirta

Taulukko 11

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kannattavuus (%)

– 1,5–0

– 0,5–1

2,5–4

3,5–5

Indeksi (2014 = 100)

– 100

101

413

506

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(209)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosenttiosuutena tämän myynnin liikevaihdosta. Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse.

(210)

Unionin tuotannonalan ei enää ollut tappiollinen tarkastelujakson aikana. Kannattavuuden paraneminen liittyi selvästi siihen, että unionin tuotannonala onnistui lisäämään myynti- ja tuotantomääriään ja nostamaan myyntihintojaan alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeisinä vuosina. Kannattavuus oli kuitenkin edelleen alle tavoitevoiton, jota pidettiin terveenä ja kestävänä alkuperäisessä tutkimuksessa (6,7 %).

Taulukko 12

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kassavirta (euroa)

– 18 000 000 – – 15 000 000

28 000 000 –31 000 000

30 000 000 –34 000 000

34 000 000 –37 000 000

Indeksi (2014 = 100)

– 100

273

295

311

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(211)

Kassavirran kehittyminen tarkastelujaksolla heijastelee pääasiassa unionin tuotannonalan yleisen kannattavuuden kehitystä.

4.5.2.4   Investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

Taulukko 13

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Investoinnit (euroa)

12 000 000 –17 000 000

20 000 000 –25 000 000

27 000 000 –32 000 000

25 000 000 –30 000 000

Indeksi (2014 = 100)

100

159

200

180

Investointien tuotto (nettovarat) (%)

– 2,2

0,0

7,0

11,0

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(212)

Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonala, joka on erittäin pääomavaltainen, teki säännöllisiä investointeja tuotantolaitteiston optimointiin ja päivittämiseen. Lisäksi tehtiin merkittäviä investointeja ympäristönsuojeluun ja turvallisuuden parantamiseen liittyvien lakisääteisten vaatimusten noudattamiseksi. Yrityksestä riippuen investoinneilla pyrittiin vähentämään kustannuksia, optimoimaan energiankäyttöä ja/tai uudistamaan tuotantolaitoksia, joihin alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana todettu alhainen kapasiteetin käyttöaste oli vaikuttanut kielteisesti.

(213)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto seuraili tarkastelujakson aikana tarkasti kannattavuuden kehitystä.

(214)

Kyky hankkia pääomaa on parantunut toimenpiteiden käyttöönotosta lähtien.

4.5.2.5   Palkat

Taulukko 14

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

63 000 –72 000

63 000 –72 000

64 000 –73 000

64 000 –73 000

Indeksi (2014 = 100)

100

101

102

102

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(215)

Keskimääräiset palkat kohosivat hieman tarkastelujaksolla, mutta vähemmän kuin yksikkökohtaiset tuotantokustannukset.

4.6   Päätelmät

(216)

Vahinkoanalyysi osoittaa, että unionin tuotannonalan tilanne koheni merkittävästi tarkastelujaksolla. Lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto maaliskuussa 2013 antoi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä hitaasti mutta varmasti polkumyynnin vahingollisista vaikutuksista. Unionin tuotannonalan toimenpiteistä saama merkittävä hyöty näkyy muun muassa siinä, että unionin tuotanto- ja myyntimäärät ovat lisääntyneet, kassavirta ja investointien tuotto ovat positiiviset, myyntihinnat ovat yleisesti korkeammat kuin tuotannon yksikkökustannukset, työvoimakustannukset ovat kohonneet vain vähän ja kannattavuus on kohentunut merkittävästi.

(217)

Vaikka unionin tuotannonala onkin enimmäkseen elpynyt aiemmasta vahingosta ja vaikuttaa olevan oikealla tiellä parantaakseen tilannettaan edelleen pitkällä aikavälillä, se on edelleen haavoittuvassa tilanteessa heikon kannattavuutensa vuoksi, joka on edelleen alle tavoitevoiton.

5.   VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(218)

Kuten 4.6 jaksossa osoitetaan, unionin tuotannonala on elpynyt suureksi osaksi aiemmasta vahingosta, joka aiheutui kiinalaisesta polkumyyntituonnista. Tässä jaksossa tarkastellaan kuitenkin, heikkeneekö unionin tuotannonalan epävarma tilanne edelleen ja johtaako se aineellisen vahingon toistumiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

5.1   Arvioitujen tuontimäärien ja hintojen vaikutukset, jos toimenpiteet kumotaan

(219)

Jos toimenpiteet kumotaan, Kiinasta tulevan tuonnin määrän odotetaan lisääntyvän rajusti. Alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana tuonnin määrä oli yli 702 000 tonnia, kun se tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli 6 338 tonnia.

(220)

Kiinan terästuotannon ylikapasiteetti on hyvin tiedossa (83). Pyynnön esittäjän toimittamat tiedot (Plantfacts) osoittavat, että Kiinan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kapasiteetti on 7 miljoonaa tonnia (eli yli nelinkertainen siihen nähden, mikä näiden terästuotteiden todettavissa oleva kulutus Kiinassa on). Tämä vaikuttaa olevan varovainen arvio. Pyynnön esittäjä toimitti myös Kiinan rauta- ja terästeollisuuden järjestön vuonna 2013 julkaisemia tarkkoja tietoja, joiden mukaan Kiinan väripinnoitetun teräksen tuotantokapasiteetti oli lähes 40 miljoonaa tonnia kyseisenä vuotena.

(221)

Vientimäärä Kiinasta unioniin kutistui alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, mutta kiinalaiset tuottajat valmistavat merkittäviä määriä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja vievät siitä yli 80 prosenttia. World Steel Associationin julkaisemien tietojen mukaan Kiina tuotti yli 8 miljoonaa tonnia orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita vuodessa vuosina 2013–2014. Yksi valitusta tukevista yrityksistä toimitti metallurgian alan uutiskirjeestä (China Metallurgical Newsletter of the China Metallurgical Information and Standardization Research Institute & the Metallurgical Council of the China Council for the Promotion of International Trade) saatuja lukuja, joiden mukaan Kiina tuotti orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita noin 8 miljoonaa tonnia vuodessa vuosina 2015–2017. Kyseinen pyynnön esittäjä arvioi samassa yhteydessä, että vuosina 2015–2017 orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden todettavissa oleva kulutus Kiinassa oli 1–1,8 miljoonaa tonnia vuodessa.

(222)

Niin tärkeät kuin vientimarkkinat ovatkin Kiinan tuotannonalalle, Kiinalla on kuitenkin yhä suurempia vaikeuksia päästä niille. Vuosina 2016–2018 esimerkiksi Intia, Malesia, Vietnam, Pakistan ja Turkki ottivat käyttöön kaupan suojatoimenpiteitä, jotka vaikuttavat Kiinasta peräisin olevaan orgaanisella aineella pinnoitettuihin terästuotteisiin. Yhdysvalloissa on sovellettu tammikuusta 2018 lähtien monista maista, myös Kiinasta, peräisin olevaan teräkseen (orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet mukaan luettuna) 25 prosentin tullia (84).

(223)

Unionin markkinat ovat suurimmat orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden markkinat Aasian ja Pohjois-/Keski-Amerikan markkinoiden jälkeen.

(224)

Kiinan tietokannan mukaan Kiinasta vietiin hiljattain merkittäviä määriä unionin ulkopuolisiin maihin alhaisilla hinnoilla. Vuonna 2017 Kiinan FOB-hinnat unioniin olivat 10,5 prosenttia korkeammat kuin esimerkiksi Koreaan, jossa ovat tämän tuotteen Kiinan pääasialliset vientimarkkinat. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana unionin ulkopuolisiin maihin viedyt määrät olivat suurempia kuin unionin tuotannonalan koko tuotanto ja todettavissa oleva kulutus unionissa. Unionin markkinat ovat houkuttelevat hinnoittelun, avoimuuden (tuotteeseen ei kohdistu tuontitulleja) ja kulutuksen kasvun vuoksi, joten katsotaan, että jos toimenpiteet lakkautetaan, kiinalaiset viejät suuntaavat todennäköisesti merkittäviä määriä orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita kannattavammille unionin markkinoille. Se, että unioni hyväksyi hiljattain tiettyihin terästuotteisiin, myös orgaanisella aineella pinnoitettuihin terästuotteisiin, kohdistuvia suojatoimenpiteitä, ei muuta tätä päätelmää. Tariffikiintiöiden mukaiset tuontimäärät on asetettu tasoille, jotka saattavat antaa Kiinalle mahdollisuuden viedä merkittäviä määriä orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita.

(225)

Lisäksi Kiinasta unionin markkinoille tuleva tuonti alitti merkittävästi unionin tuottajien hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. 4.3.2 jakso), etenkin jos ei oteta huomioon polkumyynnin vastaisten tullien vaikutusta.

(226)

Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden markkinoilla on voimakas hintakilpailu, koska kilpailu tapahtuu pääasiassa hintojen perusteella. Unionin tuotannonalan hintoihin kohdistuvaa painetta pahentaa vielä se, että pyynnön mukaan Kiinasta peräisin oleva myynti tapahtuu yleensä suhteellisen suurina määrinä. Jos halvoin polkumyyntihinnoin tulevaa tuontia myydään merkittäviä määriä unionin markkinoilla, unionin tuottajat menettävät suuria myyntimääriä. Kyky hankkia pääomaa ja investoida saattaa heikentyä, jos unionin tuottajien kannattavuus putoaa vielä tai kääntyy negatiiviseksi.

5.2   Päätelmät

(227)

Komissio päättelee näin ollen, että Kiinasta tulevaan tuontiin kohdistuvien toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

6.   UNIONIN ETU

6.1   Johdanto

(228)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, onko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista. Unionin edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista eli sekä unionin tuotannonalan että tuojien ja käyttäjien eduista tehtyyn arviointiin.

(229)

On syytä muistaa, että alkuperäisessä tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty unionin edun vastaisena. Lisäksi tässä tutkimuksessa – joka on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, eli siinä analysoidaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa – voidaan arvioida, onko nykyisillä polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(230)

Tämän perusteella tutkittiin, voitaisiinko päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti todennäköisesti jatkuu ja siitä aiheutuva vahinko toistuu.

6.2   Unionin tuotannonalan etu

(231)

Tutkimuksessa tuli esiin, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy, sillä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Unionin tuotannonalan tilanne heikkenisi nopeasti myyntimäärien ja -hintojen alentuessa, mikä johtaisi kannattavuuden voimakkaaseen pienenemiseen. Toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden hyödyntää paremmin potentiaaliaan unionin markkinoilla, joilla vallitsevat tasavertaiset toimintaedellytykset.

(232)

Tämän vuoksi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista.

6.3   Tuojien etu

(233)

Tutkimuksessa otettiin yhteyttä yhdeksään tiedossa olevaan tuojaan, joita pyydettiin toimimaan yhteistyössä (ks. 12 kappale). Yksikään niistä ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä millään tavalla tutkimuksessa.

(234)

Alkuperäisessä tutkimuksessa havaittiin, että tuojien voitot ja toimituslähteet huomioon ottaen toimenpiteiden käyttöönoton mahdollinen negatiivinen vaikutus tuojiin ei olisi kohtuuton tai vaikutusta ei olisi lainkaan.

(235)

Tässä tutkimuksessa asiakirja-aineistosta ei ole saatu mitään näyttöä, joka viittaisi vastakkaiseen, joten voidaan vahvistaa, että tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole ollut merkittävää kielteistä vaikutusta tuojien taloudelliseen tilanteeseen eikä toimenpiteiden jatkuminen vaikuttaisi tuojiin kohtuuttomasti.

6.4   Käyttäjien etu

(236)

Tutkimuksessa otettiin yhteyttä noin kuuteenkymmeneen tiedossa olevaan käyttäjään, joita pyydettiin toimimaan yhteistyössä. Yksikään käyttäjä ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä millään tavalla tutkimuksessa.

(237)

Alkuperäisessä tutkimuksessa kyselyvastauksen toimitti kymmenen käyttäjää. Tuolloin havaittiin, että käyttäjien voitot ja toimituslähteet huomioon ottaen toimenpiteiden käyttöönoton vaikutus käyttäjiin ei olisi kohtuuton tai vaikutusta ei olisi lainkaan.

(238)

Tässä tutkimuksessa asiakirja-aineistosta ei ole saatu mitään näyttöä, joka viittaisi siihen, että voimassa olevat toimenpiteet olisivat vaikuttaneet niihin kielteisesti. Pyynnön esittäjä itse asiassa toimitti näyttöä, jonka mukaan keskeisten käyttäjien kannattavuus parani tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Pyynnön mukaan voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole suurta vaikutusta käyttäjiin ja kuluttajiin, koska orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden osuus jatkojalostustuotteiden kustannuksista on mitätön (esimerkiksi 0,42 euroa pesukoneen tuotantokustannuksista tai 0,4 prosenttia investoinnista tyhjään tehdasrakennukseen).

(239)

Tällä perusteella vahvistettiin, ettei nykyisin voimassa olevilla toimenpiteillä ollut merkittävää negatiivista vaikutusta käyttäjien taloudelliseen tilanteeseen ja ettei toimenpiteiden jatkuminen vaikuttaisi niihin kohtuuttomasti.

6.5   Päätelmät

(240)

Näin ollen komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuontia koskevien lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa.

7.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(241)

Tämän vuoksi Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(242)

Yritys voi pyytää yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (85). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(243)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (86) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(244)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tiettyjä orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita eli seostamattomasta teräksestä ja seosteräksestä (ruostumatonta terästä lukuun ottamatta) valmistettuja levyvalmisteita, jotka on maalattu, lakattu tai muovipinnoitettu ainakin yhdeltä puolelta, lukuun ottamatta niin kutsuttuja kerroslevyjä, joita käytetään rakentamisessa ja jotka koostuvat kahdesta ulkopintana toimivasta metallilevystä, joiden välissä oleva eristemateriaali toimii vakauttajana, lukuun ottamatta tuotteita, joissa on sinkkipölyä sisältävä loppupinnoite (sinkkiä runsaasti sisältävä maali, jonka painosta vähintään 70 prosenttia on sinkkiä), ja lukuun ottamatta tuotteita, joissa on kromi- tai tinapinnoitettu substraatti, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7210 70 80, ex 7212 40 80, ex 7225 99 00 ja ex 7226 99 70 (Taric-koodit 7210708011, 7210708091, 7212408001, 7212408021, 7212408091, 7225990011, 7225990091, 7226997011 ja 7226997091).

2.   Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien, 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Yritys

Tulli (%)

Taric-lisäkoodi

Union Steel China

0

B311

Zhangjiagang Panhua Steel Strip Co., Ltd, Chongqing Wanda Steel Strip Co., Ltd, ja Zhangjiagang Free Trade Zone Jiaxinda International Trade Co., Ltd.

26,1

B312

Zhejiang Huadong Light Steel Building Material Co. Ltd ja Hangzhou P.R.P.T. Metal Material Company Ltd.

5,9

B313

Angang Steel Company Limited

16,2

B314

Anyang Iron Steel Co., Ltd.

0

B315

Baoshan Iron & Steel Co., Ltd.

0

B316

Baoutou City Jialong Metal Works Co.,Ltd.

16,2

B317

Changshu Everbright Material Technology Co.,Ltd.

16,2

B318

Changzhou Changsong Metal Composite Material Co.,Ltd.

16,2

B319

Cibao Modern Steel Sheet Jiangsu Co., Ltd.

0

B320

Inner Mongolia Baotou Steel Union Co.,Ltd.

16,2

B321

Jiangyin Ninesky Technology Co.,Ltd.

0

B322

Jiangyin Zhongjiang Prepainted Steel Mfg Co.,Ltd.

0

B323

Jigang Group Co., Ltd.

16,2

B324

Maanshan Iron&Steel Company Limited

16,2

B325

Qingdao Hangang Color Coated Sheet Co., Ltd.

16,2

B326

Shandong Guanzhou Co., Ltd.

16,2

B327

Shenzen Sino Master Steel Sheet Co.,Ltd.

16,2

B328

Tangshan Iron And Steel Group Co.,Ltd.

16,2

B329

Tianjin Xinyu Color Plate Co.,Ltd.

16,2

B330

Wuhan Iron And Steel Company Limited

16,2

B331

Wuxi Zhongcai New Materials Co.,Ltd.

0

B332

Xinyu Iron And Steel Co.,Ltd.

0

B333

Zhejiang Tiannu Color Steel Co., Ltd.

16,2

B334

Kaikki muut yritykset

13,6

B999

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

4.   Komissio voi muuttaa 2 kohtaa sisällyttääkseen siihen uuden vientiä harjoittavan tuottajan ja osoittaakseen kyseiselle tuottajalle asianmukaisen painotetun polkumyyntitullin, jota sovelletaan yhteistyössä toimineisiin mutta alkuperäisen tutkimuksen otokseen sisältymättömiin yrityksiin, jos jokin uusi Kiinan kansantasavallassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävän näytön siitä, että

a)

se ei ole vienyt unioniin 1 kohdassa kuvattua tuotetta 1 päivän lokakuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2011 välisenä aikana, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’,

b)

se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinan kansantasavallassa toimivaan viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, ja

c)

joko se on tosiasiallisesti vienyt tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen.

5.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Siinä on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt tietyt orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), Kiinan kansantasavallassa. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 214/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 73, 15.3.2013, s. 1).

(3)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 215/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, tasoitustullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa (EUVL L 73, 15.3.2013, s. 16).

(4)  Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (EUVL C 187, 13.6.2017, s. 60).

(5)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 96, 14.3.2018, s. 8).

(6)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuontiin sovellettavien tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 96, 14.3.2018, s. 21).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1037, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55).

(8)  Nro t18.003071.

(9)  Nro t18.007614.

(10)  SWD(2017) 483 final/2.

(11)  Yhdysvaltojen kauppaministeriö, ”China's Status as a non-market ecnonomy”, A-570053, 26.10.2017, s. 57.

(12)  Xinhua News Agency, ”SASAC: State-owned Economy Should Maintain Absolute Controlling Power over Seven Industries”, 18.12.2006.

(13)  Ks. neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 215/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 16, tasoitustullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa (EUVL L 73, 15.3.2013, s. 16), ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17).

(14)  ThinkDesk Report, ”Analysis of state-business interaction and subsidization in the hot-rolled flat (HRF) segment of the Chinese steel industry”, 28.2.2016, löytyy pyynnön liitteestä 18.

(15)  Tiedot esitetään pyynnön liitteessä 20.

(16)  China Chemical Enterprise Management Association (CCEMA). (2016). List of Top 500 Chinese Chemical Companies in 2016. China Petroleum & Chemical Industry Federation (CPCIF). (2016). 29.6.2016.

http://www.cpcia.org.cn/html/13/20166/155709.html; viitattu raportissa, s. 403.

(17)  Täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 215/2013 ja täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, viitattu edellä.

(18)  Täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 215/2013, johdanto-osan 140–145 kappale.

(19)  ”Overview of the subsidies enjoyed by Chinese steel produces”, s. 6, pyynnön liite 18.

(20)  CHEN Y., ”BRC's New Supervisory Storm is here-implications for foreign banks in China”, China Law Insight, 13.4.2017, pyynnön liite 18.

(21)  Yhdysvaltojen kauppaministeriö, ”China's Status as a Non-Market Economy”, 26.10.2017, pyynnön liite 18.

(22)  Ks. tarkemmin pyynnön 106 ja 107 kappale.

(23)  Ks. ”Overview of the subsidies enjoyed by Chinese steel produces”, s. 6–7, pyynnön liite 18.

(24)  ThinkDesk Report, ”Deleveraging and Debt Equity Swaps in the Chinese Steel Industry”, 31.10.2017, pyynnön liite 18.

(25)  Asetus (EU) N:o 215/2013, johdanto-osan 314–396 kappale, ja asetus (EU) 2017/969, johdanto-osan 312–394 kappale.

(26)  ”Environmental Enforcement and Compliance in China, an Assessment of Current Practices and Ways Forward”, OECD, 2006.

(27)  Raportti, 2 luku, s. 6–7.

(28)  Raportti, 2 luku, s. 10.

(29)  http://en.pkulaw.cn/display.aspx?cgid=311950&lib=law

(30)  Raportti, 2 luku, s. 20–21.

(31)  Raportti, 3 luku, s. 41, 73–74.

(32)  Raportti, 6 luku, s. 120–121.

(33)  Raportti, 6 luku, s. 122–135.

(34)  Raportti, 7 luku, s. 167–168.

(35)  Raportti, 8 luku, s. 169–170, 200–201.

(36)  Raportti, 2 luku, s. 15–16; 4 luku, s. 50, 84; 5 luku, s. 108–109.

(37)  Raportti, 3 luku, s. 22–24, ja 5 luku, s. 97–108.

(38)  Raportti, 5 luku, s. 104–109.

(39)  Raportti, 14 luku, s. 358: 51 prosenttia yksityisistä ja 49 prosenttia valtion omistuksessa olevista yrityksistä tuotannon osalta ja 44 prosenttia valtion omistuksessa olevista ja 56 prosenttia yksityisistä yrityksistä kapasiteetin osalta.

(40)  https://policycn.com/policy_ticker/higher-expectations-for-large-scale-steel-enterprise/?iframe=1&secret=c8uthafuthefra4e

(41)  Tällainen oli esimerkiksi yksityisen yrityksen Rizhao ja valtion omistuksessa olevan yrityksen Shandong Iron and Steel yhteenliittymä vuonna 2009. Ks. Beijing steel report, s. 58.

(42)  Raportti, 14 luku, s. 359–360.

(43)  Raportti, 5 luku, s. 100–101.

(44)  Raportti, 2 luku, s. 31–32.

(45)  Ks. https://www.reuters.com/article/us-china-congress-companies-idUSKCN1B40JU

(46)  Suunnitelma löytyy kokonaisuudessaan teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön (MIIT) verkkosivustolta:

http://www.miit.gov.cn/n1146295/n1652858/n1652930/n3757016/c5353943/content.html

(47)  Baoshan Iron & Steel Co., Ltd 2016 Semi-annual Report, http://tv.baosteel.com/ir/pdf/report/600019_2016_2e.pdf

(48)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17); johdanto-osan 64 kappale.

(49)  Raportti, 14.1–14.3 luku.

(50)  Raportti, 4 luku, s. 41–42, 83.

(51)  Raportti, III osa, 14 luku, s. 346 ja sitä seuraavat sivut.

(52)  Introduction to The Plan for Adjusting and Upgrading the Steel Industry.

(53)  Raportti, 14 luku, s. 347.

(54)  The 13th Five-Year Plan for Economic and Social Development of the People's Republic of China (2016–2020), http://en.ndrc.gov.cn/newsrelease/201612/P020161207645765233498.pdf

(55)  Raportti, 14 luku, s. 349.

(56)  Raportti, 14 luku, s. 352.

(57)  Kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräyksellä nro 9 annettu teollisuuden rakennemuutoksia koskeva ohjeistava luettelo (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos), annettu 27.3.2011, ja muutettu kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission päätöksellä kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräyksellä nro 9 annetun teollisuuden rakennemuutoksia koskevan ohjeistavan luettelon (vuoden 2011 versio) asiaa koskevien lausekkeiden muuttamisesta, annettu 16.2.2013.

(58)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, johdanto-osan 56 kappale.

(59)  Pyyntöön sisältyy runsaasti lisänäyttöä (liite 18) markkinoilla esiintyvistä vääristymistä useiden orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotantoon käytettyjen raaka-aineiden osalta: valtion omistamien yritysten hallitseva asema sinkin, hiilen ja rautamalmin kaivosteollisuudessa ja sinkin 30 prosentin vientivero; valtion omistamien yritysten hallitseva asema maalia ja muita kemiallisia pinnoitustuotteita tuottavassa kemianteollisuudessa; useiden orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita tuottavien tuottajien sähkön etuuskohteluhinnat. Ks. myös raportti, 16 luku.

(60)  Raportti, 14 luku, s. 375–376.

(61)  Raportti, 6 luku, s. 138–149.

(62)  Raportti, 9 luku, s. 216.

(63)  Raportti, 9 luku, s. 213–215.

(64)  Raportti, 9 luku, s. 209–211.

(65)  Ks. täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 2015/2013, johdanto-osan 107–126 kappale.

(66)  Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, johdanto-osan 281–311 kappale.

(67)  Raportti, 13 luku, s. 332–337.

(68)  Raportti, 13 luku, s. 336.

(69)  Raportti, 13 luku, s. 337–341.

(70)  Raportti, 6 luku, s. 114–117.

(71)  Raportti, 6 luku, s. 119.

(72)  Raportti, 6 luku, s. 120.

(73)  Raportti, 6 luku, s. 121–122, 126–128, 133–135.

(74)  Raportti, 6 luku, s. 121–122, 126–128, 133–135.

(75)  Ks. täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 2015/2013, johdanto-osan 157–215 kappale.

(76)  Ks. täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, johdanto-osan 83–244 kappale.

(77)  World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income

(78)  Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jonka kehitystaso on samanlainen, huomioon voidaan ottaa tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille kuuluvan tuotteen tuotanto.

(79)  Se on allekirjoittanut 22 päivänä toukokuuta 2001 pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen muttei ratifioinut sitä.

(80)  Mukaan luettuna korjaukset ja huolto, turvallisuuspalvelut, vakuutus- ja toimistomenot; viitattu vuoden 2017 vuosikertomuksessa, ”Note 6 – Cost of sales” (s. 79).

(81)  Viitattu vuoden 2017 vuosikertomuksessa ”Note 7 – Selling, general and administrative expenses” (s. 80), mukaan lukien ”Other operating income (expenses)”, joihin viitataan huomautuksessa 9 (s. 81) ja ”Other financial income (expenses)”, joihin viitataan huomautuksessa 10 (s. 81).

(82)  Viitattu vuoden 2017 vuosiraportissa, ”Consolidated income statements” (s. 45).

(83)  Ks. esimerkiksi Global forum on steel excess capacity, Ministerial report 20 September 2018, https://www.g20.org/sites/default/files/gfsec_ministerial_report_2018.pdf; raportissa kaikki osapuolet, myös Kiina, vahvistavat Kiinan ylikapasiteetin alalla. Kiinan kapasiteetti teräksen alalla oli 1 018,3 miljoonaa tonnia vuonna 2017, ja sen osuus globaalista kapasiteetista on suurin (45 prosenttia sivun 42 mukaan). Raportin taulukossa 1 osoitetaan, että Kiina vähensi kapasiteettiaan 10 % vuosina 2014–2017. Sivulla 51 todetaan, että Kiinassa on asetettu selvät tavoitteet ylikapasiteetin vähentämiseksi eli vähennetään raakateräksen kapasiteettia 100–150 miljoonaa tonnia vuosina 2016–2020.

(84)  Alumiinia ja terästä koskevat 232 §:n mukaiset tariffit; https://www.cbp.gov/trade/programs-administration/entry-summary/232-tariffs-aluminum-and-steel.

(85)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.

(86)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).


3.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/39


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/688,

annettu 2 päivänä toukokuuta 2019,

lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (1) (jäljempänä ’perusasetus’) ja erityisesti sen 18 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 215/2013 (2) käyttöön lopullisen tasoitustullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa. Voimassa olevat tasoitustullit ovat 13,7–44,7 prosenttia, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Tutkimukseen, joka johti alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon, viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 214/2013 (3) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa. Voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 0–26,1 prosenttia.

(3)

Yhdistettyjen tullien taso on 13,7–58,3 prosenttia.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(4)

Julkaistuaan tasoitustoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) komissio vastaanotti 13 päivänä joulukuuta 2017 pyynnön näiden toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037, jäljempänä ’perusasetus’, 18 artiklan mukaisesti.

(5)

Pyynnön esitti Euroopan terästeollisuuden järjestö EUROFER, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kokonaistuotannosta unionissa on yli 70 prosenttia.

(6)

Pyynnön esittäjä väitti, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuetun tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

1.3   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(7)

Kun komissio oli todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 14 päivänä maaliskuuta 2018 perusasetuksen 18 artiklan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(8)

Ennen tarkastelun vireillepanoa komissio ilmoitti perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Kiinan viranomaisille, että se oli vastaanottanut asianmukaisesti dokumentoidun tarkastelupyynnön, ja kehotti Kiinan viranomaisia osallistumaan kuulemiseen perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Kuuleminen järjestettiin 9 päivänä maaliskuuta 2018, mutta kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun ei päästy.

1.4   Rinnakkainen tutkimus

(9)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä14 päivänä maaliskuuta 2018 julkaistulla ilmoituksella (6) myös Kiinasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa sovellettavien lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (7) 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

1.5   Tutkimus

1.5.1   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(10)

Tuetun tuonnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2017 ja 31 päivän joulukuuta 2017 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin jaksolla, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2014 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.5.2   Asianomaiset osapuolet

(11)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti erikseen pyynnön esittäjälle, tiedossa oleville tuottajille ja niiden järjestöille unionissa, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, tiedossa oleville etuyhteydettömille tuojille unionissa, etuyhteydettömille unionin käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, ja viejämaan viranomaisille tarkastelun vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(12)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisille osapuolille annettiin myös mahdollisuus pyytää kirjallista kuulemista tutkimuksesta vastaavien komission yksiköiden ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.5.3   Otanta

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

1.5.3.1   Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(14)

Päättääkseen vientiä harjoittavien tuottajia koskevan otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(15)

Vireillepanoilmoituksen liitteessä I otantaa varten pyydetyt tiedot toimitti kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, mutta kumpikaan niistä ei tuottanut orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita, jotka määriteltiin vireillepanoilmoituksessa. Kolmas vientiä harjoittava tuottaja otti yhteyttä kuusi viikkoa otantalomakkeen palauttamiselle annetun määräajan jälkeen. Kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle annettiin asianomaisen osapuolen asema, mutta sen ei katsottu toimivan yhteistyössä, koska se ei vastannut otantalomakkeeseen eikä yrittänyt vastata vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettuun lomakkeeseen.

(16)

Komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille verbaalinootilla 18 päivänä heinäkuuta 2018, että se saattaa käyttää käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti tarkastellessaan tuetun tuonnin jatkumista tai toistumista. Kiinan viranomaiset eivät reagoineet ilmoitukseen.

1.5.3.2   Unionin tuottajia koskeva otanta

(17)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajien otoksen perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti. Ennen vireillepanoa 21 unionin tuottajaa oli toimittanut otoksen valintaa varten pyydetyt tiedot ja ilmaissut olevansa halukkaita yhteistyöhön komission kanssa. Komissio valitsi tämän perusteella otokseen alustavasti kolme tuottajaa, joiden todettiin olevan unionin tuotannonalaa edustavia samankaltaisen tuotteen tuotantomäärän ja myynnin osalta unionissa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus oli 28 prosenttia unionin tuotannonalan arvioidusta kokonaistuotannosta ja 27 prosenttia unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärästä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei saatu, joten alustava otos vahvistettiin. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

1.5.3.3   Tuojia koskeva otanta

(18)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi yhdeksää pyynnössä yksilöityä etuyhteydetöntä tuojaa toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Yksikään niistä ei ottanut yhteyttä.

1.5.4   Kyselylomakkeet ja tarkastuskäynnit

(19)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kolmelle otokseen valitulle unionin tuottajalle, pyynnön esittäjälle sekä Kiinan viranomaisille. Vastaukset saatiin kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta ja pyynnön esittäjältä.

(20)

Komissio tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko tuetun tuonnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien asianomaisten osapuolten toimitiloihin:

a)

Unionin tuottajat:

ArcelorMittal Belgium, Belgia

Marcegaglia Carbon Steel SpA, Italia

Tata Steel Maubeuge SA, Ranska

b)

Unionin tuottajien järjestö:

EUROFER, Belgia

1.5.5   Myöhempi menettely

(21)

Komissio ilmoitti 22 päivänä helmikuuta 2019 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön tasoitustullit. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä.

(22)

Huomautuksia saatiin ainoastaan pyynnön esittäjältä. Niitä käsitellään 3.3 jaksossa.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkasteltavana oleva tuote

(23)

Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli Kiinasta peräisin olevat tietyt orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet eli seostamattomasta teräksestä ja seosteräksestä (ruostumatonta terästä lukuun ottamatta) valmistetut levyvalmisteet, jotka on maalattu, lakattu tai muovipinnoitettu ainakin yhdeltä puolelta, lukuun ottamatta niin kutsuttuja kerroslevyjä, joita käytetään rakentamisessa ja jotka koostuvat kahdesta ulkopintana toimivasta metallilevystä, joiden välissä oleva eristemateriaali toimii vakauttajana, lukuun ottamatta tuotteita, joissa on sinkkipölyä sisältävä loppupinnoite (sinkkiä runsaasti sisältävä maali, jonka painosta vähintään 70 prosenttia on sinkkiä), ja lukuun ottamatta tuotteita, joissa on kromi- tai tinapinnoitettu substraatti, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7210 70 80, ex 7212 40 80, ex 7225 99 00 ja ex 7226 99 70 (Taric-koodit 7210708011, 7210708091, 7212408001, 7212408021, 7212408091, 7225990011, 7225990091, 7226997011 ja 7226997091), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’ tai ’orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet’.

(24)

Tarkastelun kohteena oleva tuote saadaan lisäämällä teräslevyvalmisteisiin orgaaninen pinnoite. Orgaaninen pinnoite suojaa terästuotteita ja antaa niille esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia.

(25)

Tarkastelun kohteena olevia tuotteita käytetään pääasiassa rakennussektorilla ja rakentamisessa käytettävien tuotteiden jatkojalostukseen. Muita käyttötarkoituksia ovat kodinkoneet.

2.2   Samankaltainen tuote

(26)

Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia samankaltaisesta tuotteesta. Alkuperäisen tutkimuksen tavoin tässä toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, että Kiinan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä tuotteella sekä unionin tuottajien unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

3.   TUEN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(27)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti ja kuten vireillepanoilmoituksessa todettiin, komissio tutki, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti tuetun tuonnin jatkumiseen.

3.1   Yhteistyöstä kieltäytyminen ja käytettävissä olevien tietojen käyttäminen perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti

(28)

Komissio lähetti 4 päivänä kesäkuuta 2018 Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, mukaan luettuna erityiset kyselylomakkeet Export Import Bank of Chinalle, jäljempänä ’EXIM’, ja China Export & Credit Insurance Corporationille, jäljempänä ’Sinosure’, sillä perusteella, että ne olivat pyynnössä ja/tai alkuperäisessä tutkimuksessa esitettyjen tietojen mukaisesti myöntäneet Kiinan viranomaisten määräysvallan alaisena lainoja ja rahoituspalveluja orgaanisella aineella pinnoitetun teräksen tuotannonalalle.

(29)

Kiinan viranomaisia pyydettiin myös toimittamaan kyselylomake pankeille ja muille rahoituslaitoksille, jotka Kiinan viranomaisten tietojen mukaan olivat myöntäneet laitoja asianomaiselle tuotannonalalle, sekä kuumavalssattujen ja kylmävalssattujen teräslevyjen tuottajille ja jakelijoille, jotka tarjoavat tuotantopanoksia tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon.

(30)

Komissio ei saanut vastauksia edellä mainittuihin kyselylomakkeisiin Kiinan viranomaisilta, EXIMiltä, Sinosurelta tai toimitusketjun alkupään yrityksiltä.

(31)

Komissio ilmoitti 18 päivänä heinäkuuta 2018 verbaalinootilla Kiinan viranomaisille, että koska Kiinan viranomaiset ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, kuten 16 kappaleessa todetaan, komissio aikoo tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Niille ilmoitettiin myös, että käytettävissä olevien tietojen perusteella tehdyt päätelmät saattavat olla epäedullisemmat kuin siinä tapauksessa, että Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat olisivat toimineet yhteistyössä.

(32)

Mitään tähän liittyviä huomautuksia ei saatu. Komissio harkitsi perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen käyttämistä, jotta voitaisiin vahvistaa Kiinan orgaanisella aineella pinnoitetun teräksen tuotannonalan tukikäytäntöjen jatkuminen.

(33)

WTO:n valituselin on todennut käytettävissä olevien tietojen käyttämisestä, että tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 12.7 artiklassa sallitaan käytettävissä olevien tietojen käyttäminen vain korvaamaan mahdollisesti puuttuvia tietoja, jotta voidaan määrittää asianmukaisesti tuki tai vahinko. Valituselin on selittänyt, että puuttuvien tarvittavien tietojen ja käytettävissä olevien tietojen, joiden perusteella 12.7 artiklan mukainen määrittäminen tehdään, välillä on oltava yhteys. Sen vuoksi tutkivan viranomaisen on käytettävä näitä käytettävissä olevia tietoja, joilla korvataan kohtuullisesti tiedot, joita asianomainen osapuoli ei toimita, jotta saadaan tehtyä tarkka määritys. Valituselin on vielä selittänyt, että käytettävissä olevilla tiedoilla tarkoitetaan tietoja, jotka ovat tutkivan viranomaisen hallussa ja sen kirjallisissa asiakirjoissa. Koska 12.7 artiklan mukaisesti tehtävä määrittäminen on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella, sitä ei voida tehdä tietoon perustumattomien olettamusten tai spekulaatioiden perusteella. Lisäksi perustellessaan ja arvioidessaan, millä käytettävissä olevilla tiedoilla puuttuvat tiedot voidaan kohtuullisesti korvata, tutkivan viranomaisen on otettava huomioon kaikki todennetut tosiseikat asiakirja-aineistossa. Valituselin on selittänyt, että puuttuvien tarvittavien tietojen kohtuullisen korvaamisen vahvistamiseen liittyy perustelu- ja arviointiprosessi tutkivan viranomaisen taholta. Jos tutkivan viranomaisen käytettävissä on eri tietoja, joista sen on valittava, on luonnollista, että perustelu- ja arviointiprosessiin liittyy vertailu, jotta päästään tarkkaan määrittämiseen. Vaadittu käytettävissä olevien tietojen arviointi ja sen mahdollinen muoto riippuvat tapauksen erityisistä olosuhteista, esimerkiksi asiakirja-aineistossa olevan näytön luonteesta, laadusta ja määrästä sekä tehtävästä määrittämisestä. Vaadittujen selitysten ja analyysien luonne ja laajuus luonnollisesti vaihtelevat kyseessä olevan määrittämisen mukaan (8).

(34)

Komissio käytti analyysissään kaikkia käytettävissään olevia tietoja ja erityisesti seuraavia:

a)

13 päivänä joulukuuta 2017 esitetty perusasetuksen 18 artiklan mukainen Kiinasta peräisin olevien orgaanisella aineella pinnoitettuihin terästuotteisiin sovellettavien tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanopyyntö, jäljempänä ’pyyntö’;

b)

komission samasta tuotteesta tai samoista tuotannonaloista Kiinassa tekemien aiempien tukien vastaisten tutkimusten tulokset, esimerkiksi orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet (9), jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, ja kuumavalssatut levyvalmisteet (10), jäljempänä ’kuumavalssattuja levyvalmisteita koskeva tutkimus’ tai ’kuumavalssattuja levyvalmisteita koskeva asetus’;

c)

komission tekemien tuoreimpien tukien vastaisten tutkimusten päätelmät; tutkimukset kohdistuivat kannustettaviin tuotannonaloihin Kiinassa, kuten pneumaattisiin ulkorenkaisiin (11), jäljempänä ’renkaita koskeva tutkimus’, ja sähköpolkupyöriin (12), jäljempänä ’sähköpolkupyöriä koskeva tutkimus’, ja niissä tarkasteltiin samanlaisia tukia;

d)

komission yksikköjen valmisteluasiakirja ”Significant distortions in the economy of the PRC for the purpose of trade defence investigation” (13), jäljempänä ’Kiinaa koskeva raportti’;

e)

unionin tuotannonalan 21 päivänä joulukuuta 2018 esittämät huomautukset (14) käytettävissä olevista tiedoista ja uusien tukien käytöstä, jäljempänä ’21 päivänä joulukuuta esitetyt huomautukset’.

3.2   Yleisiä huomautuksia Kiinan terästeollisuudesta

(35)

Ennen erityisen tuen ja erityisten tukiohjelmien muodossa annettavien väitettyjen tukien (3.4 jakso ja sitä seuraavat jaksot) analysointia komissio arvioi valtion suunnitelmia, hankkeita ja muita asiakirjoja, jotka vaikuttivat useampaan kuin yhteen tuista tai tukiohjelmista. Komissio katsoi seuraavista syistä, että kaikkien arvioitavana olevien tukien tai tukiohjelmien perustana on Kiinan viranomaisten keskushallinnon suunnitelmien toteuttaminen.

3.2.1   Terästeollisuuden 13. viisivuotissuunnitelma

(36)

Komissio vahvisti tässä tutkimuksessa, että keskeinen merkityksellinen asiakirja tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta on terästeollisuuden 13. viisivuotissuunnitelma, terästeollisuuden mukauttamis- ja päivittämissuunnitelma, joka kattaa vuodet 2016–2020. Yleisesti ottaen teräs pysyi kannustettuna tuotannonalana 13. viisivuotissuunnitelmassa. Suunnitelmassa korostetaan, että terästeollisuus on ”olennaisen tärkeä Kiinan taloudelle, kansallinen kulmakivi”. Suunnitelmassa esitetään vuosien 2016–2020 yhdeksi yleiseksi tavoitteeksi tehdä Kiinasta valmistusteollisuuden mahtimaa.

(37)

13. viisivuotissuunnitelmassa korostetaan teknologisen innovoinnin merkitystä Kiinan talouden kehitykselle ja vihreän kehityksen periaatteiden tärkeyttä. 12. viisivuotissuunnitelman tavoin uuden viisivuotissuunnitelman 5 luvun mukaan yksi tärkeimmistä kehitystavoitteista on edistää perinteisten teollisuusrakenteiden uudistamista. Tavoitetta selitetään lisää 22 luvussa, jossa kuvataan strategiaa Kiinan perinteisen teollisuuden uudistamiseksi edistämällä sen teknologista kehittämistä. Tässä yhteydessä 13. viisivuotissuunnitelmassa todetaan, että yrityksiä tuetaan ”kokonaisvaltaisen edistyksen aikaan saamiseksi tietyillä aloilla, kuten tuoteteknologiassa, ympäristönsuojelussa, teollisuuslaitteiden kehittämisessä ja energiatehokkuudessa”. Ympäristönsuojelua käsitellään tarkemmin 44 luvussa. Kyseisen luvun mukaan keskeisillä teollisuudenaloilla toteutetaan puhtaan tuotannon ”remontti”, ja sen 16 kohdassa viitataan erityisesti terästeollisuuteen.

(38)

Terästeollisuuden mukauttamis- ja nykyaikaistamissuunnitelma kaudeksi 2016–2020 (teräsalan 13. viisivuotissuunnitelma) julkaistiin marraskuussa 2016. Se perustuu 13. viisivuotissuunnitelmaan. Siinä todetaan, että terästeollisuus on ”Kiinan taloudelle merkittävä perustuotannonala, kansallinen kulmakivi”. Kyseisessä suunnitelmassa hahmotellaan tarkemmin 13. viisivuotissuunnitelmassa mainittuja teknologisen innovoinnin, rakennemukautusten ja vihreän kehityksen periaatteita ja yhdistetään ne yksityiskohtaisempiin terästeollisuuden prioriteetteihin (ks. IV luku – Tärkeimmät tehtävät) sekä erilaisiin verotusta ja rahoitusta koskeviin tukitoimiin (ks. V luku – Suojatoimet).

(39)

Suunnitelmassa keskeisellä sijalla on terässektorin konsolidointi ja turvautuminen hallitsevassa asemassa oleviin/suuriin tuottajiin, jotka ovat käytännössä valtion omistamia yrityksiä. Kiinan teräksen tuottajia vaaditaan myös jatkamaan tuotantoa ja laajentamaan tuotantonsa ulkomaille. 13. viisivuotissuunnitelmassa täsmennetään koko maassa käytettävän teräksen määrä ja todetaan, että teräksen vientiä on hallinnoitava sillä periaatteella, että kotimainen kysyntä on asetettava etusijalle ja että kiinalaisten yritysten olisi osallistuttava aktiivisesti kansainväliseen kilpailuun, ja olisi luotava teräksen viennille suotuisa ympäristö ja pidettävä sitä yllä.

(40)

13. viisivuotissuunnitelman 17 luvun 1 jaksossa todetaan, että kansallinen kehittämisstrategia ja -suunnitelma otetaan käyttöön ja sille annetaan johtava ja rajoittava asema. Terästeollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmassa todetaan myös, että kaikkien terästeollisuudesta vastaavien paikallisviranomaisten on pantava täytäntöön suunnitelmassa esitetyt tehtävät ja poliittiset toimenpiteet. Yksittäisten yritysten tasolla ”olennaisten yritysten on varmistettava, että päästään lähemmäksi tämän suunnitelman tärkeimpien tavoitteiden saavuttamista ja ensisijaisten tehtävien suorittamista” (15). Näin ollen 13. viisivuotissuunnitelmassa esitetään pelkän yleisen kannustuksen sijaan sitovat puitteet kotimaiselle terästeollisuudelle. Nämä puitteet on toistettu paikallisella/provinssin tasolla lisäsuunnitelmilla, jotka sisältävät täytäntöönpanoon liittyviä yksityiskohtia.

3.2.2   Määräys nro 35

(41)

Kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräys nro 35 rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikka (2005), jäljempänä ’määräys nro 35’, on poliittinen asiakirja, jolla säännellään Kiinan terässektoria. Se on hyväksytty valtioneuvostossa, ja se kattaa eri näkökohtia Kiinan viranomaisten määräysvallasta tuotannonalalla:

Teräksen valmistajien ulkomaisen enemmistöomistuksen kieltäminen (1 §)

Suurimpien teräksen tuottajien tuotantotavoitteiden asettaminen (3 §)

Teräsyhtiöiden yritysrakenteen muutosta koskevat säännöt (20 §)

Kiinan viranomaisten hyväksyntämenettelyt teräksen tuottajiin tehtäviä investointeja varten (22 §)

Lainojen ja maankäyttöoikeuksien myöntäminen vain teräksen tuottajille, jotka noudattavat alan kansallista kehittämispolitiikkaa (24 ja 25 §)

Valtion väliintulo, jonka tarkoituksena on tukea suuria yrityskonserneja ulkomaisen tuotannon perustamiseksi ja tarjota raaka-aineita (30 §).

3.2.3   Päätös nro 40

(42)

Päätös nro 40 on valtioneuvoston määräys, jolla luokitellaan sijoitustarkoituksia varten teollisuuden toimialat eri luokkiin eli kannustettaviin, rajoitettaviin ja poistettaviin hankkeisiin. Päätöksessä todetaan, että teollisuuden rakennemuutoksia koskeva ohjeistava luettelo (Guidance Catalogue for the Industrial Structure Adjustment), jolla päätös nro 40 pannaan täytäntöön, ohjaa merkittävällä tavalla investointien kohdentamista. Siinä myös annetaan Kiinan viranomaisille ohjeita investointihankkeiden hallinnointia ja julkista rahoitusta, verotusta, luotonantoa, maankäyttöä, tuontia ja vientiä koskevan politiikan laatimista ja täytäntöönpanoa varten (16). Ohjeistavan luettelon VIII luvussa terästeollisuus määritellään kannustettavaksi teollisuudenalaksi. Komissio totesi, että oikeudellisesti päätös nro 40 on Kiinan korkeimman hallinnollisen elimen eli valtioneuvoston määräys. Täten määräys on muiden julkisten elinten ja talouden toimijoiden kannalta oikeudellisesti sitova (17).

3.2.4   Elvytyssuunnitelma

(43)

Terästeollisuuden mukauttamis- ja elvytyssuunnitelma (2009) on terästeollisuudelle suunnattu toimintasuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on käsitellä kansainvälistä talouskriisiä, ja se sisältää Kiinan viranomaisten yleisiä toimintapoliittisia vaatimuksia kasvun ylläpitämiseksi. Sillä pyritään myös takaamaan tuotannonalan vakaa toiminta, koska sitä pidetään kansallisen talouden kannalta merkittävänä tuotannonalana. Asiakirjassa käsitellään seuraavia:

lisätään taloudellista tukea keskeisille teräksen tuottajille;

vauhditetaan rakennemuutosta ja teollisuuden nykyaikaistamista;

tuetaan ulkomaille suuntautuvia keskeisiä yrityksiä niiden kehittämistyössä, teknisessä yhteistyössä sekä fuusioissa ja yrityskaupoissa;

laajennetaan metallurgisten laitteiden vientiluottojärjestelmää.

3.2.5   Tieteen ja teknologian kehittämistä koskeva keskipitkän ja pitkän aikavälin kansallinen suunnitelma

(44)

Tieteen ja teknologian kehittämistä koskevan keskipitkän ja pitkän aikavälin kansallisessa suunnitelmassa (2006–2020) (III luvun 5 kohta ja VIII luku) tuetaan keskeisten alojen ja ensisijaisten painopistealojen kehittämistä ja kehotetaan antamaan niille rahoituksellista ja verotuksellista tukea.

3.2.6   Päätelmät Kiinan viranomaisten puuttumisesta terästeollisuuden toimintaan

(45)

Ottaen huomioon edellä luetellut asiakirjat ja niiden määräykset komissio toisti alkuperäisessä tutkimuksessa esittämänsä päätelmät, joiden mukaan Kiinan terästeollisuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen keskeinen/strateginen tuotannonala, jonka kehitystä poliittisena strategisena tavoitteena Kiinan viranomaiset seuraavat ja ohjaavat aktiivisesti.

3.3   Tässä tutkimuksessa tarkastellut tuet ja tukiohjelmat

(46)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä (ks. 16 ja 31 kappale), komissio päätti tarkastella tuen jatkumista seuraavassa esitettävällä tavalla. Ensin komissio tutki, saiko orgaanisella aineella pinnoitetun teräksen tuotannonala edelleen etua alkuperäisessä tutkimuksessa tasoitustoimenpiteet mahdollistavista tuista. Tämän jälkeen komissio analysoi, saiko tuotannonala etua tuista, jotka eivät mahdollistaneet tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa alkuperäisessä tutkimuksessa, jäljempänä ’lisätuet’, kuten pyynnössä väitettiin.

(47)

Komissio päätti, että kun otetaan huomioon päätelmät, jotka vahvistavat useimpien alkuperäisessä tutkimuksessa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien tukien jatkumisen samoin kuin jotkin lisätuet, ei ollut tarpeen tutkia kaikkia muita tukia, joita pyynnön esittäjän mukaan väitetysti esiintyi. On syytä muistaa, että perusasetuksen 18 artiklan nojalla komission olisi – tuen määrästä riippumatta – tutkittava, onko tuen jatkumisesta näyttöä.

(48)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjältä saatiin kolme pääasiallista huomautusta. Ensinnäkin se väitti, että Kiinan viranomaisten politiikka, jonka mukaan teräksen tuottajat eivät voi tehdä konkurssia ja jolla varmistetaan rahoituksen saatavuus yrityksen tilanteesta huolimatta, muodostaa tosiasiallisesti vakuuden. Komission olisi pitänyt käsitellä sitä erillisenä tukiohjelmana, joka näin ollen mahdollistaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton. Toiseksi pyynnön esittäjä katsoi, että komission yksilöimät uudet tuet yhdessä väitetyn tosiasiallisen vakuuden kanssa, jota komissio ei analysoinut, eivät tuo esiin etuuden koko määrää, josta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat hyötyivät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja että tuen taso oli itse asiassa kohonnut alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna. Kolmanneksi se huomautti, että koska Kiina ei ilmoittanut orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille myönnetyistä tuista, se rikkoi tukia ja tasoitustulleja koskevaan WTO-sopimukseen sisältyvää tuki-ilmoitusvaatimusta.

(49)

Vastauksena ensimmäiseen huomautukseen komissio toteaa, että Kiinan valtion politiikka, joka sisältyy 1.2 jaksossa tarkoitettuihin asiakirjoihin, ja siitä koituva taloudellinen etu saattavat joissakin tapauksissa muodostaa implisiittisen tosiasiallisen vakuuden joillekin valtion omistamille suurille yrityksille, jotka ovat talousvaikeuksissa. Koska komissio jo keskittyi analyysissään etuuskohteluun perustuvaan luotonantoon ja koska tässä ohjelmassa ja muissa analysoiduissa tukiohjelmissa todettu tukimäärä oli jo merkittävä, komissio päätti kuitenkin olla tarkastelematta tätä seikkaa tarkemmin, kuten kuumavalssattua terästä koskevassa tutkimuksessakin (18).

(50)

Toisesta huomautuksesta komissio toteaa, että kuten 3.5.4 jaksossa esitetään, se vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa sellaisten muiden tukiohjelmien esiintymisen, jotka eivät mahdollistaneet tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa. Siitä ei kuitenkaan ole mitään näyttöä, että alkuperäisessä tutkimuksessa esiintyneistä tukiohjelmista myönnettyjen tukien taso olisi alentunut. Saattaa olla niin, että tukien taso on korkeampi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Komissio ei kuitenkaan pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista, kun otetaan huomioon tuen jatkumista koskevat päätelmät, jotka riittävät toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa. Komissio muistutti pyynnön esittäjää, että tässä tarkastelussa ei käsitellä tullien tosiasiallista tasoa eikä estetä pyynnön esittäjän oikeutta pyytää perusasetuksen 19 artiklan mukaista tarkastelua. Näin ollen huomautus hylättiin.

(51)

Mitä tulee kolmanteen huomautukseen, Kiina todella rikkoi WTO-sopimuksen 25 §:n mukaista tukia koskevaa ilmoitusvelvollisuuttaan käsiteltävänä olevien tukien osalta. Komissio pitää valitettavana, että Kiina ei noudattanut velvollisuutta, koska tämä haittaa vakavasti komission mahdollisuutta arvioida Kiinan viranomaisten orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille myöntämien tukien sisältöä ja vaikutusta. Perusasetuksessa ei kuitenkaan säädetä oikeudellisista seuraamuksista, joita voitaisiin soveltaa tämän tarkastelun yhteydessä. Komissio toteuttaa asianmukaiset toimet toimivaltaisilla WTO-foorumeilla tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen asiaa koskevien sääntöjen nojalla. Näin ollen tämäkin huomautus hylättiin.

3.4   Tavaroiden ja palvelujen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan (19)

3.4.1   Kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan

3.4.1.1   Alkuperäisen tutkimuksen havainnot

(52)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa (20), että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä toimittavat valtion omistamat yritykset olivat julkisia elimiä WTO:n valituselimen kriteereiden perusteella (21), koska ne suorittavat viranomaistehtäviä ja harjoittavat näin ollen viranomaisten toimivaltaa.

(53)

Komissio vahvisti myös, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat ja määräävät kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityisiä tuottajia Kiinassa tarjoamaan tavaroita perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii ja iv alakohdan mukaisesti ja ne toimivat samoin kuin valtion omistamat teräsyritykset (22).

(54)

Myöhemmässä analyysissä (23) komissio päätteli, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiä harjoittavat tuottajat saivat etuutta perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Etuus saatiin siitä, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tuottajat – sekä valtion omistamat yritykset, jotka toimivat julkisina eliminä, että yksityiset yritykset, joita Kiinan viranomaiset valtuuttivat tai määräsivät perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisesti – tarjosivat raaka-aineita riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(55)

Etuuden laskemista varten komissio vertasi orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiä harjoittavien tuottajien kuumavalssatusta ja kylmävalssatusta teräksestä maksamia hintoja asianmukaiseen vertailuarvoon. Valituselin on vahvistanut, että jos sen maan markkinat, joissa toimitus tapahtuu, vääristyvät viranomaisten toimien vaikutuksesta, ulkoisten vertailuarvojen käyttö on sallittua.

(56)

Alkuperäisen tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen perusteella vahvistettiin, että valtion omistamien yritysten myymän kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen hinnat olivat vääristyneet. Tämä johtui valtion omistamien yritysten hallitsevasta asemasta kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen markkinoilla Kiinassa ja siitä, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityisten toimittajien hinnat olivat samassa linjassa valtion omistamien yritysten hintojen kanssa.

(57)

Sen vuoksi komissio päätteli, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen markkinahinnat Kiinassa eivät olleet luotettavia, ja muodosti vertailuarvon käyttämällä kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen maailmanmarkkinahintoja, jotka julkaistaan säännöllisesti teräsalan erikoislehdissä, kuten Steel Business Briefing, MEPS ja CRU.

(58)

Kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen hintojen ja maan ulkopuolisen vertailuarvon välinen vertailu osoitti, että hinnat Kiinassa olivat vertailuarvoa selvästi matalammat ja niistä koitui sen vuoksi perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettua etua orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille.

(59)

Kyseisen tukiohjelman havaittiin myös olevan erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, koska kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä käyttää vain rajattu joukko tuotannonaloja ja yrityksiä Kiinassa tuotantoprosessissaan.

(60)

Alkuperäisessä tutkimuksessa otokseen valituille orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiä harjoittaville tuottajille vahvistettu tuki oli 23,02–27,63 prosenttia ja yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten 32,44 prosenttia.

3.4.1.2   Tutkimuksen havainnot

(61)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnössään ja sen liitteissä näyttöä siitä, että kiinalaiset orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat edelleen etua kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen toimittamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotantoa varten; tämä koskee ostoja sekä valtion omistuksessa olevilta yrityksiltä että muilta yrityksiltä.

(62)

Kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan koski orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajia, jotka eivät ole vertikaalisesti integroituneita teräksen tuottajia. Etua saivat ne, joilla on vain i) kylmävalssauslinja ja joiden on ostettava kuumavalssattu teräs substraattina kylmävalssausta varten tai ii) pinnoituslinja ja joiden on ostettava kylmävalssattu teräs tuotantopanoksena. Monet orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat Kiinassa ovat edelleen pelkkiä uudelleenvalssaajia eivätkä vertikaalisesti integroituneita, ja ne tarvitsevat näin ollen teräslevyjä tuotantopanokseksi tuottaakseen orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita (24).

(63)

Ensimmäiseksi pyynnön esittäjä toimitti näyttöä, jonka mukaan kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen toimittajat olivat edelleen julkisia elimiä WTO:n valituselimen kriteerien perusteella (ks. 48 kappale). Pyynnön esittäjä totesi, että Kiinan viranomaiset valvovat ja johtavat valtion omistamia yrityksiä eri tavoin.

(64)

Institutionaaliset puitteet antavat Kiinan viranomaisille mahdollisuuden valtion omistamien yritysten tiiviiseen valvontaan eri elinten kautta.

(65)

Valtioneuvoston valtion omistuksessa olevan varallisuuden valvonta- ja hallintovirasto, jäljempänä ’SASAC’, on kaikkien valtion omistuksessa olevien yritysten omistaja Kiinassa. Kaikki SASACin pääjohtajat ja johtajat nimittää Kiinan kommunistinen puolue. SASACilla on johtava asema valtion omistamien yritysten hallinnossa, myös kurinpitomenettelyssä, ja se varmistaa, että valtion omistamat yritykset noudattavat Kiinan viranomaisten asettamia tavoitteita. Se osallistuu myös investointipäätöksiin sekä pörssi- ja osakeliiketoimiin. Näin ollen SASACia voidaan pitää valtion omistamien yritysten valtion tason sääntelijänä.

(66)

Kansallinen kehittämis- ja uudistamiskomissio, jäljempänä ’NDRC’, on toinen sääntelyviranomainen, joka valvoo valtion omistamia yrityksiä. NDRC vastaa makrotaloutta ja teollista kehittämistä koskevien strategioiden laatimisesta ja varmistaa, että paikalliset toimijat panevat Kiinan viranomaisten politiikan asianmukaisesti täytäntöön. NDRC antaa suuntaviivoja ja ohjeita ja hyväksyy suuret investointihankkeet. NDRC:n on hyväksyttävä kaikki Kiinan teräksen tuottajien investoinnit.

(67)

Kiinan viranomaiset valvovat tiiviisti terästeollisuutta lainsäädännön kautta. Terässektori on luokiteltu perus- ja pilarituotannonalaksi, jolla valtion on säilytettävä suhteellisen vahva määräysvalta (25). Se on myös osa kannustettavia tuotannonaloja, ja tämän aseman ansiosta se saa erilaisia etuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi lainoihin, maankäyttöoikeuksiin ja verokohteluun. Valvontaa vahvistaa vielä se, että ulkomainen enemmistöomistajuus, joka voisi heikentää Kiinan viranomaisten valvontaa, on kielletty terässektorilla.

(68)

Kiinan viranomaiset valvovat valtion omistamia yrityksiä nimittämällä johtoportaan ja valvomalla sitä. Organisaatio-osasto, joka on kommunistisen puolueen sihteeristön alaisuudessa toimiva elin, nimittää henkilöt puolueen, Kiinan viranomaisten, sotavoimien ja valtion omistamien yritysten johtopaikkoihin ja valvoo heitä. Valtuudet jaetaan SASACin kanssa, joka nimittää henkilöt muun muassa varapääjohtajien tehtäviin (26).

(69)

Valtion omistamat yritykset toimivat julkisina eliminä pyrkimällä valtion tavoitteisiin ja suorittamalla viranomaistehtäviä terässektorilla. Ne noudattavat Kiinan viranomaisten politiikkaa, toteuttavat fuusioita ja yrityskauppoja, keskittävät tuotantonsa tiettyihin tuotteisiin, yrittävät saavuttaa kansalliset tavoitteet ja suosivat tiettyjä tuotantoketjun loppupään toimialoja.

(70)

On syytä korostaa, että kaikki Kiinan viranomaisten valtion omistamiin yrityksiin kohdistamaa ohjausta, johtamista ja valvontaa koskeva näyttö perustuu samoihin alkuperäisen tutkimuksen keskeisiin asiakirjoihin, lakeihin ja asetuksiin, jotka ovat edelleen voimassa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana (27). Ainoa merkittävä muutos alkuperäiseen tutkimukseen nähden on terästeollisuuden 12. viisivuotissuunnitelman korvaaminen 13. viisivuotissuunnitelmalla. Tämä korvaaminen ei kuitenkaan muuttanut Kiinan viranomaisten hallitsevaa roolia terästeollisuuden alalla.

(71)

Toisessa vaiheessa pyynnön esittäjä toimitti näyttöä valtion omistamien yritysten merkittävästä läsnäolosta ja edelleen vallitsevasta asemasta yleisesti terästeollisuudessa ja erityisesti orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden ja kuumavalssatun teräksen alalla. Pyynnön 65 ja 68 kohdassa lueteltiin alan suurimmat valtion omistamat yritykset ja tehtiin tiivistelmä Australian (28) ja Yhdysvaltojen (29) viranomaisten hiljattain tekemien tutkimusten päätelmistä.

(72)

Kolmannessa vaiheessa pyynnön esittäjä toimitti näyttöä siitä, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat ja määräävät edelleen kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen yksityisiä tuottajia tarjoamaan tavaroita perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii ja iv alakohdan mukaisesti ja että niiden hinnoittelu on samanlaista kuin valtion omistamien yritysten. Näin ollen komission alkuperäisessä tutkimuksessa tekemät päätelmät pätevät edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(73)

Pyyntönsä tueksi pyynnön esittäjä totesi, että muita kuin valtion omistuksessa olevia tuottajia kannustetaan noudattamaan kansallisia ja paikallisia viisivuotissuunnitelmia ja Kiinan viranomaiset puuttuvat niiden toimintaan voimakkaasti markkinoilla ja myös yritysrakenteen tasolla. Todisteeksi viranomaisten, kommunistisen puolueen ja muiden kuin valtion omistuksessa olevien tuottajien tiiviistä vuorovaikutuksesta pyynnön esittäjä esitteli havaintoja Yhdysvaltojen hiljattaisesta tukien vastaisesta tutkimuksesta (30) ja kahdesta Kiinassa toimivan Euroopan kauppakamarin tutkimuksesta (31).

(74)

Edellä esitetty näyttö osoittaa, että valtion omistamat yritykset käyttäytyvät jatkuvasti kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen alalla julkisina eliminä ja että muita kuin valtion omistamia tuottajia valtuutetaan ja määrätään. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, pyynnön esittäjän esittämän näytön kumoavia väitteitä ei esitetty. Sen vuoksi komissio päätteli, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat edelleen etua siitä, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tuottajat toimittivat raaka-aineita riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, kuten alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin.

(75)

Lisäksi Kiinaa koskeva raportti yleisesti terässektorin osalta (32) ja kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevan tutkimuksen päätelmät erityisesti kuumavalssatun teräksen sektorin osalta (33) vahvistivat seuraavat keskeiset seikat tämän tukiohjelman ja sen jatkumisen osalta: valtion omistamien yritysten käyttäytyminen julkisina eliminä, niiden hallitseva asema kyseisellä sektorilla, muiden kuin valtion omistamien tuottajien valtuuttaminen ja ohjaaminen sekä hintavääristymät.

3.4.1.3   Etu

(76)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnön 76–78 kohdassa ja liitteessä 20 laskelman tukitoimenpiteestä koituneesta edusta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla; se käytti samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja kansainvälistä vertailuarvoa, joka oli muodostettu suunnilleen samojen maiden perusteella kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Sekä kuumavalssatun että kylmävalssatun teräksen osalta Kiinan keskimääräisten kotimarkkinahintojen ja vertailuhinnan välinen ero oli yli 25 prosenttia.

(77)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella se olisi voinut laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista. Pyyntöön sisältyneet tiedot viittaavat joka tapauksessa siihen, että tuki pysyi vastaavalla tasolla kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

3.4.1.4   Erityisyys

(78)

Kyseessä oleva tukitoimenpide on edelleen erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kun otetaan huomioon rajoitettu määrä tuotannonaloja, jotka käyttävät kuumavalssattua ja kylmävalssattua terästä tuotannossaan Kiinassa.

3.4.1.5   Päätelmät

(79)

Näin ollen komissio päätteli, että on riittävää näyttöä, joka osoittaa, että kuumavalssatun ja kylmävalssatun teräksen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana tukena jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.4.2   Maankäyttöoikeuksien tarjoaminen riittämättömänä pidettävää korvausta vastaan

3.4.2.1   Alkuperäisen tutkimuksen havainnot

(80)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa (34), että Kiinan viranomaisten tarjoamia maankäyttöoikeuksia olisi pidettävä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukitoimenpiteenä. Koska Kiinassa ei ole toimivia maamarkkinoita, Kiinan viranomaiset tarjoavat maankäyttöoikeuksia riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, mistä koituu etua vastaanottajina oleville yrityksille. Ulkoisen vertailuarvon käyttö osoitti, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajien maankäyttöoikeuksista maksamat hinnat olivat selvästi alle normaalin markkinahinnan.

(81)

Komissio vahvisti myös, että tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti, koska teollisuusmaan saanti on laissa rajoitettu vain yrityksiin, jotka noudattavat valtion vahvistamaa teollisuuspolitiikkaa. Lisäksi tarjouskilpailumenettelyä sovellettiin vain joihinkin liiketoimiin, viranomaiset asettivat usein hinnat ja valtion käytännöt alalla ovat epäselviä ja läpinäkymättömiä.

(82)

Maan hintojen vertailuarvona käytettiin hintoja Taiwanissa, ja toimenpiteeseen liittyvä tukiprosentti vahvistettiin alkuperäisessä tutkimuksessa otokseen valittujen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta 0,34–1,12 prosenttiin ja yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten osalta 1,36 prosenttiin.

3.4.2.2   Tukiohjelman jatkuminen

(83)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnössä ja sen liitteissä (35) näyttöä siitä, että kiinalaiset orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat edelleen etua maankäyttöoikeuksien tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(84)

Pyynnön esittäjä totesi, että tähän sovellettavaa lainsäädäntöä ei ole muutettu alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Maan yksityinen omistaminen on kielletty Kiinassa. Maanhallintalaissa ja erityisesti sen 2 §:ssä säädetään, että Kiinan viranomaiset omistavat kaiken maan Kiinassa, sillä se kuuluu kollektiivisesti Kiinan valtiolle. Varallisuuslaissa (45–48 §) täsmennetään, että maa Kiinassa on joko kollektiivisessa omistuksessa tai valtion omistuksessa. Maata ei voida myydä, mutta maankäyttöoikeuksia voidaan myöntää julkisten tarjouskilpailujen, hintanoteerausten tai huutokauppojen kautta.

(85)

Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet näyttöä, joka olisi osoittanut, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannonala ei olisi enää saanut etua maankäyttöoikeuksien tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastinetta vastaan.

(86)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella, mukaan luettuna Kiinaa koskevan raportin (36) sekä renkaita ja sähköpolkupyöriä koskevien tutkimusten (37) päätelmät, komissio päätteli, että maankäyttöoikeuksista maksetut hinnat ovat edelleen tuettuja, koska Kiinan viranomaisten soveltamassa järjestelmässä ei noudateta markkinaperiaatteita.

3.4.2.3   Etu

(87)

Kun otetaan huomioon, että Kiinassa ei ole maamarkkinoita, asianmukaisen markkinahinnan määrittämiseen oli käytettävä vertailuarvoa, jotta voitiin laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myönnetyn tuen määrä perusasetuksen 6 artiklan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti. Edellä mainittuja Taiwanin maan hintoja, joita yleensä käytetään vertailuarvona tällaisissa laskelmissa, päivitettiin ja oikaistiin ylöspäin tuoreissa tukien vastaisissa tutkimuksissa tehtyjen päätelmien mukaisesti.

(88)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perustella olisi voitu laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista. Koska Taiwanin vertailuarvot olivat korkeammat kuin alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyt arvot, on todennäköistä, että tuki jatkui vähintäänkin samalla tasolla.

3.4.2.4   Erityisyys

(89)

Tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Maankäyttöoikeuksia myönnetään vain rajoitetulle yritysjoukolle. Lisäksi terässektori, joka on osa kannustettuja tuotannonaloja valtioneuvoston päätöksen nro 40 puitteissa, kuuluu niihin tuotannonaloihin, jotka saavat etua maankäyttöoikeuksista. Maankäyttöoikeuksien tarjoaminen Kiinassa ei ole edelleenkään läpinäkyvää.

3.4.2.5   Päätelmät

(90)

Näin ollen komissio päätteli, että on riittävää näyttöä, joka osoittaa, että maankäyttöoikeuksien tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana tukena jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.4.3   Sähkön tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan

3.4.3.1   Alkuperäisen tutkimuksen havainnot

(91)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa (38), että NDRC asetti eri provinsseissa sovellettavat sähkön hinnat. Paikallisten hintaviranomaisten todettiin toimivan ainoastaan NDRC:n keskustasolla tekemän päätöksen toimeenpanijana. Tätä vahvisti myös se, että NDRC julkaisi ilmoituksia, joissa se asetti hinnat kullekin provinssille. Nämä ilmoitukset saatetaan voimaan paikallisilla ilmoituksilla, jotka paikalliset hintaviranomaiset julkaisevat ja panevat täytäntöön paikallistasolla.

(92)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin myös, että tiettyihin sektoreihin ja/tai tietyillä provinssi- ja paikallistasoilla sovellettavat erilaiset sähkön hinnat asetetaan tiettyjen tekijöiden perusteella; näitä tekijöitä ovat muun muassa teollisuuspolitiikan tavoitteet, jotka vahvistetaan keskus- ja paikallisviranomaisten laatimissa viisivuotissuunnitelmissa ja sektorikohtaisissa suunnitelmissa.

(93)

Komissio vahvisti lisäksi, että yksi otokseen valittu yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja sai etua siitä, että siihen sovellettiin alempaa sähkön hintaa kuin yleensä suuriin teollisuuskäyttäjiin. Kävi ilmi, että tietyllä alueella, johon tämä viejä oli sijoittautunut, tiettyjen teollisuuskäyttäjien alaryhmä – johon myös tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat kuuluivat – oli oikeutettu matalampaan sähkön hintaan. Yritys sai näin ollen perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea, koska valtio tarjosi sähköä paikallisen julkisen sähköntoimittajan kautta. Kyseessä on viranomaisten tuki siten, että viranomaiset antavat käyttöön muita kuin yleisiin perusrakenteisiin kuuluvia hyödykkeitä perusasetuksessa tarkoitetulla tavalla.

(94)

Tuen todettiin olevan erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Alempi sähkön hinta asetettiin asiaa koskevassa NDRC:n ilmoituksessa, joka sisällytettiin paikallisten hintaviranomaisten julkaisemaan ilmoitukseen. Näin ollen kyseessä oli keskusviranomaisen toimeksianto, jota hallinnoitiin paikallistasolla. Alempi hinta oli rajattu tiettyihin yrityksiin tietyillä sektoreilla. Tuki oli lisäksi rajoitettu tiettyyn alueeseen, sillä sitä sovelletaan vain tietyllä pienellä maantieteellisessä alueella, johon vientiä harjoittava tuottaja oli sijoittautunut.

3.4.3.2   Tukiohjelman jatkuminen

(95)

Pyynnön esittäjä totesi pyynnössä, että asiaan sovellettavaa lainsäädäntöä ei ole muutettu alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Lisäksi pyynnön esittäjä toimitti näyttöä siitä, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat etua järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (39).

(96)

Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet näyttöä, joka olisi osoittanut, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannonala ei olisi enää saanut etua sähkön tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastinetta vastaan.

(97)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella, mukaan luettuna Kiinaa koskevan raportin (40) sekä renkaita koskevan tutkimuksen (41) päätelmät, komissio päätteli, että sähkön hinnat perustuivat etuuskohteluun ja riippuivat yksittäisestä yrityksestä, tuotannonalasta tai maantieteellisestä sijainnista.

3.4.3.3   Etu

(98)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perustella olisi voitu laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista. Tuen taso ei kuitenkaan vaikuta alentuneen alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna.

3.4.3.4   Erityisyys

(99)

Kuten 90 kappaleessa selitettiin, järjestelmä oli erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

3.4.3.5   Päätelmät

(100)

Näin ollen komissio päätteli, että on riittävää näyttöä, joka osoittaa, että sähkön tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana tukena jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.5   Varojen suora siirto (42)

3.5.1   Etuuskohteluun perustuva luotonanto ja korkoprosentit

3.5.1.1   Alkuperäisen tutkimuksen havainnot

(101)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa (43), että valtion omistamat pankit olivat julkisia elimiä, koska ne suorittivat viranomaistehtäviä ja harjoittivat näin ollen viranomaisten toimivaltaa. Lisäksi pääteltiin, että alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana viiden suurimman valtion omistaman liikepankin osuus Kiinan pankkisektorista oli yli puolet.

(102)

Yhteistyössä toimineille orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiä harjoittaville tuottajille luottoja myöntäneistä pankeista valtaosa oli valtion omistuksessa. Käytettävissä olevat tiedot osoittivat, että ainakin 14 ilmoitetuista 17 pankista oli valtion omistamia, mukaan luettuina suuret kiinalaiset liikepankit, kuten Bank of China, China Construction Bank ja Industrial and Commercial Bank of China. Lisäksi todettiin, että näillä valtion omistamilla liikepankeilla oli hallitseva asema markkinoilla ja että julkisen elimen ominaisuudessaan ne tarjosivat luottoja alle markkinahintojen. Näin ollen pääteltiin, että Kiinan viranomaisten politiikkana oli tarjota etuuskohteluun perustuvia lainoja orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden sektorille.

(103)

Komissio vahvisti myös muun muassa liikepankkilain 34 ja 38 §:n ja määräyksen nro 35 (rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikka) 24 ja 25 §:n perusteella, että Kiinan viranomaiset valtuuttivat ja määräsivät yksityisomistuksessa olevia liikepankkeja, jotta ne myöntäisivät etuuskohteluun perustuvia lainoja orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisesti.

(104)

Sen vuoksi komissio päätteli, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat taloudellista tukea valtion suoran varojen siirron muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla; ja valtio valtuutti ja määräsi myös yksityisomistuksessa olevia pankkeja myöntämään taloudellista tukea samoille tuottajille perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(105)

Kyseessä todettiin olevan perusasetuksen 3 artiklan 2 alakohdassa ja 6 artiklan b alakohdassa tarkoitettu etu, koska valtion lainoja on myönnetty markkinaehtoja suotuisammin ehdoin. Koska vahvistettiin, että muut kuin valtion lainat Kiinassa eivät toimi asianmukaisena markkinoiden vertailuarvona (koska yksityisomistuksessa olevat pankit ovat Kiinan viranomaisten valtuuttamia ja määräämiä), vertailuarvo on muodostettu laskennallisesti Kiinan keskuspankin normaalin antolainauskoron perusteella. Korkoa oikaistiin normaalien markkinariskien huomioon ottamiseksi lisäämällä siihen spekulatiivisen sijoitusluokituksen (BB) saaneiden yritysten liikkeeseen laskemista joukkolainoista odotettavat preemiot.

(106)

Alkuperäisessä tutkimuksessa (44) tämän tukiohjelman todettiin olevan erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, koska terästeollisuus kuuluu päätöksen nro 40 mukaisiin kannustettaviin tuotannonaloihin ja lainan myöntäminen oli rajattu vain teräsyrityksiin, jotka noudattavat täysimittaisesti rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikkaa (määräys nro 35).

(107)

Ohjelman todettiin lisäksi olevan erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla, koska tietyissä valtion suunnitelmissa ja asiakirjoissa kannustettiin ja ohjeistettiin antamaan taloudellista tukea terästeollisuudelle Kiinan tietyillä maantieteellisillä alueilla.

(108)

Alkuperäisessä tutkimuksessa otokseen valituille orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiä harjoittaville tuottajille vahvistettu tuki oli 0,25–0,89 prosenttia ja yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten 0,97 prosenttia.

3.5.1.2   Tukiohjelman jatkuminen

(109)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnössä ja sen liitteissä (45) näyttöä siitä, että kiinalaiset orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat edelleen etua etuuskohteluun perustuvasta lainanannosta markkinahinnat alittavilla koroilla kotimaisilta pankeilta Kiinassa.

(110)

Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä, jonka mukaan valtion omistamat pankit olivat edelleen julkisia elimiä WTO:n valituselimen kriteerien perusteella (ks. 52 kappale), koska

i)

Kiinan viranomaiset valvoivat edelleen pankkisektoria; tältä osin pyynnön esittäjä nojautui Kiinan keskuspankin hiljattaisiin lausuntoihin (46) ja Kiinan pankkisääntelykomission uusiin sääntöihin ja suuntaviivoihin (47), joilla entisestään vahvistetaan tätä valvontaa. Pyynnössä todettiin myös, että Yhdysvaltojen kauppaministeriön lokakuussa 2017 tehdyssä Kiinan markkinatalousasemaa koskevassa tarkastelussa (48) todettiin vääristymiä, jotka vaikuttavat Kiinan pankkijärjestelmään.

ii)

Pankkisektori noudatti Kiinan viranomaisten makrotavoitteita; tämän osalta pyynnön esittäjä toimitti näyttöä siitä, että Kiinan liikepankkilain (49) mukaan pankkialalla on lakisääteinen vaatimus noudattaa kansallisia strategisia tavoitteita, jotka on asetettu erilaisissa sitovissa suuntaviivoissa ja suosituksissa. Pyynnössä tuotiin esiin, että alkuperäisessä tutkimuksessa tehtiin tätä koskevia päätelmiä, jotka pätevät edelleen, mitä vahvistavat terästeollisuuden 13. viisivuotissuunnitelma, Kiinan keskuspankin hiljattaiset lausunnot (China Monetary Policy Reports) ja unionin hiljattaiset tukien vastaiset tutkimukset.

(111)

Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä valtion omistamisen pankkien merkittävästä läsnäolosta ja hallitsevasta markkina-asemasta Kiinan pankkisektorilla. Pyynnön 93 kohdassa lueteltiin suurimmat valtion omistamat pankit ja poliittisin perustein toimivat pankit, jotka toimivat valtion välineenä sen puuttuessa talouden toimintaan.

(112)

Ottaen huomioon johdanto-osan 110 kappaleen ii alakohdan pyynnön esittäjä totesi, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat ja määräävät edelleen yksityisiä pankkeja myöntämään tuettuja lainoja perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisesti. Näin ollen komission alkuperäisessä tutkimuksessa tekemät päätelmät pätevät edelleen. Lisäksi kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa komissio vahvisti, että terässektoriin sovellettava ilmoitus ylikapasiteettiongelman ratkaisemista koskevista eri lausunnoista on osoitettu kaikille poliittisin perustein toimiville pankeille, suurille pankeille, osakeyhtiöinä toimiville pankeille, postisäästöpankeille, ulkomaisrahoitteisille pankeille, omaisuudenhoitoyhtiöille ja muille rahoituslaitoksille, jotka toimivat Kiinan pankkisääntelykomission CBRC:n alaisuudessa (50).

(113)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, ei esitetty väitteitä, jotka olisivat kumonneet pyynnön esittäjän esittämän näytön Kiinan pankkijärjestelmän nykytilanteesta.

(114)

Lisäksi tämän tukiohjelman ja sen jatkumisen toteamisen kannalta kriittiset kysymykset eli valtion omistamien pankkien toimiminen julkisina eliminä, niiden hallitseva asema pankkisektorilla sekä yksityisten pankkien valtuuttaminen ja määrääminen vahvistettiin Kiinaa koskevassa raportissa (51) sekä renkaita ja sähköpolkupyöriä koskevien tutkimusten (52) päätelmissä.

3.5.1.3   Etu

(115)

Pyynnön esittäjä luetteli pyynnön liitteessä 32 ja 21 päivänä joulukuuta toimitetuissa huomautuksissa ne kiinalaiset orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat, jotka saivat tai olivat saaneet etua ohjelmasta vuosikertomustensa perusteella.

(116)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä olisi voitu laskea. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista. Mikään asiakirja-aineistossa ei kuitenkaan viittaa siihen, että tuen taso olisi alentunut alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna.

3.5.1.4   Erityisyys

(117)

Kyseinen tukiohjelma oli edelleen erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kun otetaan huomioon, että 106 kappaleessa kuvattu oikeudellinen tilanne ei ollut muuttunut, ja otetaan huomioon terästeollisuuden 13. viisivuotissuunnitelma, jossa vahvistetaan, että terästeollisuus on kannustettava tuotannonala.

3.5.1.5   Päätelmät

(118)

Näin ollen komissio päätteli, että näyttö riittää osoittamaan, että etuuskohteluun perustuva luotonanto tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana tukena jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.5.2   Velan muuntaminen osakkeiksi

3.5.2.1   Alkuperäisen tutkimuksen havainnot

(119)

Alkuperäisessä tutkimuksessa (53) komissio päätteli, että useat teräksen tuottajat, mukaan luettuna orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat, osallistuivat yhteensä 62,5 miljardin RMB:n arvoisten velkojen muuntamiseen osakkeiksi. Alkuperäiseen tutkimukseen liittyvässä pyynnössä väitettiin, että valtion omistamien teräksen tuottajien velat valtion omistamille pankeille peruutettiin muuntamalla ne osakkeiksi neljän kiinalaisen omaisuudenhoitoyhtiön kautta, eikä tämä tapahtunut markkinaehtojen mukaisesti. Pyynnössä esitettiin vielä, että omaisuudenhoitoyhtiöt luotiin varta vasten valtavien kannattamattomien lainojen poistamiseksi keskeisiltä tuotannonaloilta, kuten terässektorilta, ja valtion omistamien yritysten velkarakenteen uudistamiseksi muun muassa muuntamalla velka osakkeiksi.

(120)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet mitään tietoja tästä ohjelmasta, alkuperäisen tutkimuksen päätelmät tehtiin pyyntöön sisältyvien tietojen perusteella.

(121)

Velkojen osakkeiksi muuntamisen todettiin olevan perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua lainana ja/tai omaan pääomaan tapahtuvina sijoituksina annettavaa taloudellista tukea taikka 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea, joka annetaan luopumisena tuloista, jotka olisi saatu anteeksiannetusta tai maksamattomasta velasta. Valtio antoi taloudellista tukea näihin liiketoimiin osallistuvien julkisten elinten eli neljän omaisuudenhoitoyhtiön ja valtion omistamien eri pankkien kautta. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä alkuperäisessä tutkimuksessa, komissio päätteli, että asiakirja-aineistossa esitetty näyttö osoitti riittävällä tavalla, että omaisuudenhoitoyhtiöt olivat julkisia elimiä, koska Kiinan viranomaiset perustivat ne nimenomaisesti valtavien kannattamattomien lainojen poistamiseksi keskeisiltä tuotannonaloilta, kuten terässektorilta, ja valtion omistamien yritysten velkarakenteen uudistamiseksi. Näin ollen katsottiin, että ne harjoittivat käyttäytymisellään viranomaisen toimivaltaa.

(122)

Lisäksi toimitettiin näyttöä siitä, että suuria velkamääriä mitätöitiin muiden kuin tavanomaisten kaupallisten näkökohtien perusteella, koska Kiinan viranomaiset eivät arvioineet, olisiko normaali yksityinen sijoittaja muuntanut nämä velat osakkeiksi sillä odotuksella, että niistä saataisiin ajan mittaan kohtuullinen tuottoaste. Pyynnössä kuitenkin todettiin, että Kiinan viranomaiset vaihtoivat valtavia velkasummia osakkeisiin pienentääkseen teräksen tuottajien velkojen ja saamisten suhdetta ja lisätäkseen näin niiden kilpailukykyä, eivätkä ne ottaneet huomioon kaupallisia näkökohtia, joita yksityinen sijoittaja tarkastelisi. Komissio analysoi huolellisesti pyynnössä esitetyt tiedot ja – koska asiakirja-aineistossa ei ollut muuta tietoa – päätteli, että toimenpiteistä koituu etua perusasetuksen 6 artiklan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(123)

Tuen todettiin olevan erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska rahoitusta myönnettiin vain tietyille tahoille, se oli harkinnanvaraista eikä objektiivisia perusteita ollut.

3.5.2.2   Tukiohjelman jatkuminen

(124)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnön 115–125 kohdassa ja liitteessä 25, 33 ja 58 näyttöä siitä, että ohjelma oli edelleen voimassa mutta sen käyttö oli kehittynyt, koska nyt sitä käytettiin pääasiassa pienentämään raskaasti velkaantuneiden yritysten velkaa.

(125)

Pyynnön esittäjä toimitti kaksi Kiinan viranomaisten vuonna 2016 julkaisemaa asiakirjaa, joissa käsiteltiin aihetta, eli ”Opinions on Actively and Steadily Reducing Corporate Leverage” ja ”Guiding Opinions on the Market-based Conversion of Bank” (54).

(126)

Asiakirjojen mukaan raskaasti velkaantuneiden yritysten on löydettävä kotimainen liikepankki, joka suostuu osallistumaan ohjelmaan. Ohjelmaan eivät voi osallistua pankit, joilla on ulkomaista pääomaa. Osallistuvat pankit perustavat erillisen rahaston, joka koostuu yrityksen velasta. Velka muunnetaan sen jälkeen pääomaksi, ja muita sijoittajia kehotetaan osallistumaan ja hankkimaan pääomaa. Valtion omistamat pankit, muun muassa China Construction Bank, ovat ohjelman aktiivisimpia osallistujia.

(127)

Tällaiset liiketoimet eivät perustu markkinaehtoihin. Nämä suuret velkasummat hankitaan ilman arvonalennusta, mitä markkinatalouden olosuhteissa toimiva sijoittaja ei pitäisi järkevänä. Kiinan rauta- ja terästeollisuuden järjestön CISAn mukaan valtaosa hiljattaisista velkojen osakkeiksi muuntamisista tapahtui Minggu Shizhai -järjestelyn muodossa (nimellisesti osake, todellisuudessa velka) (55). Tämä tarkoittaa sitä, että rahastot ovat saattaneet hankkia pankkien saatavina olevia lainoja ja korvanneet ne uusilla lainoilla, joiden takaisinmaksuajat ovat pidemmät.

(128)

Pankit eivät vaikuta toimivan järkevästi, niin että ne ottaisivat huomioon yrityksen taloudellisen tilanteen ja tekisivät riskinarvioinnin, kuten yksityinen sijoittaja tekisi tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. China Construction Bank myönsi, että kotimaisten pankkien omat kaupalliset edut ovat toissijaisia kansalliseen talousstrategiaan nähden, kun ne muuntavat velkoja osakkeiksi (56).

(129)

Pyynnössä toimitettiin näyttöä, jonka mukaan ainakin kaksi orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajaa allekirjoitti velan muuntamista osakkeiksi koskevat sopimukset China Construction Bankin kanssa vuoden 2016 lopulla, kumpikin yli 20 miljardin RMB:n arvosta, ja ainakin neljä muuta orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajaa sai etua tästä järjestelmästä, joskaan niiden tapauksessa sopimusten tarkat arvot eivät ole tiedossa. ThinkDesk-raportin mukaan ainakin kolme niistä yrityksistä, jotka saivat etua tästä järjestelmästä, oli surkeassa taloudellisessa tilanteessa, kun muuntaminen tehtiin.

(130)

Yhteistyön puuttuessa komissio päätteli käytettävissä olevan näytön perusteella, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajien velan muuntaminen osakkeiksi ei tapahtunut markkinaehtojen perusteella.

(131)

Näin ollen komissio totesi, että velkojen osakkeiksi muuntaminen on perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua lainana ja/tai omaan pääomaan tapahtuvina sijoituksina annettavaa taloudellista tukea taikka 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea, joka annetaan luopumisena valtion tuloista, jotka olisi saatu anteeksiannetusta tai maksamattomasta velasta. Ohjelmasta koitui etua vastaanottajina olleille yrityksille.

3.5.2.3   Etu

(132)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perustella olisi voitu laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista.

3.5.2.4   Erityisyys

(133)

Tuki oli erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, koska tuen myöntämiselle ei ollut objektiivisia perusteita eikä ollut selvää, millä edellytyksillä orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat voivat osallistua ohjelmaan. Myös velan muuntaminen osakkeiksi oli erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, koska viranomaisilla oli suuri harkintavalta tuen myöntämisessä ja vain tietyt sektorit, kuten ylikapasiteetista kärsivät sektorit, saivat etua tuesta.

3.5.2.5   Päätelmät

(134)

Näin ollen komissio päätteli, että oli riittävästi näyttöä, joka osoitti, että velan muuntaminen osakkeiksi tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana tukena jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana taloudellisena tukena, jolla pienennettiin raskaasti velkaantuneiden yritysten velkaa.

3.5.3   Avustukset ja tilapäiset tuet

3.5.3.1   Alkuperäisen tutkimuksen havainnot

(135)

Alkuperäisessä tutkimuksessa (57) komissio päätteli, että useat teräksen tuottajat, mukaan luettuna orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat, saivat avustuksia neljästä järjestelmästä: China World Top Brand -ohjelma, Famous Brands -ohjelma, valtion avainteknologiahankerahasto ja ohjelmat polkumyyntimenettelyistä aiheutuvien oikeudellisten kulujen alentamiseksi. Lisäksi orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille oli myönnetty useita avustuksia alueellisten ohjelmien nojalla (muun muassa Liaoningin, Jiangsun ja Hebein provinsseissa).

(136)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet mitään tietoja tästä ohjelmasta, alkuperäisen tutkimuksen päätelmät tehtiin pyyntöön sisältyvien tietojen, Yhdysvaltojen viranomaisten muissa tukien vastaisissa tutkimuksissa tekemien päätelmien (58) ja komission päällystettyä hienopaperia koskevassa tutkimuksessa tekemien päätelmien (59) perusteella.

(137)

Alkuperäisessä tutkimuksessa pääteltiin – kyseisten yritysten tarkastettujen tilien analyysin perusteella – myös, että tietyille pyynnössä luetelluille orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille myönnettiin useita tilapäisiä tukia. Nämä tuet olivat joko avustuksia tai muita verovapautuksia tai -vähennyksiä erityishankkeiden tai käyttöomaisuuden rahoittamiseksi. Pyynnön mukaan ne myönnettiin noudattaen yleistä strategista politiikkaa terästeollisuuden päivittämiseksi.

(138)

Näiden avustusten ja muiden tilapäisten tukien todettiin olevan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua tukea eli kyseessä on varojen suora siirto avustusten ja samanlaisten varainsiirtojen muodossa. Lisäksi niiden todettiin olevan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua tukea, joka annetaan luopumisena valtion tuloista erilaisten muutoin maksettavaksi tulevien verojen ja/tai maksujen vapautuksina tai alennuksina keskus-, provinssi- tai kuntatasolla.

(139)

Niiden todettiin olevan erityisiä myös perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla, koska ne oli rajattu vain tietyille yrityksille, tai 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla, koska myöntävät viranomaiset eivät soveltaneet ohjelmiin mitään ilmeisen objektiivisia perusteita ja edellytyksiä.

(140)

Joidenkin tukien todettiin olevan erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan nojalla, koska tuet oli rajattu tiettyjen provinssien nimetyille maantieteellisille alueille sijoittautuneisiin tiettyihin yrityksiin, tai 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan nojalla, koska etuuden todettiin olevan vientituloksesta riippuvainen (esimerkiksi Famous Brand -tuotteiden tapauksessa).

3.5.3.2   Tukiohjelmien jatkuminen

(141)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnön 191–198 kohdassa ja liitteessä 32 näyttöä siitä, että monet kiinalaiset teräksen tuottajat, mukaan luettuna ainakin yhdeksän suurta orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajaa, saivat edelleen etua avustusohjelmista, vaikkakaan käytetyt pääasialliset järjestelmät eivät ole samoja kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

(142)

Pyynnössä toimitettu näyttö keskittyy energiansäästöön ja luonnonvarojen säilyttämiseen liittyviin järjestelmiin sekä teknologian uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen liittyviin järjestelmiin, ja se perustuu kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevan tutkimuksen (60) päätelmiin.

(143)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnön 207–217 kohdassa ja liitteissä 32 ja 35 näyttöä myös useista tilapäisistä tuista, joita myönnettiin tietyille orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (tai ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa, mutta avustuksen luonteen vuoksi etuus myönnettiin vasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla). Asiaa koskeva näyttö perustuu orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajien vuosikertomuksiin.

(144)

Pyynnön esittäjä toimitti 21 päivänä joulukuuta 2018 tarkemman luettelon tilapäisistä tuista kutakin orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajaa kohti, mukaan luettuna viittaukset kyseisten yritysten tarkastettujen vuosikertomusten tiettyihin kohtiin.

(145)

Kyseessä olevat tuet olivat pääasiassa käyttöomaisuuteen tai tuloihin liittyviä avustuksia.

(146)

Käyttöomaisuuteen liittyvät tuet kirjataan tuloennakkotilille. Ne kirjataan tulolaskelmaan/voittoihin ja tappioihin satunnaisena tuottona kyseisen käyttöomaisuuden odotetun käyttöiän aikana samansuuruisina vuotuisina erinä tai vähennetään käyttöomaisuuden kirjanpitoarvosta ja kirjataan tuloslaskelmaan alennettujen poistojen kautta.

(147)

Tuloihin liittyvät tuet, joita käytetään kompensoimaan tulevia kuluja tai tappioita, kirjataan tuloennakoiksi ja sisällytetään voittoihin ja tappioihin, kun taas tuet, joita käytetään kompensoimaan toteutuneita kuluja tai tappioita, kirjataan suoraan kyseisen tilikauden voittoihin ja tappioihin.

(148)

Tukia, jotka myönnetään aiempien kulujen ja tappioiden kompensoimiseksi, kirjataan tuloslaskelmaan kaudella, jona tuki saadaan. Kompensointimaksujen ja tuloennakkoihin siirrettyjen kompensointimäärien välistä positiivista erotusta olisi pidettävä pääomavarantona.

(149)

Useimmat avustukset myönnettiin tiettyjen hankkeiden tai käyttöomaisuuden rahoittamiseen, palkinnoksi energiansäästöstä tai ympäristönsuojelusta ja terästehtaiden nykyaikaistamiseen.

(150)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnön 166–175 kohdassa ja liitteissä 25, 34, 35 ja 44 näyttöä siitä, että terässektorin ylikapasiteettiin puuttumiseksi Kiinan viranomaiset ja muut paikallisviranomaiset ovat myöntäneet yrityksille tukia, joilla kompensoidaan tuotantokapasiteetin vähentämistä tai kannustetaan tällaiseen vähentämiseen. Pyynnössä käytettiin perustana useita Kiinan viranomaisten asiasta hiljattain julkaisemia asiakirjoja ja kansainvälisiä tutkimuksia (61). Nämä tuet eivät mahdollistaneet tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa alkuperäisessä tutkimuksessa.

(151)

Pyynnön esittäjä osoitti useita vuonna 2016 julkaistuja asiakirjoja, jotka muodostavat perustan valtion puuttumiselle toimintaan terässektorin kapasiteetin pienentämiseksi:

Kiinan viranomaiset julkaisivat helmikuussa 2016 lausuntoja terästeollisuuden ylikapasiteetin ratkaisemiseksi (”Opinions on Resolving Overcapacity in the Steel Industry, Escape from Distress and Realize Development”). Asiakirjaan sisältyi suunnitelma tuen lisäämiseksi teräsyrityksille, jotka pienentävät tuotantokapasiteettiaan.

Kiinan keskuspankki ja pankki-, arvopaperi- ja vakuutustoiminnasta vastaavat sääntelykomissiot julkaisivat yhdessä huhtikuussa 2016 lausuntoja hiiliteollisuuden tukemisesta ylikapasiteetin ratkaisemiseksi (”Opinions on supporting the steel and coal industries to resolve overcapacity and achieve turnaround in development”). Asiakirja oli suunnattu kaikille rahoituslaitoksille, ja siinä annettiin ohjeita edellä mainittujen lausuntojen (”Opinions on Resolving Overcapacity in the Steel Industry, Escape from Distress and Realize Development”) täytäntöönpanemisesta. Asiakirjassa todettiin, että pankkien on annettava luottotukea hyvin suoriutuville keskeisille yrityksille. Niitä kielletään asettamasta kohtuuttomia ehtoja lainoja myöntäessään. Pankkien on myös helpotettava ylikapasiteetin siirtämistä ulkomaille. Niiden on annettava taloudellista tukea teräs- ja hiiliyrityksille kapasiteetin siirtämisessä ulkomaille ja kansainvälisten markkinoiden hyödyntämisessä (62).

Kiinan viranomaiset julkaisivat toukokuussa 2016 toimenpiteet erityisbonusten ja -tukien hallinnoimiseksi teollisten yritysten rakennemuutosta varten (”Measures for the Management of Special Bonuses and Subsidies for the Structural Adjustment of Industrial Enterprises”), ja näihin sisältyi yksityiskohtia 100 miljardin RMB:n arvoisten bonusten ja tukien myöntämisestä.

(152)

Pyynnön esittäjä käytti perustana Kiinan terästeollisuuden ylikapasiteetin pienentämistä koskevaa raporttia (63) osoittaakseen, että Kiinan viranomaiset lupasivat toimenpiteitä puuttuakseen teräksentuotannon valtavan ylikapasiteetin ongelmaan Kiinassa. Kiinan viranomaiset ja muut paikallisviranomaiset ovat myöntäneet yrityksille tukia, joilla kompensoidaan tuotantokapasiteetin vähentämistä ja/tai kannustetaan tällaiseen vähentämiseen. Tukia myönnettiin eri muotoisina (avustukset ja verovähennykset), mutta useimmat olivat avustuksia. Asiaa käsittelevässä kansainvälisessä tutkimuksessa todettiin, että terästeollisuudelle tätä varten myönnettyjen tukien määrä vuonna 2016 oli 38,4 miljardia RMB (noin 5,2 miljardia euroa).

(153)

Pyynnön esittäjä toimitti myös tiettyjen yritysten vuotuisiin tilinpäätöksiin perustuvaa näyttöä siitä, että ainakin kuusi orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajaa sai taloudellista tukea, jolla kompensoitiin ylikapasiteetin vähentämistä tai kannustettiin siihen vuosien 2014 ja 2016 välillä, ja tästä saatu etu saattoi vaikuttaa vielä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja sen jälkeen.

(154)

Pyynnön esittäjän toimittama näyttö vastaa Kiinaa koskevan raportin (64) päätelmiä, joissa viitataan terässektorin 13. viisivuotissuunnitelmaan, jossa todetaan selvästi, että olisi käytettävä erityisiä tukia ja muita kannustimia, jotta voitaisiin vähentää kapasiteettia alueilla, joilla on mittavaa tuotantoa. Jotta voitaisiin tehokkaasti käsitellä kapasiteetin vähentämisen seurauksia, suunnitelmassa esitetään tapoja lieventää sen vaikutuksia sektoriin, etenkin siirtämällä muualle irtisanotut työntekijät, käyttämällä tuotannonalan ja yritysten rakenneuudistukseen keskittyviä tukiohjelmia ja tarjoamalla tukia paikallistasolla. Tämä vahvistettiin myös kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa (65).

(155)

Kaikkien edellä analysoitujen avustusten ja muiden tilapäisten tukien todettiin olevan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua tukea eli kyseessä on varojen suora siirto avustusten ja samanlaisten varainsiirtojen muodossa.

(156)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, ei esitetty väitteitä, jotka olisivat kumonneet pyynnön esittäjän esittämän näytön, jonka mukaan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat edelleen etua avustuksista, jotka myönnettiin ylikapasiteetin pienentämiseen tai tiettyjen ohjelmien nojalla tai tilapäisesti.

3.5.3.3   Etu

(157)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perustella olisi voitu laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista. Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajien vuosikertomusten perusteella nämä määrät eivät kuitenkaan ole mitättömiä.

3.5.3.4   Erityisyys

(158)

Tukia pidettiin perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikeudellisesti tai tosiasiallisesti erityisinä. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, tukia pidetään erityisinä sen vuoksi, että ne on myönnetty rajoitetulle joukolle yrityksiä kannustetulla terässektorilla ja/tai sen tavan vuoksi, jolla myöntävät viranomaiset ovat harjoittaneet harkintavaltaansa niitä myöntäessään.

3.5.3.5   Päätelmät

(159)

Näin ollen komissio päätteli, että on riittävää näyttöä, joka osoittaa, että vientiä harjoittavat tuottajat saivat edelleen avustuksia tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana tukena tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.5.4   Vientituet

(160)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnön 199–206 kohdassa ja liitteessä 35 näyttöä tiettyjen vientitukiohjelmien esiintymisestä. Komissio keskittyy jäljempänä esitetyssä analyysissään Sinosuren myöntämään vientiluottovakuutukseen. Tämä järjestelmä ei mahdollistanut tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa alkuperäisessä tutkimuksessa.

3.5.4.1   Oikeusperusta

(161)

Sinosuren vientiluottovakuutusohjelman oikeusperusta on seuraava:

kauppaministeriön ja Sinosuren vuonna 2004 yhdessä antama ilmoitus kaupan edistämisstrategian täytäntöönpanosta tieteen ja teknologian avulla hyödyntämällä vientiluottovakuutusta (Shang Ji Fa[2004] nro 368);

uuden ja huipputeknologian alan tuotteiden vientiluettelo vuodelta 2006;

nk. 840-suunnitelma, joka sisältyy 27 päivänä toukokuuta 2009 annettuun valtioneuvoston ilmoitukseen;

nk. 421-suunnitelma sisältyi ilmoitukseen suurten laitteistosarjojen vientirahoitusvakuutusta koskevien erityisjärjestelyjen täytäntöönpanosta, jonka julkaisivat yhdessä kauppa- ja valtiovarainministeriö 22 päivänä kesäkuuta 2009.

3.5.4.2   Taloudellinen tuki ja etu

(162)

Käytettävissään olevien tietojen perusteella ja ottaen huomioon, että Kiinan viranomaiset ja Sinosure eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että Sinosure on julkinen elin perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Etenkin päätelmä, jonka mukaan Sinosurelle on annettu valtuudet suorittaa viranomaistehtäviä, perustuu käytettävissä oleviin tietoihin, jotka liittyvät valtion omistajuuteen, virallisiin aihetodisteisiin valtion valvonnasta sekä näyttöön, joka osoittaa Kiinan viranomaisten harjoittavan edelleen merkittävää määräysvaltaa Sinosuren toiminnassa.

(163)

Kuten useissa tutkimuksissa (viimeisimpänä renkaita ja sähköpolkupyöriä koskevissa tutkimuksissa (66)) on vahvistettu, Sinosure on täysin valtion omistuksessa ja valtio harjoittaa varainhoidon valvontaa yrityksessä.

(164)

Sinosure on 100-prosenttisesti valtion omistuksessa oleva vakuutusyritys, jonka valtio on perustanut ja jota se tukee, ja sen tarkoituksena on tukea Kiinan ulkomaankaupan kehittämistä ja yhteistyötä. Valtiolla on valtuudet nimittää ja erottaa yrityksen ylin johto ja valvojat.

(165)

Yrityksen merkitty pääoma tulee vientiluottovakuutusten riskipääomarahastosta valtion talousarvion mukaisesti. Lisäksi valtio sijoitti yritykseen 20 miljardia RMB:tä vuonna 2011, kuten päällystettyä hienopaperia koskevassa tutkimuksessa (67) vahvistettiin.

(166)

Tämän perusteella komissio päätteli, että Kiinan viranomaiset ovat luoneet sääntelykehyksen, jota Kiinan viranomaisten nimittämien ja sille vastuussa olevien johtajien ja valvojien on noudatettava. Näin ollen Kiinan viranomaiset hyödynsivät sääntelykehystä ja harjoittivat merkityksellistä määräysvaltaa Sinosuressa.

(167)

Koska Kiinan viranomaiset ja Sinosure eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei voinut vahvistaa Sinosuren sellaista erityistä käyttäytymistä otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tarjottujen vakuutusten osalta, jonka perusteella se olisi voinut määrittää, toimiko Sinosure markkinaperiaatteiden mukaisesti.

(168)

Tämän vuoksi komissio ei voinut myöskään arvioida, olivatko Sinosuren veloittamat maksut riittäviä kattamaan korvausten kustannukset ja Sinosuren yleiskustannukset. On kuitenkin syytä huomata, että hiljattaisessa renkaita koskevassa tutkimuksessa (68), jossa Sinosure toimi osittain yhteistyössä, pääteltiin, että otokseen valittujen yritysten maksamat vakuutusmaksut olivat paljon pienemmät kuin vähimmäismaksu, joka tarvittaisiin yrityksen operatiivisten kustannusten kattamiseksi. Edellä mainitussa tutkimuksessa samoin kuin sen jälkeen tehdyssä sähköpolkupyöriä koskevassa tutkimuksessa tästä tukijärjestelmästä saatu etu laskettiin ulkoisen vertailuarvon perusteella eli käyttämällä Yhdysvaltojen Export-Import Bank -pankin vakuutusmaksuja, joita se sovelsi muihin kuin rahoituslaitoksiin OECD-maihin vientiä varten.

(169)

Sen vuoksi komissio päätteli, että Sinosure pani täytäntöön edellä esitetyn sääntelykehyksen suorittaessaan viranomaistehtäviä ja toimi näin julkisena elimenä perusasetuksen 2 artiklan b alakohdan mukaisesti luettuna yhdessä sen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan kanssa. Ei myöskään voitu osoittaa, että Sinosure toimi tavanomaisten markkinaehtojen mukaisesti ja että se ei tarjonnut etuuksia orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiä harjoittaville tuottajille, erityisesti sitä, että vakuutus tarjottiin hinnalla, joka ei ollut alle vähimmäismaksun, jonka Sinosure tarvitsisi operatiivisten kustannusten kattamiseksi.

(170)

Pyynnön esittäjä totesi lisäksi pyynnössä ja 21 päivänä joulukuuta 2018 esittämissään huomautuksissa, että jotkin orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat etua Sinosuren vientiluottovakuutuksesta.

(171)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, ei esitetty väitteitä, jotka olisivat kumonneet pyynnön esittäjän esittämän näytön, jonka mukaan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat etua tämän järjestelmän mukaisesta vientituesta.

(172)

Komissio ei yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella olisi voitu laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista.

3.5.4.3   Erityisyys

(173)

Sinosuren vientiluottovakuutus on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan nojalla, koska se on vientituloksesta riippuvainen.

3.5.4.4   Päätelmät

(174)

Näin ollen komissio päätteli, että tämä tuki mahdollistaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton.

3.6   Julkiset tulot, jotka muuten olisi maksettava ja joista luovutaan tai niitä ei kanneta

3.6.1   Tulovero-ohjelmat ja muut välittömän verotuksen ohjelmat

3.6.1.1   Alkuperäisen tutkimuksen havainnot

(175)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia tukia, jotka liittyivät etuuskohteluun tulovero-ohjelmissa ja muissa välittömän verotuksen ohjelmissa.

(176)

Kahden erityisohjelman osalta – tutkimus- ja kehitysmenoja koskevat verovähennykset ja tuloverohuojennukset maan keski- ja länsiosan alueilla – Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat toimivat riittävästi yhteistyössä, ja komissio teki niiden oikeusperustaa, tukikelpoisuutta sekä tuen luonnetta ja erityisyyttä koskevat päätelmänsä tarkastettujen kyselyvastausten perusteella ja pystyi laskemaan yksilölliset tukiprosentit otokseen valituille yrityksille.

(177)

Muiden kahdeksan ohjelman ja politiikan osalta komissio teki Kiinan viranomaisten yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi päätelmänsä pyynnössä esitetyn näytön ja Yhdysvaltojen viranomaisten tukien vastaisten tutkimusten (kehäsaumatut hiiliteräksiset putkijohdot (69), tietyt teräspyörät (70), verkkokuormatasot (71), tietyt perässä vedettävät nurmikkoleikkurit (72)) ja komission omien päällystettyä hienopaperia koskevien tutkimusten perusteella. Näistä kahdeksasta ohjelmasta kahden ei todettu mahdollistavan tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa.

(178)

Tulovero-ohjelmien ja muiden välittömän verotuksen ohjelmien todettiin olevan perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 alakohdan mukaista tukea valtion menettämänä tulona, josta on koitunut etua sitä saaneille yrityksille.

(179)

Tukijärjestelmien todettiin myös olevan perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityisiä, kun otetaan huomioon, että lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen toimi, rajataan järjestelmään pääsy tiettyihin yrityksiin ja tuotannonaloihin, jotka on luokiteltu kannustettaviksi, kuten orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannonala. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei pystynyt tekemään päätelmiä siitä, sovellettiinko tiettyihin järjestelmiin objektiivisia perusteita, minkä vuoksi niitä pidetään myös erityisinä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

3.6.1.2   Tukiohjelman jatkuminen

(180)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnön 126–136 kohdassa ja liitteissä 34 ja 35 näyttöä siitä, että monet kiinalaiset teräksen tuottajat, mukaan luettuna ainakin kolme orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajaa, saivat edelleen etua ainakin kahdesta välittömien verojen tukiohjelmasta, jotka mahdollistivat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton alkuperäisessä tutkimuksessa, eli huipputeknologian tai uuden teknologian yrityksiksi tunnustettujen yritysten edullinen verokohtelu ja tutkimus- ja kehittämismenoja koskevat verovähennykset.

(181)

Pyynnön esittäjä toi esiin, että molemmat järjestelmät todettiin tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistaviksi kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa ja päällystettyä hienopaperia koskevien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (73). Näiden kahden tutkimuksen päätelmät vahvistivat, että järjestelmiä käytetään edelleen ja ne perustuvat edelleen samaan oikeusperustaan, joten järjestelmien tukikelpoisuutta ja käytännön soveltamista, niiden käytöstä koituvaa etua ja niiden erityisyyttä koskevat päätelmät eivät ole muuttuneet.

(182)

Lisäksi uusimmissa tukien vastaisissa tutkimuksissa (renkaita ja sähköpolkupyöriä koskevat tutkimukset), joissa tutkimusajanjakso oli 6 tai 9 kuukautta päällekkäinen tämän tutkimuksen kanssa, vahvistettiin, että nämä järjestelmät ovat edelleen käytössä eikä niiden luonne ole muuttunut (74).

(183)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnön 176–186 kohdassa ja liitteessä 35 näyttöä, jonka mukaan jotkin orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat etua kolmesta uudesta etuuskohteluun perustuvasta vero-ohjelmasta, jotka eivät olleet tasoitustoimenpiteiden alaisia alkuperäisessä tutkimuksessa, eli synergiaa hyödyntämällä tuotettujen tuotteiden yritystuloveroetuudet (ainakin yksi orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottaja käytti tätä järjestelmää), maankäyttöön liittyvät verovapautukset (ainakin kaksi orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajaa käytti tätä järjestelmää) ja rautamalmin veronhuojennukset (ainakin yksi orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottaja käytti tätä järjestelmää). Asiaa koskeva näyttö perustuu kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevan tutkimuksen päätelmiin ja kyseisten yritysten tarkastettuihin tileihin.

(184)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, ei esitetty väitteitä, jotka olisivat kumonneet pyynnön esittäjän esittämän näytön, jonka mukaan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat edelleen etua tulovero-ohjelmista ja muista välittömän verotuksen ohjelmista.

(185)

Kyseisiä järjestelmiä pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 alakohdan mukaisena tukena eli valtion menettämänä tulona, josta on koitunut etua sitä saaneille yrityksille.

3.6.1.3   Etu

(186)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perustella olisi voitu laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista.

3.6.1.4   Erityisyys

(187)

Tukijärjestelmien todettiin olevan perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityisiä, kun otetaan huomioon, että lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen toimi, rajataan järjestelmään pääsy tiettyihin yrityksiin ja tuotannonaloihin.

3.6.1.5   Päätelmät

(188)

Näin ollen komissio päätteli, että on riittävää näyttöä, joka osoittaa, että jotkin vero-ohjelmat olivat edelleen tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia tukia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.6.2   Välillisen verotuksen ohjelmat ja tuontitariffiohjelmat

3.6.2.1   Alkuperäisen tutkimuksen havainnot

(189)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia tukia, jotka liittyivät etuuskohteluun kahdessa välillisen verotuksen ohjelmassa ja tuontitariffiohjelmassa:

a)

maahantuotuja laitteita kannustetuilla toimialoilla käyttävien ulkomaisrahoitteisten yritysten ja eräiden kotimaisten yritysten vapautukset tuontitariffeista ja alv:sta ja

b)

alv-palautukset kotimaassa tuotettuja laitteita ostaville ulkomaisrahoitteisille yrityksille.

(190)

Lisäksi yksi alueellinen järjestelmä ja useita välillisiin veroihin liittyviä tilapäisiä veroetuuksia todettiin tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistaviksi.

(191)

Koska Kiinan viranomaisten yhteistyö oli puutteellista eivätkä otokseen valitut yritykset saaneet etua näistä järjestelmistä alkuperäisessä tutkimuksessa, komissio perusti oikeusperustaa, tukikelpoisuutta sekä tuen luonnetta ja erityisyyttä koskevat päätelmänsä pyynnössä esitettyihin tietoihin sekä Yhdysvaltojen viranomaisten pinnoitettuja teräslevyjä koskevan tukien vastaisen tutkimuksen (75) tuloksiin ja komission päällystettyä hienopaperia koskevan tutkimuksen (76) tuloksiin.

(192)

Välillisen verotuksen ohjelmia ja tuontitariffiohjelmia pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 alakohdan mukaisena tukena eli valtion menettämänä tulona, josta on koitunut etua sitä saaneille yrityksille.

(193)

Tukijärjestelmien todettiin myös olevan perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityisiä, kun otetaan huomioon, että lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen toimi, rajataan järjestelmään pääsy tiettyihin yrityksiin ja tuotannonaloihin. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei pystynyt tekemään päätelmiä siitä, sovellettiinko tiettyihin järjestelmiin objektiivisia perusteita, minkä vuoksi niitä pidetään myös erityisinä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(194)

Edellä 189 kappaleessa tarkoitetun toisen järjestelmän todettiin olevan erityinen myös perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti, koska se on riippuvainen siitä, että käytetään kotimaisia eikä tuotuja hyödykkeitä, ja alueellisen järjestelmän ja tilapäisten etuuksien todettiin olevan erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, koska niiden tukikelpoisuus oli rajoitettu tietyille alueille ja kuntiin, jotka kuuluivat tuen myöntävän viranomaisen lainkäyttövaltaan.

3.6.2.2   Tukiohjelman jatkuminen

(195)

Pyynnön esittäjä totesi pyynnön 137–141 kohdassa, että kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että 189 kappaleessa mainitusta ensimmäisestä järjestelmästä saatiin edelleen etua ja että se mahdollisti edelleen tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton. Lisäksi vahvistettiin, että järjestelmän oikeusperusta ei ollut muuttunut, joten järjestelmän tukikelpoisuutta ja käytännön soveltamista, sen käytöstä koituvaa etua ja sen erityisyyttä koskevat päätelmät eivät ole muuttuneet (77).

(196)

Kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa pääteltiin lisäksi, että ainakin yksi orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottaja sai etua tästä järjestelmästä kyseisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (vuonna 2015) (78). Koska kyseinen ohjelma liittyy käyttöomaisuuden hankintaan, siitä koituva etu (kuten kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tutkimuksessakin) olisi jaksotettava laitteen käyttöiän ajalle. Näin ollen komissio päätteli, että kyseinen yritys sai edelleen etua tästä tukiohjelmasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(197)

Pyynnön esittäjä totesi pyynnön 187–190 kohdassa myös, että kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa todettiin, että samalle orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajalle palautettiin jälkikäteen kaikki vuosina 2006–2009 maksetut arvonlisäverot ja tuloverot tuotantotoiminnan siirtämisen vuoksi. Kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa kyseistä tukea käsiteltiin taloudellisena tukena, joka liittyi laajamittaiseen investointihankkeeseen, minkä vuoksi siitä koituva etuus jaksotettiin yrityksen käyttöomaisuuden keskimääräisen käyttöiän ajalle. Näin ollen voidaan päätellä, että kyseinen yritys sai edelleen etua tästä tukiohjelmasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(198)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, ei esitetty väitteitä, jotka olisivat kumonneet pyynnön esittäjän esittämän näytön, jonka mukaan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat saivat edelleen etua välillisen verotuksen ohjelmasta ja tuontitariffiohjelmasta.

(199)

Kyseisiä järjestelmiä pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 alakohdan mukaisena tukena eli valtion menettämänä tulona, josta on koitunut etua sitä saaneille yrityksille.

3.6.2.3   Etu

(200)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perustella olisi voitu laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista.

3.6.2.4   Erityisyys

(201)

Tukijärjestelmien todettiin olevan perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityisiä, koska järjestelmiin pääsy on rajattu vain tiettyihin yrityksiin ja tuotannonaloihin.

3.6.2.5   Päätelmät

(202)

Näin ollen komissio päätteli, että on riittävää näyttöä, joka osoittaa, että jotkin välillisen verotuksen ohjelmat ja tuontitariffiohjelmat olivat edelleen tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia tukia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.7   Tuen jatkumista koskevat yleiset päätelmät

(203)

Komissio päätteli, että orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuottajat Kiinassa saivat edelleen etua tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavista tuista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.8   Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan

(204)

Tuen esiintymistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla koskevien päätelmien lisäksi komissio tutki tuetun tuonnin jatkumisen todennäköisyyttä asianomaisesta maasta, jos toimenpiteet kumotaan. Tätä varten analysoitiin seuraavia seikkoja: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, muiden markkinoiden saavutettavuus ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

3.8.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(205)

Koska yhteistyössä toimineita tuottajia ei ollut, Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti vahvistettiin käytettävissä olevien tietojen ja erityisesti pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti.

(206)

Kiinan tuotantokapasiteetti ylitti merkittävästi tämänhetkiset tuotantomäärät. Kiinan rauta- ja terästeollisuuden järjestön CISAn mukaan väripinnoitetun teräksen tuotantokapasiteetti oli 40 miljoonaa tonnia vuonna 2013 (79). Tuotantomäärä oli 7,5 miljoonaa tonnia, joten kapasiteetin käyttöaste oli vain noin 20 prosenttia. Jos toimenpiteet kumotaan, kiinalaisilla tuottajilla on riittävästi käyttämätöntä kapasiteettia (arviolta 32,5 miljoonaa tonnia), jotta ne voivat täyttää orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuetulla tuonnilla unionin markkinat, joilla kulutus on 4,5 miljoonaa tonnia.

(207)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jonka ne voisivat käyttää tuottaakseen orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita unionin markkinoille vietäväksi, jos toimenpiteet kumottaisiin.

3.8.2   Muiden markkinoiden saavutettavuus

(208)

Intiassa, Malesiassa, Pakistanissa, Turkissa ja Vietnamissa on voimassa Kiinasta tulevaan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiin kohdistuvia kaupan suojatoimenpiteitä. Sen vuoksi komissio katsoi, että jos nykyiset toimenpiteet kumotaan, on todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat suuntaisivat vientiä unioniin.

3.8.3   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(209)

Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden unionin tuotannonalan myyntihinta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 194–338 euroa (tai 28–59 prosenttia) tonnia kohti korkeampi kuin Kiinan CIF-vientihinta sen viidelle suurimmalle vientimarkkina-alueelle. Se oli myös 211–226 euroa (tai 31–33 prosenttia) tonnia kohti korkeampi kuin Kiinan keskimääräinen CIF-vientihinta kaikkiin kolmansiin maihin (unionia lukuun ottamatta). Kiinan vienti sen viidelle suurimmalle vientimarkkina-alueelle oli 48 prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(210)

Jos toimenpiteet kumotaan, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat suuntaisivat todennäköisesti orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden vientiä merkittäviä määriä kolmansista maista unionin markkinoille.

3.9   Päätelmät tuen jatkumisen todennäköisyydestä

(211)

Komissio päätteli käytettävissä olevien tietojen perusteella, että Kiinan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannonalalle annettavan tuen jatkumisesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli riittävästi näyttöä ja että tuki todennäköisesti jatkuu myös tulevaisuudessa.

(212)

Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannonalan tukemisen ansiosta kiinalaiset tuottajat kykenevät pitämään tuotantokapasiteettinsa tasolla, joka ylittää huomattavasti kotimaisen kysynnän, sekä Kiinassa että muualla maailmassa kutistuvista markkinoista huolimatta.

(213)

Sen vuoksi komissio katsoi, että tasoitustoimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti siihen, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuettua tuontia suunnattaisiin merkittäviä määriä unionin markkinoille. Kiinan viranomaiset tarjosivat edelleen erilaisia tukiohjelmia orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuotannonalalle, ja komissio päätteli, että kyseinen tuotannonala sai etua useista näistä ohjelmista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotanto ja unionin tuotannonala

(214)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita valmisti unionissa yli 20 tiedossa olevaa tuottajaa, joista jotkin olivat toisiinsa etuyhteydessä. Useat näistä tuottajista kuuluvat teräksentuottajakonserneihin.

(215)

Unionin kokonaistuotannon määräksi arvioitiin 4 752 003 tonnia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana otokseen valittujen tuottajien toimittajien kyselyvastausten ja pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella. Unionin tuottajat, jotka vastasivat koko unionin tuotannosta, muodostavat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.2   Kulutus unionissa

(216)

Tutkimuksessa todettiin, että osa unionin tuotannonalasta käyttää tuotantoaan kytkösmarkkinoilla eli se siirretään (ilman laskua) ja/tai toimitetaan siirtohinnalla saman yrityksen tai yritysryhmän sisällä jatkojalostusta varten. Jotta unionin tuotannonalan tilanteesta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, kaikesta orgaanisella aineella pinnoitettuihin terästuotteisiin liittyvästä toiminnasta hankittiin tietoja, jotka analysoitiin.

(217)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin (sitä koskevan asetuksen johdanto-osan 462 ja 463 kappale) tässäkin katsottiin, että taloudelliset indikaattorit, kuten tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat ja kyky hankkia pääomaa, riippuvat koko toiminnasta huolimatta siitä, onko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai myydäänkö se vapailla markkinoilla. Unionin markkinoiden myyntimäärän ja myyntihintojen, markkinaosuuden, kasvun, vientimäärän ja hintojen tarkastelussa keskitytään kuitenkin tilanteeseen vapailla markkinoilla (eikä näin ollen oteta huomioon kytkösmarkkinoiden toimintaa). Vahinkoindikaattoreita oikaistiin näin ollen unionin tuotannonalan tiedossa olleen kytkösmarkkinakäytön ja -myynnin osalta ja niitä arvioitiin erikseen.

(218)

Unionin kulutus vahvistettiin seuraavien perusteella: i) tuontitilastot Taric-tasolla käyttämällä perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan perusteella kerättyjä tietoja ja ii) unionin tuotannonalan myyntimäärä (mukaan luettuna kytkösmarkkinoiden liiketoimet) unionissa pyynnön esittäjän toimittamien tietojen mukaan. Myyntimäärille tehtiin ristiintarkistus ja niitä päivitettiin tarvittaessa otokseen valittujen unionin tuottajien toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien tulosten perusteella.

(219)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 1

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin kulutus (tonnia)

3 840 088

3 965 150

4 375 791

4 525 677

Indeksi (2014 = 100)

100

103

114

118

Lähde: tarkastetut kyselyvastaukset ja 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta

(220)

Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 18 prosenttia.

4.3   Tuonti Kiinasta unioniin

(221)

Komissio määritti tuonnin määrän ja hinnat Taric-tason tuontitilastojen perusteella käyttämällä perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerättyjä tietoja.

4.3.1   Määrä ja markkinaosuus

(222)

Tarkastelujakson aikana tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuonti Kiinasta

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonnin määrä (tonnia)

5 619

4 217

2 958

6 338

Indeksi (2014 = 100)

100

75

53

113

Markkinaosuus (%)

0,1

0,1

0,1

0,1

Lähde: 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta

(223)

Tarkastelujakson aikana tuonnin määrä Kiinasta oli vähäinen. Kiinan markkinaosuus vaihteli hieman tarkastelujaksolla ja oli 0,1 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(224)

Tuonti on pysytellyt alhaisella tasolla siitä lähtien, kun väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön syyskuussa 2012. Alhaisen tason oletetaan olevan tulosta voimassa olevista toimenpiteistä.

4.3.2   Hinnat ja hintojen alittavuus

(225)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuonti Kiinasta

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen tuontihinta (euroa/tonni)

341

747

697

637

Indeksi (2014 = 100)

100

219

204

187

Lähde: 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta

(226)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kohosivat tarkastelujakson aikana 87 prosenttia. Voidaan olettaa, että tämä suuntaus johtuu ainakin osittain raaka-aineiden kohonneista hinnoista.

(227)

Yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien keskimääräistä myyntihintaa etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla verrattiin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisiin hintoihin. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, luotettavaa tuotelajikohtaista vertailua ei voitu tehdä, ja Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisen hinnan määrittämiseen käytettiin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontitilastoja. Koska etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, tuonnin jälkeisten kustannusten oikaisujen tason määrittämiseen käytettiin pyyntöön sisältyneitä arvioita.

(228)

Tämän menetelmän perusteella vertailu osoitti, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti alitti unionin tuotannonalan hinnat 27,8 prosentilla (eli hyvin saman tasoisesti kuin alkuperäisessä tutkimuksessa).

(229)

Kiinasta muille kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hintojen analyysi osoitti lisäksi, että Kiina myi joillakin pääasiallisilla vientimarkkinoillaan samankaltaisilla tai joskus jopa alhaisemmilla hinnoilla kuin unionin markkinoilla, mikä vahvistaa päätelmää, että Kiinan nykytasoiset hinnat alittaisivat unionin tuotannonalan myyntihinnat unionin markkinoilla.

4.4   Tuonti kolmansista maista unioniin

(230)

Kolmansista maista tarkastelujaksolla unioniin tulleen tuonnin määrän ja markkinaosuuden kehitys sekä keskimääräiset tuontihinnat esitetään taulukossa 4.

Taulukko 4

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Intiasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

191 015

136 208

152 511

247 237

Indeksi (2014 = 100)

100

71

80

129

Markkinaosuus (%)

5,0

3,4

3,5

5,5

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

755

770

680

818

Korean tasavallasta peräisin olevan tuonnin määrä (tonnia)

155 634

131 959

184 637

222 448

Indeksi (2014 = 100)

100

85

119

143

Markkinaosuus (%)

4,0

3,3

4,2

4,9

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

899

934

785

925

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä

117 938

113 679

134 352

201 981

Indeksi (2014 = 100)

100

96

114

171

Markkinaosuus (%)

3,1

2,9

3,1

4,5

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

793

798

714

838

Lähde: 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta

(231)

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä lisääntyi tarkastelujakson aikana niin, että sen markkinaosuus oli 14,8 prosenttia. Suurin osa tästä tuonnista tuli Intiasta ja Koreasta, ja seuraavaksi suurin osa Turkista ja Taiwanista.

(232)

Yleisesti ottaen kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat korkeammat kuin Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat. Vuodesta riippuen kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat joko korkeammat tai alemmat kuin unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat unionissa.

4.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

(233)

Tuetun tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan koskevan tarkastelun yhteydessä arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(234)

Makrotaloudellisia indikaattoreita (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, kasvu, tukimarginaalien suuruus ja aiemman tuetun tuonnin vaikutuksista toipuminen) arvioitiin koko unionin tuotannonalan tasolla. Arviointi perustui pyynnön esittäjän toimittamiin tietoihin, joita verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettuihin kyselyvastauksiin.

(235)

Mikrotaloudelliset indikaattorit (varastot, myyntihinnat, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti ja palkat) analysoitiin otokseen valittujen unionin tuottajien tasolla. Arvio perustui niiden antamiin tietoihin, jotka todennettiin paikalla tehtävän tarkastuskäynnin aikana.

(236)

Koska pyynnön esittäjä ei edusta yhtä kolmesta otokseen valitusta yrityksestä, taulukoissa 8–13 olevat tiedot esitetään perusasetuksen 29 artiklan mukaisesti vaihteluväleinä yritysten arkaluonteisten tietojen suojaamiseksi.

4.5.1   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.5.1.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(237)

Unionin tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotanto (tonnia)

4 402 079

4 404 178

4 769 698

4 752 003

Indeksi (2014 = 100)

100

100

108

108

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

5 076 892

5 113 417

5 361 693

5 339 200

Indeksi (2014 = 100)

100

101

106

105

Kapasiteetin käyttöaste (%)

87

86

89

89

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(238)

Tarkastelujakson aikana esiintyi vähäistä kasvua tuotantomäärässä (+ 8 %) ja kapasiteetissa (+ 5 %) ja kapasiteetin käyttöaste kohosi 2 prosenttia niin, että se oli 89 prosenttia.

4.5.1.2   Myyntimäärät ja markkinaosuus unionissa

(239)

Unionin tuotannonalan myynti unionissa (kytkösmarkkinamyynti mukaan luettuna) kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myyntimäärä (tonnia)

3 369 883

3 579 087

3 901 334

3 847 673

Indeksi (2014 = 100)

100

106

116

114

Markkinaosuus (unionin kulutuksesta) (%)

87,6

90,2

89,1

84,9

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(240)

Unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla lisääntyi 14 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(241)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni tarkastelujakson aikana 84,9 prosenttiin.

4.5.1.3   Työllisyys ja tuottavuus

(242)

Unionin tuotannonalan työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä (kokoaikaiseksi muutettuna)

5 667

5 685

5 938

6 021

Indeksi (2014 = 100)

100

100

105

106

Tuottavuus (tonnia työntekijää kohti)

777

775

803

789

Indeksi (2014 = 100)

100

100

103

102

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(243)

Unionin tuottajien työllisyys ja työvoiman tuottavuus, mitattuna tuotoksena (tonnia) työntekijää ja vuotta kohti, lisääntyivät tarkastelujaksolla. Lisääntyminen heijastaa yleistä tuotannon ja myyntimäärän kasvua.

4.5.1.4   Kasvu

(244)

Unionin tuotannonala sai etua unionin markkinoiden kasvusta, vaikkakin ne tuotantolaitokset, joihin alhainen kapasiteetin käyttöaste vaikutti enemmän alkuperäisen tutkimuksena aikana, olivat edelleen elpymisvaiheessa. Unionin tuotannonala säilytti merkittävän markkinaosuuden koko tarkastelujakson ajan.

4.5.1.5   Tuen laajuus ja toipuminen aiemmasta tuetusta tuonnista

(245)

Tuettu tuonti jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana merkittävällä tasolla, kuten 3 jaksossa selitetään. Kiinalaisten tuottajien myyntihinnat alittivat unionin tuotannonalan myyntihinnat merkittävästi, ja unionin tuotannonala on edelleen haavoittuvassa tilanteessa.

(246)

Koska Kiinasta tulevan tuetun tuonnin määrä oli paljon pienempi kuin alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana, komissio päätteli, että tukimarginaalin merkittävyyden vaikutus unionin tuotannonalaan oli huomattavasti vähäisempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

4.5.2   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.5.2.1   Varastot

(247)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Varastot (tonnia)

68 500 –71 500

52 000 –55 000

72 000 –75 000

83 000 –86 000

Indeksi (2014 = 100)

100

77

106

120

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(248)

Unionin tuottajien varastot kasvoivat tarkastelujakson aikana. Tätä indikaattoria ei kuitenkaan pidetä kovin merkityksellisenä unionin tuottajien taloudellisen tilanteen arvioinnin kannalta. Orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita tuotetaan enimmäkseen tilausten perusteella. Varastojen osuus kokonaismyynnistä oli joka tapauksessa noin 2 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.5.2.2   Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa

(249)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja tuotannon yksikkökustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille osapuolille (euroa/tonni)

805–820

760–775

740–755

895–910

Indeksi (2014 = 100)

100

94

92

111

Yksikkökohtainen tuotantokustannus (euroa/tonni)

800–850

750–800

650–730

850–900

Indeksi (2014 = 100)

100

94

87

106

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(250)

Unionin tuotannonala pystyi nostamaan myyntihintojaan tarkastelujakson aikana 11 prosentilla. Hinnat laskivat vuosina 2014–2015 ja 2015–2016 mutta kohosivat jälleen vuosina 2016–2017. Sekä hintojen laskeminen että kohoaminen liittyvät tiiviisti raaka-ainehintojen muutoksiin.

4.5.2.3   Kannattavuus ja kassavirta

Taulukko 10

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kannattavuus (%)

– 1,5–0

– 0,5–1

2,5–4

3,5–5

Indeksi (2014 = 100)

– 100

101

413

506

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(251)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosenttiosuutena tämän myynnin liikevaihdosta. Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse.

(252)

Unionin tuotannonalan ei enää ollut tappiollinen tarkastelujakson aikana. Kannattavuuden paraneminen liittyi selvästi siihen, että unionin tuotannonala onnistui lisäämään myynti- ja tuotantomääriään ja nostamaan myyntihintojaan alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeisinä vuosina. Kannattavuus oli kuitenkin edelleen alle tavoitevoiton, jota pidettiin terveenä ja kestävänä alkuperäisessä tutkimuksessa (6,7 %).

Taulukko 11

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kassavirta (euroa)

– 18 000 000 – – 15 000 000

28 000 000 –31 000 000

30 000 000 –34 000 000

34 000 000 –37 000 000

Indeksi (2014 = 100)

-100

273

295

311

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(253)

Kassavirran kehittyminen tarkastelujaksolla heijastelee pääasiassa unionin tuotannonalan yleisen kannattavuuden kehitystä.

4.5.2.4   Investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

Taulukko 12

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Investoinnit (euroa)

12 000 000 –17 000 000

20 000 000 –25 000 000

27 000 000 –32 000 000

25 000 000 –30 000 000

Indeksi (2014 = 100)

100

159

200

180

Investointien tuotto (nettovarat) (%)

– 2,2

0,0

7,0

11,0

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(254)

Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonala, joka on erittäin pääomavaltainen, teki säännöllisiä investointeja tuotantolaitteistoon sen optimointia ja päivittämistä varten. Lisäksi tehtiin merkittäviä investointeja ympäristönsuojeluun ja turvallisuuden parantamiseen liittyvien lakisääteisten vaatimusten noudattamiseksi. Yrityksestä riippuen investoinneilla pyrittiin vähentämään kustannuksia, optimoimaan energiankäyttöä ja/tai uudistamaan tuotantolaitoksia, joihin alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana todettu alhainen kapasiteetin käyttöaste oli vaikuttanut kielteisesti.

(255)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto seuraili tarkastelujakson aikana tarkasti kannattavuuden kehitystä.

(256)

Kyky hankkia pääomaa on parantunut toimenpiteiden käyttöönotosta lähtien.

4.5.2.5   Palkat

Taulukko 13

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

63 000 –72 000

63 000 –72 000

64 000 –73 000

64 000 –73 000

Indeksi (2014 = 100)

100

101

102

102

Lähde: otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(257)

Keskimääräiset palkat kohosivat hieman tarkastelujaksolla, mutta vähemmän kuin yksikkökohtaiset tuotantokustannukset.

4.6   Päätelmät

(258)

Vahinkoanalyysi osoittaa, että unionin tuotannonalan tilanne koheni merkittävästi tarkastelujaksolla. Lopullisten tasoitustoimenpiteiden käyttöönotto maaliskuussa 2013 antoi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä hitaasti mutta varmasti tuetun tuonnin vahingollisista vaikutuksista. Unionin tuotannonalan toimenpiteistä saama merkittävä hyöty näkyy muun muassa siinä, että unionin tuotanto- ja myyntimäärät ovat lisääntyneet, kassavirta ja investointien tuotto ovat positiiviset, myyntihinnat ovat yleisesti korkeammat kuin tuotannon yksikkökustannukset, työvoimakustannukset ovat kohonneet vain vähän ja kannattavuus on kohentunut merkittävästi.

(259)

Vaikka unionin tuotannonala onkin enimmäkseen elpynyt aiemmasta vahingosta ja vaikuttaa olevan oikealla tiellä parantaakseen tilannettaan edelleen pitkällä aikavälillä, se on edelleen haavoittuvassa tilanteessa heikon kannattavuutensa vuoksi, joka on edelleen alle tavoitevoiton.

5.   VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(260)

Kuten 4.6 jaksossa osoitetaan, unionin tuotannonala on elpynyt suureksi osaksi aiemmasta vahingosta, joka aiheutui kiinalaisesta tuetusta tuonnista. Tässä jaksossa tarkastellaan kuitenkin, heikkeneekö unionin tuotannonalan epävarma tilanne edelleen ja johtaako se aineellisen vahingon toistumiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

5.1   Arvioitujen tuontimäärien ja hintojen vaikutukset, jos toimenpiteet kumotaan

(261)

Jos toimenpiteet kumotaan, Kiinasta tulevan tuonnin määrän odotetaan lisääntyvän rajusti. Alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana tuonnin määrä oli yli 702 000 tonnia, kun se tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli 6 338 tonnia.

(262)

Kiinan terästuotannon ylikapasiteetti on hyvin tiedossa (80). Pyynnön esittäjän toimittamat tiedot (Plantfacts) osoittavat, että Kiinan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden kapasiteetti on 7 miljoonaa tonnia (eli yli nelinkertaisesti näiden tuotteiden todettavissa oleva kulutus Kiinassa). Tämä vaikuttaa olevan varovainen arvio. Pyynnön esittäjä toimitti myös Kiinan rauta- ja terästeollisuuden järjestön vuonna 2013 julkaisemia tarkkoja tietoja, joiden mukaan Kiinan väripinnoitetun teräksen tuotantokapasiteetti oli lähes 40 miljoonaa tonnia kyseisenä vuotena.

(263)

Vientimäärä Kiinasta unioniin kutistui alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, mutta kiinalaiset tuottajat valmistavat merkittäviä määriä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja vievät siitä yli 80 prosenttia. World Steel Associationin julkaisemien tietojen mukaan Kiina tuotti yli 8 miljoonaa tonnia orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita vuodessa vuosina 2013–2014. Yksi valitusta tukevista yrityksistä toimitti metallurgian alan uutiskirjeestä (China Metallurgical Newsletter of the China Metallurgical Information and Standardization Research Institute & the Metallurgical Council of the China Council for the Promotion of International Trade) saatuja lukuja, joiden mukaan Kiina tuotti orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita noin 8 miljoonaa tonnia vuodessa vuosina 2015–2017. Kyseinen pyynnön esittäjä arvioi samassa yhteydessä, että vuosina 2015–2017 orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden todettavissa oleva kulutus Kiinassa oli 1–1,8 miljoonaa tonnia vuodessa.

(264)

Niin tärkeät kuin vientimarkkinat ovatkin Kiinan tuotannonalalle, Kiinalla on kuitenkin yhä suurempia vaikeuksia päästä niille. Vuosina 2016–2018 esimerkiksi Intia, Malesia, Vietnam, Pakistan ja Turkki ottivat käyttöön kaupan suojatoimenpiteitä, jotka vaikuttavat Kiinasta peräisin olevaan orgaanisella aineella pinnoitettuihin terästuotteisiin. Yhdysvalloissa on sovellettu tammikuusta 2018 lähtien monista maista, myös Kiinasta, peräisin olevaan teräkseen (orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet mukaan luettuna) 25 prosentin tariffia (81).

(265)

Unionin markkinat ovat suurimmat orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden markkinat Aasian ja Pohjois-/Keski-Amerikan markkinoiden jälkeen.

(266)

Kiinan tietokannan mukaan Kiinasta vietiin hiljattain merkittäviä määriä unionin ulkopuolisiin maihin alhaisilla hinnoilla. Vuonna 2017 Kiinan FOB-hinnat unioniin olivat 10,5 prosenttia korkeammat kuin esimerkiksi Koreaan, jossa on tämän tuotteen Kiinan pääasialliset vientimarkkinat. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana unionin ulkopuolisiin maihin viedyt määrät olivat suurempia kuin unionin tuotannonalan koko tuotanto ja todettavissa oleva kulutus unionissa. Unionin markkinat ovat houkuttelevat hinnoittelun, avoimuuden (tuotteeseen ei kohdistu tuontitulleja) ja kulutuksen kasvun vuoksi, joten katsotaan, että jos toimenpiteet lakkautetaan, kiinalaiset viejät suuntaavat todennäköisesti merkittäviä määriä orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita kannattavammille unionin markkinoille. Se, että unioni hyväksyi hiljattain tiettyihin terästuotteisiin, myös orgaanisella aineella pinnoitettuihin terästuotteisiin, kohdistuvia suojatoimenpiteitä, ei muuta tätä päätelmää. Tariffikiintiöiden mukaiset tuontimäärät on asetettu tasoille, jotka saattavat antaa Kiinalle mahdollisuuden viedä merkittäviä määriä orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita.

(267)

Lisäksi Kiinasta unionin markkinoille tuleva tuonti alitti merkittävästi unionin tuottajien hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. 4.3.2 jakso), etenkin jos ei oteta huomioon tasoitustullien vaikutusta.

(268)

Orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden markkinoilla on voimakas hintakilpailu, koska kilpailu tapahtuu pääasiassa hintojen perusteella. Unionin tuotannonalan hintoihin kohdistuvaa painetta pahentaa vielä se, että pyynnön mukaan Kiinasta peräisin oleva myynti tapahtuu yleensä suhteellisen suurina määrinä. Jos halvoin tuetuin hinnoin tulevaa tuontia myydään merkittäviä määriä unionin markkinoilla, unionin tuottajat menettävät suuria myyntimääriä. Kyky hankkia pääomaa ja investoida saattaa heikentyä, jos unionin tuottajien kannattavuus putoaa vielä tai kääntyy negatiiviseksi.

5.2   Päätelmät

(269)

Komissio päättelee näin ollen, että Kiinasta tulevaan tuontiin kohdistuvien toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

6.   UNIONIN ETU

6.1   Johdanto

(270)

Perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti tutkittiin, onko nykyisten tukien vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista. Unionin edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista eli sekä unionin tuotannonalan että tuojien ja käyttäjien eduista tehtyyn arviointiin.

(271)

On syytä muistaa, että alkuperäisessä tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty unionin edun vastaisena. Koska tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilannetta, jossa tasoitustoimenpiteet ovat jo käytössä, voidaan lisäksi arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä asianomaisiin osapuoliin mahdollisesti kohtuuttoman kielteinen vaikutus.

(272)

Tämän perusteella tutkittiin, voitaisiinko päätellä, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan tuettu tuonti todennäköisesti jatkuu ja siitä aiheutuva vahinko toistuu.

6.2   Unionin tuotannonalan etu

(273)

Tutkimuksessa tuli esiin, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy, sillä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Unionin tuotannonalan tilanne heikkenisi nopeasti myyntimäärien ja -hintojen alentuessa, mikä johtaisi kannattavuuden voimakkaaseen pienenemiseen. Toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden hyödyntää paremmin potentiaaliaan unionin markkinoilla, joilla vallitsevat tasavertaiset toimintaedellytykset.

(274)

Tämän vuoksi tukien vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista.

6.3   Tuojien etu

(275)

Tutkimuksessa otettiin yhteyttä yhdeksään tiedossa olevaan tuojaan, joita pyydettiin toimimaan yhteistyössä (ks. 18 kappale). Yksikään niistä ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä millään tavalla tutkimuksessa.

(276)

Alkuperäisessä tutkimuksessa havaittiin, että tuojien voitot ja toimituslähteet huomioon ottaen toimenpiteiden käyttöönoton mahdollinen negatiivinen vaikutus tuojiin ei olisi kohtuuton tai vaikutusta ei olisi lainkaan.

(277)

Tässä tutkimuksessa asiakirja-aineistosta ei ole saatu mitään näyttöä, joka viittaisi vastakkaiseen, joten voidaan vahvistaa, että tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole ollut merkittävää kielteistä vaikutusta tuojien taloudelliseen tilanteeseen eikä toimenpiteiden jatkuminen vaikuttaisi tuojiin kohtuuttomasti.

6.4   Käyttäjien etu

(278)

Tutkimuksessa otettiin yhteyttä noin kuuteenkymmeneen tiedossa olevaan käyttäjään, joita pyydettiin toimimaan yhteistyössä. Yksikään käyttäjä ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä millään tavalla tutkimuksessa.

(279)

Alkuperäisessä tutkimuksessa kyselyvastauksen toimitti kymmenen käyttäjää. Tuolloin havaittiin, että käyttäjien voitot ja toimituslähteet huomioon ottaen toimenpiteiden käyttöönoton vaikutus käyttäjiin ei olisi kohtuuton tai vaikutusta ei olisi lainkaan.

(280)

Tässä tutkimuksessa asiakirja-aineistosta ei ole saatu mitään näyttöä, joka viittaisi siihen, että voimassa olevat toimenpiteet olisivat vaikuttaneet niihin kielteisesti. Pyynnön esittäjä itse asiassa toimitti näyttöä, jonka mukaan keskeisten käyttäjien kannattavuus parani tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Pyynnön mukaan voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole suurta vaikutusta käyttäjiin ja kuluttajiin, koska orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden osuus jatkojalostustuotteiden kustannuksista on mitätön (esimerkiksi 0,42 euroa pesukoneen tuotantokustannuksista tai 0,4 prosenttia investoinnista tyhjään tehdasrakennukseen).

(281)

Tällä perusteella vahvistettiin, ettei nykyisin voimassa olevilla toimenpiteillä ollut merkittävää negatiivista vaikutusta käyttäjien taloudelliseen tilanteeseen ja ettei toimenpiteiden jatkuminen vaikuttaisi niihin kohtuuttomasti.

6.5   Päätelmät

(282)

Näin ollen komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevan orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuontia koskevien lopullisten tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa.

7.   TASOITUSTOIMENPITEET

(283)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuontiin sovellettavat tasoitustoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(284)

Yritys voi pyytää yksilöllisten tasoitustullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (82). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(285)

Asetuksen (EU) 2018/1046 (83) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(286)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen tasoitustulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tiettyjä orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita eli seostamattomasta teräksestä ja seosteräksestä (ruostumatonta terästä lukuun ottamatta) valmistettuja levyvalmisteita, jotka on maalattu, lakattu tai muovipinnoitettu ainakin yhdeltä puolelta, lukuun ottamatta niin kutsuttuja kerroslevyjä, joita käytetään rakentamisessa ja jotka koostuvat kahdesta ulkopintana toimivasta metallilevystä, joiden välissä oleva eristemateriaali toimii vakauttajana, lukuun ottamatta tuotteita, joissa on sinkkipölyä sisältävä loppupinnoite (sinkkiä runsaasti sisältävä maali, jonka painosta vähintään 70 prosenttia on sinkkiä), ja lukuun ottamatta tuotteita, joissa on kromi- tai tinapinnoitettu substraatti, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7210 70 80, ex 7212 40 80, ex 7225 99 00 ja ex 7226 99 70 (Taric-koodit 7210708011, 7210708091, 7212408001, 7212408021, 7212408091, 7225990011, 7225990091, 7226997011 ja 7226997091).

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen tasoitustulli on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Yritys

Tulli (%)

Taric-lisäkoodi

Union Steel China

13,7

B311

Zhangjiagang Panhua Steel Strip Co., Ltd, Chongqing Wanda Steel Strip Co., Ltd, ja Zhangjiagang Free Trade Zone Jiaxinda International Trade Co., Ltd.

29,7

B312

Zhejiang Huadong Light Steel Building Material Co. Ltd ja Hangzhou P.R.P.T. Metal Material Company Ltd.

23,8

B313

Angang Steel Company Limited

26,8

B314

Anyang Iron Steel Co., Ltd.

26,8

B315

Baoshan Iron & Steel Co., Ltd.

26,8

B316

Baoutou City Jialong Metal Works Co.,Ltd.

26,8

B317

Changshu Everbright Material Technology Co.,Ltd.

26,8

B318

Changzhou Changsong Metal Composite Material Co.,Ltd.

26,8

B319

Cibao Modern Steel Sheet Jiangsu Co., Ltd.

26,8

B320

Inner Mongolia Baotou Steel Union Co.,Ltd.

26,8

B321

Jiangyin Ninesky Technology Co.,Ltd.

26,8

B322

Jiangyin Zhongjiang Prepainted Steel Mfg Co.,Ltd.

26,8

B323

Jigang Group Co., Ltd.

26,8

B324

Maanshan Iron&Steel Company Limited

26,8

B325

Qingdao Hangang Color Coated Sheet Co., Ltd.

26,8

B326

Shandong Guanzhou Co., Ltd.

26,8

B327

Shenzen Sino Master Steel Sheet Co.,Ltd.

26,8

B328

Tangshan Iron And Steel Group Co.,Ltd.

26,8

B329

Tianjin Xinyu Color Plate Co.,Ltd.

26,8

B330

Wuhan Iron And Steel Company Limited

26,8

B331

Wuxi Zhongcai New Materials Co.,Ltd.

26,8

B332

Xinyu Iron And Steel Co.,Ltd.

26,8

B333

Zhejiang Tiannu Color Steel Co., Ltd.

26,8

B334

Kaikki muut yritykset

44,7

B999

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

4.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen tasoitustullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Siinä on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt tietyt orgaanisella aineella pinnoitetut terästuotteet (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), Kiinan kansantasavallassa. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55.

(2)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 215/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, tasoitustullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa (EUVL L 73, 15.3.2013, s. 16).

(3)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 214/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 73, 15.3.2013, s. 1).

(4)  Ilmoitus tiettyjen tukien vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (EUVL C 188, 14.6.2017, s. 20).

(5)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuontiin sovellettavien tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 96, 14.3.2018, s. 21).

(6)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 96, 14.3.2018, s. 8).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21).

(8)  WT/DS437/AB/R, United States – Countervailing Duty Measures on Certain Products from China, valituselimen raportti, 18.12.2014, kohdat 4.178–4.179. Tässä valituselimen raportissa lainattiin seuraavia raportteja: WT/DS295/AB/R, Mexico – Definitive Anti-Dumping Measures on Beef and Rice, valituselimen raportti, 29.11.2005, kohta 293; ja WT/DS436/AB/R, United States – Countervailing Measures on Certain Hot-Rolled Carbon Steel Flat Products from India, valituselimen raportti, 8.12.2014, kohdat 4.416–4.421.

(9)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 215/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, tasoitustullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa (EUVL L 73, 15.3.2013, s. 16).

(10)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17).

(11)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1690, annettu 9 päivänä marraskuuta 2018, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävien uusien tai uudelleen pinnoitettujen pneumaattisten kumisten renkaiden, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, tuonnissa käyttöön otettavasta lopullisesta tasoitustullista (EUVL L 283, 12.11.2018, s. 1).

(12)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/72, annettu 17 päivänä tammikuuta 2019, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sähköpolkupyörien tuonnissa (EUVL L 16, 18.1.2019, s. 5).

(13)  http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/december/tradoc_156474.pdf

(14)  Asiakirja on kirjattu tapauksen avoimeen asiakirja-aineistoon numerolla t18.011780.

(15)  13. viisivuotissuunnitelman luku 17, jakso 1.

(16)  Päätös nro 40, III luku, 12 §.

(17)  Ks. alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 182 kappale.

(18)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta; 3.5 jakso.

(19)  Perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohta.

(20)  Ks. johdanto-osan 49–73 kappale.

(21)  WT/DS379/AB/R (US – Anti-Dumping and Countervailing Duties on Certain Products from China), valituselimen raportti, 11.3.2011, DS 379, kohta 318. Katso myös WT/DS436/AB/R (US – Carbon Steel (India)), valituselimen raportti, 8.12.2014, kohdat 4.9–4.10 ja 4.17–4.20, ja WT/DS437/AB/R (United States – Countervailing Duty Measures on Certain Products from China) valituselimen raportti, 18.12.2014, kohta 4.92.

(22)  Ks. johdanto-osan 87–98 kappale.

(23)  Ks. johdanto-osan 74–83 ja 99–100 kappale.

(24)  Ks. pyynnön liitteet 3 ja 45.

(25)  China's status as a non-market economy, Yhdysvaltojen kauppaministeriö, A-570-056, 26.10.2017, s. 57.

(26)  China's status as a non-market economy, Yhdysvaltojen kauppaministeriö, A-570-056, 26.10.2017, s. 82–85.

(27)  Kiinan kansantasavallan perustuslain 7 ja 15 §, NDRC:n määräys nro 35 – rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikka (2005), valtioneuvoston päätös nro 40 (2011).

(28)  Inquiry concerning the continuation of anti-dumping and countervailing measures applying to hollow structural sections exported from the People's Republic of China, Republic of Korea, Malaysia and Taiwan, Anti-Dumping Commission, Australian Government, Final Report No 379, toukokuu 2017, s 89–90.

(29)  Countervailing Duty Investigation on Food Domestic Dry Containers from the People's Republic of China: Decision Memorandum for a Preliminary Determination, C-570-015, 22.9.2014, s. 14.

(30)  Issues and Decision Memorandum for the Final Determination in the Countervailing Duty Investigation of Certain Corrosion-Resistant Steel Products from the People's Republic of China, C-570-027, Christian Marsch, 24.5.2016, s. 16.

(31)  China Manufacturing 2025 and the European Business in China Position Paper 2016/2017.

(32)  Ks. raportin 14 luku.

(33)  Ks. komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/969 johdanto-osan 48–60 kappale.

(34)  Ks. johdanto-osan 107–118 kappale.

(35)  Ks. pyynnön 101–104 kohta ja liitteet 4 ja 8.

(36)  Ks. raportin 9 luku.

(37)  Ks. renkaita koskevan asetuksen johdanto-osan 474–493 kappale ja sähköpolkupyöriä koskevan asetuksen 503–512 kappale.

(38)  Ks. 144 kappale.

(39)  Ks. pyynnön liite 32, s. 6.

(40)  Ks. raportin 10 luku.

(41)  Ks. johdanto-osan 460–470 kappale.

(42)  Perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta.

(43)  Ks. johdanto-osan 165–180 kappale.

(44)  Ks. johdanto-osan 182–185 kappale.

(45)  Ks. pyynnön 80–100 kohta ja liitteet 8, 12, 21–31 ja 60.

(46)  China Monetary Policy Report of Q1 2015, Q2 2016 and Q2 2017.

(47)  CHEN Y., ”BRC's New Supervisory Storm is here-implications for foreign banks in China”, China Law Insight, 13.4.2017, ja ”China steps up supervision of policy lenders”, Caixin, 30.8.2017.

(48)  Ks. Yhdysvaltojen kauppaministeriön raportti ”China's status as a non-market economy”, s. 179–180.

(49)  Liikepankkilain 34 § (ks. pyynnön liite 28).

(50)  Kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevan asetuksen johdanto-osan 143 kappale.

(51)  Ks. raportin 6.3 luku.

(52)  Ks. renkaita koskevan asetuksen johdanto-osan 167–230 kappale ja sähköpolkupyöriä koskevan asetuksen johdanto-osan 347–361 kappale.

(53)  Ks. johdanto-osan 198–200 kappale.

(54)  Ks. pyynnön liite 58.

(55)  Ks. pyynnön 118 kohta ja liite 25.

(56)  ”Deleveraging and Debt Equity Swaps in the Chinese Steel Industry”, THINK!DESK China Research & Consulting (pyynnön liite 25).

(57)  Ks. johdanto-osan 316–344 kappale.

(58)  Ks. alkuperäistä tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 322, 329 ja 337 kappale.

(59)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 452/2011, annettu 6 päivänä toukokuuta 2011, lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonnissa (EUVL L 128, 14.5.2011, s. 18).

(60)  Ks. asetuksen johdanto-osan 365–371 kappale ja 372–379 kappale.

(61)  Ks. ”Research Report on Overcapacity Reduction in China's steel industry”, Greenpeace East Asia Report, maaliskuu 2017, s. 39, 58, 59–60; Kiinan viranomaisten lausunnot ylikapasiteetin ratkaisemiseksi (Resolving Overcapacity in the Steel Industry, Escape from Distress and Realize Development, helmikuu 2016) ja Kiinan keskuspankin lausunnot teräs- ja hiiliteollisuuden tukemisesta ylikapasiteetin ratkaisemiseksi (huhtikuu 2016), sellaisena kuin niitä on siteerattu raportissa ”Deleveraging and Debt Equity Swaps in the Chinese Steel Industry”, THINK!Desk (31.10.2017, s. 10–11) sekä Kiinan viranomaisten toimenpiteet erityisbonusten ja -tukien hallinnoimiseksi teollisten yritysten rakennemuutosta varten (toukokuu 2016), sellaisena kuin niitä on siteerattu edellä mainitussa Greenpeacen tutkimuksessa.

(62)  Ks. pyynnön liite 25, s. 10–11.

(63)  Greenpeace East Asia Report, maaliskuu 2017.

(64)  Ks. raportin luku 14.1.1.2. – Tuotantokapasiteetin pienentäminen.

(65)  Ks. kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevan asetuksen johdanto-osan 143 ja 256–259 kappale.

(66)  Ks. renkaita koskevan asetuksen johdanto-osan 426–437 kappale ja sähköpolkupyöriä koskevan asetuksen 352–360 kappale.

(67)  Ks. 131 kappale.

(68)  Ks. 435 kappale.

(69)  Federal Register Vol.73, No 227, s. 70961, 24.11.2008.

(70)  Preliminary Affirmative Countervailing Duty Determination, 6.9.2011. Federal Register 2011–22720.

(71)  Federal Register Vol.75, No.111, s. 32902, 10.6.2010.

(72)  Federal Register Vol.74, No.117, s. 29180, 19.6.2009.

(73)  Ks. kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevan asetuksen johdanto-osan 312–344 kappale ja päällystettyä hienopaperia koskevan asetuksen johdanto-osan 68–76 kappale.

(74)  Ks. renkaita koskevan asetuksen johdanto-osan 510–546 kappale ja sähköpolkupyöriä koskevan asetuksen johdanto-osan 534–558 kappale.

(75)  Issues and Decision Memorandum for the Final Determination in the Countervailing Duty Investigation, 17.10.2007; Federal Register C-570-907.

(76)  Ks. johdanto-osan 95–113 kappale.

(77)  Ks. kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevan asetuksen johdanto-osan 346 kappale.

(78)  Ks. kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevan asetuksen johdanto-osan 349 kappale.

(79)  Ks. pyynnön 277 kohta ja liite 51.

(80)  Ks. esimerkiksi Global forum on steel excess capacity, Ministerial report 20 September 2018, https://www.g20.org/sites/default/files/gfsec_ministerial_report_2018.pdf; raportissa kaikki osapuolet, myös Kiina, vahvistavat Kiinan ylikapasiteetin alalla. Kiinan kapasiteetti teräksen alalla oli 1 018,3 miljoonaa tonnia vuonna 2017, ja sen osuus globaalista kapasiteetista on suurin (45 prosenttia sivun 42 mukaan). Raportin taulukossa 1 osoitetaan, että Kiina vähensi kapasiteettiaan 10 % vuosina 2014–2017. Sivulla 51 todetaan, että Kiinassa on asetettu selvät tavoitteet ylikapasiteetin vähentämiseksi eli vähennetään raakateräksen kapasiteettia 100–150 miljoonaa tonnia vuosina 2016–2020.

(81)  Alumiinia ja terästä koskevat 232 §:n mukaiset tariffit; https://www.cbp.gov/trade/programs-administration/entry-summary/232-tariffs-aluminum-and-steel.

(82)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.

(83)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).


PÄÄTÖKSET

3.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/75


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/689,

annettu 16 päivänä tammikuuta 2019,

pilottihankkeesta tiettyjen direktiivissä 91/477/ETY säädettyjen hallinnollista yhteistyötä koskevien säännösten täytäntöönpanosta sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän avulla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä ja komission päätöksen 2008/49/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EU) N:o 1024/2012 perustettu sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä, jäljempänä ’IMI’, on internetin kautta käytettävä ohjelmasovellus, jonka komissio on kehittänyt yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa auttaakseen jäsenvaltioita unionin säädösten mukaisten tietojenvaihtovaatimusten noudattamisessa siten, että jäsenvaltioiden käyttöön asetetaan keskitetty yhteydenpitojärjestelmä, joka helpottaa rajojen yli tapahtuvaa tietojenvaihtoa ja keskinäistä avunantoa.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1024/2012 4 artiklan 1 kohdan mukaan komissio voi toteuttaa pilottihankkeita, joissa arvioidaan IMIn tehokkuutta sellaisten unionin säädöksiin sisältyvien hallinnollista yhteistyötä koskevien säännösten täytäntöönpanossa, joita ei ole lueteltu asetuksen liitteessä.

(3)

Neuvoston direktiivissä 91/477/ETY (2) säädetään jäsenvaltioiden välisestä hallinnollisesta yhteistyöstä kysymyksissä, jotka koskevat ampuma-aseiden hankinnan ja hallussapidon valvontaa. Direktiivin 13 artiklassa edellytetään, että komissio vahvistaa yksityiskohtaiset järjestelyt tiettyjen tietojen järjestelmällistä, sähköisesti tapahtuvaa vaihtamista varten. Komissio on antanut delegoidun asetuksen (EU) 2019/686 (3), jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset järjestelyt unionissa tapahtuvaa ampuma-aseiden siirtoa koskevaa järjestelmällistä tietojenvaihtoa varten. IMI voisi olla tehokas väline pantaessa täytäntöön kyseisen delegoidun asetuksen soveltamisalaan sisältyvät hallinnollista yhteistyötä koskevat säännökset. Säännösten osalta olisi näin ollen toteutettava asetuksen (EU) N:o 1024/2012 4 artiklan mukainen pilottihanke.

(4)

IMIn olisi sisällettävä tekniset toiminnot, joiden avulla direktiivin 91/477/ETY 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kansalliset viranomaiset voivat täyttää kaikki delegoidun asetuksen (EU) 2019/686 4, 5 ja 6 artiklassa säädetyt velvoitteensa.

(5)

Pilottihankkeen yhteydessä lähetetyissä tai ladatuissa tiedoissa tai asiakirjoissa, jotka sisältävät henkilötietoja, olisi selvästi mainittava hallinnollisen yhteistyömenettelyn muodollisen sulkemisen päivämäärä, jotta voidaan varmistaa, että henkilötiedot suojataan ja poistetaan heti, kun niitä ei enää tarvita siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty. Muodollisen sulkemisen päiväksi olisi katsottava se päivä, jona toimivaltaisen viranomaisen välittämän asianomaisen ennakkosuostumusasiakirjan, siirtoluvan tai liiteasiakirjan voimassaolo päättyy.

(6)

Komissio toimittaa arvioinnin pilottihankkeen tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EU) N:o 1024/2012 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. On aiheellista täsmentää määräaika, johon mennessä arviointi kuuluu toimittaa.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1024/2012 24 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Pilottihanke

Direktiivin 91/477/ETY 13 artiklan 2 ja 4 kohdan osalta ja siltä osin kuin niissä mainittu tietojenvaihto kuuluu delegoidun asetuksen (EU) 2019/686 soveltamisalaan toteutetaan pilottihanke, jossa pannaan täytäntöön mainituissa kohdissa vahvistetut ja kyseisessä delegoidussa asetuksessa tarkennetut hallinnollista yhteistyötä koskevat säännökset sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän, jäljempänä ’IMI’, avulla.

2 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Pilottihankkeessa toimivaltaisina viranomaisina pidetään direktiivin 91/477/ETY 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kansallisia viranomaisia.

3 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten välinen hallinnollinen yhteistyö

1.   Delegoidun asetuksen (EU) 2019/686 4 artiklassa täsmennettyä hallinnollista yhteistyötä varten IMIn on sisällettävä ilmoitustoiminto, jota käytetään asiakirjojen lataamiseen ja kyseisessä artiklassa tarkoitettujen tietojen lähettämiseen.

2.   Delegoidun asetuksen (EU) 2019/686 5 artiklassa täsmennettyä hallinnollista yhteistyötä varten IMIn on sisällettävä rekisteri, jota käytetään kyseisessä artiklassa tarkoitettujen ampuma-aseluetteloiden säilyttämiseen ja jakamiseen.

3.   Delegoidun asetuksen (EU) 2019/686 6 artiklassa täsmennettyä hallinnollista yhteistyötä varten IMIn on sisällettävä ilmoitustoiminto, jota käytetään asiakirjojen lataamiseen ja kyseisessä artiklassa tarkoitettujen tietojen lähettämiseen.

4 artikla

Hallinnollisten yhteistyömenettelyjen muodollinen sulkeminen

Henkilötietojen suojaamiseksi ja niiden poistamiseksi asetuksen (EU) N:o 1024/2012 14 artiklan mukaisesti kulloisenkin hallinnollisen yhteistyömenettelyn muodolliseksi sulkemispäiväksi katsotaan delegoidun asetuksen (EU) 2019/686 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan tai tapauksen mukaan 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti toimitettu voimassaolon päättymispäivä.

5 artikla

Seuranta ja raportointi

Komissio antaa jäsenvaltioille tilastoja ja tietoja IMIn käytöstä ja pilottihankkeen toiminnasta. Raportointiin ei sisälly tilastoja jäsenvaltioiden välillä siirrettyjen ampuma-aseiden määristä ja luokista.

6 artikla

Arviointi

Asetuksen (EU) N:o 1024/2012 4 artiklan 2 kohdassa edellytetty pilottihankkeen tulosten arviointi toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä

Tehty Brysselissä 16 päivänä tammikuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1.

(2)  Neuvoston direktiivi 91/477/ETY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1991, aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta (EYVL L 256, 13.9.1991, s. 51).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/686, annettu 16 päivänä tammikuuta 2019, neuvoston direktiivin 91/477/ETY mukaisista yksityiskohtaisista järjestelyistä unionissa tapahtuvaa ampuma-aseiden siirtoa koskevaa järjestelmällistä sähköistä tietojenvaihtoa varten (katso tämän virallisen lehden sivu 1).


3.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/78


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/690,

annettu 30 päivänä huhtikuuta 2019,

Ruotsin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/42/EY nojalla toteuttamasta toimenpiteestä, jolla kielletään tuuliturbiinimallien SWT-2.3–101 ja SWT-3.0–113 markkinoille saattaminen ja poistetaan markkinoilta jo markkinoille saatetut kyseiset koneet

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 3118)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta 17 päivänä toukokuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/42/EY (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ruotsi toteutti toimenpiteen, jolla kielletään tuuliturbiinimallin SWT-2.3–101 markkinoille saattaminen ja poistetaan markkinoilta kyseinen malli, joka ei ollut direktiivin 2006/42/EY 1.3.8.1 ja 1.4.2.1 kohdassa vahvistettujen olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukainen. Voimansiirron liikkuvia osia koskevassa 1.3.8.1 kohdassa edellytetään, että suojusten, jotka on tarkoitettu henkilöiden suojaamiseen voimansiirron liikkuvien osien aiheuttamilta vaaroilta, on oltava 1.4.2.1 kohdassa tarkoitettuja kiinteitä suojuksia. Mainitun 1.4.2.1 kohdan nojalla kiinteiden suojusten kiinnitysjärjestelmän avaaminen tai irrottaminen saa olla mahdollista vain työkaluilla. Tältä osin Ruotsi ilmoitti, että mallin SWT-2.3.-101 kiinteä suojus, joka suojaa roottorin liikkuvilta osilta, voidaan avata ilman erillistä työkalua, minkä vuoksi se ei ole direktiivin 2006/42/EY liitteessä I olevan 1.3.8.1 ja 1.4.2.1 kohdan vaatimusten mukainen.

(2)

Mitä tulee tuuliturbiinimalliin SWT-3.0–113, Ruotsi toteutti toimenpiteen katsoen, että kyseinen kone ei ollut direktiivin 2006/42/EY liitteessä I olevassa 1.5.14 kohdassa vahvistetun olennaisen terveys- ja turvallisuusvaatimuksen mukainen. Mainitun 1.5.14 kohdan olennainen terveys- ja turvallisuusvaatimus, joka koskee koneeseen loukkuun jäämisen riskiä, edellyttää, että kone on suunniteltava, rakennettava tai varustettava siten, että henkilö ei voi jäädä loukkuun sen sisälle, tai jos tämä ei ole mahdollista, siten, että henkilö voi kutsua apua. Tältä osin Ruotsi ilmoitti, että tuuliturbiinimallin SWT-3.0–113 savuilmaisimessa ei ole varoitussignaalia, joka varoittaisi turbiinin sisällä mahdollisesti olevaa henkilöä tulipalon sattuessa.

(3)

Saatuaan Ruotsilta ilmoituksen suojatoimenpiteestä komissio aloitti neuvottelut asianomaisten osapuolten kanssa kuullakseen niiden näkemyksiä. Komissio lähetti valmistajalle kirjeen 12 päivänä marraskuuta 2018. Valmistaja ilmoitti 30 päivänä marraskuuta 2018 päivätyssä vastauksessaan komissiolle, että se on toteuttanut toimenpiteitä tuuliturbiinimallien SWT-2.3–101 ja SWT-3.0–113 vaatimustenvastaisuuksen korjaamiseksi varmistaakseen direktiivin 2006/42/EY vaatimusten noudattamisen ja että kyseiset toimenpiteet oli saatettu päätökseen ennen 31 päivään joulukuuta 2017 asetettua määräaikaa.

(4)

Ruotsin esittämä selvitys suojatoimenpiteestä ja komission käytettävissä oleva asiakirja-aineisto osoittavat, että tuuliturbiinimalli SWT-2.3–101 ei täyttänyt direktiivin 2006/42/EY liitteessä I olevassa 1.3.8.1 ja 1.4.2.1 kohdassa vahvistettuja olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia. Lisäksi tuuliturbiinimalli SWT-3.0–113 ei täyttänyt direktiivin 2006/42/EY liitteessä I olevassa 1.5.14 kohdassa vahvistettua olennaista terveys- ja turvallisuusvaatimusta. Nämä puutteet ovat sellaisia, että ne saattavat vaarantaa henkilöiden terveyden ja turvallisuuden.

(5)

Sen vuoksi Ruotsin toteuttamaa suojatoimenpidettä olisi pidettävä perusteltuna,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Ruotsin toteuttamat toimenpiteet, joilla kielletään tuuliturbiinimallin SWT-2.3–101 ja tuuliturbiinimallin SWT-3.0–113, joiden valmistaja on Siemens Gamesa Renewable Energy AB, markkinoille saattaminen ja poistetaan markkinoilta kyseiset tuuliturbiinit, ovat perusteltuja.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 30 päivänä huhtikuuta 2019.

Komission puolesta

Elżbieta BIEŃKOWSKA

Komission jäsen


(1)  EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24.


3.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/80


KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2019/691,

annettu 2 päivänä toukokuuta 2019,

luvan antamisesta talouden toimijoille täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti toisen tunnisteiden antajan palvelujen käyttämiseen

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta 3 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/40/EU (1) ja erityisesti sen 15 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivillä 2014/40/EU ja komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/574 (2) vahvistetaan oikeudellinen kehys unionin laajuisen tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmän perustamista varten. Unionin tasolla kyseisillä säädöksillä pannaan lisäksi täytäntöön tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimukseen liitetyn tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskevan lisäpöytäkirjan (3) 8 artikla; Euroopan unioni on ratifioinut (4) kyseisen pöytäkirjan, jossa vahvistetaan tupakkatuotteiden maailmanlaajuinen seuranta- ja jäljitysjärjestelmä.

(2)

Jotta kaikkien tupakkatuotteitten seuranta ja jäljittäminen kaikkialla unionissa voitaisiin toteuttaa, jäsenvaltioiden on direktiivin 2014/40/EU 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti varmistettava, että kaikki näiden tuotteiden vähittäismyyntipakkaukset merkitään yksilöllisellä tunnisteella. Direktiivin 15 artiklan 13 kohdan mukaisesti vaatimusta sovelletaan savukkeisiin ja kääretupakkaan 20 päivästä toukokuuta 2019.

(3)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 3 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan kukin jäsenvaltio nimeämään taho, jäljempänä ’tunnisteiden antaja’, joka vastaa yksilöllisten tunnisteiden tuottamisesta ja antamisesta. Jäsenvaltioiden on 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti ilmoitettava komissiolle tunnisteiden antajan nimeämisestä ja sen tunnuskoodi yhden kuukauden kuluessa nimeämisestä.

(4)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 4 artiklassa vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti toimivaltaiset tunnisteiden antajat tuottavat ja antavat yksilölliset tunnisteet sen mukaan, missä asianomaiset tuotteet on valmistettu, tuotu maahan tai pakattu tukkupakkauksiin. Jäsenvaltio voi 4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla lisäksi vaatia, että sen nimeämällä tunnisteiden antajalla on toimivalta tuottaa ja antaa yksilölliset tunnisteet kaikille sen markkinoille saatettaville tupakkatuotteille.

(5)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 4 artiklan 5 kohdassa säädetään, että jos toimivaltainen tunnisteiden antaja ei ole tilapäisesti käytettävissä, komissio voi antaa talouden toimijoille luvan käyttää mainitun asetuksen 3 artiklan mukaisesti jo nimetyn toisen tunnisteiden antajan palveluja.

(6)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 9 artiklan 2 kohdassa ja 13 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että talouden toimijat, jotka pyytävät vähittäis- ja tukkupakkaustason yksilöllisiä tunnisteita, toimittavat mainitun asetuksen liitteessä II olevan II luvun 2 jakson 2.1 ja 2.2 kohdassa luetellut tiedot. Näitä tietoja tarvitaan yksilöllisten tunnisteiden tuottamiseen, ja niihin sisältyvät tunnistekoodit, joiden avulla talouden toimijat, toimintayksiköt ja koneet voidaan rekisteröidä jäljitettävyysjärjestelmään. Tunnistekoodit ovat tästä syystä olennaisia, jotta talouden toimijat voivat pyytää yksilöllisiä tunnisteita toimivaltaiselta tunnisteiden antajalta. Yksilöllisiä tunnisteita ja tunnistekoodeja tarvitaan lisäksi yhdessä siihen, että voidaan kirjata ja toimittaa tietoja tuotteiden liikkeistä ja transaktioista. Talouden toimijan, toimintayksikön ja koneen tunnistekoodien pyytämiseen sovellettavat säännöt vahvistetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 14, 16 ja 18 artiklassa. Tunnisteiden antajien toimivalta antaa tunnistekoodeja perustuu paikkaan, jossa talouden toimijat harjoittavat toimintaansa.

(7)

Tämän päätöksen hyväksymisajankohtana useat jäsenvaltiot eivät vielä olleet ilmoittaneet komissiolle tunnisteiden antajiensa nimeämisestä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Jos toimivaltaista tunnisteiden antajaa ei ole käytettävissä, talouden toimijat eivät voi pyytää tunnistekoodeja tai yksilöllisiä tunnisteita. Tästä seuraa, että kyseiset talouden toimijat eivät voi saattaa tuotteitaan markkinoille. Tämä voi haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja erityisesti tupakkatuotteiden yhteisön sisäistä kauppaa, mikä saattaa vaarantaa jäljitettävyysjärjestelmän perustavoitteen ja tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämisen.

(8)

Jotta voitaisiin tietyssä määrin rajoittaa sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan mahdollista vääristymistä ja auttaa varmistamaan, että jäljitettävyysjärjestelmän toiminta alkaa aikataulussaan, komission olisi annettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti talouden toimijoille rajoitetuksi ajaksi lupa käyttää jo nimetyn tunnisteiden antajan palveluja.

(9)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti jo nimetyt tunnisteiden antajat päättävät itse, hyväksyvätkö ne yksilöllisten tunnisteiden luomista ja antamista koskevat talouden toimijoiden pyynnöt. Kun toimivaltainen tunnisteiden antaja ei ole tilapäisesti käytettävissä, muut nimetyt tunnisteiden antajat voivat antaa talouden toimijoille myös tunnistekoodit, joita tarvitaan yksilöllisten tunnisteiden luomiseen ja antamiseen ja direktiivin 2014/40/EU 15 artiklan 5 kohdassa ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 VI luvussa asetettujen velvoitteiden täyttämiseen. Lisäpalvelujen tarjoamisen ei missään tapauksessa pitäisi vaarantaa asianomaisen tunnisteiden antajan muita toimintoja.

(10)

Tunnistekoodit, jotka tunnisteiden antajat ovat luoneet, kun toimivaltainen tunnisteiden antaja ei tilapäisesti ollut käytettävissä, olisi siirrettävä yhdessä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 14 artiklan 2 kohdassa, 16 artiklan 2 kohdassa ja 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa toimivaltaiselle tunnisteiden antajalle, kun se on nimetty. Siirto olisi tehtävä sähköisesti ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisen tunnisteiden antajan esitettyä sitä koskevan pyynnön niille tunnisteiden antajille, jotka ovat päättäneet luoda tunnistekoodit, kun toimivaltainen tunnisteiden antaja ei tilapäisesti ollut käytettävissä.

(11)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 4 artiklan 5 kohdan nojalla annettua lupaa käyttää toisen tunnisteiden antajan palveluja olisi sovellettava vain silloin, kun toimivaltainen tunnisteiden antaja ei tilapäisesti ole käytettävissä.

(12)

Tämä päätös ei saisi vaikuttaa täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/574 vahvistettuihin toimivaltasääntöihin, jotka koskevat ensimmäisten vähittäismyyntipaikkojen toiminnanharjoittajille annettavien talouden toimijan ja toimipaikan koodien antamista ja rekisteröintiä.

(13)

Kun otetaan huomioon, että direktiivin 2014/40/EU 15 artiklassa säädettyä jäljitettävyysjärjestelmää sovelletaan savukkeisiin ja kääretupakkaan 20 päivästä toukokuuta 2019, tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(14)

Koska täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 4 artiklan 5 kohdan nojalla annettava lupa on luonteeltaan tilapäinen, komissio katsoo, että tämän päätöksen soveltamiselle olisi asetettava ajallinen rajoitus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Komissio antaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa määritellyille talouden toimijoille luvan käyttää toisen, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 3 artiklan mukaisesti nimetyn tunnisteiden antajan palveluja.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu lupa on voimassa ainoastaan silloin, kun toimivaltainen tunnisteiden antaja ei tilapäisesti ole käytettävissä, ja joka tapauksessa enintään 31 päivään joulukuuta 2019.

Tämä päätös ei vaikuta täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/574 vahvistettuihin toimivaltasääntöihin, jotka koskevat ensimmäisten vähittäismyyntipaikkojen toiminnanharjoittajille annettavien talouden toimijan ja toimipaikan koodien antamista ja rekisteröintiä.

2 artikla

Talouden toimijan, toimintayksikön ja koneen tunnistekoodit, jotka tunnisteiden antajat ovat luoneet, kun toimivaltainen tunnisteiden antaja ei tilapäisesti ollut käytettävissä, on siirrettävä toimivaltaiselle tunnisteiden antajalle, kun se on nimetty, sen pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivytystä. Nämä tunnistekoodit on siirrettävä yhdessä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/574 14 artiklan 2 kohdassa, 16 artiklan 2 kohdassa ja 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa.

Siirto on tehtävä sähköisesti.

Toimivaltaisen tunnisteiden antajan on ilmoitettava siirrosta talouden toimijoille.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2019.

Tehty Brysselissä 2 päivänä toukokuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 127, 29.4.2014, s. 1.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/574, annettu 15 päivänä joulukuuta 2017, teknisistä standardeista tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmän perustamista ja toimintaa varten (EUVL L 96, 16.4.2018, s. 7).

(3)  Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen liitetty, tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskeva lisäpöytäkirja (EUVL L 268, 1.10.2016, s. 10).

(4)  Neuvoston päätös (EU) 2016/1749, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2016, Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen liitetyn, tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskevan lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta lukuun ottamatta sen määräyksiä, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan (EUVL L 268, 1.10.2016, s. 1). Neuvoston päätös (EU) 2016/1750, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2016, Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen liitetyn, tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskevan lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta lisäpöytäkirjan niiden määräysten osalta, jotka koskevat rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön ja rikosten määritelmiin liittyviä velvoitteita (EUVL L 268, 1.10.2016, s. 6).