ISSN 1977-0812 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 58 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
62. vuosikerta |
Sisältö |
|
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
Komission asetus (EU) 2019/318, annettu 19 päivänä helmikuuta 2019, asetuksen (EU) 2017/2400 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisen osalta ( 1 ) |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
26.2.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 58/1 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2019/318,
annettu 19 päivänä helmikuuta 2019,
asetuksen (EU) 2017/2400 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisen osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta sekä direktiivien 80/1269/ETY, 2005/55/EY ja 2005/78/EY kumoamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan e alakohdan,
ottaa huomioon puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (2) (puitedirektiivi) ja erityisesti sen 39 artiklan 7 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission asetuksella (EU) 2017/2400 (3) otetaan käyttöön yhteinen menetelmä, jolla voidaan puolueettomasti vertailla unionin markkinoille saatettujen raskaiden hyötyajoneuvojen suorituskykyä niiden hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen osalta. Siinä vahvistetaan säännökset, jotka koskevat raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen vaikuttavien komponenttien sertifiointia, otetaan käyttöön simulointiväline hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseen ja ilmoittamiseen ja vahvistetaan muun muassa vaatimukset, joita jäsenvaltioiden viranomaisten ja valmistajien on noudatettava tarkastaakseen, että komponenttien sertifiointi ja simulointivälineen käyttö ovat vaatimusten mukaisia. |
(2) |
Asetuksen (EU) 2017/2400 voimaantulon jälkeen saadun kokemuksen myötä on havaittu monia selvennystä kaipaavia seikkoja, jotka liittyvät raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen yhteiseen määritysmenetelmään, simulointivälineen käyttöön, komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien sertifiointiin sekä menettelyyn, jolla tarkastetaan simulointivälineen käytön ja komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien sertifioinnin vaatimustenmukaisuus. Nämä selvennykset vaikuttavat myös valmistajien direktiivin 2007/46/EY mukaisesti toimittamiin tietoihin. |
(3) |
Komissio on arvioinut tarvittavien selvennysten teknisiä ja taloudellisia vaikutuksia. |
(4) |
Yhteisen menetelmän, jolla voidaan objektiivisesti verrata raskaiden hyötyajoneuvojen suorituskykyä hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen kannalta, tehostamisen odotetaan parantavan unionin tuotannonalan kilpailukykyä ja avoimuutta markkinoilla raskaiden hyötyajoneuvojen polttoaineenkulutuksen osalta. |
(5) |
Nesteytetty maakaasu (LNG) on käytettävissä oleva dieselin vaihtoehto raskaiden hyötyajoneuvojen polttoaineena. Tulevan innovatiivisen LNG-pohjaisen teknologian käyttöönotto vähentää hiilidioksidipäästöjä edelleen verrattuna dieselajoneuvoihin. Jotta nesteytetty maakaasu kuuluisi moottorien testausmenettelyn piiriin, se on aiheellista ottaa mukaan uutena vertailupolttoaineena moottorien sertifiointiin raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseksi. |
(6) |
On aiheellista ottaa huomioon työajoneuvojen erityispiirteet – toisin sanoen ajoneuvojen, joita käytetään muihin tarkoituksiin kuin tavaroiden toimittamiseen. Kyseiset ajoneuvot olisi sen vuoksi luokiteltava olemassa olevien ajoneuvoryhmien alaryhmiin, jotta ne voidaan erottaa ajoneuvoista, joita käytetään ainoastaan tavaroiden toimittamiseen, ja niiden hiilidioksidipäästöt olisi määritettävä käyttöprofiilien mukaisesti. |
(7) |
Lisäksi on aiheellista määritellä selkeästi ne ajoneuvot, joihin niiden kehittyneiden voimalaitteiden vuoksi – mukaan lukien sähkö-, hybridisähkö- ja kaksipolttoainekäyttöiset voimalaitteet – ei tällä hetkellä voida soveltaa vaatimusta, jonka mukaan niiden hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus on määritettävä saatavissa olevalla simulointivälineellä. Jotta näiden ajoneuvojen markkinaosuuden kasvuvauhti tunnettaisiin varmasti, olisi säädettävä erityisestä menettelystä, jolla kyseiset ajoneuvot ja niiden voimalaitteet voidaan tunnistaa selkeästi. |
(8) |
Hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi on tärkeää, että uusien raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöt noudattavat asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti määritettyjä arvoja. Simulointivälineen käytön ja hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen vaikuttavien komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien sertifioinnin vaatimustenmukaisuus olisi sen vuoksi tarkastettava ajonaikaisella tarkastustestausmenettelyllä asetuksessa (EU) 2017/2400 vahvistettujen menettelyjen lisäksi. Valmistajan olisi suoritettava tarkastustestausmenettely, ja sen olisi oltava hyväksyntäviranomaisten todentama. |
(9) |
Hyväksyntäviranomaisten olisi voitava määrätä korjaavia toimenpiteitä kaikille järjestelmällisille sääntöjenvastaisuuksille, jotka ovat yhteydessä hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien sertifiointiin ja simulointivälineen käyttöön, myös silloin, kun tällaisia sääntöjenvastaisuuksia havaitaan tutkimuksessa, joka tehdään ajoneuvon tultua hylätyksi tarkastustestausmenettelyssä. Jos hyväksyntäviranomaiset eivät ajoneuvon hylkäämisestä huolimatta havaitse sääntöjenvastaisuuksia, jotka koskevat hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien sertifiointia tai simulointivälineen käyttöä, komission olisi voitava tutkia simulointivälineen mahdollista virhetoimintaa. |
(10) |
Tarkastustestausmenettelyssä olisi mitattava raskaan hyötyajoneuvon pyörän vääntömomentti, moottorin pyörimisnopeus, valittu vaihde ja polttoaineenkulutus ajon aikana olosuhteissa, jotka ovat lähellä simulointivälineeseen asetettua käyttöprofiilia, ja verrattava polttoaineenkulutusta simulointivälineen laskemaan polttoaineenkulutukseen. Jotta tarkastustestausmenettely katsottaisin läpäistyksi, lasketun polttoaineenkulutuksen olisi tietyn toleranssin rajoissa vastattava mitattua polttoaineenkulutusta. |
(11) |
Fysikaalisella testillä tehdyn numeerisen simuloinnin tulosten järjestelmällinen tarkastaminen on uusi käsite eurooppalaisessa tyyppihyväksyntälainsäädännössä. Sen vuoksi tarkastustestausmenettelyä arvioidaan tulevaisuudessa, jotta sitä voitaisiin mahdollisesti parantaa. Komissio ja hyväksyntäviranomaiset olisi näin ollen valtuutettava keräämään valmistajilta tarkastustestausmenettelyjen tulokset ja arvioimaan niitä. |
(12) |
Jotta hyväksyntäviranomaisilla ja valmistajilla olisi riittävästi aikaa mukautua uusiin säännöksiin, velvollisuutta tarkastaa uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus ajonaikaisella tarkastustestausmenettelyllä olisi sovellettava 1 päivästä heinäkuuta 2020. |
(13) |
Ajoneuvoryhmiin 4, 5, 9 ja 10 kuuluvien ajoneuvojen hiilidioksidipäästötietoja, jotka on määritetty asetuksen (EU) 2017/2400 mukaisesti, on määrä seurata Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/956 (4) nojalla vuodesta 2019 alkaen. Tässä asetuksessa vahvistettujen asetuksen (EU) 2017/2400 muutosten tavoitteena on varmistaa, että kaikkien asetuksen (EU) 2018/956 soveltamisalaan kuuluvien asianomaisten ajoneuvojen osalta voidaan vuonna 2019 kerätä luotettavat hiilidioksidipäästötiedot. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että tässä asetuksessa säädetyt muutokset tulevat voimaan viipymättä. |
(14) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat teknisen komitean – moottoriajoneuvot lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) 2017/2400 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) 2017/2400 seuraavasti:
1) |
Korvataan 2 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Kun kyse on 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen monivaiheisista tyyppihyväksynnistä tai yksittäishyväksynnistä, tätä asetusta sovelletaan ainoastaan perusajoneuvoihin, jotka on varustettu vähintään alustalla, moottorilla, vaihteistolla, akseleilla ja renkailla.” |
2) |
Muutetaan 3 artikla seuraavasti:
|
3) |
Muutetaan 5 artikla seuraavasti:
|
4) |
Muutetaan 9 artikla seuraavasti:
|
5) |
Lisätään 12 artiklaan 6 ja 7 kohta seuraavasti: ”6. ZE-HDV-, He-HDV- ja kaksipolttoaineajoneuvojen osalta simulaatiovälineen varsinaisiin syöttötietoihin on sisällyttävä liitteessä III olevassa taulukossa 5 esitetyt tiedot. 7. Jos ajoneuvo on tarkoitettu myytäväksi, rekisteröitäväksi tai käyttöönotettavaksi varustettuna tavallisilla ja talvirenkailla, valmistaja voi valita, kumpia renkaita hiilidioksidipäästöjen määrittämisessä käytetään.” |
6) |
Korvataan 13 artiklan 8 kohta seuraavasti: ”8. Renkaita koskevana kiinteänä arvona on käytettävä arvoa, joka annetaan luokan C3 talvirenkaille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 (*1) liitteessä II olevan B osan taulukossa 2. (*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009 moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1).”" |
7) |
Muutetaan 20 artikla seuraavasti:
|
8) |
Korvataan 23 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”1. Jos hyväksyntäviranomainen havaitsee 20 ja 22 artiklan mukaisesti, että valmistajan toteuttamat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 12 artiklan 1 kohdassa lueteltujen komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät ominaisuudet, jotka on sertifioitu 17 artiklan mukaisesti, eivät poikkea sertifioiduista arvoista, eivät ole riittäviä, hyväksyntäviranomaisen on pyydettävä valmistajaa toimittamaan suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi 30 kalenteripäivän kuluessa hyväksyntäviranomaisen esittämän pyynnön vastaanottamisesta.” |
9) |
Muutetaan 24 artikla seuraavasti:
|
10) |
Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti. |
11) |
Muutetaan liite III tämän asetuksen liitteen II mukaisesti. |
12) |
Muutetaan liite IV tämän asetuksen liitteen III mukaisesti. |
13) |
Muutetaan liite V tämän asetuksen liitteen IV mukaisesti. |
14) |
Muutetaan liite VI tämän asetuksen liitteen V mukaisesti. |
15) |
Muutetaan liite VII tämän asetuksen liitteen VI mukaisesti. |
16) |
Muutetaan liite VIII tämän asetuksen liitteen VII mukaisesti. |
17) |
Muutetaan liite IX tämän asetuksen liitteen VIII mukaisesti. |
18) |
Muutetaan liite X tämän asetuksen liitteen IX mukaisesti. |
19) |
Lisätään uusi liite X a tämän asetuksen liitteen X mukaisesti. |
2 artikla
Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivin 2007/46/EY liitteet I, IV ja IX tämän asetuksen liitteen XI mukaisesti.
3 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2 artiklaa sovelletaan 1 päivästä syyskuuta 2019.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä helmikuuta 2019.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 188, 18.7.2009, s. 1.
(2) EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.
(3) Komission asetus (EU) 2017/2400, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisen osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY ja komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 muuttamisesta (EUVL L 349, 29.12.2017, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/956 uusien raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen seurannasta ja raportoinnista (EUVL L 173, 9.7.2018, s. 1).
LIITE I
Korvataan asetuksen (EU) N:o 2017/2400 liitteessä I oleva taulukko 1 seuraavasti:
”Taulukko 1
Luokan N ajoneuvojen ajoneuvoryhmät
Ajoneuvoryhmiin luokituksen kannalta merkityksellisten seikkojen kuvaus |
Ajoneuvoryhmä |
Käyttöprofiilin ja ajoneuvon konfiguraation määrittäminen |
|||||||||||||||||||||||||
Akselikonfiguraatio |
Alustakonfiguraatio |
Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (tonnia) |
Kaukoreitti |
Kaukoreitti (EMS) |
Alueellinen reitti |
Alueellinen reitti (EMS) |
Kaupunkireitti |
Kunnalliset palvelut |
Rakentaminen |
||||||||||||||||||
4 × 2 |
Jäykkä kuorma-auto |
> 3,5–7,5 |
(0) |
|
|||||||||||||||||||||||
Jäykkä kuorma-auto (tai vetoajoneuvo) (**) |
> 7,5–10 |
1 |
|
|
R |
|
R |
|
|
||||||||||||||||||
Jäykkä kuorma-auto (tai vetoajoneuvo) (**) |
> 10–12 |
2 |
R+T1 |
|
R |
|
R |
|
|
||||||||||||||||||
Jäykkä kuorma-auto (tai vetoajoneuvo) (**) |
> 12–16 |
3 |
|
|
R |
|
R |
|
|
||||||||||||||||||
Jäykkä kuorma-auto |
> 16 |
4 |
R+T2 |
|
R |
|
R |
R |
|
||||||||||||||||||
Vetoajoneuvo |
> 16 |
5 |
T+ST |
T+ST+T2 |
T+ST |
T+ST+T2 |
T+ST |
|
|
||||||||||||||||||
Jäykkä kuorma-auto |
> 16 |
4v (***) |
|
|
|
|
|
R |
R |
||||||||||||||||||
Vetoajoneuvo |
> 16 |
5v (***) |
|
|
|
|
|
|
T+ST |
||||||||||||||||||
4x4 |
Jäykkä kuorma-auto |
> 7,5–16 |
(6) |
|
|||||||||||||||||||||||
Jäykkä kuorma-auto |
> 16 |
(7) |
|
||||||||||||||||||||||||
Vetoajoneuvo |
> 16 |
(8) |
|
||||||||||||||||||||||||
6 × 2 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
9 |
R+T2 |
R+D+ST |
R |
R+D+ST |
|
R |
|
|||||||||||||||||
Vetoajoneuvo |
kaikki painoluokat |
10 |
T+ST |
T+ST+T2 |
T+ST |
T+ST+T2 |
|
|
|
||||||||||||||||||
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
9v (***) |
|
|
|
|
|
R |
R |
||||||||||||||||||
Vetoajoneuvo |
kaikki painoluokat |
10v (***) |
|
|
|
|
|
|
T+ST |
||||||||||||||||||
6 × 4 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
11 |
R+T2 |
R+D+ST |
R |
R+D+ST |
|
R |
R |
|||||||||||||||||
Vetoajoneuvo |
kaikki painoluokat |
12 |
T+ST |
T+ST+T2 |
T+ST |
T+ST+T2 |
|
|
T+ST |
||||||||||||||||||
6 × 6 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
(13) |
|
|||||||||||||||||||||||
Vetoajoneuvo |
kaikki painoluokat |
(14) |
|
||||||||||||||||||||||||
8 × 2 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
(15) |
|
|||||||||||||||||||||||
8 × 4 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
16 |
|
|
|
|
|
|
R |
|||||||||||||||||
8 × 6 8 × 8 |
Jäykkä kuorma-auto |
kaikki painoluokat |
(17) |
|
|||||||||||||||||||||||
|
(**) Näissä ajoneuvoluokissa vetoajoneuvot katsotaan jäykiksi kuorma-autoiksi, mutta niillä on tietty vetoajoneuvon ajokuntoinen paino
(***) Ajoneuvoluokkien 4, 5, 9 ja 10 alaryhmä ”v”: näitä käyttöprofiileja sovelletaan ainoastaan työajoneuvoihin
LIITE II
Muutetaan asetuksen (EU) 2017/2400 liite III seuraavasti:
(1) |
Korvataan 2 kohdan 1 alakohta seuraavasti: ”(1) ”Parameter ID”: simulointivälineessä käytettävä tietyn syöttöparametrin tai syöttötietojoukon yksilöllinen tunniste” |
(2) |
Muutetaan 3 kohta seuraavasti:
|
(3) |
Poistetaan 4.3 kohdan toisen alakohdan d alakohta (”Ryhmien 1, 2 ja 3 ajoneuvojen osalta”) |
(4) |
Lisätään 8–8.4 kohta seuraavasti: ”8. Kuljettajaa avustavat edistyneet järjestelmät:
|
(1) Jos vaihteistoon on asennettu useita voimanulosoton kytkentälaitteita, ilmoitetaan ainoastaan komponentit, joiden häviöt ovat yhdistettyjen kriteerien ”PTOShaftsGearWheels” ja ”PTOShaftsOtherElements” osalta suurimmat liitteessä IX olevan 3.6 kohdan mukaisesti.”
LIITE III
Muutetaan asetuksen (EU) 2017/2400 liite IV seuraavasti:
(1) |
Muutetaan OSA I seuraavasti:
|
(2) |
Muutetaan OSA II seuraavasti:
|
(3) |
Poistetaan OSA III. |
LIITE IV
Muutetaan asetuksen (EU) 2017/2400 liite V seuraavasti:
(1) |
Korvataan 3.1.5 kohdan 4 alakohta seuraavasti:
|
(2) |
Muutetaan 3.2 kohta seuraavasti:
|
(3) |
Korvataan 4.3.5.2.1 kohdan seitsemäs kappale seuraavasti: ”Moottorin tavoitepyörimisnopeuden kuusi lisäasetuspistettä määritetään seuraavien säännösten mukaisesti:
|
(4) |
Korvataan 4.3.5.2.2 kohdan toinen kappale seuraavasti: ”Kaikki moottorin tavoitepyörimisnopeuden tietyn asetuspisteen kohdalla olevat tavoitevääntömomentin asetuspisteet, jotka ylittävät raja-arvon, joka määritetään tässä moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteessä olevasta täyskuormituksen vääntömomentin arvosta miinus 5 prosenttia suurimmasta kokonaisvääntömomentista Tmax_overall, on korvattava yhdellä täyskuormituksen tavoitevääntömomentin asetuspisteellä kyseisessä moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteessä. Kaikki kyseiset korvaavat asetuspisteet mitataan vain kerran 4.3.5.5 kohdassa määritellyn FCMC-testinkulun mukaisesti. Kuvassa 2 on esimerkki tavoitevääntömomentin asetuspisteiden määrityksestä.” |
(5) |
Korvataan 5.1 kohdan ensimmäinen kappale seuraavasti: ”Moottorin kokonaistyö syklin aikana tai tietyn ajan kuluessa on määritettävä tämän liitteen 3.1.2 kohdan ja E-säännön nro 49 muutossarjan 06 liitteessä 4 olevien 6.3.5 ja 7.4.8 kohdan mukaisesti määritetyn moottorin tehon kirjatuista arvoista.” |
(6) |
Korvataan 5.3.3.1 kohdassa olevan taulukon 4 viimeinen rivi ”Maakaasu / kipinäsytytys” seuraavasti:
|
(7) |
Korvataan 6.1.8 kohdan toinen kappale otsikon jälkeen seuraavasti: ”Arvo pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29–06 mukaisesti.” |
(8) |
Muutetaan lisäyksessä 2 oleva OSA 1 seuraavasti:
|
(9) |
Muutetaan lisäys 3 seuraavasti:
|
(10) |
Muutetaan lisäys 4 seuraavasti:
|
(11) |
Muutetaan lisäyksessä 5 oleva 1 kohta seuraavasti:
|
(12) |
Muutetaan lisäys 6 seuraavasti:
|
(13) |
Muutetaan lisäys 7 seuraavasti:
|
(14) |
Korvataan lisäyksessä 8 oleva 8.1 kohta seuraavasti:
|
LIITE V
Muutetaan asetuksen (EU) 2017/2400 liite VI seuraavasti:
(1) |
Korvataan 3.1.2.1 kohdassa neljäs kappale otsikon jälkeen seuraavasti: ”Ajoneuvon vaihteiston ja vaihteen kokonaistestausaika saa olla enintään 5 kertaa vaihdekohtainen todellinen testausaika (jolloin vaihteisto voidaan testata uudelleen mittaus- tai testipenkkivirheen vuoksi).” |
(2) |
Korvataan 3.3.8.2 kohdan toinen virke seuraavasti: ”Mitatun keskimääräisen vääntömomentin käyttöakselilla pitää olla pienempi kuin ± 5 Nm tai ± 0,5 % verrattuna kullekin mitatulle käyttöpisteelle asetettuun momenttiin koko momenttihäviömittaussarjassa sen mukaan, kumpi arvo on suurempi.” |
(3) |
Korvataan 5.1.6.2.2.4 kohdan 1 alakohta seuraavasti:
|
(4) |
Korvataan 8.1.3 kohdan kolmas kappale seuraavasti: ”X:n arvoksi asetetaan 1,5 %, kun kyse on SMT-, AMT- tai DCT-vaihteistosta, ja 3 %, kun kyse on automaattisesta pikavaihteistosta tai useammalla kuin kahdella kitkakytkimellä varustetusta vaihteistosta.” |
(5) |
Muutetaan lisäys 2 seuraavasti:
|
(6) |
Muutetaan lisäys 3 seuraavasti:
|
(7) |
Muutetaan lisäys 4 seuraavasti:
|
(8) |
Muutetaan lisäys 5 seuraavasti:
|
(9) |
Muutetaan lisäys 7 seuraavasti:
|
(10) |
Muutetaan lisäys 12 seuraavasti:
|
(1) DCT-vaihteistotyyppi ilmoitetaan AMT-vaihteistotyyppinä”.
LIITE VI
Muutetaan asetuksen (EU) 2017/2400 liite VII seuraavasti:
(1) |
Korvataan 4.3 kohdassa toinen virke otsikon jälkeen seuraavasti: ”Momenttihäviötulokset täydennetään 4.4.8 kohdan mukaisesti ja muotoillaan lisäyksen 6 mukaisesti simulointivälineellä tehtävää jatkokäsittelyä varten.” |
(2) |
Lisätään 4.4.1 kohdassa ensimmäiseen otsikon jälkeen tulevaan kappaleeseen virke seuraavasti: ”Momentinmittaussekvenssi toteutetaan ja kirjataan kaksi kertaa.” |
(3) |
Korvataan 4.4.2 kohdassa otsikon jälkeen tuleva kappale seuraavasti: ”Mittauksen kesto on kussakin yksittäisessä ruudukkopisteessä 5–20 sekuntia.” |
(4) |
Korvataan 4.4.3 kohdassa ensimmäinen kappale otsikon jälkeen seuraavasti: ”Kullekin ruudukkopisteelle 4.4.2 kohdan mukaisesti 5–20 sekunnin mittausjaksolla kirjatuista arvoista määritetään aritmeettinen keskiarvo.” |
(5) |
Korvataan 4.4.5.1 kohta seuraavasti:
|
(6) |
Korvataan 4.4.8.5 kohta seuraavasti:
|
(7) |
Korvataan 6.2.1 kohdassa oleva kaavio 2 seuraavasti: ”Kaavio 2 Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arvioimisessa käytettävät nopeus- ja momenttialueet ”. |
(8) |
Korvataan 6.4.1 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:
|
(9) |
Muutetaan lisäys 2 seuraavasti:
|
(10) |
Muutetaan lisäyksessä 4 oleva 3.1 kohta seuraavasti:
|
(11) |
Muutetaan lisäys 5 seuraavasti:
|
(12) |
Muutetaan lisäys 6 seuraavasti:
|
LIITE VII
Muutetaan asetuksen (EU) 2017/2400 liite VIII seuraavasti:
(1) |
Korvataan 3 kohdassa toinen otsikon jälkeen tuleva kappale seuraavasti: ”Jos ajoneuvot eivät kuulu perheeseen, niiden osalta käytetään tämän liitteen lisäyksessä 7 kuvattuja kiinteitä Cd · Adeclared -arvoja. Tällöin ei toimiteta ilmanvastusta koskevia syöttötietoja. Simulointiväline soveltaa kiinteitä arvoja automaattisesti.” |
(2) |
Korvataan 3.3.1 ja 3.3.2 kohta seuraavasti:
|
(3) |
Korvataan 3.3.7 kohdan iii alakohta seuraavasti:
|
(4) |
Korvataan 3.5.3.1 kohdan vii alakohta seuraavasti:
|
(5) |
Lisätään 3.5.3.2 kohdassa otsikon jälkeen tulevaan kappaleeseen seuraava: ”Jos suurta nopeutta ei voida pitää yllä koko kierroksen ajan esimerkiksi liian tiukkojen mutkien vuoksi, voidaan tavoitenopeusvaatimuksesta poiketa mutkissa ja niiden lähellä olevilla suorilla osuuksilla, joita tarvitaan ajoneuvon nopeuden vähentämiseen tai lisäämiseen. Poikkeamat on pidettävä mahdollisimman vähäisinä. Lämmitysvaihe voidaan tehdä myös jollain läheisellä tiellä, kunhan tavoitenopeudesta ei poiketa enempää kuin ± 10 km/h aikana, joka vastaa 90:ää prosenttia lämmitysvaiheen kestosta. Lämmitysvaiheen se osuus, joka kuluu ajoneuvon ajamiseen tieltä testiradan seisonta-alueelle momenttimittarien nollaamista varten, sisällytetään 3.5.3.4 kohdassa tarkoitettuun toiseen lämmitysvaiheeseen. Tämä osuus saa kestää enintään 20 minuuttia. Mittauslaitteen on kirjattava lämmitysvaiheen aikainen nopeus ja aika.” |
(6) |
Korvataan 3.5.3.4 kohta seuraavasti:
|
(7) |
Korvataan 3.6.5 kohdan b alakohta seuraavasti:
|
(8) |
Muutetaan 3.9 kohta seuraavasti:
|
(9) |
Muutetaan taulukko 2 seuraavasti: Korvataan otsikon jälkeen tuleva neljäs rivi ”Ajoneuvon kokonaismassa” ja kymmenes rivi ”Vaihteiston tyyppi” seuraavasti:
|
(10) |
Korvataan taulukon 4 otsikko seuraavasti: ”Taulukko 4 Ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen syöttötiedot – mittausosuuden konfigurointitiedosto” |
(11) |
Korvataan 3.10.1.1 kohdan xi alakohta seuraavasti:
|
(12) |
Korvataan 3.11 kohdassa toinen otsikon jälkeen tuleva kappale seuraavasti: ”Yhden mitatun arvon Cd · Acr (0) perusteella voidaan muodostaa useampia ilmoitettuja arvoja Cd · Adeclared , kunhan lisäyksessä 5 olevan 4 kohdan mukaiset perhettä koskevat vaatimukset täyttyvät.” |
(13) |
Korvataan lisäys 2 seuraavasti: ”Lisäys 2 Ilmanvastusta koskeva ilmoituslomake
Perusta: … Ilmanvastukseen perustuva tyyppi tai perhe (tapauksen mukaan): Yleinen huomautus: Simulointivälineen syöttötietoja varten on määriteltävä sähköisen tiedoston muoto, jota voidaan käyttää tietojen siirtoon simulointivälineeseen. Simulointivälineen syöttötiedot voivat poiketa ilmoituslomakkeessa vaadituista tiedoista ja päinvastoin (määritellään myöhemmin). Tiedostoa tarvitaan etenkin silloin, kun on käsiteltävä suuria tietomääriä, kuten hyötysuhdekarttoja (manuaalista siirtoa tai syöttöä ei tarvita) … 0.0 YLEISTÄ
OSA 1 ILMANVASTUKSEEN PERUSTUVAN PERHEEN (KANTAJÄSENEN) OLENNAISET OMINAISUUDET
1.0 ERITYISET ILMANVASTUKSEEN LIITTYVÄT TIEDOT
1.3 Korin ominaisuudet (vakiokorin ominaisuuksien mukaisesti) 1.4 (Puoli)perävaunun ominaisuudet ((puoli)perävaunun ominaisuuksien mukaisesti vakiokoreittain) 1.5 Parametri, joka määrittelee perheen hakijan kuvauksen mukaisesti (kantajäsentä koskevat kriteerit ja poikkeamat perhettä koskevista kriteereistä) LIITELUETTELO
Ilmoituslomakkeen lisäys 1 Testausolosuhteita koskevat tiedot (tapauksen mukaan)
|
(14) |
Korvataan lisäyksen 3 taulukossa 7 otsikon jälkeen tuleva ajoneuvoryhmää 9 vastaava kuudes rivi seuraavasti:
|
(15) |
Korvataan lisäyksen 4 taulukon 15 otsikko seuraavasti: ”Vakiopuoliperävaunun ST1 ominaisuudet”. |
(16) |
Muutetaan lisäys 5 seuraavasti:
|
(17) |
Muutetaan lisäyksessä 6 oleva 2 kohta seuraavasti:
|
(18) |
Korvataan lisäyksessä 7 olevassa 2 kohdassa taulukkoa 19 edeltävä kappale seuraavasti:
|
(19) |
Muutetaan lisäys 8 seuraavasti:
|
(20) |
Korvataan lisäys 9 seuraavasti: ”Lisäys 9 Simulointivälineen syöttöparametrit Johdanto Tässä lisäyksessä esitetään luettelo parametreista, jotka ajoneuvon valmistajan on toimitettava simulaatiovälineeseen syötettäviksi tiedoiksi. Sovellettava xml-malli ja esimerkkitietoja on saatavissa erityisellä sähköisellä jakelualustalla. Ilmanvastustietojen esikäsittelyväline muodostaa xml-mallin automaattisesti. Määritelmät
|
”Parameter ID”:
simulointivälineessä käytettävä tietyn syöttöparametrin tai syöttötietojoukon yksilöllinen tunniste
(1)
| ”Type”: parametrin tietojen tyyppi
(2) string … merkkijono ISO 8859–1 -koodattuna token … merkkijono ISO 8859–1 -koodattuna, ei piilomerkkejä edessä tai lopussa date … päivämäärä ja aika (UTC) seuraavassa muodossa: YYYY-MM-DD T HH:MM:SS Z , kiinteät merkit kursiivilla, esim. ”2002–05–30T09:30:10Z” integer … arvo kokonaislukuna ilman etunollia, esim. ”1800” double, X … desimaaliluku, jossa täsmälleen X numeroa desimaalierottimen (tässä piste) jälkeen, ei etunollia, esim. ”double, 2”: ”2345.67”, ”double, 4”: ”45.6780”
|
”Unit” …
parametrin mittayksikkö
(3) Syöttöparametrijoukko Taulukko 1 Syöttöparametrit ”AirDrag”
Jos simulointiväline käyttää lisäyksen 7 mukaisia kiinteitä arvoja, ilmanvastusparametrin osalta ei ilmoiteta syöttötietoja. Kiinteät arvot osoitetaan automaattisesti ajoneuvoryhmittelyn mukaisesti. |
LIITE VIII
Muutetaan asetuksen (EU) 2017/2400 liite IX seuraavasti:
(1) |
Muutetaan 1 kohta seuraavasti:
|
(2) |
Korvataan 2 kohdan 17 alakohta seuraavasti:
|
(3) |
Muutetaan 3.2 kohta seuraavasti:
|
(4) |
Korvataan 3.3 kohdan kolmas kappale seuraavasti: ”Jos ajoneuvossa käytettävää teknologiaa ei ole luettelossa, simulointivälineessä käytetään teknologiaa ”tavanomainen generaattori”.” |
(5) |
Korvataan 3.5 kohdassa oleva taulukko 9 seuraavasti: ”Taulukko 9 Ilmastointijärjestelmän mekaanisen tehon tarve
|
(6) |
Korvataan 3.6 kohdassa otsikkoa seuraavan kappaleen kolmas virke seuraavasti: ”Simulointiväline lisää sovelluskohtaiset tehonkulutusarvot, jotka koskevat käyttöä voimanulosoton kytkentälaite kytkettynä. Näitä arvoja ei kuvata seuraavassa.” |
LIITE IX
Muutetaan asetuksen (EU) 2017/2400 liite X seuraavasti:
(1) |
Korvataan 3.4.1 kohta seuraavasti:
|
(2) |
Korvataan 3.4.2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Renkaanvalmistajan on käytettävä renkaan sivuseinämään tehtyjä merkintöjä tai merkittävä renkaaseen lisätunniste.” |
(3) |
Korvataan lisäys 1 seuraavasti: ”Lisäys 1 KOMPONENTIN, ERILLISEN TEKNISEN YKSIKÖN TAI JÄRJESTELMÄN SERTIFIKAATIN MALLI Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm) SERTIFIKAATTI RENGASPERHEEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖIHIN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEEN LIITTYVISTÄ OMINAISUUKSISTA Ilmoitus rengasperheen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvistä ominaisuuksista komission asetuksen (EU) 2017/2400, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2019/318
Sertifiointinumero: … Hash-tunniste: … Laajennuksen syy: …
|
(4) |
Muutetaan lisäys 2 seuraavasti:
|
(5) |
Muutetaan lisäys 3 seuraavasti:
|
(6) |
Korvataan lisäyksessä 4 oleva 2.1 kohta seuraavasti:
|
(1) Tarpeeton viivataan yli.
LIITE X
”LIITE X a
Simulointivälineen käytön sekä komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifioinnin vaatimustenmukaisuus: tarkastustestausmenettely
1. Johdanto
Tässä liitteessä vahvistetaan vaatimukset tarkastustestausmenettelylle, joka on uusien raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen tarkastamisessa käytettävä testausmenettely.
Tarkastustestausmenettely käsittää ajonaikaisen testin, jolla tarkastetaan uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt niiden valmistuksen jälkeen. Menettelyn suorittaa ajoneuvonvalmistaja ja tarkastaa se tyyppihyväksyntäviranomainen, joka on myöntänyt luvan simulointivälineen käyttöön.
Tarkastustestausmenettelyssä mitataan ajoneuvon vetävien pyörien vääntömomentti ja nopeus, moottorin pyörimisnopeus, polttoaineenkulutus, kytketty vaihde ja muut 6.1.6 kohdassa luetellut asiaan liittyvät parametrit. Mitattuja tietoja käytetään simulointivälineen syöttötietoina. Väline käyttää ajoneuvoon liittyviä varsinaisia syöttötietoja ja oheissyöttötietoja, jotka saadaan ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisestä. Tarkastustestausmenettelyn yhteydessä tehtävässä simuloinnissa käytetään syöttötietoina ajoneuvon nopeuden asemesta hetkellisesti mitattua pyörien vääntömomenttia ja pyörimisnopeutta ja moottorin pyörimisnopeutta kuvan 1 ja 6.1.6 kohdan mukaisesti. Tuulettimen teho tarkastustestausmenettelyn aikana lasketaan tuulettimen mitatun nopeuden perusteella. Tarkastustestausmenettelyn läpäisemiseksi on mitatun polttoaineenkulutuksen oltava 7 kohdassa annettujen toleranssien rajoissa ja verrannollinen tarkastustestaustiedoilla simuloituun polttoaineenkulutukseen.
Tarkastustestausmenettelyn yhteydessä on lisäksi tarkasteltava komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifioinnista saatujen ajoneuvon syöttötietojen oikeellisuutta tietojen ja niiden käsittelyn tarkastamiseksi. Ajoneuvon ilmanvastuksen ja vierintävastuksen kannalta merkityksellisiin komponentteihin, erillisiin teknisiin yksiköihin ja järjestelmiin liittyvät syöttötiedot on tarkastettava 6.1.1 kohdan mukaisesti.
Kaavio 1
Tarkastustestausmenettelyä kuvaava kaavakuva
2. Määritelmät
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
(1) |
’Tarkastustestin kannalta merkityksellisillä tiedoilla’ tarkoitetaan komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä ja järjestelmiä koskevien varsinaisten syöttötietojen ja oheissyöttötietojen muodostamaa tietojoukkoa, jota käytetään tarkastustestausmenettelyllä testattavan ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen määrittämiseen. |
(2) |
’Tarkastustestausmenettelyn kannalta merkityksellisellä ajoneuvolla’ tarkoitetaan uutta ajoneuvoa, jonka hiilidioksidipäästö- ja polttoaineenkulutusarvot on määritetty ja ilmoitettu 9 artiklan mukaisesti. |
(3) |
’Ajoneuvon korjatulla todellisella massalla’ tarkoitetaan liitteessä III olevan 2 kohdan 4 alakohdan mukaista ajoneuvon korjattua todellista massaa. |
(4) |
’Ajoneuvon todellisella massalla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1230/2012 2 artiklan 6 kohdan määritelmän mukaista ajoneuvon todellista massaa. |
(5) |
’Ajoneuvon todellisella massalla hyötykuorman kanssa’ tarkoitetaan ajoneuvon todellista massaa korirakenteineen ja tarkastustestausmenettelyssä käytetyn hyötykuorman kanssa. |
(6) |
’Pyöräteholla’ tarkoitetaan sitä kokonaistehoa ajoneuvon vetävillä pyörillä, jolla voitetaan kaikki pyörään vaikuttavat ajovastukset ja joka lasketaan simulointivälineellä käyttäen perustana vetävillä pyörillä mitattua vääntömomenttia ja pyörimisnopeutta. |
(7) |
’CAN-signaalilla’ tarkoitetaan signaalia, jonka tuottaa asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen II lisäyksessä 1 olevassa 2.1.5 kohdassa tarkoitettu liitäntä ajoneuvon sähköiseen ohjausyksikköön. |
(8) |
’Kaupunkiajolla’ tarkoitetaan kokonaismatkaa, joka ajetaan polttoaineenkulutusta mitattaessa arvoa 50 km/h pienemmillä nopeuksilla. |
(9) |
’Maantieajolla’ tarkoitetaan kokonaismatkaa, joka ajetaan polttoaineenkulutusta mitattaessa nopeuksilla 50–70 km/h. |
(10) |
’Moottoritieajolla’ tarkoitetaan kokonaismatkaa, joka ajetaan polttoaineenkulutusta mitattaessa arvoa 70 km/h suuremmilla nopeuksilla. |
(11) |
’Ylikuulumisella’ tarkoitetaan anturin (My) pääulostulosta mitattua anturiin vaikuttavan mittaussuureen (Fz) tuottamaa signaalia, joka poikkeaa ulostulolle määritellystä mittaussuureesta. Koordinaatisto määritellään standardin ISO 4130 mukaisesti. |
3. Ajoneuvojen valinta
Valmistusvuosittain valitaan testattavaksi sellainen määrä uusia ajoneuvoja, jolla varmistetaan, että tarkastustestausmenettely kattaa komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien merkitykselliset variaatiot. Tarkastustestiin otettavat ajoneuvot on valittava seuraavien vaatimusten perusteella:
a) |
Tarkastustestiin otettavat ajoneuvot valitaan tuotantolinjan ajoneuvoista, joiden hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen arvot on määritetty ja ilmoitettu 9 artiklan mukaisesti. Ajoneuvoon asennettujen komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien on oltava sarjatuotantoa ja vastattava niitä, jotka ajoneuvoon oli asennettu sen valmistumispäivänä. |
b) |
Ajoneuvot valitsee ajoneuvonvalmistajan ehdotusten perusteella se hyväksyntäviranomainen, joka on myöntänyt luvan simulointivälineen käyttöön. |
c) |
Tarkastustestiin valitaan vain ajoneuvoja, joissa on yksi vetävä akseli. |
d) |
Kuhunkin tarkastustestin kannalta merkittävien tietojen joukkoon on hyvä sisällyttää tiedot siitä moottorista, akselista ja vaihteistosta, joiden valmistajakohtaiset myyntiluvut ovat suurimmat. Komponentit, erilliset tekniset yksiköt ja järjestelmät voidaan testata kaikki samaan ajoneuvoon taikka eri ajoneuvoihin asennettuina, kunhan kullekin komponentille tehdään vähintään yksi tarkastustesti yhdessä ajoneuvossa. |
e) |
Tarkastustestiin ei valita ajoneuvoja, joiden komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien hiilidioksidisertifioinnissa käytetään vaihteiston ja akselien momenttihäviöiden osalta mitattujen arvojen asemesta kiinteitä arvoja, kunhan tuotannossa on ajoneuvoja, jotka täyttävät a–c alakohdan vaatimukset ja joissa näiden komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien hiilidioksidisertifioinnissa käytetään mittauksiin perustuvia momenttihäviökarttoja. |
f) |
Vuosittain tarkastustestattavaksi otettavien erilaisten ajoneuvojen, joiden tarkastustestin kannalta merkittävät tiedot ovat erilaisia, vähimmäismäärä määräytyy taulukossa 1 esitettyjen ajoneuvonvalmistajan myyntilukujen perusteella. Taulukko 1 Ajoneuvonvalmistajan testattavaksi otettavien ajoneuvojen vähimmäismäärän määrittäminen
|
g) |
Ajoneuvonvalmistajan on saatettava tarkastustestaus päätökseen 10 kuukauden kuluessa siitä, kun ajoneuvo valittiin tarkastustestiin. |
4. Ajoneuvon testauskunto
Kunkin tarkastustestaukseen otettavan ajoneuvon on oltava sarjatuotantokunnossa eli vastattava asiakkaalle tyypillisesti toimitettavaa ajoneuvoa. Laitteistoihin (esimerkiksi voiteluaineisiin) tai ohjelmistoihin (kuten apuhallintalaitteisiin) ei saa tehdä muutoksia.
4.1 Ajoneuvon sisäänajo
Ajoneuvoa ei ole pakko ajaa sisään. Jos testiajoneuvolla on ajettu yhteensä alle 15 000 km, on testitulokseen sovellettava 7 kohdan määritelmän mukaista muutoskerrointa. Testiajoneuvon kokonaisajokilometrimäärä on ajoneuvon matkamittarin lukema polttoaineenkulutusmittauksen alussa. Tarkastustestausmenettelyssä ajoneuvon suurin sallittu ajokilometrimäärä on 20 000 km.
4.2 Polttoaineet ja voiteluaineet
Kaikkien voiteluaineiden on vastattava ajoneuvon sarjatuotantokonfiguraatiota.
Jäljempänä 6.1.5 kohdassa kuvatussa polttoaineenkulutusmittauksessa on käytettävä liitteessä V olevassa 3.2 kohdassa tarkoitettua vertailupolttoainetta.
Polttoainesäiliön on polttoaineenkulutusmittauksen alussa oltava täynnä.
5. Mittauslaitteet
Kaikkien laboratorion vertailumittalaitteiden, joita käytetään kalibrointiin ja todentamiseen, on oltava kansallisten (tai kansainvälisten) standardien mukaisia. Kalibrointilaboratorion on täytettävä standardin ISO 9000-sarjan taikka joko standardin ISO/TS 16949 tai ISO/IEC 17025 vaatimukset.
5.1 Vääntömomentti
Suora vääntömomentti kaikilla vetävillä akseleilla mitataan jollakin seuraavista taulukossa 2 luetellut vaatimukset täyttävästä järjestelmästä:
a) |
napavääntömomenttimittari |
b) |
vannevääntömomenttimittari |
c) |
puoliakselivääntömomenttimittari. |
Kalibroidun mittausalueen on oltava vähintään 10 000 Nm. Mittausalueen on katettava kaikki vääntömomentit, joita testiajoneuvon tarkastustestausmenettelyn aikana esiintyy.
Momentinmittausjärjestelmän poikkeama on mitattava 6 kohdassa kuvatun tarkastustestin aikana nollaamalla järjestelmä 6.1.5 kohdan mukaisesti esivakautuksen jälkeen siten, että akselia nostetaan ja vääntömomentti nostetulla akselilla mitataan uudelleen välittömästi tarkastustestin jälkeen.
Jotta testitulos olisi pätevä, on osoitettava, että momentinmittausjärjestelmän suurin poikkeama tarkastustestausmenettelyssä on enintään 150 Nm (molempien pyörien arvojen summa).
5.2 Ajoneuvon nopeus
Mahdollisissa myöhemmissä vaihdesignaalin uskottavuustesteissä on käytettävä ajoneuvon nopeutta, jonka perustana on CAN-signaali.
5.3 Kytketty vaihde
Kytkettyä vaihdetta ei tarvitse mitata, vaan se lasketaan simulaatiovälineellä käyttäen perustana mitattua moottorin pyörimisnopeutta, ajoneuvon nopeutta sekä ajoneuvon rengasmittoja ja välityssuhteita 7 kohdan mukaisesti. Käytetty vaihde voidaan määrittää myös CAN-signaalista sen tarkastamiseksi, poikkeaako se simulointivälineen laskemasta vaihteesta. Jos käytetyssä vaihteessa esiintyy poikkeamia yli 5 prosentilla testin kestosta, ajoneuvonvalmistajan on selvitettävä ja raportoitava poikkeaman syyt. Käytettyä vaihdetta koskevia varsinaisia syöttötietoja käytetään simulointivälineessä vaihteesta riippuvien vaihdelaatikon häviöiden laskemiseen. Simulointivälineeseen syötettävä moottorin pyörimisnopeus otetaan 5.4 kohdassa määritellyistä varsinaisista syöttötiedoista.
5.4 Moottorin pyörimisnopeus
Moottorin pyörimisnopeuden mittaamiseen käytetään signaalia, joka saadaan ajoneuvon sähköisen ohjausyksikön liitännästä sisäisen valvontajärjestelmän käyttöliittymän kautta. Muutkin mittausjärjestelmät sallitaan, kunhan ne täyttävät taulukossa 2 asetetut vaatimukset.
5.5 Vetävän akselin pyörien pyörimisnopeus
Mittausjärjestelmän, jolla määritetään vetävän akselin vasemman ja oikean pyörän pyörimisnopeus simulointivälineessä käytettäväksi syötetiedoksi, jota käytetään arvioitaessa tehontarve pyörillä, on täytettävä taulukossa 2 asetetut vaatimukset.
5.6 Tuulettimen pyörimisnopeus
Tuulettimen pyörimisnopeuden määrittämiseen voidaan käyttää CAN-signaalia, jos se on saatavilla. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää taulukossa 2 asetetut vaatimukset täyttävää ulkoista anturia.
5.7 Polttoaineenmittausjärjestelmä
Kulutetun polttoaineen määrä on mitattava ajoneuvossa olevalla mittauslaitteella, joka ilmoittaa kulutetun polttoaineen kokonaismäärän kilogrammoina. Polttoaineenmittausjärjestelmän on perustuttava yhteen seuraavista mittausmenetelmistä:
a) |
Polttoaineen massan mittaaminen. Polttoaineenmittauslaitteen on täytettävä taulukossa 2 polttoaineen massan mittausjärjestelmälle asetetut tarkkuusvaatimukset. |
b) |
Polttoaineen tilavuuden mittaaminen ja korjaaminen polttoaineen lämpölaajenemisen suhteen. Polttoaineen tilavuuden mittauslaitteen ja polttoaineen lämpötilan mittauslaitteen on täytettävä taulukossa 2 polttoaineen tilavuuden mittausjärjestelmälle asetetut tarkkuusvaatimukset. Kulutetun polttoaineen massa lasketaan seuraavista yhtälöistä:
jossa
|
5.8 Ajoneuvon paino
Mitataan ajoneuvon seuraavat massat laitteilla, jotka täyttävät taulukossa 2 asetetut vaatimukset:
a) |
ajoneuvon todellinen massa |
b) |
ajoneuvon todellinen massa hyötykuorman kanssa. |
5.9 Ajoneuvossa tehtäviä mittauksia koskevat yleiset vaatimukset
Kaikki tiedot on kirjattava vähintään 2 hertsin taajuudella tai laitteen valmistajan suosittelemalla taajuudella sen mukaan, kumpi arvo on suurempi.
Simulointivälineen varsinaiset syöttötiedot voidaan koostaa eri tallennuslaitteista. Mittauksista on tuotettava seuraavat varsinaiset syöttötiedot:
a) |
vääntömomentti vetävillä pyörillä pyöräkohtaisesti |
b) |
pyörimisnopeus vetävillä pyörillä pyöräkohtaisesti |
c) |
vaihde (valinnainen) |
d) |
moottorin pyörimisnopeus |
e) |
tuulettimen nopeus |
f) |
ajoneuvon nopeus |
g) |
polttoainevirta. |
Vääntömomentti ja pyörimisnopeus pyörillä on kirjattava yhdellä tietojenkeruujärjestelmällä. Jos muiden signaalien kirjaamiseen käytetään eri tietojenkeruujärjestelmiä, on kirjattava yksi yhteinen signaali, esimerkiksi ajoneuvon nopeus, jotta voidaan varmistaa signaalien oikea ajallinen yhdenmukaistaminen.
Kaikkien käytettävien mittauslaitteiden on täytettävä taulukossa 2 asetetut tarkkuusvaatimukset. Sellaisten laitteiden, joita ei luetella taulukossa 2, on täytettävä liitteen V taulukossa 2 asetetut tarkkuusvaatimukset.
Taulukko 2
Mittausjärjestelmiä koskevat vaatimukset
Mittausjärjestelmä |
Tarkkuus |
Nousuaika (1) |
Ajoneuvon punnituksessa käytettävä vaaka |
50 kg tai < 0,5 % suurimmasta kalibrointiarvosta sen mukaan kumpi on pienempi |
— |
Pyörien pyörimisnopeus |
< 0,5 % suurimmasta kalibrointiarvosta |
≤ 1 s |
Nestemäisten polttoaineiden massavirta |
< 1,0 % lukemasta tai < 0,5 % suurimmasta kalibrointiarvosta sen mukaan kumpi on suurempi |
≤ 2 s |
Polttoainevirran mittausjärjestelmä (2) |
< 1,0 % lukemasta tai < 0,5 % suurimmasta kalibrointiarvosta sen mukaan kumpi on suurempi |
≤ 2 s |
Polttoaineen lämpötila |
± 1 °C |
≤ 2 s |
Jäähdytystuulettimen pyörimisnopeuden mittausanturi |
0,4 % lukemasta tai 0,2 % nopeuden suurimmasta kalibrointiarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi |
≤ 1 s |
Moottorin pyörimisnopeus |
liitteen V mukaisesti |
|
Pyörän vääntömomentti |
10 kNm:n kalibrointi: tarkkuus < 40 Nm ylikuuluminen < 20 Nm |
< 0,1 s |
Suurimpien kalibrointiarvojen on oltava vähintään 1,1 kertaa suurin ennustettu arvo, jota odotetaan eri mittausjärjestelmiltä kaikissa testiajoissa. Momentinmittausjärjestelmän suurin kalibrointiarvo voidaan rajoittaa 10 Nm:iin.
Jos käytetään useampia asteikkoja, kaikkien yksittäisten tarkkuusarvojen summan on vastattava annettua tarkkuutta.
6. Testausmenettely
6.1 Ajoneuvon valmistelu
Ajoneuvo on otettava sarjatuotannosta ja valittava 3 kohdan mukaisesti.
6.1.1 Varsinaisten syöttötietojen validointi
Varsinaisten syöttötietojen validoinnin perustana on käytettävä valittua ajoneuvoa koskevaa valmistajan kirjanpitotiedostoa. Valitun ajoneuvon valmistenumeron on oltava sama kuin asiakkaan tiedotuslomakkeessa.
Ajoneuvonvalmistajan on simulointivälineen käyttöluvan myöntäneen hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä toimitettava 15 päivän kuluessa valmistajan kirjanpitotiedosto, simulointivälineen käyttämiseksi tarvittavat varsinaiset ja oheissyöttötiedot sekä kaikkien merkityksellisten komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyviä ominaisuuksia koskeva sertifikaatti.
6.1.1.1 Komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien sekä varsinaisten ja oheissyöttötietojen tarkastaminen
Ajoneuvoon asennetuille komponenteille, erillisille teknisille yksiköille ja järjestelmille on tehtävä seuraavat tarkastukset:
a) |
Simulointivälineen tietojen eheys: tarkastetaan 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen valmistajan kirjanpitotiedoston ja asiakkaan tiedotuslomakkeen kryptografisten hash-tunnisteiden, jotka on laskettu tarkastustestausmenettelyssä uudelleen tiivistämisvälineellä, eheys vertaamalla niitä vaatimustenmukaisuustodistuksessa annettuun kryptografiseen hash-tunnisteeseen. |
b) |
Ajoneuvoa koskevat tiedot: ajoneuvon valmistenumeron, akselikonfiguraation, valittujen apulaitteiden ja voimanulosottoteknologian on vastattava valittua ajoneuvoa. |
c) |
Komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä tai järjestelmiä koskevat tiedot: hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifikaattiin merkityn sertifiointinumeron ja mallityypin on vastattava valittuun ajoneuvoon asennettua komponenttia, erillistä teknistä yksikköä tai järjestelmää. |
d) |
Simulointivälineen varsinaisten ja oheissyöttötietojen hash-tunnisteen on vastattava hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifikaattiin merkittyä hash-tunnistetta seuraavien komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien osalta:
|
6.1.1.2 Ajoneuvon massan tarkastaminen
Varsinaisten syöttötietojen tarkastamiseen on simulointivälineen käyttöluvan myöntäneen hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä sisällytettävä ajoneuvon korjatun todellisen massan tarkastaminen.
Massan tarkastamisessa on tarkastettava ajokuntoisen ajoneuvon massa asetuksen (EU) N:o 1230/2012 liitteen I lisäyksessä 2 olevan 2 kohdan mukaisesti.
6.1.1.3 Toteutettavat toimet
Jos 6.1.1.1 kohdan d alakohdan i–vii alakohdassa lueteltujen komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien sertifiointinumeroon tai yhden tai useamman niihin liittyvän tiedoston kryptografiseen hash-tunnisteeseen liittyy ristiriitaisuuksia, virheelliset tiedot korvataan jatkotoimissa paikkansapitävällä varsinaisten syöttötietojen tiedostolla, joka on läpäissyt 6.1.1.1 ja 6.1.1.2 kohdan mukaiset tarkastukset. Jos 6.1.1.1 kohdan d alakohdan i–vii alakohdassa lueteltujen komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien osalta ei ole käytettävissä täydellistä varsinaisten syöttötietojen joukkoa ja paikkansapitäviä hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen vaikuttavien ominaisuuksien sertifikaatteja, tarkastustesti lopetetaan ja ajoneuvo hylätään tarkastustestausmenettelyssä.
6.1.2 Sisäänajovaihe
Kun varsinaiset syöttötiedot on validoitu 6.1.1 kohdan mukaisesti, voidaan suorittaa enintään matkamittarilukemaan 15 000 km asti sisäänajo, jossa ei tarvitse käyttää vertailupolttoainetta, jos valitun ajoneuvon matkamittarin lukema on pienempi kuin 15 000 km. Jos jokin 6.1.1.1 kohdassa lueteltu komponentti, erillinen tekninen yksikkö tai järjestelmä on vaurioitunut, se voidaan korvata vastaavalla komponentilla, erillisellä teknisellä yksiköllä tai järjestelmällä, jolla on sama sertifiointinumero. Korvaaminen on dokumentoitava testausselosteessa.
Kaikki asiaan liittyvät komponentit, erilliset tekniset yksiköt ja järjestelmät on tarkastettava ennen mittauksia, jotta voidaan sulkea pois epätavalliset tapaukset, kuten väärä öljytaso, tukkeutuneet ilmansuodattimet tai OBD-järjestelmän antamat varoitukset.
6.1.3 Mittauslaitteita koskevat järjestelyt
Kaikki mittausjärjestelmät on kalibroitava niiden valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jos ohjeita ei ole annettu, kalibroinnissa on noudatettava valmistajan antamia suosituksia.
Sisäänajovaiheen jälkeen ajoneuvo on varustettava 5 kohdassa mainituilla mittausjärjestelmillä.
6.1.4 Testiajoneuvoa polttoaineenkulutusmittauksessa koskevat järjestelyt
Liitteen I taulukossa 1 määriteltyihin ajoneuvoryhmiin kuuluvat vetoajoneuvot voidaan testata minkä tahansa tyyppisen puoliperävaunun kanssa, kunhan jäljempänä esitetyt kuormitusvaatimukset voidaan täyttää.
Liitteen I taulukossa 1 määriteltyihin ajoneuvoryhmiin kuuluvat jäykät kuorma-autot on testattava perävaunun kanssa, jos niihin on asennettu perävaunun vetämiseen tarkoitettu kytkentä. Jäljempänä esitettävän kuorman kantamiseen voidaan käyttää mitä tahansa korityyppiä tai muuta laitetta.
Ajoneuvojen korit voivat poiketa niistä vakiokoreista, jotka esitetään liitteen I taulukossa 1 komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen vaikuttavien ominaisuuksien sertifiointia varten.
Ajoneuvon hyötykuorma on asetettava vähintään arvoon, jolla testauspainoksi saadaan 90 prosenttia yhdistelmän suurimmasta kokonaispainosta tai jäykän kuorma-auton suurimmasta kokonaispainosta ilman perävaunua.
Rengaspaineet on säädettävä valmistajan suositusten mukaisiksi. Puoliperävaunun renkaat voivat poiketa niistä vakiorenkaista, jotka esitetään asetuksen (EY) N:o 661/2009 liitteessä II olevan B osan taulukossa 2 renkaiden hiilidioksidisertifiointia varten.
Kaikki apulaitteiden energiantarpeeseen vaikuttavat asetukset on tapauksen mukaan säädettävä siten, että kohtuudella odotettava energiankulutus on pienin. Ilmastointi on kytkettävä pois toiminnasta ja ohjaamon tuuletus säädettävä keskitason massavirtaa pienemmäksi. Sellaiset energiaa kuluttavat apulaitteet, joita ei tarvita ajoneuvon ajamiseen, on kytkettävä pois toiminnasta. Ajoneuvossa energian tuottamiseen käytettävät ulkoiset laitteet, kuten ulkoiset akut, sallitaan vain taulukossa 2 lueteltujen tarkastustestausmenettelyssä käytettävien lisämittauslaitteiden käyttämiseen, mutta ne eivät saa syöttää energiaa sarjatuotantoa edustavan ajoneuvon laitteistoille.
Hiukkassuodattimen regenerointi voidaan käynnistää, mutta se on saatettava päätökseen ennen tarkastustestiä. Jos käynnistettyä hiukkassuodattimen regenerointia ei pystytä saattamaan päätökseen ennen tarkastustestiä, testi julistetaan pätemättömäksi ja toistetaan.
6.1.5 Tarkastustesti
6.1.5.1 Reitin valinta
Tarkastustestiin valitun reitin on täytettävä taulukossa 3 asetetut vaatimukset. Reitteihin voi sisältyä sekä yleisiä että yksityisiä teitä.
6.1.5.2 Ajoneuvon esivakauttaminen
Ajoneuvolle ei tarvitse tehdä erityistä esivakautusta.
6.1.5.3 Ajoneuvon lämmittäminen
Ajoneuvolla on ennen polttoaineenkulutusmittauksen aloittamista ajettava lämmitysajo taulukossa 3 esitetyn mukaisesti. Lämmitysvaihetta ei oteta huomioon tarkastustestiä arvioitaessa.
6.1.5.4 Momentinmittauslaitteiden nollaaminen
Momentinmittauslaitteiden nollaamisessa on noudatettava laitteen valmistajan ohjeita. Nollaamista varten on varmistettava, että vääntömomentti vetävällä akselilla on nolla. Nollaamista varten ajoneuvo pysäytetään välittömästi lämmitysvaiheen jälkeen, ja nollaaminen tehdään välittömästi ajoneuvon pysäyttämisen jälkeen, jotta sen jäähtymisen vaikutus voidaan minimoida. Nollaaminen on saatettava päätökseen alle 20 minuutissa.
6.1.5.5 Polttoaineenkulutuksen mittaaminen
Polttoaineenkulutuksen mittaaminen on aloitettava välittömästi pyörän vääntömomentin mittauslaitteiden nollaamisen jälkeen siten, että ajoneuvo on paikoillaan ja sen moottori käy joutokäynnillä. Ajoneuvolla ajetaan mittauksen aikana siten, että vältetään tarpeettomat jarrutukset, kaasupolkimen pumppaaminen ja rajut käännökset. Elektronisten ohjausjärjestelmien asetuksena on käytettävä asetusta, joka aktivoituu automaattisesti ajoneuvon käynnistämisen yhteydessä. Vaihteenvaihdot annetaan automaattijärjestelmän tehtäväksi, jos mahdollista. Jos elektronisten ohjausjärjestelmien säädöt voidaan tehdä vain manuaalisesti, valitaan säädöt, jotka kasvattavat kilometrikohtaista polttoaineenkulutusta. Polttoaineenkulutuksen mittaamisen kestossa on noudatettava taulukossa 3 esitettyjä toleransseja. Polttoaineenkulutuksen mittaamisen lopussa ajoneuvon on oltava paikoillaan moottori joutokäynnillä, ja mittaaminen lopetetaan välittömästi ennen momentinmittauslaitteiden poikkeaman mittaamista.
6.1.5.6 Momentinmittauslaitteiden poikkeaman mittaaminen
Momentinmittauslaitteiden poikkeama on mitattava välittömästi polttoaineenkulutuksen mittaamisen jälkeen mittaamalla vääntömomentti ajoneuvon ollessa samassa kunnossa kuin nollaamisen aikana. Jos polttoaineenkulutusmittaus ei pääty ajoneuvon nopeuden ollessa nolla, ajoneuvo on pysäytettävä poikkeaman mittaamista varten hidastamalla sitä kevyesti.
6.1.5.7 Tarkastustestin reunaehdot
Taulukossa 3 esitetään reunaehdot, joiden on validissa tarkastustestissä täytyttävä.
Jos ajoneuvo läpäisee tarkastustestin 7 kohdan mukaisesti, testiä pidetään validina myös seuraavissa tapauksissa:
— |
taulukossa 3 esitetyn parametrin 1, 2, 6 tai 9 vähimmäisarvo alittuu |
— |
taulukossa 3 esitetyn parametrin 3, 4, 5, 7, 8, 10 tai 12 enimmäisarvo ylittyy. |
Taulukko 3
Validin tarkastustestin parametrit
Nro |
Parametri |
Alaraja |
Yläraja |
Soveltamiskohde |
1 |
Lämmitys [minuuttia] |
60 |
|
|
2 |
Keskinopeus lämmityksen aikana [km/h] |
70 (3) |
100 |
|
3 |
Polttoaineenkulutuksen mittaamisen kesto [minuuttia] |
80 |
120 |
|
4 |
Kaupunkiajon osuus ajomatkasta |
2 % |
8 % |
ajoneuvoryhmät 4, 5, 9, 10 |
5 |
Maantieajon osuus ajomatkasta |
7 % |
13 % |
|
6 |
Moottoritieajon osuus ajomatkasta |
74 % |
— |
ajoneuvoryhmät 4, 5, 9, 10 |
7 |
Joutokäynnin aikaosuus ajoneuvo paikallaan |
|
5 % |
|
8 |
Ympäristön keskilämpötila |
5 °C |
30 °C |
|
9 |
Tienpinta kuiva |
100 % |
|
|
10 |
Tienpinta luminen tai jäinen |
|
0 % |
|
11 |
Tien korkeus merenpinnasta [m] |
0 |
800 |
|
12 |
Jatkuvan joutokäynnin kesto ajoneuvo paikallaan [minuuttia] |
|
3 |
|
Jos liikenneolot ovat poikkeukselliset, tarkastustesti on toistettava.
6.1.6 Tietojen ilmoittaminen
Tarkastustestausmenetelmän aikana kirjatut tiedot on ilmoitettava simulointivälineen käyttöluvan myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle seuraavasti:
a) |
Kirjatut tiedot on ilmoitettava tasaisina 2 hertsin signaaleina taulukon 1 mukaisesti. Suuremmalla taajuudella kuin 2 Hz kirjatut tiedot on muunnettava 2 hertsin signaaleiksi keskiarvottamalla aikavälit 2 hertsin noodien ympärillä. Esimerkiksi 10 hertsin näytteenottotaajuuden tapauksessa ensimmäisen 2 hertsin noodin määrittää keskiarvo sekunnista 0,1 sekuntiin 0,5 ja toisen noodin keskiarvo sekunnista 0,6 sekuntiin 1,0. Kunkin noodin aikaleima on noodin viimeinen aikaleima eli 0,5, 1,0, 1,5 jne. |
b) |
Pyöräteho lasketaan mitatusta pyörän vääntömomentista ja pyörimisnopeudesta. Kaikki arvot muunnetaan ensin 2 hertsin signaaleiksi a alakohdan mukaisesti. Lasketaan sitten pyöräteho kullakin vetävällä pyörällä 2 hertsin momentti- ja nopeussignaaleista seuraavan yhtälön mukaisesti: jossa
Tarkastustestiin kuuluvassa simulointivälineellä tehtävässä simuloinnissa käytettävien pyörätehoa koskevien varsinaisten syöttötietojen on oltava ajoneuvon kaikkien vetävien pyörien pyörätehojen summa seuraavan yhtälön mukaisesti: jossa
|
Taulukko 4
Simulointivälineeseen tarkastustestissä syötettävien mitattujen tietojen ilmoittamismuoto
Suure |
Yksikkö |
Syöttötietojen ylätunniste |
Huomautus |
aikanoodi |
[s] |
<t> |
|
ajoneuvon nopeus |
[km/h] |
<v> |
|
moottorin pyörimisnopeus |
[rpm] |
<n_eng> |
|
moottorin jäähdytystuulettimen nopeus |
[rpm] |
<n_fan> |
|
vääntömomentti (vasen pyörä) |
[Nm] |
<tq_left> |
|
vääntömomentti (oikea pyörä) |
[Nm] |
<tq_right> |
|
vasemman pyörän pyörimisnopeus |
[rpm] |
<n_wh_left> |
|
oikean pyörän pyörimisnopeus |
[rpm] |
<n_wh_right> |
|
vaihde |
[-] |
<gear> |
MT ja AMT: valinnainen signaali |
polttoainevirta |
[g/h] |
<fc> |
vakio-NCV:n tapauksessa (7.2 kohta) |
7. Testin arviointi
Verrataan simulointivälineellä simuloitua polttoaineenkulutusta mitattuun polttoaineenkulutukseen.
7.1 Polttoaineenkulutuksen simulointi
Simulointivälineen varsinaisina ja oheissyöttötietoina tarkastustestissä on käytettävä seuraavia:
a) |
Seuraavien komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät sertifioidut ominaisuudet:
|
b) |
Taulukossa 4 esitetyt varsinaiset syöttötiedot. |
Tehoa, jonka simulointiväline laskee pitkittäissuuntaisen dynamiikan yhtälöistä ajoneuvon mitatun nopeuden ja tien kaltevuuden perusteella, voidaan käyttää uskottavuustarkastuksissa, joilla selvitetään, vastaako simuloitu syklin kokonaistyö mitattua arvoa.
Simulointivälineellä lasketaan tarkastustestissä käytetyt vaihteet laskemalla moottorin pyörimisnopeudet kullakin vaihteella ajoneuvon todellisella nopeudella ja valitsemalla se vaihde, jolla moottorin pyörimisnopeus on lähinnä mitattua moottorin pyörimisnopeutta.
Simulointivälineen tarkastustestimoodissa käytetään pyörien simuloidun tehontarpeen sijaan mitattua pyörätehoa. Mitatulla moottorin pyörimisnopeudella ja tarkastustestin varsinaisissa syöttötiedoissa määritellyllä vaihteella korvataan vastaava simuloinnin osuus. Simulointivälineessä käytettävä tuulettimen vakioteho korvataan mitatusta tuulettimen nopeudesta lasketulla tuulettimen teholla simulointivälineessä seuraavasti:
jossa
Pfan |
= |
tarkastustestiä varten tehdyssä simulaatiossa käytettävä tuulettimen teho [kW] |
RPMfan |
= |
tuulettimen mitattu pyörimisnopeus [1/s] |
Dfan |
= |
tuulettimen halkaisija [m] |
C1, C2, C3 |
= |
simulointivälineen yleiset parametrit: |
C1 |
= |
7 320 W |
C2 |
= |
1 200 rpm |
C3 |
= |
810 mm |
Ohjauspumpulle, kompressorille ja generaattorille annetaan vakioarvot liitteen IX mukaisesti.
Kaikkien muiden akselia, vaihteistoa ja moottorin tehoa koskevien simulointivaiheiden ja tietojenkäsittelyn on oltava samat kuin käytettäessä simulointivälinettä uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseen ja ilmoittamiseen.
Simuloitu polttoaineenkulutusarvo on polttoaineen kokonaisvirta tarkastustestin kannalta merkityksellisellä ajomatkalla lämmitysvaiheen jälkeen tehdyn nollauksen lopusta testin loppuun. Tarkastustestin kannalta merkityksellisen ajomatkan kokonaispituus lasketaan ajoneuvon nopeuden antavasta signaalista.
Simulointivälineestä tarkastustestiä varten saatavat tulokset lasketaan seuraavasti:
jossa
VT work |
= |
simulointivälineen koko polttoaineenmittausjaksolle laskema tarkastustestin työ [kWh] |
FCsim |
= |
simulointivälineen koko polttoaineenmittausjaksolle simuloima polttoaineenkulutus [g/kWh] |
fs |
= |
simulointitaajuus [Hz] |
FCsim (t) |
= |
simulointivälineen koko testille simuloima hetkellinen polttoaineenkulutus [g/s] |
7.2 Mitatun polttoaineenkulutuksen laskeminen
Mitattu polttoaineenkulutus integroidaan samalle ajalle kuin simuloitu polttoaineenkulutus. Mitattu polttoaineenkulutus koko testissä lasketaan seuraavasti:
jossa
FCm |
= |
polttoaineenkulutus, joka on mitattu integroimalla polttoaineen massavirta koko polttoaineenkulutuksen mittausjaksolle [g/kWh] |
FCm (t) |
= |
polttoaineenkulutuksen mittausjakson aikana mitattu hetkellinen polttoaineen massavirta [g/s] |
fs |
= |
näytteenottotaajuus [Hz] |
VT workm |
= |
koko polttoaineenkulutusjakson aikana mitatuista pyörän vääntömomentista ja pyörimisnopeuksista laskettu työ pyörällä tarkastustestissä [kWh] |
Pwheel-i-measured,t |
= |
mitatuista pyörän vääntömomentista ja pyörimisnopeuksista laskettu positiivinen teho vasemmalla (i = 1) ja oikealla (i = 2) pyörällä aika-askeleessa t; vain nollaa suuremmat tehoarvot otetaan huomioon |
Torquei |
= |
hetkellisesti mitattu vääntömomentti pyörällä i aika-askeleessa t [Nm] |
rpmi |
= |
hetkellisesti mitattu pyörimisnopeus pyörällä i aika-askeleessa t [rpm] |
Mitatut polttoaineenkulutusarvot on tarkastustestin tulosten laskemiseksi korjattava suhteessa liitteessä V olevassa 3 kohdassa tarkoitettuun teholliseen lämpöarvoon (NCV).
jossa
NCVmeas |
= |
liitteessä V olevan 3.2 kohdan mukaisesti määritetty tarkastustestissä käytetyn polttoaineen NCV-arvo [MJ/kg] |
NCVstd |
= |
liitteen V taulukon 4 mukainen NCV:n kiinteä arvo [MJ/kg] |
FCm,corr |
= |
polttoaineenkulutus, joka on mitattu integroimalla polttoaineen massavirta koko polttoaineenmittausjaksolle ja korjattu suhteessa testipolttoaineen NCV-arvoon [g/kWh] |
7.3 Hyväksymis-hylkäämistarkastus
Ajoneuvo läpäisee tarkastustestin, jos korjatun mitatun polttoaineenkulutuksen ja simuloidun polttoaineenkulutuksen suhde on pienempi kuin taulukossa 5 annetut toleranssit.
Jos sisäänajovaihe oli lyhyempi kuin 15 000 km, vaikutus ajoneuvon polttoainetehokkuuteen voidaan korjata seuraavalla muutoskertoimella:
[g/kWh]
jossa
FCm-c |
= |
mitattu polttoaineenkulutus, joka on korjattu lyhyemmän sisäänajomatkan suhteen |
mileage |
= |
sisäänajomatka [km] |
ef |
= |
muutoskerroin 0,98 |
Jos ajoneuvon matkamittarin lukema on suurempi kuin 15 000 km, korjausta ei tehdä.
Koko tarkastustestin kannalta merkityksellisen ajomatkan mitatun ja simuloidun polttoaineenkulutuksen suhde lasketaan tarkastustestisuhteeksi seuraavalla yhtälöllä:
jossa
CVTP |
= |
tarkastustestausmenettelyssä mitatun ja simuloidun polttoaineenkulutuksen suhde |
Jotta ajoneuvon tarkastettuja hiilidioksidipäästöjä voitaisiin verrata ajoneuvon 9 artiklan mukaisiin ilmoitettuihin hiilidioksidipäästöihin, määritetään tarkastetut päästöt seuraavasti:
jossa
CO2verified |
= |
ajoneuvon tarkastetut hiilidioksidipäästöt [g/t-km] |
CO2declared |
= |
ajoneuvon ilmoitetut hiilidioksidipäästöt [g/t-km] |
Jos CVTP-suhdetta koskevat toleranssivaatimukset eivät täyty ensimmäisen ajoneuvon kohdalla, voidaan ajoneuvonvalmistajan pyynnöstä tehdä kaksi lisätestiä samalla tai kahdella muulla samanlaisella ajoneuvolla. Arvioitaessa taulukossa 5 esitetyn hyväksymiskriteerin täyttymistä on käytettävä näistä enintään kolmesta testistä saatujen tarkastustestisuhteiden keskiarvoa. Jos hyväksymiskriteeri ei täyty, ajoneuvo hylätään tarkastustestausmenettelyssä.
Taulukko 5
Tarkastustestin hyväksymis-hylkäämiskriteeri
|
CVPT |
Tarkastustestausmenettelyn hyväksymiskriteeri |
< 1,075 |
8. Raportointimenettelyt
Ajoneuvonvalmistajan on laadittava kustakin testatusta ajoneuvosta testausseloste, jossa esitetään vähintään seuraavat tarkastustestin tulokset:
8.1 Yleistä
8.1.1 Ajoneuvon valmistajan nimi ja osoite
8.1.2 Kokoonpanotehtaiden osoitteet
8.1.3 Ajoneuvon valmistajan edustajan nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite
8.1.4 Tyyppi ja myyntinimitys
8.1.5 Ajoneuvon ja sen hiilidioksidipäästöihin vaikuttavien komponenttien valintaperusteet (tekstinä)
8.1.6 Ajoneuvon omistaja
8.1.7 Matkamittarin lukema polttoaineenkulutusmittauksen alussa [km]
8.2 Ajoneuvon tiedot
8.2.1 Ajoneuvon malli
8.2.2 Ajoneuvon valmistenumero (VIN)
8.2.3 Ajoneuvoluokka (N2, N3)
8.2.4 Akselikonfiguraatio
8.2.5 Ajoneuvon suurin kokonaispaino [t]
8.2.6 Ajoneuvoryhmä
8.2.7 Ajoneuvon korjattu todellinen massa [kg]
8.2.8 Valmistajan kirjanpitotiedoston kryptografinen hash-tunniste
8.2.9 Ajoneuvoyhdistelmän yhdistetty kokonaispaino tarkastustestissä [kg]
8.3 Moottorin keskeiset eritelmät
8.3.1 Moottorin malli
8.3.2 Moottorin sertifiointinumero
8.3.3 Moottorin nimellisteho [kW]
8.3.4 Moottorin iskutilavuus [l]
8.3.5 Moottorin vertailupolttoaineen tyyppi (diesel / nestekaasu / paineistettu maakaasu…)
8.3.6 Polttoainekarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste
8.4 Vaihteiston keskeiset eritelmät
8.4.1 Vaihteiston malli
8.4.2 Vaihteiston sertifiointinumero
8.4.3 Tärkein häviökarttojen generoinnissa käytetty vaihtoehto (Vaihtoehto 1 / Vaihtoehto 2 / Vaihtoehto 3 / Kiinteät arvot)
8.4.4 Vaihteiston tyyppi
8.4.5 Vaihteiden lukumäärä
8.4.6 Tasauspyörästön välityssuhde
8.4.7 Hidastimen tyyppi
8.4.8 Voimanulosoton kytkentälaite (kyllä/ei)
8.4.9 Tehokarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste
8.5 Hidastimen keskeiset eritelmät
8.5.1 Hidastimen malli
8.5.2 Hidastimen sertifiointinumero
8.5.3 Häviökartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaus)
8.5.4 Hidastimen tehokarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste
8.6 Momentinmuuntimen eritelmä
8.6.1 Momentinmuuntimen malli
8.6.2 Momentinmuuntimen sertifiointinumero
8.6.3 Häviökartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaus)
8.6.4 Tehokarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste
8.7 Kulmavälityksen eritelmät
8.7.1 Kulmavälityksen malli
8.7.2 Akselin sertifiointinumero
8.7.3 Häviökartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaus)
8.7.4 Kulmavälityksen välityssuhde
8.7.5 Tehokarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste
8.8 Akselin eritelmät
8.8.1 Akselin malli
8.8.2 Akselin sertifiointinumero
8.8.3 Häviökartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaus)
8.8.4 Akselin tyyppi (esim. yksi tavanomainen vetävä akseli)
8.8.5 Akselisuhde
8.8.6 Tehokarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste
8.9 Aerodynamiikka
8.9.1 Malli
8.9.2 CdxA:n generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaaminen)
8.9.3 CdxA:n sertifiointinumero (tapauksen mukaan)
8.9.4 CdxA-arvo
8.9.5 Tehokarttatiedoston/-asiakirjan hash-tunniste
8.10 Renkaiden keskeiset eritelmät
8.10.1 Kaikkien akselien renkaiden sertifiointinumero
8.10.2 Kaikkien akselien kaikkien renkaiden vierintävastuskerroin
8.11 Apulaitteiden keskeiset eritelmät
8.11.1 Moottorin jäähdytystuulettimeen perustuva teknologia
8.11.2 Ohjauspumppuun perustuva teknologia
8.11.3 Sähköiseen järjestelmään perustuva teknologia
8.11.4 Pneumaattiseen järjestelmään perustuva teknologia
8.12 Testiolosuhteet
8.12.1 Ajoneuvon todellinen massa [kg]
8.12.2 Ajoneuvon todellinen massa hyötykuorman kanssa [kg]
8.12.3 Lämmitysaika [minuuttia]
8.12.4 Keskinopeus lämmityksen aikana [km/h]
8.12.5 Polttoaineenkulutuksen mittaamisen kesto [minuuttia]
8.12.6 Kaupunkiajon osuus ajomatkasta [%]
8.12.7 Maantieajon osuus ajomatkasta [%]
8.12.8 Moottoritieajon osuus ajomatkasta [%]
8.12.9 Joutokäynnin aikaosuus ajoneuvo paikallaan [%]
8.12.10 Ympäristön keskilämpötila [°C]
8.12.11 Tienpinta (kuiva, märkä, luminen, jäinen, muu (täsmennettävä))
8.12.12 Tien suurin korkeus merenpinnasta [m]
8.12.13 Jatkuvan joutokäynnin suurin kesto ajoneuvo paikallaan [minuuttia]
8.13 Tarkastustestin tulokset
8.13.1 Simulointivälineellä tarkastustestiä varten laskettu tuulettimen keskimääräinen teho [kW]
8.13.2 Simulointivälineellä laskettu työ tarkastustestissä [kW]
8.13.3 Työ tarkastustestissä, mitattu [kW]
8.13.4 Tarkastustestissä käytetyn polttoaineen NCV-arvo [MJ/kg]
8.13.5 Polttoaineenkulutus tarkastustestissä, mitattu [g/km]
8.13.6 Polttoaineenkulutus tarkastustestissä, mitattu ja korjattu [g/kWh]
8.13.7 Polttoaineenkulutus tarkastustestissä, simuloitu [g/km]
8.13.8 Polttoaineenkulutus tarkastustestissä, simuloitu [g/kWh]
8.13.9 Käyttöprofiili [kaukoreitti, kaukoreitti (EMS), alueellinen reitti, alueellinen reitti (EMS), kaupunkireitti, kunnalliset palvelut, rakentaminen]
8.13.10 ajoneuvon tarkastetut hiilidioksidipäästöt [g/tkm]
8.13.11 ajoneuvon ilmoitetut hiilidioksidipäästöt [g/tkm]
8.13.12 Tarkastustestausmenettelyssä mitatun ja simuloidun polttoaineenkulutuksen suhde [-]
8.13.13 Tarkastustesti hyväksytty (kyllä/ei)
8.14 Ohjelmistot ja käyttäjille annettavat tiedot
8.14.1 Simulointivälineen versio (X.X.X)
8.14.2 Simulointipäivä ja –aika
(1) Nousuajalla tarkoitetaan ajallista eroa, joka on 10 prosenttia ja 90 prosenttia lopullisesta analysaattorilukemasta olevien vasteiden välillä (t90 – t10).
(2) Tarkkuusvaatimuksen on täytyttävä koko polttoainevirran osalta 100 minuutin ajan.
(3) Tai ajoneuvon suurin nopeus, jos alle 70 km/h.
LIITE XI
Muutetaan direktiivin 2007/46/EY liitteet I, IV ja IX seuraavasti:
(1) |
Muutetaan liite I seuraavasti:
|
(2) |
Korvataan liitteessä IV olevassa I osassa selitys 16 seuraavasti:
|
(3) |
Muutetaan liite IX seuraavasti:
|