(1)

Kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan kesken tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävä pöytäkirja, jäljempänä ’pöytäkirja’, allekirjoitettiin 6 päivänä helmikuuta 2018 neuvoston päätöksen (EU) 2018/385 (2) mukaisesti sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin.

(2)

Euroopan atomienergiayhteisön toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta pöytäkirjan tekemiseen sovelletaan erillistä menettelyä.

(3)

Pöytäkirja olisi hyväksyttävä unionin ja jäsenvaltioiden puolesta,

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (3) vahvistetaan siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä edustavat hinnat.

(2)

Siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden ja muna-albumiinin edustavien hintojen määrittämisen perustana olevien tietojen säännöllinen seuranta osoittaa, että on aiheellista muuttaa tiettyjen tuotteiden edustavat tuontihinnat ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1484/95 olisi muutettava.

(4)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 (3) aloitettiin rasvattoman maitojauheen myynti tarjouskilpailumenettelyllä.

(2)

Kolmannessakymmenennessäkolmannessa osatarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Yhdistynyt kuningaskunta on osallistunut neuvoston asetukseen (EY) N:o 377/2004 (1), sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 493/2011 (2).

(2)

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti neuvoston puheenjohtajalle 1 päivänä lokakuuta 2018 eli vaaditussa kolmen kuukauden määräajassa halustaan olla osallistumatta asetuksen (EY) N:o 377/2004 uudelleenlaaditun tekstin hyväksymiseen sellaisena kuin komissio sitä ehdotti 16 päivänä toukokuuta 2018 ja neuvosto sen vastaanotti kaikilla vaadituilla kielillä 2 päivänä heinäkuuta 2018.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 377/2004 tarkoituksena on tehostaa yhteistyötä kolmansiin maihin lähetettyjen maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden välillä erityisesti asettamalla velvollisuus luoda maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden paikallisia tai alueellisia verkostoja ja edistämällä erityisen sähköisen välineen käyttöä tietojen säännölliseen vaihtamiseen paikallisten verkostojen sisällä sekä ottamalla käyttöön raportointijärjestelmä, jossa puheenjohtajavaltio raportoi kahdesti vuodessa maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden verkostojen toiminnasta, mutta siinä ei edellytetä operatiivisten järjestelmien käyttöä eikä se ole suoraan vuorovaikutuksessa muiden Schengenin säännöstöön sisältyvien oikeudellisten välineiden säännösten kanssa.

(4)

Toukokuun 16 päivänä 2018 annetulla asetuksen (EY) N:o 377/2004 uudelleenlaadintaa koskevalla ehdotuksella pyritään lisäämään maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden välistä koordinointia ja optimoimaan maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden käyttö, mukaan lukien kolmansiin maihin lähetetyt uudet eurooppalaiset yhteyshenkilöt, jotta voidaan toteuttaa tehokkaammin EU:n muuttoliikeasioiden painopisteisiin liittyviä toimia, eikä ehdotus poikkea luonteeltaan nykyisestä asetuksesta (EY) N:o 377/2004 siltä osin kuin on kyse sen erityisestä vuorovaikutuksesta Schengenin säännöstön muiden osien kanssa.

(5)

Samoin kuin nykyinen asetus (EY) N:o 377/2004, asetuksen (EY) N:o 377/2004 uudelleenlaadintaa koskeva ehdotus on siten katsottavissa Schengenin säännöstöön sisältyväksi itsenäiseksi toimenpiteeksi, joka ei ole toiminnallisesti vuorovaikutuksessa muiden Schengenin säännöstöön sisältyvien oikeudellisten välineiden kanssa.

(6)

Tässä poikkeustapauksessa ja ottaen huomioon nykyisen asetuksen (EY) N:o 377/2004 itsenäinen luonne Schengenin säännöstön sisällä voidaan katsoa, että jos Yhdistynyt kuningaskunta ei enää osallistu nykyiseen asetukseen tai sen myöhempiin muutoksiin, mutta osallistuu edelleen niihin jäljellä oleviin Schengenin säännöstön osiin, joihin se tällä hetkellä osallistuu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (3) nojalla, näin varmistettaisiin Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisimman laaja osallistuminen vahingoittamatta vakavasti muiden Schengenin säännöstön osien käytännön toimintaa ja kunnioittaen niiden johdonmukaisuutta.

(7)

Pöytäkirjan N:o 19 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti päätöksen 2000/365/EY 8 artiklan 2 kohtaa olisi sen vuoksi lakattava soveltamasta asetuksen (EY) N:o 377/2004 uudelleenlaaditun tekstin voimaantulosta alkaen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan siltä osin kuin on kyse nykyisestä asetuksesta (EY) N:o 377/2004 ja sen mahdollisista myöhemmistä muutoksista, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 377/2004 uudelleenlaadintaa koskeva ehdotus.

(8)

Tämän johdosta myös neuvoston päätöksen 2004/926/EY (4) liitteessä I olevaa 6 kohtaa olisi pöytäkirjan N:o 19 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti lakattava soveltamasta ehdotetun uudelleenlaaditun tekstin voimaantulosta alkaen siltä osin kuin on kyse asetuksesta (EY) N:o 377/2004,

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut yhdeksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta poisviemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa.

(2)

Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2), jäljempänä ’Bryssel II a -asetus’, jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman poisviemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta ja vahvistamaan menettelyt, jotta turvataan lasten pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa heidän tavanomainen asuinpaikkansa on, sekä varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon.

(3)

Bryssel II a -asetus täydentää ja vahvistaa 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa Haagin yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä ja jolla pyritään turvaamaan luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikainen palauttaminen.

(4)

Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia.

(5)

Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioiden kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin.

(6)

Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset.

(7)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä.

(8)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä kyseiseen yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä.

(9)

Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 (3) mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan.

(10)

Dominikaaninen tasavalta talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 11 päivänä elokuuta 2004. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Dominikaanisen tasavallan osalta voimaan 1 päivänä marraskuuta 2004.

(11)

Kaikki jäsenvaltiot Itävaltaa, Kroatiaa, Kyprosta, Luxemburgia, Portugalia, Romaniaa, Tanskaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta ovat jo hyväksyneet Dominikaanisen tasavallan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Dominikaanisen tasavallan tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Itävalta, Kroatia, Kypros, Luxemburg, Portugali, Romania ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Dominikaanisen tasavallan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti.

(12)

Itävallalle, Kroatialle, Kyprokselle, Luxemburgille, Portugalille, Romanialle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle olisi näin ollen unionin edun mukaisesti annettava lupa tallettaa selityksensä Dominikaanisen tasavallan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Muiden unionin jäsenvaltioiden, jotka ovat jo hyväksyneet Dominikaanisen tasavallan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen, ei olisi talletettava uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla.

(13)

Bryssel II a -asetus sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(14)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut yhdeksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta poisviemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa.

(2)

Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2), jäljempänä ’Bryssel II a -asetus’, jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman poisviemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta ja vahvistamaan menettelyt, jotta turvataan lasten pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa heidän tavanomainen asuinpaikkansa on, sekä varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon.

(3)

Bryssel II a -asetus täydentää ja vahvistaa 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa Haagin yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä ja jolla pyritään turvaamaan luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikainen palauttaminen.

(4)

Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia.

(5)

Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioiden kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin.

(6)

Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset.

(7)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä.

(8)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä kyseiseen yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä.

(9)

Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 (3) mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan.

(10)

Ecuador talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 22 päivänä tammikuuta 1992. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Ecuadorin osalta voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1992.

(11)

Kaikki asianomaiset jäsenvaltiot Itävaltaa ja Tanskaa lukuun ottamatta ovat jo hyväksyneet Ecuadorin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Ecuador on hyväksynyt Bulgarian, Kyproksen, Viron, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovenian ja Romanian liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Ecuadorin tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Itävalta voi unionin edun mukaisesti hyväksyä Ecuadorin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti.

(12)

Ukraina talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 2 päivänä kesäkuuta 2006. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Ukrainan osalta voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

(13)

Kaikki jäsenvaltiot Itävaltaa ja Tanskaa lukuun ottamatta ovat jo hyväksyneet Ukrainan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Ukrainan tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Itävalta voi unionin edun mukaisesti hyväksyä Ukrainan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti.

(14)

Itävallalle olisi näin ollen unionin edun mukaisesti annettava lupa tallettaa selityksensä Ecuadorin ja Ukrainan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Muiden unionin jäsenvaltioiden, jotka ovat jo hyväksyneet Ecuadorin ja Ukrainan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen, ei olisi talletettava uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla.

(15)

Bryssel II a -asetus sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(16)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut yhdeksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta poisviemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa.

(2)

Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2), jäljempänä ’Bryssel II a -asetus’, jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman poisviemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta ja vahvistamaan menettelyt, jotta turvataan lasten pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa heidän tavanomainen asuinpaikkansa on, sekä varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon.

(3)

Bryssel II a -asetus täydentää ja vahvistaa 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa Haagin yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä ja jolla pyritään turvaamaan luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikainen palauttaminen.

(4)

Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia.

(5)

Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioiden kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin.

(6)

Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset.

(7)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä.

(8)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä kyseiseen yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä.

(9)

Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 (3) mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan.

(10)

Honduras talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 20 päivänä joulukuuta 1993. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Hondurasin osalta voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1994.

(11)

Kaikki asianomaiset jäsenvaltiot Itävaltaa, Romaniaa ja Tanskaa lukuun ottamatta ovat jo hyväksyneet Hondurasin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Honduras on hyväksynyt Bulgarian, Kyproksen, Viron, Latvian, Liettuan, Maltan ja Slovenian liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Hondurasin tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Itävalta ja Romania voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Hondurasin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti.

(12)

Itävallalle ja Romanialle olisi näin ollen unionin edun mukaisesti annettava lupa tallettaa selityksensä Hondurasin vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Muiden unionin jäsenvaltioiden, jotka ovat jo hyväksyneet Hondurasin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen, ei olisi talletettava uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla.

(13)

Bryssel II a -asetus sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(14)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut yhdeksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta poisviemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa.

(2)

Neuvosto hyväksyi asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2), jäljempänä ’Bryssel II a -asetus’, jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman poisviemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta ja vahvistamaan menettelyt, jotta turvataan lasten pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa heidän tavanomainen asuinpaikkansa on, sekä varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon.

(3)

Bryssel II a -asetus täydentää ja vahvistaa 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyä yksityisoikeuden alaa koskevaa Haagin yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä ja jolla pyritään turvaamaan luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikainen palauttaminen.

(4)

Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia.

(5)

Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioiden kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin.

(6)

Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset.

(7)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä.

(8)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä kyseiseen yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä.

(9)

Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 (3) mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan.

(10)

Valko-Venäjä talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 12 päivänä tammikuuta 1998. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Valko-Venäjän osalta voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1998.

(11)

Kaikki asianomaiset jäsenvaltiot Itävaltaa, Luxemburgia, Romaniaa ja Tanskaa lukuun ottamatta ovat jo hyväksyneet Valko-Venäjän liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Valko-Venäjä on hyväksynyt Bulgarian, Viron, Latvian, Liettuan ja Maltan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Valko-Venäjän tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Itävalta, Luxemburg ja Romania voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Valko-Venäjän liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti.

(12)

Uzbekistan talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 31 päivänä toukokuuta 1999. Vuoden 1980 Haagin yleissopimus tuli Uzbekistanin osalta voimaan 1 päivänä elokuuta 1999.

(13)

Kaikki jäsenvaltiot Itävaltaa, Luxemburgia, Romaniaa ja Tanskaa lukuun ottamatta ovat jo hyväksyneet Uzbekistanin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Uzbekistan on hyväksynyt Bulgarian, Viron, Latvian, Liettuan ja Maltan liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Uzbekistanin tilanteen tarkastelu on osoittanut, että Itävalta, Luxemburg ja Romania voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Uzbekistanin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti.

(14)

Itävallalle, Luxemburgille ja Romanialle olisi näin ollen unionin edun mukaisesti annettava lupa tallettaa selityksensä Valko-Venäjän ja Uzbekistanin vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Muiden unionin jäsenvaltioiden, jotka ovat jo hyväksyneet Valko-Venäjän ja Uzbekistanin liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen, ei olisi talletettava uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla.

(15)

Bryssel II a -asetus sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(16)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

(1)

Direktiivin 2006/112/EY 193 artiklassa säädetään, että tavaroita luovuttava tai palveluja suorittava verovelvollinen on pääsääntöisesti velvollinen maksamaan arvonlisäveron veroviranomaisille.

(2)

Liettua pyysi 16 päivänä lokakuuta 2018 komissiossa saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa ottaa käyttöön direktiivin 2006/112/EY 193 artiklasta poikkeava erityistoimenpide, jotta se voisi soveltaa käännetyn verovelvollisuuden mekanismia kovalevyjen luovutuksiin, jäljempänä ’erityistoimenpide’.

(3)

Komissio antoi direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Liettuan hakemuksen tiedoksi muille jäsenvaltioille 19 päivänä marraskuuta 2018 päivätyillä kirjeillä. Komissio ilmoitti 20 päivänä marraskuuta 2018 päivätyllä kirjeellä Liettualle, että sillä on kaikki hakemuksen arviointia varten tarvitsemansa tiedot.

(4)

Liettuassa havaittiin yhteisön sisäisessä kaupassa MTIC-petoksia (missing trader -petoksia) elektronisten laitteiden, kuten kannettavien tietokoneiden, matkapuhelinten, tablettien ja kovalevyjen, luovutuksiin liittyen. Tällä käytännöllä on laajuutensa ja mittakaavansa vuoksi välitön hyvin kielteinen vaikutus valtion talousarvioon.

(5)

Liettua on toteuttanut useita toimenpiteitä torjuakseen ja estääkseen tämän tyyppisisä arvonlisäveropetoksia. Liettuan mukaan kyseiset toimenpiteet eivät riitä estämään elektronisten laitteiden luovutuksiin liittyviä arvonlisäveropetoksia.

(6)

Liettua aikoo ottaa käännetyn verovelvollisuuden mekanismin käyttöön elektronisten laitteiden osalta direktiivin 2006/112/EY 199 a artiklan perusteella. Kovalevyt eivät kuitenkaan kuulu kyseisen artiklan soveltamisalaan.

(7)

Voidakseen tarjota kattavamman käänteisen verovelvollisuuden mekanismin, jota sovellettaisiin direktiivin 2006/112/EY 199 a artiklan soveltamisalaan jo nyt kuuluvien elektronisten laitteiden lisäksi myös kovalevyihin, Liettua pyytää lupaa saada ottaa käyttöön erityistoimenpiteen.

(8)

Kun otetaan huomioon erityistoimenpiteen mahdollinen myönteinen vaikutus Liettuan havaitsemien arvonlisäveropetosten torjuntaan, poikkeus olisi myönnettävä määräajaksi 1 päivän maaliskuuta 2019 ja 28 päivän helmikuuta 2022 väliseksi ajaksi.

(9)

Poikkeuksille annetaan yleensä lupa rajoitetuksi ajaksi, jotta voidaan arvioida, ovatko erityistoimenpiteet asianmukaisia ja tehokkaita. Poikkeuksilla annetaan jäsenvaltioille aikaa ennen erityistoimenpiteiden voimassaolon päättymistä ottaa käyttöön muita tavanomaisia toimenpiteitä erityisen ongelman ratkaisemiseksi, jolloin poikkeusta ei enää tarvitse jatkaa. Käännetyn verovelvollisuuden mekanismin käytön mahdollistavia poikkeuksia myönnetään vain poikkeuksellisesti tietyille aloille, joilla esiintyy petoksia, ja vasta viimeisenä keinona. Liettuan olisi näin ollen ennen tämän erityistoimenpiteen voimassaolon päättymistä toteutettava muita tavanomaisia toimenpiteitä arvonlisäveropetosten torjumiseksi ja estämiseksi kovalevyjen kauppaan liittyen, eikä sillä siten pitäisi enää olla tarvetta poiketa direktiivin 2006/112/EY 193 artiklasta tällaisten luovutusten osalta.

(10)

Erityistoimenpide ei vaikuta kielteisesti arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin,

(1)

Puola pyysi 15 päivänä toukokuuta 2018 komissiossa saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa ottaa käyttöön direktiivin 2006/112/EY 226 artiklasta poikkeava erityistoimenpide, jotta se voisi soveltaa jaetun maksun järjestelmää, jäljempänä ’erityistoimenpide’. Erityistoimenpiteellä olisi vaadittava erityisen ilmoituksen käyttöön ottamista siitä, että arvonlisävero, jäljempänä ’alv’, on maksettava tavaran toimittajan tai palvelun suorittajan suljetulle alv-tilille, joka on avattu sellaisista petosalttiista tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista annettuja kauppalaskuja varten, jotka yleensä kuuluvat käännetyn verovelvollisuuden järjestelmän ja yhteisvastuun piiriin Puolassa. Puola pyysi erityistoimenpidettä kolmeksi vuodeksi 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2021 väliseksi ajaksi.

(2)

Komissio toimitti Puolan hakemuksen muille jäsenvaltioille direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti 3 päivänä syyskuuta 2018 päivätyillä kirjeillä. Komissio ilmoitti Puolalle 4 päivänä syyskuuta 2018 päivätyllä kirjeellä, että sillä on kaikki hakemuksen arviointia varten tarvitsemansa tiedot.

(3)

Puola on jo toteuttanut lukuisia toimenpiteitä petosten torjumiseksi. Se on ottanut käyttöön käännetyn verovelvollisuuden järjestelmän, luovuttajan tai suorittajan ja asiakkaan yhteisvastuun, vakiomuotoisen tilintarkastustiedoston, alv-rekisteröintiä ja verovelvollisten rekisteristä poistamista koskevien tiukempien sääntöjen vahvistamisen, tarkastusten määrän lisäämisen jne. Puola kuitenkin tästä huolimatta katsoo, että kyseiset toimenpiteet ovat riittämättömiä estämään alv-petoksia.

(4)

Puola on sitä mieltä, että erityistoimenpiteen soveltaminen poistaa alv-petokset. Koska jaetun maksun järjestelmässä luovuttajan tai suorittajan (verovelvollisen) erilliselle pankkitilille talletettua arvonlisäveroa voidaan käyttää vain rajoitettuihin tarkoituksiin eli arvonlisäveron maksamiseen veroviranomaiselle tai luovuttajilta tai suorittajilta saatuihin kauppalaskuihin merkityn alv:n maksamiseen, kyseisessä järjestelmässä on varmempaa, että veroviranomaiset saavat koko alv:n, joka verovelvollisen olisi siirrettävä Puolan valtionkassaan.

(5)

Puola otti käyttöön vapaaehtoisen jaetun maksun järjestelmän 1 päivänä heinäkuuta 2018. Puola katsoo, että erityistoimenpidettä olisi sovellettava aloilla, jotka ovat erityisen alttiita alv-petoksille. Tällaisia aloja ovat sellaiset talouden alat kuin teräs, romu, elektroniikka, kulta, muut kuin rautametallit, polttoaineet ja muovit. Näihin aloihin sovelletaan Puolassa yleensä käännetyn verovelvollisuuden järjestelmää ja luovuttajan tai suorittajan ja asiakkaan yhteisvastuuta.

(6)

Erityistoimenpidettä sovelletaan liitteessä lueteltuihin verovelvollisten keskinäisiin ja yritystenvälisiin (B2B) tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin, ja se kattaa ainoastaan sähköiset pankkisiirrot.

(7)

Jos tuotantopanoksista maksettava vero on suurempi kuin suoritettava vero ja luovuttaja tai suorittaja on kirjannut tämän alv-ilmoituksessa palautettavaksi määräksi, tällainen palautus suoritetaan tavallisesti 60 päivän kuluessa luovuttajan tai suorittajan tavanomaiselle tilille. Puola on kuitenkin ilmoittanut komissiolle, että erityistoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvissa liiketoimissa palautus suoritetaan suljettua alv-tiliä käyttävän luovuttajan tai suorittajan pyynnöstä 25 päivän kuluessa.

(8)

Luovuttajille tai suorittajille ei aiheudu alv-tilin avaamisesta ja käytöstä kustannuksia, sillä pankki ei peri alv-tilistä mitään palkkioita eikä maksuja.

(9)

Erityistoimenpidettä sovelletaan kaikkiin luovuttajiin tai suorittajiin, mukaan lukien Puolaan sijoittautumattomat luovuttajat tai suorittajat, sillä luovuttajilla tai suorittajilla on oltava Puolan pankkilain mukainen pankkitili. Tältä osin Puola vahvisti, että luovuttajille tai suorittajille ei aiheudu lisäkustannuksia velvoitteesta avata pankkitili Puolassa, koska kyseiset luovuttajat tai suorittajat voivat avata pankkitilin ja käyttää sitä alv-maksuja varten Puolassa maksutta.

(10)

Puolan suunnittelema erityistoimenpide aiheuttaa merkittäviä muutoksia luovuttajille tai suorittajille. Järjestelmä on ollut käytössä vapaaehtoiselta pohjalta jo 1 päivästä heinäkuuta 2018 alkaen ja verovelvollisilla on ollut mahdollisuus tutustua siihen.

(11)

Komissio katsoo, että petosalttiita tavaroiden luovutuksia ja palvelujen suorituksia koskeva erityistoimenpide tuottaa todennäköisesti tehokkaita tuloksia alv-petosten torjunnassa. Poikkeukset myönnetään yleensä rajoitetuksi ajaksi. Erityistoimenpiteelle olisi näin ollen myönnettävä lupa 1 päivän maaliskuuta 2019 ja 28 päivän helmikuuta 2022 väliseksi ajaksi.

(12)

Kun otetaan huomioon erityistoimenpiteen uutuus ja laaja soveltamisala, on tärkeää varmistaa tarvittavat jatkotoimet. Erityisesti tällaisten jatkotointen olisi keskityttävä erityistoimenpiteen vaikutuksiin alv-petosten tasoon ja verovelvollisiin muun muassa alv-palautusten, hallinnollisen rasituksen, verovelvollisille aiheutuvien kustannusten osalta. Sen vuoksi Puolan olisi toimitettava kertomus erityistoimenpiteen vaikutuksista 18 kuukauden kuluttua kansallisen erityistoimenpiteen voimaantulosta Puolassa.

(13)

Erityistoimenpide ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavan veron kokonaismäärään, eikä se vaikuta alv:sta saataviin unionin omiin varoihin,

(1)

Neuvosto hyväksyi 18 päivänä syyskuuta 2015 ja 1 päivänä lokakuuta 2015 päätökset (EU, Euratom) 2015/1600 (1) ja (EU, Euratom) 2015/1790 (2) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2015 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2020 päättyväksi kaudeksi. Arne GREVSEN tuli 16 päivänä helmikuuta 2016 neuvoston päätöksellä (EU, Euratom) 2016/229 (3) jäseneksi Marie-Louise KNUPPERTin tilalle.

(2)

Yksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenen paikka on vapautunut Bernt FALLENKAMPin toimikauden päätyttyä.

(3)

Yksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenen paikka on vapautunut Arne GREVSENin toimikauden päätyttyä,

(1)

Neuvosto hyväksyi 15 päivänä huhtikuuta 2014 päätöksen 2014/219/YUTP (1) Euroopan unionin YTPP-operaatiosta Malissa (EUCAP Sahel Mali).

(2)

Neuvosto hyväksyi 11 päivänä tammikuuta 2017 päätöksen (YUTP) 2017/50 (2), jolla EUCAP Sahel Mali -operaation voimassaoloa jatkettiin 14 päivään tammikuuta 2019. Neuvosto hyväksyi 7 päivänä joulukuuta 2017 päätöksen (YUTP) 2017/2264 (3), jolla vahvistettiin EUCAP Sahel Mali -operaatiota koskeva rahoitusohje 14 päivään tammikuuta 2019 saakka.

(3)

Neuvosto korosti 25 päivänä kesäkuuta 2018 Sahelista/Malista antamissaan päätelmissä, että ”YTPP-toiminta on tärkeä saada alueellistettua Sahelin alueella, jotta voidaan vahvistaa tarpeen mukaan siviili- ja sotilastukea rajatylittävissä yhteistyössä ja alueellisen – erityisesti G5 Sahel -ryhmän alueen – yhteistyön rakenteissa sekä vahvistaa G5 -maiden valmiuksia ja omavastuullisuutta alueen turvallisuushaasteisiin vastaamisessa”.

(4)

EUCAP Sahel Mali -operaation strategisen tarkastelun jälkeen poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea suositti 25 päivänä lokakuuta 2018, että EUCAP Sahel Mali -operaation toimeksiantoa jatketaan 14 päivään tammikuuta 2021.

(5)

Odotettaessa sitä, että neuvosto hyväksyy suunnitteluasiakirjat Sahelia koskevasta alueellistamisesta, neuvosto hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2018 päätöksen (YUTP) 2018/2008 (4), jolla operaation voimassaoloa jatkettiin 28 päivään helmikuuta 2019 ja jolla vahvistettiin sitä koskeva rahoitusohje samaan päivään saakka.

(6)

Päätöksen 2014/219/YUTP voimassaoloa olisi näin ollen jatkettava 14 päivään tammikuuta 2021.

(7)

EUCAP Sahel Mali toteutetaan tilanteessa, joka voi huonontua ja joka saattaa vaarantaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määritettyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamisen,

(1)

SEG Automotive Germany GmbH jätti 14 päivänä toukokuuta 2018 hakemuksen luokan N1 ajoneuvoihin tarkoitetun erittäin tehokkaan 48 voltin moottorigeneraattorin (BRM) ja siihen yhdistetyn 48/12 voltin tasavirtamuuntimen hyväksymiseksi ekoinnovaationa. Hakemus on arvioitu asetuksen (EU) N:o 510/2011 12 artiklan ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 (2) mukaisesti.

(2)

Kyseinen 48 voltin moottorigeneraattori on suunnanvaihto-ominaisuudella varustettu kone, joka voi toimia joko sähkömoottorina, joka muuntaa sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi, tai generaattorina, joka muuntaa mekaanista energiaa sähköenergiaksi tavanomaisena generaattorina. Hakemuksessa keskityttiin komponentin generointitoimintoon.

(3)

Hakija ehdotti kahta erilaista menetelmää, joilla määritetään järjestelmän kokonaishyötysuhde yhdistämällä 48 voltin moottorigeneraattorin ja 48/12 voltin tasavirtamuuntimen hyötysuhteet. Ensimmäisellä menetelmällä pyritään laskemaan 48 voltin moottorigeneraattorin ja sen 48/12 voltin tasavirtamuuntimen hyötysuhteet erikseen, toisella menetelmällä taas 48 voltin moottorigeneraattorin ja sen 48/12 voltin tasavirtamuuntimen yhdistetty hyötysuhde (yhdistetty menetelmä). Molemmat testausmenettelyt ovat asiakirjan Technical Guidelines for the preparation of applications for the approval of innovative technologies pursuant to Regulation (EU) No 510/2011 mukaisia.

(4)

Hakemuksen tiedot osoittavat, että asetuksen (EU) N:o 510/2011 12 artiklassa sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 2 ja 4 artiklassa tarkoitetut edellytykset ja arviointiperusteet täyttyvät ehdotettujen kahden tapaustutkimuksen osalta. Luokan N1 ajoneuvoissa käytettävä SEG Automotive Germany GmbH:n erittäin tehokas 48 voltin moottorigeneraattori (BRM) ja siihen yhdistetty 48/12 voltin tasavirtamuunnin olisi sen vuoksi hyväksyttävä ekoinnovaatioksi.

(5)

On aiheellista hyväksyä testausmenetelmät, joilla määritetään SEG Automotive Germany GmbH:n erittäin tehokkaan 48 voltin moottorigeneraattorilla (BRM) ja siihen yhdistetyllä 48/12 voltin tasavirtamuuntimella saadut hiilidioksidipäästövähennykset. Määritettäessä valmistajakohtaisia päästöjä asetuksen (EU) N:o 510/2011 mukaisesti voidaan ottaa huomioon vain päästövähennykset, jotka on sertifioitu käyttämällä perustana jompaakumpaa tässä päätöksessä esitetyistä kahdesta testausmenetelmästä.

(6)

Jotta SEG Automotive Germany GmbH:n erittäin tehokkaalla 48 voltin moottorigeneraattorilla (BRM) ja siihen yhdistetyllä 48/12 voltin tasavirtamuuntimella saadut hiilidioksidipäästövähennykset voidaan määrittää, on tarpeen vahvistaa vertailuteknologia, johon generointitoiminnon hyötysuhdetta verrataan. Asiantuntija-arvio huomioon ottaen on aiheellista ottaa tämän päätöksen mukaisesti tehtävässä hiilidioksidipäästövähennysten määrittämisessä käytettäväksi vertailuteknologiaksi generaattori, jonka hyötysuhde on 67 prosenttia.

(7)

Luokan N1 hybridiajoneuvojen tapauksessa testausmenetelmät perustuvat tiettyihin ehtoihin, jotka pätevät vain sellaisiin ajoneuvoihin, joiden osalta on sallittua käyttää korjaamattomia mittaustuloksia, kuten tyyppi 1 -testin aikana mitattuja polttoaineenkulutusta tai hiilidioksidipäästöjä E-säännön nro 101 liitteen 8 mukaisesti. Sen vuoksi tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki polttomoottorikäyttöiset luokan N1 ajoneuvot mutta vain tietyt luokan N1 hybridiajoneuvot.

(8)

SEG Automotive Germany GmbH:n erittäin tehokkaalla 48 voltin moottorigeneraattorilla (BRM) ja siihen yhdistetyllä 48/12 voltin tasavirtamuuntimella saavutettavat vähennykset voidaan osoittaa osittain komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 (3) liitteessä XII tarkoitetulla testillä. Näin ollen on tarpeen varmistaa, että tämä mahdollisuus otetaan huomioon testausmenetelmässä, joka koskee moottorigeneraattorilla saavutettavia hiilidioksidipäästövähennyksiä.

(9)

Jos tyyppihyväksyntäviranomainen toteaa, ettei SEG Automotive Germany GmbH:n erittäin tehokas 48 voltin moottorigeneraattori (BRM) ja siihen yhdistetty 48/12 voltin tasavirtamuunnin täytä sertifioinnin edellytyksiä, päästövähennysten sertifiointia koskeva hakemus olisi hylättävä.

(10)

Tätä päätöstä olisi sovellettava vuoden 2020 loppuun saakka siltä osin kuin kyse on asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä XII tarkoitetusta testausmenettelystä. Innovatiivisten teknologioiden arvioinnissa on 1 päivästä tammikuuta 2021 sovellettava komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/1151 (4) vahvistettua testausmenettelyä.

(11)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (5) liitteiden I, VIII ja IX mukaisen asiaa koskevissa tyyppihyväksyntäasiakirjoissa käytettäväksi tarkoitetun yleisen ekoinnovaatiokoodin määrittämiseksi olisi määritettävä yksilöllinen koodi, jota käytetään SEG Automotive Germany GmbH:n erittäin tehokasta 48 voltin moottorigeneraattoria (BRM) ja siihen yhdistettyä 48/12 voltin tasavirtamuunninta varten,

(1)

SEG Automotive Germany GmbH jätti 14 päivänä toukokuuta 2018 hakemuksen luokan M1 ajoneuvoihin tarkoitetun erittäin tehokkaan 48 voltin moottorigeneraattorin (BRM) ja siihen yhdistetyn 48/12 voltin tasavirtamuuntimen hyväksymiseksi ekoinnovaationa. Hakemus on arvioitu asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklan ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 (2) mukaisesti.

(2)

Kyseinen 48 voltin moottorigeneraattori on suunnanvaihto-ominaisuudella varustettu kone, joka voi toimia joko sähkömoottorina, joka muuntaa sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi, tai generaattorina, joka muuntaa mekaanista energiaa sähköenergiaksi tavanomaisena generaattorina. Hakemuksessa keskityttiin komponentin generointitoimintoon.

(3)

Hakija ehdotti kahta erilaista menetelmää, joilla määritetään järjestelmän kokonaishyötysuhde yhdistämällä 48 voltin moottorigeneraattorin ja 48/12 voltin tasavirtamuuntimen hyötysuhteet. Ensimmäisellä menetelmällä pyritään laskemaan 48 voltin moottorigeneraattorin ja sen 48/12 voltin tasavirtamuuntimen hyötysuhteet erikseen, toisella menetelmällä taas 48 voltin moottorigeneraattorin ja sen 48/12 voltin tasavirtamuuntimen yhdistetty hyötysuhde (yhdistetty menetelmä). Molemmat testausmenettelyt ovat asiakirjan Technical Guidelines for the preparation of applications for the approval of innovative technologies pursuant to Regulation (EC) No 443/2009 mukaisia. 48 voltin moottorigeneraattorien testausmenetelmissä sovelletaan tällaisen moottorigeneraattorin erityispiirteiden ottamiseksi huomioon eri jännitettä ja testausvirtaa kuin tehokkaiden 12 voltin moottorigeneraattoreiden hyväksymisestä annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/785 (3) määritellyssä testausmenetelmässä.

(4)

Hakemuksen tiedot osoittavat, että asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklassa sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 2 ja 4 artiklassa tarkoitetut edellytykset ja arviointiperusteet täyttyvät ehdotettujen kahden tapaustutkimuksen osalta. Luokan M1 ajoneuvoissa käytettävä SEG Automotive Germany GmbH:n erittäin tehokas 48 voltin moottorigeneraattori (BRM) ja siihen yhdistetty 48/12 voltin tasavirtamuunnin olisi sen vuoksi hyväksyttävä ekoinnovaatioksi.

(5)

On aiheellista hyväksyä testausmenetelmät, joilla määritetään SEG Automotive Germany GmbH:n erittäin tehokkaan 48 voltin moottorigeneraattorilla (BRM) ja siihen yhdistetyllä 48/12 voltin tasavirtamuuntimella saadut hiilidioksidipäästövähennykset. Määritettäessä valmistajakohtaisia päästöjä asetuksen (EY) N:o 443/2009 mukaisesti voidaan ottaa huomioon vain päästövähennykset, jotka on sertifioitu käyttämällä perustana jompaakumpaa tässä päätöksessä esitetyistä kahdesta testausmenetelmästä.

(6)

Jotta SEG Automotive Germany GmbH:n erittäin tehokkaalla 48 voltin moottorigeneraattorilla (BRM) ja siihen yhdistetyllä 48/12 voltin tasavirtamuuntimella saadut hiilidioksidipäästövähennykset voidaan määrittää, on tarpeen vahvistaa vertailuteknologia, johon generointitoiminnon hyötysuhdetta verrataan. Asiantuntija-arvio huomioon ottaen on aiheellista ottaa tämän päätöksen mukaisesti tehtävässä hiilidioksidipäästövähennysten määrittämisessä käytettäväksi vertailuteknologiaksi generaattori, jonka hyötysuhde on 67 prosenttia.

(7)

Luokan M1 hybridiajoneuvojen tapauksessa testausmenetelmät perustuvat tiettyihin ehtoihin, jotka pätevät vain sellaisiin ajoneuvoihin, joiden osalta on sallittua käyttää korjaamattomia mittaustuloksia, kuten tyyppi 1 -testin aikana mitattuja polttoaineenkulutusta tai hiilidioksidipäästöjä E-säännön nro 101 liitteen 8 mukaisesti. Sen vuoksi tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki polttomoottorikäyttöiset luokan M1 ajoneuvot mutta vain tietyt luokan M1 hybridiajoneuvot.

(8)

SEG Automotive Germany GmbH:n erittäin tehokkaalla 48 voltin moottorigeneraattorilla (BRM) ja siihen yhdistetyllä 48/12 voltin tasavirtamuuntimella saavutettavat vähennykset voidaan osoittaa osittain komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 (4) liitteessä XII tarkoitetulla testillä. Näin ollen on tarpeen varmistaa, että tämä mahdollisuus otetaan huomioon testausmenetelmässä, joka koskee moottorigeneraattorilla saavutettavia hiilidioksidipäästövähennyksiä.

(9)

Jos tyyppihyväksyntäviranomainen toteaa, ettei SEG Automotive Germany GmbH:n erittäin tehokas 48 voltin moottorigeneraattori (BRM) ja siihen yhdistetty 48/12 voltin tasavirtamuunnin täytä sertifioinnin edellytyksiä, päästövähennysten sertifiointia koskeva hakemus olisi hylättävä.

(10)

Tätä päätöstä olisi sovellettava vuoden 2020 loppuun saakka siltä osin kuin kyse on asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä XII tarkoitetusta testausmenettelystä. Innovatiivisten teknologioiden arvioinnissa on 1 päivästä tammikuuta 2021 sovellettava komission asetuksessa (EU) 2017/1151 (5) vahvistettua testausmenettelyä.

(11)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (6) liitteiden I, VIII ja IX mukaisen asiaa koskevissa tyyppihyväksyntäasiakirjoissa käytettäväksi tarkoitetun yleisen ekoinnovaatiokoodin määrittämiseksi olisi määritettävä yksittäinen innovatiivisen teknologian koodi, jota käytetään SEG Automotive Germany GmbH:n erittäin tehokasta 48 voltin moottorigeneraattoria (BRM) ja siihen yhdistettyä 48/12 voltin tasavirtamuunninta varten,

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU (4) säädetään eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi tietyissä jäsenvaltioissa, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’, joissa on vahvistettu kotieläiminä pidettävissä tai luonnonvaraisissa sioissa esiintyneitä kyseisen taudin tapauksia. Kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä olevissa I–IV osassa määritetään ja luetellaan asianomaisten jäsenvaltioiden tiettyjä alueita, jotka on eritelty taudin epidemiologiseen tilanteeseen perustuvan riskitason mukaan. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on muutettu useita kertoja, jotta on voitu ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton epidemiologisessa tilanteessa unionissa tapahtuneet muutokset, jotka on huomioitava kyseisessä liitteessä.

(2)

Riski afrikkalaisen sikaruton leviämisestä luonnonvaraisiin lajeihin liittyy kyseisen taudin hitaaseen luonnolliseen leviämiseen luonnonvaraisten sikojen populaatioissa mutta myös ihmisen toimintaan, minkä taudin viimeaikainen epidemiologinen kehitys unionissa osoittaa ja mistä esitetään näyttöä 14 päivänä heinäkuuta 2015 julkaistussa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevän lautakunnan tieteellisessä lausunnossa, 23 päivänä maaliskuuta 2017 julkaistussa EFSAn tieteellisessä raportissa ”Epidemiological analyses on African swine fever in the Baltic countries and Poland”, 8 päivänä marraskuuta 2017 julkaistussa EFSAn tieteellisessä raportissa ”Epidemiological analyses of African swine fever in the Baltic States and Poland” ja 29 päivänä marraskuuta 2018 julkaistussa EFSAn tieteellisessä raportissa ”Epidemiological analyses of African swine fever in the European Union” (5).

(3)

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU viimeisimmän muutoksen hyväksymispäivän jälkeen luonnonvaraisissa sioissa Bulgariassa ja Belgiassa ja kotieläiminä pidettävissä sioissa Romaniassa on ilmennyt uusia afrikkalaisen sikaruton tautitapauksia, jotka on otettava huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä.

(4)

Helmikuussa 2019 havaittiin yksi afrikkalaisen sikaruton tautitapaus luonnonvaraisessa siassa Bulgariassa Varnan alueella täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä lueteltujen alueiden ulkopuolella. Tämä afrikkalaisen sikaruton tautitapaus luonnonvaraisessa siassa merkitsee riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Tämä afrikkalaisen sikaruton tautialue Bulgariassa olisi näin ollen lueteltava täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa II osassa.

(5)

Helmikuussa 2019 havaittiin yksi afrikkalaisen sikaruton tautitapaus luonnonvaraisessa siassa Belgiassa Luxembourgin alueella, joka mainitaan nykyisin täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I osassa. Tämä afrikkalaisen sikaruton tautitapaus luonnonvaraisessa siassa merkitsee riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Tämä afrikkalaisen sikaruton tautialue Belgiassa olisi näin ollen lueteltava täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa II osassa.

(6)

Helmikuussa 2019 ilmeni afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kotieläiminä pidetyissä sioissa Romaniassa Botoșanin läänissä, joka mainitaan nykyisin täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I osassa. Tämä afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kotieläiminä pidettävissä sioissa merkitsee riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Tämä afrikkalaisen sikaruton tautialue Romaniassa olisi näin ollen lueteltava täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa III osassa.

(7)

Jotta voidaan ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton viimeaikainen epidemiologinen kehitys unionissa ja torjua ennakoivasti taudin leviämiseen liittyviä riskejä, olisi määritettävä riittävän suuret uudet korkean riskin alueet Belgian, Bulgarian ja Romanian osalta ja sisällytettävä ne täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I, II ja III osassa oleviin luetteloihin. Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä olisi muutettava.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,