31.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

L 28/1

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/123,

annettu 24 päivänä tammikuuta 2019,

ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 551/2004 (1) (ilmatila-asetus) ja erityisesti sen 6 artiklan 4 ja 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Verkkotoimintojen olisi oltava yleishyödyllinen palvelu, jota harjoitetaan eurooppalaista ilmaliikenteen hallintaverkkoa (EATMN), jäljempänä ”verkko”, varten ja sen puitteissa. Toiminnoilla olisi edistettävä lentoliikennejärjestelmän kestävää kehitystä varmistamalla vaadittu suoritustaso, yhteentoimivuus, yhteensopivuus ja toiminnan koordinointi, mukaan lukien toiminta, jolla varmistetaan niukkojen resurssien optimaalinen käyttö.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 551/2004 mukainen Euroopan reittiverkon suunnittelu, verkon kapasiteetin ja ilmaliikennevirtojen hallinta sekä niukkojen resurssien koordinointi eivät saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden omaa ilmatilaansa koskevaan suvereniteettiin eikä niiden vastuisiin, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 549/2004 (2) säädetysti yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen ja puolustukseen.

(3)

Verkossa olisi otettava huomioon kaikki fyysiset ja operatiiviset rakenneosat, jotka vaikuttavat jäsenvaltioiden ilmaliikennepalvelujen vastuulla olevassa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) EUR-alueen ilmatilassa liikennöivien ilma-alusten suorituskykyyn, erityisesti lentojen täsmällisyyteen ja tehokkuuteen.

(4)	Euroopan reittiverkko olisi suunniteltava parantamaan reitityksen tehokkuutta portilta portille -näkökulmasta lennon kaikissa vaiheissa, ottaen erityisesti huomioon lentojen tehokkuus ja ympäristönäkökohdat.

(5)

Tehokkaiden ilmatilan rakenteiden kehittämiseen ja käytettävissä olevan kapasiteetin hallintaan tarvitaan operatiivisia toimia, jotta voidaan varmistaa verkkotoimintojen jatkuva parantaminen yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa ja edistää Euroopan laajuisia suorituskykytavoitteita. Näiden operatiivisten toimien olisi mahdollistettava ilmatilan tehokas käyttö ja varmistettava, että ilmatilan käyttäjät voivat liikennöidä haluamallaan reitillä.

(6)	Ilmaliikennevirtojen säätelytoiminto (ATFM) on verkkotoimintojen olennainen osa, jonka tarkoituksena on optimoida käytettävissä oleva kapasiteetti ilmatilan käytössä. Sen vuoksi tätä toimintoa olisi tarkennettava ottaen asianmukaisesti huomioon komission asetus (EU) N:o 255/2010 (3).

(7)

Asetuksessa (EY) N:o 551/2004 säädetään yksityiskohtaisten täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä prosessien ja menettelyjen koordinoimiseksi ja yhdenmukaistamiseksi ilmaliikenteen taajuuksien hallinnan tehostamista varten. Yksityiskohtaisissa soveltamissäännöissä olisi myös säädettävä keskitetystä toiminnosta, jolla taajuustarpeet tunnistetaan ja ratkaistaan varhaisessa vaiheessa verkon suunnittelun ja toiminnan tukemiseksi.

(8)	ICAOn työtä reittisuunnittelun, ilmaliikennevirtojen säätelyn sekä taajuuksien ja transponderikoodien hallinnan aloilla olisi käytettävä verkon kehittämisen ja toiminnan optimoinnin perustana.

(9)

Jäsenvaltioiden olisi täytettävä ICAOn asettamat reittisuunnittelua, ilmaliikennevirtojen säätelyä sekä taajuuksien ja transponderikoodien hallintaa koskevat velvollisuutensa, ja niiden olisi pantava ne täytäntöön verkon kannalta tehokkaammin. Verkon hallinnoijan olisi vastattava koordinoinnista ja tuesta tällä alalla.

(10)

Ilmaliikennevirtojen säätelytoiminnon toteuttaminen ei saisi rajoittaa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 (4) soveltamista. Lentoasemat, jotka ovat verkon saapumis- ja poistumispisteitä, vaikuttavat olennaisesti verkon yleiseen suorituskykyyn. Tästä syystä tämän toiminnon olisi pidettävä yhteyttä maakoordinaattoreina toimiviin lentoaseman pitäjiin maatoiminnan kapasiteetin optimoimiseksi. Tämä parantaisi verkon yleistä kapasiteettia. Lisäksi olisi luotava menettelyt, joilla lisätään lähtö- ja saapumisaikojen sekä lentosuunnitelmien välistä johdonmukaisuutta, jotta verkon käytettävissä oleva kapasiteetti, lentoasemat mukaan lukien, saadaan optimoitua.

(11)

Radiotaajuuksien varaaminen tapahtuu Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) kautta. Jäsenvaltioiden vastuulla on ilmoittaa siviili-ilmailun vaatimuksensa ITU:lle ja sitten käyttää yleiseen ilmaliikenteeseen osoitettua taajuusaluetta optimaalisella tavalla. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 676/2002/EY (5) vahvistetaan tämän alan periaatteet ja sääntelykehys.

(12)	ICAO on laatinut ohjemateriaalia transponderikoodeista sekä S-moodikyselykoodeista ja radiotaajuustoiminnoista. ICAO hoitaa myös yleisen ilmaliikenteen käyttöön ICAOn Euroopan alueella varattujen taajuuksien rekisteröimisen. Eurocontrol avustaa sitä tässä nykyisin verkon hallinnoijana.

(13)

Ukrainan ilmatilassa 17 päivänä heinäkuuta 2014 tapahtuneeseen lennon MH 17 alasampumiseen ja Brysselin lentokentällä 22 päivänä maaliskuuta 2016 tapahtuneeseen terrori-iskuun liittyvät tapahtumat ovat osoittaneet, että tarvitaan keskitetty yksikkö, joka voi osallistua toimenpiteiden koordinointiin paikallisella, alueellisella ja verkon tasolla, jotta tuleviin ilmailuun vaikuttaviin kriisitilanteisiin voidaan reagoida nopeasti.

(14)

Verkon hallinnoijan olisi toimittava puolueettomana ja toimivaltaisena elimenä, joka hoitaa asetuksessa (EY) N:o 551/2004 säädettyjen verkkotoimintojen toteuttamiseksi tarvittavat tehtävät tehokkaalla tavalla ja asianmukaisin resurssein. Verkon hallinnoijaksi hakevan olisi esitettävä todisteet suunnitelmansa mukaisista keinoista ja resursseista, joilla se aikoo varmistaa tälle elimelle asetettujen vaatimusten täyttymisen. Verkon hallinnoijan edustajan olisi oltava verkon hallinnoijaksi nimitetyn elimen johtaja.

(15)

On hyödyllistä, että on vain yksi elin, joka koordinoi eri verkkotoimintoja sellaisten paikallisella ja aluetta pienemmällä tasolla toteutettavien toimien tukemiseksi, joilla verkkoa varten laaditaan ja edistetään suorituskykytavoitteiden mukaisia yhtenäisiä lyhyen ja pitkän aikavälin operatiivisia ja strategisia tavoitteita. Verkkotoiminnoista kuitenkin huolehtisivat operatiiviset sidosryhmät ja verkon hallinnoija, ja ne toteutettaisiin jäsenvaltioiden ja toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla tässä asetuksessa vahvistettujen vastuiden mukaisesti.

(16)	Komissio tarkasteli vuonna 2017 verkkotoimintojen hallintoa, rahoitusjärjestelyjä, kustannuspohjaa ja kustannustehokkuutta. Yksi tämän tarkastelun tuloksista oli, että hallintoa olisi tehostettava ja hallinnoinnin itsenäisyyttä lisättävä verkon hallinnoijan kannalta.

(17)	Verkkotoiminnot olisi hoidettava kustannustehokkaasti, ja erityisesti olisi vältettävä päällekkäisyyksiä.

(18)

Verkon hallinnoijan velvollisuudet ja tehtävät olisi määriteltävä selkeästi verkkotoimintojen toteuttamisen ja verkon suorituskyvyn osalta. Tähän olisi sisällytettävä kaikenlainen palvelu tai toiminta, joka on toteutettava operatiivisten sidosryhmien puolesta keskitetysti näiden sidosryhmien kanssa sovittuja työjärjestelyjä ja prosesseja noudattaen.

(19)	Verkon hallinnoijalle infrastruktuurin ja yhteisten verkkotukipalvelujen seurannan osalta uskotut tehtävät olisi hoidettava niin, että jäsenvaltioiden ja operatiivisten sidosryhmien näkemykset otetaan kaikilta osin huomioon.

(20)	Verkon hallinnoijan olisi osallistuttava verkkotoimintojen toteuttamiseen liittyvien suunnitelmien ja operatiivisten toimien valmisteluun kansallisella ja aluetta pienemmällä tasolla, jos nämä suunnitelmat ja toimet vaikuttavat verkon suorituskykyyn.

(21)

Verkon riittävän suoritustason varmistamiseksi verkon operaatiosuunnitelmaan olisi sisällyttävä operatiiviset toimet ja paikalliset viitearvot, joissa otetaan huomioon verkon muuttuvat olosuhteet ja joiden tavoitteena on unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden saavuttaminen. Verkon hallinnoijan olisi lisäksi yksilöitävä operatiiviset rajoitteet ja pullonkaulat ja ehdotettava asianmukaisia toimia.

(22)

Moitteettoman varainhoidon periaatteiden soveltaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan jatkuvasti parantaa ilmaliikennevirtojen säätelyä unionissa, ennakoida lentoliikenteen kasvua, käyttää käytettävissä olevaa kapasiteettia parhaalla mahdollisella tavalla ja vähentää samalla lentoliikenteen ympäristövaikutuksia. Sen vuoksi on tarpeen luoda yhteinen kehys verkon suorituskykyä tehostavien parannusten suunnittelua ja toteutusta varten. Tätä varten olisi laadittava strategiasuunnitelma ja operaatiosuunnitelma verkon tasolla.

(23)

Verkon hallinnoijan ja operatiivisten sidosryhmien olisi toimittava yhteistyössä, jotta ilmaliikennevirtojen säätelyä voidaan parantaa ja toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Verkon hallinnoijan olisi erityisesti voitava ottaa käyttöön ilmaliikennevirtojen säätelytoimenpiteitä, jotta käytettävissä oleva kapasiteetti voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja edistää sen parasta mahdollista tarjontaa lennonjohtosektoreissa.

(24)

Verkkotoiminnot eivät saisi rajoittaa sellaisten asetuksen (EY) N:o 549/2004 13 artiklan säännösten soveltamista, joiden tarkoituksena on suojata keskeiset turvallisuus- tai puolustuspoliittiset edut. Verkkotoiminnot eivät myöskään saisi rajoittaa asetuksen (EY) N:o 551/2004 7 artiklassa säädettyä ilmatilan joustavaa käyttöä.

(25)	Verkkotoiminnot ja toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla tapahtuva toiminta olisi koordinoitava keskenään.

(26)

Sotilasoperaatioiden tehokkuus sekä siviili- ja sotilasviranomaisten yhteistyö ja koordinaatio ovat välttämättömiä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Operatiivisena ilmaliikenteenä toteutettavien sotilasoperaatioiden ja sotilaskoulutuksen sisältöön, laajuuteen tai toteuttamiseen liittyvien päätösten ei pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan. Turvallisuuden ja vastavuoroisen tehokkuuden varmistamiseksi on kuitenkin tärkeää kattaa näiden operaatioiden ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien operaatioiden väliset rajapinnat.

(27)	On tarpeen varmistaa verkkotoimintojen oikea-aikainen ja tehokas toteuttaminen ja tukea verkon hallinnoijaa sen tehtävien hoitamisessa ottamalla käyttöön tehokkaat käytännöt operatiivisten sidosryhmien kuulemiselle sekä yksityiskohtaiset työjärjestelyt ja toimintaprosessit.

(28)	Sidosryhmiä olisi kuultava asianmukaisesti kansallisella, toiminnallisten ilmatilan lohkojen ja verkon tasolla.

(29)	Verkkotoimintojen asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi olisi perustettava verkon hallintoneuvosto.

(30)

Tehokkaan päätöksenteon varmistamiseksi verkon hallintoneuvostossa olisi oltava rajallinen määrä jäseniä, joilla on operatiiviset ja hallinnolliset vastuualueet sekä laaja tietämys ja asiantuntemus ilmaliikenteen hallinnan alalta. Jäsenistön olisi varmistettava, että kaikkien sidosryhmien edut ovat tasapuolisesti edustettuina. Myös verkon hallinnoijan työhön osallistuvien assosioituneiden maiden lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien olisi voitava osallistua verkon hallintoneuvostoon edustajiensa kautta.

(31)	Verkon hallintoneuvoston tukena sen päätöksenteossa olisi oltava operatiivisesta johdosta koostuva operaatiotyöryhmä, jonka tehtävänä olisi antaa hallintoneuvostolle asianmukaisia operatiivisia tietoja ja neuvoja.

(32)

Olisi perustettava valtiollisten yhteystahojen verkosto, jolla varmistetaan kriisinhallinnan tehokkuus verkon tasolla ja tuetaan Euroopan ilmaliikenteen kriisien koordinointiyksikköä sen tehtävien hoitamisessa. Yhteystahojen olisi helpotettava kansallisten viranomaisten osallistumista ja varmistettava tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden vastaavien rakenteiden kanssa kriisitilanteissa.

(33)

Ottaen huomioon jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeus niiden ilmatilan osalta sekä niiden yleistä järjestystä, yleistä turvallisuutta ja puolustusta koskevat vaatimukset ja verkkotoimintoihin liittyvät vastuut, jäsenvaltioille olisi tiedotettava ja niitä olisi kuultava kaikista toimenpiteistä, joilla on merkittävää vaikutusta verkon suorituskykyyn. Komission olisi hyödynnettävä mahdollisimman hyvin nykyisiä komiteakokouksia niiden näkemysten huomioon ottamiseksi.

(34)

Verkon hallinnoijan talousarvion olisi oltava sellainen, että verkon hallinnoija pystyy saavuttamaan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä määritetyt tavoitteet ja panemaan täytäntöön työohjelmansa. Talousarvion olisi oltava erillinen verkon hallinnoijaksi nimitetyn elimen muusta talousarviosta, jos elin harjoittaa myös muuta toimintaa. Verkon hallintoneuvoston olisi vahvistettava, että verkon hallinnoijan talousarvio on johdonmukainen verkon hallinnoijan vuotuisen työohjelman kanssa.

(35)	Komission olisi varmistettava verkon hallinnoijan asianmukainen valvonta. Valvonnassa olisi otettava huomioon Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston rooli verkon hallinnoijan sertifiointi- ja valvontaviranomaisena.

(36)	Kolmannet maat, joilla on unionin kanssa sopimus, olisi otettava mukaan verkkotoimintojen perustamiseen ja toteuttamiseen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan yleiseurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamiseksi.

(37)	Tässä asetuksessa otetaan asianmukaisesti huomioon verkkotoimintojen toteuttamisesta vuodesta 2011 lähtien saatu kokemus ja vahvistetaan verkkotoimintojen toteuttamista koskevat tarkistetut yhteiset säännöt. Asetus (EY) N:o 677/2011 (6) olisi sen vuoksi kumottava.

(38)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yhtenäisen ilmatilan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen (verkkotoimintojen) soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 551/2004 6 artiklan mukaisesti. Siinä vahvistetaan myös säännöt verkkokriisien hallintaa varten.

2. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat verkkotoiminnot ovat seuraavat:

a)	Euroopan reittiverkon suunnittelu (ERND);

b)	asetuksen (EY) N:o 551/2004 6 artiklan 7 kohdassa ja asetuksessa (EU) N:o 255/2010 tarkoitettu ilmaliikennevirtojen säätely (ATFM);

niukkojen resurssien koordinoinnin osalta:

i)	yleisessä ilmaliikenteessä käytettävät ilmailun taajuusalueiden radiotaajuudet;

ii)	transponderikoodit.

3. Verkkotoimintojen toteuttamiseksi tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioihin, verkon hallinnoijaan, Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastoon, jäljempänä ”virasto”, ilmatilan käyttäjiin, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajiin, lentoaseman pitäjiin sekä lentoaseman lähtö- ja saapumisaikojen koordinaattoreihin paikallisella, kansallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla.

4. Tätä asetusta sovelletaan ICAOn EUR-alueella sijaitsevaan ilmatilaan, jossa jäsenvaltiot vastaavat asetuksen (EY) N:o 549/2004 2 artiklan 11 kohdassa tarkoitettujen ilmaliikennepalvelujen tarjoamisesta. Tätä asetusta voidaan soveltaa myös ICAOn EUR-, NAT-, AFI- ja MID-alueilla olevaan ilmatilaan, jossa 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kolmannet maat vastaavat ilmaliikennepalvelujen tarjoamisesta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 549/2004 2 artiklassa, komission asetuksen (EU) N:o 255/2010 2 artiklassa ja komission asetuksen (EY) N:o 2150/2005 (7) 2 artiklassa vahvistettuja määritelmiä.

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	”niukoilla resursseilla” sellaisten ilmaliikenteen hallinnan tehokkaaseen toimintaan käytettävien keinojen varantoa, joita on saatavilla rajoitetusti ja joita verkon hallinnoija koordinoi keskitetysti eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon (verkon) suorituskyvyn varmistamiseksi;

2)	”ilmailun taajuusalueella” Kansainvälisen televiestintäliiton radio-ohjesäännön taajuusjakotaulukkoon merkittyä tiettyä taajuusaluetta, jonka taajuudet on varattu yleiselle ilmaliikenteelle;

”lentoaseman pitäjällä” elintä, jonka tehtävänä on kansallisten lakien tai määräysten nojalla joko pelkästään tai muun toiminnan ohella hallinnoida ja johtaa lentoasemaa sekä koordinoida ja valvoa kyseisellä lentoasemalla tai kyseisessä lentoasemajärjestelmässä toimivien erilaisten toiminnanharjoittajien toimintaa;

4)	”lentoaseman lähtö- ja saapumisaikojen koordinaattorilla” asetuksen (ETY) N:o 95/93 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyä pätevää luonnollista tai oikeushenkilöä;

5)	”operatiivisilla sidosryhmillä” ilmatilan siviili- ja sotilaskäyttäjiä sekä siviili- ja sotilaslennonvarmistuspalvelujen tarjoajia ja lentoaseman pitäjiä, jotka toimivat 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa ilmatilassa;

6)	”verkon hallinnoijalla” elintä, jolle on uskottu asetuksen (EY) N:o 551/2004 6 artiklassa tarkoitettujen toimintojen toteuttamiseksi tarvittavat tehtävät;

7)	”assosioituneilla mailla” Eurocontrolin jäseninä olevia kolmansia maita, jotka eivät osallistu verkon hallinnoijan toimintaan 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

8)	”suorituskyvyn kehittämisjärjestelmällä” asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklassa tarkoitettua sääntelykehystä, jolla parannetaan lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskykyä yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa;

9)	”yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla” prosessia, jossa päätökset tehdään 15–17 artiklan mukaisesti vuorovaikutuksessa jäsenvaltioiden, operatiivisten sidosryhmien ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa ja näitä kuullen;

10)	”suorituskyvyn tarkastuselimellä” komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/2296 (8) perustettua riippumatonta yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn asiantuntijaryhmää;

11)	”verkon hallintoneuvostolla” tällä asetuksella perustettua elintä, joka seuraa ja ohjaa verkkotoimintojen toteuttamista, mukaan lukien 18 artiklan mukaiset verkon hallinnoijan tehtävät;

12)	”operatiivisella toimella” verkon operaatiosuunnitelmassa määriteltyä toimenpidettä, joka toteutetaan operatiivisten sidosryhmien ja verkon hallinnoijan välisen yhteistyöhön perustuvan päätöksenteon kautta paikallisella, kansallisella, toiminnallisen ilmatilan lohkon tai verkon tasolla;

13)

”verkkokriisillä” tilaa, jossa lennonvarmistuspalveluja ei voida tarjota vaaditulla tasolla, mikä johtaa verkon kapasiteetin merkittävään alenemiseen tai aiheuttaa merkittävää epätasapainoa verkon kapasiteetin ja kysynnän välillä taikka yhdessä tai useammassa verkon osassa esiintyviä vakavia tiedonkulkuongelmia epätavallisen ja ennakoimattoman tilanteen seurauksena;

14)	”siviili- ja sotilasviranomaisten välisellä yhteistyöllä” siviili- ja sotilasviranomaisten ja 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ilmaliikenteen hallinnan rakenneosien vuorovaikutusta, joka on tarpeen ilmatilan turvallisen, tehokkaan ja sopusointuisen käytön varmistamiseksi;

15)	”ehdollisella reitillä (CDR)” erityisehdoin käytettävää ATS-reittiä, joka on käytettävissä ainoastaan lennon suunnitteluun;

16)	”eurooppalaisilla edustuselimillä” oikeushenkilöä tai yhteisöä, joka edustaa yhtä tai useampaa operatiivisten sidosryhmien luokkaa Euroopan tasolla;

17)	”valtiollisella yhteystaholla” kriisinhallinnan yhteydessä jäsenvaltioiden henkilöitä, jotka pitävät yhteyttä asiaankuuluviin kansallisiin kriisinhallintarakenteisiin ja -organisaatioihin sekä Euroopan ilmaliikenteen kriisien koordinointiyksikköön;

18)

”vaikutuksella verkkoon” liitteessä III tarkoitetun radiotaajuustoiminnon yhteydessä tilannetta, jossa radiotaajuuden jakaminen heikentää verkon yhden tai useamman jaetun radiotaajuuden toimintaa taikka estää tai keskeyttää sen tai haittaa ilmailun taajuusalueiden optimaalista käyttöä tämän asetuksen soveltamisalalla;

19)	”ilmatilan suunnittelulla” prosessia, jolla varmistetaan edistyneiden navigointivalmiuksien ja -tekniikoiden kehittäminen ja toteuttaminen, paremmat reittiverkot ja niihin liittyvä sektorijako, optimoidut ilmatilan rakenteet ja kapasiteettia vahvistavat ilmaliikenteen hallintamenetelmät;

20)	”ilmatilan käytöllä” tapaa, jolla ilmatilaa käytetään operatiivisesti;

21)	”vapaan reitityksen ilmatilalla” määrättyä ilmatilaa, jossa ilmatilan käyttäjät voivat suunnitella reittinsä vapaasti saapumispisteen ja poistumispisteen välillä ATS-reittiverkkoa käyttämättä;

22)	”lennonjohtosektorilla” laajuudeltaan määriteltyä ilmatilaa, josta tietyllä lennonjohtajien ryhmällä on lennonjohtovastuu määrättynä aikana;

23)	”käyttäjän pyytämällä reitillä” haluttua reittiä, jonka lentotoiminnan harjoittajat ovat ilmatilan suunnitteluvaiheessa ilmoittaneet vastaavan niiden tarpeita;

24)	”sektorikonfiguraatiolla” ilmatilan sektorien yhdistelmää sen varmistamiseksi, että operatiiviset vaatimukset täyttyvät parhaiten ja ilmatilan käytettävyys optimoidaan;

25)	”ilmaliikennepalvelureitillä (ATS-reitillä)” ilmatilarakenteen määriteltyä osaa, joka on suunniteltu ohjaamaan liikennevirta ilmaliikennepalvelujen tarjoamisen edellyttämällä tavalla;

26)	”taajuusjaolla” jäsenvaltion antamaa lupaa käyttää radiotaajuutta tai radiotaajuuskanavaa tietyin edellytyksin.

3 artikla

Verkon rakenneosat

1. Tässä asetuksessa tarkoitettuun verkkoon kuuluvat lentoasemat, lentoasemia yhdistävät ilmatilan rakenteet ja rajapinnat sekä eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon infrastruktuuri ja operatiiviset valmiudet, jotka yhdessä palvelevat ilmatilan siviili- ja sotilaskäyttäjiä.

2. Operatiivisten sidosryhmien ja verkon hallinnoijan on kunkin vastuidensa rajoissa valmisteltava, suunniteltava, käytettävä ja seurattava 1 kohdassa tarkoitettuja verkon rakenneosia 8 artiklassa määritellyn verkon strategiasuunnitelman ja 9 artiklassa määritellyn verkon operaatiosuunnitelman mukaisesti verkon tehokkuuden, yhteentoimivuuden ja yhteenliitettävyyden parantamiseksi sekä suorituskykyohjelman mukaisten paikallisten ja unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi.

II LUKU

VERKKOTOIMINTOJEN ORGANISOINTI JA HALLINNOINTI

4 artikla

Verkon hallinnoijan nimittäminen ja verkon hallinnoijan velvollisuudet sen nimityksen jälkeen

1. Verkon hallinnoijan nimitys tehdään asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyllä komission päätöksellä. Päätökseen on sisällyttävä nimitystä koskevat ehdot ja edellytykset, mukaan lukien verkon hallinnoijan rahoitus.

2. Verkon hallinnoijan nimityskausi kestää vähintään kaksi komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 (9) 8 artiklan mukaista suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän viiteajanjaksoa.

3. Verkon hallinnoijaksi voidaan nimittää vain elin, joka täyttää seuraavat edellytykset:

a)	se on osoittanut pätevyytensä ja kykynsä hoitaa 7 artiklassa vahvistetut tehtävät;

b)	se on määritellyt tärkeimmät tavoitteet, jotka se aikoo saavuttaa nimityskautensa aikana, sekä sen, miten se varmistaa operatiivisille sidosryhmille tarjottavien palvelujen hyvän laadun;

c)	se on kuvannut lähestymistapansa ja keinot, joita se aikoo käyttää, ja kuvannut, miten se aikoo hoitaa verkon hallinnoijan tehtävät;

d)	jos se harjoittaa myös muuta kuin verkkotoimintojen toteuttamiseen liittyvää toimintaa, se on osoittanut, että muu toiminta tapahtuu erillään 7 artiklassa vahvistetuista verkon hallinnoijan tehtävistä.

4. Nimityksensä jälkeen verkon hallinnoijan on

a)	saatava viraston sertifiointi komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 (10) mukaisesti;

b)	ylläpidettävä operatiivista ja teknistä asiantuntemusta 7 artiklassa vahvistettujen tehtävien hoitamiseksi riippumattomasti, puolueettomasti ja kustannustehokkaasti;

c)	toimittava III ja V luvussa vahvistettujen hallintoa ja kuulemista koskevien säännösten mukaisesti;

d)	vältettävä eturistiriidat;

e)	noudatettava asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä tehtäviään hoitaessaan;

f)	hallinnoitava arkaluonteisia tietoja turvatusti;

g)	valittava edustajakseen johtaja, joka vastaa verkon hallinnoijan tehtävien hoitamisesta ja hallinnoi sen henkilöstöä ja taloudellisia resursseja.

5. Komissio seuraa säännöllisesti verkon hallinnoijan työtä ja arvioi sitä, täyttääkö verkon hallinnoija tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja hoitaako se 7 artiklassa vahvistetut tehtävät.

5 artikla

Arviointi

Viimeistään kunkin suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän viiteajanjakson loputtua komissio arvioi, onko verkkotoiminnot toteutettu tehokkaasti ja onko verkon hallinnoijan tehtävänhoito 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti tehokasta.

6 artikla

Peruuttamisehdot

1. Komissio voi peruuttaa verkon hallinnoijan nimityksen seuraavin ehdoin:

a)	4 artiklassa ja verkon hallinnoijan nimittämisestä annetussa komission päätöksessä tarkoitetut vaatimukset jäävät täyttymättä;

b)	suoritustavoitteiden saavuttamisessa on huomattavia ja jatkuvia puutteita.

2. Verkon hallinnoijan on otettava käyttöön ja toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan palvelun jatkuvuus verkkotoimintojen toteuttamisessa verkon hallinnoijan nimityksen peruuttamistapauksessa siihen asti, kun verkon hallinnoijaksi on nimitetty toinen elin.

7 artikla

Verkon hallinnoijan tehtävät

1. Verkon hallinnoijan on tuettava verkkotoimintojen toteuttamista, ja tätä varten sen on

a)	laadittava 8 artiklassa määritelty verkon strategiasuunnitelma ja pidettävä se suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja ATM-yleissuunnitelman mukaisesti ajan tasalla ottaen huomioon Euroopan aluetta koskeva ICAOn lennonvarmistussuunnitelma ja siihen liittyvät asiakirjat;

b)	vahvistettava verkon strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa varten 9 artiklassa määritelty verkon operaatiosuunnitelma, joka kattaa viiteajanjakson kalenterivuodet sekä vuotuiset, kausittaiset, viikoittaiset ja vuorokautiset ajanjaksot;

c)	vastattava liitteen I mukaisen yhteisen Euroopan reittiverkon suunnittelutoiminnon kehittämisestä, organisoinnista ja tarjoamisesta;

d)	koordinoitava ilmaliikennevirtojen ja kapasiteetin hallintaa sekä koordinoitava ja pantava täytäntöön keskitetyn ATFM-yksikön kautta liitteen II mukaiset ATFM-toimenpiteet;

e)	tarjottava radiotaajuuksien koordinoimiseksi asetuksen (EY) N:o 551/2004 6 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdassa ja liitteessä III vaaditulla tavalla keskustoiminto, johon kuuluu keskusrekisteri radiotaajuusjakoa koskevien tietojen tallentamiseen;

f)	koordinoitava liitteen IV mukaiset transponderikoodien jakoprosessit;

g)	organisoitava verkkotoimintojen hallinto ja toiminta;

h)	koordinoitava ja tuettava verkkokriisien hallintaa 19 ja 21 artiklan mukaisesti; ja käännyttävä Euroopan ilmaliikenteen kriisien koordinointiyksikön (EACCC) puoleen komissiota kuultuaan;

i)	varmistettava verkkotoimintoihin liittyvä koordinointi muiden ICAOn alueiden kuin ICAOn EUR-alueen kanssa ja sellaisten maiden kanssa, jotka eivät osallistu verkon hallinnoijan toimintaan;

j)	laadittava verkon hallinnoijan monivuotinen työohjelma ja siihen liittyvä talousarvio sekä pidettävä ne ajan tasalla ja toteutettava ne;

laadittava ja otettava käyttöön varoitus- tai hälytysjärjestelmä, jolla komissiolle toimitetaan lentosuunnitelmien analysointiin perustuvat tiedot, jotta se voi seurata Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 (11) mukaisten lentoliikenteen harjoittajille asetettujen toimintakieltojen tai muiden turvallisuus- ja turvatoimenpiteiden taikka näiden molempien noudattamista;

l)	annettava ICAOn pyytämä tuki verkkotoimintojen toteuttamiseen ICAOn EUR-alueella liittyviin tehtäviin sillä edellytyksellä, että ICAOn kanssa on sovittu yhteistyöjärjestelyt.

2. Verkon hallinnoijan on myös osaltaan edistettävä verkkotoimintojen jatkuvaa parantamista yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa ja verkon yleistä suorituskykyä, erityisesti suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanon osalta. Verkon hallinnoijan on erityisesti

a)	varmistettava, että verkon strategiasuunnitelma ja verkon operaatiosuunnitelma edistävät unionin laajuisten tavoitteiden ja niihin liittyvien paikallisten suorituskykytavoitteiden saavuttamista, ja seurattava suunnitelmien täytäntöönpanoa;

b)	laadittava verkon suorituskykysuunnitelma suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän mukaisesti ja pantava se täytäntöön sen jälkeen, kun komissio on sen hyväksynyt;

c)	käynnistettävä operatiivisten sidosryhmien välinen yhteistyö operatiivisten toimien kehittämiseksi ja toteuttamiseksi ja tuettava ja koordinoitava sitä, jotta voidaan varmistaa käytettävissä olevan ilmatilan ja kapasiteetin tehokas käyttö ja vähentää viivästyksiä verkossa;

yksilöitävä verkon operaatiosuunnitelmassa kaikki aloitteet, jotka tukevat rajat ylittävän koordinoinnin kehittämistä sekä rajat ylittävän ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista, ja tuotava esiin ne aloitteet, jotka ovat verkon suorituskykysuunnitelman täytäntöönpanon kannalta erityisen merkittäviä;

e)	tunnistettava operatiiviset turvallisuusvaarat verkon tasolla yhteistyössä operatiivisten sidosryhmien kanssa ja arvioitava niihin liittyvät verkkoturvallisuusriskit ja raportoitava niistä virastolle;

f)	toimitettava operatiivisille sidosryhmille sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle tiedot liikenne-ennusteesta ja toiminnallisen suorituskyvyn analyysi suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanon yhteydessä;

g)	tuettava operatiivisia sidosryhmiä suurten ilmatilan tai ilmaliikenteen hallintajärjestelmän käyttöönottoa koskevien siirtymäsuunnitelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa;

laadittava menettelyt ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvien viivästysten syiden määritystä yhteistyöhön perustuvassa päätöksenteossa ja organisoitava lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoasemien ja kansallisten valvontaviranomaisten kanssa operaatioiden jälkeinen mukautusprosessi, jossa käsitellään ilmaliikennevirtojen säätelyn viivästysten mittaamista, luokittelua ja syiden määritystä koskevia kysymyksiä;

i)	tuettava operatiivisia sidosryhmiä ilmatilan joustavan käytön toteuttamisessa asetuksen (EY) N:o 2150/2005 mukaisesti.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi verkon hallinnoijan on

varmistettava, että käytettävissä on välineet, prosessit ja johdonmukaiset tiedot yhteistyöhön perustuvan päätöksentekoprosessin tukemiseksi verkkotasolla ja että nämä tiedot jaetaan. Näihin tietoihin on sisällyttävä erityisesti lentosuunnitelmien käsittely, eurooppalaiset tiedonhallintajärjestelmät ja ilmailutiedot, jotka ovat merkityksellisiä verkkotoimintojen toteuttamiselle, sekä yhteinen elektroninen lennonneuvontaportaali, johon asianomaisilla sidosryhmillä on pääsy asetuksen (EY) N:o 551/2004 3 a artiklan mukaisesti;

b)	luotava vahvistettu ja koordinoitu lähestymistapa kaikkeen verkon suunnitteluun ja operatiiviseen toimintaan, mukaan lukien verkon yleisen suorituskyvyn seuranta ja parantaminen verkon tehokkuuden, yhteentoimivuuden ja yhteenliitettävyyden parantamiseksi;

c)	oltava mukana verkkotoimintoja koskeviin ICAOn asiakirjoihin tehtävien muutosten tekemisessä unionin prosessien mukaisesti;

tuettava operatiivisia sidosryhmiä niille asetettujen velvoitteiden täyttämisessä ja ilmaliikenteen hallinnan tai lennonvarmistuspalvelujen (ATM/ANS) järjestelmien ja menetelmien käyttöönotossa ATM-yleissuunnitelman mukaisesti, erityisesti komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 409/2013 (12) mukaisissa yhteisissä hankkeissa;

e)	avustettava komissiota ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 409/2013 9 artiklassa tarkoitettua käyttöönoton hallinnointielintä yhteisten hankkeiden laadinnassa, hyväksynnässä ja toteutuksessa mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti;

f)	otettava käyttöön yhteistyöjärjestelyt käyttöönoton hallinnointielimen kanssa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 409/2013 9 artiklan 7 kohdan a alakohdan ja 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

seurattava verkkotoimintojen toteuttamisen kannalta merkityksellisen infrastruktuurin suorituskykyä, toisin sanoen

i)	navigointisovellusten toteutusta ja toimintaa tukevien maalaitteisiin perustuvien navigointijärjestelmien kattavuutta;

ii)

navigointisovellusten toteutusta ja toimintaa tukevien satelliitteihin perustuvien navigointijärjestelmien kattavuutta seuraavista lähteistä saatavien tietojen perusteella:

a)	Galileo-vertailukeskus (GRC) maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) keskeisten konstellaatioiden osalta;

b)	Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS) palveluntarjoaja EGNOS-järjestelmän osalta;

iii)	valvontajärjestelmän kyselimet ja avioniikka;

iv)	tiedonsiirtoyhteydet;

v)	yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittava järjestelmä (ACAS);

vi)	ilma-aluksen korkeudenmittausjärjestelmä;

luotava, organisoitava ja tarjottava operatiivisten sidosryhmien verkkotoimintoihinsa tarvitsemat yhteiset verkkotukipalvelut, jotka hoidetaan verkon operatiivisen suorituskyvyn parantamiseksi ja kustannustehokkuussyistä keskitetysti, toisin sanoen

i)	ATM-viestikeskus;

ii)	verkko-osoitteiden hallintapalvelu.

i)	tuettava yksiköitä, joiden tehtäväksi on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 996/2010 (13) mukaisesti annettu siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta tai poikkeamien analysointi, kun ne pyytävät tällaista apua;

j)	vaihdettava operatiivisia tietoja operatiivisten sidosryhmien kanssa asetuksen (EY) N:o 550/2004 13 artiklan mukaisesti;

k)	kerättävä, konsolidoitava ja analysoitava kaikki liitteissä I–VI yksilöidyt tiedot ja toimitettava nämä tiedot pyynnöstä komissiolle, virastolle ja suorituskyvyn tarkastuselimelle.

4. Verkon hallinnoijan on vastattava komission, jäsenvaltioiden tai viraston esittämiin satunnaisiin pyyntöihin, jotka koskevat tietoja, neuvoja, analyyseja tai muita vastaavia eri toimintoihin liittyviä lisätehtäviä.

8 artikla

Verkon strategiasuunnitelma

1. Verkon hallinnoijan on laadittava verkon strategiasuunnitelma sekä pidettävä se ajan tasalla ja ATM-yleissuunnitelman mukaisena yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla. Verkon strategiasuunnitelma ohjaa verkon pitkän aikavälin kehitystä, ja sen on noudatettava suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän viiteajanjaksoja ja katettava verkon hallinnoijan nimityskausi.

2. Verkon strategiasuunnitelma on laadittava liitteessä V esitetyn mallin mukaan. Verkon hallintoneuvosto vahvistaa suunnitelman ja komissio hyväksyy sen jäsenvaltioita kuultuaan.

3. Verkon strategiasuunnitelman avulla on pyrittävä saavuttamaan verkkotoiminnoille suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä vahvistetut suorituskykytavoitteet.

4. Verkon strategiasuunnitelma on päivitettävä vähintään 12 kuukautta ennen kunkin viiteajanjakson alkua.

9 artikla

Verkon operaatiosuunnitelma

1. Verkon hallinnoijan on laadittava yhteistyössä operatiivisten sidosryhmien kanssa yksityiskohtainen verkon operaatiosuunnitelma verkon strategiasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi operatiivisella tasolla lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla.

2. Verkon strategiasuunnitelman on katettava viiteajanjakson ja vuotuisten ajanjaksojen kalenterivuodet, niihin sisältyvät operatiiviset toimet mukaan lukien.

3. Verkon operaatiosuunnitelmassa on oltava liitteessä VI vahvistetut tiedot. Verkon operaatiosuunnitelma on hyväksytettävä verkon hallintoneuvostossa.

4. Verkon operaatiosuunnitelmaan on sisällyttävä erityisesti

a)	verkon operatiiviset suorituskykyvaatimukset ja ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvan viivästyksen paikalliset viitearvot siten, että tarkoituksena on edistää unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden saavuttamista;

operatiiviset toimet, joilla edistetään suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja paikallisten suorituskykytavoitteiden saavuttamista viiteajanjakson kalenterivuosina sekä vuotuisina, kausittaisina, viikoittaisina ja päivittäisinä ajanjaksoina, ottaen huomioon viimeisin liikenne-ennuste ja sen kehitys.

5. Verkon operaatiosuunnitelmaan on sisällyttävä kaikkia verkkotoimintoja ja sotilastoiminnan vaatimuksia koskevat operatiiviset toimet, sikäli kuin jäsenvaltiot huolehtivat näistä vaatimuksista. Operatiiviset toimet määritetään yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla, ja verkon hallinnoijan on arvioitava niiden keskinäinen johdonmukaisuus.

6. Jos verkon hallinnoija havaitsee operatiivisia rajoituksia ja pullonkauloja, jotka estävät unionin laajuisten ja paikallisten suorituskykytavoitteiden saavuttamisen, sen on ehdotettava operatiivisia lisätoimia. Tällaiset toimet määritellään yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla.

7. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja lentoaseman pitäjien on varmistettava, että niiden suunnitelmat ovat verkon operaatiosuunnitelman mukaisia, ja pantava täytäntöön 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetut operatiiviset toimet.

8. Verkon hallinnoijan on päivitettävä verkon operaatiosuunnitelma tarvittaessa ja vähintään kuuden kuukauden välein.

10 artikla

Korjaavat toimenpiteet

1. Jos yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla sovittua suoritustasoa ei saavuteta tai jos 9 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja operatiivisia toimia ei panna täytäntöön, verkon hallinnoijan on osana tehtäviensä hoitamista ehdotettava operatiivisille sidosryhmille korjaavia toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuita. Näin tehdessään sen on ensin kuultava operatiivisia sidosryhmiä, joihin nämä toimenpiteet vaikuttavat, ja sen jälkeen toimitettava ehdotus korjaaviksi toimenpiteiksi 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun operaatiotyöryhmään keskustelua varten ja lopuksi saatava verkon hallintoneuvoston hyväksyntä korjaavia toimenpiteitä koskevalle ehdotukselle. Niiden operatiivisten sidosryhmien, joihin nämä toimenpiteet vaikuttavat, on pantava ne täytäntöön tai ilmoitettava verkon hallintoneuvostolle, miksi niitä ei ole pantu täytäntöön.

2. Verkon hallinnoijan on tiedotettava jäsenvaltioille ja sille kansalliselle valvontaviranomaiselle, joka vastaa sen operatiivisen sidosryhmän valvonnasta, jota korjaavat toimenpiteet koskevat, toimenpiteen sisällöstä ja kaikista operatiivisen suorituskyvyn muutoksiin liittyvistä seikoista.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä komissiolle ja verkon hallinnoijalle, jos niiden velvollisuudet estävät korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanon tai jos toimenpiteiden täytäntöönpano johtaa epäjohdonmukaisuuteen suorituskykysuunnitelmien kanssa.

4. Verkon hallinnoijan on laadittava ja pidettävä ajan tasalla rekisteriä operatiivisista toimista ja korjaavista toimenpiteistä, joita sidosryhmät eivät ole panneet täytäntöön, sekä niiden täytäntöönpanon estävistä syistä ja tiedotettava näistä komissiolle.

11 artikla

Suhteet operatiivisiin sidosryhmiin

1. Verkon hallinnoijan on verkon yleisen suorituskyvyn seuraamiseksi ja parantamiseksi sovittava asianmukaiset työjärjestelyt operatiivisten sidosryhmien kanssa 17 artiklan mukaisesti.

2. Verkon hallinnoijan ja operatiivisten sidosryhmien on koordinoitava verkkotoimintojen toteuttamisessa tarvittavien välineiden ja järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa 3 artiklan 2 kohdan vaatimusten täyttämiseksi.

3. Operatiivisten sidosryhmien on varmistettava, että paikallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla toteutettavat toimenpiteet sopivat yhteen yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla määriteltyjen toimenpiteiden kanssa.

4. Operatiivisten sidosryhmien on toimitettava verkon hallinnoijalle liitteissä I–VI luetellut asiaankuuluvat tiedot noudattaen yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla määriteltyjä määräaikoja ja vaatimuksia.

12 artikla

Suhteet jäsenvaltioihin

1. Tehtäviään hoitaessaan verkon hallinnoijan on otettava asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden vastuut, jotka liittyvät niiden omaa ilmatilaansa koskevaan suvereniteettiin sekä yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen ja puolustukseen.

2. Jäsenvaltiot vastaavat edelleen ilmatilan rakenteiden yksityiskohtaisesta kehittämisestä, hyväksymisestä ja perustamisesta vastuullaan olevassa ilmatilassa.

3. Kun jäsenvaltioiden viranomaiset osallistuvat verkkotoimintoihin liittyvien operatiivisten asioiden hoitamiseen, erityisesti 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen niukkojen resurssien koordinointiin, verkon hallinnoijan on kuultava niitä yhteistyöhön perustuvassa päätöksenteossa ja jäsenvaltioiden viranomaisten on pantava tässä prosessissa määritetyt tulokset täytäntöön kansallisella tasolla.

13 artikla

Suhteet toiminnallisiin ilmatilan lohkoihin

1. Verkon hallinnoijan on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja koordinoitava toimintansa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien kanssa toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla erityisesti strategisen suunnittelun ja taktisen päivittäisen virran ja kapasiteetin hallinnan osalta.

2. Verkon hallinnoijan on tiiviissä yhteistyössä lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien kanssa otettava käyttöön toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla yhdenmukaistetut prosessit, menetelmät ja rajapinnat, joilla helpotetaan toiminnallisten ilmatilan lohkojen operatiivista yhteenliitettävyyttä.

3. Toiminnallisessa ilmatilan lohkossa yhteistyötä tekevien jäsenvaltioiden on pyrittävä muodostamaan yhteiset näkemykset 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista verkkotoimintojen strategisista kysymyksistä.

4. Toiminnallisessa ilmatilan lohkossa yhteistyötä tekevien lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on pyrittävä muodostamaan yhteiset näkemykset yhteistyöhön perustuvan päätöksenteon tueksi.

14 artikla

Siviili- ja sotilasviranomaisten välinen yhteistyö

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset sotilasviranomaiset osallistuvat asianmukaisesti kaikkeen verkkotoimintojen toteuttamiseen liittyvään toimintaan.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sotilasilmailun lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat ja ilmatilan sotilaskäyttäjät ovat asianmukaisesti edustettuina kaikissa verkon hallinnoijan kuulemisprosesseissa ja työjärjestelyissä.

3. Verkon hallinnoijan on varmistettava, että käytössä on asianmukaiset järjestelyt, joilla mahdollistetaan koordinointi kansallisten sotilasviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien sotilaselinten kanssa, mukaan lukien Euroopan puolustusvirasto (EDA), ja tuetaan sitä. Koordinoinnin on katettava kaikki sellaiset verkon toimintojen toteuttamiseen liittyvät näkökohdat, joilla on vaikutusta sotilastoimintaan.

4. ERND- ja ATFM-toiminnot on toteutettava rajoittamatta ilmatilavarauksia tai rajoituksia jäsenvaltioiden yksinomaiseen tai erityiseen käyttöön. Verkon hallinnoijan on edistettävä ja koordinoitava näiden ilmatilan osien läpi kulkevien ehdollisten reittien saatavuutta ja helpotettava sotilastoiminnan ja kriisinhallinnan vaatimusten täyttämistä.

III LUKU

VERKKOTOIMINTOJEN HALLINNOINTI

15 artikla

Yhteistyöhön perustuva päätöksenteko

1. Jäsenvaltioiden ja operatiivisten sidosryhmien on toteutettava verkkotoiminnot verkon hallinnoijan tuella yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla, joka käsittää seuraavat osat:

a)	16 artiklassa säädetty kuulemisprosessi;

b)	17 artiklassa säädetyt yksityiskohtaiset työjärjestelyt ja toimintaprosessit.

2. Verkon hallinnoijan on avustettava verkon hallintoneuvostoa 18 artiklassa säädettyjen verkkotoimintojen hallinnointiin liittyvien toimenpiteiden käyttöönotossa.

3. Kun yksi tai useampi operatiivinen sidosryhmä kyseenalaistaa verkon hallinnoijan toimet, verkon hallinnoijan on annettava asia verkon hallintoneuvoston ratkaistavaksi.

16 artikla

Kuulemisprosessi

1. Verkon hallinnoijan on otettava käyttöön prosessi, jolla 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja osapuolia kuullaan asianmukaisesti ja säännöllisesti.

2. Kuulemismenettelyn on katettava 17 artiklassa säädetyt yksityiskohtaiset työjärjestelyt ja toimintaprosessit, verkon strategiasuunnitelma, verkon operaatiosuunnitelma ja verkon suorituskykysuunnitelma, suunnitelmien täytäntöönpanon edistyminen, komissiolle toimitettavat kertomukset ja operatiiviset kysymykset.

3. Verkon hallinnoijan on mukautettava kuulemisprosessia yksittäisten verkkotoimintojen tarpeiden mukaan. Sääntelykysymysten käsittelyn varmistamiseksi jäsenvaltiot on tarvittaessa otettava mukaan prosessiin.

4. Jos operatiiviset sidosryhmät katsovat, ettei niiden näkemyksiä tietystä asiasta ole otettu asianmukaisesti huomioon, asia on ensin siirrettävä verkon hallinnoijan käsiteltäväksi. Jos asiaa ei saada ratkaistua tällä tavoin, se on siirrettävä verkon hallintoneuvoston ratkaistavaksi.

17 artikla

Yksityiskohtaiset työjärjestelyt ja toimintaprosessit

1. Verkon hallinnoijan on otettava käyttöön yksityiskohtaiset työjärjestelyt operatiivisten sidosryhmien, jäsenvaltioiden, 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden ja tarvittaessa assosioituneiden maiden kanssa sekä toimintaprosessit, jotka koskevat verkkotoimintojen toteutuksen suunnittelua ja operatiivisia näkökohtia, ottaen erityisesti huomioon liitteissä I–IV määriteltyjen yksittäisten verkkotoimintojen erityispiirteet ja vaatimukset.

2. Verkon hallinnoijan on varmistettava, että yksityiskohtaisiin työjärjestelyihin ja toimintaprosesseihin sisältyvät säännöt siitä, miten 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille osapuolille annetaan tiedoksi yhteistyöhön perustuvasta päätöksenteosta johtuvat korjaavat toimenpiteet.

3. Yksityiskohtaisten työjärjestelyjen ja toimintaprosessien on täytettävä asetuksen (EY) N:o 549/2004 4 artiklan 2 kohdassa säädetyt vaatimukset, joiden mukaan palvelun tarjoaminen on eriytettävä sääntelyasioista.

18 artikla

Verkon hallintoneuvosto

1. Verkon hallintoneuvosto

a)	vahvistaa verkon strategiasuunnitelman;

b)	hyväksyy verkon operaatiosuunnitelmat;

c)	hyväksyy 10 artiklassa tarkoitetut korjaavia toimenpiteitä koskevat ehdotukset;

d)	hyväksyy 15 artiklassa tarkoitettuja kuulemisprosesseja ja 17 artiklassa tarkoitettuja yksityiskohtaisia työjärjestelyjä ja toimintaprosesseja koskevat eritelmät sekä 7 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitetun operaatioiden jälkeisen mukautusprosessin;

e)	hyväksyy 19 artiklan 5 kohdassa säädetyn Euroopan ilmaliikenteen kriisien koordinointiyksikön menettelysäännöt ja työohjelman;

f)	seuraa verkon strategiasuunnitelman, verkon operaatiosuunnitelman ja 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun verkon suorituskykysuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä ja puuttuu mahdollisiin poikkeamisiin alkuperäisistä suunnitelmista;

g)	seuraa operatiivisten sidosryhmien kuulemisprosessia;

h)	seuraa verkkotoimintojen hallinnointiin ja verkon hallinnoijan tehtävien hoitamiseen liittyvää toimintaa, verkon hallinnoijan operatiivisille sidosryhmille tarjoamien palvelujen laatu mukaan luettuna;

i)	seuraa verkkokriiseihin liittyvää verkon hallinnoijan toimintaa;

j)	hyväksyy 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen;

k)	käsittelee 15 artiklan 3 kohdassa ja 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja kysymyksiä, joita ei pystytä ratkaisemaan yksittäisen verkkotoiminnon tasolla;

l)	vahvistaa verkon hallinnoijan vuotuisen talousarvion;

m)	hyväksyy hallintoneuvoston menettelysäännöt;

n)	hyväksyy 7 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetun työohjelman ja seuraa sen toteuttamista;

o)	vahvistaa 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun verkon suorituskykysuunnitelman;

p)	antaa lausunnon mahdollisista verkon hallinnoijalle asetuksen (EY) N:o 551/2004 6 artiklan 3 kohtaa tai 6 artiklan 4 kohdan c alakohtaa sovellettaessa annettavista lisätehtävistä;

q)	antaa suosituksia 7 artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitettua infrastruktuurin suorituskyvyn seurantaa varten, vastaavat kustannus-hyötyanalyysit mukaan luettuina;

r)	antaa lausuntoja 7 artiklan 3 kohdan h alakohdassa tarkoitettujen yhteisten verkkotukipalvelujen kehittämisestä ja tarjonnasta, vastaavat kustannus-hyötyanalyysit mukaan luettuina;

s)	hyväksyy 7 artiklan 1 kohdan l alakohdassa, 7 artiklan 3 kohdan f alakohdassa ja 24 artiklassa tarkoitetut yhteistyöjärjestelyt;

t)	antaa lausunnon 4 artiklan 4 kohdan g alakohdassa tarkoitetusta verkon hallinnoijan johtajan nimittämisestä.

2. Verkon hallintoneuvosto perustaa työryhmiä tukemaan sitä työssään ja erityisesti operaatiotyöryhmän, joka koostuu operatiivisten sidosryhmien toiminnan johtajista.

3. Verkon hallintoneuvostossa on seuraavat äänivaltaiset jäsenet:

a)	yksi lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien edustaja perustettua tai perustettavaa toiminnallista ilmatilan lohkoa kohden siten, että kaikilla lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilla on yhteensä neljä ääntä;

b)	neljä kaupallisten ja ei-kaupallisten ilmatilan siviilikäyttäjien edustajaa;

c)	kaksi lentoaseman pitäjien edustajaa;

d)	kaksi sotilasilmailun lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja ilmatilan sotilaskäyttäjien edustajaa.

4. Verkon hallintoneuvostossa on seuraavat äänioikeudettomat jäsenet:

a)	verkon hallintoneuvoston puheenjohtaja;

b)	yksi komission edustaja;

c)	4 artiklan 4 kohdan g alakohdassa tarkoitettu verkon hallinnoijan johtaja;

d)	2 kohdassa tarkoitetun operaatiotyöryhmän puheenjohtaja;

e)	kaksi verkon hallinnoijan toimintaan osallistuvien assosioituneiden maiden lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien edustajaa;

f)	yksi Eurocontrolin edustaja.

5. Jokaisella verkon hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen.

6. Komissio nimittää verkon hallintoneuvoston puheenjohtajan hänen teknisen pätevyytensä ja asiantuntemuksensa perusteella verkon hallintoneuvoston äänivaltaisten jäsenten ehdotuksesta. Se nimittää myös kaksi varapuheenjohtajaa äänivaltaisista jäsenistä.

7. Komissio nimittää 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut äänivaltaiset jäsenet ja näiden varajäsenet jäsenten organisaatioiden ehdotuksesta. Se nimittää 3 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut äänivaltaiset jäsenet ja näiden varajäsenet jäsenten eurooppalaisten edustuselinten ehdotuksesta. Se nimittää 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetut äänivaltaiset jäsenet ja näiden varajäsenet EDA:n ehdotuksesta. Se nimittää Eurocontrolin ehdotuksesta 4 kohdan e alakohdassa tarkoitetut äänioikeudettomat jäsenet sekä vuorotteluperiaatteella siten, että kukin assosioitunut maa voidaan nimetä vuorotellen, että nimityshetken operatiivisten tarpeiden mukaan.

8. Komissio voi nimittää tarkkailijoita ja riippumattomia asiantuntijoita neuvonantajiksi, jotka toimivat henkilökohtaisessa ominaisuudessa ja edustavat laajasti verkkotoimintoihin liittyviä aloja.

9. Edellä 4 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuilla jäsenillä on oikeus hylätä ehdotukset, jotka vaikuttavat

a)	verkon hallintoneuvoston toiminnan yhteensopivuuteen tämän asetuksen päämäärien ja tavoitteiden kanssa;

b)	verkkotoimintojen toteuttamisen puolueettomuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.

10. Verkon hallintoneuvosto hyväksyy 1 kohdan a–e, j, l–o ja s alakohdassa tarkoitetut päätökset äänivaltaisten jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.

11. Verkon hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Hallintoneuvosto pitää vähintään kolme sääntömääräistä kokousta vuodessa. Se kokoontuu lisäksi puheenjohtajan tai komission pyynnöstä. Verkon hallinnoijan on huolehdittava verkon hallintoneuvoston ja puheenjohtajan sihteeristöstä.

12. Verkon hallinnoijan on annettava verkon hallintoneuvoston ja sen työryhmien perustamiseen ja toimintaan tarvittavat resurssit.

IV LUKU

VERKKOKRIISIEN HALLINTA

19 artikla

Euroopan ilmaliikenteen kriisien koordinointiyksikkö

1. Verkkokriisien hallintaa tuetaan perustamalla Euroopan ilmaliikenteen kriisien koordinointiyksikkö (European Aviation Crisis Coordination Cell, EACCC). Euroopan ilmaliikenteen kriisien koordinointiyksikön on työssään pyrittävä koordinoimaan reagointia verkkokriiseihin.

2. EACCC:n pysyvinä jäseninä on oltava yksi edustaja kustakin seuraavasta:

a)	kaikkien jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten valtuuttama jäsenvaltio;

komissio;

virasto;

d)	Eurocontrol;

e)	verkon hallinnoija;

f)	sotilasviranomaiset;

g)	lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat;

h)	lentoaseman pitäjät;

i)	ilmatilan käyttäjät.

Komissio nimittää jäsenet ja näiden varajäsenet. Nimitys tehdään seuraavien tekemän ehdotuksen perusteella:

1)	ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun osalta jäsenvaltiot;

2)	ensimmäisen alakohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitettujen osalta tapauksen mukaan virasto, Eurocontrol tai verkon hallinnoija;

3)	ensimmäisen alakohdan f alakohdassa tarkoitettujen osalta EDA;

4)	ensimmäisen alakohdan g, h ja i alakohdassa tarkoitettujen osalta vastaavat eurooppalaiset edustuselimet;

3. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yhteystaho (valtiollinen yhteystaho) sekä yksi varajäsen EACCC:hen ja helpotettava näiden osalta asiaankuuluvien tietojen saantia kansallisilta kriisinhallintarakenteilta, jotka eivät rajoitu ilmailualaan. Valtiollisten yhteystahojen on hoidettava tehtävänsä EACCC:n menettelysääntöjen mukaisesti.

4. EACCC voi kunkin kriisin luonteesta riippuen ottaa tapauskohtaisesti mukaan asiantuntijoita, joiden tehtävänä on avustaa sitä kriisinhallintatoimissa.

5. EACCC laatii menettelysääntönsä ja niihin tehtävät muutokset 18 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaista verkon hallintoneuvoston hyväksyntää varten.

6. Verkon hallinnoijan on annettava EACCC:n perustamiseen ja toimintaan tarvittavat resurssit.

20 artikla

Verkon hallinnoijan velvollisuudet

Verkon hallinnoijan on tarvittaessa EACCC:n tuella

a)	koordinoitava reagoimista verkkokriiseihin tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden vastaavien rakenteiden kanssa;

b)	tuettava valmiussuunnitelmien käyttöönottoa ja koordinointia jäsenvaltioiden tasolla erityisesti valtiollisten yhteystahojen verkoston välityksellä;

valmisteltava lieventävät toimenpiteet verkon tasolla, jotta voidaan turvata oikea-aikainen reagointi verkkokriisiin verkon suojaamiseksi ja sen jatkuvan ja turvallisen toiminnan varmistamiseksi. Tätä varten verkon hallinnoijan on itsenäisesti

i)	seurattava verkon tilaa ympäri vuorokauden verkkokriisien varalta;

ii)	varmistettava tehokas tiedonhallinta ja viestintä jakamalla tarkkoja, oikea-aikaisia ja johdonmukaisia tietoja jäsenvaltioiden ja operatiivisten sidosryhmien päätöksenteon tueksi siitä, miten verkkokriiseistä voidaan toipua ja/tai miten niiden vaikutusta verkkoon voidaan lieventää;

iii)	helpotettava tällaisten tietojen järjestelmällistä kokoamista ja keskitettyä tallentamista;

annettava komissiolle, virastolle tai jäsenvaltioille tarvittaessa tietoa lisämahdollisuuksista verkkokriisin lieventämisen tukemiseksi, mukaan lukien yhteydenpito sellaisten muiden liikennemuotojen toiminnanharjoittajien kanssa, jotka voivat löytää ja toteuttaa eri liikennemuodot yhdistäviä ratkaisuja;

e)	seurattava verkon toipumista ja sietokykyä ja raportoitava siitä EACCC:lle;

f)	organisoitava, järjestettävä ja toteutettava sovittu ohjelma verkkokriisien simulointiharjoituksista, joissa on mukana jäsenvaltioita ja operatiivisia sidosryhmiä ja joiden tavoitteena on todellisten verkkokriisien ennakoiminen;

g)	laadittava työohjelma ja riskirekisteri, toteutettava ne ja seurattava niitä.

V LUKU

JÄSENVALTIOIDEN KUULEMINEN, SEURANTA, RAPORTOINTI JA VALVONTA

21 artikla

Tiedottaminen ja jäsenvaltioiden kuuleminen

1. Verkon hallinnoijan on annettava komissiolle säännöllisesti uusimmat tiedot verkkotoimintojen toteuttamisen edistymisestä ja toteutetuista toimenpiteistä. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille edistymisestä ja toimenpiteistä.

2. Komissio kuulee jäsenvaltioita verkkotoimintojen strategisista kysymyksistä ja ottaa niiden lausunnon huomioon.

Kuulemisen kohteena on oltava

a)	verkon yleinen suorituskyky;

b)	10 artiklassa tarkoitettu verkon hallinnoijan korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen;

c)	verkon hallintoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten nimittäminen;

d)	verkon strategiasuunnitelmaluonnos ja erityisesti suunnitelman tavoitteet varhaisessa vaiheessa;

e)	verkon suorituskykysuunnitelmaluonnos;

f)	luonnos verkon hallinnoijan vuotuiseksi talousarvioksi;

g)	verkon hallinnoijan vuosikertomus;

h)	EACCC:n menettelysääntöjen luonnos;

i)	16 artiklassa tarkoitettujen kuulemisprosessien ja 17 artiklassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten työjärjestelyjen ja toimintaprosessien eritelmät;

j)	12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kysymykset, joita ei pystytä ratkaisemaan yksittäisen verkkotoiminnon tasolla;

k)	10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tapaukset;

l)	5 artiklassa tarkoitettu arviointi;

m)	sellaisten seurantatehtävien kehittäminen ja tarjoaminen, jotka liittyvät ATM/CNS-infrastruktuurin ja verkkotoimintojen toteuttamisen yhteisiin verkkotukipalveluihin, niitä vastaavat kustannus-hyötyanalyysit ja talousarvio mukaan lukien.

Toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun kuulemisen on oltava säännöllistä.

22 artikla

Seuranta ja raportointi

1. Verkon hallinnoijan on laadittava prosessi, jolla seurataan jatkuvasti

a)	verkon operatiivista suorituskykyä;

b)	operatiivisten sidosryhmien ja jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä ja niillä saavutettua suorituskykyä;

c)	yhteistyöhön perustuvan päätöksenteon vaikuttavuutta ja tehokkuutta kunkin toiminnon toteuttamisessa;

d)	sen operatiivisille sidosryhmille tarjoamien palvelujen laatua määrättyjen indikaattorien avulla.

2. Jatkuvassa seurannassa on pyrittävä havaitsemaan mahdolliset poikkeamat verkon strategiasuunnitelmasta ja verkon operaatiosuunnitelmasta. Operatiivisten sidosryhmien on tuettava verkon hallinnoijaa tässä prosessissa antamalla tietoja.

3. Verkon hallinnoijan on toimitettava komissiolle, verkon hallintoneuvostolle ja virastolle vuosittain kertomus toimenpiteistä, jotka on toteutettu sen tehtävien hoitamiseksi ja suositusten antamiseksi verkkokysymysten käsittelemisessä. Kertomuksessa on käsiteltävä yksittäisiä verkkotoimintoja, verkon kokonaistilannetta ja verkon strategiasuunnitelman, verkon operaatiosuunnitelman ja verkon suorituskykysuunnitelman toteuttamista sekä verkon hallinnoijan tavoitteiden saavuttamista sen varmistamiseksi, että operatiivisten sidosryhmien verkon hallinnoijalta saamat palvelut ovat laadukkaita. Komissio toimittaa kertomuksen jäsenvaltioille.

23 artikla

Verkon hallinnoijan valvonta

Komissio varmistaa verkon hallinnoijan valvonnan sen suhteen, että se noudattaa tässä asetuksessa ja unionin muussa lainsäädännössä, erityisesti asetuksessa (EY) N:o 2150/2005, täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 390/2013 ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 391/2013 (14), täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 409/2013 ja mainitun asetuksen mukaisesti perustetuissa yhteisissä hankkeissa vahvistettuja vaatimuksia. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille valvonnan tuloksesta.

VI LUKU

SUHTEET KOLMANSIIN MAIHIN

24 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen verkon hallinnoijan toimintaan

1. Kolmannet maat osallistuvat verkon hallinnoijan toimintaan unionin lainsäädännön ja unionin kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

2. Assosioituneet maat ja niiden operatiiviset sidosryhmät voivat osallistua verkon hallinnoijan toimintaan.

3. Verkon hallinnoija voi ryhtyä yhteistyöjärjestelyihin muiden kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin maihin sijoittautuneiden lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien kanssa ICAOn EUR-, NAT-, AFI- ja MID-alueilla, kun nämä maat osallistuvat toiminnalliseen ilmatilan lohkoon tai niiden osallistuminen vaikuttaa suoraan verkon suorituskykyyn ja varmistaa asianmukaisen alueellisen yhteentoimivuuden ja yhteenliitettävyyden.

4. Verkkotoimintojen ja verkon suorituskyvyn parantamiseksi verkon hallinnoija voi sopia yhteistyöjärjestelyistä verkkotoimintoja koskevien tietojen vaihtamista varten myös sellaisten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien kanssa, jotka ovat sijoittautuneet muille kuin 3 kohdassa tarkoitetuille ICAOn alueille.

VII LUKU

RAHOITUS JA TALOUSARVIO

25 artikla

Verkon hallinnoijan rahoitus ja talousarvio

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet verkon hallinnoijan vastuulle annettujen tehtävien rahoittamiseksi lennonvarmistusmaksuilla.

2. Verkon hallinnoijan on määritettävä kustannuksensa selkeällä ja läpinäkyvällä tavalla.

3. Verkon hallinnoijan on laadittava talousarvio, joka on

a)	riittävä täyttämään sen suorituskykytavoitteet 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun verkon suorituskykysuunnitelman mukaisesti;

b)	riittävä sen 7 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetun työohjelman toteuttamiseen;

c)	kirjanpidossa eriytetty, jos verkon hallinnoijaksi nimetty elin hoitaa myös muita kuin 7 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä.

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

26 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 677/2011.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä tammikuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 96, 31.3.2004, s. 20.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 549/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus) (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 1).

(3) Komission asetus (EU) N:o 255/2010, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, ilmaliikennevirtojen säätelyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 80, 26.3.2010, s. 10).

(4) Neuvoston asetus (ETY) N:o 95/93, annettu 18 päivänä tammikuuta 1993, lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä (EYVL L 14, 22.1.1993, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 676/2002/EY, tehty 7 päivänä maaliskuuta 2002, Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä (radiotaajuuspäätös) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1).

(6) Komission asetus (EY) N:o 677/2011, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2011, ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (EU) N:o 691/2010 muuttamisesta (EUVL L 185, 15.7.2011, s. 1).

(7) Komission asetus (EY) N:o 2150/2005, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, ilmatilan joustavaa käyttöä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 342, 24.12.2005, s. 20).

(8) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/2296, annettu 16 päivänä joulukuuta 2016, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn tarkastuselimeksi nimetyn riippumattoman asiantuntijaryhmän perustamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 92).

(9) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 390/2013, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä (EUVL L 128, 9.5.2013, s. 1).

(10) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/373, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2017, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen sekä muiden ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen palveluntarjoajia koskevista yhteisistä vaatimuksista ja näiden palveluntarjoajien valvonnasta, asetuksen (EY) N:o 482/2008 sekä täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 1034/2011, (EU) N:o 1035/2011 ja (EU) 2016/1377 kumoamisesta ja asetuksen (EU) N:o 677/2011 muuttamisesta (EUVL L 62, 8.3.2017, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2111/2005, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 15).

(12) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 409/2013, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, yhteisten hankkeiden määrittelemisestä, hallintorakenteiden perustamisesta ja kannustimien yksilöimisestä Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman toteuttamisen tueksi (EUVL L 123, 4.5.2013, s. 1).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 996/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä ja direktiivin 94/56/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 35).

(14) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 391/2013, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä (EUVL L 128, 9.5.2013, s. 31).

LIITE I

EUROOPAN REITTIVERKON SUUNNITTELUTOIMINTO

A OSA

Kohde ja soveltamisala

Euroopan reittiverkon suunnittelutoiminnon (ERND-toiminnon) tavoitteena on

a)	laatia ja toteuttaa Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelma ilmaliikenteen turvallisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi ottaen asianmukaisesti huomioon ympäristövaikutukset;

helpottaa Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelman puitteissa sellaisen ilmatilan rakenteen kehittämistä, joka tarjoaa vaaditun turvallisuustason, kapasiteetin, joustavuuden, reagoivuuden, ympäristötehokkuuden ja sujuvien lennonvarmistuspalvelujen saumattoman tarjonnan ottaen asianmukaisesti huomioon turva- ja puolustustarpeet;

c)	varmistaa Euroopan reittiverkon alueellinen yhteenliitettävyys ja yhteentoimivuus ICAOn EUR-alueella ja sen viereisten ICAO-alueiden kanssa.

Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelma on säännöllisesti päivitettävä suunnitelma, jonka verkon hallinnoija vahvistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden ja operatiivisten sidosryhmien kanssa. Suunnitelma sisältää verkon hallinnoijan operatiivisen toiminnan tulokset reittiverkon lyhyen ja keskipitkän aikavälin suunnittelusta verkon strategiasuunnitelman pääperiaatteiden mukaisesti. Siinä on otettava huomioon kaikki osatekijät, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että eurooppalainen ilmatila on suunniteltu yhdeksi kokonaisuudeksi, ja sen on täytettävä verkon hallinnoijalle suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä asetetut unionin laajuiset suorituskykytavoitteet.

Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelma muodostaa verkon operaatiosuunnitelman Euroopan reittiverkon suunnittelua (ERND) koskevan osan ja sisältää verkon strategiasuunnitelman ERND-osan toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelmaan on sisällyttävä

a)	yhteiset yleisperiaatteet, joita täydennetään ilmatilan suunnittelua koskevilla teknisillä eritelmillä;

b)	sotilastoiminnan vaatimukset ilmatilan käytölle;

c)	Euroopan reittiverkko ja, jos toteutettavissa, vapaan reitityksen ilmatilarakenteet, jotka on suunniteltu täyttämään kaikki käyttäjien tarpeet ja kattamaan yksityiskohtaisesti kaikki ilmatilan muutokset;

d)	reittiverkon ja vapaan reitityksen käyttöä koskevat säännöt ja käytettävyys;

e)	ATS-ilmatilaa tukeva ilmatilan jako lennonjohtosektoreihin;

f)	ilmatilan hallinnan menetelmät;

g)	yksityiskohtainen kehittämisaikataulu ilmatilan suunnittelun muutoksista;

h)	ilmatilarakenteiden ja käyttösääntöjen muutosten yhteinen julkaisu- ja täytäntöönpanoaikataulu verkon operaatiosuunnitelmassa;

i)	yleiskatsaus verkon nykyisestä ja odotetusta tilanteesta, mukaan lukien nykyisten ja sovittujen ilmatilan suunnittelua koskevien suunnitelmien perusteella odotettu suorituskyky.

B OSA

Menettely Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelman laatimiseksi

Verkon hallinnoijan, jäsenvaltioiden, ilmatilan käyttäjien sekä toiminnallisissa ilmatilan lohkoissa tai itsenäisesti toimivien lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on laadittava Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelma 15 artiklassa tarkoitetulla yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla. Niiden on sovellettava tässä liitteessä olevassa C osassa vahvistettuja ilmatilasuunnittelun periaatteita.

Yhteistyöhön perustuvassa päätöksenteossa on noudatettava yksityiskohtaisia työjärjestelyjä ja toimintaprosesseja, jotka verkon hallinnoijan on vahvistettava asiantuntijatasolla ottaen huomioon siviili- ja sotilasulottuvuus. Työjärjestelyt on laadittava kaikkien sidosryhmien kuulemisen jälkeen. Työjärjestelyt on toteutettava säännöllisin väliajoin Euroopan reittiverkon suunnittelutoiminnon tarpeiden huomioon ottamiseksi.

Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelman asianmukaisen yhteenliitettävyyden varmistamiseksi verkon hallinnoijan ja jäsenvaltioiden on otettava kolmannet maat mukaan yhteistyöhön perustuvaan päätöksentekoprosessiin 24 artiklan mukaisesti. Asianmukainen yhteistyö on varmistettava yhtäältä verkon hallinnoijan ja sen Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelman laatimista tukevien asiantuntijatason yksityiskohtaisten työjärjestelyjen ja toisaalta sellaisten asianmukaisten ICAOn asiantuntijatason työjärjestelyjen välillä, joissa käsitellään reittiverkon kehittämistä rajapinnassa.

Ilmatilan suunnitteluhankkeiden on oltava yhteensopivia ja johdonmukaisia Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelman kanssa. Vähintään seuraavat ilmatilan suunnitteluhankkeisiin tehtävät muutokset edellyttävät yhteensopivuuden tarkistusta ja ilmoitusta verkon hallinnoijalle:

a)	muutokset reittien linjauksessa;

b)	muutokset reittien suunnassa;

c)	muutokset reittien käyttötarkoituksessa;

d)	vapaan reitityksen ilmatilan kuvaus ja käyttösäännöt;

e)	reittien käyttösäännöt ja käytettävyys;

f)	muutokset sektorin korkeus- tai sivusuuntaisissa rajoissa;

g)	merkitsevien pisteiden lisääminen tai poistaminen;

h)	muutokset rajat ylittävässä ilmatilan käytössä;

i)	muutokset merkitsevien pisteiden koordinaateissa;

j)	tiedonsiirtoon vaikuttavat muutokset;

k)	ilmailukäsikirjassa julkaistuihin tietoihin vaikuttavat muutokset;

l)	muutokset, jotka vaikuttavat ilmatilan suunnittelu- ja käyttösopimuksiin.

Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelmaa tarkastellaan jatkuvasti uudelleen sen käytön aikana uusien tai muuttuvien ilmatilatarpeiden huomioon ottamiseksi. Uudelleentarkasteluprosessissa huolehditaan jatkuvasta koordinoinnista sotilasviranomaisten kanssa.

C OSA

Ilmatilasuunnittelun periaatteet

Laatiessaan Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelmaa yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla verkon hallinnoijan, jäsenvaltioiden ja toiminnallisissa ilmatilan lohkoissa tai itsenäisesti toimivien lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on noudatettava seuraavia ilmatilasuunnittelun periaatteita:

a)	ilmatilarakenteiden perustaminen ja järjestely perustuu operatiivisiin tarpeisiin, jotka eivät ole riippuvaisia kansallisista tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen rajoista taikka lentotiedotusalueiden (FIR) rajoista, eikä niiden tarvitse olla sidoksissa ylä- ja alailmatilan väliseen jakopintaan;

ilmatilarakenteiden suunnittelu perustuu läpinäkyvään prosessiin, jossa on mahdollista tutustua tehtyihin päätöksiin ja ymmärtää niiden perustelut, ja siinä otetaan huomioon kaikkien käyttäjien tarpeet sovittaen yhteen turvallisuus-, kapasiteetti- ja ympäristönäkökohdat sekä huomioiden sotilasilmailun ja kansallisen turvallisuuden tarpeet;

c)	Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelman lähtötietoina käytetään nykyisiä ja ennustettuja liikennetarpeita verkossa ja paikallisella tasolla sekä suorituskykytavoitteita keskeisten liikennevirtojen ja lentoasemien tarpeiden täyttämiseksi;

d)	varmistetaan vertikaalinen ja horisontaalinen yhteenliitettävyys, mukaan lukien lähestymisalueen ilmatila ja ilmatilarakenne rajapinnassa;

e)	lennot on voitava toteuttaa reittilentovaiheessa käyttäjien toivomia reittejä ja lentoprofiileja noudattaen tai mahdollisimman lähellä niitä;

f)	sidosryhmiltä, joilla on operatiivisia tarpeita kyseessä olevalla alueella, saadut ilmatilan rakenteita koskevat ehdotukset, mukaan lukien vapaan reitityksen ilmatila, useat reittivaihtoehdot ja ehdolliset reitit, hyväksytään arvioitaviksi ja mahdollisesti edelleen kehitettäviksi;

ilmatilarakenteiden suunnittelussa, mukaan lukien vapaan reitityksen ilmatila ja lennonjohtosektorit, otetaan huomioon sellaiseen toimintaan osoitetut olemassa olevat tai ehdotetut ilmatilarakenteet, jotka edellyttävät ilmatilan varaamista tai rajoittamista. Tästä syystä on perustettava ainoastaan sellaisia rakenteita, jotka sopivat yhteen ilmatilan joustavan käytön (FUA) kanssa. Tällaisten rakenteiden on oltava mahdollisimman laajalti yhdenmukaistettuja ja johdonmukaisia koko Euroopan verkon alueella;

h)	lennonjohtosektoreiden suunnittelu aloitetaan tarvittavista reittien tai liikennevirtojen linjauksista vuorovaikutteisessa prosessissa, jossa varmistetaan reittien tai liikennevirtojen ja sektoreiden yhteensopivuus;

i)	lennonjohtosektorien suunnittelulla mahdollistetaan sellaiset sektorirakenteet, jotka täyttävät liikennevirtojen tarpeet ja ovat mukautettavissa ja suhteutettuja muuttuviin liikennetarpeisiin;

j)	jos lennonjohtosektorit on toiminnallisista syistä suunniteltava kansalliset tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen taikka lentotiedotusalueiden rajat ylittäviksi, asianomaisten operatiivisten sidosryhmien välillä tehdään sopimukset palvelun tarjoamisesta.

Verkon hallinnoijan, jäsenvaltioiden sekä toiminnallisten ilmatilan lohkojen ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien (joko toiminnallisissa ilmatilan lohkoissa tai itsenäisesti toimivien) on varmistettava yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla, että ilmatilan käyttöön ja kapasiteetin hallintaan sovelletaan seuraavia periaatteita:

a)	ilmatilarakenteet suunnitellaan helpottamaan ilmatilan joustavaa ja oikein ajoitettua käyttöä sekä reititysvaihtoehtojen, liikennevirtojen, sektorirakenteiden ja muiden ilmatilarakenteen järjestelyjen hallintaa;

b)	ilmatilarakenteiden olisi mahdollistettava uusien reittivaihtoehtojen käyttöönotto varmistaen samalla niiden yhteensopivuuden nykyisten kapasiteettinäkökohtien ja sektorisuunnittelun rajoitusten kanssa.

D OSA

Suorituskyvyn kehittymisen jatkuva seuranta verkon tasolla

Suorituskyvyn säännöllisten parannusten varmistamiseksi verkon hallinnoijan on suoritettava säännöllisesti operaatioiden jälkeinen tarkastelu, jossa tarkastellaan käyttöön otettujen ilmatilarakenteiden tehokkuutta yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla.

Kertomukseen on sisällyttävä erityisesti

a)	liikennetarpeiden kehitys;

b)	suorituskyky kapasiteetin ja lentojen tehokkuuden osalta sekä valtion, toiminnallisen ilmatilan lohkon tai verkon tasolla esiintyvät rajoitteet;

c)	ilmatilan käytön kehitys sekä siviili- että sotilastoiminnan näkökulmasta;

d)	sektorijaon kehitys ja käytetyt sektorirakenteet;

e)	ilmatilarakenteiden eheyden ja jatkuvuuden kehitys.

LIITE II

ILMALIIKENNEVIRTOJEN SÄÄTELYTOIMINTO

A OSA

Kohde ja soveltamisala

Ilmaliikennevirtojen säätelytoiminnon (ATFM-toiminnon) tavoitteena on

a)	varmistaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon (EATMN) käytettävissä olevan kapasiteetin tehokas käyttö;

b)	helpottaa kaikkien operatiivisten sidosryhmien ATFM-toimenpiteiden suunnittelua, koordinointia ja toteuttamista;

c)	helpottaa sotilastoiminnan vaatimusten täyttämistä ja kriisinhallintatoimia;

d)	varmistaa Euroopan verkon alueellinen yhteenliitettävyys ja yhteentoimivuus ICAOn EUR-alueella ja sen viereisten ICAO-alueiden kanssa.

Tämän liitteen B osan 15 kohdassa tarkoitetuilla ATFM- ja varautumismenettelyillä on varmistettava parempi liikenteen ennustettavuus ja optimoitava eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon käytettävissä oleva kapasiteetti (myös lentoasemilla) ja pyrittävä lisäämään lentoasemien lähtö- ja saapumisaikojen ja lentosuunnitelmien välistä johdonmukaisuutta.

ATFM-toiminnossa on noudatettava yksityiskohtaisia työjärjestelyjä ATFM-toimenpiteiden toteuttamiseksi. Kaikkien mukana olevien operatiivisten sidosryhmien on noudatettava sääntöjä ja menettelyjä, joilla varmistetaan, että lennonjohtokapasiteettia käytetään turvallisesti ja mahdollisimman suuressa määrin.

ATFM-toiminnon on katettava kaikki ilmaliikennevirtojen säätelyn vaiheet (strateginen, esitaktinen, taktinen ja operaatioiden jälkeinen), sellaisina kuin ne esitetään lisäyksessä tarkoitetuissa ICAOn vaatimuksissa. Siinä on noudatettava näitä ICAOn vaatimuksia.

ATFM-toimintoa sovelletaan seuraaviin ATFM-prosesseihin osallistuviin osapuoliin tai niiden puolesta toimiviin tahoihin:

a)	lentotoiminnan harjoittajat;

b)	ilmaliikennepalvelun (ATS) tarjoajat, mukaan lukien ATS-yksiköt, ilmaliikennepalvelutoimistot ja lähilennonjohtoyksiköt;

c)	ilmailutiedotuspalvelujen tarjoajat;

d)	ilmatilan hallintaan osallistuvat yksiköt;

e)	lentoaseman pitäjät;

f)	verkon hallinnoijan ylläpitämä keskitetty ATFM-yksikkö;

g)	tässä liitteessä olevan A osan 6 kohdassa tarkoitetut paikalliset ATFM-yksiköt;

h)	lähtö- ja saapumisaikojen koordinaattorit koordinoiduilla lentoasemilla.

”Paikallisella ATFM-yksiköllä” tarkoitetaan liikennevirtojen säätelyasemaa, joka toimii yhden tai useamman muun liikennevirtojen säätelyaseman puolesta rajapintana keskitetyn ATFM-yksikön ja ATS-yksikön tai ATS-yksiköistä muodostuvan ryhmän välillä. Se voi toimia ATS-yksikön tasolla, kansallisella tasolla, toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla tai jollakin muulla aluetasoa alemmalla tasolla.

Paikalliset ATFM-yksiköt ja verkon hallinnoija keskitetyn ATFM-yksikkönsä kautta tukevat ATFM-toiminnon toteuttamista.

B OSA

Suunnittelu ja toimintaperiaatteet

Verkon hallinnoijan ja operatiivisten sidosryhmien on suunniteltava ja hoidettava ATFM-toimintoa tukevat tehtävät seuraavia varten:

a)	kaikki lennon vaiheet, jotka aiotaan suorittaa tai suoritetaan yleisenä ilmaliikenteenä ja kokonaan tai osittain mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti;

b)	edellä a alakohdassa tarkoitettujen lentojen kaikki vaiheet ja ilmaliikenteen hallinta.

ATFM-toimintoa tukevien työjärjestelyjen ja ilmaliikennevirtojen säätelyn näkökohtia koskevien ICAOn työjärjestelyjen välillä on varmistettava asianmukainen yhteistyö ja koordinointi rajapinnoilla.

ATFM-toimenpiteitä sovelletaan yleisessä ilmaliikenteessä liikennöiviin sotilasilma-aluksiin, jos niillä liikennöidään tai aiotaan liikennöidä sellaisessa ilmatilassa tai sellaisilla lentoasemilla, joihin sovelletaan ATFM-toimenpiteitä.

ATFM-toiminnon on perustuttava seuraaviin periaatteisiin:

ATFM-toimenpiteillä

i)	tuetaan turvallista lentotoimintaa ja estetään liiallinen lentoliikenteen kysyntä verrattuna lennonjohtosektoreiden ja lentopaikkojen, kiitotiet mukaan luettuina, ilmoitettuun lennonjohtokapasiteettiin;

ii)	käytetään eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon kapasiteettia mahdollisimman suuressa määrin, jotta voidaan optimoida eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon tehokkuus ja minimoida lentotoiminnan harjoittajille aiheutuvat haitat;

iii)	optimoidaan eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon kapasiteetin tarjonta ATS-yksiköiden kehittämien ja toteuttamien kapasiteetinlisäämistoimien avulla;

iv)	tuetaan kriittisten tapahtumien hallintaa;

ATFM-lähtöaikoja jaettaessa annetaan etusija lennoille siinä järjestyksessä, jossa ne suunnitelmien mukaan saapuvat paikkaan, johon ATFM-toimenpidettä sovelletaan, elleivät esimerkiksi turvallisuus- ja puolustustarpeista johtuvat erityisolosuhteet edellytä sellaisen muun etusijasäännön soveltamista, josta on sovittu ja joka hyödyttää eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkkoa;

c)	lentoratojen aikojen on suunnittelu- ja toteutusvaiheissa oltava johdonmukaisia kaikkien sovellettavien ATFM-toimenpiteiden kanssa, ja verkon hallinnoija ilmoittaa niistä lentotoiminnan harjoittajille, ATS-yksiköille ja paikallisille ATFM-yksiköille;

ilmaliikennevirtojen säätelyn lähtö- ja saapumisaikojen jakaminen koskee lentoja, jotka lähtevät maantieteelliseltä alueelta, jolla sovelletaan ATFM-toimenpiteitä, ja viereisiltä lentotiedotusalueilta, sellaisina kuin ne kuvataan asiaankuuluvissa ICAOn asiakirjoissa. Muilta alueilta lähtevät lennot vapautetaan ilmaliikennevirtojen säätelyn lähtö- ja saapumisaikojen jakamisesta, mutta niihin sovelletaan kuitenkin reititys- ja liikenteenohjausta sekä lentoratojen aikarajoituksia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)	ATFM-toiminto on osapuolten käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa ja että paikallinen ATFM-yksikkö huolehtii määrätystä alueesta jäsenvaltioiden vastuulla olevassa ilmatilassa yksinoikeudella sillä maantieteellisellä alueella, jolla ATFM-toimenpiteitä sovelletaan;

ATFM-toimintoon osallistuvien osapuolten, ATS-yksiköiden ja ilmatilan hallintaan osallistuvien yksiköiden välistä yhteistyötä varten otetaan käyttöön johdonmukaiset menettelyt, jotta varmistetaan ilmatilan tehokas suunnittelu, jakaminen ja käyttö sekä suorat yhteydet ilmatilan hallinnan ja ilmaliikennevirtojen säätelyn välillä;

c)	yhteiset menettelyt poikkeuksen pyytämiseksi ATFM-lähtöajoista ovat lisäyksessä tarkoitettujen ICAOn vaatimusten mukaiset. Nämä menettelyt on koordinoitava verkon hallinnoijan kanssa sen keskitetyn ATFM-yksikön välityksellä ja julkaistava kansallisessa ilmailukäsikirjassa.

Verkon hallinnoijan on

optimoitava yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yleinen suorituskyky sovittujen ATFM-toimenpiteiden suunnittelun, koordinoinnin ja toteutuksen avulla, mukaan lukien toimenpiteet suurten ilmatilan tai ilmaliikenteen hallintajärjestelmän parannusten käyttöönottoa koskevien siirtymäsuunnitelmien ja epäsuotuisten sääolosuhteiden varalta;

b)	kuultava lentotoiminnan harjoittajia ATFM-toimenpiteiden määrittelystä;

c)	sovittava työjärjestelyt paikallisten ATFM-yksiköiden kanssa;

varmistettava (kaikissa ilmaliikenteen hallinnan vaiheissa) ATFM-toimenpiteiden kehitys, saatavuus ja tehokas toteutus yhdessä paikallisten ATFM-yksiköiden kanssa; jos ATFM-toimenpiteillä on laajempi vaikutus verkkoon, verkon hallinnoijan on yhteistyöhön perustuvalla päätöksenteolla vahvistettava toteutettavien ATFM-toimenpiteiden luonne;

e)	osoitettava yhdessä paikallisten ATFM-yksikköjen kanssa vaihtoehtoisia reittejä ruuhkautuneiden alueiden välttämiseksi tai ruuhkien lieventämiseksi ottaen huomioon eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yleinen suorituskyky;

f)	tarjottava uudelleenreititystä lennoille, joilla e alakohdan vaikutus saadaan optimoitua;

g)	yhteistoiminnassa ATS-yksiköiden ja paikallisten ATFM-yksiköiden kanssa koordinoitava ja varmistettava sellaisten asianmukaisten toimenpiteiden toteuttaminen, joilla pyritään tarjoamaan tarvittava kapasiteetti liikenteen kysynnän tyydyttämiseksi niiden vastuualueen asiaankuuluvissa osissa;

annettava lentotoiminnan harjoittajille, paikallisille ATFM-yksiköille ja ATS-yksiköille hyvissä ajoin tietoa ilmaliikennevirtojen säätelystä, muun muassa tietoa

i)	suunnitelluista ATFM-toimenpiteistä;

ii)	ATFM-toimenpiteiden vaikutuksesta yksittäisten lentojen lentoonlähtöaikaan ja lentoprofiiliin;

i)	seurattava tapauksia, joissa lentosuunnitelma puuttuu tai on jätetty päällekkäisiä lentosuunnitelmia;

j)	keskeytettävä lentosuunnitelma, jos ATFM-lähtöaikaa aikatoleransseineen ei voida noudattaa eikä uutta arvioitua liikkeellelähtöaikaa ole tiedossa;

k)	seurattava, kuinka monta poikkeusta ATFM-toimenpiteistä on myönnetty;

laadittava, pidettävä yllä ja julkaistava valmiussuunnitelmat, joissa määritellään toimet, jotka asianomaisten operatiivisten sidosryhmien on toteutettava, jos ATFM-toiminnon osatekijässä on verkkotasolla merkittävä ongelma, joka johtaisi merkittäviin kapasiteetin vähennyksiin tai liikennevirtojen merkittäviin häiriöihin tai molempiin;

m)	jaettava kaikkien operatiivisten sidosryhmien kanssa kaikki asianmukaiset operaatioiden jälkeiset analyysit ja arvioinnit;

mahdollistettava eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon asianmukainen valmistelu ja ennakoitavuus ja varmistettava työjärjestelyt oikea-aikaisten ja ajantasaisten liikenteen kysyntää koskevien tietojen keräämiseksi kaikkien ATFM-vaiheiden osalta ilmatilan käyttäjiltä ja jaettava ne paikallisten ATFM-yksiköiden kanssa.

ATS-yksiköiden on

a)	koordinoitava ATFM-toimenpiteitä verkon hallinnoijan kanssa paikallisten ATFM-yksiköiden välityksellä sen varmistamiseksi, että valitut toimenpiteet tähtäävät eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yleisen suorituskyvyn optimointiin;

b)	varmistettava, että lentoasemilla sovellettavia ATFM-toimenpiteitä koordinoidaan asianomaisen lentoaseman pitäjän kanssa, jotta lentoaseman suunnittelu ja käyttö on kaikkien asianomaisten operatiivisten sidosryhmien kannalta tehokasta;

ilmoitettava verkon hallinnoijalle paikallisen ATFM-yksikön välityksellä kaikki sellaiset tapahtumat, myös suurten ilmatilan tai ilmaliikenteen hallintajärjestelmän parannusten käyttöönottoa koskevat siirtymäsuunnitelmat ja epäsuotuisat sääolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa lennonjohtokapasiteettiin tai lentoliikenteen kysyntään sekä ehdotetut lieventävät toimenpiteet;

toimitettava verkon hallinnoijalle ja paikallisille ATFM-yksiköille seuraavat tiedot ja niiden myöhemmät päivitykset, siten kuin se on teknisesti mahdollista, oikea-aikaisesti ja laatuvarmennettuina:

i)	ilmatilan rakenne ja reittirakenne;

ii)	ilmatilan ja reittien käytettävyys, mukaan lukien käytettävyys soveltamalla ilmatilan joustavaa käyttöä asetuksen (EY) N:o 2150/2005 mukaisesti;

iii)	ATS-yksikön sektorirakenteet ja -aktivoinnit;

iv)	lentopaikan rullausajat ja kiitoteiden sijainti;

v)	lennonjohtosektori ja lentopaikan kapasiteetti kiitotiet mukaan luettuina;

vi)	päivitetyt lennon sijainnit;

vii)	poikkeukset lentosuunnitelmista;

viii)

toteutuneet lentoonlähtöajat;

ix)	tiedot viestintä-, suunnistus- ja valvonta-(CNS)/ATM-infrastruktuurin operatiivisesta käytettävyydestä.

Verkon hallinnoijan ja operatiivisten sidosryhmien on vaihdettava keskenään 7 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

Verkon ennustettavuuden varmistamiseksi lähtölentoaseman ATS-yksikön on varmistettava, ettei lentoonlähtöselvitystä anneta sellaisille lennoille, jotka eivät noudata arvioitua liikkeellelähtöaikaa, ottaen huomioon sallittu poikkeama tai lentosuunnitelman hylkäys tai keskeytys.

10.

Paikallisten ATFM-yksiköiden on

toimittava vastuualueellaan toisaalta keskitettyä ATFM-palvelua tarjoavan verkon hallinnoijan ja toisaalta määrättyjen alueiden ja niiden lentopaikkojen ja ATS-yksiköiden (sotilas- ja siviiliyksiköt) välisenä yhteystahona ja rajapintana verkon hallinnoijan kanssa asianmukaisten työjärjestelyjen mukaisesti sovittujen roolien ja vastuiden perusteella;

b)	otettava käyttöön keskitettyä ATFM-palvelua tarjoavan verkon hallinnoijan vahvistamia menettelyjä noudattelevat asianmukaiset paikalliset menettelyt, tilapäismenettelyt mukaan luettuina;

c)	annettava keskitettyä ATFM-palvelua tarjoavalle verkon hallinnoijalle kaikki vaaditut paikalliset tiedot ATFM-toiminnon toteuttamiseksi;

varmistettava yhteistoiminnassa asianomaisten ATS-yksiköiden ja keskitettyä ATFM-palvelua tarjoavan verkon hallinnoijan kanssa asianmukaisten ATFM-toimenpiteiden toteuttaminen optimaalista liikennevirtaa sekä kysynnän ja kapasiteetin tasapainottamista varten koordinoimalla käytettävissä olevan kapasiteetin tehokasta käyttöä. Jos näillä toimenpiteillä on laajempi verkkovaikutus, on varmistettava alueellinen koordinointi verkon hallinnoijan johdolla;

ilmoitettava verkon hallinnoijalle kaikki sellaiset tapahtumat, myös suurten ilmatilan tai ilmaliikenteen hallintajärjestelmän parannusten käyttöönottoa koskevat siirtymäsuunnitelmat ja epäsuotuisat sääolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa lennonjohtokapasiteettiin tai lentoliikenteen kysyntään sekä ehdotetut lieventävät toimenpiteet;

f)	varmistettava yhteistoiminnassa asiaankuuluvien ATS-yksiköiden ja verkon hallinnoijan kanssa operaatioiden jälkeisten analyysien tekeminen verkon suorituskyvyn parantamiskeinoista;

pidettävä käytössä jatkuvasti ajan tasalla olevat ennalta määritellyt valmiussuunnitelmat, joissa esitetään yksityiskohtaisesti, miten niiden vastuulla olevaa aluetta käsitellään, jotta verkon hallinnoija voi tukea paikallisia ATFM-yksiköitä valmiustoimissa. Nämä paikalliset suunnitelmat on jaettava ja koordinoitava verkon hallinnoijan kanssa.

11.

Jos perustetaan ilmaliikennepalvelutoimisto, sen on helpotettava tietojen vaihtoa lentäjien tai lentotoiminnan harjoittajien ja paikallisen ATFM-yksikön tai keskitettyä ATFM-palvelua tarjoavan verkon hallinnoijan välillä.

12.

Lentotoiminnan harjoittajien on

a)	esitettävä yksi lentosuunnitelma kutakin aiottua lentoa varten. Toimitetussa lentosuunnitelmassa on esitettävä suunniteltu lennon profiili asianmukaisella tavalla;

b)	varmistettava, että suunniteltu lento sisältää kaikki asiaankuuluvat ATFM-toimenpiteet ja niiden muutokset;

c)	osallistuttava verkon hallinnoijan käyttöön ottamiin työjärjestelyihin, joilla helpotetaan oikea-aikaisen ja päivitetyn tiedon saamista ilmaliikenteen kysynnästä kaikkia ATFM-vaiheita varten.

13.

Lentoaseman pitäjien on

sovittava paikallisen ATS-yksikön kanssa järjestelyistä seuraavia varten:

i)	tietojen vaihtaminen ja koordinointi asiaankuuluvien paikallisten ATFM-yksiköiden kanssa kapasiteetista ja lentoliikenteen kysynnästä ja niiden kehityksestä kaikkia ATFM-vaiheita varten erityisesti ennen lentoaikataulujen julkaisemista;

ii)	ilmoittaminen asiaankuuluville paikallisille ATFM-yksiköille ja verkon hallinnoijalle kaikista tapahtumista, jotka voivat vaikuttaa lennonjohtokapasiteettiin tai lentoliikenteen kysyntään.

b)	sellaisten prosessien laatiminen, joilla arvioidaan kysyntää sekä erityistapahtumien vaikutusta kysyntään kaikissa ATFM-toiminnan vaiheissa.

14.

Lentosuunnitelmien sekä lentoasemien lähtö- ja saapumisaikojen keskinäisen johdonmukaisuuden osalta

verkon hallinnoijan tai paikallisen ATFM-yksikön on annettava lentoaseman lähtö- ja saapumisaikojen koordinaattorille tai koordinoidun lentoaseman pitäjälle näiden pyynnöstä etukäteen lentosuunnitelma tälle lentoasemalle tai tältä lentoasemalta liikennöivästä lennosta. Lentoaseman lähtö- ja saapumisaikojen koordinaattorien tai koordinoitujen lentoasemien pitäjien on huolehdittava verkon hallinnoijan tai paikallisen ATFM-yksikön toimittamien suunnitelmien vastaanottamiseen tarvittavasta infrastruktuurista;

ennen lentoa lentotoiminnan harjoittajien on toimitettava lähtö- ja saapumislentopaikoille tarvittavat tiedot, jotta lentosuunnitelmassa ilmoitettu lennon tunnus ja lentoaseman lähtö- ja saapumisaikaa varten tiedoksi annettu lennon tunnus ovat keskenään yhdenmukaiset; yhdenmukaisuudesta vastaa tapauksen mukaan verkon hallinnoija, yksi tai useampi paikallinen ATFM-yksikkö tai lentoaseman pitäjä;

kaikkien lentotoiminnan harjoittajien, lentoaseman pitäjien ja ATS-yksiköiden on ilmoitettava lentoaseman lähtö- ja saapumisaikojen koordinaattorille sellaisesta lentoliikenteestä, jota harjoitetaan toistuvasti aikoina, jotka poikkeavat huomattavasti jaetuista lähtö- ja saapumisajoista, tai sellaisesta lähtö- ja saapumisaikojen käytöstä, joka poikkeaa huomattavasti jakamisen yhteydessä ilmoitetusta käytöstä, kun tästä aiheutuu haittaa lentoasemalle tai lentotoiminnalle;

verkon hallinnoijan on ilmoitettava lentoaseman lähtö- ja saapumisaikojen koordinaattorille sellaisesta lentoliikenteestä, jota harjoitetaan toistuvasti aikoina, jotka poikkeavat huomattavasti jaetuista lähtö- ja saapumisajoista, tai sellaisesta lähtö- ja saapumisaikojen käytöstä, joka poikkeaa huomattavasti jakamisen yhteydessä ilmoitetusta käytöstä, kun tästä aiheutuu haittaa ilmaliikennevirtojen säätelylle.

15.

Lentoasemien paikallisten operatiivisten sidosryhmien on varmistettava lähtö- ja saapumisaikojen suunnittelusta tiedottamisessa (DPI) täysimääräinen koordinointi verkon hallinnoijan kanssa toiminnon perustamisen ja käytön sekä siihen liittyvän tiedonvaihdon osalta.

16.

Kriittisten tapahtumien osalta

verkon hallinnoijan on laadittava, ylläpidettävä ja julkaistava ATFM-menettelyt verkon tasolla tapahtuvien kriittisten tapahtumien käsittelyä varten. ATFM-menettelyissä on määriteltävä toimet, jotka asianomaisten operatiivisten sidosryhmien on toteutettava, jos verkon rakenneosassa on merkittävä häiriö, joka johtaisi merkittäviin kapasiteetin vähennyksiin tai liikennevirtojen merkittäviin häiriöihin tai molempiin;

kriittisiin tapahtumiin varautumisen yhteydessä ATS-yksiköiden ja lentoaseman pitäjien on sovitettava yhteen varautumismenettelyjen asianmukaisuus ja sisältö verkon hallinnoijan ja paikallisten ATFM-yksiköiden, kriittisistä tapahtumista haittaa kärsivien lentotoiminnan harjoittajien sekä tarvittaessa lentoaseman lähtö- ja saapumisaikojen koordinaattoreiden kanssa, mukaan lukien mahdolliset muutokset ensisijaisuussääntöihin. Varautumismenettelyihin on sisällyttävä

i)	organisatoriset ja koordinointijärjestelyt;

ii)	ATFM-toimenpiteet, joilla hallinnoidaan pääsyä tapahtuman vaikutusalueelle, jotta voidaan estää ilmoitettuun kapasiteettiin nähden liiallinen ilmaliikennekysyntä koko kyseisessä ilmatilassa tai sen osassa taikka kyseisillä lentoasemilla;

iii)	olosuhteet, ehdot ja menettelyt, joiden mukaan lentojen prioriteettisääntöjä sovelletaan tavalla, joka kunnioittaa jäsenvaltioiden keskeisiä turvallisuus- tai puolustusetuja;

iv)	ennallistamisjärjestelyt.

C OSA

ATFM-toiminnon seuranta

Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon ennustettavuuden ja siten sen suorituskyvyn varmistamiseksi suunniteltua toimintaa ja ATFM-toimenpiteitä koskevat tiedot ja niiden mukaan toimiminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Sen vuoksi on otettava käyttöön ATFM-toiminnon erityisseuranta.

Jos verkon hallinnoijan mukaan vuoden aikana lennoista enintään 80 prosenttia noudattaa ATFM-lähtöaikojaan lähtölentoasemalla, jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisen lentoaseman ATS-yksikkö antaa asiaankuuluvat tiedot noudattamatta jättämisestä ja toimista, jotka on toteutettu ATFM-lähtöaikojen noudattamisen varmistamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kertomus tällaisista toimista.

Jos lentosuunnitelman hylkäämistä tai keskeyttämistä ei noudateta, asianomaisen lentoaseman ATS-yksikön on annettava verkon hallinnoijalle asiaankuuluvat tiedot noudattamatta jättämisestä ja toimista, jotka se on toteuttanut noudattamisen varmistamiseksi. Verkon hallinnoijan on toimitettava komissiolle kertomus tällaisista toimista.

Jos poikkeuksia on myönnetty yli 0,6 prosentille jäsenvaltion vuotuisista lähdöistä, verkon hallinnoijan on ilmoitettava tästä kyseiselle jäsenvaltiolle. Saatuaan ilmoituksen jäsenvaltion on laadittava komissiolle kertomus, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot myönnetyistä poikkeuksista.

Verkon hallinnoijan on varmistettava, että lentotoiminnan harjoittajalle ilmoitetaan, jos se ei noudata puuttuvia ja päällekkäisiä lentosuunnitelmia koskevien vaatimusten soveltamisesta johtuvia ATFM-toimenpiteitä. Saatuaan ilmoituksen lentotoiminnan harjoittajan on laadittava kertomus, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot olosuhteista sekä toimista, jotka on toteutettu puutteiden korjaamiseksi. Verkon hallinnoijan on laadittava komissiolle toimitettava vuosikertomus, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot puuttuvista tai päällekkäisistä lentosuunnitelmista.

Verkon hallinnoijan on vuosittain tarkasteltava ATFM-toimenpiteiden noudattamista sen varmistamiseksi, että kaikki operatiiviset sidosryhmät parantavat näiden toimenpiteiden noudattamisen tasoa.

Verkon hallinnoijan on laadittava vuosikertomukset ja toimitettava ne komissiolle. Kertomuksista on käytävä ilmi ATFM-toiminnon laatu, ja niissä on oltava yksityiskohtaiset tiedot seuraavista:

a)	ATFM-toimenpiteiden syyt;

b)	ATFM-toimenpiteiden seuraukset;

c)	ATFM-toimenpiteiden noudattaminen;

d)	kaikkien operatiivisten sidosryhmien osallistuminen verkon kokonaisvaikutuksen optimointiin;

e)	näitä eri kohtia koskevat suositukset verkon suorituskyvyn parantamiseksi.

Verkon hallinnoijan on varmistettava sellaisen arkiston luominen ja ylläpitäminen, joka kattaa tässä liitteessä luetellut ATFM-tiedot, lentosuunnitelmat, toimintalokit ja muut asiayhteyteen liittyvät tiedot. Nämä tiedot on säilytettävä kahden vuoden ajan niiden toimittamisesta tarpeen mukaan komissiolle, jäsenvaltioille, ATS-yksiköille ja lentotoiminnan harjoittajille. Nämä tiedot on asetettava myös lentoaseman lähtö- ja saapumisaikojen koordinoijien ja lentoaseman pitäjien saataville, jotta näiden on helpompi arvioida ilmoitettua kapasiteettia säännöllisin väliajoin.

Lisäys

Luettelo ilmaliikennevirtojen säätelyä koskevista ICAOn vaatimuksista

Chicagon yleissopimuksen liite 11 ”Air Traffic Services” (14. painos, heinäkuu 2016 – sisältää muutoksen 50A), luku 3, kohta 3.7.5 (Air Traffic Flow Management)

ICAO Doc 4444 ”Procedures for Air Navigation Services – Air Traffic Management (PANS-ATM)” (16. painos, 2016 – sisältää muutoksen 7A), luku 3 (ATS System Capacity and Air Traffic Flow Management)

ICAO Doc 7030 ”European (EUR) Regional Supplementary Procedures” (5. painos, 2007), luvut 2 ja 8 (Air Traffic Flow Management)

LIITE III

RADIOTAAJUUSTOIMINTO

A OSA

Kohde ja soveltamisala

Tämän toiminnon tavoitteena on

a)	maksimoida eurooppalaisten ilmailun radiotaajuuksien käyttö parantamalla taajuuksien hallinnan menettelyjä ja suunnitteluperusteita verkkokapasiteettia vähentävien taajuuksien puutteen välttämiseksi;

b)	parantaa taajuuksien hallinnointikäytäntöjen avoimuutta, jotta taajuuksien tehokasta käyttöä voidaan arvioida ja ratkaisut tulevaan taajuuksien kysyntään määritellä oikein;

c)	tehostaa taajuuksien hallinnointiprosesseja edistämällä parhaita käytäntöjä ja kehittämällä vastaavia välineitä.

Verkon hallinnoijan ja kansallisten taajuushallinnoijien on sovittava toiminnon yleisistä prioriteeteista Euroopan ilmailuverkon suunnittelun ja toiminnan parantamiseksi. Prioriteetit on dokumentoitava verkon strategiasuunnitelman ja verkon operaatiosuunnitelman taajuuksia koskevassa osassa, josta on kuultava sidosryhmiä. Prioriteetteja määritettäessä voidaan erityisesti ottaa huomioon erityiset taajuusalueet, alueet ja palvelut.

B OSA

Toiminnon toteuttamista koskevat vaatimukset

Jäsenvaltioiden on nimitettävä pätevä henkilö, viranomainen tai organisaatio kansalliseksi taajuushallinnoijaksi, jonka vastuulla on varmistaa, että taajuusjaot tehdään, niitä muutetaan ja ne puretaan tämän asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja verkon hallinnoijalle kansallisten taajuushallinnoijien nimet ja osoitteet ja ilmoitettava viipymättä kaikista muutoksista nimityksissä.

Verkon hallinnoijan on valmisteltava ja koordinoitava verkkoon liittyviä strategisia taajuusnäkökohtia, jotka on dokumentoitava asianmukaisesti verkon strategiasuunnitelmassa ja verkon operaatiosuunnitelmassa. Verkon hallinnoijan on avustettava komissiota ja jäsenvaltioita yhteisten ilmailua koskevien kantojen muodostamisessa, kun jäsenvaltioiden kantoja koordinoidaan kansainvälisillä foorumeilla, etenkin Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssissa (CEPT) ja Kansainvälisessä televiestintäliitossa (ITU).

Jäsenvaltioiden pyynnöstä verkon hallinnoijan on ilmoitettava asiasta komissiolle ja toteutettava toimia komission ja CEPT:n kanssa käsitelläkseen muita toimialoja koskevia kysymyksiä.

Kansallisten taajuushallinnoijien on raportoitava verkon hallinnoijalle Euroopan ilmailuverkkoon vaikuttavista radiohäiriötapauksista. Verkon hallinnoijan on kirjattava radiohäiriöiden esiintyminen ja tuettava kansallisia taajuushallinnoijia niiden arvioinnissa. Verkon hallinnoijan on kansallisten taajuushallinnoijien pyynnöstä koordinoitava toimia tai annettava tarvittavaa tukea tällaisten tapausten ratkaisemiseksi tai lieventämiseksi.

Verkon hallinnoijan ja kansallisten taajuushallinnoijien on kehitettävä ja parannettava taajuushallinnon menettelyjä, suunnitteluperusteita, tietokokonaisuuksia ja prosesseja yleisen ilmaliikenteen käyttäjien radiotaajuuksien käytön ja varaamisen parantamiseksi. Verkon hallinnoijan on jäsenvaltioiden pyynnöstä ehdotettava näiden muutosten soveltamisen laajentamista alueelliselle tasolle.

Jos taajuusjakoa tarvitaan, taajuuden käyttöä hakevan henkilön tai organisaation on esitettävä pyyntö asianomaiselle kansalliselle taajuushallinnoijalle ja sisällytettävä pyyntöön kaikki merkitykselliset tiedot ja perustelut.

Kansallisten taajuushallinnoijien ja verkon hallinnoijan on arvioitava taajuuspyynnöt ja asetettava ne tärkeysjärjestykseen operatiivisten vaatimusten ja sovittujen kriteerien perusteella. Verkon hallinnoijan on yhteistyössä kansallisten taajuushallinnoijien kanssa määritettävä taajuuspyyntöjen vaikutus verkkoon. Verkon hallinnoijan on yhteistyössä kansallisten taajuushallinnoijien kanssa laadittava arviointi- ja priorisointikriteerit, pidettävä ne ajan tasalla ja päivitettävä niitä tarpeen mukaan.

Jos verkkoon ei kohdistu vaikutuksia, kansallisten taajuushallinnoijien on määritettävä taajuuspyyntöön sopivat taajuudet ottaen huomioon 12 kohdan vaatimukset.

Jos verkkoon kohdistuu vaikutuksia, verkon hallinnoijan on määritettävä taajuuspyyntöön sopivat taajuudet ottaen huomioon seuraavat vaatimukset:

a)	tarve tarjota turvallisia viestintä-, navigointi- ja valvontainfrastruktuuripalveluja;

b)	tarve optimoida rajallisten radiotaajuusresurssien käyttö;

c)	tarve turvata kustannustehokkaat, tasapuoliset ja läpinäkyvät mahdollisuudet käyttää radiotaajuuksia;

d)	hakijoiden ja operatiivisten sidosryhmien operatiiviset vaatimukset;

e)	radiotaajuuksien ennustettu kysyntä tulevaisuudessa;

f)	ICAOn eurooppalaisen taajuushallintakäsikirjan (European Frequency Management Manual) säännöt.

10.

Jos 11 ja 12 kohdassa tarkoitettua sopivaa taajuutta ei voida määrittää, kansalliset taajuushallinnoijat voivat pyytää verkon hallinnoijaa suorittamaan erityisen taajuushaun. Ratkaisun löytämiseksi kansallisille taajuushallinnoijille verkon hallinnoija voi kansallisten taajuushallinnoijien tukemana tehdä erityisen selvityksen taajuuksien käyttötilanteesta sillä maantieteellisellä alueella, jota asia koskee.

11.

Kansallisten taajuushallinnoijien on jaettava 12 tai 13 kohdassa määritetyt sopivat taajuudet.

12.

Kansallisen taajuushallinnoijan on rekisteröitävä kukin taajuusjako keskusrekisteriin tallentamalla seuraavat tiedot:

a)	ICAOn eurooppalaisessa taajuushallintakäsikirjassa määritellyt tiedot, mukaan lukien merkitykselliset tekniset ja operatiiviset tiedot;

b)	edellä 6 kohdassa tarkoitetut parannetut tietovaatimukset;

c)	kuvaus taajuusjaon operatiivisesta käytöstä;

d)	jaettua taajuutta käyttävän operatiivisen sidosryhmän yhteystiedot.

Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä keskusrekisteriä taajuusjaon rekisteröintiä koskevien hallinnollisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi ICAOta kohtaan.

13.

Kun taajuus jaetaan hakijalle, kansallisen taajuushallinnoijan on määritettävä taajuuden käyttöehdot. Näillä ehdoilla on varmistettava vähintään, että

a)	taajuusjako pysyy voimassa niin kauan kuin sitä käytetään hakijan kuvailemien operatiivisten vaatimusten täyttämiseen;

b)	taajuusjakoon voi kohdistua taajuuden vaihtoa koskeva pyyntö ja että tällaiset vaihdot on toteutettava rajoitetun ajan kuluessa;

c)	taajuusjakoa muutetaan, kun hakijan kuvailema operatiivinen käyttö muuttuu.

14.

Kansallisten taajuushallinnoijien on varmistettava, että taajuuden saanut henkilö tai organisaatio toteuttaa pyydetyt taajuuden siirrot, muutokset tai perumiset sovitussa ajassa ja että keskusrekisteriä päivitetään vastaavasti. Kansallisten taajuushallinnoijien on esitettävä verkon hallinnoijalle asianmukaiset perustelut, jos näitä toimia ei voida toteuttaa.

15.

Kansallisten taajuushallinnoijien on varmistettava, että B osan 12 kohdassa tarkoitetut tiedot kaikista Euroopan ilmailuverkon taajuusjaoista ovat saatavilla keskusrekisterissä.

16.

Verkon hallinnoijan ja kansallisten taajuushallinnoijien on seurattava ja arvioitava ilmailun taajuusalueita ja taajuusjakoja avoimilla menettelyillä niiden asianmukaisen ja tehokkaan käytön varmistamiseksi. Verkon hallinnoijan on yhteistyössä kansallisten taajuushallinnoijien kanssa otettava käyttöön tällaiset menettelyt, pidettävä ne ajan tasalla ja päivitettävä niitä tarpeen mukaan. Verkon hallinnoijan on erityisesti osoitettava mahdolliset sellaiset poikkeavuudet keskusrekisterin, operatiivisen tarkoituksen ja taajuusjaon tosiasiallisen käytön välillä, joilla voi olla haitallinen vaikutus radiotaajuustoimintoon. Verkon hallinnoijan on ilmoitettava tällaisista poikkeamista kansalliselle taajuushallinnoijalle, jotta ne voidaan poistaa sovitussa ajassa.

17.

Verkon hallinnoijan on varmistettava, että käytettävissä on yhteisiä välineitä keskitetyn ja kansallisen suunnittelun, koordinoinnin, rekisteröinnin, auditoinnin ja optimoinnin tueksi. Verkon hallinnoijan on erityisesti kehitettävä välineitä, joilla tuetaan keskusrekisterin tietojen analysointia toiminnon tehokkuuden seuraamiseksi ja 7 kohdassa tarkoitetun optimointiprosessin suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.

C OSA

Taajuustoiminnon organisointia koskevat vaatimukset

Kansallisten taajuushallinnoijien ja verkon hallinnoijan yhteistyön on perustuttava järjestelyihin, joissa määritellään ainakin seuraavat seikat:

a)	kriteerit operatiivisten vaatimusten arvioimiseksi ja niiden asettamisessa tärkeysjärjestykseen;

b)	vähimmäisajat uusien tai muutettujen taajuusjakojen koordinointia varten;

c)	mekanismit sen varmistamiseksi, että verkon hallinnoija ja kansalliset taajuushallinnoijat saavuttavat asiaa koskevat Euroopan unionin laajuiset suorituskykytavoitteet;

d)	se, että parannetut taajuushallintamenettelyt, -kriteerit ja -prosessit eivät vaikuta kielteisesti menettelyihin, kriteereihin ja prosesseihin, joita muut maat soveltavat ICAOn alueellisten menettelyjen puitteissa;

e)	vaatimukset, joilla varmistetaan asianmukainen kuuleminen uusista tai muutetuista hallintojärjestelyistä jäsenvaltioiden ja niiden sidosryhmien välillä, joita asia koskee kansallisella ja Euroopan tasolla.

Radiotaajuuksien koordinoimista varten tehtävät järjestelyjen muutokset on määritettävä yhteistyössä kansallisten taajuushallinnoijien kanssa, ja niiden avulla on vähennettävä päällekkäisyyksiä niin paljon kuin se on käytännössä mahdollista.

Radiotaajuuksien strategisen ja taktisen käytön koordinointi niiden kolmansien maiden kanssa, jotka eivät osallistu verkon hallinnoijan toimintaan, on toteutettava ICAOn alueellisten työjärjestelyjen kautta. Tällä on pyrittävä antamaan kyseisille kolmansille maille mahdollisuus päästä osalliseksi verkon hallinnoijan työstä.

Jäsenvaltioiden on yhteistyöhön perustuvassa päätöksenteossa varmistettava, että ilmailun taajuusalueiden sotilaskäyttöä koordinoidaan asianmukaisesti kansallisten taajuushallintojen ja verkon hallinnoijan kanssa.

LIITE IV

SSR-TRANSPONDERIKOODITOIMINTO

A OSA

Tavoitteet ja yleiset vaatimukset

Transponderikoodi (TC):

Tämän toiminnon tavoitteena on

a)	parantaa koodien jakamisprosessin toimivuutta määrittämällä selkeät roolit ja vastuut kaikille asianosaisille sidosryhmille siten, että verkon yleinen suorituskyky on keskeinen tekijä koodien jakamisessa;

b)	parantaa koodien jakamisen ja koodien tosiasiallisen käytön avoimuutta, mikä mahdollistaa verkon yleisen suorituskyvyn paremman arvioinnin.

Verkon hallinnoijan on jaettava toisiotutkavastaimen (SSR-transponderin) koodit jäsenvaltioille ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajille tavalla, joka optimoi niiden turvallisen ja tehokkaan jakautumisen, kun otetaan huomioon

a)	kaikkien operatiivisten sidosryhmien operatiiviset vaatimukset;

b)	lentoliikenteen tosiasiallinen ja odotettu taso;

SSR-transponderikoodien vaadittu käyttö ICAOn Euroopan aluetta koskevan alueellisen lennonvarmistussuunnitelman toimintojen ja palvelujen toteuttamista koskevan asiakirjan (ICAO Regional Air Navigation Plan, European Region Facilities and Services Implementation Document) sääntöjen ja ohjeaineiston mukaisesti.

Verkon hallinnoijan on kaikkina aikoina annettava jäsenvaltioiden, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja kolmansien maiden saataville SSR-transponderikoodien jakoluettelo, jossa kuvataan SSR-koodien täydellinen ja ajantasainen jako.

Verkon hallinnoijan on toteutettava SSR-transponderikoodien jakamiseen sovellettavien vaatimusten määrittelyä, arviointia ja koordinointia koskeva virallinen menettely, jossa otetaan huomioon SSR-transponderikoodien kaikki vaaditut siviili- ja sotilaskäytöt.

Edellä 4 kohdassa tarkoitettuun viralliseen menettelyyn on sisällyttävä vähintään sovitut menettelyt, aikataulut ja suorituskykytavoitteet seuraavien toimien toteuttamiseksi:

a)	SSR-transponderikoodien jakamista koskevien hakemusten jättäminen;

b)	SSR-transponderikoodien jakamista koskevien hakemusten arviointi;

c)	SSR-transponderikoodien jakoon ehdotettujen muutosten koordinointi jäsenvaltioiden kanssa B osassa asetettujen vaatimusten mukaisesti;

d)	koodien jaon ja tarpeiden säännöllinen arviointi tilanteen optimoimiseksi, mukaan lukien nykyisten koodijakojen jakaminen uudelleen;

e)	edellä 3 kohdassa tarkoitetun SSR-transponderikoodien yleisen jakoluettelon säännöllinen tarkistaminen, hyväksyminen ja jakelu;

f)	osoitettuihin SSR-transponderikoodeihin liittyvien ennakoimattomien konfliktien ilmoittaminen, arviointi ja ratkaiseminen;

g)	koodien paikkansapitävyyden tarkastuksissa havaittujen väärin osoitettujen SSR-transponderikoodien ilmoittaminen, arviointi ja korjaaminen;

h)	SSR-transponderikoodien jakamiseen liittyvien ennakoimattomien puutteiden ilmoittaminen, arviointi ja korjaaminen;

i)	tietojen antaminen C osan vaatimusten mukaisesti.

Verkon hallinnoijan on tarkastettava, että 4 kohdassa vahvistetussa menettelyssä vastaanotetut SSR-transponderikoodihakemukset täyttävät muotoa sekä ilmoitettavia tietoja, täydellisyyttä, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja perustelujen esittämistä koskevat menettelyn vaatimukset.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että SSR-transponderikoodit osoitetaan ilma-alukselle 3 kohdassa tarkoitetun SSR-transponderikoodien jakoluettelon mukaisesti.

Verkon hallinnoijan on hoidettava jäsenvaltioiden ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien puolesta keskitettyä SSR-transponderikoodien jako- ja hallinnointijärjestelmää, jolla SSR-transponderikoodit osoitetaan yleiselle ilmaliikenteelle automaattisesti.

Verkon hallinnoijalla on oltava käytössään menettelyt ja välineet, joiden avulla voidaan säännöllisesti arvioida, kuinka jäsenvaltiot ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat tosiasiallisesti käyttävät SSR-transponderikoodeja.

10.

Verkon hallinnoijan, jäsenvaltioiden ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on sovittava suunnitelmista ja menettelyistä, joilla tuetaan tulevien SSR-transponderikoodivaatimusten kausittaista analysointia ja tunnistamista. Analyysissa on käsiteltävä muun muassa sitä, mitä mahdollisia suorituskykyvaikutuksia ennakoidut SSR-transponderikoodien jakamiseen liittyvät puutteet voivat aiheuttaa.

11.

Verkon hallinnoijan on laadittava ja pidettävä yllä toimintakäsikirjat, jotka sisältävät tarvittavat ohjeet ja tiedot, jotta verkkotoiminto voidaan toteuttaa tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti. Toimintakäsikirjat on jaettava ja ylläpidettävä asiakirja-aineiston laadun ja versionhallinnan kannalta asianmukaisesti.

S-moodikyselykoodi (MIC):

12.

Tämän menettelyn tavoitteet ovat seuraavat:

a)	suorittaa koordinoitu S-moodikyselykoodijako, joka mahdollistaa verkon yleisen tehokkuuden;

b)	luoda paremman täytäntöönpanon ja valvonnan mahdollistava sääntelypohja.

13.

Verkon hallinnoijan on jaettava kyselykoodit siviili- ja sotilasilmailun S-moodikyselimille tavalla, joka optimoi turvallisen ja tehokkaan ilmaliikenteen valvonnan sekä siviili- ja sotilastoiminnan välisen koordinoinnin ottaen huomioon seuraavat:

a)	kaikkien operatiivisten sidosryhmien operatiiviset vaatimukset;

b)	komission asetus (EY) N:o 262/2009 (1);

c)	S-moodikyselykoodien vaadittu hallinta Second Surveillance Radar Mode S Interrogator Codes (IC) -koodien jakoa (ICAO EUR Doc 024) koskevien eurooppalaisten periaatteiden ja menettelyjen mukaisesti.

14.

Verkon hallinnoijan on otettava jäsenvaltioiden puolesta käyttöön kyselykoodien keskitetty jakojärjestelmä (2) kyselykoodien jakamiseksi S-moodikyselimille koordinoidusti.

15.

Jäsenvaltioiden on tarjottava S-moodioperaattoreille kyselykoodien jakojärjestelmän kautta kyselykoodien keskitetty jakopalvelu.

16.

Verkon hallinnoijan on kaikkina aikoina annettava jäsenvaltioiden, S-moodioperaattoreiden ja kolmansien maiden saataville kyselykoodien jakosuunnitelma, joka sisältää viimeisimmän hyväksytyn kyselykoodien täydellisen jaon ICAOn Euroopan alueella.

17.

Verkon hallinnoijan on toteutettava virallinen menettely kyselykoodien jakamista koskevien vaatimusten vahvistamiseksi, arvioimiseksi ja koordinoimiseksi ottaen huomioon kyselykoodeja edellyttävä siviili- ja sotilaskäyttö.

18.

Edellä 17 kohdassa tarkoitettuun viralliseen menettelyyn on sisällyttävä vähintään sovitut menettelyt, aikataulut ja suorituskykytavoitteet seuraavien toimien toteuttamiseksi:

a)	kyselykoodien jakamista koskevien hakemusten jättäminen;

b)	kyselykoodien jakamista koskevien hakemusten arviointi;

c)	kyselykoodien jakoon ehdotettujen muutosten koordinointi jäsenvaltioiden kanssa B osassa asetettujen vaatimusten mukaisesti;

d)	kyselykoodien jaon ja tarpeiden säännöllinen arviointi tilanteen parantamiseksi, mukaan lukien nykyisten kyselykoodijakojen jakaminen uudelleen;

e)	edellä 16 kohdassa tarkoitetun kyselykoodien yleisen jakosuunnitelman säännöllinen tarkistaminen, hyväksyminen ja jakelu;

f)	S-moodikyselimien välisten ennakoimattomien kyselykoodikonfliktien ilmoittaminen, arviointi ja ratkaiseminen;

g)	kyselykoodien jakamiseen liittyvien ennakoimattomien puutteiden ilmoittaminen, arviointi ja korjaaminen;

h)	tietojen antaminen C osan vaatimusten mukaisesti.

19.

Verkon hallinnoijan on tarkistettava vastaanotetut kyselykoodien jakamista koskevat hakemukset 18 kohdassa vahvistetun menettelyn yhteydessä muotovaatimusten sekä ilmoitettavia tietoja, täydellisyyttä, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja perusteluja koskevien vaatimusten noudattamiseksi.

20.

Verkon hallinnoijan on 18 kohdassa tarkoitetun menettelyn yhteydessä

a)	tehtävä kyselykoodien jakosuunnitelman ajantasaistamissimulaatioita käsiteltävinä olevien hakemusten perusteella;

b)	laadittava kyselykoodien jakosuunnitelman ajantasaistamisehdotus niiden jäsenvaltioiden hyväksyttäväksi, joita se koskee;

c)	varmistettava, että ehdotettu kyselykoodien jakosuunnitelman ajantasaistus täyttää mahdollisimman pitkälti kyselykoodisovellusten operatiiviset vaatimukset;

d)	saatettava kyselykoodien jakosuunnitelma ajan tasalle ja annettava se tiedoksi jäsenvaltioille heti, kun suunnitelma on hyväksytty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisia menettelyjä, jotka koskevat sotilaskäyttäjien käyttämiä S-moodikyselimiä koskevien tietojen toimittamista.

21.

Verkon hallinnoijalla on oltava käytössään menettelyt ja välineet, joiden avulla voidaan säännöllisesti arvioida, kuinka siviili- ja sotilastoiminnan S-moodioperaattorit tosiasiallisesti käyttävät S-moodikyselykoodeja.

22.

Verkon hallinnoijan, jäsenvaltioiden ja S-moodioperaattorien on sovittava suunnitelmista ja menettelyistä, joilla tuetaan tulevien S-moodikyselykoodivaatimusten kausittaista analysointia ja tunnistamista. Analyysissa on käsiteltävä muun muassa sitä, mitä mahdollisia suorituskykyvaikutuksia ennakoidut kyselykoodien jakamiseen liittyvät puutteet voivat aiheuttaa.

23.

B OSA

Erityisen kuulemismenettelyn mekanismit

Transponderikoodi:

Verkon hallinnoijan on otettava käyttöön erityinen mekanismi transponderikoodien jakamista koskevien yksityiskohtaisten järjestelyjen koordinointia ja niitä koskevaa kuulemista varten. Tämän mekanismin on

varmistettava, että kolmansissa maissa tapahtuvan SSR-transponderikoodien käytön vaikutus otetaan huomioon osallistumalla SSR-transponderikoodien hallintaa koskeviin työjärjestelyihin, jotka on kuvattu ICAOn asiakirjassa Regional Air Navigation Plan, European Region Facilities and Services Implementation Document;

b)	varmistettava, että A osan 3 kohdassa tarkoitetut SSR-transponderikoodien jakoluettelot sopivat yhteen ICAOn asiakirjan Regional Air Navigation Plan, European Region Facilities and Services Implementation Document mukaisen koodien hallintasuunnitelman kanssa;

c)	määriteltävä vaatimukset, joilla varmistetaan, että uusista tai muutetuista SSR-transponderikoodien hallintajärjestelyistä kuullaan asianmukaisesti niitä jäsenvaltioita, joihin ne vaikuttavat;

d)	määriteltävä vaatimukset, joilla varmistetaan, että jäsenvaltiot järjestävät uusista tai muutetuista SSR-transponderikoodien hallintajärjestelyistä asianmukaisen kuulemisen kaikkien sidosryhmien kanssa, joihin ne vaikuttavat kansallisella tasolla;

varmistettava, että SSR-transponderikoodien strategista ja taktista käyttöä koordinoidaan kolmansien maiden kanssa SSR-transponderikoodien hallintaa koskevissa työjärjestelyissä, jotka on kuvattu ICAOn asiakirjassa Regional Air Navigation Plan, European Region Facilities and Services Implementation Document;

f)	määriteltävä vähimmäisajat ehdotettujen uusien tai muutettujen valvontajärjestelmän kyselimien ja SSR-transponderikoodijakojen koordinointia ja niitä koskevaa kuulemista varten;

g)	varmistettava, että SSR-transponderikoodien jakoluettelon muutoksille saadaan niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, joihin muutos vaikuttaa;

määriteltävä vaatimukset, joilla varmistetaan, että SSR-transponderikoodien jakoluettelon muutokset annetaan tiedoksi kaikille sidosryhmille heti hyväksymisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sotilasviranomaisten käyttämiä SSR-transponderikoodeja koskevien tietojen ilmoittamiseen sovellettavia kansallisia menettelyjä.

Verkon hallinnoijan on varmistettava yhteistoiminnassa kansallisten sotilasviranomaisten kanssa, että toteutetaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei SSR-transponderikoodien jakamisella ja käytöllä sotilastarkoituksiin ole haitallisia vaikutuksia yleisen ilmaliikenteen turvallisuuteen tai tehokkaaseen toimintaan.

S-moodikyselykoodi:

Verkon hallinnoijan on otettava käyttöön erityinen mekanismi S-moodikyselykoodien jakamista koskevien yksityiskohtaisten järjestelyjen koordinointia ja niitä koskevaa kuulemista varten. Tämän mekanismin on

a)	määriteltävä vähimmäisajat ehdotettujen uusien tai muutettujen S-moodikyselykoodijakojen koordinointia ja niitä koskevaa kuulemista varten;

b)	varmistettava, että S-moodikyselykoodien jakosuunnitelman muutoksille saadaan niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, joihin muutos vaikuttaa;

c)	varmistettava, että S-moodikyselykoodien strateginen ja taktinen käyttö koordinoidaan kolmansien maiden kanssa S-moodikyselykoodien hallintaa koskevien työjärjestelyjen avulla;

määriteltävä vaatimukset, joilla varmistetaan, että S-moodikyselykoodien jakosuunnitelman muutokset annetaan tiedoksi kaikille sidosryhmille heti hyväksymisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sotilasviranomaisten käyttämiä S-moodikyselykoodeja ja SSR-transponderikoodeja koskevien tietojen ilmoittamiseen sovellettavia kansallisia menettelyjä.

Verkon hallinnoijan on määriteltävä vaatimukset, joilla varmistetaan, että uusista tai muutetuista kyselykoodien hallintajärjestelyistä kuullaan asianmukaisesti yhteistyöhön perustuvassa päätöksenteossa niitä jäsenvaltioita, joihin ne vaikuttavat.

Verkon hallinnoijan on varmistettava yhteistoiminnassa kansallisten sotilasviranomaisten kanssa, että toteutetaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei S-moodikyselykoodien jakamisella ja käytöllä sotilastarkoituksiin ole haitallisia vaikutuksia yleisen ilmaliikenteen turvallisuuteen tai tehokkaaseen toimintaan.

C OSA

Tiedonantovaatimukset

Transponderikoodi:

Uusia tai muutettuja SSR-transponderikoodijakoja koskevien hakemusten on täytettävä muotovaatimukset sekä ilmoitettavia tietoja, täydellisyyttä, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja perusteluja vaatimukset, jotka on vahvistettu A osan 4 kohdassa tarkoitetulle menettelylle.

SSR-transponderikoodeja koskevan verkkotoiminnon toteuttamisen tueksi jäsenvaltioiden on toimitettava verkon hallinnoijalle seuraavat tiedot sovituissa määräajoissa:

ajan tasalla olevat tiedot SSR-transponderikoodien jakamisesta ja käytöstä niiden vastuualueella, ottaen huomioon sellaisten erityisten sotilaskoodien, joita ei käytetä yleisessä ilmaliikenteessä, jakamista koskevien tietojen täydelliseen luovuttamiseen mahdollisesti liittyvät turvallisuusrajoitukset;

b)	todisteet siitä, että operatiivisten vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan vähintään olemassa olevat ja pyydetyt SSR-transponderikoodijaot;

c)	tiedot jaetuista SSR-transponderikoodeista, joita ei enää tarvita operatiivisista syistä ja jotka voidaan vapauttaa jaettaviksi uudelleen verkossa;

d)	tiedot tosiasiallisista SSR-transponderikoodien jakamiseen liittyvistä ennakoimattomista puutteista;

e)	tiedot järjestelmien tai niiden osien asennussuunnitelmien tai operatiivisen tilan muutoksista, jotka voivat vaikuttaa SSR-transponderikoodien osoittamiseen lennoille.

SSR-transponderikoodeja koskevan verkkotoiminnon toteuttamisen tueksi lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on toimitettava verkon hallinnoijalle seuraavat tiedot sovituissa määräajoissa:

a)	tehostettuun taktiseen liikennevirtojen säätelyjärjestelmään korreloidut paikkailmoitukset, jotka sisältävät mittarilentosääntöjen mukaisesti lennettäville yleisen ilmaliikenteen lennoille osoitetut SSR-transponderikoodit;

b)	tiedot SSR-transponderikoodin operatiivisesta osoittamisesta tosiasiallisesti aiheutuneista ennakoimattomista konflikteista tai vaaroista, mukaan lukien tieto siitä, kuinka konflikti ratkaistiin.

Jäsenvaltioiden ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien vastauksissa SSR-transponderikoodien jakamiseen ehdotettujen muutosten ja SSR-transponderikoodien jakoluettelon päivitysten koordinointiin on vähintään

a)	yksilöitävä, onko jaettujen SSR-transponderikoodien välillä odotettavissa mahdollinen konflikti tai vaara;

b)	vahvistettava, kohdistuuko operatiivisiin vaatimuksiin tai tehokkuuteen kielteisiä vaikutuksia;

c)	vahvistettava, että SSR-transponderikoodien jakamista koskevat muutokset voidaan toteuttaa asetetuissa määräajoissa.

S-moodikyselykoodi:

Uusia tai muutettuja kyselykoodijakoja koskevien hakemusten on täytettävä muotovaatimukset sekä ilmoitettavia tietoja, täydellisyyttä, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja perusteluja koskevat vaatimukset, jotka on vahvistettu A osan 17 kohdassa tarkoitetulle menettelylle.

Jäsenvaltioiden on toimitettava verkon hallinnoijalle kyselykoodien jakopalvelun toteuttamisen tueksi seuraavat tiedot verkon hallinnoijan asettamissa määräajoissa:

a)	S-moodikyselimien ominaisuudet sellaisina kuin ne määritellään asetuksessa (EY) N:o 262/2009;

b)	yksityiskohtaiset tiedot sellaisista S-moodikyselimien tai niiden osien asennussuunnitelman tai operatiivisen tilan muutoksista, jotka voivat vaikuttaa kyselykoodien jakamiseen S-moodikyselijöille.

c)	perusteet sille, että operatiivisten vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan vähintään olemassa olevat ja pyydetyt kyselykoodijaot;

d)	sellaisten kyselykoodien jako, joita ei enää tarvita operatiivisista syistä ja jotka voidaan vapauttaa jaettaviksi uudelleen verkossa;

e)	tiedot tosiasiallisista kyselykoodien jakamiseen liittyvistä ennakoimattomista puutteista.

Verkon hallinnoijan on käytettävä jäsenvaltioiden kyselykoodien jakosuunnitelmaan antamia vastauksia, muun muassa seuraavia:

a)	mahdollisen ennakoimattoman konfliktin tai vaaran havaitseminen S-moodikyselykoodien jakojen välillä;

b)	sen vahvistaminen, kohdistuuko operatiivisiin vaatimuksiin tai tehokkuuteen kielteisiä vaikutuksia;

c)	sen vahvistaminen, että S-moodikyselykoodien jakamista koskevat muutokset voidaan toteuttaa asetetuissa määräajoissa.

Verkon hallinnoijan on tuettava jäsenvaltioita jäsenvaltioiden tai S-moodioperaattorien raportoiman MIC-konfliktin ratkaisemisessa.

(1) Komission asetus (EY) N:o 262/2009, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2009, S-moodikyselykoodien koordinoitua jakamista ja käyttöä koskevista vaatimuksista yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (EUVL L 84, 31.3.2009, s. 20).

(2) Sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EY) N:o 262/2009 2 artiklan 11 kohdassa.

LIITE V

VERKON STRATEGIASUUNNITELMAN MALLI

Verkon strategiasuunnitelman on perustuttava seuraavaan rakenteeseen:

JOHDANTO

1.1

Verkon strategiasuunnitelman soveltamisala (maantieteellinen ja ajallinen)

1.2

Suunnitelman valmistelu ja validointiprosessi

YLEINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA VAATIMUKSET

2.1

Kuvaus verkon nykyisestä ja suunnitellusta tilanteesta, mukaan lukien Euroopan reittiverkon suunnittelu, ilmaliikennevirtojen säätely, lentoasemat ja niukat resurssit

2.2

Suunnitelman kattamaan ajanjaksoon liittyvät haasteet ja mahdollisuudet (mukaan lukien liikenteen kysyntäennuste ja maailmanlaajuinen kehitys)

2.3

Eri sidosryhmien ilmaisemat ja unionin laajuisissa suorituskykytavoitteissa määritellyt suorituskykytavoitteet ja liiketoiminnan vaatimukset

STRATEGINEN NÄKEMYS

3.1

Kuvaus strategisesta kehityksestä, jonka avulla verkko voi menestyksellisesti saavuttaa suorituskykytavoitteet ja liiketoiminnan vaatimukset

3.2

Johdonmukaisuus suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän kanssa

3.3

Johdonmukaisuus eurooppalaisen ATM-yleissuunnitelman kanssa

3.4

Johdonmukaisuus komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 409/2013 mukaisesti perustettujen yhteisten hankkeiden kanssa

STRATEGISET TAVOITTEET

4.1

Verkon strategisten tavoitteiden kuvaus:

a)	osallistuviin operatiivisiin sidosryhmiin liittyvät yhteistyönäkökohdat roolien ja vastuiden osalta;

b)	kuinka strategiset tavoitteet vastaavat vaatimuksia;

c)	kuinka edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa mitataan;

d)	kuinka strategiset tavoitteet vaikuttavat toimialaan ja muihin aloihin, joita asia koskee.

STRATEGINEN SUUNNITTELU

5.1

Kuvaus lyhyen ja keskipitkän aikavälin suunnittelusta:

a)	kunkin strategisen tavoitteen prioriteetit;

b)	kunkin strategisen tavoitteen toteuttaminen tarvittavan teknologian käyttöönoton, arkkitehtuuriin kohdistuvien vaikutusten, inhimillisten tekijöiden, aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen sekä tarvittavan hallinnoinnin, resurssien ja sääntelyn osalta;

c)	tarvittava operatiivisten sidosryhmien osallistuminen kuhunkin suunnitelman osatekijään, mukaan lukien niiden roolit ja vastuut;

d)	verkon hallinnoijan sovittu osallistuminen suunnitelman kunkin osatekijän toteutuksen tukemiseen kussakin yksittäisessä toiminnossa.

5.2

Kuvaus pitkän aikavälin suunnittelusta:

aikomus saavuttaa kukin strateginen tavoite tarvittavan teknologian ja vastaavien tutkimus- ja kehitysnäkökohtien, arkkitehtuuriin kohdistuvien vaikutusten, inhimillisten tekijöiden, liiketoimintamallin ja tarvittavan hallinnoinnin ja sääntelyn osalta sekä näihin investointeihin liittyvät taloudelliset ja turvallisuusperusteet;

b)	tarvittava operatiivisten sidosryhmien osallistuminen kuhunkin suunnitelman osatekijään, mukaan lukien niiden roolit ja vastuut.

RISKINARVIOINTI

6.1

Kuvaus suunnitelman toteuttamiseen liittyvistä riskeistä.

6.2

Kuvaus seurantaprosessista (mukaan lukien mahdollinen poikkeaminen alkuperäisistä tavoitteista).

SUOSITUKSET

7.1

Niiden toimien yksilöinti, joita unionin ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava suunnitelman toteuttamisen tueksi.

LIITE VI

VERKON OPERAATIOSUUNNITELMAN MALLI

Verkon operaatiosuunnitelman on perustuttava seuraavaan yleiseen rakenteeseen (joka räätälöidään kutakin toimintoa vastaavaksi ja mukautetaan verkon operaatiosuunnitelman kattamaan ajanjaksoon, jotta se vastaa suunnitelman jatkuvasti päivitettävää luonnetta ja sen 3–5 vuoden, vuoden, kauden, viikon tai päivän ajanjaksoja):

JOHDANTO

1.1

Verkon operaatiosuunnitelman soveltamisala (maantieteellinen ja ajallinen)

1.2

Suunnitelman valmistelu ja validointiprosessi

VERKON OPERAATIOSUUNNITELMAN JA OPERATIIVISTEN TAVOITTEIDEN KUVAUS

—	osallistuviin operatiivisiin sidosryhmiin liittyvät yhteistoimintanäkökohdat roolien ja vastuiden osalta,

—	kuinka operatiiviset tavoitteet otetaan huomioon verkon operaatiosuunnitelman taktisessa, esitaktisessa, lyhyen aikavälin ja keskipitkän aikavälin vaiheessa ja muissa suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän mukaan asetetuissa suorituskykytavoitteissa,

—	suunnitelman kattamalle ajanjaksolle määritellyt prioriteetit ja tarvittavat resurssit,

—	vaikutus ilmaliikenteen hallinnan toimialaan ja muihin aloihin, joita asia koskee.

VERKON YLEINEN OPERAATIOSUUNNITTELUPROSESSI

—	kuvaus verkon yleisestä operaatiosuunnitteluprosessista,

—	kuvaus strategisesta tavasta, jolla verkon operaatiosuunnitelma muuttuu ja kehittyy, jotta verkossa voidaan menestyksellisesti saavuttaa operatiiviset suorituskykytavoitteet ja muut suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän mukaan asetetut suorituskykytavoitteet,

—	kuvaus käytetyistä välineistä ja tiedoista.

YLEINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA OPERATIIVISET VAATIMUKSET

4.1

Lyhyt kuvaus verkon aiemmasta operatiivisesta suorituskyvystä

4.2

Suunnitelman kattamaan ajanjaksoon liittyvät haasteet ja mahdollisuudet

4.3

Lisäysten 1 ja 2 mukainen verkon liikenne-ennuste, seuraavat mukaan lukien:

—	verkon ennuste,

—	lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan, toiminnallisen ilmatilan lohkon ja aluelennonjohdon (ACC) ennuste,

—	tärkeimpien lentoasemien ennuste,

—	liikenne-ennusteen analyysi useita skenaarioita käyttäen,

—	analyysi erityisten tapahtumien vaikutuksesta.

4.4

Verkon operatiiviset suorituskykyvaatimukset, seuraavat mukaan lukien:

—	verkon yleiset kapasiteettivaatimukset,

—	lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan, toiminnallisen ilmatilan lohkon ja aluelennonjohdon vaatimukset,

—	lentoasemien kapasiteetti,

—	analyysi kapasiteettivaatimuksista,

—	verkon ympäristötehokkuutta / lentojen tehokkuutta koskevat yleiset vaatimukset,

—	verkon yleiset turvallisuusvaatimukset,

—	valmiusvaatimukset ja verkkoon vaikuttavien palvelujen jatkuvuus.

4.5

Eri sidosryhmien, myös sotilasviranomaisten, ilmaisemat operatiiviset vaatimukset

VERKON OPERATIIVISEN SUORITUSKYVYN PARANTAMISSUUNNITELMAT JA VERKON TASOLLA TOTEUTETTAVAT TOIMET

—	kuvaus suunnitelmista ja toimista, joita odotetaan toteutettavan verkon tasolla, mukaan lukien ilmatila, niukat resurssit ja ilmaliikennevirtojen säätely,

—	kuvaus kunkin suunnitelman ja toimen vaikutuksesta operatiiviseen suorituskykyyn.

OPERATIIVISEN SUORITUSKYVYN KEHITTÄMISSUUNNITELMAT JA OPERATIIVISET TOIMET PAIKALLISELLA TASOLLA

—	kuvaus kustakin suunnitelmasta ja operatiivisesta toimesta, joka odotetaan toteutettavan paikallisella tasolla,

—	kuvaus kunkin suunnitelman ja toimen vaikutuksesta operatiiviseen suorituskykyyn,

—	kuvaus suhteista kolmansiin maihin ja ICAOon liittyvään työhön.

ERITYISET TAPAHTUMAT

—	yleiskatsaus erityisistä tapahtumista, joilla on merkittävä vaikutus ilmaliikenteen hallintaan,

—	yksittäiset erityiset tapahtumat ja niiden käsittely verkon näkökulmasta,

—	merkittävät sotilasharjoitukset.

SOTILASILMAILUN ILMATILAVAATIMUKSET

—	ilmatilan käytettävyys: päivät/ajat, jolloin varattu ilmatila on yleensä käytettävissä,

—	varatun ilmatilan ennakoimatonta käyttöä koskevat satunnaiset pyynnöt,

—	varatun ilmatilan vapauttaminen siviilikäyttöön aina kun sitä ei tarvita ja asiasta ilmoittaminen mahdollisimman pitkälti etukäteen.

KOOSTETTU ENNUSTE JA ANALYYSI VERKON OPERATIIVISESTA SUORITUSKYVYSTÄ

—	Ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvat viivästys-/kapasiteettitavoitteet ja -ennusteet verkon, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan, toiminnallisen ilmatilan lohkon ja aluelennonjohdon tasoilla,

—	lentoasemien operatiivinen suorituskyky,

—	verkon ympäristötehokkuutta / lentojen tehokkuutta koskevat suorituskykytavoitteet ja -ennusteet,

—	erityisten tapahtumien vaikutukset,

—	analyysi operatiivisista suorituskykyvaatimuksista ja -ennusteista.

10.

OPERATIIVISTEN PULLONKAULOJEN YKSILÖINTI JA LIEVENTÄVÄT RATKAISUT VERKON TASOLLA JA PAIKALLISELLA TASOLLA

—	operatiivisten (turvallisuus, kapasiteetti, lentojen tehokkuus) pullonkaulojen ja mahdollisten pullonkaulojen ja niiden syiden yksilöinti ja sovitut ratkaisut tai lieventävät toimet, mukaan lukien kysynnän ja kapasiteetin tasapainottamisen vaihtoehdot.

Lisäys 1

Aluelennonjohdot

Verkon operaatiosuunnitelmaan on sisällyttävä kaikkien tässä lisäyksessä mainittujen alueiden osalta aluelennonjohdoittain eritelty yksityiskohtainen kuvaus, jossa esitetään niiden suunnitellut operatiiviset kehittämistoimet, ajanjakson näkymät, liikenne-ennusteet, viivästystavoitteet ja -ennusteet, merkittävät tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta liikenteeseen, sekä operatiiviset kontaktit.

Verkon hallinnoijan on annettava kunkin aluelennonjohdon osalta seuraavat tiedot:

—	liikenne-ennuste,

—	nykyisen operatiivisen suorituskyvyn analyysi,

—	määrällinen arvio saavutetusta kapasiteetista (kapasiteetin perustaso),

—	määrällinen arvio tarvittavasta kapasiteetista liikenteen kehittymisen eri skenaarioissa (tarvittava kapasiteettiprofiili),

—	määrällinen arvio suunnitelluista operatiivista kehittämistoimista aluelennonjohtojen tasolla, siten kuin lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien kanssa on sovittu,

—	viivästystavoite ja -ennuste,

—	analyysi odotettavissa olevasta operatiivisesta suorituskyvystä (turvallisuus, kapasiteetti, ympäristö).

Kunkin lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan on annettava verkon hallinnoijalle seuraavat tiedot sisällytettäviksi yksittäisen aluelennonjohdon kuvaukseen:

—	paikallinen viivästystavoite,

—	arvio/vahvistus liikenne-ennusteesta, ottaen huomioon paikallistietämys,

—	käytettävissä olevien sektorien määrä: sektorirakenne/avaamisjärjestelyt kausittain/viikonpäivittäin/vuorokaudenajoittain,

—	kapasiteetti-/seuranta-arvot sektoreittain/liikennemäärittäin kunkin rakenne-/ avaamisjärjestelyn osalta,

—	suunnitellut tai tiedossa olevat erityiset tapahtumat, myös niiden päivämäärät/kellonajat ja vaikutus operatiiviseen suorituskykyyn,

—	suunniteltujen operatiivisten kehittämistoimenpiteiden yksityiskohdat, niiden toteutusaikataulu ja niihin liittyvät negatiiviset/positiiviset vaikutukset kapasiteettiin ja/tai tehokkuuteen,

—	ilmatilan rakenteen ja käytön ehdotettujen ja vahvistettujen muutosten yksityiskohdat,

—	verkon hallinnoijan kanssa sovitut lisätoimet,

—	aluelennonjohdon operatiiviset kontaktit.

Lisäys 2

Lentoasemat

Verkon suorituskykyyn vaikuttavien eurooppalaisten lentoasemien osalta verkon operaatiosuunnitelmassa on esitettävä yksityiskohtainen kuvaus kaikista tässä lisäyksessä mainituista aloista, ja siinä on kuvattava suunnitellut operatiiviset kehittämistoimenpiteet, ajanjaksoa koskevat näkymät, liikenne- ja viivästysennusteet sekä merkittävät tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa liikenteeseen ja operatiivisiin kontakteihin.

Verkon hallinnoijan on sisällytettävä siihen kunkin lentoaseman osalta erityisesti lentoaseman pitäjiltä ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilta saatujen tietojen perusteella seuraavat:

—	liikenne-ennuste,

—	suunniteltujen operatiivisten kehittämistoimenpiteiden (turvallisuus, kapasiteetti, ympäristö) odotettavissa olevaa operatiivista suorituskykyä koskeva analyysi.

Kunkin verkon operaatiosuunnitelmaan sisältyvän lentoaseman osalta lentoaseman pitäjän ja paikallisen ATS-yksikön on sovittava järjestelyistä antaakseen verkon hallinnoijalle seuraavat tiedot, jotka on sisällytettävä yksittäiseen lentoaseman kuvaukseen:

—	arvio/vahvistus liikenne-ennusteesta, ottaen huomioon paikallistietämys,

—	kunkin kiitotiejärjestelyn kiitotiekapasiteetti sekä nykyiset ja suunnitellut saapumiset ja lähdöt,

—	tarvittaessa kapasiteetin erittely yöaikaa varten ja yöajan kesto,

—	suunniteltujen operatiivisten kehittämistoimenpiteiden yksityiskohdat, niiden toteutusaikataulu ja niihin liittyvät negatiiviset/positiiviset vaikutukset kapasiteettiin ja/tai tehokkuuteen,

—	suunnitellut tai tiedossa olevat erityiset tapahtumat, myös niiden päivämäärät/kellonajat ja vaikutus operatiiviseen suorituskykyyn,

—	muut suunnitellut kapasiteetin mahdollistajat,

—	verkon hallinnoijan kanssa sovitut lisätoimet.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 28

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	62. vuosikerta 31. tammikuu 2019

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/123, annettu 24 päivänä tammikuuta 2019, ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 kumoamisesta ( 1 )	1