(1)

Asetuksessa (EU) 2015/2283 säädetään, että vain sellaisia uuselintarvikkeita, jotka on hyväksytty ja sisällytetty unionin luetteloon, voidaan saattaa unionin markkinoille. Kolmannesta maasta tuleva perinteinen elintarvike on asetuksen (EU) 2015/2283 3 artiklassa määritelty uuselintarvike.

(2)

Asetuksen (EU) 2015/2283 8 artiklan nojalla annettiin komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2470 (2), jossa vahvistetaan unionin luettelo hyväksytyistä uuselintarvikkeista.

(3)

Asetuksen (EU) 2015/2283 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio päättää kolmannesta maasta tulevan perinteisen elintarvikkeen hyväksymisestä ja unionin markkinoille saattamisesta.

(4)

Yritys Obà Food Srl., jäljempänä ’ilmoituksen tekijä’, toimitti 23 päivänä tammikuuta 2018 komissiolle ilmoituksen aikeestaan saattaa unionin markkinoille Digitaria exilis -kasvin (Kippist) Stapf (”Fonio”) kuorittuja siemeniä asetuksen (EU) 2015/2283 14 artiklassa tarkoitettuna kolmannesta maasta tulevana perinteisenä elintarvikkeena. Ilmoituksen tekijän mukaan koko väestö voi nauttia Digitaria exilis (Kippist) Stapf -kasvin kuorittuja siemeniä sellaisenaan tai elintarvikkeiden ainesosana.

(5)

Ilmoituksen tekijän esittämä asiakirja-aineisto osoittaa, että Digitaria exilis (Kippist) Stapf -kasvin kuorittuja siemeniä on perinteisesti käytetty elintarvikkeina turvallisesti Länsi-Afrikan maissa, etenkin Guineassa, Nigeriassa ja Malissa.

(6)

Asetuksen (EU) 2015/2283 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toimitti 28 päivänä helmikuuta 2018 asianmukaisen ilmoituksen jäsenvaltioille ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’.

(7)

Jäsenvaltiot tai elintarviketurvallisuusviranomainen eivät toimittaneet komissiolle asetuksen (EU) 2015/2283 15 artiklan 2 kohdassa säädetyn neljän kuukauden määräajan kuluessa asianmukaisesti perusteltuja turvallisuutta koskevia vastalauseita Digitaria exilis (Kippist) Stapf -kasvin kuorittujen siementen saattamisesta unionin markkinoille.

(8)

Sen vuoksi komission olisi hyväksyttävä Digitaria exilis (Kippist) Stapf -kasvin kuorittujen siementen saattaminen unionin markkinoille ja päivitettävä unionin uuselintarvikeluettelo.

(9)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2017/2470 olisi muutettava,

(1)

Asetuksessa (EU) 2015/2283 säädetään, että vain sellaisia uuselintarvikkeita, jotka on hyväksytty ja sisällytetty unionin luetteloon, voidaan saattaa unionin markkinoille. Kolmannesta maasta tuleva perinteinen elintarvike on asetuksen (EU) 2015/2283 3 artiklassa määritelty uuselintarvike.

(2)

Asetuksen (EU) 2015/2283 8 artiklan nojalla annettiin komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2470 (2), jossa vahvistetaan unionin luettelo hyväksytyistä uuselintarvikkeista.

(3)

Asetuksen (EU) 2015/2283 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio päättää kolmannesta maasta tulevan perinteisen elintarvikkeen hyväksymisestä ja unionin markkinoille saattamisesta. Yritys Sorghum Zrt., jäljempänä ’ilmoituksen tekijä’, toimitti 5 päivänä huhtikuuta 2018 komissiolle ilmoituksen aikeestaan saattaa unionin markkinoille Sorghum bicolor (L.) Moench -kasvista saatavaa siirappia asetuksen (EU) 2015/2283 14 artiklassa tarkoitettuna kolmannesta maasta tulevana perinteisenä elintarvikkeena. Ilmoituksen tekijän mukaan koko väestö voi nauttia Sorghum bicolor (L.) Moench -kasvista saatavaa siirappia sellaisenaan tai elintarvikkeiden ainesosana.

(4)

Ilmoituksen tekijän esittämä asiakirja-aineisto osoittaa, että Sorghum bicolor (L.) Moench -kasvista saatavaa siirappia on perinteisesti käytetty elintarvikkeina turvallisesti Yhdysvalloissa.

(5)

Asetuksen (EU) 2015/2283 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toimitti 30 päivänä huhtikuuta 2018 asianmukaisen ilmoituksen jäsenvaltioille ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’.

(6)

Jäsenvaltiot tai elintarviketurvallisuusviranomainen eivät toimittaneet komissiolle asetuksen (EU) 2015/2283 15 artiklan 2 kohdassa säädetyn neljän kuukauden määräajan kuluessa asianmukaisesti perusteltuja turvallisuutta koskevia vastalauseita Sorghum bicolor (L.) Moench -kasvista saatavan siirapin saattamisesta unionin markkinoille.

(7)

Sen vuoksi komission olisi hyväksyttävä Sorghum bicolor (L.) Moench -kasvista saatavan siirapin saattaminen unionin markkinoille ja päivitettävä unionin uuselintarvikeluettelo.

(8)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2017/2470 olisi muutettava,

(1)

Olisi vahvistettava säännöt sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu riskinarviointi suoritetaan kohtuullisen ajan kuluessa ja että sen perustana oleva teknisen asiakirja-aineiston käsittely tapahtuu nopeasti.

(2)

Riskinarvioinnin suorittamiseksi komissiolle olisi esitettävä hakemus, jonka voisi toimittaa ainoastaan asianomaisen kolmannen maan kansallinen kasvinsuojeluorganisaatio, jota tarkoitetaan kansainvälisessä kasvinsuojeluyleissopimuksessa. Näin pystytään varmistamaan, että kaikki unionin alueelle tuotaviin kasveihin, kasvituotteisiin tai muihin tavaroihin liittyvän riskin arvioimiseen tarvittavat seikat ovat asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen vahvistamia. Tämä olisi tarpeen, jotta voidaan varmistaa riskinarvioinnin luotettavuus ja oikeutus asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklan 4 kohdan nojalla toteutettavien toimenpiteiden perustana. Kyseisiä sääntöjä olisi sovellettava rajoittamatta komission oikeutta esittää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’EFSA’, pyyntöjä tieteellisten lausuntojen antamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (2) 29 artiklan nojalla ja tieteellisen tai teknisen tuen antamiseksi mainitun asetuksen 31 artiklan nojalla.

(3)

Teknisen asiakirja-aineiston olisi sisällettävä tiedot hyödykkeistä, joita aiotaan tuoda unionin alueelle, sekä tiedot hyödykkeeseen vientimaassa mahdollisesti liittyvien tuhoojien tunnistamisesta, tiedot kansallisista kasvinsuojelutoimenpiteistä, tarkastuksista ja käsittelyistä ja hyödykkeen jalostamisesta sekä yhteydenpidosta komissioon ja EFSAan vastaavan luonnollisen henkilön yhteystiedot. Tällaiset tiedot ovat olennaisia, jotta voidaan suorittaa hyödykkeen riskinarviointi ja tunnistaa tuhoojalaji, jonka hallitsemiseksi saatetaan tarvita kasvinsuojelutoimenpiteitä.

(4)

Jotta EFSA saisi tietoonsa kaikki riskinarvioinnin suorittamiseen tarvittavat seikat, teknisen asiakirja-aineiston olisi sisällettävä EFSAn asiakirjassa ”Information required for dossiers to support demands for import of high risk plants, plant products and other objects as foreseen in Article 42 of Regulation (EU) 2016/2031 (3)” mainitut tiedot.

(5)

On aiheellista, että teknisen asiakirja-aineiston vastaanottamisesta ilmoitettuaan komissio tarkastaa, sisältääkö aineisto vaaditut tiedot, ja voi tarvittaessa pyytää lisätietoja tai selvennyksiä sen varmistamiseksi, että hakemus sisältää kaikki vaaditut ja asiaankuuluvat seikat riskinarviointia varten.

(6)

Avoimen, tehokkaan ja nopean riskinarviointiprosessin varmistamiseksi olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat EFSAn suorittamaa riskinarviointia, sen yhteydenpitoa hakijan kanssa ja arvioinnin julkaisemista.

(7)

Jotta voidaan välttää se, että tiettyjen tietojen luovuttaminen vahingoittaisi tiettyjen kolmansien osapuolten kilpailuasemaa, olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 178/2002 mukaisia luottamuksellisuutta koskevia säännöksiä.

(8)

Oikeusvarmuuden vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä kuin asetusta (EU) 2016/2031.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komissio hyväksyy asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklan 3 kohdan nojalla täytäntöönpanosäädöksiä, joissa luetellaan väliaikaisesti vakavan riskin kasvit, kasvituotteet tai muut tavarat, jotka aiheuttavat unionin alueella alustavan arvioinnin perusteella tuhoojariskin, joka ei ole hyväksyttävissä.

(2)

Kyseisen asetuksen hyväksymisen jälkeen on tehty useita alustavia arviointeja siitä, aiheuttavatko kolmansista maista peräisin olevat kasvit ja kasvituotteet unionin alueella tuhoojariskin, joka ei ole hyväksyttävissä. Kyseisissä arvioinneissa todettiin, että koska tietyt kasvit ja kasvituotteet täyttävät yhden tai useamman kyseisen asetuksen liitteessä III vahvistetuista kriteereistä, niitä voitaisiin pitää mainitun asetuksen 42 artiklassa tarkoitettuina ’vakavan riskin kasveina’ tai ’vakavan riskin kasvituotteina’. Samat alustavat riskinarvioinnit osoittivat myös, että kyseisten ’vakavan riskin kasvien’ siemenet ja in vitro -materiaali olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, sillä tuhoojariskin taso on hyväksyttävällä tasolla. Myös luonnollisesti tai keinotekoisesti kääpiöidyt istutettavaksi tarkoitetut puuvartiset kasvit olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska niiden tuontiin sovelletaan neuvoston direktiivin 2000/29/EY (2) mukaisia erityisvaatimuksia, joilla tuhoojariski pienennetään hyväksyttävälle tasolle, sekä 14 päivästä joulukuuta 2019 alkaen myös asetuksen (EU) 2016/2031 41 artiklan erityisvaatimuksia.

(3)

Istutettaviksi tarkoitettujen Acacia Mill.-, Acer L.-, Albizia Durazz.-, Alnus Mill.-, Annona L.-, Bauhinia L.-, Berberis L.-, Betula L.-, Caesalpinia L.-, Cassia L.-, Castanea Mill.-, Cornus L.-, Corylus L.-, Crataegus L.-, Diospyros L.-, Fagus L.-, Ficus carica L.-, Fraxinus L.-, Hamamelis L.-, Jasminum L.-, Juglans L.-, Ligustrum L.-, Lonicera L.-, Malus Mill.-, Nerium L.-, Persea Mill.-, Populus L.-, Prunus L.-, Quercus L.-, Robinia L.-, Salix L.-, Sorbus L.-, Taxus L.-, Tilia L.- ja Ulmus L. -kasvien, lukuun ottamatta siemeniä, in vitro -materiaalia ja luonnollisesti tai keinotekoisesti kääpiöityjä istutettavaksi tarkoitettuja puuvartisia kasveja, ja Ullucus tuberosus Loz. -kasvien tiedetään kantavan yleisesti esiintyviä tuhoojia, joilla tiedetään olevan merkittävä vaikutus kasvilajeihin, joilla on suuri taloudellinen, yhteiskunnallinen tai ympäristöllinen merkitys unionissa. Kyseisten kasvien tiedetään myös yleisesti kantavan tuhoojia ilman, että niissä on merkkejä tartunnasta, tai merkkien ilmenemistä edeltää oireeton jakso. Tämä vähentää mahdollisuutta havaita tällaisten tuhoojien esiintyminen tarkastusten aikana, kun kyseisiä kasveja tuodaan unionin alueelle. Lisäksi kyseiset istutettaviksi tarkoitetut kasvit tuodaan unioniin yleensä pensaina tai puina, ja ne esiintyvät unionin alueella yleensä siinä muodossa. Tämän vuoksi voimassa olevia toimenpiteitä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen, kolmansista maista peräisin olevien istutettaviksi tarkoitettujen kasvien ja Ullucus tuberosus Loz. -kasvien tuomista, ei pidetä riittävinä estämään tuhoojien kulkeutumista. Siksi liitteessä I luetellut kasvit ja Ullucus tuberosus Loz. -kasvit olisi lueteltava asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi vakavan riskin kasveiksi ja niiden tuominen unionin alueelle olisi väliaikaisesti kiellettävä.

(4)

Momordica L. -kasvien hedelmien tiedetään kantavan Thrips palmi Karny -tuhoojaa ja toimivan tärkeänä reittinä sen kulkeutumiselle ja asettumiselle; kyseisen tuhoojan tiedetään voivan vaikuttaa merkittävästi kasvilajeihin, joilla on suuri taloudellinen, yhteiskunnallinen tai ympäristöllinen merkitys unionin alueella. Tätä tuhoojaa ei kuitenkaan esiinny kaikissa kolmansissa maissa eikä kaikilla alueilla niissä kolmansissa maissa, joissa sitä tiedetään esiintyvän. Tietyt kolmannet maat toteuttavat myös tehokkaita hallintatoimenpiteitä kyseisen tuhoojan osalta. Tämän vuoksi Momordica L. -kasvien hedelmät, jotka ovat peräisin sellaisista kolmansista maista tai niiden osista, joissa kyseistä tuhoojaa tiedetään esiintyvän ja jotka eivät toteuta tehokkaita hallintatoimenpiteitä kyseisen tuhoojan osalta, katsotaan asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi vakavan riskin kasveiksi, joten kyseisten kasvien tuonti unioniin olisi väliaikaisesti kiellettävä.

(5)

Ulmus L. -puutavaran tiedetään kantavan Saperda tridentata Olivier -tuhoojaa ja toimivan tärkeänä reittinä sen kulkeutumiselle ja asettumiselle. Kyseisen tuhoojan tiedetään voivan vaikuttaa merkittävästi kasvilajeihin, joilla on suuri taloudellinen, yhteiskunnallinen tai ympäristöllinen merkitys unionin alueella. Tätä tuhoojaa ei kuitenkaan esiinny kaikissa kolmansissa maissa eikä tietyillä alueilla niissä kolmansissa maissa, joissa sitä tiedetään esiintyvän. Tämän vuoksi Ulmus L. -puutavara, joka on peräisin sellaisista kolmansista maista tai sellaisilta kolmansien maiden alueilta, joilla Saperda tridentata Olivier -tuhoojaa tiedetään esiintyvän, katsotaan asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi vakavan riskin kasvituotteeksi. Sen vuoksi kyseisen puutavaran tuonti unioniin olisi väliaikaisesti kiellettävä.

(6)

Johdanto-osan 3, 4 ja 5 kappaleessa tarkoitettuja kasveja ja kasvituotteita ei ole lueteltu asetuksen (EU) 2016/2031 40 artiklan mukaisesti tai ne on lueteltu ainoastaan tiettyjen kolmansien maiden osalta. Lisäksi kyseisen asetuksen 41 artiklassa tarkoitetut vaatimukset eivät alustavien arvioiden mukaan kata niitä riittävästi kaikkien kolmansien maiden osalta eikä niihin sovelleta kyseisen asetuksen 49 artiklassa säädettyjä väliaikaisia toimenpiteitä.

(7)

Johdanto-osan 3, 4 ja 5 kappaleessa tarkoitettuihin kasveihin ja kasvituotteisiin ei vielä sovelleta täydellistä riskinarviointia, jonka perusteella voitaisiin päätellä, aiheuttavatko ne riskin, jota ei voida hyväksyä, sillä perusteella, että ne todennäköisesti kantavat unionikaranteenituhoojaa, tai voidaanko kyseistä riskiä pienentää hyväksyttävälle tasolle soveltamalla tiettyjä toimenpiteitä. Jos kyseisten kasvien ja kasvituotteiden tuontia kohtaan ilmenee kysyntää, niille on tehtävä riskinarviointi, joka suoritetaan asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklan 6 kohdan nojalla hyväksyttävän täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti.

(8)

Asetuksen (EU) 2016/2031 73 artiklan mukaan komissio säätää täytäntöönpanosäädöksillä, että muilta kuin 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa oleville kasveille vaaditaan kasvinterveystodistus unionin alueelle tuomista varten.

(9)

Kyseisissä täytäntöönpanosäädöksissä on kuitenkin säädettävä, että kasvinterveystodistusta ei vaadita kyseisille kasveille, jos tuhoojariskejä koskevaan näyttöön ja kaupasta saatuun kokemukseen perustuva arviointi osoittaa, että todistusta ei tarvita.

(10)

Mainitun asetuksen antamisen jälkeen on tehty useita arviointeja tuhoojariskistä ja useiden kolmansista maista peräisin olevien, muiden kuin istutettaviksi tarkoitettujen kasvien kaupasta saadusta kokemuksesta.

(11)

Näiden arviointien mukaan Ananas comosus (L.) Merrill-, Cocos nucifera L.-, Durio zibethinus Murray-, Musa L.- ja Phoenix dactylifera L. -kasvien hedelmät eivät kanna unionikaranteenituhoojia tai tuhoojia, joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/2031 30 artiklan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä, eivätkä yleisesti esiintyviä tuhoojia, joilla voivat vaikuttaa unionissa kasvatettaviin kasvilajeihin. Niissä ei ole myöskään esiintynyt tuhoojien esiintymälöydöksiä, jotka liittyvät kyseisten hedelmien tuomiseen yhdestä tai useammasta kolmannesta maasta. Kyseisiä hedelmiä ei myöskään ole toistuvasti pysäytetty unionin alueelle tuomisen aikana sellaisten unionikaranteenituhoojien tai tuhoojien vuoksi, joihin sovelletaan mainitun asetuksen 30 artiklan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä.

(12)

Koska kyseiset hedelmät täyttävät kaikki asetuksen (EU) 2016/2031 liitteessä VI mainitut kriteerit, kasvinterveystodistusta ei pitäisi vaatia niiden unionin alueelle tuomista varten.

(13)

Sekä asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklan 3 kohdan että 73 artiklan mukaisesti laadittava luettelo koskee tuontisääntöjä, jotka perustuvat samankaltaisiin, mainitun asetuksen liitteiden III ja VI mukaisiin riskinarviointikriteereihin. Niissä keskitytään tiettyjen tuhoojien aiheuttamien riskien sijasta asianomaisten kasvien ja kasvituotteiden aiheuttamiin riskeihin. Ne on laadittu yhteisen riskinarviointimenetelmän mukaisesti, ja ne on saatettava ajan tasalle noudattaen samaa menetelmää, joka perustuu saatavilla olevaan tekniseen ja tieteelliseen näyttöön. Sen vuoksi ne on aiheellista sisällyttää yhteen asetukseen.

(14)

Koska asetusta (EU) 2016/2031 sovelletaan 14 päivästä joulukuuta 2019 ja jotta varmistetaan kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden tuomista unioniin koskevien kaikkien sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen, tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä alkaen.

(15)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Neuvosto päätti 22 päivänä kesäkuuta 2018 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että Romaniassa oli havaittu merkittävä poikkeama julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen (– 1 prosenttia suhteessa BKT:hen) tähtäävältä sopeutusuralta.

(2)

Tämän havaitun merkittävän poikkeaman johdosta neuvosto antoi 22 päivänä kesäkuuta 2018 Romanialle suosituksen (2) tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta, jotta varmistetaan, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimelliskasvu (3) on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2018 ja enintään 5,1 prosenttia vuonna 2019, mikä vastaisi 0,8 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen kumpanakin vuonna. Romanialle suositeltiin myös, että se käyttäisi mahdolliset satunnaistulot alijäämän supistamiseen ja että julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman pysyvä paraneminen olisi varmistettava julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä kasvua edistävällä tavalla. Neuvosto vahvisti, että Romanian on viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2018 raportoitava neuvostolle toimista, jotka se on toteuttanut kyseisen suosituksen pohjalta.

(3)

Komissio teki 27 ja 28 päivänä syyskuuta 2018 Romaniassa tehostettuun valvontaan kuuluvan valvontakäynnin paikan päällä asetuksen (EY) N:o 1466/97–11 artiklan 2 kohdan nojalla. Komissio toimitti alustavat havaintonsa Romanian viranomaisille kommentteja varten ja raportoi havainnoistaan tämän jälkeen neuvostolle 21 päivänä marraskuuta 2018. Tämän jälkeen havainnot julkistettiin. Komission kertomuksessa todetaan, että Romanian viranomaiset pitävät voimassa vuoden 2018 julkisen talouden alijäämätavoitteen, joka on hieman alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, eivätkä ne näin ollen aio noudattaa neuvoston 22 päivänä kesäkuuta 2018 antamaa suositusta. Vuonna 2019 hallitus aikoo supistaa julkisen talouden alijäämän 2,38 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mutta toimenpiteistä ei ole kuitenkaan toistaiseksi annettu tarkempia tietoja.

(4)

Romanian viranomaiset toimittivat 16 päivänä lokakuuta 2018 kertomuksen (4) toimista, jotka on toteutettu neuvoston 22 päivänä kesäkuuta 2018 antaman suosituksen johdosta. Ne toistivat kertomuksessa, että niiden tavoite vuodeksi 2018 on edelleen julkisen talouden alijäämä, joka on 2,96 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2019 tavoitteeksi viranomaiset ovat asettaneet 2,38 prosentin alijäämän suhteessa BKT:hen. Kertomuksessa ei mainita uusia toimenpiteitä vuodelle 2018. Vuoden 2019 osalta kertomuksessa tukeudutaan palkansaajakorvauksista sekä tavaroista ja palveluista aiheutuvien menojen hillitsemiseen, mutta sen tueksi ei ole kuitenkaan esitetty täsmällisiä toimenpiteitä, jotka olisi hyväksytty tai joista olisi edes ilmoitettu uskottavasti. Tulopuolella kertomuksessa mainitaan jo voimassa olevien toimenpiteiden jatkaminen ja joitakin toimia, joiden tavoitteena on parantaa verosääntöjen noudattamista. Kaiken kaikkiaan raportoitujen toimenpiteiden vaikutus julkiseen talouteen jää neuvoston 22 päivänä kesäkuuta 2018 antamassa suosituksessa esitetystä vaatimuksesta.

(5)

Komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan vuonna 2018 nettomääräisten julkisten perusmenojen kasvu tulee olemaan 11,3 prosenttia, mikä ylittää selvästi menojen kasvulle asetetun 3,3 prosentin vertailuarvon. Rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan vuonna 2018 pysyvän jokseenkin vakaana 3,3 prosentissa suhteessa BKT:hen. Näin ollen molemmat arviointiperusteet viittaavat riskiin, että suositetusta sopeutuksesta poiketaan. Menojen kasvulle asetettu vertailuarvo viittaa 2,3 prosentin poikkeamaan suhteessa BKT:hen. Rakenteellinen rahoitusasema vahvistaa tämän tulkinnan, vaikka se viittaakin pienempään poikkeamaan (0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen). Rakenteelliseen rahoitusasemaan vaikuttaa myönteisesti huomattavasti korkeampi BKT-deflaattori ja se, että arvio (piste-estimaatti) potentiaalisen BKT:n kasvusta on suurempi kuin menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa määritettäessä käytetty keskipitkän aikavälin keskiarvo. Tätä vaikutusta tasoittaa osittain julkisten investointien kasvu, jonka vaikutus on lievempi menojen kasvulle asetetussa vertailuarvossa. Näin ollen kokonaisarvio on, että neuvoston suosittamasta sopeutuksesta poiketaan merkittävästi.

(6)

Komission syksyn 2018 talousennusteen perusteella vuonna 2019 nettomääräisten julkisten menojen nimelliskasvu (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä ja kertaluonteisia toimenpiteitä) tulee olemaan 7,5 prosenttia, mikä ylittää selvästi menojen kasvulle asetetun 5,1 prosentin vertailuarvon (poikkeama suositellusta sopeutuksesta on 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen). Rakenteellinen rahoitusasema tulee heikkenemään 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, joten alijäämä kasvaa 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen (poikkeama on 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen). Koska molemmat arviointiperusteet viittaavat siihen, että suositetusta sopeutuksesta poiketaan samanlaisella marginaalilla vuonna 2019, kokonaisarvio on, että neuvoston suosittamasta sopeutuksesta poiketaan.

(7)

Lisäksi komission syksyn 2018 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan 3,3 prosenttia vuonna 2018 ja 3,4 prosenttia vuonna 2019 suhteessa BKT:hen, mikä ylittää perussopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen.

(8)

Edellä esitetyt havainnot johtavat päätelmään, että Romanian toimet neuvoston 22 päivänä kesäkuuta 2018 antaman suosituksen johdosta ovat olleet riittämättömiä. Julkisen talouden sopeutustoimet eivät riitä varmistamaan, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimelliskasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2018 ja enintään 5,1 prosenttia vuonna 2019, mikä vastaisi 0,8 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen kumpanakin vuonna,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaan jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kansalliset tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat suunnitelmat, mukaan luettuina sitovat kansalliset tavoitteet tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat tavoitteet, ja varmistettava niiden yhteensopivuus unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa. Asetuksessa (EY) N:o 549/2004 säädetään lisäksi, että komissio arvioi näiden tavoitteiden yhteensopivuuden käyttämällä mainitun asetuksen 11 artiklan 6 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja arviointiperusteita. Tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 390/2013.

(2)

Suorituskykysuunnitelmien arvioinnin jälkeen komissio antoi täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/348 (3), jossa vahvistetaan muun muassa, että toiminnallisten ilmatilan lohkojen SW FAB ja Danube FAB suorituskykysuunnitelmaan kuuluvat Portugalin ja Romanian paikalliset tavoitteet kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella ovat yhteensopivia toiselle viitejaksolle (2015–2019) vahvistettujen unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.

(3)

Myöhemmin komissio antoi täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1782 (4), jolla sallitaan Portugalin ja Romanian lennonvarmistuspalvelujen vuosien 2018 ja 2019 tavoitteiden tarkistaminen kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(4)

Tällä perusteella Portugali ja Romania tarkistivat molemmat uudelleen kyseisiä tavoitteita ja muuttivat suorituskykysuunnitelmiaan vastaavasti.

(5)

Portugalin ja Romanian toimittamat asiakirjat arvioi suorituskyvyn tarkastuselin, jonka tehtävänä on täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 3 artiklan mukaisesti avustaa komissiota suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa. Portugalin tarkistettujen tavoitteiden arviointia koskeva suorituskyvyn tarkastuselimen raportti toimitettiin komissiolle 20 päivänä syyskuuta 2018, ja sitä päivitettiin 12 päivänä lokakuuta 2018.

(6)

Romanian tarkistettujen tavoitteiden arviointia koskeva suorituskyvyn tarkastuselimen raportti toimitettiin komissiolle 16 päivänä lokakuuta 2018.

(7)

Komissio arvioi muutetut suunnitelmat ja erityisesti tarkistetut tavoitteet täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 14 artiklan mukaisesti ottaen huomioon sille toimitetut asiakirjat ja suoristuskyvyn tarkastuselimen raportit. Se, ovatko reitinaikaisina sekä lähi- ja lähestymisalueen määritettyinä yksikkökustannuksina ilmaistavat tavoitteet kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella yhteensopivia unionin laajuisten tavoitteiden kanssa, on arvioitu noudattaen 5 kohdassa vahvistettuja periaatteita yhdessä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 390/2013 liitteessä IV olevan 1 kohdan kanssa. Komissio otti huomioon erityisesti reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten kehityksen toisen viiteajanjakson aikana suhteessa tavoiteltuun 3,3 prosentin keskimääräiseen vähennykseen vuodessa sekä ensimmäisen ja toisen viiteajanjakson muodostaman kokonaisjakson aikana (2012–2019) suhteessa tavoiteltuun 1,7 prosentin keskimääräiseen vähennykseen vuodessa. Siinä otettiin myös huomioon reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten taso verrattuna niihin jäsenvaltioihin, joissa on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö.

(8)

Portugalin tarkistetut tavoitteet perustuvat arvioinnin mukaan sen reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten suunniteltuun vähentämiseen keskimäärin 2 prosenttia vuodessa toisen viiteajanjakson aikana. Tämä on vähemmän kuin unionin laajuiseksi tavoitteeksi asetettu keskimääräisten reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähennys. Portugalin vuoden 2019 tarkistettu tavoite perustuu kuitenkin suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin yksikkökustannuksiin, jotka ovat selvästi alhaisemmat (– 30 prosenttia) kuin keskimääräiset reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset jäsenvaltioissa, joissa on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö kuin Portugalissa. Suunnitellut reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset vähenevät ensimmäisen ja toisen viiteajanjakson muodostaman kokonaisjakson aikana enemmän (– 4 prosenttia) kuin unionin laajuinen tavoite. Tästä syystä komissio katsoo, että Portugalin vuosien 2018 ja 2019 tarkistetut tavoitteet ovat yhteensopivia unionin laajuisten tavoitteiden kanssa kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella toisella viiteajanjaksolla.

(9)

Romanian tarkistetut tavoitteet perustuvat arvioinnin mukaan sen reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten suunniteltuun vähentämiseen keskimäärin 3,2 prosenttia vuodessa toisen viiteajanjakson aikana. Tämä on hieman vähemmän kuin unionin laajuiseksi tavoitteeksi tuona ajanjaksona asetettu keskimääräisten reitinaikaisten määritettyjen yksikkökustannusten vähennys. Romanian vuoden 2019 tarkistettu tavoite perustuu suunniteltuihin reitinaikaisiin määritettyihin yksikkökustannuksiin, jotka ovat alhaisemmat (– 1,5 prosenttia) kuin keskimääräiset reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset jäsenvaltioissa, joissa on samankaltainen toiminta- ja talousympäristö kuin Romaniassa. Suunnitellut reitinaikaiset määritetyt yksikkökustannukset vähenevät ensimmäisen ja toisen viiteajanjakson muodostaman kokonaisjakson aikana samaa tahtia (– 1,7 prosenttia) kuin unionin laajuinen tavoite. Tästä syystä komissio katsoo, että Romanian vuosien 2018 ja 2019 tarkistetut tavoitteet ovat yhteensopivia unionin laajuisten tavoitteiden kanssa kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella toisella viiteajanjaksolla.

(10)

Täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2015/348 olisi sen vuoksi muutettava Portugalin ja Romanian tarkistettujen tavoitteiden huomioon ottamiseksi,

(1)

Asetuksella (EU) 2016/796 annetaan Euroopan unionin rautatievirastolle, jäljempänä ’virasto’, valtuus tehdä yksittäisiä päätöksiä kalustoyksikköjen käyttöönottoluvista, turvallisuustodistusten myöntämisestä ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän, jäljempänä ’ERTMS’, ratalaitteiden yhdenmukaisen käyttöönoton varmistamisesta. Lisäksi asetuksella perustettiin valituslautakunnat, joissa voi hakea muutosta viraston yksittäisiin päätöksiin.

(2)

Komissio julkaisi 25 päivänä toukokuuta 2018 liikenteen ja liikkumisen pääosaston verkkosivuilla kiinnostuksenilmaisupyynnön, jonka määräaika hakemusten jättämiselle oli 30 päivä kesäkuuta 2018. Komissio vastaanotti hakemuksen 46 hakijalta.

(3)

Komissio arvioi hakemukset suhteessa kiinnostuksenilmaisupyynnössä esitettyihin perusteisiin. Niihin sisältyivät kelpoisuusvaatimukset, tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät vaatimukset, tietovaatimukset sekä vaatimukset viraston päätöksen kohteena olevien erityisalojen eli kalustoyksikköjen käyttöönottolupien, yhtenäisten turvallisuustodistusten antamisen ja ERTMS:n tuntemuksesta. Mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi virastossa kahden edellisen vuoden aikana työskennelleet hakijat suljettiin valintamenettelyn ulkopuolelle. Hakemusten arvioinnin jälkeen valituslautakuntien pätevien asiantuntijoiden luetteloon valittiin 40 hakijaa,

(1)

Asetuksen (EU) N:o 517/2014 mukaan tuottajiin tai maahantuojiin, jotka saattavat unionin markkinoille vuosittain vähintään 100 hiilidioksidiekvivalenttitonnia fluorihiilivetyjä, sovelletaan määrällisiä rajoituksia fluorihiilivetyjen asteittaisen vähentämisen varmistamiseksi.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 517/2014 16 artiklan mukaan määrälliset rajoitukset (kiintiöt) lasketaan niiden viitearvojen perusteella, jotka komissio määrittää mainitun asetuksen liitteen V mukaisesti niiden fluorihiilivetyjen määrien vuotuisen keskiarvon perusteella, jotka tuottajat tai maahantuojat ovat asetuksen (EU) N:o 517/2014 19 artiklan mukaisesti ilmoittaneet saattaneensa laillisesti markkinoille 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen, lukuun ottamatta saatavilla olevien tietojen pohjalta niiden fluorihiilivetyjen määriä, joita käytetään asetuksen (EU) N:o 517/2014 15 artiklan 2 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin kyseisenä aikana.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 517/2014 16 artiklan 5 kohdan mukaan kiintiöitä myönnetään komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/1984 (2) liitteessä mainituille tuottajille tai maahantuojille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin, tai kolmansien maiden maahantuojille, jotka ovat valtuuttaneet täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/1984 liitteessä mainitun unioniin sijoittautuneen ainoan edustajan.

(4)

Kun otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti antama ilmoitus ja jotta voidaan varmistaa, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden tuottajien ja maahantuojien viitearvot ja kiintiöt vastaavat fluorihiilivetyjen laillista markkinoille saattamista 27 jäsenvaltion unionissa Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisen jälkeen, kyseisten yritysten vuoden 2019 viitearvot olisi laskettava uudelleen eron voimaantuloa seuraavalle ajanjaksolle 30 päivästä maaliskuuta 2019 eteenpäin.

(5)

Tammikuun 1 päivästämaaliskuun 29 päivään 2019 ulottuvalla ajanjaksolla täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/1984 määriteltyjen viitearvojen olisi pysyttävä voimassa ja niitä olisi sovellettava. Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden tuottajien ja maahantuojien kiintiöiden määrittämiseksi 29 päivään maaliskuuta saakka sovellettavia ja sen jälkeen sovellettavia viitearvoja painotetaan niiden päivien lukumäärällä, joiden ajan Yhdistynyt kuningaskunta on unionin jäsen vuonna 2019.

(6)

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden yritysten osalta tässä päätöksessä määritetyt uudelleenlasketut viitearvot perustuvat näiden yritysten komissiolle toimittamiin varmennettuihin lisätietoihin, joilla täydennetään asetuksen (EU) N:o 517/2014 19 artiklan mukaisesti jo ilmoitettuja tietoja erottelemalla toisistaan fluorihiilivedyt, jotka on saatettu markkinoille Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 27 jäsenvaltion unionissa. Niiden yritysten osalta, jotka eivät ole toimittaneet lisätietoja, olisi oletettava, että kaikki fluorihiilivedyt saatettiin markkinoille Yhdistyneessä kuningaskunnassa eikä viitearvoa ole syytä määrittää.

(7)

Uudelleenlasketut viitearvot vahvistetaan sitä tapausta varten, että unionin oikeutta ei enää sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 30 päivästä maaliskuuta 2019.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 517/2014 24 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,