(1)

Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen, jotka eivät täytä tai jotka eivät enää täytä jäsenvaltioihin tulon, jäsenvaltioissa oleskelun tai asumisen edellytyksiä, noudattaen kaikilta osin perusoikeuksia ja erityisesti palauttamiskiellon periaatetta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/115/EY (2) on olennainen osa kattavia toimia, joilla pyritään puuttumaan laittomaan maahanmuuttoon ja lisäämään laittomien muuttajien palauttamisastetta.

(2)

On tarpeen tehostaa unionin järjestelmää laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan säilyttää kansalaisten luottamus unionin muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä tarjota tukea kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille.

(3)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi tehokkaalla ja oikeasuhteisella tavalla sekä noudattaen direktiivin 2008/115/EY säännöksiä.

(4)

Asetuksessa (EU) 2018/1861 (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1862 (4) vahvistetaan Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevat ehdot.

(5)

Olisi perustettava järjestelmä, jonka kautta SIS-järjestelmää asetuksen (EU) 2018/1861 nojalla käyttävät jäsenvaltiot voivat jakaa keskenään tietoja palauttamispäätöksistä, jotka koskevat jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, sekä seurata, ovatko kyseisten päätösten kohteena olevat kolmansien maiden kansalaiset poistuneet jäsenvaltioiden alueelta.

(6)

Tämä asetus ei vaikuta direktiivissä 2008/115/EY säädettyihin kolmansien maiden kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. SIS-järjestelmään tallennettu palauttamista koskeva kuulutus ei itsessään määritä jäsenvaltioiden alueella olevan kolmannen maan kansalaisen asemaa, etenkään muissa jäsenvaltioissa kuin kuulutuksen SIS-järjestelmään tallentaneessa jäsenvaltiossa.

(7)

Palauttamista koskevien SIS-järjestelmään tallennettujen kuulutusten ja kyseisiä kuulutuksia koskevien lisätietojen vaihdon olisi tuettava toimivaltaisia viranomaisia niiden välttämättömien toimenpiteiden toteuttamisessa, joilla palauttamispäätökset pannaan täytäntöön. SIS-järjestelmällä olisi edistettävä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten tunnistamista ja heitä koskevaa jäsenvaltioiden välistä tietojen jakamista, joista on tehty palauttamispäätös, jotka ovat paenneet ja jotka on otettu kiinni jossakin toisessa jäsenvaltiossa. Kyseisillä toimenpiteillä olisi edistettävä laittoman maahanmuuton ja edelleen liikkumisen ehkäisemistä ja torjumista sekä tehokkaampaa yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten kesken.

(8)

Palauttamisen tehokkuuden varmistamiseksi ja palauttamista koskevien kuulutusten lisäarvon kasvattamiseksi jäsenvaltioiden olisi tallennettava SIS-järjestelmään kuulutukset palauttamispäätöksistä, joita ne tekevät laittomasti oleskelevista kolmansien maiden kansalaisista direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen. Sitä varten jäsenvaltioiden olisi tallennettava SIS-järjestelmään kuulutus myös silloin, kun kyseisen direktiivin 2 artiklan 2 kohdassa kuvatuissa tapauksissa tehdään päätöksiä, joilla asetetaan tai todetaan erityisesti sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin sovellettava paluuvelvoite, joita koskee maahantulokielto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 (5) mukaisesti tai jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat ottaneet kiinni tai pysäyttäneet heidän ylittäessään laittomasti jäsenvaltion ulkorajan maa-, meri- tai ilmateitse ja joille ei ole sen jälkeen myönnetty lupaa tai oikeutta oleskella tuossa jäsenvaltiossa, sekä kolmansien maiden kansalaisille, jotka on rikosoikeudellisena seuraamuksena tai rikosoikeudellisen seuraamuksen johdosta määrätty palautettaviksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jotka ovat luovuttamismenettelyn kohteena. Tietyissä tilanteissa, joissa vaara palauttamispäätöksen noudattamatta jättämisestä on pieni, erityisesti säilöönottoaikana, tai jos palauttamispäätös tehdään ulkorajalla ja pannaan välittömästi täytäntöön, jäsenvaltiot voivat hallinnollisen taakkansa keventämiseksi olla tallentamatta palauttamista koskevia kuulutuksia SIS-järjestelmään.

(9)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava yhteiset säännöt, joiden mukaisesti palauttamista koskevat kuulutukset tallennetaan SIS-järjestelmään. Palauttamista koskevat kuulutukset olisi tallennettava SIS-järjestelmään heti, kun niihin liittyvät palauttamispäätökset on tehty. Kuulutuksessa olisi ilmoitettava, onko asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle määrätty ajanjakso vapaaehtoista paluuta varten, mukaan lukien onko tätä määräaikaa jatkettu ja onko päätöksen täytäntöönpano keskeytetty tai maastapoistamista lykätty.

(10)

On tarpeen määritellä tietoluokat, jotka on määrä sisällyttää SIS-järjestelmään tallennettuun kuulutukseen kolmansien maiden kansalaisesta, josta on tehty palauttamispäätös. Palauttamista koskevien kuulutusten olisi sisällettävä vain sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen, jotta rekisteröidyt voidaan tunnistaa, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä viipymättä tietoon perustuvia päätöksiä ja jotta voidaan tarvittaessa varmistaa kyseisten viranomaisten suojaaminen henkilöiltä, jotka ovat esimerkiksi aseistautuneita, väkivaltaisia tai jotka ovat karanneet tai osallistuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/541 (6) 3–14 artiklassa tarkoitettuun toimintaan. Lisäksi kuulutukseen olisi sisällytettävä myös viittaus asianomaisen henkilön henkilötodistukseen ja kyseisen asiakirjan jäljennös, jos sellainen on saatavilla, tunnistamisen helpottamiseksi ja saman henkilön käyttämien useiden henkilöllisyyksien havaitsemiseksi.

(11)

Koska henkilöiden tunnistamisessa sormenjälkien ja valokuvien tai kasvokuvien käyttäminen on luotettava menetelmä, ne olisi aina sisällytettävä palauttamista koskeviin kuulutuksiin. Koska ne eivät aina ole saatavilla, esimerkiksi silloin, kun palauttamispäätös tehdään asianomaisen henkilön poissa ollessa, näissä tapauksissa olisi oltava mahdollista poikkeuksellisesti poiketa tästä vaatimuksesta.

(12)

Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toimittamien lisätietojen vaihto sellaisista kolmansien maiden kansalaisista, joista on tehty palauttamista koskeva kuulutus, olisi aina tehtävä yhteyspisteenä toimivien, SIRENE-toimistoiksi kutsuttujen kansallisten toimistojen verkoston kautta asetuksen (EU) 2018/1861 7 ja 8 artiklan mukaisesti.

(13)

Olisi otettava käyttöön menettelyt, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat varmistaa, että paluuvelvoitetta on noudatettu, sekä vahvistaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen poistuminen palauttamista koskevan kuulutuksen SIS-järjestelmään tallentaneelle jäsenvaltiolle. Näiden tietojen avulla voidaan kattavammin seurata palauttamispäätösten noudattamista.

(14)

Palauttamista koskevat kuulutukset olisi poistettava heti sen jälkeen, kun jäsenvaltiolle tai toimivaltaiselle viranomaiselle, joka teki palauttamispäätöksen, on vahvistettu, että paluu on toteutunut, tai jos toimivaltaisella viranomaisella on riittävät ja luotettavat tiedot siitä, että kolmannen maan kansalainen on poistunut jäsenvaltioiden alueelta. Jos palauttamispäätöksen lisäksi on annettu maahantulokielto, maahantulokieltoa ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus olisi tallennettava SIS-järjestelmään asetuksen (EU) 2018/1861 mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että maahantulo- ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus aktivoidaan SIS-järjestelmässä viipymättä kolmannen maan kansalaisen poistuttua Schengen-alueelta. Jos SIS-järjestelmässä olevista tiedoista ilmenee, että palauttamispäätöksen lisäksi on määrätty maahantulokielto, maahantulokiellon täytäntöönpano olisi varmistettava.

(15)

SIS-järjestelmässä olisi oltava mekanismi, jonka avulla jäsenvaltioille voidaan ilmoittaa, jos kolmansien maiden kansalaiset eivät ole noudattaneet paluuvelvoitetta vapaaehtoiselle paluulle asetetun määräajan kuluessa. Mekanismin olisi autettava jäsenvaltioita noudattamaan velvoitteitaan panna palauttamispäätökset täytäntöön sekä maahantulokiellon antamisvelvoitteitaan direktiivin 2008/115/EY mukaisesti sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka eivät ole noudattaneet paluuvelvoitetta.

(16)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava pakottavat säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden välistä neuvottelua ristiriitaisten ohjeiden välttämiseksi tai niiden sovittelemiseksi. Neuvottelu olisi järjestettävä silloin, kun jokin toinen jäsenvaltio on tehnyt palauttamista koskevan kuulutuksen kolmannen maan kansalaisista, joilla on jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa tai pitkäaikainen viisumi tai jolle ollaan myöntämässä tällaista lupaa tai viisumia, erityisesti jos palauttamispäätöksen lisäksi on määrätty maahantulokielto, tai kun jäsenvaltioiden alueelle tulon yhteydessä saattaa syntyä ristiriitatilanteita.

(17)

Kuulutukset olisi säilytettävä SIS-järjestelmässä vain niin kauan, kuin on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on tallennettu. Tässä olisi sovellettava asetuksen (EU) 2018/1861 asiaankuuluvia säännöksiä kuulutusten tarkistusjaksosta. Palauttamista koskevat kuulutukset olisi poistettava automaattisesti heti sen jälkeen, kun niiden voimassaolo päättyy kyseisessä asetuksessa tarkoitetun tarkistusmenettelyn mukaisesti.

(18)

Jäsenvaltion tämän asetuksen mukaisesti saamia henkilötietoja ei pitäisi siirtää kolmanteen maahan tai asettaa kolmannen maan saataville. Tästä säännöstä poiketen olisi oltava mahdollista siirtää tällaisia henkilötietoja kolmanteen maahan, kun siirtoon sovelletaan tiukkoja ehtoja ja se on yksittäistapauksissa tarpeellista, jotta helpotetaan kolmannen maan kansalaisen tunnistamista hänen palauttamistaan varten. Henkilötietojen siirtämisessä kolmansiin maihin olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (7), ja sille olisi saatava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion suostumus. Olisi kuitenkin huomattava, että kolmansista maista, joihin henkilöitä palautetaan, ei useinkaan ole tehty asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklassa tarkoitettuja komission hyväksymiä tietosuojan riittävyyttä koskevia päätöksiä. Vaikka unioni on väsymättä pyrkinyt tekemään yhteistyötä paluuvelvoitteen alaisten laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten pääasiallisten lähtömaiden kanssa, se ei ole pystynyt varmistamaan, että nämä kolmannet maat täyttävät järjestelmällisesti kansainvälisessä oikeudessa vahvistetun velvollisuuden ottaa takaisin omat kansalaisensa. Unionin tai jäsenvaltioiden tekemät tai parhaillaan neuvottelemat takaisinottosopimukset, joissa määrätään asetuksen (EU) 2016/679 46 artiklan mukaisista asianmukaisista suojatoimista henkilötietojen siirtämiseksi kolmansiin maihin, kattavat vain pienen määrän näistä kolmansista maista.

Uusien sopimusten tekemisestä ei ole varmuutta. Tällaisissa olosuhteissa ja tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen tai asianmukaisten suojatoimien edellytyksestä poiketen tämän asetuksen nojalla tapahtuva henkilötietojen siirtäminen kolmansien maiden viranomaisille olisi sallittava unionin palauttamispolitiikan täytäntöön panemiseksi. Olisi oltava mahdollista käyttää asetuksen (EU) 2016/679 49 artiklassa säädettyä poikkeusta edellyttäen, että mainitussa artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Kyseisen asetuksen 57 artiklan mukaan mainitun asetuksen täytäntöönpanoa, myös henkilötietojen siirtämistä kolmansiin maihin tämän asetuksen nojalla, olisi valvottava riippumattomien valvontaviranomaisten toimesta.

(19)

Palauttamisesta vastaavat kansalliset viranomaiset saattavat vaihdella huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen ja myös jäsenvaltion sisällä riippuen laittoman oleskelun syistä. Oikeusviranomaiset saattavat myös tehdä palauttamispäätöksiä esimerkiksi oleskeluluvan tai -oikeuden epäämistä koskevan muutoksenhaun johdosta tai rikosoikeudellisena seuraamuksena. Kaikilla kansallisilla viranomaisilla, jotka tekevät ja panevat täytäntöön palauttamispäätöksiä direktiivin 2008/115/EY mukaisesti, olisi oltava pääsy SIS-järjestelmään palauttamista koskevien kuulutusten tallentamista, päivittämistä, poistamista ja hakemista varten.

(20)

Asetuksessa (EU) 2018/1861 tarkoitetuille kansallisille toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava pääsy palauttamista koskeviin kuulutuksiin kolmansien maiden kansalaisten tunnistamista ja palauttamista varten.

(21)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794 (8) mukaan Europol tukee ja tehostaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa sekä laatii analyyseja ja uhka-arvioita. Jotta Europolin ja erityisesti sen yhteydessä toimivan ihmisten salakuljetusta tutkivan eurooppalaisen keskuksen olisi helpompi hoitaa tehtäviään, on asianmukaista antaa Europolille pääsy tässä asetuksessa säädettyyn kuulutusten luokkaan.

(22)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1624 (9) säädetään, että kyseisen asetuksen soveltamiseksi vastaanottavan jäsenvaltion on valtuutettava Euroopan raja- ja merivartioviraston palveluksessa olevien kyseisen asetuksen 2 artiklan 8 alakohdassa tarkoitettujen ryhmien jäsenet käyttämään unionin tietokantoja, joiden käyttö on tarpeen rajatarkastuksia, rajavalvontaa ja palauttamista koskevien, toimintasuunnitelmassa esitettyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyseisen asetuksen 2 artiklan 8 ja 9 alakohdassa tarkoitettujen ryhmien mukanaolon tarkoituksena on antaa teknistä ja operatiivista tukea avunpyynnön esittäneille jäsenvaltioille, erityisesti jäsenvaltioille, joihin kohdistuu suhteettoman suuria muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita. Kyseisen asetuksen 2 artiklan 8 ja 9 alakohdassa tarkoitetuille ryhmille osoitettujen tehtävien hoitaminen edellyttää pääsyä palauttamista koskeviin kuulutuksiin SIS-järjestelmässä käyttäen Euroopan raja- ja merivartioviraston ylläpitämää teknistä käyttöliittymää, josta on yhteys SIS-keskusjärjestelmään.

(23)

Säännöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1726 (10) perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston, jäljempänä ’eu-LISA’, velvollisuuksia, kuulutusten tallentamista ja käsittelyä, kuulutuksiin pääsyn ja niiden säilyttämisen ehtoja, tietojenkäsittelyä, tietosuojaa, vastuuvelvollisuutta sekä seurantaa ja tilastointia ja jotka sisältyvät asetukseen (EU) 2018/1861, olisi sovellettava myös tämän asetuksen mukaisesti SIS-järjestelmässä oleviin ja siinä käsiteltäviin tietoihin.

(24)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli sellaisen järjestelmän luomista, jonka kautta voidaan jakaa tietoa jäsenvaltioiden direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tekemistä palauttamispäätöksistä ja siten edistää päätösten täytäntöönpanoa ja sen seuraamista, noudattavatko laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset paluuvelvollisuuttaan, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(25)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(26)

Tämän asetuksen soveltaminen ei vaikuta velvoitteisiin, jotka perustuvat pakolaisten oikeusasemaa koskevaan 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehtyyn Geneven yleissopimukseen, sellaisena kuin se on täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla.

(27)

Jäsenvaltioiden olisi pantava tämä asetus täytäntöön kunnioittaen perusoikeuksia ja noudattaen palauttamiskiellon periaatetta kaikilta osin sekä ottaen aina huomioon lapsen edun, perhe-elämän ja asianomaisten henkilöiden terveydentilan tai haavoittuvuuden.

(28)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(29)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (11) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(30)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (12) mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(31)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (13) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (14) 1 artiklan C kohdassa tarkoitettuun alaan.

(32)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (15) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan C kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (16) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(33)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (17) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan C kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (18) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(34)

Bulgarian ja Romanian osalta tämä asetus on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös ja sitä olisi tarkasteltava yhdessä neuvoston päätösten 2010/365/EU (19) ja (EU) 2018/934 (20) kanssa.

(35)

Kroatian osalta tämä asetus on vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös ja sitä olisi tarkasteltava yhdessä neuvoston päätöksen (EU) 2017/733 (21) kanssa.

(36)

Kyproksen osalta tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(37)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (22) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 3 päivänä toukokuuta 2017,

1)

’palauttamisella’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 3 alakohdassa määriteltyä palauttamista;

2)

’kolmannen maan kansalaisella’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä kolmannen maan kansalaista;

3)

’palauttamispäätöksellä’ hallinnollista tai oikeudellista päätöstä tai muuta toimenpidettä, jolla kolmannen maan kansalaisen oleskelu todetaan laittomaksi ja jolla asetetaan tai todetaan direktiivin 2008/115/EY mukainen velvoite poistua maasta;

4)

’kuulutuksella’ asetuksen (EU) 2018/1861 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä kuulutusta;

5)

’lisätiedoilla’ asetuksen (EU) 2018/1861 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjä lisätietoja;

6)

’maastapoistamisella’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä maastapoistamista;

7)

’vapaaehtoisella paluulla’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä vapaaehtoista paluuta;

8)

’kuulutuksen tehneellä jäsenvaltiolla’ asetuksen (EU) 2018/1861 3 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä jäsenvaltiota;

9)

’myöntävällä jäsenvaltiolla’ asetuksen (EU) 2018/1861 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä myöntävää jäsenvaltiota;

10)

’täytäntöönpanevalla jäsenvaltiolla’ asetuksen (EU) 2018/1861 3 artiklan 12 alakohdassa määriteltyä täytäntöönpanevaa jäsenvaltiota;

11)

’henkilötiedoilla’ asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä henkilötietoja;

12)

’CS-SIS-keskuksella’ asetuksen (EU) 2018/1861 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua SIS-keskusjärjestelmän teknistä tukitoimintoa;

13)

’oleskeluluvalla’ asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 16 alakohdassa määriteltyä oleskelulupaa;

14)

’pitkäaikaisella viisumilla’ tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen (23) 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua viisumia pitkäaikaista oleskelua varten;

15)

’osumalla’ asetuksen (EU) 2018/1861 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä osumaa;

16)

’kansanterveyteen kohdistuvalla uhalla’ asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 21 alakohdassa määriteltyä kansanterveyteen kohdistuvaa uhkaa;

17)

’ulkorajoilla’ asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjä ulkorajoja.

a)

jos palauttamispäätöksen lisäksi on määrätty maahantulokielto, täytäntöönpanevan jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava siitä kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle vaihtamalla lisätietoja. Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on välittömästi poistettava palauttamista koskeva kuulutus ja tallennettava maahantulokieltoa ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus asetuksen (EU) 2018/1861 24 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla;

b)

jos palauttamispäätöksen lisäksi ei ole määrätty maahantulokieltoa, täytäntöönpanevan jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava siitä kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle vaihtamalla sen kanssa lisätietoja, jotta kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio voi poistaa palauttamista koskevan kuulutuksen viipymättä.

a)

jäsenvaltion, joka on tehnyt palauttamispäätöksen, on ilmoitettava myöntävälle jäsenvaltiolle päätöksestä;

b)

a alakohdan mukaisesti vaihdettujen tietojen on sisällettävä riittävät yksityiskohdat palauttamispäätöksen perusteista;

c)

myöntävä jäsenvaltio harkitsee palauttamispäätöksen tehneen jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella, onko olemassa perusteita perua oleskelulupa tai pitkäaikainen viisumi;

d)

tehdessään asiaa koskevan päätöksen myöntävä jäsenvaltio ottaa huomioon palauttamispäätöksen tehneen jäsenvaltion päätöksen perusteet ja tarkastelee kansallisen lainsäädännön mukaisesti, voiko kyseisen kolmannen maan kansalaisen oleskelu jäsenvaltioiden alueella muodostaa uhkan yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle;

e)

myöntävän jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään palauttamispäätöksen tehneelle jäsenvaltiolle 14 kalenteripäivän kuluessa neuvottelupyynnön vastaanottamisesta tai, jos päätöksen tekeminen siinä ajassa on ollut mahdotonta myöntävälle jäsenvaltiolle, esitettävä perusteltu pyyntö vastaamiseen varattavan ajan poikkeukselliseksi pidentämiseksi enintään 12 kalenteripäivällä;

f)

jos myöntävä jäsenvaltio ilmoittaa palauttamispäätöksen tehneelle jäsenvaltiolle, että se pitää oleskeluluvan tai pitkäaikaisen viisumin voimassa, palauttamispäätöksen tehnyt jäsenvaltio ei tallenna palauttamista koskevaa kuulutusta.

a)

kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on ilmoitettava myöntävälle jäsenvaltiolle palauttamispäätöksestä;

b)

a alakohdan mukaisesti vaihdettujen tietojen on sisällettävä riittävät yksityiskohdat palauttamista koskevan kuulutuksen perusteista;

c)

myöntävä jäsenvaltio harkitsee kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella, onko olemassa perusteita perua oleskelulupa tai pitkäaikainen viisumi;

d)

tehdessään päätöksensä myöntävä jäsenvaltio ottaa huomioon kuulutuksen tehneen jäsenvaltion päätöksen perusteet ja tarkastelee kansallisen lainsäädännön mukaisesti, voiko kyseisen kolmannen maan kansalaisen oleskelu jäsenvaltioiden alueella muodostaa uhan yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle;

e)

myöntävän jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle 14 kalenteripäivän kuluessa neuvottelupyynnön vastaanottamisesta tai, jos päätöksen tekeminen siinä ajassa on ollut mahdotonta myöntävälle jäsenvaltiolle, esitettävä perusteltu pyyntö vastaamiseen varattavan ajan poikkeukselliseksi pidentämiseksi enintään 12 kalenteripäivällä;

f)

jos myöntävä jäsenvaltio ilmoittaa kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle, että se pitää oleskeluluvan tai pitkäaikaisen viisumin voimassa, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on välittömästi poistettava palauttamista koskeva kuulutus.

a)

täytäntöönpaneva jäsenvaltio ilmoittaa kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle tilanteesta;

b)

kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio aloittaa 11 artiklassa säädetyn menettelyn;

c)

kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio ilmoittaa täytäntöönpanevalle jäsenvaltiolle neuvottelun tuloksesta.

(1)

Schengenin tietojärjestelmä, jäljempänä ’SIS-järjestelmä’, on keskeinen väline osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstön määräysten soveltamisessa. SIS-järjestelmä kuuluu tärkeimpiin kompensoiviin toimenpiteisiin, joilla edistetään korkean turvallisuuden tason säilyttämistä unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella tukemalla kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, erityisesti rajavartijoiden, poliisin, maahanmuuttoviranomaisten, tulliviranomaisten, sekä viranomaisten, jotka vastaavat rikosten ennalta estämisestä, paljastamisesta, tutkimisesta tai rikoksiin liittyvistä syytetoimista taikka rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanosta, operatiivista yhteistyötä.

(2)

SIS-järjestelmä perustettiin alun perin tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus Schengenin sopimuksen soveltamisesta’, IV osaston määräysten mukaisesti (2). Toisen sukupolven SIS-järjestelmän, jäljempänä ’SIS II’, kehittäminen on annettu komission tehtäväksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001 (3) ja neuvoston päätöksen 2001/886/YOS (4) nojalla. Se perustettiin myöhemmin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1987/2006 (5) sekä neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS (6). SIS II korvasi Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen mukaisesti perustetun SIS-järjestelmän.

(3)

Kolmen vuoden kuluttua SIS II -järjestelmän toiminnan käynnistymisestä komissio arvioi järjestelmän toimintaa asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksen 2007/533/YOS mukaisesti. Komissio toimitti 21 päivänä joulukuuta 2016 toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmää (SIS II) koskevan arviointikertomuksen ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EY) N:o 1987/2006 24 artiklan 5 kohdan, 43 artiklan 3 kohdan ja 50 artiklan 5 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 59 artiklan 3 kohdan ja 66 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Näissä asiakirjoissa esitetyt suositukset olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon tässä asetuksessa.

(4)

Tämä asetus on SIS-järjestelmän oikeusperusta asioissa, jotka kuuluvat Euroopan unionista toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) kolmannen osan V osaston 2 luvun soveltamisalaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862 (7) on välttämätön oikeusperusta SIS-järjestelmälle asioissa, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston 4 ja 5 luvun soveltamisalaan.

(5)

Vaikka SIS-järjestelmän oikeusperusta koostuu erillisistä säädöksistä, SIS-järjestelmä muodostaa yhden ainoan tietojärjestelmän, jonka olisi toimittava sellaisena. Siihen olisi kuuluttava lisätietojen vaihtoa varten yksi SIRENE-toimistoiksi kutsuttujen kansallisten toimistojen verkosto. Sen vuoksi näiden säädösten tiettyjen säännösten olisi oltava yhtäpitävät.

(6)

On välttämätöntä määrittää SIS-järjestelmän tavoitteet, sen teknisen rakenteen tietyt tekijät ja sen rahoitus, vahvistaa säännöt, jotka koskevat sen toimintaa ja käyttöä alusta loppuun saakka, ja määritellä vastuualueet. On myös välttämätöntä määritellä järjestelmään tallennettavat tietoluokat, tietojen tallentamisen ja käsittelyn tarkoitus sekä tallentamista koskevat kriteerit. Tarvitaan myös sääntöjä, jotka koskevat kuulutusten poistamista, niitä viranomaisia, joilla on oikeus käyttää tietoja ja biometristen tietojen käyttöä, ja joilla määritetään tietosuojaa ja tietojen käsittelyä koskevat säännöt.

(7)

SIS-kuulutukset sisältävät ainoastaan henkilön tunnistamista ja toteutettavia toimenpiteitä varten tarvittavat tiedot. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi vaihdettava tarvittaessa kuulutuksiin liittyviä lisätietoja.

(8)

SIS sisältää keskusjärjestelmän (Central SIS) ja kansalliset järjestelmät. Kansallisissa järjestelmissä voisi olla täydellinen tai osittainen kopio SIS-tietokannasta, joka voi olla kahden tai useamman jäsenvaltion yhteinen. Koska SIS-järjestelmä on tärkein turvallisuuden varmistamiseen ja tehokkaaseen rajaturvallisuuteen tarkoitettu tietojenvaihdon väline Euroopassa, on tarpeen varmistaa sen keskeytymätön toiminta sekä keskustasolla että kansallisella tasolla. SIS-järjestelmän käytettävyyttä olisi seurattava tarkasti keskustasolla ja jäsenvaltioissa ja kaikki loppukäyttäjien havaitsemat käytettävyysongelmat olisi kirjattava ja niistä olisi raportoitava asiaan kuuluville tahoille kansallisella ja unionin tasolla. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi perustettava varajärjestelmä kansallista järjestelmäänsä varten. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava keskeytymätön yhteys keskusjärjestelmään rinnakkaisten, fyysisesti ja maantieteellisesti erillään olevien yhteyspisteiden avulla. Olisi varmistettava, että keskusjärjestelmä ja viestintäinfrastruktuuri toimivat vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Riippumattoman vaikutustenarvioinnin ja kustannus-hyötyanalyysin perusteella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1726 (8) perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston, jäljempänä ’eu-LISA’, olisi tästä syystä toteutettava teknisiä ratkaisuja, joilla vahvistetaan SIS-järjestelmän keskeytymätöntä käytettävyyttä.

(9)

On välttämätöntä pitää yllä käsikirjaa, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat lisätietojen vaihtamista kuulutusten edellyttämästä toiminnasta, jäljempänä ’SIRENE-käsikirja’. SIRENE-toimistojen olisi varmistettava, että tällaisia tietoja voidaan vaihtaa nopeasti ja tehokkaasti.

(10)

Jotta voidaan varmistaa tehokas lisätietojen vaihto, muun muassa kuulutuksissa määritetyistä tulevista toimista, on aiheellista tehostaa SIRENE-toimistojen toimintaa määrittelemällä vaatimukset, jotka koskevat käytettävissä olevia voimavaroja sekä käyttäjien koulutusta ja vastausaikaa niiden muista SIRENE-toimistoista saamiin tiedusteluihin.

(11)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden SIRENE-toimistojen henkilöstöllä on tehtäviensä hoitamiseen tarvittava kielitaito sekä asiaan kuuluvan lainsäädännön ja menettelysääntöjen tuntemus.

(12)

Jotta SIS-järjestelmän toimintoja voidaan hyödyntää täysimääräisesti, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että loppukäyttäjät ja SIRENE-toimistojen henkilöstö saavat säännöllisesti koulutusta, myös tietoturvasta ja -suojasta sekä tietojen laadusta. SIRENE-toimistojen olisi osallistuttava koulutusohjelmien kehittämiseen. SIRENE-toimistojen olisi mahdollisuuksien mukaan järjestettävä henkilöstövaihtoja muiden SIRENE-toimistojen kanssa vähintään kerran vuodessa. Jäsenvaltioita kannustetaan ryhtymään asianmukaisiin toimiin, joilla vältetään taitojen ja kokemuksen katoaminen henkilöstön vaihtuessa.

(13)

SIS-järjestelmän keskuskomponenttien operatiivisesta hallinnoinnista huolehtii eu-LISA. Jotta eu-LISA voi osoittaa tarvittavat taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit, jotka kattavat kaikki SIS-keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin operatiivisen hallinnoinnin osa-alueet, tässä asetuksessa olisi määritettävä yksityiskohtaisesti sen tehtävät, erityisesti lisätietojen vaihdon teknisten näkökohtien osalta.

(14)

eu-LISA:lle olisi annettava vastuu tietojen laadun parantamisesta siten, että se ottaa käyttöön keskitetyn tietojen laadun seurantavälineen, ja sen olisi laadittava komissiolle ja jäsenvaltioille kertomuksia säännöllisin väliajoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuuta SIS-järjestelmään tallennettujen tietojen paikkansapitävyydestä ja SIRENE-toimistojen roolia laadun koordinoijina. Komission olisi raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietojen laadussa havaitsemistaan ongelmista. SIS-järjestelmän tietojen laadun parantamiseksi eu-LISA:n olisi tarjottava SIS-järjestelmän käyttökoulutusta myös kansallisille koulutuslaitoksille ja mahdollisuuksien mukaan SIRENE-toimistoille ja loppukäyttäjille.

(15)

Jotta SIS-järjestelmän käyttöä voitaisiin seurata tehokkaammin muuttopaineita ja rajaturvallisuutta koskevien suuntausten analysoimiseksi, eu-LISA:n olisi voitava kehittää korkeatasoiset valmiudet jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Europolille ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle suoritettavaa tilastollista raportointia varten tietojen eheyden vaarantumatta. Sen vuoksi olisi perustettava keskusrekisteri. Keskusrekisterissä säilytettävät tai keskusrekisterissä tuotetut tilastot eivät saisi sisältää henkilötietoja. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tilastotiedot, jotka koskevat tietoihin pääsyä koskevan oikeuden käyttöä, oikeutta saada virheelliset tiedot oikaistuiksi ja oikeutta saada valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun tämän asetuksen mukaisen yhteistyön puitteissa oikeudettomasti tallennetut tiedot poistetuiksi.

(16)

SIS-järjestelmään olisi sisällytettävä uusia tietoluokkia, jotta loppukäyttäjät voivat viipymättä tehdä kuulutuksen perusteella tietoon perustuvia päätöksiä. Sen vuoksi maahantulon ja maassa oleskelun epäämiseksi tehdyissä kuulutuksissa olisi oltava tietoa päätöksestä, johon kuulutus perustuu. Lisäksi tunnistamisen helpottamiseksi ja saman henkilön käyttämien eri henkilöllisyyksien paljastamiseksi kuulutukseen olisi sisällytettävä viittaus henkilötodistukseen tai -numeroon ja kyseisen asiakirjan jäljennös, mahdollisuuksien mukaan värikopiona, jos sellainen tieto on saatavilla.

(17)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava tallentaa, jos se on ehdottoman välttämätöntä, SIS-järjestelmään erityistietoja, jotka koskevat henkilön objektiivisia fyysisiä erityistuntomerkkejä, jotka eivät muutu, kuten tatuointeja, syntymämerkkejä tai arpia.

(18)

Kun kuulutus tehdään, kaikki saatavilla olevat merkitykselliset tiedot, erityisesti kyseisen henkilön etunimi, olisi tallennettava, jotta minimoidaan väärien osumien mahdollisuus ja tarpeettomat operatiiviset toimet.

(19)

SIS-järjestelmässä ei pitäisi säilyttää mitään hakuun käytettyjä tietoja, lukuun ottamatta lokien pitämistä haun hyväksyttävyyden tarkistamista, tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvontaa, sisäistä valvontaa, kansallisten järjestelmien moitteettoman toiminnan varmistamista sekä tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden turvaamista varten.

(20)

SIS-järjestelmässä olisi voitava käsitellä biometrisiä tietoja, joiden avulla kyseessä olevat henkilöt voidaan tunnistaa luotettavasti. Valokuvien, kasvokuvien tai sormenjälkitietojen tallentaminen ja tällaisten tietojen käyttö olisi rajoitettava siihen, mikä on tarpeen asetettuihin tavoitteisiin nähden, niiden olisi oltava sallittuja unionin lainsäädännössä, kunnioitettava perusoikeuksia, myös lapsen etua, ja oltava unionin tietosuojalainsäädännön, myös tässä asetuksessa vahvistettujen tietosuojasäännösten, mukaisia. Jotta vältyttäisiin virheellisen tunnistuksen aiheuttamilta haitoilta, SIS-järjestelmässä olisi myös voitava käsitellä niitä henkilöitä koskevia tietoja, joiden henkilöllisyyttä on käytetty väärin. Tällöin olisi sovellettava asianmukaisia suojatoimia, joihin kuuluu kyseisen henkilön kutakin tietoluokkaa ja erityisesti kämmenenjälkiä varten antama suostumus ja niiden tarkoitusten tiukka rajoittaminen, joihin henkilötietoja saadaan lainmukaisesti käyttää.

(21)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat tekniset järjestelyt niin, että aina kun niiden loppukäyttäjillä on oikeus tehdä hakuja jäsenvaltion poliisi- tai maahanmuuttotietokannasta, he tekevät samalla haun myös SIS-järjestelmästä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (9) 4 artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (10) 5 artiklassa vahvistettuja periaatteita noudattaen. Näin on tarkoitus varmistaa, että SIS-järjestelmä toimii tärkeimpänä korvaavana toimenpiteenä alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, ja vastata tehokkaammin rikollisuuden rajatylittävän ulottuvuuden ja rikollisten liikkuvuuden tuomaan haasteeseen.

(22)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava edellytykset sormenjälkitietojen, valokuvien ja kasvokuvien käytölle tunnistamis- ja varmentamistarkoituksiin. Kasvokuvia ja valokuvia saadaan käyttää tunnistamista varten ainoastaan laillisissa rajanylityspaikoissa. Tällaisen käytön osalta olisi edellytettävä, että komissio esittää kertomuksen, jossa vahvistetaan tarvittavan tekniikan saatavuus, luotettavuus ja valmius.

(23)

Olisi oltava sallittua verrata rikospaikalta löytyneitä täydellisiä tai epätäydellisiä sormenjälkiä tai kämmenenjälkiä SIS-järjestelmään tallennettuihin sormenjälkitietoihin, jos voidaan osoittaa, että ne kuuluvat erittäin todennäköisesti vakavaan rikokseen tai terrorismirikokseen syyllistyneelle henkilölle, edellyttäen, että haku tehdään samanaikaisesti kansallisissa sormenjälkitietokannoissa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä biometristen tietojen tallentamista koskevien laatuvaatimusten laatimiseen.

(24)

Jos henkilön henkilöllisyyttä ei voida varmistaa muilla keinoin, henkilöllisyyden varmistamiseen olisi käytettävä sormenjälkitietoja. Kaikissa tapauksissa olisi oltava sallittua tunnistaa henkilö sormenjälkitietojen avulla.

(25)

Jäsenvaltioiden olisi voitava linkittää kuulutuksia SIS-järjestelmässä. Sillä, että kahden tai useamman kuulutuksen välille luodaan linkki, ei saisi olla vaikutusta suoritettavaan toimenpiteeseen, kuulutusten säilytysaikaan eikä oikeuksiin käyttää kuulutuksia.

(26)

Tehokkuutta, yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta voidaan lisätä velvoittamalla tallentamaan SIS-järjestelmään kaikki maahantulokiellot, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat määränneet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (11) mukaisia menettelyjä noudattaen, ja vahvistamalla yhteiset säännöt maahantulon ja maassa oleskelun epäämistä koskevien kuulutusten tekemiselle laittomasti maassa oleskelleen kolmannen maan kansalaisen palauttamisen jälkeen. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kuulutus aktivoidaan SIS-järjestelmässä viipymättä sen jälkeen, kun kolmannen maan kansalainen on poistunut Schengen-alueelta. Näin on tarkoitus varmistaa maahantulokieltojen täytäntöönpano ulkorajojen ylityspaikoilla ja estää siten paluu Schengen-alueelle.

(27)

Henkilöillä, joiden pääsyn ja oleskelun epäämisestä on tehty päätös, olisi oltava oikeus valittaa kyseisistä päätöksistä. Jos päätökset koskevat palauttamista, valitusoikeuden olisi oltava direktiivin 2008/115/EY mukainen.

(28)

Tällä asetuksella olisi vahvistettava pakottavat säännökset, jotka koskevat kansallisten viranomaisten neuvottelemista ja heille ilmoittamista siinä tapauksessa, että kolmannen maan kansalainen on saanut tai hän voisi saada yhden jäsenvaltion myöntämän voimassa olevan oleskeluluvan tai pitkäaikaisen viisumin, ja toinen jäsenvaltio aikoo tehdä tai on jo tehnyt maahantulon ja maassa oleskelun epäämistä koskevan kuulutuksen kyseisestä kolmannen maan kansalaisesta. Tällaiset tilanteet aiheuttavat rajavartijoille sekä poliisi- ja maahanmuuttoviranomaisille vakavaa epävarmuutta. Sen vuoksi on aiheellista säätää velvoittava aikataulu nopeille neuvotteluille, joiden lopputulos on ehdoton, jotta varmistetaan, että ne kolmannen maan kansalaiset, joilla on oikeus oleskella laillisesti jäsenvaltioiden alueella, voivat tulla kyseiselle alueelle vaikeuksitta ja että niitä, joilla ei ole oikeutta tulla, estetään tekemästä niin.

(29)

Kun SIS-kuulutus poistetaan jäsenvaltioiden välisen neuvottelun jälkeen, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion olisi voitava pitää kyseinen kolmannen maan kansalainen kansallisten kuulutustensa luettelossa.

(30)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (12) soveltamiseen.

(31)

Kuulutuksia ei saisi säilyttää SIS-järjestelmässä pidempään kuin sen ajan, joka on tarpeen niihin erityistarkoituksiin, joita varten ne on tallennettu. Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion olisi kolmen vuoden kuluessa kuulutuksen SIS-järjestelmään tallentamisesta tarkistettava, onko sitä tarpeen säilyttää. Jos kuulutuksen perustana olevassa kansallisessa päätöksessä määrätään pitempi voimassaoloaika kuin kolme vuotta, kuulutusta olisi kuitenkin tarkasteltava uudelleen viiden vuoden kuluessa. Henkilöitä koskevien kuulutusten säilyttämistä koskevien päätösten olisi perustuttava kattavaan yksilölliseen arviointiin. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava henkilöitä koskevia kuulutuksia vahvistetun tarkistusjakson aikana ja pidettävä tilastoja sellaisten henkilöitä koskevien kuulutusten lukumäärästä, joiden säilyttämisaikaa on jatkettu.

(32)

SIS-kuulutuksen tallentamiseen ja SIS-kuulutuksen voimassaoloajan päättymispäivän pidentämiseen olisi sovellettava oikeasuhteisuutta koskevaa vaatimusta, jonka yhteydessä tarkastellaan, onko kyseinen tapaus riittävän vakava, merkityksellinen ja tärkeä kuulutuksen tekemiseksi SIS-järjestelmään. Jos on kyse terrorismirikoksista, tapausta olisi pidettävä niin vakavana, merkityksellisenä ja tärkeänä, että siitä on oltava kuulutus SIS-järjestelmässä. Yleisistä tai kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä jäsenvaltioiden olisi voitava poikkeuksellisesti olla tallentamatta kuulutusta SIS-järjestelmään, jos se todennäköisesti estäisi viralliset tai lailliset tiedustelut, tutkimukset tai menettelyt.

(33)

SIS-järjestelmän tietojen eheys on ensisijaisen tärkeää. Sen vuoksi olisi säädettävä tarvittavista suojatoimista, jotka koskevat SIS-tietojen käsittelyä sekä keskustasolla että kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa tietojen koko käyttöketjun turvallisuus. Tämän asetuksen turvallisuusvaatimusten olisi oltava tietojen käsittelyyn osallistuvia viranomaisia velvoittavia, ja mainittujen viranomaisten olisi sovellettava poikkeamien raportointia koskevaa yhtenäistä menettelyä. Niiden henkilöstön olisi oltava asianmukaisesti koulutettu, ja henkilöstölle olisi tiedotettava kaikista asiaan liittyvistä rikoksista ja seuraamuksista.

(34)

SIS-järjestelmässä tämän asetuksen mukaisesti käsiteltyjä tietoja tai niihin liittyviä vaihdettuja lisätietoja ei saisi siirtää kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille eikä antaa niiden saataville.

(35)

Jotta voidaan tehostaa maahanmuuttoviranomaisten toimintaa niiden päättäessä kolmansien maiden kansalaisten oikeudesta tulla jäsenvaltioiden alueelle ja oleskella siellä sekä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisesta, näille viranomaisille on aiheellista myöntää pääsy SIS-järjestelmään tämän asetuksen nojalla.

(36)

Jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava asetusta (EU) 2016/679, paitsi silloin, kun kansalliset toimivaltaiset viranomaiset suorittavat tällaisen käsittelyn terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten ennalta estämistä, tutkintaa, paljastamista tai niihin liittyvien syytetoimien toteuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjen henkilötietojen käsittelyä koskevien tarkempien sääntöjen soveltamista.

(37)

Henkilötietojen käsittelyyn, jota kansalliset toimivaltaiset viranomaiset suorittavat terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten ennalta estämistä, paljastamista, tutkintaa tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten tämän asetuksen nojalla, olisi sovellettava direktiivin (EU) 2016/680 nojalla hyväksyttyjä kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjen tarkempien sääntöjen soveltamista. Terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten ennalta estämisestä, paljastamisesta, tutkinnasta tai rikoksiin liittyvistä syytetoimista tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanosta vastuussa olevien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten pääsyyn SIS-järjestelmään tallennettuihin tietoihin sekä oikeuteen tehdä niihin hakuja sovelletaan tämän asetuksen kaikkia asiaankuuluvia säännöksiä ja direktiivin (EU) 2016/680 kaikkia asiaankuuluvia säännöksiä, sellaisina kuin ne on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja erityisesti direktiivissä (EU) 2016/680 tarkoitettua valvontaviranomaisten valvontaa.

(38)

Henkilötietojen käsittelyyn, jota unionin toimielimet ja elimet suorittavat tämän asetuksen mukaisia tehtäviään hoitaessaan, olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (13).

(39)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/794 (14) olisi sovellettava Europolin tämän asetuksen mukaisesti suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn.

(40)

SIS-järjestelmää käyttäessään toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että kunnioitetaan niiden henkilöiden ihmisarvoa ja koskemattomuutta, joiden tietoja käsitellään. Henkilötietojen käsittely tämän asetuksen soveltamiseksi ei saa johtaa henkilöiden syrjintään millään perusteella, kuten sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

(41)

Palvelukseen otettuihin ja SIS-järjestelmän yhteydessä työskenteleviin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön olisi luottamuksellisuuden osalta sovellettava neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (15) säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, asiaa koskevia määräyksiä.

(42)

Sekä jäsenvaltioiden että eu-LISA:n olisi pidettävä yllä turvallisuussuunnitelmia turvallisuutta koskevien velvoitteiden täytäntöönpanon helpottamiseksi, ja niiden olisi toimittava yhteistyössä turvallisuuskysymysten käsittelemiseksi yhteisestä näkökulmasta.

(43)

Asetuksessa (EU) 2016/679 ja direktiivissä (EU) 2016/680 tarkoitettujen riippumattomien kansallisten valvontaviranomaisten, jäljempänä ’valvontaviranomaiset’, olisi valvottava jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta, mukaan lukien lisätietojen vaihto. Valvontaviranomaisille olisi annettava riittävät resurssit tämän tehtävän hoitamiseksi. Olisi vahvistettava rekisteröityjen oikeudet saada pääsy SIS-järjestelmään tallennettuihin henkilötietoihinsa, oikaista ja poistaa ne, ja tämän jälkeiset oikeussuojakeinot kansallisissa tuomioistuimissa sekä tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen. On myös aiheellista edellyttää jäsenvaltioilta vuosittaisia tilastotietoja.

(44)

Valvontaviranomaisten olisi varmistettava, että jäsenvaltioiden kansallisissa järjestelmissä tapahtunut tietojenkäsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Valvontaviranomaisten olisi joko suoritettava tarkastus itse, tai valvontaviranomaisten olisi tilattava tarkastus suoraan joltakin riippumattomalta tietosuojan tarkastajalta. Riippumattoman tarkastajan olisi pysyttävä asianomaisten valvontaviranomaisten valvonnassa ja vastuulla, minkä vuoksi valvontaviranomaisten olisi annettava ohjeita tarkastajalle itse ja määriteltävä selkeästi tarkastuksen tarkoitus, laajuus ja menetelmät sekä ohjattava ja valvottava tarkastusta ja sen lopullisia tuloksia.

(45)

Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava unionin toimielinten ja elinten toimia tämän asetuksen mukaisessa henkilötietojen käsittelyssä. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja valvontaviranomaisten olisi tehtävä keskinäistä yhteistyötä SIS-järjestelmän valvonnassa.

(46)

Euroopan tietosuojavaltuutetulle olisi annettava riittävät resurssit sille tämän asetuksen mukaisesti annettujen tehtävien hoitamiseen, mukaan lukien apu henkilöiltä, joilla on asiantuntemusta biometrisistä tiedoista.

(47)

Asetuksen (EU) 2016/794 mukaan Europol tukee ja tehostaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa sekä laatii analyyseja ja uhka-arvioita. On asianmukaista antaa Europolille pääsy tässä asetuksessa säädettyihin kuulutusluokkiin, jotta sen olisi helpompi hoitaa tehtäviään, jotka liittyvät erityisesti ihmisten salakuljetusta tutkivaan eurooppalaiseen keskukseen.

(48)

Jotta voitaisiin korjata puutteet terrorismia koskevien tietojen vaihdossa, ja erityisesti tietojen vaihdossa terrorismiin syyllistyvistä vierastaistelijoista, joiden liikkumisen seuranta on ensiarvoisen tärkeää, jäsenvaltioita kannustetaan vaihtamaan Europolin kanssa tietoja terrorismiin liittyvästä toiminnasta. Tämän tietojenvaihdon olisi tapahduttava vaihtamalla asianomaisia kuulutuksia koskevia lisätietoja Europolin kanssa. Europolin olisi tätä varten luotava yhteys viestintäinfrastruktuuriin.

(49)

Lisäksi on tarpeen vahvistaa selkeät Europolia koskevat säännöt SIS-tietojen käsittelystä ja lataamisesta, jotta mahdollistetaan, että se voi käyttää SIS-järjestelmää mahdollisimman kattavasti, edellyttäen, että tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2016/794 säädettyjä tietosuojavaatimuksia noudatetaan. Jos Europolin SIS-järjestelmässä tekemän haun johdosta käy ilmi, että jäsenvaltio on tallentanut kuulutuksen, Europol ei voi toteuttaa vaadittavia toimia. Sen vuoksi sen olisi ilmoitettava asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle vaihtamalla lisätietoja asianomaisen SIRENE-toimiston kanssa, jotta kyseinen jäsenvaltio voi ryhtyä jatkotoimenpiteisiin.

(50)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1624 (16) säädetään, että kyseistä asetusta sovellettaessa vastaanottavan jäsenvaltion on valtuutettava kyseisen asetuksen 2 artiklan 8 alakohdassa tarkoitettujen, Euroopan raja- ja merivartioviraston palveluksessa olevien ryhmien jäsenet käyttämään unionin tietokantoja, joiden käyttö on tarpeen rajatarkastuksia, rajavalvontaa ja palauttamista koskevien, toimintasuunnitelmassa esitettyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Muut asiaankuuluvat unionin virastot, erityisesti Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto ja Europol, voivat lähettää muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien osana myös asiantuntijoita, jotka eivät kuulu näiden unionin virastojen henkilöstöön. Kyseisen asetuksen 2 artiklan 8 ja 9 alakohdassa tarkoitettujen ryhmien mukanaolon tarkoituksena on antaa avunpyynnön esittäneille jäsenvaltioille teknistä ja operatiivista tukea. Tämä koskee erityisesti jäsenvaltioita, joihin kohdistuu suhteettoman suuria muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita. Kyseisen asetuksen 2 artiklan 8 ja 9 alakohdassa tarkoitetuille ryhmille osoitettujen tehtävien hoitaminen edellyttää pääsyä SIS-järjestelmään käyttäen Euroopan raja- ja merivartioviraston ylläpitämää teknistä käyttöliittymää, josta on yhteys SIS-keskusjärjestelmään. Jos asetuksen (EU) 2016/1624 2 artiklan 8 ja 9 kohdassa tarkoitettujen ryhmien tai ryhmien tai henkilöstön SIS-järjestelmään tekemästä hausta käy ilmi, että jäsenvaltio on tallentanut kuulutuksen, ryhmän tai henkilöstön jäsen ei voi toteuttaa vaadittua toimenpidettä, ellei hänellä ole tähän vastaanottavan jäsenvaltion lupaa. Sen vuoksi asiasta olisi ilmoitettava vastaanottavalle jäsenvaltiolle, jotta tämä voi ryhtyä jatkotoimenpiteisiin. Vastaanottavan jäsenvaltion olisi ilmoitettava osumasta kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle lisätietoja vaihtamalla.

(51)

Tällä asetuksella ei voida kattaa tyhjentävästi eräitä SIS-järjestelmän osatekijöitä niiden teknisen luonteen, yksityiskohtaisuuden ja jatkuvan päivitystarpeen vuoksi. Tällaisia osatekijöitä ovat esimerkiksi tekniset säännöt, jotka koskevat tietojen tallentamista, tietojen päivittämistä, poistamista ja hakua sekä tietojen laatua, biometrisiin tietoihin liittyvät säännöt sekä säännöt, jotka koskevat kuulutusten yhteensopivuutta ja ensisijaisuusjärjestystä, kuulutusten välisiä linkkejä ja lisätietojen vaihtamista. Näitä osatekijöitä koskeva täytäntöönpanovalta olisi näin ollen siirrettävä komissiolle. Kuulutusten hakemista koskevissa teknisissä säännöissä olisi otettava huomioon kansallisten sovellusten moitteeton toiminta.

(52)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti. Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1862 täytäntöönpanosäädösten hyväksymismenettelyn olisi oltava sama.

(53)

Avoimuuden varmistamiseksi eu-LISA:n olisi esitettävä kahden vuoden kuluttua siitä, kun SIS-järjestelmän toiminta on alkanut tämän asetuksen nojalla, kertomus keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin teknisestä toiminnasta, mukaan lukien niiden turvallisuus, sekä kahdenvälisestä ja monenvälisestä lisätietojen vaihdosta. Komission olisi esitettävä yleinen arviointi neljän vuoden välein.

(54)

SIS-järjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla määritetään olosuhteet, joissa valokuvia ja kasvokuvia saadaan käyttää henkilöiden tunnistamista varten muussa yhteydessä kuin laillisissa rajanylityspaikoissa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (18) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(55)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat yhteisen tietojärjestelmän perustaminen ja sääntely sekä asiaan liittyvien lisätietojen vaihto, vaan ne voidaan tavoitteiden luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(56)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Erityisesti tässä asetuksessa kunnioitetaan kaikilta osin henkilötietojen suojaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaisesti ja pyritään varmistamaan turvallinen ympäristö kaikille unionin alueella asuville henkilöille ja laittomien muuttajien suojaaminen hyväksikäytöltä ja ihmiskaupalta. Lapsia koskevissa tapauksissa lapsen etu olisi asetettava etusijalle.

(57)

Tässä asetuksessa ennakoidut kansallisten järjestelmien parantamisen ja uusien toimintojen toteuttamisen kustannukset ovat pienemmät kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 515/2014 (19) älykkäitä rajoja koskevassa budjettikohdassa jäljellä oleva määrä. Sen vuoksi rahoitus, joka on osoitettu muuttovirtojen hallintaa unionin ulkorajoilla tukevien tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen asetuksen (EU) N:o 515/2014 mukaisesti, olisi kohdennettava jäsenvaltioille ja eu-LISA:lle. SIS-järjestelmän parantamisen kustannuksia ja tämän asetuksen täytäntöönpanoa olisi seurattava. Jos arvioidut kustannukset ovat suuremmat, jäsenvaltioiden avustamiseksi olisi asetettava saataville unionin rahoitusta sovellettavan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti.

(58)

SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(59)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (20) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(60)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (21) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(61)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (22) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (23) 1 artiklan G kohdassa tarkoitettuun alaan.

(62)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (24) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (25) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(63)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (26) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (27) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(64)

Bulgarian ja Romanian osalta tämä asetus on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös, ja sitä olisi tarkasteltava yhdessä neuvoston päätöksen 2010/365/EU (28) ja neuvoston päätöksen (EU) 2018/934 (29) kanssa.

(65)

Kroatian osalta tämä asetus on vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös ja sitä olisi tarkasteltava yhdessä neuvoston päätöksen (EU) 2017/733 (30) kanssa.

(66)

Kyproksen osalta tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(67)

Tällä asetuksella tehdään SIS-järjestelmään useita parannuksia, joilla lisätään sen tehokkuutta, lujitetaan tietosuojaa ja laajennetaan järjestelmän käyttöoikeuksia. Jotkin näistä parannuksista eivät edellytä monimutkaista teknistä kehittämistä, kun taas toisia varten on tehtävä laajuudeltaan vaihtelevia teknisiä muutoksia. Jotta järjestelmään tehtävät parannukset olisivat mahdollisimman pian loppukäyttäjien käytettävissä, tällä asetuksella muutetaan asetusta (EY) N:o 1987/2006 useassa vaiheessa. Tiettyjä parannuksia olisi sovellettava heti tämän asetuksen voimaantulopäivästä, kun taas toisia olisi sovellettava yhden tai kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Tätä asetusta olisi sovellettava kokonaisuudessaan kolmen vuoden kuluessa sen voimaantulosta. Asetuksen soveltamisen viivästymisen välttämiseksi sen asteittaista täytäntöönpanoa olisi seurattava tarkkaan.

(68)

Asetus (EY) N:o 1987/2006 olisi kumottava siitä päivästä alkaen, kun tätä asetusta sovelletaan kokonaisuudessaan.

(69)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (31) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 3 päivänä toukokuuta 2017,

(1)

Schengenin tietojärjestelmä, jäljempänä ’SIS-järjestelmä’, on keskeinen väline osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstön määräysten soveltamisessa. SIS-järjestelmä kuuluu tärkeimpiin kompensoiviin toimenpiteisiin, joilla edistetään korkean turvallisuuden tason säilyttämistä unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella tukemalla kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, erityisesti rajavartijoiden, poliisin, tulliviranomaisten, maahanmuuttoviranomaisten sekä viranomaisten, jotka vastaavat rikosten ennalta estämisestä, paljastamisesta, tutkimisesta tai rikoksiin liittyvistä syytetoimista taikka rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanosta, operatiivista yhteistyötä.

(2)

SIS-järjestelmä perustettiin alun perin tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen (2), jäljempänä ’yleissopimus Schengenin sopimuksen soveltamisesta’, IV osaston määräysten mukaisesti. Toisen sukupolven SIS-järjestelmän, jäljempänä ’SIS II’, kehittäminen on annettu komission tehtäväksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001 (3) ja neuvoston päätöksen 2001/886/YOS (4) nojalla. Se perustettiin myöhemmin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1987/2006 (5) sekä neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS (6). SIS II korvasi Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen mukaisesti perustetun SIS-järjestelmän.

(3)

Kolmen vuoden kuluttua SIS II -järjestelmän toiminnan käynnistymisestä komissio arvioi järjestelmän toimintaa asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksen 2007/533/YOS mukaisesti. Komissio toimitti 21 päivänä joulukuuta 2016 toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmää (SIS II) koskevan arviointikertomuksen ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EY) N:o 1987/2006 24 artiklan 5 kohdan, 43 artiklan 3 kohdan ja 50 artiklan 5 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 59 artiklan 3 kohdan ja 66 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Näissä asiakirjoissa esitetyt suositukset olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon tässä asetuksessa.

(4)

Tämä asetus on oikeusperusta SIS-järjestelmälle asioissa, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) kolmannen osan V osaston 4 ja 5 luvun soveltamisalaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1861 (7) on oikeusperusta SIS-järjestelmälle asioissa, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston 2 luvun soveltamisalaan.

(5)

Vaikka SIS-järjestelmän oikeusperusta koostuu erillisistä säädöksistä, SIS-järjestelmä muodostaa yhden ainoan tietojärjestelmän, jonka olisi toimittava sellaisena. Siihen olisi kuuluttava lisätietojen vaihtoa varten yksi kansallisten toimistojen verkosto, jota kutsutaan nimellä SIRENE-toimistot. Sen vuoksi näiden säädösten tiettyjen säännösten olisi oltava yhtäpitävät.

(6)

On välttämätöntä määrittää SIS-järjestelmän tavoitteet, sen teknisen rakenteen tietyt tekijät ja sen rahoitus, vahvistaa säännöt, jotka koskevat sen toimintaa ja käyttöä alusta loppuun saakka, ja määritellä vastuualueet. On myös välttämätöntä määritellä järjestelmään tallennettavat tietoluokat, tietojen tallentamisen ja käsittelyn tarkoitus ja tallentamista koskevat kriteerit. Tarvitaan myös sääntöjä, jotka koskevat kuulutusten poistamista, niitä viranomaisia, joilla on oikeus käyttää tietoja ja biometristen tietojen käyttöä ja joilla määritetään tietosuojaa ja tietojen käsittelyä koskevat säännöt.

(7)

SIS-kuulutukset sisältävät ainoastaan henkilön tai esineen tunnistamista ja toteutettavia toimenpiteitä varten tarvittavat tiedot. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi vaihdettava tarvittaessa kuulutuksiin liittyviä lisätietoja.

(8)

SIS sisältää keskusjärjestelmän (Central SIS) ja kansalliset järjestelmät. Kansallisissa järjestelmissä voisi olla täydellinen tai osittainen SIS-tietokannan kopio, joka voi olla kahden tai useamman jäsenvaltion yhteinen. Koska SIS-järjestelmä on tärkein turvallisuuden varmistamiseen ja tehokkaaseen rajaturvallisuuteen tarkoitettu tietojenvaihdon väline Euroopassa, on tarpeen varmistaa sen keskeytymätön toiminta sekä keskustasolla että kansallisella tasolla. SIS-järjestelmän käytettävyyttä olisi seurattava tarkasti keskustasolla ja jäsenvaltioissa ja kaikki loppukäyttäjien havaitsemat käytettävyysongelmat olisi kirjattava ja niistä olisi raportoitava asiaan kuuluville tahoille kansallisella ja unionin tasolla. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi perustettava varajärjestelmä kansallista järjestelmäänsä varten. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava keskeytymätön yhteys keskusjärjestelmään rinnakkaisten, fyysisesti ja maantieteellisesti erillään olevien yhteyspisteiden avulla. Olisi varmistettava, että keskusjärjestelmä ja viestintäinfrastruktuuri toimivat vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Riippumattoman vaikutustenarvioinnin ja kustannus-hyötyanalyysin perusteella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1726 (8) perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston, jäljempänä ’eu-LISA’, olisi tästä syystä toteutettava teknisiä ratkaisuja, joilla vahvistetaan SIS-järjestelmän keskeytymätöntä käytettävyyttä.

(9)

On välttämätöntä pitää yllä käsikirjaa, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat lisätietojen vaihtamista kuulutusten edellyttämästä toiminnasta, jäljempänä ’SIRENE-käsikirja’. SIRENE-toimistojen olisi varmistettava, että tällaisia tietoja voidaan vaihtaa nopeasti ja tehokkaasti.

(10)

Jotta voidaan varmistaa tehokas lisätietojen vaihto, muun muassa kuulutuksissa määritetyistä tulevista toimista, on aiheellista tehostaa SIRENE-toimistojen toimintaa määrittelemällä vaatimukset, jotka koskevat käytettävissä olevia voimavaroja sekä käyttäjien koulutusta ja vastausaikaa niiden muista SIRENE-toimistoista saamiin tiedusteluihin.

(11)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden SIRENE-toimistojen henkilöstöllä on tehtäviensä hoitamiseen tarvittava kielitaito sekä asiaan kuuluvan lainsäädännön ja menettelysääntöjen tuntemus.

(12)

Jotta SIS-järjestelmän toimintoja voidaan hyödyntää täysimääräisesti, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että loppukäyttäjät ja SIRENE-toimistojen henkilöstö saavat säännöllisesti koulutusta, myös tietoturvasta ja -suojasta sekä tietojen laadusta. SIRENE-toimistojen olisi osallistuttava koulutusohjelmien kehittämiseen. SIRENE-toimistojen olisi mahdollisuuksien mukaan järjestettävä henkilöstövaihtoja muiden SIRENE-toimistojen kanssa vähintään kerran vuodessa. Jäsenvaltioita kannustetaan ryhtymään asianmukaisiin toimiin, joilla vältetään taitojen ja kokemuksen katoaminen henkilöstön vaihtuessa.

(13)

SIS-järjestelmän keskuskomponenttien operatiivisesta hallinnoinnista huolehtii eu-LISA. Jotta eu-LISA voi osoittaa tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit, jotka kattavat kaikki SIS-keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin operatiivisen hallinnoinnin osa-alueet, tässä asetuksessa olisi määritettävä yksityiskohtaisesti sen tehtävät, erityisesti lisätietojen vaihdon teknisten näkökohtien osalta.

(14)

eu-LISA:lle olisi annettava vastuu tietojen laadun parantamisesta siten, että se ottaa käyttöön keskitetyn tietojen laadun seurantavälineen, ja sen olisi laadittava komissiolle ja jäsenvaltioille kertomuksia säännöllisin väliajoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuuta SIS-järjestelmään tallennettujen tietojen paikkansapitävyydestä ja SIRENE-toimistojen roolia laadun koordinoijina. Komission olisi raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietojen laadussa havaitsemistaan ongelmista. SIS-järjestelmän tietojen laadun parantamiseksi eu-LISA:n olisi tarjottava SIS-järjestelmän käyttökoulutusta myös kansallisille koulutuslaitoksille ja mahdollisuuksien mukaan SIRENE-toimistoille ja loppukäyttäjille.

(15)

Jotta SIS-järjestelmän käyttöä voitaisiin seurata tehokkaammin rikossuuntausten analysoimiseksi, eu-LISA:n olisi voitava kehittää jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Europolille, Eurojustille ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle korkeatasoiset valmiudet tilastollista raportointia varten tietojen eheyden vaarantumatta. Sen vuoksi olisi perustettava keskusrekisteri. Keskusrekisterissä säilytettävät tai keskusrekisterissä tuotetut tilastot eivät saisi sisältää henkilötietoja. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tilastotiedot, jotka koskevat tietoihin pääsyä koskevan oikeuden käyttöä, oikeutta saada virheelliset tiedot oikaistuiksi ja oikeutta saada valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun tämän asetuksen mukaisen yhteistyön puitteissa oikeudettomasti tallennetut tiedot poistetuiksi.

(16)

SIS-järjestelmään olisi sisällytettävä uusia tietoluokkia, jotta loppukäyttäjät voivat viipymättä tehdä kuulutuksen perusteella tietoon perustuvia päätöksiä. Sen vuoksi tunnistamisen helpottamiseksi ja saman henkilön käyttämien eri henkilöllisyyksien havaitsemiseksi kuulutukseen olisi sisällytettävä viittaus henkilötodistukseen tai -numeroon ja kyseisen asiakirjan jäljennös, mahdollisuuksien mukaan värikopiona, jos sellainen tieto on saatavilla.

(17)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava tallentaa, jos se on ehdottoman välttämätöntä, SIS-järjestelmään erityistietoja, jotka koskevat henkilön objektiivisia fyysisiä erityistuntomerkkejä, jotka eivät muutu, kuten tatuointeja, syntymämerkkejä tai arpia.

(18)

Kun kuulutus tehdään, kaikki saatavilla olevat merkitykselliset tiedot, erityisesti kyseisen henkilön etunimi, olisi tallennettava, jotta minimoidaan väärien osumien mahdollisuus ja tarpeettomat operatiiviset toimet.

(19)

SIS-järjestelmässä ei pitäisi säilyttää mitään hakuun käytettyjä tietoja, lukuun ottamatta lokien pitämistä haun hyväksyttävyyden tarkistamista, tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvontaa, sisäistä valvontaa, kansallisen järjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamista sekä tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden turvaamista varten.

(20)

SIS-järjestelmässä olisi voitava käsitellä biometrisiä tietoja, joiden avulla kyseessä olevat henkilöt voidaan tunnistaa luotettavasti. Valokuvien, kasvokuvien tai sormenjälkitietojen tallentaminen ja tällaisten tietojen käyttö olisi rajoitettava siihen, mikä on tarpeen asetettuihin tavoitteisiin nähden, niiden olisi oltava sallittuja unionin lainsäädännössä, kunnioitettava perusoikeuksia, myös lapsen etua, ja oltava unionin tietosuojalainsäädännön, myös tässä asetuksessa vahvistettujen tietosuojasäännösten, mukaisia. Jotta vältyttäisiin virheellisen tunnistuksen aiheuttamilta haitoilta, SIS-järjestelmässä olisi myös voitava käsitellä niitä henkilöitä koskevia tietoja, joiden henkilöllisyyttä on käytetty väärin. Tällöin olisi sovellettava asianmukaisia suojatoimia, joihin kuuluu kyseisen henkilön kutakin tietoluokkaa ja erityisesti kämmenenjälkiä varten antama suostumus ja niiden tarkoitusten tiukka rajoittaminen, joihin näitä henkilötietoja saadaan lainmukaisesti käyttää.

(21)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat tekniset järjestelyt niin, että aina kun niiden loppukäyttäjillä on oikeus tehdä hakuja jäsenvaltion poliisi- tai maahanmuuttotietokannasta, he tekevät samalla haun myös SIS-järjestelmästä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (9) 4 artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (10) 5 artiklassa vahvistettuja periaatteita noudattaen. Näin on tarkoitus varmistaa, että SIS-järjestelmä toimii tärkeimpänä korvaavana toimenpiteenä alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, ja vastata tehokkaammin rikollisuuden rajatylittävän ulottuvuuden ja rikollisten liikkuvuuden tuomaan haasteeseen.

(22)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava edellytykset sormenjälkitietojen, valokuvien ja kasvokuvien käytölle tunnistamis- ja varmentamistarkoituksiin. Kasvokuvia ja valokuvia olisi lähtökohtaisesti käytettävä tunnistamista varten ainoastaan laillisissa rajanylityspaikoissa. Tällaisen käytön osalta olisi edellytettävä, että komissio esittää kertomuksen, jossa vahvistetaan tarvittavan tekniikan saatavuus, luotettavuus ja valmius.

(23)

Sormenjälkien automaattisen tunnistusjärjestelmän käyttöönotto SIS-järjestelmässä täydentää nykyistä Prüm-mekanismia, joka koskee neuvoston päätöksessä 2008/615/YOS (11) ja neuvoston päätöksessä 2008/616/YOS (12) säädettyä tiettyjen kansallisten DNA-tietokantojen ja sormenjälkien automaattisten tunnistusjärjestelmien rajatylittävää vastavuoroista online-käyttöä. Sormenjälkitietoja koskevan SIS-haun perusteella rikoksentekijää voidaan etsiä aktiivisesti. Sen vuoksi SIS-järjestelmään olisi voitava tallentaa tuntemattoman rikoksentekijän sormenjälkitiedot, edellyttäen että on erittäin todennäköistä, että sormenjälkitiedot kuuluvat henkilölle, joka on syyllistynyt vakavaan rikokseen tai terroritekoon. Näin on erityisesti silloin, kun sormenjälkitiedot ovat löytyneet aseesta tai muusta rikoksentekovälineestä. Pelkästään sitä, että sormenjälkitiedot ovat löytyneet rikospaikalta, ei saisi katsoa erittäin todennäköiseksi osoitukseksi siitä, että sormenjälkitiedot kuuluvat rikoksentekijälle. Toisena edellytyksenä tällaisen kuulutuksen tekemiselle olisi oltava se, että epäillyn henkilöllisyyttä ei voida selvittää minkään muun asiaankuuluvan kansallisen, unionin tai kansainvälisen tietokannan perusteella. Jos tällaisen sormenjälkitietojen haun tuloksena saadaan potentiaalinen osuma, jäsenvaltion olisi suoritettava lisätarkistuksia yhdessä asiantuntijoiden kanssa sen selvittämiseksi, kuuluvatko SIS-järjestelmään tallennetut sormenjäljet asianomaiselle henkilölle, ja selvitettävä tämän henkilöllisyys. Menettelyihin olisi sovellettava kansallista lainsäädäntöä. Tällainen henkilön tunnistaminen voi merkittävästi edistää tutkintaa ja saattaa johtaa pidätykseen, jos kaikki pidättämisen edellytykset täyttyvät.

(24)

Olisi oltava sallittua verrata rikospaikalta löytyneitä täydellisiä tai epätäydellisiä sormenjälkiä tai kämmenenjälkiä SIS-järjestelmään tallennettuihin sormenjälkitietoihin, jos voidaan osoittaa, että ne kuuluvat erittäin todennäköisesti vakavaan rikokseen tai terrorismirikokseen syyllistyneelle henkilölle, edellyttäen, että haku tehdään samanaikaisesti kansallisissa sormenjälkitietokannoissa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä biometristen tietojen, myös latenttien sormenjälkitietojen, tallentamista koskevien laatuvaatimusten laatimiseen.

(25)

Jos henkilön henkilöllisyyttä ei voida varmistaa muilla keinoin, henkilöllisyyden varmistamiseen olisi käytettävä sormenjälkitietoja. Kaikissa tapauksissa olisi oltava sallittua tunnistaa henkilö sormenjälkitietojen avulla.

(26)

Kuulutukseen olisi voitava lisätä DNA-tunniste tarkasti määritellyissä tapauksissa, joissa sormenjälkitietoja ei ole saatavilla. Tämän DNA-tunnisteen tulisi olla vain valtuutettujen käyttäjien saatavilla. DNA-tunnisteet helpottaisivat suojelun tarpeessa olevien kadonneiden henkilöiden ja erityisesti kadonneiden lasten tunnistamista, jos sallittaisiin suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevien sukulaisten tai sisarusten DNA-tunnisteiden käyttö tunnistamista varten. DNA-tunnisteen tulisi sisältää vain tietoja, jotka ovat välttämättömiä kadonneen henkilön tunnistamiseksi.

(27)

DNA-tunnistetta olisi haettava SIS-järjestelmästä ainoastaan, kun tunnistaminen on välttämätöntä ja oikeasuhteista tämän asetuksen soveltamiseksi. DNA-tunnistetta ei saisi hakea eikä käsitellä missään muissa tarkoituksissa kuin niissä tarkoituksissa, joiden vuoksi se tallennettiin SIS-järjestelmään. Olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä tietosuoja- ja tietoturvallisuussääntöjä. Tarvittaessa olisi otettava käyttöön täydentäviä suojatoimia, kun käytetään DNA-tunnistetta, jotta estetään väärät osumat, tietomurrot ja luvaton jakaminen kolmansille osapuolille.

(28)

SIS-järjestelmässä olisi oltava kuulutuksia henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaiseen pidätysmääräykseen perustuvaa luovuttamista ja luovuttamissopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten. Kuulutusten lisäksi on tarpeen säätää SIRENE-toimistojen kautta tapahtuvasta sellaisten lisätietojen vaihdosta, jotka ovat välttämättömiä luovuttamismenettelyjä varten. SIS-järjestelmässä olisi käsiteltävä erityisesti tietoja, joihin viitataan neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS (13) 8 artiklassa. Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion olisi käytännön syistä väliaikaisesti poistettava aiemmin kiinniottoa varten tehty kuulutus saatavilta oikeusviranomaisten valtuutuksen nojalla, kun eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevaa henkilöä etsitään intensiivisesti ja aktiivisesti ja on olemassa vaara, että sellaiset loppukäyttäjät, jotka eivät ole mukana käytännön etsinnöissä, voisivat vaarantaa etsinnän onnistumisen. Tällainen kuulutusten väliaikainen saatavilta poistaminen ei saisi lähtökohtaisesti kestää enempää kuin 48 tuntia.

(29)

SIS-järjestelmään olisi voitava lisätä käännös täydentävistä tiedoista, jotka on tallennettu eurooppalaiseen pidätysmääräykseen perustuvaa luovuttamista ja luovuttamissopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten.

(30)

SIS-järjestelmässä olisi oltava kuulutuksia kadonneista tai haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, joiden matka olisi estettävä, jotta voidaan huolehtia heidän suojelemisestaan tai ehkäistä yleiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuva uhka. Lasten osalta tällaisissa kuulutuksissa ja niihin liittyvissä menettelyissä olisi otettava huomioon lapsen etu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan ja lapsen oikeuksia koskevan 20 päivänä marraskuuta 1989 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 3 artiklan mukaisesti. Kun kuulutus on tehty lapsesta, toimivaltaisten viranomaisten, mukaan luettuina oikeusviranomaisten, päätökset ja toimet olisi tehtävä ja toteutettava yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Asiasta olisi tarvittaessa ilmoitettava kansalliseen kadonneita lapsia koskevaan vihjepuhelinnumeroon.

(31)

Kuulutukset kadonneista henkilöistä, jotka on tarpeen sijoittaa turvasäilöön, olisi tallennettava toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä. Kaikista jäsenvaltioiden vastaanottokeskuksista kadonneista lapsista olisi tallennettava SIS-järjestelmään tiedot kadonneina henkilöinä.

(32)

SIS-järjestelmään tallennettavat kuulutukset lapsista, joihin kohdistuu vanhemman tekemän lapsikaappauksen vaara, olisi tehtävä toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä, myös oikeusviranomaisten pyynnöstä, kun näillä on kansallisen lainsäädännön mukaan toimivalta vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Kuulutuksia lapsista, joihin kohdistuu vaara vanhemman toteuttamasta lapsikaappauksesta, olisi tallennettava SIS-järjestelmään vain, jos vaara on konkreettinen ja ilmeinen, ja vain rajoitetuissa olosuhteissa. Sen vuoksi on tarpeen säätää asianmukaisista ja tiukoista suojatoimista. Toimivaltaisen viranomaisen olisi otettava huomioon lapsen henkilökohtainen tilanne ja lapseen vaikuttava ympäristö, kun se arvioi, onko olemassa konkreettinen ja ilmeinen vaara siitä, että lapsi saatetaan viedä jäsenvaltiosta lähiaikoina ja laittomasti.

(33)

Tällä asetuksella olisi otettava käyttöön uusi kuulutusluokka tiettyihin ryhmiin kuuluvia sellaisia haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä varten, joiden matka olisi estettävä. Haavoittuvassa asemassa oleviksi henkilöiksi olisi katsottava henkilöt, jotka tarvitsevat suojelua ikänsä, vammansa tai perhetilanteensa vuoksi.

(34)

Kuulutukset lapsista, joiden matka olisi estettävä heidän suojelemisekseen, olisi tallennettava SIS-järjestelmään, jos on olemassa konkreettinen ja ilmeinen vaara siitä, että lapsi voidaan viedä pois tai että hän poistuu jäsenvaltion alueelta. Tällainen kuulutus olisi tallennettava, jos lapsen matka voisi aiheuttaa vaaran joutua ihmiskaupan, pakkoavioliiton, naisten sukuelinten silpomisen tai muuntyyppisen sukupuoleen perustuvan väkivallan uhriksi taikka vaaran joutua terrorismirikosten uhriksi tai osalliseksi näihin rikoksiin tai vaaran tulla värvätyksi tai kutsutuksi aseelliseen ryhmään tai pakotetuksi osallistumaan aktiivisesti sotatoimiin.

(35)

Kuulutukset haavoittuvassa asemassa olevista aikuisista, joiden matka olisi estettävä heidän suojelemisekseen, olisi tallennettava SIS-järjestelmään, jos matka voisi aiheuttaa vaaran joutua ihmiskaupan tai sukupuoleen perustuvan väkivallan uhriksi.

(36)

Asianmukaisten ja tiukkojen suojatoimien takaamiseksi kuulutukset lapsista tai muista haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, joiden matka olisi estettävä, olisi kansallisen lainsäädännön niin vaatiessa tallennettava SIS-järjestelmään oikeusviranomaisen päätöksellä tai oikeusviranomaisen vahvistamalla toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä.

(37)

Järjestelmään olisi sisällytettävä uusi toteutettava toimenpide, jotta henkilö voidaan pysäyttää ja häntä voidaan kuulustella, jotta kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio saisi yksityiskohtaisia tietoja. Tätä toimenpidettä olisi sovellettava tapauksissa, joissa henkilön epäillään selvien viitteiden perusteella olevan suunnittelemassa jotakin tai tekemässä jonkin puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista rikoksista silloin, kun kyseisiä tietoja tarvitaan puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta rikoksesta tuomitulle henkilölle määrätyn vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten tai kun henkilön perustellusti oletetaan syyllistyvän johonkin näistä rikoksista. Tämä toteutettava toimenpide ei myöskään saisi vaikuttaa voimassa oleviin keskinäistä oikeusapua koskeviin mekanismeihin. Siinä olisi annettava riittävät tiedot, joiden perusteella voidaan päättää lisätoimista. Tämä uusi toimenpide ei saisi merkitä henkilön etsintää eikä kiinniottamista. Unionin oikeudessa ja kansallisessa lainsäädännössä taatut henkilön prosessuaaliset oikeudet olisi säilytettävä, mukaan luettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/48/EU (14) mukainen oikeus käyttää avustajaa.

(38)

Kun on kyse esineitä koskevista kuulutuksista takavarikointia tai rikosprosessin todisteena käyttämistä varten, esineet olisi takavarikoitava noudattaen kansallista lainsäädäntöä, jossa säädetään siitä, takavarikoidaanko esine ja millä edellytyksin erityisesti, jos esine on sen oikean omistajan hallussa.

(39)

SIS-järjestelmässä olisi oltava uusia luokkia erittäin arvokkaille esineille, kuten tietoteknisille laitteille, jotka voidaan tunnistaa ja joita voidaan etsiä yksilöllisen numeron perusteella.

(40)

Kun on kyse asiakirjoista, jotka tallennetaan SIS-järjestelmään takavarikointia tai rikosprosessin todisteena käyttämistä varten, termi ”väärä” olisi ymmärrettävä niin, että se kattaa sekä väärennetyt että väärät asiakirjat.

(41)

Jäsenvaltion olisi voitava lisätä kuulutukseen erityinen merkintä, niin sanottu liputus, jonka mukaan kuulutuksen perusteella toteutettavaa toimenpidettä ei toteuteta sen alueella. Kun kuulutus on tehty kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten, tämän asetuksen ei olisi katsottava poikkeavan puitepäätöksen 2002/584/YOS säännösten soveltamisesta tai estävän niiden soveltamista. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön panematta jättämistä koskevaa, kuulutukseen lisättävää liputusta koskevan päätöksen olisi perustuttava ainoastaan kyseiseen puitepäätökseen sisältyviin kieltäytymisperusteisiin.

(42)

Kun kuulutukseen on lisätty liputus ja kun kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsityn henkilön olinpaikka selviää, olisi henkilön olinpaikka aina ilmoitettava kuulutuksen tehneelle oikeusviranomaiselle, joka voi päättää eurooppalaisen pidätysmääräyksen toimittamisesta toimivaltaiselle oikeusviranomaiselle puitepäätöksen 2002/584/YOS säännösten mukaisesti.

(43)

Jäsenvaltioiden olisi voitava linkittää kuulutuksia SIS-järjestelmässä. Sillä, että kahden tai useamman kuulutuksen välille luodaan linkki, ei saisi olla vaikutusta suoritettavaan toimenpiteeseen, kuulutusten säilyttämisaikaan eikä oikeuksiin käyttää kuulutuksia.

(44)

Kuulutuksia ei saisi säilyttää SIS-järjestelmässä pidempään kuin sen ajan, joka on tarpeen niihin erityistarkoituksiin, joita varten ne on tallennettu. Eri kuulutustyyppien tarkistusjaksojen olisi määräydyttävä niiden tarkoituksen mukaan. Esineitä koskevia kuulutuksia, jotka liittyvät henkilöä koskevaan kuulutukseen, olisi säilytettävä ainoastaan niin pitkään kuin kyseistä henkilöä koskeva kuulutus säilytetään. Päätökset henkilöitä koskevien kuulutusten säilyttämisestä olisi tehtävä kattavan yksilöllisen arvioinnin perusteella. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava henkilöitä ja esineitä koskevia kuulutuksia vahvistettujen tarkistusjaksojen mukaisesti ja pidettävä tilastoja sellaisten kuulutusten lukumäärästä, joiden säilyttämisaikaa on jatkettu.

(45)

SIS-kuulutuksen tallentamiseen ja SIS-kuulutuksen voimassaoloajan päättymispäivän tallentamiseen ja pidentämiseen olisi sovellettava oikeasuhteisuutta koskevaa vaatimusta, jonka yhteydessä tarkastellaan, onko kyseinen tapaus niin vakava, merkityksellinen ja tärkeä, että siitä on oltava kuulutus SIS-järjestelmässä. Jos on kyse terrorismirikoksista, tapausta olisi pidettävä niin vakavana, merkityksellisenä ja tärkeänä, että siitä on oltava kuulutus SIS-järjestelmässä. Yleisistä tai kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä jäsenvaltioiden olisi voitava poikkeuksellisesti olla tallentamatta kuulutusta SIS-järjestelmään, jos se todennäköisesti estäisi viralliset tai oikeudelliset tiedustelut, tutkimukset tai menettelyt.

(46)

On tarpeen vahvistaa kuulutusten poistamista koskevat säännöt. Kuulutukset olisi säilytettävä vain niin kauan kuin on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on tallennettu. Koska jäsenvaltiot noudattavat erilaisia käytäntöjä määritellessään ajankohdan, jona kuulutus on täyttänyt tarkoituksensa, on aiheellista esittää kutakin kuulutusluokkaa koskevat yksityiskohtaiset arviointiperusteet sen määrittämiseksi, milloin kuulutus olisi poistettava.

(47)

SIS-järjestelmän tietojen eheys on ensisijaisen tärkeää. Sen vuoksi olisi säädettävä tarvittavista suojatoimista, jotka koskevat SIS-tietojen käsittelyä sekä keskustasolla että kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa tietojen koko käyttöketjun turvallisuus. Tämän asetuksen turvallisuusvaatimusten olisi oltava tietojen käsittelyyn osallistuvia viranomaisia velvoittavia, ja mainittujen viranomaisten olisi sovellettava poikkeamien raportointia koskevaa yhtenäistä menettelyä. Niiden henkilöstön olisi oltava asianmukaisesti koulutettu, ja henkilöstölle olisi tiedotettava kaikista asiaan liittyvistä rikoksista ja seuraamuksista.

(48)

SIS-järjestelmässä tämän asetuksen mukaisesti käsiteltyjä tietoja tai niihin liittyviä vaihdettuja lisätietoja ei saisi siirtää kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille eikä antaa niiden saataville.

(49)

Ajoneuvojen, veneiden ja ilma-alusten rekisteröinnistä vastaaville yksiköille on aiheellista antaa pääsy SIS-järjestelmään, jotta ne voivat tarkistaa, etsitäänkö kyseessä olevaa liikennevälinettä jossakin jäsenvaltiossa takavarikointia tai tarkastuksia varten. Myös ampuma-aseiden rekisteröinnistä vastaaville yksiköille on aiheellista antaa pääsy SIS-järjestelmään, jotta ne voivat tarkistaa, etsitäänkö kyseessä olevaa ampuma-asetta jo jossakin jäsenvaltiossa takavarikointia tai tarkastuksia varten tai onko rekisteröintipyynnön esittäneestä henkilöstä tehty kuulutus.

(50)

Suora pääsy SIS-järjestelmään olisi myönnettävä vain toimivaltaisille keskushallinnon yksiköille. Pääsy olisi rajoitettava koskemaan ainoastaan kyseisiä liikennevälineitä ja niiden rekisteröintiasiakirjoja tai rekisterikilpiä taikka ampuma-aseita ja rekisteröintipyynnön esittäneitä henkilöitä. Edellä mainittujen keskushallinnon yksiköiden olisi ilmoitettava kaikista SIS-järjestelmän osumista poliisiviranomaisille, joiden olisi toteuttava jatkotoimia SIS-järjestelmässä olevan tietyn kuulutuksen mukaisesti ja ilmoittavat osumasta SIRENE-toimistojen kautta kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle.

(51)

Henkilötietojen käsittelyyn sekä tietojen keruuseen ja viestintään, joita kansalliset toimivaltaiset viranomaiset suorittavat terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten ennalta estämistä, paljastamista, tutkintaa tai rikoksiin liittyviä syytetoimia varten taikka rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten tämän asetuksen nojalla, olisi sovellettava direktiivin (EU) 2016/680 nojalla hyväksyttyjä kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjen tarkempien sääntöjen soveltamista. Terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten ennalta estämisestä, paljastamisesta, tutkinnasta tai rikoksiin liittyvistä syytetoimista taikka rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten pääsyyn SIS-järjestelmään tallennettuihin tietoihin sekä oikeuteen tehdä niihin hakuja sovelletaan tämän asetuksen kaikkia asiaankuuluvia säännöksiä ja direktiivin (EU) 2016/680 kaikkia asiaankuuluvia säännöksiä, sellaisina kuin ne on siirretty osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja erityisesti direktiivissä (EU) 2016/680 tarkoitettua valvontaviranomaisten suorittamaa valvontaa.

(52)

Jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava asetusta (EU) 2016/679, paitsi silloin kun kansalliset toimivaltaiset viranomaiset suorittavat tällaista käsittelyä terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten ennalta estämiseksi, tutkimiseksi, paljastamiseksi tai niihin liittyvien syytetoimien toteuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjen henkilötietojen käsittelyä koskevien tarkempien sääntöjen soveltamista.

(53)

Henkilötietojen käsittelyyn, jota unionin toimielimet ja elimet suorittavat tämän asetuksen mukaisia tehtäviään hoitaessaan, olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (15).

(54)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/794 (16) olisi sovellettava Europolin tämän asetuksen mukaisesti suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn.

(55)

Jos Eurojustin kansallisten jäsenten ja näiden avustajien SIS-järjestelmässä tekemästä hausta käy ilmi, että jäsenvaltio on tallettanut kuulutuksen, Eurojust ei voi toteuttaa pyydettyä toimea. Sen vuoksi sen olisi ilmoitettava asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle, jotta tämä voi ryhtyä jatkotoimiin.

(56)

SIS-järjestelmää käyttäessään toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että kunnioitetaan niiden henkilöiden ihmisarvoa ja koskemattomuutta, joiden tietoja käsitellään. Henkilötietojen käsittely tämän asetuksen soveltamiseksi ei saa johtaa henkilöiden syrjintään millään perusteella, kuten sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

(57)

Palvelukseen otettuihin ja SIS-järjestelmän yhteydessä työskenteleviin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön olisi luottamuksellisuuden osalta sovellettava neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (17) säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, asiaa koskevia määräyksiä.

(58)

Sekä jäsenvaltioiden että eu-LISA:n olisi pidettävä yllä turvallisuussuunnitelmia turvallisuutta koskevien velvoitteiden täytäntöönpanon helpottamiseksi, ja niiden olisi toimittava yhteistyössä turvallisuuskysymysten käsittelemiseksi yhteisestä näkökulmasta.

(59)

Asetuksessa (EU) 2016/679 ja direktiivissä (EU) 2016/680 tarkoitettujen riippumattomien kansallisten valvontaviranomaisten, jäljempänä ’valvontaviranomaiset’, olisi valvottava jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta, mukaan lukien lisätietojen vaihto. Valvontaviranomaisille olisi annettava riittävät resurssit tämän tehtävän hoitamiseksi. Olisi vahvistettava rekisteröityjen oikeudet saada pääsy SIS-järjestelmään tallennettuihin henkilötietoihinsa, oikaista ja poistaa ne, ja tämän jälkeiset oikeussuojakeinot kansallisissa tuomioistuimissa sekä tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen. On myös aiheellista edellyttää jäsenvaltioilta vuosittaisia tilastotietoja.

(60)

Valvontaviranomaisten olisi varmistettava, että jäsenvaltioiden kansallisissa järjestelmissä tapahtunut tietojenkäsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Valvontaviranomaisten olisi joko suoritettava tarkastus itse, tai valvontaviranomaisten olisi tilattava tarkastus suoraan joltakin riippumattomalta tietosuojan tarkastajalta. Riippumattoman tarkastajan olisi pysyttävä asianomaisten valvontaviranomaisten valvonnassa ja vastuulla, minkä vuoksi valvontaviranomaisten olisi annettava ohjeita tarkastajalle itse ja määriteltävä selkeästi tarkastuksen tarkoitus, laajuus ja menetelmät sekä ohjattava ja valvottava tarkastusta ja sen lopullisia tuloksia.

(61)

Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava unionin toimielinten ja elinten toimia tämän asetuksen mukaisessa henkilötietojen käsittelyssä. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja valvontaviranomaisten olisi tehtävä keskinäistä yhteistyötä SIS-järjestelmän valvonnassa.

(62)

Euroopan tietosuojavaltuutetulle olisi annettava riittävät resurssit sille tämän asetuksen mukaisesti annettujen tehtävien hoitamiseen, mukaan lukien apu henkilöiltä, joilla on asiantuntemusta biometrisistä tiedoista.

(63)

Asetuksen (EU) 2016/794 mukaan Europol tukee ja tehostaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa sekä laatii analyyseja ja uhka-arvioita. Laajentamalla Europolin pääsyoikeuksia niin, että ne kattavat kadonneita henkilöitä koskevat kuulutukset, pyritään parantamaan Europolin valmiuksia toimittaa kansallisille lainvalvontaviranomaisille kattavia operatiivisia tuotteita ja analyysituotteita, jotka koskevat ihmiskauppaa ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, myös kun se tapahtuu verkossa. Tämä tehostaisi näiden rikosten ehkäisemistä, potentiaalisten uhrien suojelua ja rikoksentekijöihin kohdistuvaa tutkintaa. Europolin pääsyoikeuksien laajentaminen kadonneita henkilöitä koskeviin SIS-kuulutuksiin olisi hyödyksi myös Europolin yhteydessä toimivalle Euroopan kyberrikostorjuntakeskukselle, myös silloin kun on kyse seksuaalirikoksiin syyllistyvistä matkailijoista ja verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joiden yhteydessä rikolliset usein väittävät, että he ovat tai voivat olla tekemisissä kadonneiksi ilmoitettujen lasten kanssa.

(64)

Jotta voitaisiin korjata puutteet terrorismia koskevien tietojen vaihdossa, ja erityisesti tietojen vaihdossa terrorismiin syyllistyvistä vierastaistelijoista, joiden liikkumisen seuranta on ensiarvoisen tärkeää, jäsenvaltioita kannustetaan vaihtamaan Europolin kanssa tietoja terrorismiin liittyvästä toiminnasta. Tämän tietojenvaihdon olisi tapahduttava vaihtamalla asianomaisia kuulutuksia koskevia lisätietoja Europolin kanssa. Europolin olisi tätä varten luotava yhteys viestintäinfrastruktuuriin.

(65)

Lisäksi on tarpeen vahvistaa selkeät Europolia koskevat säännöt SIS-tietojen käsittelystä ja lataamisesta, jotta mahdollistetaan, että se voi käyttää SIS-järjestelmää mahdollisimman kattavasti, edellyttäen, että tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2016/794 säädettyjä tietosuojavaatimuksia noudatetaan. Jos Europolin SIS-järjestelmässä tekemän haun johdosta käy ilmi, että jäsenvaltio on tallentanut kuulutuksen, Europol ei voi toteuttaa vaadittavia toimia. Sen vuoksi sen olisi ilmoitettava asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle vaihtamalla lisätietoja asianomaisen SIRENE-toimiston kanssa, jotta kyseinen jäsenvaltio voi ryhtyä jatkotoimenpiteisiin.

(66)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1624 (18) säädetään, että kyseistä asetusta sovellettaessa vastaanottavan jäsenvaltion on valtuutettava kyseisen asetuksen 2 artiklan 8 alakohdassa tarkoitettujen, Euroopan raja- ja merivartioviraston lähettämien ryhmien jäsenet käyttämään unionin tietokantoja, joiden käyttö on tarpeen rajatarkastuksia, rajavalvontaa ja palauttamista koskevien, toimintasuunnitelmassa esitettyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Muut asiaankuuluvat unionin virastot, erityisesti Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto ja Europol, voivat lähettää muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien osana myös asiantuntijoita, jotka eivät kuulu näiden unionin virastojen henkilöstöön. Kyseisen asetuksen 2 artiklan 8 ja 9 alakohdassa tarkoitettujen ryhmien mukanaolon tarkoituksena on antaa avunpyynnön esittäneille jäsenvaltioille teknistä ja operatiivista tukea. Tämä koskee erityisesti jäsenvaltioita, joihin kohdistuu suhteettoman suuria muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita. Kyseisen asetuksen 2 artiklan 8 ja 9 alakohdassa tarkoitetuille ryhmille osoitettujen tehtävien hoitaminen edellyttää pääsyä SIS-järjestelmään käyttäen Euroopan raja- ja merivartioviraston ylläpitämää teknistä käyttöliittymää, josta on yhteys SIS-keskusjärjestelmään. Jos asetuksen (EU) 2016/1624 2 artiklan 8 ja 9 kohdassa tarkoitettujen ryhmien tai ryhmien tai henkilöstön SIS-järjestelmään tekemästä hausta käy ilmi, että jäsenvaltio on tallentanut kuulutuksen, ryhmän tai henkilöstön jäsen ei voi toteuttaa vaadittua toimenpidettä, ellei hänellä ole tähän vastaanottavan jäsenvaltion lupaa. Sen vuoksi asiasta olisi ilmoitettava vastaanottavalle jäsenvaltiolle, jotta tämä voi ryhtyä jatkotoimiin. Vastaanottavan jäsenvaltion olisi ilmoitettava osumasta kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle lisätietoja vaihtamalla.

(67)

Tällä asetuksella ei voida kattaa tyhjentävästi eräitä SIS-järjestelmän osatekijöitä niiden teknisen luonteen, yksityiskohtaisuuden ja jatkuvan päivitystarpeen vuoksi. Tällaisia osatekijöitä ovat esimerkiksi tekniset säännöt, jotka koskevat tietojen tallentamista, tietojen päivittämistä, poistamista ja hakua sekä tietojen laatua, biometrisiin tietoihin liittyvät säännöt sekä säännöt, jotka koskevat kuulutusten yhteensopivuutta ja ensisijaisuusjärjestystä, kuulutusten välisiä linkkejä, kuulutusten voimassaolon päättymispäivän määrittämistä enimmäisajan puitteissa ja lisätietojen vaihtamista. Näitä osatekijöitä koskeva täytäntöönpanovalta olisi näin ollen siirrettävä komissiolle. Kuulutusten hakemista koskevissa teknisissä säännöissä olisi otettava huomioon kansallisten sovellusten moitteeton toiminta.

(68)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (19) mukaisesti. Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1861 täytäntöönpanosäädösten hyväksymismenettelyn olisi oltava sama.

(69)

Avoimuuden varmistamiseksi eu-LISA:n olisi esitettävä kahden vuoden kuluttua siitä, kun SIS-järjestelmän toiminta on alkanut tämän asetuksen nojalla, kertomus keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin teknisestä toiminnasta, mukaan lukien niiden turvallisuus, sekä kahdenvälisestä ja monenvälisestä lisätietojen vaihdosta. Komission olisi esitettävä yleinen arviointi neljän vuoden välein.

(70)

SIS-järjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat uusien alaluokkien määrittelyä esineille, joita etsitään kuulutuksilla esineistä takavarikointia tai rikosprosessin todisteena käyttämistä varten, ja sellaisten olosuhteiden määrittelyä, joissa valokuvia ja kasvokuvia saadaan käyttää henkilöiden tunnistamista varten muussa yhteydessä kuin laillisissa rajanylityspaikoissa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (20) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(71)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat unionin tietojärjestelmän perustaminen ja sääntely sekä asiaan liittyvien lisätietojen vaihto, vaan ne voidaan tavoitteiden luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(72)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Erityisesti tässä asetuksessa kunnioitetaan täysimääräisesti henkilötietojen suojaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaisesti ja pyritään samalla varmistamaan turvallinen ympäristö kaikille unionin alueella asuville henkilöille ja erityinen suojelu lapsille, jotka voivat olla ihmiskaupan tai kaappauksen uhreja. Lapsia koskevissa tapauksissa lapsen etu olisi asetettava etusijalle.

(73)

SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(74)

Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu tähän asetukseen SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyssä, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 19 olevan 5 artiklan 1 kohdan sekä neuvoston päätöksen 2000/365/EY (21) 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(75)

Irlanti osallistuu tähän asetukseen SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 19 olevan 5 artiklan 1 kohdan sekä neuvoston päätöksen 2002/192/EY (22) 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(76)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (23) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (24) 1 artiklan G kohdassa tarkoitettuun alaan.

(77)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (25) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/149/YOS (26) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(78)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (27) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/349/EU (28) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(79)

Bulgarian ja Romanian osalta tämä asetus on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös, ja sitä olisi tarkasteltava yhdessä neuvoston päätöksen 2010/365/EU (29) ja neuvoston päätöksen (EU) 2018/934 (30) kanssa.

(80)

Kroatian osalta tämä asetus on vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös ja sitä olisi tarkasteltava yhdessä neuvoston päätöksen (EU) 2017/733 (31) kanssa.

(81)

Kyproksen osalta tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(82)

Tätä asetusta olisi sovellettava Irlantiin Schengenin säännöstön soveltamisesta kyseiseen valtioon annetuissa säädöksissä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti määritetyistä päivämääristä alkaen.

(83)

Tällä asetuksella tehdään SIS-järjestelmään useita parannuksia, joilla lisätään sen tehokkuutta, lujitetaan tietosuojaa ja laajennetaan järjestelmän käyttöoikeuksia. Jotkin näistä parannuksista eivät edellytä monimutkaista teknistä kehittämistä, kun taas toisia varten on tehtävä laajuudeltaan vaihtelevia teknisiä muutoksia. Jotta järjestelmään tehtävät parannukset olisivat mahdollisimman pian loppukäyttäjien käytettävissä, tällä asetuksella muutetaan päätöstä 2007/533/YOS useassa vaiheessa. Tiettyjä parannuksia olisi sovellettava heti tämän asetuksen voimaantulopäivästä, kun taas toisia olisi sovellettava yhden tai kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Tätä asetusta olisi sovellettava kokonaisuudessaan kolmen vuoden kuluessa sen voimaantulosta. Asetuksen soveltamisen viivästymisen välttämiseksi sen vaiheittaista täytäntöönpanoa olisi seurattava tarkkaan.

(84)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1986/2006 (32), päätös 2007/533/YOS ja komission päätös 2010/261/EU (33) olisi kumottava siitä päivästä alkaen, kun tätä asetusta sovelletaan kokonaisuudessaan.

(85)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (34) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 3 päivänä toukokuuta 2017,