(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskeva Euro–Välimeri-sopimus (1), jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

(2)

Assosiaatiosopimuksen tultua voimaan unioni on edelleen vahvistanut kahdenvälisiä suhteitaan Marokon kuningaskunnan kanssa ja myöntänyt sille pitkälle edistyneen maan aseman.

(3)

Unioni ei rajoita ennakolta Länsi-Saharan lopullista asemaa koskevan Yhdistyneiden kansakuntien johtaman poliittisen prosessin lopputulosta, ja se on johdonmukaisesti toistanut sitoutumisensa Länsi-Saharaa, jonka Yhdistyneet kansakunnat on tällä hetkellä luokitellut itsehallintoa vailla olevaksi alueeksi ja jota Marokon kuningaskunta tätä nykyä suurelta osin hallinnoi, koskevan konfliktin ratkaisemiseen. Unioni antaa täyden tukensa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin ja hänen henkilökohtaisen lähettiläänsä pyrkimyksille auttaa osapuolia löytämään ratkaisu, joka on poliittisesti oikeudenmukainen, kestävä ja hyväksyttävissä molemmille osapuolille ja joka mahdollistaisi Länsi-Saharan kansalle itsemääräämisoikeuden järjestelyillä, jotka ovat Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisia, sellaisina kuin ne on ilmaistu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa ja erityisesti päätöslauselmissa 2152 (2014), 2218 (2015), 2385 (2016), 2351 (2017) ja 2414 (2018).

(4)

Assosiaatiosopimuksen voimaantulon jälkeen sellaisten Länsi-Saharasta tulevien tuotteiden tuonnissa unioniin, joille on annettu todistus marokkolaisesta alkuperästä, on myönnetty mainitun sopimuksen asianomaisten määräysten mukaiset tullietuudet.

(5)

Asiassa C-104/16 P antamassaan tuomiossa (2) unionin tuomioistuin on kuitenkin täsmentänyt, että assosiaatiosopimuksen soveltamisala kattaa ainoastaan Marokon kuningaskunnan alueen eikä Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevaa aluetta.

(6)

On tärkeää varmistaa, etteivät vuosien mittaan syntyneet kauppavirrat häiriintyisi, ja antaa samalla asianmukaiset takeet kansainvälisen oikeuden, mukaan luettuna ihmisoikeudet, suojaamisesta ja kestävästä kehityksestä näillä alueilla. Neuvosto valtuutti komission 29 päivänä toukokuuta 2017 aloittamaan neuvottelut Marokon kuningaskunnan kanssa, jotta voidaan luoda unionin tuomioistuimen tuomion mukaisesti oikeusperusta assosiaatiosopimuksessa määrättyjen tullietuuksien myöntämiseksi Länsi-Saharasta peräisin oleville tuotteille. Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välinen sopimus on ainoa keino varmistaa, että Länsi-Saharasta peräisin olevien tuotteiden tuontiin sovelletaan etuuskohtelua alkuperän perusteella, kun otetaan huomioon, että Marokon viranomaiset ovat ainoat viranomaiset, jotka voivat varmistaa tällaisten etuuksien myöntämistä varten tarvittavien sääntöjen noudattamisen.

(7)

Komissio on arvioinut tällaisen sopimuksen mahdollisia vaikutuksia kestävän kehityksen kannalta, erityisesti Länsi-Saharan tuotteille myönnettävistä tullietuuksista koituvia etuja ja haittoja asianomaisille henkilöille sekä vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen kyseisillä alueilla. Tullietuuksien vaikutuksia työllisyyteen, ihmisoikeuksiin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen on erittäin vaikea mitata, koska ne ovat luonteeltaan välillisiä. Niitä koskevan puolueettoman tiedon saanti ei myöskään ole helppoa.

(8)

Arvioinnista käy kuitenkin ilmi, että kaiken kaikkiaan edut, joita Länsi-Saharan taloudelle koituu assosiaatiosopimuksessa määrättyjen tullietuuksien myöntämisestä Länsi-Saharasta peräisin oleville tuotteille, ja erityisesti sen voimakas vipuvaikutus taloudelliseen ja sitä kautta sosiaaliseen kehitykseen ylittävät kuulemisessa esiin tuodut haitat, kuten luonnonvarojen – erityisesti pohjavesivarantojen – laaja käyttö, joiden osalta on toteutettu toimenpiteitä.

(9)

On arvioitu, että tullietuuksien laajentamisella kattamaan Länsi-Saharasta peräisin olevat tuotteet on kaiken kaikkiaan myönteinen vaikutus asianomaisille henkilöille. On todennäköistä, että tämä vaikutus säilyy ja että se saattaa tulevaisuudessa jopa voimistua. Arviointi osoittaa, että tullietuuksien laajentaminen Länsi-Saharan tuotteisiin on omiaan tukemaan investointiolosuhteita ja edistämään paikallista työllisyyttä tukevaa nopeaa ja huomattavaa kehitystä. Se, että Länsi-Saharassa on taloudellista toimintaa ja tuotantoa, jotka hyötyisivät suuresti assosiaatiosopimuksessa määrätyistä tullietuuksista, osoittaa, että tullietuuksien myöntämättä jättäminen haittaisi merkittävästi Länsi-Saharan vientiä, erityisesti kalastustuotteiden ja maataloustuotteiden vientiä. Arvioiden mukaan tullietuuksien myöntämisellä on todennäköisesti myönteinen vaikutus Länsi-Saharan alueen talouden kehitykseen, koska se lisää investointeja.

(10)

Ottaen huomioon unionin tuomioistuimen tuomiossa esitetyt suostumusta koskevat näkökohdat komissio on yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa ryhtynyt kaikkiin kohtuullisiin ja nykytilanteessa toteuttamiskelpoisiin toimiin asianomaisten henkilöiden mukaan ottamiseksi riittävällä tavalla heidän sopimusta koskevan suostumuksensa varmistamiseksi. On järjestetty laajoja kuulemisia, ja enemmistö kuulemisiin osallistuneista sosioekonomisista ja poliittisista toimijoista on puoltanut assosiaatiosopimuksen tullietuuksien laajentamista Länsi-Saharaan. Laajentamisen vastustajat katsoivat pääsääntöisesti, että tällainen sopimus vahvistaisi Marokon aseman Länsi-Saharan alueella. On kuitenkin todettava, ettei mikään sopimuksen sanamuodossa anna aihetta katsoa, että sillä tunnustettaisiin Marokon suvereniteetti Länsi-Saharassa. Unioni aikoo lisäksi tehostaa tukeaan Yhdistyneiden kansakuntien johdolla aloitetulle ja käytävälle prosessille kiistan ratkaisemiseksi rauhanomaisesti.

(11)

Komissio on sen vuoksi neuvotellut unionin puolesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen assosiaatiosopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta, jäljempänä ’sopimus’, joka parafoitiin 31 päivänä tammikuuta 2018.

(12)

Sopimus edistää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisia unionin tavoitteita.

(13)

Sopimus olisi sen vuoksi allekirjoitettava,

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1970 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

(1)

Komission asetuksen 2017/2279 (2) hyväksymisen jälkeen havaittiin virhe mainitun asetuksen liitteen 2 kohdassa, jolla korvattiin asetuksen (EY) N:o 767/2009 liitteessä IV oleva A osa suolahappoon liukenemattoman tuhkan ilmoitetun pitoisuuden osalta. Tämän vuoksi suolahappoon liukenemattoman tuhkan pitoisuudelle (5 %) ei vahvistettu sallittua poikkeamaa.

(2)

Asetuksessa (EU) 2017/2279 huomattiin puute sen liitteessä olevassa 3 ja 4 kohdassa, joilla korvattiin asetuksen (EY) N:o 767/2009 liitteessä VI olevan I luvun 7 kohta ja liitteessä VII olevan I luvun 8 kohta. Tämä johti epäselvyyteen rehun sensoristen tai ravitsemuksellisten lisäaineiden vapaaehtoisia merkintöjä koskevien säännösten soveltamisalasta.

(3)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 767/2009 olisi oikaistava.

(4)

Asetuksen (EU) 2017/2279 englannin-, espanjan-, italian-, kreikan-, kroatian-, latvian-, liettuan-, maltan-, puolan-, romanian-, ruotsin-, saksan-, slovakin-, sloveenin-, tšekin-, unkarin- ja vironkielisissä toisinnoissa on virhe, koska kyseisellä asetuksella korvattiin ilmaus ”raakarasvat ja -öljyt” ilmauksella ”raakarasva” asetuksen (EY) N:o 767/2009 liitteissä IV, VI ja VII, mutta kyseisen asetuksen liitteissä II ja V näin jäi virheellisesti tekemättä.

(5)

Asetuksen (EU) 2017/2279 saksankielisessä toisinnossa on useita virheitä. Kyseisessä asetuksessa on virhe sen liitteessä olevassa 2 kohdassa, jolla korvattiin asetuksen (EY) N:o 767/2009 liitteessä IV oleva A osa kosteuspitoisuuden prosenttiarvojen osalta. Asetuksen (EY) N:o 767/2009 liitteen VI korvaavassa asetuksen (EU) 2017/2279 liitteen 3 kohdassa on virheitä aromiaineiden lyhenteen osalta sekä lysiinin ja metioniinin pakollisia merkintöjä koskevien vaatimusten kohdelajien osalta.

(6)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 767/2009 englannin-, espanjan-, italian-, kreikan-, kroatian, latvian-, liettuan-, maltan-, puolan-, romanian-, ruotsin-, saksan-, slovakin-, sloveenin-, tšekin-, unkarin- ja vironkieliset toisinnot olisi oikaistava. Nämä oikaisut eivät vaikuta muihin kielitoisintoihin.

(7)

Koska liitteisiin tehtäviä oikaisuja ei ole turvallisuussyistä välttämätöntä alkaa soveltaa välittömästi, on aiheellista säätää siirtymäajasta uusiin merkintöihin siirryttäessä, jotta vältetään tarpeettomat kaupankäynnin häiriöt eikä luoda tarpeetonta hallinnollista rasitetta toimijoille.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Direktiivin 2006/112/EY 285 artiklan ensimmäisen alakohdan mukaan jäsenvaltiot, jotka eivät ole käyttäneet neuvoston direktiivin 67/228/ETY (2) 14 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, voivat myöntää vapautuksen arvonlisäverosta sellaisille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 5 000 euroa tai sen vasta-arvo kansallisena valuuttana.

(2)

Alankomaat pyysi 19 päivänä heinäkuuta 2018 komissioon saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa ottaa käyttöön direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeava erityistoimenpide soveltaakseen 25 000 euron suuruista verovapautuksen raja-arvoa. Kyseisellä erityistoimenpiteellä verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 25 000 euroa, saisivat vapautuksen tietyistä tai kaikista direktiivin 2006/112/EY XI osaston 2–6 luvussa tarkoitetuista arvonlisäveroon liittyvistä velvoitteista.

(3)

Direktiivin 2006/112/EY 281–294 artiklassa säädetty pienten yritysten erityisjärjestelmän korkeampi raja-arvo on yksinkertaistamistoimenpide, koska sillä voidaan vähentää huomattavasti pienten yritysten arvonlisäverovelvoitteita. Kyseinen erityisjärjestelmä on verovelvollisille valinnainen.

(4)

Komissio on direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti antanut Alankomaiden hakemuksen tiedoksi muille jäsenvaltioille 9 päivänä elokuuta 2018 päivätyillä kirjeillä, lukuun ottamatta Espanjaa ja Kyprosta, joille hakemus annettiin tiedoksi 10 päivänä elokuuta 2018 päivätyillä kirjeillä. Komissio ilmoitti Alankomaille 13 päivänä elokuuta 2018 päivätyllä kirjeellä, että se oli saanut kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeelliset tiedot.

(5)

Pyydetty poikkeus on komission 25 päivänä kesäkuuta 2008 neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Pienet ensin” – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”) politiikkatavoitteiden mukainen.

(6)

Koska Alankomaat katsoo, että raja-arvon korottaminen vähentää pienten yritysten arvonlisäverovelvoitteita ja näin ollen niille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, Alankomaille olisi annettava lupa soveltaa erityistoimenpidettä rajoitetun ajan 31 päivään joulukuuta 2022. Pienten yritysten erityisjärjestelmä on valinnainen, joten verovelvolliset voisivat edelleen valita tavanomaiset arvonlisäverojärjestelyt.

(7)

Koska direktiivin 2006/112/EY 281–294 artiklaa, jotka koskevat pienten yritysten erityisjärjestelmää, ollaan parhaillaan tarkastelemassa uudelleen, on mahdollista, että direktiivi, jolla muutetaan kyseisiä artikloja, annetaan ja sillä asetetaan päivämäärä, josta lähtien jäsenvaltioiden on sovellettava kansallisia säännöksiä, ennen kuin poikkeuksen voimassaoloaika päättyy 31 päivänä joulukuuta 2022. Tällöin päätöstä ei olisi enää sovellettava.

(8)

Alankomaiden toimittamista tiedoista ilmenee, että korotetulla raja-arvolla on vain vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kerättävien Alankomaiden verotulojen kokonaismäärään.

(9)

Poikkeuksella ei ole vaikutuksia arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin, koska Alankomaiden on määrä tehdä kompensaatiolaskelma neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 (3) 6 artiklan mukaisesti,

(1)

Ehdotetussa kansalaisaloitteessa ”EU:n laajuinen kansanäänestys Yhdistyneen kuningaskunnan jäämisen tai eroamisen puolesta” todetaan seuraavaa: ”Kaikilla EU:n kansalaisilla olisi oltava mahdollisuus ilmaista poliittinen näkemyksensä siitä, haluavatko he, että Yhdistynyt kuningaskunta jää Euroopan unioniin”.

(2)

Ehdotetun aloitteen päätavoitteet ovat: ”Tämä kansanäänestys ei ole sitova vaan mielipidekysely. Euroopan komission olisi tuettava tätä mielipidekyselyä, joka antaisi kaikille EU:n 28 jäsenvaltion kansalaisille mahdollisuuden ilmaista toiveensa siitä, pitääkö brexitin toteutua vai ei. Toivomme voivamme luottaa Euroopan komission sataprosenttiseen tukeen, koska näkemyksemme mukaan ei voida suvaita, että kaikkia EU:n kansalaisia johdettiin harhaan julkisessa kansanäänestyksessä lupauksilla ja lausunnoilla, jotka eivät olleet missään suhteessa todellisuuteen.”

(3)

Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella (SEU-sopimus), vahvistetaan unionin kansalaisuuden merkitystä ja edistetään unionin demokraattista toimintaa muun muassa määräämällä, että kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa eurooppalaisen kansalaisaloitteen kautta.

(4)

Kansalaisaloitteen tekemistä varten vaadittavien menettelyjen ja edellytysten olisi tämän vuoksi oltava selkeitä, yksinkertaisia, käyttäjäystävällisiä ja kansalaisaloitteen luonteeseen nähden oikeasuhteisia, jotta voidaan edistää kansalaisten osallistumista ja tehdä unionista helpommin lähestyttävä.

(5)

Jokaisen jäsenvaltion oikeus erota Euroopan unionista on määritelty SEU-sopimuksen 50 artiklan 1 kohdassa, jonka mukaan jäsenvaltio voi valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti päättää erota unionista.

(6)

Vaikka Euroopan komissio pitää valitettavana Yhdistyneen kuningaskunnan päätöstä erota Euroopan unionista, kuten Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi 24 päivänä kesäkuuta 2016 (2) yhdessä Euroopan parlamentin puhemiehen Martin Schulzin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion pääministerin Mark Rutten kanssa, perussopimuksissa ei ole oikeusperustaa sellaisen säädöksen antamiseksi, joka on yhteydessä SEU-sopimuksen 50 artiklan nojalla eroamisilmoituksen antaneen jäsenvaltion päätöksentekoprosessiin.

(7)

Ehdotettu kansalaisaloite ”EU:n laajuinen kansanäänestys Yhdistyneen kuningaskunnan jäämisen tai eroamisen puolesta” ylittää näistä syistä selvästi komission toimivallan tehdä perussopimusten soveltamiseksi ehdotus unionin säädökseksi, mihin sovelletaan asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohtaa luettuna yhdessä 2 artiklan 1 alakohdan kanssa,

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 6 artiklan 2 kohdan mukaan alusten omistajien on varmistettava, että kierrätettäväksi tarkoitetut alukset kierrätetään ainoastaan sellaisissa aluskierrätyslaitoksissa, jotka on sisällytetty mainitun asetuksen 16 artiklan mukaisesti julkaistavaan aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon.

(2)

Eurooppalainen luettelo vahvistetaan komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2016/2323 (2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2018/1478 (3).

(3)

Tanska on ilmoittanut komissiolle, että sen alueella sijaitseva aluskierrätyslaitos (4) on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta asetuksen (EU) N:o 1257/2013 14 artiklan mukaisen luvan. Tanska on toimittanut komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot kyseisen laitoksen sisällyttämiseksi eurooppalaiseen luetteloon. Eurooppalaista luetteloa olisi siksi ajantasaistettava sisällyttämällä siihen kyseinen laitos.

(4)

Italia on ilmoittanut komissiolle, että sen alueella sijaitseva aluskierrätyslaitos (5) on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta asetuksen (EU) N:o 1257/2013 14 artiklan mukaisen luvan. Italia on toimittanut komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot kyseisen laitoksen sisällyttämiseksi eurooppalaiseen luetteloon. Eurooppalaista luetteloa olisi siksi ajantasaistettava sisällyttämällä siihen kyseinen laitos.

(5)

Suomi on ilmoittanut komissiolle, että sen alueella sijaitseva aluskierrätyslaitos (6) on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta asetuksen (EU) N:o 1257/2013 14 artiklan mukaisen luvan. Suomi on toimittanut komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot kyseisen laitoksen sisällyttämiseksi eurooppalaiseen luetteloon. Eurooppalaista luetteloa olisi siksi ajantasaistettava sisällyttämällä siihen kyseinen laitos.

(6)

Komissio on vastaanottanut asetuksen (EU) N:o 1257/2013 15 artiklan 1 kohdan mukaisia hakemuksia kahden Turkissa sijaitsevan aluskierrätyslaitoksen (7) sisällyttämiseksi eurooppalaiseen luetteloon. Arvioituaan asetuksen (EU) N:o 1257/2013 15 artiklan mukaisesti toimitettua tai kerättyä tietoa ja näyttöä komissio katsoo, että kyseiset laitokset täyttävät mainitun asetuksen 13 artiklassa vahvistetut vaatimukset, jotka koskevat aluskierrätystoiminnan harjoittamista ja aluskierrätyslaitosten sisällyttämistä eurooppalaiseen luetteloon. Eurooppalaista luetteloa olisi siksi ajantasaistettava sisällyttämällä siihen kyseiset laitokset.

(7)

Komissio on vastaanottanut asetuksen (EU) N:o 1257/2013 15 artiklan 1 kohdan mukaisen hakemuksen Amerikan yhdysvalloissa sijaitsevan aluskierrätyslaitoksen (8) sisällyttämiseksi eurooppalaiseen luetteloon. Arvioituaan mainitun asetuksen 15 artiklan mukaisesti toimitettua tai kerättyä tietoa ja näyttöä komissio katsoo, että kyseinen laitos täyttää mainitun asetuksen 13 artiklassa vahvistetut vaatimukset, jotka koskevat aluskierrätystoiminnan harjoittamista ja aluskierrätyslaitosten sisällyttämistä eurooppalaiseen luetteloon. Eurooppalaista luetteloa olisi siksi ajantasaistettava sisällyttämällä siihen kyseinen laitos.

(8)

Lisäksi on tarpeen korjata muutamia tietovirheitä ja epäjohdonmukaisuuksia, joita eurooppalaisen luettelon kohdissa on havaittu.

(9)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2016/2323 olisi muutettava.

(10)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1257/2013 25 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,