1 artikla

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 muuttaminen

Muutetaan delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014 seuraavasti:

1)

korvataan 43 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3.   Jäsenvaltion on mukautettava viiteosuutta, jos se arvioi että kyseisen osuuden kehitykseen kohdistuu merkittävä vaikutus erityisesti sen vuoksi, että luonnonmukaisessa tuotannossa oleva ala tai pienviljelijäjärjestelmään osallistujien määrä muuttuu, tai silloin kun jäsenvaltio tekee päätöksen asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan a, b tai c alakohdan mukaisesti. Tällöin jäsenvaltion on annettava mukautus perusteluineen tiedoksi komissiolle viipymättä.”

2)

korvataan 44 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1.   Jäsenvaltio voi säätää viljelijöiden yksilökohtaisista velvoitteista olla muuttamatta pysyvän nurmen käyttötarkoitusta, myös silloin kun jäsenvaltio soveltaa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan a alakohtaa, olla kyntämättä pysyvän nurmen aloja ilman ennakkolupaa. Viljelijälle on ilmoitettava kyseisestä velvoitteesta viipymättä ja joka tapauksessa ennen sen vuoden 15 päivää marraskuuta, jona asianomainen jäsenvaltio antaa kyseisen säännöksen. Kyseistä velvoitetta sovelletaan ainoastaan viljelijöihin, joita koskevat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston 3 luvun mukaiset velvoitteet sellaisten pysyvän nurmen alojen osalta, joihin ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 1307/2013 45 artiklan 1 kohtaa. Luvan myöntämisessä voidaan soveltaa puolueettomia ja syrjimättömiä perusteita, mukaan lukien ympäristöön liittyvät perusteet. Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun lupaan sovelletaan edellytystä, jonka mukaan toinen, vastaavasta määrästä hehtaareita koostuva ala perustetaan pysyväksi nurmeksi, tai jos jäsenvaltio soveltaa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan a alakohtaa, edellytystä, jonka mukaan toinen tai sama ala perustetaan pysyväksi nurmeksi, kyseistä alaa pidetään asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan h alakohdasta poiketen pysyvänä nurmena ensimmäisestä muuttamisen, mukaan lukien kyntäminen, jälkeisestä päivästä alkaen. Tällaisia aloja on käytettävä heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyyn vähintään viiden perättäisen vuoden ajan niiden muuttamispäivästä, mukaan lukien kyntäminen. Jäsenvaltio voi kuitenkin päättää, että silloin kun viljelijä muuttaa heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyyn jo käytettyjen alojen käyttötarkoituksen pysyväksi nurmeksi, tällaisia aloja on käytettävä heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyyn vielä niin monta vuotta kuin tarvitaan viiteen perättäiseen vuoteen.”

3)

Muutetaan 45 artikla seuraavasti: a) korvataan 2 kohta seuraavasti: ”2.   Kesantoalalla ja mesikasveille (runsaasti siitepölyä ja mettä sisältävät kasvit) kylvetyllä kesantoalalla ei saa olla maataloustuotantoa. Jäsenvaltion on vahvistettava ajanjakso, jonka ajan maa on pidettävä kesannolla tietyn kalenterivuoden aikana. Tämä ajanjakso ei saa olla kuutta kuukautta lyhyempi. Jäsenvaltion on vahvistettava luettelo mesikasveille kylvetyllä kesantoalalla käytettävistä runsaasti siitepölyä ja mettä sisältävistä kasveista. Luettelossa ei saa olla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (*1) 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja haitallisia vieraskasvilajeja. Tällaisiin aloihin ei saa kuulua aloja, joilla kasvaa tavanomaisesti sadonkorjuuta varten kylvettäviä viljelykasveja. Jäsenvaltio voi vahvistaa lisävaatimuksia. Tällaisilla aloilla voi kasvaa ruohovartisia lajeja, mutta mesikasvien on oltava enemmistönä. Mesikasveille (runsaasti siitepölyä ja mettä sisältävät kasvit) kylvetylle kesantoalalle saa asentaa mehiläispesiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 a kohdassa vahvistetun tuotantokieltovaatimuksen soveltamista. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan h alakohdassa säädetään, ala, jota pidetään ekologista alaa koskevan vaatimuksen noudattamiseksi kesannolla tai mesikasveille kylvetyllä kesannolla yli viiden vuoden ajan, säilyy peltoalana. (*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35)”" b) lisätään 8 a kohta seuraavasti: ”8 a.   Jäsenvaltion on kiellettävä kasvinsuojeluaineiden käyttö elefanttiheinää (Miscanthus) ja leveäkompassikukkaa (Silphium perfoliatum) kasvavilla aloilla, lukuun ottamatta ensimmäisenä vuonna, jolloin viljelijä kylvää kyseisiä lajeja. Jäsenvaltion on vahvistettava vaatimukset, jotka koskevat kivennäislannoitteiden käyttöä kyseisillä aloilla, ottaen huomioon ekologisen alan tavoite erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja parantamisen osalta.”

2 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan tukihakemuksiin, jotka liittyvät kalenterivuosiin 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen.

Asetuksen 1 artiklan 3 kohtaa sovelletaan tukihakemuksiin, jotka liittyvät kalenterivuosiin 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen.

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

Sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE

Tavaran kuvaus	Luokittelu (CN-koodi)	Perusteet
(1)	(2)	(3)
Eripituiset eristetyt kaapelit (ns. pinoamiskaapelit), joissa on liitin molemmissa päissä. Kukin kaapeli koostuu 32 eristetystä yksittäisestä, enintään 1 000 V:n jännitettä varten tarkoitetusta sähköjohtimesta, jotka on niputettu 16:ksi vaipalla päällystetyksi parikaapeliksi, jotka eivät ole kierrettyjä. Nämä parit on päällystetty metallifoliolla ja metallilangoilla. Kaapelit liittävät toisiinsa kytkimiä, jotka muodostavat kytkentäasemia (nk. pinoja), joita käytetään tietoliikenneverkoissa (lähiverkoissa (LAN)). Ne mahdollistavat datansiirron kaksisuuntaisesti kytkimien välillä Ethernet-teknologiaa käyttäen. Kaapeleilla ei ole lisätoimintoja (esim. sähkönsyöttö). Katso kuva (*1).	8544 42 10	Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8544 , 8544 42 ja 8544 42 10 nimiketekstien mukaisesti. Datasiirto Ethernetin kaltaista tietoliikenneteknologiaa käyttävien laitteiden välillä katsotaan tietoliikenteeksi sovellettaessa CN-koodia 8544 42 10 (ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1112/2012 (1)). Kyseiset kaapelit on suunniteltu käytettäväksi lähiverkoiksi (LAN) konfiguroiduissa tietoliikenneverkoissa. Sen vuoksi niitä on pidettävä sähköjohtimina, joissa on liittimiä ja joita käytetään tietoliikenneverkoissa (ks. myös yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset alanimikkeeseen 8544 42 10 ). Tavarat on sen vuoksi luokiteltava CN-koodiin 8544 42 10 muuksi enintään 1 000 V:n jännitettä varten tarkoitetuksi sähköjohtimeksi, jossa on liittimiä ja jollaisia käytetään tietoliikenteessä.

---

(*1)  Kuva on ainoastaan ohjeellinen.

(1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1112/2012, annettu 23 päivänä marraskuuta 2012, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön (EUVL L 329, 29.11.2012, s. 9).

1 artikla

Hyväksytään nimitystä ”Chianti Classico” (SAN) koskevan eritelmän muutos, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1 artikla

Muutetaan päätös 2010/96/YUTP seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2.   Edellä 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n sotilasoperaatio toteutetaan Somaliassa sekä antamalla strategista neuvontaa puolustusalan instituutioiden kehittämiseksi että suorana tukena Somalian kansalliselle armeijalle koulutuksen, neuvomisen ja opastuksen muodossa. EU:n sotilasoperaatio osallistuu vuodesta 2019 alkaen erityisesti Somalian kansallisen armeijan omien koulutusvalmiuksien kehittämiseen, jotta taktisille yksiköille tarkoitetut koulutustoimet voitaisiin siirtää sille, kun ehdot täyttyvät; se antaa opastusta Somalian omistuksessa olevalle ja tarjoamalle koulutukselle. EU:n sotilasoperaatio on myös valmis antamaan keinojensa ja voimavarojensa puitteissa tukea muille unionin toimijoille niiden turvallisuus- ja puolustusalan toimeksiantojen toteuttamisessa Somaliassa.”

2)

Lisätään 10 artiklaan kohta seuraavasti: ”7.   Rahoitusohje EU:n sotilasoperaation yhteisiä kustannuksia varten 1 päivänä tammikuuta 2019 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyvälle kaudelle on 22 980 000 euroa. Päätöksen (YUTP) 2015/528 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusohjeen prosenttiosuus on 0 prosenttia, ja mainitun päätöksen 34 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu prosenttiosuus on 0 prosenttia.”

3)	Korvataan 12 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2.   EU:n sotilasoperaation toimeksianto päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

1 artikla

2 artikla

3 artikla

4 artikla

5 artikla

LIITE

UNIONIN OSUUS PIENASEIDEN JA KEVYIDEN ASEIDEN VALVONTATOIMIA LÄNSI-BALKANILLA KOSKEVASSA SEESACIN HANKKEESSA, JOLLA PANNAAN TÄYTÄNTÖÖN ALUEELLINEN ETENEMISSUUNNITELMA KESTÄVÄN RATKAISUN LÖYTÄMISEKSI PIENASEIDEN JA KEVYIDEN ASEIDEN/AMPUMA-ASEIDEN JA NIIDEN AMPUMATARVIKKEIDEN LAITTOMAAN HALLUSSAPITOON, VÄÄRINKÄYTTÖÖN JA KAUPPAAN LÄNSI-BALKANIN ALUEELLA

1.   Johdanto ja tavoitteet

Kaakkois-Eurooppa on edelleen huolta aiheuttava alue ja huomattava haaste pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman keskittymisen ja kaupan torjumista koskevassa EU:n strategiassa, jäljempänä ’EU:n pienasestrategia’. Vaikka viime vuosina on saatu aikaan merkittävää edistystä, pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä ampumatarvikkeiden keskittyminen, epäasianmukaiset varastointiolosuhteet, laiton hallussapito sekä päätöksenteko ja riittämätön täytäntöönpanokyky yhdessä hauraiden poliittisten järjestelmien kanssa heikentävät yhä pienaseiden ja kevyiden aseiden valvontatoimien tehokkuutta. Jotta voidaan varmistaa jatkuva edistys, turvata saadut tulokset ja valmistella pohjaa pitkän aikavälin kestävälle ratkaisulle, johon kuuluu täysi yhdenmukaistaminen unionin lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen kanssa ja kansainvälisten standardien noudattaminen, tuen jatkaminen pienaseiden ja kevyiden aseiden Kaakkois-Eurooppaan tai sieltä pois suuntautuvan laittoman kaupan ja leviämisen aiheuttaman uhan torjumiseksi on olennainen osa EU:n pienasestrategian tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavia unionin toimia.

Alueellinen etenemissuunnitelma kestävän ratkaisun löytämiseksi pienaseiden ja kevyiden aseiden/ampuma-aseiden ja niiden ampumatarvikkeiden laittomaan hallussapitoon, väärinkäyttöön ja kauppaan Länsi-Balkanin alueella vuoteen 2024 mennessä, jäljempänä ’etenemissuunnitelma’, laadittiin jäljellä oleviin pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnan haasteisiin vastaamiseksi ja vahvistamaan Länsi-Balkanin alueen sitoutumista ampuma-aseiden laittoman kaupan ja väärinkäytön torjumiseen; etenemissuunnitelman laativat Länsi-Balkanin pienaseita ja kevyitä aseita käsittelevät lautakunnat 29. toukokuuta 2018 Tiranassa kuulemismenettelyn jälkeen, johon osallistuivat asiaankuuluvat instituutiot ja kansainväliset järjestöt. Etenemissuunnitelma vahvistettiin Lontoossa 9. heinäkuuta 2018 Länsi-Balkanin huippukokouksen yhteydessä. Etenemissuunnitelmassa visioidaan Länsi-Balkania nykyistä turvallisempana alueena, joka on turvallisuuden viejä ja jossa kokonaisvaltaiset ja kestävät unionin ja muiden kansainvälisten standardien kanssa täysin yhdenmukaistetut valvontamekanismit ovat käytössä ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden laittoman hallussapidon, väärinkäytön ja kaupan tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja valvomiseksi ja niistä syytteeseen asettamiseksi. Etenemissuunnitelmaa on kehitetty ohjaavaksi asiakirjaksi, jossa esitetään sovitut suorituskyvyn tasot ja hahmotellaan strategisella, poliittisella ja operatiivisella tasolla tarvittava edunsaajien sitoutuminen, ja se pohjautuu Länsi-Balkanin viranomaisten poliittiseen sitoutumiseen YK:n ja unionin asevalvontasitoumuksiin ja strategisiin asiakirjoihin.

Pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnasta vastaava Kaakkois-Euroopan selvitystoimisto (SEESAC) pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen torjuntaa koskevan alueellisen täytäntöönpanosuunnitelman täytäntöönpanoelimenä tuki etenemissuunnitelman laatimista sekä koordinoi ja tukee sen täytäntöönpanoa. Näin ollen tällä toimella vahvistetaan pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnan tukea, jota on annettu neuvoston päätöksillä 2010/179/YUTP, 2013/730/YUTP ja (YUTP) 2016/2356. Toimella edistetään entisestään menettelyjä ja toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen kestävän pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnan saavuttamiseksi Länsi-Balkanilla.

Tällä toimella a) tuetaan etenemissuunnitelman täytäntöönpanon koordinointia, b) tuetaan pienaseita ja kevyitä aseita/ampuma-aseita koskevan lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen yhteensovittamista unionin lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen kanssa, ja c) tehdään mahdolliseksi selkeän käsityksen muodostaminen nykyisistä puutteista ja tarpeista, jotta laittoman ampuma-aseiden kaupan rajatylittäviä havaitsemisvalmiuksia voitaisiin edelleen parantaa hyödyntämällä Kaakkois-Euroopan ampuma-aseita koskevien yhteyspisteiden perustamista. Toimella myös varmistetaan parempi kokonaiskuva nykytilanteesta ja tunnistetaan kohteita valmiuksien tukemiselle pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman leviämisen ja kaupan ehkäisemiseksi Ukrainassa ja Valko-Venäjällä; työ perustuu päätöksellä (YUTP) 2016/2356 annettuun apuun ja se tukee pienaseiden ja kevyiden aseiden laittomasta kaupasta ja kertymisestä aiheutuvan uhan pienentämistä Kaakkois-Euroopassa (SEESAC IV). Tämän toimen täytäntöönpanolla täydennetään päätöksen (YUTP) 2016/2356 mukaisia toimia ja näin voidaan lisätä vaikuttavuutta torjuttaessa laitonta ampuma-aseiden kauppaa. Tällä varmistetaan ampuma-aseiden laitonta kauppaa koskevien muiden toimien ja aloitteiden koordinointi alueella, jotta voidaan hyödyntää synergioita, vahvistaa yhteentoimivuutta ja välttää toimien päällekkäisyyttä (1).

Hankkeen yleisenä tavoitteena on edesauttaa eurooppalaista ja globaalia rauhaa ja turvallisuutta torjumalla uhkaa, jonka pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden keskittyminen Kaakkois-Eurooppaan ja sinne tai sieltä pois suuntautuva laiton kauppa aiheuttavat. Samalla hankkeella vahvistetaan alueellista vakautta, koska työ tehdään alueellisen yhteistyöneuvoston (RCC) puitteissa ja yhteistyössä muiden asiaankuuluvien kansainvälisten kumppaneiden ja aloitteiden kanssa.

Hanke edistää suoraan EU:n turvallisuusstrategian, EU:n pienasestrategian, ampuma-aseita koskevan EU:n strategian, EU:n ja Kaakkois-Euroopan alueen välisen ampuma-aseiden laitonta kauppaa koskevan toimintasuunnitelman 2015–2019, jäljempänä ’vuosien 2015–2019 toimintasuunnitelma’, järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin, mukaan lukien Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) ampuma-aseita koskevan ensisijaisen toiminta-alan toimet, asekauppasopimuksen, pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa-alueiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskevan YK:n toimintaohjelman, kansainvälisen jäljittämisvälineen, YK:n ampuma-asepöytäkirjan ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000) täytäntöönpanoa, ja se lisää erityisesti alueellista yhteistyötä pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden leviämisen aiheuttaman uhan torjunnassa. Hankkeen tulokset vaikuttavat suoraan myös rauhanomaisia ja oikeudenmukaisia yhteiskuntia koskevan, YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 16 toteutumiseen, erityisesti alatavoitteen 16.1 osalta (pyrkimys vähentää merkittävästi kaikkia väkivallan muotoja ja niihin liittyviä kuolemantapauksia kaikkialla) ja alatavoitteen 16.4 osalta (pyrkimys vähentää merkittävästi aseiden laittomia siirtoja). Lisäksi hankkeella täydennetään komission toimintasuunnitelmaa ampuma-aseiden ja räjähteiden laittoman kaupan torjumiseksi unionissa.

Hankkeella toteutetaan erityisesti seuraavat toimet:

—	koordinoidaan ja seurataan kestävän ratkaisun löytämiseksi pienaseiden ja kevyiden aseiden/ampuma-aseiden ja niiden ampumatarvikkeiden laittomaan hallussapitoon, väärinkäyttöön ja kauppaan Länsi-Balkanin alueella tehdyn etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa;

—	tuetaan Länsi-Balkanin viranomaisia niiden asevalvontalainsäädännön täydessä yhdenmukaistamisessa unionin sääntelykehyksen ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten velvoitteiden kanssa; ja

—	tuetaan laittoman asekaupan torjumista Länsi-Balkanilla, Moldovan tasavallassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä valmiuksien arvioinneilla ja teknisellä tuella lainvalvonta- ja rajapoliisiviranomaisille.

Tämä jatkohanke perustuu päätösten 2013/730/YUTP ja (YUTP) 2016/2356 onnistuneeseen täytäntöönpanoon, ja EU:n pienasestrategian mukaisesti sillä pyritään entisestään vahvistamaan kumppanien valvontajärjestelmiä ja tukemaan edelleen monenvälisyyttä vahvistamalla vakiintuneita alueellisia mekanismeja, joilla torjutaan pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden tarjontaa ja epävakautta aiheuttavaa leviämistä. Lisäksi hankkeella pyritään laajempaan alueelliseen ulottuvuuteen tietämyksen siirtoon tähtäävillä kohdennetuilla toimilla, jotta varmistettaisiin Kaakkois-Euroopan instituutioiden kehittämien valmiuksien jakaminen mahdollisten muiden huolta aiheuttavien maantieteellisten alueiden kanssa.

2.   Täytäntöönpanevan järjestön valinta ja koordinointi muiden asiaankuuluvien rahoitusaloitteiden kanssa

SEESAC on YK:n kehitysohjelman (UNDP) ja RCC:n yhteinen aloite ja toimii yhteyspisteenä pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin liittyvissä toimissa Kaakkois-Euroopassa. SEESAC on pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen torjuntaa koskevan alueellisen täytäntöönpanosuunnitelman täytäntöönpanoelimenä työskennellyt vuodesta 2002 kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa Kaakkois-Euroopassa kokonaisvaltaisen lähestymistavan panemiseksi täytäntöön pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnassa toteuttamalla useita erilaisia toimia: strategisen ja operatiivisen alueellisen yhteistyön edistäminen, instituutioiden politiikan kehittämisen ja valmiuksien parantamisen tukeminen, valistuskampanjat sekä pienaseiden ja kevyiden aseiden keruukampanjat, varastojen hallinnointi, ylijäämien vähentäminen, merkitsemiseen ja jäljittämiseen liittyvien voimavarojen parantaminen sekä tehostettu asevientivalvonta. SEESAC on tällä tavoin hankkinut ainutlaatuiset valmiudet ja kokemuksen toteuttaa monien sidosryhmien kanssa alueellisia toimia, joissa otetaan huomioon alueen kumppanien yhteinen poliittinen ja taloudellinen tausta; näin se varmistaa kansallisen ja alueellisen vastuunottamisen sekä toimiensa pitkän aikavälin kestävyyden ja vahvistanut asemansa tärkeimpänä alueellisena toimijana pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnan alalla.

SEESAC pitää edelleen yllä kahden- ja monenvälisiä viestintäkanavia kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Tässä yhteydessä SEESAC toimii edelleen myös pienaseiden ja kevyiden aseiden Kaakkois-Euroopan alueellisen ohjausryhmän sihteeristönä. Lisäksi SEESAC toimii varastojen vähentämisen alueellista lähestymistapaa (RASR) koskevan aloitteen sihteeristönä. SEESAC on myös osa pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä miinatyön koordinaatiokokouksia, jotka ovat pienaseiden ja kevyiden aseiden valvontatoimien epävirallinen koordinaatiomekanismi, jossa ovat mukana Nato, unioni, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) ja SEESAC. SEESAC osallistuu säännöllisesti asiaankuuluviin alueellisiin foorumeihin. SEESAC pitää edelleen yllä laajaa virallisten ja epävirallisten kumppanuuksien verkostoa erilaisten järjestöjen, kuten asevalvonnan todentamista ja täytäntöönpanoa avustavan alueellisen keskuksen (RACVIAC – Centre for Security Cooperation) ja Etyjin turvallisuusyhteistyöfoorumin, kanssa. Säännöllisiä koordinointikokouksia sekä tiedonvaihtoa muiden YK:n järjestöjen, kuten UNODCin ja UNODAn, kanssa järjestetään muun muassa pienaseiden alalla toteutettavan YK:n koordinointitoiminnan (CASA) välityksellä. Näin ollen SEESAC toimii alueellisena keskuksena ja yhteyspisteenä, jossa käsitellään useita erilaisia turvallisuusalan uudistukseen liittyviä asioita ja keskitytään erityisesti pienaseiden ja kevyiden aseiden valvontaan ja varastojen hallinnointiin. SEESAC on tiiviissä yhteydessä ja tukee asiaankuuluvia unionin instituutioita kaakkoiseurooppalaisten vastapuoltensa tehokkaammassa tavoittamisessa; pääasiallisesti SEESAC toimii komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston ja Europolin sekä unionin johtamien aloitteiden kuten EMPACTin ampuma-aseita koskevan ensisijaisen toiminta-alan toimien ja Euroopan ampuma-aseiden asiantuntijatyöryhmän (EFE) kanssa.

SEESACin toimipaikka on Belgradissa, mutta se toimii tällä hetkellä kaikkialla Kaakkois-Euroopassa toteuttaen toimia Albaniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Kosovossa, Montenegrossa, Serbiassa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja Moldovan tasavallassa sekä toteuttaa rajallisia tukitoimia Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Aikaisemmin SEESAC toimi myös Bulgariassa, Kroatiassa ja Romaniassa. Alueellinen vastuunotto taataan RCC:n sekä pienaseiden ja kevyiden aseiden alueellisen ohjausryhmän kautta, jossa kaikkien Kaakkois-Euroopan kumppanien edustajat antavat SEESACin toiminnalle strategista ohjausta ja esittävät aloitteita ja pyyntöjä.

SEESAC on ollut edelläkävijänä luomassa toimintatapaa, joka perustuu yhteisten ongelmien ratkaisemiseen alueellisten aloitteiden avulla ja jolla on saatu aikaan vaikuttavia tuloksia Kaakkois-Euroopassa, koska ratkaisevan tärkeän tiedonjaon ja sen mukanaan tuoman terveellisen alueellisen kilpailun lisäksi toimintatavan avulla myös saavutetaan johdonmukaisia ja helposti mitattavissa olevia kansallisen ja alueellisen tason tuloksia kokonaisvaltaisen täytäntöönpanomenettelyn kautta. Vuotuisten alueellisen ohjausryhmän kokousten järjestäminen ja SEESACin osallistuminen kaikkiin asiaankuuluviin prosesseihin ja aloitteisiin mahdollistaa oikea-aikaisen ja avoimen tiedonvaihdon, vankan tilannetietoisuuden ja tarvittavan kaukokatseisuuden, joilla varmistetaan täytäntöönpano, jossa ei ole päällekkäisyyksiä ja jossa otetaan huomioon hallitusten ja alueiden nykyiset tarpeet ja kehityssuuntaukset.

SEESAC perustaa kaiken toimintansa vastapuolten ilmaisemiin tarpeisiin ja kerättyihin perustietoihin ja varmistaa toiminnan ennakkoehtona, että kansalliset sidosryhmät antavat hyväksyntänsä ja poliittisen tukensa. Tämän lisäksi kaikkia pyrkimyksiä ohjaa unionin johtamien prosessien sekä unionin standardien ja kriteerien täyttämisen tukeminen. SEESACin aikaisemmin toteuttamissa unionin rahoittamissa hankkeissa suunnitellut toimet onnistuivat erittäin hyvin ja tuottivat kestäviä hanketuloksia kehittäen ja edistäen kumppanien vastuuottoa sen hankkeista ja toimista ja edistäen alueellista koordinointia, kokemusta ja parhaiden käytäntöjen jakamista sekä alueellista tutkimusta. SEESACin asiantuntemus pienaseiden ja kevyiden aseiden alalla ja perusteellinen tietämys alueellisista asioista sekä sen asiaankuuluvat sidosryhmät tekevät siitä tämän toiminnan osalta kaikkein sopivimman täytäntöönpanokumppanin.

Hankkeella myös täydennetään nykyisiä kansallisia ja alueellisia toimia mahdollisimman suureen yhteisvaikutukseen pyrkien. SEESAC työskentelee yhdessä seuraavien kansainvälisten tukitoimien kanssa:

—

Bosnia ja Hertsegovinassa: — Unionin hanke, joka koskee varastojen hallintaa, teknistä tukea ja ampumatarvikkeiden ylijäämän pienentämistä (EU STAR -hanke), jota rahoitetaan unionin vakautta ja rauhaa edistävän välineen lyhyen aikavälin osasta ja jonka toteuttaa UNDP:n toimisto Sarajevossa; EU STAR -hanke perustuu tuloksiin ja kokemuksiin, jotka saatiin EXPLODE-hankkeesta, jonka unioni rahoitti ja UNDP toteutti huhtikuun 2013 ja marraskuun 2016 välisenä aikana kestävän varastojen hallintajärjestelmän luomisen tukemisen jatkamiseksi Bosnia ja Hertsegovinassa. — Saksan ulkoasianministeriön rahoittama laittoman asekaupan torjumiseen keskittyvä hanke (CIAT-hanke), jolla avustetaan Bosnia ja Hertsegovinan rajapoliisia sekä maan turvallisuusministeriötä kehittämään valmiuttaan tunnistaa, ehkäistä ja torjua ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden laitonta kauppaa Bosnia ja Hertsegovinasta sekä sen kautta. — Bosnia ja Hertsegovinan puolustusministeriön ja EUFOR Althea -operaation koordinoimien kansainvälisten toimijoiden käyttöön ottama koordinointimekanismi toimien jatkuvan täydentävyyden varmistamiseksi niiden kansainvälisen yhteisön käynnissä olevien toimien kanssa, joilla käsitellään Bosnia ja Hertsegovinan puolustusministeriön hallussa olevien tavanomaisten ampumatarvikkeiden ylijäämävarastojen ongelmaa; yhteydenpito koskee myös mahdollisia tulevia suunnitelmia kampanjasta, jolla kerätään laittomia tavanomaisia aseita Bosnia ja Hertsegovinassa. Tähän mennessä näiden kolmen hankkeen välisellä tiiviillä yhteistyöllä ja koordinoinnilla on saavutettu merkittäviä etuja, mikä puolestaan on parantanut tulosten vaikuttavuutta.

—

Serbiassa Yhdysvaltain ulkoasiainministeriön, UNDP:n ja Etyjin rahoittaman tavanomaisten ampumatarvikkeiden varastojen hallinnointihankkeen (CASM) tarkoituksena on parantaa tavanomaisten ampumatarvikkeiden ennalta määriteltyjen varastointipaikkojen turvallisuutta ja turvatoimia ja tehostaa ampumatarvikkeiden ilmoitettujen ylijäämien hävittämistä;

—

Montenegrossa Montenegron demilitarisointia koskeva hanke (MONDEM), jota hallinnoi UNDP yhdessä Etyjin kanssa ja jonka tarkoituksena on vähentää aseiden leviämisen vastaisen toiminnan riskejä perustamalla turvallisia ja suojattuja tavanomaisten ampumatarvikkeiden varastoinfrastruktuureja ja varastojen hallinnointijärjestelmiä, vähentää yhteisöihin kohdistuvaa räjähdysvaaraa toteuttamalla ympäristöystävällisiä demilitarisointitoimia, hävittää myrkyllisiä, vaarallisia jätteitä (rakettien nestemäistä polttoainetta) ja tukea puolustusalan uudistusta hävittämällä Montenegron puolustusministeriön osoittama rajoitettu määrä raskaita asejärjestelmiä;

—

entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa hanke aseiden ja ampumatarvikkeiden leviämisriskin vähentämiseksi; hankkeella pyritään lisäämään olemassa olevien pienaseiden ja ampumatarvikkeiden varastojen turvallisuutta, sitä hallinnoi sisäasiainministeriö ja sen panee täytäntöön Etyjin operaatio Skopjessa;

—

Kosovossa ampuma-aseiden ja räjähteiden aiheuttaman riskin lieventämistä koskeva hanke (Firearms and Explosives Risk Mitigation, FERM) (entinen KOSSAC-hanke), jonka tarkoituksena oli alun perin vähentää aseellista väkivaltaa Kosovossa ja lisätä yhteisön turvallisuutta ja jolla pyritään tukemaan Kosovon sidosryhmiä pienaseiden ja kevyiden aseiden laajan laittoman hallussapidon ja liikkumisen valvonnassa sekä minimoimaan tällaisten aseiden ja räjähteiden aiheuttamat riskit riskiperusteisen hallinnoinnin ja näyttöön perustuvan lähestymistavan avulla;

—

alueellisesti alueellinen turvallisuusalan uudistusfoorumi (RSSRP), vakiintunut voimavara, joka toteuttaa nopeita, tehokkaita ja tarpeeseen perustuvia teknisen tason ratkaisuja oikeusvaltiotarpeisiin kaikkialla maailmassa ja jonka käynnistysmekanismi on nopea ja perustuu SEESACin ainutlaatuiseen turvallisuusasiantuntijoiden verkostoon, jonka jäsenillä on kokemusta turvallisuusalan uudistuksesta; RSSRP tarjoaa räätälöityä apua, joka keskittyy erityisesti pienaseiden ja kevyiden aseiden valvontaan ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen turvallisuuspolitiikassa.

SEESAC on säännöllisesti yhteydessä Etyjiin, Natoon, Europoliin, EMPACTiin ja Interpoliin sekä muihin asiaankuuluviin toimijoihin varmistaakseen toimien täydentävyyden ja oikea-aikaisuuden sekä kustannustehokkuuden resurssien käytössä.

3.   Hankkeen kuvaus

SEESAC -hankkeen uusi vaihe perustuu päätöksen 2013/730/YUTP tuloksille ja täydentävyydelle päätöksen (YUTP) 2016/2356 kanssa.

Se keskittyy kolmeen pääalaan ja jatkaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa pienaseiden ja kevyiden aseiden uhan torjumiseksi alueella. Kolme pääalaa käsittelevät sekä strategista/poliittista tasoa että operatiivisia näkökohtia, joten kaikkia pienaseiden ja kevytaseiden valvonnan tasoja tuetaan suoraan, painopisteinä etenemissuunnitelman täytäntöönpanoon otettavan alueellisen lähestymistavan tiivis koordinointi, valmiuksien vahvistaminen asevalvonnan alan lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi sekä ymmärryksen lisääminen valmiuksista torjua laitonta kauppaa Ukrainan ja Valko-Venäjän osalta.

Hankkeen tuloksia ovat erityisesti seuraavat:

—	kestävän ratkaisun löytämiseksi pienaseiden ja kevyiden aseiden/ampuma-aseiden ja niiden ampumatarvikkeiden laittomaan hallussapitoon, väärinkäyttöön ja kauppaan Länsi-Balkanin alueella tehdyn etenemissuunnitelman koordinoitu täytäntöönpano;

—	tuki Länsi-Balkanin viranomaisten asevalvonnan alan lainsäädännön täydelle yhdenmukaistamiselle unionin sääntelykehyksen ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten velvoitteiden kanssa ja standardointi koko alueella;

—	laittoman asekaupan torjuminen Länsi-Balkanilla, Moldovan tasavallassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä valmiuksien arvioinneilla sekä teknisellä tuella lainvalvonta- ja rajapoliisiviranomaisille.

Hankkeen strategia perustuu SEESACin ainutlaatuiseen lähestymistapaan, eli luottamuksen ja yhteistyön lisäämiseen alueella, mitä konkreettisen ja mitattavissa olevan perinpohjaisen muutoksen aikaan saaminen edellyttää. Erityisesti alueellisella tasolla SEESACin edistämät yhteistyöprosessit, joissa on mukana sekä päätöksentekijöitä että operatiivisen tason toimijoita, ovat osoittautuneet olennaisiksi tietämyksen siirrolle, asiantuntemuksen vaihdolle ja tiedon levittämiselle suotuisan ja kilpailukykyisen toimintaympäristön varmistamisessa. Tämän ansiosta alueen valmiudet ovat lisääntyneet, mutta vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että näin on pystytty rakentamaan luottamusta ja luomaan instituutioiden ja yksittäisten asiantuntijoiden välistä suoraa yhteistyötä, mikä on muun muassa mahdollistanut etenemissuunnitelman laatimisen. Ammatillisen luottamuksen ilmapiiri puolestaan mahdollistaa edistymisen kansallisella tasolla kysymyksissä, joihin etenemissuunnitelmalla puututaan. Lisäksi alueelliseen yhteistyöhön perustuva toimintatapa on tehnyt alueesta avoimemman ja toimivamman asekaupan valvontapyrkimysten suhteen, minkä ansiosta Kaakkois-Euroopan kumppanit kuuluvat asesiirtoja koskevan raportoinnin osalta maailman avoimimpiin. Näin ollen hankkeella jatketaan alueellisen yhteistyön edistämistä oleellisena keinona saada aikaan mitattavissa olevia tuloksia.

Hankkeen maantieteellinen soveltamisala on Kaakkois-Eurooppa, ja sen suoria edunsaajia ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Moldovan tasavalta, Montenegro, Serbia ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Lisäksi hankkeella pyritään parantamaan tukea Itä-Euroopan maille, joilla on vastaavia haasteita pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnassa, muun muassa Moldovan tasavallalle, Ukrainalle ja Valko-Venäjälle, siirtämällä tietämystä ja saatuja kokemuksia sekä Länsi-Balkanilla vuodesta 2001 lähtien kehitetyillä parhailla käytännöillä.

3.1   Kestävän ratkaisun löytämiseksi pienaseiden ja kevyiden aseiden/ampuma-aseiden ja niiden ampumatarvikkeiden laittomaan hallussapitoon, väärinkäyttöön ja kauppaan Länsi-Balkanin alueella tehdyn etenemissuunnitelman täytäntöönpanon koordinointi

Tavoite

Varmistetaan kuuden edunsaajan välinen tehokas koordinaatio etenemissuunnitelman täytäntöönpanossa ja tähän liittyvissä kuudessa toimintasuunnitelmassa, jotka laaditaan sisältämään erityistavoitteita, joita mitataan keskeisillä suorituskykyindikaattoreilla. Edistystä mitataan mekanismilla, jota käytetään etenemissuunnitelman täytäntöönpanon tulosten ja etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa koskevien kumppanien toimintasuunnitelmien seurantaan, arviointiin ja raportointiin.

Kuvaus

Länsi-Balkanin kumppanit vahvistivat Länsi-Balkanin huippukokouksessa Lontoossa 9. heinäkuuta 2018 yhteisen tahdon ja vahvistetun sitoutumisen lopettaa ampuma-aseiden laiton hallussapito, väärinkäyttö ja kauppa vahvistamalla etenemissuunnitelman. Alueellinen etenemissuunnitelma kehitettiin perusteellisen neuvoa-antavan prosessin kautta ja SEESACin tuella, ja se täydentää olemassa olevia unionin toimia kyseisen uhan torjumiseksi, erityisesti vuosien 2015–2019 toimintasuunnitelmaa, komission ja korkean edustajan yhteistä tiedonantoa osatekijöistä laittomien ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niiden ampumatarvikkeiden vastaisen EU:n strategian laatimiseksi ja Europolin EMPACT-työtä alueella. Etenemissuunnitelma on todiste alueen kaikkien sidosryhmien yhteisymmärryksestä tämänhetkistä haasteista, kokonaistavoitteista ja toteutettavien toimien aikataulusta. Se tarjoaa yleisalustan yhteisesti sovittujen keskeisten suorituskykyindikaattoreiden saavuttamiselle strategisella, poliittisella ja operatiivisella tasolla. Näin ollen tähän osaan kuuluvasta työstä seuraa etenemissuunnitelman täytäntöönpanon tehokas koordinaatio alueellisella tasolla; räätälöity tuki pienaseita ja kevyitä aseita käsitteleville lautakunnille ja asiaankuuluville viranomaisille etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa koskevien toimintasuunnitelmien toteuttamisessa; etenemisen säännöllinen seuranta ja arviointi yhteisesti sovittujen keskeisten suorituskykyindikaattoreiden pohjalta; sekä parempi tietämys edunsaajien valmiuksista panna täytäntöön toimia etenemissuunnitelman eri toiminta-aloilla.

Erityisesti hankkeella pyritään koordinoimaan etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa seuraavin keinoin:

—	Viralliset alueellisen etenemissuunnitelman koordinaatiokokoukset, joissa keskitytään edistymisen arviointiin ja tiedonvaihtoon;

—	Asiantuntija-avun ja teknisen avun antaminen paikallisille etenemissuunnitelmien koordinaatiokokouksille, joissa seurataan kumppanien toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa;

—	Laaditaan puolivuosittaiset seuranta- ja arviointiraportit, joilla dokumentoidaan etenemistä, haasteita ja tarpeita etenemissuunnitelman täytäntöönpanossa yhteisesti sovittuihin keskeisiin suorituskykyindikaattoreihin perustuen;

—	Väliarviointi etenemissuunnitelmaa koskevien toimintasuunnitelmien täytäntöönpanosta, mukaan lukien arvio kuuden edunsaajan valmiuksista valvoa pienaseita ja kevyitä aseita;

—	Etenemissuunnitelmaa koskevat tiedotus- ja näkyvyystoimet (mukaan lukien digitaalinen alusta, sidosryhmien osallistaminen ja tietoisuuden lisääminen).

Hankkeen tulokset / täytäntöönpanon indikaattorit:

—	Korkeintaan kuuden alueellisen etenemissuunnitelmaa koskevan koordinaatiokokouksen järjestäminen;

—	Tietojenvaihdon, tietämyksen siirron ja standardoinnin mahdollistaminen;

—	Paikallisten koordinaatiokokousten järjestäminen (enintään yhteensä 36 kpl);

—	Puolivuosittaisten seuranta- ja arviointiraporttien laatiminen (korkeintaan 6 kpl);

—	Väliarviointi, johon kuuluu kuuden etenemissuunnitelmaa toteuttavan edunsaajan valmiuksien arvioiminen;

—	Digitaalisen alustan perustaminen asianmukaisen tiedottamisen ja näkyvyyden varmistamiseksi etenemissuunnitelmalle.

3.2   Tuetaan Länsi-Balkanin viranomaisia asevalvontalainsäädännön täydessä yhdenmukaistamisessa unionin sääntelykehyksen ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten velvoitteiden ja standardien kanssa koko alueella

Tavoite

Tässä osassa annetaan kokonaisvaltaista teknistä tukea unionin sääntelykehyksen ja muiden kansainvälisten sopimusten ja standardien kanssa täysin yhdenmukaisen ja vahvan pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnan oikeudellisen kehyksen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.

Kuvaus

Etenemissuunnitelman tärkein tavoite on varmistaa, että Länsi-Balkanin asevalvontalainsäädäntö on voimassa ja täysin yhdenmukaistettu unionin sääntelykehyksen ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten velvoitteiden kanssa vuoteen 2023 mennessä. Tarve pienaseiden ja kevyiden aseiden/ampuma-aseiden lainsäädäntö- ja sääntelykehykselle on ilmeinen ja kiireellinen Länsi-Balkanilla, jotta asevalvontaa voitaisiin tehokkaasti säännellä ja helpottaa asiaankuuluviin uhkiin vastaamista. Tällainen kehys mahdollistaa myös asevalvontalakien ja -menettelyjen yhteensopivuuden Länsi-Balkanilla ja pienaseiden ja kevyiden aseiden/ampuma-aseiden valvontamenettelyjen ja -käytäntöjen standardoinnin. Kyseisellä standardoinnilla mahdollistettaisiin esteiden poistaminen lainvalvonnan ja oikeuslaitoksen suoralta yhteistyöltä, tiedonvaihdolta ja yhteisiltä tai rinnakkaisilta tutkimuksilta. Se mahdollistaisi myös paremman ja tehokkaamman vastaamisen ampuma-aseisiin liittyviin uhkiin kansallisella, alueellisella ja eurooppalaisella tasolla. Lisäksi hankkeella edistetään sukupuolinäkökulman sisällyttämistä asevalvonnan alan lainsäädäntöön, koska sitä ei usein tunnisteta eikä myöskään oteta riittävästi huomioon lainsäädäntö- ja politiikkakehyksissä, joilla säädellään pienaseiden ja kevyiden aseiden valvontaa Kaakkois-Euroopassa, mikä vähentää asevalvontapyrkimysten kykyä tarjota tehokkaasti turvallisuutta kaikille kansalaisille riippumatta siitä, ovatko he naisia, miehiä, tyttöjä tai poikia.

Tämä osa tukee alueen viranomaisia päätöksen 2013/730/YUTP täytäntöönpanolla annetun asiantuntija-avun pohjalta seuraavissa asioissa: ymmärryksen parantaminen tämänhetkisestä perustasosta ja puutteista oikeudellisissa kehyksissä kuuden edunsaajan osalta; teknisen tuen varmistaminen täydelle yhdenmukaistamiselle unionin sääntelykehyksen ja muiden kansainvälisten sopimusten/standardien kanssa, räätälöityjen kansallisten ja alueellisten aihekohtaisten työpajojen kehittäminen; alueellisen asevalvonnan alan lainsäädännön kokoelmateoksen päivittäminen; edunsaajien oikeudellisen kehyksen tarkistaminen sukupuolinäkökulmasta sen varmistamiseksi, että asevalvontaa säätelevät politiikan eivät sivuuta yhteyksiä pienaseiden ja kevyiden aseiden ja sukupuolen välillä sekä sukupuolta koskevan valmennusohjelman jatkaminen. Toimella tuetaan myös pienaseita ja kevyitä aseita käsittelevien lautakuntien tiedotus- ja vaikuttamisvalmiuksien vahvistamista antamalla koulutusta mediastrategian kehittämisestä.

Tähän tavoitteeseen päästään seuraavilla keinoilla:

—	Laaditaan arvio ja puuteanalyysi kumppanien pienten ja kevyiden aseiden valvontaa koskevista oikeudellisista kehyksistä ja yhdenmukaisuuden asteesta unionin ja kansainvälisen lainsäädännön kanssa sekä alueen menettelyjen standardisoinnin asteesta;

—	Annetaan tukea lainsäädännön standardoinnille ja yhdenmukaistamiselle jatkuvalla ja tarvittaessa annettavalla neuvonnalla sekä järjestämällä aihekohtaisia työpajoja asevalvontaa koskevista laeista, sääntelystä ja rikoslaeista sekä alueellisella että kansallisella tasolla;

—	Alueellisen asevalvonnan alan lainsäädännön kokoelmateoksen päivittäminen helppokäyttöiseksi tiedonlähteeksi pienaseiden ja kevyiden aseiden/ampuma-aseiden valvontaa koskevasta lainsäädännöstä alueella;

—	Oikeudellisen kehyksen tarkistaminen sukupuolinäkökulmasta ja sukupuolta koskevan valmennusohjelman jatkaminen;

—	Koulutusta mediastrategian kehittämisestä.

Hankkeen tulokset / täytäntöönpanon indikaattorit:

—	Arvio- ja puuteanalyysiraportit (6 kpl) jokaisen edunsaajan oikeudellisesta kehyksestä;

—	Korkeintaan kolme alueellista työpajaa ja kuusi aihekohtaista työpajaa edunsaajille;

—	Lainsäädännön ja politiikan ajan tasalle saattamisia koskevan asiantuntija-avun tarjoaminen tarvittaessa;

—	Päivitetty asevalvonnan alan lainsäädännön kokoelmateos, joka on käännetty kaikille asiaankuuluville alueen kielille;

—	Raportit (6 kpl) aseita koskevan oikeudellisen kehyksen sukupuolinäkökulmasta tehdyistä tarkistuksista;

—	Kahden pienaseita ja kevyitä aseita käsittelevien lautakuntien johtajien osallistuminen sukupuolta koskevaan valmennusohjelmaan;

—	Mediastrategioiden kehittäminen ja koulutus.

3.3   Laittoman asekaupan torjuminen Länsi-Balkanilla, Moldovan tasavallassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä valmiuksien arvioinneilla ja teknisellä tuella lainvalvonta- ja rajapoliisiviranomaisille

Tavoite

Ampuma-aseiden laittoman kaupan uhan pienentäminen vahvistamalla lainvalvontaviranomaisten ja rajapoliisin valmiuksia kerätä, analysoida ja jakaa tietoa.

Kuvaus

Tässä osassa arvioidaan alueellisten viranomaisten valmiuksia toteuttaa ehkäisemis- ja tukahduttamistoimia, jotka ovat tarpeen kyseisten viranomaisten lainkäyttöalueelta lähtevän tai siellä tapahtuvan ampuma-aseiden, niissä käytettävien ampumatarvikkeiden ja räjähteiden kaupan onnistuneeksi tunnistamiseksi, estämiseksi ja torjumiseksi. Tuki painottuu perusteelliseen arvioon rajaviranomaisten ja rikospoliisin henkilöstö- ja varustetarpeista, jotka ovat välttämättömiä asianmukaiselle toiminnalle ja suorituskyvylle. Toteutettavan pilottihankkeen tavoitteena on perustaa Kaakkois-Euroopan ballistisen tiedon verkosto, kustannustehokas operatiivinen rakenne ballistisen tiedon vaihtoon, jolla on suora yhteys Europoliin ja jonka tarkoituksena on automatisoida olemassa olevaa ampuma-aserikollisuutta koskevan hyödynnettävissä olevan ballistisen tiedon kerääminen ja vaihto, uusien rikosten ehkäisy ja aserikollisuuden luonnetta ja rikostyyppejä koskevan strategisen kuvan parantaminen.

Ehdotetut toimet täydentävät ja toteutetaan tiiviissä koordinaatiossa meneillään olevien unionin tukemien toimien kanssa Kaakkois-Euroopassa, pääasiallisesti järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin ja erityisesti EMPACTin ampuma-aseita koskevan ensisijaisen toiminta-alan operatiivisten toimintasuunnitelmien sekä Europolin, Frontexin ja Interpolin toimien kanssa. Viimeiseksi todettakoon, että tämän osan toimet edistävät vuosien 2015–2019 toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.

Lisäksi Moldovan tasavallan, Ukrainan ja Valko-Venäjän viranomaiset meneillään oleviin Kaakkois-Euroopan alueellisiin yhteistyöprosesseihin mukaan ottaneen onnistuneen lähestymistavan pohjalta on tunnistettu useita pienaseiden ja kevyiden aseiden valvontatarpeita. Moldovan tasavallan, Ukrainan ja Valko-Venäjän pienaseita ja kevyitä aseita valvovien viranomaisten yleisten rikostorjuntavalmiuksien ja erityisesti pienaseiden ja kevyiden aseiden/ampuma-aseiden leviämiseen ja kauppaan liittyvien valmiuksien parantamiseksi tässä osassa arvioidaan kriittisiä pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnan osa-alueita mainituilla lainkäyttöalueilla ja siten pohjustetaan kohdennettuja toimia pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan muodostamaan uhkaan vastaamiseksi.

Keskeiset suunnitellut toimet:

—	Laittoman asekaupan torjuntaa koskeva tarvearvio Länsi-Balkanin rajapoliisi- ja rikospoliisiviranomaisista;

—

Pohjautuen ampuma-aseita koskevien yhteyspisteiden perustamista koskevaan tällä hetkellä työhön annetaan käytännön tukea tiedonvaihtovalmiuksien, erityisesti ballistista näyttöä koskevien tiedonvaihtovalmiuksien, kehittämiseen sekä erityiskaluston hankintoihin ampuma-aseita koskevien yhteyspisteiden tukemiseksi;

—

Arvioidaan Moldovan tasavallan, Ukrainan ja Valko-Venäjän valmiuksia valikoitujen pienaseiden ja kevyiden aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden valvontaan liittyvien seikkojen ja laittoman ampuma-aseiden kaupan torjumisen osalta keskittymällä muun muassa lainsäädäntö- ja politiikkakehyksiin, fyysistä turvallisuutta ja varastojen hallintaa koskeviin valmiuksiin, rajavalvontaan, rikospoliisiin sekä ampuma-aseiden kauppaa ja väärinkäyttöä koskeviin oikeudellisiin toimiin. Yksityiskohtaisessa arviossa tunnistetaan mahdollisuuksia, uhkia ja haasteita ja siinä esitetään suosituksia mahdollisille kohdennetuille toimille pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan muodostamaan uhkaan vastaamiseksi.

Hankkeen tulokset / täytäntöönpanon indikaattorit:

—	Laittoman asekaupan torjuntaa koskeva tarvearvio Länsi-Balkanin rajapoliisi- ja rikospoliisiviranomaisista;

—	Ballistiikka-asiantuntijoiden ja -tutkijoiden parempi valmius puuttua rajatylittävään ampuma-aseisiin liittyvään rikollisuuteen;

—	Toteutettu pilottihanke ballistisen tiedon jakamisrakenteesta;

—	Moldovan tasavallan, Ukrainan ja Valko-Venäjän valmiuksien arviointi pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnan valikoiduista seikoista ja nimetyt kohdennetut toimet.

4.   Edunsaajat

Hankkeen suoria edunsaajia ovat pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnasta vastaavat instituutiot Länsi-Balkanilla. Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Montenegron, Serbian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Moldovan tasavallan sisäasioista vastaavat viranomaiset, poliisit, rajavartiolaitokset ja tulliviranomaiset hyötyvät valmiuksien parantamisesta, tietämyksen kehittämisestä, paremmista menettelyistä ja kustannustehokkaista erikoisvarusteista, jotka ovat tarpeen politiikka-, operatiivisille ja teknisille edistysaskelille pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnassa. Lisäksi pienaseita ja kevyitä aseita käsittelevät lautakunnat ja muut asevalvontaan osallistuvat instituutiot hyötyvät koulutuksesta ja tiedonjakamisesta sekä alueellisesta yhteistyöstä. Näiden lisäksi Moldovan tasavallan, Ukrainan ja Valko-Venäjän keskeiset instituutiot, joiden tehtävänä on pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonta, hyötyvät laittoman ampuma-aseiden kaupan uhan paremmasta ymmärtämisestä ja kohdennetusta tietämyksen siirrosta.

Ehdotetut toimet ovat täysin linjassa etenemissuunnitelman sekä pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin liittyvien kumppanien prioriteettien kanssa ja niillä on asianomaisten kumppanien pienaseiden ja kevyiden aseiden valvontaviranomaisten hyväksyntä, jotka ovat osoittaneet kannattavansa toimia ja sitoutuvansa hankkeiden tulosten saavuttamiseen.

Länsi-Balkanin, Itä-Euroopan ja unionin maiden väestöt hyötyvät hankkeesta, koska pienaseiden ja kevyiden aseiden laajamittaisen leviämisen aiheuttama riski vähenee.

5.   Unionin näkyvyys

SEESAC toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet, joilla tiedotetaan suurelle yleisölle, että unioni on rahoittanut toimen. Nämä toimet toteutetaan Euroopan unionin ulkoisten toimien viestintää ja näkyvyyttä koskevan käsikirjan mukaisesti. SEESAC varmistaa unionin osallistumisen näkyvyyden asianmukaisilla logoilla ja julkisuudella, joissa korostetaan unionin asemaa, varmistetaan unionin toimien avoimuus ja lisätään tietoisuutta päätöksen syistä sekä unionin tuesta päätökselle ja tämän tuen tuloksista. Hankkeessa tuotetussa materiaalissa tuodaan selkeästi esiin Euroopan unionin lippu tämän lipun asianmukaisesta käytöstä ja jäljentämisestä annettujen unionin suuntaviivojen mukaisesti.

Koska suunniteltujen toimien laajuus ja luonne vaihtelevat suuresti, tiedottamisessa käytetään erilaisia välineitä, mukaan lukien perinteiset tiedotusvälineet, verkkosivustot, sosiaalinen media sekä tiedotus- ja promootiomateriaalit, kuten infografiikat, lehtiset, uutiskirjeet, lehdistötiedotteet ja muut vaihtoehdot tarpeen mukaan. Hankkeeseen kuuluvat julkaisut, julkiset tilaisuudet, kampanjat, välineistö ja rakennushankkeet varustetaan asianmukaisilla merkinnöillä. Hankkeen vaikutusta on tarkoitus edelleen tehostaa parantamalla kansallisten hallitusten ja väestön, kansainvälisen yhteisön sekä paikallisten ja kansainvälisten tiedotusvälineiden tietoisuutta, ja tämän vuoksi hankkeen eri kohderyhmiä lähestytään asianmukaisella kielellä. Erityistä huomiota kiinnitetään uusmediaan ja näkyvyyteen verkossa.

6.   Kesto

Päätöksien 2010/179/YUTP ja 2013/730/YUTP täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella ja ottaen huomioon hankkeen maantieteellisen laajuuden, edunsaajien lukumäärän sekä suunniteltujen toimien lukumäärän ja monimutkaisuuden täytäntöönpanon määräajaksi on asetettu 36 kuukautta.

7.   Yleisrakenne

Toimen teknisestä täytäntöönpanosta vastaa UNDP, joka toimii SEESACin puolesta, UNDP:n ja RCC:n yhteisen valtuutuksen puitteissa toimiva alueellinen aloite. SEESAC on pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen torjuntaa koskevan alueellisen täytäntöönpanosuunnitelman täytäntöönpanoelin ja toimii siten kaikkien pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin liittyvien asioiden yhteyspisteenä Kaakkois-Euroopan alueella, mukaan lukien alueellisen etenemissuunnitelman koordinoinnin ja täytäntöönpanon edistäminen.

UNDP:llä, joka toimii SEESACin puolesta, on kokonaisvastuu hanketoimien täytäntöönpanosta ja vastuuvelvollisuus koko hankkeen täytäntöönpanosta. Hankkeen kesto on kolme vuotta (36 kuukautta).

8.   Kumppanit

SEESAC on toimen täytäntöönpanija ja toimii tiiviissä yhteistyössä pienaseita ja kevyitä aseita käsittelevien lautakuntien sekä Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Montenegron, Serbian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Moldovan tasavallan sisäasioista vastaavien viranomaisten sekä Ukrainan ja Valko-Venäjän asiaankuuluvien instituutioiden kanssa. Muita instituutioita osallistuu myös tiiviisti pienaseiden ja kevyiden aseiden valvontaan sovellettavan vahvistetun monisidosryhmäisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisesti.

9.   Raportointi

Sekä sisällöllisen että taloudellisen raportoinnin on katettava asianomaisessa rahoitusosuuksia koskevassa sopimuksessa sekä siihen liitetyssä budjetissa kuvattu toimi kokonaisuudessaan siitä riippumatta, rahoittaako komissio toimen kokonaan vai osittain.

Sisällöllisiä edistymiskertomuksia on toimitettava neljännesvuosittain, jotta keskeisten tulosten saavuttamisen edistymistä voidaan seurata.

10.   Arvioitu budjetti

Unionin rahoittaman hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 4 002 587,52 euroa.

---

(1)  EU:n ja Kaakkois-Euroopan alueen välinen ampuma-aseiden laitonta kauppaa koskeva toimintasuunnitelma 2015–2019; Neuvoston päätelmät järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin 2018–2021 toteuttamisesta – EMPACT ampuma-aseet.

1 artikla

2 artikla

3 artikla

4 artikla

5 artikla

LIITE

Pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan ja leviämisen torjunta Arabiliiton jäsenvaltioissa (2018–2020)

1.   YUTP-tuen tausta ja perustelut

Tämä hanke perustuu Arabiliiton ja unionin toteuttamiin aiempiin toimiin, joilla autetaan Arabiliiton jäsenvaltioita torjumaan laittomia pienaseita ja kevyitä aseita arabialueella. Laittomien pienaseiden poistaminen arabialueella on ratkaisevaa, jotta voidaan vähentää kaikkia väkivallan muotoja ja edistää kestävää kehitystä ja vaurautta Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti niin arabialueella kuin naapurialueillakin, mukaan lukien Eurooppa.

Tarkemmin sanoen hankkeen tavoitteena on vahvistaa Arabiliiton jäsenvaltioiden valmiuksia panna YK:n pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa-alueiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskeva toimintaohjelma, jäljempänä ’pienasetoimintaohjelma’, ja kansainvälinen jäljittämisväline täytäntöön Arabiliiton jäsenvaltioiden määrittelemien prioriteettien ja tarpeiden mukaisesti. Hankkeen normatiiviseen kehykseen sisältyy myös kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma ja erityisesti tavoite 16.4. Isäntävaltiona toimivan Arabiliiton jäsenvaltion toiveista riippuen myös YK:n ampuma-asepöytäkirjaa ja asekauppasopimusta voidaan käyttää vertailukohtina hankkeeseen liittyvissä valmiuksien kehittämistoimissa (vienti- ja tuontivalvonta, tarkoituksenvastaisten siirtojen estäminen jne.).

2.   Hankkeen tavoitteet ja pitkän aikavälin kestävyys

Hankkeen perimmäisenä päämääränä on vahvistaa kestävällä tavalla Arabiliiton jäsenvaltioiden valmiuksia panna pienasetoimintaohjelma ja kansainvälinen jäljittämisväline täytäntöön, myös laittomien pienaseiden ja terrorismin torjumiseksi, Arabiliiton jäsenvaltioiden määrittelemien prioriteettien ja tarpeiden mukaisesti. Tämän päämäärän saavuttamiseksi hankkeella on seuraavat päätavoitteet:

a)	Kehitetään kestävällä tavalla Arabiliiton jäsenvaltioiden kansallisia valmiuksia torjua pienaseiden ja kevyiden aseiden laitonta leviämistä, torjua terrorismia ja parantaa turvallisuutta konfliktin jälkeisissä tilanteissa.

b)	Kehitetään kestävällä tavalla Arabiliiton alueellisia valmiuksia vastata samoihin haasteisiin.

c)	Vahvistetaan Arabiliiton jäsenvaltioiden suorittamaa pienaseiden ja kevyiden aseiden kansallista valvontaa niiden elinkaaren keskeisissä vaiheissa.

d)	Vaihdetaan tehokkaammin parhaita käytäntöjä ja saatuja kokemuksia.

Arabiliiton jäsenvaltioiden kanssa käydyissä neuvotteluissa on käynyt ilmi, että ne kaipaavat apua ja tukea eräillä tietyillä aloilla, aivan erityisesti laittomien asevirtojen kansallisten torjuntavalmiuksien kehittämisessä (ks. tarkemmin 3 jakso). Hankkeen kaikki osa-alueet, myös tarvearviointiin ja toteutuksen jälkeiseen arviointiin liittyvät osa-alueet, on suunniteltu siten, että hankkeen avulla voidaan tarjota tuntuvia valmiuksia sen suunnitelluille tuensaajille eli Arabiliiton jäsenvaltioiden valtiollisille laitoksille ja virkamiehille sekä Arabiliiton sihteeristölle (asevalvonta- ja aseriisuntaosasto).

3.   Toiminnan kuvaus

Unionin hankkeen ”Pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan ja leviämisen torjunta Arabiliiton jäsenvaltioissa (2018–2020)” tavoitteena on vastata Arabiliiton jäsenvaltioiden esiin tuomiin tarpeisiin seuraavilla prioriteettialoilla:

Ala 1:

Pienaseiden ja kevyiden aseiden kansainvälisten siirtojen valvonta (laittomien asevirtojen torjunta)

1.1   Vienti-, tuonti ja kauttakuljetuslupien myöntäminen sekä viennin, tuonnin ja kauttakuljetuksen valvonta (riskinarviointi jne.)

1.2   Pienaseiden ja kevyiden aseiden tarkoituksenvastaisten siirtojen estäminen luvattomille vastaanottajille

1.3   Pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niiden osien havaitseminen kuljetettaville tavaroille ja rahdille tehtävien tarkastusten yhteydessä (tarkastusmenetelmät, -tekniikat ja -laitteet jne.)

Ala 2:

Laittomien pienaseiden lähteiden tunnistaminen ja häiritseminen (lainvalvontaviranomaisten valmiuksien kehittäminen)

2.1   Maa-, ilma- ja merirajojen valvonta, myös teknologian siirto

2.2   Merkitseminen, jäljittäminen ja tietojen säilyttäminen

2.3   Lisätekniikat ja -menetelmät aseiden tutkimiseksi ja tarkastamiseksi (ballistisen tiedon käyttö, salakuljetusreittien ja -menetelmien tunnistaminen ja häiritseminen jne.)

Ala 3:

Muut pienaseiden valvontatoimenpiteet

3.1   Varastojen hallinta ja turvallisuus

Ala 4:

Aseistariisunta, demobilisaatio ja yhteiskuntaan sopeuttaminen (DDR-toiminta)

4.1   DDR-asiantuntemuksen, parhaiden käytäntöjen ja saatujen kokemusten vaihto

4.2   Avustaminen kansallisten DDR-ohjelmien suunnittelussa

4.3   Muut Arabiliiton jäsenvaltioille annettavan tuen muodot konfliktin jälkeisessä vaiheessa

On syytä huomata, että vaikka eräät Arabiliiton jäsenvaltiot olivat pyytäneet tätä osa-aluetta, se herätti vähemmän kiinnostusta kuin muut tässä osiossa luetellut alat. Se ei sen vuoksi ole hankkeen painopiste.

Ala 5:

Laittomiin pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin sekä pienaseiden ja kevyiden aseiden tehokkaampaan valvontaan liittyvän tiedon tarjoaminen:

5.1   Arabiliiton jäsenvaltioiden lakien ja asetusten arviointi; mahdollisia muutoksia ja tarkistuksia koskeva neuvonta

5.2   Asiaa koskevien tutkimusten, julkaistujen selvitysten ja muiden asiakirjojen kääntäminen arabiaksi

Edellä mainittuihin tarpeisiin vastaamiseksi hankkeeseen sisältyvät seuraavat osa-alueet:

1.	Alueellinen koordinointi: avajaiskokous Kairossa

2.	Osa-alueellinen koordinointi: osa-alueelliset työpajat

3.	Arviointikäynnit

4.	Koulutus asianomaisessa maassa

5.	Lainsäädännöllinen apu

6.	Tiedottaminen arabiaksi

7.	Alueellinen koordinointi: päätöskokous Kairossa

8.	Hankkeen seuranta ja arviointi (mukaan lukien tilintarkastus)

3.1   Alueellinen koordinointi: avajaiskokous Kairossa

3.1.1   Tavoite: Tehdään hanketta tunnetuksi sekä aloitetaan yhteydenpito Arabiliiton jäsenvaltioihin ja maakohtaisten erityistarpeiden kartoittaminen (alustava tarvearviointi) (prioriteettialat 1–5).

3.1.2   Toimet: Arabiliiton jäsenvaltioiden ylemmille virkamiehille ja hankkeeseen liittyvistä kysymyksistä vastaavalle Arabiliiton henkilöstölle Kairossa järjestettävä viikon pituinen avajaiskokous, jossa käsitellään hankkeen kaikkia näkökohtia (prioriteettialat 1–5).

3.1.3   Toiminnan tulokset: Yhteyksien luominen Arabiliiton jäsenvaltioihin; maakohtaisten erityistarpeiden kartoittaminen; kokouksen yhteenvetoraportin laatiminen.

3.2   Osa-alueellinen koordinointi: osa-alueelliset työpajat

3.2.1   Tavoite: Tarjotaan Arabiliiton jäsenvaltioille tilaisuus jakaa osa-alueellisella tasolla kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sekä määritetään toteutuksen prioriteetit hankkeeseen liittyvillä aloilla (prioriteettialat 1–4).

3.2.2   Toimet: Hankkeen keskivaiheilla järjestettävät viikon pituiset työpajat kolmella eri osa-alueella (alustavasti Maghreb, arabialainen Sahel ja Itä-Afrikka; Mashrek; Arabian niemimaa ja Irak) (yhteensä kolme viikkoa). Kuhunkin työpajaan osallistuvista Arabiliiton jäsenvaltioista päätettäisiin Kairon avajaiskokouksessa (3.1 kohta) tai pian sen jälkeen.

3.2.3   Toiminnan tulokset: Kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto hankkeeseen liittyvillä aloilla; toteutuksen prioriteettien määrittely; työpajan yhteenvetoraportin laatiminen.

3.3   Arviointikäynnit

3.3.1   Tavoite: Selvitetään maakohtaisia erityistarpeita ja valmistellaan maassa tarjottavaa jatkokoulutusta ja -avustustoimintaa (prioriteettialat 1–5).

3.3.2   Toimet: Kenttäkäynnit apua pyytäneisiin Arabiliiton jäsenvaltioihin.

3.3.3   Toiminnan tulokset: Arviointikäyntien päätökseen saattaminen; sellaisen lyhyen luottamuksellisen raportin laatiminen kustakin käynnistä isäntävaltiona toimivalle Arabiliiton jäsenvaltiolle, jossa pyritään määrittelemään maan erityistarpeet (nykyisten toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden kartoittaminen, normatiiviset ja muut puutteet sekä niiden korjaamisen esteet).

3.4   Koulutus asianomaisessa maassa

3.4.1   Tavoite: Kehitetään kestävällä tavalla asianomaisen Arabiliiton jäsenvaltion valmiuksia valvoa pienaseita kyseisen valtion etujen ja tarpeiden mukaan (prioriteettialat 1–4).

3.4.2   Toimet:

Apua pyytäneille Arabiliiton jäsenvaltioille järjestettävät koulutustilaisuudet asianomaisessa maassa. Koulutusta voitaisiin antaa Arabiliiton kaikille 22 jäsenvaltiolle (viikko valtiota kohden) tai pienemmälle Arabiliiton jäsenvaltioiden ryhmälle (useita vierailuja kyseisiin valtioihin, esim. kaksi viikkoa koulutusta Arabiliiton 11 jäsenvaltiolle).

Kuhunkin viikon pituisen koulutukseen kuuluu seuraavaa: a) ensimmäinen päivä, jolloin ylemmille valtion virkamiehille esitellään hankkeen kaikki kyseisen Arabiliiton jäsenvaltion kannalta kiinnostavat/merkitykselliset näkökohdat, b) kaksipäiväinen koulutus kentällä toimiville johtajille (hankkeen asiantuntijat käsittelevät samanaikaisesti kyseisen Arabiliiton jäsenvaltion kannalta kiinnostavia/merkityksellisiä aihealueita), c) kaksipäiväinen käytännön koulutus kentällä toimivalle henkilöstölle (hankkeen asiantuntijat käsittelevät samanaikaisesti kyseisen Arabiliiton jäsenvaltion kannalta kiinnostavia/merkityksellisiä aihealueita).

Useita vierailuja toteutettaessa hankkeella pyrittäisiin lisäämään kansallista omistajuutta laajentamalla ja syventämällä ensimmäisellä vierailulla annettua koulutusta erityisesti aloilla, jotka isäntävaltiona toimiva Arabiliiton jäsenvaltio on määritellyt tärkeimmiksi prioriteeteiksi.

3.4.3   Toiminnan tulokset: Koulutustilaisuuksien vaikutukset arvioitaisiin sen selvittämiseksi, missä määrin hankkeen valmiuksien kehittämistavoitteet on saavutettu.

3.5   Lainsäädännöllinen apu

3.5.1   Tavoite: Arvioidaan pienaseisiin liittyvää lainsäädäntöä tällaista apua pyytäneissä Arabiliiton jäsenvaltioissa; määritetään mahdolliset muutokset ja tarkistukset lainsäädäntöön (prioriteettialat 1–4).

3.5.2   Toimet: Asiakirjoihin perustuva tutkimus ja yhteydenpito pyynnön esittäneeseen Arabiliiton jäsenvaltioon; kenttäkäynti (viikon pituinen); ja seurantaraportti ja yhteydenpito pyynnön esittäneeseen Arabiliiton jäsenvaltioon.

3.5.3   Toiminnan tulokset: Lyhyen luottamuksellisen raportin, jossa määritetään mahdollisia muutoksia ja tarkistuksia lainsäädäntöön, laatiminen isäntävaltiona toimivalle Arabiliiton jäsenvaltiolle.

3.6   Tiedottaminen arabiaksi

3.6.1   Tavoite: Vastataan Arabiliiton jäsenvaltioiden tarpeeseen saada riippumatonta ja luotettavaa tietoa pienaseista ja aseellisesta väkivallasta arabian kielellä (prioriteettiala 5).

3.6.2   Toimet: Tärkeimpien julkaisujen ja asiakirjojen (julkaistut raportit, parhaita käytäntöjä koskevat ohjeet jne.) kääntäminen arabiaksi. Näitä voisivat olla esimerkiksi Small Arms Surveyn YK:n pienaseprosessia käsittelevä opas ”Guide to the UN Small Arms Process” sekä sen fyysisen turvallisuuden ja varastojen hallinnan väline ”Physical Security and Stockpile Management (PSSM) Matrix”.

3.6.3   Toiminnan tulokset: Erityisiin tuloksiin kuuluisi mm. tärkeiden kirjojen, raporttien ja taustaselvitysten kääntäminen sekä podcastien ja blogikirjoitusten laatiminen arabiaksi. Tämän toiminnan ansiosta pienaseita ja aseellista väkivaltaa koskevan riippumattoman ja luotettavan arabiankielisen tiedon saatavuus paranisi huomattavasti.

3.7   Alueellinen koordinointi: päätöskokous Kairossa

3.7.1   Tavoite: Arvioidaan hanke ja suunnitellaan tulevaa yhteistyötä (prioriteettialat 1–5).

3.7.2   Toimet: Hankkeen päätteeksi Kairossa järjestettävä kaksipäiväinen kokous Arabiliiton jäsenvaltioiden ylemmille virkamiehille ja hankkeeseen liittyvistä kysymyksistä vastaavalle Arabiliiton henkilöstölle.

3.7.3   Toiminnan tulokset: Keskustelu hankkeesta ja hankkeen arviointi; suunnitelmien laatiminen pienaseiden valvontaa koskevaa tulevaa yhteistyötä varten; kokouksen yhteenvetoraportin laatiminen.

3.8   Hankkeen seuranta ja arviointi

3.8.1   Tavoite: Varmistetaan, että hanke on täyttänyt sisällölliset tavoitteensa ja että hankkeen menot on suoritettu hyväksytyn talousarvion mukaisesti.

3.8.2   Toimet: Hankkeeseen sisällytetään sekä sisäinen että ulkoinen seurantamekanismi hankkeen eri osa-alueiden vaikutusten mittaamista varten. Sisäistä seurantamekanismia johtaa työsuhteessa oleva tulosperusteisen hallinnoinnin asiantuntija hankkeen henkilöstön tuella. Ulkoiseen arviointiin sisältyy ulkopuolisen arviointiryhmän palkkaaminen; arviointiryhmä matkustaa hankkeen päätteeksi pidettävään kaksipäiväiseen kokoukseen Kairoon, osallistujiksi valittuihin Arabiliiton jäsenvaltioihin (enintään kahdeksaan valtioon) ja hankkeen pääasiallisten toteuttajien – Small Arms Survey, Kansainvälinen rikospoliisijärjestö ja Maailman tullijärjestö – päätoimipaikkoihin. Hankkeeseen sisältyy myös unionin vaatimusten mukainen tilintarkastus.

3.8.3   Toiminnan tulokset: Hankkeen vaikutusten arvioinnin saattaminen päätökseen; tilintarkastuksen saattaminen päätökseen.

4.   Toteutuksesta vastaavat tahot ja kumppanuudet

Hankkeen johtava toteuttaja on Small Arms Survey (SAS), Genevessä Graduate Institute of International and Development Studies -laitoksessa toimiva tutkimuskeskus. Hanketta toteuttaessaan SAS tukeutuu erityisesti Kansainvälisen rikospoliisijärjestön (Interpol) ja Maailman tullijärjestön (WCO) panokseen. Interpolilla on ensisijainen vastuu prioriteettialoista 2.2 ja 2.3 (lainvalvontaviranomaisten valmiuksien kehittäminen) ja WCO:lla prioriteettialoista 1 ja 2.1 (kansainvälisten siirtojen valvonta, rajavalvonta mukaan lukien).

SAS käyttää tarvittaessa muita järjestöjä alihankkijoina, jotka avustavat hankkeen muilla osa-alueilla (mahdollisesti myös varastojen hallintaa ja turvallisuutta koskevalla osa-alueella). Osallistuvien Arabiliiton jäsenvaltioiden tarpeista ja toiveista riippuen muutkin järjestöt, myös kansalaisjärjestöt, sekä Arabiliiton tietyt erityisvirastot voisivat osallistua hankkeen toteuttamiseen.

Lisäksi toteuttavat tahot koordinoivat toimintansa Arabiliiton jäsenvaltioissa toimivien valtiollisten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa sekä alueella mahdollisesti toteutettavien unionin ohjelmien kanssa sen varmistamiseksi, että kaikki hankkeen puitteissa toteuttavat toimet täydentävät jo olemassa olevia aloitteita ja pohjautuvat niihin.

SAS ja sen toteutukseen osallistuvat kumppanit toteuttavat myös tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen hankkeen näkyvyyden unionin suuntaviivojen mukaisesti.

5.   Kesto

Hankkeen suunniteltu kesto on 24 kuukautta. Arabiliiton jäsenvaltion kiinnostuksesta ja käytettävissä olevista varoista riippuen hankkeen jatkaminen ensimmäisen kahden vuoden jakson jälkeen mahdollistaisi hankkeen alkuvaiheessa toteutettujen, valmiuksia kehittävien toimien jatkuvuuden ja vakiinnuttamisen. Esimerkiksi tietylle Arabiliiton jäsenvaltiolle alkuvaiheessa annettu koulutus voitaisiin uusia ja sitä voitaisiin laajentaa ja testata ja mukaan voitaisiin ottaa enemmän henkilöstöä kestävyyden varmistamiseksi. Arabiliiton jäsenvaltiot, jotka eivät saaneet ensimmäisessä vaiheessa kaikkea toivomaansa koulutusta tai lainsäädännöllistä apua, voisivat saada sitä toisessa vaiheessa. Arabiliiton jäsenvaltiot, jotka havaitsivat uusia asevalvontaan liittyviä tarpeita tai prioriteetteja esimerkiksi hankkeen ensimmäisessä vaiheessa hankkimiensa valmiuksien pohjalta, voisivat saada näillä aloilla apua toisessa vaiheessa.

1 artikla

Kumotaan päätös 2002/623/EY.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

1 artikla

Nimitetään prikaatikenraali Peter MIROW EU:n operaation joukkojen komentajaksi Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevaan Euroopan unionin sotilasoperaatioon (EUTM Mali) 12 päivästä marraskuuta 2018.

2 artikla

Kumotaan päätös (YUTP) 2018/135.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 12 päivänä marraskuuta 2018.

1 artikla

Määritelmä

E-Curia-niminen sovellus, joka on yhteinen Euroopan unionin tuomioistuimen muodostaville tuomioistuimille, mahdollistaa oikeudenkäyntiasiakirjojen jättämisen ja tiedoksi antamisen sähköisesti tässä päätöksessä säädetyin edellytyksin.

2 artikla

Pääsy sovellukseen

Kyseisen sovelluksen käyttäminen edellyttää käyttäjätilin avaamista sekä henkilökohtaista käyttäjätunnusta ja salasanaa.

3 artikla

Oikeudenkäyntiasiakirjan jättäminen

E-Curiassa jätettyä oikeudenkäyntiasiakirjaa pidetään työjärjestyksen 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna alkuperäiskappaleena silloin, kun asianosaisen edustajan tai jäsenvaltion tuomioistuimen lukuun toimivan henkilön henkilökohtaista käyttäjätunnusta ja salasanaa on käytetty asiakirjaa jätettäessä. Käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttäminen vastaa kyseisen asiakirjan allekirjoittamista.

4 artikla

Liitteet ja jäljennökset

E-Curiassa jätettävään oikeudenkäyntiasiakirjaan on liitettävä asiakirjassa mainitut liitteet sekä luettelo niistä.

E-Curiassa jätettävän asiakirjan ja sen mahdollisten liitteiden oikeaksi todistettujen jäljennösten jättäminen ei ole tarpeellista.

5 artikla

Asiakirjan jättämisen päivämäärä ja kellonaika

Oikeudenkäyntiasiakirja katsotaan työjärjestyksen 57 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla jätetyksi sillä hetkellä, kun asianosaisen edustaja tai asianomaisen tuomioistuimen lukuun toimiva henkilö vahvistaa kyseisen asiakirjan jättämisen.

Tältä osin huomioon otettava aika on Luxemburgin suurherttuakunnan aika.

6 artikla

Oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksi antaminen

Oikeudenkäyntiasiakirjat, mukaan lukien tuomiot ja määräykset, annetaan tiedoksi e-Curiassa kyseisen sovelluksen käyttäjätilin sellaisille haltijoille, jotka asianomaisessa asiassa edustavat asianosaista tai toimivat jäsenvaltion tuomioistuimen lukuun, sekä heidän mahdollisille assistenteilleen.

Oikeudenkäyntiasiakirjat annetaan tiedoksi e-Curiassa niille jäsenvaltioille, muille Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolille ja unionin toimielimille, elimille ja virastoille, jotka ovat hyväksyneet tämän tiedoksi antamisen muodon.

Oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan antaa tiedoksi myös muilla työjärjestyksessä määrätyillä tavoilla, jos asiakirjan koko tai luonne sitä edellyttää tai jos e-Curian käyttäminen on teknisesti mahdotonta.

7 artikla

Tiedoksi antamisen päivämäärä ja kellonaika

Edellisessä artiklassa tarkoitetuille tiedoksiantojen vastaanottajille ilmoitetaan sähköpostitse siitä, että heille on toimitettu e-Curiassa tiedoksianto.

Oikeudenkäyntiasiakirja annetaan tiedoksi sillä hetkellä, kun vastaanottaja pyytää saada tutustua kyseiseen asiakirjaan. Jos tällaista pyyntöä ei esitetä, asiakirja katsotaan tiedoksi annetuksi seitsemän päivän kuluttua sitä päivää seuraavasta päivästä, kun tiedoksiannosta ilmoittava sähköposti on lähetty.

Kun asianosaista edustaa useampi henkilö tai kun useammalla henkilöllä on oikeus toimia jäsenvaltion tuomioistuimen lukuun, määräaikojen laskemisessa otetaan huomioon se hetki, kun ensimmäinen pyyntö saada tutustua kyseiseen asiakirjaan esitetään.

Tältä osin huomioon otettava aika on Luxemburgin suurherttuakunnan aika.

8 artikla

Sovelluksen käyttöehdot

Kirjaaja vahvistaa e-Curian käyttöehdot ja valvoo niiden noudattamista. E-Curian käyttäminen kyseisten ehtojen vastaisesti voi johtaa asianomaisen käyttäjätilin sulkemiseen.

Unionin tuomioistuin toteuttaa tarvittavat toimenpiteet suojatakseen e-Curiaa väärinkäytöksiltä ja vilpilliseltä käytöltä.

Käyttäjälle ilmoitetaan sähköpostitse kaikista sellaisista tämän artiklan nojalla toteutetuista toimenpiteistä, jotka estävät häntä käyttämästä käyttäjätiliään.

9 artikla

Kumoaminen

Tällä päätöksellä kumotaan ja korvataan unionin tuomioistuimen 13.9.2011 antama päätös oikeudenkäyntiasiakirjojen jättämisestä ja vastaanottamisesta e-Curia-sovelluksella. (1)

10 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1 artikla

Assosiaationeuvosto hyväksyy EU:n ja Tunisian väliset strategiset prioriteetit kaudelle 2018–2020, sellaisina kuin ne ovat asiakirjassa ”EU:n ja Tunisian välisen etuoikeutetun kumppanuuden lujittaminen: strategiset prioriteetit kaudelle 2018–2020”, ja suosittelee, että osapuolet panevat ne täytäntöön.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

LIITE

EU:n ja Tunisian välisen etuoikeutetun kumppanuuden lujittaminen: strategiset prioriteetit kaudelle 2018–2020

1.   Johdanto

Tunisian kiinnittyminen Euroopan unioniin on Tunisian strateginen valinta, ja vauraan ja vakaan tunisialaisen demokratian kehittymisellä Euroopan unionin naapurialueella on strategista merkitystä molemmille osapuolille.

Unionin ja Tunisian etuoikeutettu kumppanuus kertoo kahdenvälisten suhteiden ainutlaatuisuudesta ja dynaamisuudesta sekä maiden yhteisestä tavoitteesta kehittää näitä suhteita niin, että Tunisia kytkeytyy yhä tiiviimmin Euroopan unioniin. Pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää unionin ja Tunisian välisille vuoden 2020 jälkeisille tulevaisuuden suhteille kunnianhimoinen malli, jonka välietappeja ovat saavutetut edistysaskeleet ja jossa hyödynnetään kaikki Euroopan naapuruuspolitiikan tarjoamat lähentymismahdollisuudet vuosina 2018–2020.

Tunisia on etuoikeutetun kumppanuuden puitteissa täysin sitoutunut toteuttamaan maan kestävän sosioekonomisen kehityksen edellyttämät uudistukset ja varmistamaan demokratiakehityksen jatkuvuuden. Euroopan unioni, joka on tietoinen Tunisian haasteen laajuudesta ja maan vaikeuksista, toistaa sitoutuvansa tukemaan näiden uudistusten mahdollisimman nopeaa toteuttamista.

Tässä asiakirjassa esitetyt strategiset prioriteetit ilmentävät konkreettisesti etuoikeutettua kumppanuutta vuosina 2018–2020. Osapuolten toimien keskiössä on tulevaisuudennäkymien luominen nuorille. Asiakirjassa painotetaan sosioekonomisten uudistusten vauhdittamista esimerkiksi parantamalla liiketoimintaympäristöä ja tekemällä pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus. Olennaisia ovat edelleen myös demokratian lujittaminen ja etenkin vuoden 2014 perustuslain ja hyvän hallintotavan tehokas täytäntöönpano. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään terrorismin torjunnan ja turvallisuuden alalla sekä muuttoliike- ja liikkuvuusasioissa saattamalla päätökseen viisumien myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskevat neuvottelut sekä tehostamalla Tunisian osallistumista eurooppalaisiin ohjelmiin. Näiden toimien ohella vahvistetaan korkean tason poliittista vuoropuhelua ja vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä lisätään kumppanuuden näkyvyyttä.

Nämä prioriteetit perustuvat vuosia 2016–2020 koskevaan Tunisian viisivuotiseen kehittämissuunnitelmaan (1) sekä yhteiseen tiedonantoon ”EU:lta enemmän tukea Tunisialle” (2).

2.   EU:n ja Tunisian välisen etuoikeutetun kumppanuuden strategiset prioriteetit kaudelle 2018–2020

Nuorisoalan kumppanuus

EU ja Tunisia pitävät tulevaisuudennäkymien tarjoamista nuorille tärkeänä tavoitteena, mistä on osoituksena Tunisian presidentin ja korkean edustajan, varapuheenjohtajan 1 päivänä joulukuuta 2016 perustama EU:n ja Tunisian nuorisoalan kumppanuus. Jotta tunisialaisten nuorten tarpeisiin voitaisiin vastata entistä paremmin, on lisättävä erilaisten käynnissä olevien ja tulevien toimien johdonmukaisuutta. Nuorisoalan kumppanuuden täytäntöönpanemiseksi käynnistetyn vuoropuhelun perusteella EU ja Tunisia ovat sitoutuneet vahvistamaan toimia, joilla edistetään nuorten työllistymistä ja työllistyvyyttä, nuorten liikkuvuutta sekä lisätään nuorten osallistumista julkiseen elämään ja politiikkaan, etenkin paikallisiin aloitteisiin. Työllistyvyyden parantamiseksi uudistetaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta ja tiivistetään yksityissektorin ja koulutusjärjestelmien välisiä yhteyksiä sekä edistetään ja tuetaan nuorten käynnistämiä innovatiivisia aloitteita etenkin uuden teknologian ja kulttuurin aloilla. Tunisian kansallisen nuorisostrategian kehittämisen tukeminen on yksi kumppanuuden avainalueista, samoin kuin nuorisoasioihin keskittyvien instituutioiden ja organisaatioiden vahvistaminen.

Nuorison hyväksi toteutettavien toimien lisäksi osapuolet edistävät seuraavia strategisia prioriteetteja:

2.1   Osallistava ja kestävä sosioekonominen kehitys

Poliittiset edistysaskeleet voivat olla kestävällä pohjalla ainoastaan, jos ne yhdistetään yhtä laaja-alaisiin taloudellisiin edistysaskeliin. Koska Tunisian sosioekonominen tilanne on hauras, merkittävä osa nuorista (etenkin vastavalmistuneista) on työttömiä ja alueelliset ja sosiaaliset erot ovat suuria, yksi avaintavoitteista on edistää Tunisian talouden tervehdyttämistä ja lisätä sen kilpailukykyä ja monipuolisuutta sekä muuttaa sitä osallistavasti ja kestävästi niin, että noudatetaan ympäristö- ja ilmastonmuutosasioita koskevia kansainvälisiä sitoumuksia. EU tukee ja edistää vastaisuudessakin rakenteellisia uudistuksia.

Sosioekonomisen kehityksen alan toimet perustuvat erityisesti seuraaviin sitoumuksiin:

—

Parannetaan liiketoimintaedellytyksiä ja tuetaan yksityissektorin ja yksityisten investointien kehittämistä erityisesti seuraavin keinoin: i) yritysten hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen ja keventäminen, ii) rahoituksen saatavuuden parantaminen ja iii) julkisten ja yksityisten investointien vauhdittaminen – etenkin vuonna 2016 annetun investointilain ja vuonna 2017 annetun veroetuuksia koskevan säädöksen uudistamista koskevan lain tehokas täytäntöönpano ottaen huomioon veroetuuksia koskevien haitallisten säännösten kumoamistarve.

—	Myös pienten, keskisuurten ja mikroyritysten kehittämisen sekä yrittäjyyden aktiivista edistämistä korostetaan.

—	Määritellään ja pannaan täytäntöön puuttuvat alakohtaiset strategiat, esimerkiksi matkailustrategia.

—	Parannetaan ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen (myös vesivarojen) hoitoa etenkin toteuttamalla vihreää taloutta koskeva kansallinen strategia ja panemalla täytäntöön ilmastonmuutosta (kansallisesti määriteltyä panosta), sinistä taloutta ja kalavaroja koskevat Tunisian kansainväliset sitoumukset.

—	Parannetaan perinteisten alojen ja teollisuuden ja maatalouden kasvualojen kilpailukykyä etenkin lisäämällä innovoinnin tukea ja varmistamalla resurssien kestävä hoito; lisäksi monipuolistetaan vientimarkkinoita.

—	Kehitetään energia-alaa myös EU:n ja Tunisian sähköverkkojen yhteenliitäntöjen kautta ja edistetään uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta.

—	Kehitetään turvallinen, varma, kestävä ja tehokas liikennejärjestelmä vahvistamalla yhdenmukaiset liikennealan normit ja perustamalla integroitu multimodaalinen verkko etelä–etelä- ja pohjoinen–etelä-yhteyksien helpottamiseksi.

—

Vakiinnutetaan julkisen talouden hoitoon sovellettava järjestelmä hyväksymällä ja panemalla täytäntöön uusi orgaaninen budjettilaki, uudistamalla julkisen talouden tilinpidon tarkastusjärjestelmä sekä parantamalla julkisten yritysten hallintoa. Verouudistus (järjestelmän yksinkertaistaminen, verotuksellinen yhdenvertaisuus, hajauttaminen, hallinnon nykyaikaistaminen, veronkierron torjunta sekä asiaa koskevien kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpano) on ratkaiseva askel kohti osallistavampaa kehitystä Tunisiassa. Tärkeitä ovat myös tuki käynnissä oleville pankkiuudistuksille sekä vuosien 2017–2021 taloudellisen osallisuuden kansallinen strategia, joka koskee palvelujen saatavuutta, käyttöä ja laatua.

—

Toteutetaan hajauttamisprosessi paikallisyhteisöjen tarpeita vastaavien julkisten palvelujen ja sosiaalisen infrastruktuurin (koulutus, kulttuuri, terveydenhuolto sekä vesi ja sanitaatio) kehittämiseksi. Lisäksi nopeutetaan sisämaa-alueiden kehittämisprosessia; tämä on osapuolten yhteinen sitoumus, jonka tarkoituksena on vähentää asteittain sosioekonomisia eroja.

Sosiaalisen kehityksen tukemiseksi osapuolet sitoutuvat vastaisuudessakin edistämään

—	työllisyyttä, etenkin jatkamalla uudistuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa pääsyä laadukkaaseen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, joka vastaa työmarkkinoiden tarpeita, työmarkkinoille integroitumista koskevan aktiivisen politiikan puitteissa;

—

Tunisian yhdennettyä ja tehokasta sosiaalisen osallisuuden politiikkaa ja toimivaa sosiaaliturvaa, etenkin vahvistamalla alan julkisten organisaatioiden valmiuksia tukena sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alalla Tunisiassa käynnistetyille uudistuksille, sekä EU:n ja Tunisian välisen assosiaatiosopimuksen 67 artiklan täytäntöönpanoa, siltä osin kuin on kyse sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisen takaamisesta sosiaalilainsäädännön alalla; ja

—	osallistavaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jotta voidaan vahvistaa sosioekonomisen epätasapainon korjaamiseksi tarvittavia valmiuksia, vähentää sosiaalisia jännitteitä ja edistää todellista yhteiskuntarauhaa – sekä tätä kautta lisätä maan houkuttavuutta ulkomaisten sijoittajien parissa.

Osapuolet ovat edelleen täysin sitoutuneita pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen neuvotteluprosessiin; ne ovat sopineet vuotta 2018 koskevasta konkreettisesta toimintasuunnitelmasta, jonka avulla on mahdollista edistyä niin, että neuvottelukierrokset saadaan päätökseen mahdollisimman pian. EU ja Tunisia jatkavat työtään Tunisian talouden nykyaikaistamiseksi, mistä hyötyvät kaikki, myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat alueet ja yhteisöt, sekä uusien työpaikkojen luomiseksi etenkin nuorille. Osapuolet sitoutuvat lisäämään Tunisian taloudellista yhdentymistä sekä Euroopan markkinoihin että Maghrebin alueeseen.

Vahvistaakseen innovoinnin ja tutkimuksen asemaa talouden, yhteiskunnan ja alueiden kehittämisessä EU ja Tunisia pyrkivät siihen, että Tunisia liittyy eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, etenkin edistämällä korkeakoulutusta, tehostamalla hallintoa sekä vahvistamalla julkisen tutkimuksen hyödyntämismekanismeja ja teknologian siirtämistä tiedemaailman ja teollisuuden välillä.

2.2   Demokratia, hyvä hallinto ja ihmisoikeudet

EU ja Tunisia pitävät jatkossakin erityisen tärkeinä demokraattista uudistusprosessia, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion edistämistä, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista sekä kansalaisyhteiskunnan roolin ja osallistumisen vahvistamista. Osapuolet edistävät edelleen poliittista uudistusprosessia, joka edellyttää Tunisian perustuslain ja kansainvälisten sitoumusten tehokasta täytäntöönpanoa.

Hyvän hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen aloilla etusijalla ovat erityisesti

—	parlamentin vahvistaminen instituutiona sekä riippumattomien elinten perustaminen ja käyttöönotto;

—	perustuslakituomioistuimen perustaminen;

—	demokraattisen, avoimen ja riippumattoman vaalimenettelyn vakiinnuttaminen;

—	korruption ja petosten torjunta, myös tukemalla kansallista korruptiontorjuntaelintä;

—	oikeuslaitosuudistus mukaan lukien oikeuslaitoksen lähentäminen Euroopan neuvoston normeihin ja muihin kansainvälisiin normeihin;

—	julkishallinnon uudistamis- ja nykyaikaistamisstrategian täytäntöönpano, johon kuuluvat palveluntarjonnan parantaminen keskus- ja paikallistasolla, näyttöön perustuvan päätöksentekomallin käyttöönotto, hallintomenettelyjen yksinkertaistaminen ja digitaalisen hallinnon kehittäminen;

—

hajauttamisprosessin tukeminen muun muassa vahvistamalla paikallishallinnon valmiuksia ja talousarvioita etenkin toukokuussa 2018 pidettävien kunnallisvaalien yhteydessä, kehittämällä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, niiden roolia ja niiden osallistumista päätöksentekoprosessiin sekä lisäämällä kansalaisten ja etenkin nuorten osallistumista politiikkaan ja päätöksentekoon.

Ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja edistämisen alalla etusijalla ovat

—	lainsäädännön yhdenmukaistamista perustuslain ja kansainvälisten normien kanssa koskevan prosessin loppuun saattaminen, Tunisian yhteistyö monenvälisillä foorumeilla ja yleisen määräaikaisarvioinnin yhteydessä tehtyjen sitoumusten täytäntöönpano;

—	kaikkinaisen syrjinnän sekä kidutuksen torjuntatoimien (mukaan lukien kidutuksen vastaisen komitean yhteydessä tehtyjen sitoumusten täytäntöönpano), muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden suojelun sekä naisten, lasten ja siirtolaisten oikeuksien edistämistoimien tukeminen;

—	niiden Tunisian edistyksellisten toimien tukeminen, joiden tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen, miesten ja naisten välisen täyden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden takaaminen sekä naisten aseman edistäminen kaikilla aloilla, etenkin taloudessa ja politiikassa;

—	sananvapauden ja yhdistymisvapauden turvaaminen;

—	oikeus henkilötietojen suojaan; ja

—	ihmisoikeuksien kunnioittaminen turvallisuuden alalla.

2.3   Kansojen välinen lähentyminen, liikkuvuus ja muuttoliike

Tunisian ja Euroopan unionin yhteiskuntien lähentyminen, joka saavutetaan vahvistamalla kansojen, yhteiskuntien ja kulttuurien vuorovaikutusta, on etuoikeutetun kumppanuuden olennainen osa. Tällä liikkuvuusulottuvuudella on erityinen merkitys pantaessa täytäntöön nuorisoalan kumppanuutta. Näiden toimien kulmakivenä ovat Tunisian Horisontti 2020 -ohjelmaan liittymisen tehokas täytäntöönpano sekä Tunisian osallistuminen Luova Eurooppa- ja Erasmus+ -ohjelmiin.

Muuttoliikkeen koordinoitu hallinta on poliittinen painopiste sekä Tunisialle että EU:lle. Osapuolet sitoutuvat syventämään vuoropuhelua ja yhteistyötä etenkin panemalla täytäntöön liikkuvuuskumppanuuden ja tehostamalla sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen perimmäisten syiden torjuntaa. Lisäksi EU on valmis tukemaan Tunisian turvapaikkajärjestelmän perustamista. Yhteistyö, joka kuvastaa myös ongelmakentän alueellista ulottuvuutta, käsittää seuraavat alat:

—	myös turvapaikka-asiat ja kansainvälisen suojelun kattavan, muuttoliikettä koskevan Tunisian kansallisen strategian täytäntöönpano, mukaan lukien asiaa koskevan lainsäädäntökehyksen täytäntöönpano;

—	takaisinottoa ja viisumien myöntämisen helpottamista koskevien sopimusneuvottelujen päätökseen saattaminen;

—	laillisen muuttoliikkeen hyvä hallinta, joka edellyttää koordinaation parantamista EU:n jäsenvaltioiden kanssa näiden toimivallan mukaisesti, myös toteuttamalla liikkuvuuden alalla koehankkeita ja parantamalla siirtolaisten kotouttamista vastaanottajamaissa;

—	tuki ulkomailla asuvien tunisialaisten aktivointitoimille, joiden tarkoituksena on lisätä sijoituksia innovatiivisille aloille Tunisiassa;

—	sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen torjunnan tukeminen etenkin ottamalla muuttoliikekysymykset paremmin huomioon kehitysstrategioissa; lisäksi on parannettava rajaturvallisuutta ja järjestettävä tiedotuskampanjoita sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen riskeistä;

—	tuki ihmissalakuljetuksen ja -kaupan ehkäisemiselle ja torjunnalle muun muassa rikollisverkostoja paljastamalla ja nostamalla syytteitä niitä vastaan; ja

—	palauttamista ja takaisinottoa koskevan yhteistyön lujittaminen, mukaan lukien tuki palautettujen tunisialaisten kestävälle uudelleenkotouttamiselle.

2.4   Turvallisuus ja terrorismin torjunta

EU:lla ja Tunisialla on yhteisiä turvallisuushaasteita, joihin on vastattava osapuolten koordinoiduilla toimilla; toimissa on noudatettava yhteisiä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen arvoja.

Tunisia aikoo panna täytäntöön terrorismin ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän torjuntaa koskevan kokonaisvaltaisen ja monialaisen strategiansa. Yhteistyön ensisijaisia aloja ovat seuraavat:

—	terrorismin torjuntaa koskevan kansallisen strategian täytäntöönpano etenkin vahvistamalla ja nykyaikaistamalla lainsäädäntöä sekä turvallisuusalan laitoksia ja oikeuslaitosta perustuslakiin kirjattujen demokratian arvojen mukaisesti;

—	turvallisuusalan uudistamista ja nykyaikaistamista koskevan tukiohjelman täytäntöönpanon nopeuttaminen, turvallisuusjoukkojen vastuuvelvollisuus mukaan lukien, sekä tämän yhteistyön syventäminen saavutetun edistyksen pohjalta;

—	rahanpesun sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin rahoittamisen torjunta, mukaan lukien rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän kanssa yhdessä sovitun toimintasuunnitelman tehokas täytäntöönpano;

—	kokonaisvaltaisen politiikan kehittäminen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi;

—	ulkomaisten taistelijoiden paluu kotimaahansa;

—	terrorismin uhrien avustamis- ja suojelupolitiikan kehittäminen;

—	järjestäytyneen rikollisuuden ja etenkin ampuma-aseiden ja huumeiden laittoman kaupan torjunta;

—	rajaturvallisuutta koskevan kansallisen strategian täytäntöönpanon tukeminen;

—	Euroopan unionin toimivaltaisten virastojen kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen; sekä

—	katastrofiriskien hallintaa ja ehkäisyä koskeva yhteistyö.

Lisäksi Euroopan unioni osallistuu jatkossakin täysipainoisesti G7 + 6 -ryhmään, joka huolehtii Tunisian pääkumppaneiden välisestä koordinaatiosta.

Myös turvallisuutta/puolustusta koskevan kumppanuuden muiden alojen kehittäminen on mahdollista.

3.   Toimet EU:n ja Tunisian välisen etuoikeutetun kumppanuuden vahvistamiseksi

Molemmat osapuolet pitävät keskinäisiä suhteitaan tärkeinä, mikä näkyy vastaisuudessakin tiiviinä poliittisena yhteydenpitona ja säännöllisinä vierailuina, jotka ovat osa laajempaa poliittista vuoropuhelua kaikista asioista, joissa intressit ovat yhtenevät, muun muassa alueellisista ja kansainvälisistä kysymyksistä. Näiden keskustelujen alueellista ulottuvuutta olisi vahvistettava. Osapuolet palauttavat tässä yhteydessä mieleen Välimeren unionin puitteissa tekemänsä merkittävän yhteistyön. Käynnissä olevien vuoropuhelujen lisäksi osapuolten tavoitteena on EU:n ja Tunisian välisten korkean tason tapaamisten järjestäminen ja tunisialaisten ministerien osallistuminen tiettyihin Euroopan unionin neuvoston temaattisiin epävirallisiin kokouksiin. Osapuolet kannustavat Euroopan parlamenttia ja Tunisian edustajainhuonetta tekemään parlamentaarista yhteistyötä.

Assosiaatiosopimuksen mukaiset elimet (assosiaationeuvosto, assosiaatiokomitea ja tekniset alakomiteat) ovat edelleen kumppanuuden täytäntöönpanoa ohjaavat ensisijaiset foorumit. EU ja Tunisia sitoutuvat tehostamaan työtään ja sen tuottamaa lisäarvoa sekä mahdollisuuksien mukaan ryhmittelemään työnsä strategisten prioriteettien mukaisesti pääteemoittain.

Tunisia on ehdottanut etenemissuunnitelmaa, jonka EU on hyväksynyt, edellä esitettyjen prioriteettien konkretisoimiseksi. Tässä julkisessa asiakirjassa esitetään maan sosioekonomisen elpymisen kiireellisimmin edellyttämät (lainsäädännölliset, strategiset ja toiminnalliset) toimenpiteet. Etenemissuunnitelma on joustava ja toimiva puolivuosittainen seurantaväline.

EU on sitoutunut yhteisessä tiedonannossaan vahvistamaan huomattavasti naapuruusvälineen kautta Tunisialle annettavaa rahoitusapua. EU ja Tunisia pyrkivät käyttämään mahdollisimman laajasti olemassa olevia rahoitusmahdollisuuksia, mukaan lukien uudet välineet, kuten Euroopan ulkoinen investointiohjelma, hyödyntämällä EU:n tukien ja rahoituslaitosten myöntämien lainojen täydentävyyttä ja vipuvaikutuksia. Osapuolet sitoutuvat vahvistamaan poliittisten ja alakohtaisten vuoropuhelujen välistä synergiaa sekä rahoitusyhteistyön täytäntöönpanoa. Lisäksi ne pyrkivät tunisialaisen osapuolen johdolla vahvistamaan koordinaatio- ja vuoropuhelumekanismeja kansainvälisten rahoituskumppanien ja avunantajien kanssa sekä painopisteiden vahvistamisen että niiden täytäntöönpanon osalta.

Osapuolet sitoutuvat lopuksi lisäämään EU:n ja Tunisian välisen strategisen suhteen näkyvyyttä sekä tuomaan paremmin esille yhteistyönsä etuja kansalaistensa keskuudessa Välimeren molemmilla rannoilla.

---

(1)  Suunnitelmassa pidetään tarpeellisena kestävään ja osallistavaan kasvuun johtavaa uutta kehitysmallia, ja se perustuu viiteen painopisteeseen: i) hyvä hallinto, hallinnon uudistaminen ja korruption torjunta; ii) muutos alhaisen kustannustason taloudesta vireäksi talouskeskukseksi; iii) inhimillinen kehitys ja sosiaalinen osallisuus; iv) alueiden tavoitteiden konkretisoiminen; v) vihreä talous, kestävän kehityksen perusta.

(2)  Tämä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle (JOIN(2016)47 final, 29.9.2016) perustuu viiteen päälinjaan: i) hyvän hallintotavan ja julkishallinnon uudistuksen edistäminen; ii) kansalaisyhteiskunnan aseman vahvistaminen; iii) sijoittaminen tulevaisuuteen: työpaikkojen luominen ja kestävän sosioekonomisen kehityksen edistäminen; iv) eriarvoisuuden vähentäminen koko yhteiskunnassa; v) tuki turvallisuusongelmien ratkaisemiseen; vi) yhteiset toimet muuttoliikkeen ja liikkuvuuden hallinnan parantamiseksi.