ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 279

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

61. vuosikerta
9. marraskuuta 2018


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2018/1676, annettu 15 päivänä lokakuuta 2018, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

1

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) 2018/1677, annettu 5 päivänä marraskuuta 2018, Belgian lipun alla purjehtivien alusten merianturan kalastuksen kieltämisestä alueilla 7h, 7j ja 7k

3

 

*

Komission asetus (EU) 2018/1678, annettu 5 päivänä marraskuuta 2018, Belgian lipun alla purjehtivien alusten koljan kalastuksen kieltämisestä alueilla 7b–k, 8, 9 ja 10 sekä unionin vesillä CECAF-alueella 34.1.1

5

 

*

Komission asetus (EU) 2018/1679, annettu 5 päivänä marraskuuta 2018, Liettuan lipun alla purjehtivien alusten perunpiikkimakrillin kalastuksen kieltämisestä SPRFMO-yleissopimusalueella

7

 

*

Komission asetus (EU) 2018/1680, annettu 5 päivänä marraskuuta 2018, Belgian lipun alla purjehtivien alusten punakampelan kalastuksen kieltämisestä alueilla 7h, 7j ja 7k

9

 

*

Komission asetus (EU) 2018/1681, annettu 5 päivänä marraskuuta 2018, Alankomaiden lipun alla purjehtivien alusten perunpiikkimakrillin kalastuksen kieltämisestä SPRFMO-yleissopimusalueella

11

 

*

Komission asetus (EU) 2018/1682, annettu 5 päivänä marraskuuta 2018, Puolan lipun alla purjehtivien alusten perunpiikkimakrillin kalastuksen kieltämisestä SPRFMO-yleissopimusalueella

13

 

*

Komission asetus (EU) 2018/1683, annettu 5 päivänä marraskuuta 2018, Saksan lipun alla purjehtivien alusten perunpiikkimakrillin kalastuksen kieltämisestä SPRFMO-yleissopimusalueella

15

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1684, annettu 8 päivänä marraskuuta 2018, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena

17

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1685, annettu 8 päivänä marraskuuta 2018, yhdenmukaisista edellytyksistä aikasarjojen toimittamiseksi uutta alueellista jaottelua varten asetuksen (EY) N:o 1059/2003 mukaisesti

33

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1686, annettu 8 päivänä marraskuuta 2018, rasvattoman maitojauheen vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn mukaisessa kahdennessakymmenennessäseitsemännessä osatarjouskilpailussa

35

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1687, annettu 7 päivänä marraskuuta 2018, tietyistä suojatoimenpiteistä, jotka liittyvät erittäin patogeeniseen lintuinfluenssaan ja omistajiensa mukana seuraavien lemmikkilintujen kuljetuksiin yhteisöön, tehdyn päätöksen 2007/25/EY muuttamisesta päätöksen soveltamisajanjakson osalta (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 7240)  ( 1 )

36

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1688, annettu 7 päivänä marraskuuta 2018, poikkeuksien myöntämisestä Slovakialle siltä osin kuin on kyse tilastojen toimittamisesta energiatilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 nojalla (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 7304)  ( 1 )

38

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1689, annettu 8 päivänä marraskuuta 2018, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 7511)  ( 1 )

39

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/1


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/1676,

annettu 15 päivänä lokakuuta 2018,

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto valtuutti 23 päivänä huhtikuuta 2007 komission neuvottelemaan vapaakauppasopimuksesta Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) jäsenvaltioiden kanssa. Valtuutus antoi mahdollisuuden kahdenvälisiin neuvotteluihin.

(2)

Neuvosto valtuutti 22 päivänä joulukuuta 2009 komission jatkamaan voimassa olevien neuvotteluohjeiden mukaisesti neuvotteluja kahdenvälisistä vapaakauppasopimuksista ASEANin yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa niin, että Singapore on ensimmäisenä.

(3)

Neuvosto valtuutti 12 päivänä syyskuuta 2011 komission laajentamaan Singaporen kanssa meneillään olleet neuvottelut kattamaan myös sijoitussuojan.

(4)

Neuvottelut Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välisestä sijoitussuojasopimuksesta, jäljempänä ’sopimus’, on saatu päätökseen, ja sopimus olisi allekirjoitettava unionin puolesta sillä varauksella, että sopimuksen tekemistä varten tarvittavat menettelyt saatetaan myöhemmin päätökseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan lupa allekirjoittaa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välinen sijoitussuojasopimus unionin puolesta sillä varauksella, että mainitun sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen (1).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. KÖSTINGER


(1)  Sopimuksen teksti julkaistaan yhdessä sen tekemistä koskevan päätöksen kanssa.


ASETUKSET

9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/3


KOMISSION ASETUS (EU) 2018/1677,

annettu 5 päivänä marraskuuta 2018,

Belgian lipun alla purjehtivien alusten merianturan kalastuksen kieltämisestä alueilla 7h, 7j ja 7k

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2018 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus samassa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

João AGUIAR MACHADO

Pääjohtaja

Meri- ja kalastusasioiden pääosasto


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU) 2018/120, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 sekä asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta (EUVL L 27, 31.1.2018, s. 1).


LIITE

Nro

19/TQ120

Jäsenvaltio

Belgia

Kanta

SOL/7HJK

Laji

Meriantura (Solea solea)

Alue

7h, 7j ja 7k

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä

14.9.2018


9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/5


KOMISSION ASETUS (EU) 2018/1678,

annettu 5 päivänä marraskuuta 2018,

Belgian lipun alla purjehtivien alusten koljan kalastuksen kieltämisestä alueilla 7b–k, 8, 9 ja 10 sekä unionin vesillä CECAF-alueella 34.1.1

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2018 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus samassa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

João AGUIAR MACHADO

Pääjohtaja

Meri- ja kalastusasioiden pääosasto


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU) 2018/120, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 sekä asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta (EUVL L 27, 31.1.2018, s. 1).


LIITE

Nro

20/TQ120

Jäsenvaltio

Belgia

Kanta

HAD/7X7A34

Laji

Kolja (Melanogrammus aeglefinus)

Alue

7b–k, 8, 9 ja 10 sekä unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä

14.9.2018


9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/7


KOMISSION ASETUS (EU) 2018/1679,

annettu 5 päivänä marraskuuta 2018,

Liettuan lipun alla purjehtivien alusten perunpiikkimakrillin kalastuksen kieltämisestä SPRFMO-yleissopimusalueella

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2018 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus samassa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

João AGUIAR MACHADO

Pääjohtaja

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU) 2018/120, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 sekä asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta (EUVL L 27, 31.1.2018, s. 1).


LIITE

Nro

21/TQ120

Jäsenvaltio

Liettua

Kanta

CJM/SPRFMO

Laji

Perunpiikkimakrilli (Trachurus murphyi)

Alue

SPRFMO-yleissopimusalue

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä

18.9.2018


9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/9


KOMISSION ASETUS (EU) 2018/1680,

annettu 5 päivänä marraskuuta 2018,

Belgian lipun alla purjehtivien alusten punakampelan kalastuksen kieltämisestä alueilla 7h, 7j ja 7k

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2018 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus samassa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

João AGUIAR MACHADO

Pääjohtaja

Meri- ja kalastusasioiden pääosasto


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU) 2018/120, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 sekä asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta (EUVL L 27, 31.1.2018, s. 1).


LIITE

Nro

22/TQ120

Jäsenvaltio

Belgia

Kanta

PLE/7HJK

Laji

Punakampela (Pleuronectes platessa)

Alue

7h, 7j ja 7k

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä

19.9.2018


9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/11


KOMISSION ASETUS (EU) 2018/1681,

annettu 5 päivänä marraskuuta 2018,

Alankomaiden lipun alla purjehtivien alusten perunpiikkimakrillin kalastuksen kieltämisestä SPRFMO-yleissopimusalueella

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2018 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus samassa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

João AGUIAR MACHADO

Pääjohtaja

Meri- ja kalastusasioiden pääosasto


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU) 2018/120, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 sekä asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta (EUVL L 27, 31.1.2018, s. 1).


LIITE

Nro

23/TQ120

Jäsenvaltio

Alankomaat

Kanta

CJM/SPRFMO

Laji

Perunpiikkimakrilli (Trachurus murphyi)

Alue

SPRFMO-yleissopimusalue

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä

18.9.2018


9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/13


KOMISSION ASETUS (EU) 2018/1682,

annettu 5 päivänä marraskuuta 2018,

Puolan lipun alla purjehtivien alusten perunpiikkimakrillin kalastuksen kieltämisestä SPRFMO-yleissopimusalueella

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2018 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus samassa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

João AGUIAR MACHADO

Pääjohtaja

Meri- ja kalastusasioiden pääosasto


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU) 2018/120, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 sekä asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta (EUVL L 27, 31.1.2018, s. 1).


LIITE

Nro

24/TQ120

Jäsenvaltio

Puola

Kanta

CJM/SPRFMO

Laji

Perunpiikkimakrilli (Trachurus murphyi)

Alue

SPRFMO-yleissopimusalue

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä

18.9.2018


9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/15


KOMISSION ASETUS (EU) 2018/1683,

annettu 5 päivänä marraskuuta 2018,

Saksan lipun alla purjehtivien alusten perunpiikkimakrillin kalastuksen kieltämisestä SPRFMO-yleissopimusalueella

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2018/120 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2018.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2018 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2018 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus samassa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

João AGUIAR MACHADO

Pääjohtaja

Meri- ja kalastusasioiden pääosasto


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU) 2018/120, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 sekä asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta (EUVL L 27, 31.1.2018, s. 1).


LIITE

Nro

25/TQ120

Jäsenvaltio

Saksa

Kanta

CJM/SPRFMO

Laji

Perunpiikkimakrilli (Trachurus murphyi)

Alue

SPRFMO-yleissopimusalue

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä

20.9.2018


9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/17


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/1684,

annettu 8 päivänä marraskuuta 2018,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) (”perusasetus”) ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti neuvoston asetuksella (EY) N:o 1136/2006 (2) käyttöön polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Tutkimukseen, joka johti alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon, viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (3) 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella neuvosto otti lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa uudelleen käyttöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EY) N:o 796/2012 (4), jäljempänä ’aiempi toimenpiteiden päättymistä koskeva tarkastelu’.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(3)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (5) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(4)

Tarkastelupyynnön esitti 30 päivänä toukokuuta 2017 mappimekanismien valmistajien järjestö (Lever Arch Mechanism Manufacturers Association), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, kolmen unionin tuottajan puolesta, joiden tuotanto muodostaa noin 95 prosenttia mappimekanismien kokonaistuotannosta unionissa. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

1.3   Vireillepano

(5)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 1 päivänä syyskuuta 2017 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla Euroopan unionin virallisessa lehdessä asiaa koskevan ilmoituksen (6), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

1.4   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(6)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2016 ja 30 päivän kesäkuuta 2017 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2014 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.5   Asianomaiset osapuolet

(7)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, niille tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille.

(8)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisille osapuolille annettiin myös mahdollisuus pyytää kirjallista kuulemista tutkimuksesta vastaavien komission yksiköiden ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.5.1   Otanta

(9)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

1.5.1.1   Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(10)

Koska Kiinassa toimii ilmeisen paljon vientiä harjoittavia tuottajia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otannan käyttöä.

(11)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Pyydettyihin tietoihin sisältyivät tuotantomäärää ja -kapasiteettia koskevat tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(12)

Yksikään niistä 33 kiinalaisesta viejästä/tuottajasta, joihin otettiin yhteyttä, tai mitkään muutkaan kiinalaiset viejät/tuottajat eivät ilmoittautuneet eivätkä toimittaneet pyydettyjä tietoja.

1.5.1.2   Unionin tuottajia koskeva otanta

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otos valittiin samankaltaisen tuotteen myyntimäärän perusteella. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus oli yli 75 prosenttia unionin tuotannonalan arvioidusta kokonaistuotannosta ja yli 75 prosenttia unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärästä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei saatu, joten alustava otos vahvistettiin. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

1.5.1.3   Etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta

(14)

Jotta komissio pystyi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia pyydettiin osallistumaan tutkimukseen. Osapuolia pyydettiin ilmoittautumaan toimittamalla komissiolle yrityksistään tiedot, joita pyydetään vireillepanoilmoituksen liitteessä II.

(15)

Tämän lisäksi komissio otti vireillepanovaiheessa yhteyttä tarkastelupyynnössä yksilöityihin 26 tuojaan, joita pyydettiin selittämään toimintaansa ja täyttämään vireillepanoilmoituksen liite II.

(16)

Yksikään tuoja ei ilmoittautunut komissiolle.

1.5.2   Kyselylomakkeet

(17)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kolmelle otokseen valitulle unionin tuottajalle ja kolmelle tarkastelupyynnössä yksilöidylle käyttäjälle.

(18)

Kyselylomakkeet lähetettiin myös 38 tuottajalle mahdollisissa markkinataloutta toteuttavissa kolmansissa maissa, jotka olivat Intia, Iran, Japani, Kambodža, Sveitsi, Thaimaa ja Ukraina. Yksikään mahdollisten vertailumaiden tuottaja ei toimittanut komissiolle täytettyä kyselylomaketta.

(19)

Kyselyyn saatiin vastaukset kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta. Yksikään käyttäjä ei toimittanut vastausta kyselyyn.

(20)

Kuten 12 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä eikä toimittanut vastausta kyselyyn.

1.5.3   Tarkastuskäynnit

(21)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Unionin tuottajat

IML, Offanengo, Italia

NIKO, d.o.o., Železniki, Slovenia

INTERKOV spol. s.r.o., Benešov nad Ploučnici, Tšekki

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(22)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli mappimekanismit, joita yleensä käytetään arkkien ja muiden asiakirjojen arkistointiin kansioihin tai mappeihin. Nämä Kiinasta peräisin olevat mappimekanismit koostuvat aluslaatan päällä olevista tukevista kaarevista metalliosista (joita on yleensä kaksi) ja vähintään yhdestä aukaisuvivusta, joka mahdollistaa arkkien ja muiden asiakirjojen lisäämisen ja järjestämisen kansioon, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, ja ne luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8305 10 00 (Taric-koodi 8305100050).

2.2   Samankaltainen tuote

(23)

Kiinassa tuotetulla ja unioniin viedyllä tarkasteltavana olevalla tuotteella ja unionissa unionin tuottajien tuottamalla ja myymällä tuotteella katsottiin olevan samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidettiin perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

3.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(24)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

3.1   Alustavat huomautukset

(25)

Yksikään kiinalainen viejä/tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, kuten 12 ja 20 kappaleessa todetaan. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että komissio voisi soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa, koska yhteistyötä ei ollut. Komissio ei saanut Kiinan viranomaisilta mitään huomautuksia tai pyyntöä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan puoleen kääntymisestä tätä varten.

(26)

Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva havainnot oli perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtävä käytettävissä ja erityisesti julkisesti saatavilla olevien tietojen eli yritysten virallisten internetsivustojen, tarkastelupyynnössä annettujen tietojen ja yhteistyössä toimineilta osapuolilta (eli pyynnön esittäjältä ja otokseen valituilta unionin tuottajilta) tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saatujen tietojen perusteella.

3.2   Polkumyynti

(27)

Vireillepanoilmoituksessa esitettiin vertailumaan käyttämistä normaaliarvon määrittämistä varten. Vaihtoehtoisesti komissio aikoi käyttää normaaliarvon määrittämisen perustana unionissa tosiasiallisesti maksettuja tai maksettaviksi tulevia hintoja, jos yksikään mahdollinen soveltuva vertailumaa ei toimisi yhteistyössä. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia tämän normaaliarvon määrittämisperusteen sopivuudesta. Asiasta ei esitetty huomautuksia.

(28)

Koska Kiinassa olevat vientiä harjoittavat tuottajat ja etuyhteydettömät tuojat unionin markkinoilla eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, komissio ei kyennyt vientihinnan määrittämiseksi toteamaan vientimyynnin määriä tai hintoja vientitapahtumakohtaisesti. Sen vuoksi komissio tarkasteli vaihtoehtoisia keinoja vientihinnan määrittämiseksi.

(29)

Ensiksi tarkasteltiin, voitaisiinko vaihtoehtoisena keinona vientihintojen määrittämiseksi käyttää Eurostatin tai muita tilastotietoja, kuten jäsenvaltioiden komissiolle perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti ilmoittamia tietoja, jäljempänä ’14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta’, jotka tarkistettaisiin ristiin muiden käytettävissä olevien tietojen kanssa. Eurostatin tilastoja pidettiin kuitenkin soveltumattomina, koska tuontitilastoihin sisältyi myös muiden kuin tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia. Myöskään 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta ei mahdollistanut vientihintojen vertailua unionin tuotannonalan hintoihin tuotelajeittain. Lisäksi Taric-järjestelmään ja 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan kirjataan mappimekanismien määrä kilogrammoina, kun taas normaaliarvo perustuu kappalemääriin.

(30)

Toiseksi komissio tarkasteli mahdollisuutta käyttää tarkastelupyyntöön sisältyviä vientihintoja kyseiseen tarkoitukseen. On syytä muistaa, että tätä menetelmää käytettiin edellä 2 kappaleessa mainitussa aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ja että se periaatteessa myös mahdollistaa tuotelajikohtaisen vertailun. Tarkastelupyyntöön sisältyvissä kauppalaskuissa olevat vientihinnat koskivat kuitenkin vientiä muihin kolmansiin maihin.

(31)

Näin ollen polkumyyntimarginaalia ei voitu laskea unioniin suuntautuneen viennin hintojen perusteella eikä polkumyyntiä ollut mahdollista vahvistaa. Sen vuoksi tutkimuksessa keskityttiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen.

3.3   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys

(32)

Tutkittaessa polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä analysoitiin seuraavia tekijöitä: normaaliarvon ja kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen suhde, tuotantokapasiteetti, tuotanto ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus Kiinasta tulevan tuonnin kannalta.

3.3.1   Normaaliarvon ja kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen suhde

(33)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, normaaliarvoa verrattiin Kiinasta muihin kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintoihin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

3.3.1.1   Normaaliarvon määrittämisperusteet

(34)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti normaaliarvo oli määritettävä soveltuvassa markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa (vertailumaassa) käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella taikka vertailumaasta muihin maihin, myös unioniin, suuntautuvan viennin hinnan perusteella. Jos kyseiset menetelmät eivät ole käytettävissä, normaaliarvo voidaan määrittää myös millä tahansa muulla hyväksyttävällä perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti unionissa maksettu tai maksettava hinta, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

(35)

Unionin tuotannonalan esittämässä tarkastelupyynnössä mainittiin useita tuottajia, jotka toimivat unionin ulkopuolisessa markkinatalousmaassa (nimittäin Intiassa, Iranissa ja Thaimaassa).

(36)

Vireillepanoilmoituksessa komissio aikoi pyytää Intiaa, Thaimaata ja Irania toimimaan yhteistyössä. Lisäksi vireillepanoilmoituksessa todettiin, että jos unionin ulkopuolisten markkinatalousmaiden tuottajat eivät suostu yhteistyöhön, komissio käyttäisi normaaliarvon määrittämisen perustana unionissa tosiasiallisesti maksettuja tai maksettavia hintoja. Alkuperäisessä tutkimuksessa ja johdanto-osan 2 kappaleessa tarkoitetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa normaaliarvon määrittämisen perustana käytettiinkin unionissa tosiasiallisesti maksettuja tai maksettavia hintoja.

(37)

Kuten 18 kappaleessa mainitaan, komissio otti tuottajiin asianmukaisesti yhteyttä vireillepanon jälkeen samoin kuin muiden maiden muihin mahdollisiin tuottajiin, jotka voitiin yksilöidä julkisesti saatavilla olevista lähteistä.

(38)

Yksi mappimekanismien iranilainen tuottaja ilmaisi olevansa halukas yhteistyöhön mutta toimitti kyselylomakkeeseen vain osittaisen vastauksen. Komission esittämistä pyynnöistä huolimatta kyseinen tuottaja ei toimittanut lisää tietoja. Tuottajan toimittamat tiedot olivat hyvin puutteellisia ja/tai epäjohdonmukaisia eikä niitä siksi voitu käyttää normaaliarvon laskemisen perustana.

(39)

Yksikään muukaan muiden mahdollisten vertailumaiden tuottaja, joihin komissio otti yhteyttä, ei toiminut yhteistyössä.

(40)

Sen vuoksi komissiolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin määrittää normaaliarvo unionissa tosiasiallisesti maksettujen tai maksettaviksi tulevien hintojen perusteella.

(41)

Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia tämän perustan soveltuvuudesta normaaliarvon määrittämiseen.

3.3.1.2   Normaaliarvo

(42)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti unionissa samankaltaisesta tuotteesta tavanomaisessa kaupankäynnissä tosiasiallisesti maksetun tai maksettavaksi tulevan hinnan perusteella (ks. 34–41 kappale).

(43)

Tämän vuoksi normaaliarvoksi vahvistettiin otokseen valittujen unionin tuottajien riippumattomilta asiakkailtaan kotimarkkinamyynnissä veloittamien hintojen painotettu keskiarvo.

(44)

Ensiksi määritettiin, oliko otokseen valittujen unionin tuottajien samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti riippumattomille asiakkaille edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärästä. Koska Kiinassa olevat vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, unioniin suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärä oli määritettävä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Kuten 29 kappaleessa mainitaan, Eurostatin tilastoja ja muita tilastoja pidettiin soveltumattomina käytettäviksi polkumyynnin jatkumisen määrittämiseen. Niitä voidaan kuitenkin käyttää osoittamaan tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuneen tuonnin taso. Tällä perusteella otokseen valittujen unionin tuottajien kotimarkkinamyynnin katsottiin olleen riittävän edustavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, samalla kun otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus (ks. 63 kappale). Koska Kiinassa olevat viejät eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, ei ollut mahdollista analysoida edustavuutta tuotelajeittain.

(45)

Tämän jälkeen komissio tarkasteli, voitiinko kunkin otokseen valitun unionin tuottajan kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä eli olivatko kunkin otokseen valitun unionin tuottajan keskimääräiset myyntihinnat yhtä suuria tai suurempia kuin keskimääräiset tuotantokustannukset ja näin ollen kannattavia.

(46)

Näin todettiin, että unionin tuottajien myynti oli keskimäärin kannattavaa, ja näin ollen normaaliarvo määritettiin otokseen valittujen unionin tuottajien kaikkien unionin markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myymien mappimekanismien myyntihintojen painotetun keskiarvon perusteella.

3.3.1.3   Vientihinta

(47)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio totesi, että tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnoista olivat asianmukaisin perusta tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntatuvan viennin hinnan laskemiseksi.

3.3.1.4   Vertailu

(48)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa vertailtiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Normaaliarvoon ja vientihintaan tehtiin oikaisuja kotimaan rahtikustannusten ja merirahtikustannusten erojen huomioon ottamiseksi tarkastelupyyntöön sisältyvien seikkojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan e alakohdan mukaisesti. Vertailu osoitti, että tarkastelupyynnössä esitetyt kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hinnat olivat 22,1–32,2 prosenttia alhaisempia kuin normaaliarvo. Tämä osoittaa, että unioniin suuntautuva vienti tapahtuu todennäköisesti polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteet kumotaan.

3.4   Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että polkumyyntitoimenpiteet kumotaan

3.4.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(49)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät suostuneet yhteistyöhön, seuraavat päätelmät perustuvat pääasiassa tarkastelupyyntöön sisältyviin tietoihin ja unionin tuotannonalan tutkimuksen aikana toimittamiin tietoihin, jotka tarkistettiin ristiin julkisesti saatavilla olevien tietojen kanssa, kun se oli mahdollista.

(50)

Tällä perusteella pääteltiin, että mappimekanismien tuotantokapasiteetti Kiinassa on arviolta 600–850 miljoonaa kappaletta, mikä on samankaltainen kuin aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (7) arvioitu tuotantokapasiteetti (600–700 miljoonaa kappaletta).

(51)

Lisäksi mappimekanismien tuotantokapasiteettia Kiinassa voidaan tuotantomenetelmästä (pääosin työvoimavaltainen) johtuen helposti lisätä muun muassa palkkaamalla lisää työvoimaa, ilman suuria kone- ja laiteinvestointeja, kuten aiemmassa toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa (8) jo todettiin.

(52)

Näin ollen tuotantokapasiteetti Kiinassa on noin 240–340 prosenttia suurempi kuin unionin kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja merkittävästi suurempi kuin unionin tuotanto samana ajanjaksona.

(53)

Tarkastelupyynnössä arvioitiin mappimekanismien tuotannon Kiinassa olevan noin 350 miljoonaa kappaletta ja siksi varovainen arvio käyttämättömästä kapasiteetista olisi yli 260 miljoonaa kappaletta. Tämä käyttämätön kapasiteetti vastaa karkeasti koko unionin kulutusta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(54)

Näin ollen voidaan kohtuudella päätellä, että Kiinassa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia. On hyvin todennäköistä, että tällainen käyttämätön kapasiteetti suunnattaisiin unionin markkinoille, jos polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin, kuten 49–53 kappaleessa selitetään.

3.4.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(55)

Mappimekanismien kysyntä unionin markkinoilla on vähenevästä kulutuksesta huolimatta edelleen merkittävää, ja sen osuus maailmanmarkkinoista on noin 45 prosenttia. Unionin markkinat ovat mappimekanismien suurimmat markkinat maailmassa.

(56)

Muita markkinoita, joilla mappimekanismeja käytetään, on vain muutamia. Lisäksi kyseiset markkinat ovat paljon pienempiä kuin unionin markkinat, ja siksi ne eivät pystyisi ottamaan vastaan Kiinan suurta ylikapasiteettia. Myös mappimekanismien käyttö Kiinassa on edellä olevien tietojen perusteella hyvin vähäistä eikä sen odoteta kasvavan mitenkään merkittävästi.

(57)

Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin markkinoilla veloitettavien hintojen välinen vertailu osoitti, että vallitsevat hinnat olivat yleisesti ottaen korkeampia unionin markkinoilla (ks. 48 kappale). Tästä syystä unionin markkinat ovat houkuttelevammat tällaiselle matalahintaiselle tuonnille, koska ne voivat tuottaa enemmän voittoa.

(58)

Sen vuoksi pääteltiin, että unionin markkinat olisivat houkuttelevat markkinat kiinalaiselle viennille, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin.

(59)

Nämä seikat huomioon ottaen on todennäköistä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä Kiinasta suunnattaisiin unionin markkinoille merkittäviä määriä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Kuten 34–48 kappaleessa osoitetaan, tällainen vienti tapahtuisi erittäin todennäköisesti polkumyyntihinnoin.

3.4.3   Päätelmä

(60)

Kiinan huomattava ylikapasiteetti, Kiinan kotimarkkinoiden pieni koko ja unionin markkinoiden houkuttelevuus huomioon ottaen pääteltiin, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Kiinasta unioniin kasvaisi merkittävissä määrin, jos polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Lisäksi komissio totesi, että kyseinen tuonti tapahtuisi todennäköisesti polkumyyntihinnoin. Näin ollen polkumyynnin toistuminen on erittäin todennäköistä.

4.   VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(61)

Mappimekanismeja valmisti unionissa tarkastelujaksolla kuusi tiedossa olevaa tuottajaa. Pyynnön esittäjä edustaa näistä tuottajista kolmea. Kyseiset kuusi unionin tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. Pyynnön esittäjän edustamat kolme unionin tuottajaa valittiin otokseen, kuten 13–21 kappaleessa selostetaan. Otos edustaa yli 75:tä prosenttia unionin kokonaistuotannosta ja -myyntimäärästä (ks. 13 kappale).

(62)

Yksi otokseen kuulumaton tuottaja, Mi.me.ca. Srl, Italia, asetettiin konkurssiin (9) tarkastelujakson aikana tammikuussa 2017. Kaksi muuta otokseen kuulumatonta unionin tuottajaa eli EJA International, Alankomaat, ja Technosteel, Italia, lopettivat mappimekanismien tuotannon tarkastelujakson jälkeen vuonna 2018.

(63)

Kun otetaan huomioon, että kolmesta otokseen valitusta yrityksestä kaksi ovat etuyhteydessä toisiinsa, vahinkoanalyysissä käytetyt tiedot esitetään tässä asetuksessa indeksoituina, jotta liiketoiminnan kannalta arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus säilyy perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti.

(64)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vahvistettiin 270–330 miljoonaa kappaletta tarkastelupyynnössä esitetyn näytön, pyynnön esittäjän toimittamien lisätietojen sekä otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastausten perusteella.

(65)

Komissio arvioi tarkastelun kohteena olevan tuotteen Kiinasta tulevan tuonnin määrän 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta tarkastelujakson ajalta saatujen tietojen perusteella soveltamalla muuntokerrointa kilogrammoina ilmaistuihin kokonaismääriin. Komissio käytti kyseistä muuntokerrointa myös aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (kilogrammoina ilmaistujen) tuontitilastojen muuntamiseksi kappalemääriksi sitomalla muuntamisen edustavimman tuotelajin keskipainoon.

(66)

Pyynnön esittäjä ehdotti käytettäväksi toista muuntokerrointa, joka oli hieman pienempi kuin aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa käytetty kerroin. Komissio hylkäsi ehdotuksen sillä perusteella, että ei esitetty mitään näyttöä, joka viittaisi tuonnin tai unionin kulutuksen suuntausten muuttumiseen. Näin ollen komissio säilytti aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa käytetyn muuntokertoimen.

4.2   Unionin kulutus

(67)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymien määrien ja unioniin kolmansista maista tuotujen määrien perusteella. Perustana käytettiin jäsenvaltioiden komissiolle 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan mukaisesti ilmoittamia tietoja.

(68)

Unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymä määrä perustui unionin tuottajien vireillepanoa edeltävässä vaiheessa toimittamiin tietoihin ja kolmen otokseen valitun unionin tuottajan kyselylomakevastauksissaan toimittamiin tarkastettuihin tietoihin.

(69)

Kuten 63 kappaleessa todetaan, otokseen kuuluvien kolmen yrityksen luottamuksellisia tietoja ei voida esittää seuraavissa taulukoissa. Siksi on käytetty tarvittaessa indeksejä tarkastelujakson aikaisten suuntausten osoittamiseksi.

Taulukko 1

Unionin kulutus

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Indeksi (2014 = 100)

100

91

93

89

Lähde: Unionin tuottajien vireillepanoa edeltävässä vaiheessa toimittamat tiedot, 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta ja unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(70)

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, unionin kulutus pieneni tarkastelujaksolla 11 prosenttia toimistonhoidon jatkuvan digitalisoitumisen ja sähköisen arkistoinnin vuoksi, mistä syystä paperikopioiden arkistointi väheni ja sen myötä tarkastelun kohteena olevan tuotteen kulutus pieneni.

4.3   Tuonti Kiinasta

4.3.1   Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(71)

Komissio vahvisti Kiinasta tulevan tuonnin määrän 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta tarkastelujakson ajalta saatujen tietojen perusteella (ks. 67 kappale).

Näiden tietojen perusteella Kiinasta unioniin tuleva tuonti ja sen markkinaosuus kehittyivät taulukon 2 mukaisesti:

Taulukko 2

Mappimekanismien tuontimäärä Kiinasta ja Kiinan markkinaosuus

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonti Kiinasta, indeksi (2014 = 100)

100

55

15

0,13

Kiinasta tulevan tuonnin osuus unionin markkinoista

5,6 %

3,2 %

0,9 %

0,0 %

Lähde: Unionin tuottajien vireillepanoa edeltävässä vaiheessa toimittamat tiedot, 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta ja unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(72)

Tarkastelujaksolla mappimekanismien tuontimäärä Kiinasta pieneni huomattavasti vuosi vuodelta ja oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä merkityksettömän pieni. Vuonna 2015 mappimekanismien tuonti Kiinasta väheni 45 prosentilla ja seuraavana vuonna yli 70 prosentilla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuontimäärä oli kutistunut vain muutamaan tuhanteen kappaleeseen.

(73)

Sen seurauksena myös Kiinan markkinaosuus pieneni huomattavasti tarkastelujakson aikana. Se pieneni 5,6 prosentista vuonna 2014 liki 0 prosenttiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa.

4.3.2   Kiinasta peräisin olevan tuonnin hintojen kehitys ja hintojen alittavuus

(74)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa ja vaihtoehtoiset lähteet puuttuivat, tarkkaa tuontihintaa ei ollut mahdollista määrittää. Tämä johtui siitä, että tilastoja pidettiin soveltumattomina, koska toinen lähteistä sisälsi tietoja myös muusta kuin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista ja toinen lähde ei mahdollistanut vientihintojen vertailua unionin tuotannonalan hintoihin tuotelajeittain (ks. 29 kappale).

(75)

Siitä huolimatta katsottiin, että 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan rekisteröidyt tuontihinnat soveltuivat Kiinasta tulevan tuonnin hintojen yleisen suuntauksen määrittämiseen. Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hintasuuntaus kehittyi taulukon 3 mukaisesti:

Taulukko 3

Kiinasta tulevan mappimekanismien tuonnin keskimääräinen hinta

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Indeksi (2014 = 100)

100

113

109

157

Lähde: 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta

(76)

Kuten taulukosta 3 käy ilmi, tuontihinnat nousivat 13 prosentilla vuonna 2015 ja laskivat 3,5 prosentilla vuonna 2016. Hintataso nousi 46 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tätä yleistä suuntausta olisi kuitenkin arvioitava ottaen huomioon tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson erittäin pieni tuontimäärä, jonka ei voida katsoa edustavan hintatasoa siinä tapauksessa, että toimenpiteitä ei ole voimassa.

(77)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja vaihtoehtoisia tietolähteitä ei ollut, hinnan alittavuuden marginaalia tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta ei voitu laskea.

4.4   Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti

(78)

Mappimekanismien tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuli pääasiassa Intiasta. Lisäksi tuotiin pieniä määriä Egyptistä, Israelista, Japanista, Serbiasta, Sveitsistä, Taiwanista, Ukrainasta ja Yhdysvalloista.

(79)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan mappimekanismien tuonnin yhteenlaskettu määrä sekä sen markkinaosuus ja hintasuuntaukset esitetään taulukossa 4:

Taulukko 4

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonti, indeksi (2014 = 100)

100

121

122

149

Markkinaosuus

3,8 %

5,0 %

5,0 %

6,3 %

Keskihinta, indeksi (2014 = 100)

100

140

165

148

Lähde: Unionin tuottajien vireillepanoa edeltävässä vaiheessa toimittamat tiedot, 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta ja unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(80)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kokonaisuutena kasvoi tarkastelujakson aikana huomattavasti eli 49 prosenttia.

(81)

Koska unionin kokonaiskulutus pieneni tarkastelujaksolla, kyseisen tuonnin kasvu näkyi sen markkinaosuuden kasvuna samana aikana 3,8 prosentista vuonna 2014 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 6,3 prosenttiin.

(82)

Kuten 29 kappaleessa selitetään, käytettävissä olleet tilastotiedot eivät soveltuneet unioniin suuntautuvan viennin hintojen määrittämiseen. Siksi muista kolmansista maista tulevalle tuonnille voitiin vahvistaa ainoastaan tuontihintasuuntaukset vastaavasti kuin Kiinasta tulevalle mappimekanismien tuonnille. Tarkastelujakson aikana muista kolmansista maista tuotujen tuotteiden keskimääräinen hinta nousi jatkuvasti. Jyrkintä nousu oli vuonna 2015, jolloin hinnat kohosivat 40 prosenttia. Vuonna 2016 hinnat kohosivat vielä 17,5 prosenttia, mutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ne laskivat 10,3 prosenttia. Hinnat kohosivat kaiken kaikkiaan 48 prosenttia tarkastelujakson aikana.

4.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.5.1   Yleisiä huomioita

(83)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia merkityksellisiä taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, joilla oli vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(84)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi koko unionin tuotannonalaan liittyviä makrotaloudellisia indikaattoreita käyttäen tietoja, jotka oli saatu pyynnön esittäjältä ja tarkistettu ristiin joidenkin unionin tuottajien vireillepanoa edeltävässä vaiheessa toimittamien vastausten kanssa ja otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettujen kyselyvastausten kanssa. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien ja tarkastettujen tietojen perusteella. Molempien tietosarjojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta. On syytä huomata, että otokseen valitut unionin tuottajat edustivat suurinta osaa unionin tuotannosta (ks. 61 kappale).

(85)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus ja polkumyyntimarginaalin suuruus.

(86)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, keskimääräiset yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(87)

Koska kolmesta otokseen valitusta yrityksestä kaksi on etuyhteydessä toisiinsa, taulukossa 5 esitetään tiedot indeksoidussa muodossa, jotta liiketoiminnan kannalta arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus säilyy perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti (ks. 63 kappale).

4.5.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.5.2.1   Unionin tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(88)

Taulukossa 5 esitetään unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste tarkastelujaksolla:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotanto, indeksi (2014 = 100)

100

97

102

102

Tuotantokapasiteetti, indeksi (2014 = 100)

100

100

100

100

Kapasiteetin käyttöaste, indeksi (2014 = 100)

100

97

102

102

Lähde: Pyynnön esittäjä, vireillepanoa edeltävässä vaiheessa saadut tiedot ja tarkastetut kyselyvastaukset

(89)

Unionin kokonaistuotannon määrä kasvoi vain hieman tarkastelujakson aikana ja saavutti 2 prosenttia korkeamman tason tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(90)

Unionin tuotantokapasiteetti pysyi vakaana tarkastelujakson aikana.

(91)

Sen vuoksi unionin kapasiteetin käyttöaste seurasi tuotantomäärän kehityssuuntaa tarkastelujakson aikana. Kapasiteetin käyttöaste kasvoi kaikkiaan 2 prosenttia tarkastelujakson aikana tuotantomäärän 2 prosentin kasvua myötäillen.

4.5.2.2   Unionin myyntimäärä ja markkinaosuus

(92)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 6 mukaisesti:

Taukukko 6

Unionin tuotannonalan mappimekanismien myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myyntimäärä, Indeksi (2014 = 100)

100

91

95

91

Markkinaosuus

91,9 %

92,3 %

94,3 %

93,6 %

Indeksi (2014 = 100)

100

100

103

102

Lähde: Pyynnön esittäjä, vireillepanoa edeltävässä vaiheessa saadut tiedot ja tarkastetut kyselyvastaukset

(93)

Unionin tuottajien tuotantomäärä pysyi suhteellisen vakaana, kuten taulukosta 5 käy ilmi, mutta unionin tuottajien myyntimäärä unionin markkinoilla laski 9 prosenttia tarkastelujakson aikana. Unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi kuitenkin 2 prosenttia, mikä johtui pääasiassa unionin pienenevästä kulutuksesta ja Kiinasta tulevan tuonnin vähenemisestä.

4.5.2.3   Kasvu

(94)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotanto lisääntyi 2 prosenttia samaan aikaan kun unionin kulutus laski 11 prosenttia ja unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla pieneni 9 prosenttia, kuten 70 ja 93 kappaleessa todetaan. Tuotannon lisääntyminen selittyy unionin tuottajien vientimyynnin kasvulla.

4.5.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(95)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 7

Mappimekanismeja valmistavan unionin tuotannonalan työllisyys ja tuottavuus

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä, indeksi (2014 = 100)

100

97

99

102

Tuottavuus, indeksi (2014 = 100)

100

101

103

100

Lähde: Pyynnön esittäjä, vireillepanoa edeltävässä vaiheessa saadut tiedot ja tarkastetut kyselyvastaukset

(96)

Unionin tuotannonalan työntekijämäärä kasvoi hieman (2 %) tarkastelujaksolla, ja tuottavuus pysyi vakaana.

4.5.2.5   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(97)

Kuten 31 kappaleessa selitetään, polkumyynnin esiintymistä ei ollut mahdollista vahvistaa. Sen vuoksi tutkimuksessa keskityttiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen siinä tapauksessa, että polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin.

(98)

Aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa unionin tuotannonala osoitti merkkejä siitä, että se oli elpymässä aiemman polkumyynnin vaikutuksista. Tämän tutkimuksen tarkastelujakson aikana elpyminen jatkui, kuten unionin tuotannonalaa koskevien tärkeimpien vahinkoindikaattorien suotuisa kehittyminen osoittaa. Lisäksi unionin markkinoiden heikompaa kysyntää, jonka vuoksi kulutus laski 11 prosenttia tarkastelujaksolla (ks. taulukko 1), kompensoi vientimyynnin lisääntyminen (ks. 94 kappale).

4.5.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.5.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(99)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 8

Unionin keskimääräiset myyntihinnat ja yksikkökustannukset

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionissa, indeksi (2014 = 100)

100

97

96

95

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset unionissa, indeksi (2014 = 100)

100

97

93

96

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(100)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laski 5 prosenttia tarkastelujaksolla.

(101)

Samana ajanjaksona yksikkökohtaiset tuotantokustannukset laskivat 4 prosenttia.

4.5.3.2   Työvoimakustannukset

(102)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 9 mukaisesti:

Taulukko 9

Mappimekanismeja valmistavan unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työvoimakustannukset työntekijää kohti, indeksi (2014 = 100)

100

99

102

104

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(103)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset nousivat kaikkiaan 4 prosenttia tarkastelujakson aikana.

4.5.3.3   Varastot

(104)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 10 mukaisesti:

Taulukko 10

Unionin tuotannonalan mappimekanismien varastot

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot, indeksi (2014 = 100)

100

109

111

185

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

7,4 %

8,3 %

8,1 %

13,5 %

Indeksi (2014 = 100)

100

112

108

182

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(105)

Varastot kasvoivat 8 prosenttia vuoteen 2016 mennessä ja 82 prosenttia tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonala selitti tämän varastojen huomattavan kasvun tarkastelujakson lopulla johtuneen kausimyynnin vaikutuksesta ja ilmenneen ainoastaan siksi, että tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso päättyy heinäkuussa, sillä mappimekanismien myyntihuippu ajoittuu joulukuuhun mutta niitä tuotetaan tasaisesti ympäri vuoden.

4.5.3.4   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(106)

Unionin tuotannonalan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen kokonaismyynnin kannattavuus, indeksi (2014 = 100)

100

105

134

90

Kassavirta, indeksi (2014 = 100)

100

107

120

42

Investoinnit, indeksi (2014 = 100)

100

87

91

103

Investointien tuotto

42 %

47 %

63 %

36 %

Indeksi (2014 = 100)

100

113

151

87

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(107)

Unionin tuotannonalan kannattavuus parani kahden ensimmäisen vuoden aikana 34 prosenttia ja heikkeni jyrkästi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan se heikkeni tarkastelujaksolla 10 prosenttia mutta pysyi kuitenkin aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa asetetun 5 prosentin tavoitevoiton yläpuolella.

(108)

Se kasvoi vuosien 2014 ja 2016 välillä 20 prosenttia ja pieneni voimakkaasti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan se pieneni 58 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(109)

Unionin tuotannonalan investoinnit samankaltaisen tuotteen tuotantoon vähenivät 13 prosenttia vuonna 2015 ja lisääntyivät sitten hieman eli 4 prosenttia vuonna 2016 ja lisääntyivät edelleen 12 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koko tarkastelujakson aikana investoinnit lisääntyivät vaatimattomat 3 prosenttia.

(110)

Investointien tuotolla mitataan investoinnista saatua voittoa tai tappiota suhteessa investoituihin varoihin. Tarkastelujakson alussa investointien tuotto oli 42 prosenttia ja kaksi vuotta myöhemmin eli vuonna 2016 se oli kasvanut 51 prosenttiin. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana investointien tuotto kuitenkin laski alemmalle tasolle kuin mitä se oli ollut tarkastelujakson alussa mutta oli kuitenkin yhä 36 prosenttia.

4.5.4   Vahinkoa koskevat päätelmät

(111)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonala pystyi voimassa olevien polkumyyntitullien ansiosta elpymään edelleen aiemmin kärsimästään vahingosta. Kaikki vahinkoindikaattorit, kuten tuotanto, kapasiteetin käyttöaste ja markkinaosuus, osoittivat positiiviseen suuntaan, ja kannattavuus pysyi koko ajanjakson tavoitevoittoa parempana. Tämän ansiosta unionin tuotannonala pystyi investoimaan tuottavuutta lisääviin toimenpiteisiin yksikkökohtaisten tuotantokustannusten pienentämiseksi samaan aikaan, kun keskimääräiset työvoimakustannukset nousivat.

(112)

Mappimekanismien tuonnilla Kiinasta tarkastelujaksolla oli vain vähän vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen. Voimassa olevien toimenpiteiden vuoksi Kiinan markkinaosuus oli pieni koko jakson ajan. Tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa lukuun ottamatta mappimekanismeja kuitenkin edelleen tuotiin Kiinasta unionin markkinoille, eli ne kiinnostivat jatkuvasti.

(113)

Näin ollen komissio päättelee, että unionin tuotannonala on hyötynyt voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä, koska sen elpyminen aiemman polkumyynnin vahingollisista vaikutuksista jatkui.

4.6   Vahingon toistumisen todennäköisyys

4.6.1   Alustavat huomautukset

(114)

Kuten 31 kappaleessa todetaan, polkumyynnin esiintymistä ei ollut mahdollista vahvistaa. Polkumyynnin jatkumisen katsottiin kuitenkin olevan todennäköistä, jos nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta (ks. 60 kappale).

(115)

Siksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, toistuisiko merkittävä vahinko, jos Kiinaa koskevien toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(116)

Vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioimista varten analysoitiin seuraavia tekijöitä: i) Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, ii) Kiinasta tulevan tuonnin mahdolliset hintatasot, jos toimenpiteiden annetaan raueta, iii) kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttäytyminen muissa kolmansissa maissa, iv) unionin markkinoiden houkuttelevuus ja v) Kiinasta tulevan tuonnin vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

4.6.1.1   Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti

(117)

Kiinalaisilla tuottajilla on siis merkittävä tuotantokapasiteetti Kiinassa (ks. 52 ja 53 kappale), ja sen tuloksena niiden käyttämätön kapasiteetti ylittää merkittävästi unionin kokonaiskulutuksen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(118)

Lisäksi tutkimuksessa ei havaittu mitään merkkejä siitä, että mappimekanismien kotimainen kysyntä Kiinassa tai millään muiden kolmansien maiden markkinoilla kasvaisi lähitulevaisuudessa. Ottaen huomioon mappimekanismien kulutuksen pienenemisen unionissa tarkastelujaksolla komissio päätteli, että kysyntä Kiinan kotimarkkinoilla tai muiden kolmansien maiden markkinoilla ei pysty ottamaan vastaan käytettävissä olevaa kapasiteettia.

4.6.1.2   Kiinasta tulevan tuonnin mahdollinen hintataso

(119)

Kuten 47 kappaleessa mainitaan, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet tutkimuksessa yhteistyössä. Siitä syystä todettiin, että asianmukaisin perusta Kiinasta tulevan tuonnin mahdollisen hintatason laskemiseksi olivat tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnoista.

(120)

Tämän viennin hintatasoa pidettiin kohtuullisena arviona myös unioniin suuntautuvan viennin mahdollisesta tulevasta hintatasosta, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(121)

Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat olivat 22,1–32,2 prosenttia alemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten 42 ja 48 kappaleessa selitetään. Vastaavasti hinnan alittavuuden marginaalien todettiin olevan 8,9–17,8 prosenttia.

(122)

Tämän perusteella päätellään, että tuonti Kiinasta aiheuttaa erittäin todennäköisesti suurta hintapainetta unionin tuotannonalalle, jos polkumyyntitoimenpiteet kumotaan.

4.6.1.3   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(123)

Kuten 55–57 kappaleessa mainitaan, unionin markkinat ovat mappimekanismien suurimmat yksittäiset markkinat ja lisäksi hinnat ovat kiinalaisille tuottajille houkuttelevia. Muita suuria, Kiinan ylikapasiteetin vastaanottamaan kykeneviä vientimarkkinoita ei ole, koska mappimekanismeja käytetään vain harvoilla markkinoilla. Näistä syistä kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on suuri kannustin suunnata vientiään unioniin, jossa ne saisivat korkeammat hinnat ja voisivat edelleen alittaa merkittävästi unionin tuotannonalan myyntihinnat. Lisäksi niillä olisi kannustin viedä ainakin osa käyttämättömästä kapasiteetistaan alhaisilla hinnoilla unionin markkinoille.

(124)

Sen vuoksi päätellään, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on potentiaalia ja kannustin lisätä merkittävästi unioniin suuntautuvan mappimekanismien viennin määrää polkumyyntihinnoilla, jotka alittavat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat.

4.6.2   Vaikutus unionin tuotannonalaan

(125)

Matalahintaisen tuonnin lisääntyminen aiheuttaisi merkittävää hintapainetta unionin markkinoilla, jotka ovat hintaherkät. Jos unionin tuotannonala pitää hintatasonsa ennallaan, se ei kykene säilyttämään myyntimääräänsä ja markkinaosuuttaan Kiinasta halvoin hinnoin tulevaan tuontiin verrattuna. On erittäin todennäköistä, että Kiinan markkinaosuus kasvaa nopeasti, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tämä tapahtuisi mitä todennäköisimmin unionin tuotannonalan kustannuksella. Myyntimäärän pieneneminen johtaisi alempaan käyttöasteeseen ja kohottaisi keskimääräisiä tuotantokustannuksia. Tämä huonontaisi unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta ja heikentäisi sen kannattavuutta, joka oli koko tarkastelujakson ajan ollut tavoitevoittoa suurempi mutta oli laskenut vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä yli 40 prosenttia. Tämän skenaarion mukaan kustannusten mahdollinen nousu johtaisi siihen, että kannattavuus putoaisi lyhyellä aikavälillä alle tavoitevoiton, mikä tekisi tyhjiksi unionin tuotannonalan aikaisemmat elpymistoimet. Tähän asti unionin tuotannonala on pystynyt pitämään investointinsa kilpailukyvyn säilyttämisen edellyttämällä tasolla.

(126)

Jos unionin tuotannonala kuitenkin päättäisi alentaa hintatasoaan pyrkiessään säilyttämään myyntimääränsä ja markkinaosuutensa, sen taloudellinen tilanne heikkenisi lähes välittömästi. Jos unionin tuotannonalan olisi alennettava myyntihintojaan unionin markkinoilla 8,9 prosenttia eli alimman todetun hinnan alittavuuden marginaalin verran (ks. 121 kappale) pysyäkseen kiinalaisten tuontituotteiden hintojen tasolla, niiden toiminta kääntyisi heti tappiolliseksi.

(127)

Myös tässä skenaariossa toimenpiteiden voimassaolon päättymisellä olisi todennäköisesti välitön kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan, koska se tekisi sen tilanteesta tappiollisen välittömästi. Keskipitkällä aikavälillä tämä ei olisi kestävää ja johtaisi tuotantolaitosten sulkemiseen ja lopulta unionin tuotannonalan häviämiseen. On huomattava, että jo tarkastelujaksolla unionin tuottajien määrä väheni kuudesta kolmeen.

(128)

Sen vuoksi voidaan päätellä, että voimassa olevien toimenpiteiden päättyminen johtaisi erittäin todennäköisesti Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnin aiheuttaman vahingon toistumiseen ja että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne todennäköisesti heikkenisi, mikä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa.

(129)

Mappimekanismeja tuodaan Kiinasta unionin markkinoille tällä hetkellä huomattavasti vähemmän kuin ennen toimenpiteiden käyttöönottoa, mikä osoittaa, että voimassa olevilla tulleilla on onnistuttu palauttamaan vääristymätön kilpailutilanne tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaisten viejien ja unionin tuotannonalan välille. Komissio päätteli, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi kuitenkin erittäin todennäköisesti vahingon toistumiseen, kuten 128 ja 130 kappaleessa todetaan.

4.6.3   Päätelmä

(130)

Komissio päättelee, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä Kiinasta polkumyynnillä tulevan ja unionin tuotannonalan hinnat alittavan mappimekanismien tuonnin merkittävään lisääntymiseen ja palauttaisi vahinkoa aiheuttaneen tilanteen, josta unionin tuotannonala kärsi silloin, kun toimenpiteet alun perin otettiin käyttöön. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vakavassa vaarassa.

5.   UNIONIN ETU

(131)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(132)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(133)

On syytä muistaa, että toimenpiteiden käyttöönottoa ei aiemmassa toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa pidetty unionin edun vastaisena. Lisäksi tässä tutkimuksessa, joka on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu eli siinä tarkastellaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa, voidaan arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(134)

Tämän perusteella tutkittiin, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti ja vahinko todennäköisesti toistuvat.

5.1   Unionin tuotannonalan etu

(135)

Tutkimuksessa tuli esiin, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy, sillä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Se johtaisi nopeasti unionin tuotannonalan kannattavuuden heikkenemiseen ja jopa sen tilanteen muuttumiseen tappiolliseksi, minkä lisäksi se vaikuttaisi kielteisesti myös muihin vahinkotekijöihin kuten tuotantomäärään, käyttöasteeseen, investointeihin ja työllisyyteen. Pidemmällä aikavälillä tällainen tilanne käy kestämättömäksi ja pakottaa unionin tuottajat lopettamaan toimintansa unionin markkinoilla.

(136)

Unionin tuotannonala on aiemmin osoittanut olevansa elinkelpoinen tuotannonala, jonka taloudelliset ja rahoitukselliset tulokset ovat positiivisia. Kun polkumyyntituontia Kiinasta ei tosiasiallisesti ollut, unionin tuotannonala onnistui pysymään kannattavana ja sen voittomarginaali oli yli tavoitevoiton.

(137)

Tämän vuoksi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista.

5.2   Tuojien etu

(138)

Yksikään tuoja ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa eikä toimittanut pyydettyjä tietoja (ks. 16 kappale). Aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi merkittävää vaikutusta tuojiin. Koska vastakkaista näyttöä ei ole, voidaan näin ollen vahvistaa, että tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole merkittävää negatiivista vaikutusta tuojien taloudelliseen tilanteeseen ja että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei vaikuttaisi kohtuuttomasti tuojiin.

5.3   Käyttäjien etu

(139)

Mappimekanismien tuojat ovat yleensä myös mappimekanismien käyttäjiä, koska ne tuovat niitä vipuvarsikansioiden tuotantoa varten. Kuten 15 kappaleessa mainitaan, vireillepanovaiheessa otettiin yhteyttä 26:een tiedossa olevaan tuojaan/käyttäjään, mutta yksikään niistä ei vastannut otantalomakkeeseen eikä esittänyt huomautuksia.

(140)

Aiemmissa tutkimuksissa vahvistettiin, että mappimekanismien kustannukset edustavat hyvin pientä prosenttiosuutta vipuvarsikansioiden jälleenmyyntihinnasta, joten tullien (mahdollista) vaikutusta ei pidetä merkittävänä.

(141)

Lisäksi tutkimus osoitti, että ilman polkumyyntituonnin vastaisia toimenpiteitä unionin tuotannonala todennäköisesti menettäisi suurimman osan markkina-asemastaan ja voisi vähitellen hävitä kokonaan. Tämä johtaisi tietenkin siihen, että vipuvarsikansioiden tuottajat olisivat riippuvaisia tuonnista ja kilpailu unionin markkinoilla vähenisi merkittävästi.

(142)

Tällä perusteella voidaan päätellä, että mappimekanismeja koskevat toimenpiteet eivät ole unionin kokonaisedun vastaisia.

5.4   Unionin etua koskevat päätelmät

(143)

Näin ollen komissio päättelee, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuontia koskevien lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa.

6.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

6.1   Toimenpiteet

(144)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuontiin tällä hetkellä sovellettavat toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Huomautuksia ei saatu.

(145)

Tuomioistuimen hiljattainen oikeuskäytäntö (10) huomioon ottaen on aiheellista säätää viivästyskoroista, jotka on maksettava, jos lopulliset tullit palautetaan, koska voimassa olevissa tulleja koskevissa säännöksissä ei säädetä tällaisesta korosta, ja kansallisten sääntöjen soveltaminen johtaisi kohtuuttomiin vääristymiin talouden toimijoiden välillä riippuen siitä, mikä jäsenvaltio valitaan tulliselvitystä varten.

(146)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa tässä asetuksessa säädettävistä toimenpiteistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8305 10 00 (Taric-koodi 8305100050) kuuluvien mappimekanismien tuonnissa.

2.   Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien, 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Valmistaja

Polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

DongGuan Humen Nanzha World Wide Stationery Mfg. Co., Ltd.

27,1 %

A729

Kaikki muut yritykset

47,4 %

A999

2 artikla

1.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia asiaankuuluvia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2.   Viivästyskorko, joka on maksettava, jos kyseessä on palautus, joka antaa oikeuden viivästyskoron saamiseen, on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistu korkokanta, jota Euroopan keskuspankki sovelsi perusrahoitusoperaatioihinsa erääntymiskuukauden ensimmäisenä päivänä, korotettuna yhdellä prosenttiyksiköllä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1136/2006, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2006, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 205, 27.7.2006, s. 1).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51).

(4)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 796/2012, annettu 30 päivänä elokuuta 2012, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella (EUVL L 238, 4.9.2012, s. 5).

(5)  Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (EUVL C 466, 14.12.2016, s. 20).

(6)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 290, 1.9.2017, s. 3).

(7)  Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 796/2012 johdanto-osan 40 kappale.

(8)  Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 796/2012 johdanto-osan 41 kappale.

(9)  http://www.portalecreditori.it/procedura?id=6rKz4dlB2Y; 16. elokuuta 2018.

(10)  Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 18.1.2017 asiassa C-365/15, Wortmann v. Hauptzollamt Bielefeld, EU:C:2017:19, 35–39 kohta.


9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/33


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/1685,

annettu 8 päivänä marraskuuta 2018,

yhdenmukaisista edellytyksistä aikasarjojen toimittamiseksi uutta alueellista jaottelua varten asetuksen (EY) N:o 1059/2003 mukaisesti

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 5 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 annetaan oikeudellinen kehys alueluokitukselle yhdenmukaistettujen alueellisten tilastojen keräämistä, kokoamista ja levitystä varten unionin alueella.

(2)

Komissio on muuttanut yhteistä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöä (NUTS) asetuksella (EU) 2016/2066 (2), joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle aikasarjat uutta alueellista jaottelua varten liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) 2017/2391 (EUVL L 350, 29.12.2017, s. 1).

(2)  Komission asetus (EU) 2016/2066, annettu 21 päivänä marraskuuta 2016, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteiden muuttamisesta (EUVL L 322, 29.11.2016, s. 1).


LIITE

Vaadittu aloitusvuosi tilastoaloittain

Ala

NUTS-taso 2

NUTS-taso 3

Maatalous

2013

 

Väestönkehitys – väestö, elävänä syntyneet, kuolleet

1990 (1)

1990 (1)

Työmarkkinat – työllisyys, työttömyys

2013

2013 (2)

Koulutus

2013

 

Ympäristö – jätteenkäsittelylaitokset

2014

 

Terveys – kuolemansyyt

1997 (3)

 

Terveys – infrastruktuuri

1996 (2)

 

Terveys – potilaat

2003 (2)

 

Tietoyhteiskunta

2013 (2)

 

Alueelliset taloustilit: Kotitalouksien tilit

2000

 

Alueelliset taloustilit – aluetilinpito

2000

2000

Tiede ja teknologia – T&K-menot ja henkilöstö

2015

 

Matkailu

2015

 


(1)  Tietojen toimittaminen ei ole pakollista viitevuosilta 1990–2012.

(2)  Tietojen toimittaminen ei ole pakollista.

(3)  Tietojen toimittaminen ei ole pakollista viitevuosilta 1997–2011.


9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/35


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/1686,

annettu 8 päivänä marraskuuta 2018,

rasvattoman maitojauheen vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn mukaisessa kahdennessakymmenennessäseitsemännessä osatarjouskilpailussa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen osalta 18 päivänä toukokuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 (2) ja erityisesti sen 32 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 (3) aloitettiin rasvattoman maitojauheen myynti tarjouskilpailumenettelyllä.

(2)

Kahdennessakymmenennessäseitsemännessä osatarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn mukaisessa rasvattoman maitojauheen myyntiä koskevassa kahdennessakymmenennessäseitsemännessä osatarjouskilpailussa, jonka tarjousten jättöaika päättyi 6 päivänä marraskuuta 2018, vähimmäismyyntihinta on 125,10 euroa 100 kilogrammalta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Pääjohtaja

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 206, 30.7.2016, s. 71.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/2080, annettu 25 päivänä marraskuuta 2016, rasvattoman maitojauheen myynnin aloittamisesta tarjouskilpailumenettelyllä (EUVL L 321, 29.11.2016, s. 45).


PÄÄTÖKSET

9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/36


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/1687,

annettu 7 päivänä marraskuuta 2018,

tietyistä suojatoimenpiteistä, jotka liittyvät erittäin patogeeniseen lintuinfluenssaan ja omistajiensa mukana seuraavien lemmikkilintujen kuljetuksiin yhteisöön, tehdyn päätöksen 2007/25/EY muuttamisesta päätöksen soveltamisajanjakson osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 7240)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon lemmikkieläinten muista kuin kaupallisista siirroista ja asetuksen (EY) N:o 998/2003 kumoamisesta 12 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 576/2013 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission päätöksessä 2007/25/EY (2) säädetään tietyistä suojatoimenpiteistä, jotka liittyvät erittäin patogeeniseen lintuinfluenssaan, jäljempänä ’HPAI’, ja omistajiensa mukana seuraavien lemmikkilintujen kuljetuksiin unioniin. Päätös hyväksyttiin HPAI:n H5N1-alatyypin taudinpurkausten vuoksi, ja sen tarkoituksena oli eläinten ja ihmisten terveyden suojeleminen unionissa. Sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2018.

(2)

HPAI:n eri H5-alatyyppien ja harvemmin H7-alatyypin taudinpurkauksia esiintyy edelleen maailmanlaajuisesti siipikarjassa ja muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa. HPAI:sta on tullut endeeminen useissa kolmansissa maissa, ja sitä on ensimmäistä kertaa todettu muissakin kolmansissa maissa. Uhka HPAI-viruksen kulkeutumisesta unioniin kolmansista maista tulevien lemmikkilintujen välityksellä jatkuu, minkä vuoksi päätöksessä 2007/25/EY vahvistetut riskinhallintatoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(3)

Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (3) nojalla on valmisteilla useita delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan siipikarjan ja muiden vankeudessa pidettyjen lintujen tuloa unioniin koskevat säännöt. Kyseisissä delegoiduissa säädöksissä vahvistettavat säännöt määräävät sen, miten suhtaudutaan tiettyihin riskeihin, jotka liittyvät siipikarjaan ja muihin vankeudessa pidettäviin lintuihin vaikuttaviin tauteihin, ja lemmikkieläiminä pidettävien lintujen osalta vaadittaviin eläinten terveyttä koskeviin takeisiin. Näissä delegoiduissa säädöksissä vahvistettavissa säännöissä otetaan lisäksi huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 14 päivänä syyskuuta 2017 (4) lintuinfluenssasta antamassa tieteellisessä lausunnossa esitetyt suositukset.

(4)

Ottaen huomioon HPAI:n maailmanlaajuinen epidemiologinen tilanne ja odotettaessa siipikarjan ja muiden vankeudessa pidettyjen lintujen unioniin tuloa koskevien delegoitujen säädösten hyväksymistä on tarpeen pidentää päätöksen 2007/25/EY soveltamisaika 31 päivään joulukuuta 2019.

(5)

Sen vuoksi päätöstä 2007/25/EU olisi muutettava.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2007/25/EY 6 artiklassa päivämäärä ”31 päivään joulukuuta 2018” päivämäärällä ”31 päivään joulukuuta 2019”.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EUVL L 178, 28.6.2013, s. 1.

(2)  Komission päätös 2007/25/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 2006, tietyistä suojatoimenpiteistä, jotka liittyvät erittäin patogeeniseen lintuinfluenssaan ja omistajiensa mukana seuraavien lemmikkilintujen kuljetuksiin yhteisöön (EUVL L 8, 13.1.2007, s. 29).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).

(4)  EFSA Journal 2017;15(10):4991.


9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/38


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/1688,

annettu 7 päivänä marraskuuta 2018,

poikkeuksien myöntämisestä Slovakialle siltä osin kuin on kyse tilastojen toimittamisesta energiatilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 nojalla

(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 7304)

(Ainoastaan slovakinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiatilastoista 22 päivänä lokakuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 4 kohdan ja 10 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Slovakia on esittänyt pyynnön saada poikkeuksen velvollisuudesta toimittaa komissiolle (Eurostatille) asetuksen (EY) N:o 1099/2008 4 artiklassa tarkoitetut kansalliset tilastot. Pyyntö kattaa teollisuusjätteen uusiutuvaa osaa ja lämpöpumppuenergiaa koskevien tilastojen tarjoamisen.

(2)

Slovakian toimittamissa tiedoissa perustellaan, että kyseisten tilastojen keruu aiheuttaa kohtuuttoman taakan kyseisen jäsenvaltion vastaajille, koska on tarpeen mukauttaa uusia luokituksia ja kehittää uusi menetelmä kansallisissa tilastoissa vastaajiin kohdistuvan pyydetyn tiedon keruusta ja kokoamisesta aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi. Poikkeukset olisi sen vuoksi myönnettävä.

(3)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Myönnetään Slovakialle seuraavat poikkeukset asetuksen (EY) N:o 1099/2008 säännöksistä:

a)

tulosten tuottamisesta viitevuodelta 2017 liitteessä B olevasta 5.2.11.6 kohdasta, kun on kyse uusiutuvia energialähteitä koskevista tilastoista;

b)

tulosten tuottamisesta viitevuosilta 2017, 2018 ja 2019 liitteessä B olevista 5.2.3, 5.2.6, 5.2.8.1, 5.2.8.2 ja 5.2.8.5 kohdista, kun kyse on uusiutuvia energialähteitä koskevista tilastoista (kattaa kaikki 3.5.8.1.7 kohdassa ’Teollisuusjätteen uusiutuva osa’ ja liitteen A 3.5.9 kohdassa ’Lämpöpumppuenergia’ määriteltyjen aineiden aggregaatit).

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Slovakian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta

Marianne THYSSEN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1.


9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/39


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/1689,

annettu 8 päivänä marraskuuta 2018,

eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 7511)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista unionin sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (3) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU (4) säädetään eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi tietyissä jäsenvaltioissa, joissa on vahvistettu kotieläiminä pidettävissä tai luonnonvaraisissa sioissa esiintyneitä kyseisen taudin tapauksia, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’. Kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä olevissa I–IV osassa määritetään ja luetellaan asianomaisten jäsenvaltioiden tiettyjä alueita, jotka on eritelty taudin epidemiologiseen tilanteeseen perustuvan riskitason mukaan. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on muutettu useita kertoja, jotta on voitu ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton epidemiologisessa tilanteessa unionissa tapahtuneet muutokset, jotka on huomioitava kyseisessä liitteessä. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2018/1635 (5) Bulgariassa ja Romaniassa hiljattain esiintyneiden afrikkalaisen sikaruton tautitapausten vuoksi.

(2)

Riski afrikkalaisen sikaruton leviämisestä luonnonvaraisiin lajeihin liittyy kyseisen taudin hitaaseen luonnolliseen leviämiseen luonnonvaraisten sikojen populaatioissa mutta myös ihmisen toiminnasta johtuviin riskeihin, minkä taudin viimeaikainen epidemiologinen kehitys unionissa osoittaa ja mistä esitetään näyttöä 14 päivänä heinäkuuta 2015 julkaistussa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevän lautakunnan tieteellisessä lausunnossa, 23 päivänä maaliskuuta 2017 julkaistussa EFSAn tieteellisessä raportissa ”Epidemiological analyses on African swine fever in the Baltic countries and Poland” ja 8 päivänä marraskuuta 2017 julkaistussa EFSAn tieteellisessä raportissa ”Epidemiological analyses of African swine fever in the Baltic States and Poland” (6).

(3)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1635 hyväksymisen jälkeen afrikkalaisen sikaruton epidemiologinen tilanne unionissa on muuttunut ja on esiintynyt kyseisen taudin uusia tapauksia, jotka on otettava huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä.

(4)

Lokakuussa 2018 havaittiin afrikkalaisen sikaruton tapaus luonnonvaraisissa sioissa Kraśnickin piirikunnassa Puolassa. Tämä afrikkalaisen sikaruton tautitapaus luonnonvaraisessa siassa merkitsee riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä. Tämä afrikkalaisen sikaruton tautialue Puolassa olisi näin ollen nyt mainittava kyseisen liitteen II osassa.

(5)

Loka- ja marraskuussa 2018 havaittiin muutamia afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksia kotieläiminä pidetyissä sioissa Doljin ja Argeșin piirikunnissa Romaniassa. Kyseiset afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaukset kotieläiminä pidetyissä sioissa merkitsevät riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä. Nämä afrikkalaisen sikaruton tautialueet Romaniassa olisi näin ollen nyt mainittava kyseisen liitteen I osan sijasta liitteen III osassa. Koska täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa III osassa luetellaan alueet, joilla tilanne vielä kehittyy ja on dynaaminen, sisällytettäessä alueita kyseisessä osassa olevaan luetteloon olisi aina otettava huomioon vaikutukset ympäröiviin alueisiin.

(6)

Jotta voidaan ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton viimeaikainen epidemiologinen kehitys unionissa ja torjua ennakoivasti taudin leviämiseen liittyviä riskejä, olisi määritettävä riittävän suuret uudet korkean riskin alueet Puolan ja Romanian osalta ja sisällytettävä ne täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I, II ja III osassa oleviin luetteloihin. Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä olisi muutettava.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 8 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(4)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/709/EU, annettu 9 päivänä lokakuuta 2014, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/178/EU kumoamisesta (EUVL L 295, 11.10.2014, s. 63).

(5)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1635, annettu 30 päivänä lokakuuta 2018, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (EUVL L 272, 31.10.2018, s. 38).

(6)  EFSA Journal 2015;13(7):4163; EFSA Journal 2017;15(3):4732; EFSA Journal 2017;15(11):5068.


LIITE

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite seuraavasti:

LIITE

I OSA

1.   Bulgaria

Seuraavat Bulgarian alueet:

 

Silistran alueella:

Alfatarin kunnassa:

Bistra,

Alekovo,

Dulovon kunnassa:

Kolobar,

Varbina,

Kozyak,

Mezhden,

Chukovetz,

Tzar Asen,

Cherkovna,

Dulovo,

Chernik,

Poroyno,

Vodno,

Chernolik,

Sitovon kunnassa:

Sitovo,

Yastrebno,

Slatina,

Silistran kunnassa:

Bradvari,

Zlatoklas,

Yordanovo,

Profesor Ishirkovo,

Kazimir,

Babuk,

Sarpovo,

Smiletz,

Tzenovich,

Polkovnik Lambrinovo,

Srebarna,

Aydemir,

Silistra,

Kalipetrovo,

 

Dobrichin alueella:

General Toshevon kunnassa:

Rosen,

Krasen,

Zhiten,

Snop,

Gradini,

Krusharin kunnassa:

Severnyak,

Abrit,

Dobrin,

Alexandria,

Polkovnik Dyakovo,

Zagortzi,

Krushartzi,

Bistretz,

Telerig,

Lozenetz,

Tervelin kunnassa:

Onogur,

Balik,

Аngelariy,

Sarnetz,

Bozhan,

Popgruevo,

Kochmar,

Guslar,

Mali Izvor,

Тervel,

Bonevo,

Voynikovo,

Bezmer,

Chestimensko,

Profesor Zlatarski,

Kableshkovo,

Glavantzi,

Nova kamena,

Kladentzi,

Gradnitza,

Dobrichin kunnassa:

Kragulevo,

Dobrevo,

Cherna,

Pchelnik,

Zhitnitza,

Polkovnik Ivanovo,

Hitovo,

Vodnyantzi,

Feldfebel Denkovo (Dyankovo),

Podslon,

Geshanovo.

2.   Tšekki

Seuraavat Tšekin alueet:

okres Uherské Hradiště,

okres Kroměříž,

okres Vsetín,

katastrální území obcí v okrese Zlín:

Bělov,

Biskupice u Luhačovic,

Bohuslavice nad Vláří,

Brumov,

Bylnice,

Divnice,

Dobrkovice,

Dolní Lhota u Luhačovic,

Drnovice u Valašských Klobouk,

Halenkovice,

Haluzice,

Hrádek na Vlárské dráze,

Hřivínův Újezd,

Jestřabí nad Vláří,

Kaňovice u Luhačovic,

Kelníky,

Kladná-Žilín,

Kochavec,

Komárov u Napajedel,

Křekov,

Lipina,

Lipová u Slavičína,

Ludkovice,

Luhačovice,

Machová,

Mirošov u Valašských Klobouk,

Mysločovice,

Napajedla,

Návojná,

Nedašov,

Nedašova Lhota,

Nevšová,

Otrokovice,

Petrůvka u Slavičína,

Pohořelice u Napajedel,

Polichno,

Popov nad Vláří,

Poteč,

Pozlovice,

Rokytnice u Slavičína,

Rudimov,

Řetechov,

Sazovice,

Sidonie,

Slavičín,

Smolina,

Spytihněv,

Svatý Štěpán,

Šanov,

Šarovy,

Štítná nad Vláří,

Tichov,

Tlumačov na Moravě,

Valašské Klobouky,

Velký Ořechov,

Vlachova Lhota,

Vlachovice,

Vrbětice,

Žlutava.

3.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Hiiu maakond.

4.   Unkari

Seuraavat Unkarin alueet:

Borsod-Abaúj-Zemplén megye 650100, 650200, 650300, 650400, 650500, 650600, 650700, 650800, 650900, 651000, 651100, 651200, 651300, 651400, 651500, 651610, 651700, 651801, 651802, 651803, 651900, 652000, 652100, 652200, 652300, 652400, 652500, 652601, 652602, 652603, 652700, 652800, 652900, 653000, 653100, 653200, 653300, 653401, 653403, 653500, 653600, 653700, 653800, 653900, 654000, 654201, 654202, 654301, 654302, 654400, 654501, 654502, 654600, 654700, 654800, 654900, 655000, 655100, 655200, 655300, 655400, 655500, 655600, 655700, 655800, 655901, 655902, 656000, 656100, 656200, 656300, 656400, 656600, 657300, 657400, 657500, 657600, 657700, 657800, 657900, 658000, 658100, 658201, 658202, 658310, 658403,659100, 659210, 659220, 659300, 659400, 659500, 659601, 659602, 659701, 659800, 659901, 660000, 660100, 660200, 660400, 660501, 660502, 660600 és 660800 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Hajdú-Bihar megye 900150, 900250, 900350, 900450, 900550, 900650, 900660, 900670, 900750, 900850, 900860, 900930, 900950, 901050, 901150, 901250, 901260, 901270, 901350, 901560, 901590, 901850, 901950, 902950, 902960, 903050, 903150, 903250, 903350, 903360, 903370, 903450, 904450, 904460, 904550, 904650, 904750, 904760, 905450 és 905550 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Heves megye 700150, 700250, 700260, 700350, 700450, 700460, 700550, 700650, 700750, 700850, 702350, 702450, 702550, 702750, 702850, 703350, 703360, 703450, 703550, 703610, 703750, 703850, 703950, 704050, 704150, 704250, 704350, 704450, 704550, 704650, 704750, 704850, 704950, 705050, 705250, 705350, 705510 és 705610 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Jász-Nagykun-Szolnok megye 750150, 750160, 750250, 750260, 750350, 750450, 750460, 750550, 750650, 750750, 750850, 750950 és 750960 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Nógrád megye 550120, 550130, 550210, 550710, 550810, 551450, 551460, 551550, 551650, 551710, 552010, 552150, 552250, 552350, 552360, 552450, 552460, 552520, 552550, 552610, 552620, 552710, 552850, 552860, 552950, 552960, 552970, 553050, 553110, 553250, 553260, 553350, 553650, 553750, 553850, 553910és 554050 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Pest megye 571250, 571350, 571550, 571610, 571750, 571760, 572250, 572350, 572550, 572850, 572950, 573360, 573450, 580050 és 580450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Szabolcs-Szatmár-Bereg megye 850650, 850850, 851851, 851852, 851950, 852350, 852450, 852550, 852750, 853560, 853650, 853751, 853850, 853950, 853960, 854050, 854150, 854250, 854350, 855250, 855350, 855450, 855460, 855550, 855650, 855660, 855750, 855850, 855950, 855960, 856012, 856050, 856150, 856260, 857050, 857150, 857350 és 857450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe.

5.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Aizputes novads,

Alsungas novads,

Kuldīgas novada Gudenieku, Turlavas un Laidu pagasts,

Pāvilostas novada Sakas pagasts un Pāvilostas pilsēta,

Priekules novads,

Skrundas novada Rudbāržu pagasts,

Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz rietumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

Ventspils novada Jūrkalnes pagasts.

6.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Jurbarko rajono savivaldybė: Smalininkų ir Viešvilės seniūnijos,

Kelmės rajono savivaldybė: Kelmės, Kelmės apylinkių, Kražių, Kukečių, Liolių, Pakražančio seniūnijos, Tytyvėnų seniūnijos dalis į vakarus ir šiaurę nuo kelio Nr. 157 ir į vakarus nuo kelio Nr. 2105 ir Tytuvėnų apylinkių seniūnijos dalis į šiaurę nuo kelio Nr. 157 ir į vakarus nuo kelio Nr. 2105, ir Vaiguvos seniūnijos,

Mažeikių rajono savivaldybė: Sedos, Šerkšnėnų ir Židikų seniūnijos,

Pagėgių savivaldybė,

Plungės rajono savivaldybė,

Raseinių rajono savivaldybė: Girkalnio ir Kalnūjų seniūnijos dalis į šiaurę nuo kelio Nr A1, Nemakščių, Paliepių, Raseinių, Raseinių miesto ir Viduklės seniūnijos,

Rietavo savivaldybė,

Šakių rajono savivaldybė: Barzdų, Griškabūdžio, Kriūkų, Kudirkos Naumiesčio, Lekėčių, Lukšių, Sintautų, Slavikų, Sudargo ir Žvirgždaičių seniūnijos,

Šilalės rajono savivalybė,

Šilutės rajono savivaldybė: Juknaičių, Kintų, Šilutės ir Usėnų seniūnijos,

Tauragės rajono savivaldybė: Lauksargių, Skaudvilės, Tauragės, Mažonų, Tauragės miesto ir Žygaičių seniūnijos.

7.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

 

w województwie warmińsko-mazurskim:

gmina Stare Juchy w powiecie ełckim,

gminy Dubeninki, Gołdap i część gminy Banie Mazurskie położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 650 w powiecie gołdapskim,

gmina Pozezdrze i część gminy Węgorzewo położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od południowo-wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 650, a następnie napołudnie od linii wyznaczonej przez drogę nr 650 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 63 do skrzyżowania z drogą biegnącą do miejscowości Przystań i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Przystań, Pniewo, Kamionek Wielki, Radzieje, Dłużec w powiecie węgorzewskim,

gmina Ruciane – Nida i część gminy Pisz położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 58 oraz miasto Pisz w powiecie piskim,

powiat giżycki,

gminy Mikołajki, Piecki, część gminy Sorkwity położona na południe od drogi nr 16 i część gminy wiejskiej Mrągowo położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 16 biegnącą od zachodniej granicy gminy do granicy miasta Mrągowo oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 59 biegnącą od wschodniej granicy gminy do granicy miasta Mrągowo w powiecie mrągowskim,

gmina Bisztynek w powiecie bartoszyckim,

gminy Dźwierzuty i Świętajno w powiecie szczycieńskim.

gminy Orneta, Lubomino, część gminy wiejskiej Lidzbark Warmiński położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 513 biegnącą od wschodniej granicy gminy do wschodniej granicy miasta Lidzbark Warmiński oraz na południowy wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 51 i część gminy Kiwity położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 513 w powiecie lidzbarskim,

gminy Elbląg, Godkowo, Gronowo Elbląskie, Markusy, Pasłęk i część gminy Tolkmicko niewymieniona w części II załącznika w powiecie elbląskim oraz strefa wód przybrzeżnych Zalewu Wiślanego i Zatoki Elbląskiej,

powiat miejski Elbląg,

gminy Biskupiec, Dobre Miasto, Jeziorany i Kolno w powiecie olsztyńskim,

gmina Miłakowo w powiecie ostródzkim,

 

w województwie podlaskim:

gminy Brańsk z miastem Brańsk, Rudka i Wyszki w powiecie bielskim,

gmina Perlejewo w powiecie siemiatyckim,

gminy Kolno z miastem Kolno, Mały Płock i Turośl w powiecie kolneńskim,

gmina Poświętne w powiecie białostockim,

gminy Kołaki Kościelne, Rutki, Szumowo, część gminy Zambrów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr S8 i miasto Zambrów w powiecie zambrowskim,

gminy Wiżajny i Przerośl w powiecie suwalskim,

gminy Kulesze Kościelne, Nowe Piekuty, Szepietowo, Klukowo, Ciechanowiec, Wysokie Mazowieckie z miastem Wysokie Mazowieckie, Czyżew w powiecie wysokomazowieckim,

gminy Miastkowo, Nowogród i Zbójna w powiecie łomżyńskim.

 

w województwie mazowieckim:

gminy Ceranów, Kosów Lacki, Sabnie, Sterdyń, część gminy Bielany położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 i część gminy wiejskiej Sokołów Podlaskipołożona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 w powiecie sokołowskim,

gminy Grębków, Korytnica, Liw, Łochów, Miedzna, Sadowne, Stoczek, Wierzbno i miasto Węgrów w powiecie węgrowskim,

część gminy Kotuńpołożona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Nowa Dąbrówka, Pieróg, Kotuńwzdłuż ulicy Gorzkowskiego i Kolejowej do przejazdu kolejowego łączącego się z ulicą Siedlecką, Broszków, Żuków w powiecie siedleckim,

gminy Rzekuń, Troszyn, Lelis, Czerwin i Goworowo w powiecie ostrołęckim,

powiat miejski Ostrołęka,

powiat ostrowski,

gminy Karniewo, Maków Mazowiecki, Rzewnie i Szelków w powiecie makowskim,

Poświętne w powiecie białostockim,

gminy Mała Wieś iWyszogród w powiecie płockim,

gminy Ciechanów z miastem Ciechanów, Glinojeck, Gołymin – Ośrodek, Ojrzeń, Opinogóra Górna i Sońsk w powiecie ciechanowskim,

gminy Baboszewo, Czerwińsk nad Wisłą, Naruszewo, Płońsk z miastem Płońsk, Sochocin i Załuski w powiecie płońskim,

gminy Gzy, Obryte, Zatory, Pułtusk i część gminy Winnica położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Bielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

gminy Brańszczyk, Długosiodło, Rząśnik, Wyszków, Zabrodzie i część gminy Somianka położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

gminy Jadów, Klembów, Poświętne, Strachówka i Tłuszcz w powiecie wołomińskim,

gminy Dobre, Jakubów, Mrozy, Kałuszyn, Stanisławów, część gminy Cegłów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy łączącą miejscowości Wiciejów, Mienia, Cegłów i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Cegłów, Skwarne i Podskwarne biegnącą do wschodniej granicy gminy i część gminy Mińsk Mazowiecki położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 biegnącą od zachodniej granicy gminy do granicy miasta Mińsk Mazowiecki i na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy miasta Mińsk Mazowiecki łączącą miejscowości Targówka, Budy Barcząckie do wschodniej granicy gminy w powiecie mińskim,

gminy Górzno, Łaskarze w z miastem Łaskarzew, Sobolew, Trojanów, Żelechów i część gminy Miastków Kościelny położona na południe od rzeki Wilga w powiecie garwolińskim,

gminy Garbatka Letnisko, Gniewoszów, i Sieciechów w powiecie kozienickim,

gminy Baranów i Jaktorów w powiecie grodziskim,

powiat żyrardowski,

gminy Belsk Duży, Błędów, Goszczyn i Mogielnica w powiecie grójeckim,

gminy Białobrzegi, Promna, Stara Błotnica, Wyśmierzyce i część gminy Stromiec położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 48w powiecie białobrzeskim,

gminy Jedlińsk, Jastrzębia i Pionki z miastem Pionki w powiecie radomskim,

gminy Iłów, Młodzieszyn, Nowa Sucha, Rybno, Sochaczew z miastem Sochaczew i Teresin w powiecie sochaczewskim,

gmina Policzna w powiecie zwoleńskim,

gmina Solec nad Wisłą w powiecie lipskim.

 

w województwie lubelskim:

gminy Bełżyce, Borzechów, Niedrzwica Duża, Jabłonna, Krzczonów, Jastków, Konopnica, Wólka, Głusk, Strzyżewice i Wojciechów w powiecie lubelskim,

gminy Miączyn, Nielisz, Sitno, Skierbieszów, Stary Zamość, Komarów-Osadaw powiecie zamojskim,

gminy Trzeszczany i Werbkowice w powiecie hrubieszowskim,

gminy Jeziorzany i Kock, w powiecie lubartowskim,

gminy Adamów i Serokomla w powiecie łukowskim,

powiat rycki,

gminy Janowiec, i część gminy wiejskiej Puławy położona na zachód od rzeki Wisły w powiecie puławskim,

gminy Chodel, Karczmiska, Łaziska, Opole Lubelskie, Poniatowa i Wilków w powiecie opolskim,

gminy Mełgiew, Rybczewice, miasto Świdnik i część gminy Piaski położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 biegnącą od wschodniej granicy gminy Piaski do skrzyżowania z drogą nr S12 i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od skrzyżowania dróg nr 17 i nr S12 przez miejscowość Majdan Brzezicki do północnej granicy gminy w powiecie świdnickim;

gminy Gorzków, Izbica, Rudnik i Żółkiewka w powiecie krasnostawskim,

gminy Bełżec, Jarczów, Lubycza Królewska, Łaszczów, Susiec, Tyszowce i Ulhówekw powiecie tomaszowskim,

gminy Łukowa i Obsza w powiecie biłgorajskim,

powiat miejski Lublin,

gminy Kraśnik z miastem Kraśnik, Szastarka, Trzydnik Duży, Urzędów, Wilkołaz i Zakrzówek w powiecie kraśnickim,

gminy Modliborzyce i Potok Wielki w powiecie janowskim.

 

w województwie podkarpackim:

gminy Horyniec-Zdrój, Narol, Stary Dzików i Wielkie Oczy i część gminy Oleszyce położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy gminy przez miejscowość Borchów do skrzyżowania z drogą nr 865 w miejscowości Oleszyce, a następnie na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 865 biegnącą w kierunku północno-wschodnim do skrzyżowania z drogą biegnąca w kierunku północno-zachodnim przez miejscowość Lubomierz – na południe od linii wyznaczonej przez tę drogę do skrzyżowania z drogą łączącą miejscowości Uszkowce i Nowy Dzików – na zachód od tej drogiw powiecie lubaczowskim,

gminy Laszki i Wiązownica w powiecie jarosławskim,

gminy Pysznica, Zaleszany i miasto Stalowa Wola w powiecie stalowowolskim,

gmina Gorzyce w powiecie tarnobrzeskim.

 

w województwie świętokrzyskim:

gminy Tarłów i Ożarów w powiecie opatowskim,

gminy Dwikozy, Zawichost i miasto Sandomierz w powiecie sandomierskim.

8.   Romania

Seuraavat Romanian alueet:

Județul Alba cu următoarea delimitare:

La nord de drumul național nr. 7,

Județul Arad cu următoarea delimitare:

La nord de linia descrisă de următoarele localități:

Macea,

Șiria,

Bârzava,

Toc, care se află la joncțiunea cu drumul național nr. 7,

La nord de drumul național nr. 7,

Județul Argeș,

Județul Bistrița,

Județul Brașov,

Județul Cluj,

Județul Covasna,

Județul Dolj,

Județul Harghita,

Județul Hunedoara cu următoarea delimitare:

La nord de linia descrisă de următoarele localități:

Brănișca,

Municipiul Deva,

Turdaș,

Localitățile Zam și Aurel Vlaicu, care se află la joncțiunea cu drumul național nr. 7,

La nord de drumul național nr. 7,

Județul Iași,

Județul Neamț,

Județul Vâlcea,

Județul Bistrița Nasaud,

Restul județului Maramureș care nu a fost inclus în Partea III cu următoarele comune:

Comuna Vișeu de Sus,

Comuna Borșa,

Comuna Oarța de Jos,

Comuna Suciu de Sus,

Comuna Moisei,

Comuna Coroieni,

Comuna Târgu Lăpuș,

Comuna Vima Mică,

Comuna Boiu Mare,

Comuna Valea Chioarului,

Comuna Ulmeni,

Comuna Băsești,

Comuna Baia Mare,

Comuna Tăuții Magherăuș,

Comuna Cicărlău,

Comuna Seini,

Comuna Ardusat,

Comuna Farcasa,

Comuna Salsig,

Comuna Asuaju de Sus,

Comuna Băița de sub Codru,

Comuna Bicaz,

Comuna Grosi,

Comuna Recea,

Comuna Baia Sprie,

Comuna Sisesti,

Comuna Cernesti,

Copalnic Mănăstur,

Comuna Dumbrăvița,

Comuna Cupseni,

Comuna Șomcuța Mare,

Comuna Sacaleșeni,

Comuna Remetea Chioarului,

Comuna Mireșu Mare,

Comuna Ariniș.

Restul județului Mehedinți care nu a fost inclus în Partea III cu următoarele comune:

Comuna Garla Mare,

Hinova,

Burila Mare,

Gruia,

Pristol,

Dubova,

Municipiul Drobeta Turnu Severin,

Eselnița,

Salcia,

Devesel,

Svinița,

Gogoșu,

Simian,

Orșova,

Obârșia Closani,

Baia de Aramă,

Bala,

Florești,

Broșteni,

Corcova,

Isverna,

Balta,

Podeni,

Cireșu,

Ilovița,

Ponoarele,

Ilovăț,

Patulele,

Jiana,

Iyvoru Bârzii,

Malovat,

Bălvănești,

Breznița Ocol,

Godeanu,

Padina Mare,

Corlățel,

Vânju Mare,

Vânjuleț,

Obârșia de Câmp,

Vânători,

Vladaia,

Punghina,

Cujmir,

Oprișor,

Dârvari,

Căzănești,

Husnicioara,

Poroina Mare,

Prunișor,

Tămna,

Livezile,

Rogova,

Voloiac,

Sisești,

Sovarna,

Bălăcița,

Județul Gorj.

II OSA

1.   Bulgaria

Seuraavat Bulgarian alueet:

 

Silistran alueella:

Kaynardzhan kunnassa:

Voynovo,

Kaynardzha,

Kranovo,

Zarnik,

Dobrudzhanka,

Golesh,

Svetoslav,

Polk. Cholakovo,

Kamentzi,

Gospodinovo,

Sredishte,

Strelkovo,

Poprusanovo,

Posev,

Alfatarin kunnassa:

Alfatar,

Kutlovitza,

Vasil Levski,

Silistran kunnassa:

Glavan,

Popkralevo,

Bogorovo,

Sratzimir,

Bulgarka,

 

Dobrichin alueella:

Krusharin kunnassa:

Kapitan Dimitrovo,

Ognyanovo,

Zimnitza,

Tervelin kunnassa:

Brestnitza,

Kolartzi.

2.   Tšekki

Seuraavat Tšekin alueet:

katastrální území obcí v okrese Zlín:

Bohuslavice u Zlína,

Bratřejov u Vizovic,

Březnice u Zlína,

Březová u Zlína,

Březůvky,

Dešná u Zlína,

Dolní Ves,

Doubravy,

Držková,

Fryšták,

Horní Lhota u Luhačovic,

Horní Ves u Fryštáku,

Hostišová,

Hrobice na Moravě,

Hvozdná,

Chrastěšov,

Jaroslavice u Zlína,

Jasenná na Moravě,

Karlovice u Zlína,

Kašava,

Klečůvka,

Kostelec u Zlína,

Kudlov,

Kvítkovice u Otrokovic,

Lhota u Zlína,

Lhotka u Zlína,

Lhotsko,

Lípa nad Dřevnicí,

Loučka I,

Loučka II,

Louky nad Dřevnicí,

Lukov u Zlína,

Lukoveček,

Lutonina,

Lužkovice,

Malenovice u Zlína,

Mladcová,

Neubuz,

Oldřichovice u Napajedel,

Ostrata,

Podhradí u Luhačovic,

Podkopná Lhota,

Provodov na Moravě,

Prštné,

Příluky u Zlína,

Racková,

Raková,

Salaš u Zlína,

Sehradice,

Slopné,

Slušovice,

Štípa,

Tečovice,

Trnava u Zlína,

Ublo,

Újezd u Valašských Klobouk,

Velíková,

Veselá u Zlína,

Vítová,

Vizovice,

Vlčková,

Všemina,

Vysoké Pole,

Zádveřice,

Zlín,

Želechovice nad Dřevnicí.

3.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Eesti Vabariik (välja arvatud Hiiu maakond).

4.   Unkari

Seuraavat Unkarin alueet:

Heves megye 700860, 700950, 701050, 701111, 701150, 701250, 701350, 701550, 701560, 701650, 701750, 701850, 701950, 702050, 702150, 702250, 702260, 702950, 703050, 703150, 703250, 703370, 705150 és 705450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Szabolcs-Szatmár-Bereg megye 850950, 851050, 851150, 851250, 851350, 851450, 851550, 851560, 851650, 851660, 851751, 851752, 852850, 852860, 852950, 852960, 853050, 853150, 853160, 853250, 853260, 853350, 853360, 853450, 853550, 854450, 854550, 854560, 854650, 854660, 854750, 854850, 854860, 854870, 854950, 855050, 855150, 856250, 856350, 856360, 856450, 856550, 856650, 856750, 856760, 856850, 856950, 857650, valamint 850150, 850250, 850260, 850350, 850450, 850550, 852050, 852150, 852250 és 857550 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Nógrád megye 550110, 550310, 550320, 550450, 550460, 550510, 550610, 550950, 551010, 551150, 551160, 551250, 551350, 551360, 551810 és 551821 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Borsod-Abaúj-Zemplén megye 656701, 656702, 656800, 656900, 657010, 657100, 658401, 658402, 658404, 658500, 658600, 658700, 658801, 658802, 658901, 658902 és 659000 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe.

5.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Ādažu novads,

Aglonas novads,

Aizkraukles novads,

Aknīstes novads,

Alojas novads,

Alūksnes novads,

Amatas novads,

Apes novads,

Auces novads,

Babītes novads,

Baldones novads,

Baltinavas novads,

Balvu novads,

Bauskas novads,

Beverīnas novads,

Brocēnu novada Blīdenes pagasts, Remtes pagasta daļa uz austrumiem no autoceļa 1154 un P109,

Burtnieku novads,

Carnikavas novads,

Cēsu novads,

Cesvaines novads,

Ciblas novads,

Dagdas novads,

Daugavpils novads,

Dobeles novads,

Dundagas novads,

Engures novads,

Ērgļu novads,

Garkalnes novads,

Gulbenes novads,

Iecavas novads,

Ikšķiles novads,

Ilūkstes novads,

Inčukalna novads,

Jaunjelgavas novads,

Jaunpiebalgas novads,

Jaunpils novads,

Jēkabpils novads,

Jelgavas novads,

Kandavas novads,

Kārsavas novads,

Ķeguma novads,

Ķekavas novads,

Kocēnu novads,

Kokneses novads,

Krāslavas novads,

Krimuldas novads,

Krustpils novads,

Kuldīgas novada Ēdoles, Īvandes, Padures, Rendas un Kabiles, pagasts, Rumbas pagasta daļa uz ziemeļiem no autoceļa P120, Kurmāles pagasta daļa uz rietumiem no autoceļa 1283 un 1290, un uz ziemeļaustrumiem no autoceļa P118, Kuldīgas pilsēta,

Lielvārdes novads,

Līgatnes novads,

Limbažu novads,

Līvānu novads,

Lubānas novads,

Ludzas novads,

Madonas novads,

Mālpils novads,

Mārupes novads,

Mazsalacas novads,

Mērsraga novads,

Naukšēnu novads,

Neretas novads,

Ogres novads,

Olaines novads,

Ozolnieku novads,

Pārgaujas novads,

Pļaviņu novads,

Preiļu novads,

Priekuļu novads,

Raunas novads,

republikas pilsēta Daugavpils,

republikas pilsēta Jelgava,

republikas pilsēta Jēkabpils,

republikas pilsēta Jūrmala,

republikas pilsēta Rēzekne,

republikas pilsēta Valmiera,

Rēzeknes novads,

Riebiņu novads,

Rojas novads,

Ropažu novads,

Rugāju novads,

Rundāles novads,

Rūjienas novads,

Salacgrīvas novads,

Salas novads,

Salaspils novads,

Saldus novada Novadnieku, Kursīšu, Zvārdes, Šķēdes, Nīgrandes, Jaunauces, Rubas, Vadakstes, un Pampāļu pagasts,

Saulkrastu novads,

Sējas novads,

Siguldas novads,

Skrīveru novads,

Skrundas novada Nīkrāces, Skrundas un Raņķu pagasts, Skrundas pilsēta,

Smiltenes novads,

Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz austrumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

Strenču novads,

Talsu novads,

Tērvetes novads,

Tukuma novads,

Vaiņodes novads,

Valkas novads,

Varakļānu novads,

Vārkavas novads,

Vecpiebalgas novads,

Vecumnieku novads,

Ventspils novada Ances, Tārgales, Popes, Vārves, Užavas, Piltenes, Puzes, Ziru, Ugāles, Usmas un Zlēku pagasts, Piltenes pilsēta,

Viesītes novads,

Viļakas novads,

Viļānu novads,

Zilupes novads.

6.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Alytaus rajono savivaldybė: Krokialaukio, Miroslavo ir Simno seniūnijos,

Anykščių rajono savivaldybė,

Biržų miesto savivaldybė,

Biržų rajono savivaldybė,

Druskininkų savivaldybė,

Elektrėnų savivaldybė,

Ignalinos rajono savivaldybė,

Jonavos rajono savivaldybė,

Jurbarko rajono savivaldybė:Eržvilko, Jurbarko miesto ir Jurbarkųseniūnijos,

Kaišiadorių miesto savivaldybė,

Kaišiadorių rajono savivaldybė: Kaišiadorių apylinkės, Kruonio, Nemaitonių, Palomenės, Pravieniškių, Rumšiškių, Žiežmarių ir Žiežmarių apylinkės seniūnijos,

Kalvarijos savivaldybė,

Kauno miesto savivaldybė,

Kauno rajono savivaldybė,

Kazlų Rūdos savivaldybė,

Kelmės rajono savivaldybė: Užvenčio ir Šaukėnų seniūnijos,

Kėdainių rajono savivaldybė,

Kupiškio rajono savivaldybė,

Marijampolės savivaldybė: Igliaukos, Gudelių, Liudvinavo, Sasnavos, Šunskų seniūnijos,

Molėtų rajono savivaldybė: Alantos, Balninkų, Čiulėnų, Inturkės, Joniškio, Luokesos, Mindūnų, Suginčių, Videniškių seniūnijos,

Pakruojo rajono savivaldybė,

Panevėžio rajono savivaldybė,

Pasvalio rajono savivaldybė,

Radviliškio rajono savivaldybė: Aukštelkų seniūnija, Baisogalos seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio Nr. 144, Radviliškio, Radviliškio miesto seniūnija, Šeduvos miesto seniūnijos dalis į pietus nuo kelio Nr. A9 ir į vakarus nuo kelio Nr. 3417 ir Tyrulių seniūnija,

Prienų miesto savivaldybė,

Prienų rajono savivaldybė: Ašmintos, Balbieriškio, Išlaužo, Naujosios Ūtos, Pakuonio, Šilavoto ir Veiverių seniūnijos,

Raseinių rajono savivaldybė: Ariogalos, Betygalos, Pagojukų, Šiluvos, Kalnųjų seniūnijos ir Girkalnio seniūnijos dalis į pietus nuo kelio Nr. A1,

Rokiškio rajono savivaldybė,

Šalčininkų rajono savivaldybė,

Šilutės rajono savivaldybė: Rusnės seniūnija,

Širvintų rajono savivaldybės: Čiobiškio, Gelvonų, Jauniūnų, Karnavės, Musninkų, Širvintų, Zibalų seniūnijos,

Švenčionių rajono savivaldybė,

Tauragės rajono savivaldybė: Batakių ir Gaurės seniūnijos,

Telšių rajono savivaldybė: Degaičių, Gadūnavo, Luokės, Nevarėnų, Ryškėnų, Telšių miesto, Upynos, Varnių, Viešvėnų ir Žarėnų seniūnijos,

Trakų rajono savivaldybė,

Ukmergės rajono savivaldybė,

Utenos rajono savivaldybė,

Varėnos rajono savivaldybė,

Vilniaus miesto savivaldybė,

Vilniaus rajono savivaldybė: Avižienių, Bezdonių, Buivydžių, Dūkštų, Juodšilių, Kalvelių, Lavoriškių, Maišiagalos, Marijampolio, Medininkų, Mickūnų, Nemenčinės, Nemenčinės miesto, Nemėžio, Pagirių, Riešės, Rudaminos, Rukainių, Sudervės, Sužionių, Šatrininkų, Žujūnų seniūnijos,

Vilkaviškio rajono savivaldybė,

Visagino savivaldybė,

Zarasų rajono savivaldybė.

7.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

 

w województwie warmińsko-mazurskim:

Gminy Kalinowo, Prostki i gmina wiejska Ełk w powiecie ełckim,

gmina Milejewo i część obszaru lądowego gminy Tolkmicko położona na południe od linii brzegowej Zalewu Wiślanego i Zatoki Elbląskiej do granicy z gminą wiejską Elbląg w powiecie elbląskim,

powiat olecki,

gminy Orzysz, Biała Piska i część gminy Pisz położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 58 w powiecie piskim,

gmina Frombork, część gminy wiejskiej Braniewo położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr E28 i S22 i miasto Braniewo w powiecie braniewskim,

gminy Kętrzyn z miastem Kętrzyn, Reszel i część gminy Korsze położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy łączącą miejscowości Krelikiejmy i Sątoczno i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Sątoczno, Sajna Wielka biegnącą do skrzyżowania z drogą nr 590 w miejscowości Glitajny, a następnie na wschód od drogi nr 590 do skrzyżowania z drogą nr 592 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 592 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 590 w powiecie kętrzyńskim,

część gminy wiejskiej Lidzbark Warmiński położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 511 oraz na północny zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 51 i miasto Lidzbark Warmiński w powiecie lidzbarskim,

część gminy Sorkwity położona na północ od drogi nr 16 i część gminy wiejskiej Mrągowo położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 16 biegnącą od zachodniej granicy gminy do granicy miasta Mrągowo oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 59 biegnącą od wschodniej granicy gminy do granicy miasta Mrągowo;

 

w województwie podlaskim:

powiat grajewski,

powiat moniecki,

powiat sejneński,

gminy Łomża, Piątnica, Śniadowo, Jedwabne, Przytuły i Wizna w powiecie łomżyńskim,

powiat miejski Łomża,

gminy Mielnik, Nurzec – Stacja, Grodzisk, Drohiczyn, Dziadkowice, Milejczyce i Siemiatycze z miastem Siemiatycze w powiecie siemiatyckim,

powiat hajnowski,

gminy Kobylin-Borzymy i Sokoły w powiecie wysokomazowieckim,

część gminy Zambrów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr S8 w powiecie zambrowskim,

gminy Grabowo i Stawiski w powiecie kolneńskim,

gminy Czarna Białostocka, Dobrzyniewo Duże, Gródek, Juchnowiec Kościelny, Łapy, Michałowo, Supraśl, Suraż, Turośń Kościelna, Tykocin, Wasilków, Zabłudów, Zawady i Choroszcz w powiecie białostockim,

gminy Boćki, Orla i Bielsk Podlaski z miastem Bielsk Podlaski w powiecie bielskim,

gminy Bakałarzewo, Filipów, Jeleniewo, Raczki, Rutka-Tartak, Suwałki i Szypliszki w powiecie suwalskim,

powiat miejski Suwałki,

powiat augustowski,

powiat sokólski,

powiat miejski Białystok.

 

w województwie mazowieckim:

gminy Przesmyki, Wodynie, Skórzec i część gminy Mordy położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 698 biegnącą od zachodniej granicy gminy do północno – wschodniej granicy gminy i część gminy Zbuczyn położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północno-wschodniej do południowej granicy gminy i łączącą miejscowości Tarcze, Choja, Zbuczyn, Grodzisk, Dziewule i Smolanka w powiecie siedleckim,

gminy Repki, Jabłonna Lacka, część gminy Bielany położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 i część gminy wiejskiej Sokołów Podlaski położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 w powiecie sokołowskim,

powiat łosicki,

gmina Brochów w powiecie sochaczewskim,

powiat nowodworski,

gminy Joniec i Nowe Miasto w powiecie płońskim,

gminy Pokrzywnica, Świercze i część gminy Winnica położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Bielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

gminy Dąbrówka, Kobyłka, Marki, Radzymin, Wołomin, Zielonka i Ząbki w powiecie wołomińskim,

część gminy Somianka położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

gminy Dębe Wielkie, Halinów, Sulejówek, miasto Mińsk Mazowiecki i część gminy Latowicz położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy przez miejscowość Stawek do skrzyżowania z drogą nr 802 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 802 biegnącą od tego skrzyżowania do wschodniej granicy gminy w powiecie mińskim,

gminy Borowie, Wilga i Garwolin z miastem Garwolin, Maciejowice i część gminy Miastków Kościelny położona na północ od rzeki Wilga w powiecie garwolińskim,

gminy Celestynów, Józefów, Karczew, Osieck, Otwock, Sobienie Jeziory i Wiązowna w powiecie otwockim

powiat warszawski zachodni,

powiat legionowski,

powiat piaseczyński,

powiat pruszkowski,

gminy Chynów, Grójec, Jasieniec, Pniewy i Warka w powiecie grójeckim,

gminy Milanówek, Grodzisk Mazowiecki, Podkowa Leśna i Żabia Wola w powiecie grodziskim,

gminy Grabów nad Pilicą, Magnuszew, Głowaczów, Kozienice w powiecie kozienickim,

część gminy Stromiec położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 48 w powiecie białobrzeskim,

powiat miejski Warszawa.

 

w województwie lubelskim:

gminy Czemierniki, Kąkolewnica, Komarówka Podlaska, Wohyń, część gminy Borki położona na południowy – wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19, miasto Radzyń Podlaski, część gminy wiejskiej Radzyń Podlaski położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północno-zachodniej granicy gminy i łącząca miejscowości Brzostówiec i Radowiec do jej przecięcia z granicą miasta Radzyń Podlaski, następnie na wschód od linii stanowiącej granicę miasta Radzyń Podlaski biegnącej do południowej granicy gminy i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 biegnącą od południowo zachodniej granicy gminy do granicy miasta Radzyń Podlaski oraz na południe od południowej granicy miasta Radzyń Podlaski do granicy gminy w powiecie radzyńskim,

gminy Stoczek Łukowski z miastem Stoczek Łukowski, Wola Mysłowska, Trzebieszów, część gminy Krzywda położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnąca od północnej granicy gminy w kierunku południowym i łączącą miejscowości Kożuchówka, Krzywda i Adamów, część gminy Stanin położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 807, i część gminy wiejskiej Łuków położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy przez miejscowość Wólka Świątkowa do północnej granicy miasta Łuków i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 806 biegnącą od wschodniej granicy miasta Łuków do wschodniej granicy gminy wiejskiej Łuków i część miasta Łuków położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od północnej granicy miasta Łuków do skrzyżowania z drogą nr 806 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 806 biegnącą od tego skrzyżowania do wschodniej granicy miasta Łuków w powiecie łukowskim,

gminy Janów Podlaski, Kodeń, Tuczna, Leśna Podlaska, Rossosz, Łomazy, Konstantynów, Piszczac, Rokitno, Biała Podlaska, Zalesie, Terespol z miastem Terespol, Drelów, Międzyrzec Podlaski z miastem Międzyrzec Podlaski w powiecie bialskim,

powiat miejski Biała Podlaska,

gmina Łęczna i część gminy Spiczyn położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 829 w powiecie łęczyńskim,

część gminy Siemień położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 815 i część gminy Milanów położona na zachód od drogi nr 813 w powiecie parczewskim,

gminy Niedźwiada, Ostrówek, Abramów, Firlej, Kamionka, Michów i Lubartów z miastem Lubartów, w powiecie lubartowskim,

gminy Niemce i Garbów w powiecie lubelskim,

część gminy Piaski położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 biegnącą od wschodniej granicy gminy Piaski do skrzyżowania z drogą nr S12 i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od skrzyżowania dróg nr 17 i nr S12 przez miejscowość Majdan Brzezicki do północnej granicy gminy w powiecie świdnickim;

gmina Fajsławice, Kraśniczyn, część gminy Krasnystaw położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 biegnącą od północno – wschodniej granicy gminy do granicy miasta Krasnystaw, miasto Krasnystaw iczęść gminy Łopiennik Górny położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 w powiecie krasnostawskim,

gminy Dołhobyczów, Mircze i część gminy wiejskiej Hrubieszów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 844 oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 i miasto Hrubieszów w powiecie hrubieszowskim,

gmina Telatyn w powiecie tomaszowskim,

część gminy Wojsławice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy przez miejscowość Wojsławice do południowej granicy gminy w powiecie chełmskim,

gmina Grabowiec w powiecie zamojskim,

gminy Markuszów, Nałęczów, Kazimierz Dolny, Końskowola, Kurów, Wąwolnica, Żyrzyn, Baranów, część gminy wiejskiej Puławy położona na wschód od rzeki Wisły i miasto Puławy w powiecie puławskim,

gminy Annopol, Dzierzkowice i Gościeradów w powiecie kraśnickim,

gmina Józefów nad Wisłą w powiecie opolskim,

 

w województwie podkarpackim:

gminy Radomyśl nad Sanem i Zaklików w powiecie stalowowolskim.

III OSA

1.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Brocēnu novada Cieceres un Gaiķu pagasts, Remtes pagasta daļa uz rietumiem no autoceļa 1154 un P109, Brocēnu pilsēta,

Kuldīgas novada Pelču, Snēpeles un Vārmes pagasts, Rumbas pagasta daļa uz dienvidiem no autoceļa P120, Kurmāles pagasta daļa uz austrumiem no autoceļa 1283 un 1290, un uz dienvidrietumiem no autoceļa P118,

Saldus novada Saldus, Zirņu, Lutriņu, Zaņas, Ezeres un Jaunlutriņu pagasts, Saldus pilsēta.

2.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Akmenės rajono savivaldybė,

Alytaus miesto savivaldybė,

Alytaus rajono savivaldybė: Alytaus, Alovės, Butrimonių, Daugų, Nemunaičio, Pivašiūnų, Punios ir Raitininkų seniūnijos,

Birštono savivaldybė,

Jurbarko rajono savivaldybė: Girdžių, Juodaičių, Raudonės, Seredžiaus, Skirsnemunės, Šimkaičiųir Veliuonos seniūnijos,

Joniškio rajono savivaldybė,

Kaišiadorių rajono savivaldybė: Paparčių ir Žaslių seniūnijos,

Kelmės rajono savivaldybė: Tytyvėnų seniūnijos dalis į rytus ir pietus nuo kelio Nr. 157 ir į rytus nuo kelio Nr. 2105 ir Tytuvėnų apylinkių seniūnijos dalis į pietus nuo kelio Nr. 157 ir į rytus nuo kelio Nr. 2105,

Lazdijų rajono savivaldybė,

Marijampolės savivaldybė:Degučių, Mokolų, Narto, Marijampolės seniūnijos,

Mažeikių rajono savivaldybės: Laižuvos, Mažeikių apylinkės, Mažeikių, Reivyčių, Tirkšlių ir Viekšnių seniūnijos,

Molėtų rajono savivaldybė:Dubingių, Giedraičių seniūnijos,

Prienų rajono savivaldybė: Jiezno ir Stakliškių seniūnijos,

Radviliškio rajono savivaldybė: Baisogalos seniūnijos dalis į rytus nuo kelio Nr. 144, Grinkiškio, Pakalniškių, Sidabravo, Skėmių seniūnijos, Šeduvos miesto seniūnijos dalis į šiaurę nuo kelio Nr. A9 ir į rytus nuo kelio Nr. 3417, Šaukoto ir Šiaulėnų seniūnijos,

Raseinių rajono savivaldybė: Kalnųjų seniūnijos ir Girkalnio seniūnijos dalis į pietus nuo kelio Nr. A1,

Šakių rajono savivaldybė: Gelgaudiškio, Kidulių, Plokščių ir Šakių seniūnijos,

Šiaulių miesto savivaldybė,

Šiaulių rajono savivaldybė,

Širvintų rajono savivaldybė: Alionių seniūnija,

Telšių rajono savivaldybė: Tryškių seniūnija,

Vilniaus rajono savivaldybė: Paberžės sen.

3.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

 

w województwie warmińsko-mazurskim:

gminy Lelkowo, Pieniężno, Płoskinia, Wilczęta i część gminy wiejskiej Braniewo położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr E28 i S22 w powiecie braniewskim,

gminy Bartoszyce z miastem Bartoszyce, Górowo Iławeckie z miastem Górowo Iławeckie i Sępopol w powiecie bartoszyckim,

gmina Młynary w powiecie elbląskim,

część gminy Kiwity położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 513 i część gminy Lidzbark Warmiński położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 513 biegnącą od wschodniej granicy gminy do wschodniej granicy miasta Lidzbark Warmiński i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 511 w powiecie lidzbarskim,

gminy Srokowo, Barciany i część gminy Korsze położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy łączącą miejscowości Krelikiejmy i Sątoczno i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Sątoczno, Sajna Wielka biegnącą do skrzyżowania z drogą nr 590 w miejscowości Glitajny, a następnie na zachód od drogi nr 590 do skrzyżowania z drogą nr 592 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 592 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 590 w powiecie kętrzyńskim,

gmina Budry i część gminy Węgorzewo położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od południowo-wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 650, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 650 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 63 do skrzyżowania z drogą biegnącą do miejscowości Przystań i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Przystań, Pniewo, Kamionek Wielki, Radzieje, Dłużec w powiecie węgorzewskim,

część gminy Banie Mazurskie położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 650 w powiecie gołdapskim,

 

w województwie mazowieckim:

gminy Domanice, Korczew, Paprotnia, Wiśniew, Mokobody, Siedlce, Suchożebry, część gminy Kotuń położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Nowa Dąbrówka, Pieróg, Kotuń wzdłuż ulicy Gorzkowskiego i Kolejowej do przejazdu kolejowego łączącego się z ulicą Siedlecką, Broszków, Żuków, część gminy Mordy położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 698 biegnącą od zachodniej granicy gminy do północno – wschodniej granicy gminy, część gminy Zbuczyn położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północno-wschodniej do południowej granicy gminy i łączącą miejscowości Tarcze, Choja, Zbuczyn, Grodzisk, Dziewule i Smolanka w powiecie siedleckim,

powiat miejski Siedlce,

gmina Siennica, część gminy Mińsk Mazowiecki położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 biegnącą od zachodniej granicy gminy do granicy miasta Mińsk Mazowiecki i na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy miasta Mińsk Mazowiecki łączącą miejscowości Targówka, Budy Barcząckie do wschodniej granicy gminy, częśćgminy Cegłów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy łączącą miejscowości Wiciejów, Mienia, Cegłów i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Cegłów, Skwarne i Podskwarne biegnącą do wschodniej granicy gminy i części gminy Latowicz położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy przez miejscowość Stawek do skrzyżowania z drogą nr 802 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 802 biegnącą od tego skrzyżowania do wschodniej granicy gminy w powiecie mińskim,

gmina Kołbiel w powiecie otwockim,

gminy Parysów i Pilawa w powiecie garwolińskim,

 

w województwie lubelskim:

gminy Białopole, Dubienka, Chełm, Leśniowice, Wierzbica, Sawin, Ruda Huta, Dorohusk, Kamień, Rejowiec, Rejowiec Fabryczny z miastem Rejowiec Fabryczny, Siedliszcze, Żmudź i część gminy Wojsławice położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Wojsławice do południowej granicy gminy w powiecie chełmskim,

powiat miejski Chełm,

gmina Siennica Różana część gminy Łopiennik Górny położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 i część gminy Krasnystaw położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 biegnącą od północno – wschodniej granicy gminy do granicy miasta Krasnystaw w powiecie krasnostawskim,

gminy Hanna, Hańsk, Wola Uhruska, Urszulin, Stary Brus, Wyryki i gmina wiejska Włodawa w powiecie włodawskim,

gminy Cyców, Ludwin, Puchaczów, Milejów i część gminy Spiczyn położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 829 w powiecie łęczyńskim,

gmina Trawniki w powiecie świdnickim,

gminy Jabłoń, Podedwórze, Dębowa Kłoda, Parczew, Sosnowica, część gminy Siemień położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 815 i część gminy Milanów położona na wschód od drogi nr 813 w powiecie parczewskim,

gminySławatycze, Sosnówka, i Wisznice w powiecie bialskim,

gmina Ulan Majorat, część gminy wiejskiej Radzyń Podlaski położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północno-zachodniej granicy gminy i łączącą miejscowości Brzostówiec i Radowiec do jej przecięcia z granicą miasta Radzyń Podlaski, a następnie na zachód od linii stanowiącej granicę miasta Radzyń Podlaski do jej przecięcia z drogą nr 19 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 biegnącą od południowo zachodniej granicy gminy do granicy miasta Radzyń Podlaski, część gminy Borki położona na północny – zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 w powiecie radzyńskim,

gminy Ostrów Lubelski, Serniki i Uścimów w powiecie lubartowskim,

gminy Wojcieszków, część gminy wiejskiej Łuków położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy przez miejscowość Wólka Świątkowa do północnej granicy miasta Łuków, a następnie na północ, zachód, południe i wschód od linii stanowiącej północną, zachodnią, południową i wschodnią granicę miasta Łuków do jej przecięcia się z drogą nr 806 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 806 biegnącą od wschodniej granicy miasta Łuków do wschodniej granicy gminy wiejskiej Łuków, część miasta Łuków położona na zachód i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 biegnącą od północnej granicy miasta Łuków do skrzyżowania z drogą nr 806 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 806 biegnącą do wschodniej granicy miasta Łuków, część gminy Stanin położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 807 i część gminy Krzywda położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnąca od północnej granicy gminy w kierunku południowym i łączącą miejscowości Kożuchówka, Krzywda i Adamów w powiecie łukowskim;

gminy Horodło, Uchanie i część gminy wiejskiej Hrubieszów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 844 biegnącą od zachodniej granicy gminy wiejskiej Hrubieszów do granicy miasta Hrubieszów oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 biegnącą od wschodniej granicy miasta Hrubieszów do wschodniej granicy gminy wiejskiej Hrubieszów w powiecie hrubieszowskim,

 

w województwie podkarpackim:

gminy Cieszanów, Lubaczów z miastem Lubaczów i część gminy Oleszyce położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy gminy przez miejscowość Borchów do skrzyżowania z drogą nr 865 w miejscowości Oleszyce, a następnie na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 865 biegnącą w kierunku północno-wschodnim do skrzyżowania z drogą biegnąca w kierunku północno-zachodnim przez miejscowość Lubomierz – na północ od linii wyznaczonej przez tę drogę do skrzyżowania z drogą łączącą miejscowości Uszkowce i Nowy Dzików – na wschód od tej drogiw powiecie lubaczowskim.

4.   Romania

Seuraavat Romanian alueet:

Zona orașului București,

Județul Constanța,

Județul Satu Mare,

Județul Tulcea,

Județul Bacău,

Județul Bihor,

Județul Brăila,

Județul Buzău,

Județul Călărași,

Județul Dâmbovița,

Județul Galați,

Județul Giurgiu,

Județul Ialomița,

Județul Ilfov,

Județul Prahova,

Județul Sălaj,

Județul Vaslui,

Județul Vrancea,

Județul Teleorman,

Județul Olt,

Partea din județul Maramureș cu următoarele delimitări:

Comuna Petrova,

Comuna Bistra,

Comuna Repedea,

Comuna Poienile de sub Munte,

Comuna Vișeu e Jos,

Comuna Ruscova,

Comuna Leordina,

Comuna Rozavlea,

Comuna Strâmtura,

Comuna Bârsana,

Comuna Rona de Sus,

Comuna Rona de Jos,

Comuna Bocoiu Mare,

Comuna Sighetu Marmației,

Comuna Sarasau,

Comuna Câmpulung la Tisa,

Comuna Săpânța,

Comuna Remeti,

Comuna Giulești,

Comuna Ocna Șugatag,

Comuna Desești,

Comuna Budești,

Comuna Băiuț,

Comuna Cavnic,

Comuna Lăpuș,

Comuna Dragomirești,

Comuna Ieud,

Comuna Saliștea de Sus,

Comuna Săcel,

Comuna Călinești,

Comuna Vadu Izei,

Comuna Botiza,

Comuna Bogdan Vodă,

Localitatea Groșii Țibileșului, comuna Suciu de Sus,

Localitatea Vișeu de Mijloc, comuna Vișeu de Sus,

Localitatea Vișeu de Sus, comuna Vișeu de Sus.

Partea din județul Mehedinți cu următoarele comune:

Comuna Strehaia,

Comuna Greci,

Comuna Brejnita Motru,

Comuna Butoiești,

Comuna Stângăceaua,

Comuna Grozesti,

Comuna Dumbrava de Jos,

Comuna Băcles,

Comuna Bălăcița,

Partea din județu Arges cu următoarele comune:

Comuna Bârla,

Comuna Miroși,

Comuna Popești,

Comuna Ștefan cel Mare,

Comuna Slobozia,

Comuna Mozăceni,

Comuna Negrași,

Comuna Izvoru,

Comuna Recea,

Comuna Căldăraru,

Comuna Ungheni,

Comuna Hârsești,

Comuna Stolnici,

Comuna Vulpești,

Comuna Rociu,

Comuna Lunca Corbului,

Comuna Costești,

Comuna Mărăsești,

Comuna Poiana Lacului,

Comuna Vedea,

Comuna Uda,

Comuna Cuca,

Comuna Morărești,

Comuna Cotmeanaâ,

Comuna Răchițele de Jos,

Comuna Drăganu-Olteni,

Comuna Băbana,

Comuna Bascov,

Comuna Moșoaia,

Municipiul Pitești,

Comuna Albota,

Comuna Oarja,

Comuna Bradu,

Comuna Suseni,

Comuna Căteasca,

Comuna Rătești,

Comuna Teiu,

Județul Olt,

Județul Dolj.

IV OSA

Italia

Seuraavat Italian alueet:

tutto il territorio della Sardegna.