9.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/5

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/1496,

annettu 8 päivänä lokakuuta 2018,

eräiden vuonna 2017 neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti pidätettyjen määrien lisäämisestä vuoden 2018 kalastuskiintiöihin

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltio voi ennen kalastuskiintiön soveltamisvuoden 31 päivää lokakuuta pyytää komissiota pidättämään enintään 10 prosenttia asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnetystä kiintiöstä ja siirtämään sen seuraavalle vuodelle. Komissio lisää pidätetyn määrän asianomaiseen kiintiöön.

(2)	Neuvoston asetuksissa (EU) 2016/1903 (2), (EU) 2016/2285 (3), (EU) 2016/2372 (4) ja (EU) 2017/127 (5) vahvistetaan tiettyjen kantojen kalastuskiintiöt vuodeksi 2017 ja täsmennetään, mihin kantoihin voidaan soveltaa asetuksessa (EY) N:o 847/96 säädettyjä toimenpiteitä.

(3)	Neuvoston asetuksissa (EU) 2016/2285, (EU) 2017/1970 (6), (EU) 2017/2360 (7) ja (EU) 2018/120 (8) vahvistetaan tiettyjen kantojen kalastuskiintiöt vuodeksi 2018 ja täsmennetään, mihin kantoihin voidaan soveltaa asetuksessa (EY) N:o 847/96 säädettyjä toimenpiteitä.

(4)

Eräät jäsenvaltiot pyysivät ennen 31 päivää lokakuuta 2017 asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan 2 kohdan nojalla, että osa niiden vuoden 2017 kiintiöistä tämän asetuksen liitteessä lueteltujen kantojen osalta pidätettäisiin ja siirrettäisiin seuraavalle vuodelle. Siirrettävät määrät olisi lisättävä vuoden 2018 kiintiöihin kyseisessä asetuksessa mainituin rajoituksin.

(5)	Tämän joustomahdollisuuden soveltamiseksi on otettu huomioon kantojen siirtopyynnön toteuttamiskelpoisuus ja kyseisten kantojen hyödyntämisaste. Katsotaan, että vuoden 2017 kiintiöstä pidätetyt osat voidaan siirtää vuodelle 2018 asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(6)

Jotta vältettäisiin tämän asetuksen liitteessä lueteltujen kantojen osalta liiallinen jousto, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta, haittaisi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja heikentäisi kantojen biologista tilaa, olisi jätettävä hyödyntämättä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (9) 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korotetaan asetuksissa (EU) 2016/2285, (EU) 2017/1970, (EU) 2017/2360 ja (EU) 2018/120 vuodeksi 2018 vahvistettuja kalastuskiintiöitä tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä lokakuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 115, 9.5.1996, s. 3.

(2) Neuvoston asetus (EU) 2016/1903, annettu 28 päivänä lokakuuta 2016, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 sekä asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta (EUVL L 295, 29.10.2016, s. 1).

(3) Neuvoston asetus (EU) 2016/2285, annettu 12 päivänä joulukuuta 2016, unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2017 ja 2018 ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 32).

(4) Neuvoston asetus (EU) 2016/2372, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 (EUVL L 352, 23.12.2016, s. 26).

(5) Neuvoston asetus (EU) 2017/127, annettu 20 päivänä tammikuuta 2017, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 (EUVL L 24, 28.1.2017, s. 1).

(6) Neuvoston asetus (EU) 2017/1970, annettu 27 päivänä lokakuuta 2017, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 ja asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta (EUVL L 281, 31.10.2017, s. 1).

(7) Neuvoston asetus (EU) 2017/2360, annettu 11 päivänä joulukuuta 2017, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 (EUVL L 337, 19.12.2017, s. 1).

(8) Neuvoston asetus (EU) 2018/120, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2018 sekä asetuksen (EU) 2017/127 muuttamisesta (EUVL L 27, 31.1.2018, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

LIITE

Jäsen-valtion tunnus	Kannan tunnus	Laji	Alueen nimi	Lopullinen kiintiö 2017 (1) (tonneina)	Saaliit 2017 (tonneina)	EE-saaliit 2017 (2) (tonneina)	% lopull. kiintiöstä	Siirretty määrä (tonneina)
BE	COD/07A.	Turska	VIIa	5,342	5,117	0	95,82	0,225
BE	COD/07D.	Turska	VIId	96,435	17,498	0	18,14	9,643
BE	COD/2A3AX4	Turska	IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin eikä Kattegatiin	898,275	696,571	0	77,54	89,827
BE	COD/7XAD34	Turska	VIIb, VIIc, VIIe-k, VIII, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	109,865	82,143	0	74,76	10,986
BE	HAD/2AC4.	Kolja	IV; unionin vedet alueella IIa	234,869	30,338	0	12,92	23,487
BE	HAD/5BC6A.	Kolja	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VIa	1,450	0	0	0	0,145
BE	HAD/6B1214	Kolja	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIb, XII ja XIV	1,082	0	0	0	0,108
BE	HAD/7X7A34	Kolja	VIIb–k, VIII, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	115,625	111,392	0	96,33	4,233
BE	HER/4CXB7D	Silli	IVc, VIId	117,681	13,080	0	11,11	11,768
BE	HKE/2AC4-C	Kummeliturska	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	53,590	34,950	0	65,22	5,359
BE	HKE/571214	Kummeliturska	VI ja VII; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	265,795	46,006	0	17,31	26,579
BE	HKE/8ABDE.	Kummeliturska	VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe	21,965	4,904	0	22,32	2,196
BE	JAX/2A-14	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	Unionin vedet alueilla IIa, IVa; VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	1,050	0,330	0	31,43	0,105
BE	LEZ/07.	Lasikampelat	VII	391,423	346,415	14,464	92,20	30,544
BE	LEZ/2AC4-C	Lasikampelat	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	11,969	0,008	0	0,07	1,197
BE	MAC/2A34.	Makrilli	IIIa ja IV; unionin vedet alueilla IIa, IIIb, IIIc ja osa-alueilla 22–32	108,807	107,122	0	98,45	1,685
BE	NEP/07.	Keisarihummeri	VII	17,571	1,129	0	6,43	1,757
BE	NEP/2AC4-C	Keisarihummeri	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	1 401,445	1 114,359	0	79,51	140,144
BE	NEP/8ABDE.	Keisarihummeri	VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe	5,056	0,175	0	3,46	0,506
BE	PLE/2A3AX4	Punakampela	IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin eikä Kattegatiin	8 409,159	5 319,257	0	63,26	840,916
BE	PLE/7DE.	Punakampela	VIId ja VIIe	2 572,927	2 341,557	0	91,01	231,370
BE	POK/2C3A4.	Seiti	IIIa ja IV; unionin vedet alueella IIa	15,000	14,988	0	99,92	0,012
BE	SOL/07D.	Meriantura	VIId	890,356	697,391	0	78,33	89,036
BE	SOL/07E.	Meriantura	VIIe	56,923	55,552	0	97,60	1,371
BE	SOL/24-C.	Meriantura	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	1 494,452	556,950	0	37,27	149,445
BE	SOL/7FG.	Meriantura	VIIf ja VIIg	578,064	553,782	0	95,80	24,282
BE	SOL/8AB.	Meriantura	VIIIa ja VIIIb	270,979	267,032	0	98,54	3,947
BE	WHG/2AC4.	Valkoturska	IV; unionin vedet alueella IIa	130,500	71,341	0	54,67	13,050
BE	WHG/7X7A-C	Valkoturska	VIIb, VIIc, VIId, VIIe, VIIf, VIIg, VIIh, VIIj ja VIIk	417,844	230,902	0	55,26	41,784
DE	BLI/5B67-	Tylppäpyrstömolva	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII	101,445	0	0	0	10,144
DE	BSF/56712-	Mustahuotrakala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla V, VI, VII ja XII	24,000	0	0	0	2,400
DE	COD/03AN.	Turska	Skagerrak	116,254	73,715	0	63,41	11,625
DE	COD/2A3AX4	Turska	IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin eikä Kattegatiin	2 879,660	604,587	1 725,493	80,92	287,966
DE	GFB/*89-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII ja IX (GFB/567-:n erityisehto)	0,880	0	0	0	0,088
DE	GFB/1234-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III ja IV	9,000	0,047	0	0,52	0,900
DE	GFB/567-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla V, VI ja VII	11,000	0	0	0	1,100
DE	GHL/2A-C46	Grönlanninpallas	Unionin vedet alueilla IIa ja IV; unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VI	24,343	0,003	0	0,01	2,434
DE	HAD/*2AC4.	Kolja	IV; unionin vedet alueella IIa (HAD/5BC6A.:n erityisehto)	0,500	0	0	0	0,050
DE	HAD/2AC4.	Kolja	IV; unionin vedet alueella IIa	809,313	166,986	443,878	75,48	80,931
DE	HAD/3A/BCD	Kolja	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	124,395	62,536	0	50,27	12,439
DE	HAD/5BC6A.	Kolja	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VIa	5,865	0	0	0	0,586
DE	HAD/6B1214	Kolja	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIb, XII ja XIV	38,473	0	0	0	3,847
DE	HER/*04B.	Silli	IVc, VIId (HER/4CXB7D:n erityisehto	414,955	0	0	0	41,495
DE	HER/*04-C.	Silli	Unionin vedet alueella IV (HER/03A.:n erityisehto)	186,400	169,000	0	90,67	17,400
DE	HER/*25B-F	Silli	II, Vb linjan 62° N pohjoispuolella (Färsaarten vedet) (HER/1/2-:n erityisehto)	589,190	556,960	0	94,53	32,230
DE	HER/03A.	Silli	IIIa	338,590	85,030	169,000	75,03	33,859
DE	HER/03A-BC	Silli	IIIa	56,100	0	0	0	5,610
DE	HER/1/2-	Silli	Unionin, Färsaarten, Norjan ja kansainväliset vedet alueilla I ja II	5 194,190	4 607,368	559,107	99,47	27,715
DE	HER/2A47DX	Silli	IV, VIId ja unionin vedet alueella IIa	65,042	48,541	0	74,63	6,504
DE	HER/3D-R30	Silakka	Unionin vedet osa-alueilla 25–27, 28.2, 29 ja 32	3 999,802	3 595,774	0	89,90	399,980
DE	HER/4AB.	Silli	Unionin ja Norjan vedet alueella IV linjan 53° 30′ N pohjoispuolella	34 950,290	34 667,112	0	99,19	283,178
DE	HER/4CXB7D	Silli	IVc, VIId	9 016,059	9 015,644	0	100	0,415
DE	HER/5B6ANB	Silli	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VIb ja VIaN	16,605	0	0	0	1,660
DE	HER/7G-K.	Silli	VIIg, VIIh, VIIj ja VIIk	307,180	307,015	0	99,95	0,165
DE	HKE/*03A.	Kummeliturska	IIIa (HKE/2AC4-C:n erityisehto)	28,420	4,191	0	14,75	2,842
DE	HKE/2AC4-C	Kummeliturska	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	417,642	234,683	4,191	57,20	41,764
DE	HKE/3A/BCD	Kummeliturska	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	0,063	0,073	0	121,67	0,006
DE	HKE/571214	Kummeliturska	VI ja VII; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	20,004	7,350	0	36,75	2,000
DE	JAX/*4BC7D	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	Unionin vedet alueilla IVb, IVc ja VIId (JAX/2A-14:n erityisehto)	362,266	0	0	0	36,227
DE	JAX/2A-14	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	Unionin vedet alueilla IIa, IVa, VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	13 567,095	7 118,983	195,870	53,92	1 356,709
DE	LEZ/2AC4-C	Lasikampelat	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	7,756	0,289	0	3,72	0,776
DE	MAC/*02AN-	Makrilli	Norjan vedet alueella IIa (MAC/2A34.:n erityisehto)	127,000	0	0	0	12,700
DE	MAC/*2AN-	Makrilli	Norjan vedet alueella IIa (MAC/2CX14-:n erityisehto)	2 108,000	0	0	0	210,800
DE	MAC/*4A-EN	Makrilli	Unionin vedet alueella IIa; unionin ja Norjan vedet alueella IVa (MAC/2CX14-:n erityisehto)	12 851,369	10 120,282	0	78,75	1 285,137
DE	MAC/*FRO1	Makrilli	Färsaarten vedet (MAC/2A34-:n erityisehto)	129,800	0	0	0	12,980
DE	MAC/*FRO2	Makrilli	Färsaarten vedet (MAC/2CX14-:n erityisehto)	2 157,000	57,536	0	2,67	215,700
DE	MAC/2CX14-	Makrilli	VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla IIa, XII ja XIV	20 021,076	9 785,932	10 177,818	99,71	57,326
DE	MAC/8C3411	Makrilli	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	993,453	0	993,000	99,95	0,453
DE	NEP/2AC4-C	Keisarihummeri	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	1 216,698	925,197	0	76,04	121,670
DE	NEP/3A/BCD	Keisarihummeri	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	16,422	0,695	0	4,23	1,642
DE	OTH/*07D.	Karjukala ja valkoturska	VIId (JAX/*07D:n erityisehto)	15,880	0	0	0	1,588
DE	OTH/*2A-14	Karjukala, valkoturska ja makrilli	Unionin vedet alueilla IIa, IVa; VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV (JAX/2A-14:n erityisehto)	598,850	195,870	0	32,71	59,885
DE	PLE/03AN.	Punakampela	Skagerrak	74,400	10,905	0	14,66	7,440
DE	PLE/03AS.	Punakampela	Kattegat	25,300	0,552	0	2,18	2,530
DE	PLE/2A3AX4	Punakampela	IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin eikä Kattegatiin	7 830,535	2 637,599	17,083	33,90	783,053
DE	PLE/3BCD-C	Punakampela	Unionin vedet osa-alueilla 22–32	1 353,930	1 083,836	0	80,05	135,393
DE	POK/2C3A4.	Seiti	IIIa ja IV; unionin vedet alueella IIa	10 203,232	7 953,247	0	77,95	1 020,323
DE	POK/56–14	Seiti	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, XII ja XIV	17,500	0,040	0	0,23	1,750
DE	RHG/5B67-	Jäälestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII (RNG/5B67-:n erityisehto)	0,060	0	0	0	0,006
DE	RHG/8X14-	Jäälestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII, IX, X, XII ja XIV (RNG/8X14-:n erityisehto)	0,170	0	0	0	0,017
DE	RNG/*5B67-	Lestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII (RNG/8X14-:n erityisehto)	1,700	0	0	0	0,170
DE	RNG/*8X14-	Lestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII, IX, X, XII ja XIV (RNG/5B67-:n erityisehto)	0,600	0	0	0	0,060
DE	RNG/5B67-	Lestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII	6,000	0	0	0	0,600
DE	RNG/8X14-	Lestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII, IX, X, XII ja XIV	17,000	0	0	0	1,700
DE	SOL/24-C.	Meriantura	Unionin vedet alueilla II ja IV	1 096,606	760,869	0	69,38	109,661
DE	SOL/3A/BCD	Meriantura	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	28,085	21,720	0	77,32	2,808
DE	SPR/3BCD-C	Kilohaili	Unionin vedet osa-alueilla 22–32	13 793,824	13 592,720	0	98,54	201,104
DE	WHB/*05-F.	Mustakitaturska	Färsaarten vedet (WHB/1X14:n erityisehto)	9 097,540	9 096,867	0	99,99	0,673
DE	WHB/1X14	Mustakitaturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId, VIIIe, XII ja XIV	50 598,449	36 350,661	9 096,867	89,82	5 059,845
DE	WHG/2AC4.	Valkoturska	IV; unionin vedet alueella IIa	215,969	46,098	42,677	41,11	21,597
DE	WHG/56–14	Valkoturska	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	1,102	0	0	0	0,110
DK	COD/03AN.	Turska	Skagerrak	4 661,417	3 664,934	0	78,62	466,142
DK	COD/2A3AX4	Turska	IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin eikä Kattegatiin	7 362,970	2 717,950	3 400,624	83,10	736,297
DK	GHL/2A-C46	Grönlanninpallas	Unionin vedet alueilla IIa ja IV; unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VI	17,782	0	0	0	1,778
DK	HAD/2AC4.	Kolja	IV; unionin vedet alueella IIa	1 395,232	293,436	891,345	84,92	139,523
DK	HAD/3A/BCD	Kolja	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	2 001,978	886,262	0	44,27	200,198
DK	HAD/5BC6A.	Kolja	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VIa	3,300	1,975	0	59,85	0,330
DK	HER/*04B.	Silli	IVc, VIId (HER/4CXB7D:n erityisehto	673,695	0	0	0	67,369
DK	HER/*04-C.	Silli	Unionin vedet alueella IV (HER/03A.:n erityisehto)	11 603,289	7 517,921	0	64,79	1 160,329
DK	HER/*25B-F	Silli	II, Vb linjan 62° N pohjoispuolella (Färsaarten vedet) (HER/1/2-:n erityisehto)	2 524,000	0	0	0	252,400
DK	HER/03A.	Silli	IIIa	15 289,590	3 241,059	7 517,921	70,37	1 528,959
DK	HER/03A-BC	Silli	IIIa	6 232,593	370,759	0	5,95	623,259
DK	HER/1/2-	Silli	Unionin, Färsaarten, Norjan ja kansainväliset vedet alueilla I ja II	20 929,424	19 037,374	0	90,96	1 892,050
DK	HER/2A47DX	Silli	IV, VIId ja unionin vedet alueella IIa	12 297,888	7 276,975	0	59,17	1 229,789
DK	HER/3D-R30	Silakka	Unionin vedet osa-alueilla 25–27, 28.2, 29 ja 32	10 460,541	9 322,713	0	89,12	1 046,054
DK	HER/4AB.	Silli	Unionin ja Norjan vedet alueella IV linjan 53° 30′ N pohjoispuolella	100 839,390	92 119,820	3 728,955	95,05	4 990,615
DK	HER/4CXB7D	Silli	IVc, VIId	1 204,804	0	0	0	120,480
DK	HER/5B6ANB	Silli	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VIb ja VIaN	0,958	0,250	0	26,04	0,096
DK	HKE/*03A.	Kummeliturska	IIIa (HKE/2AC4-C:n erityisehto)	247,280	0	0	0	24,728
DK	HKE/2AC4-C	Kummeliturska	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	2 511,057	2 022,923	0	80,56	251,106
DK	HKE/3A/BCD	Kummeliturska	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	1 233,390	631,155	0	51,17	123,339
DK	HKE/571214	Kummeliturska	VI ja VII; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	1,040	0,650	0	62,5	0,104
DK	HKE/8ABDE.	Kummeliturska	VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe	0,500	0,200	0	40	0,050
DK	JAX/*4BC7D	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	Unionin vedet alueilla IVb, IVc ja VIId (JAX/2A-14:n erityisehto)	464,305	0	0	0	46,430
DK	JAX/2A-14	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	Unionin vedet alueilla IIa, IVa, VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	9 560,397	6 123,941	0	64,06	956,040
DK	LEZ/2AC4-C	Lasikampelat	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	97,738	47,903	0	49,01	9,774
DK	NEP/2AC4-C	Keisarihummeri	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	1 128,441	539,145	0	47,78	112,844
DK	NEP/3A/BCD	Keisarihummeri	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	10 196,324	3 703,523	0	36,32	1 019,632
DK	OTH/*2A-14	Karjukala, valkoturska ja makrilli	Unionin vedet alueilla IIa, IVa; VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV (JAX/2A-14:n erityisehto)	287,000	0	0	0	28,700
DK	PLE/03AN.	Punakampela	Skagerrak	14 762,400	6 836,931	0	46,31	1 476,240
DK	PLE/03AS.	Punakampela	Kattegat	2 294,900	700,128	0	30,51	229,490
DK	PLE/2A3AX4	Punakampela	IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin eikä Kattegatiin	26 764,044	6 080,942	6 437,121	46,77	2 676,404
DK	PLE/3BCD-C	Punakampela	Unionin vedet osa-alueilla 22–32	5 659,700	1 681,646	0	29,71	565,970
DK	POK/2C3A4.	Seiti	IIIa ja IV; unionin vedet alueella IIa	6 526,110	5 689,168	0	87,18	652,611
DK	POK/56–14	Seiti	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, XII ja XIV	6,055	5,214	0	86,04	0,605
DK	SOL/24-C.	Meriantura	Unionin vedet alueilla II ja IV	671,003	432,267	0	64,42	67,100
DK	SOL/3A/BCD	Meriantura	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	502,192	426,878	0	85,00	50,219
DK	SPR/3BCD-C	Kilohaili	Unionin vedet osa-alueilla 22–32	30 088,206	27 118,464	0	90,13	2 969,742
DK	WHB/*05-F.	Mustakitaturska	Färsaarten vedet (WHB/1X14:n erityisehto)	5 411,260	0	0	0	541,126
DK	WHB/1X14	Mustakitaturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId, VIIIe, XII ja XIV	67 767,619	60 920,406	7,828	89,9189,91	6 776,762
DK	WHG/2AC4.	Valkoturska	IV; unionin vedet alueella IIa	1 013,100	191,283	62,912	25,09	101,310
EE	BLI/5B67-	Tylppäpyrstömolva	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII	18,800	0	0	0	1,880
EE	HER/03D.RG	Silli	Osa-alue 28.1	14 822,468	13 772,460	0	92,92	1 050,008
EE	HER/3D-R30	Silakka	Unionin vedet osa-alueilla 25–27, 28.2, 29 ja 32	24 198,194	21 380,208	0	88,35	2 419,819
EE	SPR/3BCD-C	Kilohaili	Unionin vedet osa-alueilla 22–32	29 634,465	26 545,950	0	89,58	2 963,446
ES	ALF/3X14-	Limapäät	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XII ja XIV	78,974	75,154	0	95,17	3,82
ES	ANE/08.	Sardelli	VIII	26 564,931	23 065,576	0	86,83	2 656,493
ES	ANF/8C3411	Merikrotit	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	3 364,445	1 672,291	0	49,70	336,444
ES	BLI/5B67-	Tylppäpyrstömolva	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII	399,977	116,827	0	29,21	39,998
ES	BSF/56712-	Mustahuotrakala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla V, VI, VII ja XII	334,276	237,942	0	71,18	33,428
ES	BSF/8910-	Mustahuotrakala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII, IX ja X	32,400	31,922	0	98,52	0,478
ES	GFB/*567-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla V, VI ja VII (GFB/89-:n erityisehto)	22,960	0	0	0	2,296
ES	GFB/*89-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII ja IX (GFB/567-:n erityisehto)	55,888	0	0	0	5,589
ES	GFB/567-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla V, VI ja VII	711,896	404,057	0	56,76	71,190
ES	GFB/89-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII ja IX	284,415	188,586	0	66,31	28,441
ES	GHL/2A-C46	Grönlanninpallas	Unionin vedet alueilla IIa ja IV; unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VI	70,000	39,198	0	56,00	7,000
ES	HAD/5BC6A.	Kolja	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VIa	39,620	28,125	0	70,99	3,962
ES	HER/1/2-	Silli	Unionin, Färsaarten, Norjan ja kansainväliset vedet alueilla I ja II	34,325	0	0	0	3,432
ES	HKE/*57–14	Kummeliturska	VI ja VII; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV (HKE/8ABDE.:n erityisehto)	4 354,000	2 396,245	0	55,04	435,400
ES	HKE/*8ABDE	Kummeliturska	VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe (HKE/571214:n erityisehto)	3 512,300	0	0	0	351,230
ES	HKE/571214	Kummeliturska	VI ja VII; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	23 181,367	16 938,608	0	73,07	2 318,137
ES	HKE/8ABDE.	Kummeliturska	VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe	15 484,410	10 674,975	2 396,245	84,42	1 548,441
ES	HKE/8C3411	Kummeliturska	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	7 875,670	6 098,486	0	77,43	787,567
ES	JAX/*08C2.	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	VIIc (JAX/2A-14:n erityisehto)	4 947,675	0	0	0	494,767
ES	JAX/08C.	Piikkimakrillit	VIIIc	13 570,801	12 213,721	0	90,00	1 357,080
ES	JAX/09.	Piikkimakrillit	IX	24 908,846	18 536,911	211,414	75,27	2 490,885
ES	JAX/2A-14	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	Unionin vedet alueilla IIa, IVa, VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	7 955,575	1 407,994	0	17,70	795,557
ES	LEZ/07.	Lasikampelat	VII	3 745,570	2 834,813	85,350	77,96	374,557
ES	LEZ/56–14	Lasikampelat	unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; VI; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	710,396	335,759	0	47,26	71,040
ES	LEZ/8ABDE.	Lasikampelat	VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe	632,454	584,930	0	92,49	47,524
ES	LEZ/8C3411	Lasikampelat	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	1 125,080	755,945	0	67,19	112,508
ES	MAC/*08B.	Makrilli	VIIIb (MAC/8C3411:n erityisehto)	3 543,520	278,708	0	7,87	354,352
ES	MAC/2CX14-	Makrilli	VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla IIa, XII ja XIV	528,001	475,200	0	90,00	52,801
ES	MAC/8C3411	Makrilli	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	35 675,072	31 089,466	278,708	87,93	3 567,507
ES	NEP/*07U16	Keisarihummeri	ICES-suuralueen VII toiminnallinen yksikkö 16 (NEP/07.:n erityisehto)	80,000	57,986	0	72,48	8,000
ES	NEP/07.	Keisarihummeri	VII	1 406,421	15,633	57,986	5,23	140,642
ES	NEP/5BC6.	Keisarihummeri	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb	349,625	0	0	0	34,962
ES	NEP/8ABDE.	Keisarihummeri	VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe	4,512	0,098	0	2,17	0,451
ES	POK/56–14	Seiti	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, XII ja XIV	162,878	4,064	0	2,50	16,288
ES	RNG/5B67-	Lestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII	256,060	231,169	0	90,28	24,891
ES	RNG/8X14-	Lestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII, IX, X, XII ja XIV	2 822,930	1 113,395	278,398	49,30	282,293
ES	SBR/*678-	Pilkkupagelli	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VI, VII ja VIII (SBR/09-:n erityisehto)	10,960	0	0	0	1,096
ES	SBR/09-	Pilkkupagelli	Unionin ja kansainväliset vedet alueella IX	117,222	47,315	0	40,36	11,722
ES	SBR/10-	Pilkkupagelli	Unionin ja kansainväliset vedet alueella X	5,569	0	0	0	0,557
ES	SBR/678-	Pilkkupagelli	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VI, VII ja VIII	126,498	111,596	0	88,22	12,650
ES	SOL/8AB.	Meriantura	VIIIa ja VIIIb	8,524	8,392	0	98,50	0,132
ES	WHB/1X14	Mustakitaturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId, VIIIe, XII ja XIV	25 620,092	17,289	0	0,07	2 562,009
ES	WHB/8C3411	Mustakitaturska	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	46 158,862	26 008,734	0	56,35	4 615,886
ES	WHG/56–14	Valkoturska	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb, kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	0,311	0	0	0	0,031
FI	HER/30/31.	Silakka	Osa-alueet 30–31	128 256,875	93 688,775	0	73,05	12 825,687
FI	HER/3D-R30	Silakka	Unionin vedet osa-alueilla 25–27, 28.2, 29 ja 32	45 980,260	40 563,987	0	88,22	4 598,026
FR	ALF/3X14-	Limapäät	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XII ja XIV	19,001	10,372	0	54,59	1,900
FR	ANE/08.	Sardelli	VIII	5 596,980	2 404,103	0	42,95	559,698
FR	ANF/8C3411	Merikrotit	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	58,777	7,960	0	13,54	5,878
FR	BLI/5B67-	Tylppäpyrstömolva	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII	8 689,851	1 019,719	0	11,73	868,985
FR	BSF/56712-	Mustahuotrakala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla V, VI, VII ja XII	2 759,444	1 775,157	0	64,33	275,944
FR	BSF/8910-	Mustahuotrakala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII, IX ja X	29,222	2,371	0	8,11	2,922
FR	COD/07A.	Turska	VIIa	7,112	0,201	0	2,83	0,711
FR	COD/07D.	Turska	VIId	1 860,381	91,881	0	4,94	186,038
FR	COD/2A3AX4	Turska	IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin eikä Kattegatiin	1 074,300	406,749	4,790	38,31	107,430
FR	COD/7XAD34	Turska	VIIb, VIIc, VIIe–k, VIII, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	2 180,638	1 385,593	0	63,54	218,064
FR	GFB/*567-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla V, VI ja VII (GFB/89-:n erityisehto)	1,438	0	0	0	0,144
FR	GFB/*89-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII ja IX (GFB/567-:n erityisehto)	56,158	0	0	0	5,616
FR	GFB/1012-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla X ja XII	10,111	0	0	0	1,011
FR	GFB/1234-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III ja IV	10,111	1,572	0	15,55	1,011
FR	GFB/567-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla V, VI ja VII	729,014	435,462	0	59,73	72,901
FR	GFB/89-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII ja IX	21,856	17,916	0	81,96	2,186
FR	GHL/2A-C46	Grönlanninpallas	Unionin vedet alueilla IIa ja IV; unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VI	474,421	231,937	0	48,89	47,442
FR	HAD/*2AC4.	Kolja	IV; unionin vedet alueella IIa (HAD/5BC6A.:n erityisehto)	20,400	0	0	0	2,040
FR	HAD/2AC4.	Kolja	IV; unionin vedet alueella IIa	831,397	142,736	0,717	17,25	83,140
FR	HAD/5BC6A.	Kolja	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VIa	245,418	68,344	0	27,85	24,542
FR	HAD/6B1214	Kolja	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIb, XII ja XIV	404,108	0	0	0	40,411
FR	HAD/7X7A34	Kolja	VIIb–k, VIII, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	5 345,182	5 029,253	0	94,09	315,929
FR	HER/*04B.	Silli	IVc, VIId (HER/4CXB7D:n erityisehto	7 430,050	843,700	0	11,36	743,005
FR	HER/2A47DX	Silli	IV, VIId ja unionin vedet alueella IIa	63,280	0	0	0	6,328
FR	HER/4AB.	Silli	Unionin ja Norjan vedet alueella IV linjan 53° 30′ N pohjoispuolella	18 569,499	17 673,505	0	95,17	895,994
FR	HER/4CXB7D	Silli	IVc, VIId	12 363,558	10 283,475	843,700	90,00	1 236,356
FR	HER/5B6ANB	Silli	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VIb ja VIaN	6,282	0	0	0	0,628
FR	HER/7G-K.	Silli	VIIg, VIIh, VIIj ja VIIk	552,995	0,032	0	0,01	55,299
FR	HKE/*03A.	Kummeliturska	IIIa (HKE/2AC4-C:n erityisehto)	54,770	0	0	0	5,477
FR	HKE/*57–14	Kummeliturska	VI ja VII; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV (HKE/8ABDE.:n erityisehto)	7 890,510	0	0	0	789,051
FR	HKE/*8ABDE	Kummeliturska	VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe (HKE/571214:n erityisehto)	3 529,720	0	0	0	352,972
FR	HKE/2AC4-C	Kummeliturska	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	2 736,081	2 458,064	0	89,84	273,608
FR	HKE/571214	Kummeliturska	VI ja VII; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	31 275,511	24 569,461	0	78,56	3 127,551
FR	HKE/8ABDE.	Kummeliturska	VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe	33 632,157	17 399,700	0	51,74	3 363,216
FR	HKE/8C3411	Kummeliturska	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	721,184	75,251	0	10,43	72,118
FR	JAX/*07D.	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	VIId (JAX/2A-14:n erityisehto)	163,452	122,121	0	74,71	16,345
FR	JAX/*08C2	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	VIIc (JAX/2A-14:n erityisehto)	1 858,355	0	0	0	185,835
FR	JAX/*4BC7D	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	Unionin vedet alueilla IVb, IVc ja VIId (JAX/2A-14:n erityisehto)	206,466	0	0	0	20,647
FR	JAX/08C.	Piikkimakrillit	VIIIc	235,238	0,814	0	0,35	23,524
FR	JAX/2A-14	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	Unionin vedet alueilla IIa, IVa; VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	6 665,783	4 422,335	122,121	68,18	666,578
FR	LEZ/*8ABDE.	Lasikampelat	VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe (LEZ/07.:n erityisehto)	564,550	505,772	0	89,59	56,455
FR	LEZ/07.	Lasikampelat	VII	5 723,092	3 835,498	505,772	75,86	572,309
FR	LEZ/2AC4-C	Lasikampelat	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	39,678	38,717	0	97,57	0,961
FR	LEZ/56–14	Lasikampelat	unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; VI; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	2 769,472	132,612	0	4,79	276,947
FR	LEZ/8ABDE.	Lasikampelat	VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe	918,786	807,710	0	87,91	91,879
FR	LEZ/8C3411	Lasikampelat	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	39,725	0,590	0	1,49	3,972
FR	MAC/*02AN-	Makrilli	Norjan vedet alueella IIa (MAC/2A34.:n erityisehto)	271,000	0	0	0	27,100
FR	MAC/*08B.	Makrilli	VIIIb (MAC/8C3411:n erityisehto)	23,120	0	0	0	2,312
FR	MAC/*2AN-	Makrilli	Norjan vedet alueella IIa (MAC/2CX14-:n erityisehto)	1 404,000	0	0	0	140,400
FR	MAC/*3A4BC	Makrilli	IIIa ja IVbc (MAC/2A34.:n erityisehto)	2 391,675	0	0	0	239,167
FR	MAC/*4A-EN	Makrilli	Unionin vedet alueella IIa; unionin ja Norjan vedet alueella IVa (MAC/2CX14-:n erityisehto)	11 536,875	3 788,366	0	32,84	1 153,687
FR	MAC/*8ABD.	Makrilli	VIIIa, VIIIb ja VIIId (MAC/8C3411:n erityisehto)	73,548	0	0	0	7,355
FR	MAC/*FRO1	Makrilli	Färsaarten vedet (MAC/2A34-:n erityisehto)	278,000	0	0	0	27,800
FR	MAC/*FRO2	Makrilli	Färsaarten vedet (MAC/2CX14-:n erityisehto)	1 438,000	0	0	0	143,800
FR	MAC/2A34.	Makrilli	IIIa ja IV; unionin vedet alueilla IIa, IIIb, IIIc ja osa-alueilla 22–32	2 379,480	2 141,551	0	90,00	237,948
FR	MAC/2CX14-	Makrilli	VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla IIa, XII ja XIV	22 983,205	16 799,253	3 788,366	89,58	2 298,320
FR	MAC/8C3411	Makrilli	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	280,944	98,378	0	35,02	28,094
FR	NEP/*07U16	Keisarihummeri	ICES-suuralueen VII toiminnallinen yksikkö 16 (NEP/07.:n erityisehto)	525,560	0	0	0	52,556
FR	NEP/07.	Keisarihummeri	VII	6 688,635	416,602	0	6,23	668,863
FR	NEP/2AC4-C	Keisarihummeri	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	48,397	15,067	0	31,13	4,840
FR	NEP/5BC6.	Keisarihummeri	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb	147,689	0	0	0	14,769
FR	NEP/8ABDE.	Keisarihummeri	VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe	4 324,883	3 433,404	0	79,39	432,488
FR	OTH/*07D.	Karjukala ja valkoturska	VIId (JAX/*07D:n erityisehto)	9,471	0	0	0	0,947
FR	OTH/*08C2	Karjukala ja valkoturska	VIIc (JAX/2A-14:n erityisehto)	93,238	0	0	0	9,324
FR	OTH/*2A-14	Karjukala, valkoturska ja makrilli	Unionin vedet alueilla IIa, IVa; VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV (JAX/2A-14:n erityisehto)	1 186,466	0	0	0	118,647
FR	PLE/2A3AX4	Punakampela	IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin eikä Kattegatiin	1 551,142	151,034	0,003	9,74	155,114
FR	PLE/7DE.	Punakampela	VIId ja VIIe	5 846,067	1 640,249	0	28,06	584,607
FR	POK/2C3A4.	Seiti	IIIa ja IV; unionin vedet alueella IIa	20 534,739	10 871,729	0	52,94	2 053,474
FR	POK/56–14	Seiti	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, XII ja XIV	6 041,636	4 008,413	0	66,35	604,164
FR	RNG/*5B67-	Lestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII (RNG/8X14-:n erityisehto)	9,911	0	0	0	0,991
FR	RNG/*8X14-	Lestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII, IX, X, XII ja XIV (RNG/5B67-:n erityisehto)	288,182	0	0	0	28,818
FR	RNG/5B67-	Lestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII	2 881,820	115,195	3,660	4,12	288,182
FR	RNG/8X14-	Lestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII, IX, X, XII ja XIV	99,110	0	0,071	0,07	9,911
FR	SBR/678-	Pilkkupagelli	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VI, VII ja VIII	19,483	16,321	0	83,78	1,948
FR	SOL/07D.	Meriantura	VIId	1 805,544	1 177,566	0	65,22	180,554
FR	SOL/07E.	Meriantura	VIIe	375,454	198,191	0	52,79	37,545
FR	SOL/24-C.	Meriantura	Unionin vedet alueilla II ja IV	734,086	392,970	0	53,53	73,409
FR	SOL/7FG.	Meriantura	VIIf ja VIIg	59,285	48,742	0	82,21	5,928
FR	SOL/8AB.	Meriantura	VIIIa ja VIIIb	3 249,369	2 953,308	0	90,89	296,061
FR	WHB/1X14	Mustakitaturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId, VIIIe, XII ja XIV	13 724,371	13 042,358	60,000	95,47	622,013
FR	WHG/2AC4.	Valkoturska	IV; unionin vedet alueella IIa	2 206,700	952,511	0	43,16	220,670
FR	WHG/56–14	Valkoturska	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb, kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	28,713	3,365	0	11,72	2,871
FR	WHG/7X7A-C	Valkoturska	VIIb, VIIc, VIId, VIIe, VIIf, VIIg, VIIh, VIIj ja VIIk	18 264,945	7 633,255	0	41,79	1 826,494
IE	BLI/5B67-	Tylppäpyrstömolva	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII	33,446	0	0	0	3,345
IE	BSF/56712-	Mustahuotrakala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla V, VI, VII ja XII	0,113	0	0	0	0,011
IE	COD/07A.	Turska	VIIa	80,762	54,348	0	67,30	8,076
IE	COD/7XAD34	Turska	VIIb, VIIc, VIIe–k, VIII, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	800,946	641,972	0	80,15	80,095
IE	GFB/567-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla V, VI ja VII	84,753	6,293	0	7,43	8,475
IE	GHL/2A-C46	Grönlanninpallas	Unionin vedet alueilla IIa ja IV; unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VI	1,281	0	0	0	0,128
IE	HAD/5BC6A.	Kolja	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VIa	712,315	640,948	0	89,98	71,231
IE	HAD/6B1214	Kolja	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIb, XII ja XIV	555,387	500,023	0	90,03	55,364
IE	HAD/7X7A34	Kolja	VIIb–k, VIII, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	1 732,225	1 684,398	0	97,24	47,827
IE	HER/07A/MM	Silli	VIIa	243,112	183,970	0	75,67	24,311
IE	HER/1/2-	Silli	Unionin, Färsaarten, Norjan ja kansainväliset vedet alueilla I ja II	3 797,347	3 494,648	0	92,03	302,699
IE	HER/4AB.	Silli	Unionin ja Norjan vedet alueella IV linjan 53° 30′ N pohjoispuolella	998,839	867,644	0	86,87	99,884
IE	HER/5B6ANB	Silli	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VIb ja VIaN	197,868	8,804	0	4,45	19,787
IE	HER/7G-K.	Silli	VIIg, VIIh, VIIj ja VIIk	14 287,075	10 016,729	0	70,11	1 428,707
IE	HKE/571214	Kummeliturska	VI ja VII; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	3 860,854	3 485,014	0	90,27	375,840
IE	JAX/2A-14	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	Unionin vedet alueilla IIa, IVa; VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	26 542,565	23 920,233	0	90,12	2 622,332
IE	LEZ/07.	Lasikampelat	VII	2 788,545	2 511,894	0	90,08	276,651
IE	LEZ/56–14	Lasikampelat	Unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; VI; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	794,483	694,169	0	87,37	79,448
IE	MAC/*2AN-	Makrilli	Norjan vedet alueella IIa (MAC/2CX14-:n erityisehto)	7 717,540	0	0	0	771,754
IE	MAC/*4A-EN	Makrilli	Unionin vedet alueella IIa; unionin ja kansainväliset vedet alueella IVa (MAC/2CX14-:n erityisehto)	57 276,470	35 957,335	0	62,78	5 727,647
IE	MAC/*FRO2	Makrilli	Färsaarten vedet (MAC/2CX14-:n erityisehto)	7 796,200	0	0	0	779,620
IE	NEP/*07U16	Keisarihummeri	ICES-suuralueen VII toiminnallinen yksikkö 16 (NEP/07.:n erityisehto)	2 198,377	1 978,701	0	90,01	219,676
IE	NEP/07.	Keisarihummeri	VII	10 118,508	6 076,547	1 978,701	79,61	1 011,851
IE	NEP/5BC6.	Keisarihummeri	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb	246,452	122,004	0	49,50	24,645
IE	POK/56–14	Seiti	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, XII ja XIV	376,884	171,148	0	45,41	37,688
IE	RNG/5B67-	Lestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII	171,000	0,474	0	0,28	17,100
IE	RNG/8X14-	Lestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII, IX, X, XII ja XIV	4,550	0	0	0	0,455
IE	SOL/7FG.	Meriantura	VIIf ja VIIg	30,322	28,313	0	93,38	2,009
IE	WHB/1X14	Mustakitaturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId, VIIIe, XII ja XIV	49 510,435	44 560,167	0	90,00	4 951,043
IE	WHG/56–14	Valkoturska	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb, kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	67,164	60,062	0	89,43	6,716
IE	WHG/7X7A-C	Valkoturska	VIIb, VIIc, VIId, VIIe, VIIf, VIIg, VIIh, VIIj ja VIIk	8 012,821	6 334,887	0	79,06	801,282
LT	HER/3D-R30	Silakka	Unionin vedet osa-alueilla 25–27, 28.2, 29 ja 32	6 469,141	4 036,885	0	62,40	646,914
LT	SPR/3BCD-C	Kilohaili	Unionin vedet osa-alueilla 22–32	12 695,051	12 480,058	0	98,31	214,993
NL	COD/03AN.	Turska	Skagerrak	36,610	36,600	0	99,97	0,010
NL	COD/07D.	Turska	VIId	56,150	19,952	0	35,53	5,615
NL	COD/2A3AX4	Turska	IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin eikä Kattegatiin	799,900	604,729	13,518	77,29	79,990
NL	COD/7XAD34	Turska	VIIb, VIIc, VIIe–k, VIII, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	0,163	0,100	0	62,50	0,016
NL	GFB/567-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla V, VI ja VII	0,054	0	0	0	0,005
NL	GHL/2A-C46	Grönlanninpallas	Unionin vedet alueilla IIa ja IV; unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VI	1,600	0,360	0	22,50	0,160
NL	HAD/2AC4.	Kolja	IV; unionin vedet alueella IIa	134,951	65,957	6,582	53,75	13,495
NL	HAD/3A/BCD	Kolja	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	20,412	20,056	0	98,27	0,356
NL	HAD/7X7A34	Kolja	VIIb–k, VIII, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	12,400	11,590	0	93,47	0,810
NL	HER/1/2-	Silli	Unionin, Färsaarten, Norjan ja kansainväliset vedet alueilla I ja II	6 262,318	5 464,566	581,641	96,55	216,111
NL	HER/2A47DX	Silli	IV, VIId ja unionin vedet alueella IIa	112,622	15,492	0	13,76	11,262
NL	HER/4AB.	Silli	Unionin ja Norjan vedet alueella IV linjan 53° 30′ N pohjoispuolella	56 885,900	56 751,109	0	99,76	134,791
NL	HER/4CXB7D	Silli	IVc, VIId	26 594,672	12 744,372	12 883,22	96,36	967,080
NL	HER/5B6ANB	Silli	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VIb ja VIaN	897,902	815,042	0	90,77	82,86
NL	HER/7G-K.	Silli	VIIg, VIIh, VIIj ja VIIk	910,542	634,256	0	69,66	91,054
NL	HKE/2AC4-C	Kummeliturska	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	54,914	47,699	3,11	92,53	4,105
NL	HKE/571214	Kummeliturska	VI ja VII; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	303,116	124,220	0	40,98	30,312
NL	HKE/8ABDE.	Kummeliturska	VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe	42,781	0	0	0	4,278
NL	JAX/2A-14	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	Unionin vedet alueilla IIa, IVa; VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	26 027,115	14 319,321	2 298,337	63,85	2 602,711
NL	LEZ/2AC4-C	Lasikampelat	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	25,200	3,653	0	14,50	2,520
NL	MAC/2A34.	Makrilli	IIIa ja IV; unionin vedet alueilla IIa, IIIb, IIIc ja osa-alueilla 22–32	2 740,456	1 382,240	1 064,713	89,29	274,046
NL	MAC/2CX14-	Makrilli	VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla IIa, XII ja XIV	41 027,009	22 347,471	17 131,121	96,23	1 548,417
NL	MAC/8C3411	Makrilli	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	20,210	0	0	0	2,021
NL	NEP/2AC4-C	Keisarihummeri	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	1 649,769	1 475,375	0	89,43	164,977
NL	PLE/03AN.	Punakampela	Skagerrak	2 817,200	1 478,880	0	52,49	281,72
NL	PLE/07A.	Punakampela	VIIa	9,949	0	0	0	0,995
NL	PLE/2A3AX4	Punakampela	IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin eikä Kattegatiin	57 584,500	25 447,491	3 471,358	50,22	5 758,450
NL	PLE/7DE.	Punakampela	VIId ja VIIe	89,200	81,951	0	91,87	7,249
NL	POK/2C3A4.	Seiti	IIIa ja IV; unionin vedet alueella IIa	209,943	188,634	0	89,85	20,994
NL	SOL/24-C.	Meriantura	Unionin vedet alueilla II ja IV	12 590,552	9 064,134	0	71,99	1 259,055
NL	SOL/3A/BCD	Meriantura	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	37,470	31,212	0	83,30	3,747
NL	WHB/1X14	Mustakitaturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId, VIIIe, XII ja XIV	86 978,356	71 438,151	9 491,707	93,05	6 048,498
NL	WHG/2AC4.	Valkoturska	IV; unionin vedet alueella IIa	841,481	661,446	0,543	78,67	84,148
NL	WHG/7X7A-C	Valkoturska	VIIb, VIIc, VIId, VIIe, VIIf, VIIg, VIIh, VIIj ja VIIk	682,434	613,475	0	89,90	68,243
PL	HER/3D-R30	Silakka	Unionin vedet osa-alueilla 25–27, 28.2, 29 ja 32	50 907,880	39 631,024	0	77,85	5 090,788
PL	PLE/3BCD-C	Punakampela	Unionin vedet osa-alueilla 22–32	694,500	293,640	0	42,28	69,450
PL	SPR/3BCD-C	Kilohaili	Unionin vedet osa-alueilla 22–32	75 783,185	69 971,317	0	92,33	5 811,868
PT	ANF/8C3411	Merikrotit	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	750,843	679,947	0	90,56	70,896
PT	BSF/8910-	Mustahuotrakala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIII, IX ja X	3 679,338	2 305,232	0	62,65	367,934
PT	GFB/1012-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla X ja XII	44,990	17,779	0	39,52	4,499
PT	HER/1/2-	Silli	Unionin, Färsaarten, Norjan ja kansainväliset vedet alueilla I ja II	4,160	0	0	0	0,416
PT	HKE/8C3411	Kummeliturska	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	2 892,411	1 754,359	0	60,65	289,241
PT	JAX/08C.	Piikkimakrillit	VIIIc	1 329,631	1 109,918	0	83,48	132,963
PT	JAX/09.	Piikkimakrillit	IX	55 921,246	25 120,174	528,805	45,87	5 592,125
PT	JAX/2A-14	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	Unionin vedet alueilla IIa, IVa; VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	1,779	0	0	0	0,178
PT	MAC/8C3411	Makrilli	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	6 440,691	4 591,601	0	71,29	644,069
PT	SBR/10-	Pilkkupagelli	Unionin ja kansainväliset vedet alueella X	541,462	517,230	0	95,53	24,232
PT	WHB/8C3411	Mustakitaturska	VIIIc, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	11 013,035	4 337,122	0	39,38	1 101,303
SE	COD/03AN.	Turska	Skagerrak	821,024	556,518	0	67,78	82,102
SE	COD/2A3AX4	Turska	IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin eikä Kattegatiin	44,510	31,073	1,022	72,11	4,451
SE	HAD/2AC4.	Kolja	IV; unionin vedet alueella IIa	162,308	12,967	0,022	8,00	16,231
SE	HAD/3A/BCD	Kolja	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	236,790	113,745	0	48,04	23,679
SE	HER/03A.	Silli	IIIa	29 881,622	18 731,090	10 155,375	96,67	995,157
SE	HER/03A-BC	Silli	IIIa	1 007,696	805,199	0	79,90	100,770
SE	HER/1/2-	Silli	Unionin, Färsaarten, Norjan ja kansainväliset vedet alueilla I ja II	1 318,329	766,221	438,740	91,40	113,368
SE	HER/2A47DX	Silli	IV, VIId ja unionin vedet alueella IIa	57,640	34,334	0	59,57	5,764
SE	HER/30/31.	Silakka	Osa-alueet 30–31	28 790,075	10 475,338	0	36,39	2 879,007
SE	HER/3D-R30	Silakka	Unionin vedet osa-alueilla 25–27, 28.2, 29 ja 32	57 125,245	50 587,636	0	88,56	5 712,524
SE	HER/4AB.	Silli	Unionin ja Norjan vedet alueella IV linjan 53° 30′ N pohjoispuolella	7 497,641	7 491,728	5,265	99,99	0,648
SE	HKE/3A/BCD	Kummeliturska	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	289,458	53,415	0	18,45	28,946
SE	JAX/2A-14	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	Unionin vedet alueilla IIa, IVa; VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	193,397	0	0	0	19,340
SE	MAC/2A34.	Makrilli	IIIa ja IV; unionin vedet alueilla IIa, IIIb, IIIc ja osa-alueilla 22–32	3 930,161	2 903,805	990,771	99,09	35,585
SE	NEP/3A/BCD	Keisarihummeri	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	3 647,754	1 421,349	0	38,97	364,775
SE	PLE/03AN.	Punakampela	Skagerrak	785,100	159,573	0	20,33	78,510
SE	PLE/03AS.	Punakampela	Kattegat	257,500	95,596	0	37,12	25,750
SE	PLE/3BCD-C	Punakampela	Unionin vedet osa-alueilla 22–32	472,806	30,126	0	6,37	47,281
SE	POK/2C3A4.	Seiti	IIIa ja IV; unionin vedet alueella IIa	605,268	437,201	0	72,23	60,527
SE	SOL/3A/BCD	Meriantura	IIIa; unionin vedet osa-alueilla 22–32	24,780	19,961	0	80,55	2,478
SE	SPR/3BCD-C	Kilohaili	Unionin vedet osa-alueilla 22–32	50 861,068	49 834,193	0	97,98	1 026,875
SE	WHB/1X14	Mustakitaturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId, VIIIe, XII ja XIV	219,664	138,524	0	63,06	21,966
SE	WHG/2AC4.	Valkoturska	IV; unionin vedet alueella IIa	13,200	4,533	0	34,34	1,320
UK	ALF/3X14-	Limapäät	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XII ja XIV	9,110	0,432	0	4,74	0,911
UK	BLI/5B67-	Tylppäpyrstömolva	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII	2 229,925	644,724	0	28,91	222,992
UK	BSF/56712-	Mustahuotrakala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla V, VI, VII ja XII	197,387	100,934	0	51,13	19,739
UK	COD/07A.	Turska	VIIa	55,560	40,950	0	73,70	5,556
UK	COD/07D.	Turska	VIId	258,679	47,676	0	18,43	25,868
UK	COD/2A3AX4	Turska	IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin eikä Kattegatiin	20 274,178	15 615,494	2 795,552	90,81	1 863,132
UK	COD/7XAD34	Turska	VIIb, VIIc, VIIe–k, VIII, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	252,489	184,755	0	73,17	25,249
UK	GFB/567-	Suomuturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla V, VI ja VII	896,968	99,720	0	11,12	89,697
UK	GHL/2A-C46	Grönlanninpallas	Unionin vedet alueilla IIa ja IV; unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VI	964,387	147,878	0	15,33	96,439
UK	HAD/2AC4.	Kolja	IV; unionin vedet alueella IIa	27 924,370	20 374,564	5 101,061	91,23	2 448,745
UK	HAD/5BC6A.	Kolja	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb ja VIa	3 348,692	2 463,833	0	73,58	334,869
UK	HAD/6B1214	Kolja	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla VIb, XII ja XIV	3 995,058	3 886,098	0	97,27	108,960
UK	HAD/7X7A34	Kolja	VIIb–k, VIII, IX ja X; unionin vedet CECAF-alueella 34.1.1	770,731	689,602	0	89,47	77,073
UK	HER/07A/MM	Silli	VIIa	4 090,526	3 695,960	0	90,35	394,566
UK	HER/1/2-	Silli	Unionin, Färsaarten, Norjan ja kansainväliset vedet alueilla I ja II	4 560,869	4 421,770	0	96,95	139,099
UK	HER/4AB.	Silli	Unionin ja Norjan vedet alueella IV linjan 53° 30′ N pohjoispuolella	68 719,392	66 524,581	1 293,016	98,69	901,795
UK	HER/4CXB7D	Silli	IVc, VIId	4 303,151	2 492,047	1 786,300	99,42	24,804
UK	HER/5B6ANB	Silli	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VIb ja VIaN	3 606,810	3 356,220	0	93,05	250,590
UK	HER/7G-K.	Silli	VIIg, VIIh, VIIj ja VIIk	380,500	66,632	0	17,51	38,050
UK	HKE/2AC4-C	Kummeliturska	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	6 797,189	6 129,105	0	90,17	668,084
UK	HKE/571214	Kummeliturska	VI ja VII; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	8 648,506	6 408,658	8,482	74,20	864,851
UK	JAX/2A-14	Piikkimakrilli ja sen kanssa saadut sivusaaliit	Unionin vedet alueilla IIa, IVa; VI, VIIa-c, VIIe-k, VIIIa, VIIIb, VIIId ja VIIIe; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	3 791,522	912,428	409,000	34,85	379,152
UK	LEZ/07.	Lasikampelat	VII	3 059,956	2 664,462	0	87,08	305,995
UK	LEZ/2AC4-C	Lasikampelat	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	2 743,685	1 174,057	0	42,79	274,368
UK	LEZ/56–14	Lasikampelat	Unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb; VI; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	1 959,246	754,840	0	38,53	195,925
UK	MAC/2A34.	Makrilli	IIIa ja IV; unionin vedet alueilla IIa, IIIb, IIIc ja osa-alueilla 22–32	3 991,428	3 588,768	333,952	98,28	68,708
UK	NEP/07.	Keisarihummeri	VII	9 483,155	6 290,627	340,019	69,92	948,315
UK	NEP/2AC4-C	Keisarihummeri	Unionin vedet alueilla IIa ja IV	16 153,130	11 949,933	0	73,98	1 615,313
UK	NEP/5BC6.	Keisarihummeri	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb	17 474,623	11 580,543	0	66,27	1 747,462
UK	PLE/2A3AX4	Punakampela	IV; unionin vedet alueella IIa; se alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin eikä Kattegatiin	32 213,647	13 978,322	983,846	46,45	3 221,365
UK	PLE/7DE.	Punakampela	VIId ja VIIe	2 741,096	2 407,296	0	87,82	274,110
UK	POK/2C3A4.	Seiti	IIIa ja IV; unionin vedet alueella IIa	11 004,725	8 673,945	0	78,82	1 100,472
UK	POK/56–14	Seiti	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, XII ja XIV	3 258,975	2 640,610	0	81,03	325,897
UK	RNG/5B67-	Lestikala	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla Vb, VI ja VII	169,640	7,942	1,469	5,55	16,964
UK	SOL/07D.	Meriantura	VIId	394,216	342,741	0	86,94	39,422
UK	SOL/07E.	Meriantura	VIIe	804,826	737,606	0	91,65	67,220
UK	SOL/24-C.	Meriantura	Unionin vedet alueilla II ja IV	939,830	510,842	0	54,35	93,983
UK	SOL/7FG.	Meriantura	VIIf ja VIIg	172,304	149,215	0	86,60	17,230
UK	WHB/1X14	Mustakitaturska	Unionin ja kansainväliset vedet alueilla I, II, III, IV, V, VI, VII, VIIIa, VIIIb, VIIId, VIIIe, XII ja XIV	73 710,920	66 385,653	0	90,06	7 325,267
UK	WHG/2AC4.	Valkoturska	IV; unionin vedet alueella IIa	10 578,237	8 541,792	674,458	87,12	1 057,824
UK	WHG/56–14	Valkoturska	VI; unionin ja kansainväliset vedet alueella Vb, kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV	124,595	124,535	0	99,95	0,060
UK	WHG/7X7A-C	Valkoturska	VIIb, VIIc, VIId, VIIe, VIIf, VIIg, VIIh, VIIj ja VIIk	2 116,262	959,986	0	45,36	211,626

(1) Kiintiöt, jotka ovat asiaa koskevien kalastusmahdollisuusasetusten nojalla jäsenvaltion käytettävissä sen jälkeen, kun on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22) 16 artiklan 8 kohdan mukaiset kalastusmahdollisuuksien vaihdot, neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3) 4 artiklan 2 kohdan, neuvoston asetuksen (EU) N:o 1221/2014 (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 16) 5 a artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan mukaiset kiintiömäärän siirrot vuodelta 2016 vuodelle 2017 tai asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1) 37 ja 105 artiklan mukainen kalastusmahdollisuuksien uudelleenjako ja vähennys.

(2) Asianomaisten kalastusmahdollisuusasetusten liitteissä vahvistettu erityisehto.

9.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/36

KOMISSION ASETUS (EU) 2018/1497,

annettu 8 päivänä lokakuuta 2018,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse elintarvikeryhmästä 17 ja elintarvikelisäaineiden käytöstä ravintolisissä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)	Ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II olevaan unionin luetteloon sisällytettyjä elintarvikelisäaineita voidaan saattaa markkinoille sellaisenaan ja käyttää elintarvikkeissa luettelossa määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

(3)	Kyseinen luettelo voidaan saattaa ajan tasalle asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen menettelyn mukaisesti joko komission aloitteesta tai hakemuksen johdosta.

(4)

Unionin luettelo sisältää elintarvikelisäaineet lueteltuina sen mukaan, mihin elintarvikeryhmiin niitä voidaan lisätä. Kyseisen luettelon D osassa oleva elintarvikeryhmä 17 kattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/46/EY (3) määritellyt ravintolisät, imeväisille ja pikkulapsille tarkoitettuja ravintolisiä lukuun ottamatta. Elintarvikeryhmä 17 sisältää kolme alaryhmää: 17.1 ”Ravintolisät kiinteässä muodossa, myös kapselit, tabletit ja vastaavat, paitsi pureskeltavassa muodossa olevat”, 17.2 ”Ravintolisät nestemäisessä muodossa” ja 17.3 ”Ravintolisät siirappimaisessa tai pureskeltavassa muodossa”. Unionin luettelon E osassa esitetään kussakin alaryhmässä hyväksytyt elintarvikelisäaineet ja edellytykset niiden käytölle.

(5)

Jäsenvaltioiden hallitusten lisäaineita käsittelevien asiantuntijoiden työryhmän keskusteluista on ilmennyt, että elintarvikkeiden lisäaineista annetun asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II täytäntöönpanossa on vaikeuksia, erityisesti elintarvikealaryhmän 17.3 ”Ravintolisät siirappimaisessa tai pureskeltavassa muodossa” osalta. Kyseinen luokittelu on johtanut virheellisiin tulkintoihin, minkä välttämiseksi siirappimaisessa ja pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät olisi luokiteltava kiinteässä tai nestemäisessä muodossa oleviin ravintolisiin.

(6)

Sen vuoksi on aiheellista poistaa elintarvikealaryhmä 17.3 ja muotoilla elintarvikealaryhmien 17.1 ja 17.2 otsikot seuraavasti: ”Ravintolisät kiinteässä muodossa, paitsi imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut ravintolisät” ja ”Ravintolisät nestemäisessä muodossa, paitsi imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut ravintolisät”. Tämä ilmentää paremmin sitä, mitkä tuotteet kuuluvat/sisältyvät kuhunkin elintarvikealaryhmään. Koska elintarvikealaryhmä 17.3 poistetaan, kyseisen elintarvikealaryhmän elintarvikelisäaineita koskevat kohdat olisi siirrettävä joko elintarvikealaryhmään 17.1 tai 17.2, jotta varmistetaan avoimuus ja oikeusvarmuus siltä osin kuin on kyse elintarvikelisäaineiden käytöstä kyseisissä elintarvikkeissa. Selkeyden ja täytäntöönpanon vuoksi myös elintarvikeryhmän 17 otsikko olisi muutettava muotoon ”Direktiivissä 2002/46/EY määritellyt ravintolisät”.

(7)

Jäsenvaltioiden kanssa käydyistä keskusteluista ilmeni lisäksi, että olisi selvennettävä, koskeeko elintarvikeryhmän 17 elintarvikelisäaineisiin sovellettava enimmäis(käyttö)määrä elintarvikkeita sellaisina kuin niitä pidetään kaupan vai sellaisina kuin ne ovat nautintavalmiina. Sen vuoksi tekstiin olisi sisällytettävä johdanto-osa, jossa viitataan tiettyihin kyseisessä elintarvikeryhmässä hyväksyttyihin elintarvikelisäaineisiin. Tämä on linjassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 94/35/EY (4), 94/36/EY (5) ja 95/2/EY (6) esiintyvien kyseisiä elintarvikelisäaineita koskevien aiempien kohtien kanssa.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan mukaan komission on pyydettävä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, lausunto asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II esitetyn unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon saattamiseksi ajan tasalle, paitsi jos kyseisellä ajan tasalle saattamisella ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Koska unionin luetteloa muutetaan lisäaineiden nykyisen hyväksytyn käytön selkeyttämiseksi, kyseessä on edellä tarkoitetun luettelon ajan tasalle saattaminen, jolla ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Sen vuoksi elintarviketurvallisuusviranomaisen lausuntoa ei ole tarpeen pyytää.

(9)	Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitettä II olisi muutettava.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä lokakuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.

(2) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/46/EY, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002, ravintolisiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 183, 12.7.2002, p. 51).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/35/EY, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1994, elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetuista makeutusaineista (EYVL L 237, 10.9.1994, s. 3).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/36/EY, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1994, elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetuista väriaineista (EYVL L 237, 10.9.1994, s. 13).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/2/EY, annettu 20 päivänä helmikuuta 1995, elintarvikkeiden muista lisäaineista kuin väri- ja makeutusaineista (EYVL L 61, 18.3.1995, s. 1).

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liite II seuraavasti:

Korvataan D osan elintarvikeryhmää 17. ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/46/EY määritellyt ravintolisät, paitsi imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut ravintolisät” koskeva kohta seuraavasti:

”17.	Direktiivissä 2002/46/EY määritellyt ravintolisät
17.1	Ravintolisät kiinteässä muodossa, paitsi imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut ravintolisät
17.2	Ravintolisät nestemäisessä muodossa, paitsi imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut ravintolisät”

Muutetaan E osa seuraavasti:

korvataan elintarvikeryhmää 17. ”Direktiivissä 2002/46/EY määritellyt ravintolisät, paitsi imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut ravintolisät” koskeva kohta seuraavasti:

”17.

Direktiivissä 2002/46/EY määritellyt ravintolisät

JOHDANTO-OSA, JOTA SOVELLETAAN KAIKKIIN ALARYHMIIN

Väriaineille, polyoleille, makeutusaineille ja aineille E 200–213, E 338–452, E 405, E 416, E 426, E 432–436, E 459, E 468, E 473–475, E 491–495, E 551–553, E 901–904, E 961, E 1201–1204, E 1505 ja E 1521 ilmoitetut enimmäismäärät koskevat valmistajan käyttöohjeen mukaisesti valmistettuja nautintavalmiita ravintolisiä.

Laimennettavien tai liuotettavien ravintolisien osalta käyttöohjeiden mukana on toimitettava laimennuskerroin.”

Muutetaan elintarvikealaryhmää 17.1 koskeva kohta seuraavasti:

korvataan otsikko seuraavasti:

”17.1

Ravintolisät kiinteässä muodossa, paitsi imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut ravintolisät”

ii)

Korvataan kaikki sen alla olevat kohdat numerojärjestyksessä seuraavasti:

”I ryhmä	Lisäaineet			Seuraavia ei saa käyttää valmistettaessa kuivia elintarvikkeita, jotka turpoavat ruoansulatuskanavassa E 410, E 412, E 415, E 417 ja E 425.
II ryhmä	Värit, joihin sovelletaan quantum satis	quantum satis		Soveltamisaika: 31 päivään heinäkuuta 2014
II ryhmä	Värit, joihin sovelletaan quantum satis -periaatetta	quantum satis	(69)	Soveltamisaika: 1 päivästä elokuuta 2014
III ryhmä	Värit, joihin sovelletaan yhdistettyä enimmäismäärää	300		Soveltamisaika: 31 päivään heinäkuuta 2014
III ryhmä	Värit, joihin sovelletaan yhdistettyä enimmäismäärää	300	(69)	Soveltamisaika: 1 päivästä elokuuta 2014
IV ryhmä	Polyolit	quantum satis
E 104	Kinoliinikeltainen	35	(61)	Soveltamisaika: 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään heinäkuuta 2014
E 104	Kinoliinikeltainen	35	(61)(69)	Soveltamisaika: 1 päivästä elokuuta 2014 Paitsi pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 104	Kinoliinikeltainen	10	(61)	Soveltamisaika: 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään heinäkuuta 2014
E 104	Kinoliinikeltainen	10	(61)(69)	Soveltamisaika: 1 päivästä elokuuta 2014 Ainoastaan pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 110	Paraoranssi	10	(61)	Soveltamisaika: 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään heinäkuuta 2014
E 110	Paraoranssi	10	(61)(69)	Soveltamisaika: 1 päivästä elokuuta 2014
E 124	Uuskokkiini	35	(61)	Soveltamisaika: 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään heinäkuuta 2014
E 124	Uuskokkiini	35	(61)(69)	Soveltamisaika: 1 päivästä elokuuta 2014 Paitsi pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 124	Uuskokkiini	10	(61)	Soveltamisaika: 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään heinäkuuta 2014
E 124	Uuskokkiini	10	(61)(69)	Soveltamisaika: 1 päivästä elokuuta 2014 Ainoastaan pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 160d	Lykopeeni	30
E 200–213	Sorbiinihappo – sorbaatit; bentsoehappo – bentsoaatit	1 000	(1) (2)	Ainoastaan kuivatussa muodossa olevat ravintolisät, jotka sisältävät A-vitamiinivalmisteita ja A- ja D-vitamiinin yhdistelmiä, paitsi pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 310–321	Propyyligallaatti, TBHQ, BHA ja BHT	400	(1)
E 338–452	Fosforihappo – fosfaatit – di-, tri- ja polyfosfaatit	quantum satis
E 392	Rosmariiniuutteet	400	(46)
E 405	Propyleeniglykolialginaatti	1 000
E 416	Karaijakumi	quantum satis
E 426	Soijapapuhemiselluloosa	1 500
E 432–436	Polysorbaatit	quantum satis
E 459	Betasyklodekstriini	quantum satis		Ainoastaan tabletin tai päällystetyn tabletin muodossa olevat ravintolisät.
E 468	Silloitettu natriumkarboksimetyyliselluloosa	30 000		Paitsi pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 473–474	Rasvahappojen sakkaroosiesterit – sokeriglyseridit	quantum satis	(1)
E 475	Rasvahappojen polyglyseroliesterit	quantum satis
E 491–495	Sorbitaaniesterit	quantum satis	(1)
E 551–559	Piidioksidi – silikaatit	quantum satis		Soveltamisaika: 31 päivään tammikuuta 2014
E 551–553	Piidioksidi – silikaatit	quantum satis		Soveltamisaika: 1 päivästä helmikuuta 2014
E 900	Dimetyylipolysiloksaani	10	(91)	Ainoastaan poretabletin muodossa olevat ravintolisät.
E 901	Mehiläisvaha, valkoinen ja keltainen	quantum satis
E 902	Kandelillavaha	quantum satis
E 903	Karnaubavaha	200
E 904	Sellakka	quantum satis
E 950	Asesulfaami K	500
E 950	Asesulfaami K	2 000		Ainoastaan pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 951	Aspartaami	2 000
E 951	Aspartaami	5 500		Ainoastaan pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 952	Syklaamihappo ja sen Na- ja Ca-suolat	500	(51)
E 952	Syklaamihappo ja sen Na- ja Ca-suolat	1 250	(51)	Ainoastaan pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 954	Sakariini ja sen Na-, K- ja Ca-suolat	500	(52)
E 954	Sakariini ja sen Na-, K- ja Ca-suolat	1 200	(52)	Ainoastaan pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 955	Sukraloosi	800
E 955	Sukraloosi	2 400		Ainoastaan pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 957	Taumatiini	400		Ainoastaan pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 959	Neohesperidiini DC	100
E 959	Neohesperidiini DC	400		Ainoastaan pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 960	Stevioliglykosidit	670	60)
E 960	Stevioliglykosidit	1 800	(60)	Ainoastaan pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 961	Neotaami	60
E 961	Neotaami	185		Ainoastaan pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 961	Neotaami	2		Ainoastaan arominvahventeena, paitsi pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 961	Neotaami	2		Ainoastaan vitamiini- ja/tai kivennäispohjaiset ravintolisät pureskeltavassa muodossa, arominvahventeena.
E 962	Aspartaamiasesulfaamisuola	500	(11)a (49) (50)
E 962	Aspartaamiasesulfaamisuola	2 000	(11)a (49) (50)	Ainoastaan pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 969	Advantaami	20
E 969	Advantaami	55		Ainoastaan pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 1201	Polyvinyylipyrrolidoni	quantum satis		Ainoastaan tabletin tai päällystetyn tabletin muodossa olevat ravintolisät.
E 1202	Polyvinyylipolypyrrolidoni	quantum satis		Ainoastaan tabletin tai päällystetyn tabletin muodossa olevat ravintolisät.
E 1203	Polyvinyylialkoholi (PVA)	18 000		Ainoastaan kapselin ja tabletin muodossa olevat ravintolisät.
E 1204	Pullulaani	quantum satis		Ainoastaan kapselin ja tabletin muodossa olevat ravintolisät.
E 1205	Emäksinen metakrylaattikopolymeeri	100 000		Paitsi pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 1206	Neutraali metakrylaattikopolymeeri	200 000		Paitsi pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 1207	Anioninen metakrylaattikopolymeeri	100 000		Paitsi pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 1208	Polyvinyylipyrrolidoni-vinyyliasetaattikopolymeeri	100 000		Paitsi pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 1209	Polyvinyylialkoholi-polyetyleeni glykoli-oksaskopolymeeri	100 000		Paitsi pureskeltavassa muodossa olevat ravintolisät.
E 1505	Trietyylisitraatti	3 500		Ainoastaan kapselin ja tabletin muodossa olevat ravintolisät.
E 1521	Polyeteeniglykoli	10 000		Ainoastaan kapselin ja tabletin muodossa olevat ravintolisät.”

Muutetaan elintarvikealaryhmää 17.2 koskeva kohta seuraavasti:

korvataan otsikko seuraavasti:

”17.2

Ravintolisät nestemäisessä muodossa, paitsi imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut ravintolisät”

ii)

Korvataan kaikki sen alla olevat kohdat numerojärjestyksessä seuraavasti:

”I ryhmä	Lisäaineet
II ryhmä	Värit, joihin sovelletaan quantum satis -periaatetta	quantum satis
II ryhmä	Värit, joihin sovelletaan quantum satis -periaatetta	quantum satis		Soveltamisaika: 31 päivään heinäkuuta 2014
II ryhmä	Värit, joihin sovelletaan quantum satis -periaatetta	quantum satis	(69)	Soveltamisaika: 1 päivästä elokuuta 2014 Ainoastaan siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät
III ryhmä	Värit, joihin sovelletaan yhdistettyä enimmäismäärää	100
IV ryhmä	Polyolit	quantum satis
E 104	Kinoliinikeltainen	10	(61)	Soveltamisaika: 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään heinäkuuta 2014
E 104	Kinoliinikeltainen	10	(61)(69)	Soveltamisaika: 1 päivästä elokuuta 2014
E 110	Paraoranssi	10	(61)	Soveltamisaika: 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään heinäkuuta 2014
E 110	Paraoranssi	10	(61)(69)	Soveltamisaika: 1 päivästä elokuuta 2014
E 124	Uuskokkiini	10	(61)	Soveltamisaika: 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään heinäkuuta 2014
E 124	Uuskokkiini	10	(61)(69)	Soveltamisaika: 1 päivästä elokuuta 2014
E 160d	Lykopeeni	30
E 200–213	Sorbiinihappo – sorbaatit; bentsoehappo – bentsoaatit	2 000	(1) (2)	Paitsi siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät
E 310–321	Propyyligallaatti, TBHQ, BHA ja BHT	400	(1)
E 338–452	Fosforihappo – fosfaatit – di-, tri- ja polyfosfaatit	quantum satis
E 392	Rosmariiniuutteet	400	(46)
E 405	Propyleeniglykolialginaatti	1 000
E 416	Karaijakumi	quantum satis
E 426	Soijapapuhemiselluloosa	1 500
E 432–436	Polysorbaatit	quantum satis
E 473–474	Rasvahappojen sakkaroosiesterit – sokeriglyseridit	quantum satis	(1)
E 475	Rasvahappojen polyglyseroliesterit	quantum satis
E 491–495	Sorbitaaniesterit	quantum satis	(1)
E 551–559	Piidioksidi – silikaatit	quantum satis		Soveltamisaika: 31 päivään tammikuuta 2014
E 551–553	Piidioksidi – silikaatit	quantum satis		Soveltamisaika: 1 päivästä helmikuuta 2014
E 950	Asesulfaami K	350
E 950	Asesulfaami K	2 000		Ainoastaan siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät.
E 951	Aspartaami	600
E 951	Aspartaami	5 500		Ainoastaan siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät.
E 952	Syklaamihappo ja sen Na- ja Ca-suolat	400	(51)
E 952	Syklaamihappo ja sen Na- ja Ca-suolat	1 250	(51)	Ainoastaan siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät.
E 954	Sakariini ja sen Na-, K- ja Ca-suolat	80	(52)
E 954	Sakariini ja sen Na-, K- ja Ca-suolat	1 200	(52)	Ainoastaan siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät.
E 955	Sukraloosi	240
E 955	Sukraloosi	2 400		Ainoastaan siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät.
E 957	Taumatiini	400		Ainoastaan siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät.
E 959	Neohesperidiini DC	50
E 959	Neohesperidiini DC	400		Ainoastaan siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät.
E 960	Stevioliglykosidit	200	(60)
E 960	Stevioliglykosidit	1 800	(60)	Ainoastaan siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät.
E 961	Neotaami	20
E 961	Neotaami	185		Ainoastaan siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät.
E 961	Neotaami	2		Ainoastaan arominvahventeena, paitsi siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät.
E 961	Neotaami	2		Ainoastaan vitamiini- ja/tai kivennäispohjaiset ravintolisät siirappimaisessa muodossa, arominvahventeena.
E 962	Aspartaamiasesulfaamisuola	350	(11)a (49) (50)
E 962	Aspartaamiasesulfaamisuola	2 000	(11)a (49) (50)	Ainoastaan siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät.
E 969	Advantaami	6
E 969	Advantaami	55		Ainoastaan siirappimaisessa muodossa olevat ravintolisät.”

9.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/45

KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2018/1498,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2017,

valtiontuesta ja toimenpiteistä SA.38613 (2016/C) (ex 2015/NN), jotka Italia on toteuttanut erityishallintomenettelyssä olevan (in Amministrazione Straordinaria) Ilva S.p.A:n hyväksi

(tiedoksiannettu numerolla C(2017) 8931)

(Ainoastaan italiankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen määräysten mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

(1)

Komissio aloitti alustavan tutkinnan väitetyistä tukitoimenpiteistä erityishallintomenettelyyn (in Amministrazione Straordinaria) asetetun italialaisen terästuottajan Ilva SpA:n, jäljempänä ’Ilva’, hyväksi vastaanotettuaan viralliset kantelut 11 ja 14 päivänä huhtikuuta 2014 kahdelta kyseisen yrityksen kilpailijalta (jotka haluavat pysytellä nimettöminä). Lisäksi Wirtschaftsvereinigung Stahl (saksalainen terästeollisuuden liitto, jäljempänä ’WV Stahl’) teki asiasta virallisen kantelun 10 päivänä huhtikuuta 2015 ja Eurofer (Euroopan rauta- ja terästeollisuuden liitto) 24 päivänä kesäkuuta 2015. British Steel Association (Yhdistyneen kuningaskunnan terästuottajien yhdistys) ilmoitti 25 päivänä kesäkuuta 2015 tukevansa edellä mainittuja kanteluita.

(2)

Komissio ilmoitti Italialle 20 päivänä tammikuuta 2016 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa neljän Ilvan hyväksi toteutetun tukitoimenpiteen osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely. Komissio ilmoitti Italialle 13 päivänä toukokuuta 2016 päivätyssä kirjeessä kyseisen menettelyn laajentamisesta viidenteen tukitoimenpiteeseen.

(3)

Komission päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, sekä komission päätös kyseisen menettelyn laajentamisesta viidenteen tukitoimenpiteeseen, jäljempänä ’laajentamispäätös’, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2). Komissio pyysi asianomaisia esittämään toimenpiteitä koskevat huomautuksensa.

(4)	Italia toimitti huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen ja laajentamispäätökseen 3 päivänä maaliskuuta ja 26 päivänä heinäkuuta 2016 päivätyillä kirjeillä.

(5)	Komissio sai huomautuksia myös asianomaisilta. Komissio toimitti huomautukset Italialle, jolle annettiin mahdollisuus vastata niihin. Italia toimitti vastauksensa 29 päivänä heinäkuuta 2016 päivätyllä kirjeellä.

(6)

Komissio pyysi Italialta lisätietoja 24 päivänä helmikuuta 2016, 4 päivänä toukokuuta 2016, 30 päivänä syyskuuta 2016, 1 päivänä helmikuuta 2017 ja 8 päivänä syyskuuta 2017 päivätyillä kirjeillä. Italia vastasi mainittuihin tietopyyntöihin 10 päivänä maaliskuuta 2016, 13 päivänä toukokuuta 2016, 8 päivänä marraskuuta 2016, 10 päivänä maaliskuuta 2017 ja 16 päivänä lokakuuta 2017.

(7)

Saatuaan tiedon Italian päätöksestä laittaa Ilvan varat myyntiin komissio pyysi Italiaa nimittämään asiaa varten riippumattoman toimitsijamiehen, jonka tehtävänä oli raportoida komissiolle myyntimenettelyn järjestämisestä ja toteuttamisesta. Toimitsijamies lähetti komissiolle raportit 15 päivänä kesäkuuta 2016, 3 päivänä lokakuuta 2016, 13 ja 14 päivänä joulukuuta 2016, 1 päivänä helmikuuta 2017, 22 päivänä helmikuuta 2017 ja 30 päivänä kesäkuuta 2017 sekä toimitti lopullisen raportin myyntimenettelystä 20 päivänä heinäkuuta 2017. Italian viranomaiset tiedottivat lisäksi komissiolle tarjouskilpailun tuloksista 7 päivänä kesäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä ja toimittivat lisätietoja myyntimenettelystä 24 päivänä heinäkuuta 2017.

2. KUVAUS

2.1 Tuensaaja

(8)

Ilva on yksi Euroopan suurimmista terästuottajista, ja se toimii hiiliterästuotteiden tuotannon, jalostuksen ja myynnin alalla. Se pitää toiminnassa 3 päivänä joulukuuta 2012 annetun asetuksen nro 207, jäljempänä ’asetus nro 207/2012’, joka muunnettiin laiksi 24 päivänä joulukuuta 2012 annetulla lailla nro 231, 1 pykälässä tarkoitettuja kansallisten strategisten etujen mukaisia tuotantolaitoksia. Ilva on ollut Rivan suvun omistuksessa vuodesta 1996 lähtien, mitä ennen se oli Italian valtion määräysvallassa teollisesta jälleenrakentamisesta vastaavan laitoksen Istituto per la Ricostruzione Industrialen, jäljempänä ’IRI’, kautta. Vuonna 2016 Ilva työllisti noin 14 000 henkilöä, joista noin 11 000 työskenteli sen päätuotantolaitoksessa Tarantossa (Apulia). Ilvalla on tuotantolaitoksia myös muualla Italiassa sekä myyntipisteet Ranskassa, Tunisiassa ja Kreikassa.

(9)	Ilva tuottamat hiiliterästuotteet sisältyvät luetteloon, joka esitetään alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen vuosille 2014–2020 (3) liitteen IV a–e kohdassa.

(10)

Ilvan Tarantossa sijaitsevan tuotantolaitoksen vuotuinen tuotantokapasiteetti on […] (*1) tonnia, eli noin 9,8 prosenttia hiiliteräksen kokonaistuotantokapasiteetista unionissa (4). Erityishallintomenettelyn ja ympäristörajoitteiden takia Ilvan nimellisestä tuotantokapasiteetista on ollut käytössä […] (kolme uunia viidestä). Vuonna 2016 Ilva tuotti 5,8 miljoonaa tonnia hiiliterästä (5), mikä oli noin 65 prosenttia Italian ja noin 7 prosenttia unionin hiiliterästuotannosta. Suurin osa Ilvan myynnistä toteutuu Italiassa ([…]), jota seuraavat muut jäsenvaltiot ([…]) ja kolmannet maat ([…]) (6).

(11)

Taranton alue, jolla Ilvan päätuotantolaitos sijaitsee, on pahoin saastunut. Kokeiden perusteella ilma, maaperä, pinta- ja pohjavedet ovat pahoin saastuneet sekä Ilvan tuotantolaitoksen alueella että läheisen Taranton kaupungin asuinalueilla, mikä aiheuttaa vakavia seurauksia ihmisten terveydelle ja ympäristölle (7). Ilva ja sen pääosakkeenomistajat ja aiempi johto on asetettu Italiassa syytteeseen väitetystä ympäristökatastrofista (8). Ilva on keskeisessä asemassa myös komission Italiaa vastaan käynnistämässä rikkomusmenettelyssä (9). Annettuaan ensin kaksi virallista ilmoitusta (10) komissio lähetti Italialle 16 päivänä lokakuuta 2014 perustellun lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY (11) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (12) rikkomisesta. Kyseisissä direktiiveissä vahvistetaan säännöt, joita jäsenvaltioiden on noudatettava myöntäessään ympäristölupia teollisuuslaitoksille.

(12)

Ympäristöongelmien seurauksena Ilvan aiemman johdon oli väistyttävä yrityksen hallinnosta, ja se korvattiin kesäkuussa 2013 hallituksen nimittämällä erityishallintojohtajalla (13). Erityishallintojohtajan toimeksiantoon kuului teollisen toiminnan jatkumisen varmistaminen ja yhtiön varojen kohdentaminen Ilvan ympäristöluvan aiemmasta rikkomisesta aiheutuneiden terveys- ja ympäristövahinkojen kattamiseksi. Italian hallitus hyväksyi 14 päivänä maaliskuuta 2014 ympäristöohjelman, jonka tarkoituksena oli estää saastuminen ja uudistaa tuotantolaitosta siten, että se vastaa sille myönnettyä ympäristölupaa (14). Ympäristöohjelman mukaan Taranton tuotantolaitokseen oli investoitava vuonna 2014 yhteensä […] euroa, jotta se täyttäisi ympäristöluvan vaatimukset.

(13)

Todettuaan, että Ilvan taloudellinen tilanne heikkeni jatkuvasti, Italian hallitus antoi 5 päivänä tammikuuta 2015 asetuksen nro 1/2015, jolla Ilva asetettiin tilapäiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn. Tilapäinen maksukyvyttömyysmenettely perustui niin kutsuttuun Marzanon lakiin. Tässä maksukyvyttömyysmenettelyihin sovellettavassa erityislaissa säädetään erityishallinnon järjestämisestä sellaisissa vaikeuksiin ajautuneissa suuryrityksissä, joiden tehtäväksi on annettu välttämättömien julkisten palvelujen tuottaminen. Ilva todettiin maksukyvyttömäksi Milanon tuomioistuimen päätöksellä 30 päivänä tammikuuta 2015 (15). Maksukyvyttömyyspäätöksessä ilmoitettiin velan kokonaismääräksi 2,9 miljardia euroa. Italian hallitus nimitti yrityksen johtoon kolme erityishallintojohtajaa. Asetus nro 1/2015 muunnettiin 3 päivänä maaliskuuta 2015 laiksi nro 20/2015 muutossäännöksin (16).

(14)

Italian viranomaiset ilmoittivat komissiolle 4 päivänä joulukuuta 2015 antaneensa samana päivänä asetuksen nro 191/2015, jonka otsikko oli Disposizioni urgenti per la cessione a terzi dei complessi aziendali del Gruppo Ilva. Se muunnettiin 1 päivänä helmikuuta 2016 laiksi nro 13/2016 muutossäännöksin (17). Mainitun asetuksen 1 §:ssä säädettiin, että Ilvan varat myydään avointa ja syrjimätöntä julkista menettelyä noudattaen 30 päivään kesäkuuta 2016 mennessä yhtiön toiminnan katkeamattoman jatkumisen varmistamiseksi. Ilvan erityishallintojohtajat julkaisivat 5 päivänä tammikuuta 2016 kiinnostuksenilmaisupyynnön, joka koski Ilvan ja muiden samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden omistamien liiketoimintojen luovuttamista. Alustavassa arvonmääritysvaiheessa (due diligence phase) mukaan hyväksyttiin 25 osapuolta, jotka muodostivat ostokonsortioita virallisten tarjousten jättämiseksi 30 päivään kesäkuuta 2016 mennessä. Tarjouskilpailun viimeiseen vaiheeseen hyväksyttiin 30 päivänä kesäkuuta 2016 kaksi tarjoajaa: i) kansainvälisen teräsyhtiön ArcelorMittalin johtama konsortio, johon kuuluivat myös italialainen terästuottaja Marcegaglia ja Intesa Sanpaolo -pankki, jäljempänä ’AM-konsortio’, sekä ii) niin kutsuttu AcciaItalia-konsortio, jossa olivat mukana muun muassa italialainen teräsvalmistaja Arvedi, intialainen teräsyhtiö Jindal Steel ja valtio-omisteinen investointipankki Cassa Depositi e Prestiti, jäljempänä ’CDP’.

(15)

Myyntimenettely kesti ennakoitua kauemmin. Menettelyn päätyttyä 26 päivänä toukokuuta 2017 Ilvan erityishallintojohtajat suosittelivat Ilvan varojen myymistä AM-konsortiolle, jonka tarjous oli 1,8 miljardia euroa (18). Tämän perusteella taloudellisen kehityksen ministeri vahvisti 5 päivänä kesäkuuta 2017 annetulla lopullisella päätöksellä, että AM-konsortio oli voittanut tarjouskilpailun (19). Jotta kyseinen liiketoimi voidaan viedä loppuun, komission on hyväksyttävä sulautuma. AM-konsortio ilmoittikin 21 päivänä syyskuuta 2017 liiketoimesta komissiolle, joka päätti 8 päivänä marraskuuta 2017 aloittaa asiasta perusteellisen tutkinnan (20).

2.2 Tutkinnan kohteena olevat toimenpiteet

(16)

Italian viranomaiset ovat toteuttaneet ja muuttaneet useita toimenpiteitä tukeakseen Ilvaa. Tämä päätös koskee menettelyn aloittamista koskevan päätöksen ja laajentamispäätöksen kohteena olleita viittä toimenpidettä:

a)	toimenpide 1: Ilvan entisiä omistajia vastaan nostetun rikosoikeudellisen menettelyn aikana takavarikoitujen varojen siirtäminen

b)	toimenpide 2: yksityisten pankkien myöntämän 250 miljoonan euron lainan luokitteleminen lailla ennakkovähennyskelpoiseksi

c)	toimenpide 3: valtiontakauksen myöntäminen 400 miljoonan euron lainalle

d)	toimenpide 4: sovintosopimus Fintecnan kanssa

e)	toimenpide 5: 300 miljoonan euron suuruinen valtionlaina.

2.2.1 Toimenpide 1: Ilvan entisiä omistajia vastaan nostetun rikosoikeudellisen menettelyn aikana takavarikoitujen varojen siirtäminen

(17)

Eräät Rivan suvun jäsenet, jotka kuuluivat aiemmin Ilvan johtoryhmään, on asetettu Italian tuomioistuimissa syytteeseen useista petoksista. Kansallinen tuomioistuin takavarikoi (sequestro preventivo) toukokuussa 2013 […] euroa Rivan suvun jäsenille kuuluvia käteisvaroja, jäljempänä ’Rivan suvun varat’, kyseisiä henkilöitä vastaan nostetun rikosoikeudellisen menettelyn ajaksi.

(18)

Italian yleisessä rikosprosessilaissa säädetään, että rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä takavarikoidut varat on siirrettävä oikeusministeriön alaiseen oikeusrahastoon (Fondo Unico di Giustizia), joka toimii takavarikoidun omaisuuden hoitajana (custode ex lege) rikosoikeudellisen menettelyn ajan. Rahaston hallinnoinnista vastaa Equitalia Giustizia SpA, jäljempänä ’Equitalia’ (21). Equitalian sijoitusvaltuuksien mukaisesti Fondo Unico di Giustizia -rahastossa säilytettävät käteisvarat on talletettava riittävän vakaiksi ja luotettaviksi osoitetuille käyttötileille tai sijoitettava Italian valtion joukkolainoihin (22). Takavarikoidut määrät kuuluvat koko oikeudenkäyntimenettelyn ajan alkuperäisille omistajille, jotka eivät kuitenkaan voi käyttää niitä.

(19)

Asetuksen nro 1/2015 3 §:n 1 momentissa otettiin käyttöön Rivan suvun varoja koskeva tilapäinen säännös, jonka mukaan kyseiset varat voitiin siirtää Ilvalle ennen rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä (23). Kyseisen säännöksen mukaan varojensiirrossa oli noudatettava tiettyjä erityisehtoja. Ilvan oli ensin laskettava liikkeeseen Rivan suvun varojen arvoa vastaava määrä joukkovelkakirjoja. Sitten Fondo Unico di Giustizia -rahasto ostaisi joukkovelkakirjat säilyttämillään Rivan suvun varoilla. Tällöin Ilvan joukkovelkakirjat korvaisivat Fondo Unico di Giustizia -rahaston tileillä olevat Rivan suvun varat vakuuksina vireillä olevan rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä. Edellä mainitussa asetuksessa täsmennettiin myös, että Ilvan oli kohdennettava varojensiirrossa saamansa rahat ympäristöohjelmansa toteuttamiseen.

(20)

Rivan suvun varat määrättiin siirrettäväksi kansallisen tuomioistuimen 11 päivänä toukokuuta 2015 antamalla tuomiolla (Decreto di Trasferimento). Siirtoa Fondo Unico di Giustizia -rahastoon ei kuitenkaan voitu toteuttaa, koska Rivan suvun varat olivat tallennettuina suvun ulkomaisille tileille (24) ja näiden tilien osalta toimivaltaiset ulkomaiset tuomioistuimet kieltäytyivät johdonmukaisesti luovuttamasta varoja Italiaan (25).

(21)

Tilanne ratkesi, kun Rivan suku ja Ilva tekivät joulukuussa 2016 sovintosopimuksen, jossa asianomaiset Rivan suvun jäsenet antoivat suostumuksensa sille, että heidän ulkomaisilla pankkitileillä olevat varansa luovutetaan lopullisesti Ilvalle asetuksen nro 1/2015 3 §:n 1 momentissa säädetyssä oikeudellisessa muodossa. […]. Italian viranomaisten mukaan Ilva olisi voinut vaatia Rivan suvulta jopa […] euron vahingonkorvauksia. Rivan suku suostui luovuttamaan Ilvalle takavarikoidun 1,1 miljardin euron summan, joka oli kohdennettava lain nojalla ympäristöohjelman toteuttamiseen, sekä 145 miljoonan euron suuruisen lisäsumman Ilvan liiketoiminnan tukemiseksi. Sovintosopimuksen seurauksena Rivan suvun varat kotiutettiin Italiaan (26) ja siirrettiin Fondo Unico di Giustizia -rahastoon, joka osti 13 päivänä ja 22 päivänä kesäkuuta 2017 Ilvan liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja yhteensä […] eurolla.

2.2.2 Toimenpide 2: lainan luokitteleminen lailla ennakkovähennyskelpoiseksi

(22)

Lehtitietojen mukaan Ilvalla oli toukokuussa 2014 ongelmia sekä palkkojen että tavarantoimitusten maksamisessa (27). Lehtikirjoitusten perusteella pankit eivät olleet halukkaita myöntämään Ilvalle tilapäislainaa sen maksuvalmiustarpeiden kattamiseksi (28). Lisäksi vaikuttaa siltä, että Italian viranomaiset (erityisesti taloudellisen kehityksen ministeriö ja Apulian alueviranomaiset) osallistuivat vuonna 2014 täysipainoisesti tapaamisiin ja keskusteluihin, joita järjestettiin rahoituslaitosten kanssa tilapäislainan saamiseksi (29).

(23)

Italia muutti 11 päivänä elokuuta 2014 asetuksen nro 101/2013 12 §:n 5 momenttia siten, että kansallisen strategisen edun mukaisille, erityishallintomenettelyssä oleville yrityksille ympäristöön ja terveyteen liittyvien kunnostussuunnitelmien varten myönnetyt lainat luokitellaan poikkeuksellisesti ennakkovähennyskelpoisiksi (30). Ennakkovähennyskelpoiset lainat voidaan periä maksukyvyttömän yrityksen selvitystilassa olevista varoista ennen kyseisen yrityksen muita lainoja ja velkojien saatavia. Ilvan tilanne täytti lainsäädännössä vahvistetun määritelmän, joten sille myönnettävät lainat voitiin luokitella ennakkovähennyskelpoisiksi (31).

(24)	Kuukauden kuluttua edellä mainitusta lakimuutoksesta, 11 päivänä syyskuuta 2014, kolme yksityispankkia (32) myönsi Ilvalle yhteensä 250 miljoonan euron lainan. Laina-ajan päättyessä 28 päivänä helmikuuta 2015 Ilva ei maksanut lainaa takaisin.

2.2.3 Toimenpide 3: valtiontakauksen myöntäminen 400 miljoonan euron lainalle

(25)	Asetuksen nro 1/2015 3 §:n 1 b momentin nojalla Ilva voi neuvotella kiinnostuneiden pankkien kanssa 400 miljoonan euron ennakkovähennyskelpoisesta lainasta valtiontakauksen turvin. Laina oli tarkoitus käyttää Ilvan ympäristöohjelman toteuttamiseen (33).

(26)	Valtiovarainministeri myönsi lainalle 30 päivänä huhtikuuta 2015 annetulla asetuksella valtiontakauksen, josta perittiin vuotuisena takausmaksuna 3,12 prosenttia.

(27)

Valtiontakauksen myöntämisen jälkeen kolme rahoituslaitosta myönsi Ilvalle 27 päivänä toukokuuta 2015 lainan, joka oli yhteensä 400 miljoonaa euroa ja jakautui seuraavasti: CDP:n osuus oli 330 miljoonaa euroa, Intesa Sanpaolon osuus 50 miljoonaa euroa ja Banco Popolaren osuus 20 miljoonaa euroa. Yksityiset pankit Intesa Sanpaolo ja Banco Popolare olivat osallisina myös toimenpiteessä 2.

(28)

Kyseinen 400 miljoonan euron laina maksettiin takaisin neljässä 100 miljoonan suuruisessa erässä 10 päivänä kesäkuuta, 9 päivänä lokakuuta, 10 päivänä joulukuuta ja 28 joulukuuta 2015. Lainasta perittiin vuotuinen kuuden kuukauden Euribor-korko + […] puolivuosittain. Takaisinmaksu oli aloitettava alun […] pituisen lyhennysvapaan päätyttyä.

2.2.4 Toimenpide 4: sovintosopimus Fintecnan kanssa

(29)

Ilvan yksityistämisen yhteydessä vuonna 1995 valtio-omisteinen IRI myönsi yksityistämissopimuksen 17.7 artiklan nojalla takauksen, joka kattoi ennen yksityistämistä esitettävät ympäristövahinkoja koskevat korvausvaatimukset […] Italian liiraan asti korkoineen (mikä oli kyseisenä ajankohtana yhteensä noin […] euroa ja 31 päivänä joulukuuta 2014 […] euroa ilman korkoja tai […] euroa korkoineen). Yksityistämissopimuksen mukaan ympäristövahinkoihin liittyvät kustannukset oli määritettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1996. IRI aloitti 16 päivänä huhtikuuta 1996 välimiesmenettelyn myyntihinnan määrittämiseksi. Vuonna 2000 päättyneessä välimiesmenettelyssä ei päästy sovintoon ympäristövastuuta koskevasta riidasta. Ilva aloitti 6 päivänä toukokuuta 1996 rinnakkaisen välimiesmenettelyn ympäristövastuun määrittämiseksi, mutta kyseistä menettelyä ei saatu vietyä päätökseen.

(30)

Valtio-omisteisesta Fintecnasta tuli IRIn oikeusseuraaja vuonna 2002. Vuodesta 2012 lähtien Fintecnan on omistanut kokonaan CDP, joka puolestaan on kokonaisuudessaan valtion omistuksessa. Fintecnan tilinpäätökset ja varainhoidon tarkastaa Italian tilintarkastustuomioistuimen nimittämä tuomari, joka osallistuu lain nro 259/1958 7 ja 12 §:n nojalla kyseisen yhtiön johto- ja valvontaelinten kokouksiin.

(31)	Fintecnan korvatessa IRIn vuonna 2002 IRIn aiempi johto päätti varata […] euroa Ilvaan liittyvien ympäristövahinkojen arvioitujen kustannusten kattamiseksi.

(32)

Ilva ja Fintecna allekirjoittivat 12 päivänä kesäkuuta 2008 kokouspöytäkirjan (verbale di incontro), jonka mukaan tärkeimmät ratkaisematta olevat ympäristökysymykset koskivat Tarantossa sijaitsevaa tuotantolaitosta. Samassa yhteydessä osapuolet sopivat, että kustannukset voitiin jakaa niiden kesken vasta sitten, kun ne on määritetty. Ympäristöministeriö ja eräät muut julkisyhteisöt sen sijaan hyväksyivät 3 päivänä joulukuuta 2008 sopimusluonnoksen, jonka mukaan asia oli tarkoitus sopia pohjavesien puhdistamista ja aiheutettua ympäristövahinkoa koskevien kustannusarvioiden perusteella. Vahingot, jotka olivat aiheutuneet kolmansille osapuolille ilmansaasteista, jätettiin nimenomaisesti kyseisen arvion ulkopuolelle.

(33)	Ilva lähetti Fintecnalle useita ilmoituksia, joista viimeisimmät 2 päivänä toukokuuta 2011 ja 10 päivänä kesäkuuta 2013. Fintecna kiisti vastuullisuutensa erityisesti sellaisten vahinkojen osalta, joita oli aiheutunut kolmansille osapuolille ilmansaasteiden takia.

(34)	Vuoden 2011 tilinpäätöstä valmistellessaan Fintecnan asiasta vastaavat yksiköt arvioivat Ilvaan liittyvien vahinkojen kustannuksiksi […] euroa. Vuonna 2014 summaksi korjattiin […] euroa.

(35)

Ympäristöministeri antoi 19 päivänä joulukuuta 2013 määräyksen (provvedimento), jolla Fintecna velvoitettiin hävittämään Ilvan tiloissa olevat jätteet. Kyseisestä määräyksestä nostettiin kanne Apulian alueellisessa hallintotuomioistuimessa (Tribunale Amministrativo Regionale). Määräys kumottiin menettelyllisin perustein 14 päivänä marraskuuta 2014. Kyseinen tuomioistuin totesi kuitenkin, että saastuttava toiminta oli tapahtunut ennen vuotta 1995, joten vastuu kuului Fintecnalle.

(36)

Asetuksen nro 1/2015 3 §:n 5 momentin nojalla Ilvan erityishallintojohtaja voi sopia Fintecnan kanssa vuoden 1995 yksityistämissopimuksen 17.7 artiklassa tarkoitettuja ympäristövahinkoja koskevan riidan 60 vuorokauden kuluessa mainitun asetuksen voimaantulosta. Samassa pykälässä vahvistettiin sovintosummaksi 156 miljoonaa euroa ja täsmennettiin, että sovinto olisi lopullinen (34).

(37)

Fintecna palkkasi 12 päivänä tammikuuta 2015 riippumattoman oikeudellisen neuvonantajan, jonka tehtävänä oli auttaa sitä sovintosopimusta koskevissa neuvotteluissa Ilvan kanssa. Neuvonantaja antoi 3 päivänä maaliskuuta 2015 oikeudellisen lausunnon, jossa vahvistettiin, että riidan ratkaisemiseksi määritetty 156 miljoonan euron sovintosumma noudatti yksityistämissopimuksessa määrättyä enimmäismäärää ja alitti lisäksi Fintecnan omat arviot.

(38)

Fintecna pyysi myös toiselta neuvonantajalta oikeudellisen lausunnon siitä, i) oliko Ilvalle jo maksettu jotain aiemman välimiesmenettelyn yhteydessä ja ii) mistä päivästä alkaen taatusta summasta perittävät korot olisi laskettava. Tämä lausunto annettiin 16 päivänä helmikuuta 2015. Sen mukaan i) Fintecna ei ollut suorittanut Ilvalle maksuja yksityistämissopimuksen 17.7 artiklan soveltamista koskevien aiempien välimiesmenettelyjen yhteydessä ja ii) korot olisi laskettava vuodesta 1996 alkaen.

(39)

Sen jälkeen, kun asetus nro 1/2015 oli muunnettu laiksi 4 päivänä maaliskuuta 2015, Fintecnan johtokunta päätti sopia riidan kahden neuvonantajan antamien oikeudellisten lausuntojen perusteella. Johtokunta painotti, että sovinto oli lopullinen myös kolmansien osapuolten osalta (eli se koski myös Ilvan velkojia mahdollisessa konkurssitilanteessa sekä korvausvaatimuksia, joita Fintecnalle mahdollisesti esitettäisiin ympäristövahingoista) ja että yksityistämissopimuksesta johtuvien vastuiden enimmäismäärä oli […] euroa ilman korkoja tai […] euroa korkoineen. Johtokunnan päätöksessä otettiin huomioon Fintecnan osakkeenomistajan CDP:n puoltava lausunto, kuten määrättiin CDP-konserniin kuuluvissa yhtiöissä toteutettavaa valvontaa koskevan säännöstön (Regolamento per l'esercizio dell'attività di direzione et coordinamento sulle società participate del gruppo CDP) kohdassa 8.3.2.

(40)	Näin ollen Fintecnan ja Ilvan välinen riita sovittiin 5 päivänä maaliskuuta 2015. Sovintosumma 156 miljoonaa euroa suoritettiin Ilvalle 6 päivänä maaliskuuta 2015.

(41)

CDP:n ja Fintecnan 11 päivänä maaliskuuta 2015 julkaiseman yhteisen lehdistötiedotteen mukaan liiketoimella ”pantiin täytäntöön 5 päivänä tammikuuta 2015 annetun asetuksen nro 1, sellaisena kuin se oli muunnettuna 4 päivänä maaliskuuta 2015 annetuin muutossäännöksin laiksi nro 20, 3 §:n 5 momentti (nk. Ilva-asetus)” (35).

2.2.5 Toimenpide 5: 300 miljoonan euron suuruinen valtionlaina

(42)

Kuten johdanto-osan 14 kappaleessa todettiin, Italian viranomaiset ilmoittivat 4 joulukuuta 2015 antaneensa samana päivänä asetuksen nro 191/2015. Ilvan varojen myyntiä koskevien säännösten lisäksi mainitun asetuksen 1 §:n 3 momentissa annettiin valtiolle valtuudet myöntää Ilvalle sen välittömien maksuvalmiustarpeiden tukemiseksi ministeriön asetuksella 300 miljoonan euron laina, johon sovellettava vuosikorko olisi kuuden kuukauden Euribor-korko + 300 peruspistettä. Kyseisen asetuksen mukaan Ilvan varojen ostajan oli maksettava laina takaisin 60 vuorokauden kuluessa siitä, kun toimivaltainen kansallinen tuomioistuin toteaa Ilvan toiminnan lakkautetuiksi asetuksen nro 270/99 73 §:n nojalla yhtiön varojen lopullisen luovuttamisen jälkeen.

(43)	Ministeriön asetus lainan myöntämisestä Ilvalle annettiin 15 päivänä joulukuuta 2015 ja lainasumma maksettiin 23 päivänä joulukuuta 2015. Ministeriön asetuksessa täsmennettiin, että laina oli myönnetty Ilvan erityishallinnolle.

(44)

Italian hallitus antoi 9 päivänä kesäkuuta 2016 asetuksen nro 98/2016, jolla muutettiin asetusta nro 191/2015. Mainitun asetuksen 1 §:n 1 momentin a kohdan nojalla 300 miljoonan euron lainaa koskeva takaisinmaksuvelvollisuus siirrettiin Ilvan varojen ostajalta Ilvalle. Asetus muunnettiin 1 päivänä elokuuta 2016 laiksi nro 151/2016 muutossäännöksin (36).

(45)

Italian hallitus antoi 29 päivänä joulukuuta 2016 asetuksen nro 243/2016, joka muunnettiin 27 päivänä helmikuuta 2017 laiksi nro 18/2017 muutossäännöksin (37). Saman asetuksen 1 §:n 1 momentin b kohdassa säädettiin Ilvan erityishallinnon toimikauden jatkamisesta varojen siirtämispäivän yli, jotta Ilvan erityishallintojohtajat voivat suunnitella ja toteuttaa lisätoimia sellaisten alueiden puhdistamiseksi, jotka eivät siirtyneet ostajalle. Tämän seurauksena päätettiin, että määräys Ilvan toiminnan toteamiseksi lakkautetuksi asetuksen nro 270/99 73 §:n nojalla annetaan vasta sitten, kun edellä mainitut puhdistamistoimet on toteutettu kokonaisuudessaan. Jotta samalla ei tarvitsisi muuttaa 300 miljoonan euron lainan lopullista takaisinmaksupäivää, mainitun asetuksen 1 §:n 1 momentin a kohdassa muutettiin lainan takaisinmaksupäiväksi 60 vuorokautta Ilvan varojen lopullisesta luovuttamisesta lukien. Näin ollen se ei enää ollut riippuvainen Ilvan toiminnan lakkauttamisen toteamiseksi annettavasta määräyksestä.

2.3 Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen syyt

(46)

Komissio esitti johdanto-osan 1 kappaleessa mainitun alustavan tutkinnan perusteella epäilyksiä kyseisten tukitoimenpiteiden yhteensopivuudesta valtiontukia koskevien unionin säännösten kanssa. Komission alustavan näkemyksen mukaan toimenpiteet vaikuttivat olevan valtiontukea, eikä sen tiedossa ollut perusteita kyseisen tuen katsomiseksi sisämarkkinoille soveltuvaksi.

2.3.1 Toimenpiteiden luokitteleminen valtiontueksi

(47)

Komissio katsoi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä alustavasti, että kaikki perusteellisen tutkinnan kohteena olleet toimenpiteet saattoivat vääristää kilpailua ja siten vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, kun otetaan huomioon kilpailijoiden olemassaolo teräsmarkkinoilla, joilla Ilva toimii, sekä terästuotteiden merkitys unionin sisäisessä kaupassa, johon Ilvakin osallistuu.

(48)	Muita valtiontukiperusteita (toimenpiteen katsominen valtiosta johtuvaksi, valtion varojen käyttäminen, valikoivuus ja taloudellinen etu) koskevasta komission alustavasta arviosta esitetään toimenpidekohtaiset yhteenvedot 2.3.1.1–2.3.1.5 jaksossa.

2.3.1.1 Toimenpide 1

(49)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä alustavasti toimenpiteen 1 katsomisesta valtiosta johtuvaksi, että päätös siirtää Rivan suvun varat Ilvalle joukkovelkakirjoja ostamalla johtuu Italian hallituksesta, koska se oli sisällyttänyt asiaa koskevan säännöksen asetukseen nro 1/2015. Komissio katsoi myös alustavasti, että Fondo Unico di Giustizia -rahaston oli noudatettava oikeusviranomaisen ohjeita pannessaan kyseisen päätöksen täytäntöön (Equitalian välityksellä). Oikeusviranomainen puolestaan on valtion elin, jota sitoo velvollisuus tehdä vilpitöntä yhteistyötä (38).

(50)

Komissio katsoi alustavasti menettelyn aloittamista koskevan päätöksen yhteydessä todettujen tosiseikkojen perusteella, että toimenpiteeseen 1 liittyy valtion varoja, koska Rivan suvun varojen oli katsottava olevan valtion valvonnassa niin kauan kuin niitä säilytettiin Fondo Unico di Giustizia -rahastossa. Komissio ei voinut myöskään sulkea pois sitä mahdollisuutta, että valtio (Fondo Unico di Giustizia -rahaston kautta) menettää mahdollisia tuloja, kun se sijoittaa Rivan suvun varoja riskialttiisiin Ilvan joukkovelkakirjoihin ilman asianmukaista korvausta sen sijaan, että se olisi pyrkinyt turvaamaan tuotot sijoittamalla varat pankkitalletuksiin tai valtion joukkolainoihin.

(51)

Komissio katsoi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä valikoivan taloudellisen edun aiheutuvan siitä, että rikosoikeudellisesta vakiomenettelystä poiketen Rivan suvun varat oli tarkoitus antaa Ilvan käyttöön ennen rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjoja, joiden arvo ei ollut tiedossa, mahdollisesti markkinahintaa halvemmalla hinnalla.

2.3.1.2 Toimenpide 2

(52)

Vaikka 250 miljoonan euron laina oli yksityisten pankkien myöntämä, komissio katsoi alustavasti, että toimenpiteen voidaan katsoa tapahtumien kulun perusteella johtuvan valtiosta, sillä asetuksen nro 101/2013 muuttaminen ja valtion osallistuminen Ilvan ja pankkien välisiin neuvotteluihin olivat saattaneet edesauttaa lainan myöntämistä.

(53)

Komission alustavan näkemyksen mukaan toimenpiteellä 2, jolla asetettiin uusi 250 miljoonan euron yksityinen laina takaisinmaksun osalta etusijalle, luovuttaisiin tosiasiallisesti valtion velkasaatavista, jos valtio tai muut julkisyhteisöt olisivat Ilvan tärkeimpien velkojien joukossa (39). Tällöin toimenpiteeseen 2 liittyisi valtion varoja.

(54)

Muutetun lain yleisluontoisesta sanamuodosta huolimatta komissio totesi, että kyseinen toimenpide toteutettiin ainoastaan Ilvan hyväksi, joten se oli tosiasiallisesti valikoiva. Toimenpiteellä autettiin Ilvaa täyttämään maksuvalmiustarpeensa, joten se vaikutti antaneen etua, jota Ilva ei olisi voinut saada tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Näin ollen komissio katsoi alustavasti, että toimenpide antaa Ilvalle valikoivan taloudellisen edun.

2.3.1.3 Toimenpide 3

(55)

Komission alustavan näkemyksen mukaan toimenpiteen 3 voitiin katsoa johtuvan valtiosta, koska valtiontakaus myönnettiin ministeriön asetuksella hallituksen antaman asetuksen säännösten nojalla. Valtion varoihin kohdistuva riski voitiin päätellä siitä tosiseikasta, että valtiontakaukset maksetaan niiden realisoituessa valtion talousarviosta.

(56)

Valikoivan taloudellisen edun olemassaoloa arvioidessaan komissio kyseenalaisti kyseisen valtiontakauksen markkinaehtoisuuden. Epäselvää oli ensinnäkin se, olisiko mikään markkinatoimija myöntänyt Ilvalle takausta vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Ilva oli jättänyt maksamatta edellisen lainansa. Komissiolla oli epäilyksiä myös sen suhteen, muodostiko Italian valtion perimä takausmaksu asianmukaisen korvauksen valtiolle koituvasta riskistä, vaikka Ilvalla saattoi oletettavasti olla mahdollisuus turvautua ulkopuolisiin rahoituslähteisiin ja/tai ulkopuolisiin takauksiin.

2.3.1.4 Toimenpide 4

(57)

Komissio katsoi alustavasti unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (40) vahvistettujen merkityksellisten indikaattorien perusteella, että Fintecnan toteuttama toimenpide 4 oli Italian valtiosta johtuva. Toimenpiteeseen käytettyjen varojen alkuperästä komissio huomautti, että Fintecna voidaan luokitella julkiseksi yritykseksi. Näin ollen sen varat katsotaan valtion varoiksi.

(58)

Valikoivan taloudellisen edun olemassaoloa arvioidessaan komissio huomautti, että ympäristövahinkoja koskeva rajattu valtiontakaus, joka myönnettiin kyseisen yhtiön ollessa valtion omistuksessa, eli ennen Ilvan yksityistämistä ja myymistä Rivan suvulle, oli markkinakäytännön mukainen eikä sitä voitu pitää sopimattomana. Komissio kuitenkin kyseenalaisti sovintosopimuksen summan ja ajoituksen ja pohti, olisiko yksikään markkinataloustoimija toiminut samalla tavalla vastaavassa tilanteessa.

2.3.1.5 Toimenpide 5

(59)	Koska kyseisen toimenpiteen muodostaa laina, jonka taloudellisen kehityksen ministeriö ja valtiovarainministeriö myönsivät Italian julkisesta talousarviosta, komissio katsoi alustavasti, että toimenpiteen voidaan katsoa johtuvan valtiosta ja siihen liittyy valtion varoja.

(60)	Valikoivan taloudellisen edun olemassaoloa arvioidessaan komissio pohti, olisiko mikään yksityinen markkinatoimija myöntänyt Ilvalle 300 miljoonan euron lainaa – etenkään samoilla ehdoilla kuin Italian valtio – kun otetaan huomioon Ilvan talousvaikeudet.

2.3.2 Sisämarkkinoille soveltuvuuden perusteet

(61)	Komissio ei nähnyt mitään perusteita, joilla Ilvan saama valtiontuki olisi voitu katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi. Näin ollen se pyysi Italiaa näyttämään toteen, jos tällaisia perusteita oli olemassa, sekä ilmoittamaan komissiolle niiden mahdollisen merkityksellisen oikeusperustan.

2.3.3 Mahdollinen taloudellinen jatkuvuus Ilvan ja sen varat ostaneen uuden yrityksen välillä

(62)	Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 107 kappaleessa komissio muistutti, että mikäli tukea saaneen yrityksen ostaja jatkaa kyseisen yrityksen taloudellista toimintaa ja komissio toteaa tuen soveltumattomaksi sisämarkkinoille, ostajan on mahdollisesti maksettava tuki takaisin.

(63)

Myynnin lopullinen laajuus saattaa vielä muuttua riippuen edellä johdanto-osan 15 kappaleessa mainitun sulautuman valvontamenettelyn lopputuloksesta. Italia ja Peacelink ovat toimittaneet huomautuksia taloudellisen toiminnan jatkumisesta (tai keskeytymisestä) nykyisen Ilvan ja Ilvan varojen ostajan välillä. Komissio ei kuitenkaan voi vielä tässä vaiheessa esittää lopullista näkemystä asiasta, joten sitä ei käsitellä enempää tässä päätöksessä.

2.3.4 Päätös olla vastustamatta kiireellisiä ympäristö- ja terveystoimenpiteitä

(64)

Komissio täsmensi menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 114 kappaleessa, ettei se vastustaisi välittömiä toimia, jotka Italian viranomaiset mahdollisesti toteuttavat kansalaisten terveyden suojelemiseksi Tarantossa. Siellä on virallisesti tunnustettu ympäristöön ja terveyteen liittyvä hätätilanne, jota kuvaillaan tämän päätöksen johdanto-osan 11 kappaleessa. Näin ollen muodollisen tutkintamenettelyn aloittaminen ei vaikuttanut julkiseen tukeen, jota annettiin Ilvan tuotantolaitoksen ja sen ympäristön puhdistustöistä aiheutuviin menoihin siltä osin kuin tällaiset työt olivat ehdottomasti tarpeellisia olemassa olevien saasteiden poistamiseksi ja Taranton kansalaisten terveyden varmistamiseksi odotettaessa, että saastuttaja saadaan määritettyä ja tältä voidaan edellyttää sovellettavissa säännöissä vaaditun tason täyttämistä.

(65)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 115 kappaleessa, että Italian viranomaiset olivat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet saastuttajan määrittämiseksi. Koska oikeudenkäynnin tulos ei ollut vielä selvillä, komissio katsoi Italian valtion toimineen perustellusti sen varmistamiseksi, ettei kertynyt saaste aiheuttaisi haittaa kansalaisten terveydelle ja ympäristölle Taranton alueella. Komissio selvensi, että jos saastuttaja saadaan määritettyä vireillä olevassa oikeudenkäynnissä, tämän on korvattava – saastuttaja maksaa -periaatteen käyttöönottoon tai toteuttamiseen liittyvien sovellettavien sääntöjen mukaisesti – korkoineen summat, jotka valtio on käyttänyt puhdistamiseen.

(66)

Italian oikeusviranomaiset ovat ryhtyneet asianmukaisiin toimiin saastuttajan ja tämän toiminnasta johtuvan taloudellisen vastuun määrittämiseksi. Näin ollen tämä päätös ei vaikuta taloudellisiin seuraamuksiin, jotka liittyvät sellaisiin olemassa olevien saasteiden poistamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin, jotka valtio tai muut julkiset ja yksityiset yritykset ja saastuttaja ovat jo jakaneet keskenään SEUT-sopimuksen 191 artiklan 2 kohdassa vahvistetun saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Komissio huomauttaa tulevista puhdistuskustannuksista, että Ilvan nykyisten osakkeenomistajien siirtämät 1,1 miljardia euroa on kohdennettava lainsäädännön nojalla edellä mainittuun ympäristöohjelmaan (johdanto-osan 21 kappale). Lisäksi tulevat mahdollisen tulevan omistajan ja johdon lisäinvestoinnit Taranton tuotantolaitoksen ympäristötehokkuuden parantamiseen (ks. johdanto-osan 15 ja 63 kappale).

3. ITALIAN HUOMAUTUKSET

3.1 Yleisiä huomautuksia toimenpiteiden tarkoituksesta

(67)

Italian mukaan sen hallituksen toteuttamat toimenpiteet olivat tarpeen yleisten etujen turvaamiseksi eivätkä ne kuulu SEUT-sopimuksen 107 artiklan soveltamisalaan. Italia katsoo, että menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 114 ja 115 kappaleessa käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/35/EY (41) sekä Italian ympäristölain 250 §:ssä (42) tarkoitettuja tilanteita. Näiden säännösten nojalla viranomaisten on toteutettava tarvittavat toimet ympäristövahingon korjaamiseksi, jos saastuttajaa ei vielä ole saatu määritettyä. Tätä tarkoitusta varten asetuksessa nro 1/2015 ja ympäristöohjelmasta 14 päivänä maaliskuuta 2014 annetussa pääministerin asetuksessa (Decreto del Presidente del Consiglio dei Ministri) annettiin Ilvan erityishallintojohtajille julkista valtaa toteuttaa Ilvan ympäristön puhdistamiseen liittyviä tehtäviä valtion puolesta.

(68)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 114 ja 115 kappaleessa katsottiin, että tällaiset ympäristötoimenpiteet olisi sallittava […] euroon asti. Niihin sisältyvät seuraavat työt:

a)	Puhdistustyöt (vesien ja pilaantuneiden alueiden puhdistaminen, jätehuolto ja asbestinpoisto) sekä komission perustellussa lausunnossa mainitut työt (43). Tähän ryhmään kuuluvien toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat […] euroa.

b)	Komission virallisessa lausunnossa vaaditut lisätyöt direktiivin 2008/1/EY (7 päivään tammikuuta 2014 asti) ja direktiivin 2010/75/EU (7 päivästä tammikuuta 2014 alkaen) rikkomisen korjaamiseksi. Tähän ryhmään kuuluvien toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat […] euroa.

(69)	Italian viranomaiset huomattavat, että sallittujen töiden kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin toimenpiteisiin 2, 3 ja 4 liittyvät summat yhteensä.

(70)

Italian viranomaiset korostavat lisäksi, että komission valtiontukimenettely liittyy olennaisesti rinnakkaiseen rikkomusmenettelyyn. Komission perustellussa lausunnossa myönnettiin, että Ilvan vaikeus löytää rahoitusta saattaisi viivyttää töitä, jotka Tarantossa on tehtävä Ilvalle myönnetyn ympäristöluvan määräysten täyttämiseksi. Näin ollen Italian viranomaiset päättivät myöntää Ilvan erityishallintojohtajien käyttöön julkisia varoja täyttääkseen perustellussa lausunnossa asetetut velvoitteet ja varmistaakseen tarvittavien töiden toteutumisen. Italian viranomaiset tulkitsevat menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 114 ja 115 kappaletta siten, ettei komissio vastausta tämäntyyppisiä toimenpiteitä.

(71)

Italia painottaa lisäksi Taranton tuotantolaitoksen sosioekonomista merkitystä. Kyseinen tuotantolaitos työllistää välittömästi ja välillisesti noin 24 prosenttia Taranton maakunnan työssäkäyvästä väestöstä alueella, jonka työttömyysaste nousi 18,5 prosenttiin vuonna 2014, kun se oli ollut 15,5 prosenttia vuonna 2013.

3.2 Toimenpide 1

3.2.1 Valtion varat

(72)

Italian viranomaisten mukaan toimenpiteeseen 1 ei liity valtion varoja. Italian viranomaiset toimittivat ensimmäiset perustelunsa ennen kuin edellä johdanto-osan 21 kappaleessa mainittu sovintosopimus Rivan suvun ja Ilvan välillä tehtiin. Ne esitetään johdanto-osan 73–77 kappaleessa. Sovintosopimuksen tekemisen jälkeen Italian viranomaiset täydensivät huomautuksiaan ja esittivät lisäperusteluja osoittaakseen, ettei toimenpiteeseen liity valtion varoja (ks. johdanto-osan 78 kappale).

(73)

Italian viranomaiset katsovat ensinnäkin, että menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä mainittu oikeuskäytäntö, erityisesti asiassa Doux Elevage annettu tuomio (44), liittyi täysin erilaisiin olosuhteisiin. Italia siteeraa tässä yhteydessä unionin yleisen tuomioistuimen 24 päivänä syyskuuta 2015 asiassa T-674/11 antaman tuomion 208 ja 209 kohtaa painottaakseen, että yksityisiltä osapuolilta saatuja varoja voidaan pitää valtion varoina vain siinä tapauksessa, että i) varojen omistajat ovat itse antaneet kyseiset varat valtion käytettäväksi tai ii) varojen aiemmat omistajat ovat luopuneet varoista, koska valtio on vastannut niiden hallinnoinnista käyttäessään suvereenia valtaansa (45). Ei ole mahdollista katsoa, että varat ovat valtion määräysvallassa ja ovat siis edellä tarkoitettuja valtion varoja pelkästään siitä syystä, että valtio määrää lainsäädäntötoimella kolmannen käyttämään omia varojaan tietyllä tavalla.

(74)

Italian mukaan toimenpide 1 ei täytä edellä mainittuja edellytyksiä, koska kyseiset 1,1 miljardia euroa kuuluivat Ilvan pääosakkeenomistajille ja entiselle johdolle. Toisin sanoen käsiteltävänä olevassa lainsäädännössä säädettiin, että Ilvan pääosakkeenomistajien ja entisen hallinnon omistamat varat oli käytettävä tietyllä tavalla, eikä se koskenut valtion varoja.

(75)

Toimenpidettä ei väitetysti voida pitää varojen pakkolunastamisena valtion hyväksi. Sillä vain pantiin täytäntöön siviililain 2497 §:n yleinen oikeussäännös, jonka mukaan emoyhtiö on vastuullinen mahdollisesta huonosta hallinnosta tytäryhtiöidensä osakkeenomistajia tai velkojia kohtaan (responsabilità patrimoniale dell'impresa-holding), kuten todetaan tästä asiasta 28 päivänä lokakuuta 2014 annetussa tuomiossa.

(76)

Lisäksi Fondo Unico di Giustizia -rahasto toimii ainoastaan omaisuudenhoitajana (custode ex lege), jonka on noudatettava sekä sovellettavaa lainsäädäntöä (kuten 30 päivänä heinäkuuta 2009 annettua ministeriön asetusta) että oikeusviranomaisen ohjeita. Varat eivät ole vapaasti sen käytettävissä. Kyseinen summa käytetään kokonaisuudessaan aiheutetun ympäristövahingon korjaamiseen saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.

(77)	Takavarikoitujen varojen alkuperäiset omistajat eivät myöskään menetä omistusoikeuttaan varoihin, sillä tuomion ollessa vapauttava he saavat haltuunsa joukkovelkakirjat sekä oikeuden muuttaa ne käteiseksi asianmukaisella arvolla korkoineen.

(78)

Italian viranomaiset esittivät johdanto-osan 21 kappaleessa mainitun sovintosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen vielä seuraavat lisäperustelut: Rivan suku antoi sovintosopimuksella muodollisesti suostumuksensa takavarikoitujen varojen (jotka olivat edelleen talletettuina Sveitsissä) luovuttamiselle Ilvalle myös siinä tapauksessa, että tuomio olisi vapauttava. Näin ollen Rivan suku siirsi kyseiset summat vapaaehtoisesti ja lopullisesti Ilvalle, eikä Fondo Unico di Giustizia -rahastolla ole niihin minkäänlaista määräysvaltaa.

3.2.2 Vaikutus valtion talousarvioon

(79)

Italia katsoo, että valtiontuen toteamiseksi on todettava riittävän suora yhteys yhtäältä tuensaajalle myönnetyn edun ja toisaalta valtion talousarvion pienentymisen tai jopa talousarvioon riittävän konkreettisesti kohdistuvan taloudellisen riskin välillä (46). Italian mielestä komission menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esittämä väite siitä, että sijoittaessaan takavarikoidut summat Ilvan joukkovelkakirjoihin valtion joukkolainojen sijasta valtio saattaa menettää mahdollisia tuloja, on täysin hypoteettinen ja perusteeton.

(80)	Ensinnäkään ei ole syytä uskoa, että takavarikoidut varat olisi sijoitettu vaihtoehtoisen skenaarion mukaisesti valtion joukkolainoihin sen sijaan, että ne talletettiin Fondo Unico di Giustizia -rahaston hallussa olevalle pankkitilille.

(81)	Toiseksi komissio ei ole näyttänyt toteen riittävän suoraa yhteyttä päätöksen olla sijoittamatta takavarikoituja summia valtion joukkolainoihin ja valtion talousarvioon mahdollisesti kohdistuvan kielteisen vaikutuksen välillä.

(82)	Näin ollen Italian viranomaiset katsovat, ettei toimenpide 1 vaikuta kielteisesti valtion talousarvioon. Toimenpiteen vaikutus valtion talousarvioon on päinvastoin myönteinen.

3.2.3 Valikoiva etu

(83)	Italia väittää myös, ettei Ilvalle ole annettu valikoivaa etua.

(84)

Kyseessä olevat summat on tarkoitus tallettaa erilliselle tilille ja käyttää ympäristöohjelman ja perustellussa lausunnossa edellytettyjen töiden toteuttamiseen. Näin ollen toimenpiteellä vain toteutetaan saastuttaja maksaa -periaatetta, koska sillä pyritään luomaan oikea tasapaino terveyden, työllisyyden ja ympäristön suojelemiseen liittyvien perustuslaillisten etujen välille. Toimenpiteellä pyritään nimittäin i) helpottamaan Ilvan erityishallinnon työtä antamalla sen käyttöön riittävät varat sellaisten töiden suorittamiseksi, jotka komissio itse määräsi Italialle perustellussa lausunnossa, ja ii) säilyttämään rikostutkinnan kohteena olevien henkilöiden lailliset oikeudet.

(85)

Käsiteltävänä olevan toimenpiteen erityisluonteen huomioon ottaen sen ei voida myöskään katsoa antavan valikoivaa etua. Tähän on ainakin kaksi syytä: Jäsenvaltiot voivat ensinnäkin vapaasti päättää, miten ne ratkaisevat tilanteen odotettaessa rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä (res controversa), eikä tämä asia kuulu komission valtiontukisääntöjen mukaisesti harjoittaman valvonnan soveltamisalaan. Vireillä olevan rikosoikeudellisen menettelyn tuloksen ennakointi väliaikaisilla toimenpiteillä on lisäksi yleinen periaate, jota noudatetaan suurimmassa osassa eurooppalaisia oikeusjärjestelmiä, eikä se voi sellaisenaan antaa valikoivaa etua tällaisesta ennakoinnista hyötyvälle yritykselle.

(86)

Italian viranomaiset selittävät lisäksi Ilvan liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin sovellettavista rahoitusehdoista, että kyseiset joukkovelkakirjat on tarkoitus laskea liikkeelle Fondo Unico di Giustizia -rahaston nimissä oleviin tileihin sovellettavalla keskikorolla, joka esimerkiksi vuonna 2015 oli […]. Italian viranomaiset korostavat myös, ettei ole mitenkään epätavallista, että vaikeuksissa olevat tai erityishallintomenettelyyn asetetut yritykset laskevat liikkeeseen joukkovelkakirjoja rahoitustarpeidensa kattamiseksi.

3.3 Toimenpide 2

3.3.1 Tuen valikoivuus

(87)

Italian mukaan kyseisellä säännöksellä vain toteutetaan lainsäädännön yleistä periaatetta, jonka mukaan lainat voidaan katsoa ennakkovähennyskelpoisiksi, jos se on tarpeen yrityksen arvon ja sen varojen hallinnoinnin varmistamiseksi. Tiettyihin velkojiin kohdistuva uhraus hyvitetään turvaamalla yrityksen varat. Muut yritykset eivät ole vielä ehtineet hyötyä tästä säännöksestä, koska se otettiin vasta hiljattain käyttöön.

3.3.2 Valtion varat ja vaikutus valtion talousarvioon

(88)	Italian mukaan toimenpiteeseen 2 ei liity valtion varoja. Kyseisellä säännöksellä ei annettu toimivaltaiselle viranomaiselle ”toimivaltaa ohjata varojen hallinnointia tai vaikuttaa siihen” (47). Italian viranomaiset eivät vaikuttaneet rahoituslaitosten ja Ilvan väliseen suhteeseen.

(89)	Toimenpide ei myöskään vaikuta kielteisesti valtion talousarvioon. Tämä koskee myös valtion saatavia suhteessa Ilvaan.

(90)	Verotoimenpiteitä lukuun ottamatta komission on todettava riittävän suora yhteys yhtäältä tuensaajalle myönnetyn edun ja toisaalta valtion talousarvion pienentymisen tai jopa talousarvioon riittävän konkreettisesti kohdistuvan taloudellisen riskin välillä (48).

(91)

Tässä asiassa tällaista yhteyttä ei ole. Valtio ei ensinnäkään luovu mistään tuloista, jotka Ilvan on maksettava valtiolle eri muodoissa (verot, vakuutusmaksut ja muut). Toimenpide ei myöskään vähennä valtion mahdollisuuksia periä saataviaan eikä aseta valtion lainoja muita lainoja epäsuotuisampaan asemaan. Päinvastoin on niin, että tällä Ilvan varat turvaavalla toimenpiteellä oli myönteisiä vaikutuksia kaikkien velkojien, myös valtion kannalta, koska Ilva käyttää kyseisiä varoja niiden saatavien maksamiseen.

(92)

Unionin tuomioistuin katsoi myös tuomiossa Piaggio, että julkisiin velkojiin mahdollisesti kohdistuva vaikutus ei ole olennainen näkökohta vaan ennemminkin yksi niistä indikaattoreista, joiden perusteella voidaan todeta valtion varoista rahoitetun valikoivan edun olemassaolo (49). Samassa tuomiossa velvoitettiin myös komissio osoittamaan, että valtio tai julkiset elimet ovat taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen tärkeimpien velkojien joukossa. Italian mukaan näin ei ole tässä asiassa. Italia painottaa vielä, että riidanalaisella toimenpiteellä toteutettiin tässä tapauksessa vain Italian lainsäädännön yleistä periaatetta, joka vahvistetaan maksukyvyttömyyslain (16 päivänä maaliskuuta 1942 annettu Legge Fallimentare, Regio decreto nro 267) 111 §:ssä ja johon viitataan myös saman lain muissa kohdissa, kuten 182 c ja d §:ssä. Sen mukaan yleiset tuomioistuimet voivat myöntää tietyille lainoille ennakkovähennyskelpoisuuden etenkin siinä tapauksessa, että kyseiset lainat ovat välttämättömiä yrityksen toiminnan jatkamiseksi ja varmistavat velkojille paremman kohtelun.

3.3.3 Taloudellinen etu

(93)

Italian viranomaisten mielestä kyseisen lainan ehdot vastaavat tavanomaisia markkinaehtoja, joita sovelletaan vähäisiä vakuuksia vastaan myönnettäviin lainoihin. Tästä rahoituslaitosten myöntämästä lainasta perittiin kolmen kuukauden Euribor-korko + […] peruspistettä vuosittain. Laina-aika oli 11 päivästä syyskuuta 201428 päivään helmikuuta 2015. Lainasopimus sisälsi kaikki tavalliset ehdot. Koska Ilva asetettiin sittemmin erityishallintomenettelyyn, jonka aikana velkojilla ei ole oikeutta periä saataviaan, lainaa ei ollut maksettu takaisin laina-ajan päättyessä. Erityishallintomenettelyn aikana kaikkien velkojen takaisinmaksussa on noudatettava sovellettavia sääntöjä.

(94)

Kysymykseen siitä, mahdollistiko ennakkovähennyskelpoisuuden myöntäminen lainan saamisen, Italian viranomaiset vastaavat, että ennakkovähennyskelpoisuus tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun toimivaltainen kansallinen tuomioistuin on tarkistanut, että laina täyttää kaikki asetuksen nro 101/2013 12 §:n 5 momentissa asetetut edellytykset, ja velkojaluettelon täydentämistä koskeva menettely (accertamento del passivo) on päättynyt. Näin ollen lainan ennakkovähennyskelpoisuus oli lainan myöntämishetkellä vain hypoteettinen mahdollisuus.

3.4 Toimenpide 3

(95)	Italian viranomaiset huomauttavat aluksi, että taattu laina on käytettävä lain nojalla yksinomaan ympäristöohjelman toteuttamiseen liittyviin investointeihin. Sillä reagoidaan siis komission virallisessa lausunnossa esiin tuomiin huolenaiheisiin.

3.4.1 Valtion varat ja taloudellinen etu

(96)	Italian viranomaisten mukaan valtion varojen käyttö ei johdu siitä, että valtion takauksilla vaarannettaisiin valtion varat takausten realisoituessa. Niillä on vaikutusta valtion varoihin vain siinä tapauksessa, että valtion mahdollisista tappioista ei peritä asianmukaista korvausta.

(97)	Italian viranomaiset katsovat, että 3,12 prosentin suuruinen takausmaksu on markkinaehtoinen. Tähän on useita syitä.

(98)

Ensinnäkin Italian viranomaiset määrittivät takausmaksun suuruuden asiantuntijalta tilaamansa selvityksen, jäljempänä ’[…]:n lausunto’, perusteella. […]:n lausunnossa tukeudutaan EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon, jäljempänä ’takaustiedonanto’ (50), 3.2 kohdan d alakohdan mukaiseen menetelmään:

a)	Lainanottajan luottoriskin arvioinnissa käytettiin mallia, jonka avulla lainanottajalle voidaan antaa luottoluokitus saatavilla olevien tietojen perusteella.

b)	Luottoluokituksen pohjalta tehtiin vertailuanalyysi, jotta erilaisten kansainvälisten menetelmien perusteella määritettyjen takausmaksujen markkina-arvoja koskeva vaihteluväli olisi kattava.

c)	Saadut tulokset vahvistettiin täydentävillä arviointiperusteilla.

d)	Tulokseksi saatiin kuuden kuukauden Euribor + 2,5–3,12 prosenttia.

e)	Valituksi tuli korkein prosenttimäärä.

(99)

Toiseksi Ilvan maksama takausmaksu ja korko sijoittuvat menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 90 kappaleessa annetulle vaihteluvälille (jonka mukaan lainan marginaali on 400–1 000 peruspistettä, kun kyseessä on teknisesti katsottuna maksukyvytön yhtiö, jonka luottoluokitus on huonompi kuin CCC). Taatun lainan ennakkovähennyskelpoisuus olisi otettava huomioon kyseiseen lainan liittyvää luottoriskiä arvioitaessa.

(100)

Kolmanneksi valtion ottamaa riskiä on arvioitava suhteessa valtion yleisiin tuottotavoitteisiin. Tässä yhteydessä on korostettava, että kyseinen toimenpide oli kohdennettu menoihin, joita aiheutuisi sellaisten ympäristövelvoitteiden täyttämisestä, jotka asetettiin Italian valtiolle komission perustellussa lausunnossa. Markkinataloussijoittajaperiaatetta olisi siten arvioitava yleisesti kaikkien valtion kannalta merkityksellisten näkökohtien perusteella ottaen huomioon myös sen tosiseikan, että valtion varoihin kohdistuva lopullinen rasitus jäisi pienemmäksi, jos ympäristöinvestoinnit toteutetaan toimenpiteen 3 ansiosta (51).

(101)

Tiivistettynä Italia katsoo, että i) takauksesta perittävä maksu on markkinaehtojen mukainen ja ii) riski, jonka valtio ottaa takauksen myöntäessään, on taloudellisesti kohtuullinen ja johdonmukainen valtion yleisten tuottotavoitteiden kanssa.

(102)

Italia painottaa lopuksi, ettei ole epätavallista, että maksukyvyttömyysmenettelyyn asetettuun yritykseen kohdistuneelle riskille jo altistuneet rahoituslaitokset myöntävät kyseiselle yritykselle lisää ennakkovähennyskelpoista siltarahoitusta, vaikka tällaiselle rahoitukselle ei olisi edes myönnetty valtiontakausta. Intesa Sanpaolo- ja Banco Popolare -pankkien toiminta toimenpiteen 3 yhteydessä ei siis ole epätavallista. Nämä sekä muut pankit, jotka olivat jo Ilvaan liittyvän riskin kohteina, ovat tarjonneet Ilvalle luottojärjestelyjä siitä huolimatta, ettei valtio ole myöntänyt niille takauksia.

3.5 Toimenpide 4

(103)

Italian viranomaiset painottavat, ettei asetuksen nro 1/2015 3 §:n 5 momentissa velvoitettu yrityksiä tekemään sopimusta. Kyse oli ennemminkin menettelyyn liittyvästä säännöksestä, jonka nojalla Ilvan erityishallintojohtajat saattoivat käyttää sovinnon ansiosta saatavat varat erityishallintomenettelyä toteuttaessaan. Ilva ja Fintecna solmivat sovintosopimuksen täysin vapaasti ja vapaaehtoisesti.

3.5.1 Markkinataloustoimijaperiaate

(104)

Italian viranomaiset toistavat kantansa, jonka mukaan valtio-omisteinen Fintecna toimii yleisesti ottaen kuin mikä tahansa muu markkinataloustoimija (52). Tämä vahvistettiin myös menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, jossa Italian viranomaisten mukaan todettiin, että vuonna 1996 allekirjoitettu sopimuslauseke oli sitoumus, jonka yksityinen myyjä olisi tehnyt, ja että Fintecnan maksama summa oli johdonmukainen yksityisen sijoittajan järkevän päätöksen kanssa (53).

(105)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä kuitenkin pohdittiin, olisiko yksityinen toimija odottanut, että Ilvan uudelleenjärjestelyissä on edetty pidemmälle, ennen velvollisuutensa täyttämistä. Italian viranomaiset katsovat, että kyseisessä liiketoimessa on kyse vain ympäristövahinkoja koskevien sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Fintecnalle aiheutuva taloudellinen rasitus ei anna asianomaisille yrityksille erityistä etua sellaisena kuin se määritellään unionin tuomioistuimen asiassa Sloman Neptun (54) ja asiassa Ecotrade (55) antamissa tuomioissa.

(106)

Italian viranomaiset muistuttavat, että Fintecna järjesti kattavan alustavan menettelyn, johon liittyi muun muassa asiantuntijalausuntoja ja -raportteja, ennen kuin se päätti allekirjoittaa sovintosopimuksen 4 päivänä maaliskuuta 2015. Sovintosopimuksen hyväksyessään Fintecna pääsi eroon kaikesta oikeudellisesta vastuusta, josta olisi saattanut aiheutua sille jatkossa vielä suurempia kustannuksia vahingonkorvausten muodossa. Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 96 kappaleessa mainittu vaihtoehtoinen toimintatapa (eli maksamatta jättäminen tai maksamisen lykkääminen Ilvan hallinnollisten muutosten takia) olisi perustunut opportunistiseen ja riskialttiiseen asenteeseen, joka ei olisi sopinut markkinataloustoimijalle sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sen määritellyt (56).

3.6 Toimenpide 5

3.6.1 Valikoiva taloudellinen etu

(107)

Italian viranomaiset ovat sitä mieltä, että kyseisen lainan ehdot vastaavat tavanomaisia markkinaehtoja. Valtion myöntämästä lainasta perittävä vuosikorko on kuuden kuukauden Euribor + 300 peruspistettä. Lainan myöntämispäivää edeltävänä arkipäivänä kuuden kuukauden Euribor oli – 0,04 prosenttia. Näin ollen koroksi vahvistettiin 2,96 prosenttia.

(108)

Italian mukaan kyseinen korko on toimenpiteen 3 myöntämistä varten laaditussa […]:n lausunnossa esitetyn mukainen (ks. johdanto-osan 98 kappale). […]:n lausunnossa todettiin, että markkinaehtoinen korko olisi 2,50–3,12 prosenttia. Koska Ilvan tilanne ei muuttunut merkittävästi toimenpiteiden 3 ja 5 myöntämisen välisenä aikana (eli huhtikuusta 2015 joulukuuhun 2015), […]:n lausuntoa voitiin Italian viranomaisten mielestä käyttää arvioitaessa toimenpiteen 5 soveltuvuutta markkinoille.

(109)

Italia painottaa, että laina on ennakkovähennyskelpoinen, ja katsoo tämän olevan sellainen merkittävä lisäseikka, joka komission olisi otettava huomioon lainaan liittyvän luottoriskin arvioinnissa.

(110)

Italia katsoo lisäksi, että toimenpiteellä 5 edesautetaan Ilvan myyntimenettelyn helpottamistavoitetta sekä varmistetaan, että toiminta on ympäristönsuojelu-, terveys- ja työllisyysvaatimusten mukaista.

(111)

Italia muistuttaa myös, että asetuksella nro 98/2016 muutettiin 9 päivänä kesäkuuta 2016 lainan takaisinmaksuvelvollisuutta siten, että se siirrettiin Ilvan ostajalta Ilvalle. Myyntimenettelyssä tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi sekä sen välttämiseksi, että lainan viimeistä takaisinmaksupäivää joudutaan lykkäämään Ilvan varojen lopullisen luovuttamisen jälkeiseen ajankohtaan, asetuksen nro 243/2016 1 §:n 1 momentin a kohdalla muutettiin lainan takaisinmaksupäiväksi 60 vuorokautta Ilvan varojen lopullisesta luovuttamisesta lukien. Näin ollen se ei enää ollut riippuvainen Ilvan toimintojen lopettamisen toteamiseksi annettavasta määräyksestä.

4. ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN HUOMAUTUKSET

4.1 Ilvan esittämät huomautukset

(112)

Ilva ilmoitti komissiolle tukevansa täysin Italian viranomaisten toimittamia huomautuksia, joista esitetään yhteenveto tämän päätöksen 3 jaksossa.

4.2 Peacelinkin esittämät huomautukset

(113)

Peacelink on italialainen kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on antaa kansalaisille avointa tietoa erilaisista aiheista, kuten sotilaallisista tai ekologisista konflikteista.

(114)

Peacelink katsoo, että komission menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esittämät huolenaiheet ovat täysin perusteltuja. Toimenpiteestä 1 Peacelink toteaa, että oikeuden päätöksellä takavarikoitujen varojen maksaminen etukäteen johtaisi oikeudenkäynnin tulokseen liittyvän riskin siirtymiseen valtiolle. Yksikään yksityinen toimija ei ottaisi tällaista riskiä vastuulleen. Toimenpiteestä 2 Peacelink on sitä mieltä, ettei yksikään markkinatoimija olisi myöntänyt Ilvalle lainaa ilman valtion toimia. Kyseisillä toimilla taas vaarannetaan valtion varat, koska niillä vaikutetaan julkisten lainojen takaisinmaksujärjestykseen. Toimenpiteen 3 osalta Peacelink uskoo, ettei yksikään markkinaehtoisesti toimiva velkoja olisi myöntänyt lainaa Ilvalle tarjotuilla ehdoilla. Toimenpiteestä 4 Peacelink katsoo, että kyse on valtiontuesta, koska Fintecna suostui sovintoon puhtaasti asetuksessa nro 1/2015 annettujen säännösten johdosta. Lisäksi Fintecna on julkisessa omistuksessa, mikä herättää epäilyksiä sen kyvystä toimia yksityisen toimijan tapaan.

(115)

Peacelink pyysi komissiota ulottamaan perusteellisen tutkintansa myös julkiseen tukeen, joka myönnettiin asetuksen nro 191/2015 nojalla ensin 300 miljoonan ja myöhemmin 800 miljoonan suuruisina lainoina.

(116)

Peacelink esitti lisäksi huomautuksia Ilvaan liittyvistä ympäristönäkökohdista, mutta ne eivät ole merkityksellisiä tässä valtiontukimenettelyssä.

4.3 WF Stahlin esittämät huomautukset

(117)

WV Stahl on saksalainen terästeollisuuden liitto. Sen kotipaikkana on Düsseldorf.

(118)

WV Stahl yhtyy epäilyksiin, jotka komissio esitti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään. Toimenpiteestä 1 WV Stahl katsoo, että oikeuden päätöksellä takavarikoitujen varojen maksaminen etukäteen antaisi Ilvalle taloudellisen edun. Toimenpiteestä 2 WV Stahl on sitä mieltä, että ennakkovähennyskelpoisuus toimii eräänlaisena takauksena, joten se johtaa sääntöjenvastaiseen tukeen. Toimenpiteen 3 osalta valtiontuen olemassaolo on WV Stahlin mukaan itsestään selvää. Toimenpiteestä 4 WV selittää, ettei markkinataloustoimija olisi hyväksynyt vastaavaa sopimusta.

(119)

WV Stahl varoitti komissiota myös kahtena lainana mahdollisesti myönnetystä valtiontuesta. Ensimmäinen laina oli 300 miljoonaa euroa ja toinen 800 miljoonaa euroa. WV Stahl pyysi komissiota varmistamaan, ettei Ilvalle myönnetä enää enempää julkista tukea. Sen mukaan erityisesti menoissa, joita valtiolle mahdollisesti aiheutuu toimenpiteistä, jotka on toteutettava kiireellisesti nykyisten saasteiden poistamiseksi ja kansanterveyden suojelemiseksi Tarantossa, on noudatettava saastuttaja maksaa -periaatetta, eikä niitä saa käyttää verukkeena Ilvan teräksentuotantolaitosten uudistamisessa.

(120)

WV Stahl pyytää komissiota myös varmistamaan, että kaikki tuet, jotka mahdollisesti todetaan perusteellisessa tutkinnassa sääntöjenvastaisiksi, peritään kokonaisuudessaan nopeasti takaisin. Lainoina myönnetystä valtiontuesta WV Stahl katsoo, että tuen määrän laskennassa olisi käytettävä perusteena valtion perimän koron ja tuen myöntämishetkellä markkinaehtoisena pidettävän koron välistä erotusta.

4.4 Riva Fire SpA:n esittämät huomautukset

(121)

Riva Fire SpA, jäljempänä ’Riva Fire’, oli Ilvan määräysvallassa vuodesta 1995, jolloin Ilva osti kyseisen yhtiön IRIltä, 4 päivään kesäkuuta 2013, jolloin Ilvan teräksentuotantolaitokset siirrettiin hallituksen nimeämälle asiamiehelle asetuksen nro 61/2013 nojalla.

(122)

Riva Fire pyrkii huomautuksissaan esittämään omasta mielestään todenperäisen version yhtiön historiasta siihen saakka, että Ilva asetettiin maksukyvyttömyysmenettelyyn asetuksen nro 1/2015 nojalla. Riva Fire väittää esimerkiksi, että se sivuutettiin perusteettomasti Ilvan johdosta useilla Italian tuomioistuin- ja toimeenpanovaltaan perustuvilla toimenpiteillä ja ilman mahdollisuutta puolustaa näkemyksiään asianmukaisessa kuulemismenettelyssä, jolla olisi varmistettu sen puolustautumisoikeudet.

(123)

Riva Firen huomautukset eivät kohdistu erityisesti tiettyihin menettelyn aloittamista koskevan päätöksen ja laajentamispäätöksen kohteina oleviin toimenpiteisiin.

(124)

Riva Fire korostaa kuitenkin ristiriitaisuuksia, joita se näkee Italian viranomaisten esittämissä tosiseikoissa. Riva Firen mukaan Italian viranomaiset ovat väittäneet komission käynnistämän valtiontukimenettelyn yhteydessä, etteivät Ilvalle myönnetyt julkiset varat olleet valtiontukea, koska ne oli kohdennettava ympäristövahinkojen korjaamiseen, mutta toisaalta viranomaiset ovat väittäneet komission käynnistämän ympäristölainsäädäntöä koskevan rikkomusmenettelyn yhteydessä, ettei Ilvan Tarantossa sijaitseva tuotantolaitos vaarantanut ympäristöä tai ihmisten terveyttä.

4.5 Asianomaisten huomautuksia koskevat Italian huomautukset

(125)

Komissio toimitti Riva Firen, Peacelinkin, WV Stahlin ja Ilvan esittämät huomautukset Italian viranomaisille.

(126)

Italian viranomaiset pitävät kyseisiä huomautuksia joko sanamuodoiltaan yleisluonteisina tai muutoin tämän menettelyn kannalta epäoleellisina. Italian viranomaisten mukaan asianomaisten esittämiin yleisluonteisiin huomautuksiin on jo vastattu huomautuksissa, jotka Italian viranomaiset toimittivat menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen ja laajentamispäätökseen.

(127)

Italian viranomaiset pitävät myös perusteettomana johdanto-osan 124 kappaleessa kuvattua Riva Firen näkemystä selvistä ristiriitaisuuksista Italian esittämissä tosiseikoissa. Italian viranomaiset ovat tunnustaneet yksiselitteisesti, että Taranton alueella on terveyteen ja ympäristöön liittyvä hätätilanne. Riva Firen esittämä sitaatti, jonka mukaan Taranton alueella ei olisi havaittavissa terveys- ja ympäristöriskejä, on Italian viranomaisten mukaan irrotettu asiayhteydestään, eikä se missään tapauksessa vastaa Italian viranomaisten virallista kantaa.

5. TUEN ARVIOINTI

5.1 Väitetty ristiriita valtiontukimenettelyn ja unionin ympäristölainsäädännön rikkomista koskevan menettelyn välillä

(128)

Italian viranomaisten mukaan Ilvan hyväksi toteutetuilla valtion toimenpiteillä pyrittiin ensisijaisesti reagoimaan huolenaiheisiin, jotka komissio oli esittänyt perustellussa lausunnossaan. Riva Fire katsoo menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen esittämissään huomautuksissa, että väitteet, joita Italian viranomaiset ovat esittäneet yhtäältä rikkomusmenettelyssä ja toisaalta valtiontukimenettelyssä, ovat keskenään ristiriitaisia (ks. johdanto-osan 124 kappale sekä Italian vasta-argumentti johdanto-osan 127 kappaleessa). Italian mukaan komissio on itse toiminut ristiriitaisesti vaatiessaan yhtäältä Italiaa suorittamaan kiireellisesti työt, joilla Taranton laitos korjattaisiin sovellettavien ympäristösäännösten mukaiseksi, mutta kieltäessään toisaalta Italian viranomaisia rahoittamasta näitä töitä.

(129)

Komissio ei hyväksy tätä väitettä. Tiettyjen sääntöjen rikkomisen lopettaminen ei lähtökohtaisesti oikeuta muiden sääntöjen rikkomista. Ilvan toiminnan saattaminen sovellettavien unionin ympäristösäännösten mukaiseksi ei saisi johtaa unionin valtiontukisääntöjen rikkomiseen siten, että Ilvalle myönnetään julkista tukea, jota sen kilpailijat eivät saa. Ilvan kilpailijoiden on yhtä lailla noudatettava unionin ympäristösäännöksiä, vaikka ne eivät saa samanlaista sääntöjenvastaista valtiontukea.

(130)

Italian viranomaiset väittävät myös, etteivät ympäristöohjelman toteuttamiseen kohdennetut julkiset tukitoimenpiteet kuulu SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, koska niiden tarkoituksena on korjata ympäristövahingot odotettaessa saastuttajan määrittämistä, kuten edellytetään direktiivissä 2004/35/EY, Italian ympäristölain 250 §:ssä sekä menettelyn aloittamista koskevan komission päätöksen johdanto-osan 114 ja 115 kappaleessa.

(131)

Komissio pitää Italian viranomaisten esittämiä perusteluja puutteellisina seuraavista syistä.

(132)

Komissio muistuttaa ensinnäkin, että ainoastaan toimenpiteet 1 ja 3 on kohdennettu lain nojalla ympäristöohjelman toteuttamiseen.

(133)

Mikä tärkeintä, ainoastaan toimenpiteen vaikutuksilla yritykseen on merkitystä, ei valtion toimenpiteen syyllä tai tavoitteella (57). Koska ainoastaan toimenpiteen vaikutuksilla yritykseen on merkitystä, toimenpiteen taustalla vaikuttavat ympäristötavoitteet tai muut päämäärät ovat sellaisenaan merkityksettömiä. Silläkään ei ole merkitystä, onko kyseessä yritykselle pakollinen etu, jota se ei voi välttää tai josta se ei voi kieltäytyä (58).

(134)

Direktiivin 2004/35/EY 6 artiklan 3 kohdan nojalla toteutetut julkiset toimenpiteet kuuluvat siten SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa on sovellettava samalla tavalla kummassakin tilanteessa, eli silloin, kun i) saastuttajaa ei vielä ole määritetty, tai kun ii) saastuttaja on määritetty, mutta tämä jättää toteuttamatta tarpeelliset korjaustoimet. Valtion toteuttamat puhdistamistoimet katsotaan kummassakin tapauksessa valtiontueksi, jos valtio lieventää Ilvan kaltaiselle tuensaajalle normaalisti aiheutuvaa rasitusta eikä vaadi määritetyltä saastuttajalta takaisin puhdistamiseen käytettyjä varoja.

(135)

Tämän asian yhteydessä menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä sallitaan, että valtio ottaa vastuulleen kiireelliset puhdistamistoimenpiteet väliaikaisesti, mutta vain siihen saakka, että saastuttaja saadaan määritettyä, ja edellyttäen, että Italia perii kyseiset summat takaisin saastuttajalta (59). Näin ollen menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä ei anneta kaiken kattavaa ja ehdotonta lupaa käyttää valtion varoja perustellussa lausunnossa ja/tai Ilvan ympäristöohjelmassa asetettujen vaatimusten täyttämiseksi.

(136)

Komissio huomauttaa tässä yhteydessä, että Italian tarkoittamaan ympäristöohjelmaan sisältyy lukuisia toimenpiteitä, joita ei voida luokitella ”kiireellisiksi puhdistamistoimenpiteiksi” vaan joita on ennemminkin pidettävä toimina, joilla on tarkoitus parantaa Ilvan suorituskykyä, jotta se täyttäisi ympäristölupansa mukaisesti teräksentuotantoon sovellettavat ympäristönormit.

(137)

Tärkeintä on huomata, että koska vain valtion toteuttamien toimenpiteiden vaikutuksilla on merkitystä (ei niiden syillä tai tavoitteilla), ei voida päätellä, että toimenpiteet, jotka sellaisenaan ovat valtiontukea, eivät enää olisi tukea sillä perusteella, että ne kohdistuvat Ilvan ympäristöohjelman toteuttamiseen. Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä ei sallita (eikä olisi voitu sallia) tätä.

(138)

Italia ei siis voi vedota perustellussa lausunnossa asetettuihin vaatimuksiin tai menettelyn aloittamista koskevan komission päätöksen johdanto-osan 114 ja 115 kappaleen sanamuotoon väittäessään, ettei Ilvan nykyisiin toimiin ja ympäristömenoihin myönnetty valtion rahoitus ole valtiontukea.

5.2 Tuen olemassaolo

(139)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(140)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa vahvistetut arviointiperusteet ovat kumulatiivisia. Jotta voidaan selvittää, onko kyseessä oleva toimenpide SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, kaikkien seuraavien edellytysten on siis täytyttävä:

a)	Tuensaaja on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys, mikä merkitsee, että se harjoittaa taloudellista toimintaa.

b)	Toimenpide rahoitetaan valtion varoista, ja se on valtion toteuttama.

c)	Toimenpide antaa yritykselle taloudellisen edun.

d)	Tämä etu on valikoiva.

e)	Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(141)

Arvioidessaan, täyttyykö edellytys, jonka mukaan tuensaajan on oltava SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys, unionin tuomioistuin on johdonmukaisesti määritellyt yritykset taloudellista toimintaa harjoittaviksi yksiköiksi, riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta (60), kun taas taloudelliseksi toiminnaksi katsotaan kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla (61). Komissio huomauttaa, että Ilva tuottaa ja myy terästä sekä unionin markkinoilla että muualla, joten sen voidaan katsoa harjoittavan taloudellista toimintaa. Näin ollen komissio katsoo, että Ilva on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys riippumatta sen omistusrakenteesta tai siitä, että se on asetettu Italian lainsäädännön nojalla erityishallintomenettelyyn.

(142)

Komission on arvioitava, vääristävätkö toimenpiteet tai uhkaavatko ne vääristää kilpailua ja voivatko ne vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Oletuksena on, että kun jäsenvaltion myöntämä tuki vahvistaa yrityksen asemaa unionin sisäisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan unionin sisäiseen kauppaan (62). Näin ollen riittää, että tuensaaja kilpailee muiden yritysten kanssa kilpailulle avoimilla markkinoilla (63). Ilva toimii hiiliteräsmarkkinoilla, joilla käydään kovaa kilpailua ja unionin sisäistä kauppaa (64). Ilva myy tuotteitaan sekä Italiassa että muissa jäsenvaltioissa. Tästä johtuen kaikki arvioitavat toimenpiteet vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua ja voivat vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(143)

Komissio arvioi seuraavaksi toimenpidekohtaisesti muita SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja perusteita, jotka luetellaan edellä johdanto-osan 140 kappaleen b, c ja d kohdassa.

5.2.1 Toimenpide 1

(144)

Kuten johdanto-osan 21 kappaleessa todettiin, Rivan suku ja Ilva tekivät 24 päivänä toukokuuta 2017 sovintosopimuksen, jolla sovittiin Ilvan erityishallinnon ja Rivan suvun välinen riita.

(145)

Kyseessä on puhtaasti yksityisten osapuolten välinen sopimus eräiden Ilvan osakkeenomistajina toimivien Rivan suvun jäsenten ja Ilvan erityishallintomenettelyn aikaisen johdon välillä. […]. Ilva ei ole asianosaisena edellä mainitussa rikosoikeudellisessa menettelyssä. Sovintosopimus käsittää seuraavat Ilvalle siirrettävät varat: i) Rivan suvun ulkomaisilla tileillä olevat varat, jotka on luovutettava lopullisesti Ilvan käyttöön asetuksen nro 1/2015 3 §:n 1 momentissa säädetyssä oikeudellisessa muodossa eli Fondo Unico di Giustizia -rahaston merkitseminä joukkovelkakirjoina, joita ei tarvitse palauttaa Rivan suvulle edes tuomion ollessa vapauttava, ja ii) lisäsummana 145 miljoonaa euroa.

(146)

Sovintosopimus muodostaa menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekoajankohtaan nähden uuden tosiseikan, jota komission on tarkasteltava toimenpidettä 1 koskevan lopullisen arvioinnin yhteydessä erityisesti sen osalta, antaako kyseinen toimenpide Ilvalle mahdollisen edun ja onko sitä pidettävä valtion toteuttamana.

(147)

On kiistatonta, että Rivan suvun varojen siirtäminen Ilvalle ennen rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä oli alun perin Italian viranomaisten aikomus, kuten selitetään menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. Asetuksen nro 1/2015 ja sitä seuraavan varojen siirtämistä koskevan määräyksen (Decreto di Trasferimento) antamisesta huolimatta Rivan suvun varoja ei kuitenkaan tosiasiassa siirretty, koska sveitsiläinen tuomioistuin vastusti määrätietoisesti määräyksen täytäntöönpanoa ilman varojen oletettujen omistajien – Rivan suvun jäsenten – etukäteissuostumusta. Tilanne ratkesi vasta sitten, kun Rivan suvun jäsenet päättivät itse siirtää hallussaan olevat varat Ilvalle puhtaasti yksityisten osapuolten välisellä sovintosopimuksella (65). On myös totta, ettei sovintosopimuksen soveltamisala vastaa täysin järjestelmää, jonka Italian viranomaiset olivat luoneet asetuksessa nro 1/2015: Ilvalle siirrettyjen varojen kokonaismäärä on mainitussa asetuksessa säädettyä suurempi ja Rivan suvulle annettiin kyseisten varojen siirrosta merkittävä vastike.

(148)

Yksityisten osapuolten välisen sovintosopimuksen olemassaolo sekä se, että tilanne ratkesi vasta sopimuksen tekemisen jälkeen, ovat näyttönä siitä, että päätös Rivan suvun varojen siirtämisestä Ilvalle i) oli pohjimmiltaan osa laajempaa sopimusta, jolla sovitettiin yhteen sekä Rivan suvun että Ilvan edut, ja ii) kuului yksin Rivan suvulle ja Ilvalle (ei valtiolle). Tämä on otettava huomioon määritettäessä, oliko komissio oikeassa katsoessaan alustavasti, että kyseinen liiketoimi antoi Ilvalle taloudellisen edun ja sitä voitiin pitää valtion toteuttamana.

(149)

Siitä, voidaanko Rivan suvun varojen siirtämistä Ilvalle pitää valtiosta johtuvana, komissio huomauttaa, että kyseinen varojensiirto toteutettiin osana laajempaa sopimusta, josta päättivät Rivan suku ja Ilva. On kiistatonta, että Rivan suvun varojen siirtäminen Ilvalle ennen rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä oli alun perin Italian viranomaisten aikomus. Lopullisen päätöksen teki kuitenkin Rivan suku hyväksyessään sovintosopimuksen, jonka varsinaisen täytäntöönpanon mahdollisti Rivan suvun lähettämä kirje, jossa ohjeistettiin ulkomaisia pankkeja luovuttamaan kyseiset varat. Rivan suvun varojen siirtäminen Ilvalle perustuu näin ollen Rivan suvun ja Ilvan väliseen sovintosopimukseen eikä sitä voida pitää valtion toimenpiteenä.

(150)

Komissio huomauttaa lisäksi taloudellisen edun olemassaolosta, ettei Ilva vaikuta saaneen Rivan suvun kanssa tekemästään sovintosopimuksesta mitään sellaista hyötyä, jota se ei olisi voinut saada tavanomaisilla markkinaehdoilla. Rivan suvun kannatti aloittaa sovintoneuvottelut, koska se olisi saattanut joutua maksamaan Ilvalle jopa […] euron vahingonkorvaukset, mikäli kansallinen tuomioistuin olisi hyväksynyt kaikki Ilvan vaatimukset. Ilva puolestaan tarvitsi kiireellisesti käteistä sekä nykyisen toimintansa rahoittamiseksi että ympäristöohjelmaan sisältyvien puhdistamistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Näin ollen Ilva suostui pidättäytymään kaikista uusista vaatimuksista (joiden arvo olisi ollut jopa […] euroa) vastineena siitä, että sille siirrettiin välittömästi noin 1,2 miljardia euroa, joista osan muodostivat asetuksen nro 1/2015 kohteena olevat Rivan suvun varat. Tämä osoittaa, että järkevästi toimivat, tappioita välttelevät toimijat saattavat mieluummin valita sovintoratkaisun sen sijaan, että vievät pitkään jatkuneen riidan tuomioistuimen tai välimiehen ratkaistavaksi. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ei ole syytä epäillä, etteikö Ilvan ja Rivan suvun välisen sovintosopimuksen tekeminen olisi ollut kummankin yksityisen osapuolen yhteinen etu. Koska Ilvan ja sen osakkeenomistajien välillä tehty sovintosopimus noudattaa kokonaisuudessaan tavanomaisia markkinaehtoja eikä anna Ilvalle taloudellista etua, Rivan suvun varojen siirtäminen osana kokonaisratkaisua ei myöskään anna Ilvalle taloudellista etua.

(151)

Komissio katsoo näin ollen, ettei Rivan suvun varojen siirtäminen Ilvalle asetuksessa nro 1/2015 säädetyssä oikeudellisessa muodossa anna Ilvalle taloudellista etua eikä kyse ole valtion toteuttamasta toimenpiteestä.

5.2.1.1 Toimenpidettä 1 koskeva päätelmä

(152)

Edellä esitettyjen tosiseikkojen perusteella komissio katsoo, ettei kyseinen toimenpide ole valtion toteuttama. Koska SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet ovat kumulatiivisia, komissio toteaa, ettei toimenpide 2 ole valtiontukea.

5.2.2 Toimenpide 2

5.2.2.1 Valtion varojen käytöstä johtuva taloudellinen etu

(153)

Arvioidakseen, annettiinko toimenpiteellä 2 taloudellinen etu Ilvalle, komissio tarkasteli ensin johdanto-osan 87 kappaleessa esitettyjä Italian perusteluja, jotka koskevat kyseisen toimenpiteen lainsäädännöllistä luonnetta. Italian mukaan kyseisellä säännöksellä vain toteutetaan lainsäädännön yleistä periaatetta, jonka mukaan lainat voidaan katsoa ennakkovähennyskelpoisiksi, jos se on tarpeen yrityksen arvon ja sen varojen hallinnoinnin varmistamiseksi.

(154)

Toteuttaessaan toimenpiteen 2 Italia myönsi lainojen ennakkovähennyskelpoisuuden kaikille Ilvan kaltaisille kansallisen strategisen edun mukaisille ja lähestulkoon maksukyvyttömille yrityksille. Kyse on maksukyvyttömyysmenettelyjen yleisestä piirteestä. Se kuuluu olennaisesti yleiseen maksukyvyttömyyslainsäädäntöön, jota sovelletaan kaikkiin Italiassa toimiviin yrityksiin, jotka ovat joutuneet tai vaarassa joutua maksukyvyttömyysmenettelyyn (16 päivänä maaliskuuta 1942 annettuun kuninkaan asetukseen (Regio Decreto) nro 267 sisältyvä maksukyvyttömyyslaki (Legge Fallimentare)) (ks. johdanto-osan 92 kappale).

(155)

Komissio katsoo, ettei toimenpiteeseen 2 ole perusteltua soveltaa markkinataloustoimijatestiä, koska Italia toimi sen yhteydessä julkisen vallan käyttäjänä, ei sijoittajana (66). Toisin sanoen Italia ei toiminut toimenpiteen 2 toteuttaessaan markkinatoimijana vaan käytti sille valtion ominaisuudessa kuuluvaa toimivaltaa säilyttääkseen maksukyvyttömyysvaarassa olevien yritysten varojen arvon. Toimenpiteellä 2 Italia nimittäin määritti yksipuolisesti uudelleen Ilvan velkojien välisen etusijajärjestyksen, eikä sitä toimea voida verrata toimiin, joita yksityiset toimijat voivat toteuttaa. Ainoastaan valtiolla on valta asettaa olemassa olevat saatavat (mukaan lukien ylimpään etuoikeusluokkaan kuuluvat velat) uusia saatavia huonompaan asemaan, eikä tällaista valtaa ole yksityisillä velkojilla tai ylipäätään yksityisillä toimijoilla. Näin ollen markkinataloustoimijatestiä ei voida soveltaa toimenpiteeseen 2.

(156)

Koska markkinataloustoimijatestiä ei voida soveltaa, toimenpiteen 2 antaman edun olemassaoloa arvioitaessa ei ole ratkaisevaa, maksimoiko valtio toimenpiteestä saatavan hyödyn vai minimoiko se siihen liittyvät tappiot. Komission on silti arvioitava, liittyykö toimenpiteeseen 2 muita valtion varojen käytöstä johtuvia etuja.

(157)

Edellä kuvatussa tilanteessa sen todennäköisyys, että valtio saa perittyä tietyille julkisyhteisöille kuuluvat velat uuden velan ennakkovähennyskelpoisuuden myöntämisen jälkeen, saattaa laskea. Kyse on silti vain kyseisen lainsäädäntötoimenpiteen sivuvaikutuksesta. Kyseiseen lakiin tehdyn muutoksen päätarkoituksena ja vaikutuksena ei ollut Ilvan valtiolta ottamasta velasta luopuminen ja Ilvan suosiminen tällä tavalla. Kuten Italian viranomaiset huomauttivat, lainoille voidaan myöntää ennakkovähennyskelpoisuus myös yleisen maksukyvyttömyyslain nojalla (johdanto-osan 92 kappale). On myös olemassa empiiristä näyttöä siitä, että lainojen myöntäminen sellaisille maksukyvyttömyyteen ajautuneille yrityksille, jotka allekirjoittavat tuomioistuimen valvoman rakenneuudistussopimuksen, on lisääntynyt Italiassa samalla kun ennakkovähennyskelpoisten lainojen soveltamisala on vähitellen laajentunut vuonna 2010 tehtyjen uudistusten seurauksena (67). Unionin tuomioistuin on vahvistanut, että sääntelytoimenpiteistä epäsuorasti seuraava negatiivinen vaikutus valtion tuloihin ei merkitse valtion varojen siirtoa, jos se on toimenpiteeseen olennaisesti kuuluva piirre (68). Valtion Ilvalle myöntämään lainaan mahdollisesti kohdistuva negatiivinen vaikutus liittyy kiinteästi ennakkovähennyskelpoisuusjärjestelmään, jota Italiassa sovelletaan maksukyvyttömyysmenettelyjen yhteydessä, eikä sitä näin ollen voida pitää keinona myöntää Ilvalle erityinen etu, joka maksettaisiin valtion varoista.

5.2.2.2 Toimenpidettä 2 koskeva päätelmä

(158)

Komissio toteaa, ettei toimenpiteellä 2 myönnetä Ilvalle valtion varoista maksettavaa taloudellista etua. Koska SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet ovat kumulatiivisia, komissio toteaa, ettei toimenpide 2 ole valtiontukea.

5.2.3 Toimenpide 3

5.2.3.1 Valtion varat ja valtion toimenpiteeksi katsominen

(159)

Komissio huomauttaa kyseisen toimenpiteen valtioon liittyvästä alkuperästä, että toimenpiteessä on kyse valtiovarainministeriön myöntämästä lainatakauksesta.

(160)

Koska jäsenvaltion määritelmä kattaa kaikki julkiset viranomaiset riippumatta siitä, onko kyseessä kansallinen, alueellinen vai paikallinen viranomainen, komissio katsoo, että kyseinen toimenpide on valtion toteuttama.

(161)

Valtiontakauksilla vaarannettiin valtion varoja, sillä realisoituneet takaukset maksetaan valtion talousarviosta. Juuri tästä syystä, toisin kuin Italian viranomaiset väittävät, jopa sellaisiin valtiontakauksiin, joista peritään asianmukainen palkkio, liittyy valtion varoja. Kuten jäljempänä todetaan, komissio katsoo myös, että koska Italian perimä takausmaksu on markkinaehtoja alhaisempi, Italian valtio menetti – ja menettää yhä – tuloja, joita sille olisi kertynyt, jos takauksesta olisi peritty korkeampi, markkinaehtoinen maksu. Valtiontakauksen ehtoja ja siitä perittävää maksua arvioimalla voidaan ainoastaan sulkea pois taloudellisen edun olemassaolo (joka on olemassa, ehdot ja maksu eivät vastaa markkinaehtoja), ei valtion varojen käyttöä, joka on kiistatonta. Komissio toteaa siten, että toimenpiteeseen 3 liittyy valtion varoja.

5.2.3.2 Taloudellinen etu

(162)

Sen arvioimiseksi, onko valtion toimenpide SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan määritettävä, saiko yritys taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa (69).

(163)

Taloudellisesta edusta on kyse aina, kun yrityksen taloudellinen tilanne paranee sellaisen valtion toimenpiteen johdosta, jonka ehdot poikkeavat tavanomaisista markkinaehdoista (70). Viranomaisen toimenpide ei kuitenkaan välttämättä tuota saajalle etua eikä siten ole tukea, jos se toteutetaan tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Jos viranomainen siis käyttäytyy samoin kuin järkevästi toimiva markkinataloustoimija toimisi samanlaisessa tilanteessa, kyse ei ole valtiontuesta.

(164)

Italian viranomaiset väittävät tässä yhteydessä, että valtiontakauksesta peritty maksu määritettiin asiantuntijan X antaman lausunnon perusteella (71). Heidän mukaansa valtion ottamasta riskistä peritty korvaus vastaa korvausta, jonka järkevä markkinataloustoimija olisi vaatinut, eikä takauksella siten annettu Ilvalle taloudellista etua.

(165)

Toimenpiteestä 3 huomautuksia esittäneet asianomaiset puolestaan katsovat, ettei markkinataloustoimija olisi hyväksynyt tällaisia rahoitusehtoja. WV Stahl esimerkiksi pyytää komissiota määrittämään sovellettavan markkinahinnan ja perimään sisämarkkinoille soveltumattoman tuen takaisin kyseisen markkinahinnan ja Italian viranomaisten Ilvalta tosiasiassa perimän maksun välisen erotuksen perusteella.

(166)

Komissio huomauttaa aluksi, että kyseisen valtiontakauksen myöntämisajankohtana Ilva oli maksukyvyttömyysmenettelyssä. Näin ollen sitä voitiin pitää valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annettujen suuntaviivojen (72) 20 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä.

(167)

Komissio selittää takaustiedonannon 4.1 kohdassa, että ”vaikeuksissa olevien yritysten kohdalla markkinatalouden ehdoin toimiva takaaja, jos sellainen löytyisi, veloittaisi takauksen myöntämishetkellä suuren maksun maksukyvyttömyysoletuksen takia. Jos todennäköisyys sille, että lainanottaja ei voi maksaa lainaa takaisin, nousee erityisen korkeaksi, tällaista markkinahintaa ei ehkä ole, ja poikkeuksellisissa olosuhteissa takauksen tukiosuus voi osoittautua yhtä korkeaksi kuin summa, joka tosiasiallisesti takauksella katetaan.” (73) Myös unionin tuomioistuin on valinnut tämän lähestymistavan katsoessaan, että valtion myöntäessä takauksen vaikeuksissa olevan yrityksen lainalle ilman asianmukaista harkintaa tätä takausta on pidettävä tukena, jonka määrä vastaa taatun lainan määrää (74).

(168)

Tätä taustaa vasten komissio arvioi ensin, liittyikö käsiteltävään asiaan seikkoja, joiden takia todennäköisyys sille, että lainanottaja ei voi maksaa lainaa takaisin, nousee niin korkeaksi, että taattua lainasummaa on pidettävä kokonaisuutena tukena. Vaikeuksissa olevan yrityksen talous- ja rahatilanne on erittäin heikko, joten ilman valtion toimenpiteitä se lopettaa hyvin todennäköisesti toimintansa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. On todennäköistä, ettei yksikään markkinatoimija myönnä tällaisessa tilanteessa olevalle yritykselle lainaa tai takausta millään hinnalla. Näin ollen valtion tällaiselle yritykselle myöntämä laina tai takaus olisi lähtökohtaisesti katsottava tueksi, jonka määrä vastaa (taatun) lainan kokonaismäärää. Tätä keskeistä oletusta on kuitenkin sovellettava tapauskohtaisesti ottaen huomioon kunkin tapauksen tosiseikat sekä – tuensaajan ollessa maksukyvyttömyysmenettelyssä – asianomaisessa jäsenvaltioissa sovellettavat maksukyvyttömyyssäännökset.

(169)

Komissio huomauttaa edellä mainittuun liittyen, että Italian suuryrityksiä koskevan maksukyvyttömyyslain nojalla maksukyvyttömyysmenettelyn aikana mahdollisesti myönnetyt uudet lainat voidaan maksaa selvitystilassa olevista varoista (pre-deduzione) ennen maksukyvyttömyyden toteamista myönnettyjä lainoja. Ennen maksukyvyttömyyden toteamista myönnettyjen lainojen korko lakkaa kertymästä, toisin kuin maksukyvyttömyysmenettelyn aikana myönnettyjen lainojen korko. Näiden säännösten tarkoituksena on kannustaa mahdollisia velkojia tukemaan yritystä maksukyvyttömyysmenettelyn aikana, jotta sen varojen arvo säilyisi menettelyn lopputulosta (elpyminen, myynti tai konkurssi) odotettaessa.

(170)

Tällaisten säännösten olemassaolo osoittaa, että lainanantajat suostuvat joskus myöntämään uutta lainaa maksukyvyttömyysmenettelyissä oleville yrityksille (eli vaikeuksissa oleville yrityksille).

(171)

Toisaalta voidaan myös ajatella, että lainanantajan tai takaajan järkeily olisi hieman erilaista riippuen siitä, onko kyseessä vaikeuksissa oleva vai normaalitilanteessa oleva lainanottaja. Kummassakin tapauksessa lainanantaja tai takaaja arvioi millä todennäköisyydellä lainanottaja ei pysty maksamaan lainaa takaisin. Toisaalta maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä saatetaan painottaa enemmän normaalitilanteessa olevan lainanottajan kohdalla, kun taas lainan tai takauksen tappio-osuuteen kiinnitettäisiin ehkä enemmän huomiota sellaisen lainanottajan tapauksessa, joka todennäköisesti ajautuu jossain vaiheessa maksukyvyttömyyteen.

(172)

Kun on kyse maksukyvyttömyysmenettelyssä olevasta yrityksestä – lukuun ottamatta tilanteita, joissa yritys hyvin todennäköisesti onnistuu tekemään sisäisesti rakenneuudistuksen tai uusi sijoittaja ostaa yrityksen vastuineen – uuden lainan tappio-osuus riippuu pääasiassa kyseisen yrityksen odotetusta likvidaatioarvosta. Ennakkovähennyskelpoisuutta koskevien säännösten nojalla lainanantaja on myös uuden lainan osalta etusijalla takaisinmaksussa. Joissakin tapauksissa yrityksen odotettu likvidaatioarvo voi olla alhainen verrattuna sen ennakkovähennyskelpoisten velkojen määrään. Tällaisissa tapauksissa yrityksellä saattaa olla vaikeuksia saada yksityistä rahoitusta ja valtiontakaukset antavat todennäköisemmin taatun summan kokonaismäärää vastaavan edun. Jos yrityksen selvitystilassa olevien varojen odotettu arvo on korkea, sen rahoittaminen saattaa kuitenkin houkutella yksityisiä lainanantajia (tai takaajia), joilla on kokemusta riskialttiista luotoista.

(173)

Ilvan tapauksessa tuloksellinen myyntimenettely osoittaa, että toimintaansa koko ajan jatkaneen Ilvan varojen markkina-arvo pysyi korkeana yhtiön talousvaikeuksista huolimatta: varojen myyntihinta oli lopulta 1,8 miljardia euroa. Tämä ei ole kovin yllättävää, kun otetaan huomioon Ilvan kilpailuvaltit: Taranton laitos on Etelä-Euroopan suurin integroitu teräksentuotantolaitos ja Ilvan laitokset sijaitsevat strategisesti tärkeiden vienti- ja tuontireittien varrella ja lähellä Euroopan toiseksi suurimpien teräsmarkkinoiden ydintä (Italia).

(174)

Ilvan varojen markkina-arvon ja sen heikon tuloksen välinen eroavaisuus on selitettävissä useilla tapauskohtaisilla tekijöillä, kuten seuraavilla kahdella seikalla:

Ilvan tuotannon enimmäismääräksi on hallinnollisesti asetettu kuusi miljoonaa tonnia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin sen kokonaistuotantokapasiteetti. Tämä johtuu ympäristöhaitasta, joka aiheutuisi, jos Ilva käyttäisi koko tuotantokapasiteettinsa nykyisillä ympäristönsuojelulaitteilla. Koska Taranton laitoksen kaltaiset terästehtaat ovat hyvin pääomavaltaisia ja niiden kiinteät kulut ovat suuret, niiden on toimittava lähes täydellä teholla ollakseen kannattavia. Ilvalle pätevistä ympäristösyistä asetettu tuotantorajoitus johti väistämättä Ilvan kannattavuuden heikkenemiseen. Tekemällä tarvittavat ympäristöinvestoinnit Ilva voi kuitenkin nostaa tuotantonsa takaisin kannattavammalle tasolle. Tämä mahdollisuus selittää sen, että Ilvan varojen arvo säilyi sellaisten mahdollisten sijoittajien silmissä, jotka olivat valmiita tekemään asianmukaiset investoinnit.

Ilva on ollut erityishallintomenettelyssä viisi vuotta – ensin ympäristöongelmien, sittemmin rahoitusvaikeuksien takia. Ilva ajautui rahoitusvaikeuksiin, koska sen varoja ei käytetty tavanomaisissa markkinaolosuhteissa moneen vuoteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö samoja varoja olisi voinut käyttää kannattavasti tavanomaisissa markkinaolosuhteissa ja riittävien yksityisten sijoitusten tuella.

(175)

Ilvan rahoitusvaikeuksien syyt olivat olleet tiedossa jo pitkään. Syyt eivät liittyneet Ilvan varojen luontaiseen arvoon, joten ne eivät estäneet markkinatoimijoita ilmaisemasta kiinnostustaan Ilvan varojen ostamiseen – sekä hiljattain päättyneen myyntimenettelyn yhteydessä että jo paljon ennen sitä (75).

(176)

Näin ollen jo valtiontakauksen myöntämishetkellä huhtikuussa 2015 oli syytä olettaa, että Ilvan varojen myynnistä tai likvidoinnista saadaan kohtuullisen korkea hinta. Koska uudet lainat ovat Italian suuryrityksiä koskevan maksukyvyttömyyslain mukaan ennakkovähennyskelpoisia, selvitystilassa oleviin varoihin lisättävät myyntitulot käytettäisiin ensisijaisesti uusien lainojen takaisinmaksuun (tai uusille lainoille myönnettyjen takausten maksamiseen niiden realisoituessa). Italian viranomaisten toimittamien tietojen perusteella Ilvan velkojen odotettu takaisinmaksujärjestys oli toimenpiteen 3 toteuttamishetkellä seuraava (76):

Kuvio 1

Ilvan velkojen takaisinmaksujärjestys huhtikuussa 2015

[…]

(177)

Taatun lainasumman (400 miljoonaan euroa) ja muiden takaisinmaksujärjestyksessä samalle sijalle tai korkeammalle määritettyjen velkojen summan (noin […] euroa) välisen eron ja Ilvan selvitystilassa olevien varojen arvon (1,8 miljardia euroa, jos vertailuarvoksi otetaan juuri päättyneessä myyntimenettelyssä korkein tarjottu hinta) perusteella komissio toteaa, että markkinataloustoimija olisi saattanut myöntää Ilvalle kohtuuhintaisen lainan tai takauksen sen vaikeuksista huolimatta.

(178)

Tätä päätelmää tukee se tosiseikka, että Ilva säilytti mahdollisuutensa saada yksityistä rahoitusta myös maksukyvyttömyysmenettelyn aikana. Valtiontakauksen myöntämisajankohtana (huhtikuun 2015 lopussa) Ilvalla oli mahdollisuus tarttua ainakin kolmen yksityisen pankin tarjoamiin luottojärjestelyihin seuraavasti: […] euroa pankilta […] (77), […] euroa pankilta […] ja […] euroa pankilta […]. Kyse oli factoring-lainoista (factoring lines), joiden riskiprofiili on erilainen kuin Italian valtion takaamalla 400 miljoonan euron lainalla. Kyseisten luottojärjestelyjen olemassaolo on joka tapauksessa jälleen yksi osoitus siitä, ettei Ilvan tilanne ollut sellainen, että yksikään luotonantaja ei olisi millään hinnalla suostunut rahoittamaan sen toimintaa.

(179)

Edellä esitetyn näytön perusteella voidaan todeta, ettei tähän asiaan liity olosuhteita, joiden perusteella tuensaajan mahdollisuus saada yksityistä rahoitusta voitaisiin sulkea pois ja mahdollisen valtionlainan tai -takauksen tukiosa olisi katsottava valtiontueksi, jonka määrä vastaa lainan tai takauksen kokonaissummaa.

(180)

Komissio arvioi seuraavaksi, varmistivatko 400 miljoonan euron lainalle myönnetyn valtiontakauksen rahoitusehdot asianmukaisen korvauksen valtion ottamalle riskille. Tähän liittyen komissio muistuttaa takaustiedonannossa, että ”vaikeuksissa olevien yritysten kohdalla markkinatalouden ehdoin toimiva takaaja, jos sellainen löytyisi, veloittaisi takauksen myöntämishetkellä suuren maksun maksukyvyttömyysoletuksen takia”.

(181)

Tutkittavana olevasta valtiontakauksesta peritty vuosimaksu oli 3,12 prosenttia. Maksu perustui […]:n lausuntoon.

(182)

Toisin kuin Italian viranomaiset, komissio katsoo, ettei […]:n lausunnossa ollut arvioitu oikein korvausta, jonka järkevä markkinataloustoimija olisi perinyt myöntämästään takauksesta, koska siinä ei esitetty asianmukaista arviota siitä, miten todennäköisesti takuu realisoituisi ja miten todennäköisesti se maksettaisiin tällöin takaisin. […]:n lausunto perustuu täysin väärään oletukseen, jonka mukaan Ilvalle myönnetty 400 miljoonan euron laina siirrettäisiin uudelle yritykselle, jäljempänä ’NewCo’, joka käyttäisi Ilvan varoja paremmissa olosuhteissa. […]:n lausunnossa arvioidaan perusteellisesti tämän hypoteettisen NewCon luottokelpoisuutta ja päädytään siihen, että NewCon arvioidun luottoluokituksen perusteella Italian valtion perimän takausmaksun pitäisi olla 1,53–3,12 prosenttia. Takauksen myöntämisajankohtana ei ollut kuitenkaan syytä olettaa, että 400 miljoonan euron laina siirrettäisiin automaattisesti Ilvan varojen mahdolliselle uudelle omistajalle (78). Italian viranomaisten olisi pitänyt tässä yhteydessä tarkastella Ilvan luottokelpoisuutta (hypoteettisen ostajan luottokelpoisuuden sijasta) ja arvioida lainan tappio-osuus sen pohjalta.

(183)

Koska […]:n lausunnon perusteella ei ollut mahdollista arvioida, oliko Italian valtion perimä takausmaksu riittävä korvaus kyseisestä riskistä, komission oli tarkasteltava Ilvan kanssa samankaltaisessa taloustilanteessa oleviin yrityksiin sovellettavien maksujen vertailuarvoja. Maksukyvyttömyysmenettelyyn asetettuja ja myyntiin laitettuja yrityksiä koskevan vakiintuneen ja viimeisimmän päätöskäytännön (79) perusteella komissio katsoo, että koska saatavilla ei ole muita luottoluokituksia ja Ilva voidaan luokitella vaikeuksissa olevaksi yritykseksi, Ilvan luottoluokitus on enintään CCC (ks. myös johdanto-osan 189 kappale). Näin ollen komissio keräsi S&P Capital IQ Platform (80) -tietokannasta rahoitustietoja, jotka koskivat luottoriskinvaihtosopimusten (credit default swap, CDS) hintoja ja joukkovelkakirjojen tuottoja sellaisten yritysten osalta, joiden luottoluokitus oli CCC+, D tai SD toimenpiteen 3 toteuttamisajankohtana.

(184)

CDS on rahoitukseen liittyvä vaihtosopimus, jonka perusteella CDS:n myyjä maksaa ostajalle (yleensä viitelainan velkojalle) korvauksen siinä tapauksessa, että velallinen laiminlyö velan takaisinmaksun. Toisin sanoen CDS:n myyjä vakuuttaa ostajan osittain viitelainan takaisinmaksun laiminlyöntiä vastaan. Tämä väline antaa sellaisenaan olennaista tietoa siitä, millaisen riskipreemion/takausmaksun markkinataloustoimija vaatisi lainan takaisinmaksun laiminlyömisriskin takaamiseksi. Toukokuussa 2015 saatavilla olleista 11 tapauksesta kerättyjen tietojen perusteella kymmenen vuoden sisällä erääntyviä lainoja koskevien luottoriskinvaihtosopimusten hinnat vaihtelivat 6,3 prosentista 277,7 prosenttiin mediaaniarvon ollessa 17,6 prosenttia.

(185)

Joukkovelkakirjojen tuotot antavat hyvän käsityksen lainaamisen kokonaiskustannuksista yritykselle, kun korko ja takausmaksu sisältyvät kyseiseen prosenttilukuun. Toukokuussa 2015 saatavilla olleista kahdeksasta tapauksesta käy ilmi, että kymmenen vuoden sisällä erääntyvien lainojen korot vaihtelivat 5,3 prosentista 35,6 prosenttiin mediaaniarvon ollessa 17,0 prosenttia. Vain kaksi tapausta koski 25 vuoden sisällä erääntyviä joukkovelkakirjoja: niissä korko oli 14,2 prosenttia.

(186)

Kuten analysoidut tiedot osoittavat, sellaisten yritysten, joiden luottoluokitus oli toimenpiteen 3 toteuttamisajankohtana CCC+, D tai SD, rahoittamiskustannukset olivat huomattavasti korkeammat kuin Ilvalle aiheutuneet kustannukset. Tämä oli valtiontakauksen ansiota. Ilvan saaman lainan kokonaiskustannukset (kun korko oli […] ja takausmaksu 3,12 prosenttia) olivat […], kun kokonaiskustannukset olivat samalla kaudella markkinaindikaattorien perusteella lähes 17 prosenttia.

(187)

Tämä todennäköisyystarkastus osoittaa, että toimenpiteen 3 sisältämä valtiontakaus antaa Ilvalle sellaisen taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut markkinaolosuhteissa. Tämä havainto vastaa Ilvan kilpailijoiden näkemystä asiasta (ks. johdanto-osan 118 kappale). Kun on todettu, että yritys on saanut taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut markkinaolosuhteissa, on arvioitava edun määrä.

(188)

Kuten edellä todetaan, komissio sai kerättyä joitakin tietoja takauksien markkinahinnoista kyseisellä kaudella. Tiedot ovat kuitenkin peräisin yrityksiltä, jotka eivät ole täysin verrattavissa Ilvaan, ja ne koskevat rahoitusvälineitä, jotka eroavat Ilvan tekemästä laina- ja takaussopimuksesta. Näin ollen niitä ei voida käyttää sellaisenaan vertailuarvoina, jotta kyseisen takauksen täsmällinen markkina-arvo voitaisiin määrittää riittävän tarkasti. Tutkinnassa ei myöskään tullut samalta ajalta esiin viitteitä sen määrittämiseksi, mikä olisi ollut Ilvalle myönnettyjen samanlaisten lainojen korko valtiontakauksella tai ilman sitä tai valtiontakauksen markkina-arvo. Takaustiedonannossa todetaan, että tällaisissa tilanteissa takauksen myöntämiseen liittyvä mahdollinen etu (joka vastaa mahdollista tukiosuutta) on laskettava sen markkinakoron, jota tuensaaja olisi joutunut ilman takausta maksamaan, ja sen koron, joka on saatu valtiontakauksen avulla, erotuksena sen jälkeen kun mahdolliset takausmaksut on vähennetty.

(189)

Komission mielestä on järkevää ottaa huomioon myös vuonna 2008 annettu tiedonanto viite- ja diskonttokoroista arvioitaessa suuntaa-antavasti, mikä olisi markkinaehtoinen korko kyseessä olevalle lainalle. Ilvan luottokelpoisuus (luottoluokitus) näyttää olevan alhaisin niistä viidestä mahdollisesta luokituksesta, jotka mainitaan vuoden 2008 tiedonannossa, eli Huono / Yritys taloudellisissa vaikeuksissa (CCC tai huonompi). Lainaan ei myöskään liittynyt vakuuksia, joilla olisi annettu lainanantajille (tai takaajalle) riittävän likvidi, mahdollisesti siirrettävä ja välittömästi täytäntöönpanokelpoinen oikeus Ilvan varoihin siltä varalta, ettei lainaa makseta takaisin. Tällä perusteella komissio katsoo, että toimenpiteen 3 sisältämän lainan markkinaehtoinen korko ja siihen liittyvä takausmaksu on laskettava vuoden 2008 tiedonannon mukaisesti asianmukaisen peruskoron ja 1 000 peruspisteen summana.

(190)

Vuoden 2008 tiedonannossa suositetaan käyttämään peruskorkona 12 kuukauden rahamarkkinakorkoa (Italian kohdalla 12 kuukauden Euriboria), mutta komissio voi sen mukaan käyttää tapauskohtaisesti myös lyhyempää tai pidempää erääntymisaikaa. Komissio katsoo, että tässä asiassa valtion takaaman 400 miljoonan euron lainan hyvin pitkä erääntymisaika antaa perusteet valita pitkää erääntymisaikaa vastaava peruskorko. Näin ollen komissio on päättänyt soveltaa swap-korkoa, joka vastaa taatun lainan painotettua keskimääräistä juoksuaikaa (weighted average life). Koska 400 miljoonan euron lainan takaisinmaksuprofiilin painotettu keskimääräinen juoksuaika on 14,86 vuotta, asianmukainen peruskorko olisi 15 vuoden swap-korko. Kolmen yksityisen lainanantajan myöntäessä kyseisen 400 miljoonan euron lainan 27 päivänä toukokuuta 2015, swap-korko 15 vuoden erääntymisajalla oli 1,18 prosenttia (81). Tällä perusteella markkinakorko olisi vuoden 2008 tiedonannon mukaisesti laskettuna 1,18 prosenttia + 1 000 peruspistettä, eli 11,18 prosenttia.

(191)

Valtion myöntämään takaukseen liittyvän edun määrä on laskettava lainakohtaisesti seuraavan menettelyn mukaisesti: i) johdanto-osan 190 kappaleessa selitetyllä tavalla lasketun ja lainapääomaan sovelletun koron ja ii) taatun lainan kokonaisrahoituskustannusten, jotka on laskettu pankkien lainapääomaan soveltaman koron ja valtion perimän takausmaksun summana, välisenä erotuksena ottaen huomioon lasketut ja veloitetut kustannukset siltä ajalta, jona määrät olivat Ilvan käytettävissä.

5.2.3.3 Tuen valikoivuus

(192)

Toimenpiteen 3 sisältämä valtiontakaus on tilapäinen tukitoimenpide, joka on toteutettu vain yhden yrityksen, Ilvan, hyväksi. Toimenpide 3 on siis sellaisenaan valikoiva.

5.2.3.4 Toimenpidettä 3 koskeva päätelmä

(193)

Koska toimenpide 3 täyttää kaikki SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet, komissio katsoo sen olevan valtiontukea, jonka määrä voidaan laskea johdanto-osan 191 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti.

5.2.4 Toimenpide 4

(194)

Komissio katsoi alustavasti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että Fintecnan ja Ilvan välinen sovintosopimus johtuu Italian valtion toteuttamasta toimenpiteestä, johon liittyy valtion varoja. Komissio esitti myös epäilyjä siitä, tekikö Fintecna sellaisen järkevän päätöksen, jonka markkinataloustoimija olisi tehnyt samanlaisessa tilanteessa, sopiessaan pitkäaikaisen riidan maaliskuussa 2015 pian sen jälkeen, kun Ilva oli todettu maksukyvyttömäksi.

(195)

Komissio arvioi ensin muodollisen tutkintamenettelyn yhteydessä toimitettujen huomautusten perusteella, oliko päätös riidan sopimisesta tosiasiassa järkevä markkinataloustoimijan kannalta, eli antaako tällainen päätös taloudellisen edun Ilvalle.

5.2.4.1 Taloudellinen etu

(196)

Kuten johdanto-osan 163 kappaleessa todettiin, viranomaisen toimenpide ei välttämättä tuota saajalle etua eikä siten ole tukea, jos se toteutetaan tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, eli jos viranomainen käyttäytyy samoin kuin järkevästi toimiva markkinataloustoimija toimisi samanlaisessa tilanteessa.

(197)

Perusteellisen arvioinnin yhteydessä komissio arvioi aivan aluksi olosuhteita, joissa Fintecna päätti sopia Ilvan kanssa pitkäaikaisen riidan 156 miljoonalla eurolla. Päätöstä tehdessään Fintecnan on täytynyt ottaa huomioon taloudellinen tilanne sovintopäätöksen tekoajankohtana, riskitaso ja tulevat odotukset (82).

(198)

Komissio panee merkille, että vastuu, joka aiheutui valtiolle ja jonka valtio kantoi myyjänä ennen yksityistämistä, on periaatteessa kiistaton, ja että 156 miljoonan euron sovintosumman osalta Fintecna järkevästi toimivana velkojana arvioi Ilvaan liittyvän riskin vuonna 2011 ja mukautti arvioitaan vuonna 2014. Laskennan perusteella riski oli […] euroa ja vuonna 2014 mukautettu summa […] euroa. Voidakseen arvioida oikeudelliset riskit kunnolla Fintecna tilasi kaksi oikeudellista lausuntoa. Kummassakin riippumattomassa lausunnossa vahvistettiin, että 156 miljoona euroa oli hyväksyttävä summa ottaen huomioon yksityistämissopimuksessa sovitun enimmäismäärän ([…] euroa ilman korkoja tai […] euroa korkoineen) ja mahdollisen riskin arvioidun tason ([…] euroa vuonna 2014).

(199)

Fintecnan päätökseen riidan sopimisesta vaikutti asetus nro 1/2015, joka kannusti asianomaista kahta osapuolta tekemään sopimuksen. Riippumattomien oikeudellisten asiantuntijoiden antamat arviot Ilvan mahdolliseen maksukyvyttömyyteen liittyvistä riskeistä olivat järkeviä. Näin ollen pelkästään se, että Fintecna päätti sopia riidan vasta edellä mainitun asetuksen antamisen jälkeen eikä ennen sitä, ei estä pitämästä sovintopäätöstä sellaisena järkevänä päätöksenä, jonka markkinataloustoimija olisi tehnyt samanlaisessa tilanteessa. Järkevästi toimiva, tappioita välttelevä toimija saattaa nimittäin mieluummin valita sovintoratkaisun sen sijaan, että veisi pitkään jatkuneen riidan tuomioistuimen tai välimiehen ratkaistavaksi tilanteessa, jossa sen vastuu on sellaisenaan kiistaton ja siihen kohdistuva riski voisi johtaa välitöntä sovintosummaa […]–[…] kertaa korkeamman summan maksamiseen. Ei vaikuta siltä, että sovinnon lykkääminen olisi tuottanut Fintecnalle rahallisesti paremman tuloksen.

(200)

Koska Fintecnan toiminta vastaa järkevästi toimivan markkinataloustoimijan käyttäytymistä ja päätöksentekoa edeltävä prosessi osoittaa, että Fintecna pyrki arvioimaan asianmukaisesti Ilvan kanssa mahdollisesti tehtävään sovintoon liittyvän summan, komissio toteaa, että arvioimaansa pienemmän sovintosumman maksaminen on lähtökohtaisesti järkevä päätös yksityiseltä markkinatoimijalta eikä voi sellaisenaan antaa etua Ilvalle.

5.2.4.2 Toimenpidettä 4 koskeva päätelmä

(201)

Komissio on osoittanut, ettei toimenpide 4 anna Ilvalle taloudellista etua. Koska SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet ovat kumulatiivisia, komissio toteaa, ettei toimenpide 4 ole valtiontukea.

5.2.5 Toimenpide 5

5.2.5.1 Valtion varat ja valtion toimenpiteeksi katsominen

(202)

Komissio huomauttaa kyseisen toimenpiteen valtioon liittyvästä alkuperästä, että toimenpiteessä on kyse lainasta, jonka valtiovarainministeriö myönsi valtion talousarviosta.

(203)

5.2.5.2 Taloudellinen etu

(204)

Menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen toimittamissaan huomautuksissa WV Stahl pyysi komissiota varmistamaan, että markkinaehtoja paremmilla ehdoilla myönnettyinä lainoina Ilvan hyväksi toteutettu valtiontuki peritään pikaisesti takaisin ja lasketaan perityn koron ja lainojen myöntämishetken markkinakoron välisen erotuksen perusteella (ks. johdanto-osan 120 kappale). Toimenpiteen 5 mahdollisesti antaman taloudellisen edun toteamiseksi voidaan komission mielestä soveltaa samaa ajatusmallia kuin toimenpiteen 3 kohdalla, vaikka kyseisten toimenpiteiden välillä on kaksi tärkeää tosiseikkoihin liittyvää eroa.

(205)

Ensimmäinen näistä eroista liittyy siihen, että toimenpiteessä 5 on kyse julkisesta lainasta, kun taas toimenpiteessä 3 on kyse syndikoidulle lainalle myönnetystä valtiontakauksesta. Tämä ero ei kuitenkaan vaikuta johdanto-osan 166–179 kappaleessa esitettyyn järkeilyyn, joka pätee yhtä lailla sekä lainaan että takaukseen.

(206)

Toinen tosiseikkaan liittyvä ero on myöntämispäivä: toimenpide 3 myönnettiin 30 päivänä huhtikuuta 2015 ja toimenpide 5 myönnettiin 15 päivänä joulukuuta 2015. Komissio katsoo kuitenkin, että johdanto-osan 166–179 kappaleessa esitetty järkeily pätee myös toimenpiteen 5 myöntämisajankohtaan. Joulukuussa 2015 Ilvan varojen likvidaatioarvon voitiin nimittäin edelleen odottaa olevan korkea. Lisäksi ennakkovähennyskelpoisten saatavien yhteenlaskettu määrä oli kasvanut 400 miljoonalla eurolla (eli toimenpiteeseen 3 liittyvällä summalla) huhtikuuhun 2015 verrattuna ja oli nyt noin […] euroa, eli edelleen selvitystilassa olevien varojen odotettua arvoa (1,8 miljardia euroa) huomattavasti alhaisempi. Kuten kuviosta 2 ilmenee, toimenpiteeseen 5 liittyvät saatavat ovat asetuksen nro 191/2015 nojalla takaisinmaksussa ensisijaisia muihin ennakkovähennyskelpoisiin saataviin nähden. Tämä nostaa osaltaan toimenpiteen 5 mahdollista tappio-osuutta.

Kuvio 2

Ilvan velkojen takaisinmaksujärjestys joulukuussa 2015

(…)

(207)

Kyseisen lainan tappio-osuus oli edellä esitetyn perusteella vielä kohtuullisen suuri, joten komissio katsoo, että yksityinen lainanantaja, jolla on kokemusta riskialttiista luotoista, olisi voinut olla halukas myöntämään lainan Ilvalle.

(208)

Samoin kuin toimenpiteen 3 yhteydessä, komissio arvioi seuraavaksi, varmistettiinko valtionlainan rahoitusehdoilla asianmukainen korvaus valtion ottamasta riskistä. Komissio katsoo samoista syistä kuin toimenpiteen 3 kohdalla, ettei […]:n lausunnossa esitetä tarkoituksenmukaista menetelmää sen määrittämiseksi, oliko valtion perimä vuosikorko (2,94 prosenttia) asianmukainen. Näin ollen komissio keräsi S&P Capital IQ Platform -tietokannasta (83) samanlaisia tietoja kuin toimenpidettä 3 arvioidessaan (luottoriskinvaihtosopimusten hinnat ja joukkovelkakirjojen tuotto), mutta tiedot olivat toimenpiteen 5 myöntämisajankohdalta.

(209)

Joulukuussa 2015 saatavilla olleista 14 tapauksesta kerätyt tiedot osoittavat, että viiden vuoden sisällä erääntyvien luottoriskinvaihtosopimusten hinnat vaihtelivat 6,2 prosentista 300,5 prosenttiin mediaaniarvon ollessa 44,1 prosenttia ja että 12 kuukauden sisällä erääntyvien luottoriskinvaihtosopimusten hinnat vaihtelivat 3,0 prosentista 648 prosenttiin mediaaniarvon ollessa 32,7 prosenttia.

(210)

Joulukuussa 2015 saatavilla olleista 31 huomiosta kerätyt tiedot osoittavat, että joukkovelkakirjojen korot olivat 2,2–99,0 prosenttia ja kolmen vuoden sisällä erääntyvien joukkovelkakirjojen mediaaniarvo oli 17,6 prosenttia.

(211)

Kuten analysoidut tiedot osoittavat, sellaisten yritysten, joiden luottoluokitus oli toimenpiteen 5 toteuttamisajankohtana CCC+, D tai SD, rahoittamiskustannukset olivat huomattavasti korkeammat kuin Ilvalle aiheutuneet kustannukset. Tämä oli valtion toimien ansiota. Ilvalle myönnetystä lainasta peritty vuosikorko oli nimittäin 2,94 prosenttia, kun kokonaiskustannukset olivat samalla kaudella markkinaindikaattorien mukaan paljon suuremmat.

(212)

Samoin kuin toimenpiteen 3 kohdalla, tämä todennäköisyystarkastus osoittaa, että toimenpiteen 5 sisältämä valtionlaina antaa Ilvalle sellaisen taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut markkinaolosuhteissa. Kun on todettu, että yritys on saanut taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut markkinaolosuhteissa, on arvioitava edun määrä.

(213)

Komissio päätti ottaa myös tässä huomioon vuoden 2008 tiedonannon soveltaen siten soveltuvin osin samaa ajatusmallia kuin toimenpiteen 3 arvioinnissa. Näin ollen komissio vahvisti, että asianmukainen markkinakorko ilman vakuuksia myönnetyn lainan tukiosuuden määrittämiseksi oli 10,06 prosenttia laskettuna 0,06 prosentin peruskoron – 12 kuukauden Euribor15 päivänä joulukuuta 2015 – ja 1 000 peruspisteen lainamarginaalin summana.

(214)

Toimenpiteeseen 5 sisältyvään valtionlainaan liittyvän edun määrä on laskettava i) johdanto-osan 213 kappaleessa selitetyllä tavalla lasketun ja lainapääomaan sovelletun koron ja ii) Ilvan tosiasiallisesti maksaman koron välisenä erotuksena ottaen huomioon lasketut ja veloitetut kustannukset siltä ajalta, jona määrät olivat Ilvan käytettävissä.

5.2.5.3 Tuen valikoivuus

(215)

Toimenpiteen 5 sisältämä valtionlaina on tilapäinen tukitoimenpide, joka on toteutettu vain yhden yrityksen, Ilvan, hyväksi. Toimenpide 5 on siis sellaisenaan valikoiva.

5.2.5.4 Toimenpidettä 5 koskeva päätelmä

(216)

Koska toimenpide 5 täyttää kaikki SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet, komissio katsoo sen olevan valtiontukea, jonka määrä voidaan laskea johdanto-osan 214 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti.

5.3 Tuen sääntöjenvastaisuus

(217)

Toimenpiteet 3 ja 5 ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ja ne on pantu täytäntöön SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti ilmoittamatta niistä komissiolle ennakolta. Toimenpiteet on siten toteutettu sääntöjenvastaisesti.

5.4 Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille

(218)

Valtiontukia koskeva kielto ei ole täydellinen eikä ehdoton. Tietyt tuet voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuviksi etenkin SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla. Italian viranomaisten mukaan tutkittavat toimenpiteet eivät ole valtiontukea, eivätkä ne sen vuoksi esittäneet minkäänlaisia perusteita osoittaakseen toimenpiteiden soveltuvan sisämarkkinoille.

(219)

Näin ollen komissio arvioi omasta aloitteestaan, voidaanko Ilvan hyväksi toteutetut tukitoimenpiteet, eli toimenpiteet 3 ja 5, todeta sisämarkkinoille soveltuviksi jonkin edellä mainitun oikeusperustan nojalla.

(220)

Komissio toteaa, ettei SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdassa määrättyjä poikkeuksia selvästikään voida soveltaa. Kyseisen artiklan 3 kohdassa määrätyistä poikkeuksista vain a ja c alakohdan poikkeukset voisivat olla sovellettavissa. Kyseisen kohdan a alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Kyseisen kohdan c alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää myös tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(221)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määrätystä poikkeuksesta voidaan todeta, etteivät Ilvan kaltaiset teräsalan yritykset voi saada alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (84) 9 kohdan nojalla myönnettävää alueellista valtiontukea. Näin ollen tätä oikeusperustaa ei voida soveltaa tarkasteltavana oleviin toimenpiteisiin.

(222)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätystä poikkeuksesta voidaan todeta, ettei komission tiedossa ole mitään 107 artiklan 3 kohdan soveltamista koskevaa kehystä tai suuntaviivoja, joita voitaisiin soveltaa tarkasteltavana oleviin toimenpiteisiin. Ilvan kaltaiset teräsalan yritykset eivät esimerkiksi voi saada rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annettavaa valtiontukea koskevien suuntaviivojen (85) 18 kohdan nojalla myönnettävää pelastamis- ja rakenneuudistustukea. Koska Ilva voidaan luokitella rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annettavaa valtiontukea koskevien suuntaviivojen 20 kohdan c alakohdassa tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi, se ei voi myöskään saada ympäristönsuojelulle ja energia-alalle annettavaa valtiontukea koskevien suuntaviivojen (86) 16 kohdassa tarkoitettua ympäristötukea.

(223)

Komissio toteaa edellä esitetyn perusteella, etteivät Ilvan hyväksi toteutetut tukitoimenpiteet sovellu sisämarkkinoille.

5.5 Sisämarkkinoille soveltumattoman tuen takaisin periminen

(224)

Kun komissio on todennut, ettei tuki sovellu sisämarkkinoille, sillä on SEUT-sopimuksen ja unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti toimivalta päättää, että jäsenvaltion on poistettava tuki tai muutettava sitä (87). Tuomioistuin on niin ikään johdonmukaisesti katsonut, että jäsenvaltion velvollisuudella kumota komission sisämarkkinoille soveltumattomaksi katsoma tuki on tarkoitus palauttaa aikaisempi tilanne (88).

(225)

Unionin tuomioistuin on katsonut, että tämä tavoite saavutetaan, kun edunsaajat ovat palauttaneet sääntöjenvastaisena tukena myönnetyt määrät ja menettävät markkinoilla kilpailijoihin verrattuna saamansa edun ja kun ennen tuen myöntämistä vallinnut tilanne on palautunut (89).

(226)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (90) 16 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta.”

(227)

Koska tarkasteltavana olevat toimenpiteet on toteutettu perussopimuksen 108 artiklan vastaisesti, minkä vuoksi niitä on pidettävä sääntöjenvastaisena ja sisämarkkinoille soveltumattomana tukena, ne on perittävä takaisin, jotta voidaan palauttaa tilanne, joka sisämarkkinoilla vallitsi ennen tuen myöntämistä. Takaisinperinnän olisi koskettava ajanjaksoa, joka alkaa siitä, kun tuensaaja alkoi saada tukea eli kun tuki saatettiin tuensaajan käyttöön, ja takaisinperittäville summille lasketaan korkoa, jota kertyy siihen saakka, että takaisinperintä on toteutunut kokonaisuudessaan.

(228)

Edellä 5.2.3 ja 5.2.5 jaksossa esitetyn arvioinnin perusteella toimenpiteisiin 3 ja 5 sisältyvät tukiosuudet on perittävä takaisin seuraavasti:

Toimenpiteen 3 osalta peritään takaisin i) johdanto-osan 190 kappaleessa selitetyllä tavalla lasketun ja lainapääomaan sovelletun koron ja ii) taatun lainan kokonaisrahoituskustannusten, jotka on laskettu pankkien lainapääomaan soveltaman koron ja valtion perimän takausmaksun summana, välinen erotus ottaen huomioon lasketut ja veloitetut kustannukset siltä ajalta, jona määrät olivat Ilvan käytettävissä.

Toimenpiteen 5 osalta peritään takaisin i) johdanto-osan 213 kappaleessa selitetyllä tavalla lasketun ja lainapääomaan sovelletun koron ja ii) Ilvan tosiasiallisesti maksaman koron välinen erotus ottaen huomioon lasketut ja veloitetut kustannukset siltä ajalta, jona määrät olivat Ilvan käytettävissä.

(229)

SEUT-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti Italian on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kulussa tämän päätöksen tiedoksiantopäivästä Ilvalle myönnetyn tuen tarkka määrä ottaen huomioon erityisesti lainoina myönnetyn tuen osalta tosiasialliset maksu- tai takaisinmaksupäivät sekä muut Italian ilmoittamat merkitykselliset seikat. Takaisinperittäville summille lasketaan kussakin tapauksessa korkoa, jota kertyy tuen tosiasialliseen takaisinperintään asti.

(230)

Italian on myös ilmoitettava komissiolle samassa kahden kuukauden määräajassa, että toimenpiteistä 3 ja 5 johtuvat tulevat taloudelliset edut on poistettu. Tätä tarkoitusta varten Italian on varmistettava, että merkitykselliset kokonaisrahoituskustannukset ja korot ovat vähintään johdanto-osan 190 ja 213 kappaleessa mainittujen markkinaehtoisten korkojen suuruiset. Kaikki korkojen mukauttamiseen asti myönnettävät tukisummat katsotaan sisämarkkinoille soveltumattomiksi ja peritään takaisin korotettuna takaisinperintäpäivään asti kertyneellä korolla.

6. PÄÄTELMÄT

(231)

Komissio toteaa, että Italia on toteuttanut sääntöjenvastaisesti tämän päätöksen 2.2.3 ja 2.2.5 jaksossa kuvatut toimenpiteet 3 ja 5, jotka ovat SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisia.

(232)

Komissio katsoo, että toimenpiteisiin 3 ja 5 sisältyvät tukiosuudet ovat soveltumattomia sisämarkkinoille, minkä takia ne on perittävä korkoineen takaisin Ilvalta, joka on tuensaaja,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Seuraavat tämän päätöksen kohteena olevat toimenpiteet eivät ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea:

a)	Ilvan aiempia omistajia vastaan nostetun rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä takavarikoitujen 1,1 miljardin euron varojen siirtäminen Ilvan tekemällä yksityisellä sovintosopimuksella;

b)	lainojen ennakkovähennyskelpoisuudesta 11 päivänä elokuuta 2014 annetun asetuksen nro 101/2013 ja sen 12 §:n 5 momentin soveltaminen 250 miljoonan euron yksityiseen lainaan;

c)	Fintecnan ja Ilvan 5 päivänä maaliskuuta 2015 tekemä 156 miljoonan euron sovintosopimus, joka perustui 4 päivänä maaliskuuta 2015 annettuun asetukseen nro 1/2015.

2 artikla

Seuraavat tämän päätöksen kohteena olevat sääntöjenvastaiset toimenpiteet, jotka Italia on toteuttanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti, ovat sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea:

a)	valtiontakauksen myöntäminen Ilvan 400 miljoonan euron lainalle asetuksen nro 1/2015 nojalla 30 päivänä huhtikuuta 2015 annetulla ministeriön asetuksella;

b)	suuruudeltaan 300 miljoonan euron valtionlainan myöntäminen Ilvalle asetuksen nro 191/2015 nojalla 15 päivänä joulukuuta 2015 annetulla ministeriön asetuksella.

3 artikla

1. Italian on perittävä 2 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden yhteydessä myönnetty sisämarkkinoille soveltumaton tuki takaisin tuensaajalta.

2. Takaisinperittävään summaan sisällytetään korko alkaen siitä, kun tuki asetettiin tuensaajan käyttöön, tuen takaisinperintään saakka.

3. Korolle on laskettava korkoa komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (91) V luvun ja asetuksen (EY) N:o 794/2004 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 271/2008 (92) mukaisesti.

4. Italian on muutettava kaikki 2 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sisältyvät maksamatta olevat tuet tämän päätöksen johdanto-osan 190 ja 213 kappaleessa vahvistettujen markkinaehtojen mukaisiksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantopäivästä.

4 artikla

1. Edellä 2 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden yhteydessä myönnetty tuki on perittävä välittömästi takaisin.

2. Italian on pantava tämä päätös täytäntöön neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksiantopäivästä.

5 artikla

1. Italian on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta seuraavat tiedot:

a)	tarkka kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi;

b)	asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin;

c)	asiakirjat, jotka osoittavat, että tämän päätöksen 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut mukautukset on tehty.

2. Italian on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi toteutettavien kansallisten toimenpiteiden edistymisestä siihen saakka, että 2 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden yhteydessä myönnetyn tuen takaisinperintä on saatettu loppuun. Sen on annettava välittömästi komission pyynnöstä tiedot toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi. Sen on myös annettava yksityiskohtaisia tietoja tuensaajilta takaisinperityn tuen ja koron määristä.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2017.

Komission puolesta

Margrethe VESTAGER

Komission jäsen

(1) EUVL C 142, 22.4.2016, s. 37 ja EUVL C 241, 1.7.2016, s. 12.

(2) Ks. alaviite 1.

(3) EUVL C 209, 23.7.2013, s. 1.

(*1) […] Luottamuksellinen tieto.

(4) Tuotantokapasiteetti Ilvan ja Euroferin arvioiden mukaan.

(5) Tiedot perustuvat esitelmään, jonka Ilvan erityishallintojohtajat pitivät Italian edustajainhuoneessa 10 päivänä tammikuuta 2017: http://www.gruppoilva.com/it/media/media/comunicazioni-dei-commissari

(6) Perustuu Ilvan sisäisiin tietoihin vuodelta 2015.

(7) Ks. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-14-1151_en.htm

(8) Rikosoikeudellinen menettely nro 938/2010 R.G.

(9) Rikkomusmenettely nro 2013/2177.

(10) Syyskuussa 2013 ja huhtikuussa 2014.

(11) Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 15 päivänä tammikuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY (EUVL L 24, 29.1.2008, s. 8).

(12) Teollisuuden päästöistä 24 päivänä marraskuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(13) Kesäkuun 4 päivänä 2013 annetun asetuksen nro 61/2013, joka muunnettiin 3 päivänä elokuuta 2013 laiksi nro 89/2013, nojalla. Lakia nro 89/2013 muutettiin vielä 10 päivänä joulukuuta 2013 annetun asetuksen nro 136/2013 7 §:llä, ja asetus nro 136/2013 muunnettiin 6 päivänä helmikuuta 2014 laiksi nro 6/2014.

(14) Ks. 8 päivänä toukokuuta 2014 julkaistu virallinen lehti nro 105, joka on saatavilla osoitteessa http://www.gazzettaufficiale.it/eli/id/2014/05/08/14A03637/sg

(15) http://www.gruppoilva.com/sites/ilvacorp/files/document_attachments/acq_res.pdf

(16) Asetusteksti, sellaisena kuin se on laiksi muunnettuna, on saatavilla osoitteessa http://www.normattiva.it/uri-res/N2Ls?urn:nir:stato:decreto.legge:2015-01-05;1!vig=

(17) Asetusteksti, sellaisena kuin se on laiksi muunnettuna, on saatavilla osoitteessa http://www.normattiva.it/uri-res/N2Ls?urn:nir:stato:decreto.legge:2015-12-04;191!vig=

(18) http://www.gruppoilva.com/it/press-release/2017-05-26/comunicato-stampa

(19) http://www.sviluppoeconomico.gov.it/index.php/it/194-comunicati-stampa/2036649-calenda-firma-il-decreto-di-aggiudicazione-del-complesso-industriale-del-gruppo-ilva-ad-am-investco-italy

(20) http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-4485_en.htm

(21) Asetuksen nro 143/2008 2 §:n 4 momentin nojalla.

(22) Ks. http://www.giustizia.it/giustizia/it/mg_2_9_1.wp

(23) Oikeusperusta vahvistettiin ensin asetuksen nro 61/2013 1 §:n 11 momentin d kohdassa. Sittemmin asetusta muutettiin joulukuussa 2013, elokuussa 2014 ja vielä maaliskuussa 2015.

(24) […]

(25) Ks. http://www.ilsole24ore.com/art/notizie/2015-11-24/ilva-giudici-svizzeri-no-rientro-italia-12-miliardi-riva-171441.shtml ja http://www.repubblica.it/economia/finanza/2015/11/24/news/ilva_annullato_il_sequestro_da_un_miliardo_in_svizzera-128062132/

(26) Ks. http://www.ilsole24ore.com/art/impresa-e-territori/2017-05-24/ilva-firmata-transazione-il-rientro-fondi-svizzera-131344.shtml

(27) Ks. http://www.ilsole24ore.com/art/impresa-e-territori/2014-05-12/ilva-taranto-stipendi-salvi-ma-resta-crisi-finanziaria-123429.shtml?uuid=ABUglaHB

(28) Ks. http://www.ilsole24ore.com/art/impresa-e-territori/2014-07-03/ilva-aggrappata-prestito-ponte-063934_PRV.shtml?uuid=ABpE6DXB&fromSearch

(29) Ks. lehtiartikkeli L'incontro di ieri a Palazzo Chigi tra rappresentanti degli istituti di credito e Governo – il sottosegretario alla presidenza, Graziano Del Rio, il ministro e il vice ministro dello Sviluppo economico, rispettivamente Federica Guidi e Claudio De Vincenti – non ha portato i segnali che l'azienda attende in modo da attenuare la propria crisi finanziaria, joka on saatavilla osoitteessa http://www.ilsole24ore.com/art/notizie/2014-05-14/ilva-nessuna-concessione-un-prestito-ponte-132300.shtml?uuid=ABPqs9HB; ks. myös toukokuussa 2014 julkaistu artikkeli, joka on saatavilla osoitteessa http://www.ilsole24ore.com/art/impresa-e-territori/2014-05-12/ilva-taranto-stipendi-salvi-ma-resta-crisi-finanziaria-123429.shtml?uuid=ABUglaHB: L'Ilva ha avanzato la richiesta ed ha avviato la trattativa con le banche che viene seguita anche dal Governo.

(30) Lain nro 116/2014 22 d §, jolla muunnettiin 24 päivänä kesäkuuta 2014 annettu asetus nro 91/2014 laiksi ja muutettiin sitä.

(31) Perustuu asetuksen nro 61/2013 1 §:n 1 momenttiin luettuna yhdessä 3 päivänä joulukuuta 2012 annetun asetuksen nro 207/2012 1 §:n kanssa. Viimeksi mainittu asetus muunnettiin laiksi 24 päivänä joulukuuta 2012 annetulla lailla nro 231/2012.

(32) Intesa Sanpaolo SpA, Unicredit SpA ja Banco Popolare Società Cooperativa.

(33) L'organo commissariale di ILVA SpA al fine della realizzazione degli investimenti necessari al risanamento ambientale, nonché di quelli destinati ad interventi a favore di ricerca, sviluppo e innovazione, formazione e occupazione, nel rispetto della normativa dell'Unione europea in materia, è autorizzato a contrarre finanziamenti per un ammontare complessivo fino a 400 milioni di euro, assistiti dalla garanzia dello Stato. Il predetto finanziamento è rimborsato dall'organo commissariale in prededuzione rispetto agli altri debiti (…).

(34) Allo scopo di definire tempestivamente le pendenze tuttora aperte, il commissario straordinario, entro sessanta giorni dell'entrata in vigore del presente decreto, è autorizzato a sottoscrivere con FINTECNA SpA, in qualità di avente causa dell'IRI, un atto convenzionale di liquidazione dell'obbligazione contenuta nell'articolo 17.7 del contratto di cessione dell'ILVA Laminati Piani (oggi ILVA SpA). La liquidazione è determinata nell'importo di 156.000.000 di euro, ha carattere definitivo, non è soggetta ad azione revocatoria e preclude ogni azione concernente il danno ambientale generatosi, relativamente agli stabilimenti produttivi ceduti dall'IRI in sede di privatizzazione dell'ILVA Laminati Piani (oggi ILVA SpA), antecedentemente al 16 marzo 1995. Le somme rinvenienti di detta operazione affluiscono nella contabilità ordinaria del Commissario straordinario.”

(35) Lehdistötiedote on saatavilla osoitteessa http://www.cdp.it/static/upload/com/0000/comunicato-n.-12-del--11-03-2015_fintecna-ilva.pdf

(36) Asetusteksti, sellaisena kuin se on laiksi muunnettuna, on saatavilla osoitteessa http://www.normattiva.it/uri-res/N2Ls?urn:nir:stato:decreto.legge:2016-06-09;98!vig=

(37) Asetusteksti, sellaisena kuin se on laiksi muunnettuna, on saatavilla osoitteessa http://www.normattiva.it/uri-res/N2Ls?urn:nir:stato:decreto.legge:2016-12-29;243!vig=

(38) Unionin tuomioistuimen tuomio 11.9.2014, komissio v. Saksa, C-527/12, ECLI:EU:C:2014:2193, 56 kohta. Ks. tuomio 18.7.2007, Ministero dell'Industria, del Commercio e dell'Artigianato v. Lucchini SpA, C-119/05, ECLI:EU:C:2007:434, 59 kohta.

(39) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 1.12.1998, Ecotrade Srl v. Altiforni e Ferriere di Servola SpA (AFS), C-200/97, ECLI:EU:C:1998:579, ja tuomio 17.6.1999, Industrie Aeronautiche e Meccaniche Rinaldo Piaggio SpA v. International Factors Italia SpA (IfItalia), Dornier Luftfahrt GmbH ja Ministero della Difesa, C-295/97, ECLI:EU:C:1999:313.

(40) Unionin tuomioistuimen tuomio 16.5.2002, Ranska v, komissio (Stardust), C-482/99, ECLI:EU:C:2002:294, 55 ja 56 kohta. Ks. myös julkisasiamies Jacobsin ratkaisuehdotus asiassa Ranska v. komissio (Stardust), C-482/99, ECLI:EU:C:2001:685, 65–68 kohta.

(41) Ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY 6 artiklan 3 kohta ja 8 artiklan 2 kohta, (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56).

(42) Asetuksen nro 152/2006 250 §:llä pantiin täytäntöön direktiivin 2004/35/EY 6 artiklan 3 kohdassa annettu säännös.

(43) Työmääräykset nro 4, 5, 6–16i, 40, 51, 58, 65 ja 67.

(44) Unionin tuomioistuimen tuomio 30.5.2013, Doux Élevage ja Coopérative agricole UKL-ARREE v. Ministère de l'Agriculture, de l'Alimentation, de la Pêche, de la Ruralité et de l'Aménagement du territoire ja Comité interprofessionnel de la dinde française (CIDEF), C-677/11, ECLI:EU:C:2013:348, 35 kohta.

(45) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio, 24.9.2015, TV2/Danmark v. komissio, T-674/11, ECLI:EU:T:2015:684.

(46) Unionin tuomioistuimen tuomio 14.1.2015, The Queen, Eventech Ltd:n hakemuksesta v. The Parking Adjudicator, C-518/13, ECLI:EU:C:2015:9, 34 kohta.

(47) Unionin tuomioistuimen tuomio 30.5.2013, Doux Élevage ja Coopérative agricole UKL-ARREE v. Ministère de l'Agriculture, de l'Alimentation, de la Pêche, de la Ruralité et de l'Aménagement du territoire ja Comité interprofessionnel de la dinde française (CIDEF), C-677/11, ECLI:EU:C:2013:348, 38 kohta.

(48) Unionin tuomioistuimen tuomio 19.3.2013, Bouygues SA ja Bouygues Télécom SA v. komissio, yhdistetyt asiat C-399/10 P ja C-401/10 P, ECLI:EU:C:2013:175, 109 kohta.

(49) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 17.6.1999, Industrie Aeronautiche e Meccaniche Rinaldo Piaggio SpA v. International Factors Italia SpA (Ifitalia), Dornier Luftfahrt GmbH ja Ministero della Difesa, C-295/97, ECLI:EU:C:1999:313.

(50) Komission tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina, (EUVL C 155, 20.6.2008, s. 10).

(51) Unionin tuomioistuimen tuomio 5.6.2012, komissio v. Électricité de France (EDF), C-124/10 P, ECLI:EU:C:2012:318, 86–87 kohta.

(52) Komission 7 päivänä kesäkuuta 2005 antama päätös asiassa C2/2005 Alitalia – Plan industriel de restructuration, johdanto-osan 207 ja 217–218 kappale.

(53) Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 93 ja 94 kappale.

(54) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 17.3.1993, Sloman Neptun Schiffahrts AG v. Seebetriebsrat Bodo Ziesemer der Sloman Neptun Schiffahrts AG, C-72/91, ECLI:EU:C:1993:97, 21 kohta.

(55) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 1.12.1998, Ecotrade Srl v. Altiforni e Ferriere di Servola SpA (AFS), C-200/97, ECLI:EU:C:1998:579, 36 kohta.

(56) Ks. esim. unionin tuomioistuimen tuomio 19.3.2013, Bouygues SA ja Bouygues Télécom SA v. komissio, asioissa C-399/10 P ja C-401/10 P, ECLI:EU:C:2013:175.

(57) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 2.7.1974, Italia v. komissio, 173/73, ECLI:EU:C:1974:71, 13 kohta.

(58) Komission päätös 2004/339/EY, tehty 15 päivänä lokakuuta 2003, toimenpiteistä, jotka Italia on toteuttanut RAI SpA:n hyväksi (EUVL L 119, 23.4.2004, s. 1), johdanto-osan 69 kappale. Julkisasiamies Fennellyn ratkaisuehdotus 26.11.1998, Ranska v. komissio, C-251/97, ECLI:EU:C:1998:572, 26 kohta.

(59) Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 114 ja 115 kappale.

(60) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.9.2000, Pavlov ym., yhdistetyt asiat C-180/98–C-184/98, ECLI:EU:C:2000:428, 74 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.1.2006, Cassa di Risparmio di Firenze SpA ym., C-222/04, ECLI:EU:C:2006:8, 107 kohta.

(61) Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 16.6.1987, komissio v. Italia, 118/85, ECLI:EU:C:1987:283, 7 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 18.6.1998, komissio v. Italia, C-35/96, ECLI:EU:C:1998:303, 36 kohta, ja yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.9.2000, Pavlov ym., yhdistetyt asiat C-180/98–C-184/98, ECLI:EU:C:2000:428, 75 kohta.

(62) Ks. erityisesti yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 17.9.1980, Philip Morris v. komissio, C-730/79, ECLI:EU:C:1980:209, 11 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 22.11.2001, Ferring, C-53/00, ECLI:EU:C:2001:627, 21 kohta, ja yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 29.4.2004, Italia v. komissio, C-372/97, ECLI:EU:C:2004:234, 44 kohta.

(63) Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 30.4.1998, Het Vlaamse Gewest v. Euroopan yhteisöjen komissio, T-214/95, ECLI:EU:T:1998:77.

(64) Ks. esimerkiksi Mittalin ja Arcelorin yrityskeskittymästä (asia M.4137) 2 päivänä kesäkuuta 2006 tehty komission päätös, jossa komissio määritteli hiiliteräsmarkkinoiden merkitykselliseksi maantieteelliseksi alueeksi vähintään ETA-maat.

(65) Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että Rivan suvun varat olivat talletettuina Rivan suvun jäsenten muualla kuin Italiassa sijaitsevilla tileillä kesäkuuhun 2017 asti, jolloin sovintosopimus pantiin lopullisesti täytäntöön.

(66) Unionin tuomioistuimen tuomio 5.6.2012, komissio v. EDF, C-124/10 P, ECLI:EU:C:2012:318, 80–81 kohta.

(67) ”Finanziamenti Alle Imprese in Crisi E Priorità Nel Rimborso: Gli Effetti Della Prededucibilità Nel Concordato Preventivo”, Brodi E. ja Casolaro L., Italian pankki, Occasional Paper -julkaisu nroo387, syyskuu 2017.

(68) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 13.3.2001, PreussenElektra, C-379/98, ECLI:EU:C:2001:160, 62 kohta. Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 17.3.1993, Sloman Neptun Schiffahrts AG, ECLI:EU:C:1993:97, 20 ja 21 kohta. Ks. myös yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 7.5.1998, Viscido ym., yhdistetyt asiat C-52/97, C-53/97 ja C-54/97, ECLI:EU:C:1998:209, 13 ja 14 kohta, ja yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 30.11.1993, Kirsammer-Hack, C-189/91, ECLI:EU:C:1993:907, 17 ja 18 kohta, joissa katsottiin, ettei tiettyjen työlainsäädännön säännösten soveltamatta jättäminen merkitse valtion varojen siirtoa.

(69) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 29.6.1999, DMT, C-256/97, ECLI:EU:C:1999:332, 22 kohta.

(70) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 11.7.1996, SFEI ym., C-39/94, ECLI:EU:C:1996:285, 60 kohta, ja yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 29.4.1999, Espanja v. komissio, C-342/96, ECLI:EU:C:1999:210, 41 kohta.

(71) Ks. tämän päätöksen johdanto-osan 98 kappale.

(72) EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1.

(73) EUVL C 155, 20.6.2008, s. 10.

(74) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 28.1.2003, Saksa v. komissio, C-334/99, ECLI:EU:C:2003:55, 138 kohta.

(75) Lehtitietojen mukaan esimerkiksi terästuottajat ArcelorMittal, Marcegaglia ja Arvedi olivat kiinnostuneita Ilvan varojen ostamisesta jo elokuussa 2014. Ks. http://www.ilsole24ore.com/art/impresa-e-territori/2014-11-13/ilva-decisivo-ruolo-stato-063904.shtml?uuid=ABDP2MDC

(76) Kyseiset tiedot ovat peräisin Italian viranomaisilta, ja ne perustuvat Ilvan ja sen rahoitusneuvonantajien sisäisiin analyyseihin. Ne eivät vaikuta Milanon tuomioistuimen lopullisiin ratkaisuihin kunkin lainan sijoituksesta takaisinmaksujärjestyksessä.

(77) Sen jälkeen, kun Ilva oli asetettu maksukyvyttömyysmenettelyyn, […] alensi alun perin tarjoamaansa summaa […] eurosta […] euroon.

(78) Lainaa ei nimittäin tosiasiassa siirretä Ilvan varojen ostajalle, ArcelorMittalille.

(79) Ks. muun muassa viimeisimmät komission lopulliset päätökset, jotka koskevat seuraavia asioita: SA.38544 Kem One (28.7.2015), SA 38545 Mory Global (6.11.2015) ja SA.38644 Brandt Groupe (21.3.2016).

(80) https://www.capitaliq.com

(81) Komission S&P Capital IQ -tietokannasta keräämien tietojen perusteella.

(82) Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 29.3.2007, Scott v. komissio, T-366/00, ECLI:EU:T:2012:649, 158 kohta.

(83) https://www.capitaliq.com

(84) EUVL C 209, 23.7.2013, s. 1.

(85) EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1.

(86) Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 (EUVL C 200, 28.6.2014, s. 1).

(87) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.7.1973, komissio v. Saksa, C-70/72, ECLI:EU:C:1973:87, 13 kohta.

(88) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 14.9.1994, Espanja v. komissio, C-278/92–C-280/92, ECLI:EU:C:1973:87, 75 kohta.

(89) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 17.6.1999, Belgia v. komissio, C-75/97, ECLI:EU:C:1999:311, 64 ja 65 kohta.

(90) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/1589 (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9).

(91) Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1).

(92) Komission asetus (EY) N:o 271/2008, annettu 30 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EY) N:o 794/2004 muuttamisesta (EUVL L 82, 25.3.2008, s. 1).

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 253

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	61. vuosikerta 9. lokakuuta 2018

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1495, annettu 8 päivänä lokakuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen malationi hyväksymisedellytysten osalta ( 1 )	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1496, annettu 8 päivänä lokakuuta 2018, eräiden vuonna 2017 neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti pidätettyjen määrien lisäämisestä vuoden 2018 kalastuskiintiöihin	5
	*	Komission asetus (EU) 2018/1497, annettu 8 päivänä lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse elintarvikeryhmästä 17 ja elintarvikelisäaineiden käytöstä ravintolisissä ( 1 )	36
		PÄÄTÖKSET
	*	Komission päätös (EU) 2018/1498, annettu 21 päivänä joulukuuta 2017, valtiontuesta ja toimenpiteistä SA.38613 (2016/C) (ex 2015/NN), jotka Italia on toteuttanut erityishallintomenettelyssä olevan (in Amministrazione Straordinaria) Ilva S.p.A:n hyväksi (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 8931) ( 1 )	45
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1499, annettu 8 päivänä lokakuuta 2018, pienten märehtijäin ruton leviämisen estämiseksi toteutettavista tietyistä suojatoimenpiteistä Bulgariassa annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/954 muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 6662) ( 1 )	76