16.7.2018

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/1

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/973,

annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018,

Pohjanmeren pohjakalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevan monivuotisen suunnitelman vahvistamisesta, purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa Pohjanmerellä koskevien yksityiskohtien erittelemisestä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 676/2007 ja (EY) N:o 1342/2008 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Joulukuun 10 päivänä 1982 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, jossa unioni on sopimuspuolena, määrätään luonnonvarojen säilyttämistä koskevista velvoitteista, mukaan lukien velvoite pitää hyödynnettävät kannat sellaisilla tasoilla, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto (MSY), tai palauttaa ne tällaisille tasoille.

(2)

New Yorkissa vuonna 2015 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksessa unioni ja sen jäsenvaltiot sitoutuivat vuoteen 2020 mennessä sääntelemään tehokkaasti pyyntiä, tekemään lopun liikakalastuksesta, laittomasta, ilmoittamattomasta ja sääntelemättömästä kalastuksesta sekä tuhoisista kalastuskäytännöistä ja panemaan täytäntöön tieteeseen perustuvia hoitosuunnitelmia kalakantojen elvyttämiseksi mahdollisimman nopeasti vähintään sellaisille tasoille, joilla voidaan saavuttaa näiden kantojen biologisten ominaisuuksien mukainen kestävä enimmäistuotto.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ’YKP’, säännöt unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. YKP:n olisi edistettävä meriympäristön suojelua, kaikkien kaupallisesti hyödynnettävien lajien kestävää hoitoa ja erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (4) 1 artiklan 1 kohdassa säädetään.

(4)	Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on muun muassa varmistaa, että kalastus ja vesiviljely ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä, soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja ottaa kalastuksenhoidossa käyttöön ekosysteemilähtöinen toimintatapa.

(5)	YKP:n tavoitteiden saavuttamiseksi olisi hyväksyttävä tarpeen mukaan erinäisiä säilyttämistoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi monivuotiset suunnitelmat, tekniset toimenpiteet ja kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen ja jakaminen, sekä niiden mahdollisia yhdistelmiä.

(6)

Monivuotisten suunnitelmien on määrä perustua asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan mukaisesti tieteellisiin, teknisiin ja taloudellisiin lausuntoihin. Näiden säännösten mukaisesti tässä asetuksessa vahvistettuun monivuotiseen suunnitelmaan, jäljempänä ’suunnitelma’, olisi sisällyttävä tavoitteita, määrällisiä tavoitteita selvine aikarajoineen, säilyttämisen viitearvoja, suojatoimenpiteitä ja teknisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on välttää ja vähentää tahattomia saaliita.

(7)

”Parhaita käytettävissä olevia tieteellisiä lausuntoja” olisi tulkittava siten, että niillä tarkoitetaan julkisesti saatavilla olevia tieteellisiä lausuntoja, joiden tukena on uusimpia tieteellisiä tietoja ja menetelmiä ja jotka on joko antanut tai arvioinut unionin tasolla tai kansainvälisellä tasolla tunnustettu riippumaton tieteellinen elin.

(8)

Komission olisi saatava suunnitelman soveltamisalaan kuuluvista kannoista parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot. Tätä varten se tekee yhteisymmärryspöytäkirjoja Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) kanssa. ICESin tieteellisten lausuntojen olisi perustuttava kyseiseen suunnitelmaan, ja niissä olisi erityisesti esitettävä FMSY-arvon vaihteluväli ja biomassan viitearvot eli MSY Btrigger -arvo ja Blim-arvo. Nämä arvot olisi ilmoitettava asianomaisia kantoja koskevissa lausunnoissa ja tarvittaessa myös muissa julkisesti saatavilla olevissa tieteellisissä lausunnoissa, esimerkiksi ICESin sekakalastuksesta antamissa lausunnoissa.

(9)

Neuvoston asetuksissa (EY) N:o 676/2007 (5) ja (EY) N:o 1342/2008 (6) vahvistetaan säännöt Pohjanmeren ja sen lähivesialueiden turska-, punakampela- ja merianturakantojen kestävälle hyödyntämiselle. Näitä ja muita pohjakalakantoja pyydetään sekakalastuksessa. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa yksi monivuotinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon tällaiset tekniset vuorovaikutussuhteet.

(10)

Lisäksi tällaista monivuotista suunnitelmaa olisi sovellettava pohjakalakantoihin ja niiden kalastukseen Pohjanmerellä. Pohjakalakannoilla tarkoitetaan niitä turskakaloja, kampelakaloja ja rustokaloja, keisarihummereita (Nephrops norvegicus) ja pohjankatkarapuja (Pandalus borealis), jotka elävät vesialueen pohjalla tai lähellä pohjaa.

(11)

Joitakin pohjakalakantoja hyödynnetään sekä Pohjanmerellä että sen lähivesialueilla. Sen vuoksi pääasiassa Pohjanmerellä hyödynnettäviä kantoja koskeviin tavoitteisiin ja suojatoimenpiteisiin liittyvien suunnitelman säännösten soveltamisalaa olisi laajennettava siten, että se kattaa myös kyseiset Pohjanmeren ulkopuoliset alueet. Lisäksi Pohjanmeressä esiintyvien mutta pääasiassa Pohjanmeren ulkopuolella hyödynnettävien kalakantojen osalta on tarpeen vahvistaa tavoitteet ja suojatoimenpiteet monivuotisissa suunnitelmissa Pohjanmeren ulkopuolisille alueille, joilla näitä kantoja pääasiassa hyödynnetään, ja laajentaa näiden monivuotisten suunnitelmien soveltamisalaa niin, että ne kattavat myös Pohjanmeren.

(12)

Suunnitelman maantieteellisen soveltamisalan olisi perustuttava viimeisimmissä ICESin kalakannoista laatimissa tieteellisissä lausunnoissa esitettyyn kantojen maantieteelliseen jakautumiseen. Suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista saatetaan joutua muuttamaan joko tieteellisen tiedon parantuessa tai kantojen liikkuessa. Komissiolle olisi sen vuoksi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla tarkistetaan suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista, jos ICESin antamien tieteellisten lausuntojen mukaan asianomaisten kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos.

(13)

Jos myös kolmannet maat hyödyntävät yhteisesti tärkeitä kantoja, unionin olisi pyrittävä varmistamaan kyseisten kolmansien maiden kanssa, että näitä kantoja hoidetaan kestävällä tavalla, joka on yhdenmukainen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 tavoitteiden ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdassa säädetyn tavoitteen sekä tämän asetuksen tavoitteiden kanssa. Jos muodolliseen yhteisymmärrykseen ei päästä, unionin olisi pyrittävä kaikin tavoin saamaan aikaan yhteisiä järjestelyjä tällaisten kantojen kalastusta varten, jotta kestävä hoito olisi mahdollista, ja edistämään siten unionin toimijoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

(14)

Suunnitelman avulla olisi edistettävä YKP:n tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti kohdekantojen kestävän enimmäistuoton saavuttamista ja ylläpitämistä, purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa pyyntirajoitusten alaisten pohjakalakantojen osalta, kalastustoiminnasta riippuvaisten tahojen kohtuullisen elintason turvaamista ottaen huomioon rannikkokalastus ja sosioekonomiset näkökohdat sekä kalastuksenhoidon ekosysteemilähtöisen lähestymistavan täytäntöönpanoa. Suunnitelmassa olisi myös eriteltävä yksityiskohdat purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön Pohjanmereen kuuluvilla unionin vesillä kaikkien niiden lajien kantojen osalta, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaisesti.

(15)	Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että kalastusmahdollisuudet määritellään sen 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja monivuotisissa suunnitelmissa vahvistettuja määrällisiä tavoitteita, aikarajoja ja marginaaleja noudattaen.

(16)

On aiheellista vahvistaa kalastuskuolevuustavoite (F), joka vastaa kestävän enimmäistuoton (MSY) saavuttamisen ja ylläpitämisen tavoitetta, niiden arvojen vaihteluväleinä, jotka mahdollistavat kestävän enimmäistuoton (FMSY) saavuttamisen. Nämä parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvat vaihteluvälit ovat tarpeen, jotta voidaan joustavasti mukautua tieteellisten lausuntojen kehitykseen, edistää purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa ja ottaa huomioon sekakalastuksen ominaispiirteet. ICESin olisi laskettava ja ilmoitettava FMSY-arvon vaihteluvälit erityisesti määräaikaisissa saaliita koskevissa lausunnoissaan. Suunnitelman perusteella ne johdetaan niin, että niistä aiheutuu pitkän aikavälin tuottoon enintään viiden prosentin vähennys kestävään enimmäistuottoon verrattuna, kuten todetaan ICESin vastauksessa EU:n pyyntöön ICESille FMSY-arvon vaihteluvälien ilmoittamiseksi valittujen Pohjanmeren ja Itämeren kantojen osalta. Vaihteluvälin yläraja on asetettu niin, että todennäköisyys kannan alenemisesta Blim-arvoa pienemmäksi on enintään viisi prosenttia. Tämä yläraja noudattaa myös ICESin ns. neuvontasääntöä, jonka mukaan kutukannan biomassan tai runsauden ollessa heikko F on määrä laskea arvoon, joka ei ylitä ylärajaa, joka on yhtä suuri kuin FMSY-pistearvo kerrottuna kutukannan biomassalla tai runsaudella saalisrajoituksen (TAC) alaisena vuonna jaettuna MSY Btrigger -arvolla. ICES käyttää kyseisiä seikkoja ja tätä neuvontasääntöä kalastuskuolevuudesta ja saalisvaihtoehdoista antamissaan tieteellisissä lausunnoissa.

(17)

Kalastusmahdollisuuksien määrittelemiseksi FMSY-arvon vaihteluvälille olisi vahvistettava yläraja normaalikäyttöä varten ja, jos kyseisen kannan tilan katsotaan olevan hyvä, yläraja tiettyjä tapauksia varten. Kalastusmahdollisuudet olisi voitava vahvistaa ylärajaan vain, jos se on tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekakalastuksessa tai jos se on tarpeen lajien sisäisen tai niiden välisen vuorovaikutuksen kannalle aiheuttaman haitan välttämiseksi taikka kalastusmahdollisuuksissa esiintyvien vuotuisten vaihtelujen rajoittamiseksi.

(18)	Niiden kantojen osalta, joille kestävän enimmäistuoton tavoitteet ovat saatavilla, ja suojatoimenpiteiden soveltamista varten on tarpeen vahvistaa säilyttämisen viitearvot, jotka ilmaistaan kalakantojen osalta kutukannan biomassan trigger-tasoina ja keisarihummerin osalta runsauden trigger-tasoina.

(19)

Olisi säädettävä asianmukaisista suojatoimenpiteistä siltä varalta, että kannan koko laskee kyseisiä tasoja pienemmäksi. Suojatoimenpiteisiin olisi sisällyttävä kalastusmahdollisuuksien vähentäminen sekä erityisiä säilyttämistoimenpiteitä, kun korjaavat toimenpiteet ovat tieteellisten lausuntojen mukaan tarpeen. Kyseisiä toimenpiteitä olisi täydennettävä kaikilla muilla asianmukaisilla toimenpiteillä, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 artiklan mukaisilla komission toimenpiteillä tai kyseisen asetuksen 13 artiklan mukaisilla jäsenvaltioiden toimenpiteillä.

(20)

Keisarihummeria ICES-alueella 2a ja ICES-suuralueella 4 koskevat TACit olisi voitava vahvistaa kutakin toiminnallista yksikköä varten määritettyjen pyyntirajoitusten ja kyseisen TAC-alueen toiminnallisten yksiköiden ulkopuolisten tilastoruutujen summaksi. Tämän ei kuitenkaan olisi suljettava pois toimenpiteitä tiettyjen toiminnallisten yksiköiden suojelemiseksi.

(21)

Kun neuvosto ottaa huomioon virkistyskalastuksen huomattavan vaikutuksen tietyn kannan kalastusmahdollisuuksia vahvistaessaan, sen olisi voitava asettaa kaupallisille saaliille TACit, joissa otetaan huomioon virkistyskalastuksen määrä, ja/tai hyväksyä muita toimenpiteitä, joilla rajoitetaan virkistyskalastusta, kuten saalisrajat ja rauhoitusajat.

(22)	Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen noudattamiseksi suunnitelmassa olisi säädettävä ylimääräisistä hoitotoimenpiteistä, jotka olisi määritettävä tarkemmin kyseisen asetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(23)

Jotta vältetään kalastustoiminnan vahingollinen siirtyminen, joka voisi vaikuttaa kielteisesti turskakantojen tilaan, on aiheellista säilyttää kalastuslupajärjestelmä, joka liittyy kalastusalusten konetehon kokonaiskapasiteetin rajoittamiseen ICES-alueella 7d, kuten aiemmin on säädetty asetuksessa (EY) N:o 1342/2008.

(24)	Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, yhteisten suositusten toimittamiselle olisi vahvistettava määräaika asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti.

(25)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti olisi vahvistettava säännökset, joiden nojalla komissio voi viimeistään 6 päivänä elokuuta 2023 ja sen jälkeen viiden vuoden välein arvioida tämän asetuksen asianmukaista ja tosiasiallista soveltamista tieteellisten lausuntojen perusteella. Tämä ajanjakso mahdollistaa purkamisvelvoitteen täysimääräisen täytäntöönpanon ja alueellistettujen toimenpiteiden hyväksymisen, täytäntöönpanon ja vaikutusten näkymisen kannoissa ja kalastuksessa. Se on myös tieteellisten elinten vaatima vähimmäisjakso.

(26)

Teknisen ja tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi oikea-aikaisesti ja oikeasuhteisesti sekä eräiden toimenpiteiden joustavuuden varmistamiseksi ja kehittymisen sallimiseksi komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen täydentämistä mukautusten, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kalakantoja niiden maantieteellisen jakautumisen muutoksen johdosta, korjaavien toimenpiteiden ja purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (7) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(27)	Oikeusvarmuuden takaamiseksi on aiheellista selventää, että suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksyttyjä väliaikaista lopettamista koskevia toimenpiteitä voidaan pitää tukikelpoisina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 (8) nojalla.

(28)	Asetukset (EY) N:o 676/2007 ja (EY) N:o 1342/2008 olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan monivuotinen suunnitelma, jäljempänä ’suunnitelma’, seuraaville pohjakalakannoille Pohjanmereen kuuluvilla unionin vesillä (ICES-alueet 2a ja 3a ja ICES-suuralue 4), kyseisiä kantoja hyödyntävä kalastus mukaan lukien, ja, jos kyseiset kannat ulottuvat Pohjanmeren ulkopuolisille alueille, sen lähivesialueilla:

a)	turska (Gadus morhua) suuralueella 4 (Pohjanmeri) ja alueilla 7d (itäisen Englannin kanaali) ja 3a.20 (Skagerrak);

b)	kolja (Melanogrammus aeglefinus) suuralueella 4 (Pohjanmeri) ja alueilla 6a (Skotlannin läntiset vesialueet) ja 3a.20 (Skagerrak);

c)	punakampela (Pleuronectes platessa) suuralueella 4 (Pohjanmeri) ja alueella 3a.20 (Skagerrak);

d)	seiti (Pollachius virens) suuralueilla 4 (Pohjanmeri) ja 6 (Rockall ja Skotlannin läntiset vesialueet) ja alueella 3a (Skagerrak ja Kattegat);

e)	meriantura (Solea solea) suuralueella 4 (Pohjanmeri);

f)	meriantura (Solea solea) alueella 3a (Skagerrak ja Kattegat) ja osa-alueilla 22–24 (Itämeren länsiosa);

g)	valkoturska (Merlangius merlangus) suuralueella 4 (Pohjanmeri) ja alueella 7d (itäisen Englannin kanaali);

h)	merikrotti (Lophius piscatorius) alueella 3a (Skagerrak ja Kattegat) ja suuralueilla 4 (Pohjanmeri) ja 6 (Rockall ja Skotlannin läntiset vesialueet);

i)	pohjankatkarapu (Pandalus borealis) alueilla 4a itäinen (pohjoinen Pohjanmeri, Norjan hauta) ja 3a.20 (Skagerrak);

j)	keisarihummeri (Nephrops norvegicus) alueella 3a (toiminnalliset yksiköt 3–4);

k)

keisarihummeri suuralueella 4 (Pohjanmeri) toiminnallisen yksikön mukaan seuraavasti: — keisarihummeri Botney Gutin ja Silver Pitin alueella (toiminnallinen yksikkö 5); — keisarihummeri Farn Deepsin alueella (toiminnallinen yksikkö 6); — keisarihummeri Fladen Groundin alueella (toiminnallinen yksikkö 7); — keisarihummeri Firth of Forthin alueella (toiminnallinen yksikkö 8); — keisarihummeri Moray Firthin alueella (toiminnallinen yksikkö 9); — keisarihummeri Noupin alueella (toiminnallinen yksikkö 10); — keisarihummeri Norjan haudan alueella (toiminnallinen yksikkö 32); — keisarihummeri Horn's Reefin alueella (toiminnallinen yksikkö 33); — keisarihummeri Devil's Holen alueella (toiminnallinen yksikkö 34).

Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa lueteltujen kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos, komissio voi antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta mukauttamalla tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa lueteltuja alueita kyseisen muutoksen huomioon ottamiseksi. Tällaisilla mukautuksilla ei laajenneta kantojen alueita unionin vesiin kuuluvien suuralueiden 2–7 ulkopuolelle.

2.   Jos komissio katsoo tieteellisten lausuntojen perusteella, että 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa esitettyä kantojen luetteloa olisi muutettava, komissio voi tehdä ehdotuksen kyseisen luettelon muuttamiseksi.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin lähivesialueisiin sovelletaan ainoastaan 4 ja 6 artiklaa ja 7 artiklan mukaisia kalastusmahdollisuuksiin liittyviä toimenpiteitä.

4.   Tätä asetusta sovelletaan myös Pohjanmerellä pyydettyihin sivusaaliisiin, joita saadaan kalastettaessa 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa lueteltuja kantoja. Jos kuitenkin näitä kantoja koskevista FMSY-arvon vaihteluväleistä ja biomassaan liittyvistä suojatoimenpiteistä on säädetty muissa unionin säädöksissä, joissa vahvistetaan monivuotisia suunnitelmia, sovelletaan kyseisiä vaihteluvälejä ja suojatoimenpiteitä.

5.   Tässä asetuksessa eritellään myös yksityiskohdat purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön Pohjanmereen kuuluvilla unionin vesillä kaikkien niiden lajien kantojen osalta, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaisesti.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 (9) 3 artiklassa, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (10) 4 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

1)

’FMSY-arvon vaihteluvälillä’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa ja erityisesti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellisissä lausunnoissa esitettyä arvojen vaihteluväliä, jonka sisällä kaikki kalastuskuolevuustasot johtavat kestävään enimmäistuottoon (MSY) pitkällä aikavälillä kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja nykyisissä keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi asianomaisen kannan lisääntymisprosessiin. Vaihteluväli johdetaan niin, että siitä aiheutuu pitkän aikavälin tuottoon enintään viiden prosentin vähennys kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Sen yläraja asetetaan niin, että todennäköisyys kannan alenemisesta kutukannan biomassan rajaviitearvoa (Blim) pienemmäksi on enintään viisi prosenttia;

2)	’MSY Flower -arvolla’ tarkoitetaan FMSY-arvon vaihteluvälin alinta arvoa;

3)	’MSY Fupper -arvolla’ tarkoitetaan FMSY-arvon vaihteluvälin ylintä arvoa;

4)	’FMSY-pistearvolla’ tarkoitetaan sitä kalastuskuolevuusarvoa, jonka kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja nykyisten keskimääräisten ympäristöolosuhteiden mukaan arvioidaan tuottavan pitkän aikavälin kestävän enimmäistuoton;

5)	’FMSY-arvon ala-arvoilla’ tarkoitetaan vaihteluväliä, joka sisältää arvot alkaen MSY Flower -arvosta aina FMSY -pistearvoon saakka;

6)	’FMSY-arvon yläarvoilla’ tarkoitetaan vaihteluväliä, joka sisältää arvot alkaen FMSY -pistearvosta aina MSY Fupper -arvoon saakka;

7)	’Blim-arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa ja erityisesti ICESin tieteellisissä lausunnoissa esitettyä kutukannan biomassan rajaviitearvoa, jonka alittuessa lisääntymiskyky saattaa alentua;

8)

’MSY Btrigger -arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa ja erityisesti ICESin tieteellisissä lausunnoissa esitettyä kutukannan biomassan ja keisarihummerikantojen tapauksessa runsauden viitearvoa, jonka alittuessa olisi suoritettava erityisiä ja asianmukaisia hoitotoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyödyntämisasteet yhdistettyinä luontaisiin vaihteluihin johtavat kantojen elpymiseen sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto pitkällä aikavälillä.

II LUKU

PÄÄMÄÄRÄT

3 artikla

Päämäärät

1.   Suunnitelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa lueteltujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista, erityisesti soveltamalla ennalta varautuvaa lähestymistapaa kalastuksenhoitoon, ja sillä pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja pidetään tällaisilla tasoilla.

2.   Suunnitelmalla edistetään saaliiden poisheittämisen lopettamista välttämällä ja vähentämällä mahdollisimman pitkälti tahattomia saaliita sekä edistetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa säädetyn purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien saalisrajoitusten alaisten lajien osalta.

3.   Suunnitelmassa otetaan käyttöön ekosysteemilähtöinen lähestymistapa kalastuksenhoitoon sen varmistamiseksi, että kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin voidaan minimoida. Se on johdonmukainen unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn, ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen kanssa.

4.   Suunnitelmalla pyritään erityisesti

a)	varmistamaan, että direktiivin 2008/56/EY liitteessä I olevassa kuvaajassa 3 kuvatut olosuhteet toteutuvat; ja

b)	edistämään muiden kyseisen direktiivin 2008/56/EY liitteessä I esitettyjen asiaankuuluvien kuvaajien toteutumista suhteessa siihen, missä määrin kalastus vaikuttaa niiden toteutumiseen.

5.   Suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettava parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen mukaisesti. Jos tiedot ovat riittämättömiä, on pyrittävä asiaankuuluvien kantojen vastaavaan säilyttämisasteeseen.

III LUKU

TAVOITTEET

4 artikla

Tavoitteet

1.   Edellä 2 artiklassa määritettyjä FMSY-arvon vaihteluvälejä noudattava kalastuskuolevuuden tavoite on saavutettava mahdollisimman pian ja asteittain viimeistään vuonna 2020 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen kantojen osalta ja pidettävä sen jälkeen FMSY-arvon vaihteluväleissä tämän artiklan mukaisesti.

2.   Suunnitelmaan perustuvat FMSY-arvon vaihteluvälit pyydetään ICESiltä.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti silloin, kun neuvosto määrittelee kannalle kalastusmahdollisuudet, se vahvistaa ne sillä hetkellä asianomaisen kannan osalta käytettävissä olevia FMSY-arvon ala-arvoja noudattaen.

4.   Sen estämättä, mitä 1 ja 3 kohdassa säädetään, kalastusmahdollisuudet kannalle voidaan määritellä FMSY-arvon vaihteluvälejä alemmille tasoille.

5.   Sen estämättä, mitä 3 ja 4 kohdassa säädetään, kalastusmahdollisuudet kannalle voidaan määritellä sillä hetkellä asianomaisen kannan osalta käytettävissä olevia FMSY-arvon yläarvoja noudattaen edellyttäen, että 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kannan tila on MSY Btrigger -arvoa parempi:

a)	jos se on tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen 3 artiklassa säädettyjen päämäärien saavuttamiseksi sekakalastuksessa;

b)	jos se on tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen lajien sisäisen tai niiden välisen vuorovaikutuksen kannalle aiheuttaman vakavan haitan välttämiseksi; tai

c)	kalastusmahdollisuuksissa peräkkäisinä vuosina esiintyvien vaihtelujen rajoittamiseksi enintään 20 prosenttiin.

6.   Kalastusmahdollisuudet on joka tapauksessa määriteltävä siten, että varmistetaan, että todennäköisyys kutukannan biomassan vähentymiseen alle Blim-arvon on alle viisi prosenttia.

5 artikla

Sivusaaliskantojen hoito

1.   Hoitotoimenpiteet, kalastusmahdollisuudet tarvittaessa mukaan lukien, 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille kannoille on vahvistettava ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot, ja niiden on oltava 3 artiklassa säädettyjen päämäärien mukaisia.

2.   Kun riittäviä tieteellisiä tietoja ei ole käytettävissä, kyseisten kantojen hoidossa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa määriteltyä kalastuksenhoidon ennalta varautuvaa lähestymistapaa.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kantojen sekakalastuksen hoidossa on otettava huomioon, että on vaikeaa kalastaa kaikkia kantoja samanaikaisesti kestävää enimmäistuottoa noudattaen, etenkin tilanteissa, joissa tämä johtaa kalastuskauden päättämiseen ennenaikaisesti.

IV LUKU

SUOJATOIMENPITEET

6 artikla

Säilyttämisen viitearvot

ICESiltä pyydetään suunnitelman perusteella 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kantojen täyden lisääntymiskyvyn turvaamiseksi sovellettavat seuraavat säilyttämisen viitearvot:

a)	MSY Btrigger -arvo 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kannoille;

b)	Blim-arvo 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kannoille.

7 artikla

Suojatoimenpiteet

1.   Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että jonkin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kannan kutukannan biomassa ja keisarihummerikantojen tapauksessa runsaus ovat kyseisenä vuonna MSY Btrigger-arvoa pienempiä, on toteutettava kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseessä oleva kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Erityisesti 4 artiklan 3 ja 5 kohdasta poiketen kalastusmahdollisuudet on vahvistettava tasolle, joka vastaa kalastuskuolevuutta, joka on FMSY-arvon yläarvoja alempana, kun otetaan huomioon biomassan vähentyminen.

2.   Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että jonkin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kannan kutukannan biomassa ja keisarihummerikantojen tapauksessa runsaus ovat Blim-arvoa pienempiä, on toteutettava korjaavia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että asianomainen kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Näihin korjaaviin toimenpiteisiin voivat kuulua 4 artiklan 3 ja 5 kohdasta poiketen erityisesti kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen asianomaisen kannan tai toiminnallisen yksikön osalta sekä kalastusmahdollisuuksien asianmukainen vähentäminen.

3.   Tässä artiklassa tarkoitettuihin korjaaviin toimenpiteisiin voivat kuulua

a)	asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 ja 13 artiklan mukaiset kiireelliset toimenpiteet;

b)	tämän asetuksen 8 ja 9 artiklan mukaiset toimenpiteet.

4.   Tässä artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä valittaessa on otettava huomioon sen tilanteen luonne, vakavuus, kesto ja toistuvuus, jossa kutukannan biomassa ja keisarihummerikantojen tapauksessa runsaus ovat 6 artiklassa tarkoitettuja tasoja pienempiä.

8 artikla

Erityiset säilyttämistoimenpiteet

Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että korjaavat toimenpiteet ovat tarpeen jonkin tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun pohjakalakannan säilyttämiseksi tai jos jonkin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kannan kutukannan biomassa ja keisarihummerikantojen tapauksessa runsaus ovat kyseisenä vuonna MSY Btrigger -arvoa pienempiä, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 16 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti. Näillä delegoiduilla säädöksillä voidaan täydentää tätä asetusta vahvistamalla seuraavia seikkoja koskevat säännöt:

a)	pyydysten ominaisuudet, erityisesti silmäkoko, koukkukoko, pyydysten rakentaminen, langan paksuus, pyydyksen koko tai valikoivien laitteiden käyttö, valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi;

b)	pyydysten käyttö, erityisesti vedessäoloaika ja käyttösyvyys, valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi;

c)	kalastuksen kieltäminen tai rajoittaminen tietyillä alueilla kutevien kalojen ja nuorten kalojen, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen tai muiden kalalajien kuin kohdelajien suojelemiseksi;

d)	kalastuksen tai tiettyjen pyydystyyppien käytön kieltäminen tai rajoittaminen tiettyinä aikoina kutevien kalojen, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen tai muiden kalalajien kuin kohdelajien suojelemiseksi;

e)	säilyttämisen vähimmäisviitekoot nuorten meren eliöiden suojelun varmistamiseksi;

f)	muut valikoivuuteen liittyvät ominaisuudet.

V LUKU

TEKNISET TOIMENPITEET

9 artikla

Tekniset toimenpiteet

1.   Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 16 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta seuraavien teknisten toimenpiteiden osalta:

a)	pyydysten ominaisuuksien eritelmät ja pyydysten käyttöä koskevat säännöt valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;

b)	pyydysten muutosten tai lisälaitteiden eritelmät valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;

c)

tiettyjen pyydysten käytön ja kalastustoiminnan rajoittaminen tai kieltäminen tietyillä alueilla tai tiettyinä aikoina kutevien kalojen, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen tai muiden kalalajien kuin kohdelajien suojelemiseksi taikka ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi; ja

d)	säilyttämisen vähimmäisviitekokojen vahvistaminen kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen osalta nuorten meren eliöiden suojelun varmistamiseksi.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä edistetään 3 artiklassa säädettyjen päämäärien saavuttamista.

VI LUKU

KALASTUSMAHDOLLISUUDET

10 artikla

Kalastusmahdollisuudet

1.   Jakaessaan käytettävissään olevia kalastusmahdollisuuksia asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on otettava huomioon sekakalastukseen osallistuvien alusten todennäköinen saaliskoostumus.

2.   Jäsenvaltiot voivat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti vaihtaa keskenään kaikki niille jaetut kalastusmahdollisuudet tai osan niistä ilmoitettuaan asiasta komissiolle.

3.   Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 7 artiklassa säädetään, keisarihummerikantojen TAC voi ICES-alueilla 2a ja 4 olla toiminnallisten yksiköiden pyyntirajoitusten ja toiminnallisten yksiköiden ulkopuolisten tilastoruutujen summa.

4.   Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että virkistyskalastuksella on merkittävä vaikutus tietyn kannan kalastuskuolevuuteen, neuvosto ottaa ne kalastusmahdollisuuksia vahvistaessaan huomioon ja voi rajoittaa virkistyskalastusta, jotta vältetään kalastuskuolevuuden kokonaistavoitteen ylittäminen.

VII LUKU

PURKAMISVELVOITTEESEEN LIITTYVÄT SÄÄNNÖKSET

11 artikla

Purkamisvelvoitteeseen liittyvät säännökset Pohjanmereen kuuluvilla unionin vesillä

Kaikkien niiden Pohjanmeren lajien kantojen osalta, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti, siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 16 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta erittelemällä kyseistä velvoitetta koskevat yksityiskohdat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan a–e alakohdan mukaisesti.

VIII LUKU

VESIALUEILLE PÄÄSY JA LUONNONVAROJEN KÄYTTÖOIKEUS

12 artikla

Kalastusluvat ja kapasiteetin ylärajat

1.   Kunkin jäsenvaltion on myönnettävä kalastusluvat jokaisen tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ICES-alueen osalta asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukaisesti niille lippunsa alla purjehtiville aluksille, jotka harjoittavat kalastustoimintaa kyseisellä alueella. Näissä kalastusluvissa jäsenvaltiot voivat myös rajoittaa tällaisten tiettyä pyydystä käyttävien alusten kokonaiskapasiteettia kilowatteina (kW) ilmaistuna.

2.   Rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 liitteessä II asetettujen kapasiteetin ylärajojen soveltamista itäisen Englannin kanaalin (ICES-alue 7d) turskan osalta tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti kalastusluvan saaneiden alusten kokonaiskapasiteetti kilowatteina ilmaistuna ei saa ylittää niiden alusten enimmäiskapasiteettia, jotka olivat toiminnassa vuosina 2006 tai 2007 kyseisellä ICES-alueella ja käyttivät jotakin seuraavista pyydyksistä:

a)	pohjatroolit ja nuotat (OTB, OTT, PTB, SDN, SSC, SPR), joiden silmäkoko on i) vähintään 100 mm; ii) vähintään 70 mm ja alle 100 mm; iii) vähintään 16 mm ja alle 32 mm;

b)	puomitroolit (TBB), joiden silmäkoko on i) vähintään 120 mm; ii) vähintään 80 mm ja alle 120 mm;

c)	verkot, pussiverkot (GN);

d)	riimuverkot (GT);

e)	pitkätsiimat (LL).

3.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo aluksista, joilla on 1 kohdan mukainen kalastuslupa, ylläpidettävä luetteloa ja asetettava se komission ja muiden jäsenvaltioiden saataville virallisella verkkosivustollaan.

IX LUKU

YHTEISESTI TÄRKEIDEN KANTOJEN HOITO

13 artikla

Unionin ja kolmansien maiden yhteisesti tärkeiden kantojen hoitoa koskevat periaatteet ja tavoitteet

1.   Jos myös kolmannet maat hyödyntävät yhteisesti tärkeitä kantoja, unioni pyrkii varmistamaan kyseisten kolmansien maiden kanssa, että näitä kantoja hoidetaan kestävällä tavalla, joka on yhdenmukainen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 tavoitteiden ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdassa säädetyn tavoitteen sekä tämän asetuksen tavoitteiden kanssa. Jos muodolliseen yhteisymmärrykseen ei päästä, unioni pyrkii kaikin tavoin saamaan aikaan yhteisiä järjestelyjä tällaisten kantojen kalastusta varten, jotta kestävä hoito olisi mahdollista, ja edistämään siten unionin toimijoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

2.   Kolmansien maiden kanssa harjoitettavan kantojen yhteisen hoidon yhteydessä unioni voi vaihtaa kalastusmahdollisuuksia kolmansien maiden kanssa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

X LUKU

ALUEELLISTAMINEN

14 artikla

Alueellinen yhteistyö

1.   Tämän asetuksen 8, 9 ja 11 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1–6 kohtaa.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, voivat toimittaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisiä suosituksia ensimmäisen kerran 6 päivänä elokuuta 2019 ja sen jälkeen 12 kuukauden kuluttua suunnitelman kunkin arvioinnin esittämisestä tämän asetuksen 15 artiklan mukaisesti. Asianomaiset jäsenvaltiot voivat myös toimittaa tällaisia suosituksia, kun ne katsovat sen tarpeelliseksi, erityisesti tapauksissa, joissa jonkin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kannan tilanteessa tapahtuu äkillinen muutos. Yhteiset suositukset tiettyä kalenterivuotta koskevista toimenpiteistä on toimitettava viimeistään sitä edeltävän vuoden 1 päivänä heinäkuuta.

3.   Tämän asetuksen 8, 9 ja 11 artiklassa annetut valtuudet eivät rajoita komissiolle muiden unionin oikeuden määräysten ja säännösten, asetuksen (EU) N:o 1380/2013 säännökset mukaan lukien, nojalla annettujen valtuuksien soveltamista.

XI LUKU

SEURANTA

15 artikla

Suunnitelman arviointi

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 6 päivänä elokuuta 2023 ja sen jälkeen viiden vuoden välein kertomuksen suunnitelman tuloksista ja vaikutuksista tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin kantoihin ja niitä hyödyntävään kalastukseen, erityisesti 3 artiklassa säädettyjen päämäärien saavuttamisen osalta.

XII LUKU

MENETTELYSÄÄNNÖKSET

16 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 5 päivästä elokuuta 2018 viiden vuoden ajaksi 1 artiklan 1 kohdassa sekä 8, 9 ja 11 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 1 kohdassa sekä 8, 9 ja 11 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 1 artiklan 1 kohdan sekä 8, 9 ja 11 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

XIII LUKU

EUROOPAN MERI- JA KALATALOUSRAHASTON TUKI

17 artikla

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuki

Suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksytyt väliaikaista lopettamista koskevat toimenpiteet katsotaan kalastustoiminnan väliaikaiseksi lopettamiseksi asetuksen (EU) N:o 508/2014 33 artiklan 1 kohdan a ja c alakohtaa sovellettaessa.

XIV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan asetukset (EY) N:o 676/2007 ja (EY) N:o 1342/2008.

2.   Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL C 75, 10.3.2017, s. 109.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 29. toukokuuta 2018 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 18. kesäkuuta 2018.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 676/2007, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2007, punakampela- ja meriantura(kielikampela)kantoja hyödyntävää kalastusta koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta Pohjanmerellä (EUVL L 157, 19.6.2007, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1342/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, turskakantoja ja turskakantoja hyödyntävää kalastustoimintaa koskevan pitkän aikavälin suunnitelman vahvistamisesta ja asetuksen (EY) N:o 423/2004 kumoamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 20).

(7)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).

(9)  Neuvoston asetus (EY) N:o 850/98, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1998, kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla (EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1).

(10)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

---

---

---

16.7.2018

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/14

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/974,

annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018,

sisävesiväylien/sisävesiliikenteen tavarakuljetusten tilastoista

(kodifikaatio)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1365/2006 (2) on muutettu useita kertoja huomattavilta osin (3). Sen vuoksi mainittu asetus olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)	Sisävesiväylät ovat tärkeä osa unionin liikenneverkkoja, ja sisävesiliikenteen edistäminen on yksi yhteisen liikennepolitiikan tavoitteista sekä taloudellisen tehokkuuden ja energiankulutuksen supistamisen että liikenteen ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta.

(3)	Komissio tarvitsee tilastotietoja sisävesiväylien tavarakuljetuksista, jotta se voi seurata ja kehittää yhteistä liikennepolitiikkaa sekä aluepolitiikan ja Euroopan laajuisten verkkojen liikenneosuutta.

(4)	Kaikista liikennemuodoista olisi kerättävä Euroopan tilastotiedot yhteisten käsitteiden ja standardien mukaisesti, ja olisi pyrittävä mahdollisimman hyvään eri liikennemuotojen vertailtavuuteen.

(5)	Sisävesiväylien/sisävesiliikenteen kuljetuksia ei ole kaikissa jäsenvaltioissa, ja näin ollen tämän asetuksen vaikutus rajoittuu niihin jäsenvaltioihin, joissa kyseinen kuljetusmuoto on olemassa.

(6)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009 (4) on viitekehys tämän asetuksen säännöksille.

(7)

Komissiolle olisi talouden ja tekniikan kehityksen sekä kansainvälisellä tasolla hyväksyttyjen määritelmien muutosten huomioon ottamiseksi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, siltä osin kuin kyse on tämän asetuksen muuttamisesta siten, että sisävesiliikenteen tilastojen kattavuutta koskeva kynnysarvo nostetaan yli miljoonaan tonniin, määritelmiä mukautetaan tai uusia määritelmiä vahvistetaan, ja lisäksi tämän asetuksen liitteitä mukautetaan, jotta otetaan huomioon koodeja ja luokitusta koskevat muutokset kansainvälisellä tasolla tai asiaa koskevissa unionin säädöksissä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (5) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(8)	Komission olisi varmistettava, ettei näistä delegoiduista säädöksistä aiheudu merkittävää lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille.

(9)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jonka perusteella se voi vahvistaa sekä järjestelyt tietojen toimittamiseksi, mukaan lukien tiedonsiirtoa koskevat standardit, että järjestelyt, joiden mukaisesti komissio (Eurostat) levittää tuloksia, ja jonka perusteella se voi kehittää ja julkaista menetelmävaatimuksia ja kriteerejä, joilla varmistetaan tuotettujen tietojen laatu. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti.

(10)

On tarpeen, että komissio järjestää pilottitutkimuksia sisävesiväylien henkilöliikennettä, rajat ylittävät kuljetuspalvelut mukaan lukien, koskevien tilastotietojen saatavuudesta. Unionin olisi osallistuttava näiden pilottitutkimusten toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tällaisen osallistumisen olisi tapahduttava asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklassa tarkoitetuille kansallisille tilastolaitoksille ja muille kansallisille viranomaisille myönnettävinä avustuksina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7) mukaisesti.

(11)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on yhdenmukaisten tietojen tuottamiseen tarvittavien yhteisten tilastostandardien luominen, vaan se voidaan kyseisen luomisen laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Aihe

Tällä asetuksella vahvistetaan yhteiset säännöt sisävesiliikennettä koskevien Euroopan tilastojen laatimista varten.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) tiedot, jotka koskevat sisävesiliikennettä niiden kansallisella alueella.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, jos niiden sisävesiliikenteen tavarakuljetusten kokonaismäärä kansallisina, kansainvälisinä tai kauttakuljetuksina ylittää miljoona tonnia vuodessa.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden, joiden sisävesiväylillä ei ole kansainvälisiä kuljetuksia tai kauttakuljetuksia mutta joiden kansallisten tavarakuljetusten kokonaismäärä sisävesiliikenteessä ylittää miljoona tonnia vuodessa, on toimitettava ainoastaan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4.   Tätä asetusta ei sovelleta:

a)	tavaroiden kuljetuksiin aluksilla, joiden kantavuus on vähemmän kuin 50 tonnia;

b)	aluksiin, joita käytetään pääasiassa matkustajien kuljetukseen;

c)	aluksiin, joita käytetään losseina;

d)	aluksiin, joita satamaviranomaiset ja julkiset viranomaiset käyttävät yksinomaan muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin;

e)	aluksiin, joita käytetään yksinomaan säiliöinä tai varastoina;

f)	aluksiin, joita ei käytetä tavaroiden kuljetukseen, kuten kalastusaluksiin, ruoppaajiin, uiviin työpajoihin, asuntoveneisiin ja huviveneisiin.

5.   Siirretään komissiolle valta antaa 10 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän artiklan 2 kohdan muuttamista siinä tarkoitetun sisävesiliikenteen tilastojen kattavuutta koskevan kynnysarvon nostamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon talouden ja tekniikan kehitys.

Käyttäessään tätä valtaansa komissio varmistaa, ettei delegoiduista säädöksistä aiheudu huomattavaa lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille. Lisäksi komissio perustelee asianmukaisesti tilastolliset toimet, joista näissä delegoiduissa säädöksissä säädetään, hyödyntäen tarvittaessa kustannustehokkuusanalyysia, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 223/2009 14 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu arviointi vastaajille aiheutuvasta rasitteesta ja tuottamisen kustannuksista.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa käytetään seuraavia määritelmiä:

a)	’Purjehduskelpoisella sisävesiväylällä’ tarkoitetaan vesiväylää, joka ei ole osa merta ja jonka luonnolliset tai rakennetut ominaisuudet tekevät sen sopivaksi liikennöimiseen pääasiassa sisävesialuksilla;

b)	’Sisävesialuksella’ tarkoitetaan tavaraliikenteeseen tai julkiseen henkilöliikenteeseen tarkoitettua uivaa alusta, jolla liikennöidään pääasiassa purjehduskelpoisilla sisävesiväylillä, niiden vesistöissä, suojattujen vesien välittömässä läheisyydessä tai alueilla, joilla sovelletaan satamasääntöjä;

c)	’Aluksen kansallisuudella’ viitataan maahan, jossa alus on rekisteröity;

d)	’Sisävesiliikenteellä’ tarkoitetaan sisävesialuksella suoritettavaa tavaroiden ja/tai matkustajien liikkumista, joka tapahtuu kokonaan tai osittain purjehduskelpoisilla sisävesiväylillä;

e)	’Kansallisella sisävesiliikenteellä’ tarkoitetaan sisävesiliikennettä kahden samalla kansallisella alueella sijaitsevan sataman välillä riippumatta siitä, mikä on aluksen kansallisuus;

f)	’Kansainvälisellä sisävesiliikenteellä’ tarkoitetaan sisävesiliikennettä kahdessa eri maassa sijaitsevan sataman välillä;

g)	’Sisävesiväylien kauttakulkuliikenteellä’ tarkoitetaan sisävesiliikennettä maan alueen läpi kahden sataman välillä, jotka sijaitsevat eri maassa tai eri maissa, jos koko maan sisällä kuljetun matkan aikana ei suoriteta uudelleenlastausta;

h)	’Sisävesiliikennöinnillä’ tarkoitetaan aluksen liikkumista tietyllä purjehduskelpoisella sisävesiväylällä.

Siirretään komissiolle valta antaa 10 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän artiklan ensimmäisen kohdan muuttamista siihen sisältyvien määritelmien mukauttamiseksi tai uusien määritelmien vahvistamiseksi kansainvälisellä tasolla muutettujen tai hyväksyttyjen asiaankuuluvien määritelmien huomioon ottamiseksi.

Käyttäessään tätä valtaansa komissio varmistaa, ettei delegoiduista säädöksistä aiheudu huomattavaa lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille. Lisäksi komissio perustelee asianmukaisesti tilastolliset toimet, joista näissä delegoiduissa säädöksissä säädetään, hyödyntäen tarvittaessa kustannustehokkuusanalyysia, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 223/2009 14 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu arviointi vastaajille aiheutuvasta rasitteesta ja tuottamisen kustannuksista.

4 artikla

Tietojen keruu

1.   Tiedot on kerättävä liitteissä I–IV olevien taulukoiden mukaisesti.

2.   Edellä 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tiedot kerätään liitteessä V esitetyn taulukon mukaisesti.

3.   Tätä asetusta varten tavarat luokitellaan liitteen VI mukaisesti.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 10 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteiden mukauttamista, jotta otetaan huomioon koodeja ja luokitusta koskevat muutokset kansainvälisellä tasolla tai asiaa koskevissa unionin säädöksissä.

Käyttäessään tätä valtaansa komissio varmistaa, ettei delegoiduista säädöksistä aiheudu huomattavaa lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille. Lisäksi komissio perustelee asianmukaisesti tilastolliset toimet, joista näissä delegoiduissa säädöksissä säädetään, hyödyntäen tarvittaessa kustannustehokkuusanalyysia, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 223/2009 14 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu arviointi vastaajille aiheutuvasta rasitteesta ja tuottamisen kustannuksista.

5 artikla

Pilottitutkimukset

1.   Komissio kehittää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa viimeistään 8 päivänä joulukuuta 2018 asianmukaisen menetelmän tilastojen laatimiseksi sisävesiväylien henkilöliikenteestä, rajat ylittävät kuljetuspalvelut mukaan lukien.

2.   Komissio käynnistää viimeistään 8 päivänä joulukuuta 2019 vapaaehtoiset pilottitutkimukset, jotka jäsenvaltioiden on suoritettava ja joista saadaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tietoja sisävesiväylien henkilöliikenteeseen, rajat ylittävät kuljetuspalvelut mukaan lukien, liittyvien tilastotietojen saatavuudesta. Näissä pilottitutkimuksissa on pyrittävä arvioimaan tämän uuden tietojenkeruun toteutettavuutta, kyseisen tiedonkeruun kustannuksia ja siitä seuraavaa tilastotietojen laatua.

3.   Komissio antaa viimeistään 8 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tällaisten pilottitutkimusten tuloksista. Komissio toimittaa tarvittaessa mainitun kertomuksen tulosten perusteella ja kohtuullisen ajan kuluessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi sisävesiväylien henkilöliikenteeseen, rajat ylittävät kuljetuspalvelut mukaan lukien, liittyvien tilastojen osalta.

4.   Pilottitutkimuksia rahoitetaan tarvittaessa unionin yleisestä talousarviosta unionin lisäarvo huomioon ottaen.

6 artikla

Tietojen toimittaminen

1.   Tiedot on toimitettava mahdollisimman nopeasti ja viimeistään viiden kuukauden kuluttua kulloinkin kyseeseen tulevan havaintojakson päättymisestä.

2.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan järjestelyt tietojen toimittamiseksi komissiolle (Eurostat), mukaan lukien tiedonsiirtoa koskevat standardit. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7 artikla

Tilastojen levittäminen

Edellä 4 artiklassa tarkoitettuihin tietoihin perustuvat Euroopan tilastot levitetään samoin aikavälein kuin joista on säädetty jäsenvaltioiden toimittamien tietojen osalta.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan järjestelyt, joiden mukaisesti tulokset levitetään. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8 artikla

Tietojen laatu

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan menetelmävaatimukset ja kriteerit, joilla varmistetaan tuotettujen tietojen laatu. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet toimitettujen tietojen laadun varmistamiseksi.

3.   Komissio (Eurostat) arvioi toimitettujen tietojen laadun. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle (Eurostatille) raportti, joka sisältää ne tiedot, joita komissio (Eurostat) tarvitsee varmistaakseen tietojen laadun.

4.   Toimitettaviin tietoihin sovelletaan tätä asetusta sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja laatukriteerejä.

5.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan laatuselvitysten yksityiskohtaiset järjestelyt, rakenne, jaksotus ja vertailukelpoisuutta koskevat seikat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9 artikla

Täytäntöönpanokertomukset

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa kuultuaan kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja tulevasta kehityksestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 ja sen jälkeen joka viides vuosi.

Komissio ottaa kertomuksessa huomioon jäsenvaltioiden toimittamat asiaankuuluvat tiedot mahdollisista parannuksista ja käyttäjien tarpeista. Kertomuksessa on erityisesti arvioitava:

a)	tuotettujen tilastojen unionille, jäsenvaltioille sekä tilastotietojen toimittajille ja käyttäjille tuottamia hyötyjä suhteessa kustannuksiin;

b)	toimitettujen tietojen laatua ja käytettyjä tiedonkeruumenetelmiä.

10 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 7 päivästä joulukuuta 2016 viiden vuoden ajaksi 2 artiklan 5 kohdassa, 3 artiklassa ja 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 5 kohdassa, 3 artiklassa ja 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevien 2 artiklan 5 kohdan, 3 artiklan tai 4 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

11 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

12 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1365/2006.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 29. toukokuuta 2018 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 18. kesäkuuta 2018.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1365/2006, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, sisävesiväylien/sisävesiliikenteen tavarakuljetusten tilastoista ja neuvoston direktiivin 80/1119/ETY kumoamisesta (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 1).

(3)  Katso liite VII.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(5)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

---

---

---

---

---

---

---

---

---

16.7.2018

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/30

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/975,

annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018,

Eteläisen Tyynenmeren alueellisen kalastusjärjestön (SPRFMO) yleissopimusalueella sovellettavista hoito-, säilyttämis- ja valvontatoimenpiteistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (3) mukaisesti turvata meren elollisten luonnonvarojen hyödyntäminen niin, että edistetään ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

(2)

Unioni on hyväksynyt neuvoston päätöksellä 98/392/EY (4) Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, joka sisältää meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia periaatteita ja sääntöjä. Unioni osallistuu kansainvälisillä vesillä toteutettaviin ponnistuksiin kalakantojen säilyttämiseksi osana laajempia kansainvälisiä velvoitteitaan.

(3)

Neuvoston päätöksen 2012/130/EU (5) nojalla unioni on ollut aavan meren kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa Etelä-Tyynellämerellä koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’SPRFMO-yleissopimus’, jolla perustettiin Eteläisen Tyynenmeren alueellinen kalastusjärjestö (SPRFMO), sopimuspuoli 26 päivästä heinäkuuta 2010.

(4)

SPRFMO:ssa SPRFMO-komissio vastaa sellaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, joiden tarkoituksena on varmistaa kalavarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö pitkällä aikavälillä soveltamalla kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja ekosysteemilähtöistä toimintatapaa sellaisten meriekosysteemien suojelemiseksi, joissa kyseisiä kalavaroja esiintyy. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(5)	On tarpeen varmistaa, että SPRFMO:n hyväksymät säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet, jäljempänä ’SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet’, saatetaan kokonaisuudessaan osaksi unionin oikeutta ja sen vuoksi pannaan yhdenmukaisesti ja tehokkaasti täytäntöön unionissa.

(6)

SPRFMO:lla on valtuudet hyväksyä vastuualueellaan tapahtuvien kalastusten osalta säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, jotka sitovat SPRFMO-yleissopimuksen sopimuspuolia, jäljempänä ’sopimuspuolet’. Kyseiset toimenpiteet osoitetaan ensisijaisesti sopimuspuolille, ja niihin sisältyy toimijoita, kuten aluksen päälliköitä, koskevia velvoitteita.

(7)	Tässä asetuksessa ei ole syytä käsitellä kalastusmahdollisuuksia, joista SPRFMO päättää, sillä ne jaetaan kalastusmahdollisuuksia koskevan asetuksen puitteissa, joka annetaan vuosittain Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 3 kohdan nojalla.

(8)	SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden täytäntöönpanossa unionin ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä edistämään valikoivien ja nykyistä vähemmän ympäristövaikutuksia aiheuttavien pyydysten ja kalastusmenetelmien käyttöä.

(9)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen liitteiden ja sen asianomaisten artiklojen muuttamisen osalta SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tulevien sitovien muutosten sisällyttämiseksi nopeasti unionin oikeuteen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (6) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(10)	YKP:n noudattamisen varmistamiseksi on hyväksytty unionin lainsäädäntöä valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanojärjestelmän perustamiseksi. Kyseinen järjestelmä sisältää laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän, jäljempänä ’LIS’, toiminnan torjunnan.

(11)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 (7) vahvistetaan erityisesti unionin valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanojärjestelmä, jossa sovelletaan kokonaisvaltaista ja yhdennettyä lähestymistapaa YKP:n kaikkien sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi, ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 404/2011 (8) vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1005/2008 (9) vahvistetaan yhteisön järjestelmä LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/2403 (10) vahvistetaan säännöt kalastuslupien myöntämistä ja hallinnoimista varten sellaisten unionin kalastusalusten osalta, jotka harjoittavat kalastustoimia sellaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön puitteissa, jonka sopimuspuoli unioni on. Kyseisillä asetuksilla pannaan jo täytäntöön useita SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin sisältyviä määräyksiä. Tämän vuoksi kyseisiä määräyksiä ei ole tarpeen sisällyttää tähän asetukseen.

(12)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa otetaan käyttöön purkamisvelvoite, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015 pienten ja suurten pelagisten lajien kalastukseen, teollisiin tarkoituksiin harjoitettavaan kalastukseen sekä lohen kalastukseen Itämerellä. Mainitun asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaan purkamisvelvoite ei kuitenkaan rajoita unionin kansainvälisiä velvoitteita, kuten SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä johtuvia velvoitteita,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan hoitoa, säilyttämistä ja valvontaa koskevat säännökset, jotka liittyvät hajallaan olevien kalakantojen kalastukseen SPRFMO-yleissopimusalueella.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan

a)	SPRFMO-yleissopimusalueella toimiviin unionin kalastusaluksiin;

b)	SPRFMO-yleissopimusalueella pyydettyjä kalastustuotteita jälleenlaivaaviin unionin kalastusaluksiin;

c)	kolmansien maiden kalastusaluksiin, jotka pyytävät pääsyä unionin satamiin tai ovat niissä tarkastettavina ja joilla on aluksella SPRFMO-yleissopimusalueella pyydettyjä kalastustuotteita.

3 artikla

Suhde unionin muihin säädöksiin

Jollei tässä asetuksessa nimenomaisesti toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta asetusten (EY) N:o 1005/2008, (EY) N:o 1224/2009 ja (EU) 2017/2403 soveltamista.

4 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’SPRFMO-yleissopimusalueella’ maantieteellistä aluetta, joka rajataan SPRFMO-yleissopimuksen 5 artiklassa;

2)

’kalastusaluksella’ minkä tahansa kokoista alusta, jota käytetään tai joka on tarkoitettu käytettäväksi kalavarojen kaupallisessa hyödyntämisessä, mukaan luettuina tukialukset, kalanjalostusalukset, jälleenlaivaavat alukset sekä kalastustuotteiden kuljetukseen varustetut rahtialukset konttialuksia lukuun ottamatta;

3)	’unionin kalastusaluksella’ jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa ja unionissa rekisteröityä kalastusalusta;

4)

’SPRFMO:n kalavaroilla’ kaikkia meren elollisia luonnonvaroja SPRFMO-yleissopimusalueella lukuun ottamatta seuraavia: a) pohjassa elävät lajit, jos ne kuuluvat rantavaltioiden kansalliseen lainkäyttövaltaan 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, jäljempänä ’merioikeusyleissopimus’, 77 artiklan 4 kohdan nojalla; b) merioikeusyleissopimuksen liitteessä I luetellut laajasti vaeltavat lajit; c) anadromiset ja katadromiset lajit; d) merinisäkkäät, meressä elävät matelijat ja merilinnut;

5)	’SPRFMO:n kalastustuotteilla’ SPRFMO-yleissopimusalueella kaikenlaisella kalastustoiminnalla pyydettyjä vesieliöitä ja niistä saatuja tuotteita;

6)	’kalastustoiminnalla’ kalojen etsimistä, pyydysten laskemista, asettamista, vetämistä ja nostamista, saaliin ottamista alukselle sekä kalojen ja kalastustuotteiden jälleenlaivausta, aluksella pitämistä, aluksella jalostamista, siirtämistä ja purkamista;

7)	’pohjakalastuksella’ kalastusaluksen harjoittamaa kalastusta millä tahansa pyydyksellä, joka todennäköisesti joutuu kosketukseen merenpohjan tai pohjaeliöiden kanssa tavanomaisen toiminnan aikana;

8)	’pohjakalastuksen jalanjäljellä’ pohjakalastuksen alueellista laajuutta SPRFMO-yleissopimusalueella 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana;

9)	’LIS-kalastuksella’ asetuksen (EY) N:o 1005/2008 2 artiklan 1–4 kohdassa määriteltyjä laittomia, ilmoittamattomia tai sääntelemättömiä kalastustoimia;

10)	’SPRFMO:n LIS-alusluettelon luonnoksella’ SPRFMO:n sihteeristön laatimaa ja SPRFMO:n tekniselle ja valvontakomitealle tarkasteltavaksi toimitettua alustavaa luetteloa kalastusaluksista, joiden oletetaan harjoittaneen LIS-kalastusta;

11)	’koekalastuksella’ kalastusta, jonka osalta ei ole harjoitettu lainkaan pyyntiä tai ei ole harjoitettu pyyntiä tietyin pyydyksin tai menetelmin kymmeneen vuoteen;

12)	’suurella pelagisella ajoverkolla’ verkkoa tai verkkojen yhdistelmää, joka on yli 2,5 kilometriä pitkä ja jonka tarkoituksena on saada kalat saaliiksi siten, että ne jäävät kiinni verkon silmiin tai sen sisälle tai takertuvat verkkoon, kun se ajelehtii veden pinnalla tai vedessä;

13)

’syvänmeren verkoilla’, esimerkiksi riimuverkoilla, seisovilla verkoilla, ankkuroiduilla verkoilla tai uppoverkoilla, pystysuoraan pohjaan tai lähelle pohjaa asetettavia yksin-, kaksin- tai kolminkertaisten havasseinien sarjoja, joihin kalat jäävät saaliiksi jäämällä kiinni niiden sisälle, takertumalla niihin tai jäämällä kiinni verkon silmiin. Syvänmeren verkot muodostuvat yleensä yhdestä hapaasta tai joskus kahdesta tai kolmesta hapaasta, jotka on kiinnitetty samaan selkänaruun. Yhteen pyydykseen voidaan yhdistää useita erityyppisiä verkkoja. Tällaisia verkkoja voidaan käyttää joko yksittäisinä tai yleisemmin suurina määrinä jonoissa (jatoina). Pyydys voidaan kiinnittää pohjaan ankkuroimalla tai jättää ajelehtimaan vapaasti taikka kiinnittää alukseen;

14)	’SPRFMO:n yhteistyötä tekevällä muulla kuin sopimuspuolella’ valtiota tai kalastusyksikköä, joka ei ole SPRFMO-yleissopimuksen osapuoli mutta on suostunut toimimaan täysimääräisesti yhteistyössä SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden täytäntöönpanossa;

15)	’SPRFMO:n alusrekisterillä’ SPRFMO:n sihteeristön ylläpitämää luetteloa sopimuspuolten ja SPRFMO:n yhteistyötä tekevien muiden kuin sopimuspuolten ilmoittamista kalastusaluksista, joilla on lupa kalastaa SPRFMO-yleissopimusalueella;

16)	’jälleenlaivauksella’ kaikkien tai joidenkin kalastusaluksella olevien kalastustuotteiden purkamista toiseen kalastusalukseen;

17)	’muilla huolta aiheuttavilla lajeilla’ liitteessä XIII lueteltuja lajeja;

18)

’haavoittuvalla meriekosysteemillä’ mitä tahansa meriekosysteemiä, jonka koskemattomuus (eli ekosysteemin rakenne tai toiminta) on parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon ja ennalta varautumisen periaatteen mukaan uhattuna niiden merkittävien haittavaikutusten vuoksi, jotka johtuvat suorasta kosketuksesta pohjapyydyksiin tavanomaisessa kalastustoiminnassa; näihin meriekosysteemeihin kuuluvat muun muassa riutat, merenalaiset vuoret, hydrotermiset halkeamat, kylmän veden korallit ja kylmän veden sienieläinten kasvualustat.

II OSASTO

TIETTYJÄ LAJEJA KOSKEVAT HOITO-, SÄILYTTÄMIS- JA VALVONTATOIMENPITEET

I LUKU

Perunpiikkimakrilli ( Trachurus murphyi )

5 artikla

Tiedot perunpiikkimakrillin kiintiöiden käyttämisestä loppuun

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle perunpiikkimakrillin kalastuksen lopettamispäivästä viipymättä, kun 100 prosenttia sen saalisrajoituksesta on saavutettu. Komissio toimittaa tiedon viipymättä SPRFMO:n sihteeristöön.

6 artikla

Tarkkailijakattavuus perunpiikkimakrillin kalastuksessa

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tieteellinen tarkkailu kattaa vähintään kymmenen prosenttia niiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten kalastusmatkoista. Kalastusaluksille, jotka tekevät vuodessa enintään kaksi matkaa, kymmenen prosentin tarkkailijakattavuus lasketaan troolareiden osalta aktiivisten kalastuspäivien ja kurenuotta-alusten osalta vetokertojen perusteella.

7 artikla

Perunpiikkimakrillia koskevien tietojen ilmoittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin kuukauden 15 päivänä edellisen kuukauden perunpiikkimakrillisaaliit asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 artiklan mukaisesti. Komissio toimittaa nämä tiedot SPRFMO:n sihteeristöön viimeistään kunkin kuukauden 20 päivänä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle seuraavat perunpiikkimakrillin kalastusta koskevat tiedot:

a)	viimeistään kunkin kuukauden 15 päivänä luettelo lippunsa alla purjehtivista kalastusaluksista, jotka ovat harjoittaneet jälleenlaivausta edellisen kuukauden aikana. Komissio toimittaa nämä tiedot SPRFMO:n sihteeristöön viimeistään kunkin kuukauden 20 päivänä;

b)	viimeistään 45 päivää ennen SPRFMO:n tiedekomitean kokousta tieteellinen vuosikertomus edelliseltä vuodelta. Komissio toimittaa nämä tiedot SPRFMO:n sihteeristöön viimeistään 30 päivää ennen SPRFMO:n tiedekomitean kokousta.

8 artikla

Perunpiikkimakrillia koskevien kalastusmahdollisuuksien jakaminen

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklan mukaisesti jakaessaan käytettävissään olevia perunpiikkimakrillikantojen kalastusmahdollisuuksia jäsenvaltioiden on käytettävä avoimia ja puolueettomia perusteita, mukaan lukien luonteeltaan ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset perusteet, ja myös pyrittävä jakamaan kansalliset kiintiöt oikeudenmukaisesti eri laivastonosien kesken ja tarjoamaan kannustimia unionin kalastusaluksille valikoivien pyydysten tai sellaisten kalastusmenetelmien käytöstä, joilla on nykyistä vähemmän ympäristövaikutuksia.

II LUKU

Merilinnut

9 artikla

Merilintujen suojelutoimenpiteet pitkäsiima-aluksille

1.   Kaikkien pitkiäsiimoja käyttävien unionin kalastusalusten on noudatettava tässä artiklassa esitettyjä merilintujen suojelutoimenpiteitä.

2.   Kaikkien pohjasiimoja käyttävien unionin kalastusalusten on käytettävä siimapainoja ja lintujenkarkotussiimoja (tori-siimoja).

3.   Unionin kalastusalukset eivät saa laskea pitkiäsiimoja pimeänä aikana.

4.   Siiman painot on takiloitava liitteen I mukaisesti.

5.   Lintujenkarkotussiimat on takiloitava liitteen II mukaisesti.

6.   Unionin kalastusaluksilta kielletään kalajätteen heittäminen mereen pyydyksen laskun tai kokemisen aikana. Jos tätä ei ole mahdollista toteuttaa ja jos on tarpeen heittää mereen biologista jätettä toiminnan turvallisuuteen liittyvistä syistä, alusten on purettava jäte erissä siten, että purkukertojen väli on vähintään kaksi tuntia.

10 artikla

Merilintujen suojelutoimenpiteet troolareille

1.   Kaikkien troolia käyttävien unionin kalastusalusten on noudatettava tässä artiklassa esitettyjä merilintujen suojelutoimenpiteitä.

2.   Unionin kalastusalusten on käytettävä kalastaessaan kahta tori-siimaa tai, jos toimintatavat estävät tori-siimojen tarkoituksenmukaisen käytön, linnunkarkotinta.

3.   Linnunkarkottimet on takiloitava liitteen III mukaisesti.

4.   Unionin kalastusaluksilta kielletään mahdollisuuksien mukaan kalajätteen heittäminen mereen pyydyksen laskun tai kokemisen aikana.

5.   Unionin kalastusalusten on mahdollisuuksien mukaan ja silloin, kun se on asianmukaista, muunnettava jäte kalajauhoksi ja säilytettävä kaikki jäteaines aluksella; ainoastaan nestemäisen jätteen / jäteveden poisheittäminen on sallittua. Jos tämä ei ole mahdollista ja asianmukaista, kalastusalusten on purettava jäte erissä siten, että purkukertojen väli on vähintään kaksi tuntia.

6.   Verkot on mahdollisuuksien mukaan puhdistettava jokaisen kalastustoimen jälkeen niihin takertuneen kalan ja bentaalisen aineksen irrottamiseksi, jotta ei houkuteltaisi lintuja pyydyksen käytön aikana.

7.   On huolehdittava siitä, että verkkoa pidetään veden pinnalla noston aikana mahdollisimman lyhyt aika, huoltamalla vinssit asianmukaisesti ja toimimalla kannella hyvien käytäntöjen mukaisesti.

11 artikla

Merilintuja koskevien tietojen ilmoittaminen

Edellä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tieteellisessä vuosikertomuksessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava

a)	merilintujen suojelutoimenpiteet, jotka kukin niiden lipun alla purjehtiva ja SPRFMO-yleissopimusalueella kalastava kalastusalus on toteuttanut;

b)	sivusaaliiksi joutuneista merilinnuista dokumentoimiseen osoitettu tarkkailijakattavuus;

c)	kaikki tiedot havaitusta vuorovaikutuksesta merilintujen kanssa.

III OSASTO

TIETTYJÄ KALASTUSMENETELMIÄ KOSKEVAT HOITO-, SÄILYTTÄMIS- JA VALVONTATOIMENPITEET

I LUKU

Pohjakalastus

12 artikla

Pohjakalastuslupa

1.   Jäsenvaltiot eivät saa antaa lippunsa alla purjehtiville kalastusaluksille lupaa harjoittaa pohjakalastusta ilman SPRFMO:lta etukäteen saatua lupaa.

2.   Jäsenvaltioiden, joiden alukset aikovat harjoittaa pohjakalastusta SPRFMO-yleissopimusalueella, on toimitettava komissiolle lupaa koskeva pyyntö viimeistään 45 päivää ennen sitä SPRFMO:n tiedekomitean kokousta, jossa ne toivovat pyyntöään käsiteltävän. Komissio toimittaa pyynnön edelleen SPRFMO:n sihteeristöön viimeistään 30 päivää ennen SPRFMO:n tiedekomitean kokousta. Pyynnössä on esitettävä

a)	pohjakalastuksen jalanjälki, joka perustuu asianomaisen jäsenvaltion kirjaamiin tietoihin SPRFMO-yleissopimusalueella harjoitetun pohjakalastuksen saaliista tai pyyntiponnistuksesta 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2006 väliseltä ajalta;

b)	keskimääräinen vuotuinen saalistaso 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2006 väliseltä ajalta;

c)	pohjakalastusta koskeva vaikutustenarviointi;

d)	arvio siitä, edistääkö ehdotettu toiminta kohdelajien ja sivusaaliina saatavien muiden kuin kohdelajien kestävää hoitoa ja suojaako se meriekosysteemejä, joissa kyseisiä kalavaroja esiintyy, myös ehkäisemällä haavoittuviin meriekosysteemeihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

3.   Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu vaikutustenarviointi on toteutettava vuonna 2009 julkaistujen Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) laatimien valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien kansainvälisten suuntaviivojen (Deep-sea Fisheries Guidelines), jäljempänä ’FAO:n syvänmeren kalastusta koskevat suuntaviivat’, mukaisesti, ja siinä on otettava huomioon pohjakalastuksen vaikutustenarviointia koskeva SPRFMO:n standardi (SPRFMO Bottom Fishery Impact Assessment Standard) sekä alueet, joilla haavoittuvia meriekosysteemejä tunnetusti tai todennäköisesti esiintyy.

4.   Komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle SPRFMO:n päätöksestä, joka koskee lupaa harjoittaa SPRFMO-yleissopimusalueella pohjakalastusta ja jota varten vaikutustenarviointi suoritettiin, myös mahdollisista siihen liittyvistä ehdoista ja asiaankuuluvista toimenpiteistä haavoittuviin meriekosysteemeihin kohdistuvien merkittävien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut vaikutustenarvioinnit saatetaan ajan tasalle, jos kalastuksessa on tapahtunut merkittävä muutos, joka todennäköisesti vaikuttaa haavoittuviin meriekosysteemeihin, ja toimitettava nämä tiedot komissiolle heti, kun ne ovat saatavilla. Komissio toimittaa mainitut tiedot edelleen SPRFMO:n sihteeristöön.

13 artikla

Pohjakalastus pohjakalastuksen jalanjäljen määrittelemän alueen ulkopuolella tai ylittäen viiteajanjakson saalistasot

1.   Jäsenvaltiot eivät saa antaa lippunsa alla purjehtiville kalastusaluksille lupaa harjoittaa pohjakalastusta pohjakalastuksen jalanjäljen määrittelemän alueen ulkopuolella tai ylittäen viiteajanjakson saalistasot ilman SPRFMO:lta etukäteen saatua lupaa.

2.   Jäsenvaltioiden, joiden alukset aikovat kalastaa pohjakalastuksen jalanjäljen ulkopuolella tai ylittää 12 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun keskimääräisen vuotuisen saalistason, on toimitettava komissiolle lupaa koskeva pyyntö viimeistään 80 päivää ennen sitä SPRFMO:n tiedekomitean vuosikokousta, jossa ne toivovat pyyntöään käsiteltävän. Komissio toimittaa pyynnön edelleen SPRFMO:n sihteeristöön viimeistään 60 päivää ennen SPRFMO:n tiedekomitean kokousta. Pyynnössä on esitettävä

a)	pohjakalastusta koskeva vaikutustenarviointi;

b)	arvio siitä, edistääkö ehdotettu toiminta kohdelajien ja sivusaaliina saatavien muiden kuin kohdelajien kestävää hoitoa ja suojaako se meriekosysteemejä, joissa kyseisiä kalavaroja esiintyy, myös ehkäisemällä haavoittuviin meriekosysteemeihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

3.   Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu vaikutustenarviointi on tehtävä FAO:n syvänmeren kalastusta koskevien suuntaviivojen mukaisesti, ja siinä on otettava huomioon pohjakalastuksen vaikutustenarviointia koskeva SPRFMO:n standardi sekä alueet, joilla haavoittuvia meriekosysteemejä tunnetusti tai todennäköisesti esiintyy.

4.   Komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle SPRFMO:n päätöksestä, joka koskee lupaa harjoittaa SPRFMO-yleissopimusalueella pohjakalastusta ja jota varten vaikutustenarviointi suoritettiin, myös mahdollisista siihen liittyvistä ehdoista ja asiaankuuluvista toimenpiteistä haavoittuviin meriekosysteemeihin kohdistuvien merkittävien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vaikutustenarvioinnit saatetaan ajan tasalle, jos kalastuksessa on tapahtunut muutos, joka todennäköisesti vaikuttaa haavoittuviin meriekosysteemeihin, ja toimitettava nämä tiedot komissiolle heti, kun ne ovat saatavilla. Komissio toimittaa mainitut tiedot edelleen SPRFMO:n sihteeristöön.

14 artikla

Haavoittuvat meriekosysteemit pohjakalastuksessa

1.   Ennen kuin SPRFMO:n tiedekomitea on laatinut kynnysarvoja koskevan lausunnon, jäsenvaltioiden on vahvistettava lippunsa alla purjehtiville kalastusaluksille kynnysarvot haavoittuvien meriekosysteemien kohtaamisille ottaen huomioon FAO:n syvänmeren kalastusta koskevien suuntaviivojen 68 kohdan.

2.   Jäsenvaltioiden on vaadittava lippunsa alla purjehtivia kalastusaluksia lopettamaan pohjakalastustoiminta viiden meripeninkulman säteellä mistä tahansa SPRFMO-yleissopimusalueella sijaitsevasta kohdasta, jossa kohtaamiset ylittävät tämän artiklan 1 kohdan nojalla vahvistetut kynnysarvot. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava haavoittuvien meriekosysteemien kohtaamisista komissiolle liitteessä IV annettujen ohjeiden mukaisesti. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä edelleen SPRFMO:n sihteeristöön.

15 artikla

Tarkkailijakattavuus pohjakalastuksessa

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkkailu kattaa 100 prosenttia niiden lipun alla purjehtivista pohjakalastusta harjoittavista troolareista ja vähintään kymmenen prosenttia niiden lipun alla purjehtivista muita pohjakalastuspyydyksiä käyttävistä kalastusaluksista.

16 artikla

Pohjakalastusta koskevien tietojen ilmoittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin kuukauden 15 päivänä pohjakalastettujen lajien saaliit edelliseltä kuukaudelta asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 artiklan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin kuukauden 15 päivänä luettelo lippunsa alla purjehtivista aktiivisesti kalastavista kalastusaluksista sekä lippunsa alla purjehtivista jälleenlaivausta harjoittavista kalastusaluksista. Komissio toimittaa tiedot edelleen SPRFMO:n sihteeristöön viiden päivän kuluessa niiden saamisesta.

3.   Jäsenvaltioiden on kiellettävä lippunsa alla purjehtivia kalastusaluksia osallistumasta pohjakalastukseen, jollei liitteessä V säädettyjä kalastusaluksen tunnistamiseksi vaadittuja vähimmäistietoja ole toimitettu.

II LUKU

Koekalastus

17 artikla

Koekalastuslupa

1.   Jäsenvaltioiden, jotka aikovat antaa lippunsa alla purjehtivalle kalastusalukselle luvan harjoittaa koekalastusta, on toimitettava komissiolle viimeistään 80 päivää ennen SPRFMO:n tiedekomitean kokousta

a)	lupaa koskeva pyyntö, johon sisältyvät liitteessä V mainitut tiedot;

b)	liitteen VI mukainen kalastuksen toimintasuunnitelma, johon on sisällyttävä sitoumus noudattaa 18 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettua SPRFMO:n tiedonkeruusuunnitelmaa.

2.   Komissio toimittaa pyynnön edelleen SPRFMO-komissiolle ja kalastuksen toimintasuunnitelman SPRFMO:n tiedekomitealle viimeistään 60 päivää ennen SPRFMO:n tiedekomitean kokousta.

3.   Komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle koekalastuslupaa koskevasta SPRFMO:n päätöksestä.

18 artikla

Koekalastus

1.   Jäsenvaltiot eivät saa antaa lippunsa alla purjehtiville kalastusaluksille lupaa harjoittaa koekalastusta ilman SPRFMO:lta etukäteen saatua lupaa.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtiva kalastusalus kalastaa koekalastuksessa ainoastaan SPRFMO:n hyväksymän kalastuksen toimintasuunnitelman mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että SPRFMO:n tiedonkeruusuunnitelmaan tarvittavat tiedot toimitetaan komissiolle, joka toimittaa nämä tiedot edelleen SPRFMO:n sihteeristöön.

4.   Koekalastukseen osallistumista varten luvan saaneita unionin kalastusaluksia on kiellettävä jatkamasta kalastusta asianomaisessa koekalastuksessa, jollei SPRFMO:n sihteeristöön ole toimitettu SPRFMO:n tiedonkeruusuunnitelmassa määriteltyjä tietoja viimeisimmältä kaudelta, jona kalastusta on harjoitettu, eikä SPRFMO:n tiedekomitealla ole ollut tilaisuutta tarkastella mainittuja tietoja.

5.   Jäsenvaltioiden, joiden kalastusaluksia osallistuu koekalastukseen, on varmistettava, että kullakin niiden lipun alla purjehtivalla kalastusaluksella on tarpeen mukaan yksi tai useampi riippumaton tarkkailija, joka kerää tiedot SPRFMO:n tiedonkeruusuunnitelman mukaisesti.

19 artikla

Kalastusaluksen korvaaminen koekalastuksessa

1.   Sen estämättä, mitä 17 ja 18 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa lippunsa alla purjehtivalle alukselle, jota ei yksilöidä kalastuksen toimintasuunnitelmassa, luvan kalastaa koekalastuksessa, jos kalastuksen toimintasuunnitelmassa yksilöity unionin kalastusalus on estynyt kalastamasta oikeutetuista toiminnallisista tai pakottavaan esteeseen liittyvistä syistä. Tällöin asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta viipymättä komissiolle ja esitettävä

a)	täydelliset tiedot suunnitellusta korvaavasta aluksesta;

b)	täydellinen selvitys korvaamisen syistä sekä asiaan liittyvä näyttö selvityksen tueksi;

c)	korvaavalla aluksella käytettäviä pyydystyyppejä koskevat tekniset tiedot ja niiden täydellinen kuvaus.

2.   Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä SPRFMO:n sihteeristöön.

III LUKU

Suuret pelagiset ajoverkot, syvänmeren verkot ja muut verkot

20 artikla

Suuret pelagiset ajoverkot ja syvänmeren verkot

Suurten pelagisten ajoverkkojen ja kaikkien syvänmeren verkkojen käyttö on kielletty kaikkialla SPRFMO-yleissopimusalueella.

21 artikla

Verkot

Jäsenvaltioiden, joiden alukset aikovat kulkea SPRFMO-yleissopimusalueen kautta pitäen aluksella verkkoja, on

a)	annettava SPRFMO:n sihteeristölle vähintään 36 tuntia ennen aluksen saapumista SPRFMO-yleissopimusalueelle ennakkoilmoitus, jossa mainitaan arvioitu saapumis- ja poistumispäivä sekä aluksella pidetyn verkon pituus;

b)	varmistettava, että niiden lipun alla purjehtivissa aluksissa on alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS), joka raportoi kahden tunnin välein aluksen ollessa SPRFMO-yleissopimusalueella;

c)	toimitettava VMS-sijaintiraportit SPRFMO:n sihteeristöön 30 päivän kuluessa siitä, kun alus on poistunut SPRFMO-yleissopimusalueelta; ja

d)

siinä tapauksessa, että verkot vahingossa katoavat tai putoavat aluksesta, ilmoitettava SPRFMO:n sihteeristölle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 48 tunnin kuluessa pyydyksen katoamisesta tai aluksesta putoamisesta verkkojen katoamisen päivämäärä ja kellonaika sekä kadonneiden verkkojen sijainti ja pituus (metreinä).

IV OSASTO

YHTEISET VALVONTATOIMENPITEET

I LUKU

Luvat

22 artikla

SPRFMO:n alusrekisteri

1.   Jäsenvaltioiden on viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä marraskuuta toimitettava komissiolle luettelo lippunsa alla purjehtivista kalastusaluksista, joilla on lupa kalastaa SPRFMO-yleissopimusalueella seuraavana vuonna, ilmoittaen liitteessä V mainitut tiedot. Komissio toimittaa luettelon edelleen SPRFMO:n sihteeristöön. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon kalastusalusten ja toimijoiden aiempi vaatimustenmukaisuus, kun ne tarkastelevat kalastuslupien myöntämistä SPRFMO-yleissopimusalueen osalta.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle lippunsa alla purjehtivat kalastusalukset, joilla on lupa kalastaa SPRFMO-yleissopimusalueella, vähintään 20 päivää ennen päivää, jolloin tällaiset alukset saapuvat ensimmäisen kerran SPRFMO-yleissopimusalueelle. Komissio toimittaa nämä tiedot SPRFMO:n sihteeristöön vähintään 15 päivää ennen päivää, jolloin tällaiset alukset saapuvat ensimmäisen kerran SPRFMO-yleissopimusalueelle.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot niiden lipun alla purjehtivista kalastusaluksista, joilla on lupa kalastaa SPRFMO-yleissopimusalueella, ovat ajan tasalla. Kaikista muutoksista on ilmoitettava komissiolle viimeistään kymmenen päivän kuluttua muutoksesta. Komissio toimittaa tiedon SPRFMO:n sihteeristölle viiden päivän kuluessa tällaisen ilmoituksen saamisesta.

4.   Silloin kun on kyse peruutuksesta, irtisanomisesta tai jostain muusta tapauksesta, joka mitätöi luvan, jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta viipymättä komissiolle, jotta tämä voi toimittaa tiedon SPRFMO:n sihteeristöön kolmen päivän kuluessa luvan mitätöitymispäivästä.

5.   Unionin kalastusalukset, joita ei ole merkitty SPRFMO:n alusrekisteriin, eivät saa harjoittaa SPRFMO:n vastuualueeseen kuuluviin lajeihin liittyvää kalastustoimintaa SPRFMO-yleissopimusalueella.

II LUKU

Jälleenlaivaus

23 artikla

Jälleenlaivausta koskevat yleiset säännökset

1.   Tätä lukua sovelletaan jälleenlaivaustoimiin, jotka toteutetaan

a)	SPRFMO-yleissopimusalueella ja joiden kohteena ovat SPRFMO-yleissopimusalueella pyydetyt SPRFMO-kalavarat ja yhdessä niiden kanssa saaliiksi saadut muut lajit;

b)	SPRFMO-yleissopimusalueen ulkopuolella ja joiden kohteena ovat SPRFMO-yleissopimusalueella pyydetyt SPRFMO-kalavarat ja yhdessä niiden kanssa saaliiksi saadut muut lajit.

2.   Jälleenlaivausta merellä ja satamassa saa harjoittaa ainoastaan SPRFMO:n alusrekisteriin merkittyjen kalastusalusten välillä.

3.   Polttoaineen, miehistön, pyydysten tai muiden tavaroiden siirtoja merellä saa SPRFMO-yleissopimusalueella tehdä ainoastaan SPRFMO:n alusrekisteriin merkittyjen kalastusalusten välillä.

4.   SPRFMO-yleissopimusalueella pyydettyjä SPRFMO-kalavaroja ja yhdessä niiden kanssa saaliiksi saatuja muita lajeja koskevat merellä tehtävät jälleenlaivaustoimet kielletään unionin vesillä.

24 artikla

Perunpiikkimakrillin ja pohjalajien jälleenlaivauksesta ilmoittaminen

1.   Riippumatta siitä, missä jälleenlaivaus tapahtuu, lippujäsenvaltion viranomaisten on toimitettava unionin kalastusalusten SPRFMO-yleissopimusalueella pyytämien perunpiikkimakrillien ja pohjalajien jälleenlaivauksesta samanaikaisesti komissiolle ja SPRFMO:n sihteeristöön seuraavat tiedot:

a)

suunniteltua jälleenlaivausta koskeva ilmoitus, jossa mainitaan 14 päivän ajanjakso, jonka aikana SPRFMO-yleissopimusalueella pyydettyjen perunpiikkimakrillien ja pohjalajien jälleenlaivaus on tarkoitus toteuttaa; ilmoitus on saatava seitsemän päivää ennen kyseisen 14 päivän jakson ensimmäistä päivää;

b)	todellista jälleenlaivausta koskeva ilmoitus, joka on saatava vähintään 12 tuntia ennen kyseisen toiminnan arvioitua ajankohtaa.

Jäsenvaltiot voivat sallia, että unionin kalastusaluksen käyttäjä toimittaa nämä tiedot sähköisesti suoraan SPRFMO:n sihteeristöön, edellyttäen, että tiedot toimitetaan samanaikaisesti komissiolle.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa ilmoituksissa on annettava jälleenlaivaustoimesta saatavilla olevat merkitykselliset tiedot, mukaan lukien arvioitu päivämäärä ja kellonaika, ennakoitu sijainti, kalastus, sekä asianomaisia unionin kalastusaluksia koskevat tiedot liitteen VII mukaisesti.

25 artikla

Perunpiikkimakrillin ja pohjalajien jälleenlaivauksen seuranta

1.   Jos saaliin purkavalla tai vastaanottavalla unionin kalastusaluksella on tarkkailija, hän seuraa jälleenlaivaustoimintaa. Tarkkailija täyttää SPRFMO:n jälleenlaivauspäiväkirjan liitteen VIII mukaisesti jälleenlaivattavien kalastustuotteiden määrän ja lajien tarkistamiseksi ja toimittaa jäljennöksen jälleenlaivauspäiväkirjasta sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka lipun alla tarkkailtava alus purjehtii.

2.   Jäsenvaltion, jonka lipun alla kalastusalus purjehtii, on toimitettava tarkkailijan SPRFMO:n jälleenlaivauspäiväkirjaan merkitsemät tiedot komissiolle kymmenen päivän kuluessa siitä, kun tarkkailija on poistunut aluksesta. Komissio toimittaa nämä tiedot edelleen SPRFMO:n sihteeristöön 15 päivän kuluessa siitä, kun tarkkailija on poistunut aluksesta.

3.   Jälleenlaivattavien kalastustuotteiden määrän ja lajien tarkistamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että asianmukainen tarkistus voidaan suorittaa, aluksella olevalla tarkkailijalla on oltava rajoittamaton pääsy tarkkailtavalle unionin kalastusalukselle, mukaan lukien miehistö, pyydykset, varusteet, rekisterit (myös sähköisessä muodossa olevat rekisterit) ja kalaruumat.

26 artikla

Perunpiikkimakrillin ja pohjalajien jälleenlaivauksen jälkeen ilmoitettavat tiedot

1.   Jäsenvaltioiden, joiden alukset osallistuvat jälleenlaivaustoimeen, on ilmoitettava samanaikaisesti SPRFMO:n sihteeristöön ja komissiolle kaikki toiminnalliset yksityiskohdat liitteen IX mukaisesti viimeistään seitsemän päivän kuluttua jälleenlaivauksesta.

2.   Jäsenvaltiot voivat sallia, että unionin kalastusaluksen käyttäjä toimittaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sähköisesti suoraan SPRFMO:n sihteeristöön, edellyttäen, että tiedot toimitetaan samanaikaisesti komissiolle. Mahdollinen unionin kalastusaluksen käyttäjän SPRFMO:n sihteeristöltä saama selvennyspyyntö on toimitettava edelleen komissiolle.

III LUKU

Tietojen keruu ja ilmoittaminen

27 artikla

Tietojen keruu ja ilmoittaminen

1.   Tietojen ilmoittamista koskevien 7, 11, 14, 16, 18, 25 ja 26 artiklassa esitettyjen vaatimusten lisäksi jäsenvaltioiden, joiden alukset kalastavat SPRFMO-yleissopimusalueella, on toimitettava komissiolle tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaiset tiedot.

2.   Viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä syyskuuta jäsenvaltioiden, joiden alukset kalastavat SPRFMO-yleissopimusalueella, on ilmoitettava komissiolle elopaino kaikkien edellisenä kalenterivuotena pyydettyjen lajien/lajiryhmien osalta. Komissio toimittaa nämä tiedot edelleen SPRFMO:n sihteeristöön viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

3.   Viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä kesäkuuta jäsenvaltioiden, joiden alukset kalastavat SPRFMO-yleissopimusalueella, on ilmoitettava komissiolle tiedot troolikalastustoiminnasta vetokertojen mukaan eriteltyinä, tiedot pohjasiimakalastuksesta laskukertojen mukaan eriteltyinä sekä tiedot purkamisista, myös jäähdytysalusten osalta, ja jälleenlaivauksista. Komissio toimittaa nämä tiedot edelleen SPRFMO:n sihteeristöön viimeistään 30 päivänä kesäkuuta.

4.   Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset vaatimukset tässä artiklassa tarkoitettua tietojen ilmoittamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV LUKU

Tarkkailijaohjelmat

28 artikla

Tarkkailijaohjelmat

1.   Jäsenvaltioiden, joiden alukset kalastavat SPRFMO-yleissopimusalueella, on perustettava tarkkailijaohjelmat liitteessä X esitettyjen tietojen keräämistä varten.

2.   Viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä syyskuuta jäsenvaltioiden, joiden alukset kalastavat SPRFMO-yleissopimusalueella, on toimitettava komissiolle liitteessä X esitetyt tarkkailutiedot edelliseltä kalenterivuodelta. Komissio toimittaa nämä tiedot edelleen SPRFMO:n sihteeristöön viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

3.   Viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä elokuuta jäsenvaltioiden, joiden alukset kalastavat SPRFMO-yleissopimusalueella, on toimitettava vuosikertomus tarkkailijaohjelman toteutuksesta edellisenä vuonna. Kertomuksessa on esitettävä tarkkailijoiden koulutus, ohjelman suunnitelma ja kattavuus, kerättyjen tietojen tyyppi ja mahdolliset vuoden aikana ilmenneet ongelmat. Komissio toimittaa nämä tiedot edelleen SPRFMO:n sihteeristöön viimeistään 1 päivänä syyskuuta.

29 artikla

Alusten satelliittiseurantajärjestelmä

1.   Unionin kalastusaluksille asennetulla satelliittiseurantalaitteella on varmistettava VMS-tietojen automaattinen välittyminen lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukseen siten, että sijaintivirheen on oltava alle 100 metriä satelliittinavigoinnin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kalastuksenseurantakeskukset ilmoittavat automaattisesti ja jatkuvasti niiden lipun alla purjehtivien SPRFMO-yleissopimusalueella kalastusta harjoittavien alusten VMS-tiedot SPRFMO:n sihteeristölle vähintään kerran tunnissa ja että niiden lipun alla purjehtiville aluksille asennetut satelliittiseurantalaitteet pystyvät ilmoittamaan VMS-tietoja vähintään 15 minuutin välein.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 9 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi SPRFMO-yleissopimusalueeseen on sisällytettävä SPRFMO-yleissopimusalueen ulkopuolella oleva 100 meripeninkulman vyöhyke, jolla sovelletaan tämän artiklan 1 kohtaa.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos niiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten satelliittiseurantalaitteen antenni on asennettu erilleen fyysisestä kotelosta, sekä satelliittinavigointidekooderina että -lähettimenä käytetään yhtä yhteistä antennia ja fyysinen kotelo on kytketty antenniin yhdellä yhtenäisellä kaapelilla.

V LUKU

Kolmansien maiden kalastusalusten tarkastaminen jäsenvaltioiden satamissa

30 artikla

Yhteyspisteet ja nimetyt satamat

1.   Jäsenvaltion, joka haluaa antaa pääsyn satamiinsa kolmansien maiden kalastusaluksille, joilla on aluksella SPRFMO-yleissopimusalueella pyydettyjä SPRFMO-kalastustuotteita tai tällaisista kalavaroista peräisin olevia kalastustuotteita, joita ei ole aiemmin purettu aluksesta tai jälleenlaivattu satamassa tai merellä, on

a)	nimettävä satamat, joihin kolmansien maiden kalastusalukset voivat pyytää pääsyä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 5 artiklan mukaisesti;

b)	nimettävä yhteyspiste ennakkoilmoitusten vastaanottamiseksi asetuksen (EY) N:o 1005/2008 6 artiklan mukaisesti;

c)	nimettävä yhteyspiste tarkastusraporttien vastaanottamiseksi asetuksen (EY) N:o 1005/2008 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nimettyjen yhteyspisteiden ja nimettyjen satamien luetteloa koskevista muutoksista komissiolle vähintään 40 päivää ennen muutosten voimaantuloa. Komissio toimittaa nämä tiedot edelleen SPRFMO:n sihteeristöön vähintään 30 päivää ennen muutosten voimaantuloa.

31 artikla

Ennakkoilmoitus

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, satamajäsenvaltioiden on edellytettävä, että kolmansien maiden kalastusalukset, jotka aikovat purkaa tai jälleenlaivata niiden satamissa SPRFMO-kalavaroja, joita ei ole aiemmin purettu tai jälleenlaivattu, toimittavat viimeistään 48 tuntia ennen arvioitua satamaan saapumisaikaa seuraavat liitteen XI mukaiset tiedot:

a)	aluksen tunnistetiedot (ulkoiset tunnistetiedot, nimi, lippuvaltio, mahdollinen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) tunnistenumero ja kansainvälinen radiokutsutunnus);

b)	sen nimetyn sataman nimi, johon kalastusalus pyytää pääsyä, ja satamakäynnin tarkoitus (purkaminen tai jälleenlaivaus);

c)	jäljennös kalastusluvasta tai tapauksen mukaan mahdollisesta muusta luvasta, joka kalastusaluksella on SPRFMO-kalastustuotteisiin liittyvien toimien tukemista tai tällaisten kalastustuotteiden jälleenlaivausta varten;

d)	arvioitu satamaan saapumispäivä ja -aika;

e)	kunkin aluksella pidetyn SPRFMO-kalastustuotteen arvioitu määrä kilogrammoina ja tuotteisiin liittyvät pyyntialueet. Jos aluksella ei ole SPRFMO-kalastustuotteita, annetaan ’nollailmoitus’;

f)	kunkin purettavan tai jälleenlaivattavan SPRFMO-kalastustuotteen arvioitu määrä kilogrammoina ja tuotteisiin liittyvät pyyntialueet;

g)	kalastusaluksen miehistöluettelo;

h)	kalastusmatkan päivämäärät.

2.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin on liitettävä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 III luvun mukaisesti varmennettu saalistodistus, jos kolmannen maan kalastusaluksella on SPRFMO-kalastustuotteita.

3.   Satamajäsenvaltiot voivat myös pyytää lisätietoja ratkaistakseen, onko kalastusalus harjoittanut LIS-kalastusta tai siihen liittyvää toimintaa.

4.   Satamajäsenvaltiot voivat määrätä pidemmän tai lyhyemmän ilmoitusajan kuin 1 kohdassa mainittu aika ottaen huomioon muun muassa kalastustuotteen tyypin sekä kalastusalueen ja niiden satamien välisen etäisyyden. Tällaisessa tapauksessa satamajäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta komissiolle, joka toimittaa tiedon viipymättä SPRFMO:n sihteeristöön.

32 artikla

Lupa purkamiseen tai jälleenlaivaukseen satamassa

Saatuaan asiaankuuluvat tiedot 31 artiklan nojalla satamajäsenvaltion on päätettävä, sallitaanko kolmannen maan kalastusalukselle pääsy sen satamaan vai evätäänkö pääsy. Jos kolmannen maan kalastusalukselta on evätty pääsy, satamajäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle, joka toimittaa tiedon viipymättä edelleen SPRFMO:n sihteeristöön. Satamajäsenvaltioiden on evättävä pääsy kalastusaluksilta, jotka on merkitty SPRFMO:n LIS-alusluetteloon.

33 artikla

Satamatarkastukset

1.   Satamajäsenvaltioiden on tarkastettava vähintään viisi prosenttia kolmansien maiden kalastusalusten niiden nimetyissä satamissa tekemistä, SPRFMO-kalastustuotteisiin liittyvistä purkamis- ja jälleenlaivaustoimista.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 9 artiklan 2 kohdan soveltamista rajoittamatta satamajäsenvaltioiden on tarkastettava kolmansien maiden kalastusalukset, kun

a)

toinen sopimuspuoli, yhteistyössä toimiva muu kuin sopimuspuoli tai asiaan liittyvä alueellinen kalastuksenhoitojärjestö on pyytänyt tietyn kalastusaluksen tarkastamista, etenkin jos pyynnön tueksi esitetään näyttöä kyseisen kalastusaluksen harjoittamasta LIS-kalastuksesta, ja on perusteltua syytä epäillä, että kalastusalus on harjoittanut LIS-kalastusta;

b)	kalastusalus ei ole toimittanut täydellisinä 31 artiklassa edellytettyjä tietoja;

c)	kalastusalukselta on evätty pääsy satamaan tai sataman käyttö SPRFMO:n tai muun alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sääntöjen mukaisesti.

34 artikla

Tarkastusmenettely

1.   Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1005/2008 10 artiklassa vahvistettujen tarkastusmenettelyä koskevien sääntöjen lisäksi.

2.   Jäsenvaltioiden tarkastajilla on oltava voimassa oleva henkilötodistus. He voivat ottaa jäljennöksiä merkityksellisinä pidetyistä asiakirjoista.

3.   Tarkastukset on suoritettava siten, että kolmannen maan kalastusalukselle koituu mahdollisimman vähän häiriötä ja vaivaa ja että vältetään saaliin laadun heikkeneminen siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista.

4.   Tarkastuksen päätteeksi aluksen päällikölle on annettava mahdollisuus lisätä raporttiin huomautuksia tai vastalauseita ja ottaa yhteyttä asianomaisen satamajäsenvaltion toimivaltaiseen viranomaiseen tarkastusraportin osalta. Tarkastusraportin malli esitetään liitteessä XII. Aluksen päällikölle on toimitettava jäljennös raportista.

5.   Satamajäsenvaltion on toimitettava 12 työpäivän kuluessa tarkastuksen päättymispäivästä komissiolle jäljennös tämän asetuksen liitteen XII mukaisesti täytetystä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta tarkastusraportista. Komissio toimittaa raportin edelleen SPRFMO:n sihteeristöön 15 työpäivän kuluessa tarkastuksen päättymispäivästä.

6.   Jos tarkastusraporttia ei voida toimittaa komissiolle toimitettavaksi 15 työpäivän kuluessa edelleen SPRFMO:n sihteeristöön, satamajäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle hyvissä ajoin viivästyksen syyt sekä se, milloin raportti toimitetaan, jotta komissio voi ilmoittaa asiasta SPRFMO:n sihteeristölle 15 työpäivän määräajan kuluessa.

35 artikla

Menettely tapauksessa, jossa satamatarkastuksen aikana ilmenee näyttöä SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden rikkomisesta

1.   Jos tarkastuksen aikana kerättyjen tietojen perusteella on näyttöä siitä, että kolmannen maan kalastusalus on rikkonut SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, sovelletaan tätä artiklaa asetuksen (EY) N:o 1005/2008 11 artiklan lisäksi.

2.   Satamajäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle jäljennös tarkastusraportista mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viiden työpäivän kuluessa. Komissio toimittaa raportin viipymättä SPRFMO:n sihteeristöön sekä lippuvaltiona olevan sopimuspuolen tai yhteistyötä tekevän muun kuin sopimuspuolen yhteyspisteelle.

3.   Satamajäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä rikkomistapauksessa toteutetuista toimista lippuvaltiona olevan sopimuspuolen tai yhteistyötä tekevän muun kuin sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle sekä komissiolle, joka toimittaa nämä tiedot SPRFMO:n sihteeristöön.

VI LUKU

Täytäntöönpanon valvonta

36 artikla

Jäsenvaltioiden ilmoittamat väitetyt SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä koskevat rikkomukset

Jäsenvaltioiden on toimitettava vähintään 145 päivää ennen SPRFMO-komission vuosikokousta komissiolle kaikki dokumentoidut tiedot, jotka viittaavat mahdollisiin tapauksiin, joissa kalastusalus ei ole noudattanut SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä SPRFMO-yleissopimusalueella kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Komissio tutkii tiedot ja tarvittaessa toimittaa ne edelleen SPRFMO:n sihteeristöön vähintään 120 päivää ennen vuosikokousta.

37 artikla

Unionin kalastusaluksen lisääminen SPRFMO:n LIS-alusluettelon luonnokseen

1.   Jos komissio saa SPRFMO:n sihteeristöltä virallisen ilmoituksen unionin kalastusaluksen sisällyttämisestä SPRFMO:n LIS-alusluettelon luonnokseen, se toimittaa ilmoituksen, sitä tukevan näytön ja mahdolliset muut SPRFMO:n sihteeristön toimittamat dokumentoidut tiedot lippujäsenvaltiolle huomautusten esittämistä varten viimeistään 45 päivää ennen SPRFMO-komission vuosikokousta. Komissio tutkii tiedot ja toimittaa ne edelleen SPRFMO:n sihteeristöön vähintään 30 päivää ennen vuosikokousta.

2.   Saatuaan komissiolta ilmoituksen lippujäsenvaltion viranomaisten on ilmoitettava kalastusaluksen omistajalle aluksen sisällyttämisestä SPRFMO:n LIS-alusluettelon luonnokseen sekä mahdollisista seurauksista siinä tapauksessa, että sen sisällyttäminen SPRFMO:n hyväksymään LIS-alusluetteloon vahvistetaan.

38 artikla

SPRFMO:n LIS-luetteloon merkittyjä kalastusaluksia koskevat toimenpiteet

1.   Kun SPRFMO:n LIS-alusluettelo hyväksytään, komissio pyytää lippujäsenvaltiota ilmoittamaan SPRFMO:n LIS-alusluetteloon merkityn kalastusaluksen omistajalle aluksen sisällyttämisestä luetteloon sekä seurauksista, joita luetteloon sisällyttämisestä aiheutuu.

2.   Jos jäsenvaltiolla on tietoa SPRFMO:n LIS-alusluetteloon merkityn kalastusaluksen nimen tai kansainvälisen radiokutsutunnuksen muutoksesta, sen on toimitettava nämä tiedot komissiolle niin pian kuin se on käytännössä mahdollista. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä edelleen SPRFMO:n sihteeristöön.

39 artikla

SPRFMO:n sihteeristön ilmoittamat väitetyt noudattamatta jättämiset

1.   Jos komissio saa SPRFMO:n sihteeristöltä tietoja, jotka viittaavat siihen, että jäsenvaltio olisi jättänyt noudattamatta SPRFMO-yleissopimusta ja/tai SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle.

2.   Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle väitettyjen noudattamatta jättämisten tutkinnassa tehdyt havainnot ja tiedot mahdollisista toimista, jotka on toteutettu vaatimustenmukaisuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, vähintään 45 päivää ennen SPRFMO-komission vuosikokousta. Komissio toimittaa tiedot edelleen SPRFMO:n sihteeristöön vähintään 30 päivää ennen vuosikokousta.

40 artikla

Sopimuspuolen tai yhteistyötä tekevän muun kuin sopimuspuolen ilmoittamat väitetyt SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä koskevat rikkomukset

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä yhteyspiste satamatarkastusraporttien vastaanottamiseksi sopimuspuolilta ja yhteistyötä tekeviltä muilta kuin sopimuspuolilta.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nimettyjä yhteyspisteitä koskevista muutoksista komissiolle vähintään 40 päivää ennen muutosten voimaantuloa. Komissio toimittaa nämä tiedot edelleen SPRFMO:n sihteeristöön vähintään 30 päivää ennen muutosten voimaantuloa.

3.   Jos jäsenvaltion nimeämä yhteyspiste saa sopimuspuolelta tai yhteistyötä tekevältä muulta kuin sopimuspuolelta tarkastusraportin, jossa esitetään näyttöä siitä, että kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtiva kalastusalus on rikkonut SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, lippujäsenvaltion on viipymättä tutkittava väitetty rikkominen ja ilmoitettava komissiolle tutkinnan tilanne sekä mahdollisesti toteutetut täytäntöönpanotoimet, jotta komissio voi toimittaa tiedon asiasta SPRFMO:n sihteeristöön kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen saatuaan. Jos jäsenvaltio ei pysty toimittamaan komissiolle tilanneraporttia kolmen kuukauden kuluessa tarkastusraportin vastaanottamisesta, sen on ilmoitettava komissiolle kolmen kuukauden määräajan kuluessa viivästyksen syyt sekä se, mihin päivään mennessä tilanneraportti toimitetaan. Komissio toimittaa tilannetta tai tutkinnan viivästymistä koskevat tiedot SPRFMO:n sihteeristöön.

41 artikla

Satelliittiseurantalaitteen tekninen vika

1.   Jos satelliittiseurantalaitteeseen tulee tekninen vika, unionin kalastusalusten on ilmoitettava lippujäsenvaltionsa kalastuksenseurantakeskukselle neljän tunnin välein tarkoituksenmukaisilla televiestintävälineillä seuraavat tiedot:

a)	IMO-numero;

b)	kansainvälinen radiokutsutunnus;

c)	aluksen nimi;

d)	aluksen päällikön nimi;

e)	sijainti (leveys- ja pituusaste), päivämäärä, kellonaika (UTC);

f)	toiminta (kalastus/kuljetus/jälleenlaivaus).

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos satelliittiseurantalaitteen teknistä vikaa ei ole ratkaistu 60 päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun ilmoitusvelvoitteen alkamisesta, niiden lipun alla purjehtivat kalastusalukset lopettavat kalastuksen, nostavat alukselle kaikki pyydykset ja palaavat viipymättä satamaan satelliittiseurantalaitteen korjaamiseksi.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 404/2011 25 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi.

V OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

42 artikla

Luottamuksellisuus

Tämän asetuksen mukaisesti kerättyjä ja vaihdettuja tietoja käsitellään asetuksen (EY) N:o 1224/2009 112 ja 113 artiklassa vahvistettujen luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen mukaisesti.

43 artikla

Muutoksia koskeva menettely

SPRFMO:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden muutosten sisällyttämiseksi unionin oikeuteen siirretään komissiolle valta antaa 44 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan

a)	tämän asetuksen liitteitä;

b)

määräaikoja, jotka vahvistetaan 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 11 artiklassa, 12 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 16 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 17 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 22 artiklan 1–4 kohdassa, 24 artiklan 1 kohdassa, 25 artiklan 2 kohdassa, 26 artiklan 1 kohdassa, 27 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 28 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 29 artiklan 1 kohdassa, 30 artiklan 2 kohdassa, 31 artiklan 1 kohdassa, 34 artiklan 5 ja 6 kohdassa, 35 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 36 artiklassa, 37 artiklan 1 kohdassa, 39 artiklan 2 kohdassa, 40 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja 41 artiklan 1 ja 2 kohdassa;

c)	edellä 6 ja 15 artiklassa säädettyä tarkkailijakattavuutta;

d)	pohjakalastuksen jalanjäljen määrittämiseksi 12 artiklan 2 kohdassa ilmoitettua viiteajanjaksoa;

e)	edellä 33 artiklan 1 kohdassa säädettyä tarkastusten kattavuutta;

f)

datan ja tietojen tyypin osalta 7 artiklan 2 kohdassa, 11 artiklassa, 12 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 13 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 14 artiklan 1 kohdassa, 16 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 17 artiklan 1 kohdassa, 18 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 19 artiklan 1 kohdassa, 24 artiklan 1 kohdassa, 25 artiklan 2 kohdassa, 27 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 28 artiklan 3 kohdassa, 31 artiklan 1 kohdassa ja 41 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

44 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 19 päivästä heinäkuuta 2018 viiden vuoden ajaksi 43 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 43 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 43 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

45 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 47 artiklalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

46 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL C 288, 31.8.2017, s. 129.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 29. toukokuuta 2018 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 18. kesäkuuta 2018.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4)  Neuvoston päätös 98/392/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1).

(5)  Neuvoston päätös 2012/130/EU, annettu 3 päivänä lokakuuta 2011, aavan meren kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa Etelä-Tyynellämerellä koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 67, 6.3.2012, s. 1).

(6)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(8)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2011, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 112, 30.4.2011, s. 1).

(9)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---