10.7.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 174/1

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/966,

annettu 6 päivänä heinäkuuta 2018,

Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto valtuutti 29 päivänä marraskuuta 2012 komission aloittamaan neuvottelut vapaakauppasopimuksesta Japanin kanssa.

(2)	Neuvottelut Euroopan unionin ja Japanin välisestä talouskumppanuussopimuksesta, jäljempänä ’sopimus’, on saatettu menestyksekkäästi päätökseen.

(3)	Sopimus olisi allekirjoitettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan lupa allekirjoittaa Euroopan unionin ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus unionin puolesta sillä varauksella, että mainitun sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen (1).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 6 päivänä heinäkuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. BLÜMEL

(1) Sopimuksen teksti julkaistaan yhdessä sen tekemistä koskevan päätöksen kanssa.

10.7.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 174/2

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/967,

annettu 26 päivänä huhtikuuta 2018,

delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 muuttamisesta maksumääräaikojen noudattamatta jättämisen ja menoilmoitusten laatimisessa sovellettavien valuuttakurssien osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 40 artiklan ja 106 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 75 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on suoritettava maksut yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän alaisille tuensaajille tietyn ajanjakson aikana. Näiden maksumääräaikojen ulkopuolella suoritettuja maksuja ei voida pitää kelpoisina unionin tukeen, eikä komissio näin ollen voi korvata niitä, kuten asetuksen (EU) N:o 1306/2013 40 artiklassa säädetään. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) myönnettävien tukien osalta kyseisiä maksumääräaikoja sovelletaan hakuvuodesta 2019 alkaen. Maaseuturahastosta suoritettaville maksuille olisi näin ollen vahvistettava erityissäännöt.

(2)

Ottaen huomioon, että joissakin tapauksissa jäsenvaltiot suorittavat maaseuturahaston yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään liittyvät maksut 30 päivän kesäkuuta jälkeen, koska ne ovat tehneet lisätarkastuksia kiistanalaisten maksupyyntöjen, muutostenhaun tai muiden kansallisten riita-asioiden vuoksi, suhteellisuusperiaatteen mukaisesti olisi säädettävä menoja koskevasta kiinteästä marginaalista, jonka sisällä maksuihin ei näissä tapauksissa tehtäisi vähennyksiä. Jotta rahoitusvaikutus voitaisiin suhteuttaa maksun suorittamisen viivästymiseen, olisi lisäksi säädettävä, että tämän marginaalin ylittyessä komissiolle siirretään valta porrastaa unionin maksujen vähentämistä todetun maksuviiveen pituuden mukaan.

(3)

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 (2) 5 artiklassa vahvistetaan kuukausimaksujen porrasteisia vähennyksiä koskevat säännöt Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) osalta niitä tapauksia varten, joissa menot ovat toteutuneet maksumääräajan päättymisen jälkeen. Maaseuturahaston osalta menoilmoitukset tehdään ja korvaukset suoritetaan kerran kutakin vuosineljännestä kohti. Maaseuturahastosta korvattaviin viivästyneisiin menoihin olisi yksinkertaisuuden ja tehokkuuden vuoksi sovellettava kunkin vuosineljänneksen osalta erillistä vähennyskerrointa.

(4)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 11 artiklan 2 kohdassa säädetään valuuttakurssista, jota euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden on käytettävä kunkin maksun tai takaisinperinnän osalta menoilmoitustensa laatimiseksi. Jäsenvaltioiden vuosittaisiin menoilmoituksiin sisältyy kuitenkin määriä, joiden maksua tai takaisinperintää ei kirjata maksajaviraston tileihin; tällaisia ovat esimerkiksi käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, jotka johtuvat takaisin perimättä olevasta tuesta aiheutuvista taloudellisista seurauksista asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla. Näin ollen olisi säädettävä muihin kuin delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin sovellettavasta valuuttakurssista.

(5)	Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) N:o 907/2014 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014 seuraavasti:

1)	Korvataan 5 artiklan otsikko seuraavasti: ”Viimeisimmän maksumääräajan noudattamatta jättäminen Euroopan maatalouden tukirahaston osalta”

Lisätään 5 artiklan jälkeen 5 a artikla seuraavasti:

”5 a artikla

Viimeisimmän maksumääräajan noudattamatta jättäminen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta

1. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 40 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen poikkeusten nojalla ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti määräajan ulkopuolella toteutuneille menoille voidaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta myöntää unionin rahoitusta tämän artiklan 2–6 kohdassa vahvistetuin edellytyksin.

2. Kun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 75 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisen jälkeen toteutuneiden menojen määrä on 5 prosenttia tai vähemmän määräajassa toteutuneiden menojen määrästä, välimaksuihin ei tehdä vähennyksiä.

Kun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 75 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisen jälkeen toteutuneiden menojen määrä on yli 5 prosenttia määräajassa toteutuneiden menojen määrästä, kaikkia sen jälkeen myöhässä toteutuvia muita menoja vähennetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 (*1) 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen osalta seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)	sen vuoden, jona maksumääräaika päättyi, 1 päivän heinäkuuta ja 15 päivän lokakuuta välisenä aikana toteutuneita menoja vähennetään 25 prosenttia;

b)	sen vuoden, jona maksumääräaika päättyi, 16 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana toteutuneita menoja vähennetään 60 prosenttia;

c)	sen vuoden, jona maksumääräaika päättyi, 31 päivän joulukuuta jälkeen toteutuneita menoja vähennetään 100 prosenttia.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, jos kyseisen kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua marginaalia ei ole kalenterivuoden N osalta kokonaan käytetty vuoden N + 1 31 päivään joulukuuta mennessä maksettuihin tukiin ja siitä käyttämättä jäänyt osa on enemmän kuin kaksi prosenttia, marginaali alennetaan kahteen prosenttiin.

4. Jos joidenkin toimenpiteiden yhteydessä esiintyy erityisiä hallinnollisia ongelmia tai jos jäsenvaltiot antavat asialliset perustelut, komissio soveltaa 2 ja 3 kohdassa säädetyistä vähennysasteikoista eroavaa vähennysasteikkoa tai pienempiä vähennyksiä tai jättää vähennykset tekemättä.

5. Maksumääräajan noudattamisen valvonta on toteutettava kerran kunkin varainhoitovuoden aikana 15 päivänä lokakuuta mennessä toteutuneiden menojen osalta.

Mahdolliset määräajan ylittämiset otetaan huomioon asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklassa tarkoitetun tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen yhteydessä.

6. Tässä artiklassa tarkoitettujen vähennysten soveltaminen ei rajoita asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklassa tarkoitettua sääntöjenmukaisuuden tarkastusta koskevaa myöhempää päätöstä.

(*1) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 908/2014, annettu 6 päivänä elokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastuksia koskevien sääntöjen, vakuuksien ja avoimuuden osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 59).”"

Lisätään 11 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Toimiin, joiden osalta alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä ei ole vahvistettu valuuttakurssin määräytymisperustetta, sovellettava valuuttakurssi on Euroopan keskuspankin ennen sen ajanjakson viimeistä kuukautta, jolta menot tai käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ilmoitetaan, vahvistama toiseksi viimeinen valuuttakurssi.”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä huhtikuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 18).

10.7.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 174/5

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/968,

annettu 30 päivänä huhtikuuta 2018,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 täydentämisestä haitallisia vieraslajeja koskevien riskinarviointien osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta 22 päivänä lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on hyväksynyt asetuksen (EU) N:o 1143/2014 4 artiklan mukaisesti unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon, jäljempänä ’unionin luettelo’, jota on päivitettävä säännöllisesti. Edellytyksenä uuden lajin sisällyttämiselle unionin luetteloon on, että on suoritettu kyseisen asetuksen 5 artiklassa tarkoitettu riskinarviointi. Asetuksen (EU) N:o 1143/2014 5 artiklan 1 kohdan a–h alakohdassa esitetään yhteiset tekijät, jotka on otettava huomioon riskinarvioinnissa, jäljempänä ’yhteiset tekijät’.

(2)

Jäsenvaltiot voivat asetuksen (EU) N:o 1143/2014 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää komissiolle pyyntöjä sisällyttää haitallinen vieraslaji unionin luetteloon. Näihin pyyntöihin on liitettävä riskinarviointi. Olemassa on jo useita menetelmiä ja tutkimussuunnitelmia riskinarvioinnin suorittamiseksi, ja niitä käytetään ja noudatetaan tiedeyhteisössä biologisten invaasioiden alalla. Näiden menetelmien ja tutkimussuunnitelmien arvo ja tieteellinen luotettavuus olisi tunnustettava. Jotta voidaan tehokkaasti hyödyntää olemassa olevaa tietoa, kaikki menetelmät ja tutkimussuunnitelmat, jotka sisältävät yhteiset tekijät, olisi hyväksyttävä riskinarvioinnin laatimista varten. Kuitenkin sen varmistamiseksi, että kaikki päätökset lajien lisäämisestä luetteloon perustuvat yhtä korkealaatuisiin ja luotettaviin riskinarvionteihin, ja ohjeiden antamiseksi riskinarvioijille siitä, miten varmistetaan, että yhteiset tekijät otetaan huomioon asianmukaisesti, on tarpeen esittää yksityiskohtainen kuvaus yhteisistä tekijöistä sekä riskiarvioinnissa käytettävät menetelmät, joita olemassa olevissa menetelmissä ja tutkimussuunnitelmassa olisi noudatettava.

(3)	Jotta riskinarvioinnilla voidaan tukea päätöksentekoa unionin tasolla, sillä pitäisi olla merkitystä koko unionille, lukuun ottamatta syrjäisimpiä alueita, jäljempänä ’riskinarviointialue’.

(4)

Jotta riskinarviointi muodostaisi luotettavan tieteellisen perustan ja tiiviin näytön päätöksenteon tueksi, kaikkia siinä olevia tietoja, mukaan lukien lajin kyky vakiintua ja levitä ympäristössä asetuksen (EU) N:o 1143/2014 4 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, olisi tuettava parhaalla käytettävissä olevalla tieteellisellä näytöllä. Tämä olisi otettava huomioon riskinarvioinnissa käytettävissä menetelmissä.

(5)

Haitalliset vieraslajit ovat vakava ympäristöuhka, mutta kaikkia lajeja ei ole tutkittu yhtä hyvin. Jos lajia ei esiinny riskinarviointialueella tai sitä esiintyy ainoastaan vähäisiä määriä, on mahdollista, että lajista ei ole tietoja tai tiedot ovat puutteellisia. Siihen mennessä, kun lajista saadaan kaikki tiedot, laji on jo voitu tuoda riskinarviointialueelle tai se on voinut levitä siellä. Näin ollen riskinarvioinnissa olisi voitava ottaa huomioon tällainen tietojen puute sekä käsitellä erittäin suurta epävarmuutta, joka liittyy lajien tuonnin tai leviämisen seurauksiin.

(6)	Jotta riskinarvioinnista saadaan luotettava perusta päätöksenteon tueksi, siihen olisi sovellettava tinkimätöntä laadunvalvontaa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Yhteisten tekijöiden soveltaminen

Tämän asetuksen liitteessä esitetään yksityiskohtainen kuvaus asetuksen (EU) N:o 1143/2014 5 artiklan 1 kohdan a–h alakohdassa esitettyjen yhteisten tekijöiden soveltamisesta.

2 artikla

Riskinarvioinnissa sovellettavat menetelmät

1. Riskinarvioinnin on sisällettävä tämän asetuksen liitteessä esitetyt yhteiset tekijät, ja siinä on noudatettava tässä artiklassa esitettyjä menetelmiä. Riskinarviointi voi perustua mihin tahansa tutkimussuunnitelmaan tai menetelmään sillä edellytyksellä, että kaikki tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) N:o 1143/2014 esitetyt vaatimukset täyttyvät.

2. Riskinarvioinnin on katettava unionin alue, lukuun ottamatta syrjäisimpiä alueita, jäljempänä ’riskinarviointialue’.

3. Riskinarvioinnin on perustuttava kaikkein luotettavimpiin käytettävissä oleviin tieteellisiin tietoihin, mukaan lukien kansainvälisen tutkimuksen tuoreimmat tulokset, joita tuetaan viittauksilla vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin. Tapauksissa, joissa käytettävissä ei ole vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja, joissa kyseisistä julkaisuista saadut tiedot ovat puutteellisia tai joissa halutaan täydentää koottuja tietoja, tieteelliseen näyttöön voi myös kuulua muita julkaisuja, asiantuntijalausuntoja, jäsenvaltioiden viranomaisten keräämiä tietoja, virallisia ilmoituksia ja tietokannoista saatavia tietoja, mukaan lukien kansalaisten tiedealoitteista saadut tiedot. Kaikki lähteet on mainittava ja niihin on viitattava.

4. Käytetyn menetelmän tai tutkimussuunnitelman on mahdollistettava riskinarvioinnin saattaminen päätökseen myös silloin, kun käytettävissä ei ole tietoa tietystä lajista tai kun jotakin lajia koskevat tiedot ovat puutteellisia. Kun tiedot ovat puutteellisia, riskinarvioinnissa on nimenomaisesti tuotava tämä esiin, jotta riskinarviointiin ei jää avoimia kysymyksiä.

5. Kuhunkin riskinarvioinnin sisältävään kysymykseen on liitettävä arviointi epävarmuuden tai varmuuden tasosta, ja siitä on käytävä ilmi se mahdollisuus, että kysymystä varten tarvittavia tietoja ei ole käytettävissä, tiedot ovat puutteellisia tai käytettävissä oleva näyttö on ristiriitaista. Vastaukseen liitettävän epävarmuuden tai varmuuden tasoa koskevan arvioinnin on perustuttava dokumentoituun menetelmään tai tutkimussuunnitelmaan. Riskinarvioinnin on sisällettävä viittaus kyseiseen dokumentoituun menetelmään tai tutkimussuunnitelmaan.

6. Riskinarvioinnin on sisällettävä tiivistelmä sen eri tekijöistä sekä yleiset päätelmät selkeässä ja johdonmukaisessa muodossa.

7. Laadunvalvontaprosessi on olennainen osa riskinarviointia, ja siihen on kuuluttava ainakin kahden vertaisarvioijan suorittama arviointi riskinarvioinnista. Riskinarvion on sisällettävä kuvaus laadunvalvontaprosessista.

8. Riskinarvioinnin laatijoiden ja vertaisarvioijien on oltava riippumattomia, ja heillä on oltava asiaan liittyvää tieteellistä asiantuntemusta.

9. Riskinarvioinnin laatijat ja vertaisarvioijat eivät saa kuulua samaan laitokseen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä huhtikuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35.

LIITE

Yhteisten tekijöiden yksityiskohtainen kuvaus

Yhteiset tekijät

Yksityiskohtainen kuvaus

5 artiklan 1 kohdan a alakohta – lajin kuvaus, mukaan lukien sen taksonominen nimi, aiemmat vaiheet sekä sen luontainen ja mahdollinen levinneisyysalue

1)	Lajin kuvauksessa on annettava riittävästi tietoa sen varmistamiseksi, että lajin tunnistaminen on ymmärrettävä ilman turvautumista muuhun dokumentaatioon.

Riskinarvioinnin kattavuus on rajattava selkeästi. Vaikka yleisenä sääntönä kustakin yksittäisestä lajista olisi laadittava yksi riskinarviointi, joissakin tapauksissa voi olla perusteltua laatia yksi riskinarviointi, joka kattaa useamman lajin (esim. jos lajit kuuluvat samaan sukuun ja niillä on vastaavat tai samanlaiset ominaisuudet ja vaikutukset). On ilmoitettava selvästi, jos riskinarviointi kattaa useamman kuin yhden lajin tai jos siihen ei kuulu tai kuuluu ainoastaan tiettyjä alalajeja, alempia taksoneita, hybridejä, lajikkeita tai rotuja (ja jos niin on, mistä alalajista, alemmista taksoneista, hybrideistä, lajikkeista tai roduista on kysymys). Tällaiset valinnat on perusteltava asianmukaisesti.

Lajin taksonomisten tunnistetietojen on sisällettävä kaikki seuraavat osat:

—	taksonominen suku, lahko ja luokka, johon laji kuuluu,

—	lajin tämänhetkinen tieteellinen nimi ja nimen laatija,

—	tämänhetkisen tieteellisen nimen yleisimmät synonyymit,

—	kaupassa käytetyt nimet,

—	luettelo yleisimmistä alalajeista, alemmista taksoneista, hybrideistä, lajikkeista tai roduista,

—

tiedot muista lajeista, jotka näyttävät hyvin samanlaisilta:

—	muut vieraslajit, joilla on samanlaiset haitalliset ominaisuudet ja joita on vältettävä korvaavana lajina (tässä tapauksessa voidaan harkita riskinarvioinnin laatimista useasta lajista yhdessä, katso kohta 2);

—	muut vieraslajit, joilla ei ole samanlaisia haitallisia ominaisuuksia ja joita voitaisiin mahdollisesti käyttää korvaavina lajeina;

—	alkuperäiset lajit, jotta vältetään mahdolliset virheet tunnistuksessa ja toimien kohdentamisessa.

4)	Lajin historian kuvauksen on sisällettävä lajin invaasiohistoria, mukaan lukien invaasion kattamat maat (riskinarviointialueella ja muualla, mikäli sillä on merkitystä) sekä tiedot ensimmäisten havaintojen, vakiintumisen ja leviämisen ajankohdista.

5)	Lajin luontaisen ja mahdollisen levinneisyysalueen kuvauksen on sisällettävä tiedot maanosasta tai maanosan osasta, ilmastovyöhykkeestä ja luontotyypistä, joissa lajia esiintyy luontaisesti. Tarvittaessa olisi ilmoitettava, voisiko laji levitä luontaisesti riskinarviointialueelle.

5 artiklan 1 kohdan b alakohta – kuvaus lajin lisääntymis- ja leviämismalleista ja dynamiikasta, mukaan lukien arvio siitä, ovatko ympäristöolot sellaiset, että se voi lisääntyä ja levitä

Lisääntymis- ja leviämismallien kuvausten on sisällettävä tiedot lajin elinkaaresta ja käyttäytymispiirteistä, jotka voivat selittää sen kyvyn vakiintua ja levitä, kuten lisääntymis- ja kasvustrategia, leviämiskyky, elinaika, ympäristö- ja ilmastovaatimukset, erityiset ja yleiset ominaisuudet ja muut asiaan liittyvät käytettävissä olevat tiedot.

Lisääntymismalleja ja -dynamiikkaa koskevan kuvauksen on sisällettävä kaikki seuraavat osat:

—	luettelo ja kuvaus lajin lisääntymismekanismeista;

—	arvio siitä, vallitseeko riskinarviointialueella sopivat ympäristöolosuhteet lajin lisääntymiselle;

—	tiedot lajin lisääntymisyksikköihin liittyvästä paineesta (sukusolujen, siementen, munien tai lisääntymisyksiköiden määrä, lisääntymissyklien määrä vuodessa) kunkin lisääntymismekanismin osalta suhteessa riskinarviointialueen ympäristöolosuhteisiin.

Leviämismalleja ja -dynamiikkaa koskevan kuvauksen on sisällettävä kaikki seuraavat osat:

—	luettelo ja kuvaus lajin lisääntymismekanismeista;

—	arviointi siitä, vallitseeko riskinarviointialueella sopivat ympäristöolosuhteet lajin leviämiselle;

—	tiedot kunkin leviämismekanismin nopeudesta suhteessa riskinarviointialueen ympäristöolosuhteisiin.

5 artiklan 1 kohdan c alakohta – kuvaus lajin mahdollisista, sekä tarkoituksellisista että tahattomista, tuonti- ja leviämisväylistä, sekä tarvittaessa hyödykkeistä, joihin laji yleensä yhdistetään

1)	On tarkasteltava kaikkia kyseeseen tulevia tuonti- ja leviämisväyliä. Perustana on käytettävä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (1) yhteydessä laadittua väylien luokittelua.

Tarkoituksellisen tuonnin väyliä koskevan kuvauksen on sisällettävä kaikki seuraavat osat:

—

luettelo ja kuvaus väylistä sekä tiedot niiden merkityksestä ja niihin liittyvistä riskeistä (esim. riskinarviointialueelle kohdistuvan tuonnin todennäköisyys kyseisten väylien perusteella; selviämisen, lisääntymisen ja määrän kasvun todennäköisyys kuljetuksen ja varastoinnin aikana; siirtymisen mahdollisuus ja todennäköisyys kyseisiltä väyliltä sopivaan elinympäristöön tai isäntään), mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan tiedot erityisestä alkuperästä tai väylien päätepisteistä;

—	tiedot lisääntymisyksikköihin liittyvästä paineesta (esim. yksilöiden arvioitu määrä tai kulkukertojen tiheys kyseisillä väylillä), mukaan lukien uuden invaasion todennäköisyys hävittämisen jälkeen.

Tahattomia tuonnin väyliä koskevan kuvauksen on sisällettävä kaikki seuraavat osat:

—

luettelo ja kuvaus väylistä sekä tiedot niiden merkityksestä ja niihin liittyvistä riskeistä (esim. riskinarviointialueelle kohdistuvan tuonnin todennäköisyys kyseisten väylien perusteella; selviämisen, lisääntymisen ja määrän kasvun todennäköisyys kuljetuksen ja varastoinnin aikana; todennäköisyys siitä, ettei tuontia havaita maahantulopaikassa; siirtymisen mahdollisuus ja todennäköisyys kyseisiltä väyliltä sopivaan elinympäristöön tai isäntään), mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan tiedot erityisestä alkuperästä tai väylien päätepisteistä;

—	tiedot lisääntymisyksikköihin liittyvästä paineesta (esim. yksilöiden arvioitu määrä tai kulkukertojen tiheys kyseisillä väylillä), mukaan lukien uuden invaasion todennäköisyys hävittämisen jälkeen.

4)	Kuvauksen hyödykkeistä, joihin laji yleensä yhdistetään, on sisällettävä luettelo ja kuvaus hyödykkeistä sekä maininta niihin liittyvistä riskeistä (esim. kauppavirran määrä; todennäköisyys siitä, että hyödyke on kontaminoitunut tai toimii vektorina).

Leviämisen tarkoituksellisia väyliä koskevan kuvauksen on sisällettävä kaikki seuraavat tekijät:

—

luettelo ja kuvaus väylistä sekä tiedot niiden merkityksestä ja niihin liittyvistä riskeistä (esim. riskinarviointialueella tapahtuvan leviämisen todennäköisyys kyseisten väylien perusteella; selviämisen, lisääntymisen ja määrän kasvun todennäköisyys kuljetuksen ja varastoinnin aikana; siirtymisen mahdollisuus ja todennäköisyys kyseisiltä väyliltä sopivaan elinympäristöön tai isäntään), mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan tiedot erityisestä alkuperästä tai väylien päätepisteistä;

—	tiedot lisääntymisyksikköihin liittyvästä paineesta (esim. yksilöiden arvioitu määrä tai kulkukertojen tiheys kyseisillä väylillä), mukaan lukien uuden invaasion todennäköisyys hävittämisen jälkeen.

Leviämisen tahattomia väyliä koskevan kuvauksen on sisällettävä kaikki seuraavat tekijät:

—

luettelo ja kuvaus väylistä sekä tiedot niiden merkityksestä ja niihin liittyvistä riskeistä (esim. riskinarviointialueella tapahtuvan leviämisen todennäköisyys kyseisten väylien perusteella; selviämisen, lisääntymisen ja määrän kasvun todennäköisyys kuljetuksen ja varastoinnin aikana; havaitsemisen helppous; siirtymisen mahdollisuus ja todennäköisyys kyseisiltä väyliltä sopivaan elinympäristöön tai isäntään), mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan tiedot erityisestä alkuperästä tai väylien päätepisteistä;

—	tiedot lisääntymisyksikköihin liittyvästä paineesta (esim. yksilöiden arvioitu määrä tai kulkukertojen tiheys kyseisillä väylillä), mukaan lukien uuden invaasion todennäköisyys hävittämisen jälkeen.

7)	Kuvauksen hyödykkeistä, joihin lajin leviäminen yleensä yhdistetään, on sisällettävä luettelo ja kuvaus hyödykkeistä sekä maininta niihin liittyvistä riskeistä (esim. kauppavirran määrä; todennäköisyys siitä, että hyödyke on kontaminoitunut tai toimii vektorina).

5 artiklan 1 kohdan d alakohta – perusteellinen arviointi riskistä, joka koskee tuontia asianomaisille luonnonmaantieteellisille alueille sekä vakiintumista ja leviämistä näillä alueilla nykyisissä olosuhteissa ja ennakoitavissa ilmastonmuutosoloissa

Perusteellisesta arvioinnista on saatava käsitys riskeistä, joita liittyy lajin tuontiin tietyille riskinarviointialueella sijaitseville luonnonmaantieteellisille alueille sekä vakiintumiseen ja leviämiseen niillä, ja siinä on selitettävä, miten ennakoitavissa olevat ilmastonmuutosolot vaikuttavat kyseisiin riskeihin.

Kyseisten riskien perusteelliseen arviointiin ei tarvitse liittää kaikkia ilmastonmuutosskenaarioiden perusteella tehtäviä simulaatioita, mikäli tehdään arviointi todennäköisestä tuonnista, vakiintumisesta ja leviämisestä keskipitkällä aikavälillä (esim. 30–50 vuotta) sekä liitetään siihen selkeä selostus oletuksista.

3)	Edellä 1 kohdassa tarkoitetut riskit voidaan kuvata käyttäen esimerkiksi termejä ”todennäköisyys” tai ”nopeus”.

5 artiklan 1 kohdan e alakohta – kuvaus lajin nykyisestä levinneisyydestä, mukaan lukien se, esiintyykö lajia jo unionissa tai sen naapurimaissa, sekä ennuste sen todennäköisestä tulevasta levinneisyydestä

Kuvauksen tämänhetkisestä leviämisestä riskinarviointialueella tai naapurimaissa on sisällettävä kaikki seuraavat tekijät:

—	luettelo riskinarviointialueella sijaitsevista luonnonmaantieteellisistä alueista tai merien osa-alueista, joilla lajia esiintyy ja joille se on vakiintunut;

—	lajin tämänhetkinen vakiintumistilanne kussakin jäsenvaltiossa ja tarvittaessa naapurimaissa.

Ennusteen todennäköisestä tulevasta leviämisestä riskinarviointialueella tai naapurimaissa on sisällettävä kaikki seuraavat tekijät:

—	luettelo riskinarviointialueella sijaitsevista luonnonmaantieteellisistä alueista tai merien osa-alueista, joilla laji voisi vakiintua, erityisesti ennakoitavissa ilmastonmuutosoloissa;

—	luettelo jäsenvaltioista ja tilanteen mukaan naapurimaista, joihin laji voisi vakiintua, erityisesti ennakoitavissa ilmastonmuutosoloissa.

5 artiklan 1 kohdan f alakohta – kuvaus luonnon monimuotoisuudelle ja siihen liittyville ekosysteemipalveluille aiheutuvista haittavaikutuksista, mukaan lukien haittavaikutukset, joita aiheutuu alkuperäisille lajeille, suojelluille alueille, uhanalaisille luontotyypeille sekä ihmisten terveydelle, turvallisuudelle ja taloudelle, sekä saatavilla oleva tieteellinen tietämys huomioiden laadittu arvio mahdollisista tulevista vaikutuksista

Kuvauksessa olisi erotettava toisistaan tunnetut vaikutukset ja mahdolliset tulevat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja siihen liittyviin ekosysteemipalveluihin. Tunnetut vaikutukset on kuvattava riskinarviointialueen osalta sekä tarvittaessa kolmansien maiden osalta (esim. jos niissä vallitsee samanlaiset ilmasto-olosuhteet). Mahdollinen tuleva vaikutus arvioidaan ainoastaan riskinarviointialueen osalta.

Tunnettujen vaikutusten kuvauksen ja mahdollisia tulevia vaikutuksia koskevan arvioinnin on perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan laadulliseen tai määrälliseen näyttöön. Vaikutuksen suuruus on pisteytettävä tai muuten luokiteltava. Käytetyn pisteytys- tai luokittelujärjestelmän on sisällettävä viittaus perustana olevaan julkaisuun.

Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien tunnettujen vaikutusten kuvauksessa ja mahdollisia tulevia vaikutuksia koskevassa arvioinnissa on viitattava kaikkiin seuraaviin tekijöihin:

—	eri luonnonmaantieteelliset alueet tai merien osa-alueet, joilla laji voisi vakiintua;

—	alkuperäiset lajit, joille aiheutuu vaikutuksia, mukaan lukien uhanalaisten lajien luettelo ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY (2) liitteissä luetellut lajit sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (3) soveltamisalaan kuuluvat lajit;

—	luontotyypit, joille aiheutuu vaikutuksia, mukaan lukien uhanalaiset luontotyypit ja direktiivin 92/43/ETY liitteissä luetellut luontotyypit;

—	suojellut alueet, joille aiheutuu vaikutuksia;

—	kemialliset, fyysiset tai rakenteelliset ominaisuudet ja ekosysteemien toiminta;

—	vesien ekosysteemien ekologinen tila, jolle aiheutuu vaikutuksia, tai merivesien ympäristötila,

Ekosysteemipalveluille aiheutuvien tunnettujen vaikutusten kuvauksessa ja mahdollisia tulevia vaikutuksia koskevassa arvioinnissa on viitattava kaikkiin seuraaviin tekijöihin:

—	tuotantopalvelut;

—	sääntelypalvelut;

—	kulttuuripalvelut.

Ihmisten terveydelle, turvallisuudelle ja taloudelle aiheutuvien tunnettujen vaikutusten kuvauksen ja mahdollisia tulevia vaikutuksia koskevan arvioinnin on tilanteen mukaan sisällettävä seuraavat tiedot:

—	ihmisten sairaudet, allergiat ja muut taudit, jotka voivat johtua suoraan tai välillisesti jostakin lajista;

—	vahingot, jotka aiheutuvat suoraan tai välillisesti jostakin lajista ja joilla on merkitystä ihmisten, omaisuuden tai infrastruktuurin turvallisuudelle;

—	lajin esiintymisestä aiheutuvat suorat tai välilliset häiriöt tai muut seuraukset taloudelliselle tai sosiaalisille toiminnalle.

5 artiklan 1 kohdan g alakohta – arvio mahdollisista vahinkojen kustannuksista

Arvioinnissa luonnon monimuotoisuudelle ja siihen liittyville ekosysteemipalveluille aiheutuvien vahinkojen mahdollisista kustannuksista rahallisesti tai muutoin mitattuna on kuvattava kyseisiä kustannuksia määrällisesti ja/tai laadullisesti riippuen siitä, mitä tietoja on käytettävissä. Mikäli käytettävissä olevat tiedot eivät ole riittäviä koko riskinarviointialueeseen kohdistuvien kustannusten arvioimiseen, on käytettävä laadullisia tietoja tai tapaustutkimuksia eri puolilta unionia tai kolmansista maista, jos niitä on saatavilla.

Arvioinnissa ihmisten terveydelle, turvallisuudella ja taloudelle aiheutuvien vahinkojen mahdollisista kustannuksista on kuvattava kyseisiä kustannuksia määrällisesti ja/tai laadullisesti riippuen siitä, mitä tietoja on käytettävissä. Mikäli käytettävissä olevat tiedot eivät ole riittäviä koko riskinarviointialueeseen kohdistuvien kustannusten arvioimiseen, on käytettävä laadullisia tietoja tai tapaustutkimuksia eri puolilta unionia tai kolmansista maista, jos niitä on saatavilla.

5 artiklan 1 kohdan h alakohta – kuvaus lajin tunnetuista käyttötarkoituksista ja näistä käyttötarkoituksista saatavista sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä

1)	Kuvauksen lajin tunnetuista käyttötarkoituksista on sisällettävä luettelo ja kuvaus tunnetuista käyttötarkoituksista unionissa sekä tarvittaessa muualla.

Kuvauksen sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä, joita saadaan lajin tunnetuista käyttötarkoituksista, on sisällettävä kuvaus kunkin käyttötarkoituksen ympäristöön liittyvästä, sosiaalisesta ja taloudellisesta merkityksestä sekä tieto tähän liittyvistä hyödynsaajista määrällisesti ja/tai laadullisesti riippuen siitä, mitä tietoja on käytettävissä. Mikäli käytettävissä olevat tiedot eivät ole riittäviä koko riskinarviointialueeseen kohdistuvien hyötyjen arvioimiseen, on käytettävä laadullisia tietoja tai erilaisia tapaustutkimuksia eri puolilta unionia tai kolmansista maista, jos niitä on saatavilla.

(1) UNEP/CBD/SBSTTA/18/9/Add.1. – Viittausten biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen yhteydessä laadittuun väylien luokitteluun on oltava viittauksia kyseisen luokittelun viimeisimpään muutettuun versioon.

(2) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

10.7.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 174/12

KOMISSION ASETUS (EU) 2018/969,

annettu 9 päivänä heinäkuuta 2018,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen V muuttamisesta pienten märehtijöiden erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (1) ja erityisesti sen 23 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan eläinten tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt. Sitä sovelletaan elävien eläinten ja eläinperäisten tuotteiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen sekä tietyissä erityistapauksissa niiden vientiin.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 mukaan erikseen määritellyllä riskiaineksella tarkoitetaan kyseisen asetuksen liitteessä V lueteltuja kudoksia, ja siinä säädetään, että erikseen määritelty riskiaines on poistettava ja hävitettävä kyseisen asetuksen liitteen V ja asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (2) mukaisesti. Erikseen määritellyn riskiaineksen poistaminen on toimenpide, jolla pyritään vähentämään nauta-, lammas- ja vuohieläinten BSE-riskiä. Lammas- ja vuohieläinten erikseen määritellyn riskiaineksen luettelo vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä V olevan 1 kohdan b alakohdassa.

(3)

Maailman eläintautijärjestön, jäljempänä ’OIE’, maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön (3) luvussa 11.4 vahvistettuja OIE:n BSE:tä koskevia suosituksia sovelletaan ainoastaan nautakarjan BSE-taudinaiheuttajaan. OIE ei siis ole laatinut luetteloa lammas- ja vuosieläinten kudoksista, joilla ei pitäisi käydä kauppaa niiden BSE-riskin vuoksi.

(4)

Tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita koskevassa komission strategia-asiakirjassa vuosiksi 2010–2015 (4) esitetään mahdollisuus tarkastella nykyistä riskiaineluetteloa tieteellisten tietojen perusteella ja ottaen huomioon BSE:n epidemiologisen tilanteen kehittyminen. BSE:n epidemiologinen tilanne unionissa on parantunut merkittävästi. Unionissa ilmoitettiin vuonna 2016 viisi BSE-tapausta nautakarjassa, kun vuonna 2001 ilmoitettuja tapauksia oli 2 166. BSE-tilanteen paraneminen unionissa näkyy siinä, että 24:ssä EU:n jäsenvaltiossa ja kahdella jäsenvaltion alueella BSE-riskiasema on nyt päätöksen 2007/453/EY (5) mukaisesti OIE:n tunnustaman BSE-riskiaseman perusteella merkityksettömän alhainen.

(5)

Mitä tulee pienten märehtijöiden erikseen määriteltyyn riskiainekseen, tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita koskevassa komission strategia-asiakirjassa vuosiksi 2010–2015 mainitaan tuolloin meneillään ollut pienten märehtijöiden riskiainesta koskevan luettelon relevanssin arviointi. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, julkaisi kyseisen riskinarvioinnin 2 päivänä joulukuuta 2010 tieteellisessä lausunnossa (6) BSE/TSE-tarttuvuudesta pienmärehtijöiden kudoksissa, jäljempänä ’vuoden 2010 EFSA:n lausunto’. Lausunnossa EFSA arvioi, että niiden BSE-tartunnan saaneiden pienten märehtijöiden lukumäärä, joiden välityksellä BSE saattaisi päästä ravintoketjuun, on unionissa vuosittain hyvin rajallinen, ja se vahvisti näiden arvioiden osoittavan, että unionin pienten märehtijöiden populaatiossa ei ole laajalle levinnyttä BSE-epidemiaa. Tämä EFSA:n päätelmä koskee koko unionia riippumatta jäsenvaltioiden BSE-riskiasemasta.

(6)

EFSA:n ja Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen 9 päivänä joulukuuta 2010 antamassa yhteisessä tieteellisessä lausunnossa (7) eläinten ja ihmisten TSE:iden välisestä mahdollisesta epidemiologisesta tai molekyylitason yhteydestä todetaan, että luonnonolosuhteissa ilmenneitä BSE-tapauksia on raportoitu maailmanlaajuisesti vuohieläimissä vain kaksi eikä lammaseläimissä yhtään. Vuohissa havaituissa kahdessa luonnollisessa BSE-tapauksessa eläimet olivat syntyneet ennen kuin käsitellyn eläinvalkuaisen syöttäminen tuotantoeläimille kiellettiin ja aikana, jolloin nautaeläinten BSE-epidemia oli huipussaan.

(7)

EFSA julkaisi 5 päivänä elokuuta 2015 tieteellisen lausunnon (8) uudelleentarkastelupyynnöstä, joka koski lampaiden scrapien prionien zoonoottista potentiaalia käsittelevää tieteellistä julkaisua, jäljempänä ’vuoden 2015 EFSA:n lausunto’. Lausunnossa EFSA totesi, ettei scrapien ja ihmisillä ilmenevien TSE-tautien välillä ole syy-seuraussuhdetta, ja vahvisti, että klassinen BSE-taudinaiheuttaja on ainoa zoonoosien aiheuttajaksi osoitettu TSE-taudinaiheuttaja. Lisäksi EFSA korosti, että scrapien zoonoottisuudesta ei ole epidemiologista näyttöä, etenkin koska satunnaisen Creutzfeldt-Jakobin taudin esiintyvyys ihmisissä on samanlainen maissa, joissa scrapieta esiintyy vain vähän, ja maissa, jossa scrapieta esiintyy paljon.

(8)

Siksi on aiheellista muuttaa pienten märehtijöiden erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista koskevia nykyisiä vaatimuksia siten, että riskiainekseksi määritellään ainoastaan kudokset, joiden BSE-infektiivisyys BSE-tartunnan saaneessa pienessä märehtijässä on suurin. Vuoden 2010 EFSA:n lausunnon mukaan kokeelliset tiedot osoittavat, että lammaseläimissä, joihin on istutettu BSE, infektiivisyys on suurin aivoissa ja selkäytimessä.

(9)

Koska on vaikea varmistaa käytännössä, etteivät kallon luut ole aivokudosten saastuttamia, yli 12 kuukauden ikäisten lammas- ja vuohieläinten tai sellaisten lammas- ja vuohieläinten, joiden ikenistä on puhjennut pysyvä etuhammas, kallo olisi edelleen määriteltävä riskiainekseksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä V.

(10)	Sen vuoksi ainoastaan yli 12 kuukauden ikäisten eläinten tai sellaisten eläinten, joiden ikenistä on puhjennut pysyvä etuhammas, kallo, aivot ja silmät mukaan luettuina, ja selkäydin, olisi katsottava erikseen määritellyksi riskiainekseksi lammas- ja vuohieläinten osalta.

(11)

Lammas- ja vuohieläinten kasvatukseen liittyvien erityispiirteiden takia eläinten tarkan syntymäpäivän määrittäminen on harvoin mahdollista, joten tämä tieto ei sisälly neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 (9) mukaisesti edellytettyyn tilarekisteriin. Sen vuoksi nykyisin vaaditaan lammas- ja vuohieläinten aivojen, kallon ja silmien poistamista, jos eläin on yli 12 kuukauden ikäinen tai jos sen ikenistä on puhjennut pysyvä etuhammas.

(12)

Lammas- ja vuohieläinten iän arviointi hampaiston perusteella on vain likimääräistä, koska niiden ensimmäisen pysyvän etuhampaan puhkeamisen vaihteluväli on useita kuukausia. Muilla menetelmillä sen arvioimiseksi, ovatko teurastettavaksi lähetettävät lammas- ja vuohieläimet yli 12 kuukauden ikäisiä, voidaan saada vastaava takuu eläimen iästä. Koska tällaiset menetelmät voivat riippua lammas- ja vuohieläinten teurastuskäytäntöjen kansallisen tason erityispiirteistä, teurastusjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi arvioitava tällaisten menetelmien luotettavuus. Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä V olevan 1 kohdan b alakohtaa olisi näin ollen muutettava, jotta voidaan antaa mahdollisuus arvioida teurastusjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä menetelmällä, onko eläin yli 12 kuukauden ikäinen.

(13)	Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitettä V olisi muutettava.

(14)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä V oleva 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

lammas- ja vuohieläimet yli 12 kuukauden ikäisten eläinten tai sellaisten eläinten, joiden ikenistä on puhjennut pysyvä etuhammas, tai teurastusjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä menetelmällä yli 12 kuukauden ikäisiksi arvioitujen eläinten kallo, aivot ja silmät mukaan luettuina, ja selkäydin;”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä heinäkuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1.).

(3) http://www.oie.int/index.php?id=169&L=0&htmfile=chapitre_bse.htm.

(4) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Toinen TSE-suunnitelma – tarttuvia enkefalopatioita koskeva strategia-asiakirja vuosiksi 2010–2015, KOM(2010) 384 lopullinen.

(5) Komission päätös 2007/453/EY, tehty 29 päivänä kesäkuuta 2007, jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden tai niiden alueiden BSE-aseman vahvistamisesta niiden BSE-riskin perusteella (EUVL L 172, 30.6.2007, s. 84).

(6) EFSA Journal 2010; 8(12):1875 [92 pp.].

(7) EFSA Journal 2011; 9(1):1945 [111 pp.].

(8) EFSA Journal 2015; 13(8):4197 [58 pp.].

(9) Neuvoston asetus (EY) N:o 21/2004, annettu 17 päivänä joulukuuta 2003, lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8).

10.7.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 174/15

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI (EU) 2018/970,

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018,

sisävesialusten teknisistä vaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1629 liitteiden II, III ja V muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon sisävesialusten teknisistä vaatimuksista, direktiivin 2009/100/EY muuttamisesta ja direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta 14 päivänä syyskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1629 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 1, 3 ja 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/87/EY (2) kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2016/1629 7 päivästä lokakuuta 2018. Direktiivin (EU) 2016/1629 liitteen II mukaan kulkuneuvoihin sovellettavat tekniset vaatimukset ovat ne, jotka on esitetty ES-TRIN-normissa 2015/1.

(2)	Sisävesiliikenteen alalla toteutettavalla unionin toiminnalla olisi pyrittävä varmistamaan yhdenmukaisuus unionissa sovellettavien sisävesialuksia koskevien teknisten vaatimusten kehittämisessä.

(3)	Reinin navigaation keskuskomission (RNKK) puitteissa perustettiin 3 päivänä kesäkuuta 2015 sisävesiliikenteen normien laadinnasta vastaava eurooppalainen komitea (CESNI) laatimaan teknisiä normeja sisävesiliikenteen eri aloilla, erityisesti alusten, tietotekniikan ja miehistön osalta.

(4)	CESNI hyväksyi 6 päivänä heinäkuuta 2017 pitämässään kokouksessa sisävesialusten teknisiä vaatimuksia koskevan eurooppalaisen normin, jäljempänä ’ES-TRIN-normi’, 2017/1 (3).

(5)

ES-TRIN-normissa vahvistetaan sisävesiliikenteen alusten turvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat yhtenäiset tekniset vaatimukset. Se sisältää säännöksiä laivanrakennuksesta, sisävesialusten varustamisesta ja laitteista, erityissäännöksiä tietyistä alusryhmistä, kuten matkustaja-aluksista, työntökytkyeistä ja säiliöaluksista, säännöksiä automaattisesta tunnistusjärjestelmästä, säännöksiä aluksen tunnistetiedoista, todistusmalleista ja rekisteristä, siirtymäsäännöksiä sekä teknisen normin soveltamisohjeita.

(6)	RNKK muuttaa lainsäädäntökehystään (Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevia määräyksiä) niin, että siinä viitataan uuteen normiin, jolloin uudesta normista tulee pakollinen Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen soveltamisessa.

(7)	Direktiiviä (EU) 2016/1629 olisi sen vuoksi muutettava.

(8)	Johdonmukaisuuden varmistamiseksi muutetut säännökset olisi saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niitä oli sovellettava samasta päivämäärästä joka on alun perin säädetty direktiivin (EU) 2016/1629 saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamiselle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi (EU) 2016/1629 seuraavasti:

1)	Korvataan liite II tämän direktiivin liitteellä I.

2)	Muutetaan liite III tämän direktiivin liitteen II mukaisesti.

3)	Muutetaan liite V tämän direktiivin liitteen III mukaisesti.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 7 päivänä lokakuuta 2018 ja sovellettava niitä kyseisestä päivämäärästä alkaen. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 18 päivänä huhtikuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 252, 16.9.2016, s. 118.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/87/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 82/714/ETY kumoamisesta (EUVL L 389, 30.12.2006, p. 1).

(3) Päätöslauselma CESNI 2017-II-1.

LIITE I

”

LIITE II

VYÖHYKKEIDEN 1, 2, 3 JA 4 SISÄVESIVÄYLILLÄ LIIKENNÖIVIEN KULKUNEUVOJEN TEKNISET VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Kulkuneuvoihin sovellettavat tekniset vaatimukset ovat ne, jotka on esitetty ES-TRIN-normissa 2017/1.

”

LIITE II

Muutetaan asetuksen (EU) 2016/1629 liite III seuraavasti:

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Lujuus ja vakavuus

—	Rakenteen vahvistaminen ja vakavuus

—	Hyväksytyn luokituslaitoksen antama todistus”

Lisätään 8 kohta seuraavasti:

”8. Koneistot

—	Ohjausjärjestelmät

—	Potkuriakselit ja niiden lisälaitteet

—	Kuljetuskoneisto, kytkin ja niiden lisälaitteet

—	Keulapotkuri

—	Tyhjennysjärjestelmät ja palonsammutuslaitteet

—	Varavirtalähteet ja sähkölaitteet

—	Hyväksytyn luokituslaitoksen antama todistus”

LIITE III

Muutetaan asetuksen (EU) 2016/1629 liitteessä V olevan 2.01 artiklan 2 kohta seuraavasti:

Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)	yksi merenkulun asiantuntija, jolla on sisävesiväylien alusten kuljettamisen pätevyyskirja, jolla haltija valtuutetaan ohjaamaan tarkastettavaa alusta;”

lisätään d alakohta seuraavasti:

”d)	perinnealusten asiantuntija perinnealusten tarkastusta varten.”

10.7.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 174/20

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/971,

annettu 9 päivänä heinäkuuta 2018,

eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 4460)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (3) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU (4) säädetään eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi tietyissä jäsenvaltioissa, joissa on vahvistettu kotieläiminä pidettävissä tai luonnonvaraisissa sioissa esiintyneitä kyseisen taudin tapauksia, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’. Kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä olevissa I–IV osassa määritetään ja luetellaan kyseisten jäsenvaltioiden tiettyjä alueita, jotka on eritelty taudin epidemiologiseen tilanteeseen perustuvan riskitason mukaan. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on muutettu useita kertoja, jotta on voitu ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton epidemiologisessa tilanteessa unionissa tapahtuneet muutokset, jotka on huomioitava kyseisessä liitteessä. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2018/950 (5) afrikkalaisen sikaruton puhjettua kotieläiminä pidettävissä sioissa Tulcean ja Satu Maren piirikunnissa Romaniassa ja eräissä muissa jäsenvaltioissa kesäkuussa 2018.

(2)

Riski afrikkalaisen sikaruton leviämisestä luonnonvaraisiin lajeihin liittyy kyseisen taudin hitaaseen luonnolliseen leviämiseen luonnonvaraisten sikojen populaatioissa mutta myös ihmisen toiminnasta johtuviin riskeihin, minkä taudin viimeaikainen epidemiologinen kehitys unionissa osoittaa ja mistä esitetään näyttöä 14 päivänä heinäkuuta 2015 julkaistussa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevän lautakunnan tieteellisessä lausunnossa, 23 päivänä maaliskuuta 2017 julkaistussa EFSAn tieteellisessä raportissa ”Epidemiological analyses on African swine fever in the Baltic countries and Poland” ja 7 päivänä marraskuuta 2017 julkaistussa EFSAn tieteellisessä raportissa ”Epidemiological analyses of African swine fever in the Baltic States and Poland” (6).

(3)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/950 hyväksymisen jälkeen afrikkalainen sikaruttovirus on levinnyt Romaniaan. Kesä- ja heinäkuussa 2018 havaittiin yli 200 afrikkalaisen sikaruton taudinpurkausta kotieläiminä pidetyissä sioissa Tulcean piirikunnassa Romaniassa. Lisäksi heinäkuussa 2018 havaittiin useita afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksia kotieläiminä pidetyissä sioissa Brailan ja Constantan piirikunnissa Romaniassa. Kyseiset afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaukset kotieläiminä pidetyissä sioissa merkitsevät riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä. Romania on toteuttanut tehostettuja toimia valvoakseen elävien sikojen, sikaeläimistä saatavien hyödykkeiden, eläimistä saatavien sivutuotteiden ja muiden tuotteiden (jotka saattavat levittää tautia edelleen afrikkalaisen sikaruton esiintymisalueilta alueille, joilla ei ole ilmoitettu afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksista) siirtoja, ja Tonava-joen ja Romanian rannikon välinen alue Romaniassa Tonavan suistosta Constantan kaupunkiin olisi lueteltava kyseisessä liitteessä olevassa III osassa. Näin ollen kyseisen liitteen I osassa aikaisemmin luetellut edellä mainitun alueen osat olisi nyt lueteltava sen III osassa.

(4)

Jotta voidaan ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton viimeaikainen epidemiologinen kehitys unionissa ja torjua ennakoivasti taudin leviämiseen liittyviä riskejä, Romanian osalta olisi määritettävä riittävän suuret uudet korkean riskin alueet ja lueteltava ne täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä. Sen vuoksi kyseistä liitettä olisi muutettava.

(5)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 9 päivänä heinäkuuta 2018.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen

(1) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3) EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(4) Komission täytäntöönpanopäätös 2014/709/EU, annettu 9 päivänä lokakuuta 2014, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/178/EU kumoamisesta (EUVL L 295, 11.10.2014, s. 63).

(5) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/950, annettu 3 päivänä heinäkuuta 2018, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (EUVL L 167, 4.7.2018, s. 11).

(6) EFSA Journal 2015;13(7):4163; EFSA Journal 2017;15(3):4732; EFSA Journal 2017;15(11):5068.

LIITE

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite seuraavasti:

”

LIITE

I OSA

1. Tšekki

Seuraavat Tšekin alueet:

—	okres Uherské Hradiště,

—	okres Kroměříž,

—	okres Vsetín,

—

katastrální území obcí v okrese Zlín:

—

Bělov,

—	Biskupice u Luhačovic,

—	Bohuslavice nad Vláří,

—

Brumov,

—

Bylnice,

—

Divnice,

—	Dobrkovice,

—	Dolní Lhota u Luhačovic,

—	Drnovice u Valašských Klobouk,

—	Halenkovice,

—

Haluzice,

—	Hrádek na Vlárské dráze,

—	Hřivínův Újezd,

—	Jestřabí nad Vláří,

—	Kaňovice u Luhačovic,

—

Kelníky,

—	Kladná-Žilín,

—

Kochavec,

—	Komárov u Napajedel,

—

Křekov,

—

Lipina,

—	Lipová u Slavičína,

—	Ludkovice,

—	Luhačovice,

—

Machová,

—	Mirošov u Valašských Klobouk,

—	Mysločovice,

—	Napajedla,

—

Návojná,

—

Nedašov,

—	Nedašova Lhota,

—

Nevšová,

—	Otrokovice,

—	Petrůvka u Slavičína,

—	Pohořelice u Napajedel,

—

Polichno,

—	Popov nad Vláří,

—

Poteč,

—	Pozlovice,

—	Rokytnice u Slavičína,

—

Rudimov,

—

Řetechov,

—

Sazovice,

—

Sidonie,

—

Slavičín,

—

Smolina,

—	Spytihněv,

—	Svatý Štěpán,

—

Šanov,

—

Šarovy,

—	Štítná nad Vláří,

—

Tichov,

—	Tlumačov na Moravě,

—	Valašské Klobouky,

—	Velký Ořechov,

—	Vlachova Lhota,

—	Vlachovice,

—

Vrbětice,

—

Žlutava.

2. Viro

Seuraavat Viron alueet:

—	Hiiu maakond.

3. Unkari

Seuraavat Unkarin alueet:

—

Borsod-Abaúj-Zemplén megye 650100, 650200, 650300, 650400, 650500, 650600, 650700, 650800, 651000, 651100, 651200, 652100, 652200, 652300, 652400, 652500, 652601, 652602, 652603, 652700, 652800, 652900 és 653403 kódszámúvalamint 656100, 656200, 656300, 656400, 656701, 657010, 657100, 657400, 657500, 657600, 657700, 657800, 657900, 658000, 658100, 658201, 658202, 658310, 658401, 658402, 658403, 658404, 658500, 658600, 658700, 658801, 658802, 658901, 658902, 659000, 659100, 659210, 659220, 659300, 659400, 659500, 659601, 659602, 659701, 659800, 659901, 660000, 660100, 660200, 660400, 660501, 660502, 660600 és 660800 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Hajdú-Bihar megye 900850, 900860, 900930, 900950 és 903350 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—

Heves megye 700150, 700250, 700260, 700350, 700450, 700460, 700550, 700650, 700750, 700850, 702350, 702450, 702550, 702750, 702850, 703350, 703360, 703450, 703550, 703610, 703750, 703850, 703950, 704050, 704150, 704250, 704350, 704450, 704550, 704650, 704750, 704850, 704950, 705050, 705250, 705350, 705510 és 705610 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Jász-Nagykun-Szolnok megye 750150, 750160, 750250, 750260, 750350, 750450, 750460, 750550, 750650, 750750, 750850, 750950 és 750960 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—

Nógrád megye 550110, 550120, 550130, 550210, 550310, 550320, 550450, 550460, 550510, 550610, 550710, 550810, 550950, 551010, 551150, 551160, 551250, 551350, 551360, 551450, 551460, 551550, 551650, 551710, 551810, 551821, 552010, 552150, 552250, 552350, 552360, 552450, 552460, 552520, 552550, 552610, 552620, 552710, 552850, 552860, 552950, 552960, 552970, 553110, 553250, 553260 és 553350 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Pest megye 571250, 571350, 571550, 571610, 571750, 571760, 572350, 572550, 572850, 572950, 573360 és 573450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—

Szabolcs-Szatmár-Bereg megye 850150, 850250, 850260, 850350, 850450, 850550, 850650, 850850, 851851, 851852, 851950, 852050, 852150, 852250, 852350, 852450, 852550, 852750, 853560, 853650, 853751, 853850, 853950, 853960, 854050, 854150, 854250, 854350, 855250, 855350, 855450, 855460, 855550, 855650, 855660, 855750, 855850, 855950, 855960, 856012, 856050, 856150, 856250, 856260, 856850, 856950, 857050, 857150, 857350, 857450 és 857550.

4. Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

—	Aizputes novads,

—	Alsungas novads,

—	Kuldīgas novada Gudenieku, Turlavas un Laidu pagasts,

—	Pāvilostas novada Sakas pagasts un Pāvilostas pilsēta,

—	Skrundas novada, Nīkrācesun Rudbāržu pagasts un Skrundas pagasta daļa, kas atrodas uz dienvidiem no autoceļa A9, Skrundas pilsēta,

—	Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz rietumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

—	Vaiņodes novads,

—	Ventspils novada Jūrkalnes pagasts.

5. Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

—	Jurbarko rajono savivaldybė: Eržvilko, Smalininkų ir Viešvilės seniūnijos,

—	Kazlų Rūdos savivaldybė,

—

Kelmės rajono savivaldybė: Kelmės, Kelmės apylinkių, Kražių, Kukečių, Liolių, Pakražančio, Šaukėnų seniūnijos, Tytyvėnų seniūnijos dalis į vakarus ir šiaurę nuo kelio Nr. 157 ir į vakarus nuo kelio Nr. 2105 ir Tytuvėnų apylinkių seniūnijos dalis į šiaurę nuo kelio Nr. 157 ir į vakarus nuo kelio Nr. 2105, Užvenčio ir Vaiguvos seniūnijos,

—	Mažeikių rajono savivaldybė: Sedos, Šerkšnėnų ir Židikų seniūnijos,

—	Pagėgių savivaldybė,

—	Raseinių rajono savivaldybė: Girkalnio ir Kalnūjų seniūnijos dalis į šiaurę nuo kelio Nr A1, Nemakščių, Paliepių, Raseinių, Raseinių miesto ir Viduklės seniūnijos,

—	Šakių rajono savivaldybė,

—	Tauragės rajono savivaldybė,

—	Telšių rajono savivaldybė.

6. Puola

Seuraavat Puolan alueet:

w województwie warmińsko-mazurskim:

—	gmina Stare Juchy w powiecie ełckim,

—	powiat gołdapski,

—	powiat węgorzewski,

—	gmina Ruciane – Nida i część gminy Pisz położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 58 oraz miasto Pisz w powiecie piskim,

—	gminy Giżycko z miastem Giżycko, Kruklanki, Miłki, Wydminy i Ryn w powiecie giżyckim,

—	gmina Mikołajki w powiecie mrągowskim,

—	gminy Bisztynek i Sępopol w powiecie bartoszyckim,

—	gminy Barciany, Korsze i Srokowo w powiecie kętrzyńskim,

—	gminy Lidzbark Warmiński z miastem Lidzbark Warmiński, Lubomino, Orneta i Kiwity w powiecie lidzbarskim,

—	część gminy Wilczęta położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 509 w powiecie braniewskim,

—	gminy Godkowo, Milejewo, Młynary, Pasłęk i Tolkmicko w powiecie elbląskim,

—	powiat miejski Elbląg.

w województwie podlaskim:

—	gminy Brańsk z miastem Brańsk, Rudka i Wyszki w powiecie bielskim,

—	gmina Perlejewo w powiecie siemiatyckim,

—	gminy Kolno z miastem Kolno, Mały Płock i Turośl w powiecie kolneńskim,

—	gmina Poświętne w powiecie białostockim,

—	gminy Kołaki Kościelne, Rutki, Szumowo, część gminy Zambrów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr S8 i miasto Zambrów w powiecie zambrowskim,

—	gminy Wiżajny i Przerośl w powiecie suwalskim,

—	gminy Kulesze Kościelne, Nowe Piekuty, Szepietowo, Klukowo, Ciechanowiec, Wysokie Mazowieckie z miastem Wysokie Mazowieckie, Czyżew w powiecie wysokomazowieckim,

—	gminy Miastkowo, Nowogród i Zbójna w powiecie łomżyńskim.

w województwie mazowieckim:

—	gminy Ceranów, Kosów Lacki, Sabnie, Sterdyń, część gminy Bielany położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 i część gminy wiejskiej Sokołów Podlaski położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 w powiecie sokołowskim,

—	gminy Grębków, Korytnica, Liw, Łochów, Miedzna, Sadowne, Stoczek, Wierzbno i miasto Węgrów w powiecie węgrowskim,

—	gmina Kotuń w powiecie siedleckim,

—	gminy Rzekuń, Troszyn, Lelis, Czerwin i Goworowo w powiecie ostrołęckim,

—	powiat miejski Ostrołęka,

—	powiat ostrowski,

—	gminy Karniewo, Maków Mazowiecki, Rzewnie i Szelków w powiecie makowskim,

—	gmina Krasne w powiecie przasnyskim,

—	gminy Mała Wieś i Wyszogród w powiecie płockim,

—	gminy Ciechanów z miastem Ciechanów, Glinojeck, Gołymin – Ośrodek, Ojrzeń, Opinogóra Górna i Sońsk w powiecie ciechanowskim,

—	gminy Baboszewo, Czerwińsk nad Wisłą, Naruszewo, Płońsk z miastem Płońsk, Sochocin i Załuski w powiecie płońskim,

—	gminy Gzy, Obryte, Zatory, Pułtusk i część gminy Winnica położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Wielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

—	gminy Brańszczyk, Długosiodło, Rząśnik, Wyszków, Zabrodzie i część gminy Somianka położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

—	gminy Jadów, Klembów, Poświętne, Strachówka i Tłuszcz w powiecie wołomińskim,

—	gminy Dobre, Jakubów, Mińsk Mazowiecki z miastem Mińsk Mazowiecki, Mrozy, Cegłów, Dębe Wielkie, Halinów, Kałuszyn, Siennica i Stanisławów w powiecie mińskim,

—	gminy Garwolin z miastem Garwolin, Górzno, Łaskarzew z miastem Łaskarzew, Maciejowice, Miastków Kościelny, Parysów, Pilawa, Sobolew, Trojanów, Wilga i Żelechów w powiecie garwolińskim,

—	powiat kozienicki,

—	gminy Baranów i Jaktorów w powiecie grodziskim,

—	powiat żyrardowski,

—	gminy Belsk Duży, Błędów, Goszczyn i Mogielnica w powiecie grójeckim,

—	gminy Białobrzegi, Promna, Stromiec i Wyśmierzyce w powiecie białobrzeskim,

—	gminy Iłów, Młodzieszyn, Nowa Sucha, Rybno, Sochaczew z miastem Sochaczew i Teresin w powiecie sochaczewskim,

—	gmina Policzna w powiecie zwoleńskim.

w województwie lubelskim:

—	gminy Niemce, Garbów, Jastków, Konopnica, Wólka, Głusk w powiecie lubelskim,

—	gminy Łęczna, Spiczyn, część gminy Ludwin położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Puchaczów i Dratów, a następnie przez drogę nr 820 do północnej granicy gminy w powiecie łęczyńskim,

—	gminy Grabowiec, Miączyn, Sitno, Skierbieszów, Stary Zamość, Komarów-Osada w powiecie zamojskim,

—	gminy Trzeszczany, Werbkowice, Mircze, część gminy wiejskiej Hrubieszów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 844 i miasto Hrubieszów w powiecie hrubieszowskim,

—

gminy Abramów, Kamionka, Lubartów z miastem Lubartów, Serniki i część gminy Ostrów Lubelski położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę 821 biegnącą od zachodniej granicy gminy do miejscowości Ostrów Lubelski, a następnie przez drogę łączącą miejscowości Ostrów Lubelski, Głębokie i Stary Uścimów do wschodniej granicy gminy w powiecie lubartowskim,

—	gminy Kłoczew, Ryki, Dęblin i Stężyca w powiecie ryckim,

—	gminy Puławy z miastem Puławy, Janowiec, Kazimierz Dolny, Końskowola, Kurów, Wąwolnica, Nałęczów, Markuszów, Żyrzyn w powiecie puławskim,

—

gminy Mełgiew, Rybczewice, miasto Świdnik i część gminy Piaski położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 biegnącą od wschodniej granicy gminy Piaski do skrzyżowania z drogą nr S12 i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od skrzyżowania dróg nr 17 i nr S12 przez miejscowość Majdan Brzezicki do północnej granicy gminy w powiecie świdnickim;

—	gminy Kraśniczyn, Gorzków, Krasnystaw z miastem Krasnystaw, Izbica, Siennica Różana, Żółkiewka, część gminy Fajsławice położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 i część gminy Łopiennik Górny położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 w powiecie krasnostawskim,

—	gmina Tyszowce w powiecie tomaszowskim,

—	powiat miejski Lublin.

7. Romania

Seuraavat Romanian alueet:

—	Bihor county,

—	Cluj county,

—	Maramureș county,

—	Galați county,

—	Vrancea county,

—	Brăila county (except Big Island of Brăila),

—	Buzău county,

—	Ialomița county (except Pond of Ialomita),

—	Călărași county.

II OSA

1. Tšekki

Seuraavat Tšekin alueet:

—

katastrální území obcí v okrese Zlín:

—	Bohuslavice u Zlína,

—	Bratřejov u Vizovic,

—	Březnice u Zlína,

—	Březová u Zlína,

—

Březůvky,

—	Dešná u Zlína,

—	Dolní Ves,

—

Doubravy,

—

Držková,

—

Fryšták,

—	Horní Lhota u Luhačovic,

—	Horní Ves u Fryštáku,

—	Hostišová,

—	Hrobice na Moravě,

—

Hvozdná,

—	Chrastěšov,

—	Jaroslavice u Zlína,

—	Jasenná na Moravě,

—	Karlovice u Zlína,

—

Kašava,

—

Klečůvka,

—	Kostelec u Zlína,

—

Kudlov,

—	Kvítkovice u Otrokovic,

—	Lhota u Zlína,

—	Lhotka u Zlína,

—

Lhotsko,

—	Lípa nad Dřevnicí,

—

Loučka I,

—	Loučka II,

—	Louky nad Dřevnicí,

—	Lukov u Zlína,

—	Lukoveček,

—

Lutonina,

—	Lužkovice,

—	Malenovice u Zlína,

—

Mladcová,

—

Neubuz,

—	Oldřichovice u Napajedel,

—

Ostrata,

—	Podhradí u Luhačovic,

—	Podkopná Lhota,

—	Provodov na Moravě,

—

Prštné,

—	Příluky u Zlína,

—

Racková,

—

Raková,

—	Salaš u Zlína,

—	Sehradice,

—

Slopné,

—	Slušovice,

—

Štípa,

—

Tečovice,

—	Trnava u Zlína,

—

Ublo,

—	Újezd u Valašských Klobouk,

—

Velíková,

—	Veselá u Zlína,

—

Vítová,

—

Vizovice,

—

Vlčková,

—

Všemina,

—	Vysoké Pole,

—	Zádveřice,

—

Zlín,

—	Želechovice nad Dřevnicí.

2. Viro

Seuraavat Viron alueet:

—	Eesti Vabariik (välja arvatud Hiiu maakond).

3. Unkari

Seuraavat Unkarin alueet:

—	Heves megye 700860, 700950, 701050, 701111, 701150, 701250, 701350, 701550, 701560, 701650, 701750, 701850, 701950, 702050, 702150, 702250, 702260, 702950, 703050, 703150, 703250, 703370, 705150 és 705450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—

Szabolcs-Szatmár-Bereg megye 850950, 851050, 851150, 851250, 851350, 851450, 851550, 851560, 851650, 851660, 851751, 851752, 852850, 852860, 852950, 852960, 853050, 853150, 853160, 853250, 853260, 853350, 853360, 853450, 853550, 854450, 854550, 854560, 854650, 854660, 854750, 854850, 854860, 854870, 854950, 855050, 855150, 856350, 856360, 856450, 856550, 856650, 856750, 856760 és 857650 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe.

4. Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

—	Ādažu novads,

—	Aglonas novads,

—	Aizkraukles novads,

—	Aknīstes novads,

—	Alojas novads,

—	Alūksnes novads,

—	Amatas novads,

—	Apes novads,

—	Auces novads,

—	Babītes novads,

—	Baldones novads,

—	Baltinavas novads,

—	Balvu novads,

—	Bauskas novads,

—	Beverīnas novads,

—	Brocēnu novads,

—	Burtnieku novads,

—	Carnikavas novads,

—	Cēsu novads,

—	Cesvaines novads,

—	Ciblas novads,

—	Dagdas novads,

—	Daugavpils novads,

—	Dobeles novads,

—	Dundagas novads,

—	Engures novads,

—	Ērgļu novads,

—	Garkalnes novads,

—	Gulbenes novads,

—	Iecavas novads,

—	Ikšķiles novads,

—	Ilūkstes novads,

—	Inčukalna novads,

—	Jaunjelgavas novads,

—	Jaunpiebalgas novads,

—	Jaunpils novads,

—	Jēkabpils novads,

—	Jelgavas novada, Glūdas, Svētes, Zaļenieku, Vilces, Lielplatones, Elejas, Sesavas, Platones un Vircavas pagasts,

—	Kandavas novads,

—	Kārsavas novads,

—	Ķeguma novads,

—	Ķekavas novads,

—	Kocēnu novads,

—	Kokneses novads,

—	Krāslavas novads,

—	Krimuldas novads,

—	Krustpils novads,

—	Kuldīgas novada Ēdoles, Īvandes, Kurmāles, Padures, Pelču, Rumbas, Rendas, Kabiles,Snēpeles un Vārmes pagasts, Kuldīgas pilsēta,

—	Lielvārdes novads,

—	Līgatnes novads,

—	Limbažu novads,

—	Līvānu novads,

—	Lubānas novads,

—	Ludzas novads,

—	Madonas novads,

—	Mālpils novads,

—	Mārupes novads,

—	Mazsalacas novads,

—	Mērsraga novads,

—	Naukšēnu novads,

—	Neretas novads,

—	Ogres novads,

—	Olaines novads,

—	Ozolnieku novada Ozolnieku un Cenu pagasts,

—	Pārgaujas novads,

—	Pļaviņu novads,

—	Preiļu novads,

—	Priekuļu novads,

—	Raunas novads,

—	republikas pilsēta Daugavpils,

—	republikas pilsēta Jelgava,

—	republikas pilsēta Jēkabpils,

—	republikas pilsēta Jūrmala,

—	republikas pilsēta Rēzekne,

—	republikas pilsēta Valmiera,

—	Rēzeknes novads,

—	Riebiņu novads,

—	Rojas novads,

—	Ropažu novads,

—	Rugāju novads,

—	Rundāles novads,

—	Rūjienas novads,

—	Salacgrīvas novads,

—	Salas novads,

—	Salaspils novads,

—	Saldus novada Jaunlutriņu, Lutriņu, Šķēdes, Nīgrandes, Saldus, Jaunauces, Rubas, Vadakstes, Zaņas, Ezeres, Pampāļu un Zirņu pagasts un Saldus pilsēta,

—	Saulkrastu novads,

—	Sējas novads,

—	Siguldas novads,

—	Skrīveru novads,

—	Skrundas novada Raņķu pagasts un Skrundas pagasta daļa, kas atrodas uz Ziemeļiem no autoceļa A9

—	Smiltenes novads,

—	Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz austrumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

—	Strenču novads,

—	Talsu novads,

—	Tērvetes novads,

—	Tukuma novads,

—	Valkas novads,

—	Varakļānu novads,

—	Vārkavas novads,

—	Vecpiebalgas novads,

—	Vecumnieku novads,

—	Ventspils novada Ances, Tārgales, Popes, Vārves, Užavas, Piltenes, Puzes, Ziru, Ugāles, Usmas un Zlēku pagasts, Piltenes pilsēta,

—	Viesītes novads,

—	Viļakas novads,

—	Viļānu novads,

—	Zilupes novads.

5. Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

—	Akmenės rajono savivaldybė: Naujosios Akmenės kaimiškoji, Kruopių, Naujosios Akmenės miesto, Papilės seniūnijos,

—	Alytaus miesto savivaldybė,

—	Alytaus rajono savivaldybė: Alytaus, Krokialaukio, Miroslavo, Nemunaičio, Punios ir Simno seniūnijos,

—	Anykščių rajono savivaldybė,

—	Birštono savivaldybė,

—	Biržų miesto savivaldybė,

—	Biržų rajono savivaldybė,

—	Druskininkų savivaldybė,

—	Elektrėnų savivaldybė,

—	Ignalinos rajono savivaldybė,

—	Jonavos rajono savivaldybė,

—	Jurbarko rajono savivaldybė: Jurbarko miesto, Jurbarkų, seniūnijos,

—	Kaišiadorių miesto savivaldybė,

—	Kaišiadorių rajono savivaldybė,

—	Kalvarijos savivaldybė,

—	Kauno miesto savivaldybė,

—	Kauno rajono savivaldybė: Akademijos, Alšėnų, Babtų, Batniavos, Domeikavos, Ežerėlio, Garliavos, Garliavos apylinkių, Kačerginės, Karmėlavos, Kulautuvos, Lapių, Linksmakalnio, Neveronių, Raudondvario, Ringaudų, Rokų, Samylų, Taurakiemio, Užliedžių, Vandžiogalos ir Zapyškio seniūnijos,

—	Kėdainių rajono savivaldybė: Gudžiūnų, Surviliškio, Šėtos, Truskavos ir Vilainių seniūnijos,

—	Kupiškio rajono savivaldybė,

—	Marijampolės savivaldybė,

—	Molėtų rajono savivaldybė,

—	Pakruojo rajono savivaldybė: Klovainių seniūnija, Linkuvos seniūnijos dalis į rytus nuo kelio Nr. 151 ir kelio Nr. 211, ir Rozalimo seniūnija,

—	Panevėžio rajono savivaldybė,

—	Pasvalio rajono savivaldybė,

—	Radviliškio rajono savivaldybė: Aukštelkų, Baisogalos, Pakalniškių, Radviliškio, Radviliškio miesto, Sidabravo, Skėmių, Šeduvos miesto ir Tyrulių seniūnijos,

—	Prienų miesto savivaldybė,

—	Prienų rajono savivaldybė,

—	Rokiškio rajono savivaldybė,

—	Šalčininkų rajono savivaldybė,

—	Šiaulių miesto savivaldybė,

—	Šiaulių rajono savivaldybė,

—	Širvintų rajono savivaldybė,

—	Švenčionių rajono savivaldybė,

—	Ukmergės rajono savivaldybė,

—	Utenos rajono savivaldybė,

—	Vilniaus miesto savivaldybė,

—	Vilniaus rajono savivaldybė,

—	Vilkaviškio rajono savivaldybė,

—	Visagino savivaldybė,

—	Zarasų rajono savivaldybė.

6. Puola

Seuraavat Puolan alueet:

w województwie warmińsko-mazurskim:

—	gminy Kalinowo, Prostki i gmina wiejska Ełk w powiecie ełckim,

—	powiat olecki,

—	gminy Orzysz, Biała Piska i część gminy Pisz położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 58 w powiecie piskim,

—	gminy Górowo Iławeckie z miastem Górowo Iławeckie, Bartoszyce z miastem Bartoszyce w powiecie bartoszyckim,

—	gmina Frombork, część gminy wiejskiej Braniewo położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr E28 i S22 i miasto Braniewo, część gminy Wilczęta położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę 509 w powiecie braniewskim.

w województwie podlaskim:

—	powiat grajewski,

—	gminy Jasionówka, Jaświły, Knyszyn, Krypno, Mońki i Trzcianne w powiecie monieckim,

—	gminy Łomża, Piątnica, Śniadowo, Jedwabne, Przytuły i Wizna w powiecie łomżyńskim,

—	powiat miejski Łomża,

—	gminy, Grodzisk, Drohiczyn, Dziadkowice, Milejczyce i Siemiatycze z miastem Siemiatycze w powiecie siemiatyckim,

—

gminy Białowieża, Czeremcha, Narew, Narewka, część gminy Dubicze Cerkiewne położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 685,część gminy Kleszczele położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr 685, a następnie nr 66 i nr 693, część gminy Hajnówka położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 689 i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 685 i miasto Hajnówka w powiecie hajnowskim,

—	gminy Kobylin-Borzymy i Sokoły w powiecie wysokomazowieckim,

—	część gminy Zambrów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr S8 w powiecie zambrowskim,

—	gminy Grabowo i Stawiski w powiecie kolneńskim,

—	gminy Czarna Białostocka, Dobrzyniewo Duże, Gródek, Juchnowiec Kościelny, Łapy, Michałowo, Supraśl, Suraż, Turośń Kościelna, Tykocin, Wasilków, Zabłudów, Zawady i Choroszcz w powiecie białostockim,

—	gmina Boćki i część gminy Bielsk Podlaski położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 i miasto Bielsk Podlaski w powiecie bielskim,

—	gmina Puńsk, część gminy Krasnopol położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 653, część gminy Sejny położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 653 i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 663 i miasto Sejny w powiecie sejneńskim,

—	gminy Bakałarzewo, Filipów, Jeleniewo, Raczki, Rutka-Tartak, Suwałki i Szypliszki w powiecie suwalskim,

—	powiat miejski Suwałki,

—	powiat augustowski,

—

gminy Korycin, Krynki, Kuźnica, Sokółka, Szudziałowo, część gminy Nowy Dwór położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 670, część gminy Janów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 671 biegnącą od wschodniej granicy gminy do miejscowości Janów i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Janów, Trofimówka i Kizielany i część gminy Suchowola położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 8 biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Suchowola, a następnie przedłużonej drogą łączącą miejscowości Suchowola i Dubasiewszczyzna biegnącą do południowo-wschodniej granicy gminy w powiecie sokólskim,

—	powiat miejski Białystok.

w województwie mazowieckim:

—

gminy Przesmyki, Suchożebry, Mokobody, Mordy, Wodynie, część gminy Siedlce położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 2 biegnącą od zachodniej granicy gminy do granicy powiatu miejskiego Siedlce i i następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 698 do przecięcia z ulicą Majową w miejscowości Stok Lacki Folwark, ulicę Majową i ulicę Pałacową przez miejscowość Grubale do granicy gminy i część gminy Zbuczyn położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północno-wschodniej do południowej granicy gminy i łączącą miejscowości Tarcze, Choja, Zbuczyn, Grodzisk, Dziewule i Smolanka w powiecie siedleckim, gminy Repki, Jabłonna Lacka, część gminy Bielany położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 i część gminy wiejskiej Sokołów Podlaski położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 63 w powiecie sokołowskim,

—	powiat łosicki,

—	gmina Brochów w powiecie sochaczewskim,

—	gminy Czosnów, Leoncin, Pomiechówek, Zakroczym i miasto Nowy Dwór Mazowiecki w powiecie nowodworskim,

—	gmina Joniec w powiecie płońskim,

—	gmina Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

—	gminy Dąbrówka, Kobyłka, Marki, Radzymin, Wołomin, Zielonka i Ząbki w powiecie wołomińskim,

—	część gminy Somianka położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

—	gminy Latowicz i Sulejówek w powiecie mińskim,

—	gmina Borowie w powiecie garwolińskim,

—	powiat warszawski zachodni,

—	powiat legionowski,

—	powiat otwocki,

—	powiat piaseczyński,

—	powiat pruszkowski,

—	gmina Chynów, Grójec, Jasieniec, Pniewy i Warka w powiecie grójeckim,

—	gminy Milanówek, Grodzisk Mazowiecki, Podkowa Leśna i Żabia Wola w powiecie grodziskim,

—	powiat miejski Siedlce,

—	powiat miejski Warszawa.

w województwie lubelskim:

—	powiat radzyński,

—

gminy Krzywda, Stanin, Stoczek Łukowski z miastem Stoczek Łukowski, Wojcieszków, Wola Mysłowska, Trzebieszów, miasto Łuków i część gminy wiejskiej Łuków położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy przez miejscowość Wólka Świątkowa do północnej granicy miasta Łuków, a następnie na wschód i południe od linii stanowiącej granicę miasta Łuków do jej przecięcia się z drogą nr 76 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 76 biegnącą do zachodniej granicy gminy wiejskiej Łuków w powiecie łukowskim,

—	gmina Wyryki, część gminy Urszulin położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 82, część gminy Stary Brus położna na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 82 i część gminy wiejskiej Włodawa położona na północ od granicy miasta Włodawa w powiecie włodawskim,

—	gminy Rossosz, Łomazy, Konstantynów, Piszczac, Rokitno, Biała Podlaska, Zalesie, Terespol z miastem Terespol, Drelów, Międzyrzec Podlaski z miastem Międzyrzec Podlaski w powiecie bialskim,

—	powiat miejski Biała Podlaska,

—

część gminy Sosnowica położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 819, a następnie drogę nr 820 biegnące od północnej granicy gminy do miejscowości Nowy Orzechów i na południe od drogi biegnącej z miejscowości Nowy Orzechów w kierunku zachodnim do granicy gminy, część gminy Siemień położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 815 i część gminy Milanów położona na zachód od drogi nr 813 w powiecie parczewskim,

—

gminy Niedźwiada, Ostrówek, część gminy Firlej położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 i część gminy Uścimów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy łączącą miejscowości Głębokie i Stary Uścimów i dalej w kierunku wschodnim do granicy gminy w powiecie lubartowskim,

—

gmina Trawniki i część gminy Piaski położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 biegnącą od wschodniej granicy gminy Piaski do skrzyżowania z drogą nr S12 i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od skrzyżowania dróg nr 17 i nr S12 przez miejscowość Majdan Brzezicki do północnej granicy gminy w powiecie świdnickim;

—	część gminy Fajsławice położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 i część gminy Łopiennik Górny położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 w powiecie krasnostawskim,

—

gminy Milejów, Puchaczów, część gminy Ludwin położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Puchaczów i Dratów, a następnie przez drogę nr 820 do północnej granicy gminy i część gminy Cyców położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę 82 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 841 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 82 w miejscowości Wólka Cycowska w powiecie łęczyńskim,

—	gminy Uchanie, Horodło i część gminy wiejskiej Hrubieszów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 844 w powiecie hrubieszowskim,

—

gminy Białopole, Dubienka, Leśniowice, Wojsławice, Żmudź, Siedliszcze, Rejowiec, Rejowiec Fabryczny z miastem Rejowiec Fabryczny i część gminy wiejskiej Chełm położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 812 biegnącą od zachodniej granicy tej gminy do granicy powiatu miejskiego Chełm, a następnie południową granicę powiatu miejskiego Chełm do wschodniej granicy gminy w powiecie chełmskim.

7. Romania

Seuraavat Romanian alueet:

—	Sălaj county.

III OSA

1. Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

—	Jelgavas novada Jaunsvirlaukas, Valgundes, Kalnciema, Līvbērzes, pagasts,

—	Ozolnieku novada Salgales pagasts,

—	Saldus novada Novadnieku, Kursīšu un Zvārdes pagasts.

2. Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

—	Akmenės rajono savivaldybė: Akmenės ir Ventos seniūnijos,

—	Alytaus rajono savivaldybė: Alovės, Butrimonių, Daugų, Pivašiūnų ir Raitininkų seniūnijos,

—	Jurbarko rajono savivaldybė: Girdžių, Juodaičių, Raudonės, Seredžiaus, Skirsnemunės, Šimkaičių ir Veliuonos seniūnijos,

—	Joniškio rajono savivaldybė

—	Kauno rajono savivaldybė: Babtų, Čekiškės, Vilkijos ir Vilkijos apylinkių seniūnijos,

—	Kėdainių rajono savivaldybė: Dotnuvos, Josvainių, Kėdainių miesto, Krakių, Pelėdnagių ir Pernaravos seniūnijos,

—	Kelmės rajono savivaldybė: Tytyvėnų seniūnijos dalis į rytus ir pietus nuo kelio Nr. 157 ir į rytus nuo kelio Nr. 2105 ir Tytuvėnų apylinkių seniūnijos dalis į pietus nuo kelio Nr. 157 ir į rytus nuo kelio Nr. 2105,

—	Lazdijų rajono savivaldybė,

—	Mažeikių rajono savivaldybės: Laižuvos, Mažeikių apylinkės, Mažeikių, Reivyčių, Tirkšlių ir Viekšnių seniūnijos,

—	Pakruojo rajono savivaldybė: Guostagalio seniūnija, Linkuvos seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio Nr. 151 ir kelio Nr. 211, Lygumų, Pakruojo, Pašvitinio ir Žeimelio seniūnijos,

—	Radviliškio rajono savivaldybė: Grinkiškio, Šaukoto ir Šiaulėnų seniūnijos,

—	Raseinių rajono savivaldybė: Ariogalos, Betygalos, Pagojukų Šiluvos, Kalnujų seniūnijos ir Girkalnio seniūnijos dalis į pietus nuo kelio Nr. A1,

—	Trakų rajono savivaldybė,

—	Varėnos rajono savivaldybė.

3. Puola

Seuraavat Puolan alueet:

wództwie warmińsko-smursheim:

—	gminy Lelkowo, Pieniężno, Płoskinia i część gminy wiejskiej Braniewo położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr E28 i S22 w powiecie braniewskim

w województwie podlaskim:

—

gminy Dąbrowa Białostocka, Sidra, część gminy Nowy Dwór położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 670, część gminy Janów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 671 biegnącą od wschodniej granicy gminy do miejscowości Janów i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Janów, Trofimówka i Kizielany i część gminy Suchowola położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 8 biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Suchowola, a następnie przedłużonej drogą łączącą miejscowości Suchowola i Dubasiewszczyzna biegnącą do południowo-wschodniej granicy gminy w powiecie sokólskim,

—	gmina Giby, część gminy Krasnopol położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 653 i część gminy Sejny położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 653 oraz południowo - zachodnią granicę miasta Sejny i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 663 w powiecie sejneńskim,

—	gmina Orla, część gminy Bielsk Podlaski położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 w powiecie bielskim,

—

gminy Czyże, część gminy Dubicze Cerkiewne położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 685,część gminy Kleszczele położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogi nr 685, a następnie nr 66 i nr 693 i część gminy Hajnówka położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 689 i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 685 w powiecie hajnowskim,

—	gmina Goniądz w powiecie monieckim

—	gminy Mielnik i Nurzec-Stacja w powiecie siemiatyckim.

w województwie mazowieckim:

—	gmina Nasielsk w powiecie nowodworskim,

—	gmina Świercze i część gminy Winnica położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Bielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

—	gmina Nowe Miasto w powiecie płońskim,

—

gminy Domanice, Korczew, Paprotnia, Skórzec, Wiśniew, część gminy Siedlce położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 2 biegnącą od zachodniej granicy gminy do granicy powiatu miejskiego Siedlce i następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 698 do przecięcia z ulicą Majową w miejscowości Stok Lacki Folwark, ulicę Majową i ulicę Pałacową przez miejscowość Grubale do granicy gminy i część gminy Zbuczyn położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnowschodniej do południowej granicy gminy i łączącą miejscowości: Tarcze, Choja, Zbuczyn, Grodzisk, Dziewule i Smolanka w w powiecie siedleckim,

—	powiat miejski Siedlce,

w województwie lubelskim:

—

gminy Wierzbica, Sawin, Ruda Huta, Dorohusk, Kamień i część gminy wiejskiej Chełm położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 812 biegnącą od zachodniej granicy tej gminy do granicy powiatu miejskiego Chełm, a następnie północną granicę powiatu miejskiego Chełm do wschodniej granicy gminy w powiecie chełmskim,

—	powiat miejski Chełm,

—	gminy Hanna, Hańsk, Wola Uhruska, część gminy Urszulin położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 82, część gminy Stary Brus położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 82 i część gminy wiejskiej Włodawa położona na południe od granicy miasta Włodawa w powiecie włodawskim,

—	część gminy Cyców położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 82 i na północ od drogi nr 841 w powiecie łęczyńskim,

—

gminy Jabłoń, Podedwórze, Dębowa Kłoda, Parczew, część gminy Sosnowica położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 819, a następnie drogę nr 820 biegnące od północnej granicy gminy do miejscowości Nowy Orzechów i na północ od drogi biegnącej z miejscowości Nowy Orzechów w kierunku zachodnim do granicy gminy, część gminy Siemień położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 815 i część gminy Milanów położona na wschód od drogi nr 813 w powiecie parczewskim,

—	gminy Janów Podlaski, Leśna Podlaska, Kodeń, Sławatycze, Sosnówka, Tuczna i Wisznice w powiecie bialskim,

—

gminy Jeziorzany, Michów, Kock, część gminy Firlej położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19, część gminy Ostrów Lubelski położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę 821 biegnącą od zachodniej granicy gminy do miejscowości Ostrów Lubelski, a następnie przez drogę łączącą miejscowości Ostrów Lubelski, Głębokie i Stary Uścimów i część gminy Uścimów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy łączącą miejscowości Głębokie i Stary Uścimów i dalej w kierunku wschodnim do granicy gminy w powiecie lubartowskim,gminy Adamów, Serokomla i część gminy wiejskiej Łuków położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy przez miejscowość Wólka Świątkowa do północnej granicy miasta Łuków, a następnie na północ i zachód od linii stanowiącej północną i zachodnią granicę miasta Łuków do jej przecięcia się z drogą nr 76 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 76 biegnącą od zachodniej granicy miasta Łuków do zachodniej granicy gminy wiejskiej Łuków w powiecie łukowskim,

—	gmina Baranów w powiecie puławskim,

—	gminy Nowodwór i Ułęż w powiecie ryckim.

4. Romania

Seuraavat Romanian alueet:

—	Satu Maren piirikunta,

—	Tulcean piirikunta,

—	Constanțan piirikunta,

—	Brăilan saari,

—	Ialomitan lampi.

IV OSA

Italia

Seuraavat Italian alueet:

—	tutto il territorio della Sardegna.

”

10.7.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 174/38

Oikaisu komission asetukseen (EU) 2018/683, annettu 4 päivänä toukokuuta 2018, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävien uusien tai uudelleen pinnoitettujen pneumaattisten kumisten ulkorenkaiden, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, tuonnissa käyttöön otettavasta väliaikaisesta polkumyyntitullista ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/163 muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 116, 7. toukokuuta 2018 )

Sivulla 20, johdanto-osan 119 kappaleessa:

on:

”Yhden Aeolus-ryhmän tytäryhtiön (Pirelli Tyre Co., Ltd.) osalta komissio ei kuitenkaan saanut määräajassa vientihinnan vahvistamiseksi tarvittavia tietoja. Komissio ilmoitti yritykselle 23 päivänä maaliskuuta 2018, että siihen etuyhteydessä olevien tuojien toimittamat kyselyvastaukset olivat puutteellisia, ja sitä pyydettiin tarkistamaan ja toimittamaan vastaukset uudelleen. Yritykselle ilmoitettiin, että jos se ei toimita täydellisiä ja täsmällisiä tietoja annetussa määräajassa, komissio voi käyttää käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Kyseinen yritys toimitti tarkistetut vastaukset 4 päivänä huhtikuuta 2018. Komissio piti tietoja edelleen puutteellisina, eikä niitä sen vuoksi voitu käsitellä polkumyynti- ja vahinkoanalyysiä varten. Tämän vuoksi komissio vahvisti polkumyyntimarginaalin muilta Aeolus-ryhmän tarkastetuilta yrityksiltä (Aeolus Tyre ja Chonche Auto Double Happiness Tyre) saatujen tarkastettujen tietojen perusteella. Aeolus-ryhmää pyydettiin päivittämään Pirelliä koskevat tiedot menettelyn jatkoa varten.”

pitää olla:

”Pirelli Tyre Co., Ltd.:n osalta komissio ei kuitenkaan saanut määräajassa vientihinnan vahvistamiseksi tarvittavia tietoja. Komissio ilmoitti yritykselle 23 päivänä maaliskuuta 2018, että siihen etuyhteydessä olevien tuojien toimittamat kyselyvastaukset olivat puutteellisia, ja sitä pyydettiin tarkistamaan ja toimittamaan vastaukset uudelleen. Yritykselle ilmoitettiin, että jos se ei toimita täydellisiä ja täsmällisiä tietoja annetussa määräajassa, komissio voi käyttää käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Kyseinen yritys toimitti tarkistetut vastaukset 4 päivänä huhtikuuta 2018. Komissio piti tietoja edelleen puutteellisina, eikä niitä sen vuoksi voitu käsitellä polkumyynti- ja vahinkoanalyysiä varten. Tämän vuoksi komissio vahvisti polkumyyntimarginaalin muilta Aeolus-ryhmän tarkastetuilta yrityksiltä (Aeolus Tyre ja Chonche Auto Double Happiness Tyre) saatujen tarkastettujen tietojen perusteella. Aeolus-ryhmää pyydettiin päivittämään Pirelliä koskevat tiedot menettelyn jatkoa varten.”

Sivulla 45, liitteessä:

on:

”Quindao GRT Rubber Co. Ltd.

C350 ”

pitää olla:

”Qingdao GRT Rubber Co., Ltd

C350 ”

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 174

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	61. vuosikerta 10. heinäkuu 2018

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2018/966, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta	1
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2018/967, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2018, delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 muuttamisesta maksumääräaikojen noudattamatta jättämisen ja menoilmoitusten laatimisessa sovellettavien valuuttakurssien osalta	2
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2018/968, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 täydentämisestä haitallisia vieraslajeja koskevien riskinarviointien osalta	5
	*	Komission asetus (EU) 2018/969, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen V muuttamisesta pienten märehtijöiden erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista koskevien vaatimusten osalta ( 1)	12
	*	Komission delegoitu direktiivi (EU) 2018/970, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1629 liitteiden II, III ja V muuttamisesta	15
		PÄÄTÖKSET
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/971, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2018, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 4460) ( 1)	20

		Oikaisuja
	*	Oikaisu komission asetukseen (EU) 2018/683, annettu 4 päivänä toukokuuta 2018, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävien uusien tai uudelleen pinnoitettujen pneumaattisten kumisten ulkorenkaiden, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, tuonnissa käyttöön otettavasta väliaikaisesta polkumyyntitullista ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/163 muuttamisesta ( EUVL L 116, 7.5.2018 )	38