ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 129

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

61. vuosikerta
25. toukokuu 2018


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2018/760, annettu 14 päivänä toukokuuta 2018, Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välillä lisäetuuksista maataloustuotteiden kaupassa kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä

1

 

 

Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välillä lisäetuuksista maataloustuotteiden kaupassa kirjeenvaihtona tehty sopimus

3

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2018/761, annettu 16 päivänä helmikuuta 2018, kansallisten turvallisuusviranomaisten turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan myöntämisen jälkeen suorittamaa valvontaa koskevien yhtenäisten turvallisuusmenetelmien vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 nojalla sekä komission asetuksen (EU) N:o 1077/2012 kumoamisesta ( 1)

16

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2018/762, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2018, turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksia koskevien yhteisten turvallisuusmenetelmien vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 nojalla sekä komission asetusten (EU) N:o 1158/2010 ja (EU) N:o 1169/2010 kumoamisesta ( 1)

26

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/763, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2018, käytännön järjestelyistä yhtenäisten turvallisuustodistusten antamiseksi rautatieyrityksille Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 mukaisesti sekä komission asetuksen (EY) N:o 653/2007 kumoamisesta ( 1)

49

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/764, annettu 2 päivänä toukokuuta 2018, Euroopan unionin rautatievirastolle maksettavista maksuista ja palkkioista sekä niiden maksuehdoista ( 1)

68

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/765, annettu 23 päivänä toukokuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2080 muuttamisesta tarjouskilpailumenettelyllä myytävän rasvattoman maitojauheen varastoonvientipäivän osalta

73

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/766, annettu 23 päivänä toukokuuta 2018, asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen osalta

74

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2018/767, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien yhdeksänsien yleisten ja välittömien vaalien ajankohdan määräämisestä

76

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2018/768, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, Valtioiden välisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön perustaman vaarallisten aineiden kuljetusta käsittelevän asiantuntijakomitean 55. kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen liitteeseen C tehtäviin tiettyihin muutoksiin

77

 

*

Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2018/769, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kolmen jäsenen, joita Alankomaiden kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä

80

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2018/770, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, alueiden komitean yhden varajäsenen, jota Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä

81

 

*

Komission delegoitu päätös (EU) 2018/771, annettu 25 päivänä tammikuuta 2018, rakennuskohteissa käytettävien kiinnityslaitteiden, joiden tarkoituksena on estää tai pysäyttää henkilöiden putoaminen korkealta, suoritustason pysyvyyden arviointiin ja varmentamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti sovellettavasta järjestelmästä ( 1)

82

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/1


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/760,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2018,

Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välillä lisäetuuksista maataloustuotteiden kaupassa kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 19 artiklassa määrätään, että sopimuspuolet sitoutuvat jatkamaan ponnistelujaan maatalouskaupan vapauttamiseksi asteittain.

(2)

Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välillä lisäetuuksista maataloustuotteiden kaupassa kirjeenvaihtona tehty sopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin neuvoston päätöksen (EU) 2017/2182 (2) mukaisesti 4 päivänä joulukuuta 2017 sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen.

(3)

Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välillä lisäetuuksista maataloustuotteiden kaupassa kirjeenvaihtona tehty sopimus unionin puolesta.

Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja nimeää yhden tai useamman henkilön, jolla on oikeus tallettaa sopimuksessa määrätty hyväksymiskirja unionin puolesta (3).

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. ZAHARIEVA


(1)  Hyväksyntä annettu 17 päivänä huhtikuuta 2018 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä)

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2017/2182, annettu 20 päivänä marraskuuta 2017, Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välillä lisäetuuksista maataloustuotteiden kaupassa kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta (EUVL L 309, 24.11.2017, s. 1).

(3)  Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/3


Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välillä lisäetuuksista maataloustuotteiden kaupassa kirjeenvaihtona tehty

SOPIMUS

A.   Euroopan unionin kirje

Arvoisa Rouva,

Minulla on kunnia viitata Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan, jäljempänä ’osapuolet’, välillä käytyihin maataloustuotteiden kahdenvälistä kauppaa koskeviin neuvotteluihin, jotka saatiin päätökseen 5 päivänä huhtikuuta 2017.

Euroopan komission ja Norjan hallituksen välillä käytiin maatalousalan kauppaa koskeva uusi neuvottelukierros Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, 19 artiklan perusteella osapuolten välisen maatalousalan kaupan vapauttamiseksi asteittain entisestään etuuskohteluun, vastavuoroisuuteen ja keskinäiseen hyötyyn perustuen. Neuvottelut käytiin järjestelmällisesti, ja niissä otettiin asianmukaisesti huomioon osapuolten maatalouspolitiikan ja maatalouden olosuhteiden kehittyminen, mukaan lukien kahdenvälisen kaupan kehitys ja kaupan edellytykset muiden kauppakumppanien kanssa.

Vahvistan täten neuvottelujen tulokset seuraavasti:

1.

Norja sitoutuu myöntämään tämän sopimuksen liitteessä I luetelluille Euroopan unionista peräisin oleville tuotteille tullittoman pääsyn markkinoille.

2.

Norja sitoutuu vahvistamaan tämän sopimuksen liitteessä II luetelluille Euroopan unionista peräisin oleville tuotteille tariffikiintiöt.

3.

Euroopan unioni sitoutuu myöntämään tämän sopimuksen liitteessä III luetelluille Norjasta peräisin oleville tuotteille tullittoman pääsyn markkinoille.

4.

Euroopan unioni sitoutuu vahvistamaan tämän sopimuksen liitteessä IV luetelluille Norjasta peräisin oleville tuotteille tariffikiintiöt.

5.

Tämän sopimuksen liitteissä I–IV vahvistetut tariffikoodit viittaavat osapuolten 1 päivänä tammikuuta 2017 soveltamiin tariffikoodeihin.

6.

Mahdollisen tulevan WTO:n maataloussopimuksen täytäntöönpano ei vaikuta 15 päivänä huhtikuuta 2011 allekirjoitetun Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’vuoden 2011 sopimus’, liitteessä II lueteltuihin Norjaan tuotavia 600 sianlihatonnia, 800 siipikarjanlihatonnia ja 900 naudanlihatonnia koskeviin nykyisiin tariffikiintiöihin. Sen vuoksi vuoden 2011 sopimuksen 7 kohta poistetaan.

7.

Norjaan tuotavan 1 200 juusto- ja juustoainetonnin lisätariffikiintiön osalta osapuolet sopivat, että 700 tonnia hallinnoidaan huutokaupalla ja 500 tonnia lupajärjestelmällä.

8.

Osapuolet jatkavat pyrkimyksiään kaikkien (jo voimassa olevien ja tässä sopimuksessa määrättyjen) kahdenvälisten myönnytysten konsolidoimiseksi uudella kirjeenvaihdolla, jonka pitäisi korvata osapuolten voimassa olevat kahdenväliset maataloussopimukset.

9.

Tämän sopimuksen liitteissä I–IV tarkoitettujen myönnytysten täytäntöönpanossa sovellettavat alkuperäsäännöt on vahvistettu 2 päivänä toukokuuta 1992 päivätyllä kirjeenvaihdolla tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’vuoden 1992 sopimus’, liitteessä IV. Vuoden 1992 sopimuksen liitteessä IV olevan lisäyksen sijaan sovelletaan kuitenkin ETA-sopimuksen pöytäkirjan 4 liitettä II.

10.

Osapuolet varmistavat, ettei niiden toisilleen myöntämiä myönnytyksiä vaaranneta.

11.

Osapuolet sopivat varmistavansa, että tariffikiintiöitä hallinnoidaan siten, että tuontia voidaan harjoittaa säännöllisesti ja että sovitut määrät voidaan tosiasiallisesti tuoda.

12.

Osapuolet sopivat vaihtavansa säännöllisesti tietoja kaupan kohteena olevista tuotteista, tariffikiintiöiden hallinnoinnista, hintanoteerauksista ja kaikkia muita kotimaan markkinoitaan ja näiden neuvottelujen tulosten täytäntöönpanoa koskevia tarpeellisia tietoja.

13.

Kuulemisia järjestetään jommankumman osapuolen pyynnöstä mistä tahansa näiden neuvottelujen tulosten täytäntöönpanoon liittyvästä kysymyksestä. Jos täytäntöönpanossa esiintyy vaikeuksia, nämä neuvottelut käydään mahdollisimman pian sopivien korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

14.

Osapuolet vahvistavat ETA-sopimuksen 19 artiklan mukaisesti sitoutuvansa jatkamaan ponnistelujaan maatalouskaupan vapauttamiseksi asteittain. Tätä varten osapuolet sopivat tarkastelevansa kahden vuoden kuluttua uudelleen maataloustuotteiden kaupan edellytyksiä mahdollisten myönnytysten tutkimiseksi.

15.

Jos Euroopan unioni laajenee edelleen, osapuolet arvioivat vaikutusta kahdenväliseen kauppaan mukauttaakseen kahdenvälisiä etuusjärjestelyjä siten, että voimassa olevat kahdenväliset etuuskohteluun perustuvat kauppavirrat Norjan ja jäseniksi liittyvien maiden välillä voivat jatkua.

Tämä sopimus tulee voimaan viimeisen hyväksymiskirjan tallettamispäivää seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa hallituksenne olevan yhtä mieltä edellä olevasta.

Vastaanottakaa, Arvoisa Rouva, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Съставено в Брюксел на

Hecho en Bruselas, el

V Bruselu dne

Udfærdiget i Bruxelles, den

Geschehen zu Brüssel am

Brüssel,

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις

Done at Brussels,

Fait à Bruxelles, le

Sastavljeno u Bruxellesu

Fatto a Bruxelles, addì

Briselē,

Priimta Briuselyje,

Kelt Brüsszelben,

Magħmul fi Brussell,

Gedaan te Brussel,

Sporządzono w Brukseli, dnia

Feito em Bruxelas,

Întocmit la Bruxelles,

V Bruseli

V Bruslju,

Tehty Brysselissä

Utfärdat i Bryssel den

Utferdiget i Brussel,

Image

За Европейския съюз

Рог la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

For Den europeiske union

Image

LIITE I

EUROOPAN UNIONISTA PERÄISIN OLEVIEN TUOTTEIDEN TULLITON TUONTI NORJAAN

Norjan tullitariffin koodi

Tavaran kuvaus

01.01.2100

Elävät hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit; hevoset; puhdasrotuiset siitoseläimet

01.01.2902

Elävät hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit; muut hevoset; paino enintään 133 kg

01.01.2908

Elävät hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit; muut hevoset; muut

02.07.4300

Nimikkeen 01.05 siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt; ankkaa; rasvainen maksa (”foie gras”), tuore tai jäähdytetty

02.07.5300

Nimikkeen 01.05 siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt; hanhea; rasvainen maksa (”foie gras”), tuore tai jäähdytetty

05.06.9010

Luut ja sarvitohlot, valmistamattomat, rasvattomiksi tehdyt, yksinkertaisesti valmistetut (mutta ei määrämuotoisiksi leikatut), hapolla käsitellyt tai degelatinoidut; näistä tuotteista saatu jauhe ja jätteet; muut; eläinten rehuksi

05.11.9911

Muualle kuulumattomat eläintuotteet; ihmisravinnoksi soveltumattomat kuolleet 1 tai 3 ryhmän eläimet; muut; Verijauhe, ihmisravinnoksi soveltumaton; eläinten rehuksi

05.11.9930

Muualle kuulumattomat eläintuotteet; ihmisravinnoksi soveltumattomat kuolleet 1 tai 3 ryhmän eläimet; muut; Liha ja veri; eläinten rehuksi

05.11.9980

Muualle kuulumattomat eläintuotteet; ihmisravinnoksi soveltumattomat kuolleet 1 tai 3 ryhmän eläimet; muut; muut; eläinten rehuksi

06.02.1021

Muut elävät kasvit (myös niiden juuret), pistokkaat ja varttamisoksat; sienirihmasto; juurruttamattomat pistokkaat ja varttamisoksat; muut kuin viherkasvien pistokkaat, tullattaessa 15.12.–30.4., taimitarhaa tai puutarhanhoitoa varten; kaikenlaiset begoniat, Campanula isophylla, Eupharboria pulcherrima, Poinsettia pulcherrima, Fuchsia, Hibiscus, Kalanchoe ja Petunia-hanging (Petunia hybrida, Petunia atkinsiana)

06.02.1024

Muut elävät kasvit (myös niiden juuret), pistokkaat ja varttamisoksat; sienirihmasto; juurruttamattomat pistokkaat ja varttamisoksat; muut kuin viherkasvien pistokkaat, tullattaessa 15.12.–30.4., taimitarhaa tai puutarhanhoitoa varten; pelargoni

06.02.9032

Muut elävät kasvit (myös niiden juuret), pistokkaat ja varttamisoksat; sienirihmasto; muut; multapaakkuineen tai muulla kasvatusalustalla; ruukkukasvit tai ryhmäkasvit, mukaan lukien hedelmiä ja vihanneksia tuottavat koristekasvit; viherruukkukasvit, tullattaessa 1.5.–14.12.; Asplenium, Begonia x rex-cultorum Chlorophytum, Euonymus japanicus, Fatsia japonica, Aralia sieboldii, Ficus elastica, Monstera, Philodendron scandens, Radermachera, Stereospermum, Syngonium ja X-Fatshedera, myös silloin kun ne tuodaan osana kasviryhmien sekoituksia

ex ex 07.08.2009  (1)

Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt; pavut; tuoreet tai jäähdytetyt pavut (Vigna spp., Phaseolus spp.), muut kuin tarhapavut, parsapavut, vahapavut ja salkopavut

07.09.9930

Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset; muut; muut; sokerimaissi; eläinten rehuksi

ex ex 07.10.2209  (1)

Jäädytetyt kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt) palkokasvit, myös silvityt pavut (Vigna spp. ja Phaseolus spp.); muut kuin tarhapavut, parsapavut, vahapavut ja salkopavut

07.11.5100

Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina; sienet ja multasienet (tryffelit); Agaricus-sukuiset sienet

07.11.5900

Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina; sienet ja multasienet (tryffelit); muut

07.14.3009

Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat, bataatit ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä tai inuliinia sisältävät juuret ja mukulat, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös paloitellut tai pelleteiksi valmistetut; saagoydin; jamssit (Dioscorea spp.); muuhun tarkoitukseen kuin eläinten rehuksi

ex ex 07.14.4000  (1)

Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat, bataatit ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä tai inuliinia sisältävät juuret ja mukulat, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös paloitellut tai pelleteiksi valmistetut; saagoydin; taarot (Colocasia spp.)

07.14.5009

Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat, bataatit ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä tai inuliinia sisältävät juuret ja mukulat, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös paloitellut tai pelleteiksi valmistetut; saagoydin; kaakaotaarot (Xanthosoma spp.); muuhun tarkoitukseen kuin eläinten rehuksi

08.11.2011

Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät; karhunvatukat, mulperinmarjat tai loganinmarjat

08.11.2012

Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät; lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät; valko- tai punaherukat

08.11.2013

Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät; lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät; karviaiset

08.11.2092

Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät; muut; Karhunvatukat, mulperinmarjat tai loganinmarjat

08.11.2094

Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät; muut; valko- tai punaherukat

08.11.2095

Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät; muut; karviaiset

08.12.1000

Hedelmät ja pähkinät, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina; kirsikat

10.08.5000

Tattari, hirssi ja kanariansiemenet; muu vilja; kvinoa (Chenopodium quinoa)

11.09.0010

Vehnägluteeni, myös kuivattu; eläinten rehuksi

12.12.2910

Johanneksenleipä, merilevät ja muut levät, sokerijuurikas ja sokeriruoko, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös jauhetut; hedelmänkivet ja -sydämet sekä muut kasvituotteet (myös paahtamattomat juurisikurin Cichorium intybus sativum juuret), jollaisia käytetään pääasiallisesti ihmisravinnoksi, muualle kuulumattomat merilevät ja muut levät; muut; eläinten rehuksi

17.02.2010

Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi, maltoosi, glukoosi ja fruktoosi (levuloosi), jähmeät; lisättyä maku- tai väriainetta sisältämätön sokerisiirappi; keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna; sokeriväri; vaahterasokeri ja vaahterasiirappi; eläinten rehuksi

20.08.9300

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, myös lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia sisältävät, muualle kuulumattomat; muut, myös muut sekoitukset kuin alanimikkeeseen 2008.1900 kuuluvat; karpalot (Vaccinium macrocarpon, Vaccinium oxycoccos) ja puolukat (Vaccinium vitis-idaea)

20.09.8100

Käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämättömät hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu ”grape must”) ja kasvismehut, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät; muun hedelmän tai kasviksen mehu; karpalot (Vaccinium macrocarpon, Vaccinium oxycoccos) ja puolukat (Vaccinium vitis-idaea)

ex ex 20.09.8999

Käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämättömät hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu ”grape must”) ja kasvismehut, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät; muun hedelmän tai kasviksen mehu; muu, muu, muu, mustikkamehu tai -tiiviste

22.06

Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri, päärynäviini, sima ja sake); käymisen avulla valmistettujen juomien sekoitukset sekä käymisen avulla valmistettujen juomien ja alkoholittomien juomien sekoitukset, muualle kuulumattomat

23.03.1012

Tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet, sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksenjätteet, rankki ja muut panimo- ja polttimojätteet, myös pelleteiksi valmistetut; tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet; eläinten rehuksi; perunoista.

LIITE II

EUROOPAN UNIONISTA PERÄISIN OLEVIEN TUOTTEIDEN TUONTIA NORJAAN KOSKEVAT TARIFFIKIINTIÖT

Norjan tullitariffin koodi

Tavaran kuvaus

Vahvistettu tariffikiintiö (vuotuinen määrä tonneina)

Josta lisäkiintiöitä (1)

Tulli kiintiön rajoissa (NOK/kg)

 

Naudanliha, tuore tai jäähdytetty

2 500

1 600

0

02.01.1000

ruhot ja puoliruhot

02.01.2001

saman ruhon neljännekset, saman eläimen etu- ja takaneljännekset, jotka esitetään tullattaviksi samaan aikaan

02.01.2002

muut etuneljännekset

02.01.2003

muut takaneljännekset

02.01.2004

”Pistola”-nimellä kutsutut palat

 

Naudanliha, jäädytetty

 

 

 

02.02.1000

ruhot ja puoliruhot

02.02.2001

saman ruhon neljännekset, saman eläimen etu- ja takaneljännekset, jotka esitetään tullattaviksi samaan aikaan

02.02.2002

muut etuneljännekset

02.02.2003

muut takaneljännekset

02.02.2004

”Pistola”-nimellä kutsutut palat

 

Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

300 (2)

300 (2)

15

02.03.1904

kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) sekä niiden palat; luullinen

 

Nimikkeen 01.05 siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt;

kanaa;

950

150

0

02.07.1100

paloittelematon, tuore tai jäähdytetty

02.07.1200

paloittelematon, jäädytetty

02.07.2400

kalkkunaa;

paloittelematon, tuore tai jäähdytetty

02.07.2500

paloittelematon, jäädytetty

02.07.4401

ankkaa; tuoreet tai jäähdytetyt;

rinta ja sen palat

200

100

30

 

Naudanliha ja muut nautaeläimen syötävät osat, suolattu tai suolavedessä, kuivatut tai savustetut; lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho ja jauhe

sianliha; kinkku, lapa ja niiden palat, luulliset;

600 (3)

200 (3)

0

02.10.1101

joissa on vähintään 15 painoprosenttia luuta

02.10.1109

muu (jossa enintään 15 painoprosenttia luuta)

02.10.1900

muu (kuin kinkku, lapa ja niiden palat tai kylki ja kuve sekä niiden palat, luulliset

04.06

Juusto ja juustoaine

8 400

1 200

0

ex ex 06.02.9043  (4)

06.02.9044

Muut elävät kasvit (myös niiden juuret), pistokkaat ja varttamisoksat; sienirihmasto

muut; kukkivat ruukkukasvit tai ryhmäkasvit;

20 miljoonaa NOK

12 miljoonaa NOK

0

06.02.9031

Viherruukkukasvit, tullattaessa 1.5.–14.12 (5)

7 miljoonaa NOK

3 miljoonaa NOK

0

 

Tuoreet tai jäähdytetyt salaatit (Lactuca sativa) sekä sikurit ja endiivit (Cichorium spp.)

jäävuorisalaatti;

tullattaessa 1.3.–31.5.;

500 (6)

100 (6)

0

07.05.1112

kokonaiset

07.05.1119

muut

10.05.9010

Maissi

eläinten rehuksi

15 000

5 000

0

16.01.0000

Makkarat ja muut sen kaltaiset tuotteet, lihasta, muista eläimenosista tai verestä; tällaisiin tuotteisiin perustuvat elintarvikevalmisteet

600

200

0

LIITE III

NORJASTA PERÄISIN OLEVIEN TUOTTEIDEN TULLITON TUONTI EUROOPAN UNIONIIN

CN-koodi

Yhdistetyn nimikkeistön kuvaus

0101 21 00

Elävät hevoset, puhdasrotuiset siitoseläimet

0101 29 10

Elävät hevoset, muut kuin puhdasrotuiset siitoseläimet, teuraseläimet

0101 29 90

Elävät hevoset, muut kuin puhdasrotuiset siitoseläimet, muut kuin teuraseläimet

0207 43 00

Ankan rasvainen maksa (”foie gras”), tuore tai jäähdytetty

0207 53 00

Hanhen rasvainen maksa (”foie gras”), tuore tai jäähdytetty

ex 0506 90 00

Luut ja sarvitohlot, valmistamattomat, rasvattomiksi tehdyt, degelatinoidut tai yksinkertaisesti valmistetut (mutta ei osseiini ja hapolla käsitellyt ja määrämuotoisiksi leikatut luut) sekä näistä tuotteista saatu jauhe ja jätteet; eläinten rehuksi

ex 0511 99 85

Verijauhe eläinten rehuksi, ihmisravinnoksi soveltumaton;

ex 0511 99 85

Liha ja veri eläinten rehuksi, ihmisravinnoksi soveltumaton;

ex 0511 99 85

Muut eläintuotteet eläinten rehuksi, muualle kuulumattomat, ihmisravinnoksi soveltumattomat (muut kuin kalasta tai äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista saadut tuotteet; kuolleet 3 luvun eläimet; veri; liha; pesusienet, eläinperäiset; naudan siemenneste)

ex 0602 10 90

Seuraavien kaikenlaiset juurruttamattomat pistokkaat: Begonia, Campanula isophylla, Euphorbia pulcherrima, Poinsettia pulcherrima, Fuchsia, Hibiscus, Kalanchoe ja Petunia-hanging (Petunia hybrida, Petunia atkinsiana) taimitarhaa tai puutarhanhoitoa varten[, ei kuitenkaan viherkasvit tullattaessa 15.12.–30.4.]

ex 0602 10 90

Pelargoniumin juurruttamattomat pistokkaat taimitarhaa tai puutarhanhoitoa varten [, ei kuitenkaan viherkasvit tullattaessa 15.12.–30.4.]

ex 0602 90 99

Asplenium, Begonia x rex-cultorum, Chlorophytum, Euonymus japanicus, Fatsia japonica, Aralia sieboldii, Ficus elastica, Monstera, Philodendron scandens, Radermachera, Stereospermum, Syngonium ja X-Fatshedera, viherruukkukasveina, tullattaessa 1.5.–14.12.

ex 0708 20 00

Tuoreet tai jäähdytetyt pavut (Vigna spp., Phaseolus spp.), myös silvityt, muut kuin tarhapavut, parsapavut, vahapavut ja salkopavut

ex 0709 99 60

Sokerimaissi eläinten rehuksi, tuore tai jäähdytetty

ex 0710 22 00

Jäädytetyt pavut (Vigna spp., Phaseolus spp.), keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, muut kuin tarhapavut, parsapavut, vahapavut ja salkopavut

0711 51 00

Agaricus-sukuiset sienet väliaikaisesti säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina

0711 59 00

Agaricus-sukuiset sienet ja multasienet (tryffelit) väliaikaisesti säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina

ex 0714 30 00

Tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut jamssit (Dioscorea spp.), ei eläinten rehuksi, myös paloitellut tai pelleteiksi valmistetut

ex 0714 40 00

Tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut taarot (Colocasia spp.), ei eläinten rehuksi, myös paloitellut tai pelleteiksi valmistetut

ex 0714 50 00

Tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut kaakaotaarot (Xanthosoma spp.), ei eläinten rehuksi, myös paloitellut tai pelleteiksi valmistetut

ex 0811 20 11

Jäädytetyt karhunvatukat, mulperinmarjat tai loganinmarjat, valko- tai punaherukat ja karviaiset, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät, sokeripitoisuus suurempi kuin 13 painoprosenttia

ex 0811 20 19

Jäädytetyt karhunvatukat, mulperinmarjat tai loganinmarjat, valko- tai punaherukat ja karviaiset, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät, sokeripitoisuus enintään 13 painoprosenttia

0811 20 51

Jäädytetyt punaherukat, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämättömät

0811 20 59

Jäädytetyt karhunvatukat ja mulperinmarjat, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämättömät

ex 0811 20 90

Jäädytetyt loganinmarjat, valkoherukat ja karviaiset, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämättömät

0812 10 00

Kirsikat väliaikaisesti säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina

1008 50 00

Kvinoa (Chenopodium quinoa)

ex 1109 00 00

Vehnägluteeni eläinten rehuksi, myös kuivattu

ex 1212 29 00

Merilevät ja muut levät eläinten rehuksi, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös jauhetut

ex 1702 20 10

Jähmeä vaahterasokeri, lisättyä maku- tai väriainetta sisältävä, eläinten rehuksi

ex 1702 20 90

Vaahterasokeri (muu kuin jähmeä, lisättyä maku- tai väriainetta sisältävä) ja vaahterasiirappi, eläinten rehuksi

2008 93

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt karpalot (Vaccinium macrocarpon, Vaccinium oxycoccos, Vaccinium vitis-idaea), myös lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia sisältävät

2009 81

Käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämättömät karpalomehut (Vaccinium macrocarpon, Vaccinium oxycoccos, Vaccinium vitis-idaea), myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

ex 2009 89

Käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämättömät mustikkamehut tai -tiivisteet, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

2206

Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri, päärynäviini, sima ja sake); käymisen avulla valmistettujen juomien sekoitukset sekä käymisen avulla valmistettujen juomien ja alkoholittomien juomien sekoitukset, muualle kuulumattomat

ex 2303 10 90

Tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet, perunasta, eläinten rehuksi

2302 50

Leseet, lesejauhot ja muut viljan tai palkoviljan seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut:

palkoviljasta peräisin olevat

ex 2309 90 31

Eläinten ruokintaan käytettävät valmisteet, joissa ei ole tärkkelystä tai joissa on enintään 10 painoprosenttia tärkkelystä, joissa ei ole lainkaan maitotuotteita tai joissa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia, muut kuin koiran- tai kissanruoka vähittäismyyntipakkauksissa ja muut kuin kalanrehu

LIITE IV

NORJASTA PERÄISIN OLEVIEN TUOTTEIDEN TUONTIA EUROOPAN UNIONIIN KOSKEVAT TARIFFIKIINTIÖT

CN-koodi

Yhdistetyn nimikkeistön kuvaus

Vahvistettu tariffikiintiö (vuotuinen määrä tonneina)

Josta lisäkiintiöitä (7)

Tulli kiintiön rajoissa (euroa/kg)

0207 14 30

Nimikkeen 0105 siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

 

kanaa;

 

luulliset palat, jäädytetyt

 

kokonaiset siivet, myös ilman siivenkärkiä

550

550

0

0207 14 70

Nimikkeen 0105 siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

 

kanaa;

 

muut luulliset palat, jäädytetyt

150

150

0

0204

Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

500

0

0

0210

Naudanliha ja muut nautaeläimen syötävät osat, suolattu tai suolavedessä, kuivatut tai savustetut; lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho ja jauhe

0404 10

Hera ja modifioitu hera, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä

1 250

1 250

0

0404 10 02

Hera ja modifioitu hera, jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, proteiinipitoisuus (typpipitoisuus × 6,38) enintään 15 painoprosenttia ja rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia

3 150

3 150

0

0603 19 70

Leikkokukat ja kukannuput, jollaiset soveltuvat kukkakimppuihin tai koristetarkoituksiin, tuoreet, muut kuin ruusut, neilikat, orkideat, krysanteemit, liljat (Lilium spp.), gladiolukset ja leinikit

500 000 EUR

500 000 EUR

0

1602

Muut valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä

300

300

0

2005 20 20

Perunat ohuina viipaleina, rasvassa kiehautetut, myös suolatut tai maustetut, ilmanpitävissä pakkauksissa, siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltuvat

350

150

0

2309 90 96

Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan; muut

200

200

0

3502 20

Albumiinit (myös kahden tai useamman heraproteiinin tiivisteet, joiden heraproteiinipitoisuus on suurempi kuin 80 prosenttia kuiva-aineen painosta), albuminaatit ja muut albumiinijohdannaiset

maitoalbumiini (laktalbumiini), myös kahden tai useamman heraproteiinin tiivisteet

500

500

0

B.   Norjan kuningaskunnan kirje

Arvoisa Rouva,

Minulla on kunnia ilmoittaa vastaanottaneeni seuraavan tänään ... päivätyn kirjeenne:

”Minulla on kunnia viitata Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan, jäljempänä ’osapuolet’, välillä käytyihin maataloustuotteiden kahdenvälistä kauppaa koskeviin neuvotteluihin, jotka saatiin päätökseen 5 päivänä huhtikuuta 2017.

Euroopan komission ja Norjan hallituksen välillä käytiin maatalousalan kauppaa koskeva uusi neuvottelukierros Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, 19 artiklan perusteella osapuolten välisen maatalousalan kaupan vapauttamiseksi asteittain entisestään etuuskohteluun, vastavuoroisuuteen ja keskinäiseen hyötyyn perustuen. Neuvottelut käytiin järjestelmällisesti, ja niissä otettiin asianmukaisesti huomioon osapuolten maatalouspolitiikan ja maatalouden olosuhteiden kehittyminen, mukaan lukien kahdenvälisen kaupan kehitys ja kaupan edellytykset muiden kauppakumppanien kanssa.

Vahvistan täten neuvottelujen tulokset seuraavasti:

1.

Norja sitoutuu myöntämään tämän sopimuksen liitteessä I luetelluille Euroopan unionista peräisin oleville tuotteille tullittoman pääsyn markkinoille.

2.

Norja sitoutuu vahvistamaan tämän sopimuksen liitteessä II luetelluille Euroopan unionista peräisin oleville tuotteille tariffikiintiöt.

3.

Euroopan unioni sitoutuu myöntämään tämän sopimuksen liitteessä III luetelluille Norjasta peräisin oleville tuotteille tullittoman pääsyn markkinoille.

4.

Euroopan unioni sitoutuu vahvistamaan tämän sopimuksen liitteessä IV luetelluille Norjasta peräisin oleville tuotteille tariffikiintiöt.

5.

Tämän sopimuksen liitteissä I–IV vahvistetut tariffikoodit viittaavat osapuolten 1 päivästä tammikuuta 2017 soveltamiin tariffikoodeihin.

6.

Mahdollisen tulevan WTO:n maataloussopimuksen täytäntöönpano ei vaikuta 15 päivänä huhtikuuta 2011 allekirjoitetun Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’vuoden 2011 sopimus’, liitteessä II lueteltuihin Norjaan tuotavia 600 sianlihatonnia, 800 siipikarjanlihatonnia ja 900 naudanlihatonnia koskeviin nykyisiin tariffikiintiöihin. Sen vuoksi vuoden 2011 sopimuksen 7 kohta poistetaan.

7.

Norjaan tuotavan 1 200 juusto- ja juustoainetonnia koskevan lisätariffikiintiön osalta osapuolet sopivat, että 700 tonnia hallinnoidaan huutokaupalla ja 500 tonnia lupajärjestelmällä.

8.

Osapuolet jatkavat pyrkimyksiään kaikkien (jo voimassa olevien ja tässä sopimuksessa määrättyjen) kahdenvälisten myönnytysten konsolidoimiseksi uudella kirjeenvaihdolla, jonka pitäisi korvata osapuolten voimassa olevat kahdenväliset maataloussopimukset.

9.

Tämän sopimuksen liitteissä I–IV tarkoitettujen myönnytysten täytäntöönpanossa sovellettavat alkuperäsäännöt on vahvistettu 2 päivänä toukokuuta 1992 päivätyllä kirjeenvaihdolla tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’vuoden 1992 sopimus’, liitteessä IV. Vuoden 1992 sopimuksen liitteessä IV olevan lisäyksen sijaan sovelletaan kuitenkin ETA-sopimuksen pöytäkirjan 4 liitettä II.

10.

Osapuolet varmistavat, ettei niiden toisilleen myöntämiä myönnytyksiä vaaranneta.

11.

Osapuolet sopivat varmistavansa, että tariffikiintiöitä hallinnoidaan siten, että tuontia voidaan harjoittaa säännöllisesti ja että sovitut määrät voidaan tosiasiallisesti tuoda.

12.

Osapuolet sopivat vaihtavansa säännöllisesti tietoja kaupan kohteena olevista tuotteista, tariffikiintiöiden hallinnoinnista, hintanoteerauksista ja kaikkia muita kotimaan markkinoitaan ja näiden neuvottelujen tulosten täytäntöönpanoa koskevia tarpeellisia tietoja.

13.

Kuulemisia järjestetään jommankumman osapuolen pyynnöstä mistä tahansa näiden neuvottelujen tulosten täytäntöönpanoon liittyvästä kysymyksestä. Jos täytäntöönpanossa esiintyy vaikeuksia, nämä neuvottelut käydään mahdollisimman pian sopivien korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

14.

Osapuolet vahvistavat ETA-sopimuksen 19 artiklan mukaisesti sitoutuvansa jatkamaan ponnistelujaan maatalouskaupan vapauttamiseksi asteittain. Tätä varten osapuolet sopivat tarkastelevansa kahden vuoden kuluttua uudelleen maataloustuotteiden kaupan edellytyksiä mahdollisten myönnytysten tutkimiseksi.

15.

Jos Euroopan unioni laajenee edelleen, osapuolet arvioivat vaikutuksia kahdenväliseen kauppaan mukauttaakseen kahdenvälisiä etuusjärjestelyjä siten, että voimassa olevat kahdenväliset etuuskohteluun perustuvat kauppavirrat Norjan ja jäseniksi liittyvien maiden välillä voivat jatkua.

Tämä sopimus tulee voimaan viimeisen hyväksymiskirjan tallettamispäivää seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä.”

Minulla on kunnia vahvistaa, että Norjan kuningaskunta on yhtä mieltä tämän kirjeen sisällöstä.

Vastaanottakaa, Arvoisa Rouva, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Utferdiget i Brussel,

Съставено в Брюксел на

Hecho en Bruselas, el

V Bruselu dne

Udfærdiget i Bruxelles, den

Geschehen zu Brüssel am

Brüssel,

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις

Done at Brussels,

Fait à Bruxelles, le

Sastavljeno u Bruxellesu

Fatto a Bruxelles, addì

Briselē,

Priimta Briuselyje,

Kelt Brüsszelben,

Magħmul fi Brussell,

Gedaan te Brussel,

Sporządzono w Brukseli, dnia

Feito em Bruxelas,

Întocmit la Bruxelles,

V Bruseli

V Bruslju,

Tehty Brysselissä

Utfärdat i Bryssel den

Image

For Kongeriket Norge

За Кралство Норвегия

Por el Reino de Noruega

Za Norské království

For Kongeriget Norge

Für das Königreich Norwegen

Norra Kuningriigi nimel

Για το Βασίλειο της Νορβηγίας

For the Kingdom of Norway

Pour le Royaume de Norvège

Za Kraljevinu Norvešku

Per il Regno di Norvegia

Norvēģijas Karalistes vārdā –

Norvegijos Karalystės vardu

A Norvég Királyság részéről

Għar-Renju tan-Norveġja

Voor het Koninkrijk Noorwegen

W imieniu Królestwa Norwegii

Pelo Reino da Noruega

Pentru Regatul Norvegiei

Za Nórske kráľovstvo

Za Kraljevino Norveško

Norjan kuningaskunnan puolesta

För Konungariket Norge

Image


(1)  Nämä tuotteet tuodaan tulleitta. Norja pidättää kuitenkin itsellään oikeuden kantaa tullia, jos tuotteet tuodaan rehukäyttöön.

(1)  Ajanjaksolla 1.1.–31.12. ja tarvittaessa sopimuksen ensimmäisenä soveltamisvuonna pro rata. Lisäkiintiöt, jotka lisätään EU:n ja Norjan välisten aiempien sopimusten mukaisesti neuvoteltuihin nykyisiin kiintiöihin.

(2)  Ajanjaksolla 1.12.–31.12.

(3)  Määrä tarkoittaa luullisen kinkun tuontia. Luuttoman kinkun tuontiin sovelletaan muuntokerrointa 1,15.

(4)  Lukuun ottamatta seuraavia kasveja: Argyranthemum frutescens, Chrysanthemum frutescens, Begonia x hiemalis, Begonia elatior, Campanula, Dendranthema x grandiflora, Chrysanthemum x morifolium, Euphorbia pulcherrima, Poinsettia pulcherrima, Hibiscus, Kalanchoe, Pelargonium, Primula ja Saintpaulia.

(5)  Mukaan lukien seuraavat kasvit: Condiaeum, Croton, Dieffenbachia, Epipremnum, Scindapsus aureum, Hedera, Nephrolepis, Peperomia obtusifolia, Peperomia rotundifolia, Schefflera, Soleirolia ja Helxine, myös silloin kun ne tuodaan osana kasviryhmien sekoituksia.

(6)  Loppukäyttäjää koskevat perusteet: jalostusteollisuus.

(7)  Ajanjaksolla 1.1.–31.12. ja tarvittaessa sopimuksen ensimmäisenä soveltamisvuonna pro rata. Lisäkiintiöt, jotka lisätään EU:n ja Norjan välisten aiempien sopimusten mukaisesti neuvoteltuihin nykyisiin kiintiöihin.


ASETUKSET

25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/16


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/761,

annettu 16 päivänä helmikuuta 2018,

kansallisten turvallisuusviranomaisten turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan myöntämisen jälkeen suorittamaa valvontaa koskevien yhtenäisten turvallisuusmenetelmien vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 nojalla sekä komission asetuksen (EU) N:o 1077/2012 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rautateiden turvallisuudesta 11 päivänä toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon komissiolle 9 päivänä maaliskuuta 2017 toimitetun Euroopan rautatieviraston suosituksen ERA-REC-115-REC vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävien yhteisten turvallisuusmenetelmien sekä valvontaa koskevien yhteisten turvallisuusmenetelmien tarkistamisesta,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisissä turvallisuusmenetelmissä kuvataan, miten turvallisuuden tasoa, turvallisuustavoitteiden saavuttamista ja muiden turvallisuutta koskevien vaatimusten noudattamista arvioidaan.

(2)

Direktiivin 2016/798 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti yhteisiä turvallisuusmenetelmiä on tarkistettava säännöllisin väliajoin ottaen huomioon niiden soveltamisesta saatu kokemus ja rautateiden turvallisuuden yleinen kehittyminen sekä pyrkimys rautateiden turvallisuustason säilyttämiseen yleisesti ja sen jatkuvaan parantamiseen, jos se on kohtuudella mahdollista.

(3)

Komissio valtuutti 1 päivänä syyskuuta 2016 antamallaan täytäntöönpanopäätöksellä (2) Euroopan unionin rautatieviraston, jäljempänä ’virasto’, direktiivin (EU) 2016/798 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkistamaan komission asetukset (EU) N:o 1158/2010 (3), (EU) N:o 1169/2010 (4) ja (EU) N:o 1077/2012 (5). Virasto antoi komissiolta saamiensa valtuuksien mukaisesti 9 päivänä maaliskuuta 2017 suosituksensa, johon se liitti kertomuksen kansallisten turvallisuusviranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja käyttäjien kuulemisen tuloksista sekä kertomuksen, jossa arvioidaan vahvistettavien muutettujen yhteisten turvallisuusmenetelmien vaikutusta. Komissio tarkasteli viraston antamaa suositusta varmistaakseen, että direktiivin (EU) 2016/798 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valtuutus oli täytetty.

(4)

Kansallisen turvallisuusviranomaisen on yhtenäisen turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan myöntämisen jälkeen suoritettava valvontatoimia sen tarkistamiseksi, että turvallisuusjohtamisjärjestelmää käytetään tehokkaasti toiminnan aikana ja että kaikkia tarvittavia vaatimuksia noudatetaan jatkuvasti.

(5)

Direktiivi (EU) 2016/798 17 artiklan 1 ja 8 kohdan mukaisesti tapauksissa, joissa rautatieyritykset ja rataverkon haltijat ovat myös kunnossapidosta vastaavia yksikköjä, joita ei ole sertifioitu direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti, kansallisten turvallisuusviranomaisten suorittamat valvontatoimet, joiden tarkoituksena on tarkastaa, miten kunnossapidosta vastaavat yksiköt soveltavat direktiivin (EU) 2016/798 6 artiklassa tarkoitettuja asiaan liittyviä yhteisiä turvallisuusindikaattoreita, ovat perusteltuja keinoja valvoa kyseisten rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmien tehokkuutta.

(6)

Kansallisille turvallisuusviranomaisille olisi vahvistettava valvontaprosessi, jonka tavoitteena on lisätä niiden keskinäistä luottamusta toistensa valvontaa koskeviin toimintatapoihin ja valvonnan aikaiseen päätöksentekoon.

(7)

Kansallisten turvallisuusviranomaisten olisi oltava vastuuvelvollisia päätöksistään, ja sen vuoksi niillä olisi oltava sisäisiä järjestelyjä tai menettelyjä, joista niitä voidaan pitää vastuussa.

(8)

Valvonta olisi kohdistettava pääasiassa toimintoihin, jotka kansallisen turvallisuusviranomaisen mielestä aiheuttavat suurimmat riskit tai joissa riskit ovat vähiten hallinnassa. Tätä varten kansallisen turvallisuusviranomaisen olisi laadittava ja pantava toimeen riskiperusteinen valvontastrategia ja suunnitelma tai suunnitelmat, joista käy ilmi, miten se kohdentaa toimintansa ja vahvistaa ensisijaiset valvontatavoitteensa.

(9)

Kansallisten turvallisuusviranomaisten täytäntöönpanotoimien, joilla varmistetaan, että rautatieyritykset ja rataverkon haltijat noudattavat direktiivin (EU) 2016/798 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua oikeudellista velvoitettaan, olisi oltava suhteessa turvallisuusriskeihin tai oikeudellisten velvoitteiden noudattamatta jättämisten potentiaaliseen vakavuuteen.

(10)

Voidakseen suorittaa direktiivin (EU) 2016/798 16 artiklan 2 kohdan i alakohdassa säädetyt tehtävänsä kansallisen turvallisuusviranomaisen olisi muodostettava valvontatoimiensa perusteella näkemys turvallisuuden sääntelykehyksen tehokkuudesta.

(11)

Auditointi- ja tarkastusmenetelmien olisi yleensä käsitettävä organisaation eri tasoilla toimivien henkilöiden haastatteluja, turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvien asiakirjojen ja tietojen tarkastelua sekä tarkastusten tai niihin liittyvien toimien yhteydessä havaittujen järjestelmän turvallisuustulosten tarkastelua.

(12)

Direktiivin (EU) 2016/798 17 artiklan 13 kohdan mukaisesti turvallisuustodistuksia myöntävänä elimenä toimivan viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten olisi tarvittaessa koordinoitava toimiaan taatakseen, että arviointi- ja valvontatoimien välillä jaetaan kaikki tiedot, myös rautatieyrityksille osoitetut ilmoitukset. Asianomaisten kansallisten turvallisuusviranomaisten olisi vastaavasti koordinoitava toimia rajat ylittävien infrastruktuurien tapauksessa.

(13)

Kansallisten turvallisuusviranomaisten valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi ja niiden keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi näiden viranomaisten olisi varmistettava, että valvontaan osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava pätevyys. Tätä varten henkilöstön pätevyys olisi eriteltävä.

(14)

Rajat ylittävää infrastruktuuria hallinnoivan rataverkon haltijan tai useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimivan rautatieyrityksen valvontaan osallistuvien kansallisten turvallisuusviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä päällekkäisen valvonnan välttämiseksi ja koordinoitava valvontaa koskevat toimintatapansa sen varmistamiseksi, että kaikki rataverkon haltijaa tai rautatieyritystä koskevat olennaiset tiedot, etenkin tunnettuja riskejä ja toimijan turvallisuustasoa koskevat tiedot, jaetaan ja niitä käytetään valvontatoimien kohdentamiseksi koko toiminnan suuririskisimmille alueille.

(15)

Kansallisten turvallisuusviranomaisten olisi tehtävä tarvittaessa yhteistyötä muiden rautatiealalla toimivien toimivaltaisten viranomaisten tai elinten kanssa (esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/34/EU (6) tarkoitetut sääntelyelimet ja lupaviranomaiset tai veturinkuljettajien työ-, ajo- ja lepoaikoihin sovellettavien sääntöjen noudattamista seuraavat toimivaltaiset viranomaiset), jotta ne voivat täyttää valtuutuksensa, jakaa tietoja, ratkaista toimintatavoissaan olevat ristiriidat ja ehkäistä niiden haitalliset vaikutukset rautatiejärjestelmään sekä koordinoida toimensa turvallisuuden sääntelykehyksen noudattamatta jättämisen tapauksessa.

(16)

Direktiivin (EU) 2016/798 31 artiklan 3 kohdan mukaisesti uusi turvallisuustodistusten myöntämismenettely aloitetaan 16 päivänä kesäkuuta 2019. Jäsenvaltioilla on kuitenkin mahdollisuus ilmoittaa virastolle ja komissiolle direktiivin (EU) 2016/798 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että ne ovat jatkaneet määräaikaa, joka on asetettu direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja että ne saavat näin ollen jatkaa todistusten myöntämistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY (7) mukaisesti 16 päivään kesäkuuta 2020 saakka. Tämän asetuksen soveltamisen päivämäärät on siksi tarpeen yhdenmukaistaa direktiivissä (EU) 2016/798 vahvistettujen päivämäärien kanssa, jotta siirtyminen uuteen todistusten myöntämismenettelyyn olisi sujuva.

(17)

Asetus (EU) N:o 1077/2012 on vanhentunut, ja se olisi korvattava tällä asetuksella,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella vahvistetaan direktiivin (EU) 2016/798 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut yhteiset turvallisuusmenetelmät, joilla kansalliset turvallisuusviranomaiset valvovat rautatieyritysten turvallisuusjohtamista sen jälkeen, kun niille on annettu yhtenäinen turvallisuustodistus, ja rataverkon haltijoiden turvallisuusjohtamista sen jälkeen, kun niille on annettu turvallisuuslupa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

’turvallisuustodistuksia myöntävällä elimellä’ yhtenäisen turvallisuustodistuksen myöntämisestä vastaavaa elintä, joka on joko virasto tai kansallinen turvallisuusviranomainen;

b)

’jäljellä olevalla huolenaiheella’ yhtenäisen turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan hakemuksen arvioinnin aikana todettua vähäistä kysymystä, joka ei estä todistuksen myöntämistä ja joka voidaan siirtää otettavaksi huomioon myöhemmän valvonnan aikana.

3 artikla

Valvontamenettely

1.   Kansallisten turvallisuusviranomaisten on sovellettava liitteessä I vahvistettua valvontamenettelyä.

2.   Kansallisten turvallisuusviranomaisten on vahvistettava sisäiset järjestelyt tai menettelyt valvontaprosessin hallinnoimiseksi.

3.   Valvontaa varten kansallisten viranomaisten on hyväksyttävä rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden tai niiden toimeksisaajien, kumppanien tai tavaran- tai palveluntoimittajien tarjoamille tuotteille tai palveluille unionin asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti myönnetyt luvat, tunnustamiset tai todistukset todisteena rautatieyrityksen ja rataverkon haltijoiden kyvystä täyttää komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2018/762 (8) määritellyt vastaavat vaatimukset.

4 artikla

Menetelmät valvonnan toteuttamiseksi

Kansallisten turvallisuusviranomaisten on otettava käyttöön soveltuvia menetelmiä, kuten auditointeja ja tarkastuksia, ja valittava niistä sopivimmat suunnitellessaan valvontatoimiaan.

5 artikla

Valvonnan ja arvioinnin väliset yhteydet

1.   Valvontaa suorittavan kansallisen turvallisuusviranomaisen on käytettävä ja tarvittaessa jaettava turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuudesta valvontatoimien aikana kerättyjä tietoja yhtenäisten turvallisuustodistusten tai turvallisuuslupien uusimista tai päivittämistä varten.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu kansallinen turvallisuusviranomainen ei ole vastuussa yhtenäisen turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan myöntämisestä, sen on uusimista tai päivittämistä koskevan hakemuksen saavuttua viipymättä koordinoitava toimet turvallisuustodistuksia myöntävänä elimenä toimivan viraston kanssa tai rajat ylittävän infrastruktuurin tapauksessa asianomaisen kansallisen turvallisuusviranomaisen kanssa kyseisen viranomaisen pyynnöstä.

Kansallisen turvallisuusviranomaisen on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun koordinoinnin tulosten perusteella yksilöitävä ja käsiteltävä ne tiedot, joilla on merkitystä arvioitaessa, toimiiko rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmä tehokkaasti, ja joita ovat vähintään seuraavat:

a)

kuvaus edellisen arvioinnin jälkeen suoritettujen valvontatoimien yhteydessä havaituista merkittävistä puutteista, jotka saattavat vaikuttaa turvallisuustasoon tai synnyttää vakavia turvallisuusriskejä, ja muista huolenaiheista;

b)

sen toimenpidesuunnitelman (tai niiden toimenpidesuunnitelmien) tila, jonka (tai jotka) rautatieyritys tai rataverkon haltija on laatinut a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien puutteiden ja muiden huolenaiheiden korjaamiseksi, ja asiaankuuluvat toimet, jotka kansallinen turvallisuusviranomainen on toteuttanut valvoakseen näiden kysymysten ratkaisemista;

c)

kokonaiskuva asianomaisessa jäsenvaltiossa toimivan rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan turvallisuustasosta;

d)

sen toimenpidesuunnitelman (tai niiden toimenpidesuunnitelmien) tila, jonka (tai jotka) rautatieyritys tai rataverkon haltija on laatinut edellisestä arvioinnista jäljellä olevien huolenaiheiden ratkaisemiseksi.

6 artikla

Valvontaan osallistuvan henkilöstön pätevyys

1.   Kansallisten turvallisuusviranomaisten on varmistettava, että valvontaan osallistuvalla henkilöstöllä on seuraava pätevyys:

a)

asianomaisten sääntelypuitteiden tuntemus siltä osin kuin ne liittyvät valvontaan;

b)

rautatiejärjestelmän toiminnan tuntemus;

c)

kriittisen analyysin tarvittava hallinta;

d)

kokemus turvallisuusjohtamisjärjestelmän tai vastaavan johtamisjärjestelmän valvonnasta rautatiesektorilla taikka turvallisuusjohtamisjärjestelmän arvioimisesta sektorilla, jolla on vastaavia toiminnallisia ja teknisiä haasteita;

e)

haastattelutaitojen tuntemus ja haastattelukokemus;

f)

ongelmanratkaisu-, viestintä- ja ryhmätyötaidot.

2.   Ryhmätyötä tehtäessä osaamisalueet voidaan jakaa ryhmän jäsenten kesken.

3.   Edellä olevan 1 kohdan asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi kansallisten turvallisuusviranomaisten on otettava käyttöön pätevyyden hallintajärjestelmä, joka sisältää seuraavaa:

a)

pätevyysprofiilin laatiminen jokaiselle työnkuvalle, asemalle tai tehtävälle;

b)

henkilöstön palkkaaminen laadittujen pätevyysprofiilien mukaisesti;

c)

henkilöstön pätevyyden ylläpito, kehittäminen ja arviointi laadittujen pätevyysprofiilien mukaisesti.

7 artikla

Päätöksentekoperusteet

1.   Kansallisen turvallisuusviranomaisen on laadittava ja julkistettava päätöksentekoperusteet, jotka koskevat sen suorittamaa arviointia siitä, soveltaako rautatieyritys tai rataverkon haltija turvallisuusjohtamisjärjestelmää asianmukaisesti ja onko turvallisuusjohtamisjärjestelmä tehokas rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan toimintaan liittyvien turvallisuusriskien hallinnassa.

Näiden perusteiden on sisällettävä tieto siitä, miten kansallinen turvallisuusviranomainen hallinnoi ja käsittelee rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä havaittuja puutteita.

2.   Kansallisen turvallisuusviranomaisen on laadittava ja julkistettava menettely, joka koskee sitä, miten rautatieyritykset, rataverkon haltijat ja mahdolliset muut asianomaiset osapuolet voivat valittaa valvonnan yhteydessä tehdyistä päätöksistä.

8 artikla

Kansallisten turvallisuusviranomaisten välinen koordinointi ja yhteistyö muiden viranomaisten tai elinten kanssa

1.   Kansallisten turvallisuusviranomaisten, jotka osallistuvat rajat ylittävää infrastruktuuria hallinnoivan rataverkon haltijan tai useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimivan rautatieyrityksen valvontaan, on koordinoitava valvontaa koskevat toimintatapansa direktiivin (EU) 2016/798 17 artiklan 7 ja 9 kohdan mukaisesti.

Kansallisten turvallisuusviranomaisten on turvallisuusluvan tai yhtenäisen turvallisuustodistuksen myöntämisen jälkeen viipymättä päätettävä, mikä niistä johtaa turvallisuusjohtamisjärjestelmän asianmukaisen soveltamisen ja tehokkuuden valvonnan koordinointia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten turvallisuusviranomaisten direktiivin (EU) 2016/798 16 artiklan 2 kohdan d ja j alakohdan ja 17 artiklan mukaisia velvollisuuksia.

2.   Sovellettaessa 1 kohtaa kansallisten turvallisuusviranomaisten on luotava järjestelyt, jotka perustuvat liitteessä II vahvistettuun koordinoidun ja yhteisen valvonnan puitteisiin.

3.   Lisäksi kansallisten turvallisuusviranomaisten on kehitettävä yhteistyöjärjestelyjä kansallisten tutkintaelinten, kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointielinten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten tai elinten kanssa.

9 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 1077/2012 16 päivästä kesäkuuta 2019.

10 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 16 päivästä kesäkuuta 2019. Asetuksen 5 artiklan 2 kohtaa ja 8 artiklan 1 ja 2 kohtaa kuitenkin sovelletaan 16 päivästä kesäkuuta 2020 niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat direktiivin (EU) 2016/798 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittaneet virastolle ja komissiolle pidentävänsä määräaikaa, joka on asetettu kyseisen direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä helmikuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 138, 26.5.2016, s. 102.

(2)  Commission Implementing Decision of 1 September 2016 on a mandate to the European Union Agency for Railways for the revision of the common safety methods for conformity assessment and the common safety method for supervision and repealing Implementing Decision C(2014) 1649 final (C(2016) 5504 final).

(3)  Komission asetus (EU) N:o 1158/2010, annettu 9 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden turvallisuustodistusten saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi (EUVL L 326, 10.12.2010, s. 11).

(4)  Komission asetus (EU) N:o 1169/2010, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden turvallisuusluvan saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi (EUVL L 327, 11.12.2010, s. 13).

(5)  Komission asetus (EU) N:o 1077/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä kansallisten turvallisuusviranomaisten turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan myöntämisen jälkeen harjoittamaa valvontaa varten (EUVL L 320, 17.11.2012, s. 3).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44).

(8)  Komission delegoitu asetus (EU) 2018/762, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2018, turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksia koskevien yhteisten turvallisuusmenetelmien vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 nojalla ja komission asetusten (EU) N:o 1158/2010 ja (EU) N:o 1169/2010 kumoamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 26).


LIITE I

3 artiklassa tarkoitettu valvontamenettely

1.   YLEISTÄ

Kansallisen turvallisuusviranomaisen on luotava koko toiminnalle jäsennelty ja tarkastettavissa oleva prosessi, jossa otetaan huomioon jäljempänä esitetyt seikat. Näin varmistetaan valvontaprosessin iteratiivisuus ja otetaan huomioon tarve parantaa prosessia jatkuvasti, kuten lisäyksessä olevassa kaaviossa esitetään.

2.   VALVONTASTRATEGIAN JA -SUUNNITELMAN TAI -SUUNNITELMIEN LAATIMINEN

Kansallisen turvallisuusviranomaisen on

a)

kerättävä ja analysoitava eri lähteistä peräisin olevia tietoja strategiaa ja suunnitelmaa tai suunnitelmia varten. Lähteitä voivat olla esimerkiksi turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin aikana kerätyt tiedot, aikaisemmista valvontatoimista saadut tulokset, osajärjestelmien tai kalustoyksiköiden lupien myöntämisestä saadut tiedot, kansallisten tutkintaelinten onnettomuustutkintaselostukset ja turvallisuussuositukset, muut onnettomuuksia tai vaaratilanteita koskevat raportit ja tiedot, rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan kansalliselle turvallisuusviranomaiselle toimittamat vuotuiset turvallisuuskertomukset, kunnossapidosta vastaavien toimijoiden turvallisuuskertomukset, yleisöltä saadut valitukset ja muut asianmukaiset lähteet;

b)

määriteltävä kohdennettuja valvontatoimia varten valvontastrategian riskialueet, tarvittaessa myös inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden integroinnista ja hallinnoinnista johtuvat riskialueet;

c)

laadittava valvontasuunnitelma tai -suunnitelmat, joista ilmenee, miten se aikoo toteuttaa valvontastrategian yhtenäisten turvallisuustodistusten ja turvallisuuslupien voimassaoloaikana;

d)

toimitettava alustava arvio tarvittavista resursseista suunnitelman tai suunnitelmien toteuttamiseksi määritellyillä kohdealoilla;

e)

jaettava resurssit suunnitelman tai suunnitelmien toteuttamiseksi;

f)

otettava valvontastrategiassa ja suunnitelmassa tai suunnitelmissa huomioon kaikki rajat ylittävään toimintaan tai infrastruktuureihin liittyvät seikat koordinoimalla niitä muiden kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa.

3.   VALVONTASTRATEGIASTA JA -SUUNNITELMASTA TAI -SUUNNITELMISTA ILMOITTAMINEN

Kansallisen turvallisuusviranomaisen on

a)

ilmoitettava asianomaisille rautatieyrityksille tai rataverkon haltijoille sekä tarvittaessa laajemmin muille sidosryhmille valvontastrategian yleistavoitteet ja annettava niille yleisluonteinen selvitys suunnitelmasta tai suunnitelmista;

b)

toimitettava asianomaisille rautatieyrityksille tai rataverkon haltijoille yleisluonteinen selvitys valvontasuunnitelman tai -suunnitelmien toteuttamistavasta.

4.   VALVONTATOIMIEN TOTEUTTAMINEN

Kansallisen turvallisuusviranomaisen on

a)

toteutettava suunnitelma tai suunnitelmat;

b)

ryhdyttävä oikeasuhteisiin toimiin, jos rautatieyritys tai rataverkon haltija jättää noudattamatta oikeudellisia velvoitteitaan, ja tarvittaessa annettava kiireellisiä turvallisuusvaroituksia ja sovellettava väliaikaisia turvallisuustoimenpiteitä;

c)

arvioitava, onko rautatieyritys tai rataverkon haltija laatinut ja toteuttanut toimintasuunnitelman tai -suunnitelmat riittävässä määrin velvoitteiden noudattamisen puutteiden tai jäljellä olevien huolenaiheiden korjaamiseksi asetetussa määräajassa;

d)

dokumentoitava valvontatoimiensa tulokset.

5.   VALVONTATOIMIEN TULOKSET

Kansallisen turvallisuusviranomaisen on

a)

jaettava valvontatoimiensa tulokset asianomaisen rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan kanssa ja yksilöitävä alueet, joilla rautatieyritys tai rataverkon haltija ei ole noudattanut velvoitteitaan, ja alueet, joilla on noudatettu turvallisuutta parantavia hyviä käytäntöjä;

b)

muodostettava kokonaiskuva kyseisessä jäsenvaltiossa toimivien rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden turvallisuustasosta;

c)

julkaistava ja annettava asianomaisten sidosryhmien tiedoksi näkemyksensä jäsenvaltion yleisestä turvallisuustasosta;

d)

julkaistava ja annettava asianomaisten sidosryhmien tiedoksi näkemyksensä turvallisuuteen liittyvän sääntelykehyksen tehokkuudesta;

e)

käytettävä ja tarvittaessa jaettava rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden valvonnan aikana kerättyjä tietoja turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuudesta ennen yhtenäisen turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan uusimista tai päivittämistä koskevan hakemuksen uudelleenarviointia, kun virasto tai, rajat ylittävän infrastruktuurin tapauksessa, asianomainen kansallinen turvallisuusviranomainen toimii turvallisuustodistuksia myöntävänä elimenä;

f)

tarvittaessa ryhdyttävä täytäntöönpanotoimiin, määritettävä, onko yhtenäistä turvallisuustodistusta tai turvallisuuslupaa syytä rajoittaa tai onko se syytä peruuttaa, ja tapauksissa, jossa se ei ole vastuussa yhteisen turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan myöntämisestä, ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle.

6.   VALVONTATOIMIEN UUDELLEENTARKASTELU

Kansallisen turvallisuusviranomaisen on valvontatoimien aikana sekä yksittäisten toimijoiden että jäsenvaltioiden tasolla kerättyjen tietojen ja saatujen kokemusten ja turvallisuustason perusteella säännöllisin väliajoin

a)

tarkasteltava uudelleen valvontastrategiaa ja suunnitelmaa tai suunnitelmia alkuperäisen valvonnan kohteena olevan toiminnan, eri lähteistä peräisin olevien tietojen käytön, valvontatulosten ja resurssien jaon asianmukaisuuden tarkistamiseksi ja muutettava tarvittaessa ensisijaisia tavoitteita;

b)

tarkistettava tarvittaessa suunnitelmaa tai suunnitelmia ja tarkasteltava muutosten vaikutuksia valvontastrategiaan;

c)

esitettävä tarvittaessa näkemyksensä ja ehdotuksensa asianomaiselle jäsenvaltiolle turvallisuuteen liittyvän sääntelykehyksen mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.

Lisäys

Image

Puutteita?

Arvioi toimenpide- suunnitelmien merkityksellisyyden ja tehokkuuden

Valvonnan tulokset

Valvonta-strategian yleiset tavoitteet, valvonta-suunnitelmien yleinen selostus ja selostus siitä, miten nämä suunnitelmat toteutetaan

Tutkimus- raportit

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden vousittaiset turvallisuus-kertomukset

Aikaisemman valvonnan tulkoset

Laatii ja toteuttaa toimenpide- suunnitelmat

Yleinen turvallisuustaso jäsenvaltiossa

Turvallisuuden säätely-kehyksen toimivuus

Ei

Kyllä

Muut merkityk-selliset tiedot

Onnettomuus-/vaaratilannetiedot

Ryhtyy oikeasuhteisiin toimiin

Tarvitaanko toimenpiteitä?

Arvioi turvallisuustason

Dokumentoi valvonnan tulokset

Ei

Turvallisuuden sääntelykehyksen täytäntöönpano, edistäminen ja/tai kehittäminen

Kyllä

Turvallisuus-johtamis-järjestelmän toimivuudesta kerätyt merkitykselliset tiedot

Toteuttaa suunnitelmat

Laatii valvonta-strategian ja –suunnitelmat ja koordinoi valvon-tatoimia muiden kansallisten turval-lisuusvirano-maisten kanssa

Tarkastelee uudelleen valvontatoimia

Riskialueiden tunnistaminen

Kerää ja analysoi tietoja

Turvallisuus-arvioinnin aikana kerätyt tiedot

Rautatieyritys tai rataverkon haltija

Valvontaa suorittava kansallinen turvallisuusviranomainen

Virasto tai ao. kan- sallinen turvalli-suusviranomainen


LIITE II

8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut koordinoidun ja yhteisen valvonnan puitteet

Asianomaisten kansallisten turvallisuusviranomaisten on luotava järjestelyt, jotka perustuvat seuraaviin periaatteisiin ja erityistekijöihin:

1.

Yksimielisyys siitä, mitkä rautatieyritykset ja rataverkon haltijat toimivat tavalla, joka edellyttää koordinoitua tai yhteistä valvontaa.

2.

Yksimielisyys koordinointijärjestelyissä käytettävästä yhteisestä kielestä tai kielistä ja tietojen luottamuksellisuuden tasosta.

3.

Yksimielisyys vaihdettavista tiedoista ja tiedonvaihdon aikataulusta:

a)

merkityksellisten tietojen vaihto 1 kohdan nojalla yksilöidyistä rautatieyrityksistä ja rataverkon haltijoista ja arviointitoimien tulosten jakaminen;

b)

turvallisuuslupien jäljennösten antaminen tarvittaessa;

c)

asiaan liittyvien valvontatoimien tulosten jakaminen, tarvittaessa myös täytäntöönpanopäätökset ja -toimet;

d)

kussakin jäsenvaltiossa 1 kohdan nojalla yksilöityjen rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden turvallisuustasoa koskevien tietojen jakaminen.

4.

Päätöksentekoperusteiden jakaminen:

a)

tiedon jakaminen siitä, miten kukin kansallinen turvallisuusviranomainen kohdentaa toimintansa kunkin asianomaisen rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan osalta osana valvontasuunnitelmaansa;

b)

vuoropuhelun luominen asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten välille ehdotetusta tavasta reagoida velvoitteiden noudattamisessa ilmenneisiin vakaviin puutteisiin.

5.

Koordinoinnin hallinnoiminen:

a)

käytössä olevien valvontastrategioiden ja -suunnitelmien jakaminen;

b)

yhteisten mielenkiinnon kohteiden ja/tai yhteisten kysymysten määrittäminen;

c)

yksittäisten, koordinoitujen tai yhteisten aloitteiden tehokas suunnittelu aiheuttamatta tarpeetonta vaivaa rautatieyrityksille ja rataverkon haltijoille ja välttäen päällekkäisyyksiä näiden aloitteiden sisällössä.

6.

Yksimielisyys siitä, minkä kansallisen turvallisuusviranomaisen (tai -viranomaisten) on seurattava toimia, joilla on tarkoitus korjata valvontaan liittyvistä syistä tarvittaessa lykättyjä jäljellä olevia huolenaiheita.

7.

Yksimielisyys siitä, mihin alueisiin kohdistetaan toimia koordinoidusti tai yhteisesti:

a)

niiden asianomaisten rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden osalta tärkeimpien riskien määrittäminen, joihin kansallisten turvallisuusviranomaisten on puututtava koordinoidusti tai yhteisesti;

b)

yksimielisyys siitä, mikä kansallisen turvallisuusviranomainen johtaa toimia kussakin kysymyksessä tarvittaessa tarkkojen perusteiden mukaisesti;

c)

yksimielisyys siitä, minkätyyppisiin yhteisiin valvontatoimiin tarvittaessa ryhdytään;

d)

yksimielisyys siitä, miten rautatieyrityksille ja rataverkon haltijoille tiedotetaan kansallisten turvallisuusviranomaisten järjestelyistä ja sopimuksista.

8.

Hyvien käytäntöjen jakaminen:

a)

sellaisten järjestelyjen luominen, joilla säännöllisesti tarkastellaan uudelleen ja koordinoidaan asianomaisia rautatieyrityksiä ja rataverkon haltijoita koskevia valvontatoimia;

b)

sellaisten järjestelyjen luominen, joilla arvioidaan kansallisten turvallisuusviranomaisten ja tarvittaessa myös viraston välisen koordinoinnin ja yhteistyön tehokkuutta.


25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/26


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/762,

annettu 8 päivänä maaliskuuta 2018,

turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksia koskevien yhteisten turvallisuusmenetelmien vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 nojalla sekä komission asetusten (EU) N:o 1158/2010 ja (EU) N:o 1169/2010 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rautateiden turvallisuudesta 11 päivänä toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon komissiolle 9 päivänä maaliskuuta 2017 toimitetun Euroopan rautatieviraston suosituksen ERA-REC-115-REC vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävien yhteisten turvallisuusmenetelmien sekä valvontaa koskevien yhteisten turvallisuusmenetelmien tarkistamisesta,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisissä turvallisuusmenetelmissä kuvataan, miten turvallisuuden tasoa ja turvallisuustavoitteiden saavuttamista ja muiden turvallisuutta koskevien vaatimusten noudattamista arvioidaan.

(2)

Direktiivin (EU) 2016/798 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti yhteisiä turvallisuusmenetelmiä on tarkistettava säännöllisin väliajoin ottaen huomioon niiden soveltamisesta saatu kokemus ja rautateiden turvallisuuden yleinen kehittyminen sekä pyrkimys rautateiden turvallisuustason säilyttämiseen yleisesti ja sen jatkuvaan parantamiseen, jos se on kohtuudella mahdollista.

(3)

Komissio valtuutti 1 päivänä syyskuuta 2016 hyväksymällään täytäntöönpanopäätöksellä (2) Euroopan unionin rautatieviraston, jäljempänä ’rautatievirasto’, tarkistamaan direktiivin (EU) 2016/798 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti komission asetuksia (EU) N:o 1158/2010 (3), (EU) N:o 1169/2010 (4) ja (EU) N:o 1077/2012 (5). Komission valtuutuksen johdosta rautatievirasto antoi 9 päivänä maaliskuuta 2017 suosituksensa, johon kuuluu kertomus kansallisten turvallisuusviranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja käyttäjien kuulemisen tuloksista sekä arviointikertomus hyväksyttäväksi tulevien, muutettujen yhteisten turvallisuusmenetelmien vaikutuksesta. Komissio tarkasteli rautatieviraston antamaa suositusta varmistaakseen, että valtuutus on täytetty direktiivin (EU) 2016/798 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(4)

Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että rautatieyritykset ja rataverkon haltijat saavuttavat liiketoiminnalliset tavoitteensa turvallisesti. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä on usein integroitu muihin hallintajärjestelmiin organisaation yleisen suorituskyvyn parantamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi, millä yhtenäistetään pyrkimyksiä kaikilla organisaation tasoilla. Tätä varten käytetään ISOn korkean tason rakennemallin (6) yleistä kehystä, jonka avulla turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimukset ryhmitellään toiminnallisin perustein direktiivin (EU) 2016/798 9 artiklan mukaisesti. Tämän kehyksen avulla rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on myös helpompi ymmärtää ja soveltaa menettelypohjaista lähestymistapaa, jota käytetään turvallisuusjohtamisjärjestelmien kehittämiseen, täytäntöönpanoon, ylläpitoon ja jatkuvaan parantamiseen.

(5)

Yhtenäisen turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan saatuaan hakijan pitäisi jatkaa direktiivin (EU) 2016/798 9 artiklassa tarkoitetun turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä käyttöä.

(6)

Inhimillisillä tekijöillä on keskeinen merkitys rautateiden turvallisen ja tehokkaan toiminnan varmistamisessa. Jos inhimillisten tekijöiden katsotaan vaikuttaneen onnettomuuteen tai vaaratilanteeseen, myös organisatoriset tekijät, kuten työmäärä tai työn suunnittelu, ovat saattaneet vaikuttaa tilanteeseen suorituskykyä alentavasti ja onnettomuuden tai vaaratilanteen seurauksia pahentaen. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että rautatieyritykset ja rataverkon haltijat soveltavat systemaattista lähestymistapaa inhimillisen toimintakyvyn tukemiseen ja inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden hallinnointiin osana turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä.

(7)

Se, miten turvallisuuteen suhtaudutaan, miten korkealle sitä arvostetaan ja miten sen tärkeyttä painotetaan organisaatiossa, kuvastaa organisaation todellista sitoutumista turvallisuuteen kaikilla organisaation tasoilla. Näin ollen on myös tärkeää, että rautatieyritykset ja rataverkon hallinnoijat pystyvät tunnistamaan, minkälaiset toiminta- ja käytösmallit voivat edesauttaa myönteisen turvallisuuskulttuurin syntymistä, ja edistämään turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä välityksellä yhteisen luottamuksen ja oppimisen kulttuuria, jossa henkilöstöä kannustetaan osallistumaan turvallisuuden ylläpitoon ilmoittamalla vaarallisista poikkeamista ja välittämällä turvallisuuteen liittyviä tietoja eteenpäin.

(8)

Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä olisi otettava huomioon, että neuvoston direktiivin 89/391/ETY (7) ja sen asiaa koskevien erillisdirektiivien säännöksiä sovelletaan täysimääräisesti rautateiden rakentamiseen, kunnossapitoon ja liikennöintiin osallistuvien työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen. Siinä ei luoda turvallisuustodistuksia ja -lupia myöntävälle elimelle lisävelvollisuuksia tai -tehtäviä niiden tehtävien lisäksi, joiden mukaan ne tarkistavat, onko yhtenäisen turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan hakija ottanut huomioon terveys- ja turvallisuusriskit. Direktiivin 89/391/ETY vaatimusten noudattamisen tarkistusvastuu voidaan silti antaa muille jäsenvaltioiden nimittämille toimivaltaisille viranomaisille.

(9)

Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä olisi otettava tarvittaessa huomioon mahdolliset lisäriskit, jotka johtuvat vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautateitse, ja näin ollen myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY (8).

(10)

Asetuksista (EU) N:o 1158/2010 ja (EU) N:o 1169/2010 tulee vanhentuneita, minkä vuoksi ne olisi korvattava tällä asetuksella.

(11)

Turvallisuustodistusten osalta direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 15 kohdassa säädetään, että kansalliset turvallisuusviranomaiset voivat vaatia turvallisuustodistuksen tarkistamista, jos turvallisuuden sääntelykehystä muutetaan olennaisesti. Direktiivin (EU) 2016/798 9 artiklasta ja tästä asetuksesta seuraavia muutoksia ei katsota olennaisiksi, vaikka ne liittyvätkin asiaan ja ovat tärkeitä. Näin ollen asetusta (EU) N:o 1158/2010 olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY (9) mukaisesti myönnettyihin turvallisuustodistuksiin niiden voimassaolon päättymiseen saakka. Samasta syystä asetuksen (EU) N:o 1158/2010 kumoamista on tarpeen lykätä sellaisen ajanjakson viimeiseen päivään saakka, jonka aikana kansalliset turvallisuusviranomaiset saattavat edelleen soveltaa sitä valvontatarkoituksiin. Lisäksi direktiivin (EU) 2016/798 mukaan voimassa oleviin turvallisuustodistuksiin sovelletaan jatkossakin direktiiviä 2004/49/EY, johon asetus (EU) N:o 1158/2010 perustui.

(12)

Turvallisuuslupien osalta direktiivin (EU) 2016/798 12 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että kansalliset turvallisuusviranomaiset voivat vaatia turvallisuusluvan tarkistamista, jos turvallisuuden sääntelykehystä muutetaan olennaisesti. Direktiivin (EU) 2016/798 9 artiklasta ja tästä asetuksesta seuraavia muutoksia ei katsota olennaisiksi, vaikka ne liittyvätkin asiaan ja ovat tärkeitä. Näin ollen asetusta (EU) N:o 1169/2010 olisi sovellettava direktiivin 2004/49/EY mukaisesti myönnettyihin turvallisuuslupiin niiden voimassaolon päättymiseen saakka. Samasta syystä asetuksen (EU) N:o 1169/2010 kumoamista on tarpeen lykätä sellaisen ajanjakson viimeiseen päivään saakka, jonka aikana kansalliset turvallisuusviranomaiset saattavat edelleen soveltaa sitä valvontatarkoituksiin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan rautatieyrityksiin ja rataverkon haltijoihin liittyviä turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksia koskevat, direktiivin (EU) 2016/798 6 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetut yhteiset turvallisuusmenetelmät.

2.   Tätä asetusta sovelletaan direktiivin (EU) 2016/798 mukaisesti myönnettyihin yhtenäisiin turvallisuustodistuksiin ja turvallisuuslupiin.

2 artikla

Määritelmä

Tässä asetuksessa ’turvallisuustodistuksia myöntävällä elimellä’ tarkoitetaan elintä, joka on vastuussa yhtenäisten turvallisuustodistusten myöntämisestä ja joka on joko rautatievirasto tai kansallinen turvallisuusviranomainen.

3 artikla

Rautatieyrityksiä koskevat turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimukset

Rautatieyritysten on otettava käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä liitteessä I vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

Kyseisiä turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksia sovelletaan direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklassa tarkoitettuihin yhtenäisiin turvallisuustodistuksiin hakemusten arviointia ja valvontaa varten.

4 artikla

Rataverkon haltijoita koskevat turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimukset

Rataverkon haltijoiden on otettava käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

Kyseisiä turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksia sovelletaan direktiivin (EU) 2016/798 12 artiklassa tarkoitettuihin turvallisuuslupiin hakemusten arviointia ja valvontaa varten.

5 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EU) N:o 1158/2010 ja (EU) N:o 1169/2010 16 päivästä kesäkuuta 2025.

6 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 16 päivästä kesäkuuta 2019 niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole tehneet rautatievirastolle ja komissiolle ilmoitusta direktiivin (EU) 2016/798 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sitä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa 16 päivästä kesäkuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 138, 26.5.2016, s. 102.

(2)  Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 1 päivänä syyskuuta 2016, Euroopan unionin rautatieviraston valtuuttamisesta vaatimusten noudattamisen arviointia koskevien yhteisten turvallisuusmenetelmien ja valvontaa koskevan yhteisen turvallisuusmenetelmän tarkistamiseksi sekä täytäntöönpanopäätöksen C(2014) 1649 final kumoamiseksi (C(2016) 5504 final).

(3)  Komission asetus (EU) N:o 1158/2010, annettu 9 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden turvallisuustodistusten saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi (EUVL L 326, 10.12.2010, s. 11).

(4)  Komission asetus (EU) N:o 1169/2010, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden turvallisuusluvan saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi (EUVL L 327, 11.12.2010, s. 13).

(5)  Komission asetus (EU) N:o 1077/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä kansallisten turvallisuusviranomaisten turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan myöntämisen jälkeen harjoittamaa valvontaa varten (EUVL L 320, 17.11.2012, s. 3).

(6)  ISO-/IEC-direktiivit, osa 1, konsolidoitu täydennysosa vuodelta 2016, liite SL, lisäys 2.

(7)  Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44).


LIITE I

Rautatieyrityksiä koskevat turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimukset

1.   ORGANISAATION TOIMINTAYMPÄRISTÖ

1.1   Organisaation on

a)

kuvailtava toimintansa laji ja laajuus sekä toiminta-alueensa;

b)

yksilöitävä vakavat turvallisuusriskit, joita organisaation itsensä harjoittama tai organisaation alihankkijoiden, kumppaneiden tai tavarantoimittajien sen valvonnassa harjoittama rautatieliikennetoiminta aiheuttaa;

c)

yksilöitävä asianomaiset osapuolet (esimerkiksi sääntelyelimet, viranomaiset, rataverkon haltijat, alihankkijat, tavarantoimittajat ja kumppanit), mukaan lukien rautatiejärjestelmän ulkopuoliset osapuolet, jotka ovat olennaisia toimijoita turvallisuusjohtamisjärjestelmän kannalta;

d)

yksilöitävä turvallisuuteen liittyvät oikeudelliset ja muut vaatimukset, jotka johtuvat c alakohdassa tarkoitetuista asianomaisista osapuolista, ja ylläpidettävä niitä;

e)

varmistettava, että d alakohdassa tarkoitetut vaatimukset otetaan huomioon turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja ylläpitämisessä;

f)

laadittava turvallisuusjohtamisjärjestelmän soveltamisalaa koskeva kuvaus, jossa ilmoitetaan, mitkä liiketoiminnan osat kuuluvat soveltamisalan piiriin ja mitkä eivät, ottaen huomioon d alakohdassa tarkoitetut vaatimukset.

2.   JOHTAMINEN

2.1   Johtaminen ja sitoutuminen

2.1.1   Ylimmän johdon on osoitettava johtajuutta ja sitoutumista turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämiseen, täytäntöönpanoon, ylläpitoon ja jatkuvaan parantamiseen

a)

ottamalla tilivelvollisuuden ja vastuun turvallisuudesta kokonaisuudessaan omiin nimiinsä;

b)

varmistamalla, että eri tasoilla organisaatiossa työskentelevä johtohenkilöstö on sitoutunut turvallisuuden ylläpitoon oman toimintansa kautta sekä suhteessaan työntekijöihin ja alihankkijoihin;

c)

varmistamalla, että organisaatio on laatinut turvallisuuspolitiikan ja turvallisuustavoitteet, ne on ymmärretty ja ne ovat yhteensopivia organisaation valitseman strategisen suunnan kanssa;

d)

varmistamalla, että turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat vaatimukset integroidaan organisaation liiketoimintaprosesseihin;

e)

varmistamalla, että käytettävissä on turvallisuusjohtamisjärjestelmää varten tarvittavat resurssit;

f)

varmistamalla, että turvallisuusjohtamisjärjestelmällä torjutaan tehokkaasti organisaatiossa syntyviä turvallisuusriskejä;

g)

kannustamalla työntekijöitä tukemaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimusten noudattamista;

h)

edistämällä turvallisuusjohtamisjärjestelmän jatkuvaa parantamista;

i)

varmistamalla, että turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon organisaation liiketoimintariskien tunnistamisessa ja hallinnassa, ja antamalla selvityksen siitä, kuinka turvallisuuden ja muiden liiketoiminnallisten tavoitteiden väliset ristiriidat tunnistetaan ja ratkaistaan;

j)

edistämällä myönteistä turvallisuuskulttuuria.

2.2   Turvallisuuspolitiikka

2.2.1   Ylin johto laatii asiakirjan, jossa kuvaillaan organisaation turvallisuuspolitiikka. Asiakirjan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

se on asianmukainen organisaation lajiin ja sen harjoittaman rautatieliikennetoiminnan laajuuteen nähden;

b)

se on organisaation pääjohtajan (tai ylimmän johdon edustajan/edustajien) hyväksymä;

c)

sitä toteutetaan aktiivisesti ja se on saatettu koko henkilökunnan tietoon ja saataville.

2.2.2   Turvallisuuspolitiikan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

siinä sitoudutaan kaikkien turvallisuuteen liittyvien oikeudellisten ja muiden vaatimusten noudattamiseen;

b)

se tarjoaa puitteet turvallisuustavoitteiden asettamiselle ja organisaation turvallisuustason arvioinnille kyseisiin tavoitteisiin nähden;

c)

siinä sitoudutaan niin omasta toiminnasta kuin muiden toiminnasta johtuvien turvallisuusriskien hallintaan;

d)

siinä sitoudutaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän jatkuvaan parantamiseen;

e)

sitä ylläpidetään liiketoimintastrategian sekä organisaation turvallisuustason arvioinnin perusteella.

2.3   Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet

2.3.1   Henkilöstön (mukaan lukien johto ja muu turvallisuuteen liittyviä tehtäviä suorittava henkilöstö), jolla on turvallisuuteen vaikuttavia tehtäviä, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet on määritettävä kaikilla organisaation tasoilla, ja kyseiset vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet on dokumentoitava ja osoitettava ja annettava tiedoksi kyseiselle henkilöstölle.

2.3.2   Organisaation on varmistettava, että henkilöstöllä, jonka vastuulle on delegoitu turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, on tarvittavat valtuudet, pätevyys ja asianmukaiset resurssit tehtäviensä suorittamiseen ilman, että muut liiketoiminnot vaikuttavat siihen haitallisesti.

2.3.3   Turvallisuuteen liittyviä tehtäviä koskevien vastuiden delegointi on dokumentoitava, ja ne on annettava tiedoksi asianosaiselle henkilöstölle. Lisäksi on varmistettava, että vastuut ymmärretään ja omaksutaan.

2.3.4   Organisaation on kuvattava 2.3.1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien liittäminen liiketoimintoihin organisaation sisällä ja tarvittaessa sen ulkopuolella (ks. 5.3 Alihankkijat, kumppanit ja tavarantoimittajat).

2.4   Henkilöstön ja muiden osapuolten kuuleminen

2.4.1   Henkilöstöä, heidän edustajiaan ja ulkopuolisia asianomaisia osapuolia on kuultava tarvittaessa ja soveltuvin osin turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämiseen, ylläpitoon ja parantamiseen liittyvissä asioissa, kun kyse on heidän vastuualueistaan, liiketoimintamenettelyjen turvallisuusnäkökohdat mukaan luettuina.

2.4.2   Organisaation on helpotettava henkilöstön kuulemista tarjoamalla menetelmät ja keinot henkilöstön osallistumisen mahdollistamiseksi, heidän mielipiteidensä kirjaamiseksi ja vastineen antamiseksi kyseisiin mielipiteisiin.

3.   SUUNNITTELU

3.1   Toimet riskeihin puuttumiseksi

3.1.1   Riskinarviointi

3.1.1.1   Organisaation on

a)

tunnistettava ja analysoitavat kaikki toiminnalliset, organisatoriset ja tekniset riskit, jotka ovat merkityksellisiä organisaation harjoittaman toiminnan lajin, laajuuden ja toiminta-alueen suhteen. Nämä riskit voivat johtua muun muassa inhimillisistä ja organisatorisista tekijöistä, kuten työmäärästä, työn suunnittelusta, väsymyksestä tai menettelyjen soveltuvuudesta sekä muiden asianomaisten osapuolten toiminnasta (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö);

b)

arvioitava a alakohdassa tarkoitetut riskit asianmukaisia riskinarviointimenetelmiä soveltamalla;

c)

kehitettävä ja otettava käyttöön turvallisuustoimenpiteitä, niihin liittyvät tehtävät mukaan luettuina (ks. 2.3 Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet);

d)

kehitettävä järjestelmä turvallisuustoimenpiteiden vaikuttavuuden valvomiseksi (ks. 6.1 Valvonta);

e)

tunnistettava tarpeet tehdä yhteistyötä muiden asianomaisten osapuolten (esimerkiksi rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden, valmistajan, huoltopalvelujen tarjoajan, kunnossapidosta vastaavan yksikön, raideliikenteen kalustoyksikön haltijan, palvelujen tarjoajan ja hankintayksikön) kanssa soveltuvin osin jaettujen riskien sekä riittävien turvallisuustoimenpiteiden käyttöönoton osalta;

f)

tiedotettava riskeistä henkilöstölle ja asianosaisille ulkopuolisille tahoille (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä).

3.1.1.2   Riskejä arvioidessaan organisaation on otettava huomioon tarve määritellä ja tarjota turvallinen työympäristö ja ylläpitää sitä; turvallisen työympäristön on täytettävä sovellettavan lainsäädännön ja erityisesti direktiivin 89/391/ETY vaatimukset.

3.1.2   Muutoksiin valmistautuminen

3.1.2.1   Organisaation on tunnistettava mahdolliset turvallisuusriskit ja asianmukaiset turvallisuustoimenpiteet (ks. 3.1.1 Riskinarviointi) ennen muutosten toteuttamista (ks. 5.4 Muutosten hallinta) täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 402/2013 (1) vahvistetun riskinhallintaprosessin mukaisesti, mukaan lukien itse muutosprosessista aiheutuvien turvallisuusriskien huomioon ottaminen.

3.2   Turvallisuustavoitteet ja -suunnittelu

3.2.1   Organisaation on luotava turvallisuustavoitteet asiaankuuluvia toimintoja varten asiaankuuluvilla tasoilla voidakseen ylläpitää ja, kun se on kohtuudella toteutettavissa, parantaa turvallisuustasoaan.

3.2.2   Turvallisuustavoitteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

niiden on oltava linjassa turvallisuuspolitiikan ja (soveltuvin osin) organisaation strategisten tavoitteiden kanssa;

b)

niiden on liityttävä ensisijaisiin riskeihin, jotka vaikuttavat organisaation turvallisuustasoon;

c)

niiden on oltava mitattavissa;

d)

niissä on otettava huomioon sovellettavat lakisääteiset ja muut vaatimukset;

e)

niitä on arvioitava niiden saavutusten perusteella ja tarvittaessa tarkistettava;

f)

ne on annettava tiedoksi.

3.2.3   Organisaatiolla on oltava suunnitelma(t) sen kuvaamiseksi, kuinka se aikoo saavuttaa turvallisuustavoitteensa.

3.2.4   Organisaation on kuvailtava strategiansa ja suunnitelmansa, joita se käyttää valvoessaan turvallisuustavoitteiden saavuttamista (ks. 6.1 Valvonta).

4.   TUKI

4.1   Resurssit

4.1.1   Organisaation on järjestettävä resurssit, muun muassa pätevä henkilöstö ja tehokkaat ja käyttökelpoiset laitteet, joita tarvitaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän laatimiseksi, toteuttamiseksi, ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

4.2   Pätevyys

4.2.1   Organisaation pätevyydenhallintajärjestelmällä on varmistettava, että henkilöstöllä, jonka työnkuva vaikuttaa turvallisuuteen, on pätevyys suorittaa niitä turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, joista he ovat vastuussa (ks. 2.3 Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet). Pätevyyden varmistamisen edellytyksenä on vähintään

a)

turvallisuuteen liittyvien tehtävien edellyttämän pätevyyden (mukaan lukien tiedot, taidot, käyttäytyminen, joka ei liity tekniikkaan, ja asenteet) määrittäminen;

b)

valintaperiaatteet (peruskoulutustaso, psykologinen ja fyysinen soveltuvuus);

c)

alkuvaiheen koulutus, kokemus ja pätevyys;

d)

jatkuva koulutus ja olemassa olevan pätevyyden säännöllinen ajantasaistaminen;

e)

pätevyyden ajoittainen arviointi sekä psykologisen ja fyysisen kunnon tarkastukset sen varmistamiseksi, että pätevyyttä ja taitoja ylläpidetään ajan mittaan;

f)

turvallisuusjohtamisjärjestelmän olennaisia osia koskeva erityiskoulutus, jotta henkilöstö pystyy suorittamaan turvallisuuteen liittyvät tehtävänsä.

4.2.2   Organisaation on laadittava 4.2.1 kohdan c, d ja f alakohtien mukainen koulutusohjelma henkilöstölle, joka suorittaa turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, sen varmistamiseksi, että

a)

koulutusohjelma toteutetaan määritettyjen pätevyysvaatimusten ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden perusteella;

b)

tarvittaessa koulutuksella varmistetaan, että henkilöstö on toimintakykyinen kaikissa toimintaolosuhteissa (normaalin toiminnan aikana, suorituskyvyltään alentuneen toiminnan aikana ja hätätilanteissa);

c)

koulutuksen kesto ja kertauskoulutuksen toistumistiheys ovat asianmukaisia koulutustavoitteisiin nähden;

d)

tiedot säilytetään koko henkilöstön osalta (ks. 4.5.3 Dokumentoitujen tietojen hallinta);

e)

koulutusohjelmaa arvioidaan ja auditoidaan säännöllisesti (ks. 6.2 Sisäiset tarkastukset) ja siihen tehdään tarvittaessa muutoksia (ks. 5.4 Muutosten hallinta).

4.2.3   Onnettomuuksien/vaaratilanteiden tai pitkien poissaolojen jälkeen tapahtuvaa töihin paluuta varten on olemassa järjestelyt, joihin sisältyy lisäkoulutuksen antaminen, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

4.3   Tietoisuus oman toiminnan vaikutuksista

4.3.1   Ylimmän johdon on varmistettava, että he itse ja heidän alaisensa, joilla on turvallisuuteen vaikuttavia tehtäviä, ovat tietoisia toimintansa merkityksellisyydestä, tärkeydestä ja seurauksista sekä siitä, kuinka he omalta osaltaan edistävät turvallisuusjohtamisjärjestelmän asianmukaista soveltamista ja vaikuttavuutta sekä turvallisuustavoitteiden saavuttamista (ks. 3.2 Turvallisuustavoitteet ja -suunnittelu).

4.4   Tiedotus ja viestintä

4.4.1   Organisaation on määritettävä riittävät viestintäkanavat, joilla varmistetaan, että turvallisuuteen liittyviä tietoja vaihdetaan organisaation eri tasojen ja ulkopuolisten asianomaisten osapuolten, mukaan lukien alihankkijat, kumppanit ja tavarantoimittajat, välillä.

4.4.2   Organisaation on hallinnoitava turvallisuuteen liittyvien tietojen tunnistamista, vastaanottamista, käsittelyä, tuottamista ja levittämistä sen varmistamiseksi, että turvallisuuteen liittyvät tiedot ovat harkinta- ja päätösvaltaa käyttävien tahojen saatavilla.

4.4.3   Organisaation on varmistettava, että turvallisuuteen liittyvät tiedot

a)

ovat merkityksellisiä, kattavia ja kohderyhmän ymmärrettävissä;

b)

ovat paikkansapitäviä;

c)

ovat tarkkoja;

d)

ovat johdonmukaisia;

e)

ovat hallinnoituja (ks. 4.5.3 Dokumentoitujen tietojen hallinta);

f)

annetaan tiedoksi ennen niiden voimaantuloa;

g)

vastaanotetaan ja ymmärretään.

4.5   Dokumentoidut tiedot

4.5.1   Turvallisuusjohtamisjärjestelmän dokumentointi

4.5.1.1   Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaukseen sisältyvät

a)

rautatieliikenteen turvallisuuteen liittyvien toimintojen ja prosessien tunnistaminen ja kuvaus, mukaan lukien turvallisuuteen liittyvät tehtävät ja niihin liittyvät vastuut (ks. 2.3 Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet);

b)

kyseisten prosessien vuorovaikutus;

c)

menettelyt tai muut asiakirjat, joissa kuvataan, kuinka prosessit toteutetaan;

d)

alihankkijoiden, kumppaneiden ja tavarantoimittajien yksilöinti sekä kuvaus tarjottujen palvelujen tyypistä ja laajuudesta;

e)

organisaation ja muiden d alakohdassa tarkoitettujen osapuolten välisten sellaisten sopimusjärjestelyjen ja muiden liiketoimintajärjestelyjen tunnistaminen, joita tarvitaan organisaation turvallisuusriskien ja alihankkijoiden käyttöön liittyvien turvallisuusriskien hallitsemiseen;

f)

viittaus tässä asetuksessa vaadittuihin dokumentoituihin tietoihin.

4.5.1.2   Organisaation on varmistettava, että toimivaltaiselle kansalliselle turvallisuusviranomaiselle (tai -viranomaisille) toimitetaan vuotuinen turvallisuuskertomus direktiivin (EU) 2016/798 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Turvallisuuskertomus sisältää seuraavat:

a)

yhteenveto turvallisuuteen liittyvien muutosten merkittävyystasoa koskevista päätöksistä sekä tiivistelmä merkittävistä muutoksista täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 402/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)

organisaation turvallisuustavoitteet seuraavalle vuodelle (seuraaville vuosille) sekä selvitys siitä, miten vakavat turvallisuusriskit vaikuttavat kyseisten turvallisuustavoitteiden asettamiseen;

c)

tulokset sisäisistä onnettomuus-/vaaratilannetutkinnoista (ks. 7.1 Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen) ja muista valvontatoimenpiteistä (ks. 6.1 Valvonta, 6.2 Sisäiset tarkastukset ja 6.3 Johdon katselmus) asetuksen (EU) N:o 1078/2012 (2) 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

d)

yksityiskohtaiset tiedot kansallisten tutkintaelinten antamien suositusten täytäntöönpanosta (ks. 7.1 Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen);

e)

organisaation turvallisuusindikaattorit, joiden avulla arvioidaan organisaation turvallisuustasoa (ks. 6.1 Valvonta);

f)

tarvittaessa RID-ohjesäännössä (3) tarkoitetun turvallisuusneuvonantajan laatiman vuosikertomuksen päätelmät sellaisesta organisaation toiminnasta, joka liittyy vaarallisten aineiden (4) kuljetukseen.

4.5.2   Tietojen luominen ja päivittäminen

4.5.2.1   Organisaation on varmistettava, että turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyviä dokumentoituja tietoja luotaessa ja päivitettäessä käytetään asianmukaisia formaatteja ja tallennusvälineitä.

4.5.3   Dokumentoitujen tietojen hallinta

4.5.3.1   Organisaation on hallinnoitava dokumentoituja tietoja, jotka liittyvät turvallisuusjohtamisjärjestelmään, ja erityisesti tietojen varastointia ja jakelua sekä niihin tehtäviä muutoksia, jotta voidaan varmistaa niiden saatavuus, asianmukaisuus ja suojaaminen tarpeen mukaan.

4.6   Inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden integrointi

4.6.1   Organisaation on osoitettava, että sillä on systemaattinen lähestymistapa inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden integroimiseksi turvallisuusjohtamisjärjestelmään. Lähestymistavassa on

a)

huomioitava strategian laatiminen ja inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden alan asiantuntemuksen ja tunnustettujen menetelmien käyttö;

b)

puututtava riskeihin, jotka liittyvät laitteiden suunnitteluun ja käyttöön, tehtäviin, työolosuhteisiin ja organisatorisiin järjestelyihin, ottaen huomioon niin inhimilliset kyvyt kuin rajoitukset sekä tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen suorituskykyyn.

5.   TOIMINTA

5.1   Toimintojen suunnittelu ja hallinta

5.1.1   Toiminnallisia prosesseja suunnitellessaan, kehittäessään, toteuttaessaan ja arvioidessaan organisaation on varmistettava, että toiminnan aikana

a)

sovelletaan hyväksyttävän riskitason kriteerejä ja turvallisuustoimenpiteitä (ks. 3.1.1 Riskinarviointi);

b)

laaditaan suunnitelma(t) turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi (ks. 3.2 Turvallisuustavoitteet ja -suunnittelu);

c)

kerätään tietoja operatiivisten järjestelyjen oikeaoppisen soveltamisen ja tehokkuuden mittaamiseksi (ks. 6.1 Valvonta).

5.1.2   Organisaation on varmistettava, että sen operatiiviset järjestelyt vastaavat sovellettavien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia, asiaankuuluvia kansallisia sääntöjä ja muita mahdollisia asiaankuuluvia vaatimuksia (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö).

5.1.3   Riskien hallitsemiseksi, silloin kun se on tarpeen operatiivisen toiminnan turvallisuuden kannalta (ks. 3.1.1 Riskinarviointi), on otettava huomioon vähintään seuraavat:

a)

olemassa olevien tai uusien junareittien ja junaliikennepalvelujen suunnittelu, mukaan luettuina uudentyyppisen kaluston käyttöönotto, tarve kaluston liisaukseen ja/tai henkilöstövuokraamiseen ulkopuolisilta tahoilta sekä operatiivisessa tarkoituksessa tapahtuva kunnossapitoa koskeva tietojenvaihto kunnossapidosta vastaavien tahojen kanssa;

b)

juna-aikataulujen kehittäminen ja täytäntöönpano;

c)

junien tai kaluston valmistelu ennen lähtöä, mukaan lukien ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja junan kokoonpano;

d)

junien liikennöinti tai kaluston liikkuminen eri toimintaolosuhteissa (normaalin ja suorituskyvyltään alentuneen toiminnan aikana ja hätätilanteissa);

e)

toiminnan mukauttaminen kunnossapidosta vastaavien tahojen antamien, liikennöinnistä poistoa koskevien pyyntöjen tai liikennöintiin palauttamista koskevien ilmoitusten mukaisesti;

f)

kaluston liikkumista koskevat luvat;

g)

käyttöliittymien käytettävyys junan ohjaamoissa ja liikenteenohjauskeskuksissa sekä huoltohenkilöstön käyttämien laitteiden kanssa.

5.1.4   Voidakseen hallita vastuualueiden jakamista operatiivisen toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi organisaation on yksilöitävä junien turvallisen liikennöinnin ja kaluston turvallisen liikkumisen koordinointia ja hallinnointia koskevat vastuualueet ja määriteltävä, miten kaikkien palvelujen turvalliseen tarjoamiseen vaikuttavat tehtävät osoitetaan pätevälle henkilöstölle organisaation sisällä (ks. 2.3 Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet) ja tarvittaessa muille päteville ulkopuolisille tahoille (ks. 5.3 Alihankkijat, kumppanit ja tavarantoimittajat).

5.1.5   Tiedotuksen ja viestinnän hallinnoimiseksi, silloin kun se on tarpeen operatiivisen toiminnan turvallisuuden kannalta (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä), asianomaiselle henkilöstölle (esim. junahenkilökunnalle) on kerrottava yksityiskohtaisesti erityisistä matkaolosuhteista, myös merkityksellisistä muutoksista, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteen tai johtaa väliaikaiseen tai pysyvään toimintarajoitukseen (esim. erityisestä kalustotyypistä tai erityisreitistä johtuen), sekä tarvittaessa poikkeuksellisia lähetyksiä koskevista edellytyksistä.

5.1.6   Pätevyyden hallinnoimiseksi, silloin kun se on tarpeen operatiivisen toiminnan turvallisuuden kannalta (ks. 4.2 Pätevyys), organisaation on sovellettavan lainsäädännön mukaisesti varmistettava (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö), että

a)

henkilöstö toimii saamansa koulutuksen mukaisesti ja noudattaa työohjeita ja korjaaviin toimiin ryhdytään tarvittaessa;

b)

henkilöstö suorittaa erityiskoulutuksen siinä tapauksessa, että tiedossa on muutoksia, jotka vaikuttavat toimintojen suorittamiseen tai henkilöstön työtehtäviin;

c)

henkilöstöön sovelletaan asianmukaisia toimenpiteitä onnettomuuksien ja vaaratilanteiden jälkeen.

5.2   Omaisuudenhallinta

5.2.1   Organisaation on hallinnoitava turvallisuusriskejä, jotka liittyvät fyysiseen omaisuuteen sen elinkaaren ajan (ks. 3.1.1 Riskinarviointi), aina suunnitteluvaiheesta loppukäsittelyyn saakka, ja täytettävä inhimillisiä tekijöitä koskevat vaatimukset kaikissa elinkaaren vaiheissa.

5.2.2   Organisaation on

a)

varmistettava, että omaisuutta käytetään aiottuun tarkoitukseen ja se pidetään turvallisessa käyttökunnossa, soveltuvin osin direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja sen suorituskyky pysyy ennakoidulla tasolla;

b)

hallinnoitava omaisuutta normaalin ja alentuneen suoritustason toiminnan aikana;

c)

niin pian kuin kohtuudella mahdollista pyrittävä havaitsemaan toiminnallisten vaatimusten noudattamatta jättämiset ennen omaisuuden käyttöä tai sen aikana, mukaan lukien käyttörajoitusten soveltaminen tarvittaessa omaisuuden turvallisen käyttökunnon varmistamiseksi (ks. 6.1 Valvonta).

5.2.3   Organisaation on varmistettava, että sen omaisuudenhallintaa koskevissa järjestelyissä noudatetaan soveltuvin osin kaikkia olennaisia vaatimuksia yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä ja muissa asiaankuuluvissa vaatimuksissa esitetyn mukaisesti (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö).

5.2.4   Riskien hallitsemiseksi, silloin kun se on tarpeen kunnossapidon kannalta (ks. 3.1.1 Riskinarviointi), on otettava huomioon vähintään seuraavat:

a)

kunnossapitotarpeen tunnistaminen, jotta omaisuus säilyisi turvallisessa käyttökunnossa, suunnitellun ja todellisen käytön sekä suunnitteluominaisuuksien perusteella;

b)

huoltoa varten tapahtuvien omaisuuden liikennöinnistä poistojen hallinnointi, kun puutteita on todettu tai kun omaisuuden kunto heikkenee a alakohdassa tarkoitetun turvallisen käyttökunnon rajan ulkopuolelle;

c)

omaisuuden liikennöintiin palauttamisten hallinnointi mahdollisine huollon jälkeisine käyttörajoituksineen, jotta voidaan varmistaa omaisuuden turvallinen käyttökunto;

d)

valvonta- ja mittauslaitteiden hallinta, jotta voidaan varmistaa, että niitä voidaan käyttää aiottuun tarkoitukseen.

5.2.5   Tiedotuksen ja viestinnän hallinnoimiseksi, silloin kun se on tarpeen omaisuuden turvallisen hallinnoinnin kannalta (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä), organisaation on otettava huomioon seuraavat:

a)

olennaisten tietojen vaihto organisaation sisällä tai kunnossapidosta vastaavien ulkopuolisten tahojen kanssa (ks. 5.3 Alihankkijat, kumppanit ja tavarantoimittajat) erityisesti turvallisuuteen liittyvistä häiriöistä, onnettomuuksista, vaaratilanteista sekä omaisuuden mahdollisista käyttörajoituksista;

b)

kaikkien tarvittavien tietojen jäljitettävyys, mukaan luettuina a alakohtaan liittyvät tiedot (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä ja 4.5.3 Dokumentoitujen tietojen hallinta);

c)

tietojen kirjaaminen ja kyseisten tietojen ylläpito, mukaan luettuna omaisuuden turvallisuuteen vaikuttavien muutosten hallinta (ks. 5.4 Muutosten hallinta).

5.3   Alihankkijat, kumppanit ja tavarantoimittajat

5.3.1   Organisaation on tunnistettava ulkoistetuista toiminnoista, mukaan lukien alihankkijoiden, kumppaneiden ja tavarantoimittajien toiminta tai niiden kanssa tehtävä yhteistyö, aiheutuvat turvallisuusriskit ja hallittava niitä.

5.3.2   Hallitakseen 5.3.1 kohdassa tarkoitettuja turvallisuusriskejä organisaation on määriteltävä alihankkijoiden, kumppaneiden ja tavarantoimittajien valintakriteerit ja sopimusvaatimukset, jotka niiden on täytettävä, mukaan lukien

a)

lakisäänteiset ja muut vaatimukset, jotka liittyvät turvallisuuteen (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö);

b)

sopimuksessa määriteltyjen tehtävien suorittamiseen vaadittava pätevyystaso (ks. 4.2 Pätevyys);

c)

vastuu suoritettavista tehtävistä;

d)

odotettu turvallisuustaso, joka on ylläpidettävä sopimuksen keston ajan;

e)

velvollisuudet, jotka koskevat turvallisuuteen liittyvien tietojen vaihtoa (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä);

f)

turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen jäljitettävyys (ks. 4.5 Dokumentoidut tiedot).

5.3.3   Asetuksen (EU) N:o 1078/2012 3 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti organisaation on valvottava seuraavia:

a)

alihankkijoiden, kumppanien ja tavarantoimittajien kaikkien toimien ja toiminnan turvallisuustaso, jotta voidaan varmistaa, että ne noudattavat sopimuksessa vahvistettuja vaatimuksia;

b)

alihankkijoiden, kumppanien ja tavarantoimittajien tietoisuus turvallisuusriskeistä, joita ne aiheuttavat organisaation toiminnalle.

5.4   Muutosten hallinta

5.4.1   Organisaation on pantava täytäntöön turvallisuusjohtamisjärjestelmän muutokset ja valvottava niitä turvallisuustason ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Tämä kattaa päätökset muutoksenhallinnan eri vaiheissa sekä myöhemmän turvallisuusriskien uudelleentarkastelun (ks. 3.1.1 Riskinarviointi).

5.5   Hätätilanteiden hallinta

5.5.1   Organisaation on määritettävä hätätilanteet ja oikea-aikaiset toimenpiteet, jotka toteutetaan niiden hallitsemiseksi (ks. 3.1.1 Riskinarviointi) ja normaalien toimintaolosuhteiden palauttamiseksi asetuksen (EU) 2015/995 (5) mukaisesti.

5.5.2   Organisaation on varmistettava, että kunkin yksilöidyn hätätilannetyypin sattuessa

a)

hätäpalveluihin voidaan ottaa pikaisesti yhteys;

b)

hätäpalveluille annetaan kaikki merkityksellinen tieto sekä etukäteen, jotta ne voivat valmistella toimiaan, että hätätilanteen aikana;

c)

ensiavun antaminen varmistetaan sisäisesti.

5.5.3   Organisaation on määritettävä ja dokumentoitava kaikkien osapuolten tehtävät ja vastuualueet asetuksen (EU) 2015/995 mukaisesti.

5.5.4   Organisaatiolla on oltava hätätilanteita varten toiminta-, hälytys- ja tiedotussuunnitelmat, joihin sisältyvät järjestelyt

a)

kaiken sellaisen henkilöstön hälyttämiseksi, jolla on vastuuta hätätilanteiden hoitamisesta;

b)

tiedottamisesta kaikille osapuolille (esim. rataverkon haltijalle, alihankkijoille, viranomaisille ja hätäpalveluille), mukaan lukien matkustajille annettavat hätätilanneohjeet;

c)

tarvittavien päätösten tekemiseksi hätätilanteen tyypistä riippuen.

5.5.5   Organisaation on kuvattava, kuinka resurssit ja hätätilanteiden hallintakeinot on kohdennettu (ks. 4.1 Resurssit) ja kuinka koulutusvaatimukset on määritelty (ks. 4.2 Pätevyys).

5.5.6   Hätätilannejärjestelyjä testataan säännöllisesti yhteistyössä muiden asianomaisten osapuolten kanssa ja niitä päivitetään tarvittaessa.

5.5.7   Organisaation on varmistettava, että rataverkon haltija voi helposti ja viipymättä ottaa yhteyden vastuussa olevaan pätevään, riittävän kielitaidon omaavaan henkilöstöön, jolta se saa oikeantasoiset tiedot.

5.5.8   Organisaatiolla on oltava menettely, jolla hätätilanteessa voidaan ottaa yhteys kunnossapidosta vastaavaan yksikköön tai raideliikenteen kalustoyksikön haltijaan.

6.   SUORITUSKYVYN ARVIOINTI

6.1   Valvonta

6.1.1   Organisaation on suoritettava valvontaa asetuksen (EU) N:o 1078/2012 mukaisesti

a)

tarkastaakseen, että turvallisuusjohtamisjärjestelmän kaikkia prosesseja ja menettelyjä, toiminnalliset, organisatoriset ja tekniset turvallisuustoimenpiteet mukaan luettuina, sovelletaan asianmukaisesti ja ne ovat tehokkaita;

b)

varmistaakseen, että turvallisuusjohtamisjärjestelmää sovelletaan kokonaisuudessaan asianmukaisesti, ja tarkastaakseen, saavuttaako se odotetut tulokset;

c)

tutkiakseen, täyttääkö turvallisuusjohtamisjärjestelmä tämän asetuksen vaatimukset;

d)

tunnistaakseen ja toteuttaakseen korjaustoimenpiteet ja arvioidakseen niiden vaikuttavuutta (ks. 7.2 Jatkuva parantaminen) tarvittaessa, jos havaitaan a, b tai c alakohtaan liittyviä olennaisia noudattamatta jättämisiä.

6.1.2   Organisaation on seurattava säännöllisesti kaikilla organisaation tasoilla turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamista ja ryhdyttävä toimiin, jos niiden hoitamisessa esiintyy puutteita.

6.2   Sisäiset tarkastukset

6.2.1   Organisaation on toteutettava sisäisiä tarkastuksia riippumattomalla, puolueettomalla ja avoimella tavalla kerätäkseen ja analysoidakseen tietoja valvontatarkoituksiin (ks. 6.1 Valvonta). Tämä kattaa muun muassa seuraavat:

a)

suunnitelmallinen sisäisten tarkastusten aikataulu, jota voidaan tarkistaa riippuen aikaisempien tarkastusten ja suoritustason valvonnan tuloksista;

b)

pätevien tarkastajien yksilöinti ja valinta (ks. 4.2 Pätevyys);

c)

tarkastusten tulosten analysointi ja arviointi;

d)

korjaavien tai parannuksiin tähtäävien toimenpiteiden tarpeen tunnistaminen;

e)

kyseisten toimenpiteiden tehokkuuden ja päätökseen saattamisen varmistaminen;

f)

tarkastusten tekemiseen ja niiden tuloksiin liittyvät asiakirjat;

g)

tarkastusten tulosten ilmoittaminen ylimmälle johdolle.

6.3   Johdon katselmus

6.3.1   Ylimmän johdon on säännöllisesti tarkistettava, että turvallisuusjohtamisjärjestelmä on edelleen asianmukainen ja tehokas. Tarkastelussa on huomioitava ainakin seuraavat:

a)

yksityiskohtaiset tiedot siitä, kuinka edellisten johdon katselmusten perusteella pyydetyissä toimissa on edistytty;

b)

muutokset sisäisissä ja ulkoisissa olosuhteissa (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö);

c)

organisaation turvallisuustaso seuraaviin seikkoihin nähden:

i)

turvallisuustavoitteiden saavuttaminen;

ii)

valvontatoimien, sisäisten tarkastusten tulokset mukaan luettuina, sekä sisäisten onnettomuus-/vaaratilannetutkintojen tulokset ja niihin liittyvien toimien tilannekatsaus;

iii)

kansallisen turvallisuusviranomaisen harjoittamasta valvonnasta saadut merkitykselliset tulokset;

d)

suositellut parannukset.

6.3.2   Johdon katselmuksen perusteella ylimmän johdon on otettava kokonaisvastuu turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevien tarvittavien muutosten suunnittelusta ja toteuttamisesta.

7.   TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

7.1   Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen

7.1.1   Organisaation rautatieliikennetoimintaan liittyvistä onnettomuuksista ja vaaratilanteista

a)

on ilmoitettava ja ne on kirjattava, tutkittava ja analysoitava syyn löytämiseksi;

b)

on tarvittaessa ilmoitettava kansallisille elimille.

7.1.2   Organisaation on varmistettava, että

a)

kansallisen turvallisuusviranomaisen, kansallisen tutkintaelimen ja alan / sisäisen tutkinnan suositukset arvioidaan ja toteutetaan, jos se on aiheellista, tai annetaan toimeksi;

b)

merkitykselliset raportit/tiedot muilta asianomaisilta osapuolilta, kuten rautatieyrityksiltä, rataverkon haltijoilta, kunnossapidosta vastaavilta yksiköiltä ja raideliikenteen kalustoyksikön haltijoilta pannaan merkille ja otetaan huomioon.

7.1.3   Organisaation on käytettävä tutkimuksiin liittyviä tietoja riskinarvioinnin tarkastelussa (ks. 3.1.1 Riskinarviointi), omaksuttava uutta sisältöä turvallisuuden parantamiseksi ja tarvittaessa toteutettava korjaavia toimenpiteitä ja/tai parannuksia (ks. 5.4 Muutosten hallinta).

7.2   Jatkuva parantaminen

7.2.1   Organisaation on pyrittävä jatkuvasti parantamaan turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä tehokkuutta ja soveltuvuutta ottaen huomioon asetuksessa (EU) N:o 1078/2012 vahvistetut puitteet sekä vähintään seuraavien toimintojen tulokset:

a)

valvonta (ks. 6.1 Valvonta);

b)

sisäiset tarkastukset (ks. 6.2 Sisäiset tarkastukset);

c)

johdon katselmus (ks. 6.3 Johdon katselmus);

d)

onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen (ks. 7.1 Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen).

7.2.2   Organisaatiolla on oltava keinot henkilöstön ja muiden asianomaisten osapuolten motivointiin, jotta nämä osallistuisivat aktiivisesti turvallisuuden parantamiseen osana organisaation oppimista.

7.2.3   Organisaation on laadittava turvallisuuskulttuurinsa jatkuvaa parantamista varten strategia, joka perustuu asiantuntemuksen ja tunnustettujen menetelmien käyttöön sellaisten käyttäytymiseen liittyvien ongelmien tunnistamiseksi, jotka vaikuttavat turvallisuusjohtamisjärjestelmän eri osa-alueisiin, ja sellaisten toimenpiteiden käyttöön ottamiseksi, joilla puututaan kyseisiin ongelmiin.


(1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 402/2013, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2013, riskien arviointia koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä ja asetuksen (EY) N:o 352/2009 kumoamisesta (EUVL L 121, 3.5.2013, s. 8).

(2)  Komission asetus (EU) N:o 1078/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, rautatieyritysten, turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan saaneiden infrastruktuurin haltijoiden sekä kunnossapidosta vastaavien yksiköiden soveltamasta omavalvontaa koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä (EUVL L 320, 17.11.2012, s. 8).

(3)  Direktiivin (EU) 2016/798 liitteessä I olevassa lisäyksessä oleva 2.1 kohta.

(4)  Direktiivin (EU) 2016/798 liitteessä I olevassa lisäyksessä oleva 2.2 kohta.

(5)  Komission asetus (EU) 2015/995, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun päätöksen 2012/757/EU muuttamisesta (EUVL L 165, 30.6.2015, s. 1).


LIITE II

Rataverkon haltijoita koskevat turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimukset

1.   ORGANISAATION TOIMINTAYMPÄRISTÖ

1.1   Organisaation on

a)

kuvailtava toimintansa luonne ja laajuus;

b)

yksilöitävä vakavat turvallisuusriskit, joita organisaation itsensä harjoittama tai organisaation alihankkijoiden, kumppaneiden tai tavarantoimittajien sen valvonnassa harjoittama rautatieliikennetoiminta aiheuttaa;

c)

yksilöitävä asianomaiset osapuolet (esimerkiksi sääntelyelimet, viranomaiset, rautatieyritykset, rataverkon haltijat, alihankkijat, tavarantoimittajat ja kumppanit), mukaan lukien rautatiejärjestelmän ulkopuoliset osapuolet, jotka ovat olennaisia toimijoita turvallisuusjohtamisjärjestelmän kannalta;

d)

yksilöitävä turvallisuuteen liittyvät oikeudelliset ja muut vaatimukset, jotka johtuvat c alakohdassa tarkoitetuista asianomaisista osapuolista, ja ylläpidettävä niitä;

e)

varmistettava, että d alakohdassa tarkoitetut vaatimukset otetaan huomioon turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja ylläpitämisessä;

f)

laadittava turvallisuusjohtamisjärjestelmän soveltamisalaa koskeva kuvaus, jossa ilmoitetaan, mitkä liiketoiminnan osat kuuluvat soveltamisalan piiriin ja mitkä eivät, ottaen huomioon d alakohdassa tarkoitetut vaatimukset.

1.2   Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

rataverkon haltijoiden harjoittaman rautatieliikennetoiminnan ’luonteella’ tarkoitetaan toiminnan luonnehdintaa sen kohdealan perusteella, mukaan lukien infrastruktuurin suunnittelu ja rakentaminen, infrastruktuurin kunnossapito, liikennesuunnittelu, liikenteen hallinta ja valvonta, sekä rautatieinfrastruktuurin käytön perusteella, mukaan lukien tavanomaiset ja/tai suurnopeusradat, matkustaja- ja/tai tavaraliikenne;

b)

rataverkon haltijoiden harjoittaman rautatieliikennetoiminnan ’laajuudella’ tarkoitetaan laajuutta, jonka määrittävät radan pituus ja rataverkon haltijan arvioitu koko rautatiesektorilla työskentelevien työntekijöiden lukumäärällä mitattuna.

2.   JOHTAMINEN

2.1   Johtaminen ja sitoutuminen

2.1.1   Ylimmän johdon on osoitettava johtajuutta ja sitoutumista turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämiseen, täytäntöönpanoon, ylläpitoon ja jatkuvaan parantamiseen

a)

ottamalla tilivelvollisuuden ja vastuun turvallisuudesta kokonaisuudessaan omiin nimiinsä;

b)

varmistamalla, että eri tasoilla organisaatiossa työskentelevä johtohenkilöstö on sitoutunut turvallisuuden ylläpitoon oman toimintansa kautta sekä suhteessaan työntekijöihin ja alihankkijoihin;

c)

varmistamalla, että organisaatio on laatinut turvallisuuspolitiikan ja turvallisuustavoitteet, ne on ymmärretty ja ne ovat yhteensopivia organisaation valitseman strategisen suunnan kanssa;

d)

varmistamalla, että turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat vaatimukset integroidaan organisaation liiketoimintaprosesseihin;

e)

varmistamalla, että käytettävissä on turvallisuusjohtamisjärjestelmää varten tarvittavat resurssit;

f)

varmistamalla, että turvallisuusjohtamisjärjestelmällä torjutaan tehokkaasti organisaatiossa syntyviä turvallisuusriskejä;

g)

kannustamalla työntekijöitä tukemaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimusten noudattamista;

h)

edistämällä turvallisuusjohtamisjärjestelmän jatkuvaa parantamista;

i)

varmistamalla, että turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon organisaation liiketoimintariskien tunnistamisessa ja hallinnassa, ja antamalla selvityksen siitä, kuinka turvallisuuden ja muiden liiketoiminnallisten tavoitteiden väliset ristiriidat tunnistetaan ja ratkaistaan;

j)

edistämällä myönteistä turvallisuuskulttuuria.

2.2   Turvallisuuspolitiikka

2.2.1   Ylin johto laatii asiakirjan, jossa kuvaillaan organisaation turvallisuuspolitiikka. Asiakirjan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

se on asianmukainen organisaation luonteeseen ja sen harjoittaman rautatieliikennetoiminnan laajuuteen nähden;

b)

se on organisaation pääjohtajan (tai ylimmän johdon edustajan/edustajien) hyväksymä;

c)

sitä toteutetaan aktiivisesti ja se on saatettu koko henkilökunnan tietoon ja saataville.

2.2.2   Turvallisuuspolitiikan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

siinä sitoudutaan kaikkien turvallisuuteen liittyvien oikeudellisten ja muiden vaatimusten noudattamiseen;

b)

se tarjoaa puitteet turvallisuustavoitteiden asettamiselle ja organisaation turvallisuustason arvioinnille kyseisiin tavoitteisiin nähden;

c)

siinä sitoudutaan niin omasta toiminnasta kuin muiden toiminnasta johtuvien turvallisuusriskien hallintaan;

d)

siinä sitoudutaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän jatkuvaan parantamiseen;

e)

sitä ylläpidetään liiketoimintastrategian sekä organisaation turvallisuustason arvioinnin perusteella.

2.3   Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet

2.3.1   Henkilöstön (mukaan lukien johto ja muu turvallisuuteen liittyviä tehtäviä suorittava henkilöstö), jolla on turvallisuuteen vaikuttavia tehtäviä, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet on määritettävä kaikilla organisaation tasoilla, ja kyseiset vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet on dokumentoitava ja osoitettava ja annettava tiedoksi kyseiselle henkilöstölle.

2.3.2   Organisaation on varmistettava, että henkilöstöllä, jonka vastuulle on delegoitu turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, on tarvittavat valtuudet, pätevyys ja asianmukaiset resurssit tehtäviensä suorittamiseen ilman, että muut liiketoiminnot vaikuttavat siihen haitallisesti.

2.3.3   Turvallisuuteen liittyviä tehtäviä koskevien vastuiden delegointi on dokumentoitava, ja ne on annettava tiedoksi asianosaiselle henkilöstölle. Lisäksi on varmistettava, että vastuut ymmärretään ja omaksutaan.

2.3.4   Organisaation on kuvattava 2.3.1kohdassa tarkoitettujen tehtävien liittäminen liiketoimintoihin organisaation sisällä ja tarvittaessa sen ulkopuolella (ks. 5.3 Alihankkijat, kumppanit ja tavarantoimittajat).

2.4   Henkilöstön ja muiden osapuolten kuuleminen

2.4.1   Henkilöstöä, heidän edustajiaan ja ulkopuolisia asianomaisia osapuolia on kuultava tarvittaessa ja soveltuvin osin turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämiseen, ylläpitoon ja parantamiseen liittyvissä asioissa, kun kyse on heidän vastuualueistaan, liiketoimintamenettelyjen turvallisuusnäkökohdat mukaan luettuina.

2.4.2   Organisaation on helpotettava henkilöstön kuulemista tarjoamalla menetelmät ja keinot henkilöstön osallistumisen mahdollistamiseksi, heidän mielipiteidensä kirjaamiseksi ja vastineen antamiseksi kyseisiin mielipiteisiin.

3.   SUUNNITTELU

3.1   Toimet riskeihin puuttumiseksi

3.1.1   Riskinarviointi

3.1.1.1   Organisaation on

a)

tunnistettava ja analysoitavat kaikki toiminnalliset, organisatoriset ja tekniset riskit, jotka ovat merkityksellisiä organisaation harjoittaman toiminnan luonteen ja laajuuden suhteen. Nämä riskit voivat johtua muun muassa inhimillisistä ja organisatorisista tekijöistä, kuten työmäärästä, työn suunnittelusta, väsymyksestä tai menettelyjen soveltuvuudesta sekä muiden asianomaisten osapuolten toiminnasta (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö);

b)

arvioitava a alakohdassa tarkoitetut riskit asianmukaisia riskinarviointimenetelmiä soveltamalla;

c)

kehitettävä ja otettava käyttöön turvallisuustoimenpiteitä, niihin liittyvät tehtävät mukaan luettuina (ks. 2.3 Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet);

d)

kehitettävä järjestelmä turvallisuustoimenpiteiden vaikuttavuuden valvomiseksi (ks. 6.1 Valvonta);

e)

tunnistettava tarpeet tehdä yhteistyötä muiden asianomaisten osapuolten (esimerkiksi rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden, valmistajan, huoltopalvelujen tarjoajan, kunnossapidosta vastaavan yksikön, raideliikenteen kalustoyksikön haltijan, palvelujen tarjoajan ja hankintayksikön) kanssa soveltuvin osin jaettujen riskien sekä riittävien turvallisuustoimenpiteiden käyttöönoton osalta;

f)

tiedotettava riskeistä henkilöstölle ja asianosaisille ulkopuolisille tahoille (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä).

3.1.1.2   Riskejä arvioidessaan organisaation on otettava huomioon tarve määritellä ja tarjota turvallinen työympäristö ja ylläpitää sitä; turvallisen työympäristön on täytettävä sovellettavan lainsäädännön ja erityisesti direktiivin 89/391/ETY vaatimukset.

3.1.2   Muutoksiin valmistautuminen

3.1.2.1   Organisaation on tunnistettava mahdolliset turvallisuusriskit ja asianmukaiset turvallisuustoimenpiteet (ks. 3.1.1 Riskinarviointi) ennen muutosten toteuttamista (ks. 5.4 Muutosten hallinta) täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 402/2013 vahvistetun riskinhallintaprosessin mukaisesti, mukaan lukien itse muutosprosessista aiheutuvien turvallisuusriskien huomioon ottaminen.

3.2   Turvallisuustavoitteet ja -suunnittelu

3.2.1   Organisaation on luotava turvallisuustavoitteet asiaankuuluvia toimintoja varten asiaankuuluvilla tasoilla voidakseen ylläpitää ja, kun se on kohtuudella toteutettavissa, parantaa turvallisuustasoaan.

3.2.2   Turvallisuustavoitteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

niiden on oltava linjassa turvallisuuspolitiikan ja (soveltuvin osin) organisaation strategisten tavoitteiden kanssa;

b)

niiden on liityttävä ensisijaisiin riskeihin, jotka vaikuttavat organisaation turvallisuustasoon;

c)

niiden on oltava mitattavissa;

d)

niissä on otettava huomioon sovellettavat lakisääteiset ja muut vaatimukset;

e)

niitä on arvioitava niiden saavutusten perusteella ja tarvittaessa tarkistettava;

f)

ne on annettava tiedoksi.

3.2.3   Organisaatiolla on oltava suunnitelma(t) sen kuvaamiseksi, kuinka se aikoo saavuttaa turvallisuustavoitteensa.

3.2.4   Organisaation on kuvailtava strategiansa ja suunnitelmansa, joita se käyttää valvoessaan turvallisuustavoitteiden saavuttamista (ks. 6.1 Valvonta).

4.   TUKI

4.1   Resurssit

4.1.1   Organisaation on järjestettävä resurssit, muun muassa pätevä henkilöstö ja tehokkaat ja käyttökelpoiset laitteet, joita tarvitaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän laatimiseksi, toteuttamiseksi, ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

4.2   Pätevyys

4.2.1   Organisaation pätevyydenhallintajärjestelmällä on varmistettava, että henkilöstöllä, jonka työnkuva vaikuttaa turvallisuuteen, on pätevyys suorittaa niitä turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, joista he ovat vastuussa (ks. 2.3 Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet). Pätevyyden varmistamisen edellytyksenä on vähintään

a)

pätevyyden (mukaan lukien tiedot, taidot, käyttäytyminen, joka ei liity tekniikkaan, ja asenteet) tunnistaminen;

b)

valintaperiaatteet (peruskoulutustaso, psykologinen ja fyysinen soveltuvuus);

c)

alkuvaiheen koulutus, kokemus ja pätevyys;

d)

jatkuva koulutus ja olemassa olevan pätevyyden säännöllinen ajantasaistaminen;

e)

pätevyyden ajoittainen arviointi sekä psykologisen ja fyysisen kunnon tarkastukset sen varmistamiseksi, että pätevyyttä ja taitoja ylläpidetään ajan mittaan;

f)

turvallisuusjohtamisjärjestelmän olennaisia osia koskeva erityiskoulutus, jotta henkilöstö pystyy suorittamaan turvallisuuteen liittyvät tehtävänsä.

4.2.2   Organisaation on laadittava 4.2.1 kohdan c, d ja f alakohtien mukainen koulutusohjelma henkilöstölle, joka suorittaa turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, sen varmistamiseksi, että

a)

koulutusohjelma toteutetaan määritettyjen pätevyysvaatimusten ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden perusteella;

b)

tarvittaessa koulutuksella varmistetaan, että henkilöstö on toimintakykyinen kaikissa toimintaolosuhteissa (normaalin toiminnan aikana, suorituskyvyltään alentuneen toiminnan aikana ja hätätilanteissa);

c)

koulutuksen kesto ja kertauskoulutuksen toistumistiheys ovat asianmukaisia koulutustavoitteisiin nähden;

d)

tiedot säilytetään koko henkilöstön osalta (ks. 4.5.3 Dokumentoitujen tietojen hallinta);

e)

koulutusohjelmaa arvioidaan ja auditoidaan säännöllisesti (ks. 6.2 Sisäiset tarkastukset) ja siihen tehdään tarvittaessa muutoksia (ks. 5.4 Muutosten hallinta).

4.2.3   Onnettomuuksien/vaaratilanteiden tai pitkien poissaolojen jälkeen tapahtuvaa töihin paluuta varten on olemassa järjestelyt, joihin sisältyy lisäkoulutuksen antaminen, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

4.3   Tietoisuus oman toiminnan vaikutuksista

4.3.1   Ylimmän johdon on varmistettava, että he itse ja heidän alaisensa, joilla on turvallisuuteen vaikuttavia tehtäviä, ovat tietoisia toimintansa merkityksellisyydestä, tärkeydestä ja seurauksista sekä siitä, kuinka he omalta osaltaan edistävät turvallisuusjohtamisjärjestelmän asianmukaista soveltamista ja vaikuttavuutta sekä turvallisuustavoitteiden saavuttamista (ks. 3.2 Turvallisuustavoitteet ja -suunnittelu).

4.4   Tiedotus ja viestintä

4.4.1   Organisaation on määritettävä riittävät viestintäkanavat, joilla varmistetaan, että turvallisuuteen liittyviä tietoja vaihdetaan organisaation eri tasojen ja ulkopuolisten asianomaisten osapuolten, mukaan lukien alihankkijat, kumppanit ja tavarantoimittajat, välillä.

4.4.2   Organisaation on hallinnoitava turvallisuuteen liittyvien tietojen tunnistamista, vastaanottamista, käsittelyä, tuottamista ja levittämistä sen varmistamiseksi, että turvallisuuteen liittyvät tiedot ovat harkinta- ja päätösvaltaa käyttävien tahojen saatavilla.

4.4.3   Organisaation on varmistettava, että turvallisuuteen liittyvät tiedot

a)

ovat merkityksellisiä, kattavia ja kohderyhmän ymmärrettävissä;

b)

ovat paikkansapitäviä;

c)

ovat tarkkoja;

d)

ovat johdonmukaisia;

e)

ovat hallinnoituja (ks. 4.5.3 Dokumentoitujen tietojen hallinta);

f)

annetaan tiedoksi ennen niiden voimaantuloa;

g)

vastaanotetaan ja ymmärretään.

4.5   Dokumentoidut tiedot

4.5.1   Turvallisuusjohtamisjärjestelmän dokumentointi

4.5.1.1   Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaukseen sisältyvät

a)

rautatieliikenteen turvallisuuteen liittyvien toimintojen ja prosessien tunnistaminen ja kuvaus, mukaan lukien turvallisuuteen liittyvät tehtävät ja niihin liittyvät vastuut (ks. 2.3 Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet);

b)

kyseisten prosessien vuorovaikutus;

c)

menettelyt tai muut asiakirjat, joissa kuvataan, kuinka prosessit toteutetaan;

d)

alihankkijoiden, kumppaneiden ja tavarantoimittajien yksilöinti sekä kuvaus tarjottujen palvelujen tyypistä ja laajuudesta;

e)

organisaation ja muiden d alakohdassa tarkoitettujen osapuolten välisten sellaisten sopimusjärjestelyjen ja muiden liiketoimintajärjestelyjen tunnistaminen, joita tarvitaan organisaation turvallisuusriskien ja alihankkijoiden käyttöön liittyvien turvallisuusriskien hallitsemiseen;

f)

viittaus tässä asetuksessa vaadittuihin dokumentoituihin tietoihin.

4.5.1.2   Organisaation on varmistettava, että toimivaltaiselle kansalliselle turvallisuusviranomaiselle (tai -viranomaisille) toimitetaan vuotuinen turvallisuuskertomus direktiivin (EU) 2016/798 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Turvallisuuskertomus sisältää seuraavat:

a)

yhteenveto turvallisuuteen liittyvien muutosten merkittävyystasoa koskevista päätöksistä sekä tiivistelmä merkittävistä muutoksista täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 402/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)

organisaation turvallisuustavoitteet seuraavalle vuodelle (seuraaville vuosille) sekä selvitys siitä, miten vakavat turvallisuusriskit vaikuttavat kyseisten turvallisuustavoitteiden asettamiseen;

c)

tulokset sisäisistä onnettomuus-/vaaratilannetutkinnoista (ks. 7.1 Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen) ja muista valvontatoimenpiteistä (ks. 6.1 Valvonta, 6.2 Sisäiset tarkastukset ja 6.3 Johdon katselmus) asetuksen (EU) N:o 1078/2012 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

d)

yksityiskohtaiset tiedot kansallisten tutkintaelinten antamien suositusten täytäntöönpanosta (ks. 7.1 Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen);

e)

organisaation turvallisuusindikaattorit, joiden avulla arvioidaan organisaation turvallisuustasoa (ks. 6.1 Valvonta);

f)

tarvittaessa RID-ohjesäännössä (1) tarkoitetun turvallisuusneuvonantajan laatiman vuosikertomuksen päätelmät sellaisesta organisaation toiminnasta, joka liittyy vaarallisten aineiden (2) kuljetukseen.

4.5.2   Tietojen luominen ja päivittäminen

4.5.2.1   Organisaation on varmistettava, että turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyviä dokumentoituja tietoja luotaessa ja päivitettäessä käytetään asianmukaisia formaatteja ja tallennusvälineitä.

4.5.3   Dokumentoitujen tietojen hallinta

4.5.3.1   Organisaation on hallinnoitava dokumentoituja tietoja, jotka liittyvät turvallisuusjohtamisjärjestelmään, ja erityisesti tietojen varastointia ja jakelua sekä niihin tehtäviä muutoksia, jotta voidaan varmistaa niiden saatavuus, asianmukaisuus ja suojaaminen tarpeen mukaan.

4.6   Inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden integrointi

4.6.1   Organisaation on osoitettava, että sillä on systemaattinen lähestymistapa inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden integroimiseksi turvallisuusjohtamisjärjestelmään. Lähestymistavassa on

a)

huomioitava strategian laatiminen ja inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden alan asiantuntemuksen ja tunnustettujen menetelmien käyttö;

b)

puututtava riskeihin, jotka liittyvät laitteiden suunnitteluun ja käyttöön, tehtäviin, työolosuhteisiin ja organisatorisiin järjestelyihin, ottaen huomioon niin inhimilliset kyvyt kuin rajoitukset sekä tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen suorituskykyyn.

5.   TOIMINTA

5.1   Toimintojen suunnittelu ja hallinta

5.1.1   Toiminnallisia prosesseja suunnitellessaan, kehittäessään, toteuttaessaan ja arvioidessaan organisaation on varmistettava, että toiminnan aikana

a)

sovelletaan hyväksyttävän riskitason kriteerejä ja turvallisuustoimenpiteitä (ks. 3.1.1 Riskinarviointi);

b)

laaditaan suunnitelma(t) turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi (ks. 3.2 Turvallisuustavoitteet ja -suunnittelu);

c)

kerätään tietoja operatiivisten järjestelyjen oikeaoppisen soveltamisen ja tehokkuuden mittaamiseksi (ks. 6.1 Valvonta).

5.1.2   Organisaation on varmistettava, että sen operatiiviset järjestelyt vastaavat sovellettavien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia, asiaankuuluvia kansallisia sääntöjä ja muita mahdollisia asiaankuuluvia vaatimuksia (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö).

5.1.3   Riskien hallitsemiseksi, silloin kun se on tarpeen operatiivisen toiminnan turvallisuuden kannalta (ks. 3.1.1 Riskinarviointi), on otettava huomioon vähintään seuraavat:

a)

liikenteen turvallisten rajojen määrittäminen rataverkon suunnitteluominaisuuksien perusteella liikennesuunnittelun ja -valvonnan tarpeisiin;

b)

liikennesuunnittelu, mukaan luettuina aikataulut ja junareittien jakaminen;

c)

reaaliaikainen liikenteen hallinta normaalitilassa ja suorituskyvyltään alentuneessa toimintatilassa, mukaan luettuina käyttörajoitusten soveltaminen ja liikennehäiriöiden hallinnointi;

d)

poikkeuksellisia lähetyksiä koskevien edellytysten asettaminen.

5.1.4   Voidakseen hallita vastuualueiden jakamista operatiivisen toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi organisaation on yksilöitävä rataverkon suunnittelua ja toimintaa koskevat vastuualueet ja määriteltävä, miten kaikkien palvelujen turvalliseen tarjoamiseen vaikuttavat tehtävät osoitetaan pätevälle henkilöstölle organisaation sisällä (ks. 2.3 Organisatoriset tehtävät, vastuualueet, tilivelvollisuudet ja valtuudet) ja tarvittaessa muille päteville ulkopuolisille tahoille (ks. 5.3 Alihankkijat, kumppanit ja tavarantoimittajat).

5.1.5   Tiedotuksen ja viestinnän hallinnoimiseksi, silloin kun se on tarpeen operatiivisen toiminnan turvallisuuden kannalta (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä), asianomaiselle henkilöstölle (esim. liikenteenohjaajille) on tiedotettava erityisistä junien reititystä koskevista vaatimuksista ja kaluston liikkumisesta, myös merkityksellisistä muutoksista, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteen tai johtaa väliaikaiseen tai pysyvään toimintarajoitukseen (esim. radan kunnossapidosta johtuen), sekä tarvittaessa poikkeuksellisia lähetyksiä koskevista edellytyksistä.

5.1.6   Pätevyyden hallinnoimiseksi, silloin kun se on tarpeen operatiivisen toiminnan turvallisuuden kannalta (ks. 4.2 Pätevyys), organisaation on sovellettavan lainsäädännön mukaisesti varmistettava (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö), että

a)

henkilöstö toimii saamansa koulutuksen mukaisesti ja noudattaa työohjeita ja korjaaviin toimiin ryhdytään tarvittaessa;

b)

henkilöstö suorittaa erityiskoulutuksen siinä tapauksessa, että tiedossa on muutoksia, jotka vaikuttavat liikennöintitoimintaan tai henkilöstön työtehtäviin;

c)

henkilöstöön sovelletaan asianmukaisia toimenpiteitä onnettomuuksien ja vaaratilanteiden jälkeen.

5.2   Omaisuudenhallinta

5.2.1   Organisaation on hallinnoitava turvallisuusriskejä, jotka liittyvät fyysiseen omaisuuteen sen elinkaaren ajan (ks. 3.1.1 Riskinarviointi), aina suunnitteluvaiheesta loppukäsittelyyn saakka, ja täytettävä inhimillisiä tekijöitä koskevat vaatimukset kaikissa elinkaaren vaiheissa.

5.2.2   Organisaation on

a)

varmistettava, että omaisuutta käytetään aiottuun tarkoitukseen ja sitä huolletaan niin, että se säilyy turvallisessa käyttökunnossa ja sen suorituskyky pysyy ennakoidulla tasolla;

b)

hallinnoitava omaisuutta normaalin ja alentuneen suoritustason toiminnan aikana;

c)

niin pian kuin kohtuudella mahdollista pyrittävä havaitsemaan toiminnallisten vaatimusten noudattamatta jättämiset ennen omaisuuden käyttöä tai sen aikana, mukaan lukien käyttörajoitusten soveltaminen tarvittaessa omaisuuden turvallisen käyttökunnon varmistamiseksi (ks. 6.1 Valvonta).

5.2.3   Organisaation on varmistettava, että sen omaisuudenhallintaa koskevissa järjestelyissä noudatetaan soveltuvin osin kaikkia olennaisia vaatimuksia yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä ja muissa asiaankuuluvissa vaatimuksissa esitetyn mukaisesti (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö).

5.2.4   Riskien hallitsemiseksi, silloin kun se on tarpeen kunnossapidon kannalta (ks. 3.1.1 Riskinarviointi), on otettava huomioon vähintään seuraavat:

a)

kunnossapitotarpeen tunnistaminen, jotta rataverkko säilyisi turvallisessa käyttökunnossa, suunnitellun ja todellisen käytön sekä suunnitteluominaisuuksien perusteella;

b)

huoltoa varten tapahtuvien omaisuuden liikennöinnistä poistojen hallinnointi, kun puutteita on todettu tai kun omaisuuden kunto heikkenee a alakohdassa tarkoitetun turvallisen käyttökunnon rajan ulkopuolelle;

c)

omaisuuden liikennöintiin palauttamisten hallinnointi mahdollisine huollon jälkeisine käyttörajoituksineen, jotta voidaan varmistaa omaisuuden turvallinen käyttökunto;

d)

valvonta- ja mittauslaitteiden hallinta, jotta voidaan varmistaa, että niitä voidaan käyttää aiottuun tarkoitukseen.

5.2.5   Tiedotuksen ja viestinnän hallinnoimiseksi, silloin kun se on tarpeen omaisuuden turvallisen hallinnoinnin kannalta (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä), organisaation on otettava huomioon seuraavat:

a)

olennaisten tietojen vaihto organisaation sisällä tai huollosta vastaavien ulkopuolisten tahojen kanssa (ks. 5.3 Alihankkijat, kumppanit ja tavarantoimittajat) erityisesti turvallisuuteen liittyvistä häiriöistä, onnettomuuksista, vaaratilanteista sekä omaisuuden mahdollisista käyttörajoituksista;

b)

kaikkien tarvittavien tietojen jäljitettävyys, mukaan luettuina a alakohtaan liittyvät tiedot (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä ja 4.5.3 Dokumentoitujen tietojen hallinta);

c)

tietojen kirjaaminen ja kyseisten tietojen ylläpito, mukaan luettuna omaisuuden turvallisuuteen vaikuttavien muutosten hallinta (ks. 5.4 Muutosten hallinta).

5.3   Alihankkijat, kumppanit ja tavarantoimittajat

5.3.1   Organisaation on tunnistettava ulkoistetuista toiminnoista, mukaan lukien alihankkijoiden, kumppaneiden ja tavarantoimittajien toiminta tai niiden kanssa tehtävä yhteistyö, aiheutuvat turvallisuusriskit ja hallittava niitä.

5.3.2   Hallitakseen 5.3.1 kohdassa tarkoitettuja turvallisuusriskejä organisaation on määriteltävä alihankkijoiden, kumppaneiden ja tavarantoimittajien valintakriteerit ja sopimusvaatimukset, jotka niiden on täytettävä, mukaan lukien

a)

lakisäänteiset ja muut vaatimukset, jotka liittyvät turvallisuuteen (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö);

b)

sopimuksessa määriteltyjen tehtävien suorittamiseen vaadittava pätevyystaso (ks. 4.2 Pätevyys);

c)

vastuu suoritettavista tehtävistä;

d)

odotettu turvallisuustaso, joka on ylläpidettävä sopimuksen keston ajan;

e)

velvollisuudet, jotka koskevat turvallisuuteen liittyvien tietojen vaihtoa (ks. 4.4 Tiedotus ja viestintä);

f)

turvallisuuteen liittyvien asiakirjojen jäljitettävyys (ks. 4.5 Dokumentoidut tiedot).

5.3.3   Asetuksen (EU) N:o 1078/2012 3 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti organisaation on valvottava seuraavia:

a)

alihankkijoiden, kumppanien ja tavarantoimittajien kaikkien toimien ja toiminnan turvallisuustaso, jotta voidaan varmistaa, että ne noudattavat sopimuksessa vahvistettuja vaatimuksia;

b)

alihankkijoiden, kumppanien ja tavarantoimittajien tietoisuus turvallisuusriskeistä, joita ne aiheuttavat organisaation toiminnalle.

5.4   Muutosten hallinta

5.4.1   Organisaation on pantava täytäntöön turvallisuusjohtamisjärjestelmän muutokset ja valvottava niitä turvallisuustason ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Tämä kattaa päätökset muutoksenhallinnan eri vaiheissa sekä myöhemmän turvallisuusriskien uudelleentarkastelun (ks. 3.1.1 Riskinarviointi).

5.5   Hätätilanteiden hallinta

5.5.1   Organisaation on määritettävä hätätilanteet ja oikea-aikaiset toimenpiteet, jotka toteutetaan niiden hallitsemiseksi (ks. 3.1.1 Riskinarviointi) ja normaalien toimintaolosuhteiden palauttamiseksi asetuksen (EU) 2015/995 mukaisesti.

5.5.2   Organisaation on varmistettava, että kunkin yksilöidyn hätätilannetyypin sattuessa

a)

hätäpalveluihin voidaan ottaa pikaisesti yhteys;

b)

hätäpalveluille annetaan kaikki merkityksellinen tieto sekä etukäteen, jotta ne voivat valmistella toimiaan, että hätätilanteen aikana;

c)

ensiavun antaminen varmistetaan sisäisesti.

5.5.3   Organisaation on määritettävä ja dokumentoitava kaikkien osapuolten tehtävät ja vastuualueet asetuksen (EU) 2015/995 mukaisesti.

5.5.4   Organisaatiolla on oltava hätätilanteita varten toiminta-, hälytys- ja tiedotussuunnitelmat, joihin sisältyvät järjestelyt

a)

kaiken sellaisen henkilöstön hälyttämiseksi, jolla on vastuuta hätätilanteiden hoitamisesta;

b)

tiedottamisesta kaikille osapuolille (esim. rautatieyrityksille, alihankkijoille, viranomaisille ja hätäpalveluille), mukaan lukien matkustajille annettavat hätätilanneohjeet;

c)

tarvittavien päätösten tekemiseksi hätätilanteen tyypistä riippuen.

5.5.5   Organisaation on kuvattava, kuinka resurssit ja hätätilanteiden hallintakeinot on kohdennettu (ks. 4.1 Resurssit) ja kuinka koulutusvaatimukset on määritelty (ks. 4.2 Pätevyys).

5.5.6   Hätätilannejärjestelyjä testataan säännöllisesti yhteistyössä muiden asianomaisten osapuolten kanssa ja niitä päivitetään tarvittaessa.

5.5.7   Organisaation on koordinoitava hätätilannemenettelyjä kaikkien organisaation infrastruktuuria käyttävien rautatieyritysten kanssa ja pelastustoimen kanssa, jotta helpotetaan pelastuspalvelujen nopeaa toimintaa, sekä kaikkien muiden hätätilanteeseen mahdollisesti osallistuvien osapuolten kanssa.

5.5.8   Organisaatiolla on oltava järjestelyt, joilla toiminta ja rautatieliikenne voidaan tarvittaessa pysäyttää nopeasti ja suoritetuista toimista voidaan tiedottaa kaikille asianomaisille osapuolille.

5.5.9   Rajat ylittävän infrastruktuurin osalta asiaankuuluvien rataverkon haltijoiden välisellä yhteistyöllä on helpotettava toimivaltaisten pelastuspalvelujen tarvittavaa koordinointia ja valmiutta rajan molemmilla puolilla.

6.   SUORITUSKYVYN ARVIOINTI

6.1   Valvonta

6.1.1   Organisaation on suoritettava valvontaa asetuksen (EU) N:o 1078/2012 mukaisesti

a)

tarkastaakseen, että turvallisuusjohtamisjärjestelmän kaikkia prosesseja ja menettelyjä, toiminnalliset, organisatoriset ja tekniset turvallisuustoimenpiteet mukaan luettuina, sovelletaan asianmukaisesti ja ne ovat tehokkaita;

b)

varmistaakseen, että turvallisuusjohtamisjärjestelmää sovelletaan kokonaisuudessaan asianmukaisesti, ja tarkastaakseen, saavuttaako se odotetut tulokset;

c)

tutkiakseen, täyttääkö turvallisuusjohtamisjärjestelmä tämän asetuksen vaatimukset;

d)

tunnistaakseen ja toteuttaakseen korjaustoimenpiteet ja arvioidakseen niiden vaikuttavuutta (ks. 7.2 Jatkuva parantaminen) tarvittaessa, jos havaitaan a, b tai c alakohtaan liittyviä olennaisia noudattamatta jättämisiä.

6.1.2   Organisaation on seurattava säännöllisesti kaikilla organisaation tasoilla turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamista ja ryhdyttävä toimiin, jos niiden hoitamisessa esiintyy puutteita.

6.2   Sisäiset tarkastukset

6.2.1   Organisaation on toteutettava sisäisiä tarkastuksia riippumattomalla, puolueettomalla ja avoimella tavalla kerätäkseen ja analysoidakseen tietoja valvontatarkoituksiin (ks. 6.1 Valvonta). Tämä kattaa muun muassa seuraavat:

a)

suunnitelmallinen sisäisten tarkastusten aikataulu, jota voidaan tarkistaa riippuen aikaisempien tarkastusten ja suoritustason valvonnan tuloksista;

b)

pätevien tarkastajien yksilöinti ja valinta (ks. 4.2 Pätevyys);

c)

tarkastusten tulosten analysointi ja arviointi;

d)

korjaavien tai parannuksiin tähtäävien toimenpiteiden tarpeen tunnistaminen;

e)

kyseisten toimenpiteiden tehokkuuden ja päätökseen saattamisen varmistaminen;

f)

tarkastusten tekemiseen ja niiden tuloksiin liittyvät asiakirjat;

g)

tarkastusten tulosten ilmoittaminen ylimmälle johdolle.

6.3   Johdon katselmus

6.3.1   Ylimmän johdon on säännöllisesti tarkistettava, että turvallisuusjohtamisjärjestelmä on edelleen asianmukainen ja tehokas. Tarkastelussa on huomioitava ainakin seuraavat:

a)

yksityiskohtaiset tiedot siitä, kuinka edellisten johdon katselmusten perusteella pyydetyissä toimissa on edistytty;

b)

muutokset sisäisissä ja ulkoisissa olosuhteissa (ks. 1 Organisaation toimintaympäristö);

c)

organisaation turvallisuustaso seuraaviin seikkoihin nähden:

i)

turvallisuustavoitteiden saavuttaminen;

ii)

valvontatoimien, sisäisten tarkastusten tulokset mukaan luettuina, sekä sisäisten onnettomuus-/vaaratilannetutkintojen tulokset ja niihin liittyvien toimien tilannekatsaus;

iii)

kansallisen turvallisuusviranomaisen harjoittamasta valvonnasta saadut merkitykselliset tulokset;

d)

suositellut parannukset.

6.3.2   Johdon katselmuksen perusteella ylimmän johdon on otettava kokonaisvastuu turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevien tarvittavien muutosten suunnittelusta ja toteuttamisesta.

7.   TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

7.1   Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen

7.1.1   Organisaation rautatieliikennetoimintaan liittyvistä onnettomuuksista ja vaaratilanteista

a)

on ilmoitettava ja ne on kirjattava, tutkittava ja analysoitava syyn löytämiseksi;

b)

on tarvittaessa ilmoitettava kansallisille elimille.

7.1.2   Organisaation on varmistettava, että

a)

kansallisen turvallisuusviranomaisen, kansallisen tutkintaelimen ja alan / sisäisen tutkinnan suositukset arvioidaan ja toteutetaan, jos se on aiheellista, tai annetaan toimeksi;

b)

merkitykselliset raportit/tiedot muilta asianomaisilta osapuolilta, kuten rautatieyrityksiltä, rataverkon haltijoilta, kunnossapidosta vastaavilta yksiköiltä ja raideliikenteen kalustoyksikön haltijoilta pannaan merkille ja otetaan huomioon.

7.1.3   Organisaation on käytettävä tutkimuksiin liittyviä tietoja riskinarvioinnin tarkastelussa (ks. 3.1.1 Riskinarviointi), omaksuttava uutta sisältöä turvallisuuden parantamiseksi ja tarvittaessa toteutettava korjaavia toimenpiteitä ja/tai parannuksia (ks. 5.4 Muutosten hallinta).

7.2   Jatkuva parantaminen

7.2.1   Organisaation on pyrittävä jatkuvasti parantamaan turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä tehokkuutta ja soveltuvuutta ottaen huomioon asetuksessa (EU) N:o 1078/2012 vahvistetut puitteet sekä vähintään seuraavien toimintojen tulokset:

a)

valvonta (ks. 6.1 Valvonta);

b)

sisäiset tarkastukset (ks. 6.2 Sisäiset tarkastukset);

c)

johdon katselmus (ks. 6.3 Johdon katselmus);

d)

onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen (ks. 7.1 Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppiminen).

7.2.2   Organisaatiolla on oltava keinot henkilöstön ja muiden asianomaisten osapuolten motivointiin, jotta nämä osallistuisivat aktiivisesti turvallisuuden parantamiseen osana organisaation oppimista.

7.2.3   Organisaation on laadittava turvallisuuskulttuurinsa jatkuvaa parantamista varten strategia, joka perustuu asiantuntemuksen ja tunnustettujen menetelmien käyttöön sellaisten käyttäytymiseen liittyvien ongelmien tunnistamiseksi, jotka vaikuttavat turvallisuusjohtamisjärjestelmän eri osa-alueisiin, ja sellaisten toimenpiteiden käyttöön ottamiseksi, joilla puututaan kyseisiin ongelmiin.


(1)  Direktiivin (EU) 2016/798 liitteessä I olevassa lisäyksessä oleva 2.1 kohta.

(2)  Direktiivin (EU) 2016/798 liitteessä I olevassa lisäyksessä oleva 2.2 kohta.


25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/49


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/763,

annettu 9 päivänä huhtikuuta 2018,

käytännön järjestelyistä yhtenäisten turvallisuustodistusten antamiseksi rautatieyrityksille Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 mukaisesti sekä komission asetuksen (EY) N:o 653/2007 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rautateiden turvallisuudesta 11 päivänä toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 10 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Turvallisuustodistusten antamismenettelyn monimutkaisuuden, keston ja kustannusten vähentämiseksi tarvitaan säännöksiä, joilla yhdenmukaistetaan turvallisuustodistusten antamista koskeva toimintatapa unionin tasolla ja lisätään kaikkien turvallisuusarviointiin osallistuvien osapuolten välistä yhteistyötä.

(2)

Direktiivin (EU) 2016/798 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteistyösopimusten valmistelusta saatujen kokemusten mukaan koordinoinnin muodossa tapahtuvan aikaisen yhteydenoton hakijaan, jäljempänä ’esisitoumus’, katsotaan olevan hyvä käytäntö, jolla helpotetaan turvallisuusarviointiin osallistuvien osapuolten välisten suhteiden muodostumista. Tällaista esisitoumusta olisi tarjottava ennen yhtenäistä turvallisuustodistusta koskevan hakemuksen jättämistä, jotta todistuksia antava elin voi tutustua hakijan turvallisuusjohtamisjärjestelmään, jotta voidaan selventää, miten turvallisuuden arviointiprosessi toteutetaan ja miten päätökset tehdään ja jotta voidaan tarkistaa, että hakija on saanut riittävästi tietoa siitä, mitä siltä odotetaan. Esisitoumuksen yhteydessä annettujen selvennysten ei pitäisi vaikuttaa arvioinnin tulokseen.

(3)

Viraston olisi seurattava kaikkien sellaisten voimassa olevien yhtenäisten turvallisuustodistusten voimassaolon päättymispäivää, joiden toiminta-alue sijaitsee useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, ja jaettava tämä tieto asianomaisten kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa helpottaakseen niiden turvallisuusarviointiin liittyvien toimien suunnittelua.

(4)

Viraston olisi julkaistava ja pidettävä ajan tasalla maksutonta hakuopasta, jossa kuvataan ja tarvittaessa selitetään tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Hakuoppaan olisi sisällettävä myös viraston yhteistyössä kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa laatimia vakiomalleja, jotta tietojen vaihtamista ja kirjaamista keskitetyn palvelupisteen kautta koskeva toimintatapa voidaan yhdenmukaistaa.

(5)

Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten olisi otettava käyttöön sisäisiä järjestelyjä tai menettelyjä, joilla varmistetaan, että turvallisuusarviointia koskevat vaatimukset täyttyvät.

(6)

Päällekkäisten arviointien välttämiseksi sekä hakijalle koituvien hallinnollisten rasitteiden ja kustannusten vähentämiseksi viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten olisi otettava tarvittaessa huomioon direktiivin (EU) 2016/798 11 artiklan nojalla tehdyt yhteistyösopimukset ja monenväliset sopimukset.

(7)

Jos aiottu toiminta-alue rajoittuu yhteen jäsenvaltioon ja hakija aikoo liikennöidä yhdelle tai useammalle asemalle, jotka sijaitsevat rajan läheisyydessä sellaisissa naapurijäsenvaltioissa, joissa on samankaltaiset verkko-ominaisuudet ja toimintasäännöt, sen olisi voitava tehdä niin laajentamatta toiminta-aluettaan kyseisiin naapurijäsenvaltioihin. Jättäessään yhtenäistä turvallisuustodistusta koskevaa hakemustaan hakijan olisi valittava turvallisuustodistuksia antava elin direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 5 ja 8 kohdan mukaisesti. Jos virasto toimii turvallisuustodistuksia antavana elimenä, sen olisi kuultava asianomaisia kansallisia turvallisuusviranomaisia ja otettava huomioon asiaa koskevat kansainväliset sopimukset.

(8)

Jos virasto toimii turvallisuustodistuksia antavana elimenä, hakijalla olisi oltava oikeus jättää hakemusasiakirjansa virastolle jollakin unionin virallisella kielellä olematta velvollinen kääntämään niitä. Tätä periaatetta sovelletaan rajoittamatta kansallisen turvallisuusviranomaisen mahdollisuutta määritellä direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua hakemuksen osaa koskeva kielipolitiikka. Kansallisella turvallisuusviranomaisella olisi arvioinnin aikana oltava oikeus osoittaa virastolle arviointiin liittyviä asiakirjoja jäsenvaltionsa kielellä olematta velvollinen kääntämään niitä.

(9)

Turvallisuustodistuksen antamisen olisi perustuttava arvioon hakijan kyvystä täyttää rautatieyrityksiin sovellettavat turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat vaatimukset, myös asiaa koskeviin kansallisiin sääntöihin perustuvat vaatimukset ja sovellettavan osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän vaatimukset, ja soveltaa niitä johdonmukaisesti. Saatuaan yhtenäisen turvallisuustodistuksen hakijan olisi jatkettava direktiivin (EU) 2016/798 9 artiklassa tarkoitetun turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä käyttämistä.

(10)

Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten olisi kirjattava kaikkia asiaa koskevat tiedot ja arvioinnin tulos keskitettyyn palvelupisteeseen turvallisuusarvioinnin kussakin vaiheessa tehtävien päätösten tueksi ja perustelemiseksi. Jos virastolla ja kansallisilla turvallisuusviranomaisilla on omat tiedonhallintajärjestelmänsä turvallisuusarviointia varten, niiden olisi samoista syistä varmistettava, että kaikki asiaa koskevat tiedot siirretään keskitettyyn palvelupisteeseen.

(11)

Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten olisi kehitettävä sisäisiä järjestelyjä tai menettelyjä yhtenäisten turvallisuustodistusten antamisen hallinnoimiseksi, jotta hakijalle koituvia hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia voidaan vähentää. Siksi hakijalla olisi oltava mahdollisuus liittää hakemukseen asiakirjojen jäljennökset. Alkuperäisten asiakirjojen olisi oltava viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten tarkistettavissa yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamisen jälkeen.

(12)

On tarpeen yhdenmukaistaa arviointiprosessissa esille nousevien kysymysten luokittelu sen varmistamiseksi, että hakija ymmärtää viraston tai kansallisen turvallisuusviranomaisen mahdollisesti esille nostamien ongelmien vakavuuden. Luokittelu on erityisen tärkeä silloin, kun prosessissa on mukana useita kansallisia turvallisuusviranomaisia.

(13)

Sen varmistamiseksi, että virasto ja kansalliset turvallisuusviranomaiset suorittavat arvioinnin tehokkaasti, ja keskinäisen luottamuksensa vahvistamiseksi viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten olisi varmistettava, että arviointiin osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava osaaminen. Tätä varten kyseeseen tulevat taidot olisi yksilöitävä.

(14)

Direktiivin (EU) 2016/798 31 artiklan 3 kohdan mukaisesti uusi turvallisuustodistusten antamismenettely aloitetaan 16 päivänä kesäkuuta 2019. Jäsenvaltioilla on kuitenkin mahdollisuus ilmoittaa virastolle ja komissiolle kyseisen direktiivin 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että ne ovat pidentäneet määräaikaa direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että ne saavat näin ollen jatkaa todistusten antamista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY (2) mukaisesti 16 päivään kesäkuuta 2020 saakka. Siksi on tarpeen täsmentää, miten uutta järjestelmää olisi sovellettava vanhan ohella silloin, kun aiottu toiminta-alue käsittää yhden tai useamman asianomaisista jäsenvaltioista.

(15)

Jos kansallinen turvallisuusviranomainen toteaa, ettei se kykene antamaan turvallisuustodistusta direktiivin 2004/49/EY mukaisesti ennen joko 16 päivää kesäkuuta 2019 tai 16 päivää kesäkuuta 2020 niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat tehneet ilmoituksen virastolle ja komissiolle direktiivin (EU) 2016/798 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti, viraston olisi turvallisuustodistuksia antavana elimenä toimiessaan otettava huomioon kansallisen turvallisuusviranomaisen arvioinnin tulokset, jotka koskevat direktiivin 2004/49/EY 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettujen vastaavien elementtien arviointia, jotta vältetään päällekkäiset arvioinnit.

(16)

Viraston antama yhtenäinen turvallisuustodistus olisi tunnustettava direktiivin 2004/49/EY 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua turvallisuustodistuksen osaa vastaavaksi. Kyseinen todistus on voimassa kaikkialla unionin alueella vastaavien rautatieliikenneoperaatioiden osalta. Siksi jäsenvaltioiden, jotka ovat antaneet ilmoituksen virastolle ja komissiolle direktiivin (EU) 2016/798 33 artiklan 2 kohdan nojalla, olisi hyväksyttävä viraston antama yhtenäinen turvallisuustodistus direktiivin (EU) 2004/49/EY 10 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti annettua todistuksen osaa vastaavaksi.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston direktiivin 96/48/EY (3) 21 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan käytännön järjestelyt, joita rautatieyritysten on sovellettava jättäessään yhtenäisiä turvallisuustodistuksia koskevia hakemuksia tai tällaisten todistusten uusimista tai päivittämistä koskevia hakemuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796 (4) 12 artiklassa tarkoitetun keskitetyn palvelupisteen kautta.

Lisäksi tässä asetuksessa vahvistetaan käytännön järjestelyt, joita turvallisuustodistuksia antavien elinten on sovellettava arvioidessaan yhtenäisiä turvallisuustodistuksia koskevia hakemuksia tai tällaisten todistusten uusimista tai päivittämistä koskevia hakemuksia sekä koordinoidessaan toimia aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’turvallisuustodistuksia antavalla elimellä’ yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamisesta vastaavaa elintä, joko virastoa tai kansallista turvallisuusviranomaista;

2)

’hakemuksen vastaanottopäivällä’:

a)

jos virasto toimii turvallisuustodistuksia antavana elimenä, hakemusasiakirja-aineiston vastaanottoilmoituksen jälkeistä, viraston ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten ensimmäistä yhteistä työpäivää;

b)

jos kansallinen turvallisuusviranomainen toimii turvallisuustodistuksia antavana elimenä, hakemusasiakirja-aineiston vastaanottoilmoituksen jälkeistä ensimmäistä työpäivää asianomaisessa jäsenvaltiossa;

3)

’esisitoumuksella’ hakemuksen jättämistä edeltävää menettelyn vaihetta, jonka aikana hakija voi pyytää turvallisuustodistuksia antavalta elimeltä ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvilta kansallisilta turvallisuusviranomaisilta lisätietoja turvallisuusarviointiprosessin seuraavista vaiheista;

4)

’avoimilla kysymyksillä’ yhtenäisen turvallisuustodistuksen hakemuksen arvioinnin aikana todettua vähäistä ongelmaa, joka ei estä todistuksen antamista ja joka voidaan siirtää otettavaksi huomioon myöhemmän valvonnan aikana;

5)

’asiaankuuluvalla päivämäärällä’16 päivää kesäkuuta 2019, paitsi niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet virastolle ja komissiolle direktiivin (EU) 2016/798 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että ne ovat pidentäneet määräaikaa kyseisen direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä, jolloin asiaankuuluva päivämäärä on 16 päivä kesäkuuta 2020.

3 artikla

Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten velvollisuudet

1.   Yhtenäisten turvallisuustodistusten antamisen lisäksi turvallisuustodistuksia antava elin vastaa seuraavista tehtävistä:

a)

suorittamansa arvioinnin suunnittelu, toteutus ja seuranta;

b)

osapuolten välisen koordinoinnin järjestäminen.

2.   Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on hyväksyttävä esisitoumus hakijan pyynnöstä ja annettava kaikki hakijan esisitoumuksen puitteissa pyytämät selvitykset.

3.   Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on yhtenäisten turvallisuustodistusten antamiseksi koottava kummankin omalta osaltaan seuraavat tiedot:

a)

kaikki arvioinnin eri vaiheita koskevat merkitykselliset tiedot, myös arvioinnin aikana tehtyjen päätösten perusteet sekä yhtenäiseen turvallisuustodistukseen sisällytettävät mahdolliset rajoitukset tai käyttöehdot;

b)

arvioinnin tulos, myös yhteenvedot päätelmistä ja tarvittaessa yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamista koskeva lausunto.

4.   Jos virasto toimii turvallisuustodistuksia antavana elimenä, sen on koottava 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot arvioinnin lopulliseen tulokseen.

5.   Viraston on seurattava kaikkien sellaisten voimassa olevien yhtenäisten turvallisuustodistusten voimassaolon päättymispäiviä, joiden toiminta-alue sijaitsee useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, ja jaettava tämä tieto asianomaisten kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa.

6.   Kansallisten turvallisuusviranomaisten on jaettava viraston ja muiden aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa kaikki tiedot, joilla voi olla vaikutusta turvallisuusarviointiin.

7.   Viraston on julkaistava ja pidettävä ajan tasalla kaikilla unionin virallisilla kielillä maksutonta hakuopasta, jossa kuvataan ja tarvittaessa selitetään tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Hakuoppaan on sisällettävä myös vakiomalleja, jotka virasto on laatinut yhteistyössä kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa.

8.   Kansallisten turvallisuusviranomaisten on julkaistava ja pidettävä ajan tasalla maksutonta hakuopasta, jossa kuvataan ja tarvittaessa selitetään aiottuun toiminta-alueeseen sovellettavat kansalliset säännöt sekä sovellettavat kansalliset menettelysäännöt.

9.   Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten on vahvistettava sisäiset järjestelyt tai menettelyt turvallisuusarviointiprosessin hallinnoimiseksi. Näissä järjestelyissä tai menettelyissä on otettava huomioon direktiivin (EU) 2016/798 11 artiklassa tarkoitetut sopimukset.

10.   Jokaiselle yhtenäiselle turvallisuustodistukselle on annettava yksilöllinen EU-tunnistenumero (European Identification Number, EIN). Viraston on määriteltävä EIN-tunnisteiden rakenne ja sisältö ja asetettava ne saataville verkkosivuillaan.

11.   Jos hakija ilmoittaa hakemuksessaan aikovansa liikennöidä asemille, jotka sijaitsevat naapurijäsenvaltioissa, joissa on samankaltaiset verkko-ominaisuudet ja toimintasäännöt, ja jos asianomaiset asemat sijaitsevat lähellä rajaa, yhtenäisen turvallisuustodistuksen on oltava voimassa myös asianomaisille asemille saakka ilman, että on pyydettävä toiminta-alueen laajentamista, sen jälkeen, kun turvallisuustodistuksia antava elin on kuullut naapurijäsenvaltioiden kansallisia turvallisuusviranomaisia. Asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisten turvallisuusviranomaisten on vahvistettava turvallisuustodistuksia antavalle elimelle, että asiaankuuluvia ilmoitettuja kansallisia sääntöjä noudatetaan ja että asiaankuuluviin rajatylittäviin sopimuksiin liittyvät velvoitteet täyttyvät, ennen kuin se antaa yhtenäisen turvallisuustodistuksen.

12.   Turvallisuustodistuksia antavan elimen on hyväksyttävä hakemusten arviointia varten unionin asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti rautatieyritysten tai niiden toimeksisaajien, kumppanien tai tavaran- tai palveluntoimittajien tarjoamille tuotteille tai palveluille myönnetyt luvat, tunnustamiset tai todistukset todisteena rautatieyrityksen kyvystä täyttää (turvallisuusjohtamisjärjestelmästä annetussa) komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2018/762 (5). määritellyt vastaavat vaatimukset.

4 artikla

Hakijoiden velvollisuudet

1.   Jäljempänä sanotun rajoittamatta 6 artiklassa vahvistettua arvioinnille asetettua määräaikaa hakijan on jätettävä yhtenäistä turvallisuustodistusta tai tällaisen todistuksen päivittämistä tai uusimista koskeva hakemus keskitetyn palvelupisteen kautta ennen seuraavia päivämääriä, tapauksen mukaan:

a)

uuden rautatietoiminnan suunniteltu aloituspäivä;

b)

rautatietoiminnan suunniteltu aloituspäivä muilla kuin yhtenäisessä turvallisuustodistuksessa vahvistetuilla ehdoilla toiminnan lajiin tai laajuuteen tai toiminta-alueeseen tehdyn olennaisen muutoksen seurauksena;

c)

yhtenäisen turvallisuustodistuksen voimassaolon päättymispäivä.

2.   Jättäessään hakemusta uuden yhtenäisen turvallisuustodistuksen saamiseksi hakijan on ilmoitettava kaikki liitteessä I luetellut tiedot.

3.   Jättäessään hakemusta yhtenäisen turvallisuustodistuksen päivittämiseksi tai uusimiseksi hakijan on ilmoitettava liitteessä I luetellut tiedot ja kuvattava nykyisen todistuksen antamisen jälkeen tehdyt muutokset.

Jos edellisen arvioinnin jälkeen suoritetuissa valvontatoimissa havaitaan merkittäviä puutteita, jotka saattavat vaikuttaa turvallisuutta koskevaan suorituskykyyn tai synnyttää vakavia turvallisuusriskejä, turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on päätettävä, onko koko hakemusasiakirja-aineisto arvioitava uudelleen.

4.   Hakijan tekemä turvallisuustodistuksia antavan elimen valinta on sitova, kunnes turvallisuusarviointi on saatettu loppuun tai päätetty.

5.   Jos hakija pyytää esisitoumusta, sen on toimitettava liitteessä I olevassa 1–6 kohdassa luetellut tiedot keskitetyn palvelupisteen kautta.

6.   Jos toimitettu asiakirja-aineisto sisältää jäljennöksiä asiakirjoista, jotka ovat muiden yksikköjen kuin turvallisuustodistuksia antavan elimen myöntämiä, hakijan on säilytettävä alkuperäiskappaleet vähintään viisi vuotta yhtenäisen turvallisuustodistuksen voimassaoloajan päättymisestä. Uusimisen tai päivittämisen tapauksessa hakijan on säilytettävä kyseistä hakemusta varten toimitettujen, muiden yksikköjen kuin turvallisuustodistuksia antavan elimen myöntämien asiakirjojen alkuperäiskappaleet vähintään viisi vuotta yhtenäisen uusitun tai päivitetyn turvallisuustodistuksen voimassaolon päättymisestä. Hakijan on asetettava kyseiset alkuperäiset asiakirjat saataville viraston tai kansallisten turvallisuusviranomaisten pyynnöstä.

5 artikla

Kieli

1.   Jos virasto toimii turvallisuustodistuksia antavana elimenä, hakemuksessa käytettävän kielen on oltava seuraava:

a)

direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun hakemusasiakirja-aineiston osan osalta hakijan valitsema unionin virallinen kieli;

b)

direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hakemusasiakirja-aineiston osalta sekä liitteessä I olevassa 8.1 kohdassa tarkoitettujen hakemusasiakirja-aineiston osien osalta asianomaisen jäsenvaltion määrittämä kieli, joka on mainittu tämän asetuksen 3 artiklan 8 kohdassa tarkoitetussa hakuoppaassa.

2.   Yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamista koskevat viraston päätökset, myös arvioinnin lopputulokseen sisältyvät päätöksen perustelut ja, tapauksen mukaan, yhteinen turvallisuustodistus on laadittava 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla kielellä.

6 artikla

Menettelyn vaiheet ja määräajat

1.   Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on sovellettava liitteessä II esitettyä prosessia.

2.   Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on kummankin omalta osaltaan arvioitava, sisältääkö hakemuksen asiakirja-aineisto liitteessä I luetellut vaaditut asiakirjatodisteet. Turvallisuustodistuksia antavan elimen on ilmoitettava hakijalle ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, onko hakemus täydellinen.

3.   Päätös yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamisesta on tehtävä viimeistään neljän kuukauden kuluttua päivästä, jona hakijalle ilmoitettiin hakemuksen olevan täydellinen, jollei 5–7 kohdasta muuta johdu.

4.   Jos hakijalle ilmoitetaan, että sen hakemus on epätäydellinen, turvallisuustodistuksia antavan elimen on yhdessä aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa pyydettävä viipymättä tarvittavat lisätiedot sekä ilmoitettava pyynnön perusteet ja määräaika hakijan vastaukselle.

Määräajan lisätietojen toimittamiselle on oltava kohtuullinen ja suhteessa pyydettyjen tietojen toimittamisen vaikeuteen, ja siitä on sovittava hakijan kanssa heti, kun hakijalle ilmoitetaan hakemuksen epätäydellisyydestä. Jos hakija ei toimita vaadittuja tietoja sovitussa määräajassa, turvallisuustodistuksia antava elin voi päättää pidentää hakijan vastaukselle asetettua määräaikaa tai ilmoittaa hakijalle, että hakemus on hylätty.

Päätös yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamisesta on tehtävä viimeistään neljän kuukauden kuluttua päivästä, jona hakija toimitti pyydetyt lisätiedot.

5.   Vaikka hakemusasiakirja-aineisto olisi täydellinen, virasto tai aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluva kansallinen turvallisuusviranomainen voi pyytää lisätietoja milloin tahansa ennen päätöksensä tekemistä ja asettaa kohtuullisen määräajan niiden toimittamiselle. Tällainen pyyntö pidentää tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua määräaikaa liitteessä II vahvistetuin ehdoin.

6.   Virasto voi pidentää tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua määräaikaa seuraavin direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuin määräajoin:

a)

määräaika molempien osapuolten hyväksymän arvion aikaansaamiselle yhteistyössä;

b)

määräaika asian saattamiselle sovintomenettelyyn valituslautakuntaan.

7.   Määräaikaa voidaan pidentää sen verran kuin hakija tarvitsee järjestääkseen vierailun tai tarkastuksen toimipaikoillaan taikka organisaationsa auditoinnin.

8.   Yhtenäisen turvallisuustodistuksen on sisällettävä liitteessä III luetellut tiedot.

7 artikla

Viestintä

1.   Turvallisuustodistuksia antavan elimen, aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvan kansallisen turvallisuusviranomaisen ja hakijan on viestittävä keskitetyn palvelupisteen kautta kaikista 12 artiklassa tarkoitetuista ongelmista.

2.   Turvallisuusarvioinnin kaikkien vaiheiden tilanne, arvioinnin tulos ja hakemusta koskeva päätös on ilmoitettava hakijalle keskitetyn palvelupisteen kautta.

3.   Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten hakuoppaissa on ilmoitettava niiden ja hakijan välistä viestintää koskevat järjestelyt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

4.   Keskitetyn palvelupisteen on annettava yhtenäistä turvallisuustodistusta koskevan hakemuksen vastaanottamisesta ilmoitus.

8 artikla

Yhtenäisten turvallisuustodistusten voimassaoloaika

Yhtenäisten turvallisuustodistusten voimassaoloaika on viisi vuotta.

Jos lyhyempi ajanjakso on tarpeen rautatieliikenteen turvallisuuteen vaikuttavien riskien tehokkaan hallinnan varmistamiseksi, turvallisuustodistuksia antava elin voi päättää yhdessä aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa antaa yhtenäisen turvallisuustodistuksen alle viiden vuoden mittaiseksi ajaksi. Tällöin turvallisuustodistuksia antavan elimen on sisällytettävä päätöksensä perustelut 9 artiklan mukaisesti rekisteröityyn arvioinnin tulokseen.

9 artikla

Tiedonhallinta

Turvallisuustodistuksia antavan elimen, aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten ja hakijan on viestittävä keskitetyn palvelupisteen kautta kaikista 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista ongelmista. Myös viraston on rekisteröitävä 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu arvioinnin lopullinen tulos keskitettyyn palvelupisteeseen.

Jos kansalliset turvallisuusviranomaiset käyttävät tiedonhallintajärjestelmää niille osoitettujen hakemusten käsittelyyn, niiden on siirrettävä kaikkia asiaa koskevat tiedot keskitettyyn palvelupisteeseen.

10 artikla

Rautatieyritysten tiloihin tehtävien vierailujen ja tarkastusten sekä auditointien järjestäminen

1.   Kun tehdään direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja vierailuja ja tarkastuksia hakijoiden tiloissa sekä auditointeja, näiden hakijan tiloissa tehtävien vierailujen ja tarkastusten sekä auditointien tavoitteet ja laajuus sekä kullekin viranomaiselle osoitetut tehtävät on koordinoitava viraston ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kesken.

2.   Kun tehdään direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 5 ja 8 kohdassa tarkoitettuja vierailuja ja tarkastuksia hakijoiden tiloissa sekä auditointeja, kyseisen vierailun, tarkastuksen tai auditoinnin suorittamisesta vastaavan tahon on laadittava raportti, jossa yksilöidään arvioinnin aikana havaitut ongelmat ja täsmennetään, onko ne ratkaistu vierailun, tarkastuksen tai auditoinnin aikana esitetyillä todisteilla ja jos on, niin miten. Raporttiin voidaan sisällyttää myös 12 artiklassa tarkoitettuja muita ongelmia, jotka hakijan on ratkaistava sovitussa määräajassa.

3.   Direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 5 ja 8 kohdassa tarkoitettujen hakijoiden tiloihin tehtävien vierailujen ja tarkastusten sekä auditointien tapauksessa hakijan on annettava yksityiskohtaiset tiedot edustajastaan, toimipaikan turvallisuussäännöistä ja menettelyistä, joita vierailun, tarkastuksen tai auditoinnin suorittamisesta vastaavan elimen on noudatettava. Asianomaisten viranomaisten ja hakijan on keskenään sovittava vierailujen, tarkastusten ja auditointien aikataulusta sekä edellä tarkoitettujen tietojen toimittamisesta.

11 artikla

Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten toimien koordinointi

1.   Kun virasto toimii turvallisuustodistuksia antavan elimenä, sen on koordinoitava toimia aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa turvallisuusarviointiprosessin eri vaiheissa. Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten on keskusteltava kaikista turvallisuusarviointiin liittyvistä kysymyksistä, myös kaikista puutteista, ja lisätietoja koskevista pyynnöistä, jotka vaikuttavat arvioinnin aikatauluun tai jotka saattavat vaikuttaa muiden aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten työhön.

2.   Kukin turvallisuusarviointiin osallistuva elin voi ottaa suoraan yhteyttä hakijaan omaan arviointiosuuteensa liittyvissä kysymyksissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3.   Ennen päätöksen tekemistä yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamisesta viraston ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on toteutettava seuraavat toimet:

a)

keskusteltava arviointiensa tuloksista;

b)

sovittava avointen kysymysten siirtämisestä otettaviksi huomioon myöhemmän valvonnan aikana;

c)

sovittava yhtenäiseen turvallisuustodistukseen sisällytettävistä mahdollisista rajoituksista tai käyttöehdoista.

4.   Jos hakija laatii toimintasuunnitelman 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen avointen kysymysten ratkaisemiseksi, kansallisten turvallisuusviranomaisten on sovittava minkä niistä on seurattava suunnitelman toteutumista. Tätä varten kansallisten turvallisuusviranomaisten on tarvittaessa koordinoitava toimiaan delegoidun asetuksen (EU) 2018/761 (6). 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen mukaisesti ja tiedotettava virastolle sopimuksestaan ja asiaan liittyvien valvontatoimiensa tuloksesta.

Viraston on otettava huomioon aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten suorittamien valvontatoimien tulosta koskevat, avointen kysymysten seurantaan liittyvät tiedot, jotta se voi päättää, voidaanko ne ratkaista päivittämistä ja uusimista koskevan hakemuksen arvioinnin aikana.

5.   Viraston on pidettävä kirjaa koordinointitoimista ja kirjattava ne keskitettyyn palvelupisteeseen 9 artiklan mukaisesti.

12 artikla

Ongelmien luokittelu

1.   Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on luokiteltava hakemusasiakirjojen arvioinnin aikana havaitut ongelmat seuraavasti:

a)

”Tyyppi 1”: ongelmat, jotka edellyttävät hakijalta vastausta hakemusasiakirjojen ymmärtämiseksi;

b)

”Tyyppi 2”: ongelmat, jotka voivat johtaa hakemusasiakirjojen muuttamiseen tai hakijan toteuttamaan vähäiseen toimeen; toteutettava toimi on jätettävä hakijan päätettäväksi eikä se saa estää yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamista;

c)

”Tyyppi 3”: ongelmat, jotka edellyttävät hakijalta erityisiä toimia, jotka voidaan toteuttaa yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamisen jälkeen; hakijan on ehdotettava ongelman ratkaisevaa tointa, joka ongelman havainneen osapuolen on hyväksyttävä;

d)

”Tyyppi 4”: ongelmat, jotka edellyttävät hakemusasiakirjojen muuttamista tai sitä, että hakija toteuttaa erityisiä toimia; yhtenäistä turvallisuustodistusta ei saa antaa ennen kuin ongelma ratkaistaan tai todistukseen lisätään ongelman ratkaisevia rajoituksia tai käyttöehtoja; hakijan on ehdotettava ongelman ratkaisevaa tointa, joka ongelman havainneen osapuolen on hyväksyttävä.

2.   Hakijan antaman vastauksen tai, ongelmasta riippuen, toteuttaman toimen jälkeen turvallisuustodistuksia antavan elimen tai asianomaisen kansallisen turvallisuusviranomaisen on arvioitava havaitsemansa ongelmat uudelleen, tarvittaessa luokiteltava ne uudelleen ja osoitettava kullekin havaitulle ongelmalle jokin seuraavista tiloista:

a)

”Ongelma ratkaisematta”, jos hakijan toimittamat todisteet eivät ole tyydyttäviä ja lisätiedot ovat edelleen tarpeen;

b)

”Avoin kysymys”, jos sellaisia vielä on;

c)

”Ongelma ratkaistu”, jos hakija on antanut soveltuvan vastauksen eikä muita avoimia kysymyksiä ole.

13 artikla

Arviointeihin osallistuvan henkilöstön pätevyys

1.   Viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten on varmistettava, että arviointeihin osallistuvalla henkilöstöllä on seuraava pätevyys:

a)

asianomaisten sääntelypuitteiden tuntemus siltä osin kuin ne liittyvät arviointiin;

b)

rautatiejärjestelmän toiminnan tuntemus;

c)

kriittisen analyysin tarvittava hallinta;

d)

kokemus turvallisuusjohtamisjärjestelmän tai vastaavan johtamisjärjestelmän arvioimisesta rautatiesektorilla taikka turvallisuusjohtamisjärjestelmän arvioimisesta sektorilla, jolla on vastaavia toiminnallisia ja teknisiä haasteita;

e)

ongelmanratkaisu-, viestintä- ja ryhmätyötaidot;

f)

jonkin tietyn arvioinnin edellyttämä muu pätevyys.

Ryhmätyötä tehtäessä osaamisalueet voidaan jakaa ryhmän jäsenten kesken.

Edellä 10 artiklassa tarkoitettuja vierailuja, tarkastuksia ja auditointeja tekevän henkilöstön on osoitettava myös haastattelutaitojen tuntemus ja kokemus.

2.   Edellä olevan 1 kohdan asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten on otettava käyttöön pätevyyden hallintajärjestelmä, joka sisältää seuraavaa:

a)

pätevyysprofiilin laatiminen jokaiselle työnkuvalle, asemalle tai tehtävälle;

b)

henkilöstön palkkaaminen laadittujen pätevyysprofiilien mukaisesti;

c)

henkilöstön pätevyyden ylläpito, kehittäminen ja arviointi laadittujen pätevyysprofiilien mukaisesti.

14 artikla

Direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 12 kohdan mukainen uudelleentarkastelu

1.   Jos turvallisuustodistuksia antava elin tekee kielteisen päätöksen, johon kuuluu yhtenäisen turvallisuustodistuksen epääminen, direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun kielteisen arvion saaneiden verkon osien pois sulkeminen ja muiden kuin hakemuksessa pyydettyjen rajoitusten tai käyttöehtojen yksilöiminen, hakija voi pyytää päätöksen uudelleentarkastelua.

2.   Hakija voi esittää udelleentarkastelupyynnön keskitetyn palvelupisteen kautta ja sisällyttää siihen luettelon seikoista, joita ei hakijan mielestä ole turvallisuusarvioinnissa otettu asianmukaisesti huomioon.

3.   Yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamista tai epäämistä koskevan päätöksen jälkeen annettuja lisätietoja ei voida käyttää tässä todisteina.

4.   Turvallisuustodistuksia antavan elimen on koordinoidusti aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa varmistettava uudelleentarkastelun puolueettomuus.

5.   Uudelleentarkastelussa on keskityttävä seikkoihin, joiden perusteella turvallisuustodistuksia antavan elimen päätös voi poiketa hakijan pyynnöstä.

6.   Jos virasto toimii turvallisuustodistuksia antavana elimenä, uudelleentarkastelu on suoritettava koordinoidusti aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa.

7.   Turvallisuustodistuksia antavan elimen on ilmoitettava keskitetyn palvelupisteen kautta kaikille arviointiin osallistuneille osapuolille, myös hakijalle, päätöksestään vahvistaa alkuperäinen päätös tai mukauttaa sitä.

15 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Jos kansallinen turvallisuusviranomainen toteaa, ettei se kykene antamaan turvallisuustodistusta direktiivin 2004/49/EY mukaisesti ennen asiaankuuluvaa päivämäärää asianomaisessa jäsenvaltiossa, sen on ilmoitettava tästä hakijalle ja virastolle välittömästi.

2.   Direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 8 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa hakijan on päätettävä, jatkaako kansallinen turvallisuusviranomainen hakemuksen arviointia vai siirretäänkö arviointi virastolle. Hakijan on ilmoitettava asiasta niille kummallekin ja seuraavaa sovelletaan:

a)

jos hakija on päättänyt käyttää virastoa turvallisuustodistuksia antavana elimenä, kansallisen turvallisuusviranomaisen on siirrettävä direktiivin 2004/49/EY 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemusasiakirja-aineisto ja arvioinnin tulokset virastolle. Viraston ja kansallisen turvallisuusviranomaisen on tehtävä yhteistyötä ja avustettava hakijaa täydentämään hakemusta, jotta se täyttäisi direktiivin (EU) 2016/798 9 artiklan lisävaatimukset;

b)

jos hakija on päättänyt käyttää kansallista turvallisuusviranomaista turvallisuustodistuksia antavana elimenä, kansallisen turvallisuusviranomaisen on jatkettava hakemuksen arviointia ja tehtävä yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamista koskeva päätös direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan ja tämän asetuksen mukaisesti. Kyseisen viranomaisen on avustettava hakijaa täydentämään hakemusta, jotta se täyttäisi direktiivin (EU) 2016/798 9 artiklan lisävaatimukset.

3.   Jos hakija aikoo liikennöidä useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, viraston on toimittava turvallisuustodistuksia antavana elimenä ja 2 kohdan a alakohdassa vahvistettua menettelyä sovelletaan.

4.   Hakijan on joka tapauksessa toimitettava täydennetty hakemus asiaankuuluvan päivämäärän jälkeen asianomaisessa jäsenvaltiossa keskitetyn palvelupisteen kautta. Turvallisuustodistuksia antavan elimen on avustettava hakijaa tässä tehtävässä.

5.   Asiaankuuluvan päivämäärän jälkeen kaikkien asianomaiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden rautatieyritysten, joille on annettu turvallisuustodistus direktiivin 2004/49/EY mukaisesti ja joiden on uusittava tai päivitettävä todistus toiminnan lajin ja laajuuden ja toiminta-alueen muutoksen takia, on toimitettava uusi yhtenäistä turvallisuustodistusta koskeva hakemus keskitetyn palvelupisteen kautta tämän asetuksen mukaisesti.

6.   Jos aiottu toiminta-alue ei rajoitu yhteen jäsenvaltioon, yhtenäisestä turvallisuustodistuksesta, jonka virasto antaa 16 päivän kesäkuuta 2019 ja 16 päivän kesäkuuta 2020 välillä, on jätettävä pois kaikkien niiden jäsenvaltioiden verkko tai verkot, jotka ovat tehneet virastolle ja komissiolle ilmoituksen direktiivin (EU) 2016/798 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja jotka eivät ole vielä saattaneet kyseistä direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä eivätkä ole saattaneet voimaan sen kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä. Tällaisen ilmoituksen tehneiden jäsenvaltioiden kansallisten turvallisuusviranomaisten on

a)

pidettävä viraston antamaa yhtenäistä turvallisuustodistusta direktiivin 2004/49/EY 10 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti annettua turvallisuustodistuksen osaa vastaavana;

b)

annettava turvallisuustodistukset direktiivin 2004/49/EY 10 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti 16 päivästä kesäkuuta 2019 alkaen, ja todistusten voimassaoloaika ei saa olla pidempi kuin yhtenäisen turvallisuustodistuksen.

7.   Tämän artiklan 2 kohdan a kohdassa ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kansallisen turvallisuusviranomaisen on tehtävä yhteistyötä ja koordinoitava toimia viraston kanssa direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 3 kohdan a alakohdassa esitettyjen seikkojen arvioimiseksi. Näin tehdessään viraston on hyväksyttävä direktiivin 2004/49/EY 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kansallisen turvallisuusviranomaisen suorittama arviointi.

16 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 653/2007 16 päivästä kesäkuuta 2019. Sitä kuitenkin sovelletaan 15 päivään kesäkuuta 2020 saakka niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat direktiivin (EU) 2016/798 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittaneet virastolle ja komissiolle pidentävänsä määräaikaa kyseisen direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

17 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 16 päivästä kesäkuuta 2019 niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole tehneet virastolle ja komissiolle ilmoitusta direktiivin (EU) 2016/798 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sitä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa 16 päivästä kesäkuuta 2020. Kuitenkin 15 artiklan 1, 2, 3 ja 7 kohtaa sovelletaan 16 päivästä helmikuuta 2019 ja 15 artiklan 6 kohtaa sovelletaan 16 päivästä kesäkuuta 2019 kaikissa jäsenvaltioissa.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä huhtikuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 138, 26.5.2016, s. 102.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44).

(3)  Neuvoston direktiivi 96/48/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 6).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/796, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1).

(5)  Komission delegoitu asetus (EU) 2018/762, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2018, turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksia koskevien yhteisten turvallisuusmenetelmien vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 nojalla ja komission asetusten (EU) N:o 1158/2010 ja (EU) N:o 1169/2010 kumoamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 26).

(6)  Komission delegoitu asetus (EU) 2018/761, annettu 16 päivänä helmikuuta 2018, kansallisten turvallisuusviranomaisten suorittamaa valvontaa koskevien yhteisten turvallisuusmenetelmien vahvistamisesta yhtenäisen turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan antamisen jälkeen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 nojalla sekä komission asetuksen (EU) N:o 1077/2012 kumoamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 16).


LIITE I

Yhtenäistä turvallisuustodistusta koskevan hakemuksen sisältö

Huomautus: kaikki tiedot ovat pakollisia, myös hakemuksen liiteasiakirjat, paitsi jos suluissa on merkintä ”V” (vapaaehtoinen) Jos rautatieyrityksen on laadittava kohdassa 9 tarkoitettu korjaussuunnitelma, sitä koskevat tiedot ovat pakollisia.

1.   Hakemuksen tyyppi

1.1   Uusi

1.2   Uusiminen

1.3   Päivittäminen

1.4   Edellisen todistuksen EIN-tunniste (ainoastaan uusimista tai päivittämistä koskevan hakemuksen osalta)

2.   Haetun toiminnan laji (valitse yksi tai useampia) (1)

2.1   Matkustajaliikenne, myös suurnopeusliikenne

2.2   Matkustajaliikenne, lukuun ottamatta suurnopeusliikennettä

2.3   Tavaraliikenne, myös vaarallisten aineiden kuljetukset (2)

2.4   Tavaraliikenne, lukuun ottamatta vaarallisten aineiden kuljetuksia

2.5   Ainoastaan vaihtotyö

2.6   Muu (täsmennä)

3.   Rautatieliikenne

3.1   Palvelujen / toiminnan suunniteltu aloituspäivä (V)

3.2   Aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvat jäsenvaltiot

3.3   Aiotun toiminta-alueen määritelmä (asiaankuuluvien verkkojen osalta) (3)

3.4   Asema(t) naapurijäsenvaltio(i)ssa (täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/763 3 artiklan 11 kohdassa ja direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa)

4.   Turvallisuustodistuksia antava elin

4.1   Virasto

4.2   Kansallinen turvallisuusviranomainen (direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa)

5.   Hakijan tiedot

5.1   Virallinen nimi

5.2   Lyhenne (V)

5.3   Täydellinen postiosoite

5.4   Puhelin

5.5   Faksi (V)

5.6   Sähköpostiosoite

5.7   Verkkosivusto (V)

5.8   Kansallinen rekisterinumero

5.9   Alv-tunnus (V)

5.10   Muut merkitykselliset tiedot (V)

6.   Yhteyshenkilö

6.1   Etunimi

6.2   Sukunimi

6.3   Tehtävänimike

6.4   Täydellinen postiosoite

6.5   Puhelin

6.6   Faksi (V)

6.7   Sähköpostiosoite

6.8   Puhutut kielet

Hakemuksen liiteasiakirjat

7.   Arvioinnin turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvää osaa varten toimitetut asiakirjat:

7.1   Kuvaus turvallisuusjohtamisjärjestelmästä ja muut asiakirjat, jotka osoittavat direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädettyjen vaatimusten noudattamisen ja sen, miten kyseiset vaatimukset täytetään.

7.2   Tiedot, jotka mahdollistavat turvallisuusjohtamisjärjestelmän (ks. 7.1 kohta) ja delegoidun asetuksen (EU) 2018/762 liitteen I vertailemisen, mukaan luettuna maininta siitä, mistä kohtaa turvallisuusjohtamisjärjestelmän dokumentaatiota käy ilmi, että sovellettavaa osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän asiaa koskevat vaatimukset täyttyvät.

8.   Arvioinnin kansallista osaa varten toimitetut asiakirjat (aiotun toiminta-alueen kattaman kunkin jäsenvaltion osalta)

8.1   Kuvaus tai muu osoitus siitä, miten turvallisuusjohtamisjärjestelyissä otetaan huomioon direktiivin (EU) 2016/798 8 artiklan mukaisesti ilmoitetut asiaa koskevat kansalliset säännöt.

8.2   Tiedot, jotka mahdollistavat turvallisuusjohtamisjärjestelmän (ks. 7.1 kohta) ja asiaa koskevissa kansallisissa säännöissä vahvistettujen vaatimusten (ks. 8.1 kohta) vertailemisen.

9.   Korjaussuunnitelma(t)

9.1   Niiden toimintasuunnitelmien nykytila, jotka rautatieyritys on laatinut korjatakseen edellisen arvioinnin jälkeisessä valvonnassa havaitut mahdolliset vakavat puutteet ja muut ongelmakohdat.

9.2   Niiden toimintasuunnitelmien nykytila, jotka rautatieyritys on laatinut ratkaistakseen edellisestä arvioinnista jääneet avoimet kysymykset.


(1)  Kunkin aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvan jäsenvaltion osalta.

(2)  ’Vaarallisilla aineilla’ tarkoitetaan aineita ja tavaroita, joiden kuljettaminen on sallittu ainoastaan edellytyksin, jotka vahvistetaan vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista 24 päivänä syyskuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/68/EY (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).

(3)  Kunkin aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvan jäsenvaltion osalta.


LIITE II

Turvallisuusarviointiprosessi

1.   YLEISTÄ

1.1   Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on luotava koko toiminnalle jäsennelty ja tarkastettavissa oleva prosessi, jossa otetaan huomioon tässä liitteessä esitetyt näkökohdat. Turvallisuusarviointiprosessin on oltava iteratiivinen, kuten jäljempänä olevassa kaaviossa esitetään (katso lisäyksessä oleva Kuva 1), eli turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on saatava esittää lisätietoja tai hakemuksen uudelleenjättämistä koskevia kohtuullisia pyyntöjä tämän asetuksen mukaisesti.

2.   HAKEMUKSEN VASTAANOTTAMINEN

2.1   Yhtenäistä turvallisuustodistusta koskevan hakemuksen saatuaan turvallisuustodistuksia antavan elimen on annettava hakemuksen vastaanottamisesta viipymättä virallinen ilmoitus.

2.2   Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on osoitettava arviointiprosessin suorittamiseen ammattitaitoiset resurssit.

3.   ALUSTAVA KARTOITUS

3.1   Turvallisuustodistuksia antavan elimen on koordinoidusti aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa suoritettava välittömästi hakemuksen vastaanottamisen jälkeen alustava kartoitus seuraavien seikkojen tarkistamiseksi:

a)

hakija on toimittanut perustiedot, joita joko vaaditaan lainsäädännössä tai joita tarvitaan, jotta hakemus voidaan käsitellä tehokkaasti;

b)

hakemusasiakirja-aineisto sisältää riittävästi todisteita, on jäsennelty ja sisäisesti linkitetty siten, että se voidaan arvioida asianmukaisesti turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksiin ja asiaankuuluviin ilmoitettuihin kansallisiin sääntöihin nähden. Turvallisuustodistuksia antavan elimen on koordinoidusti aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa tarkasteltava alustavasti hakemuksen sisältämien todisteiden tosiasiallista sisältöä tehdäkseen alustavan arvion turvallisuusjohtamisjärjestelmän laadusta, riittävyydestä ja asianmukaisuudesta.

c)

tarvittaessa mainitaan niiden toimintasuunnitelmien nykytila, jotka rautatieyritys on laatinut korjatakseen edellisen arvioinnin jälkeisessä valvonnassa havaitut mahdolliset vakavat puutteet ja muut ongelmakohdat;

d)

tarvittaessa mainitaan niiden toimintasuunnitelmien nykytila, jotka rautatieyritys on laatinut korjatakseen edellisestä arvioinnista jääneet avoimet ongelmat.

3.2   Aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on myös tarkistettava, että toiminnan laji ja laajuus ja aiottu toiminta-alue on selkeästi yksilöity.

3.3   Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on 3.1 ja 3.2 kohdassa tarkoitettujen tarkistusten jälkeen päätettävä, tarvitaanko niille kullekin kuuluvasta osuudesta joillakin aloilla lisätietoja. Jos lisätietoja tarvitaan, turvallisuustodistuksia antava elin ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvat kansalliset turvallisuusviranomaiset voivat välittömästi pyytää niitä, sikäli kuin niitä katsotaan kohtuudella tarvittavan arvioinnin tueksi.

3.4   Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on luettava kummankin omasta hakemusosuudestaan riittävä otos tarkistaakseen, että sisältö on ymmärrettävissä. Jos se ei selkeästi sitä ole, turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on päätettävä kummankin omasta osuudestaan, onko tarvetta palauttaa hakemus ja pyytää siitä parempi versio.

4.   YKSITYISKOHTAINEN ARVIOINTI

4.1   Alustavan kartoitusvaiheen jälkeen turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on arvioitava yksityiskohtaisesti kummankin oma osuutensa hakemusasiakirjoista (katso lisäyksessä oleva Kuva 2) turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksiin ja asiaankuuluviin ilmoitettuihin kansallisiin sääntöihin nähden.

4.2   Suorittaessaan kohdassa 4.1 tarkoitettua yksityiskohtaista arviointia direktiivin (EU) 2016/798 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on käytettävä ammatillista harkintaa, oltava puolueettomia ja oikeasuhteisia ja esitettävä dokumentoidut perusteet tehdyille päätelmille.

4.3   Arvioinnissa on määritettävä, täyttyvätkö turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimukset ja noudatetaanko asiaankuuluvia ilmoitettuja kansallisia sääntöjä vai onko pyydettävä lisätietoja. Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on etsittävä arvioinnin aikana turvallisuusjohtamisjärjestelmän prosessien tuloksista todisteita siitä, että turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimukset täyttyvät ja asiaankuuluvia ilmoitettuja kansallisia sääntöjä noudatetaan, käyttämällä tarvittaessa näytteenottomenetelmiä, varmistaakseen, että hakija on ymmärtänyt rautatietoiminnan lajin ja laajuuden sekä aiotun toiminta-alueen mukaiset vaatimukset ja pystyy noudattamaan niitä, jotta rautateiden turvallinen toiminta voidaan taata.

4.4   Tyypin 4 ongelmat on ratkaistava turvallisuustodistuksia antavaa elintä tyydyttävällä tavalla, ja hakemusasiakirjat on tarvittaessa päivitettävä ennen kuin yhtenäinen turvallisuustodistus voidaan antaa.

4.5   Avoimet kysymykset voidaan siirtää otettaviksi huomioon myöhemmän valvonnan aikana, tai hakijan kanssa voidaan sopia toimista, jotka perustuvat hakemusasiakirjojen päivittämistä koskevaan hakijan ehdotukseen, tai voidaan tehdä kumpikin. Tässä tapauksessa ongelma ratkaistaan muodollisesti yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamisen jälkeen.

4.6   Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on kerrottava avoimesti tapa, jolla ne määrittävät kunkin 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ongelman vakavuuden.

4.7   Yksilöidessään 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ongelmaa turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvan kansallisen turvallisuusviranomaisen on esitettävä asia täsmällisesti ja autettava hakijaa ymmärtämään, miten yksityiskohtaista vastausta siltä odotetaan. Tätä varten turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on toteutettava seuraavat toimet:

a)

viitattava täsmällisesti asiaankuuluviin turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksiin ja ilmoitettuihin kansallisiin sääntöihin ja autettava hakijaa ymmärtämään havaitut ongelmat;

b)

nimettävä asiaan liittyvien säädösten ja säännösten asianomainen osa;

c)

mainittava miksi yksittäinen turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimus ei täyty tai ilmoitettua kansallista sääntöä, mukaan luettuna mahdollista asiaan liittyvää lainsäädäntöä, ei noudateta;

d)

sovittava hakijan kanssa mitä sitoumuksia, asiakirjoja tai muita hakemusta tukevia tietoja on jatkossa annettava sen mukaan, mitä asiaankuuluvan turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksen tai ilmoitetun kansallisen säännön yksityiskohtaisuuden taso edellyttää;

e)

täsmennettävä ja sovittava hakijan kanssa vaatimusten noudattamiselle määräaika, jonka on oltava kohtuullinen ja suhteessa vaadittujen tietojen toimittamisen vaikeuteen.

4.8   Jos hakija viivyttää merkittävästi vaadittujen tietoja toimittamista, turvallisuustodistuksia antavan elin voi päättää pidentää hakijan vastaukselle asetettua määräaikaa tai hylätä hakemuksen ilmoitettuaan asiasta.

4.9   Yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamista koskevan päätöksen tekemiselle asetettua määräaikaa voidaan pidentää ainoastaan vaadittujen tietojen toimittamiseen saakka päätöksellä, jonka turvallisuustodistuksia antavan elin tekee aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa ja hakijan suostumuksella jommastakummasta seuraavista syistä:

a)

12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tyypin 1 ongelmat estävät yksitellen tai yhdessä tarkasteltuina arvioinnin tai arvioinnin joidenkin osa-alueiden jatkumisen;

b)

12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tyypin 4 ongelmat tai useat tyypin 3 ongelmat, jotka yhdessä tarkasteltuina saattavat nostaa ongelman tyypin 4 ongelmaksi, estävät yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamisen.

4.10   Ollakseen tyydyttäviä hakijan kirjallisten vastausten on oltava riittäviä lieventämään ilmaistuja huolenaiheita ja osoittamaan, että ehdotetut järjestelyt täyttävät asiaankuuluvat kriteerit tai ilmoitetut kansalliset säännöt.

4.11   Jos vastauksen katsotaan olevan epätyydyttävä, on kerrottava täsmällisesti mistä syystä sekä täsmennettävä, mitä lisätietoja tai -näyttöä hakijalta vaaditaan, jotta vastauksesta tulisi tyydyttävä.

4.12   Jos ilmenee sellaisia huolenaiheita, että hakemus voitaisiin hylätä tai että päätöstä ei kyetä tekemään arvioinnille asetetussa määräajassa, turvallisuustodistuksia antava elin voi harkita mahdollisia väliaikaisia toimenpiteitä.

4.13   Jos päätellään, että joko hakemus täyttää kaikki vaatimukset tai että lisätoimet eivät todennäköisesi tuota tyydyttäviä ratkaisuja keskeneräisiin asioihin, turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on kummankin omalta osuudeltaan saatettava arviointi päätökseen seuraavin toimin:

a)

mainittava, täyttyvätkö kaikki kriteerit vai onko vielä keskeneräisiä asioita;

b)

yksilöitävä avoimet kysymykset;

c)

yksilöitävä yhtenäiseen turvallisuustodistukseen sisällytettävät mahdolliset rajoitukset tai käyttöehdot;

d)

raportoitava tarvittaessa delegoidun asetuksen (EU) 2018/761 5 artiklassa tarkoitetussa valvonnassa havaittujen vakavien puutteiden seurannasta;

e)

varmistettava turvallisuusarviointiprosessin asianmukainen soveltaminen;

f)

koottava yhteen arvioinnin tulos, myös yhteenvedot päätelmistä ja tarvittaessa yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamista koskeva lausunto.

4.14   Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on kirjattava ja perusteltava kirjallisesti kaikki havainnot ja arviot, jotta helpotetaan sekä varmistusprosessia että päätöksentekoprosessia sekä avustetaan hakijaa hakemaan muutosta yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamista tai antamatta jättämistä koskevaan päätökseen.

5.   PÄÄTÖKSENTEKO

5.1   Valmiin arvioinnin päätelmien perusteella on tehtävä päätös siitä, annetaanko yhtenäinen turvallisuustodistus vai hylätäänkö hakemus. Mikäli yhtenäinen turvallisuustodistus on tarkoitus antaa, voidaan yksilöidä joitakin avoimia kysymyksiä. Yhtenäistä turvallisuustodistusta ei anneta, jos todetaan yksikään 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tyypin 4 ongelma, joka ei ole ratkennut arvioinnin aikana.

5.2   Turvallisuustodistuksia antava elin voi päättää rajoittaa yhtenäisen turvallisuustodistuksen soveltamisalaa määrittämällä rajoituksia tai käyttöehtoja, jos aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa todetaan koordinoidusti, että tällaisilla rajoituksilla tai käyttöehdoilla ratkaistaan kaikki tyypin 4 ongelmat, jotka estäisivät yhtenäisen turvallisuustodistuksen antamisen. Yhtenäinen turvallisuustodistus on päivitettävä hakijan pyynnöstä sen jälkeen, kun kaikki hakemusasiakirjoissa olleet avoimet kysymykset on ratkaistu.

5.3   Hakijalle on ilmoitettava turvallisuustodistuksia antavan elimen päätöksestä sekä arvioinnin tuloksesta, ja yhtenäinen turvallisuustodistus on tarvittaessa annettava.

5.4   Jos yhtenäistä turvallisuustodistusta ei anneta tai jos se sisältää muita kuin hakemuksessa määriteltyjä rajoituksia tai käyttöehtoja, turvallisuustodistuksia antavan elimen on ilmoitettava asiasta hakijalle mainiten päätöksen perustelut ja kerrottava sille menettelystä, jolla pyydetään päätöksen uudelleentarkastelua tai haetaan muutosta päätökseen.

6.   PÄÄTTÄMISARVIOINTI

6.1   Turvallisuustodistuksia antavan elimen on suoritettava hallinnollinen päättäminen varmistamalla, että kaikki asiakirjat ja tallenteet tarkistetaan, järjestetään ja arkistoidaan. Parantaakseen jatkuvasti prosessiaan turvallisuustodistuksia antavan elimen on määritettävä historialliset tiedot ja saadut kokemukset, joita voidaan hyödyntää tulevissa arvioinneissa.

7.   YHTENÄISEN TURVALLISUUSTODISTUKSEN UUSIMISTA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

7.1   Yhtenäinen turvallisuustodistus voidaan uusia hakijan pyynnöstä ennen sen voimassaolon päättymistä hyväksynnän jatkuvuuden varmistamiseksi.

7.2   Uusimista koskevan hakemuksen tapauksessa turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on tarkistettava edelliseen hakemukseen toimitettuihin todisteisiin tulleet muutokset ja otettava huomioon delegoidun asetuksen (EU) 2018/761 5 artiklassa tarkoitettujen aikaisempien valvontatoimien tulokset, jotta voidaan asettaa etusijalle ne asiaankuuluvat turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimukset ja ilmoitetut kansalliset säännöt, joiden perusteella uusimista koskeva hakemus arvioidaan, tai kohdentaa huomio niihin.

7.3   Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on sovellettava uudelleenarviointiin ehdotettujen muutosten suuruuteen perustuvaa oikeasuhteista lähestymistapaa.

8.   YHTENÄISEN TURVALLISUUSTODISTUKSEN PÄIVITTÄMISTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

8.1   Yhtenäinen turvallisuustodistus on päivitettävä aina, kun toiminnan lajiin tai laajuuteen ehdotetaan olennaista muutosta direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 13 kohdan mukaisesti tai kun toiminta-alueen laajuutta ehdotetaan muutettavaksi kyseisen direktiivin 10 artiklan 14 kohdan mukaisesti.

8.2   Jos rautatieyritys, jolla on yhtenäinen turvallisuustodistus, aikoo tehdä 8.1 kohdassa tarkoitettuja muutoksia, se on viipymättä ilmoitettava asiasta turvallisuustodistuksia antavalle elimelle.

8.3   Saatuaan 8.2 kohdassa tarkoitetun rautatieyrityksen ilmoituksen turvallisuustodistuksia antavan elimen on

a)

tarkistettava, että mahdolliseen hakemukseen liittyvät muutokset on selkeästi kuvattu ja että potentiaaliset turvallisuusriskit on arvioitu;

b)

keskusteltava rautatieyrityksen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa tarpeesta päivittää yhtenäinen turvallisuustodistus.

8.4   Turvallisuustodistuksia antavan elimen on koordinoidusti aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa hankittava lisätietoja hakijalta. Jos turvallisuustodistuksia antavan elin katsoo, että ehdotettu muutos ei ole olennainen, sen on ilmoitettava hakijalle kirjallisesti, että päivitystä ei vaadita, ja kirjattava tieto päätöksestä rekisteröityyn hakemusasiakirja-aineistoon.

8.5   Päivitystä koskevan hakemuksen tapauksessa turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on

a)

tarkistettava edellisessä hakemuksessa, jonka perusteella nykyinen todistus annettiin, toimitettuihin todisteisiin tulleiden muutosten yksityiskohdat;

b)

otettava huomioon delegoidun asetuksen (EU) 2018/761 5 artiklassa tarkoitettujen aikaisempien valvontatoimien tulokset ja erityisesti kysymykset, jotka liittyvät hakijan kykyyn panna muutoksenhallintaprosessi täytäntöön ja seurata sen toteutumista;

c)

asetettava etusijalle asiaankuuluvat turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimukset ja ilmoitetut kansalliset säännöt tai kohdennettava huomio niihin päivittämistä koskevan hakemuksen arvioimiseksi.

8.6   Turvallisuustodistuksia antavan elimen ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvien kansallisten turvallisuusviranomaisten on sovellettava uudelleenarviointiin ehdotettujen muutosten suuruuteen perustuvaa suhteellista lähestymistapaa.

8.7   Turvallisuustodistuksia antavalle elimelle jätetty yhtenäisen turvallisuustodistuksen päivittämistä koskeva hakemus ei saa johtaa todistuksen voimassaolon pidentämiseen.

8.8   Turvallisuustodistuksia antavan elimen on tehtävä hakijan pyynnöstä päätös siitä, onko yhtenäistä turvallisuustodistusta päivitettävä, jos olosuhteita, joissa yhtenäinen turvallisuustodistus annettiin, ollaan muuttamassa ilman, että se vaikuttaa toiminnan lajiin tai laajuuteen tai toiminta-alueeseen.

Lisäys

Turvallisuusarviointiprosessi

Kuva 1: Turvallisuusarviointiprosessi

Image

Uudelleen-tarkastelu-/muutoksenhaku-pyyntö(tarvittaessa)

Täydelliseksi toteaminen

Alustava kartoitus

Lisätietojen toimittaminen

Täydellinen? Asianmukainen? Johdon-mukainen?

Arvioinnin päättäminen

Yksityis-kohtainen arviointi

Hakemuksen hylkäys?

Lisätieto-pyyntö

Turvallisuusjohta-misjärjestelmä

Arvioinnin loppu

Rekisteri/tietokanta

Osapuolille ilmoittaminen

Päätöksenteko

Kyllä

Hakemuksen vastaanotto-ilmoitus

Hakemuksen rekisteröinti

Hakemuksen vastaanotto

Hakemuksen jättäminen

Hakija

Ei

Ei

Kyllä

Päätöksen vastaanotto

Turvallisuustodistuksia antava elin ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvat kansalliset turvallisuusviranomaiset

Yksityiskohtainen arviointiprosessi

Kuva 2: Yksityiskohtainen arviointiprosessi

Image

Arvioinnin loppuun saattaminen

Mahdolliset avoimet kysymykset

Hakijan kirjallisten vastausten vastaanotto ja käsittely

Vastauksen lähettäminen ja hakemuksen päivittäminen

Toiminta-suunnitelmista ja aikataulusta sopiminen, tarvittaessa

Toiminta-suunnitelmien teko, tarvittaessa

Ongelmien toteaminen ja luokittelu

Asiaankuuluvat tiedot aikaisemmasta valvonnasta

Ongelmia?

Arvioinnin suorittaminen

Turvallisuustodistuksia antava elin ja aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvat viranomaiset

Hakija

Ei

Kyllä


LIITE III

Yhtenäisen turvallisuustodistuksen sisältö

Yhtenäisessä turvallisuustodistuksessa, jolla hyväksytään rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmä sekä säännökset, jotka rautatieyritys on antanut täyttääkseen asianomaisen verkon turvallisen toiminnan edellyttämät erityisvaatimukset direktiivin (EU) 2016/798 ja sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, on oltava seuraavat tiedot:

1.   Yhtenäisen turvallisuustodistuksen EU-tunnistenumero (European Identification Number, EIN)

2.   Rautatieyrityksen tiedot

2.1   Virallinen nimi

2.2   Kansallinen rekisterinumero

2.3   Alv-tunnus

3.   Turvallisuustodistuksia antavan elimen tiedot

3.1   Organisaatio

3.2   Jäsenvaltio (tarvittaessa)

4.   Todistuksen tiedot

4.1   Uusi

4.2   Uusiminen

4.3   Päivitys

4.4   Edellisen todistuksen EIN-tunniste (ainoastaan uusimien tai päivittämisen tapauksessa)

4.5   Voimassaolon alkamis- ja päättymispäivät

4.6   Toiminnan laji (1)

4.6.1   Matkustajaliikenne, myös suurnopeusliikenne

4.6.2   Matkustajaliikenne, lukuun ottamatta suurnopeusliikennettä

4.6.3   Tavaraliikenne, myös vaarallisten aineiden kuljetukset

4.6.4   Tavaraliikenne, lukuun ottamatta vaarallisten aineiden kuljetuksia

4.6.5   Ainoastaan vaihtotyö

4.6.6   Muut toiminnat (1)

5.   Sovellettava kansallinen lainsäädäntö (1)

6.   Toiminta-alue (1)

7.   Rajoitukset ja käyttöehdot

8.   Lisätiedot

9.   Antopäivä ja valtuutettu allekirjoittaja/viranomaisen leima


(1)  Kunkin aiotun toiminta-alueen kannalta asiaankuuluvan jäsenvaltion osalta.


25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/68


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/764,

annettu 2 päivänä toukokuuta 2018,

Euroopan unionin rautatievirastolle maksettavista maksuista ja palkkioista sekä niiden maksuehdoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta 11 päivänä toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796 (1) ja erityisesti sen 80 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin rautatieviraston, jäljempänä ’virasto’, tulot koostuvat unionin rahoitusosuudesta sekä maksuista ja palkkioista, jotka hakijat suorittavat todistuksia, lupia ja hyväksymispäätöksiä koskevien hakemusten käsittelystä, muutostenhaun käsittelystä ja muista viraston asetuksen (EU) 2016/796 64 artiklan mukaisesti tarjoamista palveluista.

(2)

Virastolle suoritettavat maksut ja palkkiot olisi vahvistettava läpinäkyvällä, tasapuolisella ja yhdenmukaisella tavalla, tavoitteena erityisesti yksinkertaistaminen. Maksut ja palkkiot eivät saisi johtaa tarpeettomien taloudellisten rasitteiden asettamiseen yrityksille, eivätkä ne saisi vaarantaa Euroopan rautatiealan kilpailukykyä.

(3)

Maksujen ja palkkioiden laskennassa olisi tapauksen mukaan otettava huomioon hakemusten käsittelyssä mukana olevasta henkilöstöstä ja ulkopuolisista asiantuntijoista aiheutuvat kustannukset. Huomioon olisi myös otettava hakemusten käsittelyyn liittyvien tukipalvelujen ja -toimintojen kustannukset sekä kaikki muut kyseisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvat toimintakustannukset. Kustannusten olisi liityttävä ja oltava oikeassa suhteessa asiaan liittyviin toimintoihin, ja niiden olisi oltava syrjimättömiä.

(4)

Viraston perimien maksujen ja palkkioiden olisi katettava kaikki viraston tarjoamista palveluista aiheutuvat kustannukset.

(5)

Viraston näiden palvelujen tarjoamiseen käyttämästä ajasta olisi laskutettava tuntitaksa, kunnes järjestelmä on niin kehittynyt, että voidaan siirtyä kiinteiden hintojen järjestelmään. Viraston perimät maksut ja palkkiot olisi asetettava sellaiselle tasolle, että vältetään vaje tai merkittävä ylijäämän kertyminen, noudattaen asetusta (EU) 2016/796.

(6)

Maksettavat määrät eivät saisi riippua siitä, mihin hakija on sijoittautunut, eivätkä kielestä, jolla hakemus tehdään. Näin ollen matka- ja käännöskulut, jotka aiheutuvat siitä osasta hakemusta, jonka virasto käsittelee, olisi koottava yhteen ja jaettava kaikkien hakemusten kesken.

(7)

Maksut ja palkkiot olisi määritettävä vastaamaan pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeisiin. Yrityksillä olisi oltava mahdollisuus jakaa tarvittaessa maksut useaan erään.

(8)

Hakijoille on turvattu oikeus hakea muutosta asetuksen (EU) 2016/796 mukaisesti, ja heidän olisi voitava vedota tähän oikeuteen ja hakea muutosta viraston päätöksiin. Maksujen ja palkkioiden suorittamista ei pitäisi asettaa ennakkoedellytykseksi sille, että viraston tekemiin päätöksiin tehdyt valitukset voitaisiin ottaa tutkittavaksi. Muutoksenhaun käsittelystä olisi perittävä maksut ja palkkiot ainoastaan silloin, kun muutoksenhaku hylätään.

(9)

Hyvän projektinhallinnan mukaisesti hakijalla olisi oltava mahdollisuus pyytää arvio. Hakijalle olisi mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava maksettavaksi todennäköisestä tulevasta määrästä ja maksun suoritustavasta. Maksujen ja palkkioiden maksamisen määräajat olisi vahvistettava.

(10)

Tietojen tässä asetuksessa vahvistetuista maksuista ja palkkioista olisi oltava julkisesti saatavilla. Viraston perimien maksujen mahdollisten tulevien tarkistusten olisi perustuttava läpinäkyvään arviointiin viraston kustannuksista sekä kansallisten turvallisuusviranomaisten tehtävistä aiheutuvista asiaan liittyvistä kustannuksista.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/796 81 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan maksut ja palkkiot, jotka on maksettava Euroopan unionin rautatievirastolle, jäljempänä ’virasto’, hakemusten käsittelystä asetuksen (EU) 2016/796 14, 20, 21 ja 22 artiklan mukaisesti sekä muiden viraston perustamisen tavoitteita toteuttavien palvelujen tarjonnasta. Siinä täsmennetään myös menetelmä, jota käytetään laskettaessa kyseisten maksujen ja palkkioiden suuruus, sekä maksuehdot.

2.   Tässä asetuksessa vahvistetaan myös menettelyt, joilla varmistetaan avoimuus, syrjimättömyys ja muut unionin oikeuden perusperiaatteet suhteessa kustannuksiin, jotka kansallisille turvallisuusviranomaisille aiheutuu sellaisten hakemusten kansallisen osan käsittelystä, joista virasto on vastuussa asetuksen (EU) 2016/796 14, 20 ja 21 artiklan mukaisesti.

3.   Tätä asetusta ei sovelleta maksuihin ja palkkioihin, jotka peritään seuraavista kansallisten turvallisuusviranomaisten suorittamista toiminnoista:

a)

yhteisiä turvallisuustodistuksia koskevien hakemusten käsittely direktiivin (EU) 2016/798 (2) 10 artiklan 8 kohdan nojalla sekä asiaan liittyvä komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/763 (3) säädetty esiselvitysmenettely;

b)

kalustoyksikön markkinoillesaattamislupia tai kalustoyksikköjen tyyppihyväksyntöjä koskevien hakemusten käsittely direktiivin (EU) 2016/797 (4) 21 artiklan 8 kohdan ja 24 artiklan 1 kohdan nojalla sekä komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/545 (5) säädetty asiaan liittyvä esiselvitysmenettely;

c)

lausunnon antaminen ERTMS-ratalaitteiden hyväksymistä koskevasta pyynnöstä direktiivin (EU) 2016/797 19 artiklan 3 kohdan viimeisen alakohdan mukaisesti;

d)

väliaikaisten lupien antaminen paikalla tehtäviin testeihin direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti.

2 artikla

Maksujen ja palkkioiden lajit

1.   Virasto perii maksut hakemusten käsittelystä, myös viraston esittämästä arviosta tai jos hakija peruu hakemuksen tai jos virasto muuttaa päätöstä. Virasto voi myös periä maksuja silloin, kun se kumoaa aiemman päätöksen sen vuoksi, ettei luvan tai todistuksen haltija ole noudattanut säännöksiä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hakemukset koskevat seuraavia:

a)

asetuksen (EU) 2016/796 20 ja 21 artiklan mukaiset kalustoyksikön markkinoillesaattamisluvat ja kalustoyksikköjen tyyppihyväksynnät;

b)

asetuksen (EU) 2016/796 14 artiklan mukaiset yhtenäiset turvallisuustodistukset;

c)

asetuksen (EU) 2016/796 22 artiklan mukaiset hyväksymispäätökset siitä, että ERTMS-ratalaiteratkaisu on asiaankuuluvien YTE:ien mukainen;

d)

asetuksen (EU) 2016/796 58 artiklassa tarkoitettu muutoksenhaku tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti.

3.   Virasto perii palkkiot muiden palvelujen kuin 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjonnasta, joka tapahtuu hakijan tai kenen tahansa muun henkilön pyynnöstä. Erityisesti se perii palkkiot asetuksessa (EU) 2018/545 ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/763 säädetystä esiselvitysmenettelystä.

4.   Virasto julkaisee luettelon palveluista verkkosivustollaan.

3 artikla

Maksujen ja palkkioiden laskenta

1.   Maksujen ja palkkioiden määrä on seuraavien yhteissumma:

a)

viraston henkilöstön ja ulkopuolisten asiantuntijoiden hakemuksen käsittelyyn käyttämä tuntimäärä kerrottuna viraston tuntitaksalla; ja

b)

kansallisille turvallisuusviranomaisille hakemuksen kansallisen osan käsittelystä aiheutuvat kustannukset.

2.   Virasto soveltaa 130 euron tuntitaksaa 1 kohdan a alakohdan soveltamiseksi.

4 artikla

Arviot maksuista ja palkkioista

1.   Virasto antaa hakijan pyynnöstä suunta-antavan arvion hakemukseen tai palveluista tehtyyn pyyntöön liittyvien maksujen ja palkkioiden suuruudesta, ja tiedottaa, milloin laskut esitetään.

Hakemuksen käsittelyssä mukava olevien kansallisten turvallisuusviranomaisten on esitettävä 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista kustannuksistaan virastolle suunta-antava arvio, joka liitetään viraston esittämään arvioon.

2.   Hakemuksen käsittelyn aikana viraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten on seurattava kustannuksiaan. Hakijan pyynnöstä virasto ilmoittaa asiasta hakijalle, jos kustannukset uhkaavat ylittää arvion yli 15 prosentilla.

3.   Jos hakemuksen tai palvelun käsittely kestää kauemmin kuin yhden vuoden, hakija voi pyytää virastolta uuden arvion.

4.   Jos arvioita tai niiden tarkistamista pyydetään, direktiivin (EU) 2016/797 19 artiklan 4 kohdassa ja 21 artiklan 6 kohdassa sekä direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 6 kohdassa vahvistetut määräajat voidaan keskeyttää enintään kymmeneksi työpäiväksi.

5 artikla

Maksuehdot

1.   Virasto esittää laskun suoritettaviksi tulevista maksuista ja palkkioista 30 kalenteripäivän kuluessa

a)

viraston tai valituslautakunnan päätöksen päivämäärästä; tai

b)

tarjotun palvelun päättymispäivästä; tai

c)

hakemuksen peruuttamisen päivämäärästä; tai

d)

hakemuksen käsittelyn lopettamiseen johtaneen muun tapahtuman päivämäärästä.

2.   Laskussa on mainittava

a)

viraston käyttämä tuntimäärä; ja

b)

tapauksen mukaan, asiasta vastaavan kansallisen turvallisuusviranomaisen veloittamat kustannukset. Nämä on määriteltävä suhteessa tehtävään ja käytettyyn aikaan tai kiinteinä hintoina, joita sovelletaan hakemuksen kansallisen osan käsittelyyn.

3.   Kansallisten turvallisuusviranomaisten on toimitettava virastolle viimeistään viraston näin pyytäessä laskelma osallistumisestaan aiheutuvista kustannuksista sisällytettäväksi viraston laatimaan laskuun. Kustannuslaskelmassa on esitettävä kustannusten laskentatapa yksityiskohtaisesti.

4.   Maksut ja palkkiot ilmaistaan ja maksetaan euromääräisinä.

5.   Virasto ilmoittaa hakijoille päätöksestä ja esittää laskun asetuksen (EU) 2016/796 12 artiklassa tarkoitetun keskitetyn palvelupisteen välityksellä.

6.   Virasto voi laskuttaa välimaksuja 6 kuukauden välein.

7.   Maksut ja palkkiot maksetaan tilisiirtona viraston tätä tarkoitusta varten osoittamalle pankkitilille.

8.   Hakijoiden on varmistettava, että maksettavat määrät suoritetaan virastolle ja myös mahdolliset maksun suorittamiseen liittyvät pankkikulut maksetaan 60 kalenterivuorokauden kuluessa laskun tiedoksiantamispäivästä.

9.   Jos hakija on pk-yritys, virasto ottaa huomioon pyynnöt määräajan kohtuullisesta pidentämisestä ja maksun suorittamisesta erissä.

Tämän asetuksen soveltamiseksi pk-yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai vuosittaisen taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa.

10.   Kansalliset turvallisuusviranomaiset saavat korvauksen hakemusten kansallisen osan käsittelystä aiheutuneista kustannuksista 8 ja 9 kohdassa tarkoitetuissa määräajoissa.

6 artikla

Maksujen laiminlyönti

1.   Jos virasto ei ole saanut maksua 5 artiklan 8 ja 9 kohdassa säädetyssä määräajassa, se voi periä korkoa kultakin ylimenevältä kalenteripäivältä, kunnes maksu on saatu, ja se soveltaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) 80 artiklassa säädettyjä perintää koskevia sääntöjä.

2.   Viivästyskorkona käytetään Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltaman korkokannan mukaista Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistua, maksuajan päättymiskuukauden ensimmäisen päivän korkoa korotettuna kahdeksalla prosenttiyksiköllä.

3.   Jos virastolla on näyttöä siitä, että hakijan maksukyky voi olla heikentynyt, virasto voi hylätä hakemuksen, ellei hakija toimita pankkitakausta tai vakuustalletusta.

4.   Virasto voi hylätä uuden hakemuksen, jos hakija ei ole täyttänyt viraston aiemmin suorittamista lupa-, todistus- tai hyväksymistehtävistä tai palveluista aiheutuneita maksuvelvoitteitaan, kunnes hakija maksaa suorittamatta olevat erääntyneet määrät kyseisistä lupa-, todistus- tai hyväksymistehtävistä tai palveluista.

5.   Virasto ryhtyy kaikkiin tarvittaviin oikeudellisiin toimiin varmistaakseen, että esitetyt laskut maksetaan kokonaisuudessaan. Kansallisten turvallisuusviranomaisten, jotka ovat toimittaneet kustannuslaskelman korvauksen saamiseksi, on tuettava virastoa tässä menettelyssä.

7 artikla

Muutoksenhaku ja siitä suoritettavat maksut

1.   Virasto perii maksun kaikesta muutoksenhausta, joka hylätään tai peruutetaan.

2.   Muutoksenhausta perittävä maksu on 10 000 euroa tai muutoksenhaun kohteena olevasta päätöksestä peritty summa riippuen siitä, kumpi on pienempi.

3.   Valituslautakunnan kirjaaja ilmoittaa muutoksenhakijalle maksuehdoista. Muutoksenhakijalla on 30 kalenteripäivän maksuaika päivästä, jona lasku annettiin tiedoksi.

4.   Hakija voi hakea muutosta laskutettuihin maksuihin ja palkkioihin valituslautakunnalta.

8 artikla

Hintojen julkaiseminen ja tarkistaminen

1.   Virasto julkaisee 3 artiklassa tarkoitetun tuntitaksansa verkkosivustollaan.

2.   Kansallisen turvallisuusviranomaisen on julkaistava 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen virastolta perittävien kustannusten perusteena käytetyt hinnat. Jos kansallinen turvallisuusviranomainen soveltaa kiinteää hintaa, sen on määriteltävä, missä tapauksissa lupiin ja todistuksiin sovelletaan kiinteää hintaa.

3.   Viraston verkkosivustolla on oltava linkki näihin tietoihin.

4.   Virasto sisällyttää asetuksen (EU) 2016/796 51 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun vuosikertomukseen tiedot seikoista, jotka ovat tuntitaksan, taloudellisten tulosten ja ennusteiden perustana.

9 artikla

Viraston menettelyt

1.   Pitääkseen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja maksuja ja palkkioita vastaan suoritettavista toiminnoista aiheutuneet tulot ja menot erillään viraston muista tuloista ja menoista virasto

a)

vastaanottaa ja pitää maksuista ja palkkioista saadut tulot erillisellä pankkitilillä;

b)

laatii vuosittain kertomuksen kaikista tuloista ja menoista, jotka liittyvät maksuja ja palkkioita vastaan suoritettaviin toimintoihin, ja kustannusrakenteesta ja -tehokkuudesta.

2.   Jos varainhoitovuoden lopussa maksuista ja palkkioista saadut kokonaistulot ovat suuremmat kuin maksuja ja palkkioita vastaan suoritettujen toimintojen kokonaiskustannukset, ylijäämä on pidettävä talousarviovarauksena ja käytettävä yli- tai alijäämän hoitoon viraston varainhoitoasetuksen mukaisesti.

3.   On varmistettava, että maksuja ja palkkioita vastaan suoritettavista toiminnoista saadaan vakaasti tuloja.

10 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.   Maksuja ja palkkioita koskeva järjestelmä arvioidaan varainhoitovuosittain. Arviointi perustuu viraston aiempiin taloudellisiin tuloksiin ja virastoon arvioon menoistaan ja tuloistaan. Se on myös yhteydessä viraston yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan.

2.   Arvioituaan viraston taloudellisia tuloksia ja ennusteita komissio tarkistaa tarpeen mukaan maksuja ja palkkioita.

3.   Ottaen huomioon tiedot, jotka virasto toimittaa 8 artiklassa tarkoitetussa vuosikertomuksessaan, tätä asetusta tarkastellaan uudelleen 16 päivään kesäkuuta 2022 mennessä kiinteiden maksujen ottamiseksi asteittain käyttöön.

11 artikla

Siirtymäsäännökset

Asetuksen (EU) 2018/545 55 artiklan 4 kohdassa ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/763 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ennen hakemuksen esittämistä virastolle tehty työ ei kuulu tässä asetuksessa säädettyjen maksujen ja palkkioiden soveltamisalaan vaan siihen sovelletaan kansallista lainsäädäntöä.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 16 päivästä helmikuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä toukokuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/798, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautateiden turvallisuudesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 102).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/763, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2018, käytännön järjestelyistä yhtenäisten turvallisuustodistusten antamiseksi rautatieyrityksille Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 mukaisesti sekä komission asetuksen (EY) N:o 653/2007 kumoamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 49).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/545, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2018, raideliikenteen kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupa- ja tyyppihyväksyntämenettelyä koskevista käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 nojalla (EUVL L 90, 6.4.2018, s. 66).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).


25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/73


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/765,

annettu 23 päivänä toukokuuta 2018,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2080 muuttamisesta tarjouskilpailumenettelyllä myytävän rasvattoman maitojauheen varastoonvientipäivän osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen osalta 18 päivänä toukokuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1240 (2) ja erityisesti sen 28 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/2080 (3) käynnistetyn tarjouskilpailun kattaman rasvattoman maitojauheen määrien määrittämiseksi kyseisen asetuksen 1 artiklassa säädetään määräajasta, johon mennessä rasvaton maitojauhe pitää olla tuotu julkiseen varastointiin.

(2)

Ottaen huomioon rasvattoman maitojauheen hintatason nykytilanne markkinoilla sekä interventiovarastojen korkea taso on aiheellista asettaa lisää rasvatonta maitojauhetta myytäväksi varastoonvientipäivää muuttamalla.

(3)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/2080 olisi muutettava.

(4)

Jotta rasvaton maitojauhe saatettaisiin myyntiin viipymättä, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/2080 1 artiklassa päivämäärä ”1 päivää toukokuuta 2016” päivämäärällä ”1 päivää kesäkuuta 2016”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä toukokuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 206, 30.7.2016, p. 71.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/2080, annettu 25 päivänä marraskuuta 2016, rasvattoman maitojauheen myynnin aloittamisesta tarjouskilpailumenettelyllä (EUVL L 321, 29.11.2016, s. 45).


25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/74


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/766,

annettu 23 päivänä toukokuuta 2018,

asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 183 artiklan b alakohdan,

ottaa huomioon tiettyihin maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 1216/2009 ja (EY) N:o 614/2009 kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 510/2014 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (3) vahvistetaan siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä edustavat hinnat.

(2)

Siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden ja muna-albumiinin edustavien hintojen määrittämisen perustana olevien tietojen säännöllinen seuranta osoittaa, että on aiheellista muuttaa tiettyjen tuotteiden edustavat tuontihinnat ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1484/95 olisi muutettava.

(4)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1484/95 liite I tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä toukokuuta 2018.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Pääjohtaja

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 150, 20.5.2014, s. 1.

(3)  Komission asetus (EY) N:o 1484/95, annettu 28 päivänä kesäkuuta 1995, siipikarjanliha- ja muna-alan sekä ovalbumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edustavien hintojen vahvistamisesta sekä asetuksen N:o 163/67/ETY kumoamisesta (EYVL L 145, 29.6.1995, s. 47).


LIITE

LIITE I

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Edustava hinta

(euroa/100 kg)

3 artiklassa tarkoitettu vakuus

(euroa/100 kg)

Alkuperä (1)

0207 12 10

Kananruhot (ns. 70-prosenttista kanaa), jäädytetyt

105,7

0

AR

0207 12 90

Kananruhot (ns. 65-prosenttista kanaa), jäädytetyt

127,4

0

AR

126,2

0

BR

0207 14 10

Luuttomat palat, kanaa, jäädytetyt

247,1

16

AR

242,0

17

BR

328,9

0

CL

239,5

18

TH

0207 27 10

Luuttomat palat, kalkkunaa, jäädytetyt

325,2

0

BR

310,1

0

CL

0408 91 80

Kuorettomat linnunmunat, kuivatut

475,7

0

AR

1602 32 11

Kypsentämättömät valmisteet, kanaa

243,7

13

BR


(1)  Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö.


PÄÄTÖKSET

25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/76


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2018/767,

annettu 22 päivänä toukokuuta 2018,

Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien yhdeksänsien yleisten ja välittömien vaalien ajankohdan määräämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla (1), ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto vahvisti päätöksellään 78/639/Euratom, EHTY, ETY (3) Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla valittavien edustajien ensimmäisten vaalien ajankohdaksi 7–10 päivän kesäkuuta 1979.

(2)

Yhdeksänsien vaalien pitäminen vastaavana ajankohtana vuonna 2019 on osoittautunut mahdottomaksi.

(3)

Vaaleille olisi sen vuoksi määritettävä toinen ajankohta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ajankohta yhdeksänsien vaalien osalta on 23–26 päivä toukokuuta 2019.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä toukokuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. VALCHEV


(1)  EYVL L 278, 8.10.1976, s. 5.

(2)  Lausunto annettu 18. huhtikuuta 2018 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Neuvoston päätös 78/639/Euratom, EHTY, ETY, tehty 25 päivänä heinäkuuta 1978, Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien ensimmäisten yleisten ja välittömien vaalien ajankohdan määräämisestä (EYVL L 205, 29.7.1978, s. 75).


25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/77


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/768,

annettu 22 päivänä toukokuuta 2018,

Valtioiden välisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön perustaman vaarallisten aineiden kuljetusta käsittelevän asiantuntijakomitean 55. kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen liitteeseen C tehtäviin tiettyihin muutoksiin

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni liittyi neuvoston päätöksellä 2013/103/EU (1)9 päivänä toukokuuta 1980 tehtyyn kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä Vilnan pöytäkirjalla, jäljempänä ’COTIF-yleissopimus’.

(2)

Kaikki jäsenvaltiot Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta ovat COTIF-yleissopimuksen sopimuspuolia ja soveltavat sitä.

(3)

COTIF-yleissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 33 artiklan 5 kohdan mukaan Valtioiden välisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön (OTIF) perustama vaarallisten aineiden kuljetusta käsittelevä asiantuntijakomitea, jäljempänä ’RID-asiantuntijakomitea’, voi muuttaa COTIF-yleissopimuksen liitteen C liitettä eli vaarallisten aineiden kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevia määräyksiä, jäljempänä ’RID-ohjesääntö’.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/68/EY (2) vahvistetaan säännökset, jotka koskevat vaarallisten aineiden maantie-, rautatie- ja sisävesikuljetuksia jäsenvaltioissa tai niiden välillä, viittaamalla RID-ohjesääntöön.

(5)

Jotta RID-ohjesäännön liitettä voidaan mukauttaa tekniikan ja tieteen kehitykseen, on tärkeää, että RID-asiantuntijakomitea hyväksyy muutoksia, jotka koskevat teknisiä standardeja tai yhdenmukaisia teknisiä vaatimuksia. Kyseisten muutosten tavoitteena on varmistaa vaarallisten aineiden turvallinen ja tehokas kuljettaminen ottaen samalla huomioon tieteen ja tekniikan kehitys alalla sekä sellaisten uusien aineiden ja tuotteiden kehittäminen, joista voisi aiheutua vaaraa niiden kuljetuksen aikana.

(6)

Direktiivillä 2008/68/EY perustettu vaarallisten aineiden kuljetuksia käsittelevä komitea on käynyt alustavia keskusteluja ehdotetuista muutoksista.

(7)

RID-asiantuntijakomitean on määrä hyväksyä 55. kokouksessaan 30 päivänä toukokuuta 2018 RID-ohjesäännön muutoksia koskeva päätös.

(8)

On aiheellista määrittää kanta, joka esitetään unionin puolesta RID-asiantuntijakomiteassa, koska kyseisen komitean hyväksymä päätös tulee olemaan unionia sitova.

(9)

Unionin kannan RID-asiantuntijakomitean 55. kokouksessa olisi sen vuoksi perustuttava tämän päätöksen lisäykseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan 9 päivänä toukokuuta 1980 tehdyn yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä Vilnan pöytäkirjalla, puitteissa toimivan RID-asiantuntijakomitean 55. kokouksessa unionin puolesta esitettävä kanta esitetään tämän päätöksen lisäyksessä.

Unionin edustajat RID-asiantuntijakomiteassa voivat sopia vähäisistä muutoksista tämän päätöksen lisäyksessä tarkoitettuihin asiakirjoihin ilman uutta neuvoston päätöstä.

2 artikla

RID-asiantuntijakomitean tekemät päätökset julkaistaan niiden hyväksymisen jälkeen voimaantulopäivineen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 22 päivänä toukokuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. VALCHEV


(1)  Neuvoston päätös 2013/103/EU, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2011, Euroopan unionin liittymistä 9 päivänä toukokuuta 1980 tehtyyn kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen (COTIF), sellaisena kuin se on muutettuna 3 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyllä Vilnan pöytäkirjalla, koskevan Euroopan unionin ja Valtioiden välisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön välisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä (EUVL L 51, 23.2.2013, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).


LIITE

Ehdotus

Viiteasiakirja

Asia

Huomautukset

Unionin kanta

1

OTIF/RID/CE/GTP/2017/1

Vaaran tunnusnumerot YK-numeroille 3166 ja 3171

Tekninen yhteisymmärrys OTIF:n pysyvässä työryhmässä tekstin hyväksymisestä sellaisena kuin se on muutettuna

Hyväksytään muutokset

2

OTIF/RID/CE/GTP/2017/3

Vaarallisten aineiden kuljettaminen käsimatkatava-rana tai matkatavarana

Tekninen yhteisymmärrys OTIF:n pysyvässä työryhmässä tekstin hyväksymisestä sellaisena kuin se on muutettuna

Hyväksytään muutos

3

OTIF/RID/CE/GTP/2017/5

WP.15:n 102. kokous (Geneve 8.–12. toukokuuta 2017)

Tekninen yhteisymmärrys OTIF:n pysyvässä työryhmässä tekstin hyväksymisestä sellaisena kuin se on muutettuna

Hyväksytään muutokset sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina pysyvässä työryhmässä

4

OTIF/RID/CE/GTP/2017/7/Rev.1

Alustava luettelo 2. korjauksista RID-ohjesäännön vuoden 2017 versioon

Tekninen yhteisymmärrys OTIF:n pysyvässä työryhmässä tekstin hyväksymisestä sellaisena kuin se on muutettuna

Hyväksytään muutokset sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina pysyvässä työryhmässä

5

OTIF/RID/CE/GTP/2017/8

Nesteytetyn kaasun säiliövaunujen täyttämistä ja tyhjentämistä koskevia tarkastuslistoja käsittelevä epävirallinen työryhmä (Firenze 11.–13. heinäkuuta 2017)

Tekninen yhteisymmärrys OTIF:n pysyvässä työryhmässä tekstin hyväksymisestä sellaisena kuin se on muutettuna

Hyväksytään muutokset sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina pysyvässä työryhmässä

6

OTIF/RID/CE/GTP/2017/15

Yhteisessä kokouksessa vuosina 2016 ja 2017 ja RID-asiantuntijakomitean pysyvän työryhmän kokouksessa marraskuussa 2016 hyväksytyt konsolidoidut tekstit.

Tekninen yhteisymmärrys OTIF:n pysyvässä työryhmässä tekstin hyväksymisestä sellaisena kuin se on muutettuna

Hyväksytään muutokset sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina pysyvässä työryhmässä

7

Sama kuin edellä.

Muutokset, jotka pysyvä työryhmä on jättänyt lisätarkasteltaviksi

8

Sama kuin edellä.

Muutokset, jotka edellyttävät UNECEn ja OTIF:n yhteisen kokouksen yhteistä näkemystä

Tehokasta multimodaaliliikennettä olisi helpotettava

Hyväksytään muutos yhteisen kokouksen suosittelemassa muodossa

9

OTIF/RID/CE/GTP/2017/INF.8

Samanlaisina toistuvat alakohtamerkinnät kohdassa 4.3.3.5

Tekninen yhteisymmärrys OTIF:n pysyvässä työryhmässä tekstin hyväksymisestä sellaisena kuin se on muutettuna

Hyväksytään muutokset sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina pysyvässä työryhmässä

10

OTIF/RID/CE/GTP/2017/INF.10

Siirtymämääräykset

Tekninen yhteisymmärrys OTIF:n pysyvässä työryhmässä tekstin hyväksymisestä sellaisena kuin se on muutettuna

Hyväksytään muutokset sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina pysyvässä työryhmässä

11

OTIF/RID/CE/GTP/2017/INF.12

Ehdotettu muutos asiakirjan OTIF/RID/CE/GTP/2017/15 kohtaan 2.1.3.5.5

Tekninen yhteisymmärrys OTIF:n pysyvässä työryhmässä tekstin hyväksymisestä sellaisena kuin se on muutettuna

Hyväksytään muutokset sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina pysyvässä työryhmässä

12

OTIF/RID/CE/GTP/2017/INF.16

WP.15:n 103. kokous (Geneve 6.–10. marraskuuta 2017)

Tekninen yhteisymmärrys OTIF:n pysyvässä työryhmässä tekstin hyväksymisestä sellaisena kuin se on muutettuna

Hyväksytään muutokset sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina pysyvässä työryhmässä


25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/80


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2018/769,

annettu 22 päivänä toukokuuta 2018,

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kolmen jäsenen, joita Alankomaiden kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 302 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,

ottaa huomioon Alankomaiden hallituksen ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan komission lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 18 päivänä syyskuuta 2015 ja 1 päivänä lokakuuta 2015 päätökset (EU, Euratom) 2015/1600 (1) ja (EU, Euratom) 2015/1790 (2) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2015 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2020 päättyväksi kaudeksi.

(2)

Kolme Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenen paikkaa on vapautunut Dirk WESTENDORPin, Jan SIMONSin ja Joost VAN IERSELin toimikausien päätyttyä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään seuraavat henkilöt Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseniksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 20 päivään syyskuuta 2020:

A.P. August MESKER, Member Supervisory Council and Member Financial Audit Committee at Hivos,

R.A.C. René BLIJLEVENS, Secretary of the Foundation for Sustainable (Micro) Pensions in Developing Countries,

T.J.M. Thom VAN MIERLO, former senior consumer affairs officer and secretary self-regulation dialogue at the Social Economic Council.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 22 päivänä toukokuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. VALCHEV


(1)  Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2015/1600, annettu 18 päivänä syyskuuta 2015, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2015 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 53).

(2)  Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2015/1790, annettu 1 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2015 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 260, 7.10.2015, s. 23).


25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/81


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/770,

annettu 22 päivänä toukokuuta 2018,

alueiden komitean yhden varajäsenen, jota Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Espanjan hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä tammikuuta 2015, 5 päivänä helmikuuta 2015 ja 23 päivänä kesäkuuta 2015 päätökset (EU) 2015/116 (1), (EU) 2015/190 (2) ja (EU) 2015/994 (3) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi. Marc PONS i PONS tuli 9 päivänä lokakuuta 2015 neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1915 (4) varajäseneksi Esteban MAS PORTELLin tilalle. Pilar COSTA i SERRA tuli 9 päivänä kesäkuuta 2016 neuvoston päätöksellä (EU) 2016/991 (5) varajäseneksi Marc PONS i PONSin tilalle.

(2)

Yksi alueiden komitean varajäsenen paikka on vapautunut, kun Pilar COSTA i SERRAn toimikausi alueiden komitean varajäsenenä on päättynyt,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään seuraava henkilö alueiden komitean varajäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2020:

Josep Enric CLAVEROL i FLORIT, Director General de Relaciones Institucionales y Acción Exterior del Gobierno de las Illes Balears.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 22 päivänä toukokuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. VALCHEV


(1)  Neuvoston päätös (EU) 2015/116, annettu 26 päivänä tammikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2015 ja 25 päivän tammikuuta 2020 väliseksi kaudeksi (EUVL L 20, 27.1.2015, s. 42).

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2015/190, annettu 5 päivänä helmikuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 31, 7.2.2015, s. 25).

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2015/994, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2015, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2015 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2020 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 159, 25.6.2015, s. 70).

(4)  Neuvoston päätös (EU) 2015/1915, annettu 9 päivänä lokakuuta 2015, alueiden komitean kahden espanjalaisen jäsenen ja kolmen espanjalaisen varajäsenen nimeämisestä (EUVL L 280, 24.10.2015, s. 26).

(5)  Neuvoston päätös (EU) 2016/991, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2016, alueiden komitean yhden varajäsenen, jota Espanjan kuningaskunta on ehdottanut, nimeämisestä (EUVL L 162, 21.6.2016, s. 14).


25.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/82


KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS (EU) 2018/771,

annettu 25 päivänä tammikuuta 2018,

rakennuskohteissa käytettävien kiinnityslaitteiden, joiden tarkoituksena on estää tai pysäyttää henkilöiden putoaminen korkealta, suoritustason pysyvyyden arviointiin ja varmentamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti sovellettavasta järjestelmästä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta 9 päivänä maaliskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 (1) ja erityisesti sen 28 artiklan ja 60 artiklan h alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Sellaisia rakennuskohteissa käytettäviä kiinnityslaiteita varten, joiden tarkoituksena on estää tai pysäyttää henkilöiden putoaminen korkealta, jäljempänä ’kiinnityslaitteet’, ei ole vielä olemassa asianmukaista päätöstä suoritustason pysyvyyden arvioimiseksi ja varmentamiseksi. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa kiinnityslaitteisiin sovellettava suoritustason pysyvyyden arviointi- ja varmennusjärjestelmä.

(2)

Koska kiinnityslaitteiden tarkoituksena on estää tai pysäyttää henkilöiden putoaminen korkealta, on asianmukaista valita sellainen suoritustason pysyvyyden arviointi- ja varmennusjärjestelmä, johon kuuluu valmistajan tuotantolaitoksen sisäisen laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja evaluointi sekä ilmoitetun tuotesertifiointilaitoksen tuotantolaitoksella tai valmistajan varastointitiloissa ottamien näytteiden testaus (tarkastaminen),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan rakennuskohteissa käytettäviin kiinnityslaitteisiin, joiden tarkoituksena on estää tai pysäyttää henkilöiden putoaminen korkealta.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen kiinnityslaitteiden suoritustason pysyvyys suhteessa niiden perusominaisuuksiin on arvioitava ja varmennettava liitteessä esitetyllä järjestelmällä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 25 päivänä tammikuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5.


LIITE

SUORITUSTASON PYSYVYYDEN ARVIOINTI- JA VARMENNUSJÄRJESTELMÄ

Tuotteet ja niiden aiottu käyttötarkoitus

Perusominaisuudet

Sovellettava järjestelmä

Rakennuskohteissa käytettävät kiinnityslaitteet, joiden tarkoituksena on estää tai pysäyttää henkilöiden putoaminen korkealta

Kaikki perusominaisuudet

1+