26.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 82/3

KOMISSION ASETUS (EU) 2018/498,

annettu 22 päivänä maaliskuuta 2018,

tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 9 osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elin International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi 12 päivänä lokakuuta 2017 muutoksia kansainväliseen tilinpäätösstandardiin IFRS 9 Rahoitusinstrumentit Ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen korvaus. Muutosten tarkoituksena on selventää tiettyjen ennen eräpäivää maksettavissa olevien rahoitusvarojen luokittelua IFRS 9:ää sovellettaessa.

(3)	Kuultuaan Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavaa ryhmää (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) komissio katsoo, että muutokset IFRS 9:ään täyttävät asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt hyväksymisperusteet.

(4)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi muutettava.

(5)	IASB asetti muutosten voimaantulopäiväksi 1 päivän tammikuuta 2019, mutta aikaisempi soveltaminen on sallittua.

(6)

Koska komission asetusta (EU) 2016/2067 (3) sovelletaan tilikausiin, jotka alkavat viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2018 tai sen jälkeen, yritysten olisi voitava käyttää kansainvälistä tilinpäätösstandardia IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, sellaisena kuin se on muutettuna tämän asetuksen liitteessä, asetuksen (EU) 2016/2067 soveltamisen alkamispäivästä. Sen vuoksi yritysten olisi voitava soveltaa tämän asetuksen säännöksiä tilikausiin, jotka 1 päivänä tammikuuta 2018 tai sen jälkeen.

(7)	Koska asetus (EU) 2016/2067 tuli voimaan 12 päivänä joulukuuta 2016, johdonmukaisuuden varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian.

(8)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1126/2008 liitteessä kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Yritysten on sovellettava 1 artiklassa tarkoitettuja muutoksia viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2019 tai sen jälkeen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2) Komission asetus (EY) N:o 1126/2008, annettu 3 päivänä marraskuuta 2008, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti (EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1).

(3) Komission asetus (EU) 2016/2067, annettu 22 päivänä marraskuuta 2016, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 9 osalta (EUVL L 323, 29.11.2016, s. 1).

LIITE

Ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen korvaus

(Muutokset IFRS 9:ään)

Muutokset IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit

Lisätään kappale 7.1.7. Lisätään uusi otsikko ja kappaleet 7.2.29–7.2.34.

Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännöt

7.1 VOIMAANTULO

…

7.1.7

Lokakuussa 2017 julkaistulla asiakirjalla Ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen korvaus (muutokset IFRS 9:ään) lisättiin kappaleet 7.2.29–7.2.34 ja B4.1.12A sekä muutettiin kappaleita B4.1.11(b) ja B4.1.12(b). Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa kyseisiä muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

7.2 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

…

Siirtymäsäännöt asiakirjalle Ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen korvaus

7.2.29

Yhteisön on sovellettava asiakirjaa Ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen korvaus (muutokset IFRS 9:ään) takautuvasti IAS 8:n mukaisesti, paitsi mitä määrätään kappaleissa 7.2.30–7.2.34.

7.2.30

Yhteisön, joka soveltaa näitä muutoksia ensimmäisen kerran samanaikaisesti kuin se soveltaa tätä standardia ensimmäisen kerran, on sovellettava kappaleita 7.2.1–7.2.28 kappaleiden 7.2.31–7.2.34 sijaan.

7.2.31

Yhteisön, joka soveltaa näitä muutoksia ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun se soveltaa tätä standardia ensimmäisen kerran, on sovellettava kappaleita 7.2.32–7.2.34. Yhteisön on sovellettava myös tämän standardin muita siirtymäsääntöjä, jotka ovat välttämättömiä näiden muutosten soveltamiseksi. Tässä tarkoituksessa viittaukset soveltamisen aloittamisajankohtaan on luettava viittauksina sen raportointikauden alkuun, jona yhteisö soveltaa näitä muutoksia ensimmäisen kerran (näiden muutosten soveltamisen aloittamisajankohta).

7.2.32

Kun on kyse rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan nimenomaisesta luokittelusta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi:

yhteisön on peruutettava rahoitusvaroihin kuuluvan erän aiempi nimenomainen luokittelu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, jos tällainen nimenomainen luokittelu on aiemmin tehty kappaleeseen 4.1.5 sisältyvän ehdon mukaisesti mutta kyseinen ehto ei enää täyty näiden muutosten soveltamisen seurauksena;

b)	se saa nimenomaisesti luokitella rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, jos tällainen nimenomainen luokittelu ei olisi aiemmin täyttänyt kappaleeseen 4.1.5 sisältyvää ehtoa mutta nyt kyseinen ehto täyttyy näiden muutosten soveltamisen seurauksena;

c)	sen on peruutettava rahoitusvelan aiempi nimenomainen luokittelu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, jos tällainen nimenomainen luokittelu on aiemmin tehty kappaleeseen 4.2.2(a) sisältyvän ehdon mukaisesti mutta kyseinen ehto ei enää täyty näiden muutosten soveltamisen seurauksena; ja

d)	se saa nimenomaisesti luokitella rahoitusvelan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, jos tällainen nimenomainen luokittelu ei olisi aiemmin täyttänyt kappaleeseen 4.2.2(a) sisältyvää ehtoa mutta nyt kyseinen ehto täyttyy näiden muutosten soveltamisen seurauksena.

Tällainen nimenomainen luokittelu ja peruuttaminen on tehtävä näiden muutosten soveltamisen aloittamisajankohtana vallitsevien tosiseikkojen ja olosuhteiden perusteella. Tätä luokittelua on sovellettava takautuvasti.

7.2.33

Yhteisön ei tarvitse oikaista aiempia kausia kuvastamaan näiden muutosten soveltamista. Yhteisö saa oikaista aiemmat kaudet siinä ja vain siinä tapauksessa, että se on mahdollista käyttämättä jälkiviisautta, ja oikaistun tilinpäätöksen on vastattava kaikkia tämän standardin vaatimuksia. Jos yhteisö ei oikaise aiempia kausia, sen on kirjattava aiemman kirjanpitoarvon ja sen tilikauden alun kirjanpitoarvon, johon näiden muutosten soveltamisen aloittamisajankohta sisältyy, välinen erotus kertyneiden voittovarojen alkusaldoon (tai muuhun oman pääoman erään sen mukaan kuin on asianmukaista) sillä tilikaudella, johon näiden muutosten soveltamisen aloittamisajankohta sisältyy.

7.2.34

Yhteisön on esitettävä raportointikaudella, johon näiden muutosten soveltamisen aloittamisajankohta sisältyy, tilinpäätöksessään seuraavat tiedot soveltamisen aloittamisajankohdalta jokaisesta rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen luokasta, johon nämä muutokset ovat vaikuttaneet:

a)	aiempi arvostusryhmä ja kirjanpitoarvo, jotka on määritetty välittömästi ennen näiden muutosten soveltamista;

b)	uusi arvostusryhmä ja kirjanpitoarvo, jotka on määritetty näiden muutosten soveltamisen jälkeen;

c)	sellaisten taseeseen sisältyvien rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo, jotka oli aiemmin nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi mutta joita ei enää nimenomaisesti luokitella siten; ja

d)	syyt rahoitusvarojen tai rahoitusvelkojen nimenomaiseen luokittelemiseen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai tällaisen nimenomaisen luokittelun peruuttamiseen.

Muutetaan liitteen B kappaleita B4.1.11(b) ja B4.1.12(b). Lisätään kappale B4.1.12A. Kappaletta B4.1.10 ei ole muutettu, mutta se on sisällytetty lukemisen helpottamiseksi.

LUOKITTELU (LUKU 4)

Rahoitusvarojen luokittelu (luku 4.1)

…

Sopimukseen perustuvat rahavirrat, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua

…

Sopimusehdot, jotka muuttavat sopimukseen perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää

B4.1.10

Jos rahoitusvaroihin kuuluvaan erään sisältyy sopimusehto, joka voisi muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää (esim. jos omaisuuserä voidaan maksaa takaisin ennen eräpäivää tai jos sen voimassaoloaikaa voidaan jatkaa), yhteisön täytyy ratkaista, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat, jotka kyseisen sopimusehdon johdosta voisivat syntyä instrumentin voimassaoloaikana, yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Tätä ratkaisua tehdessään yhteisön täytyy arvioida sopimukseen perustuvat rahavirrat, jotka voisivat syntyä sekä ennen sopimukseen perustuvien rahavirtojen muutosta että sen jälkeen. Yhteisön voi myös olla tarpeellista arvioida, millainen on luonteeltaan mahdollinen ehdollinen tapahtuma (ts. laukaiseva tekijä), joka voisi muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää. Vaikka ehdollisen tapahtuman luonne itsessään ei ole ratkaiseva tekijä arvioitaessa, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksua, se voi antaa viitteitä tästä. Verrataan esimerkiksi rahoitusinstrumenttia, jonka korko tarkistetaan korkeammaksi, jos velallinen jättää tietyn määrän maksuja suorittamatta, sellaiseen rahoitusinstrumenttiin, jonka korko tarkistetaan korkeammaksi, jos tietty osakeindeksi saavuttaa määrätyn tason. Ensimmäisessä tapauksessa on todennäköisempää, että instrumentin voimassaoloaikana toteutuvat sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua johtuen suorittamatta jääneiden maksujen ja luottoriskin lisääntymisen välisestä suhteesta. (Ks. myös kappale B4.1.18.)

B4.1.11

Seuraavat ovat esimerkkejä sopimusehdoista, joista johtuvat sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua:

vaihtuva korko, joka sisältää korvauksen rahan aika-arvosta, tiettynä ajanjaksona jäljellä olevaan pääomamäärään liittyvästä luottoriskistä (luottoriskiä koskeva korvaus saatetaan määrittää vain alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja voi siis olla kiinteä) ja muista perustyyppiseen lainanantoon liittyvistä riskeistä ja menoista sekä voittomarginaalin;

sopimusehto, jonka mukaan liikkeeseenlaskija (ts. velallinen) voi maksaa vieraan pääoman ehtoisen instrumentin takaisin ennen sen erääntymistä tai haltija (ts. velkoja) voi vaatia liikkeeseenlaskijaa lunastamaan instrumentin ennen eräpäivää, ja ennen erääntymistä suoritettavan maksun määrä jokseenkin vastaa pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron vielä maksamattomia määriä, joihin voi sisältyä kohtuullinen korvaus sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä; ja

sopimusehto, joka sallii liikkeeseenlaskijan tai haltijan jatkaa vieraan pääoman ehtoisen instrumentin sopimuksen mukaista voimassaoloaikaa (ts. jatko-optio), ja jatko-option ehdoista seuraa, että sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua, johon voi sisältyä kohtuullinen lisäkorvaus sopimuksen jatkamisesta.

B4.1.12

Kappaleesta B4.1.10 huolimatta sellainen rahoitusvaroihin kuuluva erä, joka muutoin täyttäisi kappaleiden 4.1.2(b) ja 4.1.2A(b) mukaisen ehdon mutta ei täytä ehtoa pelkästään sellaisen sopimusehdon vuoksi, joka sallii (tai vaatii), että liikkeeseenlaskija maksaa vieraan pääoman ehtoisen instrumentin takaisin ennen sen erääntymistä, tai sallii (tai vaatii) että haltija lunastuttaa instrumentin liikkeeseenlaskijalla ennen eräpäivää, on arvostettavissa jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (edellyttäen, että se täyttää kappaleen 4.1.2(a) mukaisen ehdon tai kappaleen 4.1.2A(a) mukaisen ehdon), jos:

a)	yhteisö hankkii tai myöntää rahoitusvaroihin kuuluvan erän yli- tai alikurssiin verrattuna sopimuksen mukaiseen nimellismäärään;

b)	ennen eräpäivää maksettava määrä jokseenkin vastaa sopimuksen mukaista nimellismäärää ja kertynyttä (mutta maksamatonta) sopimuksen mukaista korkoa, joka voi sisältää kohtuullisen korvauksen sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä; ja

c)	kun yhteisö alun perin kirjaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän, ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevan ominaisuuden käypä arvo on merkitykseltään vähäinen.

B4.1.12A

Kappaleita B4.1.11(b) ja B4.1.12(b) sovellettaessa osapuoli voi suorittaa tai vastaanottaa kohtuullisen korvauksen kyseisestä ennenaikaisesta päättämisestä, riippumatta sopimuksen ennenaikaisen päättämisen aiheuttavasta tapahtumasta tai olosuhteesta. Osapuoli voi suorittaa tai vastaanottaa kohtuullisen korvauksen esimerkiksi, kun se oman valintansa mukaan päättää sopimuksen ennenaikaisesti (tai muutoin aiheuttaa sen ennenaikaisen päättämisen).

26.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 82/8

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/499,

annettu 20 päivänä maaliskuuta 2018,

kemiallisbiologisten seulonta-alustojen eurooppalaisen infrastruktuurin perustamisesta eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (EU-OPENSCREEN ERIC)

(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1482)

(Ainoastaan englannin-, espanjan-, latvian-, puolan-, ruotsin-, saksan-, suomen- ja tšekinkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä 25 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 723/2009 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Espanja, Latvia, Norja, Puola, Saksa, Suomi ja Tšekki pyysivät komissiota perustamaan kemiallisbiologisten seulonta-alustojen eurooppalaisen infrastruktuurin eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (EU-OPENSCREEN ERIC). Ne ovat valinneet Saksan EU-OPENSCREEN ERICin isäntäjäsenmaaksi

(2)	Asetus (EY) N: o 723/2009 on sisällytetty Euroopan talousalueesta (ETA) tehtyyn sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 72/2015 (2).

(3)	Komissio on arvioinut hakemuksen asetuksen (EY) N:o 723/2009 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja katsoo, että se täyttää asetuksessa säädetyt vaatimukset.

(4)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 723/2009 20 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Perustetaan kemiallisbiologisten seulonta-alustojen eurooppalainen infrastruktuuri eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona ”EU-OPENSCREEN ERIC”.

2. EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön olennaiset osat esitetään liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Tšekin tasavallalle, Saksan liittotasavallalle, Espanjan kuningaskunnalle, Latvian tasavallalle, Puolan tasavallalle, Suomen tasavallalle ja Norjan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 20 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Carlos MOEDAS

Komission jäsen

(1) EUVL L 206, 8.8.2009, s. 1.

(2) ETA:n sekakomitean päätös N: o 72/2015, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2015, yhteistyöstä muilla kuin neljän vapauden alaan kuuluvilla erityisalueilla tehdyn ETA-sopimuksen pöytäkirjan 31 muuttamisesta (EUVL L 129, 19.5.2016, s. 85).

LIITE

EU-OPENSCREEN ERICIN PERUSSÄÄNNÖN OLENNAISET OSAT

Seuraavat EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön artiklat ja artiklojen kohdat muodostavat asetuksen (EY) N:o 723/2009 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut perussäännön olennaiset osat.

1. Tehtävät ja toimet

(EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön 3 artikla)

EU-OPENSCREEN ERIC perustaa eurooppalaisen hajautetun tutkimusinfrastruktuurin sekä hallinnoi ja kehittää sitä. Eurooppalainen hajautettu tutkimusinfrastruktuuri koostuu seulonta-alustoista sekä kemian ja biologian laitteistosta, ja sen tarkoitus on tarjota tutkijoiden hyödynnettäväksi resursseja, välineitä ja laitteita sekä edistää korkealaatuista biologisten prosessien molekyylimekanismien tutkimusta.

2.	EU-OPENSCREEN ERIC käyttää infrastruktuuria voittoa tavoittelematta. EU-OPENSCREEN ERIC voi harjoittaa rajoitettua taloudellista toimintaa edellyttäen, että tämä toiminta liittyy läheisesti sen päätehtävään eikä vaaranna sen suorittamista.

Tätä varten EU-OPENSCREEN ERIC toteuttaa ja koordinoi erilaisia toimia, mukaan luettuina seuraavat mutta rajoittumatta kuitenkaan niihin:

a)	kehittää, täydentää ja ylläpitää eurooppalaista kemiallisbiologista yhdistekirjastoa;

b)	kehittää, täydentää ja ylläpitää seulontatulosten keskustietokantaa;

c)	perustaa toiminnan koordinointia varten keskustoimiston ja ylläpitää sen toimintaa;

d)	järjestää ja koordinoi korkealaatuisia infrastruktuuripalveluja, joita tukevat yhdenmukaistetut menettelyt ja laatuvaatimukset;

e)	varmistaa, että tutkijat voivat hyödyntää tehokkaasti EU-OPENSCREEN ERICin ja sen kumppaniyhteisöjen resursseja ja palveluja tässä perussäännössä määritettyjen sääntöjen mukaisesti;

f)	tekee yhteistyötä muiden eurooppalaisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien kanssa, jotta se voi palvella tutkimusyhteisöä monitieteellisissä tutkimuskysymyksissä;

g)	jakaa välineitä ja tietoa yleisön käyttöön;

h)	edistää vaihtoa asiaankuuluvien toimialojen kanssa sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 723/2009 3 artiklan 2 kohtaa.

2. EU-OPENSCREEN ERICIN sääntömääräinen kotipaikka

(EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön 1 artiklan 2 kohta)

EU-OPENSCREEN ERICin sääntömääräinen kotipaikka on Berliini, Saksa.

3. Nimi

(EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön 1 artiklan 1 kohta)

Perustetaan kemiallisbiologisten seulonta-alustojen eurooppalainen infrastruktuuri ”EU-OPENSCREEN”. EU-OPENSCREENin oikeudellisena muotona on eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio (ERIC), jäljempänä ’EU-OPENSCREEN ERIC’.

4. Toimiaika

(EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön 28 artiklan 1 kohta)

EU-OPENSCREEN ERIC perustetaan määrittelemättömäksi toimiajaksi.

5. Purkaminen

(EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön 28 artiklan 2–5 kohta)

1.	EU-OPENSCREEN ERICin purkaminen tapahtuu jäsenten kokouksen perussäännön 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti tekemällä päätöksellä tai se puretaan, jos jäsenmäärä vähenee alle asetuksen (EY) N:o 723/2009 9 artiklassa säädetyn vähimmäismäärän.

2.	EU-OPENSCREEN ERIC ilmoittaa Euroopan komissiolle purkamispäätöksestä ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään kymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

3.	EU-OPENSCREEN ERICin velkojen maksamisen jälkeen jäljellä olevat varat jaetaan jäsenten ja tarkkailijoiden kesken purkamisajankohtana suhteessa niiden EU-OPENSCREEN ERICiin suorittamiin yhteenlaskettuihin vuotuisiin osuuksiin.

4.	EU-OPENSCREEN ERIC lakkaa olemasta päivänä, jona Euroopan komissio julkaisee asiasta ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6. Korvausvastuu

(EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön 20 artikla)

1.	EU-OPENSCREEN ERICin jäsenten ja tarkkailijoiden vastuu sen veloista rajoittuu jäsenten omiin rahoitusosuuksiin.

2.	EU-OPENSCREEN ERIC hankkii tarvittavan vakuutussuojan EU-OPENSCREEN ERICin kehittämiselle ja toiminnalle ominaisten riskien varalta.

7. Käyttöoikeus

(EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön 22 artikla)

1.	EU-OPENSCREEN ERIC myöntää käyttäjille oikeuden käyttää palvelujaan ja resurssejaan perussäännön liitteessä 3 vahvistettujen toimintaohjeiden mukaisesti.

2.	Käyttäjäryhmiä on erilaisia. Jäsenten kokous päättää eri käyttäjäryhmille asetettavista maksuista sekä siitä, missä laajuudessa kukin käyttäjäryhmä voi käyttää palveluja ja resursseja.

8. Tieteelliset arviointiperiaatteet

(EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön 17 artikla)

1.	Neuvoa-antava tieteellis-eettinen komitea koostuu riippumattomista ja kansainvälisesti tunnustetuista tutkijoista ja/tai asiantuntijoista, jotka nimitetään komiteaan yksityishenkilöinä.

2.	Neuvoa-antava tieteellis-eettinen komitea antaa jäsenten kokouksen pyynnöstä neuvoja kaikissa asioissa, joihin liittyy eettisiä kysymyksiä. Muista yksityiskohtaisista säännöistä määrätään työjärjestyksessä.

3.	Jäsenten kokous nimittää neuvoa-antavan tieteellis-eettisen komitean jäsenet kolmeksi vuodeksi. Jäsenten kokous voi nimittää jäsenet uudelleen kerran samaksi ajaksi.

9. Tulosten levittäminen

(EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön 24 artikla)

EU-OPENSCREEN ERICin palvelujen ja resurssien käyttäjät asettavat tutkimustuloksensa julkisesti saataville EU-OPENSCREEN ERICin keskustietokantaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Siirtymäaikaa voidaan pyynnöstä pidentää yhteensä enintään kolmivuotiseksi. Edellä määrätystä huolimatta olemassa olevia oikeuksia ja velvollisuuksia noudatetaan.

10. Immateriaalioikeudet

(EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön 25 artikla)

1.	Immateriaalioikeudet on tulkittava 14 päivänä heinäkuuta 1967 tehdyn Maailman henkisen omaisuuden järjestön perustavan yleissopimuksen 2 artiklan mukaisesti.

2.	EU-OPENSCREEN ERIC voi omistaa immateriaalioikeuksia, jos EU-OPENSCREEN ERICin rahoitusosuus kattaa innovointiprosessin. Muista immateriaalioikeuksiin liittyvistä yksityiskohdista määrätään perussäännön liitteessä 4 ja työjärjestyksessä.

3.	EU-OPENSCREEN ERICin tuottamista immateriaalioikeuksista kertyvät tulot käytetään EU-OPENSCREEN ERICin toimintaan työjärjestyksessä määrättyyn kynnysarvoon saakka. Jäsenten kokous päättää kynnysarvon ylittävien tulojen käytöstä.

4.	Tämän perussäännön määräyksiä ei voi tulkita siten, että niillä pyrittäisiin muuttamaan jäsenten ja tarkkailijoiden sovellettavien lakien ja määräysten sekä kansainvälisten sopimusten, joiden osapuolena ne ovat, alaisten immateriaalioikeuksien ja hyödynjakosopimusten soveltamisalaa ja soveltamista.

11. Työhönotto

(EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön 26 artikla)

1.	EU-OPENSCREEN ERIC on yhtäläiset mahdollisuudet tarjoava työnantaja. EU-OPENSCREEN ERIC valitsee jokaiseen toimeen parhaan ehdokkaan. EU-OPENSCREEN ERICin työhönottoon sovelletaan sen maan lakeja, jossa henkilöstö otetaan palvelukseen.

2.	EU-OPENSCREEN ERICin avoimia työpaikkoja hakeviin sovellettavien valintamenettelyjen on oltava läpinäkyviä ja syrjimättömiä, ja niissä on kunnioitettava yhtäläisiä mahdollisuuksia. Rekrytointi ja työhönotto eivät saa olla syrjiviä.

12. Hankinnat

(EU-OPENSCREEN ERICin perussäännön 27 artiklan 1 ja 2 kohta)

EU-OPENSCREEN ERIC kohtelee hankintamenettelyihin osallistuvia ehdokkaita ja tarjoajia yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi riippumatta siitä, onko niiden kotipaikka Euroopan unionissa. Kaikissa hankinnoissa noudatetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja kilpailun periaatteita. Innovatiivisten ratkaisujen julkisesta hankinnasta voidaan tehdä yksi hankintojen kriteeri. Yksityiskohtaisista säännöistä määrätään työjärjestyksessä.

Kumppaniyhteisöjen, sellaisena kuin ne ovat määritelty perussäännön 11 artiklassa, hankinnoissa noudatetaan EU-OPENSCREEN ERICin tarpeita, teknisiä vaatimuksia ja asianomaisten elinten antamia eritelmiä. Muista yksityiskohtaisista säännöistä määrätään työjärjestyksessä. Kumppaniyhteisön ja EU-OPENSCREEN ERICin väliseen sopimukseen sisältyy tätä koskeva ehto.

26.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 82/13

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/500,

annettu 22 päivänä maaliskuuta 2018,

siitä, onko Alppien – Länsi-Balkanin tavaraliikennekäytävän perustamista koskeva yhteinen ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan mukainen

(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1625)

(Ainoastaan bulgarian-, englannin-, kroatian-, saksan- ja sloveeninkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon liikenneyhteisön perustamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2017/1937 (1) ja erityisesti kyseisen sopimuksen 3 artiklan,

ottaa huomioon kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta 22 päivänä syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Bulgariassa, Itävallassa, Kroatiassa, Serbiassa ja Sloveniassa rautatieliikenteestä vastaavat ministeriöt lähettivät yhdessä asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti aiesopimuksen komissiolle, joka vastaanotti sen 16 päivänä marraskuuta 2017. Aiesopimukseen sisältyi ehdotus uuden rautateiden tavaraliikennekäytävän, Alppien – Länsi-Balkanin käytävän, perustamisesta mainittujen neljän jäsenvaltion ja Serbian alueelle.

(2)	Komissio on tutkinut tätä ehdotusta asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan 6 kohdan nojalla ja katsoo, että ehdotus on mainitun asetuksen 5 artiklan mukainen jäljempänä esitetyistä syistä.

(3)

Unionin ja kaakkoiseurooppalaisten osapuolten välillä allekirjoitetun liikenneyhteisösopimuksen liitteessä I.2 mainitaan asetus (EU) N:o 913/2010 yhtenä sovellettavista unionin lainsäädännön säädöksistä ja määrätään siten oikeusperusta, jonka nojalla Serbia voi osallistua rautateiden tavaraliikennekäytäviin. Serbia ratifioi 24 päivänä marraskuuta 2017 liikenneyhteisösopimuksen, jota on sovellettu väliaikaisesti 27 päivästä marraskuuta 2017. Serbia on sitoutunut saattamaan asiaankuuluvan unionin lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään liikenneyhteisösopimuksen mukaisesti ja joka tapauksessa ennen ehdotetun rautateiden tavaraliikennekäytävän perustamista.

(4)

Komissio katsoo, että asetuksen (EU) N:o 913/2010 4 artiklassa vahvistetut vaatimukset on otettu ehdotuksessa huomioon seuraavasti:

a kohta: ehdotettu reitti yhdistää neljä jäsenvaltiota ja Serbian;

b kohta: käytävällä toteutettava ehdotettu pääasiallinen reitti

Salzburg – Villach – Ljubljana –/

Wels/Linz – Graz – Maribor –

Zagreb – Vinkovci/Vukovar – Tovarnik – Belgrad – Sofia – Svilengrad (Bulgarian ja Turkin välinen raja)

kulkisi suurimmaksi osaksi rataosuuksilla, jotka kyseisissä jäsenvaltioissa kuuluvat TEN-T-ydinverkkoon ja Serbiassa alustavaan ydinverkkoon (3). Muut pääreitin toteuttamiseksi kaavaillut rataosuudet kuuluvat kattavaan verkkoon. Lisäksi nyt ehdotetun tavaraliikennekäytävän Salzburgista Bulgarian ja Turkin rajalle kulkeva pääreitti sisältyy RNE:n käytävän C11 keskeiseen osaan;

e kohta: ehdotettu käytävä täydentää nykyisiä raitateiden tavaraliikennekäytäviä Kaakkois-Euroopassa erityisesti luomalla yhteyksiä alueille, joita rautateiden tavaraliikennekäytävillä ei tällä hetkellä kateta. Se tarjoaa lisäksi kahdelle nykyiselle rautateiden tavaraliikennekäytävälle (itä – itäinen Välimeri ja Rein/Tonava) vaihtoehtoisen reitin. Tämä lisää mahdollisuuksia uusiin liikennekäytävien välisiin kiertoreittimahdollisuuksiin perustuvaan valmiussuunnitteluun, mikä parantaa rautateiden tavaraliikennejärjestelmän käytettävyyttä erityisesti merkittävien häiriöiden tapauksessa;

f kohta: ehdotettu reitti on Länsi-Balkanin alueen tavaraliikenteelle keskeinen rautatieyhteys. Käytävää pitkin kuljetettiin aiemmin merkittävästi suurempia tavaramääriä kuin eniten käytetyillä rataosuuksilla arvioidaan nyt kulkevan. Rautatieliikennettä on hyvät mahdollisuudet kehittää joko liikennemuotosiirtymän tai kokonaisliikennemäärien kasvun kautta molemmilla markkinoilla, joille Alppien ja Länsi-Balkanin välisestä rautateiden tavaraliikennekäytävällä on välitöntä merkitystä: yhtäältä käytävän suoraan palvelemien alueiden sisäisen sekä näiden alueiden ja Euroopan muiden osien välisen tavaraliikenteen markkinoilla ja toisaalta koko käytävän pituudelta kulkevan kauttakulkuliikenteen markkinoilla. Käytävä voi erityisesti palvella rautatieliikenteen ja muiden liikennemuotojen yhdistelyyn perustuvan intermodaaliliikenteen huomattavaa kysyntää unionin ja Turkin välillä;

g kohta: Serbian mukanaolon myötä käytävä luo perustan yhteyksien parantamiselle jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten kolmansien maiden välillä ja helpottaa yhteyksiä Turkkiin Bulgarian ja Turkin välisen rajan kautta luomalla suoran yhteyden läntisen / keskisen Euroopan ja Turkin välille;

h kohta: mahdollisia hakijoita kuultiin kesällä 2017 Alppien ja Länsi-Balkanin tavaraliikennekäytävästä. Tuestaan ilmoitti 20 yritystä, kuten liitteessä III olevasta aiesopimuksesta käy ilmi. Niistä 13 oli rautatieyrityksiä, kolme intermodaaliliikenteen operaattoreita, kolme rahtihuolitsijoita ja yksi ajoneuvon omistaja;

i kohta: ehdotettu liikennekäytävä tarjoaa suorat yhteydet tärkeisiin terminaaleihin asianomaisissa jäsenvaltioissa. Se luo intermodaalisia rajapintoja Tonavalle ja Sava-joelle eri paikoissa. Käytävä luo lisäksi yhteydet satamiin, erityisesti Koperin ja Rijekan satamiin, liitännöillä rautateiden muihin tavaraliikennekäytäviin.

(5)	Asianomaiset infrastruktuurin haltijat ovat ilmaisseet tukensa tälle uudelle rautateiden tavaraliikennekäytävälle yhteisellä kirjeellä, joka esitetään aiesopimuksen liitteessä II.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 913/2010 21 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Bulgarian, Itävallan, Kroatian, Serbian ja Slovenian rautatieliikenteestä vastaavien ministeriöiden yhdessä komissiolle lähettämä, 16 päivänä marraskuuta 2017 vastaanotettu Alppien – Länsi-Balkanin rautateiden tavaraliikennekäytävän perustamista koskeva aiesopimus, jossa kyseisen Alppien – Länsi-Balkanin rautateiden tavaraliikennekäytävän pääreitiksi ehdotetaan

Salzburg – Villach – Ljubljana –/

Wels/Linz – Graz – Maribor –

Zagreb – Vinkovci/Vukovar – Tovarnik – Belgrad – Sofia – Svilengrad (Bulgarian ja Turkin välinen raja),

on asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan mukainen.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Bulgarian tasavallalle, Itävallan tasavallalle, Kroatian tasavallalle, Slovenian tasavallalle ja Serbian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 22 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Violeta BULC

Komission jäsen

(1) EUVL L 278, 27.10.2017, s. 1.

(2) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22.

(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/758, annettu 4 päivänä helmikuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 muuttamisesta sen liitteen III mukauttamisen osalta (EUVL L 126, 14.5.2016, s. 3).

26.3.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 82/15

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2018/501,

annettu 22 päivänä maaliskuuta 2018,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/106/EY mukaisesta Omanin sulttaanikunnan tunnustamisesta merenkulkijoiden koulutus- ja pätevyyskirjajärjestelmien osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1640)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/106/EY (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2008/106/EY mukaan jäsenvaltiot voivat päättää tunnustaa kolmansien maiden myöntämät merenkulkijoiden pätevyyskirjat tai -todistukset edellyttäen, että komissio on tunnustanut kyseisen kolmannen maan. Tällaisten kolmansien maiden on täytettävä kaikki vaatimukset, jotka sisältyvät Kansainvälisen merenkulkujärjestön kansainväliseen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan vuoden 1978 yleissopimukseen, jäljempänä ’STCW-yleissopimus’.

(2)

Alankomaat pyysi 19 päivänä elokuuta 2015 päivätyllä kirjeellä Omanin sulttaanikunnan tunnustamista. Pyynnön johdosta komissio otti yhteyttä Omanin sulttaanikunnan viranomaisiin arvioidakseen maan koulutus- ja pätevyyskirjajärjestelmää sen selvittämiseksi, täyttääkö Omanin sulttaanikunta kaikki STCW-yleissopimuksen vaatimukset ja onko asianmukaiset toimenpiteet toteutettu pätevyysasiakirjapetosten torjumiseksi. Viranomaisille selitettiin, että arviointi pohjautuisi tuloksiin, jotka saataisiin Euroopan meriturvallisuusviraston, jäljempänä ’virasto’, asiantuntijoiden tekemästä tosiseikkojen tarkastamisesta.

(3)

Tarkastus toteutettiin elokuussa 2016, ja siinä todettiin useita osa-alueita, joihin Omanin sulttaanikunnan viranomaisten on puututtava asianmukaisella tavalla, esimerkiksi laadunhallintamenettelyihin liittyvät puutteet, koulutusohjelmien ja kurssien hyväksyminen sekä Omanin kansainvälisen merenkulkuoppilaitoksen (IMCO) toiminta. Omanin sulttaanikunnan viranomaiset toimittivat tammikuussa 2017 vapaaehtoisen toimintasuunnitelman puutteiden korjaamiseksi.

(4)

Komissio laati tarkastuksen tulosten ja vapaaehtoisen toimintasuunnitelman pohjalta arvion Omanin sulttaanikunnan koulutus- ja pätevyyskirjajärjestelmästä. Toukokuussa 2017 komissio toimitti Omanin sulttaanikunnan viranomaisille arviointiraportin, jossa pääteltiin, että vapaaehtoisella toimintasuunnitelmalla oli onnistuttu korjaamaan kaikki puutteet lukuun ottamatta kahta seikkaa, joista toinen koski IMCOn koulutusohjelman hyväksyntämenettelyä ja toinen turvallisuuskoulutuskeskuksen perustamista IMCOn yhteyteen.

(5)	Omanin sulttaanikunnan viranomaiset toteuttivat uusia toimenpiteitä kyseisten puutteiden korjaamiseksi ja ilmoittivat niistä heinäkuussa 2017.

(6)	Kaikkien saatavilla olevien tietojen perusteella komissio päätteli, että Omanin sulttaanikunnan viranomaiset ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet maan merenkulkijoiden koulutus- ja pätevyyskirjajärjestelmän saattamiseksi STCW-yleissopimuksen vaatimusten mukaiseksi.

(7)	Arvioinnin lopulliset tulokset osoittavat, että Omanin sulttaanikunta noudattaa STCW-yleissopimuksen vaatimuksia ja että se on korjannut kaikki todetut puutteet ja toteuttanut asianmukaiset toimenpiteet pätevyysasiakirjapetosten torjumiseksi.

(8)	Raportti arvioinnin tuloksista toimitettiin jäsenvaltioille.

(9)	Tässä päätöksessä säädetty toimenpide on meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean lausunnon mukainen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tunnustetaan Omanin sulttaanikunta merenkulkijoiden koulutus- ja pätevyyskirjajärjestelmien osalta direktiivin 2008/106/EY 19 artiklan soveltamiseksi.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 22 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Violeta BULC

Komission jäsen

(1) EUVL L 323, 3.12.2008, s. 33.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 82

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	61. vuosikerta 26. maaliskuu 2018

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
	*	Ilmoitus Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen voimaantulosta	1
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/497, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2018, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymisestä (Marrone del Mugello (SMM))	2
	*	Komission asetus (EU) 2018/498, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2018, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 9 osalta ( 1 )	3
		PÄÄTÖKSET
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/499, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2018, kemiallisbiologisten seulonta-alustojen eurooppalaisen infrastruktuurin perustamisesta eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (EU-OPENSCREEN ERIC) (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1482) ( 1 )	8
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/500, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2018, siitä, onko Alppien – Länsi-Balkanin tavaraliikennekäytävän perustamista koskeva yhteinen ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 5 artiklan mukainen (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1625)	13
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/501, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/106/EY mukaisesta Omanin sulttaanikunnan tunnustamisesta merenkulkijoiden koulutus- ja pätevyyskirjajärjestelmien osalta (tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1640) ( 1 )	15

	Oikaisuja
*	Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2015/412, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten organismien viljelyä tai kieltää se alueellaan ( EUVL L 68, 13.3.2015 )	17
*	Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä ( EUVL L 94, 28.3.2014 )	17