LIITE I

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 44/2014 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 44/2014 liitteet IV ja XII seuraavasti:

1.

Korvataan liitteessä IV olevat 4.1.1.3.1.1.1.1.1, 4.1.1.3.1.1.1.1.2 ja 4.1.1.3.1.1.1.1.3 kohta seuraavasti: ”4.1.1.3.1.1.1.1.1 Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 168/2013 23 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädettyä kestävyystestausmenetelmää huonontumiskertoimet lasketaan testityypin I päästötestien tuloksista asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VII olevassa A osassa tarkoitetun täyden kilometrimäärän ajan ja sen päättyessä ja 4.1.1.3.1.1.1.1.2 kohdassa tarkoitetun lineaarisen laskentatavan mukaisesti; laskennan tuloksena saadaan kulmakertoimen arvo ja offset-arvo päästön kutakin ainesosaa kohti. Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat päästötestien tulokset lasketaan käyttämällä seuraavaa kaavaa: Yhtälö 4-1: Yfull = a (XFull – XCoP) + YCoP jossa a = asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä V olevassa A osassa tarkoitetun testityypin V mukaisesti määritetty kulmakertoimen arvo [(mg/km)/km] XFull = asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VII vahvistettu kestävyysajokilometrimäärä [km] XCoP = tuotannon vaatimustenmukaisuustestin kohteena olevan ajoneuvon ajokilometrimäärä tyypin I vaatimustenmukaisuustestissä Yfull = tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat päästötulokset päästöjen kutakin ainesosaa kohti [mg/km]. Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevien keskitulosten on oltava asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI olevassa A osassa vahvistettuja epäpuhtauspäästöjen raja-arvoja pienemmät. YCoP = päästötestin tulos (hiilivetyjen kokonaismäärä (THC), hiilimonoksidi (CO), typen oksidit (NOx), muut hiilivedyt kuin metaani (NMHC) ja tapauksen mukaan hiukkasmassa (PM)) epäpuhtauksien kutakin ainesosaa kohti vaatimustenmukaisuustestin kohteena olevalle ajoneuvolle tehtävässä tyypin I testissä [mg/km]. 4.1.1.3.1.1.1.1.2 Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 168/2013 23 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädettyä kestävyystestausmenetelmää huononemiskerroin muodostuu – kuten 4.1.1.3.1.1.1.1.1 kohdassa esitetään – kulmakertoimen arvosta a, joka lasketaan asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä V olevassa A osassa tarkoitetun testityypin V mukaisesti päästöjen kutakin ainesosaa kohti. Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevien päästötulosten laskemiseksi päästöjen kutakin ainesosaa kohti (Yfull) käytetään yhtälöä 4-1. 4.1.1.3.1.1.1.1.3 Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 168/2013 23 artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädettyä kestävyystestausmenetelmää lasketaan tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat keskimääräiset tulokset kutakin ainesosaa kohti (Yfull) kertomalla asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VII olevassa B osassa vahvistetut kiinteät huononemiskertoimet vaatimustenmukaisuustestin kohteena olevalle ajoneuvolle tehtävän tyypin I tuloksella (Ycop).”

2.

Muutetaan liite XII seuraavasti: a) Lisätään 3.2.3 kohta seuraavasti: 3.2.3   Heikentyminen tai vika voidaan tunnistaa ajosyklin ulkopuolella (kuten moottorin sammuttamisen jälkeen).” b) Korvataan 3.3.2.2 kohta seuraavasti: ”3.3.2.2   Sytytyskatko Sytytyskatkojen esiintyminen moottorin toiminta-alueella, jonka seuraavat kuvaajat rajaavat: a) pienen nopeuden raja: pienin nopeus 2 500 rpm tai normaali joutokäyntinopeus + 1 000 rpm sen mukaan, kumpi on pienempi b) suuren nopeuden raja: suurin pyörimisnopeus joko 8 000 rpm taikka 1 000 rpm suurempi kuin suurin nopeus tyyppi I -testisyklin aikana tai 500 rpm pienempi kuin moottorin suurin rakenteellinen nopeus sen mukaan, mikä arvoista on pienin c) seuraavia moottorin toimintapisteitä yhdistävä jana: i) piste a alakohdassa määritellyllä pienen nopeuden rajalla, kun paine moottorin imusarjassa on 3,3 kPa pienempi kuin perusmomentilla ii) piste b alakohdassa määritellyllä suuren nopeuden rajalla, kun paine moottorin imusarjassa on 13,3 kPa pienempi kuin perusmomentilla. Sytytyskatkojen havaitsemisessa käytettävä moottorin toiminta-alue esitetään kuvassa 10-1. Kuva 10-1 Sytytyskatkojen havaitsemisessa käytettävä moottorin toiminta-alue Minimi (suurin WTMC:llä mitattu moottorin pyörimisnopeus + 1 000 rpm, 8 000 rpm, moottorin suurin nimellispyörimisnopeus – 500 rpm) 13,3 kPa 3,3 kPa Minimi (nimellinen joutokäyntinopeus + 1 000 rpm, 2 500 rpm) Perusmomentti ” c) Lisätään 3.10 kohta seuraavasti: 3.10   Moottorin pysäytysstrategioita käyttäviä ajoneuvoja koskevat lisämääräykset 3.10.1   Ajosykli 3.10.1.1   Moottorin käynnistymistä itsenäisesti uudelleen moottorin sammuttamisen jälkeen moottorin ohjausjärjestelmän ohjaamana voidaan pitää uutena ajosyklinä tai saman ajosyklin jatkumisena.” d) Muutetaan lisäys 1 seuraavasti: 1) Korvataan 3.2 kohta seuraavasti: 3.2   Jos seuraavat tiedot tuodaan ajoneuvon tietokoneelle tai se kykenee määrittämään ne, niiden on vaadittujen tilatietojen lisäksi oltava pyynnöstä saatavissa sarjaportista standardoidun vianmääritysliittimen kautta: valvontajärjestelmän ilmoittamat vikakoodit, moottorin jäähdytysnesteen lämpötila, onko polttoaineen lambda-säätö toiminnassa, polttoaineen syötön asetusarvo, sytytysennakko, imuilman lämpötila, imusarjan paine, imuilman virtaus, moottorin pyörimisnopeus, kaasuläpän asentoanturin lähtöarvo, lisäilman syöttö (ennen katalysaattoria, katalysaattorin jälkeen, ohivirtaus), laskennallinen kuormitusarvo, ajoneuvon nopeus ja polttoaineen paine. Tiedot on annettava 3.7 kohdan määräyksiä noudattaen standardiyksikköinä. Todelliset tiedot on yksilöitävä ja erotettava selkeästi oletusarvoista ja varakäyntiarvoista.” 2) Korvataan 3.11, 3.12 ja 3.13 kohta seuraavasti: 3.11   Valmistajan on yksilöitävä havaittu vika käyttämällä tarkoitukseen soveltuvaa vikakoodia, joka on päästöihin liittyvän järjestelmän vianmäärityskoodeja koskevan standardin ISO 15031-6:2010 ”Road vehicles – Communication between vehicle and external test equipment for emissions-related diagnostics – Part 6: Diagnostic trouble code definitions” mukainen. Jos tämä ei ole mahdollista, valmistaja voi käyttää standardin ISO DIS 15031-6:2010 mukaisia vianmäärityskoodeja. Vikakoodit voidaan vaihtoehtoisesti kerätä ja ilmoittaa standardin ISO 14229:2006 mukaisesti. Vikakoodien on oltava saatavissa vianmääritykseen käytettävillä vakiolaitteilla, jotka täyttävät 3.9 kohdan vaatimukset. Ajoneuvon valmistajan on annettava kansalliselle standardointielimelle kaikki päästöihin liittyvät yksityiskohtaiset tiedot kuten parametritunnukset (PID), OBD-valvonta-ID:t tai testi-ID:t, joita ei ole täsmennetty standardeissa ISO 15031-5:2011 tai ISO 14229:2006 mutta jotka liittyvät tähän asetukseen. 3.12   Ajoneuvon ja lukupäätteen välinen tietoliikennerajapinta on standardoitava, ja sen on täytettävä kaikki standardin ISO 19689:2016 Motorcycles and mopeds – Communication between vehicle and external equipment for diagnostics – Diagnostic connector and related electrical circuits, specification and use tai standardin ISO 15031-3:2004 ”Road vehicles – Communication between vehicle and external test equipment for emissions-related diagnostics – Part 3: Diagnostic connector and related electrical circuits: specification and use” vaatimukset. Suositeltava asennuskohta on istuinpaikan alla. Muu tietoliikennerajapinnan asennuskohta edellyttää hyväksyntäviranomaisen suostumusta, ja sen on oltava sellainen, että huoltohenkilökunnalla on helppo pääsy siihen mutta että se on suojattu siten, että asiattomat eivät pääse siihen käsiksi. Tietoliikennerajapinnan sijainti on ilmoitettava selvästi käyttöoppaassa. 3.13   Siihen saakka, että ajoneuvossa on otettu käyttöön luokan L ajoneuvojen OBD II -järjestelmä, ajoneuvon valmistajan pyynnöstä voidaan asentaa jokin vaihtoehtoinen tietoliikennerajapinta. Jos tällainen vaihtoehtoinen tietoliikennerajapinta asennetaan, ajoneuvon valmistajan on annettava maksutta testauslaitteiden valmistajien käyttöön tiedot ajoneuvon liittimen nastojen järjestelystä. Ajoneuvon valmistajan on toimitettava sovitin, joka mahdollistaa yhdistämisen yleiseen lukulaitteeseen. Sovittimen on laatunsa puolesta sovelluttava ammattimaiseen korjaamokäyttöön. Sovitin on toimitettava syrjimättömästi kaikille riippumattomille toimijoille. Valmistajat voivat veloittaa sovittimesta kohtuullisen ja oikeasuhteisen maksun, jonka suuruudessa otetaan huomioon ne lisäkustannukset, joita asiakkaalle tästä valmistajan valinnasta koituu. Tietoliikennerajapinnassa ja sovittimessa ei saa olla sellaisia erityisiä elementtejä, jotka edellyttäisivät validointia tai sertifiointia ennen niiden käyttöä tai rajoittaisivat ajoneuvon tietojen siirtoa yleistä lukulaitetta käytettäessä.” 3) Korvataan 4.1.4 kohta seuraavasti: 4.1.4   Jos ajoneuvo on tämän liitteen vaatimusten mukaisesti varustettu erityisellä valvontalaitteella M, IUPRM-suhdeluvun on 1 päivästä tammikuuta 2024 kaikkien M-valvontalaitteiden osalta oltava vähintään 0,1.” 4) Lisätään 4.1.4.1 kohta seuraavasti: 4.1.4.1    Joulukuun 31 päivään 2023 saakka valmistajan on osoitettava hyväksyntäviranomaiselle IUPR-suhdeluvun määrittämisen toimivuus kaikkien uusien ajoneuvotyyppien osalta 1 päivästä tammikuuta 2020 ja olemassa olevien ajoneuvotyyppien osalta 1 päivästä tammikuuta 2021.” 5) Korvataan 4.5 ja 4.5.1 kohta seuraavasti: ”4.5   Yleisnimittäjä 4.5.1   Yleisnimittäjä on laskin, joka mittaa ajoneuvon käyttökertojen määrän. Se kasvaa 10 sekunnin kuluessa ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät yksittäisessä ajojaksossa: a) Moottorin käynnistymisestä on kulunut vähintään 600 sekuntia, kun ajoneuvo on alle 2 440 metrin korkeudella merenpinnasta ympäristössä, jossa ilmanpaine on yli 75,7 kPa ja lämpötila vähintään 266,2 K (– 7 °C). b) Ajoneuvolla on ajettu vähintään nopeudella 25 km/h vähintään 300 sekuntia alle 2 440 metrin korkeudella merenpinnasta ympäristössä, jossa ilmanpaine on yli 75,7 kPa ja lämpötila vähintään 266,2 K (– 7 °C). c) Ajoneuvo on ollut tasaisesti joutokäynnillä (eli kuljettaja ei paina kaasupoljinta ja ajoneuvon nopeus on enintään 1,6 km/h) vähintään 30 sekuntia alle 2 440 metrin korkeudella merenpinnasta ympäristössä, jossa ilmanpaine on yli 75,7 kPa ja lämpötila vähintään 266,2 K (– 7 °C). Yleisnimittäjä voi kasvaa myös olosuhteissa, joissa korkeutta merenpinnasta tai ilmanpainetta ja ympäristön lämpötilaa koskevat reunaehdot eivät toteudu.” 6) Lisätään 4.6.2.1 kohta seuraavasti: 4.6.2.1   Komponenttien tai järjestelmien sellaisten valvontalaitteiden osoittajia ja nimittäjiä, jotka valvovat jatkuvasti oikosulkuja tai avoimen virtapiirin vikoja, ei tarvitse kirjata. ”Jatkuvasti” tarkoittaa tässä kohdassa, että valvonta on koko ajan käytössä ja valvontaan käytetystä signaalista otetaan näyte vähintään kahdesti sekunnissa ja valvontalaite havaitsee kyseisen valvonnan kannalta merkittävän vian esiintymisen tai puuttumisen 15 sekunnin kuluessa. Jos tietokoneen syöttökomponenttia koskeva näytteenottotaajuus valvontatarkoituksessa on harvempi, komponentin lähettämä signaali voidaan sen sijaan arvioida jokaisella näytteenottokerralla. Tulostuskomponentin tai -järjestelmän aktivointia ei edellytetä pelkästään kyseisen tulostuskomponentin tai -järjestelmän valvontaa varten.” 7) Korvataan 4.7.4 kohta seuraavasti: 4.7.4   OBD-järjestelmän on estettävä yleisnimittäjän kasvaminen 10 sekunnin kuluessa siitä, kun jossakin komponentissa, jolla määritellään 4.5 kohdan perusteiden täyttyminen (eli ajoneuvon nopeus, ympäristön lämpötila, korkeus merenpinnasta, joutokäynti tai toiminta-aika), on havaittu vika ja sitä koskeva vian ilmoituskoodi on tallennettu. Yleisnimittäjän kasvaminen ei saa keskeytyä missään muissa olosuhteissa. Yleisnimittäjän kasvamisen on jatkuttava 10 sekunnin kuluessa siitä, kun vikaa ei enää esiinny (eli kun vian ilmoituskoodi poistuu tai se poistetaan lukulaitteen komennolla).” e) Muutetaan lisäys 2 seuraavasti: i) Poistetaan 1 kohdassa oleva alaviite. ii) Korvataan 2.1 kohta seuraavasti: ”2.1 Taulukko Ap2-1 Yleiskuva laitteista (jos asennettu), joita OBD I- ja OBD II -järjestelmien on valvottava Nro Laitteiden virtapiirit   Virtapiirin eheys Virtapiirin loogisuus Valvontaa koskeva perusvaatimus Huomautus nro     Taso, ks. 2.3 Virtapiirin jännite korkea Virtapiirin jännite matala Avoin virtapiiri Rajojen ulkopuolella Suorituskyky/todennäköisyys Juuttunut signaali Laite ei toiminnassa / Laitetta ei ole   1 Valvontamoduulin (ECU/PCU) sisäinen virhe 3             I & II  (1) Anturi (syöttötiedot ohjausyksiköihin) 1 Kaasupolkimen tai -kahvan asentoanturi 1 I & II I & II I & II I & II I & II I & II    (2) 2 Ilmanpaineanturi 1 I & II I & II I & II   II       3 Nokka-akselin asentoanturi 3             I & II   4 Kampiakselin asentoanturi 3             I & II   5 Moottorin jäähdytysnesteen lämpötila-anturi 1 I & II I & II I & II II II II    (4) 6 Pakosarjan sääntöventtiilin kulma-anturi 1 I & II I & II I & II II II II    (4) 7 Pakokaasujen takaisinkierrätyksen anturi 1 II II II II II II    (4) 8 Polttoaineenjakeluputkiston paineen anturi 1 I & II I & II I & II II II II    (4) 9 Polttoaineenjakeluputkiston lämpötilan anturi 1 I & II I & II I & II II II II    (4) 10 Vaihteiston asentoanturi (potentiometri) 1 I & II I & II I & II II II II    (4)  (5) 11 Vaihteiston asentoanturi (kytkin) 3         II   I & II  (5) 12 Imuilman lämpötila-anturi 1 I & II I & II I & II II II II    (4) 13 Nakutusanturi (ei resonanssiin perustuva) 3             I & II   14 Nakutusanturi (resonanssiin perustuva) 3         I & II       15 Imusarjan absoluuttisen paineen anturi 1 I & II I & II I & II II II II    (4) 16 Ilmamassa-anturi 1 I & II I & II I & II II II II    (4) 17 Moottoriöljyn lämpötila-anturi 1 I & II I & II I & II II II II    (4) 18 Happianturin (binäärinen/lineaarinen) signaalit 1 I & II I & II I & II II II II    (4) 19 Polttoaineen (korkean) paineen anturi 1 I & II I & II I & II II II II    (4) 20 Polttoainesäiliön lämpötilan anturi 1 I & II I & II I & II II II II    (4) 21 Kaasuläpän asentoanturi 1 I & II I & II I & II I & II I & II I & II    (2) 22 Ajoneuvon nopeusanturi 3         II   I & II  (5) 23 Pyörän nopeusanturi 3         II   I & II  (5) Toimilaitteet (ohjausyksiköistä lähtevät tiedot) 1 Haihtumispäästöjen valvontajärjestelmän tyhjentymistä ohjaava venttiili 2 II I & II II       I & II  (6) 2 Pakosarjan säätöventtiilin toimilaite (moottorikäyttöinen) 3         II   I & II   3 Pakokaasujen takaisinkierrätyksen ohjaus 3         II       4 Polttoaineruisku 2   I & II         I & II  (6) 5 Tyhjäkäynnin säätöjärjestelmä 1 I & II I & II I & II   II   I & II  (6) 6 Sytytyspuolan ensiöpiirit 2   I & II         I & II  (6) 7 Happianturin lämmitin 1 I & II I & II I & II   II   I & II  (6) 8 Lisäilman suihkutusjärjestelmä 2 II I & II II       I & II  (6) 9 Sähköisesti ohjatun kaasuttimen toimilaite 3   I & II         I & II  (6) (3) Poistettu. iii) Korvataan 2.4 kohta seuraavasti: 2.4   Kaksi kolmesta häiriöstä virtapiirin eheydessä ja virtapiirin loogisuuden valvonnassa voidaan yhdistää, esimerkiksi — korkeajännitteinen tai avoin ja matalajännitteinen virtapiiri — korkeajännitteinen ja matalajännitteinen tai avoin virtapiiri — signaali rajojen ulkopuolella tai virtapiirin suorituskyky ja signaali jumittunut — korkeajännitteinen virtapiiri ja signaali rajojen yläpuolella tai matalajännitteinen virtapiiri ja signaali rajojen alapuolella.” f) Lisätään lisäykset 3, 4 ja 5 seuraavasti: ”Lisäys 3 Käytönaikainen suorituskykysuhde 1.   Johdanto 1.1   Tässä lisäyksessä vahvistetaan OBD-järjestelmän tietyn valvontalaitteen käytönaikaisen tehokkuuden suhdelukua (IUPRM) koskevat vaatimukset tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksytyille luokkien L3e, L5e-A ja L7e-A ajoneuvoille. 2.   IUPRM:n tarkastaminen 2.1   Valmistajan on hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä raportoitava tyyppihyväksyntäviranomaiselle kaikista huollon yhteydessä kirjatuista takuu- ja korjausvaateista sekä OBD-järjestelmän vioista tyyppihyväksynnän yhteydessä sovittavalla tavalla. Tiedoissa on eriteltävä päästöihin liittyvien komponenttien ja järjestelmien vikojen tiheys ja sisältö. Raportti on laadittava ajoneuvon tuotannon kestoaikana vähintään kerran kunkin ajoneuvomallin osalta siihen saakka, kun ajoneuvo on viiden vuoden ikäinen tai sillä on ajettu asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VII olevassa A osassa vahvistettu ajokilometrimäärä sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. 2.2   IUPR-perheen määrittelevät ominaisuudet IUPR-perheen määrittelemisessä on käytettävä lisäyksessä 5 lueteltuja OBD-perheen parametreja. 2.3   Tietovaatimukset Hyväksyntäviranomainen tarkastaa IUPRM:n valmistajan toimittamien tietojen perusteella. Näihin tietoihin on sisällyttävä erityisesti seuraavat: 2.3.1 valmistajan nimi ja osoite 2.3.2 valmistajan valtuutettujen edustajien nimet, osoitteet, puhelin- ja faksinumerot sekä sähköpostiosoitteet niillä alueilla, jotka valmistajan ilmoittamat tiedot kattavat 2.3.3 valmistajan ilmoittamien tietojen kattamien ajoneuvojen mallinimet 2.3.4 tapauksen mukaan luettelo valmistajan ilmoittamien tietojen kattamista ajoneuvotyypeistä esim. OBD:n ja IUPRM:n osalta lisäyksen 5 mukainen OBD-perhe 2.3.5 ajoneuvon tunnusnumeron (VIN) koodit, joita sovelletaan ajoneuvoperheeseen kuuluviin ajoneuvotyyppeihin (VIN-etuliite) 2.3.6 IUPR-perheeseen kuuluviin ajoneuvotyyppeihin sovellettavien tyyppihyväksyntien numerot, mukaan lukien tarvittaessa kaikkien laajennusten numerot sekä kaikkien sellaisten korjaavien toimenpiteiden numerot, joissa ajoneuvolle tehdään pieniä korjauksia seuraavan huollon yhteydessä tai ajoneuvo kutsutaan korjattavaksi (suuret muutokset) 2.3.7 tiedot valmistajan ilmoittamien tietojen kattamien ajoneuvojen tyyppihyväksyntien laajentamisista ja korjaavista toimenpiteistä, joissa ajoneuvolle tehdään pieniä korjauksia seuraavan huollon yhteydessä tai ajoneuvo kutsutaan korjattavaksi (jos hyväksyntäviranomainen pyytää näitä tietoja) 2.3.8 ajanjakso, jonka kuluessa valmistajan ilmoittamat tiedot on kerätty 2.3.9 valmistajan ilmoittamien tietojen kattama ajoneuvojen valmistusaika (esim. kalenterivuonna 2017 valmistetut ajoneuvot) 2.3.10 valmistajan IUPRM:n tarkastuksessa käyttämä menettely, mukaan luettuna seuraavat: a) ajoneuvon paikantamismenetelmä b) ajoneuvon valinta- ja hylkäysperusteet c) ohjelmassa käytetyt testityypit ja -menettelyt d) valmistajan hyväksymis- ja hylkäysperusteet ajoneuvoperheelle e) maantieteelliset alueet, joilla valmistaja on kerännyt tietoja f) otoksen koko ja käytetty otantasuunnitelma. 2.3.11 valmistajan IUPRM:n tarkastusmenettelyn tulokset, mukaan luettuna seuraavat: a) tunnistetiedot ohjelmaan sisältyvistä ajoneuvoista (testatuista tai testaamattomista). Näihin tietoihin on sisällyttävä — mallinimi — ajoneuvon tunnusnumero (VIN) — käyttöalue (jos tiedossa) — valmistuspäivämäärä b) syyt ajoneuvon hylkäämiseen otoksesta c) testitiedot, mukaan luettuina — testauspäivämäärä / tietojen latauspäivämäärä — testipaikka / tietojen latauspaikka — kaikki lisäyksessä 1 olevan 4.1.6 kohdan mukaisesti vaaditut, ajoneuvosta ladatut tiedot — kunkin ilmoitettavan valvontalaitteen osalta käytönaikainen tehokkuussuhde. 2.3.12 IUPRM-otoksen osalta seuraavat: a) kaikkien valittujen ajoneuvojen keskimääräiset käytönaikaiset tehokkuussuhteet IUPRM kunkin valvontalaitteen osalta lisäyksessä 1 olevan 4.1.4 kohdan mukaisesti b) sellaisten valittujen ajoneuvojen prosenttiosuus, joiden IUPRM on vähintään kyseiseen valvontalaitteeseen lisäyksessä 1 olevan 4.1.4 kohdan mukaisesti sovellettava vähimmäisarvo. 3.   Ajoneuvojen valinta IUPRM:n tarkastamista varten 3.1   Valmistajan otannan on katettava vähintään kaksi jäsenvaltiota, joissa on olennaisesti erilaiset olosuhteet (jollei ajoneuvoja aseteta saataville vain yhden jäsenvaltion markkinoilla). Jäsenvaltioiden valinnassa otetaan huomioon muun muassa eroavuudet polttoaineissa, ympäristöoloissa, keskimääräisissä ajonopeuksissa sekä kaupunki- ja moottoritieajon jakaumassa. IUPRM-testaamisen tapauksessa testiotokseen otetaan vain sellaiset ajoneuvot, jotka täyttävät lisäyksessä 4 olevan 2.3 kohdan vaatimukset. 3.2   Valitessaan jäsenvaltioita ajoneuvojen otantaa varten valmistaja voi valita ajoneuvot jäsenvaltiosta, jota pidetään erityisen edustavana. Tässä tapauksessa valmistajan on osoitettava tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle, että valinta on edustava (esimerkiksi siten, että tiettyä ajoneuvoperhettä myydään eniten kyseisillä unionin markkinoilla). Kun ajoneuvoperheestä on testattava enemmän kuin yksi näyte-erä 3.3 kohdan mukaisesti, ajoneuvojen käyttöolosuhteiden on oltava toisessa ja kolmannessa näyte-erässä erilaiset kuin ensimmäisessä näyte-erässä. 3.3   Otoksen koko 3.3.1   Näyte-erien määrä riippuu OBD-perheen vuotuisesta myynnistä unionissa seuraavassa taulukossa määritellyllä tavalla: EU-rekisteröinnit — kalenterivuotta kohti (pakokaasupäästötestien osalta) — IUPR:n sisältävän OBD-perheen ajoneuvot Näyte-erien määrä Enintään 100 000 1 100 001 –200 000 2 Yli 200 000 3 3.3.2   IUPR:n osalta otettavien näyte-erien määrä kuvaillaan 3.3.1 kohdassa olevassa taulukossa, ja se perustuu IUPR-perheen sellaisten ajoneuvojen määrään, jotka on hyväksytty IUPR:n kanssa. IUPR-perheen ensimmäistä otantakautta varten katsotaan, että otanta koskee kaikkia perheen ajoneuvotyyppejä, jotka on hyväksytty IUPR:n kanssa. Seuraavilla otantakausilla katsotaan, että otanta koskee ainoastaan ajoneuvotyyppejä, joita ei ole aiemmin testattu tai jotka kuuluvat päästöhyväksyntien piiriin, joita on laajennettu edeltävän näytteenottokauden jälkeen. Niiden perheiden osalta, joissa on vähemmän kuin 5 000 EU-rekisteröintiä ja joita otanta koskee otantakaudella, ajoneuvojen vähimmäismäärä näyte-erässä on kuusi. Kaikkien muiden perheiden osalta ajoneuvojen vähimmäismäärä otettavassa näyte-erässä on viisitoista. Kunkin näyte-erän on asianmukaisesti kuvastettava myyntiä eli vähintäänkin myynniltään suurten ajoneuvotyyppien (≥ 20 % perheen kokonaismäärästä) on oltava edustettuina. Ajoneuvot, joita valmistetaan pieninä sarjoina, joissa tuotanto OBD-perhettä kohti on alle 1 000 ajoneuvoa, vapautetaan IUPR-vähimmäisvaatimuksista ja vaatimuksesta osoittaa niiden täyttyminen hyväksyntäviranomaiselle. 4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen perusteella hyväksyntäviranomaisen on joko a) katsottava, että IUPR-perhe on vaatimusten mukainen, ja pidätyttävä muista toimista b) katsottava, että valmistajan toimittamat tiedot eivät riitä päätöksen tekemiseen, ja pyydettävä valmistajalta lisätietoja tai uusia testituloksia c) katsottava, että hyväksyntäviranomaisen tai jäsenvaltion seurantatestausohjelmista saatujen tietojen perusteella valmistajan toimittamat tiedot eivät riitä päätöksen tekemiseen, ja pyydettävä valmistajalta lisätietoja tai uusia testituloksia d) tai katsottava, että IUPR-perheelle tehdyn tarkastuksen tulokset eivät ole tyydyttäviä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin kyseisen ajoneuvotyypin tai IUPR-perheen testauttamiseksi lisäyksen 1 mukaisesti. Jos IUPRM-tarkastuksen mukaan lisäyksessä 4 olevan 3.2 kohdan esitetyt testiperusteet täyttyvät näyte-erän ajoneuvojen osalta, tyyppihyväksyntäviranomaisen on ryhdyttävä tämän kohdan d alakohdassa kuvailtuihin lisätoimiin. 4.1   Hyväksyntäviranomainen valitsee yhteistoiminnassa valmistajan kanssa otoksen ajoneuvoista, joilla on ajettu riittävän pitkä matka ja joita tiedetään kohtuullisella varmuudella käytetyn tavanomaisissa olosuhteissa. Valmistajaa on kuultava valittaessa ajoneuvoja otokseen, ja valmistajan on sallittava olla läsnä ajoneuvojen varmistustesteissä. ”Lisäys 4 Ajoneuvojen valitsemisessa käytettävät perusteet käytönaikaisen tehokkuussuhteen osalta 1.   Johdanto 1.1   Tässä lisäyksessä vahvistetaan tämän liitteen lisäyksessä 1 olevassa 4 kohdassa tarkoitetut valintaperusteet, joita on sovellettava valittaessa testattavia ajoneuvoja, sekä menettelyt käytössä IUPRM:n tarkastamista varten. 2.   Valintaperusteet Jäljempänä 2.1–2.5 kohdassa määritetään IUPRM:ää koskevat perusteet, joiden nojalla valittu ajoneuvo voidaan hyväksyä. 2.1   Ajoneuvon on oltava tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksyttyä ajoneuvotyyppiä, jolla on täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 901/2014 (3) mukainen vaatimustenmukaisuustodistus. IUPRM-tarkastusta varten ajoneuvon on oltava hyväksytty OBD-standardin vaiheen II tai myöhemmän vaiheen mukaisesti. Ajoneuvon on oltava rekisteröity ja käytössä unionissa. 2.2   Ajoneuvolla on oltava ajettu vähintään 3 000 km tai sen on täytynyt olla käytössä vähintään kuuden kuukauden ajan sen mukaan, kumpi ehto täyttyy myöhemmin, ja sillä ajettu kilometrimäärä saa olla enintään asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VII olevassa A osassa asianomaiselle ajoneuvoluokalle vahvistettu kestävyysajokilometrimäärä tai sen käyttöaika saa olla enintään viisi vuotta sen mukaan, kumpi ehto täyttyy aikaisemmin. 2.3   IUPRM:n tarkastamista varten testiotokseen voi sisältyä ainoastaan ajoneuvoja, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset: a) Ne ovat keränneet riittävästi ajoneuvon käyttötietoja kyseisen valvontalaitteen testaamiseksi. Niiden valvontalaitteiden osalta, joiden edellytetään täyttävän käytönaikaista tehokkuutta koskevat vaatimukset ja seuraavan ja kirjaavan käytönaikaista tehokkuutta koskevat tiedot lisäyksessä 1 olevan 4.6.1 kohdan mukaisesti, riittävillä ajoneuvon käyttötiedoilla tarkoitetaan, että nimittäjä täyttää jäljempänä esitetyt perusteet. Testattavan valvontalaitteen nimittäjän, sellaisena kuin se on määritelty lisäyksessä 1 olevassa 4.3 ja 4.5 kohdassa, arvon on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin yksi seuraavista: i) 15, kun kyse on haihtumisjärjestelmän valvontalaitteista, lisäilmajärjestelmän valvontalaitteista ja niistä valvontalaitteista, joissa käytetään lisäyksessä 1 olevan 4.3.2 kohdan mukaisesti kasvavaa nimittäjää (esim. kylmäkäynnistyksen valvontalaitteet, ilmastointijärjestelmän valvontalaitteet), tai ii) 5, kun kyse on sellaisista hiukkassuodattimen valvontalaitteista ja hapetuskatalysaattorin valvontalaitteista, joissa käytetään liitteen lisäyksessä 1 olevan 4.3.2 kohdan mukaisesti kasvavaa nimittäjää, tai iii) 30, kun kyse on katalysaattorin, happianturin, pakokaasujen takaisinkierrätyksen (EGR), vaihtuvan venttiilin ajoitusjärjestelmän (VVT) ja kaikkien muiden komponenttien valvontalaitteista. b) Niitä ei ole käsitelty asiattomasti tai varustettu lisäosilla tai muutetuilla osilla, joiden vuoksi OBD-järjestelmä ei olisi liitteen XII vaatimusten mukainen. 2.3   Ajoneuvolle mahdollisesti tehdyt huollot on oltava tehty valmistajan suosittelemien huoltovälien mukaisesti. 2.4   Ajoneuvossa ei saa olla merkkejä epäasianmukaisesta käytöstä (esimerkiksi kilpa-ajosta, ylikuormituksesta, väärän polttoaineen käytöstä tai muusta väärinkäytöstä) eikä muista tekijöistä (esimerkiksi virittäminen), jotka voivat vaikuttaa päästöihin. Tietokoneeseen tallennettu vikakoodi ja tiedot ajetusta matkasta on otettava huomioon. Ajoneuvoa ei valita testattavaksi, jos tietokoneessa olevista tiedoista käy ilmi, että ajoneuvo on ollut toiminnassa vikakoodin tallennuksen jälkeen eikä korjausta ole tehty suhteellisen pian. 2.5   Moottoriin ei saa olla tehty luvattomia suuria korjauksia eikä ajoneuvoon suuria korjauksia. 3.   Suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi 3.1   Tyyppihyväksyntäviranomaisen on pyydettävä valmistajaa toimittamaan suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi, joilla vaatimustenvastaisuus poistetaan seuraavissa tapauksissa: 3.2   Valvontalaitteen M IUPRM:n osalta täyttyvät seuraavat tilastolliset edellytykset testiotoksessa, jonka koko määritetään lisäyksessä 3 olevan 3.3.1 kohdan mukaisesti: Niiden ajoneuvojen osalta, jotka lisäyksessä 1 olevan 4.1.4 kohdan mukaisesti on sertifioitu suhteeseen 0,1, ajoneuvosta kerätyt tiedot osoittavat vähintään yhden testiotokseen kuuluvan valvontalaitteen M kohdalla, että testiotoksen keskimääräinen käytönaikainen tehokkuussuhde on pienempi kuin 0,1 tai että vähintään 66 prosentissa testiotoksen ajoneuvoista valvontalaitteen käytönaikainen tehokkuussuhde on pienempi kuin 0,1. 3.3   Suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle viimeistään 60 työpäivän kuluttua 3.1 kohdassa tarkoitetun tiedoksiannon päivämäärästä. Tyyppihyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman hyväksymisestä tai hylkäämisestä 30 työpäivän kuluessa. On kuitenkin myönnettävä lisäaikaa, jos valmistaja voi osoittaa toimivaltaista tyyppihyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, että vaatimustenvastaisuuden tutkimiseen tarvitaan lisää aikaa, jotta voidaan toimittaa suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi. 3.4   Korjaavien toimenpiteiden kohteena on oltava kaikki ajoneuvot, joissa on todennäköisesti sama vika. On arvioitava, onko tyyppihyväksyntäasiakirjoja tarpeen muuttaa. 3.5   Valmistajan on toimitettava jäljennös kaikesta korjaavia toimenpiteitä koskevaan suunnitelmaan liittyvästä kirjeenvaihdosta. Valmistajan on lisäksi pidettävä kirjaa käytössä olevien ajoneuvojen korjausmenettelystä ja toimitettava säännöllisesti tilannekatsauksia tyyppihyväksyntäviranomaiselle. 3.6   Korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman on sisällettävä 3.6.1–3.6.11 kohdassa vaaditut tiedot. Valmistajan on annettava korjaavia toimenpiteitä koskevalle suunnitelmalle sen yksikäsitteisesti yksilöivä nimi tai numero. 3.6.1   Kuvaus kustakin korjaavia toimenpiteitä koskevaan suunnitelmaan sisältyvästä ajoneuvotyypistä. 3.6.2   Kuvaus muuntamisista, mukautuksista, korjauksista, säädöistä ja muista muutoksista, jotka tehdään ajoneuvoihin niiden saattamiseksi vaatimustenmukaisiksi, mukaan luettuna lyhyt tiivistelmä tiedoista ja teknisistä tutkimuksista, jotka tukevat valmistajan päätöstä valita kyseiset toimenpiteet ajoneuvon saattamiseksi vaatimustenmukaiseksi. 3.6.3   Kuvaus tavasta, jolla valmistaja antaa tiedon ajoneuvojen omistajille. 3.6.4   Kuvaus oikeasta huollosta ja käytöstä, jotka valmistaja mahdollisesti vahvistaa edellytyksiksi korjausten tekemiselle korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman puitteissa, sekä selvitys valmistajan syistä tällaisten edellytysten asettamiseen. Huolto- tai käyttöedellytyksiä voidaan asettaa vain, jos ne todistettavasti liittyvät vaatimustenvastaisuuteen ja korjaaviin toimenpiteisiin. 3.6.5   Kuvaus menettelystä, jota ajoneuvon omistajan on noudatettava saadakseen vaatimustenvastaisuuden korjautetuksi. On ilmoitettava ajankohta, jonka jälkeen korjaavat toimenpiteet voidaan toteuttaa, arvio korjaamon työhönsä tarvitsemasta ajasta ja tieto siitä, missä korjaus voidaan tehdä. Korjaus on tehtävä joutuisasti kohtuullisen ajan kuluessa ajoneuvon toimittamisesta. 3.6.6   Jäljennös ajoneuvon omistajalle toimitetuista tiedoista. 3.6.7   Lyhyt kuvaus järjestelyistä, joita valmistaja käyttää varmistaakseen, että korjaavia toimenpiteitä varten on riittävästi komponentteja tai järjestelmiä. On ilmoitettava, milloin komponentteja tai järjestelmiä on saatavilla riittävästi korjausmenettelyn aloittamiseksi. 3.6.8   Jäljennös kaikista ohjeista, jotka lähetetään korjauksen suorittaville henkilöille. 3.6.9   Kuvaus ehdotettujen korjaavien toimenpiteiden vaikutuksesta kunkin suunnitelmaan kuuluvan ajoneuvotyypin päästöihin, polttoaineenkulutukseen, ajettavuuteen ja turvallisuuteen sekä näitä päätelmiä tukevia tietoja, teknisiä selvityksiä jne. 3.6.10   Kaikki muut tiedot tai selvitykset, joita hyväksyntäviranomainen voi kohtuudella pitää tarpeellisina korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman arvioimiseksi. 3.6.11   Jos korjaavia toimenpiteitä koskevaan suunnitelmaan sisältyy käytössä olevien ajoneuvojen korjaaminen, on tyyppihyväksyntäviranomaiselle toimitettava tieto menetelmästä, jota käytetään tehtyjen korjausten merkitsemiseen. Jos käytetään tarraa, on siitä toimitettava esimerkkikappale. 3.7   Valmistajaa voidaan vaatia tekemään hyväksyttävästi suunnitellut ja tarvittavat testit komponenteille ja ajoneuvoille, joihin on tehty ehdotettu muutos tai korjaus, jotta voidaan todeta kyseisen muutoksen tai korjauksen tuloksellisuus. 3.8   Valmistajan on kirjattava tiedot jokaisesta korjattavaksi kutsutusta ja korjatusta ajoneuvosta sekä korjaukset tehneistä korjaamoista. Tyyppihyväksyntäviranomaisen on pyynnöstään saatava haltuunsa näin syntyneet asiakirjat viiden vuoden ajan korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman täytäntöönpanosta. 3.9   Korjauksesta ja/tai muutoksesta tai uusien laitteiden lisäämisestä on tehtävä merkintä valmistajan ajoneuvon omistajalle antamaan todistukseen. ”Lisäys 5 Ajoneuvon sisäiseen valvontajärjestelmään perustuva perhe (OBD-perhe) 1.   Johdanto 1.1   Tässä lisäyksessä vahvistetaan perusteet lisäyksissä 3 ja 4 tarkoitetun OBD-perheen määrittelemiseksi. 2.   Valintaperusteet Ajoneuvotyypit kuuluvat samaan perheeseen moottorin, päästöjenrajoitusjärjestelmän ja sisäisen valvontajärjestelmän osalta, jos ne ovat jäljempänä lueteltujen ominaisuuksien suhteen samanlaisia. 2.2   Moottori: — palamisprosessi (kipinäsytytys, puristussytytys, kaksitahtinen, nelitahtinen, kiertomoottori) — polttoaineensyöttömenetelmä (yksi- tai monipisteruiskutus) — polttoainetyyppi (bensiini, diesel, joustavasti bensiini/etanoli, joustavasti diesel/biodiesel, maakaasu/biometaani, nestekaasu, kaksi polttoainetta bensiini/maakaasu/biometaani, kaksi polttoainetta bensiini/nestekaasu) 2.3   Päästöjenrajoitusjärjestelmä: — katalysaattorin tyyppi (hapettava, kolmitie, lämmitetty, SCR, muu) — hiukkasloukun tyyppi — lisäilman suihkutus (on / ei ole) — pakokaasujen kierrätys (on / ei ole) 2.4   OBD-järjestelmän osat ja toiminta: — OBD-järjestelmän suorittama toiminnan valvonta, vikojen havaitseminen ja vikojen ilmaisu ajoneuvon kuljettajalle. ”

---

(1)  Vain siinä tapauksessa, että aktivoitu perussäätö vähentää huomattavasti vääntömomenttia tai ajoneuvoon on asennettu sähköisesti ohjattu kaasutinjärjestelmä.

(2)  Jos on asennettu redundantti kaasupolkimen tai kaasuläpän asentoanturi, signaalin ristiintarkastuksissa on kaikkien virtapiirin loogisuutta koskevien vaatimusten täytyttävä. Jos on asennettu vain yksi kaasupolkimen tai kaasuläpän asentoanturi, niiden virtapiirien loogisuuden valvonta ei ole pakollista.

(4)  OBD II -järjestelmä: kahta kolmesta merkinnällä ”II” merkitystä virtapiirin loogisuuden toimintahäiriöstä on valvottava virtapiirien eheyden valvonnan lisäksi.

(5)  Vain siinä tapauksessa, että niitä käytetään ympäristöominaisuuksien tai toimintaturvallisuuden kannalta merkittävien tietojen syöttämiseksi ECU-/PCU-yksikköön.

(6)  Poikkeus sallitaan valmistajan pyynnöstä, sen sijaan taso 3, näkyvissä vain toimilaitteen signaali ilman tietoa häiriöstä.”

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 901/2014, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 täytäntöön panemisesta siltä osin kuin kyse on kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksyntään ja markkinavalvontaan sovellettavista hallinnollisista vaatimuksista (EUVL L 249, 22.8.2014, s. 1).

LIITE II

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 134/2014 muuttaminen

Muutetaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 134/2014 liitteet II–VI, VIII ja X seuraavasti:

1.

Muutetaan liite II seuraavasti: a) Korvataan 4.5.5.2.1.1 ja 4.5.5.2.1.2 kohta seuraavasti: ”4.5.5.2.1.1   Vaihe 1 – Vaihtonopeuksien laskeminen Kiihdytysvaiheiden aikaiset nopeudet (km/h), joissa vaihdetta vaihdetaan suuremmalle (v1→2 ja vi→i + 1), lasketaan käyttäen seuraavia kaavoja: Yhtälö 2-3: , i = 2 to ng – 1 Yhtälö 2-4: jossa   i on vaihteen numero (≥ 2)   ng on vaihteiden kokonaismäärä eteenpäin   Pn on nimellisteho (kW)   mref on vertailumassa (kg)   nidle on joutokäyntinopeus (rpm)   s on moottorin nimellispyörimisnopeus (rpm)   ndvi on moottorin pyörimisnopeuden (rpm) ja vaihteella i määritetyn ajoneuvon nopeuden (km/h) välinen suhde. 4.5.5.2.1.2   Nopeudet (km/h), joissa vaihdetta vaihdetaan pienempään (vi→i – 1), matka-ajo- tai hidastusvaiheessa, jota ajetaan vaihteilla 4:stä (neljäs vaihde) ng:hen, lasketaan käyttäen seuraavaa kaavaa: Yhtälö 2-5: , i = 4 to ng jossa   i on vaihteen numero (≥ 4)   ng on vaihteiden kokonaismäärä eteenpäin   Pn on nimellisteho (kW)   Mref on vertailumassa (kg)   nidle on joutokäyntinopeus (rpm)   s on moottorin nimellispyörimisnopeus (rpm)   ndvi – 2 on moottorin pyörimisnopeuden (rpm) ja vaihteella i – 2 määritetyn ajoneuvon nopeuden (km/h) välinen suhde. Nopeus, jossa vaihdetta vaihdetaan pienempään 3:sta 2:een (v3→2), lasketaan käyttäen seuraavaa yhtälöä: Yhtälö 2-6: jossa   Pn on nimellisteho (kW)   Mref on vertailumassa (kg)   nidle on joutokäyntinopeus (rpm)   s on moottorin nimellispyörimisnopeus (rpm)   ndv1 on moottorin kierrosnopeuden (rpm) ja vaihteella 1 määritetyn ajoneuvon nopeuden (km/h) välinen suhde Nopeus, jossa vaihdetta vaihdetaan pienempään 2:sta 1:een (v2→1), lasketaan käyttäen seuraavaa yhtälöä: Yhtälö 2-7: jossa   ndv2 on moottorin kierrosnopeuden (rpm) ja vaihteella 2 määritetyn ajoneuvon nopeuden (km/h) välinen suhde Koska vaiheenilmaisin määrittää matka-ajovaiheen, sen aikana voi ilmetä pieniä nopeuden nousuja ja vaihdetta saattaa olla tarpeen vaihtaa suurempaan. Nopeudet (km/h), joissa vaihdetta vaihdetaan suurempaan (v1→2, v2→3 ja vi→i + 1) matka-ajovaiheessa, lasketaan käyttäen seuraavia yhtälöitä: Yhtälö 2-7a: Yhtälö 2-8: Yhtälö 2-9: , i = 3 to ng” b) Korvataan 4.5.6.1.2.2 kohdan viimeisessä kappaleessa ilmaisu ”Vaihtoehtoisesti mr1 voidaan arvioida muodossa f prosenttia m:stä” ilmaisulla ”Vaihtoehtoisesti mr1 voidaan arvioida muodossa 4 prosenttia m:stä”. c) Korvataan 6.1.1.6.2.2 kohdassa olevan taulukon 1-10 riveillä, jotka vastaavat ajoneuvoluokkia L3a, L4e, L5e-A ja L7e-A, joiden suurin nopeus on pienempi kuin 130 km/h, viidennen sarakkeen (painotuskertoimet) teksti seuraavasti: ”w1 = 0,30 w2 = 0,70”. d) Korvataan lisäyksessä 6 olevassa 3 kohdassa (Maailmanlaajuinen yhdenmukainen moottoripyörien testisykli (WMTC), vaihe 2) olevan 4.1.1 kohdan taulukon Ap6-19 aikaa 148 s vastaavalla rivillä rullan nopeutta (km/h) koskevassa sarakkeessa luku 75,4 luvulla 85,4.

2.

Muutetaan liite III seuraavasti: a) Korvataan 4.2.2 kohta seuraavasti: ”4.2.2 Portaattomasti säätyville säätölaitteille määritetään riittävä määrä tyypillisiä asentoja. Testi on tehtävä moottorin normaalilla ja suurella joutokäyntinopeudella. Säätölaitteiden mahdolliset asennot normaalin joutokäyntinopeuden saavuttamiseksi määritellään 4.2.5 kohdassa. Valmistaja määrittää suuren joutokäyntinopeuden, jonka on oltava yli 2 000 rpm. Suuri joutokäyntinopeus on saavutettava ja pidettävä vakaana käyttämällä kaasupoljinta tai -kahvaa.” b) Korvataan 4.2.5.1 kohta seuraavasti: ”4.2.5.1 suurempi seuraavista kahdesta arvosta: a) pienin joutokäyntinopeus, jonka moottori voi saavuttaa b) valmistajan suosittelema nopeus, josta vähennetään 100 kierrosta minuutissa.”

3.

Muutetaan liite IV seuraavasti: a) Korvataan 2.2.1 kohta seuraavasti: ”2.2.1 Ympäristöominaisuuksien osalta uusissa ajoneuvotyypeissä ja uusissa moottorityypeissä on uudenmallinen kampikammion tuuletusjärjestelmä, jolloin voidaan valmistajan niin halutessa valita kanta-ajoneuvo, jonka kampikammion tuuletusratkaisu vastaa hyväksyttyä ratkaisua, jotta voidaan osoittaa tutkimuslaitosta ja hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, että tyyppi III -testi on läpäisty.” b) Korvataan 4.1 kohta seuraavasti: ”4.1   Testimenetelmä 1 Tyyppi III -testi on tehtävä seuraavan testimenettelyn mukaisesti:” c) Korvataan 4.1.4.3 kohta seuraavasti: 4.1.4.3   Ajoneuvo katsotaan hyväksyttäväksi, jos kaikissa 4.1.2 kohdassa esitetyissä tiloissa kampikammiosta mitattu keskimääräinen paine ei ylitä mittaushetkellä vallitsevaa ulkoilman keskimääräistä painetta.” d) Lisätään 4.1.8 kohta seuraavasti: 4.1.8   Jos yhdessä tai useammassa 4.1.2 kohdassa esitetyssä tilassa 4.1.7 kohdassa esitettynä ajanjaksona mitattu kampikammion keskimääräinen paine on suurempi kuin ulkoilman paine, on tehtävä 4.2.3 kohdassa määritelty lisätesti hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla.” e) Korvataan 4.2 ja 4.2.1 kohta seuraavasti: ”4.2   Testimenetelmä 2 4.2.1   Tyyppi III -testi on tehtävä seuraavan testimenettelyn mukaisesti.” f) Korvataan 4.2.1.2 kohta seuraavasti: 4.2.1.2   Öljyn mittatikun reikään asennetaan kampikammiokaasuja sietävä joustava pussi, jonka tilavuus on noin kolme kertaa moottorin iskutilavuus. Pussin on oltava tyhjä ennen kutakin mittausta.” g) Korvataan 4.2.1.4 kohta seuraavasti: 4.2.1.4   Ajoneuvo katsotaan hyväksyttäväksi, jos pussi ei ole näkyvästi täyttynyt missään 4.1.2 ja 4.2.1.3 kohdassa esitetyssä mittaustilassa tehdyn mittauksen jälkeen.” h) Lisätään 4.2.2.4 kohta seuraavasti: 4.2.2.4   Jos jokin 4.2.1.2 kohdassa määritelty testin edellytys ei täyty, on tehtävä 4.2.3 kohdassa määritelty lisätesti hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla.” i) Korvataan 4.2.3 kohta seuraavasti: 4.2.3   Vaihtoehtoinen tyyppi III -lisätestimenettely (nro 3).”

4.

Muutetaan liite V seuraavasti: a) Korvataan 2.5 kohta seuraavasti: 2.5   Luokan L (ala)luokkien L1e, L2e, L5e-B, L6e-B, L7e-B ja L7e-C ajoneuvoille on valmistajan valinnan mukaan tehtävä joko lisäyksen 2 mukainen läpäisevyystesti tai lisäyksen 3 mukainen SHED-testi.” b) Kumotaan 2.6 kohta. c) Korvataan lisäyksessä 2 oleva 1.1 kohta seuraavasti: 1.1   Polttoainejärjestelmän läpäisevyys on asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä IV vahvistetusta ensimmäisestä soveltamispäivästä alkaen testattava 2 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Tätä perusvaatimusta sovelletaan kaikkiin luokan L ajoneuvoihin, joissa on polttoainesäiliö nestemäistä erittäin haihtuvaa polttoainetta varten, siten kuin sitä sovelletaan kipinäsytytteisellä polttomoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin, asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä V olevan B osan mukaisesti. Asetuksessa (EU) N:o 168/2013 vahvistettujen haihtumispäästötestausvaatimusten täyttämiseksi luokan L (ala)luokkien L3e, L4e, L5e-A, L6e-A ja L7e-A ajoneuvot testataan vain tämän liitteen lisäyksessä 3 vahvistetulla SHED-testimenettelyllä.”

5.

Muutetaan liite VI seuraavasti: a) Korvataan 3.3.1 kohta seuraavasti: 3.3.1   Testausselosteeseen on lisättävä sellaisen ajoneuvon päästötulokset, jolla on ajettu enemmän kuin asetuksen (EU) N:o 168/2013 23 artiklan 3 kohdan c alakohdassa vahvistettu kilometrimäärä sen jälkeen, kun se käynnistettiin ensimmäisen kerran tuotantolinjan lopussa, käytetyt huononemiskertoimet, jotka vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VII olevassa B osassa, tulo, joka saadaan kertomalla nämä molemmat, sekä päästöraja, joka vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI.” b) Korvataan 3.4.2 kohta seuraavasti: ”3.4.2   Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviranomaisen (EPA) hyväksymä ajomatkan kerryttämiseen perustuva testisykli (AMA-testisykli) Valmistajan valinnasta voidaan suorittaa vaihtoehtoisena ajomatkan kerryttämiseen perustuvana tyyppi V -syklinä suorittaa AMA-kestävyystestisykli. AMA-testisykli on suoritettava lisäyksessä 2 annettujen teknisten eritelmien mukaisesti.” c) Lisätään 3.4.3 kohta seuraavasti: 3.4.3   AMA-kestävyystestisyklin soveltamisesta lisäyksen 2 taulukossa Ap2-1 tarkoitettuihin alaluokan III ajoneuvoihin luovutaan asteittain, mutta sitä voidaan käyttää 31 päivään joulukuuta 2024 ulottuvan siirtymäkauden ajan.” d) Lisätään 3.6, 3.6.1, 3.6.2 ja 3.7 kohta seuraavasti: ”3.6   Vanhentamistesti koepenkissä 3.6.1   Vaihtoehtona 3.1 tai 3.2 kohdalle valmistaja voi pyytää lisäyksessä 3 esitetyn koepenkissä tehtävän vanhentamismenettelyn käyttöä. Koepenkissä tehtävässä vanhentamistestissä, joka esitetään lisäyksessä 3, määritetään vanhennetun ajoneuvon päästöt vanhentamalla ajoneuvon katalysaattoria standardoidussa koepenkkisyklissä (SBC) saman huononemisen aikaansaamiseksi, joka katalysaattorille tapahtuu termisen deaktivoitumisen takia ajoneuvoluokalle asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VII olevassa A osassa vahvistetun testausmatkan aikana. 3.6.2   Sellaisen ajoneuvon päästötulokset, jolla on ajettu yli 100 km sen jälkeen, kun se käynnistettiin ensimmäisen kerran tuotantolinjan lopussa, ja lisäyksessä 3 esitetyllä menetelmällä määritetyt huononemiskertoimet eivät saa ylittää asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI olevassa A osassa vahvistetun sovellettavan laboratoriossa tehtävän tyyppi I -päästötestisyklin aikaisia päästörajoja. Testausselosteeseen on lisättävä sellaisen ajoneuvon päästötulokset, jolla on ajettu yli 100 km sen jälkeen, kun se käynnistettiin ensimmäisen kerran tuotantolinjan lopussa, tämän liitteen lisäyksessä 3 esitetyllä menetelmällä määritetyt huononemiskertoimet, kokonaispäästöt (jotka lasketaan kertovilla tai summaavilla yhtälöillä) ja asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI vahvistettu päästöraja. 3.7   Valmistajan pyynnöstä voidaan laskea ylimääräinen pakokaasupäästöjen huononemiskerroin (D. E. F.) ja käyttää sitä 3.1 ja 3.2 kohdassa esitetyssä menettelyssä. Pakokaasupäästöjen huononemiskerroin lasketaan kullekin epäpuhtaudelle seuraavasti: D. E. F. = Mi2 – Mi1 jossa Mi1 = epäpuhtauden i massapäästö [g/km] ajoneuvolle 3.1 tai 3.2 kohdassa esitetyllä menettelyllä tehdyn tyyppi 1 -testin jälkeen Mi2 = epäpuhtauden i massapäästö [g/km] vanhennetulle ajoneuvolle 3.1 ja 3.2 kohdassa esitetyllä menettelyllä tehdyn tyyppi 1 -testin jälkeen.” e) Korvataan lisäyksessä 1 oleva 2.6.1 kohta seuraavasti: 2.6.1   SRC-LeCV:ssä luokan L ajoneuvot ryhmitellään ajomatkan kerryttämistä varten taulukon Ap1-1 mukaisesti. Taulukko Ap1-1 Luokan L ajoneuvojen ryhmät SRC-LeCV:ssä SRC-sykli WTMC-luokka     1 Luokka 1 2 Luokka 2-1     2 Luokka 2-2 3 Luokka 3-1 4 Luokka 3-2” f) Muutetaan lisäys 2 seuraavasti: i) Korvataan 1.1 kohta seuraavasti: 1.1   Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviranomaisen (EPA) hyväksymä ajomatkan kerryttämiseen perustuva kestävyystestisykli (AMA-testisykli) on ajomatkan kerryttämiseen perustuva sykli, jolla vanhennetaan testiajoneuvoja ja niissä olevia pilaantumista rajoittavia laitteita toistettavissa olevalla tavalla, mutta se edustaa EU:n kalustoa ja liikennetilanteita huomattavasti heikommin kuin SRC-LeCV. AMA-testisyklin soveltamisesta lisäyksen 2 taulukossa Ap2-1 tarkoitettuihin alaluokan III ajoneuvoihin luovutaan asteittain, mutta sykliä voidaan valmistajan pyynnöstä käyttää 31 päivään joulukuuta 2024 ulottuvan siirtymäkauden ajan. Testisykli voidaan ajaa luokan L testiajoneuvoilla tiellä, testiradalla tai ajomatkan kerryttämiseen käytettävällä alustadynamometrillä.” ii) Korvataan 2.1 kohta seuraavasti: 2.1   AMA-kestävyystestisyklissä luokan L ajoneuvot ryhmitellään seuraavasti ajomatkan kerryttämistä varten: Taulukko Ap2-1 Luokan L ajoneuvojen ryhmittely AMA-kestävyystestiä varten Luokan L ajoneuvon alaluokka Moottorin iskutilavuus (cm3) Vmax (km/h) I < 150 — II ≥ 150 < 130 III ≥ 150 ≥ 130” g) Lisätään lisäys 3 ja lisäys 4 seuraavasti: ”Lisäys 3 Vanhentamistesti koepenkissä 1.   Vanhentamistesti koepenkissä 1.1   Tässä lisäyksessä esitetyn menettelyn mukaisesti testattavalla ajoneuvolla on oltava ajettu yli 100 kilometriä sen jälkeen, kun se käynnistettiin ensimmäisen kerran tuotantolinjan lopussa. 1.2   Testissä on käytettävä jotakin liitteen II lisäyksessä 2 täsmennetyistä polttoaineista. 2.   Kipinäsytytysmoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin sovellettava menettely 2.1   Kipinäsytytysmoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin, myös hybridiajoneuvoihin, jotka käyttävät katalysaattoria päästöjen pääasiallisena jälkikäsittelylaitteena, sovelletaan seuraavaa koepenkissä toteutettavaa vanhentamismenetelmää. Koepenkissä vanhentaminen edellyttää katalysaattori-happianturijärjestelmän asentamista katalysaattorin vanhentamispenkkiin. Koepenkissä tehtävässä vanhentamisessa noudatetaan standardoitua koepenkkisykliä (Standard Bench Cycle, SBC) koepenkin vanhentamisajan (Bench Ageing Time, BAT) yhtälöllä lasketun ajan. BAT-yhtälöön tarvitaan katalysaattorin aika käyttölämpötilassa -tiedot, jotka mitataan lisäyksessä 1 kuvaillun standardoidun maantiesyklin (SRC-LeCV) aikana. Vaihtoehtoisesti voidaan tapauksen mukaan käyttää lisäyksessä 2 kuvaillun AMA-kestävyystestisyklin aikana mitattuja katalysaattorin aika käyttölämpötilassa -tietoja. 2.2   Standardoitu koepenkkisykli (SBC). Katalysaattorin standardoitu vanhentaminen koepenkissä tapahtuu SBC:n mukaisesti. SBC:tä noudatetaan BAT-yhtälöllä laskettu aika. SBC kuvaillaan lisäyksessä 4. 2.3   Katalysaattorin aika käyttölämpötilassa -tiedot. Katalysaattorin lämpötila mitataan vähintään kahdella lisäyksessä 1 kuvaillulla täydellisellä SRC-LeCV-syklillä tai tapauksen mukaan vähintään kahdella lisäyksessä 2 kuvaillulla täydellisellä AMA-syklillä. Katalysaattorin lämpötila mitataan testiajoneuvon kuumimman katalysaattorin kuumimmasta paikasta. Vaihtoehtoisesti lämpötila voidaan mitata toisesta paikasta, kunhan se säädetään hyvän teknisen käytännön mukaisesti edustamaan kuumimmasta paikasta mitattua lämpötilaa. Katalysaattorin lämpötila mitataan vähintään yhden hertsin nopeudella (yksi mittaus sekunnissa). Mitatut katalysaattorin lämpötilat taulukoidaan pylväskaavioon siten, että lämpötilaryhmien ero on enintään 25 °C. 2.4   Vanhentamisaika koepenkissä. Vanhentamisaika koepenkissä lasketaan seuraavan BAT-yhtälön avulla: te lämpötilaryhmän osalta = th e((R/Tr) – (R/Tv)) te yhteensä = te:n summa kaikkien lämpötilaryhmien osalta vanhentamisaika koepenkissä = A (te yhteensä) jossa A = 1,1 – Tällä arvolla katalysaattorin vanhentamisaikaa mukautetaan siten, että siinä otetaan huomioon muut huononemisen aiheuttajat kuin katalysaattorin lämpövanheneminen. R = Katalysaattorin terminen reaktiivisuus = 18 500 th = Aika (tunteina) mitattuna ajoneuvon katalysaattorin lämpötilan pylväskaavion tietyssä lämpötilaryhmässä, joka on mukautettu täyteen käyttöikään. Esimerkiksi jos pylväskaavio edustaa 400 km:ä ja käyttöikä on asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteen VII mukaisesti esimerkiksi ajoneuvoluokan Le3 tapauksessa 20 000 km, kaikki pylväskaavion aikatiedot kerrotaan 50:lla (20 000 /400). te yhteensä = Aika (tunteina), joka kuluu katalysaattorin vanhentamiseen lämpötilassa Tr katalysaattorin vanhentamispenkissä käyttämällä katalysaattorin vanhentamissykliä saman huononemisen aikaansaamiseksi, joka katalysaattorille tapahtuu termisen deaktivoitumisen takia ajoneuvoluokalle asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VII vahvistetun ajokilometrimäärän aikana (esim. ajoneuvoluokan Le3 tapauksessa 20 000 km). te lämpötilaryhmän osalta = Aika (tunteina), joka kuluu katalysaattorin vanhentamiseen lämpötilassa Tr katalysaattorin vanhentamispenkissä käyttämällä katalysaattorin vanhentamissykliä saman huononemisen aikaansaamiseksi, joka katalysaattorille tapahtuu lämpötilaryhmässä Tv termisen deaktivoitumisen takia ajoneuvoluokalle asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VII vahvistetun ajokilometrimäärän aikana (esim. ajoneuvoluokan Le3 tapauksessa 20 000 km). Tr = Katalysaattorin tehollinen vertailulämpötila (kelvineinä, K) koepenkissä tehtävän vanhentamissyklin aikana. Tehollinen lämpötila on tasainen lämpötila, joka johtaisi samaan vanhenemiseen kuin koepenkkisyklin aikana esiintyvät erilaiset lämpötilat. Tv = Maantieajossa mitattu ajoneuvon katalysaattorin lämpötilakaaviossa olevan lämpötilaryhmän keskilämpötila (kelvineinä, K). 2.5   Standardoidun koepenkkisyklin (SBC) tehollinen vertailulämpötila. Standardoidun koepenkkisyklin (SBC) tehollinen vertailulämpötila määritetään käytettävälle katalysaattorijärjestelmän mallille ja vanhentamispenkille seuraavasti: a) Katalysaattorijärjestelmän aika käyttölämpötilassa -tiedot mitataan katalysaattorin vanhentamispenkissä SBC:n mukaisesti. Katalysaattorin lämpötila mitataan järjestelmän kuumimman katalysaattorin kuumimmasta paikasta. Vaihtoehtoisesti lämpötila voidaan mitata toisesta paikasta, kunhan se säädetään edustamaan kuumimmasta paikasta mitattua lämpötilaa. Katalysaattorin lämpötila mitataan vähintään yhden hertsin taajuudella (yksi mittaus sekunnissa) vähintään 20 minuuttia kestävän koepenkissä vanhentamisen aikana. Mitatut katalysaattorin lämpötilat taulukoidaan pylväskaavioon siten, että lämpötilaryhmien ero on enintään 10 °C. b) Tehollinen vertailulämpötila lasketaan BAT-yhtälön avulla muuttamalla vertailulämpötilaa (Tr) vähitellen, kunnes laskettu vanhentumisaika vastaa katalysaattorin lämpötilakaaviossa esitettyä todellista aikaa tai ylittää sen. Näin saatava lämpötila on katalysaattorijärjestelmää ja vanhentamispenkkiä koskeva tehollinen vertailulämpötila SBC:ssä. 2.6   Katalysaattorin vanhentamispenkki. Katalysaattorin vanhentamispenkissä on noudatettava SBC:tä ja tuotettava oikea pakokaasuvirta ja päästötaso, jotka vastaavat sen moottorin pakokaasuvirtaa, jota varten katalysaattori on suunniteltu, sekä oikea pakokaasun koostumus ja pakokaasun lämpötila katalysaattorin ilmansyöttöaukossa. Kaikkien koepenkissä tehtävässä vanhentamisessa käytettävien välineiden ja menettelyjen on tallennettava asianmukaisia tietoja (kuten mitatut ilman ja polttoaineen suhteet ja katalysaattorin aika käyttölämpötilassa -tiedot), jotta voidaan varmistaa, että katalysaattoria on todella vanhennettu riittävästi. 2.7   Vaadittu testaus. Huononemiskertoimien laskemista varten testiajoneuvolle on tehtävä vähintään kaksi tyyppi 1 -testiä ennen päästöjenrajoituslaitteiden vanhentamista koepenkissä ja vähintään kaksi tyyppi 1 -testiä sen jälkeen, kun koepenkissä vanhennetut päästöjenrajoituslaitteet on asennettu takaisin paikalleen. Huononemiskertoimet on laskettava jäljempänä määritellyllä laskentamenetelmällä. Pakokaasupäästöjen huononemiskerroin lasketaan kullekin epäpuhtaudelle seuraavasti: jossa Mi1 = epäpuhtauden i massapäästö [g/km] ajoneuvolle tämän lisäyksen 1.1 kohdassa esitetyllä menettelyllä tehdyn tyyppi 1 -testin jälkeen Mi2 = epäpuhtauden i massapäästö [g/km] vanhennetulle ajoneuvolle tämän lisäyksen 1.1 kohdassa esitetyllä menettelyllä tehdyn tyyppi 1 -testin jälkeen. Nämä interpoloidut arvot otetaan vähintään neljän desimaalin tarkkuudella ennen jakolaskua huononemiskertoimen määrittämiseksi. Tulos pyöristetään kolmen desimaalin tarkkuuteen. Jos huononemiskerroin on pienempi kuin yksi, sen arvoksi otetaan yksi. Valmistajan pyynnöstä voidaan kullekin epäpuhtaudelle laskea ylimääräinen pakokaasupäästöjen huononemiskerroin seuraavasti: D. E. F. = Mi2 – Mi1 ”Lisäys 4 Standardoitu koepenkkisykli (SBC) 1.   Johdanto Kestävyyden tarkastamisessa käytettävä vakiomuotoinen vanhentamismenettely koostuu katalysaattori-happianturijärjestelmän vanhentamisesta koepenkissä, jossa noudatetaan tässä lisäyksessä kuvailtua standardoitua koepenkkisykliä (SBC). SBC edellyttää, että vanhentamispenkin kanssa käytetään moottoria, joka syöttää kaasua katalysaattoriin. SBC on 60-sekuntinen sykli, joka toistetaan tarvittavan usein vanhentamispenkissä laitteen vanhentamiseksi vaadittavana aikana. SBC määritellään katalysaattorin lämpötilan, moottorin ilma-polttoainesuhteen ja ensimmäisen katalysaattorin eteen lisättävän lisäilman suihkutuksen määrän perusteella. 2.   Katalysaattorin lämpötilan säätö 2.1   Katalysaattorin lämpötila mitataan katalyyttikerroksessa kuumimman katalysaattorin kuumimmasta paikasta. Vaihtoehtoisesti voidaan mitata syöttökaasun lämpötila ja muuntaa se katalyyttikerroksen lämpötilaksi lineaarisella muuntimella, joka lasketaan vanhentamisessa käytettävän katalysaattorin mallista ja vanhentamispenkistä kerätyn vastaavuustiedon perusteella. 2.2   Katalysaattorin lämpötila säädetään siten, että se on stoikiometrisen toiminnan (1–40 sekunnin sykli) aikana vähintään 800 °C (± 10 °C), valitsemalla oikea moottorin pyörimisnopeus, kuormitus ja sytytysaika. Katalysaattorin suurimmaksi lämpötilaksi syklin aikana säädetään 890 °C (± 10 °C) valitsemalla moottorin oikea ilma-polttoainesuhde seuraavassa taulukossa määritellyn ”rikkaan” vaiheen aikana. 2.3   Jos käytetään muuta vähimmäislämpötilaa kuin 800 °C, enimmäislämpötilan on oltava sitä 90 °C korkeampi. Standardoitu koepenkkisykli (SBC) Aika (sekuntia) Moottorin ilma-polttoainesuhde Lisäilman suihkutus 1–40 Stoikiometrinen, kun kuormitus, sytytysaika ja moottorin pyörimisnopeus on säädetty siten, että katalysaattorin vähimmäislämpötila on 800 °C Ei ole 41–45 ”Rikas” (ilma-polttoainesuhde on valittu siten, että katalysaattorin enimmäislämpötila on koko syklin aikana 890 °C tai 90 °C korkeampi kuin vähimmäislämpötila) Ei ole 46–55 ”Rikas” (ilma-polttoainesuhde on valittu siten, että katalysaattorin enimmäislämpötila on koko syklin aikana 890 °C tai 90 °C korkeampi kuin vähimmäislämpötila) 3 % (± 0,1 %) 56–60 Stoikiometrinen, kun kuormitus, sytytysaika ja moottorin pyörimisnopeus ovat samat kuin syklin osuudessa 1–40 sekuntia. 3 % (± 0,1 %) Standardoitu koepenkkisykli Lisäilma Ilma-polttoainesuhde ”Rikas” Aika (sekuntia) Lisäilma (%) Ilma-polttoainesuhde Katalysaattorin lämpötilaksi säädetty 800 °C Stoikiometrinen 3.   Vanhentamispenkkiin liittyvät välineet ja menettelyt 3.1   Vanhentamispenkin rakenne. Vanhentamispenkin on tuotettava oikea pakokaasun virtausnopeus, lämpötila, ilman ja polttoaineen suhde, pakokaasun koostumus ja lisäilman suihkutus katalysaattorin ilmansyöttöaukossa. Standardoitu vanhentamispenkki koostuu moottorista, moottorinohjaimesta ja moottoridynamometristä. Muut rakenteet voidaan hyväksyä (esim. koko ajoneuvo dynamometrin päällä tai poltin, joka tuottaa oikeat pakokaasuolosuhteet), kunhan katalysaattorin sisääntuloaukon olosuhteille ja säätöominaisuuksille tässä lisäyksessä asetetut vaatimukset täyttyvät. Yksittäisessä vanhentamispenkissä pakokaasun virtaus voi olla jaettu useaan virtaan, kunhan jokainen pakokaasuvirta täyttää tässä lisäyksessä asetetut vaatimukset. Jos penkissä on useampi kuin yksi pakokaasuvirta, useita katalysaattorijärjestelmiä voidaan vanhentaa samanaikaisesti. 3.2   Pakojärjestelmän asennus. Koko katalysaattori-happianturijärjestelmä sekä kaikki näitä komponentteja yhdistävät pakoputket asennetaan koepenkkiin. Sellaisten moottoreiden osalta, joissa on useita pakokaasuvirtoja, pakosarjaryhmät asennetaan yksitellen rinnakkain koepenkkiin. Pakojärjestelmissä, jotka sisältävät useita linjakytkettyjä katalysaattoreita, koko katalysaattorijärjestelmä, joka sisältää kaikki katalysaattorit, kaikki happianturit ja kaikki niihin liittyvät pakoputket, asennetaan yksikkönä vanhentamista varten. Vaihtoehtoisesti voidaan vanhentaa kutakin yksittäistä katalysaattoria erikseen asianmukainen aika. 3.3   Lämpötilamittaus. Katalysaattorin lämpötila mitataan lämpöparilla, joka on asennettu katalyyttikerrokseen kuumimman katalysaattorin kuumimpaan kohtaan. Vaihtoehtoisesti voidaan mitata syöttökaasun lämpötila katalysaattorin ilmansyöttöaukossa ja muuntaa se katalyyttikerroksen lämpötilaksi lineaarisella muuntimella, joka lasketaan vanhentamisessa käytettävän katalysaattorin mallista ja vanhentamispenkistä kerätyn vastaavuustiedon perusteella. Katalysaattorin lämpötila tallennetaan digitaalisesti yhden hertsin taajuudella (yksi mittaus sekunnissa). 3.4   Ilma-polttoainesuhteen mittaus. Ilma-polttoainesuhde on mitattava (esimerkiksi laajan mitta-alueen happianturilla) mahdollisimman läheltä katalysaattorin imu- ja ulospuhalluslaippoja. Antureista saatava tieto tallennetaan digitaalisesti yhden hertsin taajuudella (yksi mittaus sekunnissa). 3.5   Pakokaasuvirran tasapaino. On varmistettava, että kunkin koepenkissä vanhennettavan katalysaattorijärjestelmän läpi kulkee oikea määrä pakokaasua (mitattuna grammoissa sekuntia kohti stoikiometrian mukaan, kun toleranssi on ± 5 g/s). Oikea virtausnopeus määritellään sen mukaan, mikä olisi pakokaasun virtaus alkuperäisen ajoneuvon moottorissa tasaisella nopeudella ja 3.6 kohdassa koepenkissä vanhentamiseen valitulla kuormituksella. 3.6   Asetukset. Moottorin pyörimisnopeus, kuormitus ja sytytysaika valitaan siten, että katalyyttikerroksen lämpötila on tasaisen stoikiometrisen toiminnan aikana 800 °C (± 10 °C). Ilman suihkutusjärjestelmä säädetään siten, että ilmavirtaus riittää tuottamaan 3,0 prosenttia happea (± 0 ,1 %) tasaisessa stoikiometrisessä pakokaasuvirtauksessa juuri ennen ensimmäistä katalysaattoria. Tyypillinen lukema katalysaattoria edeltävässä ilma-polttoainesuhteen mittauspisteessä (joka vaaditaan 5 kohdassa) on lambda 1,16 (eli noin 3 % happea). Kun ilman suihkutus on päällä, ilma-polttoainesuhde säädetään ”rikkaaksi” siten, että katalyyttikerroksen lämpötilaksi saadaan 890 °C (± 10 °C). Tyypillinen ilma-polttoainesuhde on tässä vaiheessa lambda 0,94 (noin 2 % CO). 3.7   Vanhentamissykli. Koepenkissä vanhentamisen standardoiduissa menettelyissä käytetään standardoitua koepenkkisykliä (SBC). SBC toistetaan, kunnes koepenkissä vanhentamisajan (BAT) yhtälöllä laskettu vanhentamisen määrä on saavutettu. 3.8   Laadunvarmistus. Edellä olevien 3.3 ja 3.4 kohdan mukaiset lämpötilat ja ilma-polttoainesuhde tarkistetaan säännöllisesti (vähintään 50 tunnin välein) vanhentamisen aikana. Tarpeellisilla mukautuksilla varmistetaan, että SBC:tä noudatetaan asianmukaisesti koko vanhentamisprosessin ajan. Kun vanhentaminen on saatettu päätökseen, vanhentamisprosessin aikana kerätyt katalysaattorin aika käyttölämpötilassa -tiedot taulukoidaan pylväskaavioon siten, että lämpötilaryhmien ero on enintään 10 °C. BAT-yhtälön ja vanhentamissykliä varten liitteen VI lisäyksessä 3 olevan 2.4 kohdan mukaisesti lasketun tehollisen vertailulämpötilan avulla määritellään, onko katalysaattoria todella lämpövanhennettu oikea määrä. Koepenkissä vanhentamista jatketaan, jos lasketun vanhenemisajan lämpövaikutus on alle 95 prosenttia tavoitellusta lämpövanhenemisesta. 3.9   Käynnistys ja pysäytys. On varmistettava, ettei käynnistyksen tai pysäytyksen aikana saavuteta katalysaattorin enimmäislämpötilaa nopeaa huonontamista varten (esim. 1 050 °C). Tämän ehkäisemiseksi voidaan käyttää erityisiä käynnistys- ja pysäytysmenettelyjä, joissa lämpötila on matala. 4.   R-tekijän kokeellinen määrittely koepenkissä vanhentamisen menettelyjä varten 4.1   R-tekijä on katalysaattorin termisen reaktiivisuuden kerroin, jota käytetään koepenkissä vanhentamisajan (BAT) yhtälössä. Valmistajat voivat määritellä R:n arvon kokeellisesti seuraavia menettelyjä noudattaen. 4.2   Sovellettavan koepenkkisyklin ja vanhentamispenkkilaitteiden avulla vanhennetaan useita katalysaattoreita (vähintään 3 samanmallista katalysaattoria) eri lämpötiloissa, jotka vaihtelevat tavanomaisen käyttölämpötilan ja vahingoittumisen rajalämpötilan välillä. Mitataan päästöt (tai katalysaattorin tehottomuus (1 – katalysaattorin teho)) pakokaasun kunkin komponentin osalta. Varmistetaan, että lopulliset testitulokset ovat 1–2 kertaa päästöstandardia suuremmat. 4.3   Koepenkissä vanhentamisen sykliä varten arvioidaan R:n arvo ja lasketaan liitteen VI lisäyksessä 3 olevan 2.4 kohdan mukaisesti tehollinen vertailulämpötila (Tr) jokaista koelämpötilaa varten. 4.4   Kunkin katalysaattorin osalta merkitään kaavioon päästöt (tai katalysaattorin tehottomuus) suhteessa vanhentamisaikaan. Tietojen perusteella lasketaan pienimmän neliösumman parhaiten sopiva viiva. Jotta tietosarjaa voitaisiin käyttää tähän tarkoitukseen, tiedoilla tulisi olla suunnilleen sama leikkauspiste [välillä 0–6 400 km. Tästä on esimerkki seuraavassa kaaviossa]. 4.5   Kunkin vanhentamislämpötilan osalta lasketaan parhaiten sopivan viivan kaltevuus. 4.6   Kunkin parhaiten sopivan viivan kaltevuuden (joka on määritelty 4.5 kohdan mukaisesti) luonnollinen logaritmi (ln) merkitään kaavioon pystyakselille, ja vanhenemislämpötilan käänteisluku (1/(vanhenemislämpötila, K)) merkitään kaavioon vaaka-akselille. Tietojen perusteella lasketaan pienimmän neliösumman parhaiten sopiva viiva. Viivan kaltevuus on R-tekijä. Tästä on esimerkki seuraavassa kaaviossa. Katalysaattorin vanhentaminen 2 × standardi-poikkeama 1 × standardi-poikkeama Päästöt Lämpötila A Lämpötila C Lämpötila B Vanhentamisaika (tuntia) 4K 4.7   R-tekijää verrataan 4.3 kohdan mukaisesti käytettyyn alkuperäiseen arvoon. Jos laskettu R-tekijä eroaa alkuperäisestä arvosta enemmän kuin 5 prosenttia, valitaan uusi R-tekijä, joka on alkuperäisen ja lasketun arvon välillä, ja toistetaan 4 kohdan vaiheet uuden R-tekijän määrittelemiseksi. Toistetaan prosessi, kunnes laskettu R-tekijä eroaa alle 5 prosenttia alun perin oletetusta R-tekijästä. 4.8   Verrataan pakokaasun kullekin komponentille määriteltyjä R-tekijöitä toisiinsa. Käytetään BAT-yhtälössä pienintä R-tekijää (huonoin tapaus). R-tekijän määritteleminen 1/(vanhentamislämpötila) kaltevuus = muutos päästöjen ja ajan suhteessa -Ln (kaltevuus) ”

6.

Muutetaan liite VIII seuraavasti: a) Korvataan 1.2 kohta seuraavasti: 1.2   Valmistajan on asetettava saataville vikojen simuloimiseen käytettävät vialliset komponentit tai sähkölaitteet. Ajoneuvon päästöt eivät saa näiden komponenttien ja laitteiden vuoksi ylittää asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI olevan B osan mukaisia päästörajoja enempää kuin 20 prosenttia, kun päästöt mitataan ajettaessa asiaankuuluva tyyppi I -testin sykli. Sähkövikojen (oikosulku / avoin virtapiiri) tapauksessa päästöt voivat ylittää asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI olevan B osan mukaiset päästörajat yli 20 prosentilla. OBD-järjestelmä hyväksytään, jos vianilmaisin aktivoituu, kun ajoneuvo testataan viallisella komponentilla tai laitteella varustettuna. OBD-järjestelmä hyväksytään myös, jos vianilmaisin aktivoituu OBD:n raja-arvojen alapuolella.” b) Korvataan 3.1.2 kohta seuraavasti: 3.1.2   Asetuksen (EU) N:o 168/2013 23 artiklan 3 kohdan a tai b alakohdassa tai tämän asetuksen liitteessä VI olevassa 3.6 kohdassa määritettyä kestävyystestimenettelyä sovellettaessa testiajoneuvot on varustettava kestävyystesteissä ja tämän liitteen tarkoituksiin käytettävillä vanhennetuilla päästökomponenteilla, ja lopuksi OBD-järjestelmän ympäristötestien tulokset tarkistetaan ja raportoidaan tyyppi V -kestävyystestauksen päättyessä. Valmistajan pyynnöstä voidaan OBD-järjestelmän demonstrointitesteissä käyttää sopivalla tavalla sisäänajettua edustavaa ajoneuvoa.” c) Lisätään 8.1.1 kohta seuraavasti: 8.1.1   Tyyppi I -testiä ei tarvitse tehdä sähkövikojen (oikosulku / avoin virtapiiri) osoittamiseksi. Valmistaja voi osoittaa nämä vikatyypit käyttämällä ajo-olosuhteita, joissa käytetään kyseistä komponenttia ja joissa valvontaedellytykset täyttyvät. Nämä olosuhteet on kirjattava tyyppihyväksyntäasiakirjoihin.” d) Lisätään 8.2.3 kohta seuraavasti: 8.2.3   Täydentävien tai vaihtoehtoisten esivakautusmenetelmien käyttö on kirjattava tyyppihyväksyntäasiakirjoihin.” e) Korvataan 8.4.1.1 kohta seuraavasti: 8.4.1.1   Kun testiajoneuvo on vakautettu 8.2 kohdan mukaisesti, sillä ajetaan soveltuva tyyppi I -testi. Vianilmaisimen on aktivoiduttava ennen testin päättymistä kaikissa 8.4.1.2–8.4.1.6 kohdassa mainituissa olosuhteissa. Vianilmaisin voidaan aktivoida myös esivakautuksen aikana. Hyväksyntäviranomainen voi korvata nämä olosuhteet muilla 8.4.1.6 kohdan mukaisesti. Tyyppihyväksyntää varten simuloitujen vikojen kokonaismäärä ei saa kuitenkaan olla suurempi kuin neljä. Kahta polttoainetta käyttäviä kaasuajoneuvoja testattaessa molempia polttoainetyyppejä käytetään enintään neljässä simuloidussa virheessä hyväksyntäviranomaisen valinnan mukaan.”

7.

Muutetaan liite X seuraavasti: a) Korvataan lisäyksessä 1 oleva 8.1 kohta seuraavasti: 8.1   Ajoneuvon suurin nopeus, jonka tutkimuslaitos määrittää hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, voi poiketa kohdan 7 arvosta ± 10 prosenttia, kun ajoneuvon Vmax on enintään 30 km/h, ja ± 5 prosenttia, kun ajoneuvon Vmax on suurempi kuin 30 km/h.” b) Muutetaan lisäys 4 seuraavasti: i) Korvataan otsikko seuraavasti: ”Asetuksen (EU) N:o 168/2013 3 artiklan 94 kohdan b alakohdassa tarkoitetun poljettavaksi tarkoitetun luokan L1e ajoneuvon ja 2 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettujen polkupyörien suurimman jatkuvan nimellistehon, sammumismatkan ja suurimman avustuskertoimen mittausmenetelmää koskevat vaatimukset” ii) Lisätään 1.3 kohta seuraavasti: 1.3   Asetuksen (EU) N:o 168/2013 2 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitetut apumoottoreilla varustetut polkupyörät.” iii) Korvataan 3.2 kohta seuraavasti: ”3.2   Testimenettely suurimman jatkuvan nimellistehon mittaamiseksi Suurin jatkuva nimellisteho on mitattava lisäyksessä 3 vahvistettujen testimenettelyjen tai vaihtoehtoisesti standardissa EN 15194:2009 olevassa 4.2.7 kohdassa vahvistetun testimenettelyn mukaisesti.”

LIITE

Täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön (CTBTO) valmistelutoimikunnan toimien tukeminen sen monitorointi- ja todentamisvalmiuksien parantamiseksi, CTBT:n varhaisen voimaantulon ja maailmanlaajuisen soveltamisen edistämiseksi, ja joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon yhteydessä

1.   Todentamisteknologioiden ja monitorointijärjestelmän tuki

Hanke 1: Kohteena olevien hyväksyttyjen IMS:n seismisten apuasemien kestävyyden parantaminen

Taustaa

Päähuomio kohdistetaan edelleen niihin seismisiin apuasemiin, jotka kaipaavat kiireellisiä huoltotoimia, ja erityisesti niihin, jotka sijaitsevat taloudellisissa vaikeuksissa olevissa maissa, muun muassa silloin, kun seismisiä apuasemia on maantieteellisesti harvassa kyseisillä alueilla. Samalla kuitenkin jatketaan ennaltaehkäisevää huoltoa. Tämä tapahtuu puuttumalla vanhentuneeseen laitteistoon, uusimalla laitteita sekä parantamalla laitteiden varaosien hankintaa.

Kuten aiemmissakin ohjelmissa, työhankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen asiaankuuluvilla seismisillä apuasemilla edellyttää kokopäivätoimista asiantuntevaa henkilöstöä, ja rahoitusta tarvitaan myös varaosiin ja matkustuskuluihin.

Tavoitteet

Päätavoitteena on saattaa kohteena olevat seismiset apuasemat tekniselle tasolle, joka on kestävällä tavalla IMS:n vaatimusten mukainen. Seismiset apuasemat ovat IMS:n seismisen infrastruktuurin keskeinen osa ja edellyttävät jatkuvaa huoltoa. Tämä tavoite voidaan saavuttaa riittävän ennaltaehkäisevän huollon ja siihen liittyvän laitteiden varaosien hankinnan avulla. Tähän pyritään samanaikaisesti muiden tehtävien, kuten seismisten apuasemien operaattorien koulutuksen kanssa. Etusijalle asetetaan seismiset apuasemat, jotka tarvitsevat paljon teknistä ja taloudellista tukea, esimerkiksi Afrikassa sekä Aasian ja Keski-Aasian kehittyvissä maissa sijaitsevat apuasemat.

Tulokset

Seismisten apuasemien verkoston parempi tiedon saatavuus ja laatu: seismisten apuasemien verkosto auttaa parantamaan kohteena olevien seismisten apuasemien sijainnin määrittämisen tarkkuutta, muun muassa alueilla, joissa on perusverkoston havaitsemaa seismistä toimintaa. Tämän ansiosta on voitu parantaa ydinräjähdysten seismistä kattavuutta. Seismisten apuasemien vahvistettu ylläpitorakenne lisää unionin näkyvyyttä.

Hanke 2: Panostaminen jalokaasujen näytteenottojärjestelmien kehittämiseen tutkimalla ksenonin tehokkaampaan adsorptioon käytettäviä materiaaleja

Taustaa

Radioaktiivisten ksenon-isotooppien (133Xe, 135Xe, 133mXe ja 131mXe) tehokas saattaminen pieniin tilavuuksiin erilaisissa fysikaalisissa olosuhteissa ja näiden ksenon-isotooppien tehokas ja täydellinen vapautuminen adsorptiomateriaaleista on erittäin tärkeää ydinräjähdysten seurannan parantamiseksi ja täydellisen ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) maailmanlaajuisen noudattamisen todentamiseksi. Edellä mainitut ksenon-isotoopit ovat keskeisiä fissiossa syntyneitä radionuklideja, joita seurataan IMS:n radionuklidiverkoston jalokaasuosion avulla: Kaikki parannukset, joita voidaan tehdä tuleviin järjestelmiin, ovat erittäin arvokkaita.

Tavoitteet

Tämän ehdotuksen tavoitteena on saavuttaa parempi ymmärrys adsorptiomekanismeista, desorptio-olosuhteista ja relevanttien materiaalien ominaisuuksista sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat tehokkaiden ksenonpitoisuuksien kannalta tärkeitä CTBT:n todentamiskehyksessä. Laboratoriotutkimus suoritetaan sen selvittämiseksi, mitkä parametrit ovat tärkeitä ja jotta voidaan määrittää perustavaa tietoa siitä, miten materiaaleja voidaan muuttaa niiden ominaisuuksien, kuten esimerkiksi adsorptio- ja desorptiokyvyn, tiheyden ja kestävyyden optimoimiseksi.

Tulokset

Laaditaan laboratorioraportti, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot näistä tuloksista ja täytäntöönpanosuosituksia IMS-laitoksille. Näin lisätään ymmärrystä siitä, miten nykyisiä adsorptiomateriaaleja voidaan optimoida ja löytää uudempia materiaaleja, jotta IMS-laitosten radioaktiivisen ksenonin havainnointivalmiuksia voidaan parantaa.

Hanke 3: Radioaktiivisen ksenonin taustapitoisuuden mittausten jatkaminen eri puolilla maailmaa

Taustaa

Täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön valmistelutoimikunta (CTBTO) suorittaa radioaktiivisen ksenonin mittauksia hyvin herkillä järjestelmillä. Yhteisen toiminnan 2008/588/YUTP mukaisesti CTBTO:n valmistelutoimikunta on unionilta saamansa rahoituksen turvin kehittänyt ja hankkinut kaksi liikuteltavaa järjestelmää isotooppien 133Xe, 135Xe, 133mXe ja 131mXe mittaamiseksi. Näitä kahta mittausjärjestelmää käytettiin Kuwait Cityssä, Jakartassa, Mutsussa ja Manadossa yhteisen toiminnan 2012/699/YUTP mukaisesti. Ne tuottivat huomattavan paljon tietoa radioaktiivisen ksenonin taustapitoisuuksista.

Molempia mittauksia jatkettiin päätöksen (YUTP) 2015/1837 mukaisesti sekä Kuwaitissa että Indonesiassa. Mahdollisten seuraavien isäntävaltioiden kanssa aloitettiin yhteydenpito, ja parhaillaan keskustellaan yhteistyösopimuksista.

Tavoitteet

CTBTO suunnittelee sijoittavansa uudelleen kaksi yhteisen toiminnan 2008/588/YUTP mukaisesti hankittua liikuteltavaa järjestelmää, jotka nyt ovat käytössä Kuwaitissa ja Indonesiassa. Yhteistyösopimuksista keskustellaan parhaillaan tulevien isäntävaltioiden kanssa.

Kaakkois-Aasian alue on verkoston kattavuuden kannalta hyvin tärkeä CTBTO:lle, sillä siellä ei tällä hetkellä ole toiminnassa yhtään IMS:n jalokaasujärjestelmää. Sen lisäksi, että liikuteltava järjestelmä olisi merkittävä vahvistus tämän alueen kattavuuden kannalta, sen käyttö taustapitoisuuden mittauksessa mahdollistaa seuraavaa:

—	saamme tarkempia tietoja radioaktiivisen ksenonin alueellisista taustapitoisuuksista päiväntasaajalla sijaitsevilla alueilla, joilla jalokaasujen kulkeutuminen on hyvin monimutkaista useiden voimakkaiden ilmiöiden takia;

—	voimme edelleen kehittää ilmakehä- ja kulkeutumismalleja, jotta ne kuvaisivat paremmin ilmamassojen liikkeitä maapallon tällä alueella.

CTBTO aikoo suorittaa mittauksia Kaakkois-Aasian alueella ainakin 12 kuukauden ajan kaikkien kausivaihtelujen kattamiseksi.

CTBTO aikoo ottaa käyttöön uuden liikuteltavan järjestelmän Itä-Aasian alueella. Unionin rahoittamalla lyhytaikaisella mittauksella saatiin jo aiemmin arvokasta tietoa radioaktiivisen ksenonin taustapitoisuuden karakterisoinnista. Pidempi mittausjakso on olennaisen tärkeä, jotta voimme täydentää ja syventää tietojamme radioaktiivisen ksenonin alueellisesta taustapitoisuudesta. Tämän täydentävän mittauksen päätavoite on mahdollistaa Itä-Aasian alueen karakterisointi 12 kuukauden ajan eli kaikkien vuodenaikojen olosuhteissa. Paikka valitaan siten, että voidaan hyödyntää vahvistettua alueellista anturiverkostoa (joiden tiheys on suurempi kuin nykyisessä IMS:n jalokaasuverkostossa). Tämä on ensimmäinen kerta, kun ainakin kaksi järjestelmää toimii hyvin lähekkäin, jolloin voidaan suorittaa enemmän tieteellisiä tutkimuksia muun muassa järjestelmien ristikkäisvalidoinnista, havaintojen ristiinkorreloinnista ja ilmakehässä kulkeutumista koskevan mallintamisen (Atmospheric Transport Modelling, ATM) pienen mittakaavan kehityksestä jne. Tutkimus voisi hyötyä alueen niiden valtioiden kumppanuudesta, jotka myös suunnittelevat osallistuvansa tähän vapaaehtoisesti.

Näiden mittausten jälkeen CTBTO aikoo suorittaa lisämittauksia alueilla, joilla radioaktiivisen ksenonin yleisiä taustapitoisuuksia ei riittävästi tunneta eikä ymmärretä. Suositeltavimpia mahdollisia paikkoja ovat päiväntasaajalla sijaitsevat kohteet Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa.

Mittausten jatkamiseksi tarvitaan varoja kahden uuden liikuteltavan jalokaasujärjestelmän kuljettamiseksi uusiin paikkoihin sekä niiden kaksivuotiseen käyttöön ja huoltoon.

Tulokset

Hyötyinä ovat jalokaasujen yleisten taustapitoisuuksien vaihtelun ymmärtäminen ja jalokaasujen monitorointiverkoston parempi kattavuus. Näiden mittausten jälkeen järjestelmät ovat CTBTO:n käytettävissä jalokaasujen taustapitoisuuksia koskeviin jatkotutkimuksiin erilaisia maantieteellisiä tasoja varten sekä varajärjestelminä ja/tai koulutukseen.

Hanke 4: Monimalliennustejärjestelmä (Ensemble Prediction System, EPS), jolla määritetään ilmakehässä kulkeutumista koskevan mallin simulaatioiden epätarkkuuksia ja luotettavuustasoja

Taustaa

Kansainvälisen tietokeskuksen (IDC) tulisi CTBT:n pöytäkirjan I osan 18 kohdan a alakohdan mukaisesti antaa jokaisen paikantamansa tapahtuman osalta lasketut arvot ja niihin liittyvät epävarmuustekijät. Koska ilmakehässä kulkeutumista koskeva malli edesauttaa tapahtumien paikantamista, niihin liittyvät epävarmuustekijät olisi myös ilmoitettava.

On yleisesti tunnustettua, että epävarmuustekijät voidaan arvioida käyttäen toisiaan vastaavien simulaatioiden sarjaa kokonaisuutena pikemmin kuin yhtä yksittäistä simulaatiota. Tässä hankkeessa käytetään meteorologisia EPS-tietoja (esim. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus, kansalliset ympäristöennustekeskukset jne.) luomaan tietue, joka sisältää monia eri simulaatioita samoista tapauksista. Tätä tietuetta käytetään kehittämään välineitä, joilla arvioidaan ATM-simulaatioiden epävarmuustekijöitä ja luotettavuustasoja. Itsenäistä tietuetta voidaan käyttää uusien välineiden validointiin ja demonstrointiin.

Tavoitteet

—	Kehitetään validoitu prototyyppi ATM-simulaatioiden epävarmuustekijöiden ja luotettavuustasojen arviointia varten.

—	Määritellään tarpeet yhteistyössä käyttäjien kanssa.

—	Määritetään käytettävät meteorologiset EPS-tiedot.

—	Laaditaan ATM-simulaatioiden tietue.

—	Kehitetään välineitä epävarmuustekijöiden ja luotettavuustasojen arviointia varten.

—	Validoidaan välineet.

—	Mukautetaan uusi aloitusrajapinta epävarmuustekijöiden ja luotettavuustasojen aikaansaamiseksi.

—	Saatetaan validoitu prototyyppi käyttövalmiiksi todellisissa tapauksissa testausta varten.

Tulokset

EPS-pohjaiset tuotteet auttavat tekemään tärkeitä päätöksiä, koska niiden avulla saadaan objektiivista tietoa epävarmuustekijöiden ja luotettavuustasojen määrällistä mittausta varten yksittäistapausten ATM-simulaatioissa. Ne antavat myös tieteellisen perustan sen osoittamiseksi, miten ATM-ohjeistuksesta saadaan arvokasta tietoa huolimatta siitä, että ilmakehäsimulaatioihin liittyy lähtökohtaisesti epävarmuustekijöitä.

Hanke 5: IDC:n Ilmakehässä kulkeutumista koskevassa mallissa käytettävien välineiden resoluution lisäämisen aiheuttamien hyötyjen tieteellinen arviointi

Taustaa

Ilmakehämallien (ATM) tulosten antama tieto yleensä hyötyy niitten perusteena olevien meteorologisten aineistojen, sekä itse mallinnuksen resoluution kasvattamisesta, erityisesti lyhyemmällä aikavälillä. IDC:ssä saadaan pian valmiiksi kaksi tätä koskevaa hanketta, jotka koskevat lähde-kohde herkkyyskenttien (Source Receptor Sensitivity fields) operatiivista tuottamista korkeammalla resoluutiolla (1 tunti, 0,5o) ja korkearesoluutioisen meteorologisen aineiston tuottamista tilauksesta erityisiä tapahtumia varten (paikan päällä suoritettavat tarkastukset, ydinkokeet, ydinonnettomuudet jne.) kaikkialla maailmassa. Tämä korkearesoluutioinen meteorologinen aineisto käsitellään Flexpart-ohjelmistovälineen avulla, jossa käytetään Lagrange-tyyppistä kuljetus- ja kulkeutumismallia, jotta tuotettaisiin tarpeen mukaan hyvin korkearesoluutioisia ATM-tuotteita (~ 0,05o). Tieteellinen validointi suoritetaan niiden hyötyjen osoittamiseksi ja määrälliseksi mittaamiseksi, joita nämä kaksi hanketta tarjoavat ATM-tuotteille.

Tavoitteet

—	Osoitetaan korkeamman resoluution lisäarvo käyttämällä havaintoja ja vertailumalleja

—	Kehitetään käyttöliittymä jolla pystyy nopeasti käynnistämään ja tuottamaan ajassa eteen- ja taaksepäin meneviä ilmakehäsimulointeja, korkean resoluution ilmakehäaineistoja sekä ilmakehämallituloksia jotka perustuvat korkean resoluution ilmakehäaineistoihin, vapaasti määriteltävissä paikoissa.

Tulokset

Ilmakehämallinnuksen (ATM) resoluutionlisäämisestä aiheutuvien etujen tieteellinen osoittaminen auttaa vahvistamaan operatiivisen järjestelmän uuden kapasiteetin hyödyllisyyden (korkeampiresoluutioinen operatiivinen SRS, korkearesoluutioinen meteorologinen aineisto).

Aloitusrajapinta mahdollistaa yksityiskohtaisen ohjauksen antamisen paikan päällä suoritettavien tarkastusten tai muiden poikkeustilanteiden (ydinkokeet, ydinonnettomuudet jne.) aikana.

Hanke 6: Kansainvälisen tietokeskuksen (IDC) uudelleensuunnitteluohjelman kolmannen vaiheen valmistelutoimet

Taustaa

CTBTO on tammikuun 2014 – huhtikuun 2017 aikana ryhtynyt toteuttamaan IDC:n uudelleensuunnitteluohjelman toisen vaiheen hanketta (RP2), jossa pyritään kehittämään kattava ohjelmistoarkkitehtuuri ohjaamaan uusien ohjelmistojen kehittämistä ja olemassa olevien järjestelmien päivittämistä seuraavan vuosikymmenen aikana.

Tuloksena oleva arkkitehtuuri on huomattavasti parempi kuin nykyinen, muun muassa seuraavalta osin:

—

Joustavampi analysointivälineiden käyttöliittymä, parannettu analyysitarkastelun työnkulku, tapahtumanhallinta, tapahtumien ristiinkorrelointi ja vertailu, kartoitusväline ja karttojen integrointi, aaltomuotoisen tiedon laadunvalvontamaskien visualisointi ja editointi, aallontaajuusnumeron (FK) näyttö ja analysointikoulutuksen tuki.

—	Tietojen alkuperän kattava kerääminen sen selvittämiseksi, miten prosessointituloksiin päästiin ja tuloksen kehityksen tutkimiseksi saatavilla olevan tiedon muuttuessa.

—	Laajennettavuus kaikkien komponenttien integroituna tärkeänä ominaisuutena

—	Joustava graafisten välineiden tukema seismisiä, hydroakustisia ja infraääniä (SHI) koskeva käsittelyketjun asetusten hallinta

—	Tukee kollaboratiivisen ohjelmistokehittelyn uutta mallia noudattaen avoimeen lähdekoodiin perustuvan ohjelmistokehittelyn parhaita käytäntöjä

—	Paremmat monitorointi- ja testausvalmiudet – testitietueen uudelleenkäyttö

RP2-hanke toteutettiin Yhdysvaltojen luontoissuorituksina saadun tuen avulla ja päätöksen (YUTP) 2015/1837 rahoituksen turvin. Näitä varoja käytettiin erityisesti jäsenvaltioiden asiantuntijoiden teknisiin kokouksiin RP2-hanketta koskevan laajamittaisen osallistumisen varmistamiseksi. Näillä varoilla tuettiin myös prototyyppeihin liittyviä toimia sen osoittamiseksi, miten kansallisten tietokeskusten ohjelmisto voidaan integroida uudelleen suunniteltuun arkkitehtuuriin.

Valmistellessaan uudelleensuunnittelunsa kolmatta vaihetta, jossa käytetään RP2-arkkitehtuuriin perustuvia koodeja, IDC pyrkii nostamaan useiden sellaisten algoritmien teknologista valmiustasoa, joita voitaisiin harkita sisällytettäviksi uudelleensuunniteltuun ohjelmistoon. Tässä ehdotuksessa käsitellään erityisesti algoritmeja, jotka tarjoavat parempia tapoja prosessoida seismisiä jälkijäristyssekvenssejä automaattisesti tai puoliautomaattisesti.

Tavoitteet

Tämän hankkeen tavoitteena on luoda prototyyppi ja verrata enintään kolmen toimintamallin suoritusta jälkijäristyssekvenssien prosessoinnin parantamisessa.

Tarkasteltavat algoritmit ovat:

—	kaksi ristiinkorrelointiin perustuvaa toimintamallia

—	autoregressiivisiin Akaiken informaatiokriteerien (AIC) menetelmiin perustuva toimintamalli

Tulokset:

—	Kunkin kolmen edellä mainitun toimintamallin osalta perustetaan kokeellisia automaattisia käsittelyketjuja, joihin integroidaan kolme harkinnanvaraista algoritmia (kukin erillisellä liukuhihnalla). Tämä tarkoittaa joidenkin menetelmien manuaalisten vaiheiden automatisointia.

—	Kukin liukuhihna toimii saman, jälkijäristyksiä aiheuttavan edustavan tapahtumasarjan pohjalta.

—	Suunnitellaan ja toteutetaan automaattinen testisarja, jonka avulla kerätään tilastotietoja kolmesta samaan edustavaan tapahtumasarjaan perustuvasta algoritmista. Näin suorituksia voidaan verrata.

—	Automaattisten testien tuloksena kerättyjä tilastotietoja käytetään vertaamaan algoritmien suorituskykyä edustaviin tietueisiin.

—	Sekoitediskriminanttianalyytikot (MDA), jotka arvioivat seismisiä, hydroakustisia ja infraääniä, arvioivat myös kolmen algoritmin tuloksia laatunäkökulmasta analyysitarkastelun lähtökohtana.

—

Lopputulokset julkaistaan raportissa ja suosituksessa, joissa on yhteenveto edellä mainituista havainnoista ja joista ilmenee, mitä kolmesta toimintamallista tulisi noudattaa operatiivisen järjestelmän jatkokehittämisessä ja täytäntöönpanossa, vai käykö mikään niistä. Tähän tulisi sisältyä arvio siitä, kuinka paljon työtä on vielä tehtävä kehittämisen loppuun saattamiseksi.

Hanke toteutetaan 1,5 vuoden aikana, ja se käynnistetään vuoden 2018 toisella vuosineljänneksellä. Arvion mukaan noin 60 prosenttia toimien kokonaismäärästä, lähinnä sen ensimmäisenä toteuttamisvuonna, osoitetaan testiliukuhihnojen rakentamiseen. Loput toimista käytetään automaattisten testien suunnitteluun, tulosten keräämiseen ja niiden analysoimiseen.

Tulokset

Hankkeen suurimpana hyötynä on sellaisen algoritmin teknisen valmiustason nostaminen, joka erittäin todennäköisesti keventää analysoijien työtaakkaa. Riittävän korkealla teknisellä valmiustasolla olevaa ohjelmistoa voidaan soveltaa uudelleensuunnitellussa järjestelmässä vähemmillä riskeillä. Tehdyn työn perusteella voidaan laatia luotettavampi arvio siitä, kuinka paljon työtä vielä tarvitaan, jotta valittua algoritmia voidaan käyttää operaatioissa.

Osa tämän hankkeen yhteydessä luodusta prototyyppikoodista voidaan integroida lopulliseen operatiiviseen ohjelmistoon.

2.   Paikan päällä suoritettavien tarkastusten (OSI) valmiuksien tehostaminen

Hanke: jalokaasujen prosessointia ja havainnointia koskevien paikan päällä suoritettavien tarkastusten (OSI) tehostaminen

Taustaa

Väliaikaisen teknisen sihteeristön hallinnoima OSI-jalokaasujärjestelmä radioaktiivisen ksenonin prosessointia ja havainnointia varten (OSI NG -järjestelmä) on kehitetty Euroopan unionin rahoituksen turvin (päätös 2010/461/YUTP). Järjestelmä toimitettiin alkuvuonna 2014, ja sitä käytettiin onnistuneesti myöhemmin samana vuonna CTBTOn valmistelutoimikunnan järjestämän integroidun kenttäharjoituksen IFE14:n aikana lähes täysimittaisen OSI-tarkastuksen simuloimiseksi Jordaniassa. Harjoituksen aikana 131mXe:n ja 133Xe:n suhde pystyttiin määrittämään OSI NG -järjestelmällä luotettavasti ja tarkasti. Lisäksi järjestelmä täytti näille isotoopeille asetetut havaittavaa vähimmäisaktiivisuutta koskevat tekniset vaatimukset.

Vaikka harjoitus osoitti OSI NG -järjestelmän olevan radioaktiivisen ksenonin havainnoinnin keskeisten suorituskykyparametrien mukainen, IFE14:n ulkopuolisen arviointiryhmän teknisessä raportissa määritettiin myös useita operatiivisia parametrejä, jotka on otettava huomioon jalokaasun prosessointia ja havainnointia koskevien valmiuksien jatkokehittämisessä. Vastaavasti vuonna 2016 järjestetyn OSIn laitteistoluettelon jatkokehittämistä käsitelleen OSI-seminaarin 23 loppupäätelmänä oli, että radioaktiivisen ksenonin puhdistus- ja mittausvalmiuksien tehostaminen, yksinkertaistaminen ja tekninen kehittäminen on ensisijaisen tärkeää niiden operatiivisen suorituskyvyn parantamiseksi. OSI NG -järjestelmää on parannettava, jotta OSI-kenttälaboratorion suunnittelu ja toimintavalmiiksi saattaminen voitaisiin viimeistellä, koska sillä on suora vaikutus vaatimusten mukaiseen nopeaan käyttöönottoon ja tukivalmiuksiin paikan päällä.

Tavoitteet

IFE14:n tarkastelun ja jatkotoimien perusteella annettujen suositusten mukaisesti tämän ehdotuksen tavoitteena on parantaa nykyistä OSI NG -järjestelmää. Hankkeella pyritään räätälöimään järjestelmä ilmakuljetuksia ja vaivatonta liikkumista varten tukikohtaan, sieltä pois ja sen sisällä sekä kenttälaboratorioympäristön luotettavaa ja selkeää toimintaa varten. Seuraavat järjestelmäkomponentit on suunniteltava uudelleen ja/tai niitä on kehitettävä edelleen, jotta tuettaisiin OSIn toimintasuunnitelmaan kuuluvaa jalokaasulaboratoriohanketta 3.11, jolla pyritään muun muassa lisäämään käyttäjäystävällisyyttä, modulaarisuutta ja järjestelmän käyttövarmuutta:

—	detektorien tukiteline ja lyijykilpi asennuksen helpottamiseksi ja painopisteen säätämiseksi;

—	kaasujen erotus tehonkulutuksen vähentämiseksi ja helpommin saatavilla olevan aineen valinta kantajakaasuksi heliumin sijaan kaukana sijaitsevissa kohteissa;

—	ohjelmisto, jotta prosesseja voitaisiin yksinkertaistaa tarkastajalähtöiseen järjestelmään sopiviksi;

—	tekninen yleissuunnittelu OSIn nopean käyttöönoton käsitteen mukaisen integroinnin maksimoimiseksi.

Tulokset

Parempi, tehokkaampi ja tuloksellisempi väliaikaisen teknisen sihteeristön hallinnoima OSI-jalokaasulaboratorio, jonka vuorovaikutusta käyttäjien kanssa on yksinkertaistettu ja jonka luotettavuutta ja kestävyyttä on parannettu, helpottaa tarkastajien työtä paikan päällä; tällä tavoin tuetaan CTBT:n voimaantuloa edistävää unionin politiikkaa ja sen määrätietoisia toimia.

3.   Integroidut valmiuksien kehittämis- ja tiedotustoimet

A.   NDC-in-a-box-paketin käyttöönoton jatkokehittäminen

Hanke 1: Seismisiä, hydroakustisia ja infraääniä (SHI) koskevan NDC-in-a-box-paketin automaattiprosessointi- ja integrointivalmiuksien parantaminen

Taustaa

CTBTO:n valmistelutoimikunta julkisti heinäkuussa 2016 NDC-in-a-box-paketin version 4.0, johon kuuluu laajennettua NDC-in-a-box-pakettia koskevan hankkeen kuluessa kehitettyjä uusia moduuleja. Uudessa versiossa kansallisten tietokeskusten prosessointivalmiuksia on huomattavasti parannettu antamalla niille välineitä infraäänitietojen automaattista ja interaktiivista analyysiä varten ja integroimalla SeisComp3-ohjelmistosarja seismoakustisten tietojen automaattista prosessointia varten. IDC:n STA/LTA-detektori ja DTK-PMCC-detektori oli integroitu SeisComP:n automaattiseen käsittelyketjuun. Tämän version julkistamisen jälkeen kansainvälisen tietokeskuksen paikannusohjelmaan (IDC locator) voidaan olla yhteydessä SeisComP:n interaktiivisen paikannusohjelman scolv-tarkistusvälineestä (SeiscomP origin locator view, scolv) käsin. Useat konversiomoduulit tukevat IDC-tietojen ja -tuotteiden integrointia SeisComP-pohjaiseen käsittelyketjuun ja helpottavat asemakonfigurointitietojen synkronisointia kansallisten tietokeskusten ja IDC:n välillä tietojenhaulla ja tuontimoduuleilla tai tietokantareplikaatiolla.

Vaikka kansalliset tietokeskukset voivat uusien moduulien avulla toistaa IDC-detektorien seismisiä ja infraäänitietoja koskevia tuloksia, hydroakustisten tietojen prosessointia ei ole vielä harkittu. SeisComP-pohjaisen automaattisen käsittelyketjun pohjalta tuotetut tapahtumat eroavat lisäksi merkittävästi IDC:n tuottamista tapahtumista. Tämä johtuu IDC- ja SeisComP-linjan tapahtumien luomiseen käytettyjen ohjelmistojen välisistä eroista.

Tavoitteet

Tämän hankkeen tavoitteena on laajentaa NDC-in-a-Box:ssa käytettävien SeisComP:n ja SeisComP-moduulien valmiuksia seuraavasti:

—

integroidaan hydroakustisia tietoja käsittelevä IDC:n signaalidetektori NDC-in-a-Box:iin, muun muassa hydroakustisille havainnoille ominaisten erityispiirteiden määrittäminen. Näin kansalliset tietokeskukset voisivat havaita IMS:n hydroakustisilta asemilta saapuvia tietoja käyttäen samaa ohjelmistoa kuin IDC-prosessoinnissa.

—

integroidaan IDC:ssä käytetty NET-VISA-detektori SeisComP-prosessointilinjaan ja tarjotaan loppukäyttäjälle rajapinta NET-VISAn konfiguroimiseksi SeisComP:ssä käytettäväksi oletusarvoiseksi assosiaattoriksi. Tämä auttaisi kansallisia tietokeskuksia, jotka prosessoivat IMS-tietoja käyttämällä automaattista SeisComP-käsittelyketjua, luomaan tapahtumasarjan, joka olisi lähempänä IDC:ssä luotua tapahtumasarjaa.

—	tehostetaan valmiuksia integroida IMS-tietoja muihin avoimeen lähdekoodiin perustuviin seismiseen analyysiin käytettäviin ohjelmistoihin, esimerkiksi SEISANiin.

Tulokset

Kaikki tämän hankkeen tulokset ovat NDC-in-a-Box-pakettiin kuuluvien ohjelmistomoduulien parannuksia samoin kuin uusia ohjelmistomoduuleja, jotka tulevat käyttöön NDC-in-a-Box-paketin tulevissa versioissa. Nämä uudet ja parannetut ohjelmistomoduulit ovat seuraavanlaisia:

—	Nykyinen NDC-in-a-Box:n scdfx-moduuli integroituna parannettuun SeisComP:iin, jotta sen avulla voidaan prosessoida hydroakustisia tietoja ja tallentaa kaikki hydroakustistisia havaintoja koskevat IDC:n hallussa olevat ominaispiirteet.

—	IDC HASE -moduuli SeisComP-moduuliin integroitujen hydroakustisten havaintojen suuntakulman ja hitauden määrittämiseksi.

—	SeisComP:iin integroitu NET-VISA-assosiaattori, joka voidaan valinnaisesti konfiguroida käytettäväksi SeisComP:n oletusarvoisen assosiaattorin sijaan.

—	SeisComP, jota on parannettu niin, että siihen voidaan tallentaa lisäominaisuuksia hydroakustisia havaintoja varten sekä pikseleitä ja pikseliryhmiä infraäänihavaintoja varten.

—	SeisComP-vientimoduuleja on parannettu, jotta havainnot ja niiden hydroakustiset ja infraääniohjelmisto-ominaisuudet voidaan viedä avoimeen lähdekoodiin perustuvaan tietokantaan.

—	Nykyistä ohjelmistoa on parannettu siten, että täydellinen IMS:n seismisen aseman konfiguraatio ja IMS-tiedot voidaan viedä SEISANiin prosessoitavaksi yhdessä kansallisia tietokeskuksia kiinnostavien muiden kuin IMS-tietojen kanssa.

Hanke toteutetaan 12 kuukauden aikana käyttäen joustavia ohjelmistokehitysmenetelmiä kuten Scrumia tai Kanbania, joihin kuuluu erotettavia ohjelmistolisäosia ja neljän viikon välein toteutettu toiminnallisuuden parantaminen.

Kansallisten tietokeskusten edustajien kanssa on suunniteltu kahden seminaari järjestämistä seuraavin tavoittein:

—

Hanke esitellään ensimmäisessä seminaarissa ja annetaan kansallisten tietokeskusten edustajille tilaisuus esitellä heidän omien keskustensa kannalta olennaisia tapauksia, joissa voidaan hyötyä automaattisen assosiaattorin (NET-VISA) käytöstä SeisComP:n osana SHI-tapahtumien luomisessa. Kansallisten tietokeskusten odotetaan toimittavan IDC:lle testitarkoituksiin testitietoja niiden kannalta merkittävistä verkostoista.

—	Toisessa seminaarissa on tarkoitus käynnistää hankkeen aikana valmistuneiden ohjelmistojen testijakso. Niihin kuuluu todennäköisesti SeisComP:iin integroitu NET-VISA-assosiaattori ja SeisComP:iin integroidun hydroprosessoinnin seismisen apuaseman prosessointivälineitä.

Tulokset

Lopullisena tuloksena on kansallisille tietokeskuksille jaettava tehostettu SeisComP-pohjainen automaattinen käsittelyketju.

Pääasiallisena tuloksena on tarkoitus antaa kansallisille tietokeskuksille lisää valmiuksia prosessoida IDC:n tietoja automaattisesti, yhdistää IMS:n ja muiden asemien tietoja NDC-in-a-Box:ssa ja toistaa IDC:n saamia tuloksia NDC-in-a-Box-automaattiprosessin avulla.

Hanke 2: Infraäänten prosessoinnin ja interaktiivisen järjestelmän kehitys

Taustaa

IDC on vuodesta 2013 sekä suunnitellut uudelleen infraääniautomaattijärjestelmää että toteuttanut laajennettuja NDC-in-a-box-hankkeita, joita koskeva ohjelmisto julkaistiin vuonna 2016. Infraääniprosessointijärjestelmään liittyen kehitettiin automaattisesti prosessoiva monipisteasemajärjestelmä ja interaktiivinen tarkistusohjelmisto. Nämä välineet on jälkeenpäin integroitu NDC-in-a-box-pakettiin ja IDC-ympäristöön.

Kansallisten tietokeskusten alustava palaute on ollut myönteistä, sillä tällä tavoin ne ovat saaneet lisää infraääniteknisiä valmiuksia. IDC:ltä pyydetään suunnitelman mukaisten huoltotoimien lisäksi nyttemmin erityistä infraääniteknologiakoulutusta, ja se saa välineiden parantamis- ja kehittämisehdotuksia.

IDC haluaisi jatkaa työtä infraääniprosessointijärjestelmän täydentämiseksi tukemaan sekä omia tarpeitaan että IMS:n tarpeita ja ottaakseen huomioon kansallisten tietokeskusten ohjelmistopyynnöt ja tukeakseen niitä.

Tavoitteet

—	Tukea asemaprosessointijärjestelmän kehitystä, jotta IMS:n ja IDC:n operatiiviset tarpeet voidaan jatkuvasti täyttää

—	Tukea kansallisten tietokeskusten pyyntöjä, jotka koskevat ohjelmistoja, ohjelmistopäivityksiä ja tietokeskusten toimien edellyttämiä toimintoja

—	Jatkaa huipputasoista toimintaa infraäänisignaalien analysoimiseksi paremmin, jotta CTBTO:ssa käytetyn infraääniteknologian tieteellinen uskottavuus voidaan säilyttää

—

Käsitellä infraääniaaltojen etenemismallien mukaan ottamista määrittäen epävarmuustekijät ja yhdistettynä korkearesoluutioisiin ilmakehässä kulkeutumista koskeviin eritelmiin infraääniaaltojen tunnistusvaiheessa, tapauksen muodostamiseen ja niiden yksityiskohtaiseen analysointiin keskipitkän aikavälin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi

Tulokset

—	Jatketaan IDC:n infraäänijärjestelmän teknisen ja tieteellisen uskottavuuden rakentamista ja varmistetaan IDC:n ja IMS:n operaatioiden kestävyys;

—

Jatketaan päätöksen 2012/699/YUTP nojalla käynnistettyjä ja päätöksen (YUTP) 2015/1837 nojalla jatkettuja NDC-in-a-box-ohjelmistoa koskevia toimia, jotta kansalliset tietokeskukset voivat prosessoida IMS:n tietoja liittyen sekä CTBT:n soveltamisen seurantatarkoituksiin että kansallisiin tarkoituksiin. Näin kansallisille tietokeskuksille on luotu vankka käyttäjäpohja, ja esitetyt hankkeen tulokset auttavat niitä rakentamaan todentamisjärjestelmän uskottavuutta koskevaa luottamusta;

—	Tehdä yhteistyötä kansallisten tietokeskusten kanssa huipputason infraäänijärjestelmän luomiseksi IDC:n uudelleensuunnittelun osana.

B.   Teknisen avun ja koulutuksen avulla integroidut tukitoimet ja valmiuksien kehittäminen

Hanke: Toimitaan sekä allekirjoittajavaltioiden että niiden valtioiden, jotka eivät ole allekirjoittaneet CTBT:tä, kanssa sopimuksen ja sen todentamisjärjestelmän tukemiseksi toteuttaen integroituja tukitoimia ja kehittämällä valmiuksia

Taustaa

Valmiuksien kehittäminen on osoittautunut CTBT:n todentamisjärjestelmän lujittamisen kannalta perustavan tärkeäksi. Monet CTBT:n kansainvälisen monitorointijärjestelmän (IMS) asemista sijaitsevat kehitysmaissa tai ne sijoitetaan kehitysmaihin, joiden elimet myös hallinnoivat niitä. Lisäksi monet kehitysmaat ovat perustamassa ja kehittämässä kansallisia tietokeskuksiaan, jotta ne voisivat täysimääräisesti hyötyä todentamisjärjestelmän tuottamista tiedoista ja tuotteista. Unionin rahoituksella on toimitettu useammalle kuin 40 kansalliselle tietokeskukselle valmiuksien kehittämisjärjestelmiä, joita on säännöllisesti huollettava ja jotka on ajoittain korvattava uusilla.

Integroidut tukitoimet ja valmiuksien kehittämistoimet antavat kehitysmaiden asiantuntijoille tarvittavaa taustatukea ja koulutusta, millä helpotetaan heidän osallistumistaan päätöksentekoon ja toiminnan kehittämiseen CTBTO:n valmistelutoimikunnassa. Heidän osallistuminensa on olennaisen tärkeää CTBT:n demokraattisen ja osallistavan luonteen vahvistamiseksi, mikä vuorostaan toimii luottamusta rakentavana toimena tuen saamisessa valtioilta, jotka eivät ole allekirjoittaneet CTBT:tä.

Sihteeristö järjestää integroitujen tukitoimien ja valmiuksien kehittämisen tärkeänä osana koulutusta, jolla pyritään luomaan ja ylläpitämään CTBT:n ja sen todentamisjärjestelmän teknisten, oikeudellisten ja toimintapoliittisten näkökohtien edellyttämiä valmiuksia, keskittyen valtioihin, jotka eivät ole allekirjoittaneet tai ratifioineet CTBT:tä. Koulutukseen sisältyy monialaisia toimia ja resursseja. Myös merkittävissä asemissa olevista henkilöistä koostuvan ryhmän jäseniä osallistuu siihen, ja CTBTO:n nuorten ryhmän jäsenet tukevat sitä.

Tavoitteet

CTBTO:n valmistelutoimikunnan integroitujen tukitoimien ja valmiuksien kehittämistoimien tavoitteena on

a)	tukea sopimuksen maailmanlaajuista soveltamista;

b)	edistää CTBT:n voimaantulon mahdollisuuksia; ja

c)	lujittaa ja ylläpitää CTBT:n todentamisjärjestelmän tukea.

Sopimuksen maailmanlaajuista soveltamista ja voimaantuloa edistävät toimet

—	Verkkokoulutusmateriaalin ja -välineiden kehittäminen;

—	Koulutus, tieteelliset ja diplomaattiset seminaarit ja konferenssit;

—	Osallistuminen ydinsulku- ja aseriisunta-alan tärkeimpiin tilaisuuksiin;

CTBT:n todentamisjärjestelmän tukemista lujittavat ja ylläpitävät toimet

—	Ohjelmistojen ja infrastruktuurin kehittäminen;

—	Tekniset seminaarit;

—	Laajennettua NDC-in-a-box-ohjelmistoa koskeva koulutus;

—	Tuki IMS-tietojen prosessoinnin integroinnille kansallisiin ja alueellisiin seismisiin verkostoihin;

—	CBS-laitteistoa koskevan teknisen korjausavun antaminen ja laitteiston huolto tai vaihto.

Tulokset

CTBT:n ja sen todentamisjärjestelmän tehostetut valmiudet ja parempi tietoisuus niistä sekä todentamisjärjestelmän vahvemmat operatiiviset valmiudet. Valtiot, joiden olisi allekirjoitettava ja/tai ratifioitava CTBT, mukaan lukien CTBT:n liitteen 2 luetteloon merkityt valtiot, tutustuvat CTBT:n ja sen todentamisjärjestelmän tarjoamiin etuihin.

LIITE

JOUKKOTUHOASEIDEN LEVIÄMISEN VASTAISEN EU:N STRATEGIAN (EU:N JOUKKOTUHOASESTRATEGIAN) TÄYTÄNTÖÖNPANOA TUKEVIEN ASESULUN JA ASERIISUNNAN ALAN RIIPPUMATTOMIEN AJATUSHAUTOMOIDEN EUROOPPALAINEN VERKOSTO

1.   Tavoitteet

Tämän päätöksen tavoitteena on jatkaa 8 päivänä joulukuuta 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä esitetyn asiakirjan ”Euroopan unionin uudet toimintalinjat joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi”, jäljempänä ’uudet toimintalinjat’, täytäntöönpanoa vuodelta 2003 olevan EU:n joukkotuhoasestrategian kehittämiseksi edelleen. Uusien toimintalinjojen mukaan unioni voisi hyödyntää valtioista riippumattomien, aseiden leviämisen estämisen alan ajatushautomoiden verkoston tukea joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisissa toimissaan. Verkoston tulisi koota yhteen unionin strategisiin alueisiin erikoistuneita ulkopoliittisia instituutteja ja tutkimuskeskuksia. Tällaista verkostoa voitaisiin laajentaa sellaisissa kolmansissa maissa oleviin toimielimiin, joiden kanssa unioni käy erityistä aseriisuntaan ja aseiden leviämisen estämiseen liittyvää vuoropuhelua.

Tämä asesulun ja aseriisunnan alan riippumattomien ajatushautomoiden verkosto, jäljempänä ’verkosto’, kannustaisi edelleen poliittista ja turvallisuutta koskevaan vuoropuheluun sekä kansalaisyhteiskuntien ja erityisesti asiantuntijoiden, tutkijoiden ja akateemisen yhteisön pitkän aikavälin keskusteluun toimenpiteistä joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi ja toisiinsa liittyvien aseriisuntakysymysten käsittelemiseksi.

Verkoston työ ulotetaan koskemaan tavanomaisiin aseisiin, myös pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyviä kysymyksiä ja erityisesti toimenpiteitä, joilla varmistetaan EU:n pienasestrategian jatkuva täytäntöönpano. Verkoston avulla saadaan tuoreita ideoita unionin toimista, jotka liittyvät tavanomaisiin aseisiin, mukaan lukien pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laiton kauppa ja liiallinen keskittyminen. Tähän sisältyy turvallisuuskysymysten reaktiivisen ulottuvuuden lisäksi sen ennaltaehkäisevä ulottuvuus. Tavanomaisten aseiden, myös pienaseiden ja kevyiden aseiden, laittoman ja sääntelemättömän kaupan estäminen on tunnustettu yhdeksi unionin ensisijaiseksi tavoitteeksi asekauppasopimuksen puitteissa.

Verkosto käsittelee myös kaikkia joukkotuhoaseisiin tai tavanomaisiin aseisiin, kaksikäyttötuotteet mukaan lukien, liittyviä vientivalvonnan näkökohtia sekä avaruusturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Verkosto pyrkii lisäämään kolmansien maiden tietoisuutta joukkotuhoaseiden ja tavanomaisten aseiden leviämiseen liittyvistä haasteista, myös pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittomasta kaupasta ja liiallisesta keskittymisestä, julkaisujen, kokousten, konferenssien ja alan koulutus- ja tiedotushankkeiden avulla. Se pyrkii myös lisäämään tietoisuutta tarpeesta tehdä yhteistyötä unionin kanssa ja monenvälisillä foorumeilla, erityisesti Yhdistyneissä kansakunnissa, aseiden leviämistä koskevien maailmanlaajuista huolta aiheuttavien ohjelmien sekä pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan ja liiallisen keskittymisen ennaltaehkäisemiseksi, hillitsemiseksi, pysäyttämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan lopettamiseksi.

Unioni haluaa tukea tätä verkostoa seuraavasti:

—	järjestämällä kolme laajaa vuosittaista konferenssia ja oheistapahtumana ”seuraavan sukupolven työpajoja” selvitysten ja/tai suositusten toimittamiseksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, edustajille;

—

järjestämällä vuosittain kolme neuvoa-antavaa kokousta unionin toimielinten, jäsenvaltioiden edustajien ja akateemisten asiantuntijoiden välillä, jotta nämä voivat keskustella tärkeimmistä kysymyksistä ja kriittisistä tapahtumista aseriisunnan, aseiden leviämisen estämisen ja asevientivalvonnan aloilla, selvitysten ja/tai suositusten toimittamiseksi korkean edustajan edustajille;

—

järjestämällä enintään yhdeksän tapauskohtaista seminaaria asiantuntijoille ja alan toimijoille kaikissa sekä tavanomaiset aseet että muut aseet kattavissa aseiden leviämisen estämiseen ja aseriisuntaan liittyvissä asioissa selvitysten ja/tai suositusten toimittamiseksi korkean edustajan edustajille;

—	laatimalla ja julkaisemalla enintään 20 toimintapoliittista asiakirjaa, joissa käsitellään aiheita, jotka kuuluvat konsortion tehtävänkuvaan, ja joissa esitetään poliittisia ja/tai operatiivisia toimintapolitiikan vaihtoehtoja;

—

hallinnoimalla jatkuvasti ja kehittämällä edelleen konsortion tukikeskusta, joka jakaa tapauskohtaista asiantuntemusta kaikissa sekä tavanomaiset aseet että muut aseet kattavissa aseiden leviämisen estämiseen ja aseriisuntaan liittyvissä asioissa ja joka vastaa kysymyksiin kahden tai kolmen viikon kuluessa, mukaan lukien enintään 18 asiantuntija-asiakirjan laatiminen;

—	pitämällä yllä ja kehittämällä edelleen verkko-opiskelukurssia, jossa käsitellään kaikkia aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan olennaisia näkökohtia;

—	perustamalla enintään 36 aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan alan harjoittelupaikkaa unionin ja kolmansien maiden maisteriopiskelijoille tai nuorille diplomaateille;

—	järjestämällä vuosittain Brysselissä opintokäyntejä YK:n Fellowships on Disarmament -ohjelman osanottajille aseiden leviämisen estämistä, aseriisuntaa ja asevientivalvontaa koskevien unionin toimintapolitiikkojen edistämiseksi ja niiden näkyvyyden lisäämiseksi;

—	luomalla luonnontieteiden maisteri- ja jatko-opiskelijoille pilottikoulutuskurssi tietoisuuden lisäämiseksi aseiden leviämisriskeistä, mukaan lukien tieteen ja teknologian kehityksestä johtuvat riskit;

—

ylläpitämällä, hallinnoimalla ja kehittämällä edelleen internetsivustoa ja asiaan liittyviä sosiaalisia verkostoja, joilla helpotetaan yhteydenpitoa, tarjotaan ainutlaatuinen foorumi eurooppalaiselle aseriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen tutkimukselle, edistetään verkoston toimintaa, pidetään yhteyttä asesulun ja aseriisunnan alan globaaliin yhteisöön ja edistetään konsortion koulutustarjouksia niin paikan päällä pidettävien kurssien kuin verkko-opiskelun osalta.

2.   Verkoston organisointi

Verkosto on avoinna kaikille asiaankuuluville unionin ja siihen assosioituneiden valtioiden ajatushautomoille ja tutkimuslaitoksille, ja se ottaa täysin huomioon mielipiteiden moninaisuuden unionissa. Se osallistuu mahdollisimman laajasti kaikkiin konsortion toimiin, jotta sen jäsenet kokevat omistajuutta ja saavat näkyvyyttä.

Verkosto jatkaa asesulun ja aseriisunnan alan eurooppalaisen tutkimusyhteisön sisäisen yhteydenpidon ylläpitämistä ja erityisesti pitää yhteyttä luonnontieteiden alalla tutkijoihin, jotka työskentelevät kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinturvallisuuden parissa. Verkosto jatkaa valtioista riippumattomien asiantuntijoiden, jäsenvaltioiden edustajien ja unionin toimielinten välisen yhteydenpidon helpottamista. Verkosto on valmis yhteistyöhön valtioista riippumattomien kolmansien maiden toimijoiden kanssa EU:n joukkotuhoasestrategian ja EU:n pienasestrategian mukaisesti.

Verkoston toimeksianto kattaa joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämisen, aseriisunnan sekä tavanomaisiin aseisiin, myös pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyvät kysymykset sekä asevientivalvonnan ja avaruusturvallisuuden.

Neuvoston asiaankuuluviin työryhmiin (esim. asesulkutyöryhmä CONOP, yleisen aseriisunnan ja asevalvonnan työryhmä CODUN ja tavanomaisten aseiden viennin työryhmä COARM) osallistuvat voivat kuulla verkostoa aseriisuntaan sekä tavanomaisten aseiden, myös pienaseiden ja kevyiden aseiden, ja muiden kuin tavanomaisten aseiden leviämisen estämiseen liittyvissä kysymyksissä, ja sen edustajat voivat osallistua verkoston kokouksiin. Verkoston kokoukset voidaan järjestää mahdollisuuksien mukaan rinnakkain työryhmien kokousten kanssa.

Verkostoa johtaa edelleen FRS:n, HSFK/PRIF:n, IISS:n, SIPRIn, IAI:n ja VCDNP:n muodostama EU:n asesulkukonsortio, jonka tehtäväksi annetaan hankkeiden hallinnointi tiiviissä yhteistyössä korkean edustajan edustajien kanssa.

Konsortio kutsuu korkean edustajan edustajia ja jäsenvaltioita kuullen asiantuntijaseminaareihin ja vuosittaisiin laajoihin konferensseihin osallistujia, joilla on asiantuntemusta joukkotuhoaseiden ja tavanomaisten aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevista toimintapolitiikoista. Heitä pyydetään myös antamaan julkaisujaan ja toimintaansa koskevia tietoja saataville asiaa käsittelevällä verkkosivustolla. Konsortio osallistuu myös virkamiesten ja tutkijoiden osaamisen kehittämiseen aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan alalla unionissa ja sen ulkopuolellakin.

3.   Hankkeiden kuvaus

3.1   Hanke 1: Vuosittaisen laajan konferenssin järjestäminen, tuloksena selvitys ja/tai suosituksia

3.1.1   Hankkeen tavoite

Vuosittaisissa aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa käsittelevissä laajoissa konferensseissa, joihin osallistuu hallitusten asiantuntijoita ja riippumattomia ajatushautomoita sekä muita tiedeyhteisön erityisasiantuntijoita unionista ja siihen assosioituneista valtioista sekä kolmansista maista, pohditaan ja määritetään uusia toimenpiteitä joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi ja käsitellään toisiinsa liittyviä aseriisuntatavoitteita sekä tarkastellaan tavanomaisiin aseisiin liittyviä haasteita, joihin kuuluu pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan ja liiallisen keskittymisen torjunta. Hankkeen lippulaivatapahtumana vuosittainen konferenssi lisää edelleen tietoisuutta EU:n joukkotuhoasestrategiasta ja EU:n pienasestrategiasta sekä ”uusista toimintalinjoista” ja niihin liittyvistä toimielinten täytäntöönpanotoimista.

Vuosittaiset konferenssit edistävät myös aseiden leviämisen estämiseen ja aseriisuntaan liittyviin aloihin erikoistuneiden eurooppalaisten ajatushautomoiden roolia ja koheesiota ja auttavat tehostamaan niiden ja muiden laitosten voimavaroja myös sellaisilla maailman alueilla, joilla ei ole aseriisuntaan ja aseiden leviämisen estämiseen liittyvää syvällistä asiantuntemusta.

Vuosittaisissa konferensseissa ja mahdollisissa valmistelukokouksissa käsitellään aseriisuntaan ja aseiden leviämisen estämiseen liittyviä aiheita, joilla on ajankohtaista merkitystä Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) työskentelylle. Näiden keskustelujen ja muun konsortion valvoman työskentelyn pohjalta laaditaan toimintapoliittisia selvityksiä sekä joukko toimenpidesuosituksia korkean edustajan edustajille. Selvitys jaetaan unionin asiaankuuluville toimielimille ja jäsenvaltioille sekä asetetaan saataville verkossa.

3.1.2   Hankkeen tulokset

—

Järjestetään laaja eurooppalaisjohtoinen aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa käsittelevä kansainvälinen konferenssi, joka on edelleen merkittävin tilaisuus edistää joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumista koskevista toimenpiteistä ja toisiinsa liittyvistä aseriisuntatavoitteista käytävää strategista keskustelua ja tarkastella tavanomaisiin aseisiin liittyviä haasteita, joihin kuuluu pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan ja liiallisen keskittymisen torjunta.

—

Lisätään joukkotuhoaseiden sekä pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen estämiseen ja kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinalan toimiin liittyvien unionin toimintapolitiikkojen näkyvyyttä ja tunnettavuutta kolmansien maiden virkamiesten, tiedeyhteisön edustajien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden parissa.

—	Edistetään verkoston roolia ja koheesiota sekä unionin roolia tällä alalla ja lisätään aseiden leviämisen estämistä koskevaa asiantuntemusta maissa, joissa se on riittämätöntä, myös kolmansissa maissa.

—

Esitetään toimintapoliittisia selvityksiä ja/tai toimenpidesuosituksia, joilla voitaisiin tehostaa EU:n joukkotuhoasestrategian ja EU:n pienasestrategian täytäntöönpanoa ja jotka muodostavat hyvän lähtökohdan aseiden leviämisen estämiseen tähtääville ja tavanomaisiin aseisiin liittyville unionin ja kansainvälisen yhteisön toimille.

—	Lisätään unionin toimielimien, jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja kolmansien maiden tietoisuutta ja tietämystä joukkotuhoaseisiin ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmiin liittyvistä uhkista, jotta ne voivat parantaa ennakointia.

3.1.3   Hankkeen kuvaus

Hankkeen puitteissa järjestetään kolme vuosittaista laajaa konferenssia ja tarvittaessa valmistelukokouksia sekä laaditaan niihin liittyviä selvityksiä ja/tai suosituksia:

—

Vuosittainen Brysselissä pidettävä puolentoista päivän pituinen konferenssi, johon osallistuu unionista, siihen assosioituneista valtioista ja kolmansista maista enintään 300 ajatushautomoja, tiedeyhteisöä ja valtionhallintoa edustavaa asiantuntijaa, jotka ovat erikoistuneet aseiden leviämisen estämistä, aseriisuntaa, asevalvontaa ja tavanomaisia aseita, myös pienaseita ja kevyitä aseita, koskeviin kysymyksiin.

—	Huomioidaan myös Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolisista maista tulevan ”seuraavan asiantuntijasukupolven” kehittyminen. Näitä asiantuntijoita kutsutaan joko ennen konferenssia tai sen jälkeen järjestettävään yhden päivän erikoiskoulutukseen ja tutustumaan asiaankuuluviin unionin toimielimiin.

—	Toimintapoliittisia selvityksiä ja/tai toimenpidesuosituksia, joilla voitaisiin edistää EU:n joukkotuhoasestrategian ja EU:n pienasestrategian täytäntöönpanoa.

3.2   Hanke 2: Vuosittaisten unionin neuvoa-antavien kokousten järjestämien

3.2.1   Hankkeen tavoite

Hankkeen puitteissa järjestetään kolme vuosittaista neuvoa-antavaa kokousta ja laaditaan niihin liittyviä selvityksiä ja/tai suosituksia. Seminaareissa olisi käsiteltävä sekä unionin lyhyen että keskipitkän aikavälin haasteita aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan alalla, erityisesti joukkotuhoaseita ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmiä, tavanomaisia aseita, myös pienaseita ja kevyitä aseita, sekä uudentyyppisiä aseita ja maaliinsaattamisjärjestelmiä. Seminaarien olisi myös tarjottava unionin päättäjille tilaisuus keskittyä pidemmän aikavälin haasteisiin ja suuntauksiin aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan alalla sekä muihin keskeisiin kysymyksiin, joita he eivät päivittäin joudu käsittelemään.

Neuvoa-antavat kokoukset myös vahvistavat aseiden leviämisen estämiseen ja aseriisuntaan liittyviin aloihin erikoistuneiden eurooppalaisten ajatushautomoiden koheesiota ja auttavat tehostamaan valmiuksia näillä aloilla erityisesti sellaisilla unionin alueilla, joilla aseriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen alan asiantuntemuksessa on parantamisen varaa.

3.2.2   Hankkeen tulokset

—	Jäsenvaltioiden poliittisten toimijoiden ja akateemisten asiantuntijoiden samoin kuin EUH:n ja muiden unionin toimielinten erikoistuneen henkilöstön välinen tietojen ja analyysien vaihto nykyisistä aseiden leviämistä koskevista suuntauksista.

—	Keskustelu parhaista tavoista ja keinoista panna täytäntöön aseiden leviämisen vastaisia unionin toimintapolitiikkoja.

—

Rakentava palaute unionin riippumattomilta ajatushautomoilta unionille sen joukkotuhoaseiden sekä pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen vastaisten strategioiden osalta, ja ajatushautomoiden toimijoilta saamat ehdotukset siitä, mitkä kysymykset olisivat toimintapolitiikan kannalta kaikkein tärkeimpiä jatkotutkimusta varten.

—	Aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan alan keskeisten kysymysten tunnistaminen toimintapoliittisia selvityksiä varten.

—	Korkean edustajan edustajille annettavien toimintapoliittisten selvitysten laatiminen yhdessä toimenpidesuositusten kanssa.

3.2.3   Hankkeen kuvaus

Hankkeen puitteissa järjestetään kolme vuosittaista neuvoa-antavaa kokousta ja laaditaan niihin liittyviä selvityksiä ja/tai suosituksia. Tapahtumien ohjelma valmistellaan tiiviissä yhteistyössä niiden neuvoston YUTP-alan työryhmien kanssa, jotka käsittelevät aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa (CODUN/CONOP) sekä asevientivalvontaa (COARM). Kokouksissa olisi käsiteltävä sekä unionin lyhyen että keskipitkän aikavälin haasteita aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan alalla seuraavien aseluokkien osalta: joukkotuhoaseet ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmät, tavanomaiset aseet, mukaan lukien pienaseet ja kevyet aseet, sekä uudentyyppiset aseet ja maaliinsaattamisjärjestelmät.

Vuosittaiset neuvoa-antavat kokoukset kestävät puolitoista päivää, ja niihin voidaan kutsua enintään 100 aseiden leviämisen estämiseen ja tavanomaisia aseita, myös pienaseita ja kevyitä aseita, koskeviin kysymyksiin erikoistunutta osallistujaa unionin ajatushautomoista, jäsenvaltioista ja unionin toimielimistä. Näillä seminaareilla tulisi lähinnä olla asesulun ja aseriisunnan alalla toimivien unionin ajatushautomoiden, unionin ja sen jäsenvaltioiden välinen neuvoa-antava tehtävä. Vuosittaiset neuvoa-antavat kokoukset olisi järjestettävä Brysselissä.

3.3   Hanke 3: Tapauskohtaisten seminaarien järjestäminen

3.3.1   Hankkeen tavoite

Hankkeen puitteissa järjestetään enintään yhdeksän tapauskohtaista asiantuntijaseminaaria ja laaditaan niihin liittyviä selvityksiä ja/tai suosituksia. Näillä seminaareilla tulisi erityisesti olla asesulun alalla toimivien unionin ajatushautomoiden, unionin ja sen jäsenvaltioiden välinen neuvoa-antava tehtävä, ja niissä käsiteltäisiin tapauskohtaisesti ajankohtaisia tapahtumia ja unionin toimintapolitiikan vaihtoehtoja, ja ne tarjoaisivat unionin ajatushautomoille, jäsenvaltioille ja unionin toimielimille tilaisuuden saavuttaa tietty kohdeyleisö unionissa ja sen ulkopuolella.

3.3.2   Hankkeen tulokset

—	Jäsenvaltioiden poliittisten toimijoiden ja akateemisten asiantuntijoiden samoin kuin EUH:n ja muiden unionin toimielinten erikoistuneen henkilöstön välinen tietojen ja analyysien vaihto nykyisistä aseiden leviämistä koskevista suuntauksista.

—	Keskustelu parhaista tavoista ja keinoista panna täytäntöön aseiden leviämisen vastaisia unionin toimintapolitiikkoja.

—

Rakentava palaute unionin riippumattomilta ajatushautomoilta unionille sen joukkotuhoaseiden sekä pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen vastaisten strategioiden osalta, ja ajatushautomoiden toimijoilta saamat ehdotukset siitä, mitkä kysymykset olisivat toimintapolitiikan kannalta kaikkein tärkeimpiä jatkotutkimusta varten.

—	Aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan alan keskeisten kysymysten tunnistaminen toimintapoliittisia selvityksiä varten.

—	Korkean edustajan edustajille annettavien toimintapoliittisten selvitysten laatiminen yhdessä toimenpidesuositusten kanssa. Nämä selvitykset jaetaan unionin asiaankuuluville toimielimille ja jäsenvaltioille.

3.3.3   Hankkeen kuvaus

Hankkeen puitteissa järjestetään enintään yhdeksän tapauskohtaista asiantuntijaseminaaria ja laaditaan niihin liittyviä selvityksiä ja/tai suosituksia. Tapauskohtaiset seminaarit ovat korkeintaan kahden päivän pituisia ja niiden osanottajamäärä, joka määritellään kunkin seminaarin kohdalla erikseen, voi olla enintään 45.

3.4   Hanke 4: Julkaisut

3.4.1   Hankkeen tavoite

—

Tarjota tietoja ja analyyseja aiheista, jotka liittyvät joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien sekä tavanomaisten aseiden, myös pienaseiden ja kevyiden aseiden, leviämisen estämiseen ja aseriisuntaan, sitä poliittista ja turvallisuutta koskevaa vuoropuhelua varten, jota pääasiassa asiantuntijat, tutkijat ja akateemisen yhteisön edustajat käyvät näistä asioista.

—	Tarjota resurssi, jota asiaankuuluviin neuvoston valmisteluelimiin osallistuvat henkilöt voivat käyttää hyväksi, kun he keskustelevat aseiden leviämisen estämistä, asevalvontaa ja aseriisuntaa koskevasta unionin toimintapolitiikasta ja käytännöstä.

—	Tarjota ajatuksia, tietoja ja analyyseja, jotka voivat olla avuksi laadittaessa aseiden leviämisen estämistä, asevalvontaa ja aseriisuntaa koskevia toimia unionin tasolla.

3.4.2   Hankkeen tulokset

—	Tehostetaan pääasiassa asiantuntijoiden, tutkijoiden ja akateemisen yhteisön käymää poliittista ja turvallisuutta koskevaa vuoropuhelua joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumistoimenpiteistä, asevalvonnasta ja aseriisunnasta.

—

Lisätään kansalaisyhteiskunnan, erityisesti asesulkualan riippumattomien ajatushautomoiden laajan unionin verkoston, ja hallitusten tietoisuutta, tietämystä ja ymmärrystä kysymyksistä, jotka liittyvät aseiden leviämisen estämistä, asevalvontaa ja aseriisuntaa koskeviin unionin toimintapolitiikkoihin.

—	Tarjotaan korkealle edustajalle, unionin toimielimille ja jäsenvaltioille poliittisia ja/tai operatiivisia toimintapolitiikan vaihtoehtoja.

—	Kehitetään ajatusten, tietojen ja analyysien avulla aseiden leviämisen estämistä, asevalvontaa ja aseriisuntaa koskevia toimia unionin tasolla.

3.4.3   Hankkeen kuvaus

Hankkeen puitteissa laaditaan ja julkaistaan enintään 20 toimintapoliittista asiakirjaa. Toimintapoliittiset asiakirjat laatii tai tilaa konsortio, eivätkä ne välttämättä edusta unionin toimielinten tai jäsenvaltioiden näkemyksiä. Toimintapoliittisissa asiakirjoissa käsitellään aiheita, jotka kuuluvat konsortion tehtävänkuvaan. Jokaisessa asiakirjassa esitetään poliittisia ja/tai operatiivisia toimintapolitiikan vaihtoehtoja. Kaikki toimintapoliittiset asiakirjat julkaistaan konsortion verkkosivustolla.

3.5   Hanke 5: Konsortion tukikeskuksen hallinnointi ja kehittäminen

3.5.1   Hankkeen tavoite

Konsortion tukikeskuksen jatkuva hallinnointi ja kehittäminen, jotta se antaa tapauskohtaista asiantuntemusta kaikissa sekä tavanomaiset aseet että muut aseet kattavissa aseiden leviämisen estämiseen ja aseriisuntaan liittyvissä asioissa ja antaa tietoja ja avustaa unionia erityiskysymyksiä ja kiireellisiä asioita koskevan toimintapolitiikan muokkaamisessa.

3.5.2   Hankkeen tulokset

—	Hoidetaan EUH:n esittämiä tapauskohtaisia, tiettyjä yksittäiskysymyksiä koskevia tutkimuspyyntöjä, joihin annetaan vastaukset kahden tai kolmen viikon kuluessa.

—	Edistetään konsortion ajatushautomoiden ja EUH:n välistä tapauskohtaista tiettyjä kysymyksiä koskevaa vuoropuhelua.

—	Vahvistetaan siten aseiden leviämisen estämisestä unionissa käytävien keskustelujen tietopohjaa.

—	Annetaan EUH:lle laajat oikeudet hyödyntää konsortion asiantuntemusta ja tutkimusvoimavaroja lyhytaikaisten ja satunnaisten pyyntöjen osalta.

3.5.3   Hankkeen kuvaus

Hankkeessa tuotetaan EUH:lle ja asiaankuuluville neuvoston työryhmille enintään 18 pituudeltaan 5–10-sivuista asiantuntija-asiakirjaa aseiden leviämisen estämiseen ja aseriisuntaan liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä kahden tai kolmen viikon kuluessa EUH:n pyynnöstä. Ne perustuvat olemassa olevan akateemisen tuotannon ja ensisijaisen lähdeaineiston tarkasteluun (ei alkuperäistutkimusta). Mahdolliset aiheet määritellään EUH:n kanssa käydyissä keskusteluissa, ja niissä otetaan huomioon kansainvälinen agenda, tulevat unionin tapahtumat ja unionin toimintapoliittiset asiakirjat. EUH voi pyytää, että nämä tiedot toimitetaan a) asiakirjan muodossa ja/tai b) tiedonantona CONOP- tai COARM-työryhmässä ja/tai c) kiireellisissä tapauksissa asiantuntijan etälausuntona.

3.6   Hanke 6: Verkko-opiskelu

3.6.1   Hankkeen tavoite

—	Kehittää seuraavan sukupolven tutkijoiden ja alan toimijoiden valmiuksia aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan alalla.

—	Lisätä kaikkialla unionissa sekä kolmansissa maissa syvällistä tietämystä aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevista unionin toimintapolitiikoista.

—	Edistää globaaleja aloitteita, joilla pyritään parantamaan aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevaa koulutusta.

—	Uudistaa ja laajentaa asiantuntemusta unionissa ja kumppanimaissa joukkotuhoaseita sekä pienaseita ja kevyitä aseita koskevissa kysymyksissä.

—	Tarjota unionin toimielimille, jäsenvaltioille ja ajatushautomoiden eurooppalaiselle verkostolle räätälöityä ja ajan tasalla olevaa tietoa tavanomaisten aseiden ja muiden aseiden valvonnan koko kirjosta.

3.6.2   Hankkeen tulokset

—	Pidetään yllä ja optimoidaan kokonainen verkko-opiskelukurssi, jossa käsitellään kaikkia aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan olennaisia näkökohtia.

—	Kohdennetaan kouluttajiin ja valmentajiin tiedotus- ja avustustoimia aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan alalla kehitettyjen unionin oppimisresurssien käytöstä.

—	Tuetaan unionin verkko-opiskeluresurssien sisällyttämistä yliopistojen maisteriohjelmiin.

—	Yhdistetään verkko-opiskelu ja luokkahuoneessa tapahtuva opetus konsortion suunnittelemassa aseiden leviämisen tiedostamista koskevassa koulutuksessa (ns. sulautuva opetus).

—	Lisätään kaikkialla unionissa sekä kolmansissa maissa syvällistä tietämystä aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevista unionin toimintapolitiikoista.

—	Tarjotaan jatkuvasti päivitettävää avointa oppimisresurssia kaikille aseiden leviämisen estämisen alan tutkimukseen ja ohjelmasuunnitteluun osallistuville sidosryhmille.

—	Laaditaan uutta verkkosisältöä kurssimateriaalin parantamiseksi ja tarjotaan kriittistä lisätietoa aseiden leviämisen estämisen alan toimijoille ja tutkijoille.

3.6.3   Hankkeen kuvaus

Hankkeessa keskitytään päätöksen 2014/129/YUTP nojalla kehitetyn verkko-opiskeluvälineen levittämiseen ja käyttöön maailmanlaajuisesti.

Tätä varten verkko-opiskelusivuston ja siihen liittyvän sertifikaattiosion käyttäjäystävällisyyttä parannetaan jatkuvasti osallistujilta saadun palautteen ja eri tilastovälineillä toteutetun käyttäjien käyttäytymisen arvioinnin avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään näkö- tai kuulovammaisten käyttäjien verkko-opiskelumahdollisuuksien parantamiseen, jotta helpotetaan kurssin esteetöntä hyödyntämistä ja mahdollistetaan suuri potentiaalisten osallistujien määrä. Myös koko kurssin ymmärrettävyyttä parannetaan erikoistuneiden äidinkielenään englantia puhuvien henkilöiden suorittaman kattavan kielellisen tarkistuksen avulla.

Kaikki 15 opintojaksoa päivitetään, jotta opiskelijoille annettavat tiedot olisivat mahdollisimman hyvin ajan tasalla. Oppilaitoksiin kohdistettavilla tiedotus- ja tukitoimilla helpotetaan verkko-opiskelun sisällyttämistä yliopistojen maisteriohjelmiin ja muuhun koulutustarjontaan sekä kannustetaan verkko-opiskelukurssin maailmanlaajuiseen käyttöön.

Luodaan enintään viisi muuta opintojaksoa, jotka käynnistetään vuosina 2018–2020. Tämä verkko-opiskelun lisäsisältö laaditaan EUH:ta ja jäsenvaltioita tiiviisti kuullen, ja se voidaan sisällyttää johonkin seuraavista luokista:

a)	syventävä opintojakso, joka pohjautuu olemassa olevaan kurssisisältöön ja jossa tarjotaan perusteellisempia tietoja;

b)	käytännön opintojakso, jossa keskitytään asesulku- tai vientivalvontajärjestelmien täytäntöönpanoon liittyviin käytännön kysymyksiin;

c)	akateeminen opintojakso, jossa tarjotaan teoreettisia pohdintoja aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan alalta;

d)	tukiopintojakso, jossa tarjotaan kriittistä tietoa, jotta voidaan paremmin ymmärtää aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan laajaa problematiikkaa (esim. oikeudelliset, taloudelliset ja eettiset näkökohdat);

e)	räätälöity opintojakso, joka tukee tiettyä luokkahuoneessa tapahtuvaa opetusta ja jota käytetään yhdessä sen kanssa (ns. sulautuva opetus).

3.7   Hanke 7: Harjoittelut

3.7.1   Hankkeen tavoite

—	Kehittää seuraavan sukupolven tutkijoiden ja alan toimijoiden valmiuksia aseiden leviämisen estämistä koskevan toimintapolitiikan ja ohjelmasuunnittelun alalla.

—	Lisätä kaikkialla unionissa ymmärtämystä ja vastuuta aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevista unionin toimintapolitiikoista.

—	Levittää ja parantaa kolmansissa maissa tietämystä unionin pienasepolitiikasta ja unionin joukkotuhoasepolitiikasta.

—	Luoda tulevien asiantuntijoiden alueellisia verkostoja siellä, missä unioni pitää aseiden leviämisen estämistä hyvin tärkeänä.

—	Vahvistaa valmiuksien kehittämistä verkostossa.

—	Uudistaa ja laajentaa unionissa ja kumppanimaissa asiantuntemusta joukkotuhoaseita sekä pienaseita ja kevyitä aseita koskevissa kysymyksissä.

3.7.2   Hankkeen tulokset

—	Parannetaan seuraavan sukupolven tutkijoiden ja alan toimijoiden valmiuksia aseiden leviämisen estämistä koskevan toimintapolitiikan ja ohjelmasuunnittelun alalla.

—	Lisätään syvällistä tietämystä aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevista unionin toimintapolitiikoista kaikkialla unionissa.

—	Parannetaan ymmärtämystä unionin strategioista, toimintapolitiikoista ja aseiden leviämisen estämisen toimintamalleista.

—	Perustetaan alan nuorten toimijoiden ja akateemisen yhteisön edustajien verkostoja ja helpotetaan käytännön yhteistyötä.

—	Vahvistetaan valmiuksien kehittämistä verkostossa joukkotuhoaseita sekä pienaseita ja kevyitä aseita koskevista unionin toimintapolitiikoista.

3.7.3   Hankkeen kuvaus

Hankkeen puitteissa tarjotaan asesulku- ja aseriisunta-alan eurooppalainen harjoittelupaikka enintään 36 maisteriopiskelijalle tai nuorelle diplomaatille kullekin enintään kolmen kuukauden ajaksi. Konsortio perustaa harjoittelun, valvoo sitä ja dokumentoi sen. Harjoitteluun liittyy luentoja, keskustelutilaisuuksia, ohjattua lukemista ja hankkeeseen osallistumista.

Kaikki instituutit, jotka kuuluvat verkostoon, voivat toimia vastaanottavina instituutteina. 36 harjoittelupaikasta 30 varataan eurooppalaisille hakijoille ja loput 6 varataan Euroopan ulkopuolisille hakijoille, etenkin Etelä-Aasiasta, Itä-Aasiasta, Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tuleville hakijoille.

Kaikki harjoittelijat kutsutaan mahdollisuuksien mukaan harjoittelun aikana konsortion järjestämiin konferensseihin ja seminaareihin.

3.8   Hanke 8: Unionin opintokäynnit YK:n Fellowships on Disarmament -ohjelman osanottajille

3.8.1   Hankkeen tavoite

—	Lisätä syvällistä tietämystä aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevista unionin toimintapolitiikoista ja varmistaa niiden näkyvyys kolmansissa maissa.

—

Uudistaa ja laajentaa kolmansissa maissa asiantuntemusta joukkotuhoaseita sekä pienaseita ja kevyitä aseita koskevissa kysymyksissä erityisesti lisäämällä tietoisuutta mahdollisuuksista, joita tarjoavat valmiuksien kehittämistä koskevat unionin ohjelmat muun muassa asevientivalvonnan, aseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan sekä kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinriskien lieventämisessä.

—	Tukea YK:n toimia aseriisuntaa koskevan koulutuksen lisäämiseksi ja monenvälisyyden edistämiseksi.

3.8.2   Hankkeen tulokset

—	Lisätään syvällistä tietämystä aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevista unionin toimintapolitiikoista ja varmistetaan niiden näkyvyys kolmansissa maissa.

—	Parannetaan kumppanimaissa asiantuntemusta joukkotuhoaseita sekä pienaseita ja kevyitä aseita koskevissa kysymyksissä.

—	Lisätään YK:n aseriisuntakoulutusta.

3.8.3   Hankkeen kuvaus

Hankkeen puitteissa Brysselissä järjestetään vuosittain YK:n Fellowships on Disarmament -ohjelman osanottajille kahden tai kolmen päivän opintokäynti, johon sisältyy seminaari, jossa puhujina on edustajia unionin toimielimistä ja asiantuntijoina konsortion verkoston edustajia, sekä sopivia kohdevierailuja. Opintokäynti sovitetaan aikataulullisesti yhteen ohjelman eurooppalaisen osan kanssa, ja se toteutetaan yleensä ennen YK:n yleiskokousta.

3.9   Hanke 9: Aseiden leviämisen tiedostamista koskeva koulutus

3.9.1   Hankkeen tavoite

—	Lisätä tietoisuutta luonnontieteissä ja muilla asiaankuuluvilla aloilla joukkotuhoaseiden leviämisen riskeistä, jotka liittyvät tiettyihin materiaaleihin, ohjelmistoihin ja teknologioihin, sekä asiaa koskevista kansainvälisistä sopimuksista ja mekanismeista.

—	Lisätä näiden ryhmien valmiuksia luoda laitoksessaan sisäiset mekanismit, joilla valvotaan arkaluonteisen teknologian virtoja sekä materiaalien turvallisuutta ja niihin liittyviä turvatoimia.

—	Antaa unionin toimielimille, jäsenvaltioille ja unionin asesulkuverkostolle uusia ajatuksia teknologian kehityksestä ja sen mahdollisesta vaikutuksesta aseiden leviämisen estämiseen.

3.9.2   Hankkeen tulokset

—	Parannetaan luonnontieteiden ja muiden asiaankuuluvien alojen seuraavan sukupolven tutkijoiden valmiuksia asesulkusopimusten ja -politiikkojen aloilla.

—	Edistetään unionin asesulkupolitiikan tavoitteita lisäämällä tietoisuutta aseiden leviämisriskeistä oppialoilla, joihin liittyy merkittäviä leviämisriskejä ja joilla teknologian kehitys on huomattavaa.

—	Yhdistelmä etäopiskelua (verkko-opiskelu) ja paikan päällä annettavaa koulutusta (ns. sulautuva opetus).

3.9.3   Hankkeen kuvaus

Hankkeen puitteissa luodaan luonnontieteiden ja muiden asiaankuuluvien alojen maisteri- ja jatko-opiskelijoille pilottikurssi tietoisuuden lisäämiseksi aseiden leviämisriskeistä. Tämä edellyttää erillisen opetussuunnitelman laatimista kahdelle erilaiselle yleisölle (esim. biolääketiede, tekniikan alat tai ydinaineisiin liittyvät alat) ja kutakin kohderyhmää varten yhden pilottikurssin järjestämistä.

3.10   Hanke 10: Internetsivuston hallinnointi

3.10.1   Hankkeen tavoite

Internetsivuston ylläpito ja kehittäminen helpottavat verkoston kokousten välistä yhteydenpitoa ja edistävät asesulkualan ajatushautomoiden kesken tutkimuksesta käytävää vuoropuhelua. Unionin toimielimet ja jäsenvaltiot voisivat myös hyötyä hanketta koskevasta verkkosivustosta, jolla verkoston osallistujat voivat vapaasti vaihtaa tietoja, jakaa ajatuksiaan ja julkaista tutkimuksiaan joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämisestä ja tavanomaisiin aseisiin, myös pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyvistä kysymyksistä. Hanke mahdollistaa tapahtumien jatkotoimet verkossa ja eurooppalaisen tutkimustoiminnan seuraamisen. Hanke edistää tutkimustulosten tehokasta levittämistä ajatushautomoiden yhteisön keskuudessa ja hallituspiireille. Tämä johtaa siihen, että entistä paremmin pystytään ennakoimaan ja tuntemaan uhkat, jotka liittyvät joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämiseen ja tavanomaisiin aseisiin, mukaan lukien pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laiton kauppa ja liiallinen keskittyminen.

3.10.2   Hankkeen tulokset

—	Hallinnoidaan sellaista sivustoa, jolla asesulkualan ajatushautomot voivat jatkuvasti keskustella joukkotuhoaseiden leviämiseen ja tavanomaisiin aseisiin, myös pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyviä kysymyksiä koskevista riippumattomista näkemyksistään ja analyyseistaan.

—	Laajennetaan, hallinnoidaan ja päivitetään nykyistä riippumattomien ajatushautomoiden verkostoa.

—	Edistetään unionin joukkotuhoasestrategian ja unionin pienasestrategian parempaa tuntemusta kansalaisyhteiskunnan keskuudessa sekä varmistetaan viestintäkanava unionin ja ajatushautomoiden verkoston välillä.

—	Mahdollisuus ladata jatkuvasti ilmaiseksi verkosta verkoston kokousten asiakirjoja ja niiden riippumattomien ajatushautomoiden asiakirjoja, jotka saattavat olla halukkaita jakamaan tutkimustuloksensa ilman taloudellista korvausta.

—	Lisätään unionin toimielinten, jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja kolmansien maiden tietoisuutta ja tietämystä tavanomaisiin aseisiin, joukkotuhoaseisiin ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmiin liittyvistä uhkista, jotta ne pystyvät parantamaan ennakointia.

3.10.3   Hankkeen kuvaus

—	Voitaisiin mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa kehittää verkkoyhteisötyyppisen tekniikan käyttöä mahdollisuuden suomiseksi verkoston osallistujien väliseen tutussa ympäristössä tapahtuvaan aktiiviseen viestintään ja tiedonvaihtoon verkossa.

—	Hankkeesta vastaava konsortio on vastuussa verkkosivuston isännöinnistä, suunnittelusta ja teknisestä ylläpidosta.

—	Joukkotuhoaseiden leviämiseen ja tavanomaisiin aseisiin, myös pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyviä unionin toimintapolitiikkoja noudatetaan ja niitä tuetaan säännöllisesti laadittavilla asianmukaisilla aineistoilla.

—	Konsortion julkaisuista tiedotetaan ja niitä tuetaan erityisillä arkistoaineistoilla.

—	Konsortion järjestämistä konferensseista tiedotetaan ja niistä välitetään tietoa verkkosivustolla (tausta-aineistot, käsiteltävät asiat, esitelmät, mahdollisuuksien mukaan videolähetykset avoimista kokouksista).

—	Konsortion verkko-opiskelukurssi asetetaan saataville verkkosivustolla. Verkoston jäsenille ja unionin virkamiehille luodaan erityinen intranet-yhteys (integroitu väline verkko-opiskelukurssia varten).

—	Joka toinen kuukausi julkaistaan erityisaiheita käsitteleviä sivuja joukkotuhoaseiden leviämiseen ja tavanomaisiin aseisiin, myös pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyvistä kysymyksistä.

4.   Kesto

Hankkeiden toteuttamisen arvioitu kokonaiskesto on 42 kuukautta.

5.   Edunsaajat

5.1   Suorat edunsaajat

Ehdotettuja hankkeita käytetään YUTP:n tarkoituksiin, ja niillä edistetään EU:n joukkotuhoasestrategiassa ja EU:n pienasestrategiassa vahvistettujen strategisten tavoitteiden saavuttamista.

5.2   Välilliset edunsaajat

Hankkeiden välillisiä edunsaajia ovat:

a)	unionista ja kolmansista maista tulevat riippumattomat, aseiden leviämisen estämiseen, aseriisuntaan ja tavanomaisiin aseisiin, myös pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin, liittyviin kysymyksiin erikoistuneet ajatushautomot ja akateemiset yhteisöt;

b)	unionin toimielimet, mukaan lukien oppilaitokset, opiskelijat ja kaikki muut verkko-opiskelukurssin vastaanottajat;

c)	jäsenvaltiot;

d)	kolmannet maat.

6.   Hankkeisiin osallistuvat kolmannet osapuolet

Hankkeet rahoitetaan kokonaisuudessaan tällä päätöksellä. Verkoston asiantuntijoita voidaan pitää hankkeisiin osallistuvina kolmansina osapuolina. He noudattavat työssään vakiosääntöjään.

7.   Ohjauskomitea

Tämän hankkeen ohjauskomitea koostuu korkean edustajan edustajista ja tämän liitteen 8 kohdassa tarkoitetusta täytäntöönpanosta vastaavasta elimestä. Ohjauskomitea tarkastelee neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, myös sähköisiä viestintävälineitä käyttäen.

8.   Täytäntöönpanosta vastaava elin

Konsortion tehtävänä on tämän päätöksen tekninen täytäntöönpano, ja se hoitaa tehtävänsä korkean edustajan valvonnassa. Konsortio toimii tehtäviään suorittaessaan tarvittaessa yhteistyössä korkean edustajan, jäsenvaltioiden ja muiden sopimusvaltioiden sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

LIITE

---

(*1)  Tässä liitteessä esitetään ainoastaan ohjelmakauteen 2007–2013 liittyvät oikaisut.

(*2)  Niiden maksajavirastojen osalta, joiden tilit jätetään tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen ulkopuolelle, 54 artiklan 2 kohdassa säädettyä vähennystä sovelletaan sen jälkeen kun tilit on ehdotettu hyväksyttäviksi.